AI assistant
Neste Oyj Annual Report 2015
3230_rns_2016-03-07_318f0046-817d-4b11-adce-e7a8561e2678.pdf
Annual Report
Open in viewerOpens in your device viewer
Nesteen vuosi 2015
Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä
NESTE
02
01
Toimitusjohtajan katsaus 05
Strategia 07
Liiketoiminta-alueet lyhyesti 08
Visio 10
Megatrendit 11
Strategiset tavoitteet 12
Avainluvut 16
Taloudelliset tavoitteet 17
Tietoa sijoittajille 18
02
Vastuullisuus 20
Vastuullisuuden johtaminen 21
Nesteen vastuullisuusraportointi 28
Keskeiset vastuullisuusteemat 30
Ilmasto ja resurssitehokkuus 30
Vastuullinen toimitusketju 35
Oman toiminnan vastuullisuus 38
Tunnusluvut 44
GRI-indeksi ja YK:n Global Compact 45
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 49
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti 51
Case-galleria 53
03
Hallinnointi 56
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 57
Riskienhallinta 76
Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015 80
03
04 Hallituksen toimintakertomus 90
05 Tilinpäätös 103
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 104
Tunnuslukujen laskentakaavat. 105
Konsernitilinpäätös 107
Emoyhtiön tilinpäätös 164
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöksi ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus. 176
Tilintarkastuskertomus 177
Segmenttitedot vuosineljänneksittäin. 178
Lisää tietoa verkossa www.neste.com
Lisää tietoa tässä PDF:ssa
04
Ainoa suunta on eteenpäin
| Vertailukelpoinen liikevoitto
925
miljoonaa euroa
⊕ | Osinko-ehdotuksemme vuodelle 2015 on
1,00
euroa/osake | Tuotetulla NEXBTL-dieselillä saavutettiin
6,4
miljoonan tonnin vähenemä
kasvihuonepäästöissä
⊕ | Neste tekee joka päivä vähemmästä enemmän. Öljynjalostuksen ja uusiutuvien ratkaisujen edelläkävijöinä arvioimme ja uudistamme jatkuvasti perinteisiä toimintamalleja. Hyödynnämme tehokkaasti olemassa olevia resursseja ja otamme käyttöön uusia, vähähiilisiä raaka-aineita kuten jätteitä ja tähteitä. Olemme jo maailman johtavin uusiutuvan dieselin tuottaja ja näemme mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia myös polttoainemarkkinoiden ulkopuolella. |
| --- | --- | --- | --- |
| Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto (ROACE)
16,3
miljoonaa euroa
⊕ | Nostimme Uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteettia
20%
⊕ | Öljytuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto nousi
439
miljoonan euroon
⊕ | |
| Investoinnit
505
miljoonaa euroa
⊕ | Jätteiden ja tähteiden käyttö ennätystasolla:
68%
uusiutuvien raaka-aineiden käytöstä
⊕ | Öljyn vähittäismyynnillä ennätyksellinen
84
miljoonan euron vertailukelpoinen liikevoitto
⊕ | Nesteen vuosi 2015 oli tapahtumarikas ja täynnä hienoja hetkiä! Katso kuinka menimme eteenpäin vuonna 2015. |
05
Takana menestyksekäs, inspiroiva vuosi – edessä uusia avauksia
Mitä asioita nostaisit esiin vuoden 2015 kohokohtina?
Vuosi 2015 oli meille huikea sekä taloudellisesti että toimintakulttuurin uudistamisen näkökulmasta. Nimen muutos Neste Oilista Nesteeksi symboloi liiketoiminnan uudistumista ja eteenpäin suuntautuvaa kehittämisotetta. Visiomme Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä haastaa ja insipiroi meitä jatkuvaan parantamiseen.
Kaikki liiketoimintamme ylivät erinomaiseen tulokseen. Öljytuotteissa raakaöljyn hintakehitys ja jalostusmarginaalit olivat puolellamme. Toteutimme historiamme suurimman seisokin Porvoon jalostamolla kaikin puolin onnistuneesti. Turvallisuus parani selkeästi edelliseen seisokkiin verrattuna, aikataulu ja budjetti pitivät.
Uusiutuvien tuotteiden puolella saimme aikaan merkittäviä läpilyöntejä. Raaka-aineissa jätteiden ja tähteiden osuus nousi 68 prosenttiin. Isot, globaalit brändit, kuten UPS, Google sekä kaupungit kuten City of San Francisco ja City of Oakland, ovat ottaneet tuotteemme omikseen. Olemme myös alkaneet kehittää yhteistyökumppaneidemme kanssa uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita, kuten biokemikaaleja ja -liuottimia, liikenteen ulkopuoliseen käyttöön.
Öljyn vähittäismyynnissä toimme markkinoille muun muassa vähärikkisen laivapolttoaineen, joka on ollut menestys Itämeren alueella. Kaikki vähittäismyynnin markkinamme Venäjää myöten menestyivät hyvin.
Way Forward -toimintapa on ollut käytössämme muutaman vuoden ja olemme päässeet siinä hienosti eteenpäin. Henkilöstömme on kasvanut haasteiden myötä. Uskallamme tarttua uusiin asioihin ja viedä niitä pitkäjänteisesti ja tinkimättä eteenpäin. Ihmiset ottavat vastuuta, kommunikoivat ja tekevät yhteistyötä keskenään. Toimintatapojen kehittämisen ansiosta olemme pystyneet hyödyntämään markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet erinomaisesti, mistä iso kiitos kaikille nesteläisille.
Toimitusjohtajan katsaus
Meillä on iso potentiaali tuotekehitystoiminnassa sekä omassa yhtiössämme että yhteistyössä Neste Jacobsin ja eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Käytössämme on mittavat tutkimukseen suuntautuneet henkilöresurssit ja sitä kautta kertyvä tietotaito. Luomme uutta, mikä erottaa meidät kilpailijoistamme. Se ja tekemämme uudet avaukset ovat tuoneet meille positiivista julkista huomiota.
Miksi yhtiö muutti nimensä?
Nimen muutos kuvastaa sitä, että katsomme tulevaisuuteen ja menemme eteenpäin. Olemme edelleen öljyä jalostava yhtiö, mutta sen rinnalla paljon muutakin. Palvelut ja uusiutuvat tuotteet tuovat meille aiempaa enemmän lisäarvoa ja erottavat meidät kilpailijoistamme. Kasvutavoitteemme liittyvät myös muihin uusiutuvaan raaka-ainepohjaan perustuviin tuotteisiin, kuten biokemikaaleihin ja biomuoveihin.
Henkilöstömme suhtautui nimen muutokseen erittäin positiivisesti. Ihmiset ovat huomanneet, että olemme erilainen yhtiö kuin aiemmin. Visiomme on innostava avaten lähes rajattomasti mahdollisuuksia tuote- ja palvelukehitykselle, uudelle liiketoiminnalle ja asiakkuuksille. Se on myös haastava, ja se on lunastettava joka päivä.
Voimme osaltamme muuttaa maailmaa, ja olemme sitoutuneita siihen. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tarinamme on totta ja todennettavissa: tuottamilamme ratkaisuilla pystytään vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä yli kuusi miljoonaa tonnia vuodessa. Visio innostaa, konkretia vakuuttaa. Tämä on vastuullisen liiketoimintamme ydintä.
06
Miten Way Forward -toimintatapa näkyy yhtiön toiminnassa?
Yhteistyön ja vastuunoton lisäksi se on kasvattanut asiakasymmärrystämme. Menestyksellinen liiketoiminta edellyttää, että asiakkaat ovat kaiken keskiössä. Olemme koulutuneet henkilöstöä ja muuttaneet organisaatiorakennetta asiakassuuntautuneesti. Olemme kaikki, ylimmästä johdosta lähtien, asiakkaidemme palveluksessa, heidän tarpeitaan ja parannusehdotuksiaan kuunnellen. Näin pystymme tarjoamaan entistä parempia tuotteita ja palveluita.
Turvallisuus on aina ollut meille tärkeää, ja viime vuonna lisäsimme edelleen johdon panostusta turvallisuusasioihin. Teimme turvallisuuskierroksia ja keskustelimme ihmisten kanssa. Uskon, että asia on nyt sisäistetty aiempaa paremmin. Turvallisuus on osa yrityskulttuuria ja nesteläistä ammatti-identiteettiä. Turvallisuus on myös kannattavuus- ja mainekysymys.
Miten arvioisit viime vuotta vastuullisuuden näkökulmasta?
Vastuullisuus on yksi Nesteen neljästä arvosta. Se on liiketoimintaa tukeva toimintatapa, ei sitä tuhoava.
Toteutamme vastuullisuutta liiketoimintamme kautta. Aloittamalla uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotannon toimimme samalla omaa perinteistä liiketoimintaamme vastaan. Mutta näimme, mihin suuntaan maailma on menossa ja halusimme olla etunojassa, luomassa muutosta ja muokkaamassa toimialaamme sen sijaan, että olisimme toimineet reaktiivisesti.
Strateginen vastuullisuus on avannut meille merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tulevaisuusorientaatio on innostava strateginen lähtökohta, ja uskon, että juuri sen vuoksi onnistumme rekrytoimaan lahjakkaita tekijöitä. Inspiroivassa yhteisössä on hyvä tehdä töitä.
Parisissa joulukuussa solmittu kansainvälinen ilmastosopimus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös velvoittaa sekä Nestettä että kaikkia yrityksiä pohtimaan omaa rooliaan ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa. Jokaisen yrityksen on syytä pohtia näitä kysymyksiä myös oma-aloitteisesti, ei vain vastatakseen poliitikkojen ja viranomaisten asettamiin vaatimuksiin.
Teimme joulukuussa koko konsernia koskevan ihmisoikeussitoumuksen. Sen lisäksi olemme tehneet paljon töitä edistääksemme työelämäoikeuksia omissa hankintaketjuissamme. Uskomme, että esimerkillä voi vaikuttaa.
Vastuullisuuteen kuuluu se, että huolehdimme henkilöstöstämme, mutta kannamme oman vastuumme myös alihankkijoidemme henkilöstön hyvinvoinnista. Taloudellinen menestys antaa meille mahdollisuuden investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen.
Miltä vuosi 2016 näyttää?
Haluamme edelleen tehostaa jätteiden ja tähteiden käyttöä uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineina niin, että huonolaatuisista raaka-aineista voidaan tuottaa parempia tuotteita. Jalostamoilla tähtäämme käytettävyyden parantamiseen. Asiakaskeskeisyyden ja asiakkuuksien hallinnan merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kasvua haemme uudesta liiketoiminnasta biokemikaaleissa ja -liuottimissa.
Way Forward -toimintatavan merkeissä jatkamme hyvää turvallisuus-työtämme ja viemme johtamistamme entistä enemmän valmentavaan suuntaan.
Pyrimme siihen, että olemme hyvä, innostava työpaikka henkilöstöllemme ja uutta luova yhteistyökumppani asiakkaillemme. Luomalla uutta liiketoimintaa ja kasvamalla vastuullisesti tuotamme lisäarvoa omistajille ja muille sidosryhmille.
Matti Lievonen
> Vuosi 2015 oli meille huikea sekä taloudellisesti että toimintakulttuurin uudistamisen näkökulmasta.
Nesteen strategia 2015 Toimitusjohtajan katsaus
07
Liiketoiminta-alueet lyhyesti ... 08
Visio ... 10
Megatrendit ... 11
Strategiset tavoitteet ... 12
Avainluvut ... 16
Taloudelliset tavoitteet ... 17
Tietoa sijoittajille ... 18
Strategia
Meillä on kaksi strategista tavoitetta
- Uusia avauksia asiakkai-demme kanssa
Nosteen strategia 2015
Liiketoiminta-alueet lyhyesti
Liiketoimintamme on jaettu kolmeen liiketoiminta-alueeseen
| Päämarkkina-alueet | Osuus Nesteen liikevaihdosta, % | Kapasiteetti | Asiakkaat | Vahvuudet | |
|---|---|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | |||||
| Öljytuotteet tarjoaa ratkaisuja, jotka perustuvat vähähiilisiin vaihtoehtoihin, korkealaatuisiin öljytuotteisiin sekä niihin liittyviin palveluihin. | Itämeren alue ja muu Eurooppa. Myös Pohjois-Amerikka | 55 (59%) | 15 miljoonaa tonnia vuodessa. |
Kokonaistuotanto, milj. tonnia | 15 miljoonaa tonnia vuodessa.
Oljy-yhtiöt ja öljyä, voitelu-aineita tai polttoaineita markkinoivat yhtiöt. | • Korkealaatuiset tuotteet
• Vähähiiliset ratkaisut
• Kehittyneet jalostamot
• Raaka-ainejoustavuus
• Joustava ja luotettava liikenteen polttoaineratkaisujen toimittaminen |
| Uusiutuvat tuotteet
Uusiutuvat tuotteet tarjoaa uusiutuvaa dieseliä ja muita uusiutuvia sovelluksia, kuten liuottimia ja raaka-ainetta muoveihin. | Eurooppa ja Pohjois-Amerikka | 17 (12%) | 2,4 miljoonaa tonnia vuodessa. | Öljy-yhtiöt, jälleenmyyjät, muut tukkuasiakkaat, kuten ammattiliikenne ja kunnat. | • Korkealaatuiset uusiutuvat tuotteet, jotka sopivat nykyisiin moottoreihin, jakelujärjestelmiin ja prosesseihin
• Luotettava tuotantoteknologia, joka mahdollistaa joustavan raaka-ainekäytön
• Globaali asiakaspohja ja toimitusketju |
| Öljyn vähittäismyynti
Öljyn vähittäismyynti on tärkeä markkinointikanava yhtiön laajalle korkealaatuisten tuotteiden valikoimalle. | Suomi, Itämeren alue ja Pietarin alue Luoteis-Venäjällä | 28 (29%) | 790 asemaa Suomessa ja 258 asemaa Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Yhteensä 1 048 asemaa. | Kuluttajat, ammattiliikenne-, ilmailu-, meriliikenne-, teollisuus- ja maatalous-asiakkaat, lämmitys-asiakkaat ja jakelijat. | • Korkealaatuiset tuotteet
• Vahva brändi
• Laaja asemaverkosto
• Lisäarvoa tuottavat asiakasratkaisut |
Nesteen strategia 2015 Liiketoiminta-alueet lyhyesti
09
Liiketoiminta-alueet lukuina vuonna 2015
| Öljytuotteet | Tärkeimmät kysyntätekijät | Markkina-asema | Merkittävimmät kilpailijat |
|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | • Talouskasvu, joka lisää energian ja öljytuotteiden kysyntää | ||
| • Tiukentuvat voiteluaine-vaatimukset ja siirtyminen korkealaatuisiin perusöljyihin | |||
| • Tiukentuvat laatuvaatimukset öljytuotteille | Vahva asema Itämeren tukkumarkkinoilla ja johtava globaali toimija Group III -perusöljyissä. | Kehittyneet jalostajat Venäjällä, Luoteis-Euroopassa ja Lähi-idässä. | |
| Uusiutuvat tuotteet | • Ilmastonmuutos ja päästöjen vähentäminen | ||
| • Uusiutuvan energian käyttövelvoitteet, erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa | |||
| • Energiavarmuus ja raakaöljyriippuvuuden vähentäminen | Maailman johtava uusiutuvan dieselin tuottaja. | • Muut uusiutuvan dieselin tuottajat USA:ssa ja Euroopassa | |
| • Perinteisen biodieselin tuottajat | |||
| Öljyn vähittäismyynti | • Kehitys liikenne- ja kuljetusmäärissä | ||
| • Autoilijoiden kasvavat palveluodotukset | Johtava asema Suomessa. Suurimpien toimijoiden joukossa Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Pietarin alueella Luoteis-Venäjällä. | • Suomi: ABC, St1 ja Lukoil (toimii Suomessa nimellä Teboll) | |
| • Baltian maat ja Luoteis-Venäjä: Statoil ja Lukoil | |||
| 2015 | 2014 | 2013 | |
| --- | --- | --- | --- |
| Liikevaihto | |||
| Öljytuotteet | 7 467 | 11 285 | 13 041 |
| Uusiutuvat tuotteet | 2 372 | 2 269 | 2 493 |
| Öljyn vähittäismyynti | 3 748 | 4 294 | 4 532 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | |||
| Öljytuotteet | 439 | 285 | 275 |
| Uusiutuvat tuotteet | 402 | 239 | 273 |
| Öljyn vähittäismyynti | 84 | 68 | 77 |
| IFRS-liikevoitto | |||
| Öljytuotteet | 389 | -110 | 286 |
| Uusiutuvat tuotteet | 233 | 207 | 252 |
| Öljyn vähittäismyynti | 79 | 68 | 120 |
| Sidottu pääoma | |||
| Öljytuotteet | 2 920 | 2 160 | 2 163 |
| Uusiutuvat tuotteet | 1 884 | 1 923 | 1 768 |
| Öljyn vähittäismyynti | 184 | 201 | 255 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA) | |||
| Öljytuotteet | 18,2 | 12,4 | 11,6 |
| Uusiutuvat tuotteet | 21,8 | 13,3 | 15,2 |
| Öljyn vähittäismyynti | 41,2 | 27,6 | 26,4 |
| Investoinnit | |||
| Öljytuotteet | 453 | 209 | 146 |
| Uusiutuvat tuotteet | 28 | 29 | 17 |
| Öljyn vähittäismyynti | 37 | 18 | 31 |
Nesteen strategia 2015 Liiketoiminta-alueet lyhyesti
01 Strategia
02 Vastuullisuus
03 Hallinnointi
10
Visiomme:
Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä
Neste Oilista Nesteeksi
Yhtiömme on muuttunut huomattavasti viime vuosina, ja muutoksen seurauksena päätimme vaihtaa yhtiön nimen Neste Oilista Nesteeksi vuonna 2015. Sana "Oil", öljy, ei enää antanut oikeaa kuvaa yhtiöstämme. Neste on viime vuosien aikana kasvanut suurimmaksi osaksi uusiutuvien polttoaineiden tuotannon kautta, ja meistä on tullut maailman suurin uusiutuvan dieselin tuottaja. Tavoitteenamme on kasvaa myös muiden uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden, kuten erilaisten kemianteollisuuden biopohjaisten tuotteiden, valmistajana.
Uusittu visio vie meitä eteenpäin
Emme ole enää perinteinen öljy-yhtiö, mitä myös uusi visiomme "Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä" kuvastaa. Tarjoamme asiakkaillemme vaihtoehtoja, joiden avulla on mahdollista tehdä maailmasta parempi paikka elää.
Nesteen strategia 2015 Visio
11
Megatrendit
Energia
Maapallon väestön odotettu kasvu 8–10,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä yhdessä kehittyvien talouksien merkittävän talouskasvun kanssa johtaa energiankulutuksen huomattavaan kasvuun. Elintason noustessa ihmiset haluavat matkustaa ja kuluttaa enemmän. Kasvavaan energiantarpeeseen vastaaminen edellyttää luonnonvarojen tehokkaampaa käyttöä ja uusiutuvan energian, kuten aurinkovoiman ja biopolttoaineiden, käytön lisäämistä. Energian kysynnän kasvu tuottaa haasteita myös toimitusvarmuudelle, koska luonnonvarat ovat hajaantuneet eri puolille maailmaa.
Ilmastonmuutos
Kasvavien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamasta maapallon lämpenemisestä on muodostumassa yhä tärkeämpi aihe. Yhteiskuntien on hyväksyttyä yhteisesti sovitut tavoitteet, jotta ilmastonmuutoksen vaikutukset saadaan rajoitettua kestävälle tasolle. Energiankäyttöä on kehitettävä sen mukaisesti. Liikenne on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia, joten fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla on tehokas tapa vähentää näitä päästöjä. Ilmastonmuutoksen torjumisesta on tullut myös tärkeä poliittinen kysymys, ja monet maat, kuten EU:n jäsenvaltiot, Yhdysvaltat ja Kiina, ovat sitoutuneet kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteisiin.
Yksilö
Tietoa on tarjolla valtavasti. Kuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristönäkökulmista ja muista vastuullisuuteen liittyvistä asioista, ja he vaativat vastuullisia vaihtoehtoja kuluttamilleen tuotteille ja palveluille. Asiakkaat edellyttävät yhä enemmän vastuullisia arvoketjuja, jotka kattavat koko matkan raaka-aineiden tuotannosta aina loppukäyttöön saakka. Kehittyneissä maissa kuluttaminen on muuttunut tarpeellisten tuotteiden ostamisesta tietyn elämäntavan hankkimiseen ja sitä kautta identiteetin luomiseen.
Teknologia
Tekninen kehitys on tehostanut toimintaa useilla elämän ja liiketoiminnan osa-alueilla. Esimerkiksi liikenteessä nykyaikainen moottoritekniikka mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkumisen vähemmällä energialla ja päästöillä kaikkialla maailmassa. Prosessiteknologian kehitys mahdollistaa innovatiivisten energialähteiden käytön suuremmassa mittakaavassa, kuten jätteiden ja tähden käytön uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineena.
Digitalisaatio
Digitalisaatio haastaa yritykset muuttamaan liiketoimintaansa ja toimintamallejaan hämärtämällä digitaalisen ja fyysisen toiminnan rajaa. Digitalisaation kehittyminen tarjoaa yrityksille mahdollisuuden järjestää toimintaansa uudelleen, integroida toimitusketjujaan enemmän ja olla yhteydessä asiakkaidensa kanssa tarjotakseen näille vielä enemmän lisäarvoa. Digitalisaatio on vaikuttanut myös kuluttajien käyttäytymiseen; ihmiset haluavat mahdollisuuksia valita erilaisia palveluja ja tavaroita ajasta ja paikasta riippumatta. Yritykset, jotka pystyvät täyttämään uudet digitalisoituneet asiakkaiden tarpeet, ovat hyvissä asemissa kilpailijoidensa voittamisen ja jopa uuden liiketoiminnan luomisen kannalta.
Nesteen strategia 2015 Megatrendit
01 Strategia 02 Vastuullisuus 03 Hallinnointi 12
Kaksi strategista tavoitetta
Nesteellä on kaksi strategista tavoitetta, jotka ohjaavat yhtiön liiketoimintaa. Haluamme olla Itämeren alueen johtava toimija ja etsimme kasvua uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvilla globaaleilla markkinoilla.
Uusiutuvien polttoaineiden lisäksi olemme innostuneita siitä, mitä uusiutuvia ratkaisuja me voimme tarjota kemianteollisuudelle. Uusiutuvilla tuotteillamme voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi muovien, maalien ja liimojen valmistuksessa.
Nesteen strategia 2015 Strategiset tavoitteet
13
1. Itämeren alueen johtava toimija
| Keskitymme | Saavutukset vuonna 2015 | Seuraavaksi |
|---|---|---|
| Asiakkaan ensisijainen valinta | • Tarjosimme asiakkaillemme ainutlaatuisen valikoiman huippu-laadukkaita, fossiiliset ja uusiutuvat komponentit yhdistäviä poltto-aineratkaisuja, joiden avulla asiakkaamme voivat vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjään. | |
| • Polttoaineratkaisuillamme asiakkaamme pystyivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 6,4 milj. tonnia vuonna 2015. | ||
| • Laajensimme tarjontaamme Ruotsissa toimittamalla ruotsalaisille asiakkaillemme sataprosenttista uusiutuvaa dieseliä. | ||
| • Kehitimme edelleen vähärikkisen laivapolttoaineen tuotetarjontaamme ja siihen liittyviä logistiikkaratkaisuja. | ||
| • Vähittäismyynnin puolella uusimme organisaatiorakennettamme palvellaksemme asiakkaita entistä paremmin kaikilla markkinoilla. | ||
| • 16 uutta asemaa avattiin vuonna 2015. | ||
| • Päätimme keskittyä parantamaan asemaverkostomme konseptia ja palveluita entisestään pitkäaikaisen kumppanimme Keskon kanssa. | ||
| • Vuoden 2016 alussa julkaisimme ensimmäisen version uudesta kuluttajille suunnatusta mobiilisovelluksesta, joka tarjoaa tietoja esimerkiksi asemista ja liikenteestä. | ||
| • Osana verkkopalvelujemme kehittämistä julkaisimme uudet verkkosivustot Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä vuonna 2015. | • Jatkamme tarjontamme ja ratkaisujemme kehittämistä vastauksemme muuttuviin asiakastarpeisiin ja biolainsäädännön kehitykseen. | |
| • Asemaverkoston konseptin kehittämisprojektin toteutus suunnitellussa aikataulussa. | ||
| • Jatkamme digitaalisten palvelujemme kehittämistä parantaaksemme asiakaskokemusta entisestään. | ||
| • Jatkamme työtä toimituskykymme parantamiseksi ja laatupoikkeamien minimoimiseksi. | ||
| Erinomainen suorituskyky ja Nesteen arvoketjun optimointi | • Kaikkien kirjattujen tapaturmien taajuus (TRIF, Total Recordable Incident Frequency) oli 3,3. | |
| • Jalostamoiden käyttöaste oli Porvoossa 75 % ja Naantalissa 62 %. | ||
| • Porvoon jalostamon suurseisokki toteutettiin onnistuneesti. | ||
| • Tuotetun bensiinin laatua parantava isomerointilaitos käynnistettiin Porvoon jalostamolla. | ||
| • Naantalin ja Porvoon jalostamojen yhdistäminen yhdeksi yksiköksi jalostamotoiminnan kilpailukyvyn vahvistamiseksi aloitettiin. Integrointi parantaa tuotejakaumaa ja raaka-ainejoustavuutta. | ||
| • Kaptiivinen myynti Nesteen oman asemaverkoston kautta kasvoi Baltian maissa. | • TRIF-tavoite vuodelle 2016 on 2,1. Pitkän aikavälin tavoitteemme on nolla tapaturmaa. | |
| • Toteutamme muun muassa urakoitsijoiden ja prosessien hallintaan keskittyvän turvallisuuden kehitysohjelman. | ||
| • Tuotannon luotettavuuteen keskittyvä kehitysohjelma toteutetaan Suomen jalostamoilla. | ||
| • Suomen jalostamojen yhdistäminen viedään päätökseen vuonna 2017. | ||
| • Parannamme joustavuuttamme syöttöaineiden osalta entisestään. | ||
| • Pyrimme maksimoimaan kaptiivisen myynnin oman asemaverkostomme kautta. |
Nesteen strategia 2015 Strategiset tavoitteet
14
2. Globaali kasvu uusiutuvissa
| Keskitymme | Saavutukset vuonna 2015 | Seuraavaksi |
|---|---|---|
| Asemamme vahvistaminen keskeisillä ilmastonmuutoksen estämiseen sitoutuneilla uusiutuvan dieselin markkinoilla | • Uusia avauksia uusiutuvan dieselin käytössä uusissa asiakassegmenteissä, kuten ammattikalustossa (esim. Google ja UPS) sekä kaupungeissa, kuten Oaklandissa ja San Franciscossa. | |
| • Sataprosenttinen uusiutuva NEXBTL-diesel tuli kuluttajien saataville asiakkaiden omien brändien alla esimerkiksi Ruotsissa, Itävallassa ja Kaliforniassa. | ||
| • Uusiutuvien tuotteiden vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvoi 20 % 2,4 miljoonaan tonniin. | ||
| • Uusiutuvien tuotteiden jalostamoiden käyttöaste oli 94 %. | ||
| • Saavutimme teknisen kyvyn, joka mahdollistaa uusiutuvan NEXBTL-dieselin valmistamisen 100 % jätteistä ja tähteistä. | ||
| • Vuonna 2015 jätteiden ja tähteiden osuus raaka-aineista nousi 68 prosenttiin. | ||
| • Uusiutuvan nestekaasun tuotantolaitoksen rakentaminen käynnistyi Rotterdamissa. | • Jatkamme keskeisten markkinasegmenttien kehittämistä sekä laajentumista uusiin asiakassegmenteihin. | |
| • Tavoitteena on nostaa vuotuinen tuotantokapasiteetti 2,6 miljoonaan tonniin vuoteen 2017 mennessä. | ||
| • Jatkamme uusiutuvien raaka-aineiden valikoimamme laajentamista heikompi laatuisiin jätteisiin ja tähteisiin. | ||
| • Uusiutuvan nestekaasun myynti alkaa vuoden 2016 lopussa. | ||
| • Rotterdamin jalostamon ensimmäinen suunniteltu seisokki tehdään keväällä 2016. | ||
| Merkittävän liiketoiminnan kehittäminen liikennepolttoainemarkkinoiden ulkopuolella vuosikymmenen loppuun mennessä | • Käynnistimme prosessin hakeaksemme ASTM-hyväksyntää uusiutuvalle lentopolttoaineelle yhteistyössä Boeingin kanssa. | |
| • Uudet kumppanuudet Total Fluidesin ja HSC Groupin kanssa uusiutuvissa liuottimissa. | ||
| • Kehitimme uuden biomuoveihin liittyvän liiketoimintamallin ja käynnistimme neuvottelut yhteistyöstä muovituotteiden fossiilisten komponenttien korvaamiseksi uusiutuvilla maailman johtavien kuluttajabrändien kanssa. | ||
| • Sovimme yhteisyrityksestä, joka rakentaa yhdistetyn lämpö- ja sähkövoimalan Porvoon jalostamolle. | ||
| • Myimme Kilpilahden sähkönjakeluverkon. | • Jatkamme uusiutuvien liuottimien liiketoiminnan kehittämistä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. | |
| • Jatkamme lentoliikenteen uusiutuvien polttoaineideratkaisujen kehittämistä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. | ||
| • Jatkamme biomuovin liiketoimintamallin kehittämistä sekä syvennämme keskusteluja potentiaalisten asiakkaiden kanssa. |
Nesteen strategia 2015 Strategiset tavoitteet
15
Uusia avauksia asiakkaidemme kanssa
UPS ja Google vähentävät päästöjä uusiutuvalla NEXBTL-dieselillä
Kuljetusyhtiö UPS ja teknologiayhtiö Google alkoivat käyttää uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä ajoneuvokalustossaan vuonna 2015. UPS käyttää Nesteen uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä kalustossaan Yhdysvalloissa ja Google henkilöstönsä bussikuljetuksissa Kalifornian Piilaaksossa. Sekä UPS että Google pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Uusiutuva NEXBTL-diesel tarjoaa vaivattoman tavan saavuttaa tämä tavoite, koska NEXBTL:llä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiiliseen dieselin verrattuna, ja se on täysin yhteensopiva nykyisten moottorien ja jakelujärjestelmien kanssa.
Yhteistyö Total Fluidesin kanssa muuttaa maalit ja pinnoitteet uusiutuviksi
Uusiutuvat liuottimet
Neste ja Total Fluides aloittivat yhteistyön uusiutuvan isoalkaanin saralla vuonna 2015. Total Fluides käyttää Nesteen NEXBTL-isoalkaania raaka-aineena innovatiivisten biopohjaisten liuottimien ja teknisten kemikaalien tuotannossa. Yhteistyön avulla Total Fluides pystyy tuomaan markkinoille uuden uusiutuvista tuotteista koostuvan tuotelinjan, josta saatavia jalosteita voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa, kuten maaleissa ja pinnoitteissa, painomustenesteissä, kosmetiikan perusvoiteissa ja monissa muissa teollisuuden ja autojen nesteissä.
Nesteeltä ratkaisu laivaliikenteen tiukentuneisiin päästövaatimuksiin
Vähärikkinen laivapolttoaine
EU:n uusi rikkidirektiivi astui voimaan vuoden 2015 alussa, minkä johdosta varustamot etsivät tapoja vähentää rikkipäästöjään. Tallink Grupp ratkaisi haasteen Nesteen vähärikkisellä laivapolttoaineella, joka on kehitetty täyttämään uuden direktiivin vaatimukset. Neste aloitti vähärikkisen laivapolttoaineen toimittamisen Tallink Gruppin Suomessa liikennöiville laivoille vuoden 2015 alussa. Tallink Grupp on ollut tyytyväinen tuotteen tekniseen laatuun, toimitusvarmuuteen sekä Nesteen logistiikkaosaamiseen.
Nesteen strategia 2015 Strategiset tavoitteet
Avainluvut
| Tuloslaskelma, milj. euroa | 2015 | 2014 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 11 131 | 15 011 | -25,85 |
| Liikevoitto | 699 | 150 | 366,00 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 925 | 583 | 58,66 |
| Voitto ennen veroja | 634 | 78 | 712,82 |
| Kannattavuus, % | |||
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 19,5 | 2,1 | 828,57 |
| Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE), % | 15,1 | 3,3 | 357,58 |
| Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto verojen jälkeen (ROACE), % | 16,3 | 10,1 | 61,39 |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | |||
| Oma pääoma, milj. euroa | 3 104 | 2 659 | 16,74 |
| Korollinen nettovelka, milj. euroa | 1 291 | 1 621 | -20,36 |
| Sijoitetu pääoma, milj. euroa | 4 991 | 4 526 | 10,27 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,1 | 41,0 | 12,44 |
| Velan osuus kokonaispääomasta, % | 29,4 | 37,9 | -22,43 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. euroa | 743 | 248 | 199,60 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |||
| Tulos/osake (EPS), euroa | 2,18 | 0,22 | 890,91 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 12,06 | 16,63 | |
| Osinko/osake, euroa¹⁾ | 1,00¹⁾ | 0,65 | 53,85 |
| Osinko tuloksesta, % | 45,8¹⁾ | 290,4 | -84,23 |
| Osinko vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta % | 35,2¹⁾ | 40,7 | -13,35 |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | 12,66 | ||
| Osakekurssi vuoden lopussa, euroa | 27,63 | 20,06 | 37,74 |
| Keskikurssi, euroa | 23,54 | 15,77 | 49,28 |
| Ylin kurssi, euroa | 27,70 | 20,32 | 36,32 |
| Alin kurssi, euroa | 19,91 | 13,24 | 50,38 |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 7 084 | 5 143 | 37,74 |
| Muut tunnusluvut | |||
| Rahavirtavaikutteiset investoinnit, milj. euroa | 505 | 272 | 85,66 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 906 | 4 989 | -1,66 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 41 | 40 | 2,50 |
| Kokonaisjalostusmarginaali, US$/barreli | 11,79 | 9,83 | 19,94 |
| Kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (TRIF) | 3,3 | 2,7 | 22,22 |
¹⁾ Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Liikevaihto, milj. euroa
Henkilöstö (keskimäärin)
Nesteen strategia 2015 Avainluvut
Nesteen strategia 2015 Avainluvut
Liikevoitto, milj. euroa
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa
Velan osuus kokonaispääomasta, %
Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE), %
Myynti omasta tuotannosta markkina-alueittain, %
Suomi 40% (37%)
Muut Pohjoismaat 14% (16%)
Muu Eurooppa 34% (31%)
Yhdysvallat ja Kanada 8% (9%)
Muut maat 3% (6%)
Myynti omasta tuotannosta tuotelajeittain, %
Diesel 34% (35%)
Moottoribensini ja bensikomponentit 26% (27%)
Lentopolttoaine 4% (3%)
Perusöljyt 3% (3%)
Lämmitysöljy 0% (1%)
Raskas polttoöljy 8% (7%)
Uusiutuvat polttoaineet 16% (13%)
Muut tuotteet 9% (9%)
Taloudelliset tavoitteet
-
Velan osuus kokonaispääomasta
25–50% -
Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE) pitkällä aikavälillä vähintään
15%
vuodessa
Osinkopolitiikkamme mukaisesti pyrimme jakamaan osinkoa vähintään kolmanneksen vertailukelpoisesta tilikauden voitosta.
Tietoa sijoittajille
Nesteen osakkeilla käydään kauppaa NASDAQ Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NESTE. Yhtiöllä oli vuoden 2015 lopussa 69242 (72989) osakkeenomistajaa.
Yhtiökokous
Neste Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 30.3.2016 klo 13.00 alkaen Messukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1, 00521 Helsinki. Ilmoittautuneiden vastaanotto ja äänilippujen jako alkavat klo 12.00. Yhtiökokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan tulee ilmoittautua viimeistään 23.3.2016 klo 16.00 joko
- yhtiön internetsivuilla www.neste.com siellä olevien ohjeiden mukaan tai
- puhelimella numeroon 020 770 6862 (maanantaista perjantaihin klo 9.00–16.00) tai
- faksilla numeroon 010 458 5440 tai
- kirjeitse Neste Oyj, Yhtiökokous, PL 95, 00095 Neste.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä siten, että ne ovat perillä viimeistään 23.3.2016 klo 16.00.
Osingonmaksu vuonna 2016
- 16.3.2016: Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä
- 1.4.2016: Osingonmaksun täsmäytyspäivä
- 8.4.2016: Osingonmaksu
Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,00 euroa osakkeelta.
Osavuosikatsausten julkistaminen vuonna 2016
Neste Oyj julkistaa tulostiedotteensa vuonna 2016 seuraavasti:
- Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2016: 27.4.2016
- Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2016: 28.7.2016
- Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2016: 25.10.2016
Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Raportit ovat saatavilla verkkosivuillamme osoitteessa www.neste.com/sijoittajat.
Nesteen strategia 2015 Tietoa sijoittajille
19
Yhteystiedot
Osakesijoittajasuhteet:
Jyrki Mäki-Kala, talous- ja rahoitusjohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]
Juha-Pekka Kekäläinen, sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]
Velkasijoittaja- ja pankkisuhteet:
Mika Rydman, rahoitusjohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]
Yleinen sähköpostiosoite sijoittajille:
Omistusrakenne, %
- Suomen valtio 50,1 % (50,1 %)
- Ulkomaiset instituutiot 25,0 % (25,1 %)
- Suomalaiset instituutiot 13,8 % (12,5 %)
- Suomalaiset kotitaloudet 11,1 % (12,3 %)
Nesteen osakkeiden vaihdon jakauma vuonna 2015, %
- Nasdaq Helsinki 62,5 % (64,4 %)
- Chi-X Europe 24,5 % (22,0 %)
- BATS Europe 5,2 % (5,9 %)
- Turquoise 7,8 % (5,5 %)
Tulos/osake, osinko/ osake, euroa
- Tulos/osake
- Osinkotuotto
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos
2015: Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Osakkeen kurssikehitys 2011–2015, euroa
Osakkeenomistajan kokonaistuotto, indeksi
- Neste osakkeen kokonaistuotto (indeksoitu)
STOXX Nordic Return (indeksoitu)
Osakkeenomistajan kokonaistuotto, %
Nesteen strategia 2015 Tietoa sijoittajille
20
Vastuullisuuden johtaminen 21
Nesteen vastuullisuusraportointi 28
Keskeiset vastuullisuusteemat 30
Ilmasto ja resurssitehokkuus 30
Vastuullinen toimitusketju 35
Oman toiminnan vastuullisuus 38
Tunnusluvut 44
GRI-indeksi ja YK:n Global Compact 45
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 46
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti 51
Case-galleria 53
Vastuullisuus
Olennaiset vastuullisuus- teemamme
+
Vastuullisuus- raportointi
+
Nesteen vastuullisuus 2015
21
Vastuullisuuden johtaminen
Siidosryhmiltä saadun palautteen perusteella olemme täsmentäneet vastuullisuustyömme raportointia. Keskityimme vuonna 2015 kahteen teemaan: ilmasto ja resurssitehokkuuteen sekä vastuulliseen toimitusketjuun. Lisäksi käsittelemme oman toimintamme vastuullisuutta, kuten turvallisuus sekä henkilöstömme hyvinvointi ja sen kehittäminen, jotka ovat toimintamme luonteelle erityisen tärkeitä aihealueita.
Simo Honkanen
Vastuullisuus- ja
yhteiskuntasuhdejohtaja
Raakapalmuöljyn
toimitusketjus-
samme on noin
53 000
pienviljelijää
Käytetystä
raakapalmuöljystä
100 %
on sertifioitua ja
alkuperä on tiedossa
Uunioperoinnilla
energiasäästöä jopa
3 000
omakotitalon
vuotuisen energian-
kulutuksen verran
Vuonna 2015
262
turvallista päivää
Vastuullisuus on yksi Nesteen neljästä arvosta ja mukana kaikessa toiminnassamme. Se on strategiamme ytimessä ja yksi johdon palkitsemiseen vaikuttavista tekijöistä. Vastuullisuus on läpileikkaavasti mukana kaikessa Nesteen toiminnassa. Edistämme vastuullista yritystoimintaa tarjoamalla kestäviä ratkaisuja asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin sekä toimimalla mahdollisimman läpinäkyvästi koko arvoketjussamme.
Vastuullisuustyömme johtamisesta vastaa yhtiön johtoryhmään kuuluva vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja. Nesteen hallitus hyväksyy vastuullisuutta koskevat politiikat ja valvoo vastuullisuuden toteutumista yhtiön toiminnassa. Konsernin johtoryhmä tekee vastuullisuutta koskevat strategiset linjaukset ja seuraa niiden toteutumista liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa. Vastuullisuutta koskevia asioita käsitellään säännöllisesti yhtiön hallituksen ja johtoryhmän sekä vastuullisuusorganisaation, liiketoiminta-alueiden ja tuotantolaitosten johtoryhmissä.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
22
Vuoden 2015 syksyllä täsmennettiin vastuullisuuden johtamiskäytäntöä laajentamalla yhteiskuntasuhteiden ohjausryhmän tehtäväaluetta kattamaan myös laajemmin vastuullisuutta koskevat asiat. Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet -ohjausryhmä valmistelee yhtiön vastuullisuus työhön liittyviä linjauksia ja käsittelee asioita, jotka eivät edellytä yhtiön johtoryhmän päätöksiä. Ryhmään kuuluvat vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteista vastaavat johtajat ja avainhenkilöt, liiketoiminnan johto sekä viestinnän edustaja. Ryhmä kokoontuu kahdesta neljään kertaa vuodessa.
- Tutustu Nesteen vastuullisuutta ohjaaviin politiikkoihin ja periaatteisiin.
- Sertifioidut johtamisjärjestelmät.
Nesteen keskeisimmät vastuullisuuteen liittyvät politiikat ja periaatteet ovat:
- Nesteen eettiset säännöt (Code of Conduct)
- Kestävän kehityksen politiikka
- Kestävän kehityksen periaatteet biopolttoaineille
- Henkilöstöpolitiikka
- Metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevat ohjeet
Vastuullisuuspolitiikat ja -periaatteet
Nesteen vastuullisuus perustuu liiketoimintamme vaatimuksiin sekä kansainvälisiin suosituksiin ja sopimuksiin, joihin olemme sitoutuneet. Näitä ovat muun muassa YK:n Global Compactiin ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistukseen työelämän keskeisistä perusperiaatteista ja oikeuksista. Työtämme ohjaavat Nesteen eettiset säännöt (Code of Conduct), kestävän kehityksen politiikka sekä vastuullisuutta koskevat periaatteet.
Nesteen johtoryhmä hyväksyi koko konsernia koskevan ihmisoikeussitoumuksen (Neste Human Rights Commitment) joulukuussa 2015. Sen mukaisesti sitoudumme noudattamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että myös yhteistyökumppanimme noudattavat vastaavia periaatteita.
- Ihmisoikeussitoumus on julkaistu konsernin verkkosivuilla.
Konsernin johtoryhmä hyväksyi Nesteen toimittajia koskevat eettiset säännöt (Supplier Code of Conduct) joulukuussa 2015. Niissä määritellään ne perusvaatimukset, joita odotamme toimittajiemme noudattavan ja toteuttavan kaikessa toiminnassaan. Toimittajan kykyä täyttää eettisten sääntöjen vaatimukset pidetään merkittävänä tekijänä, kun Neste päättää liikesuhteen aloittamisesta tai jatkamisesta toimittajan kanssa. Toimittajia koskevissa eettisissä säännöissä edellytetään muun muassa toimittajan noudattavan kaikkia soveltuvia lakeja, säädöksiä ja kansainvälisiä ihmisoikeus- ja työelämäspapimuksia.
Aloitamme keskustelut eettisistä säännöistä nykyisten toimittajiemme kanssa vaiheittain. Jatkossa ne ovat erottamaton osa kaikkia Nesteen solmimia alihankinta- ja yhteistyösopimuksia.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
23
Olennaisuusarvio
Nesteen olennaisuusarviossa kuvataan yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeiset sekä yhtiön sidosryhmille tärkeät vastuullisuusteemat.
Päivitämme olennaisuusarvion joka toinen vuosi. Edellinen päivitys toteutettiin syksyn 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Taloudellinen vastuu, materiaalitehokkuuteen liittyvät teemat ja ihmisoikeudet saivat aiempaa selkeästi suuremman painoarvon, mikä on otettu huomioon vastuullisuusraportoinnin painotuksissa. Päivitämme olennaisuusarvion seuraavan kerran vuonna 2016.
Avainalueet
Olennaisuusarviossa esitetyt asiat ovat merkitykseltään suuria tai erittäin suuria.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
24
Sidosryhmävuorovaikutus
Tavoittelemme aktiivista vuoropuhelua meille tärkeiden sidosryhmien kanssa. Kerromme toiminnastamme ja sen vaikutuksista, tavoitteista ja riskeistä ja kuuntelemme, mitä mieltä sidosryhmämme ovat tavastamme toimia. Vuoropuhelu auttaa meitä ymmärtämään niitä haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät liiketoimintaympäristöömme ja vastuullisuuteen.
Sidosryhmätyön johtaminen
Sidosryhmävuoropuhelu on osa päivittäistä työntekoa ja johtamista. Selvitämme säännöllisesti sidosryhmiemme näkemyksiä toiminnastamme, järjestämme tapahtumia ja tapaamisia sekä osallistumme toimialamme ja liiketoimintamme kannalta merkittäviin seminaareihin ja tilaisuuksiin.
Kokonaisuutta johtavat pääasiassa yhteiskuntasuhteista ja vastuullisuudesta, viestinnästä ja brändimarkkinoinnista sekä sijoittajasuhteista vastaavat johtajat. Aiheeseen liittyviä teemoja käsitellään vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhteiden ohjausryhmässä.
Sidosryhmät painottavat taloutta, toimitusketjua ja ilmastoasioita
Järjestimme helmikuussa 2015 sidosryhmätyöpajan, jossa keskeisten ryhmien edustajat antoivat palautetta yhtiön asiantuntijoiden päivittämästä olennaisuusarviosta. Tilaisuudessa käydyn keskustelun perusteella sidosryhmät pitävät taloudellista vastuuta vastuullisuustyön keskeisenä osa-alueena. Lisäksi ne odottavat Nesteen huomioivan toimitusketjun sosiaaliset näkökohdat entistä vahvemmin. Yhtiöltä odotetaan myös selkeitä ilmastopoliittisia linjauksia. Sidosryhmät kannustavat meitä sisällyttämään asiakasnäkökulman arvoketjuajatteluumme ja antamaan asiakkaille tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta
Toimimme edunvalvonnassamme avoimesti ja pyrimme olemaan luottamuksen arvoisia, vuorovaikutteisia keskustelukumppaneita. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvontatyömme perustuu siihen, että tuotamme päättäjille ja eri intressiryhmille laadukasta tietoa heidän päätöksenteonsa tueksi.
Keskitymme uusiutuvia polttoaineita koskevaan edunvalvontaan kotimaassa, Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa. Öljytuotteiden osalta vaikutamme FuelsEurope -toimialajärjestön kautta EU-tasolla sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kautta Suomessa.
Toimintamme kannalta
tärkeimmät sidosryhmämme
ovat:
- asiakkaat
- henkilökunta
- omistajat ja sijoittajat
- kauppiaat
- raaka-ainetoimittajat
- järjestöt
- paikallisyhteisöt
- päättäjät ja viranomaiset
- yliopistot ja tutkimuslaitokset
- media
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
25
Neste oli vuoden 2015 aikana tiiviisti mukana biopolttoainelainsäädännön kehitystyössä sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Olemme vaihtaneet näkemyksiä muun muassa europarlamentaarikkojen ja heidän avustajiensa kanssa biopolttoaineiden ilmastopäästöjä vähentävästä vaikutuksesta, kestävyydestä ja raaka-ainepohjasta. Olemme aktiivisia myös Euroopan parlamentin sisällä toimivassa European Energy Forumissa.
Biopolttoaineiden ohessa tärkeitä keskusteluteemoja ovat olleet kiertotalous, resurssitehokkuus ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Toivomme, että liikennepolttoaineille asetetaan sitovat vähähiilisystavoitteet Euroopan unionin tasolla myös vuoden 2020 jälkeen.
Euroopan parlamentti hyväksyi täysistunnossaan huhtikuussa 2015 direktiiviesityksen, jolla on tarkoitus ehkäistä biopolttoaineiden tuotannosta mahdollisesti aiheutuvia epäsuoria maankäytön muutoksia (ns. ILUC-direktiivi). Direktiivi liittyy Nesteen raaka-ainepohjan säätelyyn, minkä vuoksi olemme seuranneet direktiivin valmistelutyötä.
Yhdysvalloissa olemme seuranneet sekä liittovaltiotason että Kalifornian lainsäädännön kehittymistä. Liittovaltiotason merkittäviä kysymyksiä ovat biopolttoaineiden verotus sekä biopolttoaineiden vuosittain vahvistettavat jakeluvelvoitteet. Kalifornian osavaltion ympäristölainsäädännön uusiminen alkoi vuoden 2015 puolivälissä. Olemme selvittäneet Kalifornian viranomaisille ja ympäristöjärjestöille mm. erilaisten raaka-aineiden hankintaketjuihin liittyviä kysymyksiä.
Ennen Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleja viestimme eri puolueille Nesteelle tärkeitä ilmasto-, energia-, liikenne- ja ympäristöpolitiisista teemoja. Olemme korostaneet erityisesti biopolttoaineiden tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Samoja aiheita on käsitelty myös uuden hallituksen sekä avainministeriöiden kanssa käydyssä vuoropuhelussa.
Yhteistyö toimitusketjun vastuullisuuden lisäämiseksi
Teimme vuoden 2015 aikana malesialaisilla palmuöljyviljelmillä työskentelevien siirtotyöläisten sosiaalisiin kysymyksiin keskittyvän kenttätutkimuksen yhteistyössä Business for Social Responsibility (BSR) -organisaation kanssa. BSR on voittoa tavoittelematon järjestö, joka auttaa yli 250 jäsenyritystään kehittämään kestäviä liiketoimintastrategioita ja -ratkaisuja. Marraskuussa järjestimme työpajan Malesiassa, jossa kävimme läpi kenttätutkimuksen tuloksia yhdessä palmuöljytuottajiemme kanssa.
Lue lisää vastuullisesta toimitusketjustamme sivulta 35.
Ihmisoikeudet ovat olleet vahvasti esillä myös yhtiön johtoryhmässä. Marraskuussa järjestetyssä seminaarissa johtoryhmä keskusteli aiheesta ja ihmisoikeuksien merkityksestä Nesteelle asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Samalla pohjustettiin Nesteen ihmisoikeussitoumusta.
Toiveena sitova ilmastosopimus
Parisissa joulukuussa 2015 pidetyssä kansainvälisessä ilmastokokouksessa solmittiin sitova ja kattava sopimus, jolla on kauaskantoinen merkitys niin yrityksille, valtioille kuin yksityisille ihmisillekin. Neste pitää ilmastosopimuksen solmimista erittäin myönteisenä edistysaskeleena. Sopimus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta myös velvoittaa yrityksiä pohtimaan omaa rooliaan ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Teknologiajohtajana ja maailman suurimpana uusiutuvan NEXBTL-dieselin tuottajana Neste kannustaa valtioita ja yrityksiä tarttumaan mahdollisuuteen, jonka kestävästi tuotetut, kehittyneet biopolttoaineet tarjoavat hiilen poistamiseksi teiden, ilmojen ja merien polttoaineista. Uusiutuvat raaka-aineet voivat korvata fossiilisen öljyn myös muissa käyttötarkoituksissa, kuten muoveissa.
Turvallisuutta yli organisaatiorajojen
Teemme globaalisti yhteistyötä palveluntarjoajien ja urakoitsijoiden kanssa turvallisuuden edistämiseksi. Järjestämme seminaareja ja tilaisuuksia lähialueiden teollisuusyhtiöiden kanssa sekä hyödynnämme HSE Network -verkkopalvelua aktiivisessa tiedon jakamisessa. Auditoimme toimittajien turvallisuusjohtamista ja järjestämme Nesteen ja palveluntarjoajien johdolle yhteisiä havainnointikierroksia ja turvallisuuskeskusteluja.
Asiakkaat
Asiakkaan odotukset ja tarpeet ovat toimintamme ytimessä. Haluamme olla se yhtiö, joka pystyy ratkomaan asiakkaan haasteita ja tuomaan lisäarvoa osaamisellaan asiakkaalle. Lue esimerkkejä yhteistyöstämme asiakkaidemme kanssa sivulta 15.
> Tavoittelemme aktiivista vuoropuhelua meille tärkeiden sidosryhmien kanssa.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
26
Esimerkkejä vuoropuhelusta sidosryhmien kanssa 2015
Kansalaisjärjestöt
Työelämäoikeuksia koskeva keskustelutilaisuus, Espoo, helmikuu
Järjestimme pääkonttorissamme työelämän oikeuksia käsittelevän keskustelutilaisuuden yhdessä kansalaisjärjestöjen ja työelämäkysymysten asiantuntijoiden kanssa. Tilaisuuden tavoitteena oli kuulla sidosryhmien näkemyksiä ja vaihtaa ajatuksia Nesteen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Keskusteluja pohjustivat kansainvälisiä sopimuksia, elämiseen riittävää palkkaa ja siirtotyöntekijöiden oikeuksia käsittelevät alustukset.
Vuoropuhelumme ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä yritysvastuusta suomalaisen kansalaisjärjestö Finnwatchin kanssa jatkui vuonna 2015. Olemme keskittyneet erityisesti sitouttamaan tuottajat, viranomaiset ja kansalaisjärjestöt työelämän oikeuksiin ja siirtotyöläisiin liittyviin kysymyksiin Malesian palmuöljyteollisuudessa.
Raaka-aineiden toimittajat
Työpaja työelämäoikeuksien toteutumisesta hankintaketjuissa, Malesia, marraskuu
Työpaja järjestettiin Nesteen yhteistyökumppaneille, ja alustajina kuultiin muun muassa ILOn, kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM), ammattiyhdistysliikkeen, sertifiointielimen ja kansalaisjärjestöjen sekä Malesian työvoimaviraston asiantuntijoita.
Lue lisää työpajasta Malesiassa.
Sijoittajat
Pääomamarkkinapäivä, Lontoo, syyskuu
Pääomamarkkinapäivän tavoitteena oli viestiä sijoittajille, omistajille ja analyytikoille yhtiön strategiasta, tulevaisuuden näkymistä sekä toiminnan kehittymisestä ja saavutuksista vuonna 2015. Päivän jälkeen toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 45 % tutkimukseen vastanneista kertoi ymmärtävänsä erittäin selkeästi yhtiön kehitykseen liittyviä tekijöitä seuraavien kolmen-viiden vuoden aikana. Pääomamarkkinapäivä järjestetään myös vuonna 2016.
Henkilöstö
Strategiakahvit
Johtoryhmän jäsenet kiersivät yhtiön toimipaikoilla keskustelemassa yhtiön uudistetusta visiosta ja strategiasta. Kierrokset ajoittuivat syys-lokakuulle ja ne kattoivat kaikki toimipaikkamme. Terminaalien strategiatilaisuudet järjestettiin videoneuvotteluna.
Lue lisää vuoden 2015 strategiakahveista sivulta 55.
Turvallisuuslupaukset
Vuonna 2015 toteutimme yhtiön hallituksen, johtoryhmän ja useiden eri toimintojen johtoryhmien kanssa turvallisuustyöpajoja, joissa pohdittiin johdon roolia ja merkitystä turvallisuuden johtamisessa. Työpajoissa tiimit ovat tehneet omat turvallisuuslupauksensa siitä, millaiseen turvallisuuskäyttäytymiseen kukin tiimi sitoutuu ja milla tavalla turvallisuutta viedään yksiköissä eteenpäin.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
27
Media
Yhtiön toimitusjohtaja ja viestinnän edustajat tapaavat säännöllisesti Suomen talousmedioiden toimitusten edustajia. Tilaisuuksissa taustoitetaan yhtiön tilannetta ja keskustellaan ajankohtaisista ja yhtiölle tärkeistä asioista.
Paikallisyhteisöt
Avoimet ovet jalostamolla, Naantali, elokuu
Naantalin jalostamolle kutsuttiin lähiympäristön väkeä perinteisille Naapurikutsuille elokuussa. Kylään saapui ennätysyleisö: päivän aikana jalostamoon tutustui kaikkiaan noin 400 naapuria. Kiertoajelujen lomassa jaoimme tietoa myös vuonna 2017 voimaan astuvasta tuotantorakenteen muutoksesta. Naapurikutsut pidetään joka toinen vuosi.
Naantalin ja Raision kaupunkien johdon tapaamiset, huhtikuu ja joulukuu
Vaihdamme kaupunkien johdon kanssa säännöllisesti näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Tänä vuonna agendalla oli erityisesti Naantalin tuotantorakenteen muutos, joka astuu voimaan vuonna 2017.
Porvoon jalostamon 50-vuotisjuhla, Porvoo, syyskuu
Jalostamon syntymäpäiville Porvoon Taidetehtaalle kokoontui satakunta sidosryhmien edustajaa isäntineen. Vieraina oli kaupungin edustajia, asiakkaita ja entisiä nesteläisiä. Kunniavieraana oli pääministeri Juha Sipilä.
Yritysten yhteistyöryhmä, Porvoon jalostamo
Kilpilahden alueella toimivien yritysten edustajien yhteistyöryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa vaihtamaan ajankohtaisia turvallisuus- ja ympäristötietoja.
Avoimien ovien päivä Rotterdamin satamassa
Nesteen Rotterdamin jalostamo osallistui Rotterdamin sataman avointen ovien päivään syyskuussa. Rotterdamin lähiympäristön asukkaat kutsuttiin tutustumaan satamaan ja sen alueella sijaitseviin yrityksiin. 20 vapaaehtoista nesteläistä esitteli jalostamon toimintaa ja vastasi kysymyksiin päivän aikana. Päivä sai kaiken kaikkiaan erittäin hyvän vastaanoton.
Päättäjätutkimus, Porvoo ja Naantali, joulukuu
Neste tutkii säännöllisesti haastattelututkimuksella Porvoon ja Naantalin jalostamoiden lähisidosryhmien näkemyksiä tuotantolaitosten ympäristötoiminnasta ja viestinnän luotettavuudesta. Tutkimukseen haastatellaan lähialueiden kuntatason päättäjä, tiedotusvälineiden edustajia, laitosten lähinaapurustoa sekä Porvoon ja Naantalin alueella asuvia. Täysin tai melko luotettavana paikallista tiedottamista pitää 83 prosenttia vastaajista. Yhtiön ympäristöimago on tutkimuksen mukaan kehittynyt esimerkiksi häiriö- ja huoltotilanteista tiedottamisen nopeudessa. Neste koetaan paikallisesti hyväksi työnantajaksi. Merkittävimmäksi tuotantolaitosten aiheuttamaksi haitaksi vastaajat kokevat haju- ja meluhaitat, joiden koetaan kuitenkin vähentyneen merkittävästi vuodesta 2011. Noin 30 prosenttia vastaajista ei kokenut mitään haittaa laitosten toiminnasta.
Nesteen vastuullisuus 2015 Vastuullisuuden johtaminen
28
Nesteen vastuullisuusraportointi 2015
Raportoinnin sisältö
Neste on sitoutunut AA1000APS (2008) -standardin mukaisiin periaatteisiin, joita ovat sidosryhmien osallistaminen (inclusivity), olennaisuus (materiality) sekä sidosryhmien odotuksiin vastaaminen (responsiveness). Vuoden 2015 vastuullisuusraportti laadittiin ensimmäistä kertaa GRI:n (Global Reporting Initiative) G4-ohjeistoa soveltuvin osin noudattaen. Kehitämme raportointiamme myös Euroopan unionin ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin vaatimukset huomioiden. Vastaamme raportillamme myös kansainvälisten indeksien vaatimuksiin.
Vuoden 2015 aikana käydyissä sidosryhmäkeskusteluissa on toistuvasti noussut esiin kaksi teemaa: ilmasto ja resurssitehokkuus sekä toimitusketjun vastuullisuus. Siksi keskitymme raportoinnissamme näiden kahden osa-alueen näkökohtiin, joista haluamme kertoa entistä monipuolisemmin. Liiketoimintamme luonteen vuoksi turvallisuuskysymykset ovat meille tärkeitä samoin kuin henkilöstön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Siksi raportoimme myös turvallisuutta ja henkilöstöä koskevat keskeiset tunnusluvut.
Neste julkaisi vuoden 2014 vuosikertomuksen ja sen sisältämän vastuullisuusraportin 3.3.2015 verkkovuosikertomuksena.
29
Raportointiperiaatteet ja -ohjeet
Taloudellisessa raportoinissa noudatetaan kansainvälistä IFRS-tilinpäätös käytäntöä ja hallinnointiin liittyvässä raportoinissa listayhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Ympäristökustannusten ja -vastuiden esittäminen perustuu Suomen kirjanpitolakiin. Raportoidut taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon. Henkilöstölukujen laskennassa noudatetaan Kirjanpitolautakunnan yleisohjetta toimintakertomuksen laatimisesta. Turvallisuutta koskevassa tapaturmataajuuksien laskennassa noudatetaan CONCAWE:n, eurooppalaisen öljynjalostajien turvallisuutta, terveyttä ja ympäristönhallintaa edistävän järjestön, laskentaperiaatteita.
Muutokset aiempina vuosina raportoidussa tiedoissa tai laskentaperiaatteissa kerrotaan kyseessä olevien tunnuslukujen yhteydessä. Raportoitujen indikaattoreiden määritelmät, laskentaperiaatteet ja kaavat on esitelty erikseen tunnuslukujen laskentaperiaatteet -osiossa.
Raportin kattavuus
Vastuullisuusraportin raportointijakso on vuosikertomuksen tavoin tilikausi 1.1.–31.12.2015.
Turvallisuus- ja ympäristöraportointi vuodelta 2015 kattaa ne yhtiön omistamat jalostamot Suomessa ja ulkomailla, joista yhtiön omistusosuus on yli 50 prosenttia. Näiden lisäksi turvallisuus- ja ympäristöraportointi kattaa yhtiön terminaalit, toimistot ja vähittäismyynnin maayhtiöt.
Yhtiö ei raportoi ympäristötietoja sellaisista toimipaikoista, joissa yhtiöllä on käytössään vain osa toimistorakennuksen tiloista. Tällaisia ovat yhtiön toimistot Houstonissa, Torontossa, Oulussa ja Vilnassa. Turvallisuustietojen raportointi kattaa myös palveluntoimittajat ja urakoitsijat. Muuten raportointi kattaa koko Neste Oyj:n toiminnan sekä niiden yhtiöiden toiminnan, joista yhtiön omistusosuus on yli 50 prosenttia.
Konsernitason vastuullisuusraportin lisäksi Porvoon ja Naantalin tuotantolaitokset julkaisevat säännöllisesti jalostamojen naapureille tarkoitettuja uutiskirjeitä, joissa käsitellään toiminnan paikallisia vaikutuksia. Ne löytyvät myös yhtiön internetsivuilta.
Raportointijärjestelmät
Neste kerää ympäristö- ja turvallisuustietoja HSEQ-raportointityökalulla, joka tukee Nesteen kuukausi- ja vuositason raportointia. Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut saadaan henkilöstötietojärjestelmistä. Yhtiöllä on edelleen käytössään myös muita raportointivälineitä, joilla kerätään vastuullisuusraportointiin tarvittavia tietoja.
Raportin varmennus
Vuoden 2015 vuosikertomus sisältää Global Reporting Initiative (GRI) G4 -yhteiskuntavastuun raportointiohjeiston perussisältöä ja sen sisältämät suomenkielisen raportin taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tunnusluvut ovat riippumattoman kolmannen osapuolen PricewaterhouseCoopers Oy:n varmentamia. Englanninkielisen raportin numeerisille vastuullisuustiedoille on tehty vastaavuustarkistus.
Sitoumukset ulkoisiin aloitteisiin
Neste liittyi YK:n Global Compact -aloitteeseen vuonna 2014 ja julkaisi ensimmäisen seurantaraporttinsa lokakuussa 2015. Raportti keskittyy erityisesti ihmisoikeuksiin, jotka ovat olleet Nesteen vastuullisuustyön keskipisteessä viime vuosina. Olemme sisällyttäneet uusimman seurantaraportin osaksi vuosikertomustamme.
Nesteen ensimmäistä kertaa vuonna 2015 julkaistu Communication on Progress -seurantaraportti löytyy verkkosivuilta.
Olemme mukana seuraavissa vastuullisuusindekseissä (linkki verkkoon):
- The Global 100
- Dow Jones Sustainability Index
- CDP Forest
- CDP Climate Change
- Storebrand kestävän kehityksen rahasto
- STOXX Global ESG Leaders
Nesteen vastuullisuus 2015 Nesteen vastuullisuusraportointi
30
Ilmasto ja resurssitehokkuus ... 30
Vastuullinen toimitusketju ... 35
Oman toiminnan vastuullisuus ... 38
Keskeiset vastuullisuusteemat
Ilmasto ja resurssitehokkuus
Johtamiskuvaus
Nesteen ilmasto- ja resurssitehokkuutta johdetaan liiketoiminta- lähtöisesti. Liiketoimintamme tavoitteista ja painopisteistä kerromme sivuilla 13–14.
Vastuullisuutta koskevia asioita käsitellään säännöllisesti yhtiön hallituksen ja johtoryhmän sekä vastuullisuusorganisaation, liiketoiminta-alueiden ja tuotantolaitosten johtoryhmissä.
Toimintaamme ohjaavat sertifioidut johtamisjärjestelmät
Toimintaamme ohjaavat tuotantolaitos-, liiketoiminta-alue- ja toimintokohtaiset sertifioidut johtamisjärjestelmät, jotka vastaavat ISO:n ja OHSAS:n ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatu- standardien vaatimuksia. Järjestelmien toimivuutta arvioidaan vuosittain sekä sisäisillä että ulkoisilla, riippumattoman tahon tekemillä auditoinneilla.
Kaikki uusiutuvan dieselin tuotantolaitoksemme ovat ISCC (International Sustainability and Carbon Certification) tai RSPO (Roundtable on Sustainable Palm Oil) -järjestelmän mukaan sertifioituja ja niillä on Yhdysvaltain ympäristöviranomaisen EPA:n hyväksynnät (Environmental Protection Agency). Rotterdamin tuotantolaitos sekä Suomen toimintojen huoltovarmuusvarastot auditoitiin vuoden 2014 aikana ja ne saivat muiden toimipaikkojen tavoin sertifikaatit laatu-, ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten (ISO9001, ISO14001 ja OHSAS18001) osalta.
Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö, milj. tonnia
■ Raakapalmuöljy
■ Jätteet ja tähteet (esim. eläinrasvajäte, kalanjalostuksen rasvajäte, PFAD*)
* PFAD = Palmuöljyn rasvahappotisle (Palm Fatty Acid Distillate)
Lue lisää tuotantolaitostemme ja raaka-aineiden sertifioinneista.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
31
Jäte- ja tähderaaka-aineiden käyttö
jalostuksessa, milj. tonnia
Jätteet ja tähdet (eläinrasvajäte, kalanjalostuksen rasvajäte, PFAD)
Sertifioidun
raakapalmuöljyn käyttö, %
Tuotteidemme ilmastovaikutukset
Tuotteidemme olennaisimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, päästöistä. Kasvihuonekaasupäästöt syntyvät tuotteen (esimerkiksi bensiini ja diesel) elinkaaren eri vaiheissa. Suurin osa, noin 85 %, raakaöljypohjaisten liikennepolttoaineiden hiilijalanjäljestä syntyy, kun ajoneuvossa käytetään polttoainetta. Pienempi osa hiilijalanjäljestä syntyy, kun raakaöljyä tuotetaan ja polttoaineita jalostetaan; kuljetuksineen tuotannon osuus on noin 15 % hiilijalanjäljestä.
Uusiutuvan liikennepolttoaineen hyöty tulee ajoneuvon polttoainekäytössä. Uusiutuvan dieselin polttopäästö on nolla, sillä uusiutuvaan raaka-aineeseen sitoutuu hiilidioksidia saman verran kuin poltettaessa vapautuu. Uusiutuva liikennepolttoaine voi vähentää jopa 90 % kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen.
Nesteen tuottamien uusiutuvien polttoaineiden käytön kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät ovat suuremmat kuin Nesteen oman toiminnan eli tuotteiden jalostuksen ja kuljetusten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
Vähäisempiä vaikutuksia on esimerkiksi typpioksidi-, rikki- ja hiukkaspäästöillä, joilla on kuitenkin merkittävä vaikutus esimerkiksi kaupunkien ilmanlaatuun. Polttoaineen elinkaaren aikana typpioksidipäästöjä syntyy energiantuotannossa, kuljetuksissa ja polttoaineen käytössä. Polttoaineet ovat nykypäivänä käytännössä rikittömiä, joten niiden käyttö ei aiheuta enää rikkipäästöjä. Ajoneuvojen hiukkassuodattimet ja muut teknologiat ovat myös vähentäneet olennaisesti hiukkaspäästöjä.
Raakaöljy on arvokas, rajallinen luonnonvara. On tärkeää hyödyntää raaka-aineet materiaalitehokkaasti. Nykyaikaisessa monimutkaisessa öljynjalostusprosessissa raakaöljy voidaan hyödyntää kokonaan eikä jätettä käytännössä synny juuri lainkaan. Meille on tärkeää, että "vähästä tehdään enemmän" ja lopputuotteet ovat korkealaatuisia. Uusi teknologia on laskenut merkittävästi ajoneuvojen polttoaineen kulutusta. Tämä kehitys jatkuu ja asettaa vaatimuksia polttoaineen laadulle. Vain korkealaatuiset polttoaineet pystyvät toimimaan vähäpäästöisesti uusissa, moderneissa moottoreissa.
Vähähiiliset, ekotehokkaat ratkaisumme
Yhdistämällä uusiutuvia tuotteita raakaöljypohjaisiin tuotteisiin autamme asiakkaitamme täyttämään tai ylittämään heitä koskevat lakisääteiset, biopolttoaineiden käyttöä koskevat vaatimukset. Tuotevalikoimamme kattaa myös täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistetut tuotteet.
Toimitusketjun luotettavuus sekä tuotannon ja logistiikkaketjun turvallisuus ovat erottamaton osa vastuullista tarjontaamme. Kehitämme jatkuvasti tuotantoprosessiemme energia- ja materiaalitehokkuutta systemaattisella energiatehokkuusohjelmalla. Keskeisiä käytettävyyden mittareita ovat jalostamoiden käyttöaste ja häiriöiden lukumäärä. Uusi turvallisuusmittari Safe Days kertoo niiden päivien lukumäärän, jolloin meillä ei ole ollut yhtään prosessi- tai muuta turvallisuustapahtumaa tai ympäristöpoikkeamaa. Kerromme turvallisuusohjelmistamme tarkemmin Oman toiminnan vastuullisuus -osiossa.
Jalostamoiden tehokas ja varma toiminta myös vähentää hiukkas- ja muita päästöjä ilmaan. Korkealaatuinen, energiatehokas tuotanto on kustannustehokasta ja aiheuttaa vähemmän hävikkiä.
> Olemme seurannet tiiviisti ympäristön tilaa ja viestineet siitä avoimesti jo 40 vuoden ajan Porvoon jalostamolla.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
32
Uusiutuvien tuotteiden johtava toimija
Päätavoitteenamme on lisätä jäte- ja tahderaaka-aineiden käyttöä uusiutuvan dieselin valmistuksessa kannattavasti ja asiakaslähtöisesti. Panostamme tuotekehityksessämme tulevaisuuden uusiutuvien raaka-aineiden tutkimiseen ja testaamiseen. Tutkittavat raaka-aineet valitaan niiden soveltuvuuden, hinnan ja saatavuuden mukaan. Raaka-aineiden valintaperusteet ovat asiakkaan tarpeiden, viranomaismääräysten ja omien kestävyysperiaatteidemme mukaiset.
Teknisten kehittämistoimenpiteiden ansiosta kaikki tuotantolaitoksemme pystyvät hyödyntämään myös huonompilaatuisia jäte- ja tahderaaka-aineita, minkä käytön kasvun myötä niiden osuus uusiutuvan dieselin raaka-ainesyöttöstä nousi 68 prosenttiin vuonna 2015.
Toimenpiteemme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
Uusiutuvien polttoaineiden hiilijalanjälki riippuu käytetyistä raaka-aineista. Jätteistä tai tähteistä, kuten eläinrasvasta tai kasviöljyteollisuuden tähteistä, valmistetulla polttoaineella on kaikkein pienimmät elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Neste on kasvattanut edelleen jätteiden ja tähteiden osuutta uusiutuvan polttoaineen raaka-aineista. Tämä on vuoden 2015 tärkein toimenpide kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Myös perinteiselle tuotantolinjalle Naantalissa on syötetty uusiutuvaa tähderaaka-ainetta, mäntyöljypikeä, fossiilisen raaka-aineen lisäksi. Lupaviranomainen on jatkanut biokoeajojen lupaa vuosille 2016 ja 2017.
Kasviöljyjen tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu erityisesti lannoittamisesta. Kasviöljyistä käytämme uusiutuvaan polttoaineeseen pääosin palmuöljyä. Kestävästi tuotettuna se aiheuttaa pienempiä polttoaineen elinkaaren aikaisia päästöjä verrattuna muihin teollisessa mittakaavassa viljeltyihin öljykasveihin. Palmuöljyn tuotannossa puristamon jätevesien käsittely aiheuttaa usein elinkaarensa suurimpia kasvihuonepäästöjä. Neste lisäsi vuonna 2015 sellaisen palmuöljyn osuutta, jonka tuotannossa tämä kasvihuonekaasupäästö on otettu talteen. Yli 28 % käyttämästämme palmuöljystä oli jo puristamoista, joiden ilmastovaikutusta on leikattu metaanin talteenotolla. Porvoon jalostamolla otettiin talteen noin 100 000 tonnia hiilidioksidia käytettäväksi esimerkiksi virvoitusjuomateollisuuden tarpeisiin. Neste tekee talteenotossa yhteistyötä AGA:n kanssa.
> Vuonna 2015 jätteiden ja tähteiden osuus oli 68 %
> uusiutuvista raaka-aineista.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
33
Ilmastokumppaniksi
Liityimme Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostoon maaliskuussa 2015. Verkosto on osa kaupungin tekemää ilmastotyötä, joka tähtää 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä. Verkoston tavoitteena on sitoumusten lisäksi vahvistaa yritysten kilpailukykyä, löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää yhteistyötä verkoston jäsenten kesken. Liittyessämme jäseneksi julkistimme seuraavat tavoitteet:
- Vuonna 2015 valmistamallamme uusiutuvalla NEXBTL-dieselillä saavutetaan 6,0 miljoonan tonnin kasvihuonekaasujen päästövähentämis.
- Vuoteen 2017 mennessä meillä on kyky käyttää raaka-aineena sataprosenttisesti jätteitä ja tähteitä.
- Vuonna 2017 valmistamallamme määrällä uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä saavutetaan 7,0 miljoonan tonnin kasvihuonekaasujen päästövähentämis.
Jätteiden ja tähteiden käytöä koskevan tavoitteemme saavutimme jo vuonna 2015.
Otamme käyttöön uutta teknologiaa häiriöiden vähentämiseksi
Porvoon jalostamolla on käytössä VOC-hajapäästöjen määrittämiseen ja vuotojen selvittämiseen Leak/No-leak -menetelmä, joka tunnetaan myös nimellä Screening Range Approach. Menetelmään kuuluvat vuosittaiset VOC-mittaus- ja tarkastus kierrokset. Lisäksi jokaisessa prosessiyksikössä on yksi tai useampia kiinteitä kaasuhastajia, jotka hälyttävät hiilivety-, rikkivety- tai vetyvuodoista.
Vuosina 2014 ja 2015 on testattu uutta Optical Gas Imaging -tekniikkaa hiilivetyvuotojen havaitsemiseen sekä Naantalissa että Porvoon jalostamolla. Päätös tekniikan käyttöönotosta tehdään vuonna 2016.
Uudistimme keväällä 2015 Porvoon jalostamon rikintalteenottolaitoksen automaatiojärjestelmän. 26 miljoonan euron investoinnin odotetaan vähentävän merkittävästi toimintahäiriöitä, mikä puolestaan vähentää häiriöpäästöjä. Lisäämme myös rikinpoistokapasiteettia investoimalla happirikastusmenetelmään.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
34
Syötön esikäsittely-yksikön rakentaminen käynnistyi
Teimme vuonna 2015 päätöksen uuden SDA-yksikön (Solvent DeAsphalting) sekä yksikköön kiinteästi kuuluvan asfalteenien pelletointiosan rakentamisesta Porvoon jalostamon tuotantolinja 4:n (TL4) alueelle.
Uusi yksikkö mahdollistaa raskaan polttoöljyn tuotantomäärän alentamisen ja lisää muun muassa dieselin tuotantomäärää. Entistä suurempi osa raakaöljyä voidaan muuntaa korkea-arvoisiksi ja korkea-laatuisiksi polttoaineiksi, joiden käytönaikaiset päästöt ovat alhaisemmat kuin raskaalla polttoöljyllä.
SDA-yksikön suurimmat louhinta- ja perustustyöt saatiin valmiiksi alkusyksyllä, ja peruskivi muurattiin syyskuussa. 200 miljoonan euron hankkeen on määrä valmistua 2017.
Biopropaani-investointi valmistumassa
Olemme investoineet Rotterdamin laitoksella biopropaanin talteenottolaitokseen. Saamme biopropaanin uusiutuvien tuotteiden valikoimaamme vuoden 2016 lopussa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi muovien valmistuksessa ja energiantuotannossa.
Hiilidioksidintalteenottolaitos parantaa resurssitehokkuutta Singaporessa
Nesteen uusiutuvan dieselin jalostamolle Singaporeen valmistui hiilidioksidin talteenotto- ja nesteytysyksikkö vuoden 2015 lopussa. Investoinnin ansiosta laitoksen resurssitehokkuus paranee entisestään. Toimitamme laitokselle hiilidioksidipitoista raakakaasua keskimäärin 40 000 tonnia vuodessa. Laitoksen rakensi National Oxygen Pte Ltd (NOX), japanilaisen Taiyo Nippon Sanso -yhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö, joka hyödyntää talteenotetun hiilidioksidin raaka-aineenaan.
Valmistaudumme uusiin BAT-vaatimuksiin
Paras saatavissa oleva teknologia (BAT, Best Available Technology) -periaatteen mukaan ympäristölupien määräysten ja rajoitusten on perustuttava päästötasoihin, jotka saavutetaan käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Euroopan unionin öljynjalostamoja koskevien BAT-vaatimusten soveltaminen astui voimaan vuonna 2014, ja toimijoilla on neljä vuotta aikaa tehdä uusien määräysten vaatimia muutoksia. Olemme aloittaneet valmistautumisen uusien BAT-vaatimusten täyttämiseksi. Yhtiö jättää Porvoon ja Naantalin jalostamoita koskevat BAT-lupahakemukset lupaviranomaiselle vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.
> "Vähennämme energiankulutusta 660 GWh vuoteen 2016 mennessä."
Lue lisää Nesteen energiatehokkuuden parantamisesta sivulta 53.
Ilmasto ja resurssitehokkuus
| Tavoite | Saavutukset 2015 | Pitkän aikavälin tavoitteet |
|---|---|---|
| Vähennämme energiankulutusta 660 GWh vuoteen 2016 mennessä. | Energiankulutuksemme oli vuonna 2015 10,2 TWh. | Jatkamme energiansäästötavoitetta edistävien toimenpiteiden toteuttamista. |
| Tavoitteenamme on saavuttaa kyky käyttää ainoastaan jätteitä ja tähteitä uusiutuvan NEXBTL-dieselin tuotannossa vuoteen 2017 mennessä. | Saavutimme kyvyn käyttää ainoastaan jätteitä ja tähteitä uusiutuvan NEXBTL-dieselin tuotannossamme jo vuonna 2015. | Ylläpidämme kykyä käyttää ainoastaan jäte- ja tähderaakaaineita uusiutuvan NEXBTL-dieselin tuotannossa. |
| Valmistamallamme määrällä uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä saavutetaan 6,0 miljoonan tonnin kasvihuonekaasujen päästövähenemä vuoteen 2015 mennessä. | Valmistamallamme määrällä uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä saavutettiin 6,4 miljoonan tonnin kasvihuonekaasujen päästövähenemä vuonna 2015. | Valmistamallamme määrällä uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä saavutetaan 7,0 miljoonan tonnin kasvihuonekaasujen päästövähenemä vuoteen 2017 mennessä. |
Saavutukset 2015
Saavutettu ☐
Osittain saavutettu ☐
Ei saavutettu ☐
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
35
Vastuullinen toimitusketju
Johtamiskuvaus
Nesteen toimitusketjua hallinnoidaan yhtiön kestävän kehityksen periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Ne on kuvattu tarkemmin sivulla 22.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
Yhteistyö toimitusketjun vastuullisuuden kehittämiseksi
Vastatakseen sosiaaliseen vastuuseen ja erityisesti toimitusketjun vastuullisuuteen liittyviin odotuksiin. Neste aloitti tutkimuksen Malesiassa yhteistyössä kansainvälisen Business for Social Responsibility (BSR) -järjestön kanssa keväällä 2015.
Sosiaalisia ja työelämän oikeuksia koskeva tutkimus auttoi meitä ymmärtämään siirtotyöntekijöiden tilannetta. Tavoitteena on kehittää Nesteen yhteiskunnallisten riskien arviointia ja toimitusketjun sosiaalista vastuullisuutta.
Tutkimus tehtiin kahden palmuöljy-yhtiön viljelmillä, jotka sijaitsevat Sabahissa Borneon saarella ja Johorissa Malesian niemimaalla. Nesteen ja BSR:n asiantuntijoista koostuva työryhmä kartoitti paikallisten ja siirtotyöläisten tilannetta hyödyntäen aiemmassa tutkimusvaiheessa kehitettyä sosiaalisten asioiden arviointikyselyä. Kenttätutkimuksen aikana haastateltiin ulkomaalaisia ja paikallisia työntekijöitä, paikallis- ja keskusjohtoa.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin Nesteen järjestämässä, palmuöljyteollisuuden yhteiskuntavastuuta ja työelämän oikeuksia käsittelevässä työpajassa Malesiassa marraskuussa 2015. Työpaja keskittyi työolosuhteisiin, eettiseen rekrytointiin, lastensuojeluun, työntekijöiden sitoutumiseen ja valitusjärjestelmiin. Lisäksi käsiteltiin siirtotyöläisten tilannetta. Työpajaan osallistui palmuöljyn toimittajia, kansalaisjärjestöjä sekä kansainvälisten organisaatioiden ja Malesian hallituksen edustajia.
Tutkimuksen havaintoja ja työpajan tuloksia hyödynnetään Nesteen yhteiskuntavastuunormien ja toimittajien eettisten ohjeiden kehittämisessä sekä ihmisoikeuksia ja työelämäoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman laatimisessa ja toimeenpanossa. Suunnitelman ensimmäinen vaihe, yhtiön ihmisoikeussitoumus, hyväksyttiin konsernin johtoryhmässä joulukuussa 2015. Otimme tärkeän askeleen kohti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavia periaatteiden (UNGP) noudattamista. Seuraavaksi konsernin johtoryhmä saa käsiteltävääseen esityksen siitä, miten Neste täyttää vastuunsa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta eli ns. huolellisuusvelvoitteen (Human Rights Due Diligence) vaatimukset. Vuoden 2016 keväällä toteutetaan konsernin laajuinen ihmisoikeusriskien arviointi (Human Rights Impact Assessment).
> Käytämme ainoastaan toimittajia, jotka pystyvät vastaamaan vastuullisuusvaatimuksiamme.
36
Miniseminaari ihmisoikeuksista
Lisätäksemme tietoisuuttamme ihmisoikeuksista järjestimme pääkonttorissamme työelämän oikeuksia käsittelevän keskustelutilaisuuden yhdessä kansalaisjärjestöjen ja työelämäkysymysten asiantuntijoiden kanssa helmikuussa 2015. Tilaisuuden tavoitteena oli kuulla sidosryhmien näkemyksiä ja vaihtaa ajatuksia Nesteen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Keskusteluja pohjustivat kansainvälisiä sopimuksia, elämiseen riittävää palkkaa ja siirtotyöntekijöiden oikeuksia käsittelevät alustukset.
Yhteistyö sademetsien hävittämisen estämiseksi jatkuu
Olemme metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevissa ohjeissamme sitoutuneet siihen, että käyttämämme raaka-aineet eivät aiheuta suoria tai epäsuoria tuhoja hiilinkkailla metsäalueilla. Haluamme edistää vastaavien käytäntöjen soveltamista oman hankintaketjumme lisäksi koko palmuöljyteollisuudessa, minkä vuoksi aloitimme vuonna 2013 yhteistyön sademetsätuhojen torjuntaan erikoistuneen The Forest Trust (TFT)-järjestön kanssa. Vuonna 2014 yhteistyö eteni kenttävarmennuksiin ja palmuöljytoimittajien kanssa pidettyihin työpajoihin, joissa toimitusketjumme toimittajia opastettiin politiikkojen laatimisessa sekä vastuullisten toimintatapojen käyttöönotossa.
Vuonna 2015 jatkoimme kehitystyötä erityisesti niiden toimittajien kanssa, joilla ei vielä ole metsäkatojen ehkäisemiseen liittyvää politiikkaa tai toimintaohjeita. Olemme auttaneet yrityksiä tekemään riskianalyysejä sekä järjestäneet koulutusta ja työpajoja hyvien käytäntöjen eteenpäin viemiseksi.
Kaikki Nesteen käyttämät uusiutuvat raaka-aineet jäljitetään niiden viljely- tai tuotantopaikoille käyttäen EU-sertifikoitua ainetasemenettelyä. Toimitusketjun läpinäkyvyyden lisäämiseksi olemme yhteistyössä TFT:n kanssa kartoittaneet myös ns. kolmannet osapuolet hankintaketjus-samme. Pyrimme myös siihen, että sellaiset viljelijät, jotka toimivat meidän raaka-aineiden tuottajiemme yhteydessä, mutta eivät tuota raaka-aineita meille, noudattavat hyväksyttyjä käytäntöjä. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki suurimmat palmuöljytuottajamme sitoutuivat metsäkadon vastaisiin periaatteisiin hankinnoissaan kolmansilta osapuolilta.
Toimittajien vastuullisuuden varmentaminen
Neste tekee raaka-ainetoimittajien valintaa koskevat päätökset yhtiön Supplier Compliance -periaatteiden mukaisesti. Kaikkien raaka-ainetoimittajiemme on läpäistävä valintaan kuuluva due diligence -arviointi. Uusien toimittajien lisäksi due diligence -arviointi tehdään myös jo hyväksytyille toimittajille, mikäli he tarjoavat yhtiölle uutta raaka-ainetta tai toimitusketju muuttuu oleellisesti.
Turvallisuustarkastuksessa käsitellään muun muassa hyvää hallintotapaa, korruptiota, avoimia oikeustapauksia ja muita mahdollisia asioita, jotta varmistetaan toimittajan toiminnan ristiriidattomuus Nesteen ohjeiden tai toimintaperiaatteiden kanssa.
Valintavaiheeseen kuuluu myös kattava vastuullisuuskartoitus, jossa tarkastellaan muun muassa toimittajan toimintatapoja ja ohjeita, valmiutta sertifioida tuotantoa sekä mahdollisia kansalaisjärjestöjen esiin nostamia huolenaiheita.
Vastuullisuuden varmentamisen keinot
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
37
Valinnan jälkeen seuraamme raaka-ainetoimittajiemme toimintaa jatkuvasti. Ulkopuolinen riippumaton taho auditoi sertifioidut toimittajat vuosittain, ja lisäksi tarvittaessa itse tekemissämme toimittaja-auditoinneissa tarkastellaan toimitusketjua ja sen vastuullisuutta.
Edellytämme kaikilta palmuöljytoimittajiltamme palmuöljytuotannon vastuullisuutta edistävän RSPO (Roundtable on Sustainable Palm Oil)-järjestön jäsenyttä. Jäsenyyden kautta toimittajat ovat sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja suojelemaan metsiä. Toimittajien on sitouduttava myös Nesteen kestävän kehityksen politiikkaan, kestävän kehityksen periaatteisiin biopolttoaineille sekä metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskeviin periaatteisiin.
Pienviljelijöiden osuuden kasvattaminen
Raakapalmuöljyn toimitusketjussamme on noin 53 000 indonesialaista pienviljelijää, jotka ovat järjestäytyneet osuuskunniksi. Tavoitteenamme on kasvattaa itsenäisten pienviljelijöiden osuutta hankinnassamme.
Olemme kartoittaneet muun muassa hollantilaisen toimitusketjujen kestävyyttä edistävän järjestön IDH:n kanssa sopivia alueita palmuöljyn pienviljelyn kehittämisprojektia varten. Projektissa on tarkoitus yhdistää raakapalmuöljyn tuottaja, rahoittaja (IDH) sekä ostaja
Raakaöljyn ja fossiilisten syöttöaineiden hankinta-alueittain, tonnia
eli Neste. Tavoitteena on auttaa pienviljelijöitä kestävien markkinoiden luomisessa ja opastaa heitä markkinoille pääsyssä. Projekti on edennyt käyttöönotovaiheeseen.
Raakaöljyn jäljitettävyys
Neste ostaa fossiilista raakaöljyä pääasiassa Venäjältä, ja suurin osa käyttämästämme raakaöljystä toimitetaan jalostamoillemme Primorskin öljysatamasta. Öljy tulee Primorskiin putkiverkoston kautta, jossa kulkee öljyä ympäri Venäjää sijaitsevilta öljykentiltä. Vuonna 2015 hankimme raakaöljyä myös Kazakstanista, Norjasta, Iso-Britanniasta, Tanskasta, Algeriasta ja Angolasta.
Ostamme raakaöljyä sekä spot-erinä että sopimustoimittajilta: öljyn tuottajilta, välittäjiltä ja suurilta öljy-yhtiöiltä. Suurin osa hankkimastamme raakaöljystä tulee 10–15 toimittajalta.
Koska Venäjältä hankkimamme raakaöljy on koottu putkiverkoston avulla eri puolilla maata sijaitsevilta kentiltä, öljyerien alkuperää on vaikea täsmällisesti jäljittää.
Kaikki potentiaaliset raakaöljyn toimittajat käyvät läpi kaksivaiheisen arvioinnin, jossa kartoitetaan taloudelliset riskit (financial review) ja turvallisuusriskit (security review).
Neste ei hanki arktisilta merialueilta tai konfliktialueilta peräisin olevaa raakaöljyä.
Vastuullinen toimitusketju
| Tavoite | Saavutukset 2015 | Pitkän aikavälin tavoitteet |
|---|---|---|
| 100% käytetyistä raakapalmuöljystä on sertifioitua vuoteen 2015 mennessä. | Tavoite saavutettiin etuajassa, vuonna 2013. | Käytämme jatkossakin ainoastaan sertifioitua raakapalmuöljyä. |
| Kaikki käytetyt uusiutuvat raaka-aineet ovat jäljitettyjä. | • Kaikki käyttämämme uusiutuvat raaka-aineet olivat jäljitettyjä. | |
| • Kaikki suurimmat toimittajamme sitoutuivat metsäkadon vastaisiin periaatteisiin myös hankinnoissaan kolmansilta osapuolilta. | Varmistamme uusiutuvien raaka-aineiden jäljitettävyyden myös tulevaisuudessa. | |
| Nesteen yhteiskunnallisten riskien arvioinnin ja toimitusketjun sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen. | • Teimme malesialaisilla palmuöljyviljelmillä työskentelevien siirtotyöläisten sosiaalisiin kysymyksiin keskittyvän tutkimuksen yhteistyössä Business for Social Responsibility (BSR) -organisaation kanssa. | |
| • Järjestimme työelämän oikeuksia käsittelevän keskustelutilaisuuden kansalaisjärjestöille. | ||
| • Yhtiön ihmisoikeussitoumus hyväksyttiin konsernin johtoryhmässä. | • Nesteen yhteiskuntavastuunormien ja toimittajien eettisten ohjeiden kehittäminen sekä ihmisoikeuksia ja työelämäoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman laatiminen ja toimeenpano. | |
| • Vuoden 2016 keväällä toteutetaan koko konsernin laajuinen ihmisoikeusriskien arviointi (Human Rights Impact Assessment). | ||
| • Toimittajien vastuullisuusarvioinnin päivitys. |
Saavutukset 2015
Saavutettu
Osittain saavutettu
Ei saavutettu
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
38
Oman toiminnan vastuullisuus
Henkilöstö
Henkilöstöjohtamisen kuvaus
Nesteen henkilöstöpolitiikka pohjautuu yhtiön liiketoiminnan strategiaan, mikä luo pohjan kaikelle kehittämistyölle. Vuonna 2013 käynnistetty Way Forward -toimintatapa tukee liiketoimintalähtöistä ja yhtiön arvojen mukaista johtamista ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Way Forward keskittyy erityisesti kehittämään tapaamme työskennellä, jotta pystymme vastaamaan toimialamme vaatimuksiin ja muutoksiin sekä saavuttamaan strategiset tavoitteemme. Kantavana ajatuksena on kehittää Nesteestä entistä asiakaslähtöisempi, kannattavampi ja turvallisempi yhtiö, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan sekä viihtyä ja voida hyvin.
Nesteen henkilöstöpolitiikka on kuvattu yhtiön verkkosivuilla.
Way Forward -toimintatavan periaatteet ovat:
- Keskitymme asiakkaisiin
- Parannamme yhteistyötä
- Otamme ja annamme vastuuta
- Arvostamme hyviä tuloksia ja puutumme epäkohtiin
- Toimimme kustannustehokkaasti
- Työskentelemme turvallisesti ja ammattimaisesti aina ja kaikkialla
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
39
Liiketoiminnan tulos – henkilöstöjohtamisen mittari
Way Forwardissa on kyse pitkäjänteisestä ja kokonaisvaltaisesta toimintatapamuutoksesta. Sen toteutumisesta kertovat johtamisen ja työhyvinvoinnin mittarit, turvallisuusmittarit sekä ennen kaikkea yhtiön liiketoiminnan tulos ja kehittyminen.
Henkilöstömme on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta. Siitä kertovat alhainen ulkoinen vaihtuvuus, erinomaisella tasolla oleva sisäinen tehtäväkierto ja halukkuus uusiin haasteisiin sekä henkilöstön korkea kiinnostus oman osaamisensa kehittämiseen. Uuden toimintamallin myötä haluamme rohkaista jokaista ottamaan vastuuta yhteisistä kehitysasioista sekä kannustaa nesteläisiä avoimeen keskustelu- ja palautekulttuuriin.
Esimiestyön ja johtajuuden kehittäminen
Henkilöstön kehittämisen lähtökohtana ovat Nesteen strategiset tavoitteet, joista on johdettu henkilö- ja tiimikohtaiset tavoitteet. Esimiehillä on vastuu siitä, että jokainen nesteläinen tietää oman roolinsa arvon tuottamisessa, yhtiön strategian toteuttajana sekä saa työhönsä riittävästi tukea ja välineitä. Tarjoamme linja- ja projektiesimiehille räätälöityjä kehittämis- ja valmennusohjelmia. Vuonna 2015 olemme painottaneet ohjelmissamme asiakaslähtöisyyttä, turvallisuusjohtamista ja palautekulttuuria.
Käynnistimme syksyllä 2015 yhteistyössä Aalto EE:n kanssa NEXWave-kehitysohjelman, joka tukee Nesteen strategian toteuttamista, muutosta ja kasvua. Ohjelmaan osallistuu noin 130 henkilöä eri liiketoiminta-alueista ja yhteisistä toiminnoista. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ymmärrystämme liiketoiminnan arvon muodostumisesta ja kasvattamisesta sekä tunnistaa ja kehittää kasvun mahdollisuuksia asiakassuuntautuneen toimintatavan kautta.
Henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin 31.12.2015, %
- Johto ja ylemmät toimihenkilöt 38,3 % (35,1 %)
- Toimihenkilöt 19,4 % (21,1 %)
- Työntekijät 42,3 % (43,8 %)
Henkilöstömäärä segmenteittäin 31.12.2015, %
- Öljytuotteet 33,6 % (35,6 %)
- Uusiutuvat tuotteet 5,5 % (5,3 %)
- Öljyn vähittäismyynti 27,6 % (28,1 %)
- Neste Jacobs 19,1 % (15,8 %)
- Tutkimus ja kehitys 4,5 % (4,8 %)
- Muut yhteiset toiminnot 9,7 % (10,5 %)
Henkilöstön koulutuslaat 31.12.2015, %
- Peruskoulu 3,9 % (6,2 %)
- Ammatillinen koulutus tai lukio 37,7 % (31,7 %)
- Alempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto 18,8 % (35,4 %)
- Ylempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto 20,8 % (22,2 %)
- Tutkijakoulutus 1,9 % (2,0 %)
- Tietoa ei saatavilla* 17,1 % (2,6 %)
Henkilöstön koulutusalat 31.12.2015, %
- Tekninen tai luonnontieteellinen 52,2 % (58,9 %)
- Kaupallinen tai oikeustieteellinen 13,8 % (15,3 %)
- Yhteiskuntatieteellinen tai humanistinen 1,1 % (1,9 %)
- Logistiikka ja kuljetusala 2,0 % (2,2 %)
- Yleissivistävä ja muut 15,8 % (17,4 %)
-
Tietoa ei saatavilla* 15,1 % (4,3 %)
-
Tietoa ei saatavilla mm. Venäjän henkilöstöstä.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
40
Suoritusjohtamisemme uudistuu
Suoritusjohtaminen on keskeinen esimiestyön työkalu. Tavoitteenamme on liittää se osaksi päivittäistä työskentelyä ja johtamista. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa uudistimme kehityskeskusteluja. Jatkossa hyödynnämme arvolähtöistä keskustelumallia, jossa tavoitteita tarkastellaan useita kertoja vuoden aikana.
Uusi järjestelmä esimiestyön tukena
Nesteen henkilöstöjärjestelmäuudistuksella luodaan globaali, yhtiön kaikkien yksiköiden käytössä oleva järjestelmä. Se tukee päivittäisjohtamista sekä tuo tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä esimiestyön tehtäviin. Uusi järjestelmä tukee myös käynnissä olevaa suoritusjohtamiskulttuurin muutosta. Läpileikkaavana ajatuksena on työntekijöiden aktiivinen rooli ja vastuu oman suorituksen ja kehittymisen varmistajana.
Henkilöstön palvelusvuodet 31.12.2015, %
2014
2015
Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2015, %
2014
2015
Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.2015, %
- Miehet 64,9 % (65,3 %)
- Naiset 35,1 % (34,7 %)
Työsuhteiden rakenne vuoden lopussa työajan mukaan 31.12.2015, %
- Kokoaikaiset 96,7 % (97,1 %)
- Osa-aikaiset 3,3 % (2,9 %)
Työsuhteiden rakenne työsuhteen mukaan 31.12.2015, %
- Vakituinen henkilöstö 95,6 % (96,2 %)
- Määräaikaiset 4,4 % (3,8 %)
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
41
Turvallisuus
Turvallisuusjohtamisen kuvaus
Way Forward -mallin mukaisesti työskentelemme turvallisesti ja ammatimaisesti aina ja kaikkialla. Turvallinen käyttäytyminen on keskeinen osa korkeatasoista osaamistamme ja ammatti-identiteettiamme. Turvallinen toiminta on myös hyvää liiketoimintaa ja riskien hallintaa.
Turvallisuuden johtaminen on osa kaikkea liiketoimintamme johtamista ja kiinteästi mukana päivittäisessä esimiestyössä. Näkemyksemme mukaan yhtiöllämme on vastuu kaikista meille työtä tekevien ihmisten turvallisuudesta, yhtiön omaisuuden turvaamisesta sekä ympäristömme huolehtimisesta. Turvalliset toimintatavat ja prosessit tukevat yhtiötä sen strategian toteuttamisessa. Lisäksi toimintaamme ohjaavat lait, säädökset ja sidosryhmien, kuten sijoittajien, odotukset.
Turvallisuuden johtaminen alkaa ylhäältä
Way Forward to Safety on pitkän täyttäyksen turvallisuuden kehitysohjelma, johon osallistuvat kaikki nesteläiset ylimmästä johdosta alkaen. Vuonna 2015 keskityimme johtamisen käytäntöihin ja esimiestyöhön. Toteutimme yhtiön hallituksen, johtoryhmän ja useiden eri toimintojen johtoryhmien kanssa turvallisuustyöpajoja, joissa pohdittiin johdon roolia ja merkitystä turvallisuuden johtamisessa. Vuonna 2016 työtä jatketaan yksiköiden johtotilmeissä sekä koko henkilöstön kanssa. Tavoitteena on, että jokainen nesteläinen kokee ammattimaista vastuuta yhteisestä turvallisuudesta ja voi mennä työpäivän jälkeen turvallisesti kotiin.
Lue kuinka varmistamme kuljetusten turvallisuuden sivulta 54.
Nesteen turvallisuusperiaatteet
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
42
Turvallisuuden kehitysohjelman järjestelmiin ja käytäntöihin liittyvät osa-alueet ovat:
- Vastuunotto ja käyttäytyminen
- Jämäkkä toiminta
- Urakoitsijaturvallisuuden parantaminen
- Prosessiriskien hallinta
Turvallisuus lähtee meistä kaikista. Organisaation kehittämistä tukevat ihmisten henkilökohtaiseen käyttäytymiseen liittyvät turvallisuusperiaatteet, joita olemme käyneet läpi johdon ja työntekijöiden työpajoissa.
Työpajoissa tiimit ovat tehneet omia turvallisuuslupauksiaan siitä, millaiseen turvallisuuskäyttäytymiseen tiimi sitoutuu ja mitä se haluaa viedä eteenpäin. Työpajat jatkuvat vuonna 2016.
Tavoitteena nolla tapaturmaa
Visiomme mukaisesti tavoitteenamme on nolla tapaturmaa ja turvallisuuspoikkeamaa. Vuonna 2015 otimme käyttöön uuden mittarin, jota seuraamme yhtiötasolla. Mittari Safe days kertoo niiden päivien lukumäärän, jolloin meillä ei ollut yhtään tapaturmaa, prosessiturvallisuustapahtumaa, palotapahtumaa, liikenneonnettomuutta eikä ympäristöpoikkeamaa.
Prosessiturvallisuuspoikkeamat
■ PSER1 (Vakava)
■ PSER2 (Melko vakava)
| ? |
|---|
| Vuonna 2015 |
| meillä oli |
| 262 |
| turvallista |
| päivää. |
Oman toiminnan vastuullisuus
| Tavoite | Saavutukset 2015 | Pitkän aikavälin tavoitteet |
|---|---|---|
| Tapaturmien määrän vähentäminen (TRIF, Total Recordable Injury Frequency) <2,7 vuoteen 2015 mennessä. | TRIF 3,3 | Tavoitteena nolla tapaturmaa. |
| Ennakoivia turvallisuustoimenpiteitä vähintään 28 000 vuoteen 2015 mennessä. | Ennakoivia turvallisuustoimenpiteitä 30 700 | Haluamme säilyttää saavutetun tason ja keskitymme kehittämään toimenpiteiden laatua ja niiden vaikuttavuutta. |
| Prosessiturvallisuuspoikkeamien määrän vähentäminen (PSER) <2,7 vuoteen 2015 mennessä. | PSER 1,8 | Tavoitteena nolla turvallisuuspoikkeamaa. |
Saavutukset 2015
Saavutettu
Osittain saavutettu
Ei saavutettu
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
43
Taloudellinen vaikutus sidosryhmittäin
Henkilöstö
| Suorat vaikutukset (milj. euroa) | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 271 | 267 | 271 |
| Henkilösivukulut | 80 | 72 | 83 |
| Koulutusinvestoinnit* | 3,4 | 3,1 | 3,5 |
| Henkilöstön maksamat tuloverot Suomeen | 72,92 | 64,1 | 58,8 |
*siäätyvät henkilösivukuluihin
Epäsuorat vaikutukset
- Maksettavat palkkatulot vaikuttavat yksityisen kulutuksen kautta toimintamaiden bruttokansantuotteeseen.
- Henkilöstön maksamat verot tukevat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamista.
- Henkilöstön kehittäminen muun muassa työerolla ja erilaisilla valmennuskokonaisuuksilla lisää henkilöstön henkistä pääomaa ja kasvattaa heidän kilpailukykyään työmarkkinoilla.
Yhteiskunta
| Suorat vaikutukset (milj. euroa) | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Tuloverot | 55 | 21 | 94 |
| Valmisteverot | 2 061 | 1 942 | 1 684 |
| Ympäristöverot- ja maksut | 21 | 22 | 24 |
| Hyväntekeväisyys ja sponsorointi | 1 | 1 | 1 |
Nesteen verojalanjälkiraportti
NESTE
Omistajat ja rahoittajat
| Suorat vaikutukset (milj. euroa) | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Osingot | 256* | 166 | 167 |
| Korot ja rahoituskulut | 84 | 75 | 81 |
*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Epäsuorat vaikutukset
- Omistuksen arvonnousulla ja osingoilla pyritään kasvattamaan omistajien varallisuutta.
- Valtion omistamien osakkeiden osinkotuotoilla edistetään hyvinvointipalveluiden ylläpitoa.
Toimittajat
| Suorat vaikutukset (milj. euroa) | 2015 | 2014 | 2013 |
|---|---|---|---|
| Rahavirtavaikutteiset investoinnit | 505 | 272 | 214 |
| Jalostuksessa käytettävien raaka-aineiden hankintakulut | 9 016 | 13 319 | 15 091 |
| Muut (mm. palvelujen ostot) | 842 | 938 | 909 |
Epäsuorat vaikutukset
- Kumppaneiden toiminnan kehittäminen yhteistyöllä luo heille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
- Nesteen tarjoaman vakaan tulon myötä kumppanit voivat tarjota yrityksessään työpaikkoja sekä hankkia tuotteita ja palveluja.
Nesteen vastuullisuus 2015 Keskeiset vastuullisuusteemat
44
Tunnusluvut
Ilmasto ja resurssitehokkuus
| 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Päästöluvat ja ylitykset: Ympäristölupapoikkeamat | 6 | 8 | 7 | N/A |
| Päästöt ilmaan, tonnia | ||||
| - CO₂ Scope 1: suorat hiilidioksidipäästöt | 2 935 000 | 3 166 700 | 3 556 200 | 3 469 700 |
| - CO₂ Scope 2: epäsuorat hiilidioksidipäästöt | 452 900 | 418 900 | 444 500 | 489 200 |
| - CO₂ Scope 3: - hankitut tavarat ja palvelut | 4 300 000 | 4 900 000 | 4 600 000 | 4 600 000 |
| - myytyjen tuotteiden loppukäyttö | 37 600 000 | 43 700 000 | 40 700 000 | 40 500 000 |
| - myytyjen tuotteiden loppukäsittely | 400 000 | 400 000 | 600 000 | 308 000 |
| - kuljetus ja jakelu | 270 000 | ei olennainen | ei olennainen | |
| - VOC | 3 760 | 3 700 | 4 500 | 5 200 |
| - NOₓ | 2 300 | 3 000 | 8 100 | 8 600 |
| - SO₂ | 7 800 | 6 800 | 8 100 | 8 200 |
| - Hiukkaset | 180 | 220 | 400 | 540 |
| Energiankäyttö | ||||
| - Kokonaiskulutus, TWh | 10,2 | 12,7 | 14,11* | 14,24* |
| - Polttoaineiden osuus, % | 86,5 | 91,5 | 91,4 | 90,5 |
| - Ostosähkö, % | 7,9 | 6,1 | 6,4 | 6,9 |
| - Ostolämpö, % | 5,6 | 2,4 | 2,2 | 2,6 |
| Vesi | ||||
| - Vedenotto m³/v | 8 378 000 | 8 626 000 | 8 391 000 | 7 430 000 |
| - Jätevesi m³/v | 9 068 000 | 8 396 000 | 9 141 000 | 9 904 000 |
| Päästöt veteen | ||||
| - Öljypäästöt veteen, tonnia | 2 | 1 | 1 | 4 |
| - Kemiallinen hapenkulutus, tonnia | 398 | 392 | 497 | 306 |
| - Typpipäästöt veteen, tonnia | 62 | 44 | 49 | 49 |
| - Fostoripäästöt veteen, tonnia | 2 | 2 | 1 | 3 |
- Vuosien 2013 ja 2012 kokonaiskulutuksessa mukana myös Neste Shipping.
| 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | |
|---|---|---|---|---|
| Jätteet, tonnia | ||||
| - Tavanomainen jäte loppusijoitukseen | 6 900 | 12 100 | 11 900 | 13 000 |
| - Jäte hyötykäyttöön | 58 700 | 33 800 | 33 100 | 59 000 |
| - Vaarallinen jäte loppusijoitukseen | 20 800 | 24 200 | 18 900 | 14 100 |
| Päästöjen väheneminen | 40–90% | 40–90% | 40–90% | 40–90% |
| Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus | 1 kpl/1m³ | N/A | 1 kpl/30 m³ | 1 kpl/20 m³ |
| Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö (milj. tonnia) | 2,8 | 2,6 | 2,3 | 2,1 |
| Sertifioidun raakapalmuöljyn käyttö % | 100 | 100 | 100 | 91 |
| NEXBTL-dieselillä saavutettu kasvihuonekaasuvähenemä, milj. tonnia | 6,4 | 5,6 | 4,8 | 4,0 |
| Talteen otettu hiilidioksidi, tonnia | 115 000 | 131 000 | 156 500 | 156 000 |
| Jäte- ja tähderaaka-aineiden käyttö jalostuksessa milj. tonnia | 1,9 | 1,6 | 1,2 | 0,74 |
| Myyty pesulipeä, tonnia | 7 380 | 8 600 | 9 500 | N/A |
| Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä | ei sakkoja eikä sanktioita raportointi-kaudella | ei sakkoja eikä sanktioita raportointi-kaudella | ei sakkoja eikä sanktioita raportointi-kaudella | ei sakkoja eikä sanktioita raportointi-kaudella |
Vastuullinen toimitusketju
| 2015 | 2014 | 2013 | |
|---|---|---|---|
| Sertifioidun raaka-aineen osuus raakapalmuöljyn käytöstä | 853 KT / 100% | 100% | 100% |
| Uusiutuvien raaka-aineiden toimittajien Ikm | 43 | 38 | 45 |
| Pienviljelijöiden Ikm | 53 249 | 40 000 | 54 000 |
| Palmuöljyn toimittajien Ikm | 7 | 6 | 8 |
| Palmuöljyviljelmien Ikm, | 165 | 212 | 212 |
| Palmuöljypuristamojen Ikm | 51 | 57 | 65 |
| Due Diligence -selvitysten Ikm ja tulokset | 35, joista 30 hyväksytty ja 5 arvointiprosessia kesken. | - | - |
Nesteen vastuullisuus 2015 Tunnusluvut
45
GRI-indeksi ja YK:n Global Compact
Neste tukee edelleen Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact (UNGC) -aloitteen kymmentä periaatetta, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin, työelämän oikeuksiin, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan. Juhlimme ylpeinä ensimmäistä vuottamme YK:n Global Compact -aloitteessa. Tämä raportti toimii UNGC-seurantaraporttinamme (COP), jotta voisimme tiedottaa paremmin edistymisestämme kymmenen periaatteen suhteen. GRI-indeksi kertoo, mikä raportin osa kuvaa edistymistamme kunkin periaatteen osalta.
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
|---|---|---|---|
| Yleinen sisältö | |||
| STRATEGIA JA ANALYYSI | |||
| G4-1 | Toimitusjohtajan katsaus | s. 5–6 | |
| Organisaation taustakuvaus | |||
| G4-3 | Raportoivan organisaation nimi | s. 4 | |
| G4-4 | Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut | s. 8 | |
| G4-5 | Organisaation pääkonttorin sijainti | Espoo | |
| G4-6 | Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisen yritysvastuun näkökohtien osalta | Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Venäjä, Yhdysvallat, Singapore, Alankomaat, Bahrain, Sveitsi | |
| G4-7 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto | s. 19 | |
| G4-8 | Markkina-alueet | s. 8 | |
| G4-9 | Raportoivan organisaation koko | s. 16 | |
| G4-10 | Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna | s. 39 | 6 |
| G4-11 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö | 3 343 henkilöä | 3 |
| G4-12 | Organisaation toimitusketju | s. 35–37 | |
| G4-13 | Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa raportointijaksolla | Ei muutoksia raportointijaksolla. | |
| G4-14 | Varovaisuuden periaatteen soveltaminen | Neste's 2015 Global Compact Communication on Progress, Oct 2014 – Oct 2015. Principle 7. Riskienhallinta | 7 |
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
| --- | --- | --- | --- |
| G4-15 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet | Vastuullisuuspolitiikat ja periaatteet | |
| Ihmisoikeussitoumus | |||
| Sertifikaatit (verkkosivuilla) | |||
| Järjestötoiminta ja yhteistyöhankkeet | |||
| Sertifikaatit, s. 30 | |||
| Climate Leadership Council | |||
| G4-16 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | Järjestötoiminta ja yhteistyöhankkeet | |
| Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat | |||
| G4-17 | Konsernin laskentaraja | s. 28–29, 49–50, Tilinpäätös 2015 | |
| G4-18 | Raportin sisällönmäärittely | s. 21–24, 28–29 | |
| G4-19 | Olennaiset näkökohdat | s. 23–24 | |
| G4-22 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | s. 21, 24, 28–29 | |
| G4-23 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa | s. 21, 24, 28–29 | |
| Sidosryhmävuorovaikutus | |||
| G4-24 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | s. 24 | |
| G4-25 | Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | s. 24 | |
| G4-26 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | s. 24 | |
| G4-27 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet | s. 24–27 | |
| Raportin kuvaus | |||
| G4-28 | Raportointijakso | s. 29 | |
| G4-29 | Edellisen raportin päiväys | s. 28 | |
| G4-30 | Raportin julkaisutiheys | s. 28 | |
| G4-31 | Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja | Vastuullisuus, ympäristö ja turvallisuus -yhteyshenkilöt | |
| Nesteen julkaisut |
Nesteen vastuullisuus 2015 GRI-indeksi ja YK:n Global Compact
46
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
|---|---|---|---|
| G4-32 | GRI-sisältövertailu | GRI-indeksi, s. 45–48 | |
| G4-33 | Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen | s. 51–52 | |
| Hallinto | |||
| G4-34 | Hallintorakenne ja valiokunnat | s. 57–60, 64–66, 70–72 | |
| Liiketoiminnan eettisyys | |||
| G4-56 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | Arvot Way Forward -toimintatapa | 10 |
Erityinen sisältö
NESTEEN AVAINALUE: Oman toiminnan vastuullisuus
TALOUDELLINEN VASTUU
Näkökohta: Taloudelliset tulokset
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 10, 13–14 |
|---|---|---|
| G4-EC1 | Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen | s. 17, 43 |
| G4-EC3 | Organisaation eläkesitoumusten kattavuus | Tilipäätös 2015 |
| G4-EC4 | Valtiolta saadut avustukset | Yhdysvaltojen Blender's Tax Credit -verohelpotuspäätös tukee Nesteen tulosta |
| Verostrategia | ||
| Verojalanjälki | ||
| Tilinpäätös 2015, liiketoiminnan muut tuotot |
Näkökohta: Epäsuorat taloudelliset vaikutukset
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 10, 13–14 |
|---|---|---|
| G4-EC8 | Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset sekä niiden laajuus | s. 43 |
| Verojalanjälki | Verojalanjälki | |
| Verostrategia |
NESTEEN AVAINLUE: Ilmasto ja resurssitehokkuus
YMPÄRISTÖVASTUU
| Toiminnan ympäristövaikutukset | s. 30–37, 44
NaapuriSanomat, Naantali
Kilpilahti, Ympäristön tilan seuranta | 7, 8, 9 |
| --- | --- | --- |
Näkökohta: Energia
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 30 | |
|---|---|---|---|
| G4-EN3 | Organisaation oma energiankulutus | s. 34, 44 | 7, 8 |
| G4-EN5 | Energiaintensiteetti | s. 44, 53 | 8 |
| G4-EN6 | Energiankulutuksen vähentäminen | s. 34, 53 | 8, 9 |
Nesteen vastuullisuus 2015 GRI-indeksi ja YK:n Global Compact
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet |
|---|---|---|
Näkökohta: Vesi
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 30 | |
|---|---|---|---|
| G4-EN8 | Kokonaisvedenotto vesilähteittäin | s. 44, vedenotto ei eritelty lähteittäin | 7, 8 |
Näkökohta: Luonnon monimuotoisuus
| Maaperä ja luonnon monimuotoisuus | s. 36
NaapuriSanomat, Naantali
Kilpilahti, Ympäristön tilan seuranta
Metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevat ohjeet |
| --- | --- |
Näkökohta: Päästöt
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 30 | |
|---|---|---|---|
| G4-EN15 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) | s. 44 | 7, 8 |
| G4-EN16 | Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) | s. 44 | 7, 8 |
| G4-EN17 | Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3) | s. 44 | 7, 8 |
| G4-EN19 | Kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) vähentäminen | s. 32, 44 | 8, 9 |
| G4-EN20 | Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt | Otsonikatoa aiheuttavat aineet on poistettu kokonaan tuotanto- ja sammutusjärjestelmistä 1990-luvulla. | 7, 8 |
| G4-EN21 | Typen oksidien (NOX) ja rikkioksidien (SOX) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan | s. 44 | 7, 8 |
| Päästöluvat ja ylitykset | s. 44 | ||
| Talteen otettu hiilidioksidi | s. 44 | ||
| Kasvihuonekaasupäästöt tuotteen elinkaaren aikana: vuotuinen NEXBTL:llä saavutettu päästövähenemä | s. 4, 13, 44 |
Näkökohta: Jätevedet ja jätteet
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 30 | |
|---|---|---|---|
| G4-EN22 | Päästöt vesistöön jaoteltuna päästölajeittain ja kohteen mukaan | s. 44 | 8 |
| G4-EN23 | Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti | s. 44 | 8 |
| G4-EN24 | Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus | s. 44 | 8 |
Näkökohta: Tuotteet ja palvelut
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 10, 13–14 | |
|---|---|---|---|
| G4-EN27 | Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteiden laajuus. | s. 30–37 | |
| Led-valot leikkaavat sähkölaskun puoleen. | 7, 8, 9 | ||
| Uusiutuvien raaka-aineiden käyttö | s. 30–32, 34, 44 | 8, 9 |
47
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
|---|---|---|---|
| Näkökulma: Määräystenmukaisuus | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 70–71 | |
| G4-EN29 | Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä | Ei sakkoja eikä sanktioita raportointikaudella. | 8 |
| Näkökohta: Kuljetukset | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 54 Turvalliset kuljetukset – maalla, merellä ja raiteilla | |
| G4-EN30 | Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset. | s. 44, 54 Vaatimukset liikennöitsijäsopimuksissa. | 8 |
| Raaka-aineiden logistiikan ympäristövaikutukset. | s. 44, 54 Vaatimukset liikennöitsijäsopimuksissa. Innovatiivinen laivatekniikka |
Sosiaalinen vastuu
NESTEEN AVAINALUE: Oman toiminnan vastuullisuus
| ALAKATEGORIA: Henkilöstö ja työolosuhteet | ||
|---|---|---|
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 38 |
| Näkökohta: Työllistäminen | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 38 |
| G4-LA1 | Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain. | s. 40 (osittain) Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 10,6 %. Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus 9,2%. |
| Näkökohta: Henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 38 |
| G4-LA4 | Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitus aikaa ja sen sisältyminen kollektiivisiin työehtosopimuksiin | Neste noudattaa paikallista lainsäädäntöä. |
| Näkohta: Työterveys ja -turvallisuus | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 38 |
| G4-LA6 | Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteltuna alueittain ja sukupuolen mukaan | s. 42 (osittain) Sairauspoissaoloprosentti 2,6%. |
| Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet | s. 41–42 | |
| GRI:n sisältö | Raportointi | |
| --- | --- | --- |
| Näkökohta: Koulutus | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 38 |
| G4-LA10 | Osaamisen kehittäminen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat henkilöstön jatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa | s. 39, Nesteen valmennuksien osallistujamäärä 187 hlöä, Koulutusinvestoinnit 3,4 M€. |
| Näkökohta: Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 39 |
| G4-LA12 | Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muoden monimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti | s. 58–61, 64–66 |
| Näkökohta: Tasa-arvoinen palkitseminen | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 80–83 |
| G4-LA13 | Naisten ja miesten peruspalkkojen ja palkitsemisen suhde henkilöstöryhmittäin merkittävissä toimipaikoissa | 91–113% |
| NESTEEN AVAINALUE: Vastuullinen toimitusketju | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 22 |
| ALAKATEGORIA: Ihmisoikeudet | ||
| Näkökohta: Syrjinnän kielto | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 22, 35 |
| G4-HR3 | Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet | Ei syrjintätapauksia raportointikaudella. s. 22 Tasa-arvo ja monimuotoisuus |
| Näkökohta: Yhdistymisen vapaus ja työehtosopimus oikeudet | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
| G4-HR4 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta yhdistymisen vapautta ja oikeutta kollektiivisesti neuvoteltuihin työehtosopimuksiin on rikottu tai sen on tunnistettu olevan vaarassa olla toteutumatta, ja näiden oikeuksien tukemiseksi toteutetut toimenpiteet. | s. 26, 35–37 Metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevat ohjeet Viidakon uudet lait. Finnwatch 2015 |
| Näkökohta: Lapsityövoima | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
Nesteen vastuullisuus 2015 GRI-indeksi ja YK:n Global Compact
48
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
|---|---|---|---|
| G4-HR5 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä lapsityövoiman käytön riski, ja lapsityövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet. | Metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevat ohjeet Ihmisoikeudet toimitusketjussa | 5 |
| Näkökohta: Pakko- ja rangaistustyövoima | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 | |
| G4-HR6 | Toiminnot ja toimittajat, joiden osalta on tunnistettu merkittävä pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riski, ja pakko- ja rangaistustyövoiman käytön estämiseksi toteutetut toimenpiteet. | Metsäkadon estämistä ja uusiutuvien raaka-aineiden vastuullista hankintaa koskevat ohjeet Ihmisoikeudet toimitusketjussa | 4 |
| Näkökohta: Toimittajien ihmisoikeusarvioinnit | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 | |
| G4-HR10 | Prosenttiosuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ihmisoikeuksiin liittyvien kriteerien mukaisesti | s. 36, 44 | 2 |
| NESTEEN AVAINALUE: Vastuullinen toimitusketju | |||
| ALAKATEGORIA: Yhteiskunta | |||
| Näkökohta: Poliittinen vaikuttaminen | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 | |
| G4-SO6 | Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edunsaajittain | Yhtiö ei jaa poliittisia tukia. | 10 |
| Näkökohta: Kilpailun rajoitukset | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | Nesteen eettiset säännöt | |
| G4-SO7 | Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien oikeustoimien lukumäärä ja oikeuden päätökset | Ei tapauksia raportointikaudella. | |
| Näkökohta: Määräystenmukaisuus | |||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 57, 71 | |
| G4-SO8 | Merkittävien lainsäädännön ja säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä | Ei sakkoja eikä sanktioita raportointikaudella. | |
| GRI:n sisältö | Raportointi | Global Compact -periaatteet | |
| --- | --- | --- |
NESTEEN AVAINALUE: Vastuullinen toimitusketju
| ALAKATEGORIA: Tuotevastuu | ||
|---|---|---|
| Näkökohta: Asiakkaiden terveys ja turvallisuus | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
| G4-PR2 | Tuotteiden elinkaaren aikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan | Ei tapauksia raportointikaudella. |
| Näkökohta: Tuote- ja palvelutiedot | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
| G4-PR4 | Tuote- ja palveluinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan. | Ei tapauksia raportointikaudella. |
| Näkökohta: Markkinointiviestintä | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
| G4-PR7 | Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan | Ei tapauksia raportointikaudella. |
| Näkökohta: Määräystenmukaisuus | ||
| G4-DMA | Johtamistavan kuvaus | s. 21–22 |
| G4-PR9 | Tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen rahamääräinen arvo | Ei tapauksia raportointikaudella. |
| NESTEEN AVAINALUE: Vastuullinen toimitusketju | ||
| Raakaöljyn ja fossiilisten syöttöaineiden hankinta alueittain | s. 37 | |
| Sertifioidun raaka-aineen osuus raakapalmuöljyn määrästä | s. 31 | |
| Uusiutuvien raaka-aineiden toimittajien lukumäärä | s. 44 | |
| Palmuöljyn pienviljelijöiden lukumäärä | s. 44 | |
| Palmuöljyn toimittajien lukumäärä | s. 44 | |
| Palmuöljyviljelmien lukumäärä | s. 44 | |
| Palmuöljypuristamojen lukumäärä | s. 44 |
Nesteen vastuullisuus 2015 GRI-indeksi ja YK:n Global Compact
49
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
Konsernitason suorituskyytiedot sisältävät emoyhtiön ja emoyhtiön omistuksessa yli 50 prosentin osuudella olevat yhtiöt. Osakkuusyhtiöt eivät sisälly laskentaan.
Ympäristö
Energia
Energiankulutustiedot kattavat Nesteen jalostamot, terminaalit, toimistot, oman asematoiminnan sekä aikarahdatut laivat. Luvut perustuvat näiden yksiköiden toimittamiin tietoihin.
Vedenotto
Vedenottomäärät perustuvat joko omiin mittauksiin tai laskutukseen.
Jätevesipäästöt
Neste raportoi jätevesimäärät, kemiallisen hapenkulutuksen (COD), öljy-, typpi- sekä fosforipäästöt. Tiedot lasketaan näytteisiin tai jatkuvaan mittaukseen perustuvien jalostamo- ja terminaalikohtaisten tietojen perusteella. Tiedot eivät sisällä kunnalliseen tai ulkoiseen jätevedenkäsittelylaitokseen sisältyvien jätevesien kuormitusarvoja.
Hiilidioksidipäästöt (CO₂)
Laskennassa on käytetty scope 1 ja 2 -hiilidioksidipäästöjen osalta. Tilastokeskuksen julkaiseman polttoaineluokituksen mukaisia päästökertoimia. Ostetun sähkön ja lämmön kulutuksen päästökertoimina on käytetty GHG-protokollan mukaisia maakohtaisia kertoimia. Scope 3 -päästöjen laskenta perustuu raaka-aineiden hankinnan ja myynnin tietoihin. Päästökertoimina on käytetty julkisista lähteistä saatavia tietoja sekä Nesteen omia laskentatietoja. Scope 3 -laskenta perustuu GHG-protokollan (Corporate standard) periaatteisiin.
Turvallisuus
Tapaturmataajuus
Tapaturmataajuuteen lasketaan poissaoloon johtaneet, työrajoitteen aiheuttaneet tai lääkinnällistä hoitoa edellyttäneet työpaikkatapaturmat. Tapaturmataajuuden (työpaikkatapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden) laskentakaava: työpaikkatapaturmien kokonaismäärä × 1 000 000/tehdyt työtunnit. Laskenta sisältää oman henkilöstön, urakoitsijat ja Nesteen toimipaikoilla työskentelevät palveluntoimittajat.
Safe day
Päivä ilman TRI-tapaturmaa, prosessiturvallisuuspoikkeamaa, tulipaloa tai syttymää ympäristöluparikkomusta tai liikenneonnettomuuttaa.
Tehdyt työtunnit
Tarkastelujakson aikana koko henkilöstön sekä palvelutoimittajien tekemät työtunnit. Palvelutoimittajien työtunneissa voi käyttää arviota (esim. kirjanpitotunnit) ellei tarkka tuntimäärä ole tiedossa.
Työpaikkatapaturma
Työssä/työtehtävissä tai liikuttaessa työpaikan alueella sattuneet tapaturmat.
LWI (Lost Workday Injury)
Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden työpaikkatapaturmien kappalemäärä.
Nesteen vastuullisuus 2015 Tunnuslukujen laskentakaavat
50
TRI (Total Recordable Injuries)
Kaikki kirjatut työpaikkatapaturmat: poissaoloon johtaneiden, työrajoitteen aiheuttaneiden tai lääkinnällistä hoitoa edellyttäneiden työpaikkatapaturmien kappalemäärä.
PSE1 (Process Safety Event)
Prosessissa tapahtunut suunnittelematon ja hallitsematon minkä tahansa aineen päästö, joka johtaa PSE1-luokituksen mukaisiin seurauksiin. Seuraukset voivat olla:
- poissaoloon (LWI, RWI) tai menehtymiseen (Fatality) johtanut työpaikkatapaturma
- tulipalo tai räjähdys, jonka suorat kustannukset (ei tuotantomene-tykset) ovat > 25000 euroa
- evakuointi, sisäsuojautuminen
- vuoto, jonka määrä ylittää raportointikynnyksen tietyssä ajassa, raja-arvot CONCAWE:n (Eurooppalaisten öljynjalostajien yhteistyöjärjestö) mukaan
- varopurkausjärjestelmän kautta tapahtuva päästö em. seurauksiin
PSE2 (Process Safety Event)
Prosessissa tapahtunut suunnittelematon ja hallitsematon minkä tahansa aineen päästö, joka johtaa PSE2-luokituksen mukaisiin seurauksiin. Seuraukset voivat olla:
- lääkinnällistä hoitoa (MTC) vaativa työpaikkatapaturma
- tulipalo tai räjähdys, jonka suorat kustannukset (ei tuotantomene-tykset) ovat > 2500 euroa
- vuoto, jonka määrä ylittää raportointikynnyksen tietyssä ajassa, raja-arvot CONCAWE:n mukaan
- varopurkausjärjestelmän kautta tapahtuva päästö em. seurauksiin
HSEQ (Health, Safety, Environment, Quality)
Terveys, turvallisuus, ympäristö ja laatu.
Henkilöstö
Henkilöstölukujen raportointi
Henkilöstömäärät lasketaan henkilömäärinä ja ne sisältävät lähtökohtaisesti aktiivisessa ja lepäävässä työsuhteessa olevan henkilöstön. Tuntityöntekijöitä ei lasketa mukaan, koska heidän työtuntimäärissään on suurta hajontaa ja heidän lukumääränsä suhteessa muuhun henkilöstöön on hyvin vähäinen. Henkilöstöluvut on raportoitu 31.12. tilanteen mukaisesti, ellei toisin ole mainittu.
Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus
Palveluksesta lähteneiden vakinaisten henkilöiden määrä 1.1.–31.12. / vakinaisen henkilöstön määrä 31.12. (Mukana ovat kaikki työsuhteen päättymisen syyt.)
Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus
Palvelukseen tulleiden vakinaisten henkilöiden määrä 1.1.–31.12. / vakinaisen henkilöstön määrä 31.12.
Koulutuskustannukset
Koulutuskustannukset sisältävät koulutukseen liittyvät ulkopuoliset kustannukset, kuten ulkopuolisten kouluttajien palkkiot ja ulkopuolisten koulutusten osallistumismaksut, mutta eivät esimerkiksi osallistujien tai yhtiön omien kouluttajien palkkoja.
Nesteen vastuullisuus 2015 Tunnuslukujen laskentakaavat
51
Riippumattoman varmentajan varmennusraportti
Neste Oyj:n johdolle
Olemme Neste Oyj:n (jäljempänä myös Yhtiö) johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun numeeriset tiedot raportointikaudelta 1.1.–31.12.2015 Neste Oyj:n raportissa "Nesteen vuosi 2015" "Vastuullisuus"-osiossa (jäljempänä Vastuullisuustiedot).
Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme kohteena on lisäksi ollut AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden soveltaminen Neste Oyj:ssä.
Johdon vastuu
Neste Oyj:n johto vastaa Vastuullisuustietojen laatimisesta raportointikriteeristöä eli Neste Oyj:n raportointiohjeita sekä soveltuvin osin Global Reporting Initiativen laatiman yhteiskuntavastuun G4-raportointiohjeistoa noudattaen. Neste Oyj:n johto vastaa myös sellaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä, jonka johto katsoo tarpeelliseksi, jotta on mahdollista laatia Vastuullisuustiedot, joissa ei ole väärinkäytöksistä tai virheistä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Neste Oyj:n johto vastaa myös siitä, että Yhtiö soveltaa AA1000 AccountAbility Principles -periaatteita (sidosryhmien osallistaminen, olennaisten vastuullisuusnäkökohtien määrittäminen, sidosryhmien odotuksiin vastaaminen) AccountAbilityn AA1000 AccountAbility Principles Standard 2008:n mukaisesti.
Varmentajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme noudattaneet IESBA:n (the International Ethics Standards Board for Accountants) antamien Eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Näiden sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
PricewaterhouseCoopers Oy soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää. Siihen kuuluu dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, jotka koskevat eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista.
Varmentajan velvollisuudet
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella rajoitetun varmuuden antava johtopäätös Vastuullisuustiedoista ja AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden soveltamisesta Yhtiössä. Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Neste Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Vastuullisuustiedoissa olennaista virheellisyyttä.
Olemme lisäksi suorittaneet työmme AA1000 Assurance Standard 2008:n mukaisesti ja sopineet Yhtiön kanssa, että se suoritetaan Type 2-muotoisena. Tämä edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Neste Oyj kaikilta olennaisilta osiltaan soveltaisi AA1000 AccountAbility Principles -periaatteita ja etteivätkä Vastuullisuustiedot olisi kaikilta olennaisilta osiltaan luotettavia raportointikriteeristön perusteella.
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Vastuullisuustietoihin sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävästä muista tiedoista sekä AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden soveltamisesta Yhtiössä. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Vastuullisuustiedoissa on olennainen virheellisyys ja arvioihin riskeistä, että Yhtiö poikkeaa olennaisesti AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden soveltamisesta.
