YIT on rakennusalan edelläkävijä, joka luo kestävää kaupunkiympäristöä rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Panostamme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen, korkeaan laatuun ja monipuolisen osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Toimimme Suomessa, Venäjällä, Baltian maissa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Visiomme on olla askeleen edellä – asiakkaistamme, yhteistyökumppaneistamme ja henkilöstöstämme välittäen.

Menestyksen kulmakivet

. Innovatiivinen hankekehittäminen
. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö
. Läheinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa
. Korkea laatu ja luotettavuus
. Kokonaisvaltainen riskienhallinta
. Erinomaiset projektinhallintataidot

TOIMIALAT

ASUMINEN SUOMI JA CEE

YIT on asuntorakentamisen edelläkävijä kaikilla markkinaalueillaan. Toimintamme painottuu omaperusteisiin hankkeisiin kasvukeskuksissa. Olemme aktiivisesti mukana aluekehittämisessä ja kehitämme asiakaskeskeisiä asumisen ratkaisuita ja palveluita. Oman vahvan myyntiverkostomme ansiosta pysymme tiiviisti kiinni asiakkaidemme muuttuvissa tarpeissa ja toiveissa.

ASUMINEN VENÄJÄ

YIT on toiminut Venäjän markkinoilla yli 50 vuotta ja saavuttanut vahvan aseman luotettavana ja laadukkaana asuntorakentajana. Panostamme kokonaisiin alueisiin, joissa asuntojen rakentamisen lisäksi huolehdimme myös sosiaalisen infrastruktuurin, kuten koulujen ja päiväkotien, rakentamisesta. Oma asuntomyynti ja huoltoyhtiöverkostomme tukevat asiakastyötämme.

TOIMITILAT JA INFRA

YIT on innovatiivinen ja monipuolinen toimitila- ja infrarakentaja. Kehitämme ja rakennamme muun muassa toimisto- ja liiketiloja, hoivakohteita sekä logistiikka- ja tuotantotiloja ja julkisia rakennuksia Suomessa, Baltian maissa ja Slovakiassa. Olemme yksi suurimmista infra-alan toimijoista Suomessa. Rakennamme, korjaamme ja ylläpidämme elinympäristöllemme tärkeitä rakenteita, kuten teitä ja siltoja, metro- ja junatunneleita sekä juna-asemia.

. t

Vuosi 2015 / Lisää kaupunkia / Liiketoiminta / Vastuullisuus / Hallinnointi / Tilinpäätös / Sijoittajille VUOSIKERTOMUS 2015

VUOSIKERTOMUS 2015

VUOSI 2015

Avainluvut 5

Tunnusluvut 6

Vuoden kohokohdat 7

Toimitusjohtajan katsaus 8

Toimintaympäristö 9

Toimialakatsaukset 10

Asuminen Suomi ja CEE 10

Asuminen Venäjä 11

Toimitilat ja infra 12

"Parasta on kiva koti, yhdessäolo ja pihalla uudet kaverit."

EMMA, KOULULAINEN

Avainluvut

POC	1-12/15	1-12/14	Muutos
Liikevaihto, milj. e	1 651,2	1 801,2	-8 %
Liikevoitto, milj. e	65,7	114,0	-42 %
Liikevoitto-%	4,0 %	6,3 %
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	76,0	126,4	-40 %
Liikevoitto-% ilman kertaluonteisia eriä	4,6 %	7,0 %
Tulos ennen veroja, milj. e	27,0	75,0	-64 %
Katsauskauden tulos (emoyhtiön omistajille), milj. e	20,0	56,6	-65 %
Osakekohtainen tulos, e	0,16	0,45	-65 %
Osinko/osake*, e	0,22	0,18	22 %
Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen, milj. e	183,7	151,9	21 %
Sijoitetun pääoman tuotto (viim. 12 kk), %	5,3 %	7,7 %
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	35,5 %	32,4 %
Tilauskanta kauden lopussa, milj. e	2 172,9	2 125,9	2 %
Henkilöstö kauden lopussa	5 340	5 881	-9 %

* Vuoden 2015 luku on hallituksen esitys yhtiökokoukselle

IFRS	12/15	12/14	Muutos
Velkaantumisaste, %	101,1 %	129,9 %
Omavaraisuusaste, %	32,9 %	29,2 %
Korollinen nettovelka, milj. e	529,0	696,0	-24 %
Taseen loppusumma, milj. e	1 966,6	2 233,4	-12 %

Liikevoitto* toimialoittain, POC Liikevaihto maantieteellisellä jaolla, POC

Liikevaihto toimialoittain, POC

Asuminen Suomi ja CEE 56,0 milj. e

Asuminen Venäjä 10,9 milj. e

Toimitilat ja infra 21,9 milj. e

Tunnuslukuja

Henkilöstön hyvinvointi ja sitoutuminen, työturvallisuus, vastuullinen yritystoiminta sekä asiakastyytyväisyys ovat toimintamme kehittämisen kannalta olennaisia ja keskeisiä mittareitamme.

88 % YIT Code Vastuullisen yrityskulttuurin verkkokoulutus toimihenkilöistä

YIT Code -koulutus järjestettiin vuonna 2015 ensimmäisen kerran toimihenkilöille. Työntekijät suorittavat YIT Coden alkuvuodesta 2016. Tavoitteenamme on, että koko henkilöstömme suorittaa koulutuksen.

Tapaturmataajuus

Työtapaturmien määrä milj. työtuntia kohden. Tavoitteenamme on nolla tapaturmaa.

Henkilöstötutkimus YIT Voice

2015 IBM Europe Norm: 68 %/esimiestyö ja 69 %/sitoutuneisuus (vertailuryhmä koostuu eurooppalaisten organisaatioiden, ml. Venäjä, vastauksista).

YIT:n laatumittarit

NPS eli nettosuositteluindeksi (skaala -100 %….100 %) kertoo asiakkaiden valmiudesta suositella tutkimuksen kohteena olevaa yritystä. Tulokseen vaikuttavat suosittelijoiden ja arvostelijoiden osuudet kaikista palautetta antaneista.

Q-factor kuvaa niiden asumisen kuluttaja-asiakkaiden osuuden, joilla ei ole mitään moitittavaa asunnon luovutushetkellä. Moitteettomat luovutukset ovat strateginen tavoitteemme.

Vuoden 2015 kohokohtia

YIT valitaan Espoon Päiväkehrän koulun ja Kokkolan Torkinmäen koulun ja päiväkodin elinkaarihankkeiden toteuttajaksi

YIT rakentaa Viron uuden Kansallisarkiston

Tampereen raitiotiehankkeen kehitysvaiheen toteuttajaksi valitaan YIT:n, VR Trackin ja Pöyryn työyhteenliittymä Tralli

YIT:n ja Meridiamin omistama Tieyhtiö Vaalimaa Oy allekirjoittaa palvelusopimuksen Liikenneviraston kanssa E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritiehankkeesta

YIT rakennusalan opiskelijoiden ja korkeakoulutettujen ammattilaisten ihannetyönantaja #1

Merenkulkijanrannan asuinkortteli valitaan Arkkitehtuurin Finlandia

YIT Puolan markkinoille

YIT valitaan rakentamaan Länsisataman uusi matkustajaterminaali Helsingissä, rakentaminen käynnistyy ja peruskivenmuuraus joulukuussa

YIT saa rakennusluvan Helsingin Keski-Pasilan Triplan ensimmäistä toteutusvaihetta eli pysäköintilaitosta varten. YIT allekirjoittaa aiesopimuksen Triplan kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta yhteisyrityksenä

Isännöintiyhtiö YIT Service palkitaan toimialansa parhaana Pietarissa

YIT hankkii kaksi tonttia merkittäviä aluehankkeita varten Bratislavan keskustasta, Slovakiasta

Lahdessa

YIT allekirjoittaa 100 milj. euron sopimuksen vuokraasuntojen rakentamisesta

YIT hankkii tontin merkittävää aluekehityshanketta varten Prahasta, Tšekistä

YIT myy BW Tower -toimistokiinteistön ja sen yhteyteen rakennettavan robottiparkin

LähiTapiolalle

kehittäjäksi

YIT valitaan Slovakiassa toisena peräkkäisenä vuotena Vuoden kiinteistö-

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU

-palkintoehdokkaaksi

Toimitusjohtajan katsaus

VUODEN 2015 toimintaympäristöä leimasivat isot kysynnän ja toimintavolyymiemme muutokset. Toimitilat ja infra -toimialan tilauskanta sekä asuntomyynti Suomessa ja CEE-maissa kasvoivat kolmanneksella, vaikka Suomessa kuluttajakysyntä laski edelleen. Venäjällä puolestaan rupla oli merkittävästi edellisvuotta heikompi ja asuntojen myynti sekä uudet aloitukset laskivat noin kolmanneksen.

Muutoksiin mukautuminen edellytti nopeaa uudistumista kaikilla toimialoillamme. Vastasimme muutoksiin muun muassa kehittämällä asiakkaillemme uusia kohtuuhintaisia ratkaisuja. Samalla jatkoimme pitkäjänteistä työtä parhaan asiakaskokemuksen saavuttamiseksi kaikilla toimialoillamme. Myös henkilöstön kouluttaminen jatkui aktiivisesti.

Kassavirran ja tehokkaan pääomankäytön osalta saavutimme erinomaisia tuloksia, ja nettovelkamme laski vuoden aikana 696 miljoonasta 529 miljoonaan euroon. Myös valmiisiin myymättömiin asuntoihin Suomessa sitoutunut pääoma pieneni merkittävästi. Onnistumisen kääntöpuolena oli kassavirtaa vahvistavien toimenpiteiden negatiivinen vaikutus kannattavuuteemme.

Liiketoiminnassa koimme suurimmat onnistumiset Toimitilat ja infra -toimialalla. Onnistuimme vuoden aikana erityisesti vahvaa osaamista ja yhteistyökykyä vaativissa allianssi- ja elinkaarihankkeissa. Myös Triplan kauppakeskuksen toteuttamisesta solmittu aiesopimus oli merkittävä askel tulevien vuosien positiivisen kehityksen varmistamiseksi.

Asuminen Suomi ja CEE -toimialalla tilanne jatkui kaksijakoisena. Suomessa poikkeuksellisen suuri osa liikevaihdosta tuli

TAVOITTEENAMME ON RAKENTAA KESTÄVIÄ JA VIIHTYISIÄ KAUPUNKIYMPÄRISTÖJÄ, JOTKA TUKEVAT SUJUVAA ARKEA.

sijoittajakaupoista, mikä näkyi heikentyneenä kannattavuutena. CEE-maissa myynnin kasvu oli vahvaa ja kannattavuus parani edellisvuodesta. Uskomme vahvan kasvun alueella jatkuvan ja investoimme vuoden aikana merkittävästi uusiin tontteihin. Kesällä perustimme uuden yhtiön Puolaan, jossa uskomme olevan kysyntää pohjoismaisille kodeille.

Venäjällä sopeutimme toimintaamme merkittävästi aikaisempaa alhaisemmalle volyymitasolle, sillä emme odota parannusta markkinaympäristöön kuluvan vuoden aikana. Tavoitteemme on tehdä positiivista liiketulosta ja kassavirtaa Venäjällä tässäkin ympäristössä. Jatkamme toimintaamme kaikilla niillä alueilla, joilla nyt toimimme. Pitkän aikajänteen tarve uusille asunnoille ei ole vähentynyt ja muuttoliike maaseudulta suuriin kaupunkeihin jatkuu edelleen.

Tänä vuonna suurimmat ponnistelumme kohdistuvat kannattavuuden parantamiseen, kasvuaihioidemme vahvistamiseen ja

pääomankäytön tehostamiseen. Kuluvan vuoden painopisteisiin lukeutuvat myös laadun ja asiakaskokemuksen kehittäminen edelleen. Haluamme nostaa tyytyväisen asiakkaan keskiöön: mielestämme asiakas on paras taho arvioimaan laatuamme ja teemme tinkimätöntä työtä vastataksemme asiakkaidemme odotuksiin.

Tämän vuosikertomuksen teemana on Lisää kaupunkia. Teeman avulla haluamme avata sitä, kuinka vastaamme vahvaan kaupungistumiskehitykseen. Tavoitteenamme on kehittää ja rakentaa kestäviä kaupunkiympäristöjä, jotka säilyttävät arvonsa, joissa palvelut sijaitsevat lähellä ja joissa joukkoliikenne tukee arjen sujuvuutta ja vähentää päästöjä.

Haluan kiittää koko henkilöstöämme innostuneesta työstä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Lämmin kiitos myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme luottamuksesta toimintaamme kohtaan.

Kari Kauniskangas toimitusjohtaja

Toimintaympäristö

VUONNA 2015 toimintaympäristömme oli kaksijakoinen. Venäjällä ja Suomessa taloustilanne oli haastava, ja asuntokysyntä kohdistui pieniin, kohtuuhintaisiin asuntoihin. CEE-maissa positiivinen talouskehitys tuki asunto- ja toimitilamarkkinoita.

Asuminen Suomi ja CEE

. Suomessa kuluttajat olivat varovaisia ostopäätöksissään, mutta asuntosijoittajien aktiviteetti oli korkealla tasolla.
. CEE-maissa, erityisesti Tšekissä ja Slovakiassa, asuntokysyntä oli vilkasta.

Asuminen Venäjä

. Talouden epävarmuus ja kuluttajien reaalipalkkojen lasku vaikuttivat negatiivisesti asuntokysyntään.
. Asuntojen hinnat pysyivät vakaina nominaalisesti, mutta reaalihinnat laskivat.
. Valtion asuntolainojen korkotukiohjelma uusille asunnoille tuki myyntiä, ja laski uusien asuntojen asuntolainakorot 11–12 % tasolle.

Toimitilat ja infra

. Suomen toimitilamarkkinoilla vuokralaiskysynnässä oli loppuvuonna nähtävissä merkkejä piristymisestä, mutta kilpailu vuokralaisista oli kovaa.
. Toimitilaurakkamarkkina oli aktiivinen erityisesti Suomessa, Virossa ja Liettuassa.
. Suomen inframarkkina oli suhteellisen vakaa. Alkuvuonna kilpailutuksessa oli useita merkittäviä projekteja.

Matala korkoympäristö näkyi kiinteistösijoittajien korkeana aktiviteettina Suomessa, transaktiovolyymi (mrd. e)

CEE-maissa parantunut taloustilanne heijastui kuluttajaluottamukseen

Korkea inflaatio Venäjällä johti reaalipalkkojen laskuun, vuosimuutos (%)

Korjausrakentaminen kasvoi Suomessa, infra- ja toimitilarakentamisen volyymikehitys oli vakaata, indeksi 2000=100

TOIMIALAKATSAUKSET

Asuminen Suomi ja CEE

. Toimialan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta erityisesti CEE-maiden positiivisen kehityksen ja Suomen aktiivisen sijoittajamyynnin seurauksena.
. Kannattavuus laski edellisvuodesta Suomen sijoittajamyynnin korkean osuuden vuoksi, mutta kannattavuuskehitys oli positiivista CEE-maissa.
. Perustimme syksyllä yksikön Varsovaan hyödyntääksemme Puolan asuntomarkkinoiden mahdollisuuksia.
. Hankimme tontteja ja käynnistimme merkittäviä aluehankkeita erityisesti Tšekissä ja Slovakiassa.
. Helsingin Lauttasaareen kesällä valmistunut aluehankkeemme Merenkulkijanranta nimettiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkaaksi, minkä lisäksi kohteemme voittivat useita palkintoja CEE-maissa.

Merenkulkijanranta Lauttasaaressa, Helsingissä.

Asuntorakentaminen Suomessa

Asuntovaranto vuoden lopussa

Operatiivinen sijoitettu pääoma ja operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto (milj. e, %)

Asuntorakentaminen CEE-maissa

Tilauskanta (milj. e)

TOIMIALAKATSAUKSET

Asuminen Venäjä

. Venäjällä asuntomyynnin hidastuminen, aloitusten väheneminen ja ruplan heikentyminen johtivat toimialan liikevaihdon merkittävään laskuun.
. Kannattavuutta painoivat muun muassa vertailukautta alhaisempi liikevaihto sekä heikentyneet projektimarginaalit.
. Kuluneena vuonna uudelleenorganisoimme toimintoja Venäjällä ja sopeutimme kiinteitä kuluja myyntiä ja tuotantovolyymia vastaaviksi. Uudistettu liiketoimintaryhmäjako astui voimaan vuoden 2016 alusta alkaen, minkä lisäksi keskitimme osan tukifunktioista palvelemaan kaikkia liiketoimintaryhmiä. Perustimme YIT Service Venäjä -yksikön hyödyntämään palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia.
. Toimialan riskitasoa laskettiin alhaisemmilla asuntoaloituksilla ja aktiivisella asuntomyynnillä.

Jekaterinburgissa asuntokysyntä on säilynyt hyvällä tasolla.

Liikevaihto ja liikevoittomarginaali ilman kertaluonteisia eriä (milj. e, %)

Asuntorakentaminen Venäjällä

Tilauskanta (milj. e)

Asuntovaranto vuoden lopussa

2013 2014 2015

EUR/RUB kurssikehitys

TOIMIALAKATSAUKSET

Toimitilat ja infra

. Toimialan liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja kannattavuus parani hieman.
. Toimialan tilauskanta kasvoi merkittävästi kuluneena vuonna suurten hankkeiden varmistumisten myötä. Vahva tilauskanta tarjoaa hyvän näkyvyyden ja vankan pohjan tulevien vuosien kasvulle.
. Voitimme vuoden aikana merkittäviä infraprojekteja, kuten elinkaarihankkeena toteutettavan E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritiehankkeen sekä Tampereen raitiotiehankkeen, jonka kehitysvaihe toteutetaan allianssimallilla yhdessä VR-Trackin ja Pöyryn kanssa. Mikäli hankkeen kehitysvaiheen jälkeen edetään toteutusvaiheeseen, sen arvo YIT:lle olisi noin 100 miljoonaa euroa.
. Saavutimme menestystä myös pienempien hankkeiden kilpailutuksissa, ja YIT valittiin rakentamaan muun muassa uusi matkustajaterminaali Helsingin Länsisatamaan sekä maanalainen pysäköintihalli Helsingin Töölöön.
. Myimme vuoden aikana sijoittajille useita omaperusteisia toimitilahankkeita ja käynnistimme uusia projekteja Suomessa sekä Baltian maissa.
. Keski-Pasilan Tripla-hanke eteni vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen asemakaava sai lainvoiman maaliskuussa ja rakennuslupa hankkeen ensimmäistä vaihetta, pysäköintilaitosta, varten myönnettiin loppuvuonna.
. Allekirjoitimme joulukuussa aiesopimuksen Triplan kauppakeskuksen, Mall of Triplan, toteuttamisesta yhteisyrityksenä suomalaisen sijoittajakonsortion kanssa. Aiesopimuksen mukaisesti YIT:n omistusosuus perustettavasta yhteisyrityksestä on 35 %, Eteran 35 % sekä Fennian ja Onvestin molempien 15 %. Tavoitteena on allekirjoittaa hankkeen lopulliset sopimukset alkuvuonna 2016. Vuokralaiskiinnostus Mall of Triplaa kohtaan oli erinomaista.

Operatiivinen sijoitettu pääoma ja operatiivisen sijoitetun pääoman tuotto (milj. e, %)

Tilauskanta (milj. e)

Mall of Tripla on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus.

