Meillä on visio

NESTE OIL

Vuosikertomus 2010

Liiketoiminta | Vastuullisuus

Hallinnointi | Tilinpäätös

On aika lunastaa lupaukset

Neste Oilin tavoitteena on olla johtava puhtaamman liikenteen polttoaineiden toimittaja. Vuonna 2010 siirryimme strategiassamme uuteen vaiheeseen, lupausten lunastamiseen.

Investointihankkeemme etenivät loppusuoralle. Työmme tuotannon tehostamiseksi ja kustannusten säästämiseksi sekä uusien raaka-aineiden ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseksi alkavat tuottaa tulosta.

Käynnistimme maailman suurimman uusiutuvaa dieseliä valmistavan laitoksen Singaporessa vuoden 2010 marraskuussa. Samankokoinen laitos käynnistyy Rotterdamissa vuonna 2011.
Yhdistimme Öljytuotteet- ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet ja muodostimme uuden liiketoiminta-alueen: Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Tavoittelemme muutoksella toiminnallista tehokkuutta ja synergiaetuja.
Paransimme tuotannon tehokkuutta ja pidimme jalostamojen tuotantokustannukset alhaisella tasolla.
Vähensimme kiinteitä kustannuksia 60 miljoonan euron säästöohjelman mukaisesti.
Otimme merkittäviä askelia mikrobi- ja leväöljytutkimuksessa sekä puun biomassan hyödyntämistä koskevassa kehitystyössä.
Etenimme tavoitteellisesti vastuullisuustyössä keskittyen muun muassa toimitusketjun vastuullisuuden varmistamiseen.

Neste Oil lyhyesti

Neste Oil on korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö, jolla on toimintaa 15 maassa. Se tavoittelee kasvua erityisesti huippulaatuisen uusiutuvan dieselin tuotannossa. Yhtiö on sitoutunut maailmanluokan toiminnallisiin ja taloudellisiin tuloksiin. Kaikkea toimintaa ohjaavat yhtiön arvot: vastuullisuus, yhteistyö, uudistuminen ja tuloksellisuus.

Neste Oil Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä. Sen kaupankäyntitunnus on NESIV.HE ja toimialaluokka Energia.

Liiketoiminta-alueet lyhyesti

Öljytuotteet- ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin 20.12.2010 uudeksi liiketoiminta-alueeksi, jonka nimi on Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Yhtiön taloudellinen raportointi säilyy ennallaan, eli Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet muodostavat jatkossakin omat raportointisegmenttinsä.

Öljy- ja uusiutuvat tuotteet s. 16

Liiketoiminta	Päämarkkina-alue	Kapasiteetti
• Öljytuotteiden myynti tukkuasiakkaille.
• Huippulaatuisen, uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan NExBTL-dieselin myynti.	• Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.	• Neste Oilin raakaöljyn tislauskapasiteetti 260 000 barrelia päivässä, jalostuskapasiteetti noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa.
• NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetti 1,2 milj. tonnia vuodessa. Vuonna 2011 kapasiteetti nousee noin 2 milj. tonniin vuodessa.	• Jalostamotuotteiden kassaviran maksimointi tuottamalla lisäarvoa asiakkaille.
• Kannattavan kasvun aikaansaaminen uusiutuvien polttoaineiden markkinoilla.	• Korkealaatuiset puhtaamman liikenteen tuotteet ja kyky hyödyntää Venäjän raakaöljyjä ja muita raaka-aineita.
• Omaan tuotekehitykseen perustuva NExBTL-teknologia, huippulaatuinen tuote, kasvava tuotantokapasiteetti sekä raaka-ainehankinnan vastuullisuus.	• Johtava pohjois-eurooppalainen puhtaampien liikennepolttoaineiden toimittaja.
• Johtava korkealaatuisten perusöljyjen markkinoija.
• Maailman johtava huippulaatuisen uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin toimittaja.

Öljyn vähittäismyynti s. 20

Liiketoiminta	Päämarkkina-alue	Kapasiteetti	Strateginen rooli	Vahvuudet	Markkina-asema
• Öljytuotteiden myynti loppukäyttäjille.	• Suomi ja Itämeren alue.	• Asemia Suomessa 853 sekä Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa 316.	• Yhtiön oma markkinointikanava ja keskeinen brändin rakentaja.	• Korkealaatuiset liikennepolttonesteet, vahva brändi ja markkina-asema, laaja asema-verkosto ja kilpailukykyiset yksikkökustannukset.	• Suomessa markkina-johtaja, Virossa, Latviassa ja Pietarin alueella toiseksi suurin, Liettuassa kolmas.

Tunnusluvut

Liikevaihto

Lilkevoitto

Henkilöstö (keskimäärin)

	2010	2009	Muutos, %
Tuloslaskelma, milj. euroa
Liikevaihto	11 892	9 636	23,41
Liikevoitto	323	335	-3,58
Vertailukelpoinen liikevoitto	240	116	106,90
Tulos ennen veroja	296	296	0,00
Kannattavuus, %
Oman pääoman tuotto (ROE)	9,9	10,2	-2,94
Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE)	7,7	9,0	-14,44
Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE)	4,6	2,5	84,00
Rahoitus ja taloudellinen asema
Oma pääoma, milj. euroa	2 426	2 222	9,18
Korolliset nettovelat, milj. euroa	1 801	1 918	-6,10
Sijoitetu pääoma, milj. euroa	4 607	4 257	8,22
Omavaraisuusaste, %	36,5	39,1	-6,65
Velan osuus kokonaispääomasta, %	42,6	46,3	-7,99
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	1 105	177	524,29
Osaketunnusluvut
Tuloslosaike (EPS), euroa	0,89	0,86	3,49
Osinkolosake, euroa	0,35*	0,25	40,00
Osinko tuloksesta, %	39,2*	29,0	35,17
Osakekurssi vuoden lopussa, euroa	11,95	12,42	-3,78
Keskikurssi, euroa	11,86	10,85	9,31
Ylin kurssi, euroa	13,77	13,44	2,46
Alin kurssi, euroa	10,45	8,8	18,75
Markkina-arvo vuoden lopussa, milj. euroa	3 064	3 185	-3,80
Muut tunnusluvut
Oma pääomalosake, euroa	9,43	8,64	9,14
Investoinnit, milj. euroa	943	863	9,27
Henkilöstö keskimäärin	5 030	5 286	-4,84
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa	41	37	10,81
Jalostusmarginaali, US$/barrell	8,14	7,35	10,75
Kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (TRIF)	4,7	3,1	51,61

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Osinkoina jaetaan

54%

perusliiketoiminnan tuloksesta*

Lasketaan vertailukelpoiseen liikevoittoon perustuvasta tilikauden tuloksesta.

Myynti omasta tuotannosta markkina-alueittain

Suomi 54 %
- Muut Pohjoismaat 19 %
- Muu Eurooppa 18 %

Yhdysvallat ja
Kanada 8 %
- Muut maat 1 %

Vertailukelpoinen liikevoittomme

240

milj. euroa

yli kaksinkertaistui vuodesta 2009.

Myynti omasta tuotannosta tuotelajeittain

Diesel 39 %
Moottoribenssini ja bensiinikomponentit 30 %
Muut tuotteet 12 %
Raskas polttoöljy 6 %
Lämmitysöljy 5 %
Lentopolttoaine 4 %
Perusöljyt 2 %
Biopolttoaineet 2 %

Sisällys

Toimitusjohtajan haastattelu 2
Strategia 6
Toimintaympäristö 10

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus 14

Öljy- ja uusiutuvat tuotteet 16
Öljytuotteet 16
Uusiutuvat polttoaineet 18
Öljyn vähittäismyynti 20
Jalostamot ja tuotantolaitokset 22
Tutkimus, teknologia ja suunnittelutoiminta 24

Vastuullisuus 26

Vastuullisuuden painopiste 28
Vastuullisuuden johtaminen 31
Taloudellinen vastuu 34
Ympäristövastuu 38
Toiminnan ympäristövaikutukset 40
Tuotantoketjun vastuullisuus 44
Bioraaka-ainehankinta 46
Sosiaalinen vastuu 48
Sidosryhmävuorovaikutus 49
Henkilöstö 52
Turvallisuus 57
Tuoteturvallisuus 59
GRI-sisältöindeksi 60
Riippumaton varmennusraportti 61

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat 62

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 64
Riskienhallinta 71
Hallitus 74
Johtoryhmä 76
Palkitseminen ja osakeomistukset 78
Osakkeet ja osakkeenomistajat 81

Tilinpäätös 83

Hallituksen toimintakertomus 84
Tunnusluvut 92
Tunnuslukujen laskentakaavat 93
Konsernin tuloslaskelma ja konsernin laaja tuloslaskelma 94
Konsernin tase 95
Konsernin rahavirtalaskelma 96
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 97
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 98
Emoyhtiön tuloslaskelma 140
Emoyhtiön tase 141
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 142
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 143
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöksi ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus 154
Tilintarkastuskertomus 155
Hallintoneuvoston lausunto 156
Segmenttiedot vuosineljänneksittäin 157

Lisätietoja 158

Tietoa osakkeenomistajille 158
Sanasto 159

Vuonna 2010 Neste Oil jatkoi puhtaamman liikenteen strategiansa toteuttamista.

s. 8

Yhtiön uusiutuvat polttoaineet vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä.

s. 44

Konsernin riskienhallinta- ja suojausperiaatteet päivitettiin.

s. 71

Neste Oilin vertailukelpoinen liikevoitto yli kaksinkertaistui vuodesta 2009.

s. 84

Lue lisää Neste Oilista osoitteesta www.nesteoil.fi

Toimitusjohtajan haastattelu

Neste Oilin vuosi 2010 oli yhtiön strategiapolun mukaisesti lupausten lunastamisen aikaa. Työ jatkuu myös vuonna 2011.

Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen, mitä lupausten lunastamisella tarkoitetaan?

Me olemme asettaneet vuosien 2010–2013 tavoitteeksemme muun muassa kannattavan kasvun ja tuotannon tehokkuuden. Singaporen laitos käynnistyi vuonna 2010, ja Rotterdaminkin laitos on käynnistymässä vuoden 2011 puolivälissä, joten meillä on näytön paikka. Porvoossa on historian laajimman huoltoseisokin ja henkilökunnan vahvan osaamisen myötä kaikki edellytykset sille, että laitos toimii toivomallamme tavalla. Kannattavuuden varmistamisessa näyttelevät keskeisiä osia paitsi tuotanto, myös raaka-ainehankinta ja myynti.

Lupausten lunastaminen koskee myös toimintatapaamme – ensiluokkaisen toiminnan tulisi näkyä jokapäiväisessä työssämme. Olemme puhuneet paljon esimerkiksi kustannustehokkuudesta ja asiakkuuksien hallinnasta. Meidän tulee olla näissä asioissa sanojemme veroisia. Tätä mitataan tänä ja parina seuraavana vuonna.

Mikä Neste Oilin strategiassa innostaa sinua itseäsi?

Meillä on todella hyvä visio johtava puhtaamman liikenteen tuotteiden toimittaja. Tähän visioon liittyy paljon koko yhteiskunnan kannalta tärkeitä elementtejä. Puhtaampi liikenne merkitsee muun muassa puhtaampaa luontoa ja parempaa kaupunki-ilmaa. Olemme omalta osaltamme ratkomassa isoja globaaleja kysymyksiä.

Meillä on myös erinomaiset edellytykset visiomme toteuttamiseen. NExBTL-teknologia on aivan ainutlaatuinen koko maailmassa, ja uudet raaka-aineet, joita kehitämme aktiivisesti, voivat tarjota erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Samalla pidämme huolta siitä, että jalostamamme öljytuotteet ovat parasta ja puhtainta, mitä markkinoilta saa.

Mikä on Neste Oilin vahvuus tiukasti kilpailluilla markkinoilla?

Meidät tunnetaan tuotteidemme laadusta, eikä suotta. Neste Oilin myymien tuotteiden laatu on huippuluokkaa puhutaanpa sitten perinteisistä liikenteen polttoaineista, uusiutuvasta dieselistämme tai perusöljystämme. Laadun taustalla on yhtiön laaja ja aktiivinen tutkimus- ja tuotekehitystyö.

Hyvä esimerkki laadukkaista puhtaamman liikenteen tuotteista on uusiutuva lentopolttoaine, joka vähentää tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä ja on täysin rikitöntä. Lentopolttoaineen laatuvaatimukset ovat erittäin tiukat, ja on todella hienoa, että pystymme vastaamaan näihin vaatimuksiin paitsi perinteisellä myös uusiutuvalla lentopolttoaineellamme johtavana toimijana maailmassa. Tämä osoittaa todellista edelläkävijyyttä.

Neste Oilin ja erityisesti palmuöljyn käytön vastuullisuudesta on käyty paljon julkista keskustelua viime aikoina. Miten vastaat syytöksiin?

Avoin keskustelu sekä epäkohtien esiin nostaminen ja korjaaminen on tärkeää. Vastuullisuus on keskeinen toimintaperiaatteemme

Neste Oil Oyj Toimitusjohtajan haastattelu

Neste Oil Vuosikertomus 2010

ja yksi arvoistamme. Pidämme siitä tiukasti kiinni kaikissa tilanteissa. Neste Oil on taatusti maailman vastuullisimpia palmuöljyn ostajia. Markkinoilla on tarjolla kestävän kehityksen periaattein tuotettua palmuöljyä, jonka alkuperä tunnetaan, ja me hankimme ainoastaan sitä. Olemme saaneet runsaasti kansainvälistä tunnustusta vastuullisuudestamme riippumattomien asiantuntijatahojen arvioinneissa ja indekseissä.

Pidän erittäin tärkeänä, että kaikki muutkin palmuöljyn käyttäjät maasta ja toimialasta riippumatta noudattaisivat tiukkoja vastuullisuuskriteereitä ja odotan, että lainsäätäjä asettaisi kaikelle muullekin palmuöljyn käytölle yhtä tiukat vastuullisuusvaatimukset kuin se asettaa polttoainekäytölle. Polttoainekäyttö edustaa vain muutamaa prosenttia palmuöljyn kokonaiskäytöstä, joten kaikkien toimijoiden vastuullisuus olisi kokonaisuuden kannalta kriittisen tärkeää.

Mitä Neste Oil tekee vastuullisuuden edistämiseksi jatkossa?

Vastuullisuutta voidaan tarkastella taloudellisen, sosiaalisen tai ympäristövastuun näkökulmasta. Pyrimme huomioimaan nämä kaikki. Kannamme jatkossakin täyden vastuun toimintamme vastuullisuudesta.

Lupausten lunastaminen koskee myös toimintatapaamme – ensiluokkaisen toiminnan tulisi näkyä jokapäiväisessä työssämme.

Meillä on vahvaa näyttöä järjestelmällisestä vastuullisuustyöstä muun muassa turvallisuuden parantamisen, henkilöstön kehittämisen, ympäristöpäästöjen vähentämisen sekä bioraaka-aineiden jäljitettävyyden ja vastuullisuuden varmistamisen alueilla. Jatkamme työtämme kestävän kehityksen edistämiseksi myös erilaisissa yhteistyöhankkeissa yhdessä alan muiden alan toimijoiden kanssa. Vastuullisuus on keskeinen osa koko strategiaamme Neste Oil keskittyy korkealaatuisten ja puhtaampien tuotteiden toimittamiseen.

Miten kommentoisit Neste Oilin vuotta 2010?

Vuosi oli toiminnallisesti erittäin hyvä. Olemme muuttaneet toimintatapojamme sekä huolehtineet ennen kaikkea asiakkuuksistamme ja tuloksestamme. Yhdistimme myös kaksi liiketoiminta-aluettamme, jotta voisimme varmistaa toiminnallisen tehokkuuden ja synergiaetujen täysimääräisen hyödyntämisen.

Oletko tyytyväinen saavutuksiin?

Vuosi 2010 oli selvästi parempi kuin vuosi 2009. Jatkoimme määrätietoista strategiamme toteuttamista. Kannattavuutemme yli kaksinkertaistui, kassavirtamme oli vahva ja velan osuus kokonaispääomasta säilyi tavoitetasomme mukaisena. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakasimme vuodelta 2010 osinkoa 0,35 euroa osakkeelta, mikä kuvastaa yhtiön uskoa tulevaisuuteen.

Meillä on hyvät syyt olla tyytyväisiä vuoteen 2010. Haluankin esittää kiitokset henkilöstöllemme, asiakkaillemme, tavarantoimittajillemme, osakkeenomistajillemme ja kaikille yhteistyökumppaneillemme – teidän ansiotanne voimme lähteä luottavaisin mielin vuoteen 2011.

Miltä Neste Oilin tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

Tähtäämme kannattavaan kasvuun myös tulevaisuudessa. Kasvun tulee olla vakaata ja vastuullista. Näin takaamme osakkeenomistajillemme vakaan tuoton, asiakkaillemme toimivan yhteistyösuhteen ja henkilöstöllemme varman työpaikan. Tarjoamme asiakkaillemme vihreämmän vaihtoehdon myös jatkossa.

Taloudelliset tavoitteet

	2010	2009
Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE) vähintään 15 % vuodessa	4,6 %	2,5 %
Velan osuus kokonaispääomasta (leverage) 25–50 %	42,6 %	46,3 %
Osinkoina jaetaan vähintään kolmannes perusliiketoiminnan tuloksesta*	54 %**	119 %

Lasketaan vertailukelpoiseen liikevoittoon perustuvasta tilikauden tuloksesta.
** Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE)

Velan osuus kokonaispääomasta

Tulos/osake ja osinko/osake*
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Oyj Toimitusjohtajan haastattelu

Jatkamme puhtaamman liikenteen strategiamme toteuttamista muuttuvassa toimintaympäristössä

Energiateollisuus on suurten muutosten edessä. Väestönkasvun myötä liikenteen energiantarve kasvaa. Samanaikaisesti maailman öljyvarat vähenevät. Uusien raaka-aineiden löytäminen on haasteellista, ja uusien teknologioiden laajamittainen käyttöönotto vie aikaa. Luonto on kestokykynsä äärirajoilla, ja ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään ympäristöön liittyvällä lainsäädännöllä. Nämä käynnissä olevat muutokset merkitsevät meille myös mahdollisuuksia. Puhtaamman liikenteen strategiamme keskittyy ympäristöä vähemmän kuormittavien, huippulaatuisten polttoaineiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Liikenteen energiantarve kasvaa

Biopolttoaine-lainsäädäntö kehittyy

Energiaturvallisuudesta aikaisempaa kriittisempi kysymys

Arvioidaan, että vuonna 2050 maailmassa on noin 9 miljardia ihmistä. Se on noin kolmanneksen enemmän kuin vuonna 2010. Väestönkasvun myötä energiantarve kasvaa. Samaan aikaan luonto on kestokykynsä äärirajoilla. Tarvitaan puhtaampia ja energiasisällöltään tehokkaampia polttoaineita tyydyttämään liikenteen kasvava energiantarve mahdollisimman kestävällä tavalla.

Biopolttoaineiden kysyntään vaikuttavat maailmanlaajuisesti lisääntyivät uusiutuvan energian kansalliset käyttövelvoitteet. Biopolttoaineet ovat keskeinen keino uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi liikenteessä. Esimerkiksi Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi velvoittaa lisäämään uusiutuvan energian osuuden vähintään 10 %:iin liikenteen energiakäytössä vuoteen 2020 mennessä.

Nykyisin jopa 96 prosenttia liikenteen polttoaineista tuotetaan raakaöljystä, ja maailman öljyvarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Tulevaisuudessa energiahuollosta voikin tulla entistä kriittisempi taloudellinen ja poliittinen kysymys. Raakaöljyn rinnalle tarvitaan uusia raaka-aineita varmistamaan energian saatavuus kaikissa tilanteissa.

Neste Oil Oyj Strategia ja toimintaympäristö

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Ilmastonmuutos

Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan tällä vuosisadalla 1,1–6,4 °C*. Sen seurauksena merenpinta nousee, jää- ja lumipeitteet ohenevat ja myrskyt sekä muut ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen vaatii voimakkaita toimia. Vaikutuksia voidaan hidastaa muun muassa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähentämällä.

Lähde: IPCC 2007

Uusien raaka-aineiden löytäminen on haasteellista

Autokanta muuttuu hitaasti

Öljyvarat vähenevät, ja öljyä joudutaan etsimään yhä vaikeammista paikoista. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan täyttämään kasvava polttoaineiden kysyntä. Uusien, kestävästi tuotettujen raaka-aineiden löytäminen ja tuottaminen teollisessa mittakaavassa on yksi suurimmista energiateollisuuden haasteista.

Moottoriteknologia kehittyy, ja uusia polttoainevaihtoehtoja tuodaan markkinoille. Uusien teknologioiden laajamittainen käyttöönotto vie kuitenkin aikaa. Esimerkiksi sähköautojen arvioidaan olevan merkittävä ratkaisu vasta vuonna 2050. Nestemäiset polttoaineet ovatkin todennäköisesti vielä pitkään ainut merkittävä vaihtoehto kasvavan kulutuksen tyydyttämiseen.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Oyj Strategia ja toimintaympäristö

Strategia

Tavoitteena johtava asema puhtaampien liikennepolttoaineiden toimittajana

Neste Oilin tavoitteena on olla maailman johtava puhtaampien liikennepolttoaineiden toimittaja. Puhtaampia polttoaineita tarvitaan tyydyttämään liikenteen kasvava energiantarve mahdollisimman kestävällä tavalla. Kehittämällä ja tuottamalla vähäpäästöisiä polttoaineita Neste Oil voi tehdä oman osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Parempi moottorille, parempi ympäristölle

Neste Oil on ollut jo pitkään edelläkävijä puhtaampien polttoaineiden kehittäjänä. Keskitymme korkealaatuisiin polttoaineisiin, sillä haluamme tarjota autoilijoille mahdollisuuden valita vähäpäästöisempi tuote polttoaineen laadusta tinkimättä. Neste Oil myy tuotteitaan paitsi tukkuasiakkaille myös oman asema-verkostonsa kautta. Yhteensä 1 169 aseman verkosto on yhtiölle keskeinen markkinointikanava ja brändinrakentaja.

Vahvuuksina jalostusosaaminen ja erikoistuminen

Erikoistuminen ja vahva osaaminen mahdollistavat pienen öljy-yhtiön menestymisen kansainvälisessä kilpailussa. Yhtiö on vahva kotimarkkinoillaan Itämeren alueella, ja sillä on logistisesti erinomainen sijainti.

Neste Oilin strategian perustana on kyky soveltaa ainutlaatuista jalostusosaamista siten, että erilaisista ja mahdollisimman edullisista raaka-aineista pystytään valmistamaan korkealuokkaisia polttoaineita. Näin Neste Oil tuottaa asiakkailleen ja omistajilleen lisäarvoa.

Edelläkävijä teknologiassa ja vastuullisuudessa

Neste Oilin tavoitteena on olla edelläkävijä puhtaampien polttoaineiden kehittäjänä ja vastuullisena yrityksenä. Neste Oil pyrkii vastuullisella toiminnallaan vähentämään tai ehkäisemään kokonaan toimintansa haitallisia vaikutuksia. Koska suurin ympäristövaikutus syntyy lopputuotteiden käytöstä, yhtiö keskittyy yhä puhtaampien ja huippulaatuisten tuotteiden kehittämiseen.

Neste Oilin tutkimuksen pääpaino on strategian mukaisesti nykyisen raaka-ainepohjan

Neste Oil Oyj Strategia

Neste Oil Vuosikertomus 2010

laajentamisessa ja uudenlaisten jalostusteknologioiden kehittämisessä. Neste Oilin oman tuotekehitystyön tulos, uusiutuvista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel, on maailman parasta ja puhtainta dieselä. Sillä pystytään vähentämään merkittävästi sekä kasvihuonekaasupäästöjä että paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia pienhiukkaspäästöjä.

Vahvuutemme

Ensiluokkainen toiminta

Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisuuteen. Raaka-aineet, teknologia, osaaminen ja innostunut henkilöstö ovat voimavarojamme puhtaamman liikenteen strategian toteuttamisessa. Teemme työmme turvallisesti, tehokkaasti, luotettavasti ja joustavasti.

Toisiaan tukevat liiketoiminnat

Yhtiöllä on kaksi toisiaan tukevaa liiketoiminta-aluetta: Öljy- ja uusiutuvat tuotteet ja Öljyn vähittäismyynti. Kiinteä yhteistyö mahdollistaa innovatiivisten asiakasratkaisujen tarjoamisen ja osaamisen jakamisen liiketoiminta-alueiden kesken.

Lisäarvo asiakkaalle

Tarjoamalla asiakkaillemme kestäviä ja luotettavia tuotteita sekä palveluita varmistamme niiden kysynnän myös tulevaisuudessa. Monipuolinen tarjontamme ja kattava myyntiverkostomme sekä vahva brändimme yhdessä takaavat sen, että olemme kilpailukykyisiä kaikissa markkina-tilanteissa.

Neste Oilin strategian perusta

Korkealaatuisten puhtaamman liikenteen polttoaineiden toimittaminen

Raaka-ainepohjan laajentaminen

Jalostus-osaamisen hyödyntäminen

ASKELEEN EDELLÄ

Skenaariotyössä tarkasteltiin toimintaympäristön muutosten vaikutusta strategian toteuttamiseen

Vuonna 2010 Neste Oilissa toteutettiin laaja skenaariotyö osana strategian vuosittaista tarkastelua. Tavoitteena oli tunnistaa liiketoimintaympäristön muutoksia, joilla voisi olla vaikutusta Neste Oilin strategian toteuttamiseen.

Neste Oilin toimintaympäristön avainmuuttujiksi määriteltiin talouskasvu, öljyn hinta, ympäristöön liittyvä lainsäädäntö, polttoainetehokkuus, autokannan rakenne ja biopolttoaineiden osuus kokonaismyynnistä. Näitä toimintaympäristön muuttujia tarkasteltiin 10 vuoden aikajänteellä. Tuloksena syntyi neljä vaihtoehtoista kehityskulkua.

1) Perustilanteessa maailma muuttuisi nykyisten trendien mukaisesti ja vihreä ajattelu lisääntyisi maltillisesti.
2) Vihreän kasvun todellisuudessa teknologinen kehitys mahdollistaisi talouskasvun ympäristöä huomioiden, ja kuluttajat olisivat valmiita maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista.
3) Ehdottoman vihreässä todellisuudessa vihreä yhteiskunta toteutettaisiin lakien avulla ja taloudellisen kasvun kustannuksella.
4) Pittaamattomuus ilmastosta -todellisuudessa talouskasvua toteutettaisiin ympäristöstä välttämättä, ja ympäristöön liittyvä lainsäädäntö olisi nyt ennakoitua vähäisempää.

Skenaariotyön tuloksia hyödynnettiin koko yhtiön vuosittaisessa strategiatyössä ja liiketoiminta-alueiden strategioiden päivittämisessä. "Tarkastelemalla toimintaympäristömme kehittymistä järjestelmällisesti voimme olla itse vaikuttamassa siihen, millaiseksi Neste Oilin tulevaisuus muodostuu", toteaa Neste Oilin strategiajohtaja Juha-Pekka Kekäläinen.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Oyj Strategia 7

Strategia vuonna 2010

Strategian toteuttamisessa edettiin seuraavaan vaiheeseen

Mitä tavoittelemme?

Singaporen, Rotterdamin ja Bahrainin investointien edistäminen
Kannattava kasvu
Tuotannon tehokkuuden parantaminen
Tehokas ja tuloksellinen toimintakulttuuri

Miten onnistuimme?