Nesteen vastuullisuus 2015 Riippumaton varmennusraportti
52
Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:
- Haastatelleet Yhtiön ylimmän johdon edustajia.
- Haastatelleet Yhtiön työntekijöitä organisaation eri tasoilta koskien olennaisuutta, sidosryhmien odotuksia, niihin vastaamista ja sidosryhmien osallistamista.
- Arvioineet sidosryhmien osallistamista ja odotuksiin vastaamista yhtiön dokumentaation ja sisäisen viestinnän perusteella.
- Arvioineet Yhtiössä olennaisiksi määriteltyjä vastuullisuusnäkökohtia sekä arvioineet vastuullisuusraportointia näiden näkökohtien perusteella.
- Toteuttaneet media-analyysin ja internethaun viittauksista Yhtiöön raportointikaudella.
- Vierailleet Yhtiön pääkonttorissa ja yhdellä toimipaikalla Suomessa.
- Haastatelleet Vastuullisuustietojen sisältämien tietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla sekä toimipaikassa.
- Arvioineet, miten konsernin työntekijät soveltavat Yhtiön raportointi-ohjeita ja menettelytapoja.
- Testanneet tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä alkuperäisistä dokumenteista ja järjestelmistä otospohjaisesti.
- Testanneet tietojen yhdistelyä ja suorittaneet uudelleenlaskentaa otospohjaisesti.
Rajoitetun varmuuden antava johtopäätös
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoamme ei ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Neste Oyj:n Vastuullisuustietoja 31.12.2015 päättyneeltä raportointikaudelta ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu asianmukaisesti raportointikriteeristön perusteella.
Tietoamme ei myöskään ole tullut mitään, mikä antaisi meille syyn uskoa, ettei Neste Oyj kaikilta olennaisilta osiltaan soveltaisi AA1000 AccountAbility Principles -periaatteita.
Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon yritysvastuu tietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitteet.
Havainnot ja suositukset
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella raportoimme seuraavat havainnot ja suositukset, jotka koskevat AA1000 AccountAbility Principles -periaatteiden soveltamista Neste Oyj:ssä. Nämä havainnot ja suositukset eivät vaikuta edellä esittämimme johtopäätöksiin.
-
Sidosryhmien osallistaminen: Neste Oyj:llä on käytössään prosessit sidosryhmien jatkuvaan osallistamiseen ja sidosryhmäyhteistyöhön. Yhtiö on kuullut sidosryhmiä myös saadakseen palautetta olennaisuus-arviostaan ja raportoinnistaan. Suosittelemme, että eri sidosryhmien kuulemista ja heidän osallistamistaan jatketaan sekä konsernitasolla että eri maantieteellisillä alueilla. Suosittelemme sidosryhmien osallistamisen jatkamista ja sen edistämistä toimittajien keskuudessa.
-
Olennaisten yhteiskuntavastuun näkökohtien määrittäminen: Neste Oyj:llä on käytössään systemaattinen prosessi vastuullisuus-näkökohtien olennaisuuden arvioimiseksi ja määrittämiseksi. Yhtiö on päivittänyt olennaisuusarvion, minkä perusteella on kehitetty myös raportointia. Suosittelemme, että Yhtiö edelleen seuraa olennaisiksi määriteltyjä asioita sekä sidosryhmien odotusten että liiketoiminta- ja muiden vaikutusten näkökulmasta arvioiden niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia sekä, että Yhtiö päivittää tarvittaessa olennaisuus-arvionsa niiden perusteella.
-
Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen: Neste Oyj:llä on käytössään prosessit sidosryhmien odotusten tunnistamiseksi, niiden välittämiseksi Neste Oyj:n päätöksentekoprosesseihin. Suosittelemme, että Yhtiö jatkaa vastuullisuusviestinnässään keskittymistä olennaisiin vastuullisuusasioihin mukaan lukien sijoittajien ESG-raportoinnin odotukset.
Helsingissä 4. päivänä maaliskuuta 2016
PricewaterhouseCoopers Oy
Sirpa Juutinen
Partner
Sustainability & Climate Change
AA1000
Licensed Assurance Provider
000-29
Nesteen vastuullisuus 2015 Riippumaton varmennusraportti
53
Case-galleria
Case
Parannamme energiatehokkuutta systemaattisesti ja pitkäjänteisesti
Nesteen energian käytön hallinta perustuu yhtiön energiatehokkuusperiaatteeseen, jossa määritellään tavoitteet energiatehokkuustoiminnalle. Päämääränä on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti. Energiankäytön kannalta Nesteen suurimmat ja merkittävimmät energian käyttökohteet ovat eri puolilla olevat tuotantolaitokset.
Neste on mukana yhteisyrityksessä, joka rakentaa yhdistetyn lämpö- ja sähkövoimalan Nesteen jalostamon ja Borealiksen petrokemiantuotannon tarpeisiin Porvoossa. Voimalaitos tuottaa höyryä ja energiaa turvatummin, tehokkaammin ja selvästi nykyistä puhtaammin tuotettuna.
Olemme sitoutuneet Energiatehokkuussopimuksella Suomen energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuusohjelmaan, jolla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutosta Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Sopimuksen keskeisimpänä tavoitteena on toteuttaa energiatehokkuustoimia, joiden kumulatiivinen energiansäästö on yhteensä 660 GWh vuodessa vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoite vastaa 35 800 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Osana Energiatehokkuussopimusta olemme ottaneet käyttöön energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ). Energiatehokkuussopimuksen piiriin kuuluvat jalostamomme Porvoossa ja Naantalissa sekä Suomessa sijaitsevat terminaalit. Niiden energiankulutus ja energiatehokkuustoimet raportoidaan vuosittain.
Singaporean ja Rotterdamin jalostamoilla on omat energiatehokkuusohjelmansa, jotka pohjautuvat kyseisten maiden kansallisiin energiatehokkuusohjelmiin.
Uunioperoinneilla säästöä jopa 3000 omakotitalon verran
Syksyn 2015 aikana tehtiin mittavat uunikoeajot Porvoon jalostamolla. Koeajojen tarkoituksena oli optimoida suurimpien prosessiuunien operointiolosuhteet ja siten tehostaa polttokaasunkäyttöä jalostamon uuneilla. Koeajosta saatujen tulosten perusteella uuneille määritellään jatkossa operointi-ikkunat, joissa uunien toiminta on mahdollisimman energiatehokasta. Alustavien arvioiden mukaan uunioperointeja tehostamalla energian säästöpotentiaali voi olla jopa noin 40–60 GWh vuodessa, mikä vastaa 2000–3000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energiankulutusta.
Seisokissa parannettiin myös energiatehokkuutta
Säännöllisesti tehtävissä jalostamoseisokeissa uusitaan ja huolletaan jalostamoiden laitteistoja. Uusissa laitteistoissa on yleensä parempi hyötysuhde sekä eristykset, joiden avulla voidaan pienentää energiankulutusta. Porvoon jalostamolla keväällä 2015 toteutetun mittavan huoltoseisokin aikana suurimmat energiansäästöt saatiin raaka-öljyn tislauksen uunien uusimisesta sekä ns. reformointiyksikön parannustöistä. Reformointiyksikössä valmistetaan korkealaatuista bensiiniä.
Nesteen vastuullisuus 2015 Case-galleria
54
Kuljetusten turvallisuus
Suurimman osan kuljetuksistamme hoitavat ulkopuoliset kumppanit. Hallitsemme kuljetuksiin liittyviä riskejä varmistamalla, että kuljetuskalusto on kunnossa ja että omat sekä kumppaneidemme työntekijät tietävät, miten toimia turvallisesti.
Maantiekuljetukset
Kumppanimme sitoutuvat noudattamaan turvaohjeitamme ja -sääntöjämme. Sopimuksemme sisältävät erillisen turvallisuusasioihin keskittyvän liitteen.
Nesteellä on oma tieliikenneasetuksen vaatimukset ylittävä ajoneuvostandardi, joka säätelee kuljetuksiamme hoitavilta ajoneuvoilta vaadittavia ominaisuuksia. Asetamme kuljetusliikkeille turvallisuustavoitteita, joita seuraamme säännöllisesti. Kaikki turvallisuustapahtumat tutkitaan.
Sopimusliikennöitsijöidemme kuljetuskalustolle tehdään vuosikatsastuksen lisäksi myös turvatarkastus (öljyalan yhteinen European Truck Safety Control). Tarkastuksessa keskitytään erityisesti ajoneuvojen alustaan sekä säilöautojen erikoisrakenteisiin.
Liikennöitsijöiden lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä myös viranomaisten ja alan vaikuttajien, kuten poliisin, Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry:n kanssa maantiekuljetustoiminnan kehittämiseksi yhtenäisempään ja turvallisempaan suuntaan.
Rautatiekuljetukset
Nesteen rautatiekuljetukset hoitaa VR. Meidän vastuullamme on huolehtia omistuksessamme olevien rautatiekiskojen turvallisuudesta ja kunnossapidosta. Omistamme ja hallinnoimme yhteensä kahdeksan rautatieterminaalia Suomessa, Viron Tallinnassa ja Latvian Riikassa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmämme kattaa terminaalit vastuullamme olevien toimintojen osalta.
Nesteelle on myönnetty rautateitä Suomessa omistavilta tahoilta vaadittava Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) myöntämä turvallisuuslupa.
Merikuljetukset
Vuonna 2014 saatoimme loppuun varustamotoiminnan ulkoistamisen. Vastaamme käytössämme olevien alusten kaupallisesta operoinnista, mutta niiden turvallisuudesta vastaavat niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien mukaisesti alusten miehitys- ja hoitovarustamot.
Ulkopuolisten tankkereiden arvioinnista ja hyväksynnästä Nesteen käyttöön vastaa konsernin merikuljetusriskienhallintatoiminto (ship vetting). Varustamotoiminnan ulkoistamisen yhteydessä perustettu alusten omaisuudenhallinnointiyhtiö Navidom Oy seuraa käyttöömme vuokrattujen alusten turvallisuus- ja laatutasoa ohjaamalla yhteistoimintaa sekä auditoimalla aluksia ja niiden hoidosta vastaavia yhtiöitä. Auditoinneilla varmistetaan, että alukset täyttävät toimialan vaatimukset sekä lakisääteiset vaatimukset ylittävät Nesteen omat turvallisuusperiaatteet.
Lisäksi turvallisuusjohtamisjärjestelmiä auditoidaan eri viranomaisten sekä asiakkaiden eli muiden öljy-yhtiöiden säännöllisillä tarkastuksilla.
Terminaalitoimintoja varten meillä on omat turvallisuusohjeet ja -käytännöt, joita käytössämme olevien alusten pitää noudattaa.
Nesteen vastuullisuus 2015 Case-galleria
55
Roadshow omien kesken
Neste tapaa nykyisiä ja potentiaalisia sijoittajia useaan otteeseen vuoden aikana ja järjestää heille ja analyytikoille myös pääomamarkkinapäivän vähintään kerran vuodessa. Sijoittajatapaamisia kutsutaan usein termillä "roadshow": lähdetään tien päälle esittelemään yhtiötä, sen tekemisiä ja tuloksia tärkeille kohderyhmille.
Nesteen tärkeimmälle kohderyhmälle, yhtiön henkilöstölle, järjestetään joka vuosi oma "roadshow", strategiakahvit. Yhtiön suurimmissa toimipaikoissa järjestettävissä tilaisuuksissa käydään läpi yhtiön strategia ja se, mitä konkreettista tekemistä se edellyttää. Aiempina vuosina matkaan lähti toimitusjohtaja, mutta vuonna 2015 kierroksen tekivät johtoryhmän jäsenet pareittain.
Strategiakahveilla perehdyttiin Nesteen uuteen visioon ja yhtiötason strategiaan. Tilaisuuksien tarkoituksena on antaa tilaa myös vuoropuhe-lulle ja henkilöstön kysymyksille. Esimerkiksi vuonna 2015 ohjelmassa oli keskustelupaneeli, johon kysymykset kerättiin henkilöstöltä.
Strategiakahvien jälkeen toiminnot järjestivät tilaisuuksia, joissa syvennyttiin pohtimaan ja avaamaan yhtiön strategiaa omasta näkökulmasta.
Strategiakahvit järjestetään vuosittain kesälomien jälkeen. Vuonna 2015 ne ajoittuivat syys-lokakuulle.
Nesteen vastuullisuus 2015 Case-galleria
56
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 57
Riskienhallinta 76
Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015 80
Nesteen hallinnointi 2015
57
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n sekä arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta annetun valtiovarainministeriön asetuksen 7 §:n mukaisesti. Selvitys annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Se on saatavilla vuosikertomuksen lisäksi osoitteessa www.neste.com/sijoittajat.
Sääntely-ympäristö
Neste noudattaa hyvää hallinnointitapaa suomalaisia listayhtiöitä koskevan lainsäädännön, oman yhtiöjärjestyksensä ja listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 mukaisesti. Hallinnointikoodiin 2010 voi tutustua osoitteessa www.cgfinland.fi. Neste Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ Helsingissä, ja yhtiö noudattaa Helsingin pörssin sääntöjä. Yhtiö noudattaa myös Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.
Nesteen tarkastusvaliokunta on käsitellyt hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Myös Nesteen tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Neste laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-tilinpäätösstandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Yhtiön toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.
Hallintoelimet
Nesteen hallinto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajan. Hallitus vastaa Nesteen strategiasta, liiketoiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta sekä nimittää yhtiön toimitusjohtajan. Yhtiön liiketoimintaa sekä yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamista johtaa Nesteen toimitusjohtaja johtoryhmän (NEB) avustamana.
Nesteen pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Nesteen hallintomalli
| Osakkeenomistajat / Yhtiökokous | |
|---|---|
| Osakkeenomistajien nimitystoimikunta | |
| Hallitus | |
| Tarkastusvaliokunta | Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta |
| Toimitusjohtaja | |
| Johtoryhmä | |
| Öljytuotteet | Uusiutuvat tuotteet |
| Öljyn vähittäismyynti | |
| Ulkoinen tarkastus | |
| --- | |
| Sisäinen tarkastus | |
| Riskienhallinta | |
| Compliance | |
| Lakitoiminto |
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
58
Yhtiökokous
Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Omistajat osallistuvat yhtiökokoukseen henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa:
- tilinpäätöksen vahvistamisesta
- taseen osoittaman voiton käyttämisestä
- vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
- hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten sekä tilintarkastajan valinnasta ja heidän palkkioista.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä silloin, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelemistä varten.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan osakkeenomistajille julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla www.neste.com aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölaissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiö julkaisee tiedot yhtiökokouksen ajankohdasta ja paikasta sekä yhtiön internetsivujen osoitteen yhdessä tai useammassa sanomalehdessä samassa määräajassa. Nesteellä ei ole tiedossa yhtiön osakkeiden omistukseen liittyviä osakassopimuksia.
2015
Yhtiökokous pidettiin keskiviikkona 1.4.2015 Helsingissä. Kokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2014. Yhtiökokous myös hyväksyi hallituksen ehdotuksen voitonjaosta, jonka mukaan vuodelta 2014 maksettiin osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinkoon olivat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.4.2015. Osingot maksettiin 14.4.2015. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen jäsenistä ja palkkioista sekä valitsi yhtiölle tilintarkastajan.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Vuonna 2013 yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä perustaa pysyvän osakkeenomistajien nimitystoimikunnan. Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten palkitsemisesta ja lukumäärästä sekä ehdotus hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja jäsenistä. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä (4) jäsenestä, joista yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Yhtiön kulloinenkin hallituksen puheenjohtaja toimii toimikunnan neljäntenä jäsenenä.
Nimeämiseen oikeutetut yhtiön suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät vuosittain Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä rekisteröityinä olevien omistustietojen perusteella. Hallituksen puheenjohtaja pyytää näin määräytyvän osakeomistuksen mukaisesti kolme suurinta osakkeenomistajaa kutakin nimeämään yhden jäsenen nimitystoimikuntaan. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta.
Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ensimmäisen kokouksen. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka kutsusta toimikunta jatkossa kokoontuu. Kun toimikunta on valittu, yhtiö julkistaa kokoonpanon tiedotteella.
Nimitystoimikunta perustetaan toimimaan toistaiseksi kunnes yhtiökokous toisin päättää. Toimikunnan jäsenet nimitetään vuosittain
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
ja jäsenten toimikausi päättyy, kun toimikuntaan on nimitetty uudet jäsenet.
Toimikunnan tulee toimittaa ehdotuksensa yhtiön hallitukselle vuosittain varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun 31. päivään mennessä. Ylimääräiselle yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset tulee toimittaa yhtiön hallitukselle siten, että ne voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.
Vuoden 2016 yhtiökokousta valmistelien osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano
Nesteen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valittiin 3.9.2015 tilanteen perusteella ylijohtaja Eero Heliövaara valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä (puheenjohtaja), sijoitusjohtaja Mikko Mursula Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sekä Nesteen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta.
Yllä oleva osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 4 kertaa. Nimitystoimikunta teki ehdotuksen hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan 25.1.2016.
Toiminta
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle
- hallituksen jäsenten lukumäärästä
- hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja jäsenistä
- hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkioista
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenet:
Eero Heliövaara
Kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri. Nimitystoimikunnan puheenjohtaja.
Synt. 1956.
Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön ylijohtaja. Pauligkonsernin, Suomen Syöpäinstituutin Säätiön, HLD Healthy Life Devices
ja Solidiumin hallituksen jäsen. Nesteen, Finnairin sekä Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan puheenjohtaja.
Mikko Mursula
Kauppatieteiden maisteri, Helsingin Kauppakorkeakoulu (1992). Nimitystoimikunnan jäsen.
Synt. 1966.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja. Nesteen, Metson, Outotecin, Suomisen, Munksjön, Oriola KD:n ja Ekokemin nimitystoimikunnan jäsen.
Reima Rytsölä
Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto; CEFA (1998), Svenska Handelshögskolan ja AMP (2010), Harvard Business School. Nimitystoimikunnan jäsen.
Synt. 1969.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman varatoimitusjohtaja. VVO-Yhtymän hallituksen jäsen. Nesteen, Uponorin, Tikkurilan, Suomisen, Elisan ja Componentan nimitystoimikunnan jäsen.
Vuoden 2015 yhtiökokousta valmistelien osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano
Vuoden 2015 yhtiökokousta valmistelleeseen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat ylijohtaja Eero Heliövaara valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksiköstä (puheenjohtaja), varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, sijoitustoiminosta vastaava johtaja Reima Rytsölä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sekä Nesteen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta.
Nimitystoimikunta kokoontui 5 kertaa. Nimitystoimikunta teki ehdotuksen hallituksen jäsenistä ja heidän palkkioistaan 20.1.2015.
Hallitus
Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksan jäsentä, jotka valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
60
Hallituksen toiminta
Hallitus kokoontuu niin usein kuin tarve vaatii. Sillä tulee vuosittain olla vähintään 9–12 säännöllistä kokousta, joiden ajankohdat on etukäteen määritelty. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä hallituksen varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle sen jäsenen tai toimitusjohtajan pyynnöstä tai mikäli hallituksen puheenjohtaja itse katsoo sen tarpeelliseksi. Kokous on päätösvaltainen, jos siihen osallistuu yli puolet jäsenistä. Hallitus laatii itselleen toimintasuunnitelman varsinaisten yhtiökokousten väliseksi ajanjaksoksi. Suunnitelma sisältää muun ohessa kokousaikataulun ja kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat. Hallituksen tulee vuosittain arvioida toimintansa tehokkuutta. Arviointi käsitellään hallituksessa viimeistään tilikauden päättymisen jälkeen.
Tehtävät
Hallituksen tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat hallituksen tehtävät:
- Vastaa Neste -konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sovellettavan lainsäädännön ja määräysten, yhtiöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti
- Hyväksyy Nesteen strategian sekä vastaa liiketoiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta
- Päättää yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista
- Vahvistaa yhtiön vuosittaisen toimintasuunnitelman
- Hyväksyy tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset
- Päättää merkittävistä investoinneista ja omaisuuden myynneistä
- Vahvistaa yhtiön arvot ja toimintaperiaatteet sekä seuraa niiden toteutumista
- Nimittää toimitusjohtajan ja hänen välittömät alaisensa sekä päättää heidän palkitsemisestaan
- Vahvistaa johtoryhmän ja konsernin ylin organisaatio- ja toimintarakenteen
-
Määrittelee yhtiön osinkopolitiikan, jonka perusteella osinkoehdotus annetaan yhtiökokouksen käsiteltäväksi
-
Huolehtii sille Suomen osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluvista muista tehtävistä.
Hallituksen jäsen ei voi olla mukana päätettäessä sellaista asiaa, joka liittyy (i) sopimuksiin kyseisen hallituksen jäsenen ja Neste -konserniin kuuluvan yhtiön välillä; (ii) sopimuksiin Neste -konserniin kuuluvan yhtiön ja kolmannen osapuolen välillä, kun hallituksen jäsenellä on sellainen olennainen etu, joka on ristiriidassa Nesteen tai Neste -konserniin kuuluvan yhtiön edun kanssa; (iii) sopimuksiin Neste -konserniin kuuluvan yhtiön ja sellaisen oikeussubjektin, jota hallituksen jäsen edustaa joko itse tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa, välillä. Kohtaa (iii) ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun Nesteen kanssa sopimuksen solminut taho on Neste -konserniin kuuluva yhtiö. Termi "sopimus" käsittää tässä yhteydessä myös kanteet sekä muut oikeusprosessit, jotka ovat seurausta mainituista sopimuksista tai yhteydessä niihin.
2015
Vuonna 2015 yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavan yhtiökokouksen loppuun asti seitsemän jäsentä.
Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin hallituksen nykyisistä jäsenistä Jorma Eloranta, Maija-Liisa Friman, Laura Raitio, Jean-Baptiste Renard, Willem Schoeber ja Kirsi Sormunen. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Marco Wirén. Jorma Eloranta jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Maija-Liisa Friman varapuheenjohtajana.
Per-Arne Blomquistin jäsenyys päättyi yhtiökokouksessa 1.4.2015.
Vuonna 2015 hallitus kokoontui 13 kertaa. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 93. Hallitus keskittyi työssään yhtiön taloudellisen tuloksen ja tilan seurantaan, valvois strategian toteuttamista sekä arvioi toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia yhtiön strategiaan. Hallitus teki jalostamoiden kehittämiseen ja kilpailukyvyn turvaamiseen liittyviä päätöksiä, joihin kuuluvat muun ohessa Porvoon jalostamon huoltoseisokki sekä yhteisyrityksen rakennettava lämpö- ja sähkövoimalaitos. Hallitus kiinnitti huomiota turvallisuuden parantamiseen ja valvois toimenpiteitä tuotantolaitosten käytettävyyden parantamiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Hallitus seurasi myös uusiutuvien tuotteiden raaka-ainepohjan joustavuuden lisäämistä. Lisäksi hallitus kiinnitti huomiota riskienhallinnan kehittämiseen sekä huolehtii muista sille työjärjestyksen mukaan kuuluvista tehtävistä.
Tietoja hallituksen jäsenten riippumattomuudesta, valiokuntatyöstä ja osallistumisesta kokouksiin on esitetty oheisessa taulukossa.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
61
Hallitus, 31.12.2015
| Asema | Syntymä- vuosi | Koulutus | Päätoimi | Riippumaton yhtiöstä | Riippumaton merkittävästä os.om. | Henkilöstö- ja palkitsemis- valiokunta | Tarkastus- valiokunta | Läsnäolo kokouksissa | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hallitus | Valiokunnat | |||||||||
| Jorma Eloranta | Puheenjohtaja | 1951 | Diplomi-insinööri Tekniikan tohtori h.c. | Hallitusammattilainen | ● | ● | ● | 100 % | 100 % | |
| Maija-Liisa Friman | Varapuheenjohtaja | 1952 | Diplomi-insinööri | Hallitusammattilainen | ● | ● | ● | 100 % | 100 % | |
| Laura Raitio | Jäsen | 1962 | Tekniikan lisensiaatti | Diacor Terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja | ● | ● | ● | 100 % | 100 % | |
| Jean-Baptiste Renard | Jäsen | 1961 | Diplomi-insinööri | Hallitusammattilainen | ● | ● | ● | 100 % | 100 % | |
| Willem Schoeber | Jäsen | 1948 | Tekniikan tohtori | Hallitusammattilainen | ● | ● | ● | 90 % | 100 % | |
| Kirsi Sormunen | Jäsen | 1957 | Kauppatieteiden maisteri | Hallitusammattilainen | ● | ● | ● | 100 % | 100 % | |
| Marco Wirén | Jäsen | 1966 | Kauppatieteiden maisteri | Talousjohtaja | ● | ● | ● | 90 % | 100 % | |
| Hallitus, 1.1.–1.4.2015* | ||||||||||
| Per-Arne Blomquist | Jäsen | 1962 | Kauppatieteiden kandidaatti | Talousjohtaja | ● | ● | ● | 66 % | 100 % |
- Per-Arne Blomquistin jäsenyys Nesteen hallituksessa päättyi yhtiökokouksessa 1.4.2015.
Hallituksen jäsenten osakeomistukset on esitetty yhtiön verkkosivuilla. Hallituksen palkkiot on esitetty vuosikertomuksen Palkka- ja palkkioselvityksessä.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
62
Hallitus
Jorma Eloranta
Diplomi-insinöri, vuorineuvos.
Tekniikan tohtori h.c.
s. 1951
Hallituksen puheenjohtaja, hallituksessa vuodesta 2011
Riippumaton jäsen
Metso Oyj:n toimitusjohtaja 2004–2011.
Kvaerner Masa-Yards Oy:n toimitusjohtaja 2001–2003.
Patria Industries Oyj:n toimitusjohtaja 1997–2000.
Finvest ja Jaakko Pöyry -konsernien varatoimitusjohtaja 1996.
Finvest Oy:n toimitusjohtaja 1985–1995.
Suominen Oyj:n ja Uponor Oyj:n hallituksien puheenjohtaja.
Pienelo Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.
Suomen messusäätiön varapuheenjohtaja ja Cargotec Oyj:n hallituksen jäsen.
Nesteen ja Suomisen osakkeenomistajien nimitysvaliokuntien jäsen.
Asiantuntijajäsen Uponorin osakkeenomistajien nimitysvaliokunnassa.
Nesteen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.
Maija-Liisa Friman
Diplomi-insinöri
s. 1952
Hallituksen varapuheenjohtaja
Hallituksessa vuodesta 2010
Riippumaton jäsen
Aspocomp Group Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 2004–2007.
Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000–2004 ja Gyproc Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1993–2000.
Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtaja.
Finnairin, LKAB:n ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallituksien jäsen.
Finnairin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Boardman Oy:n partneri.
Nesteen tarkastusvaliokunnan jäsen.
Laura Raitio
Tekniikan lisensiaatti
s. 1962
Hallituksessa vuodesta 2011
Riippumaton jäsen
Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2014.
Ahlstrom Oyj:n Building and Energy -liiketoiminta-alueen johtaja 2009–2014 ja johtoryhmän jäsen 2006–2014,
Ahlstrom Oyj:n markkinointijohtaja (myyntiverkosto, henkilöstöhallinto, viestintä ja markkinointi) 2006–2008.
Ahlstromin Tapetti- ja julistepaperit-, esikyllästetyt huonekalupaperit- ja hiomapaperit -tuotelinjojen johtaja Osnabrückissä Saksassa 2002–2005.
Ahlstrom Kauttua Oy:n toimitusjohtaja 2001–2002.
Vuodesta 1990 lähtien useita johtotason tehtäviä Ahlstromin erikoispaperi-liiketoiminnoissa.
Boardman Oy:n, Suominen Oyj:n ja Terveyspalvelualan Liitto ry:n hallituksien jäsen.
Nesteen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Jean-Baptiste Renard
Teknisen alan ylempi korkeakoulututkinto
Ecole Polytechnique sa ja öljyalan tutkinto
French Petroleum Institutessa IFP:ssä
s. 1961
Hallituksessa vuodesta 2014
Riippumaton jäsen
2PR Consultingin perustaja ja toimitusjohtaja, itsenäinen energia-asiantuntija ja konsultti.
Useita tehtäviä BP:ssä vuosina 1986–2010;
Euroopan ja Etelä-Afrikan alueista vastaava johtaja 2006–2010, liiketoiminnan markkinoinnista ja uusista markkinoista vastaava johtaja,
Öljynjalostus- ja markkinointi -toimintojen johtoryhmän jäsen 2003–2006.
IFP-koulun (French Petroleum Institute) alumnijärjestön puheenjohtaja.
Johtaja (non-executive) Masana Petroleum Solutionsissa (Etelä-Afrikka), sekä IFP Training:ssa, joka tarjoaa Pro bono -konsultointia yhteiskunnallisille yrittäjille.
Entreprendre&+ hallintoneuvoston jäsen.
Nesteen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
63
Willem Schoeber
Tekniikan tohtori
s. 1948
Hallituksessa vuodesta 2013
Riippumaton jäsen
Itsenäinen liiketoiminnan konsultti. Entinen hallituksen puheenjohtaja EWE Turkey Holding AŞ:ssa, Bursagaz AŞ:ssa ja Kayserigaz AŞ:ssa 2010–2015. EWE AG:n johtoryhmän jäsen, vastuualueena sähköntuotanto ja kansainvälinen liiketoiminta 2010–2013. swb AG:n (Bremen) johtoryhmän puheenjohtaja 2007–2011. Useita tehtäviä erityisesti öljynjalostuksessa Royal Dutch Shell -konsernin yhtiöissä vuosina 1977–2007. Gasunie N.V. hallintoneuvoston jäsen. Nesteen tarkastusvaliokunnan jäsen.
Kirsi Sormunen
Kauppatieteiden maisteri
s. 1957
Hallituksessa vuodesta 2013
Riippumaton jäsen
Nokia Oyj:n yritysvastuujohtaja joulukuuhun 2013 asti. Nokia Oyj:n kestävän kehityksen johtaja 2009–2012, ympäristöjohtaja 2004–2009 ja strategian kehityksestä vastannut johtaja 2003–2004. Toiminut myös Nokia Inc.:n talous- ja rahoitustoiminnoista vastaavana johtajana Yhdysvalloissa Texasissa vuosina 1999–2003, Nokia Telecommunicationsin talous- ja rahoitusjohtajana 1995–1999 sekä Nokia-konsernin rahoitusjohtaja 1993–1995. Useita eri tehtäviä Nokia Oyj:n rahoitusyksikössä vuodesta 1982 alkaen. DNA Oy:n hallituksen ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran hallituksen jäsen. Nesteen tarkastusvaliokunnan jäsen.
Marco Wirén
Kauppatieteiden maisteri
s. 1966
Hallituksessa vuodesta 2015
Riippumaton jäsen
Wärtsilä Oyj Abp:n talous- ja rahoitusjohtaja vuodesta 2013. SSAB, talous- ja rahoitusjohtaja 2008–2013; SSAB, Business Control -johtaja 2007–2008; Eltel Networks, talous- ja rahoitusjohtaja ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja 2002–2007; NCC, liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja ja talousjohtaja 1995–2001. Nesteen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
64
Hallituksen valiokunnat
Hallitus on muodostanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, jossa on 4 jäsentä sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan, jossa on 3 jäsentä. Valiokuntien kokoukset ovat päätösvaltaisia, jos niihin osallistuu enemmän kuin kaksi valiokunnan jäsentä, puheenjohtaja mukaan lukien. Valiokuntien jäsenet valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta vuoden toimikaudeksi. Hallitus on hyväksynyt kummallekin valiokunnalle työjärjestyksen, jossa määritellään tehtävät ja vastuut. Valiokunnan puheenjohtaja määrittää jäsenten kanssa kokousten määrän ja aikataulun. Valiokuntakokouksia on vähintään kaksi vuodessa. Kumpikin valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle. Raportti sisältää vähintään yhteenvedon valiokunnalle osoitetuista tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Valiokunnat tekevät vuosittain toiminnastaan itsearviointiraportin hallitukselle.
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta koostuu työjärjestyksessä mukaisesti vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen tytäryhtiöistä ja joista vähintään yksi on riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäsenillä tulee olla riittävät tiedot kirjanpitokäytännöistä ja taloudellisten raporttien valmistelusta sekä muu hallituksen määrittelemä pätevyys. Tarkastusvaliokunnalla on tarpeen mukaan lupa käyttää ulkopuolisia konsultteja tai asiantuntijoita.
Tehtävät
Tarkastusvaliokunnan tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat valiokunnan tehtävät:
- seurata tilinpäätösraportoinnin ja – siltä osin kuin tarkoituksenmukaista – osavuosikatsausraportoinnin prosessia
- valvoa taloudellista raportointiprosessia
-
seurata yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
-
arvioida yhtiön keskeisimpiä riskejä ja varmistaa yhtiön asianmukainen riskienhallinta
- arvioida yhtiön IT-järjestelmien rakennetta
- käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
- seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
- arvioida lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti lisäpalveluiden tarjoamista tarkastettavalle yhtiölle
- valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus tai -suositus
- käsitellä kaikki keskeiset yhtiötä tai sen tytäryhtiöitä koskevat tilintarkastajan raportit
- arvioida lakien ja määräysten noudattamista
- hyväksyä sisäisen tarkastuksen toimintaohje sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit
- seurata yhtiön taloudellista asemaa.
2015
Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat 1.4.2015 asti Per-Arne Blomquist (puheenjohtaja), Jean-Baptiste Renard, Willem Schoeber ja Kirsi Sormunen.
1.4.2015 alkaen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Marco Wirén (puheenjohtaja), Maija-Liisa Friman, Willem Schoeber ja Kirsi Sormunen.
Vuoden 2015 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Työjärjestyksen mukaisten tehtäviensä lisäksi tarkastusvaliokunta keskittyi talousraportointiin ja riskienhallintaan sekä seurasi uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnan kasvuun liittyvien markkinariskien hallintaa. Lisäksi valiokunnan työn painopistealueina olivat ICT-järjestelmien kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän (ERP, Enterprise Response Planning) uudistaminen.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
65
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta koostuu hallituksen puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta muusta yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä.
Tehtävät
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat valiokunnan tehtävät:
- Kehittää ja valvoa tehokkaita palkitsemiskäytäntöjä, jotka ovat linjassa osakkenomistajien arvonmuodostuksen sekä yleisten palkitsemismarkkinoiden kanssa. Tehdä hallitukselle ehdotukset avainhenkilöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä.
- Arvioida asianmukaisesti tulosjohtamisen, seuraajasuunnittelun sekä lahjakkuuden kehittämisen prosesseja ja niihin liittyviä ohjelmia. Valmistella hallitukselle ehdotukset toimitusjohtajan ja Nesteen johtoryhmän jäsenten nimityksistä sekä heidän toimi- ja työsuhteidensa ehdoista.
- Valvoa ja arvioida toimitusjohtajan ja Nesteen johtoryhmän jäsenten suorituksia. Arvioida henkilöstöresursseja sen varmistamiseksi, että käytössä on riittävän lahjakkaita ja koulutettuja henkilöitä liiketoimintastrategian toteuttamiseksi.
2015
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat 1.4.2015 asti Jorma Eloranta (puheenjohtaja), Maija-Liisa Friman ja Laura Raitio.
1.4.2015 alkaen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Jorma Eloranta (puheenjohtaja), Laura Raitio ja Jean-Baptiste Renard.
Vuoden 2015 aikana henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 8 kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Työjärjestyksessä mainittujen tehtävien lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan painopistealueisiin kuuluivat keskustelu yhtiön palkitsemisperiaatteista ja niistä tiedottamisesta sekä niiden arviointi ja kehitys ja etenkin uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän suunnittelu. Valiokunta myös valvoi kannustejärjestelmien lyhyen ja pitkän aikavälin toimintaa, millä varmistettiin, että ne tukivat tavoitteiden saavuttamista ja auttoivat yhtiötä parantamaan suorituskykyään. Tämän ohella valiokunta myös keskittyi Nesteen johdon katselmukseen ja seuraajasuunnittelun käytäntöihin sekä avainhenkilöiden lahjakkuuden kehittämiseen ja seuraajasuunnitteluun.
Toimitusjohtaja
Nesteen toimitusjohtaja Matti Lievonen (s. 1958, insinööri, eMBA) johtaa yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain sekä yhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Hallitus nimitta toimitusjohtajan. Hallitus myös arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain ja päättää hänen palkastaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta.
Toimitusjohtajan palkitsemiseen ja osakeomistuksiin liittyvät tiedot on esitetty Palkka- ja palkkioselvityksessä.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
66
Konsernin johtoryhmä
Nesteen johtoryhmä (Neste Executive Board, NEB) avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa sekä yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, keskimäärin kerran kuussa. Johtoryhmän palkitsemiseen ja osakeomistuksiin liittyvät tiedot on esitetty Palkka- ja palkkioselvityksessä.
2015
Johtoryhmään (NEB) kuului kymmenen jäsentä. Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Johtoryhmä keskittyi työssään kassavirran hallintaan valvomalla ja ohjaamalla investointeja ja käyttöpääomaa sekä toimeenpanemalla muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin kohdistuvaa tehostamisohjelmaa. Johtoryhmä tehosti strategian toteuttamista toimeenpanemalla muun ohessa jalostamoiden kehittämiseen ja kilpailukyvyn turvaamiseen liittyviä päätöksiä, joihin kuuluvat muun ohessa Porvoon jalostamon huoltoseisokki sekä yhteisyrityksenä rakennettava lämpö- ja sähkövoimalaitos. Johtoryhmä jatkoi työtään turvallisuuden parantamiseksi, toimintatapojen muuttamiseksi, tuotantolaitosten käytettävyyden parantamiseksi sekä asiakaslähtöisemmän toiminnan eteenpäinviemiseksi.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
67
Johtoryhmä
Matti Lievonen
Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja
Insinööri, eMBA, vuorineuvos s. 1958
Toimitusjohtaja 1.12.2008 alkaen
Tullut yhtiön palvelukseen 2008. Toiminut aikaisemmin UPM-Kymmene Oyj:n Hieno- ja erikoispaperit -toimialan johtajana. Työskennellyt monissa liiketoiminnan johtotehtävissä UPM-Kymmenen eri liiketoimintayksiköissä vuosina 1986–2008 ja sitä ennen ABB:llä. UPM-Kymmenen johtajiston jäsen (2002–2008). Nynas AB:n hallituksen puheenjohtaja. Kemianteollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. SSAB AB:n hallituksen jäsen. Ilmarisen hallintoneuvoston puheenjohtaja ja Huoltovarmuuskeskuksen neuvottelukunnan jäsen. Suomen Messut Osuuskunnan hallintoneuvoston jäsen.
Matti Lehmus
Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljytuotteet
Diplomi-insinööri, eMBA s. 1974
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Tullut yhtiön palvelukseen 1997. Vastaa Öljytuotteet-liiketoiminta-alueesta. Toiminut aiemmin muun muassa Öljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen johtajana (2011–2014), Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtajana (2009–2010), Perusöljyt-liiketoiminnan johtajana Erikoistuotteet-toimialalla (2007–2009), liiketoiminnan kehitysjohtajana (2007) ja bensiiniviennistä ja tradingistä vastaavana päällikkönä (2004–2007) Öljynjalostus-toimialalla. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Kaisa Hietala
Liiketoiminta-alueen johtaja, Uusiutuvat tuotteet
Filosofian maisteri, fysiikka (Suomi), Filosofian maisteri, ympäristötieteet (Iso-Britannia) s. 1971
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2014
Tullut yhtiön palvelukseen 1998. Vastaa Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueesta. Toiminut aiemmin useissa eri tehtävissä Nesteellä, joista viimeisimpänä Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnan johtajana (2011–2014), hankinnasta vastaavana johtajana Singaporessa (2009–2011), kaupallisena johtajana Singaporessa (2008) ja uusiutuvista raaka-aineista vastaavana päällikkönä (2006–2008).
Antti Tiitola
Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljyn vähittäismyynti
Ylioppilasmerkonomi s. 1967
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2014
Tullut yhtiön palvelukseen 2014. Vastaa Öljyn vähittäismyynti -liiketoiminta-alueesta Suomessa ja Itämeren alueella. Toiminut aiemmin VR:n matkustajaliikenne -divisioonan johtajana (2012–2014), Lidl Suomen toimitusjohtajana (2000–2011) sekä useissa markkinoinnin työtehtävissä Örum Oy:ssä (1992–2000). Hallituksen jäsen Broman Group Oy:ssä, Raisio Oyj:ssä sekä Verkkokauppa.com Oyj:ssä. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n hallituksen jäsen sekä Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin johtokunnan jäsen.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
68
Simo Honkanen
Vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
Kauppatieteiden maisteri s. 1958
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Tullut yhtiön palvelukseen 2006. Vastaa yhtiön vastuullisuusasioista ja yhteiskuntasuhteista. Toiminut aiemmin markkinoinnista, sidosryhmäsuhteista ja raaka-ainehankinnasta vastaavana johtajana Uusiutuvat polttoaineet -toimialalla (2008–2009), uusista liiketoiminnoista vastaavana johtajana Komponenttitoimialalla (2006–2007) sekä sitä ennen Shellissä Suomen toimintojen strategiajohjajana, Benelux-maiden ja Ranskan huoltamoliiketoiminnan markkinointijohtajana sekä muissa johto- ja päällikkötehtävissä Ruotsissa ja Suomessa (1985–2005).
Tuomas Hyyryläinen
Johtaja, strategia ja uudet liiketoiminnat
Kauppatieteiden maisteri s. 1977
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2012
Tullut yhtiön palvelukseen 2012. Vastaa yhtiön strategiatyöstä, Market Intelligence-toiminnosta, yritysjärjestelyistä sekä uusista liiketoiminnoista. Toimi vuosina 2012–2014 strategiasta vastaavana johtajana. Toiminut aiemmin strategiajohtajana F-Securessa sekä erilaisissa strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvissä tehtävissä Nokiassa. Nynas AB:n hallituksen jäsen.
Hannele Jakosuo-Jansson
Henkilöstö- ja turvallisuusjohtaja
Diplomi-insinööri s. 1966
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006
Tullut yhtiön palvelukseen 1990. Vastaa konsernin henkilöstö- ja turvallisuusasioista. Toiminut aiemmin muun muassa Öljynjalostuksen henkilöstöjohtajana (2004–2005) ja laboratorio- ja tutkimuspäällikkönä yhtiön Teknologiakeskuksessa (1998–2004). Munksjön ja Neste Jacobsin hallituksien jäsen.
Osmo Kammonen
Viestintä- ja brändimarkkinointijohtaja
Oikeustieteen kandidaatti s. 1959
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2004
Tullut yhtiön palvelukseen 2004. Vastaa viestinnästä ja brändimarkkinoinnista. Toiminut aiemmin muun muassa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtajana ja -päällikkönä, elektroniikkateollisuuden, konepajateollisuuden, rakennusmateriaaliteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksissä.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
69
Lars Peter Lindfors
Teknologiajohtaja
Tekniikan tohtori, MBA
s. 1964
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
Tullut yhtiön palvelukseen 2007. Vastaa yhtiön tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, investointien hallinnasta, informaatioteknologiasta, hankinnasta sekä liiketoimintaprosesseista. Toiminut aiemmin yhtiön teknologia- ja strategiajohtajana (2009–2012), Tutkimus- ja teknologia-yksikön johtajana (2007–2009), Perstorp-konsernin kehitysjohtajana (2004–2007) ja tutkimuksesta, teknologiasta ja kehityksestä vastaavana johtajana (2001–2004) sekä sitä ennen Nesteellä mm. tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavana päällikkönä. Fortumin säätiön, Tekniikan edistämissäätiön ja Neste Jacobsin hallituksien jäsen.
Jyrki Mäki-Kala
Talous- ja rahoitusjohtaja
Kauppatieteiden maisteri
s. 1961
Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013
Tullut yhtiön palvelukseen 2013. Vastaa konsernin talous- ja rahoitushallinnosta, sijoittajasuhteista sekä riskienhallinnasta. Toiminut vuosina 2005–2013 liiketoimintojen ja konsernin taloushallinnon johtotehtävissä Kemira Oyj:ssä. Työskenteli aiemmin Finnish Chemicalsin palveluksessa. Neste Jacobsin hallituksen puheenjohtaja.
Matti Hautakangas
Lakiasiainjohtaja sekä johtoryhmän, hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan sihteeri
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari
s. 1963
Tullut yhtiön palvelukseen 2003. Vastaa konsernin lakiasioista. Toiminut johtoryhmän, hallituksen ja tarkastusvaliokunnan sihteerinä vuodesta 2004 ja nimitystoimikunnan sihteerinä vuodesta 2013. Toiminut aiemmin muun muassa lakimiehenä Öljynjalostuksessa (2003–2004) ja asianajajana Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy:ssä (1994–2003).
Ei ole johtoryhmän jäsen.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
70
Liiketoiminnan johtoryhmä
Liiketoiminnan johtoryhmä (Neste Executive Management Board, NEMB) ohjaa liiketoimintaa sekä asettaa operatiivisen toiminnan tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.
2015
Liiketoiminnan johtoryhmä koostui toimitusjohtajasta, liiketoiminta-alueiden johtajista, talous- ja rahoitusjohtajasta sekä strategia ja uudet liiketoiminat -johtajasta. Liiketoiminnan johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 12 kertaa.
Tilintarkastaja
Osakkeenomistajat valitsevat vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiölle yhden tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä.
Tilintarkastajan tehtävänä on tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastus. Tilintarkastuskertomus kattaa toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen. Tilintarkastuskertomus on esitetty vuosikertomuksen tilinpäätösosissa.
2015
PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Markku Katajisto, KHT toimi yhtiön tilintarkastajana 1.4.2015 asti. Yhtiökokouksessa 1.4.2015 yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy seuraavaan yhtiökokoukseen asti.
Tilintarkastajien palkkiot
| Tilintarkastajien palkkiot, PwC, 1000 eur | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 990 | 751 |
| Muut palkkiot | 1 517 | 698 |
| Yhteensä | 2 507 | 1 449 |
Tilintarkastajien palkkiot, edellinen tilintarkastaja, EY, 1000 eur *
| Tilintarkastuspalkkiot | - | 250 |
|---|---|---|
| Muut palkkiot | - | 232 |
| Yhteensä | - | 482 |
- Ernst & Young toimi yhtiön tilintarkastajana 3.4.2014 asti
Sisäinen tarkastus
Nesteen sisäinen tarkastus on riippumaton ja objektiivinen varmistus- ja konsultointitoiminto, joka on suunniteltu tuottamaan lisäarvoa Nesteen toiminnalle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus on osa Nesteen ohjaus- ja hallintojärjestelmää ja se tukee organisaatiota järjestelmällisesti riski- ja varmennusnäkökulmasta riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokkuuden arvioinnissa ja parantamisessa. Sisäinen tarkastus arvioi tavoitteiden toteutumista, liiketoimintojen taloudellista tehokkuutta, varojen suojausta sekä lakien ja säännösten noudattamista. Kunkin tarkastuksen yhteydessä sisäinen tarkastus varmistaa, että myös organisaatiorakenne ja hallintomalli mahdollistavat tehokkaan ohjauksen sekä päätöksentekojärjestelmän, sisältäen selkeät roolit ja vastuut sekä keskeiset politiikat ja ohjeistukset. Lisäksi tarkastus arvioi valvonta- ja raportointikäytäntöjen riittävyyttä.
Nesteen sisäinen tarkastus laatii vuosittain tarkastussuunnitelman ja vastaa sen toteuttamisesta. Tarkastusten perusteella sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä havainnoista ja antaa suosituksia toiminnan parantamiseksi, lisäarvon tuottamiseksi sekä riskien hallinnoimiseksi. Nesteen strategiset ja operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät riskit ovat tarkastuksen suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisessä roolissa. Tehokkaan ja lisäarvoa tuottavan prosessin varmistamiseksi sisäinen tarkastus tekee tiivistä yhteistyötä Nesteen muiden varmistuspalvelutoimintojen ja ylimmän johdon kanssa ja jakaa parhaita käytäntöjä prosessien sekä ohjaus- ja hallintojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
71
Sisäinen tarkastus toteuttaa myös erikseen johdon tai tarkastusvaliokunnan kanssa sovittaessa erityistoimeksiantoja. Sisäinen tarkastus varmistaa, että Nesteen ylimmän johdon määrittämiä arvoja ja eettisiä sääntöjä noudatetaan. Nesteellä on eettisten asioiden raportointia varten erillinen sisäinen kanava, johon työntekijät voivat nimettömästi ilmoittaa mahdollisista väärinkäytös tai eettisen toiminnan vastaisista epäilyistä. Sisäinen tarkastus vastaa ilmoitusten selvityksestä ja arvioinnista ja mahdolliset poikkeamat tai väärinkäytökset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Nesteen sisäinen tarkastus noudattaa (IIA = Institute of Internal Auditors) sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja sisäisissä tarkastuksissa. Sisäinen tarkastus raportoi suoraan hallituksesta muodostettule tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti toimitusjohtajalle. Tarkastusvaliokunta hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja toimintasuunnitelman. Sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa kuvataan ammattistandardien mukaan sisäisen tarkastuksen asema, toimintamalli, prosessit ja raportointisuhteet. Sisäisellä tarkastuksella on vuosittain tarkastusvaliokunnan jäsenten ja puheenjohtajan kanssa ainakin yksi tapaaminen ilman johdon läsnäoloa. Nesteen sisäisen tarkastuksen johtaja on vastuussa sisäisen tarkastuksen toiminnasta ja johtaa yhtiön omaa sisäisen tarkastuksen toimintoa sekä ohjaa ulkoistettuja palveluntarjoajia.
2015
Sisäisen tarkastuksen toiminto jatkoi yhteistyötä Nesteen muiden varmistus- ja palvelutoimintojen kanssa riskilähtöisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan arviointimallin luomiseksi ja parantamiseksi.
Nesteen sisäinen tarkastus jatkoi toiminnassaan sekä sisäisen tarkastuksen resurssien että ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2015 painopistealueita olivat Nesteen keskeiset liiketoimintaprosessit, projektit ja riskialueet sisältäen esimerkiksi merkittävät ICT-hankkeet, tietoturvallisuuden hallinnan sekä raaka-aineiden ja tuotteiden volyymien hallinnan.
Compliance-toiminto
Neste harjoittaa liiketoimintaansa lakien, määräysten ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Nesteen eettiset säännöt asettavat työntekijöille keskeiset noudatettavat vaatimukset. Jokaisen työntekijän tulee toimia näiden vaatimusten mukaisesti. Nesteellä vaatimustenmukaisuuden tavoitteena ei ole pelkästään lakien ja asetusten noudattaminen, vaan se myös tukee yhtiön, sen liiketoiminnan ja työntekijöiden rehellisyyttä ja eettisyyttä.
Nesteen vuonna 2015 perustetun Compliance-toiminnon tavoitteena on vahvistaa vaatimustenmukaisuuden noudattamista yhtiössä. Se auttaa Nesteen johtoa yhtiön vaatimustenmukaisuuskäytäntöjen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Compliance-toiminto tekee tiivistä yhteistyötä Nesteen liiketoiminta-alueiden, konsernitoimintojen ja muiden sisäisten varmistustoimintojen, erityisesti riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen, kanssa. Compliance-toiminnon johtajana on Chief Compliance Officer (CCO), joka raportoi Nesteen talousjohtajalle.
2015
Compliance-toiminto keskittyi uuden toiminnon perustan luomiseen. Ylimmän johdon Compliance-valiokunnan ja konserninlaajuisen Compliance Liaison -verkoston toiminta aloitettiin. Näiden elinten tavoitteena on vahvistaa Nesteen vaatimustenmukaisuuden johtamista yleisellä tasolla sekä lisätä tietoisuutta ja tiedon jakamista vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä asioista.
Sisäpiirihallinto
Osana vaatimustenmukaisuutta Neste noudattaa 1.12.2015 voimaan tullutta NASDAQ Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiö on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa vielä tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus ylittää NASDAQ Helsingin sisäpiiriohjeen vähimmäisvaatimukset.
Yhtiön omaa sisäpiiriohjetta päivitetään säännöllisesti, ja se on Neste-konsernin koko henkilöstön saatavilla. Yhtiö järjestää sisäpiiriohjeisiin liittyvää koulutusta henkilöstölleen ja edellyttää henkilöstön noudattavan yhtiön omaa sisäpiiriohjetta. Yhtiö valvoo sisäpiirisäännösten noudattamista tarkastuttamalla ilmoitetut tiedot vuosittain sisäpiiriliäisillä. Sisäpiiriasioiden koordinointi ja valvonta ovat yhtiön lakiasiainjohtajan vastuulla. Kunkin liiketoiminta-alueen tai toiminnon johtaja vastaa oman organisaationsa sisäpiiriasioiden valvonnasta.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
72
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja johtoryhmän sihteeri ovat yhtiön ilmoitusvelvollisia sisäpiirilläisiä. Ilmoitusvelvollisten sisäpiirilläisten omistukset yhtiön arvopapereissa ilmoitetaan julkiseen sisäpiirirekisteriin, joka on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla. Sitä ylläpitää Euroclear Finland Oy.
Lisäksi yhtiö on määritellyt yhtiön pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiirilläisiksi eräitä muita yhtiön johtohenkilöitä sekä yhtiön taloudesta, taloudellisesta raportoinnista ja viestinnästä vastaavia, joilla on asemansa tai tehtäviensä vuoksi säännöllinen pääsy sisäpiiritietoon sekä muita henkilöitä, jotka muun sopimuksen perusteella työskentelevät yhtiölle ja joilla on säännöllinen pääsy sisäpiiritietoon.
Pysyvä sisäpiiriläinen ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla raportoitavan vuosineljänneksen tai tilikauden päättymispäivän ja sitä koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä ajanjaksona, kuitenkin aina vähintään 28 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista (ns. suljettu ikkuna). Osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivät ovat yhtiön internetsivuilla taloudellisessa kalenterissa osoitteessa www.neste.com.
Hankekohtaisiksi sisäpiirilläisiksi katsotaan henkilöt, jotka osallistuvat sisäpiiritietoja käsittelevien hankkeiden, kuten merkittävien yritysjärjestelyjen, suunnitteluun ja valmisteluun. Heidät nimetään yhtiön lakiasiainosaston ylläpitämään erilliseen hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin.
Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet
Tavoitteet
Nesteen taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa riittävällä tavalla taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä taata sisäisten ohjeiden sekä lakien ja säädösten noudattaminen.
Nesteen taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan viitekehys pohjautuu kansainvälisen COSO-organisaation (The Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) julkaisemaan ohjeistukseen.
Valvontaympäristö
Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Nesteen sisäisen valvonnan perustana on konsernirakenne, jossa liiketoiminta on jaettu liiketoiminta-alueisiin ja näitä tukeviin yhteisiin toimintoihin. Nesteen liiketoiminta-alueet ja taloushallinto ovat vastuussa siitä, että taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollit on määritelty ja että kontrollit ovat tehokkaat ja ajantasaiset. Nesteen taloudellisesta raportoinnista vastaavat taloushallinnon ja liiketoimintojen kontrollerit ovat avainasemassa kehittäessään sisäistä valvontaa ja raportointikäytäntöjä. Tietyillä alueilla kontrolli- ja valvontavastuu on keskitetty konsernin taloustoiminnolle.
Nesteen arvot ja johtamisjärjestelmä sisältäen eettiset toiminta-periaatteet ovat perustana taloudelliseen raportointiin liittyvälle valvontaympäristölle. Toimitusjohtaja ja yhtiön johto korostavat eettisten periaatteiden ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden merkitystä. Organisaatiorakenne, selkeästi määritellyt tehtävät ja vastuut sekä riittävä tehtävien eriyttäminen tukevat tehokkaasti taloudellisen raportoinnin valvontaa.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
73
Riskien arviointi
Riskien arvioinnin edellytyksenä on, että organisaation tavoitteet on määritetty. Taloudellisessa raportoinnissa yleisenä tavoitteena on raportoinnin luotettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että liiketapahtumat kirjataan ja raportoidaan täydellisesti ja oikein. Riskien arviointi sisältää väärinkäytöksiin liittyvien riskien arvioinnin.
Riskien arviointiin perustuvat sisäisen valvonnan vaatimukset on määritetty taloudellisen raportoinnin sisäisiä kontrolleja koskevissa konserniohjeissa (Principle and Instruction for Control over Financial Reporting).
Kontrollitoimenpiteet
Kontrollitoimenpiteet ovat toimintaohjeita ja menettelytapoja, joita noudattamalla pyritään varmistamaan, että johdon määrittelemät, riskienhallinnan kannalta tärkeät toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti. Taloudellisen raportoinnin kannalta tärkeimmät ohjeet ovat taloushallinnon ammattilaisille suunnatussa käsikirjassa (Controller's Manual).
Nesteen yhtiö- ja prosessitason taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollitoimenpiteet on kuvattu taloudellisen raportoinnin sisäisiä kontrolleja koskevissa konserniohjeissa (Principle and Instruction for Control over Financial Reporting). Ohjeiden kontrollitoimenpiteet ovat vähimmäisvaatimukset, ja ne sisältävät olennaisen prosessien liiketapahtumiin sekä kuukausiraportointiprosessiin liittyviä kontrolleja. Muut riskeihin ja prosesseihin liittyvät politiikat ja ohjeet on dokumentoitu osana Nesteen johtamisjärjestelmää.
Viestintä
Yhtiön viestintätoimenpiteet tukevat taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja täydellisyyden varmentamista. Nesteen henkilökunnalla on pääsy taloudellisen raportoinnin kannalta tärkeimpiin periaatteisiin ja ohjeisiin. Tärkein keino viesti taloudelliseen raportointiin liittyvät asiat ovat yhteisten toimintojen ja liiketoiminta-alueiden taloushallinnon ammattilaisille suunnatut käsikirjat, jotka sisältävät ohjeet konsernin laskentaperiaatteista, ennustamisesta ja raportoinnista.
Taloushallinnosta vastaavat laativat johdolle säännöllisesti raportit toiminnan tuloksesta sisältäen analyysejä ja kommentteja suorituksen tasosta. Konsernin johtoryhmälle toimitetaan taloudelliset raportit kuukausittain. Väli- ja vuositilinpäätöksien taloudelliset raportit käsitellään tarkastusvaliokunnan kokouksissa ja tämän jälkeen hallituksessa.
Seuranta
Kontrollien tehokkuutta seurataan säännöllisesti osana johtamista, sillä alun perin tehokas kontrolli voi muuttua tehottomaksi toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Myös kontrolleissa saattaa tapahtua muutoksia, jotka aiheutuvat muuttuneista prosesseista, tietoteknisistä järjestelmistä tai henkilökunnasta.
Yhtiön taloudellista tulosta ja suoriutumista seuraa hallitus ja tarkastusvaliokunta säännöllisesti mukaan lukien prosessit, joilla varmistetaan kontrollien tehokkuus taloudellisen raportoinnin osalta kaikilla organisaatiotasoilla. Tarkastusvaliokunta valvoo yhtiön taloutta, taloudellista raportointia, riskien hallintaa sekä sisäistä tarkastusta osana yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Sisäisen valvonnan puutteet kommunikoidaan ajoissa korjaavista toimenpiteistä vastuussa oleville tahoille sekä tarvittaessa johdolle ja hallitukselle.
Sisäinen tarkastus arvioi vuosittain taloudellisten raportointiprosesseien sisäistä valvontaa sekä niihin liittyviä prosesseja ja menettelyitä osana liiketoimintaprosesseien tarkastuksia.
2015
Vuonna 2015 sisäisen valvonnan kehityksen painopisteet olivat uuden konsernilaajuisen operatiivisen järjestelmän suunnittelu, monitorointi, kontrollien todentaminen sekä sisäisen valvonnan ohjeiston päivitys.
Konsernilaajuisen operatiivisen järjestelmän suunnittelun tavoitteena on yhtenäistää prosesseja ja kontrolleja Öljy- ja Uusiutuvat tuotteet liiketoiminta-alueilla sekä kattavasti talouden prosesseissa. Tämä hanke on yhtiössä merkittävä, sillä sen on suunniteltu tuovan tehokkaampi ja kontrolloidumpi taloudellisen raportoinnin prosessi.
Monitoroinnin jatkokehitys keskittyi mittaroinnissa havaittujen kontrollipuutteiden toimenpiteiden käsittelyyn, kuten sisäisen valvonnan ohjeistuksessa säädetään.
Vuoden 2015 sisäisen valvonnan teemana oli kontrollien todentamisen kehittäminen. Tämä oli erityisesti talouden prosesseissa tarkasteltavana ja edelleen kehittämisen kohteena.
Nesteen johtamisjärjestelmään kuuluvat sisäisen valvonnan periaatteet ja ohjeisto päivitettiin, jotta ne vastaavat muun muassa Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnan asettamiin vaatimuksiin.
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
74
Sisäisen valvonnan vuosikello 2015
Suoritusjohtamisprosessilla on tärkeä tehtävä konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja suorituskulttuurin vahvistamisessa. Vuonna 2015 Neste on siirtynyt kehittämään suoritusjohtamista kohti ketterämpää, päivittäistä toimintaa tukevaa mallia.
Suoritusjohtaminen on päivittäisjohtamista, jonka avulla yksilöt, tiimit ja yhtiö voivat saavuttaa valitut strategiset tavoitteensa ja kehittää organisaation kyvykkyyttä. Sen avulla varmistetaan, että kaikki tietävät yhtiön arvot ja tavoitteet, omat lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteensa sekä sen, mitä osaamista tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yksilön ja tiimien tavoitteet perustuvat Nesteen strategiaan ja toimintatapaan. Työhyvinvoinnin ja hyvän suoritusjohtamisen välillä on selvä yhteys.
Nesteen suoritusjohtamisen keskeisenä lähtökohtana on
- asettaa haastavia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista
- antaa ja pyytää palautetta
- arvioida saavutettuja tuloksia
- kehittää toimintatapoja ja ottaa vastuuta oman osaamisen kehittämisestä
- käydä henkilökohtaiset tulos- ja kehityskeskustelut
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
75
Taloudellisen raportoinnin näkökulmasta Nesteen suoritusjohtamisen prosessi koostuu kuukausiraportoinnista ja vuosineljänneksittäin tehtävästä suorituksen arvioinnista.
Tuloksia, kuukausiraporteista saatavaa tietoa ja suoritusta koskevia arvioita verrataan konsernitasolla strategisiin tavoitteisiin, liiketoiminta-suunnitelmiin, analyyseihin ja suunniteltuihin korjaaviin toimenpiteisiin ympäri vuoden.
Liiketoiminta-alueet ja yksiköt noudattavat samaa periaatetta, mutta keskittyvät enemmän yksityiskohtaiseen analyysiin ja korjaavien toimenpiteiden määrittämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen, toimenpiteiden priorisointiin ja kehitysprojekteihin.
Suoritusjohtamisprosessi
Suoritusjohtaminen päivittäisessä työssä
Nesteen hallinnointi 2015 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015
76
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteet ja laajuus
Nesteelle riskienhallinta on erottamaton osa päivittäisiä johtamisprosesseja ja hyvää hallinnointia. Liiketoimintaan liittyy epävarmuustekijöitä eli riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti yhtiön toimintaan. Järjestelmälliset käytännöt riskien hallitsemiseksi ovat Nesteen tapa varmistaa, että se onnistuu saavuttamaan asettamansa strategiset tavoitteet ja liiketoiminnalliset päämäärät samalla, kun se pystyy jatkamaan toimintojaan keskeytyksittä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Nesteen riskienhallintakäytännöille ominaisina voidaan pitää seuraavia periaatteita:
- Yhtiö korostaa riskitietoista kulttuuria ja riskien aktiivista hallintaa.
- Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jonka tarkoituksena on luoda yritykselle lisäarvoa.
- Riskienhallinnan tarkoituksena on analysoida ja hallita kaikkia yhtiölle tarjoutuvia mahdollisuuksia ja siihen kohdistuvia uhkia. Hyödyntämällä mahdollisuuksia ja rajoittamalla uhkia Neste saavuttaa kilpailuetua.
- Riskienhallinta on olennainen osa toiminnan suunnittelua, päätöksentekoa ja operatiivisia prosesseja, ja riskienhallinnan roolit ja vastuut on määritelty selkeästi.
- Riskienhallinnallisten toimenpiteiden ja kontrollien asianmukaisuutta seurataan järjestelmällisesti.
Riskienhallinnan periaatteet
Riskienhallinnan puitteet ja periaatteet on määritelty hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa (Corporate risk management policy). Politiikkaa täydentävät eri riskialueita koskevat yksityiskohtaisemmat riskienhallintamenettelyt ja -ohjeet.
Nesteen riskienhallintaa on toteutettu ja sitä pidetään yllä kansainvälisen riskienhallintastandardin ISO 31000:2009 mukaisesti.
Nesteen riskienhallintamallissa riskit luokitellaan ulkoisiin, strategisiin ja luonteeltaan operatiivisempiin riskeihin, jotka ovat useimmissa tapauksissa ehkäistävissä.
- Ulkoisten riskien luonteeseen kuuluu, että Neste ei voi täysin vaikuttaa niihin tai ohjailla niitä. Tärkeimpiä riskiluokkia ovat ulkoisen toimintaympäristön muutokset ja laajennetun yritystoiminnan riskit.
- Strategiset riskit liittyvät strategisiin valintoihin, strategian täytäntöönpanoon ja suurten projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Strategisiin riskeihin sisältyy tyypillisesti sekä positiivisia että negatiivisia piirteitä.
- Kolmas riskiluokka koostuu useista erityyppisistä riskeistä, joita ilmenee organisaation sisällä ja jotka ovat useimmiten hallittavissa. Yleisesti ottaen Neste ei saa näiden riskien ottamisesta kilpailuetua.
Nesteen hallinnointi 2015 Riskienhallinta
77
Riskienhallinnan ohjausmalli
Vastuu riskienhallinnan valvonnasta on viime kädessä Nesteen hallituksella. Tässä roolissa hallituksen tehtäviin kuuluu esimerkiksi konsernin riskinottohalukkuuden vahvistaminen ja riskienhallintapolitiikan hyväksyminen.
Riskienhallintaprosessin käytännön toteutus, kehittäminen ja seuranta perustuvat kolmen puolustuslinjan malliin. Roolit ja vastuut jakautuvat puolustuslinjoittain seuraavasti:
1. Puolustuslinja
Osana ensimmäistä puolustuslinjaa Nesteen toimitusjohtajalla ja Nesteen johtoryhmällä on kokonaisvastuu riittävän riskienhallinnan järjestämisestä.
Käytännössä liiketoiminta-alueet ja yhteiset toiminnot ottavat ja hallitsevat riskejä yhdessä yhtiön riskiasiantuntijaverkoston kautta. Nesteen riskiasiantuntijoiden verkosto varmistaa eri riskilajeja koskevan asiantuntemuksen ja huolehtii siitä, että keskustelu riskeistä on osa päivittäistä johtamista.
