HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Strategia ja visio

YIT:N VISIO

YIT:n visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Visio tarjoaa yhtiölle selkeän tavoitteen, joka luotaa nykyistä arkea pidemmälle tulevaisuuteen. Visio on tärkeä työkalu, jonka avulla yhtiö voi varmistaa, että sen toteuttamat toimet ohjaavat oikeaan suuntaan. 

YIT:n menestys rakentuu monipuolisesti osaavien ammattilaisten varaan. YIT haluaa löytää ja työllistää parhaat tekijät, jotta yhtiö voi tarjota asiakkailleen laaja-alaista, niin teknistä, teknologista, sosiaalista, taloudellista ja yhteiskunnallista ymmärrystä ja kyvykkyyttä edustavaa erityisosaamista. Jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa YIT haluaa varmistaa, että yhtiöllä on parhaat osaajat. 

Vastuullisuus ohjaa YIT:n toimintaa; yhtiö ei ainoastaan noudata standardeja, vaan pyrkii olemaan kehityksessä askelen edellä. Yhtiö tekee läheistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa ja pyrkii ymmärtämään heidän tarpeitaan, tavoitteenaan olla osaavin kumppani. Hyvä elämä on merkityksellistä myös YIT:n henkilöstön näkökulmasta. YIT haluaa tarjota turvallisen työympäristön sekä mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja kasvaa yhdessä yhtiön kanssa. 

YIT:N STRATEGIA 2025–2029

YIT julkaisi uuden strategian vuosille 2025–2029 marraskuussa 2024. Edellisen strategian panostukset toiminnan fokusoimiseksi ja vuonna 2024 loppuun saatetun muutosohjelman mukanaan tuomat hyödyt luovat pohjan uudelle strategiakaudelle. Uuden strategian myötä YIT vahvistaa kestokykyään seuraavien viiden vuoden aikana ja luo arvoa kaikille sidosryhmilleen.

Strategian painopistealueet strategiakaudelle 2025–2029 ovat:
* alan johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen,
* kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luominen, sekä
* asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen entisestään.

Alan johtava tuottavuus ja taloudellinen suorituskyky saavutetaan keskittymällä vahvaan projekti- ja kustannushallintaan, lyhentämällä hankkeiden läpimenoaikaa, kehittämällä dynaamisia hinnoittelumalleja kuluttajille ja kehittämällä YIT:tä enemmän kohti tieto-, teknologia- ja prosessijohtoisempaa organisaatiota. Lisäksi merkittäviä hyötyjä odotetaan saavutettavan jo toteutetuista tai käynnistetyistä tehostamistoimista, jotka ovat osa vuonna 2024 loppuun saatettua muutosohjelmaa.

YIT:n tavoitteena on luoda kohdennettua kasvua ja kestokykyä nykyisellä liiketoimintaportfoliollaan pyrkimällä liikevaihdon jakautumiseen tasaisemmin maantieteellisesti ja keskittymällä liiketoimintoihin, jotka todennäköisimmin tuottavat kannattavaa ja pääomatehokasta kasvua.

Asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantamiseksi entisestään YIT pyrkii erottautumaan vahvasti luomalla projekteissaan alan johtavaa arvoa asiakkailleen. Lisäksi YIT keskittyy vahvistamaan yrityskulttuuriaan ja strategisia kyvykyyksiään ja houkuttelemaan parhaita osaajia tavoitteenaan kehittää YIT:tä enemmän kohti tieto-, teknologia- ja prosessijohtoisempaa organisaatiota. Yhtiö aikoo myös parantaa työturvallisuutta ja sitoutuu tinkimättömästi jatkuvaan parantamiseen tällä painopistealueella.

Kaikkia YIT:n liiketoimintoja ja valittuja painopistealueita tukevat vahvasti keskeiset maailmanlaajuiset megatrendit, kuten kaupungistuminen ja väestörakenteen muutokset, ilmastonmuutos ja energiasiirtymä, digitalisaatio sekä globaalin turvallisuuden lisääntyvä korostuminen.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

YIT arvioi strategiansa onnistumista seuraavilla konsernin taloudellisilla tavoitteilla, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2029 loppuun mennessä.
* Oikaistu liikevoittoprosentti vähintään 7 prosenttia
* Sitoutuneen pääoman tuotto vähintään 15 prosenttia
* Liikevaihdon kasvu vähintään 5 prosenttia, yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) pohjavuotena 2024.

Lisäksi YIT on määrittänyt taloudellisen viitekehyksen ja muut kuin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle.

Taloudellinen viitekehys:
* Osingonmaksu vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta, edellyttäen tiettyjen ehtojen täyttymistä nykyisissä rahoitussopimuksissa
* Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (velkaantumisaste) 30–70 prosenttia kaikissa markkinatilanteissa.

Muut kuin taloudelliset tavoitteet:
* Korkean, yli 50 asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) tason säilyttäminen kaikissa toiminnoissa
* Työntekijöiden suositteluindeksi (eNPS) vähintään 50
* Yhdistetty tapaturmataajuus (cLTIF) alle 5 kaikissa operaatioissa
* SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteet saavutettu vuoteen 2030 mennessä (Scope 1 ja 2 CO2-päästöt -90 prosenttia ja Scope 3 -30 prosenttia).

Uuden strategian myötä YIT vahvistaa kestokykyään seuraavien viiden vuoden aikana ja luo arvoa kaikille sidosryhmilleen. ”

Strategiakaudelle asetetut taloudelliset tavoitteet sisältävät oletuksen Suomen asuntomarkkinan elpymisestä kauden aikana historialliselle keskimääräiselle tasolle. YIT:n näkemys vuosien 2010–2020 keskimääräisistä omaperusteisten kerrostaloasuntojen aloituksista Suomessa on noin 16 000 asuntoa vuodessa.# YIT OYJ

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

UUSI SEGMENTTIRAKENNE

YIT muutti uuden strategian myötä vuoden 2025 alusta alkaen segmenttirakennettaan varmistaakseen tavoitellun kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luomisen ja tukeakseen näiden saavuttamista. Vuoden 2025 alusta alkaen YIT:llä on neljä liiketoimintasegmenttiä. Uudet segmentit sekä niiden vuoden 2029 loppuun mennessä saavutettaviksi asetetut taloudelliset tavoitteet ovat:

Asuminen Suomi, joka keskittyy asuinrakennusten rakentamiseen sekä niihin liittyviin kehityshankkeisiin kuluttajille ja sijoittajille Suomen kasvukeskuksissa. Strategiakaudella segmentti jatkaa operatiivisen tehokkuuden tavoittelua ja rakentaa valmiutta markkinaosuuden kasvattamiseen, kun Suomen asuntomarkkinan elpyminen alkaa.
- Tavoitteena on kasvattaa markkinaosuutta, saavuttaa vähintään 10 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti, sekä saavuttaa vähintään 20 prosentin sitoutuneen pääoman tuotto.
Asuminen CEE, joka keskittyy asuinrakennusten rakentamiseen sekä niihin liittyviin kehityshankkeisiin kuluttajille ja sijoittajille itäisen Euroopan kasvualueilla (Puola, Slovakia, Tšekki, Viro, Liettua, Latvia) tavoitellen merkittävää kasvua strategiakauden aikana.
- Tavoitteena on saavuttaa vähintään 15 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään 15 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä vähintään 25 prosentin sitoutuneen pääoman tuotto.
Rakennus, joka keskittyy toimitilojen urakoimiseen sekä valikoituun kehittämiseen julkiselle sektorille ja yksityisille sijoittajille Suomessa sekä itäisen Keski-Euroopan maissa. Strategiakaudella segmentti keskittyy erityisesti kasvaviin teollisuuden investointeihin, talotekniikan kyvykkyyksien vahvistamiseen ja kasvuun CEE-maissa.
- Tavoitteena on saavuttaa vähintään 2 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään 6 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä toimia jatkuvasti negatiivisella sitoutuneella pääomalla.
Infra, joka keskittyy infrastruktuurin rakentamiseen julkiselle sektorille sekä yksityisille teollisuuden asiakkaille Suomessa. Strategiakaudella Infra-liiketoimintasegmentin kasvua tulevat vauhdittamaan pääasiassa energia- ja teollisuushankkeet, raideinfrastruktuuri ja puolustussektori.
- Tavoitteena on saavuttaa vähintään 5 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään 6 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä toimia jatkuvasti negatiivisella sitoutuneella pääomalla.

SITOUTUMINEN VASTUULLISUUTEEN

Yksi strategian keskeisistä rakennuspalikoista on edelleen vastuullisuus. YIT:n vision mukaan vastuullisuus on keskeinen osa hyvää elämää ja selkeä kilpailuetu yhtiölle. Ympäristökriteerien osalta yhtiö sitoutuu Science Based Targets (SBTi) -aloitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. YIT sitoutui marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (SBTi). Science Based Targets (SBTi) hyväksyi YIT:n asettamat päästövähennystavoitteet kesäkuussa 2023. Sitoumuksella YIT vahvistaa ilmastotyötään ja pyrkii vähentämään niin omia kuin myös asiakkaidensa päästöjä. Sosiaalisten kriteerien osalta YIT jatkaa työtään yhteiskunnan kehittämiseksi ja paremman elinympäristön rakentamiseksi. Tavoitteena on puolittaa tapaturmien määrä strategiakaudella ja panostaa työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseen. Hallintokriteerien osalta yhtiö jatkaa tiukkaa harmaata taloutta koskevaa lähestymistapaansa. YIT ei hyväksy korruptiota eikä työvoiman hyväksikäyttöä tai syrjintää. YIT edistää vastuullisuustavoitteitaan myös koko toimitusketjussaan. Se edellyttää toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin se on asettanut omalle toiminnalleen.

6
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Toimintaympäristö

Suomi Ruotsi

Geopoliittiset jännitteet ja turvallisuusuhat sävyttivät yleistä toimintaympäristöä edelleen vuonna 2024. Inflaatio lähestyi kuitenkin vuoden aikana keskuspankkien tavoitetasoja ja ohjauskorot laskivat merkittävästi huippulukemistaan, mikä toi helpotusta kotitalouksien ja yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Laskeneen korkotason ja kuluttajien kasvaneen ostovoiman odotetaan vaikuttavan positiivisesti tulevaan kysyntään.

ASUNTOMARKKINA

Asuntomarkkina jatkui Suomessa haastavana koko vuoden 2024. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla korkealla pysytellyt korkotaso vaikutti voimakkaasti sekä kuluttaja- että sijoittajakysyntään ja yleinen kuluttajaluottamus pysyi heikolla tasolla. Rakentamiskustannukset pysyivät alhaisesta markkinavolyymistä huolimatta kokonaisuudessaan tasaisena. Sekä projektirahoituksen että asiakkaiden rahoituksen saatavuus heikkeni. Loppuvuonna korkotaso laski huomattavasti piristäen ensisijaisesti käytettyjen asuntojen kauppaa. Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kustannusten nousu ja inflaatiovauhti hidastuivat vuoden aikana. Kysyntä parani Baltiassa ja pysyi hyvänä itäisessä Keski-Euroopassa, huolimatta siitä, että inflaatio- ja korkoympäristö oli samanlainen kuin Suomessa.

RAKENNUSMARKKINA

Suomen rakennusmarkkinaa kannatteli vuonna 2024 julkisen sektorin kysyntä. Yksityisellä sektorilla hankkeiden määrä supistui. Korjausrakentamisen markkinassa korkea korkotaso jarrutti taloyhtiökorjausten käynnistyspäätöksiä. Puolustussektori investoi aiempaa enemmän ja datakeskushankkeiden määrä oli nousussa. Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysyntä pysyi kohtuullisena. Erityisesti Baltiassa teollisuuden tuotantolaitosten investoinnit jatkuivat hyvällä tasolla. Sijoittajaliiketoiminnassa kysyntä oli heikkoa kaikissa toimintamaissa johtuen rahoituksen korkeasta hinnasta ja heikosta saatavuudesta.

INFRAMARKKINA

Infrarakentamisen julkisen sektorin kysyntä pysyi vuonna 2024 kohtalaisella tasolla Suomessa, ja julkisen sektorin investoinnit pysyivät vakaana. Yleinen rakentamisen hiljentyminen Suomessa näkyi inframarkkinassa erityisesti maa- ja pohjarakentamisen markkinassa. Yksityisen sektorin investoinnit uusiutuvaan energiaan ja

Viro Latvia Liettua Puola Slovakia Tšekki Suomi Ruotsi

teollisuuteen ovat tukeneet infrarakentamisen markkinaa, mikä näkyi energia- ja teollisuusrakentamisen kysynnän kasvamisena erityisesti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Myös puolustussektorin investoinnit ovat kasvattaneet infrarakentamisen kysyntää. Kilpailutilanne markkinassa säilyi ennallaan.

7
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Taloudellinen kehitys

LIIKEVAIHTO

YIT:n liikevaihto laski 1 820 miljoonaan euroon (2 163). Liikevaihto laski kaikissa segmenteissä. Asumisen liikevaihto laski Suomessa ja nousi Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan maissa. Toimitiloissa vertailukautta tuki Maistraatinportin toimistokiinteistön myynti. Infran liikevaihto nousi Suomessa mutta laski kokonaisuutena alasajettavien toimintojen liikevaihdon laskusta johtuen.

TULOS

YIT:n oikaistu liikevoitto laski 32 miljoonaan euroon (41) ja oikaistu liikevoittoprosentti 1,7 %:iin (1,9). Asumisen oikaistu liikevoitto laski, johtuen pääosin oikaistun liikevoiton laskusta Asuminen Suomessa. Toimitilojen ja Infran oikaistu liikevoitto kasvoi. YIT:n liikevoitto oli -55 miljoonaa euroa (51). Oikaisuerät olivat 86 miljoonaa euroa (-10), ja ne koostuivat pääosin muutosohjelman kustannuksista, alasajettavien toimintojen liikevoitosta sekä kalustopalveluiden liiketoiminnan YIT Kalusto Oy:n myyntivoitosta. Nettorahoituskustannukset olivat 64 miljoonaa euroa (56). Katsauskauden tulos oli -112 miljoonaa euroa (3). Katsauskauden tulokseen vaikutti vuonna 2024 negatiivisesti 45 miljoonan euron (17) kustannukset liiketoimintojen alasajosta Ruotsissa ja Norjassa ja 54 miljoonan euron (19) muutosohjelman kustannukset ennen veroja. Osakekohtainen tulos oli -0,51 euroa (-0,01)

LIIKEVAIHTO (milj. €)	OIKAISTU LIIKEVOITTO (milj. €)	KATSAUSKAUDEN TULOS SISÄLTÄEN LOPETETUT TOIMINNOT (milj. €)

Tiistilän päiväkoti ja koulu, Espoo

8
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN ASEMA

Vuoden 2024 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen nousi 110 miljoonaan euroon (-137). Rahavirtaa tuki positiivinen operatiivinen rahavirta Asuminen-segmentissä, parantunut nettokäyttöpääoman tehokkuus sekä kalustopalveluiden liiketoiminnan YIT Kalusto Oy:n myynti. Vertailukauteen vaikutti negatiivisesti Asuminen-segmentin Suomen asuinrakentamiseen sitoutunut pääoma. Tontti-investointien rahavirta oli -60 miljoonaa euroa (-65), Katsauskauden lopussa korolliset velat olivat 893 miljoonaa euroa (998) ja korollinen nettovelka 680 miljoonaa euroa (795). Korollinen nettovelka sisälsi 276 miljoonaa euroa IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (256) sekä 178 miljoonaa euroa myymättömiin asuntoihin liittyviä taloyhtiölainoja (260). Velkaantumisaste oli 88 % (94) ja omavaraisuusaste 34 % (33). Oma pääoma laski 770 miljoonaan euroon (845). Nettovelka/ oikaistu käyttökate -suhde oli 13,4 (11,7) ja korkokate 0,8. Rahavarat nousivat 137 miljoonaan euroon (128), ja YIT:n käyttämättömät tililimiittisopimukset olivat 13 miljoonaa euroa (20). Näiden lisäksi YIT:llä oli sitova 249 miljoonan euron (300) valmiusluottolimiitti, josta 189 miljoonaa euroa (220) oli käyttämättä neljännen vuosineljänneksen lopussa. Asuntokohteisiin liittyvät nostamattomat ja sitovat taloyhtiölainalimiitit laskivat 27 miljoonaan euroon (49) Suomessa rakenteilla olevien kuluttaja-asuntojen alhaisemman määrän seurauksena. Sitoutunut pääoma laski 1 401 miljoonaan euroon (1 618) tilikauden loppuun mennessä. Sitoutuneen pääoman laskua tuki onnistuneet pääomanvapauttamistoimet.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN (milj.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TONTTI-INVESTOINNIT

Tontti-investoinnit olivat 18 miljoonaa euroa (56) ja vuokratontti-investoinnit ilman myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä olivat 9 miljoonaa euroa (3). Tonttivaranto oli katsauskauden lopussa kokonaisuudessaan 793 miljoonaa euroa (813).

TILAUSKANTA

Tilauskanta oli katsauskauden lopussa 2 941 milj. euroa (3 157). Tilauskannasta oli tilikauden lopussa myyty 79 % (74 %). Tilauskantaan lisättiin vuoden aikana lukuisia hankkeita, joista merkittävimpiä olivat:
* sopimus Meilahden apteekin, keskuskeittiön ja pysäköinnin uudisrakennuksen rakentamisesta
* sopimus seitsemästä maanteiden hoitourakasta vuosille 2024–2029 eri puolella Suomea
* urakkasopimus Prysmian Group Finland Oy:n kanssa hallirakennusten rakentamisesta ja laajentamisesta yhtiön Kirkkonummen merikaapelien tuotantolaitosalueelle
* sopimus sisäliikuntahallin rakentamisesta Lappeenrannan kaupungille
* sopimus Helsingin keskustassa sijaitsevan, valtioneuvoston käytössä olevan K2-korttelin peruskorjauksesta ja muutostöistä
* Hitachi Energyn kanssa tehty projektinjohtourakkasopimus uuden tuotanto- ja teknologiakeskuksen rakentamisesta Vikbyn teollisuusalueelle Mustasaareen
* allianssisopimus Pirkkala-Linnainmaan raitiotien ensimmäisen vaiheen toteutuksesta
* kumppanuussopimus Helsingin kaupunkikehityksen ja raitioteiden Ohjelma-allianssin kehitysvaiheesta, ja
* sopimus uuden laajan datakeskuksen rakentamisesta XTX Marketsille Kajaaniin.

TONTTI-INVESTOINNIT (milj. €)	TILAUSKANTA (milj. €)
Kruunusillat-allianssi, Helsinki	10

Liiketoiminnat

YIT:n liiketoimintasegmentit vuonna 2024 olivat Asuminen, Toimitilat ja Infra. Uuden strategian mukaisesti YIT muutti segmenttirakennettaan vuoden 2025 alusta alkaen varmistaakseen ja tukeakseen tavoitellun kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luomista. Vuoden 2025 alusta alkaen YIT:llä on neljä liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Asuminen Suomi, Asuminen CEE, Rakennus (ent. Toimitilat) ja Infra.

ASUMINEN

Liikevaihto laski 731 miljoonaan euroon (912). Liikevaihto Suomessa oli 427 miljoonaa euroa (628). Vertailuajanjakson liikevaihtoa tuki Suomessa sijaitsevien 190 asunnon myynti YIT:n yhteisyrityksen vuokra-asuntoportfolioon sekä 11 tontin myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyt vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Liikevaihto Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kasvoi 304 miljoonaan euroon (285). Oikaistu liikevoitto laski 17 miljoonaan euroon (32). Oikaistu liikevoitto Suomessa oli -20 miljoonaa euroa (-10). Oikaistu liikevoitto Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa oli 37 miljoonaa euroa (42). Kuluttajamyynti kasvoi vuonna 2024 sekä Suomessa että Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa. Kuluttajamyynti Suomessa kasvoi 589 asuntoon (419) ja Baltian ja itäisen Keski- Euroopan maissa 986 asuntoon (767). Uudet asuntoaloitukset kuluttajille kasvoivat vuonna 2024 943 kappaleseen (863). Aloituksista 160 (91) tehtiin Suomessa ja 783 (772) Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa.

TOIMITILAT

Liikevaihto laski 734 miljoonaan euroon (843). Vertailukautta tuki Maistraatinportin toimistokiinteistön myynti. Oikaistu liikevoitto nousi 3 miljoonaan euroon (0). Oikaistuun liikevoittoon vaikutti Tripla Mall Ky:n tuottovaatimuksen noususta johtunut käyvän arvon lasku vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tuottovaatimuksen nousun vaikutus segmentin oikaistuun liikevoittoon oli -12 miljoonaa euroa. Segmentin oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutokset olivat -8 miljoonaa euroa (-1). Segmentin oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutos ilman voitonjakoa oli -4 miljoonaa euroa (-1).

INFRA

Liikevaihto laski 393 miljoonaan euroon (437). Suomessa liikevaihto kasvoi 369 miljoonaan euroon (357). Vertailuajanjakson liikevaihto sisältää vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä myydyn YIT Kalusto Oy:n liikevaihdon. Alasajettavien liiketoimintojen liikevaihto laski 25 miljoonaan euroon (81). Oikaistu liikevoitto nousi 17 miljoonaan euroon (14) Suomen projektien hyvän kannattavuuden tukemana. Liikevoiton oikaisuerät sisälsivät 45 miljoonan euron (17) kustannukset liiketoimintojen alasajosta Ruotsissa ja Norjassa vuonna 2024. Alasajettavien liiketoimintojen loppuunsaattaminen Ruotsissa ja Norjassa edistyi suunnitelmien mukaisesti vuonna 2024. Ruotsissa useat projektit saatiin päätökseen, mukaan lukien kaikki projektit Pohjois-Ruotsissa. Keski-Ruotsin keskeneräisten projektien loppuunsaattamista jatketaan vuonna 2025. Kaikki jäljellä olleet projektit Norjassa saatiin päätökseen vuonna 2024.

OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. €)	LIIKEVAIHTOJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN	HENKILÖSTÖJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

Tutkimus- ja kehitystoiminta

YIT:n tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutettiin vuonna 2024 strategisten painopisteiden ohjaamana. Konsernin tutkimus- ja kehitystoimintakulut olivat 15 miljoonaa euroa (11), mikä vastaa 0,8 % liikevaihdosta (0,5). Kulut sisältävät sisäisen resursoinnin ja konsultoinnin sekä teknologiainvestoinnit.

KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

YIT:n kehitystoimintaa ohjattiin strategisten painopisteiden (asiakas, tuottavuus ja vastuullisuus) mukaisesti. Jatkokehitimme liiketoimintasegmenttien ja tukifunktioiden yhteistyöhön perustuvaa kehittämisen toimintamallia, jotta se olisi entistä läpinäkyvämpi ja tukisi paremmin liiketoiminnan tavoitteita, huomioiden strategiset painopisteet. Jatkokehitystä ohjasi keskeisesti yhtiön muutosohjelma. Toimintamallimme kattaa kehitystoiminnan suunnittelun, budjetoinnin, resursoinnin, hankkeiden ohjaamisen, muutosjohtamisen sekä hyötyjen arvioinnin. Koulutimme henkilöstöämme laajasti systemaattiseen muutosjohtamiseen, jossa hyödynnämme ADKAR-viitekehystä.

ASIAKAS

Osana ydinliiketoimintoihin keskittymistä, sekä liiketoimintaa tukevien kehityshankkeiden edistämistä, panostimme myynnin ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaskokemustyö tähtää kilpailukykymme parantamiseen ja siihen liittyen kehitimme asiakaspalveluamme, tuotettamme ja asiakasrajapinnan digitaalisia ratkaisuja. Myyntitoimintamme kehittämiseksi uudistimme B2C asiakas- ja tuotehallintajärjestelmän ja käynnistimme vastaavan uudistushankkeen myös B2B asiakastyölle. Vastataksemme markkinamuutoksiin ja varmistaaksemme myyntitoiminnan onnistumisen olemme panostaneet yhä enemmän myynnin ja markkinoinnin konsepteihin sekä B2C- että B2B- liiketoiminnoissamme.

TUOTTAVUUS

Projekti- ja riskienhallinnan kyvykkyyksien parantamiseksi oli käynnissä useita kehitysprojekteja sisältäen mm. ennustamisen, raportoinnin ja seurannan edistämistä. Teollisen rakentamisen menetelmiä esivalmisteiden, hankinnan, tahtiaikataulutuksen ja työmaalogistiikan osalta jatkokehitettiin käynnissä olleista hankkeista saatujen kokemusten avulla. Teollinen rakentaminen on jatkossa YIT:n vakioitu toimintamalli kaikissa hankkeissa. Kehitimme työmaiden seurantaa datan ja analytiikan avulla sekä otimme käyttöön AI-työkaluja tehostamaan työskentelyä, niin toimistotöissä kuin kentällä.

VASTUULLISUUS

Jatkoimme ilmastotavoitteidemme ja hiilitiekartan ohjaamana kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Sitouduimme marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (SBTi), jotka lopullisesti hyväksyttiin vuoden 2023 aikana. Tavoitteet ovat siten linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa ja auttavat rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Vastuullisuusraportoinnin, päästölaskennan ja hankesuunnittelun kyvykkyyksiä parannettiin esimerkiksi kehittämällä EU-taksonomiaraportointia ja - järjestelmää, valmistautumalla CSRD-raportoinnin (Corporate Sustainability Reporting Directive) edellytyksiin sekä päivittämällä hankkeiden suunnitteluohjeistusta vastuullisuuskriteereillä. Panostimme sekä sisäiseen että ulkoiseen vastuullisuusviestintään.

MUU TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YIT:n ydintietojen (Master data) ja niihin pohjautuvien prosessien sekä datalla johtamisen kyvykkyyksien kehittämistä jatkettiin. Taloushallinnan uudistettua järjestelmäkokonaisuutta jatkokehitettiin ja prosesseja yhtenäistettiin. YIT panosti myös vahvasti tekoälyn hyödyntämiseen päivittäisessä työssä kouluttamalla ja tuomalla työkaluja laajasti henkilöstön käyttöön.

TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT (milj. €)
Tammisairaala, Helsinki

Hallinnointi

YIT:n toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, eettisyys ja hyvän hallintotavan noudattaminen. Yksityiskohtaiset tiedot yhtiön hallintojärjestelmästä ja palkitsemisesta ovat luettavissa erillisistä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä sekä palkitsemisraportista.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n 14.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, sekä hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja osakeanteihin.

OSINGONJAKO

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen olla jakamatta osinkoa.

TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI JA PALKITSEMISPOLITIIKKA

YIT Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti tilikaudelta 2023 ja palkitsemispolitiikka vuosille 2024–2027 esitettiin yhtiökokoukselle. Yhtiökokous hyväksyi esitetyn toimielinten palkitsemisraportin ja kannatti esitettyä palkitsemispolitiikkaa. Molemmat päätökset olivat neuvoa-antavia.# HALLITUKSEN KOKOONPANO JA PALKKIOT

Yhtiön hallitukseen päätettiin valita puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Jyri Luomakoski, varapuheenjohtajaksi Casimir Lindholm sekä jäseniksi uudelleen Sami Laine ja Kerttu Tuomas sekä uusiksi jäseniksi Leena Vainiomäki ja Anders Dahlblom.

Päätettiin, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta seuraavat kiinteät vuosipalkkiot:
* hallituksen puheenjohtajalle 105 000 euroa
* hallituksen varapuheenjohtajalle ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajille 73 500 euroa, paitsi jos sama henkilö on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä
* jäsenille 52 500 euroa.

Lisäksi päätettiin, että yhtiökokouksen päätökseen perustuen 40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy) muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina YIT Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2024 oli julkistettu, tai ensimmäisenä sellaisena ajankohtana, kun se soveltuvan lainsäädännön mukaan oli mahdollista. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kustannuksista.

Hallituksen sekä sen pysyvien ja tilapäisesti asetettujen valiokuntien jäsenille maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa kultakin kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla Euroopassa asuvalle jäsenelle 2 000 euroa, myös sähköisten etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidettäviltä hallituksen tai sen valiokunnan kokouksilta. Hallituksen puheenjohtajalle sekä pysyvien ja tilapäisesti asetettujen valiokuntien puheenjohtajille maksettiin kokouspalkkiona 1600 euroa kokoukselta. Koti- ja ulkomaanmatkoilta maksettiin päivärahaa konsernin matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille, mukaan lukien asiantuntijajäsen, maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

TILINTARKASTAJAN VALINTA JA PALKKIOT

Yhtiön tilintarkastajan valinnasta tilikaudelle 2024 ja tälle maksettavasta palkkiosta oli päätetty jo edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidettiin 16.3.2023. Tuolloin tilintarkastajaksi tilikaudelle 2024 valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka ilmoitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Mikko Rytilahden. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsitti enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.3.2023 annetun valtuutuksen hankkia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.

OSAKEANNIT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää joko kokonaan tai osittain antamalla yhtiön osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.3.2023 annetun valtuutuksen päättää osakeanneista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

YIT Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 14.3.2024. Kokouksessa päätettiin hallituksen henkilöstövaliokunnan, tarkastusvaliokunnan sekä investointi- ja hankevaliokunnan kokoonpanosta.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi Kerttu Tuomaksen sekä jäseniksi Jyri Luomakosken ja Leena Vainiomäen. Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunta käsittelee myös kykyjen tunnistamista, avainhenkilöstön kehittämistä ja johdon seuraajasuunnittelua sekä laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten palkitsemisraportin.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Jyri Luomakosken ja jäseniksi Sami Laineen, Leena Vainiomäen ja Anders Dahlblomin.

Hallitus valitsi keskuudestaan investointi- ja hankevaliokunnan puheenjohtajaksi Casimir Lindholmin sekä jäseniksi Sami Laineen ja Anders Dahlblomin. Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä urakkatarjouksia, kiinteistökehityshankkeita, tontti- ja aluehankeinvestointeja ja - divestointeja, yritysostoja ja -myyntejä sekä oman pääoman ehtoisia hankesijoituksia ja seuraa näistä muodostuvien portfolioiden kehittymistä, taloudellista raportointia ja riskienhallintaa. Lisäksi valiokunta käsittelee hallituksen vahvistettavaksi esitettävän investointipolitiikan.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

YIT:llä on käynnissä YIT Oyj:n hallituksen 16.3.2020 päättämä osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöitä, edistää yhtiön strategian toteutumista ja kasvattaa osakkeenomistajien tuottoa. Kannustinohjelma muodostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella.

Kannustinohjelman kolmas ansaintajakso on päätetty kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Järjestelmän keskeinen mittari on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR (Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä enintään 2 326 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu 31.12.2024 yhteensä 99 avainhenkilöä ja he voivat ansaita yhteensä enintään 1 211 531 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman neljäs ansaintajakso on päätetty kolmivuotiskaudeksi 2023–2025. Järjestelmän keskeinen mittari on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR (Total Shareholder Return). Science Based Target initiative - ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä enintään 2 184 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuului 31.12.2024 yhteensä 108 avainhenkilöä ja he voivat ansaita yhteensä enintään 1 780 031 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman viides ansaintajakso on päätetty kolmivuotiskaudeksi 2024–2026. Järjestelmän keskeinen mittari on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR (Total Shareholder Return). Science Based Target initiative - ohjelman kategorioiden 1, 2 ja 3 mukainen päästövähennys on järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös järjestelmän piiriin valituista noin 135 avainhenkilöstä YIT:n eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä enintään 1 999 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu 31.12.2024 yhteensä 108 avainhenkilöä ja he voivat ansaita yhteensä enintään 1 981 032 brutto-osaketta.

Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä. Ansaitut osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmivuotisen ansaintajakson viimeisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksella on kaikissa tilanteissa palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.

YIT:n palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa YIT:n kilpailukykyä, pitkäaikaista taloudellista tuloksellisuutta ja kestävää omistaja-arvon kehitystä tukemalla YIT:n strategian toteuttamista edistävien osaajien rekrytointia, sitouttamista ja motivointia.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja, jätti yhtiön 31.12.2024. Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa nimitettiin Asuminen Suomi -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja talousjohtaja Tuomas Mäkipeska Asuminen CEE -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi sekä YIT Oyj:n toimitusjohtajan sijaiseksi 1.1.2025 alkaen.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOSTOISSA ESITETYT TIEDOT

Lähipiiritapahtumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 33.

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus.# YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat riskienhallintakäytännöistä omalla vastuualueellaan. Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja toimintaympäristön riskianalyysit ovat osa vuosittaista strategia- ja vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti. YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin. YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa. Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun, hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet ovat luettavissa hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä.

15YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT

Strategiset riskit

| RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS # Itäinen Keski-Eurooppa
• Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen.
• Viranomaisprosessit ja ennakoimattomat viiveet rakennushankkeiden vastaanottotarkastuksissa voivat vaikuttaa omaperusteisten kohteiden kvartaaleittain aikataulutettuun tuloutukseen.
• Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa.
• Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen.
• Ukrainan sodan mahdollinen päättyminen ja Ukrainan jälleenrakennus voi aiheuttaa tuotantokapeikkoja sekä hintainflaatiota että ongelmia työvoiman ja materiaalin saatavuudessa.

Suomi

• Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta.
• Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä, läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti.
• Hankerahoitusmallien ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa.

Itäinen Keski-Eurooppa

• Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta.
• Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi.
• Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa.
• Myyntiriskin hallitseminen dynaamisilla myyntihintojen muutoksilla ja myynnin seurannalla.
• Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin yhtiön tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa.
• Alihankintojen ja keskeisten materiaalien sitominen tarjouslaskennassa ja kultaisen aikaikkunan aikana sekä pitkien kiinteähintaisten sopimusten välttäminen tai indeksoinnin käyttö.
• Läpimenoaikojen lyhentämisellä on mahdollisuus osittain vähentää viranomaisprosessien viiveiden aiheuttamaa viivästystä hankkeen tuloutukselle.

Hyvä hallintotapa

• Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.
• Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin voi aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle.
• YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä.
• YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti.
• YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa, korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän hallintotavan -kriteereissä kuin se on itselleen asettanut.

Maineriskit

• Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai yhtiön toimintaan liittyen voivat
oikeutetusti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat.
• Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva kehittäminen
esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen.
• Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa.
• Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmän käyttö.
• Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien varmistaminen.

17YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

RISKI

Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

• Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita.

RISKIN HALLINTA

• Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit, mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää.
• Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän, hallituksen Investointi- ja hankevaliokunnan sekä YIT Oyj:n hallituksen hyväksynnän.
• Yrityskauppojen (juridisen yksikön (osakekauppa) tai liiketoiminnan (liiketoimintakauppa) hankinta tai myynti), jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta, käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä.
• Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja yhteisyritys -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä.
• Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen.

Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

• Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.

RISKIN HALLINTA

• YIT on julkaissut uuden strategia vuosille 2025–2029, sekä päivittänyt taloudelliset tavoitteensa.
• Taloudelliset tavoitteet saavutetaan keskittymällä kolmeen strategiseen painopistealueeseen, joita ovat: 1) alan johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen; 2) kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luominen sekä; 3) asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen entisestään
• Jokaisen painopistealueen alle määritetään yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet
• Yhtiö varmistaa strategian toteutumisen seuraamalla säännöllisesti yksityiskohtaisempien toimenpiteiden edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista, sekä päivittämällä näitä aktiivisesti, mikäli strategian toteutumisen varmistaminen näin vaatii.

18YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

Operatiiviset riskit

Resurssit ja henkilöstö

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

• Epäonnistuminen osaavan henkilöstön sitouttamisessa haastavassa markkinatilanteessa.

RISKIN HALLINTA

• Johdolle ja avainhenkilöille on järjestetty muutosjohtamisen valmennuksia innostavin pelillisin keinoin ja inhimillisen muutosjohtamisen mallit on otettu käyttöön osana yrityksen kehitysprojekteja.
• Esihenkilöt on valmennettu käymään laadukkaita kehityskeskusteluja (Focus on People) ja antamaan hyvää kasvua ja kehittymistä tukevaa palautetta (FeedForward). Loimme YIT Leadership TALK Keynote -sarjan, joka on avoin kaikille johtamisen kehittämisestä kiinnostuneille. Olemme vahvistaneet palautteen antamisen kulttuuria ottamalla käyttöön digitaalisen Kehu Kaveria -työkalun.
• Valmennetaan lomautettuja erityisasiantuntijoita kouluttajiksi, ja tarjonneet lomautetuille valmennuksia yleisiin kyvykkyyksiin..
• Esihenkilöitä on kannustettu pitämään yhteyttä lomautettuihin.

Työturvallisuuteen, epäasialliseen kohteluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

• Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin sekä käsikäyttöisiin työkaluilla työskentelyyn työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa.
• Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö, työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla. Riskien toteutuminen vaikuttaa yhtiön maineeseen vastuullisena toimijana.

RISKIN HALLINTA

• Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta ja sisäinen viestintä.
• Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset ja auditoinnit.
• Päivitetään ja selkiytetään menettelytapaohjeemme häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan.
• Lisätään seksuaalista häirintää koskevan kysymyksen YIT Voice -henkilöstötutkimukseen aiemman kiusaamista ja epäasiallista kohtelua koskevan kysymyksen lisäksi.
• Valmennetaan esihenkilöitä ennaltaehkäisemään ja puuttumaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä antaneet työkaluja yhteisten pelisääntöjen luomiseen tiimeissä.

RISKI

Hankintariskit

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

• Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä urakkaketjujen hallintaan. Yleistynyt kevytyrittäjyys on lisännyt harmaantalouden riskejä työmailla.
• Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä.
• Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja kansainvälistyminen voivat kasvattaa riskejä ja aiheuttaa merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet.
Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella globaalien toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta.
Haastava markkinatilanne voi aiheuttaa aliurakoitsijoiden konkursseja, jotka aiheuttavat merkittäviä aikataulu- ja kustannushaasteita työmailla.
Pakotteiden kiertäminen ja materiaalien alkuperä ei - toivotuista maista.

RISKIN HALLINTA

Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden noudattamisen varmistaminen koko hankintaketjussa.
Sitouttaminen toimittajien eettiseen ohjeistukseen (Toimittajaperiaatteet yhteistyökumppaneille).
Projektien ja niiden hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta tietojärjestelmien ja auditointien kautta.
Kategoriahankintaan siirtyminen ja uuden hankintajärjestelmän kehittäminen, jossa hallitaan toimittajatietoja, tulee jatkossa varmistamaan paremman toimittajariskienhallinnan ja muun muassa vain sallittujen, YIT:n ja kategorian määrittämien kriteerien täyttävien toimittajien käytön.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Säännölliset anonyymit ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö.
Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla.
Ennakoiva riskienhallinta projektien suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa. Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen ennakointi. YIT pystyy estämään niiden alihankkijoiden pääsyn työmaille, jotka eivät täytä toimittajalle asetettuja kriteereitä.
YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin suhteisiin.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja taloudelliseen toteutettavuuteen.
Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja viranomaisten tulkintojen muutokset ja päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä ja lisäkustannuksia.
YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä. Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun.
Hankkeiden aloituksen viivästyminen saattaa sitoa suunniteltua enemmän pääomaa ja aiheuttaa korkeampia rahoituskustannuksia.

RISKIN HALLINTA

Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja - sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi.
Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta riippuen myös hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän.
Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden hallinta muun muassa aluekehitykseen ja kaavoitukseen osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien rajaamiseksi ja hallitsemiseksi.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Kohteen monimuotoisuus, suunnittelunohjaus, tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu, urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit.
Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin omaperusteisissa hankkeissa.
Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta.
Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa.
Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet.
Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen.

RISKIN HALLINTA

Ennakoiva riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen suunnittelun käynnistämistä.
Riskien jako hankkeen eri osapuolten kesken.
Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa.
Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet.
Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön liittyvät muutokset.
Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin taseessa.
Hybridivaikuttaminen voi vaikuttaa yhtiön käyttämiin tietojärjestelmien käytettävyyteen tai datayhteyksiin.
Kriittisen infrastruktuurin projekteihin vaikuttaminen tai tiedustelu voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan.

RISKIN HALLINTA

Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja kaavoitustilannetta.
Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä tai rakentamisen aloittamista koskevaa päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin pitkäaikaishankkeissa.
Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä.
Lisätään yhtiön henkilöstön valppautta ja tietoisuutta hybridivaikuttamisesta. Aktiivinen osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön.
Yhtiön resilienssin kasvattaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu eri tapahtumaskenaarioissa.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa, sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa.
Kohteen vaatimukset eivät vastaa YIT:n omia kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita.
Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa yhtiön taloudellisen suoriutumisen.

RISKIN HALLINTA

Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen puitteissa. Keskittyminen strategia- ja vuosisuunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisten hankkeiden toteuttamiseen.
Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja suunnittelu ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa.
YIT:n investointipolitiikassa määritetyt päätöksentekovaltuudet, yhdessä riskiluokituksen kanssa, ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja kannattavuustavoitteen.
Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen porttikatselmuskäytännöin ennen hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt toteutusvaiheessa, taloudellisen raportoinnin katselmusten lisäksi.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen.
Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn.
Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai rakentamisessa käytetyn menetelmän takia muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski. Raaka-ainetta ei ole käytettävissä tai saatavissa riittäviä määriä tai raaka-aineen tuotanto tai jalostus voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

RISKIN HALLINTA

Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi.
Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä ympäristöriskikartoitus.
Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Luontojalanjäljen laskenta ja luontovaikutusten huomioon ottaminen hankinnassa.
Vähennetään tai vältetään kemikaalien käyttöä ja puhdistetaan tai neutralisoidaan jätevedet.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Tehoton tai tuhlaileva materiaalien, energian ja veden käyttö.
Pidättäytyminen primääriraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi.
Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin.
Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.

RISKIN HALLINTA

Materiaalitehokas suunnittelu ja työmaaohjeistus.
Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteerien korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit.
Ympäristö- ja vastuullisuuskriteerien korostaminen sekä ympäristöystävällisten ratkaisujen kysynnän rakentaminen.

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

Liiketoiminnalliset riskit

• Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa kannattavuusriskin.
• Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa.
• Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta.
• Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella hinnoittelulla sekä rakenteilla olevan ja valmiin varannon säännöllinen seuranta ja myynninedistämistoimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa.
• Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä varauksilla ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan keskeisten materiaalien kustannukset indekseihin, etenkin yli 12 kuukautta kestävissä hankkeissa. Keskeisten hankintakategorioiden sitominen jo hankekehitysvaiheessa.
• Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia toteutusmalleja, toteutusvaiheeseen liittyvien riskien sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi.
• Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta. Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten valmistelussa. Yleisten sopimusehtojen noudattaminen.

Hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskit

• Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa projekteissa.
• Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita, kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset, kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot, vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat. Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen raportointiin.
• Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen suorituskykyyn seurataan osana YIT:n kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja seuranta.
• Riskienhallintasuunnitelman laatiminen jo hankkeen kehitysvaiheessa ja suunnitelman jatkuva ylläpito, ja taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset ja poikkeamien eskalointi. Riskien käsittely kuukausittain talousraportoinnissa.
• Projektihenkilöstön jatkuva riskienhallinnan osaamisen ylläpito ja kehittäminen säännöllisillä koulutuksilla.
• Suurten projektien osalta toteutusvaiheen katselmuskäytäntöjä pidetään tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja segmentin johto.

Talousriskit

| RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS # RISKI RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS RISKIN HALLINTA

Rikokset, väärinkäytökset ja muut vakavat poikkeamat

Yhtiön liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista. Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai ostoon. Rakennusalan verokostomainen ja ketjuttunut toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen kynnys alalle tuloon voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita ja riskiä harmaalle taloudelle. Erityisesti ulkomaalaisilla työntekijöillä alihankintaketjuissa saattaa olla riski altistua työperäiselle hyväksikäytölle.
Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus, geopoliittiset eskalaatiot ja poliittinen aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien todennäköisyyttä.
Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi, Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja työntekijätason raportointi verottajalle.
YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin, johtamisen periaatteisiin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin.
Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla ja lisäksi segmenteissä erikseen. Konsernin investointien johtoryhmien lisäksi segmenteillä on omat investointien johtoryhmät, jotka toimivat omien päätöksentekovaltuuksien puitteissa.
Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely eskalointimenettelyn avulla.
Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa.
Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja kameravalvonnan avulla.
Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta.
Code of Conduct ja sen säännöllinen koulutus henkilöstölle.
Konsernin WhistleBlowing ilmoituskanavan.
Valppauden korostaminen poikkeavuuksiin liiketoiminnoissa ja yhtiön toimipisteissä.

23YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Osakkeet ja omistajat

YIT Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ

YIT Oyj:n osakepääoma pysyi katsauskauden aikana muuttumattomana. YIT Oyj:n suunnatussa osakeannissa merkityt 20 960 000 uutta osaketta rekisteröitiin kaupparekisteriin 12.3.2024. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen on 232 059 853 osaketta. YIT:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 149 716 748,22 euroa (149 716 748,22), ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 31.12.2024 oli 230 574 104 kappaletta (209 547 734).

OMAT OSAKKEET JA HALLITUKSEN VALTUUDET

YIT:llä oli 31.12.2024 hallussaan 1 485 749 kappaletta (1 552 119) yhtiön omia osakkeita. YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 14.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsittää enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka. Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää kokonaan tai osittain antamalla yhtiön osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka. YIT Oyj:n hallitus päätti 29.4.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista YIT- konsernin vuosien 2020–2024 osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2021–2023 palkkion maksamista varten. Osakeannissa 6.5.2024 luovutettiin yhteensä 66 370 YIT Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän 2020–2024 ehtojen mukaisesti.

OSAKKEEN ARVON KEHITYS JA KAUPANKÄYNTI

YIT:n osakekurssi nousi katsauskauden aikana noin 25 %. YIT:n osakkeen avauskurssi oli vuoden 2024 ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 1,99 euroa. Osakkeen päätöskurssi vuoden viimeisenä kauppapäivänä oli 2,49 euroa. Osakkeen ylin päätöskurssi katsauskauden aikana oli 2,82 euroa, alin 1,58 euroa ja keskimääräinen päätöskurssi 2,22 euroa. Yhtiön markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 31.12.2024 noin 574 miljoonaa euroa (417). Markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Osakkeita vaihdettiin päämarkkinapaikka Nasdaq Helsingissä katsauskauden aikana noin 70 miljoonaa kappaletta (83). Vaihdon arvo oli noin 149 miljoonaa euroa (186), lähde: Nasdaq Helsinki.

OSINKO

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 14.3.2024 hyväksyä hallituksen ehdotuksen olla jakamatta osinkoa.

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Listaus: Nasdaq Helsinki Oy
Kaupankäyntitunnus: YIT
ISIN-koodi: FI009800643

Lue lisää YIT:stä sijoituskohteena.

OSAKKEIDEN VIIKOITTAINEN VAIHTO NASDAQ HELSINGISSÄ 2024

OSAKEKURSSIN KEHITYS 2024

25YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

OMISTUSRAKENNE JA OMISTAJAT

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2024 lopussa 43 826 (45 308). Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli 29,99 % osakkeista (28,26 %). Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 31.12.2024. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia. Katsauskauden aikana YIT Oyj vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

Virala Oy Ab:n yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista ja äänistä laski alle kahdenkymmenen (20) prosentin 30.8.2024. Ilmoituksen mukaan Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä oli 19,65 % yhtiön osakkeista ja äänistä 30.8.2024.

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2024

Osakkeita (kpl)	Osakkeenomistajat (kpl)	%	Osakkeet (kpl)	%
1 - 100	12 717	29,02	626 326	0,27
101 - 500	15 077	34,40	4 211 058	1,82
501 - 1 000	6 312	14,40	5 022 143	2,16
1 001 - 5 000	7 566	17,26	17 330 417	7,47
5 001 - 10 000	1 213	2,77	8 817 898	3,80
10 001 - 50 000	787	1,80	15 307 960	6,60
50 001 - 100 000	77	0,18	5 458 204	2,35
100 001 - 500 000	50	0,11	10 478 291	4,52
500 001 -	27	0,06	164 807 556	71,02
Yhteensä	43 826	100,00	232 059 853	100,00

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN 31.12.2024

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024

Omistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
1 Tercero Invest AB	43 000 000	18,53
2 PNT Group Oy	15 897 799	6,85
3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	13 195 975	5,69
4 Conficap Oy	10 776 302	4,64
5 Pentti Heikki Oskari Kuolinpesä	8 091 215	3,49
6 Herlin Antti	8 015 750	3,45
7 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	5 994 252	2,58
8 Forsten Noora Eva Johanna	5 085 529	2,19
9 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	3 403 000	1,47
10 Pentti Lauri Olli Samuel	3 352 845	1,45
11 Valtion Eläkerahasto	2 937 674	1,27
12 Fideles Oy	2 827 134	1,22
13 Pentti-Kortman Eva Katarina	2 715 410	1,17
14 Pentti Timo Kaarle Kristian	2 303 575	0,99
15 Pentti-Von Walzel Anna Eva Kristina	2 184 259	0,94
50 suurinta omistajaa yhteensä	146 922 280	63,31
Hallintarekisteröidyt yhteensä	26 185 192	11,28
Muut omistajat	58 952 381	25,40
Yhteensä	232 059 853	100,00

Markkinaympäristö

ASUNTOMARKKINA

Kuluttajakysyntä Suomessa pysyi alhaisella tasolla huolimatta siitä, että asumisen kustannukset ovat historiallisen alhaiset suhteessa kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin. Uusien asuntojen markkinan myyntivolyymien odotetaan nousevan hieman vuoden 2025 aikana. Laskeneen korkotason ja kuluttajien kasvaneen ostovoiman odotetaan vaikuttavan positiivisesti tulevaan kysyntään, mutta kokonaisuudessaan markkinan elpymisen odotetaan olevan hidasta. Sijoittajamarkkinassa aktiviteettitasot ovat alhaisia ja markkinan elpymisen ajoitus on edelleen epävarma. Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja korot ovat jatkaneet laskuaan. Yleinen markkinaympäristö Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa on normaali ja markkina jatkaa paranemistaan.

RAKENNUSMARKKINA

Suomessa kysyntä pysyi kohtuullisella tasolla, mutta yleinen matala markkinaluottamus hidastaa asiakkaiden päätöksentekoa erityisesti yksityissektorilla. Datakeskusten ja teollisuuden hankkeiden markkina-aktiviteetin odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina vihreän siirtymän tukemana. Yksityinen korjausrakennusmarkkina on näyttänyt ensimmäisiä merkkejä paranemisesta energiatehokkuusvaatimusten tukemana. Kilpailu hankkeista on kireää rakentamisen volyymien yleisen laskun seurauksena. Sijoittajamarkkinassa rahoituksen heikko saatavuus, korkeammat rahoituskustannukset ja kohonneet tuottovaatimukset ovat vaikuttaneet heikentävästi transaktioiden ja uusien kehityshankkeiden määriin. Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa yleinen kysyntä ja markkina-aktiviteetti pysyivät vakaina, erityisesti yksityisen sektorin uusien teollisten toimitilojen kysynnän sekä puolustussektorin investointien tukemana tietyissä maissa. Uudet hankealoitukset kohtaavat haasteita rahoituksen heikon saatavuuden, korkeampien rahoituskustannusten ja kohonneiden tuottovaatimusten vuoksi.# INFRAMARKKINA

Suomessa julkisen sektorin kysynnän odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana useiden hankkeiden ollessa suunnitteluvaiheessa, mukaan lukien puolustussektorin hankkeet. Yksityisen sektorin kysyntää tukevat teollisuuden hankkeet sekä siirtymä kohti uusiutuvaa energiaa. Asuntorakentamisen volyymin lasku heijastuu maa- ja pohjarakennustöiden kysyntään. Pitkän aikavälin näkymät koko inframarkkinalle ovat kuitenkin positiiviset. Infrahankkeiden kehityksen aikajänne on suhteellisen pitkä, ja markkinaympäristön muutokset voivat johtaa joidenkin tulevien hankkeiden viivästymisiin.

Alue	Asuntomarkkina	Rakennusmarkkina	Inframarkkina
Suomi	Normaali	Heikko	Normaali
Baltian maat	Hyvä	Hyvä	Hyvä
Itäinen Keski-Eurooppa	Hyvä	Normaali	Normaali
Q4 markkinaympäristö:	Hyvä	Normaali	Heikko
Lyhyen aikavälin markkinatilanne:	Paranee	Vakaa	Heikkenee

OHJEISTUS JA NÄKYMÄT VUODELLE 2025

OHJEISTUS VUODELLE 2025

YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan 20–60 miljoonaa euroa vuonna 2025.

NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Asuntomarkkinoiden kehityksen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa odotetaan jatkuvan suotuisana tukien Asuminen CEE -segmentin tuloksentekokykyä. Asuntohankkeiden valmistumisen ajoitus saattaa poiketa alkuperäisistä arvioista johtaen liikevaihdun ja tuloksen siirtymiseen vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.

Suomessa uusien asuntojen markkinan myyntivolyymien odotetaan nousevan hieman vuonna 2025. Uusien asuntovalmistumisten alhainen määrä vuonna 2025 tulee rajoittamaan Asuminen Suomi -segmentin tuloksentekokykyä. Rakennus-segmentin operatiivisen suorituskyvyn odotetaan paranevan. Toimenpiteet pääoman vapauttamiseksi saattavat vaikuttaa segmentin tulokseen.

Infra-segmentin operatiivisen suorituskyvyn odotetaan pysyvän vakaana. Makrotaloudellisen ympäristön muutokset, erityisesti korkotason muutokset, voivat vaikuttaa asuntomarkkinoiden kysyntään ja sijoitusten käypään arvoon. Yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään heijastuvien geopoliittisten riskien eskaloitumisella voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 758 miljoonaa euroa, josta tilikauden tulos 2024 oli -44 miljoonaa euroa. YIT:n hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Aleksanterinkatu 13 peruskorjaus, Helsinki

TUNNUSLUVUT JA LASKENTAKAAVAT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2024	2023	2022	2021	2020
Osakekohtainen tulos EUR	-0,51	-0,01	-1,82	0,00	0,13
Osakekohtainen tulos, laimennettu EUR	-0,51	-0,01	-1,82	0,00	0,13
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot EUR	-0,51	-0,01	0,28	0,01	-0,04
Osinko/osake EUR	0,00*	0,00	0,18	0,16	0,14
Oma pääoma/osake EUR	3,34	4,03	4,21	4,86	4,40
Osinko/tulos %	—	—	-9,9	5000,0	107,7
Efektiivinen osinkotuotto %	—	—	7,32	3,71	2,84
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) %	-4,9	-199,0	-1,4	1 346,9	37,9
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi EUR	2,22	2,24	3,41	4,81	5,10
Alin kurssi EUR	1,58	1,65	2,38	4,21	3,58
Ylin kurssi EUR	2,82	2,93	4,79	5,68	7,12
Kurssi 31.12. EUR	2,49	1,99	2,46	4,31	4,93
Osakekannan markkina-arvo 31.12. Milj. euroa	574	417	515	901	1 031
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo 1 000 kpl	226 474	209 536	209 379	209 107	208 966
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu 1 000 kpl	242 547	209 593	209 406	209 546	209 536
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12. 1 000 kpl	230 574	209 548	209 511	209 119	209 084

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto Milj. euroa	1 820	2 163	2 403	2 652	3 069
Suomen ulkopuolinen toiminta Milj. euroa	511	555	572	559	824
Liikevoitto Milj. euroa	-55	51	102	56	35
prosenttia liikevaihdosta %	-3	2	4	2	1
Tilikauden tulos Milj. euroa	-112	3	-375	4	27
prosenttia liikevaihdosta %	-6	—	-16	—	1
Omavaraisuusaste¹,² %	34	33	35	40	33
Korollinen nettovelka¹,² Milj. euroa	680	795	615	303	628
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk¹,²	13,4	11,7	4,5	2,1	5,0
Korkokate³	0,8	1,3	7,1	3,5	3,0
Velkaantumisaste¹,² %	88	94	70	30	68
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk³ %	2	3	8	7	5
Tilauskanta 31.12.³ Milj. euroa	2 941	3 157	3 702	3 847	3 528
Suomen ulkopuolinen toiminta³ Milj. euroa	607	722	732	779	988
Käyttöomaisuusinvestoinnit² Milj. euroa	13	24	19	32	31
prosenttia liikevaihdosta² %	1	1	1	1	1
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen⁴ Milj. euroa	110	-137	-285	288	336
Oman pääoman tuotto² %	-14	0	-40	1	3
Henkilöstö 31.12.³ ⁵	3 537	4 302	4 999	5 297	7 045

YIT on oikaissut taloudellisia tietoja vuodelta 2021 Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu vertailukausille.

¹ Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnuslukujen osalta IFRS 16- vuokrasopimusten soveltamisalaan liittyvien sopimusten oikaisu.

² Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2022 ei ole oikaistu.

³ Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2021 ei ole oikaistu.

⁴ Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnusluvun osalta investointien ja rahoituksen rahavirtojen välillä tehty oikaisu liittyen muutokseen korollisten saamisten esittämistavassa.

⁵ Työsuhteessa läsnä olevien henkilöiden lukumäärä.

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

| Avainluku | Määritelmä

| | 2024 # YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tunnusluku antaa hyödyllistä tietoa YIT:n korollisesta nettovelasta.

Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat. Omavaraisuusaste on keskeinen mittari oman pääoman suhteellisesta käyttämisestä varojen rahoittamiseen.

Velkaantumisaste, % Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä. Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka paljon velkaa YIT käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon.

Velkaantumisaste, %, oikaistu Oikaistut korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä. (YIT on lisännyt tunnusluvun Q4/2024) Tunnusluku antaa hyödyllistä tietoa velkaantumisasteesta ilman vuokrasopimusvelkoja, asunto- osakeyhtiölainoja Suomessa ja muita omaperusteiseen rakentamiseen liittyviä projektilainoja.

31YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Oman pääoman tuotto, %	Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä keskimäärin.	Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista kannattavuutta.
Sitoutuneen pääoman tuotto, segmentit yhteensä (ROCE), %, rullaava	Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.)	Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku kuvaa segmenttien suhteellista kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa.
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta.
Käyttöomaisuus investoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. (YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit.)
Oma pääoma/osake	Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden lopussa.
Nettovelka/ oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk	Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset. Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen toimintojen osalta.)	Nettovelan suhde oikaistuun käyttökateeseen kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Tilauskanta	Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu transaktiohinta.	Tilauskanta esittää kaikkien projektien arvioitua tulevaa transaktiohintaa.
Korkokate	Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia / (Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12 kuukautta.	Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain.
Osakkeen keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana.
Osakekohtainen tulos	Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, laimennettu	Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden laimennusvaikutukset.
Osinko/tulos (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/ E-luku)	Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella tuloksella.

32YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TÄSMÄYTYSLASKELMAT TIETYISTÄ AVAINLUVUISTA

OIKAISTUN LIIKEVOITON TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Liikevoitto (IFRS)	-55	51
Oikaisuerät
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot	-16	-47
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	56	20
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista	45	17
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset¹	1	1
Oikaisuerät yhteensä	86	-10
Oikaistu liikevoitto	32	41

¹PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

OIKAISTUN KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS, RULLAAVA 12 KK

Milj. euroa	2024	2023
Oikaistu liikevoitto	32	41
Poistot ja arvonalentumiset	21	29
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset	-1	-1
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	—	-1
Oikaistu käyttökate	51	68

TILAUSKANNAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet	2 318	2 345
Myymättömät omaperusteiset hankkeet	623	812
Tilauskanta	2 941	3 157

KOROLLISEN OIKAISTUN VELAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Korollinen velka	893	998
Myymättömiin asuntoihin liittyvät taloyhtiölainat	-178	-260
Vuokrasopimusvelat	-276	-256
Oikaistu korollinen velka	439	482

33YIT 2024 Vuosikatsaus

Kestävyysraportti

Helsingin Nihdin Portti, Helsinkii

34YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

ESRS SISÄLTÖINDEKSI

Seuraavien sivujen sisältöindeksissä on lueteltu kaikki tiedonantovaatimukset, joita YIT on noudattanut laatiessaan kestävyysraporttia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella. Taulukon avulla voi siirtyä tietoihin, jotka liittyvät tiettyyn tiedonantovaatimukseen kestävyysraportissa.

Yleiset tiedot

Osio	Sivunumero	ESRS Tiedonantovaatimus
Yleiset tiedot	37	BP-1 Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet
Yleiset tiedot	37	BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Yleiset tiedot	38	GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Yleiset tiedot	38	GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Yleiset tiedot	42	GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Liitetiedot	127	GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Yleiset tiedot	37	GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Yleiset tiedot	43	SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Yleiset tiedot	45	SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
Yleiset tiedot	47	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Yleiset tiedot	62	IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Yleiset tiedot	34	IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Ympäristötiedot

Tiedonantovaatimus
ESRS E1 Ilmastonmuutos	ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Yleiset tiedot 42
	ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot 48
	ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot 62
	E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot 66
	E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot 67
	E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot 66
	E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Ympäristötiedot 70
	E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Ympäristötiedot 69

Ympäristötiedot

Tiedonantovaatimus
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	ESRS 2, IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 63, 83
	E3-1 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot 84
	E3-2 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot 84
	E3-3 Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot 84
	E3-4 Vedenkulutus	Ympäristötiedot 84

35YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ympäristötiedot

Osio	Sivunumero	ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Tiedonantovaatimus
		E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ympäristötiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 48, 87

E1-1 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot 87

E1-2 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ja resurssit

Ympäristötiedot 87

E1-3 Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet

Ympäristötiedot 87

E1-4 Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutusmittarit

Ympäristötiedot 88

ESRS E2 Saastuminen

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus saastumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 63, 89
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 48, 87

E2-1 Saastumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot 87

E2-2 Saastumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Ympäristötiedot 87

E2-3 Saastumiseen liittyvät tavoitteet

Ympäristötiedot 87

E2-4 Saastumiseen liittyvät vaikutusmittarit

Ympäristötiedot 89

ESRS E3 Vesivarannot ja meret

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus vesivarantoihin ja meriin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 63, 89
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 48, 87

E3-1 Vesivarantoihin ja meriin liittyvät toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot 87

E3-2 Vesivarantoihin ja meriin liittyvät toimet ja resurssit

Ympäristötiedot 87

E3-3 Vesivarantoihin ja meriin liittyvät tavoitteet

Ympäristötiedot 87

E3-4 Vesivarantoihin ja meriin liittyvät vaikutusmittarit

Ympäristötiedot 90

ESRS E4 Luonnonvarat ja monimuotoisuus

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 63, 86
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 48, 87

E4-2 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot 87

E4-3 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Ympäristötiedot 87

E4-4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

Ympäristötiedot 87

E4-5 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

Ympäristötiedot 88

Yhteisökohtainen tieto

Ympäristövahingot

Ympäristötiedot 90

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 63, 92
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot, Ympäristötiedot 48, 87

E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Ympäristötiedot 93

E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Ympäristötiedot 94

E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Ympäristötiedot 93

E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset

Ympäristötiedot 94

E5-5 Resurssien ulosvirtaukset

Ympäristötiedot 94

Yhteiskunnalliset tiedot

ESRS S1 Oma työvoima

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
- Yleiset tiedot 45
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot 48

S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Yhteiskunnalliset tiedot 97

S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Yhteiskunnalliset tiedot 100

S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Yhteiskunnalliset tiedot 101

S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Yhteiskunnalliset tiedot 101

S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Yhteiskunnalliset tiedot 97

S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yhteiskunnalliset tiedot 104

S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Yhteiskunnalliset tiedot 105

S1-9 Monimuotoisuuden mittarit

Yhteiskunnalliset tiedot 105

S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Yhteiskunnalliset tiedot 105

S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Yhteiskunnalliset tiedot 105

S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Yhteiskunnalliset tiedot 103

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
- Yleiset tiedot 45
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot 49

S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Yhteiskunnalliset tiedot 108

S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Yhteiskunnalliset tiedot 110

S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Yhteiskunnalliset tiedot 117

S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Yhteiskunnalliset tiedot 112

S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Yhteiskunnalliset tiedot 108

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset
- Yleiset tiedot 46
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
- Yleiset tiedot 50

S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Yhteiskunnalliset tiedot 116

S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Yhteiskunnalliset tiedot 117

S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Yhteiskunnalliset tiedot 117

S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Yhteiskunnalliset tiedot 117

S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Yhteiskunnalliset tiedot 116

Hallintotapatiedot

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Tiedonantovaatimus

ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
- Yleiset tiedot, Hallintotapatiedot 38, 120
ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
- Yleiset tiedot, Hallintotapatiedot 64, 119

G1-1 Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Hallintotapatiedot 120

G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Hallintotapatiedot 120

G1-4 Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

Hallintotapatiedot 121

Yleiset tiedot

LAADINTAPERIAATTEET

YIT:n kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella noudattaen ESRS (European Sustainability Reporting Standards) standardeja. Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat YIT:n kaksoisolennaisuusanalyysiin. Kaksoisolennaisuusanalyysin laadinnasta ja tuloksista on kerrottu tarkemmin osioissa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ja Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Tiedot on esitetty konsernin tasolla samalla laajuudella kuin tilinpäätöksessä. Raportointijakso on kalenterivuosi 2024. Kestävyysraportti kattaa yhtiön olennaiset kestävyysseikat oman toiminnan osalta kokonaisuudessaan sekä koskien arvoketjun tietoja siltä osin, kuin ne ovat olennaisuusarvion perusteella todettu olennaisiksi. Yhtiö ei ole jättänyt pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon, innovoinnin tuloksiin, käynnissä olevaan kehitykseen tai neuvoteltavana oleviin asioihin. Tiedonantovaatimusluettelo on esitetty edellä. Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä (ESRS 2 Lisäys B) esitetään kestävyysraportin liitetiedoissa. Kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on ulkoisesti varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli Ernst &Young Oy. Varmennus toteutettiin kansainvälisten varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) mukaisesti.

TIETOJEN SISÄLLYTTÄMINEN VIITTAUKSINA

Seuraavista tiedoista on tehty viittaukset konsernitilinpäätökseen:
* Konsernin liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti
* Konsernin liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
* Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä

RISKIENHALLINTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan YIT:n konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin. Kestävyysraportointiin sovelletaan YIT:n yleisen riskienhallinnan johtamisjärjestelmän toimintatapaa, viitekehystä ja valvontavastuita. YIT:n kestävyysraportoinnissa korostuvat YIT:n arvot, johdon sitoutuminen vastuullisuuteen, eettisyyttä ja kestävyyttä korostava yrityskulttuuri, vastuullisuutta tukevat politiikat, kestävyysraportoinnin manuaali, ammattitaitoinen henkilöstö sekä toiminnan läpinäkyvyys. Kestävyysraportointi on keskitetty yhtiön konsernin vastuullisuustiimille. Kestävyysraportointia suorittavat erityisesti kestävyysraportointiin ja alan standardeihin perehtyneet henkilöt. YIT:llä on käytössä riskienhallintamalli, joka sisältää riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin, riskienhallintatoimien määrittelyn sekä vastuunjaon ja toimenpiteiden toteuttamisen. Lisäksi malliin kuuluu toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja seuraaminen. Riskien priorisointimenetelmä perustuu riskien todennäköisyyteen ja vaikutukseen. Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavien tietojen kattavuus ja saatavuus, tietojen eheys ja laatu sekä kestävyysstandardien tulkinta.Näiden riskien lieventämiseksi YIT on ottanut käyttöönsä useita valvontatoimia kuten tietojen esivarmennus ja varmennus, raportointiin liittyvien prosessien kuvaukset, henkilöstön koulutus, tietojen tallentaminen vastuullisuustietojärjestelmään ja selkeästi määritellyt kestävyysraportoinnin roolit ja vastuut. Kestävyysraportoinnin prosesseissa määritetyt omistajat vastaavat siitä, että he pystyvät varmistamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvyyden. YIT:n liiketoimintasegmentit ja konsernin toiminnot ovat vastuussa tiedon täydellisyydestä, saatavuudesta, eheydestä ja laadusta ja tietojen toimittamisesta vastuullisuustiimille johtamisjärjestelmässä määriteltyjen vastuiden mukaisesti. Riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin tulokset integroidaan kestävyysraportoinnin prosesseihin, mikä varmistaa, että kaikki merkittävät riskit ja niiden hallintatoimet tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi. Kestävyysraportoinnin etenemistä raportoidaan tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI SEKÄ NIILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT

HALLITUS JA HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus

Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön johtamista ja toimintaa. Sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3–8 varsinaista jäsentä, jotka yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Yhtiöjärjestyksessä ei ole hallituksen jäsenille erityistä asettamisjärjestystä. Jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi edellytetään, että vähintään kahden jäsenistä tulee olla riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenien tulee edustaa molempia sukupuolia hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden eikä muiden henkilöstöryhmien edustusta.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jyri Luomakoski ja jäseninä Casimir Lindholm, Anders Dahlblom, Sami Laine, Kerttu Tuomas ja Leena Vainiomäki. Hallituksen kokoonpanosta 33,3 % oli naisia ja 66,6 % miehiä hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen kokoonpanosta liikkeenjohtoon osallistuvien määrä oli 0 ja muiden jäsenten lukumäärä 6. Hallituksen jäsenistä 100 % oli riippumattomia yhtiöstä ja 83,3 % riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista listayhtiöiden hallinnointikoodin arviointikriteerien mukaisesti.