Käynnistimme Singaporen laitoksen onnistuneesti
Etenimme muissa kasvuhanikkeissamme suunnitelmien mukaisesti
Porvoon jalostamon käyttöaste parani huoltoseisokin jälkeen. Sekä Porvoon että Naantalin jalostamoiden tuotantokustannukset olivat aikaisempaa matalammat
Veimme kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävät ohjelmat läpi koko yhtiössä, ja vähensimme kiinteitä kustannuksia 60 miljoonan euron säästöohjelman mukaisesti

Kaikki Neste Oilin pörssi- ja lehdistötiedotteet vuodelta 2010 ovat luettavissa yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.nesteoil.fi

Vauonna 2010 Neste Oil jatkoi puhtaamman liikenteen strategiansa toteuttamista. Yhtiön mittava investointiohjelma eteni loppusuoralle, ja strategiassa siirryttiin lupausten lunastamisten vaiheeseen. Vuonna 2010 strategian toteuttamisessa keskityttiin kannattavaan kasvuun, tuotannon tehokkuuteen ja ensiluokkaiseen toimintaan, jotka tulevat olemaan yhtiön painopistealueita myös lähivuosina.

Investointiohjelma loppusuoralla

Neste Oilin suurimmat investoinnit liittyvät uusiutuvista raaka-aineista valmistetun NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Vuosista 2007 ja 2009 asti Porvoossa toimineet NExBTL-laitokset kävivät erinomaisesti. Niiden nimelliskapasiteettia nostettiin sen vuoksi kummankin laitoksen osalta 20 000 tonnia, ja nyt niiden tuotantokapasiteetti on yhteensä 380 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä vuodessa.

Yksi vuoden tärkeimpiä saavutuksia oli Singaporen NExBTL-laitoksen käynnistäminen suunnitelmien mukaisesti marraskuussa 2010. Laitoksen käyttötieteen nostaminen on toteutettu vaiheittain, ja täydellä kapasiteetilla

Yhtiön mittava investointi-ohjelma eteni loppusuoralle, ja strategiassa siirryttiin vaiheeseen, jossa lunastetaan lupaukset.

toimiessaan laitos tuottaa 800 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Tämä maailman suurin ja edistyksellisin biopolttoainelaitos on nostanut NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetin 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa ja tukee Neste Oilin asemaa johtavana uusiutuvan dieselin valmistajana. Rotterdamin NExBTL-laitoksen rakennustyöt etenivät niin ikään suunnitellusti, ja laitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden 2011 puolivälissä. Lisääntyvän tuotantokapasiteetin myötä Neste Oililla on erinomaiset edellytykset vastata maailman kasvavaan biopolttoaineiden kysyntään.

Neste Oil hakee kasvua myös perusöljymarkkinoilla. Neste Oililla on 45 % osuus Bahrainin rakenteilla olevasta perusöljytehtaasta. Vuonna 2010 rakennustyöt etenivät aikataulun ja budjetin mukaisesti. Korkealuokkaisia perusöljyjä 400 000 tonnia vuodessa tuottavan tehtaan odotetaan käynnistyvän vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla.

Tuotannon tehokkuutta parannettiin

Vuonna 2010 kaikilla tuotantolaitoksilla kiinnitettiin erityistä huomiota tuotannon tehokkuuteen. Loppuvuotta kohti sekä Porvoon että Naantalin jalostamoiden käyttötieteen paranivat, ja tuotantokustannukset olivat aikaisempaa alhaisemmalla tasolla. Porvoon jalostamolla toteutettiin huhti-toukokuussa onnistuneesti jalostamon historian laajin huoltoseisokki. Myös Porvoon dieselin tuotantolin ja 4:n käyntivarmuutta parannettiin, ja laitos on toiminut odotetusti.

Hyviä tuloksia toimintaa tehostamalla

Organisaatiokulttuuria ja sisäisiä toiminta- tapoja kehitettiin ensiluokkaisen toiminnan varmistamiseksi. Kustannustehokkuuden parantamiseen tähtäävät ohjelmat vietiin läpi koko yhtiössä, ja kiinteitä kustannuksia vähennettiin 60 miljoonan euron säästöohjelman mukaisesti.

Myynnissä keskityttiin asiakkuuksien hallintaan sekä synergioiden ja omien myyntikanavien hyödyntämiseen. Yhtiön sisäistä yhteistyötä parannettiin, sekä Tallinnan ja Riian terminaaleja hyödynnettiin entistä tehokkaammin myynnissä lähialueille.

Synergiaetuja kaksi liiketoiminta-aluetta yhdistämällä

Joulukuussa 2010 Neste Oil järjesteli uudestaan liiketoimintaansa yhdistämällä Öljytuotteet- ja Uusiutuvat polttoaineet

Neste Oil Oyj Strategia vuonna 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Neste Oil Oyj Strategia vuonna 2010 9

Strateginen polku

Parempi kannattavuus, korkeampi omistaja-arvo

KASVU

2008	2010	2013+
• NExBTL-tuotannon laajennus
- Singapore & Rotterdam	• Kannattava kasvu
• Tuotannon tehokkuus
• Ensiluokkainen toiminta
• Perusöljyhanke Bahrainissa
• Organisaatiouudistus
• Suorituskyvyn parantaminen

-liiketoiminta-alueet. Uuden liiketoiminta-alueen nimeksi tuli Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Muutoksella tavoiteltiin toiminnallista tehokkuutta ja synergiaetuja. Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet muodostavat edelleen omat raportointisegmenttinsä.

Menestyksekästä tutkimus- ja teknologiatoimintaa

Neste Oilin tutkimus- ja teknologiatoiminta jatkoi vuonna 2010 menestyksekästä työtään uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseksi sekä uusien raaka-aineiden löytämiseksi.

Uusien raaka-aineiden tutkimuksessa otettiin merkittäviä askelia muun muassa mikrobi- ja leväöljytutkimuksessa sekä puun biomassan hyödyntämistä koskevassa kehitystyössä. Neste Oilin ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels jatkoi teknologian todentamista Varkauden pilottilaitoksella ja aloitti kaupallisen biojalostamon ympäristövaikutusten arvioinnin kahdella paikkakunnalla.

Vuonna 2010 Neste Oil toi kuluttajien testattavaksi 100-prosenttisen biopolttoaineen. Kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettua Neste Green 100 -dieseliä testattiin henkilöstön autoissa ja ulkopuolisella testijoukolla hyvin tuloksin.

Aktiivista toimintaa vastuullisuuden varmistamiseksi

Vuonna 2010 Neste Oil työskenteli aktiivisesti toimintansa vastuullisuuden varmistamiseksi. Yhtiö jätti ensimmäisten teollisuusyritysten joukossa European komission käsiteltäväksi vapaaehtoisen todentamismenetelmän, jolla osoitetaan uusiutuvan NExBTL-dieselin täyttävän EU:n kestävän kehityksen vaatimukset. Menetelmä kattaa myös kasvihuonekaasupäästöjen laskennan. Lisäksi Neste Oil sai Porvoon jalostamolla valmistettavalle NExBTL-dieselille ISCC-sertifikaatin (The International Sustainability & Carbon Certification). Sertifikaatti todentaa, että sertifioiduista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel soveltuu biovelvolliseen täyttämiseen Saksan markkinoilla. Singaporen laitoksen ISCC-sertifikaattiin liittyvä auditointi tehtiin joulukuussa, ja sertifikaatti saatiin alkuvuonna 2011.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme puhtaamman liikenteen strategian toteuttamista
Pidämme kustannukset ja toiminnan tehokkuuden kilpailukykyisinä
Keskitymme asiakaslähtöiseen toimintamalliin ja myynnin tehostamiseen
Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme kestävää kasvua

Investoinnit

NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetti nousee

Lilkevaihto raportointisegmenteittäin

Öljytuotteet 67 %
Öljyn vähittäismyynti 31 %
Uusiutuvat polttoaineet 2 %
Muut 0 %

Neste Oililla on kaksi liiketoiminta-aluetta ja neljä raportointisegmenttiä.

Toimintaympäristö

Talous elpyi ja markkinatilanne parani vähitellen

Vuonna 2010 maailmantalous kääntyi syvän taantuman jälkeen kasvuun. Taloustilanteen vahvistuminen heijastui myös öljymarkkinoihin. Raaka-aineiden hinnat nousivat, tuotteiden kysyntä kasvoi ja jalostusmarginaalit paranivat. Kehitys oli kuitenkin edelleen epävakaata, ja markkinatilanne jatkui haastavana.

Vuonna 2010

Raakaöljyn hinnat nousivat tasaisesti
Öljyn kysyntä ja kulutus kasvoivat keskittyen kehittyviin maihin
Öljyn ja jalostuskapasiteetin tarjonta oli riittävää, mikä näkyi korkeina varastotasoina
Kuljetusten lisääntyminen paransi dieselin kysyntää
VHVI-perusöljyjen maailmanlaajuinen kysyntä kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä johti markkinoiden tiukentumiseen syksyllä
Jalostusmarginaalit paranivat vuodesta 2009 pysyen kuitenkin maltillisella tasolla
Biopolttoaineiden kysyntään vaikuttava uusiutuvan energian lainsäädäntö kehittyi
Biopolttoaineiden kysyntä kasvoi käyttövelvoitteiden ja polttoaineiden kokonaiskysynnän kasvun johdosta
Biodieselin raaka-aineena käytettävien kasviöljyjen hinnat nousivat
Polttonesteiden kokonaiskulutus lisääntyi, ja erityisesti dieselin kysyntä kasvoi
Vähittäismyynnissä kilpailu jatkui kireänä

Ajantasaista markkinatietoa voi lukea internetsivullamme osoitteessa www.nesteoil.fi

Öljynjalostajan toimintaympäristö

Tärkeimmät Öljytuotteet-raportointisegmentin tulokseen vaikuttavat tekijät ovat öljytuotteiden ja raaka-aineiden väliset hintaerot, Pohjanmeren Brent-raakaöljyn ja venäläisen raskaamman raakaöljyn (REB) välinen hintaero sekä Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen valuuttakurssi.

Raakaöljyn hinnat nousivat

Vuonna 2010 maailman talouskasvu heijastui myös raaka-ainemarkkinoihin ja raakaöljyn hintakehitykseen. Brent-raakaöljyn barrelihinta vaihteli 70 ja 90 Yhdysvaltain dollarin välillä. Raakaöljyn hinnanvaihtelu oli maltillista verrattuna vuosi 2008 ja 2009.

Hintoihin vaikuttivat laskevasti muun muassa keväällä puhjennut euroalueen velkakriisi, maailmantalouden hidastunut elpyminen sekä maailmanlaajuisesti korkeat öljyvarastot. Hinnat kuitenkin nousivat vuoden loppua kohti, kun kysyntä kasvoi ja Yhdysvaltain dollari heikkeni. Kasvava kysyntä ja nousevat tuotantokulut nostivat raakaöljyn hinta.

Vuoden 2010 keväällä tapahtunut Meksikonlahden öljyonnettomuus ei lyhyellä tähtäimellä vaikuttanut öljyn hintaan. Pahimmillaan 100 000 barreliksi päivässä arvioidun vuodon ympäristövahinkoja sen sijaan korjattaneen vielä vuoden 2011 jälkeenkin. Tämä voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa hintoihin, jos onnettomuuden seurauksena otetaan käytöön tiukempia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä.

Öljyn kysyntä ja kulutus kasvussa

Öljyn kysyntä ja kulutus kasvoivat vuonna 2010, vaikka talouskehitys olikin vielä epävakaata. Öljyn kokonaiskysyntä kasvoi 2,8 miljoonaa barrelia päivässä ja saavutti uuden ennätystason.

Öljyn kysynnän kasvun painopiste jatkoi siirtymistään OECD-maista kehittyviin maihin. Tähän kehitykseen vaikutti voimakas kysynnän kasvu kehittyvissä maissa talouskasvun ja autoistumisen myötä.

OECD-maiden öljyn kulutus kasvoi 0,7 miljoonaa barrelia päivässä, kun taas OECD:n ulkopuolisissa maissa kasvu oli 2,2 miljoonaa barrelia päivässä. Kysynnän kasvu oli nopeinta Kiinassa (1,0 milj. barrelia päivässä). Myös Lähi-idässä kasvu oli huomattavaa (0,3 milj. barrelia päivässä).

Vuonna 2011 öljynkulutuksen odotetaan kasvavan 1,5 miljoonaa barrelia päivässä (IEA:n arvio). Kasvun ennustaminen on kuitenkin haasteellista johtuen talouskasvun epävarmuudesta.

Öljyn tarjonta oli riittävää

Öljyn tarjonta vuonna 2010 oli riittävää, mikä näkyi korkeina varastotasoina. Öljyn tuottajamajärjestön OPECin ulkopuolisten maiden tuotanto nousi 1,1 miljoonaan barrelin päivässä, joten OPECin ei tarvinnut muuttaa tuotannon rajoituspolitiikkaansa. Kasvavaan kysyntään vastattiin tuotannon rajoituksista joustamalla. Tuotannon rajoittaminen jäi pääosin Saudi-Arabian vastuulle muiden maiden hyödyntäessä kohonneita hintoja tuotantokapasiteettinsa ylärajoilla.

Venäjä säilytti asemansa maailman suurimpana öljyntuottajana. Sen öljyntuotanto nousi 10,45 miljoonaan barrelin päivässä (10,21 milj. barrelia). OPECin tuotantorajoitukset kohdistuivat

Neste Oil Oyj Toimintaympäristö

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Maailman öljynkulutus* alueittain 2010 ja ennuste vuodelle 2030

Miljoonaa barrelia päivässä

Lähteen:
Vuosi 2010 International Energy Agency (IEA)
Vuosi 2030 U.S. Energy Information Administration (EIA)

US$€euro-valuuttakurssi

Heikko dollari suhteessa euroon alentaa Neste Oilin euroina raportoitavia tuottoja.

Neste Oil hyötyy raakaöljyjen välisestä hintaerosta, koska se käyttää paljon venäläistä raakaöljyä.

Vuonna 2010 raakaöljyn hinnanvaihtelu oli maltillista verrattuna vuosiin 2008 ja 2009.

raskaampiin ja runsasrikkisiin raakaöljyihin, ja tämän seurauksena venäläisen raakaöljyn hintaero Brent-raakaöljyyn verrattuna oli suhteellisen pieni. Brent-raakaöljyn ja muiden Pohjanmeren raakaöljyjen tuotanto laski edelleen, vaikka joitakin uusia, suhteellisen pieniä öljykenttiä otettiin käyttöön.

Keskitisleiden kysyntä kasvussa

Öljytuotteiden kysynnän kasvu painottui vuonna 2010 keskitisleisiin. Kuljetusten lisääntyminen paransi dieselin kysyntää, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina.

Myös bensiinin kysyntä kasvoi, mutta kasvu oli hitaampaa. Bensiinin kysynnän kasvu painottui kehittyviin maihin, koska Länsi-Euroopassa dieselkäyttöisten autojen

suosio jatkui ja yksityinen kulutus oli edelleen varovaista. Lisäksi bensiinin kysynnän hitaaseen kasvuun vaikutti vaatimattomaksi jäänyt USA:n autoilusesonki.

Lentopetrolin kysyntää kasvattivat lentomatkustuksen elpyminen ja rahtiliikenteen lisääntyminen. Myös laivaliikenne kasvoi kuljetusten lisääntymisen myötä. Itämeren alueella tuli heinäkuun alusta voimaan laivapolttoaineiden yhden prosentin rikkiraja. Sen vaikutukset arvioitiin öljynjalostajien kannalta vähäisiksi.

Jalostusmarginaalit paranivat hitaasti

Jalostusmarginaalit paranivat vuoteen 2009 verrattuna. Marginaalit nousivat keväällä johtuen Euroopan jalostamoiden huolto-

seisokeista. Kun eurooppalaiset jalostamot saivat huoltoseisokkinsa loppuun ja palasivat normaaliin toimintaan, lähtivät varastotasot jälleen nousuun ja aiheuttivat marginaalien palautumisen matalammalle tasolle. Lämmityskauden myötä kasvanut kysyntä paransi marginaaleja vuoden loppupuolella, ja myös tuotevarastot laskivat. Kasvaneesta kysynnästä huolimatta varastotasot olivat OECD-maissa lähes yhtä korkeat kuin vuonna 2009. Säiliöaluksiin sijoitetut uivat varastot kuitenkin pienentyvät vuoden aikana merkittävästi.

Jalostamoiden käyttöasteet alhaisella tasolla

Kysyntä OECD-maissa ei enää kasva, ja vientimahdollisuuksia rajoittaa kasvava tuotanto-

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Oyj Toimintaympäristö

12 Neste Oil Oyj Toimintaympäristö
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Biopolttoaineiden ja raaka-aineiden kansainvälinen kauppa

Suhteellinen koko 2015

kapasiteetti kehittyvillä markkinoilla. Varsinkin bensiinin ylituotanto Atlantin valtameren molemmin puolin yhdessä Aasiasta tulevan lisääntyvän tuontipaineen kanssa on johtanut siihen, että kaikkein yksinkertaisimpien jalostamojen käyttö on ollut läntisessä maailmassa kannattamatonta.

Eurooppa tarvitsee diesellä enemmän kuin alueella pystytään valmistamaan. Jalostamoiden käyttöasteet kokonaisuudessaan olivat kuitenkin alhaisella tasolla. Kilpailukyvyltään heikoimpien jalostamoiden sulkeminen etenee hitaasti, sillä jalostamoiden lopullinen sulkeminen on kallista ja muutenkin haasteellista erityisesti ympäristösystä.

Uusiutuvien polttoaineiden toimintaympäristö

Biopolttoaineiden kysyntään vaikuttavat maailmanlaajuisesti lisääntyvät uusiutuvan

energian kansalliset käyttövelvoitteet. Biopolttoaineet ovat keskeinen keino uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi liikenteessä.

Biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö astui voimaan

Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi velvoittaa lisäämään uusiutuvan energian osuuden vähintään 10 %:iin liikenteen energiankäytössä vuoteen 2020 mennessä. Direktiivi hyväksyttiin kesäkuussa 2009, ja jäsenmaiden oli määrä viedä se kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2010 loppuun mennessä. Direktiivin täytäntöönpano viivästyi suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita erityisesti kestävyyslainsäädännön osalta, mutta direktiivin perustavoite täyttyi. Suomen lisäksi useat muut maat aikovat nostaa liikenteen uusiutuvan energian osuuden yli 10 prosentin vuoteen 2020 mennessä.

Direktiivi edellyttää, että markkinoille tarjottavat biopolttoaineet on tuotettu kestävästi. Käytännössä kestävyyden osoittamiseen tarvitaan Euroopan komission hyväksymä todentamisjärjestelmä. Hyväksyttyjä todentamisjärjestelmiä tulee lähivuosina olemaan useita.

Yhdysvalloissa on käytössä Renewable Fuels Standard (RFS-2), joka on volyymipohjainen biopolttoaineiden käyttövelvoite. RFS-2:ssa biopolttoaineet on jaettu neljään kategoriaan: Cellulosic biofuel, Biomass-based diesel, Advanced biofuel ja Renewable fuel. RFS-2:n odotetaan kattavan 20 prosenttia vuosittaisesta liikenteen polttoaineiden kulutuksesta vuoteen 2022 mennessä nostaen kokonaiskysynnän 108 miljoonaan tonniin. Kanadassa odotetaan lähitulevaisuudessa astuvan voimaan kansallinen kahden prosentin biodieselin käyttövelvoite.

Kasviöljyjen viikoittainen hintakehitys Euroopassa 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Neste Oil Oyj Toimintaympäristö 13

Biopolttoaineiden kysyntä kasvussa

Biopolttoaineiden kysyntä kasvoi vuonna 2010. Kasvun odotetaan jatkuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana lisääntyvien biopolttoaineiden käyttövelvoitteiden ja polttoaineiden kasvavan kokonaiskysynnän johdosta. Vuonna 2010 biodieselin kysyntä oli noin 19 miljoonaa tonnia.

Eurooppa on tällä hetkellä suurin biodiesel-markkina. Se vastaa yli puolta maailman kysynnästä. Biodieselin osuus EU:n biopolttoaineiden kysynnästä oli 80 % ja bensiinin käytettävän etanolin osuus 20 %. Etanolin suhteellisen osuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä, mutta uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin arvioidaan säilyvän Euroopassa käytettymään biopolttoaineena.

Vuonna 2010 biodieselmarkkinoiden kasvu oli suurinta Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Argentiinasta on tullut merkittävä biodieselin viejä Euroopan markkinoille. Se on korvannut aiemmin Yhdysvalloista tulleet tuontimäärät, jotka tyytehtyivät lähes kokonaan EU:n määrättyä niille merkittävästi tuontitullit vuonna 2009.

Yhdysvalloissa biodieselin kysyntä laski, kun kysyntää aiemmin tukenut verohelpotus poistui käytöstä vuoden 2009 lopussa aiheuttaen epävarmuutta alan toimijoiden keskuudessa. Tämä johtuu tilanteeseen, jossa mandaattia täytettiin osittain RIN-sertifikaattien (Renewable Indentification Number) avulla fyysisen tuotteen sijasta. Verohelpotus kuitenkin uusittiin joulukuussa 2010, ja tämän odotetaan johtavan kysynnän kasvuun vuonna 2011 seuraten RFS-2:n vaatimuksia.

Aasian ja Tyynenmeren alueella biopolttoaineiden suurimman kasvuvaiheen odotetaan olevan vasta edessä. Alueen suurimmat öljytuotteiden kuluttajamaat Kiina, Japani, Intia ja Australia eivät ole vielä tehneet sitovia päätöksiä kansallisista biopolttoainetavoitteistaan. Useissa alueen muissa maissa on kuitenkin jo voimassa biopolttoainevelvoitteita.

Perinteisen biodieselin valmistuksessa ylikapasiteettia

Perinteisten biodiesellaitosten ylikapasiteetti kasvoi edelleen, mutta uusien laitosten rakentamisen odotetaan vähenevän jatkossa merkittävästi. Ylikapasiteetista johtuen useat pienet ja kilpailukyvyltään heikommat laitokset ovat joutuneet lopettamaan toimintansa toistaiseksi tai ajautuneet konkurssiin. Suurten, monipuolista raaka-ainepohjaa hyödyntävien ja hyvien kuljetusyhteyksien varrella sijaitsevien laitosten odotetaan menestyvän jatkossakin. Edistyksellisimmille biopolttoaineille, kuten Neste Oilin uusiutuvalle NExBTL-dieselille, odotetaan löytyvän kysyntää ylivoimaisten tuoteominaisuuksien ansiosta myös tulevaisuudessa.

Bioraaka-aineiden hinnat nousivat

Biodieselin pääasiallisena raaka-aineena käytettävien kasviöljyjen hinnat nousivat vuoden 2010 aikana. Palmuöljyn hinta nousi vuoden alkupuolella muita raaka-aineita enemmän, mikä kavensi sen hintaeroa kalliimpaan rypsiöljyyn. Hintaero oli hyvin pieni vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tämä johtuu palmuöljyn heikentyneistä tuotantonäkymistä, joiden taustalla olivat El Niño ja La Niña -sääilmiöiden aiheuttamat haitat saantoihin ja tuotantoon. Loppuvuodesta hintaero kasvoi takaisin lähemmäs pitkäaikaista keskiarvoaan, kun palmuöljyn pidemmän aikavälin tuotantonäkymät paranivat ja rypsiöljyn hinta nousi huonon sadon seurauksena. Jatkossa hintaeron odotetaan pysyvän keskimäärin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoaan.

Palmuöljyn tuotannon odotetaan tulevina vuosina kasvavan eniten kaikista kasviöljyistä. Rypsiöljy on tällä hetkellä käytetyn raaka-aine Euroopan biodieselteollisuudessa, mutta tulevaisuudessa rypsiöljyn tuotannon on vaikea vastata biodieselin kasvavaan kysyntään.

> Uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin odotetaan säilyvän Euroopassa käytettymään biopolttoaineena.

Öljyn vähittäismyyjän toimintaympäristö

Taloustilanteen vahvistuminen vuonna 2010 vaikutti myös polttonesteiden kokonaiskulutuksen kasvuun. Suomessa dieselin kulutus kasvoi noin 8,3 %, mutta bensiinin kysyntä laski 2,1 %. Dieselin voimakkaaseen kokonaiskulutuksen kasvuun vaikuttivat henkilöautokannan muuttuminen bensiinikäyttöisistä dieselkäyttöisiin sekä erityisesti teollisuustuotannon kasvu ja ammattiliikenteen lisääntyminen. Myös nestekaasun ja voiteluaineiden kysyntä vahvistui teollisuuden kasvun myötä. Kevyiden ja raskaiden polttoöljyjen valmisteverot nousivat. Vuodenvaihteessa voimaan astuneen valmisteverotuksen rikkiporrastuksen vuoksi lämmityskäytössä siirryttiin rikittömän kevyen polttoöljyn myyntiin.

Itämeren alueella polttonesteiden kysyntä jäi hieman edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Baltian maiden talouskehityksessä nähtiin käänne parempaan.

Kilpailu jatkuu kireänä

Kilpailu vähittäismyynnissä jatkuu kireänä. Shell päätti myydä Suomen ja Ruotsin asemaverkostonsa St1-ryhmälle. Kauppaan kuuluvat Suomessa noin 225 ja Ruotsissa noin 340 huoltamoa sekä raskaan kaluston polttoaineverkostot molemmissa maissa.

Suomen ja Baltian maiden polttoneste-markkinoilla kysyntä siirtyy palveluasemilta yhä enemmän miehittämättömille automaattiasemille. Luoteis-Venäjällä useat suuret yhtiöt ovat ilmoittaneet mittavista investointisuunnitelmista polttoaineiden jakeluverkostoihin. Ympäristöystävällisten ja laadukkaiden polttonesteiden kysynnän uskotaan kasvavan. Kilpailun odotetaan jatkuvan kovana kaikilla markkinoilla.

E10 bensiinin peruslaaduksi

Suomen liikennepolttoaineiden biovelvoite nousi vuoden 2011 alusta neljästä prosentista kuuteen prosenttiin energiasisällöstä laskettuna. Vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi tuli polttoaineiden laatudirektiivin mukaisesti enintään kymmenen prosenttia etanolia sisältävä 95-bensiini E10.

Mitä seuraavaksi?

Vuonna 2011 öljyn kokonaiskulutuksen odotetaan kasvavan 1,5 miljoonaa barrelia päivässä (IEA:n arvio)
Dieselin kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina
Biopolttoaineisiin liittyvien velvoitteiden odotetaan lisääntyvän kaikkialla maailmassa
Etanolin suhteellisen osuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä, mutta uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin odotetaan säilyvän Euroopassa käytettymään biopolttoaineena
Bioraaka-aineiden hintaeron odotetaan pysyvän keskimäärin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoaan
Suomen ja Baltian polttoainemarkkinoilla kysyntä siirtyy palveluasemilta miehittämättömille asemille
Öljyn vähittäismyynnissä kilpailun odotetaan jatkuvan kovana kaikilla markkinoilla

Lunastamme lupauksemme korkealaatuisilla ja puhtaammilla tuotteilla

Erikoistuminen ja vahva osaaminen mahdollistavat menestyksemme kansainvälisessä kilpailussa. Valmistamalla erilaisista ja mahdollisimman edullisista raaka-aineista korkealuokkaisia tuotteita voimme tuottaa asiakkaillemme ja omistajillemme lisäarvoa. Vuonna 2010 toimimme aktiivisesti tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Etenimme Rotterdamin ja Bahrainin projekteissa

Lisäsimme öljytuotteiden myyntiä Itämeren alueelle

Sovimme biopoltto-aineyhteistyöstä Lufthansan kanssa

Etenimme Rotterdamin NExBTL-diesellaitoksen ja Bahrainin perusöljytehtaan rakennustöissä suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Rotterdamin laitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden 2011 puolivälissä ja Bahrainin tehtaan vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla.