KATSO VIDEO PASILAN SILLAN RAKENTUMISESTA >

KAUPUNKIA LISÄÄ

Ihmisten erilaiset tarpeet ja muuttuvat elämäntilanteet haastavat meidät luomaan parempaa ja kestävämpää elinympäristöä. Se tarkoittaa joustavampia tiloja, toimivaa infrastruktuuria

sekä palveluita, kauppoja ja työtä, jotka löytyvät läheltä kotia. Siksi tarvitaan lisää kaupunkia. Me haluamme rakentaa sitä kuuntelemalla ja keskustelemalla.

Kaupunki on enemmän

KAUPUNGEISSA asuu nyt puolet maailman väestöstä ja vuonna 2050 arvioiden mukaan jo yli 70 prosenttia. Samassa ajassa maailman väestö kasvanee yli kahdella miljardilla ihmisellä. Kaupungistuminen on siis megatrendi sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikkakaan se ei ole mikään erityisen uusi ilmiö. Laajassa mitassa kaupungistuminen alkoi teollistumisen myötä 1700-luvulla, mitä ennen kaupungit olivat markkinapaikkoja sekä hallinnon ja kulttuurin keskuksia.

Kehittyvissä maissa teollistuminen ajaa kaupungistumista, mutta myös kehittyneissä talouksissa kaupungistuminen jatkuu. Keskeisenä syynä on siirtyminen osaamispohjaiseen talouteen, jossa lisäarvo syntyy yhä enemmän aineettomista tekijöistä kuten tutkimus- ja kehitystoiminnasta, designista, brändeistä, markkinoinnista ja liiketoiminnan johtamisesta. Nämä ihmisten välistä aktiivista vuorovaikutusta vaativat tehtävät sijoittuvat kaupunkeihin.

Kaupungistumisen muodot vaihtelevat

Länsi-Euroopassa hallitseva muoto on noin 500 000 asukkaan kaupungit, kun taas Pohjois-Amerikassa kasvu suuntautuu erityisesti 5–10 miljoonan asukkaan kaupunkeihin. Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan sijoittuvat puolestaan useat uudet megacityt. Venäjällä väkiluku vähenee, mutta kaupungistuminen etenee. Asemansa säilyttävät Pietarin ja Moskovan ohella 1–1,5 miljoonan asukkaan kaupungit.

Kasvavat kaupunkiseudut eroavat myös yhdyskuntarakenteeltaan. Yhdysvaltalaisten miljoonakaupunkien rakenne perustuu laajoihin esikaupunkialueisiin ja yksityisautoiluun, kun taas eurooppalaiset kaupungit kulkevat kohti tiivistyviä kaupunkirakenteita. Kiinnos-

SUOMEN HEIKKOUS ON MIXED USE -KAUPUNKIYMPÄRISTÖJEN PUUTE JA VÄHÄINEN JOUKKOLIIKENTEEN KULKUTAPAOSUUS

tavia käytännön esimerkkejä ovat vaikkapa Kööpenhamina ja Hampuri. Suomessa puhetta tiivistämisestä on riittänyt, mutta käytännössä kasvu on monin paikoin johtanut rakenteen hajautumiseen. Helsingin uusi yleiskaavaehdotus on laadultaan uudenlainen, konkreettisesti rakennetta tiivistävä esitys.

Funktionaalinen kaupunkisuunnittelu erotti toisistaan asumisen, työpaikat, erilaiset palvelut ja harrastukset. Saastuttava teollinen tuotanto pitikin viedä erilleen, mutta henkilöautoiluun perustuvan suunnittelun symboliksi nousee vain autolla saavutettava peltomarket. Nyt suunta on selvästi kohti sekoittuneita (mixed use) rakenteita, joissa yhdistyvät työ, asuminen ja erilaiset palvelut sekä helposti saavutettava ja miellyttävä joukkoliikenne.

Eurooppalaiset kaupungit kulkevat kohti tiivistyviä kaupunkirakenteita. Kuva Kaunasista, Liettuasta.

Maailman ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa

Yhdysvaltalainen professori Edward Glaeser toteaa vaikutusvaltaisessa kirjassaan Triumph of the City, että maailman ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa, mikäli ne ylipäätään ratkaistaan. Pelkkien ympäristöongelmien sijaan kiinnostavampaa on kuitenkin tarkastella kaupunkien kestävyyttä laajemmin, myös taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

Ekologisen kestävyyden näkökulmasta keskeistä on energiatuotannon vähäpäästöisyys, samoin rakennusten energiatehokkuus sekä ihmisten liikkumistarpeet. Tiiviin kaupungin etu on nimenomaan liikenteen päästöissä: riittävä väestötiheys mahdollistaa palvelujen sijoittumisen lähietäisyydelle, samoin tehokkaan joukkoliikenteen. Palveluiden läheisyys tarkoittaa myös arjen sujuvuutta. Samalla on todettava, että merkittävä osa ihmisten aiheuttamasta hiilijalanjäljestä perustuu lopulta heidän kulutusvalintoihinsa.

Mitä tiheämpää, sen tuottavampaa ja yhteisöllisempää

Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta täydennysrakentaminen antaa mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, mutta toisinaan maanomistusolosuhteet ja asukkaiden vastarinta estävät kaikkia osapuolia hyödyttävän täydentämisen. Kaupunkitaloudellisesta tutkimuksesta tiedämme, että väestötiheyden kaksinkertaistuessa tuottavuus kasvaa noin viisi prosenttia. Modernista tieto- ja viestintäteknologiasta huolimatta uutta luovat toiminnot keskittyvät alueille, joissa on osaavaa työvoimaa, monipuolinen tietämysperusta ja edistyksellisiä käyttäjäyhteisöjä.

CASE 1: LAUTTASAARELAISTEN UUSI KOHTAAMISPAIKKA LAUTTIS

Lauttasaaren hybridihanke on esimerkki YIT:n Kaupunki Kylässä -konseptista, joka yhdistää eri toimintoja samalle tontille keskelle Lauttasaarta, tiiviisti olemassa olevan kaupunkirakenteen sisään. YIT on hyödyntänyt Lauttiksessa monipuolista rakentamisen ja mixed use -kaupunkikehittämisen osaamistaan. Hanke on vaatinut hyvää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, sillä samalle tontille rakentuu myös Länsimetron asema.

Kauppakeskus avaa ovensa yleisölle loppuvuonna 2016. Se sijaitsee samana vuonna valmistuvan Lauttasaaren uuden metroaseman yläpuolella. Keskukseen tulee päivittäistavarakaupan lisäksi laadukkaita ravintoloita ja kahviloita sekä erikoisliikkeitä. Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin rakennetaan yhteensä 140 erikokoista asuntoa. Autoilijat on huomioitu maanalaisella pysäköintilaitoksella, joka tarjoaa pysäköintitilaa asukkaille, asiakkaille sekä liityntäpysäköinnille.

Perinteisesti maaseutumaisia yhdyskuntia on pidetty yhteisöllisinä. Esiin nousevat jakamistalouden sovellukset, pop-up-kulttuuri ja vapaaehtoissektorin uudet aktiviteetit haastavat tämän näkemyksen. Todellisuudessa suuret kaupungit tarjoavat mitä parhaimmat mahdollisuudet monipuolisten ja erikoistuneiden sosiaalisten verkostojen rakentamiseen.

Kaupunki vetää puoleensa

Kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa ihmiset voivat vapaasti valita kotipaikkansa. Kaupunkeihin muutetaan paremman elämän toivossa kiinnostavampien mahdollisuuksien perässä, monipuolisten palveluiden vuoksi ja ennen kaikkea siksi, että ne tarjoavat vapaamielisen ympäristön oman elämäntyylin toteuttamiseen.

Vetovoimaiset kaupungit tarjoavat monipuolisia asumisen vaihtoehtoja ja riittävä väestötiheys luo edellytykset yhä erikoistuneemmille palveluille. Kahvilat, ravintolat, galleriat ja kirjastot tarjoavat sosiaalisen tilan ideoiden vaihdolle ja ihmisten kohtaamiselle. Monissa paikoissa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen antavat katutilan takaisin autoilta ihmisille. Vanhan säilyttäminen ja kerroksellisuus tekevät kaupungin historian näkyväksi ja uuden rakentaminen jakaa kaupungin hyötyjä uusille tulijoille.

Tulevaisuus on kaupunkien. Me haluamme tuoda oman osaamisemme mukaan niiden kehittämiseen.

CASE 2: YHTEISÖLLINEN KEHITYSPROJEKTI KONEPAJALLA

Helsingin Konepajan alue on inspiroiva yhdistelmä urbaania kantakaupunkia, uutta arkkitehtuuria ja vanhaa teollisuushistoriaa. YIT toteutti kesällä yhteistyössä Vyyhti Helsinki -osuuskunnan kanssa YIT Plus -kotiportaalin kehitysprojektin. Projektin kulmakivenä oli rakentaa kestävä, viihtyisä ja elinvoimainen asuinalue, jossa asukkaat ovat itse vahvasti mukana oman asuinalueen ja YIT Plus -palvelun kehittämisessä.

Yksi isoimmista tapahtumista oli elokuussa Siivouspäivänä järjestetty kierrätyshenkinen asukastapahtuma. Tapahtumassa oli mukavaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille sekä mahdollisuus tutustua Konepajan alueeseen, arkkitehtuuriin ja historiaan.

YIT Plus -palvelu on asukkaille suunnattu interaktiivinen virtuaaliyhteisö, jonka kautta on helppo hoitaa kaikki kotiin ja taloyhtiöön liittyvät asiat. Palvelun kautta voi lukea taloyhtiötä ja asuntoa koskevat tärkeät tiedotteet ja dokumentit, keskustella naapureiden kanssa ja tilata esimerkiksi isännöitsijän tai huoltoyhtiön palveluita.

YIT Plussan kautta pääsee myös seuraamaan rakennettavan kohteen edistymistä, sillä työmaan väki päivittää kuvia ja juttuja kohteen edistymisestä.

KATSO VIDEO YIT PLUSSASTA >

VIERASKYNÄ: MATKALLA TEE-SE-ITSE -KAUPUNKIIN

Kaupungit tiivistyvät fyysisesti mutta myös sosiaalisesti. Digitalisaation ja internetin ansiosta kaupungista on tullut entistä voimakkaampi kasvualusta erilaisille yhteisöille. Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisten uudenlaisen organisoitumisen ja toiminnan, mikä puolestaan ruokkii muutosta kohti aktiivisempaa ja yhteisöllisempää kulutusta. Osallistuva kuluttaminen ei ole vain kuluttamista vaan osallistumista tavaroiden ja palvelujen tuotantoon ja kiertoon.

Yhdessä sosiaalinen media ja osallistuva kulutus saavat aikaan yhtä aikaa paikallisia ja virtuaalisia ryhmiä ja toimintamuotoja, jotka haastavat kaupunkien teollisesta maailmasta periytyvät organisaatiot ja rakenteet. Kaupunkilaiset tekevät itse yhdessä toistensa kanssa oman näköistään kaupunkia: ekologista, toimivaa ja ihmislähtöisesti innovatiivista. Kutsumme tätä uutta suoran ja nopean osallistumisen aaltoa neljänneksi sektoriksi erotuksena perinteisestä kolmannen sektorin järjestötoiminnasta.

Esimerkkejä neljännen sektorin aktivismeista ovat Ravintolapäivä ja Siivouspäivä -tapahtumat, paikalliset nettikirpputorit, lähiruokaa välittävät ruokapiirit, liikkumisen ja kuljetuksen vertaispalvelut sekä tavaroita ja palveluja vaihtavat aikapankit ja vuokrauspalvelut. Niitä yhdistää internetin hyödyntäminen alustana, joka maksimoi kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen mahdollisuudet mutta minimoi sen kustannukset. Kaupan liiton tutkimuksen mukaan Suomen vertaisverkkokaupassa liikkui puoli miljardia euroa 1,5 vuodessa. Facebookissa toimivissa REKO-lähiruokarenkaissa puolestaan on jo yli 100 000 jäsentä.

Kansalaisverkostot voivat olla kaupungeille se, mitä iPhone oli kännykkäteollisuudelle: disruptiivinen toimija, joka luo pelikentän uusiksi. Kansalaisyhteiskunnan uudelleenorganisoituminen ja toimijuuden muutos muokkaavat julkisvallan käyttöä ja uudet vaihdannan muodot muuttavat markkinoita ja taloutta. Kehkeytyvä jakamistalous saa monia muotoja Uberin ja Airbnb:n kaltaisista kansainvälisistä pelureista ruohonjuuritasolla kukkiviin start-upyrityksiin ja yhteiskunnalliseen yritystoimintaan.

Kansalaisryhmät haastavat virallisen kaupunkisuunnittelun ja tavanomaisen rakentamisen paikallisella asiantuntemuksellaan, joukkoälyllään ja usein raikkaasti kehitysmyönteisillä ideoillaan sekä kyvyllään yhdistää erilaisia toimijoita. Syntyy vaihtoehtosuunnitelmia, tiivistämisaloitteita, tee-se-itse -puistoja ja ryhmärakentamishankkeita. Kaupunginhallinto ja perinteiset yritystoimijat saavat kansalaistoiminnan neljännestä sektorista uudenlaisen kumppanin, jonka kanssa keskustella ja toimia tiivistyvän ja tehostuvan kaupunkielämän edistämiseksi.

KATSO VIDEO >

Pasi Mäenpää kaupunkisosiologian dosentti valtiotieteiden tohtori

Vuosi 2015 / Lisää kaupunkia / Liiketoiminta / Vastuullisuus / Hallinnointi / Tilinpäätös / Sijoittajille VUOSIKERTOMUS 2015

LIIKETOIMINTA

Strategia 19

YIT:n liiketoimintamalli 22

Strategiset panokset 26

Monipuoliset rahoitusratkaisut 26

Asiakaskokemuksen parantaminen 27

Case 1: Wow, tämä meni hienosti! 27

Case 2: Kroppa kuntoon aamuveryttelyllä! 28

Korkean lisäarvon hankkeet 31

Toimialamme 32
Asuminen Suomi ja CEE 33
Asuminen Venäjä 34
Toimitilat ja infra 35
Riskit ja riskienhallinta 36

"Laatu ja kestävyys ovat meille tärkeitä."

JANA JA PETER, YIT-KODIN OMISTAJIA VUODESTA 2015 LÄHTIEN, BRATISLAVA, SLOVAKIA

Strategia

KESÄLLÄ 2013 toteutetun osittaisjakautumisen yhteydessä loimme perustan uudelle YIT:lle määrittelemällä jakautumisessa syntyneen, fokusoituneemman rakennusyhtiön vision, mission ja arvot. Määrittelimme strategiaksemme hallitun ja kannattavan kasvun. Käynnistimme kolme konserninlaajuista kehitysohjelmaa; Asumisen kehittäminen, Laajempi taloudellinen liikkumavara sekä Erinomainen johtaminen ja tasapainotetut arvot, tukemaan strategiamme toteutusta.

Vuoden 2014 aikana täsmensimme strategiaamme vastaamaan Venäjän ja Suomen heikentyneitä makrotaloudellisia näkymiä. Totesimme, että haastavassa toimintaympäristössä taloudellinen liikkumavara korostuu ja hyväksyimme väliaikaisesti alhaisemman kasvun. Keskityimme kassavirtaan, kustannustehokkuuteen sekä pääomankäytön tehostamiseen. Määrittelimme tavoitteeksemme luoda vankan pohjan tulevaisuuden kasvulle.

Vuonna 2015 saavutimme hyviä tuloksia jakautumisen yhteydessä asetetuissa ja edelleen vuonna 2014 tarkennetuissa strategisissa fokusalueissa. Saavutimme nettovelkatavoitteemme etuajassa. Kilpailukykyämme paransimme uudelleenorganisoimalla toimintojamme ja panostamalla konseptikehitykseen sekä kohtuuhintaisiin tuotteisiin. Onnistuimme kasvattamaan CEE-maiden painoarvoa ja Toimitilat ja infra -toimialalla korkean lisäarvon hankkeiden osuutta.

Strategiset painopisteemme

SYKSYLLÄ 2015 YIT:n hallitus vahvisti yhtiön päivitetyt strategiset painopisteet. Menestys aiempina vuosina asettamissamme fokusalueissa ja nettovelkatavoitteen saavuttaminen etuajassa mahdollistavat painopisteen siirtämisen asteittain kannattavuuteen ja kasvuun panostamiseen. Yhtenä kasvuaihiona olemme perustaneet uuden yksikön Varsovaan hyödyntääksemme Puolan markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Työ pääomankäytön tehostamiseksi jatkuu ja tukee osaltaan kasvun rahoittamista.

Taloudelliset tavoitteet

Syksyn strategiapäivityksen yhteydessä pitkän aikavälin sijoitetun pääoman tuottotavoitetta laskettiin 15 prosenttiin aiemmasta 20 prosentista. Perusteena muutokselle on Venäjän painoarvon pienentyminen sijoitetussa pääomassa ja pääoman allokoinnissa. Muut pitkän aikavälin tavoitteet pidettiin muuttumattomina ja erillisistä lyhyen aikavälin tavoitteista luovuttiin nettovelkatavoitteen saavuttamisen myötä.

Pitkän aikavälin tavoitetasot	Tavoitetaso	Toteutuminen 2015
Liikevaihdon kasvu	Keskimäärin 5–10 % vuodessa	-8 % (-3 %1))
Sijoitetun pääoman tuotto	15 %	5,3 %
Operatiivinen kassavirta investointien jälkeen	Riittävä osingon maksuun ja velkojen vähentämiseen	183,7 milj. e
Omavaraisuusaste	40 %	35,5 %
Osingonjako	40–60 % tilikauden tuloksesta	137,8 %2)

Tavoitetasot perustuvat yhtiön toimialaraportoinnin (POC) mukaisesti raportoimiin lukuihin.

1) Vertailukelpoisin valuuttakurssein

2) Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

1. Kannattavuuden parantaminen

. Kuluttajamyyntiä pyritään kasvattamaan Suomessa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa lisäämällä
. Venäjällä kiinteiden kustannusten sopeuttamista jatketaan toimintaympäristöä vastaaviksi
. Toimitilat ja infra -toimialalla korkean lisäarvon hankkeiden osuutta kasvatetaan edelleen

2. Kasvuaihiot

. Kasvua pyritään vauhdittamaan CEE-maissa, laajentuminen Puolan markkinoille
. Suomen asumisessa kasvua haetaan pääkaupunkiseudulta
. Merkittävät varmistetut infra- ja toimitilahankkeet luovat vankan pohjan kasvulle
. Venäjällä pidetään alennettu riskitaso, samalla säilytetään valmius kasvattaa tuotantoa markkinan salliessa

3. Pääomankäytön tehostaminen

. Pääomanvapautusohjelma loppuunsaatetaan vuoden 2016 loppuun mennessä
. Investoinneissa lisätään kumppanuusmallien käyttöä entisestään
. Venäjän operatiivista sijoitettua pääomaa vähennetään

YIT esitteli päivitetyt strategiset painopistealueet tarkemmin syksyllä 2015 järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä.