Hallituksen monimuotoisuus

YIT Oyj:n hallituksen vahvistamilla monimuotoisuusperiaatteilla tarkoitetaan hallituksen jäsenten erilaisia taustoja kuten ikää, sukupuolta, kansainvälistä kokemusta, eri alojen koulutusta, asiantuntemusta ja osaamista. Hallituksen monimuotoisuudella halutaan varmistaa laaja-alainen, monipuolinen, asiakkaita ja muita sidosryhmiä ymmärtävä, luova sekä tulevaisuuteen suuntaava hallitus. Riittävän monimuotoinen hallitus tukee yhtiön liiketoimintaa ja sen kehittämistä, edistää avointa keskustelua ja itsenäistä päätöksentekoa sekä pystyy paremmin tukemaan ja haastamaan toimivaa johtoa. Hallituksen jäsenten erilaiset taustat, kokemukset ja näkemykset tukevat YIT Oyj:n strategisten tavoitteiden saavuttamista. Hallituksen jäseniltä edellytetään tehtävän vaatimaa pätevyyttä, joka vastaa yhtiön liiketoiminnan tarpeita, kehitysvaihetta sekä hallituksen ja sen valiokuntien osaamisvaatimuksia. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Monimuotoisuuden pitkän aikavälin tavoite on, että hallituksen jäsenten haku- ja arviointiprosessiin saadaan mukaan molempien sukupuolten edustajia mahdollistaen tasapainoista sukupuolijakaumaa hallituksessa.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät ja vastuut

Hallitus muun muassa

huolehtii siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
käsittelee ja hyväksyy yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä osa- ja puolivuosikatsaukset
ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa
nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen, päättää heidän palkastaan ja muista toimisuhteen ehdoista
kutsuu koolle yhtiökokouksen ja tekee esitykset kokouksessa käsiteltävistä asioista
määrittää osinkopolitiikan ja tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle vuosittain maksettavasta osingon määrästä
hyväksyy yhtiön strategian, strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet
hyväksyy budjetit ja toimintasuunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista
hyväksyy merkittävät yrityskaupat ja muut investoinnit
vahvistaa konsernin toiminnallisen rakenteen
varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan
vahvistaa konsernin arvot ja johtamisen periaatteet
seuraa ja arvioi yhtiön taloudellista raportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä seuraa ja arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamista
valmistelee ehdotuksen tilintarkastajan ja kestävyysvarmentajan valitsemiseksi.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön hallituksella ja sen valiokunnilla tulee olla yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen. Tämä osaaminen kattaa yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet, strategisten tavoitteiden tukemisen sekä sääntelyn vaatimusten täyttämisen. Kullakin hallituksen jäsenellä on pitkäaikainen kokemus eri toimialojen liiketoiminnasta, jossa he ovat perehtyneet yhtiön järjestämän koulutuksen lisäksi kestävyysseikkoihin liittyviin asioihin. Näin ollen hallituksella on kattava kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen. Lisäksi hallituksella oli tarvittaessa käytettävissään yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella oli kolme pysyvää valiokuntaa: henkilöstövaliokunta, tarkastusvaliokunta ja investointi- ja hankevaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan. Valiokunnilla on kirjalliset työjärjestykset, jotka hallitus vahvistaa. Valiokunnat raportoivat hallitukselle käsittelemistään asioista ja niiden vaatimista toimenpiteistä säännöllisesti aina valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Henkilöstövaliokunta

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa ehdotusten valmistelu yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi, palkkaus- ja kannustinjärjestelmien sekä tulospalkkiosääntöjen ja johdon tulospalkkioiden osalta. Valiokunta vastaa myös kykyjen tunnistamisesta, avainhenkilöstön kehittämisestä ja johdon seuraajasuunnittelusta sekä laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten palkitsemisraportin. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta, ja siihen kuuluu 3-5 jäsentä, joilla on kokemusta konsernin liiketoiminnasta, toimialoista sekä henkilöstö- ja palkitsemisasioista. Henkilöstövaliokunnan jäsenistä enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei voi olla henkilöstövaliokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä toimii konsernin henkilöstöjohtaja. Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimi Kerttu Tuomas ja jäseniä Jyri Luomakoski ja Leena Vainiomäki.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on muun muassa valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä rahoitusjärjestelyt. Valiokunta käsittelee lisäksi tilinpäätöksen sekä osa- ja puolivuosikatsaukset, arvioi lakien ja määräysten noudattamista sekä seuraa tilintarkastusta ja konsernin taloudellista tilannetta. Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Valiokuntaan kuuluu 3–5 jäsentä, joiden enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenistä tulee olla riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on konsernin liiketoiminnan ja toimialojen hyvä tuntemus sekä valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys. Tarkastusvaliokunnan sihteerinä toimii konsernin lakiasiainjohtaja. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jyri Luomakoski ja jäseninä Sami Laine, Anders Dahlblom ja Leena Vainiomäki.

Vuonna 2024 liiketoimintajohto on raportoinut tehtäviinsä kuuluvista kestävyysasioista säännöllisesti yhtiön tarkastusvaliokunnalle, joka on puolestaan raportoinut edelleen hallitukselle. Muuttuvan sääntelyn myötä seuranta-, raportointi- ja valvontamenettelyitä on arvioitu kauden aikana vastaamaan tulevan sääntelyn vaatimia menettelyitä kestävyysasioiden käsittelylle, raportoinnille, seurannalle ja valvonnalle. Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä voivat kulloinkin käytettävissään olevan tiedon perusteella päättää yhdessä tai erikseen kehitetäänkö kestävyysseikkojen valvontaa, asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta. Kehittämispäätökset voivat kohdistua joko vahvistamalla sisäisiä resursseja tai hankkimalla asiantuntijaselvityksiä ja ulkoisia koulutuksia. Yhtiö on ennen raportointikautta ja sen aikana edennyt hyväksytyn CSRD-tiekartan mukaisesti ja aloittanut työt kestävyysraportoinnin käyttöönottamiseksi.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiö on raportointikautta edeltävänä vuonna tehnyt kaksoisolennaisuusanalyysin edellisiin olennaisuusanalyyseihin nojaten sekä aloittanut kuiluanalyysin (EN: gap analysis) nykyisen vastuullisuusraportin sisällön sekä ESRS-standardien vaatimusten välisen eron selvittämiseksi. Lisäksi yhtiö on selvittänyt ennen raportointikauden alkua tarkat tietolähteet sekä raportointijärjestelmät ja kehittänyt vuosiraportointiprosessia sekä alkuvuodesta 2024 määritellyt kontrollit osana prosessia. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt käyttöönottotyön etenemistä neljännesvuosittaisissa kokouksissaan ja tarvittaessa ylimääräisissä työkokouksissa. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat osaltaan kestävyysraportoinnista kuten muusta taloudellisesta raportoinnista. Osana CSRD-työtä yhtiön johto on arvioinut ja raportoinut kauden aikana säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle CSRD:n käyttöönottoon liittyviä riskejä. Tarkastusvaliokunta on puolestaan valvonut ja tarvittaessa edellyttänyt yhtiön johtoa ryhtymään toimenpiteisiin sisäisen resurssoinnin riittävyyden turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhtiöllä on lisäksi tarvittaessa käytössään asiantuntevat ulkopuoliset neuvonantajat. CSRD-käyttöönoton myötä tarkastusvaliokunnan roolia on täsmennetty ja samalla arvioitu menettelyt, joilla varmistetaan tarkastusvaliokunnan riippumattomuus yhtiön toimivasta johdosta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on ollut valvoa, että varmentava taho on luotettava ja riippumaton, ja että sillä on aikaisempaa kokemusta vastuullisuusvarmennuksesta. Tarkastusvaliokunta on lisäksi tunnistanut greenwashing- riskin kestävyysraportoinnissa, ja näkee varmennuksen yhtenä tapana vähentää tätä riskiä yleisellä tasolla. Lisäksi greenwashing-riski on ollut yhtenä keskeisenä teemana CSRD-raportoinnin käyttöönottotyössä ja -valmisteluissa. Yhtiön varsinainen yhtiökokous 2024 päätti tarkastusvaliokunnan ja hallituksen ehdotuksesta, että tilintarkastusyhteisöksi tilikaudelle 2024 valittu Ernst & Young Oy toimi osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024.

Investointi- ja hankevaliokunta

Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä urakkatarjouksia, kiinteistökehityshankkeita, tontti- ja aluehankeinvestointeja ja -divestointeja, yritysostoja ja -myyntejä sekä oman pääoman ehtoisia hankesijoituksia sekä seuraa näistä muodostuvien portfolioiden kehittymistä, taloudellista raportointia sekä riskienhallintaa. Lisäksi valiokunta käsittelee hallituksen vahvistettavaksi esitettävän investointipolitiikan. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä puheenjohtajan kutsusta valiokunnan käsiteltävien asioiden niin vaatiessa useamminkin. Valiokuntaan kuuluu 3–5 jäsentä, joiden enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on konsernin liiketoiminnan ja sen toimialojen hyvä tuntemus sekä valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys. Investointi- ja hankevaliokunnan sihteerinä toimii konsernin lakiasiainjohtaja. Investointi- ja hankevaliokunnan puheenjohtajana toimi Casimir Lindholmin ja jäseninä Sami Laine ja Anders Dahlblom.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on yhtiön osakkeenomistajien tai osakkeenomistajien edustajien toimielin, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Toimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on yhtiön tarpeita vastaava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus sekä valmistella tätä varten yhtiökokoukselle perustellut hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset. Toimikunnan tehtäviin kuuluu hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta niin hallitustyössä kuin hallituksen valiokunnissakin; valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi sekä tehdä ehdotus hallituksen jäseniksi; ja etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita. Nimitystoimikunta arvioi ehdotuksia tehdessään, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet huomioiden, ja että hallituksen kokoonpano täyttää muun sääntelyn ohella myös hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Hallituksen vahvistamat keskeiset konsernipolitiikat

Yhtiön hallitus käsittelee ja vahvistaa osana yhtiön toiminnan asianmukaista järjestämistä, ohjaamista ja valvontatehtäväänsä vuosittain muun muassa keskeiset konsernitasoiset politiikat kuten vastuullisuus-, riskienhallinta-, investointi- ja rahoituspolitiikan.

Vastuullisuuspolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus. Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat riskienhallintakäytännöistä omalta osaltaan. Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja toimintaympäristön riskianalyysi ovat osa vuosittaista strategia- ja vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

40 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin. YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa. Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun, hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla. YIT arvioi säännöllisesti vaikutuksiaan ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, kuten myös niihin liittyvien tavoitteiden asettaminen ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa käsitellään voimassa olevan riskienhallintapolitiikan ja -prosessin mukaan. Lisäksi yhtiö voi käyttää kestävyysasioiden valvontatoimiin ja menettelyjen tarkastukseen yhtiön sisäistä tarkastusta ja ulkopuolisia asiantuntija auditointeja.

Investointipolitiikka

Investointipolitiikan tarkoituksena on varmistaa, että YIT:ssä tehtävät sijoitukset ja pääoman allokaatio ovat linjassa YIT-konsernin strategisten tavoitteiden ja vuosisuunnittelun kanssa. Investointipolitiikka määrittelee periaatteet, vastuut, tavoitteet ja rajat konsernin sijoitustoiminnalle, sijoitusten hallinnalle sekä päätöksentekoprosessille.

Rahoituspolitiikka

Rahoituspolitiikka määrittelee YIT-konsernin hallintoperiaatteet, vastuut, tavoitteet ja rajat sekä tarvittavan valvontaympäristön konsernin rahoitustoiminnalle ja siihen liittyvälle riskienhallintaprosessille.

KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Se myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista sekä muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. YIT:ssä toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. YIT Oyj:n toimitusjohtajana toimi Heikki Vuorenmaa ja hänen sijaisenaan 31.12.2024 saakka Antti Inkilä. Vuoden 2024 aikana yhtiö aloitti uuden toimintamallin, jossa määriteltiin tarkemmat roolit säännölliselle kestävyysraportoinnille ja -valvonnalle toimitusjohtajan, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen osalta. Sen lähtökohtana oli, että toimitusjohtaja valvoo työn etenemistä säännöllisesti konsernin johtoryhmän kokouksissa ja lisäksi tarvittaessa muissa yhtiön sisäisissä foorumeissa.

Johtoryhmä

YIT-konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille. Johtoryhmä vastaa myös segmenttien tuloksen arvioinnista. Toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat konsernin johtoryhmän. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän sihteerin. Säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallituksessa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu mm.# Johtoryhmä

Kukin johtoryhmän jäsen valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja vuosisuunnittelua ja valvoo suunnitelmien toteutumista ja taloudellista raportointia. Konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehityshankkeiden edistäminen kuuluvat johtoryhmän keskeisiin tehtäviin. Johtoryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omilla vastuualueillaan. Kullakin johtoryhmän jäsenellä on pitkäaikainen liiketoimintakokemus, jossa he ovat liiketoiminnoittain perehtyneet kestävyysseikkoihin liittyviin asioihin erityisesti operatiivisesta näkökulmasta. Lisäksi johtoryhmällä kuten hallituksella on mahdollisuus tarvittaessa käyttää yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia kestävyysseikkoihin liittyvän asiantuntemuksensa varmistamiseksi. Vastuullisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa yhtiön strategiaa, josta vastaa yhtiön johtoryhmä. Suunnitelmien toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet käsitellään voimassa olevan riskienhallintapolitiikan ja -prosessin mukaan. Myös SBTi-tavoitteet ovat osa strategiaa, jota hallitus ja johtoryhmä ovat käsitelleet ja käsittelevät kokouksissaan säännöllisesti. Lisäksi osana muuta johdon raportointia yhtiön liiketoimintasegmentit käsittelevät kestävyys- ja SBTi-tavoitteita. Esimerkiksi työturvallisuutta ja -terveyttä käsitellään sekä hallituksen että johtoryhmän kokouksissa tarvittavassa laajuudessa pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

Johtoryhmän kokoonpano

Johtoryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa, jäseninä Peter Forssell, Toimitilat-segmentin johtaja; Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja; Juha Kostiainen, johtaja, kaupunkikehitys ja vastuullisuus; Aleksi Laine, Infra-segmentin johtaja; Tuomas Mäkipeska, talousjohtaja ja Jennie Haasmaa, henkilöstöjohtaja. Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja, jätti yhtiön 31.12.2024. Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa nimitettiin Asuminen Suomi-segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja talousjohtaja Tuomas Mäkipeska Asuminen CEE -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi sekä YIT Oyj:n toimitusjohtajan sijaiseksi 1.1.2025 alkaen. Kukin johtoryhmän jäsen valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja vuosisuunnittelua ja valvoo suunnitelmien toteutumista ja taloudellista raportointia, kukin oman liiketoiminta-alueensa tai funktionsa osalta. Myös konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehityshankkeiden edistäminen kuuluvat kunkin johtoryhmän jäsenen keskeisiin tehtäviin. Kunkin johtoryhmän jäsenen tehtävänä on toteuttaa johtoryhmässä toimitusjohtajan vastuulla tehdyt päätökset omilla vastuualueillaan. Toimitusjohtajalla ja kullakin johtoryhmän jäsenellä on pitkäaikainen kokemus liiketoiminnasta, jossa ovat perehtyneet kestävyysseikkoihin liittyviin asioihin. Näin ollen toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on yhdessä ja yksin kattava kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen. Lisäksi toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä oli tarvittaessa käytettävissä yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia. Johtoryhmän kokoonpanosta liikkeenjohtoon osallistuvien määrä oli 7. Johtoryhmän kokoonpanossa ei ollut työsuhteisten työntekijöiden eikä muiden työntekijöiden edustusta. Johtoryhmän kokoonpanosta 14,3 % oli naisia ja 85,7 % oli miehiä.

Johtoryhmän vahvistamat keskeiset konsernitasoiset toimintaperiaatteet

YIT:n toiminnan kannalta keskeiset vastuullisuuden teemat määritetään yhdessä YIT:n työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Hyvän hallintotavan noudattaminen, henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen, työturvallisuuskäytäntöjen parantaminen sekä kestävän ja viihtyisän kaupunkikehityksen luominen, ympäristövaikutusten pienentäminen ja vastuullinen sidosryhmäyhteistyö ovat perusta kestävälle kehitykselle ja toiminnalle. Johtoryhmä vahvistaa säännöllisesti vuosittain muun muassa seuraavat konsernitasoiset toimintaperiaatteet: henkilöstö-, laatu-, projektinhallinta-, työterveys- ja turvallisuus- ja yritysturvallisuuden periaatteita sekä vakuutus-, IPR-, ja edustamiseen ja liikematkoihin liittyvät toimintaperiaatteet. Näiden lisäksi myös yhteistyökumppaneille on määritelty omat toimintaperiaatteensa.

41YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

Johtoryhmän hyväksymät YIT:n ympäristöperiaatteet ovat perustuneet yhtiön kestävän kehityksen politiikkaan ja tulleet korvatuksi hallituksen hyväksymällä, edellä kuvatulla vastuullisuuspolitiikalla 1.11.2024. Henkilöstöperiaatteet ohjaavat mm. henkilöstön kehittämistä, palkitsemista ja johtamista ja henkilöstön työterveydestä ja hyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työsuhdeasioista huolehtimista. Laatuperiaatteiden tavoite on ohjata toimintaa takaamalla laadun, työturvallisuuden, ympäristöasioiden ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen sekä toiminnan jatkuvan parantamisen tuotteen/palvelun elinkaaren näkökulmasta. Tavoitteet korkeasta laadusta ja eettisesti kestävästä toiminnasta koskevat myös yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Projektinhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiö jakaa käytäntöjä ja kehittää toimintaa jatkuvasti sekä hyödyntää vertais- ja ydinryhmätoimintaa laajasti yli segmentti-, divisioona-, yksikkö- ja projektirajojen. YIT analysoi sekä projektien onnistumisia että haasteita ja vie opit systemaattisesti prosesseihinsa. Projektinhallinnan periaatteiden sisältö arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain ja ne hyväksytään konsernin johtoryhmässä. Liiketoiminta-alueiden ja funktioiden johtamisjärjestelmävastuulliset henkilöt sekä ydinryhmät vastaavat periaatteisiin tehtyjen linjausten siirtämisestä johtamisjärjestelmään. Projektinhallinnan periaatteisiin liittyvät seuraavat politiikat ja periaatteet: vastuullisuuspolitiikka, riskienhallintapolitiikka ml. yritysturvariskit, laatuperiaatteet, työturvallisuusperiaatteet, henkilöstöperiaatteet.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille on YIT:n eettinen ohjeistus materiaalitoimittajilleen ja aliurakoitsijoilleen. Periaatteiden mukaisesti YIT sitoutuu vastuulliseen liiketoimintaan kaikessa toiminnassaan ja edellyttää sitä myös yhteistyökumppaneiltaan. Toimintaperiaatteisiin kuuluvat mm. lakien noudattamien, eettiset toimintatavat (korruption ja lahjonnan kielto, eturistiriidat, reilu kilpailu, rahanpesu ja pakotteiden noudattaminen sekä tiedon luottamuksellisuutta ja henkilötietosuojaa koskevat säännökset). YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia. Myös yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien kunnioittamiseen. Yhteistyökumppanien tulee noudattaa seuraavia periaatteita: järjestäytymisvapaus, syrjinnän kielto, työaikaa, palkkausta ja työsopimusta koskevat vaatimukset, lapsi- ja pakkotyövoima, työterveys ja -turvallisuus.

Ympäristöperiaatteet yhteistyökumppaneille

YIT pyrkii jatkuvasti pienentämään toiminnan ympäristövaikutuksia, kuten hiilidioksidipäästöjä, ja se edellyttää samaa yhteistyökumppaneiltaan. Yhteistyökumppanien tulee noudattaa ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja, ohjeita ja ohjeistuksia sekä huolehtia asianmukaisista luvista ja lupaehtojen toteutumisesta. Yhteistyökumppanien tulee myös käyttää materiaaleja, raaka-aineita, energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti. Lisäksi yhteistyökumppanien tulee jatkuvasti pyrkiä minimoimaan ja seuraamaan toimintansa ympäristövaikutuksia, kuten toiminnastaan syntyvää jätettä, sekä huolehtia päästöjen, kuten melun, pölyn, tärinän ja hajuhaittojen torjumisesta. Yhteistyökumppanien on korjattava ja korvattava toiminnastaan ympäristölle aiheutuneet vahingot.

Ilmoituskanava ja tutkinta

Yhteistyökumppanien ja niiden työntekijöiden on korjattava ja korvattava toiminnastaan ympäristölle aiheutuneet vahingot. Yhteistyökumppanien ja niiden työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle havaitsemansa toimintaperiaatteiden rikkomukset. YIT:llä on käytössään anonyymi ilmoituskanava, YIT Ethics Channel, johon kuka tahansa voi ilmoittaa havaitut tai epäillyt rikkomukset turvallisesti ja tarpeen vaatiessa anonyymisti. YIT on sitoutunut tutkimaan kaikki ilmoitukset ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli ilmoitus todetaan aiheelliseksi. Lue lisää osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

Työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet

Työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden mukaisesti työterveys ja työturvallisuus ovat olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. YIT:n työntekijät näyttävät sitoutumisensa, ottavat vastuuta ja ovat proaktiivisia tehtävästä ja roolista riippumatta. Yhtiö haluaa tarjota turvallisen ja terveellisen työ- ja elinympäristön henkilöstölleen, yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen sekä muille sidosryhmillensä. YIT pyrkii entistä paremmin huomioimaan työturvallisuus- ja terveysnäkökulmat kumppanivalinnoissaan ja uskoo, että poikkeamat ovat estettävissä ja niistä voidaan oppia. Se panostaa toiminnassaan erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin. YIT:n tavoitteena on, että jokainen välittää omasta ja muiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja divisioonien johto seuraavat suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon säännölliset työmaakäynnit ovat osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa turvallisuusasennetta. Lue lisää osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

Yritysturvallisuuden periaatteet

Yritysturvallisuuden periaatteiden mukaisesti YIT on sitoutunut hyvään hallintotapaan ja vastuullisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Yhtiö varmistaa hyvät liiketoimintakäytännöt koko toimitusketjussa ja myötävaikuttaa koko toimialan kestävään ja eettiseen kehittymiseen. YIT pyrkii varmistamaan kestävän ja kannattavan kasvun pitkällä aikavälillä. Tämä edellyttää jatkuvaa kehitystä, läpinäkyvyyttä ja huippuosaamista päivittäisessä työssä.# Yritysturvallisuus ja vastuullisuus

Yritysturvallisuus on osa YIT:n riskienhallintajärjestelmää. Yritysturvallisuusriskien hallintaa toteutetaan osana YIT:n normaalia liiketoimintaa ja riskienhallintaa. Yritysturvallisuustoiminto tukee YIT:n johtoa ja sen organisaatiota yritysturvan kehittämisessä, resursoinnissa ja viestinnässä, minkä lisäksi se tuottaa palveluita yritysturvan erikoisosaamista vaativilla osa-alueilla. Yritysturvallisuuden tavoite on tunnistaa ja hallita turvallisuusriskit mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yritysturvallisuusriskien hallinta tulee olla riskiperusteista, ennakoivaa, objektiivista ja tosiasioihin perustuvaa. Yritysturvallisuusriskit raportoidaan YIT:n yleisten riskienhallintakäytäntöjen mukaisesti.

YIT Code of Conduct ja vastuullisuuspolitiikka ovat YIT:n johtoryhmän ja hallituksen hyväksymiä, koko konsernia koskevia ja vastuullisuustyötä olennaisesti määrittäviä poliitikkoja ja toimintaperiaatteita.

YIT CODE OF CONDUCT

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ohjaavat YIT:n kaikkia toimintoja. Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö perustuu YIT:n arvoihin ja johtamisen periaatteisiin, jotka luovat vahvan perustan yhteisen yrityskulttuurin rakentamiselle ja yhtenäisten toimintatapojen omaksumiselle. YIT:n tavoitteena on kunnioittaa kaikkia sidosryhmiä, tehdä hyvää yhteistyötä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmille kuten asiakkaille, omistajille ja henkilöstölle.

Toimintaperiaatteet ohjaavat YIT:n suhteita asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, toimittajiin, alihankkijoihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa näiden toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Esihenkilöiden on huolehdittava, että heidän alaisensa noudattavat YIT:n toimintaperiaatteita aina ja kaikkialla YIT:ssä.

YIT:n työntekijän on ilmoitettava lähimmälle esihenkilölleen, jos hän epäilee, että yhtiön toimintaperiaatteita on rikottu. Asiasta voi ilmoittaa myös ilmoituskanava YIT Ethics Channelin kautta. Kaikki ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Lisätietoja eettisestä toimikunnasta voi lukea osiosta G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

42
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YIT:n toimintaperiaatteilla pyritään vähentämään sekä oman että toimittajien toiminnan ympäristövaikutuksia kuten kasvihuonepäästöjä muun muassa vähentämällä energian kulutusta ja tuotetun jätteen määrää. Lisäksi toimintaperiaatteille pyritään vähentämään YIT:n toiminnan negatiivisia vaikutuksia työoloihin sekä edistämään ja ohjaamaan positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön. Lue lisää osiosta Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Toimintaperiaatteet kattavat kaikki YIT:n toiminnot koko konsernissa. Periaatteet koskevat YIT:n suhteita asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, toimittajiin, alihankkijoihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Toimintaperiaatteet on käännetty toimintamaiden pääkielille ja niitä sovelletaan kaikissa YIT:n toimintamaissa.

YIT:n johto ja konsernin johtoryhmä ovat vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Toimintaperiaatteita päivitetään tarvittaessa. YIT sitoutuu noudattamaan useita kolmansien osapuolten standardeja ja aloitteita toimintaperiaatteidensa toteuttamisen yhteydessä, kuten ISO 9001 -laatustandardi, kansainväliset ihmisoikeudet, paikallinen työlainsäädäntö ja muut paikalliset määräykset. Lisäksi YIT noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen pörssiyhtiöille laatimia hallinnointikoodin suosituksia.

Toimintaperiaatteita laadittaessa on otettu huomioon keskeisten sidosryhmien edut. YIT pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia ratkaisuja tuottaakseen enemmän arvoa asiakkailleen ja kerää säännöllisesti palautetta asiakkailtaan. Työntekijöiden osalta YIT noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja tarjoaa turvallisen työympäristön sekä mahdollisuuksia koulutukseen ja kehittymiseen.

YIT on asettanut toimintaperiaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa. Toimintaperiaatteet on käännetty toimintamaiden pääkielille ja niitä jaetaan työntekijöille koulutuksen ja viestinnän kautta. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkinen dokumentti ja on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

VASTUULLISUUSPOLITIIKKA

YIT:n vastuullisuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa vastuullisuus kaikessa yhtiön toiminnassa. Vastuullisuuspolitiikka keskittyy ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvän hallinnointitavan edistämiseen. Vastuullisuuspolitiikka määrittelee periaatteet ja suuntaviivat, joiden pohjalta vastuullisuustavoitteet asetetaan. Samalla se toimii ohjenuorana yhtiön päivittäisessä toiminnassa, varmistamalla että kaikki toimet ja päätökset ovat linjassa vastuullisuuspolitiikassa asetettujen vastuullisuustavoitteiden kanssa.

YIT:n vastuullisuustavoitteet auttavat yhtiötä vähentämään aiheuttamiaan negatiivisia vaikutuksia ja lisäämään positiivisia vaikutuksiaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallinnointitapaan. Vastuullisuuspolitiikassa on sitouduttu hallitsemaan olennaisimpia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. YIT:n olennaisimmat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu osiossa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vastuullisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa, josta vastaa yhtiön johtoryhmä. Suunnitelmien toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Vastuullisuuspolitiikka on voimassa koko YIT-konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikissa maissa. Se on julkinen ja saatavilla yhtiön internetsivuilla. Vastuullisuuspolitiikka tarkistetaan säännöllisesti.

YIT:n hallitus, johtoryhmä ja toimitusjohtaja ovat hyväksyneet vastuullisuuspolitiikan ja vastaavat sen toteutumisesta.

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN

YIT:n yhtiökokous on hyväksynyt 14.3.2024 YIT:n palkitsemispolitiikan vuosille 2024-2027. Palkitsemispolitiikassa määritetään palkitsemisen päätöksentekojärjestys. Hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous. Vuonna 2024 hallituksen jäsenet eivät kuuluneet YIT:n kannustin- tai palkitsemisjärjestelmien piiriin. Palkitsemisen päätöksentekojärjestyksen mukaisesti YIT:n hallitus päättää konsernin toimitusjohtajaa ja johtoryhmää koskevista kannustin- ja palkitsemisjärjestelmistä hallituksen henkilöstövaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta.

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu peruspalkan, etujen ja lisäeläkkeen ohella lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä ja pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Lisäksi hallitus on päättänyt yhtiön strategiseen muutosohjelmaan liittyvästä määräaikaisesta kannustinohjelmasta vuodelle 2024.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintakausi on kalenterivuosi. Hallitus määrittää ohjelman tulosmittarit ja tavoitteet ansaintakauden alkaessa ja tulokset vahvistetaan ansaintakauden päätyttyä. Palkkion maksun edellytyksenä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ohella palkkionmaksuhetkellä voimassa oleva työsuhde, ja se, että YIT konsernina saavuttaa hallituksen sille asettamien taloudellisten tai muiden mittareiden osalta kynnysarvon. Lisäksi henkilön tulee toimia YIT:n arvojen, sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti, suorittaa YIT:n toimintaohjeita koskeva verkkokoulutus ja toimia YIT:n suorituksen johtamisen prosessia koskevien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä oli vuonna 2024 tavoitetasolla 45 % ja maksimitasolla 90 % kokonaispalkasta (palkka sisältäen edut). Muilla johtoryhmän jäsenillä ansaintamahdollisuus oli tavoitetasolla 25 %, maksimitasolla 50 % kokonaispalkasta (palkka sisältäen edut). Konsernin johtoryhmän lisäksi lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän piirissä ovat kaikki YIT:n toimihenkilöt harjoittelijoita lukuun ottamatta.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy yksi kestävyysmittari, yhdistetty tapaturmataajuus, jonka painoarvo on sekä toimitusjohtajalla, että muilla johtoryhmän jäsenillä 10 %. Tavoitteen määrityksessä ja tuloksen mittaamisessa huomioidaan sekä YIT:n omat, että YIT:n alihankkijoiden työntekijät. Tämän kannustinjärjestelmään liittyvän työturvallisuuden kestävyysmittarin ohella, YIT käyttää konsernitasolla suoritusmittareinaan myös seuraavia työturvallisuuden mittareita.

Johdon työmaakäyntien määrä
Työturvallisuushavaintojen määrä
Läheltä piti -tapahtumien määrä
Sairauspoissaoloprosentti.

Työturvallisuusmittari on myös osa YIT:n toimihenkilöiden lyhyen aikavälin tulospalkitsemista. Tyypillisin käytettävä mittari on työturvallisuushavaintojen määrä. Vuodesta 2022 alkaen YIT on ohjeistanut käynnistyviä projekteja myös ympäristövastuun huomioimiseen tulospalkitsemisessa. Tyypillisimmät käytettävät mittarit ovat kierrätysaste ja sekajätteen määrän vähentäminen.

Vuonna 2024 YIT-konserni ei saavuttanut lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän maksuehtona toimivaa positiivista nettotulosta ja näin ollen lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita toimitusjohtajalle tai konsernin johtoryhmän muille jäsenille.

YIT:llä on käytössään pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä strategisen muutoksen ja pitkän aikavälin taloudellisen tuloksellisuuden tukemiseksi sekä avainhenkilöiden sitouttamiseksi. YIT:n hallitus päätti vuonna 2020 osakepohjaisesta pitkän aikavälin kannustinohjelmasta. Ohjelman ansaintakaudet ovat kolmivuotiset ja joka vuosi alkaa uusi ansaintakausi. Palkkiot maksetaan ansaintakauden päätyttyä, eikä niihin liity erillistä sitouttamisjaksoa. Ohjelman kolmas, kolmen kalenterivuoden pituinen ansaintajakso jatkuu 1.1.2022–31.12.2024, neljäs 1.1.2023–31.12.2025 ja viides 1.1.2024– 31.12.2026.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ansaintajaksolta 2021–2023 ansaitut palkkiot maksettiin vuonna 2024. Ansaintajaksolta 2022–2024 ansaitut palkkiot maksetaan vuonna 2025, ansaintajaksolta 2023–2025 mahdollisesti ansaittavat palkkiot vuonna 2026 ja ansaintajaksolta 2024–2026 mahdollisesti ansaittavat palkkiot vuonna 2027. Palkkion maksun edellytyksenä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ohella palkkionmaksuhetkellä voimassa oleva työsuhde. Lisäksi henkilön tulee toimia YIT:n arvojen, sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus ansaintakaudella 2024–2026 on enimmillään 280 000 osaketta, muilla johtoryhmän jäsenillä 84 000 osaketta. Kaikkiaan toimitusjohtajan on mahdollista ansaita käynnissä olevilta ansaintakausilta 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 yhteensä 700 000 osaketta. Muu johtoryhmä voi ansaita samoilta ansaintakausilta yhteensä 1 607 750 osaketta.

Pitkän aikavälin kannustinohjelmien mittarit ja toteumat

Ohjelma ja ansaintajakso	Mittari	Painoarvo (%)	Tulos (%)	Ohjelman kokonaistoteuma (%)
YIT LTIP 2024-2026	Absoluuttinen TSR	90
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10
YIT LTIP 2023-2025	Absoluuttinen TSR	90
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10
YIT LTIP 2022-2024	Absoluuttinen TSR	90	0	10
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10	10	100

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy käynnissä olevilla ansaintakausilla yksi kestävyysmittari 10 % painoarvolla. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintakaudelta 2022–2024 maksetaan palkkiona 10 % maksimipalkkiosta ympäristövastuumittariin perustuen. Koko johtoryhmälle palkkio on suuruudeltaan yhteensä 32 658 YIT:n osaketta ennen veroja ja muita maksuja.

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄ DUE DILIGENCE - PROSESSI

Katsaus kestävyysraportissa annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista löytyy kestävyysraportin liitetiedoista.

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU

STRATEGIA

YIT on raportointivuoden aikana julkaissut uuden strategian, joka kattaa vuodet 2025-2029. YIT:n strategiset painopistealueet strategiakaudelle 2025–2029 ovat alan johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen, kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luominen sekä asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen entisestään. Strategiassa vastuullisuus ja laatu ovat keskeisiä kaikessa YIT:n tekemisessä. YIT:n strategiassa asetetut muut kuin taloudelliset tavoitteet koskevat koko konsernia. Ympäristökriteerien osalta YIT jatkaa sitoutumistaan Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. YIT sitoutui marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin. SBTi hyväksyi YIT:n asettamat päästövähennystavoitteet kesäkuussa 2023. Tavoitteiden mukaisesti YIT sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1 ja 2 -päästöjä 90 % ja absoluuttisia Scope 3 -päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon. Sitoumuksella YIT vahvistaa ilmastotyötään ja pyrkii vähentämään niin omia kuin myös asiakkaidensa päästöjä.

Sosiaalisten kriteerien osalta työ yhteiskunnan kehittämiseksi ja paremman elinympäristön rakentamiseksi jatkuu. Työturvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan entistä enemmän ja tavoitteita kiristetään. Tavoitteina on yhdistetyn työtapaturmataajuuden laskeminen alle 5:een kaikissa operaatioissa eli työtapaturmataajuuden puolittaminen strategiakauden aikana sekä työntekijöiden suositteluindeksin (eNPS) nostaminen vähintään tasolle 50.

Hallintokriteerien osalta YIT jatkaa tiukkaa harmaata taloutta koskevaa lähestymistapaa. YIT ei hyväksy korruptiota eikä työvoiman hyväksikäyttöä ja syrjintää. Yhtiö edistää ESG- tavoitteitaan myös koko toimitusketjussaan. YIT vaatii toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin on itselleen asettanut. Yllä mainittujen strategisten kestävyyteen liittyvien tavoitteiden lisäksi YIT on asettanut yksityiskohtaisempia tavoitteita, joista kerrotaan tarkemmin niihin liittyvissä standardeissa.

Ilmastotavoitteisiin liittyen merkittävimmät tuotteet ovat yhtiön rakentamat rakennukset. YIT:n ilmastopäästöistä yli 90 % koostuu sen Scope 3 päästöistä, ja näistä noin 60 % muodostuu rakennusten elinkaaren energiakulutuksesta. Näin ollen rakennusten energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian käyttö on merkittävin tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Oman toiminnan ilmastopäästöjen (Scope 1 ja 2) kohdalla merkittävimmät vaikutukset muodostuvat Infra-liiketoiminnan polttoaineenkulutuksesta. Työtapaturmiin liittyen YIT:n kaikki työmaat ja työmaiden johto ovat tärkeässä roolissa, sillä turvallisen työympäristön rakentaminen perustuu jatkuvaan parantamiseen ja työturvallisuuskulttuurin luomiseen. YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteet muodostavat perustan korruption, lahjonnan ja harmaan talouden vastaiselle toiminnalle. Toimintaperiaatteiden seuraamista edellytetään jokaiselta YIT:n työntekijältä. Tämän tukena toimii riskienhallinta- ja yritysturvallisuusorganisaatio sekä hankintatoimi, joka valvoo aliurakoitsijoiden ja hankintaketjun ihmisoikeuksien noudattamista yhdessä konsernin vastuullisuusyksikön kanssa. Rakennusalalla yleisesti, ja myös YIT:llä, tärkeimmät edessä olevat haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, resurssien käyttöön, luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen, työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin, sekä harmaan talouden torjuntaan. Näihin vastaaminen edellyttää energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian käyttöä sekä vähähiilisten materiaalien hyödyntämistä aiempaa enemmän. Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen, materiaalien käytön minimointi ja elinkaaren pidentäminen edesauttavat resurssiviisautta ja luontokadon torjumista. Työturvallisuuden ja työolosuhteiden parantaminen sekä harmaan talouden torjuminen ovat avaintekijöitä sosiaalisen vastuullisuuden edistämisessä.

LIIKETOIMINTAMALLI

YIT on sekä merkittävä hankekehittäjä että rakennusyhtiö joka pyrkii luomaan parempia elinympäristöjä – kestävästi. YIT suunnittelee, rakentaa ja kehittää asumisen, toimitilojen ja infrastruktuurin ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Se luo koteja ja elinympäristöjä kasvavissa kaupungeissa sekä kehittää ja rakentaa kaupallisia ja julkisia tiloja sekä yhteiskuntakiinteistöjä. Lisäksi YIT rakentaa, uudistaa ja ylläpitää kouluja, päiväkoteja sekä monitoimitaloja. Yhtiö rakentaa rautateitä, siltoja, tunneleita ja rakenteellisia ratkaisuja vaativiin ympäristöihin, jotta ihmisten, talouden ja yhteiskunnan kestävä eläminen sujuu entistä helpommin. YIT toimii aktiivisena kehittäjänä ja rakentajana luodakseen parempia elinympäristöjä pyrkien samalla tarjoamaan asiakkailleen vähäpäästöisiä ratkaisuja sujuvaan arkeen ja kestävään elämiseen. YIT:n kolme raportoitavaa segmenttiä 31.1.2024 saakka olivat Asuminen, Toimitilat ja Infra. YIT työllistää 4 121 (31.12.2024) ammattilaista kahdeksassa maassa: Suomessa 2 964 henkilöä, Ruotsissa 74, Virossa 57, Latviassa 36, Liettuassa 611, Tšekissä 81, Slovakiassa 222 ja Puolassa 76 henkilöä. Liikevaihto tulee rakentamisen sektorilta ja oli vuonna 2024 1,8 miljardia euroa.

Segmenttien liiketoimintamallin kuvaukset

Vuoden 2025 alusta YIT muutti segmenttirakennettaan. Asuminen-segmentti jaettiin kahteen erilliseen liiketoimintasegmenttiin toiminnan fokusoimiseksi, läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja strategian toimeenpanon vauhdittamiseksi. Segmenttien uudet nimet ovat Asuminen Suomi ja Asuminen CEE. Toimitilat-segmentti nimettiin uudelleen Rakennus- segmentiksi kuvaamaan paremmin segmentin toimintoja. YIT:llä on 1.1.2025 alkaen neljä liiketoimintasegmenttiä: Asuminen Suomi, Asuminen CEE, Rakennus ja Infra.

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostui asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden sekä vapaa-ajan asuntojen hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Näiden asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi yhtiö kehitti erilaisia asumisen konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat pääasiassa omaperusteisia ja kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat pääsääntöisesti uudisrakentamista, mutta segmentti toteutti myös kilpailu-urakoita. Asiakkaista normaalissa markkinatilanteessa noin 2/3 osaa on yksityisiä kuluttajia ja loput 1/3 ovat sijoittajia. Asuminen-segmentti toimi kaupunkien ja kuntien kumppanina, luoden erinomaisia elinympäristöjä ja asuntoja sekä kuluttajille kodeiksi että sijoitukseen tai institutionaalisille sijoittajille luomaan kassavirtaa, vuokra-asumisen ollessa yhä suositumpi asumisen ratkaisu. Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja, kokonaisen asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset markkina-alueet olivat Suomessa, Tšekeissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteutti toimitilojen hankekehitystä, rakentamista sekä elinkaarenaikaisia palveluita sekä asuinrakentamisen korjaushankkeita Toimitilahankkeet olivat mm. toimisto-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike-, logistiikka- ja teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, terveys- ja hyvinvointikeskusten, päiväkoti-, koulu- ja monitoimitalojen uudisrakentamis- ja korjaushankkeita. Asiakkaita olivat sijoittajat, omistajakäyttäjät sekä yksityiset ja julkiset tilaajat. Suurimpana hanketyyppinä ja asiakasryhmänä olivat julkisen sektorin rakennukset ja asiakkaat.# Toimitilat-segmentti

Toimitilat-segmentti oli luotettava uudis- ja korjaushankkeidenrakentaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita toimitilahankkeita aina hankekehityksestä, rakentamiseen ja elinkaaren aikaisiin palveluihin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Pääosa projekteista oli yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, KVR (kokonaisvastuurakentaminen)-urakoita, alliansseja, elinkaari- tai PPP (Public Private Partnership) -hankkeita, jotka voivat olla sekä uudis- että korjausrakentamishankkeita. Segmentti vastasi elinkaarikohteiden käytettävyydestä, energiatehokkuudesta ja kiinteistöjohtamisesta sopimuksen mukaan. Lisäksi Toimitilat-segmentti suunnitteli ja toteutti hybridihankkeita. Korjausrakentamisen palvelut vaihtelivat pienistä pintakorjauksista rakennusten kokonaisvaltaisiin uudistamisiin sekä taloyhtiöiden linjasaneerauksiin. Toimitilat-segmentillä oli myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä hankkeita. Segmentin liiketoiminnoista suurin osa oli Suomessa, mutta segmentti toimi myös Virossa, Liettuassa ja Slovakiassa. Slovakiassa segmentti toimi kiinteistökehittäjänä, Virossa ja Liettuassa myös urakoitsijana sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa. Liettuassa segmentti toimi myös päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentti

Infra-segmentti kehitti ja rakensi asiakkailleen väyliä, kaupunki- ja teollisuuskohteita ja muuta infrastruktuuria vihreän siirtymän edistäminen tavoitteenaan. Segmentin palveluihin kuuluivat raitioteiden, radan ja väylien rakentaminen ja kunnossapito, siltojen rakentaminen ja korjaaminen, sekä teollisuus- ja kaupunkirakentaminen. Lisäksi palveluihin kuuluivat monipuoliset infrarakentamisen erikoistyöt kuten maa- ja pohjarakentaminen, vesi- ja rantarakentaminen, maanalainen rakentaminen, kuten louhinta ja rakennustekniset työt. Infrapalveluiden asiakkaana oli usein julkinen sektori, mutta infraa rakennettiin myös monenlaisille yrityksille, esimerkiksi valmistavalle ja energiateollisuudelle. YIT tarjosi infrarakentamisen osaamista useissa projekteissa jo hankkeen suunnittelu- ja kehitysvaiheissa, jolloin ratkaisujen vastuullisuusasioihinkin voi parhaiten vaikuttaa. Infrarakentamisen kohteet olivat usein osa laajempaa kaupunkikehitystä (esimerkiksi laajat raitiotie- ja siltahankkeet), jolloin sidosryhmien tarpeiden huomioiminen on keskeinen osa hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Suurin hyöty kuitenkin realisoituu, kun hankkeet toteutuvat laadukkaasti ja tavoitteiden mukaisesti aikataulussa. Pääosa projekteista oli alliansseja, projektinjohtourakoita, KVR- urakoita ja maanteiden hoitourakoita. Segmentti toimi Suomessa ja Ruotsissa.

ARVOKETJU

YIT:n arvoketju koostuu tonttien hankinnasta, kaavoituksesta ja hankekehityksestä, suunnittelusta, resurssien hankinnasta rakentamista varten, rakentamisesta, sekä näiden käytöstä, ylläpidosta, kunnostuksesta ja elinkaaren lopusta. YIT on tässä arvoketjussa keskeinen toimija, joka yhdistää eri arvoketjun vaiheet ja sidosryhmät. Se toimii linkkinä raaka-aineiden hankinnan, suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistöjohtamisen sekä ylläpidon välillä.

Maanhankinta

Kiinteistöjen uudisrakentamisessa rakennusoikeuden haltuunotto on arvoketjun ensimmäinen vaihe, jota edeltää huolellinen esiselvitys pohjautuen asiakastarvelähtöiseen (mm. väestöennusteet) maanhankintastrategiaan sekä rakennusoikeuden taloudellinen tarkastelu riskiarviointeineen.

Kaavoitus ja hankekehitys

Kaavoitus ja hankekehitys ovat kriittisiä vaiheita, joissa tontista tehdään rakennuskelpoinen alue. Yhteistyö kaupunkien ja kuntien viranomaisten, suunnittelijoiden sekä mahdollisten sijoittajien kanssa varmistaa, että kaavoitussuunnitelmat ovat kestävällä pohjalla ja täyttävät kaikkien osapuolten tarpeet ja odotukset.

Suunnittelu

Suunnitteluvaihe sisältää arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun ja talotekniikan suunnittelun. YIT tekee tiivistä yhteistyötä suunnittelukumppaneidensa kanssa varmistaakseen, että suunnitelmat ovat teknisesti korkealaatuisia ja vastaavat asiakkaiden ja sidosryhmien toiveita. Yhteistyö on avainasemassa kestävien, toimivien ja innovatiivisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Rakentaminen

Siirtyminen suunnittelusta valmiiseen rakentamiseen vaatii raaka-aineiden hankintaa, jalostusta, valmistusta rakennusmateriaaleiksi ja niiden kokoamista. Kaikkia näitä vaiheita yhdistää logistiikkaverkosto, joka siirtää materiaaleja maaperästä tai metsistä ympäri maailmaa niiden lopullisiin kohteisiin rakennuksissa tai muussa infrastruktuurissa. Rakentaminen on YIT:n arvoketjun näkyvin vaihe, jossa suunnitelmat muutetaan konkreettisiksi rakennuksiksi. YIT:n oma henkilöstö, materiaalitoimittajat ja muut kumppanit varmistavat yhdessä, että rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa. Itäisen Keski-Euroopan maissa pääurakat ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta.

Takuu ja vastuukorjaaminen

Rakennusten valmistumisen jälkeen vastuu siirtyy takuun ja vastuukorjaamisen vaiheeseen. Tavoitteena on huolehtia siitä, että rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa ja mahdolliset korjaustarpeet hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti.

Kiinteistöjohtaminen

Kiinteistöjohtamisen palveluiden osalta yhtiö tilaa ja johtaa ylläpito- ja huoltopalveluja varmistaakseen kohteiden elinkaarenaikaisen toimivuuden esim. elinkaarikouluissa. Asiakkaiden tyytyväisyys ja pitkäaikainen kumppanuus ovat keskeisiä prioriteetteja.

45YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen on YIT:n erillinen liiketoiminta-alue, jossa keskitytään olemassa olevien rakennusten kunnostamiseen ja modernisointiin. Tämä vaihe vaatii tarkkaa suunnittelua ja tehokasta yhteistyötä suunnittelukumppanien, materiaalitoimittajien ja asiakkaiden kanssa.

Hankintaprosessit

YIT hankkii suurimman osan materiaaleistaan paikallisilta toimijoilta, mikä edistää paikallista taloutta ja vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Suomessa noin 8 % hankintavolyymista tulee ulkomailta. YIT pyrkii hankinnan toimintamallilla pitkäaikaisiin kumppanuuksiin, pyrkien saavuttamaan säästöjä hyödyntämällä sekä YIT:n että kumppanien osaamista. Kumppanuudet ja pitkäaikaiset sopimukset ovat yksi keskeisiä keinoja turvata materiaalien oikea-aikainen saatavuus, vaadittu laatu sekä vastuullisuus. YIT toteuttaa toimittajien auditointeja ja taustaselvityksiä varmistaakseen vastuullisuuden ja eettisten periaatteiden noudattamisen. Keskeisimmät tuotantopanokset arvoketjussa ovat maa- ja pohjarakentaminen, runkorakentaminen ja talotekniikka. Betoni, teräs, LVIS-järjestelmät sekä maanrakennusurakointi materiaaleineen muodostavat merkittävän osan (50 %) hankintavolyymistä Suomessa. Nämä tuoteryhmät hankitaan pääosin ulkopuolisilta toimijoilta. YIT valitsee kumppanit ja hyväksytyt toimijat toimittajakriteerien mukaisesti. YIT:n 100 suurinta toimittajaa kattavat 45–85 % YIT:n hankintavolyymista toimintamaasta riippuen. YIT edellyttää kaikkien yhteistyökumppaniensa noudattavan YIT:n ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia sekä korruptiota, lahjontaa ja harmaata taloutta koskevia periaatteita. Nämä periaatteet on kirjattu YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentissa, joka koskee koko toimitusketjua. Lisäksi hankintakategoriat määrittävät omat vastuullisuusvaatimuksensa YIT:n ESG-tavoitteiden mukaisesti. Hankinnan kehitystyötä tehdään yhteistyössä kumppanien kanssa, oppilaitosyhteistyön, segmenttien liiketoimintaorganisaatioiden ja markkinaseurannan avulla.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

YIT pyrkii käymään monipuolista vuoropuhelua sidosryhmiensä edustajien kanssa. Sidosryhmien näkemykset huomioidaan esimerkiksi olennaisten vastuullisuusteemojen määrittelyssä sekä osana strategiatyötä. Lisäksi vuoropuhelua käydään erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja viestintäkanavissa, esimerkiksi osallistumalla kyselytutkimuksiin ja toteuttamalla niitä itse. YIT on uudistanut strategiansa raportointivuoden aikana. Visio- ja strategiatyön perusteella strategian yhdeksi keskeisistä elementeistä on nostettu asiakas- ja työntekijäkokemuksen nostaminen uudelle tasolle. Vastuullisuus on keskeinen elementti YIT:n strategiassa, mikä näkyy yhtiön sitoutumisessa Science Based Targets - aloitteeseen. Keskeiset sidosryhmät kuten asiakkaat, työntekijät, sijoittajat ja yhteisöt ovat olleet mukana olennaisuuden arviointiprosessissa, jossa on tunnistettu tärkeimmät kestävyyteen liittyvät teemat. Asiakkaat odottavat YIT:ltä ympäristöystävällisiä ja kestäviä ratkaisuja, jotka vähentävät hiilijalanjälkeä ja edistävät kiertotaloutta. Työntekijät arvostavat turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja hyvinvointiin. Sijoittajat etsivät pitkäjänteistä arvoa ja vastuullista liiketoimintaa, joka huomioi ympäristö-, sosiaaliset- ja hallintokriteerit (ESG). Yhteisöt toivovat YIT:n edistävän paikallista hyvinvointia ja kestävää kaupunkikehitystä. YIT:n olennaisuuden arviointiprosessi on auttanut tunnistamaan ja analysoimaan näitä sidosryhmien näkemyksiä, mikä on mahdollistanut strategisten tavoitteiden asettamisen ja toimenpiteiden suunnittelun vastuullisuuden edistämiseksi. YIT:llä on käytössä eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille. Mikäli tutkinnan kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, eettinen toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi. Omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia käsitellään henkilöstövaliokunnassa ja työturvallisuutta ja -terveyttä käsitellään sekä hallituksen että johtoryhmän kokouksissa tarvittavassa laajuudessa pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kestävyyteen liittyviä sidosryhmien näkemyksiä käsitellään myös tapauskohtaisesti osana hankkeiden päätösprosessia.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

(45b,c,d) OMA TYÖVOIMA

Oma työvoima on keskeinen vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä, jonka edut, näkemykset ja oikeudet huomioidaan kokonaisvaltaisesti YIT:n strategiassa. Yksi YIT:n strategian painopisteistä on työntekijäkokemuksen parantaminen. Tavoite on puolittaa tapaturmien määrä suhteessa työtunteihin strategiakaudella ja panostaa työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseen. YIT kerää tietoa oman työvoiman näkemyksistä ja intresseistä yhteistoiminnan ja vuosittaisen henkilöstökyselyn avulla. Lue lisää osiosta S1 – Oma työvoima, Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa.

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

YIT toimii keskeisenä toimijana, joka yhdistää eri arvoketjun toimijat ja sidosryhmät. YIT:n liiketoimintaan liittyy paljon arvoketjun työntekijöitä kuten aliurakoitsijoita ja materiaalitoimittajien työntekijöitä. Arvoketjun työntekijät ovat keskeinen vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä, siksi myös YIT:n strategiassa otetaan huomioon arvoketjun työntekijöiden oikeudet. YIT sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa toiminnoissaan ja edellyttää samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. YIT ei hyväksy korruptiota, työvoiman hyväksikäyttöä tai syrjintää. Lisäksi YIT edistää vastuullisuustavoitteitaan koko toimitusketjussaan, vaatimalla toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin itseltään. YIT:n strategian tavoitteena on puolittaa tapaturmien määrä suhteessa työtunteihin. Tavoite koskee myös arvoketjun työntekijöitä. YIT ei systemaattisesti kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden intresseistä ja näkemyksistä, mutta satunnaisesti toteutetaan kyselytutkimuksia ulkomaiselle työvoimalle. Lue lisää osiosta S2 – Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet.

46YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

YIT:n ajattelumalli ja liiketoimintaprosessi lähtevät asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakasarvon luominen ohjaa päätöksentekoa. YIT kehittää liiketoimintaa yhdessä asiakkaidensa kanssa. YIT strateginen prioriteetti on nostaa asiakaskokemus uudelle tasolle seuraavin keinoin:
* Liiketoiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.
* Luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen täyttämällä johdonmukaisesti brändilupaus.
* Asiakasuskollisuuden rakentaminen ylittämällä asiakkaiden odotukset.
* Asiakasarvon luominen alan johtavilla vastuullisuusteoilla ja -ratkaisuilla.
* Vahvan yrityskulttuurin kehittäminen määriteltyjen kulttuurin kulmakivien varaan.

Lisäksi YIT:n tavoitteena on säilyttää korkea, yli 50 asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) taso kaikissa toiminnoissa. Lue lisää osiosta S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Vuorovaikutuksen kuvaus
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	YIT:n liiketoiminnan tärkein tavoite on vastata asiakkaidensa tarpeisiin kannattavasti ja tuottaa heille arvoa. YIT haluaa olla luotettava yhteistyökumppani ja ensimmäinen vaihtoehto asiakkailleen. YIT haluaa ymmärtää asiakkaitaan ja loppukäyttäjiään, olivatpa he yrityksiä, julkisia toimijoita tai kaupunkilaisia, jotka asuvat YIT:n rakentamissa kodeissa, liikkuvat kaupungeissa ja tekevät työtä YIT:n toimitiloissa.	* Henkilökohtaiset tapaamiset ja yhteydenotot
* Uutiskirjeet ja verkkosivut
* Markkinointiviestintä
* Asiakastyytyväisyyskyselyt ja -palaute
* Tarjouspyynnöt ja sopimukset
* Messut ja muut tapahtumat
Työntekijät	Työntekijät ovat keskeinen tekijä YIT:n menestyksen kannalta, ja kohtelemme heitä sen mukaisesti. YIT pyrkii olemaan alansa halutuin työnantaja.	* Jokapäiväinen työskentely ja kommunikointi
* Tulos- ja kehityskeskustelut
* Vuosittainen henkilöstötutkimus
* Sisäiset koulutusohjelmat ja perehdytystilaisuudet
* Henkilöstölehti, intranet ja sisäiset uutiskirjeet
Omistajat ja sijoittajat	YIT pyrkii hyvään taloudelliseen tulokseen laillisin ja rehellisin keinoin ja antaa osakkeenomistajille oikea-aikaiset, tarpeelliset ja totuudenmukaiset tiedot toiminnastaan.	* Omistaja-, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset
* Tulosjulkistustilaisuudet
* Yhtiökokous
* Pörssi- ja lehdistötiedottaminen
* Sijoittajasivut
* Raportointi
Toimittajat, alihankkijat ja muut liiketoimintakumppanit	YIT pyrkii pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia tyydyttäviin suhteisiin liiketoimintakumppaneidensa kanssa. YIT haluaa varmistaa hyvän liiketoimintatavan koko toimitusketjussa ja tukee koko teollisuudenalan kehittämistä yhä vastuullisempaan ja eettisempään suuntaan. YIT ei salli minkäänlaista lahjontaa tai muita laittomia maksuja suhteissaan toimittajien, alihankkijoiden ja muiden liiketoimintakumppanien kanssa.	* Tapaamiset ja suorat kontaktit
* Toimittaja-auditoinnit
Kilpailijat	YIT kannattaa avointa ja reilua kilpailua kaikilla markkinoilla ja noudattaa sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. YIT välttää tilanteita, joihin liittyy kilpailumääräysten rikkomisen vaara.
Yhteiskunta	Hyvät suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat YIT:n liiketoiminnalle ensiarvoisen tärkeitä kaikissa toimintamaissa. YIT noudattaa jokaisessa toimintamaassa paikallisia lakeja ja määräyksiä.	* Ulkoinen viestintä
* Raportointi
* Suorat kontaktit
* Seminaarit ja tapahtumat
* Ulkoinen viestintä
* Sosiaalinen media
* Keskustelutilaisuudet

47YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

YIT on tunnistanut olennaisia kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden perusteella ensimmäistä kertaa vuonna 2024. YIT:llä on ollut vahva vastuullisuusfokus strategiassaan jo vuodesta 2022, ja vastuullisuus säilyy keskeisenä tekijänä myös YIT:n vuonna 2024 julkaisemassa uudessa strategiassa vuosille 2025-2029. Raamit vastuullisuuden johtamiselle raportointivuonna loivat YIT:n kahdeksan olennaista vastuullisuusteemaa, joille asetettiin tavoitteet ja suunniteltiin toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi strategiakaudelle 2022–2025. Nämä teemat ovat:
* Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämäntavan
* Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen
* Työturvallisuus
* Hyvän hallintotavan noudattaminen sekä korruption ja harmaan talouden torjunta
* Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
* Henkilöstön osaamisen kehittäminen
* Ihmisoikeuksien toteutuminen
* Vastuullinen aliurakointi ja hankinta.

YIT:n toimintaa ohjaa strateginen suunnittelu ja vuosisuunnittelu. Strategisen suunnittelun ja ohjauksen tarkoituksena on asettaa yhtiön ja sen liiketoiminnan pitkän aikavälin suunta tulevaisuuden yhteiseen näkemykseen perustuen, määritellä tarvittavat toimet strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurata ja valvoa strategisten suunnitelmien toteutusta. Vuosisuunnitteluprosessin tarkoitus on varmistaa, että jokaiselle organisaatiotasolle luodaan strategioiden pohjalta konkreettiset toimintasuunnitelmat, budjetit, tiekartat, tavoitteet ja suorituskykymittarit tulevalle kalenterivuodelle. Tämän prosessin mukaisesti moni olennaiseksi tunnistettu kestävyysseikka on vaikuttanut yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin, päätöksentekoon ja arvoketjuun. Esimerkkinä vaikutuksesta strategiaan on päätös sitoutua SBTi-tavoitteisiin vuonna 2021, jonka seurauksena strategiseksi fokukseksi asetettiin päästövähennystavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi YIT teki vuoden 2023 alussa päätöksen, jonka mukaan Suomessa kaikki vuoden 2023 alun jälkeen suunniteltavat uudet suunniteltavat kerrostalot rakennetaan A-energialuokkaan. Lisäksi YIT on kehittänyt biodiversiteettiperiaatteet konsernille, jotka sittemmin on viety osaksi vastuullisuuspolitiikkaa.

YIT:n olennaiset vaikutukset liittyvät sen liiketoimintamalliin. YIT:n liiketoiminta vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Yhtiön suurin vaikutus yhteiskuntaan ilmenee sen tuottamissa lopputuotteissa kuten asunnoissa, toimitiloissa, kiinteistöissä ja infrastruktuurissa sekä laajemmissa kaupunkiympäristöjen kehittämishankkeissa. Rakennettu ympäristö säilyy vuosikymmeniä, joten kestävällä suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen rooli YIT:n toiminnan vaikutuksissa erityisesti ilmastonmuutoksen kontekstissa. Kestävän liikkumisen kehittäminen, kuten raitioteiden rakentaminen, on myös YIT:n aikaansaama positiivinen ympäristövaikutus, joka edistää kestävää kehitystä. Toisaalta YIT:n toiminnasta negatiivisia ympäristövaikutuksia aiheutuu raaka-aineiden, materiaalien ja maa-alueiden käytöstä, energiankulutuksesta ja siihen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä tilapäisistä rakentamisen aikaisista vaikutuksista ja purkamisesta. Lisäksi yhtiön toiminnan sivutuotteena syntyy jätettä. YIT:n toiminnalla on myös suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen. Sen työmailla työskentelee päivittäin normaalissa markkinatilanteessa tuhansia henkilöitä, mukaan lukien aliurakoitsijoiden työntekijät. Rakennusala ja YIT työllistävät myös merkittävän määrän ulkomaisia työntekijöitä. Pitkissä hankintaketjuissa voi ilmetä negatiivisia vaikutuksia ihmisiin sekä materiaalien hankinnan että aliurakoinnin osalta. Kaikki kestävyysraportissa käsiteltävät vaikutukset paitsi Ympäristövahingot kuuluvat ESRS standardien piiriin.

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Liiketoimintaan liittyvät riskit voivat vaikuttaa vaihto-omaisuuserien arvostukseen, asiakassopimusten kannattavuuteen tai muihin kirjanpitoarvoihin. Omaperusteiseen rakentamiseen tarkoitettu vaihto-omaisuuden tonttivaranto ja siihen liittyvä, omaperusteisten asunto- ja kiinteistöhankkeiden kehitysaika vaihtelee huomattavasti esimerkiksi alueen kehittymiseen, kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvistä syistä.# STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN RESILIENSSI

YIT:n strategia korostaa vastuullisuuden merkitystä osana yhtiön toimintaa ja pitkän aikavälin visiota. Yhtiön visio on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Sisällyttämällä vastuullisuuden strategiaansa YIT varmistaa, että sen liiketoimintakäytännöt ovat linjassa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien näkökohtien kanssa, mikä parantaa sen kykyä sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja sääntelyvaatimuksiin.

Resilienssianalyysi toteutettiin työpajatyöskentelynä marraskuussa 2024 ja se kattoi YIT- konsernin liiketoiminnan kaikissa YIT:n toimintamaissa. Resilienssianalyysissä keskityttiin ilmastoskenaarioiden avulla tunnistettuihin kaikkein merkittävimpiin ilmastoriskeihin ja mahdollisuuksiin, sekä arvioitiin luontokatoon liittyviä riskejä. Lisäksi työpajassa käsiteltiin yhtiön kykyä käsitellä olennaisimpia tunnistettuja sosiaalisen vastuullisuuden riskejä ja mahdollisuuksia.

Analyysissä YIT:n kykyä sopeutua siirtymätapahtumiin ja fyysisiin riskeihin tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin arvioitiin miten YIT:n strategia ja liiketoimintamalli mahdollistavat riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamisen ja toiseksi tunnistettiin minkälaiset ovat YIT:n valmiudet toteuttaa niihin liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi käytiin läpi missä määrin riskialttiit omaisuuserät ja liiketoiminta on otettu huomioon strategian määrittelyssä, investointipäätöksissä, päästöjen vähentämistoimenpiteiden määrittelyssä sekä tunnistettiin vaikutuksia rahoituksen saantiin kohtuullisin pääomakustannuksin.

Resilienssianalyysissä tarkasteltiin pitkää aikaväliä vuoteen 2030 asti, mikä on sama aikaväli kuin ilmastoriskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa. Tämä aikaväli valittiin sekä ilmastoriskiarviointiin että resilienssianalyysiin, koska YIT:n päästövähennystavoitteiden tavoitevuosi on 2030 ja YIT:n strategia ulottuu vuoteen 2029.

48YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Resilienssianalyysi lisäsi ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikuttavuudesta ja ajoittumisesta. Lisäksi analyysissä tunnistettiin osa-alueita, joita YIT:n tulee jatkossa arvioida systemaattisemmin ja joihin tarvitaan tulevaisuudessa osaamista ja resursseja. Analyysin johtopäätöksenä todettiin, että mm. kumppanuuksiensa kautta YIT:llä on hyvät valmiudet ottaa käyttöön vähähiilisiä tuotteita ja materiaaleja niiden kehittyessä sekä hyödyntää uusiutuvaan energiaan liittyviä teknologioita. Lisäksi resilienssianalyysissä tunnistettiin, että luontokatoon liittyy merkittäviä YIT:n liiketoimintaan vaikuttavia riskejä, joiden vaikutus kuitenkin pääosin kohdistuu strategiakauden jälkeiseen aikaan. YIT:n tuleekin jatkossa kehittää kyvykkyyttään tunnistaa, arvioida ja valmistautua ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen ja luontokadon taloudellisiin vaikutuksiin liittyviin riskeihin. Analyysin johtopäätöksenä tunnistettiin myös kiertotalouteen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi liittyviä resursointitarpeita strategiakaudella.

YIT on tunnistanut kestävyyteen liittyvän resilienssin haasteena toimitusketjun monimutkaisuuden ja pituuden. Vaikka kategoriahankinnan toimintamalli mahdollistaa prosessin näiden hallintaa varten, laajan toimitusketjun hallinta on edelleen merkittävä haaste. Yhtiön strategia tukee kestävyystoimenpiteitä, mutta resursseja, ymmärrystä ja prosesseja on lisättävä varsinkin sosiaalisen vastuullisuuden haasteiden hallitsemiseksi toimitusketjussa. YIT on tunnistanut tarpeen vahvistaa resurssejaan ja asiantuntemustaan kestävyyden eri alueilla. Tämä sisältää muun muassa koulutusohjelmien parantamisen ja vahvojen prosessien kehittämisen kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi koko toimitusketjussa.

Ilmastonmuutos

YIT on arvioinut ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä koko konsernin näkökulmasta ja teettänyt lisäksi tarkemman analyysin fyysisistä riskeistä Suomen ja Baltian liiketoimintojen osalta. Näissä analyyseissä on tunnistettu lämpötilaan, vesimääriin, tuuleen ja maamassoihin liittyviä muutoksia, jotka tulee mahdollisesti jatkossa huomioida liiketoiminnassa. Osana siirtymäriskien arviointia yhdeksi strategiseksi riskiksi tunnistettiin vastuullisuusvaatimusten ja -tavoitteiden saavuttamatta jääminen. Strategisten riskien toteutumisen todennäköisyyttä arvioidaan ja siihen liittyviä toimenpiteitä seurataan osana strategista riskienhallintaa. Infraliiketoimintaan kuuluvan kaluston investointisuunnittelun yhteydessä on arvioitu myös kalustoon liittyvää transaktioriskiä.

Tontteja ja rakennuksia koskevissa investointipäätöksissä arvioidaan kohteen suunnittelun johtamisen tavoitteet sisältäen suunnitelman tehokkuudelle asetetut KPI- tavoitteet, jotka ohjaavat myös energiatehokkuuden tavoitteita. Investointipäätöksissä huomioidaan ja arvioidaan myös kohteen ympäristö- ja ilmastoriskit ja -mahdollisuudet, ympäristövaatimukset sekä ympäristösertifikaatit osana hankekokonaisuuden arviointia. Päästövähennystoimenpiteitä suunniteltaessa on otettu huomioon yhtiön suorat ja epäsuorat päästöt. Suunnittelussa on tunnistettu myös ei-strategisia omaisuuseriä tai liiketoimintoja, joka voivat vaarantaa päästövähennystavoitteiden toteutumisen.

YIT on laatinut vihreän rahoituksen viitekehityksen tukemaan investointeja, jotka edistävät siirtymistä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Vihreän rahoituksen viitekehyksen avulla YIT voi laskea liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja muita vihreitä rahoitusinstrumentteja viitekehyksen vaatimukset täyttävien hankkeiden rahoittamiseksi. Ilmastokestävään talouteen siirtymisen myötä rahoituslaitokset ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia vähähiilisistä ja ympäristöystävällisistä hankkeista. Ne myös arvioivat yhä tarkemmin ilmastoriskejä ja niitten vaikutuksia sijoituksiin. EU:n ja muiden alueiden kestävän rahoituksen sääntelykehikot, kuten EU:n taksonomia, voivat ohjata rahoitusvirtoja kohti ilmastotehokkaampia investointeja. YIT näkee, että sillä on edellytyksiä vastata tähän kysyntään, ja näkee tämän mahdollisuutena lisätä sijoittajien kiinnostusta hankkeisiinsa.