Vahvistimme asemaamme Itämeren alueella, kun myynti yhtiön kotimarkkinoilla lisääntyi 10 %. Olemme sitoutuneet kehittämään toimintaamme tällä alueella. Autamme asiakkaitamme täyttämään biovelvoitteen korkealaatuisilla ja vähäpäästöisillä tuotteilla.

Lufthansa aloittaa kaupalliset lennot Neste Oilin uusiutuvista raaka-aineista valmistetulla NExBTL-lentopolttoaineella keväällä 2011. Yhtiö ilmoitti ensimmäisenä maailmassa käyttävänsä uusiutuvia polttoaineita normaalissa reittiliikenteessä.

14 Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus 15

Käynnistimme NExBTL-laitoksen Singaporessa

Marraskuussa 2010 käynnistimme maailman suurimman uusiutuvan dieselin tuotantolaitoksen Singaporessa. Laitos tuottaa 800 000 tonnia uusiutuvaa NExBTL-dieseliä vuodessa.

Vahvistimme vähittäismyynnin markkina-asemaa Baltiassa

Ostimme 22 miehittämätöntä polttoaine-asemaa Liettuassa. Uudet polttoaineasemat täydentävät verkostoamme Liettuassa ja vahvistavat kolmatta sijaamme maan polttoainemarkkinoilla.

Hyviä tuloksia puun biomassasta biovahaa valmistavalta koelaitokselta

Olemme testanneet onnistuneesti puubiomassan soveltuvuutta uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi yhteistyössä Stora Enson kanssa vuodesta 2009. Vuonna 2010 Neste Oilin ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels Oy aloitti kaupallisen laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin Porvoossa ja Imatralla.

Paransimme tuotannon tehokkuutta

Pyrkimyksemme jalostamojen tuotannon tehostamiseksi tuottivat tulosta. Porvoon jalostamon käyttöaste parani keväällä 2010 toteutetun huoltoseisokin jälkeen. Sekä Porvoon että Naantalin jalostamojen tuotantokustannukset olivat aikaisempaa matalammat.

Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Uusi liiketoiminta-alue: Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Öljytuotteet

Huippulaatuisia liikennepolttoaineita ja öljytuotteita globaalille asiakaskunnalle

Öljytuotteet myy huippulaatuisia liikennepolttoaineita ja muita korkeamman lisäarvon öljytuotteita globaalille asiakaskunnalle. Lisäksi se hankkii raaka-aineet Neste Oilin jalostamoille ja vastaa toiminnan ohjausprosesseista sekä yhtiön laivaston kaupallisesta toiminnasta. Neste Oil pyrkii kehittämään tuotevalikoimaansa valituilla kasvualueilla eli dieselissä ja VHVI-perusöljyissä.

Mitä tavoittelimme?

Markkina-aseman vahvistaminen
Itämeren alueella ja
vientimarkkinakanavien kehittäminen
Toiminnallisen tehokkuuden jatkuva parantaminen
Liiketoiminnan kehittäminen valituilla kasvualueilla eli dieselissä ja VHVI-perusöljyissä

Miten onnistuimme?

Kasvatimme myyntiä Itämeren alueelle 10 %
Vähensimme kiinteitä kuluja ja paransimme varastonhallintaa
Etenimme Bahrainin perusöljytehtaan rakennustöissä suunnitellun budjetin ja aikataulun mukaisesti

Puhtaampia bensiini- ja dieselpolttoaineita öljy-yhtiöille

Neste Oil on johtava puhtaampien polttoaineiden myyjä Itämeren alueella ja aktiivinen toimija kansainvälisillä öljymarkkinoilla. Yhtiö myy päätuotteitaan, puhtaampia bensiini- ja dieselpolttoaineita, öljy-yhtiöille. Tuotevalikoima sisältää:

bensiinejä,
dieselpolttoaineita,
lento- ja laivaliikenteen polttoaineita,
kevyitä ja raskaita polttoöljyä,
bensiinikomponentteja,
erikoispolttoaineita,
liuottimia,
nestekaasuja ja
bitumia.

Neste Oilin oma laivasto varmistaa joustavat raaka-aineiden ja tuotteiden merikuljetukset asiakkaille. Laivasto kuljettaa raakaöljyä, öljytuotteita ja kemikaaleja yli 30 miljoonaa tonnia vuodessa. Toiminta keskittyy pääasiassa Itämeren, Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin alueelle. Oma laivasto on Neste Oilille vahva logistinen kilpailuetu. Se takaa viiveettömät ja luotettavat merikuljetukset asiakkaille ympäri vuoden.

Öljyn kulutus toipui, ja jalostusmarginaalit paranivat

Öljytuotteet-raportointisegmentin tulokseen vaikuttavat pääasiassa öljytuotteiden ja raaka-aineiden väliset hintaerot, Pohjanmeren Brent-raakaöljyn ja venäläisen raskaamman raakaöljyn välinen hintaero sekä euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen kurssi. Raakaöljyn hinnanvaihtelut vaikuttavat tulokseen lähinnä varastovoittojen ja -tappioiden muodossa.

Vuonna 2010 öljyn kulutus toipui talouskasvun myötä samalle tasolle, jolla se oli ennen vuoden 2009 taantumaa. Jalostusmarginaalit paranivat hitaasti mutta tasaisesti, ja marginaalien kehitysnäkymät ovat positiiviset. Neste Oilin kokonaisjalostusmarginaali vuonna 2010 oli 8,14 dollaria barrelilta (7,35 dollaria barrelilta).

Raakaöljyä Venäjältä, vientiä Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan

Neste Oil toi Suomeen vuoden 2010 aikana yhteensä 14,5 miljoonaa tonnia (14,7 milj. tonnia) raakaöljyä ja muita raaka-aineita. Tuonista 80 % oli peräisin Venäjältä, loput pääasiassa Pohjanmerellä.

Pitkä kokemus merikuljetuksista vaikeissa jääolosuhteissa on yksi Neste Oilin laivaston kilpailutekijöistä.

Neste Oil toimitti vuonna 2010 Suomeen yhteensä 7,9 miljoonaa tonnia (7,6 milj. tonnia) öljytuotteita. Yhtiön markkinaosuus Suomen öljytuotteiden tukkukaupasta oli 92 % (91 %).

Myynti muihin maihin oli yhteensä 6,6 miljoonaa tonnia (6,6 milj. tonnia), josta bensiinin osuus oli 2,4 miljoonaa tonnia (2,3 milj. tonnia) ja dieselin 2,3 miljoonaa tonnia (2,1 milj. tonnia). Tärkeimmät bensiinin vientimarkkinat olivat Ruotsi, Kanada ja Alankomaat, joiden osuus bensiiniviennistä oli 68 %. Dieselin tärkeimmät vientimaat olivat Ruotsi, Saksa ja Latvia, joiden osuus dieselin kokonaisviennistä oli 71 %. Dieselin osuus Neste Oilin myynnistä oli 39 % (37 %).

Kasvua huippuluokan dieselissä ja perusöljyissä

Neste Oil keskittyy strategiansa mukaisesti asemansa vahvistamiseen Itämeren alueella,

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Neste Oil Vuosikertomus 2010

jossa se tarjoaa asiakkailleen monipuolisia ja joustavia ratkaisuja muuttuvan biovelvoitteen täyttämiseen. Vuonna 2010 Neste Oilin asema Itämerellä vahvistui, kun myynti alueelle lisääntyi 10 %. Lähialueiden asiakkaat hyötyvät nopeasta ja joustavasta palvelusta, joka mahdollistaa muun muassa useiden tuotteiden toimittamisen asiakkaille samassa lastissa lyhyelläkin varoitusajalla.

Neste Oil pyrkii kehittämään tuotevalikoimaansa valituilla kasvualueilla eli dieselissä ja VHVI-perusöljyissä. Yhtiö on yksi johtavista korkealuokkaisten perusöljyjen toimittajista Euroopassa, ja sillä on vahva asema myös maailmanlaajuisesti. Vuonna 2010 perusöljy-liiketoimintaa tuki kysynnän ja marginaalien vahvistuminen. Neste Oilin osuus VHVI-tukkumarkkinoilla oli Euroopassa 35 % (41 %) ja maailmanlaajuisesti 16 % (17 %).

Perusöljyliiketoiminta hyötyy kasvavasta kysynnästä Aasiassa sekä voiteluaineiden laatuvaatimusten kiristymisestä globaalisti. Liiketoimintaa pyritään kasvattamaan huippuluokan tuotteilla, jotka vähentävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla käynnistyvä Bahrainin perusöljytehdas nostaa perusöljyjen tuotantokapasiteettia merkittävästi. Neste Oilin osuus hankkeesta on 45 %. Vuonna 2010 tuotantomäärien kasvamiseen valmistauduttiin asiakaskuntaa, myyntiä ja jakelukanavia kansainvälistämällä.

Kilpailuetua toiminnallisesta tehokkuudesta

Öljytuotteet onnistui vuonna 2010 vähentämään tavoitteensa mukaisesti kiinteitä kustannuksia. Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota myös varastonhallintaan. Varastotasojen optimoinnin kautta operatiivista kassavirtaa pystyttiin vahvistamaan merkittävästi.

Toinen esimerkki toiminnallisesta tehokkuudesta on laivaston liittäminen aikaisempaa tiiviimmin osaksi liiketoimintaa, mikä paransi kustannusrakennetta. Laivojen kokonaismäärää pienennettiin 25:een, ja laivaston käyttöaste pysyi korkeana 94 prosentissa (95 %). Sen ansiosta öljyn merikuljetusten operatiivinen tulos parani, vaikka rahtitasot olivat matalat.

Mitä seuraavaksi?

Kehitämme tuote- ja palvelutarjontaamme Itämeren alueella vahvan markkina-aseman säilyttämiseksi
Pyrimme hyödyntämään synergioita Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden myynnissä ja markkinoinnissa
Parannamme jatkuvasti tuotantorakennettamme lisämarginaalin vahvistamiseksi
Varmistamme Bahrainin perusöljytehdaan ja liiketoiminnan käynnistämisen menestyksekkäästi

Mitä lupausten lunastaminen tarkoittaa Öljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminnalle?

"Keskitymme globaalin asiakaskunnan kehittämiseen ja vastuullisen raaka-ainehankinnan varmistamiseen sekä toiminnallisen tehokkuuden jatkuvaan parantamiseen."

Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Avanluvut

	2010	2009
Liikevaihto, milj. euroa	9 789	7 631
Liikevoitto, milj. euroa	333	318
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	208	105
Sidottu pääoma, milj. euroa	2 260	2 943
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %	7,9	4,0
Investoinnit, milj. euroa	269	198

Jalostusmarginaali

Jalostusmarginaali kuvaa tuotteiden ja raaka-aineiden sekä tuotantokustannusten välistä hintaeroa.

Tärkeimpien öljytuotteiden hintakehitys verrattuna raakaöljyyn

Dieselin hinta nousi vuonna 2010.

Raakaöljyn ja syöttöaineiden hankinta alueittain

80 %

raakaöljystä ja muista raaka-aineista oli peräisin Venäjältä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Uusiutuvat polttoaineet

Maailman johtava uusiutuvan dieselin valmistaja

Neste Oil valmistaa ja myy korkealaatuista uusiutuvista raaka-aineista valmistettua NExBTL-dieseliä, jonka markkinat kasvavat nopeasti. Tuote perustuu Neste Oilin omaan teknologiaan ja on markkinoiden edistyksellisin biopolttoaine. Neste Oil on investoinut merkittäviä summia uusiutuvan dieselin tuotantokapasiteetin kasvattamiseen, ja vuonna 2010 käynnistettiin onnistuneesti uusi laitos Singaporessa.

Mitä tavoittelemme?

Singaporen ja Rotterdamin hankkeiden toteuttaminen suunnitelmien mukaan
Kilpailukyvyn turvaaminen maksimoimalla tuotteen arvo, vaikuttamalla alan sääntelyyn ja varmistamalla vastuullinen raaka-ainepohja
Uusien tuotteiden ja prosessien tutkimus- ja kehitystyö

Miten onnistuimme?

Käynnistimme Singaporen laitoksen tuotannon onnistuneesti ja etenimme Rotterdamin laitoksen rakennustöissä suunnitelun aikataulun ja budjetin mukaisesti
Osallistuimme aktiivisesti biopolttoaineita koskevan lainsäädännön valmisteluun Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Viimeistelimme todentamisjärjestelmän, jolla osoitetaan uusiutuvan NExBTL-dieselin kestävän kehityksen mukainen raaka-ainehankinta ja tuotanto EU:n edellyttämällä tavalla
Saimme NExBTL-dieselille ISCC-sertifikaatin, joka mahdollistaa tuotteen myynnin Saksan markkinoille
Teimme merkittäviä raaka-ainehankinta-sopimuksia

NExBTL – markkinoiden edistyksellisin uusiutuva dieselpolttoaine

Neste Oilin kehittämä uusiutuvista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel on laadultaan selvästi parempaa kuin perinteinen biodiesel tai fossiiliset diesel. NExBTL-diesel vähentää fossiiliseen dieseli verrattuna kasvihuonekaasupäästöjä yli 50 % koko elinkaaren ajalta laskettuna.

NExBTL-dieselin edut verrattuna muihin uusiutuviin polttoaineisiin ovat kiistattomat. Se vastaa ominaisuuksiltaan autonvalmistajien tiukimpiakin vaatimuksia, eikä se vaadi muutoksia ajoneuvon moottoritekniikkaan. NExBTL-dieseliä voidaan käyttää kaikissa nykyisissä dieselmoottoreissa sellaisenaan tai sekoittaa fossiiliseen dieseliin. Se sopii myös olemassa oleviin jakelijärjestelmiin ilman lisänvestointeja.

NExBTL-dieselin päämarkkinat ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Suomessa NExBTL-diesel on ollut saatavilla yksityisautoilijoille vuodesta 2008. Neste Oilin asemilla myytävässä Neste Green -dieselissä on aina vähintään 10 % NExBTL-dieseliä. Vuonna 2010 saksalainen lentoyhtiö Lufthansa ilmoitti ensimmäisenä maailmassa aloittavansa kaupalliset lennot NExBTL-lentopolttoaineella vuoden 2011 keväällä.

Vahvuutena joustavuus raaka-aineissa

Uusiutuvaa NExBTL-dieseliä voidaan valmistaa eri kasviöljystä ja elintarviketeollisuuden rasvajätteestä. Tällä hetkellä raaka-aineena käytetään palmu- ja rypsöljyä sekä eläinrasvoja. Neste Oilin tavoitteena on laajentaa nykyistä raaka-ainepohjaansa. Vuonna 2010 yhtiö edistyi uusien raaka-aineiden tutkimus- ja kehitystyössä sekä teki merkittäviä raaka-ainehankintasopimuksia. Tutkimustyöstä lisää tietoa sivulla 24 ja vastuullisesta bioraaka-ainehankinnasta sivulla 46.

Biopolttoainelainsäädäntö kehittyy

Uusiutuvien polttoaineiden kysyntä kasvaa nopeasti, ja vuoteen 2020 mennessä sen arvioidaan olevan 35 miljoonaa tonnia. Kysyntää lisää eri puolilla maailmaa kehittyvä uusiutuvan energian lainsäädäntö sekä sen käytöä ohjaavat verohjelotukset. Bio-osuudelle asetettuja tavoitteita ovat esimerkiksi:

EU:n uusiutuvan energian direktiivi: 10 % vuoteen 2020 mennessä
Suomen valtio: 20 % vuoteen 2020 mennessä
Yhdysvallat: 20 % vuoteen 2022 mennessä

Vastaavaa lainsäädäntöä on jo valmiina ja kehitetään muuallakin maailmassa. Lainsäädännössä määritellään useimmiten myös tarkat vaatimukset biopolttoaineiden laadulle, päästövähenemille ja kestävän kehityksen mukaiselle tuotannolle.

Vuonna 2010 lainsäädäntötyö edistyi odotettua hitaammin, sillä kansallisen lainsäädännön määrittely EU:ssa ja Yhdysvalloissa

Neste Oil on maailmanlaajuinen edelläkävijä lentoliikenteen biopolttoaineissa, sillä yhtiön NExBTL-lentopolttoaine täyttää ilmailun erittäin tiukat laatuvaatimukset.

vei odotettua enemmän aikaa. Neste Oilin asiantuntemusta uusiutuvien polttoaineiden kehittäjänä arvostetaan, ja vuonna 2010 yhtiö toimi aktiivisesti lainsäätäjien tukena sekä kotimaassa ja muualla Euroopassa että Yhdysvalloissa.

Syksyllä 2010 Neste Oil jätti Euroopan komission käsiteltäväksi oman uusiutuvien polttoaineiden todentamisjärjestelmänsä. Sillä osoitetaan, että Neste Oilin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel on tuotettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja koko elinkaaren

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Neste Oil Vuosikertomus 2010

ajalta lasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat kaikilla yhtiön käyttämillä raaka-aineilla yli 50 % pienemmät verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

Uusiutuvan dieselin tuotantokapasiteetti moninkertaistuu

Vuoden 2010 lopussa Neste Oil käynnisti onnistuneesti uuden NExBTL-laitoksensa tuotannon Singaporessa. Singaporen laitoksen tuotantokapasiteetti on 800 000 tonnia vuodessa, ja se on kasvattanut NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetin 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa. Lisäksi yhtiö rakentaa Rotterdamin samankokoista NExBTL-laitosta, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2011 puolivälissä.

Vuonna 2010 liiketoiminnassa valmistautuihin kasvaviin tuotantomääriin logistiikkajärjestelmiä, raaka-ainehankintaa ja myyntiä kehittämällä. Kasvavat tuotantomäärät myydään ensisijaisesti Eurooppaan ja Yhdysvalloihin, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös Aasian markkinoille.

Kenttätesteissä erinomaiset tulokset

NExBTL-dieselillä on suoritettu Suomessa, Saksassa ja Kanadassa kenttätestejä, jotka osoittavat, että polttoaine toimii erinomaisesti erilaisina pitoisuuksina ja erilaisissa olosuhteissa. Testit ovat tuottaneet merkittävää näyttöä siitä, että NExBTL-dieselillä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupunkien ilmanlaatuun vaikuttavia pakokaasupäästöjä.

Vuonna 2010 Neste Oil käynnisti uuden yhteistyöhankkeen Coburgissa, Saksassa. Neste Oil osallistuu yhdessä autonvalmistajien, paikallishallinnon, yliopiston ja saksalaisia rypsintuottajia edustavan järjestön UFOPin kanssa kokeiluun, jossa tutkitaan uudenlaisen 100-prosenttisen uusiutuvan dieselsekoituksen suorituskyky sekä päästöjä vähentävää vaikutusta. Polttoaine sisältää sekä Neste Oilin NExBTL-dieseliä että perinteistä biodieseliä (FAME).

Mitä seuraavaksi?

Keskitymme globaalin asiakaskunnan ja toimitusketjun kehittämiseen
Jatkamme työtämme raaka-ainepohjan laajentamiseksi
Varmistamme Rotterdamin hankkeen viemisen loppuun onnistuneesti
Osallistumme lainsäädännön kehittämiseen ja toimeenpanoon

Avainluvut

	2010	2009
Liikevaihto, milj. euroa	328	182
Liikevoitto, milj. euroa	-39	-24
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	-65	-29
Sidottu pääoma, milj. euroa	1 703	925
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %	-5,1	-4,7
Investoinnit, milj. euroa	578	619

NExBTL-tuotantolaitokset

Sijainti	Kapasiteetti	Valmis	Investointi	Tilanne
Porvoo	190 000 t/v	2007	100 milj. euroa	Tuotannossa
Porvoo	190 000 t/v	2009	Yli 100 milj. euroa	Tuotannossa
Singapore	800 000 t/v	2010	550 milj. euroa	Tuotannossa
Rotterdam	800 000 t/v	2011	670 milj. euroa	Rakenteilla

Uusiutuvan NExBTL-dieselin ja perinteisen biodieselin vertailu

NExBTL-diesel

Vapaa sekoitussuhde (0–100 %)
Täyttää tiukimmatkin laatuvaatimukset
Pienemmät kasvihuone- ja pakokaasupäästöt
Säilyy hyvin
Ei vaadi muutoksia ajoneuvoihin tai polttoaineen jakelujärjestelmiin

Perinteinen biodiesel

Suurin sallittu pitoisuus 5–7 %
Biopolttoainevelvoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman spesifikaatioiden muuttamista polttoaineen laatua heikentävästi
Typen oksidipäästöt lisääntyvät
Käytettävä määräajassa
Saattaa aiheuttaa ongelmia moottorille
Euroopan dieselstandardin mukainen enimmäismäärä

NExBTL-dieselin suunniteltu tuotantokapasiteetin kasvu

NExBTL-dieselillä yli

50 %

pienemmät kasvihuonekaasupäästöt* verrattuna fossiiliseen dieseliin.

Laskelma kattaa tuotteen koko elinkaaren raaka-aineen tuotannosta tuotteen käytöön.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljy- ja uusiutuvat tuotteet

Öljyn vähittäismyynti

Öljyn vähittäismyyntiä Itämeren alueella

Öljyn vähittäismyynnillä on Itämeren alueella yhteensä 1 169 aseman verkosto.
Se on Neste Oilin laadukkaiden ja puhtaampien tuotteiden keskeinen markkinointikanava ja yhtiön brändin keihäänkärki. Öljyn vähittäismyynnin tavoitteena on saavuttaa johtava asema valitsemillaan markkinoilla.

Mitä tavoittelemme?

Kannattavuuden pitäminen nykyisellä tasolla
Tehostamisohjelman jatkaminen
Katteiden hallinta
Asemaverkoston ilmeuudistuksen jatkaminen Suomessa
Korttiastoitaettien uudistustyö Baltian maissa

Miten onnistuimme?

Paransimme kannattavuutta. Vertailukelpoinen liikevoittomme kasvoi 19 % ja oli 60 miljoonaa euroa
Otimme käyttöön uudet logistiikkasopimukset ja saimme päätökseen Suomessa vuonna 2008 käynnistetyn henkilöstöohjelman, mikä paransi kustannustehokkuuttamme
Otimme käyttöön uuden hinnoittelujärjestelmän katteiden hallitsemiseksi
Toteutimme asemaverkoston ilmeuudistuksen 96 asemalla Suomessa
Otimme Baltian maissa käyttöön automaatit, jotka pystyvät lukemaan sirukortteja

Ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita

Öljyn vähittäismyynti markkinoi ja myy korkealaatuisia, vähemmän ympäristöä kuormittavia polttonesteitä ja voiteluaineita. Tuotevalikoimaan kuuluvat bensiini, diesel, lämmitysöljy, raskas polttoöljy ja lentopetroli. Lisäksi Neste Oil tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman voiteluaineita ja kemikaaleja sekä nestekaasua.

Neste Oilin Etelä- ja Itä-Suomen liikenne-asemilla myydään vähintään 10 % uusiutuvaa dieseliä sisältävää Neste Green -dieseliä. Neste Green -diesel on EN 590 -standardin täyttävä

Neste Oil vahvisti markkina-asemaansa Baltiassa ostamalla 22 miehittämätöntä polttoaineasemaa Liettuassa.

biopolttoaine, joka sopii kaikkiin dieselmoottoreihin. Neste Green -dieselin jakelu laajenee jatkossa vaiheittain myös muualle Suomeen.

Vuonna 2010 Neste Oil testasi Suomen henkilöautoliikenteessä 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista valmistettua Neste Green 100 -dieseliä. Testaukseen on osallistunut kampanjaan valittuja yksityisautoilijoita ja Neste Oilin työntekijöitä, joista osa jatkaa testaamista edelleen. Neste Green 100 -diesel tuodaan kuluttajamyyntiin, kun tuotteen standardointityö on saatu päätökseen.

Vuoden 2011 alusta Neste Oil toi markkinoille uuden rikittömän lämmitys- ja moottorikäyttöön tarkoitetun polttoöljyn. Siinä on kahden prosentin bio-osuus, joka koostuu yhtiön omaan teknologiaan perustuvasta NExBTL-dieselistä.

Liikennepolttoaineiden myyntimäärät paranivat

Öljyn vähittäismyynnin toimintaympäristö pysyi haastavana vuonna 2010. Neste Oilin liikennepolttoaineiden myyntimäärät kuitenkin paranivat vuoden loppua kohden sekä Suomessa että Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä. Polttonesteiden kokonaismyynti kasvoi 4 % edellisvuodesta ja oli 4,2 miljoonaa m³. Kasvua tuki pääasiassa raskaan liikenteen lisääntynyt kysyntä. Dieselin myynti nousi 7 % ja bensiinin myynti laski 6 % edellisvuoteen verrattuna.

Voiteluaine- ja nestekaasumarkkinoilla kysyntä vahvistui merkittävästi johtuen talouden elpymisestä Suomessa ja Venäjällä sekä teollisuuden tuotannon kasvusta. Lentopetrolin myynti kärsi lakkojen, tuhkapilven ja Pohjois-Euroopan ankarien talviolosuhteiden aiheuttamasta kysynnän laskusta. Lämmitysöljymarkkina puolestaan hyötyi poikkeuksellisen ankarasta talvesta.

Vuonna 2010 Neste Oil valmistautui Suomessa 120-polttoaineuudistukseen, joka toi vuoden 2011 alusta markkinoille enintään 10 % etanolia sisältävän 95 E10 -bensiinin.

Itämeren alueen markkina-asemaa vahvistettiin

Neste Oil on merkittävä öljytuotteiden markkinointiyhtiö Itämeren alueen maissa. Yhtiön asemia on Suomen 853 aseman lisäksi Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa yhteensä 316.

Neste Oilin tavoitteena on olla kaikilla valituilla markkina-alueilla kahden suurimman asemaketjun joukossa. Neste Oilin kilpailuetuja ovat korkealaatuiset tuotteet, vahva brändi, laaja asemaverkosto ja kilpailukykyiset yksikkökustannukset.

Vuonna 2010 kilpailutilanne Suomessa oli haastava, ja Neste Oilin markkinaosuus laski. Markkinaosuus bensiinin vähittäismyynnissä oli 24,9 % (25,6 %) ja dieselin vähittäismyynnissä 38,6 % (39,4 %).

Neste Oil vahvisti vuoden aikana markkina-asemaansa Baltiassa ostamalla 22 miehittämätöntä polttoaineasemaa Liettuassa. Uudet polttoaineasemat täydentävät Neste Oilin verkostoa Liettuassa ja vahvistavat yhtiön kolmatta sijaa maan polttoainemarkkinoilla. Yhtiöllä oli jo aikaisemmin Liettuassa 37 asemaa.

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljyn vähittäismyynti

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Venäjällä Pietarin alue on läheisyytensä, kasvupotentiaalinsa ja markkinoiden koon vuoksi yhtiölle luonteva kohdemarkkina. Vuonna 2010 Neste Oil avasi ensimmäisen liikenneasemansa Pietari-Moskova-moottoritien varrella Veliky Novgorodissa.

Uudistuminen

vahvistaa laatumielikuvaa

Vuonna 2010 Neste Oil jatkoi asemaverkostonsa uudistustyötä Suomessa. Uudistuksella parannetaan asemien asiointimukavuutta ja turvallisuutta. Uudistustyön yhteydessä uusitaan myös asemien maksupäätteet turvallisemmiksi sirukorttiautomaateiksi. Neste Oilin uudistunut asemaverkosto koostuu kolmesta erilaisesta asemakonseptista: laajan tuote- ja palveluvalikoiman Neste Oil -asemista, miehittämättömistä Neste Oil Express -asemista ja raskaan liikenteen Neste Oil Truck -asemista. Vuonna 2010 ilmeuudistus toteutettiin Suomessa 96 asemalla ja ulkomaan asemien ilmeuudistus käynnistettiin Liettuasta.

