Elävä kaupunki rakennetaan yhdessä.

Sisällys

"Tulemme muistamaan vuoden 2017 myös YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisestä, josta kerroimme kesällä. Yhdistyminen on YIT:lle strategisesti tärkeä askel matkalla yhdeksi johtavista kaupunkikehittäjistä Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinoilla."

YIT vuonna 2017

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin.

Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaistamme, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa.

Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattoi Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan.

Vuonna 2017 toimimme yhteensä kahdeksassa maassa: Suomessa, Venäjällä, Baltian maissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa.

Vuosi 2017

Avainluvut 5 Tunnuslukuja 6 Taloudelliset tavoitteet vuonna 2017 7 Toimitusjohtajan katsaus 8 Strategia 10 YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen 14 Toimintaympäristö 17 Toimialakatsaukset 18 Asuminen Suomi ja CEE 18 Asuminen Venäjä 20 Toimitilat ja infra 22 Puheenvuoro: Kaupungistuva Suomi tarvitsee kaupunkimuotoilua 24

Avainluvut

POC	1–12/17	1–12/16	Muutos
Liikevaihto, milj. e	1 908,6	1 783,6	7 %
Liikevoitto, milj. e	102,3	52,9	93 %
Liikevoitto-%	5,4	3,0
Oikaistu liikevoitto, milj. e	122,3	79,9	53 %
Oikaistu liikevoitto-%	6,4	4,5
Tulos ennen veroja, milj. e	81,2	13,8	489 %
Katsauskauden tulos (emoyhtiön omistajille), milj. e	62,8	7,4	748 %
Osakekohtainen tulos, e	0,50	0,06	747 %
Osinko/osake1 , e	0,25	0,22	14 %
Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen, milj. e	164,5	-43,1
Sijoitetun pääoman tuotto (viim. 12 kk), %	8,8	4,7
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	35,1	35,1
Tilauskanta kauden lopussa, milj. e	2 568,5	2 613,1	-2 %
Henkilöstö kauden lopussa	5 427	5 261	3 %

1 Vuoden 2017 luku on hallituksen esitys yhtiökokoukselle

IFRS	12/17	12/16	Muutos
Velkaantumisaste, %	88,7	112,3
Omavaraisuusaste, %	33,2	31,2
Korollinen nettovelka, milj. e	455,0	598,6	-24 %
Taseen loppusumma, milj. e	2 193,3	2 284,0	-4 %
Sijoitettu pääoma, milj. e.	1 155,4	1 263,4	-9 %

MILJ. EUROA

Tunnuslukuja

Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden, viimeiset 12 kk. Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa.

TYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA

5 427

HARJOITTELIJOIDEN JA LOPPUTYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2017 YLI

800

NPS eli nettosuositteluindeksi (skaala -100 % – 100 %) kertoo asiakkaiden valmiudesta suositella tutkimuksen kohteena olevaa yritystä. Tulokseen vaikuttavat suosittelijoiden ja arvostelijoiden osuudet kaikista palautetta antaneista. Painotettu NPS on laskettu toimialakohtaisista tuloksista liikevaihto volyymilla painotettuna.

QFACTOR

Q-factor kuvaa niiden asumisen kuluttaja-asiakkaiden osuuden, joilla ei ole mitään moitittavaa asunnon luovutushetkellä. Moitteettomat luovutukset ovat strateginen tavoitteemme.

YIT:N KESTÄVÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT -MITTARIT

PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS ASUNTOKOHTEISTAMME

ETÄISYYS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPAAN

ETÄISYYS JULKISEEN LIIKENTEESEEN

Suurin vaikutuksemme yhteiskuntaan muodostuu tuotteidemme eli kaupunkiympäristöä muodostavien asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin kautta. Seuraamme Kestävät kaupunkiympäristöt -mittareiden toteutumista omaperustaisessa asuntotuotannossa. Luvuissa on mukana vuoden aikana aloituspäätöksen saaneet omaperusteiset asuntokohteet kaikissa toimintamaissamme.

Taloudelliset tavoitteet vuonna 2017

Syksyllä 2016 tehdyn strategiauudistuksen yhteydessä YIT:n hallitus päätti yhtiön taloudellisista tavoitteista. Kassavirtatavoitetta täsmennettiin siten, että tavoitteena on riittävä operatiivinen kassavirta investointien jälkeen osinkojen maksuun. Nettovelkaa ei ole tarkoitus kasvattaa, ja investointivara käytetään kasvun vauhdittamiseen. Samalla tunnuslukujen paranemisen arvioidaan tapahtuvan ensisijaisesti yhtiön kannattavuutta ja operatiivista tulosta parantamalla. Muut pitkän aikavälin tavoitteet ovat pysyneet muuttumattomina.

Yhdistymisen myötä yhdistyneelle yhtiölle asetettiin uudet alustavat taloudelliset tavoitteet. Lue lisää.

Pitkän aikavälin tavoite	Tavoitetaso	Toteutuminen vuonna 2017
Liikevaihdon kasvu	Keskimäärin 5–10 % vuodessa	7 %
Sijoitetun pääoman tuotto	15 %	8,8 %
Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen¹	Riittävä osingon maksuun	164,5 milj. e
Omavaraisuusaste	40 %	35,1 %
Osingonjako	40–60 % tilikauden tuloksesta	50,0 %2

LIIKEVAIHDON KASVU CEE-MAISSA Strategiamme mukaisesti tavoittelemme kasvua CEE-maissa, joissa

kysyntä kasvaa vahvasti. Olemme kasvattaneet liikevaihtoa CEEmaissa jo useana peräkkäisenä vuotena, ja vuonna 2017 osuus Asuminen Suomi ja CEE -toimialan liikevaihdosta oli jo 22 %. Myös kannattavuus CEE-maissa on ollut toimialan keskiarvoa parempi. Olemme myös olleet mukana perustamassa CEE-maiden asuntohankkeisiin sijoittavaa YCE Housing I -rahastoa, jolle olemme myyneet jo 10 kehittämäämme kohdetta.

Kaikki luvut osatuloutukseen perustuvan toimialaraportoinnin (POC) mukaisesti. 1 Pois lukien lopetetut toiminnot 2 Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Toimitusjohtajan katsaus

V uosi 2017 oli YIT:lle monella tapaa menestyksekäs. Kaikki yhtiön toimialat kehittyivät vuoden aikana positiivisesti ja osakekohtainen tulos yli kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Vuosi 2017 jää historiaan myös kesällä julkistetun ja nyt helmikuun alussa toteutuneen YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen ansiosta.

Vuosi kokonaisuudessaan oli erinomainen ja erityisesti vuoden loppua kohden paransimme vauhtiamme. Koko konsernin kannattavuudella mitattuna viimeinen vuosineljännes oli yksi koko YIT:n historian parhaimmista. Strategisten tavoitteiden näkökulmasta onnistuimme täyttämään myös liikevaihdon kasvulle ja kassavirralle asetetut tavoitteet. Myös sijoitetun pääoman tuoton osalta otimme aimo harppauksen kohti asettamaamme pitkän aikajänteen tavoitetta.

AS. OY VANTAAN PILETTI, TIKKURILA, VANTAA

"Luotan, että myös asiakkaamme hyötyvät entistä monipuolisemmasta osaamisestamme sekä halustamme kehittää koko toimialan käytäntöjä, kilpailukykyämme sekä tuotteitamme ja palveluitamme."

Asuminen Suomi ja CEE -toimialan liikevaihto nousi 15 prosenttia ja oikaistu liikevoitto kasvoi 37 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevoittomarginaali oli jo lähes kymmenen prosenttia ja viimeisen neljänneksen osalta ylitettiin 12 prosenttia. Paransimme kannattavuutta lisäämällä kuluttajamyyntiä ja vastaamalla kuluttajakysyntään rakentamalla kohtuuhintaisia ja muuntojoustavia asuntoja kasvukeskuksissa. CEEmaissa asuntokysyntä ja YIT:n kasvu jatkuivat vahvana kannattavuuden pysyessä hyvänä. Tsekissä ja Slovakiassa olemme saavuttaneet jo merkittävän jalansijan; esimerkiksi Bratislavassa olemme tällä hetkellä suurin asuntorakentaja.

Venäjän talous kääntyi usean vuoden taantuman jälkeen nousuun ja asuntomyynti piristyi loppuvuodesta. Ennakoimme asuntokysynnän paranemisen olevan kuitenkin hidasta ja hintatason pysyvän maltillisena. Liikevaihtomme pysyi euromääräisesti edellisen vuoden tasolla, ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 2,4 prosenttia koko vuoden osalta. Pienensimme myös Venäjälle sitoutunutta pääomaa myymällä noin puolet Novo-Orlovskin tontista Pietarissa.

Toimitilat ja infra -toimialan vuoden kohokohta oli Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön onnistunut toteutus ja myynti yhdessä kumppaneittemme kanssa. Keväällä allekirjoitimme Triplassa merkittävän sopimuksen yhden Helsingin suurimman hotellin vuokraamisesta ja myynnistä. Toteutimme myös kaikki muut vireillä olleet kiinteistökaupat joulukuun aikana. Tilauskantamme on säilynyt vahvana ja suuret hankkeet, kuten Tripla, etenivät odotetusti.

Valmistelimme vuoden aikana uuden Kiinteistöt-toimialan perustamista, joka tapahtui 1.1.2018. Uusi toimiala keskittyy merkittävien hankekehityskohteiden kehitysvaiheen rahoittamiseen sekä tonttien ja kehitettyjen kiinteistöjen omistamiseen ja edelleen realisointiin sopivalla hetkellä. Tämä lisää kyvykkyyttämme toteuttaa monimuotoisia ja isoja hankekokonaisuuksia sekä raportointimme läpinäkyvyyttä.

Tulemme muistamaan vuoden 2017 myös YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisestä, josta kerroimme kesällä. Yhdistyminen on YIT:lle strategisesti tärkeä askel matkalla yhdeksi johtavista kaupunkikehittäjistä Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinoilla. Yhdistyminen vahvistaa tasettamme merkittävästi sekä lisää monipuolisesti resurssejamme ja suhdannekestävyyttämme. Uskon, että yhdistyminen luo omistajillemme merkittävää arvoa avautuvien monipuolisten kasvu- ja kehitysmahdollisuuksien sekä kasvavan osinko-odotuksen kautta. Luotan, että myös asiakkaamme hyötyvät entistä monipuolisemmasta osaamisestamme sekä halustamme kehittää koko toimialan käytäntöjä, kilpailukykyämme sekä tuotteitamme ja palveluitamme.

Kun kaksi isoa yhtiötä yhdistyy, edessä on paljon muutoksia ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Tavoitteenamme on, että sisäinen integraatio tapahtuu asteittain ja että se häiritsee mahdollisimman vähän päivittäistä työtä, työmaiden arkea ja asiakaspalvelua. Meille onkin erittäin tärkeää, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme voivat sisäisestä muutoksestamme huolimatta luottaa yhä osaaviin ammattilaisiimme ja erinomaiseen laatuun.

Uuden YIT:n yhteinen taival alkoi 1.2.2018. Olemme todella innostuneita kaikista niistä mahdollisuuksista, joita yhdistyminen avaa koko yhtiölle ja henkilöstöllemme. Toimintatapamme ovat lähtökohtaisesti varsin lähellä toisiaan ja meillä on enemmän yhdistäviä kuin erottavia asioita. Tämän pohjalle meidän on hyvä rakentaa yhteistä yrityskulttuuria ja tulevaisuuttamme.

Kiitän lämpimästi asiakkaitamme luottamuksesta ja yhteistyöstä sekä omaa henkilöstöämme ja kumppaneitamme sitoutuneesta ja innokkaasta työstä tavoitteidemme saavuttamiseksi.

KARI KAUNISKANGAS TOIMITUSJOHTAJA

Luomme parempaa elinympäristöä

Strategiamme uudistettiin syksyllä 2016, jonka myötä strategian keskiöön nostettiin kasvukeskusten hankekehitys kasvun ja kannattavuuden parantamisen moottorina yhdessä kumppaneiden kanssa. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaistamme, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektinjohtamisella sekä innostavalla esimiestyöllä. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin.

RATKAISUJA KAUPUNKIASUMISEEN

Kehitämme ja rakennamme omaperusteisia asuntohankkeita kaupungeissa ja muissa kasvukeskuksissa. Parannamme asumisen toimialoilla kannattavuutta lisäämällä kuluttajamyyntiä ja vastaamalla uusilla tuotekonsepteilla entistä paremmin asiakkaidemme kysyntään. Olemme tuoneet Smartti-asumiskonseptin joustavia innovaatioita

myös perinteisempään tuotantoon. Uskomme asumisen muuttuvan tulevaisuudessa palvelukeskeisemmäksi, mihin liittyviä uusia konsepteja kehitämme Asumisen palvelut -kehitysohjelmassamme. Lue lisää kehitysohjelmasta.

KORKEAMPAA LISÄARVOA ASIAKKAILLE

Vahvistamme edelleen kasvukeskusten hankekehitystä ja laajennamme yhteistyötä kumppaneidemme kanssa hankkeiden innovoimiseksi, rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi. Olemme jo pitkään panostaneet pitkäjänteisten kehityshankkeiden innovointiin. Vuoden 2018 alussa perustimme uuden Kiinteistöt-toimialan, johon keskitämme yhdessä kumppaneidemme kanssa omistamamme kiinteistöt ja hankkeet.

Parannamme Toimitilat ja infra -toimialalla kannattavuutta lisäämällä pidemmän arvoketjun hankkeiden määrää sekä omaperusteisessa että neuvottelupohjaisessa liiketoiminnassa. Korjausrakentamisen palvelut -kehitysohjelmalla tähtäämme palvelutarjoomamme kasvattamiseen. Vuoden 2017 lopussa hankimme enemmistön Talon Tekniikka Oy:sta vahvistaaksemme asemaamme korjausrakentamisen palveluissa. Lue lisää kehitysohjelmasta.

TUOTTAVUUSLOIKKA

Tavoittelemme koko konsernissa merkittävää tuotantokustannusten alentamista suunnittelunjohtamisen, hankinnan ja tuotannon tiiviimmän yhteistyön kautta. Tuottavuusloikka-kehitysohjelmalla vähennetään hukkaa nykyisissä prosesseissa ja toimintatavoissa. Pääomankäytön tehostaminen on tärkeä osa liiketoimintaamme.

Lue lisää kehitysohjelmasta.

Uusi Kiinteistöt-toimiala tukee kasvua kaupunkien hankekehityksessä

Hankekehityskyvykkyytemme vahvistaminen on tärkeä strateginen tavoitteemme. Tämä edellyttää muun muassa lisää investointikapasiteettia ja riskinkantokykyä. Tavoitteenamme on myös tehdä pääosa suurista ja pitkäaikaisista hankkeista jatkossa yhdessä kumppanien kanssa. Tiedotimme 19.6.2017 merkittävästä askeleesta tämän tavoitteen toteuttamisessa: uuden Kiinteistöt-toimialan perustamisesta vuoden 2018 alusta.

Askel A

Laajempi kehityshankkeiden

portfolio

UUSI LIIKETOIMINTAMALLI – ENEMMÄN IRTI KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ

Askel B

Kiinteistöt-toimiala Riskinsietokyvyn ja resurssipoolin kasvattaminen yhdistyminen Lemminkäisen kanssa

Lisää hankkeita

Nopeampi tonttiportfolion kiertonopeus

Askel C Asumisen palvelut Korjausrakentamisen palvelut Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy:n hankinta Data arvonluonnin pohjana

Lisää investointikapasiteettia

Lisää vakaata kassavirtaa

Omistus ja arvonmääritys vuosineljänneksittäin Pitkäaikaisia asiakassuhteita

TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET

TAVOITTEEMME

UUSI LÄHESTYMISTAPA

Kiinteistöt-toimiala keskittyy rahoitusrakenteiden luontiin ja omistamiseen

Kiinteistöt-toimiala aloitti toimintansa 1.1.2018. Toimiala keskittyy merkittävien hankekehityskohteiden kehitysvaiheen rahoittamiseen sekä tonttien ja kehitettyjen kiinteistöjen omistamiseen ja edelleen realisointiin sopivalla hetkellä. Pääomankäytön tehokkuuden sekä riskienhallinnan näkökulmasta isojen hankekehityshankkeiden läpivienti on perusteltua toteuttaa rahoituksellisten kumppanuusmallien ja oman kiinteistöhallintayksikön kautta.

Uusi toimiala mahdollistaa investointikapasiteetin kasvattamisen ja riskien paremman hallinnan. Sen tarkoituksena on parantaa konsernin kasvuedellytyksiä, selkiyttää kumppanuusmallisten hankkeiden läpivientiä ja raportointia sekä mahdollistaa samalla tasaista kassavirtaa tuottavan hankeportfolion rakentuminen.

Arvioimme, että hankekehitysinvestointien kokonaisarvo voi kasvaa nykyisestä 1 miljardin euron kokonaismäärästä yli 2 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä. Tällä hetkellä YIT:n sijoitusten tai annettujen sitoumusten määrä yhteisyrityksissä on noin 180 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on kasvattaa se noin 300-400 miljoonaan euroon vuoden 2020 loppuun menneessä taloudellisten tavoitteiden sallimissa raameissa.

YCE HOUSING I -RAHASTO TUKEE KASVUA CEE-MAISSA

Olemme olleet mukana perustamassa YCE Housing I -rahastoa, joka sijoittaa asuntokehityshankkeisiin CEE-maissa. Toimimme rahastossa sijoittajana 40 % osuudella. Myymme myös rahastolle kehittämiämme hankkeita, rakennamme ne ja toimimme myös välittäjänä. Yli vuoden kestäneen yhteistyön aikana olemme myyneet rahastolle yhteensä 10 hanketta. Tämä nopeuttaa pääoman kiertoa, vähentää rahoitustarvetta merkittävästi ja pienentää myyntiriskitasoa.

UUDEN LIIKETOIMINTA-ALUEEN TAVOITTEET

1 PARANTAA KASVUVALMIUKSIA	PARANTAA LÄPINÄKYVYYTTÄ 2 HANKEKEHITYSKANNAN ARVOON	LUODA TASAISTA KASSAVIRTAA 3 TUOTTAVA HANKEPORTFOLIO
• Osallistuminen suuriin kaupunki kehityshankkeisiin	• Olennaista tietoa hankkeista • Selkeytetty ansaintamalli	• Monipuolinen kiinteistö- ja aluekehityshankkeiden portfolio
• Merkittävää investointi kapasiteettia kumppanuuksien avulla	• Käypään arvoon arvostaminen	• Pitkäaikaisia asiakassuhteita ja asumisen palveluita

INVESTOINTIKAPASITEETIN KASVATUS 1 000 MILJ. EUROSTA (3/2017) YLI 2 000 MILJ. EUROON (12/2020)

Sisältäen YIT:n ja kumppanien oman pääoman sekä velkaosuuden yhteisyrityksissä YIT:n oman pääoman osuus kasvaa 180 milj. eurosta 300–400 milj. euroon

KAIKKI INVESTOINNIT SUURIIN JA PITKÄKESTOISIIN HANKKEISIIN TEHDÄÄN YHDESSÄ KUMPPANEIDEN KANSSA

Vain oman pääoman osuus YIT:n taseessa

YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyminen

Merkittävin strateginen askel vuonna 2017 oli ilmoitus YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisestä. Yhdistyminen toteutui 1.2.2018.

Tiedotimme 19.6.2017 YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisestä. Yhdistyminen toteutui absorptiosulautumisena, jossa Lemminkäinen sulautui YIT:hen. Yhdistyneen yhtiön nimi on YIT. Lemminkäisen osakkeenomistajat saivat sulautumisvastikkeena 3,6146 YIT:n uutta osaketta jokaista omistamaansa Lemminkäisen osaketta kohden, jolloin yhdistymisen toteuttamisen jälkeen vanhan YIT:n osakkeenomistajat omistavat yhdistyneestä yhtiöstä 60 prosenttia ja Lemminkäisen osakkeenomistajat 40 prosenttia.

Yhdistyneenä yhtiönä tavoitteenamme on tulla yhdeksi kaupunkikehityksen johtavista toimijoista Pohjois-Euroopassa. Tavoitteenamme on luoda taloudellisesti vahva yhtiö, jonka kasvun ja kannattavuuden moottorina toimii kasvukeskusten kehittäminen. Yhtiöiden liiketoiminta-alueet täydentävät ja tasapainottavat toisiaan sekä parantavat suhdannekestävyyttä. Raportointisegmenttimme ovat Asuminen Suomi ja CEE, Asuminen Venäjä, Päällystys, Infraprojektit, Toimitilat ja Kiinteistöt.

Yhdistymisen kokonaissynergioiden arvioidaan olevan vuosittain noin 40 miljoonaa euroa ja odotamme niiden toteutuvan täysimääräisinä vuoden 2020 loppuun mennessä. Integraatiokustannusten odotetaan olevan vastaavasti yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

YHDISTETYN YHTIÖN ALUSTAVAT TALOUDELLISET TAVOITTEET:

Yli 12 prosentin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE >12 %)
Yli 40 prosentin omavaraisuusaste
Positiivinen kassavirta osinkojen jälkeen
Vuosittain kasvava osakekohtainen osinko

YHDISTYMISEN AIKAJANA

Ennen yhdistymistään YIT ja Lemminkäinen ovat kumpikin olleet Pohjois-Euroopan markkinoilla toimivia rakennusyhtiöitä, joilla on ollut merkittävä jalansija Suomessa ja toimintaa Pohjoismaissa sekä Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Molemmat yhtiöt ovat viime vuosina virtaviivaistaneet toimintojaan keskittyen kannattavuuteen ja taseen vahvistamiseen. Tehostuneen toiminnan ansiosta yhtiöt ovat olleet hyvässä asemassa hyödyntämään kohentunutta markkinatilannetta ja vahvistamaan markkina-asemaansa sekä tämän kautta parantamaan kannattavuuttaan. Toimintaedellytysten parantumisen myötä yhtiöt etsivät uusia mahdollisuuksia kasvuun ja keinoja vahvemman yhtiön luomiseen.

Yhdistyminen luo vahvan alustan tulevalle kasvulle monin eri tavoin. Tase vahvistuu, liiketoiminnan tasapaino paranee ja maantiede laajenee. Sen kautta avautuu uusia markkinoita ja mahdollisuuksia tehdä uusia projekteja. Yhdistyneellä yhtiöllä on laaja läsnäolo usealla talousalueella, joissa yhtiö voi kiihdyttää kasvuaan samalla kun se alentaa herkkyyttään maakohtaisille rakentamisen suhdanteille. Liiketoiminnat täydentävät ja tasapainottavat toisiaan, ja päällekkäisiä toimintoja on loppujen lopuksi melko vähän.

Yhdistyneen yhtiön kasvaneen koon ja vahvemman pääomapohjan uskotaan myös parantavan rahoitusmahdollisuuksia sekä laskevan rahoituskustannuksia. Suurempi koko mahdollistaa erikoistumisen ja ketteryyden, koska suuren organisaation sisällä voi olla pieniä, erikoistuneita yksiköitä tai ns. start-up hubeja. Resurssien saatavuus on ollut pullonkaula viime aikoina ja kilpailu osaajista kovaa. Uskomme, että yhdessä olemme entistä houkuttelevampi työnantaja.

YIT:n omistajapohja sai yhdistymisessä uusia, vahvoja kotimaisia omistajia kuten Lemminkäistä omistaneen Pentin suvun jäseniä sijoitusyhtiöineen sekä perheyhtiö Onvest Sijoitus Oy:n.