Resilienssianalyysissä hyödynnettiin seuraavia kriittisiä oletuksia, jotka ovat kuvattu tiivistetysti ja yksinkertaistaen alla:

Vihreä siirtymä ja kaupungistuminen tukevat vakaata kasvua energiainfrassa, teollisessa rakentamisessa ja liikenneinfrassa.
Energiankulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä, mutta kasvuvauhti hidastuu energiatehokkuuden ja puhtaampien energialähteiden ansiosta.
Suomen sähköntuotanto ja -kulutus kasvavat merkittävästi. Kivihiilen, öljyn ja maakaasun kysyntä saavuttaa huippunsa ennen vuotta 2030, ja uusiutuvien energialähteiden osuus maailman sähköntuotannosta nousee lähes puoleen, aurinkosähkön ollessa suurin uusiutuva energialähde.
Aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetti kasvaa merkittävästi, vihreän vedyn tuotantoteknologiat kehittyvät ja yleistyvät, ja vuonna 2030 suurin osa raskaista ajoneuvoista käyttää edelleen dieseliä.
CCS-teknologioiden käyttö yleistyy teollisuudessa.

Analyysistä ei ole jätetty pois olennaisia fyysisiä tai siirtymäriskejä. Vuonna 2024 toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa riskien arvioinnissa oli mukana yhteensä 33 riskiä ja 18 mahdollisuutta ja se kattoi YIT:n omat toiminnat ja arvoketjun alku- ja loppupään. Tässä työssä hyödynnettiin hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) laatimia ilmastoskenaarioita sekä fyysisten riskien että siirtymäriskien arvioinnissa. Jokaisen riskin ja mahdollisuuden todennäköisyyttä ja taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin kahdessa eri skenaarioissa.# Riskiarviointi

Riskiarvion perusteella YIT:n suurimmat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kuvattu seuraavassa taulukossa:

Siirtymäriskit	Fyysiset krooniset riskit	Fyysiset akuutit riskit	Mahdollisuudet
Päästöjen hintojen nousu	Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)	Lämpöaalto	Vähäpäästöisten energialähteiden hyödyntäminen
Raaka- ainekustannusten kasvu	Lämpötilan vaihtelut CEE-maissa	Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)	Kiertotalousratkaisut
Olemassa olevien tuotteiden korvaaminen	Lämpökuormitus	Uudet teknologiat	Energiatehokkaammat rakennukset
Pakollisten sertifiointien ja raja-arvojen lisääntyminen	Sademäärien vaihtelu

MUIHIN KESTÄVYYSSEIKKOIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

YIT on arvioinut rakennushankkeidensa ja tonttiensa todellisia ja mahdollisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen niiden sijaintien luontoarvojen perusteella. Luettelo niistä tonteista, missä YIT on tunnistanut todellisia tai mahdollisia vaikutuksia, löytyy osiosta E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Aikaisemmin rakentamattomalle maalle rakennettaessa tapahtuu väistämättä maaympäristön tilan heikkenemistä. Rakentamisella voi paikallisesti olla vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Mikäli tällaisia vaikutuksia todetaan, ne pyritään minimoimaan. Luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä sekä osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Luontoselvitykseen pohjautuvan luontovaikutusten arvioinnin tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, jolla haitalliset luontovaikutukset joko vältetään kokonaan tai ne jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Viranomaisten vaatimien selvitysten lisäksi YIT tekee tapauskohtaisesti tarkempia luontokartoituksia.

Oma työvoima

YIT:n omaan työvoimaan kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä vuokratyövoima. YIT:llä on omaa henkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Henkilöstö jakautuu pääsääntöisesti kolmeen tyyppiin: kiinteät 49YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎ toimihenkilöt, muuttuvat toimihenkilöt eli työmailla työskentelevät toimihenkilöt ja työmailla työskentelevät työntekijät. Pääsääntöisesti henkilöstö YIT:ssä työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään lähinnä harjoittelijoiden kanssa. Työajaltaan osa-aikaisia työsopimuksia tehdään esimerkiksi perhevapaisiin tai työkyvyn alenemiseen liittyvissä tilanteissa.

YIT:n strategia painottaa työntekijöiden hyvinvointia sekä työntekijöiden oikeuksia ja turvallisuutta, mikä on keskeistä yhtiön menestykselle. Tämä näkyy työoloja ja työterveyttä edistävissä toimenpiteissä, jotka parantavat henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä. Rakennusalan työn luonteeseen liittyvät mahdolliset negatiiviset vaikutukset huomioidaan kattavilla työterveys- ja turvallisuustoimenpiteillä, jotka pyrkivät ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia. YIT pyrkii käytännöillään parantamaan työnvoiman saatavuutta ja osaamista sekä vahvistamaan henkilöstönsä sitoutuneisuutta sekä työhyvinvointia erilaisin toimenpitein. YIT pyrkii varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun henkilöstöasioissa, rekrytoinneissa ja palkitsemisessa. Työsuhteiden ehdot ja edut ovat läpinäkyviä ja säännösten mukaisia.

YIT toimii Suomessa rakennusalan työnantajia edustavassa Rakennusteollisuus RT ry:ssä. YIT näkee työehtosopimusneuvottelut taloudellisena mahdollisuutena. Hyvät ja kilpailukykyiset työehdot lisäävät rakennusalan houkuttelevuutta, mikä voi auttaa houkuttelemaan alalle osaavaa ja tuottavaa työvoimaa ja parantaa oman työvoiman sitoutuneisuutta. YIT:n menestyksen kannalta työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa. Toisaalta neuvotteluihin voi liittyä myös riskejä, kuten kustannusvaikutuksia henkilöstökulujen noustessa. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyy myös riski työnseisauksista ja lakoista neuvotteluvaiheessa. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät riskit koskevat erityisesti työehtosopimuksen piirissä olevaa henkilöstöä. YIT:n omasta työvoimasta ylemmät toimihenkilöt eivät kuulut työehtosopimuksen piiriin. Riski koskee kuitenkin epäsuorasti koko YIT:n omaa henkilöstöä, sillä vaikka ylempiin toimihenkilöihin ei suoraan sovelleta työehtosopimusta, on YIT päättänyt soveltaa työehtosopimusta soveltuvilta osin myös tähän ryhmään.

Oppimis- ja urakehitysmahdollisuudet ovat tärkeitä työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta. YIT tarjoaa koulutusta ja urakehitysohjelmia, jotka auttavat työntekijöitä kehittymään ja etenemään urallaan. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työvoiman saatavuutta ja lisätä osaamista, mikä lisää tuottavuutta. YIT ei hyväksy häirintää tai epäasiallista kohtelua ja on sitoutunut luomaan turvallisen ja kunnioittavan työympäristön.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat pääasiassa kaikkia henkilöstöryhmiä. YIT on muodostanut käsityksen tiettyjen työntekijäryhmien kohtaamasta riskistä vuonna 2022 toteutetun ihmisoikeusarvion sekä systemaattisesti kerätyn henkilöstötiedon ja asiantuntijatiedon pohjalta. Kielteiset työturvallisuus ja - terveysvaikutukset kohdistuvat YIT:n henkilöstössä ainoastaan työmailla työskenteleviin henkilöihin. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti koko henkilöstöön. Olennaisista kielteisistä vaikutuksista työturvallisuus on systeeminen vaikutus. Tämän vuoksi YIT:llä tehdään erityisiä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Muut negatiiviset vaikutukset ovat luonteeltaan kertaluonteisia. Koulutus ja taitojen kehittäminen on tunnistettu taloudelliseksi mahdollisuudeksi. Työehtosopimusneuvottelut on tunnistettu sekä taloudelliseksi riskiksi että mahdollisuudeksi. Molemmat teemat luovat lisäksi positiivisia vaikutuksia. Näin ollen sekä riskit että mahdollisuudet linkittyvät tiiviisti omaan henkilöstöön kohdistuviin vaikutuksiin. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet liittyvät koko yhtiön omaan työvoimaan. Mahdollisuuksia pyritään edistämään samoin toimenpitein kuin positiivisia vaikutuksia. Nämä toimenpiteet on kuvattu osiossa S1 - Oma työvoima, Toimenpiteet.

Arvoketjun työntekijät

YIT:n toiminnan vaikutukset kohdistuvat arvoketjun työntekijöihin, jotka työskentelevät YIT:n yhteistyökumppaneille joko materiaalitoimitusketjussa tai YIT:n työmailla. YIT raportoi vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden osalta vain Tier1 -toimittajien työntekijöistä sekä muutaman merkittävän yhteistyökumppanin osalta myös alaspäin arvoketjussa toimittajille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Raportointia tullaan tulevina vuosina laajentamaan myös arvoketjun alkupään työntekijöihin. Lisäksi arvoketjun työntekijöihin kuuluvat työyhteenliittymien työntekijät, erillis- ja yhteisyrityksissä työskentelevät työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Arvoketjun loppupään työntekijät ovat käytännössä loppukäyttäjiä, joten tästä ryhmästä raportoidaan osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Rakennusalalla arvoketjun työntekijöihin kohdistuu tiettyjä alalle tyypillisiä, yleisiä negatiivisia vaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön ja työturvallisuuteen. Alan negatiiviset vaikutukset johtuvat muun muassa siitä, että rakennusurakoita tyypillisesti ketjutetaan eli aliurakoitsijoiden osuus on merkittävä, alalletulokynnys on matala ja materiaalitoimitusketjun läpinäkyvyys on vasta kehittymässä. Haavoittuvassa asemassa on erityisesti ulkomainen työvoima, jonka osuus alalla on merkittävä.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi on YIT:llä panostettu harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan esimerkiksi valvonnan ja sopimuskäytäntöjen kautta. Jokaisen YIT:läisen on suoritettava säännöllisesti Code of Conduct -koulutus ja sitouduttava YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin ja hankintasopimuksissa yhteistyökumppaneita velvoitetaan sitoutumaan vastaaviin toimintaperiaatteisiin. YIT pyrkii urakoiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hankintakäytännöissä toimimaan niin, että arvoketjun työntekijöille voidaan maksaa riittävää palkkaa ja muut työehdot täyttyvät. Lisäksi työturvallisuus on olennainen osa YIT:n toimintaa ja strategiaa. YIT on sitoutunut konsernitason vastuullisuuspolitiikassaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja toimimaan eettisesti. Merkittävänä toimijana YIT:llä on oman liiketoimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa alan käytäntöjen kehittämiseen ja luoda työtä. YIT:n positiivinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden hyvinvointiin ilmenee työllisyysturvan, työolojen sekä terveyden ja turvallisuuden parantumisena. YIT on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa työtä tuhansille työntekijöille arvoketjussaan. YIT:n Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista sekä noudattamaan paikallisia lakeja. Lisäksi YIT voi luoda standardeja arvoketjuunsa, jotka ohjaavat toimittajien toimintaa ja tuottavat myönteisiä vaikutuksia. YIT:n vaatimukset ja valvontamekanismit, kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessit ja sopimuskäytänteet, voivat parantaa arvoketjun työntekijöiden oloja. Lisätietoja Toimintaperiaatteista yhteistyökumppaneille löytyy osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet ja lisätietoja työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseista ja sopimuskäytänteistä löytyy osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet. Työterveyttä ja -turvallisuutta edistävät toimenpiteet, kuten YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet, turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokoukset ja turvavartit sekä perehdytys ja koulutus, vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.# YIT 2024 VUOSIKATSAUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Lisätietoja työterveyttä ja -turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä löytyy osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet. YIT on toteuttanut ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arvion vuonna 2022. Arviossa tunnistettiin, että materiaalitoimitusketjuun voi liittyä riskejä tiettyjen materiaalien osalta. Laajamittaisempi maariskien tarkastelu esimerkiksi lapsi- ja pakkotyövoiman käytön osalta ja toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävä työ on suunniteltu käynnistettävän 2025. Samassa yhteydessä YIT saa lisää tietoa materiaalitoimitusketjun ihmisoikeusriskeistä ja siitä, ovatko mahdolliset kielteiset vaikutukset laajamittaisia tai systeemisiä.

YIT:n olennaiset tunnistetut vaikutukset liittyvät sekä materiaalitoimitusketjun että työmailla työskentelevien arvoketjun työntekijöihin. YIT on muodostanut käsityksen tiettyihin työntekijäryhmiin kohdistuvista vaikutuksista vuonna 2022 toteutetun ihmisoikeusarvion sekä hankintaorganisaation keräämän tiedon pohjalta.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tähän tiedonantovaatimukseen on sisällytetty sellaiset kuluttajat ja loppukäyttäjät, jotka ostavat tai käyttävät YIT:n valmistamia tuotteita. Sen sijaan tiedonantovaatimukseen ei kuulu arvoketjun alkupään osapuolet, kuten aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat tai muut rakentamiseen osallistuvat tahot, kuten suunnittelijat ja konsultit.

YIT:n kuluttajat ja loppukäyttäjät edustavat terveydeltään, ymmärrykseltään, yksityisyyssuojaltaan, iältään ja taloudelliselta asemaltaan kaikenlaisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä. YIT:n tuotteiden käyttäjäkunta on hyvin laaja, eikä YIT ole muodostanut erityistä käsitystä siitä, mitä tiettyjä ominaisuuksia erityyppisillä käyttäjäryhmillä on. Tämä sen takia, että rakennusala, mukaan lukien erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen (mm. terveys ja turvallisuus, materiaalit, lapset, liikuntaesteiset), on erittäin säänneltyä viranomaisten toimesta. YIT luottaa siihen, että viranomaisohjeet ja määräykset on laadittu siten, että eri kuluttajaryhmien tarpeet on huomioitu. Koska rakentamisen ja YIT:n valmistamien tuotteiden laatu ja turvallisuus vaikuttavat tasaisesti kaikkiin ihmisryhmiin, YIT ei ole määrittänyt, mitkä olennaiset riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat tiettyihin kuluttajaryhmiin. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ovat yhteisiä kaikille rakennusalan yrityksille. Kestävät, turvalliset ja toimivat rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut mahdollistavat positiiviset asiakaskokemukset kaikilla rakentamisen osa-aloilla. Mahdollisuudet tunnistetaan aktiivisella vuorovaikutuksella kaikkiin asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä soveltamalla tekniikan uusimpia saavutuksia.

Asiakkailla on keskeinen rooli YIT:n strategiassa ja liiketoimintamallissa. YIT:n ajattelumalli ja liiketoimintaprosessi lähtevät asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakasarvon luominen ohjaa päätöksentekoa. YIT kehittää liiketoimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa, minkä lisäksi YIT:n strateginen prioriteetti on nostaa asiakaskokemus uudelle tasolle. YIT tekee toimenpiteitä, jotka tuovat positiivisia vaikutuksia kaikille YIT:n kuluttajille ja loppukäyttäjille. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat asiakashoitosuunnitelma Suomessa sekä ohjeellinen suunnitelma muissa toimintamaissa. Myös ennen kohteen luovutusta ja muuttoa YIT antaa asiakkaille ohjeistukset esimerkiksi jätteiden lajittelusta ja energiansäästöstä. Lisäksi asiakkaat voivat tarkastaa kohteen ja esittää korjauspyyntöjä. Yhtiö hoitaa korjausvelvoitteensa ja tarvittaessa tarjoaa väliaikaiset tilat. Kuluttajakaupassa YIT järjestää asukasiltoja ja -tapahtumia, jotta tulevilla asukkailla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja nostaa esille haluamiaan asioita. Yritysten välisessä kaupassa asiakastyö koostuu asiakaskohtaamisista ja toimenpiteistä ostopolun varrella. YIT käsittelee asiakaspalautteet projektitason lisäksi myös eri tasoilla ja johdon katselmuksen yhteydessä ja niiden perusteella valitsee kehitettävät kohteet. Se tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden vierailla työmaalla ja korjaa palautteen perusteella vastuulleen kuuluvat virheet. YIT tutkii ja korjaa reklamaatiot yhteistyössä alihankkijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Suomessa YIT mittaa asiakaskokemusta EPSI Rating -tutkimuksella, jonka perusteella tehdään kehitystoimia. Yritysten välisessä myynnissä YIT toimii ISO-sertifioitujen johtamisjärjestelmien mukaisesti ilmoittaen poikkeamat ja reagoiden niihin. YIT:n asiakashallintajärjestelmien uudistuksen tavoitteena on saada laajempi kuva asiakkuuden eri osa-alueista ja parantaa tietosuojaprosesseja. Suomessa YIT:ssä on käynnissä Hyvän Kodin Elementit -projekti, joka tähtää parempiin asuntoihin ja asiakaskokemukseen. Lue lisää näistä toimenpiteistä osiosta S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät, Toimenpiteet.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Seuraavissa taulukoissa luetellaan YIT:n vastuullisuuteen liittyvät kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin tuloksena saadut tunnistetut ja arvioidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	Oma toiminta	Arvoketju	Ympäristö	Ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen - Hiilidioksidipäästöt	Negatiivinen vaikutus. Rakentamisella on erittäin suuri hiilijalanjälki. Rakentaminen vastaa noin 40 %:sta globaalista energiankulutuksesta ja rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. YIT:n omassa toiminnassa ja arvoketjussa aiheutuvat kasvihuonekaasut vaikuttavat negatiivisesti sekä ihmisiin, että ympäristöön, sillä ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, joka heikentää niin ihmisten kuin luonnon elinolosuhteita.	YIT arvioi säännöllisesti vaikutuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, laskee aiheuttamansa kasvihuonekaasupäästöt ja seuraa päästövähennystavoitteiden toteutumista. YIT:llä on tieteeseen perustuvat SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT hillitsee negatiivisia vaikutuksia ilmastoon.	Siirtymäriskit. Mikäli YIT ei saavuta päästövähennystavoitteitaan, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti YIT:n maineeseen, mahdollisuuksiin voittaa kilpailussa ja vastata asiakkaiden vaatimuksiin sekä rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Vähähiilisten rakennusmateriaalien hintoihin ja saatavuuteen voi liittyä negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Siirtymäriski kohdistuu niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjuun. Etenemistä kohti päästövähennystavoitteita sekä hiilitietiekartassa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Vaikuttavuudeltaan strategisiksi riskeiksi nousseet ilmastonmuutokseen liittyvät riskit arvioidaan osana strategisten riskien arviointia.	Mahdollisuus. Ilmastonmuutoksen hillitseminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen lisää esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviä toimitila- ja infrastruktuurihankkeita. Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Fyysiset riskit. Fyysiset riskit kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu, äärimmäiset sääolosuhteet, kuten sateet ja tulvat, vaikuttavat elinolosuhteisiin ja rakennustöihin. Kosteus ja säänvaihtelut kuormittavat rakenteita. Hellejaksot, tuulet ja rankkasateet voivat vaikuttaa negatiivisesti kaupunkiympäristöjen ja rakennuksien viihtyvyyteen. Ilmastonmuutos myös lisää työturvallisuuteen ja liikkumiseen liittyviä uhkia. Nämä ilmastonmuutoksen fyysiset riskit kohdistuvat niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjun alku- ja loppupäähän.	Ilmastonmuutoksen sopeutumisen huomioivalla rakennuksien ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksesta johtuvia uhkia rakennetussa ympäristössä. Valituille hankkeille toteutetaan hankekohtaiset ilmastoriskikartoitukset. Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä kroonisia ja akuutteja fyysisiä uhkia on arvioitu yksitellen osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskianalyysiä.	Mahdollisuus. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi korjaus- ja infrarakentamisessa. Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.	# Energia

Positiivinen vaikutus

YIT:n toiminnan ilmastonmuutokseen liittyvät positiiviset vaikutukset kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön etenkin arvoketjun loppupäässä, sillä YIT:n rakentamilla rakennuksilla ja infrastruktuurilla voidaan vähentää YIT:n asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 3 päästöjen kategorian 11. Myytyjen tuotteiden käytön osuus kaikista päästöistä oli 63 % vuonna 2024. YIT:n hiilitiekartan mukaisesti YIT pyrkii kehittämään rakentamistaan kohteista entistä energiatehokkaampia. Suunnittelemalla ja rakentamalla energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä rakennuksia ja infrastruktuuria, voidaan vaikuttaa asiakkaiden energian käyttöön. Samoin uudet innovaatiot kuten älykkäämmät talotekniikkajärjestelmät lisäävät uusien rakennuksien energiatehokkuutta.

Mahdollisuus

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja uudet energiatehokkuutta parantavat teknologiat luovat YIT:lle mahdollisuuksia uusiin hankkeisiin. Hiilitiekarttansa mukaisesti YIT panostaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin ja Smart Building -kehitykseen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta	Ympäristö	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
		Negatiivinen vaikutus Vedenotto	Suuri vedenotto rasittaa ympäristöä varsinkin vesistressistä kärsivillä alueilla.	Käytetään vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja työmenetelmiä.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta
Negatiivinen vaikutus Maankäytön muutokset	Rakentamisen aikaiset maankäytön muutokset aiheuttavat haittaa elinympäristöille. YIT:n kaikki liiketoimintayksiköt aiheuttavat maankäytön muutoksia rakentamisen aikana. Suurimmat vaikutukset tulevat Infra-segmentin toiminnoista, sillä Asuminen ja Toimitilat toimivat suurimmilta osin jo rakennetussa ympäristössä. Valtaosa YIT:n oman toiminnan maankäytön muutoksista tapahtuvat Suomessa.	YIT:n vastuullisuuspolitiikan mukaisesti yhtiö välttää rakentamista korkean luontoarvon alueille. YIT pyrkii säilyttämään olemassa olevia luontoarvoja ja tukemaan paikallista biodiversiteettiä. Kaavoitusvaiheessa tehdään luontoselvitykset sekä ennallistetaan projektikohtaisesti rakennettua ympäristöä.
Negatiivinen vaikutus Ilmastonmuutos	Rakentamisella on suuri hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos on yksi luontokadon suorista vaikutustekijöistä. Luontojalanjälkilaskennan perusteella suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen YIT:n toiminnan kautta tulee arvoketjustamme aiheutuvista hiilipäästöistä.	YIT:llä on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT uskoo saavuttavansa päästövähennystavoitteet.
Negatiivinen vaikutus Lajien populaation koko, elinympäristön pirstoutuminen	Maankäytön muutokset, rakentamisen aikainen melu, pöly ja mahdolliset päästöt maaperään tai ilmaan voivat vaikuttaa populaatioiden kokoon. Rakennushankkeet voivat jakaa elinympäristöt pienempiin, eristyneisiin osiin. Tämä pirstoutuminen vaikeuttaa lajien liikkumista ja lisääntymistä, mikä voi heikentää geneettistä monimuotoisuutta ja populaatioiden elinvoimaisuutta. YIT:n merkittävimpien materiaalien, betonin ja teräksen, tuotanto vaatii laajoja louhos- ja kaivosalueita, jotka voivat pirstaloida elinympäristöjä ja heikentää paikallisia populaatioita.	Suunnittelu ja suunnittelun ohjaus. Esim. biodiversiteettipihakonsepti, luontoselvitykset ja biodiversiteettitoimenpiteiden seuranta on integroitu hankkeiden johtamisjärjestelmään. Materiaalimäärän optimointi, kierrätettyjen materiaalien käyttö sekä hankintakategorioiden ESG- suunnitelmat.

Yhteisökohtaiset tiedot

Ympäristövahinkoihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta	Ympäristö	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
		Negatiivinen vaikutus Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	Mainevaikutus. Päästöt ilmaan voivat aiheuttaa luonnolle, työntekijöille ja ulkopuolisille ihmisille terveydellistä vahinkoa. Päästöt vesistöön voivat aiheuttaa vesistölle vakavan vaurion tai pahimmillaan tuhota vesistön. Päästöt maaperään voivat aiheuttaa eliöiden, maaperän ja pahimmillaan pohjaveden likaantumisen. Edellisten seurauksena luonnolle ja ihmisille syntyy vahinkoa. Tapahtuma ja sen seuraukset kerrotaan tiedotusvälineissä, minkä seurauksena YIT saa negatiivista julkisuutta. Kustannusvaikutus. Päästöistä aiheutuu puhdistuskustannuksia ja/tai ihmisille terveyshaittoja, joista YIT joutuu korvausvastuuseen. Lisäksi kyseessä voi olla ympäristörikos, josta tulee sakkorangaistuksia.	Maineenhallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen ohjeita, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään yleensä ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Kustannusten hallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää ohjeita vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään usein ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Pidetään työkoneet hyvässä kunnossa ja tarkastetaan ne riittävän usein.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta
Riski Resurssien sisäänvirtaukset (materiaalihukka)	Osasta rakennushankkeissa hankittavasta materiaalista muodostuu ylimääräistä käyttämätöntä materiaalia, joka ei päädy lopputuotteeseen ja pahimmassa tapauksessa joudutaan kuljettamaan työmaalta pois jätteenä. Materiaalihukka lisää rakentamisen kustannuksia sekä heikentää luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä.	Jatkuva panostus rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettujen tietomallien ja materiaalihankintojen yhdistämiseen hankintasuunnitelmissa sekä materiaalitilauksissa ja - toimituksissa oikeiden materiaalimäärien hallitsemiseksi.
Riski Resurssien sisäänvirtaukset (primaariraaka- aineisiin perustuvat materiaalit)	Pidättäytyminen primaariraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi. Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.	Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteereiden korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit. Ympäristö- ja vastuullisuuskriteereiden korostaminen ja markkinointi sekä kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kysynnän rakentaminen. Pidemmän aikavälin puitesopimusten laatiminen uusioraaka-aineita sisältävistä materiaaleista.
Riski Resurssien ulosvirtaukset (kustannusten nousu)	Rakennusten ja infrastruktuurien sekä niiden komponenttien suunnittelukustannusten nousu sisällytettäessä muuntokelpoisuus-, joustavuus- ja purettavuusvaatimukset osaksi suunnitteluprosessia. Rakennustyömaalla tapahtuva jätteen lajittelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaillinaisen ohjeistuksen, riittämättömien keräilyvälineiden tai muun puutteen vuoksi. Väärin lajiteltu jäte päätyy kierrätyksen sijaan sekajätteeksi jätehierarkian alimmille kerroksille ja lisää samalla työmaan jätehuoltokustannuksia.	Valmiiden suunnittelu- ja materiaalikirjastojen määrittely, jalkautus ja jatkuva parantaminen. Työmaan jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan asetetut tavoitteet ja koko työmaan elinkaari sekä toteutetaan jätehuoltosuunnitelma yhteistyönä työmaalle jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan kanssa. Työmaan lajitteluasteen sekä sekajätteen määrän jatkuva seuranta.
Negatiivinen vaikutus Resurssien ulosvirtaukset (kierrätyksen tehottomuus)	Rakennustyömaalla lajiteltu jäte ei päädy kierrätykseen parhaalla mahdollisella tavalla jätteen käsittelykeskuksissa. Lajiteltua jätettä ei käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta. Yksittäiselle jätejakeelle ei löydy kustannustehokasta kierrätysmahdollisuutta, jolloin jäte päätyy kierrätyksen sijaan energiakäyttöön.	Jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan valinta. Työmaan lajittelu- ja kierrätysasteen seuranta.

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta	Ihmiset	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

arvoketju: ihmiset

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Työolot
Positiivinen vaikutus	YIT on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa arvoketjussaan työtä ja toimeentuloa tuhansille työntekijöille. YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten lakien noudattamista, mikä asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esim. irtisanomisperusteet. Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset tutkitaan.		Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Negatiivinen vaikutus	Rakennusprojektien luonteesta johtuen työsuhteet voivat olla määräaikaisia tai epävarmoja.	Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla, kuten työmaiden kulunhallinta, auditoinnit ja kyselyt, pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja poistamaan väärinkäytöksiä. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, väärinkäytöksiin puututaan ja vahingot korjataan.	Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Negatiivinen vaikutus	Jos arvoketjun työntekijät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä, se voi johtaa terveysongelmiin, hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon heikkenemiseen.		Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Negatiivinen vaikutus	Arvoketjussa on merkittävä riski työperäiseen hyväksikäyttöön. Jos arvoketjun työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa, lisää se eriarvoisuutta. Arvoketjun työntekijöiden palkkaus ja työehdot voivat olla heikompia kuin YIT:n omien työntekijöiden, mikä voi johtaa tyytymättömyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin.	Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa sekä varmistaa pakolliset etuudet, kuten sosiaaliturva. YIT vaatii yhteistyökumppaneita kuitenkin myös maksamaan työntekijöilleen työstä elämiseen riittävää palkkaa.	Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Positiivinen vaikutus	Merkittävänä toimijana YIT voi luoda arvoketjuunsa standardeja, jotka ohjaavat toimittajien toimintaa. YIT:n vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla voi olla myönteinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Sopimuskäytänteillä, kuten Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, voidaan parantaa yhteistyökumppaneiden työoloja ja torjua työperäistä hyväksikäyttöä. YIT:ssä on käytössä työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.		Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Negatiivinen vaikutus	Rakennustyömailla työskentelemiseen liittyy työturvallisuusriskejä, joille arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Vastaavia riskejä kohdistuu myös materiaalitoimitusketjuun.		Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Positiivinen vaikutus	Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.		Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Negatiivinen vaikutus	Materiaalitoimitusketjua ei tunneta perusteellisesti, joten on mahdollista, että YIT:n arvoketju kattaa myös sellaisia toimintamaita, joissa on riski lapsityövoiman käyttöön.	YIT on vuonna 2024 ottanut käyttöön ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, jonka osana on aloitettu työ ihmisoikeusriskien systemaattisemmaksi arvioimiseksi. Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. Kaikilla EU- ja ETA- alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisilta alueilta tulevalla työvoimalla tulee olla voimassa oleva oleskelulupa ja siihen liittyvä työnteko-oikeus. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Lisäksi tehdään säännöllisiä anonyymejä ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimuksia, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli, johon kuuluu mm.	Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.

Negatiivinen vaikutus

Pakkotyövoima
Rakennusalan pitkät ja läpinäkymättömät toimitusketjut sekä urakoiden ketjutus, matala alalletulokynnys, EU:n ulkopuolisen työvoiman merkittävä osuus alalla, kustannuskilpailu sekä hankinnan kansainvälistyminen altistavat haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät työperäiselle hyväksikäytölle ja ihmisoikeusrikkomuksille myös YIT:n arvoketjussa.

58YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessin aikana YIT arvioi sekä ESRS:n määrittelemiä kestävyyteen liittyviä seikkoja että muista lähteistä peräisin olevia kestävyyteen liittyviä aiheita. YIT on arvioinut ympäristövahingot yhteisökohtaiseksi olennaiseksi kestävyysseikaksi.

PISTEYTYSMENETELMÄ

Olennaisten kestävyysaiheiden määrittämisessä YIT käytti pisteytysmenetelmää, joka perustuu sen riskimatriisiin, jossa käytetään viisiportaista asteikkoa alla kuvatun mukaisesti:

Vaikutuksen mittakaala ja laaja-alaisuus: lievä, vähäinen, kohtalainen, merkittävä, erittäin suuri
Korjattavuus: täysin palautuva, korjattavissa, osittain korjattavissa, vaikeasti korjattavissa, korjaamaton
Todennäköisyys: erittäin epätodennäköinen, epätodennäköinen, mahdollinen, todennäköinen, erittäin todennäköinen
Toimenpiteet riskin vähentämiseksi tai mahdollisuuksien lisäämiseksi: lievä, vähäinen, kohtalainen, huomattava, merkittävä.

Pisteytyksessä huomioitiin sekä tosiasialliset että mahdolliset vaikutukset, ja olennaisuuden määrittämiseksi asetettiin kynnykset. Pisteytyksellä pyritään erottamaan tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten olennaisuus sekä taloudellisesti olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

Pisteytysmenetelmä on kuvattu alla:

Tosiasiallisten vaikutusten olennaisuus = (Vaikutuksen mittakaala 33 % + Vaikutuksen laaja-alaisuus 33 % + Korjattavuus 33 %) + (Todennäköisyys (5) 100 %).

Mahdollisten vaikutusten olennaisuus = (Vaikutuksen mittakaala 33 % + Vaikutuksen laaja-alaisuus 33 % + Korjattavuus 33 %) + (Todennäköisyys 50 % + Toimenpiteet mahdollisen kielteisen vaikutuksen vähentämiseksi tai positiivisen vaikutuksen lisäämiseksi 50 %).

Taloudellinen olennaisuus = (Mahdollisen taloudellisen vaikutuksen koko 100 %) + (Todennäköisyys 50 % + Toimenpiteet riskin vähentämiseksi tai positiivisen vaikutuksen lisäämiseksi 50 %).

Tosiasiallisten vaikutusten osalta kaikki kestävyysseikat, jotka saivat yli 8 pistettä, määriteltiin olennaisiksi. Mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta kaikki seikat, jotka saivat yli 7 pistettä, määriteltiin olennaisiksi.

Olennaisten vaikutusten tunnistamisessa YIT on omaksunut lähestymistavan, jossa vakavuus on etusijalla todennäköisyyteen nähden. Siksi seikkoja, jotka voivat sisältää mahdollisia tai tosiasiallisia ihmisoikeuksiin liittyviä negatiivisia vaikutuksia, on pidetty olennaisina.

YIT ei ole päättänyt, milloin kaksoisolennaisuusanalyysiä tullaan päivittämään.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulos

Aihealue	Tunnus	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä (kasvihuonekaasupäästöt)		3
Energia		6
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen		17
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vedenotto		10
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat		11
Vaikutukset lajien tilaan		12
Yhteisökohtaiset tiedot
Ympäristövahingot	E5	7
E5 Kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö		15
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset (jäte)		16
S1 Oma työvoima
Koulutus ja taitojen kehittäminen		18
Työllisyysturva		19
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä		20
Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi		21
Monimuotoisuus		22
Työaika ja riittävä palkka		23
Yhteistoimintaneuvottelut		24
Terveys ja turvallisuus		25
S2 Arvoketjun työntekijät
Työllisyysturva		19
Terveys ja turvallisuus		25
Lapsi- ja pakkotyö		26
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tuotteiden laatu ja turvallisuus		31
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri		32
Hyvä hallintotapa, harmaan talouden ehkäisy		35

KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

ILMASTONMUUTOS

YIT:n toiminta aiheuttaa ilmastonmuutokseen liittyviä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastoon liittyvät riskit voivat olla joko siirtymäriskejä tai fyysisiä riskejä. Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallintakeinot on esitetty ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa. Nämä vaikutukset johtuvat YIT:n liiketoimintamallista, joka on hyvin materiaali-intensiivinen ja vaatii raskaan kaluston käyttöä. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, sillä kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä pitkään. Rakennuksien laskennallinen käyttöikä on vähintään 50 vuotta, infrastruktuurin vähintään 100 vuotta, ja tyypillisesti ne säilyvät osana rakennettua ympäristöä paljon kauemmin. Olennaiset vaikutukset syntyvät niin YIT:n omassa toiminnassa rakentamisen aikana kuin YIT:n liikesuhteiden kautta YIT:n hankkimien tuotteiden, materiaalien ja palveluiden valmistuksessa sekä myytyjen rakennusten ja infrastruktuurin käytön aikana aiheutuvina kasvihuonekaasupäästöinä.

YIT on tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä arvioinut niiden vaikutuksia liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon. YIT on toteuttanut ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä riskien ja mahdollisuuksien arviointeja sekä raportointivuonna, että sitä edeltävinä vuosina. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, fyysisiä ja siirtymäriskejä sekä mahdollisuuksia huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi kumppaneita ja rakennusmateriaaleja valittaessa sekä päätettäessä suunnitteluratkaisuista. Lisäksi YIT on uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet. Tiettyjen merkittävimpien riskien ja mahdollisuuksien osalta on arvioitu myös yhteensopivuutta YIT:n liiketoimintamallin ja strategian kanssa.

YIT tunnistaa ja arvioi vaikutuksiaan ilmastonmuutokseen laskemalla ja raportoimalla sen toiminnassa syntyvät suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt sekä päästövähennystoimenpiteillä jo aikaansaadut ja suunnitellut päästövähennykset. Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt on raportoitu taulukossa Kasvihuonekaasupäästöt.

FYYSISET RISKIT OMISSA TOIMINNOISSA JA ARVOKETJUN ALKU- JA LOPPUPÄÄSSÄ

Fyysisiä riskejä arvioitaessa on analysoitu sekä kroonisia että akuutteja ilmastoon liittyviä uhkia, jotka liittyvät lämpötilaan, tuuleen, veteen ja maamassoihin sekä maaperään. Vuonna 2022 tehdyssä Suomen talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen keskittyvässä fyysisten riskien arvioinnissa analysoitiin miten YIT:n liiketoiminta saattaa altistua ilmastoon liittyville vaaroille. Vuonna 2024 vastaavia ilmastoon liittyvien fyysisten uhkien arviointeja on tehty YIT:n muiden toimintamaiden liiketoiminnoille. Arvioinnit on toteutettu maakohtaisesti ja niissä on arvioitu rakennuksiin, rakenteisiin sekä maaperään kohdistuvia vaaroja. Yksittäisiin omaisuuseriin kohdistuvia vaaroja on arvioitu myös tapauskohtaisesti tarkkaan maantieteelliseen sijaintiin perustuen.

Fyysisten riskien arvioinnissa tunnistettiin myös ne lämpötilaan, tuuleen, veteen ja maamassoihin sekä maaperään liittyvät riskit, jotka tulee ottaa huomioon rakennuksien ja infrastruktuurin suunnittelussa. Esimerkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista fyysisistä kroonisista riskeistä ovat lämpötilan ja sadeolojen ja -tyyppien vaihtelut, jotka vaikuttavat rakennusmateriaalien kestävyyteen ja lisäävät rakennusten ylläpitokustannuksia. Sijainnista riippuen lämpökuormitus ja kaupunkien lämpösaarekeilmiö muodostavat kohtalaisen riskin talonrakentamisessa. Myös maamassojen ja maaperän muutokset, kuten vettyneen rinnemaan valuminen ja eroosio, voivat vaikuttaa rakennusprojektien toteutukseen ja kestävyyteen. Merkittäväksi akuutiksi fyysiseksi riskiksi on tunnistettu kasvavista sademääristä ja voimakkaista sateista johtuvat tulvat ja hulevesien hallintaan liittyvät haasteet. YIT:n toiminnassa myös lämpöaallot aiheuttavat merkittävän akuutin fyysisen riskin. Lämpöaallot nostavat hetkittäistä jäähdytystarvetta ja ilmanlaadun parantamisen tarvetta. Pitkät helleaallot voivat vaikuttaa myös infrarakenteisiin.

Vuonna 2024 toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa riskien arvioinnissa oli mukana yhteensä 19 fyysistä riskiä ja se kattoi YIT:n omat toiminnat ja arvoketjun alku- ja loppupään. Työssä hyödynnettiin hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) laatimia ilmastoskenaarioita. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen jälkeen jokainen niistä arvioitiin kahden erilaisen ilmastoskenaarion näkökulmasta. Ilmastoskenaariot ovat RCP 2.6 skenaario, jossa maapallon lämpötila nousee alle 2 °C vuoteen 2100 mennessä, ja suurten päästöjen ilmastoskenaario RCP 8.5, jossa päästöt kasvavat edelleen vuoteen 2100 mennessä. Nämä skenaariot valittiin, koska ne eroavat merkittävästi toisistaan, ja jotta tunnistettaisiin selkeämmin mahdolliset muutokset toimintaympäristössä. Jokaisen riskin ja mahdollisuuden todennäköisyyttä ja taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin molemmissa skenaarioissa.

Ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä arvioitaessa lyhyt aikaväli käsittää yhden vuoden, keskipitkä aikaväli 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta. Vuonna 2024 riskejä arvioitiin pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 asti. Tämä aikaväli valittiin, koska YIT:n päästövähennystavoitteet on asetettu vuodelle 2030 ja YIT:n uusi strategiakausi kestää vuoteen 2029. Aikaväli on siten myös yhteneväinen strategisen suunnittelun ja pääoman kohdentamissuunnittelun kanssa. Omaisuuserien odotettu elinkaari voi kestää tätä pidempään. Vuoden 2024 olennaisten vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien arviointi tehtiin kattavammin kuin aikaisempina vuosina, joten sen pohjalta ei voida vielä arvioida muutoksia edelliseen raportointikauteen.

SIIRTYMÄRISKIT JA -MAHDOLLISUUDET OMISSA TOIMINNOISSA JA ARVOKETJUN ALKU- JA LOPPUPÄÄSSÄ

Siirtymäriskien arvioinnissa käytetään samoja aikavälejä ja skenaarioita kuin fyysisten riskien arvioinnissa.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT on tunnistanut siirtymätapahtumat pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 asti perustuen kahteen erilaiseen ilmastoskenaarioon. Alle 2 asteen lämpenemisen skenaariossa vuonna 2030 siirtymä on hallittu, kun taas 4 asteen suurten päästöjen skenaariossa siirtymä on epäjärjestäytynyttä. YIT on tunnistanut yhteensä 14 erilaista siirtymätapahtumaa. Tunnistamisessa YIT hyödynsi TCFD -viitekehystä (Task Force on Climate-related Financial Disclosures), jossa ilmastoon liittyvät siirtymätapahtumat jaetaan neljään luokkaan. Nämä luokat ovat politiikka ja lainsäädäntö, teknologia, markkinat ja maine. Vuoden 2024 ilmastoskenaarioihin pohjautuvassa ilmastoriskiarvioinnissa YIT:n merkittävimmiksi siirtymäriskeiksi arvioitiin hiilen hinnoittelun lisääntyminen, raaka- ainekustannusten kasvu, tuotteiden korvautuminen sekä pakolliset sertifioinnit ja vaatimukset tuotteille. Siirtymätapahtumilla on vaikutusta YIT:n liiketoimintaan sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän. Ilmastoon liittyvät siirtymätapahtumat voivat esimerkiksi aiheuttaa YIT:lle lisäkustannuksia tuote- ja materiaalikustannusten kasvun ja lisääntyneen tuotteisiin liittyvän sääntelyn kautta. Vähäpäästöisempiin tuotteisiin YIT on tunnistanut liittyvän sekä siirtymäriskejä, että mahdollisuuksia. Siirtymätapahtumat voivat vaikuttaa myös YIT:n omaisuuseriin. Esimerkiksi sertifiointien ja päästöjen hinnoittelun lisääntyminen voivat nostaa YIT:n omistamiin kiinteistöihin liittyviä kustannuksia. Tarkkoihin kiinteistöjen sijainteihin perustuvaa erillisarviointia siirtymätapahtumien vaikutuksista ei ole tehty. Myös vähähiilisyyteen liittyvien teknologioiden lisääntyminen voi lisätä hankinnan kustannuksia. Muutokset asiakkaiden odotuksissa sekä vähähiilisyyteen liittyvät teknologiat voivat sekä lisätä että vähentää YIT:n liikevaihtoa. Puutteelliset toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat puolestaan vaikuttaa YIT:n maineeseen ja siten lisätä kustannuksia sekä vähentää YIT:n liikevaihtoa ja asiakaskuntaa. Suunnittelun ja rakentamisen prosesseihin kustannuksia lisääviä siirtymätapahtumia voivat olla pakolliset sertifioinnit, hiilen hinnoittelu ja siihen liittyvän sääntelyn lisääntyminen, vähähiiliset teknologiat, muutokset asiakkaiden tai kumppaneiden odotuksissa sekä riittämättömien ilmastotoimien aiheuttama mainehaitta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1. Tilinpäätöksessä esitetyt kriittiset ilmastoon liittyvät oletukset kuten sadannan lisääntyminen, tulvat ja pidentyneet hellejaksot ovat yhteneväisiä skenaarioanalyysin kanssa. Fyysiset riskit voivat aiheuttaa hankkeiden viivästymistä ja kasvattaa kustannuksia. Samoin kuin skenaarioihin perustuvassa ilmastoriskien arvioinnissa myös tilinpäätöksessä arvioidaan, että siirtyminen vähähiilisyyteen voi aiheuttaa teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä YIT:lle. YIT:n vaihto-omaisuuteen kirjattuja omaisuuseriä ovat pääosin asumisen liiketoimintaan liittyvä tonttivaranto, rakenteilla olevat kohteet sekä valmiit huoneistot ja kiinteistöt. Siirtymätapahtumien vaikutuksia yksittäisiin vaihto-omaisuuseriin ei ole arvioitu.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

Tietoa emoyhtiön tilinpäätöksestä ei tässä osiossa ole.

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tietoa osakkeenomistajille ei tässä osiossa ole.

Pilaantuminen

YIT on tunnistanut ja arvioinut, että ympäristövahingoissa eli työmailla tapahtuvissa vahingoissa on yleensä kyse pienistä paikallisista pilaantumisista, jotka saadaan helposti puhdistettua ja joilla harvoin on laajempaa vaikutusta ympäristöön. Yhtiö ei ole seulonut toimipaikkojensa sijainteja ja liiketoimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. YIT tekee lähes kaikilla työmailla työmaakohtaisia riskianalyyseja pilaantumisen osalta, minkä tuloksena päätetään työmaakohtaisista turvatoimista. Se toteuttaa kaikki viranomaismääräykset, minkä lisäksi minkäänlaisia oman toiminnan päästöjä ympäristöön ei hyväksytä. Yhtiö ei ole järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

Vesivarat ja merten luonnonvarat

YIT on tunnistanut ja arvioinut, että sen omalla toiminnalla on negatiivisia vaikutuksia myös vesistressisillä alueilla vedenoton takia. Kuitenkin rakennusalalla, jolla myös YIT toimii, oman toiminnan vedenkäyttö on muihin toimialoihin verrattuna suhteellisen vähäistä. Tästä syystä YIT ei ole arvioinut omistuksiaan ja toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Yhtiö ei ole myöskään järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Prosessi, jolla YIT tunnistaa vaikutuksensa luonnon monimuotoisuuteen, nojaa sekä viranomaisvaatimuksiin että yhtiön omiin selvitysprosesseihin. Oman toiminnan kautta näkyvimmät vaikutukset tulevat maankäytön muutoksesta rakentaessa aiemmin rakentamattomille alueille. Varsinaista rakentamista edeltää suunnittelu- ja lupaprosessit. Luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä sekä osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Luontoselvitykseen pohjautuvan luontovaikutusten arvioinnin tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, jolla haitalliset luontovaikutukset joko vältetään kokonaan tai ne jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Viranomaisten vaatimien selvitysten lisäksi YIT:n johtamisjärjestelmän mukaisesti jokaisen Suomessa sijaitsevan asumisen segmentin uudisrakentamisen projektin on varmistettava, että hankkeella on käytettävissä tai teetetty riittävän tarkka luontoselvitys, jotta hankealueen luontoarvot on selvitetty. YIT on myös selvittänyt kaikkien tonttiensa sijaintitietojen perusteella, sijaitseeko tontti alle 500 m päässä luontoherkiltä alueilta tai suojelualueilta, asian huomioimiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kartoituksen perusteella YIT:llä on toimipaikkoja, jotka sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Näillä tonteilla toiminta johtaa luontotyyppien tai -lajien elinympäristöjen heikentymiseen. Toiminta vaikuttaa kielteisesti näihin alueisiin ensisijaisesti vaikuttamalla alueiden kytkeytyneisyyteen ja eliöiden liikkumiseen herkkien alueiden ja muiden alueiden välillä. Myös melun, valon ja heijastavien pintojen vaikutus on lisääntynyt näillä alueilla. Vain hyvin harvalla tontilla tapahtuvalla rakentamisella on suora negatiivinen vaikutus eliöihin ja ekosysteemeihin, sillä hyvin harva tontti sijaitsee ei-rakennetulla alueella. Näillä tonteilla toiminta voi häiritä sellaisia lajeja, joita varten on osoitettu suojelualue. Lieventäviä toimenpiteitä tehdään varsinaista rakentamista edeltävän suunnittelu- ja lupaprosessin yhteydessä tapauskohtaisesti. YIT on selvittänyt riippuvuuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen vaiheittain. Vuonna 2023 YIT selvitti omia riippuvuuksiaan ja vaikutuksiaan luonnon monimuotoisuuteen käyttämällä ENCORE-työkalua (Exploring Natural Capital Opportunities, Risks, and Exposure), johon lisättiin Biodiversity Risk Filter ja SBTN (Science Based Targets for Nature) Sectoral Materiality Tool. Raportti osoitti, että YIT:llä on riippuvuuksia 12 ekosysteemipalvelusta, joista ilmaston sääntelyn ja tulvien ja myrskyjen suojelun kohdalla riippuvuus ylsi merkittävälle tasolle. Raportti osoitti myös, että YIT:n vaikutukset ovat suurimmat maa- ja vesiekosysteemeihin. Vuoden 2024 syksyllä YIT selvitti ja laski luontojalanjälkensä käyttäen LC-impact metodologiaa perustuen omiin suoriin vaikutuksiin sekä Suomen hankinnan kautta aiheutuneisiin luontovaikutuksiin. Luontojalanjälkilaskennan tavoitteena oli saada mitattavaa ja vertailtavaa tietoa siitä, mistä oman toiminnan ja hankinnan osista aiheutuu suurimmat luontovaikutukset. Riippuvuuksien ja vaikutusten kartoittamisen sekä luontojalanjälkilaskennan tuloksia on otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden resilienssianalyysissä. Resilienssianalyysissä on arvioitu näitten perusteella tärkeimpiä sekä fyysisiä riskejä, siirtymäriskejä että järjestelmäriskejä. YIT:n suorat vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti paikallisiin yhteisöihin, perustuvat rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin luontoon työmaa-alueella. Yksittäisiin rakennushankkeisiin liittyen YIT kuulee paikallisyhteisöjä osana YVA- ja kaavoitusprosessia sekä tarvittaessa epämuodollisissa tilaisuuksissa. Koko konsernia koskevassa olennaisuuden tunnistamisen prosessissa YIT ei erikseen ole kuullut näitä yhteisöjä.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

YIT on tunnistanut ja arvioinut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Prosessissa havaittiin riskejä ja negatiivisia vaikutuksia, kuten materiaalihukka, materiaalin saatavuus ja kustannukset sekä kierrätyksen tehottomuus. YIT tekee systemaattista työtä näiden asioiden johtamisessa ja hallitsemisessa. YIT arvioi jatkuvasti rakennusmateriaalien soveltuvuutta, kustannustehokkuutta ja kestävyyttä, pyrkien pitämään materiaalit ja tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään. Materiaalit ovat kriittinen tekijä YIT:n toiminnassa. Materiaalien hallinnalla on suoria vaikutuksia muun muassa rakennushankkeiden kustannustehokkuuteen, aikatauluihin, laatuun sekä materiaalihukan ja jätteen määriin. Kiertotaloutta tukevien kierrätysmateriaalien sekä ilmastoystävällisempien vähähiilisten materiaalien hintataso sekä saatavuus saattavat poiketa huomattavasti perinteisimmistä materiaaleista. Kiertotalouden periaatteita on entistä vahvemmin nostettu jo vuosia ydintoimintoihin kuuluneen jätejohtamisen rinnalle. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentamisen suunnitteluvaiheessa rakennesuunnitelmien sisältöjä rikastetaan ominaisuuksilla, jotka parantavat rakennettavan kohteen muuntojoustavuutta ja laajennettavuutta sekä mahdollistavat pienempien osakokonaisuuksien korjattavuuden tai purkamisen.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

YIT tunnistaa ja arvioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet hallituksen hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka kattaa kaikki toimintamaat. Prosessi noudattaa ISO 31000 -standardia ja sisältää viisi vaihetta: riskien tunnistaminen, bruttoarviointi, hallintatoimenpiteiden suunnittelu, nettoarviointi sekä seuranta ja valvonta. Projektikohtaiset riskienhallintatoimenpiteet suunnitellaan ja niitä seurataan kuukausittain. Riskienhallintapolitiikka ohjaa myös ympäristöriskien tunnistamista ja arviointia osana strategiaprosessia ja vuotuista suunnittelua. YIT:n toiminnassa tosiasiallisilla ja mahdollisilla vaikutuksilla on suoria yhteyksiä riskeihin, ja yhtiö on tunnistanut kestävyyteen liittyvät riskit olennaisista vaikutuksista. YIT arvioi vaikutuksia ja riskejä eri sijainneissa huomioiden paikalliset ympäristöolosuhteet, lainsäädännön ja yhteisöjen tarpeet. Yhtiö tarkastelee eri toimintojen, kuten rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrarakentamisen, erityispiirteitä sekä analysoi rakennus- ja kiinteistöalan trendejä, markkinatilannetta ja kilpailutilannetta. Lisäksi YIT arvioi liiketoimien rakenteita, kuten hankkeiden laajuutta ja kumppanuuksia, tunnistaakseen niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Lue lisää kohdasta Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

Ympäristötiedot

E1 – ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet: oma toiminta, arvoketju, ympäristö, ihmiset.

| Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Kuvaus # YIT ei ole vielä laatinut hyväksyttyä ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa. YIT on kuitenkin luonut edellytyksiä siirtymäsuunnitelman tekemiselle asettamalla Pariisin sopimuksen kanssa yhteensopivat, tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja laatimalla hiilitiekartan, joka listaa ja ohjaa päästövähennystoimenpiteiden toteuttamista. Kokonaisuudessaan YIT aikoo toteuttaa siirtymäsuunnitelman viimeistään vuonna 2026.

YIT on määritellyt hiilitiekartallaan hiilestä irtautumisen keinot samassa yhteydessä päästövähennystavoitteiden asettamisen kanssa. Päästövähennystavoitteiden asettamisen ja YIT:n hiilitiekartan suunnittelun yhteydessä on tunnistettu, että uusien vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden kehittyminen on edellytys niin oman toiminnan kuin arvoketjun päästövähennystavoitteiden toteutumiselle. Scope 1:ssä keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla ja päästöttömän kaluston käytöllä sekä Scope 2:ssa hiilineutraalin sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen hankkiminen. Scope 3 -päästöjen vähentämisessä keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat ostettuihin materiaaleihin ja palveluihin sekä rakennuksien käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. YIT pyrkii rakentamaan asiakkailleen kestävämpiä ja energiatehokkaampia rakennuksia sekä kasvattamaan ympäristösertifioitujen rakennusten määrää. Arvoketjun päästövähennystoimenpiteissä keskeistä on YIT:n tekemä yhteistyö arkkitehtien, suunnittelijoiden ja toimittajien kanssa ja vastuullisuuskriteerien painoarvon lisääminen kumppanivalinnoissa. Toimitusketjun kumppaneita haastetaan osallistumaan konkreettisten päästövähennysten saavuttamiseen. Tarkemmin hiilestä irtautumisen keinoja on eritelty YIT:n hiilitiekartassa.

Ilmastoon liittyvät näkökohdat on huomioitu hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa ilmoitettuihin päästövähennystavoitteisiin. Kuluvalle kaudelle kirjatuista ansioista 10 % liittyy päästövähennystavoitteiden toteutumiseen. Tarkemmin palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä kerrotaan kestävyysraportin kohdassa Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikka määrittelee toimintaperiaatteet YIT:n ilmastotyölle. Siinä käsiteltäviä ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttöönotto sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi.

Vastuullisuuspolitiikassaan YIT on linjannut, että toimenpiteitä tehdään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Keskeisin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä toimintaperiaate YIT:n negatiivisten vaikutuksien ehkäisemiseksi on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa, tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden mukaisesti. Arvoketjun päästöt kattavat sekä suorat, että epäsuorat päästöt, jotka syntyvät arvoketjun alkupäässä kuten hankinnoissa ja kuljetuksissa sekä loppupäässä valmiiden tuotteiden energiankulutuksessa.

YIT:n toiminnassa energiaan liittyy positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia etenkin arvoketjun loppupäässä. Vastuullisuuspolitiikan energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä toimintaperiaate koskee sekä omaa toimintaa että valmiita tuotteita. Myös hiilitiekartta on osa YIT:n vastuullisuuspolitiikassa määriteltyjä toimintaperiaatteita. Siinä suunniteltuja energiaan liittyviä toimenpiteitä ovat fossiilisten energialähteiden käytön korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuuden parantaminen.

Vastuullisuuspolitiikan mukaisesti YIT:n toimintaperiaatteena on, että ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti. Lue lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YIT Code of Conduct –dokumentti kuvaa YIT:n työntekijöiden tapaa toimia yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaisesti ja siinä määriteltyjen toimintaperiaatteiden noudattamista odotetaan kaikilta YIT:läisiltä kaikissa tilanteissa. Toimintaperiaatteiden mukaan YIT pyrkii hillitsemään toiminnastaan ja tuotteistaan aiheutuvia kasvihuonepäästöjä muun muassa vähentämällä energian kulutusta ja tuotetun jätteen määrää. Lisäksi YIT Code of Conductin toimintaperiaatteisiin kuuluu se, että ympäristöön liittyvistä asioista sekä toimenpiteistä viestitään rehellisesti ja huolehditaan, että viestittävät asiat saavat oikean painoarvon. Toimintaperiaatteisiin kuuluu myös sen varmistaminen, että esitetyt ympäristöön liittyvät tunnusluvut lasketaan huolellisesti, jotta ne antavat oikean kuvan YIT:n toiminnasta. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct.

YIT:n toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille kuvataan vaatimukset perustuen YIT:n arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Yhteistyökumppaneilta edellytetään pyrkimystä jatkuvasti pienentää hiilidioksidipäästöjä. YIT on sitoutunut suosimaan hankinnoissa energiatehokkaita vaihtoehtoja ja odottaa myös yhteistyökumppaneiltaan, että energiaa käytetään tehokkaasti. Lue lisää Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille ja S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

67YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TOIMENPITEET

Perusvuoteen 2019 verrattuna YIT on vähentänyt Scope 1 ja Scope 2 -päästöjään 63 %. Vähennykset on saavutettu lisäämällä vihreän sähkön, vähäpäästöisemmän kaukolämmön ja biopolttoaineiden määrää sekä korvaamalla fossiilista polttoainetta käyttäviä työsuhdeautoja sähköautoilla. Merkittävin Scope 1 ja Scope 2 -päästöjen vähenemiseen johtanut tekijä vuonna 2024 on rakentamisen määrän väheneminen. Scope 3:n osalta keskeinen päästövähennystoimenpide on ollut maalämpöä hyödyntävien rakennusten ja A-energialuokan rakennusten rakentaminen. Vuoden 2024 loppuun mennessä Scope 3 -päästöt ovat vähentyneet 33 % perusvuoteen 2019 verrattuna.

Hiilestä irtautumisen keinot on listattu YIT:n hiilitiekartassa, joka ohjaa YIT:n työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hiilitiekartassa on neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka ovat 1. Kestävät elinympäristöt ja tuotteet, 2. Hiilineutraali oma toiminta, 3. Suunnittelun ohjaus ja toimitusketjuyhteistyö sekä 4. Vastuulliset toimintatavat. Kullekin toimelle on määritelty ajanjakso, jonka kuluessa toimi on suunniteltu toteutettavan.

Kestävät elinympäristöt ja tuotteet -osio keskittyy arvoketjun loppupäähän ja YIT:n valmistamiin tuotteisiin liittyviin mahdollisuuksiin.
Hiilineutraali oma toiminta -osiossa listataan päästövähennyskeinoja, jotka vaikuttavat etenkin YIT:n työmailla.
Suunnittelunohjaus ja toimitusketjuyhteistyö keskittyy arvoketjun alkupään toimiin, joilla pyritään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallitsemiseen, että siihen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Vastuulliset toimintatavat otsikon alle kootuilla toimilla pyritään vahvistamaan YIT:n tulevaisuuden kyvykkyyksiä ehkäistä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia ja hallita siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Osittain jo toteutettuja hiilitiekartan toimia ovat biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen, siirtyminen päästöttömään kalustoon ja vähähiiliset energiaratkaisut. Tulevaisuuteen suunniteltuja, strategiakauden loppupuolen, keskeisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kiertotalousratkaisut, materiaalien käytön optimointi sekä vähähiiliset materiaalit myös pienemmissä hankintakategorioissa.

YIT:n päästöjen raportoinnissa ei ole eroteltavissa raportointivuonna toteutettujen ja tulevaisuuteen suunniteltujen toimien odotettuja tuloksia. Arvoketjun päästövähennykset vaativat myös uusien teknologioiden kehittymistä ja käyttöönottoa toimitusketjussa. YIT ei raportoi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen osoitettuja varoja, sillä päätökset suunnitteluratkaisuilla saavutettavista päästövähennyksistä tehdään pääsääntöisesti projektikohtaisesti eikä näiden toimien seurauksena saavutettavia päästövähennyksiä pystytä raportoinnissa erittelemään.

Raportointivuonna YIT on keskittynyt luomaan edellytyksiä arvoketjun päästövähennyksille. Yhtenä hiilitiekartan toimenpiteenä on toimittajahallinnan ja kumppanuuksien kehitys. Vuonna 2024 YIT on käynyt aktiivista vuoropuhelua toimittajien kanssa, erityisesti betoni- ja teräskategorioissa kartoittaakseen mahdollisuuksiaan vähähiilisemmistä materiaalivaihtoehdoista. Raportointivuonna YIT myös solmi suunnittelukumppanuuksia luodakseen parempia edellytyksiä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Vähentääkseen Scope 1 -päästöjä tulevina vuosina YIT teki myös päätöksen biopolttoaineiden osuuden kasvattamisesta infrarakentamisen hankkeissa sekä laati biodiversiteettiperiaatteet ja ohjeistuksen Asumisen liiketoimintaan.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi YIT on toteuttanut ilmastoriskiarviointeja valituille projekteille ja päätti jatkossa sisällyttää ilmastoriskiarvioinnit kaikkiin uusiin asuinrakennushankkeisiin. Rakennushankkeissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan esimerkiksi hulevesijärjestelmien ja jäähdytyksen suunnittelussa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin myös raportointivuonna toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa ilmastoriskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa.

YIT:n kyky toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä ja energiankulutusta vähentäviä toimia ei ole riippuvainen rahoituksen saatavuudesta ja kohdentamisesta. Päästövähennyskeinoihin ei liity merkittäviä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen YIT:n omassa toiminnassa. Toteutetut ja suunnitellut toimintamenot, jotka tarvitaan toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ovat erottamaton osa projektien taloudellista suunnittelua ja hallintaa, eikä niistä ole tehty erikseen kirjauksia tilinpäätöksen eriin tai liitetietoihin.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT:lle ei ole aiheutunut olennaisia pääomamenoja ilmastonmuutoksen hillitsemisen toimenpiteistä. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 vaaditut keskeiset tulosindikaattorit on esitetty tässä kestävyysraportissa EU- taksonomia taulukoissa. YIT:llä ei ole komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 CapEx-suunnitelmaa, koska pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia.

YIT:N HIILIJALANJÄLKI VUONNA 2024

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YIT – TIEKARTTA KOHTI HIILINEUTRAALIA RAKENTAMISTA 2022–2030

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

Takautuva	Perusvuosi 2019	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %	2025	2030 (2050)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	28 000	19 400	18 300	-6 %	2 800	-8 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0 %	0 %	0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	27 800¹	10 100	6 900	-32 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	37 400	7 800	5 800	-26 %	3 700	-8 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 310 100	779 200²	883 700	13 %	916 000	-3 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	350 000	214 700	285 700	33 %	245 000	-3 %
[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut
2 Tuotantohyödykkeet
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	25 200	19 200	19 900	4 %	17 700	-3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte	9 100	3 600	5 200	44 %	6 400	-3 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 600	250	1 000	300 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	924 100	541 500	571 900	6 %	646 900	-3 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14 Franchising
15 Investoinnit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	1 366 000	808 700	908 900	12 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	1 375 500	806 500	907 800	13 %	922 500	-3 %

¹ Vuoden 2019 sijaintiperusteiset Scope 2 -päästölukua on tarkennettu.
² Vuoden 2023 Scope 3 päästöt on laskettu uudelleen datan laadun parannuttua.

BIOGEENISET PÄÄSTÖT

	Perusvuosi 2019	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
tCO2e
Biogeeniset päästöt
Scope 1	700	1 500	6 000	300 %
Scope 2	2 500	3 200		28 %
Scope 3	27 800	16 300	14 300	-12 %
Yhteensä	28 500	20 300	23 400	15 %

KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI

	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)	373,90	499,40	34 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)	372,85	498,78	34 %

Konsernin liikevaihto oli 1 820 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2 163).

ENERGIAINTENSITEETTI

	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Kokonaisenergiankulutus toiminnasta suhteessa liikevaihtoon (MWh/milj. euroa)	85	85	0 %

Konsernin liikevaihto oli 1 820 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2 163).

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

	2023	2024
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	62 400	54 500
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	16 400	18 100
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	38 400	33 600
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	117 100	106 200
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	63 %	69 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	0 %	0 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	7 100	6 200
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	60 300	42 500
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	67 400	48 700
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	37 %	31 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana)	184 500	154 800

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

YIT noudattaa kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa Greenhouse Gas Protocol -ohjeistusta ja sen operatiivisen kontrollin lähestymistapaa. YIT:llä ei ole tehty päästöhyvityksillä rahoitettuja kasvihuonekaasujen poisto- tai hillintähankkeita eikä se sovella sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä. Sekä markkinaperusteiset että sijaintiperusteiset Scope 2 -päästöt raportoidaan. Biogeeniset päästöt raportoidaan erikseen. Scope 3:n osalta YIT on tehnyt kasvihuonekaasuinventaarion kaikille Scope 3 -luokille ja raportoi ne luokat, jotka ovat merkittäviä YIT:n toiminnassa. Scope 1 ja 2 laskennan määrätiedot kerätään toimittajilta ja ostolaskuilta. Raportointikaudelta puuttuvat toteumatiedot arvioidaan energia- ja päästölaskentaa varten raportointikauden päätyttyä. Päästökertoimet perustuvat julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin, kuten AIB:n jäännösjakauma kertoimiin 2023, IEA (2022), DEFRA (2023) ja CO2 data.fi. YIT pyrkii käyttämään päästölaskennassaan ajantasaisimpia ja viimeisimpien päivityksien mukaisia päästökertoimia sekä tuotekohtaisia päästökertoimia, mikäli niitä on toimittajilta saatavilta. Rakennusten elinkaaripäästöjen laskennassa käytetään mahdollisuuksien mukaan tuotekohtaisia päästökertoimia. YIT:n päästölaskenta sisältää konsernin suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, emoyritys ja sen tytäryhtiöt mukaan lukien. Myös epäsuorat Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt osakkuusyrityksiltä ja yhteisyrityksiltä, joiden operatiivista toimintaa YIT pystyy hallitsemaan, on huomioitu. Scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöt osakkuusyrityksiltä, yhteisyrityksiltä ja yhteisjärjestelyiltä, joissa YIT:llä ei ole operatiivista määräysvaltaa, on huomioitu YIT:n päästöinventaariossa, ja ne sisältyvät olennaisilta osin YIT:n päästölaskentaan. Scope 3 -päästöistä 1 % on laskettu käyttäen ensisijaisia tietoja suoraan toimittajilta. Scope 3 laskennassa käytetään pääasiassa sekundaarisia alan keskimääräisiä päästöarvoja, joita sovelletaan YIT:n rakennustyypeille ja rakentamismenetelmille. Lisäksi YIT on hyödyntänyt laskennassa rakennushankkeiden elinkaariarviointien tuloksia. Päästöt arvioidaan niiden infrastruktuurihankkeiden osalta, joista ei ole saatavilla päästötietoja. Toimintotiedot, kuten rakennuksen lämmitetyt neliöt ja kunkin rakennuksen energiankulutusluvut, kerätään kyseisen rakennuksen energiatodistuksista. YIT:n vuosittain raportoitavaan päästölaskentaan kuuluu Scope 3 luokat: 1. Ostetut tavarat ja palvelut, 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, 5. Toiminnassa muodostuva jäte, 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja 11. Myytyjen tuotteiden käyttö. YIT:n kasvihuonekaasujen raportoinnissa ei ole mukana Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöluokkia: 2. Tuotantohyödykkeet, 3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2-päästöihin), 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne, 8. Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 9. Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, 10. Myytyjen tuotteiden jalostus, 12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa, 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, 14. Franchising ja 15. Investoinnit. Scope 3 -luokat 2, 3, 7, 8, 9 ja 12 on jätetty pois jokavuotisesta kasvihuonekaasupäästöraportoinnista, koska kasvihuonekaasuinventaarion mukaan näiden kategorioiden osuus Scope 3- kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Scope 3 -luokat 10 ja 14 jätettiin pois, koska niitä ei esiinny YIT:n toiminnassa.

EU-TAKSONOMIA

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä tavoitetta tukee kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-taksonomia, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, joista muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-päästöistä, ja joilla on suurin potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2024 YIT:n liiketoiminnasta 78 % (liikevaihto tulosindikaattoritaulukko, A. luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat) oli EU-taksonomian luokittelujärjestelmän piirissä. Vuonna 2023 vastaava osuus oli 82 %.EU on vuoden 2023 aikana asettanut kestävää liiketoimintaa arvioivat tekniset kriteerit ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden lisäksi (ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen) neljälle ympäristökriteerille (Taxo4). Ympäristötavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Myös “Ei merkittävää haittaa -kriteerit” (DNSH: Do No Significant Harm) on julkaistu jokaiselle kuudelle ympäristötavoitteelle. Vuonna 2021 YIT raportoi taksonomian delegoidun asetuksen EU 2021/2139 sekä taksonomia-asetuksen EU 2020/852 vaatimusten edellyttämällä tavalla taksonomiakelpoisen liikevaihdon, toimintamenot ja pääomamenot. Tilikaudesta 2022 alkaen raportointia laajennettiin toimintakohtaiseksi sekä kattamaan taksonomian mukaisuus. Vuonna 2022 YIT analysoi suurimpiin liiketoimintoihin keskittyen missä määrin YIT:n liiketoiminta täyttää taksonomian mukaisuuden tekniset kriteerit ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän edistämisen osalta niin, ettei tästä liiketoiminnasta myöskään aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi YIT varmisti taksonomiassa kuvattujen sosiaalisten suojatoimien vähimmäistason täyttymistä koskien ihmisoikeuksia, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua. Tilikaudesta 2023 alkaen raportointia laajennettiin koskemaan taksonomiakelpoisuutta myös neljässä ympäristökriteerissä, ympäristöä koskevan delegoidun asetuksen mukaisesti. Tämän lisäksi on huomioitu ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen muutokset. YIT aloitti EU-taksonomiaan valmistautumisen vuonna 2021 analysoimalla teknisten kriteerien täyttymistä pilottiprojekteissa tavoitteenaan tuottaa tietoa siitä, kuinka EU- taksonomian kriteerit toteutuvat YIT:n projekteissa. YIT kehitti vuoden 2022 aikana taksonomia-analyysin metodeja, keskeisiä tulkintoja ja taksonomian analysointi- ja raportointityökalua. Vuoden 2023 aikana YIT jatkoi tätä työtä ottaen huomioon uudet ympäristökriteerit. Analysointiprosessiin ja raportointityökaluun lisättiin ympäristökriteerien tuomat raportointivaatimukset. Lisäksi ilmastonmuutostavoitteiden tekniset kriteerit on viety osaksi liiketoimintasegmenttien ohjausjärjestelmää loppuvuodesta 2023. Vuonna 2024 YIT on jatkanut analysointia samalla periaatteella kuin vuonna 2023.

TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA -MUKAISUUDEN ARVIOIMINEN

YIT on arvioinut taksonomian teknisiä vaatimuksia projektikohtaisesti saadakseen oikean kuvan teknisten kriteerien täyttymisestä. YIT:n taloudelliset toiminnat määritettiin vain konsernin ulkoista liikevaihtoa tuottaville asiakassopimuksille eli projekteille, jolloin vältettiin kaksinkertainen laskenta. Taksonomiakelpoisuuden osalta lähestymistapa analysoimiseen oli sama kuin vuoden 2023 raportoinnissa ja analyysi keskittyi suurimpiin liiketoimintoihin, johon kuuluivat Suomen ja Ruotsin osalta kaikki liiketoiminnot ja Asumisen segmentin liiketoiminta koko konsernissa. Tarkasteltaessa luokitusjärjestelmän mukaista (A.1) toimintaa, tilikaudella 2024 alkaneet uudet projektit valittiin yksittäisen projektin liikevaihdon olennaisuuden perusteella Suomen ja Ruotsin liiketoimintojen osalta. Projektit analysoitiin ja teknisiä tietoja verrattiin merkittävän edistämisen kriteeristöihin. Analyysin jälkeen varmistettiin, ettei merkittävän edistämisen kriteerit täyttävä projekti aiheuta merkittävää haittaa viidelle muulle ympäristötavoitteelle ja että vähimmäistason suojatoimet täyttyvät yritystasolla. Vuonna 2023 taksonomiamukaisina raportoitujen projektien status myös päivitettiin.

Perustuen OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, YIT on käynyt läpi ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin (Human Rights due Diligence) eri vaiheisiin liittyviä ohjeistuksia ja menettelyjä ja tulkinnut, että vähimmäistason suojatoimet täyttyvät. YIT:n näkemyksen mukaan EU:n Platform on Sustainable Financen lokakuussa 2022 julkaisemaan Final Report on Minimum Safeguards -raporttiin liittyy kuitenkin tulkinnanvaraisuutta siltä osin, millä perusteella ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin voidaan katsoa olevan riittävä. YIT pyrkii edelleen tehostamaan ihmisoikeustyötään vähentääkseen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. YIT:n johtoryhmä on vuonna 2024 hyväksynyt ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, joka osaltaan systematisoi YIT:n tekemää ihmisoikeustyötä sekä työmailla että materiaalitoimitusketjussa. YIT on sitoutunut kunnioittamaan ILO:n toimintaperiaatteita sekä YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta ja edellyttää samaa myös kumppaneiltaan Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentissa, joka on kaikkien hankintasopimusten vakiomuotoinen liite. YIT:n koko konsernissa on lisäksi voimassa vastuullisuuspolitiikka ja YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, joissa linjataan YIT:n sitoutumisesta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. YIT on toteuttanut vuonna 2022 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tunnistaakseen olennaisimmat riskit. Osana toimitusketjun vastuullisuuden hallintaa hankintahenkilöstö suorittaa yhteistyökumppaneille auditointeja, joissa kartoitetaan myös ihmisoikeustyön tilaa. Havaittuihin epäkohtiin puututaan ja YIT on esimerkiksi päätynyt asettamaan tiukkoja sääntöjä työmaille työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja on viestinyt työperäisen hyväksikäytön teemojen tunnistamisesta. YIT:llä on käytössä Eettinen ilmoituskanava, joka on kaikkien YIT:n omien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden työntekijöiden käytössä. Kaikki kanavan kautta tulleet ilmoitukset tutkitaan YIT:n prosessin mukaisesti. YIT raportoi ihmisoikeustyöstään osana kestävyysraporttia. Huolellisuusvelvoiteprosessiin kuuluvia toimia ja periaatteita kuvataan tässä raportissa tarkemmin osioissa S1, S2 sekä liitetiedossa due diligence -taulukossa.

Taksonomia-analyysin aikana YIT teki muutamia keskeisiä tulkintoja teknisten kriteerien osalta. Siltä osin kun teknisten kriteerien tulkinnasta on ollut epävarmuutta eikä kriteerien mukaisuudesta ole voitu varmistua, YIT on raportoinut projektin A.2 -kategoriassa taksonomiakelpoisena.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen (DNSH 2 -kriteeri) osalta YIT on tunnistanut Suomen liiketoiminnan osalta olennaiset ilmastoriskit, jotka voivat olla yksittäisen projektin osalta merkittäviä. Tämän jälkeen riskejä tarkasteltiin projektikohtaisesti. Analyysiä hyödynnettiin myös Ruotsin projektikohtaisissa ilmastoriskitarkasteluissa.

Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta YIT tulkitsee “valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin talteenottoon” -vaatimuksen täyttämiseksi sen osuuden YIT:n jätteistä, joka on lajiteltu YIT:n toiminnassa ja jonka osalta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin talteenotto voidaan varmistaa. Infrarakentamisen projekteissa, joissa on lohkoja useiden toimijoiden vastuulla, raportoidaan vain YIT:n liiketoimintavastuulla oleva osuus lohkosta niiden kriteerien osalta, joita voidaan soveltaa toimijakohtaisesti.

73YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE
⏎

TULOSINDIKAATTORIT JA NIIDEN LASKENTAPERIAATTEET

YIT:n taksonomian mukainen (luokitusjärjestelmän mukainen A.1) liikevaihto vuodelta 2024 oli 121 miljoonaa euroa (120), joka vastaa 7 % (6 %) liikevaihdosta. Liikevaihdosta 0 miljoonaa euroa (4) tuli taksonomialuokasta CCM 4.3. (Sähköntuotanto tuulivoimalla), 90 miljoonaa euroa (114) taksonomialuokasta CCM 6.14. (Rautatieliikenteen infrastruktuuri), 1 miljoonaa euroa (0) taksonomialuokasta CCM 7.1. (Uusien rakennusten rakentaminen), 30 miljoonaa euroa (0) taksonomialuokasta CCM 7.2. (Olemassa olevien rakennusten korjaus) ja 0 miljoonaa euroa (1) luokasta CCM 6.16. (Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri). Taksonomian mukainen liikevaihto on raportoitu projektikohtaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki kyseisen taksonomialuokan vaatimukset ovat täyttyneet projektin osalta. YIT:n infrarakentamisen palvelut kattavat muun muassa raitioteiden ja vesihuollon rakentamisen sekä tuulivoimapuistojen urakoinnin. Taksonomialuokassa CCM 4.3. raportoitu liikevaihto liittyy YIT:n kehittämän ja myymän tuulivoimapuiston urakointiin. Osa asuntorakentamisen projekteista taksonomialuokassa CCM 7.1. (Uusien rakennusten rakentaminen) täyttää merkittävän edistämisen kriteerit. Näiden osalta jotkin tekniset DNSH-vaatimukset eivät kuitenkaan täyttyneet tai vaatimusten täyttymisestä ei voitu tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua, jolloin niitä ei ole raportoitu taksonomian mukaisessa liikevaihdossa.

YIT:n taksonomiakelpoinen (luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat A.2) liikevaihto vuodelta 2024 oli 1 306 miljoonaa euroa (1 653), joka vastaa 72 % koko liikevaihdosta (76 %). Suurin osa siitä tuli 7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja 7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus -toiminnoista. Ympäristötavoitteiden vaikutus YIT:n taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon ei vuonna 2024 ollut merkittävä. Infra-segmentin osalta pieni määrä liikevaihdosta luokiteltiin taksonomiakelpoiseksi ympäristötavoitteiden mukaan. Näistä merkittävimmät olivat siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen luokka CE 3.5. (betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa), CE 3.4. (teiden ja moottoriteiden kunnossapito) ja vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu -tavoitteen luokat WTR 2.2. (yhdyskuntajätevesien käsittely). YIT:n ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 393 miljoonaa euroa (390), joka vastaa 22 % (18 %) liikevaihdosta. Ei-taksonomiakelpoisia toimintoja (B) ovat muun muassa miltei kaikki Infra-segmentin tieliikenteeseen liittyvät toiminnot, sillä taksonomiakelpoisuus edellyttäisi YIT:n rakentavan tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria käyttävät ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Teiden kunnossapitotoiminnassa taas taksonomiakelpoisuus edellyttäisi päällysteen hoitoon keskittyvää, ennalta määriteltävää ja säännöllistä toimintaa. Infra-segmentin kunnossapitotoiminta taas on suurimmalta osin sääriippuvaista ja kohdistuu muihin teiden rakenteisiin ja ympäristöihin kuin päällysteisiin. Elinkaarihankkeiden toimitilakohteiden ylläpitotoiminnot raportoidaan kokonaan ei- taksonomiakelpoisina. Kaikki taksonomiakelpoisuuden analyysin ulkopuolelle jätetyt liiketoiminnat ja projektit on raportoitu ei-luokitusjärjestelmäkelpoisina toimintoina (B). Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa YIT:n liiketoiminnan kestävyyttä EU- taksonomian näkökulmasta. EU-taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa YIT:n konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä, joiden laatimisperiaatteita kuvataan tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Asiakassopimukset. YIT:llä on sekä ajan kuluessa että ajan hetkellä tuloutuvia projekteja. Ajan hetkellä tuloutuvat projektit ovat pääasiassa omaperusteisia hankkeita, joissa tuloutumishetkellä rakentaminen on päättynyt ja taksonomian tekninen analyysi on siten lopullinen. Ajan kuluessa tuloutuvien projektien kaikkien teknisten kriteerien toteuma ei ole vielä lopullinen vaan perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan tietoon. Arvio voi muuttua projektin aikana. Mikäli arvio muuttuu, päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä. EU-taksonomian pääomamenojen määritelmän mukaisesti YIT on sisällyttänyt kokonaispääomamenoihin lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen mahdolliset liiketoimintojen yhdistämisistä aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. YIT:n kokonaispääomamenot taksonomian pääomamenoindikaattorin määritelmän mukaan olivat 13 miljoonaa euroa vuonna 2024 (24), josta yli 75% on peräisin vuokratuista ja omistetuista koneista ja laitteista. Kokonaispääomamenoista 3 miljoonaa euroa liittyi suoraan taksonomiatoimintaan CCM 7.7. (Rakennusten hankinta ja omistaminen), joka on raportoitu vain taksonomiakelpoisena kategoriassa A.2. Jäljelle jäävä osuus pääomamenoista on allokoitu liikevaihtoperusteisella menetelmällä taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen eri toiminnoille. Allokaatio on tehty käyttäen suoraan liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska pääomamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian määritelmän mukaiset pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden. Täsmäytyslaskelma viittauksineen konsernitilinpäätöksen liitetietoihin on esitetty Pääomamenot-taulukon jälkeen. EU-taksonomian toimintamenojen määritelmän mukaisesti YIT:n kokonaistoimintamenot koostuvat kuluksi kirjatuista tutkimus- ja kehitysmenoista, rakennusten perusparantamiseen, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon liittyvistä suorista kustannuksista sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. YIT:n kokonaistoimintamenot taksonomian toimintamenoindikaattorin määritelmän mukaan olivat 56 miljoonaa euroa vuonna 2024 (57). Merkittävä osa kokonaistoimintamenoista on peräisin lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. Allokaatio taksonomiakelpoiseen ja - mukaiseen osuuteen on tehty käyttäen suoraan liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska toimintamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian määritelmän mukaiset toimintamenot eivät ole YIT:lle olennaisia euromääräisesti, eivätkä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden. Erien summat eivät ole johdettavissa suoraan konsernitilinpäätöksen liitetiedoista, koska taksonomian määritelmä toimintamenoista ei vastaa kaikilta osin tiettyä tilinpäätöksen erää.

74 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Liikevaihto

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)	Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta 2023 (18)	Luokka mahdol- listava toiminta (19)	Luokka siirtymä- toiminta (20)
Milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM 4.3.		0	0 %	K	K	K	K	K	K								0 %		M
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14.		90	5 %	K	K	K	K	K	K	K							5 %		M
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri CCM 6.16.		0	0 %	K	K	K	K	K	K	K							0 %		M
Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1.		1	0%	K	K	K	K	K	K	K
Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2.		30	2%	K	K	K	K	K	K									S
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		121	7 %	K						6 %
Josta mahdollistavat toiminnat		91	5 %							5 %
Josta siirtymätoiminnat		30	2 %														75

75 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)	Koodi (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta 2023 (18)	Luokka mahdol- listava toiminta (19)	Luokka siirtymä- toiminta (20)
Milj. €	%	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Yhdyskuntajätevesien käsittely WTR 2.2.		7	0 %	KEL	K												0 %
Uusien rakennusten rakentaminen CE 3.1 / CCM 7.1.		1 084	60 %	KEL	KEL	K											62 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus CE 3.2. / CCM 7.2.		93	5 %	KEL	KEL	K											8 %
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito CE 3.4.		14	1 %	KEL	K												0 %	M
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa CE 3.5.		8	0 %	KEL	K												1 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6.		39	2 %	KEL	K												1 %		S
Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM 4.3.		0	0 %	KEL	K												0 %
Sähkön siirto ja jakelu CCM 4.9.		0	0 %	KEL	K												0 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö CCM 5.1.		3	0 %	KEL	K												0 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta CCM 5.3.		34	2 %	KEL	K												3 %
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka CCM 6.13.		6	0 %	KEL	K												0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14.		17	1 %	KEL	K												0 %
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri CCM 6.15		2	0 %	KEL	K												0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		1 306	72 %	K						76 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)		1 427	78 %	K						82 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)		393	22 %
Yhteensä (A + B)		1 820	100 %

Yhteensä (A + B) -rivillä ilmoitettu kokonaisliikevaihto vastaa YIT:n konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa esitettyä liikevaihtoa

76 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

	Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan
CCM	7 %	77 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

77 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Pääomamenot (CapEx)

Tilikausi 2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)	Koodi (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista, 2024 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	Ympäristön pilaantuminen (8)	Kiertotalous (9)	Biologinen monimuotoisuus (10)	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	Ympäristön pilaantuminen (14)	Kiertotalous (15)	Biologinen monimuotoisuus (16)	Vähimmäistason suojatoimet (17)	Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 (18)	Luokka mahdol- listava toiminta (19)
Milj. €	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla CCM 4.3.		0	0 %	K	K	K	K	K	K								0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri CCM 6.14.		0	4 %	K	K	K	K	K	K	K							3 %	M
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri CCM 6.16.		0	0 %	K	K	K	K	K	K	K							0 %	M
Uusien rakennusten rakentaminen CCM 7.1.		0	0 %	K	K	K	K	K	K	K
Olemassa olevien rakennusten korjaus CCM 7.2.
## HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
## KONSERNITILINPÄÄTÖS
## EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
## TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Pääomamenot

TALOUDELLISET TOIMINNAT	Koodi	Pääomamenot (Milj. €)	Osuus pääomamenoista, 2024 (%)	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 (%)
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Yhdyskuntajätevesien käsittely	WTR 2.2.	0	0 %	KEL; E/KEL			K	0 %
Uusien rakennusten rakentaminen	CE 3.1. /CCM 7.1.	6	44 %	KEL	KEL	K	K	37 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CE 3.2 / CCM 7.2.	0	4 %	KEL	KEL	K	K	5 %
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito	CE 3.4.	0	1 %	KEL		K	K	0 %
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa	CE 3.5.	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6.	0	2 %	KEL		K	K	1 %
Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3.	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Sähkön siirto ja jakelu	CCM 4.9.	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	CCM 5.1.	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	CCM 5.3.	0	1 %	KEL		K	K	2 %
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	CCM 6.13.	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	CCM 6.14.	0	1 %	KEL		K	K	0 %
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri	CCM 6.15	0	0 %	KEL		K	K	0 %
Rakennusten hankinta ja omistaminen	CCM 7.7.	3	27 %	KEL		K	K	41 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		10	79 %	K				87 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)		11	84 %	K				90 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)		2	16 %
Yhteensä (A + B)		13	100 %

Osuus pääomamenoista / kokonaispääomamenot

Tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmän mukaista	Luokitusjärjestelmäkelpoista
CCM	5 %	79 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

Pääomamenojen täsmäytys konsernitilinpäätökseen

Erä	Milj. euroa	Viite
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin	2	Liitetieto 14.
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	—	Liitetieto 15.
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	11	Liitetieto 16.
Pääomamenot yhteensä	13

Toimintamenot (OpEx)

TALOUDELLISET TOIMINNAT	Koodi	Toimintamenot (Milj. €)	Osuus toimintamenoista, 2024 (%)	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2023 (%)	Luokka mahdollistava toiminta
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3.	0	0 %	K	K	K	K	K	K		K	0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	CCM 6.14.	3	5 %	K	K	K	K	K	K	K	K	5 %	M
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	CCM 6.16.	0	0 %	K	K	K	K	K	K	K	K	0 %	M
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1.	0	0 %	K	K	K	K	K	K	K
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CCM 7.2.	1	2 %	K	K	K
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		4	7 %	K								6 %
Josta mahdollistavat toiminnat		3	5 %									6 %
Josta siirtymätoiminnat		1	2 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Yhdyskuntajätevesien käsittely	WTR 2.2.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Uusien rakennusten rakentaminen	CE 3.1. / CCM 7.1.	33	60 %	KEL	KEL	K					K	62 %
Olemassa olevien rakennusten korjaus	CE 3.2. / CCM 7.2.	3	5 %	KEL	KEL	K					K	8 %
Teiden ja moottoriteiden kunnossapito	CE 3.4.	0	1 %	KEL	K						K	0 %
Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa	CE 3.5.	0	0 %	KEL	K						K	1 %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6.	1	2 %	KEL	K						K	1 %
Sähköntuotanto tuulivoimalla	CCM 4.3.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Sähkön siirto ja jakelu	CCM 4.9.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	CCM 5.1.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	CCM 5.3.	1	2 %	KEL	K						K	3 %
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	CCM 6.13.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	CCM 6.14.	1	1 %	KEL	K						K	0 %
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri	CCM 6.15.	0	0 %	KEL	K						K	0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		40	72 %	K								76 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)		44	78 %	K								82 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)		12	21 %
Yhteensä (A + B)		56	100 %

Osuus toimintamenoista / toimintamenot yhteensä

Tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmän mukaista	Luokitusjärjestelmäkelpoista
CCM	7 %	76 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

E3–VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta	Ympäristö	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Vesi	Negatiivinen vaikutus	Vedenotto	Suuri vedenotto rasittaa ympäristöä varsinkin vesistressistä kärsivillä alueilla. Käytetään vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja työmenetelmiä. Rakennusalalla, jolla myös YIT toimii, oman toiminnan vedenkäyttö on muihin toimialoihin verrattuna suhteellisen vähäistä. Tästä syystä YIT ei ole arvioinut omistuksiaan ja toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. YIT ei ole myöskään järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

TAVOITTEET

Vesi ei ole YIT:n omassa toiminnassa tuotantohyödyke, vaan rakennustoiminnassa vettä käytetään lähinnä puhtaanapitoon, betonitöiden jälkitöihin, pölynsidontaan ja kalliorakentamisessa porareikien huuhteluun, minkä takia YIT:llä ei ole tavoitteita vedenkäytön suhteen. Omassa toiminnassamme pyrimme säästämään vettä käyttämällä vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja -laitteita sekä välttämällä tarpeetonta vedenkulutusta. YIT laskee ainoastaan vedenoton kokonaismäärän ja se on laskettu ensimmäisen kerran vuonna 2024. Tämän vuoksi vedenoton vuosittaista kehitystä voidaan arvioida vasta tulevina vuosina.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n toimintatapaan kuuluu, että omassa toiminnassa käytettävä vesi otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta aina kun mahdollista ja jätevedet lasketaan kunnalliseen viemäriverkostoon, jolloin vedenottoon ja likaveden käsittelyyn ei käytännössä liity riskejä. Omassa toiminnassa ei juurikaan käytetä merten luonnonvaroja, eikä tehdä vedenkäsittelyä. Infratyömailla vettä saatetaan käyttää esimerkiksi tietyömailla pölynsidontaan, jolloin vesi monesti otetaan lähialueen vesistöstä (järvi, meri, joki). YIT ei myöskään varastoi eikä uusiokäytä vettä. Rakennusten käytönaikaista vedenkulutusta voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla. Rakennusaikaisen veden kulutuksen vähentäminen perustuu pääosin vedenkäyttöä vähentävien kalusteiden käyttöön. Toimintatavat on pitkälti samat myös vesiriskisillä alueilla ja niitä sovelletaan vain omassa toiminnassa kaikkialla YIT:ssä ja kaikissa maissa. Edellisten lisäksi YIT ei ole ottanut käyttöön erityisiä merien ja valtamerten kestävyyteen liittyviä toimintatapoja tai käytäntöjä. YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä ovat ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteen toteuttamisesta. YIT:n vastuullisuuspolitiikan mukaisesti pyrimme vähentämään omassa toiminnassamme vedenkulutusta varsinkin vesiriskisillä alueilla. Lisäksi varmistamme, että tuottamamme jätevesi on käsitelty asiaan kuuluvalla tavalla. Tämä vapaaehtoisesti asetettu periaate on YIT:n ainoa veteen liittyvä periaate.

TOIMENPITEET

Koska vesi ei ole YIT:n omassa toiminnassa tuotantohyödyke ja vesi otetaan pääsääntöisesti kunnallisesta vesijohtoverkosta, ei YIT:llä ole erillisiä toimenpiteitä liittyen vedenottoon vesiriskillisillä alueilla eikä muualla. Vedenkäyttöä vähennetään säästeliäällä vedenkäytöllä ja käyttämällä vähän vettä kuluttavia päätelaitteita, kuten esimerkiksi vesihanat, suihkut ja WC-laitteet.

VEDENKULUTUS

YIT:llä lasketaan vedenottoa, joka laskettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. YIT ei omassa toiminnassaan kuluta vettä standardin tarkoittamalla tavalla, koska otettu vesi palautuu vedenottopaikan läheisyydessä takaisin luontoon. YIT ei myöskään käytä (poisjohda) kierrätettyä vettä, ei varastoi, eikä käytä (poisjohda) vettä uudelleen. Tämän takia YIT:n vedenkäyttö (veden poisjohtaminen) on sama kuin vedenotto, jolloin vedenkulutus ja vesi-intensiteetti ovat nolla.

YIT:n vedenkulutus vuonna 2024 m3

	Vesistressialue	Ei- vesistressialue	Yhteensä
Vedenotto	11 113	83 623	94 737
Kierrätetty vesi	0	0	0
Varastoitu vesi	0	0	0
Uudelleenkäytetty vesi	0	0	0
Veden poisjohtaminen, m3	11 113	83 623	94 737
Veden kulutus	0	0	0
Vesi-intensiteetti (m3/milj. eur)	0

Mittaus: 63 %
Estimaatio: 37 %
Suhdeluku (%):

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vedenottomäärät on saatu seuraavasti:

Suomessa olevien työmaiden vesijohtoverkosta otettu vesimäärä on kerätty vesimittarilukemista.
Suomessa luonnonvesien käyttö on arvioitu. Luonnonvesistä on otettu mukaan vain sellainen vesi, joka on selvästi tuotu työmaalle työmaa-alueen ulkopuolelta tai kuljetettu kauas ottopaikalta. Ellei tarkka vesimäärä ole tiedossa, perustuu arvio suuruusluokka-arvioon. Esimerkiksi laskemalla kuinka monta säiliöautollista vettä on otettu ja sitten kertomalla ottomäärä säiliöauton tilavuudella.
Suomessa sijaitsevien YIT:n toimipisteiden tiedot on kerätty ensi sijassa vesimittarilukemista. Ellei tämä ole mahdollista, on tiedot arvioitu siten, että toimipisteen keskimääräinen henkilövahvuus on kerrottu YIT:n pääkonttorin keskimääräisellä vedenotolla henkilöä kohden. Oletuksena on, että Suomessa toimiston keskimääräinen vedenotto on kaikkialla sama.
Suomessa sijaitsevan elementtitehtaan tiedot on arvioitu. Vuosiarvion on tehnyt elementtitehtaalle veden toimittanut Hämeen Seudun Vesi Oy vesilaitos. Koko vuoden vedenottoarvio perustuu osin vesilaitoksen mittaamaan toteutuneeseen kulutukseen ja osin vesilaitoksen arvioimaan vedenottoon.
YIT Talon Tekniikka Oy:n tiedot on arvioitu. Ensin on laskettu mahdollisimman tarkkaan yhden tavanomaisen rakennuskohteen kokonaisvedenotto, joka on jaettu kohteen rakennusajalla. Näin on saatu tavanomaisen kohteen keskimääräinen vedenotto per kuukausi (m³/kk). Seuraavaksi on listattu kaikki vuoden 2024 aikana käynnissä olleet YIT Talon Tekniikan rakennuskohteet ja laskettu montako kuukautta työmaat ovat yhteensä olleet käynnissä vuoden 2024 aikana. Lopuksi työmaiden yhteisaika (kk) on kerrottu tavanomaisen kohteen keskimääräisellä vedenotolla (m³/kk) ja näin laskien saatu arvio kaikkien työmaiden vedenotosta. Koska YIT Talon Tekniikan toteuttaa vain yhdenlaista rakentamista eli linjasaneerauksia, oletetaan että keskimääräinen vedenotto on kaikilla työmailla sama.
Muiden toimintamaiden kuin Suomen vedenotto on arvioitu liikevaihdon perusteella. Ensin on laskettu Suomen kokonaisvedenotto ja suhteutettu luku Suomen liikevaihtoon, jolloin saadaan Suomen vedenotto per Suomen liikevaihto (m³/milj. eur). Tämän suhdeluvun avulla on laskettu ulkomaiden vedenotto kertomalla Suomen suhdeluvulla kyseisen maan liikevaihto. Oletuksena on, että rakentaminen on pitkälti samanlaista kaikialla Euroopassa.
Vesiriskiset alueet on tulkittu Aquadect Water Risk Atlaksen mukaan siten, että laskennassa vesiriskisellä alueella tarkoitetaan karttaan merkittyjä High- ja Extremely high -alueita. YIT:n toimimaissa vesiriskisiä alueita on Liettuassa, Puolassa ja vähäisessä määrin Ruotsissa. Kaikki veteen liittyvät luvut on ilmoitettu kuutiometreinä ja määrät ovat taulukossa. Ulkopuolinen taho ei ole varmentanut tietoja.

E4–BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentaminen
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät	Negatiivinen vaikutus	Maankäytön muutokset	Rakentamisen aikaiset maankäytön muutokset aiheuttavat haittaa elinympäristöille. YIT:n kaikki liiketoimintayksiköt aiheuttavat maankäytön muutoksia rakentamisen aikana. Suurimmat vaikutukset tulevat Infra-segmentin toiminnoista, sillä Asuminen ja Toimitilat toimivat suurimmilta osin jo rakennetussa ympäristössä. Valtaosa YIT:n oman toiminnan maankäytön muutoksista tapahtuvat Suomessa.
Ilmastonmuutos	Negatiivinen vaikutus	Rakentamisella on suuri hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos on yksi luontokadon suorista vaikutustekijöistä. Luontojalanjälkilaskennan perusteella suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen YIT:n toiminnan kautta tulee arvoketjustamme aiheutuvista hiilipäästöistä.	YIT:llä on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT uskoo saavuttavansa päästövähennystavoitteet.
Vaikutukset lajien tilaan	Negatiivinen vaikutus	Lajien populaation koko, elinympäristön pirstoutuminen	Maankäytön muutokset, rakentamisen aikainen melu, pöly ja mahdolliset päästöt maaperään tai ilmaan voivat vaikuttaa populaatioiden kokoon. Rakennushankkeet voivat jakaa elinympäristöt pienempiin, eristyneisiin osiin. Tämä pirstoutuminen vaikeuttaa lajien liikkumista ja lisääntymistä, mikä voi heikentää geneettistä monimuotoisuutta ja populaatioiden elinvoimaisuutta. YIT:n merkittävimpien materiaalien, betonin ja teräksen, tuotanto vaatii laajoja louhos- ja kaivosalueita, jotka voivat pirstaloida elinympäristöjä ja heikentää paikallisia populaatioita.

YIT:n strategia korostaa kestävän kehityksen merkitystä osana yhtiön toimintaa ja pitkän aikavälin visiota. Yhtiön visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Visio tukee myös luonnon monimuotoisuuden huomioimista liiketoiminnassa.

YIT toteutti loppuvuodesta 2024 resilienssianalyysin, missä arvioitiin yhtiön strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen liittyviin riskeihin. Resilienssianalyysi toteutettiin sisäisenä yhteistyönä konsernitoimintojen ja liiketoimintasegmenttien toimesta, ilman ulkopuolisten sidosryhmien osallistamista.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät fyysiset riskit ovat YIT:n näkökulmasta yhteneväisiä ilmastonmuutoksen fyysisten riskien kanssa, joista tärkeimmät tunnistetut ovat tulvat sekä lämpöaallot ja lämpökuormitus kaupunkialueilla. YIT:n strateginen sitoutuminen Science Based Targets -aloitteeseen ohjaa liiketoimintaa ottamaan nämä riskit huomioon.

YIT on tunnistanut siirtymäriskeiksi muun muassa luontopohjaisten ratkaisujen muuttumisen pakollisiksi, tiukentuneet luontovaatimukset suunnittelussa, pakollisen biologisen kompensaation ja paikallisyhteisöjen vaatimusten kautta hidastuvat lupaprosessit. YIT ei näe näihin vastaamisen vaativan suuria muutoksia liiketoimintamallissaan, ja näkee strategiansa jo tukevan näihin varautumista, vaikkakin tunnistaa, että näiden riskien nopea realisoituminen voisi aiheuttaa haasteita.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien systeemiriskien kohdalla YIT näkee olennaisimpana mahdolliset toimitusketjujen häiriöt esimerkiksi hiekan, soran, kalkkikiven ja puun kohdalla. Näiden riskien todennäköisyys on todettu matalaksi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Lisätietoja resilienssianalyysistä löytyy kohdasta Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

TAVOITTEET

YIT on ottanut käyttöön biodiversiteettiperiaatteensa vuoden 2023 lopussa ja sisällyttänyt biodiversiteettikysymykset vastuullisuuspolitiikkaansa vuoden 2024 alussa. Tämän vuoksi YIT ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita biodiversiteettiin liittyen. Yhtiö keskittyy politiikassa mainittujen käytäntöjen sisällyttämiseen toimintaansa ja asettaa biodiversiteettiin liittyviä tavoitteita, kun käytännöt on otettu käyttöön koko konsernissa.

YIT seuraa biodiversiteettiin liittyvien toimintaperiaatteidensa päämäärien saavuttamista muun muassa johtamisjärjestelmänsä pakollisten projektikohtaisten kestävyystietojen keräämislomakkeen, niin kutsutun ESG-kortin, kautta. Jokaisen Asumisen ja Toimitilojen projektin on ennen rakentamisen alkamista täytettävä tämä lomake. Lomakkeen avulla selvitetään mitä biodiversiteettiä tukevia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan.

Asumisen segmentissä lomakkeella myös varmistetaan, että uudisrakentamisen kaavoitusprosessin yhteydessä on tehty tai tullaan tekemään selvitys alueen biologisesta monimuotoisuudesta. Toimitilat-segmentissä ESG-kortti ohjaa arvioimaan onko selvitys tehty, ja ohjaa taksonomianmukaisuutta tavoittelevia projekteja tekemään selvityksen alueen biologisesta monimuotoisuudesta. Segmenttien vastuullisuusasiantuntijat seuraavat tämän perusteella biodiversiteettiä tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja toteutumista.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvää toimintaa ohjaa konsernin hallituksen hyväksymä YIT Code of Conduct ja vastuullisuuspolitiikka. Vastuullisuuspolitiikan soveltamisesta ja yleisistä periaatteista on kerrottu tarkemmin kohdassa Vastuullisuuspolitiikka.

YIT Code of Conductin mukaisesti YIT pyrkii vähentämään omasta ja alihankkijoiden toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia. Vastuullisuuspolitiikan mukaisesti YIT pyrkii minimoimaan haitalliset vaikutukset toimimalla lieventämishierarkian mukaisesti välttämällä haitallisia vaikutuksia sekä edistämällä ennallistavia toimenpiteitä. Politiikka koskee kaikkia toimipaikkoja riippumatta niiden sijainnista.

Vastuullisuuspolitiikassa huomioidaan arvoketjun biodiversiteettivaikutukset ja edistetään biodiversiteettiä tuotantoketjussa. Lisäksi vastuullisuuspolitiikassa vältetään rakentamista korkean luontoarvon alueille ja säilytetään paikallista biodiversiteettiä. Vastuullisuuspolitiikan mukaisesti YIT kiinnittää huomiota materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen, jätteiden ja haitallisten yhdisteiden vähentämiseen sekä vieraslajien leviämisen ehkäisyyn. Lisäksi YIT toimii hiilitiekartan ja ilmastotavoitteiden mukaisesti hillitäkseen ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Vaikka vastuullisuuspolitiikka ohjaa ottamaan huomioon biodiversiteetin sekä vähentämään negatiivisia vaikutuksia, se ei erityisesti ohjaa metsäkatoon puuttumista, tuotteiden jäljitettävyyttä eikä biodiversiteettiin liittyvien vaikutusten sosiaalisten seurausten huomioon ottamista.

TOIMENPITEET

Raportointivuoden aikana YIT on tehnyt sekä ohjaavia ja tietoa lisääviä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi että konkreettisia toimenpiteitä eri työmailla. Ohjaavat ja tietoa lisäävät toimenpiteet olivat biodiversiteettiperiaatteiden sisällyttäminen vastuullisuuspolitiikkaan, luontojalanjäljen laskenta sekä Asuminen-segmentin pihakonseptin uudistaminen ottamaan luonnon monimuotoisuus entistä paremmin huomioon.

Luonnon monimuotoisuutta koskevien periaatteiden lisäämisellä vastuullisuuspolitiikkaan, YIT pyrkii yhtenäistämään toimintatapoja kaikilla työmailla näihin kysymyksiin liittyen, ja tarkemmin ohjeistamaan työmaita ja YIT:n kaikkia työntekijöitä ottamaan luonnon monimuotoisuus huomioon työssään.

Vastuullisuuspolitiikassa esitetyt toimenpiteet koskevat sekä YIT:n omaa toimintaa että toimintaamme arvoketjussa. Luontojalanjäljen laskenta kuvaa ihmisten toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT:n tapauksessa mitattu luontojalanjälki kattoi yhtiön Suomessa tapahtuneen oman toiminnan sekä hankintojen biodiversiteettivaikutuksen. Biodiversiteettivaikutuksen laskeminen sisälsi EXIOBASE-tietokannan ja LC-impact-menetelmän käytön. Luontojalanjälki esitetään yksikössä PDF, joka tarkoittaa potentiaalisesti hävinneiden lajien osuutta. Laskennan tulosten perusteella YIT pystyy vertailemaan toimintojensa eri osien luontovaikutuksia, sekä tunnistamaan ne hankintakategoriat, joilla on suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja täten fokusoimaan toimenpiteitään niille osa-alueille, joilla on suurimmat vaikutukset. Laskennan tuloksia tullaan hyödyntämään esimerkiksi hankinnan ESG-strategioissa. Uudistetussa pihakonseptissa annetaan tarkempia ohjeita, joissa korostetaan muun muassa luonnon monimuotoisuuden tukemista. Lisäksi on luotu kasvillisuuskatalogi ja pihakatalogi, jotka sisältävät suosituksia kotimaisista, myrkyttömistä ja pölyttäjäystävällisistä kasveista sekä erilaisia piharatkaisuja ja esimerkkipihoja. Konseptin tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta YIT:n asuintalojen pihoilla. Konsepti on pilotoitu Suomessa koskien RS-hankkeita. Vuoden 2024 aikana myös laadittiin tarkemmat tavoitteet konseptin laajemmalle käyttöönotolle vuonna 2025. Työmailla tehdyt toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kattavat suuren määrän erilaisia toimenpiteitä, joiden kautta on vähennetty maankäytön muutoksesta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia sekä lisätty luonnon monimuotoisuutta projektien alueella vuonna 2024. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi luontoarvoiltaan merkittävien alueiden suojaus tai säästäminen, haitallisten aineiden käytön välttäminen, luonnon monimuotoisuuden lisäämistä esimerkiksi rakentamalla viherkattoja, niittyjä, hyönteishotelleja tai linnunpönttöjä, rakennusmateriaalien uusiokäyttöä, vieraslajien poistoa sekä muita toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä on toteutettu kaikissa YIT:n toimintamaissa. YIT ei ole käyttänyt luonnon monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.

BIOLOGISESSA MONIMUOTOISUUDESSA JA EKOSYSTEEMEISSÄ TAPAHTUVIIN MUUTOKSIIN LIITTYVÄT VAIKUTUSMITTARIT

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten mittareina YIT käyttää operatiivisessa kontrollissaan olevien tonttien ja niiden yhteydessä tapahtuvien projektien sijainti- ja pinta-alatietoja. Yhdistämällä nämä tiedot paikkatietodataan alueella tai sen lähistöllä sijaitsevista suojelualueista ja korkean luontoarvon alueista YIT laskee biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien tonttien lukumäärän ja pinta-alan. Uudisrakentamista aikaisemmin rakentamattomalle alueelle ei voi tehdä aiheuttamatta olennaista maankäytön muutosta. Tämän vuoksi YIT laskee kaikkien greenfield-alueella sijaitsevien ja operatiivisessa kontrollissaan olevien tonttien yhteydessä vuonna 2024 aloitettujen projektien pinta-alan mitatakseen maankäytön muutostaan.

Alle 500 metrin etäisyydellä suojelualueilta tai korkean luontoarvon alueilta sijaitsevat tontit

Toiminto	Vaikutus	Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Sijainti
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Espoo, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Helsinki, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Hämeenlinna, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Jyväskylä, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Kempele, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Lohja, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Natura 200 -alue, Suojelualue	Nurmijärvi, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Oulu, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Oulu, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Oulunsalo, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Raasepori, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Raisio, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Siuntio, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Suojelualue	Tampere, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Turku, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Suojelualue	Tuusula, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Vantaa, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Natura 2000 -alue	Bratislava, Slovakia
Rakentaminen	Maankäytön muutos	UNESCO maailmanperintökohteen puskurialue, Suojelualue	Kaunas, Liettua
Rakentaminen	Maankäytön muutos	UNESCO maailmanperintökohteen puskurialue, Suojelualue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Krakova, Puola
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Gdansk, Puola
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Gdansk, Puola

Alle 500 metrin etäisyydellä suojelualueilta tai korkean luontoarvon alueilta sijaitsevien tonttien kokonaispinta-ala on 55 ha. Maankäyttö ja maankäytön muutos: vuonna 2024 rakenteilla olevien rakentamattomien tonttien kokonaispinta-ala on 8 ha.

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vaikutusmittarit perustuvat paikkatietodataan sekä YIT:n perustietojärjestelmässä olevaan tietoon sen operatiivisessa kontrollissa olevista tonteista. Perustietojärjestelmän osoite- ja tonttitunnistetieto sekä tonttien pinta-alatiedot toimivat lähtötietoina. Nämä tiedot on yhdistetty paikkatietoon. Suomen tonttien kohdalla paikkatietoanalyysi on tehty avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistolla käyttäen YIT:n tonttien sijaintitietoja sekä avoimesti saatavilla olleita tietoja luontoarvokohteista. Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet ja Unescon maailmanperintökohdealueet on haettu SYKE:n avoimen rajapinnan kautta. Avainmonimuotoisuusalueet eli Key Biodiversity Area (KBA) -alueet on selvitetty UN Biodiversity Labin avoimen datan perusteella. Tämän perusteella on listattu kaikki tontit, jotka sijaitsevat alle 500 m etäisyydellä jostain yllä mainitusta luonnon monimuotoisuuden kannalta herkältä alueelta, sekä arvioitu näiden luontovaikutuksia sen perusteella onko alue jo ennestään rakennettua vai ei ja onko tontin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta herkän alueen välillä jo rakennettuja alueita. Muiden toimintamaiden kohdalla analyysi on tehty samoin perustein, käymällä kaikki tontit läpi, mutta ilman paikkatietojärjestelmän esikarsintaa etäisyyksistä, käyttäen maa- ja aluekohtaisia karttatietopalveluita suojelualueista ja muista luontoarvoista sekä projektien lupa-asiakirjoja. Maankäytön muutosta mitattaessa on Suomessa käytetty OSM Landuse Landcover karttatietopalvelua, jossa Landcover-aineistosta poimittiin muut kuin "urban fabric", "industrial, commercial and transport units" sekä "mine, dump and construction sites". Analyysi tuotti osuman, mikäli alueelle osuvan pikselin luokka oli: arable land; forests; artificial, non-agricultural vegetated areas; pastures; permanent crops; water bodies; open spaces with little or no vegetation; shrubs and/or herbaceous vegetation associations; wetlands; coastal wetlands. Maankäytön muutosta edustaa kaikki sellaisten tonttien yhteenlaskettu pinta-ala, joka tuotti analyysissä osuman. Tämä lähestymistapa yliarvioi maankäytön muutoksen määrän, sillä siltä osin kuin vain osa tontin pinta-alasta osuu ei-rakennetuksi luokitellulle alueelle, menetelmä laskee mukaan koko tontin pinta-alan. Tämä menettelytapa on kuitenkin todettu olevan varovaisuusperiaatteen mukainen, ja vielä yksityiskohtaisempi analyysi olisi huomattavan työläs. Muiden toimintamaiden kohdalla maankäytön muutoksen analyysi perustuu edellä mainittujen karttatietopalveluiden tietoon ja tonttikohtaiseen analyysiin vuoden aikana tapahtuneesta maankäytön muutoksesta.

Yhteisökohtaiset tiedot

YMPÄRISTÖVAHINGOT

Ympäristövahinkoihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

| Oma toiminta ympäristö | Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Kuvaus | Hallinta # Maineenhallinta

YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen ohjeita, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään yleensä ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu.

Kustannusten hallinta

YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää ohjeita vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään usein ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Pidetään työkoneet hyvässä kunnossa ja tarkastetaan ne riittävän usein.

YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITE

Vastuullisuuspolitiikan mukaan YIT:n tavoitteena on CO2 päästöjä lukuun ottamatta saavuttaa nollapäästöt veden, maaperän ja ilman osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on, ettei rakennustoiminnan seurauksena synny yhtään päästöjä vesistöön, maaperään tai ilmakehään. Tämä on absoluuttinen tavoite ja sen yksikkönä on kappaleet. Kokemusperäisesti on havaittu, että rakennustoiminnassa työmailla tapahtuvat satunnaiset öljy- ja polttoainepäästöt lähinnä rakennuskoneiden rikkoutumisesta johtuen ovat yleisiä. Näissä on yleensä kyse pienistä paikallisista päästöistä, jotka saadaan helposti puhdistettua ja joilla on harvoin laajempaa ympäristövaikutusta. Tämän kokemuksen perusteella on päätetty, että YIT:llä ympäristövahinkojen seuranta ja mittarointi on paras tapa seurata päästöjä. Lisäksi Suomessa ELY-keskukset vaativat kaikkien ympäristövahinkojen raportointia. Tavoite ei perustu tieteelliseen näyttöön. YIT:n toimintaperiaatteena on vesistöihin, maaperään ja ilmaan liittyvien ympäristöhavaintojen ja -vahinkojen avulla tunnistaa omasta toiminnasta aiheutuvaan saastumiseen liittyvät riskit, sekä hoitaa suojaus ja ennaltaehkäisytoimet mahdollisimman hyvin. Lisäksi melkein kaikilla työmailla tehdään työmaakohtainen riskiarvio, jonka perusteella tehdään tarvittavat työmaakohtaiset suojaustoimet. Näiden toimien avulla YIT lieventää, ehkäisee ja rajoittaa omasta toiminnasta aiheutuvaan saastumiseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Toimintaperiaatetta ja tavoitetta sovelletaan kaikissa YIT:n omissa toiminnoissa ja kaikissa maissa. YIT:n tavoite ja mittari palvelevat hyvin toimintaperiaatteiden päämääriä. YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä ovat vastuussa politiikan ja toimintaperiaatteiden toteutumisesta. Lisätietoja voi lukea kohdasta Vastuullisuuspolitiikka. Edellisten takia YIT seuraa oman toiminnan ympäristövahinkojen lukumäärää, jolla taas seurataan päästöjä ilmakehään, vesistöön tai maaperään. Mitattavissa oleva tavoite ei ole tulossuuntautunut eikä aikasidonnainen. Tämä mittari ja tavoite on ollut YIT:llä käytössä jo melkein kymmenen vuotta ja on käytössä jatkossakin.

TOIMENPITEET

Ennen työmaa-aloitusta lähes jokaisella työmaalla tehdään riskiarvio, jonka perusteella päätetään tarvittavat työmaakohtaiset suojaustoimet. Lisäksi YIT:n käytössä on paljon viranomaisten, alan järjestöjen, tavarantoimittajien yms. laatimia ohjeita ja malleja, joita noudatamme. Jos ympäristövahinko tapahtuu, korjataan syntyneet vahingot. Edellä luetellut toimet ovat voimassa jatkuvasti ja näitä sovelletaan kaikissa YIT:n toiminnoissa ja kaikissa maissa. YIT:llä on konsernin laajuinen ohjeistus työmaiden toimenpiteisiin ympäristövahingon tapahtuessa. Lisäksi on työmailla päätettyjä työmaakohtaisia suojaustoimia. Ympäristövahingon sattuessa YIT noudattaa yleisiä viranomaisten antamia toimintaohjeita. Varotoimenpiteenä työmailla yleensä varataan nestemäisten vuotojen varalta riittävästi imeytysainetta (imeytysturve, imeytysmatto) sekä tehdään koneiden vastaanotto- ja käyttöönottotarkastuksia, joilla vahinkoja estetään ja seurauksia pienennetään. Suojaus- ja puhdistustoimien kustannukset sisältyvät normaaleihin projektikuluihin, eikä erillisiä rahavaroja ole varattu.

YIT:ssä tapahtuneiden ympäristövahinkojen lukumäärä vuonna 2024

Maaperä	Vesi	Ilma	Yhteensä
44	15	2	61

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vahinkojen määrät ja niihin liittyvät tiedot on saatu kysymällä YIT:n eri tahoilta tapahtuneista ympäristövahingoista. Vuoden 2024 aikana tapahtuneista ympäristövahingoista on kerätty tapahtuma-ajan ja paikan lisäksi tiedot itse tapahtumasta, mitä päästöjä on syntynyt ja kohdentuvatko päästöt ilmakehään, vesistöön vai maaperään. Päästöjen määrää kiloina tai tonneina ei tähän mennessä ole laskettu, koska kokemuksen perusteella määrien tiedetään olevan pieniä. Tästä huolimatta, vuodesta 2025 lähtien, alamme seurata myös päästöjen määriä. Ympäristövahinkojen kokonaismäärä on saatu laskemalla tapaukset yhteen, eikä estimaatteja ole käytetty. Ulkopuolinen taho ei ole varmentanut lukuja. Emme ole asettaneet mittarille välitavoitteita, perusarvoa tai perustamisvuotta. Koska YIT:llä on aiemmin seurattu ympäristövahinkoja vain yksikkötasolla, ei toistaiseksi ole käytössä koko konsernin kattavaa luotettavaa vuositason aikasarjaa. Tämän takia konsernitason edistymistä ei voida luotettavasti arvioida. Mittari on pysynyt muuttumattomana usean vuoden ajan, mutta konsernitason nollatavoite on ensimmäisen kerran käytössä vuonna 2024. Mittari ja tavoite ovat toistaiseksi voimassa ja ne on asetettu YIT:n omana toimintana ilman sidosryhmien osallistumista. Jatkossa tulokset käydään läpi liiketoimintaryhmän tai yksikön johdon kanssa, minkä jälkeen johto päättää mahdollisista toimenpiteistä.

YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

E5–RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet oma toiminta arvoketju ympäristö

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta
Resurssien sisäänvirtaukset (materiaalihukka)	Riski: Osasta rakennushankkeissa hankittavasta materiaalista muodostuu ylimääräistä käyttämätöntä materiaalia, joka ei päädy lopputuotteeseen ja pahimmassa tapauksessa joudutaan kuljettamaan työmaalta pois jätteenä. Materiaalihukka lisää rakentamisen kustannuksia sekä heikentää luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä.	Jatkuva panostus rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettujen tietomallien ja materiaalihankintojen yhdistämiseen hankintasuunnitelmissa sekä materiaalitilauksissa ja - toimituksissa oikeiden materiaalimäärien hallitsemiseksi.
Resurssien sisäänvirtaukset (primaariraaka- aineisiin perustuvat materiaalit)	Riski: Pidättäytyminen primaariraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi. Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.	Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteereiden korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit. Ympäristö- ja vastuullisuuskriteereiden korostaminen ja markkinointi sekä kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kysynnän rakentaminen. Pidemmän aikavälin puitesopimusten laatiminen uusioraaka-aineita sisältävistä materiaaleista.
Resurssien ulosvirtaukset (kustannusten nousu)	Riski: Rakennusten ja infrastruktuurien sekä niiden komponenttien suunnittelukustannusten nousu sisällytettäessä muuntokelpoisuus-, joustavuus- ja purettavuusvaatimukset osaksi suunnitteluprosessia. Rakennustyömaalla tapahtuva jätteen lajittelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaillinaisen ohjeistuksen, riittämättömien keräilyvälineiden tai muun puutteen vuoksi. Väärin lajiteltu jäte päätyy kierrätyksen sijaan sekajätteeksi jätehierarkian alimmille kerroksille ja lisää samalla työmaan jätehuoltokustannuksia.	Valmiiden suunnittelu- ja materiaalikirjastojen määrittely, jalkautus ja jatkuva parantaminen. Työmaan jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan asetetut tavoitteet ja koko työmaan elinkaari sekä toteutetaan jätehuoltosuunnitelma yhteistyönä työmaalle jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan kanssa. Työmaan lajitteluasteen sekä sekajätteen määrän jatkuva seuranta.
Resurssien ulosvirtaukset (kierrätyksen tehottomuus)	Negatiivinen vaikutus: Rakennustyömaalla lajiteltu jäte ei päädy kierrätykseen parhaalla mahdollisella tavalla jätteen käsittelykeskuksissa. Lajiteltua jätettä ei käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta. Yksittäiselle jätejakeelle ei löydy kustannustehokasta kierrätysmahdollisuutta, jolloin jäte päätyy kierrätyksen sijaan energiakäyttöön.	Jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan valinta. Työmaan lajittelu- ja kierrätysasteen seuranta.

Materiaalit ovat kriittinen tekijä YIT:n toiminnassa. Materiaalien hallinnalla on suoria vaikutuksia muun muassa rakennushankkeiden kustannustehokkuuteen, aikatauluihin, laatuun sekä materiaalihukan ja jätteen määriin. Kiertotaloutta tukevien kierrätysmateriaalien sekä ilmastoystävällisempien vähähiilisten materiaalien hintataso sekä saatavuus saattavat poiketa huomattavasti perinteisimmistä materiaaleista. Kiertotalouden periaatteita on entistä vahvemmin nostettu jo vuosia ydintoimintoihin kuuluneen jätejohtamisen rinnalle. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentamisen suunnitteluvaiheessa rakennesuunnitelmien sisältöjä rikastetaan ominaisuuksilla, jotka parantavat rakennettavan kohteen muuntojoustavuutta ja laajennettavuutta sekä mahdollistavat pienempien osakokonaisuuksien korjattavuuden tai purkamisen.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Jätejohtamista ohjaa pyrkimys toimia jätehierarkian ylimmillä tasoilla aktiivisena osapuolena jätehuollon arvoketjussa. YIT:n rakennushankkeissa kiertotalous on ollut ohjaavana teemana myös hankkeen osapuolien välillä käydyissä suunnittelukokouksissa ja valmisteluissa. Osapuolet ovat halunneet sisällyttää rakennushankkeita osaksi isompia kiertotalouden kehitysohjelmia tai pilotointeja. Esimerkkeinä näistä ovat Jätkäsaaren kiertotalouskortteli sekä Aleksanterinkatu 13, joissa kiertotalouden periaatteet ovat toimineet keskeisinä ajureina jo projektien suunnitteluvaiheessa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TAVOITTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikassa on sitouduttu kiertotalouden toimintaperiaatteisiin, joita vastaavat toimenpiteet ja tavoitteet on määritelty YIT:n liiketoimintasegmenteissä. Lisäksi YIT on vuoden 2024 aikana jatkanut konsernitasoisen hankinnan kategoriamallin kehittämistä, jonka myötä tullaan tulevaisuudessa määrittelemään hankintakategorioittain materiaalihankintoihin liittyviä tavoitteita. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta YIT on liiketoimintasegmenttiensä kautta asettanut tavoitteita jätejohtamiseen ja jätteiden hallintaan.

YIT:n kiertotalouden tavoitteet

Tavoitteet	Liiketoiminta- segmentti	Synty- paikka- lajittelu paino- yksikössä	Rakennus- jätteen kierrätys paino- yksikössä
Suunnitelma jätteen synnyn ehkäisemiseksi tai ylijäämämateriaalin hyödyntämiseksi tai hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi	YIT Asuminen - Suomi	< 15 %
	YIT Asuminen - CEE-maat	> 70 %
	YIT Toimitilat	< 15 %
	YIT Infra	> 90 %	> 70 %

Infra-segmentin rakennushankkeiden tulee, jätteiden lajittelu- ja kierrätystavoitteiden lisäksi, määritellä vaihtoehtoiset jätteisiin tai hiilidioksidipäästöihin liittyvät tavoitteet. Jätteiden synnyn ehkäisemiseksi rakennushankkeiden on laadittava suunnitelmat ja toimenpiteet oikea-aikaiselle materiaalien hankinnoille ja käytölle sekä syntyvän materiaalihukan minimoimiselle. Ylijäämämateriaaleihin liittyen suunnitelmissa määritellään toimenpiteet käyttökelpoisten materiaalien uudelleenkäyttöön, jolla vältetään materiaalien päätyminen jätteeksi.

Rakennushankkeissa syntynyt jäte lajitellaan syntypaikkalajittelussa jätejakeittain jatkokäsittelyä varten. Lajitellun jätteen jatkokäsittelyä valvotaan yhdessä jätehuoltokumppanien kanssa. Syntypaikkalajittelun ulkopuolelle jäävää sekajätettä valvotaan yksittäisenä jätejakeena. Kiinnittämällä erityishuomio sekajätteen määrään voidaan syntypaikkalajittelun sekä tätä kautta myös kierrätyksen tehokkuutta parantaa entisestään.

Tavoitteet on asetettu vuodelle 2024. Syntypaikkalajittelu- ja kierrätystavoitteet perustuvat vuonna 2020 toteutuneeseen 70 %:in lajitteluasteeseen, jonka perusteella tavoitteita on tarkennettu vuosittain. Sekajätteen määrän minimoimiseksi asetetut tavoitteet perustuvat vuoden 2023 toteumaan (24 %) sekä sekajätteettömien työmaiden kautta saatuihin oppeihin. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti organisaation eri tasoilla alkaen yksittäisistä rakennushankkeista ja päätyen konserni- ja liiketoimintasegmenttitasolle.

YIT on kehittänyt viimeisten vuosien aikana konsernitasoista hankinnan kategoriamallia. Hankinnan kategoriamallissa tullaan tulevaisuudessa määrittelemään materiaalikategorioittain tavoitteita materiaalien ympäristöystävällisyydelle sekä kierrätettyjen materiaalien määrän lisäämiseksi lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Liiketoimintasegmenteissä asetetut tavoitteet kohdistuvat jätehierarkian kaikille tasoille. Jätteiden syntyä pyritään vähentämään materiaalihankintojen ja -käytön ennakkosuunnittelussa. Ylijäämämateriaalien hyödyntämisuunnittelussa keskeisenä tavoitteena on käyttökelpoisten materiaalien uudelleenkäyttö. Rakennushankkeissa tapahtuvan syntypaikkalajittelun ensisijainen tavoite on jätteiden kierrätys. Lajittelun toissijainen tavoite on jätteen muussa hyödyntämisessä. Sekajätteiden määrälle asetettujen tavoitteiden kautta pyritään pienentämään loppukäsittelyyn päätyvien jätteiden määrää.

Asetettujen jätteiden lajittelu- ja kierrätystavoitteiden sekä sekajätteen maksimimäärätavoitteiden taustalla on EU:n jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltioita ja sen toimijoita edistämään kiertotaloutta ja vähentämään loppukäsittelyyn päätyvän jätteen määrää. Jätedirektiivin mukaan rakentamis- ja purkujätteestä on kierrätettävä vähintään 70 % määrä painoyksikössä.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikka kattaa toiminnan kannalta keskeiset kestävän kehityksen teemat. Vastuullisuuspolitiikassa YIT sitoutuu optimoimaan resurssien käyttöä kiertotalouden keinoin siten, että luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu. Lisäksi YIT sitoutuu vähentämään tuottamansa jätteen määrää. Lue lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YIT:n yhteiset arvot ja säännöt määrittelevät ja ohjeistavat toiminnan ympäristövaikutusten huomiointia ja vähentämistä. Arvojen ja sääntöjen mukaan rakennustyössä kiinnitetään erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen sekä materiaalien valintaan. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct.

YIT:n yhteistyökumppaneilleen asettamissa toimintaperiaatteissa määritellään arvoketjussa toimiville kumppaneille vaatimuksia materiaalien, energian sekä luonnonvarojen tehokkaalle käyttämiselle. Jätteiden osalta kumppaneilta edellytetään toimenpiteitä syntyvien jätteiden määrän minimoimiseksi. Lue lisää Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille.

Resurssien ja materiaalien tehokkaalla käyttämisellä pienennetään materiaalihukkaa sekä syntyvän jätteen määrää. Nämä puolestaan pienentävät rakentamisen kustannuksia sekä parantavat luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä. Rakentamisen kustannuksia nostavat kiertotalouden periaatteiden entistä laaja-alaisempi sisällyttäminen osaksi suunnitteluprosessia sekä mahdolliset jätehuollon puutteet työmaalla. Rakentamisen kustannuksia sekä jätteen määrän intensiteettiä seurataan osana johtamisen prosesseja.

Vähähiilisempiin rakennusmateriaaleihin siirtymisen kautta primaariraaka-aineisiin perustuvien materiaalien käytön uskotaan vähenevän tulevaisuudessa yhdessä tietotaidon ja uusioraaka-aineiden saatavuuden parantuessa. Siirtymää vähähiilisempiin rakennusmateriaaleihin seurataan YIT:n hiilitiekartan sisältämien toimenpiteiden kautta.

Sekä vastuullisuuspolitiikassaan että yhteisissä arvoissa ja säännöissä YIT sitoutuu optimoimaan resurssien käyttöä, huomioimaan luonnonvaroja ja luonnon monimuotoisuutta sekä kehittämään jatkuvasti entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Käytännössä resurssien käyttö, luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus huomioiden, edellyttävät siirtymää primaariraaka-aineita sisältävistä materiaaleista kierrätysraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Esimerkiksi teräsrakenteiden hankintakategorian ESG-tavoitteissa on asetettu aikajänteet siirtymälle kohti suurempaa kierrätetyn materiaalin osuutta.

Uusiutuvien luonnonvarojen, käytännössä sahapuutavaran, osalta hankinnat keskittyvät muutamalle päätoimittajalle. Päätoimittajien kautta hankittava sertifioitu materiaali täyttää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle ja luonnonvarojen uusiutumiskyvylle sekä sosiaaliselle vastuullisuudelle asetetut vaatimukset.

TOIMENPITEET

Rakentamisen kiertotaloutta koskevat toimenpiteet on pääasiassa määritelty YIT:n liiketoimintasegmenteissä, lähellä rakentamisen ydinprosesseja. Konsernitasolla tehdään kaikkia liiketoimintasegmenttejä koskevia määrittelyjä sekä lainsäädännön kautta esille nousseiden velvoitteiden täytäntöönpanoa. Esimerkkejä konsernitason toimenpiteistä ovat kiertotalouskonseptin määrittely, kategorisen hankintamallin määrittely sekä jätedirektiivin ja -lain täytäntöönpano.

Keskeiset päätökset rakentamisen kiertotaloutta koskevista toimenpiteistä tehdään rakentamishankkeen suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Asuminen-segmentissä on vuoden 2024 aikana otettu käyttöön vaatimus kiertotaloussuunnitelman laatimisesta Suomessa rakennettaville kohteille. Kiertotaloussuunnitelmien kautta rakennusten kiertotaloutta tukevat ominaisuudet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Kiertotaloussuunnitelmassa käsitellään materiaalien määrää ja hukkaa vähentävät suunnitteluratkaisut, rakennuksen elinkaaren aikainen muuntokelpoisuus ja -joustavuus sekä purettavuus rakennuksen elinkaaren päättyessä.

Rakentamisen aikainen jätejohtaminen on jo vuosia ollut keskeisessä osassa YIT:n työmaatoimintoja. Jätteiden käsittelyn tehokkuutta seurataan kuukausittain eri organisaatiotasoilla työmaista segmentti- ja konsernitasolle. Syntypaikkalajittelun tehokkuutta seurataan kierrätettäväksi kelpaamattoman rakennusjätteen määrällä sekä kierrätettävien jätelajien lajitteluasteiden avulla. Työmaalla lajitellun jätteen jätehuoltokumppanin suorittaman jatkokäsittelyn tehokkuutta mitataan kierrätysasteella. Syntyneiden jätteiden kokonaismääriä seurataan mittarilla, jossa rakennushankkeessa syntyneet jätemäärät suhteutetaan rakennuksen tilavuuteen. Jätejohtaminen edellyttää aktiivista toimintaa yhdessä YIT:n jätehuoltokumppanien kanssa. YIT on muodostanut ohjausryhmäkäytännöt keskeisten jätehuoltokumppaneiden kanssa jätehuollon hallinnoimiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

YIT on kuluneena vuonna kehittänyt kategorista hankintamallia. Hankintamalli sisältää ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä käytäntöjä.

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET

YIT tarjoaa tuotteita yksityishenkilöiden ja yritysten tarpeisiin sekä ratkaisuja kaupunkien ja yhteiskunnan kehitykseen. Rakennushankkeissa käytettävät materiaalit ja materiaalien määrät vaihtelevat riippuen rakennuskohteesta.# Yleisimpiä rakennusteollisuudessa käytettyjä materiaaleja

Yleisimpiä rakennusteollisuudessa käytettyjä materiaaleja ovat betoni, teräs, puu, lasi- ja ikkunamateriaalit, erilaiset eristeet, muovit sekä kivi ja keraamiset materiaalit. Tunnetusti kriittisiä raaka-aineita, kuten kuparia, volframia ja molybdeenia, on teräksessä sekä talotekniikkaan liittyvissä materiaaleissa.

YIT on viimeisten vuosien aikana kehittänyt kategorista hankintamallia. YIT:n käyttämien materiaalien kokonaispainoa on arvioitu kolmen tonnimäärältään merkittävimmän hankintakategorian kautta. Nämä hankintakategoriat, betonielementit, paikallavalurakenteet ja teräsrakenteet, edustavat tonnimäärältään noin 80 % osuutta YIT:n käyttämistä materiaaleista. Näiden hankintakategorioiden 80 % osuus kokonaistonnimäärästä vuonna 2024 on 309 109 tonnia, josta kaikkien YIT:n käyttämien materiaalien kokonaistonnimääräksi saadaan 386 387 tonnia.

YIT:n käyttämät biologiset materiaalit koostuvat pääasiassa sahapuutavarasta. Sahapuutavaran osuus materiaalien kokonaistonnimäärästä on 1 %. Sahapuutavara on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tuotettua, PEFC-sertifioitua materiaalia. Painoarvoltaan kolmessa merkittävimmässä hankintakategoriassa kierrätettyjä teräsraaka-aineita on paikallavalurakenteiden ja teräsrakenteiden hankintakategorioissa. Kierrätetyn teräksen paino on 6 741 tonnia muodostaen 2 %:n osuuden materiaalien kokonaistonnimäärästä.

YIT:n käyttämien materiaalien kokonaispainoa on arvioitu kolmen, tonnimäärältään merkittävimmän, hankintakategorian kautta. Kyseiset hankintakategoriat sisältävät myös painoyksikössä tarkasteltuna merkittävimmät kierrätettyjä raaka-aineita sisältävät materiaalit. Kolmen hankintakategorian tonnimäärien avulla on määritelty kokonaistonnimäärä sekä kierrätettyjen materiaalien osuudet. Biologisten materiaalien määrät ja osuudet on laskettu sahapuutavarahankintojen perusteella. Materiaalien painomäärien arvioinnissa on kokonaisuuden kannalta epävarmuutta johtuen rakennushankkeiden erilaisuudesta. Tonnimäärältään kolmesta merkittävämmästä hankintakategoriasta kahden kategorian painot ovat tarkkoja. Betonielementtien hankintakategoria sisältää estimointia avaintoimittajien ulkopuolelle jäävien pienempien toimittajien osalta.

RESURSSIEN ULOSVIRTAUKSET

Kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja tavoitteet toteutuvat yksittäisissä rakennushankkeissa. Esimerkkinä tästä on Jätkäsaaren kiertotalouskortteli, jossa kiertotalouden periaatteet on huomioitu rakennuksen koko elinkaaren osalta aina suunnittelusta rakentamiseen ja käytön aikaan. Rakennukselle on suunniteltu pitkä elinkaari. Muuntojoustavuudella on varmistettu rakennuksen mahdollisuus palvella käyttäjien tarpeita myös tulevaisuudessa. Rakennuksen julkisivumateriaalina käytetään kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävää kiertotaloustiiltä. Tuotteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien pitkäikäisyys, kestävyys ja korjattavuus ovat välttämättömiä ominaisuuksia tuotteiden ja ratkaisuiden pitkien elinkaarien saavuttamiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa rakennustyyppien mukaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, rakennusten pitkäaikaista kestävyyttä ja huollettavuutta sekä käytettävien materiaalien kierrätettävyyttä. Maankäyttö- ja rakennuslain rinnalla rakennusteollisuudessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, joka nivoo yhteen rakentamisen periaatteita menetelmiin, materiaaleihin, lakeihin, ympäristöystävällisyyteen sekä kestävyyteen ja turvallisuuteen liittyen. Erilaiset tietopalvelut, kuten RT-kortisto, toimivat hyvän rakennustavan tukena.

Rakennus-, purku- ja saneeraushankkeiden merkittävimmät jätevirrat käsittävät tiili- ja betonimateriaaleja, maa- ja kiviaineksia, puuta, metallia sekä rakennussekajätettä. Vaarallisen jätteen kokonaismäärä on 320 tonnia. Rakennus-, purku- ja saneeraushankkeista ei synny radioaktiivista jätettä.

YIT:n työmaiden ja kiinteiden toimipaikkojen jätehuolto perustuu jätehuoltokumppaneiden kanssa tehtyihin jätehuoltosopimuksiin. YIT on konsernitasolla solminut jätehuollon puitesopimukset kolmen pääasiallisen toimittajan kanssa. Näiden kumppaneiden kanssa työmaat sopivat työmaiden jätehuollon suunnittelusta ja toteutuksesta. Kolmen pääasiallisen toimittajan lisäksi työmaa voi solmia jätehuoltosopimuksen muun jätehuoltokumppanin kanssa, mikäli erillinen työvaihe, käsiteltävän jätteen tyyppi, logistiikan optimointi tai muu peruste tätä edellyttävät. Suomen ulkopuolella toimivat työmaat ja kiinteät toimipaikat käyttävät paikallisia jätehuoltokumppaneita.