Suomessa Neste Oil tiivisti markkinointiyhteistyötä Keskon kanssa. Yhtiöt käynnistivät Neste Oil K-market -asemien markkinointiyhteistyön. Lisäksi Neste Oil sopi yhteistyöstä voiteluainekaupassa K-maatalous-ketjun kanssa.

Venäjällä Neste Oil pyrkii vahvistamaan laatumielikuvaa vuonna 2010 käynnistyneellä myymäläkonseptiuudistuksella. Uusi myymäläkonsepti keskittyy tarjoamaan ensiluokkaisia tuotteita laatutietoisille asiakkaille.

Systemaattista toiminnan tehostamista

Öljyn vähittäismyynti jatkoi toiminnan tehostamisohjelmaansa vuonna 2010. Suomessa kannattavuutta pyrittiin parantamaan ottamalla pumppuhinnoittelussa käyttöön uusi IT-järjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa paremmin oman kannattavuuden maksimoinnin sekä tehokkaan analysoinnin. Järjestelmä otetaan käyttöön Baltian maissa vuonna 2011.

Öljyn vähittäismyynnissä käynnistettiin liiketoimintaprosessien ja käytössä olevien tietojärjestelmien kokonaisuudistus, joka mahdollistaa aikaisempaa paremman asiakkuuksien hallinnan ja palvelun sekä tuomukanaan kustannussäästöjä.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme asemaverkoston ilmeuudistusta Suomen ulkopuolella
Pyrimme parantamaan markkina-asemaamme valituilla markkinoilla
Kehitämme hinnoittelua katteiden hallitsemiseksi
Parannamme kustannustehokkuutta optimoimalla prosesseja

Mitä lupausten lunastaminen tarkoittaa Öljyn vähittäismyynti -liiketoiminnalle?

"Keskitymme asiakassuhteiden parantamiseen sekä sisäisten prosessien ja tietojärjestelmien uudistamiseen alentaaksemme yksikkökustannuksia ja varmistaaksemme kannattavuuden."

Sakari Toivola, Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljyn vähittäismyynti

Avainluvut

	2010	2009
Liikevaihto, milj. euroa	3 654	2 998
Liikevoitto, milj. euroa	61	50
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	60	50
Sidottu pääoma, milj. euroa	315	305
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %	19,3	15,8
Investoinnit, milj. euroa	33	29
Kokonaismyynti, 1 000 m³	4 150	4 002

Neste Oil Itämeren alueella

Neste Oilin asemat:

Suomi 853
Pietari 54
Viro 47
Latvia 52
Liettua 57
Puola 106

Bensiinin ja dieselin keskimääräiset vähittäismyyntihinnat Suomessa

19%

parempi vertailukelpoinen liikevoitto.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Öljyn vähittäismyynti

Jalostamot ja tuotantolaitokset

Tehokasta ja luotettavaa tuotantoa ympäri maailmaa

Neste Oililla on tuotantoa seitsemässä maassa maailmanlaajuisesti. Yhtiön jalostamot ja tuotantolaitokset valmistavat kaikkia tärkeimpiä öljytuotteita. Niiden tavoitteena on tuottaa puhtaamman liikenteen polttoaineita mahdollisimman kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Neste Oilin kokonaistuotanto vuonna 2010 oli 13,6 miljoonaa tonnia (14,5), josta 0,3 miljoonaa tonnia (0,2) oli uusiutuvaa NExBTL-dieseliä.

Mitä tavoittelimme?

Tuotannon tehokkuuden parantaminen
Porvoon jalostamon huoltoseisokin toteuttaminen suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti
Prosessi- ja henkilöturvallisuuden parantaminen

Miten onnistuimme?

Toteutimme onnistuneesti Porvoon jalostamon historian suurimman huoltoseisokin
Porvoon jalostamon käyttöaste parani huoltoseisokin ansiosta. Sekä Porvoon että Naantalin tuotantokustannukset olivat aikaisempaa matalammat
NExBTL-laitoksien toiminta oli hyvällä tasolla
Emme saavuttaneet turvallisuustavoitteitamme jatkuvasta kehitystyöstämme huolimatta

Neste Oilin öljynjalostamot sijaitsevat Porvoossa ja Naantalissa. Jalostamoiden menestys perustuu korkeatasoiseen jalostusosaamiseen, edistyksellisyyteen uusien teknologioiden käyttöönotossa sekä kykyyn hyödyntää erilaisia raakaöljyjä ja muita syöttöaineita. Yhtiön strategian mukaisesti ne pystyvät valmistamaan erilaisista ja mahdollisimman edullisista raaka-aineista korkealuokkaisia puhtaamman liikenteen polttoaineita.

Porvoon jalostamo on yksi Euroopan edistyksellisimmistä ja monipuolisimmista jalostamoista. Jalostamon jalostuskapasiteetti on 206 000 barrelia päivässä ja tuotanto noin 12 miljoonaa tonnia vuodessa. Porvoon jalostamon vuoden 2010 keskimääräinen käyttöaste oli huoltoseisokista johtuen 82 % (87 %).

Naantalin jalostamo valmistaa erikoistuotteita (bitumit, liuottimet ja pienmoottoribensiini), minkä ansiosta sen jalostusmarginaali on korkeampi kuin muiden samankokoisten jalostamoiden. Sen jalostuskapasiteetti on 58 000 barrelia päivässä ja tuotanto noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa. Naantalin jalostamon käyttöaste vuonna 2010 oli 84 % (87 %).

Yhtiö jalosti vuonna 2010 yhteensä 13,0 miljoonaa tonnia (14,0 milj. tonnia) raakaöljyjä ja muita hiilivetypohjaisia syöttöaineita, joista 10,6 miljoonaa tonnia Porvoossa (11,5 milj. tonnia) ja 2,4 miljoonaa tonnia Naantalissa (2,5 milj. tonnia). Porvoon jalostamon tuotanto oli vuotta 2009 alhaisemmalla tasolla huoltoseisokin vuoksi. Tuotteista 67 % (67 %) oli rikittömiä tai vähärikkiä liikennepolttoaineita. Dieselin osuus jalostamoiden tuotannosta oli 39 % (39 %) ja bensiinin 28 % (27 %).

Vuonna 2010 venäläisen Russian Export Blend-raakaöljyn osuus jalostamoiden kokonaissyötöstä oli 68 % (62 %). Jalostamoiden syöttöaineista 88 % (86 %) toimitettiin Neste Oilin jalostamoille meriteitse ja 12 % (14 %) rautateitse.

Huoltoseisokki parantaa jalostamon suorituskykyä

Vuonna 2010 Porvoon jalostamolla toteutettiin onnistuneesti jalostamon historian laajin huoltoseisokki, jonka työmäärä oli lähes

Uusi korkealaatuisia perusöljyjä tuottava tehdas käynnistyy Bahrainissa vuonna 2011.

miljoona työtuntia ja kustannukset 104 miljoonaa euroa. Investoinneista noin 30 miljoonaa euroa oli ympäristöön liittyviä investointeja. Kuuden viikon mittaisen seisokin aikana tehtiin 4–6 vuoden välein toteutettavat lakisääteiset paineastiatarkastukset ja huoltotyöt. Huoltoseisokki saatiin päätöksen suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Huoltoseisokin jälkeen jalostamon käyntivarmuus on ollut erinomainen ja käyttöaste erittäin hyvä.

Naantalin jalostamon vuonna 2012 toteutettavan huoltoseisokin valmistelut alkoivat vuonna 2010.

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Jalostamot ja tuotantolaitokset

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Jalostamot ja tuotantolaitokset 23

Uusiutuvan NExBTL-dieselin tuotantokapasiteetti kasvussa

Neste Oil on maailman johtava uusiutuvan dieselin valmistaja. Porvoon jalostamon kahden NExBTL-laitoksen tuotantokapasiteetti on yhteensä 380 000 tonnia vuodessa. Marraskuussa 2010 Neste Oil kasvatti uusiutuvan NExBTL-dieselin valmistuskapasiteettiaan käynnistämällä Singaporessa kolmannen NExBTL-laitoksensa. Singaporeen laitoksen tuotantokapasiteetti on 800 000 tonnia vuodessa, ja se nostaa uusiutuvan NExBTL-dieselin kokonaistuotantokapasiteetin 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa. Vuonna 2010 laitokset tuottivat yhteensä 0,3 miljoonaa tonnia uusiutuvaa dieseliä. Neljännen NExBTL-dieselaitoksen on määrä käynnistyä Rotterdamissa vuoden 2011 puolivälissä, jolloin kokonaiskapasiteetti kasvaa 2 miljoonaan tonniin.

Perusöljytuotantoon valmistumassa uutta kapasiteettia

Neste Oil valmistaa VHVI-perusöljyjä Porvoon jalostamolla, jossa kapasiteetti on noin 250 000 tonnia VHVI-perusöljyjä vuodessa. Uutta kapasiteettia on valmistumassa Bahrainiin, jonne Neste Oil rakentaa yhdessä no-gaholdingin ja Bahrain Petroleum Companyn kanssa korkealaatuisia perusöljyjä tuottavaa laitosta. Neste Oil osuus yhteisyrityksestä on 45 %. Vuosikapasiteetiltaan 400 000 tonnin laitoksen rakennustyöt etenivät onnistuneesti vuonna 2010, ja laitoksen on määrä käynnistyä vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Lisäksi Neste Oil valmistaa PAO-perusöljyjä Beringenissä Belgiassa.

Bensiinikomponentteja, erikoisöljyjä ja bitumeja

Neste Oil omistaa 50 % Edmontonissä toimivasta iso-oktaanilaitoksesta, jonka tuotantokapasiteetti on 520 000 tonnia vuodessa. Nafteenisia erikoisöljyjä ja bitumia valmistavasta ja myyvästä Nynas AB:stä Neste Oil omistusosuus on 49,99 %. Vuonna 2010 Neste Oil myi ETBE-tuotantolaitoksensa Sinesissä Portugalissa.

Mitä seuraavaksi?

Varmistamme Singaporen laitoksen häiriöttömän käynnin
Pyrimme parantamaan energiatehokkuutta ja prosessiturvallisuutta
Tavoittelemme suurempaa joustavuutta
Parannamme Porvoon jalostamon dieselin tuotantolinja 4:n tuottavuutta

Neste Oilin tuotantolaitokset

Porvoo

Keskittyy korkealaatuisiin ja puhtaampiin liikennepolttoaineisiin
Raakaöljyn jalostuskapasiteetti 206 000 barrelia päivässä; tuotanto n. 12 miljoonaa tonnia vuodessa

Naantali

Tärkeimpiä tuotteita liikennepolttoaineet ja erikoistuotteet (esim. bitumit, liuottimet ja pienmoottoribensiinit)
Raakaöljyn jalostuskapasiteetti 58 000 barrelia päivässä; tuotanto n. 3 miljoonaa tonnia vuodessa

Rotterdam

Rakenteilla oleva NExBTL-laitos valmistuu vuoden 2011 puolivälissä
Tuotantokapasiteetti 800 000 tonnia vuodessa

Beringen

Tuottaa huippulaatuisia polyalfaolefiini-perusöljyjä (PAO), jotka markkinoidaan NEXBASE-tuotemerkin alla
Tuotantokapasiteetti 60 000 tonnia vuodessa

Nynäshamn

Nynas AB valmistaa ja myy nafteenisia öljyjä ja bitumia
Neste Oil omistusosuus 49,99 %

Edmonton

Iso-oktaanilaitos, Alberta Envirofuels Inc.
Tuotantokapasiteetti 520 000 tonnia vuodessa
Neste Oil omistusosuus 50 %

Singapore

Vuonna 2010 käynnistynyt NExBTL-laitos
Tuotantokapasiteetti 800 000 tonnia vuodessa

Bahrain

Rakenteilla oleva perusöljytehdas valmistuu vuonna 2011
Tuotantokapasiteetti 400 000 tonnia vuodessa
Neste Oil omistusosuus 45 %

Kokonaisjalostusmarginaali

Neste Oilin kokonaistuotanto vuonna 2010 oli

13,6

miljoonaa tonnia.

Tutkimus, teknologia ja suunnittelutoiminta

Tutkimuksella ja teknologialla menestykseen

Tutkimus- ja teknologiaosaaminen on yksi Neste Oilin menestystekijöistä, ja sillä on merkittävä rooli yhtiön puhtaamman liikenteen strategian toteuttamisessa. Neste Oililla on pitkä perinne öljyalan edistyksellisenä toimijana, ja yhtiö tunnetaan maailmanlaajuisesti puhtaampien tuotteiden ja teknologioiden kehittäjänä. Vuonna 2010 tutkimustyö keskittyi Neste Oilin strategian mukaisesti raaka-ainepohjan laajentamiseen.

Mitä tavoittelimme?

Dieselin tuotantolinja 4:n jatkuva kehittäminen ja tekninen tuki Porvoossa
Uusien uusiutuvien raaka-aineiden löytäminen
NExBTL-teknologian jatkokehitys
Puun biomassasta polttoaineita tuottavan teknologian kehittäminen

Miten onnistuimme?

Patentoimme jätepohjaista mikrobiöljy-teknologiaa
Edistyimme leväöljyn tutkimuksessa ja valmistimme siitä ensimmäisen koe-erän
Saimme hyviä tuloksia puun biomassasta biovahaa valmistavalta koelaitokselta ja aloitimme mahdollisen kaupallisen laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin
Kehitimme innovaatioprosessia, minkä seurauksena keksintöilmoitusten ja patenttihakemusten määrä lisääntyi
Paransimme dieselin tuotantolinja 4:n käyntivarmuutta yhteistyössä Neste Jacobsin kanssa

Neste Oilin tutkimus- ja teknologia-toiminnan vahvuuksia ovat vahva osaamisen, tiivis yhteistyö eri alojen huippuosaajien kesken sekä onnistuneet kumppanuudet tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Tutkimus- ja teknologiatoiminnan keskuksena toimii Porvoo, jossa tutkimuksen ja teknologian parissa työskentelee lähes 1 000 osaajaa. Jalostamon, tutkimuskeskuksen, laboratorion ja suunnittelutoimisto Neste Jacobsin sijainti toistensa välittömässä läheisyydessä mahdollistaa tiiviin yhteistyön ja innovatiivisen ympäristön maailmanluokan tutkimustoiminnalle.

Uusien raaka-aineiden tutkimus etenee

Vuonna 2010 Neste Oilin T&K-investoinnit olivat 41 miljoonaa euroa (37 milj.). Merkittävä osa kustannuksista suuntautui uusiutuvien raaka-aineiden sekä niiden jalostusteknologioiden tutkimukseen. Niiden osuus T&K-investoinneista oli noin 80 % vuonna 2010.

Neste Oil tutkii sekä kokonaan uusia raaka-aineita (mikrobit, levät, puubiomassa) että olemassa olevia vaihtoehtoja (esim. jatropha-kasviöljy, camelina-kasviöljy, soijaöljy, kalanjalostuksen öljyjäte, mäntyöljy). Yhtiö valitsee tutkittavat raaka-aineet niiden soveltuvuuden, hinnan ja kestävän kehityksen ominaisuuksien perusteella.

Tutkimus on osoittanut, että levä- ja mikrobiöljy sekä puun biomassasta valmistettava vaha sopivat uusiutuvan NExBTL-dieselin raaka-aineiksi. Vuonna 2010 mikrobiöljytutkimus eteni patentointivaiheeseen, ja leväöljystä tuotettiin ensimmäinen koe-erä.

Hyviä tuloksia saatiin myös Neste Oilin ja Stora Enson yhteisestä koelaitoksesta Varkaudesta. Ketjuja raaka-aineesta eli puubiomassasta aina dieselin raaka-aineena käytettävän biovahan tuottamiseen asti on testattu vuodesta 2009. Vuonna 2010 Neste Oilin ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels Oy aloitti kaupallisen laitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin Porvoossa ja Imatralla. Yhtiöt päättävät, käynnistetäänkö 200 000 tonnia vuodessa tuottavan laitoksen perussuunnittelu, kun mahdollinen yhteiskunnan tuki hankkeelle vahvistuu.

Myös muiden uusiutuvien raaka-aineiden osalta keskitytään selvittämään edellytyksiä niiden tuotannon laajentamiseksi teolliseen mittakaavaan. Tässä työssä Neste Oilin tiivis yhteistyö kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa on ensisijaisen tärkeää.

Ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita ja teknologioita

Neste Oilin tutkimus- ja kehitystyö keskittyy ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Yhtiön omaan tuotekehitykseen perustuvat tuotteet ja teknologiat (mm. NExBTL, NExETHERS ja NExOCTANE) edustavat vahvaa laatua ja ympäristöosaamista. Esimerkiksi Neste Oilin oman tutkimustyön tulos, NExBTL-diesel, on maailman puhtainta uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä. Vuonna 2010 tutkimus- ja kehitystyössä keskityttiin NExBTL-valmistusteknologian jatkokehittämiseen.

Tutkimus- ja kehitystyöllä on ollut merkittävä rooli uusien Singaporen ja Rotterdamin NExBTL-laitosten käynnistyessä. Käynnistys-

24 Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Tutkimus, teknologia ja suunnittelutoiminta

Neste Oil Vuosikertomus 2010

vaiheessa tehdään tutkimustyötä liittyen esimerkiksi raaka-aineiden testaamiseen ja käynnistyksessä esiintyvien haasteiden ratkaisemiseen.

Vaativia asiantuntijapalveluita öljy- ja kemianteollisuudelle

Neste Oil omistaa 60 % teknologia-, suunnittelu- ja projektinjohtopalveluita sekä -ratkaisuja tarjoavasta Neste Jacobsista. Loput 40 % omistaa amerikkalainen Jacobs Engineering Group. Neste Jacobsin asiakkaita ovat öljy- ja kaasu-, petrokemian ja kemianteollisuuden sekä biotekniikan alan yritykset Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Neste Jacobs työllistää Suomessa ja Ruotsissa noin 700 suunnittelussaajaa.

Vuonna 2010 Neste Jacobsissa toteutettiin merkittäviä organisaation toimintaan liittyviä uudistuksia. Yhtiön päivitetyn strategian mukaisesti Neste Jacobsin tavoitteena on olla hiilivetyjä ja uusiutuvia raaka-aineita jalostavien teollisuusasiakkaiden ensisijainen valinta. Erityisenä vahvuutena on öljy-, kaasu- ja petrokemianalan pitkä kokemus sekä osaaminen uusiutuvien raaka-aineiden jalostuksen alueella.

Neste Jacobs otti vuonna 2010 käyttöön myös matriislähtöisen toimintamalliin. Muutoksen tavoitteena on kustannustehokkaampi ja paremmin asiakastarpeet huomioiva toiminta, joka tukee päivitetyn strategian toteuttamista.

Kasvua Venäjältä ja Lähi-idästä

Neste Jacobsin tavoitteena on olla maailmanluokan teknologian kehittäjä, palvella entistä paremmin nykyisiä avainasiakkaita sekä kasvaa valituilla markkina-alueilla. Kasvua haetaan Venäjän ja Lähi-idän kaltaisilta alueilta, joissa öljynjalostukseen ja petrokemianteollisuuteen on odotettavissa merkittäviä investointeja.

Vuonna 2010 Neste Jacobs valittiin Viroon rakennettavan uuden liuskeöljyn kondensointiyksikön suunnittelupalveluiden toimittajaksi. Lisäksi yhtiö vahvisti organisaatiotaan Lähi-idässä, jossa se toimii Bahrainin rakennettavan Neste Oilin ja Bapcon yhteisen perusöljytehtaan teknologialisensorina. Lähi-idän toimipiste palvelee myös Abu Dhabi perusöljyhanketta, jossa Neste Jacobs toimii niin ikään teknologialisensorina.

ASKELEEN EDELLÄ

Jätepohjaisesta mikrobiöljystä uusiutuvan dieselin tulevaisuuden raaka-ainetta

Neste Oil on tutkinut vuodesta 2007 alkaen hiivojen ja homeiden hyödyntämistä raaka-aineina yhteistyössä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2010 Neste Oil haki patenteja teknologialle, jolla pystytään valmistamaan jätteistä hiivojen ja homeiden avulla NExBTL-dieselin raaka-aineeksi sopivaa mikrobiöljyä. Hiivoista ja homeista tekee erittäin kiinnostavan raaka-aineen niiden kyky käyttää ravintonaan erilaisia maatalouden sekä teollisuuden jäte- ja sivuvirtoja.

"Mielenkiintomme kohteena ovat erityisesti ravinnoksi kelpaamattomat raaka-aineet, joilla voidaan vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimus on osoittanut, että jätepohjainen mikrobiöljy täyttää erinomaisesti nämä edellytykset, ja siksi pidämme sitä erittäin lupaavana tulevaisuuden raaka-aineena", kertoo Neste Oilin bioteknologian päällikkö Markku Patajoki.

Hiivoilla ja homeilla tuotetusta mikrobiöljystä on jo valmistettu uusiutuvaa NExBTL-dieseliä, mutta kaupallisessa tuotannossa mikrobiöljy on aikaisintaan vuonna 2015.

80 %

T&K-investoinneista suuntautui uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen.

1 000

henkilöä työskentelee tutkimuksen, teknologian ja suunnittelun parissa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Keksintöilmoitukset ja uudet patenttihakemukset

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus Tutkimus, teknologia ja suunnittelutoiminta 25

Lupaustemme lunastaminen edellyttää vastuullisuuden jatkuvaa kehittämistä kaikissa toiminnoissamme

Vastuullisuuden pitkäjänteinen ja järjestelmällinen edistäminen tuottaa näkyviä tuloksia. Olemme saavuttaneet aiempaa tiiviimmän keskusteluyhteyden sidosryhmiemme kanssa, rakentaneet vastuullisuustyötä tukevia järjestelmiä ja saaneet kestävän kehityksen mukaisuuden todentavan sertifikaatin. Mutta vastuullisuustyö ei valmistu koskaan – se vaatii jatkuvaa kehitystyötä kaikkien toimintojemme osalta.

Tutkimme sidosryhmiemme odotuksia

Uskomme, että kestävän kehityksen ja strategisten tavoitteidemme edistäminen onnistuu parhaiten yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Vuonna 2010 toteutimme vastuullisuuskyselyn, jossa selvitettiin sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä Neste Oilin toiminnasta ja vastuullisuudesta. Verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yhteensä 356 sidosryhmien edustajaa.

Tarjosimme polttoaineita lähi- ja CO₂-päästöjen vähentämiseksi

Jatkoimme ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävää työtämme tarjoamalla uusiutuvista raaka-aineista tuotettua NExBTL-dieseliä käytettäväksi mm. henkilöautoissa, joukkoliikenteessä ja raskaan liikenteen kuljetuksissa. NExBTL-dieselin käyttö vähentää merkittävästi kasvihuonekaasu- ja pakokaasupäästöjä.

Edistyimme uusien bioraaka-aineiden tutkimuksessa

Pyrimme löytämään käyttämimme bioraaka-aineiden rinnalle uusia, kestävästi tuotettuja vaihtoehtoja. Otimme konkreettisen edistysaskeleen hakemalla vuonna 2010 patenteja teknologialle, jolla valmistetaan jätteistä hiivojen ja homeiden avulla NExBTL-dieselin raaka-aineeksi sopivaa mikrobiöljyä. Mikrobien raaka-ainepotentiaalin keksiminen oli suomalainen innovaatio.

Vastuullisuus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Toimitusketjun vastuullisuus on avainkysymys

Viimeistelimme Euroopan komissiolle uusiutuvaa NExBTL-dieseliä koskevan todentamisjärjestelmän, jolla osoitamme raaka-ainehankinnan ja NExBTL-dieselin tuotannon olevan kestävän kehityksen mukaista. EU-direktiivien edellyttämällä tavalla.

Kansainvälistyimme voimakkaasti

Vaikka Suomi on edelleen henkilöstömäärällä mitattuna suurin toimipaikkamme, kansainvälistyimme vuoden aikana voimakkaasti. Tähän vaikuttivat eniten kasvuhankkeet Singaporessa, Rotterdamissa ja Bahrainissa, joissa työskenteli vuoden 2010 lopussa yhteensä 240 Neste Oilin työntekijää. Valtaosa henkilöstöstä on paikallisia osaajia.

Kehitimme turvallisuus-ohjeistustamme

Turvallisuus on yksi tärkeimmistä vastuullisen toiminnan alueistamme ja menestyksellisen liiketoiminnan edellytys. Vuonna 2010 keskityimme erityisesti prosessiturvallisuuteen määrittelemällä yhtenäiset toimintamallit muun muassa laitosten ohjaamiselle, muutosten hallinnalle ja laitteistojen tarkastamiselle.

Merkittävä uusi tulonlähde kehittyville alueille

Uudet bioraaka-aineet ja niihin liittyvät teknologiat voivat kestävästi tuotettuina olla erinomainen uusi ja kasvava elinkeino maailman kehittyville alueille.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus 27

Vastuullisuuden painopiste

Neste Oilin vastuullisuuden painopiste

Vastuullisuus on osa Neste Oilin puhtaamman liikenteen strategiaa. Kehittämällä ja valmistamalla vähemmän ympäristöä kuormittavia polttoaineita Neste Oil vastaa liikenteen kasvavaan energian tarpeeseen ja tekee oman osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Neste Oilin vastuullisuus perustuu yhtiön tuotteiden koko elinkaaren mittaisten vaikutusten kattavaan ymmärtämiseen. Lisäksi yhtiö on sitoutunut toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Mitä tavoittelimme?

Raportoinnin ja tiedonkeruuprosessin kehittäminen
Sidosryhmien osallistuminen vastuullisuusraportin kehittämiseen
Suorituksen parantaminen Dow Jones Sustainability -indeksissä

Miten onnistuimme?

Määrittelimme sidosryhmiemme ja liiketoimintamme näkökulmasta merkittävimmät vastuullisuuden näkökohdat
Kehitimme tiedonkeruumenetelmiä ja raportointiprosessia aloittamalla uuden raportointityökalun käyttöönoton ja laatimalla raportointiohjeet
Kehitimme vastuullisuusraporttiamme ja saavutimme GRI-sovellustason B+
Säilytimme paikkamme merkittävimmissä vastuullisuutta mittaavissa indekseissä. Emme onnistuneet tavoitteidemme mukaisesti parantamaan suoritustamme Dow Jones Sustainability -indeksissä

www.nesteoil.fi/vastuullisuus

Neste Oilin toiminnalla ja tuotteilla on vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisiin. Yhtiön tavoitteena on vähentää tai sulkea kokonaan pois kaikki toimintaan liittyvät negatiiviset vaikutukset. Samalla pyrkimyksenä on tuottaa lisäarvoa ja hyvinvointia sidosryhmille. Tässä työssä avainasemassa ovat Neste Oilin

huippulaatuiset ja puhtaammat tuotteet, jotka kilpailevat maailmanluokan sarjassa.

Vastuullisuuteen liittyvä riskit ja mahdollisuudet

Neste Oilin toimintaan liittyy useita vastuullisuutta koskevia riskejä. Merkittävimmät näistä liittyvät ympäristövaikutuksiin, turvallisuuteen, tuotevastuuseen, terveyteen, onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa toimintaan liittyvät uhat ja keskittyä ennaltaehkäisevään työhön. Vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja riskienhallintaa on käsitelty tarkemmin kunkin vastuullisuuden osa-alueen yhteydessä ja vuosikertomuksen sivulla 71.