LUE LISÄÄ >

Strategista ajatteluamme ohjaavat trendit ja ajurit

	Kasvava tarve uusille asunnoille, palveluille ja infrastruktuurille		Uudet liiketoimintamahdollisuudet		Eriytyvä talouskehitys toimintamaissamme
Kaupungistuminen	Demografiset muutokset	Digitalisaatio	Rakennusten ja infran ikääntyminen	Positiivinen talouskehitys CEE-maissa	Venäjän taantuma
Metropolit kasvavat ja tiivistyvät, muuttoliike kasvukeskuksiin Tiivistyvä kaupunkirakenne luo tarpeen infrastruktuurille ja mixed use -rakentamiselle	Ikääntyvä väestö Perhekoot pienenevät ja asuntokuntien määrä kasvaa	Kuluttajat vaativat palveluita 24/7 online Asumisen aikaiset uudet palvelut lisääntyvät Työelämä muuttuu ja etätyö lisääntyy – tarve entistä joustavammille työtiloille	Merkittävä tarve korjausrakentamiselle Toimistotilojen tyhjeneminen Suomessa luo mahdollisuuden käyttötarkoituksen muutok selle	Euroopan nopeimmin kasvavien talouksien asuntokysyntä kasvaa ja toimitilarakentaminen vilkastuu	Venäjän haastava taloustilanne aiheuttaa epävarmuutta asuntojen kysynnässä
			Meidän vastauksemme
Keskitymme kasvukeskuksiin kaikissa toimintamaissamme Panostamme hybridi hankkeisiin	Olemme aktiivisia hoivarakentamisessa Keskitymme pieniin ja kohtuuhintaisiin asuntoihin	Kehitämme digitaalista YIT Plus -palvelua Keskitymme muunto joustavien tilojen rakentami seen ja konseptointiin	Panostamme korjaus rakentamiseen Infrahankkeissa kehitämme allianssi- ja elinkaariosaa mistamme	Panostamme CEE-maiden kasvuun niin asunto- kuin toimitilarakentamisessa	Pienennämme myynti riskiämme Venäjällä ja keskitymme pienten, kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen

YIT:n liiketoimintamalli

Miten luomme arvoa asiakkaillemme ja omistajillemme?

OMAPERUSTEINEN LIIKETOIMINTA: KODIT JA TOIMITILAT

Hankekehitys

Tehokas pääomankäyttö ja joustavuus avainroolissa liiketoimintamallissa

OMAPERUSTEINEN liiketoiminta edellyttää merkittäviä pääomapanostuksia. Pääomaa sitoutuu muun muassa tonttivarantoon, tonttien kehittämiseen ja käynnissä olevaan tuotantoon. Pääoman tehokas käyttö ja erilaisten rahoitusratkaisuiden monipuolinen hyödyntäminen ovat keskeisessä roolissa omistaja-arvon luonnissa. Kehitämme pitkäjänteisesti liiketoimintamalliamme niiden osalta. Tehokkaan pääomankäytön lisäksi joustavuus on edellytys arvonluonnille syklisessä liiketoimintaympäristössä, ja liiketoimintamalliamme on kehitetty mukautumaan lyhyen aikavälin suhdannevaihteluihin.

Kohti tehokkaampaa pääomankäyttöä

. Teemme enemmän tonttiyhteistyötä, jossa kehitämme kohteitamme vuokratonteille
. Tonttikaupoissa maksamme aiempaa useammin erissä kaavoituksen ja projektin etenemisen mukaisesti
. Pyrimme jakamaan rahoitusvastuun yhteisyritysten ja projektirahoituksen kautta
. Panostamme myyntiriskin tehokkaaseen hallintaan
. Jatkamme pääomanvapautusohjelman aktiivista toteuttamista vuoden 2016 loppuun asti

Pääomanvapauttamisohjelma

Pääoman vapauttamisen tavoite	Kumulatiivinen edistyminen 9/2013 lähtien
Valmiiden myymättömien asuntojen varannon pienentäminen Suomessa > 50 milj. e	Noin 31 miljoonaa euroa
Rakenteilla olevien omaperusteisten toimitilahankkeiden myynti 80 milj. e	Noin 80 miljoonaa euroa	
Hitaasti kiertävät tase-erät* > 150 milj. e	Kauppoja tai sopimuksia noin 87* miljoonan euron edestä (ei vielä täysmääräisesti liikevaihdossa ja kassavirrassa)
Uusia taseen ulkopuolisia kumppanuusmalleja tonttihankinnassa > 100 milj. e	Ulkopuolisten kumppanien rahoittamien tonttien arvo noin 108 miljoonaa euroa	

* Tavoite asetettu tasekurssilla 9/2013: EUR/RUB 43,8240, kumulatiivinen edistyminen laskettu samalla ruplan kurssilla. Huomaa: Taulukossa yllä esitetyn lisäksi hitaasti kiertäviä tase-eriä on pienentänyt Q4/2014 tehty 9 miljoonan euron alaskirjaus.

* Sisältää Gorelovon teollisuuspuiston

Tavoitteena entistä joustavampi liiketoimintamalli

. Asunto-, toimitila- ja infrarakentaminen tasapainottavat toisiaan
. Maantieteellinen hajautus tuo vakautta; toimimme kahdeksassa maassa
. Luotettava alihankkijaverkosto ja vuokrakalusto tarjoavat joustoa oman kapasiteetin tueksi
. Vahva tonttivaranto mahdollistaa kassavirran hallinnan tontti-investointeja markkinanäkymiin sopeuttamalla, aloituksia mukautetaan kysyntänäkymää vastaavaksi

Kahden liiketoiminta-alueemme eroavaisuudet tukevat toisiaan mahdollistaen tasapainoisen, kannattavan kasvun

Asuntoaloitukset 2006–2015 (kpl)

Tontti-investointien kassavirta 2006–2015 (milj. e)

STRATEGINEN PANOS: RAHOITUSRATKAISUT

Monipuoliset rahoitusratkaisut tukevat liiketoimintaamme

RAHOITUSRAKENNETTAMME ohjaavat hallituksen asettamat taloudelliset tavoitteet. Omavaraisuuden osalta tavoitteena on 40 % omavaraisuusaste (toimialaraportointi, POC). Hallitus asetti vuonna 2014 yhtiön tavoitteeksi laskea nettovelan (IFRS) alle 600 miljoonaan euroon vuoden 2016 loppuun mennessä. Saavutimme asetetun tavoitteen selkeästi etuajassa vuoden 2015 puolessa välissä vahvan kassavirran seurauksena, ja tavoitteen saavuttamisen myötä lyhyen aikavälin taloudellisista tavoitteista luovuttiin. Nettovelan pienentyminen jatkui ja vuoden lopussa se oli 529 miljoonaa euroa.

Velkarahoituksella on keskeinen rooli oman pääoman tuoton tukena pääomia sitovassa liiketoiminnassa. YIT:n rahoitus hoidetaan keskitetysti konsernitasolla, ja rahoituksesta merkittävä osa tulee suomalaisilta markkinoilta. Lyhytaikainen rahoitus nostetaan 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmalla. Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen lisäksi YIT:llä on myös kahdenkeskisiä lainoja pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä, sekä rakennusaikaista rahoitusta, joka tarkoittaa pankeille myytyjä saamisia ja taloyhtiölainoja. Likviditeetin varmistamiseksi YIT:llä oli vuoden lopussa lisäksi käytössään 300 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto, 63 miljoonan euron nostamattomat tililimiitit ja 122 miljoonan euron kassavarat.

Rakentamisen rahoitus

. Suomessa kuluttaja-asuntokohteiden rakentaminen rahoitetaan asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla (noin 15 % asunnon arvosta) ja myymällä pankeille asuntoosakeyhtiöltä olevat urakkasaamiset. Kohteen valmistuttua asiakkaat maksavat lopun kauppahinnasta, ja asunto-osakeyhtiö nostaa taloyhtiölainan, joilla urakkavelka maksetaan takaisin.
. Venäjällä rakentaminen rahoitetaan pääosin asiakkaiden ennakkomaksuilla sekä emoyhtiön myöntävillä lainoilla. Asiakkaat maksavat tyypillisesti koko myyntihinnan kaupanteon yhteydessä.
. Sijoittajakohteissa käytetään erilaisia rahoitusratkaisuja, jotka eivät tyypillisesti rasita YIT:n tasetta.
. Urakoissa tilaaja rahoittaa rakentamisen osamaksuilla rakentamisen edetessä.
. Rahoituksesta ja suojauspolitiikasta on kerrottu enemmän hallituksen toimintakertomuksessa.

Velat yhteensä 12/2015, 651 milj. e, keskikorko 3,86 %

Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma 12/2015 (milj. e)

STRATEGINEN PANOS: HENKILÖSTÖ

Asiakaskokemuksen parantaminen kehittämisen keskiöön

YRITYKSEMME on juuri niin vahva kuin henkilöstömme ammattitaito. Tätä voimavaraa hyödynnämme vuonna 2014 käynnistetyssä WOW-kehitysohjelmassa, jossa asetumme asiakkaan näkökulmaan. Tavoitteemme on yllättää asiakas posiitiivisesti jokaisessa kohtaamisessa.

Vuoden 2015 aikana asiakaskokemuksen parantamista olivat mukana ideoimassa kaikki Asuntorakentamisen toimihenkilömme Suomessa ja kaksi yksikköämme Venäjällä. Innostus käytännön kehittämiseen vahvisti yhteistyötä ja avasi arvokkaita näkökulmia oman työn vaikuttavuuteen. Seuraavaksi otamme mukaan myös työntekijöitämme asuntotyömailla Suomessa ja laajennamme ohjelmaa Toimitilat ja infra -toimialalle sekä CEE-maihin ja muihin Venäjän yksiköihin.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö menestyksen tae

Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, ja koulutukset ja valmennukset ovat olennainen osa henkilöstömme kehittämistä. Osaamisemme on ratkaisevassa roolissa perinteisen rakentamisen lisäksi myös suurissa, eri rakentamisen lajien välistä yhteistyötä vaativissa ja työntekijöitä eri yrityksistä yhdistävissä hankkeissa kuten Pasilan Tripla, Hamina-Vaalimaa-moottoritieurakka tai allianssihankkeina toteutettavat Tampereen kevytraitiotie tai Naantalin CHP-voimalaitos.

Askeleen edellä projektinhallinnassa -valmennusohjelmalla parannamme henkilöstömme projektiosaamista sekä yhteistyötä eri yksiköiden ja tehtävien välillä. YIT Erikoisjoukot -koulutus kehittää vahvasti laatua ja tuottavuutta, missä yhteistyö, ennakkosuunnittelu ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ovat avainasemassa.

Esimiesvalmennuksia tarjoamme neljällä eri tasolla: Mentor, Challenger, Innovator ja Inspirator. Koulutukset antavat valmiuksia käytännön esimiestaidoista aina mentorointiin ja lisäarvoa tuottavan organisaation luontiin. Valmennuksia on tarjolla myös englanniksi ja venäjäksi konsernin toimintamaiden esimiehille.

Pitkäjänteistä työtä opiskelijoiden parissa

Rakennusalan ammattilaiseksi ei kasveta vain koulun penkillä. Siksi tarjoamme nuorille vuosittain noin 700 harjoittelu- ja kesätyöpaikkaa. YIT Polku -harjoitteluohjelmassa opiskelijat saavat arvokasta käytännön osaamista opintojen etenemisen tahtiin. Keskitymme perusteelliseen perehdytykseen, arvojemme, toimintatapojemme ja osaamisemme välittämiseen sekä turvalliseen harjoitteluun.

Aktiivisen oppilaitosyhteistyön lisäksi jaamme projektihenkilöstömme pitkäaikaista kokemusta opiskelijoille mm. opintopisteisiin oikeuttavan YIT Opinnot -ohjelman avulla ammattikorkeakouluissa. Haluamme tuoda rakennusalaa uravaihtoehtona esiin laajemminkin. Käynnistimme syksyllä YIT Junior -ohjelman pilotoinnin, jossa yläkoulun TET-harjoitteluun tulevat nuoret tutustuvat ammattilaisten matkassa koko rakentamisen prosessiin, suunnittelusta asunnon myyntiin.

Tyytyväisyys esimiestyöhön lisääntynyt

Haluamme säännöllisesti kuulla, miten henkilöstömme jaksaa, kuinka motivoituneita ja sitoutuneita he ovat työhönsä sekä miten kannustavaa esimiestoimintamme on. Vuosittain toteutettava henkilöstötutkimuksemme YIT Voice on yksi kehittämisen työkaluistamme. Tutkimuksen vastausaktiivisuus vuonna 2015 oli

Asiakkaille on tärkeää tietää rakentamisen etenemisestä. Kuvassa As Oy Tampereen Kristallin vastaava työnjohtaja Markku Lindholm esittelee työmaata.

CASE 1: WOW, TÄMÄ MENI HIENOSTI!

Miten voimme parantaa asiakkaidemme asiakaskokemusta? Miten onnistumme yllättämään asiakkaamme positiivisesti? Mikä on tärkeää asiakkaillemme? Näitä asioita mietimme WOW-asiakaskokemuksen kehittämisohjelmassa.

Mitä aikaisemmin tunnemme asiakkaan, sitä helpompaa on yhteydenpito. Se korreloi suoraan laadun ja tyytyväisyyden kanssa. Asiat pystytään ratkaisemaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja reklamaatiot vähenevät.

KATSO VIDEO ASIAKASKOHTAAMISISTA >

91 prosenttia. Erityisesti esimiestyössä on tapahtunut positiivista kehitystä sekä siinä, kuinka esimies pitää huolta alaistensa hyvinvoinnista. Tavoitteenamme on luoda YIT:stä entistä inspiroivampi työpaikka, jonne on kiva tulla aamulla töihin.

TOIMIVA YRITYSKULTTUURI TUO MUKANAAN TYYTYVÄISET TYÖNTEKIJÄT.

Toimiva yrityskulttuuri tuo mukanaan tyytyväiset työntekijät. Jotta työstään voi olla ylpeä, se täytyy voida tehdä laadukkaasti ja turvallisesti. Tekemisen meininki ja työyhteisön henki välittyvät myös yrityksemme ulkopuolelle. Meidät valittiin rakennusalan ihannetyönantajaksi sekä opiskelijoiden että korkeakoulutettujen ammattilaisten joukossa Universumin työantajakuvatutkimuksissa.

Tinkimätön asenne työturvallisuuteen ja vastuullisuuteen

Turvallisuus on läsnä rakentamisessa joka päivä, jokaisessa päätöksessämme. Tavoitteemme on tapaturmaton työyhteisö. Sen saavuttamiseksi olemme asettaneet tiukat tavoitteet tapaturmataajuutemme kehittymiselle. Kuluneen vuoden aikana olemme tehostaneet työturvallisuusosaamista mm. työmailla käytävien Shape up -keskustelujen muodossa.

Työmaallamme Torniossa tapahtui lokakuussa erittäin valitettava kuolemaan johtanut tapaturma. Tutkimme välittömästi tapaturman syyt ja ohjeistimme kaikki työmaamme turvallisempaan toimintatapaan vastaavissa rakennusvaiheissa. Lisäksi pysäytimme työt kaikilla työmaillamme yhtäaikaisesti tunnin ajaksi käydäksemme keskustelua työturvallisuuden merkityksestä ja työmaittain tärkeimmistä tavoista edelleen nostaa turvallisuustasoamme.

Turvallisuuden suunnittelu ennen työsuorituksia ja puuttuminen havaittuihin työturvallisuusriskeihin ovat konsernitasoisesti seurattavia toimintatapojamme. Turvallisuushavaintoja kasvattamalla ennaltaehkäisemme tehokkaasti tapaturmia. Esimerkiksi Jousenpuiston työmaallamme Espoossa on turvallisuuden edistämiseen valjastettu Yammer koko työmaahenkilöstön käyttöön. Turvallisuushavainnot tehdään kuvina, jaetaan Yammerissa, ja tieto on välittömästi koko työmaan henkilöstöllä tapaturmia ehkäisemässä.

Jokapäiväiset päätöksemme määrittävät YIT:läisen toimintakulttuurimme. Arvomme ja liiketoimintaperiaatteemme ohjaavat meitä vastuullisessa päätöksenteossa. Syksyllä 2015 käynnistimme koko konsernimme henkilöille vastuullista kulttuuria tukevan YIT Code -verkkokoulutuksen. Syksyn 2015 aikana jo lähes kaikki toimihenkilömme kaikissa toimintamaissamme suorittivat koulutuksen, ja tammi-helmikuussa 2016 on työntekijöidemme vuoro suorittaa se. Edellytämme, että jokainen YIT:läinen suorittaa YIT Coden.

Lahden matkakeskuksen työmaalla verryteltiin joka aamu paikat vetreiksi klo 7.00. Aamujumppaan osallistui koko henkilöstö.

CASE 2: KROPPA TYÖKUNTOON AAMUVERRYTTELYLLÄ!

Aamujumpat ovat vakiintuneet YIT:llä osaksi työmaan arkea ja tuloksiakin alkoi näkyä loppuvuodesta. Kun kroppa on lämmin, kehon venyvyys paranee ja tapaturma-alttius vähenee. Verryttelyssä opittuja liikkeitä voi hyödyntää myös parempia työasentoja hakiessa.

Toukokuussa työturvallisuusviikon aikana tempaistiin ja koko YIT:n johto jalkautui työmaille vetämään aamujumppia.

Asiakas on tärkein taho mittaamaan laatuamme

MEILLE laadukas rakentaminen on virheettömyyttä, hyvää asiakaskokemusta ja tuotteidemme sekä palveluidemme vastaavuutta asiakkaan odotuksiin. Olemme tinkimättömästi sitoutuneet laadun parantamiseen, raportointiin ja huomioimiseen kaikessa toiminnassamme.

Laatu on ilmaista, mutta laaduttomuus maksaa. Siksi lähtökohtanamme on, että jokainen YIT:läinen vastaa omalta osaltaan työnsä laadusta. Mitä pidemmälle rakentamisen prosessia etenemme, sen suurempi vaikutus asenteellamme ja laatukulttuurillamme on lopputulokseen. Yhden rakennusprojektin aikana eri tehtävissä toimivat henkilöt tekevät yli miljoona laatuun vaikuttavaa päätöstä. Vaikka yksittäinen päätös on pieni, sen kumulatiivinen vaikutus voi olla merkittävä, etenkin asiakkaan kokemaan ja näkemään loppulaatuun. Teemme siten työmme kerralla kuntoon turvallisuudesta tinkimättä.

Laatujohtaminen on erottamaton osa muuta johtamistamme

Johtomme on tinkimättömästi sitoutunut laadun parantamiseen, raportointiin ja huomioimiseen kaikessa toiminnassamme.

. Johdamme laadunkehitystä konsernitasoisesti
. Laatu on jatkuvasti johtoryhmiemme ja seurantakokoustemme asialistoilla, käymme laatukeskusteluja työmaakäynneillä
. Olemme luoneet laadun kehittämiseen konserninlaajuisen yhteisen viitekehyksen
. Olemme lisänneet laadun painoarvoa palkitsemisessa
. Sovellamme jatkuvaa suunnittele-toteuta-arvioi-paranna -menettelyä ja kehitämme arviointiin ennakoivia mittaustapoja

HYVÄ PROSESSI KERTOO POLUN MITEN EDETÄ, MUTTA YKSILÖT TEKEVÄT PÄÄTÖKSET

. Kustannuksiltaan ja laatuvaikutuksiltaan isot päätökset voidaan ohjeistaa prosessien avulla (1 %)

LAATUKULTTUURI

Jokaisella YIT:läisellä on oikeus ja velvollisuus nostaa laatu ja työturvallisuus esille oman esimiehensä kanssa, mikäli edellytykset eivät ole kunnossa tai syntyvä laatu ei vastaa vaatimuksia.