YIT:n jätteet sekä jätteiden jatkokäsittely

	Määrä (tn)		Määrä (tn)		Määrä (tn)		Määrä (tn)
Kokonaisjätemäärä	316 825	Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet		Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet		Kierrättämätön jäte
		Vaarallinen jäte		Vaarallinen jäte		Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä	118 338
		Uudelleenkäytetty	0	Poltto (ilman energian talteenottoa)	1	Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus	37 %
		Kierrätetty	59	Kaatopaikalle sijoitus	2
		Muut hyödyntämistoimet	193	Muu loppukäsittely	63
		Yhteensä	251	Yhteensä	66
		Vaaraton jäte		Vaaraton jäte
		Uudelleenkäytetty	5 083	Poltto (ilman energian talteenottoa)	0
		Kierrätetty	193 345	Kaatopaikalle sijoitus	132
		Muut hyödyntämistoimet	71 360	Muu loppukäsittely	46 589
		Yhteensä	269 788	Yhteensä	46 721

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Ilmoitetut jätetiedot perustuvat YIT:n jäteraportointiin sisältäen kaikkien YIT:n toimintamaiden jätetiedot. Jätteiden jatkokäsittelyn osalta ilmoitetut tiedot perustuvat YIT:n neljän merkittävimmän jätehuoltokumppanin ilmoittamiin tietoihin. Kyseiset neljä jätehuoltokumppania käsittelevät tonnimääräisesti 80 % Suomen jätteistä (vuosi 2023). Kahden suuria jätemääriä Suomessa ja Ruotsissa tuottaneiden työmaiden osalta on lisäksi tehty erilliset selvitykset jätteiden jatkokäsittelystä. Näiden selvitysten perusteella on arvioitu jatkokäsittelyn kokonaismääriä koko yhtiön tasolla.

Yhteiskunnalliset tiedot

S1–OMA TYÖVOIMA

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

| Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Kuvaus .
| :--- | :--- # YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT koetaan osallistavaksi ja yhteisölliseksi työpaikaksi. YIT on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, henkilöstöperiaatteet sekä rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteet ohjaavat YIT:n yhdenvertaisuustyötä. Lisäksi YIT:llä on yhteistoiminnassa laadittu yhdenvertaisuus-, tasa-arvo ja monimuotoisuussuunnitelma (Suomi). Jokaisella YIT:läisellä on mahdollisuus ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista YIT Ethics Channelin kautta. Lisäksi vuosittain toteutetaan Voice-henkilöstökysely.

Positiivinen vaikutus

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Työntekijöiden oppimismahdollisuudet ja mahdollisuudet urakehitykseen- ja kiertoon voivat parantua. Henkilöstölle pidetään tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa keskustellaan osaamisen kehittämisestä.

Mahdollisuus Koulutus ja taitojen kehittäminen

YIT:n menestyksen kannalta työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työvoiman saatavuutta ja lisätä osaamista, mikä lisää tuottavuutta. Osaamisen kehittämiseen on osoitettu henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja ja osaamista seurataan ja kehitetään systemaattisesti.

Negatiivinen vaikutus

Väkivalta ja häirintä

YIT ei hyväksy häirintää tai epäasiallista kohtelua. Häirintäkokemus syntyy silloin, kun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi joutunut kokee olevansa puolustuskyvytön tai ei voi itse hallita tilannetta. YIT on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT:llä on käytössä menettelytapaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan sekä toimintaohje häirintätilanteisiin.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

⏎

OMA TYÖVOIMA

YIT:n omaan työvoimaan kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä vuokratyövoima. YIT:llä on omaa henkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Henkilöstö jakautuu pääsääntöisesti kolmeen tyyppiin: kiinteät toimihenkilöt, muuttuvat toimihenkilöt eli työmailla työskentelevät toimihenkilöt ja työmailla työskentelevät työntekijät. Pääsääntöisesti henkilöstö YIT:ssä työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään lähinnä harjoittelijoiden kanssa. Työajaltaan osa-aikaisia työsopimuksia tehdään esimerkiksi perhevapaisiin tai työkyvyn alenemiseen liittyvissä tilanteissa.

TAVOITTEET

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Turvallisuus on YIT:n perusarvo, ja yhtiö haluaa kaikkien pääsevän turvallisesti ja terveenä kotiin jokaisen työpäivän päätteeksi. Tavoitteena on luoda turvallinen työympäristö kaikille. YIT on asettanut työturvallisuudelle tulos- ja aikasuuntautuneita tavoitteita, joita mitataan ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Nämä tavoitteet ovat absoluuttisia eli kiinteitä ja tarkkoina lukuina ilmoitettuja, ja ne ovat voimassa koko konsernissa ja koskevat sekä omaa työvoimaa että yhteistyökumppaneita. Mittareita laatiessa ei ole tehty merkittäviä taustaoletuksia. Oman työvoiman mittareiden laatimisen perusteet avataan tarkemmin tässä osiossa kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet. Tavoitteissa pyritään jatkuvaan parantamiseen ja tavoitetta tarkistetaan vuosittain suhteessa edelliseen vuoteen. Perusvuotena ilmoitetaan se vuosi, jolloin YIT on ensimmäisen kerran asettanut tavoitteen, joka vastaa mittaustavaltaan nykyisiä tavoitteita.

Työturvallisuuden tavoitteet 2024:

Johdon keskustelevat työmaakäynnit: 12 kpl/johtaja/vuosi eli kumulatiivinen tavoite yhteensä 682 käyntiä
- Toteuma 2024: 550 työmaakäyntiä
Turvallisuushavainnot: 8 kpl/hlö/vuosi
- Toteuma 2024: 10,4 per henkilö (76 511 kappaletta)
Yhdistetyt vaaratilanteet: 600 per vuosi
- Toteuma 2024: 297
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä tehtyihin työtunteihin suhteutettuna (cLTIF): <10,5
- Toteuma 2024: 9,6

Johdon keskustelevat työmaakäynnit tarkoittavat ylimmän johdon säännöllisiä vierailuja työmailla, keskittyen turvallisuuteen ja keskusteluun työntekijöiden kanssa. Tämä on konkreettinen keino jalkauttaa YIT:n sitoutumista turvallisuuteen ja vahvaan turvallisuusasenteeseen käytännön tasolle. Tavoite on asetettu ensimmäistä kertaa vuonna 2016, jolloin tavoitteeksi asetettiin yksi käynti kuukaudessa per johtaja. Tavoite asetettiin edellisvuoden tason perusteella, jolloin määrä oli keskimäärin 6,4 käyntiä per johtaja per vuosi (käyntien kokonaismäärä jaettuna johtajien määrällä, sisältäen Venäjän toiminnot).

Turvallisuushavaintojen määrä on keskeinen ennakoiva mittari, joka auttaa tunnistamaan ja korjaamaan epäkohdat ennen tapaturmia. Mittaustavaltaan vastaava tavoite on asetettu ensimmäistä kertaa vuonna 2021, jolloin tavoite on ollut 4 turvallisuushavaintoa vuodessa per henkilö (kaikki toimintamaat, oma työvoima ja aliurakoitsijat). Tavoite on asetettu vuoden 2020 tason pohjalta, joka oli 2,8 havaintoa vuodessa per henkilö. Tällöin mitattiin kuitenkin ainoastaan oman työvoiman havaintoja Suomen toiminnoissa.

Yhdistetyt vaaratilanteet tarkoittavat YIT:n ja sen yhteistyökumppaneiden henkilöstölle aiheuttamia vaaratilanteita (läheltä piti -tilanne) tai henkilöstön toiminnasta aiheutuneita vaaratilanteita. YIT kannustaa avoimeen tiedonkulkuun ja asettaa vuosittaiset tavoitteet vaaratilanteiden raportoinnille. Nykyisen mittaustavan mukainen tavoite on asetettu ensimmäistä kertaa vuonna 2020, jolloin tavoitteeksi on asetettu 400 raportoitua vaaratilannetta. Vuoden 2019 lopussa luku oli 302 raportoitua vaaratilannetta.

cLTIF-tavoite mittaa vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärän miljoonaa työtuntia kohden ja auttaa arvioimaan turvallisuuden toteutumista käytännössä. YIT:n käyttämä cLTIF sisältää oman työvoiman ja työmaalla työskentelevät kumppanien työntekijät. Mittaustavaltaan nykyistä vastaava cLTIF-tavoite on asetettu ensimmäistä kertaa vuonna 2020, jolloin tavoitteeksi asetettiin <9. Tavoite asetettiin silloisen konsernirakenteen mukaisesti, eli tavoite sisälsi myös Venäjän toiminnot. Vuoden 2019 lopussa luku oli 11,5.

Nämä tavoitteet tukevat YIT:n työterveys- ja turvallisuusperiaatteita, jotka korostavat turvallisuuden olevan olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. Systemaattinen seuranta ja jatkuva parantaminen varmistavat, että turvallisuus on aina etusijalla kaikessa toiminnassa.

Työturvallisuustavoitteiden vakiintuneesta luonteesta johtuen tavoitteet asetetaan ilman henkilöstön tai muiden sidosryhmien merkittävää osallistamista. Työturvallisuuspäällikkö valmistelee esityksen tavoitetasosta, jonka konsernin johtoryhmä hyväksyy. Tavoitteiden edistymistä seurataan kvartaaleittain henkilöstölle osavuosikatsauksen yhteydessä järjestettävissä infotilaisuuksissa. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden seurantaan ja havaintojen läpikäyntiin turvallisuusvarttien ja turvallisuushavaintojen läpikäynnin yhteydessä. Tätä kuvataan tarkemmin tämän osion kohdassa Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa. Muista sidosryhmistä tavoitteiden seurantaan ja läpikäyntiin osallistuvat aliurakoitsijat työmaapalavereiden yhteydessä.

Rakennusalan suhdannetilanne on vuonna 2024 vaikuttanut projektimääriin, mikä heijastuu työturvallisuustavoitteiden toteumissa. Työturvallisuustavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat paitsi projektimäärät, myös aliurakointina suoritettavan työn osuus. Suhdannetilanteen muuttuessa on odotettavissa, että myös työturvallisuuden tavoitteissa ja toteumissa tapahtuu muutosta. YIT tarkastelee tavoitteita ja tuloksia vuosittain ja pyrkii jatkuvaan parantamiseen.

YIT ei ole kuluneella strategiakaudella asettanut mitattavia, aikaan sidottuja ja tulossuuntautuneita tavoitteita muiden olennaisten teemojen kuin työturvallisuuden osalta. YIT on kuitenkin sitoutunut edistämään henkilöstönsä hyvinvointia ja ehkäisemään kielteisiä vaikutuksia kokonaisvaltaisesti mm. erilaisten toimintaperiaatteiden kautta, joita käsitellään täsmällisemmin tässä osiossa kohdassa Toimintaperiaatteet. YIT toimii EU- alueella maissa, joissa myös lainsäädäntö asettaa selkeät edellytykset kielteisten vaikutusten ehkäisemiselle ja myönteisten vaikutusten vahvistamiselle.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:llä on selkeät periaatteet, jotka ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä, kuten rekrytoinnissa, osaamisen kehittämisessä, terveyden ja turvallisuuden johtamisessa sekä ihmisten johtamisessa. Kaikki toimintaperiaatteet kattavat koko oman henkilöstön, jollei erikseen muuta mainita. Toimintaperiaatteet soveltuvat vuokratyöntekijöihin vain soveltuvin osin. Vuokratyöntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet liittyen työturvallisuuteen, ihmisoikeuspoliittisiin sitoumuksiin sekä häirinnän kieltoon ja syrjimättömyyteen. Vuokratyöntekijöihin ei sovelleta YIT:n palkitsemista, työterveyttä sekä osaamisen kehittämistä koskevia toimintaperiaatteita.

Toimintaperiaatteista viestitään henkilöstölle esihenkilöiden kautta esimerkiksi perehdytyksessä. Lisäksi tiedot toimintaperiaatteista ovat kaikkien saatavilla YIT:n intranetissä. Henkilöstön edustajilla on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä toimintaperiaatteista yhteistoiminnan prosessin mukaisesti. YIT:n keskeisiä omaan työvoimaan läpileikkaavasti sovellettavia toimintaperiaatteita ovat YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, johtamisen periaatteet ja henkilöstöperiaatteet.

YIT CODE OF CONDUCT -TOIMINTAPERIAATTEET

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ohjaavat työskentelyä YIT:ssä koko konsernissa. Niiden tavoitteena on määrittää, mitä arvojen, johtamisen periaatteiden ja sääntöjen noudattaminen tarkoittaa eri sidosryhmien kanssa toimiessa. Jokaisen YIT:läisen odotetaan noudattavan näitä periaatteita kaikissa tilanteissa.

Lisäksi olennaisiin aiheisiin on luotu myös omia toimintaperiaatteita, jotka esitellään tarkemmin kunkin osa-aiheen alla.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

⏎# YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet

Ohjeistus koskee kaikkea YIT:n liiketoimintaa ja määrittää yhteisen toimintamallin kaikille työntekijöille. Kaikille YIT:läisille järjestetään verkkokoulutus, jossa käydään läpi esimerkkitilanteita sekä sitä, mitä toimintaperiaatteiden mukainen toiminta käytännössä on. Koulutuksen suorittaminen on pakollista tehtävästä, asemasta, paikasta tai maasta riippumatta. Jokainen työntekijä on vastuussa periaatteiden noudattamisesta, ja esihenkilöiden on varmistettava, että heidän alaisensa toimivat ohjeiden mukaisesti. YIT:n johto ja konsernin johtoryhmä ovat ohjeistaneet kaikki liiketoimintayksiköt ottamaan periaatteet käyttöön ja valvomaan niiden noudattamista. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteilla pyritään vähentämään YIT:n toiminnan negatiivisia vaikutuksia työoloihin sekä edistämään ja ohjaamaan positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct.

JOHTAMISEN PERIAATTEET

YIT:n johtamisen periaatteet kuvaavat tapaa toimia ja ajatella, joita YIT:läisten halutaan toteuttavan työssään, tehdessään päätöksiä tai pohtiessaan omaa toimintatapaansa. Tavoitteena on yhdenmukaiset toimintatavat koko konsernissa. Näiden periaatteiden toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla. Periaatteiden toteuttamisesta vastaa konsernin johtoryhmä. YIT:n johtamisen periaatteilla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön.

HENKILÖSTÖPERIAATTEET

YIT:n henkilöstöperiaatteet ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä ja muodostavat perustan henkilöstön oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kohtelulle kaikissa YIT:n toimintamaissa. Tavoitteena on tukea liiketoimintatavoitteita ja auttaa liiketoimintaa noudattamaan työsuhdekäytäntöjä ja lainsäädäntöä. Periaatteet kattavat koko konsernin, ja niiden toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla. Periaatteiden toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja. YIT:n henkilöstöperiaatteilla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön.

TYÖOLOT

YIT on sitoutunut noudattamaan toimintamaissaan paikallista työlainsäädäntöä ja muita paikallisia määräyksiä. Suomessa YIT noudattaa Rakennusalan työehtosopimusta, Infra- alan työehtosopimusta sekä Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Nämä dokumentit käsittelevät laaja-alaisesti työntekijöiden oikeuksia ja työoloja pyrkien takaamaan kaikille työntekijöille turvalliset ja reilut työolosuhteet. Jokaisen työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. YIT maksaa kaikille työntekijöille riittävää palkkaa. Riittävänä palkkana pidetään CEE-maissa lain määrittämää minimipalkkaa ja Suomessa sekä Ruotsissa työehtosopimusten mukaista minimipalkkaa niin työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kohdalla kuin työehtosopimuksen piiriin kuulumattomienkin kohdalla. Työoloista vastaa viime kädessä henkilöstöjohtaja.

Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut

YIT:n työntekijöillä on järjestäytymisvapaus, oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin edunsuojan varmistamiseksi. Kaikilla YIT:n työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa on kielletty syrjintä ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Suomessa työntekijöiden edustajille on annettava vapautus työstä edustajatehtävän hoitamiseen sekä irtisanomissuoja on määritelty työehtosopimuksissa ja laissa. Henkilöstön ja työnantajan välisellä yhteistyöllä on pitkät ja vankat perinteet. Yhteistoimintaa on esihenkilön ja alaisen välinen toimiva yhteistyö, mutta tätä täydentämään on perustettu erilaisia yhteistoimintaryhmiä, joissa käsitellään muun muassa resurssiasioita ja sovitaan paikallisen sopimisen piiriin kuuluvista asioista. Paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta YIT:ssä -sopimus määrittelee yhteistoiminnan ja henkilöstön edustuksen pääperiaatteet, yhteistoiminnan foorumit ja kokoustiheyden. Tavoitteena on edistää avointa yhteistyötä ja yhteistoimintaa, lisätä yhteisiä vaikutusmahdollisuuksia, hoitaa työterveys-, työturvallisuus- ja työsuhdeasiat joustavasti ja laadukkaasti, varmistaa tasapuolisuus sekä edistää hyvinvointia ja kilpailukykyä. Sopimus kattaa Suomen toiminnot, ja sen toteutumista seurataan yhteistoiminnan avulla. Toiminnan toteutumisesta vastaa henkilöstöjohtaja. Paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta YIT:ssä -sopimus lisää YIT:n aiheuttamia positiivisia vaikutuksia työllisyysturvaan ja työehtosopimusneuvotteluihin lisäämällä työsuhteiden läpinäkyvyyttä, kun niistä on sovittu yhteisesti. Tämän lisäksi YIT noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja jokaiselle työntekijälle tehdään kirjallinen työsopimus.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Terveys ja turvallisuus ovat olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä toimenpiteillä on tarkoitus parantaa ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja henkistä sekä fyysistä terveyttä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia, terveysriskejä ja -haittoja sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia. YIT:n työturvallisuutta ja työterveyttä ohjaavat YIT:n arvot, YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteet sekä työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet, joissa YIT on sitoutunut edistämään terveellistä ja turvallista työ- ja elinympäristöä. Periaatteiden tavoite on tarjota turvallinen ja terveellinen työ- ja elinympäristö henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Periaatteet ovat voimassa koko konsernissa ja käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa. YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden toimeenpanosta vastaa ylin johto. Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja divisioonien ja yksiköiden johto seuraavat työturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon säännölliset työmaakäynnit ovat osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa turvallisuusasennetta. Lisäksi periaatteiden toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja työsuojeluyhteistoiminnan kautta. YIT:n työterveys- ja -turvallisuusperiaatteilla sekä lukuisilla toimenpiteillä, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen pyritään hallitsemaan rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä, joille omat työntekijät voivat altistua ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. On kuitenkin huomioitava, että kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia negatiivisia vaikutuksia. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään. YIT:n työturvallisuutta ohjaa johtamisjärjestelmä, joka integroi turvallisuuskäytännöt ja - ohjeet osaksi päivittäistä toimintaa. Järjestelmää hyödynnetään sen varmistamisessa, että kaikki työmaalla työskentelevät ovat tietoisia turvallisuusvaatimuksista ja noudattavat niitä. Johtamisjärjestelmä koostuu yritysturvallisuuden periaatteista, työterveys- ja työturvallisuusperiaatteista, -standardeista, -prosesseista ja -työohjeista. Työturvallisuus- ja työterveysvastuut ja -velvoitteet eri rooleissa on määritelty johtamisjärjestelmässä.

Lisäksi YIT:n työmaille on määritelty yleiset työturvallisuusvaatimukset, joiden tarkoituksena on taata edellytykset tapaturmattomalle ja häiriöttömälle työskentelylle sekä selventää työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia ohjeita ja määräyksiä. Ne sisältävät tietoa työmaan työsuojeluhenkilöstöstä, työskentelystä työmaalla ja henkilökohtaisista suojaimista sekä vaadittavista luvista ja pätevyyksistä ja koneiden sekä laitteiden käytöstä.

Työterveyttä ja turvallisuutta seurataan ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Ennakoiviin mittareihin kuuluvat turvallisuushavainnot ja johdon työmaakäynnit. Reagoiviin mittareihin puolestaan cLTIF (Combined Lost Time Injury Frequency), eli yhdistetty, omien ja aliurakoitsijoiden henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä tehtyihin työtunteihin suhteutettuna sekä vaaratilanteet. Jokaisen YIT:n Suomen työmaalla työskentelevän tulee ennen työmaalle tuloa suorittaa verkossa YIT:n ennakkoperehdytys. Lisäksi jokainen työmaalla työskentelevä myös perehdytetään työmaan haitta- ja vaaratekijöihin (työmaaperehdytys) ennen itsenäisen työskentelyn aloittamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin painopistealueet ovat psykologisen turvallisuuden lisääminen, työkykyjohtaminen sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin edistäminen. YIT järjestää työterveyshuollon kunkin toimintamaan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Suomessa työterveyttä ohjaa lisäksi työterveyden toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveystoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja prosessit kuluvalle kaudelle. Työterveyden toiminta perustuu työpaikkaselvitykseen ja altistelähtöiseen työterveysseurantaan sekä tavoitteelliseen ja vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön ja asiakastyytyväisyyteen. Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Tsekki ovat sertifioituja ISO 450001- työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmästandardin mukaisesti. Yhtiön hallitus sekä konsernin, segmenttien ja divisioonien johto seuraavat työterveyden ja työturvallisuuden suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa.

Nuoret työntekijät YIT:ssä

Nuoret työntekijät ovat keskeisin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva työntekijäryhmä YIT:n omassa työvoimassa. Nuoria työntekijöitä koskevat tiukemmat työsuojelusäännökset kuin yli18-vuotiaita. Työsuojelusäännöksillä on tarkoituksena suojella nuorta työntekijää liialliselta, yksilön kehitystä haittaavalta työperäiseltä rasitukselta ja tapaturman vaaroilta.# YIT:ssä kaikissa tapauksissa pääpaino on siinä, että nuori työntekijä saa riittävän opastuksen ja perehdytyksen työhön ja hänen työtään ohjataan ja valvotaan ammattitaidolla niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille. Työt eivät saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin nähden on kohtuullista. Tätä varten jokaisesta työtehtävästä, jossa käytetään nuoria työntekijöitä, tulee laatia erillinen työn turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman laadinnassa on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota työn vaarojen läpikäyntiin muistaen, ettei nuori itse tunnista niitä vielä riittävän hyvin. Pääurakoitsijan on varmistettava, että em. asiat ovat kunnossa muidenkin urakoitsijoiden nuorien työntekijöiden kohdalla. Nuoria työntekijöitä koskevaa säännöstöä tarkasteltaessa, on huomioitava kolme eri näkökulmaa: työtehtävä ja nuoren työntekijän ikä sekä se, että onko nuori opiskelemassa alaa, jossa työtä tekee. Kaikki rakennustyömaalla tai rakennustyöhön verrattavat työt luokitellaan lain tarkoittamaksi vaaralliseksi työksi, joka on aina kielletty alle 16-vuotiailta YIT:n työpaikoilla. Suomessa YIT:n rakennustyömailla ei saa työskennellä lainkaan alle 18- vuotiaita henkilöitä.

Merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia. Ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille. YIT:n henkilöstöperiaatteet ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä, tukevat YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteita ja muodostavat perustan YIT:n työntekijöiden oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kohtelulle kaikissa toimintamaissa. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa on kielletty lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käyttö. YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. YIT:n laatimat dokumentit ovat linjassa edellä mainittujen kansainvälisten sopimusten kanssa ja dokumenteissa viitataan nimenomaisesti yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen sekä ILO:n periaatteisiiin. Erillistä viiittausta YK:n ohjaaviin periaatteisiin ei ole, mutta periaatteet sisältyvät YIT:n omiin toimintatapoihin.

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteet kattavat kiellon syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. YIT on sitoutunut kohtelemaan työntekijöitään yhdenvertaisesti. YIT:n yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelma tukee näitä periaatteita. Suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja esimerkkejä, jotka liittyvät yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseen yhtiön toiminnassa. Tavoitteena on edistää näitä arvoja koko organisaatiossa. Suunnitelma kattaa Suomen toiminnot, ja sen toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla. Suunnitelman toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja. YIT:n yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelmalla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

YIT:n tavoitteena on varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu yhtiön toiminnassa, ja taata yhtäläiset mahdollisuudet muun muassa osaamisen kehittämiseen, urakehitykseen ja palkitsemiseen. YIT palkkaa uusia työntekijöitä pelkästään heidän osaamisensa ja potentiaalinsa perusteella ja työntekijöillä on oikeus samaan palkkaan samasta työstä, kuten YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet määrittävät. YIT:n palkitsemispolitiikka määrittelee pääperiaatteet palkitsemiselle, sitouttamiselle ja toimielinten palkitsemiselle sekä päätöksentekojärjestyksen palkitsemispolitiikan hyväksymistä, arviointia ja käyttöönottoa varten. Politiikan tavoitteena on vahvistaa YIT:n kilpailukykyä, pitkäaikaista taloudellista tuloksellisuutta ja kestävää omistaja-arvon kehitystä tukemalla strategian toteuttamista edistävien osaajien rekrytointia, sitouttamista ja motivointia. Palkitsemispolitiikka kattaa koko konsernin. Johto raportoi palkitsemispolitiikan toimeenpanosta säännöllisesti hallituksen henkilöstövaliokunnalle, ja kalenterivuoden aikana toteutuneesta palkitsemispolitiikasta raportoidaan vuosikertomuksen yhteydessä julkaistavassa Palkitsemisraportissa. Politiikan toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

YIT tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden heidän nykyisten ja tulevien työtehtäviensä vaatimusten mukaiseen koulutukseen. YIT sitoutuu edistämään työntekijöidensä hyvinvointia ja kehittymistä pitkällä aikavälillä sekä ylläpitämään ja lisäämään heidän arvoaan työmarkkinoilla. YIT:n suorituksen ja osaamisen johtamisen Focus on People -mallilla tuetaan yksilöiden ja tiimien tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä, kehittymistä sekä sitoutumista. Focus on People -malliin sisältyy kaksi lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaa, projektipalkitseminen ja vuosipalkitseminen. Projekteilla työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat pääsääntöisesti projektipalkitsemisen piiriin ja muissa tehtävissä toimivat vuosipalkitsemisen piiriin. Henkilö- ja tiimikohtaiset tavoitteet asetetaan ja niissä edistymistä seurataan tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelu on tärkeässä roolissa ammattitaidon ylläpidon, 100YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE osaamisen kehittämisen, sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kaikkien vuosipalkitsemisen piiriin kuuluvien kohdalla tavoite- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan myös henkilön osaamista suhteessa tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin ja laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Samoin toimitaan myös osalla projekteista, ja myöhemmin sama käytäntö tullaan laajentamaan kaikille projekteille. YIT tarjoaa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä vastaavia määräaikaisia työpaikkoja. YIT osallistuu myös toimialoihinsa liittyvien koulutusohjelmien kehittämiseen. Harjoittelijayhteistyö on tärkeä tapa rekrytoida ja sitouttaa uusia henkilöitä yhtiöön.

Toimintaperiaatteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Jokaista työntekijää kohdellaan kunnioittavasti, eikä minkäänlaista häirintää, kiusaamista tai epäasiallista kohtelua sallita YIT:n työmailla tai työpaikoilla. YIT:llä on johtamisjärjestelmässä kuvattu toimintaohje, jonka tavoitteena on auttaa tunnistamaan ja lopettamaan häirintä, kiusaaminen ja muu epäasiallinen kohtelu. Ohjeella varmistetaan, että jokainen esihenkilö, työntekijä ja YIT:n työpaikoilla työskentelevä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tietää, miten toimia kohdatessaan, havainnoidessaan tai tulleensa tietoiseksi häirinnästä tai muusta epäasiallista käytöksestä.

# Monimuotoisuus

YIT haluaa tarjota tasavertaiset mahdollisuudet työntekijöilleen. YIT:n tavoitteena on, että yhtiön palveluksessa työskentelee pätevimmät ja sopivimmat henkilöt riippumatta iästä, sukupuolesta, alkuperästä tai kansallisuudesta. YIT:llä arvostetaan erilaisuutta ja koetaan, että erilaiset taustat luovat kilpailuetua. YIT:n rekrytoinnin ja resurssoinnin periaatteet määrittelevät toimintatavat sisäisen ja ulkoisen rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa sopivan sisäisen tai ulkoisen kandidaatin löytyminen avoimeen tehtävään sekä tukea YIT:n henkilöstön urakehitystä. Rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteilla varmistetaan, että rekrytoinnin perustana ovat henkilön osaaminen, kokemus ja pätevyys tehtävään. Ajantasaiset avoimet tehtävät ja henkilöstölle tarjolla olevat koulutukset sekä valmennukset ovat nähtävillä intranetissä. Periaatteet kattavat koko konsernin, ja niiden toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja. YIT:n rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteilla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuusyöhön.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA OMAN TYÖVOIMAN JA TYÖVOIMAN EDUSTAJIEN KANSSA

Yhteydenpitoa henkilöstön kanssa tapahtuu ensisijaisesti työvoiman edustajien kanssa, mutta myös suoraan oman työvoiman kanssa.

YHTEISTOIMINTA

Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin toimintamaan lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Suomessa on kattava luottamushenkilöiden sekä työsuojeluvaltuutettujen verkosto. Yhteistoiminnasta on sovittu paikallisella sopimuksella, jonka piirissä on YIT:n Suomen henkilöstö. Paikallisella sopimuksella on sovittu henkilöstön edustusjärjestelmästä, yhteistoiminnan foorumeista, neuvottelujärjestelmästä sekä yhteydenpidon tiheydestä. Tärkeä osa yhteistoimintaa on myös esihenkilön ja alaisen välinen toimiva yhteistyö. Yhteistoiminnan tavoitteena on avoimen yhteistyön edistäminen, työturvallisuus-, työhyvinvointi- sekä työsuhdeasioiden laadukas ja joustava hoitaminen, yhtenäisyyden ja tasapuolisuuden varmistaminen, yhteisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen. Suomen pääluottamushenkilöillä, päätyösuojeluvaltuutetuilla, konsernin johdolla ja henkilöstöpalveluiden edustajilla on neljä kertaa vuodessa yhteistoimintakokous, jossa käsitellään ajankohtaisia henkilöstöasioita, edustajien esille tuomia asioita sekä konsernin taloudellista tilannetta. Lisäksi vuosittain järjestetään yhteistoimintafoorumi, johon osallistuvat myös alueelliset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut. Henkilöstöryhmäkohtaisia kokouksia pidetään säännöllisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA JA TURVAVARTIT

YIT:llä on Suomessa työsuojelutoimikunta, joka koostuu työnantajan edustajina toimivista työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijoista ja johdon edustajista sekä kaikkien henkilöstöryhmien edustajista (työsuojeluvaltuutetut). Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän työympäristön edistäminen. Yhteistyöelin toimii henkilöstön vaikutuskanavana toimialueensa työsuojeluasioissa ja tekee toimenpide-ehdotuksia asioiden eteenpäin viemiseksi. Yhteydenpidon tiheydestä on sovittu yhteistoimintaa koskevassa paikallisessa sopimuksessa. Kokouksia järjestetään säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa.

Työmailla järjestettävät turvavartit ovat osa lakisääteistä työsuojelun yhteistoimintaa. Turvavartissa keskustellaan työmaan sen hetkisistä turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedotetaan työmaahenkilöstöä mahdollisista lähitulevaisuuden terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista, muutoksista tai toimenpiteistä erityisesti työmaaympäristössä. Tilaisuuksien järjestämisestä vastaa työmaan vastaava työnjohtaja. YIT:n turvallisuuspäälliköt järjestävät noin kerran kuukaudessa kaikkia YIT:n Suomen työmaita koskevia, yhteisiä turvavartteja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden aiheista. Turvavarttien toteutumisesta vastaa työsuojelupäällikkö.

YIT:ssä tehdään johdon työmaakäyntejä, joka on konseptoitu, mutta joustava tapa edistää työturvallisuutta, hyvinvointia, laatua ja arjen tekemistä työmaalla tai konttorilla. Keskustelevien työmaakäyntien tavoitteena on henkilöstön, kuten myös yhteistyökumppanien työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen hyvään työturvallisuuskulttuuriin. Tavoitteina on viestiä ja edistää positiivista asennetta työturvallisuutta kohtaan, lisätä vuorovaikutteisuutta ja luottamusta, oppia arjen riskeistä, tunnistaa ja poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä jakaa parhaita käytäntöjä eri projektien välillä. Johdon työmaakäyntejä YIT:ssä tekevät konsernin johtoryhmä, segmenttien johtoryhmät, maajohtajat ja yksikönjohtajat.

HENKILÖSTÖKYSELY

YIT:ssä toteutetaan vuosittain työtyytyväisyyttä mittaava henkilöstökysely. Henkilöstökyselyn kautta saadaan palautetta YIT:lle tärkeistä teemoista, kuten sitoutumisesta, yhteishengestä ja tyytyväisyydestä esihenkilötyöhön. Kyselyn tavoitteena on kannustaa vuoropuheluun yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi. Henkilöstökyselyn toteutuksesta vastaa henkilöstöpalvelut. Tulosten läpikäynti tapahtuu eri organisaatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Johdon ja esihenkilöiden vastuulla on huolehtia tulosten käsittelystä ja huomioimisesta päätöksenteossa henkilöstöpalveluiden tuella. Esihenkilöt saavat koulutuksen henkilöstötutkimuksen tulosten käsittelyyn. Henkilöstöpalvelut tukevat esihenkilöitä ja tiimejä tulosten käsittelyssä ja kehitystoimenpiteiden suunnittelussa.

101

YIT 2024 Vuosikatsaus

YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMINEN JA KANAVAT HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset tutkitaan huolellisesti ja käsitellään YIT:n omien prosessien mukaisesti. Jokaisella on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne myös esihenkilön tietoon. Omaan työsuhteeseen tai lähityöympäristöön liittyvistä epäkohdista ja epäilyistä voi keskustella esihenkilön, henkilöstöhallinnon tai henkilöstön edustajan kanssa.

YIT:llä on käytössä myös eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta YIT:n henkilöstö voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille. Kanavaan voi tehdä ilmoituksen anonyymisti 11 eri kielellä web-pohjaisilla laitteilla ja puhelimitse. Kanavaa ylläpitää ulkopuolinen palveluntuottaja, joka varmistaa sen, että nimettömät ilmoitukset pysyvät luottamuksellisina ja luottamuksellinen tieto ei joudu vääriin käsiin. Kaikki raportit on salattu ja salauksen voivat purkaa vain YIT:n eettisen toimikunnan nimetyt henkilöt. Ilmoituskanavasta tiedotetaan erilaisissa kanavissa kuten yhtiön sisäisessä intranetissä ja kaikille työntekijöille pakollisessa ennakkoperehdytyksessä. Lisäksi yhtiön internetsivuilta löytyy linkki ilmoituskanavan sivuille.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkimusten seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet ovat riittävät yhtiön YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan.

Mikäli tutkinnan kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, eettinen toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi. Tutkinnan jälkeen tehdään tarvittavat sisäiset toimenpiteet tai/ja ilmoitetaan viranomaisille. Ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan tapauksen ratkaisusta. Ilmoituksen tehnyt henkilö voi olla yhteydessä anonyymisti eettisen toimikuntaan koko tutkintaprosessin ajan ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Eettinen toimikunta seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä tapauksen luonteen mukaan. Tutkinnan yhteydessä arvioidaan myös tarve tarjota tukea henkilölle hänen asemansa palauttamiseksi tai toteuttaa korjaavia toimenpiteitä. Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin viestintä, kilpailijat, eturistiriidat, asiakkaat, yksityisyydensuoja, ympäristö, henkilökunta, hankintaketju, omistajat ja yhteiskunta. Myös konserniin kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.

EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutokset on huomioitu YIT:n toimintamaissa eettisen ilmoituskanavan osalta, tietoon tulleiden ilmoitusten tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa on tullut voimaan. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on vahvistettu YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. Käytössä on toimintaperiaatteet ilmoituksen luottamukselliseen käsittelyyn, ja ne ovat saatavilla ilmoituskanavan nettisivuilla. Yhtiö ei tällä hetkellä systemaattisesti arvioi työntekijöiden tietoisuutta ja luottamusta ilmoituskanavaan muuten kuin kanavan käytön perusteella, mutta tämä on kuitenkin tunnistettu yhdeksi kehityskohteeksi. YIT ei myöskään arvioi systemaattisesti tehtyjen korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta, mutta käytännössä yhtiö pyrkii jokaisen tapauksen kohdalla varmistamaan, että havaittu epäkohta tulee korjatuksi ja ei pääse toistumaan.

TURVALLISUUSHAVAINNOT

Kaikilla YIT:n projekteilla työskentelevillä tai niillä vierailevilla on mahdollisuus tuoda esiin työturvallisuudessa havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia, mutta myös positiivisia havaintoja kirjaamalla turvallisuushavaintoja mobiilijärjestelmään. Turvallisuushavaintojen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä havainnoimaan toimintaympäristöään, parantaa työympäristön turvallisuutta ja ehkäistä tapaturmia. Kaikki raportoidut epäkohdat ja puutteet korjataan. Turvallisuushavainnot käsitellään työmaan henkilöstön kesken viikkopalavereissa ja turvavarteissa. Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja niitä seurataan jatkuvasti ja käsitellään linjaorganisaatiossa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa. Merkittävimmät turvallisuushavainnot pyritään jakamaan yli organisaatiorajojen.

TOIMENPITEET

YIT:ssä on otettu käyttöön lukuisia toimenpiteitä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. YIT arvioi tarvittavia toimia ja seuraa toimien tehokkuutta vuosittain toteutettavan YIT Voice -henkilöstökyselyn tulosten avulla. Lisäksi YIT seuraa YIT Ethics Channelin ja luottamushenkilöiden kautta yhtiön tietoon tulevia epäkohtia ja pyrkii hallitsemaan olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia. YIT on osoittanut olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan henkilöstöresursseja. Omaan henkilöstöön liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista vastaa YIT:n People and Culture -tiimi sekä konsernin henkilöstöjohtaja. Lisäksi työtä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tehdään käytännön tasolla kussakin YIT:n tiimissä ja projektissa esihenkilöiden johdolla. YIT tarjoaa esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Suurin osa listatuista toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia. Jollei näin ole, ilmoitetaan se erikseen. Toimenpiteiden kulut sisältyvät YIT:n kiinteiden kulujen vuosibudjettiin, eivätkä ne ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

TYÖOLOT

Kaikkien YIT:n työntekijöiden työtä ja työsuhdetta koskevat tiedot on lisätty kaikkien toimintamaiden yhteiseen henkilöstöjärjestelmään, mikä osaltaan pienentää riskiä lain tai työehtosopimusten vastaisista työsuhteen ehdoista. Yhtiössä on työn luonteesta riippuen käytössä hybridityömalli, joka mahdollistaa lähityön ja etätyön joustavan yhdistämisen. Suomen konttoritoimihenkilöillä on käytössä liukuva työaika, joka mahdollistaa oman työn ja työajan joustavan suunnittelun liukumia hyödyntämällä.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YHTIÖN TOIMINTA

Henkilöstö

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan työsuhteisiin liittyvien positiivisten vaikutusten, kuten työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin, syntymisen omalle työvoimalle ja ehkäisemään negatiivisia vaikutuksia. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset

YIT on sitoutunut noudattamaan paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. YIT on toimialojensa työnantajajärjestöjen jäsen Suomessa ja pyrkii tätä kautta vaikuttamaan alaan. Kaikki Suomen työntekijät ja toimihenkilöt ovat työehtosopimusten soveltamisalan piirissä. Ylempiin toimihenkilöihin ja johtoon sovelletaan työlainsäädännön lisäksi yhtiössä kulloinkin voimassa olevia käytäntöjä, jotka vastaavat työehtosopimusta. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle, edistämään mahdollisuuksia ja hallitsemaan työehtosopimusneuvotteluihin liittyviä riskejä. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Terveys ja turvallisuus

YIT panostaa työympäristön turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä avoimen turvallisuuskulttuurin edistämiseen. YIT:n kaikilla työmailla noudatetaan turvallisuutta ja terveyttä koskevia ohjeita ja määräyksiä. YIT:n pitkän tähtäimen tavoitteena on tapaturmaton työyhteisö. Työympäristön turvallisuutta edistetään järjestelmällisesti ennakoivilla toimilla, kuten turvallisuuskoulutuksilla, ennakkosuunnittelulla, johdon työmaakäynneillä, turvallisuushavainnoinnilla sekä viime hetken riskiarvioinnilla. YIT pyrkii jatkuvasti edistämään ennakoivia toimenpiteitä turvallisuudenhallinnan kehittämiseksi. Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja käsitellään linjaorganisaatiossa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa. Turvallisuussuunnittelu toteutetaan kaikissa työkohteissa yhteisten riskienhallinnan käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi työnjohdon ja työntekijöiden on laadittava työvaiheen turvallisuussuunnitelma (TTS) jokaiseen työmaalla alkavaan uuteen työvaiheeseen tai työlajiin. Muita turvallisuusosaamista lisääviä koulutuksia toteutetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhtiössä on määritelty toimintamallit työturvallisuuslaiminlyönteihin puuttumiseksi. Lisäksi YIT:llä on laadittu Miltä hyvä näyttää -toimintamalli, jossa kolmen kuvan kuvasarjojen avulla viestitään turvallisista toimintatavoista helposti omaksuttavalla tavalla. Yhtiön johdolla on velvollisuus toteuttaa työmaakäyntejä, joiden tavoitteena on vuorovaikutuksen varmistaminen, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen hyvään työturvallisuuskulttuuriin ja tinkimättömään työturvallisuusasenteeseen.

Osana työkykyjohtamisen prosessia YIT:llä on käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Varhaisen tuen malli sisältää ohjeet toimintatavoista tilanteissa, joissa herää huoli työntekijän työkyvystä ja työssä selviytymisestä. Mallin tavoitteena on varmistaa, että työhyvinvointia alentaviin tekijöihin puututaan työpaikalla mahdollisimman ajoissa. Esihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen ja varhaisen tuen toteuttamiseen osana arkijohtamista. Työkykyjohtamisen prosessissa on määritelty toimenpiteet, joilla tuetaan henkilön työssä suoriutumista, kun työkyky omaan työhön on ohimenevästi tai pysyvästi alentunut. Jos työjärjestelyt eivät ole riittävä työkyvyn tuki, aloitetaan kuntoutusprosessi yhteistyössä eläkevakuutusyhtiön kanssa. YIT:llä kiinnitetään erityistä huomiota mielenhyvinvoinnin edistämiseen. Esihenkilöitä valmennetaan kohtaaman mielenterveyden haasteita lähiesihenkilötyössä. Työkykyjohtamisen prosessiin on tunnistettu toimintamalleja, joilla voidaan helpottaa mielenterveyden haasteista toipumista. Suomen henkilöstölle on tarjolla matalan kynnyksen mielenhuoltopalveluita. Työnteon tauottamisen tukena on sovellus, joka edesauttaa työn tauottamista muistuttamalla taukoliikunnasta.

Terveystarkastukset ovat keskeinen osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Rakennusalan työntekijät kohtaavat työssään moninaisia altisteita, jotka voivat vaikuttaa terveyteen. Tyypillisimpiä altisteita ovat muun muassa melu, tärinä ja erilaiset kemikaalit. YIT:llä tehdään altistelähtöisiin ja terveydellisiin vaatimuksiin perustuvia tarkastuksia erityistä sairastumisen vaaraa tai erityisiä terveydellisiä vaatimuksia sisältävissä töissä. Lisäksi tehdään terveyttä ja työkykyä edistäviä vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Terveystarkastusten järjestämisessä voi olla maakohtaisia eroavaisuuksia. Suomessa on käytössä varhaisen tuen malliin perustuva päihdeohjelma, jolla halutaan varmistaa, että työntekijät saavat tarvittavaa tukea ja hoitoa. Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat osa laajempaa Puuttuminen on välittämistä -toimintamallia, joka ohjaa puuttumaan mahdollisiin poikkeamiin ennakoinnin kautta, jotta tilanteet on helpompi ratkaista. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan lisääntyneeseen työturvallisuuteen ja työterveyteen liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle ja ehkäisemään ja lieventämään negatiivisia vaikutuksia. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

YIT:llä on Suomessa sovellettava yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tavoitteena on laatia vastaava suunnitelma koskien kaikkia toimintamaita maakohtaisten ohjeistusten lisäksi. Lue lisää YIT:n yhdenvertaisuustyöstä tämän osion kohdasta Toimintaperiaatteet. YIT:llä on käytössä tehtävien vaativuusluokitusjärjestelmä, joka ohjaa palkitsemista ja sen tasoa eri tehtävissä. Lisäksi YIT noudattaa työehtosopimusten palkitsemista koskevia ohjeistuksia. Lue lisää palkitsemisesta tämän osion kohdasta Toimintaperiaatteet. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan sukupuolten yhdenvertaisuuteen liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Koulutuksen ja taitojen kehittämisen kokonaisuutta seurataan YIT:ssä muun muassa koulutuspäivien määrällä, koulutuspalautteilla ja henkilöstökyselyllä. Henkilöstölle pidetään tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa keskustellaan osaamisen kehittämisestä. Vuonna 2024 YIT kehitti toimintamalleja ja prosesseja, jotka tukevat yhtiön kehittymistä oppivana organisaationa. Toimenpiteillä ennakoidaan ja valmistaudutaan rakentamisen volyymin ennakoituun kasvuun ja siihen, millaisia tarpeita se tuo mukanaan osaamisen ja oppimisen näkökulmasta YIT:lle. YIT on määrittänyt kulttuurin kulmakiviä, kartoittanut strategiset kyvykkyydet, toteuttanut kartoituksen koulutusten ja valmennusten nykytilasta, sekä aloittanut konseptoimaan YIT Academy -mallia, jonka mukaisesti yhtiö tulee tulevaisuudessa kouluttamaan henkilöstöä YIT:lle keskeisiin strategisiin kyvykkyyksiin liittyen. Vuoden aikana YIT kehitti johtamisen ja esihenkilöstövalmennusten konseptia ja aloitti muun muassa Leadership TALK -koulutuskonseptin ja muutosjohtamisen valmennuksen. Lomautettuja toimihenkilöitä koulutettiin työmaiden projektinhallintaan sekä konseptoitiin Train The Trainer –kouluttajakonsepti. Lisäksi tarjottiin esihenkilövalmennusta. Lisäksi vuonna 2024 uudistettiin ja digitalisoitiin YIT:n tavoite- ja kehityskeskustelu. Uudistuksessa kehitettiin aktiivisempaa palautteenantoa ja tavoitteena oli lisätä keskustelua osaamisen kehittämisestä esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet - taulukko. Koulutusta ja taitojen kehittämistä seurataan vuosittain.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Jokaisella on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne myös esihenkilön tietoon. Kaikki yhtiön tietoon tulevat häirintätapaukset selvitetään ja käsitellään johtamisjärjestelmässä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti. Ohjeella varmistetaan, että jokainen esihenkilö, työntekijä ja YIT:n työpaikoilla työskentelevä tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tietää, miten toimia kohdatessaan, havainnoidessaan tai tulleensa tietoiseksi häirinnästä tai muusta epäasiallista käytöksestä. Vuonna 2024 toimintaohjetta selkeytettiin ja laajennettiin koskemaan kaikkia YIT:n toimintamaita. Vuonna 2024 henkilöstökyselyyn lisättiin kohta koskien koettua seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Esihenkilöt koulutettiin tiimikeskusteluihin ja häirinnän käsittelyyn, mikäli tiimissä oli viimeisen vuoden aikana ilmennyt seksuaalista häirintää. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii torjumaan mahdollisten negatiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Monimuotoisuus

YIT:llä on Suomessa sovellettava yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Monimuotoisuus ei kuulunut yhtiön henkilöstöä koskeviin strategisiin painopisteisiin toimintavuonna, mutta joitain toimia monimuotoisuuden edistämiseksi tehtiin.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Monimuotoisuus huomioitiin YIT:n kulttuurin kulmakivissä osana inhimillinen - kokonaisuutta. Lisäksi henkilöstökyselyyn lisättiin kysymyksiä koskien monimuotoisuutta. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan monimuotoisuuteen liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

IHMSOIKEUSTAPAUKSET RAPORTOINTIKAUDELLA

YIT raportoi niistä vakavista ihmisoikeustapauksista, jotka ovat standardin mukaisesti joko ylittäneet uutiskynnyksen tai johtaneet rikosoikeudelliseen kanteeseen. Vuonna 2024 ei tällaisia omaan henkilöstöön kohdistuvia ihmisoikeustapauksia ollut. Lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä ei ole havaittu yhtiön omassa toiminnassa.

YIT:n eettisen toimikunnan tietoon on tullut vuoden 2024 aikana kaksi syrjintä- tai häirintätapausta, jotka on tutkittu ja käsitelty.

Eettisen ilmoituskanavan kautta tehtiin 19 ilmoitusta vuoden 2024 aikana. YIT:n eettinen toimikunta tutkii kaikki ilmoitukset, joita tehdään eettisen ilmoituskanavan kautta tai jotka tulevat yhtiön tietoon muuta kautta (esim. luottamushenkilöiltä). Vuonna 2024 nämä tapaukset eivät ole liittyneet vakaviin ihmisoikeustapauksiin. YIT:lle ei raportointivuonna ole aiheutunut taloudellista korvausvelvollisuutta liittyen ihmisoikeusrikkomuksiin.

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄ RISKIEN HALLINTA

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ohjaa YIT:n hallituksen hyväksymä voimassa oleva riskienhallintapolitiikka, jossa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Omaan työvoimaan liittyvät riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja toimenpidesuunnittelu tehdään konsernin vastuullisuuspolitiikan ja riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana henkilöstöhallinnon yleisiä prosesseja ja toimintatapoja sekä projektitasoisesti että konsernitasoisesti. Operatiivisten ja strategisten riskien hallintaprosessissa työntekijöihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet käsitellään riskikohtaisesti soveltuvalla tasolla YIT:n voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

104YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 31.12.2024
Miehet	3 241
Naiset	880
Muut	—
Ei ilmoitettu	—
Työsuhteiset työntekijät, yhteensä	4 121

Tilikauden aikana konsernin liiketoiminnoissa oli keskimäärin 3 842 läsnä olevaa työsuhteista työntekijää (4 717). Luku sisältää Norjan liiketoimintojen työntekijät.

Työntekijöiden lukumäärä maittain

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 31.12.2024
Suomi*	2 964
Liettua*	611
Slovakia	222
Tšekki	81
Puola	76
Ruotsi	74
Viro	57
Latvia	36

*Suomi ja Liettua ovat ainoat maat, jotka kuuluvat ESRS-raportointivaatimusten piiriin. Kaikki muut maat raportoidaan tässä vapaaehtoisesti.

Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja sukupuolen mukaan 31.12.2024

	Naiset	Miehet	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	880	3 241	4 121
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	800	3 113	3 913
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	80	128	208
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	26	84	110
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	807	3 115	3 922
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	47	42	89

Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja maan mukaan 31.12.2024

	Suomi	Liettua	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 964	611	3 575
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 837	598	3 435
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	127	13	140
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	110	0	110
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 816	600	3 416
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	38	11	49

Taulukossa on ilmoitettu vain maat, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.

105YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Yhtiön palveluksesta raportointikauden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä 2024

	Määrä
Työntekijöiden vaihtuvuus, %	17,81
Yhtiöstä lähteneet työntekijät, kokonaismäärä	734

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkina-osapuolten vuoropuhelu
Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) 0-19%
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %	Liettua	Liettua
	Suomi	Suomi

Taulukossa on ilmoitettu vain maat, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, ja joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä. Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä on 62 %. YIT:llä on käytössään 7 työehtosopimusta.

Ylin johto sukupuolen mukaan 2024

	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Ylin johto, naiset	3	23,1
Ylin johto, miehet	10	76,9
Ylin johto, muut	—	—
Ylin johto, ei ilmoitettu	—	—

YIT:n määritelmän mukaan yhtiön ylimpään johtoon kuuluvat hallitus, johtoryhmä ja toimitusjohtaja.

Työntekijöiden lukumäärä ikäryhmän mukaan 31.12.2024

	Lukumäärä	Prosenttiosuus (%)
Työntekijät, alle 30-vuotiaat	498	12,1
Työntekijät, 30-50-vuotiaat	2 258	54,8
Työntekijät, yli 50-vuotiaat	1 365	33,1

TERVEYS JA TURVALLISUUS 2024

	Määrä
Oma työvoima
Johtamisjärjestelmän, joka kattaa myös terveys- ja turvallisuusjohtamisen, piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus, %	100
ISO45001 -standardin mukaisen terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus, %	91
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat, lkm	0
Ammattitaudeista johtuvat kuolemantapaukset, lkm	—
Työtapaturmat (MTI), lkm*	85
Tapaturmataajuus (MTI)*	13,5
Ammattitaudit, lkm	3

Ei sisällä kodin ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneita tapaturmia eikä työliikekipeytymiä.

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde ja kokonaisansiot 2024

	Arvo
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde, %	5
Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö)	16,3

106YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Omaan työvoimaan liittyvät luvut sisältävät koko YIT-konsernin työsuhteiset työntekijät kaikissa toimintamaissa ellei toisin mainita. Laskelmiin on käytetty henkilömäärää, joka on ilmoitettu lukumääränä raportointikauden lopussa (31.12.2024). Lukumäärä sisältää myös ei-aktiiviset työntekijät kuten perhevapailla olevat. Henkilöstömäärä on raportoitu myös raportointikauden keskiarvona, joka antaa todenmukaisemman kuvan YIT:n henkilömäärästä, koska YIT työllistää myös kausityöntekijöitä

Työntekijöiden vaihtuvuusprosenttia laskiessa osoittajana käytetään YIT:ltä lähteneiden työntekijöiden lukumäärää. Laskemisessa huomioidaan niiden vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä, joiden työsuhde on päättynyt raportointikauden aikana, eli he ovat esimerkiksi lähteneet vapaaehtoisesti, irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet työsuhteessa ollessaan. Nimittäjänä on käytetty työsuhteisten työntekijöiden lukumäärää raportointikauden lopussa.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus lasketaan kaikista aktiivisista työsuhteista raportointikauden lopussa. Työehtosopimukseen kuuluminen määräytyy toimintamaiden kansallisten käytäntöjen perusteella. YIT ei toimi ETA-alueen ulkopuolella.

Ylimpään johtoon YIT:ssä määritellään kuuluvaksi hallitus, johtoryhmä ja toimitusjohtaja. Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauman luvut on raportoitu raportointikauden lopun (31.12.2024) henkilömäärän perusteella.

Riittävänä palkkana YIT:ssä pidetään CEE-maissa (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki ja Slovakia) lain määrittämää minimipalkkaa ja Suomessa sekä Ruotsissa työehtosopimusten mukaista minimipalkkaa niin työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kohdalla kuin työehtosopimuksen piiriin kuulumattomienkin kohdalla.

Terveyden ja turvallisuuden luvut sisältävät vain työsuhteiset työntekijät, koska tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei ole ollut saatavilla. Ammattitaudeista johtuvien kuolemantapausten lukumäärää ei ole ollut saatavilla tiukan tietosuojalainsäädännön, tilastointikäytäntöjen erojen ja diagnosoinnin monimutkaisuuden vuoksi. YIT ei seuraa tapaturmien määriä, jotka johtavat pelkästään rajoitettuun työskentelyyn tai siirtoon toisiin tehtäviin. YIT raportoi tapaturmien (Medical Treatment Injuries) määrän työtunteihin suhteutettuna ja se on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. YIT:n terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja mittarit (johdon keskustelevat työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, yhdistetyt vaaratilanteet ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä) koskevat myös yhteistyökumppaneita.

Palkitsemisen raportoinnissa huomioidaan 31.12.2024 työsuhteessa olevat henkilöt. Raportoinnissa ei ole eritelty ylempiä toimihenkilöitä, toimihenkilöitä ja tuntipalkkaisia työntekijöitä. Palkitsemisen yhdenvertaisuutta tarkasteltaessa henkilöryhmät on muodostettu tehtävän vaativuusluokan ja toimintamaan perusteella.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

S2 – ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketju	Ihmiset	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.		Työolot	Positiivinen vaikutus	Työllisyysturva	YIT on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa arvoketjussaan työtä ja toimeentuloa tuhansille työntekijöille. YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten lakien noudattamista, mikä asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esim. irtisanomisperusteet. Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset tutkitaan.
		Työllisyysturva	Negatiivinen vaikutus	Rakennusprojektien luonteesta johtuen työsuhteet voivat olla määräaikaisia tai epävarmoja. Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla, kuten työmaiden kulunhallinta, auditoinnit ja kyselyt, pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja poistamaan väärinkäytöksiä. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, väärinkäytöksiin puututaan ja vahingot korjataan.
		Työaika	Negatiivinen vaikutus	Jos arvoketjun työntekijät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä, se voi johtaa terveysongelmiin, hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon heikkenemiseen.
		Riittävä palkka	Negatiivinen vaikutus	Arvoketjussa on merkittävä riski työperäiseen hyväksikäyttöön. Jos arvoketjun työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa, lisää se eriarvoisuutta. Arvoketjun työntekijöiden palkkaus ja työehdot voivat olla heikompia kuin YIT:n omien työntekijöiden, mikä voi johtaa tyytymättömyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa sekä varmistaa pakolliset etuudet, kuten sosiaaliturva. YIT vaatii yhteistyökumppaneita kuitenkin myös maksamaan työntekijöilleen työstä elämiseen riittävää palkkaa.
		Työolot	Positiivinen vaikutus	Merkittävänä toimijana YIT voi luoda arvoketjuunsa standardeja, jotka ohjaavat toimittajien toimintaa. YIT:n vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla voi olla myönteinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin. Sopimuskäytänteillä, kuten Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, voidaan parantaa yhteistyökumppaneiden työoloja ja torjua työperäistä hyväksikäyttöä. YIT:ssä on käytössä työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
		Terveys ja turvallisuus	Negatiivinen vaikutus	Rakennustyömailla työskentelemiseen liittyy työturvallisuusriskejä, joille arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Vastaavia riskejä kohdistuu myös materiaalitoimitusketjuun.
		Terveys ja turvallisuus	Positiivinen vaikutus	Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.
	Muut työhön liittyvät oikeudet	Lapsityövoima	Negatiivinen vaikutus	Materiaalitoimitusketjua ei tunneta perusteellisesti, joten on mahdollista, että YIT:n arvoketju kattaa myös sellaisia toimintamaita, joissa on riski lapsityövoiman käyttöön. YIT on vuonna 2024 ottanut käyttöön ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, jonka osana on aloitettu työ ihmisoikeusriskien systemaattisemmaksi arvioimiseksi. Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. Kaikilla EU- ja ETA- alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisilta alueilta tulevalla työvoimalla tulee olla voimassa oleva oleskelulupa ja siihen liittyvä työnteko-oikeus. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Lisäksi tehdään säännöllisiä anonyymejä ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimuksia, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli, johon kuuluu mm. työ- ja ihmisoikeuksiin liittyviä toimittajavaatimuksia ja säännöllisiä auditointeja. Lisäksi tehdään erillisselvityksiä urakoiden ketjutukseen liittyen. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan useita kanavia, kuten YIT:n Ethics Channel -ilmoituskanava, johon tulleet kaikki ilmoitukset tutkitaan.
		Pakkotyövoima	Negatiivinen vaikutus	Rakennusalan pitkät ja läpinäkymättömät toimitusketjut sekä urakoiden ketjutus, matala alalletulokynnys, EU:n ulkopuolisen työvoiman merkittävä osuus alalla, kustannuskilpailu sekä hankinnan kansainvälistyminen altistavat haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät työperäiselle hyväksikäytölle ja ihmisoikeusrikkomuksille myös YIT:n arvoketjussa.

Näistä maa- ja vaativuusluokkakohtaisista kokonaispalkitsemisen eroista muodostetaan henkilömäärällä painotettu koko konsernin keskiarvo naisten ja miesten välillä. Mikäli maa- ja vaativuusluokkakohtaiseen ryhmään kuuluu vain naisia tai miehiä, ei tätä ryhmää huomioida koko konsernin keskiarvoa muodostettaessa. Näistä yhtiökohtaisista kokonaispalkitsemisen eroista muodostetaan henkilömäärällä painotettu koko konsernin keskiarvo naisten ja miesten välillä. Kokonaispalkitsemisen osalta on huomioitu kaikki palkitsemisen erät, jolloin esimerkiksi maksetuista ylityökorvauksista johtuen yksittäisten henkilöiden välille muodostuu eroja. Henkilöstölle tarjotuille henkilökuntaeduille ei ole määritetty rahallista arvoa, eikä niitä ole huomioitu kokonaispalkitsemisessa. Toimitusjohtajan palkitsemisessa on huomioitu peruspalkka, edut, suoritukseen perustuvat tulospalkkiot sekä lisäeläke. Kokonaispalkitsemisen mediaania määritettäessä huomioidaan vain ne henkilöt, joiden työsuhde on ollut voimassa 1.1.2024-31.12.2024. Lisäksi osa-aikaisesti työskennelleet ja henkilöt, joiden vapaa tai poissaolo on jatkunut koko kalenterivuoden ajan, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. YIT on määritellyt vakavan ihmisoikeustapauksen tapaukseksi, joka ylittää uutiskynnyksen tai johtaa rikosoikeudelliseen kanteeseen.

107 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

YIT:n toiminnan vaikutukset kohdistuvat arvoketjun työntekijöihin, jotka työskentelevät YIT:n yhteistyökumppaneille joko materiaalitoimitusketjussa tai YIT:n työmailla. YIT raportoi vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden osalta vain tier 1 -toimittajien työntekijöistä sekä muutaman merkittävän yhteistyökumppanin osalta myös alaspäin arvoketjussa toimittajille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Raportointia tullaan tulevina vuosina laajentamaan myös arvoketjun alkupään työntekijöihin. Lisäksi arvoketjun työntekijöihin kuuluvat työyhteenliittymien työntekijät, erillis- ja yhteisyrityksissä työskentelevät työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Arvoketjun loppupään työntekijät ovat käytännössä loppukäyttäjiä, joten tästä ryhmästä raportoidaan osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

TAVOITTEET

YIT:n strategiakausi päättyi vuoden 2024 marraskuussa. Kuluneella strategiakaudella ei ole ollut mitattavia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, mutta arvoketjun työntekijöiden oikeuksiin liittyvää edistymistä on seurattu esimerkiksi auditointien määrän ja kyselytutkimuksen avulla. Vuoden 2024 syksyllä on laadittu tavoitteet seuraavalle strategiakaudelle 2025–2029, joihin sisältyy myös ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hankintaan liittyviä tavoitteita. Lisäksi vuosina 2024-2025 kehitetään YIT:n hankintastrategiaa, jossa otetaan huomioon ESG- näkökulma kaikissa kategorioissa. Samalla on otettu käyttöön ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessi, jonka puitteissa tullaan vuosien 2025 ja 2026 aikana asettamaan lisää mitattavia, systemaattisesti seurattavia tavoitteita YIT:n toimitusketjun vastuullisuuden seurantaan. Materiaalitoimitusketjun osalta tavoitteita tullaan tarkentamaan vuoden 2025 aikana. Yleisenä tavoitteena on toimitusketjun läpinäkyvyyden parantaminen sekä arvoketjun työntekijöiden oikeuksien toteutumisen varmistaminen. YIT:n työturvallisuuden tavoitteet ulottuvat myös yhteistyökumppaneiden työntekijöihin oman työvoiman lisäksi. Tahtotila on luoda turvallinen työympäristö kaikille, ja tätä seurataan tarkasti useilla mittareilla. Työturvallisuuden tavoitteista ja mittareista voi lukea tarkemmin osiosta S1 - Oma työvoima, Tavoitteet. Lisäksi vastuullisuuspolitiikka linjaa, että YIT pyrkii parantamaan työturvallisuutta jatkuvasti. Yhtiö haluaa tarjota turvallisen ja terveellisen työ- ja elinympäristön henkilöstölleen, yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen sekä muille sidosryhmilleen. Konsernitason vastuullisuuspolitiikassa on linjattu myös YIT:n sitoutumisesta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettujen perusoikeuksien noudattamiseen ja edistämiseen. YIT edellyttää samaa sitoutumista myös kaikilta yhteistyökumppaneiltaan. Lue lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

108 YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎# YIT

YIT on sitoutunut torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja edistämään vastuullista toimintaa kaikilla liiketoiminta-alueillaan. YIT pyrkii kehittämään käytäntöjään liittyen arvoketjun työntekijöiden oikeuksiin, arvoketjun läpinäkyvyyteen ja vastuulliseen hankintaan. YIT pyrkii varmistamaan, että kaikki yhteistyökumppanit toimivat ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla, toimivat eettisesti ja noudattavat paikallisia lakeja ja määräyksiä. YIT keskittyy erityisesti työperäisen hyväksikäytön torjuntaan rakennustyömailla. Ulkomainen työvoima on erityisen haavoittuvassa asemassa työperäisen hyväksikäytön kannalta. Siksi YIT on kieltänyt EU- ja ETA-alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisten maiden kansalaisten työskentelyn työmaillaan ilman erityistä lupaa. Lisäksi kevytyrittäjyys ilman y-tunnusta on kielletty koko YIT:n urakkaketjussa. Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi YIT:n keskeinen pyrkimys on lisätä arvoketjun työntekijöiden keskuudessa tietoisuutta heidän oikeuksistaan sekä siitä, miten tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä, jos epäilee kohdanneensa työperäistä hyväksikäyttöä. Tietoisuutta lisätään esimerkiksi ohjeistusten, infojulisteiden ja koulutusten avulla. YIT pyrkii varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen arvoketjussa suorittamalla ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ja kehittämällä toimintaansa ja hankintaansa näiden arviointien pohjalta. Lisäksi sidosryhmiltä ja eettisen ilmoituskanavan kautta tulleet huomiot ja ilmoitukset tutkitaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. YIT:ssä on toistaiseksi asetettu arvoketjun työntekijöihin liittyviä tavoitteita vain YIT:n vastuullisuustiimin ja hankinnan toimesta. Nämä ovat olleet yleisluontoisia ja periaatetasoisia, eikä niiden edistymistä ole systemaattisesti seurattu, mutta tarve mitattavien tavoitteiden asettamiseen on tunnistettu. Vuonna 2024 hyväksytyn huolellisuusvelvoiteprosessin myötä tarkoituksena on asettaa mitattavia ja seurattavia tavoitteita ja prosesseja ihmisoikeustyölle koko arvoketjussa. Tavoitteiden asettamiseen osallistetaan myös luottamusvaltuutettuja ja edistymistä tullaan seuraamaan yhdessä. Vuodesta 2025 alkaen YIT asettaa arvoketjun työntekijöihin liittyviä mitattavia tavoitteita strategiassa sekä osana huolellisuusvelvoiteprosessia ja osana tavanomaista tavoitteenasettamisprosessia. Tavoitteiden asettaminen lähtee tahtotilasta. YIT on vastuullisuuspolitiikassaan sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta sekä ILO:n perusoikeuksia. Lisäksi riski- ja vaikutustenarviosta saatavat tiedot ja sidosryhmien, kuten työntekijöiden edustajien, näkemykset ja kokemukset voivat vaikuttaa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden sisältöön. Tavoite voi syntyä yhtiön johdon, ESG-tiimin, hankintatiimin tai henkilöstöpalvelutiimin aloitteesta. Konsernin johtoryhmä hyväksyy strategiatasoiset tavoitteet. Tiimi- ja funktiokohtaiset tavoitteet voidaan asettaa myös yksikön tasolla yksikön johtajan päätöksestä. Seurantaprosessi tavoitteiden valossa tulee muotoutumaan tavoitteiden asettamisen yhteydessä.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat konsernin johtoryhmän hyväksymät Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille sekä YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet ja konsernin hallituksen hyväksymä vastuullisuuspolitiikka.

TOIMINTAPERIAATTEET YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

YIT hallitsee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia sopimuksien, toimittajayhteistyön ja auditointien avulla. Keskeisessä roolissa on YIT:n Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti (Supplier Code of Conduct), joka koskee kaikkia aliurakoitsijoita ja toimittajia. Periaatteet kuvaavat YIT:n vaatimuksia yhteistyön edellytyksille, jotka pohjautuvat lakeihin, säädöksiin sekä YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteista voi lukea kohdasta YIT Code of Conduct. YIT:n yhteistyökumppaneita voivat olla alihankkijat, toimittajat tai palveluntarjoajat, ja heidän tulee noudattaa mainittuja periaatteita. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille on voimassa koko konsernissa ja se on käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa. Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset tutkitaan. Vastuu toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on YIT:n konsernin johtoryhmällä. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentin tavoitteena on varmistaa hyvä liiketoimintatapa koko YIT:n arvoketjussa. Toimintaperiaatteet edistävät vastuullista liiketoimintaa, tukevat Code of Conduct toimintaperiaatteita, kunnioittavat työvoiman oikeuksia ja ihmisoikeuksia, suojelevat ympäristöä ja varmistavat hankintakäytäntöjen noudattamisen. YIT vaatii yhteistyökumppaneiltaan muun muassa soveltuvien paikallisten ja kansainvälisten lakien ja säädösten sekä ihmisoikeuspoliittisten standardien noudattamista, työntekijöiden oikeuksien toteutumisen varmistamista, syrjinnänvastaisuutta, erityishuomion kiinnittämistä työturvallisuuteen ja ympäristöasioiden huomiointia toiminnassaan. YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentin avulla pyritään lieventämään rakennusprojektien luonteesta johtuvia työllisyysturvan epävarmuuksia. Yhteistyökumppaneiden on sitouduttava varmistamaan työntekijöidensä tietoisuus työsuhteen sisällöstä ja ehdoista sekä noudattamaan kaikkia paikallisia lakeja, mikä asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esimerkiksi irtisanomisperusteet. Lisäksi heidän on järjestettävä työntekijöilleen turvallinen ja terveellinen työympäristö onnettomuuksien, vammojen ja sairauksien ehkäisemiseksi sekä varmistettava, että työntekijät ovat tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen toimintaperiaatteiden vaatimuksista.

MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET

YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti ohjaa yhteistyökumppaneita vähentämään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa. Dokumentti edellyttää yhteistyökumppaneilta seuraavien työntekijöiden työoikeuksia koskevien vaatimusten noudattamista:

Kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.
Yhteistyökumppanin työntekijöillä tulee olla järjestäytymisvapaus, oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin edunsuojan varmistamiseksi, sekä oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.
Kaikilla työntekijöillä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Yhteistyökumppanilla on oltava nollatoleranssi suoralle ja epäsuoralle, sekä verbaaliselle ja fyysiselle syrjinnälle. Ahdistelu, kiusaaminen, häirintä ja uhkailu työpaikalla tulee olla kiellettyä.
Yhteistyökumppanin tulee noudattaa työaikaa, palkkausta ja työsopimusta koskevia vaatimuksia. Työntekijöiden tulee olla tietoisia työsuhteen sisällöstä ja ehdoista sekä saada työsopimus kielellä, jota he ymmärtävät. Yhteistyökumppanin työntekijöillä on oltava kirjalliset työsopimukset.
Yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja varmistaa pakolliset etuudet, kuten sosiaaliturva. Työajoissa tulee noudattaa lakien, soveltuvien työehtosopimusten tai ILO:n yleissopimusten mukaisia vaatimuksia.
Työnantajan tulee taata työntekijöille riittävät lepoajat ja tauot, sekä vuosi-, sairaus- ja vanhempainvapaalomat sovellettavien lakien mukaisesti. Yhteistyökumppanin tulee pitää selkeää kirjaa kaikista työntekijöiden työajoista ja palkkauksesta.
Yhteistyökumppanin tulee noudattaa soveltuvia työlupakäytäntöjä ja työntekijöiden pätevyysvaatimuksia.
Pakkotyövoiman käyttö missä tahansa muodossa on kielletty koko arvoketjussa. Työntekijöillä tulee olla oikeus irtisanoutua kohtuullisella irtisanomisajalla. Henkilöllisyystodistuksia tai työlupa-asiakirjoja ei saa ottaa haltuun työntekijöiltä.
Lapsityövoiman käyttö on kielletty koko arvoketjussa. Yhteistyökumppani ei saa työllistää alle 15-vuotiaita lapsia, ja 15–17-vuotiaita ei saa altistaa työlle, joka voi vahingoittaa heidän terveyttään tai turvallisuuttaan.
YIT edellyttää yhteistyökumppanilta aina turvallisia ja terveellisiä työoloja omissa toiminnoissaan, sekä määriteltyjä toimintatapoja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Jokaisen työntekijän tulee saada riittävä koulutus työn turvalliseen suorittamiseen, sekä tietoa yleisistä turvallisuusohjeista. Työntekijöillä tulee aina työskennellessään olla asianmukaiset suojavarusteet. Lue lisää tästä osiosta kohdasta Terveys- ja turvallisuusperiaatteet.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti kieltää yksiselitteisesti lapsityövoiman käytön koko arvoketjussa. Dokumentissa ei nimenomaisesti mainita ihmiskauppaa tai ihmissalakuljetusta, mutta edellä mainitut vaatimukset kuten pakkotyön kielto, vaatimukset työntekijöiden oikeuksista ja asiallisista työoloista, -ehdoista ja -ajoista sekä sitoutuminen ILO:n sopimuksiin käytännössä kieltävät pakkotyön käytön koko arvoketjussa. Kun taas konsernin johtoryhmän hyväksymä vastuullisuuspolitiikka kieltää sekä lapsityövoiman että pakkotyön ja ihmiskaupan. Vastuullisuuspolitiikasta voi lukea lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti ei sisällä tietoa suoraan epävarmoista työsuhteista, mutta se sisältää vaatimuksia siitä, että työntekijöiden tulee olla tietoisia työsuhteensa sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten lakien noudattamista, joka asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esimerkiksi irtisanomisperusteet.# TOIMENPITEET IHMISOIKEUSVAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI

YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia, ja myös YIT:n yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien kunnioittamiseen. Ihmisoikeuksien toteutumista seurataan kyselyiden, auditointien ja ilmiantojen kautta. Havaitut väärinkäytösepäilyt tutkitaan ja korjataan. YIT on tunnistanut vuonna 2022 tehdyssä arvioinnissa, että sen liiketoiminnasta voi aiheutua kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Siksi yhtiö on ottanut käyttöön useita toimenpiteitä näiden vaikutusten ehkäisemiseksi, korjaamiseksi ja vähentämiseksi. YIT:llä on useita toimenpiteitä tunnistettujen, kielteisten ihmisoikeusvaikutusten torjumiseksi ja lieventämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat sopimuskäytännöt, jotka varmistavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen koko arvoketjussa. Näistä olennaisin sopimus on toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, joka on vakiomuotoinen liite hankintasopimuksissa. Vuonna 2024 YIT:ssä on hyväksytty ihmisoikeushuolellisuusvelvoite, joka tullaan toteuttamaan täysimääräisesti tulevien vuosien aikana. Huolellisuusvelvoite tulee asettamaan selkeät prosessit ja tavoitteet ihmisoikeustyölle koko arvoketjussa, esim. lisävelvoitteita hankintasopimuksiin ja ihmisoikeuskriteereitä hankintapäätösten vertailuun, tehostettuja riskiarvioita ja toimenpidesuunnitelmia sekä koulutuksia. Ihmisoikeustyötä seurataan systemaattisesti ja siitä raportoidaan vuosittain kestävyysraportin yhteydessä. Lisäksi YIT:llä on prosesseja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi kuten väärinkäytösten selvitysprosessi, ulkomaisen työvoiman rajoitus ja työlupatarkastukset, kulunhallintatietojen seuranta, ulkomaisen työvoiman kyselyt, kevytyrittäjyyden kielto, sidosryhmäyhteistyö sekä tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä esimerkiksi infoposterin avulla. Toimittajien taustatarkastukset, auditoinnit ja toimittajatapaamiset ovat myös osa toimenpiteitä. YIT tekee myös tiivistä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä. Lisäksi YIT:n työturvallisuustoimenpiteet varmistavat, että kaikki työntekijät työskentelevät turvallisissa olosuhteissa. Näistä toimenpiteistä voi lukea lisää tästä osiosta kohdasta Toimenpiteet.

TERVEYS- JA TURVALLISUUSPERIAATTEET

YIT edellyttää yhteistyökumppaneilta YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden noudattamista. Periaatteiden tavoite on tarjota turvallinen ja terveellinen työ- ja elinympäristö henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, asiakkaille sekä muille sidosryhmille. YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden tarkoitus on varmistaa, että turvallisuus ja terveys ovat olennainen osa yhtiön arvoja ja päivittäistä toimintaa. Periaatteet ovat voimassa koko konsernissa ja ne ovat käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa.

110YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja divisioonien johto seuraavat työturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon säännölliset työmaakäynnit ovat osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa turvallisuusasennetta. YIT:n työterveys- ja -turvallisuusperiaatteilla sekä lukuisilla toimenpiteillä, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen, pyritään hallitsemaan rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä, joille arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään. Lisää YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteista voit lukea tarkemmin osiosta S1 - Oma työvoima, Toimintaperiaatteet, Työolot. YIT:n työturvallisuutta ohjaa johtamisjärjestelmä, joka integroi turvallisuuskäytännöt ja - ohjeet osaksi päivittäistä toimintaa. Järjestelmää hyödynnetään sen varmistamisessa, että kaikki työmaalla työskentelevät ovat tietoisia turvallisuusvaatimuksista ja noudattavat niitä tarkasti. Lue lisää johtamisjärjestelmästä osiosta S1 - Oma työvoima, Toimintaperiaatteet. Kaikkien työntekijöiden tulee lisäksi noudattaa Suomessa Yleisiä työturvallisuusvaatimuksia YIT:n työmailla. Näiden vaatimusten tavoitteena on varmistaa tapaturmaton ja häiriötön työskentely sekä selventää YIT:n työmailla noudatettavia työturvallisuus- ja terveysohjeita. Ohjeesta selviää työmaan työsuojeluhenkilöstö sekä työskentelystä työmaalla ja henkilökohtaisista suojaimista sekä vaadittavista luvista ja pätevyyksistä ja koneiden sekä laitteiden käytöstä. Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä käsittelevä Yleinen ennakkoperehdytys -verkkokoulutus on pakollinen YIT:n Suomen rakennustyömailla työskenteleville. Yleisen ennakkoperehdytyksen lisäksi kaikkien työmailla työskentelevien on suoritettava jo lainkin puitteissa työmaakohtainen perehdytys Suomessa. Muissa YIT:n toimintamaissa on vastaavan kaltaiset työturvallisuusvaatimukset, joissa on huomioitu paikallinen lainsäädäntö sekä maakohtaiset toimintamallit.

VASTUULLISUUSPOLITIIKKA

YIT:n Vastuullisuuspolitiikassa arvoketjun työntekijät ovat keskeisessä roolissa. YIT on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti. Tämä sitoumus koskee myös yhteistyökumppaneita ja heidän työntekijöitään. Vastuullisuuspolitiikka kieltää lapsityövoiman, pakkotyön käytön ja ihmiskaupan YIT:n omassa toiminnassa ja koko arvoketjussa. Näillä vastuullisuuspolitiikan kielloilla pyritään estämään YIT:n toiminnan aiheuttamat negatiiviset vaikutukset arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksiin. Tarkemmin vastuullisuuspolitiikasta voi lukea kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

Vuorovaikutuksen tarve suoraan arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa korostuu silloin, kun työntekijä työskentelee YIT:n omiin toimintoihin rinnastettavissa toiminnoissa kuten rakennustyömailla. Muutoin arvoketjun työntekijöiden näkemykset välittyvät välillisesti tavanomaisten toimittajahallinnan aktiviteettien, kuten yhteistyötapaamisten, auditointien ja yhteistyökyselyiden kautta. Yhteydenpito toimittajien kanssa tapahtuu monin eri tavoin, kuten puhelimitse, sähköisesti ja tapaamisten kautta. Kumppanitoimittajien kanssa yhteydenpito on säännöllistä, jopa viikoittaista. Yhteydenpidosta vastaa hankintaorganisaatiossa yhteistyösopimuksesta vastaava henkilö. Toimittaja-auditointeja tehdään suurimmille toimittajille vuosittain, muuten auditoinnit tehdään riskiperusteisesti. Hankinnan johto määrittelee auditointitarpeet ja auditoinnit toteuttavat ensisijaisesti hankintahenkilöt ja tarvittaessa niihin osallistuu myös työmaahenkilöstö. Auditointien toteutumisesta vastaa hankinnan johto. Auditoinneista on kerrottu lisää tässä osiossa kohdassa Toimittajien taustatarkistukset, auditoinnit ja toimittajatapaamiset. YIT on toteuttanut vuonna 2022 Suomessa valikoiduilla työmailla anonyymin kyselyn ulkomaiselle työvoimalle heidän omalla kielellään. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, kuinka ulkomaista työvoimaa kohdellaan. Tulosten perusteella YIT on parantanut tietämystään ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja oikeuksien tuntemuksesta. YIT:llä on valmisteilla uusi kysely toteutettavaksi vuonna 2025. Jokaisella työmaalla on otettu käyttöön infoposteri työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Lisäksi YIT seuraa tarkemmin ulkomaisen työvoiman työaikoja ja tekee tiivistä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä. Lue tarkemmin tästä osiosta kohdasta Käytännöt arvoketjun työntekijöiden oikeuksien varmistamiseksi.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

YIT:n Suomen työmailla pidetään turvavartteja vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja ne ovat osa lakisääteistä työmaan (työpaikan) työsuojelun yhteistoimintaa ja koskevat siten myös yhteistyökumppanien henkilöstöä. Turvavartissa keskustellaan työmaan sen hetkisistä turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedotetaan työmaahenkilöstöä mahdollisista lähitulevaisuuden terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista, muutoksista tai toimenpiteistä erityisesti työmaaympäristössä. Tilaisuuksien järjestämisestä vastaa työmaan vastaava työnjohtaja. YIT:n turvallisuuspäälliköt järjestävät noin kerran kuukaudessa kaikkia YIT:n Suomen työmaita koskevia, yhteisiä turvavartteja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden aiheista. Turvavarttien toteutumisesta vastaa työsuojelupäällikkö. YIT:ssä tehdään johdon työmaakäyntejä, mikä on konseptoitu, mutta joustava tapa edistää työturvallisuutta, hyvinvointia, laatua ja arjen tekemistä työmaalla tai konttorilla. Keskustelevien työmaakäyntien tavoitteena on henkilöstön, kuten myös yhteistyökumppanien työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen hyvään työturvallisuuskulttuuriin. Tavoitteina on viestiä ja edistää asennetta työturvallisuutta kohtaan, lisätä vuorovaikutteisuutta ja luottamusta, oppia arjen riskeistä, tunnistaa ja poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä jakaa parhaita käytäntöjä eri projektien välillä. Johdon työmaakäyntejä YIT:ssä tekevät konsernin johtoryhmä, segmenttien johtoryhmät, maajohtajat ja yksikönjohtajat. Suomessa työmailla aliurakoitsijoiden kanssa pidetään aloituspalaveri, jossa varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia projektin vaatimuksista ja odotuksista ennen työn aloittamista.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

EETTINEN ILMOITUSKANAVA (YIT ETHICS CHANNEL)

Jokaisella YIT:n työmaalla työskentelevällä on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne myös esihenkilönsä tietoon. YIT:n arvoketjun työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle havaitsemansa toimintaperiaatteiden rikkomukset.

YIT:n Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille on ohjeistettu, että yhteistyökumppanien henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoituskanavaan. Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppani sitoutuu esiin tulleen tapauksen selvitysprosessiin. Toimintaperiaatteet ovat liitteenä kaikissa aliurakkasopimuksissa ja siihen viitataan linkillä tilaus- ja hankintapohjissa. Lisäksi tieto ilmoituskanavasta löytyy YIT:n internetsivuilta ja kaikille työntekijöille pakollisesta ennakkoperehdytyksestä.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkimusten seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että korjaavat toimenpiteet ovat riittävät yhtiön Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla.

Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Mikäli tutkinnan kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, eettinen toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi. Tutkinnan jälkeen tehdään tarvittavat sisäiset toimenpiteet tai/ja ilmoitetaan viranomaisille.

Ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan tapauksen ratkaisusta. Ilmoituksen tehnyt henkilö voi olla yhteydessä anonyymisti eettiseen toimikuntaan koko tutkintaprosessin ajan ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Eettinen toimikunta seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä tapauksen luonteen mukaan.

YIT varmistaa ilmoituskanavan tehokkuuden tarjoamalla helposti saatavilla olevan kanavan web-pohjaisilla laitteilla ja puhelimitse. YIT seuraa ja analysoi ilmoituksia säännöllisesti, mikä auttaa tunnistamaan ongelmat ja parantamaan kanavan tehokkuutta. Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin viestintä, kilpailijat, eturistiriidat, asiakkaat, yksityisyydensuoja, ympäristö, henkilökunta, hankintaketju, omistajat ja yhteiskunta. Myös konserniin kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.

Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä.

Eettisen ilmoituskanavan lisäksi arvoketjun työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle havaitsemansa toimintaperiaatteiden rikkomukset. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta voi lukea lisää osiosta G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Yhtiö ei tällä hetkellä systemaattisesti arvioi työntekijöiden tietoisuutta ja luottamusta ilmoituskanavaan muuten kuin kanavan käytön perusteella, mutta tämä on kuitenkin tunnistettu yhdeksi kehityskohteeksi.

KÄYTÄNNÖT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIEN VARMISTAMISEKSI

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia pyritään ehkäisemään ja lieventämään muun muassa yhteistyökumppanien taustojen tarkastuksilla ja auditoinneilla. Näistä voi lukea lisää tästä osiosta kohdasta Toimittajien taustatarkistukset, auditoinnit ja toimittajatapaamiset. Lisäksi käytössä on väärinkäytösten selvitysprosessi, työlupatarkastukset ja EU- ja ETA-alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden rajoitus.

Väärinkäytösten selvitysprosessilla tarkoitetaan toimitusketjun hallinta -tiimin tekemiä selvityksiä tiimin saatua tietoonsa jonkin väärinkäytöksen. Toimenpiteinä ovat kattavat tietopyynnöt epäselvyyksien selvittämiseksi (palkkalaskelmat, työaikakirjanpito, pankin maksutositteet, työsopimukset) ja näiden tietojen vertaaminen kulunvalvontatietoihin ja laskutukseen.

YIT toteuttaa työlupien tarkistusprosessin varmistaakseen, että EU:n, ETA-alueen ja Sveitsin ulkopuolelta Suomeen tulevilla työntekijöillä on Suomen viranomaisten myöntämä työnteko- ja oleskeluoikeus. Hankinnan yritysvastuutiimi voi myöntää poikkeustapauksessa luvan kolmannen maan kansalaisen lyhytaikaiseen työskentelyyn lähetettynä työntekijänä. Lisäksi työntekijän tulee suorittaa YIT:n ennakkoperehdytys ja työmaakohtainen perehdytys. Näistä tallennetaan tieto ja tarvittavat dokumentit YIT:n omaan sähköiseen tietoturvalliseen arkistoon.

Työntekijä saatetaan kuitenkin joutua poistamaan työmaalta oleskelu- ja työnteko-oikeuden epäselvyyksien vuoksi. Näissä tilanteissa YIT ohjaa sekä henkilöä itseään että hänen työnantajaansa työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan hakemiseen. YIT:n toimitusketjun hallinta -tiimi seuraa työlupien voimassaoloa pistokoemaisesti riskin mukaan. Näitä keinoja on kuvattu lisää tämän osion kohdassa Toimenpiteet.

YIT:n työmailla Suomessa on toteutettu valikoiduilla työmailla anonyymi ulkomaisen työvoiman kysely heidän omalla kielellään. Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää, kuinka ulkomaista työvoimaa kohdellaan. Kyselyn avulla YIT on parantanut tietämystään ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja siitä ovatko työmailla työskentelevät henkilöt työnantajasta riippumatta tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. YIT onkin ottanut käyttöön jokaisella Suomen työmaalla infoposterin työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. YIT suorittaa tarkempaa seurantaa ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta. Lisäksi YIT tekee tiivistä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä, kuten tekemällä työmaavierailuja.

Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoikeuksiin liittyvät rikkomukset käsitellään YIT:n omien prosessien mukaisesti. Lähtökohtana on, että yhteistyökumppanit saavat mahdollisuuden korjata toimintaansa. Mikäli yhteistyökumppani ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, se poistetaan YIT:n toiminnoista.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Turvallisuutta kehitetään ja seurataan työmailla työskentelevien yhteistyökumppanien kanssa jatkuvasti. Yhteistyökumppanien työntekijöiltä edellytetään kehityskohteiden esiin tuomista raportoimalla turvallisuushavaintoja havaintojärjestelmään. Tehdyt havainnot käsitellään osana päivittäisjohtamista. Yhteistyökumppaneilta edellytetään tavoitteellista ja ennakoivaa turvallisuustyötä tehtäväsuunnittelun lisäksi muun muassa turvallisuushavaintojen muodossa.

YIT on Suomessa viime vuosien aikana aktiivisesti kehittänyt yhteistyössä valikoitujen kumppanien kanssa turvallisuuskäytäntöjä, kartoittanut riskejä ja vaaratilanteita tarkemmalla tasolla sekä analysoinut miten eri osapuolet voivat parantaa toimintaansa, jotta työmaiden turvallisuus lisääntyisi entisestään. YIT:ssä kirjataan myös vaaratilanteet (läheltä piti -tilanteet) järjestelmään, tutkitaan ja käsitellään työmaalla ja linjaorganisaatiossa sekä tehdään tarvittavat korjaamis- ja kehittämistoimenpiteet. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti esimerkiksi eettisen ilmoituskanavan kautta. Ilmoituskanavasta voi lukea tarkemmin tästä osiosta kohdasta Eettinen ilmoituskanava ja osiosta S1 - Oma työvoima, Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä yhteistyökumppanin kanssa. Tutkinnalla lisätään ymmärrystä siihen vaikuttaneista tekijöistä ja pyritään estämään vastaavien tapahtumien toistuminen. Tutkinnan pohjalta muutetaan tai kehitetään tarvittavilta osin toimintatapoja tai johtamisprosessia. Tutkinnan valmistuttua se käydään läpi linjajohdon kanssa. Tapahtuma ja sen opit jaetaan työmaille.

Jos yhteistyökumppanin työturvallisuudessa huomataan kehitettävää, toimitaan kuten muidenkin työoloihin liittyvien epäkohtien osalta eli ensisijaisesti annetaan mahdollisuus korjata toimintaa. Jos palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, yhteistyötä toimittajan kanssa rajoitetaan tai se päätetään.

TOIMENPITEET

Kaikki arvoketjun työntekijöihin liittyvät YIT:n toimenpiteet ovat jatkuvia ja kattavat koko konsernin, ellei toimenpiteen kuvauksessa muuta mainita.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT pyrkii tapaturmattomaan työpaikkaan, mikä on odotettu tulos työterveyden ja työturvallisuuden toimenpiteistä. Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessien tavoitteena estää työperäinen hyväksikäyttö, ja tämä on näiden toimenpiteiden odotettu tulos. Toimenpiteiden kulut sisältyvät YIT:n kiinteiden kulujen vuosibudjettiin, eivätkä ne ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan työturvallisuuden osalta työturvallisuuden mittareilla. Niistä voi lukea lisää osiosta S1 - Oma työvoima, Tavoitteet. YIT pyrkii jatkuvasti tunnistamaan ja arvioimaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi auditointien ja riskiarvioiden kautta. Kun yhtiön tietoon tulee kielteisiä vaikutuksia tai riski niistä, päätetään soveltuvasta toimintatavasta tapauskohtaisesti sopivassa funktiossa tai liiketoimintajohdossa. Esimerkiksi, kun YIT tunnisti luottamushenkilö- ja sidosryhmäyhteistyön avulla, että aliurakointiketjuissa esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä kevytyrittäjäjärjestelyjen kautta, hankintajohto päätti kieltää kevytyrittäjyyden ilman y-tunnusta koko YIT:n urakkaketjussa. Tämä linjaus vietiin kaikkiin hankintasopimuksiin ja valvontaa alettiin suorittaa osana auditointeja ja toimittajayhteistyötä. Jos YIT:n tietoon tulee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia tai ihmisoikeusloukkauksia, pyritään tilanne aina korjaamaan ja sen toistuminen estämään. YIT ei arvioi systemaattisesti tehtyjen korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta, mutta käytännössä yhtiö pyrkii varmistamaan, että jokainen havaittu epäkohta korjataan ja ei pääse toistumaan. Toimenpiteistä sopimuskäytännöt, työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessit, auditoinnit ja taustatarkistukset sekä toimittajatapaamiset, sidosryhmäyhteistyö, yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa, ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointi, työturvallisuustoimenpiteet, kuten vaaratilanteiden raportoiminen ja selvittäminen sekä työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja ennakoivat työturvallisuustoimenpiteet kuten perehdytys, työturvallisuussuunnitelmat ja koulutus sekä työturvallisuushavainnot, turvavartit ja johdon työmaakäynnit lieventävät YIT:n aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. YIT toteuttaa useita toimia, joilla se välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Näitä ovat sopimuskäytännöt, työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseista ulkomaisen työvoiman rajoitus ja kevytyrittäjyyden kielto, kulunhallintatietojen seuranta sekä työlupatarkastukset. Lisäksi tähän kategoriaan kuuluvat myös auditoinnit, taustatarkistukset ja toimittajatapaamiset sekä sidosryhmäyhteistyö ja yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa, ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointi, työturvallisuustoimenpiteet ja ennakoivat työturvallisuustoimenpiteet. Korjaavia toimenpiteitä ovat YIT:n eettinen kanava ja väärinkäytösten selvittämisprosessi, ulkomaisen työvoiman kysely, tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä ja yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa.

SOPIMUSKÄYTÄNNÖT

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille on hankintasopimusten vakiomuotoinen liite, jonka yhteistyökumppanit hyväksyvät alkaessaan yhteistyöhön YIT:n kanssa. Tämä liite edellyttää yhteistyökumppaneita sitoutumaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ohjaa yhteistyökumppaneita vastuulliseen ja eettiseen toimintaan. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti viestii toimittajille YIT:n vaatimustasosta ja pyrkii ohjeistamaan ja jakamaan tietoa oikeanlaisesta toiminnasta. Tavoite on varmistaa arvoketjun työntekijöiden eettinen kohtelu ja hyvät työolot. Toimintaperiaatteista voi lukea lisää tästä osiosta kohdasta Toimintaperiaatteet. Sopimuksiin on lisäksi mahdollista asettaa sanktioita toimintaperiaatteiden rikkomisesta. Vuoden 2024 aikana YIT on valmistellut hankintakategorioiden ESG-strategioita, joita aletaan toteuttaa vuoden 2025 aikana. Huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönoton myötä YIT tulee vaiheittain lisäämään vaatimuksia myös siihen, että toimittajat asettavat vastaavia tavoitteita omille toimittajilleen, jolloin vaikutusvalta ulottuu pidemmälle ketjussa. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja parantamaan arvoketjun työntekijöiden työoloja. Katso lisätietoja arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

TYÖPERÄISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TORJUMISEN PROSESSIT

Väärinkäytösten selvitysprosessi

Väärinkäytösten selvitysprosessi tarkoittaa toimitusketjun hallintatiimin suorittamia tutkimuksia, kun he saavat tiedon mahdollisesta väärinkäytöksestä. Toimenpiteisiin kuuluu laajojen tietopyyntöjen tekeminen epäselvyyksien selvittämiseksi kuten palkkalaskelmien, työaikakirjanpidon, pankin maksutositteiden ja työsopimusten tarkastelu, sekä näiden tietojen vertaaminen kulunvalvontatietoihin ja laskutukseen.

Ulkomaisen työvoiman rajoitus, työlupatarkastukset ja kevytyrittäjyyden kielto

YIT vaatii EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden työntekijöiltä Suomen viranomaisten myöntämää työnteko- ja oleskeluoikeutta työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden ilmiöiden ehkäisemiseksi tultaessa työskentelemään Suomeen. Poikkeustapauksissa hankinnan yritysvastuutiimi voi perustelluista syistä myöntää luvan kolmannen maan kansalaisen lyhytaikaiseen työskentelyyn lähetettynä työntekijänä. Suomessa suoritetaan työlupatarkastuksia, joissa tarkistetaan muun muassa työntekijöiden työsopimukset, työluvat ja muut tarvittavat asiakirjat. Ne ovat tärkeä osa YIT:n toimintaa ja varmistavat, että työntekijöillä on asianmukaiset luvat ja oikeudet työskennellä Suomessa. Työlupatarkastuksilla pyritään ehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä ja varmistamaan, että työnantajat noudattavat työehtoja ja -säädöksiä. Lisäksi YIT tekee selvityksiä, joilla varmistetaan, että työntekijöille maksetaan asianmukaista palkkaa ja että työolot ovat turvalliset ja terveelliset. YIT:n työmailla Suomessa ei saa työskennellä kevytyrittäjiä, vaan ammatinharjoittajilta vaaditaan y-tunnus. Tämä käytäntö varmistaa, että kaikki työntekijät täyttävät lakisääteiset vaatimukset, kuten tilaajavastuulain vaatimukset. Ulkomaisen työvoiman ja kevytyrittäjyyden rajoituksilla tavoitellaan tilannetta, jossa YIT:n työmailla ei esiinny työperäistä hyväksikäyttöä. Ulkomainen työvoima on erityisen haavoittuvassa asemassa ja ilmi on käynyt tapauksia, joissa työmailla on työskennelty ilman asianmukaista työlupaa tai kevytyrittäjän roolissa ilman y-tunnusta. Rajoittamalla EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja kieltämällä kevytyrittäjyys ilman y-tunnusta pyritään varmistamaan, että työntekijöiden olot ovat työehtojen mukaiset.

Kulunhallintatietojen seuranta

YIT:n kulunhallinta perustuu Valttikortin käyttöön, joka edellyttää jokaiselta työntekijältä henkilökohtaista kulkuleimausta (sisään/ulos). Kulunhallintajärjestelmä auttaa myös torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä varmistamalla, että kaikki työntekijät ovat asianmukaisesti rekisteröityjä ja heidän työehtonsa täyttävät lain ja YIT:n vaatimukset. YIT suorittaa tarkempaa seurantaa ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta.

Ulkomaisen työvoiman kyselyt

YIT:n työmailla Suomessa on toteutettu valikoiduilla työmailla anonyymi ulkomaisen työvoiman kysely heidän omalla kielellään, jonka tavoitteena on ollut selvittää, kuinka ulkomaista työvoimaa todellisuudessa kohdellaan. Kyselyn avulla YIT on parantanut tietämystään ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja siitä ovatko työmailla työskentelevät henkilöt työnantajasta riippumatta tietoisia heille kuuluvista oikeuksista.

Tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä

YIT jakaa aktiivisesti tietoa työperäisen hyväksikäytön torjunnasta esimerkiksi perehdytysten ja julistekampanjan avulla. YIT onkin ottanut käyttöön jokaisella Suomen työmaalla infoposterin työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. YIT suorittaa tarkempaa seurantaa ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta. Tulevaisuudessa suunnitteilla on kasvattaa myös materiaalitoimittajien osaamista sosiaalisen vastuun kysymyksistä. Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla pyritään parantamaan arvoketjun työntekijöiden työoloja ja ehkäisemään pakko- ja lapsityövoimankäyttöä. Katso lisää arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

TOIMITTAJIEN TAUSTATARKASTUKSET, AUDITOINNIT JA TOIMITTAJATAPAAMISET

Yhteistyökumppanien taustat tarkastetaan aina. Osana tätä prosessia tarkistetaan tiedossa olevat ihmisoikeusrikkomukset ja mahdollinen niihin liittyvä kielteinen julkisuus. Yhteistyökumppanien vastuullisuus varmistetaan ennakoivasti tarkistamalla yritysten taustat tarjousvaiheessa. YIT varmistaa toimittajien ja aliurakoitsijoiden kelpoisuuden sopimuskumppanikseen auditoinnilla. Auditointeja tehdään koko konsernissa. Auditoinnissa tarkastetaan tuotannon tai työmaatoiminnan ja laadunvarmistuksen lisäksi työturvallisuutta, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun toimintatapoja. Auditoinnissa havainnoidaan työskentelyolosuhteita ja haastatellaan tarvittaessa työntekijöitä. Toimittaja-arvioinneilla ja -auditoinneilla pyritään varmistamaan, että yhteistyökumppanilla on riittävät keinot omien työntekijöidensä työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia koskevien vaikutusten tunnistamiseen ja minimointiin. Auditoinneissa voidaan saada tietoa tarvittavista lisätoimenpiteistä. Toimittaja-auditointeja tehdään suurimmille toimittajille vuosittain, muuten riskiperusteisesti. YIT:n hankinnan muuttuessa kategoriseksi, tehdään alan toimijoihin liittyvät riskiarviot jatkossa kategoria- ja toimittajakohtaisesti.

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE# YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN VALINTA JA SEURANTA

Kategoriakohtaisessa riskiarviossa huomioidaan myös riskit esimerkiksi YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteiden toteutumisen, lainsäädännön ja ihmisoikeuksien rikkomuksien osalta. Näiden riskiarvioiden pohjalta tehdään päätökset auditoitavista toimittajista, Hankinnan johto määrittelee auditointitarpeet ja auditoinnit toteuttavat ensisijaisesti hankintahenkilöt ja tarvittaessa niihin osallistuu työmaahenkilöstö. Auditointien kautta seurataan toimintaperiaatteiden toteutumista ja tunnistetaan mahdollisia epäkohtia. Jos epäkohtia havaitaan, nämä pyydetään korjaamaan. Auditointien toteutumisesta vastaa hankinnan johto. Auditoinneilla ja taustatarkastuksilla pyritään varmistumaan yhteistyökumppanin sosiaalisen vastuun tilasta ja tunnistamaan mahdollisia epäkohtia, jotta ne voidaan korjata ja parantaa työntekijöiden oikeuksien toteutumista. YIT pyrkii arvioimaan kaikki toimittajansa. Auditoinneissa seurataan mm. asetettujen kieltojen ja ohjeiden noudattamista. YIT:n toimittajatapaamiset ovat tilaisuuksia, joissa yhdessä toimittajan kanssa voidaan kehittää yhteistyötä, jakaa parhaita käytäntöjä, käydä läpi ajankohtaisia asioita sekä esittää muutosehdotuksia ja varmistaa että toimittajan toiminta noudattaa ihmisoikeusperiaatteita. YIT seuraa ja ohjaa yhteistyökumppaneidensa toimintaa auditointien ja toimittajatapaamisten kautta. Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan lainsäädännön noudattamisen, torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja varmistamaan hankintaketjun läpinäkyvyyden parantamisen.

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

YIT seuraa toimialalla käytävää yleistä keskustelua ja tutkimuksia. Lisäksi YIT tapaa ja konsultoi asiantuntijatahoja, kuten HEUNIa, tarvittaessa. YIT toimii myös verkostoissa (esim. FIBS, Rakennusteollisuus RT), joissa on mahdollisuus jakaa tietoa myös ihmisoikeustilanteesta ja esiin nousseista haasteista. Tämän toimenpiteen on tarkoitus tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. YIT pyrkii sidosryhmäyhteistyöllä varmistamaan, että yhteistyökumppanit noudattavat kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä kuten työlainsäädäntöä käymällä monipuolista vuoropuhelua sidosryhmien edustajien kanssa.

YHTEISTYÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KANSSA

YIT tekee tiivistä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä. Luottamushenkilöt käyvät työmaavierailuilla, joissa he voivat keskustella suoraan arvoketjun työntekijöiden kanssa heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan sekä kuulla heidän huolenaiheitaan ja parannusehdotuksiaan. Myös työmailla työskentelevät arvoketjun työntekijät voivat tarvittaessa olla yhteydessä luottamushenkilöihin, jotka selvittävät asiaa ja edistävät sitä yhdessä hankintatiimin kanssa, jotta negatiiviset vaikutukset saadaan korjattua. YIT pyrkii yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa varmistamaan, että yhteistyökumppanit noudattavat ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia esimerkiksi sopimuskäytäntöjen ja työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessien avulla.

EETTINEN ILMOITUSKANAVA (YIT Ethics Channel)

YIT:llä on käytössä eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille, mukaan lukien arvoketjun työntekijät, joita rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Eettinen toimikunta tutkii kaikki eettisen ilmoituskanavan kautta esiin tulleet huolenaiheet. Toimintatapoja voidaan tarvittaessa muuttaa ilmoituksista saatavan tiedon perusteella. YIT pyrkii eettisen ilmoituskanavan avulla tunnistamaan omassa toiminnassaan esiintyvät epäkohdat tai rikkomukset, kuten työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyt. Lisää eettisestä ilmoituskanavasta voi lukea tämän osion kohdasta Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. YIT:n toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille on ohjeistettu, että yhteistyökumppanien henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta ilmoituskanavaan. Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppani sitoutuu esiin tulleen tapauksen selvitysprosessiin.

IHMISOIKEUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kattavalla ihmisoikeusvaikutusten arvioinnilla YIT on tunnistanut toimintansa keskeisimmät vaikutukset arvoketjussa. Jatkossa ihmisoikeusvaikutusten arviointia tullaan tekemään säännöllisemmin ja ulottamaan myös materiaalitoimitusketjuun.

TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSTOIMENPITEET

Terveys- ja turvallisuustoimenpiteillä tavoitellaan tapaturmatonta työpaikkaa, jossa työntekijät voivat hyvin. Työmailla työturvallisuustoimenpiteet ja -käytännöt edistävät yhtä lailla oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden työturvallisuutta. Näillä toimenpiteillä pyritään lieventämään rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä, joille myös arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Lue lisää arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

114
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ennakoivat toimenpiteet

Työympäristön turvallisuutta edistetään järjestelmällisesti ennakoivilla toimilla kuten perehdytyksillä, turvallisuussuunnittelulla, turvavarteilla, turvallisuushavainnoinnilla, johdon työmaakäynneillä. YIT pyrkii jatkuvasti edistämään ennakoivia toimenpiteitä turvallisuudenhallinnan kehittämiseksi.

Perehdytys, työturvallisuussuunnitelmat ja koulutus

Ennen kuin yhteistyökumppanit voivat työskennellä Suomen YIT:n työmailla, heidän on suoritettava ennakkoperehdytys ja työmaakohtainen perehdytys sekä varmistettava, että heillä on voimassa tarvittavat työluvat. YIT:n työterveys- ja turvallisuusvaatimukset ja - käytännöt koskevat myös yhteistyökumppaneita. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että yhteistyökumppaneiden työnjohto ja työntekijät laativat yhdessä työvaiheen turvallisuussuunnitelman (TTS) jokaiselle uudelle työvaiheelle tai työlajille. Lisäksi yhteistyökumppaneilta edellytetään työvaihekohtaisen pölynhallintasuunnitelman laatimista ja Yleisten työturvallisuusvaatimusten noudattamista YIT:n työmailla. YIT järjestää muun muassa työmaatoimihenkilöille suunnattua työturvallisuusjohtamisen valmennusta. Turvallisuussuunnittelu toteutetaan kaikissa työkohteissa yhteisten riskienhallinnan käytäntöjen mukaisesti.

Turvavartit

Työturvallisuushavainnot

YIT:n projekteilla kaikilla työntekijöillä ja vierailijoilla on mahdollisuus raportoida työturvallisuudessa havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia sekä positiivisia havaintoja mobiilijärjestelmän kautta. Turvallisuushavaintojen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä havainnoimaan toimintaympäristöään, parantaa työympäristön turvallisuutta ja ehkäistä tapaturmia. Kaikki raportoidut epäkohdat ja puutteet korjataan. Turvallisuushavainnot käsitellään työmaan henkilöstön kesken viikkopalavereissa ja turvavarteissa. Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja niitä seurataan jatkuvasti ja käsitellään linjaorganisaatiossa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa. Merkittävimmät turvallisuushavainnot pyritään jakamaan yli organisaatiorajojen.

Johdon työmaakäynnit

YIT:ssä johdon työmaakäynnit ovat joustava tapa edistää työturvallisuutta, hyvinvointia ja laatua työmailla ja toimistoissa. Näiden käyntien tavoitteena on sitouttaa henkilöstö ja yhteistyökumppanit hyvään työturvallisuuskulttuuriin, lisätä vuorovaikutusta ja luottamusta, oppia arjen riskeistä, poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä jakaa parhaita käytäntöjä. Käynteihin velvoitettuja ovat konsernin ja segmenttien johtoryhmät, maajohtajat ja yksiköiden johtajat. Näiden käyntien toteutumista seurataan säännöllisesti. Käyntejä tekevät myös johtoon kuuluvat henkilöt oma-aloitteisesti.

VAARATILANTEIDEN (LÄHELTÄ PITI -TILANTEIDEN) KIRJAAMINEN, TUTKIMINEN, KORJAAMINEN JA SEURANTA

Jokaista sattunutta työtapaturmaa kohti työpaikalla tapahtuu moninkertainen määrä erilaisia häiriöitä ja vaaratilanteita. Niiden tutkiminen ja oppien jakaminen äärimmäisen tärkeää tapaturmien ehkäisyssä. YIT:llä vaaratilanteet kirjataan, tutkitaan ja käsitellään työmaalla ja linjaorganisaatiossa, sekä tehdään myös tarvittavat korjaamis- tai kehittämistoimenpiteet.

TYÖTAPATURMIEN KIRJAAMINEN, TUTKIMINEN, KORJAAMINEN JA SEURANTA

YIT:n toiminnoissa tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään samaan järjestelmään kuin omienkin työntekijöiden työtapaturmat. Tapaturmia seurataan jatkuvasti ja havaittuihin turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti. Lisää työtapaturmien mittaamisesta voi lukea osiosta S1 - Oma työvoima, Tavoitteet. YIT on Suomessa viime vuosien aikana aktiivisesti kehittänyt valikoitujen kumppanien kanssa turvallisuuskäytäntöjä yhteistyössä, kartoittanut riskejä ja vaaratilanteita tarkemmalla tasolla sekä analysoinut miten eri osapuolet voivat parantaa toimintaansa, jotta työmaiden turvallisuus lisääntyisi entisestään. Näiden toimien tarkoitus on tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille.

MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET

Vuoden 2024 aikana YIT on rakentanut huolellisuusvelvoiteprosessia torjuakseen ja havaitakseen toimitusketjussa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia. Prosessi otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana.# YIT:ssä on vuonna 2022 tehty ihmisoikeusvaikutusten arviointi ja sen pohjalta tehty korjaavia toimenpiteitä.

YIT raportoi kaikkien väärinkäytösselvitysten määrän sekä YIT eettisen ilmoituskanavan kautta saadut ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset. Vuoden 2024 aikana arvoketjun työntekijöihin liittyvien väärinkäytösselvityksien määrä oli 20. Nämä liittyivät alipalkkaukseen, ylitöihin, kevytyrittäjyyteen tai epäselvyyksiin työehdoissa. Yksikään selvityksistä ei johtanut rikosoikeudelliseen kanteeseen. Viisi selvitetyistä tapauksista johti joko yhteistyösopimuksen purkamiseen tai yhteistyökumppanin käyttökieltoon. Muut tapaukset selvitettiin yhteistyössä ja korjaavat toimenpiteet suoritettiin onnistuneesti.

RESURSSIT

YIT on osoittanut arvoketjun työntekijöiden oikeuksiin hallintaan henkilöresursseja. Resurssit ovat vastuullisuus- ja toimitusketjun hallinta -tiimeissä yhteensä 3 henkilöä. Lisäksi myös yhtiön muiden henkilöiden työaikaa käytetään arvoketjun työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen.

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄ RISKIENHALLINTA

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ohjaa YIT:n hallituksen hyväksymä voimassa oleva riskienhallintapolitiikka, jossa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja toimenpidesuunnittelu tehdään konsernin vastuullisuuspolitiikan ja riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana henkilöstöhallinnon ja hankinnan yleisiä prosesseja ja toimintatapoja sekä projektitasoisesti että konsernitasoisesti. Operatiivisten ja strategisten riskien hallintaprosessissa arvoketjun työntekijöihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet käsitellään riskikohtaisesti soveltuvalla tasolla YIT:n voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

115
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

S4–KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Oma toiminta

Ihmiset

Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien turvallisuus	Positiivinen vaikutus Terveys ja turvallisuus	Jos YIT:n tuotteet ovat turvallisia ja terveellisiä, lisää se tuotteiden haluttavuutta, mikä lisää myyntiä. Hyvät terveys- ja turvallisuusominaisuudet varmistetaan hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja välttämällä tuotteissa vaarallisia aineita.

116
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

YIT:n asiakas- ja käyttäjäkunta on hyvin laaja. Asuntokaupassa tavallisin asiakas ja ostaja on yksityishenkilö, joka on samalla asunnon käyttäjä. Asuntoja myydään myös sijoittajille, jotka yleensä vuokraavat asunnot. Tällöin asunnon käyttäjä on vuokralainen ja omistaja sijoittaja. Toimitila- ja infrarakentaminen on lähes aina yritysten välistä kauppaa, jolloin asiakas ja ostaja on kaupallinen yritys, yhteisö tai julkinen taho. Käyttäjiä ovat esimerkiksi toimistotaloissa yritysten työntekijät, kauppakeskuksissa asiakkaat ja infrarakentamisessa tien käyttäjät. Tähän tiedonantovaatimukseen on sisällytetty vain sellaiset kuluttajat ja loppukäyttäjät, jotka ostavat tai käyttävät YIT:n valmistamia tuotteita. Sen sijaan tiedonantovaatimukseen ei kuulu arvoketjun alkupään osapuolet, kuten aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat tai muut rakentamiseen osallistuvat tahot, kuten suunnittelijat ja konsultit.

TAVOITTEET

YIT:llä ei ole ESRS:n mukaisia tavoitteita. Sen sijaan YIT seuraa kaikissa maissa ja toiminnoissa asiakastyytyväisyyttä monella eri tapaa, joista tärkein on asiakkaiden nettosuositteluindeksi eli Net Promoter Score (NPS). Muita asiakastyytyväisyyden seurantatapoja ovat erilaisista palavereista, sähköisistä yhteydenottokanavista, henkilökohtaisista asiakaspalautekeskusteluista ja asiakastyytyväisyyskyselyistä saatu palaute. Asumisen liiketoiminnassa YIT Plus -järjestelmä toimii jatkuvana ja ensisijaisena palautekanavana asiakkaille. Business to business -liiketoiminnoissa käytetään rakentamisen aikana Pulssi-asiakastyytyväisyyskyselyä (NPS). Yhteydenotot asiakkaisiin tehdään joko YIT:n omana työnä tai ulkopuolisen toimijan kautta. Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvien viranomaisvaatimusten, ohjeiden ja hyvien käytänteiden noudattamista seurataan erilaisilla työmaatarkastuksilla, itseluovutuksilla ja viranomaistarkastuksilla. Tarkastukset suorittaa joko YIT:n oma henkilöstö, aliurakoitsija, tavarantoimittaja, viranomainen tai tilaajan edustaja joko yksin tai ryhmänä. Suurimmasta osasta tarkastuksia tehdään muistiot tai niistä saatu seurantatieto tallennetaan sähköiseen järjestelmään.

Nettosuositteluindeksi (NPS) ja laadintaperiaate

Mitä korkeampi NPS-tulos on, sitä tyytyväisempiä asiakkaat ovat YIT:n tuotteisiin myös turvallisuus- ja terveellisyysnäkökohdat huomioiden. Palautekyselyt lähetetään kaikille asiakkaille, ja konsernin tavoite NPS-luvulle vuonna 2024 oli vähintään 52. Tämä tavoite on jatkuva, eikä sillä ole tiettyä perusarvoa, perustamisvuotta tai välitavoitetta. NPS:n laskemiseen tarvittava data kerätään asiakaspalautteista luovutusvaiheessa. Isoissa projekteissa myös asiakkaiden kvartaaleittain antama palaute vaikuttaa NPS:ään. NPS-menetelmässä asiakkailta kysytään yksi kysymys: "Kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä yritystä ystävälle tai työtoverille?". Tämä kysymys ennustaa asiakkaiden halukkuutta ostaa uudelleen ja suositella yritystä muille. Asiakkaat vastaavat asteikolla 0–10. Vastaukset luokitellaan seuraavasti: arvostelijat (0–6), passiiviset (7–8) ja suosittelijat (9–10). NPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden osuudesta (% kaikista vastaajista) arvostelijoiden osuus (% kaikista vastaajista). Projektiliiketoiminnassa konsernin yhteinen mittauspiste on kohteen luovutushetki. Kyselyn suorittaa joko ulkopuolinen toimija tai YIT itse. Tarkassa kyselyhetkessä on pieniä paikallisista käytännöistä johtuvia eroja. Laskennassa ei ole käytetty estimaatteja, eikä laskentaa ole varmennettu tai validoitu ulkopuolisen tahon toimesta. YIT-konsernin painotettu NPS tulos vuosilta 2021-2024 on esitetty taulukossa. Indeksin tavoitearvo on 52 ja perusjakso on vuosi.

Nettosuositteluindeksi (NPS)	2021	2022	2023	2024
YIT Konserni, painotettu NPS	47,9	49,3	52,0	56,8

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n toimintaa koko konsernissa ohjaavat YIT:n arvot, YIT:n johtamisen periaatteet, YIT Code of Conduct, YIT:n vastuullisuuspolitiikka sekä GDPR. Konsernitason vastuullisuuspolitiikassa on linjattu YIT:n sitoutumisesta YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettujen perusoikeuksien noudattamiseen ja edistämiseen. YIT:n vastuullisuuspolitiikassa on myös sitouduttu hallitsemaan olennaisimpia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. YIT on tunnistanut terveyden ja turvallisuuden loppukäyttäjien kannalta keskeisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi ja positiiviseksi vaikutukseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että YIT:n rakennukset ja infrakohteet täytyy rakentaa tavalla, joka turvaa loppukäyttäjien oikeuden terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Rakennusten on oltava kestäviä ja terveellisiä asukkaille. Tämä sisältää esimerkiksi ilmanvaihdon, esteettömyyden ja paloturvallisuuden. YIT:n toimintamaiden laki asettaa osaltaan terveys-, turvallisuus- ja laatuvaatimukset uusille rakennuksille. YIT:n rakennusten suunnittelussa huomioidaan myös esteettömyys, jotta liikuntarajoitteiset henkilöt voivat käyttää rakennuksia ja asua niissä ilman kohtuutonta haittaa. Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvien viranomaisvaatimusten, ohjeiden ja hyvien käytänteiden noudattamista seurataan erilaisilla työmaatarkastuksilla, itseluovutuksilla ja viranomaistarkastuksilla. Tarkastukset suorittaa joko YIT:n oma henkilöstö, aliurakoitsija, tavarantoimittaja, viranomainen tai tilaajan edustaja yksin tai ryhmänä. Suurimmasta osaa tarkastuksista tehdään muistiot tai niistä saatu seurantatieto tallennetaan sähköiseen järjestelmään. Rakennusten tulee täyttää kaikki tarvittavat paloturvallisuusmääräykset ja muut turvallisuuteen liittyvät normit, kuten rakenteiden kestävyys ja turvallinen sähköjärjestelmä. Rakennusmateriaalien ja rakenteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä loppukäyttäjille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei rakennusmateriaaleissa käytetä vaarallisia aineita, jotka voisivat aiheuttaa terveyshaittoja (esim. asbesti tai myrkylliset kemikaalit). Infrastruktuurin ja julkisten rakennusten osalta varmistetaan, että ne täyttävät kansalliset ja kansainväliset turvallisuusstandardit, jolla varmistetaan käyttäjien turvallisuus. Tuoteturvallisuus toteutuu hankkeiden hyvän suunnittelun ja toteutuksen sekä vaatimusten, ohjeiden ja hyvien käytänteiden noudattamisen avulla. Toimintatavat kattavat kaikki kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät. Tuoteturvallisuustyössä onnistumista arvioidaan ensisijassa asiakkailta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Palaute sisältää myös tuotteiden laadun ja tuoteturvallisuuden. Palautetta kerätään YIT:llä projekteissa rakennusaikana sekä segmenttitasolla kampanjaluonteisesti. Rakennusaikana kaikilla työmailla tehdään asiakastyytyväisyys-, henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyjä. Yksikkötasoisia kyselyjä tehdään epäsäännöllisin väliajoin. Tarttumalla palautteessa esiin nousseisiin asioihin YIT toteuttaa toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja niiden parantamiseksi. Tuloksia käydään läpi myös liiketoimintaryhmän ja/tai yksikön johdon kanssa. Läpikäynnin jälkeen palautteiden perusteella johto päättää mahdollisista toimenpiteistä.Tarvittaessa tulokset käydään läpi myös palautteen antajan kanssa. Toimintaperiaatetta sovelletaan kaikissa YIT:n toiminnoissa ja kaikissa maissa. YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä ovat ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteen toteuttamisesta. YIT toimii kaikkien rakennusalaa koskevien relevanttien säädösten ja ohjeiden mukaan, jotka asettavat tarkat raamit rakennusalan terveys- ja turvallisuustyölle. YIT:llä ei ole 117YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE raportointivuonna tiedossa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita.

YHTEYDENPITO KULUTTAJIEN JA LOPPUKÄYTTÄJIEN KANSSA

YIT:n pääasiallinen tapa pitää yhteyttä erilaisiin viranomaisiin, asiakkaisiin, käyttäjiin ja sidosryhmiin ovat erilaiset palaverit, sähköiset yhteydenottokanavat ja henkilökohtaiset keskustelut. Lisäksi palautetta saadaan asiakastyytyväisyyskyselyiden ja -kanavien kautta. Yleensä yhteydenotot ja asiakastyö hoidetaan YIT:n omana työnä. Kiiretilanteissa saatetaan turvautua myös yhteistyökumppanien apuun.

Asumisen liiketoiminnassa YIT:n ensisijainen palautekanava yksittäiselle palautteelle on YIT Plus -järjestelmä. Business to business -liiketoiminnassa palautetta kerätään säännöllisissä kokouksissa asiakkaiden kanssa. Suoraa palautetta otetaan vastaan myös puhelimella, sähköpostilla tai muulla viestimellä.

YIT kerää palautetta eri toiminnoissaan asiakaspolun ja rakentamisen eri vaiheissa. Näitä vaiheita ovat projektien myyntivaihe, projektin luovutus, palvelujakson aika ja takuukorjausvaihe. Business to business -liiketoiminnoissa tehdään lisäksi luovutusvaiheen kysely hankkeen lopuksi.

Infran ja toimitilojen osalta YIT:n asiakkaat ovat pääosin organisaatioita. Sen vuoksi prosessia suoraan yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ei ole määritetty. Tilaajat huolehtivat yhteydenpidosta omien prosessiensa mukaisesti ja ovat tarvittaessa yhteydessä YIT:hen.

Osana asiakastyötä Business to business -liiketoiminnoissa käytetään säännöllisesti myyntivaiheen ja luovutusvaiheen asiakastyytyväisyyskyselyiden lisäksi Pulssi-kyselyä. Pulssi-kysely on kehitetty parantamaan asiakastyytyväisyyttä projekteilla rakentamisen aikana. Kysely tehdään web-lomakkeella kahdesta neljään kertaan vuodessa, ja sen tavoitteena on kartoittaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä rakentamisen aikana.

Palautteet kerätään joko YIT:n omana työnä tai ulkopuolisen toimijan avulla. Ensisijainen vastuu palautteen kysymisestä on projektihenkilöstöllä. Projektikohtaiset kyselyt rakennusaikana ja hankkeen lopussa tehdään pääsääntöisesti puhelinhaastatteluna, joko YIT:n omana työnä tai yhteistyökumppanin avulla.

Asiakaspalaute raportoidaan YIT:n portaalissa ja eri projektien saama palaute on laajasti nähtävissä koko YIT:ssä. Yksittäiset palautteet tai niistä tehdyt yhteenvedot käsitellään yksiköiden, divisioonien ja segmenttien johtoryhmissä. Projekteilla on velvollisuus selvittää merkittävät poikkeukset tuloksissa ja kehittää liiketoimintaa niiden pohjalta. Heikosta palautteesta tiedotetaan tärkeimpien asiakkaiden tai muiden tahojen osalta asiasta vastaavalle henkilölle, joka käsittelee palautteen kyseisen osapuolen kanssa.

YIT Oyj:n hallituksella, toimitusjohtajalla ja konsernin johtoryhmällä on ylin operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa. YIT arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta asiakaspalautteiden avulla. YIT:llä ei ole erityisiä toimia, joilla saadaan käsitys sellaisten kuluttajien näkemyksistä, jotka voivat olla alttiita vaikutuksille.

PROSESSIT JA KANAVAT KULUTTAJILLE JA LOPPUKÄYTTÄJILLE

Saatujen palautteiden ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten valmistuttua kohteen projektihenkilöstö kutsutaan yhteiseen palautteen läpikäyntipalaveriin. Palaverissa analysoidaan tulokset, kirjataan havainnot, päätetään korjaavista toimenpiteistä ja sovitaan mahdollisista yhteydenotoista asiakkaisiin, jotka ovat toivoneet sitä. Toisinaan tuloksia käydään läpi laajemmin projektiin osallistuneiden asiakkaiden kanssa.

YIT:llä on käytössä seuraavat kanavat, joiden avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan:

Jatkuvana palautekanavana kuluttajakaupassa on YIT Plus -järjestelmä, jonka YIT on itse perustanut ja ylläpitää. Asiakas saa käyttöönsä YIT Plus -sähköisen palvelukanavan ja hänet ohjataan ensisijaisesti käyttämään sitä. YIT Plussassa asiakas saa yhteystiedot, joiden avulla hän voi ottaa yhteyttä YIT:n paikalliseen organisaatioon.
Business to business -kaupassa palaute kerätään myynti- ja luovutusvaiheen asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä Pulssi-kyselyllä, jotka on kuvattu aiemmin.
Palautetta voi antaa myös puhelimitse, kirjepostilla, sähköpostilla ja muilla sähköisillä viestimillä, jotka ovat ulkoisen osapuolen perustamia ja ylläpitämiä. Suomessa on lisäksi käytettävissä yleinen palautelomake YIT:n internetsivuilla. Baltiassa ja CEE-maissa internetsivuilla annetaan yleiset yhteystiedot, joiden kautta kuluttajat voivat ottaa yhteyttä YIT:n paikalliseen organisaatioon.
Eettiset ilmiannot tehdään YIT Ethics Channelin eli WhistleB Whistleblowing Centre -ilmiantokanavan kautta ja se löytyy useimmilta YIT:n internetsivuilta. Ohjelma on ulkoisen osapuolen perustama ja ylläpitämä.

Kuluttaja- ja yrityskaupassa asiakkaille kerrotaan projektin luonteesta riippuen jo oston yhteydessä, että heihin ollaan yhteydessä palautteen keräämistä varten pääosin neljässä vaiheessa: myynti-, rakennus- (vain B2B), luovutus- ja takuuaikana. Jokaisella organisaatiotasolla seurataan asiakaspalautteita säännöllisesti, ja tarvittavat korjaustoimenpiteet käynnistetään niiden perusteella. Lisäksi projektihenkilöstöä on ohjeistettu kannustamaan asiakasta vastaamaan kyselyihin esimerkiksi sopimalla purkutilaisuuksia kyselyn toteuttamisen jälkeen. Joskus tulokset käydään läpi myös sidosryhmien kanssa.

Asiakkaat saavat tiedon palauteprosessista, ja heille tarjotaan mahdollisuus YIT:n puolelta yhteydenottoon palautteen perusteella. Muissa asioissa asiakas voi olla yhteydessä muiden palautekanavien kautta. Asiakaspalautteen toimintaperiaatteet on määritetty YIT:n johtamisjärjestelmässä sekä jokaisen projektin asiakashoitosuunnitelmassa. YIT arvioi ainoastaan vastausprosenttien perusteella, kuinka hyvin kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat tietoisia näistä prosesseista. YIT on sitoutunut suojelemaan ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta voi lukea lisää osiosta G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

TOIMENPITEET

Suomessa asiakashoidon toimenpiteenä on laatia asiakashoitosuunnitelma, jossa on mietitty, kirjattu ja suunniteltu se, miten asiakassuhde kaikkinensa projektilla hoidetaan. Muissa maissa tämä suunnitelma on ohjeellinen. Lisäksi YIT:llä on käytössä asiakaspalvelutoiminto Slovakiassa, Puolassa ja Tsekissä.

Projektitasolla toimenpidesuunnitelmat tehdään saadun palautteen perusteella. Yksikkö-, divisioona- ja segmenttitasolla palautteita seurataan osana business review -raportointikäytäntöjä, ja toimenpiteet sovitaan havaintojen perusteella.

Ennen kohteen luovutusta ja kohteeseen muuttoa YIT antaa ostajalle ja käyttäjälle ohjeistukset ja käyttöopastukset muun muassa jätteiden lajittelusta sekä energian- ja vedensäästöstä. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tarkastaa luovutettava kohde ja esittää opastus- ja korjauspyynnöt ennen muuttoa sekä muuton jälkeen kahden vuoden ajan luovutuksesta. Tarkka toimintamalli on maakohtainen lainsäädännön ja vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti.

118YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Jos YIT:n myymässä tuotteessa on korjattavaa, hoitaa YIT korjausvelvoitteensa ja tarvittaessa tarjoaa asiakkaalle ja käyttäjälle mahdollisuuden väliaikaisiin tiloihin. Kuluttajakaupassa YIT järjestää asukasillan tai asukastapahtumia, jotta tulevilla asukkailla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja nostaa esille haluamiaan asioita. Yritysten välisessä kaupassa asiakastyö muodostuu asiakaskohtaamisista sekä asiakkaaseen kohdistuvista toimenpiteistä asiakkaan ostopolun varrella.

Asiakaspalautteet käsitellään projektitason lisäksi myös yksikkö-, divisioona- ja segmenttitasoilla kootusti johdon katselmuksen yhteydessä. Näiden perusteella valitaan kehitettävät kohteet ja niiden toteutumista seurataan. Asiakaspalautteiden perusteella voidaan laittaa liikkeelle yksittäisiä kehitystoimenpiteitä tai laajempia kehityshankkeita, esimerkkinä asumisen Suomen liiketoiminnan "Hyvän kodin elementit" -projekti. Näillä toimenpiteillä vaikutetaan positiivisesti asiakaslaatuun.

Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus vierailla työmaalla sekä rakennusvaiheessa että ennen luovutusta, Asiakkaan palautteen perusteella sovitaan ja korjataan mahdolliset virheet ja puutteet. Lisäksi osassa konsernia on käytössä itselle luovutus -toimintamalli, jossa kohteen tarkastavat YIT:n omat henkilöt ennen asiakkaalle luovutusta. Myös erilaiset viranomais-, tavarantoimittaja-, aliurakoitsija- ja konsulttitarkastukset varmistavat hyvän laadun.

Ennen lopullisen kaupan tekemistä kaikki kuluttaja- ja yritysasiakkaina olevat henkilöt ja yritykset tarkistetaan sen varalta, ettei taho ole liiketoimintakiellossa kansallisella tai kansainvälisellä pakotelistalla tai epäiltynä rahapesusta, rikoksesta tms. Jos näin on, YIT kieltäytyy kaikesta kanssakäynnistä kyseisen tahon kanssa.

Asiakkailta saadut reklamaatiot ja palautteet tutkitaan, minkä lisäksi palautteiden käsittelyssä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Kaikki aiheelliset reklamaatiot korjataan, jotta asiakkaalle ei aiheudu vahinkoa.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Hallintotapatiedot

G1–LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Oma toiminta arvoketju

Ihmiset

| Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Kuvaus # KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Yhtiön kaiken toiminnan ja työskentelytapojen lähtökohtana ovat YIT:n arvot sekä johtamisen periaatteet ja kulttuurin kulmakivet. Ne luovat vahvan perustan yhteisen yrityskulttuurin rakentamiselle ja yhtenäisten toimintatapojen omaksumiselle. ”YIT Code of Conduct – tapa toimia yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaisesti” -ohjeistus konkretisoi sitä, mitä yhtiön arvojen noudattaminen tarkoittaa toimittaessa eri sidosryhmien kanssa. YIT Code of Conduct -dokumentista löytyy yhtiön toimintaa ohjaavat periaatteet suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Dokumentista löytyy myös toimintaperiaatteiden noudattamiseen ja rikkomuksista ilmoittamiseen liittyvää tietoa. Jokaiselta YIT:läiseltä odotetaan toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa kaikissa tilanteissa. Nykyajan toimintaympäristössä ei enää riitä, että toimitaan ainoastaan lakien mukaan. Siksi YIT on yhteisesti määritellyt arvot ja johtamisen periaatteet, jotka luovat perustan kaikelle päivittäiselle työlle. YIT on myös määritellyt Code of Conduct -toimintaperiaatteet, jotka auttavat tekemään oikeita valintoja jokapäiväisessä työssä. Yhtiönä YIT on luvannut noudattaa toimintaperiaatteitaan, ja lupauksen lunastamiseen tarvitaan kaikkia. YIT Code III on kaikille YIT:läisille yhteinen ja sisällöltään yhdenmukainen verkkokoulutus, jonka avulla käydään läpi konkreettisia tilanteita ja saadaan tukea arvopohjaiseen päätöksentekoon. Arkisia tilanteita pohditaan arvojen ja YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteiden valossa: Miten toimitaan? Miten pitäisi toimia? Mihin valinnat perustuvat? Pitäisikö tehdä toisin? YIT Code III -koulutus suoritetaan verkossa työaikana. Koulutuksen läpikäynti kestää noin 20 minuuttia ja se sisältää tilanneharjoituksia sekä lopputestin. Koulutuksen harjoituksiin ja testikysymyksiin voi vastata useamman kerran ja koulutuksen sisältöön voi palata myöhemminkin. Jokaisen YIT:läisen tulee läpäistä verkkokoulutus - tehtävästä, asemasta tai paikasta riippumatta. YIT arvioi, että sen toiminnoista projektitoiminnot saattaisivat olla altteimpia korruptiolle tai lahjonnalle. Code of Conduct -koulutus kattaa 100 % kaikista YIT:n toiminnoista, sisältäen myös mahdolliset riskitoiminnot. Code of Conduct -koulutuksen suorittaminen on pakollista tehtävästä, asemasta, paikasta tai maasta riippumatta. Jokainen työntekijä on vastuussa periaatteiden noudattamisesta, ja esihenkilöiden on varmistettava, että heidän alaisensa toimivat ohjeiden mukaisesti. YIT:n johto ja konsernin johtoryhmä ovat ohjeistaneet kaikki liiketoimintayksiköt ottamaan periaatteet käyttöön ja valvomaan niiden noudattamista. Code of Conduct -koulutusta on tarjolla ja annetaan tarvittaessa myös hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille. Johto seuraa koulutussuorituksia, ja esihenkilöille sekä henkilöstöhallintoon menee tieto koulutuksen läpäisseistä henkilöistä. Yksittäisiä vastauksia tai testituloksia ei seurata. Uudet YIT:läiset suorittavat YIT Code III:n perehdytyksen yhteydessä. Menettelyt mahdollisten korruptio- tai lahjontaväitteiden tai -tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi on kuvattu keskeisiltä osin yhtiön YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteiden avulla ehkäistään, havaitaan ja käsitellään mahdollisia korruptio- tai lahjontaväitteitä tai -tapauksia sekä ehkäistään em. asioista aiheutuvia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhtiölle tai sidosryhmille.

KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET

Vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia ei raportointikaudella ole ilmennyt. Näin ollen toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomiseen puuttumiseksi ei ole ollut tarpeen suorittaa, eikä keskeisistä toimista tai niiden odotetuista tuloksista ole ollut tarpeen tehdä luetteloa. Edellä mainitusta syystä tietoja keskeisten toimien soveltamisalasta, maantieteellisestä alueesta, toimien suorittamisen aikahorisonteista tai keskeisistä korjaavista toimenpiteistä ei ole tarpeen listata.