Yhtiön kasvuliiketoimintaan, uusiutuviin polttoaineisiin liittyy monia vastuullisuuskysymyksiä. Uusiutuvista raaka-aineista, erityisesti palmuöljystä, keskustellaan välillä hyvin kriittisestikin. Neste Oil on aktiivisesti rakentanut vastuullisia toimintatapoja uusiutuvien raaka-aineiden hankintaan ja sitoutunut käyttämään ainoastaan kestävästi tuotettua palmuöljyä. Uusiutuvia polttoaineita koskevat myös lainsäädännön edistymiseen ja täytäntöönpanoon liittyvät epävarmuustekijät. Vastuullisuustyö on tärkeässä roolissa, kun osoitetaan, että Neste Oilin tuotteet vastaavat lakeja ja määräyksiä.

Vastuullisuus merkitsee Neste Oilille myös mahdollisuuksia. Yhtiön laadukkaat ja vähäpäästöisemmät tuotteet ovat avainasemassa, kun kasvavaan energiatarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman kestävällä tavalla. Korkealaatuiset tuotteet, vahva osaaminen ja pitkä perinne vastuullisena toimijana luovat yhtiölle kilpailuetua biopolttoainemarkkinoilla.

Teknologiajohtajana Neste Oil edistää koko toimialansa kestävää kehitystä ja vastuullista toimintatapaa yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö osallistuu lukuisiin hankkeisiin, joissa se tutkii kumppaneittensa kanssa mahdollisuuksia vähentää liikenteen haitallisia vaikutuksia ja edistää kestävämpää liikennettä. Näissä tapauksissa vastuullisuus voi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin Neste Oilille kuin kumppaneillekin.

Vastuullisuuden olennaisuusmäärittely

Neste Oil määritteli vastuullisen toimintansa olennaiset näkökohdat järjestelmällisesti vuonna 2010. Tässä työssä yhdistettiin Neste Oilin liiketoiminnan ja sidosryhmien näkökulmista keskeiset vastuullisuuden osa-alueet. Sidosryhmien odotuksia Neste Oilin vastuullisuudelle kartoitettiin verkkopohjaisella kyselyllä, josta kerrotaan tarkemmin sidosryhmävuorovaikutuksen yhteydessä sivulla 51. Yhtiön vastuullisuustyöryhmä käsitteli sidosryhmien odotuksia ja arvioi niitä suhteessa Neste Oilin liiketoiminnan kannalta merkittävimpiin vastuullisuuskysymyksiin sekä vastuulliseen toimintaan kohdistuviin haasteisiin. Työn tuloksena syntyi sivun 29 olennaisuusmatriisi, joka on Neste Oilin johtoryhmän ja hallituksen hyväksymä.

Olennaisuusmatriisi tukee Neste Oilin aikaisempaa käsitystä vastuullisuustyön keskeisimmistä näkökohdista. Vastuullista toimintatapaa pyritään jatkuvasti kehittämään näillä osa-alueilla. Olennaisuusmäärittely auttoi myös tunnistamaan uusia, sidosryhmien kannalta kiinnostavia asioita, jotka voivat tulevaisuudessa olla aiempaa merkityksellisempiä myös Neste Oilin liiketoiminnalle. Tällaisia ovat

Vastuullisuus Vastuullisuuden painopiste

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil vuosikertomus 2010
Vastuullisuus Vastuullisuuden painopiste 29

Neste Oilin vastuullisuuden olennaisuusmatriisi

Nykyinen tai mahdollinen merkitys Neste Oilin liiketoiminnalle

Globaalit vastuullisuuteen liittyvät haasteet

Väestönkasvu
Kaupungistuminen
Köyhyys
Ilmastonmuutos
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Kansalaisjärjestöt julkisen mielipiteen rakentajina
Kasvava energiantarve
Kestävästi tuotetut raaka-aineet ja raaka-aineiden tehokas käyttö

esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvät mahdollisuudet, ihmisoikeudet ja vedenkäytöön liittyvät kysymykset. Määrittelytyön yhteydessä tunnistettiin myös sellaisia vastuullisuuskysymyksiä, jotka eivät tällä hetkellä ole Neste Oilin tai sen sidosryhmien kannalta merkittäviä.

Vuoden 2010 vastuullisuusraportissa pyritään keskittymään ensisijaisesti yhtiön liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta olennaisimpiin vastuullisuuskysymyksiin. Tulevaisuudessa vastuullisuuskysymysten olennaisuutta käsitellään säännöllisesti, ja matriisia päivitetään tarvittaessa vuosiraportoinnin yhteydessä.

Raportointiperiaatteet ja raportoinnin laajuus

Neste Oil julkaisee vastuullisuusraporttinsa vuosittain osana vuosikertomusta, ja täydentävää tietoa esitetään yhtiön internetsivuilla. Tämän lisäksi Porvoon ja Naantalin tuotantolaitokset julkaisevat säännöllisesti jalostamojen naapureille tarkoitettuja uutiskirjeitä, joissa käsitellään toiminnan paikallisia vaikutuksia. Ne löytyvät myös yhtiön internetsivuilta.

Neste Oil on sitoutunut AA1000APS (2008) -standardin mukaisiin periaatteisiin, joita ovat sidosryhmien osallistuminen (inclusivity), olennaisuus (materiality) sekä sidosryhmien odotuksiin vastaaminen (responsiveness). Vastuullisuusraportti laadittiin toista kertaa GR:n (Global Reporting Initiative) G3-ohjeiston

mukaisesti, ja se on riippumattoman tahon varmentama. Neste Oilin edellinen vuosikertomus julkaistiin 4.3.2010. Vastuullisuusraportin raportointijakso on vuosikertomuksen tavoin tilikausi 1.1.-31.12.2010. Tunnuslukujen laskentaperiaatteet sekä muutokset aiempina vuosina raportoiduissa tiedoissa tai laskentaperiaatteissa kerrotaan kyseessä olevien tunnuslukujen yhteydessä.

Neste Oilin vastuullisuusraportin tavoitteena on jakaa tietoa yhtiön vastuullisesta toiminnasta ja vastata sidosryhmien tiedon tarpeisiin. Vastuullisuusraporttia kehitetään vuosittain sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Palautetta vastuullisuusraportista voi lähettää osoitteeseen [email protected].

Raportointi kattaa kaikki Neste Oilin välittömässä määräysvallassa vuoden 2010 aikana olleet toiminnot sekä ne tytäryhtiöt, joista Neste Oil omistaa yli 50 %. Raportoinnissa on ympäristö- ja turvallisuustietojen osalta huomioitu myös palveluntoimittajat, urakoitsijat sekä yhtiön tuotteita ja raaka-aineita kuljettava laiva- ja maantieliikenne. Marraskuussa 2010 käynnistynyt Singaporeen tuotantolaitos tuli raportoinnin piiriin heinäkuusta 2010 alkaen. Tulevaisuudessa raportointi kattaa myös Rotterdamin valmistuvan laitoksen toiminnot.

Taloudellisessa raportoinnissa noudatetaan kansainvälistä IFRS-tilinpäätöskäytäntöä ja hallinnointiin liittyvässä raportoinnissa listat

yhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Ympäristökustannusten ja -vastuiden esittäminen perustuu Suomen kirjanpitolakiin.

Raportoidut taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon, ja henkilöstöön liittyvät tunnusluvut saadaan henkilöstötietojärjestelmästä. Ympäristövastuun tunnusluvut koostetaan eri yksiköiden järjestelmien tuottamista tiedoista. Turvallisuutta koskevassa tapaturmataajuuksien laskennassa noudatetaan CONCAWE:n laskentaperiaatteita.

Vuonna 2010 Neste Oil kehitti tiedonkeruuprosessiaan ja aloitti uuden raportointityökalun käyttöönoton. Samassa yhteydessä laadittiin myös ohjeistus vastuullisuustietojen keräämiseen. Työkalu otetaan kokonaisvaltaisesti käyttöön alkuvuonna 2011.

Mitä seuraavaksi?

Otamme raportointityökalun käyttöön ja yhdistämme sen muihin järjestelmiimme
Pyrimme menestymään oman toimialamme vastuullisuusvertailuissa

Vastuullisuus Vastuullisuuden painopiste
Neste Oil Vuosikertomus 2010

1948

Neste perustetaan turvaamaan Suomen öljyhuoltoa

1960- ja 1970-luku

Jalostamojen öljypäästöjä veteen vähennetään yli 90 %
Päätetään hankkia vain kaksoispohjaisia tai kaksoisrunkoisia säiliölaivoja
Ympäristönsuojeluyksikkö perustetaan 1969, ja tästä alkaen vuosikertomuksessa on ollut ympäristöasioita koskeva osio

1980-luku

Sisäiset ympäristötarkastukset aloitetaan, ja kaikki suurimmat tuotantokeskukset auditoidaan
Jalostamojen rikkidioksidipäästöjä vähennetään yli 50 %
Öljytuotteiden rikkipitoisuutta alennetaan järjestelmällisesti

1990-luku

Ympäristöraportin julkaiseminen aloitetaan 1992
Neste Oyj:n ympäristöraportti vuodelta 1998 voittaa European Environmental Reporting Award -palkinnon
Yli 90 % Nesteen tuotannosta ympäristösertifioidaan
Jalostamojen rikkidioksidipäästöjä vähennetään vielä 75 %
Yhtiön strategiaksi tehdä huippulaatuisia puhtaamman liikenteen polttoaineita

2000-luku

Uusi raskaasta pohjailjesta rikitöntä dieseliä tuottava tuotantolinja 4 valmistuu Porvooseen 2007
Yhtiön NExBTL-teknologia palkitaan tuotesarjan voittajana Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille 2008 -kilpailun kansallisessa osassa
Yhtiö julkistaa uusiutuvia polttoaineita korostavan strategiansa, ja kaksi NExBTL-dieseliä tuottavaa laitosta valmistuu Porvooseen 2007 ja 2008
Yhtiö valitaan useisiin vastuullisuusindekseihin ja mm. kestävän kehityksen parhaiten liiketoiminnassaan huomioonottavien yritysten Global 100 -ryhmään viitenä vuonna peräkkäin
Yhtiön uusiutuvaa NExBTL-dieseliä valmistava laitos Ongaporessa käynnistetään 2010

Vastuullisuuden virstanpylväitä

Neste Oil on ollut vastuullisuuden edelläkävijä omalla toimialallaan Suomessa. Yhtiön vastuullisuustyö juontaa juurensa 1960-luvun lopulle. Muun muassa yhtiön tuotestrategia on jo kymmeniä vuosia ollut ympäristövetoinen. Tänä päivänä vastuullisuus on osa yhtiön arvoja ja johtamisjärjestelmää.

Tulevaisuus

vastuullisuus on keskeinen osa yhtiön strategiaa, yhtiö kehittää ja valmistaa korkealaatuisia puhtaamman liikenteen polttoaineita
Yhtiön tavoitteena on säilyttää alansa johtava asema vastuullisuusmittareilla arvioituna

Neste Oilin vastuullisuustyölle tunnustusta monissa vastuullisuusvertailuissa

Dow Jones Sustainability World Index
Global 100 (2007–2011)
Forest Footprint Disclosure
Ethibel Sustainability Indices (ESI) – Pioneer & Excellence
Storebrand Best in Class

Vastuullisuuden johtaminen

Vastuullisuutta johdetaan järjestelmällisesti

Vastuullisuus on yksi Neste Oilin neljästä arvosta ja osa yhtiön johtamisjärjestelmää. Vastuullisuustyötä johtaa turvallisuus- ja ympäristöjohtaja, joka on konsernin johtoryhmän jäsen. Viime kädessä Neste Oilin vastuullisuudesta vastaa yhtiön hallitus. Vastuullisuustyön kehittämisessä huomioidaan sidosryhmiltä saatu palaute.

Mitä tavoittelimme?

Vastuullisuustyön tehostaminen matriisi-organisaation avulla
Kestävän kehityksen ja HSSE-ohjeistuksen laatiminen konsernin johtamisjärjestelmään
Henkilöstön perehdyttäminen vuoden 2009 lopussa hyväksyttyihin eettisiin sääntöihin

Miten onnistuimme?

Organisoimme vastuullisuustyön konserninlaajuisesti
Saimme valmiiksi noin 60 % keskeisistä HSSE-ohjeistuksista ja käynnistimme ohjeistuksiin liittyvän koulutuksen
Esittelimme eettiset säännöt yhtiön koko henkilöstölle vuonna 2010. Koulutimme koko yhtiön henkilöstöä eettisten sääntöjen osalta alkuvuonna 2011

HSSE = Terveys, turvallisuus, yritysturvallisuus ja ympäristö

Neste Oilin vastuullisuustyön johtamisesta vastaa ympäristö- ja turvallisuusorganisaatio yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa. Johtoryhmä päättää vastuullisuuteen liittyvistä strategisista linjauksista ja arvioi vastuullisuustyön toteutumista. Lopullinen vastuu on Neste Oilin hallituksella.

Ympäristö- ja turvallisuusorganisaatioon kuuluu yhteensä yli 40 asiantuntijaa. Se on yksi matriisiorganisaation yhteisistä toiminnoista ja vastaa työturvallisuudesta, kestävästä kehityksestä, yritysturvallisuudesta, ympäristöstä ja tuoteturvallisuudesta. Ympäristö- ja turvallisuusorganisaatio koordinoi vastuullisuustyön toteuttamista, seurantaa ja raportointia yhteistyössä liiketoiminta-alueiden ja tuotantolaitosten organisaatioiden kanssa.

HSSE-asioita käsitellään säännöllisesti yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä, HSSE-johtoryhmässä ja liiketoiminta-alueiden sekä tuotantolaitosten johtoryhmien kokouksissa.

Lisäksi vastuullisuustyöhön osallistuu jokainen nesteoillainen esimerkiksi jatkuvan turvallisuustyön muodossa. Henkilöstöön liittyvän vastuullisuuden kehittämisestä vastaa henkilöstöorganisaatio ja konsernin henkilöstöjohtaja.

Neste Oilin kestävän kehityksen politiikka

Toimintamme on sosiaalisesti vastuullista, ympäristöä kunnioittavaa ja taloudellisesti kannattavaa.
Kaikki toimintamme ovat turvallisia yhtiön työntekijöille, naapurustolle, alihankkijoille, asiakkaille ja ympäristölle.
Toimimme vastuullisesti yhteiskunnassa ja kunnioitamme kaikessa toiminnassamme ihmisoikeuksia.
Tarjoamme asiakkaillemme tuotteita, jotka tukevat kestävää kehitystä, hidastavat ilmastonmuutosta ja parantavat paikallista ilmanlaatua.
Olemme sitoutuneet entistä kestävämpien ratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa.
Käytämme luonnonvaroja vastuullisesti ja pyrimme aktiivisesti kehittämään toimitusketjuamme kestäviä tuotantokäytäntöjä kohti.

Neste Oil noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille antamia suosituksia ja hyvän hallintotavan periaatteita. Lisäksi se toimii YK:n ihmisoikeuksien julistuksen sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan julistuksen mukaisesti.

Kestävän kehityksen politiikasta johdetut periaatteet löydät osoitteesta www.nesteoil.fi/vastuullisuus

Vastuullisuuden johtaminen Neste Oilissa

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Vastuullisuuden johtaminen 31

Vastuullisuus Vastuullisuuden johtaminen

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Tavoitteet vuonna 2010	Toimenpiteet ja saavutukset	Tavoitteet vuodelle 2011
Jatkaa energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena 660 GWh säästö vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoite vastaa 5 % vuoden 2007 kulutuksesta jalostamoilla ja terminaaleissa Suomessa.	Energiatehokkuutta parannettiin Porvoon jalostamon huoltoseisokissa toteutetuilla hankkeilla. Jatkuvan parantamisen toimin saavutettiin 4,3 miljoonan euron kustannussäästöt vuonna 2010.	660 GWh säästötavoitteen saavuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden jatkaminen.
Parantaa työ- ja prosessiturvallisuutta jatkamaalla aiempaa kehittyneempien mittareiden käyttöönottoa.	LOPC-mittarin käyttöönottoa jatkettiin tuotantolaitoksilla. PSE-mittari otettiin testikäyttöön. Konsernin johtamisjärjestelmää täydennettiin neljällä prosessiturvallisuusohjeella.	Eurooppalaisten jalostamojen turvallisuustilastojen parhaaseen neljänneksen yltäminen 2015 mennessä.
Uudistaa vuotojen määrittely ja seuranta. Vähentää merkittäviä (>100 kg) vuotoja ympäristöön edellisvuodesta.	Määriteltiin uusi indikaattori vuodoille maahan, vesistöön ja ilmaan. 30 yli 1 000 kg vuotoa, 62 100–1 000 kg vuotoa.	Merkittävien (>100 kg) ympäristöön joutuvien vuotojen lukumäärän vähentäminen entisestään.
Kasvattaa työturvallisuuteen liittyvien havainnointikierrosten lukumäärää suuremmaksi kuin vuonna 2009 (22 605).	Suoritettiin 23 395 työturvallisuuteen liittyvää havainnointikierrosta. Lisäksi Porvoon seisokin aikana tehtiin 4 113 havainnointikierrosta.	Työturvallisuuteen liittyvien havainnointikierroksen laajentaminen kattamaan yhtiön kaikki toiminnot.
Vähentää kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärää miljoonaa työtuntia kohti (TRIF) alle 3:een.	TRIF = 4,7. Turvallisuuspoikkeamien aiempaa järjestelmällisempi selvittäminen aloitettiin. Turvallisuusohjeistusta ja -koulutusta kehitettiin. Vuosittain järjestettävään turvallisuuskoulutukseen osallistui 164 esimiestä vuonna 2010 (30 %).	TRIF < 2,5
Vähentää poissaoloon johtavien työpaikkatapaturmien kokonaismäärää miljoonaa työtuntia kohti (LWIF) alle 1:een.	LWIF = 3	LWIF = 0
Laajentaa sairauspoissaolojen raportointia Suomen ulkopuolelle.	Sairauspoissaolojen seuranta kattoi vuoden 2010 alusta lähtien myös ulkomaan toimipaikat. Sairauspoissaoloprosentti saavutti 3,6 % tason.	Sairauspoissaolojen määrä 3,4 % tasolla.
Nostaa keskimääräisen sijoitetun pääoman tuottoa verojen jälkeen (ROACE) vähintään 15 % tasolle.	ROACE = 4,6 %	Jatkaa työskentelyä vähintään 15 % ROACE-tason saavuttamiseksi.
Säilyttää velan osuus kokonaispääomasta (leverage) 25–50 % tasolla.	Velan osuus kokonaispääomasta = 42,6 %	Alle 50 % tason säilyttäminen.
Jakaa osinkona vähintään kolmannes vertailukelpoiseen liikevoittoon perustuvasta tilikauden tuloksesta.	Yhtiön hallitus esitti, että vuodelta 2010 osinkoa maksettaisiin 90 miljoonaa euroa eli 0,35 euroa osakkeelta (54 % vertailukelpoiseen liikevoittoon perustuvasta tilikauden tuloksesta).	Jakaa osinkona vähintään kolmannes vertailukelpoiseen liikevoittoon perustuvasta tilikauden tuloksesta.
Parantaa sisäistä tehokkuutta mm. edistämällä edellisvuonna alkanutta säästöohjelmaa.	Vuodelle 2010 asetetut säästötavoitteet saavutettiin 60 miljoonan euron säästöohjelman mukaisesti.	Jatkaa perusliiketoimintojen kehittämistä yhtiön kilpailukyvyn turvaamiseksi ja taloudellisen tuloksen maksimoimiseksi myös tulevaisuudessa.

Henkilöstöön liittyvät tavoitteet on esitetty henkilöstöosissa sivulla 52.
Termit LOPC, PSE, LWIF ja TRIF; katso sanasto sivuilla 159–160.

Vastuullisuustyön ohjaus

Vastuullisen toiminnan keskeiset periaatteet määritellään Neste Oilin kestävän kehityksen politiikassa (katso s. 31). Yhtiön toimintaa ohjaa konsernin johtamisjärjestelmä sekä tuotantolaitos-, liiketoiminta-alue- ja toimintakohtaiset sertifioidut toimintajärjestelmät. Ne vastaavat ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja OHSAS 18001 (työterveys- ja työturvallisuus)-standardien vaatimuksia. Sertifioidut tuotantolaitokset, liiketoiminta-alueet ja toiminnot on esitetty Neste Oilin verkkosivuilla osoitteessa www.nesteoil.fi/vastuullisuus.

Vuonna 2010 konsernin johtamisjärjestelmää täydennettiin lukuisilla kestävän kehityksen ja HSSE-asioiden ohjeilla. Noin 60 % keskeisistä ohjeista saatiin valmiiksi, ja ohjeistuksiin liittyvä koulutus käynnistettiin.

Ohjeistusten laatimista ja toimeenpanoa jatketaan vuonna 2011.

Keskeisin vastuullisuustyön johtamisen työkalu on kestävän kehityksen politiikasta johdetut Kestävän kehityksen ja HSSE-asioiden johtamisperiaatteet. Periaatteissa määritellään kaikki keskeiset ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen vastuut, käytännöt ja ohjeet. Ne asettavat vähimmäisvaatimukset kestävään kehitykseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä ympäristö- ja tuoteturvallisuuteen liittyville toiminnalle. Periaatteiden pohjalta tuotantolaitokset laativat tarvittaessa omat yksityiskohtaiset ohjeistuksensa toimintajärjestelmiinsä. Muut Neste Oilin toimipaikat, kuten toimistot, noudattavat periaatteita soveltuvin osin. Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden koulutusta tarjotaan jokaiselle yhtiön työntekijälle.

Konsernitason terveys-, turvallisuus- ja ympäristöjohtamisen tunnusluvut ja tavoitteet asetetaan vuosittain osana liiketoiminnan suunnittelua. Tunnusluvut raportoidaan kuukausittain.

Vuoden 2010 tunnusluvut olivat:
- Tapaturmataajuus: TRIF ja LWIF
- Merkittävien ympäristöön tapahtuvien vuotojen (>100 kg) kappalemäärää
- Prosessiturvallisuus: LOPC
- Sairauspoissaoloprosentti (oma henkilökunta)
- Havainnointikierrokset

Suoriutumista suhteessa tunnuslukuihin on esitetty yllä olevassa taulukossa.

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Vastuullisuus Vastuullisuuden johtaminen 33

Lainsäädännön noudattaminen

Neste Oil noudattaa kunkin toimintamaan lainsäädäntöä ja seuraa aktiivisesti lainsäädännön muutoksia sekä viranomaisaloitteita. Jokaisella toimipaikalla tulee olla lainsäädännössä, ympäristö- ja muissa luvissa tai -vaatimuksissa edellytettyjen ympäristötietojen raportointijärjestelmä.

→ Konsernitason terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden tunnusluvut ja tavoitteet asetetaan vuosittain osana liiketoiminnan suunnittelua.

Kestävän kehityksen asiantuntijat seuraavat tarkasti muun muassa uusiutuviin polttoaineisiin liittyvää lainsäädäntöä. Heidän tehtävän on varmistaa, että Neste Oilin tuotteet täyttävät lainsäädännön kestävän kehityksen vaatimukset. Asiantuntijat vastaavat myös toiminnan kehittämisestä vaatimusten edellyttämällä tavalla. Vuonna 2010 Neste Oil viimeisteli Euroopan komissiolle vapaaehtoisen todentamisjärjestelmän, jolla osoitetaan, että yhtiön uusiutuvista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel täyttää EU:n uusiutuvan energian direktiivin ja polttoaineen laatudirektiivin vaatimukset.

Auditoinnit varmistavat järjestelmien toimivuuden

HSSE-järjestelmien toimivuutta arvioidaan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Sisäisissä terveys-, turvallisuus- ja ympäristöauditoinneissa varmistetaan, että konsernin toiminta on lakien, määräysten ja ohjeiden mukaista. Neste Oililla on käytössään kaksi poikkeama hallintajärjestelmää, jotka kattavat yhtiön koko toiminnan. Kaikista raportoiduista poikkeamista opittuja kokemuksia hyödynnetään johtamisjärjestelmän ja toimintatapojen kehittämisessä. Vuonna 2010 poikkeamajärjestelmiin kirjattiin 1 521 auditointi-, HSSE- ja laatupoikkeama. Myös Neste Oilin toimintojen johtamisjärjestelmät auditoi ulkoinen riippumaton taho.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme vastuullisuuteen liittyvien periaatteiden ja ohjeistusten toimeenpanoa
Varmistamme koko henkilöstön perehdyttämisen eettisiin periaatteisiin
Kehitämme edelleen vastuullisuusjohtamisen menetelmiä ja mittaristoa

ASKELEEN EDELLÄ

Eettiset säännöt tutuiksi

Eettiset säännöt tehtiin henkilöstölle tutuiksi digitaalisen pelin avulla vuoden 2011 alussa.

Neste Oilin hallitus hyväksyi yhtiön eettiset säännöt vuoden 2009 lopussa. Sääntöjen tarkoituksena on auttaa yhtiön henkilöstöä toimimaan eettisesti päivittäisessä työssään ja hahmottamaan, minkälainen toiminta on lakien sekä Neste Oilin arvojen ja periaatteiden mukaista. Näin yhtiö pyrkii kantamaan vastuunsa eri sidosryhmiä kohtaan eettisesti kestävällä tavalla.

Eettiset säännöt esiteltiin yhtiön koko henkilöstölle vuonna 2010. Henkilöstöä koulutettiin alkuvuonna 2011 sähköisellä pelillä. Säännöistä keskusteltiin myös yksiköiden ja tiimien kokouksissa. Kymmenelle kielelle käännetty peli luotsaa henkilöstön kuviteltujen tilanteiden läpi ja ohjaa valitsemaan eettisesti oikeita ratkaisuja kiperissä tilanteissa, joita henkilöstö saattaa työssään kohdata. Tavoitteena on, että yhtiön koko henkilöstö on alkuvuoden 2011 aikana tutustunut sääntöihin pelin kautta. Myöhemmässä vaiheessa peliä käytetään uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Yhtiön eettiset säännöt kattavat aihealueita lakien ja ihmisoikeuksien noudattamisesta lahjonnan ja korruption kieltämiseen sekä toiminnan läpinäkyvyydestä ja viestinnän avoimuudesta kestävän kehityksen vastoun kantamiseen. Eettiset periaatteet täydentävät Neste Oilin kestävän kehityksen politiikkaa, henkilöstöpolitiikkaa sekä kestävän kehityksen periaatteita biopolttoaineille. Yhtiön esimiehet auttavat alaisiaan eettisiin kysymyksiin liittyvien käytännön tilanteiden ratkaisemisessa ja käsittelemisessä.

Eettisiin sääntöihin voi tutustua yhtiön verkkosivujen vastuullisuutta koskevassa osioissa osoitteessa www.nesteoil.fi/vastuullisuus.

Taloudellinen vastuu

Kohti kannattavaa kasvua Suomessa ja maailmalla

Neste Oilin taloudellinen vastuu tarkoittaa yhtiön kilpailukyvystä huolehtimista, kannattavan kasvun tavoittelemista sekä paikallis-, alue- ja kansantalouden tukemista kaikissa toimintamaissa.

Mitä tavoittelimme?

Kannattava kasvu jatkamalla Singaporen, Rotterdamin ja Bahrainin kasvuhankkeita
Sisäisen tehokkuuden parantaminen muun muassa edistämällä edellisvuonna alkanutta säästöohjelmaa
Taloudellinen lisäarvo eri sidosryhmille

Miten onnistuimme?