. Mittaamme laatuamme useilla eri mittareilla, mm. NPS:n ja Q-factorin kautta

. Kustannuksiltaan ja laatuvaikutuksiltaan pieniä päätöksiä voidaan

johtaa laatukulttuurin avulla (99 %).

. Toimintamme Suomessa ja CEE-maissa on sertifioitu ISO 9001 -kriteerin mukaisesti
. Toimintamme Suomessa ja CEE-maissa on sertifioitu OHSAS 18001 -kriteerin mukaisesti (työterveys- ja työturvallisuus johtaminen)
. Infrapalveluillamme sekä kaikilla toiminnoillamme CEE-maissa on ympäristösertifikaatti ISO 14001-kriteerin mukaisesti

. Tutkimme ja kehitämme laatukulttuuria

. Edistämme avointa yritysten ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä hyvien käytäntöjen jakamista koko rakennusalan laadun parantamiseksi

Vaikutamme Suomessa Rakennusteollisuus RT:n kautta koko alan laadun kehitykseen. YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi on toiminut Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2015 alusta alkaen. Hänen puheenjohtajuuskaudellaan laadun parantaminen on nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi koko rakennusalalla. Myös muissa toimintamaissamme meillä on erinäisiä luottamustehtäviä.

KATSO TERO KIVINIEMEN VIDEO >

LAATUA ASENTEELLA

Rakennusala on hyvin työvoimavaltainen ala. Meillä YIT:n työntekijöillä on suuri vaikutus toimintamme laatuun sekä tuottavuuteen. Tapaamme toimia ohjaa mitä suurimmassa määrin organisaatiokulttuurimme. Pyrkiessämme kohti parempaa laatua ja tuottavuutta meidän onkin prosessien ja teknisten ratkaisuiden lisäksi kehitettävä myös YIT:n organisaatiokulttuuria.

Aloitin keväällä 2015 linjatyöni ohella väitöskirjatutkimuksen organisaatiokulttuurin vaikutuksesta laatuun ja tuottavuuteen rakennusalalla. Väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista ensimmäinen valmistui syksyllä 2015. Rakennusteollisuus RT myönsi väitöstutkimukselle apurahan marraskuussa 2015.

Tähän asti saavutetut tulokset antavat olettaa, että työntekijöiden sitoutuminen ja inhimillisten arvojen korostaminen vaikuttavat positiivisesti yrityksen taloudellisiin tuloksiin. Korostamisen arvoista on huomio, että paremman laadun sekä tuottavuuden saavuttaminen vaatii yrityksen organisaatiokulttuurin syvimpien kerrosten ymmärtämistä. Väitöstutkimuksen myötä saavutettu tietotaito auttaa YIT:tä osaltaan tunnistamaan ja saavuttamaan nämä kerrokset.

Ville Teräväinen työmaainsinööri YIT & tohtoriopiskelija Tampereen Teknillinen Yliopisto

STRATEGINEN PANOS: REFERENSSIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Korkean lisäarvon hankkeet painopisteenä

TAVOITTEENAMME on kasvattaa sellaisten hankkeiden osuutta, joissa asiakkaalle tuottamamme lisäarvo on korkea. Keskeisessä roolissa ovat konseptit, yhteistyöhankkeet ja erikoisosaaminen.

Pari vuotta sitten Suomeen tullut allianssimalli on vakiinnuttanut asemansa isoissa ja vaativissa hankkeissa kuten sairaaloiden, voimalaitosten tai isojen infrastruktuurihankkeiden rakentamisessa. Allianssimalli mahdollistaa ja varmistaa hankkeelle parhaan lopputuloksen parhaassa kokonaisaikataulussa. Osapuolet vastaavat suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä ja jakavat myös projektin riskit ja hyödyt yhdessä.

Rakennusyhtiöiltä allianssi edellyttää uudenlaista paneutumista asiakkaan prosessiin sekä koko projektin kehittämiseen heti alkuvaiheessa. Me olemme valmentaneet omaa projektijohtoamme allianssityöskentelyyn ja kehittäneet omaa YIT Together allianssimallia vastaamaan markkinoiden tarpeeseen.

Elinkaarimallilla (PPP) tarkoitetaan yleisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä kiinteistö- ja väylähankkeissa. Se soveltuu erityisesti kuntien ja julkisyhteisöjen kiinteistöinvestointeihin, liikenneväylien toteuttamiseen ja energiansäästöihin kohdistuviin investointeihin.

Elinkaarimallissa vastaamme kohteesta perinteistä urakointimallia pidemmällä ja laajemmalla vastuulla. Kokonaisvastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta mahdollistaa elinkaarikustannusten ennustettavuuden ja hallinnan. Vastaamme myös kohteen käytettävyydestä ja ylläpidosta sekä sopimukseen mahdollisesti liitetyistä muista toimintaa tukevista palveluista. Elinkaarisopimuk-

Triplan ensimmäisen vaiheen eli pysäköintilaitoksen maanrakennustyöt olivat joulukuussa käynnissä Keski-Pasilassa.

seen kuuluu myös vastuu kohteen teknisestä kunnosta sopimuskauden päättyessä.

Tavoittelemme myös vaativia hybridihankkeita, joissa voimme hyödyntää monipuolisesti asumisen, toimitilojen ja infrarakentamisen osaamistamme. Meillä on vankka kokemus isoista kehityshankkeista ja kattava osaaminen monimuotoisista ja teknisesti vaativista kohteista, joissa olemme voineet hyödyntää monipuolista erikoisosaamistamme.

Referenssejä ja yhteistyökumppaneita

. YIT:n, VR Trackin ja Pöyryn muodostaman Trallityöyhteenliittymä valittiin Tampereen raitiotiehankkeen kehityshankkeen toteuttajaksi. Hanke toteutetaan allianssimallilla.
. Lahden kaupunki, YIT ja suunnittelutoimisto Sito Oy toteuttivat Lahden matkakeskuksen allianssimallilla. Matkakeskus valmistui vuoden 2016 alussa.
. Turun Seudun Energiatuotanto Oy (TSE) rakennuttaa Naantaliin uuden monipolttoainevoimalaitoksen allianssi mallilla. Uuden voimalaitoksen rakennustöistä vastaa allianssiryhmittymä POLTE, johon kuuluu TSE:n lisäksi A-Insinöörit, Insinööritoimisto AX-LVI ja YIT.
. Helsingin Pakilan alueen katujen ja viheralueiden palvelusopimus toteutetaan allianssimallilla kaudella 2014–2019.
. Hamina-Vaalimaa -moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla (PPP), jossa Liikennevirasto tilaa YIT:n ja Meridiamin omistamalta Tieyhtiö Vaalimaa Oy:ltä tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden.
. Helsingin Keski-Pasilan Triplan kauppakeskus toteutetaan yhteisyrityksenä. Mittava hybridihanke yhdistää YIT:n asumisen, toimitila- ja infrarakentamisen osaamisen.
. Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva hybridihanke Lauttis yhdistää asumisen ja kauppakeskuksen palvelut.

Toimialamme

	Asuminen Suomi ja CEE	Asuminen Venäjä	Toimitilat ja infra
LIIKETOIMINTA	Kehitämme ja rakennamme asuntoja sekä kokonaisia asuinalueita.	Kehitämme ja rakennamme asuntoja sekä kokonaisia asuinalueita, toimimme huolto- ja isännöintiliiketoiminnassa.	Rakennamme muun muassa toimistoja, liiketiloja, hoivatiloja, logistiikkakohteita, teitä, siltoja, juna- ja metroasemia sekä satamia. Lisäksi toimimme teiden ja katujen kunnossapidossa.
TOIMINTAMAAT	Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Tšekki, Slovakia, Puola	7 toiminta-aluetta Venäjällä: Donin Rostov, Jekaterinburg, Kazan, Moskova, Moskovan alue, Pietari, Tjumen	Toimitilat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Slovakia Infra: Suomi
MARKKINA-ASEMA	Markkinajohtaja Suomessa, yksi päätoimijoista CEE-maissa, pois lukien Puola, jossa toiminta vasta käynnistymässä	Suurin ulkomainen asuntorakentaja	Yksi päätoimijoista Suomessa
ASIAKKAAT	Kotitaloudet, yksityiset ja institutionaaliset sijoittajat	Pääosin kotitaloudet	Yritykset, julkinen sektori ja institutionaaliset sijoittajat
PÄÄKILPAILIJAT	Lemminkäinen, SRV, Skanska, NCC, Peab, Hartela, Päätoimija, Merko, Nordecon, Central Group, Finep, Dom Development, Robyg sekä pienemmät paikalliset toimijat eri kaupungeissa	PIK Group, LSR Group, Etalon Group, SU-155, Morton, NCC ja paikalliset toimijat eri kaupungeissa	Lemminkäinen, NCC, Skanska, Destia, VR Track, Peab, Graniittirakennus Kallio, Kreate, SRV, paikalliset toimijat eri maissa
MARKKINAKOOT 2015 ENNUSTE	Asuntoaloituksia Suomi 26 000 Tšekki 25 500 Slovakia 16 900 Puola 157 100 Valmistuneita asuntoja Viro 3 400 Latvia 2 200 Liettua 7 800	Valmistuneita asuntoja 1 100 000	Toimitilarakentaminen, milj. e Suomi 10 200 Baltia 3 800 Slovakia 2 000 Infrarakentaminen, milj. e Suomi 6 300

Asuminen Suomi ja CEE

Kohtuuhintaiset asuntokohteemme, Puuhakivi ja Peikonkivi, valmistuivat ensimmäisenä Kivistön uudelle asuinalueella Vantaalle. Kehäradan kupeessa sijaitsevaan Kivistöön valmistuu koteja kaikkiaan 30 000 asukkaalle. Rakentamisessa on erityisesti huomioitu ekologisuus ja ympäristöarvot sekä taide. Rakensimme alueelle myös pysäköintilaitoksen, Ruusuparkin.

Rakennamme Prahassa, Tšekissä Rokytka-aluehanketta yhdelle kaupungin nopeimmin kehittyvistä alueista. Noin 9 hehtaarin kokoiselle asuinalueelle valmistuu yhteensä lähes 900 asuntoa vuoteen 2025 mennessä. Seudun hyvät joukkoliikenneyhteydet, viheralueet ja palvelujen läheisyys tekevät siitä houkuttelevan asuinalueen.

Tampereen Niemenrannasta on tullut uusi suosittu kaupunginosa lähellä keskustaa. Vuodenvaihteessa rakenteilla oli 9 kohdetta ja vajaa 400 asuntoa. Kaikkiaan alueelle valmistuu koteja noin 4 000 tamperelaiselle.

Aloitimme Kaunasin vanhassa kaupungissa, Liettuassa Piliamiestisaluehankkeen. Noin 400 asuntoa rakennetaan Kaunasin linnaa vastapäätä joen kupeeseen. Lisäksi alueelle rakennetaan liiketiloja ja toimistoja.

TIESITKÖ, ETTÄ

. 41 %:lle suomalaisista ihanneasunto on kompakti: tilaa on vain sen verran, mitä välttämättä tarvitsee.
. 64 % virolaisista asuu kerrostalossa (EU:ssa keskimäärin 42 %).
. YIT toi lokakuussa markkinoille uuden, kompaktin ja kohtuuhintaisen pientalokonseptin. Lue lisää >
. YIT:n rakentama asuinkerrotalo Bikerziedi sijoittui toiseksi Latvian energiatehokkaimpien uusien asuinkerrostalojen sarjassa.
. Helpottaaksemme asunnon etsintää olemme jakaneet asuinalueet reviireihin.

Testaa mihin reviiriin kuulut>

Asuminen Venäjä

Pietarin historiallisessa keskustassa saimme valmiiksi Smolny prospektin kolmen rakennuksen peruskorjauksen, jossa rakennusten alkuperäiset kantavat rakenteet sekä 1800- ja 1900-luvun alun julkisivut säilytettiin ja tuettiin nykyaikaisin teknologioin. Kohteessa on menossa uudistalon sekä kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin rakentaminen.

Kaksi ensimmäistä Novomoskovski-kohteemme kerrostaloa valmistuivat yhden Pietarin valtakaduista, Moskovski prospektin, varrelle. Kohde sulautuu arkkitehtonisesti ympäröivään kaupunkikuvaan. Kohteeseen valmistuu 474 asuntoa, joissa suomalainen asuntosijoitusyhtiö SATO osti 80 asuntoa viimestellyin pinnoin ja kiintokalustein varusteltuina.

Ensimmäinen asuintalomme valmistui Tjumeniin Länsi-Siperiaan. Zhukov-kohteessamme on kolme 17–18-kerroksista taloa, joissa on noin 900 asuntoa. Asunnot ovat pääosin kysyttyjä yksiöitä ja kaksioita, ja ne myydään tasoitepintaisina, jolloin asiakkaamme voivat viimeistellä ne mieltymystensä mukaisesti.

Käynnistimme Baltym Park -aluekehityskohteessamme kolmannen talon rakentamisen Jekaterinburgissa. Yhteensä 76 hehtaarin suuruiselle tontille on suunniteltu yli 5 000 asuntoa. Lisäksi alueelle rakennetaan koulu, kolme päiväkotia, liiketiloja sekä alueita vapaa-ajanviettoon.

TIESITKÖ, ETTÄ

. Toukokuussa vietettiin YIT:n rakentamissa kohteissa eri puolilla Venäjää jo perinteeksi muodostunutta Ekolauantaita. Mm. Pietarissa piha-alueille istutettiin YIT:n ja asukkaiden yhteisin talkoovoimin yli 10 000 kukkaa.
. YIT palkittiin koko Venäjän laajuisilla DOM-EKSPO-kiinteistömessuilla Moskovassa Luotettava rakentaja Venäjällä 2015 -kultamitalilla.
. Yli 100 000 asukasta asuu YIT:n rakentamissa kodeissa.
. Apila-asuntokohteemme Moskovassa sai Ekologinen rakentaminen -tunnustuksen RREF AWARDS -asuntokiinteistötapahtuman Esikaupunkiasunnot-sarjassa.
. Suomi-asuintalot Vasilin saarella Pietarissa palkittiin kiinteistöalan kansainvälisessä FIABCI Prix d'Excellence 2015 -kilpailussa Korkeiden kerrostalojen sarjassa hopeamitalilla.

Toimitilat ja infra

Avasimme toimisto- ja liikekeskus Dixin kauppakeskuksen Tikkurilan aseman yhteydessä. Keskukselle myönnettiin LEED Platina-sertifikaatti ensimmäisenä kauppakeskuksena Suomessa. Dixissä on kaupallisten tilojen lisäksi matkakeskus ja paikallisliikenteen linja-autoterminaali sekä Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste ja pysäköintilaitos. Käynnistimme Dixin toisen vaiheen rakentamisen toukokuussa.

YIT:n ja Meridiam Infrastructuren muodostama konsortio valittiin E18 Hamina-Vaalimaa -moottoritien toteuttajaksi elinkaarimallilla, joka sisältää hankkeen suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja rahoituksen. Hanke käsittää noin 32 kilometrin pituisen uuden moottoritien rakentamisen ja siihen liittyviä muita tiejärjestelyjä. Turvallisuuden ja sujuvuuden lisäksi ympäristön huomioimisella on merkittävä rooli.

Kauppakeskus NØRDIKAn ensimmäinen vaihe valmistui Liettuassa. Keskus sijaitsee lähellä Vilnan lentokenttää, ja siellä toimii yli 30 paikallista ja kansainvälistä kauppaketjua ja ravintolaa. Kauppakeskuksen toinen vaihe on rakenteilla valmistuen keväällä 2016, jolloin kauppakeskuksessa on yhteensä 44 000 neliömetriä.

Helsingin poliisilaitos muuttui luksushotelli Hotel Lilla Robertsiksi. Mahdollisimman paljon vanhaa ja arvokasta säilytettiin ja kunnostettiin. Julkisivut, leikkaukset ja pohjapiirrokset piirrettiin digitaaliseen muotoon mittausten jälkeen. Helsingin keskustassa haasteena työmaalla on tilan puute, joten logistiikka suunniteltiin tarkasti ja varastointi minimoitiin.

TIESITKÖ, ETTÄ

. Suomen tieverkko käsittää 454 000 km, josta suurin osa on yksityisteitä. YIT:n kunnossapitämä osuus valtion teistä on 25,7 % eli 17 kunnossapidon urakka-aluetta. Lue lisää teiden kunnossapidosta ja Palvelukeskus PANUsta.
. Kehä III:n parannushankkeen toinen vaihe valmistui etuajassa ja alle tilaajan arvioitujen kustannusten. Hankkeessa purettiin useita ruuhkaa aiheuttaneita kohtia Lahdenväylä–Porvoonväylä välillä sekä Lentoasemantien alueella.
. Jousenpuiston pysäköintityömaa ylsi Rakennuslehden Vuoden työmaa -kilpailun finaaliin. Pysäköintilaitos valmistuu Tapiolan Urheilupuiston metron käyttöönottoon mennessä vuonna 2016.
. Betoniteollisuus valitsi vuoden 2015 paalutustyömaaksi Itä-Helsingin uuden keskuksen, Kauppakeskus i3:n.

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallintapolitiikan tavoitteena on merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan vastuullisesti. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta. Riskienhallinnan yhtenä keskeisenä näkökulmana on myös mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden aktiivinen hyödyntäminen.

Riskienhallintapolitiikka

YIT:n riskienhallintapolitiikka pyrkii tunnistamaan yhtiön toiminnan kannalta keskeiset riskitekijät ja hallitsemaan niitä optimaalisesti niin, että yhtiö saavuttaa sen strategiset ja taloudelliset tavoitteet ja sen toiminnan jatkuvuus varmistetaan. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta. Riskienhallinnan tulee olla ennakoivaa, koordinoitua ja systemaattista.

YIT:n hallitus hyväksyy yhtiön riskienhallintapolitiikan ja sen tavoitteet mukaan lukien riskinsietokyvyn (tolerance) sekä riskinottohalun (appetite)*. Yhtiön hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua sekä toteutusta. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien valvonnassa mukaan lukien sisäinen valvonta, riskienhallinta, sisäinen tarkastus sekä tilintarkastuksen valvonta ja ohjaus.

Konsernin toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa organisoinnista ja riskienhallintastrategian suunnittelusta, kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä jalkautuksesta ja viestinnästä koko organisaatiossa. Toimialajohtajat tunnistavat, arvioivat ja valvovat oman liiketoimintansa merkittävimmät riskit ja tekevät suunnitelmat niihin varautumiseksi sekä huolehtivat riskienhallinnan toteutuksesta ja valvonnasta. Toimialajohto raportoi toimitusjohtajalle.

Taloudellisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohto, joka raportoi konsernijohdolle. Konsernin sisäisen tarkastuksen organisaatio tukee YIT:n johtoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle.

Riskienhallinnalla on keskeinen rooli yhtiön liiketoiminnan johtamisessa, valvonnassa ja raportoinnissa.

Konsernin riskit

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja tapahtumariskeihin.

Strategiset riskit ovat riskejä, jotka toteutuessaan vaarantaisivat yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen. Strategisten riskien arviointi tehdään konserninlaajuisesti kerran vuodessa strategian käsittelyn yhteydessä. Arvioinnin tuloksena toimialojen, konsernipalvelujen ja konsernitason merkittävimmät riskit tunnistetaan ja luokitellaan riskimatriisiin niiden todennäköisyyden ja mahdollisen vaikutuksen mukaan. Strategisten riskien hallintaa ohjaavat vuosisuunnittelussa määritettävät riskinsietokyky ja riskinottohalu.