2. Puolustuslinja
Toisen puolustuslinjan toimijoiden roolina on riskienhallinnan toteutuksen tukeminen sekä riskienhallinnan prosessien ja työvälineiden kehittäminen.
Talousjohtajan johdolla toimiva Compliance-valiokunta pyrkii varmistamaan asianmukaisen valvonnan ja edistämään prosessien tehokkuutta ulkoiseen ja sisäiseen vaatimustenmukaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Valiokunta myös varmistaa, että riskienhallinnalliset toimet ovat riittäviä korkean riskin alueilla.
Riskienhallintajohtajaa tukeva riskien koordinointitiimi on työryhmä, joka pyrkii varmistamaan Nesteen riskienhallintakäytäntöjen vaikuttavuuden ja tehokkuuden. Tiimi ohjaa riskienhallintaperiaatteiden, välineiden ja -prosessien kehittämistä.
Konsernin riskienhallintatiimin tehtävänä on varmistaa, että yhtiön riskienhallintaa toteutetaan johdonmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Konsernin riskienhallinnan vastuulla on myös riskienhallintakäytäntöjen ja -välineiden kehittäminen.
3. Puolustuslinja
Sisäinen tarkastus arvioi yhtiötasolla määritellyn riskienhallinnan viitekehyksen, roolien ja käytäntöjen toimivuutta ja tehokkuutta. Lisäksi sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta yksityiskohtaisemmin kunkin tarkastuksen kohteena olevilla alueilla. Sisäinen tarkastus myös antaa kehityssuosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi.
Nesteen hallinnointi 2015 Riskienhallinta
78
Riskien raportointi
Riskiraportoinnin yleisänä tavoitteena on mahdollisimman läpinäkyvä, kattava ja johdonmukainen kuva eri riskialueiden merkittävyydestä. Nesteen liiketoiminnan kannalta.
Riskeihin liittyvää viestintää toteutetaan kiinteänä osana strategista suunnittelua ja suorituksen johtamista.
Muodollinen riskiraportointi suunnataan liiketoimintojen ja funktioiden johtoryhmille, Nesteen johtoryhmälle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. Konsernin riskienhallintatiimi vastaa riskitiedon kokoamisesta kunkin sidosryhmän tarpeiden mukaisesti.
Nesteen liiketoimintaan liittyvät riskit
Nesteen liiketoiminta altistaa yhtiön erilaisille riskitekijöille, jotka liittyvät ulkoiseen toimintaympäristöön, sisäiseen päätöksentekoon ja toiminta-prosesseihin sekä käytössä oleviin järjestelmiin.
Nesteen liiketoimintojen erilaisen luonteen vuoksi myös yksiköiden suurimmat riskitekijät ovat erilaisia. Esimerkiksi lainsäädäntöön, teknologiaan ja aineettomiin oikeuksiin sekä raaka-aineen toimituksiin liittyvät riskit saavat todennäköisesti suuremman painoarvon Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnassa kuin perinteisessä öljynjalostuksessa.
Nesteen merkittävimmät riskitekijät liittyvät jäljempänä mainittuihin alueisiin. Mikä tahansa riskeistä voi joko yksinään tai yhdessä muiden kanssa heikentää merkittävästi Nesteen liiketoiminnan edellytyksiä, taloudellista asemaa, toiminnan tuloksellisuutta ja tulevaisuudennäkymiä.
Ulkoiset riskit – geopolitiikka
Muutaman viime vuoden aikana maailmantalouden yleinen epävarmuus on heijastunut sekä öljymarkkinoihin yleisesti, että markkinoihin jotka ovat keskeisiä Nesteen liiketoiminnan kannalta.
Myös geopoliittiset jännitteet voivat vaikuttaa kielteisesti Nesteen liiketoimintaan. Esimerkiksi Venäjään kohdistetut kauppapoliittiset pakotteet tai muut vastaavat toimet voivat rajoittaa Nesteen mahdollisuuksia hankkia venäläistä raakaöljyä ja muita syöttöaineita.
Ulkoiset riskit – lait ja sääntely
Sääntelyn muutokset ovat Nesteen liiketoiminta-alueille sekä mahdollisuus että uhka. Nesteen toiminta ja tuotteet ovat laajan sääntelyn alaisia (esim. ympäristöön, henkilö- ja prosessiturvallisuuteen sekä kestävään kehitykseen liittyvä sääntely). Toisaalta erityisesti Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta hyötyy biopolttoaineita ja uusiutuvia polttoaineita koskevan regulaation kehityksestä (esim. biomassaosuutta koskevat velvoitteet). Varsinkin EU:n ja Yhdysvaltojen säännösten muutokset voivat vaikuttaa uusiutuvien tuotteiden kysynnän kasvun nopeuteen.
Strategisiin valintoihin ja strategian toteuttamiseen liittyvät riskit
Suurin osa strategisista riskeistä liittyy tehtyjen strategisten valintojen toteuttamiskelpoisuuteen ja strategian toteuttamisen riskialttiuteen. Mahdollisuudet ja uhat voivat perustua kilpailuympäristön muutoksiin tai sisäiseen päätöksentekoon ja teknologian käyttöön.
Nesteen kilpailuasema valituilla tärkeimmillä markkinoilla on hyvä. Tämänhetkisen arvion mukaan Nesteen kehittämä uusiutuvan NEXBTL-dieselin tuotantoteknologia on johtava kaupallisesti käyttöönotettu teknologia laadukkaan dieselin tuottamiseksi uusiutuvista raaka-aineista. Tämän kilpailuaseman säilyminen ei ole kuitenkaan varmaa, kun markkinoille tulee uusia toimijoita tai nykyiset kilpailijat kehittävät omia teknologioitaan. Dieselin vaihtoehtoisten tuotantoteknologioiden kehittämisen lisäksi myös moottoritekniikan kehitys voi olla odotettua nopeampaa.
Nesteen ylimmän johdon ja henkilöstön jatkuva panos on olennaisen tärkeää yhtiön menestymiselle. Työntekijöistä käytäva ankara kilpailu aiheuttaa riskin, että Neste ei ehkä onnistu palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan erittäin ammattitaitoista henkilöstöä, joka on tarpeen strategian toteuttamista ja menestyksellistä toimintaa varten.
Liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit
Nesteen liiketoiminnot ovat huomattavan riippuvaisia sen täysin omistamista fossiilisen polttoaineen jalostamoista Suomessa (Porvoo ja Naantali) ja sen uusiutuvan dieselin jalostamoista Singaporessa ja Alankomaissa (Rotterdam). Nesteen perinteisissä öljynjalostamoissa toteutetaan huoltoseisokki joka viides vuosi. Suunnitellut ja mahdolliset odottamattomat huoltopysäytykset vaikuttavat jalostustoiminnan jatkuvuuteen.
Nesteen vuokraamat tai omistamat alukset ovat alttiina luonnollisille riskeille, kuten havereille, ympäristökatastrofeille sekä lastin ja omaisuuden vaurioitumisille tai menetyksille. Tällaiset tapahtumat voivat
Nesteen hallinnointi 2015 Riskienhallinta
79
johtua monista tekijöistä, kuten epäsuotuisista sääolosuhteista tai mekaanisista vioista.
Nesteellä on vakuutukset omaisuusvahinkojen, liiketoiminnan keskeytymisen ja havereiden aiheuttamien taloudellisten menetysten varalta. Vakuutukset eivät kuitenkaan kata kaikkia mahdollisia tappioita, ja siksi toiminnalliset katastrofit tai tahallinen sabotaasi voivat aiheuttaa Nesteelle huomattavaa vahinkoa.
Markkinariskit
Öljymarkkinat ovat olleet hyvin vaihtelevat, ja vaihtelevan markkinatilanteen odotetaan jatkuvan. Öljymarkkinoiden yleinen heilahtelu voi aiheuttaa raakaöljyn ja syöttöaineiden hintoihin odottamattomia muutoksia.
Nesteen taloudellinen tulos riippuu ennen kaikkea jalostettujen öljytuotteiden ja uusiutuvien tuotteiden hintojen sekä raakaöljyn, erilaisten kasviöljyjen ja muiden käytettävien raaka-aineiden hintojen välisestä hintaerosta eli marginaalista. Historiallisesti jalostusmarginaalit ovat vaihdelleet ja todennäköisesti ne vaihtelevat myös tulevaisuudessa. Jalostusmarginaaleihin eniten vaikuttavia tekijöitä ovat seuraavat:
- Raaka-aineiden ja tuotteiden kokonaiskysynnän ja -tarjonnan muutokset.
- Yksittäisten raaka-aineiden ja tuotteiden kysynnän ja tarjonnan muutokset.
- Raaka-aineiden ja tuotteiden hintojen heilahtelut.
- Maailmanlaajuisen jalostuskapasiteetin kehitys ja etenkin Nesteen tuottamien öljytuotteiden ja uusiutuvien tuotteiden kaltaisten tuotteiden jalostuskapasiteetin kehitys.
- Osana raaka-ainehintojen vaihteluun liittyvien riskien hallintaa Neste käyttää asemansa turvaamiseen johdannaisinstrumentteja.
- Neste on altis valuuttakurssien muutoksille siksi, että suurin osa myynnistä on hinnoiteltu Yhdysvaltain dollareina, kun taas toimintakustannukset (paitsi raaka-aineiden hankinta) kirjataan euroina. Neste lieventää valuuttakurssien vaihteluun liittyviä epävarmuustekijöitä suojaamalla sopimusten mukaiseen ja ennakoituun kassavirtaan ja taseeseen kohdistuvat valuuttariskit.
Lisätietoja markkinariskeistä on esitetty Vuosikertomuksen osassa Tilinpäätös, liitetieto 3.
Luottoriski
Luotto- ja vastapuoliriskit syntyvät myynnistä, suojauksista ja trading-transaktioista sekä kassavarojen sijoittamisesta. Riski liittyy vastapuolen mahdolliseen kyvyttömyyteen täyttää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa ja se on siksi sidoksissa vastapuolen luottokelpoisuuteen ja transaktion suuruuteen.
Riskin hallitsemiseksi Nesteellä on käytössä systemaattiset toimintatavat vastapuolten valintaan ja valvontaan.
Riskienhallinnan painopisteet vuonna 2015
Vuonna 2015 projektiriskien arvioinnin välineitä kehitettiin edelleen ja keskitetty riskienhallintatiimi tuki useiden riskiarviointien toteutusta (mm. suuret investoinnit ja seisokit). Kehitettyjä työmenetelmiä sovellettiin myös muilla alueilla, kuten tehtäessä regulaation kehittymiseen liittyviä riskiarviointeja.
Riskien tunnistamista strategiatyön ja suorituksen johtamisen yhteydessä toteutettiin käytössä olevan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin (Enterprise Risk Management, ERM) mukaisesti.
Energiamarkkinoihin ja johdannaisiin liittyvän sääntelyn muutoksia seurattiin aktiivisesti vuoden aikana. Sääntelyn mahdollisten vaikutusten arvioinnin lisäksi aloitettiin valmistautuminen tulevien säännösten noudattamiseen mm. Markets Abuse Directive (MAD), Regulation on Wholesale Energy Market Integrity and Transparency (REMIT) ja Markets in Financial Instruments Directive (MiFID 2).
Nesteen hallinnointi 2015 Riskienhallinta
80
Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
Kirje henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalta
Hyvä osakkeenomistaja
Kerroin keväällä 2015 julkaistussa raportissa, miten Neste uudisti johdon organisaatiota edellisen vuoden aikana. Tässä kirjeessä voin kertoa, että uudistukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Yhtiö on nyt pystynyt reagoimaan entistäkin herkemmin alati muuttuvaan markkinatilanteeseen, mikä on osaltaan mahdollistanut hyvän taloudellisen menestyksen jatkumisen vuonna 2015.
Yksi Nesteen keväällä 2015 hyväksytyn strategian tavoitteista on kasvattaa uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa liiketoimintaa ja löytää tuotesegmenttejä ja asiakkaita myös polttoainekäytön ulkopuolelta. Tämä on hyvin kunnianhimoista, sillä Neste on tällä strategiallaan jälleen avaamassa uusia markkinoita uusiutuville tuotteille. Myös olemassa olevan liiketoiminnan jatkuva parantaminen esimerkiksi turvallisuuden ja jalostamoiden käytettävyyden osalta edellyttää johdoltamme ja koko henkilöstöltämme vahvaa osaamista ja paneutumista uudistuviin tehtäviin.
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on osaltaan huolehtia, että yhtiössä on oikeanlaista osaamista strategian toteuttamiseksi ja että palkitseminen tukee tätä. Tämän vuoksi valiokunta valmisteli ja hallitus päätti joulukuussa 2015 uuden osakepalkkiojärjestelmän luomisesta vuodesta 2016 eteenpäin. Lisäksi valiokunta on säännöllisesti seurannut niin vanhojen osakepalkkio-ohjelmien kuin 2015 lyhyen aikavälin kannustimien ja henkilöstörahaston tavoitteiden toteumaa ja ennustetta sekä valmistellut tavoiteasetantaa vuodelle 2016. Vuosikellonsa mukaisesti valiokunta on myös seurannut johdon kokonaispalkitsemista sekä sisäisiin että ulkoisiin vertailutietoihin perustuen.
Nesteen tavoitteena ei ole olla palkkajohtaja, mutta yhtiön on pystyttävä kilpailemaan osaavista työntekijöistä ja aikaansaavasta johdosta. Palkat ja palkitsemisjärjestelmät muodostavat yhden osan kokonaisuutta, jolla tähän pyritään. Avainhenkilöiden valinta ja suoritusten arviointi, ja heidän suorituksiin perustuva palkitseminen, tehtäväkierto ja seuraajasuunnittelu sekä koko henkilöstön osaaminen ja asianmukainen palkitseminen ovat myös keskeisiä menestyksellemme nyt ja vastaisuudessa. Arvioimme, että tekemämme linjaukset ja ratkaisut palkitsemisen alueella ovat tukeneet yhtiön menestystä.
Nesteen toimitusjohtajan peruspalkkaa on korotettu viimeksi 1.1.2012. Yhtiö on viime vuosien aikana parantanut merkittävästi kannattavuuttaan, monipuolistunut ja kansainvälistynyt rakenteeltaan, ja hallitus on arvioinut toimitusjohtajan merkityksen hyvään kehitykseen olennaiseksi ja toimitusjohtaja on saanut hallitukselta myönteistä palautetta suorituksestaan. Hyvä tuloskehitys on näkynyt niin, että sekä lyhyen aikavälin palkitseminen että osakepalkkiojärjestelmät ovat tuoneet toimitusjohtajalle sekä muille avainhenkilöille kilpailukykyiset suorituspalkkiot, ja tämä suunta jatkuu myös vuonna 2016 maksettavissa palkkioissa. Samalla yhtiön osakekurssi on noin kaksinkertaistanut kolmessa vuodessa, ja osinkoja on voitu maksaa osakkeenomistajille osinkopolitiikkamme mukaisesti yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä unohtamatta. Juuri näin oikein rakennettujen kannustimien kuuluukin toimia.
Nesteen hallitus on ottanut huomioon Suomen valtion omistaja-ohjauksen palkitsemista koskevat ohjeet. Niihin määritellyt peruspalkkoihin suhteutetut enimmäismäärät rajoittivat esimerkiksi vuonna 2015 maksettuja osakepalkkioita merkittävästi siten, etteivät palkkiot ole minään ansaintavuonna ylittäneet kyseisen vuoden kiinteää vuosipalkkaa. Myös peruspalkkojen korotuksen suhteen on oltu erittäin pidättyväisiä.
Yhteensä yhtiö on pelkästään vuosittaisen kannustinpalkkiojärjestelmänsä kautta maksanut johdolle ja koko henkilöstölle noin 24 ME palkkioita vuosina 2014 ja 2015. Näin ollen koko henkilöstö on saavuttanut hyvin niin yksikkötason kuin omia tehtäviään lähellä olevat tavoitteensa. Keskimäärin palkkiot ovat olleet yli asetettujen tavoitetasojen kaikkien henkilöstöryhmien piirissä.
Vuoden 2015 ennätyksellisen hyvän tuloksen perusteella yhtiö maksaa vuonna 2016 lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös avainhenkilöiden osakepalkkio-ohjelman vuosien 2013–2015 ansaintajakon ansaintakriteerit täyttyivät täysin: konsernin kumulatiivisen vertailukelpoisen vapaan kassavirran osalta tavoitteet ylitettiin ja myös Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto ylitti kirkkaasti vuonna 2012 joulukuussa asetetun tavoitteen. Näin ollen 2016 avainhenkilöitä palkitaan maksimipalkkioilla ohjelman ehtojen puitteissa.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
81
Palkka- ja palkkioselvitys on jaettu seuraaviin neljään osaan:
-
Kirje henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalta. Tässä osassa tuodaan esiin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan palkitsemiseen liittyvät tärkeimmät toimet ja valmistelemat asiat vuoden ajalta. Kaikki henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan käsittelemät asiat raportoidaan hallitukselle ja hallitus tekee päätökset valiokunnan valmistelemista asioista.
-
Raportti Nesteen johdon palkitsemiskäytännöistä. Tässä osassa esitetään, miten johdon palkitsemiskäytäntöä ja suoritus-kriteereitä käytetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisen määrittämiseen tulevien tilikausien aikana. Osassa käsitellään myös muun johdon palkitsemisperiaatteita.
-
Nesteen johdon vuosittainen palkitsemisraportti. Tässä osassa on kattava selvitys Nesteen toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta yhtiön viimeisimmän tilikauden taloudelliseen tulokseen ja toiminnallisiin saavutuksiin suhteutettuna.
-
Nesteen hallituksen palkitsemisselonteko. Tässä osassa selostetaan Nesteen hallituksen jäsenille viimeisimmän tilikauden aikana maksetut palkkiot ja niiden kehitys vuosien saatossa. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta vastaa Nesteen hallituksen jäsenten palkkioehdotusten tekemisestä yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Nesteen hallituksen puheenjohtaja on osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsen, mutta hän ei ole osallistunut itseään koskevien palkkioehdotusten valmisteluun, eikä nimitystoimikunnan ehdotuksen tekemiseen yhtiökokoukselle palkkioista tai hallituksen puheenjohtajasta.
Olemme saaneet myönteistä palautetta vuonna 2014 käyttöön otetusta raportointikäytännöstämme ja tarkoituksemme on jatkaa ja kehittää raportointia myös tulevaisuudessa. Otamme mielellämme vastaan raportointia koskevia kommentteja ja palautetta ([email protected]), jotta voimme parantaa raportointia entisestään.
Jorma Eloranta
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
[email protected]
Raportti Nesteen johdon palkitsemiskäytännöistä
Periaatteet ohjaavat toimintaamme
Tarkastelemme yhtiön palkitsemisperiaatteita tarpeen mukaan, noin kahden vuoden välein. Vuoden 2015 aikana ei ollut tarvetta päivityksiin koskien suorituskykyyn ja palkitsemiseen liittyviä periaatteita, jotka otettiin käyttöön vuoden 2014 alusta. Periaatteet ovat koko konsernin palkitsemisohjelmien taustalla, ja ne perustuvat oikeudenmukaisuuteen ja hyvästä suorituksesta maksamiseen.
Tavoitteenamme on tunnistaa ja palkita konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista ja liiketoiminnan pitkäaikaista kestävää kehitystä tukevat hyvät suoritukset ja vastuullinen toiminta.
Konsernimme palkitsemisfilosofia perustuu seuraaviin neljään periaatteeseen:
-
Strategiamme toteuttamisen varmistaminen – Tavoitteenamme on viitoittaa selkeästi tietä eteenpäin toteuttamalla konsernin strategiaa ja asettamalla yhteiset liiketoimintatavoitteet.
-
Suorituskyvyn ja arvojen mukaisen toiminnan varmistaminen – Tavoitteenamme on parantaa yksilöiden, tiimien ja liiketoiminnan tuloksia palkitsemalla hyvistä suorituksista, kehityksestä ja arvojen mukaisesta toiminnasta.
-
Yksilöiden ja tiimien vastuunoton korostaminen – Suosimme selkeitä tavoitteita ja keskittymistä jatkuvaan suoritusten parantamiseen. Toteutamme tämän käymällä jatkuvaa keskustelua henkilöstömme kanssa ja ottamalla huomioon heidän palautteensa.
-
Oikeudenmukaisuus ja läpinäkyvyys – Hoidamme suorituskyky- ja palkitsemisprosessit eettisesti ja johdonmukaisesti. Tätä tukee selkeä viestintä.
Konsernin johtoryhmän ja johdon palkitsemisperiaatteet
Hallitus ottaa henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan valmistelun pohjalta johtoryhmän ja johdon palkkioita määrittäessään huomioon seuraavat tavoitteet:
Palkkioiden tulee olla riittävän suuria houkuttelemaan ja pitämään palveluksessamme johdon henkilöitä, joilla on strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen tarvittavaa osaamista ja kokemusta, mutta
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
82
samalla taloudellisesti järkeviä yhtiön kannalta, jottei yhtiön kilpailukykyinen kustannusrakenne vaarannu.
Tehokas toiminta maailmanlaajuisessa ympäristössä edellyttää, että palkkiot ovat oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset niillä kansainvälisillä markkinoilla, joilla yhtiö toimii. Peruspalkkojen ja muiden palkanosien tulee perustua paikallisiin markkinoihin, ja niiden tulee olla riittävät houkuttelemaan palvelukseemme tärkeää johtamisosaamista.
Palkitsemisessa tulee ottaa huomioon asianmukainen palkkioiden kiinteiden ja työsuoritukseen perustuvien osien suhde, joka tukee lyhyt- ja pitkäaikaisen suorituskyvyn parantamista sekä joustavan kulurakenteen ylläpitoa ja joka auttaa välttämään kannustamista liialliseen riskinottoon.
Palkitsemisen tulee myös ohjata ja kannustaa haastavien strategisten, operatiivisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Johdon edun tulee sopia yhteen konsernin sekä sen laajan kotimaisten että kansainvälisten sidosryhmien kanssa.
Johdon palkitsemiskäytännön tulee noudattaa Nesteen henkilöstön maailmanlaajuisesti voimassa olevia yleisiä palkkausperiaatteita.
Neste pyrkii aina kohtelemaan johtoaan ja organisaationsa henkilöitä tasavertaisesti ja puolueettomasti sukupuoleen, syntyperään, ikään, uskontoon, poliittiseen kantaan ja muihin vastaaviin seikkoihin katsomatta.
Palkkiot määritetään yhden yli-periaatteella, jossa kunkin henkilön palkkion hyväksyy esimiehen esimies. Kukaan ei voi päättää omiin palkkioihinsa liittyvistä asioista.
Ulkopuoliset neuvonantajat
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sai uuteen vuoden 2016 pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän suunnittelutyöhön neuvoja Alexander Finance Corporationin palkitsemiskonsuliteilta. Vuoden 2013 pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän suunnittelutyössä neuvonantajina toimivat palkitsemiskonsultit PCA:lta ja Merceriltä.
Yhteenveto konsernin johtoryhmän palkitsemiskäytännöstä
Konsernin johtoryhmän palkitsemiskäytäntö koostuu seuraavista avainelementeistä.
| Palkkioelementti | Kuvaus ja toimintaperiaate |
|---|---|
| Peruspalkka | Kiinteä palkka, johon sisältyvät verotettavat luontaisedut (auto- ja puhelinetu). Toimitusjohtajan peruspalkka on 55 039 € kuukaudessa (1.1.2012 lähtien). |
| Vakuutukset | Jäsenillä on henki-, vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja johdon vastuuvakuutus. Konsernin johtoryhmän jäsenet voivat kuulua sairauskassaan (Suomessa). |
| Lisäeläke | Toimitusjohtaja: Vuonna 2008 sovittu etuusperusteinen lisäeläkejärjestely, joka perustuu 60 vuoden eläkeikään ja 60 prosentin eläkepalkkaan. Konsernin johtoryhmän jäsenet: Etuusperusteinen eläke, joka perustuu 60 vuoden eläkeikään ja enintään 60 prosentin eläkepalkkaan, tai 1.1.2009 jälkeen aloittaneilla maksuperusteinen eläke, joka perustuu 62 tai 63 vuoden eläkeikään. (Etuusperusteisten eläkejärjestelyjen eläkepalkka lasketaan eläkkeelle jäämistä edeltävien kymmenen vuoden keskimääräisen laskennallisen kuukausipalkan ja siihen liittyvien lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Uusia etuusperusteisia järjestelyjä ei enää tehdä.) |
| Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä | Perustuu vuosittaisten taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten mitattavissa olevien tavoitteiden saavuttamiseen. Palkkion enimmäismäärä on 40 % palkasta, ja se maksetaan käteisenä seuraavan vuoden maaliskuussa. |
| Toimitusjohtaja vuoden 2015 osalta: 90 % konsernin taloudellisten tavoitteiden (vertailukelpoinen liikevoitto, keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto / ROACE-prosentti) perusteella ja 10 % konsernin turvallisuustavoitteen (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohti, Total Recordable Injury Frequency, TRIF) perusteella. | |
| Liiketoiminta-alueiden tuloksista vastaavat konsernin johtoryhmän jäsenet vuonna 2015: 50 % konsernin tavoitteiden ja 50 % liiketoimintayksikön tavoitteiden perusteella. Yhteisten toimintojen tuloksista vastaavat konsernin johtoryhmän jäsenet: 80 % konsernin tavoitteiden ja 20 % toiminnon tavoitteiden perusteella. | |
| Uusi pitkän aikavälin osakekannustinjärjestelmä (2016) | Perustuu Nesteen taloudellisten ja osakekurssiin liittyvien kolmivuotistavoitteiden saavuttamiseen. |
| Palkkio maksetaan yhdessä erässä kolmen vuoden kuluttua osin osakkeina ja osin käteisenä. Käteisenä maksettava osa kattaa verot ja muut veroluonteiset maksut. | |
| Vuosien 2016–2018* ansaintakriteerit: | |
| 75 % kumulatiivinen vertailukelpoinen vapaa kassavirta ja 25 % Nesteen osakkeen kokonaistuotto suhteessa STOXX Europe 600 -indeksiin. | |
| Toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita siten, että palkkiomahdollisuus on 0–100 % vuosipalkasta (tavoite 40 %) joulukuun 2015 palkan ja osakekurssin tiedoilla. Konsernin johtoryhmän jäsenillä palkkiot ovat noin 0–80 % vuosipalkasta (tavoite 40 %). | |
| Johtajille yhden vuoden aikana myönnettävien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioiden kokonaissumman ylittäessä 120 % vuosipalkasta, osakepalkkiota leikataan kyseisen rajan ylittävä määrä. |
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
83
| Palkkioelementti | Kuvaus ja toimintaperiaate |
|---|---|
| Osakeomistuksen rajoittaminen | Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet eivät saa myydä palkkiona saamaan osakkeita tai muutoin luovuttaa, ennen kuin kolme vuotta osakkeiden siirtymisestä on kulunut. Rajoitusjakson aikana osakkeet voidaan hallituksen harkinnan mukaan periä takaisin, jos työsuhde päättyy. |
| Takaisinperintä | Pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiin liittyvät palkkiot voidaan periä takaisin poikkeustilanteissa, kuten väärinkäytösten tai taloudellisten tulosten manipuloinnin yhteydessä. |
| Osakeomistuksen vaade | Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten on kerrytettävä ja pidettävä omistuksessaan yhtiön osakkeita, kunnes niiden arvo vastaa heidän kiinteää vuosipalkkaansa. Johtajien on pidettävä omistuksessaan 100 % heille kannustinpalkkiona siirretyistä osakkeista verojen jälkeen (50 % vuoden 2010 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä), kunnes tämä kynnysarvo ylittyy. Kun omistusosuusvaatimus on täyttyynyt, rajoitetun osakeomistuksen jaksoa voidaan lyhentää hallituksen päätöksellä. |
| Toimi- ja työopimukset sekä erokorvaukset | Irtisanomisaika on sekä yhtiön että toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten puolelta 6 kuukautta. |
| Yhtiön päättäessä toimisopimuksen toimitusjohtaja saa 18 kuukauden palkkaa vastaavan erorahan irtisanomispalkan lisäksi. Konsernin johtoryhmän jäsenillä erokorvaus on kuuden kuukauden palkkaa vastaava. | |
| Omistajanvaihdosta koskevat samat ehdot kuin toimisopimuksen tai työsuhteen päättämistä. |
*Pitkän aikavälin osakekannustinjärjestelmä 2013: Vuosien 2013–2015 ansaintakriteerit ovat 75 % konsernin kumulatiivinen vertailukelpoinen vapaa kassavirta (kassavirta kunnossapitoinvestointien, verojen, korkojen, omaisuuserien myyntitulojen ja varaston nettovoittojen tai -tappioiden jälkeen) perusteella ja 25 % Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto. Vuosien 2014–2016 ja 2015–2017 ansaintakriteerit ovat 75 % konsernin kumulatiivinen vertailukelpoinen vapaa kassavirta ja 25 % Nesteen osakkeen kokonaistuotto verrattuna kymmenen öljyteollisuuden vertaistoimijan ryhmään.
Täydentävät tiedot
Vertailuanalyysin perustuva lähestymistapa: Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käy läpi Nesteen kanssa vastaavan kokoisia ja vastaavanlaisia suomalaisia ja tarvittaessa kansainvälisiä teollisuuden yrityksiä koskevia vertailevia markkinatietoja määrittäessään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitsemisen kokonaisratkaisua. Tietoja käytetään palkkiotasojen määrityksessä suuntaa antavasti, ei suoraan määrittävänä tekijänä. Muita huomioon otettavia tekijöitä ovat yksittäisen henkilön rooli ja kokemus sekä yhtiön suoritustaso ja henkilökohtainen suoriutuminen.
Osakkeenomistajien huomioiminen: Yhtiön suurin osakkeenomistaja, Suomen valtio, on elokuussa 2012 antanut ohjeita johdon palkitsemiseen valtionyhtiöissä. Nesteen hallitus on harkinnut oikeaksi ottaa ylimmän johdon palkitsemiskäytäntöjä määrittäessään huomioon nämä ohjeet ja laajemman sidosryhmänsä edun.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
84
Nesteen johdon vuosittainen palkitsemisraportti
Katsaus kuluneeseen vuoteen
Mittaamme johtoryhmämme onnistumista sillä, miten hyvin Neste saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoitteensa. Vuonna 2015 Neste teki ennätyksellisen hyvän taloudellisen tuloksen ja saavutti erinomaisen pääoman tuoton. Myös strategisissa tavoitteissa Neste eteni. Yhtiön asema Itämeren alueella vahvistui, kun Neste aikaisempaa paremmin hyödynsi kaikkien liiketoiminta-alueidensa voimaa. Laadukkaiden fossiilisten ja uusiutuvien tuotteiden yhdistäminen Nesteen palveluihin, kuten logistiikkaan, osoittautui kilpailukykyiseksi ratkaisuksi asiakkaiden tarpeisiin. Uusiutuvien tuotteiden myynnissä yhtiö teki ennätyksen. Myynnin suuntaaminen tarkasti valituille markkinoille ja kohdeasiakkaille oli menestyksen takana. Samalla menetelmällä Öljyn Vähittäismyynti hankki huomattavan uuden asiakaskunnan.
Katsomme, että johtoryhmämme jäsenten etujen tulisi olla yhdenmukaisia yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen kanssa. Taloudellinen tuloksemme ja muut saavutuksemme vuonna 2015 merkitsevät sitä, että vuonna 2016 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän palkkioita maksetaan enemmän kuin monina aikaisempina vuosina. Myös pitkän aikavälin osakeohjelmasta 2013–2015 vuonna 2016 maksettavat osakepalkkiot toteutuvat maksimitasolla ohjelman ehtojen puitteissa.
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän 2014 perusteella vuonna 2015 maksetut palkkiot
Vuonna 2014 vertailukelpoinen liikevoitto sekä keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE) olivat samalla tasolla kuin vuonna 2013. Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta saavutti hyvän tuloksen vuoden 2013 käännökohdan jälkeen. Vertailukelpoinen liikevoitto parani hieman Öljytuotteet -liiketoiminta-alueella vuodesta 2013 ja Öljyn vähittäismyynti -liiketoiminta-alueen puolestaan laski hieman 2013 vuositason ennätystuloksen jälkeen.
Tämän seurauksena konserni ylitti vuoden 2014 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä määritetyt taloudelliset tavoitteet, jotka perustuivat vertailukelpoiseen liikevoittoon ja ROACE-prosenttiin. Kun lisäksi otetaan huomioon liiketoiminta-alueiden ja yksikön tavoitteisiin perustuvat suoritukset, hallitus myönsi tavoitetasoa korkeammat palkkiot toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille tulosvuodelta 2014.
Palkkiot olivat kuitenkin keskimäärin tasoltaan matalampia kuin vuonna 2013 ja pysyivät selvästi lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden rajoissa (enintään 40 % vuosipalkasta).
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Nesteen vuonna 2010 laadittua pitkän aikavälin osakepalkkiokan-nustinjärjestelmää sovellettiin kolmen vuoden jaksoihin (2010–2012, 2011–2013 ja 2012–2014). Palkkiot myönnettiin: 50 % Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnan myyntimäärätavoitteen perusteella ja 50 % osakkeen kokonaistuoton kehittymisestä suhteessa Dow Jones Nordic Return -indeksiin. Viimeisen jakson (2012–2014) ajalta ansaintakriteerit täyttyivät täysin: Myyntimäärätavoitteet ylitettiin ja osakekurssi jatkoi myönteistä kehittymistään indeksiin nähden. Näin ollen vuonna 2015 annettiin 414 509 osaketta vastaava palkkio, josta 95 992 osaketta vastaava palkkio luovutettiin toimitusjohtajalle ja nykyisille johtoryhmän jäsenille. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkiona verojen jälkeen luovutettiin 46 142 osaketta.
Vuoden 2013 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää sovelletaan kolmen vuoden jaksoissa, jotka alkoivat 2013, 2014 ja 2015. Ensimmäisen jakson (2013–2015) ajalta ansaintakriteerit täyttyivät täysin: konsernin kumulatiivisen vertailukelpoisen vapaan kassavirran osalta tavoitteet ylitettiin ja myös Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen vertailukelpoinen liikevoitto ylitti kirkkaasti vuonna 2012 joulukuussa asetetun tavoitteen. Näin ollen vuonna 2016 annettiin 232 482 osaketta vastaava palkkio, josta 76 769 osaketta vastaava palkkio luovutettiin toimitusjohtajalle ja nykyisille johtoryhmän jäsenille. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkiona verojen jälkeen luovutettiin 36 314 osaketta.
2014–2016 alkaneiden jaksojen suoritustavoitteet ovat käytäntötaulukossa. Jos 2014 ja 2015 alkaneiden jaksojen tavoitteet täyttyivät, osakkeita maksetaan kustakin jaksosta tavoitetasolla noin 3,5 miljoonan euron edestä. Jos tavoitteet ylitetään, osakepalkkioiden enimmäisarvo on 7 miljoonaa euroa jaksoa kohti. Uuden LTI-ohjelman ansaintajaksolta 2016–2018 maksettavat palkkiot vastaavat enintään noin 273 000 Nesteen osakkeen arvoa.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
85
Toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot (tilanne 31.12.2015)
| Euroa | Toimitusjohtaja | Konsernin johtoryhmän jäsenet (yhteensä) | ||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Vuosittaiset palkkiot | ||||
| Peruspalkka | 667 623 | 666 867 | 1 860 683 | 1 741 154 |
| Verotettavat etuudet 1) | 17 040 | 25 500 | 113 992 | 119 293 |
| Vuosikannustinpalkkio (lyhytaikainen kannustinjärjestelmä) 2) | 221 501 | 228 962 | 505 950 | 648 225 |
| Vuosittaiset palkkiot yhteensä | 906 164 | 921 329 | 2 480 625 | 2 508 772 |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkiot | ||||
| LTI 2010: 2012–2014 ja 2011–2013 jaksot 3) | 716 954 | 803 897 | 1 538 552 | 1 625 696 |
| Lisäeläkemaksut | 824 019 | 618 700 | 462 914 | 620 110 |
| Palkkiot yhteensä | 2 447 137 | 2 343 926 | 4 483 091 | 4 754 578 |
1) Johtoryhmän jäsenet saavat veronalaisen auto- ja matkapuhelinedun osana kiinteää palkkaansa. Toimitusjohtajan luontaisetujen arvo muodostuu seuraavasti: 16 560 euron autoetu ja 480 euron puhelinetu.
2) 2016 maksettavat palkkiot: toimitusjohtaja 260 337 euroa ja johtoryhmän jäsenet yhteensä 683 492 euroa
3) Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkioiden verotettava kokonaisarvo (sisältää varainsiirtoveron). Palkkiot eivät voi minään ansaintavuonna ylittää kyseisen vuoden kiinteää vuosipalkkaa. Sitouttamisvaikutuksen synnyttämiseksi osakepalkkiojärjestelmät ovat monivuotisia.
On mahdollista, että palkkioita maksetaan useita vuosia palkkioiden ansaintajakson alkamisen jälkeen. Maksuhetkellä noudatetaan järjestelmän perustamisajankohtana hyväksyttyjä sääntöjä, jotka ovat noudattaneet sillä hetkellä voimassa olleita valtion omistajaohjauksen linjauksia, mutta saattavat poiketa maksuhetkellä voimassa olevasta talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotosta. Vuonna 2014 ja 2015 maksettiin osakepalkkioita vuonna 2009 perustetun ohjelman perusteella. Taulukossa on esitetty pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintavuosien (2011–2013 ja 2012–2014) aikana ansaittujen palkkioiden verotettava kokonaisarvo (sisältää varainsiirtoveron). Erillisten ansaintavuosien palkkio ei voi ylittää kyseisen vuoden kiinteää vuosipalkkaa.
Henkilöstön palkitseminen
Konsernin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä. Neste haluaa varmistaa, että myös sen henkilöstö pääsee hyötymään yhtiön menestyksestä ja erinomaisista suorituksista. Yhtiö jakaa kaikissa maissa palkkioita konsernin lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään asetettujen tavoitteiden perusteella.
Neste maksoi keväällä 2015 tulosvuoden 2014 osalta 23,5 (24,3) miljoonan euron edestä työsuoritukseen perustuvia kannustinpalkkioita johtajille ja henkilöstölle (summa sisältää eläke- ja sosiaaliturvamaksut).
Yhtiön lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmää henkilöstölle muutettiin vuoden 2014 alusta. Henkilöstön tavoitepalkkio määräytyy tehtävän vaativuusluokituksen ja työskentelymaan perusteella vaihdellen välillä 4–20 % peruspalkasta vuositasolla. Lopullisen palkkion määrää yhtiön tuloskerroin, joka riippuen yhtiön vertailukelpoisesta operatiivisesta liikevoitosta vaihtelee välillä 0–1,5, mikäli päästään ns. kynnysarvon yli. Näin palkkioiden määrä joustaa yhtiön taloudellisen tilanteen mukaan.
Henkilöstörahasto
Neste tarjoaa Suomessa työllistämälleen henkilöstölle oikeuden voitonjakoon henkilöstörahaston kautta, kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta. Rahastoon maksetut voittopalkkioerat jaetaan tasan rahaston jäsenille. Järjestelmän tarkoituksena on kartuttaa rahasto-osuutta pitkällä aikavälillä, mutta osa palkkiosta voidaan nostaa vuosittain käteisenä. Konsernin osakekannustinjärjestelmiin osallistuville henkilöille ei makseta henkilöstörahastoerää kyseisten osakejärjestelmien ansainta-aikana.
Hallitus määrittää voittopalkkioerän ansaintakriteerit erikseen vuosittain. Vuosien 2014 ja 2015 osalta palkkio oli sidottu Nesteen vertailukelpoisen liikevoiton kehitykseen. Yhtiön henkilöstörahastomaksu vuoden 2014 osalta oli 2,6 (4,4) miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset liikevoittotulokset 2013 ja 2014 olivat lähes samalla tasolla, mutta vuodelle 2014 asetetun haastavamman tavoitetason johdosta, summa laski noin 40 %. Vuoden 2015 erinomaisen vertailukelpoisen liikevoiton johdosta vuonna 2016 tullaan rahastoon siirtämään 5,7 milj. euroa.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
86
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän osakepalkkiot
Osakkeina maksettavat kannustinpalkkiot konsernin johtoryhmälle
| Nimi | Toimen nimi | Konsernin johtoryhmän jäsen alkaen | Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän perusteella luovutetut osakkeet | |
|---|---|---|---|---|
| 2014 1) palkkio 2015 | 2015 2) palkkio 2016 | |||
| Matti Lievonen | Toimitusjohtaja | 2008 | 14 823 | 10 485 |
| Kaisa Hietala | Liiketoiminta-alueen johtaja, Uusiutuvat tuotteet | 2014 | 3 168 | 2 569 |
| Matti Lehmus | Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljytuotteet | 2009 | 5 466 | 3 997 |
| Antti Tiitola | Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljyn vähittäismyynti | 2014 | – | 1 183 |
| Simo Honkanen | Johtaja, Kestävä kehitys ja yhteiskuntasuhteet | 2009 | 3 376 | 2 473 |
| Tuomas Hyyryläinen | Johtaja, Strategia ja uudet hankkeet | 2012 | 3 878 | 2 840 |
| Hannele Jakosuo-Jansson | Johtaja, Henkilöstö ja turvallisuus | 2006 | 3 928 | 2 718 |
| Osmo Kammonen | Johtaja, Viestintä ja brändimarkkinointi | 2004 | 3 876 | 2 833 |
| Lars Peter Lindfors | Johtaja, Teknologia | 2009 | 4 397 | 3 023 |
| Jyrki Mäki-Kala | Talousjohtaja | 2013 | 3 230 | 4 217 |
1) Vuoden 2014 sarake viittaa ansaintajakson 2012–2014 perusteella keväällä 2015 osakkeina maksettuihin palkkioihin. Taulukko osoittaa siirrettyjen osakkeiden nettomäärän verojen jälkeen.
2) Vuoden 2015 sarake viittaa ansaintajakson 2013–2015 perusteella myönnettyihin ja 2016 osakkeina maksettaviin palkkioihin. Luvut osoittavat osakkeiden nettomäärän verojen ja muiden lakisääteisten maksujen jälkeen. Kannustinpalkkioita voidaan maksaa enintään niin, että lyhyen ja pitkän aikaväli kannustimien yhteenlaskettu summa ei saa ylittää 120 % vuosittaisen kiinteän bruttopalkan arvosta. Osakkeita koskee rajoitettu omistusjakso ja omistusvaatimus (katso lisätietoja palkitsemiskäytäntötaulukosta).
Johtajien osakeomistus
Johtajien palkitsemiskäytäntömme pääperiaatteena on varmistaa, että Nesteen johtajien ja osakkeenomistajien edut kohtaavat.
Johtajiemme osakeomistuskäytäntö edellyttää, että toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet kartuttavat ja ylläpitävät osakeomistusta, joka vastaa heidän vuosipalkkaansa. Osapuolten on pidettävä omistuksessaan 100 % heille kannustinpalkkiona siirretyistä osakkeista verojen jälkeen (n. 50 % vuoden 2010 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä), kunnes tämä kynnysarvo ylittyy.
Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet eivät saa myydä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisena palkkiona saamiaan osakkeita tai muutoin luovuttaa, ennen kuin on kulunut kolme vuotta osakkeiden siirtymisestä. Kun osakeomistusvaatimukset ovat täyttyneet, voidaan rajoitusjaksoa osakeluovutuksen jälkeen lyhentää hallituksen päätöksellä.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
Seuraavassa taulukossa esitetään nykyisten konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset.
| Konsernin johtoryhmän osakeomistukset (tilanne 31.12.2015) | Osakemäärä 1) | |||
|---|---|---|---|---|
| Nimi | Toimen nimi | Konsernin johtoryhmän jäsen alkaen | 2015 | 2014 |
| Matti Lievonen | Toimitusjohtaja | 2008 | 50 799 | 35 976 |
| Kaisa Hietala | Liiketoiminta-alueen johtaja, Uusiutuvat tuotteet | 2014 | 14 224 | 14 224 |
| Matti Lehmus | Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljytuotteet | 2009 | 23 285 | 17 819 |
| Antti Tiitola | Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljyn vähittäismyynti | 2014 | 5 000 | 5 000 |
| Simo Honkanen | Johtaja, Kestävä kehitys ja yhteiskuntasuhteet | 2009 | 15 136 | 11 760 |
| Tuomas Hyyryläinen | Johtaja, Strategia ja uudet hankkeet | 2012 | 3 878 | – |
| Hannele Jakosuo-Jansson | Johtaja, Henkilöstö ja turvallisuus | 2006 | 17 258 | 13 330 |
| Osmo Kammonen | Johtaja, Viestintä ja brändimarkkinointi | 2004 | 17 442 | 18 566 |
| Lars Peter Lindfors | Johtaja, Teknologia | 2009 | 14 828 | 11 831 |
| Jyrki Mäki-Kala | Talousjohtaja | 2013 | 7 000 | 7 500 |
1) Osakeomistukset sisältävät pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti luovutettuja osakkeita, joita koskee kolmen vuoden myyntikielto. Jos työntekijä lähtee yrityksestä tämän jakson aikana, hallitus voi harkintansa mukaan periä osakkeet takaisin. Lukuun sisältyy myös mahdollisesti itse hankitut osakkeet.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
88
Nesteen hallituksen palkitsemisselonteko
Palkkioiden hallinnointi
Palkitsemiseen liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon Nesteellä osallistuvat osakkeenomistajien nimitystoimikunta, yhtiökokous, hallitus sekä hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan vastuulla on esittää yhtiökokoukselle ehdotus hallitukselle maksettavista palkkioista. Hallitus puolestaan vastaa ylimmän johdon ja avainhenkilöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelyjä koskevasta päätöksenteosta, joka perustuu hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksiin. Seuraavassa kaaviossa pääpiirteissään esitetty päätöksentekoprosessi takaa, että päätökset tehdään oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti.
Päätöksentekoprosessi palkitsemiseen liittyvissä asioissa
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Tekee ehdotuksen hallituksen palkkioista.
Varsinainen yhtiökokous
Päättää hallituksen palkkioista.
Hallitus
Tekee päätökset toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta.
Päättää lyhyen- ja pitkänaikavälin kannustinjärjestelmistä.
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
Hallituksen palkitseminen
Yhtiökokous on vastuussa hallituksen kannustinpalkkioihin liittyvistä asioista. Vuoden 2015 yhtiökokous päätti säilyttää hallitukselle maksettavat palkkiot ennallaan seuraavasti:
| Puheenjohtaja | 66 000 euroa vuodessa |
|---|---|
| Varapuheenjohtaja | 49 200 euroa vuodessa |
| Jäsenet | 35 400 euroa vuodessa. |
Lisäksi hallituksen kokouksiin ja hallituksen valiokuntien koolle kutsumiin kokouksiin osallistuvat hallituksen jäsenet saavat 600 euron kokouspalkkion yhtiön työmatkakäytännön mukaisten matkakulukorvausten lisäksi. Suomen ulkopuolella asuvien hallituksen jäsenten kokouspalkkio on kaksinkertainen, 1 200 euroa kokoukselta.
Yhtiön kannustinjärjestelmät eivät koske hallituksen jäseniä, eivätkä he saa työsuorituksen perusteella määräytyviä tai osakkeisiin liittyviä palkkioita.
Nesteen hallituksen palkkioita on muutettu kerran Neste Oilin perustamisen jälkeen yhtiökokouksessa vuonna 2008. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti yksimielisesti palkkioihin korotuksia vuoden 2015 yhtiökokoukseen, mutta Suomen valtio ei hyväksynyt ehdotusta yhtiökokouksessa ja korotuksia ei tehty. Yhtiön hallitus ei osallistunut asian valmisteluun eikä päätöksentekoon millään tavoin.
Hallituksen palkkiot ovat kehittyneet seuraavasti Neste Oilin perustamisen jälkeen.
Yhtiökokouksen 22.3.2006 tekemän päätöksen mukaan
| Puheenjohtaja | 55 000 euroa vuodessa |
|---|---|
| Varapuheenjohtaja | 42 000 euroa vuodessa |
| Jäsenet | 30 000 euroa vuodessa |
Yhtiökokouksen 14.3.2008 tekemän päätöksen mukaan
| Puheenjohtaja | 66 000 euroa vuodessa |
|---|---|
| Varapuheenjohtaja | 49 200 euroa vuodessa |
| Jäsenet | 35 400 euroa vuodessa |
Vuodesta 2008 palkkiot pysyneet muuttumattomina.
89
Hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot (tilanne 31.12.2015)
| Hallituksen vuosipalkkiot (EUR) | Kokouspalkkiot (EUR) | |||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Jorma Eloranta | 66 000 | 66 000 | 13 200 | 12 600 |
| Per-Arne Blomquist 1) | 8 850 | 35 400 | 3 600 | 22 800 |
| Maija-Liisa Friman | 49 200 | 49 200 | 11 400 | 12 600 |
| Laura Raitio | 35 400 | 35 400 | 13 200 | 12 000 |
| Jean-Baptiste Renard | 35 400 | 26 550 | 24 000 | 19 200 |
| Willem Schoeber | 35 400 | 35 400 | 20 400 | 24 000 |
| Kirsi Sormunen | 35 400 | 35 400 | 11 400 | 11 400 |
| Marco Wirén 2) | 26 550 | - | 8 400 | - |
1) Per-Arne Blomquistin hallitusjäsenyys päättyi 1.4.2015.
2) Marco Wirén liittyi hallitukseen 1.4.2015 ja sai palkkion ajalta 1.4.–31.12.2015. Kokouspalkkiot eivät sisällä kokouksiin osallistumisesta aiheutuneita matkakuluja.
Nesteen hallinnointi 2015 Nesteen palkka- ja palkkioselvitys 2015
90
04 Hallituksen toimintakertomus
Konsernin vuoden 2015 tulos... 91
Konsernin avainluvut. 92
Taloudelliset tavoitteet. 93
Rahavirta, investoinnit ja rahoitus 93
Segmenttikatsaukset 93
Osakkeet, kaupankäynti ja omistus. 96
Corporate governance 97
Henkilöstö. 98
Terveys, turvallisuus ja ympäristö 98
Tutkimus ja kehitys. 99
Vuoden 2015 tärkeimmät tapahtumat 99
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 100
Mahdolliset riskit 100
Riskienhallinta 101
Näkymät vuodelle 2016. 101
Osingonjakoehdotus. 102
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus 2015
Nesteen vertailukelpoinen liikevoitto oli 925 miljoonaa euroa, lähes 60 % korkeampi kuin 583 miljoonaa euroa vuonna 2014. Konsernin IFRS:n mukainen liikevoitto oli 699 miljoonaa euroa (150 miljoonaa). Yhtiö teki erinomaisen tuloksen huolimatta Porvoon jalostamon kaikkien aikojen laajimmasta huoltoseisokista, ja kaikki liiketoiminta-alueet paransivat tulostaan. Raakaöljyn hinta jatkoi laskuaan, mikä pienensi liikevaihtoamme vuonna 2015, mutta marginaalit pysyivät hyvin. Vahvemmalla Yhdysvaltain dollarilla oli positiivinen vaikutus tulokseen. Yhtiön kassavirta oli vahva, ja keskimääräisen sidotun pääoman tuotto ylitti pitkän aikavälin 15 prosentin tavoitetason. Öljytuotteiden jalostusmarginaaleja tuki erityisen vahva bensiinimarkkina, jonka taustalla oli pääasiassa kysynnän kasvu matalien öljyn hintojen seurauksena. Porvoon jalostamon suunnitellulla suurseisokilla, joka
saatiin onnistuneesti päätökseen kesäkuussa, oli 130 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon. Uusiutuvien tuotteiden keskimääräinen viitemarginaali oli alle vuoden 2014 tason, mutta pystyimme kasvattamaan lisämarginaaliamme. Segmentin myyntimäärä saavutti uuden ennätyksen, 2,267 miljoonaa tonnia, mikä oli 8 % edellisvuotta enemmän. Yhdysvaltain ympäristöviranomainen (EPA) päätti kasvavista biomassapohjaisen dieselin velvoitteista, ja Blender's Tax Credit (BTC) -verohelpotus hyväksyttiin takautuvasti vuodelle 2015 ja ennakkoon vuodelle 2016. Öljyn vähittäismyynnissä pystyimme lisäämään tulosta kasvattamalla myyntimäärää ja parantamalla yksikkökatteita. Hallitus esittää vuoden 2015 osingoksi 1,00 euroa osakkeelta (0,65), joka on yhteensä 256 miljoonaa euroa (166 milj.).
Suluissa olevat luvut viittaavat vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu.
Konsernin vuoden 2015 tulos
Nesteen liikevaihto oli 11 131 miljoonaa euroa (15 011 milj.) vuonna 2015. Liikevaihdon pieneneminen johtui öljyn hinnan laskun aiheuttamasta yleisestä myyntihintojen alenemisesta, jolla oli 5,0 miljardin euron negatiivinen vaikutus, ja pääasiassa Porvoon jalostamon suunnitellun seisokin aiheuttamasta myyntimäärien laskusta, jolla oli 0,6 miljardin euron negatiivinen vaikutus. Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin muutoksella oli 1,6 miljardin euron positiivinen vaikutus liikevaihtoon edellisvuoteen verrattuna. Konsernin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 925 miljoonaa euroa eli lähes 60 % suurempi kuin vuonna 2014 (583 milj.). Öljytuotteiden vertailukelpoiseen liikevoittoon vaikuttivat positiivisesti korkeammat viitemarginaalit ja suotuisa Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen valuuttakurssi, joiden vaikutus oli suurempi kuin Porvoon jalostamon suunnitellun suurseisokin ja
92
alemman lisämarginaalin negatiivinen vaikutus. Uusiutuvien tuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi pääasiassa suurempien myyntimäärin, korkeamman lisämarginaalin ja suotuisan Yhdysvaltain dollarin ja euron välisen valuuttakurssin seurauksena. Myös Öljyn vähittäismyynnin tulos oli selvästi korkeampi kuin vuonna 2014 suurempien myyntimäärin ja yksikkökatteiden seurauksena. Muut-segmentin tulos parani merkittävästi vuoteen 2014 verrattuna, mikä johtui pääasiassa Nynasin tuloksesta. Konsernin kiinteät kustannukset olivat 668 miljoonaa euroa (654 milj.). Kasvu johtui pääasiassa suuremmista henkilöstökustannuksista ja ERP-järjestelmän käyttöönoton kustannuksista.
Öljytuotteiden koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 439 miljoonaa euroa (285 milj.), Uusiutuvien tuotteiden 402 miljoonaa euroa (239 milj.) ja Öljyn vähittäismyynnin 84 miljoonaa euroa (68 milj.). Muut-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 2 miljoonaa euroa (–7 milj.), josta Nynasin osuus oli 29 miljoonaa euroa (11 milj.).
Konsernin koko vuoden IFRS:n mukainen liikevoitto oli 699 miljoonaa euroa (150 milj.). Liikevoittoon vaikuttivat varastotappiot, jotka olivat 263 miljoonaa euroa (492 milj.), avoimien öljyohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset, jotka olivat –15 miljoonaa euroa (74 milj.), sekä yhteensä 52 miljoonan euron (–16 milj.) kertaluonteiset erät, jotka liittyvät pääasiassa Porvoon sähköverkon myyntivoittoon. Tulos ennen veroja oli 634 miljoonaa euroa (78 milj.) ja kauden voitto oli 560 miljoonaa euroa (60 milj.). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,84 euroa (1,60) ja osakekohtainen tulos 2,18 euroa (0,22). Konsernin efektiivinen verokanta oli 12 % (23 %). Efektiivisen verokannan lasku edellisvuoteen verrattuna johtui kalenterivuoden aikana kirjatuista verottomista eristä, kuten Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n osakkeiden myyntituotoista, ja tuloksen jakautumisesta Nesteen toimintamaiden välillä.
Konsernin avainluvut (miljoonaa euroa)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO | 925 | 583 |
| – varastovoitot/-tappiot | –263 | –492 |
| – avoimien öljyohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset | –15 | 74 |
| – kertaluonteiset erät | 52 | –16 |
| – omaisuuden myyntivoitot/-tappiot | 76 | –2 |
| – vakuutus- ja muut korvaukset | 0 | 0 |
| – muut | –25 | –14 |
| IFRS-LIIKEVOITTO | 699 | 150 |
Liikevaihto
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Öljytuotteet | 7 467 | 11 285 |
| Uusiutuvat tuotteet | 2 372 | 2 269 |
| Öljyn vähittäismyynti | 3 748 | 4 294 |
| Muut | 267 | 238 |
| Eliminoinnit | –2 724 | –3 075 |
| Yhteensä | 11 131 | 15 011 |
Vertailukelpoinen liikevoitto
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Öljytuotteet | 439 | 285 |
| Uusiutuvat tuotteet | 402 | 239 |
| Öljyn vähittäismyynti | 84 | 68 |
| Muut | 2 | –7 |
| Eliminoinnit | –2 | –3 |
| Yhteensä | 925 | 583 |
IFRS-liikevoitto
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Öljytuotteet | 389 | –110 |
| Uusiutuvat tuotteet | 233 | 207 |
| Öljyn vähittäismyynti | 79 | 68 |
| Muut | 0 | –13 |
| Eliminoinnit | –2 | –3 |
| Yhteensä | 699 | 150 |
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
93
Taloudelliset tavoitteet
Nesteen tärkeimmät taloudelliset tavoitteet ovat keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE) ja velan osuus kokonaispääomasta. ROACE-tunnusluku lasketaan vertailukelpoisesta liikevoitosta. Yhtiön pitkän aikavälin ROACE-tavoite on 15 % ja velan tavoiteosuus kokonaispääomasta on 25–50 %. ROACE-tavoite saavutettiin ensimmäistä kertaa nykyisen konsernirakenteen aikana, ja velan osuus kokonaispääomasta oli selvästi tavoitealueen alareunassa.
| 31.12.2015 | 31.12.2014 | |
|---|---|---|
| Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE)*, % | 16,3 | 10,1 |
| Velan osuus kokonaispääomasta, % | 29,4 | 37,9 |
- Viimeiset 12 kuukautta
Rahavirta, investoinnit ja rahoitus
Konsernin liiketoiminnan rahavirta vuonna 2015 oli 743 miljoonaa euroa (248 milj.). Ero edellisvuoteen verrattuna johtui pääasiassa liiketoimintojen vahvasta käyttökatteesta. Rahavirta ennen rahoituseria oli 480 miljoonaa euroa (–59 milj.). Konsernin käyttöpääoman kierto nopeus oli 21,4 päivää (13,2 päivää) liukuvalla 12 kuukauden jaksolla vuoden 2015 lopussa.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Käyttökate (EBITDA, IFRS) | 1 057 | 480 |
| Omaisuuden myyntivoitot/-tappiot | –77 | 2 |
| Muut oikaisut | –27 | –80 |
| Käyttöpääoman muutos | –94 | –33 |
| Rahoitus kulut, netto | –88 | –44 |
| Maksetut verot | –27 | –77 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 743 | 248 |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin | –505 | –272 |
| Muut investoinnit | 241 | –34 |
| Vapaa rahavirta (rahavirta ennen rahoituseria) | 480 | –59 |
Rahavirtavaikutteiset investoinnit olivat vuonna 2015 yhteensä 505 miljoonaa euroa (272 milj.). Kunnossapitoinvestoinnot olivat 374 miljoonaa euroa (201 milj.) ja tuottavuus- sekä strategiset investoinnit 131 miljoonaa euroa (71 milj.). Öljytuotteiden investoinnit olivat 437 miljoonaa euroa (209 milj.), ja segmentin suurimmat yksittäiset projektit olivat Porvoon jalostamon suursesisokki ja rakenteilla oleva syötön esikäsittely-yksikkö (ns. SDA-yksikkö). Uusiutuvien tuotteiden investoinnit olivat 32 miljoonaa euroa (29 milj.). Öljyn vähittäismyynnin 19 miljoonan euron (18 milj.) investoinnit liittyivät lähinnä asemaverkostoon.
Muut-segmentin investoinnit olivat yhteensä 17 miljoonaa euroa (16 milj.), ja ne liittyivät pääasiassa tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä liiketoimintainfrastruktuurin.
Konsernin korolliset nettovelat olivat joulukuun 2015 lopussa 1 291 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2014 lopun 1 621 miljoonaan euroon. Nettorahoitus kulut olivat vuoden aikana 65 miljoonaa euroa (72 milj.). Luottojen keskikorko joulukuun lopussa oli 3,4 % (3,6 %) ja luottojen erääntymisaika keskimäärin 3,7 vuotta (2,7). Korollisen nettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli vuoden lopussa 1,0 (1,8) edellisten 12 kuukauden ajalta laskettuna.
Konsernin taloudellinen asema on erittäin vahva. Velan osuus kokonaispääomasta oli 29,4 % (31.12.2014: 37,9 %) ja velkaantumisaste 41,6 % (31.12.2014: 60,9 %).
Konsernin rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset olivat joulukuun lopussa 2 246 miljoonaa euroa (31.12.2014: 1 849 milj.). Konsernin lainasopimuksissa ei ole rahoituskovenantteja.
Neste suojaa suojauspolitiikkansa mukaisesti pääosan seuraavien 12 kuukauden ennustetusta nettovaluuttavirrastaan. Suojausinstrumentteina on käytetty pääasiassa valuutteterminejä ja -optioita. Tärkein suojattava valuutta on Yhdysvaltain dollari. Joulukuun lopussa konsernin seuraavien 12 kuukauden valuuttasuojausaste oli alle 50 prosenttia.
| Yhdysvaltain dollarin vaihtokurssit | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| USD/EUR-valuuttakurssi | 1,11 | 1,33 |
| USD/EUR efektiivinen valuuttakurssi* | 1,15 | 1,32 |
- Efektiivinen valuuttakurssi sisältää valuuttasuojausten vaikutuksen.
Segmenttikatsaukset
Nesteen liiketoiminnot on jaettu neljään raportointisegmenttiin: Öljytuotteet, Uusiutuvat tuotteet, Öljyn vähittäismyynti ja Muut.
Öljytuotteet
Keskeiset tunnusluvut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, MEUR | 7 467 | 11 285 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), MEUR | 655 | 478 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR | 439 | 285 |
| IFRS-liikevoitto, MEUR | 389 | –110 |
| Sidottu pääoma, MEUR | 2 320 | 2 160 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 18,2 | 12,4 |
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
94
Tärkeimmät markkinatekijät (USD/tonni, ellei muuta mainittu)
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Nesteen viitejalostusmarginaali, USD/bbl | 7,74 | 4,73 |
| Lisämarginaali, USD/bbl | 4,05 | 5,10 |
| Kokonaisjalostusmarginaali, USD/bbl | 11,79 | 9,83 |
| Urals-Brent-hintaero | -1,84 | -1,72 |
| Uralsin osuus jalostamoiden kokonaissyöttöstä, % | 62 | 57 |
Raakaöljyn hinta oli hyvin vaihteleva vuonna 2015. Erittäin heikon vuoden alun jälkeen hinta nousi lähelle 70 dollaria barrelilta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Nousun takana olivat arviot tasapainoisemmasta raakaöljyn kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Hintoihin kohdistui kuitenkin merkittävää painetta vuoden 2015 jalkipuoliskolla, kun ydinenergiaa koskeva sopimus Iranin kanssa eteni myönteisesti, mikä viittaa Iranin kasvaviin raakaöljyn vientimäärin vuonna 2016. Tämä yhdessä Kiinan taloutta koskevan epävarmuuden, OPECin selvästi ilmoittaman aikomuksen olla rajoittamatta tuotantoa ja raakaöljymarkkinoiden ylitarjonnan kanssa painoi raakaöljyn hinnan laskusuuntaan. Vuonna 2015 Brent-hinta oli keskimäärin 53,6 dollaria barrelilta, mutta vuoden lopussa se oli noin 36 dollaria barrelilta – alimmillaan sitten vuoden 2004.
Hintaero Pohjanmeren Brent- ja venäläisen Russian Export Blend -raakaöljyn (REB) välillä oli vuonna 2015 keskimäärin –1,8 dollaria barrelilta ja neljännellä neljänneksellä keskimäärin –2,7 dollaria barrelilta. Kaikkien merkittävien raakaöljylaatujen ylitarjonta vaikutti osaltaan suhteellisen suureen hintaeroon vuoden aikana. Lisäksi merkit siitä, että Saudi-Arabian raakaöljy tulee Itämeren markkinoille, vaikutti REB-raakaöljyn hintaeron kasvuun.
Viitejalostusmarginaali oli vuoden 2015 alussa hyvällä tasolla kasvavan tuotekysynnän ja heikkojen raakaöljymarkkinoiden tuloksena. Kesää kohti markkinat saivat lisää tukea bensiinimarkkinoiden kausiluonteisesta piristymisestä ja jalostamojen kunnossapitokaudesta, mitkä ajoivat bensiini- ja jalostusmarginaalit korkeimmalle tasolle moneen vuoteen. Vuoden jalkipuoliskolla dieselin kasvava tarjonta painoi dieselmarginaalit laskusuuntaan, mutta viitemarginaalit olivat edelleen kauteen nähden korkeita. Bensiini oli keskimäärin vahvin tuote vuonna 2015 dieselin usean vuoden kestäneen hallinnan jälkeen. Polttoöljy oli jälleen heikoin vähäisen kysynnän vuoksi. Nesteen viitejalostusmarginaali oli keskimäärin 7,7 dollaria barrelilta vuonna 2015 ja keskimäärin 5,7 dollaria barrelilta neljännellä neljänneksellä.
Öljytuotteiden koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 439 miljoonaa euroa (285 milj.). Keskimääräinen viitejalostusmarginaali vuonna 2015 oli 3,0 dollaria barrelilta suurempi kuin edellisvuonna, millä oli 282 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen. Nesteen lisämarginaali laski 1,1 dollaria barrelilta pääasiassa raakaöljyn matalamman hinnan ja Porvoon jalostamon toisen neljänneksen suunnitellun suurseisokin seurauksena,
millä oli 130 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Myyntimäärä oli 12 prosenttia matalampi kuin vuonna 2014, mikä alensi liikevoittoa 92 miljoonalla eurolla. USD/EUR-valuuttakurssin vahvistumisella oli 140 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen. Poistojen ja muiden kustannusten kasvulla, sekä varustamotoiminnan vuoden 2015 tuloksen siirrolla lisämarginaaliin, oli yhteensä noin 45 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen tulokseen edellisvuoteen verrattuna.