YIT:N JA LEMMINKÄISEN VIIME VUODET LYHYESTI

MAANTIETEELLINEN LIIKEVAIHTO, MILJ. E, 2017¹

YIT:n ja Lemminkäisen yhdistetty portfolio 2017

Y hdistyminen on strategisesti tärkeä askel, jolla luomme pohjaa kasvaa yhdeksi johtavista kaupunkikehittäjistä Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinoilla. Yhdistyneen yhtiön vuotuinen liikevaihto¹ oli yli 3,8 miljardia euroa ja oikaistu liikevoitto¹ noin 152 miljoonaa euroa vuonna 2017. Yhdistyneellä yhtiöllä on toimintaa 11 maassa (Suomi, Venäjä, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Tšekki, Slovakia ja Puola) ja vahva asema liiketoiminta-alueillaan. Entistä tasapainoisemman tuote- ja palvelutarjoaman sekä laajemman maantieteellisen kattavuuden odotetaan tarjoavan uusia kasvumahdollisuuksia sekä vakautta suhdanteiden muutoksia vastaan.

HAVAINNOLLISTAVIA ALUSTAVIA KARKEITA ARVIOITA YHDISTELLYN LIIKEVAIHDON JAOSTA 2017¹

Suomi

Venäjä

Toimintaympäristö

Kuluttajaluottamus jatkoi piristymistään Suomessa, mikä näkyi hyvänä asuntojen kuluttajakysyntänä. Kohtuuhintaisiin asuntoihin kasvukeskuksissa kohdistuvan hyvän kysynnän lisäksi suurempien asuntojen kysyntä parani. Asuntosijoittajat olivat aiempaa valikoivampia sijoituskohteissaan.
CEE-maissa kuluttajien luottamus oli hyvällä tasolla ja asuntokysyntä pääosin vilkasta. Uusien asuntojen hinnat nousivat keskimäärin hieman.
Asuntolainojen korot olivat kaikissa toimintamaissa alhaisella tasolla, ja rahoituksen saatavuus oli hyvää. Suomessa uusia asuntolainoja nostettiin hieman edellisvuotta enemmän.
Vuoden aikana kuluttajien ostovoiman lasku pysähtyi ja kulutus kääntyi lievään kasvuun loppuvuodesta. Venäläiset kuluttajat olivat varovaisia asunnonostopäätöksissään talouden parantumisesta huolimatta.
Asuntokysyntä oli maltillista, mutta lähti parantumaan vuoden aikana Moskovan alueella ja vuoden lopulla myös Pietarissa.
Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoa vuoden aikana useaan otteeseen ja mahdollisesti laskee korkoa edelleen 2018 alkuvuoden aikana, mikä heijastui osaltaan asuntojen kysyntään. Uusien asuntojen asuntolainakorot laskivat alle 10 prosenttiin. Asuntojen hinnat pysyivät keskimäärin vakaina ja tarjonta yhä korkealla tasolla.
Sijoittajien kiinnostus Suomen keskeisimmissä kasvukeskuksissa sijaitsevia toimitilakohteita kohtaan oli hyvällä tasolla. Toimistojen ja liiketilojen tuottovaatimukset laskivat pääkaupunkiseudulla ja prime-kohteiden vuokratasot kasvoivat Helsingin keskustassa.
Suomen positiivinen markkinatilanne tuki yksityisiä investointeja. Toimitilaurakkamarkkina ja infrarakentamisen markkina olivat aktiivisia erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Suomen muissa kasvukeskuksissa.
Baltian maissa ja Slovakiassa toimitilojen sijoittajakysyntä oli hyvää ja vuokratasot pysyivät vakaina. Baltian maissa urakkamarkkina on pysynyt vakaana.

KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN LUOTTAMUS SUOMESSA, SALDOLUKU

VÄHITTÄISKAUPPA JA REAALIPALKAT, VUOSIMUUTOS KUUKAUSITTAIN, %

UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI SUOMESSA, INDEKSI 2010=100

Asuminen Suomi ja CEE

LIIKETOIMINTA

Kehitämme ja rakennamme asuntoja sekä kokonaisia asuinalueita

TOIMINTAMAAT

Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Tšekki, Slovakia, Puola

MARKKINA-ASEMA

Markkinajohtaja Suomessa, yksi päätoimijoista CEE-maissa, pois lukien Puola, jossa toiminta käynnistynyt vuonna 2016

ASIAKKAAT

Kotitaloudet, yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat

PÄÄKILPAILIJAT

SRV, Skanska, Bonava, Lehto Group, Lapti, JM, Lujatalo, Hartela, Merko, Nordecon, Central Group, Finep, Dom Development, Robyg sekä pienemmät paikalliset toimijat eri kaupungeissa, (Lemminkäinen)

MARKKINAKOOT

Asuntoaloituksia, kpl (2017 arvio): Suomi 40 500 Tšekki 31 200 Slovakia 21 300 Puola 206 000

Valmistuneita asuntoja, kpl

(2017 ennuste): Viro 5 700 Latvia 2 200

SUOMALAINEN BRÄNDI ON ARVOSTETTU PRAHASSA, TŠEKISSÄ

Olemme kehittäneet Suomi Hloubetin -aluekehityshanketta Prahassa, Tšekissä, johon rakennettavat kohteet on nimetty suomalaisten kaupunkien mukaan. Suomalaisuus on myönteinen asia CEE-maiden asuntomarkkinoilla, ja se viittaa muun muassa hyvinvointiyhteiskuntaan, luotettavuuteen, laadukkuuteen ja ympäristöstä välittämiseen.

UUSI RANTA-TAMPELLA – ASKEL RANTAAN, KAKSI KESKUSTAAN

Ranta-Tampellan uuden asuinalueen rakentaminen Tampereen kantakaupungin jatkeeksi Näsijärven rantaan alkoi vuonna 2016. Olemme käynnistäneet alueella useita uusia hankkeita, joiden kysyntä on ollut vilkasta. Alue on valmis reilun 15 vuoden kuluttua, jolloin alueella asuu 3 500 tamperelaista.

Asuminen Suomi ja CEE

Toimialan liikevaihto kasvoi 15 % edellisvuodesta hyvän kuluttajaasuntomyynnin ja tonttimyyntien vuoksi.
Toimialan oikaistu liikevoitto kasvoi 37 % edellisvuodesta, ja oikaistu liikevoittomarginaali oli 9,8 %. Liikevoitto kasvoi vahvan asuntomyynnin ansiosta, erityisesti kuluttajamyynti oli hyvää.
Strategiansa mukaisesti YIT lisäsi kuluttajamyyntiä Suomessa, ja sen osuus koko myynnistä oli 65 %. Kuluttajille suunnattuja asuntoaloituksia lisättiin 30 % edellisvuodesta, ja kappalemääräinen myynti kuluttajille kasvoi 21 %.
CEE-maat vaikuttivat suuresti liikevaihdon kasvuun, ja niiden kannattavuus oli vahvaa. Vuoden 2016 lopussa YIT oli mukana perustamassa YCE Housing I -rahastoa, joka tukee yhtiön kasvustrategiaa CEE-maissa sijoittamalla alueen asuntokehityshankkeisiin. Vuoden aikana YIT myi rahastolle yhteensä 8 hanketta.
Smartti-asumiskonseptin innovaatioita ja ratkaisuja alettiin vuoden aikana hyödyntämään myös muussa asuntotuotannossa. YIT esitteli uusia asumisen palveluita, kuten verkkokauppalähetyksille tarkoitetut Smartpost-automaatit uusien YIT-kotien yhteydessä.

ASUNTORAKENTAMINEN SUOMESSA, KPL

2 112 2014 2015 2016 2017 2 515 2 864 3 192 2 8772 730 3415 2986 Aloitetut asunnot Myydyt asunnot

RAKENTEILLA OLEVAT JA VALMIIT MYYMÄTTÖMÄT ASUNNOT YHTEENSÄ, KPL

Asuminen Venäjä

LIIKETOIMINTA

Kehitämme ja rakennamme asuntoja sekä kokonaisia asuinalueita ja toimimme isännöinti- ja huoltoliiketoiminnassa

TOIMINTAMAAT

7 toiminta-aluetta Venäjällä: Donin Rostov, Jekaterinburg, Kazan, Moskova, Moskovan alue, Pietari, Tjumen

MARKKINA-ASEMA

Suurin ulkomainen asuntorakentaja

ASIAKKAAT

Pääosin kotitaloudet

PÄÄKILPAILIJAT

PIK Group, LSR Group, Etalon Group ja paikalliset toimijat eri kaupungeissa

MARKKINAKOOT

Valmistuneita asuntoja, kpl (2017 ennuste): Moskova 48 000 Moskovan alue 125 000 Pietari 57 000 Venäjä 1 120 000

TOIMINNALLISIA JA TEHOKKAITA NELIÖITÄ MOSKOVAN ALUEELLA

Novyj Noginsk -kerrostalohankkeen ensimmäinen vaihe Moskovan alueella on valmistunut. Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnallisiin ja tehokkaisiin neliöihin, ja se edustaa uutta, modernia energiataloudellista sarjatalotuotantoa ensimmäisenä alueena YIT:llä.

Asuminen Venäjä

Toimialan liikevaihto pysyi vakaana edellisvuoteen verrattuna, vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto laski 11 %.
Oikaistu liikevoitto oli 6,3 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoittomarginaali 2,4 %. Projektien paremmalla katetasolla oli positiivinen vaikutus oikaistun liikevoiton kehitykseen, mutta toimialan tulosta painoivat heikko asuntomyynti ja alhainen tuloutunut liikevaihto.
Asuntomyynti laski 18 % edellisvuodesta, mutta parani vuoden loppua kohden. Venäjän valtion asuntolainojen tukiohjelman päättyminen vuodenvaihteessa aiheutti odotuksia koronlaskusta, mikä puolestaan heijastui puolestaan asuntojen kysyntään. Asuntolainalla rahoitettujen kauppojen osuus vuonna 2017 oli 51 % kaikista asuntokaupoista
YIT jatkoi tavoitettaan vapauttaa Venäjälle sijoitettua pääomaa noin 6 miljardin ruplan edestä vuoden 2018 loppuun mennessä myymällä asuntoja ja tontteja. Joulukuussa YIT myi osan Novo Orlovskin tontista Pietarissa, jonka noin 36 miljoonan euron kokonaishinnasta noin puolet kirjattiin liikevaihdoksi vuodelle 2017.
YIT vastasi vuoden lopussa Venäjällä yli 34 000 asunnon, 5 500 pysäköintipaikan ja 2 000 liiketilan huollosta, ylläpidosta ja asumisen palveluista, eli yhteensä 42 000 asiakkaasta.

VUODENAJAT-HANKE LOISTAA NELJÄN VUODENAJAN VÄREISSÄ DONIN ROSTOVISSA

Käynnistimme vuonna 2017 asuinkerrostalohankkeen Leninskin kaupunginosassa Donin Rostovissa, Venäjällä. Vuodenajat-hanke rakennetaan neljässä vaiheessa ja siihen valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä lähes 1 100 asuntoa. Jokainen vaihe edustaa väriratkaisultaan yhtä vuodenaikaa.

LIIKEVAIHTO JA OIKAISTU LIIKEVOITTOMARGINAALI, MILJ. EUROA, %

SITOUTUNUT PÄÄOMA JA SITOUTUNEEN PÄÄOMAN TUOTTO, MILJ. EUROA, %

ASUNTORAKENTAMINEN, ALOITETUT ASUNNOT, KPL

ASUNTORAKENTAMINEN, MYYDYT ASUNNOT, KPL

RAKENTEILLA OLEVAT JA VALMIIT MYYMÄTTÖMÄT ASUNNOT YHTEENSÄ, KPL

Toimitilat ja infra

LIIKETOIMINTA

Rakennamme muun muassa toimistoja, kauppakeskuksia, hoivatiloja, teitä, siltoja, juna- ja metroasemia sekä satamia. Lisäksi toimimme teiden ja katujen kunnossapidossa.

TOIMINTAMAAT

Toimitilat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Slovakia Infra: Suomi

MARKKINA-ASEMA:

Yksi päätoimijoista Suomessa, vahva jalansija Baltian toimitilamarkkinoilla. Pieni, mutta kasvava toimitilarakentaja Slovakiassa ja Tšekissä.

ASIAKKAAT

Yritykset, julkinen sektori ja institutionaaliset sijoittajat

PÄÄKILPAILIJAT

NCC, Skanska, Destia, VR Track, Peab, Graniittirakennus Kallio, Kreate, Jatke, SRV, Lehto Group ja paikalliset toimijat eri maissa, (Lemminkäinen)

MARKKINAKOOT

Toimitilarakentaminen, milj. e

(2017 arvio): Suomi 12 100 Baltia 4 100 Slovakia 2 100

Infrarakentaminen, milj. e (2017 arvio):

MENESTYKSEKÄS NAANTALIN MONIPOLTTOAINE-VOIMALAITOS (CHP) VIHITTIIN KÄYTTÖÖN

YIT:n, Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n, A-insinöörit Suunnittelu Oy:n ja Insinööritoimisto AX-LVI Oy:n muodostaman allianssin rakentama, vuoden 2016 työmaaksi valittu Naantalin monipolttoainevoimalaitos vihittiin käyttöön joulukuussa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuushanke.

Suomi 6 500

Toimitilat ja infra

Toimialan liikevaihto pysyi vakaana edellisvuoteen verrattuna.
Oikaistu liikevoitto kasvoi 48 % ja liikevoittomarginaali nousi 6,9 %:iin. Kannattavuutta vahvisti erityisesti Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön myynnin toteutuminen.
Tripla-hanke eteni suunnitellusti, ja vuoden lopussa Triplan kauppakeskuksen vuokrausaste oli noin 63 %. Keväällä allekirjoitettiin sopimus hankkeeseen kuuluvan hotellin toteuttamisesta. Lisäksi syksyllä Triplan toimistoihin allekirjoitettiin ensimmäinen suuri pitkäaikainen vuokrasopimus.
Lokakuussa YIT:n ja VR Trackin muodostama ehdokasryhmittymä valittiin Raide-Jokerin rakennusurakoitsijaksi. Hankkeen osapuolet allekirjoittivat kehitysvaiheen allianssisopimuksen.
YIT:n ja HGR Property Partnershin yhteisyritys Regenero hankki loppuvuonna kiinteistökokonaisuuden Espoon Keilaniemestä kehityshanketta varten.
YIT tiedotti joulukuussa yritysjärjestelystä Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy:n kanssa vahvistaakseen asemaansa korjausrakentamisen palveluissa. Järjestely toteutuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana.

TÖÖLÖNKADUN PYSÄKÖINTILAITOS

Olemme urakoineet Töölönkadun pysäköintilaitosta vuoden 2015 lopusta lähtien. Pysäköintilaitos valmistuu arviolta keväällä 2019 maan alle, keskelle elävää kaupunkiympäristöä. Laaja-alainen projektinhallinnan osaaminen on mahdollistanut haastavan hankkeen toteuttamisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

6,9 % Liikevaihto 599 616 797 815

LIIKEVAIHTO JA OIKAISTU LIIKEVOITTOMARGINAALI1

Oikaistu liikevoittomarginaali

¹ 2015-luvut oikaistu niin, että Kalusto-liiketoiminta raportoidaan jatkossa osana Toimitilat ja infra -toimialaa Muiden erien sijaan.

TILAUSKANTA, MILJ. EUROA

3,4 % 3,7 % 4,8 %

2014 2015 2016 2017

SITOUTUNUT PÄÄOMA JA SITOUTUNEEN PÄÄOMAN TUOTTO¹, MILJ. EUROA, %

¹ 2015-luvut oikaistu niin, että Kalusto-liiketoiminta raportoidaan jatkossa osana Toimitilat ja infra -toimialaa Muiden erien sijaan.

"Keskustelu on tärkeää, jotta kaupunkilaiset saadaan hyväksymään muutos. Uutta vastustetaan vähemmän, jos kaupunkilaiset osallistuvat

suunnitteluun."

PUHEENVUORO

Kaupungistuva Suomi tarvitsee kaupunkimuotoilua

Kaupunkimuotoilun isä, Melbournen yliopiston professori Kim Dovey vieraili marraskuun alussa Suomessa Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassamme Keynote-puhujana.

Pitkän uransa aikana Dovey on luonut kaupunkimuotoilusta teoreettisen viitekehyksen, jota hän kutsuu DMA:ksi, DNA:ta mukaillen. DMA muodostuu sanojen density, mix ja access ensimmäisistä kirjaimista.

"DMA on kuin DNA. Se ei määrää, millaisia meistä tai kaupungeista

tulee, mutta se luo kehyksen, jossa asiat ovat joko mahdollisia tai mahdottomia. DMA on kaupunginosien ja kaupunkien syvärakenne, joka vaikuttaa monella tasolla: kuinka tiheä kaupunki on, miten kuljemme siellä ja mitä eri toimintoja kaupunginosista löytyy", Dovey kuvaa.

Suomalaiset kaupungit tarvitsevat kaupunkimuotoilun ajatuksia kiireesti, sillä maa kaupungistuu kovaa

vauhtia. Ei riitä, että kaupunkeihin saadaan mahdutettua kodit ja työntekemisen paikat. Myös liikkumisen niiden välillä täytyy olla tehokasta. Samaan aikaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiksi kaupunkien pitäisi pyrkiä vähäpäästöisyyteen.

Doveyn kotikaupunki Melbourne nousi vuonna 2017 seitsemännen kerran peräkkäin maailman asuttavimmaksi paikaksi Economist-lehden vertailussa. Kysyimme, kuinka melbournelainen kaupunkimuotoiluprofessori neuvoisi suomalaisia kaupunkikehittäjiä.

KAUPUNKIEN KAPASITEETTI PITÄÄ KAIVAA ESIIN

"Melbournessa löysimme mahdollisuuden lähiöiden ostoskeskuksista. Niitä ympäröivät valtavat parkkialueet, eikä niihin kulje julkinen liikenne, korkeintaan bussit. Siirryttäessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa vanhat auto-ostarit näyttävät virheiltä. Silloin täytyy ajatella isosti. Kysyimme, eikö ostoskeskuksen ympärille voisi rakentaa pientä kaupunkikeskustaa? Katsoimme erilaisia malleja, joissa parkkipaikat oli korvattu julkisilla tiloilla, uusilla kaduilla, asunnoilla, toimistoilla, jopa pienteollisuudella. Ostoskeskukset jätettiin paikoilleen ja niistä tuli jalankulun keskuksia, joita ympäröi elävä kaupunki. Tällaisia mahdollisuuksia on, ne vain täytyy kaivaa esiin vertaamalla eri vaihtoehtoja."

"Toisen mahdollisuuden löysimme lähiöiden rautatieasemilta. Niidenkin ympärillä oli paljon parkkipaikkoja kaupungin maalla. Se oli iso mahdollisuus rakentaa asuntoja hissimatkan päähän julkisesta liikenteestä."

KESKUSTELUN POHJAKSI TARVITAAN MONTA SKENAARIOTA

"Yhden suuren suunnitelman sijaan tarvitaan useita skenaarioita vaihtoehdoista. Niitä voi jopa pelillistää ja selvittää, minkälaisia lopputuloksia erilaisilla yhdistelmillä saataisiin.

Vaihtoehtojen pohjalta voidaan käydä kunnollinen julkinen keskustelu."

KOKEILKAA VÄLIAIKAISILLA RATKAISUILLA: TEHKÄÄ KAUPUNGISTA KOELABORATORIO

"Melbournessa tehtiin jo 80-luvulla kokeilu, jossa yhden viikonlopun ajaksi kaupungin keskusta täytettiin ruohomatoilla. Keskusta oli silloin tyypillinen kahdeksasta–viiteen-paikka, jonne tultiin töihin. Kokeilun pointti ei ollut se, että keskusta kaipasi puistoa, vaan näyttää, miten kaupungin voi nähdä eri lailla. Sen viikonlopun jälkeen keskustasta ajateltiin eri tavalla. Kaupunkisuunnittelun ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, mutta kokeiluissa voi olla rohkea, koska ne ovat väliaikaisia, eikä niitä vastusteta niin paljon."

KAUPUNKILAISET TEKEVÄT LOPPUTULOKSEN – JA SE VIE AIKAA

"Kaupunkisuunnittelu on kuin puutarhanhoitoa. Kylvetään siemenet ja luodaan kasveille suotuisat olosuhteet kasvaa - sitten täytyy vain uskoa, että kasvit kasvavat. Koskaan ei voi varmuudella tietää, mitä niistä syntyy. Uusilla alueilla kestää oman aikansa, että elämä löytää sinne. Poliitikkojen täytyy malttaa pitää näppinsä erossa kaupungin orgaanisesta kehityksestä."

Liiketoiminta

Kaupunkikehityksen trendit toimintamme lähtökohtana 26 Arvonluontimalli 27 Omaperusteinen liiketoiminta 28 Urakointi 29 Rahoitusratkaisut 30 Kehitysohjelmat 31 Tuottavuusloikka 32 Asumisen palvelut 34 Korjausrakentamisen palvelut 36

YIT SUOMI HLOUBETIN, PRAHA, TŠEKKI

Kaupunkikehityksen trendit toimintamme lähtökohtana

Arvonluontimalli

TÄRKEIMMÄT RESURSSIMME

Taloudelliset resurssit: Oma pääoma

Velat Rahavarat

Tuotannolliset resurssit: Materiaalit

Kalusto IT-järjestelmät Luonnonvarat Toimipisteet Työmaat Tontit

Inhimilliset resurssit:

Henkilöstö Alihankkijat Investoinnit kehittämiseen ja työterveyteen

Aineettomat resurssit:

Brändi Osaaminen Tutkimus- ja kehitystoiminta Tuotevalikoima Referenssit

TOIMINTAMALLI JA SIDOSRYHMÄT

KASVUMOOTTORIMME: KAUPUNKIEN KEHITTÄMINEN KUMPPANEITA OSALLISTAEN

TULOKSET JA VAIKUTUKSET VUONNA 2017

Liikevaihto, IFRS 1 993,8 milj. e (1 678,3)

Asiakkaat:

Painotettu NPS 51 % (62 %) Asuntoja rakenteilla1 11 407 kpl (12 511) Toimitilat ja infra -toimialan tilauskanta1 1 238,0 milj. e (1 316,3)

Sijoittajat:

Osingonjako 52,4 milj. e2 (27,6) Korot ja rahoituskulut 14,6 milj. e (20,1)

Toimittajat:

Aineet ja tarvikkeet 276,8 milj. e (245,2) Ulkopuoliset palvelut 985,9 milj. e (892,4)

Henkilöstö:

Henkilöstö keskimäärin 5 533 (5 361) Palkat 223,5 milj. e (203,8) Eläkekulut 3,6 milj. e (7,5)

Yhteiskunta:

Tuloverot 14,3 milj. e (4,7) 40 hyvää tekoa (yli 10) Energiankulutus (MWh) / liikevaihto, milj. e, POC 87,8 (84,5)

Tuotekehitys:

Tutkimus- ja kehitysmenot 18,9 milj. e (15,8)

1 Vuoden lopun tilanne 2 Hallituksen esitys yhtiökokoukselle, YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen jälkeinen osakemäärä huomioiden

K3 Logistics sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman vieressä.

Omaperusteinen liiketoiminta

O maperusteinen liiketoiminta tarkoittaa sitä, että vastaamme itse hankkeen suunnittelusta, tonttihankinnasta, rakentamisesta ja sen vuokrauksesta ja/tai myynnistä. Rakennamme omaperusteisesti asuntoja, toimitiloja ja erilaisia hybridihankkeita. Omaperusteinen liiketoiminta sitoo enemmän pääomia kuin urakointi, ja koska arvoa tuottava ketju on pidempi, se on kannattavuudeltaan perinteistä urakointia parempi. Yksi merkittävimpiä kilpailuetujamme onkin kyky toteuttaa suuria, omaperusteisia hybridihankkeita, kuten Tripla. Näissä hankkeissa voimme hyödyntää monipuolista osaamistamme niin asunto-, toimitila- ja infrarakentamisesta. Laaja tonttiportfolio luo vahvan pohjan uusien hankkeiden ja kokonaisten uusien asuinalueiden kehittämiselle kasvukeskuksiin.