Operatiiviset ja tapahtumariskit liittyvät liiketoiminnan luonteeseen, ja niitä hallitaan muun muassa kehittämällä toimintatapoja ja päätöksentekoa. Operatiivisia ja tapahtumariskejä arvioidaan ja raportoidaan kuukausittain osana normaalia johtamista ja tulosseurantaa. Riskienhallinta on erottamaton osa projektien valmistelua ja toteutusta. Tapahtumariskien hallinnan ensisijainen tavoite on vahinkojen ennaltaehkäisy. Vastuullisessa toimintamallissa otetaan huomioon niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristöllisetkin näkökulmat.

Taloudellisia riskejä ovat rahoituksen riittävyyteen, valuuttakursseihin ja korkoihin liittyvät riskit, luotto- ja vastapuoliriskit sekä raportointiprosessiin liittyvät riskit. Taloudellisia riskejä seurataan kuukausittain osana normaalia tulosseurantaa. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain.

YIT:n merkittävimmät lähiajan riskit on kuvattu Hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 73.

^* Riskinsietokyky ja riskinottohalu (tolerance ja appetite) kuvaavat mm. pääomankäytölle ja myyntiriskille asetettuja tavoitteellisia raja-arvoja vallitsevassa talous- ja toimintaympäristötilanteessa. Ne määritetään vuosisuunnittelussa ja toimintaa ohjataan jatkuvasti niiden toteumia ja ennusteita hyödyntäen.

Konsernin riskit

Strategiset riskit	Hallintakeino
Toimintaympäristön muutokset	Maantieteellinen hajautus, liiketoiminta- ja projektiportfolion hajautus
	Ennakointi-, seuranta- ja analysointiprosessit sekä reagointiherkkyys
	Suuret aluehankkeet ja urakointi mahdollistavat joustavuuden eri markkinatilanteissa
Pääoman hallinta	Tehokas pääoma-allokaatio keskitetyllä investointien päätöksenteolla ja investointipolitiikalla
	Seurantaprosessit ja simulaatiomallit, joustava markkina-analyysi ja -seuranta
Tuote- ja palveluportfolio	Eri asiakassegmentit huomioivan, vetovoimaisen tuotetarjoaman varmistaminen, ketteryys eri toteutusmuotojen välillä
Yritysjärjestelyt	Valinta määriteltyjen kriteerien mukaisesti
	Tehokkaat integraatioprosessit
Operatiiviset riskit
Projektinhallinta	Organisoitumistapa, joka varmistaa projektihenkilöstön riittävän osaamisen ja tehokkaan ohjausryhmätyöskentelyn
	Yhtenäiset päätöksentekoprosessit ja toimintajärjestelmät, säännöllinen auditointi ja päätöksentekovaltuuksiin liittyvät menettelyt
	Omaperusteisissa projekteissa vaiheistettu porttimalli, jossa päätösvaiheisiin on luotu ohjaustyökalut sekä määritetty päätösvaltuudet ja -kriteerit
	Valmiusasteen ja kannattavuuden jatkuva valvonta ja ohjaus
	Yhteistyö ja viestintä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa rakennusoikeuden häiriöttömän jalostumisen ja rakennusprojektin etenemisen varmistamiseksi
	Kehittyneen ja yhdenmukaisen tuotannonohjauksen sekä läpinäkyvyyden mahdollistavat projektinhallintajärjestelmät
Tonttihankinnat	Tonttia koskevien ehtojen ja mahdollisuuksien analysointi
	Sopimusehdot
Myyntiriski	Aloitusten sopeuttaminen myyntivauhtiin, suunnittelunohjaus
	Sopimusjärjestelyt
	Ennakkomarkkinointi, hinnoittelu
Urakkatarjoukset	Tarjous- ja riskianalyysit
ja palvelusopimukset	Sopimusosaaminen
Henkilöstöön liittyvät riskit	Yrityskulttuuri, arvot ja johtamisen periaatteet, työilmapiiri, työtehtävät, yhdenmukaiset toimintatavat, koulutus- ja urasuunnittelu sekä seuraajasuunnittelu, eettiset ohjeet
Taloudelliset riskit
Maksuvalmiusriskit	Laskenta- ja rahoituspolitiikat, monipuoliset rahoituslähteet ja tasapainoinen maturiteettijakauma, jatkuva kassavirran suunnittelu ja ennustaminen, sisäinen ja ulkoinen
Valuuttakurssi- ja korkoriskit	tarkastus
Luotto- ja vastapuoliriskit	Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 30.
Raportointiprosessiin liittyvät riskit
Tapahtumariskit
Henkilökuntaan, omaisuuteen tai tietoturvaan	Konserninlaajuinen turvallisuuspolitiikka ja poikkeustilanteisiin tehdyt suunnitelmat ohjeineen
liittyvät vahingot ja onnettomuudet	Konserninlaajuiset vakuutuspolitiikat ja -ohjelmat
Projektikohteille, toimitiloille tai muulle	IT-politiikat, jotka kattavat mm. tietoverkkoja, virustorjuntaa ja lisenssejä koskevat ohjeet
omaisuudelle sattuvat äkilliset, ennalta arvaamattomat esine- ja omaisuusvahingot	Jatkuvat työturvallisuuskoulutukset ja seuranta

Riskienhallinnan kehittämisen painopisteet vuonna 2015

Vuonna 2015 yhtiössä määriteltiin kuusi riskienhallinnan kehittämisen painopistettä, joiden toteutusta johto ohjaa konsernitasolla. Jokaiselle osa-alueelle määriteltiin vastuuhenkilö ja keskeiset mittaristot. Riskienhallinnan kehitysohjelmien tavoitteena on systematisoida yhtiön riskienhallinnan prosesseja ja toimintatapoja entisestään ja sitä kautta tukea yhtiön strategian toteutusta.

1. STRATEGIAPROSESSIN UUDISTAMINEN

Strategiaprosessin uudistamisessa määritettiin periaatteet yhtiön liiketoimintaportfolion tasapainoiselle kehittämiselle ja pääoman allokoinnille sekä luotiin valmiudet vaihtoehtoisten kehityskulkujen simulointiin. Strategian toteutuksen jatkuvaan arviointiin ja ohjaamiseen luotiin menettely.

2. INVESTOINTIPROSESSIN UUDISTAMINEN

Investointiprosessin uudistuksessa täsmennettiin päätöksentekokriteerejä sekä edesautettiin investointien aiempaa ja laadukkaampaa valmistelua. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon tukea ja reagointia toimintaympäristömuutoksiin.

3. UUDELLEENRAHOITUS- JA MATURITEETTISTRATEGIA

Keväällä toteutetuilla rahoituksen uudelleenjärjestelyillä varmistettiin maaliskuussa erääntyneen joukkovelkakirjalainan takaisinmaksu ja vahvistettiin konsernin lainasalkun maturiteettirakennetta. Toteutetut pääoman vapauttamistoimet kasvattivat merkittävästi konsernin kassavirtaa, mikä mahdollisti myönteisen kehityksen rahoituksellisen liikkumavaran lisäämisessä ja taloudellisten tunnuslukujen parantamisessa.

4. VASTUULLISEN YRITYSKULTTUURIN VAHVISTAMINEN

Osana vastuullisen yrityskulttuurin vahvistamista kehitettiin arvoihin ja liiketoimintaperiaatteisiin perustuva verkkokoulutus tukemaan koko henkilöstön päätöksentekoa jokapäiväisessä työssä. Tehtävissä käydään läpi konkreettisia arvopohjaisen päätöksenteon tilanteita.

5. PROJEKTIRISKIENHALLINTA

Projektiriskien hallinnan parantamisessa keskityttiin arviointi- ja riskivarauskäytäntöjen kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Tässä kehityksessä avainasemassa ovat niin uuden tuotannonohjausjärjestelmän kuin analysointi- ja raportointijärjestelmän käyttöönotto.

6. YRITYSTURVALLISUUS

Yritysturvallisuuden parantamisessa keskityttiin muun muassa työmaiden tietoturvan parantamiseen ja työturvallisuuden terävöittämiseen erityisesti vaikuttamalla asenteisiin ja kehittämällä havainnointimenettelyjä. Lisäksi panostettiin yleiseen tietoturvaan ja siihen liittyvien kyvykkyyksien parantamiseen. Toimenpiteitä tehtiin myös hankintatoimen eettisyyden varmistamiseksi ja henkilöturvallisuuden parantamiseksi.

Liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvä riskienhallinta sekä tietoturvan parantaminen ovat esimerkkejä vuoden 2016 painopistealueista.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuudesta lisäarvoa 40

Case 1: Merrasjärvi 40

Case 2: 100 hyvää tekoa 41

Case 3: Sosiaalinen infrastruktuuri Venäjällä 42

GRI-taulukko 43

"Monimutkaiset ongelmat kuten ilmastonmuutos ratkaistaan kaupungeissa."

Vastuullisuudesta lisäarvoa

VASTUULLISUUSAJATTELUMME rakentuu kolmesta toisiaan täydentävästi tasosta. Perustan muodostavat yhtiön hallituksen hyväksymät liiketoimintaperiaatteet. Niitä täydentävät sisäiset periaatteet ja ohjeet liittyen oman toiminnan ympäristöystävällisyyteen ja johtamiseen. Ylimmän tason muodostaa liiketoiminnan lopputuloksena syntyvä lisäarvo, jota kuvaamme käsitteellä kestävät kaupunkiympäristöt.

SIDOSRYHMÄT PITIVÄT ERITYISEN TÄRKEÄNÄ KESTÄVÄN KEHITTÄMISEN KYTKEMISEN LAAJEMPAAN ALUEESEEN YKSITTÄISEN KIINTEISTÖN SIJAAN.

Liiketoimintaperiaatteemme heijastavat sidosryhmiemme minimiodotuksia YIT:n toimintaa kohtaan. Lakien ja säännösten noudattamisen ohella liiketoimintaperiaatteemme ottavat kantaa sidosryhmien kanssa harjoitettavan yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen hyväksyttäviin muotoihin. Sisäiset toimintaperiaatteemme kytkeytyvät osittain standardoituihin toimintatapoihin (esim. ISO 14001 ja OHSAS 18001), mutta myös johtamisperiaatteisiimme, arvoihimme ja henkilöstöpolitiikkaamme.

Kestävät kaupunkiympäristöt luovat lisäarvoa

Sidosryhmille tuotettavan arvon osalta oleellista on tunnistaa sellaisia asioita, jotka todella tuottavat lisäarvoa ja ovat heille merkityksellisiä. Tällaiseksi lisäarvoa luovaksi kokonaisuudeksi tunnistimme laajassa sidosryhmäkeskustelussa Kestävät kaupunkiympäristöt. Kestävät kaupunkiympäristöt ovat kaupunkimaisia ympäristöjä ja niitä kytkeviä yhteyksiä, jotka ovat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista edistää täysimääräisesti kaikkia osa-alueita, mutta vähitellen opimme ja kehitämme yhä parempia tapoja.

Edistämme ekologista kestävyyttä energiatehokkaalla rakentamiselle ja hankkimalla rakennettavat tontit hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheltä. Joukkoliikenteen käyttö vähentää liikenteen päästöjä, palveluiden läheisyys puolestaan liikkumistarvetta. Molemmat lisäävät arjen sujuvuutta.

Voimme tukea sosiaalista kestävyyttä esimerkiksi yhteiskäyttöisillä tiloilla. Venäjän aluehankkeissa rakennamme alueelle myös päiväkodit ja koulut. Voimme tuoda alueelle myös ympäristötaidetta. Ympäristötaide "kiinnittää" asukkaita ympäristöönsä ja saa heidät pitämään huolta siitä. Toki alueen taloudellinenkin arvo saattaa samalla kehittyä. Taloudellinen kestävyys puolestaan viittaa arvonsa säilyttäviin kiinteistöihin ja kustannustehokkaaseen huollettavuuteen.

CASE 1: ASUKKAAT IDEOIVAT MERRASJÄRVEN ALUETTA LAHDESSA

Kutsuimme Tähtikylän mahdolliset tulevat asukkaat ja naapurit ideoimaan, minkälainen paikka Merrasjärvestä voisi tulla. Mukana ideoimassa oli aktiivisia lahtelaisia koululaisista eläkeläisiin. Ideointityöpajassa pääpainopiste oli yhteisten tilojen ja piha-alueiden käyttötarkoitukset, kuten esimerkiksi alueelle tulevan keskusaukion ja kylätalon toiminta.

KATSO VIDEO >

Vastuullisuudesta lisäarvoa sidosryhmille: Kestävien kaupunkiympäristöjen ominaisuuksia

Kestävän kehityksen näkökulma	Tavoiteltavat ominaisuudet aluetasolla
Sosiaalinen	. Alueiden viihtyvyys . Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja kiinnittyminen . Turvallisuus
Ympäristöllinen	. Ekotehokkaat liikenne-, energia- ja jätehuoltoratkaisut . Paikallisten resurssien hyödyntäminen (uusiutuvat)
Taloudellinen	. Alueen houkuttelevuus pitkällä aikajänteellä . Pitkään taloudellisen arvonsa säilyttävät kiinteistöt

Kattavaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa

Olemme käsitelleet Kestävät kaupunkiympäristöt -teemaa sidosryhmiemme kanssa sekä erilaisten kyselyiden että ryhmäkeskustelujen avulla. Kyselyissä ja keskusteluissa sidosryhmillä oli mahdollisuus ottaa kantaa erilaisiin vaihtoehtoisiin sisältöihin. Kysyimme sijoittajien näkemyksiä pääomamarkkinapäivässä. Omaa henkilöstöä lähestyimme sekä koko henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä että noin 100 avainhenkilön kyselyllä sisäisessä strategiaseminaarissa. Suurten kaupunkien edustajien kanssa järjestimme työpajan, jonka lisäksi kävimme kahden välisiä keskusteluja. Helsinkiläisen kaupunkiaktivistiyhteisön kanssa järjestimme niin ikään oman keskustelutilaisuuden.

Yhteenvetona sidosryhmäkeskusteluista voimme todeta, että sidosryhmät arvioivat YIT:n liiketoimintaperiaatteisiin liittyvien asioiden olevan hyvin hoidettuja, eikä niitä koettu erityisen kiinnostaviksikaan. YIT:n oman toiminnan ympäristötehokkuudessa sidosryhmät arvioivat silti olevan edelleen parantamisen varaa, vaikkakin perustason todettiin olevan hyvä. Myös erityisesti sijoittajille nollatoleranssi harmaan talouden ja korruption osalta on tärkeää. Tähän haasteeseen olemme vastanneet muun muassa käynnistämällä vuoden 2015 aikana vastuullisen yrityskulttuurin ja liiketoimintaperiaatteita jalkauttavan YIT Code -verkkokoulutuksen koko henkilöstölle.

Kaikki sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että YIT:n osalta kaikkein kiinnostavin vastuullisuuden näkökulma on nimenomaan lisäarvoa tuottavien kestävien kaupunkiympäristöjen rakentaminen. Sidosryhmät pitivät erityisen tärkeänä kestävän kehittämisen kytkemisen yksittäisen kiinteistön sijaan laajempaan alueeseen.

Minkälaista lisäarvoa kestävät kaupunkiympäristöt tuottavat? Asukkaat saavat omaan elämäntyyliinsä sopivan asuinalueen, jossa arki on sujuvaa ja samalla asunto on turvallinen sijoitus. Kaupungit saavat kestäviä ja vetovoimaisia uusia alueita, jotka tukevat niiden kilpailukykyä ja kestävyyttä. Omistajamme hyötyvät kestävän liiketoiminnan tuloksista ja työntekijöillemme voimme tarjota haasteellisia tehtäviä ja oppimiskokemuksia. Ja lopulta ympäristö voi paremmin, kun kuormitus vähenee.

Vihdin seurankunta järjesti yhdessä Riuttarannan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden kanssa klapitalkoot. Talkooväki tarvitsi kipeästi työvaatteita, joten lahjoitimme talkoisiin työtakkeja, housuja, kenkiä ja rukkasia.

CASE 2: 100 HYVÄÄ TEKOA

Hyvien tekojemme tarkoituksena on auttaa ja helpottaa yhteisöjen arkielämää monella tavalla eri puolilla Suomea. Vastaanottajina ovat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset, järjestöt, koulut sekä päivä- tai vanhainkodit. Toteutuksissa käytämme omaa ammattitaitoamme sekä niitä välineitä ja materiaaleja, joita YIT:ltä löytyy. Olemme korjanneet turvakotien kylpyhuoneita, lahjoittaneet tuhansia käytöstä poistettuja työvaatteita avustustyöhön sekä tuunanneet työmaakontteja luistelukopeiksi ja kodittomien kissojen kodeiksi.

TUTUSTU 100 HYVÄÄN TEKOON >

CASE 3: HUOLEHDIMME SOSIAALISEN INFRASTRUKTUURIN RAKENTAMISESTA VENÄJÄLLE

Rakennamme hyvää elinympäristöä Venäjällä seitsemässä kaupungissa. Yhteistyössä paikallisen kaupunginhallinnon kanssa suunnittelemme kaupunkialueelle tai aluehankkeisiimme tarvittavan sosiaalisen infrastruktuurin.

Esimerkiksi Ordzhonikidzevskin kaupunginosassa Jekaterinburgissa rakensimme vuosina 2008–2015 kolme asuntokohdetta sekä maanalaisen pysäköintihallin. Zarja-nimisessä kohteessa, johon on rakennettu kaksi 18-kerroksista taloa, toimii lasten kuvataidekoulu, ja lisäksi pihapiirissä on jääkiekkokenttä, jota kaikki alueella asuvat lapset ja nuoret voivat käyttää. Kohteessa on myös käytetty energiaa säästävää teknologiaa.

Muita esimerkkejä rakentamastamme sosiaalisesta infrastruktuurista Venäjällä:

Pietarissa

. suunnittelemme ja rakennamme Novo Orlovski -aluekohteeseemme Pohjois-Pietariin 825 oppilaan koulun, joka luovutetaan valmistumisensa jälkeen piha-alueineen kaupungille
. luovutimme kaupungille Novo Orlovski -kohteestaan kaksi tonttia kahden 140-paikkaisen päiväkodin rakentamista varten
. rakennamme ja luovutamme kaupungille 66-paikkaisen päiväkodin piha-alueineen historiallisessa keskustassa sijaitsevasta Smolny-asuntokohteesta
. osallistuimme Petrogradin kaupunginosassa lukiorakennuksen saneeraukseen ja vastasimme piha-aluetta rajaavan aidan rakentamisesta
. saneerasimme paikallisen koulun urheilukentän Primorskin kaupunginosassa

Moskovan esikaupungeissa

. rakensimme ja vihimme käyttöön 140-paikkaisen päiväkodin Ramenskojeen rakentamamme asuntoalueen yhteyteen
. luovutimme Lytkarinon kaupungille maa-alueen urheilukeskuksen rakentamista varten
. rakensimme päiväkodin Shtsholkovoniin

Muissa kaupungeissa Venäjällä

. rakennamme päiväkotia Verhnaja Pyshman kaupungissa Rifei-aluehankkeeseen Jekaterinburgissa
. rakennamme päiväkodin Sovremennikiin, Kazanin aluekohteeseen

Ensimmäisestä YIT Uralstroi Cupin palkintopokaalista Jekaterinburgissa mittelivät jääkiekkojoukkueet Kometa ja Rovesnik.