Kestävyysraportin liitetiedot

Liite 1. LUETTELO EU:N LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHDETUISTA MONIALAISTEN JA AIHEKOHTAISTEN STANDARDIEN TIETOPISTEISTÄ

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS 2 GOV-1 21 kohdan d alakohta	Hallituksen sukupuolijakauma	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 13	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	38
ESRS 2 GOV-1 21 kohdan e alakohta	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II			Olennainen	38
ESRS 2 GOV-4 30 kohta	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 10			Olennainen	127
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 9	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 14	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 40 kohdan d alakohdan iv alakohta	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II			Epäolennainen
ESRS E1-1 14 kohta	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä	Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta			Epäolennainen
ESRS E1-1 16 kohdan g alakohta	Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot ulkopuolelle suljetut yritykset	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Epäolennainen	123
ESRS E1-4 34 kohta	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla	Olennainen	66
ESRS E1-5 38 kohta	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5			Olennainen	70
ESRS E1-5 37 kohta	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5			Olennainen	70
ESRS E1-5 40–43 kohta	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6			Olennainen	70
ESRS E1-6 44 kohta	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Liitteen I taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta	Olennainen	69
ESRS E1-6 53–55 kohta	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta	Olennainen	70
ESRS E1-7 56 kohta	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset	Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta			Epäolennainen
ESRS E1-9 66 kohta	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9 66 kohdan a alakohta	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9 66 kohdan c alakohta	Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski			Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Tiedonantovaatimus	Tietopiste Kuvaus	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
alakohta Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus	Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024	ESRS E1-9 69 kohta	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa	Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II	Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024	ESRS E2-4 28 kohta	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E- PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
ESRS E3-1 9 kohta	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7	Olennainen	84
ESRS E3-1 13 kohta	Kohdennetut toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8	Epäolennainen
ESRS E3-1 14 kohta	Merien ja valtamerten kestävyys	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12	Olennainen	84
ESRS E3-4 28 kohdan c alakohta	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2	Olennainen	84
ESRS E3-4 29 kohta	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1	Olennainen	84
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta		Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7	Olennainen	48
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta		Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10	Olennainen	48
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta		Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14	Olennainen	48
ESRS E4-2 24 kohdan b alakohta	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11	Epäolennainen
ESRS E4-2 24 kohdan c alakohta	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12	Epäolennainen
ESRS E4-2 24 kohdan d alakohta	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15	Olennainen	87
ESRS E5-5 37 kohdan d alakohta	Kierrättämätön jäte	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13	Olennainen	95
ESRS E5-5 39 kohta	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9	Olennainen	94
ESRS 2 – SBM-3 – S1 14 kohdan f alakohta	Pakkotyötapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13	Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 14 kohdan g alakohta	Lapsityövoimatapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12	Epäolennainen
ESRS S1-1 20 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11	Olennainen	99
ESRS S1-1 21 kohta	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Epäolennainen
ESRS S1-1 22 kohta	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11	Epäolennainen
ESRS S1-1 23 kohta	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1	Olennainen	98
ESRS S1-3 32 kohdan c alakohta	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5	Olennainen	101
ESRS S1-14 88 kohdan b ja c alakohta	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen	105
ESRS S1-14 88 kohdan e alakohta	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3	Siirtymäsäännös, ei julkaista 2024
ESRS S1-16 97 kohdan a alakohta	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen	105
ESRS S1-16 97 kohdan b alakohta	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8	Olennainen	105
ESRS S1-17 103 kohdan a alakohta	Syrjintätapaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7	Olennainen	103
ESRS S1-17 104 kohdan a alakohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta	Olennainen	103
ESRS 2 – SBM-3 – S2 11 kohdan b alakohta	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13	Olennainen	49
ESRS S2-1 17 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11	Olennainen	109
ESRS S2-1 18 kohta	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4	Olennainen	108
ESRS S2-1 19 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS S2-1 19 kohta	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Epäolennainen
ESRS S2-4 36 kohta	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14	Olennainen	114
ESRS S3-1 16 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11	Epäolennainen
ESRS S3-1 17 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS S3-4 36 kohta	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14	Epäolennainen
ESRS S4-1 16 kohta	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11	Olennainen	116
ESRS S4-1 17 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta	Olennainen	118
ESRS S4-4 35 kohta	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14	Olennainen	118
ESRS G1-1 10 kohdan b alakohta	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 15	Olennainen	120
ESRS G1-1 10 kohdan d alakohta	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6	Epäolennainen
ESRS G1-4 24 kohdan a alakohta	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 17	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II	Olennainen	121
ESRS G1-4 24 kohdan b alakohta	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 16	Olennainen	120

Liite 2. DUE DILIGENCE

Due Diligence -prosessin pääkohdat	Kohdat kestävyysraportissa
Due diligence -periaatteiden sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2, GOV-1 JA GOV-2
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	ESRS 2, GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	ESRS 2, SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Vuorovaikutus asianomaisten sidosryhmien kanssa
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset
ESRS 2, MDR-P	Vastuullisuuspolitiikka
ESRS 2, MDR-P	YIT Code of Conduct
ESRS 2, IRO-1	Kaksoisolennaisuusanalyysi
ESRS 2	Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille
S1	Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa
S1	Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja kanavat huolenaiheiden esiintuomiseksi
S2	Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2	Toimenpiteet
S4	Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa; Prosessit ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2, SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	ESRS 2, IRO-1
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	E1

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	3, 4	1 820	2 163
Liiketoiminnan muut tuotot	7	27	57
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-200	-47
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-271	-353
Ulkopuoliset palvelut		-909	-1 234
Henkilöstökulut	9	-264	-310
Liiketoiminnan muut kulut	8	-217	-207
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset	29	-10	-1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17	1	13
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	-33	-29
Liikevoitto		-55	51
Rahoitustuotot	7	7	5
Kurssierot (netto)		-2	-5
Rahoituskulut		-68	-56
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	11	-64	-56
Tulos ennen veroja		-118	-5
Tuloverot	12	6	8
Katsauskauden tulos		-112	3
Katsauskauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-112	3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa
Laimentamaton	13	-0,51	-0,01
Laimennettu	13	-0,51	-0,01

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	2024	2023
Katsauskauden tulos	-112	3
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen	-3	-3
Muuntoerojen muutos	—	4
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä	-3	2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen	1	—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista verojen jälkeen	—	—
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä	1	—
Katsauskauden muut laajan tuloksen erät yhteensä	-2	2
Katsauskauden laaja tulos	-114	5
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-114	5

KONSERNITASE

Milj. euroa	Liite	2024	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	14	19	22
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	16	41	60
Liikearvo	15	248	248
Muut aineettomat hyödykkeet	15	2	3
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	17	59	77
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	18	213	214
Korolliset saamiset	21	63	62
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	34	73
Laskennalliset verosaamiset	19	62	49
Pitkäaikaiset varat yhteensä		741	807
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	1 85	1 417
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	16. 20	218	192
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	181	255
Korolliset saamiset	21	12	12
Tuloverosaamiset		2	2
Rahavarat	22	137	128
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 735	2 006
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	6	18	—
Varat yhteensä		2 475	2 832

Milj. euroa	Liite	2024	2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		150	150
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		586	553
Omat osakkeet		-7	-8
Muuntoerot		5	5
Arvonmuutosrahasto		-2	1
Kertyneet voittovarat		-60	44
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		671	746
Hybridilaina	23	99	99
Oma pääoma yhteensä		770	845
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	1	4
Eläkevelvoitteet	24	2	3
Varaukset	25	78	87
Korolliset velat	26	403	328
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	258	240
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	5	5
Ostovelat ja muut velat	27	28	29
Pitkäaikaiset velat yhteensä		776	695
Lyhytaikaiset velat
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	199	248
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat	4	5	10
Ostovelat ja muut velat	27	432	535
Tuloverovelat		4	5
Varaukset	25	58	54
Korolliset velat	26	214	414
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	18	16
Lyhytaikaiset velat, yhteensä		929	1 282
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	6	11	—
Velat yhteensä		1 705	1 987
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 475	2 832

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-112	3
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	33	29
Muut oikaisut	3	—	—
Rahoitustuotot ja -kulut	11	64	56
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot		-17	-50
Verot		-6	-8
Oikaisut yhteensä		77	28
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		95	17
Vaihto-omaisuuden muutos		235	21
Lyhytaikaisten velkojen muutos		-147	-121
Käyttöpääoman muutos yhteensä		183	-83
Maksetut korot		-69	-57
Muut rahoituserät		-15	-13
Saadut korot		7	4
Saadut osingot		—	—
Maksetut verot		-10	-21
Liiketoiminnan nettorahavirta		60	-139
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		44	10
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta		-3	-6
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti		5	2
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-7	-4
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		—	—
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		2	2
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		—	—
Investoinnit muihin sijoituksiin		—	—
Luovutustulot muista sijoituksista		—	11
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä)		9	4
Korollisten saamisten lisäys	21	-22	-27
Korollisten saamisten vähennys	21	22	11
Investointien nettorahavirta		50	2
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen		110	-137

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Rahoituksen rahavirrat
Osakeanti	32
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26	257	360
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-268	-310
Lyhytaikaisten lainojen nostot	26	67	326
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-172	-260
Vuokrasopimusvelkojen maksut	26	-18	-22
Maksetut osingot	23	—	-38
Rahoituksen nettorahavirta		-102	57
Rahavarojen muutos		8	-81
Rahavarat tilikauden alussa		128	206
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1	2
Rahavarat tilikauden lopussa		137	128

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		150	553	5	1	-8	44	746	99	845
Katsauskauden tulos							-112	-112		-112
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen				-3				-3		-3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen					1			1		1
Muuntoerojen muutos				—				—		—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista verojen jälkeen					—			—		—
Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä				0	-3	1	-2	-2		-2
Kauden laaja tulos yhteensä				0	-3	1	-111	-114		-114
Osakeanti	23		33					33		33
Osakepalkitseminen	9		1				1	1		1
Omien osakkeiden luovutus	23					—		—		—
Vaihtovelkakirjalaina, oman pääoman komponentti			6				6	6		6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			33	0	-3	—	7	39		39
Oma pääoma 31.12.2024		150	586	5	-2	-7	-60	671	99	770# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat laatimisperiaatteet. Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä. Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset kuvataan osana sitä koskevaa liitetietoa.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

YIT on suurin suomalainen rakennusalan palveluja tarjoava yhtiö. YIT kehittää ja rakentaa asuntoja ja asumisen palveluja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi YIT on vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Jatkuvien toimintojen markkina-alueita ovat Suomi, Viro, Liettua, Latvia, Tšekki, Slovakia ja Puola. YIT kertoi tammikuussa 2024 Ruotsin liiketoiminnan alasajosta. Käynnissä olevat projektit arvioidaan saatavan päätökseen vuoteen 2027 mennessä. Vuoden 2023 toisesta neljänneksestä alkaen YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat ja Infra.

Konsernin emoyhtiö on YIT Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki (Suomi) ja sen rekisteröity osoite on Panuntie 11, 00620 Helsinki, Suomi. Emoyhtiö YIT Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy Helsingin pörssissä.

YIT Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7. maaliskuuta 2025 tämän konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön verkkosivuilta viikosta 11/2025 alkaen.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS- tilinpäätösstandardeja täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä tiedot esitetään miljoonina euroina, mutta tietoja esitetään tarvittaessa tarkemmin, jos oikean kuvan antaminen sitä edellyttää.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä eriä, jotka on sovellettavien standardien mukaisesti arvostettu käypään arvoon.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA SEKÄ KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA OLETUKSET

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen, käsitykseen markkinatilanteesta ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden katsotaan olevan järkeviä tilinpäätöksen laatimishetkellä. On mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista ja oletuksista niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä ajantasaiseen tietoon.

Tilinpäätöksen osa-alueet, joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, ovat alla kuvatut. Johdon käyttämää harkintaa, arvioita ja olettamuksia on kuvattu tarkemmin osana siihen kuuluvaa liitetietoa.

Osa-alue
Konsolidointi
Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä
Asiakassopimukset
Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen, omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa
Liikearvo
Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset
Liiketoimintojen myynnit
Ehdollisen vastikkeen arvioiminen
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Eläkevelvoitteet
Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen
Varaukset
Varausten todennäköisyys ja määrä

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö YIT Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, kun sillä on äänimäärästä joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että YIT olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja YIT pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on 20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Myös YIT:n liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa voi tuottaa huomattavaa vaikutusvaltaa. Mikäli YIT:llä on olennaisen liiketoiminnallisen suhteen kautta huomattava vaikutusvalta sijoituskohteessa, huomattava vaikutusvalta päättyy, kun YIT:n liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa päättyy.

Yhteisyrityksiksi luokitellaan yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen osapuolen tai useamman osapuolen kanssa, ja merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän. Luokittelua tehdessään yhtiön johto arvioi järjestelyn tosiasiallisen päätösluonteen sekä sopimukseen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet.

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osakkuus- ja yhteisyritysten omista pääomista mukaan lukien niiden hankinnasta aiheutuneet liikearvot. Mikäli konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappio-osuuksia huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- ja yhteisyritykseen liittyen.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäiset voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti ja ne realisoituvat tuloslaskelmaan, kun palvelu tai tuote siirtyy pois konsernin vaikutusvallasta, sijoituskohde myydään tai se luokitellaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi esimerkiksi huomattavan vaikutusvallan päätyttyä. Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä transaktioista aiheutuvia realisoitumattomia tappioita ei eliminoida. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Yhteiset toiminnot

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Työyhteenliittymä ei ole riippumaton juridinen entiteetti, vaan sen osapuolena olevalla yhtiöllä on sopimuksen mukainen suora vastuu sen toiminnasta ja velvoitteista. Konsortio ei ole juridinen entiteetti. Sopimusoikeudellisesti konsortion osapuolet ovat yhteisvastuullisesti vastuussa asiakkaaseen nähden. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joista YIT omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina. YIT sisällyttää konsernitilinpäätökseen osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista, kuluista, varoista ja veloista sekä rahavirroista.

Oma pääoma ja sen muutokset 2023

Erä	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	150	553	1	4	-8	84	783	99	883
Katsauskauden tulos						3	3		3
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen				-3		-3	-3		-3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen	—	—		—		—	—		—
Muuntoerojen muutos			4			4	4		4
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	—	—	—	—		—	—		—
Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä			4	1		1	2		2
Kauden laaja tulos yhteensä			4	-2		4	5		5
Osingonjako						-38	-38	-38	-38
Osakepalkitseminen					9	1	1		1
Omien osakkeiden luovutus					23	—	—		—
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					32	-37	-37	-38	-37
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen						-6	-6	-6	-6
Oma pääoma 31.12.2023	150	553	5	-1	24	44	746	134	845
YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta. Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto, osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää harkintaa arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja niiden vaikutusta konsolidointiin.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

Taustoitus

Rakentamisella ja rakennetun ympäristön käytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Rakennuksen elinkaaripäästöt muodostuvat rakennuksessa käytettävistä materiaaleista, itse rakentamisesta, rakennuksen käyttövaiheesta sekä sen korjaamisesta, purkamisesta tai muuntamisesta. Käyttövaiheen energiankulutus vastaa YIT:n arvioon perustuen noin 53 % koko asuinrakennuksen elinkaaren päästöistä ja rakennusmateriaalien osuus on noin 37 %.

Sitoumukset

YIT sitoutui marraskuussa 2021 Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Kesäkuussa 2023 SBTi validoi YIT:n päästövähennystavoitteet. YIT:n tavoitteena on vähentää oman toiminnan (Scope 1 ja 2) päästöjä 90 % vuoteen 2030 mennessä ja arvoketjun päästöjä (Scope 3) 30 % vertailuvuoteen 2019 nähden. YIT on julkaissut hiilitiekartan, jonka tavoitteena on ohjata toimintaa ja yksilöidä tärkeimmät toimenpiteet, millä tavoitteet saavutetaan. Päästösitoumuksen osalta ei ole kirjattu varauksia, koska kirjaamisen kriteerit eivät täyty.

Riskit

YIT on tunnistanut ilmastonmuutoksen yhdeksi strategiseksi riskiksi. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa sekä fyysisiä että siirtymäriskejä YIT:lle. Fyysiset riskit kuten sadannan lisääntyminen, tulvat ja pidentyneet hellejaksot voivat aiheuttaa hankkeiden viivästymistä ja kasvattaa kustannuksia. Siirtyminen vähähiilisyyteen puolestaan voi aiheuttaa teknisiä, taloudellisia, markkina ja maineriskejä YIT:lle. On mahdollista, että lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset rakentamisessa muuttuvat nopeasti. Riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa kohdassa Riskit ja riskienhallinta.

Riskien vaikutus tilinpäätökseen

Yllä kuvatuilla riskeillä voi toteutuessaan olla taloudellisia vaikutuksia. YIT on tunnistanut seuraavia tilinpäätöksen osa-alueita, joihin riskeillä voisi olla vaikutusta: vaihto-omaisuus, liikearvo ja projektilaskenta. Näiden lisäksi YIT:llä on oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön, joka on yksittäinen merkittävä kiinteistösijoitus YIT:n taseessa. YIT:n näkemyksen mukaan sijoitukseen ei liity fyysisiä tai siirtymäriskejä, koska Mall of Tripla on vuonna 2019 valmistunut LEED Platinum sertifioitu kohde, jolla on B energialuokka.

136
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin asumiseen liittyvästä tonttivarannosta, rakenteilla olevista kohteista sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä. Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon. YIT arvioi rakentamiseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvoa ensisijaisesti osana rakentamisprojektia. Rakentamisprojektien nettorealisointiarvoon voi vaikuttaa tekijöitä, kuten esimerkiksi päästörajoitusvaatimukset rakennusluvan saamiseksi tai tulvat. Mainituilla riskeillä voi olla vaikutusta yksittäisten rakentamisprojektien kannattavuuteen. Tilinpäätöshetkellä ei tehty arvonalentumiskirjauksia ilmastonmuutokseen liittyvien riskien takia.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyissä rahavirtaennusteissa keskeiset olettamukset liittyvät erityisesti yllä kuvattuihin asuntorakentamisen yksittäisten projektien kannattavuuteen vaikuttaviin seikkoihin sekä YIT:n omiin päästövähennyksiin liittyviin toimenpiteisiin. Asuinrakentamisen omaperusteisten hankkeiden suunnittelussa huomioidaan hankekohtaisesti hiilitiekartan toimenpiteitä, kuten vähähiiliset rakennusmateriaalit sekä energiatehokkaat ratkaisut. YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista ja projektien kustannusennusteita päivitetään säännöllisesti reflektoiden riskejä. Monet ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ovat projektitason riskejä, jotka ovat riippuvaisia muun muassa alueen maantieteellisistä ominaispiirteistä ja ympäröivästä ympäristöstä.

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia, tai jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän kurssia. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään tuloslaskelmaan. Tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuuttakurssierot kirjataan niitä vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja rahoitustransaktioista johtuvat valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja - kuluissa. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen raportointijakson kuukausittaisten keskikurssien keskiarvokurssia. Taseet muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten ja niiden kaltaisiksi luokiteltujen erien muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaamiseksi määritetyistä instrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kun liiketoiminnasta luovutaan, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai - tappiota.

Vuositilinpäätöksen laadinnassa käytetyt olennaisimmat valuuttakurssit

	Keskikurssit 1–12/24	Keskikurssit 1–12/23	Tasekurssit 12/24	Tasekurssit 12/23
1 EUR = CZK	25,1171	24,0030	25,1850	24,7240
1 EUR = PLN	4,3055	4,5406	4,2750	4,3395
1 EUR = SEK	11,4279	11,4739	11,4590	11,0960
1 EUR = NOK	11,6222	11,4260	11,7950	11,2405

UUSIEN STANDARDIEN, STANDARDIEN MUUTOSTEN TAI TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

1.1.2024 ALKAEN

1.1.2024 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. AIKAISEMPIEN KAUSIEN OIKAISUT

Tilikaudella 2024 YIT:llä ei ollut aikaisempiin kausiin kohdistuneita oikaisuja.

137
YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

3. SEGMENTTITIEDOT

LAATIMISPERIAATE

YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. YIT esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin johtoryhmälle raportoidun sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on YIT:n ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.

1.1.2025 alkaen YIT:llä on uuden strategian mukaisesti neljä raportoitavaa segmenttiä: Asuminen Suomi, Asuminen CEE, Rakennus (ent. Toimitilat) ja Infra. Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Konsernin johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot ja arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä.

SEGMENTTIEN KUVAUKSET

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostuu asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden sekä vapaa-ajan asuntojen hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Näiden asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi yhtiö kehittää erilaisia asumisen konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat pääasiassa omaperusteisia ja kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat pääsääntöisesti uudisrakentamista, mutta segmentti toteuttaa myös kilpailu-urakoita. Asiakkaat ovat joko yksityisiä kuluttajia tai sijoittajia. Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja, kokonaisen asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset markkina-alueet ovat Suomessa, Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteuttaa toimitilojen uudisrakentamis- ja korjausurakoita sekä vastaa elinkaarikohteidensa käytettävyydestä, energiatehokkuudesta ja ylläpidosta palvelujaksojen aikana sopimuksien mukaisesti. Hankkeet ovat mm. teollisuus-, logistiikka-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike- ja toimistohankkeita sekä julkisia kiinteistöjä, kuten sairaaloita, terveys- ja hyvinvointikeskuksia, päiväkoteja, kouluja ja monitoimitaloja. Asiakkaita ovat sijoittajat, omistajakäyttäjät ja julkiset tilaajat. Korjausrakentamisen palvelut vaihtelevat rakennusten kokonaisvaltaisista uudistamisista taloyhtiöiden linjasaneerauksiin ja energiaremontteihin. Pääosa projekteista on yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, kokonaisvastuurakentamisen (KVR) -urakoita, alliansseja, elinkaari- tai Public Private Partnership (PPP) -hankkeita. Lisäksi segmentti suunnittelee ja toteuttaa hybridihankkeita.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT

Toimitilat-segmentillä on myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä hankkeita, joita ei välttämättä ole myyty rakentamisen alkaessa, niissä segmentti toimii myös vuokranantajana. Segmentin liiketoiminnoista suurin osa on Suomessa. Slovakiassa segmentti toimii kiinteistökehittäjänä, Virossa ja Liettuassa myös urakoitsijana sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa. Liettuassa segmentti toimii myös päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentti kehittää ja rakentaa asiakkailleen väyliä, teollisuuskohteita ja muuta infrastruktuuria vihreän siirtymän edistäminen tavoitteenaan. Segmentin palveluihin kuuluu raitioteiden, radan ja väylien rakentamista ja kunnossapitoa, energia- ja teollisuusrakentamista, siltojen rakentamista ja korjaamista, perustusten rakentamista ja muita maatöitä, vesi- ja rantarakentamista, maanalaista rakentamista, kuten louhintaa ja rakennusteknisiä töitä, vesihuollon rakentamista ja urheilutilojen ja pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Pääosa projekteista on alliansseja, projektinjohtourakoita, KVR-urakoita ja maanteiden hoitourakoita. Infrapalveluita tarjotaan sekä julkisen sektorin asiakkaille että monenlaisille yrityksille, kuten teollisuudelle. Infrapalveluiden asiakkaana on sekä julkinen sektori että erilaiset yritykset esimerkiksi teollisuudessa. Segmentti toimii Suomessa ja Ruotsissa.

Muut erät sisältävät konsernin sisäiset palvelut, vuokratuotot ulkoisilta asiakkailta, konsernitason kohdistamattomat kustannukset sekä konsernin tytäryhtiöiden ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäisten katteiden eliminoinnit. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen omistus raportoidaan toisella kuin kohdetta tai kohteita rakentavalla segmentillä, eliminoidaan YIT:n omistusosuutta vastaava liikevaihto ja kustannukset Muut erät -segmentille. Vuoden 2018 sulautumiseen liittyviä käyvän arvon kohdistuksia ja liikearvoa ei ole kohdistettu segmenttien sitoutuneeseen pääomaan, vaan ne raportoidaan segmenttien tasolla kohdassa Muut erät.

MUUTOKSET

Organisaatiorakenteen muutos

YIT yksinkertaisti organisaatiorakennettaan osana vuonna 2023 alkanutta muutosohjelmaa. Uusi organisaatio astui voimaan 1.4.2023 ja se koostuu kolmesta liiketoimintasegmentistä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen Kiinteistökehitys-segmentin toiminnot jaettiin muihin segmentteihin ja konsernitoimintoihin osana organisaatiorakenteen muutosta.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

YIT käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli konsernin johtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS- tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Lisätietoja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen löytyvät hallituksen toimintakertomuksesta kohdasta Tunnusluvut ja laskentakaavat sekä Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista.

138
YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT

2024 Milj. euroa

Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto 731	734	393	-38	1 820
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta 703	732	385	—	1 820
Konsernin sisäinen liikevaihto 28	2	8	-38
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -109	-96	-73	8	-271
Ulkopuoliset palvelut -256	-430	-222	—	-909
Poistot ja arvonalentumiset -4	-3	-6	-20	-33
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 3	-2	—	—	1
Liikevoitto 17	3	-13	-61	-55
Liikevoitto-% 2,3	0,4	-3,2	-3,0
Oikaisuerät —	0	30	56	86
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot	-16	-16
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot	1	55	56
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista	—	45	—	45
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*	1	1
Oikaistu liikevoitto 17	3	17	-5	32
Oikaistu liikevoitto-% 2,3	0,4	4,3	1,7

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

139
YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

2023 Milj. euroa

Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto 912	843	437	-30	2 163
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta 912	844	409	-3	2 163
Konsernin sisäinen liikevaihto —	-1	28	-28
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -161	-119	-96	24	-353
Ulkopuoliset palvelut -483	-535	-215	-1	-1 234
Poistot ja arvonalentumiset -4	-6	-10	-10	-29
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 14	-1	—	—	13
Liikevoitto 32	-2	45	-24	51
Liikevoitto-% 3,5	-0,2	10,3	2,4
Oikaisuerät —	1	-31	20	-10
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot	-47	-47
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot	2	18	20
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista	—	17	—	17
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*	1	1
Oikaistu liikevoitto 32	0	14	-5	41
Oikaistu liikevoitto-% 3,5	0,0	3,3	1,9

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

140
YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Sitoutunut pääoma segmenteittäin

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Asuminen	994	1 054
Toimitilat	245	247
Infra	-65	36
Muut erät	227	266
Segmentit yhteensä	1 401	1 603
Täsmäytys*	15
Sitoutunut pääoma yhteensä	1 401	1 618

*Täsmäytysrivi liittyy myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin ja näihin liittyviin velkoihin, jotka eivät ole osa konsernitaseella esitettyjä sitoutuneen pääoman eriä.

MAANTIETEELLISET TIEDOT

Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna esitetään liitetiedossa Asiakassopimukset. Pitkäaikaiset varat esitetään alla olevassa taulukossa varojen sijainnin mukaan.

Pitkäaikaiset varat ilman pitkäaikaisia saamisia ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Suomi	339	390
CEE Baltian maat	6	3
Tšekki, Slovakia ja Puola	24	31
Skandinavia Ruotsi	1	1
Konserni yhteensä	369	426

141
YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

4. ASIAKASSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen

YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka sisältää muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut, jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden standardien mukaan, kirjataan kuluksi.

YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen mukaisesti. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot esitetään taseen Vaihto- omaisuus-erässä.

Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan suorittaman maksun ja yhtiön työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä ero. YIT soveltaa käytännön apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä odotetaan olevan enintään vuoden pituinen aika. Merkittävä rahoituskomponentti kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja vuoden keskimääräinen rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä.

Suoritevelvoitteet

Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä.

Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa.

Tyypilliset sopimusmuutokset ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan, kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen.# Joissakin olosuhteissa esimerkiksi sopimuksen varhaisissa vaiheissa YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputulemaa, mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi. Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja -velat

Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä. Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja tonttivuokrasopimusvelat.

Tulouttamisen erityispiirteet

Omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa

Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja rakentamisen aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto-osakeyhtiölle asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot myymällä kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto- osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan. IFRS 15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia. Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia.

Transaktiohinta ja tuloutusajankohta

Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista, joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. YIT ei kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta sisältää myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta vastaa huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto- osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit eivät täyty.

Omaperusteinen asuinrakentaminen Itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maissa

Tuloutusajankohta

Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana viranomaisluvan saannin jälkeen, kun YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä suoritevelvoitteensa.

Omaperusteinen toimitilarakentaminen

Suoritevelvoitteiden määrittäminen

Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite. Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan hankkeen edetessä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua asiakkaalle luovuttamisen hetkellä. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen.

Urakkarakentaminen

Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen

Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen. Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia, koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Tuulivoimahankkeet

Suoritevelvoitteet

Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin, sisältävät kaksi erillistä suoritevelvoitetta.

Tuloutusajankohta

Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan kuluessa.

Elinkaari- ja PPP-hankkeet

Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny. Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden, ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta. Hankkeet, joissa sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden on YIT:n ja toisen osapuolen perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot aikaisemmin kuvatulla tavalla. YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan kuluessa rakentamispalvelut.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä sisältävät merkittävässä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä.

Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen, tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin.

Suoritevelvoitteiden määrä

Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä johdon harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin sisältävät kaksi erillistä suoritevelvoitetta. YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli niin sanottu vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde, eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti. Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä sopimuskohtaisesti. Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena. Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella. Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta.

Täyttämisasteen määrittäminen

Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka-aineiden, työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaavat täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta. Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää myös arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään säännöllisesti ja luotettavasti. Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa

YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta. Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa, viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun asiakkaalta.

Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet

Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti käsitellään IFRS 15:n mukaisena myyntituottona.

LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Konsernin liikevaihto koostuu myyntituotoista asiakassopimuksista. YIT:n tarjoamia palveluita ja tuotteita kuvataan Segmenttitiedot-liitetiedossa. Muun tyyppisiä tuottoja kuvataan liitetiedossa Liiketoiminnan muut tuotot.

2024 Milj. euroa

Markkina-alue	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Suomi	399	550	361	—	1 309
CEE	304	182	—	—	486
Baltian maat	82	173	—	—	256
Tšekki, Slovakia, Puola	222	9	—	—	231
Skandinavia	—	—	25	—	25
Ruotsi	—	—	31	—	31
Norja	—	—	-7	—	-7
Segmenttien välinen myynti	28	2	8	-38	—
Yhteensä	731	734	393	-38	1 820

2024 Milj. euroa

Liikevaihdon tuloutusajankohta	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Ajan kuluessa	192	711	385	—	1 287
Yhtenä ajankohtana	511	21	—	—	533
Segmenttien välinen myynti	28	2	8	-38	—
Yhteensä	731	734	393	-38	1 820

2023 Milj. euroa

Markkina-alue	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Suomi*	628	669	328	-3	1 622
CEE	285	176	—	—	460
Baltian maat	75	171	—	—	246
Tšekki, Slovakia, Puola*	210	4	—	—	214
Skandinavia	—	—	81	—	81
Ruotsi	—	—	82	—	82
Norja	—	—	-1	—	-1
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

*Vuoden 2023 luvut Asuminen-segmentin osalta on oikaistu.

2023 Milj. euroa

Liikevaihdon tuloutusajankohta	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Ajan kuluessa	300	788	406	-3	1 490
Yhtenä ajankohtana	613	56	3	—	672
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Milj.# ELINKAARI- JA PPP-HANKKEET

Elinkaari- ja PPP-hankkeissa (Public Private Partnership) palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa tai perusparantaa palvelujen tuottamisessa käytettävän kohteen, kuten koulun tai tiestön, ja ylläpitää sitä sopimuskauden ajan. Ylläpidon sopimuskausi on tyypillisesti pitkä, 20–25 vuotta. Elinkaari- ja PPP-hankkeita käytetään suurissa julkisissa rakentamis- ja korjausrakentamisprojekteissa, asiakkaana on tyypillisesti julkinen sektori. YIT:llä on hankkeita, joissa se itse vastaa asiakkaaseen nähden kaikista sopimusvelvoitteista, sekä hankkeita, jotka on toteutettu yhteisyrityksen tai konsortion kautta yhdessä toisen osapuolen kanssa.

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Oulu, Kastellin monitoimitalo	06/2006	päättynyt	päättyy 2039	86
Kuopio, kouluja ja päiväkoti	12/2009	päättynyt	päättyy 2036	94
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus	03/2012	päättynyt	-**	26
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti	01/2014	päättynyt	-**	15
Pudasjärvi, koulukampus	03/2014	päättynyt	päättyy 2041	41
Espoo, Päivänkehrän koulu	03/2015	päättynyt	-**	14
Kokkola, Torkinmäen koulu	04/2015	päättynyt	-**	9
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu	06/2015	päättynyt	päättyy 2037	49
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke)	06/2015	päättynyt	päättyy 2034	378
Pudasjärvi, palvelutalo	11/2015	päättynyt	päättyy 2036	12
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja	12/2015	päättynyt	päättyy 2038	61
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut	06/2016	päättynyt	päättyy 2038	37
Hämeenlinna, Nummikeskus	06/2016	päättynyt	-**	19
Parkano, koulukampus	03/2017	päättynyt	päättyy 2039	25
Sodankylä hyvinvointikeskus	06/2017	päättynyt	päättyy 2039	31
Kirstin koulu ja päiväkoti	10/2017	päättynyt	-**	22
Kuopio, Hiltulanlahden koulu	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	26
Kuopio, Kuntolaakso	12/2017	päättynyt	-**	18
Imatra, koulukampus	05/2018	päättynyt	päättyy 2040	55
Juva, koulukampus	01/2019	päättynyt	päättyy 2040	33
Helsinki, Vuosaaren lukio	08/2019	päättynyt	-**	20
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus	10/2019	päättynyt	päättyy 2041	36
Lappeenranta, Lauritsalan koulu	11/2019	päättynyt	päättyy 2041	32
Viherlaakson koulu ja lukio	12/2016	päättynyt	-**	27
Espoo, Tuomarilan koulu	10/2019	päättynyt	-**	16

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Sodankylä monitoimitalo	08/2020	päättynyt	päättyy 2042	35
Rajalan koulun laajennus	12/2020	päättynyt	päättyy 2036	4
Hiltulanlahden koulun laajennus	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	2
Espoo, Laajalahden koulu	10/2019	päättynyt	-**	16
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus	04/2021	päättynyt	päättyy 2043	37
Valkealan monitoimitalo	06/2021	päättynyt	päättyy 2043	38
Espoo, kouluja (PPP-hanke)	06/2020	päättynyt	päättyy 2042	300
Vääksyn yhteiskoulu	02/2022	päättynyt	päättyy 2044	28
Gesterbyn koulukeskus	10/2022	päättyy 2026	päättyy 2045	64
Kuopio, Jynkän koulun laajennus	05/2023	päättynyt	päättyy 2037	4
Siilinjärvi, Siilinlahden koulu	07/2023	päättyy 2025	päättyy 2045	24
Siilinjärvi, Ahmon koulu	07/2023	päättyy 2027	päättyy 2047	45
Melkinlaiturin peruskoulu ja päiväkoti	08/2024	päättyy 2027	päättyy 2047	44

Perustuu arvioon sopimuksen kokonaisarvosta sopimuksentekohetkellä. Konsortioiden osalta ilmoitettu YIT:n osuus. PPP-hankkeiden osalta on ilmoitettu koko hankkeen arvo.
*Elinkaarihanke toteutettu konsortiona (yhteinen toiminto), jossa YIT vastaa rakentamisesta ja konsortion toinen osapuoli vastaa ylläpidosta.

5. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Liiketoimintoja myydessä kauppahintaan voi liittyä sekä kiinteitä että muuttuvia osuuksia. Muuttuva kauppahinta voi olla sidottu esimerkiksi myydyn liiketoiminnan tuottoon YIT:n määräysvallan päättymisen jälkeen. Muuttuvan kauppahinnan luonteen vuoksi on näin ollen mahdollista, että määräysvallan päättymisen hetkellä kirjattu arvioitu muuttuva kauppahinta vielä myöhemmillä kausilla muuttuu. Muuttuvan kauppahinnan arvioinnissa käytetään ensisijaisesti markkinoilta sekä ostajalta saatavissa olevaa tietoa myytyyn liiketoimintaan liittyen.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

YIT ilmoitti 9.1.2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan myynnistä kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. Osana järjestelyä YIT ja Renta solmivat pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen kalustopalveluiden toimittamisesta YIT:lle Suomessa. Osakekaupan lisäksi YIT myi Rentalle YIT Kalusto Oy:n käytössä olevan, Urjalassa sijaitsevan kiinteistönsä. Ennen osakekaupan toteuttamista YIT:n infraliiketoimintaan liittyvä erikoiskalusto ja sen parissa työskentelevä henkilöstö siirtyivät konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla YIT Infra Oy:lle. Myynti saatiin päätökseen 29.2.2024.

YIT luokitteli Kalusto Oy:n myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tilinpäätöksessä 2023, koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. YIT Kalusto Oy kuului Infra-segmenttiin. YIT kirjasi kaupasta myyntivoiton 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 ensimmäiselle vuosineljännekselle. Myynnin velaton kauppahinta oli yhteensä 37 miljoonaa euroa, ja myynnin rahavirta 34 miljoonaa euroa. YIT lunasti vuokratut käyttöoikeusomaisuuserät YIT Kalusto Oy:lle, joka oli kaupan toteuttamisen ehtona. Tästä johtuen järjestelyn nettorahavirtavaikutus oli 28 miljoonaa euroa.

YIT myi uusiutuvan energian liiketoimintansa, YIT Energy Oy:n, Eolus Vind AB:lle joulukuussa 2023. Kauppahinta sisältää kiinteän ja muuttuvan osuuden. YIT kirjasi kaupasta diskontatun kokonaiskauppahinnan 48 miljoonaa euroa sekä myyntivoiton 47 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Diskonttauksen vaikutus kauppahintaan on 4 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja. YIT Energy Oy kuului Infra-segmenttiin.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Tilikaudella 2024 ja 2023 ei ollut liiketoimintahankintoja.

6. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen jälkeen.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

YIT tiedotti tammikuussa 2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan myynnistä kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. YIT luokitteli Kalusto Oy:n myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tilinpäätöksessä 2023, koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. Myynti saatiin päätökseen 29.2.2024. Tilikauden 2024 lopussa konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja omaisuuseriin liittyvät velat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50	76
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	5	5
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	199	248
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä	204	252
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet	4	7
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat	1	3
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä	5	10

Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot sisältävät ajan kuluessa tuloutettavien hankkeiden työnetenemän ylittävät asiakassuoritukset sekä tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät asiakassuoritukset. Lyhytaikaiset saadut ennakot tuloutuvat seuraavan vuoden aikana. Asiakassopimuksiin liittyvät takuuvaraukset sekä 10-vuotisvastuuvaraukset esitetään liitetiedossa 25 Varaukset.

SUORITEVELVOITTEET

Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta liittyy myytyihin hankkeisiin.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Tulouttamaton transaktiohinta	2 318	2 345
Seuraavana vuonna tuloutettava	1 170	1 266
Myöhemmin tuloutettava	1 149	1 080

YHTEISET TOIMINNOT

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Konsortiot on lueteltu elinkaari- ja PPP-hankkeet taulukossa. Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, ja se perustetaan vain yhden projektin toteuttamista varten, minkä jälkeen se puretaan. Työyhteenliittymä tekee yhteisen tarjouksen ja sopimuksen, josta työyhteenliittymän osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti asiakkaaseen ja kolmansiin nähden. Alla olevassa taulukossa luetellaan merkittävimpiä työyhteenliittymiä.

Hanke	Segmentti	Sopimuspäivämäärä	Sopimuksen kokonaisarvo työyhteenliittymälle, milj. eur
Kruunusillat	Infra	09/2021	126
Espoon kaupunkirata AU2	Infra	02/2024	36

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	2	2
Sijoitusten myyntivoitot*	16	48
Vuokratuotot	3	3
Muut tuotot	6	5
Yhteensä	27	57

*Vuoden 2024 luku sisältää yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, myyntivoiton 19 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 luku sisältää YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 47 miljoonaa euroa. Myynnin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Hankitut ja myydyt liiketoiminnot.

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole täyttäneet aktivoinnin perusteita.

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	-1	—
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-43	-49
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-7	-9
Matkakulut	-12	-14
IT-kulut	-26	-29
Kiinteistöjen hoitokulut	-2	-2
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut	-57	-59
Muut kulut	-68	-45
Yhteensä	-217	-207

Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 15 miljoonaa euroa (11).

Tilintarkastajille maksetut palkkiot*

Milj. euroa	2024	2023
Lakisääteinen tilintarkastus	-1,3	-1,0
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	-0,1	—
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	-0,1	—
Muut em. lainkohdan tarkoittamat toimeksiannot	—	—
Veroneuvonta	—	—
Muut palvelut	-0,2	-0,3
Yhteensä	-1,6	-1,3

*Tilintarkastajille maksetut palkkiot vuonna 2024 Ernst & Young sekä vuonna 2023 PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille.

9. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

LAATIMISPERIAATE

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:n osakepalkkiojärjestelmät ovat kokonaan omana pääomana maksettavia ohjelmia. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn suorittamista koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni on tarjonnut irtisanomisten yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

HENKILÖSTÖKULUT JA -MÄÄRÄ

Milj. euroa	2024	2023
Palkat	-219	-252
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-30	-39
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	—	—
Osakeperusteinen palkitseminen	-2	-1
Muut henkilösivukulut	-13	-18
Yhteensä	-264	-310

Henkilöstön lukumäärä oli tilikauden aikana keskimäärin 3 842 (4 717).

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

YIT:llä on käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä osakepohjainen kannustinohjelma strategisen muutoksen ja pitkän aikavälin tuloksellisuuden tukemiseksi. Lisäksi se täydentää käytössä olevia muita palkitsemisen välineitä. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa avainhenkilöitä tavoitehakuisuuteen, palkita erinomaisista suorituksista sekä sitouttaa pitkäaikaiseen työskentelyyn YIT:n palveluksessa. YIT:n hallituksen jäsenet eivät kuulu tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.

Osakeohjelmat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026

YIT Oyj:n hallitus päätti 16.3.2020 käynnistää uuden avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Kannustinohjelma muodostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella. Kolmas ansaintajakso on päätetty vuosille 2022–2024, ja sen keskeisimpinä mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Neljäs ansaintajakso on päätetty vuosille 2023–2025, ja sen mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Viides ansaintajakso on päätetty vuosille 2024–2026, ja sen mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Päästövähennystavoite on määritetty ansaintajaksoille 2022–2024 ja 2023–2025 Science Based Targets initiativen Scope 1 ja Scope 2 ehtojen mukaisesti, ja ansaintajaksolle 2024-2026 Science Based Targets initiativen Scope 1, 2 ja 3 ehtojen mukaisesti.. Hallitus päättää kullekin uudelle ansaintajaksolle myös palkitsemisohjelman piiriin kuuluvat noin 135 avainhenkilöä YIT:n eri toimintamaista. Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmannen ansaintavuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuosittain voidaan jakaa ansaintajaksosta riippuen yhteensä enintään 1 999 000 - 2 326 000 brutto- osaketta. Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä. Hallituksella on kaikissa tilanteissa mahdollisuus palkkioiden tarkentamiseen.

Osakepalkkio-ohjelmien tiedot

	Ansaintajakso 2024-2026	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023
Myöntämispäivä	8.5.2024	2.5.2023	19.4.2022	22.2.2021
Annettavat maksimiosakkeet	1 999 000	2 184 000	2 326 000	2 100 000
Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2024	1.1.2023	1.1.2022	1.1.2021
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2026	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2027	31.5.2026	31.5.2025	06.05.2024
Oikeuden syntymisehdot	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi) ja työsuhteen voimassaolo
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
Osakemäärän kuvaus	Brutto-osake*	Brutto-osake*	Brutto-osake*	Brutto-osake
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa	108	108	99	0

Ilmoitettujen brutto-osakkeiden määrä merkityillä ansaintajaksoilla edustaa osakemäärää ennen osakkeen kokonaistuottoon perustuvaa lisäansaintamahdollisuutta. Lopullinen ansainta voidaan kertoa 1,5 kertoimella, mikäli määritetty TSR-taso saavutetaan.# Muutokset osakemäärissä

Ansaintajakso	2024-2026	2023-2025	2022-2024	2021-2023
1.1.2024 ulkona olevat osakkeet, kpl	1 945 666	1 411 916	1 143 556	0
Kaudella myönnetyt	2 017 032	4 365 1 032	0	0
Kaudella menetetyt	27 000	139 000	172 417	34 000
Kaudella toteutetut	0	0	0	110 956
Kaudella rauenneet	0	0	0	998 600
31.12.2024 ulkona olevat osakkeet, kpl	1 990 032	1 811 031	1 240 531	0 153

Kävän arvon laskentaa koskevat tiedot

Myönnettyjen osakkeiden käypä arvo määritetään myöntämishetkellä ja jaksotetaan osakkeiden vapautumiseen asti. Markkinaperusteisen kriteerin laskennassa on käytetty Monte Carlo -simulaatiota. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2024 tehtyyn arviointiin IFRS 2 -kulujen määrästä. Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa.

	2024	2023	2022
Myöntämispäivä	8.5.2024	2.5.2023	19.4.2022
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	2,01	2,22	3,63
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	2,49	2,49	2,49
Odotetut osingot, euroa	0,2 %**	0,30	0,56
Arvostusmalli	Monte Carlo	Monte Carlo	Monte Carlo
Riskitön korko	3,0	2,6	0,5
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, %*	34,0	31,0	22
Maturiteetti, vuosia	3,0	2,9	3,1
Käypä arvo, milj. euroa	1	1	2

* Osakkeen odotettu keskimääräinen volatiliteetti on määritetty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalle ajanjaksolle käyttäen päivähavaintoja.
** Vuotuinen osinkotuotto

Osakepalkkio-ohjelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taseeseen

Milj. euroa	2024	2023
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen	—	—

YIT arvioi tulevaisuudessa veroviranomaisille osakepalkkio-ohjelmiin liittyvien maksettavien maksujen olevan 1,2 miljoonaa euroa. Todellisten maksujen määrä voi poiketa arvioidusta.

10. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

Johdon avainhenkilöihin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. YIT:n palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita hyvistä suorituksista, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa yhtiön johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti yhtiön tavoitteisiin.

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

YIT Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit ja niiden tavoitearvot, joilla pyritään tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksen pohjalta myös mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä palkkioiden määrän.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu. Valiokunta laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten palkitsemisraportin.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenille kiinteän vuosipalkkion toimikaudelta, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on 105 000 euroa vuodessa (105 000 euroa), hallituksen varapuheenjohtajan ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajan palkkio on 73 500 euroa vuodessa (hallituksen varapuheenjohtaja 73 500 euroa ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 73 500 euroa) ja hallituksen jäsenen palkkio on 52 500 euroa vuodessa (52 500 euroa).

Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan suoraan yhtiökokouksen päätökseen perustuen 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan YIT Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun. Osakkeet on hankittu kahden viikon kuluessa vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen julkistamisesta.

Lisäksi Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle on maksettu 800 euron kokouspalkkio jokaista hallituksen kokousta kohden ja Euroopassa, Suomen ulkopuolella, asuvalle hallituksen jäsenelle 2 000 euroa. Samat kokouspalkkiot on maksettu myös hallituksen perustamien valiokuntien kokousten yhteydessä valiokuntien jäsenille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti samat palkkiot on maksettu myös sähköisten etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidetyiltä hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen puheenjohtajalle sekä pysyvien ja tilapäisesti asetettujen valiokuntien puheenjohtajille on maksettu kokouspalkkiona 1 600 euroa kokoukselta.

Matkakulut kotimaassa ja ulkomailla sekä päivärahat on suoritettu YIT:n matkustusohjesäännön ja verottajan ohjeiden mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien asiantuntijajäsen on maksettu kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

Hallituksen kokonaispalkitsemisesta on päätetty yhtiökokouksessa 14.3.2024.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, muista eduista, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, määräaikaisesta kannustinohjelmasta liittyen konsernin muutosohjelmaan sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä ja maksuperusteisesta lisäeläkkeestä. Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemiseen liittyvät kulut. Palkkioista, palkoista ja muista työsuhde-etuuksista konserni kirjasi vuonna 2024 sosiaaliturvakulua 0,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa euroa). Sosiaaliturvakulut eivät sisälly alla olevassa taulukossa esitettyihin kuluihin. Taulukossa esitetyt summat ovat suoriteperusteisia, ja siihen sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot perustuvat vuoden lopussa tehtyyn arvioon niiden toteumasta.

Milj. euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2,8	2,9
Toimitusjohtaja	0,7	0,7
Muu johtoryhmä	2,1	2,2
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4	0,4
Toimitusjohtaja	0,1	0,1
Muu johtoryhmä	0,3	0,3
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	0,8	0,5
Muu johtoryhmä	0,8	0,5
Osakeperusteiset maksut	0,3	0,2
Toimitusjohtaja	0,1	0,0
Muu johtoryhmä	0,2	0,2
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä	4,2	4,1

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät kiinteän rahapalkan, joka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävää hoitavan henkilön kokemuksen ja suoriutumisen mukaan. Lisäksi erään sisältyy autoetu, matkapuhelinetu, ravintoetu sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja henkivakuutus. Maksettavien tulospalkkioiden suuruus määräytyy henkilökohtaisen suorituksen ohella koko konsernin taloudellisen tuloksen ja henkilön oman organisaation kannattavuus-, kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumisen perusteella. Suorituksen johtamiseen kuuluvat oleellisena osana tavoite- ja kehityskeskustelut. Niissä työntekijä ja esihenkilö sopivat tulosmittarit, niiden painoarvot ja tavoitetasot sekä käyvät läpi edelliselle kaudelle sovittujen tulosmittareiden toteumat. Tulosmittareiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä.

Toimitusjohtajan maksimitulospalkkio vuodelta 2024 oli 90 prosenttia ja johtoryhmän muiden jäsenten 50 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja luontoisedut).

STRATEGISEEN MUUTOSOHJELMAAN LIITTYVÄ KANNUSTINOHJELMA

YIT:n hallitus päätti 9.2.2023 ja 19.12.2023 avainhenkilöille suunnatusta määräaikaisesta kannustinohjelmasta, joka on voimassa vuosina 2023 ja 2024. Kannustinohjelman tarkoitus on vauhdittaa strategisen muutosohjelman tavoitteiden toteutumista. Strategisen muutosohjelman avulla YIT tehostaa toimintaansa ja parantaa kilpailukykyään. Ohjelman piiriin kuuluvat toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä muut muutosohjelman avainhenkilöt. Toimitusjohtajan maksimipalkkio vuodelta 2024 on 50 % ja muiden johtoryhmän jäsenten 30 % vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja luontoisedut.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyt pohjautuvat maksuperusteiseen käytäntöön sekä vapaakirjan ansaitsemiseen. Maksun suuruus on 20 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Henkilöillä on oikeus siirtyä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään.

MUUT PITKÄAIKAISET ETUUDET

Muita pitkäaikaisia etuuksia ei ole.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 6 kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus. Johtoryhmän muilla jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta. Lisäksi osan kanssa on ennalta sovittu maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen.

11.# RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

LAATIMISPERIAATE

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa	2024	2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	6	4
Muut rahoitustuotot*	1	1
Rahoitustuotot yhteensä	7	5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-48	-41
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-15	-14
Korkotuotot ja -kulut korkojohdannaisista	4	6
Muut korko- ja rahoituskulut*	-13	-16
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi**	4	9
Rahoituskulut yhteensä	-68	-56
Valuuttakurssierot, netto	-2	-5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-64	-56

Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot | |
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa | — | —
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa | -2 | -5
Valuuttakurssierot yhteensä | -2 | -5

*Muut korko- ja rahoituskulut sisältää korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta -2 (-5) miljoonaa euroa.
** Korkokulujen aktivoinnissa käytetty korko on ollut välillä 4,2–6,6% (3,9–5,8%).

12. TULOVEROT

LAATIMISPERIAATE

Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella. YIT on soveltanut IAS 12:88A mukaista väliaikaista poikkeusta laskennallisten verojen käsittelyyn, jota sovellettaessa yhtiö ei kirjaa minimiverosääntelyyn liittyvistä väliaikaisista eroista laskennallisia veroja, eikä esitä niistä tietoja tilinpäätöksellä.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-11	-12
Edellisten tilikausien verot	1	1
Laskennalliset verot	16	19
Tuloverot yhteensä	6	8

LASKENNALLISET VEROT MUISSA LAAJAN TULOKSEN ERISSÄ

Milj. euroa	2024	2023
Rahavirran suojaukset	1	1
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos	—	—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista	—	—
Laskennalliset verot muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	1	1

LASKENNALLISET VEROT OMASSA PÄÄOMASSA

Milj. euroa	2024	2023
Vaihtovelkakirjalaina	-1	—
Osakeanti	—	—
Hybridilainan korot ja kulut	1	—
Laskennalliset verot omassa pääomassa yhteensä	-1	1

VEROTÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-118	-5
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	24	1
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	—	2
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	—	8
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos	—	3
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	-16	-5
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	-2	—
Edellisten tilikausien verot	—	1
Verokantojen muutosten vaikutus	—	—
Verot tuloslaskelmassa	6	8

Tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 16 miljoonaa euroa liittyvät Suomen, Ruotsin ja Norjan yhtiöihin.

PILLAR 2 -MINIMIVEROTUS

OECD julkaisi joulukuussa 2021 maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat GloBE -mallisäännöt (Global Anti-Base Erosion Rules). Mallisääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että isot monikansalliset yritykset, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa, maksavat 15 %:n mukaista vähimmäisveroa toimintavaltioissa saamistaan voitoistaan nk. Pillar 2 -sääntelyn nojalla. EU-tasolla vähimmäisverosäännöstöstä annettiin joulukuussa 2022 Pillar 2 -direktiivi (EU 2022/2523), joka piti implementoida EU-jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin 31.12.2023 mennessä. Sääntelyn piirissä olevat valtiot voivat myös ottaa käyttöön omat kansalliset täydennysverosääntönsä ("QDMTT", Qualified Domestic Minimum Tax). Pillar 2 -lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1. tammikuuta 2024 ja YIT-konsernin emoyhtiö on velvollinen soveltamaan lainsäädäntöä tilikaudesta 2024 alkaen. OECD on ottanut käyttöön tilapäiset olettamasäännökset (Transitional Safe Harbour Frameworks) helpottaakseen yritysten Pillar 2 - veroraportointia ja hallinnollista työtaakkaa. Siirtymäkausi kattaa tilikaudet 2024-2026. YIT:n vuosittainen liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa, joten YIT on velvollinen soveltamaan Pillar 2-säännöksiä. Tämän seurauksena YIT on ryhtynyt toimenpiteisiin arvioidakseen Pillar 2 -sääntelyn mahdollisia vähimmäisverovaikutuksia YIT-konsernille. YIT ei ole kirjannut vähimmäisveroja konsernin tuloslaskelman verokuluihin tilikaudella 2024, koska konsernille ei odoteta muodostuvan olennaisia vähimmäisverovastuita tilikaudelta 2024. YIT jatkaa Pillar 2 -sääntelyn vaikutusten arviointia taloudellisen toimintansa osalta. YIT seuraa sääntelyn kehitystä, sillä OECD:n odotetaan julkaisevan lisäohjeita esimerkiksi pysyvistä olettamasäännöksistä (Permanent Safe Harbour Frameworks) ja kansallisista vähimmäisverojärjestelmistä.

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

LAATIMISPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä hybridilainan korot riippumatta niiden maksupäivästä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistua painotettua keskimääräistä lukumäärää olettaen, että vaihdettavissa olevat instrumentit vaihdetaan. Laskelman tulosta oikaistaan instrumenttiin liittyvällä, kaudella kirjatulla korkokululla, josta on vähennetty verovaikutus. Potentiaaliset kantaosakkeet ovat kuitenkin laimentavia ainoastaan silloin, kun oikaisuista aiheutuu osakekohtaisen tuloksen heikkeneminen.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

	Laimentamaton	Laimennettu
	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	-112	3
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa	-5	-5
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos, milj. euroa	-117	-2
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl	226	210
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl	—	—
Vaihtovelkakirjalainan vaihdettavien osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl	16	—
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl	243	210
Osakekohtainen tulos, euroa/osake	-0,51	-0,01

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET

LAATIMISPERIAATE

ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi, ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne aktivoidaan osaksi hankintamenoa.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Maa-alueet, ei poistoja
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman arvonalentumistappioita.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

2023 Milj. euroa

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6	14	199	15	1	234
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Lisäykset	—	—	5	—	—	5
Vähennykset	—	-1	-1	—	-1	-2
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	—	-1	-1	—	—	-2
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	-150	—	—	-150
Hankintameno 31.12.	6	13	52	15	0	85
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4	-9	-173	-11	0	-197
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Poistot	—	-1	-6	-1	—	-8
Arvonalentumiset	—	—	—	—	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	1	2	—	—	3
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	138	—	—	138
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-8	-39	-12	0	-63
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	5	26	3	1	37
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	5	13	2	0	22

15. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

LAATIMISPERIAATE

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy vastainen tuotto-odotus, ne ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden arvosta.

Hankitut tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon. Tietojärjestelmien käyttöön ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus huomioiden ja ne aktivoidaan, mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Asiakassuhteet ja sopimuskannat	3–5 vuotta
Tuotemerkit	15 vuotta
IT-ohjelmistot ja muut	2–5 vuotta
Patentoimaton teknologiaosaaminen	3–5 vuotta

LIIKEARVO

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus, toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan liikevaihdon mukaan.

Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT ARVIOT JA OLETTAMUKSET

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa ovat diskonttauskorkokanta sekä käyttökateprosentti.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Milj. euroa	2024	2023
Hankintameno 1.1.	39	43
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset	—	—
Vähennykset	—	-5
Hankintameno 31.12.	39	39
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-35	-39
Valuuttakurssiero	—	—
Poistot	-1	-1
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-36	-35
Kirjanpitoarvo 1.1.	3	4
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	3

LIIKEARVO

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	248	249
Vähennykset	-1	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	248	248

YIT on määritellyt rahavirtaa tuottavat yksiköt raportoitavien segmenttien tasolle. Liikearvojen kohdistuminen segmenteille Kiinteistökehitys-segmentin liiketoiminnat siirrettiin Toimitilat- ja Infra-segmenteille 1.4.2023 tehdyn liiketoimintarakenteen muutoksen seurauksena. Uuden liiketoimintarakenteen myötä Toimitilat-segmenttiin kohdistuu yhteensä 7 milj. euroa liikearvoa, joka oli aiemmin kohdistettu Kiinteistökehitys-segmentille. Infra-segmenttiin siirtyneelle liiketoiminnalle ei kohdistunut liikearvoa. Kiinteistökehitys-segmentille laadittiin arvonalentumistestaus ennen liikearvon uudelleenallokointia.

Milj. euroa	31.12.2024	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)	31.12.2023	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)
Asuminen	105	10,7	105	10,3
Toimitilat	87	10,5	87	11,6
Infra	56	9,8	56	9,5
Liikearvot yhteensä	248		248

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt viiden vuoden rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategia- ja vuositavoitteisiin. YIT käyttää testauksessa todennäköisyyksillä painotettuja rahavirtaennusteita, jotka perustuvat kahteen eri ennusteskenaarioon, perus- ja matalaan skenaarioon. Perusskenaario perustuu nykyiseen ennusteeseen, kun taas matalassa skenaariossa otetaan erityisesti huomioon kysyntään liittyvät epävarmuustekijät.

Asuminen-segmentin ennuste perustuu Suomen liiketoimintojen osalta kysynnän ja liiketoimintavolyymin vaiheittaiseen elpymiseen ennustejakson aikana, ja se pohjautuu rakentamisen toimialajärjestön markkinanäkemykseen tulevaisuuden kehityksestä sekä historialliseen markkinainformaatioon. Ennustekausien jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen kasvuolettamaprosenttia. Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on käytetty 2,0 prosentin (2,0 %) kasvuolettamaa, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta.

Liikearvotestaukset eivät aiheuttaneet arvonalentumiskirjauksia vuosina 2024 ja 2023. YIT laatii vuosittain herkkyysanalyysin niiden testattujen yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos rahavirtaennusteen keskeisissä oletuksissa voisi vaikuttaa omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Vuoden 2024 arvonalentumistestauksen perusteella jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai käyttökatteessa voisi johtaa arvonalentumiseen Asuminen-segmentissä. Asuminen-segmenttiin kohdistuisi arvonalentuminen, mikäli diskonttauskorko kasvaisi yli 0,8 prosenttiyksikköä (1,3) tai käyttökate pienenisi kaikilla ennustekausilla yli 10 prosenttia.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

16. VUOKRASOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset, rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on luokiteltu vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi katsotaan päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut vaikutusaikanaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen

Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita.

Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää lisäluoton korkoa diskonttauskorkona. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia.

Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka on sidottu indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa.

Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos konsernin hallinnassa olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että option käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen mukaan. Esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra-aikamuutoksista johtuvat uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen.

Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillään jaoteltuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen.

Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi on lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa.

Muiden käyttöoikeusomaisuuserien kuin vaihto-omaisuus vuokratonttien arvonalentumista arvioitaessa sovelletaan samoja laatimisperiaatteita kuin muiden aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa. Mikäli käyttöomaisuusoikeuserästä käytöstä luovutaan vuokra-aikana kokonaan tai osittain, konserni kirjaa siltä osin arvonalentumisen. Vuokrasopimusvelan uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina.

Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely

Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa. Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit.

Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille. Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta myydä asuntoja asiakkaille.

Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin arvostamisvaatimuksien mukaan. Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen. Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Keskeneräisten Suomen omaperusteisten asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten asuinrakennushankkeiden myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen perusluonteen mukaisesti taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka esitetään taseessa vuokrasopimusveloissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen. Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen päättämiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä on sen toiminnoille.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti vain lyhyen ajan. Kun huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan olettaa, ettei konserni käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen perusparannusten merkitystä ja mahdollisia muuttokuluja. Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Kuvaus vuokrasopimuksista

YIT:n vuokratut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa kiinteistöjä, työsuhdeautoja sekä muuta liiketoiminnassa käytettävää kalustoa. Vuokrattujen aineellisten hyödykkeiden painotettu keskimääräinen vuokra-aika on noin kolme vuotta, josta kiinteistöt ovat tyypillisesti keskiarvoa pidempiä ja muut vuokratut aineelliset hyödykkeet tyypillisesti keskiarvoa lyhyempiä. Osaan aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin. Vuokrattu vaihto-omaisuus sisältää YIT:n vuokraamia vaihto-omaisuustontteja, joita käytetään omaperusteisessa rakentamisessa. Vuokratut vaihto-omaisuustontit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, painotetulla keskiarvolla noin 40 vuoden pituisia vuokrasopimuksia, joista YIT tulee luopumaan pääosin myymällä huoneistoja omaperusteisen asuntorakentamisen hankkeista. Tonttivuokrasopimuksiin liittyy tyypillisesti indeksikorotusehtoja, jotka on sidottu Suomen elinkustannusindeksiin. Tonttivuokrasopimusten vuokranmaksut huomioidaan täysimääräisinä velan määrää arvioitaessa. Lyhytkestoiset ja arvoltaan vähäiset sopimukset ovat tyypillisesti työmaalla käytettävää kalustoa ja ICT-laitteistoa.

Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon. Mikäli YIT luopuu käyttöomaisuusoikeuserän käytöstä vuokra-aikana kokonaan tai osittain, YIT kirjaa siltä osin arvonalentumisen. Arvonalentumisen määrää arvioitaessa YIT arvioi omaisuuserän määrällistä sekä ajallista hyödyntämistä vuokrasopimusaikana, vuokrasopimuksen mahdolliset optiot vuokra-ajan lyhentämiseksi sekä mahdollisuudet omaisuuserän edelleen vuokraukseen. Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

Aineelliset hyödykkeet, vuokratut

Milj. euroa	Kirjanpitoarvo 1.1.	Valuuttakurssierot	Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	Vähennykset	Poistot ja arvonalentumiset	Kirjanpitoarvo 31.12.
2024
Maa- ja vesialueet	1	—	—	—	—	1
Rakennukset ja rakennelmat	46	—	3	—	-21	28
Koneet ja kalusto	14	—	7	-2	-6	13
Yhteensä	60	—	11	-2	-27	41

Milj. euroa	Kirjanpitoarvo 1.1.	Valuuttakurssierot	Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	Vähennykset	Liiketoimintojen myynnit	Poistot ja arvonalentumiset	Siirrot myytävissä oleviin omaisuuseriin	Kirjanpitoarvo 31.12.
2023
Maa- ja vesialueet	1	—	—	—	—	—	—	1
Rakennukset ja rakennelmat	51	—	10	-4	—	-11	-1	46
Koneet ja kalusto	16	—	9	-1	—	-6	-4	14
Yhteensä	68	—	19	-5	—	-18	-5	60

Vaihto-omaisuus, vuokrattu

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	192	205
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	59	38
Vähennykset	-33	-49
Liiketoimintojen myynnit	—	—
Arvonalentuminen	-1	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	218	192

VUOKRASOPIMUSVELAT

Maturiteettianalyysi sopimusperusteisista diskonttaamattomista rahavirroista

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Alle vuoden	32	29
1-3 vuotta	56	54
3-5 vuotta	45	45
5-10 vuotta	83	76
Yli 10 vuotta	403	336
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä	619	540

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT

Milj. euroa	2024	2023
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-20	-49
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-43	-49
Poistot ja arvonalentumiset	-28	-19
Vuokrasopimusvelkojen korot	-15	-14
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus	—	—

Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus oli -77 miljoonaa euroa (-85).

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

YIT on pääasiassa vuokrannut edelleen itse vuokraamiaan toimitiloja. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään kahdeksan vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vähimmäisvuokrien määrä on laskettu ensimmäiseen mahdolliseen irtisanomisajankohtaan asti.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	2	1
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	2	2
Yli viiden vuoden kuluttua	—	1
Yhteensä	4	4

Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta olivat 3 miljoonaa euroa (3).

17. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin liittyviä konsolidointiperiaatteita on kuvattu kohdassa Konsolidointiperiaatteet.

OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2024, %	Kirjanpitoarvo 2024	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023
Osakkuusyhtiöt
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky	Asuminen Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	11	20,00	12
Fidus Villa Ky*	Asuminen Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	9
ÅB Kodit I Ky	Asuminen Kiinteistösijoittaminen	Suomi	40,00	—	40,00	—
Nuuka Solutions Oy	Muut erät Palvelut	Suomi	15,00	3	16,67	2
Osakkuusyhtiöt yhteensä					14		23

Taulukossa ei ole lueteltu osakkuusyhtiöiden omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.
*Fidus Villa Ky on uudelleenluokiteltu vuonna 2024 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2024, %	Kirjanpitoarvo 2024	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023
Yhteisyritykset
FinCap Asunnot Oy	Asuminen Kiinteistösijoittaminen	Suomi	49,00	21	49,00	23
Nuppu Housing s.r.o.	Asuminen Hankekehitys	Slovakia	50,00	2	50,00	4
Zwirn area s.r.o.	Asuminen Hankekehitys	Slovakia	50,00	5	50,00	10
Mlynárka area s.r.o.	Asuminen Hankekehitys	Slovakia	50,00	2	50,00	2
YR Holding s.r.o.	Asuminen Hankekehitys	Tšekki	50,00	4	50,00	3
YR Holding Alfa	Asuminen Hankekehitys	Tšekki	50,00	—
YR Holding LT UAB	Asuminen Hankekehitys	Liettua	50,00	1
YR Holding Latvia SIA	Asuminen Hankekehitys	Latvia	50,00	—
Regenero Oy	Toimitilat Hankekehitys	Suomi	50,00	—	50,00	—
Campus Marian Kehitys Oy	Toimitilat Hankekehitys	Suomi	50,00	—	50,00	1
Kumppanuuskoulut Oy	Toimitilat PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky	Toimitilat Hankekehitys	Suomi	33,33	7	33,33	8
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy	Toimitilat Hankekehitys	Suomi	33,33	—	33,33	—
YIT Zwirn Office s.r.o.	Toimitilat Hankekehitys	Slovakia	50,00	1	50,00	1
Tieyhtiö Vaalimaa Oy*	Infra PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—
Yhteisyritykset yhteensä					45		54

Taulukossa ei ole lueteltu yhteisyritysten omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.
*Tieyhtiö Vaalimaa Oy myytiin 14.5.2024.

MUUTOKSET KIRJANPITOARVOISSA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2024	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	23	54	77	34	39	72
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Osuus tuloksesta	-1	2	1	-2	15	13
Lisäykset	1	2	3	3	5	8
Vähennykset	-2	-4	-6	-1	-2	-3
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin*	-7	—	-7	-10	—	-10
Tilikauden aikana saadut osingot	-9	—	-9	—	-3	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	14	45	59	23	54	77

*Sisältää vuonna 2024 Fidus Villa Ky:n sekä vuonna 2023 SIA “LiveOn”in uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

YHTEENVETO OSAKKUUSYHTIÖIDEN JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2024	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023
Lyhennetty tase
Sijoituskiinteistöt	—	186	186	—	193	332
Muut pitkäaikaiset varat	108	266	374	113	399	512
Lyhytaikaiset varat	2	291	293	9	355	364
Pitkäaikaiset velat	52	529	581	151	712	863
Lyhytaikaiset velat	2	118	120	5	123	128
Nettovarat	56	97	153	104	113	217
Tuloslaskelma
Liikevaihto	6	173	179	8	181	189
Kauden tulos	2	2	4	-13	30	17
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos	-3	—	-3	-13	10	-4
YIT:n saamat osingot	9	—	9	3	4	—

YIT:llä on oman pääoman ehtoisia sekä velkasijoitussitoumuksia koskien nykyisiä ja tulevia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä yhteensä 107 (82) milj. euroa.

SIJOITUSKIINTEISTÖT OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä on IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista.# YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet

Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä) alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden vallitessa.

YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts. diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet arvostetaan hankintamenoon.

Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen. Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos.

171YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

Seuraavissa taulukoissa esitetyt summat ovat täysimääräisesti yhteisyrityksen ja osakkuusyhtiön taloudellisesta raportoinnista.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Milj. euroa	2024	2023
1.1.	332	208
Hankinnat	157
Myynnit	-4	-2
Vähennykset*	-138	-28
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta	-3	-4
31.12.	186	332

*Tilikaudella 2024 vähennykset liittyivät pääosin Fidus Villa Ky:n uudelleenluokitteluun oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi.

Sijoituskiinteistöt arvostusmenelmittäin

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt
	Yhteensä	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt
	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä
Tuottoarvon perusteella arvostetut	—	84
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut	186	186
Hankintamenoon arvostetut	—	54
Yhteensä	—	186
	186	193
	193
	54	277
	332

172YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

18. OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

LAATIMISPERIAATE

Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin.

OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	214	218
Lisäykset	7	10
Vähennykset	—	-11
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset	-9	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	213	214

Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka arvo oli 184 milj. euroa (192). Lisätietoa käyvän arvon arvostukseen liittyen annetaan liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. Tilikauden 2024 lisäykset sisältävät Fidus Villa Ky:n uudelleenluokittelun osakkuusyhtiöstä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä. Tilikauden 2023 lisäykset sisältävät SIA “LiveOn” -osakkuusyhtiön uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä, ja tilikauden 2023 vähennykset SIA “LiveOn”in myynnin 4.10.2023.

19. LASKENNALLISET VEROSAAMiset JA -VELAT

LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS

Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi pitkän aikavälin ennusteidensa perusteella olevan hyödynnettävissä tulevaisuudessa. Johdon arvio ei ota huomioon ennustejakson jälkeisiä vuosia, vaikka verotappioiden käytettävyysaika on 10 vuotta. Lisäksi huomioidaan verotappioiden vanhentumisaika. Johto huomioi myös tappioiden uusiutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan säännöllisesti.

173YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOS 2024

Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Liiketoimintojen myynnit	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	29	—	-1			28
Vahvistetut tappiot	15	—	18			33
Eläke-etuudet	1	—	—			0
Ajan kuluessa tuloutus	1	-1				0
Vaihto-omaisuus	16	-1				15
Vuokrasopimukset	52	—	—			3
Muut erät	5	—	-2			4
Laskennallisten verojen netotus	-69	-5				-74
Yhteensä	50	0	0	11	0	62
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	2	-2	—			0
Ajan kuluessa tuloutus	3	—	-3			0
Vaihto-omaisuus	2	—				2
Vuokrasopimukset	50	—				1
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	15	-2				13
Muut erät	4	—				4
Laskennallisten verojen netotus	-69	-5				-74
Yhteensä	7	0	-2	-5	1	1
Laskennalliset verot, netto	60

Laskennallista verosaamista on jätetty kirjaamatta kertyneistä ja osittain verotuksessa vahvistamattomista tappioista 35 miljoonaa euroa (21). Kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia tappioista oli Suomen konserniyhtiöistä yhteensä 6 miljoonaa euroa sekä Norjan ja Ruotsin konserniyhtiöistä yhteensä 29 miljoonaa euroa. Suomessa vahvistettuja verotappioita voidaan vähentää elinkeinotoiminnan verotettavasta tuloksesta seuraavien 10 vuoden aikana. Norjassa ja Ruotsissa vahvistettujen verotappioiden käyttöaikaa ei ole verotuksessa rajoitettu. Viron ja Latvian verojärjestelmien mukaan yrityksen tuloa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan yrityksestä. Näiden osalta YIT pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä laskennallista veroa ole kyseisistä maista toistaiseksi kirjattu.

174YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE ⏎

2023

| Milj. euroa | 1.1. | Valuuttakurssiero | Liiketoimintojen myynnit | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan | 31.12. |
| :---------- | :--- | :---------------- | :----------------------- | :----------------------- | :--------------------------------------------- | :----- |# 20. VAIHTO-OMAISUUS

LAATIMISPERIAATE

Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja rakentaakseen ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva yhtiö. Kun rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden Keskeneräiset työt -erään.

YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina. Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli 12 kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia.

Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt. Ennakkomaksut -erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto. Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan osana rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden markkinahintaan.

YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS 16- standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN

Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto- omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään hintaan.

VAIHTO-OMAISUUS

Milj. euroa
| | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| :-------------------- | :--------- | :--------- |
| Aineet ja tarvikkeet | 5 | 7 |
| Keskeneräiset työt | 196 | 370 |
| Tonttivaranto | 610 | 664 |
| Valmiit huoneistot ja kiinteistöt* | 360 | 360 |
| Ennakkomaksut | 15 | 16 |
| Muu vaihto-omaisuus | — | — |
| Vaihto-omaisuus | 1 185 | 1 417 |
| Tonttivaranto | 183 | 150 |
| Tontit, keskeneräiset työt | 1 | 12 |
| Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt | 34 | 30 |
| Vaihto-omaisuus, vuokrattu | 218 | 192 |

*Valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen osuus Suomessa 294 miljoonaa euroa (288). Vuokratun vaihto-omaisuuden erittely löytyy liitetiedosta Vuokrasopimukset.

Vuonna 2024 YIT teki Asuminen-segmenttiin kohdistuvia vaihto-omaisuuden alaskirjauksia 11 miljoonaa euroa (0) ja Toimitilat-segmenttiin yhteensä 4 miljoonaa euroa (3).

21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa
| | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| :-------------------------------------- | :--------- | :--------- |
| Pitkäaikaiset saamiset | | |
| Myyntisaamiset | 12 | 36 |
| Korolliset saamiset | 63 | 62 |
| Muut saamiset* | 21 | 29 |
| Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä | 96 | 127 |
| Lainasaamiset | — | 6 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 1 | 2 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 97 | 135 |
| Lyhytaikaiset saamiset | | |
| Myyntisaamiset | 93 | 134 |
| Korolliset saamiset | 12 | 12 |
| Muut saamiset* | 31 | 35 |
| Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä | 136 | 181 |
| Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 50 | 76 |
| Siirtosaamiset | 6 | 8 |
| Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | — | 1 |
| Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 193 | 267 |
| Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 290 | 402 |

*Vuoden 2024 pitkäaikaiset muut saamiset sisältää 21 milj. euroa (28) ja lyhytaikaiset muut saamiset 5 milj. euroa (10) kauppahintasaatavaa YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n myyntiin liittyen. Myynnin vaikutuksista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Hankitut ja myydyt liiketoiminnot. Tiedot odotetuista luottotappioista löytyvät liitetiedosta Rahoitusriskien hallinta.

22. RAHAVARAT

Milj. euroa
| | 31.12.2024 | 31.12.2023 |
| :---------------------------- | :--------- | :--------- |
| Käteinen raha ja pankkitalletukset | 137 | 128 |

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin tehdyistä pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

23. OMA PÄÄOMA

LAATIMISPERIAATE

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Omat osakkeet

Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä, liikkeenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan.

Hybridilaina

Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Hybridilaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai hybridilainan kertyneet korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite korkojen maksuun on syntynyt.

Vaihtovelkakirjalaina

Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit määritetään järjestelyn sisällön perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi. Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihto-oikeudettoman velan käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan pääoman osuuden käypien arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo sisältyy käypään arvoon. Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman erien välillä, kun velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl	Omat osakkeet, kpl	Osakepääoma, milj. euroa	Omat osakkeet, milj. euroa
1.1.2023	209 511 146	1 588 707	150	-8
Omien osakkeiden luovutus	36 588	-36 588	—
31.12.2023	209 547 734	1 552 119	150	-8
1.1.2024	209 547 734	1 552 119	150	-8
Osakeanti	20 960 000
Omien osakkeiden luovutus	66 370	-66 370	—
31.12.2024	230 574 104	1 485 749	150	-7

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti, eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. YIT:n hallussa olevien omien osakkeiden maksettu hankintahinta on yhteensä 7 miljoonaa euroa, ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu määrä pienentää emoyhtiön jakokelpoisia varoja.# Osakkeet

Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina, ja ne on oikeus laskea uudelleen liikkeeseen tulevaisuudessa.

OSINGOT

Maksetut ja ehdotetut osingot

	2024	2023
Maksettu osinko tilikauden aikana
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa	0,00	0,18
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa	0	38
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
Tilikaudelta/osake, euroa	0,00	0,00
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa	0	0

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

24. ELÄKEVELVOITTEET

LAATIMISPERIAATE

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita velvoitteita tai maksuja. Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjainen eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat. Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

ELÄKEVELVOITTEET

Milj. euroa	2024	2023
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa	2	3
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa	—	—

Vuosina 2024 ja 2023 konsernilla oli Suomessa lisäeläkevakuutuksista aiheutuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläke-etuuden suuruus määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläke-etuudet on hoidettu vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	13	14
Varojen käypä arvo	-11	-11
Eläkevastuu, netto	2	3

Velvoitteen nykyarvon muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Velvoite 1.1.	14	14
Korkomenot	—	—
Tytäryhtiön myynti	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Velvoite 31.12.	13	14

Järjestelyn varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Varat 1.1.	11	11
Varojen odotettu tuotto	—	—
Tytäryhtiön myynti	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	1	—
Työnantajan suorittamat maksut	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Varat 31.12.	11	11

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	2024	2023
Diskonttauskorko	3,2 %	3,7 %
Tuleva palkankorotusolettama	2,2 %	2,7 %
Tuleva eläkkeiden korotusolettama	2,2 %	2,7 %

Tulevat maksut

Seuraavassa taulukossa esitetään tulevat maksut, jotka ovat olleet eläkevelvoitelaskelmien perustana.

Milj. euroa	2024	2023
Erääntyminen alle vuoden kuluessa	1	1
1-5 vuodessa	4	5
5-10 vuodessa	4	5
10-15 vuodessa	3	3
15-20 vuodessa	2	2
20-25 vuodessa	1	1
25-30 vuodessa	1	1
yli 30 vuoden kuluttua	1	1
Yhteensä	17	19

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttauskoron muutoksen vaikutusta velvoitteeseen.

Milj. euroa	2024	2023
Koron nousu 0,5 % -yksikköä	-1	-1
Koron lasku 0,5 % -yksikköä	1	1

25. VARAUKSET

LAATIMISPERIAATE

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset.

Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus määritetään kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin yksittäiseen hankkeeseen liittyvä vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan aiheuttavan taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä.

Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset korjauskulut. Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen tason perusteella. Mikäli konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, kirjataan tulevasta korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma. Takuuvarausten käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista kiistoista varauksen, mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA MÄÄRÄ

Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon. 10-vuotisvastuuvaraus, joka liittyy pääosin Suomen asuinrakentamiseen, määritetään diskontattuna arvona, joka perustuu yksittäisen asunnon keskimääräisiin vuotuisiin toteutuneisiin korjauskustannuksiin. Yksittäisen asunnon keskimääräiset vuotuiset korjauskustannukset kerrotaan vastuuajanjaksolle kohdistuvien asuntojen lukumäärällä huomioiden jäljellä oleva vastuuaika.

Milj. euroa	Takuuvaraukset	10-vuotisvastuuvaraukset*	Tappiolliset sopimukset	Oikeudenkäyntivaraukset	Muut varaukset	Yhteensä	Yhteensä
						2024	2023
1.1.	37	83	17	1	3	141	139
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	-1	0
Varausten lisäykset	19	2	16	—	2	39	39
Käytetyt varaukset	-11	—	-9	—	-3	-23	-37
Käyttämättömien varausten peruutukset	-8	-10	-1	—	—	-19	-2
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—	—	—	0	0
31.12.	36	75	23	1	2	137	141
Pitkäaikaiset	12	59	6	1	—	78	87
Lyhytaikaiset	24	16	17	—	1	58	54
Yhteensä	36	75	23	1	2	137	141

*Varauksen pieneneminen johtui pääosin vastuuajanjaksolla olevien asuntojen määrän vähenemisestä. Diskonttauksen vaikutus varausten kokonaismäärään oli 6 miljoonaa euroa (8).

26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT

PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	226	100
Lainat rahoituslaitoksilta	143	189
Muut korolliset velat	34	39
Yhteensä	403	328

LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	—	100
Lainat rahoituslaitoksilta	15	30
Yritystodistukset	14	22
Taloyhtiölainat	178	260
Muut korolliset velat	7	3
Yhteensä	214	414

Lainat rahoituslaitoksilta 31.12.2024, yhteensä 158 miljoonaa euroa (219), olivat pankeilta otettuja lainoja, joiden ehtoihin sisältyy erilaisia tunnuslukukovenantteja liittyen velkaantumisasteeseen ja likviditeettiin. Lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudellista. Lisätietoja annetuista vakuuksista liitteessä Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset. Rahoitusveloissa esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden myymättömien asuntojen lainaosuuksiin ja ne koostuvat laina-ajaltaan pitkistä lainoista.

Joukkovelkakirjalainojen tiedot on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Joukkovelkakirjalainojen tiedot

Nimellisarvo, milj. euroa	Eräpäivä	Kuponkikorko %	Kovenantit*
100	18.06.2027	3kk Euribor + 7,5	Omavaraisuusaste
100	15.01.2026	3,250	Omavaraisuusaste
36	19.03.2029	8,000
Yhteensä
FI4000571278			senioriehtoinen, vakuudellinen
FI4000496302			senioriehtoinen, vakuudellinen
FI4000570262			vaihtovelkakirja, vakuudeton

Senioriehtoiset joukkovelkakirjalainat ovat lunastettavissa ennen niiden erääntymispäivää. Lainojen vakuuksista on lisätietoja liitteessä Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset. Vaihtovelkakirjan velkakirjanhaltijoilla on oikeus vaihtaa velkakirjat yhtiön osakkeiksi velkakirjan ehtojen mukaisesti. Vaihtohinta on 2,25 euroa osakkeelta sen ollen alisteinen tietyille mahdollisille oikaisuille.# 27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

LAATIMISPERIAATE

YIT on ottanut käyttöön tiettyjä toimittajarahoitusjärjestelyjä, joita tarjotaan joillekin YIT:n toimittajille eri toimintamaissa. Osallistuminen järjestelyyn on toimittajien oman harkinnan varassa. Toimittajat, jotka osallistuvat toimittajarahoitusjärjestelyyn, saavat laskuista maksun ennen eräpäivää ulkoiselta rahoittajalta ja maksavat rahoittajalle tästä korvauksen. Laskun tulee olla YIT:n hyväksymä ennen kuin rahoittaja voi maksaa sen toimittajalle. YIT maksaa laskun rahoittajalle alkuperäisen laskun eräpäivän mukaisesti. YIT on antanut emoyhtiötakauksia operatiivisten konserniyhtiöidensä puolesta joillekin näistä järjestelyistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Niiden ostovelkojen ehdot, jotka kuuluvat toimittajarahoitusjärjestelyihin, eivät merkittävästi eroa YIT:n muiden ostovelkojen ehdoista. Kaikki toimittajarahoitusjärjestelyihin kuuluvat ostovelat sisältyvät osto- ja muihin velkoihin konsernin taseessa.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset velat
Ostovelat	15	21
Muut velat	9	7
Ostovelat ja muut velat yhteensä	24	28
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	4	1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	28	29
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat*	183	219
Muut velat	50	64
Ostovelat ja muut velat yhteensä	233	283
Muut siirtovelat	96	114
Projektien kulujaksotukset	102	133
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1	3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	432	535
Ostovelat ja muut velat yhteensä	459	564

*Ostovelat sisältää 17 miljoonaa euroa laskuja, jotka liittyvät toimittajarahoitusjärjestelyyn, ja joista toimittaja on jo saanut suorituksen rahoittajalta. Maksuehdot toimittajarahoitusjärjestelyjen piiriin kuuluville avoimille ostoveloille vaihtelivat 60:stä 180:een päivään, kun muiden vertailukelpoisten ostovelkojen maksuehtojen vaihteluväli oli pääosin 10:stä 365:een päivään.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Muut siirtovelat
Henkilöstökulujen jaksotukset	54	62
Korkovelat	5	12
Muut	37	40
Yhteensä	96	114

28. JOHDANNAISSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan vähintään jokaisena raportointipäivänä.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.

Milj. euroa	31.12.2024				31.12.2023
	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset	153	—	-1	-1	188	—	-3	-3
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa)	100	—	-3	-3	100	1	—	1
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa)	200	1	-1	0	200	2	-1	1
Yhteensä	453	1	-5	-4	488	4	-4	-1

Kaikki johdannaissopimukset on solmittu konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu vain osaan korkojohdannaissopimuksista. Johdannaiset on tehty vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Yllä esitettyihin johdannaissopimuksiin liittyy joissain tilanteissa toimeenpantavissa oleva nettoutus- tai muu vastaava järjestely, jonka mukaan kyseiset johdannaissopimukset ja -varat voidaan selvittää nettomääräisenä. Nettoutusjärjestelyt ovat toimeenpantavissa tavallisiin johdannaisyleissopimuksiin sisältyvien tyypillisten velvoitteiden laiminlyönti- ja muiden erityisten eräännyttämisperusteiden mukaan. Erät, joihin tietyissä tilanteissa voitaisiin soveltaa nettoutusta, on esitetty taseessa bruttona, ja netottaminen olisi pienentänyt yllä esitettyjä bruttolukuja yhteensä 1 miljoonaa euroa (2).

YIT:llä ei ollut katsauskauden (eikä vertailukauden) lopussa johdannaissopimuksiin liittyviä maksettuja tai saatuja päivittäisiä suorituksia eli ns. variation margin / margin call -maksuja.

29. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU ARVOSTUSRYHMITTÄIN

LAATIMISPERIAATE

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto-osakkeisiin sekä muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa erissä esitettyjä määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.# JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN

YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin kiinteistön arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan nettotuoton kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

31.12.2024

	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	211	2 213	213	Taso 3
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	47	47	43	Taso 3
Lainasaamiset ja korolliset saamiset	50	50	50	Taso 3
Johdannaissopimukset	1	1	1	Taso 2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	131	131	131
Muut saamiset	5	5	5	Taso 3
Johdannaissopimukset	—	—	—	Taso 2
Rahavarat	137	137	137
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	315	267	2 583	579
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat, joukkovelkakirjat	226	226	231	Taso 1
Korolliset velat, muut	177	177	170	Taso 3
Ostovelat ja muut velat*	24	24	21	Taso 3
Johdannaissopimukset	1	3	4	4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	214	214	214
Ostovelat ja muut velat*	233	233	233
Johdannaissopimukset	1	1	1	Taso 2
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	874	2 3	879	873

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

31.12.2023

	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	212	2 214	214	Taso 3
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	111	111	101	Taso 3
Lainasaamiset ja korolliset saamiset	21	21	21	Taso 3
Johdannaissopimukset	2	2	2	Taso 2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	181	181	181
Johdannaissopimukset	—	1	1	1
Rahavarat	128	128	128
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	420	236	3 659	648
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat, joukkovelkakirjat	100	100	85	Taso 1
Korolliset velat, muut	228	228	207	Taso 3
Ostovelat ja muut velat*	28	28	26	Taso 3
Johdannaissopimukset	1	1	1	Taso 2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	414	414	414
Ostovelat ja muut velat*	283	283	283
Johdannaissopimukset	3	3	3	Taso 2
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	1 054	4	1 058	1 019

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 4,08-6,96 % (4,94-8,01 %). Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa.

KÄYVÄT ARVOT (TASO 3), JOIDEN MÄÄRITTÄMISEEN KÄYTETÄÄN MERKITTÄVIÄ MUITA KUIN HAVAINNOITAVISSA OLEVIA SYÖTTÖTIETOJA

	Arvostusmenetelmä	Muut kuin havainnoitavissa olevat merkittävät syöttötiedot	Perusarvo 2024	Perusarvo 2023	Käyvän arvon herkkyys muuttujalle YIT:lle	Lisätietoa muuttujasta
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Tripla Mall Ky	10 vuoden diskontattujen rahavirtojen malli	Toiminnan nettotuoton (NOI) vuosittainen kasvuvauhti (CAGR)	4,31 %	3,72 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan euron kasvuun (19 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttujan arvon muutos on toteutettu käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa / laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI) kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten näin tilannetta, jossa liiketilan ja pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa joko korkeampaa / alempaa kasvu- uraa.
		Tuottovaatimus	6,00 %	5,75 %	5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen tuottovaateiden arvossa johtaa 12 miljoonan euron laskuun (16 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	4 797 € / m²	4 935 € / m²	5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 2 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Fidus Villa Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	4 031 € / m²		5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 1 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Todennäköisyyspainotettujen rahavirtojen malli
Hankkeen keskimääräinen todennäköisyys toteutua:
30 %
27 %
5 prosenttiyksikön kasvu (lasku) hankkeiden toteutumistoden- näköisyyksissä johtaa 1 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat myyntisaamiset

Asuntojen markkina-arvoon perustuva malli
Neliöhinnan muutos:
5 491 € / m2
5 621 € / m2
5 prosentin kasvu (lasku) arvonmäärityksen antamissa markkina- arvoissa johtaa 2,0 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa. Markkina-arvo perustuu ulkopuolisen arvioitsijan kaksi kertaa vuodessa tekemään arvioon.

189 YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Kuvaus käytetyistä arvostusmenetelmistä

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Tripla Mall Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo Tripla Mall Ky:öön on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) on auditoinut YIT:n käyttämän arvostusmallin mukaan lukien käytetyt oletukset ja todennut sen täyttävän IFRS:n ja IVSC:n (International Valuation Standards Council) vaatimukset. Kauppakeskukselle ja pysäköinnille luotiin erilliset laskelmat. Sopimuspohjaisten tulojen osilta diskontattujen rahavirtojen mallissa käytetään yleisesti sopimusten vuokratasoa sopimuksen päättymiseen asti, jonka jälkeen vuokratasot palautuvat oletetulle markkinavuokrien tasolle. Valuaatio on toteutettu nettovuokraperusteisesti, ja se käyttää pitkän aikavälin vajaakäyttöastetta vuokrattaville tiloille. Sekä kauppakeskuksen että pysäköintilaitoksen osalta muut tulot, kuten mainostulot on lisätty nettovuokratuloihin. Vastaavasti menot, kuten tyhjien tilojen ylläpitokustannukset sekä hallintokulut on vähennetty saatavista nettovuokratuloista. Käytetyt diskonttauskorot pohjautuvat perusteltuihin markkinoiden tuottovaatimuksiin, joihin on lisätty ennustettu vuosittainen inflaatio kymmenen vuoden arvostusperiodille. Tuottovaatimuksia määrittäessä on hyödynnetty markkinadataa sekä ulkopuolisen riippumattoman arvioitsijan (CBRE) markkinatuntemusta. Liiketoimintajohto tekee Tripla Mall Ky:n arvonmäärityksen YIT:n neljännesvuosittaisen raportointirytmin mukaisesti. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) validoi arvonmäärityksen IVS-standardien (International Valuation Standards) ja IFRS tilinpäätösstandardien mukaisesti. Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy arvonmäärityksen perustuen aktiiviseen keskusteluun arvonmäärityksen laativan liiketoimintajohdon kanssa. YIT:n omistaman Tripla Mall Ky:n osuuden arvoon vaikuttaa lisäksi erillinen sopimus varojen jaosta Tripla Mall Ky:n osakkaiden kesken. Vakioiduilla markkinaparametreilla (inflaatio ja irtautumishetken tuottovaatimus) lasketun sijoitetun oman pääoman kertoimen ylittäessä (alittaessa) sopimuksessa määrätyn tason saa YIT alkuperäistä omistusosuuttaan suuremman (pienemmän) osuuden sijoituksen käyvästä arvosta, joko investoinnin myynnin tai varojenjakosopimuksen umpeutumisen yhteydessä vuonna 2026. Oman pääoman kertoimen osuessa ennalta määrätylle tavoitevälille ei YIT:n osuus muutu alkuperäisestä. Oman pääoman kerroin lasketaan suhteuttamalla käyvän arvon mallissa ennustettu sijoituksen oman pääoman arvo Tripla Mall Ky:öön tehtyihin toteutuneisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Tilinpäätöshetkellä varojenjakosopimuksen mallinnuksen tuloksella ei ole vaikutusta YIT:n omistusosuuden arvoon nykyiseen tasearvoon verrattuna. Sopimuksessa tarkastellun oman pääoman kertoimen kasvaessa 5 prosenttia varojenjakosopimuksen mallinnuksen tuloksella ei ole vaikutusta omaisuuserän arvoon verrattuna nykyiseen tasearvoon. Oman pääoman kertoimen pienentyessä 5 prosenttia varojenjakosopimuksen mallinnuksen tulos johtaisi 6 miljoonan euron laskuun omaisuuserän arvossa verrattuna nykyiseen tasearvoon. Varojenjakosopimuksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.

OP Vuokrakoti Ky ja Fidus Villa Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo OP Vuokrakoti Ky:öön ja Fidus Villa Ky:öön on laskettu vähentämällä yhtiön omistamien kiinteistöjen käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistöjen käyvät arvot perustuvat ulkopuolisen riippumattoman arvonmäärittäjän arvonmääritysraportteihin (IVS:n mukainen AKA-arvio). Arvonmääritys on tehty jokaisesta kiinteistöstä erikseen. Arvonmäärityksessä on käytetty sekä vertailukelpoisten transaktioiden menetelmää että diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja näitä kahta menetelmää on painotettu lopullisessa arvonmäärityksessä arvioitsijan harkinnan mukaan.

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset

YIT:n lainasaamisten ja muiden saamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla odotetut kassavirrat ottaen huomioon näihin kassavirtoihin liittyvä riski tietyn diskonttokoron avulla. Diskonttokorko perustuu keskimääräiseen maturiteettiin, markkinakorkoon kyseiselle maturiteetille ja riskipreemioon lainalle tai muulle saamiselle, jos riskiä ei ole otettu muuten huomioon. Myyntisaamiset on arvostettu perustuen ulkopuolisen arvioijan tekemään arvioon asuntojen markkina-arvosta.

Tason 3 täsmäytys

Milj. euroa	2024	2023
Käypä arvo 1.1.	270	223
Lisäykset*	3	59
Luokittelumuutokset	7	—
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista (Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset)	-5	-2
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista, korollisista saamisista ja muista saamisista**	-2	1
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista	—	—
Tilitykset / realisoituneet käyvän arvon muutokset	-3	—
Vähennykset	-8	-11
Käypä arvo 31.12.	262	270

Lisäysten määrää Q4/2023 on oikaistu.
*0 miljoonaa euroa (0) kirjattu rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksiin ja 1 miljoonaa euroa (1) rahoitustuottoihin.

190 YIT 2024 Vuosikatsaus
YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

YIT altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Merkittävimmät rahoitusriskit ovat rahoituksen hankinta-, likviditeetti- ja luottoriski sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. YIT:n rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset mahdollisesti aiheuttavat YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.

Rahoituspolitiikan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta ja johon konsernin rahoitustoimet on pääasiassa keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako rahoitusosaston ja liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksikön vastuulla on toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä tietoa liiketoimintansa rahoitukseen ja rahoitusriskeihin liittyvistä asioista. Konsernin rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee liiketoimintaa rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulevat tyydytettyä ja rahoitusriskejä hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.

MAKSUVALMIUSRISKI

YIT:n pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili jakautuu riittävän tasaisesti eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti.

Rahoituksen saatavuus riippuu kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinoiden ja rakennussektorin tilanteesta sekä yhtiön kannattavuuden ja/ tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. YIT:n kannattavuuden ja taloudellisten tunnuslukujen negatiivinen kehitys saattaisi johtaa rahoituksen saatavuuden heikkenemiseen ja/tai rahoituskustannusten kasvuun. Myös pankkien ja rahoittajien halu rajoittaa omaa rakennusalaan kohdistuvaa riskipositiotaan voi heikentää rahoituksen saatavuutta tai pienentää sitomattomien rahoituslimiittien määrää ja vaikeuttaa uusien hankkeiden aloittamista tai niihin osallistumista.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Rahoitustarpeen arvioiminen perustuu rahavirtaennusteisiin. Rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin kassanhallinnan ja varainhankinnan. Rahoitusosastolle keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä. YIT:n likviditeetti muodostuu likvideistä varoista, yritystodistusohjelmasta, luotollisista tileistä ja sitovista rahoituslimiiteistä.

YIT:n likvidien varojen määrä vuoden 2024 lopussa oli 137 miljoonaa euroa (128). YIT:n yritystodistusohjelman koko on 400 miljoonaa euroa (400), josta oli käyttämättä tilinpäätöshetkellä 386 miljoonaa euroa (378). Tilinpäätöshetkellä YIT:llä oli nostettavissa yhteensä 189 miljoonan euron sitova valmiusluottolimiitti (220) sekä 13 miljoonaa euroa tililimiittisopimuksia (20). Sitova valmiusluottolimiittisopimus on voimassa tammikuuhun 2026 asti.Lisäksi asuntokohteisiin liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä oli vuoden lopussa 27 miljoonaa euroa (49). Yhtiön rahoitussopimuksiin sisältyy erilaisia tunnuslukukovenantteja liittyen omavaraisuuteen, velkaantumisasteeseen, likviditeettiin ja korkokatteeseen. Kovenanttien täyttymiselle on olennaista, että YIT:n tunnusluvut pysyvät riittävällä tasolla. Asunto-osakeyhtiö rahoittaa asuntokohteen rakentamisen rahoitusmallilla, jossa taloyhtiölainaa nostetaan kohteen valmistusasteen mukaan ja sillä rahoitetaan kohteen rakentamista. Rahoitusveloissa korollisena velkana esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden myymättömien huoneistojen lainaosuuksiin, ja niiden määrä tilikauden lopussa oli 178 miljoonaa euroa (260). Myymättömien asuntojen osalta taloyhtiölainat maksetaan rahoitusvastikkeena pitkän laina-ajan kuluessa. Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien korkojen ja muiden kustannusten sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten velkojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat niiden 31.12.2024 (31.12.2023) voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten velkojen rahavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten valuuttamääräiset rahavirrat on käännetty euroiksi termiinikurssien mukaisesti.

YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat 31.12.2024

Milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030-	Yhteensä
Korolliset velat	293	105	—	—	—	641	243*
Vuokrasopimusvelat	29	27	24	21	486	619	32
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	17	2	2	2	1	257	233
Korkojohdannaiset	—	—	—	—	—	-2	-1
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	—	—	—	—	—	-152	-152
saatavat rahavirrat	—	—	—	—	—	153	153
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	339	134	25	23	487	1 516	508

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat 31.12.2023

Milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029-	Yhteensä
Korolliset velat	190	145	—	—	—	780	445*
Vuokrasopimusvelat	29	26	24	21	412	540	29
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	21	6	1	2	1	314	284
Korkojohdannaiset	-3	-2	-1	—	—	-12	-6
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-185	—	—	—	—	-185	-185
saatavat rahavirrat	188	—	—	—	—	188	188
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	237	175	23	23	412	1 625	754

*Sisältää taloyhtiöiden myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat yhtiölainat 178 miljoonaa euroa (260).

KORKORISKI

YIT:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon. Konsernin rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. YIT:n korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista, korollisista rahoitusvaroista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin sekä kassavirtaan. YIT:n korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan korkoherkkyyttä. YIT:n liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 2 vuotta. Konsernin rahoitusosasto seuraa velkojen keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin herkkyysanalyysejä. YIT voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa korkojohdannaisilla. YIT on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osaan johdannaisista on sovellettu rahavirran suojauslaskentaa, joka on ollut tehokasta. Korollisista rahoitusveloista, vuokrasopimusveloista ja korkojohdannaisista muodostuvasta korkosalkusta kiinteään korkoon on tilinpäätöshetkellä sidottu 83 prosenttia (70). Alla esitetty korkoriskin herkkyysanalyysi havainnollistaa markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta nettorahoituskuluihin ennen veroja ja muun laajan tuloksen eriin verovaikutuksella oikaistuna. Herkkyysanalyysiin sisältyy taseen vuoden lopun korolliseen nettovelkaan sisältyvät vaihtuvakorkoiset erät, sekä korkojohdannaiset.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa
Nettorahoituskulut	-1	1
Muun laajan tuloksen erät	2	-2

Herkkyysanalyysin perustana ovat vallitsevat markkinakorot raportointikauden lopussa, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden Euribor, joka oli 2,714% kauden lopussa (3,909%). Markkinakorot laskivat vuoden aikana ja mainittu kolmen kuukauden Euribor oli raportointikaudella keskimäärin 3,570%. Tämän kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa korkoympäristössä vaikutus nettorahoituskuluihin tulee viiveellä, näin ollen herkkyysanalyysin tulosta ei voi suoraan verrata raportointikauden toteutuneisiin nettorahoituskuluihin. Korkotason muutoksilla on vaikutusta parametreihin, joilla YIT:n tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään sekä saattaa olla vaikutusta YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

YIT:n luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaisia sopimuksia. YIT altistuu luottoriskille pääasiassa konsernin myyntisaamien, korollisten saamisten, rahavarojen ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu kirjanpitoarvo. YIT:llä toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut historiallisesti pieni. Merkittävimmät erääntyneet saatavat liittyvät tapauksiin, joissa YIT:llä ja asiakkaalla on ilmennyt erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.

Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin sekä liiketoiminnan yhteydessä hankittuihin korollisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä vastaavat liiketoimintayksiköt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne konsernin eri toimialoilla on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä hallinnoivat toimialojen talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa. Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi projektikohteiden omistusoikeuden säilyminen konsernilla, kunnes maksusuoritus on saatu, ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset, kohdekohtaiset kiinnitykset ja luottoriskin vakuuttaminen sekä asiakkaiden ja vastapuolien taustatietojen perusteellinen selvitys. Uusien asiakkaiden ja vastapuolien taustat selvitetään perusteellisesti muun muassa hankkimalla luottotiedot. Lisäksi saamisten myyntiä rahoituslaitoksille käytetään liiketoiminnan luottoriskin hallinnassa. Muun muassa niiden toimitila- ja muiden sijoittajakauppojen, joissa maksu tapahtuu vasta kohteen luovutuksen yhteydessä, myyntisaamiset ja niihin liittyvä vastapuolen maksukyvyttömyysriski tyypillisesti siirretään rahoittajille saamisten myyntisopimuksen ehdoissa. Siirrot täyttävät IFRS 9:n mukaiset taseesta poiskirjaamisen ehdot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut. Liiketoimintayksiköt eivät odota taseen käypään arvoon arvostettavien lainasaamisten, liiketoiminnan yhteydessä hankittujen korollisten saamisten, myynti- tai muiden saamisten vastapuolista aiheutuvan normaalista poikkeavaa luottoriskiä. Konsernin rahoitusosasto vastaa YIT:n rahavarojen, johdannaissopimusten ja muiden rahoitustransaktioiden vastapuoli- ja luottoriskin hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Rahavarojen, johdannaisten tai muiden rahoitustransaktioiden ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Raportointikauden lopussa näiden erien vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.

Odotettavissa olevat luottotappiot

LAATIMISPERIAATE RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun mahdollisesta laiminlyönnistä.

Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti.# YIT 2024 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen, liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja transaktioriskistä.

Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat valuuttakurssiriskit. Kirjanpitoon kirjattavaa valuuttakurssieroa translaatioriskistä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien muutoksilta.

Valuuttakurssien muutokset pienensivät (suurensivat) nettosijoitusten arvoa ja muuntoerojen muutos pienensi (kasvatti) YIT:n omaa pääomaa 0 miljoonaa euroa (4) verrattuna edellisen vuoden loppuun. Puolan zlotyn muuntoerojen muutos oli -1 miljoonaa euroa (7) konsernin muuntoerojen kokonaismuutoksen ollessa 0 miljoonaa euroa (4). Euron kurssin kymmenen prosentin heikentyminen tai vahvistuminen suhteessa suurimman translaatioriskiposition muodostavaan Puolan zlotyyn olisi tilinpäätöshetkellä vaikuttanut konsernin muuntoeroihin 10 miljoonaa euroa (8).

Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista, kun ne tehdään muussa kuin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Liiketoimintayksiköiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu YIT:lle valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa yksiköiden omassa toimintavaluutassa. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin ja jäljelle jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttajohdannaisia. Liiketoimintayksiköt vastaavat valuuttakurssiriskinsä tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä transaktioriskiposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernin rahoitusosaston kanssa. Rahoitusosasto on vastuussa konsernin nettopositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti. Vuonna 2024 kaupallisiin sopimuksiin ei liittynyt merkittäviä avoimia valuuttakurssiriskejä.

Emoyhtiön keskitetyssä rahoitustoiminnossa nostetut luotot ovat pääosin euromääräisiä, mutta konsernin sisäiset lainat annetaan lähtökohtaisesti kunkin tytäryhtiön toimintavaluutassa. Emoyhtiö suojautuu näin syntyvältä valuuttakurssiriskiltä muun muassa valuuttajohdannaisilla. Herkkyysanalyysin mukaan euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta YIT:n tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sisäiset ja ulkoiset lainat ja saamiset sekä näihin liittyvät kurssiriskin suojaamiseksi tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

YIT ei ole raportointikaudella soveltanut suojauslaskentaa valuuttariskien suojaukseen, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.

HYÖDYKEHINTARISKI

Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa hyödykkeiden hintariskin tunnistamisesta. Hyödykkeiden hintariskiltä voidaan suojautua muun muassa myyntisopimusten hintaklausuulein, kiintein ostohinnoin ja johdannaisin.

PÄÄOMAN JA PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Pääomalla tarkoitetaan YIT-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. YIT:n pääoman hallinnalla pyritään varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velanhoito- ja osingonmaksukyky ja omistaja- arvon kasvattaminen.

Investointivaltaisimmissa liiketoiminnoissa, kuten asuntojen perustajaurakoinnissa ja kiinteistökehityshankkeissa, keskeistä on sopeuttaa pääomapanostukset markkinatilanteen mukaisiksi vähentämällä tai lisäämällä tontti-investointeja ja hankealoituksia. Lisäksi pyritään tehokkaaseen nettokäyttöpääoman kiertoon kaikilla liiketoiminta-alueilla. Pääoman määrää ja rakennetta hallitaan myös säätelemällä osingonjaon määrää, omien osakkeiden hankinnoilla, laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita tai myymällä omaisuuseriä velkojen vähentämiseksi. Mikäli yhtiö ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa, saattaa se johtaa rahoituskustannuksien kasvuun sekä muodostaa riskin rahoitussopimusten tunnuslukukovenanttien täyttämättä jättämiseen.

YIT:n korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus ja rahavirta, yritysostot, investoinnit tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. YIT:n omaan pääomaan vaikuttavat lisäksi arvonmuutokset käypään arvoon arvostetuista sijoituksista, joiden arvo saattaa muuttua eri tekijöiden seurauksena. YIT seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, velkaantumisastetta sekä omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella.

YIT on määrittänyt konsernin taloudelliset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2029 loppuun mennessä: oikaistu liikevoittoprosentti vähintään 7 prosenttia, sitoutuneen pääoman tuotto vähintään 15 prosenttia, ja liikevaihdon kasvu vähintään 5 prosenttia (yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) pohjavuotena 2024). YIT on lisäksi määrittänyt taloudellisen viitekehyksen strategiakaudelle 2025-2029, jonka mukaan osinkoa maksetaan vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta edellyttäen tiettyjen ehtojen täyttymistä nykyisissä rahoitussopimuksissa, ja nettovelan tulisi olla 30-70 prosenttia suhteessa oman pääomaan kaikissa markkinaolosuhteissa.

YIT saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaansa takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla merkittäviä. YIT saattaa päättää säilyttää, kuolettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.

YIT on järjestellyt velkasalkkuaan ja rahoituslähteitään raportointikauden aikana seuraavasti:

Helmikuussa 2024 YIT ilmoitti, että yhtiön 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitti liitettiin osaksi 21.11.2023 tiedotettua vakuusjärjestelyä ja siten valmiusluottolimiitti ja aikaisemmin toteutettu 140 miljoonan euron rahoitussopimus asetettiin keskenään samaan vakuudelliseen asemaan rahoitusmarkkinakäytännön mukaisesti.

Maaliskuussa 2024 YIT tiedotti lisäksi merkittävästä rahoitusjärjestelystä, joka sisälsi omaa pääomaa ja parannuksia lainaehtoihin. Järjestely koostui 33,5 miljoonan euron markkinahintaisesta suunnatusta annista, 36 miljoonan euron suuruisesta maaliskuussa 2029 erääntyvästä vaihtovelkakirjalainasta, jonka vuotuinen kuponkikorko on 8% ja vaihtohinta 2,25 euroa osakkeelta, sekä 300 miljoonan euron valmiusluottolimiittisopimuksen ja 140 miljoonan euron lainasopimuksen voimassaoloaikojen pidentämisestä ja muista keskeisten lainaehtojen muutoksista mukaan lukien lainanlyhennysten lykkääminen.

Kesäkuussa 2024 YIT laski liikkeeseen uuden 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan sekä toteutti kirjallisen menettelyn hankkiakseen suostumuksia 2026 erääntyvän senioriehtoisen 100 miljoonan euron vakuudettoman vihreän joukkovelkakirjalainan ehtomuutoksista, joita uusi joukkovelkakirjalaina saattoi edellyttää liittyen, muun muassa, joukkovelkakirjalainojen haltijoiden liittymiseen yhteiseen vakuuspooliin, joka on vakuutena myös YIT:n tuolloin 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitille ja 140 miljoonan euron lainalle. Tarvittava enemmistö kirjalliseen menettelyyn osallistuneista joukkovelkakirjan haltijoista äänesti ehdotuksen puolesta ja täten ehdotus ehtomuutoksista hyväksyttiin.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Myyntisaamiset ja odotetut luottotappiot

YIT on määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman mukaisesti. Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet.

Korolliset saamiset

Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion perusteella.

Milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %
	2024			2023
Myyntisaamiset
Erääntymättömät	82	—	0,5	109	1	0,6
1-60 päivää	15	—	0,5	14	—	0,6
61-90 päivää	2	—	0,5	1	—	0,6
91-180 päivää	1	—	0,5	3	—	0,6
yli 181 päivää	7	—	2,2	45	1	2,0
Myyntisaamiset yhteensä	106	1		172	2
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50	—	0,3	76	—	0,3
Korolliset saamiset	75			74

LAATIMISPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että yhtiön hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Annetut takaukset
Annetut takaukset muiden puolesta	—	—
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta	3	2
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta	—	—
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta	727	883
Annetut vakuudet
Vakuudellisen rahoitusvelan nimellismäärä	359	140
Edellä mainittuihin rahoitusvelkoihin liittyvät vakuudet
Vaihto-omaisuuden tontit ja kiinteistöt	161	150
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	184	192
Korolliset saamiset	4
Tytäryhtiöosakkeet*	1481
Tytäryhtiölainasaamiset*	223
Muut vastuusitoumukset
Investointisitoumukset	107	82
Ostositoumukset	291	317

*Tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvot omistavan erillisyhtiön taseessa ja tytäryhtiölainasaamiset lainanantajan taseessa.

Annetut takaukset ovat rakennusyhtiölle tyypillisiä, liiketoimintaan liittyviä takauksia sisältäen esimerkiksi rakennusaikaisia ja takuuaikaisia takauksia. Annetut vakuudet ovat YIT:n rahoitusvelkojen vakuudeksi annettuja pääosin osake-, yhtiöosuus- tai kiinteistöpanttauksia. Panttausehdot ovat markkinakäytännön mukaisia tavanomaisia panttausehtoja. YIT:llä on 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena toissijainen vastuu Caverion Oyj:lle siirtyneistä takauksista, joiden yhteenlaskettu määrä oli 31.12.2024 enintään 1 miljoona euroa (5). Ostositoumukset ovat pääasiassa tonttien hankintaan liittyviä esisopimuksia, joiden toteutuminen tyypillisesti riippuu kaavoituksen toteutumisesta. Tonttien ostositoumusten arvo on arvio, joka on riippuvainen kaavoituksesta, rakennusoikeuden määrästä sekä kustannusindeksien muutoksista. Lisäksi liitetiedoissa esitetty määrä perustuu tontin arvioituun hankinta-arvoon huolimatta sopimuksen mahdollisesta purkulausekkeesta. YIT:llä oli raportointikauden lopussa hybridilainaan liittyviä kertyneitä korkoja 4 miljoonaa euroa (0), joita ei oltu kirjattu taseeseen.

32. TYTÄRYHTIÖT

Nimi	Kotipaikka	Emoyrityksen omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus %
YIT Housing Oy	Suomi	100	100
YIT Road Oy	Suomi	100	100
YIT Infra Oy	Suomi	100	100
YIT Business Premises Oy	Suomi	100	100
YIT Ventures Oy	Suomi	100	100
UAB Lemcon	Vilnius	Liettua	100
Finn-Stroi Oy	Suomi	100
Lemcon HR Oy	Suomi	100
YIT International Oy	Suomi	100
YIT Talon Tekniikka Oy	Suomi	100
YIT Eesti AS	Viro	100
YIT Infra Latvija SIA	Latvia	100
YIT Latvija SIA	Latvia	100
UAB "YIT Lietuva"	Liettua	100
YIT Infra Norge AS	Norja	100
YIT Development SP. Z O.O.	Puola	100
YIT Sverige AB	Ruotsi	100
YIT Slovakia a.s.	Slovakia	100
YIT Stavo s.r.o	Tšekki	100

Taulukko ei sisällä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Milj. euroa	2024	2023
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Johdon avainhenkilöille	0,36	0,01
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	105	269
Yhteensä	105	269
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	—	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	28	19
Korolliset saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	37	35
Ostovelat ja muut velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	—	—
Korolliset velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	7	3

YIT:n muut kuin taulukossa esitetyt lähipiiriliiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja hallituksen jäsenten kanssa koostuivat normaaleista palkoista ja palkkiosta. YIT:n kaikki transaktiot lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.

34. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS- TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT, TULKINNAT JA IFRS- TILINPÄÄTÖSSTANDARDEIHIN TEHDYT MUUTOKSET

Tätä tilinpäätöstä laadittaessa ei ole sovellettu IFRS-tilinpäätösstandardeja, IFRS-tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka tulevat voimaan vasta 1.1.2024 alkaneen tilikauden jälkeen. IASB on julkaissut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut tai joita EU:n komissio ei ole vahvistanut tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä. Konserni ottaa ne käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2027 tilinpäätöksessään tai myöhemmin.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: IFRS 18 sisältää vaatimukset kaikille IFRS:ää soveltaville yhteisöille tietojen esittämisestä ja julkistamisesta tilinpäätöksissä, ja se korvaa nykyisen standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. IFRS 18 julkaistiin huhtikuussa 2024 IASB:n toimesta ja se koskee tilikausia, jotka alkavat 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. Uutta standardia edellytetään sovellettavan takautuvasti. YIT tarkastelee parhaillaan uuden standardin vaikutuksia tilinpäätöksensä esittämiseen ja julkistamiseen.

Millään muulla julkaistulla, muttei vielä voimassa olevalla IFRS-tilinpäätösstandardilla, IFRIC-tulkinnalla tai IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtävällä vuosittaisella parannuksella tai muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Emoyhtiön tilinpäätös

Tiistilän koulu ja päiväkoti, Espoo
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 200
Emoyhtiön tase, FAS 201
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS 203
Emoyhtiön liitetiedot 204
1. Emoyhtiön laatimisperiaatteet 204
2. Liikevaihdon jaottelu 205
3. Liiketoiminnan muut tuotot 205
4. Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot 205
5. Poistot ja arvonalennukset 205
6. Liiketoiminnan muut kulut 206
7. Rahoitustuotot ja -kulut 206
8. Pysyvien vastaavien muutokset 207
9. Sijoitukset 209
10. Saamiset 209
11. Oma pääoma 209
12. Pakolliset varaukset 210
13. Laskennalliset verovelat ja -saamiset 211
14. Pitkäaikainen vieras pääoma 211
15. Lyhytaikainen vieras pääoma 212
16. Vastuusitoumukset 213

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2	54 838	61 854
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 463	1 332
Henkilöstökulut	4	-22 532	-25 492
Poistot ja arvonalentumiset	5	-442	-754
Liiketoiminnan muut kulut	6	-92 484	-58 094
Liikevoitto / -tappio		-58 156	-21 155
Rahoitustuotot ja -kulut	7	14 487	32 222
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-43 669	11 067
Tuloverot		—	-13
Tilikauden voitto/tappio		-43 669	11 054

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		10	22
Muut pitkävaikutteiset menot		976	1 259
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		986	1 281
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa- ja vesialueet		873	984
Rakennukset ja rakennelmat		158	385
Koneet ja kalusto		54	87
Muut aineelliset hyödykkeet		57	57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		1 142	1 513
Sijoitukset	9
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 430 320	1 207 490
Muut osakkeet ja osuudet		479	505
Sijoitukset yhteensä		1 430 799	1 207 995
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 432 926	1 210 790
Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	10
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		327 215	284 844
Muut saamiset*		20 878	28 169
Siirtosaamiset		1 137	2 892
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		349 230	315 905
Lyhytaikaiset saamiset	10
Myyntisaamiset		55

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Vastaavaa

	2024	2023
Aineettomat hyödykkeet
Käyttöoikeudet	1 201	1 648
Muut pitkäaikaiset menot	10 852	10 692
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	12 053	12 340
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet ja vesialueet	16 664	16 664
Rakennukset ja rakennelmat	406 014	384 405
Koneet ja kalusto	4 304	5 550
Muut aineelliset hyödykkeet	62	62
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	427 044	406 681
Pysyvät vastaavat yhteensä	439 097	419 021
Sijoitus kiinteistöihin
Maa-alueet ja vesialueet	22 530	23 843
Rakennukset ja rakennelmat	390 580	374 097
Sijoitus kiinteistöihin yhteensä	413 110	397 940
Sijoitukset muissa yhtiöissä
Tytäryhtiöt	956 252	785 974
Osakkuusyritykset	90 639	107 574
Muut osakkeet ja osuudet	1 358	1 238
Sijoitukset muissa yhtiöissä yhteensä	1 048 249	894 786
Saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	4 728	26 535
Muut saamiset*	6 972	12 527
Siirtosaamiset	9 318	6 594
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	21 018	45 656
Rahat ja pankkisaamiset	98 401	99 678
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	119 419	145 334
Vastaavaa yhteensä	1 901 631	1 672 171

*Pitkäaikaiset muut saamiset sisältävät YIT Energy Oy:n osakemyynnin kauppahintasaamista 20 878 (28 169) tuhatta euroa ja lyhytaikaiset 5 000 (9 709) tuhatta euroa.

Vastattavaa

	2024	2023
Oma pääoma
Osakepääoma	149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto	-2 578	1 114
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	596 491	563 092
Edellisten tilikausien voitto	205 397	194 127
Tilikauden voitto/tappio	-43 669	11 054
Oma pääoma yhteensä	905 358	919 103
Pakolliset varaukset	18 338	0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat	300 000	200 000
Vaihtovelkakirjalaina	36 000	—
Lainat rahoituslaitoksilta	143 550	190 000
Siirtovelat	3 772	1 151
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	483 321	391 151
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat	—	100 000
Lainat rahoituslaitoksilta	15 000	30 000
Yritystodistukset	13 845	21 889
Ostovelat	18 966	12 171
Velat saman konsernin yrityksille	430 902	176 607
Muut lyhytaikaiset velat	506	1 632
Siirtovelat	15 393	19 618
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	494 613	361 917
Vieras pääoma yhteensä	977 935	753 068
Vastattavaa yhteensä	1 901 631	1 672 171

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja	-43 669	11 067
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	442	754
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-2	222
Pakollisten varausten muutos	18 338	—
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-1 928	-294
Rahoitustuotot ja -kulut	-14 487	-32 222
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-41 307	-20 673
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	4 442	-9 773
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	4 978	-771
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-31 887	-31 217
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-57 095	-54 003
Saadut osingot	—	21 000
Saadut korot ja rahoitustuotot	43 984	42 353
Maksetut verot	-333	-5 218
Liiketoiminnan rahavirta	-45 331	-27 086

Tuhatta euroa	2024	2023
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-46	-11
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	2 200	354
Lainasaamisten lisäykset	-174 305	-285 544
Lainasaamisten vähennykset	131 706	148 629
Tytäryhtiöiden pääomitukset	-228 000	—
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	—	16 500
Sijoitusten myynnit	43 432	9 774
Investointien rahavirta	-225 014	-110 298

Rahoituksen rahavirta | |
Konsernitilin muutokset | 269 145 | -6 234
Lyhytaikaisten lainojen nostot | 15 824 | 117 261
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -24 067 | -119 472
Pitkäaikaisten lainojen nostot | 307 000 | 360 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -332 450 | -310 000
Maksetut osingot ja muu varojen jako | — | -37 713
Saadut konserniavustukset | — | 54 510
Omien osakkeiden hankinta/myynti | 33 616 | 61
Rahoituksen rahavirta | 269 067 | 58 413

Rahavarojen muutos | -1 277 | -78 971
Rahavarat tilikauden alussa | 99 678 | 178 649
Rahavarat tilikauden lopussa | 98 401 | 99 678

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN LAATIMISPERIAATTEET

YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

YIT Oyj:n rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoitusriskien hallintaperiaatteet on esitetty tarkemmin YIT-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa Rahoitusriskien hallinta. Johdannaissopimukset on solmittu vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Yhtiö on käyttänyt valuuttatermiinisopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivänä käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja. Korkojohdannaisilla suojaudutaan korkotason vaihtelun aiheuttamilta muutoksilta yhtiön tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Yhtiö on käyttänyt koronvaihtosopimuksia, joiden käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten tulevat kassavirrat nykyarvoon. Kaikki johdannaiset on solmittu suojaustarkoituksessa, mutta vain osaan sovelletaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Koronvaihtosopimuksiin liittyvät korot on kirjattu tuloslaskelman korkotuottoihin ja -kuluihin ja kertyneet korot on kirjattu taseessa siirtosaamisiin ja -velkoihin.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat seuraavat:
* Aineettomat hyödykkeet: IT-ohjelmistot, 3-5 vuotta; Muut pitkäaikaiset menot, 5-10 vuotta
* Aineelliset hyödykkeet: Rakennukset ja rakennelmat, 10-40 vuotta; Koneet ja kalusto, 4-10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

ELÄKKEET

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LEASING

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea tavanomaisista ehdoista.

VEROT

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu.

LAATIMISPERIAATTEEN MUUTOS

YIT Oyj on muuttanut osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kirjaustapaa. Aiemmin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät jaksotettiin kuluksi ansaintajakson aikana ja osakkeiden luovutus kirjattiin omaan pääomaan järjestelmien maksuhetkellä. Tilikaudesta 2024 lähtien kannustinjärjestelmien osakkeina maksettavat palkkiot kirjataan omassa pääomassa omien osakkeiden ja voittovarojen vähennyksenä osakkeiden luovutushetkellä. Osakepalkkioiden verovelvoitteet kirjataan tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin maksuhetkellä. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

2. LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Tuhatta euroa	2024	2023
Markkina-alue
Suomi	44 217	49 361
CEE Baltian maat	4 459	4 882
Tšekki, Slovakia, Puola	4 494	5 481
Skandinavia Ruotsi	1 667	2 130
Yhteensä	54 838	61 854

Liikevaihto koostuu konsernipalveluveloituksista 47 291 tuhatta euroa (53 966), palveluveloituksista 234 tuhatta euroa (50) ja vuokratuotoista 6 683 tuhatta euroa (7 888). Palveluveloitukset ja vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan Suomesta tulevaan liikevaihtoon.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1 928	294
Muut	534	1 038
Yhteensä	2 463	1 332

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELIMIEN JÄSENIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	18 181	19 535
Eläkekulut	3 914	4 965
Muut henkilösivukulut	437	992
Yhteensä	22 532	25 492
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	688	734
Hallituksen jäsenet	549	651
Yhteensä	1 237	1 385

	2024	2023
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	208	241

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Tuhatta euroa	2024	2023
Poistot aineettomista oikeuksista	332	420
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	72	117
Poistot koneista ja kalustosta	38	217
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	—	—
Yhteensä	442	754

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2024	2023
Vuokrat	9 330	10 181
Toimitilakulut	4 060	4 741
IT-kulut	24 717	27 316
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut	20 147	8 185
Muut hallintopalvelut	6 799	4 957
Pakollisten varausten muutos	18 338	—
Muut	9 092	2 715
Yhteensä	92 484	58 094

TILINTARKASTAJILLE MAKSETUT PALKKIOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Tilintarkastus	312	410
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	76	—
Muut palvelut	75	234
Yhteensä	463	643

Tuhatta euroa	2024	2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	—	21 000
Muilta	—	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
Saman konsernin yrityksiltä	28 562	19 002
Rahoitustuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksissä**	26 261	28 745
Muista pysyvien vastaavien sijoituksista	—	—
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä*	6 549	6 048
Korkotuotot korkojohdannaisista muilta	4 345	5 737
Muilta*	1 970	1 231
Yhteensä	67 687	81 762

Tuhatta euroa	2024	2023
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille*	-2 009	-3 009
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-6	-1 475
Korkokulut muille	-39 564	-30 537
Muut rahoituskulut muille*	-9 387	-9 642
Yhteensä	-50 966	-44 663
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Saman konsernin yrityksiltä	-192	26
Muilta	-2 042	-4 903
Yhteensä	-2 234	-4 878
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	14 487	32 222

Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm. seuraavat erät:
* Valuuttajohdannaisten käyvän arvon arvostus* | 1 843 | -2 302
* Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus | -1 596 | -4 520

*Vertailutietoa on oikaistu.
**Vuoden 2024 luku sisältää yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, myyntivoiton 28,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 luku sisältää YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 28,7 miljoonaa euroa.

8. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2024	2023
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	11 281	16 032
Vähennykset	—	-4 751
Hankintameno 31.12	11 281	11 281
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	11 259	15 983
Tilikauden poisto	12	27
Vähennysten kertyneet poistot	—	-4 751
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	11 271	11 259
Kirjanpitoarvo 31.12.	10	22

Tuhatta euroa	2024	2023
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	3 535	3 591
Lisäykset	36	—
Vähennykset	—	-56
Hankintameno 31.12.	3 571	3 535
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	2 275	1 939
Tilikauden poisto	319	392
Vähennysten kertyneet poistot	—	-56
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	2 595	2 275
Kirjanpitoarvo 31.12.	976	1 259
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	986	1 281

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2024	2023
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	984	1 038
Vähennykset	-112	-54
Kirjanpitoarvo 31.12.	873	984

Rakennukset ja rakennelmat | |
Hankintameno 1.1. | 4 891 | 5 358
Vähennykset | -2 243 | -466
Hankintameno 31.12. | 2 649 | 4 891
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 4 506 | 4 850
Tilikauden poisto | 72 | 117
Vähennysten kertyneet poistot | -2 088 | -460
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 2 491 | 4 506
Kirjanpitoarvo 31.12. | 158 | 385

Koneet ja kalusto | |
Hankintameno 1.1. | 1 953 | 2 559
Lisäykset | 10 | 11
Vähennykset | -54 | -617
Hankintameno 31.12. | 1 910 | 1 953

Tuhatta euroa	2024	2023
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	1 867	2 266
Tilikauden poisto	38	217
Vähennysten kertyneet poistot	-48	-617
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	1 856	1 867
Kirjanpitoarvo 31.12.	54	87

Muut aineelliset hyödykkeet | |
Hankintameno 1.1. | 60 | 60
Hankintameno 31.12. | 60 | 60
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 3 | 3
Tilikauden poisto | — | —
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 3 | 3
Kirjanpitoarvo 31.12. | 57 | 57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 1 142 | 1 513

9. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2024	2023
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 207 490	1 244 372
Lisäykset	228 000	—
Vähennykset	-5 170	-36 882
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 430 320	1 207 490

Muut osakkeet ja osuudet | |
Hankintameno 1.1. | 505 | 505
Vähennykset | -27 | —
Kirjanpitoarvo 31.12. | 479 | 505
Sijoitukset yhteensä | 1 430 799 | 1 207 995

10. SAAMISET

PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	327 215	284 844
Yhteensä	327 215	284 844

Siirtosaamisten erittely, ulkoiset | |
Johdannaissaamiset | 532 | 2 288
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista | 605 | 605
Yhteensä | 1 137 | 2 892

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	392	7 247
Lainasaamiset	3 390	18 250
Siirtosaamiset	946	1 039
Yhteensä	4 728	26 535

Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset | |
Johdannaissaamiset | 1 227 | —
Muut erät | 945 | 812
Yhteensä | 2 172 | 812

Siirtosaamisten erittely, ulkoiset | |
Etukäteen maksetut kulut | 2 306 | 2 175
Johdannaissaamiset | 291 | 1 400
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista | 5 844 | 2 496
Muut erät | 877 | 523
Yhteensä | 9 318 | 6 594

11. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2024	2023
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.	149 717	149 717
Osakepääoma 31.12.	149 717	149 717

Arvonmuutosrahasto | |
Arvonmuutosrahasto 1.1 | 1 114 | 4 443
Vähennykset | -3 692 | -3 329
Arvonmuutosrahasto 31.12 | -2 578 | 1 114

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 563 092 | 563 214
Osakeanti | 33 536 | —
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus | -137 | -122
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 596 491 | 563 092

Voittovarat | |
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 205 180 | 231 637
Osingon ja varojen jako | — | -37 715
Osakepalkitseminen | -150 | —
Omien osakkeiden luovutus | 367 | 205
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 205 397 | 194 127
Tilikauden voitto/tappio | -43 669 | 11 054
Voittovarat yhteensä | 161 728 | 205 180
Oma pääoma yhteensä | 905 358 | 919 103

JAKOKELPOISET VARAT

31.12.	2024	2023
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	596 491	563 092
Voitto edellisiltä tilikausilta	205 397	194 127
Tilikauden voitto/tappio	-43 669	11 054
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	758 220	768 272

YIT OYJ:N OMAT OSAKKEET

31.12.2024	31.12.2023
Määrä, kpl	1 485 749
Osuus osakemäärästä	0,64 %
Osuus äänistä	0,64 %

12. PAKOLLISET VARAUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Varaus tappiollisista sopimuksista	18 338	—
Yhteensä	18 338	—

13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

LASKENNALLISET VEROSAAMISET*

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Hyllypoisto	181	199
Pakollinen varaus	3 668	—
Tappiollinen tulos	17 596	7 352
Suojauslaskenta	516	—
Yhteensä	21 960	7 553

LASKENNALLISET VEROVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Suojauslaskenta	—	223
Yhteensä	—	223

*Vertailutietoja on oikaistu. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat,*	300 000	200 000
Vaihtovelkakirjalaina	36 000	—
Lainat rahoituslaitoksilta*	143 550	190 000
Siirtovelat	3 772	1 151
Yhteensä	483 321	391 151

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisvelat	3 772	1 151
Yhteensä	3 772	1 151

*Lyhytaikaisiksi rahoitusveloiksi luokiteltuja, alun perin pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja ja lainoja rahoituslaitoksilta oli raportointikauden lopussa yhteensä 15 000 tuhatta euroa (110 000). Lisätietoja rahoitusveloista YIT:n konsernitilinpäätöksessä.
**Sisältää hybridilainan 100 000 tuhatta euroa (100 000).

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	252	46
Muut velat	430 642	176 557
Siirtovelat	9	4
Yhteensä	430 902	176 607

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, KONSERNIN SISÄISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisvelat	9	4
Yhteensä	9	4

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Henkilöstökulujaksotukset	5 357	6 188
Korkojaksotus	8 675	9 886
Johdannaisvelat	1 219	3 334
Muut erät	142	211
Yhteensä	15 393	19 618

16. VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	6 321	6 363
Myöhempinä vuosina maksettavat	21 463	27 612
Yhteensä	27 784	33 975

Leasingsopimuksista maksettavat määrät | |
Alkaneella tilikaudella maksettavat | 1 346 | 1 370
Myöhempinä vuosina maksettavat | 1 204 | 1 402
Yhteensä | 2 550 | 2 772

Muut vastuut | |
Muut vastuusitoumukset | 1 620 | 2 122
Yhteensä | 1 620 | 2 122

Takaukset | |
Omasta puolesta | 10 551 | 10 533
Saman konsernin yritysten puolesta | 716 074 | 872 952
Työyhteenliittymien puolesta | 3 243 | 2 095
Muiden puolesta | 294 | 394
Yhteensä | 730 163 | 885 974

Konsernin muut yhtiöt ovat antaneet vakuuksia yhteensä 462 miljoonan euron edestä liittyen YIT Oyj:n yhteensä 359 miljoonan euron lainoihin. Vakuudet koostuvat tonteista, kiinteistöistä sekä oman pääoman ehtoisista sijoituksista, tytäryhtiöosakkeista ja korollisista saamista.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	156	286
Käypä arvo, negatiivinen	-1 130	-3 334
Kohde-etuuksien nimellisarvo	153 473	187 778

Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2) | |
Käypä arvo, positiivinen | 1 227 | —
Käypä arvo, negatiivinen | -9 | -4
Kohde-etuuksien nimellisarvo | 2 438 | 6 051

Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2) | |
Käypä arvo, positiivinen | 986 | 3 402
Käypä arvo, negatiivinen | -4 023 | -1 151
Kohde-etuuksien nimellisarvo | 300 000 | 300 000

Johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, joten niiden käyvät arvot ovat saatavilla tehokkailta markkinoilta. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.# HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Tämä konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti (konserni) ja YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä YIT Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhtiöiden kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomus antaa todenmukaisen kuvan YIT Oyj:n ja sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta, ja siinä on kuvaus merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2025

Jyri Luomakoski
Puheenjohtaja

Casimir Lindholm
Varapuheenjohtaja

Anders Dahlblom
Sami Laine
Kerttu Tuomas
Leena Vainiomäki

Heikki Vuorenmaa
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on sähköisen allekirjoituksen osoittamana päivänä annettu kertomus.

Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti, KHT

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa

Viittaamme liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti YIT tulouttaa merkittävän osan liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella. Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten ja kertyvien kokonaistuottojen osalta. Tilinpäätöksen kannalta merkittävää harkintaa edellytetään erityisesti silloin kun hanke toteutetaan ja sen liikevaihto tuloutetaan kahden tai useamman tilikauden aikana. Merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Edellä mainitun syyn takia liikevaihdon tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat:

Arvioimme konsernin projekteja koskeviin myyntisopimuksiin soveltamia laskentaperiaatteita.
Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.
Suoritimme hankkeille analyyttisiä toimenpiteitä ja arvioimme hankkeiden taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta
läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja
keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, liiketoimintasegmentti- sekä konsernijohto.
Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa-alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoiduista menoista sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa.
Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostus

Viittaamme liitetietoon 15. ”Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo”. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska

vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy arvionvaraisuutta,
se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin, ja koska
liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 248 miljoonaa euroa, joka on 10 % konsernin kokonaisvaroista ja 32 % konsernin omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä. Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme

hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä
itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.

Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa YIT:n markkina-arvoon. Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon ja arvonalentumistestauksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset – Tripla Mall Ky

Viittaamme liitetietoon 18. ”Oman pääoman ehtoiset sijoitukset” ja 29.# Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky.

Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen
• sijoituksen määrästä konsernin taseessa ja
• sijoituksen arvostamiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Tripla Mall Ky:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo oli 182 miljoonaa euroa, joka on 7 % konsernin kokonaisvaroista. Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä käytettävistä diskonttauskoroista. Sijoituksen käypä arvo voi vaihdella merkittävästi mm. yllä olevien arvioiden muuttuessa.

Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arviointiin seuraavin toimenpitein:
• Arvioimme yhtiön käyttämän arvostusmallin asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden.
• Arvioimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten ja arvioiden kohtuullisuutta.
• Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista.
• Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin.
• Keskustelimme ulkopuolisen arvioitsijan kanssa kiinteistön arvostusta koskevasta raportista.

Vaihto-omaisuuteen sisältyvät valmiit asuinhuoneistot Suomessa

Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20. ”Vaihto- omaisuus”. YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin tonttivarannosta, keskeneräisistä töistä sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä.

Valmiiden asuinhuoneistojen arvostus Suomessa on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka niiden merkittävän tasearvon sekä niiden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan takia. Valmistuneiden myymättömien asuinhuoneistojen määrä Suomessa laski tilikaudella 2024 760 asuntoon.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu saatavilla olevaan tietoon asuinhuoneistojen toteutuneista myyntihinnoista. Arvioiden tekeminen edellyttää johdon harkintaa.

Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arvioimiseen seuraavin toimenpitein:
• Keskustelimme johdon kanssa valmiiden asuinhuoneistojen arvostamisessa käytetyistä merkittävimmistä oletuksista.
• Testasimme valmiiden asuinhuoneistojen hankintamenon oikeellisuutta.
• Testasimme valmiiden asuinhuoneistojen arvioitujen nettorealisointiarvojen taustalla olevaa dokumentaatiota ja arvioiden asianmukaisuutta.
• Analysoimme johdon laatimia kate-ennusteiden ja myyntihintojen arvioita vertaamalla niitä toteutuneisiin valmiiden asuinhuoneistojen myyntihintoihin ja katteisiin.
• Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattista oikeellisuutta.

218YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennainen epävarmuus esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen 16.3.2023 valitsemana tilintarkastajana tilikaudesta 1.1.-31.12.2024 alkaen.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.# Riippumattoman tilintarkastajan raportti YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

YIT Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on YIT Oyj:n (y-tunnus: 0112650-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 529900M13GM4VSTE6W80-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu,
* laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
* merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
* varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF- tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
* onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
* onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
* ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 529900M13GM4VSTE6W80-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme YIT Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 7.3.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 7.3.2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Mikko Rytilahti KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

YIT Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on YIT Oyj:n (0112650-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla YIT Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

MUU SEIKKA

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että YIT Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

KONSERNIKESTÄVYYS- TARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.# HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

YIT Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITUKSET KESTÄVYYSRAPORTOINNIN LAATIMISESSA

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

KONSERNIKESTÄVYYS- TARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

222YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja rajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS- standardien vaatimukset olennaisilta osin:
◦ Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
◦ Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 7.3.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Mikko Rytilahti
KRT

Rakennamme ja kehitämme kestäviä elinympäristöjä: toimivia ja viihtyisiä koteja asumiseen, julkisia ja kaupallisia rakennuksia tulevaisuuden tarpeisiin, infrastruktuuria vihreän siirtymän edistämiseksi sekä teollisuus-, tuotanto- ja energialaitoksia asiakkaidemme prosessien tueksi. YIT:n visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Tiimiimme kuuluu noin 4 100 ammattilaista ja vuonna 2024 liikevaihtomme oli 1,8 miljardia euroa. YIT:n osake on listattuna Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.yitgroup.cm/fi

YIT Oyj
PL 36
00621 Helsinki
Puh. 020 433 111
[email protected]
linkedin.com/ company/yit
x.com/ YITGroup
youtube.com/ YITCorporation
facebook.com/ yitsuomi
instagram.com/ yitsuomi

AI assistant

YIT Oyj — Annual Report (ESEF) 2024

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Strategia ja visio

YIT:N VISIO

YIT:N STRATEGIA 2025–2029

TALOUDELLISET TAVOITTEET

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

UUSI SEGMENTTIRAKENNE

SITOUTUMINEN VASTUULLISUUTEEN

Toimintaympäristö

ASUNTOMARKKINA

RAKENNUSMARKKINA

INFRAMARKKINA

Taloudellinen kehitys

LIIKEVAIHTO

TULOS

RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN ASEMA

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

TONTTI-INVESTOINNIT

TILAUSKANTA

Liiketoiminnat

ASUMINEN

TOIMITILAT

INFRA

Tutkimus- ja kehitystoiminta

KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

ASIAKAS

TUOTTAVUUS

VASTUULLISUUS

MUU TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

Hallinnointi

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

OSINGONJAKO

TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI JA PALKITSEMISPOLITIIKKA

TILINTARKASTAJAN VALINTA JA PALKKIOT

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

OSAKEANNIT

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOSTOISSA ESITETYT TIEDOT

Riskit ja riskienhallinta

15YIT 2024 Vuosikatsaus YIT 2024 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS KONSERNITILINPÄÄTÖS EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT

Strategiset riskit

Suomi

Itäinen Keski-Eurooppa

Hyvä hallintotapa

Maineriskit

RISKI

Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

Operatiiviset riskit

Resurssit ja henkilöstö

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

Työturvallisuuteen, epäasialliseen kohteluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

RISKI

Hankintariskit

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

RISKI

RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS

RISKIN HALLINTA

RISKI

YIT Oyj Annual Report (ESEF) 2024