ASUMINEN

Rakennamme koteja erilaisiin asumisen tarpeisiin. Muuntojoustava Smartti-konseptimme on esimerkki kohtuuhintaisesta asumisesta, jossa yhdistyvät tehokkaat neliöt ja fiksut tilaratkaisut. Kotimuotoilu on uusi filosofiamme, jonka tavoitteena on tarjota sujuvampi arki YIT Kotien asukkaille monikäyttöisten tilojen ja fiksujen palveluiden kautta. Tarjoamme myös erikokoisia koteja ainutlaatuisilla sijainneilla hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä.

"Rakennamme omaperusteisesti asuntoja, toimitiloja ja erilaisia hybridihankkeita."

Asuntokohteissamme tarjoamme kodin ostajille monipuolisia rahoitusratkaisuja. Joustavan yhtiölainan avulla omaan kotiin on mahdollista päästä käsiksi pienemmälläkin pääomalla. Lisäksi tietyissä kohteissa on mahdollista hyödyntää valinnaista osto-oikeusmallia, jossa asunnon voi ostaa tavalliseen tapaan heti tai tehdä vuokrasopimus ja ostaa asunto viiden vuoden aikana kohteen valmistumisesta itselle sopivaan aikaan ennalta sovittuun hintaan.

TOIMITILAT

Kehitämme ja vuokraamme toimitiloja pääkonttoritason toimistoista erikokoisiin liike- ja logistiikkatiloihin. Toimitilakohteissamme monipuoliset ratkaisut yhdistyvät keskeiseen sijaintiin hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kehitämme myös YIT Hoiva -konseptin mukaan päiväkoteja, tehostetun hoivan tiloja ja ratkaisuja senioriasumiseen.

K3 LOGISTICS – MITTAVA LOGISTINEN ALUE KEHÄ III:N JA KOLMOSKIITORADAN VÄLISSÄ VANTAALLA

Kehittämämme K3 Logistics -yritysalue sijaitsee Vantaalla Kehäradan, Kehä III:n ja kiitotie 3:n välissä, mistä myös alueen nimi juontaa juurensa. Rakennusoikeudeltaan noin 140 000 neliömetrin laajuinen logistiikka-alue tarjoaa monipuolista tilaa suuremmille ja pienemmille käyttäjille. Vuokralaisina tiloissa ovat mm. Posti ja Wihuri.

Urakointi

Urakoinnissa asiakas valitsee rakentajan, eli urakoitsijan toteuttamaan hankkeen urakkahintaa vastaan. Urakoimme muun muassa julkisia tiloja, teollisuus- ja toimitiloja sekä infrastruktuuria. Asiakkaana tällaisille hankkeille ovat usein kaupungit, kunnat ja teollisuusyritykset. Julkisella puolella Suomessa hankkeiden toteuttamista ohjaa hankintalaki, jonka mukaan riittävän suuret urakat on kilpailutettava avoimesti. Urakointi ei juurikaan sido pääomaa, arvoa tuottava ketju on lyhyt ja kilpailu hankkeista on kovaa, joten kannattavuus on omaperusteista liiketoimintaa matalampi. Etumme urakoinnissa on vahvat referenssimme ja osaava henkilöstömme sekä kansainvälinen hankinta.

ERILAISIA URAKKAMALLEJA ERILAISIIN TARPEISIIN

Urakkamalleja on erilaisia erilaisten asiakkaiden ja hankkeiden tarpeisiin. Esimerkiksi kokonaisvastuu- eli KVR-urakoinnissa urakoitsija vastaa urakan kaikista vaiheista suunnittelusta lähtien avaimet käteen -periaatteella. Toteutamme parhaillaan Porvoon Point College -oppilai toshanketta KVR-urakkana. Projektinjohtourakassa asiakas vastaa hankkeen suunnittelusta, ja urakoitsija projektin muusta johtamisesta. Toteutimme esimerkiksi viisi viikkoa etuajassa valmistuneen Länsisata man terminaalin Helsingissä projektinjohtourakkana.

Elinkaarimallissa puolestaan sitoudutaan rakentamisen jälkeen myös ylläpitoon. Elinkaarirakentamisen yksi muoto on PPP-hanke (Public Private Partnership), jossa yksityinen taho vastaa julkisen hankkeen toteutuksesta ja ylläpidosta. Elinkaarimallilla toteutetaan usein suuria tiehankkeita, kuten E18 Hamina Vaalimaa -moottoritie, tai korjausrakentamisen kohteita, kuten koulujen peruskorjausta yhdessä kumppanin tai kumppanien kanssa. Elinkaarimallin etuna on keskittyminen hankkeen koko elinkaareen, kun rakentamisen, käytön ja ylläpidon suunnitteluvastuu on yhdellä osapuolella.

Allianssimallilla toteutettavissa hankkeissa tilaaja- ja toteuttajaosapuolet sitoutuvat yhteisiin kustannus- ja laatutavoitteisiin hankkeen edun näkökulmasta. Keskeistä mallissa on läpinäkyvyys, keskinäinen luottamus ja tiimityöskentely. Esimerkkejä allianssihankkeistamme ovat mm. Tampereen kevytraitiotiehanke, jonka toteuttajaosapuolina ovat YIT, VR Track ja Pöyry sekä Raide-Jokeri, jonka toteuttajaosapuolina ovat YIT ja VR Track. Joulukuussa valmistui myös Naantalin monipolttoainevoimalaitos, jonka toteutimme allianssina A-insinöörit Suunnittelu Oy:n, Insinööritoimisto AX-LVI Oy:n ja Turun Seudun Energiantuotannon kanssa. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen teollisuushanke, jonka rakennustekniset työt toteutettiin allianssimallilla.

Allianssimallissa urakan toteuttajan valintaan vaikuttavat lisäksi mm. referenssit. Allianssimalli sopii parhaiten suuriin, monimutkaisiin hankkeisiin. Tavoitteenamme on tuoda allianssimallilla luotuja yhteistoiminnallisia toimintamalleja myös muihin urakkamuotoihin. Toteutamme esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen Rimpin alueen syväosien tunneleiden rakentamisen yhteistoiminnallisella urakkamuodolla, josta jatkokehitetään yhdessä asiakkaan kanssa kaivokselle uusi toimintamalli.

METROPOLIAN MYLLYPURON KAMPUSHANKE RAKENTUU METRON PÄÄLLE

Toteutamme Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampushankkeen projektinjohtourakkana. Urakan arvo on yli 70 miljoonaa euroa, ja valmistuessaan kampus tarjoaa tilat noin 6 000 opiskelijalle. Kampus rakennetaan Helsingin Myllypuron ytimeen Kehä 1:n ja urheilukeskus Liikuntamyllyn kupeeseen osin metroradan päälle.

Helsingin kaupunki rakennuttaa kampuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön.

Rahoitusratkaisut

MONIPUOLISET RAHOITUSRATKAISUT TUKEVAT LIIKETOIMINTAAMME

Rahoitusrakennettamme ohjaavat hallituksen asettamat taloudelliset tavoitteet. Vuonna 2017 omavaraisuuden osalta tavoitteena oli 40 %:n omavaraisuusaste (toimialaraportointi, POC). Vuoden aikana YIT pystyi entisestään parantamaan taloudellista liikkumavaraansa luomalla kumppanuuksia sekä monipuolistamalla rahoituslähteitään. Katsauskauden merkittävimpiä rahoitustransaktioita olivat yhteensä 110 miljoonan euron uudet kahdenkeskiset pankkiluotot kahdesta eri pankista, sekä YIT:n ja Lemminkäisen yhdistymisen valmisteluun liittyvien 300 miljoonan euron korvaavan valmiusluoton sekä 240 miljoonan euron siltarahoitussopimusten solmiminen.

Velkarahoituksella on keskeinen rooli oman pääoman tuoton tukena pääomia sitovassa liiketoiminnassa. YIT:n rahoitus hoidetaan keskitetysti konsernitasolla, ja rahoituksesta merkittävä osa tulee suomalaisilta markkinoilta. Lyhytaikainen rahoitus nostetaan 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmalla. Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen lisäksi YIT:llä on myös kahdenkeskisiä lainoja pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä, sekä rakennusaikaista rahoitusta, joka tarkoittaa pankeille myytyjä saamisia ja taloyhtiölainoja. Likviditeetin varmistamiseksi YIT:llä oli vuoden lopussa lisäksi käytössään sitova 200 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto, 73,7 miljoonan euron nostamattomat tililimiitit ja 89,7 miljoonan euron kassavarat.

RAKENNUSAIKAINEN RAHOITUS SEKÄ SUURTEN HANKKEIDEN RAHOITUS

Vuoden viimeisellä neljänneksellä YIT on muuttanut tapaansa rahoittaa kotimaan kuluttajille myytävää asuntotuotantoa. Aikaisemmin YIT on myynyt kohteen urakkasaatavat rahoittajapankille ja kohteen valmistuessa nostetulla asunto-osakeyhtiölainalla on maksettu urakkavelka

pois. Koska malli ei ole tarjonnut enää samoja hyötyjä kuin aikaisemmin, YIT on siirtynyt markkinakäytännön mukaiseen rahoitusmalliin, missä asunto-osakeyhtiölainaa nostetaan kohteen valmiusasteen mukaan ja näin rahoitetaan kohteen rakentamista. Nostetusta asunto-osakeyhtiölainasta myytyihin asuntoihin kohdistuva osuus ei rasita YIT:n tasetta, millä on positiivinen vaikutus raportoituun nettovelkaan.

Suurhankkeiden rahoitus poikkeaa YIT:n konsernitason rahoituksesta itsenäisen rakenteensa puolesta. Itsenäinen rahoitusrakenne merkitsee projektikohtaisten tuottojen toimimista sekä oman että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkojen ja takaisinmaksun turvana.

Yhteisyrityksenä toteutettavissa hankkeissa YIT:llä on poikkeuksetta kaksoisrooli. Toimimme sekä hankkeiden yhtenä oman pääoman sijoittajista sekä kohteen rakennustöistä vastaavana pääurakoitsijana. Toteutusmallina eri rooleissa toimivia tahoja yhteen sitova yhteisyritys rahoittajineen on usein sopimuksellisesti monimutkainen ja neuvotteluvaiheet pitkiä. RAKENTEILLA OLEVAT JA VALMIIT MYYMÄTTÖMÄT ASUNNOT YHTEENSÄ, KPL

KOROLLISEN NETTOVELAN KEHITYS (MILJ. EUROA)

AINUTLAATUINEN KASARMIKATU 21 -TOIMISTOKIINTEISTÖ SYNTYI YHTEISTYÖLLÄ

Myimme joulukuun lopussa Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistön kansainväliselle sijoittajalle. Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva ainutlaatuinen uudisrakennushanke oli mahdollista toteuttaa yhteisyrityksenä Ahlström Capitalin ja HGR Property Partnersin kanssa, jolloin sekä riski että sidottu pääoma jakautuivat osapuolten kesken.

Kehitysohjelmat tukevat strategiamme toteuttamista

Käynnistimme syksyllä 2016 uudistuneen strategiamme yhteydessä kolme kehitysohjelmaa: Tuottavuusloikka, Asumisen palvelut sekä Korjausrakentamisen palvelut.

Kehitysohjelmilla vauhditetaan uudistumistamme muuttuvaan markkinaympäristöön sopivaksi sisäisin toimintatapamuutoksin, rakentamalla kumppanuuksia, syventämällä asiakastyötä sekä investoimalla innovaatioihin, joiden avulla voimme lisätä kilpailukykyämme.

Tuottavuusloikka-ohjelmalla vähennetään hukkaa prosesseistamme ja toimintatavoistamme. Asumisen palvelut kehittää uutta, asumista tukevaa liiketoimintaa sekä digitalisoi ja parantaa asiakaskokemustamme, kun taas Korjausrakentamisen palvelut vahvistaa asemaamme korjausrakentajana hyödyntäen laajaa hankekehitys- ja urakointiosaamistamme.

Seuraavilta sivuilta voit lukea vuorovaikutuksen tiivistymisestä strategisten kumppaneidemme kanssa, hukan poistamisen tuloksista, asiakkaidemme arkea helpottavista palveluista sekä monikäyttöisen kaupunkiympäristön luomisesta. Toisin sanoen siitä, miten kehitysohjelmat etenivät vuonna 2017.

TUOTTAVUUSLOIKKA

Yhteistyön merkitys korostuu nykyrakentamisessa

Tuottavuusloikka-kehitysohjelmalla vähennämme hukkaa nykyisistä toimintatavoistamme ja prosesseistamme ja lisäämme näin kilpailukykyämme.

Tuottavuusloikan vuosi 2017 oli vuorovaikutuksen lisäämisen ja tiivistämisen vuosi niin YIT:n sisällä kuin ulkoisten kumppaneidemme kanssa. Haluamme toimia verkostossa strategisten kumppaneidemme kanssa, sillä yhteistyö kehittää ja kasvattaa osaamistamme, avaa meille uusia mahdollisuuksia, parantaa tehokkuuttamme sekä tuottaa arvoa. Strategisen kumppanuusverkostomme kehittäminen ja kasvattaminen jatkuvat myös tulevaisuudessa.

VISUAALINEN JOHTAMINEN JA YHTEISTOIMINNALLISUUS TOIMINTATAPANA

Yhteistyö ja vuorovaikutus korostuvat nykyrakentamisessa. Työmaillamme yhteistyö näkyy visuaalisen johtamisen käytännöissä. Visuaalinen johtaminen ja yhteistoiminnallisuus ovat nykyään toimintatapamme, joka ei enää ole riippuvainen urakkamallista.

Esimerkiksi hankkeiden alussa järjestettävien Kick off -tilaisuuksien tarkoituksena on sopia yhteisistä tavoitteista ja sitouttaa kaikki hankkeen osapuolet niihin. Last Planner taas on tuotannon ohjaukseen tarkoitettu aikataulutekniikka, jonka tavoite on tehdä työn kulusta ennustettavampaa. Suunnitteluun osallistuvat kaikki hankkeen avainhenkilöt.

"Kun kaikki hankkeen osapuolet osallistuvat suunnittelutyöhön, on helpompi tunnistaa työn kulkuun vaikuttavat pullonkaulat sekä hukat ja poistaa ne. Hukalla viittaamme tässä yhteydessä kaikkeen arvoa tuottamattomaan ja työaikaa syövään, kuten odottamiseen", kertoo Tuottavuusloikan vetäjä Maarit Sääksi.

VIRTAAVA TUOTANTO, LYHYEMPI LÄPIMENOAIKA

Hukan poistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotanto virtaa ja hankkeiden läpimenoajat lyhenevät resursseja lisäämättä. Käytännön esimerkeistämme voidaan nostaa esiin infrahanke, jonka läpimenoaika lyheni Last Plannerin avulla 20 kuukaudesta 16:een. Tuottavuusloikan asumisen pilottikohteessa kerrostalon sisävalmistusvaiheen läpimenoaika lyheni puolestaan lähes 50 prosentilla tahtiaikataulusuunnittelun tuloksena.

Lyhyempi rakennusaika ei merkitse laadun heikentymistä, päinvastoin. Tahtiaikataulusuunnittelun ansiosta reaaliaikaisten laatutarkastusten määrä kasvaa ja mahdolliset virheet huomataan heti.

SÄHKÖINEN TYÖMAAPEREHDYTYS JA - KULUNHALLINTA KÄYTÖSSÄ SUOMEN TYÖMAILLA

Yksi Tuottavuusloikan tavoitteista on helpottaa työmaidemme arkea ja nostaa niiden suorituskykyä yhteisillä, selkeillä toimintamalleilla, joita tuetaan mobiiliratkaisuilla ja digitaalisilla työkaluilla. Ratkaisut kytketään moderneihin projektinhallinnan järjestelmiimme, jotta työmailta kerätty data saadaan koottua sekä hyödynnettyä tehokkaasti.

Vuonna 2017 kaikilla mahdollisilla Suomen työmaillamme otettiin käyttöön sähköinen työmaaperehdytys ja -kulunhallinta sekä Tilaajavastuun Valttikortit. Ratkaisuja pilotoidaan parhaillaan Venäjällä ja CEE-maissa. Viranomaisvaatimukset ylittävässä perehdytyksessämme paneudutaan työturvallisuuden lisäksi myös laatuun, arvoihimme, ergonomiaan sekä strategiaamme.

OSAAMISEN VARMISTAMINEN SUUNNITTELUN JOHTAMINEN

KUMPPANUUDET JA ESIVALMISTEET

TEHOKKUUS TYÖMAILLA 15 %:N LASKU

TUOTANTOKUSTANNUKSISSA

"Tuotannon läpimenoaikoihin vaikuttaa myös rakentamisessa käytettävien esivalmisteiden määrän lisääminen."

Laadun varmistamiseksi panostamme jatkuvasti myös henkilöstömme keskeisten osaamisalueiden vahvistamiseen. Esimerkiksi kosteudenhallintaa olemme tehostaneet RALA:n (Rakentamisen laatu) Kuivaketju10 -toimintamallin käyttöönotolla. Osa toimintamallia on omien kosteuskoordinaattoriemme kouluttaminen eri yksiköihin.

ESIVALMISTEIDEN MÄÄRÄ TULEE LISÄÄNTYMÄÄN

Tuotannon läpimenoaikoihin vaikuttaa myös rakentamisessa käytettävien esivalmisteiden määrän lisääminen. Käytännössä näin on toimittu jo muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään vastaavassa .

Ensimmäiset, läpimenoajaltaan keskimääräistä nopeammat Smarttiasunnot valmistuivat kesällä 2017. Tähän mennessä Smarttiasuntoja on myyty jo yli 500 kappaletta. Smartti-innovaatioita käytetään nyt myös perinteisemmässä tuotannossamme. Lue lisää Kotimuotoilusta

Käytössä olevat esivalmisteemme kootaan YIT:n suunnittelukirjastoon, mikä poistaa hukkaa suunnitteluprosessistamme. Samaa tavoitetta tukee BIM-mallinnuksen käyttöönotto kaikissa Asuminen Suomi ja CEE -hankkeissa vuoteen 2019 mennessä. BIM:n (rakennuksen digitaalinen tietomalli) käyttöönottoa vauhditetaan myös muissa yksiköissä.

Tuottavuusloikka-kehitysohjelmamme ulottuu nykyisen strategiakauden loppuun. Ohjelman tavoite on vähentää asumisessa tuotantokustannuksia vähintään 15 prosentilla ja löytää vähintään 10 prosentin arvoiset kilpailuedut Toimitilat ja infra -toimialalla.

Uusi, kompakti, mutta esteetön, saunallinen kylpyhuoneemme valmistetaan kokonaan tehtaalla millintarkkuudella, kuivissa oloissa, laadukkaista materiaaleista ja kuljetetaan täysin valmiina ja sinetöitynä työmaalle.

ASUMISEN PALVELUT

Arkea helpottavien palvelujen kysyntä lisääntyy

Asumisen palvelut -kehitysohjelmalla kehitämme uutta, asumista tukevaa liiketoimintaa sekä digitalisoimme ja parannamme tarjoamaamme asiakaskokemusta.

Rakennusala on murroksessa, mikä näkyy asuntorakentamisen kehittymisenä kohti asumisen liiketoimintaa. Samalla arkea helpottavien ja sujuvoittavien palvelujen kysyntä lisääntyy jatkuvasti.

Asumisen palvelut -kehitysohjelman tärkeä tavoite on tarjota asiakkaillemme digitaalisia palveluita ja ratkaisuja jokaisessa asiakaspolun vaiheessa aina inspiroitumisesta innostumiseen ja kaupantekoon sekä kodin suunnittelusta asumiseen ja kodin uudistamiseen.

Yksi tärkeä askel digitaalisen asiakaspolun kehittämisessä oli vuoden 2017 alussa toteutettu nettisivu-uudistuksemme ja Venäjän YIT Plus -palvelun lanseeraus vuoden lopulla. Asiakkaat voivat mm. ostaa lisäpalveluja, tilata huoltotapahtumia ja maksaa palveluista Venäjän YIT Plus -portaalin kautta.

UUDISTUNEET VERKKOSIVUMME TARJOAVAT APUA JA INSPIRAATIOTA

Uudistuneilta www.yit.fi-sivuiltamme asiakkaamme löytävät vaivatta tietoa asunnon ostamisen käytännöistä aina lakiasioista sisustusvinkkeihin. Verkosta löytyvät kattavat kuvat sekä tiedot kaikista asumisen kohteistamme. Yhä useampiin kohteisiin on mahdollisuus tutustua lisäksi videoiden, 3D-havainnekuvien ja VR-lasien avulla.

"Lisätietoja asiakkaat saavat myyjiltämme helposti verkkosivuiltamme löytyvän chatin kautta, erillistä tapaamisaikaa varaamatta. Vertaistietoja asuinalueista tarjoaa puolestaan viime syksynä jo 11 kaupunkiin laajentunut Naapurioppaat-palvelumme", kertoo Asumisen palvelut -kehitysohjelman vetäjä Pekka Helin.

Digitaalisessa asiakas voi ostopäätöksen synnyttyä tehdä materiaalivalintoja, tarkastella ja säilyttää asiakirjoja sekä seurata oman asuntonsa rakentumista.

"Juridisista syistä asunnon ostoa ei voi vielä tehdä täysin sähköisesti, mutta lähitulevaisuudessa tämä on varmasti mahdollista. YIT:llä asuntojen sähköinen varausjärjestelmä otettiin käyttöön viime vuoden lopussa. Sähköiset asiakirjat ovat alalla jo suunnitteilla," Helin sanoo.

DIGITALISOITU ASIAKASPOLKU PALVELUIDEN KASVU VENÄJÄLLÄ PALVELULIIKETOIMINTA LIIKETOIMINTAA

TIEDOSTA

LIIKEVAIHDON KASVUA KOKO ASIAKKAAN ELINKAAREN AJALTA

KUMPPANIT APUNA SUJUVASSA ARJESSA

Asiakkaidemme arkea helpottavat nyt ja tulevaisuudessa myös yhteistyöhankkeemme kumppaneidemme, kuten Postin, Fortumin sekä KONEen kanssa.

Postin verkkokauppaostoksille tarkoitetut Smartpost-automaatit sijoitetaan jatkossa lähes kaikkiin kerrostalokohteisiimme. Automaatit ovat asukkaiden käytössä 24/7. Paketit ja muut ostokset toimitetaan automaatin lukittuihin lokeroihin, josta ne voi noutaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Palveluun kuuluvat Kauppahalli24:n ruokatoimitukset tuovat ruuan verkkokaupan sujuvasti asiakkaidemme ulottuville pääkaupunkiseudulla. Katso video

As. Oy Espoon Klovinsepässä pilotoitava Fortumin SmartLiving -pilvipalvelu on seuraava askel kohti älykotia. YIT Plus -palvelussa asiakkaalla on jo ollut mahdollisuus seurata vedenkulutustaan. Uuden palvelun avulla asukas voi seurata myös kotinsa energiankulutusta reaaliaikaisesti, säätää asuntonsa sisälämpötilaa sekä saada hälytyksiä mahdollisista vesivuodoista. SmartLiving tuo mahdollisuuden myös valaistuksen säätämiseen ja jatkossa muihin asumisen mukavuutta lisääviin toimintoihin.