GRI-taulukko

Yleiset raportoitavat asiat		Sivu
	STRATEGIA JA ANALYYSI
G4-1	Toimitusjohtajan katsaus	s. 8
	ORGANISAATION KUVAUS
G4-3	Organisaation nimi		YIT Oyj
G4-4	Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit	s. 32
G4-5	Organisaation pääkonttorin sijainti		YIT:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa.
G4-6	Toimintojen maantieteellinen sijainti	s. 32
G4-7	Organisaation omistus ja juridinen muoto	s. 53
G4-8	Markkinoiden kuvaus	s. 9–12
G4-9	Organisaation toiminnan laajuus	s. 5
G4-10	Perustietoa työntekijöistä	s. 6, 72		2015	2014	2013
			Henkilöstö keskimäärin	5 613	6 116	6 575
			Työntekijöitä/toimihenkilöitä (%)	46/54	47/53	53/47
			Naisia/miehiä (%)	26/74	26/74	24/76
G4-11	Työehtosopimusten kattavuus		YIT noudattaa voimassa olevia, yleisiä työehtosopimuksia kaikissa niissä maissa, joissa työehtosopimukset ovat yleisesti käytössä, mukaan lukien Suomi. Venäjällä noudatetaan yrityskohtaisia, paikallisen lainsäädännön mukaisia sopimuksia. Perinteisesti YIT:llä on ollut erittäin hyvät työnantajan ja työntekijöiden väliset neuvottelu- ja yhteistyösuhteet.
G4-12	Toimitusketjun kuvaus		Yhtiö käyttää toiminnassaan laajasti niin tavarantoimittajia kuin aliurakoitsijoita kaikissa toimintamaissaan. Rakentamisessa käytetty materiaali tulee laajalta tavarantoimittajaverkostolta pääasiassa Euroopasta yhtiön nykyisistä toimintamaista, mutta pieneltä osin myös Aasian maista. Aliurakoitsijoiden osalta toimintamallit vaihtelevat hiukan maittain ja liiketoimintayksiköittäin: osassa toimintamaita kaikki rakentamisen työvoima projektinjohtoa lukuun ottamatta tulee aliurakoitsijaverkostolta, kun taas esimerkiksi Suomessa aliurakoitsijoiden työvoima pääasiassa täydentää YIT:n omaa rakentamiseen keskittynyttä työvoimaa. Aliurakoitsijat ja niiden työvoima on pitkälti kotoisin yhtiön toimintamaista tai niiden lähiympäristössä olevista maista.
G4-13	Merkittävimmät muutokset raportointikaudella	s. 65–68
G4-14	Ympäristöasioiden varovaisuusperiaatteen soveltaminen
G4-15	Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin		Ei merkittäviä sitoumuksia ulkopuolisiin aloitteisiin.
G4-16	Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa		Muun muassa Green Building Council Finland, Green Building Council Russia, Rakennusteollisuus ry ja sen alajärjestöt, FIBS ry, Rakentamisen laatu ry.
	OLENNAISET NÄKÖKULMAT JA RAJAUKSET
G4-17	Raportin kattavuus		Raportti kattaa koko konsernin toiminnot, ellei muuta mainita.

Yleiset raportoitavat asiat		Sivu
G4-18	Raportoinnin sisällön määrittely	Raportin sisällön määrittely ja olennaisten näkökulmien tunnistaminen perustuvat YIT:n liiketoiminnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin vaikutuksiin perustuvalle pohdinnalle sekä sidosryhmäkeskusteluille. Yhtiö käy sidosryhmäkeskusteluja säännöllisesti. Vuonna 2014 käytiin tavallista laajemmat sidosryhmäkeskustelut, tarkoituksena kartoittaa sidosryhmille olennaisia vastuullisuusteemoja. Sidosryhmäkeskusteluihin osallistui niin sisäisiä kuin ulkoisia sidosryhmiä, mukaanlukien yhtiön henkilöstö, keskijohto, kansalaisyhteiskunnan edustajat, omistajat ja sijoittajat, kaupunkien edustajia ja muita vastaavia tahoja. Keskustelujen ja kyselyjen taustaksi oli tunnistettu mahdollisia olennaisia teemoja, joiden tärkeyttä tiedusteltiin sidosryhmiltä. Teemat priorisoitiin sidosryhmäkeskustelujen tulosten ja sisäisen pohdinnan tukemana. Tärkeimmiksi tunnistetut teemat käsitellään tässä raportissa. Olennaisten näkökulmien määrittäminen tapahtui GRI-G4 ohjeistuksen mukaisesti.
G4-19	Olennaiset näkökulmat	Olennaisiksi näkökulmiksi tunnistettiin taloudellisesta näkökulmasta taloudellinen suoriutuminen, läsnäolo markkinoilla sekä epäsuorat taloudelliset vaikutukset. Ympäristöllisestä näkökulmasta olennaisia ovat materiaalit, energia, jätteet ja sääntöjen noudattaminen. Sosiaalisesta näkökulmasta olennaisiksi tunnistettiin työterveys ja turvallisuus, koulutus ja valmennus, aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien työolosuhteet, korruption torjunta, poliittinen tuki sekä asiakastyytyväisyys.
G4-20	Olennaisten näkökulmien sisäinen kattavuus	Olennaisiksi tunnistetut näkökulmat ovat olennaisia kaikkien konsernin toimintojen kannalta, ellei kyseisessä kohdassa toisin mainita.
G4-21	Olennaisten näkökulmien ulkoinen kattavuus	Eri näkökulmien olennaisuutta on tarkennettu kunkin näkökulman kohdalla.
G4-22	Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa	Ei muutoksia verrattuna aiemmin raportoituihin tietoihin.
G4-23	Merkittävät muutokset verrattuna aiempiin raportointikausiin	Ei merkittäviä muutoksia verrattuna aiempiin raportointikausiin.
	SIDOSRYHMÄVUOROVAIKUTUS
G4-24	Organisaation sidosryhmät	Tärkeimmiksi sidosryhmiksi YIT on tunnistanut seuraavat sidosryhmät: asiakkaat, työntekijät, omistajat ja rahoittajat, kaupungit ja julkinen hallinto, yhteistyökumppanit sekä kansalaisyhteiskunta.
G4-25	Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta	Sidosryhmien tunnistaminen ja sidosryhmäyhteistyö perustuvat olennaisuusmäärittelyyn sekä YIT:n että sidosryhmien näkökulmasta. YIT:n liiketoiminnan luonteen vuoksi yhtiö on päivittäin vuorovaikutuksessa useiden eri sidosryhmien kanssa. Nämä sidosryhmät ovat näin ollen myös hyvin tärkeitä YIT:n liiketoiminnan kannalta. Lisäksi YIT käy keskusteluja kaikkien sellaisten sidosryhmien kanssa, joiden elämään ja arkeen yhtiön omalla toiminnalla on olennainen merkitys.

Yleiset raportoitavat asiat		Sivu
G4-26	Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot		Sidosryhmä	Vuorovaikutus- ja viestintäkanavat
			Asiakkaat	Asiakastapaamiset ja tilaisuudet, alan messut ja yleistapahtumat, asiakastyytyväisyyskyselyt, monenlainen palaute, internet-sivut.
			Työntekijät	Jokapäiväinen työskentely ja kommunikointi, tulos- ja kehityskeskustelut, vuosittainen henkilöstötutkimus, sisäiset koulutusohjelmat ja perehdytystilaisuudet, henkilöstöviestinnän materiaalit ja kanavat.
			Omistajat ja rahoittajat	Erilaiset sijoittajatapaamiset ja tilaisuudet, sijoittajaviestinnän materiaalit, tiedotteet ja virallinen talousviestintä, sijoittajasivut.
			Yhteistyökumppanit	Erilaiset auditointi- ja arviointiprosessit, jatkuva yhteistyö merkittävien toimittajien kanssa, erilaiset toimittaja tapaamiset ja tapahtumat, osallistuminen alan yhteistyöelimiin.
			Kaupungit ja julkinen hallinto	Henkilökohtaiset tapaamiset, julkinen viestintä, työpajat ja seminaarit.
			Kansalaisyhteiskunta	Erilaiset seminaarit ja tapahtumat, julkinen media, sosiaalinen media.
				Useimpien sidosryhmien kanssa vuorovaikutus rakentuu säännöllisesti toistuville vuorovaikutuksen muodoille, joiden lisäksi on muuta jatkuvaa kanssakäymistä. Vuonna 2014 YIT kävi laajoja sidosryhmäkeskusteluja vastuullisuuden kehittämiseen liittyen. Keskusteluihin osallistuivat erityisesti työntekijät, YIT:n keskijohto, omistajat ja rahoittajat, kaupungit ja kansalaisyhteiskunta. Näiden keskustelujen pohjalta on määritetty myös tässä raportissa esiin nostettavia teemoja. Vuonna 2015 sidosryhmävuorovaikutus on ollut tavanomaista.
G4-27	Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat			Vuonna 2014 käydyissä, vastuullisuuden aiheisiin keskittyneissä sidosryhmäkeskusteluissa kaikkien sidosryhmien keskuudessa kiinnostavimmaksi ja tärkeimmäksi aiheeksi nousi lisäarvoa tuottava ja edelläkävijyyttä osoittava vastuullisuus YIT:n tuotteissa ja palveluissa. Suurin osa sidosryhmistä luotti YIT:n huolehtivan omien toimintatapojensa vastuullisuudesta hyvin, eikä suurempia huolenaiheita ilmennyt. Useat sidosryhmät painottivat kuitenkin toimintatapojen vastuullisuuden olevan hyvin tärkeä asia, jonka on oltava kunnossa, vaikkei siihen kohdistukaan suurta huolta. Vuonna 2015 näihin painotuksiin ei ole tullut esiin muutoksia.
	RAPORTOINTIPERIAATTEET
G4-28	Raportointijakso		Raportointijakso on kalenterivuosi 1.1.2015–31.12.2015.
G4-29	Edellisen raportin julkaisemisajankohta		Edellinen vuosikertomus ilmestyi 24.2.2015.
G4-30	Raportointitiheys		Raportti julkaistaan kerran vuodessa.
G4-31	Yhteystiedot	Takakansi
G4-32	GRI-sisältövertailu	s. 43–51
G4-33	Ulkoinen varmennus		Raportti ei ole ulkoisesti varmennettu.
HALLINTOKÄYTÄNNÖT
G4-34	Hallintorakenne	s. 53
	ETIIKKA JA INTEGRITEETTI
G4-56	Organisaation arvot ja toimintaperiaatteet	s. 19		Yhtiön arvojen, mission ja vision lisäksi YIT:n toimintaa ohjaavat yhtiön johtamis- ja liiketoimintaperiaatteet. Kaikki edellä mainitut sisältyvät uusien työtenkijöiden perehdytykseen ja ovat säännöllisesti esillä erilaisissa henkilöstön tilaisuuksissa ja materiaaleissa. Erityistä huomiota on viime vuosina kiinnitetty arvojen mukaiseen johtamiseen ja arvojen sekä liiketoimintaperiaatteiden noudattamiseen yhtiön jokapäiväisessä toiminnassa. Kyseiset periaatteet on otettu käyttöön kaikissa YIT:n toimintamaissa.

Olennainen näkökulma		Sivu
	TALOUDELLINEN VASTUU
	Taloudellinen suoriutuminen
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		YIT:n toiminnalla on suuri taloudellinen vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan ja yhtiön tärkeimmille sidosryhmille. YIT työllistää esimerkiksi merkittävän määrän työntekijöitä sekä luo liiketoimintaa tavarantoimittajille ja alihankkijoille. YIT:n liiketoiminta on hyvin pitkäjänteistä, mikä heijastuu myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhön sidosryhmien kanssa, sekä näin ollen heidän taloudelliseen vakauteensa.
G4-EC1	Suoran taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmille	Suoran taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmille 2015 (2014)
		Asiakkaat	Toimittajat Aineet ja tarvikkeet 233,5 milj. e (318,4) Ulkopuoliset palvelut 774,9 milj. e (856,3)	Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin 5 613 hlö (6 116) Palkat ja palkkiot 197,8 milj. e (210,4) Eläkekulut 9,5 milj. e (10,6)
		Liikevaihto 1 732,2 milj. e (1 778,6)	Sijoittajat Osingonjako 27,6 milj. e* (22,6) Korot ja rahoituskulut 20,3 milj. e (20,5)	Julkinen sektori Tuloverot 14,0 milj. e (18,5)
	Vuonna 2015 maksetut yhteisöverot alueittain		* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
		YIT:n lähestymistapa veroasioihin

YIT:n lähestymistapa veroasioihin

YIT on sitoutunut olemaan vastuullinen veronmaksaja kaikissa toimintamaissaan. YIT noudattaa paikallisia ja kansainvälisiä verosäännöksiä, käytäntöjä ja niiden tulkintoja sekä veroilmoitus- ja muita dokumentointivaatimuksia. YIT soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden ja paikallisten siirtohinnoittelusäännösten mukaista markkinaehtoperiaatetta konsernin sisäisissä liiketoimissa.

YIT:n verostrategia tukee liiketoiminnan päätöksentekoa. YIT ei harjoita aggressiivista verosuunnittelua eikä käytä keinotekoisia veronvälttämisjärjestelyitä. Jokaisella liiketoimella tulee olla liiketoiminnallinen syy tai kaupallinen peruste, mutta ne eivät voi syrjäyttää verosäännösten noudattamista. YIT:n verojenhallinnan tärkein tavoite on hallinnoida YIT:n kokonaisveropositiota yllätysten ja tarpeettomien veroriitojen välttämiseksi.

YIT maksaa, kerää, tilittää ja raportoi verot ja veronluonteiset maksut paikallisen lainsäädännön mukaisesti suorittaakseen määräysten mukaisen panoksen niille yhteiskunnille, joissa YIT harjoittaa liiketoimintaa. Yhteisöverojen lisäksi YIT maksaa ja kerää muita veroja ja maksuja kuten varallisuusveroja, arvonlisäveroja ja palkkaveroja.

YIT kehittää ja ylläpitää avoimia ja rehellisiä suhteita sekä ajantasaista yhteydenpitoa veroviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa toimintamaissaan.

Olennainen näkökulma		Sivu
Läsnäolo markkinoilla
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		Joidenkin YIT:n sidosryhmien kannalta olisi tärkeää, että yhtiö käyttäisi mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa ja paikallisia alihankkijoita. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista yhtiön sidosryhmien toivomassa mittakaavassa. Joissain tilanteissa paikallisesti ei ole saatavilla esim. riittävää määrää tarvittavaa osaamista, jolloin YIT hyödyntää työmarkkinoilla olevaa, muualta tulevaa työvoimaa. EU-maiden sisällä, missä vallitsee työvoiman vapaa liikkuvuus, YIT ei voi syrjiä alihankkijoita tai työntekijöitä heidän kansalaisuutensa perusteella.Vastaavasti YIT ei hyväksy työntekijöiden syntyperän perusteella tapahtuvaa syrjintää muissakaan tapauksissa. YIT noudattaa aina toimintamaan paikallisia työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä riippumatta työvoiman syntyperästä.
	Epäsuorat taloudelliset vaikutukset
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		YIT:n liiketoiminta on hyvin vahvasti kytköksissä paikallisiin yhteiskuntiin, joissa yhtiö toimii. YIT vaikuttaa lukuisilla epäsuorilla tavoilla mm. kyseisten yhteiskuntien toimivuuteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Useassa toimintamaassa ja kaupungissa kaavoitus määrittelee tiukat raamit kohteiden suunnittelulle ja rakentamiselle, mutta mahdollisuuksien mukaan YIT tuo omaa osaamistaan kohteiden ja mm. asuinalueiden suunnitteluun. YIT ottaa tällöin yhä laajemmassa määrin huomioon kaupunkiympäristön sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, kuten alueiden pitkän aikajänteen houkuttelevuus, alueiden viihtyisyys, arjen sujuvuus, ympäristötehokkuus ja yhteisöllisyys. Näin YIT osallistuu yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin edistämiseen luomalla kaupunkiympäristöä, joka tukee yhteiskunnan muita tavoitteita.
G4-EC7	Infrastruktuuri-investoinnit ja palvelut	s. 31, 42	YIT osallistuu Venäjällä ns. sosiaalisen infrastruktuurin rakentamiseen. Sosiaalisen infrastruktuurin, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen on velvoitteena asuinalueiden rakennusoikeuksien saamiselle. Venäjällä YIT:n hankkeisiin liittyy usein myös mm. tieinfrastruktuurin rakentamista. Muissa toimintamaissa yhteiskunta huolehtii infrastruktuurin rakentamisesta ja kilpailuttaa toimijat. Esimerkiksi Suomessa YIT rakentaa julkisia tiloja, päiväkoteja, kouluja, hoivakiinteistöjä ja liikenne ja energiainfrastruktuuria osana yhtiön liiketoimintaa.
G4-EC8	Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset	s. 22–23	YIT:n liiketoimintoihin liittyvää arvonluontia on kuvattu vuosikertomuksen sivuilla 22–23.
YMPÄRISTÖVASTUU
Materiaalit
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		Rakennusliiketoiminnassa erilaisten rakennusmateriaalien käyttö on huomattavan suurta. Näin ollen rakennusmateriaalien käytön tehokkuus on myös merkittävä kustannuskysymys, johon kiinnitetään huomiota erityisesti tästä näkökulmasta. Jokainen rakennushanke on yksilöllinen, jolloin materiaalitehokkuudesta on haasteellista luoda yksiselitteistä mittaria, joka kuvaisi materiaalitehokkuuden todellista tasoa. Tämän vuoksi materiaalitehokkuutta seurataan ja johdetaan hankekohtaisesti. Hankekohtaisen tarkastelun lisäksi YIT kehittää yleisellä tasolla mm. suunnittelunohjausta ja teknisiä laskentakäytäntöjä materiaalitehokkuuden näkökulmasta, keskittyen esimerkiksi kiinteistöjen rakenteiden optimointiin ja kulloinkin olennaisen materiaalin valintaan.