Saavutimme vuodelle 2010 asetetut säästötavoitteet
Jatkoimme kasvuhankkeita Singaporessa, Rotterdamissa ja Bahrainissa
Toteutimme Porvoossa historian laajimman huoltoseisokin
Maksoimme omistajille osinkoina noin 64 miljoonaa euroa

Vuonna 2010 Neste Oilissa jatkettiin säästö- ja tehostamisohjelmaa, jonka avulla pyritään yli 60 miljoonan euron vuotuisiin kiinteiden kustannusten säästöihin vuoden 2011 loppuun mennessä. Tehostamistoimenpiteitä ovat olleet muun muassa hankintatoimen keskittäminen ja yhtiön tietojärjestelmäympäristön uudistaminen. Näillä keinoilla on sopeutettu yrityksen kustannusrakenne vastaamaan taantuman vuoksi heikentynyttä markkinatilannetta sekä turvattu yhtiön kilpailukyvyn kehittyminen ja strategisesti tärkeiden investointien toteuttaminen.

Puhtaammista polttoaineista lisäarvoa asiakkaille

Neste Oilin taloudellinen vastuu liittyy ensisijaisesti ensiluokkaisten, puhtaampien liikennepolttoaineiden tarjoamiseen asiakkaille. Asiakkaita ovat öljy-yhtiöt Suomessa ja lähialueilla, muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, sekä yritys- ja yksityisasiakkaat Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Pietarin alueella Venäjällä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 11 892 miljoonaa euroa (9 636 milj.). Liikevaihto työntekijää kohden oli 2,36 miljoonaa euroa (1,82 milj.).

Neste Oilin öljytuotteilla kuluttaja- ja yritysasiakkaat voivat vähentää ympäristöä kuormittavia lähipäästöjä. Lisäksi yhtiön uusiutuvista raaka-aineista tuotetun NExBTL-dieselin käyttäminen auttaa yhtiön asiakkaita, erityisesti öljy-yhtiöitä, myös liikenteen polttoaineiden biovelvolliseen täyttämisessä.

Pitkäaikainen yhteistyö takaa jatkuvan kehityksen

Neste Oil tarjoaa vakaan tulonlähteen monille raaka-aineiden, tavaran- ja palveluiden toimittajille sekä muille alihankkijoille. Neste

Oil hankki toiminnoissaan tarvittavia tavaroita, palveluita ja raaka-aineita yhteensä 11 014 miljoonalla eurolla (93 % liikevaihdosta). Yhtiön kuluista suurin osa eli 10 338 miljoonaa euroa (8 535 milj.) liittyi raakaöljyn, kasviöljyjen ja eläinrasvojen sekä muiden jalostuksessa käytettävien raaka-aineiden hankintaan. Perinteisten öljytuotteiden valmistuksessa käytettävästä raakaöljystä valtaosa eli 68 % hankitaan Venäjältä (62 %), loput pääasiassa Pohjanmereltä Iso-Britanniasta, Norjasta ja Tanskasta. Venäjältä tuodun raakaöljyn osuus kasvoi ja Pohjanmeren alueelta hankitun pieneni vuodesta 2009.

→ Yhtiö solmii yhteistyökumppaneidensa kanssa pitkäaikaisia sopimuksia sekä tarjoaa kumppaneilleen palveluita ja osaamista niiden toiminnan kehittämiseen.

Uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa tarvittavat bioraaka-aineet hankitaan palmuöljyn osalta Kaakkois-Aasiasta. Eläinrasva ja rypsiöljy hankitaan sekä Suomesta että muualta EU:n alueelta. Neste Oilin uusiutuvien raaka-aineiden hankinnat Indonesiasta ja Malesiasta sekä Euroopasta ovat kasvaneet viime vuodesta. Raaka-ainetarpeiden kasvun sekä raaka-ainepohjan monipuolistamisen myötä hankintaan liittyvät suorat ja välilliset taloudelliset vaikutukset levittäytyvät aiempaa laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Yhtiö solmii tuote-, palvelu- ja raaka-ainetoimittajiensa kanssa pitkäaikaisia

Vastuullisuus Taloudellinen vastuu

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille

	2010	2009	2008
Asiakkaat
Suorat vaikutukset
Liikevaihto, milj. euroa	11 892	9 636	15 043
Epäsuorat vaikutukset
• Neste Oil tuottaa asiakkaiden tarpeita ja odotuksia vastaavia tuotteita ja palveluja.
• Neste Oilin puhtaamman liikenteen polttoaineet liikuttavat asiakkaita Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian maanteilla sekä mahdollistavat liikkumisen vähemmällä lähipäästöillä ja moottorien elinkaaren aikaisilla huoltokustannuksilla.
• Neste Oilin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvat polttoaineet auttavat asiakkaita pääsemään asetettuihin päästövaatimuksiin, millä on positiivinen taloudellinen vaikutus asiakkaiden liiketoimintaan.
• Uusiutuvista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel soveltuu sellaisenaan kaikkiin dieselmoottoreihin sekä olemassa oleviin logistiikka- ja jakelujärjestelmiin. NExBTL-dieselin käyttöönotto ei vaadi uusia investointeja sitä käyttäviltä yksityishenkilöiltä, kuljetus- tai joukkoliikenneyhtiöltä tai öljy-yhtiöiltä, jotka tuotetta käyttävät.
	2010	2009	2008
---	---	---	---
Valtion avustukset
Suorat vaikutukset
Milj. euroa	11	13	12
Epäsuorat vaikutukset
• Neste Oil edistää yhteiskunnan hyvinvointia muun muassa aktiivisella tutkimus- ja tuotekehitystyöllä sekä investoinneilla.
• Neste Oil ylläpitää kotimaista varustamotoimintaa.
Muut tuotot, milj. euroa	70	16	32

Neste Oil

	2010	2009	2008
Tavaroiden ja palvelujen toimittajat
Suorat vaikutukset
Raakaöljyn ja muiden jalostuksessa käytettävien raaka-aineiden hankinta, milj. euroa	10 338	8 535	13 519
Muut (mm. tavarat ja palvelut), milj. euroa	676	280	857
Epäsuorat vaikutukset
• Neste Oilin ja kumppanin välinen pitkäaikainen yhteistyö mahdollistaa toiminnan kehittämisen, tehostamisen ja osaamisen jakamisen, mikä lisää kumppanin yhteistyöstä saamaa taloudellista lisäarvoa.
• Kumppanin toiminnan vastuullisuuden kehittäminen Neste Oilin edellyttämällä tavalla luo kumppaneille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Henkilöstö
---	---	---	---
Suorat vaikutukset
Palkat ja palkkiot, milj. euroa	246	233	251
Muut henkilöstökulut, milj. euroa*	146	68	64
Koulutusinvestoinnit, milj. euroa (koulutuspäivää/henkilö)	2 (2,2)	3 (2,4)	4 (2,5)
Epäsuorat vaikutukset
• Neste Oil tarjoaa monipuolisia urapolkuja ja mahdollisuuden työssä oppimiseen, mikä lisää työtyytyväisyyttä ja elämänlaatua.
• Neste Oil pyrkii turvaamaan henkilöstönsä hyvinvoinnin erilaisissa elämäntilanteissa ja -vaiheissa.
• Neste Oil investoi vuosittain henkilöstönsä koulutukseen ja kehittämiseen ja kasvattaa näin työntekijöiden henkistä pääomaa.

Koulutusinvestoinnit sisältyvät muihin henkilöstökuluihin.
** Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

	2010	2009	2008
Omistajat ja rahoittajat
Suorat vaikutukset
Osingot, milj. euroa	90**	64	205
Korot ja rahoituskulut, milj. euroa	34	44	70
Epäsuorat vaikutukset
• Neste Oil pyrkii kasvattamaan omistajiensa varallisuutta muun muassa omistuksen arvon nousun muodossa.
Julkinen sektori ja yhteiskunta
---	---	---	---
Suorat vaikutukset
Tuloverot, milj. euroa	65	71	28
Polttoaine- ja huoltovarmuusmaksut, milj. euroa	1 925	1 780	1 857
Ympäristöverot ja -maksut (Suomessa), milj. euroa	20	7	9
Hyväntekeväisyys ja sponsorointi, milj. euroa	1	1	1
Epäsuorat vaikutukset
---	---	---	---
• Neste Oil tukee yhteiskunnan kehitystä ja palvelujen tarjoamista maksamalla veroja ja tarjoamalla työpaikkoja joko itse tai välillisesti kumppaneittensa kautta kaikissa toimintamaissaan.
• Neste Oilin tuotteet vastaavat yhteiskunnan kasvavaan energiantarpeeseen.
• Neste Oililla on suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden takaajana.
• Yhtiön uusiutuvista raaka-aineista tuottama polttoaine vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä tuontienergiasta.
• Neste Oil parantaa paikallisten yhteisöjen liiketoiminnan eettisyyttä oman vastuullisuustyönsä kautta sekä yhteistyössä paikallisten yhteisöjen, organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Tämä tukee myös yhtiön toimintamaiden taloudellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehitystä.
• Polttoaineverotus on olennainen tulonlähde yhteiskunnalle.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Taloudellinen vastuu 35

Vastuullisuus Taloudellinen vastuu
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Ostetut tuotteet, materiaalit ja palvelut

Palkat ja palkkiot

Tuloverot

Tuloverot sisältävät kuluvan vuoden tuloverot, tuloverojen oikaisut aiemmilta vuosilta sekä laskennalliset tuloverosaatavat/-velat.

sopimuksia sekä tarjoaa kumppaneilleen palveluita ja osaamista oman toimintansa kehittämiseen. Tämä kasvattaa yhteistyöstä saatavaa taloudellista lisäarvoa. Neste Oilin tarjoama vakaa tulonlähde mahdollistaa kumppaneille vakituisten työpaikkojen tarjoamisen sekä tuotteiden ja palvelujen hankkimisen omassa yhteisössä.

Kasvu- ja kehityshankkeet työllistäneet tuhansia

Yhtiön vuoden 2010 suurimpia investointeja ovat olleet kasvuhankkeet Singaporessa, Rotterdamissa sekä Bahrainissa. Rakennuspaikkakunnilla on tarjoutunut työpaikkoja tuhansille paikallisille ihmisille ja Neste Oilin työntekijöille sekä suoraan että välillisesti. Yhtiö käynnisti Singaporen laitoksen alkuperäisen aikataulun ja budjetin mukaisesti marraskuussa 2010. Hankkeen investointikustannukset olivat noin 550 miljoonaa euroa. Laitoksen rakentaminen vaati yhteensä noin 13,6 miljoonaa työtuntia, ja se työllisti enimmillään 5 000 palvelutoimittajien ja urakoitsijoiden työntekijää. Rotterdamin vastaavankokoinen laitos on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2011 puolivälissä. Neste Oilin kolmanneksi suurin investointihanke, Bahrainin perusöljytehtaan rakentaminen, on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Laitoksen odotetaan valmistuvan vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla.

Porvoon jalostamon huoltoseisokki keväällä 2010 oli yhtiön historian laajin, ja 110 miljoonan euron investointina yksi Neste Oilin

Pääomarakenne

Yhtiön HSSE-kustannukset ja -investoinnit

vuoden 2010 suurimmista. Seisokin työmäärä oli lähes miljoona työtuntia ja ulkopuolisten palvelutoimittajien osuus noin 2 500 työntekijää. Seuraava huoltoseisokki, joka on investointina Porvoota pienempi, toteutuu vuonna 2012 Naantalin jalostamolla.

Kilpailukykyistä palkitsemista

Neste Oil on merkittävä paikallinen työnantaja sekä palkkojen, palkkioiden ja sosiaalikulujen maksaja monilla suurimmilla toimipaikoillaan, kuten Porvoossa, Espoossa, Naantalissa, Singaporessa, Rotterdamissa ja Genevessä. Yhtiön tavoitteena on tarjota henkilöstölleen hyvät työolosuhteet sekä kilpailukykyinen, työn vaativuustasoa vastaava palkka kaikissa toimintamaissa.

Neste Oililla oli vuonna 2010 keskimäärä

riin 5 030 (5 286) työntekijää 14 (14) maassa. Yhtiön maksamat palkat ilman henkilösivukuluja olivat 246 miljoonaa euroa (233 milj.) eli 2,07 % (2,41 %) liikevaihdosta. Summa sisältää tulokseen sidotut palkat ja palkkiot sekä loma-ajan palkat. Vuonna 2010 tulospalkkioon rinnastettavaa tuottavuuspalkkiota sai 22 % koko konsernin henkilöstöstä, joista kaikki olivat Suomesta. Tuottavuuspalkkiota maksettin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Henkilösivukulut olivat 146 miljoonaa euroa (68 milj.). Niihin sisältyy palkkoihin perustuvia eläkevakuutusmaksuja, sosiaaliturvamaksuja sekä työttömyys- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksuja. Palkat, korvaukset ja välilliset työnantajakustannukset olivat yhteensä 392 miljoonaa euroa (301 milj.). Kannustinjärjestelmien piirissä on 100 % henkilöstöstä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Vastuullisuus Taloudellinen vastuu 37

Porvoon jalostamon huoltoseisokki keväällä 2010 oli yksi Neste Oilin vuoden 2010 suurimmista investoinneista.

Yhtiö investoi henkilöstönsä kouluttamiseen ja kehittämiseen yhteensä 2 miljoonaa euroa (3). Henkilöstölle tarjotaan muun muassa turvallisuus-, kieli- ja tietotekniikkakoulutusta. Koulutusta järjestetään monipuolisesti kaikille henkilöstöryhmille. Neste Oililla on lisäksi keväällä 2005 perustettu henkilöstörahasto, johon kuuluu konsernin henkilöstö Suomessa työsuhteensa perusteella. Voittopalkkion maksamisen määräytymiskriteerit eivät täyttyneet vuoden 2009 tuloksen perusteella, eikä henkilöstörahaston voittopalkkioita tästä syystä jaettu vuonna 2010 (2009: 1,8 milj).

Osinkotuotot edellisvuotta pienemmät

Neste Oililla oli vuoden 2010 lopussa 76 554 osakkeenomistajaa (81 357). Osakkeenomistajat hyötyvät osakkuudestaan osinkojen ja osakkeiden arvon mahdollisesti noustessa. Suomen valtio omisti osakkeista 50,1 % (50,1 %), ulkomaiset instituutiot 18,6 % (17,1 %), suomalaiset instituutiot 18,5 % (18,9 %) ja suomalaiset kotitaloudet 12,8 % (14 %). Omistusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta.

Neste Oilin tavoitteena on jakaa osinkoina vähintään kolmannes perusliiketoimintansa tuloksesta. Yhtiö maksoi keväällä 2010 osinkoa edellisvuodelta 0,25 euroa osakkeelta (0,8 euroa) eli yhteensä 64 miljoonaa euroa (205 milj.), mikä oli 119 % vuoden 2009 vertailukelpoisesta nettotuloksesta. Yhtiön hallitus esittää, että vuodelta 2010 osinkoa maksettaisiin 0,35 euroa osakkeelta eli yhteensä 90 miljoonaa euroa, mikä on 54 % vertailukelpoisesta vuoden 2010 nettotuloksesta. Neste Oilin osake laski NASDAQ OMX Helsingissä 3,8 % edellisvuoden päätöskurssista. Vuoden 2010 lopussa yhtiön markkina-arvo oli 3,06 miljardia euroa (3,19 mrd.).

Maksamiensa verojen avulla yhtiö tukee toimintamaissaan yhteiskunnan toimintaa ja paikallisten palvelujen tuottamista.

Verotuloilla tukea yhteiskunnalle

Neste Oilin toiminta edistää laajasti paikallisten, alue- ja kansantaloutta. Yhtiön maksamat verot ja veroluonteiset maksut ovat merkittävä tulonlähde julkishallinnolle sekä Suomessa että sen ulkopuolella. Tulo- ja valmisteverot olivat yhteensä 2 010 miljoonaa euroa vuonna 2010. Maksettujen verojen avulla yhtiö tukee toimintamaissaan yhteiskunnan toimintaa ja paikallisten palvelujen tuottamista.

Neste Oilin tuloksen perusteella tuloverot olivat vuonna 2010 yhteensä 65 miljoonaa euroa (71 milj.), joista Suomessa kertyi 58 miljoonaa euroa. Suomen valtio ja kunnat hyötyvät lisäksi yhtiön henkilöstön palkastaan maksamista tuloveroista. Ympäristöverot ja -maksut, kuten öljysuoja- ja öljyjätemaksut, olivat Suomessa yhteensä 20 miljoonaa euroa (7 milj.). Polttonesteiden tukkumyyjänä yhtiö tilitti lakisääteisiä polttoainevero- ja huoltovarmuusmaksuja 1 925 miljoonaa euroa (1 780 milj.). Vuonna 2010 yhtiö sai julkiselta sektorilta tukia 11 miljoonaa euroa (13 milj.), ja ne liittyvät edellisvuosien tapaan pääasiassa varustamotoimintaan.

Samalla, kun yhtiön liiketoiminta kansainvälistyy, myös yhtiön Suomen ulkopuolella maksamien yhteisö- ja tuloverojen määrä kasvaa. Vuonna 2010 Neste Oilin tuloverot Suomen ulkopuolella olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa, joista suurin osa kertyi Sveitsissä ja Venäjällä. Selvästi eniten veroja kertyy kuitenkin edelleen Suomessa.

Yhtiö osallistuu toimintamaissaan paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien hyvinvoinnin tukemiseen sponsoronnin ja hyväntekeväisyystyön myötä. Vuonna 2010 hyväntekeväisyyteen ja sponsorointiin käytettiin yhteensä 7 miljoonaa euroa (1 milj.). Lista merkittävimmistä sponsorointikohteista sekä kohteiden valintaa ohjaavat yhtiön sponsoronnin periaatteet löytyvät verkkosivuilta www.nesteoil.fi kohdasta Yritysinfo.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme Rotterdamin ja Bahrainin kasvuhankkeita tavoitteenamme käynnistää kumpikin laitos vuoden 2011 aikana
Jatkamme perusliiketoimintojemme kehittämistä, jotta turvaamme kilpailukykymme ja pystymme maksimoimaan taloudellisen tuloksen myös tulevaisuudessa

Ympäristövastuu

Pitkäjänteistä ympäristötyötä

Ympäristönsuojelulla on Neste Oilissa pitkät perinteet, ja siihen liittyvä toiminta on saavuttanut vuosikymmenten varrella hyvän tason. Ympäristövastuullisuus nivoutuu tiiviisti Neste Oilin liiketoimintastrategiaan, joka keskittyy korkealaatuisten puhtaamman liikenteen polttoaineiden toimittamiseen.

Mitä tavoittelemme?

Koko konsernin ympäristöraportoinnin yhdenmukaistaminen
Energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien toimenpiteiden jatkaminen
Merkittävien ympäristöön pääsevien vuotojen vähentäminen edellisvuodesta

Miten onnistuimme?

Vältyimme vakavilta HSSE-lupia tai -määräyksiä koskevilta poikkeamilta
Joulukuussa Porvoon jalostamoalueella sattui merkittävä dieselvuoto ja Naantalin jalostamoalueella raskaan polttoöljyn vuoto
Paransimme tuotannon energiatehokkuutta Porvoon jalostamon huoltoseisokissa toteutetuilla hankkeilla
Saimme hyväksynnän kasvihuonekaasupäästöjen vähenemän laskentamenetelmälle
Aloitimme uusien ympäristö- ja turvallisuustietojen hallintajärjestelmien käyttöönoton

Ympäristövastuu on yhtiössä merkittävässä roolissa. Ympäristönsuojeluun liittyvät edistysaskeleet ovat vuosittain pieniä, sillä toimintatavat ja järjestelmät ovat vuosien varrella saavuttaneet hyvän tason.

Yhtiön ympäristöjohtamisessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2010 aikana. Ympäristövastuu on muiden vastuullisuuden osa-alueiden ohella osa Neste Oilin johtamisjärjestelmää, josta kerrotaan sivulla 31.

Ympäristöriskit kattavasti tunnistettuja

Neste Oil on seurannut toimintansa ympäristövaikutuksia jo kymmeniä vuosia. Tänä aikana ympäristölle aiheutetut haitat ovat vähentyneet merkittävästi. Normaalin toiminnan aiheuttamat suorat ympäristövaikutukset ovat nykyisin vähäisiä. Yhtiön toimintaan liittyvät keskeisimmät ympäristöriskit ovat säilyneet ennallaan, ja yhtiöllä on kattavat ja toimivat järjestelmät sekä toimintatavat näiden seuraamiseksi.

Neste Oil seuraa suorien ympäristövaikutusten osalta muun muassa:

päästöjä ilmaan, vesistöihin ja maaperään
jätteen sekä ongelmajätteiden syntymistä ja käsittelyä
polttoaineen ja energian kulutusta sekä $\mathrm{CO}_{2}$- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhtiö valvoo edellä mainittujen asioiden pysymistä lain, määräysten ja yhtiön itse määrittelemissä rajoissa.

Yhtiön toiminnan epäsuorat ympäristövaikutukset nousivat kertomusvuonna aikaisempaa suurempaan rooliin, kun Euroopan komissio alkoi käsitellä uusiutuvan energian direktiivin liittyen, miten maankäytön muutosten aiheuttamat epäsuorat vaikutukset tulisi huomioida bioraaka-aineiden tuotannossa ja

hankinnassa. Neste Oil seuraa lainsäädännön kehittymistä ja valmistautuu vastaamaan mahdollisesti muuttuviin vastuullisuuskriteereihin.

Nykyisten tuotantolaitosten ympäristövaikutusten jatkuvan seurannan lisäksi yhtiö tekee tarpeen vaatiessa ympäristövaikutusten arvioinnin ennen uusien laitosten rakentamista. Tuore esimerkki on Neste Oilin ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels Oy:n lokakuussa 2010 alottama ympäristövaikutusten arviointi, joka toteutetaan Porvoossa ja Imatralla. Ympäristövaikutusten arviointi jatkuu vuonna 2011.

Säästävää luonnonvarojen käyttöä

Ympäristövastuu edellyttää ympäristövaikutusten mittaamisen ja seuraamisen ohella tehokasta ja säästävää luonnonvarojen käyttöä. Neste Oilissa tämä tarkoittaa muun muassa:

oman energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista, minkä mittarina Porvoon ja Naantalin jalostamoilla on Solomon Associatesin Energy Intensity Index (EI)
vastuullista raaka-aineiden hankintaa ja osallistumista alan järjestöjen (RSPO, RTRS, RSB, lue lisää sivulta 46) toimintaan
osallistumista öljynjalostajien toimialajärjestön jäsenenä CONCAWEn tutkimuksiin ja vertailuihin
ympäristön kannalta vastuullista palveluiden ja hyödykkeiden hankintaa, esimerkiksi Suomessa ostetaan vain kokonaan hiilivapaata sähköä
pääkonttorin sitoutumista WWF:n Green Office -ohjelmaan
puhtaan veden käytön optimointia prosessi-, sammutus- ja jäähdytystarkoituksiin
tuotantolaitosten suljettuja jäähdytysjärjestelmiä
vesistöön johdettavien jätevesien tehokasta puhdistamista

Vastuullisuus Ympäristövastuu

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oilin omistamalla Ahti-nimisellä saattohinaajalla on valmius osallistua öljyntorjuntaan.

Vaikka jalostamot ovat yhtiön merkittävimpiä energian ja luonnonvarojen käyttäjiä, Porvoon jalostamo myös tuottaa sähköä, höyryä ja lämpöä nykyaikaisessa maakaasua ja polttoöljyä käyttävässä kombivoimalaitoksessa. Neste Oil toimittaa pääosan kaikkien muiden Kilpilahden teollisuusalueen yritysten käyttämästä energiasta.

Yhtiön energiatehokkuus parani

Neste Oil on sitoutunut toteuttamaan energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaa Suomessa. Ohjelmalla pyritään ilmastonmuutoksen ehkäisyyn Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti.

Energiatehokkuussopimuksen piiriin kuuluvat yhtiön suurimmat energiankäyttäjät Suomessa eli Porvoon ja Naantalin jalostamot sekä terminaalit ja maakuljetukset. Yhtiön tavoitteena on vähentää energian käyttöä erityisesti tuotannossa ja logistiikassa.

Energiatehokkuuden tavoitteita Neste Oilissa ovat:

kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja kasvihuonekaasupäästöttömien energialähteiden käytön tehostaminen
kustannustehokkaampien energiaratkaisujen tunnistaminen kasvihuonekaasupäästöiltään neutraaleihin tilanteisiin
energiatehokkuuden suunnittelun, toimenpiteiden ja seurannan toteuttaminen jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisesti
energiatehokkuuteen liittyvien lakien ja säädösten noudattaminen
asiakkaiden energiatehokkuuden parantaminen yhtiön ratkaisuilla esimerkiksi kuljetuksissa ja joukkoliikenteessä.

Neste Oil on määritellyt energiansäästötavoitteekseen 660 GWh vuoteen 2016 mennessä. Säästötavoite vastaa 5 % vuoden 2007 Porvoon ja Naantalin jalostamoiden sekä kotimaan terminaalien energiankulutuksesta. Vuonna 2010 yhtiö paransi energiatehokkuuttaan muun muassa Porvoon jalostamon huoltoseisokissa toteutetulla hankkeilla.

Kertomusvuonna ryhdyttiin laatimaan energiatehokkuussuunnitelmia yhtiön kaikille toiminnuille. Singaporen, Rotterdamin ja yhtiön laivaston osalta suunnitelmat laaditaan vuonna 2011. Yhtiön Suomen ulkopuolisissa toiminnoissa noudatetaan kunkin maan energiatehokkuuteen liittyviä lakeja, säädöksiä ja sopimuksia.

Neste Oil on seurannut toimintansa ympäristövaikutuksia jo kymmeniä vuosia. Tänä aikana ympäristölle aiheutetut haitat ovat vähentyneet merkittävästi.

Elinkaarianalyysit ja kasvihuonekaasupäästöt

Neste Oil on omasta aloitteestaan tehnyt tuotteisiinsa liittyviä elinkaarilaskelmia jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyisin laskelmia tuotteiden elinkaaren eri vaiheista toimitetaan aiempaa enemmän myös viranomaisille. Yhtiön asiantuntijuus elinkaarilaskelmien ja -analyysien tekemisessä on vuosikymmenten varrella

saavuttanut korkean tason ja entisestään parantunut uusiutuvia polttoaineita koskevien raportointivaatimusten myötä.

Osana elinkaarianalyysejä yhtiö seuraa kasvihuonekaasujen ja erityisesti hiilidioksidin (CO₂) päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan yhtiön koko toiminnasta, ja niistä raportoidaan jo viidettä vuotta osana Carbon Disclosure -projektia (lue lisää www.cdproject.net). Kasvihuonekaasupäästöjen osalta merkittävimmät tuottajat ovat Porvoon ja Naantalin jalostamot sekä laivat. Kasvihuonekaasupäästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta.

Uusiutuvan NExBTL-dieselin kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmästä lisää sivulla 44.

Ympäristönsuojelun lainsäädäntö kehittyi

Yhtiö on aloittanut valmistautumisen EU:n teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (IED) mukaiseen toimintaan perehtymällä tuleviin vaatimuksiin sekä valmistautumalla ympäristöinvestointien optimointiin. Direktiivi on aiempaa tiukempi; parhaillaan yhtiö selvittää uusien vaatimusten mahdollisia vaikutuksia ympäristönsuojelutoimiin.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme yksikkökohtaisten energiatehokkuussuunnitelmien tekemistä ja energiatehokkuuteen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista
Jatkamme ympäristöseurannan järjestelmien kehittämistä
Pyrimme vähentämään merkittävien (>100 kg) ympäristöön joutuvien vuotojen määrää entisestään

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Ympäristövastuu 39

ASKELEEN EDELLÄ

Veden äärellä

Vesi on Neste Oilin toiminnalle keskeinen elementti. Vettä ja vesihöyryä käytetään yhtiön jalostamotoiminnassa. Samalla pohjavettä ja vesistöjä suojellaan likaantumiselta sekä muilta haitallisilta vaikutuksilta.