Tuotanto
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Porvoon jalostamo, 1 000 tonnia | 9 835 | 11 274 |
| Porvoon jalostamon käyttöaste, % | 75 | 84 |
| Naantalin jalostamo, 1 000 tonnia | 1 956 | 1 964 |
| Naantalin jalostamon käyttöaste, % | 62 | 71 |
| Jalostamon tuotantokustannukset, USD/bbl | 4,0 | 5,0 |
| Bahrainin perusöljylaitos (Nesteen osuus), 1 000 tonnia | 184 | 158 |
Myynti omasta tuotannosta tuotelajeittain (1 000 tonnia)
| 2015 | % | 2014 | % | |
|---|---|---|---|---|
| Keskitisleet* | 5 395 | 45 | 6 204 | 46 |
| Kevyet tisteet** | 3 857 | 33 | 4 575 | 34 |
| Raskas polttoöljy | 1 122 | 9 | 1 091 | 8 |
| Perusöljyt | 433 | 4 | 469 | 3 |
| Muut tuotteet | 1 075 | 9 | 1 201 | 9 |
| YHTEENSÄ | 11 881 | 100 | 13 540 | 100 |
- Diesel, lentopetroli, lämmitysöljy
** Moottoribensiini, bensiinikomponentit, nestekaasu
Myynti omasta tuotannosta markkina-alueittain (1 000 tonnia)
| 2015 | % | 2014 | % | |
|---|---|---|---|---|
| Itämeren alue* | 7 876 | 66 | 8 872 | 65 |
| Muu Eurooppa | 3 154 | 27 | 3 060 | 23 |
| Pohjois-Amerikka | 491 | 4 | 847 | 6 |
| Muut alueet | 360 | 3 | 761 | 6 |
- Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tanska
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
95
Uusiutuvat tuotteet
Keskeiset tunnusluvut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, MEUR | 2 372 | 2 269 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), MEUR | 497 | 335 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR | 402 | 239 |
| IFRS-liikevoitto, MEUR | 233 | 207 |
| Sidottu pääoma, MEUR | 1 884 | 1 923 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 21,8 | 13,3 |
Tärkeimmät markkinatekijät
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| FAME-palmuöljy-hintaero 1), USD/tonni | 211 | 231 |
| SME-soijaöljy-hintaero 2), USD/tonni | 118 | 199 |
| Viitemarginaali 3), USD/tonni | 182 | 221 |
| Lisämarginaali* 4), USD/tonni | 247 | 227 |
| Vertailukelpoinen myyntikate 4), USD/tonni | 299 | 278 |
| Biomassapohjainen diesel (D4) RIN, USD/gallona | 0,73 | 0,53 |
| Palmuöljyn hinta 5), USD/tonni | 576 | 733 |
| Raakapalmuöljyn osuus raaka-aineista, % | 31 | 38 |
1) FAME kausiluonteinen verrattuna CPO BMD 3rd (raakapalmuöljyn kolmannen kuukauden futuurihinta Malesian pörssissä) + rahti 70 dollaria tonnilta ARA-alueelle (Amsterdam–Rotterdam–Antwerpen)
2) SME USG (Meksikonlahden rannikolla) verrattuna SBO CBOT 1st (soijaöljyn ensimmäisen kuukauden futuurihinta Chicagoon johdannaispörssissä)
3) Perustuu tuotannon muuttuviin standardikustannuksiin 130 USD/tonni vuonna 2015 ja 170 USD/tonni vuonna 2014.
4) Sisältää USA:n Blender's Tax Credit -verohelpotuksen koko vaikutuksen.
5) CPO BMD 3rd
Biodieselmarkkinat olivat melko haastavat vuonna 2015. Raakaöljyn hinnan jatkaessa laskuaan kasviöljyjen hintaero kaasuöljyyn verrattuna oli suurin vuosiin. Raakapalmuöljyn (CPO) hinta pysyi melko vakaana 540 dollarissa tonnilta huolimatta ennätyssuurista varastoista sekä Indonesiassa että Malesiassa.
Sääntelyn kehitys on kuitenkin ollut sekä Euroopan unionissa että Yhdysvalloissa melko suotuisaa biopolttoaineiden tuottajille. EU:ssa otettiin käyttöön ruokakasvipohjaisten biopolttoaineiden 7 prosentin katto liikenteen uusiutuvan energian 10 prosentin yleisen tavoitteen sisällä. Tämä jättää jonkin verran tilaa sekä perinteisen että ravinnoksi
soveltumattomiin raaka-aineisiin perustuvan biopolttoaineen tuotannon kasvulle, mutta sopimuksen keskeinen asia on, että se tuo toimialalle varmuuden vuoteen 2020 asti. Yhdysvaltain markkinoilla tunnelma oli positiivinen, kun Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviranomainen (EPA) julkaisi odotettua korkeammat uusiutuvien polttoaineiden velvoitteet vuosille 2015 ja 2016 marraskuun lopussa. Tämä näkyi myös RIN-hintojen (Renewable Identification Number) nousuna. Biodieselin ja uusiutuvan dieselin tuotanto todennäköisesti hyötyy biomassapohjaisen dieselin velvoitteen noususta. Suuruudeltaan 1,00 dollaria gallonalta olevan Blender's Tax Credit -verohelpotuksen palauttamisen vuosille 2015 ja 2016 odotetaan lisäävän biodieselin ja uusiutuvan dieselin kysyntää Yhdysvalloissa vuonna 2016.
Uusiutuvien tuotteiden koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 402 miljoonaa euroa (239 milj.). Marginaalien hallinnan ajoitus onnistui, ja korkeammalla lisämarginaalilla oli 43 miljoonan euron positiivinen vaikutus segmentin liikevoittoon. Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella oli 88 miljoonan euron positiivinen vaikutus ja myyntimäärin kasvulla 44 miljoonan euron positiivinen vaikutus segmentin tulokseen edellisvuoteen verrattuna. Myyntimäärä saavutti uuden ennätyksen, 2,267 miljoonaa tonnia, joka oli 8 % edellisvuotta enemmän. Vuonna 2015 noin 69 % (73 %) myyntimäärästä meni Eurooppaan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueelle ja Pohjois-Amerikkaan 31 % (27 %). Uusiutuvan dieselin tuotanto saavutti 94 prosentin (102 %) keskimääräisen käytötösten vuonna 2015 päivitetylä 2,4 miljoonan tonnin (2,0 milj. tonnin) vuotuisella nimelliskapasiteetilla laskettuna. Raaka-aineiden valikoiman optimointi jatkui onnistuneesti, ja jätteiden ja tähteiden osuus syöttöstä nousi keskimäärin 68 prosenttiin (62 %).
Tuotanto
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| NEXBTL, 1000 tonnia | 2 328 | 2 111 |
| Muut tuotteet, 1000 tonnia | 165 | 144 |
| Käyttöaste*, % | 94 | 102 |
- Vuoden 2015 luku perustuu 2,4 miljoonan tonnin vuotuiseen nimelliskapasiteettiin (2014: 2,0 milj. tonnia vuodessa).
Myynti
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| NEXBTL, 1000 tonnia | 2 267 | 2 104 |
| Euroopan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen osuus myyntimääristä, % | 69 | 73 |
| Pohjois-Amerikan osuus myyntimääristä, % | 31 | 27 |
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
96
Öljyn vähittäismyynti
Keskeiset tunnusluvut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Liikevaihto, MEUR | 3 748 | 4 294 |
| Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA), MEUR | 115 | 94 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR | 84 | 68 |
| IFRS-liikevoitto, MEUR | 79 | 68 |
| Sidottu pääoma, MEUR | 184 | 201 |
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 41,2 | 27,6 |
Öljyn vähittäismyynnin markkinat pysyvät vakaina. Suomessa henkilöautoliikenne on edelleen kasvussa, mutta raskaan liikenteen määrä on samalla tasolla kuin edellisvuonna. Baltian maiden markkinat ovat terveet ja kasvavat. Tällä hetkellä heikko Venäjän talous vaikuttaa kysyntään, ja rupla on epävakaa.
Öljyn vähittäismyynnin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 84 miljoonaa euroa (68 milj.). Yksikkökatteiden kasvulla oli 19 miljoonan euron positiivinen vaikutus ja myyntimäärin kasvulla 5 miljoonan euron positiivinen vaikutus segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon edellisvuoteen verrattuna. Ruplan heikkenemisellä oli 6 miljoonan euron negatiivinen vaikutus tulokseen Luoteis-Venäjällä edellisvuoteen verrattuna.
Myyntimäärät pää tuotelajeittain, miljoonaa litraa
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Bensiini, asemien myynti | 1 115 | 1 134 |
| Diesel, asemien myynti | 1 589 | 1 526 |
| Lämmitysöljy | 569 | 600 |
Liikevaihto markkina-alueittain, milj. euroa
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Suomi | 2 642 | 3 022 |
| Luoteis-Venäjä | 255 | 335 |
| Baltian maat | 821 | 929 |
Muut
Keskeiset tunnusluvut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR | 2 | -7 |
| IFRS-liikevoitto, MEUR | 0 | -13 |
Muut-segmentti sisältää suunnittelu- ja teknologiaratkaisuyritys Neste Jacobsin, josta Neste omistaa 60 % ja Jacobs Engineering 40 %, Nesteen ja Petroleos de Venezuelan puoliksi omistaman yhteisyrityksen Nynasin sekä konsernin yhteiset kustannukset. Muut-segmentin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 2 miljoonaa euroa (-7 milj.), josta Nynasin osuus oli 29 miljoonaa euroa (11 milj.). Konsernin yhteiset kustannukset nousivat 9 miljoonaa euroa vuodesta 2014.
Osakkeet, kaupankäynti ja omistus
Nesteen osakkeilla käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2015 viimeinen noteeraus oli 27,63 euroa, joka oli 37,7 % korkeampi kuin vuoden 2014 lopussa. Osakkeen kokonaistuotto (TSR) oli 41,0 % (44,1 %) vuonna 2015. Vuonna 2015 osakkeen päätöskurssi oli korkeimmillaan 27,70 euroa ja alimmillaan 19,91 euroa. Yhtiön markkina-arvo oli 7,1 miljardia euroa 31. joulukuuta 2015. Päivittäin vaihdettiin keskimäärin 0,85 miljoonaa osaketta, mikä vastaa 0,3 %:a osakkeiden kokonaismäärästä.
Nesteen kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31. joulukuuta 2015 oli 40 miljoonaa euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 256 403 686. Hallitus on varsinaisen yhtiökokouksen 1. huhtikuuta 2015 myöntämän valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Nesteellä oli hallussaan joulukuun 2015 lopussa 798 467 yhtiön omaa osaketta, jotka oli hankittu tämän valtuutuksen nojalla. Hallituksella ei ole valtuutusta laskea liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja, osakeoptoita tai uusia osakkeita.
Suomen valtio omisti vuoden lopussa 50,1 % (50,1 % vuoden 2014 lopussa) osakkeista, ulkomaiset omistajat 25,0 % (25,1 %), suomalaiset instituutiot 13,8 % (12,5 %) ja suomalaiset kotitaloudet 11,1 % (12,3 %).
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
97
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2015
| Osakkeenomistaja | Osakkeita | % osakkeista |
|---|---|---|
| Valtioneuvoston kanslia | 128 458 247 | 50,10 % |
| Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 6 567 849 | 2,56 % |
| Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 3 090 514 | 1,21 % |
| Kansaneläkelaitos, KELA | 2 648 424 | 1,03 % |
| Valtion Eläkerahasto | 2 605 000 | 1,02 % |
| Kurikan kaupunki | 1 550 875 | 0,60 % |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 221 107 | 0,48 % |
| Sijoitusrahasto Nordea Suomi | 908 000 | 0,35 % |
| Schweizerische Nationalbank | 839 917 | 0,33 % |
| Neste Oyj | 798 467 | 0,31 % |
| Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 763 205 | 0,30 % |
| Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi | 685 000 | 0,27 % |
| Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaa | 547 500 | 0,21 % |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Yhteisöosake | 525 874 | 0,21 % |
| OP-Delta-sijoitusrahasto | 480 000 | 0,19 % |
| Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 425 199 | 0,17 % |
| Sigrid Juseliuksen Säätiö | 423 000 | 0,17 % |
| OP-Henkivakuutus Oy | 409 537 | 0,16 % |
| Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake | 361 301 | 0,14 % |
| Alhopuro Eero Sakari | 348 400 | 0,14 % |
| 20 suurinta omistajaa yhteensä | 153 657 416 | 59,93 % |
| Hallintarekisteröidyt | 62 652 050 | 24,44 % |
| Muut | 40 094 220 | 15,64 % |
| Kaikki osakkeet yhteensä | 256 403 686 | 100,00 % |
Omistusjakauma 31.12.2015
Omistettujen osakkeiden mukaan
| Osakkeita | Osakkeen-omistajia | % osakkeen-omistajista | Osakkeita | % osakkeista |
|---|---|---|---|---|
| 1 – 100 | 26 141 | 37,8 % | 1 437 751 | 0,6 % |
| 101 – 500 | 29 545 | 42,7 % | 7 454 349 | 2,9 % |
| 501 – 1 000 | 7 344 | 10,6 % | 5 645 716 | 2,2 % |
| 1 001 – 5 000 | 5 410 | 7,8 % | 10 906 776 | 4,3 % |
| 5 001 – 10 000 | 457 | 0,7 % | 3 303 631 | 1,3 % |
| 10 001 – 50 000 | 261 | 0,4 % | 5 062 732 | 2,0 % |
| 50 001 – 100 000 | 37 | 0,1 % | 2 593 252 | 1,0 % |
| 100 001 – 500 000 | 29 | 0,0 % | 6 858 645 | 2,7 % |
| 500 001 – | 18 | 0,0 % | 213 140 834 | 83,1 % |
| Yhteensä | 69 242 | 100,0 % | 256 403 686 | 100,0 % |
| joista hallintarekisterissä | 12 | 62 652 050 |
Omistajaryhmittäin
| % osakkeista | |
|---|---|
| Suomen valtio | 50,1 % |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 25,0 % |
| Kotitaloudet | 11,1 % |
| Julkishallinto | 7,4 % |
| Pankit ja vakuutuslaitokset | 2,6 % |
| Yritykset | 1,9 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 1,9 % |
| Yhteensä | 100,0 % |
Corporate governance
Yhtiön hallinto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Varsinainen yhtiökokous nimittää yhtiökokouksen nimitystoimikunnan esityksen pohjalta hallituksen toimikaudelle, joka kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja tekee päätöksen hänen erottamisestaan.
Varsinainen yhtiökokous voi tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen hallituksen esityksen pohjalta.
Nesteen varsinainen yhtiökokous pidettiin 1. huhtikuuta 2015 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2014 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2014. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
98
ehdotuksen voitonjaosta, jonka mukaan vuodelta 2014 maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 14.4.2015.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin hallituksen nykyisistä jäsenistä Jorma Eloranta, Maija-Liisa Friman, Laura Raitio, Jean-Baptiste Renard, Willem Schoeber ja Kirsi Sormunen sekä uutena jäsenenä Marco Wirén. Jorma Eloranta jatkaa hallituksen puheenjohtajana ja Maija-Liisa Friman varapuheenjohtajana. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ennallaan.
Hallitus kokoontui heti yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi kahden valiokuntansa jäsenet. Jorma Eloranta valittiin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Laura Raitio ja Jean-Baptiste Renard sen jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Marco Wirén sekä jäseniksi Maija-Liisa Friman, Willem Schoeber ja Kirsi Sormunen.
Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajaksi valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Markku Katajisto, KHT. Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.
Yhtiökokous muutti hallituksen esityksen mukaisesti yhtiöjärjestyksen 1 §:ää seuraavasti:
"1 § Toiminimi ja kotipaikka
Yhtiön toiminimi on Neste Oyj, ruotsiksi Neste Abp ja englanniksi Neste Corporation. Yhtiön kotipaikka on Espoo."
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ("Hankkimisvaltuutus") seuraavin ehdoin:
Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai panteksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Määrä vastaa noin 0,39 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on vähintään yhtiön osakkeesta hankintahetkellä säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettu alin hinta ja enintään hankintahetkellä säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettu korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa markkinaehtoisesti määräytyvään hintaan. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).
Osakkeita hankitaan käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai yhtiöllä pidettäväksi, muutoin luovutettaviksi tai mitätöitäviksi.
Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
Hallituksen ehdotuksen mukaisesti yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta seuraavin ehdoin:
Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdellä tai useammalla päätöksellä siten, että valtuutuksen nojalla luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 0,78:aa prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Yhtiöllä olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai osakkeenomistajan etuokedesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos sihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen vastikkeena mahdollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittaminen tai osakkeiden käyttäminen osana yhtiön kannustinjärjestelmää.
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos sihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.
Hallitus päättää muista osakeantiin liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka.
Neste julkaisee selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä dokumenttina.
Henkilöstö
Neste työllisti vuonna 2015 keskimäärin 4 906 (4 989) henkilöä, joista 1 553 (1 512) työskenteli Suomen ulkopuolella. Vuoden 2015 lopussa yhtiöllä oli 4 856 työntekijää (4 833), joista 1 577 (1 524) työskenteli Suomen ulkopuolella.
Terveys, turvallisuus ja ympäristö
Nesteen turvallisuus pysyi vuonna 2015 lähellä muutamana edellisenä vuonna saavutettua tasoa. Turvallisuutta tuki kattava kehityshanke, joka keskittyy parantamaan turvallisuusjohtamista sekä Nesteen työntekijöiden ja urakoitsijoiden tietoisuutta turvallisuuteen vaikuttavista avaintekijöistä.
Henkilöturvallisuus heikkeni osittain Porvoon jalostamon suursesisokin vuoksi, mutta se oli silti parempi kuin edellisen seisokin aikana viisi vuotta sitten. Kaikkien kirjattujen tapaturmien taajuus (TRIF, Total Recordable Incident Frequency) eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti oli 3,3 (2,7). Lukuun lasketaan mukaan sekä Nesteen että yhtiölle työskentelevien urakoitsijoiden henkilöstö. Nesteen oman henkilöstön TRIF-luku oli 2,2, kun taas urakoitsijoiden TRIF-luku pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Yhtiön TRIF-tavoite vuodelle 2015 oli alle 2,7. Prosessiturvallisuus parani, ja
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
99
prosessiturvallisuustapahtumien taajuus miljoonaa työtuntia kohti (PSER, Process Safety Events Rate) oli 2,4 (3,0). Yhtiön PSER-tavoite vuodelle 2015 oli 2,7.
Nesteen toiminnasta aiheutuvat päästöt ympäristöön olivat olennaisilta osin määräysten mukaiset kaikilla tuotantolaitoksilla. Luparajat ylittyivät vuoden aikana kuusi kertaa, mutta kaikki tapaukset olivat luonteeltaan vähäisiä. Nesteen jalostamoilla tai muilla tuotantopaikoilla ei tapahtunut vuoden 2015 aikana vakavia korvausvastuuseen johtaneita ympäristövahinkoja. Naantalin jalostamoilla tehtiin onnistuneita korjaustoimia, jotta päästöt ilmaan saataisiin vaatimusten mukaisiksi ja hajuhaittoihin liittyviin valituksiin vastattaisiin.
Vuonna 2015 Neste jatkoi metsäkadon estämistä koskevien periaatteiden toteutumisen todentamista palmuöljyn toimittajien keskuudessa. Yhteistyössä The Forest Trust (TFT) -järjestön kanssa tehtävä todentaminen sisältää toimitusketjun riskiarvioinnin ja ulottuu myös Nesteen oman toiminnan ulkopuolelle yhtiön toimittajiin liittyvien mahdollisten vastuullisuusriskien tunnistamiseksi. Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki päätoimitajat olivat ottaneet käyttöön metsäkadon estämistä koskevat periaatteet.
Vuonna 2013 saavutettua palmuöljyn 100-prosenttista sertifiointiaatetta pidettiin yllä vuonna 2015. Neste säilytti vuoden 2015 aikana asemansa useissa vastuullisuusindekseissä, ja yhtiö valittiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin ja maailman vastuullisimpien yritysten The Global 100-listalle yhdeksännen kerran peräkkäin. CDP Forest 2015 -raportissa Neste oli ainoa energia-alan yhtiö, joka ilmoitti metsäjalanjälkensä.
Edistässään parempia työelämän käytäntöjä Malesiassa Neste teetti Business for Social Responsibility -järjestöllä (BSR) tutkimuksen palmuöljyteollisuuden sosiaalisista kysymyksistä ja järjesti yhteiskuntavastuuta ja työelämän oikeuksia koskevan työpajan, johon kaikki toimitajat ja useita sidosryhmiä Kaakkois-Aasiasta osallistui. Neste päivitti myös ihmisoikeussitoumuksensa.
Osana ilmastonmuutoksen torjumista Neste on allekirjoittanut Paris Pledge for Action -lausuman, jossa yksityiset toimijat ilmaisevat halunsa tukea Parisin ilmastosopimuksen tavoitteita.
Tutkimus ja kehitys
Nesteen tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2015 olivat yhteensä 41 miljoonaa euroa (40 milj.). Raaka-ainepohjan laajentamiseen liittyvän työn jatkamisen lisäksi vuonna 2015 tutkimus- ja tuotekehitystyössä panostettiin merkittävästi nykyisen tuotevalikoiman laajentamiseen polttoaineiden ulkopuolelle. NEXBTL-isoalkaanien soveltuvuutta erilaisiin kaupallisiin sovelluksiin, kuten maaleihin ja pinnoitteisiin, tutkittiin laajasti. Uusiutuvan lentopolttoaineen ja vähärikkisten laivapolttoaineiden kehitystyö jatkui. Korkean sekoitusasteen uusiutuvien diesellaatujen käyttöönottoa Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tuettiin teknisesti. Nykyisen ja tulevan liiketoiminnan tukemiseksi Nesteen uusiutuvien polttoaineiden ja sovellusten patenttisalkkua vahvistettiin uusilla patenteilla ja patenttihakemuksilla.
Fossiilisen ja uusiutuvan raaka-ainepohjan laajentaminen oli edelleen keskeinen tutkimusalue vuonna 2015. Useita uusia raakaöljyjä hyväksyttiin kaupalliseen käyttöön. Jäte- ja tähde pohjaisten uusiutuvien raaka-aineiden käyttö lisääntyi 20 prosentilla 1,9 miljoonaan tonniin (1,6), ja niiden osuus kaikista uusiutuvista raaka-aineista oli jo 68 prosenttia (62 %). Samalla uusiutuvan dieselin tuotantomäärät kasvoivat 10 prosenttia 2,3 (2,1) miljoonaan tonniin. Erityisesti heikompilaatuisten jäte- ja tähderaaka-aineiden, kuten käytetyn paistorasvan ja heikkolaatuisen eläinrasvan, käyttöä lisättiin. Pitkän aikavälin tutkimustyö keskittyi uusiin raaka-aineisiin, erityisesti leväöljyyn ja lignoselluloosapohjaisiin raaka-aineisiin, kuten metsä- ja maatalouden tähteisiin. Yli 40 uusiutuvien polttoaineiden teknologiaa uuden sukupolven raaka-aineille arvioitiin ja verrattiin toisiinsa. Lupaavimmat teknologiat valittiin jatkotutkimuksia varten, ja niitä kehitetään kohti kaupallista käyttöä omin voimin ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Vuoden 2015 tärkeimmät tapahtumat
Neste ilmoitti 4. helmikuuta, että Neste Oilin hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön nimi muutettaisiin Neste Oyj:ksi. Nimenmuutoksella halutaan viestiä yhtiön liiketoiminnoissa tapahtuneista muutoksista ja kasvun hakemisesta myös muualta kuin perinteisistä öljytuotteista. Nimenmuutosehdotus käsiteltiin yhtiöjärjestyksen muutosesityksenä Neste Oilin yhtiökokouksessa 1.4.2015.
Neste ilmoitti 10. maaliskuuta laskeneensa liikkeelle 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainen. Seitsemän vuoden lainan kiinteä korko on 2,125 %. Laina ylimerkittiin selvästi, ja liikkeeseen laskuun osallistui noin 150 sijoittajaa. Lainasta saatavat varat käytetään jälleenrahoitukseen ja yhtiön yleisiin rahoitustarpeisiin.
Neste ilmoitti 21. huhtikuuta muuttaneensa tulosohjaustaan ja arvioivansa konsernin koko vuoden 2015 vertailukelpoisen liikevoiton pysyvän vahvana ja olevan korkeampi kuin vuonna 2014. Muutettu tulosohjaus perustui ensimmäisen neljänneksen vahvaan tulokseen ja sen hetken näkemykseen loppuvuoden markkinoista.
Neste ilmoitti 16. kesäkuuta, että sen Porvoon jalostamo on jälleen tuotannossa suunnitellun suurseisokin jälkeen. Huhtikuussa alkanut seisokki oli jalostamon kaikkien aikojen suurin, ja se auttaa varmistamaan jalostamon hyvän suorituskyvyn ja turvallisuuden seuraavaksi viideksi vuodeksi. Seisokilla arvioitiin olevan noin 130 miljoonan euron negatiivinen vaikutus Öljytuotteet-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon.
Neste ilmoitti 16. kesäkuuta myyvänsä tuotetankkeit Purhan ja Jurmon ruotsalaiselle varustamoyhtiölle Rederi AB Donsötankille. Alukset luovutettiin uudelle omistajalle syyskuussa 2015. Myynti perustui syksyllä 2013 julkistettuun Nesteen päätökseen luopua varustamoliiketoiminnasta. Neste on nyt myynyt kaikki itse omistamansa alukset.
Neste ilmoitti 4. elokuuta päättäneensä noin 60 miljoonan euron investoinneista Naantalin tuotantoyksikköönsä. Investoinnit liittyvät lokakuussa 2014 julkaistuun hankkeeseen,
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
100
jossa Neste kehittää Porvoon ja Naantalin jalostamoita yhtenä kokonaisuutena jalostustoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi.
Neste ilmoitti 21. elokuuta, että yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan on valittu seuraavat jäsenet: ylijohtaja Eero Heliövaara valtioneuvoston kanslian omistaja-ohjausyksiköstä (puheenjohtaja), sijoitusjohtaja Mikko Mursula Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sekä Nesteen hallituksen puheenjohtaja Jorma Eloranta. Nimitystoimikunta toimittaa ehdotuksensa yhtiökokousta varten yhtiön hallitukselle 31.1.2016 mennessä.
Neste järjesti 15. syyskuuta Lontoossa pääomamarkkinapäivän, jossa se esitteli yhtiön uusittuun visioon "Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä" perustuvaa strategiaansa. Visio asettaa suunnan yhtiön kunnianhimoiselle tavoitteelle kasvaa ja tarjota asiakkailleen vähähiilisiä ratkaisuja. Nesteen strategiset tavoitteet pysyvät ennallaan: olla Itämeren alueen johtava polttoaineratkaisujen tarjoaja ja kasvaa uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvilla globaaleilla markkinoilla. Yhtiön tavoitteena on, että uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnan myynnistä 20 prosenttia tulee liikenteen ulkopuolisista sovelluksista vuoteen 2020 mennessä. Nesteen tavoitteena on 100 miljoonan euron lisäys Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnan vertailukelpoiseen liikevoittoon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite pitää sisällään myös liikenteen ulkopuoliset sovellukset. Neste pyrkii määrätietoisesti tuottamaan omistaja-arvoa ja vahvan kassavirran tukeakseen tuottavuutta parantavia ja kasvun mahdollistavia investointeja, optimoidakseen velat ja varmistaakseen suotuisan osingonjaon. Nesteen taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka pysyvät ennallaan.
Neste ilmoitti 4. marraskuuta aloittavansa yhteistyön maailman johtavan lentokonevalmistajan Boeingin kanssa uusiutuvan lentopolttoaineen kaupallistamisen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi. Yritykset pyrkivät yhdessä saamaan American Society for Testing and Materials (ASTM) -hyväksynnän polttoainestandardille, joka mahdollistaa lentoyhtiöille korkean jäätymispisteen uusiutuvan lentopolttoaineen kaupallisen käytön. Tavoitteena on myös saada laaja markkinahyväksyntä uusiutuville lentopolttoaineille sekä edistää vastuullisuuden varmistamista koskevia pyrkimyksiä.
Neste ilmoitti 1. joulukuuta olevansa tyytyväinen Yhdysvaltain ympäristöviranomaisen (EPA) odotettua korkeampiin uusiutuvien polttoaineiden velvoitteisiin. EPA julkaisi takautuvan päätöksensä vuoden 2014 uusiutuvien polttoaineiden velvoitteista sekä päätöksensä vuosien 2015 ja 2016 velvoitteiksi. Nesteen uusiutuva NEXBTL-diesel täyttää kehittyneen biopolttoaineen vaatimukset biomassapohjaisen dieselin kategoriassa (D4). Biomassapohjaiselle dieselille asetetut velvoitteet vuosille 2015, 2016 ja 2017 ovat korkeammat kuin EPA ehdotti toukokuussa 2015.
Neste ilmoitti 9. joulukuuta, että sen Porvoon jalostamon odotetaan käyvän tammikuun puoliväliin saakka noin 70 prosentin käyntiasteella laitevian takia. Vika oli laskenut jalostamon käyntiastetta jo marraskuulta lähtien. Vikaantunut ilmaahdytin on uusi, sillä
se asennettiin kesäkuussa päättyneen jalostamon huoltoseisokin yhteydessä. Neste arvioi ongelmasta aiheutuvan yhteensä usean kymmenen miljoonan euron tuotannon menetykset. Vuosineljänneksen alun vahvojen jalostusmarginaalien ansiosta Porvoon jalostamon normaalia alhaisempi käyntiaste ei kuitenkaan vaikuttanut yhtiön koko vuotta 2015 koskevaan tulosohjaukseen.
Neste ilmoitti 15. joulukuuta, että Neste, Veolia ja Borealis ovat sopineet yhteis-yrityksestä, joka rakentaa yhdistetyn lämpö- ja sähkövoimalan Nesteen jalostamon ja Borealiksen petrokemiantuotannon tarpeisiin Porvoossa. Laitos tuottaa höyryä ja muita käyttöhyödykkeitä. Neste ja Veolia omistavat Kilpilahti Power Plant Limited -nimisestä (KPP) yhteisyrityksestä kumpikin 40 % ja loput 20 % omistaa Borealis. Neste maksaa osuutensa yhteisyrityksen pääomasta luovuttamalla nykyisen Kilpilahden voimalansa KPP:lle. Koko järjestelyn lopullinen toteutuminen riippuu rahoitusjärjestelyistä, joiden uskotaan tapahtuvan vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. KPP rakennuttaa uusia höyryn ja sähkön tuotantoyksiköitä, jotka käyttävät polttoaineenaan jalostamojen sivuvirtoja ja maakaasua. Voimalahankkeen kokonaisinvestointi on noin 400 miljoonaa euroa.
Neste ilmoitti 21. joulukuuta, että Blender's Tax Credit (BTC) -verohelpotus oli hyväksytty Yhdysvalloissa takautuvasti vuodelle 2015 sekä ennakkoon vuodelle 2016. Yhdysvalloissa hyväksytyt biopolttoaineen sekoittajat voivat hakea yhden dollarin verohyvitystä sekoitusprosessissa käytettyä biodieselin tai uusiutuvan dieselin gallonaa kohti. Takautuvan verohyytuspäätöksen odotettiin parantavan Nesteen vertailukelpoista liikevoittoa yli 100 miljoonalla eurolla vuonna 2015, ja sitä vastaavan kassavirran odotettiin toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Neste ilmoitti 25. tammikuuta 2016, että Nesteen yhtiökokouksen 4.4.2013 päättämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta esittää 30.3.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Nesteen hallitukseen valittaisiin seuraavat henkilöt: Hallituksen puheenjohtajan Jorma Elorannan ja varapuheenjohtajan Maija-Liisa Frimanin esitetään jatkavan tehtävissään. Heidän lisäkseen hallitukseen esitetään valittavan nykyiset jäsenet Laura Raitio, Jean-Baptiste Renard, Willem Schoeber, Kirsi Sormunen ja Marco Wirén.
Mahdolliset riskit
Muutaman viime vuoden aikana maailmantalouden epävarmuus ja geopoliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet yleisiin liiketoimintaolosuhteisiin markkinoilla, joilla Neste toimii. Myös öljymarkkinat ovat olleet hyvin vaihtelevat, ja voimakkaiden vaihteluiden odotetaan jatkuvan.
Tärkeimmät Nesteen tulokseen vaikuttavat markkinatekijät ovat jalostusmarginaalit, raaka-aineiden väliset hintaerot ja Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen valuuttakurssi.
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
101
Hintaero eli marginaali lasketaan jalostetun öljyn ja uusiutuvan tuotteen hintojen sekä raakaöljyn, erilaisten kasviöljyjen ja muiden käytettyjen raaka-aineiden hintojen erotuksena. Öljymarkkinoiden yleinen epävakaus voi aiheuttaa odottamattomia heilahduksia raakaöljyn ja raaka-aineiden hinnoissa, jotka ovat yksi marginaaliin vaikuttava tekijä. Muita tekijöitä ovat kysynnän ja tarjonnan muutokset, tuotteiden hintojen vaihtelut ja maailmanlaajuisen jalostuskapasiteetin kehittyminen. Jalostusmarginaalit ovat historiallisesti olleet epävakaita, ja todennäköisesti ne pysyvät epävakaina myös tulevaisuudessa.
Edellä mainitun jalostusmarginaalinisikin lisäksi myös nopeat ja suuret raaka-aineiden ja tuotteiden hinnanvaihtelut voivat johtaa merkittäviin varastovoittoihin tai -tappioihin tai käyttöpääoman muutoksiin. Näillä puolestaan voi olla olennainen vaikutus yhtiön IFRS:n mukaiseen liikevoittoon sekä rahavirtaan.
Lainmuutokset ja ennakoimaton sääntely muodostavat mahdollisen riskin erityisesti Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnalle. EU:n, Pohjois-Amerikan ja eräiden muiden keskeisten markkina-alueiden biopolttoaineita koskevan lainsäädännön muuttuminen voi vaikuttaa uusiutuvien tuotteiden kysynnän kehityksen nopeuteen. Pidemmällä aikavälillä epäonnistuminen Nesteen oman teknologian suojaamisessa ja kilpailevien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön tulokseen.
Nesteen liiketoiminta on merkittävissä määrin riippuvaista yhtiön kokonaan omistamista öljynjalostamoista Suomessa ja sen uusiutuvan dieselin jalostamoista Singaporessa ja Rotterdamissa Hollannissa. Näiden jalostamojen suunnitelluilla tai odottamattomilla seisokeilla on haitallinen vaikutus Nesteen liiketoimintaan, taloudelliseen tilaan, tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuus ja kasvavat pääomakustannukset saattavat vaikuttaa yhtiön tulokseen.
Tarkempia tietoja Nesteen riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy yhtiön vuosikertomuksesta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.
Riskienhallinta
Riskienhallinta on keskeinen osa Nesteen päivittäisiä johtamisprosesseja ja hyvää hallinnointitapaa. Liiketoimintaan liittyy epävarmuustekijöitä eli riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti yhtiön toimintaan. Systemaattiset riskienhallintakäytännöt ovat Nesteen keino varmistua siitä, että asetetut strategiset ja liiketoimintatavoitteet saavutetaan ja että toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Nesteen riskienhallinnan viitekehys ja ohjaavat periaatteet on määritelty konsernin riskienhallintapolitiikassa, jonka hyväksyy yhtiön hallitus. Politiikkaa täydentävät eri riskialueita koskevat yksityiskohtaisemmat riskienhallintamenettelyt ja -ohjeet.
Nesteen riskienhallintaa toteutetaan ja ylläpidetään kansainvälisen riskienhallinnan ISO 31000:2009 -standardin mukaan. Keskeisimmistä riskeistä viestitään osana strategiasuunnittelu- ja suoritusjohtamisprosessia. Määrämuotoista riskiraportointia tuotetaan liiketoimintojen johtoryhmille, konsernin johtoryhmälle, hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja yhtiön hallitukselle.
Lisää tietoa Nesteen riskienhallinnasta on saatavilla erikseen julkaistussa Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä -dokumentissa sekä vuoden 2015 tilinpäätöksessä liitetiedossa 3.
Näkymät vuodelle 2016
Maailmantalouden kehittymiseen liittyvä epävarmuus on heijastunut öljyn, uusiutuvien polttoaineiden sekä uusiutuvien raaka-aineiden markkinoihin, ja vaihtelevan markkinatilanteen odotetaan jatkuvan.
Raakaöljyn matalan hinnan odotetaan edelleen tukevan tuotteiden kysyntää. Raakaöljyn tarjonnan odotetaan kasvavan, kun talouspakotteet Irania vastaan poistetaan ja Euroopan markkinoille tulee enemmän keskiraskasta raakaöljyä vuonna 2016. Maailmanlaajuisen öljyn kysynnän kasvuennusteita vuodelle 2016 on nostettu 1,2–1,4 miljoonaan barrelin päivässä, sillä erityisesti bensiinin kysynnän odotetaan jatkavan hyvää kasvuaan. Jalostuskapasiteetin odotetun kasvun valossa globaali tarjonnan ja kysynnän suhde vaikuttaa olevan kohtuullisesti tasapainossa.
Kasviöljyjen hintaerojen odotetaan vaihtelevan satoennusteiden, sääilmiöiden ja eri raaka-aineiden kysynnän vaihtelun mukaan, mutta raaka-aineiden pitkän aikavälin keskimääräisiin hintaeroihin vaikuttavissa tekijöissä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Markkinoiden vaihteluiden odotetaan jatkuvan raaka-aineiden hintojen osalta, millä on vaikutus Uusiutuvat tuotteet -segmentin kannattavuuteen.
Vuonna 2016 Nesteen efektiivisen USD/EUR-valuuttakurssin odotetaan pysyvän lähellä nykyistä markkinakurssia, investointien aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin arvioidaan olevan noin 400 miljoonaa euroa ja konsernin efektiivisen verokannan odotetaan olevan keskimäärin noin 20 %.
Neste arvioi suhteellisen hyvien bensiinimarginaalien jatkavan Öljytuotteiden viitejalostusmarginaalin tukemista. Porvoon jalostamon odotetaan käyvän korkealla käyttöasteella, eikä suunnitteilla ole merkittäviä huoltoseisokkeja.
Uusiutuvien tuotteiden viitemarginaalin odotetaan pysyvän suunnilleen vuoden 2015 keskimääräisellä tasolla. Uusiutuvan dieselin tuotantolaitostemme käyttöasteiden arvioidaan olevan korkeita lukuun ottamatta Rotterdamin jalostamon suunniteltua seitsemän viikon seisokkia huhti-toukokuussa 2016.
Öljyn vähittäismyynnissä myyntimäärien ja yksikkökatteiden odotetaan noudattavan edellisvuosien kausiluonteisuutta.
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
Kuten kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksessa 23.10.2015 ilmoitettiin, Neste on alan käytännön mukaisesti lopettanut numeerisen tulosohjauksen antamisen.
Osingonjakoehdotus
Osinkopolitiikkansa mukaisesti Neste jakaa osinkoina vähintään yhden kolmasosan vertailukelpoisesta tilikauden voitosta. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 1 411 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Neste Oyj jakaa vuodelta 2015 osinkoa 1,00 euroa (0,65) osaketta kohti eli ulkona olevien osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 256 miljoonaa euroa (166 milj.).
Esitetty osinko vastaa 3,6 %:n osinkotuottoa osakkeelle (laskettuna osakkeen hinnalla 27,63 euroa vuoden 2015 lopussa), ja se on 35 % yhtiön vertailukelpoisesta tilikauden voitosta vuonna 2015.
Nesteen vuosi 2015 Hallituksen toimintakertomus
103
Konsernin taloudellista
kehitystä kuvaavat tunnusluvut. . 104
Tunnuslukujen laskentakaavat . . 105
Konsernitilinpäätös . . . . . . . . . . . 107
Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . 107
Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . 107
Konsernin tase . . . . . . . . . . . . . . 108
Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . 109
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista . . . . . . . . . 110
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . 111
Emoyhtiön tilinpäätös . . . . . . . . . . 164
Emoyhtiön tuloslaskelma . . . . . . . . 164
Emoyhtiön tase . . . . . . . . . . . . . . 164
Emoyhtiön rahavirtalaskelma . . . . . . 165
Emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . 166
Hallituksen ehdotus voittovarojen
käytöksi ja hallituksen
toimintakertomuksen sekä
tilinpäätöksen allekirjoitus . . . . . . . 176
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . 177
Segmenttitedot
vuosineljänneksittäin . . . . . . . . . . 178
Nesteen vuosi 2016 – Tilinpäätös
104
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| 2015 | 2014 | 2013 | ||
|---|---|---|---|---|
| Tuloslaskelma | ||||
| Liikevaihto | milj. euroa | 11 131 | 15 011 | 17 238 |
| Liikevoitto | milj. euroa | 699 | 150 | 632 |
| – osuus liikevaihdosta | % | 6,3 | 1,0 | 3,7 |
| Vertailukelpoinen liikevoitto | milj. euroa | 925 | 583 | 596 |
| Voitto ennen veroja | milj. euroa | 634 | 78 | 561 |
| – osuus liikevaihdosta | % | 5,7 | 0,5 | 3,3 |
| Kannattavuus | ||||
| Oman pääoman tuotto (ROE) | % | 19,5 | 2,1 | 19,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE) | % | 15,1 | 3,3 | 13,4 |
| Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto verojen jälkeen (ROACE) | % | 16,3 | 10,1 | 11,7 |
| Rahoitus ja taloudellinen asema | ||||
| Korollinen nettovelka | milj. euroa | 1 291 | 1 621 | 1 252 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | % | 29,4 | 37,9 | 30,0 |
| Velkaantumisaste | % | 41,6 | 60,9 | 42,8 |
| Omavaraisuusaste | % | 46,1 | 41,0 | 41,6 |
| Muut tunnusluvut | ||||
| Sijoitetu pääoma | milj. euroa | 4 991 | 4 526 | 4 682 |
| Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä osakkeisiin | milj. euroa | 536 | 418 | 214 |
| – osuus liikevaihdosta | % | 4,8 | 2,8 | 1,2 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | milj. euroa | 41 | 40 | 40 |
| – osuus liikevaihdosta | % | 0,4 | 0,3 | 0,2 |
| Henkilöstö keskimäärin | 4 906 | 4 989 | 5 097 | |
| 2015 | 2014 | 2013 | ||
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||||
| Tulos / Osake (EPS) | euroa | 2,18 | 0,22 | 2,04 |
| Oma pääoma / osake | euroa | 12,06 | 10,34 | 11,36 |
| Rahavirta / osake | euroa | 2,91 | 0,97 | 3,28 |
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | 12,66 | 89,62 | 7,04 | |
| Osinko / osake | euroa | 1,0 *) | 0,65 | 0,65 |
| Osinko tuloksesta | % | 45,8 *) | 290,4 | 31,8 |
| Efektiivinen osinkotuotto | % | 3,6 *) | 3,2 | 4,5 |
| Osakekurssi | ||||
| Kurssi kauden lopussa | euroa | 27,63 | 20,06 | 14,37 |
| Keskikurssi | euroa | 23,54 | 15,77 | 13,06 |
| Alin kurssi | euroa | 19,91 | 13,24 | 10,13 |
| Ylin kurssi | euroa | 27,70 | 20,32 | 17,33 |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa | milj. euroa | 7 084 | 5 143 | 3 685 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||
| Vaihdettu osakemäärä | 1 000 | 213 855 | 233 793 | 241 467 |
| Osuus osakkeiden kokonaismäärästä | % | 84 | 91 | 94 |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | 255 568 717 | 255 532 039 | 255 967 244 | |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | 255 605 219 | 255 403 686 | 255 982 212 |
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
105
Tunnuslukujen laskentakaavat
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
| Liikevoitto | = | Liikevoitto sisältää tuotot tuotteiden ja palveluiden myynnistä, muut liiketoiminnan tuotot, kuten osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, sekä osuuden yhteisyritysten tuloksesta. Liikevoitosta on vähennetty osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot sekä kulut, jotka liittyvät tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, markkinointiin ja myyntiin sekä yleishallintoon, sekä poistot ja arvonalentumiset. Öljy-, kasviöljy, sähkö- ja kaasujohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset sekä tulevan rahavirran, myyntien ja ostojen, suojaamiseen käytettävien valuutta- ja öljyohdannaisten realisoituneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan tuloslaskelmaan, sisältyvät myös liikevoittoon. |
|---|---|---|
| Vertailukelpoinen liikevoitto 1) | = | Liikevoitto –/+ varastovoitot/-tappiot –/+ kertaluonteiset erät - öljy-, kasviöljy, sähkö- ja kaasujohdannaisten realisoitumaton käypien arvojen muutos. Varastovoitot/-tappiot sisältävät trading-varastojen käypien arvojen muutokset. |
| Vertailukelpoinen tilikauden voitto | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto, oikaistuna varastovoitolla/-tappiolla, kertaluonteisilla erillä sekä realisoitumattomilla öljy-, kasviöljy-, sähkö- ja kaasujohdannaisten käypien arvojen muutoksilla verojen jälkeen. |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = 100 × | Voitto ennen veroja – verot |
| Oma pääoma keskimäärin | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE), % | = 100 × | Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut |
| Sijoitetu pääoma keskimäärin | ||
| Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto verojen jälkeen (ROACE), % | = 100 × | Kauden voitto (oikaistuna varastovoitolla/-tappiolla, kertaluonteisilla erillä sekä realisoitumattomilla öljy-, kasviöljy-, sähkö- ja kaasujohdannaisten käypien arvojen muutoksilla verojen jälkeen) + määräysvallattomien omistajien osuus + korkokulut ja korollisiin velkoihin liittyvät rahoituskulut (verojen jälkeen) |
| Sijoitetu pääoma keskimäärin | ||
| Sijoitetu pääoma | = | Taseen loppusumma – korottomat velat – laskennalliset verovelat – varaukset |
| Korollinen nettovelka | = | Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset |
| Velan osuus kokonaispääomasta, % | = 100 × | Korolliset nettovelat |
| Korolliset nettovelat + oma pääoma yhteensä | ||
| Velkaantumisaste (gearing), % | = 100 × | Korolliset nettovelat |
| Oma pääoma yhteensä | ||
| Omavaraisuusaste, % | = 100 × | Oma pääoma yhteensä |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot | ||
| Sidotun pääoman tuotto, % | = 100 × | Segmentin liikevoitto |
| Segmentin sidottu pääoma keskimäärin |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
106
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | = 100 × | Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto |
|---|---|---|
| Segmentin sidottu pääoma keskimäärin | ||
| Segmentin sidottu pääoma | = | Segmentin aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat, eläkesaamiset, vaihto-omaisuus sekä segmenteille kohdistetut korottomat saamiset, velat, varaukset ja eläkevelvoitteet. |
| Tutkimus- ja kehitysmenot | = | Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät tuloslaskelmaan kirjatut konsernin kaikkia liiketoiminta-alueita palvelevan Tutkimus ja teknologia -yksikön kulut sekä liiketoiminta-alueiden oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut. Luku sisältää aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot. Kulut esitetään bruttona vähentämättä saatuja avustuksia. |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||
| Tulos / osake (EPS) | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana | ||
| Vertailukelpoinen tulos / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva vertailukelpoinen tilikauden voitto |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana | ||
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa | ||
| Rahavirta / osake | = | Liiketoiminnan nettorahavirta |
| Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana | ||
| Hinta / voitto -suhde (P/E) | = | Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa |
| Tulos / osake | ||
| Osinko tuloksesta, % | = 100 × | Osinko / osake |
| Tulos / osake | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | = 100 × | Osinko / osake |
| Viimeinen kaupantekokurssi | ||
| Keskikurssi | = | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto |
| Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | ||
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa | = | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa × viimeinen kaupantekokurssi |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | = | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä kauden aikana. |
a) Liiketoimintaympäristössä, jossa Neste toimii, hyödykkeiden hinnat ja valuuttakurssit heilahtelevat ja voivat siten aiheuttaa merkittävää vaihtelua varaston arvoihin ja IFRS liikevoittoon. Vertailukelpoinen liikevoitto poistaa sekä varastovoitot/-tappiot, jotka ovat syntyneet raaka-aineiden hintojen muutoksista että avointen johdannaisten muutokset, ja siten kuvastaa paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä. Lisäksi se heijastaa Nesteen operatiivista rahavirtaa, jossa varaston arvostuksesta aiheutunut IFRS liikevoiton muutos kompensoidaan käyttöpääoman muutoksella.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
107
Konsernin tuloslaskelma
| milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4, 7 | 11 131 | 15 011 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 8 | 109 | 57 |
| Osuus yhteisyritysten tuloksesta | 19 | 27 | 7 |
| Materiaalit ja palvelut | 9 | -9 539 | -13 932 |
| Henkilöstökulut | 10 | -351 | -339 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 11 | -358 | -330 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 12 | -320 | -324 |
| Liikevoitto | 699 | 150 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 13 | ||
| Rahoitustuotot | 2 | 4 | |
| Rahoituskulut | -84 | -75 | |
| Kurssierot ja käypien arvojen muutokset | 16 | -1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -65 | -72 | |
| Voitto ennen veroja | 634 | 78 | |
| Tuloverot | 14 | -74 | -18 |
| Tilikauden voitto | 560 | 60 | |
| Jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 558 | 57 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 3 | 3 | |
| 560 | 60 | ||
| Tulos / osake laskettuna emoyhtiön omistajille kuuluvan voiton perusteella laimentamaton ja laimennettu (euroa/osake) | 15 | 2,18 | 0,22 |
Konsernin laaja tuloslaskelma
| milj. euroa | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 560 | 60 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | ||
| Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi | ||
| Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleenarvostaminen | 30 | -55 |
| Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||
| Muuntoerot | 1 | -30 |
| Rahavirran suojaukset | ||
| kirjattu omaan pääomaan | -71 | -48 |
| siirretty tuloslaskelmaan | 97 | 1 |
| Nettosijoitusten suojaukset | 1 | 0 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden osuus muista laajan tuloksen eristä | -9 | -9 |
| Yhteensä | 20 | -86 |
| Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 50 | -141 |
| Tilikauden laaja tulos yhteensä | 611 | -81 |
| Jakautuminen: | ||
| Emoyhtiön omistajille | 608 | -84 |
| Määräysvallattomille omistajille | 3 | 3 |
| 611 | -81 |
Oheiset liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
108
Konsernin tase
| milj. euroa | Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 18 | 71 | 62 |
| Aineelliset hyödykkeet | 17 | 3 745 | 3 667 |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 19 | 220 | 195 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 20, 21 | 10 | 50 |
| Laskennalliset verosaamiset | 28 | 29 | 55 |
| Johdannaissopimukset | 20, 25 | 11 | 25 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 20, 21 | 5 | 5 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 4 090 | 4 058 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 1 090 | 1 055 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 870 | 887 |
| Johdannaissopimukset | 20, 25 | 99 | 144 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 24 | 596 | 246 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 2 655 | 2 333 | |
| Myytävänä olevat varat | 5 | 47 | 103 |
| Varat yhteensä | 6 793 | 6 494 | |
| milj. euroa | Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| --- | --- | --- | --- |
| OMA PÄÄOMA | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 26 | ||
| Osakepääoma | 40 | 40 | |
| Muu oma pääoma | 3 044 | 2 601 | |
| Yhteensä | 3 084 | 2 641 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 20 | 18 | |
| Oma pääoma yhteensä | 3 104 | 2 659 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 20, 27 | 1 449 | 1 245 |
| Laskennalliset verovelat | 28 | 265 | 265 |
| Varaukset | 29 | 39 | 21 |
| Eläkevelvoitteet | 30 | 113 | 155 |
| Johdannaissopimukset | 20, 25 | 6 | 5 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 20, 27 | 6 | 1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 878 | 1 691 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 20, 27 | 438 | 622 |
| Verovelat | 27 | 21 | 4 |
| Johdannaissopimukset | 20, 25 | 45 | 128 |
| Ostovelat ja muut velat | 20, 27 | 1 307 | 1 388 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 811 | 2 141 | |
| Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat | 5 | 0 | 2 |
| Velat yhteensä | 3 689 | 3 835 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 6 793 | 6 494 |
Oheiset liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
109
Konsernin rahavirtalaskelma
| milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Voitto ennen veroja | 634 | 78 | |
| Oikaisut | |||
| Osuus yhteisyritysten tuloksesta | 19 | –27 | –7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 11 | 358 | 330 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 0 | –72 | |
| Rahoituskulut, netto | 13 | 65 | 72 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot | 8 | –77 | 2 |
| 953 | 402 | ||
| Käyttöpääoman muutokset | |||
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+) | 16 | 92 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) | –37 | 406 | |
| Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | –74 | –531 | |
| Käyttöpääoman muutos | –94 | –33 | |
| 858 | 369 | ||
| Maksetut korot ja muut rahoituskulut | –74 | –70 | |
| Saadut korot | 3 | 3 | |
| Saadut osingot | 0 | 0 | |
| Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot | –18 | 22 | |
| Maksetut välittömät verot | –27 | –77 | |
| –115 | –121 | ||
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 743 | 248 | |
| milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
| --- | --- | --- | --- |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | –491 | –261 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | 18 | –13 | –11 |
| Muiden osakkeiden hankinta | 0 | 0 | |
| Myydyt tytäryritysosakkeet vähennettynä luovutushetken rahavaroilla | 6 | 171 | 0 |
| Yhteisjärjestelyjen pääomanpalautukset | 19 | 0 | 18 |
| Aineellisten hyödykkeiden myynti | 26 | 4 | |
| Muutokset pitkäaikaisissa saamisissa | 44 | –56 | |
| Investointien rahavirta | –263 | –306 | |
| Rahavirta ennen rahoituseriä | 480 | –59 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut (–) / nostot (+) | –99 | 102 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 528 | 258 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | –390 | –383 | |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | –15 | |
| Osingonjako emoyhtiön omistajille | –166 | –167 | |
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | –1 | 0 | |
| Rahoituksen rahavirta | –128 | –205 | |
| Rahavarojen muutos | 352 | –263 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 246 | 506 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | –1 | 3 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24 | 596 | 246 |
Oheiset liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| milj. euroa | Liite | Osake-pääoma | Vara-rahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Omat osakkeet | Käyvän arvon rahastot | Uudelleen-arvostaminen | Muunto-erot | Edellisten tilikausien voitto | Emoyhtiön omistajat | Määräys-vallattomat omistajat | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2014 | 40 | 18 | 0 | 0 | 0 | -30 | -31 | 2 911 | 2 908 | 16 | 2 924 | |
| Kauden voitto | 57 | 57 | 3 | 60 | ||||||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -56 | -55 | -30 | -141 | -141 | |||||||
| Kauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | -56 | -55 | -30 | 57 | -84 | 3 | -81 | |
| Maksettu osinko | -167 | -167 | 0 | -167 | ||||||||
| Osakeperusteinen palkitseminen | -1 | -1 | -1 | |||||||||
| Siirto kertyneistä voittovaroista | 1 | -1 | 0 | 0 | ||||||||
| Omien osakkeiden hankinta | -15 | -15 | -15 | |||||||||
| Oma pääoma 31.12.2014 | 26 | 40 | 19 | 0 | -15 | -56 | -85 | -61 | 2 800 | 2 641 | 18 | 2 659 |
| Oma pääoma 1.1.2015 | 40 | 19 | 0 | -15 | -56 | -85 | -61 | 2 800 | ||||
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | ||||
| Kauden voitto | 558 | |||||||||||
| Kauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 17 | 30 | 2 | |||||||||
| Kauden laaja tulos yhteensä | 0 | 0 | 0 | 0 | 17 | 30 | 2 | 558 | ||||
| Maksettu osinko | -166 | |||||||||||
| Osakeperusteinen palkitseminen | 1 | 3 | -4 | |||||||||
| Siirto kertyneistä voittovaroista | 1 | -1 | ||||||||||
| Omien osakkeiden hankinta | ||||||||||||
| Oma pääoma 31.12.2015 | 26 | 40 | 20 | 1 | -12 | -39 | -55 | -59 | ||||
| 2 641 | 18 | 2 659 | ||||||||||
| --- | --- | --- | ||||||||||
| 558 | 3 | 560 | ||||||||||
| 50 | 50 | |||||||||||
| 608 | 3 | 611 | ||||||||||
| -166 | -1 | -167 | ||||||||||
| 0 | 0 | |||||||||||
| 0 | 0 | |||||||||||
| 0 | 0 | |||||||||||
| 3 084 | 20 | 3 104 |
Oheiset liitetiedot ovat olennainen osa konsernitilinpäätöstä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
Edellinen
111
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yrityksen perustiedot
Neste Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön rekisteröity osoite on Keilaranta 21, PL 95, 00095 Neste, Suomi.
Neste Oyj tytäryrityksineen (yhdessä "konserni") on öljynjalostuksen ja uusiutuvien ratkaisujen edelläkävijä. Neste tarjoaa asiakkailleen huippututkimukseen perustuvia puhtaamman liikenteen ja teollisuuden tuotteita. Konsernin jalostamot ja muut tuotantolaitokset sekä sen Suomessa ja Baltian alueella sijaitseva liikenneasemaverkosto ja muut vähittäismyyntipisteet tuottavat kotimaan markkinoille ja vientimarkkinoille bensiiniä, dieselöljyä, lentokone- ja laivapolttoaineita, lämmitysöljyä, raskasta polttoöljyä, perusöljyä, voiteluaineita, liikennepolttoaineiden komponentteja, liuottimia, nestekaasua ja bitumia sekä uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä ja muita uusiutuvia tuotteita, jotka perustuvat Nesteen patentoituun teknologiaan. Nesteen asiakkaat hyötyvät paitsi laadukkaista tuotteista myös kattavista toimitus- ja logistiikkapalveluista. Neste on johtava ympäristöä vähemmän kuormittavien öljytuotteiden jalostaja.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen 3.2.2016.
2. Laadintaperiaatteet
Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laadintaperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei toisin ole mainittu.
Laatimisperusta
Tämä konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaisesti. Tilinpäätös täyttää myös Suomen kirjanpitolain vaatimukset sekä muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisten hankintamenojen perusteella, lukuun ottamatta käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen (mukaan lukien johdannaissopimukset) kirjaamista.
Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ellei toisin ole mainittu. Yksittäisistä luvuista lasketut summat saattavat poiketa esitetyistä summista, koska taulukoissa esitetyt luvut ovat tarkkoja arvoja.
Käyttöön otetut uudet standardit ja niiden muutokset ja tulkinnat
Seuraavat standardit on otettu konsernissa käyttöön 1.1.2015 alkaneella tilikaudella:
IFRIC 21 Julkiset maksut
Konserni otti 1.1.2015 käyttöön uuden IFRIC 21 'Julkiset maksut' tulkinnan. IFRIC 21 käsittelee julkisen maksun suorittamisvelvollisuutta koskevaa velkaa, jos kyseinen velka kuuluu IAS 37 -standardin 'Varaukset' soveltamisalaan. Tulkinta koskee myös ajoitukseltaan ja määrältään varman julkisen maksun suoritusvelvollisuutta koskevan velan kirjanpitokäsittelyä. Konserni on tunnistanut tiettyjä maa-alueveroja ja kiinteistöveroja IFRIC 21 -tulkinnan soveltamisalueeseen kuuluviksi. Oikaisu ei vaikuttanut vuoden 2014 kumulatiivisiin lukuihin.
Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat, joita ei ole vielä otettu käyttöön
Useita uusia standardeja, standardien muutoksia ja tulkintoja on jo julkaistu, mutta niitä ei ole sovellettu vielä tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
IFRS 9 koskee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39 -standardista. IFRS 9 -standardiin on sisällytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat on luokittava kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu riippuu yrityksen toimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset oman pääoman ehtoisin instrumentteihin on arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mutta käyvän arvon muutokset voidaan päättää alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kirjata peruuttamattomasti muihin laajan tuloksen eriin, jolloin niitä ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteisesti. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39 -standardin mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi luokiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9 -standardissa helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä sekä samaa suojausastetta, jota yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39 -standardin vaatimuksista. IFRS 9 julkaistiin heinäkuussa 2014, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on kuitenkin sallittu. Yhtiö on arvioimassa
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
112
IFRS 9 -standardin vaikutuksia. Painopiste on mahdollisuudessa soveltaa suojauslaskentaa laajemmin hyödykesuojauksissa. Arvioinnin perusteella yhtiö päättää standardin mahdollisesta aikaisemmasta soveltamisesta.
IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
IFRS 15 julkaistiin toukokuussa 2014. Standardi käsittelee tulouttamista ja määrittelee periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. IFRS 15 korvaa IAS 18 -standardin 'Tuotot' ja IAS 11 -standardin 'Pitkäaikaishankkeet' sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Standardin aikaisempi soveltaminen on sallittua. Konsernin alustavan arvioinnin perusteella IFRS 15 -standardin käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan. Tilinpäätösliitetiedot tulee päivittää vastaamaan standardin vaatimuksia. Konsernin arviointi standardin käyttöönoton vaikutuksista on vielä kesken.
IFRS 16 Vuokrasopimukset
IFRS 16 Vuokrasopimukset, joka julkaistiin tammikuussa 2016, määrittää vuokrasopimusten kirjaamisen, arvostamisen, esittämisen ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen periaatteet. Standardin tavoitteena on varmistaa, että vuokralle ottaja ja vuokralle antaja antavat olennaista tietoa tavalla, joka ottaa huomioon järjestelyiden tosiasiallisen luonteen. Tämä tieto antaa tilinpäätöksen käyttäjälle perusteet arvioida vuokrasopimusten vaikutuksia yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen toimintaan ja rahavirtaan. IFRS 16 korvaa standardin IAS 17 Vuokrasopimukset sekä IFRIC 4 Miten määritetään sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Standardi esittää yhden vuokralle ottajan kirjanpidollisen ohjeistuksen ja edellyttää vuokralle ottajan kirjaamaan varat ja velat kaikista yli 12 kuukautta ylittävistä vuokrasopimuksista, ellei niihin liittyvien varojen arvo ole vähäinen. Vuokralle ottajan tulee kirjata taseeseensa omaisuuseräksi oikeus käyttää hyödykettä sekä vuokran maksuihin liittyvä velvollisuus velkana. Vuokralle antajan kirjanpitokäytännön kannalta IFRS 16 standardiin sisältyy olennaisilta osiltaan IAS 17 standardin vaatimukset. IFRS 16 tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aiempi käyttöönotto on sallittu yhteisöille, jotka soveltavat IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardia IFRS 16 standardin käyttöönottohetkellä tai sitä aiemmin. Konserni tulee arvioimaan IFRS 16 standardin käyttöönoton vaikutuksia käyttöleasingvastuisiin, jotka on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Millään muulla vielä käytöön ottamattomalla IFRS- tai IFRIC-tulkinnalla ei katsota olevan merkittävää vaikutusta konsernille.
Arvioiden ja johdon harkinnan käyttö
Tilinpäätöksen laatiminen kansainvälisten tilinpäätöskäytäntöjen mukaisesti edellyttää tiettyjä johdon arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laadintahetken taseen varojen ja velkojen määrin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrin tilikaudella. Lisäksi johdon harkintaa edellytetään sovelattaessa laadintaperiaatteita esimerkiksi myytäväksi tarkoitettuja omaisuuseriä luokiteltaessa.
Arviot ja oletukset perustuvat johdon aiempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin ja sisältävät myös tulevaisuuden tapahtumia koskevia odotuksia, joiden oletetaan olevan perusteltuja. Käytettyjä arvioita ja oletuksia arvioidaan jatkuvasti. Toteutuneet tulokset voivat poiketa tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Yhtiö seuraa arvioiden ja oletusten muutoksia sekä arvioihin ja oletuksiin vaikuttavia tekijöitä käyttämällä useita sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset muutokset arvioissa ja oletuksissa otetaan huomioon niillä tilikausilla, joiden aikana arvio tai oletus muuttuu. Merkittävimmät arviot liittyvät seuraaviin tilanteisiin:
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut.
Nettorealisointiarvo perustuu luotettavimpiin arviointihekkellä käytettävissä oleviin arvioihin. Arvioita tehtäessä otetaan huomioon raportointikauden jälkeiset myyntihinnan ja myyntikulujen vaihtelut siinä määrin kuin niistä on lisänäyttöä raportointikauden päättyessä.
Arvonalentumisen testaus
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumista testataan aina, kun arvonalentumiselle on olemassa perusteita. Kun kertyneet omaisuuserät ovat kirjanpitoarvoa pienemmät, arvonalentumistappio kirjataan suoraan kuluksi ja kirjanpitoarvo vähennetään kertyneistä omaisuuseristä.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerryttettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin, kolmen vuoden ajanjakson kattaviin taloudellisiin suunnitelmiin. Näiden laskelmien laadinta edellyttää johdon arvioita tulevaisuuden odotuksista. Tärkeimpiä oletuksia ovat arviot liiketoiminnan tulevista kassavirroista sekä korkokannasta, jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen.
Verot
Tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrittäminen sekä laskennallisen verosaamisen määrän kirjaaminen edellyttävät johdon näkemystä.
Konsernilla on laskennallisia verosaamisia ja verovelkoja, joiden arvioidaan realisoituvan kirjattaviksi tuloslaskelmaan tiettyinä ajanjaksoina tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen laskennassa konsernin on tehtävä tiettyjä tulevaisuuden veroseuraamuksiin liittyviä oletuksia ja arvioita. Tällaiset veroseuraamukset johtuvat varojen
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
113
ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen eroista.
Lisätietoa veroista on esitetty liitetiedossa 14 'Tuloverot' ja liitetiedossa 28 'Laskennalliset verot'.
Työsuhde-etuudet
IAS 19 -standardin mukainen etuuspohjainen eläkelaskenta perustuu seuraaviin johdon arvioita edellyttäviin tekijöihin: tilikauden eläkekulun ja eläkevelvoitteen laskemisessa käytettävä diskonttauskorko, palkkatason tuleva kehitys ja vakuutusyhtiön asiakashyvitys. Näissä oletuksissa tapahtuvaa muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus eläkevastuuseen ja tulevaan eläkekuluun. Käytetyt oletukset on esitetty liitteessä 30 'Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet'.
Varaukset
Varausten kirjausedellytyksistä päätettäessä ja varausten määrää määritettäessä joudutaan käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Kirjattu määrä on paras arvio velvoitteen aiheuttamista kustannuksista tilinpäätöshetkellä. Arvio aikaisemman tapahtuman taloudellisista vaikutuksista edellyttää johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiin. Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja olemassaolon osalta.
Ympäristövastuut ovat merkittävin taseessa esitetty varaus. Ympäristövastuut perustuvat johdon tekemään parhaaseen arvioon kunnostamiskustannuksista. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yhtiö on laatinut ja julkaissut yksityiskohtaisen suunnitelman uudelleenjärjestelystä. Lisätietoja varauksista on esitetty liitetiedossa 29 'Varaukset'.
Strukturoidut yhteisöt
Yhtiön johto käyttää harkintaa määritellessään strukturoitujen yhteisöjen kirjanpitokäsittelyä. Äänivallan tai vastaavien oikeuksien lisäksi johto tarkastelee muiden tekijöiden kuten järjestelyn luonnetta, sopimukseen perustuvia järjestelyjä ja vaikutusvallan tasoa strukturoiduissa yhteisöissä.
Konsernitilinpäätöksen yhdistely
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Neste Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon olemalla osallisena yrityksessä ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä valtaansa yrityksessä. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, siihen hetkeen asti, kun konsernin määräysvalta lakkaa.
Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttämällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitäviissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää mahdolliset luovutetut varat ja hankkijaosapuolelle hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet. Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja luokitellaan velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan ne käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tilikauden tuloksen erät ja muihin laajan tuloksen erin kuuluvat erät kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille ja esitetään tuloslaskelman ja muiden laajan tuloksen erien yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Laaja tulos kohdistetaan emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen, ellei määräysvallattomilla omistajilla ole sitovaa velvollisuutta olla kattamatta tappioita sijoituksensa ylittävältä osalta.
Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi kyseisestä yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen erin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat.
Yhteisjärjestelyt
Yhteisjärjestely on järjestely, joissa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhteisjärjestelyt ovat sopimukseen perustuvia järjestelyitä, jotka tuottavat yhdelle tai useammalle osapuolelle yhteisen määräysvallan. Yhteinen määräysvalta vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestelyt luokitellaan yhteisiksi toiminnoiksi tai yhteisyrityksiksi sijoittajien sopimusperusteisten oikeuksien ja velvoitteiden mukaan pikemmin kuin yhteisjärjestelyn juridisen rakenteen perusteella. Konserni on arvioinut yhteisjärjestelyjensä luonteen ja määritellyt ne joko yhteisyrityksiksi tai yhteisiksi toiminnoiksi.
Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
114
Yhteisyritykset yhdistellään käyttämällä pääomaosuusmenetelmää. Yhteiset toiminnot yhdistellään rivi riviltä -menetelmällä, jonka perusteena on omistusosuuden mukainen osuus varoista, veloista, tuloista, kuluista ja rahavirrasta. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yhteisyritysosuudet kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä, ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteisyrityksestä (mukaan lukien mahdolliset pitkäaikaiset saamiset, jotka tosiasiallisesti muodostavat osan konsernin nettosijoituksesta yhteisyritykseen), konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.
Konsernin ja sen yhteisjärjestelyiden välisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Merkittävä vaikutusvalta syntyy yleensä 20–50 prosentin osuudella äänivallasta. Osakkuusyritykset yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä, joka on kuvattu kohdassa 'Yhteisjärjestelyt'.
Strukturoidut yhteisöt
Konserni harjoittaa liiketoimintaa erityisiin liiketoimintatarkoituksiin suunniteltujen strukturoitujen yhteisöjen kanssa. Strukturoitu yhteisö on rakennettu siten, etteivät äänioikeudet tai vastaavanlaiset oikeudet ole ratkaiseva tekijä päätettäessä, kenellä on määräysvalta yhteisössä. Esimerkki tästä on kun äänioikeudet liittyvät vain hallinnollisiin tehtäviin ja merkityksellisiä toimintoja ohjataan sopimukseen perustuvien järjestelyjen avulla.
Strukturoidut yhteisöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kun konsernin ja strukturoidun yhteisön välisen suhteen sisältö osoittaa konsernin käyttävän määräysvaltaa strukturoidussa yhteisössä. Konsernin osuudet konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömistä strukturoiduista yhteisöistä vaihtelee strukturoidun yhteisön luonteesta riippuen. Yhteisöjä ei ole yhdistelty, koska konsernilla ei ole näihin määräysvaltaa äänivallan, sopimuksen, rahoitusjärjestelyjen tai vastaavien kautta.
Segmenttiraportointi
Konsernin toiminta on jaettu neljään toimintasegmenttiin: Öljytuotteet, Uusiutuvat tuotteet, Öljyn vähittäismyynti ja Muut. Ylin operatiivinen päätöksentekijä eli toimitusjohtaja tarkastelee säännöllisesti segmenttien suorituskykyä niiden suorituksen arvioimiseksi ja resurssien kohdistamiseksi.
Segmenttiraportoinnin laskentaperiaatteet ovat yhdenmukaiset konsernin laskentaperiaatteiden kanssa.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon vähennettynä myyntikuluilla, jos niiden kerrytettävissä oleva rahamäärä saadaan varojen myynnin eikä niiden jatkuvan käytön kautta ja myynti katsotaan erittäin todennäköiseksi.
Omaisuuseristä ei tehdä poistoja sen jälkeen, kun ne on luokiteltu myytävinä oleviksi.
Valuuttamääräiset tapahtumat
(a) Raportointivaluutta
Kunkin konserniyrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan yrityksen pääasiallisen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan ('toimintavaluutta'). Emoyhtiön toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön raportointivaluutta.
(b) Valuuttamääräiset tapahtumat
Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavalautaksi tapahtumapäivän kurssiin tai arvostuspäivän kursseihin, jos erät on arvostettu uudelleen. Valuuttamääräisten erien suorittamisesta syntyvät kurssierot sekä valuuttamääräisten saamis- ja velkaerien tilinpäätöspäivän kurssiin muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään tuloslaskelmassa, ellei kyseessä ole suojauslaskennan ehdot täyttävä tulevien kassavirtojen tai ulkomaisen tytäryrityksen nettosijoituksen suojaus, jolloin kurssierot esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
(c) Tytäryritykset
Jos tytäryrityksen toimintavaluutta on muu kuin konsernin raportointivaluutta eikä tytäryritys toimi hyperinflaatiomaassa, sen tulos ja rahoitusasema muunnetaan raportointivaluutaksi seuraavasti:
- Taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kursseilla.
- Tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan käyttämällä tilikauden keskikurssia (siinä tapauksessa, että keskikurssi ei ole riittävä arvio tapahtumapäivinä vallinneiden valuuttakurssien kumulatiivisesta vaikutuksesta, tuotot ja kulut muunnetaan käyttämällä tapahtumapäivien valuuttakursseja).
- Eri valuuttakurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan omaksi eräkseen omaan pääomaan.
Konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot ja nettosijoitusta suojaaviksi johdannaissopimuksiksi määriteltyjen valuuttajohdannaisten kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, tällaiset kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osaksi myyntitulosta. Ulkomaisen tytäryrityksen hankinnasta syntyvää liikearvoa ja varojen käypään arvoon arvostamisesta hankintahetkellä syntyviä eri käsitellään samalla tavalla kuin ulkomaisen yrityksen taseeriä, ja ne muunnetaan raportointivaluutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
115
Tuloutusperiaatteet
Tuotteiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, kun tuotteiden omistukseen sisältyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palveluiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Tuotteiden vaihdosta kirjataan tuottoa vain silloin, kun tuotteita vaihdetaan erilaisiin tuotteisiin. Kiinteähintaiset suunnittelu- ja rakennussopimukset tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tappiovaraus kirjataan, kun siihen havaitaan tarve ja summa voidaan arvioida luotettavasti. Teknologialisenssien myynti tuloutetaan, kun oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle.
Liikevaihto kirjataan bruttomenetelmällä. Tällöin yhteisö toimii päämiehenä ja kantaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät riskit ja edut. Päämiehen lukuun kerätyt liiketoiminnan tuotot eivät ole liikevaihtoa, vaan ne käsitellään komissiona.
Liikevaihto sisältää varsinaisen liiketoiminnan tuotot vähennettynä käteisalennuksilla ja välillisillä veroilla, kuten arvonlisäverolla ja öljytuotteiden valmistajan suorittamalla polttoaineverolla, sekä lakisääteisellä huoltovarmuusmaksulla. Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan tietyissä maissa sisältyvä lakisääteinen polttoainevero sisältyy liikevaihdon tuotemyyntiin. Vastaava summa sisältyy valmiiden öljytuotteiden hankintahintaan ja tuloslaskelmassa 'Materiaalit ja palvelut' -riviin.
Blender's Tax Credit (BTC) kirjataan liikevaihtoon, jos Yhdysvaltojen hallitus päättää sen myöntää. Päätös tehdään vuosittain. BTC on polttoaineen jakelijoille tarkoitettu kannustin, joka edistää uusiutuvan polttoaineen käyttöä helpottamalla biomandaattien ehtojen saavuttamista.
Muu kuin varsinaisen toiminnan liikevaihto kirjataan muihin tuottoihin. Muita tuottoja ovat esimerkiksi aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot sekä vuokratuotot.
Julkiset avustukset
Saadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Kuluihin liittyvät valtion avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaa varten saadut avustukset vähennetään hyödykkeen tasearvosta ja tuloutetaan pienentyneenä poistona poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellisena käyttöaikana.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksena on tilanne, jossa ne johtuvat jäljempänä esitetyt ehdot täyttävän hyödykkeen rakentamisesta. Tällöin ne aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi hyödykkeen hankintamenoa, kun menot johtuvat merkittävästä uusinvestoinnista, kuten uudesta tuotantolaitoksesta tai tuotantolinjasta.
Tuloverot
Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Jakamattomista ulkomaisista voittovaroista tehty laskennallisen veron kirjaus perustuu oletettuihin olosuhteisiin ja johdon näkemykseen jaettavista voittovaroista. Suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavaan erään. Verokulun ja laskennallisten verosaamisten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa.
Laskennallinen verovelka ja verosaaminen lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja ja olettamalla, että ne ovat voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoidaan tai verovelka maksetaan.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimusmenot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tutkimusmenot sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoa aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne täyttävät tiukat ehdot eli liittyvät esimerkiksi uusiin tuotteisiin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymiskaudella.
Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet koostuvat pääosin jalostamoista ja muista tuotantolaitoksista, varastosäiliöistä ja merenkulkulaivastosta sekä polttonesteiden vähittäismyyntiketjun koneista ja kalustosta. Konserni omistaa asemaverkoston kauppiasasemia lukuun ottamatta. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Alkuperäinen hankintameno koostuu hyödykkeen välittömästä hankinnasta aiheutuneista menoista. Hankintamenoon saattaa sisältyä valuuttamääräisiin hankintoihin kohdistuvia tulevan kassavirran suojautuloksia, jotka on kirjattu omasta pääomasta osaksi hankintamenoa. Hankitun tytäryrityksen aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.
Myöhemmin syntyviä menoja sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai merkitään taseeseen erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Jalostamoissa ja muissa tuotantolaitoksissa 3–5 vuoden välein toteutettavien määräaikaisten kunnossapitoseisokkien menot kirjataan taseeseen ja poistetaan seisokkien välisenä aikana. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Maa-alueita ei poisteta. Kalliovaraston pohjalle jäävä raakaöljy sisältyy muihin aineellisiin hyödykkeisiin, ja se poistetaan mahdollisen käytön mukaan substanssipoistoina. Aineellisten hyödykkeiden poistot lasketaan hankintamenon ja jäännösarvon erotuksesta tasapoistoina niiden arvioidulle taloudelliselle pitoajalle seuraavien poistoaikojen mukaan:
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
116
Rakennukset ja rakennelmat, mukaan lukien terminaalit 20–40 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto, mukaan lukien erikoisvaraosat 15–20 vuotta
Merenkulkulaivasto 15–20 vuotta
Vähittäismyyntiketjun koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut kulkuneuvot, koneet ja kalusto 3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset pitoajat tarkistetaan tilinpäätöspäivänä. Jos ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Hyödykkeen kirjanpitoarvosta vähennetään arvonalentumistappio, jotta kirjanpitoarvo vastaa hyödykkeen kerryttävissä olevaa rahamäärää, jos kirjanpitoarvo on tätä arvoa suurempi. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot lasketaan vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja ne sisältyvät 'Liiketoiminnan muihin tuottoihin' tai 'Liiketoiminnan muihin kuluihin'.
Aineettomat oikeudet
Aineettomat oikeudet liikearvoa lukuun ottamatta kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoitoin niiden taloudellisena pitoaikana. Aineettomat oikeudet muodostuvat seuraavista eristä:
Tietokoneohjelmat
Tietokoneohjelmien lisenssit aktivoidaan hankintamenon ja ohjelman käyttöön saattamisesta aiheutuneiden menojen arvoon. Menot sisältävät ohjelmistokehitykseen kohdistuvat työntekijäkustannukset sekä asiantuntijapalkkiot, jotka vaikuttavat suoraan hyödykkeen toimintakuntoon saattamiseen. Aktivointi riippuu käytettävästä teknologiasta; esimerkiksi pilvipalveluita ei aktivoida. Hankintameno poistetaan tasapoitoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana (3–5 vuotta). Tietokoneohjelmien päivitykseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Tavaramerkit ja lisenssit
Tavaramerkeillä ja lisensseillä on määriteltävissä oleva taloudellinen pitoaika, ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Tavaramerkit ja lisenssit poistetaan tasapoitoina taloudellisena pitoaikanaan (3–10 vuotta).
Liikearvo
Liikearvo muodostuu hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen siitä konsernille kuuluvan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, joka hankintahetkellä ylittää hankintamenon. Tytäryritysten hankintaan liittyvä liikearvo sisältyy aineettomiin oikeuksiin. Taseeseen merkitty liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumisilla. Tehtyjä
arvonalentumispoistoja ei peruuteta. Myydyn yrityksen myyntivoitto tai -tappio sisältää myytyyn yritykseen kohdistuneen liikearvon tasearvon. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kohdistaminen tehdään niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän siitä hankinnasta, josta liikearvo on syntynyt.
Päästöoikeudet
Tulevan päästöoikeuskauden vajetta kattamaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintamenoon, ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa eli nollaan.
Päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseksi kirjataan varaus, jos ilmaiseksi saadut ja vajetta kattamaan hankitut päästöoikeudet eivät kata toteutuneita päästöjä. Varaus arvostetaan sen todennäköiseen arvoon velvoitteen toteutumisajankohtana. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus sekä varauksen todennäköisessä arvossa tapahtuvat muutokset kirjataan liikevoittoon.
Muun kuin rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän arvonalentuminen
Poistoja ei kirjata aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton tai jotka eivät vielä ole käyttövalmiita. Tällaisille aineettomille hyödykkeille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Arvonalentumistesti tehdään myös omaisuuserille, joita poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana, jos on viitteitä siitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerryttävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan siinä määrin kuin tasearvo ylittää omaisuuserän kerryttävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerryttävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihintaa tai käyttöarvoa korkeampi. Liikearvoa lukuun ottamatta muuhun kuin rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserään tehtyjen arvonalentumisten perusteet tarkistetaan tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruuttamisen toteamiseksi.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat ja saamiset luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen käyttötarkoituksen mukaan.
Johdannaiset kirjataan kaupankäyntipäivänä eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu erän hankintaan tai myyntiin. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan niiden selvityspäivänä. Rahoitusvarat, joita ei myöhemmin arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, arvostetaan alun perin käypään arvoon lisättynä välittömillä hankintakuluilla. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaraa liittyväan kassavirtaan on lakannut tai siirtynyt pois konsernista ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernilta.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti selvitettävissä,
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
117
arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Lainat ja muut saamiset merkitään taseeseen jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin konsernin rahoitusvarojen omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat myyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaissopimukset kuuluvat tähän luokkaan, jos ne on solmittu myyntitarkoituksessa tai jos ne eivät täytä IAS 39 -standardin mukaisia suojauslaskennan kriteereitä. Tähän luokkaan kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia rahoitusvaroja, jos niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai jos niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Lainat ja saamiset
Lainat ja saamiset ovat muita kuin johdannaissopimuksia, joita ei ole noteerattu julkisesti ja joilla on kiinteä tai määriteltävissä oleva maksupäivä. Varat kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, jolloin ne ovat pitkäaikaisia rahoitusvaroja. Konsernin lainat ja saamiset muodostuvat eristä 'Myyntisaamiset ja muut saamiset' ja 'Rahat ja pankkisaamiset'.
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaissopimuksia, jotka on luokiteltu tähän luokkaan tai jotka eivät kuulu muihin edellä esitettyihin luokkiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Ne kuuluvat taseen pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei johdon aikomuksena ole myydä rahoitusvaraa 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Voitot tai tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjataan 'Liiketoiminnan muihin tuottoihin' tai 'Liiketoiminnan muihin kuluihin'.
Vuokrasopimukset
Rahoitusleasing
Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellaan aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista. Tällaisilla sopimuksilla hankitut omaisuuserät merkitään vuokrakauden alkaessa taseeseen määrään, joka vastaa vuokrauksen kohteena olevan omaisuuden käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa vuokrakauden alussa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluihin ja velan maksuun. Vastaava leasingvuokra-vastuu rahoituskululla vähennettynä merkitään korollisiin velkoihin. Rahoitusjärjestelyyn liittyvä korkokustannus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Rahoitusleasingsopimuksella hankitut omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.
Järjestelyä, joka ei täytä rahoitusleasingin luokitteluvaatimuksia mutta siirtää oikeuden käyttää omaisuuserää ja siirtää vuokralle ottajalle oikeuden kontrolloida omaisuuserän käyttöä, tarkastellaan IFRIC 4 -tulkintojen pohjalta.
Muut vuokrasopimukset
Muita vuokrasopimuksia ovat vuokrasopimukset, joissa omistukselle ominaiset olennaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle. Näiden sopimusten perusteella suoritetut maksut kirjataan vuokranantajan myöntämillä kannustimilla vähennettynä tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajalle jaksotettuna.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmällä (first-in, first-out). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista (määritelty normaali-toiminta-asteen mukaan). Nettorealisointiarvo on tavallisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla välittömillä myyntikuluilla. Trading-tarkoituksessa hankitut varastot arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään arvoon vähennettynä välittömillä myyntikuluilla. Standardivaraosat sisällytetään vaihto-omaisuuteen ja kirjataan tulosvaikutteisesti käytön mukaan.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä arvonalentumisella vähennettynä. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, jos saaminen on erääntynyt yli 90 päivää sitten tai jos on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, todennäköinen konkurssi tai rahoituksellinen uudelleenjärjestely sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Epävarmojen saamisten arvonalentuminen arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuvivästyksiä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Kirjattava arvonalentuminen on saamisen tasearvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen tulevien kassavirtojen nykyarvon erotus. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan 'Liiketoiminnan muihin kuluihin'. Kun myyntisaamisia myydään kolmannelle osapuolelle, konsernille maksetaan suoritus, josta on vähennetty palkkiot ja muut järjestelyn kulut. Järjestelystä aiheutuneet kulut kirjataan rahoituskuluihin. Konserni kirjaa myyntisaamisen pois taseesta, kun sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertyviin rahavirtoihin päätyvät tai kun omaisuuserä ja sihen liittyvät riskit ja hyödyt siirretään kolmannelle osapuolelle.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
118
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset esitetään taseessa hankintamenoon. Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset ja muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.
Varaukset
Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisemman tapahtuman seurauksena ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksia voi syntyä ympäristövelvoitteista, oikeudenkäynneistä, uudelleenjärjestelyistä ja tappiollisista sopimuksista. Ympäristövaraukset merkitään taseeseen ympäristölainsäädännön ja muiden määräysten voimassa olevan tulkinnan mukaisesti silloin, kun yllä mainitut varauksen kirjaamisedellytykset täyttyvät. Konsernin eläkevaraukset on kirjattu taseeseen.
Jos samankaltaisia velvoitteita on useita, voimavarojen siirtymisen todennäköisyys määritetään tarkastelemalla velvoitteiden ryhmää yhtenä kokonaisuutena. Varaus kirjataan, vaikka voimavarojen siirtymisen todennäköisyys olisi pieni jokaisen samaan ryhmään kuuluvan yksittäisen erän osalta.
Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän. Nykyarvon laskennassa käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja kyseistä velvoitetta koskevista erityisriskeistä tarkasteluhetkellä. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettynä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon ja saatujen nettovarojen ja lainan nimellismäärän erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana efektiivisen koron menetelmällä. Käytössä oleva pankkitilin limitti kirjataan taseeseen lyhytaikaisiin velkoihin. Johdannaissopimukset luokitellaan myyntitarkoituksessa pidettäviin, ja ne kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, elleivät ne täytä suojauslaskennan edellytyksiä IAS 39 -standardin mukaisesti.
Velat luetaan pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, elleivät ne eräänny alle 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Valmiusluottojärjestelyiden palkkiot on aktivoitu ja jaksotetaan luottojärjestelyn voimassaoloajalle.
Työsuhde-etuudet
Eläkevastuut
Konserniyhtiöillä on pääasiassa eläkevakuutusyhtiöissä hoidettuja etuus- tai maksupohjaisia eläkejärjestelyjä eri maissa.
Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta. Järjestelyt, jotka eivät täytä maksupohjaisen järjestelyn ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.
Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Etuuspohjainen velvoite kuvaa maksettavista etuuksista johtuvien tulevien rahavirtojen nykyarvoa, joka on laskettu ennakoituun etuusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method). Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskelmien korkealaatuisten, vastaavan maturiteetin omaavien joukkovelkakirjojen (AA-luokitus) korkoa. Eläkemenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen laskelmien perusteella. Nettokorko sisältyy tuloslaskelman rahoituskuluihin.
Konsernitaseeseen merkitty velka (tai varat) on etuuspohjaisen velvoitteen eläkevastuun määrä tilinpäätöshetkellä vähennettynä järjestelyyn liittyvien varojen käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, kirjataan omaan pääomaan muihin laajan tuloksen erin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernin etuuspohjaisille eläkejärjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain.
Osakeperusteiset maksut
Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidossa osakkeina selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta (arviolta 50 %), jonka osallistujat saavat osakkeina, käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä. Se osa ansaitusta palkkiosta (arviolta 50 %), joka maksetaan rahana verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamiseksi, käsitellään rahana selvitettävänä järjestelynä. Ansaittu palkkio ja siihen liittyvät sosiaalikulut kirjataan tuloslaskelmaan ansaintajaksolle ja rajoitusjaksoille jaksotettuna. Osakkeina selvitettävän osuuden tuloslaskelmakirjausta vastaava summa kumuloidaan omaan pääomaan, ja rahana selvitettävän osuuden osalta taseeseen kirjataan velka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä, ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman liikevoittoon.
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus solmitaan, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannaissopimus määritetty suojausinstrumentiksi. Jos johdannaissopimus on määritetty suojausinstrumentiksi, kirjaamistapa riippuu suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaissopimukset joko:
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
119
1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus),
2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteälehtoisten sitoumusten suojauksiksi (käyvän arvon suojaus) tai
3) ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi.
Konserni dokumentoi sopimuksen solmimishetkellä suojauksen kohteen ja suojaavan instrumentin välisen yhteyden sekä riskienhallintapolitiikan tarkoituksen ja strategian suojautoimenpiteiden tekemiseen. Myös suojauksen tehokkuuden arviointi dokumentoidaan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen voimassaoloaikana sen todentamiseksi, että suojaustransaktiot ovat erittäin tehokkaita suojaamaan käyvän arvon muutoksia tai tulevia rahavirtoja. Suojauslaskennasta suojaustyypetään on lisätietoja liitetiedossa 3.
Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan / muihin laajan tuloksen eriin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen eli esimerkiksi silloin, kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua Yhdysvaltain dollarin määräästä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten korkoelementti kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan / muihin laajan tuloksen eriin. Jos ennakoidun liiketapahtuman ei enää odoteta tapahtuvan, omaan pääomaan kirjattu kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjataan myös johdannaissopimusten tulosvaikutusta kompensoivat omaisuuserän tai velan suojatun osan käyvän arvon muutokset.
Johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja
Tietyt hyödyke-, valuutta- ja korkojohdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, vaikka näitä sopimuksia solmitaan pääasiassa suojaustarkoituksissa. Näiden sopimusten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan hyödykejohdannaisten osalta liikevoittoon ja rahoitukseen liittyvien johdannaissopimusten osalta rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
3. Taloudellisten riskien hallinta
Taloudellisten riskien hallintaan liittyvät periaatteet
Hallituksen hyväksymä konsernin riskienhallintapolitiikka sekä sitä tukevat riskienhallinnan periaatteet ja ohjeistukset määrittelevät suuntaviivat Nesteen kannalta merkityksellisten taloudellisten riskien tunnistamiselle, hallinnalle ja raportoinnille. Konsernin riskienhallintapolitiikka määrittelee muun muassa taloudellisten riskien ottoa säätelevät mandaatit ja limitit.
Riskienhallinnan yleisiä periaatteita on kuvattu vuosikertomuksen riskienhallintaa koskevassa osuudessa.
Markkinariskit
Markkinariski on riski tai epävarmuus, joka johtuu markkinahintojen mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksesta liiketoiminnan tulokseen. Konserni altistuu hyödykkeiden hintariskeille, jotka liittyvät pääasiassa raakaöljyn, öljytuotteiden, uusiutuvien syöttöaineiden ja uusiutuvan dieselin hintoihin ja saattavat vaikuttaa epäedullisesti konsernin rahoitusvarojen, velkojen tai odotettavissa olevan rahavirran arvoon. Neste altistuu liiketoiminnan lyhyen aikavälin transaktioriskeille ja pitkän aikavälin valuuttariskeille myös siksi, että öljymarkkinoilla käytetty hinnoittelualuutta on Yhdysvaltain dollari ja Nesteen toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Konserni käyttää erilaisia johdannaiskauppoja riskienhallintatarkoituksiin konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Positioita seurataan ja hallitaan päivittäin edellä mainittujen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti.
1. Hyödykehintariski
Neste kohtaa liiketoiminnoissaan hyödykehintariskejä, jotka liittyvät pääasiassa raakaöljyn, uusiutuvien syöttöaineiden ja muiden syöttöaineiden markkinahintoihin sekä jalostettujen öljytuotteiden ja uusiutuvien tuotteiden markkinahintoihin. Nämä hinnat altistuvat merkittäville vaihteluille eri markkina-alueiden ajoittaisen ylitarjonnan ja tarjonnan tiukkuuden sekä kysynnän vaihtelun vuoksi.
Nesteen liiketoiminnan tulos perustuu ensisijaisesti öljytuotteiden ja uusiutuvien tuotteiden kysyntään ja hintoihin suhteessa raaka-aineiden tarjontaan ja hintoihin. Näillä tekijöillä sekä raaka-aineiden omalla käytöllä ja tuotantovolyvmilla on merkittävä vaikutus yhtiön öljytuotteiden ja Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alueiden tulokseen ja rahavirtaan. Öljytuotteet ja Uusiutuvat tuotteet ovat Nesteen suurimmat liiketoiminta-alueet liikevaihdon, tuloksen ja sidotun pääoman osalta.
Neste jakaa liikevaihtoon, tulokseen ja sidottuun pääomaan vaikuttavat hyödykehintariskit kahteen pääluokkaan: varastohintariskiin ja jalostusmarginaaliriskiin.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
120
Varastohintariski
Hintariskien hallinnan näkökulmasta Nesteen jalostamoiden varasto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäistä ja suurinta osaa kutsutaan perusvarastoksi, ja sen koko pysyy verrattain vakaana. Toista osaa kutsutaan Nesteessä transaktiopositioksi. Se on perusvarastotasosta poikkeava varaston osa, jonka koko vaihtelee päivittäin.
Perusvarasto on vähimmäistaso, jolla voidaan kohtuullisesti varmistaa, että jalostamot voidaan pitää käynnissä eikä toimituksia vaaranneta. Se koostuu varastoista jalostamoilla ja logistiikassa. Perusvarasto sisältää lakisääteisen velvoitevaraston.
Logistiikkaan liittyvä hintariskien hallinta on merkittävää etenkin polttoaineiden liiketoiminnassa raaka-aineiden hinnoittelun markkinakäytäntöjen ja pitkien merikuljetusten takia. Uusiutuvien tuotteiden liiketoimintaan liittyvä hintariskin perusvarasto on suurempi kuin fyysinen varasto. Sen koko on noin kolmasosa uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnan vuosittain käyttämästä jalostuskapasiteetista. Perinteisessä öljynjalostustoiminnassa perusvarasto on noin kymmenesosa fossiilisten polttoaineiden vuosittaisesta kokonaisjalostuskapasiteetista.
Perusvarasto muodostaa Nesteen tuloslaskelmaan ja taseeseen kohdistuvan riskin, koska Neste arvostaa hankinnan ja valmistuksen kulut sekä raaka-aineet ja varastot FIFO-menetelmällä. Hintariskien hallintatoimia ei kohdisteta perusvarastoon. Nesteen varastoriskien hallintaperiaatteita sovelletaan transaktiopositioon siinä määrin kuin siitä voi aiheutua rahavirtariskejä syöttöainehankintojen, jalostamon tuotannon ja jalostettujen öljytuotteiden myynnin välisten suhteiden perusteella.
Nesteen riskienhallintaperiaatteen mukaisesti koko avoinna oleva transaktiopositio suojataan viipymättä.
Transaktiopositio suojauksessa käytetään johdannaissopimuksia. Koska suojauksen kohteena olevien syöttöaineiden tai jalostettujen öljytuotteiden ominaisuudet eroavat siitä, mitä johdannaisilla voidaan ostaa tai myydä, ja koska Nesteen katsauskauden aikana käyttämien syöttöaineiden ja jalostamien öljytuotteiden laatu vaihtelee, liiketoimintaan kohdistuu aina jonkinasteinen perusriski. Perusriski on tyypillisesti suurempi Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnassa kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa. Tämä johtuu syöttöainevalikoiman luonteesta ja käytettävien suojausinstrumenttien niukkuudesta.
Jalostusmarginaaliriski
Kokonaisjalostusmarginaalin vaihtelu muodostaa merkittävän riskin, koska kokonaisjalostusmarginaali on tärkeä tulokseen vaikuttava tekijä Öljytuotteiden liiketoiminta-alueella.
Fossiilisten polttoaineiden jalostustoiminnassa jalostusmarginaaliriski on fossiilisista polttoaineista valmistettujen tuotteiden myyntihintojen ja niiden valmistukseen käytettyjen fossiilisten syöttöaineiden funktio. Nesteen korkean konversioasteen jalostamot lieventävät yhtiön perinteisen öljynjalostusliiketoiminnan jalostusmarginaaliriskiä.
Neste altistuu Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnassa suuremmalle marginaalivaihtelulle kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa. Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnassa jalostusmarginaali on pääasiassa uusiutuvan polttoaineen myyntihinnan ja käytetyn syöttöaineen hinnan funktio. Uusiutuvan dieselin hinnoittelun perusteena käytetyt hintanoteeraukset liittyvät ensisijaisesti öljytuotteisiin tai perinteiseen biodieseliin. Tuotehinnat vaihtelevat
alueittain biomandaattien luonteen, paikallisen tarjonnan ja kysynnän sekä fossiilisten polttoaineiden hintojen mukaan. Euroopassa uusiutuvan dieselin hinnat määräytyvät pääasiassa biodieselin paikallisten hintojen mukaan. Tyypillisiä biodiesellaatuja ovat FAME (Fatty Acid Methyl Esther) ja RME (Rapeseed Methyl Esther). Pohjois-Amerikassa paikallinen biodieselreferenssi ja tyypillinen uusiutuvan polttoaineen hinnoittelun ajuri on SME (Soy Methyl Esther), jonka hintaan RIN:n (Renewable Identification Number) arvo vaikuttaa suoraan. Syöttöainekustannukset riippuvat syöttöainevalikoimasta ja liittyvät tyypillisesti kasviöljyihin ja rasvoihin. Syöttöaineiden hintoihin vaikuttavat päätekijät ovat kysynnän ja tarjonnan välinen suhde, satoennusteet ja paikallinen sää. Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnassa marginaalin epävakautta hallitaan pääasiassa operatiivisilla toimilla.
Barrelikohtaisen marginaalin ja rahavirran varmistamiseksi Neste on määritellyt marginaalin suojausperiaatteet tärkeimmille jalostusliiketoimilleen. Fossiilisten polttoaineiden jalostustoiminnassa käytetyt suojausasteet ovat tyypillisesti maltillisia, ja ne ilmaistaan prosentteina vuotuisesta tuotantomäärästä. Uusiutuvien tuotteiden liiketoiminnassa tavoiteltu suojausaste on tyypillisesti korkeampi. Suojausasteen voidaan odottaa kuitenkin vaihtelevan ajan mittaan. Uusiutuvien tuotteiden osalta suojausastetta mitataan ja seurataan prosentteina neljännesvuosittaisista myyntimääristä.
Jalostusmarginaalin suojauksessa käytetään johdannaissopimuksia. Suojaukset kohdistuvat Nesteen kokonaisjalostusmarginaalin osatekijöihin sekä ennustettuun tai sovittuun myyntiin ja jalostamoiden tuotantoon, jotka altistuvat kansainvälisten markkinahintojen vaihtelulle. Koska suojauksen kohteena olevien syöttöaineiden tai jalostettujen öljytuotteiden ominaisuudet eroavat siitä, mitä johdannaisilla voidaan ostaa tai myydä, ja Nesteen jakson aikana käyttämien syöttöaineiden ja jalostamien öljytuotteiden laatu vaihtelee, liiketoimintaan kohdistuu aina jonkinasteinen perusriski. Perusriski on tyypillisesti suurempi Uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnassa kuin fossiilisen polttoaineen jalostuksessa. Tämä johtuu syöttöainevalikoiman luonteesta ja käytettävien suojausinstrumenttien niukkuudesta.
Liitteessä 25 on esitetty öljyohdannaisiin liittyvä konsernin avoin johdannaispostiitiinpäätöshetkellä 31.12.2015 (31.12.2014).
2. Valuuttariski
Öljymarkkinoiden hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari, mutta Nesteen toiminta- ja raportointivaluutta on euro. Siksi Nesteen liiketoimintaan kohdistuu lyhyen aikavälin transaktioriskejä ja pitkän aikavälin valuuttariskejä.
Nesteen valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat rahavirrassa, tuloksessa ja taseessa. Yleisesti ottaen tämä tapahtuu suojaamalla sovittuihin ja ennakoituihin rahavirtoihin liittyviä valuuttariskejä, taseeseen sisältyviä valuuttariskejä (transaktiopositio) ja euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omaan pääomaan liittyviä riskejä (translaatiopositio).
Transaktioriski
Pääsääntöisesti liiketoiminta-alueet suojaavat erittäin todennäköiset valuuttamääräisiksi sovitut rahavirrat. Valuuttamääräiset nettorahavirrat ennustetaan rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta ja suojataan fossiilisten polttoaineiden osalta keskimäärin
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
80-prosenttisesti kuuden ensimmäisen kuukauden ajalta ja 40-prosenttisesti kuuden seuraavan kuukauden ajalta sekä uusiutuvien polttoaineiden osalta keskimäärin 70-prosenttisesti kuuden ensimmäisen kuukauden ajalta ja 30-prosenttisesti kolmen seuraavan kuukauden osalta. Riskineutraalista vertailupositosta voidaan poiketa konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Tärkein suojattava valuutta on Yhdysvaltain dollari. Muita keskeisiä suojattavia valuuttoja ovat Malesian ringgit, Ruotsin kruunu ja Singaporen dollari.
Konsernin nettopositota hallitaan valuuttatermineillä ja optioilla. Johdannaissopimukset solmitaan suojaustarkoituksessa, ja suurimpaan osaan sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Liiketoiminta-alueet vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettorahavirtojensa ennustamisesta, ja konsernirahoitus ja riskienhallinta vastaa suojaustoimien toteuttamisesta.
Nesteellä on taseessaan valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, kuten valuuttamääräisiä lainoja, talletuksia, nettokäyttöpääomaa ja kassavaroja muussa kuin kotivaluutassa. Pääperiaatteena on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti valuuttaterminien ja optioiden avulla. Valuuttakurssiriskin suojaus kohdistuu perusvaraston ylittävään varasto-osuuteen samoin kuin varastohintariskin hallinta. Suojaamattomia positiota sallitaan konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteissa määritellyissä rajoissa. Nettokäyttöpääoma on taseen merkittävin ja eniten vaihtelua aiheuttava valuuttamääräinen erä. Monet konsernin liiketoimista liittyvät dollarimääräiseen liiketoimintaympäristöön. Tällaisia liiketoimia ovat esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden myynnit sekä raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden ostot. Siksi konserni suojaa nettokäyttöpääomansa päivittäistä määrää osana edellä mainittua tasesoajausta, jonka tarkoituksena on vähentää euron ja Yhdysvaltain dollarin välisen valuuttakurssin aiheuttamaa vaihtelua. Tilikauden 2015 aikana päivittäin suojattava tasesoajauspositio vaihteli noin 440 miljoonan euron ja 985 miljoonan euron välillä (2014: 211 miljoonan euron ja 1 144 miljoonan euron välillä). Konsernirahoitus ja riskienhallinta vastaa valuuttakurssiriskille altistuvien tase-erien yhdistämisestä suojattavaksi nettopositoksi sekä suojaustransaktioiden tekemisestä. Valuuttariskiä arvioidaan mittaamalla valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta historiallisia volatiliteettejä käyttämällä.
Liitteessä 25 on esitetty valuuttajohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 (31.12.2014).
Translaatioriski
Konsernirahoitus ja riskienhallinta vastaa myös Nesteen translaatioriskin hallinnasta. Translaatiopositio muodostuu sijoituksista tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin. Pääperiaatteena on olla suojaamatta translaatiopositota. Neste saattaa kuitenkin pyrkiä vähentämään translaatioriskistä johtuvaa konsernin oman pääoman määrän vaihtelua suojaustoimenpiteillä. Translaatiopositio suojaamiseen käytetään valuuttaterminejä. Konsernirahoitus ja riskienhallinta päättää mahdollisista suojaustoimista. Konsernin muiden kuin euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oma pääoma 31.12.2015 oli 284 miljoonaa euroa (2014: 410 miljoonaa euroa). Positio eri valuutoissa ja suojausasteet on esitetty alla olevassa taulukossa.
| Konsernin translaatiopositio | 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| milj. euroa | Netto-sijoitus | Suojaus | Suojaus-aste % | Netto-sijoitus | Suojaus | Suojaus-aste % |
| USD | 17 | 0 | 0 % | 50 | 0 | 0 % |
| SEK | 174 | 0 | 0 % | 176 | 0 | 0 % |
| CAD | 55 | 0 | 0 % | 105 | 0 | 0 % |
| RUB | 38 | 0 | 0 % | 48 | 0 | 0 % |
| LTL | 0 | 0 | 0 % | 31 | 0 | 0 % |
| Muut | 0 | 0 | 0 % | 0 | 0 | 0 % |
| 284 | 0 | 0 % | 410 | 0 | 0 % |
3. Korkoriski
Neste altistuu korkoriskille pääasiassa korollisten nettovelkojensa myötä. Yhtiön korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa. Konsernin nettovelkaposition riskineutraali korkosidonnaisuusaiha on 12 kuukautta, ja se voi vaihdella kuudesta 36 kuukauteen. Korkosidonnaisuusajan lisäksi Neste käyttää korkovirtariskimittaria.
Konserni käyttää korkojohdannaisia nettovelan korkosidonnaisuusajan mukauttamiseen. Konsernirahoitus ja riskienhallinta hallinnoi keskitetysti konsernin korkoriskipositota. Liitteessä 25 on esitetty korkojohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 (31.12.2014).
Alla olevassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisten velkojen korontarkastuksen ajankohdista.
| Korontarkastuksen ajankohta | 1 vuoden kuluessa | 1–5 vuoden kuluessa | Yli 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Rahoitusvelat | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 213 | 0 | 0 | 213 |
| Leasinglainat | 22 | 0 | 0 | 22 |
| Joukkovelkakirjalaina | 0 | 50 | 0 | 50 |
| Koronvaihtosopimusten vaikutus | 250 | –250 | 0 | 0 |
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Joukkovelkakirjalaina | 310 | 650 | 500 | 1 460 |
| Muut lainat | 2 | 30 | 19 | 51 |
| Leasinglainat | 0 | 3 | 89 | 92 |
| 797 | 483 | 608 | 1 888 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
122
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korollinen vieras pääoma valuuttakohtaisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 (31.12.2014).
| milj. euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| EUR | 1 703 | 1 646 |
| SGD | 87 | 84 |
| USD | 98 | 136 |
| 1 888 | 1 866 |
4. Herkkyys markkinariskeille
Liikevoiton herkkyys konsernin liiketoimintaan liittyville markkinariskeille
Konsernin liiketoiminnan luonteen vuoksi konsernin taloudellinen tulos on herkkä edellä kuvatuille markkinariskeille. Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin toiminnan kannalta keskeisten hinta- ja valuuttatekijöiden muutosten keskimääräistä vaikutusta yhtiön liikevoittoon vuonna 2016 (2015). Laskelma perustuu oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista, eikä siinä ole otettu huomioon suojaustoimenpiteiden vaikutusta.
| Keskimääräinen vaikutus liikevoittoon (IFRS) ilman suojauksia | 2016 | 2015 | |
|---|---|---|---|
| +/- 10 %:n muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | milj. euroa | -105/+129 | -82/+101 |
| Kokonaisjalostusmarginaalin muutos +/-1,00 dollaria barrelilta | milj. US dollaria | +/-110 | +/-105 |
| Raakaöljyn hinnan muutos +/-10 dollaria barrelilta 4) | milj. US dollaria | +/-85 | +/-70 |
| Uusiutuvien tuotteiden raaka-aineen hinnan muutos +/-100 dollaria tonnilta 4) | milj. US dollaria | +/-105 | +/-80 |
| Uusiutuvien tuotteiden jalostusmarginaalin muutos +/-50 dollaria tonnilta 8) | milj. US dollaria | +/-120 | +/-100 |
4) Varastovoitot/-tappiot eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon
8) Perustuu nimelliskapasiteettiin
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille
Seuraavassa on esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi. Se pyrkii havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä öljyn hinnan muutokselle, euron ja dollarin väliselle valuuttakurssille ja dollarin ja Malesian ringgitin väliselle valuuttakurssille sekä koroille, jotka johtuvat taseeseen 31.12.2015 (31.12.2014) sisältyvistä rahoitusinstrumenteista, kuten rahoitusvaroista ja rahoitusveloista sekä johdannaissopimuksista IFRS -standardien mukaisesti. Yllä mainituille markkinariskeille herkkiä rahoitusinstrumentteja ovat käyttöpääomaerat, kuten myyntisaamiset ja muut saamiset, sekä ostovelat ja muut velat, korolliset velat, talletukset, rahat, pankkisaamiset ja johdannaissopimukset. Käyvän arvon muutoksen oletetaan kohdistuvan täysimääräisesti omaan pääomaan niiden johdannaissopimusten osalta, joihin sovelletaan suojauslaskentaa.
Öljyn hinnan muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on oletettu seuraavaa:
- Raakaöljyyn, öljytuotteisiin ja kasvisöljyihin liittyvien johdannaissopimusten hintatason muutoksen oletetaan olevan +/-10 %
- Laskelma sisältää jalostamoiden varastoposition hintariskiä suojaaviin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden. Vastaava kohde-etuutena oleva varastopositio ei kuitenkaan sisälly laskelmaan, koska vaihto-omaisuutta ei luokitella rahoitusinstrumentiksi
- Laskelma sisältää ennustettua jalostusmarginaalia suojaaviin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden. Kohde-etuutena oleva ennustettu jalostusmarginaalipositio ei kuitenkaan sisälly laskelmaan
- Eri öljytuoteaatujen hintaeroihin kohdistuvien öljyn johdannaissopimusten herkkyys ei sisälly laskelmaan, koska hintojen ei oleteta vaihtelevan näiden sopimusten osalta.
- Laskelma ei sisällä saman instrumentin eri maturiteettien välisiin hintaeroihin kohdistuvien raakaöljyn ja öljytuotteiden johdannaissopimusten herkkyyttä, koska hintojen ei oleteta vaihtelevan näiden sopimusten osalta
Euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
- Euron ja dollarin välisen valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/-10 %
- Positio sisältää dollarimääräiset rahoitusvarat ja rahoitusvelat eli korolliset velat, talletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, rahat ja pankki-saamiset sekä johdannaissopimukset
- Positio ei sisällä tulevia dollarimääräisiä kassavirtoja
Dollarin ja Malesian ringgitin (MYR) välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
- Dollarin ja ringgitin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/-10 %.
- Positio sisältää MYR-määräiset johdannaissopimukset
- Positio ei sisällä tulevia MYR-määräisiä kassavirtoja
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
- Korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttyksikkö
- Positio sisältää korolliset rahoitusvelat, korolliset rahoitussamiset ja koronvaihtosopimukset, mutta pankkitilien saldot eivät ole mukana positiossa
- Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit vaikuttavat tuloslaskelmaan lukuun ottamatta johdannaissopimuksia, jotka suojaavat omaan pääomaan vaikuttavia tulevia kassavirtoja
Seuraavassa taulukossa esitetty herkkyysanalyysi ei välttämättä ole edustava, koska konserni altistuu markkinariskeille myös muiden tase-erien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Esimerkiksi vaihto-omaisuus on tällainen tase-erä. Herkkyyslaskelmissa ei ole
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
otettu huomioon tulevia rahavirtoja, joihin kohdistuu merkittäviä suojaustoimenpiteitä. Siksi laskelmassa vaikuttaa ainoastaan suojausinstrumentin käyvän arvon muutos. Lisäksi euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutokselle herkän position suuruus vaihtelee merkittävästi, joten tilinpäätöshetken tilanne ei välttämättä kuvaa keskimääräistä tilannetta tilikauden aikana. Oma pääoma -sarake sisältää suoraan omaan pääomaan kirjatut erät. Tuloslaskelmaan vaikuttavat erät eivät ole mukana omassa pääomassa.
| 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille | Tulos-laskelma | Oma pääoma | Tulos-laskelma | Oma pääoma | |
| +/-10 %:n muutos öljyn hinnassa 1) | milj. euroa | -/+4 | -/+0 | -/+4 | -/+0 |
| +/-10 %:n muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa | milj. euroa | +57/-67 | +25/-33 | +59/-68 | +25/-34 |
| 1 %:n muutos markkinakoroissa | milj. euroa | +/-4 | +/-0 | +/-7 | +/-0 |
| +/-10 %:n muutos dollarin ja ringgitin välisessä valuuttakurssissa | milj. euroa | +/-0 | +/-7 | +/-0 | +/-29 |
1) Sisältää raakaöljyn, öljytuotteiden ja kasviöljyjen johdannaisia
5. Suojauslaskenta
Nesteellä on suojauslaskennassa valuutta- ja korkojohdannaisia. Valuuttajohdannaisia käytetään vähentämään valuuttakurssien vaihtelusta johtuvaa epävarmuutta ennakoitujen myyntien ja muiden tulevien tuottojen kassavirroissa sekä Nesteen taseessa. Valuuttajohdannaiset on määritelty joko tulevan liiketapahtuman suojaukseksi, kuten rahavirran tai nettosijoituksen suojaukseksi, tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä. Konserni käyttää suojausinstrumentteina valuutteterminejä ja -optioita.
Barrelikohtaisen jalostusmarginaalinsa varmistamiseksi konserni voi suojata jalostusmarginaaliansa hyödykejohdannaisten avulla. Tietyt hyödykejohdannaissopimukset on määritelty ennakoitujen liiketapahtumien suojauksiksi eli tulevan rahavirran suojausinstrumenteiksi.
Konserni vähentää tuloslaskelman korkokustannusten vaihtelua koronvaihtosopimuksilla. Lisäksi se vähentää vaihtelua muokkaamalla velkasalkun korkosidonnaisuusikaa. Korkojohdannaiset on määritelty tulevan liiketapahtuman suojauksiksi, kuten rahavirran suojauksiksi, tai taseeseen merkityn omaisuuserän tai velan käyvän arvon suojauksiksi. Konserni käyttää suojausinstrumentteina koronvaihtosopimuksia.
Tulevan rahavirran suojaus
Suojauslaskennan edellytykset täyttävät johdannaissopimukset on määritelty tulevan rahavirran suojauksiksi. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat esimerkiksi tietyt jalostusmarginaalia suojaavat hyödykejohdannaiset, 12 seuraavan kuukauden ennakoituja dollarimääräisiä myyntejä ja Malesian ringgiteissä hinnoiteltavia raaka-aineostoja suojaavat valuuttajohdannaiset sekä tilikaudella 2018 erääntyvä vaihtuvakorkoiseen velkaan liittyvä koronvaihtosopimus.
Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan / laajaan tuloslaskelmaan. Valuutta-optioihin liittyvän aika-arvon muutokset kirjataan kuitenkin tuloslaskelmaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Tilikausilla 2015 ja 2014 tehoton osuus oli vähäinen. Suojaustransakti- oiden tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin.
Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen eli kun esimerkiksi suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua dollarimääräistä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Ennakoituja Malesian ringgiteissä hinnoiteltavia ostoja suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan / laajaan tuloslaskelmaan siihen asti kun ne kirjataan IAS 2 -standardin mukaisesti vaihto-omaisuuteen osaksi raaka-aineen hankintakustannusta. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten siirtyvät korot kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset kirjataan omaan pääomaan / laajaan tuloslaskelmaan.
Käyvän arvon suojaus
Tietyt koronvaihtosopimukset on määritelty käyvän arvon suojauksiksi. Käyvän arvon suojauksiksi määriteltyjen ja käyvän arvon suojauslaskennan kriteerit täyttävien, erittäin tehokkaiden korkojohdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan kirjataan myös korkojohdannaisten tulosvaikutusta kompensoiva omaisuus erän tai velan suojatun osan käyvän arvon muutos sekä tehoton osa.
| Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Suojausinstrumenteista johtuvat voitot tai tappiot | -10 | 5 |
| Suojauksen kohteesta johtuvat voitot tai tappiot | 10 | -5 |
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan rahoituksen riittämättömyyttä tai poikkeuksellisen korkeita rahoituskustannuksia tilanteessa, jossa liiketoiminnan olosuhteet heikentyvät odottamattomasti rahoitusta tarvittaessa. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä maksuvalmius ja varmistaa likviditeetin saatavuus kaikissa olosuhteissa epävarmuuden vähentämiseksi.
Liiketoiminnan rahavirta on Nesteen pääasiallinen rahoituslähde. Konserni pyrkii alentamaan likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskään hajauttamalla lainojensa erääntymis-aikoja. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskää on minimoitu myös asettamalla eräitä muita limittejä. Konsernilla tulee olla aina käytettävissä sitovia luottolimiittisopimuksia kaikkien 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvien lainojen maksamiseksi ja mahdollisesti ennustetun negatiivisen nettorahavirran kattamiseksi. Sitovien luottolimiittisopimusten on
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
aina oltava määrältään vähintään 500 miljoonaa euroa. Lisäksi lyhytaikaiset korolliset velat saavat olla enintään 30 % korollisten velkojen kokonaismäärästä.
Konsernin lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2015 oli 3,7 vuotta.
Tärkeimmät olemassa olevat luottolimiittijärjestelyt ovat:
- Monivaluuttainen valmiusluottojärjestely (sitova), 1 500 miljoonaa euroa
- Luottolimiittisopimukset (sitova), 150 miljoonaa euroa
- Yritystodistusohjelma (ei-sitova), 400 miljoonaa euroa
Konsernilla oli 31.12.2015 rahaa ja pankkisaamisia sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittisopimuksia yhteensä 2 246 miljoonaa euroa.
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset
| | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Vaihtuva korko | | |
| - Rahat ja pankkisaamiset | 596 | 246 |
| - Luottolimiittisopimukset, vuoden kuluessa erääntyvät | 150 | 103 |
| - Valmiusluottojärjestelyt, yli vuoden kuluttua erääntyvät | 1 500 | 1 500 |
| | 2 246 | 1 849 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
Seuraavissa taulukoissa esitetään konsernin rahoitusvelkojen kassavirtojen maturiteettijakauma
| Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat maturiteetit 31.12.2015 | 2016^{1)} | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021– | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut kuin johdannaiset | |||||||
| Ostovelat | 787 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 787 |
| Joukkovelkakirjalainat | 355 | 287 | 77 | 427 | 11 | 521 | 1 678 |
| – korkokulut | 55 | 37 | 27 | 27 | 11 | 21 | 178 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | 300 | 250 | 50 | 400 | 0 | 500 | 1 500 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 110 | 56 | 16 | 21 | 7 | 3 | 213 |
| – korkokulut | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 3 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 109 | 55 | 15 | 21 | 7 | 3 | 210 |
| Rahoitusleasingvelat | 38 | 15 | 15 | 14 | 14 | 175 | 271 |
| – korkokulut | 13 | 12 | 12 | 11 | 11 | 98 | 157 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | 25 | 3 | 3 | 3 | 3 | 77 | 114 |
| Muut lainat | 4 | 4 | 4 | 36 | 2 | 26 | 76 |
| – korkokulut | 4 | 4 | 4 | 3 | 1 | 6 | 22 |
| Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 0 | 0 | 0 | 33 | 1 | 20 | 54 |
| Muut kuin johdannaiset yhteensä | 1 294 | 362 | 112 | 498 | 34 | 725 | 3 025 |
| Hyödykejohdannaiset | 21 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 23 |
| Koronvaihtosopimukset: tuleva (–) | –10 | –3 | –1 | –3 | 0 | 0 | –17 |
| Bruttomääräisesti toteutettavat valuuttatermiinit | |||||||
| – tuleva (–) | –1 325 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | –1 325 |
| – lähtevä | 1 337 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 337 |
1) Lyhennykset tilikaudella 2016 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
126
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat maturiteetit 31.12.2014
| 2015 1) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020– | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut kuin johdannaiset | |||||||
| Ostovelat | 916 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 916 |
| Joukkovelkakirjalainat | 361 | 356 | 279 | 66 | 424 | 0 | 1 486 |
| – korkokulut | 61 | 45 | 27 | 16 | 16 | 0 | 164 |
| Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset | 301 | 311 | 252 | 50 | 408 | 0 | 1 322 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 267 | 12 | 52 | 13 | 18 | 10 | 372 |
| – korkokulut | 2 | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 5 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 265 | 11 | 51 | 12 | 18 | 10 | 367 |
| Rahoitusleasingvelat | 67 | 13 | 14 | 13 | 13 | 182 | 302 |
| – korkokulut | 13 | 12 | 12 | 11 | 10 | 105 | 163 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | 54 | 1 | 2 | 2 | 3 | 77 | 139 |
| Muut lainat | 2 | 3 | 3 | 4 | 18 | 29 | 59 |
| – korkokulut | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 7 | 21 |
| Muiden pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 0 | 0 | 0 | 1 | 15 | 22 | 38 |
| Muut kuin johdannaiset yhteensä | 1 613 | 384 | 348 | 96 | 473 | 221 | 3 135 |
| Hyödykejohdannaiset | 65 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 65 |
| Koronvaihtosopimukset: tuleva (–) | –12 | –10 | –3 | –1 | –2 | 0 | –28 |
| Bruttomääräisesti toteutettavat valuuttatermiinit | |||||||
| – tuleva (–) | –1 516 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | –1 516 |
| – lähtevä | 1 566 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 566 |
1) Lyhennykset tilikaudella 2015 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
127
Luotto- ja vastapuoliriski
Luotto- ja vastapuoliriski syntyy myynti-, suojaus- ja kaupankäyntitapahtumista sekä kassavarojen sijoittamisesta. Riski syntyy siitä, että vastapuoli voi jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy vastapuolen luottokelpoisuuden ja avoimen saldon perusteella. Luotto- ja vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät, kun vastapuoli jättää velvoitteensa suorittamatta. Luotto- ja vastapuoliriskin hallinnan periaatteet on määritelty Nesteen hallituksen hyväksymissä luotto- ja vastapuoliriskin hallintaperiaatteissa.
Riski määritellään sen Nesteelle aiheutuvan arvioidun vahingon suuruiseksi, joka syntyisi, jos vastapuoli jättäisi velvoitteensa täyttämättä. Sallitut luottoriskirajat päättetään konsernitasolla, määritellään eri päätöksentekotasoilla ja jaetaan Nesteen liiketoiminta-alueille, jotka vastaavat vastapuoliriskin hallinnasta rajojen puitteissa. Myyntisopimusten luottolimiittejä määriteltäessä arvioidaan vastapuolten luottokelpoisuus. Tällöin päättetään, myönnetäänkö luottolimiitti vai vaaditaanko vakuus, kuten remburssi, pankkitakaus tai emoyrityksen takaus. Jos vaaditaan vakuus, luottoriski arvioidaan vakuuden antajan taloudellisen tilanteen perusteella. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Lisäksi Neste voi alentaa vastapuolirskejä myymällä myyntisaamisia kolmannelle osapuolelle, kuten pankille. Myynnin yhteydessä oikeus saamisiin siirtyy pankille. Saamiset myydään ja siirretään ilman takuuta ostajan luottokelpoisuudesta ja rajallisella takautumisoikeudella. Myyjä saa pankilta myyntihetkellä suorituksen myyntisaamisistaan. Palkkiot ja muut kulut vähennetään suorituksesta tai laskutetaan erikseen.
Vastapuolille myönnettävät luottolimiitit jaetaan kahteen luokkaan sopimustyypin mukaan: fyysisiin myyntisopimuksiin sekä johdannaissopimuksiin. Vastapuolien luottorajat on määritetty ajallisesti maksun suorittamiseen liittyvän riskin ja luottoriskiposition osalta. Konserni käyttää vastapuolen luottoriskin määrittelyssä kahdenlaisia valtuutuksia: luottoluokituslaitoksen luokittelemia vastapuolia koskevia päätöksentekovaltuutuksia ja luokittelemattomia vastapuolia koskevia päätöksentekovaltuutuksia. Pörssin ulkopuolisten johdannaissopimusten osalta (OTC-sopimukset) Neste on neuvotellut hyödyke-, valuutta- ja korkojohdannaisia koskevat ISDA-puitesopimukset (International Swaps and Derivatives Association, Inc.). Nämä sopimukset sallivat avoimen position netotuksen ja sopimuksen päättämisen maksuhäiriötilanteissa. Osaan johdannaisia koskevista sopimuksista sisältyy luottoriski vähentävä Credit Support Annex, jonka mukaan sopimuksessa määritellyn rajan ylittävälle saldolle on annettava rahavakuus tai remburssi.
Neste vähentää luottoriski tekemällä rahoitussopimuksia ainoastaan hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Vastapuolen luottoluokituksen vähimmäisvaatimus konsernirahoituksessa on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä voi olla pankkitilejä rahalaitoksissa, joilla ei ole luottoluokitusta. Tytäryritykset pienentävät tällaisiin rahalaitoksiin liittyviä luottoriskejä siirtämällä ylimääräiset kassavaransa säännönmukaisesti konsernirahoitukseen.
Nesteelle vakuutusturvaa tarjoavien vakuutusyhtiöiden tai jälleenvakuuttajien osalta luottoluokituksen vähimmäisvaatimus on A– (S&P).
Tilinpäätöshetkellä Nesteellä oli suurimmat myyntisaatavat Skandinavian tukkumyyntimarkkinoilla toimivilta asiakkailta. Konsernin asiakasmäärä on suuri, ja asiakaskunta
kansainvälisesti hajaantunut. Merkittävimmät vastapuolet ovat pääasiassa suuria kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja rahoituslaitoksia. Konsernin altistuminen odottamattomille luottotappioille yhdessä raportointisegmentissä voi kuitenkin kasvaa riskikeskittymien kautta, jos konsernilla on useita vastapuolia samalla toimialalla tai maantieteellisellä alueella, jossa tapahtuu epäsuotuisia taloudellisia, poliittisia tai muita muutoksia. Näitä riskejä pienennetään ottamalla maariskit huomioon luottopäätöksenteossa.
Nesteen kaikilla öljy- ja rahtijohdannaissopimusten vastapuolilla tai niiden emoyrityksillä oli 31.12.2015 hyvä luottoluokitus (vähintään BBB-, investment grade) kansainvälisiltä luottoluokituslaitoksilta (Standard & Poor's, Moody's tai Fitch). Kaikilla konsernirahoituksen ja riskienhallinnan valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolilla oli 31.12.2015 vähintään hyvä luottoluokitus (investment grade). Hyödykkeiden johdannaiskauppaa tehdään myös pörssin välityksellä, mikä pienentää luottoriskiä.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty seuraavassa taulukossa. Avoimista myyntisaamisista 49 prosentissa vastapuolella tai sen emoyhtiöllä on vähintään BBB–luottoluokitus (S&P). Myyntisaamisista 51 prosenttia on vastapuolilta, joilla ei ole luottoluokitusta. Merkittävä osuus tästä saamisesta on suurelta joukolta yritys- ja yksityisasiakkaita.
| Myyntisaamisten ikäjakauma | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset 1) | 730 | 718 |
| 1–30 päivää sitten erääntyneet myyntisaamiset | 38 | 49 |
| 31–60 päivää sitten erääntyneet myyntisaamiset | 1 | 3 |
| Yli 60 päivää sitten erääntyneet myyntisaamiset | 5 | 6 |
| Myyntisaamiset yhteensä | 774 | 777 |
| Luottotappiovaraus | –3 | –4 |
| Myyntisaamiset, netto | 771 | 773 |
1) Sisältää 2 miljoonaa euroa myytävänä oleviin varoihin sisältyviä myyntisaamisia vuonna 2014. Myytävänä olevat varat on esitetty liitetiedossa 5.
Johdannaiskaupoissa konsernilla on vastapuolten kanssa ISDA-puitesopimus tai muu netotussopimus, jonka perusteella laskut/maksut netotetaan. Tietyissä luottoriskitapahtumissa kaikki sopimusten puitteissa olevat avoimet kaupat päättetään, jolloin toinen osapuoli maksaa netotuksesta muodostuvan saatavan toiselle.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
128
Netotussopimusten alaisten instrumenttien netotusten taloudelliset vaikutukset
| 31.12.2015 | Bruttomääräisinä taseessa esitetyt rahoitusinstrumentit | Velat tai varat, joihin liittyy netotussopimuksia | Nettopositio |
|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat | |||
| Johdannaiset | 110 | 26 | 84 |
| Myyntisaamiset | 24 | 5 | 19 |
| Rahoitusvelat | |||
| Johdannaiset | 51 | 26 | 25 |
| Ostovelat | 6 | 5 | 1 |
| 31.12.2014 | Bruttomääräisinä taseessa esitetyt rahoitusinstrumentit | Velat tai varat, joihin liittyy netotussopimuksia | Nettopositio |
| Rahoitusvarat | |||
| Johdannaiset | 169 | 95 | 74 |
| Myyntisaamiset | 20 | 7 | 13 |
| Rahoitusvelat | |||
| Johdannaiset | 133 | 95 | 38 |
| Ostovelat | 8 | 7 | 1 |
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin tavoitteena on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka takaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan epävakaisuudesta huolimatta. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen myöntämää julkista luottoluokitusta, konsernin tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka vastaa hyvän luottoluokituksen (investment grade) jalostus- ja markkinointiyhtiöiden pääomarakennetta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.
Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä tarkastelemalla vähimmäisomavaraisuusastetta eli korollisen nettovelan suhdetta korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Korollinen nettovelka lasketaan vähentämällä rahat ja pankkisaamiset korollisista veloista.
Konsernin velan osuus kokonaispääomasta tulee todennäköisesti vaihtelemaan suhdannesyklien mukaan, ja konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku välillä 25–50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2015 ja 31.12.2014 oli seuraava:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Korolliset velat | 1 888 | 1 866 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 596 | 246 |
| Korollinen nettovelka | 1 291 | 1 621 |
| Oma pääoma yhteensä | 3 104 | 2 659 |
| Korollinen nettovelka ja oma pääoma yhteensä | 4 395 | 4 280 |
| Velan osuus kokonaispääomasta | 29,4 % | 37,9 % |
4. Segmentti-informaatio
Nesteen liiketoimintarakenne
Konsernin liiketoiminnat on ryhmitelty kolmeen liiketoiminta-alueeseen ja seitsemään yhteiseen toimintoon. Liiketoiminta-alueet ovat tulosvastuisia yksiköitä ja vastaavat asiakkuuksista ja tuotteista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta-alueet ovat Öljytuotteet, Uusiutuvat tuotteet ja Öljyn vähittäismyynti. Konsernin yhteisiä toimintoja ovat Talous ja rahoitus, Henkilöstö ja turvallisuus, Vastuullisuus ja yhteiskuntasuhteet, Teknologia, Strategia ja uudet liiketoiminnat, Viestintä ja markkinointi sekä Lakiasiat.
Toimintasegmentit
Konsernin toiminta on jaettu neljään toimintasegmenttiin: Öljytuotteet, Uusiutuvat tuotteet, Öljyn vähittäismyynti ja Muut. Segmenttien suoritusta tarkastellaan säännöllisesti ylimmän operatiivisen päätöksentekijän, toimitusjohtajan, toimesta, suorituksen arvioimiseksi ja resurssien kohdistamiseksi.
Konsernin toimintasegmentit kattavat seuraavat liiketoiminnot:
Öljytuotteet segmentti valmistaa, markkinoi ja myy laajaa tuotevalikoimaa korkealaatuisia liikennepolttoaineita ja muita korkean lisäarvon öljytuotteita globaalille asiakaskunnalle. Tuotevalikoima sisältää bensiinin, dieselöljyn, lentokone- ja laivapolttoaineet, lämmitysöljyn, raskaan polttoöljyn, perusöljyn, voiteluaineet, liikennepolttoaineiden komponentteja, liuottimia, nestekaasua ja bitumia. Neste Shippingin rahtaustoiminto kuuluu Öljytuotteiden segmenttiin.
Uusiutuvat tuotteet -segmentti tuottaa, markkinoi ja myy uusiutuvaa NEXBTL -dieseliä sekä NEXBTL -lentopolttoainetta, jotka perustuvat Nesteessä kehitettyyn teknologiaan, kotimaisille ja kansainvälisille tukkumarkkinoille. Uusiutuvaa dieseliä valmistetaan Porvoon, Singaporen ja Rotterdamin jalostamoilla.
Öljyn vähittäismyynti -segmentti markkinoi ja myy öljytuotteita sekä näihin liittyviä palveluita suoraan loppukäyttäjille. Tärkeimpiä asiakkaita ovat yksityisautoilijat, teollisuus, kuljetusyritykset, maanviljelijät sekä öljylämmittäjät. Liikennepolttoaineita markkinoidaan ja myydään sekä Nesteen oman vähittäismyyntiverkoston kautta että suoramyyntinä.
Muut -segmentti muodostuu Tutkimus ja teknologia -yksiköstä, Neste Jacobsista, Nynas AB:sta sekä konserniesikunnasta ja keskitetyistä palveluyksiköistä.
Edellä esitetyihin segmentteihin ei sisälly sellaisia segmenttejä, joihin olisi yhdistelty useampia pienempiä segmenttejä.
Segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu vertailukelpoiseen liikevoittoon ja vertailukelpoiseen sidotun pääoman tuottoon. Segmenteissä noudatetaan samoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin konsernissa. Periaatteet on kuvattu kohdassa "Laadintaperiaatteet". Segmenttien väliset liiketapahtumat ovat markkinaehtoisia, ja ne eliminoidaan konserniyhdistelyssä. Segmenttien liikevoitto sisältää tulevien myyntien ja ostojen rahavirtoja suojaavien valuutta- ja öljyohdannaisten toteutuneet voitot ja tappiot,
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
129
jotka on kirjattu tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rivi "Liiketoiminnan muut kulut" sisältää seuraavat liiketoimintasegmenteille keskeiset kuluerät:
Öljytuotteet: kunnossa- ja ylläpitokulut, vuokrat, tutkimuskulut, muut kiinteistökulut sekä vakuutusmaksut
Uusiutuvat tuotteet: kunnossa- ja ylläpitokulut, vuokrat, tutkimuskulut, muut kiinteistökulut, sekä vakuutusmaksut
Öljyn vähittäismyynti: kunnossa- ja ylläpitokulut, vuokrat, muut kiinteistökulut ja markkinointikulut.
Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eri, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Segmentin varat muodostuvat pääasiassa aineellisista hyödykkeistä, aineettomista hyödykkeistä, osuuksista yhteisyrityksissä, vaihto-omaisuudesta sekä operatiivisista saamisista. Laskennalliset verot, tulevan rahavirran suojaamiseksi solmitut johdannaisopimukset tai korolliset saamiset eivät sisälly segmentin varoihin. Segmentin velat sisältävät operatiiviset velat, eläkevelvoitteet ja varaukset. Verot, korolliset velat ja tulevan rahavirran suojaamiseksi solmitut johdannaisopimukset eivät sisälly segmentin velkoihin.
Konsernin asiakasrakenne oli vuosina 2015 ja 2014 sellainen, ettei suuria keskittymiä muodostunut millään maantieteellisellä alueella tai toimintasegmentillä.
Määritelmiä
Vertailukelpoinen liikevoitto
Vertailukelpoinen liikevoitto on laskettu vähentämällä varastovoitot/-tappiot, kertaluonteiset erät, sekä öljy-, kasviöly, sähkö- ja kaasujohdannaisten avoimien positiöiden käypien arvojen muutokset raportoidusta liikevoitosta. Varastovoitot/-tappiot sisältävät trading-varastojen käypien arvojen muutokset.
Kertaluonteiset erät ovat odottamattomia ja olennaisia tapahtumia, jotka eivät ole osa normaalia päivittäistä toimintaa. Kertaluonteisia eri ovat muun muassa arvonalennukset ja niiden palautumiset, liiketoimintojen yhdistämiseen tai lopettamiseen liittyvät voitot tai tappiot, uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset sekä omaisuuden kertaluonteiset myyntivoitot tai -tappiot. Kertaluonteisiin erin luetaan vain tulosvaikutukseltaan yli miljoonan euron tapahtumat. Tämä muutos vertailukelpoisen liikevoiton laskentatapaan ei vaikuta Nesteen yhdisteltyyn IFRS-tulokseen."
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin vertailukelpoinen liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.
Segmentin sidottu pääoma
Segmentin sidottu pääoma sisältää segmentin aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden ja segmentille kohdistetut korottomat saamiset ja velat sekä varaukset ja eläkevelvoitteet.
Sidotun pääoman tuotto, %
Sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
Konsernin toimintasegmenttien tiedot 31.12.2015 ja 31.12.2014 on esitetty seuraavissa taulukoissa:
| 2015 | Öljytuotteet | Uusiutuvat polttoaineet | Öljyn vähittäismyynti | Muut | Eliminoinnit | Konserni | Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen liikevaihto | 5 406 | 1 946 | 3 709 | 69 | 0 | 11 131 | |
| Sisäinen liikevaihto | 2 061 | 426 | 40 | 198 | -2 724 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 7 467 | 2 372 | 3 748 | 267 | -2 724 | 11 131 | 7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 101 | 1 | 4 | 20 | -18 | 109 | 8 |
| Osuus yhteisyritysten tuloksesta | 2 | 0 | 0 | 26 | 0 | 27 | 19 |
| Materiaalit ja palvelut | -6 602 | -1 930 | -3 528 | -56 | 2 578 | -9 539 | 9 |
| Henkilöstökulut | -148 | -31 | -34 | -139 | 2 | -351 | 10 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -216 | -95 | -31 | -17 | 0 | -358 | 11 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -215 | -84 | -81 | -101 | 161 | -320 | 12 |
| Liikevoitto | 389 | 233 | 79 | 0 | -2 | 699 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -65 | 13 | |||||
| Voitto ennen veroja | 634 | ||||||
| Tuloverot | -74 | 14 | |||||
| Tilikauden voitto | 560 | ||||||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 439 | 402 | 84 | 2 | -2 | 925 | |
| Varastovoitot/-tappiot | -143 | -119 | 0 | 0 | 0 | -263 | |
| Avoimien öljyohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset | 35 | -50 | 0 | 0 | 0 | -15 | |
| Kertaluonteiset erät | 59 | 0 | -5 | -3 | 0 | 52 | |
| omaisuuden myyntivoitot/-tappiot | 76 | 0 | 0 | 0 | 0 | 76 | |
| vakuutus- ja muut korvaukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| muut | -17 | 0 | -5 | -3 | 0 | -25 | |
| Liikevoitto | 389 | 233 | 79 | 0 | -2 | 699 | |
| Investoinnit | 453 | 28 | 37 | 17 | 0 | 536 | |
| Segmentin varat | 3 282 | 2 145 | 439 | 260 | -237 | 5 889 | |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 18 | 0 | 0 | 201 | 0 | 220 | 19 |
| Laskennalliset verosaamiset | 29 | 28 | |||||
| Kohdistamattomat varat | 655 | ||||||
| Varat yhteensä | 3 300 | 2 145 | 439 | 461 | -237 | 6 793 | |
| Segmentin velat | 980 | 261 | 255 | 193 | -230 | 1 459 | |
| Laskennalliset verovelat | 265 | 28 | |||||
| Kohdistamattomat velat | 1 965 | ||||||
| Velat yhteensä | 980 | 261 | 255 | 193 | -230 | 3 689 | |
| Segmentin sidottu pääoma | 2 320 | 1 884 | 184 | 269 | -7 | 4 650 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | 16,2 | 12,6 | 38,9 | -0,2 | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 18,2 | 21,8 | 41,2 | 1,1 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
131
| 2014 | Öljytuotteet | Uusiutuvat polttoaineet | Öljyn vähittäismyynti | Muut | Eliminoinnit | Konserni | Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ulkoinen liikevaihto | 8 883 | 1 788 | 4 289 | 51 | 0 | 15 011 | |
| Sisäinen liikevaihto | 2 401 | 481 | 5 | 187 | -3 075 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 11 285 | 2 269 | 4 294 | 238 | -3 075 | 15 011 | 7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 47 | 1 | 3 | 24 | -18 | 57 | 8 |
| Osuus yhteisyritysten tuloksesta | 2 | 0 | 0 | 6 | 0 | 7 | 19 |
| Materiaalit ja palvelut | -10 876 | -1 860 | -4 084 | -46 | 2 934 | -13 932 | 9 |
| Henkilöstökulut | -157 | -27 | -34 | -123 | 2 | -339 | 10 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -193 | -96 | -26 | -15 | 0 | -330 | 11 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -219 | -79 | -85 | -96 | 154 | -324 | 12 |
| Liikevoitto | -110 | 207 | 68 | -13 | -3 | 150 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -72 | 13 | |||||
| Voitto ennen veroja | 78 | ||||||
| Tuloverot | -18 | 14 | |||||
| Tilikauden voitto | 60 | ||||||
| Vertailukelpoinen liikevoitto | 285 | 239 | 68 | -7 | -3 | 583 | |
| Varastovoitot/-tappiot | -381 | -111 | 0 | 0 | 0 | -492 | |
| Avoimien öljyjohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset | -5 | 79 | 0 | 0 | 0 | 74 | |
| Kertaluonteiset erät | -9 | 0 | 0 | -6 | 0 | -16 | |
| omaisuuden myyntivoitot/-tappiot | -4 | 0 | 0 | 3 | 0 | -2 | |
| vakuutus- ja muut korvaukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| muut | -5 | 0 | 0 | -9 | 0 | -14 | |
| Liikevoitto | -110 | 207 | 68 | -13 | -3 | 150 | |
| Investoinniit | 276 | 113 | 19 | 18 | -9 | 418 | |
| Segmentin varat | 3 249 | 2 198 | 471 | 239 | -278 | 5 879 | |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 16 | 0 | 0 | 179 | 0 | 195 | 19 |
| Laskennalliset verosaamiset | 55 | 28 | |||||
| Kohdistamattomat varat | 365 | ||||||
| Varat yhteensä | 3 264 | 2 198 | 472 | 418 | -278 | 6 494 | |
| Segmentin velat | 1 104 | 276 | 271 | 228 | -273 | 1 605 | |
| Laskennalliset verovelat | 265 | 28 | |||||
| Kohdistamattomat velat | 1 965 | ||||||
| Velat yhteensä | 1 104 | 276 | 271 | 228 | -273 | 3 835 | |
| Segmentin sidottu pääoma | 2 160 | 1 923 | 201 | 190 | -6 | 4 469 | |
| Sidotun pääoman tuotto, % | -4,8 | 11,5 | 27,5 | -5,3 | |||
| Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, % | 12,4 | 13,3 | 27,6 | -2,7 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
132
Maantieteelliset tiedot
Konsernilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Singaporessa, Alankomaissa sekä Bahrainissa ja vähittäismyyntiverkostoa Suomessa, Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin liikevaihto asiakkaan sijaintimaan mukaan riippumatta tuotteen tai palvelun alkuperämaasta, sekä pitkäaikaiset varat ja investoinnit kohdemaan mukaan.
Liikevaihto on kohdistettu asiakkaan sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat ja investoinnit on kohdistettu niiden sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat pitävät sisällään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä osuudet yhteisyrityksissä. Muut Pohjoismaat sisältää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin. Itämeren alue sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän ja Puolan. Konsernin toiminnot tällä maantieteellisellä alueella muodostuvat pääasiassa vähittäismyynnistä kyseisissä maissa.
| 2015 | Suomi | Muut Pohjoismaat | Itämeren alue | Muut Euroopan maat | Pohjois- ja Etelä-Amerikka | Muut maat | Konserni |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto kohdemaan mukaan | 4 529 | 1 477 | 1 232 | 2 248 | 1 506 | 139 | 11 131 |
| Pitkäaikaiset varat | 2 535 | 201 | 96 | 614 | 0 | 589 | 4 036 |
| Investoinnit | 507 | 0 | 9 | 18 | 0 | 2 | 536 |
| 2014 | Suomi | Muut Pohjoismaat | Itämeren alue | Muut Euroopan maat | Pohjois- ja Etelä-Amerikka | Muut maat | Konserni |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Liikevaihto kohdemaan mukaan | 5 849 | 2 024 | 1 768 | 2 979 | 1 966 | 424 | 15 011 |
| Pitkäaikaiset varat | 2 373 | 179 | 104 | 630 | 0 | 640 | 3 924 |
| Investoinnit | 380 | 0 | 10 | 6 | 0 | 21 | 418 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
133
5. Myytävänä olevat varat
Myytävänä olevat varat 31.12.2015 liittyvät 15.12.2015 annettuun pörssitiedotteeseen, jossa kerrottiin, että Neste, Veolia ja Borealis ovat sopineet yhteisyrityksestä, joka rakentaa yhdistetyn lämpö- ja sähkövoimalan Nesteen jalostamon ja Borealiksen petrokemian-tuotannon tarpeisiin Porvoossa. Laitos tuottaa höyryä ja muita käyttöhöydykkeitä. Neste ja Veolia omistavat Kilpilahti Power Plant Limited -nimisestä ("KPP") yhteisyrityksestä kumpikin 40 % ja loput 20 % omistaa Borealis. Neste maksaa osuutensa yhteisyrityksen pääomasta luovuttamalla nykyisen Kilpilahden voimalansa KPP:lle. Nykyinen voimalaitos on luokiteltu myytävänä olevaksi 31.12.2015. Koko järjestelyn lopullinen toteutuminen riippuu rahoitusjärjestelyistä, joiden uskotaan tapahtuvan vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Luokiteltu voimalaitos on osa Öljytuotteet-segmenttiä.
| Myytävänä olevat varat | 2015 |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 47 |
| Vaihto-omaisuus | 1 |
| Yhteensä | 47 |
Vuonna 2014 Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n varat ja velat esitettiin myytävissä olevina varoina ja velkoina. Yhtiöjohto hyväksyi 18.12.2014 päätöksen myydä Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n koko osakekanta InfraVian hallinnoimalle infra-rahastolle InfraVia European Fund II:lle. Järjestely saatiin päätökseen 2.1.2015. Liiketoiminta oli osa Öljytuotteet-segmenttiä. Lisätietoja järjestelystä esitetään liitetiedossa 6.
| Myytävänä olevat varat | 2014 |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 99 |
| Vaihto-omaisuus | 4 |
| Yhteensä | 103 |
| Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat | 2014 |
| --- | --- |
| Ostovelat ja muut velat | 2 |
| Yhteensä | 2 |
6. Yrityshankinnat ja -myynnit
Yrityshankinnat
Tilikausilla 2015 ja 2014 ei ollut yrityshankintoja.
Yritysmyynnit
2.1.2015 Neste myi Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n koko osakekannan InfraVian hallinnoimalle infra-rahastolle InfraVia European Fund II:lle. Kaupasta kirjattiin 79 miljoonan euron myyntivoitto Nesteen ensimmäiselle vuosineljännekselle. Myyty liiketoiminta oli osa Öljytuotteet-segmenttiä.
| Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n varat ja velat
milj.euroa | 2.1.2015 |
| --- | --- |
| Aineelliset hyödykkeet | 99 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 8 |
| Varat yhteensä | 107 |
| Ostovelat ja muut velat | 9 |
| Laskennalliset verovelat | 6 |
| Velat yhteensä | 15 |
| Myyty nettovarallisuus | 92 |
| Myyntivoitto | 79 |
| Kauppahinta yhteensä | 171 |
| Saatu rahana | 171 |
| Luovutetut tytäryhtiön rahat ja pankkisaamiset | 0 |
| Myynnistä syntyvät rahavirrat | 171 |
Neste myi 100 %:n osuutensa tytäryhtiö Neste LPG AB:sta ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kauppa saatiin päätökseen 31.3.2014 ja konserni kirjasi kaupasta 2 miljoonan euron myyntivoiton. Liiketoiminta oli osa Öljyn vähittäismyynti -segmenttiä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
134
Neste LPG AB:n varat ja velat
milj. euroa 31.3.2014
Vaihto-omaisuus 0
Myyntisaamiset ja muut saamiset 0
Rahat ja pankkisaamiset 3
Varat yhteensä 3
Varaukset 3
Ostovelat ja muut velat 0
Velat yhteensä 3
Myyty nettovarallisuus 0
Myyntivoitto 2
Kauppahinta yhteensä 3
Saatu rahana 3
Luovutetut tytäryhtiön rahat ja pankkisaamiset 3
Myynnistä syntyvät rahavirrat 0
7. Liikevaihdon jakautuminen
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tuotteiden myynti | 10 946 | 14 865 |
| Palvelujen myynti | 182 | 149 |
| Rojaltit | 2 | 0 |
| Muu | 1 | -2 |
| 11 131 | 15 011 |
Tuotteiden myynti sisältää konsernin omien jalostamoiden, muiden tuotantolaitosten ja vähittäismyyntiketjun tuotemyynnin, muun jalostettujen öljytuotteiden ja raaka-aineiden myynnin sekä öljytradingin. Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan sisältyvä polttoainevero sisältyy liikevaihdon tuotemyyntiin.
Tuotteiden myyntiin sisältyvä öljy-trading sisältää kansainvälisillä ja alueellisilla markkinoilla käydyn fyysisen tradingkaupan kaupankäynnin tuloksen, joka syntyy lyhyellä aikavälillä tapahtuvasta öljytuotteiden ja raaka-aineiden hankinnasta ja edelleen myynnistä ja jonka tarkoituksena on hyötyä taloudellisesti hintojen ja marginaalien lyhyen aikavälin vaihtelusta.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävät, johdannaissopimuksista johtuvat myynnin nettovoitot ja -tappiot, sisältyvät liikevaihtoon ollen –82 milj. euroa (2014: –5 milj. euroa).
Palvelujen myynti muodostuu pääasiassa kuljetuspalveluista ja Neste Jacobsista, joka kuuluu Muut-segmenttiin.
8. Liiketoiminnan muut tuotot
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot | 79 | 2 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot | 1 | 0 |
| Vuokratuotot | 17 | 4 |
| Valtion avustukset | 7 | 6 |
| Vakuutuskorvaukset | 0 | 39 |
| Muut | 5 | 6 |
| 109 | 57 |
Valtion avustukset liittyvät pääasiassa varustamotoimintaan, joka on oikeutettu hakemaan tiettyjä avustuksia Suomen lainsäädännön perusteella. Valtion avustuksista 1 milj. euroa (2014: 2 milj. euroa) on sisällytetty "Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin" konsernin taseessa. Kyseinen summa liittyy tilikauden aikaisiin liiketapahtumiin. Avustusta haetaan ja se maksetaan seuraavan tilikauden aikana. Konserni uskoo, että se on täyttänyt kaikki tuloslaskelmaan kirjattujen avustusten saamisen ehdot. Vuoden 2014 vakuutuskorvaus liittyy Porvoon jalostamon vety laitoksen vahinkojen korvaukseen.
9. Materiaalit ja palvelut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Materiaalit ja tarvikkeet | 9 508 | 13 469 |
| Varaston muutos | –31 | 409 |
| Ulkopuoliset palvelut | 61 | 54 |
| 9 539 | 13 932 |
Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan sisältyvä polttoainevero sisältyy materiaaleihin ja tarvikkeisiin.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävät, johdannaissopimuksista johtuvat ostojen nettovoitot ja -tappiot sisältyvät erään Materiaalit ja palvelut, ollen vuonna 2015 38 milj. euroa. (2014: 3 milj. euroa).
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
135
10. Henkilöstökulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 271 | 267 |
| Sosiaalikulut | 27 | 22 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 37 | 37 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 8 | 5 |
| Muut kulut | 8 | 8 |
| 351 | 339 | |
| Henkilöstö (keskimäärin) | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Öljytuotteet | 1 725 | 1 866 |
| Uusiutuvat tuotteet | 263 | 259 |
| Öljyn vähittäismyynti | 1 353 | 1 355 |
| Muut | 1 565 | 1 509 |
| 4 906 | 4 989 |
11. Poistot ja arvonalennukset
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | ||
| Rakennukset | 82 | 69 |
| Koneet ja kalusto | 243 | 239 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 22 | 14 |
| 347 | 321 | |
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 11 | 9 |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 358 | 330 |
12. Liiketoiminnan muut kulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Vuokrat ja muut kiinteistökulut | 42 | 43 |
| Kunnossapitokulut | 109 | 121 |
| Palvelut | 88 | 79 |
| Vakuutukset | 17 | 17 |
| Muut | 65 | 64 |
| 320 | 324 |
Vuokrat sisältävät maa-alueiden, toimitilojen sekä koneiden ja laitteiden vuokrat. Palvelut sisältävät suunnittelu- ja konsultointipalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja muut palvelut. Muut kulut muodostuvat matkustus-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristö- sekä mainoskuluista.
| Tilintarkastajan palkkiot, PwC, 1 000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Lakisääteinen tilintarkastus | 990 | 751 |
| Tilintarkastajan muut lakimääräiset palvelut | 19 | 11 |
| Veroneuvonta | 181 | 352 |
| Muut palvelut | 1 317 | 334 |
| 2 507 | 1 449 |
Muut palvelut sisältää muun muassa kuluja liittyen Kilpilahden Sähkönsiirto Oy:n myyntiin vuonna 2015.
13. Rahoitustuotot ja -kulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotto myytävissä olevista sijoituksista | 0 | 0 |
| Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista | 2 | 3 |
| Muut rahoitustuotot | 0 | 0 |
| 2 | 4 | |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista | -77 | -65 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat korkojohdannaiset | 0 | 0 |
| Suojauslaskennan alaiset korkojohdannaiset | 0 | 0 |
| Muut rahoituskulut | -6 | -10 |
| -84 | -75 | |
| Kurssierot ja käypien arvojen muutokset | ||
| Lainat ja saamiset | 24 | -11 |
| Muut | 6 | 4 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat valuuttajohdannaiset | -13 | 6 |
| 16 | -1 | |
| Rahoituskulut (netto) | -65 | -72 |
| Liikevoittoon sisältyvät johdannaissopimuksista johtuvat nettovoitot ja -tappiot | ||
| --- | --- | --- |
| 2015 | 2014 | |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt valuutta- ja öljyohdannaiset | -120 | -7 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat valuutta- ja hyödyksijohdannaiset | 37 | 75 |
| -83 | 67 |
Nettovoitot ja -tappiot sisältävät johdannaissopimusten realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot. Kaupankäyntitarkoituksissa pidetyt rahoitusinstrumentit sisältävät myös fyysisten trading-transaktioiden nettotuloksen joidenkin sopimusten osalta, jotka voidaan nettosettlata ja eivät ole oman ennakoidun hankinnan, myynnin tai käytön tarkoituksiin tehtyjä. Ilman suojauslaskentaa oleviin johdannaissopimuksiin sisältyy suojaustarkoituksissa solmittujen johdannaissopimusten nettotulosta 34 milj. euroa (2014: 70 milj. euroa)
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
ja kaupankäyntitarkoituksissa solmittujen sopimusten nettotulosta 3 milj. euroa (2014: 5 milj. euroa).
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävät, johdannaissopimuksista johtuvat myynnin nettovoitot ja -tappiot, sisältyvät Liikevaihtoon (liite 7). Rahavirran suojauksen ehdot täyttävät johdannaissopimuksista johtuvat ostojen nettovoitot ja -tappiot ja ilman rahavirran suojauslaskennan ehtoja olevat johdannaissopimuksista johtuvat nettovoitot ja -tappiot sisältyvät Materiaalit ja palvelut -erään (liite 9).
14. Tuloverot
Verokulun tärkeimmät osatekijät on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | 56 | 19 |
| Tilikaudella kirjatut oikaisut aikaisempien tilikausien veroihin | -1 | 2 |
| Laskennallisten verojen muutos | 19 | -3 |
| 74 | 18 |
Konsernin tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen erot suomalaisen yhteisöverokannan mukaiseen tuloveroon on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Voitto ennen veroja | 634 | 78 |
| Suomen verokannan mukainen tulovero 20,00 % (2014: 20,00 %) | -127 | -16 |
| Suomen ja ulkomaisten tytäryritysten verokantojen ero | 35 | 18 |
| Verovapaat tulot | 18 | 3 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -1 | -1 |
| Tuloverot jakamattomista voittovaroista 1) | -4 | -19 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | 1 | -2 |
| Yhteisyritysten nettotulos | 5 | 1 |
| Laskennallisten verosaamisten arvostus | -1 | 1 |
| Muut | 0 | -3 |
| Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot | -74 | -18 |
1) Rivin Tuloverot jakamattomista voittovaroista nimeä muutettiin (ennen: Poistoerot ja tilinpäätössiirrot) täsmällisemmän tiedon antamiseksi verokirjauksista.
Konsernin efektiivinen verokanta on 11,64 % (2014: 23,20 %).
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut(-)/tuotot ovat seuraavat:
| 2015 | |||
|---|---|---|---|
| Ennen veroja | Verokulu (-) /tuotto | Verojen jälkeen | |
| Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleenarvostaminen | -38 | 8 | -31 |
| Muuntoerot | -1 | 0 | -1 |
| Rahavirran suojaukset | |||
| kirjattu omaan pääomaan | -85 | 14 | -71 |
| siirretty tuloslaskelmaan | 117 | -20 | 97 |
| Nettosijoituksen suojaus | 1 | 0 | 1 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden osuus muista laajan tuloksen eristä | -9 | 0 | -9 |
| Muut laajan tuloksen erät | -15 | 1 | -14 |
| Tilikauden verot | 0 | ||
| Laskennalliset verot | 1 | ||
| 1 | |||
| 2014 | |||
| --- | --- | --- | --- |
| Ennen veroja | Verokulu (-) /tuotto | Verojen jälkeen | |
| Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleenarvostaminen | -68 | 14 | -55 |
| Muuntoerot | -30 | 0 | -30 |
| Rahavirran suojaukset | |||
| kirjattu omaan pääomaan | -58 | 10 | -48 |
| siirretty tuloslaskelmaan | 1 | 0 | 1 |
| Nettosijoituksen suojaus | 0 | 0 | 0 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden osuus muista laajan tuloksen eristä | -9 | 0 | -9 |
| Muut laajan tuloksen erät | -164 | 23 | -141 |
| Tilikauden verot | 0 | ||
| Laskennalliset verot | 23 | ||
| 23 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
137
15. Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä kauden aikana. Laimentamatonta osakkeiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu omilla osakkeilla, 798 467 osaketta (2014: 1 000 000), kuten kerrotaan liitetiedossa 26. Laimennusvaikutuksella oikaistussa osakekohtaisessa tuloksessa otetaan huomioon osakepohjaisten kannustinjärjestelmien vaikutus. Yhtiö ei ole myöntänyt optio-oikeuksia.
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa | 558 | 57 |
| Kantaosakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, jota on käytetty jakajana laskettaessa laimentamatonta osakekohtaista tulosta, 1 000 kpl | 255 569 | 255 532 |
| Kantaosakkeiden kokonaismäärä, mukaan lukien omat osakkeet, jota on käytetty jakajana laskettaessa laimennettua osakekohtaista tulosta, 1 000 kpl | 256 404 | 256 404 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu (euroa / osake) | 2,18 | 0,22 |
16. Osakekohtainen osinko
Vuonna 2015 osinkoa maksettiin 0,65 euroa osakkeelta, yhteensä 166 milj. euroa (2014: 0,65 euroa osakkeelta, yhteensä 167 milj. euroa) 30.3.2016 kokoontuvalle yhtiökokoukselle ehdotetaan, että osinkoa jaettaisiin 1,00 euroa osaketta kohden, jolloin osinko vuodelta 2015 olisi kokonaisuudessaan 256 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
- Aineelliset hyödykkeet
| 2015 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 72 | 2 101 | 3 991 | 321 | 253 | 6 738 |
| Kurssierot | -1 | -5 | -2 | 0 | 0 | -9 |
| Lisäykset | 2 | 90 | 365 | 34 | 32 | 523 |
| Vähennykset | -1 | -8 | -254 | -46 | -13 | -322 |
| Uudelleennyhmittelyt | 0 | 34 | 41 | 12 | -94 | -7 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | 0 | -23 | -134 | 0 | -13 | -170 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 73 | 2 189 | 4 005 | 321 | 165 | 6 753 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | 776 | 2 171 | 124 | 0 | 3 071 |
| Kurssierot | 0 | -3 | -1 | 0 | 0 | -4 |
| Vähennykset | 0 | -8 | -228 | -46 | 0 | -282 |
| Uudelleennyhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot | 0 | 82 | 243 | 22 | 0 | 347 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | 0 | -12 | -111 | 0 | 0 | -123 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | 835 | 2 073 | 100 | 0 | 3 008 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 72 | 1 325 | 1 820 | 197 | 253 | 3 667 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 73 | 1 353 | 1 932 | 221 | 165 | 3 745 |
Porvoon jalostamon seisokki-investoinnit olivat 116 milj. euroa. Suunniteltu suurseisokki toteutettiin vuoden 2015 toisella neljänneksellä, ja seisokkiin liittyvät aktivoinnit sisältyvät Koneet ja kalusto-ryhmään.
| 2014 | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 76 | 2 146 | 4 051 | 206 | 173 | 6 652 |
| Kurssierot | -5 | -29 | -13 | 0 | -2 | -49 |
| Lisäykset | 0 | 63 | 98 | 120 | 126 | 407 |
| Vähennykset | 0 | -32 | -75 | -5 | -9 | -120 |
| Uudelleennyhmittelyt | 1 | 2 | 7 | 0 | -11 | -1 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | 0 | -51 | -75 | 0 | -25 | -151 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 72 | 2 101 | 3 991 | 321 | 253 | 6 738 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | 739 | 2 054 | 116 | 0 | 2 909 |
| Kurssierot | 0 | -12 | -7 | 0 | 0 | -19 |
| Vähennykset | 0 | -9 | -75 | -6 | 0 | -90 |
| Uudelleennyhmittelyt | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot | 0 | 69 | 239 | 14 | 0 | 321 |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat | 0 | -12 | -40 | 0 | 0 | -52 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | 776 | 2 171 | 124 | 0 | 3 071 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 76 | 1 407 | 1 997 | 90 | 173 | 3 743 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 72 | 1 325 | 1 820 | 197 | 253 | 3 667 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
139
Rahoitusleasing
Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joissa konserni on vuokralleottaja, seuraavassa taulukossa esitetyt määrät:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Hankintameno | 173 | 235 |
| Kertyneet poistot | 67 | 94 |
| Kirjanpitoarvo | 106 | 141 |
Vieraan pääoman aktivoidut menot
Investointihankkeisiin liittyviä korkokuluja on aktivoitu tilikaudella 2015 2,4 milj. euroa, pääosin Öljytuotteissa. Erä sisältyy "Aineellisiin hyödykkeisiin". Korkoprosenttina on käytetty kuukausittain laskettua konsernin keskimääräistä korollisten velkojen korkokantaa. Keskimääräiseksi aktivointikorkokannaksi muodostui tilikaudella 2015 3,5 %.
18. Aineettomat hyödykkeet
| 2015 | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 11 | 163 | 175 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 |
| Lisäykset | 0 | 13 | 13 |
| Vähennykset | 0 | -2 | -2 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 7 | 7 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 11 | 182 | 193 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | 113 | 113 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -2 | -2 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot | 0 | 11 | 11 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | 122 | 122 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2015 | 11 | 50 | 62 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2015 | 11 | 60 | 71 |
| 2014 | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1.2014 | 11 | 163 | 174 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 |
| Lisäykset | 0 | 11 | 11 |
| Vähennykset | 0 | -10 | -10 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 1 | 1 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 11 | 164 | 175 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | 112 | 112 |
| Kurssierot | 0 | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | -6 | -6 |
| Uudelleenryhmittelyt | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot | 0 | 9 | 9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | 113 | 113 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2014 | 11 | 51 | 62 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 11 | 50 | 62 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
140
Päästöoikeudet
Nesteen Porvoon ja Naantalin jalostamot kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään, ja jalostamoille myönnettiin yhteensä 18,7 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia kaudelle 2013–2020. Tulevan päästöoikeuskauden vajetta kattamaan ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintamenoon, ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa eli nollaan.
Päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseksi kirjataan varaus, jos ilmaiseksi saadut ja vajetta kattamaan hankitut päästöoikeudet eivät kata toteutuneita päästöjä. Varaus arvostetaan sen todennäköiseen arvoon velvoitteen toteutumisajankohtana. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus sekä varauksen todennäköisessä arvossa tapahtuvat muutokset kirjataan liikevoittoon.
Konsernitaseessa 31.12.2015 ei ole päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseen liittyvää varausta (2014 varaus 1,6 miljoonaa euroa). Tilikaudella 2015 toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat 2,9 miljoonaa tonnia (2014: 3,1 milj. tonnia). Konsernin päästöoikeuksien nettomyynnit ja -hankinnat olivat 31. joulukuuta 2015 päättyneellä tilikaudella 1,2 miljoonaa tonnia (2014: 0,5 milj. tonnia).
Liikearvon arvonalentumistestaus
Konserniliikearvo on allokoitu seuraaville konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille: Liikennepolttoaineet osana Öljytuotteet-raportointisegmenttiä ja Neste Jacobs -alakonserni osana Muut-segmenttiä.
Segmenttitaon yhteenveto liikearvon kohdistamisesta:
| WACC% | 2015 | 2014 | |
|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | 6,2 | 2 | 2 |
| Muut | 6,0 | 9 | 9 |
| 11 | 11 |
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerryttävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Kolmen vuoden ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 1,0 % nimellistä kasvuprosenttia.
Diskonttokorko edustaa liiketoiminta-alueittain määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan pääoman kustannus sekä maariskit. WACC prosentit ovat eritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen yllä olevassa taulukossa. WACC:lla ja kasvuprosenttia käytetään ainoastaan arvonalentumistestaukseen.
Neste Jacobs -alakonsernissa suunnitelmien tärkeimmät olettamukset liittyvät suunnittelu- ja projektijohtopalveluiden kysyntään ja hintatasoon sekä laskutusasteeseen. Arvonalentumistestauksen tärkein muuttuja on käyttökatteeseen vaikuttava laskutusaste.
Öljytuotteissa suunnitelmien tärkeimmät olettamukset liittyvät öljytuotteiden kysyntään ja marginaalitasoon.
Herkkyysanalyysi: 10 % lasku rahavirroissa tai 2 prosenttiyksikön nousu diskonttokorossa ei johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksikköjen kirjanpitoarvo ylittäisi niiden kerryttävissä olevan rahamäärän.
19. Osuudet yhteisyrityksissä
| Kirjanpitoarvo | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.1. | 195 | 224 |
| Osuus yhteisyritysten tuloksesta | 27 | 7 |
| Muuntoerot | 6 | -10 |
| Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen sijoituskohteiden osuus muista laajan tuloksen eristä | -9 | -9 |
| Yhteisyritysten pääomanpalautukset | 0 | -18 |
| Muut muutokset | 1 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.12. | 220 | 195 |
Konsernin merkittävimmät sijoitukset julkisesti noteeraamattomiin yhteisyrityksiin tilikauden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa:
| Kotipaikka | Liiketoiminta-suhteen luonne | 2015 Omistusosuus (%) | 2014 Omistusosuus (%) | |
|---|---|---|---|---|
| Glacia Limited | Bermuda | Liite 1 | 50,00 | 50,00 |
| Nynas AB (publ) | Ruotsi | Liite 2 | 49,99 | 49,99 |
Liite 1: Glacia Limited on 50/50-omistusosuudella Nesteen ja Stena-konsernin kuuluvan Stena Maritime AG:n yhteisyritys. Yhtiö omistaa Aframax-kokoluokan raakaöljytankkerin, joka on liittynyt Nesteen laivastoon tammikuussa 2007. Neste on tehnyt laivasta 10 vuoden aikarahaassopimuksen. Sopimusaikaa on jäljellä yksi vuosi.
Yhtiön johto on luokitellut tämän omistuksen yhteisyritykseksi, koska se on järjestetty erillistä sijoitusvälineettä käyttäen, jonka oikeudellinen muoto erottaa järjestelyn varat ja velat osakkeenomistajien varoista ja veloista. Varojen ja velkojen kohdistamiseen liittyvien merkittävien päätösten tekeminen vaatii kaikkien osakkeenomistajien yksimielistä hyväksyntää.
Liite 2: Nynas AB (publ) on ruotsalainen yhtiö, joka on erikoistunut markkinoimaan ja tuottamaan bitumituotteita Euroopassa ja nafteenisia perusöljyjä maailmanlaajuisesti. Neste Oil omistaa yhtiön osakkeista 49,99 %. Loput 50,01 % Nynasin osakkeista omistaa venezuelalaisen öljy-yhtiön tytäryritys, Petróleos de Venezuela S.A. Nynasia johdetaan 50/50-yhteisyrityksenä, vaikka toinen omistaja omistaa enemmistön osakepääomasta.
Yhtiön johto on luokitellut tämän omistuksen yhteisyritykseksi, koska se on järjestetty erillistä sijoitusvälineettä käyttäen, jonka oikeudellinen muoto erottaa järjestelyn varat ja velat
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
osakkeenomistajien varoista ja veloista sekä sijoittajien sopimukseen ehdot ja edellytykset ja muut faktat ja olosuhteet eivät anna Neste Oyj:lle tai Petróleos de Venezuela S.A.:lle oikeuksia Nynas AB (publ) varoihin tai velvollisuuksia sen velkoihin.
Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosua menetelmää käyttöön.
Yhteenveto konsernin yhteisyritysten tilinpäätöstiedoista:
| Glacia Limited | Nynas AB (publ) | |||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Pitkäaikaiset varat | 37 | 35 | 520 | 462 |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Rahat ja pankkisaamiset | 21 | 17 | 37 | 108 |
| Muut lyhytaikaiset varat (pl. Rahat ja pankkisaamiset) | 0 | 0 | 602 | 805 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 21 | 17 | 639 | 914 |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Rahoitusvelat (pl. Ostovelat ja varaukset) | 0 | 17 | 437 | 444 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 0 | 69 | 106 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 0 | 17 | 506 | 550 |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Rahoitusvelat (pl. Ostovelat ja varaukset) | 20 | 4 | 161 | 354 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 0 | 0 | 91 | 116 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 20 | 4 | 251 | 469 |
| Nettovarallisuus | 37 | 31 | 402 | 357 |
| Liikevaihto | 10 | 9 | 1 937 | 1 927 |
| Poistot | 3 | 3 | 0 | 0 |
| Korkotuotot | 0 | 0 | 3 | 5 |
| Korkokulut | 0 | 0 | 36 | 28 |
| Tuloverot | 0 | 0 | 15 | 17 |
| Voitto/tappio | 4 | 3 | 51 | 12 |
Taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäyttäminen
Taloudellista informaatiota koskevan yhteenvedon täsmäyttäminen yhteisyritysten kirjanpitoarvoon
| Taloudellista informaatiota koskeva yhteenveto | Glacia Limited | Nynas AB (publ) | ||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Nettovarallisuus 1.1. | 31 | 26 | 357 | 385 |
| Tilikauden voitto/tappio | 4 | 3 | 51 | 12 |
| Muut laajan tuloksen erät | 2 | 2 | -7 | -40 |
| Nettovarallisuus tilikauden lopussa | 37 | 31 | 402 | 357 |
| Osuus yhteisyrityksessä @ 50 % | 18 | 15 | 201 | 178 |
| Kirjanpitoarvo | 18 | 15 | 201 | 178 |
Nynas AB (publ):n virallista tilinpäätöstä ei julkaista konsernin raportointiaikataulun mukaisesti. Nynas AB (publ) 2015 ja 2014 tilinpäätöstiedot perustuvat 30.9.2015 ja 30.9.2014 julkaistuihin osavuosikatsauksiin. Glacia Limited:in osuus on yhdistelty yhtiön alustavan raportointikauden tuloksen mukaan.
Liiketoimet yhteisjärjestelyjen kanssa on esitetty liitetiedossa 32.
Vastuusitoumukset liittyen konsernin osuuksiin yhteisjärjestelyissä on eritelty liitteessä 34.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
142
20. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin
Rahoitusvarojen ja -velkojen jakautuminen 31.12.2015 (31.12.2014):
| 2015 Tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suojaus-laskennan alaiset | Ilman suojaus-laskentaa | Lainat ja muut saamiset | Myytävissä olevat rahoitusvarat | Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitusvelat | Tase-erien kirjanpitoarvot | Käypä arvo | Liite | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 10 | 10 | 21 | |||||
| Johdannaissopimukset | 11 | 0 | 11 | 11 | 25 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 5 | 5 | 21, 25 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 1) | 868 | 868 | ||||||
| Johdannaissopimukset | 8 | 91 | 99 | 99 | 25 | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 596 | 596 | 24 | |||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 19 | 91 | 1 475 | 5 | 0 | 1 589 | 110 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 1 449 | 1 449 | 1 482 | 27 | ||||
| Johdannaissopimukset | 4 | 2 | 6 | 6 | 25 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 6 | 6 | 27 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 438 | 438 | 445 | 27 | ||||
| Johdannaissopimukset | 20 | 26 | 45 | 45 | 25 | |||
| Ostovelat ja muut velat 2) | 1 307 | 1 307 | 27 | |||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 23 | 27 | 0 | 0 | 3 200 | 3 251 | 1 978 |
1) poislukien ennakkomaksut
2) poislukien ei-rahamääriset velat
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
143
| 2014 Tase-erä | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Suojaus-laskennan alaiset | Ilman suojaus-laskentaa | Lainat ja muut saamiset | Myytävissä olevat rahoitusvarat | Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitusvelat | Tase-erien kirjanpitoarvot | Käypä arvo | Liite | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Pitkäaikaiset saamiset | 50 | 50 | 21 | |||||
| Johdannaissopimukset | 25 | 0 | 25 | 25 | 25 | |||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 5 | 5 | 21, 25 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 1) | 875 | 875 | ||||||
| Johdannaissopimukset | 3 | 141 | 144 | 144 | 25 | |||
| Rahat ja pankkisaamiset | 246 | 246 | 24 | |||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 28 | 141 | 1 171 | 5 | 0 | 1 345 | 169 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 1 245 | 1 245 | 1 305 | 27 | ||||
| Johdannaissopimukset | 5 | 1 | 5 | 5 | 25 | |||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 | 1 | 27 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 622 | 622 | 626 | 27 | ||||
| Johdannaissopimukset | 50 | 77 | 128 | 128 | 25 | |||
| Ostovelat ja muut velat 2) | 1 388 | 1 388 | 27 | |||||
| Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin | 55 | 78 | 0 | 0 | 3 255 | 3 389 | 2 064 |
1) poislukien ennakkomaksut
2) poislukien ei-rahamääräiset velat
Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit luokitellaan tasoihin käyvän arvon määrittämiseen käytettävien arvostusmenetelmien syöttötietojen perusteella:
Taso 1: syöttötiedot täysin samanlaisille varoille ja veloille toimivilla markkinoilla noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja
Taso 2: syöttötiedot muita kuin tasolle 1 kuuluvia noteerattuja hintoja, jotka ovat havainnoitavissa varoille tai veloille joko suoraan tai epäsuorasti
Taso 3: varoja tai velkoja koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
144
Johdannaissopimusten käyvän arvon hierarkia 2015
| Rahoitusvarat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 11 | 0 | 11 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 5 | 5 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | 0 | 11 | 5 | 16 |
| Lyhytaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 5 | 0 | 5 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 7 | 0 | 7 |
| Hyödykejohdannaiset | 39 | 47 | 0 | 87 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | 39 | 60 | 0 | 99 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 39 | 71 | 5 | 115 |
| Rahoitusvelat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Pitkäaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 4 | 0 | 4 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0 | 4 | 0 | 4 |
| Lyhytaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 24 | 0 | 24 |
| Hyödykejohdannaiset | 0 | 23 | 0 | 23 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 0 | 47 | 0 | 47 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 0 | 51 | 0 | 51 |
Tilikauden 2015 aikana ei ollut siirtoja käypien arvojen tasojen 1 ja 2 välillä. Tasolta 3 ei ollut siirtoja muille tasoille eikä sinne ollut siirtoja muilta tasoilta. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät listaamattomien yhtiöiden osuuksia yhteensä 5 milj. euroa (2014: 5 milj. euroa), joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Tällaiset varat arvostetaan hankintahintaan, vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Johdannaissopimusten käyvän arvon hierarkia 2014
| Rahoitusvarat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 25 | 0 | 25 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 0 | 0 | 5 | 5 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | 0 | 25 | 5 | 30 |
| Lyhytaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 3 | 0 | 3 |
| Hyödykejohdannaiset | 27 | 113 | 0 | 140 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | 27 | 117 | 0 | 144 |
| Rahoitusvarat yhteensä | 27 | 142 | 5 | 174 |
| Rahoitusvelat | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Pitkäaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 5 | 0 | 5 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hyödykejohdannaiset | 0 | 1 | 0 | 1 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | 0 | 6 | 0 | 6 |
| Lyhytaikaiset johdannaissopimukset | ||||
| Korkojohdannaiset | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttajohdannaiset | 0 | 63 | 0 | 63 |
| Hyödykejohdannaiset | 28 | 37 | 0 | 65 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 28 | 100 | 0 | 128 |
| Rahoitusvelat yhteensä | 28 | 106 | 0 | 134 |
Tilikauden 2014 aikana ei ollut siirtoja käypien arvojen tasojen 1 ja 2 välillä. Tasolta 3 ei ollut siirtoja muille tasoille eikä sinne ollut siirtoja muilta tasoilta.
Pitkäaikaisten korollisten velkojen, jotka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon, käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla tai tilinpäätöshetken markkina-arvon avulla. Ne kuuluvat käyvän arvon hierarkiatasolle 2.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
145
21. Pitkäaikaiset saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat
| Pitkäaikaiset saamiset | Kirjanpitoarvo | |
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 1 | 1 |
| Muut saamiset | 10 | 49 |
| 10 | 50 |
Lainasaamisten kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja niiden käypä arvo ei poikkea merkittävästi kirjanpitoarvosta. Lainasaamisiin liittyvä maksimiluottoriski vastaa niiden kirjanpitoarvoa.
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.1. | 5 | 4 |
| Lisäykset | 0 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.12. | 5 | 5 |
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin, ja ne arvostetaan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää toimivan markkinan puuttuessa.
22. Vaihto-omaisuus
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Materiaalit ja tarvikkeet | 417 | 381 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 667 | 666 |
| Muu vaihto-omaisuus | 7 | 8 |
| Luokiteltu myytävänä oleviksi varoiksi | -1 | 0 |
| 1 090 | 1 055 |
Öljyn hinnanmuutoksista johtuvat kumulatiiviset varastotappiot yhteensä 263 milj. euroa (2014: 492 milj. euroa) sisältää 86 milj. euroa (2014: 127 milj. euroa) varaston alaskirjausta tilikauden lopussa.
23. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset
| Kirjanpitoarvo | ||
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| Myyntisaamiset | 771 | 771 |
| Muut saamiset | 59 | 57 |
| Ennakkomaksut | 11 | 6 |
| Siirtosaamiset | 29 | 53 |
| 870 | 887 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisista kirjattu luottotappio oli 1 milj. euroa (2014: 2 milj. euroa).
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 3, Taloudellisten riskien hallinta, "Luotto ja vastapuoliriski" -osiossa.
Tilikauden 2015 konserni myi myyntisaamisia rahoitusyhtiölle, mutta myytyjen myyntisaamisten määrä ei ollut merkittävä. Tilikauden 2014 aikana konserni ei myynyt myyntisaamisia rahoitusyhtiölle.
24. Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät seuraavat erät:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Kassavarat | 596 | 246 |
| Lyhytaikaiset pankkitalletukset | 0 | 0 |
| Yhteensä | 596 | 246 |
Rahoihin ja pankkisaamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
146
25. Johdannaissopimukset
Korko- ja valuuttajohdannaisten nimellisarvot
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika | Voimassaoloaika | |||||
| < 1 vuosi | 1–4 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yhteensä | |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 0 | 50 | 50 | 0 | 50 | 50 |
| Valuuttaterminiinit | 522 | 0 | 522 | 748 | 0 | 748 |
| Valuuttaoptiot | ||||||
| – Ostetut | 283 | 0 | 283 | 189 | 0 | 189 |
| – Asetetut | 283 | 0 | 283 | 188 | 0 | 188 |
| 1 088 | 50 | 1 138 | 1 125 | 50 | 1 175 | |
| Käyvän arvon suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 250 | 300 | 550 | 150 | 550 | 700 |
| 250 | 300 | 550 | 150 | 550 | 700 | |
| Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset | ||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttaterminiinit | 821 | 0 | 821 | 804 | 0 | 804 |
| Valuuttaoptiot | ||||||
| – Ostetut | 175 | 0 | 175 | 0 | 0 | 0 |
| – Asetetut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 996 | 0 | 996 | 804 | 0 | 804 |
1) Koronvaihtosopimukset erääntyvät 1–4 vuodessa.
| Hyödykejohdannaisten määrät
Määrä miljoonaa bbl | 2015 | | | 2014 | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| | Voimassaoloaika | | | Voimassaoloaika | | |
| | < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset 2) | | | | | | |
| Termiinit ja futuurit | | | | | | |
| – Myyntisopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ilman suojauslaskentaa olevat hyödykejohdannaiset pl. sähkö- ja kaasujohdannaiset 3) | | | | | | |
| Termiinit ja futuurit | | | | | | |
| – Myyntisopimukset | 16 | 0 | 16 | 8 | 0 | 8 |
| – Ostosopimukset | 8 | 0 | 8 | 8 | 0 | 8 |
| | 24 | 0 | 24 | 16 | 0 | 16 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
147
| Määrä GWh | 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika | Voimassaoloaika | |||||
| < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä | |
| Ilman suojauslaskentaa olevat sähkö- ja kaasujohdannaiset | ||||||
| Termiinit ja futuurit | ||||||
| – Ostosopimukset | 1 548 | 884 | 2 432 | 1 592 | 1 099 | 2 691 |
| 1 548 | 884 | 2 432 | 1 592 | 1 099 | 2 691 |
a) Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset ovat öljyohdannaisia.
a) Hyödykejohdannaiset ilman suojauslaskentaa sisältävät öljy-, kasviöljy- ja sähkö- ja kaasujohdannaisia. Ne ovat trading-tarkoituksessa solmittuja johdannaissopimuksia ja rahavirran suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | Käypä arvo 2015 | Käypä arvo 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Positiivinen | 1–4 vuotta | Negatiivinen | 1–4 vuotta | Positiivinen | 1–5 vuotta | Negatiivinen | 1–5 vuotta | |
| Korko- ja valuuttajohdannaiset | < 1 vuosi | 1–4 vuotta | < 1 vuosi | 1–4 vuotta | < 1 vuosi | 1–5 vuotta | < 1 vuosi | 1–5 vuotta |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 5 |
| Valuuttatermiinit | 1 | 0 | 15 | 0 | 1 | 0 | 42 | 0 |
| Valuuttaoptiot | ||||||||
| – Ostetut | 0 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 |
| – Asetetut | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 7 | 0 |
| 3 | 0 | 20 | 4 | 2 | 0 | 50 | 5 | |
| Käyvän arvon suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 5 | 11 | 0 | 0 | 1 | 25 | 0 | 0 |
| 5 | 11 | 0 | 0 | 1 | 25 | 0 | 0 | |
| Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset | ||||||||
| Koronvaihtosopimukset 1) | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Valuuttatermiinit | 4 | 0 | 3 | 0 | 1 | 0 | 12 | 0 |
| Valuuttaoptiot | ||||||||
| – Ostetut | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| – Asetetut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 4 | 0 | 4 | 0 | 1 | 0 | 12 | 0 |
1) Koronvaihtosopimukset erääntyvät 4 vuodessa.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
148
| Hyödykejohdannaiset | Käypä arvo 2015 | Käypä arvo 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Positiivinen | ||||||||
| < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Negatiivinen | ||||||
| < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Positiivinen | ||||||
| < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Negatiivinen | ||||||
| < 1 vuosi | 1–3 vuotta | |||||||
| Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset a) | ||||||||
| Termiinit ja futuurit | ||||||||
| – Myyntisopimukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | |
| Ilman suojauslaskentaa olevat hyödykejohdannaiset a) | ||||||||
| Termiinit ja futuurit | ||||||||
| – Myyntisopimukset | 72 | 0 | 3 | 0 | 138 | 0 | 3 | 0 |
| – Ostosopimukset | 15 | 0 | 19 | 2 | 2 | 0 | 62 | 1 |
| 87 | 0 | 22 | 2 | 140 | 0 | 65 | 1 |
a) Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset ovat öljyohdannaisia.
a) Hyödykejohdannaiset ilman suojauslaskentaa sisältävät öljy-, kasviöljy- ja sähkö- ja kaasujohdannaisia. Ne ovat trading-tarkoituksessa solmittuja johdannaissopimuksia ja rahavirran suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Täsmäytys taseeseen | 2015 | 2014 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Varat | Velat | Varat | Velat | |||||
| Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | |
| Johdannaissopimukset | 99 | 11 | 45 | 6 | 144 | 25 | 128 | 5 |
Käyvän arvon määrittäminen
Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja. Valuuttatermiinisopimukset on laskettu käyttämällä arvonmääritysmailleja ja tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Valuuttaoptioiden käyvät arvot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia ja Black and Scholes -optioarvostusmallia.
Pörssiissä noteerattujen hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat 31.12.2015 markkinahintoihin. Pörssien ulkopuolella tehtyjen hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien markkinanoteerausten mukaisten kassavirtojen nykyarvoon.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
149
26. Oma pääoma
Osakepääoma
Kaupparekisteriin merkitty emoyhtiön osakepääoma 31.12.2015 oli 40 000 000 euroa jaettuna 256 403 686 samanarvoisen osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvoa ei ole määritelty. Osakepääomassa ei ole tapahtunut muutoksia vuosina 2015 tai 2014.
| Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl | Omat osakkeet, 1 000 kpl | Ulkona olevat osakkeet, 1 000 kpl | |
|---|---|---|---|
| Rekisteröity 1.1.2015 | 256 404 | –1 000 | 255 404 |
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | 0 | |
| Omien osakkeiden luovutus | 202 | 202 | |
| Rekisteröity 31.12.2015 | 256 404 | –798 | 255 605 |
| Rekisteröity 1.1.2014 | 256 404 | 0 | 256 404 |
| Omien osakkeiden hankinta | –1 000 | –1 000 | |
| Rekisteröity 31.12.2014 | 256 404 | –1 000 | 255 404 |
Omat osakkeet
3.4.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallitus valtuutettiin päättämään enintään 2 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Vuoden 2014 aikana hankittiin yhteensä 1 000 000 omaa osaketta, joiden 15 miljoonaan euron hankintameno vähennettiin yhtiön omasta pääomasta. 1.4.2015 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Konsernin hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta yhtiön omalla vapaalla pääomalla. Neste Oyj on luovuttanut 5.3.2015 yhteensä 198 303 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta osakepohjaisen kannustinjärjestelmään 2010 kuuluville 63 avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. 15.9.2015 luovutettiin 3 230 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta osakepohjaisen kannustinjärjestelmään 2010 kuuluville avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Näiden kahden luovutuksen jälkeen yhtiön hallussa on 798 467 omaa osaketta, joiden hankintameno on vähennetty yhtiön omasta pääomasta. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 256 403 686 osaketta.
Muu oma pääoma
Vararahasto sisältää muuta sidottua pääomaa kuin osakepääomaa.
Käyvän arvon rahastot sisältävät rahavirran suojaukseksi solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan, suoraan omaan pääomaan kirjatut erät liittyen myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä osakkeina selvitettävistä osakeperusteisista maksuista tuloslaskelman kulukirjausta vastaavan määrän.
Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot, ulkomaisen tytäryrityksen nettosijoituksen suojauksen käypien arvojen muutokset sekä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla muuntamisesta syntyvät kurssierot.
27. Pitkä- ja lyhytaikaiset velat
| Pitkäaikaiset velat | Kirjanpitoarvo | |
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 1 205 | 1 021 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 101 | 103 |
| Rahoitusleasingvelat | 89 | 85 |
| Muut lainat | 54 | 37 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 0 | 0 |
| Siirtovelat | 6 | 1 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 455 | 1 246 |
| joista korollisia | 1 449 | 1 245 |
Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla tai tilinpäätöshetken markkina-arvon avulla. Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo oli 1 238 milj. euroa (2014: 1 081 milj. euroa), joista 1 188 milj. euroa kuuluu luokkaan 1 ja 50 milj. euroa luokkaan 2. Muiden pitkäaikaisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista.
| Lyhytaikaiset velat | Kirjanpitoarvo | |
|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |
| Joukkovelkakirjalainat | 305 | 301 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 108 | 218 |
| Rahoitusleasingvelat | 25 | 55 |
| Saadut ennakot | 56 | 12 |
| Ostovelat | 787 | 914 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 340 | 403 |
| Verovelat | 21 | 4 |
| Siirtovelat | 123 | 106 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 766 | 2 013 |
| joista korollisia | 438 | 622 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
150
Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Lyhytaikaisten korollisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla tai tilinpäätöshetken markkina-arvon avulla. Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo oli 311 milj. euroa (2014: 306 milj. euroa), joista 311 milj. euroa kuuluu luokkaan 1. Muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot eivät poikkea merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista.
Konsernin korollisten velkojen koronmuutosten ajankohdat on esitetty liitetiedossa 3, Taloudellisten riskien hallinta, "Markkinariskit" -osiossa.
Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut
| Listatut joukkovelkakirjat | Koron peruste | Korko, % | Efektiivinen korko, % | Valuutta | Nimellisarvo milj | Tasearvo milj. euroa |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009/2016 | Kiinteä | 6,0000 | 6,0965 | EUR | 300 | 305 |
| 2012/2017 | Kiinteä | 4,0000 | 4,0650 | EUR | 250 | 252 |
| 2012/2019 | Kiinteä | 4,0000 | 4,0780 | EUR | 400 | 407 |
| 2015/2022 | Kiinteä | 2,1250 | 2,2080 | EUR | 500 | 496 |
| Yhteensä 31.12.2015 | 1 460 |
Lisäksi ei-julkinen, vaihtuvakorkoinen Private Placement -laina 50 milj EUR (2011/2018)
Rahoitusleasingvelkojen tulevat vähimmäisleasingmaksut ja niiden nykyarvo taseessa
| Maksettavat leasingmaksut: | 2015 | 2014 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vähimmäisleasing-maksut | Tulevat rahoituskulut | Vähimmäisleasing-maksujen nykyarvo | Vähimmäisleasing-maksut | Tulevat rahoituskulut | Vähimmäiseasing-maksujen nykyarvo | |
| Yhden vuoden kuluessa | 38 | 13 | 25 | 68 | 14 | 54 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 73 | 53 | 20 | 67 | 53 | 14 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 157 | 87 | 70 | 164 | 93 | 71 |
| Leasingmaksut yhteensä | 268 | 153 | 115 | 299 | 160 | 139 |
Rahoitusleasingvelat sisältävät vuonna 2002 käyttöönotetun raakaöljytankkerin Temperan bareboat-sopimuksen, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi IAS 17 mukaan. Temperan vuokrasopimuskautta jatkettiin vuonna 2015 tehdyn sopimusmuutoksen myötä kuudella kuukaudella erääntyen 15. huhtikuuta 2016. Toukokuussa 2015 Neste ilmoitti myyvänsä Temperan vuonna 2016.
Lisäksi rahoitusleasingvelat sisältävät kaksi Singaporeen tuotantolaitoksen rahoitusleasingsopimusta. Singaporeen sopimukset on tehty kahden paikallisen yrityksen kanssa, jotka tarjoavat käyttöhyödykkeitä sekä laituri- ja varastointipalveluja, joita käytetään tuotantolaitoksessa. Suurimmat sopimusten piirissä olevat omaisuuserät ovat alusten lastaukseen ja lastin purkamiseen käytettävä laituri, tuotantoprosessissa sivutuotteena syntyvän kaasun putkisto sekä lopputuotteen varastointiin käytetyt tuotesäiliöt. Leasing-sopimukset ovat 30 ja 15 vuoden mittaisia.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
151
28. Laskennalliset verot
Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos vuoden 2015 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 1.1.2015 | Tuloslaskelmaan kirjatut erät | Omaan pääomaan kirjatut erät | Kurssierot ja muut muutokset | Myytävänä olevat varat | 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Verotappiot | 14 | -12 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Varaukset | 4 | -2 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Eläkkeet | 31 | -1 | -8 | 0 | 0 | 23 |
| Muut väliaikaiset erot | 6 | -4 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 55 | -19 | -8 | 0 | 0 | 29 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset | 232 | 16 | 0 | -6 | 0 | 242 |
| Tuloverot jakamattomista voittovaroista 1) | 19 | -6 | 0 | 0 | 0 | 12 |
| Rahoitusleasing | 2 | -1 | 0 | 0 | 0 | 1 |
| Aktivoidut korot | 12 | -1 | 0 | 0 | 0 | 11 |
| Muut väliaikaiset erot | 1 | -8 | 6 | 0 | 0 | -1 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 265 | 0 | 6 | -6 | 0 | 265 |
Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos vuoden 2014 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa:
| 1.1.2014 | Tuloslaskelmaan kirjatut erät | Omaan pääomaan kirjatut erät | Kurssierot ja muut muutokset | Myytävänä olevat varat | 31.12.2014 | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Verotappiot | 4 | 10 | 0 | 0 | 0 | 14 |
| Varaukset | 2 | 2 | 0 | 0 | 0 | 4 |
| Eläkkeet | 19 | -1 | 14 | 0 | 0 | 31 |
| Muut väliaikaiset erot | 4 | 2 | 0 | 0 | 0 | 6 |
| Laskennalliset verosaamiset yhteensä | 29 | 12 | 14 | 0 | 0 | 55 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset | 248 | -11 | 0 | 0 | -6 | 231 |
| Tuloverot jakamattomista voittovaroista 1) | 0 | 19 | 0 | 0 | 0 | 19 |
| Rahoitusleasing | 4 | -2 | 0 | 0 | 0 | 2 |
| Aktivoidut korot | 13 | -1 | 0 | 0 | 0 | 12 |
| Muut väliaikaiset erot | 1 | 11 | -11 | 0 | 0 | 1 |
| Laskennalliset verovelat yhteensä | 266 | 16 | -11 | 0 | -6 | 265 |
1) Tuloverot jakamattomista voittovaroista esitetään erillisenä rivinä (ennen: sisältyi rivin Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset) täsmällisemmän tiedon antamiseksi laskennallisista veroveloista.
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia netotetaan silloin, kun on laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennalliset verot kohdistuvat samaan veronsaajaan. Konsernitaseessa netotettujen laskennallisten verojen määrä on 8 milj. euroa (2014: 1 milj. euroa).
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
152
Verotappioista ja muista käyttämättömistä verohyvityksistä on kirjattu laskennallinen verosaaminen sen verohyödyn osalta, jonka katsotaan olevan todennäköisesti hyödynnettävissä tulevaisuuden verotettavia tuloja vastaan. Vuoden 2015 lopussa tytäryhtiöiden verotuksen tappioista on kumulatiivisesti kirjattu EUR 2 miljoonan laskennallinen verosaaminen. Verotappiot voidaan hyödyntää ilman aikarajoitetta.
Verotappioita ja muita käyttämättömiä verohyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, on yhteensä 2 miljoonaa euroa (2014: 0 milj. euroa) ja ne vanhenevat vuosina 2017–2025.
Tytäryhtiöiden jakamattomien voittovarojen osalta on kirjattu laskennallinen verovelka, jos voitonjaon yhteydessä tulisi maksettavaksi tuloveroa.
| Laskennalliset verosaamiset | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Yli 12 kuukauden jälkeen realisoituva laskennallinen verosaaminen | 25 | 48 |
| 12 kuukauden sisällä realisoituva laskennallinen verosaaminen | 3 | 7 |
| 29 | 55 | |
| Laskennalliset verovelat | 2015 | 2014 |
| Yli 12 kuukauden jälkeen realisoituva laskennallinen verovelka | 264 | 263 |
| 12 kuukauden sisällä realisoituva laskennallinen verovelka | 1 | 2 |
| 265 | 265 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
153
29. Varaukset
| Ympäristövaraukset | Uudelleenjärjestely-varaukset | Päästöoikeuksien palautusvelvoite | Muut varaukset | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tilikauden alussa 1.1.2015 | 10 | 9 | 2 | 1 | 21 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut | |||||
| Varausten lisäykset | 28 | 0 | 0 | 0 | 28 |
| Tilikauden aikana käytetyt varaukset | -1 | -5 | -2 | -1 | -9 |
| Peruutetut käyttämättömät varaukset | -1 | 0 | 0 | 0 | -1 |
| Tilikauden lopussa 31.12.2015 | 36 | 3 | 0 | 0 | 39 |
| Ympäristövaraukset | Uudelleenjärjestely-varaukset | Päästöoikeuksien palautusvelvoite | Muut varaukset | Yhteensä | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Tilikauden alussa 1.1.2014 | 33 | 4 | 0 | 0 | 37 |
| Tuloslaskelmaan kirjatut | |||||
| Varausten lisäykset | 1 | 8 | 2 | 1 | 12 |
| Tilikauden aikana käytetyt varaukset | -2 | -3 | 0 | 0 | -5 |
| Taseen varoissa olevan ARO-varauksen arvion muutos | -22 | 0 | 0 | 0 | -22 |
| Tilikauden lopussa 31.12.2014 | 10 | 9 | 2 | 1 | 21 |
| 2015 | 2014 | ||||
| --- | --- | --- | |||
| Lyhytaikaiset varaukset | 1 | 1 | |||
| Pitkäaikaiset varaukset | 39 | 20 | |||
| 39 | 21 |
Konsernin tiettyihin toimintoihin liittyy niiden luonteen vuoksi ympäristökustannusten ja -vastuiden riski, joka aiheutuu valmistettaessa, käytettäessä, varastoitaessa, sijoitettaessa, kuljetettaessa meri- ja maateitse sekä myytäessä aineita, joita ympäristöön joutuessaan saatetaan pitää ympäristön pilaantumista aiheuttavina. Myös kiinteistöjen tai liiketoimintojen ostaminen tai omistaminen voi johtaa korvausvastuuseen.
Ympäristövaraukset koostuvat pääasiallisesti konsernin ARO-varauksista (Asset Retirement Obligation). Konserni kirjaa varauksen purkamisesta syntyvistä kustannuksista siinä suuruudessa, kuin se on velvollinen puhdistamaan jo tehtyä vahinkoa. Varauksen määrä
on paras arvio kustannuksista, joita nykyisen velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän tilikauden lopussa tai kuinka paljon kustannuksia syntyisi, jos varaus siirrettäisiin kolmannelle osapuolelle. Varaukset diskontataan niissä tapauksissa kun rahan aika-arvon muutos on oleellinen.
IAS 37-standardin perustuen, tunnistettujen varausten lisäksi, konsernilla on joitakin taseen ulkopuolisia vastuita, joista tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia velvoitteita (ajoitus, kustannukset) ei voida ennustaa luotettavasti.
Konsernin varauksiin sisältyvä kurssiero on epäolennainen.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
154
30. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet
Konsernilla on useissa maissa eläkejärjestelyitä, jotka kattavat maiden lainsäädännölliset ja sopimukselliset vaatimukset. Eläkevakuutusyhtiössä vakuutettu Suomen lakisääteinen työeläke käsitellään maksupohjaisena järjestelynä konsernitilinpäätöksessä.
Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä Suomessa, Belgiassa ja Sveitsissä. Merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat Suomessa, joka kattaa 96 % (2014: 96 %) konsernin etuuspohjaisista velvoitteista ja 98 % konsernin järjestelyyn kuuluvien varojen kokonaismäärästä. Suomen lisäeläkejärjestely, joka kattaa merkittävän osan etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on ollut suljettu 1.1.1994 lähtien. Vakuutettu lisäeläkejärjestely muodostuu etuuspohjaisista ryhmäeläkevakuutuksista, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia lukuun ottamatta vanhuuseläkeikää ja eläkkeen karttumissääntöjä.
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet ovat pitkäaikaiseen työsuhteeseen liittyviä palkkioita, jotka käsitellään IAS 19 mukaisina rahastoimattomina etuuspohjaisina järjestelyinä.
Suomen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn ominaispiirteet
Konsernilla on Suomessa vapaaehtoinen rajattua työntekijäryhmää koskeva lisäeläkejärjestely kokonaiseläkekarttuman kattamiseksi. Lisäeläkejärjestely hoidetaan vakuutusyhtiössä.
Eläkejärjestelyn lisäeläke-etuus määräytyy vakuutussopimuksessa määritellyn kokonaiseläkkeen perusteella, joka on kokonaiseläkkeen ja lakisääteisen eläkkeen erotus. Kokonaiseläke on eläkejärjestelystä riippuen enintään 60 % tai 66 % lisäeläkepalkasta, joka määräytyy indeksillä tarkistettujen eläketapahtumaa edeltäneiden 10 vuoden ansioiden perusteella. Sopimuksen mukaisia etuuksia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke sekä hautausavustus. Vakuutetut vanhuuseläkeät ovat 60, 62 ja 65 vuotta. Joissakin vakuutussopimuksissa lisäeläketurvaan sisältyy myös oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen.