Olennainen näkökulma
Energia
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	YIT:n toimiala ei ole erityisen energiaintensiivinen, mutta yhtiö käyttää kuitenkin merkittävän määrän energiaa, ja YIT:n omalle toiminnalle energiatehokkuus on myös kustannustehokkuuteen vaikuttava tekijä. YIT:n liiketoiminnan projektiluontoisuuden vuoksi energiankulutus voi vaihdella merkittävästikin ajanjaksojen välillä. Oman toiminnan energiatehokkuuteen keskitytään erityisesti projekti- ja yksikkötasolla kehittäen mm. erilaisia energiatehokkaita työmenetelmiä ja uudistaen kalustoa energiatehokkuuden kehittyessä.
G4-EN3	Energiankulutus organisaation sisällä	Suorien energianlähteiden kulutus, GWh	2015	2014	2013
		Bensiini	4,2	4,7	3,6
		Diesel	22,4	46,0	48,7
		Kevyt polttoöljy	14,3	16,9	20,5
		Maakaasu	1,5	3,5	1,9
		Yhteensä	42,4	71,0	74,7
		Epäsuorien energianlähteiden kulutus, GWh
		Sähkö	55,2	69,7	61,6
		Kaukolämpö	29,2	40,9	42,2
		Yhteensä	84,4	110,6	103,8
		Energiankulutus yhteensä, GWh	126,8	181,6	178,5
		Suhdeluku: energiankulutus (MWh) / liikevaihto (milj. e)	76,8	100,8	96,0
G4-EN5	Energiaintensiivisyys	Energiaintensiivisyyttä osoittava suhdeluku energiankulutus/liikevaihto on kuvattu kohdan G4-EN3 taulukossa.
Jätteet
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	Rakennusliiketoiminnassa jätettä syntyy merkittäviä määriä. Erityisen paljon jätettä syntyy silloin, kun rakennettavalla tontilla on jo olemassa olevaa rakennuskantaa, joka puretaan pois uuden rakentamisen tieltä. Materiaalien ja energian tavoin myös jätteiden uusiokäyttö, jätteiden määrän vähentäminen ja jätteiden kierrättäminen ovat YIT:lle kustannustehokkuuteen liittyviä kysymyksiä, joita hallitaan ja kehitetään projekti ja yksikkökohtaisesti. Pääsääntöisesti YIT:n työmailla lajitellaan syntyvä rakennusjäte ja jätteen määrän vähentämiseen kiinnitetään huomiota. Jäte, joka on hyödynnettävissä uudelleen materiaalina, viedään uusiokäyttöön paikallisista uusiokäytön mahdollisuuksista riippuen.
	Sääntöjen noudattaminen
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	YIT:n liiketoiminnassa riskit merkittäville ympäristövahingoille ovat melko pienet, vaikka paikallisesti vahingot voivat olla merkittäviä esim. polttoainevuodon sattuessa. YIT:n työmailla on olemassa käytännöt tällaisten riskien välttämiseen ja hallintaan. Varsinaisten ympäristövahinkojen lisäksi rakennushankkeiden yhteydessä tehdään tarvittaessa esim. uhanalaisten lajien erityissuojelua rakentamisen aikaisten negatiivisten vaikutusten välttämiseksi. Tällaisissa tilanteissa tarkastelu on hyvin hankekohtaista.
G4-EN29	Merkittävät ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkomukset	Ei merkittäviä ympäristölainsäädännön ja säännösten rikkomuksia raportointikaudella.

	Olennainen näkökulma
SOSIAALINEN VASTUU
TYÖOLOSUHTEET
Työterveys ja -turvallisuus
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		Työterveys ja -turvallisuus ovat YIT:n henkilöstöön liittyen yksi tärkeimmistä vastuullisuuden näkökulmista, joka luo pohjan myös muilta osin hyvälle työsuhteelle. Työtapaturmien riski on YIT:n liiketoiminnassa aina olemassa, joten työturvallisuuden kehittämiseen panostetaan huomattavasti. Yhtiö on useiden vuosien ajan luonut hyvin systemaattisen lähestymistavan erityisesti työturvallisuuden takaamiseksi, mukaanlukien henkilöstön kouluttaminen, toimintatapojen kehittäminen, johdon osallistaminen ja jatkuva raportointi ja seuranta. Esimerkiksi vuonna 2014 YIT:n kaikissa toimintamaissa otettiin käyttöön käytäntö, jonka mukaan aina työmaalla työskenneltäessä ja työmaa-alueella liikuttaessa käytetään silmiensuojausta työtehtävästä riippumatta sekä riippumatta toimintamaiden mahdollisesta kevyemmästä paikallisesta lainsäädännöstä. Vuonna 2015 johdon työturvallisuuskäyntejä työmailla kertyi 558 kappaletta, kun vuonna 2014 niitä oli 453 ja vuonna 2013 290 käyntiä. Työturvallisuuden tasossa on silti vielä selvästi parannettavaa, vuosien laajasta kehitystyöstä huolimatta.
G4-LA6	Tapaturmat ja sairauspoissaolot			2015	2014	2013
			Tapaturmataajuus (tapaturmia/milj. työtuntia)	10	12	11
			Kuolemaan johtaneet tapaturmat*	2	3	1
			* YIT:n ja aliurakoitsijoiden työntekijöiden kuolemat YIT:n työmailla
G4-CRE6	Kansainvälisen terveellisyys- ja turvallisuussertifikaatin kattavuus		Kansainvälinen terveellisyys- ja turvallisuussertifikaatti OHSAS 18001 oli vuonna 2015 voimassa YIT:n kaikissa toiminnoissa Suomessa, Baltiassa ja Keski-Euroopassa.
Koulutus ja valmennus
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 27–28	YIT:n liiketoiminnan arvonluonnissa yksi olennaisista tekijöistä on henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen. Säännölliset ja laadukkaat tulos- ja kehityskeskustelut muodostavat YIT:ssä osaamisen kehittämiselle vahvan perustan. Näiden avulla henkilöstön kehittymistä seurataan ja siihen kannustetaan henkilökohtaisella tasolla. Osaamisen kehittämistarpeisiin vastataan kaikille henkilöstöryhmille kohdennetuilla valmennusohjelmilla, koulutuksilla, seminaareilla ja muilla kehittämismenetelmillä.
G4-LA11	Kehityskeskustelujen piirissä oleva henkilöstö		Vuonna 2015 YIT:n henkilöstötutkimuksen mukaan kehityskeskusteluihin osallistui 74 % yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2014 vastaava luku oli 70 %.

Olennainen näkökulma	Sivu
Työolosuhteet: aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat
G4-DMA Yleiset toimintatavat		Toimittaja-arviointien ja -seurannan käytännöt vaihtelevat hieman eri toimintamaissa. Suomessa YIT hyödyntää koko maan laajuista tietojärjestelmää, jonka avulla varmistetaan ajantasaisesti suomalaisten sekä virolaisten aliurakoitsijoiden hoitavan kaikki työnantajavelvoitteensa Suomen lakien mukaisesti. Muista maista tulevilta aliurakoitsijoilta edellytetään vastaavien tietojen toimittamista manuaalisesti YIT:lle. Muiden kuin suomalaisten tai virolaisten aliurakoitsijayritysten osuus kaikista Suomen aliurakoitsijoista on kuitenkin hyvin pieni.
		Muissa toimintamaissa vastaavaa tietojärjestelmää ei toistaiseksi ole käytettävissä, mutta uusien tavarantoimittajien ja aliurakoitsijoiden taustat varmistetaan aina ennen yhteistyön aloittamista. Lisäksi YIT painottaa toimittajien valinnassa ja toiminnassa tiukkojen työturvallisuuskäytäntöjen tärkeyttä. Esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin ja työturvallisuuteen liittyvistä asioista tiedotetaan osana sopimuksen laatimista, sekä tarvittaessa erikseen, mikäli puutteita ja tietämättömyyttä havaitaan. Väärinkäytöstapauksissa tilanne harkitaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa yhteistyö päätetään välittömästi.
		Kaikki merkittävät tavarantoimittajat pyritään auditoimaan määrävälein, jonka lisäksi kaikki uudet, merkittäviksi todetut tavarantoimittajat pyritään auditoimaan jo ennen ensimmäistä sopimusta. Auditoinneissa käydään läpi mm. työoloihin, ympäristöasioihin ja toiminnan laatuun sekä luotettavuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tavarantoimittajavalintaan vaikuttaa jatkuva YIT:n sisäinen reklamaatioiden ja toimittajapalautteiden seuranta.
YHTEISKUNTA
Korruption torjunta
G4-DMA Yleiset toimintatavat		Sekä YIT:n toimialan että maantieteellisen toimialueen johdosta korruption torjunta on asia, johon on YIT:n liiketoiminnassa kiinnitettävä huomiota. Konserninlaajuisesti noudatetaan YIT:n liiketoimintaperiaatteita ja käytössä on yleinen ilmoituskanava, johon voi ilmoittaa anonyymisti epäilyksensä laittomasta toiminnasta YIT:n toimintamaiden eri kielillä. YIT:n strategiassa on vahvistettu nollatoleranssi harmaan talouden suhteen ja korkea etiikka kuuluu yhtiön arvoihin. YIT:n arvot julkaistiin vuonna 2013 ja niiden kehittämiseen osallistui satoja työntekijöitä.
		Venäjällä, jossa korruption riski on muita toimintamaita suurempi, kiinnitetään korruption torjuntaan erityistä huomiota kaikissa tarvittavissa toimintaprosesseissa. Myös sisäinen valvonta on erityisen korostunutta Venäjän toiminnoissa.
G4-SO4	Korruption torjuntaan liittyvä viestintä ja koulutus	YIT kouluttaa ja perehdyttää henkilökuntaansa jatkuvasti liittyen korruption ja muiden laittomien toimintatapojen torjuntaan. Koulutuksen sisältö ja laajuus riippuu osittain henkilöiden roolista; esimerkiksi hankinnassa toimintatapoja kehitetään jatkuvasti varmistamaan entisestäkin paremmin korruption torjunta hankintaketjussa. Yleisellä tasolla koko henkilöstöllä on vaatimus noudattaa YIT:n liiketoimintaperiaatteita, joissa yksiselitteisesti kielletään korruptio, lahjonta ja muu vastaava laiton toiminta. YIT:n arvojen läpikäynti kuuluu mm. uusien työntekijöiden perehdytyskoulutukseen ja arvojen jalkautumista arvioidaan vuosittaisen henkilöstötutkimuksen avulla.
		Vuonna 2015 yhtiö käynnisti YIT Code -nimisen verkkokoulutuksen, jossa case-harjoitusten avulla pohditaan arkisia tilanteita, toimintatapoja ja valintoja YIT:n arvojen ja liiketoimintaperiaatteiden valossa. Vuoden 2015 aikana koulutus otettiin käyttöön kaikissa YIT:n toimintamaissa toimihenkilöiden keskuudessa. Vuoden lopuksi toimihenkilöistä 88 % oli suorittanut koulutuksen. Vuonna 2016 koulutusta tullaan laajentamaan kattamaan myös työntekijät.

Olennainen näkökulma		Sivu
G4-SO5	Vahvistettujen korruptiotapausten määrä ja jatkotoimenpiteet		Vahvistettuja korruptiotapauksia ei tullut ilmi vuonna 2015. Korruption torjunnan lisäksi YIT:n periaatteena on tutkia kaikki ilmenevät väärinkäytösepäilyt ja päättää jatkotoimenpiteistä tutkinnan tulosten pohjalta. Vuonna 2015 tutkittiin 20 tällaista väärinkäytösepäilyä. Tutkinnan tuloksena, tapauksen niin vaatiessa, yhteistyö aliurakoitsijoiden tai tavarantoimittajien, sekä toimintaan osallistuneiden YIT:n työntekijöiden osalta päätettiin.
Poliittinen tuki
G4-DMA	Yleiset toimintatavat		YIT on vahvasti kytköksissä toimintamaidensa paikallishallintoihin, niin virkamiehiin kuin politiikkoihin, mm. maanhallinnan ja rakennuslupaprosessin kautta. Paikallishallinnot tekevät monia yhtiön liiketoimintaan vaikuttavia päätöksiä. Näin ollen on tärkeää, että suhde heidän kanssaan on täysin neutraali, eikä päätösten puolueettomuutta ole tarve kyseenalaistaa YIT:n omasta toiminnasta johtuen. YIT:n liiketoimintaperiaatteissa, joita noudatetaan konsernin laajuisesti, on linjattu, että YIT ei anna minkäänlaista taloudellista tukea poliittisille tahoille.
G4-SO6	Tuet poliittisille puolueille		YIT ei tue taloudellisesti poliitikkoja, puolueita tai muita poliittisia tahoja.
TUOTEVASTUU
Asiakastyytyväisyys
G4-DMA	Yleiset toimintatavat	s. 29–30	YIT pyrkii erinomaiseen asiakaspalveluun ja -kokemukseen kaikissa liiketoiminnoissa. Yhtiö on kehittänyt ja yhtenäistänyt viime vuosina toimintatapoja asiakastyytyväisyyden mittaamiseksi eri toiminnoissa, sekä ottanut strategisiksi tavoitteikseen virheettömät luovutukset ja asiakaskokemuksen parantamisen. Konsernilaajuisina mittareina käytetään asumisen liiketoiminnoissa moitteettomien luovutusten määrää, sekä koko konsernin toiminnoissa nettosuositteluindeksiä. Näiden lisäksi YIT hyödyntää kaikissa liiketoiminnoissa asiakaspalautekyselyjä. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen ja seuranta on säännöllistä ja tulosten kehittymistä seurataan johtoryhmissä. Asiakastyytyväisyys ja laatu on yksi työntekijöiden palkitsemiseen vaikuttavista tekijöistä, ja niihin liittyviä toimintatapoja ja mittareita kehitetään jatkuvasti eteenpäin.
G4-PR5	Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset	s. 6	Asumisen liiketoiminnoissa lähes 90 % kuluttaja-asiakkaille luovutetuista asunnoista luovutettiin täysin moitteettomina, luvun pysyessä käytännössä samana vuonna 2014 ja 2015. Pitkällä aikajänteellä tavoitteena on 100 % moitteettomuus. Koko konsernin toimintoja koskeva nettosuositteluindeksi oli puolestaan vuonna 2015 tasolla 59,3 % (2014: 69,8 %). Nettosuositteluindeksi kertoo asiakkaiden valmiudesta suositella tutkimuksen kohteena olevaa yritystä. Indeksin tulokseen vaikuttaa suosittelijoiden ja arvostelijoiden osuudet kaikista palautetta antaneista, skaalan ollessa -100 %–100 %. YIT:n pitkän aikajänteen tavoite indeksin tasolle on yli 60 %. Kummatkin mittarit otettiin käyttöön vuonna 2014 ja niiden hyödyntämistä kehitettiin ja laajennettiin edelleen vuonna 2015.

Lisätietoja integroidusta raportoinnista ja GRI 4:stä: www.theiirc.org www.globalreporting.org

HALLINNOINTI

Corporate Governance -hallinnointijärjestelmä 53 Toimintaperiaatteet ja valvontajärjestelmät 59 Hallitus 60 Johtoryhmä 61

"Työmaasta tulee aidosti turvallinen silloin, kun jokainen oma-aloitteisesti noudattaa työturvallisuusohjeita ja huolehtii myös työkavereistaan."

ANDREI KARAS, BETONIMIES, YIT ST. PETERSBURG

Corporate Governance -hallinnointijärjestelmä

YIT Oyj:n tavoitteena on avoin, läpinäkyvä ja vastuullinen hallinnointi ja johtaminen. Sitoudumme hyvään hallintotapaan noudattamalla voimassaolevaa lainsäädäntöä, listattuja yhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä toteuttamalla parhaita käytäntöjä. Noudatamme Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Toimielimet

YIT:n ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaa toimitusjohtaja hallituksen ohjaamana. Muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Hallitus päättää konsernin hallinnointijärjestelmistä ja varmistaa, että yhtiössä noudatetaan hyviä hallinnointiperiaatteita.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on YIT:n ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan sekä käyttävät puheja äänioikeuttaan. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain yhtiön hallituksen määräämänä ajankohtana maaliskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous voidaan pitää, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos se on lain mukaan pidettävä.

Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:

. tilinpäätöksen vahvistaminen
. voitonjako
. vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
. hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä heidän palkkionsa, tilintarkastajien valinta sekä heidän palkkionsa
. yhtiöjärjestyksen muutokset
. osakepääoman muutokseen johtavat päätökset
. omien osakkeiden hankinta ja luovutus
. optio-oikeuksista ja osakepohjaisesta palkitsemisesta päättäminen

Yhtiökokouksessa ovat lisäksi läsnä hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja. Hallituksen jäseneksi ehdolla oleva henkilö osallistuu aina valinnasta päättävään yhtiökokoukseen.

OSAKKAIDEN OIKEUDET YHTIÖKOKOUKSESSA

Jokaisella YIT:n osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta, ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä.

Yksi osake vastaa yhtä ääntä yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiö ilmoittaa hyvissä ajoin internet-sivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava vaatimuksensa.

Lisätietoa verkossa

. Osakeyhtiölaki: www.finlex.fi
. NASDAQ OMX Helsingin säännöt: www.nasdaqomx.com
. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi: www.cgfinland.fi

YIT:n verkkosivuilla www.yit.fi/corporategovernance

. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukainen sijoittajainformaatio sisältäen mm. selvityksen YIT:n hallintoja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen vuodelta 2015.
. Yhtiöjärjestys
. YIT:n liiketoimintaperiaatteet

Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan julkaisemalla se yhtiön internet-sivuilla vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta. Kutsussa ilmoitetaan kokouksen asialista, hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä hallituksen jäseniksi ja tilintarkastajaksi ehdotettavat henkilöt. Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineen on saatavilla viimeistään kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta internet-sivuillamme.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2015

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 18.3.2015 Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 606 (2014: 637) osakkeenomistajaa, jotka edustivat 47 273 156 (51 500 229) osaketta ja ääntä, mikä oli noin 37,15 prosenttia (40,48 %) yhtiön osakkeista ja äänistä. Kokouksessa olivat läsnä kaikki hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja.

Yhtiökokouksen päätökset on esitetty tiivistetysti hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 70 ja ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan internet-sivuiltamme.

Hallitus

Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön johtamista ja toimintaa. Sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3–5 varsinaista jäsentä, jotka yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Yhtiöjärjestyksessä ei ole hallituksen jäsenille erityistä asettamisjärjestystä. Jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia

yhtiöstä. Lisäksi edellytetään, että kahden näistä jäsenistä tulee olla riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksessa tulee olla molempia sukupuolia.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin asioiden esittelijänä ja talousjohtaja hallituksen sihteerinä. Muut johtoryhmän jäsenet ja yksiköiden sekä toimintojen vetäjät osallistuvat kokouksiin tarvittaessa. Toimitusjohtaja ja hallituksen sihteeri valmistelevat hallituksen puheenjohtajan kanssa kokoukset, laativat niiden esityslistat ja varmistavat, että hallitukselle toimite-

Hallituksen jäsenten osallistuminen kokouksiin 1.1.–31.12.2015

	Hallitus	Henkilöstö valiokunta	Tarkastus valiokunta
Kim Gran	10/10	5/5
Reino Hanhinen	10/10	5/5
Satu Huber	8/10		5/5
Erkki Järvinen	10/10	5/5
Juhani Pitkäkoski	10/10		5/5
Teuvo Salminen	10/10		5/5
Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti	97 %	100 %	100 %

taan heidän tehtävänsä hoitamista varten riittävät tiedot mm. yhtiön rakenteesta, liiketoiminnasta, markkinoista sekä kilpailutilanteesta. Kokousten esityslistat ja kokousmateriaalit toimitetaan hallituksen jäsenille hyvissä ajoin ennen kokousta.

Hallituksella ja sen valiokunnilla on vahvistetut työjärjestyksensä. Hallituksen jäsenet arvioivat hallituksen toimintaa vuosittain, ja tulokset otetaan huomioon hallitustyöskentelyssä ja sen kehittämisessä.

HALLITUKSEN KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT

Hallitus muun muassa:

. huolehtii siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
. käsittelee ja hyväksyy yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen sekä osavuosikatsaukset
. ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa
. nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen, päättää heidän palkastaan ja muista toimisuhteen ehdoista
. kutsuu koolle yhtiökokouksen ja tekee esitykset niissä käsiteltävistä asioista
. määrittää osinkopolitiikan ja tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle vuosittain maksettavasta osingon määrästä
. hyväksyy yhtiön strategian, strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet
. hyväksyy budjetit ja toimintasuunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista
. hyväksyy merkittävät yrityskaupat ja muut investoinnit
. vahvistaa konsernin toiminnallisen rakenteen
. varmistaa johtamisjärjestelmien toiminnan
. vahvistaa konsernin arvot ja johtamisen periaatteet

HALLITUS 2015

YIT Oyj:n hallitukseen kuului vuonna 2015 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä (4) varsinaista jäsentä. Puheenjohtajana toimi Reino Hanhinen, s.1943, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori h.c.; varapuheenjohtajana Kim Gran, s. 1954, diplomiekonomi ja jäseninä Satu Huber, s.1958, kauppatieteiden maisteri, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja; Erkki Järvinen, s. 1960, kauppatieteiden maisteri, Tikkurila Oyj:n toimitusjohtaja; Juhani Pitkäkoski, s.1958, oikeustieteen kandidaatti, Caverion Oyj:n Teollisuuden ratkaisut -divisioonan johtaja ja Teuvo Salminen, s.1954, kauppatieteiden maisteri.