"Tavoite on, että kaikissa mahdollisissa YIT Kodeissa olisi tulevaisuudessa valmius ottaa käyttöön asiakkaan valitsemia, asumisen arkea helpottavia älypalveluita", Helin lupaa.

Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan asuintalossa pilotoimme KONE Residential Flow -ratkaisua. Residential Flown avulla asukkaiden kulkeminen kotitalossaan helpottuu, kun he voivat älypuhelimensa avulla operoida talon ulko-ovia, hissejä sekä ovipuhelimia.

Kuluttajien toiveisiin monimuotoisemmista asumisen ratkaisuista vastaamme valinnaisella osto-oikeusmallilla. Mallissa asiakkaan on mahdollista ostaa asunto tavalliseen tapaan itselleen tai tehdä vuokrasopimus ja ostaa asunto itselle viiden vuoden aikana kohteen valmistumisesta ennalta sovittuun hintaan. Mallia kokeillaan ensimmäiseksi As. Oy Helsingin Agronomissa Viikissä.

Venäjän YIT Service -toiminta palvelee tänä päivänä jo 40 000 asiakasta talojen isännöinti- ja huoltotoiminnan piirissä. Asuntojen viimeistelyn rinnalle on tuotu uusia yhteistyökumppaneiden tarjoamia asumisen palveluja, esimerkkinä korjauspalvelut. Uusia palveluja kehitetään jatkuvasti.

MONTA NÄKÖKULMAA TULEVAISUUDEN ARKEEN

Arjen helpottaminen on monen asian summa. Siihen liittyvät niin kaupungistuminen, digitalisaatio, yhteisöllisyys, jakamistalous kuin asiakkaatkin. Tavoitteena joka tapauksessa on sujuva ja helppo arki, kätevä liikkuminen, joustavat palvelut, terveellisyys, turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Näillä sanoilla meidän ja yhteistyökumppaneidemme Postin, KONEen ja Fortumin asiantuntijat kuvailevat tulevaisuuttamme.

HACK THE LIVING INNOVOI UUSIA RATKAISUJA

Järjestimme vuoden 2017 alussa Hack the Living -innovaatiokilpailun löytääksemme uusia liiketoimintamalleja, palveluja sekä digitaalisia ratkaisuja helpompaan arkeen ja asumiseen. Valitut joukkueet tutustuivat YIT:n toimintaan sekä osallistuivat kaksipäiväiseen hackathoniin, ja voittajien ideat toteutettiin 20 000 euron pilottiprojekteina. Katso video

KORJAUSRAKENTAMISEN PALVELUT

Haluamme olla Suomen halutuin kumppani korjausrakentajana

Korjausrakentamisen palvelut -kehitysohjelma vahvistaa asemaamme korjausrakentajana hyödyntäen laajaa hankekehitys- ja urakointiasemaamme ja -kokemustamme.

Megatrendit, kuten kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja jo olemassa olevan, 1960- ja 1970-luvuilla rakennetun rakennuskannan vanheneminen lisäävät kestävän kaupunkikehityksen ja korjausrakentamisen tarvetta erilaisin urakkamuodoin jatkuvasti.

"Korjausrakentamista tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Yksi kasvava asiakaskunta ovat kunnat, jotka investoivat tulevaisuudessa yhä enemmän korjausrakentamiseen", kertoo Korjausrakentamisen palvelut -kehitysohjelman vetäjä Kari Alavillamo.

Tulevaisuudessa haluamme olla Suomen tunnetuin ja halutuin kumppani korjausrakentajana ja kiinteistökehittäjänä. Tavoitteeseen päästäksemme kehitämme jatkuvasti henkilöstömme osaamista sekä joustavia toimintamallejamme.

Korjausrakentamisen palvelut -kehitysohjelman tavoite on kaksinkertaistaa korjausrakentamisen liikevaihtomme vuoteen 2019 mennessä sekä kasvattaa YIT:lle uutta liiketoimintaa, liiketoimintamalleja ja -konsepteja.

ENTISTÄ VAHVEMMIN MUKANA TALOYHTIÖIDEN KORJAUSRAKENTAMISESSA

Korjausrakentamisen palvelut jakaantuu neljään kehitysalueeseen: kiinteistö- ja aluekehitykseen, korjausrakentamisen urakoihin sekä taloyhtiöiden korjausrakentamiseen.

Joulukuussa 2017 kerroimme allekirjoittaneemme sopimuskokonaisuuden yritysjärjestelystä asuinkerrostalojen linjasaneerausten ja korjausrakennushankkeiden urakointiin erikoistuneen Projektipalvelu Talon Tekniikka Oy:n kanssa.

Yritysjärjestelyssä muodostuu YIT:n enemmistöomisteinen tytäryhtiö. Strategista, korjausrakennusliiketoiminnan kasvattamista tukeva järjestely toteutuu vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kaupan tuloksena olemme entistä vahvemmin mukana taloyhtiöiden korjausrakentamisessa. Hoidamme taloyhtiöiden julkisivu- ja linjasaneeraukset, kattoremontit sekä kaavoituksen että lisärakentamisen projektit.

ESPOON KOULUJA KORJATAAN ELINKAARIMALLILLA

Viherlaakson, Kirstin ja Päivänkehrän koulut Espoossa korjataan elinkaarimalilla. Näin vanhat, asutuksen kannalta keskeiset koulurakennukset saadaan nykyvaatimuksia vastaaviksi ennakoitavasti ja varmasti. Kuntalaisten kannalta elinkaarimalli on turvallinen vaihtoehto; samalla sopimuksella saa peruskorjauksen sekä vastuun ylläpitojaksosta.

NYKYISEN KORJAUSRAKENTAMISEN VOLYYMIN NOSTAMINEN

KASVUA OLEMASSAOLEVIEN KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISESTÄ

TALOYHTIÖIDEN KORJAUSRAKENTAMINEN KAUPUNKIALUEIDEN TÄYDENNYS- JA KORJAUSRAKENTAMINEN UUSIA KONSEPTEJA LIIKEVAIHDON TUPLAAMISEKSI

Helsingin Käpylässä sijaitseva Käärmetalo on poikkeuksellisesti suojeltu

myös sisältä.

"Korjausrakentamista tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Yksi kasvava asiakaskunta ovat kunnat, jotka investoivat tulevaisuudessa yhä enemmän korjausrakentamiseen."

"Taloyhtiöiden korjausrakentamisen toimintatapamme perustuu neljälle periaatteelle: kiinnostus, palvelu, ammattitaito ja vastuu. Tavallisen kahden vuoden sijaan annamme YIT:n korjausrakentamisen palveluille viiden vuoden takuun", Alavillamo sanoo.

ALUE- JA KIINTEISTÖKEHITYS LUOVAT ELÄVÄÄ KAUPUNKIA

Korjausrakentamisen palvelut tekee tiivistä yhteistyötä Kaupunkikehitysyksikkömme kanssa aluekorjauskonseptin kehittämisessä. Konsepti tukee strategiaamme vahvistaa edelleen kasvukeskusten hankekehitystä.

Alue- ja kiinteistökehityksen ansiosta kiinteistöt ja vanhat alueet saavat uuden elämän ja niiden arvo sekä arvostus nousevat. Samalla vanhat asuinalueet muodostuvat kiinteiksi osiksi kestävää ja elävää kaupunkia.

Lokakuun lopussa 2017 kerroimme Pasilan kaupunkikeskukseen Triplaan valmistuvien toimistojen ensimmäisestä suuresta, pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta, joka allekirjoitettiin Otavamedia Oy:n kanssa. Vuokrasopimus käsittää yli 6 000 neliötä Triplan keskikorttelin neljässä eri kerroksessa. Sopimuskokonaisuuteen kuuluu myös kahden Otavamedia Oy:n omistaman ja Pasilassa sijaitsevan kiinteistön ostaminen YIT:lle.

"Tavoitteemme on kehittää ja peruskorjata kiinteistöt uusiin käyttötarkoituksiin, uusille käyttäjille. Korjaustyöt pyritään käynnistämään vuosien 2018 ja 2020 aikana", Alavillamo selittää.

KEILANIEMEEN MONIKÄYTTÖISTÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ

Lokakuun lopussa julkaisimme toisenkin merkittävän uutisen, kun YIT:n ja HGR Property Partnersin yhteisyritys Regenero hankki kiinteistökokonaisuuden Espoon Keilaniemestä kehityshanketta varten. Kyseessä on Fortumin nykyinen pääkonttori, josta yhtiö luopuu. Hankkeen myötä Regenero pääsee luomaan monikäyttöistä kaupunkiympäristöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Aluekehityksen esimerkiksi sopii mainiosti myös keväällä 2017 yhteistyössä FCG:n ja Helsingin kaupungin kanssa toteutettu, Siltamäkeen sijoittuva täydennysrakentamispeli. Digitaalisessa pelissä alueen asukkaat saivat tarkastella, miten eri täydennysrakentamisvaihtoehdot vaikuttaisivat alueen kehittämismahdollisuuksiin.

Peliä kokeiltiin lopulta yli 2 000 koneelta ja lopullisen tuloksensa lähetti 515 henkilöä. Siltamäen aluekorjaamisen mahdollisuuksia tutkitaan edelleen. Katso video

KÄÄRMETALO ON KORJAUS-RAKENTAMISEN MALLIESIMERKKI

Helsingin Käpylässä korjattava, vuonna 1952 valmistunut Käärmetalo on malliesimerkki siitä, millaista osaamista korjausrakentaminen vaatii. Peruskorjauksessa asuntojen kylpyhuoneet, keittiöt ja sisäpinnat kunnostetaan. Rakennuksen yläpohjarakenteet, ulkoseinän rappaus, parvekkeet ja ovet uusitaan. Ikkunoita ja ovia kunnostetaan ja huonoimmat uusitaan vanhan mallin mukaan. Myös talon yhteiset tilat sekä LVI-järjestelmä uudistetaan.

Elävä kaupunki rakennetaan yhdessä

Työyhteisöstä pohja kasvulle, onnistumiselle ja onnellisuuden kokemukselle 39 360:n asteen näkymä asumiseen 42 Palvelemme asiakkaitamme yhä useammin yhdessä kumppanin kanssa 45

PILIAMIESTIS, KAUNAS, LIETTUA

HENKILÖSTÖ

Työyhteisöstä pohja kasvulle, onnistumiselle ja onnellisuuden kokemukselle

T arvitsemme menestyäksemme henkilöstömme monimuotoista ammattitaitoa, halua kehittää ja kehittyä, palkitsevaa työtä, yhdessä onnistumista ja vahvaa yrityskulttuuria. Näiden päälle rakennamme työyhteisöä, jossa voi olla onnellinen. Avoimesti keskustellen ja ennakoiden varmistamme niin asiakastyytyväisyyden kuin turvallisen, terveellisen ja laadukkaan työn, ykköstyönantajan otteella.

vaiheissa."

Hallittu resursointi ja rekrytointi olivat kuluneen vuoden aikana merkittävässä roolissa rakennusalalla vallitsevan työnjohtopulan, haastaviin hankkeisiin tarvittavan erityisosaamisen, henkilöstön kehittymisen ja projektien onnistumisten näkökulmasta. Monipuoliset hankkeemme tarjosivat uusia urapolkuja ja mahdollisuuksia kehittymiseen, mitä tuetaan erilaisin koulutus- sekä valmennusohjelmin. Olemme panostaneet työtyytyväisyyteen ja viihtymiseen sekä luoneet vahvaa pohjaa

sille, että henkilöstömme voi kokea tekevänsä merkityksellistä työtä ja olevansa onnellinen. Olemme myös kehittäneet toimintatapojamme ja pyrkineet varmistamaan, että osaajamme voivat käyttää työaikansa oikeisiin asioihin. Aktiivisen rekrytointiprosessin lisäksi olemme edistäneet mm. hyvää hakijakokemusta, esimiesten tukemista sekä yhteistyötä rekrytointikumppaneidemme kanssa.

Päivitimme vuosittaisen ja kaikissa toimintamaissamme toteutettavan henkilöstötutkimuksemme YIT Voicen uudistetun strategiamme pohjalta. Keskitymme erityisesti dynaamisten tiimien tukemiseen, avoimeen ja osallistavaan vuoropuheluun, ihmisistä välittämiseen sekä asiakaskokemukseen. Palautteessa YIT:läisten sitoutumista mittaavat elementit olivat vahvistuneet entisestään, mikä on hieno saavutus kovassa kasvussa olleella alalla. Kehittämiskohteita olivat mm. tiedonsiirtoon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen liittyvät asiat.

PANOSTAMME LAADUN HALLITSEMISEEN

Ennakointi ja avoin keskustelu ovat työturvallisuuden, -terveyden ja laadun kehittämisen kantavia teemojamme. Uudistetun työturvallisuusstrategiamme painopisteinä ovat turvallisuuden johtaminen ja esimiestyö, ennakoivat toimenpiteet sekä sujuva arki ja toimivat

työkalut. Konsernitasoisen laatupolitiikkamme mukaisesti panostamme laadun hallintaan kaikissa rakentamis- ja palveluprosessin vaiheissa. Mittaamme asiakastyytyväisyyttä, moitteettomien luovutusten määrää ja hyödynnämme asiakaspalautekyselyjä. Asuminen Suomi ja CEE -toimialallamme otimme käyttöön alkavien projektien osalta Kuivaketju10 -toimintamallin.

Lisää eritaustaisia ammattilaisia saimme mm. kansainvälisellä rekrytoinnilla sekä Työntekijästä työnjohtajaksi -koulutusohjelmallamme Suomessa. Koulutuksesta valmistuneet 15 työnjohtajaa ovat tuoneet työnjohtoon raudanlujaa käytännön osaamista yli 21 vuoden keskimääräisellä työkokemuksellaan YIT:ssä. He ovat jatkaneet kouluttautumistaan projektinhallinnan valmennuksessamme. "Konsernitasoisen laatupolitiikkamme mukaisesti panostamme laadun hallitsemiseen kaikissa rakentamis- ja palveluprosessin

Nuorten osaajien kasvattaminen rakennusalalle on ollut strateginen valintamme jo vuosia. Tarjosimme ennätysmäärän harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja, yhteensä yli 800 nuorelle.

Rakennusalan opintoja syventävä YIT Opinnot -ohjelma on käynnissä Suomessa seitsemässä ammattikorkeakoulussa ja yhdessä yliopistossa. Vuoden aikana valmistui lähes 30 uutta YIT Opintolaista, jotka opintojensa päätteeksi aloittavat työsuhteessa YIT:llä. YIT Opintolaisia on valmistunut yhteensä yli 150.

IHANNETYÖNANTAJA MYÖS VUONNA 2017

Hiljaisen tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamisella varmistamme osaamisen kasvun organisaatiossamme. Panostamme sisäisiin kehityspolkuihin sekä mentorointiin. Kuluneena vuonna mentorointiohjelmassamme aloitti vajaat 20 paria tavoitteinaan saada tukea työn haasteisiin ja

henkilökohtaiseen kehittymiseen. Mentorointiin on osallistunut jo satakunta YIT:läistä.

Panostamme työterveydessä ja -hyvinvoinnissa ennaltaehkäisyn lisäksi yksilön työkyvyn ja terveyden tukemiseen työuran eri vaiheissa. Työpaikkaselvitysten, työterveyskyselyiden ja -tarkastusten ohella opastamme ergonomiassa, työskentelytavoissa ja työkykyä tukevissa työjärjestelyissä. Uutena toimintatapana pilotoimme Suomessa Energiaa elämään -hyvinvointipolut: arjen hyvinvointi ja voimavarat työssä, uni ja palautuminen, vireyttä ruoasta sekä virkeyttä liikkumisesta. Tarjoamme kuntoutuspolkuja mm. TULE- (tuki- ja liikuntaelin), mielenterveys- ja päihdeasioissa.

Pitkäjänteinen opiskelijoihin satsaaminen, henkilöstön kehittäminen ja monipuoliset uramahdollisuutemme näkyvät houkuttelevuudessamme työnantajana. Tekniikan alan opiskelijat valitsivat YIT:n rakennusalan ihannetyönantajaksi Suomessa jo seitsemättä vuotta peräkkäin Uni versumin Opiskelijatutkimuksessa. Saman ihannetyönantajan kunnian saimme myös Universumin korkeakoulutettujen ammattilaisten tutki muksessa, neljättä vuotta peräkkäin.

"Tarjosimme ennätysmäärän harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja, yhteensä yli 800 nuorelle."

LAATUPOLITIIKKA OHJAA PARHAASEEN ASIAKASKOKEMUKSEEN

Elokuussa vahvistettu konsernitasoinen laatupolitiikkamme kuvaa laadunhallintamme periaatteet. Kivijalkana toimivat arvot, eettiset periaatteet ja asiakkaista välittäminen. Haluamme hallita laatua koko rakentamis- ja palveluprosessin ajan. Korkean laatumme edellytykset ovat ammattiylpeä laatukulttuuri sekä toimivat, ajantasaiset ja kehittyvät prosessit, myös yhteistyökumppaneidemme ja alihankkijoidemme taholta. Tavoittelemme parasta asiakaskokemusta.

KAISANIEMEN ALA-ASTE KUNTOON ENNAKOINNILLA JA AMMATTITAIDOLLA

Kaisaniemen ala-aste, Helsingin toiseksi vanhin koulu, oli perusparannuksen tarpeessa. Projektin onnistumisen takasivat ennakkoon laaditut suunnittelu- ja toteutusaikataulut sekä avoin yhteistyö. Tavoitteena oli virheetön lopputulos. Yllätyksiin purkutöissä reagoitiin ripeästi ja haasteet ratkottiin hyvässä hengessä. Opettajien ja oppilaiden viihtyvyyden ja tilojen toimivuuden lisäksi tärkeää oli lasten turvallisuus.

TRADENOMIEN VOIMIN UUTTA OSAAMISTA TYÖMAILLE

Digitalisaatio ja uudet työnteon tavat haastoivat kehittämään projektiemme toteuttamista ja tuomaan uusien alojen osaajia työmaillemme. Käynnistimme yhteistyössä Haaga-Helian ja Metropolian kanssa Suomessa YIT Opinnot Tradenomi -ohjelman, jossa liiketalouden ja tietotekniikan tradenomiopiskelijat tuovat työmaiden hyödyksi logistiikka-, IT-, markkinointi- ja viestintä- ja kielitaitonsa sekä talousmaailman tuntemuksen.

ASIAKKAAT

360:n asteen näkymä asumiseen

L aajojen tietomäärien yhdistely ja analysointi luovat pohjan näkemykselliselle ja asiakaslähtöiselle toiminnallemme – joka hyödyttää eniten juuri asiakkaitamme.

Asiakasymmärrys on tie hyvään asiakaspalveluun ja -kokemukseen sekä näiden kehittämiseen. Kun tiedämme, mitä asiakkaamme haluavat, osaamme tarjota heille oikeita tuotteita, oikeaan aikaan, oikeissa paikoissa.

Tällä hetkellä asiakasymmärrys ja keräämämme tiedon analysointi on viety pisimmälle Asuminen Suomi ja CEE -toimialalla, jossa voidaan puhua jo 360:n asteen näkymästä asumiseen ja asuntomarkkinoille. Analyysien kohteena ovat asuntomarkkinat, asiakkaiden käyttäytyminen sähköisissä kanavissa sekä asiakaskokemus ostoprosessistamme, tuotteistamme sekä palvelustamme.

TAMMI DÚBRAVKA, BRATISLAVA, SLOVAKIA

Katsomme asuntomarkkinoiden tulevaisuuteen analysoimalla myös markkinadataa sekä asiakkaiden motiiveissa tapahtuvia muutoksia. Vuonna 2017 uusimme esimerkiksi Heimo-haastattelututkimuksemme, jossa selvitimme kuluttajien asenteita ja motiiveja asumiseen.

Keräämämme tietojen tehokkaan analysoinnin mahdollistaa yhtenäinen tietoalustamme Datahub, johon erilaisten järjestelmiemme data kootaan, jotta sitä olisi helpompi käsitellä, yhdistää ja raportoida. Yhdistämme omaan dataamme myös YIT:n ulkopuolelta hankittuja tietosisältöjä.

Laajojen tietomäärien yhdistely ja analysointi luovat pohjan näkemykselliselle, hyvin suunnitellulle, tietopohjaiselle ja asiakaslähtöiselle toiminnallemme – joka viime kädessä hyödyttää eniten juuri asiakkaitamme.

PALAUTE JA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LEVIÄVÄT NOPEAMMIN

Tietojen sekä asiakaspalautteen analysointi auttavat meitä tarjoamaan asiakkaillemme parempia tuotteita, mutta myös kehittämään asiakaspalveluamme sekä toimimaan tehokkaammin.

Hyvä käytännön esimerkki tästä on Asuminen Suomi ja CEE -toimialalla noin vuosi sitten aloitettu asiakaspalautteen keräämisen, käsittelyn, vastaanottamisen ja säilömisen helpottaminen ja nopeuttaminen. Datahubin ja uuden raportointityökalun avulla suoritetun työn lopputuloksena asiakaspalaute ja siitä koostettavat raportit ovat aiempaa läpinäkyvämpiä, ajantasaisempia, keskenään

"Kun tiedämme, mitä asiakkaamme haluavat, osaamme tarjota heille oikeita tuotteita, oikeaan aikaan, oikeissa paikoissa."

vertailtavampia ja nopeampia koostaa. Asiakaspalaute ja parhaiksi havaitut käytäntömme myös leviävät nopeammin YIT:n sisällä niin toimistoilla kuin työmailla kehittäen näin päivittäistä toimintaamme. Palautteen analysoimiseen ennen käytetyn manuaalisen työn automatisointi on vapauttanut työntekijöidemme voimavaroja muuhun työhön.

Kerätyn tiedon sekä analytiikan tehokkaampi hyödyntäminen on aloitettu nyt myös Toimitilat ja infra -toimialalla. Toimialalta kerätty asiakaspalaute vaikuttaa esimerkiksi rakentamiimme tulevaisuuden työympäristöihin.

KAIKKI TYÖNTEKIJÄMME VAIKUTTAVAT ASIAKASKOKEMUKSEEN

Hyvä asiakaskokemus on meille ensiarvoisen tärkeä asia. Asiakaskokemuksemme mittariksi koko konsernissa olemme valinneet nettosuositteluindeksin (NPS).

NPS on maailmalla yleinen, toimialariippumaton menettely asiakaskokemuksen mittaamiseen. Mittari kertoo, mitä mieltä asiakkaamme ovat meistä ja kuinka todennäköisesti he suosittelisivat meitä ystävilleen. Uskomme jokaisen YIT:n työntekijän voivan vaikuttaa NPS-lukuumme

"Laajojen tietomäärien yhdistely ja analysointi luovat pohjan näkemykselliselle, hyvin suunnitellulle, tietopohjaiselle ja asiakaslähtöiselle toiminnallemme."

omalla toiminnallaan. Tästä syystä olemme nostaneet NPS-lukumme intranettimme etusivulle, jokaisen työntekijämme nähtäväksi. Vuonna 2017 painotettu nettosuositteluindeksimme oli 51.

Hyvä asiakaskokemus on meille ensiarvoisen tärkeä asia.

Vuosikertomus 2017

KOTIMUOTOILU OSOITTAA SUUNNAN YIT KOTIEN KEHITTÄMISELLE

Muuttuneet arjen tarpeet ovat saaneet YIT:n uudistamaan asumisen ratkaisujaan. Perinteisen suunnittelun sijaan asumisen trendeihin reagoidaan jatkossa uudella kotimuotoilun filosofialla. Kotimuotoilu osoittaa suunnan YIT Kotien kehittämiselle. Asiakkaat kokevat kotimuotoilun erityisesti tasalaatuisuuden ja toimivuuden lisääntymisenä, kun onnistuneiksi havaittuja ratkaisuja toistetaan sekä kehitetään pitkäjänteisesti. Rakentajalle muutos on tärkeä tuottavuuden ja laadun kannalta. Katso video.