Porvoon jäähdytysvesi ei heikennä jääpeitettä

Porvoossa Neste Oilin jalostamon edustalla sijaitsevalla merialueella on useina talvina todettu heikkoja jäitä. Ympäristöviranomaiset määräisivät yhtiön tutkimaan asiaa tarkemmin vuosina 2007–2010, jolloin selvitettiin Porvoon jalostamon jäähdytysvesien leviäminen sekä vaikutus merialueeseen ja alueen jääpeitteeseen erilaisina jätalvina.

Porvoon jalostamon tarvitsema jäähdytysvesi otetaan merestä. Merivesi jäähdyttää suljetussa kierrossa olevaa makeaa vettä. Jäähdytykseen tarvittavan veden määrä on suuri, yli 100 000 m³ tunnissa. Jäähdytyksessä käytetty vesi lämpenee noin 10 astetta, minkä jälkeen merivesi palautetaan takaisin mereen. Lämmenneenä palautettava vesi aiheuttaa mereen lämpökuorman, jonka arveltiin talviaikaan voivan heikentää jääpeitettä.

Porvoon jalostamo tarkkailee talvisin merialueen jääpeitettä ja varoittaa alueella liikkuvia heikoista jäistä.

Vesistötutkimuksiin erikoistunut Luode Consulting Oy totesi loppuvuonna 2010 valmistuneessa raportissaan, ettei Porvoon laitosalueen jäähdytysvesien havaittu sulattavan jääpeitettä. Tutkimusjakson aikana meriveden todettiin virtaavan alueella mereltä laitosalueen suuntaan, joten jääpeitteen heikkenemisen aiheuttanee merialueen syvempien vesikerrosten sisältämä lämpöenergia, ei jalostamon jäähdytysvesi. Tällaisia havaintoja tehdään jään sulamisesta koko Suomenlahden rannikkoalueella, ei vain Porvoon jalostamon merialueella.

Tutkimuksen tekeminen oli tärkeää, jotta todennäköiset syyt merialueella ajoittain havaittavaan jääpeitteen heikkenemiseen saatiin selville. Tulosten perusteella asiasta on helpompi keskustella alueen kalastajien, naapureiden ja viranomaisten kanssa.

Pohjaveden laadun tarkkailu suojelee kallisarvoista juomavettä Bahrainissa.

Bahrainin perusöljytehtaalle pysyvä pohjaveden tutkimusjärjestelmä

Neste Oililla, Bahrain Petroleum Companyllä (BAPCO) ja nogaholdingilla on yhteisyritys, joka perustettiin 2008 tuottamaan huippulaatuista perusöljyä BAPCO:n öljynjalostamolla Bahrainissa.

Neste Oil oli jo vuonna 2007 perehtynyt Bahrainin ympäristölainsäädäntöön ja tehnyt periaatteidensa mukaisen ympäristötutkimuksen kyseisellä alueella. Tämän lisäksi Neste Oil ja BAPCO päättivät vuonna 2010 perustaa rakennettavan laitoksen alueelle pysyvän pohjaveden laadun tarkkailujärjestelmän, jolla voitaisiin seurata ja varmistaa, ettei laitos vaaranna alueen pohjavesivaroja.

Koska perusöljytehdas sijaitsee Bahrainin kuumissa ja kuivissa olosuhteissa, joissa juomakelpoiset pohjavesivarannot ovat vähäiset, ei rakennettava laitos käytä juomakelpoista vettä prosessivetenä. Tähän tarkoitukseen käytetään Itämeren murtoveden kaltaista huonolaatuisempaa suolaista pohjavettä, josta suola poistetaan. Jäähdytysvedeksi käytetään Porvoon jalostamon tapaan merivettä.

Vastuullisuus Ympäristövastuu

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Toiminnan ympäristövaikutukset

Öljynjalostuksessa ympäristövaikutuksia esiintyy tuoteketjun kaikissa vaiheissa: raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa, kuljetuksissa sekä tuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Neste Oilin toiminnan ympäristövaikutuksista suurin osa aiheutuu jalostettujen tuotteiden käytöstä sekä jalostustoiminnasta.

Raaka-aineiden ympäristövaikutukset

Yhtiön mahdollisuudet vaikuttaa raakaöljyn ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotantoon poikkeavat toisistaan voimakkaasti. Kansainvälistä raakaöljykauppaa käydään suurissa öljyalan keskuksissa ilman suoraa yhteyttä tuotantoalueisiin. Siksi esimerkiksi ostetuista raakaöljyeristä tunnetaan tuoteominaisuuksien ohella tavallisesti vain alkuperämaa tai tuotantoalue.

Uusiutuvien raaka-aineiden osalta Neste Oil on sitoutunut hankkimaan vain vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Tämä on linjassa uusiutuvaa energiaa koskevan EU-direktiivin kanssa. Uusiutuviin raaka-aineisiin, erityisesti palmuöljyn liittyen Neste Oil vaatii sademetsien ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen sekä vastuuttoman maankäytön lopettamista välittömästi. Yhtiö pyrkii hankkimaan vain sertifioituja eri varmistaakseen ympäristönsuojelun toteutumisen hankkimiensa raaka-aineiden osalta. Harkitessaan uuden bioraaka-aineen käyttöönottoa Neste Oil laskee sen ja siitä valmistetun polttoaineen koko elinkaareen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt. Uusiutuvan dieselin kasvihuonekaasupäästöjen täytyy ensi vaiheessa olla vähintään 35 % pienemmät kuin fossillisella dieselillä. Vastuullisesta bioraaka-aineen hankinnasta lisää sivulla 46.

Tuotannon ympäristövaikutukset

Neste Oil seuraa sekä oman toimintansa energiatehokkuutta että päästöjä ilmakehään, maaperään ja vesistöihin. Seuranta perustuu osin ympäristölupien ja lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen, osin sitä tehdään omaehtoisesti. Maaperän, pohjaveden ja

vesistöjen likaantuminen on pyritty estämään kaikkialla, ja vanhoja vaurioita on korjattu järjestelmällisesti.

Päästöt ympäristöön edellisvuosien matalalla tasolla

Päästöjen määrä on vähentynyt tasaisesti vuosien varrella. Vuonna 2010 ne vähenivät edellisvuodesta entisestään ja pysyivät pääsääntöisesti viranomaisluvissa määritellyissä rajoissa.

Päästöt maaperään tai vesistöihin

Yhtiön tavoitteena oli vähentää merkittäviä (> 100 kg) vuotoja ympäristöön eli maaperään tai vesistöihin. Vuotojen määrä säilyikin edellisvuotta alemmalla tasolla joulukuuhun asti, jolloin yhtiön jalostamoilla tapahtui kaksi merkittävää vuotoa ympäristöön:

250 m³ dieselvuoto Porvoon jalostamoilla maastoon, öljyisen veden viemäriin sekä vähäinen määrä satama-alueella mereen
250 m³ raskaan polttoöljyn vuoto Naantalin jalostamon Tupavuoren säilöalueella säiliön vallitilaan, jalostamon viemäriverkostoon ja vähäinen määrä maastoon

Neste Oilin toiminnassa sattui lisäksi merkitykseltään vähäisempiä häiriötilanteita. Pienimmätkin häiriöt raportoidaan, niiden syyt selvitetään ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa heti. Häiriöistä tiedotetaan naapureille, viranomaisille, urakoitsijoille ja tiedotusvälineille.

Porvoon ja Naantalin jalostamojen jätevesien käsittely toimi vuonna 2010 hyvin. Vuoden 2010 öljypäästö, 0,14 grammaa (0,07 g) syötettyä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Toiminnan ympäristövaikutukset

Toiminnan ympäristövaikutukset

raaka-ainetonnia kohden, on alle 5 % tärmen suojelukomission tavoitetasosta 3 g/tonni. Jätevesien käsittely hoidetaan tehokkailla käsittely-yksiköillä, jotka sisältävät mekaanisen, fysikaalis-kemiallisen ja biologisen osan.

Suomessa sijaitsevien tuotantolaitosten lähimerialueiden tilaa tarkkailtiin tutkimalla meriveden laatua ja sedimenttien koostumusta sekä kalasaalita. Niissä ei esiintynyt merkittäviä poikkeamia edellisvuoden hyvästä tasosta. Porvoon ja Naantalin jalostamolla on vuodesta 1995 ollut käynnissä omaehtoinen pohjavesien tarkkailu, jota jatkettiin raportointivuonna.

Päästöt ilmakehään

Merkittävät päästöt ilmakehään pysyivät edellisvuosina vakiintuneella alhaisella tasolla. Jalostamoalueiden ilmanlaatua tarkkailtiin jatkuvasti mittaamalla rikkidioksidin, pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, typen oksidien sekä otsonin pitoisuuksia ulkoilmasta. Lisäksi yhtiö tarkkaili kasvihuonekaasupäästöjä, joissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuodesta.

Jalostusprosesseissa syntyvää hiilidioksidia otettiin vetyaloksella talteen 122 000 tonnia. Otsonikatoa aiheuttavat aineet on poistettu kokonaan tuotanto- ja sammutusjärjestelmistä 1990-luvulla.

Porvoon jalostamon huoltoseisokki huhtikuussa 2010 paransi laitoksen käyttövarmuutta ja vähensi entisestään myös päästöjä ympäristöön. Seisokin aikana huollettiin esimerkiksi laitoksen rikin talteenottolaitosta, minkä jälkeen rikkilaitos on toiminut aiempaa paremmin. Typen oksidipäästöt (NO₃) pienenivät entisestään vuoden 2009 alhaiselta tasolta. Myös ympäristöön liittyvien laitteiden käyttövarmuus parani huoltotoimien myötä.

Edelläkävijänä Neste Oil polttaa jalostamouuneissaan ainoastaan kaasumaisia polttoaineita. Vuonna 2010 valmistuneen bioindikaattoritutkimuksen mukaan Porvoon ja Naantalin jalostamojen lähialueiden metsät ovat hitaasti toipumassa epäpuhtauksien vaikutuksista. Bioindikaattoritutkimuksella tarkastellaan ilman epäpuhtauksien vaikutuksia muun muassa männyn runkojäkäliin.

Laajasalon voiteluainetehtaan purku- ja puhdistustyöt päätökseen

Neste Oilin Laajasalossa Helsingissä sijaitseva voiteluainetehdas purettiin, ja maaperän puhdistustyöt saatettiin päätökseen marraskuussa. Neste Oil oli alueen toimijoista ensimmäinen, joka sai valmiiksi tehdasalueensa tyhjennyksen ja puhdistuksen. Alue on luovutettu Helsingin kaupungille, joka on kaavoittanut Laajasalon öljysataman alueen asuntokäyttöön. Yhtiö puhdisti alueet asunkäyttöön soveltuviksi omalla kustannuksellaan. Hyöty tästä kohdistuu Helsingin kaupungille ja alueen tuleville asukkaille.

→ Fossiiliseen dieseliin verrattuna NExBTL-dieselin on todettu vähentävän merkittävästi pakokaasu- ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Logistiikan ympäristövaikutukset

Neste Oilin polttoneste- ja kaasukuljetuksia maanteilla hoitaa yhteensä 194 yksityisten kuljetusliikkeiden omistamaa säiliöautoa, joista Suomessa on 130 ja Baltian maissa, Puolassa, Venäjällä ja Ruotsissa 64. Suomen kuljetusten määrä vuonna 2010 oli 2,9 miljoonaa tonnia (2,8 milj. tonnia) ja Baltian, Puolan, Venäjän ja Ruotsin kuljetusten 0,8 miljoonaa tonnia (0,5 milj. tonnia). Säiliöautojen jakelualueet ja lastimäärät on suunniteltu mahdollisimman tehokkaiksi, mikä pienentää polttoainekulutusta ja vähentää pakokaasupäästöjä. Jakeluasemien säiliöistä täytön yhteydessä vapautuva polttoainehöyry otetaan talteen säiliöautoon.

Neste Oil kuljettaa meriteitse raakaöljyjä, öljytuotteita ja kemikaaleja kymmeniä miljoonia tonneja vuodessa. Meriliikenteessä polttoainekulutusta ja hiilidioksidipäästöjä on pienennetty selvästi ottamalla käyttöön 13,5 solmun perusnopeus vuonna 2007 ja antamalla tarkennetut ohjeet polttoaineen vastaanottoon. Vuonna 2010 yhtiö pysyi meriliikenteen osalta polttoainekulutuksessa edellisvuoden hyvällä tasolla. Merikuljetuksista voi lukea lisää turvallisuutta käsittelevästä osiosta sivulta 58.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n uudet laivapolttoainemääräykset pudottavat laivojen rikkipäästörajan 0,1 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Laivojen rikkipäästöjen pienentämiseksi Neste Oil testasi yhdessä laitevalmistajan kanssa savukaasupesuria Suula-rahtilavallaan. Savukaasupesurin ohella laivojen rikkipäästöjä voidaan pienentää käyttämällä yhtiön itse tuottamaa vähärikisempää laivapolttoainetta.

Loppukäytön ja tuotteiden ympäristövaikutukset

Neste Oil jalostaa fossillisesta raakaöljystä laadultaan erinomaisia liikennepolttoaineita. Nämä korkealaatuiset, rikittömät tuotteet mahdollistavat uuden moottoriteknikan käytön, mikä parantaa ilmanlaatua sekä vähentää paikallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia erityisesti kaupungeissa. Nykyaikaisissa moottoreissa polttoaineita myös kuluu entistä vähemmän.

Yhtiön kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistama NExBTL-diesel on laadultaan selvästi parempaa kuin perinteinen biodiesel tai fossilliset dieselit. Fossiiliseen dieseliin verrattuna NExBTL-dieselin on todettu vähentävän merkittävästi pakokaasu- ja kasvihuonekaasupäästöjä, mistä on kerrottu tarkemmin sivulla 45.

Koko toimitusketjun ympäristövaikutukset

Neste Oilin käyttämät palveluntarjoajat, tavarantoimittajat ja urakoitsijat vaikuttavat merkittävästi yhtiön ympäristövastuun kantamiseen käytännössä. Neste Oil kouluttaa yhteistyökumppaneitaan säännöllisesti ja viesti aktiivisesti vastuullisuusasioista. Toiminnan vastuullisuus on keskeinen kriteeri myös uusia yhteistyökumppaneita valittaessa. Neste Oil tarkastaa sekä sisäisesti että riippumattoman tahon suorittamin auditoinnein, että tavaroiden ja palveluiden toimittajat huolehtivat näiden vastuullisuuteen liittyvien vähimmäisvaatimusten täyttämisestä järjestelmällisesti.

Vastuullisuus Toiminnan ympäristövaikutukset

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oilin ainetase 2010

Neste Oilin raaka-aineiden käyttö, tuotanto ja päästöt 1)

	2010	2009	2008
Raaka-aineet
Raakaöljy (t/v)	10 600 000	11 960 000	12 180 000
Muut raaka- ja syöttöaineet (t/v)	3 786 000	3 100 000	3 020 000
Energian käyttö
Sähkö (GWh/v)	1 318	1 320	1 230
Öljy (t/v)	97 100	85 500	73 600
Maakaasu (miljardia Nm³/v)	0,5	0,5	0,6
Vesi
Vedenkulutus (m³/v)	8 410 000²)	7 830 000²)	7 904 000²)
Jätevesi (m³)	7 910 000	7 988 000	9 182 000
Jätteet
Tavanomainen jäte (t/v)	8 630	6 100	3 400
Kemätetty jäte (t/v)	48 400³)	15 000	10 800
Ongelmajäte (t/v)	6 900⁴)	3 600⁴)	9 500⁴)
Päästöt ilmaan
Suora CO₂ eli hiilidioksidi (t/v)	3 754 000	3 981 000	4 008 411
Epäsuora CO₂ eli hiilidioksidi (t/v)	25 700⁵)	15 000⁵)
VOC eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet (t/v)	5 600	4 000	4 900
NOₓ eli typen oksidit (t/v)	11 900	14 800	16 900
SO₂ eli nikkidioksidit (t/v)	10 200	12 100	13 200
Päästöt veteen
Öljy (t/v)	2,1	1,1	1,8
Kerniallinen hapenkulutus, KHK (t/v)	390	390	510
Tuotteet
Nestekaasut (t/v)	298 300	327 100	427 600
Bensiini (t/v)	3 988 500	4 361 200	4 425 000
Diesel ja kevyt polttoöljy (t/v)	7 448 800	7 459 500	7 200 400
Raskas polttoöljy (t/v)	534 300	1 288 200	1 178 800
Bitumit (t/v)	928 900	385 600	717 400
Rikki (t/v)	121 700	126 300	117 000
Liuottimet (t/v)	251 300	241 200	216 300
Muut tuotteet	168 700	184 900	210 200
Palvelut
Merikuljetukset (t/v)	30 700 000	38 000 000	40 100 000
Merikuljetukset (km/v)	2 422 000	3 000 000	4 300 000
Käytetyt polttoaineet (t/v)	136 000	161 600	218 000
Maakuljetukset (t/v)	3 700 000	3 300 000	3 100 000
Maakuljetukset (km/v)	27 000 000	25 000 000	25 400 000
Käytetyt polttoaineet (t/v)	12 200

¹) Osa päästöluvuista alustavia.
²) Ei sisällä jäähdytysvesiä.
³) Vuonna 2010 purettu Porvoon jalostamon kierrätysalueen jätevarastoja, minkä vuoksi määrä noussut.
⁴) Ei sisällä pilaantunutta maa-aineesta.
⁵) Ostosähkön osuus.

Vuoden 2009 vuosikertomuksen ainetasetaulukon luvut (s. 39) perustuivat Porvoon ja Naantalin laitosten tietoihin. Yllä olevan taulukon luvut kattavat kaikilta osin koko Neste Oil -konsernin toiminnan.

Neste Oilin öljynjalostamoiden
CO₂-päästöt ja päästöoikeudet

Vuoden 2010 Suomen jalostamoiden
öljypäästö mereen oli 0,14 g syötettyä
raaka-ainetonia kohden eli alle

5 %
Itämeren suojelukomission tavoitetasosta (3 g/t).

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Toiminnan ympäristövaikutukset

Todistettavasti vastuullisesti tuotettua

Uusiutuvaa polttoainetta valmistavan yrityksen tulee pystyä todistamaan kestävän kehityksen periaattein toteutunut tuotantoketju ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen. Tällä aukeamalla kerromme, miten Neste Oil varmistaa tuotantoketjunsa vastuullisuuden sekä pienentää uusiutuvilla polttoaineillaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

Tuotantoketjun vastuullisuuden todentamisjärjestelmä

Neste Oil toimitti syyskuussa 2010 Euroopan komissiolle kuvauksen yhtiön itse laatimasta ja käyttämästä, uusiutuvan energian direktiivin mukaisesta ja kaikki tuotantoketjun osat kattavasta todentamisjärjestelmästä, jossa todentamisen tekee riippumaton sertifiointiyritys. Yhtiön tavoitteena on saada todentamisjärjestelmälle EU:n hyväksyntä ja toimitusketjulle sertifiointi. Järjestelmä koskee vain uusiutuvia polttoaineita.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmä

Neste Oil sai marraskuussa 2010 Porvoon jalostamolla valmistettavalle uusiutuvalle NExBTL-dieselille ISCC-sertifikaatin (The International Sustainability & Carbon Certification), joka todentaa, että sertifioiduista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel soveltuu biovelvolliseen täyttämiseen Saksan markkinoilla. Singaporen laitoksen sertifiointiauditointi tehtiin joulukuussa, ja sertifikaatti saatiin alkuvuodesta 2011.

Sertifioinnin osana varmennettiin Neste Oilin jo nykyisin käyttämä laskentamenetelmä uusiutuvan NExBTL-dieselin kasvihuonekaasupäästöjen vähenemästä. Laskelma kattaa tuotteen koko elinkaaren raaka-aineen tuotannosta tuotteen käyttöön.

Keinomme torjua ilmastonmuutosta

Neste Oilin tehokkain keino ilmastonmuutoksen torjunnassa on ilmakehään pääsevien kasvihuonekaasujen vähentäminen uusiutuvaa NExBTL-dieseliä tuottamalla ja uusiutuvan dieselin käyttöä lisäämällä. NExBTL-dieseliä käyttämällä saavutetaan kaikilla yhtiön käyttämillä raaka-aineilla yli 50 prosenttia fossiilista dieseliä pienemmät kasvihuonekaasupäästöt. Laskelma kattaa tuotteen koko elinkaaren raaka-aineen tuotannosta tuotteen käyttöön.

Vastuullisuus Tuotantoketjun vastuullisuus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Vastuullisuus Tuotantoketjun vastuullisuus 45

Vastuullisuuden todentamisessa tarkastelemme:	Kasvihuonekaasupäästöt
• Raaka-ainetuttajan viljelytietoja
• Historiatietoja maankäytöstä ja viljelyn tai kasvatuksen aloitusvuodesta
• Raaka-ainetuottajaa koskevia tietoja varmennuksista, auditoinneista ja sertifikaateista
• Uusiutuvien raaka-aineiden tuotantomenetelmiä, mm. kasviöljyn viljelyä ja puristusta	Fossiilisen dieselin raaka-ainetta, raakaöljyä, pumpataan maaperässä olevista öljyesintymistä. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pumppujen käytöstä ja soihdutuksista.
Uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa syntyy rypsiöljyn osalta viljelystä ja palmuöljyn osalta puristamosta. Eläinrasvajätteen (elintarviketeollisuuden rasvajäte) osalta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy rasvan prosessoinnista.
Palmuöljyllä on ylivertaisen satoisuutensa ja käsityönä tehtävän sadonkor-	juun vuoksi monia kasviöljyjä parempi hiilidioksiditase, joka paranee entisestään, jos metaanin synty estetään tai se kerätään talteen puristamolla.
Neste Oil tutkii sellaisia uusia bioraaka-aineita, joiden tuottamiseksi ei tarvitse raivata uutta viljelyalaa. Yhtiö vastustaa sademetsien hakkuuta ja turvealueiden käyttöönottoa viljelytarkoituksiin, koska nämä lisäävät raaka-ainetuotannon hiilidioksidipäästöjä kohtuuttomasti.
3,3 32,09 35,57 13
• Käytettyä kuljetusmuotoa
• Kansainvälisten määräysten noudattamista	Fossiiliset ja uusiutuvat raaka-aineet kuljetetaan alkuperämaasta jalostamolle laivoilla, rautateitse tai maakuljetuksin. Kuljetuksissa syntyy aina hiilidioksidipäästöjä, jotka liittyvät liikenneväli-	neiden polttoainekulutukseen, moottoreiden tehokkuuteen sekä rungon ja koneiston kuntoon.
0,8 2,89 0,27 0,65
• Prosessien energiakäyttöä
• Energiantuotannon rakennetta
• Sertifiointeja ja lupia	Sekä fossiilisten että uusiutuvien polttoaineiden osalta jalostus on yksi eniten hiilidioksidipäästöjä synnyttävistä tuotantoketjun vaiheista. Polttoainetta jalostettaessa hiilidioksidipäästöjä syntyy muun muassa vedyn tuotannossa. Jalostusprosesseissa syntyvää	hiilidioksidia voidaan ottaa talteen, mikä vähentää vaiheen päästöjä.
Jalostamot kuuluvat EU:n päästökaupan piiriin.
8,6 5 5 5
• Valittua kuljetusmuotoa
• Energiankulutusta	Yhtiö myy suurimman osan sekä fossiilisesta että uusiutuvasta dieselistä kotimaisille tai ulkomaisille tukkuasiakkailleen, joita ovat muun muassa kaikki kotimaiset ja osa kansainvälisistä öljy-yhtiöistä. Suurimmat hiilidioksidipäästöt syntyvät tuotteen maakuljetuksista. Merikuljetusten päästömäärä on tuot-	tonnia kohden vähäisempi.
Maantiekuljetuksissa päästöjä on pystytty vähentämään kuljetusyrittäjien entistä tehokkaammilla moottoreilla ja maksimiajonopeutta vähentävillä rajoittimilla.
0,17 0,17 0,17 0,17
• Vastuullisuuden todentamisjärjestelmä ei kata tuotteiden käyttöä	Fossiilisen dieselin päästöistä valta osa syntyy tuotteen käytöstä, kun raakaöljyyn varastoitunut hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina tuotetta poltettaessa.
Myös uusiutuvan NExBTL-dieselin käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat määrältään samaa luokkaa kuin fossiilisella dieselillä. Ne eivät kuitenkaan lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää fossiiliperäisellä hiilellä. Tämän vuoksi uusiutuvien tuotteiden käytön päästöjä ei lasketa mukaan tuotantoketjun hiilidioksiditasetarkasteluissa*.
Uusiutuvan NExBTL-dieselin pakokaasupäästöt ovat merkittävästi fossiilista	dieseliä pienemmät:
• Typen oksidit (NOx) -10 %
• Pienhiukkaset (PM) -28 %
• Häkä (CO) -28 %
• Hiilivedyt (HC) -50 %
Korkealuokkaisia polttoaineita voi käyttää myös uusinta teknologiaa edustavissa moottoreissa, jolloin polttoainekulutus ja samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät.
70,93 0 0 0

Kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta (g CO₂eq/MJ)

Yhteensä
83,8 40,15 41,01 18,82

Fossiilinen diesel
NExBTL-diesel palmuöljystä
NExBTL-diesel rypsiöljystä
NExBTL-diesel eläinrasvasta

Päästövähenemä: palmuöljy 52 %, rypsiöljy 51 % ja eläinrasva 78 %

Bioraaka-ainehankinta

Vastuullista bioraaka-ainehankintaa

Neste Oil on sitoutunut käyttämään vain vastuullisesti tuotettuja bioraaka-aineita NExBTL-dieselin valmistuksessa. Yhtiö valitsee kumppaneikseen ainoastaan kestävän kehityksen periaatteisiin sekä toimintansa jatkuvaan kehittämiseen sitoutuneita toimittajia.

Mitä tavoittelemme?

Raaka-ainepohjan laajentaminen uusilla, vastuullisesti tuotetuilla uusiutuvilla raaka-aineilla
Vain vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden ostaminen

Miten onnistuimme?

Haimme patentteja mikrobiöljyteknologialle
Aloitimme puubiomassa raaka-aineena käyttävän biojalostamon ympäristövaikutuksien arvioinnin Porvoossa ja Imatralla
Ostamastamme palmuöljystä 22 % oli sertifioitua. Loppuosan vastuullisuus varmistettiin omalla todentamisjärjestelmällä
NExBTL-laitoksemme Porvoossa saavutettu ISCC-sertifikaatin loppuvuonna 2010. Singaporen laitoksen sertifiointiauditointi tehtiin joulukuussa, ja sertifikaatti myönnettiin alkuvuodesta 2011

Neste Oil on luvannut valmistaa uusiutuvan NExBTL-dieselinsä kokonaan kestävän kehityksen periaattein tuotetuista bioraaka-aineista. Tämä on linjassa uusiutuvaa energiaa koskevan EU-direktiivin kanssa, sillä se asettaa tiukat kestävän kehityksen kriteerit näiden polttoaineiden valmistukselle.