Vuonna 2015 hallituksessa toimineet olivat riippumattomia YIT:stä ja sen merkittävimmistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Juhani Pitkäkoskea, joka on riippuvainen yhtiöstä, koska hän on toiminut YIT Oyj:n toimitusjohtajana viimeisen kolmen vuoden aikana ennen hallitusjäsenyyden alkamista. Hallitus kokoontui vuoden 2015 aikana 10 kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 97 %. Hallitus teki kauden aikana työskentelystään itsearvioinnin, jossa punnittiin mm. työskentelyn tehokkuutta, hallitukselle toimitetun tiedon ja materiaalien laatua, toiminnan

painopisteitä ja johdolle asetettuja tavoitteita. Arvioinnin tuloksia käytetään hallituksen työskentelyn kehittämiseen.

Hallituksen työskentely painottui strategisten painopisteiden valintaan sekä toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointiin ja toimenpiteiden toteutuksen valvontaan. Työskentelyn muita painopistealueita vuonna 2015 olivat muun muassa pääoman vapautusohjelman seuranta, kassavirran varmistaminen sekä rahoitusasiat. Hallituksen sihteerinä on toiminut konsernin talousjohtaja Timo Lehtinen.

Hallituksen jäsenten esittely sivulla 60 sekä internet-sivuillamme.

EHDOTUS HALLITUKSEN KOKOONPANOSTA VUONNA 2016

Hallitus ehdottaa henkilöstövaliokunnan suosituksesta, että yhtiön hallitukseen valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä (4) jäsentä. Hallitus ehdottaa henkilöstövaliokunnan suosituksesta, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Kim Gran, varapuheenjohtajaksi Matti Vuoria (uusi) ja hallituksen jäseniksi Satu Huber, Erkki Järvinen, Inka Mero (uusi) ja Juhani Pitkäkoski. Kaikki ehdotetut ovat antaneet suostumuksensa valintaan. Kaikki ehdotetut henkilöt on esitelty internet-sivuillamme.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: henkilöstövaliokunta ja tarkastusvaliokunta.

Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat keskuudestaan vuosittaisessa järjestäytymiskokouksessaan. Valiokunnilla on kirjalliset työjärjestyksensä, jotka hallitus vahvistaa. Valiokunnat raportoivat hallitukselle käsittelemistään asioista ja niiden vaatimista toimenpiteistä säännöllisesti aina valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä, sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi

YIT Oyj:n hallitus 31.12.2015

Reino Hanhinen (puheenjohtaja) Kim Gran (varapuheenjohtaja) Satu Huber Erkki Järvinen Juhani Pitkäkoski Teuvo Salminen

TARKASTUSVALIOKUNTA

Teuvo Salminen (pj.) Satu Huber Juhani Pitkäkoski

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA Reino Hanhinen (pj.) Kim Gran Erkki Järvinen

kuuluvat kykyjen tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu.

Valiokunta kokoontuu tarvittaessa ja puheenjohtajan kutsusta. Siihen kuuluu 3–5 jäsentä, jotka tuntevat konsernin liiketoiminnan ja toimialojen lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisasioita. Henkilöstövaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä siten kuin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa edellytetään. Valiokunnan sihteerinä toimii konsernin henkilöstöjohtaja.

HENKILÖSTÖVALIOKUNTA VUONNA 2015

YIT Oyj:n hallituksen henkilöstövaliokuntaan kuuluivat vuonna 2015 puheenjohtajana Reino Hanhinen, jäseninä Kim Gran ja Erkki Järvinen.

Valiokunta kokoontui vuoden 2015 aikana yhteensä viisi kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 100. Valiokunnan sihteerinä toimi konsernin henkilöstöjohtaja Pii Raulo.

Henkilöstövaliokunnan vuoden 2015 päätehtävinä oli valmistella tulospalkkiosäännöt ja pitkän aikajänteen kannustinjärjestelmän vuositavoitteet, avainhenkilökategoriat ja -allokaatio. Lisäksi henkilöstövaliokunta seurasi henkilöstösuunnitelman toteutumista strategian mukaisesti, ylimmän johdon palkitsemistasoja ja esitti organisaatiomuutosten yhteydessä avainhenkilönimitykset hallitukselle vahvistettavaksi.

TARKASTUSVALIOKUNTA

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on mm. valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä

arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä rahoitusjärjestelyt. Valiokunta mm. käsittelee tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset ja seuraa tilintarkastusta. Se arvioi lakien ja määräysten noudattamista ja seuraa konsernin taloudellista tilannetta.

Valiokunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Siihen kuuluu kolme jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi vähintään yhden jäsenistä tulee olla riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on konsernin liiketoiminnan ja toimialojen hyvä tuntemus sekä riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön tuntemus. Tarkastusvaliokunnan sihteerinä toimii konsernin talousjohtaja.

TARKASTUSVALIOKUNTA VUONNA 2015

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat 1.1.–18.3.2015 puheenjohtajana Satu Huber ja jäseninä Juhani Pitkäkoski ja Teuvo Salminen. Järjestäytymiskokouksessaan 18.3.2015 hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Teuvo Salmisen ja jäseniksi Satu Huberin ja Juhani Pitkäkosken.

Vuonna 2015 yhtiön tarkastusvaliokunnan jäsenten valinnassa poikettiin Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus), kun tarkastusvaliokunnan jäseneksi valittiin Juhani Pitkäkoski, joka ei ole riippumaton yhtiöstä. Pitkäkoski valittiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi, koska hänellä on yhtiön entisenä toimitusjohtajana hyvä tuntemus yhtiön liiketoiminnasta, taloudesta sekä johtamis-, seuranta- ja valvontajärjestelmistä.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aikana viisi kertaa. Jäsenten yhteenlaskettu osallistumisprosentti oli 100. Valiokunnan sihteerinä toimi konsernin talousjohtaja Timo Lehtinen. Valiokunnan kokouksiin osallistui myös yhtiön toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Lisäksi kokouksiin osallistui sisäisen tarkastuksen johtaja Ari Ladvelin. 1.1.–18.3.2015 kokouksiin osallistui yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana Heikki Lassila (PricewaterhouseCoopers Oy) ja 18.3.2015 alkaen yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana aloittanut Juha Wahlroos (PricewaterhouseCoopers Oy), sekä kokouksissa kulloinkin käsiteltyjen asioiden perusteella yhtiön johtoa ja asiantuntijoita.

Tarkastusvaliokunta keskittyi tilikauden aikana muun muassa pääoman vapautusohjelman ja pääoman käytön seurantaan, rahoitusjärjestelyiden valmisteluun, riskienhallintaan sekä tietojärjestelmä- ja IT asioihin. Osavuosikatsausten käsittelyn yhteydessä tarkastusvaliokunta otti osaltaan kantaa ns. johdon arvioihin, seurasi riita-asioiden ja oikeudenkäyntien etenemistä. Tarkastusvaliokunta käsitteli lisäksi konsernin päätöksentekovaltuudet.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Se myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Hän toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana.

Johtoryhmä ja investointien ohjausryhmä

Toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat konsernin johtoryhmän. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän sihteerin. Säännöllisesti, noin kerran viikossa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallituksessa käsiteltäviä asioita. Se valmistelee mm. konsernin strategian ja vuosisuunnitelman, valvoo suunnitelmien toteuttamista ja taloudellista raportointia. Johtoryhmä seuraa aktiivisesti toimintaympäristön ja markkinoiden muutoksia sekä kilpailijakenttää. Lisäksi johtoryhmä edistää konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittämistä ja yhteisiä kehityshankkeita. Johtoryhmän lisäksi erillinen investointien ohjausryhmä avustaa toimitusjohtajaa pääoman käytön suunnittelussa ja investoinneissa sekä yrityskauppojen valmistelussa.

Johtoryhmän ja investointien ohjausryhmän tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän ja investointien ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on toteuttaa päätökset omalla vastuualueellaan. Johtoryhmällä ja investointien ohjausryhmällä on hallituksen vahvistama työjärjestys.

JOHTORYHMÄ VUONNA 2015

YIT Oyj:n toimitusjohtajana toimi Kari Kauniskangas.

Konsernin johtoryhmä 1.1.2015 alkaen:

. Kari Kauniskangas, puheenjohtaja, toimitusjohtaja
. Tero Kiviniemi, varapuheenjohtaja, varatoimitusjohtaja, Toimitilat ja infra -toimialan johtaja
. Teemu Helppolainen, Asuminen Venäjä -toimialan johtaja
. Antti Inkilä, Asuminen Suomi ja CEE -toimialan johtaja
. Timo Lehtinen, talousjohtaja
. Juhani Nummi, johtoryhmän sihteeri, liiketoiminnan kehitysjohtaja
. Pii Raulo, henkilöstöjohtaja

Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat johtoryhmän jäsenten lisäksi liiketoimintaryhmien johtajat Kari Alavillamo, Jouni Forsman, Harri Isoviita, Pavel Kocherezhkin (13.10.2015 saakka), Matti Koskela, Timo Lehmus, Tom Sandvik ja Mikhail Voziyanov.

Johtoryhmän jäsenten esittely sivulla 61 sekä internet-sivuillamme.

Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana varsinaisiin johtoryhmän kokouksiin yhteensä kaksitoista (12) kertaa. Johtamista terävöitettiin viikoittaisissa toimintaympäristökatsauksiin perustuvissa kokoontumisissa. Johtoryhmän työskentelyn painopisteitä vuonna 2015 olivat strategian suunnittelu ja edistäminen, riskien hallinta, investointien ohjaus, pääoman vapautusohjelman ja kilpailukykyohjelman ohjaus sekä kehittämisen suuntaaminen strategisesti tärkeille osa-alueille. Keskeisiä sisältöteemoja olivat henkilöstön kehittäminen, tuotetarjonta, asiakaslähtöisyys ja -kokemus sekä brändi, kannattavuuden ohjaus, kassavirta ja pääoman käytön tehokkuus. Yhteisten kehitysohjelmien ohjauksen ohella johdettiin laadun ja työturvallisuuden kehitystä sekä henkilöstön kehittämisessä korostettiin arvojen ja johtamisen periaatteiden mukaista toimintaa.

Sisäinen tarkastus

YIT-konsernin sisäisen tarkastuksen toiminto tukee johtoa riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittämisessä ja valvonnassa. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti YIT:n toimitusjohtajalle.

Sisäinen tarkastus painottuu operatiiviseen tarkastukseen erityisinä painopistealueina projektien riskienhallinta ja kansainväliset toiminnot. Työ koordinoidaan tilintarkastuksen ja muiden konsernifunktioiden kanssa. Sisäinen tarkastus tekee läheistä yhteistyötä konsernin yritysturvallisuusorganisaation kanssa.

SISÄINEN TARKASTUS VUONNA 2015

Sisäisen tarkastuksen painopistealueita olivat projektien hallinta, riskienhallinta, tietohallinto, raportointi ulkomaisissa tytäryhtiöissä sekä väärinkäytösriskien hallinta. Sisäinen tarkastus osallistui säännöllisesti konsernin Eettisen toimikunnan työskentelyyn ja osallistui yritysturvallisuuden ja vakuutusprosessien kehitystyöhön.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan YIT:llä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan hallituksen tarkastusvaliokunnan ehdotuksen pohjalta. Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Emoyhtiön tilintarkastajan on myös tarkastettava konsernitilinpäätös ja muut konserniyritysten keskinäiset suhteet. Tilintarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle ja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastajalle maksetaan palkkiota laskun mukaan.

TILINTARKASTUS VUONNA 2015

Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n. Päävastuullisena tilintarkastajana oli KHT Juha Wahlroos. Tilintarkastuskertomus tilikaudelta 2015 on esitetty vuosikertomuksen tilinpäätösosiossa.

Sisäpiirihallinto

YIT-konsernissa on käytössä sisäpiiriohje, joka perustuu Helsingin pörssin hyväksymään listayhtiön sisäpiiriohjeeseen. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa YIT:n liikkeeseen laskemilla arvopapereilla katsauskausien päättymisen ja tilinpäätöksen tai osavuosikatsausten julkistamisen välisinä aikoina (suljettu ikkuna). Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden arvopaperien omistus on julkista. Ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat hallituksen jäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, jolla on päävastuu yhtiön tilintarkastuksesta sekä konsernin johtoryhmän jäsenet ja sihteeri. Lisäksi YIT:llä on pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä sekä erityisissä hankkeissa erikseen nimettyjä hankekohtaisia sisäpiiriläisiä, joiden omistustiedot eivät ole julkisia. YIT:n yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat sellaiset henkilöt, jotka asemansa tai tehtävänsä puolesta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoa tai jotka yhtiö on määritellyt yrityskohtaisesti sisäpiiriläisiksi. Heitä ovat erikseen nimetyt konsernin johto- ja avainhenkilöt, YIT Oyj:n toimitusjohtajan sihteeri, varatoimitusjohtajan ja talousjohtajan sihteeri sekä muut nimetyt henkilöt. Konserni ylläpitää rekisteriä ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä Euroclear Finland Oy:n järjestelmässä. Ajantasaiset sisäpiiriläisten omistus- ja kaupankäyntitiedot internet-sivuillamme.

Tilintarkastajien palkkiot

Milj. e	2015	2014
Tilintarkastus	0,8	0,8
Todistukset ja lausunnot	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,1
Muut palkkiot	0,1	0,1
Yhteensä	0,9	1,0

Toimintaperiaatteet ja valvontajärjestelmät

YIT noudattaa toiminnassaan Suomen ja toimintamaidensa lainsäädäntöä sekä listayhtiöitä koskevia määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi toimintaa ohjaavat yhtiön arvot ja liiketoimintaperiaatteet, joita kaikkien työntekijöiden tulee noudattaa kaikissa toimissaan. Yhtiössä on vahvistettu mm. seuraavat toimintaohjeet ja -politiikat: YIT:n liiketoimintaperiaatteet, YIT:n arvot ja johtamisperiaatteet, YIT-konsernin sekä hallintoelinten työjärjestykset, sisäpiiriohjeistus, konsernin rahoituspolitiikka, laskenta- ja raportointiperiaatteita koskeva ohjeistus, riskienhallintapolitiikka, yritysturvallisuuspolitiikka, tiedonantopolitikka, investointiohje sekä ohjeistus yritysostoista.

YIT:n liiketoimintaperiaatteet

YIT:n toiminta ja työskentelytavat perustuvat YIT:n missioon, visioon ja arvoihin. Yhteisesti määritellyt arvot ja johtamisen periaatteet luovat perustan kaikelle päivittäiselle työlle YIT:llä. YIT on määritellyt liiketoimintaperiaatteet, jotka auttavat tekemään oikeita valintoja jokapäiväisessä työssä. Liiketoimintaperiaatteiden tunteminen, niiden soveltaminen ja niistä keskusteleminen ovat osa vastuullista kulttuuriamme. Arvoihin, johtamisen periaatteisiin ja liiketoimintaperiaatteisiin sitoutuminen edistää liiketoiminnan pitkäaikaista menestymistä ja vahvistaa vastuullista yrityskulttuuria.

Liiketoiminnan menestymisen edellytyksenä on sidosryhmien kunnioittaminen ja arvon tuottaminen eri sidosryhmille asiakkaista omistajiin. Liiketoimintaperiaatteet ovat toimintaa ohjaavia periaatteita suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa liiketoimintaperiaatteiden noudattamisesta.

Vuonna 2015 otimme käyttöön kaikille YIT:läisille yhteisen ja sisällöltään yhdenmukaisen verkkokoulutuksen YIT Coden, jossa konkreettisten tapahtumaesimerkkien avulla pohdimme arkisia päätöksenteko tilanteita, toimintatapoja ja valintoja arvojemme ja liiketoimintaperiaatteidemme valossa. YIT Code tukee ja vahvistaa yhteisten pelisääntöjen mukaista käytöstä, päätöksiä ja toimintaa. Olemme myös yrityksenä luvanneet noudattaa liiketoimintaperiaatteitamme. Tämä lupauksen olemme tehneet julkisesti asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, sidosryhmillemme ja toisillemme. Lupauksen lunastaminen onnistuu meidän kaikkien yhteisellä panostuksella.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Taloudellinen raportointi ja valvonta perustuvat vuosittain päivitettävään strategiaan, puolivuosittain tehtäviin ja vahvistettaviin budjetteihin sekä kuukausitain tehtävään tulosraportointiin. Merkittävin osa laskenta-aineistosta syntyy projekteissa, joiden tulos-, kassavirta- ja pääomaennusteet päivitetään kuukausittain. Liiketoimintayksiköiden talousyksiköt vastaavat raportoinnista omilla vastuualueillaan konsernin määrittelemien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Toimialojen ja liiketoimintaryhmien toteuttamaa raportointia tukevat mm. keskitetyt konsernilaskenta, tietotekniikka (IT) ja rahoitus. Talousjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen ja toimii tarkastusvaliokunnan sihteerinä.

Keskitettyjen taloustoimintojen edustajat ja toimialojen talousjohto kokoontuvat kuukausittain ja käyvät läpi toimialoja koskevat asiat, merkittävimmät kehityshankkeet ja ajankohtaiset taloushallinnon erityiskysymykset.

VUONNA 2015

Taloudellisen raportoinnin riskit arvioidaan vuosittain. Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan mm. konsernin laskentamanuaalin, rahoituspolitiikan, investointiohjeen ja yrityskauppaohjeistuksen sekä sisäisen valvonnan avulla.

Vuonna 2015 konsernissa jatkettiin edelleen laskenta- ja raportointijärjestelmien uudistamista ja harmonisointia, merkittävä tietojärjestelmä otettiin käyttöön Suomen liiketoiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. Venäjällä järjestelmien yhtenäistämistyö jatkui. Konsernirahoituksen kontrolleja kehitettiin ja varmennettiin edelleen.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät on kuvattu laajemmin Selvityksessä YIT Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä internet-sivuillamme.

Julkaisemme myös vuosittain erillisen Palkka- ja palkkioselvityksen internet-sivuillamme. Selvitys sisältää kuvauksen palkitsemisen keskeisistä periaatteista sekä tiedot hallitukselle, toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksetuista etuuksista.

Toimintaamme ohjaavat:

Keskeinen ulkoinen sääntely

. Osakeyhtiölaki
. NASDAQ OMX Helsingin säännöt
. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi

Keskeiset sisäiset säännöt

. Yhtiöjärjestys
. YIT-konsernin työjärjestys
. Hallituksen, sen valiokuntien ja johtoryhmien työjärjestykset
. YIT:n liiketoimintaperiaatteet

Hallitus

JUHANI PITKÄKOSKI

s. 1958, oikeustieteen kandidaatti, Caverion Oyj, Executive Vice President & CEO, Division Industrial Solutions 2015–

Hallituksen jäsen, 2014– Tarkastusvaliokunnan jäsen, 2014–

Riippuvainen yhtiöstä, riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeen omistajista.

Katso työhistoria >