ASUNNON OSTAJAT TUTUSTUVAT KOTEIHINSA JO RAKENTAMISVAIHEESSA

Venäjällä YIT tunnetaan laadukkaasta suomalaisesta rakentamisestaan, minkä asiakkaat pääsevät toteamaan ihan käytännössä. Moskovan alueella YIT järjestää asukastilaisuuksia, joihin asunnon ostaneet kutsutaan tutustumaan tulevaan kotiinsa jo rakentamisen loppuvaiheessa.

WOW-OHJELMASSA ELÄYDYTÄÄN ASIAKKAIDEN ASEMAAN

YIT:llä lähes viiden vuoden ajan käynnissä olleen WOW-ohjelman tavoite on ymmärtää asiakkaiden tarpeita, eläytyä heidän asemaansa ja parantaa tätä kautta asiakaspalveluamme. Asuminen Suomi ja CEE -toimialalta käynnistynyt WOW aloitettiin Toimitilat ja infra -toimialalla vuoden 2016 alussa. Valmennuksen on läpikäynyt tähän mennessä noin 1 200 työntekijää Asuminen Suomi ja CEE ja noin 500 työntekijää Toimitilat ja infra -toimialalla. Valmennus jatkuu edelleen.

KUMPPANIT

Palvelemme asiakkaitamme yhä useammin yhdessä kumppanin kanssa

Kumppaneista ja kumppanuudesta puhutaan paljon, mutta aina ei ole täysin selvää, mitä niillä tarkoitetaan. Toisinaan asiakkaastakin puhutaan yhteistyökumppanina. Asunnonostaja tai toimitilojen vuokralainen on kuitenkin asiakkaamme, jolle tarjoamme tuotteita ja palveluja yksin tai kumppaneidemme kanssa. Yhä useammin kumppaneidemme kanssa. Miksi näin?

KAUPUNKIKEHITYSHANKKEET VAATIVAT MONIPUOLISTA OSAAMISTA

Erilaisten kaupunkikehityshankkeiden koko on viime vuosina kasvanut ja niistä on tullut entistä monimutkaisempia ja vaativampia, erityisesti toimittaessa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Esimerkkejä tällaisista hankkeista ovat vaikkapa Tripla Pasilassa, Tampereen ratikka, Raide-Jokeri tai Prahan Suomi Hloubětin. Junien täytyy voida kulkea, ihmisten asua ja liikkua ja yritysten toimia yhtäaikaisesti rakentamisen kanssa.

Tällaisissa hankkeissa tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa osaamista, eikä kaikkia tarvittavia kyvykkyyksiä ole mahdollista pitää omassa organisaatiossa. Hankkeet ovat usein myös erittäin pääomaintensiivisiä, eikä yksittäisen yrityksen tase kestä useaa yhtäaikaista suurhanketta. Tarvitaan siis kumppaneita jakamaan riskiä sekä tuomaan tarvittavaa erityisosaamista ja pääomaa.

HELSINGIN KESKUSTAKIRJASTO OODI

MENESTYS SYNTYY REHELLISYYDESTÄ, AVOIMUUDESTA JA ARVOSTUKSESTA

Kumppanuuksien perustana ovat aina sopimukselliset järjestelyt, mutta sopimukset eivät itsessään synnytä luottamusta, sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen tai oppimista. Niitä voidaan edistää sopivilla toimintamalleilla ja -tavoilla, kuten allianssilla, tai oikein viritetyillä kannustimilla. Lopulta kysymys on kuitenkin ihmisten välisestä yhteistoiminnasta, jossa menestys syntyy rehellisyydestä, avoimesta tiedonkulusta ja toisten työn arvostamisesta.

Kumppanuuksien hyödyt kertaantuvat, kun syntyy riittävää toistoa joko yhteistyörakenteiden kautta tai useamman projektin toteutuksen myötä. Tällöin opitaan tuntemaan kumppanin toimintatavat, erityisosaaminen ja ennen kaikkea tekijät.

Me YIT:llä olemme hyödyntäneet useampia lähestymistapoja. Suurten kiinteistökehityshankkeiden toteuttamiseksi olemme perustaneet Regenero-nimisen yhteisyrityksen HGR Property Partnersin kanssa. Se kehittää parhaillaan Fortumilta hankittua Keilaniemen aluetta Espoossa. VR Trackin ja parin muun kumppanin kanssa YIT rakentaa Tampereelle raitiotielinjaa ja on aloittamassa pääkaupunkiseudulla Raide-Jokerin rakentamista. Myös Asuminen Suomi ja CEE -toimialalla on kokemusta hyvästä yhteistyöstä kumppaneiden kanssa esimerkiksi erilaisiin kilpailuihin osallistuttaessa.

OLEELLISTA ON ORGANISAATION OPPIMINEN

Kokemuksemme kumppanuudesta ovat pelkästään myönteisiä. Niiden avulla olemme voineet olla toteuttamassa useampia hankkeita samanaikaisesti. Samoin niiden avulla olemme voineet osallistua suurten hankkeiden toteutukseen.

Menneiden vuosien ja erityisesti edellisvuoden aikana olemme vahvistaneet kilpailukykyämme kumppanuuksien avulla sekä oppineet kumppanuuksista paljon. Erityisen oleellista kuitenkin on organisaation oppimisprosessin nopeutuminen toistuvien kumppanuuksien myötä. Strategiamme mukaisesti jatkamme tätä työtä myös tulevina vuosina.

KUMPPANUUKSISTA LISÄÄ MUUN MUASSA NÄILLÄ VUOSIKERTOMUKSEN SIVUILLA:

Vastuullisuus

Vastuullisuudesta lisäarvoa 48 Kohokohtia kestävistä kaupungeista 49 Kestävä kehitys YIT:llä 50 Riskit ja riskienhallinta 56 GRI-taulukko 59

TONAVA-JOKI, BRATISLAVA, SLOVAKIA

Vastuullisuudesta lisäarvoa

Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. YIT:n vastuullisuusajattelun keskeisenä lähtökohtana onkin luoda lisäarvoa kaikille sidosryhmille ydinliiketoiminnan avulla.

Kaupungistumisen ja kestävän kehityksen megatrendit luovat tarvetta kestävien kaupunkiympäristöjen suunnittelulle ja kehittämiselle. Asiantuntemuksemme asunto-, toimitila-, ja infrastruktuurirakentamisessa mahdollistaa sen, että voimme uudistaa kaupunkirakenteita muun muassa toteuttamalla suuria hybridi- ja mixed use -hankkeita. Toimiva joukkoliikenne sekä monipuolinen, julkisia palveluita ja yksityisiä toimijoita yhdistävä palveluympäristö vähentävät liikkumisen tarvetta ja erityisesti henkilöauton käyttötarvetta.

Raportoimme vastuullisuudesta GRI-raportissa, selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista ja integroidusti osana koko vuosikertomusta. Kehitämme omaa toimintaamme pitkällä aikavälillä sidosryhmiemme odotukset huomioiden.

Koko vastuullisuustyömme perustana ovat yhtiömme arvot, liiketoimin taperiaatteet ja johtamisen periaatteet.

MINKÄLAINEN KESTÄVÄ KAUPUNKI ON JA MITÄ MINÄ SAAN TÄSTÄ?

SOSIAALISESTI	YMPÄRISTÖLLISESTI	TALOUDELLISESTI
• Miellyttävä paikka kaupunkilaisille elää • Palvelut ovat lähellä ja julkinen liikenne toimii hyvin • Vahva yhteisö, ihmiset kokevat olevansa kiinnit tyneitä naapurustoonsa • Kaupunki tuntuu turval liselta paikalta ja arki on sujuvaa	• Julkinen liikenne on tehokasta ja houkuttele vaa, tarve yksityisautoilulle on alhainen • Vähemmän kasvihuone kaasupäästöjä ja pienempi luonnonvarojen käyttö • Lisää paikkoja luonnon kukoistukselle osana kaupunkia • Luonnon monimuotoisuut ta suojellaan	• Houkutteleva asuinalue, kiinteistökanta säilyttää arvonsa ja on turvallinen sijoitus ihmisille • Rakennusten tekniset ratkaisut on tehty kestämään ja rakennukset ovat helposti ylläpidettäviä • Riittävät asukastiheys ja -virrat yritysten liiketoimin nalle • Eläväinen ja innovatiivinen ympäristö

• Luotettava kumppanuus kaupunkikehityksessä

Kohokohtia kestävistä kaupungeista

SUJUVAA JOUKKOLIIKENNETTÄ RAKENTAMASSA

YIT valittiin rakentamaan Raide-Jokeria yhdessä VR Trackin kanssa. Nopea raideyhteys mahdollistaa aluerakentamisen tiivistämisen. Hankkeen osapuolina toimivat Helsingin ja Espoon muodostama tilaajaorganisaatio, suunnitteluryhmittymä (Ramboll, Sito ja VR Track) sekä urakoitsijaryhmittymä. Toisen suuren joukkoliikennehankkeen, Tampereen raitiotien, rakennustyöt alkoivat vuoden aikana. Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, YIT, VR Track ja Pöyry.

ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMELLE – ENEMMÄN ELÄMÄÄ PIHAPIIREIHIN

Suomi 100 -juhlavuonna olemme halunneet tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin tekemällä pihoista ympäristöjä, joissa kaikki viihtyvät. Hyvällä suunnittelulla ja rakentamisella voimme edesauttaa viihtyisien ja turvallisten naapurustojen syntymistä ja kehittymistä. Toimiva ympäristö, sujuva arki, tutut naapurit ja yhteisöllisyys saavat ihmiset kiinnittymään alueeseen, jolla elävät. Sellaisia elinympäristöjä haluamme rakentaa.

YIT PILOTOI KONE RESIDENTIAL FLOW -RATKAISUA JYVÄSKYLÄN KANKAALLA

Otamme KONE Residential Flow -ratkaisun käyttöön Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan alueen asuintalossa. Ratkaisun avulla asukkaiden kulkeminen kotitalossaan helpottuu, kun he voivat älypuhelimensa avulla operoida talon ulko-ovia, hissejä sekä ovipuhelimia. Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke. Alueen rakentamisessa on käytössä prosenttikulttuuriperiaate, jonka osana alueelle toteutetaan myös taidetta.

Kestävä kehitys YIT:llä

Rakentamiemme kaupunkiympäristöjen kestävyyden ohella huomioimme toiminnassamme ja viestinnässämme näkökulmia, jotka ovat olennaisia tärkeimpien sidosryhmiemme kannalta.

YIT:N JA SIDOSRYHMIEMME KANNALTA OLENNAISET ASIAT

. Asiakastyytyväisyys ja laatu
. Rakennettavan kaupunkiympäristön kestävyys
. Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen
. Henkilöstön osaamisen kehittäminen
. Työterveys ja -turvallisuus
. Eettisesti oikeat toimintatavat
. Vastuullisuus alihankintaketjussa
. Harmaan talouden ja korruption torjunta

Sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmäyhteistyö perustuu olennaisuusmäärittelyyn sekä YIT:n että sidosryhmien näkökulmasta. YIT:n liiketoiminnan luonteen vuoksi yhtiö on päivittäin vuorovaikutuksessa useiden eri sidosryhmien kanssa. Nämä sidosryhmät ovat näin ollen myös hyvin tärkeitä YIT:n liiketoiminnan kannalta. Lisäksi YIT käy keskusteluja kaikkien sellaisten sidosryhmien kanssa, joiden elämään ja arkeen yhtiön omalla toiminnalla on olennainen merkitys.

Sidosryhmä	Vuorovaikutus- ja viestintäkanavat
Asiakkaat	Asiakastapaamiset ja tilaisuudet, alan messut ja yleistapahtumat, asiakastyytyväisyyskyselyt, monenlainen palaute, Internet
	sivut
Työntekijät	Jokapäiväinen työskentely ja kommunikointi, tulos- ja kehityskeskustelut, vuosittainen henkilöstötutkimus, sisäiset
	koulutusohjelmat ja perehdytystilaisuudet, henkilöstöviestinnän materiaalit ja kanavat
Omistajat ja rahoittajat	Erilaiset sijoittajatapaamiset ja -tilaisuudet, sijoittajaviestinnän materiaalit, tiedotteet ja virallinen talousviestintä, sijoittajasivut
Yhteistyökumppanit	Erilaiset auditointi- ja arviointiprosessit, jatkuva yhteistyö merkittävien toimittajien kanssa, erilaiset toimittajatapaamiset ja
	-tapahtumat, osallistuminen alan yhteistyöelimiin
Kaupungit ja julkinen hallinto	Henkilökohtaiset tapaamiset, julkinen viestintä, työpajat ja seminaarit
Kansalaisyhteiskunta	Erilaiset seminaarit ja tapahtumat, julkinen media, sosiaalinen media

Useimpien sidosryhmien kanssa vuorovaikutus rakentuu säännöllisesti toistuville vuorovaikutuksen muodoille, joiden lisäksi on muuta jatkuvaa kanssakäymistä

MENESTYKSEMME PERUSTUU AMMATTITAITOISEEN HENKILÖSTÖÖN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YIT:n liiketoiminnan arvonluonnissa yksi olennaisista tekijöistä on henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Säännölliset ja laadukkaat tulos- ja kehityskeskustelut muodostavat YIT:ssä osaamisen kehittämiselle vahvan perustan. Niiden avulla henkilöstön kehittymistä sekä seurataan että siihen kannustetaan henkilökohtaisella tasolla. Vuonna 2017 YIT:n henkilöstötutkimuksen mukaan kehityskeskustelun koki hyödylliseksi 69 % yhtiön henkilöstöstä. Tutkimukseen vastasi 89 % henkilöstöstä.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN MAITTAIN

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TYÖSUHTEEN MUKAAN

	2017	2016	2015	2014
Henkilöstö keskimäärin	5 533	5 361	5 613	6 116
Työntekijöitä/toimihenkilöitä %	41/59	43/57	46/54	47/53
Naisia/Miehiä %	27/73	26/74	26/74	26/74

Osaamisen kehittämistarpeisiin vastaamme kaikille henkilöstöryhmille kohdennetuilla valmennusohjelmilla, koulutuksilla, seminaareilla ja muilla kehittämismenetelmillä. YIT:n sisäisten valmennusohjelmien keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja edistää projektijohtamista, tuottavuutta, asiakasymmärrystä, esimiestyötä ja työturvallisuutta. Ohjelmiin osallistui vuoden aikana yli 2 300 YIT:läistä.

KEHITÄMME JATKUVASTI TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA

Työterveys ja -turvallisuus ovat yksi tärkeimmistä henkilöstöön liittyvistä vastuullisuuden näkökulmista, joka luo pohjan myös muilta osin hyvälle työsuhteelle. Turvallisuustyömme keskeisenä tavoitteena on edelleen vähentää tapaturmien määrää, mutta myös sujuvoittaa toimintaa keskittymällä erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin. YIT:n konsernin johtoryhmä määrittelee konsernin turvallisuustavoitteet sekä valvoo niiden toteutumista. YIT:n turvallisuusorganisaatio kehittää ja koordinoi turvallisuuteen liittyviä prosesseja sekä tukee työmaita turvallisuuskäytäntöjen toteutumisessa. Vastuu turvallisuustoimenpiteiden toteutumisesta on linjaorganisaatioilla.

Työturvallisuusstrategiaamme uudistettiin vuoden 2016 lopulla, jolloin valittiin kolme painopistealuetta: turvallisuuden johtaminen ja esimiestyö, ennakoivat toimenpiteet sekä sujuva arki ja toimivat työkalut. Kukin painopistealue sisältää yksityiskohtaisia toimenpiteitä. Näiden onnistumista mitataan valikoiduilla mittareilla. Johdon työmaakäynnit ovat yksi keskeisimmistä mittareista, jota seurataan kuukausittain.

Työturvallisuuden kannalta johdon jalkautuminen työmaillemme nähdään erittäin tärkeänä asiana, jolla saadaan edistettyä avointa turvallisuus- ja laatukulttuuria sekä ennakoivaa riskienhallintaa. Johdon työmaakäyntien määrä kasvoi vuonna 2017, mutta jäi hieman tavoitteistamme. Johdon työmaakäyntejä on pyritty viemään entistä avoimempaan sekä keskustelevampaan suuntaan, ja tämän pohjalta kehitetty työmaakäyntimalli jalkautetaan vuoden 2018 alkupuolella.

Tapaturmataajuus ei valitettavasti laskenut vuoden aikana edellisvuotta alemmalle tasolle. Turvallisuustyömme keskittyy yhä enenevissä määrin ennakoiviin toimenpiteisiin. Näistä keskeisimpiä ovat turvallisuussuunnittelu, turvallisuushavainnot sekä työmaiden turvavarttikäytännöt. Sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja tulokset viestitään sisäisesti.

Kansainvälinen terveellisyys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001 oli vuonna 2017 voimassa YIT:n kaikissa toiminnoissa Suomessa, Baltiassa, Tšekissä ja Slovakiassa.

	2017	2016	2015
Tapaturmataajuus (tapaturmia/milj. työntuntia), viim. 12 kk	13	11	10
Kuolemaan johtaneet tapaturmat¹	1	1	2

1 YIT:n ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden kuolemat YIT:n työmailla

KOHTI ENTISTÄ AVOIMEMPAA TYÖTURVALLISUUSKULTTUURIA

Työturvallisuuskulttuurin vieminen avoimempaan suuntaan ja aktiivista keskustelua lisäävät toimenpiteet ovat merkittäviä päivittäisen toiminnan sujuvoittamisen ja ennakoinnin kannalta.

Vuonna 2017 kehitimme turvallisuuskoulutusta muun muassa uusimalla turvallisuusjohtamisen valmennusta entistä osallistavampaan suuntaan. Kaksipäiväisen valmennuksen suoritti yli 300 henkilöä. Työpajamenetelmien hyödyntäminen on aikaansaanut hyvää keskustelua ja luonut entistä avoimempaa työturvallisuuskulttuuria. Lisäksi järjestimme Skypen välityksellä työturvallisuuskatsauksia koko henkilöstöllemme. Nämä Skype-turvavartit otettiin hyvin vastaan ja niiden avulla on voitu jakaa tehokkaasti ajankohtaisia asioita.

Vuonna 2017 kaikilla mahdollisilla Suomen työmaillamme otettiin käyttöön sähköinen työmaaperehdytys ja -kulunhallinta sekä Tilaajavastuun Valttikortit. Uudistukset nopeuttavat päivittäistä työskentelyämme ja varmistavat laadukkaan perehdytyksen.

POSITIIVINEN ASIAKASKOKEMUS JOKAISESSA KOHTAAMISESSA

YIT pyrkii erinomaiseen asiakaspalveluun ja -kokemukseen kaikissa liiketoiminnoissa. Olemme kehittäneet ja yhtenäistäneet viime vuosina toimintatapoja asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi eri toiminnoissa sekä ottaneet strategisiksi tavoitteiksemme virheettömät luovutukset ja asiakaskokemuksen parantamisen.

Konserninlaajuisina mittareina käytämme asumisen liiketoiminnoissa moitteettomien luovutusten määrää sekä koko konsernin toiminnoissa nettosuositteluindeksiä. Näiden lisäksi hyödynnämme kaikissa liiketoiminnoissa asiakaspalautekyselyjä.

Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja seuranta on säännöllistä ja seuraamme tulosten kehittymistä johtoryhmissä. Asiakastyytyväisyys ja laatu ovat henkilöstön palkitsemiseen vaikuttavia tekijöitä, ja kehitämme niihin liittyviä toimintatapoja ja mittareita jatkuvasti eteenpäin. Vuodelle 2017 avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään asetettiin konsernin nettosuositteluindeksiin liittyvä tavoite.

Konsernitasoisella laatupolitiikalla haluamme osoittaa suhtautumisemme laatuun ja kuvata siihen liittyvät periaatteemme henkilöstöllemme ja sidosryhmillemme. Laatupolitiikan sisältö arvioidaan vuosittain ja se hyväksytään konsernin johtoryhmässä.

Asumisen liiketoiminnoissa 90 % (2016: 92 %) kuluttaja-asiakkaille luovutetuista asunnoista luovutettiin täysin moitteettomina. Pitkällä aikajänteellä tavoitteenamme on 100 %:n moitteettomuus. Koko konsernin toimintoja koskeva painotettu nettosuositteluindeksi oli puolestaan vuonna 2017 tasolla 51 % (2016: 62 %). Nettosuositteluindeksi kertoo asiakkaiden valmiudesta suositella tutkimuksen kohteena olevaa yritystä. Indeksin tulokseen vaikuttavat suosittelijoiden ja arvostelijoiden osuudet kaikista palautetta antaneista, skaalan ollessa -100 %–100 %. YIT:n pitkän aikajänteen tavoite indeksin tasolle on yli 60 %. Otimme Q-factorin ja nettosuositteluindeksin käyttöön mittareina vuonna 2014, ja kehitimme ja laajensimme niiden hyödyntämistä edelleen vuonna 2017.

"Lähes kaikkiin kehittämiimme toimitilahankkeisiin haetaan LEEDsertifikaatti."

HAITALLISTEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN EHKÄISY

YIT:n liiketoiminnassa ympäristövahingot voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa. Työmaillamme on olemassa käytännöt tällaisten riskien välttämiseen ja hallintaan.

Infraan ja etenkin maaperään liittyy riskejä, joita on hallittu kehittämällä toimintaa infrapalveluissamme käytössä olevan ISO 14001 -ympäristösertifikaatin mukaan. Vuonna 2017 sertifikaatti oli voimassa myös toiminnoissamme Baltiassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Varsinaisten ympäristövahinkojen lisäksi teemme rakennushankkeiden yhteydessä tarvittaessa esimerkiksi uhanalaisten lajien erityissuojelua rakentamisen aikaisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi. Tällaisissa tilanteissa tarkastelu on hyvin hankekohtaista.

YMPÄRISTÖTEHOKKUUS ON MYÖS KUSTANNUSKYSYMYS

Rakennusliiketoiminnassa erilaisten rakennusmateriaalien käyttö on huomattavan suurta, jätettä syntyy merkittäviä määriä ja vaikka YIT:n toimiala ei ole erityisen energiaintensiivinen, yhtiö käyttää merkittävän määrän energiaa. Näin ollen ympäristötehokkuus on myös kustannustehokkuuteen vaikuttava tekijä.

Materiaalitehokkuutta johdamme ja seuraamme hankekohtaisesti. Jokainen rakennushanke on yksilöllinen, jolloin materiaalitehokkuudesta on haasteellista luoda yksiselitteistä mittaria, joka kuvaisi materiaalitehokkuuden todellista tasoa. Hankekohtaisen tarkastelun lisäksi kehitämme yleisellä tasolla muun muassa suunnittelunohjausta ja teknisiä laskentakäytäntöjä materiaalitehokkuuden näkökulmasta, keskittyen esimerkiksi kiinteistöjen rakenteiden optimointiin ja kulloinkin olennaisen materiaalin valintaan.

Energiankulutus voi vaihdella merkittävästi ajanjaksojen välillä liiketoimintamme projektiluontoisuuden vuoksi. Oman toimintamme energiatehokkuuteen keskitymme erityisesti projekti- ja yksikkötasolla kehittämällä muun muassa erilaisia energiatehokkaita työmenetelmiä ja uudistamalla kalustoa energitehokkuuden kehittyessä.