Vakuutusyhtiö perii vuosittain työnantajalta vakuutusmaksua karttuvien etuuksien kattamiseksi. Vakuutusmaksut määritetään niin, että vanhuuseläke-etuus on kokonaan rahastoitu eläkeikään mennessä. Lisäksi työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä rahoitetaan työssäoloaikana perittävillä riskivakuutusmaksuilla. Vakuutusmaksut perustuvat viimeiseen tiedossa olevaan palkkatasoon, johon ei huomioida tulevia palkankorotusolukkuja sekä kiinteään 2,5 % laskuperustekorkoon. Vakuutusyhtiö takaa eläkevaroille vakuutusmaksujen laskennassa käytettävää korkoa vastaavan korkotuoton.
Työnantajan maksamat lisämaksut kattavat vuoden aikana tapahtuneen eläkeindeksin nousun. Vakuutusyhtiön maksama indeksihyvitys laskee lisämaksua. Vakuutusyhtiö määrittää indeksihyvityksen suuruuden vuosittain.
Konserni on vakuuttanut etuuksien indeksikorotukset vuosittain sitä mukaa, kuin etuuksia on korotettu. Jos vakuutusyhtiön myöntämä asiakashyvitys ei riitä kattamaan vuosittaisia indeksikorotuksia, vakuutusyhtiö perii työnantajalta vakuutusmaksua, jota käytetään vuotuisten indeksikorotusten kattamiseen. Vakuutusyhtiön asiakashyvitys vaihtelee vuosittain.
Etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät riskit
Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Työnantajan etuuspohjaiseen velvoitteeseen vaikuttaa diskonttokorko, jonka määrittely pohjautuu raportointihetken joukkovelkakirjalainoihin. Laskennassa käytetyn diskonttokoron aleneminen kasvattaa etuuspohjaista velvoitetta. Kuitenkin, diskonttokoron tuoton aleneminen kasvattaa omaisuuserän käypää arvoa, jolloin tuotossa tapahtunut muutos vaikuttaa vain osittain etuuspohjaiseen nettovelkaan.
Järjestelyn etuudet on sidottu työeläkeindeksiin, johon vaikuttavat inflaatio ja yleinen ansiotasoindeksi. Korkeampi inflaatio nostaa työeläke-indeksiä, joka lisää eläkevelkaa sekä vuotuisia työnantajalta perittäviä vakuutusmaksuja.
Työsuhteessa olevien henkilöiden ansiotasoindeksiä korkeampi palkkakehitys lisää järjestelyn luvattuja etuuksia samalla kasvattaen eläkevelkaa ja työnantajan vuosittaisia vakuutusmaksuja henkivakuutusyhtiölle.
Jos henkilöiden toteutunut elinaika poikkeaa oletetusta, kantaa vakuutusyhtiö tästä aiheutuvan pitkäikäisyys riskin. Mahdolliset elinaikaodotteen tarkistukset laskentaolukkuja vaikuttavat IFRS:n mukaiseen työnantajan eläkevastuuseen. Vakuutusyhtiö vastaa elinajanodotteen liittyvistä riskeistä kokonaan jo maksettujen etuuksien osalta. Kuolevuusriski vaikuttaa työnantajaan vain, jos vakuutusyhtiö kuolevuusolukkuun muuttamisen johdosta korottaa tulevaisuudessa kertyvien etuuksien maksua.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
155
Etuuspohjaiset velvoitteet
| Etuuspohjaisten järjestelyiden tulosvaikutteinen kulu | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Työsuoritukseen perustuva kulu | 8 | 5 |
| Nettokorko (+kulu/-tuotto) | 2 | 3 |
| Uudelleen arvostaminen, muut pitkäaikaiseen työsuhteeseen liittyvät palkkiot | 0 | 1 |
| Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä | 11 | 9 |
| Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn uudelleenmäärittäminen | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Vakuutusmateriaalitiset voitot/tappiot | ||
| Väestötilastollisten oletusten muutokset | -3 | 0 |
| Taloudellisten oletusten muutokset | 60 | -116 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, poislukien nettokorkoon liittyvät erät | -22 | 45 |
| Kokemusperäiset muutokset | 3 | 2 |
| Laajaan tuloskelmaan kirjattu, uudelleenmäärittämisestä johtuva vaikutus yhteensä | 38 | -69 |
| Taseeseen merkityt erät | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Rahastoitujen etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 451 | 513 |
| Rahastoimattomien etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo | 8 | 8 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -346 | -366 |
| Etuuspohjainen nettovelka | 113 | 155 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutokset | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Varat 1.1. | 366 | 311 |
| Korkotuotot | 6 | 11 |
| Varojen tuotto, poislukien nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto | -22 | 44 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 15 | 16 |
| Maksetut etuudet | -19 | -17 |
| Varat 31.12. | 346 | 366 |
Järjestelyn varat ovat vakuutusyhtiöiden vastuulla ja osana vakuutusyhtiöiden sijoitusomaisuutta. Niiden jakautumisesta omaisuuslajeittain ei ole saatavissa järjestelykohtaisia tietoja.
| Järjestelyyn sisältyvän velvoitteen nykyarvon muutos | 2015 | 2014 | ||
|---|---|---|---|---|
| Rahastoidut | Rahastoimattomat | Rahastoidut | Rahastoimattomat | |
| Velvoite 1.1. | 513 | 8 | 396 | 8 |
| Kauden työsuoritukseen perustuva kulu | 8 | 1 | 7 | 1 |
| Järjestelyn supistaminen | 0 | 0 | -1 | 0 |
| Korkokulu | 8 | 0 | 14 | 0 |
| Vakuutusmateriaalitista olettamista johtuvat muutokset | -60 | 0 | 114 | 1 |
| Velvoitteen täyttäminen | -1 | 0 | -1 | -1 |
| Maksetut etuudet | -17 | -1 | -16 | -1 |
| Velvoite 31.12. | 451 | 8 | 513 | 8 |
Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2016 ovat 13 milj. euroa.
| Keskeiset vakuutusmateriaalitiset oletukset | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Diskonttokorko, % | ||
| Suomi | 2,13 % | 1,65 % |
| Muut maat | 0,9–1,9 % | 1,60 % |
| Tuleva palkankorotus, % | ||
| Suomi | 2,6–3,1 % | 3,5 % |
| Muut maat | 1,5–2,5 % | 1,5–2,0 % |
| Vakuutusyhtiön asiakashyvitys, % | ||
| Suomi | 0,0 % | 0,0 % |
| Muut maat | 0,0 % | 0,0 % |
| Etuuksien korotus, % | ||
| Suomi | 0–1,8 % | 2,1 % |
| Muut maat | 0,0 % | 0,0 % |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
156
Merkittävien vakuutusmateriaalitisten olettamien herkkyysanalyysi
Jokseenkin mahdolliset muutokset tietyissä merkityksellisissä vakuutusmateriaalitissa oletuksissa muiden muuttujien pysyessä ennallaan olisivat vaikuttaneet etuuspohjaiseen velvoitteeseen seuraavasti:
| Olettamat | Muutos olettamassa | Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen | ||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | |||
| Diskonttokorko | ||||
| 0,25 % korotus | Milj. euroa | -14 | -18 | |
| 0,25 % vähennys | Milj. euroa | 15 | 19 | |
| Palkankorotusolettama | ||||
| 0,25 % korotus | Milj. euroa | 4 | 5 | |
| 0,25 % vähennys | Milj. euroa | -4 | -5 | |
| Etuuksien korotus | ||||
| 0,25 % korotus | Milj. euroa | 13 | 16 | |
| 0,25 % vähennys | Milj. euroa | -12 | -15 |
- 0,25 % korotus/vähennys diskonttokorossa aiheuttaisi 3,4 % / 3,5 %:n vähennyksen/ korotuksen etuuspohjaisessa eläkevelvoitteessa
- 0,25 % korotus/vähennys palkankorotusolettamassa aiheuttaisi 1,0 % / 1,0 %:n korotuksen/vähennyksen etuuspohjaisessa eläkevelvoitteessa
- 0,25 % korotus/vähennys työeläkeindeksissä aiheuttaisi 2,9 % / 2,8 %:n korotuksen/vähennyksen etuuspohjaisessa eläkevelvoitteessa
Yllä kuvattu herkkyysanalyysi ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi olettamus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos olettamukset muuttuvat toisin kuin yllä kuvatuissa määrin, ei vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ole välttämättä lineaarinen.
Diskonttaamattoman eläkevastuun maturiteettijakauma on seuraava:
| 2015 | |
|---|---|
| Seuraavan 12 kk:n kuluessa (seuraava raportointikausi) | 20 |
| 1–5 vuotta | 90 |
| 5–10 vuotta | 116 |
| Yli 10 vuotta | 392 |
| Tulevat maksut yhteensä | 619 |
Etuuspohjaisen velvoitteen keskimääräinen kesto raportointikauden päätyessä on 14 vuotta.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
157
31. Osakeperusteiset maksut
1.1.2013 alkaen voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä
Yhtiön hallitus päätti 13.12.2012 uuden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin ylimmälle johdolle ja avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi ja avainhenkilöiden sitouttamiseksi yhtiön tarjoamalla heille yhtiön osakkeiden omistukseen perustuvaa palkkiojärjestelmää. Yhtiön hallitus valitsee vuosittain ylimmästä johdosta henkilöt kannustinjärjestelmän piiriin.
Vuoden 2013 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää sovelletaan kolmen vuoden jaksoissa, jotka ovat alkaneet vuosina 2013, 2014 ja 2015. Hallitus on päättänyt kullekin ansaintajaksoille ansaintakriteerit, niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäistason, tavoitteet joko vuosittain tai koko ansaintajaksoille. Ensimmäisen ansaintajakson 2013–2015 ansaintakriteerit ovat konsernin vertailukelpoinen vapaa rahavirta (75 %) ja Uusiutuvat Tuotteet -liiketoimintayksikön vertailukelpoinen liikevoitto (25 %). Seuraavien ansaintajaksojen 2014–2016 sekä 2015–2017 ansaintakriteerit ovat konsernin kumulatiivinen vertailukelpoinen vapaa rahavirta (75 %) ja osakkeen kokonaistuotto suhteessa kymmeneen öljyäla toiminut yrityksen vertailuryhmään (25 %). Mahdolliset maksut suoritetaan vuosina 2016, 2017 ja 2018 osaksi yhtiön osakkeina ja osaksi käteismaksuna. Rahana maksettava osuus kattaa palkkioista aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Tavoitepalkkiotaso on toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille 40 % henkilön keskimääräisestä vuosipalkasta. Palkkion enimmäistaso toimitusjohtajalle on 100 %, ja muille johtoryhmän jäsenille noin 80 % heidän vuosipalkastaan. Lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinpalkkioiden yhteenlaskettu summa ei saa tavoitetasolla ylittää 60 % vuosipalkasta minään vuonna. Maksimitasolla yhteenlaskettu palkkiosumma ei saa ylittää 120 % vuosipalkasta.
Palkkion saajat eivät saa myydä tai luovuttaa palkkioksi saamiaan osakkeita ansaintajaksoa seuraavan rajoitusajanjakson aikana. Rajoitusajanjakso on kolme vuotta yhtiön toimitusjohtajan sekä johtoryhmän osalta, ja yksi vuosi muiden palkkion saajien osalta.
1.1.2010 alkaen voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä
Yhtiön hallitus päätti joulukuussa 2009 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet mm. yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme kolmen kalenterivuoden ansaintajaksoa, jotka ovat alkaneet vuosina 2010, 2011 ja 2012.
Hallitus päättää kullekin ansaintajaksoille ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäistason. Ansaintajaksojen ansaintakriteerit ovat samat: Uusiutuvien Tuotteiden myyntivolyymi ja yhtiön osakkeen kokonaistuotto suhteessa Dow Jones Nordic Return -indeksiin. Ensimmäisen ansaintajakson palkkio maksettiin 2013 ja seuraavan ansaintajakson 2014 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Viimeisen ansaintajakson palkkio maksetaan 2015. Maksettavan palkkion enimmäistaso ei saa
miltään ansaintavuodelta ylittää kyseisen vuoden bruttopalkkaa. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Järjestelmään liittyy kielto luovuttaa osakkeita kolmen vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä, eli järjestelmän kesto on kunkin osake-erän osalta kuusi vuotta. Tämänkin jälkeen avainhenkilön on omistettava puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista, kunnes avainhenkilön omistamien yhtiön osakkeiden arvo vastaa henkilön bruttovuosipalkkaa. Tämä omistusvelvoite on voimassa niin kauan kuin työ- tai toimisuhde konserniyhtiössä jatkuu.
Vuoden 2012–2014 osakepalkkiojärjestelyn ansaintakausi päättyi 31.12.2014. Osakepalkkioiden luovutus saajilleen tapahtui kokonaisuudessaan vuonna 2015. Maksetun palkkion bruttomäärä oli 9,7 milj. euroa, vastaten 414 843 osakkeen arvoa. Palkkion saajille luovutettiin 201 533 osaketta ja loppuosa maksettiin käteisenä verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista varten. Osakkeen käypä arvo luovutushetkellä oli 23,2776 euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenille luovutettiin 46 142 osakkeen arvoa vastaava palkkio.
Vuoden 2011–2013 osakepalkkiojärjestelyn ansaintakausi päättyi 31.12.2013. Osakepalkkioiden luovutus saajilleen tapahtui maaliskuussa 2014. Maksetun palkkion bruttomäärä oli 6,4 milj. euroa, vastaten 411 655 osakkeen arvoa. Palkkion saajille luovutettiin 202 391 osaketta ja loppuosa palkkiosta maksettiin käteisenä verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista varten. Osakkeen käypä arvo luovutushetkellä oli 15,4355 euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenille (maaliskuussa 2014) luovutettiin 156 218 osakkeen arvoa vastaava palkkio.
Vuoden 2010–2012 osakepalkkiojärjestelyn ansaintajakso päättyi 31.12.2012. Osakepalkkioiden luovutus saajilleen tapahtui maaliskuussa 2013. Maksetun palkkion bruttomäärä oli 1,4 milj. euroa, vastaten 128 340 osakkeen arvoa. Palkkion saajille luovutettiin 63 526 osaketta ja loppuosa palkkiosta maksettiin käteisenä verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamista varten. Osakkeen käypä arvo luovutushetkellä oli 10,9977 euroa. Konsernin johtoryhmän jäsenille luovutettiin 67 580 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Rajoituskausi tälle ansaintajaksoille päättyy 1.1.2016.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
158
Osakepalkkiojärjestelmän kirjanpitokirjauksissa käytetyt olettamukset on kerrottu seuraavissa taulukoissa:
| Osakepalkkion myöntämispäivät ja käyvät arvot | Järjestelmä 2015–2017 | Järjestelmä 2014–2016 | Järjestelmä 2013–2015 | Järjestelmä 2012–2014 | Järjestelmä 2011–2013 | Järjestelmä 2010–2012 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myöntämispäivät | 11.02.2015 | 01.02.2014 | 10.02.2013 | 02.01.2012 | 03.01.2011 | 04.01.2010 |
| Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa | 6,70 | 10,81 | 11,50 | |||
| Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa | 8,10 | 12,21 | 12,70 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmän kesto | ||||||
| Ansaintajakon alkamispäivä | 01.01.2015 | 01.01.2014 | 01.01.2013 | 01.01.2012 | 01.01.2011 | 01.01.2010 |
| Ansaintajakon päättymispäivä | 31.12.2017 | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2014 | 31.12.2013 | 31.12.2012 |
| 31.3.2019/ | 31.3.2018/ | 31.3.2017/ | ||||
| Rajoitusjakson päättymispäivä | 31.3.2021 | 31.3.2020 | 31.3.2019 | 01.01.2018 | 01.01.2017 | 01.01.2016 |
Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset
| Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa, enimmäispalkkio | 0 | 2 281 678 | 5 914 520 | 1 000 000 | 416 177 | 128 340 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kauden aikana myönnetyt | 3 195 100 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kauden aikana vapautuneet | 0 | -34 827 | -54 752 | -2 244 | 0 | 0 |
| Kauden aikana peruutetut | -15 000 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kauden aikana menetetyt | -115 000 | -201 423 | -171 553 | -4 621 | 0 | 0 |
| Kauden aikana asetetut | 2 329 476 | 2 965 936 | 669 195 | -585 157 | 0 | 0 |
| Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden lopussa, enimmäispalkkio | 5 394 576 | 5 011 364 | 6 357 410 | 407 978 | 416 177 | 128 340 |
| Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa | 85 | 87 | 85 | 65 | 0 | 0 |
| Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa | 27,63 | 27,63 | 27,63 | 23,28 | 15,44 | 11,00 |
| Ansaintakriteerien toteutua, % | 88 % | 88 % | 100 % | 100 % | 65 % | 20 % |
| Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen rajoitusjakson päättymistä, % | 10 % | 10 % | 10 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Osakkeen arvo myöntämishetkellä, eli osakkeen käypä arvo, on määritelty seuraavasti: osakkeen myöntämishetken arvo on myöntämispäivän osakekurssi vähennettynä arvioiduilla ansaintajakon aikana maksettavilla osingoilla.
Tuloslaskelmaan sisältyvä kulu on eritelty seuraavassa taulukossa:
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, osakkeina maksettavat | 3 | 2 |
| Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus, käteisenä maksettavat | 2 | 5 |
| Tuloslaskelman kulukirjaus yhteensä | 5 | 7 |
Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvä taseeseen kirjattu velka oli 5 milj. euroa (2014: 7 milj. euroa). Tilikausilla 2016–2019 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan 31.12.2015 olevan 10 miljoonaa euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
159
32. Lähipiiritapahtumat
Suomen valtiolla on 50,1 % omistusosuudella määräysvalta konserniin. Loput 49,9 % osakkeista on laajasti jakautunut eri sijoittajille.
Konsernin lähipiirin kuuluvat tytäryhtiöt, yhteisjärjestelyt, (liitetieto 33) ja yhteisöt, joissa määräysvaltaa käyttää Nesteen merkittävin osakkeenomistaja Suomen valtio. Lähipiirin kuuluvat myös hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet (yrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt) ja yrityksen johtoon kuuluvien avainhenkilöiden läheiset perheenjäsenet sekä yritykset, joissa heillä tai heidän perheenjäsenillään on määräysvalta.
Konsernin emoyritys on Neste Oyj. Liiketoimet konsernin ja sen lähipiirin kuuluvien tytäryritysten kesken on eliminoitu konserniyhdistelyssä, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiirin kuuluvien yritysten kanssa tehdyt liiketoimet on eritelty alla olevassa taulukossa. Kaikki liiketoimet Nesteen ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. Lähipiiriraportointia on tarkennettu.
Liiketoimet lähipiirin kanssa
| 2015 | Tavaroiden ja palveluiden myynnit | Tavaroiden ja palveluiden ostot | Saamiset | Rahoitus-tuotot ja -kulut | Velat |
|---|---|---|---|---|---|
| Yhteisjärjestelyt | 111 | 64 | 17 | 0 | 1 |
| 111 | 64 | 17 | 0 | 1 | |
| 2014 | Tavaroiden ja palveluiden myynnit | Tavaroiden ja palveluiden ostot | Saamiset | Rahoitus-tuotot ja -kulut | Velat |
| Yhteisjärjestelyt | 150 | 99 | 5 | 0 | 8 |
| 150 | 99 | 5 | 0 | 8 |
Yrityksen johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tai heidän määräysvallassaan olevien yritysten kanssa ei ollut merkittäviä liiketoimia.
Valtaosa Nesteen ja sen yhteisyrityksen Nynasin välisistä liiketoimista on pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Naantalin jalostamon bitumituotteiden myyntiä Nynasille. Porvoon jalostamolta myytiin prosessöljyä Nynasille.
Hallituksen ja ylimmän johdon palkat ja palkkiot
| 1000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 3 785 | 3 840 |
| Lakisääteiset eläkkeet | 220 | 222 |
| Lisäeläkkeet | 1 287 | 1 239 |
| Osakeperusteiset etuudet | 2 256 | 2 430 |
| Yhteensä (sisältää lakisääteiset eläkkeet) | 7 547 | 7 731 |
Ylin johto koostuu toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä. Ylimmältä johdolta ei ole ollut lainasaamisia 31.12.2015 eikä 31.12.2014.
Nesteen toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille myönnettyjen osakepalkkioiden määrät on kerrottu liitetiedossa 31, Osakeperusteiset maksut.
Toimitusjohtajan sekä johtoryhmän palkat ja palkkiot
| 1000 euroa | Toimitusjohtaja | Johtoryhmä | ||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Vuosittaiset palkkiot | ||||
| Peruspalkka | 668 | 667 | 1 861 | 1 741 |
| Verotettavat etuudet | 17 | 26 | 114 | 119 |
| Vuosikannustinpalkkio (lyhytaikainen kannustinjärjestelmä) | 222 | 229 | 506 | 648 |
| Vuosittaiset palkkiot yhteensä | 906 | 921 | 2 481 | 2 509 |
| Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän palkkiot | ||||
| Lisäeläkemaksut | 824 | 619 | 463 | 620 |
| 2012–2014 järjestelmä | 717 | 804 | 1 539 | 1 626 |
| Palkkiot yhteensä | 2 447 | 2 344 | 4 482 | 4 754 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
160
Hallituksen jäsenten palkkiot
| 1000 euroa | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Hallituksen jäsenet 31.12.2015 | ||
| Jorma Eloranta | 79 | 79 |
| Maija-Liisa Friman | 61 | 62 |
| Laura Raitio | 49 | 47 |
| Jean-Baptiste Renard | 59 | 46 |
| Willem Schoeber | 56 | 59 |
| Kirsi Sormunen | 47 | 47 |
| Marco Wirén, 1.4.2015 alkaen | 35 | 0 |
| Hallituksen aiemmat jäsenet | ||
| Per-Arne Blomquist 1.4.2015 asti | 12 | 58 |
| Michiel Boersma 3.4.2014 asti | 0 | 12 |
| Hallituksen kaikki jäsenet yhteensä | 398 | 410 |
Hallituksen palkkiot sisältävät vuosipalkkion sekä kokouspalkkion, joka maksetaan jokaisesta kokouksesta sekä hallituksen valiokuntien kokouksista, joihin hallituksen jäsen osallistuu. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemisjärjestelmien piiriin, eivätkä siten saa tulos- tai osakepalkkiota.
Toimitusjohtajan molemminpuolinen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Jos yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, hän on oikeutettu irtisanomisajan (6 kuukautta) palkan lisäksi 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta, ja eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Eläkkeen määrä on 60 % eläkepalkasta, joka on eläketapahtumavuotta edeltävien 10 viimeisen vuoden aikana maksettujen TyEL:in mukaisten vuosiansioiden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausipalkka. Eläke on vakuutettu vakuutusyhtiössä, ja vuoden 2015 osalta vakuutusmaksu oli 824 tuhatta euroa (2014: 619 tuhatta euroa). Eläkejärjestelmän nettovastuu 31.12.2015 oli 487 tuhatta euroa (2014: 796 tuhatta euroa). Lakisääteiset eläkevakuutusmaksut vuonna 2015 olivat 66 tuhatta euroa (2014: 65 tuhatta euroa).
Aiempien toimitusjohtajien eläkejärjestelmien vastuut 31.12.2015 olivat 1 297 tuhatta euroa (2014: 1 955 tuhatta euroa).
33. Konserniyritykset 31.12.2015
| Tytäryritys | Konsernin omistusosuus, % | Maa |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Espoon Keilaranta 21 | 100,00 % | Suomi |
| Kilpilahden Voimalaitos Oy 1) | 100,00 % | Suomi |
| LLC Neste Saint-Petersburg | 100,00 % | Venäjä |
| Navidom Oy | 50,00 % | Suomi |
| Neste (Suisse) S.A. | 100,00 % | Sveitsi |
| Neste AB | 100,00 % | Ruotsi |
| Neste Affiliate B.V. | 100,00 % | Alankomaat |
| Neste Canada Inc. | 100,00 % | Kanada |
| Neste Components B.V. | 100,00 % | Alankomaat |
| Neste Eesti AS | 100,00 % | Viro |
| Neste Insurance Limited | 100,00 % | Guernsey |
| Neste Jacobs Aktiebolag | 100,00 % | Ruotsi |
| Neste Jacobs Oy | 60,00 % | Suomi |
| Neste Markkinointi Oy | 100,00 % | Suomi |
| Neste N.V. | 100,00 % | Belgia |
| Neste Netherlands B.V. | 100,00 % | Alankomaat |
| Neste Oil Bahrain W.L.L. | 100,00 % | Bahrain |
| Neste Renewable Fuels Oy | 100,00 % | Suomi |
| Neste Shipping Oy | 100,00 % | Suomi |
| Neste Singapore Pte. Ltd. | 100,00 % | Singapore |
| Neste US, Inc. | 100,00 % | Yhdysvallat |
| Neste USA, L.L.C. | 100,00 % | Yhdysvallat |
| SIA Neste Latvija | 100,00 % | Latvia |
| UAB Neste Lietuva | 100,00 % | Liettua |
| US Active Oy | 100,00 % | Suomi |
1) Neste, Veolia and Borealis ovat sopineet Kilpilahden Voimalaitos Oy yhteisyrityksen perustamisesta. 31.12.2015 Kilpilahden Voimalaitos Oy on 100 % omistettu tytäryhtiö, joka on luokiteltu myytävänä oleviin varoihin. Yhteisyrityksen järjestelyn lopullisen toteutumisen uskotaan tapahtuvan vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.
| Osakkuusyritys | Konsernin omistus-osuus, % | Maa |
|---|---|---|
| Neste Arabia Co. Ltd. | 48,00 % | Saudi-Arabia |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
161
| Yhteisjärjestely | Konsernin omistus-osuus, % | Luokittelu | Maa |
|---|---|---|---|
| A/B Svartså Vattenverk – Mustijoen Vesilaitos O/Y | 40,00 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
| Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C. (Closed) | 45,00 % | Yhteinen toiminto | Bahrain |
| Glacia Limited | 50,00 % | Yhteisyritys | Bermuda |
| Nemarc Shipping Oy | 50,00 % | Yhteisyritys | Suomi |
| NSE Biofuels Oy Ltd | 50,00 % | Yhteisyritys | Suomi |
| Nynas AB (publ) | 49,99 % | Yhteisyritys | Ruotsi |
| Oy Innogas Ab | 50,00 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
| Porvoon Alueverkko Oy | 33,33 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
| Tahkoluodon Polttoöljy Oy | 31,50 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
| Tapaninkylän Liikekeskus Oy | 40,03 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
| Vaskiluodon Kalliovarasto Oy | 50,00 % | Yhteinen toiminto | Suomi |
Taloudellista tietoa tytäryrityksistä, joissa määräysvallattomilla omistajilla on merkittävä omistusosuus
| Neste Jacobs Oy | Navidom Oy | |||
|---|---|---|---|---|
| 2015 | 2014 | 2015 | 2014 | |
| Määräysvallattomien omistajien omistusosuus | 40,00 % | 40,00 % | 50,00 % | 50,00 % |
| Lyhytaikaiset varat | 71 | 62 | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset varat | 5 | 4 | 0 | 0 |
| Lyhytaikaiset velat | 33 | 28 | 0 | 0 |
| Pitkäaikaiset velat | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Liikevaihto | 137 | 124 | 1 | 1 |
| Tilikauden voitto | 8 | 8 | 0 | 0 |
| Osingonjako määräysvallattomille omistajille | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 | 9 | 0 | 0 |
| Investointien rahavirta | -1 | -7 | 0 | 0 |
| Rahoituksen rahavirta | -3 | -1 | 0 | 0 |
Konsernitilinpäätökseen sisältymättömät strukturoidut yhteisöt
Vuonna 2015, Neste myi koko osakekantansa KED Oy:stä (ennen: Kilpilahden Sähkönsiirto Oy) InfraVian hallinnoimalle infra-rahastolle Infravia European Fund II:lle. Kaupan jälkeen Nesteellä ei ole suoria eikä epäsuoria omistuksia KED Oy:ssä. KED Oy on vastuussa korkea- ja keskijännitteisen sähkön jakelusta Kilpilahden teollisuusalueella, missä Nesteen Porvoon jalostamo sijaitsee. Nesteen lisäksi KED Oy:n asiakkaisiin kuuluu myös muut alueella toimivat yritykset.
Koska Kilpilahden sähkönjakeluverkko vaatii merkittäviä investointeja. Neste valitsi InfraVian sen sähkönjakelu kumppanikseen edistääkseen investointien tehokasta toteutusta ja varmistaakseen luotettavan sähkönjakelun Kilpilahdessa.
Sopimusjärjestelyjen puitteissa KED Oy:n kanssa, Neste osallistuu ja tukee KED Oy:tä eri tavoin ja voidaan tulkita, että Nesteellä on mahdollisuus vaikuttaa KED Oy:n tekemiin investointeihin. KED Oy jakaa sähköä Nesteelle ja Neste pysyy sähkönjakeluverkon kapasiteetin pääasiallisena käyttäjänä. KED Oy toimii Nesteeltä 30 vuodeksi vuokratulla maalueella ja KED Oy:llä on optio jatkaa vuokrasopimusta. Kaupan yhteydessä osapuolet sopivat, että Neste vastaa noin kahden vuoden ajan sähkön jakelun tarvitsemista käyttö- ja kunnossapitopalveluista, joita se tarjoaa KED Oy:lle. Nesteellä on myös KED Oy:n osakkeiden uudelleenostamisopito, joka on voimassa kaksi vuotta, mikäli kaupassa havaitaan merkittävä sopimusrikkomus. Neste ei ole tarjonnut minkäänlaista taloudellista tai muuta tukea KED Oy:lle ilman sopimuksellista velvoitetta.
Edellä mainittujen tekijöiden perusteella Neste on määrittänyt, että sillä on merkittävä vaikutusvalta KED Oy:ssä ja käsittelee KED Oy:tä konsernitilinpäätökseen sisältymättömänä strukturoituna yhteisönä. Yhtiön johto on arvioinut suurimman mahdollisen tappion ottaen huomioon Nesteen osallistumisen luonteen KED Oy:ssä sekä KED Oy:n merkityksestä Nesteelle operatiivisesta näkökulmasta. Nesteen altistuminen riskille on pääosin riippuvainen sähkönjakeluverkon tehokkaasta toiminnasta.
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät strukturoidut yhteisöt
Neste on käsitellyt vuonna 2014 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyt alusten takaisinvuokraussopimukset strukturoituna yhteisönä. Neste takaa järjestelyssä aluksien jäännösarvon sekä tietyn takuutuoton.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
162
34. Vastuusitoumukset
| Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset | 2015 Vakuuden arvo | 2014 Vakuuden arvo |
|---|---|---|
| Omasta puolesta sitoumuksiin annetut | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 17 | 17 |
| Pantit | 0 | 0 |
| Vastuusitoumukset ja muut vastuut | 158 | 107 |
| Yhteensä | 175 | 125 |
| Yhteisjärjestelyjen puolesta annetut | ||
| Takaukset | 1 | 1 |
| Yhteensä | 1 | 1 |
| Muiden puolesta annetut | ||
| Takaukset | 2 | 1 |
| Vastuusitoumukset ja muut vastuut | 2 | 2 |
| Yhteensä | 3 | 3 |
| 179 | 129 | |
| Käyttöleasingvastuut | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 72 | 53 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 61 | 48 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 75 | 64 |
| 209 | 164 |
Käyttöleasingsopimukset
Maa-alueisiin, rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon liittyvät leasingvuokrakulut, 21 milj. euroa (2014: 21 milj. euroa), kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.
| Sitoumukset | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Sitoumus aineellisten hyödykkeiden ostamiseen | 84 | 51 |
| 84 | 51 |
Konsernin käyttöleasingsitoumukset liittyvät pääosin laivojen aikarahaassopimuksiin sekä maa-alue- ja toimistovuokriin.
Konsernin ota tai maksa -sopimukset liittyvät vedynhankintasopimuksiin. Sopimuksiin liittyy volyymiperusteinen vedynostovelvoite. Sopimusten perusteella vuosina 2011–2026 maksettavat kiinteät palkkiot 31.12.2015 tilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Ota tai maksa sopimusten perusteella maksettavat kiinteät palkkiot | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Maksettava summa | 16 | 16 |
| Maksettava summa tilikauden jälkeen | 159 | 175 |
| Maksettava summa yhteensä | 176 | 192 |
Vastuusitoumukset ja muut vastuut
Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Neste Oyj:llä on yhteisvastuullinen vastuusitoumus Fortum Heat and Gas Oy:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain 17 luvun 16.6 §:n säädökseen.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
163
35. Riita-asiat ja mahdolliset oikeusprosessit
Vuonna 2014 Suomen tulli määräsi Nesteen maksamaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain mukaisen velvoitteen alittamisesta vuosina 2009 ja 2010 yhteensä noin 44 milj. euron seuraamusmaksun. Neste on toimittanut markkinoille jakeluvelvoiteluissa edellytetyn määrän biopolttoaineita vuosina 2009 ja 2010. Neste kiistää Tullin tulkinnan ja katsoo noudattaneensa jakeluvelvoitteen täytössä tuolloin voimassa ollutta lainsäädäntöä. Yhtiön ja Tullin erimielisyydessä on kyse jakeluvelvoitelain tulkinnasta. Neste valitti Tullin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi valituksen johdosta päätöksensä kesäkuussa 2015. Hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ole ollut kyse polttoaineiden jakelijan ilmoittamisvelvollisuuteen liittyvästä laiminlyönnistä tai virheestä eikä Tullin olisi tullut määrätä Nesteelle seuraamusmaksua. Tulli on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tulli on valituksen vireillä olosta huolimatta palauttanut seuraamusmaksun Nesteelle elokuussa 2015.
Yhdysvaltain tulli on maaliskuussa 2014 antanut päätöksen koskien Nesteen tiettyyn tuotteeseen liittyvää tulitariffinimikkeistön luokittelua ja sitä vastaavaa tulli vuosilta 2009–2014. Tämä luokittelu eroaa Nesteen käyttämästä luokittelusta ja siitä kannetaan korkeampaa tulli, millä voisi olla vaikutusta joihinkin tuontitullauksiin, jotka ovat riippuvaisia maiden välisestä vapaakauppasopimuksesta. Neste kiistää luokittelupäätöksen ja uskoo, että Nesteen käyttämä luokittelu on oikea tuotteen kemialliseen koostumuksen ja tulitariffinimikkeistön kuvauksen perusteella. Neste on valittanut luokittelupäätöksestä ja tavoittelee, että päätös vastaa muiden maiden antamia päätöksiä. Mikäli päätökseen ei tule muutosta, Neste voi joutua suorittamaan arviolta 12 miljoonan euron lisätullimaksun. Varausta ei ole kirjattu vuoden 2015 taseeseen.
Helsingin käräjäoikeus on ratkaissut kauan vireillä olleen väylämaksuriidan asian riitauttaneiden varustamoiden eduksi. Neste Shipping on ollut yhtenä varustamona mukana kanteessa ja saa oikeuden päätöksen perusteella valtiolta noin 23 miljoonaa euroa palautuksena perusteettomasti vuosina 2001–2004 kerätyistä väylämaksuista, mikäli käräjäoikeuden tuomio tulee lainvoimaiseksi. Summa sisältää myös valtion maksettavaksi tuomitut korot kuluneelta ajalta. Valtio on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan valtio peri ulkomaanliikenteeltä EU-lainsäädännön vastaisesti korkeampaa väylämaksua kuin kotimaan liikenteeltä. Näin Suomen ja muiden jäsenvaltioiden välissä liikennettä kohdeltiin syrjivästi Suomen sisäiseen liikenteeseen verrattuna.
Lisäksi konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä tai riita-asioissa. Johdon arvion mukaan näiden lopputulokset ovat vaikeasti ennustettavia, mutta niillä ei ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
36. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Tilinpäätöspäivän jälkeen konsernissa ei ollut merkittäviä tapahtumia.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
164
Emoyhtiön tuloslaskelma
| milj. euroa | Liite | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 2 | 6 366 | 10 255 |
| Valmiiden tuotteiden varastojen muutos | 17 | –201 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 126 | 48 |
| Materiaalit ja palvelut | 4 | –5 636 | –9 739 |
| Henkilöstökulut | 5 | –220 | –205 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | –172 | –146 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | –324 | –222 |
| Liikevoitto/-tappio | 157 | –208 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 8 | 151 | 59 |
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | 307 | –149 | |
| Satunnaiset erät | 9 | 202 | 204 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 509 | 55 | |
| Tilinpäätössiirrot | 10 | –27 | –4 |
| Tuloverot | 11 | –32 | 14 |
| Tilikauden voitto | 450 | 64 |
Emoyhtiön tase
| milj. euroa | Liite | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | 12, 13 | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 47 | 43 | |
| Aineelliset hyödykkeet | 1 776 | 1 628 | |
| Sijoitukset | 2 382 | 2 497 | |
| 4 205 | 4 169 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 14 | 562 | 486 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 15 | 52 | 36 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 16 | 853 | 838 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 557 | 8 | |
| 2 024 | 1 368 | ||
| Vastaavaa yhteensä | 6 229 | 5 536 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 17 | ||
| Osakepääoma | 40 | 40 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 5 | 0 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 957 | 1 058 | |
| Tilikauden voitto | 450 | 64 | |
| 1 451 | 1 163 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 18 | 931 | 903 |
| Pakolliset varaukset | 19 | 5 | 12 |
| Vieras pääoma | 20 | ||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 2 281 | 1 886 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 1 561 | 1 572 | |
| 3 842 | 3 458 | ||
| Vastattavaa yhteensä | 6 229 | 5 536 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
| milj. euroa | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 307 | –149 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 172 | 146 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | –31 | 22 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –151 | –59 |
| Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot | –103 | 0 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 194 | –41 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Korottomat liikesaamiset, lisäys (–) / vähennys (+) | 97 | 46 |
| Vaihto-omaisuus, lisäys (–) / vähennys (+) | –76 | 357 |
| Korottomat velat, lisäys (+) / vähennys (–) | –61 | –425 |
| Käyttöpääoman muutos | –40 | –22 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 154 | –63 |
| Maksetut korot ja muut rahoituserät | –54 | –55 |
| Saadut osingot | 223 | 125 |
| Maksetut välittömät verot | 0 | –40 |
| Toteutuneet kurssierot | –31 | 14 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 292 | –18 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | –341 | –205 |
| Käyttöomaisuuden myyntitulot | 3 | 3 |
| Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin | 0 | –31 |
| Investoinnit muihin osakkeisiin | 0 | 0 |
| Myyntitulot ja pääomanpalautukset tytäryhtiöosakkeista | 171 | 150 |
| Muiden sijoitusten muutos, lisäys (–) / vähennys (+) | 14 | 33 |
| Investointien rahavirta | –153 | –50 |
| Rahavirta ennen rahoitusta | 139 | –68 |
| milj. euroa | 1.1.–31.12.2015 | 1.1.–31.12.2014 |
| --- | --- | --- |
| Rahoitus | ||
| Omien osakkeiden hankinta | 0 | –15 |
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 747 | 145 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | –401 | –404 |
| Lyhytaikaisten velkojen muutos | 25 | –2 |
| Maksetut osingot | –166 | –167 |
| Saadut ja maksetut konserniavustukset | 204 | 161 |
| Rahoituksen rahavirta | 410 | –283 |
| Laskelman mukainen rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) | 549 | –351 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 8 | 358 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 557 | 8 |
| Taseen mukainen rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) | 549 | –351 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
166
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Neste Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetiedot esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole kerrottu. Taulukoiden luvut ovat tarkkoja arvoja, ja tästä johtuen yksittäisistä luvuista lasketut summat saattavat poiketa esitetyistä summista.
Liikevaihto
Liikevaihtoon luetaan myyntituotot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla, kuten arvonlisäveroilla, valmistajana suoritetuilla valmisteveroilla ja huoltovarmuusmaksuilla. Tuotteiden vaihdosta kirjataan tuottoa vain kun tuotteita vaihdetaan erilaisiin tuotteisiin.
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät säännölliset tuotot, kuten vuokrat.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituksen kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Johdannaissopimukset
Yhtiö solmii johdannaissopimuksia pääasiassa suojautuakseen öljyn hintariskiltä, valuuttakurssivaihteluilta ja korkotason vaihteluilta.
Johdannaissopimukset, jotka suojaavat tulevaa kassavirtaa ja jotka kuuluvat suojauslaskennan piiriin, kirjataan, kun sopimus erääntyy ja suojattava riski toteutuu. Tase-eriä, kuten pankkitilejä, lainoja ja saatavia, suojaavat sekä tulevaa kassavirtaa suojaavat johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä arvostetaan käypään arvoon, ja voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät.
Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaissopimusten arvonmuutokset jaksotetaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla sekä lisättynä tehdyillä arvonkorotuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueita ei poisteta.
Poistoajat ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 20–40 vuotta |
|---|---|
| Tuotantokoneet ja kalusto, mukaan lukien erikoisvaraosat | 15–20 vuotta |
| Muut kulkuneuvot, koneet ja kalusto | 3–15 vuotta |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 20–40 vuotta |
| Aineettomat hyödykkeet | 3–10 vuotta |
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatteella hankintamenoon tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen luovutushintaan ottaen huomioon mahdollisten suojausten vaikutus. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat sekä muut välittömät menot. Yhtiö on aktivoinut tilikaudella valmiiden tuotteiden ja tavaroiden hankintamenoon normaalitoiminta-asteen mukaan määritetyt osuuden valmistuksen yleiskustannuksista. Standardivaraosat sisällytetään vaihto-omaisuuteen ja ne kirjataan tulosvaikutteisesti käytön mukaan.
Tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi lukuun ottamatta rakennus- ja laiteinvestointeja.
Eläkekulut
Lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kertymisvuonna.
Satunnaiset erät
Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin kirjataan konserniyritysten väliset konserniavustukset.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
167
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon erosta. Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.
Pakolliset varaukset
Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin. Tällaisia eri ovat esim. eläkevastuut, takausvastuut, todettujen ympäristövahinkojen tulevat puhdistusmenot ja päästöoikeuksien palautusvelvollisuus, sekä uudelleenjärjestelyvaraukset. Varaukset perustuvat johdon arvioon tulevasta velvoitteesta.
2. Liikevaihto
| Liikevaihto toimialoittain | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Öljytuotteet | 6 313 | 10 210 |
| Uusiutuvat tuotteet | 3 | 0 |
| Öljyn vähittäismyynti | 0 | 0 |
| Muut | 123 | 112 |
| Liiketoimintojen välinen myynti | -73 | -66 |
| 6 366 | 10 255 | |
| Liikevaihto markkina-alueittain | 2015 | 2014 |
| Suomi | 3 363 | 4 683 |
| Muut Pohjoismaat | 701 | 1 463 |
| Baltian maat, Venäjä ja Puola | 600 | 949 |
| Muu Eurooppa | 1 388 | 2 079 |
| Pohjois- ja Etelä-Amerikka | 245 | 723 |
| Muut maat | 69 | 359 |
| 6 366 | 10 255 |
3. Liiketoiminnan muut tuotot
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Vuokratuotot | 20 | 7 |
| Myyntivoitot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä | 0 | 0 |
| Osakkeiden myyntivoitot | 103 | 0 |
| Vakuutuskorvaukset | 0 | 39 |
| Saadut avustukset | 1 | 2 |
| Muut | 3 | 1 |
| 126 | 48 |
4. Materiaalit ja palvelut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | ||
| Ostot tilikauden aikana | 5 683 | 9 574 |
| Varastojen muutos | -54 | 159 |
| 5 629 | 9 733 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 7 | 6 |
| 5 636 | 9 739 |
5. Henkilöstökulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 167 | 158 |
| Henkilösivukulut | 0 | 0 |
| Eläkekulut | 39 | 36 |
| Muut henkilösivukulut | 14 | 11 |
| Käyttöomaisuuteen aktivoidut palkat | -1 | 0 |
| 220 | 205 |
Johdon palkat ja palkkiot
Johdon palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen yhteydessä liitteessä 32.
| Henkilöstö keskimäärin | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 1 257 | 1 334 |
| Työntekijät | 1 060 | 1 095 |
| 2 317 | 2 429 |
6. Poistot ja arvonalentumiset
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaiset poistot | 165 | 143 |
| Romutukset | 6 | 2 |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä | 1 | 0 |
| 172 | 146 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
168
7. Liiketoiminnan muut kulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Vuokrat ja muut kiinteistökulut | 17 | 17 |
| Kunnossapitokulut | 177 | 89 |
| Muut | 130 | 115 |
| 324 | 222 | |
| Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot ja keskeneräisten hyödykkeiden romutukset | 0 | 1 |
| Tilintarkastajan palkkiot, PwC 1000 euroa | 2015 | 2014 |
| Lakisääteinen tilintarkastus | 344 | 248 |
| Tilintarkastajan muut lakimääräiset lausunnot | 5 | 10 |
| Veroneuvonta | 29 | 62 |
| Muut palvelut | 1 291 | 328 |
| 1 669 | 648 | |
| Tilintarkastajan palkkiot, EY 1000 euroa | 2015 | 2014 |
| Lakisääteinen tilintarkastus | 0 | 81 |
| Tilintarkastajan muut lakimääräiset lausunnot | 0 | 7 |
| Veroneuvonta | 0 | 44 |
| Muut palvelut | 0 | 86 |
| 0 | 218 |
8. Rahoitustuotot ja -kulut
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 223 | 125 |
| Omistusyhteysyrityksiltä | 0 | 0 |
| Muilta | 0 | 0 |
| Osinkotuotot yhteensä | 223 | 125 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0 | 1 |
| Korkotuotot muilta | 0 | 0 |
| Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä | 0 | 1 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| --- | --- | |
| Saman konsernin yrityksiltä | 0 0 | |
| Muilta | 0 0 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 0 1 | |
| Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista | 0 -3 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | -3 -2 | |
| Muilta | -56 -59 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä | -59 -61 | |
| Kurssierot | -13 -3 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 151 59 | |
| Korkotuottojen ja -kulujen yhteismäärät | 2015 2014 | |
| Korkotuotot | 0 1 | |
| Korkokulut | -53 -52 | |
| Nettokorot | -53 -52 |
9. Satunnaiset erät
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Konserniavustukset | ||
| Saadut konserniavustukset | 202 | 204 |
| Konserniavustukset yhteensä | 202 | 204 |
10. Tilinpäätössiirrot
| Poistoeron muutos | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus | -27 | -4 |
11. Tuloverot
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta liiketoiminnasta | 59 | 1 |
| Tuloverot satunnaisista eristä | -40 | 0 |
| Tuloverot aikaisemmilta vuosilta | 0 | 0 |
| Laskennallisen verosaamisen muutos | 14 | -14 |
| 32 | -14 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
169
12. Pysyvät vastaavat
Hankintamenon muutos 2015
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 1 | 116 | 117 |
| Lisäykset | 0 | 12 | 12 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 1 | 127 | 128 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 1 | 73 | 74 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | 0 | 8 | 8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 1 | 81 | 82 |
| Tasearvo 31.12.2015 | 0 | 47 | 47 |
Hankintamenon muutos 2014
| Aineettomat hyödykkeet | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 1 | 116 | 116 |
| Lisäykset | 0 | 12 | 12 |
| Vähennykset | 0 | 12 | 12 |
| Liiketoimintasiirto/Kilpilahden Sähkönsiirto Oy | 0 | 0 | 0 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 1 | 116 | 117 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 1 | 73 | 74 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 0 | 6 | 6 |
| Liiketoimintasiirto/Kilpilahden Sähkönsiirto Oy | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | 0 | 6 | 6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 1 | 73 | 74 |
| Tasearvo 31.12.2014 | 0 | 43 | 43 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
170
Hankintamenon muutos 2015
| Aineelliset hyödykkeet | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 25 | 1 137 | 2 222 | 86 | 213 | 3 685 |
| Lisäykset | 0 | 62 | 236 | 22 | 0 | 321 |
| Vähennykset | 0 | 6 | 32 | 0 | 10 | 48 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 67 | 0 | -67 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 25 | 1 193 | 2 494 | 108 | 136 | 3 957 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | 563 | 1 486 | 35 | 0 | 2 084 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 0 | 6 | 32 | 0 | 0 | 38 |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | 0 | 34 | 122 | 7 | 0 | 163 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | 591 | 1 577 | 42 | 0 | 2 209 |
| Arvonkorotukset | 6 | 22 | 0 | 0 | 0 | 28 |
| Tasearvo 31.12.2015 | 31 | 624 | 918 | 66 | 136 | 1 776 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo | 872 |
Hankintamenon muutos 2014
| Aineelliset hyödykkeet | Maa-alueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2014 | 25 | 1 140 | 2 232 | 84 | 132 | 3 613 |
| Lisäykset | 0 | 46 | 65 | 3 | 103 | 217 |
| Vähennykset | 0 | 2 | 11 | 0 | 3 | 17 |
| Liiketoimintasiirto/Kilpilahden Sähkönsiirto Oy | 0 | 47 | 64 | 0 | 19 | 129 |
| Siirrot erien välillä | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 25 | 1 137 | 2 222 | 86 | 213 | 3 685 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | 541 | 1 429 | 33 | 0 | 2 005 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset | 0 | 0 | 10 | 0 | 0 | 10 |
| Liiketoimintasiirto/Kilpilahden Sähkönsiirto Oy | 0 | 11 | 38 | 0 | 49 | |
| Tilikauden poistot ja arvonalentumiset | 0 | 33 | 105 | 2 | 0 | 139 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 563 | 1 486 | 35 | 0 | 2 084 | |
| Arvonkorotukset | 6 | 22 | 0 | 0 | 0 | 28 |
| Tasearvo 31.12.2014 | 31 | 596 | 737 | 51 | 213 | 1 628 |
| Koneiden ja laitteiden tasearvo | 705 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
171
| Sijoitukset | Osuudet saman konsernin yrityksissä | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Osuudet omistusyhteys-yrityksissä | Saamiset omistus-yhteysyrityksiltä | Muut osakkeet ja osuudet | Muut saamiset | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2015 | 2 445 | 4 | 0 | 0 | 4 | 44 | 2 497 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennykset | 69 | 2 | 0 | 0 | 0 | 44 | 115 |
| Hankintameno 31.12.2015 | 2 377 | 1 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 382 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tasearvo 31.12.2015 | 2 377 | 1 | 0 | 0 | 4 | 0 | 2 382 |
| Sijoitukset | Osuudet saman konsernin yrityksissä | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Osuudet omistusyhteys-yrityksissä | Saamiset omistus-yhteysyrityksiltä | Muut osakkeet ja osuudet | Muut saamiset | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1.2014 | 2 527 | 5 | 1 | 0 | 4 | 11 | 2 547 |
| Lisäykset | 37 | 18 | 0 | 0 | 0 | 44 | 99 |
| Vähennykset | 119 | 19 | 0 | 0 | 0 | 10 | 148 |
| Hankintameno 31.12.2014 | 2 445 | 4 | 0 | 0 | 4 | 44 | 2 497 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Tasearvo 31.12.2014 | 2 445 | 4 | 0 | 0 | 4 | 44 | 2 497 |
| Korolliset ja korottomat saamiset | 2015 | 2014 | |||||
| --- | --- | --- | |||||
| Korollinen | 2 | 4 | |||||
| Koroton | 0 | 44 | |||||
| 2 | 48 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
172
13. Arvonkorotukset
| Arvon-korotukset 1.1.2015 | Lisäykset | Vähennykset | Arvon-korotukset 31.12.2015 | |
|---|---|---|---|---|
| Maa-alueet | 6 | 0 | 0 | 6 |
| Rakennukset | 22 | 0 | 0 | 22 |
| Arvonkorotukset yhteensä | 28 | 0 | 0 | 28 |
Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät
Arvonkorotukset perustuvat tekohetken laskennalliseen nykykäyttöarvoon.
Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.
14. Vaihto-omaisuus
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 247 | 186 |
| Valmiit tuotteet ja tavarat | 309 | 292 |
| Ennakkomaksut | 6 | 8 |
| 562 | 486 | |
| Jälleenhankintahinta | 562 | 487 |
| Kirjanpitoarvo | 562 | 486 |
| Erotus | 0 | 0 |
15. Pitkäaikaiset saamiset
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset ennakkomaksut | 3 | 4 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 47 | 16 |
| Laskennalliset verosaamiset | 2 | 16 |
| 52 | 36 |
16. Lyhytaikaiset saamiset
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 261 | 302 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 212 | 252 |
| Muut saamiset | 207 | 207 |
| Siirtosaamiset | 3 | 2 |
| Yhteensä | 423 | 461 |
| Saamiset omistusyhteysyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 0 | 0 |
| Muut saamiset | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 0 |
| Muut saamiset | 35 | 33 |
| Siirtosaamiset | 134 | 43 |
| 853 | 838 | |
| Siirtosaamiset | 2015 | 2014 |
| Korot | 4 | 5 |
| Verot | 0 | 12 |
| Johdannaissopimukset | 121 | 0 |
| Muut | 13 | 26 |
| 137 | 44 |
17. Oman pääoman muutos
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 40 | 40 |
| Osakepääoma 31.12. | 40 | 40 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 0 | 0 |
| Omien osakkeiden hankinta | 5 | 0 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 5 | 0 |
| Kertyneet voittovarat 1.1. | 1 123 | 1 242 |
| Maksetut osingot | -166 | -167 |
| Arvonkorotusten purku | 0 | -2 |
| Omien osakkeiden luovutus/hankinta | 0 | -15 |
| Tilikauden voitto | 450 | 64 |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 1 406 | 1 123 |
| Jakokelpoiset voittovarat | 1 411 | 1 123 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
173
18. Tilinpäätössiirtojen kertymä
| 2015 | 2014 | |
|---|---|---|
| Poistoero | 931 | 903 |
19. Pakolliset varaukset
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Uudelleen-järjestely-varaukset | Ympäristö-varaukset | Yhteensä | Uudelleen järjestely-varaukset | Ympäristö-varaukset | Yhteensä | |
| Tilikauden alussa 1.1. | 8 | 3 | 12 | 0 | 2 | 2 |
| Varausten lisäykset | 0 | 0 | 0 | 8 | 2 | 10 |
| Varausten vähennykset | 5 | 2 | 7 | 0 | 0 | 0 |
| Tilikauden lopussa 31.12. | 3 | 2 | 5 | 8 | 3 | 12 |
20. Vieras pääoma
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainat | 1 194 | 995 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 70 | 77 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 1 010 | 808 |
| Muut pitkäaikaiset velat | 3 | 3 |
| Siirtovelat | 4 | 2 |
| 2 281 | 1 886 | |
| Viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua erääntyvät korolliset velat | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Joukkovelkakirjalainat | 497 | 0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 3 | 10 |
| Velat saman konsernin yrityksille | 1 010 | 758 |
| 1 510 | 768 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Joukkovelkakirjalainat | 300 | 300 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 7 | 106 |
| Saadut ennakot | 41 | 2 |
| Ostovelat | 480 | 588 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Saadut ennakot | 1 | 0 |
| Ostovelat | 84 | 85 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 166 | 89 |
| Siirtovelat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 251 | 175 |
| Velat omistusyhteysyrityksille | ||
| Ostovelat | 0 | 3 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 0 | 0 |
| Yhteensä | 0 | 3 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 297 | 305 |
| Siirtovelat | 186 | 93 |
| 1 561 | 1 572 | |
| Lyhytaikaiset siirtovelat | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Palkat ja henkilösivukulut | 59 | 50 |
| Korot | 27 | 26 |
| Verot | 7 | 0 |
| Johdannaissopimukset | 92 | 18 |
| Muut | 0 | 0 |
| 186 | 94 | |
| Korolliset ja korottomat velat | 2015 | 2014 |
| --- | --- | --- |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | ||
| Korollinen | 2 277 | 1 884 |
| Koroton | 4 | 2 |
| 2 281 | 1 886 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | ||
| Korollinen | 469 | 406 |
| Koroton | 1 093 | 1 166 |
| 1 561 | 1 572 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
174
21. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset
| Vastuusitoumukset | 2015 | 2014 |
|---|---|---|
| Leasingvastuut | ||
| Vuoden sisällä erääntyvät | 3 | 3 |
| Yli vuoden kuluttua erääntyvät | 3 | 4 |
| 5 | 7 | |
| Vastuusitoumukset omasta puolesta | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 17 | 17 |
| Annetut pantit | 0 | 0 |
| Muut vakuudet | 14 | 7 |
| 31 | 23 | |
| Vastuusitoumukset konserniyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 102 | 164 |
| 102 | 164 | |
| Vastuusitoumukset omistusyhteysyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 1 | 1 |
| 1 | 1 | |
| Vastuusitoumukset muiden puolesta | ||
| Takaukset | 2 | 1 |
| 2 | 1 | |
| Vastuusitoumukset yhteensä | 141 | 197 |
22. Johdannaissopimukset
| 2015 | 2014 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Korko- ja valuuttajohdannaiset ja osaketermiinit | Kohde-etuuden arvo | Käypä arvo | Tuloutta-matta | Kohde-etuuden arvo | Käypä arvo | Tuloutta-matta |
| Koronvaihtosopimukset | 600 | 13 | -4 | 750 | 22 | -5 |
| Valuuttatermiinit | 1 689 | -1 | -3 | 2 125 | -29 | -17 |
| Valuuttaoptiot | ||||||
| Ostetut | 751 | -2 | 0 | 142 | -1 | 0 |
| Asetetut | 401 | 1 | 0 | 140 | -5 | -5 |
| 2015 | 2014 | |||||
| Öljyjohdannaiset | Määrä milj. bbl | Käypä arvo | Tuloutta-matta | Määrä milj. bbl | Käypä arvo | Tuloutta-matta |
| Myyntisopimukset | 21 | 52 | 0 | 13 | 182 | 182 |
| Ostosopimukset | 12 | -22 | 0 | 14 | -142 | -137 |
| 2015 | 2014 | |||||
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Sähkö- ja kaasujohdannaiset | Määrä GWh | Käypä arvo | Tuloutta-matta | Määrä GWh | Käypä arvo | Tuloutta-matta |
| Myyntisopimukset | 834 | 3 | 0 | 503 | 1 | 1 |
| Ostosopimukset | 2 432 | -8 | 0 | 2 691 | -4 | -4 |
Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja valuuttaoptioiden osalta arvonmääritys malleihin.
Hyödykepörssiissä noteerattujen johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Hyödykepörssien ulkopuolella tehtyjen hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien markkinanoteerausten mukaisten kassavirtojen nykyarvoon.
23. Muut vastuut
Kiinteistöinvestoinnit
Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee 10 vuoden tarkistuskauden aikana.
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
175
24. Osakkeet ja osuudet
| Kotipaikka | Osakkeet kpl | Osuus-% | Kirjanpitoarvo 31.12.2015 1 000 euroa | |
|---|---|---|---|---|
| Tytäryritykset | ||||
| Kiinteistö Oy Espoon Keilaranta 21 | Suomi | 16 000 | 100,00 | 39 725 |
| Kilpilahden Voimalaitos Oy | Suomi | 1 | 100,00 | 3 |
| LLC Neste Saint-Petersburg | Venäjä | 10 | 100,00 | 58 427 |
| Navidom Oy | Suomi | 50 | 50,00 | 1 |
| Neste Eesti AS | Viro | 10 000 | 100,00 | 5 927 |
| Neste Jacobs Oy | Suomi | 2 100 | 60,00 | 438 |
| Neste Markkinointi Oy | Suomi | 210 560 | 100,00 | 51 467 |
| Neste AB | Ruotsi | 2 000 000 | 100,00 | 23 972 |
| Neste Components Finance B.V. | Alankomaat | 40 | 100,00 | 8 022 |
| Neste Affiliate B.V. | Alankomaat | 26 090 | 100,00 | 19 177 |
| Neste Insurance Limited | Guernsey | 7 000 000 | 100,00 | 3 000 |
| Neste N.V. | Belgia | 4 405 414 | 99,99 | 414 753 |
| Neste (Suisse) S.A. | Sveitsi | 200 | 100,00 | 62 |
| Neste US, Inc. | Yhdysvallat | 2 000 | 100,00 | 19 528 |
| Neste Renewable Fuels Oy | Suomi | 200 | 100,00 | 1 676 901 |
| Neste Shipping Oy | Suomi | 101 | 100,00 | 55 452 |
| 2 376 855 |
Omistusyhteysyritykset
| A/B Svartså Vattenverk – Mustijoen | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vesilaitos O/Y | Suomi | 14 | 40,00 | 124 |
| Neste Arabia Co. Ltd. | Saudi-Arabia | 480 | 48,00 | 0 |
| Porvoon Alueverkko Oy | Suomi | 40 | 33,33 | 7 |
| Tahkoluodon Polttoöljy Oy | Suomi | 630 | 31,50 | 5 |
| Vaskiluodon Kalliovarasto Oy | Suomi | 330 | 50,00 | 7 |
| 143 |
Muut osakkeet ja osuudet
| CLEEN Oy | Suomi | 100 | 100 | |
|---|---|---|---|---|
| East Office of Finnish Industries Oy | Suomi | 1 | 10 | |
| Ekokem Oyj | Suomi | 75 000 | 2,13 | 125 |
| Kiinteistö Oy Anttilankaari 8 | Suomi | 51 | 545 | |
| Kiinteistö Oy Himoksen Aurinkopaikka | Suomi | 51 | 457 | |
| Kiinteistö Oy Katinkullan Hiekkaniemi | Suomi | 102 | 903 | |
| Kiinteistö Oy Katinkultaniemi | Suomi | 51 | 398 | |
| Kiinteistö Oy Kuusamon Tähti 1 | Suomi | 51 | 457 | |
| Kiinteistö Oy Laavutieva | Suomi | 51 | 311 | |
| Kiinteistö Oy Lapinniemi & Osakeyhtiö Lapinniemi | Suomi | 24 | 125 | |
| Posintra Oy | Suomi | 190 | 34 | |
| 3 465 |
Puhelinosakkeet ja -osuudet
| Elisa Oyj | Suomi | 1 | 0 |
|---|---|---|---|
| Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy | Suomi | 3 | 1 |
| Osuuskunta PPO | Suomi | 1 | 0 |
| Savonlinnan Puhelinosuuskunta SPY | Suomi | 1 | 1 |
| 2 |
Liittymismaksut 63
Yhteensä 2 380 528
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
176
25. Riita-asiat ja mahdolliset oikeusprosessit
Vuonna 2014 Suomen tulli määräsi Nesteen maksamaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitelain mukaisen velvoitteen alittamisesta vuosina 2009 ja 2010 yhteensä noin 44 milj. euron seuraamusmaksun. Neste on toimittanut markkinoille jakeluvelvoiteluissa edellytetyn määrän biopolttoaineita vuosina 2009 ja 2010. Neste kiistää Tullin tulkinnan ja katsoo noudattaneensa jakeluvelvoitteen täytössä tuolloin voimassa ollutta lainsäädäntöä. Yhtiön ja Tullin erimielisyydessä on kyse jakeluvelvoitelain tulkinnasta. Neste valitti Tullin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka antoi valituksen johdosta päätöksensä kesäkuussa 2015. Hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ole ollut kyse polttoaineiden jakelijan ilmoittamisvelvollisuuteen liittyvästä laiminlyönnistä tai virheestä eikä Tullin olisi tullut määrätä Nesteelle seuraamusmaksua. Tulli on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tulli on valituksen vireillä olosta huolimatta palauttanut seuraamusmaksun Nesteelle elokuussa 2015.
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöksi ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 1 411 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että Neste Oyj jakaa vuodelta 2015 osinkoa 1,00 euroa osaketta kohti eli yhteensä 256 miljoonaa euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovaroihin.
Espoossa 3. päivänä helmikuuta 2016
Jorma Eloranta
Maija-Liisa Friman
Laura Raitio
Jean-Baptiste Renard
Willem Schoeber
Kirsi Sormunen
Marco Wirén
Matti Lievonen
toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Espoossa 3. päivänä helmikuuta 2016
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Markku Katajisto
KHT
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
177
Tilintarkastuskertomus
Neste Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Neste Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto konsernitilinpäätöksestä
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Espoossa 3. päivänä helmikuuta 2016
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Markku Katajisto
KHT
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös
178
Segmenttitedot vuosineljänneksittäin
Liikevaihto
| milj. euroa | 10–12/2015 | 7–9/2015 | 4–6/2015 | 1–3/2015 | 10–12/2014 | 7–9/2014 | 4–6/2014 | 1–3/2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | 1 756 | 2 060 | 1 675 | 1 976 | 2 652 | 2 879 | 3 124 | 2 630 |
| Uusiutuvat tuotteet | 711 | 582 | 583 | 496 | 575 | 560 | 603 | 531 |
| Öljyn vähittäismyynti | 898 | 991 | 976 | 882 | 1 046 | 1 153 | 1 076 | 1 019 |
| Muut | 71 | 60 | 74 | 62 | 63 | 58 | 60 | 58 |
| Eliminoinnit | –678 | –670 | –704 | –672 | –785 | –803 | –759 | –728 |
| Yhteensä | 2 759 | 3 023 | 2 605 | 2 744 | 3 552 | 3 846 | 4 104 | 3 510 |
Liikevoitto
| milj. euroa | 10–12/2015 | 7–9/2015 | 4–6/2015 | 1–3/2015 | 10–12/2014 | 7–9/2014 | 4–6/2014 | 1–3/2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | 2 | 119 | 42 | 226 | –180 | 11 | 46 | 12 |
| Uusiutuvat tuotteet | 218 | 12 | 11 | –7 | 154 | 20 | 3 | 30 |
| Öljyn vähittäismyynti | 13 | 27 | 22 | 17 | 8 | 26 | 20 | 14 |
| Muut | 15 | –1 | –14 | 0 | –5 | –1 | 2 | –8 |
| Eliminoinnit | –3 | 1 | 3 | –3 | –2 | –3 | –1 | 2 |
| Yhteensä | 245 | 158 | 63 | 233 | –25 | 54 | 70 | 50 |
Vertailukelpoinen liikevoitto
| milj. euroa | 10–12/2015 | 7–9/2015 | 4–6/2015 | 1–3/2015 | 10–12/2014 | 7–9/2014 | 4–6/2014 | 1–3/2014 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Öljytuotteet | 91 | 178 | 14 | 156 | 110 | 111 | 33 | 32 |
| Uusiutuvat tuotteet | 231 | 75 | 54 | 42 | 142 | 53 | 32 | 12 |
| Öljyn vähittäismyynti | 17 | 27 | 22 | 17 | 8 | 26 | 20 | 14 |
| Muut | 15 | –1 | –14 | 3 | –2 | 5 | 2 | –11 |
| Eliminoinnit | –3 | 1 | 3 | –3 | –2 | –3 | –1 | 2 |
| Yhteensä | 352 | 281 | 78 | 215 | 256 | 191 | 86 | 50 |
Nesteen vuosi 2015 Tilinpäätös