Jätettä syntyy erityisen paljon silloin, kun rakennettavalla tontilla on jo olemassa olevaa rakennuskantaa, joka puretaan pois uuden rakentamisen tieltä. Hallitsemme ja kehitämme jätteiden uusiokäyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja jätteiden kierrättämistä projekti- ja yksikkökohtaisesti. Pääsääntöisesti YIT:n työmailla lajitellaan syntyvä rakennusjäte ja jätteen määrän vähentämiseen kiinnitetään huomiota. Jäte, joka on hyödynnettävissä uudelleen materiaalina, viedään uusio-

käyttöön paikallisista uusiokäytön mahdollisuuksista riippuen.

LEED-YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI YIT:LLÄ

Lähes kaikkiin kehittämiimme toimitilahankkeisiin haetaan LEED-sertifikaatti. Suurista hankkeista rakensimme vuoden aikana Triplan kauppakeskusta ja hotellia sekä Kasarmikatu 21 -toimistokiinteistöä ympäristösertifikaatin Platina-tason vaatimusten

mukaisesti. Lisäksi toimistotalo Kiinteistö Oy Rantatien Kasvulle Helsingin Kalasatamassa haetaan sertifikaattia tavoitteena kultataso.

Sertifikaatin myöntämisen kriteerit liittyvät muun muassa lähiympäristön kestävyyteen, veden-, energian ja materiaalien kulutukseen ja sisäympäristön laatuun. Kasarmikatu 21 -hankkeessa koettiin onnistunut välietappi, kun purkuvaiheen jätteiden kierrätysaste oli tasolla 98 %.

YIT:n peruskorjaama Forenom Aparthotel Leppävaaran kiinteistö sai LEED Gold -sertifikaatin. Kiinteistö sai LEED-arvioinnissa erinomaiset pisteet laadukkaiden sisäilmaolosuhteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Hyvät pisteet tulivat rakennuksen sijainnista, hyvistä julkisen liikenteen yhteyksistä, energiatehokkuudesta sekä vedenkäytön tehokkuudesta.

ENERGIANKULUTUS ORGANISAATION SISÄLLÄ

Suorien energialähteiden kulutus, GWh	2017	2016	2015
Bensiini	4,8	3,4	4,2
Diesel	30,5	25,7	22,4
Kevyt polttoöljy	20,3	22,6	14,3
Maakaasu	13,8	1,5	1,5
Yhteensä	69,4	57,2	42,4

Epäsuorien energialähteiden kulutus, GWh	2017	2016	2015
Sähkö	61,3	59,4	55,2
Kaukolämpö	36,9	34,1	29,2
Yhteensä	98,2	93,5	84,4
Energiankulutus yhteensä, GWh	167,6	150,7	126,8

SUHDELUKU: ENERGIAKULUTUS (MWH) / LIIKEVAIHTO (MILJ. E)

Tasonmääritysten vaatimustasoa on kiristetty vuoden 2016 loppupuolella ja uusi järjestelmä on käytössä vuoden 2016 lokakuun jälkeen rekisteröidyillä hankkeilla. Viimeaikaisten toimenpiteiden ja saavutusten lisäksi YIT:tä voidaan pitää myös edelläkävijänä Suomessa, koska Dixi-hankkeemme sai Suomen ensimmäisen kauppakeskukselle myönnetyn LEED Platinum -sertifikaatin vuonna 2015.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYS TRIPLA-HANKKEEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTANA

Helsingin Pasilan Tripla-hanke on hybridiprojekti, jossa yhdistyvät kauppakeskus, toimistot, hotelli, joukkoliikenne ja asuminen. Pasilasta rakentuu tulevina vuosina Helsingin toinen keskusta ja entistä tärkeämpi liikenteen kohtauspaikka, jonka asukkaiden ja työpaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Triplan kauppakeskuksessa on sovellettu lähes nollaenergiarakennusten säännösten alustavaa luonnosta. Laki astuu voimaan Suomessa vuonna 2018. Kauppakeskuksen energiatehokkuus on huomioitu suunnittelussa useilla tavoilla, muun muassa ilmanvaihdossa, lämmityksessä ja valaistuksessa. Ekologiset kriteerit olivat keskeisenä vaatimuksena Triplan toteutus- ja suunnittelukilpailussa ja elinkaarikoordinaattori vastaa kriteereiden toteutumisesta. Suunnittelun lähtökohtana on ollut ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus. Kattopinta-alasta kolmasosa on puistoaluetta viherkattoineen. Ekologista liikkuvuutta tukee noin 3 400 polkupyöräpaikkaa ja yli 300 sähköauton latauspistettä. Ekologisuus näkyy myös muun muassa kierrätysratkaisuissa, ympäristöystävällisissä materiaalivalinnoissa ja vedenkulutuksen tehostamisessa.

VASTUULLISUUS TOIMITUSKETJUSSA

YIT käyttää toiminnassaan laajasti niin tavarantoimittajia kuin aliurakoitsijoita kaikissa toimintamaissaan. Rakentamisessa käytetty materiaali tulee laajalta tavarantoimittajaverkostolta

pääasiassa Euroopasta yhtiön nykyisistä toimintamaista, mutta pieneltä osin myös Aasian maista. Aliurakoitsijoiden osalta toimintamallit vaihtelevat hiukan maittain ja liiketoimintayksiköittäin: osassa toimintamaita kaikki rakentamisen työvoima projektinjohtoa lukuun ottamatta tulee aliurakoitsijaverkostolta, kun taas esimerkiksi Suomessa aliurakoitsijoiden työvoima pääasiassa täydentää

YIT:n omaa rakentamiseen keskittynyttä työvoimaa. Aliurakoitsijat ja niiden työvoima on pitkälti kotoisin yhtiön toimintamaista tai niiden lähiympäristössä olevista maista.

Toimittaja-arviointien ja seurannan käytännöt vaihtelevat hieman eri toimintamaissa, mutta jokaisen toimittajan taustat tarkastetaan. Suomessa hyödynnämme koko maan laajuista tietojärjestelmää, jonka avulla varmistetaan ajantasaisesti suomalaisten sekä virolaisten aliurakoitsijoiden hoitavan kaikki työnantajavelvoitteensa Suomen lakien mukaisesti. Muista maista tulevilta aliurakoitsijoilta edellytetään vastaavien tietojen toimittamista manuaalisesti YIT:lle. Jokaiselta ulkomaiselta aliurakoitsijoilta tarkistetaan kaikki samat tiedot, jotka ovat saatavilla. Muiden kuin suomalaisten tai virolaisten aliurakoitsijayritysten osuus kaikista Suomen aliurakoitsijoista on kuitenkin hyvin pieni.

Muissa toimintamaissa vastaavaa tietojärjestelmää ei toistaiseksi ole käytettävissä, mutta uusien tavarantoimittajien ja aliurakoitsijoiden taustat varmistetaan aina ennen yhteistyön aloittamista. Lisäksi painotamme toimittajien valinnassa ja toiminnassa tiukkojen työturvallisuuskäytäntöjen tärkeyttä. Esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan osana sopimuksen laatimista sekä tarvittaessa erikseen, mikäli puutteita ja tietämättömyyttä havaitaan. Väärinkäytöstapauksissa tilanne harkitaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa yhteistyö päätetään välittömästi.

Kaikki strategisesti merkittävät tavarantoimittajat ja aliurakoitsijat pyritään auditoimaan määrävälein, jonka lisäksi kaikki uudet, merkittäviksi todetut tavarantoimittajat pyritään auditoimaan jo ennen ensimmäistä

sopimusta. Auditoinneissa käydään läpi mm. työoloihin, ympäristöasioihin ja toiminnan laatuun sekä luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tavarantoimittajavalintaan vaikuttaa jatkuva YIT:n sisäinen reklamaatioiden ja toimittajapalautteiden seuranta. "Teimme vuonna 2017 Suomessa noin 1 700 toimittaja-arviota, joissa mitattiin muun muassa toiminnallisuutta, turvallisuutta ja laatua."

Vuoden aikana olemme kiinnittäneet erityishuomiota työmaan suorittamien toimittaja-arvioiden määrän kasvattamiseen Suomessa. Teimme vuonna 2017 Suomessa

noin 1 700 toimittaja-arviota, joissa mitattiin muun muassa toiminnallisuutta, turvallisuutta ja laatua.

Toimintaperiaatteet YIT:n yhteistyökumppaneille

VÄÄRINKÄYTÖSRISKIEN HALLINTA

YIT toimii alalla, joka on altis väärinkäytöksille. Samoin YIT toimii alueilla, joissa väärinkäytösriskien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Strategiassamme on vahvistettu nollatoleranssi harmaan talouden suhteen. Konserninlaajuistesti noudatetaan arvoja ja liiketoimintaperiaatteita, joissa on määritelty toimintaperiaatteet tyypillisille väärinkäytösriskeille. Jokainen YIT:läinen on omalta osaltaan vastuussa liiketoimintaperiaatteidemme noudattamisesta. Esimiesten on huolehdittava, että heidän alaisensa noudattavat periaatteita. YIT:n liiketoimintaperiaatteita on noudatettava aina ja kaikkialla YIT:ssä.

Henkilöstöä kannustetaan keskustelemaan liiketoimintaperiaatteista ja niihin liittyvistä kysymyksistä esimiestensä kanssa. YIT:n työntekijän on ilmoitettava lähimmälle esimiehelleen, jos hän epäilee, että yhtiön liiketoimintaperiaatteita on rikottu. Jos lähin esimies ei suhtaudu asiaan riittävällä vakavuudella tai ryhdy riittäviin toimiin asian selvittämiseksi tai jos asia liittyy lähimpään esimieheen, työntekijä voi tehdä ilmoituksen toiselle organisaatiotasolle tai käyttää riippumatonta eettisen raportoinnin kanavaa (Ethics Point), jota käytettäessä työntekijä voi

tehdä ilmoituksen joko suullisesti tai verkossa. Ilmoituksen tekeminen nimettömänä on myös mahdollista. Konsernin eettinen komitea tekee väärinkäytösriskien hallintaan liittyvää kehitystyötä ja johtaa merkittävimpiä tutkintoja ja selvityksiä.

Venäjällä, jossa väärinkäytösten riski on korostunut, kiinnitetään yritysturvallisuuteen erityistä huomiota keskeisissä toimintaprosesseissa, joita ovat muun muassa tontinhankinta, ostaminen, rekrytointi ja vartiointi. YIT kouluttaa ja perehdyttää henkilöstöään jatkuvasti väärinkäytösriskien hallintaan. Arvojemme läpikäynti kuuluu muun muassa uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen, ja arvojen jalkautumista arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla. Vastuullisen yrityskulttuurin verkkokoulutuksen YIT Coden oli suorittanut vuoden loppuun mennessä noin 80 % henkilöstöstä. (2016: noin 80 %)

Alihankinnan osuus tuotannosta on merkittävä, mistä johtuen hankintaan liittyvä väärinkäytösriskien hallinta on erityisasemassa.

HANKINNAN LÄPINÄKYVYYDEN KEHITTÄMINEN VENÄJÄLLÄ

Hankinnan tulee perustua sääntöihin, jotka takaavat avoimet ja läpinäkyvät lähtökohdat kilpailulle. Parempi läpinäkyvyys mahdollistaa tehokkaamman hankinnan ja auttaa ennaltaehkäisemään harmaata taloutta toimitusketjussa. Muun muassa näihin perustuen YIT on kehittänyt hankintaprosessinsa läpinäkyvyyttä Venäjällä.

Kehittämistoimenpiteet liittyvät erityisesti tarjouspyyntöprosessiin, jossa erilaisilla IT-ratkaisuilla on tärkeä osa. Tarjousprosessissa sovelletaan elektronista hinnoittelualustaa, jonka kautta valikoituu yli puolet hankintasopimuksista. Tarjouspyyntömateriaali, muun muassa aikataulu, dokumentointi ja tieto valitusta toimittajasta ladataan julkisesti saataville kaikille kyseiseen tarjouskilpailuun osallistuville toimittajille. YIT:n sisäisessä tietokannassa jaetaan tietoa toimittajista. Hankintayksiköiden välillä järjestetään vuosittainen kilpailu läpinäkyvyydestä, jossa toimintaa arvioidaan eri mittareilla.

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallintapolitiikan tavoitteena on merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan vastuullisesti. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta. Riskienhallinnan yhtenä keskeisenä näkökulmana on myös mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden aktiivinen hyödyntäminen.

RISKIENHALLINTAPOLITIIKKA VUONNA 2017

YIT:n riskienhallintapolitiikka pyrkii tunnistamaan yhtiön toiminnan kannalta keskeiset riskitekijät ja hallitsemaan niitä tasapainoisesti niin, että yhtiö saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet ja sen toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta. Riskienhallinnan yhtenä keskeisenä näkökulmana on myös mahdollisuuksien tunnistaminen ja aktiivinen hyödyntäminen. Riskienhallinnan tulee olla ennakoivaa, koordinoitua ja systemaattista.

YIT:n hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan ja sen tavoitteet mukaan lukien riskinsietokyvyn sekä riskinottohalun. Yhtiön hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien valvonnassa mukaan lukien sisäinen valvonta ja tarkastus, tilintarkastuksen valvonta ja ohjaus sekä seuraa ja arvioi riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta, riittävyyttä ja asianmukaisuutta.

Konsernin toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa organisoinnista ja riskienhallintastrategian suunnittelusta, kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä jalkautuksesta ja viestinnästä koko organisaatiossa. Liiketoiminta- ja tukitoimintojohtajat tunnistavat, arvioivat ja valvovat oman vastuualueensa merkittävimmät riskit ja tekevät suunnitelmat niihin varautumiseksi sekä huolehtivat riskienhallinnan toteutuksesta ja valvonnasta. Liiketoimintojen ja tukitoimintojen johto raportoi toimitusjohtajalle.

Riskienhallinnan suunnittelu ja kokonaisriskiposition arviointi ovat osa vuosittaista strategiaprosessia. Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja johtamisprosesseja. Riskeissä tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan kuukausittain ja raportoidaan konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti. Tarjousten tai kehityshankkeiden yhteydessä käsitellään niihin liittyvät merkitykselliset riskit ja näiden huomiointi. Hallitus arvioi ja päivittää tarvittaessa konsernin määritellyt riskitasot ja muun ohella riskien- ja investointien hallintaan määritellyt päätöstentekovaltuudet. Toimitusjohtaja voi tiukentaa määrityksiä.

Taloudellisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohto. Konsernin sisäisen tarkastuksen organisaatio tukee YIT:n johtoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamisessa. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle.

KONSERNIN RISKIT

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin.

Strategiset riskit ovat riskejä, jotka toteutuessaan vaarantaisivat yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Strategisten riskien tarkastelu tehdään konserninlaajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä sekä lisäksi osana vuosisuunnittelua. Tarkastelun tuloksena toimialojen, konsernipalvelujen ja konsernitason merkittävimmät riskit tunnistetaan ja luokitellaan riskimatriisiin niiden todennäköisyyden ja mahdollisen vaikutuksen mukaan. Strategisten riskien hallintaa ohjaavat vuosisuunnittelussa määritettävät riskinsietokyky ja riskinottohalu.

Operatiiviset ja tapahtumariskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen, ja niitä hallitaan muun muassa kehittämällä toimintatapoja ja päätöksentekoa. Operatiivisia ja tapahtumariskejä arvioidaan ja raportoidaan kuukausittain osana normaalia johtamista ja tulosseurantaa.

Taloudellisia riskejä ovat rahoituksen riittävyyteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä raportointiprosessiin liittyvät riskit. Taloudellisia riskejä seurataan kuukausittain osana normaalia tulosseurantaa. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain.

Riskienhallinta on erottamaton osa projektien sekä muun toiminnan valmistelua ja toteutusta. Tapahtumariskien hallinnan ensisijainen tavoite on vahinkojen ennaltaehkäisy. Vastuullisessa toimintamallissa otetaan huomioon niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristöllisetkin näkökulmat.

Konsernin liiketoiminnan kehitys vastaa riskienhallinnan käytännön kehittämisen ohjaamisesta. Vuosittain valittujen kehitysteemojen toteutus hajautuu yhtiön organisaatioon.

KONSERNIN RISKIT

Strategiset riskit	Hallintatoimet
Toimintaympäristön muutokset	• Maantieteellinen hajautus, liiketoiminta- ja projektiportfolion hajautus • Ennakointi-, seuranta- ja analysointiprosessit sekä reagointiherkkyys • Megatrendeistä ja ennakoiduista toimintaympäristömuutoksista johdettujen uusien palveluiden kehittäminen • Suuret aluehankkeet ja urakointi mahdollistavat joustavuuden eri markkinatilanteissa
Pääoman hallinta	• Tehokas pääoma-allokaatio keskitetyllä päätöksenteolla ja investointipolitiikalla • Kumppanuusmallit • Seurantaprosessit ja simulaatiomallit, joustavat markkina-analyysit ja -seuranta
Tuote- ja palveluportfolio	• Eri asiakassegmentit ja asiakaskäyttäytymisen muutokset huomioivan, vetovoimaisen tuotetarjoaman varmistaminen • Ketteryys eri toteutusmuotojen välillä
Yritysjärjestelyt	• Valinta strategisen viitekehyksen ja määriteltyjen kriteerien mukaisesti • Integraatio-osaamisen parantaminen ja tehokkaat integraatioprosessit
Operatiiviset riskit	Hallintatoimet
Projektinhallinta	• Organisoitumistapa, joka varmistaa projektihenkilöstön riittävän osaamisen ja tehokkaan ohjausryhmätyöskentelyn • Yhtenäiset päätöksentekoprosessit ja toimintajärjestelmät, säännöllinen auditointi ja päätöksentekovaltuuksiin liittyvät menettelyt • Omaperusteisissa projekteissa vaiheistettu porttimalli, jossa päätösvaiheisiin on luotu ohjaustyökalut sekä määritetty päätösvaltuudet ja -kriteerit • Valmiusasteen ja kannattavuuden jatkuva valvonta ja ohjaus • Yhteistyö ja viestintä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa rakennusoikeuden häiriöttömän jalostumisen ja rakennusprojektin etenemisen varmistamiseksi • Kehittyneen ja yhdenmukaisen tuotannonohjauksen sekä läpinäkyvyyden mahdollistavat projektinhallintajärjestelmät • Kumppanuudet, kausisopimukset ja kapasiteettivaraukset • Projektinhallintaosaamisen ja vuorovaikutustaitojen parantaminen sekä johtamisperiaatteiden kehitys ja jalkautus

Operatiiviset riskit	Hallintatoimet
Rakennusoikeuden hallinta	• Kiinteistöjä ja tontteja koskevien ehtojen ja mahdollisuuksien analysointi • Markkina-analyysit ja kannattavuusohjauksen menetelmät • Sopimusehdot
Myyntiriski	• Omaperusteisten aloitusten sopeuttaminen myyntivauhtiin • Suunnittelun johtaminen ja kannattavuusohjauksen menettelyt ml. markkinaehtoinen hinnoittelu • Sopimusjärjestelyt • Asiakasymmärryksen parantaminen ja ennakkomarkkinointi
Urakkatarjoukset ja palvelusopimukset	• Tarjous- ja riskianalyysit • Sopimusosaaminen
Henkilöstöön liittyvät riskit	• Yrityskulttuuri, arvot ja johtamisen periaatteet, yhdenmukaiset toimintatavat, koulutus- ja urasuunnittelu, sisäinen tehtäväkierto, seuraajasuunnittelu, rekrytointi, perehdytys, oppilaitosyhteistyö, harjoittelijat, työnantajamielikuvan rakentaminen, työhyvinvointi ja palkitseminen
Taloudelliset riskit	Hallintatoimet
Maksuvalmiusriskit Valuuttakurssi- ja korkoriskit Luotto- ja vastapuoliriskit Raportointiprosessiin liittyvät riskit	• Laskenta- ja rahoituspolitiikat, monipuoliset rahoituslähteet ja tasapainoinen maturiteettijakauma, jatkuva kassavirran suunnittelu ja ennustaminen, sisäinen ja ulkoinen tarkastus • Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 28.
Tapahtumariskit	Hallintatoimet
Henkilökuntaan, omaisuuteen tai tietoturvaan liittyvät vahingot ja onnettomuudet Projektikohteille, toimitiloille tai muulle omaisuudelle sattuvat äkilliset, ennalta-arvaamattomat esine- ja omaisuusvahingot	• Konserninlaajuinen turvallisuuspolitiikka ja poikkeustilanteisiin tehdyt suunnitelmat ohjeineen • Konserninlaajuiset vakuutuspolitiikat ja -ohjelmat IT-politiikat, jotka kattavat mm. tietoverkkoja, virustorjuntaa ja lisenssejä koskevat ohjeet • Jatkuvat työturvallisuuskoulutukset ja seuranta

YIT:n merkittävimmät lähiajan riskit on kuvattu tarkemmin Hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 89. Vastuullisuuteen liittyvät riskit on kuvattu tarkemmin Hallituksen toimintakertomuksessa osiossa Selvitys YIT:n muista kuin taloudellisista tiedoista sivulla 98.

RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET VUONNA 2017

Riskienhallinnan kehityshankkeiden tavoitteena on systematisoida yhtiön riskienhallinnan prosesseja ja toimintatapoja entisestään ja sitä kautta tukea yhtiön strategian toteutusta. Vuonna 2017 yhtiössä määriteltiin kolme riskienhallinnan kehittämisen painopistettä, joiden toteutusta ylin johto ohjasi ja valvoi. Osa-alueille määriteltiin vastuuhenkilöt ja keskeisiä tulosmittareita.

PROJEKTIN HALLINTA

Projektiriskien hallinnan systemointia on jatkettu entistä parempaa läpinäkyvyyttä ja yhdenmukaisuutta tavoitellen. Tarkastelussa ovat olleet muun muassa tarjous- ja kustannuslaskelmien, suunnittelun johtamisen, hankinnan ja tuotannon käytännöt ja periaatteet.

PÄÄOMAN HALLINTA

Tavoitteena on poistaa pääomankäyttöä rajoittavia tekijöitä ja hallita samanaikaisesti siihen liittyviä riskejä, missä yhteistyö kumppaneiden kanssa on avainasemassa. Vuonna 2016 perustettu YIT:n ja HGR:n yhteisyritys Regenero keskittyy vaativiin kaupunkikehityshankkeisiin ja käynnisti ensimmäiset hankkeensa vuoden 2017 aikana. Kesällä 2017 julkistetiiin uuden Kiinteistöt-toimialan perustaminen, jolla YIT voi kasvattaa investointikapasiteettiaan ja samanaikaisesti jakaa riskejä yhdessä kumppaneiden kanssa. Uusi toimiala aloitti toimintansa 1.1.2018. Syksyllä 2016 julkistettu Venäjää koskeva pääomanvapautusohjelma ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti vuoden 2017 heikosta myynnistä johtuen. YIT myi kuitenkin osan Novo Orlovskin tontista Pietarista, mistä tuloutui liikevaihtoa vuoden viimeiselle neljännekselle noin 16 miljoonaa euroa. Tavoitteena on vapauttaa 6 miljardin ruplaa (noin 100 milj. e) pääomaa Venäjältä myymällä asuntoja sekä tontteja.

RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA EETTISYYS

Tavoite reaaliaikaisemmasta, läpinäkyvämmästä ja ehyemmästä raportoinnista ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti jatkui vuonna 2017.

LISÄKSI VUODEN AIKANA KIINNITETTIIN ERITYISHUOMIOTA SEURAAVIIN OSA-ALUEISIIN:

TRIPLA

Tripla on merkittävä hybridihanke, jonka riskienhallinnalta vaaditaan erityistä huomiota hankkeen laajuus huomioon ottaen. Hankkeen riskitaso on sijoittajamyynnin ja vuokrauksen etenemisen sekä pohjatöiden valmistumisen myötä laskenut merkittävästi ja laskee rakentamisen ja vuokrauksen edetessä jatkuvasti. Erinomaisen suunnittelun ja toteutuksen ansiosta projekti etenee jopa alkuperäistä aikataulua edellä.

TIETOTURVA JA GDPR-TOIMET

Tiedon luokittelua ja käyttösääntöjä on parannettu entisestään. Henkilöstön tietoisuuden ja osaamisen parantaminen on ollut keskeinen osa tietoturvan parantamista. Häiriötilanteiden tehokkaaseen hallintaan ja korjaamiseen on kiinnitetty huomiota. Lisäksi vuoden aikana on tehty EU:n tietosuoja-asetusten (GDPR) täyttämiseen liittyviä toimia.

KYSYNNÄN ENNAKOINTI

Hallitakseen paremmin markkinoiden tulevaisuuden kehityksestä johtuvia epävarmuuksia, YIT kehittää datapohjaista koneoppimisen mallia kysynnän ja myynnin ennakointiin erityisesti Asuminen Suomi ja CEE -toimialan tarpeisiin.

YRITYSTURVALLISUUS

Yritysturvallisuuden parantamisessa jatkettiin toimia vuonna 2015 käynnistetyillä alueilla. Kehityksessä on keskitytty muun muassa työturvallisuuden terävöittämiseen erityisesti vaikuttamalla asenteisiin ja kehittämällä havainnointimenettelyjä. Lisäksi on panostettu yleiseen tietoturvaan ja siihen liittyvien kyvykkyyksien parantamiseen. Toimenpiteitä on tehty myös hankintatoimen eettisyyden varmistamiseksi ja henkilöturvallisuuden parantamiseksi.

KONSERNIN LÄHIAJAN RISKIT

Riskit
Markkinoiden muutos Uudet toimijat, toimintamallit ja -konseptit
Yhdistyminen Epäonnistuminen integraatiossa ja synergiaetujen saavuttamisessa. Lisätietoja yhdistymisen riskeistä Sulautumisesitteessä
Markkinoiden epävarmuudet Suomen asuntotuotannon kysynnän kestävyys, sijoittajille myytävien asuntokohteiden markkinan heikentyminen (myytävät asunnot)
Henkilöstön poistuma Epäonnistunut resurssien johtaminen
Asuntojen hintojen lasku
Tonttien saatavuus ja luvat (sisältäen rahastot)
Väärä myyntiportfolio ja varasto (epähoukuttelevat tuotteet)
Ylikuumentuvat markkinat CEE-maissa
Asukkaiden ja sijoittajien heikko kysyntä
Tietovuodot Puutteet kyberturvallisuudessa
Kasvava Vakaa Vähenevä

GRI-taulukko

	Yleiset raportoitavat asiat	Sivu
	STRATEGIA JA ANALYYSI
G4-1	Toimitusjohtajan katsaus	s. 8
	ORGANISAATION KUVAUS
G4-3	Organisaation nimi		YIT Oyj
G4-4	Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit	s. 18–23
G4-5	Organisaation pääkonttorin sijainti		YIT:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa.
G4-6	Toimintojen maantieteellinen sijainti	s. 18–23
G4-7	Organisaation omistus ja juridinen muoto	s. 65–66
G4-8	Markkinoiden kuvaus	s. 17–23
G4-9	Organisaation toiminnan laajuus	s. 5
G4-10	Perustietoa työntekijöistä	s. 51, 88
G4-11	Työehtosopimusten kattavuus		YIT noudattaa voimassa olevia, yleisiä työehtosopimuksia kaikissa niissä maissa, joissa työehtosopimukset ovat yleisesti käytössä, mukaan lukien Suomi. Venäjällä noudatetaan yrityskohtaisia, paikallisen lainsäädännön mukaisia sopimuksia. Perinteisesti YIT:llä on ollut erittäin hyvät työnantajan ja työntekijöiden väliset neuvottelu- ja yhteistyösuhteet.
G4-12	Toimitusketjun kuvaus	s. 55
G4-13	Merkittävimmät muutokset raportointikaudella	s. 81–84, 92–93
G4-14	Ympäristöasioiden varovaisuusperiaatteen soveltaminen	s. 98, 101
G4-15	Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin		Ei merkittäviä sitoumuksia ulkopuolisiin aloitteisiin.
G4-16	Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa		Muun muassa Rakennusteollisuus ry ja sen alajärjestöt, FIBS ry, Rakennusteollisuus ry on Rakentamisen Laatu ry:n jäsen, mitä kautta YIT on mukana.

	Yleiset raportoitavat asiat	Sivu
	OLENNAISET NÄKÖKULMAT JA RAJAUKSET
G4-17	Raportin kattavuus		Raportti kattaa koko konsernin toiminnot, ellei toisin mainita.
G4-18	Raportoinnin sisällön määrittely		Raportin sisällön määrittely ja olennaisten näkökulmien tunnistaminen perustuvat YIT:n liiketoiminnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin perustuvalle pohdinnalle, YIT:n strategialle sekä sidosryhmäkeskusteluille.
G4-19	Olennaiset näkökulmat	s. 50
G4-20	Olennaisten näkökulmien sisäinen kattavuus		Olennaisiksi tunnistetut näkökulmat ovat olennaisia kaikkien konsernin toimintojen kannalta, ellei kyseisessä kohdassa toisin mainita.
G4-21	Olennaisten näkökulmien ulkoinen kattavuus		Eri näkökulmien olennaisuutta on tarkennettu kunkin näkökulman kohdalla.
G4-22	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa		Ei muutoksia verrattuna aiemmin raportoituihin tietoihin.
G4-23	Merkittävät muutokset verrattuna aiempiin raportointikausiin		Ei merkittäviä muutoksia verrattuna aiempiin raportointikausiin.
	SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS
G4-24	Organisaation sidosryhmät		Tärkeimmiksi sidosryhmiksi YIT on tunnistanut seuraavat sidosryhmät: asiakkaat, työntekijät, omistajat ja rahoittajat, kaupungit ja julkinen hallinto, yhteistyökumppanit sekä kansalaisyhteiskunta.
G4-25	Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta	s. 50
G4-26	Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot	s. 50
G4-27	Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat	s. 50
	RAPORTOINTIPERIAATTEET
G4-28	Raportointijakso		Raportointijakso on kalenterivuosi 1.1.2017–31.12.2017.
G4-29	Edellisen raportin julkaisemisajankohta		Edellinen vuosikertomus ilmestyi 22.2.2017.
G4-30	Raportointitiheys		Raportti julkaistaan kerran vuodessa.
G4-31	Yhteystiedot	takakansi
G4-32	GRI-sisältövertailu	s. 59–63	Raportti sisältää Global Reporting Initiative (GRI) G4-yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston perussisältöä.
G4-33	Ulkoinen varmennus		Raportti ei ole ulkoisesti varmennettu.
	HALLINTOKÄYTÄNNÖT
G4-34	Hallintorakenne	s. 65–66
	ETIIKKA JA INTEGRITEETTI
G4-56	Organisaation arvot ja toimintaperiaatteet	s. 10, 72

	Yleiset raportoitavat asiat	Sivu
	TALOUDELLINEN VASTUU
	Taloudellinen suoriutuminen
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		YIT:n toiminnalla on suuri taloudellinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja yhtiön tärkeimmille sidosryhmille. YIT työllistää esimerkiksi merkittävän määrän työntekijöitä sekä luo liiketoimintaa tavarantoimittajille ja alihankkijoille. YIT:n liiketoiminta on hyvin pitkäjänteistä, mikä heijastuu myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa sekä näin ollen heidän taloudelliseen vakauteensa.
G4-EC1	Suoran taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmille	s. 27
27 %	VUONNA 2017 MAKSETUT YHTEISÖVEROT ALUEITTAIN 7 % 66 %		YIT:n lähestymistapa veroasioihin YIT on sitoutunut olemaan vastuullinen veronmaksaja kaikissa toimintamaissaan. YIT noudattaa paikallisia ja kansainvälisiä verosäännöksiä, käytäntöjä ja niiden tulkintoja sekä veroilmoitus- ja muita dokumentointivaatimuksia. YIT soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja paikallisten siirtohinnoittelusäännösten mukaista markkinaehtoperiaatetta konsernin sisäisissä liiketoimissa.
Suomi Venäjä CEE			YIT:n verostrategia tukee liiketoiminnan päätöksentekoa. YIT ei harjoita aggressiivista verosuunnittelua eikä käytä keinotekoisia veronvälttämisjärjestelyitä. Jokaisella liiketoimella tulee olla liiketoiminnallinen syy tai kaupallinen peruste, mutta ne eivät voi syrjäyttää verosäännösten noudattamista. YIT:n verojenhallinnan tärkein tavoite on hallinnoida YIT:n kokonaisveropositiota yllätysten ja tarpeettomien veroriitojen välttämiseksi.
			YIT maksaa, kerää, tilittää ja raportoi verot ja veronluonteiset maksut paikallisen lainsäädännön mukaisesti suorittaakseen määräysten mukaisen panoksen niille yhteiskunnille, joissa YIT harjoittaa liiketoimintaa. Yhteisöverojen lisäksi YIT maksaa ja kerää muita veroja ja maksuja kuten varallisuusveroja, arvonlisäveroja ja palkkaveroja.
			YIT kehittää ja ylläpitää avoimia ja rehellisiä suhteita sekä ajantasaista yhteydenpitoa veroviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa toimintamaissaan.
	Läsnäolo markkinoilla
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		Joidenkin YIT:n sidosryhmien kannalta olisi tärkeää, että yhtiö käyttäisi mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa ja paikallisia alihankkijoita. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista yhtiön sidosryhmien toivomassa mittakaavassa. Joissain tilanteissa paikallisesti ei ole saatavilla esimerkiksi riittävää määrää tarvittavaa osaamista, jolloin YIT hyödyntää työmarkkinoilla olevaa, muualta tulevaa työvoimaa. EU-maiden sisällä, missä vallitsee työvoiman vapaa liikkuvuus, YIT ei voi syrjiä alihankkijoita tai työntekijöitä heidän kansalaisuutensa perusteella. Vastaavasti YIT ei hyväksy työntekijöiden alkuperän perusteella tapahtuvaa syrjintää muissakaan tapauksissa. YIT noudattaa aina toimintamaan paikallisia työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä riippumatta työvoiman alkuperästä.
	Epäsuorat taloudelliset vaikutukset
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 48	YIT:n liiketoiminta on hyvin vahvasti kytköksissä paikallisiin yhteiskuntiin, joissa yhtiö toimii. YIT vaikuttaa lukuisilla epäsuorilla tavoilla mm. kyseisten yhteiskuntien toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Useassa toimintamaassa ja kaupungissa kaavoitus määrittelee tiukat raamit kohteiden suunnittelulle ja rakentamiselle, mutta mahdollisuuksien mukaan YIT tuo omaa osaamistaan kohteiden ja mm. asuinalueiden suunnitteluun. YIT ottaa tällöin yhä laajemmassa määrin huomioon kaupunkiympäristön sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten alueiden pitkän aikajänteen houkuttelevuus, alueiden viihtyisyys, arjen sujuvuus, ympäristötehokkuus ja yhteisöllisyys. Näin YIT osallistuu yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin edistämiseen luomalla kaupunkiympäristöä, joka tukee yhteiskunnan muita tavoitteita.
G4-EC7	Infrastruktuuri-investoinnit ja palvelut	s. 22–23	YIT osallistuu Venäjällä ns. sosiaalisen infrastruktuurin rakentamiseen. Sosiaalisen infrastruktuurin, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen on velvoitteena asuinalueiden rakennusoikeuksien saamiselle. Venäjällä YIT:n hankkeisiin liittyy usein myös mm. tieinfrastruktuurin rakentamista. Muissa toimintamaissa yhteiskunta huolehtii infrastruktuurin rakentamisesta ja kilpailuttaa toimijat. Esimerkiksi Suomessa YIT rakentaa julkisia tiloja, päiväkoteja, kouluja, hoivakiinteistöjä ja liikenne- ja energiainfrastruktuuria osana yhtiön liiketoimintaa.
G4-EC8	Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset	s. 27	YIT:n liiketoimintoihin liittyvää arvonluontia on kuvattu kaaviossa vuosikertomuksen sivulla 27.

	Olennainen näkökulma	Sivu
YMPÄRISTÖVASTUU
Materiaalit
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 53
Energia
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 53
G4-EN3	Energiankulutus organisaation sisällä	s. 53
G4-EN5	Energiaintensiivisyys	s. 53
Jätteet
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 53
	Sääntöjen noudattaminen
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 53
G4-EN29	Merkittävät ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkomukset	Ei merkittäviä ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkomuksia raportointikaudella.
SOSIAALINEN VASTUU
TYÖOLOSUHTEET
	Työterveys ja -turvallisuus
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 51
G4-LA6	Tapaturmat ja sairauspoissaolot	s. 51
G4-CRE6	Kansainvälisen terveellisyys- ja turvallisuussertifikaatin kattavuus	s. 51
Koulutus ja valmennus
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 39–41, 51
G4-LA11	Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö	s. 51
	Työolosuhteet: aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 55

	Olennainen näkökulma	Sivu
	YHTEISKUNTA
Korruption torjunta
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 55
G4-SO4	Korruption torjuntaan liittyvä viestintä ja koulutus	s. 55
G4-SO5	Vahvistettujen korruptiotapausten määrä ja jatkotoimenpiteet		YIT selvittää kaikki väärinkäytös- ja korruptioepäilyt ja päättää jatkotoimenpiteistä tulosten pohjalta. Vuonna 2017 tehtiin 98 selvitystä, joista osa siirtyi vuodelta toiselle. Selvitysten määrä kasvoi selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumäärä sisältää sekä ulkoisiin että sisäisiin tekijöihin liittyvät selvitykset. Selvityksistä pääosa kohdistui työmaahävikkiin ja muihin häiriöihin koskien YIT:n työmaita tai valmiita asuinkohteita. Maantieteellisesti eniten selvityksiä oli Venäjällä ja myös kasvu tuli pääosin Venäjältä. Kasvuun vaikuttaa rakentamisen jälkeisen YIT Service -liiketoiminnan kasvu Venäjällä, jolle YIT tuottaa vartiointipalveluita. Suomessa vuosia kestänyt rikosprosessi päättyi YIT:n osalta yhden entisen YIT:n työntekijän petostuomioon. YIT soveltaa nollatoleranssia liittyen harmaaseen talouteen; selvitysten tuloksena, tapauksien niin vaatiessa, yhteistyö aliurakoitsijoiden tai tavarantoimittajien sekä toimintaan osallistuneiden YIT:n työntekijöiden osalta päätetään.
Poliittinen tuki
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		YIT on vahvasti kytköksissä toimintamaidensa paikallishallintoihin, niin virkamiehiin kuin politiikkoihin, mm. maanhallinnan ja rakennuslupaprosessin kautta. Paikallishallinnot tekevät monia yhtiön liiketoimintaan vaikuttavia päätöksiä. Näin ollen on tärkeää, että suhde heidän kanssaan on täysin neutraali, eikä päätösten puolueettomuutta ole tarve kyseenalaistaa YIT:n omasta toiminnasta johtuen. YIT:n liiketoimintaperiaatteissa, joita noudatetaan konserninlaajuisesti, on linjattu, että YIT ei anna minkäänlaista taloudellista tukea poliittisille tahoille.
G4-SO6	Tuet poliittisille puolueille		YIT ei tue taloudellisesti poliitikkoja, puolueita tai muita poliittisia tahoja.
TUOTEVASTUU
Asiakastyytyväisyys
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 42–44, 52
G4-PR5	Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset	s. 43, 52

Hallinnointi

Hallinnointi 65 Toimintaperiaatteet ja valvontajärjestelmät 72 Hallitus 74 Johtoryhmä 75

LIIKEKESKUS B66, KAUNAS, LIETTUA

Hallinnointi

YIT Oyj:n tavoitteena on avoin, läpinäkyvä ja vastuullinen hallinnointi ja johtaminen. Sitoudumme hyvään hallintotapaan noudattamalla voimassaolevaa lainsäädäntöä, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä toteuttamalla parhaita käytäntöjä. Noudatamme Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n lokakuussa 2015 hyväksymää hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.1.2016.

TOIMIELIMET

YIT:n ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaa toimitusjohtaja hallituksen ohjaamana. Muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Hallitus päättää konsernin hallinnointijärjestelmistä ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan hyviä hallinnointiperiaatteita.

YHTIÖKOKOUS

YIT:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttävät puhe- ja äänioikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana maaliskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos se on lain mukaan pidettävä.

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa

tilinpäätöksen vahvistaminen
voitonjako
vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä heidän palkkionsa
tilintarkastajien valinta sekä heidän palkkionsa
yhtiöjärjestyksen muutokset
osakepääoman muutokseen johtavat päätökset
omien osakkeiden hankinta ja luovutus

Yhtiökokouksessa ovat läsnä hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilön on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa.

OSAKKEENOMISTAJIEN OIKEUDET YHTIÖKOKOUKSESSA

Jokaisella YIT:n osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta, ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna ajankohtana.

Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa hyvissä ajoin internet-sivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava vaatimuksensa.

Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla se yhtiön internet-sivuilla vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Kutsussa ilmoitetaan kokouksen asialista, hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi ehdotettavat henkilöt. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen on saatavilla viimeistään kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta internet-sivuillamme.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 16.3.2017 Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 575 (2016: 506) osakkeenomistajaa, jotka edustivat 52 837 051 (47 181 346) osaketta ja ääntä, mikä oli noin 41,5 (37,09) prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Kokouksessa olivat läsnä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja.

Yhtiökokouksen päätökset on esitetty tiivistetysti hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 86 ja ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan internet-sivuiltamme.

YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 2017

Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 12.9.2017 Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 447 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 59 160 996 osaketta ja ääntä, mikä oli noin 46,5 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä. Kokouksessa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n yhdistymisestä sulautumisella, jossa Lemminkäinen Oyj sulautuu YIT Oyj:hin sekä mm. yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, sulautumisvastikkeesta Lemminkäinen Oyj:n osakkeenomistajille, hallituksen kokoonpanosta ja palkitsemisesta ja väliaikaisesta poikkeamisesta YIT:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksestä.

Ylimääräisen yhtiökokouksen päätökset on esitetty tiivistetysti hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 86–87 ja ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan internet-sivuiltamme.

HALLITUS

Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön johtamista ja toimintaa. Sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3–5 varsinaista jäsentä, jotka yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Yhtiöjärjestyksessä ei ole hallituksen jäsenille erityistä asettamisjärjestystä. Jäsenten

YIT:n hallinnointi 31.12.2017

YHTIÖKOKOUS

43 619 osakkeenomistajaa 31.12.2017

HALLITUS Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, neljä jäsentä

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Henkilöstövaliokunta ja tarkastusvaliokunta

TOIMITUSJOHTAJA

JOHTORYHMÄ Puheenjohtaja (toimitusjohtaja) seitsemän jäsentä

TOIMIALAT 31.12.2017 Asuminen Suomi ja CEE Asuminen Venäjä Toimitilat ja infra

enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi edellytetään, että vähintään kahden näistä jäsenistä tulee olla riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksessa tulee olla molempia sukupuolia.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin asioiden esittelijänä ja lakiasiainjohtaja hallituksen sihteerinä. Muut johtoryhmän jäsenet ja yksiköiden sekä toimintojen vetäjät osallistuvat kokouksiin tarvittaessa. Toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri valmistelevat hallituksen puheenjohtajan kanssa kokoukset, laativat niiden esityslistat ja varmistavat, että hallitukselle toimitetaan heidän tehtävänsä hoitamista varten riittävät tiedot mm. yhtiön rakenteesta, liiketoiminnasta, markkinoista sekä kilpailutilanteesta. Kokousten esityslistat ja kokousmateriaalit toimitetaan hallituksen jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta.

LISÄTIETOA VERKOSSA

Osakeyhtiölaki: www.finlex.fi
NASDAQ OMX Helsingin säännöt: www.nasdaqomx.com
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodi: www.cgfinland.fi

YIT:N VERKKOSIVUILLA

www.yitgroup.com/hallinnointi

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallinnointikoodin mukainen sijoittajainformaatio sisältäen mm. selvityksen YIT:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen vuodelta 2017.
Yhtiöjärjestys
YIT:n liiketoimintaperiaatteet

Hallituksella ja sen valiokunnilla on vahvistetut työjärjestyksensä. Hallituksen jäsenet arvioivat hallituksen toimintaa vuosittain, valiokunnat mukaan lukien, ja tulokset otetaan huomioon hallitustyöskentelyssä ja sen kehittämisessä.

HALLITUKSEN KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT

Hallitus muun muassa:

huolehtii siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
käsittelee ja hyväksyy yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä osa- ja puolivuosikatsaukset
ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa
nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen, päättää heidän palkastaan ja muista toimisuhteen ehdoista
kutsuu koolle yhtiökokouksen ja tekee esitykset kokouksessa käsiteltävistä asioista
määrittää osinkopolitiikan ja tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle vuosittain maksettavasta osingon määrästä
hyväksyy yhtiön strategian, strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet
hyväksyy budjetit ja toimintasuunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista
hyväksyy merkittävät yrityskaupat ja muut investoinnit
vahvistaa konsernin toiminnallisen rakenteen
varmistaa johtamisjärjestelmien toiminnan
vahvistaa konsernin arvot ja johtamisen periaatteet
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä seuraa ja arvioi tilintarkastajan riippumattomuutta ja tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoamista
valmistelee ehdotuksen tilintarkastajan valitsemiseksi.

HALLITUS 2017

YIT Oyj:n hallitukseen kuuluivat 1.1.–16.3.2017 välisenä aikana puheenjohtajana Matti Vuoria, varapuheenjohtajana Juhani Pitkäkoski ja jäseninä Satu Huber, Erkki Järvinen ja Inka Mero. 16.3.2017 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi YIT:n hallitukseen

HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN 2017

	Hallitus	Henkilöstö valiokunta	Tarkastus valiokunta
Matti Vuoria	18/18	5/5
Juhani Pitkäkoski	18/18		7/7
Satu Huber¹	17/18	5/5	1/1
Erkki Järvinen	17/18		7/7
Inka Mero	17/18	5/5
Tiina Tuomela²	16/17		6/6
Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti	96 %	100 %	100 %

Satu Huber oli tarkastusvaliokunnan jäsen 16.3.2017 asti. Tarkastusvaliokunta kokoontui kerran ennen 16.3.2017.
Tiina Tuomela oli hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 16.3.2017 alkaen. Hallitus ja tarkastusvaliokunta kokoontuivat kumpikin kerran ennen 16.3.2017.

puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä (4) varsinaista jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Matti Vuorian, s. 1951, varatuomari, oikeustieteen kandidaatti ja humanististen tieteiden kandidaatti, varapuheenjohtajaksi Juhani Pitkäkosken, s.1958, oikeustieteen kandidaatti, jäseniksi Satu Huberin, s.1958, kauppatieteiden maisteri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja; Erkki Järvisen, s. 1960, kauppatieteiden maisteri, Inka Meron s. 1976, kauppatieteiden maisteri, kasvuyrityskiihdyttämö ja -sijoitusyhtiö Pivot5 Oy:n perustajajäsen ja Tiina Tuomelan, s.1966, diplomi-insinööri, Fortumin Generation -divisioonan johtaja.

Vuonna 2017 hallituksessa toimineet olivat riippumattomia YIT:stä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista. Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana 18 kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 96. Hallitus teki kauden aikana työskentelystään itsearvioinnin, jossa punnittiin mm. työskentelyn tehokkuutta, hallitukselle toimitetun tiedon ja materiaalien laatua, toiminnan painopisteitä ja johdolle asetettuja

YIT OYJ:N HALLITUS 31.12.2017

Matti Vuoria (puheenjohtaja) Juhani Pitkäkoski (varapuheenjohtaja) Satu Huber Erkki Järvinen Inka Mero Tiina Tuomela

TARKASTUSVALIOKUNTA

Erkki Järvinen (puheenjohtaja) Juhani Pitkäkoski Tiina Tuomela

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA

Matti Vuoria (puheenjohtaja) Satu Huber Inka Mero

tavoitteita. Arvioinnin tuloksia käytetään hallituksen työskentelyn kehittämiseen.

Hallituksen työskentely painottui merkittäviltä osin YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n yhdistymisen valmisteluun ja siihen liittyvään päätöksentekoon.

Työskentelyn muita keskeisiä painopistealueita olivat yhtiön rahoitukseen, Venäjän liiketoimintaan sekä valmistelussa olleiden suurten hankkeiden sekä uuden liiketoimintasegmentin perustamiseen liittyneet asiat. Hallituksen sihteerinä toimi konsernin lakiasiainjohtaja Juha Jauhiainen.

Hallituksen jäsenten esittely sivulla 74 sekä internet-sivuillamme.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

YIT Oyj:n vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevia ehdotuksia yhtiökokoukselle ja vahvisti nimitystoimikunnalle työjärjestyksen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on yhtiön osakkeenomistajien tai osakkeenomistajien edustajien toimielin, jonka tehtävänä on hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Toimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on yhtiön tarpeita vastaava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus sekä valmistella tätä varten yhtiökokoukselle perustellut hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset.

Toimikunta koostuu yhtiön kolmesta suurimmasta osakkeenomistajasta tai näiden osakkeenomistajien nimeämistä edustajista. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity elokuun viimeisenä arkipäivänä varsinaista yhtiökokousta edeltävänä vuonna Euroclear Finland Oy:n pitämään tai muualla pidettävään Yhtiön osakasluetteloon ja

joiden osuus tämän osakasluettelon mukaan Yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin.

Toimikunta on perustettu toimimaan toistaiseksi. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uusien toimikunnan jäsenten nimitykseen.

Toimikunnan on toimitettava ehdotuksensa YIT:n hallitukselle vuosittain viimeistään tammikuun viimeisenä arkipäivänä ennen seuraavaa varsinaista yhtiökokousta. Toimikunnan ehdotukset julkaistaan pörssitiedotteella ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun. Toimikunta myös esittää ja perustelee ehdotuksensa sekä antaa toiminnastaan selvityksen varsinaiselle yhtiökokoukselle.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA 2017

Vuonna 2017 (2016 valittu) nimitystoimikuntaan kuuluivat Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja, Kalle Saariaho, OP-rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja ja Antti Herlin. YIT Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria osallistui toimikunnan työhön asiantuntijajäsenenä ja toimikunnan puheenjohtajana toimi Risto Murto.

Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana kaksi kertaa. Kokousten välillä toimikunta valmisteli ehdotuksiaan puheenjohtajan johdolla. Jäsenten yhteenlaskettu kokouksiin osallistumisprosentti oli 100.

YIT Oyj:n 12.9.2017 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti tehdä kertaluonteisen poikkeuksen YIT:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksestä.

Kertaluonteisen poikkeuspäätöksen mukaan oikeus nimittää jäseniä nimitystoimikuntaan, joka valmistelee ehdotuksia vuonna 2018 pidettäviä yhtiökokouksia varten, on työjärjestyksen mukaisesti niillä, jotka on rekisteröity osakasluetteloon YIT Oyj:n ja Lemminkäisen yhdistymisen täytäntöönpanon rekisteröintipäivänä, tai mikäli rekisteröintipäivä ei ole arkipäivä, ensimmäisenä rekisteröintipäivää seuraavana arkipäivänä.

Lisäksi todettiin, että nimitystoimikunnalle on varattava kohtuullinen aika valmistella ehdotuksensa ennen vuoden 2018 varsinaista yhtiökokousta sen sijaan, että sillä olisi aikaa tammikuun 2018 loppuun asti, ja että tässä tapauksessa nimitystoimikunta julkaisee ehdotuksensa niin pian kuin käytännössä mahdollista. Kaikilta muilta osin nimitystoimikunta noudattaa nykyistä työjärjestystä.

HALLITUKSEN KOKOONPANO SULAUTUMISEN TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄIVÄNÄ 1.2.2018

Nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti YIT Oyj:n ja Lemminkäisen sulautumisesta päättävässä yhtiökokouksessa 12.9.2017 päätettiin valita puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien kahdeksan (8) jäsentä ehdollisesti toimikaudelle, joka alkaa sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintipäivänä ja päättyy YIT:n seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin YIT:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria, varapuheenjohtajaksi Lemminkäisen nykyinen puheenjohtaja Berndt Brunow, jäseniksi YIT:n nykyisestä hallituksesta Erkki Järvinen, Inka Mero ja Tiina Tuomela ja Lemminkäisen nykyisestä hallituksesta Harri-Pekka Kaukonen, Juhani Mäkinen ja Kristina Pentti-von Walzel. Kaikki henkilöt on esitelty yhtiön internet-sivuilla.

OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA 2018

YIT:n ylimääräinen yhtiökokous 12.9.2017 päätti, että YIT:n osakkeenomistajien nimitystoimikunnan nykyisestä työjärjestyksestä poiketen oikeus nimittää jäseniä nimitystoimikuntaan on niillä kolmella suurimmalla osakkeenomistajalla, jotka on rekisteröity osakasluetteloon sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröintipäivänä. Nimitystoimikunnan työjärjestyksessä mainittujen periaatteiden mukaan osakkeenomistajien ryhmä voi sopia yhteisen edustajan nimittämisestä nimitystoimikuntaan. Seuraavat osakkeenomistajat ovat sopineet yhteisen edustajan nimittämisestä: PNT Group Oy, Noora Forstén, Fideles Oy, Kristina Pentti-von Walzel, Eva Pentti-Kortman ja Kristian Pentti. YIT:n kolme suurinta omistajaa Euroclear Finland Oy:n pitämän osakasluettelon 1.2.2018 mukaisesti osakkeenomistajien ryhmä mukaan lukien ovat yllä mainittu osakkeenomistajien ryhmä, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Onvest Sijoitus Oy.

Seuraavat henkilöt on nimetty heidän edustajikseen YIT:n nimitystoimikuntaan:

Juhani Mäkinen, laamanni, osakkeenomistajaryhmä (14,89 % osakkeista ja äänistä)
Risto Murto, toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (7,55 % osakkeista ja äänistä)
Maarit Toivanen-Koivisto, hallituksen puheenjohtaja, Onvest Oy (4,21 % osakkeista ja äänistä)
YIT Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Vuoria osallistuu toimikunnan työhön asiantuntijajäsenenä. Nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimii Risto Murto.

EHDOTUS HALLITUKSEN KOKOONPANOSTA VUONNA 2018

Nimitystoimikunta ehdottaa vuoden 2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi viisi (5) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, valitaan hallituksen puheenjohtajaksi Harri-Pekka Kaukonen, varapuheenjohtajaksi Eero Heliövaara (uusi) sekä hallituksen jäseniksi Erkki Järvinen, Olli-Petteri Lehtinen (uusi), Inka Mero, Kristina Pentti-von Walzel ja Tiina Tuomela. Kaikki ehdotetut ovat antaneet suostumuksensa valintaan. Kaikki ehdotetut henkilöt on esitelty yhtiön internet-sivuilla.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: henkilöstövaliokunta ja tarkastusvaliokunta.

Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan. Valiokunnilla on kirjalliset työjärjestyksensä, jotka hallitus vahvistaa. Valiokunnat raportoivat hallitukselle käsittelemistään asioista ja niiden vaatimista toimenpiteistä säännöllisesti aina valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä, sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu.

Valiokunta kokoontuu tarvittaessa ja puheenjohtajan kutsusta. Siihen kuuluu 3–5 jäsentä, jotka tuntevat konsernin liiketoiminnan ja toimialojen lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisasioita. Henkilöstövaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei voi olla henkilöstövaliokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä toimii konsernin henkilöstöjohtaja.

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA 2017

YIT Oyj:n hallituksen henkilöstövaliokuntaan kuuluivat vuonna 2017 puheenjohtaja Matti Vuoria sekä jäsenet Satu Huber ja Inka Mero. Valiokunta kokoontui vuoden 2017 aikana yhteensä viisi kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 100. Valiokunnan sihteerinä toimi konsernin henkilöstöjohtaja Pii Raulo.

Henkilöstövaliokunta valmisteli vuoden 2017 aikana tulospalkkiosäännöt ja pitkän aikajänteen kannustinjärjestelmän vuositavoitteet, avainhenkilökategoriat ja -allokaation. Lisäksi valiokunta seurasi henkilöstöstrategian edistymistä, tuki henkilöstösuunnitelman toteutumista, tarkasteli ylimmän johdon palkitsemistasoja ja esitti henkilö- ja organisaatiomuutosten yhteydessä avainhenkilönimitykset hallitukselle vahvistettavaksi.

TARKASTUSVALIOKUNTA

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on mm. valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä rahoitusjärjestelyt. Valiokunta mm. käsittelee tilinpäätöksen ja osa- ja puolivuosikatsaukset ja seuraa tilintarkastusta. Se arvioi lakien ja määräysten noudattamista ja seuraa konsernin taloudellista tilannetta.

Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Valiokuntaan kuuluu 3–5 jäsentä, joiden enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintään yhden jäsenistä tulee olla riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on konsernin liiketoiminnan ja toimialojen hyvä tuntemus sekä riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön tuntemus. Tarkastusvaliokunnan sihteerinä toimii konsernin lakiasiainjohtaja.

TARKASTUSVALIOKUNTA 2017

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat 1.1.–16.3.2017 puheenjohtajana Erkki Järvinen ja jäseninä Satu Huber ja Juhani Pitkäkoski. Järjestäytymiskokouksessaan 16.3.2017 hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Erkki Järvisen ja jäseniksi Juhani Pitkäkosken ja Tiina Tuomelan.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana seitsemän kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 100. Valiokunnan sihteerinä toimi konsernin lakiasiainjohtaja Juha Jauhiainen. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistui yhtiön toimitusjohtaja Kari Kauniskangas, sisäisen tarkastuksen johtaja Ari Ladvelin ja yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Wahlroos (tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy), sekä kokouksissa kulloinkin käsiteltyjen asioiden perusteella yhtiön johtoa ja asiantuntijoita.

Tarkastusvaliokunta käsitteli tilikauden aikana päätehtäviensä ohella säännöllisesti muun muassa IFRS 15 -standardin käyttöönottoon valmistautumista. Myös tarkastusvaliokunnan työskentelyssä merkittävässä osassa oli YIT Oyj:n ja Lemminkäinen Oyj:n yhdistymisen valmistelu ja sen seuranta sekä yhdistymiseen liittyvien asioiden ja päätöksenteon valmistelu. Lisäksi tarkastusvaliokunta seurasi riita-asioiden ja oikeudenkäyntien etenemistä sekä käsitteli ja arvioi muun muassa konsernin päätöksentekovaltuuksia.

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Se myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. YIT:ssä toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana.

JOHTORYHMÄ JA INVESTOINTIEN OHJAUSRYHMÄ

YIT-konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimialoille. Johtoryhmä vastaa myös toimialojen tuloksen arvioinnista.

Toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat konsernin johtoryhmän. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän sihteerin. Säännöllisesti, noin kerran viikossa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallituksessa käsiteltäviä asioita. Se muun muassa valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja vuosisuunnittelua, valvoo suunnitelmien toteutumista ja taloudellista raportointia sekä valmistelee merkittäviä investointeja ja yrityskauppoja. Konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehityshankkeiden edistäminen kuuluvat johtoryhmän keskeisiin tehtäviin.

Johtoryhmän lisäksi erillinen investointien ohjausryhmä avustaa toimitusjohtajaa pääoman käytön suunnittelussa ja investoinneissa sekä yrityskauppojen valmistelussa. Johtoryhmän ja investointien ohjausryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omilla vastuualueillaan. Johtoryhmällä ja investointien ohjausryhmällä on hallituksen vahvistama työjärjestys.

JOHTORYHMÄ VUONNA 2017

YIT Oyj:n toimitusjohtajana toimi Kari Kauniskangas.

Konsernin johtoryhmä 1.1.2017 alkaen:

• Kari Kauniskangas, puheenjohtaja, toimitusjohtaja

Tero Kiviniemi, varapuheenjohtaja, varatoimitusjohtaja, Toimitilat ja infra -toimialan johtaja (9.10.2017 asti)
Teemu Helppolainen, Asuminen Venäjä -toimialan johtaja
Antti Inkilä, Asuminen Suomi ja CEE -toimialan johtaja
Juha Kostiainen, johtaja, kestävä kaupunkikehitys
Esa Neuvonen, talousjohtaja
Juhani Nummi, johtoryhmän sihteeri, liiketoiminnan kehitysjohtaja
Pii Raulo, henkilöstöjohtaja

9.10.2017 lähtien ja YIT:n ja Lemminkäisen sulautumisen täytäntöönpanoon saakka toimitusjohtajan sijaisena toimi talousjohtaja Esa Neuvonen ja Toimitilat- ja infra toimialan johtajana Timo Lehmus.

Johtoryhmän jäsenten esittely erillisen vuosikatsauksen sivulla 75 sekä internet-sivuillamme.

Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana varsinaisiin johtoryhmän kokouksiin yhteensä (12) kertaa. Johtoryhmän työskentelyn painopisteitä vuonna 2017 olivat strategian uudistaminen ja edistäminen, markkinan kehittymiseen liittyvät tarkastelut, riskien hallinta, investointien ohjaus, strategisten kehitysohjelmien ohjaus sekä muun kehittämisen ja tiedonhallinnan suuntaaminen strategisesti tärkeille osa-alueille. Keskeisiä sisältöteemoja olivat henkilöstön ja yrityskulttuurin kehittäminen, tuotetarjonta, myynti ja asiakkuuksien johtaminen, asiakaslähtöisyys ja -kokemus sekä brändi, kannattavuuden ohjaus, kassavirta ja pääoman käytön tehokkuus. Yhteisten kehitysohjelmien ohjauksen ohella johdettiin laadun ja työturvallisuuden kehitystä.

SISÄINEN TARKASTUS

YIT-konsernin sisäisen tarkastuksen toiminto tukee johtoa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittämisessä ja valvonnassa. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti YIT:n toimitusjohtajalle. Sisäisen tarkastuksen kohteet valitaan riskiperusteisesti puolivuosittain. Työn painopistealueina ovat olleet tyypillisesti projektiriskien hallinta, uudet maantieteelliset tai toiminnalliset liiketoiminta-alueet ja puolivuosittain määritellyt riskialueet. Sisäisen tarkastuksen työ koordinoidaan muiden konsernifunktioiden ja tilintarkastuksen kanssa. Sisäinen tarkastus tekee läheistä yhteistyötä konsernin yritysturvallisuusorganisaation kanssa ja väärinkäytösriskien osalta osallistuu eettisen toimikunnan työskentelyyn.

SISÄINEN TARKASTUS VUONNA 2017

Sisäisen tarkastuksen painopistealueita olivat CEE (Central Eastern Europe), suuret projektit ja aluekonseptit sekä pääomien hallinta. Myös Venäjällä tehtävä tarkastustyö jatkui aktiivisena.

TILINTARKASTUS

YIT:llä on yksi tilintarkastaja, joka on tilintarkastuslain (1141/2015) hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Hallituksen tarkastusvaliokunta valmistelee tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto. Emoyhtiön tilintarkastajan on myös tarkastettava konsernitilinpäätös. Tilintarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle sekä antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen siten kuin laissa edellytetään.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajalle maksetaan palkkiota yhtiön hyväksymän laskun mukaan. Noudatamme tilintarkastuslain ja EU:n tilintarkastusasetuksen säännöksiä tilintarkastajan toimikausien enimmäiskestosta ja otamme tilintarkastajan valinnassa huomioon myös sen, että päävastuullisen tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään seitsemän vuotta.

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT 2017

Milj. €	2017	2016
Tilintarkastus	0,8	0,8
Todistukset ja lausunnot	0,1	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palkkiot	0,8	0,1
Yhteensä	1,7	0,9

TILINTARKASTUS VUONNA 2017

Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oyn. Päävastuullisena tilintarkastajana oli KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastuskertomus tilikaudelta 2017 on esitetty vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa.

SISÄPIIRIHALLINTO

YIT Oyj:llä on yhtiön hallituksen hyväksymä Sisäpiiri- ja kaupankäyntiohje selkeyttämään ja täydentämään Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (EU No 596/2014, "MAR") ja sen nojalla annettuja lakeja ja viranomaissäännöksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja sisäpiiriohjetta, joita YIT listayhtiönä on velvollinen noudattamaan.

YIT:n Sisäpiiri- ja kaupankäyntiohje koskee muun ohella yhtiön sisäpiiriasioiden hallintoa, sisäpiiritiedon lykkäämismenettelyä, sisäpiiriluetteloiden ylläpitoa ja johtohenkilöiden liiketoimien julkistamista ja sen tarkoituksena on siten osaltaan edistää yleistä luottamusta rahoitusmarkkinoita kohtaan, varmistaa sijoittajien tasapuolinen pääsy informaatioon sekä ehkäistä markkinoiden väärinkäyttöä.

YIT on määritellyt MAR:n tarkoittamiksi YIT:n rahoitusvälineillä tehtävien liiketoimien ilmoitusvelvollisiksi johtohenkilöiksi hallituksen jäsenet, toimitusjohtajan ja konsernijohtoryhmän jäsenet (1.2.2018 alkaen hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja talousjohtaja), mukaan lukien heidän MAR:n mukainen lähipiirinsä. Johtohenkilöitä koskee kaupankäyntirajoitus (suljettu ikkuna) YIT:n rahoitusvälineillä 30 päivän pituisen ajan ennen yhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksen julkaisemista.

Lisäksi yhtiö on määritellyt 30 päivän kaupankäyntirajoituksen (suljettu ikkuna) piiriin kuuluvaksi henkilöt, jotka osallistuvat säännöllisesti osa- ja puolivuosikatsausten tai tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen valmisteluun, laatimiseen tai tiedottamiseen taikka saavat luottamuksellista tietoa niiden tulevasta sisällöstä valmistelun tai laatimisen aikana ennen niiden tiedottamista. Lisäksi yhtiö ylläpitää tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä.

Toimintaperiaatteet ja valvontajärjestelmät

YIT noudattaa toiminnassaan Suomen ja toimintamaidensa lainsäädäntöä sekä listayhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtiön arvot ja liiketoimintaperiaatteet, joita kaikkien työntekijöiden tulee noudattaa kaikissa toimissaan. Yhtiössä on vahvistettu mm. seuraavat toimintaohjeet ja -politiikat: YIT:n liiketoimintaperiaatteet, YIT:n arvot ja johtamisperiaatteet, YIT-konsernin sekä hallintoelinten työjärjestykset, sisäpiiri- ja kaupankäyntiohjeistus, konsernin rahoituspolitiikka, laskenta- ja raportointiperiaatteita koskeva ohjeistus, riskienhallintapolitiikka, yritysturvallisuuspolitiikka, tiedonantopolitikka ja investointiohje.

YIT:N LIIKETOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n toiminta ja työskentelytavat perustuvat YIT:n missioon, visioon ja arvoihin. Yhteisesti määritellyt arvot ja johtamisen periaatteet luovat perustan kaikelle päivittäiselle työlle YIT:llä. YIT on määritellyt liiketoimintaperiaatteet, jotka auttavat tekemään oikeita valintoja jokapäiväisessä työssä. Liiketoimintaperiaatteiden tunteminen, niiden soveltaminen ja niistä keskusteleminen ovat osa vastuullista kulttuuriamme. Arvoihin, johtamisen periaatteisiin ja liiketoimintaperiaatteisiin sitoutuminen edistää liiketoiminnan pitkäaikaista menestymistä ja vahvistaa vastuullista yrityskulttuuria.

Liiketoiminnan menestymisen edellytyksenä on sidosryhmien kunnioittaminen ja arvon tuottaminen eri sidosryhmille asiakkaista omistajiin. Liiketoimintaperiaatteet ovat toimintaa ohjaavia periaatteita suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa liiketoimintaperiaatteiden noudattamisesta.

Vuodesta 2015 lähtien YIT:llä on ollut käytössä kaikille YIT:läisille yhteinen ja sisällöltään yhdenmukainen verkkokoulutus YIT Code, jossa case-harjoitusten ja konkreettisten tapahtumaesimerkkien avulla pohdimme arkisia päätöksentekotilanteita, toimintatapoja ja valintoja arvojemme ja liiketoimintaperiaatteidemme valossa. YIT Code tukee ja vahvistaa yhteisten pelisääntöjen mukaista käytöstä, päätöksiä ja toimintaa. Olemme myös yrityksenä luvanneet noudattaa liiketoimintaperiaatteitamme. Tämä lupauksen olemme tehneet julkisesti asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, sidosryhmillemme ja toisillemme. Lupauksen lunastaminen onnistuu meidän kaikkien yhteisellä panostuksella.

TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVÄ SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA

Taloudellinen raportointi ja valvonta perustuvat puolivuosittain tehtäviin ja vahvistettaviin budjetteihin sekä kuukausittain tehtävään tulosraportointiin. Konsernin taloudellinen raportointi pohjautuu kunkin tulosyksikön tuottamaan taloudelliseen tietoon liiketoiminnan tuloksellisuudesta yhdistettynä segmentti- ja konsernitasoiseen tietoon. YIT Oyj:n liiketoiminnalle on ominaista projektityyppinen toiminta, jolloin taloudellisessa raportoinnissa sovelletaan osatuloutusta mm. valmius- ja myyntiasteen mukaan. Projektitoiminnassa olennaisia taloudellisen tiedon luotettavuuden kannalta ovat hankkeen oikea valmius- ja myyntiastetieto ja loppukustannusennuste.

Konsernin talouden johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Siinä ovat edustettuna toimialojen talousjohtajat, konsernilaskenta, konsernirahoitus ja tietohallinto, kokoukseen voivat osallistua lisäksi konsernin lakiasiainjohtaja, sijoittajasuhteista vastaava johtaja, verojohtaja sekä sisäisen tarkastuksen johtaja. Talouden johtoryhmä käsittelee kaikkia toimialoja koskevat prosessi- ja kehitysasiat.

VUONNA 2017

Taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien tunnistamisesta ja arvioinnista vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohto. Taloudellisen raportoinnin prosesseja ja järjestelmiä kehitetään ja niiden toimivuutta analysoidaan jatkuvasti. Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan mm. konsernin laskentamanuaalin, rahoituspolitiikan, investointiohjeen ja yrityskauppaohjeistuksen sekä sisäisen valvonnan avulla.

Vuonna 2017 konsernissa harmonisoitiin laskentaperiaatteita ja laskentajärjestelmiä. Asuminen Venäjä -toimialan talouden palvelukeskuksen valmistelua jatkettiin. Talous oli aktiviisesti mukana uusien projekti- ja rahoitusmallien kehitystyössä.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät on kuvattu laajemmin Selvityksessä YIT Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä internet-sivuillamme.

Julkaisemme myös vuosittain erillisen Palkka- ja palkkioselvityksen internet-sivuillamme. Selvitys sisältää kuvauksen palkitsemisen keskeisistä periaatteista sekä tiedot hallitukselle, toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksetuista etuuksista.