Valitessaan kumppaneitaan Neste Oil suosii kansainvälisiin sertifiointihankkeisiin sitoutuneita raaka-ainetoimittajia, jotka kehittävät terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden sekä kestävän kehityksen säädöksiä ja standardeja yhdessä maan hallinnon ja muiden toimijoiden kanssa. Ennen raaka-ainetoimittajan valintaa Neste Oil selvittää toimittajan terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden tason sekä näitä koskevat kehityssuunnitelmat. Yhtiö seuraa kehityssuunnitelmien toteutumista ja tekee toimittajan kanssa tiivistä yhteistyötä varmistaakseen esimerkiksi RSPO:n periaatteiden ja kriteereiden soveltamisen.

Tähän asti kasviöljystä vain palmuöljyllä on ollut oma sertifiointijärjestelmänsä. Kyseinen RSPO:n sertifiointijärjestelmä (Roundtable on Sustainable Palm Oil) kattaa koko palmuöljyn tuotantoprosessin maankäytöstä ja jätteen kierrätyksestä aina työntekijöiden oloihin asti.

Vuonna 2010 palmuöljyn kokonaistuotanto oli 46 miljoonaa tonnia (40 milj.), josta Neste Oil käytti murto-osan eli 1 % (0,6 %). Kaikesta maailmassa tuotettavasta palmuöljystä noin 3,5 miljoonaa tonnia eli 7,6 % oli sertifioitua. Neste Oil on yksi suurimpia sertifioidun ja vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käyttäjä. Sertifioidun palmuöljyn tuotannosta Neste Oil hankkii 28 %.

RSPO:n lisäksi Neste Oil on sitoutunut kansainvälisiin RTRS- (Round Table on Responsible Soy) ja RSB- (Roundtable on Sustainable Biofuels) järjestöihin sekä näiden raaka-ainetuotanto koskeviin kestävän kehityksen kriteeristöihin. Soijaöljylle hyväksyttiin kesällä 2010 vastuullisuusperiaatteet ja -kriteerit.

Neste Oililla on raaka-ainehankinnalle myös omat, alan yleisen tason ylittävät järjestelmät vastuullisuuden todentamiseksi. Jos raaka-aineelle ei ole kansainvälistä sertifiointijärjestelmää, Neste Oil todentaa raaka-aineiden

tuotannon vastuullisuuden tason tähän omaan todentamisjärjestelmäänä kuuluvien periaatteiden ja kriteerien perusteella (katso lisää s. 44–45). Nämä periaatteet ja kriteeristö vastaavat EU:n uusiutuvia polttoaineita koskevan direktiivin sekä palmuöljyn osalta RSPO:n sertifiointijärjestelmän vaatimuksia. Valittujen raaka-aineiden tuotantoketjua valvotaan kolmannen osapuolen säännöllisesti tekemin tarkastuksin.

Harkitessaan uuden raaka-aineen käyttöönottoa Neste Oil laskee tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt. Kyseisestä raaka-aineesta tuotetun uusiutuvan dieselin kasvihuonekaasupäästöjen täytyy olla vähintään 35 % pienemmät kuin fossiilisella dieselillä. Raaka-aineen lopulliseen käyttöönottoon vaikuttavat määräystenmukaisuuden lisäksi myös raaka-aineen toimituksen varmuus, saatavuus ja hinta.

Nykyiset raaka-aineet

Palmuöljy, stearini ja rasvahappotisle

Palmuöljy on Neste Oilin eniten käyttämä bioraaka-aine sen hyvän kasvihuonekaasupäästötaseen, saatavuuden ja hinnan vuoksi. Se on satoisin öljykasvi, joka tuottaa öljyä noin 4 tonnia hehtaarilta ympäri vuoden. Yhtiö tuntee 100 %:sti hankkimansa palmuöljyn alkuperän, ja sen ostama palmuöljy on todennetusti vastuullisesti tuotettua. Neste Oilin tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä käyttää ainoastaan sertifioitua palmuöljyä. Vuonna 2010 yhtiön hankkimasta palmuöljystä 22 % oli RSPO-sertifioitua, ja se tuotiin Kaakkois-Aasiasta.

Yhtiö käyttää myös palmuöljyn tuotannossa syntyviä sivutuotteita, kuten stearinia ja palmuöljyn rasvahappotiseltä niin paljon kuin niitä on yhtiölle saatavilla.

Rypsiöljy

Neste Oil ostaa Suomessa Raisiolta kaiken ylijäämärypsiöljyn. Loput käyttämästään rypsiöljystä Neste Oil hankkii muista EU-maista. Rypsipelto tuottaa öljyä noin tonnin hehtaarilta, mikä on neljäsosa palmuöljyn hehtaarisaannosta. Rypsiöljyn vuosituotanto 2010 oli noin 23 miljoonaa tonnia, josta Neste Oil käytti 0,05 %. Eurooppalaisesta rypsiöljystä käytetään biodieselin valmistukseen noin kolme neljäsosaa.

Elintarviketeollisuuden rasvajäte

Neste Oil käyttää uusiutuvan NExBTL-dieselin tuotannossa elintarviketeollisuuden sivutuotteita, jotka eivät kelpaa syötäväksi. Yhtiö ostaa tällä hetkellä käytännössä kaiken Suomessa myynnissä olevan eläinrasvajätteen. Lisäksi eläinrasvajätettä hankittiin muista EU-maista. Jäterasvan hankintaa ollaan laajentamassa myös muihin maihin, jotta uusiin laitoksiin saadaan mahdollisimman monipuolisia raaka-aineita.

Tulevaisuuden raaka-aineita mm.

Kalanjalostusteollisuuden öljyjäte
Puubiomassasta tuotettu biovaha
Soijaöljy
Mikrobiöljy
Mikrolevät
Jatrophaöljy
Camelina- eli kitupellavaöljy

Uusien raaka-aineiden tutkimuksesta lisää Tutkimus, teknologia ja suunnittelutoiminta -osiossa sivulla 24.

Vastuullisuus Bioraaka-ainehankinta

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oilin kehittämä NExBTL-teknologia mahdollistaa lähes minkä tahansa kasviöljyn tai eläinrasvan käytön NExBTL-dieselin raaka-aineena. Nykyisin yhtiö käyttää palmu- ja rypsiöljyä sekä elintarviketeollisuuden rasvajätettä. Raaka-ainepohjan laajentaminen on yksi yhtiön päätavoitteista. Yhtiön tutkimuskohteena ovat erityisesti ravinnoksi kelpaamattomat raaka-aineet sekä raaka-aineet, joilla voidaan vähentää maankäyttöä energiantuotannossa ja merkittävästi pienentää kasvihuonekaasupäästöjä. Suuri haaste on uusien raaka-aineiden tuotantomäärien kasvattaminen teolliselle tasolle eli miljooniin tonneihin vuodessa.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme uusien raaka-aineiden tutkimista ja käyttöönottoa
Jatkamme raaka-ainetuotannon vastuullisuuden edistämistä
Varmistamme uusiutuvien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden

Etanoli

Myös Neste Oilin hankkima etanoli, jota yhtiö sekoittaa biokomponenttina bensiiniin, tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista. Etanolia ei käytetä bensiinin raaka-aineena, vaan se sekoitetaan bensiiniin sellaisenaan. Etanolia tuotetaan eri puolilla maailmaa ja erilaisista raaka-aineista, kuten sokeriruoosta, sokerijuurikkaasta ja maissista. Riippuu maailmanmarkkinatilanteesta, missä tai mistä raaka-ainelähteestä tuotetun etanolin hankinta on kulloinkin järkevää. Neste Oil edellyttää kaikilta etanolintuottajilta EU:n uusiutuvan energian direktiivin kestävyyskriteerien mukaista toimintaa, kuten todennettavaa kasvihuonekaasujen vähenemää ja viljelyä vain sallituilla alueilla. Lisää sivulla 59.

ASKELEEN EDELLÄ

Palmuöljy järjestöjen kritiikin kohteena

Palmuöljyn tuotanto ja käyttö ovat olleet kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena. Kiistakysymyksistä huolimatta Neste Oililla ja kansalaisjärjestöillä on yhteisiä huolenaiheita ja tavoitteita. Palmuöljyteollisuus on Kaakkois-Aasiassa tärkeä köyhyyden torjumisen keino, ja siksi haasteiden korjaaminen edellyttää tiivistä, rakentavaa yhteistyötä kaikkien alan toimijoiden kesken.

Palmuöljyn kysyntä on kasvanut viime vuosina muun muassa Intian ja Kiinan kasvaneiden ostojen myötä. Myös eri teollisuuden alojen palmuöljyn tarve kasvoi vuonna 2010. Kasvavaan kysyntään voidaan vastata öljypalmuviljelmien satoisuutta parantamalla. Tehokkailla viljelymenetelmillä viljelmän sato voidaan lähes kaksinkertaistaa. Lisäksi viljelykäyttöön voidaan ottaa joutumia, joita Malesiassa ja Indonesiassa arvioidaan olevan miljoonia hehtaareja.

Suurimman osan maailman palmuöljystä käyttävät edelleen elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus (noin 95 %). Loput käyttää energiateollisuus, jonka käytöstä osa kuluu liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Neste Oil hankkii vuonna 2010 yhteensä 1 % maailmassa tuotetusta palmuöljystä NExBTL-dieselin valmistamiseen.

Neste Oilin tuotantokapasiteetti kasvaa 2 miljoonaan tonniin vuonna 2012, minkä johdosta yhtiön uusiutuvan dieselin valmistukseen tarvittavan raaka-aineen määrä voi nousta jopa 2,4 miljoonaan tonniin. Neste Oil kuitenkin keskittyy palmuöljytuotannon sivutuotteiden ja jätteiden, kuten stearinin ja palmuöljyn rasvahappotisleen, hyödyntämiseen. Lisäksi yhtiö jatkaa muiden raaka-aineiden, kuten elintarviketeollisuuden rasvajätteen ja muiden kasviöljyjen, hyödyntämistä sekä mm. levä- ja mikrobiöljyihin keskittyvää kehitystyötään.

Vain vastuullisesti tuotettua, 100 %-sti jäljitettävää palmuöljyä

Neste Oil ei omista öljypalmuplantaaseja eikä viljele itse öljypalmuja. Sen sijaan yhtiö on sitoutunut hankkimaan vain vastuullisesti tuotettua palmuöljyä luotettavista ja jäljitettävistä lähteistä.

Neste Oil vastustaa ehdottomasti sademetsien tuhoamista ja luonnon monimuotoisuuden uhkaamista, vastuutonta maankäyttöä sekä alkuperäiskansojen huonoa kohtelua. Yhtiö tekee yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa Kaakkois-Aasiassa ja tukee aktiivisesti lainsäädäntöön ja sertifiointiin liittyvää työtä vastuuttoman palmuöljytuotannon estämiseksi. Neste Oil ostaa palmuöljynsä yhtiöiltä, jotka ovat RSPO:n jäseniä ja sitoutuneet sertifiointiin. Yhtiö pystyy jäljittämään kaiken käyttämänsä palmuöljyn viljelmälle asti ja suosii UTZ-sertifioituja eri täydellisen jäljitettävyyden varmistamiseksi. Näin eivät suinkaan toimi kaikki maailman palmuöljyn käyttäjät.

EU-direktiivit asettavat muita toimialoja tiukemmat vaatimukset energiakäyttöön tarkoitettujen bioraaka-aineiden vastuullisuudelle ja jäljitettävyydeille. Parhaiten alan vastuullisuutta edistettäisiin, jos biopolttoaineiden vastuullisuuskriteerit laajennettaisiin koskemaan kaikkia palmuöljyä käyttäviä toimialoja.

Raaka-ainetoimittajien vastuullisuutta valvotaan

Palmuöljyn tuottajien toimintaa valvotaan auditoinnein, jotka toteuttaa riippumaton kolmas osapuoli. Neste Oil solmii ensisijaisesti pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, mikä tarjoaa parhaat edellytykset toiminnan kehittämiseen. Yhtiö tukee toimittajaan myös mahdollisten epäkohtien korjaamisessa, jolloin pyrkimyksenä on pysyvä toimintatapojen parantaminen. Yhtiö kunnioittaa solmittuja sopimuksia eikä julkista raaka-ainetoimittajansa nimiä, mikä on alan yleinen käytäntö.

Palmuöljytuotannon haasteet ovat monimutkaisia, eikä niiden ratkaiseminen onnistu yksittäisten tahojen ponnisteluilla. Neste Oil toivoo vastuullisuuden edistämiseksi tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa olisivat mukana eri toimialoja edustavat palmuöljyn käyttäjät, tuottajat, kansalaisjärjestöt, poliittiset päättäjät ja muut vaikuttajat. Eri maiden hallitusten välinen yhteistyö, Indonesian ja Malesian hallitusten tukeminen heidän pyrkimyksissään valvoa ympäristölainsäädännön toteutumista sekä palmuöljyviljelmien hehtaarisadon kasvattaminen ovat tehokkaimpia keinoja sademetsätuhojen estämiseksi ja alan muiden vastuullisuushaasteiden ratkaisemiseksi.

Neste Oilin NExBTL-dieselin raaka-aineiden hankintasuunnitelma vuodelle 2011
| | %-osuus hankinnoista |
| --- | --- |
| Raakapalmuöljy | 46 % |
| PFAD, palmuöljyn rasvahappotisle | 7 % |
| Stearini | 28 % |
| Eläinrasvajäte | 17 % |
| Muut (esim. rypsiöljy) | 2 % |
| Yhteensä | 100 % |

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Bioraaka-ainehankinta 47

Sosiaalinen vastuu

Sosiaaliset vaikutukset ulottuvat laajalle

Neste Oilin sosiaalinen vastuu perustuu tiiviiseen ja rakentavaan yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa. Sosiaalinen vastuu kattaa sekä sidosryhmiin kohdistuvat toiminnan suorat että epäsuorat sosiaaliset vaikutukset.

Neste Oil edistää toiminnassaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisten konventioiden periaatteita. Nämä kansainväliset sopimukset luovat pohjan yhtiön ihmis- ja työoikeuksia koskeville periaatteille ja käytännöille. Ihmis- ja työoikeudet koskevat myös Neste Oilin raaka-ainetoimittajia ja ovat osa raaka-ainehankinnan kriteereitä.

Neste Oil pyrkii olemaan hyvä yrityskansalainen kaikissa toimintamaissaan ja noudattaa kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja sääntöjä, kansainvälisiä sopimuksia sekä yleisesti hyväksyttyjä hallinnointitapoja. Yhtiön eettiset periaatteet kieltävät osallistumisen lahjontaan tai korruptioon. Yhtiö edellyttää samaa myös toimittajiltaan, asiakkailtaan ja liikekumppaneiltaan.

Ihmisoikeudet ja tasa-arvo

Neste Oil tarjoaa henkilöstölleen terveellisen, turvallisen ja kehittävän työympäristön. Häirintä, syrjintä, lapsityövoima, pakkotyö ja hyväksikäyttö ovat kiellettyjä kaikissa muodoissaan. Kaikilla henkilöstöön kuuluvilla on oikeus järjestäytyä ja kuulua yhdistyksiin vapaasti. Raportointivuonna tähän järjestäytymisvapauteen liittyviä uhkia ei tullut ilmi missääntoiminnoissa. Neste Oil kohtelee kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, kansallisuudestaan, iästään, uskonnostaan, poliittisista mielipiteistään ja muista vastaavista seikoista. Yhtiö on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kaikkien työntekijöiden arvoa yksilöinä.

Neste Oil tunnustaa alkuperäisväestöjen taloudelliset ja kulttuuriset tarpeet. Alkuperäisväestön perinteisiä elintapoja ja laillisia oikeuksia omiin maa-alueisiinsa kunnioitetaan. Yhtiö on tehnyt Due Diligence -selvityksiä kaikista uusiutuvien raaka-aineiden toimittajistaan, muun muassa kaikista palmuöljytoimittajistaan. Selvityksen osana on tehty kattava ihmisoikeusarviointi pitäen sisällään muun muassa lapsityövoiman käyttöön ja pakkotyöhön liittyvät kysymykset.

Yhteistoiminta

Yhtiössä uskotaan avoimen tiedonkulun sekä hyvän johdon ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan luovan perustan liiketoiminnan menestykselliselle hoitamiselle. Vuorovaikutusta tukevat muun muassa yhtiön koko henkilöstön tavoittavat monipuoliset viestintäkanavat, kuten intranet ja henkilöstölehti, sekä henkilöstölle järjestetyt tilaisuudet. Konsernin henkilöstörahasto on henkilöstön hallinnoima. Työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien välistä tiivistä yhteyttä ylläpidetään monissa virallisissa kokouksissa ja toimielimissä. Kotimaisessa konserniyhteistyökokouksessa käsitellään koko konsernia koskevia asioita Suomessa ja konsernin laajuisessa yhteistoimintaryhmässä yt-lain edellyttämiä sekä muita ajankohtaisia asioita.

Aktiivista epäsuorien vaikutusten arviointia

Neste Oil pyrkii ymmärtämään myös toimintansa epäsuoria vaikutuksia. Yhtiö panosti vuoden 2010 aikana erityisesti uusiutuvien polttoaineiden tuotantoon liittyvien epäsuorien vaikutusten tunnistamiseen. Yhtiön edustajat ovat muun muassa vierailleet uusiutuvia raaka-aineita tuottavien yhteistyökumppaneiden viljelmillä ja keskustelleet vastuullisuus kysymyksistä sekä raaka-ainetuottajien johdon, työntekijöiden sekä toimintaa aktiivisesti seuraavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Neste Oil on myös pyrkinyt edistämään ja tukemaan raaka-ainetoimittajien ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta.

Sosiaalisen vastuun johtaminen

Yhtiön arvot – tuloksellisuus, vastuullisuus, uudistuminen ja yhteistyö – muodostavat perustan sosiaaliselle vastuulle. Neste Oilin sosiaalista vastuuta ohjaa konsernin johtamisjärjestelmä sekä erityisesti sen kestävän kehityksen ja HSSE-asioiden johtamisperiaatteet, joita yhtiön eettiset säännöt täydentävät. Periaatteet tehdään tutuiksi henkilöstölle viestinnän ja koulutusten avulla. Ne myös asettavat tavoitetason yhtiön sosiaalisen vastuun kehittämiselle.

Sosiaalisen vastuun johtaminen jakautuu usealle taholle: johtamisen kehittämiseen ja henkilöstöasioihin liittyen konsernin henkilöstöjohtajalle, tuote- ja turvallisuusasioiden osalta HSSE-organisaatiolle sekä sidosryhmäyhteistyön osalta erityisesti viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtajalle sekä monille muille tahoille. Nämä asettavat kukin vastuualuettaan koskevat tarkemmat tavoitteet. Sidosryhmävuorovaikutuksen ja henkilöstöasioiden osalta lisätietoa löytyy seuraavilta sivuilta, turvallisuuden osalta alkaen sivulta 57.

Neste Oililla on erilaisten väärinkäytösten ehkäisemiseen sekä väärinkäytöstapausten käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintaohjeet, joiden noudattamista valvoo sisäinen tarkastus. Väärinkäytöksiä käsitellään tarkemmin vuosikertomuksen hallinnointiosiossa sivulla 68.

Vastuullisuus Sosiaalinen vastuu

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmäyhteistyötä kestävän kehityksen ja vastuullisen toimintatavan edistämiseksi

Neste Oilin sidosryhmiensä kanssa tekemän yhteistyön tavoitteena on edistää yhtiön strategisia tavoitteita ja kestävää kehitystä sekä turvata yhtiön liiketoimintaympäristön säilyminen myönteisenä ja ennustettavana. Yhteistyön kautta Neste Oil pystyy paremmin ymmärtämään liiketoimintaympäristöön sekä vastuullisuuteen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Sidosryhmätoiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, mikä lisää sidosryhmien luottamusta yhtiöön.

Miten onnistuimme?

Toteutimme sidosryhmäkyselyn liittyen Neste Oilin vastuullisuuteen
Panostimme asiakkuuksien kehittämiseen käynnistämällä avainasiakkuuksien hallintaan liittyvän projektin
Osallistuimme aktiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä Suomessa että EU:n tasolla
Käynnistimme paikallisviestinnän uuden Singaporen laitoksen naapurustolle ja valmistauduimme vuonna 2011 käynnistyvän Rotterdamin laitoksen paikallisviestintään
Edistimme vastuullista palmuöljyn tuotantoa yhteistyössä järjestöjen, viranomaisten ja raaka-ainetoimittajien kanssa

Neste Oilin toiminnalla on vaikutusta moniin sidosryhmiin. Tärkeimmät sidosryhmät ovat: asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja sijoittajat, tavaroiden ja palveluiden toimittajat, tuotantolaitosten naapurusto, poliittiset päättäjät, järjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset, media ja opiskelijat sekä työnhakijat. Neste Oil pyrkii avoimesti kertomaan sidosryhmilleen yhtiön toiminnan ja tuotteiden olennaisista vaikutuksista, tavoitteista ja riskeistä. Yhtiö myös kuuntelee sidosryhmien mielipiteitä näistä asioista. Sidosryhmien odotuksista kerrotaan sivun 50 taulukossa.

Vuorovaikutusta monien eri kanavien kautta

Neste Oilin verkkosivut (www.nesteoil.fi) ovat tärkein kanava ajankohtaisen tiedon välittämisessä kaikille sidosryhmille. Vuosittain julkaistavalla vastuullisuusraportilla on keskeinen rooli tiedon välittämisessä erityisesti sijoittajille, asiakkaille ja henkilöstölle. Asiakkaiden, tavaran- ja palveluntoimittajien sekä yhteiskunnan toimijoiden kanssa vuorovaikutus painottuu kahdenkeskisiin tapaamisiin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Yhteistyöstä henkilöstön, opiskelijoiden ja

Asiantuntijat vastaavat henkilöstön kysymyksiin uusiutuvista polttoaineista.

työnhakijoiden kanssa on kerrottu tarkemmin Henkilöstö-osuudessa sivulla 52 ja tutkimuslaitosyhteistyöstä sivulla 24.

Sidosryhmäyhteistyön onnistumista mitataan systemaattisesti erilaisilla tutkimuksilla ja palautekyselyillä, joiden toteuttamisesta vastaa Neste Oilin oma markkinatutkimustimi. Tutkimuksista laajin on vuosittain toteutettava bränditutkimus, joka on suunnattu kaikille sidosryhmille. Bränditutkimus osoittaa, että Neste Oila pidetään laadukkaana, luotettavana ja ympäristövastuullisena yhtiönä. Lisäksi asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan lukuisilla suppeammilla tutkimuksilla.

Yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi

Neste Oil on mukana monissa kestävää kehitystä edistävissä yhteistyöhakkeissa. Kumppanuudet sekä lisäävät Neste Oilin omaa asiantuntemusta että auttavat viemään yhteisiä asioita eteenpäin. Vuonna 2010 Neste Oil sitoutui muun muassa seuraavien järjestöjen ja yhteistyöhankkeiden toimintaan:

Responsible Care
Responsible Care Global Charter
Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO)
Round Table on Sustainable Biofuels (RSB)
Round Table on Responsible Soy (RTRS)
Sademetsien hakkuukieltoa vaativa kansainvälinen liittouma

Yhteiskunnallista vaikuttamista Suomessa ja Euroopassa

Neste Oilin asiantuntemusta ja osaamista arvostetaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhtiön asiantuntijoita käytetään esimerkiksi polttoaineisiin liittyvän lainsäädännön valmistelussa. He ovat myös kysyttyjä esiintyjä öljy- ja biopolttoainealan konferensseissa.

Poliittiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yhtiö osallistuu, kun on kyse yhtiön liiketoimintaan tai toimintaympäristöön vaikuttavista asioista. Merkittävä osa yhteistyöstä liittyy uusiutuviin polttoaineisiin. Suomessa keskustelukumppaneita ovat varsinkin toimialan lainsäädäntöä valmistelevat ministeriöt ja niiden virkamiehet sekä poliittiset päättäjät yleisemminkin.

Kuluneena vuonna Neste Oilin yhteiskunnallinen toiminta oli aktiivista. Ajankohtaiset lainsäädäntömuutokset liittyen Euroopan unionin uusiutuvan energian ja polttoaineen laatu -direktiveihin vaikuttivat toiminnan aktivoitumiseen sekä EU:n että Suomen tasolla. Tämän johdosta ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi Neste Oil on rekisteröitynyt myös Euroopan komission edunvalvojen rekisteriin. Neste Oil osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen myös liiketoimintansa kannalta merkittävimmissä EU:n jäsenmaissa.

Yhtiö esittää kantansa muutoksia valmisteleville tahoille myös teollisuudenalan järjestöjen kautta ja julkisessa keskustelussa. Neste Oil osallistuu hallitustasolla ja työryhmissä muun muassa seuraavien toimialajärjestöjen toimintaan:

Kemianteollisuus ry
Öljyalan Keskusliitto
Europia, eurooppalainen öljynjalostusteollisuuden teollisuuspolitiitinen yhteisö
CONCAWE, eurooppalainen öljynjalostajien turvallisuutta ja ympäristövaikutusten hallintaa edistävä järjestö
European Biofuels Board
ASFE, Euroopan synteettisten polttoaineiden järjestö
European Biofuels Technology Platform

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Sidosryhmävuorovaikutus 49

Vastuullisuus Sidosryhmävuorovaikutus
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Sidosryhmä	Odotukset	Toimenpiteet vuonna 2010
Asiakkaat	Korkealaatuiset ja luotettavat tuotteet ja palvelut, toimitusvarmuus, ammattitaito, vastuullinen toiminta.	Asiakkuuksien hallintaa parantavien järjestelmien ja prosessien kehittäminen, liikennepalvelut autoilijoille, avainasiakkuuksien hallinta -projekti, asiakastilaisuudet ja -seminaarit, messut ja tapahtumat.
Henkilöstö	Hyvä johtaminen, kehittymismahdollisuudet, avoimuus ja yhteistyö organisaatioiden välillä.	Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen: tulos- ja kehityskeskustelut, ammatillinen kehittäminen, strategiapäivät, matriisikoulutukset, työhyvinvoinnin tukeminen. Avoin viestintä: esim. neljännesvuositulosinfot, henkilöstölehti, Uusiutuvat polttoaineet -aamupäivä, E10 -tietoiskut.
Omistajat ja sijoittajat	Osinkotuotto, omistuksen arvonnousu. Luotettava tieto yhtiöstä ja sen tulevaisuuden näkymistä.	Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset, yhtiökokous, tiedotustilaisuudet, pörssi- ja lehdistötiedotteet, internetsivuston Sijoittajat-osio, puhelinneuvottelut ja weblähetykset.
Tavaran- ja palveluntoimittajat	Kohtuullinen hinta, sitoutuminen, kumppanuus, toimeentulo.	Hankintaprosessien systemaattinen kehittäminen, uusiutuvien raaka-aineiden hankintaperiaatteet ja toimittajille tarjottava tuki toiminnan parantamiseen, toimittajatapaamiset, -vierailut ja -tilaisuudet, messut ja tapahtumat, internetsivut, extranet.
Tuotantolaitosten naapurusto	Rehellinen, avoin ja ajantasainen tiedotus laitosten toiminnasta ja tapahtumista.	Avointen ovien päivät, vierailut jalostamoilla, NaapuriSanomat-uutiskirje, poikkeamaviestintä, paikallisille koululle ja urheiluseuroille myönnettävät avustukset.
Yhteiskunta	Lainsäädännön noudattaminen ja raportointi, polttoaineisiin liittyvä asiantuntemus.	Viranomaisyhteistyö ja -raportointi kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla, asiantuntijapuheenvuorot, kannanotot.
Järjestöt	Aktiivinen osallistuminen ja työskentely yhteisen päämäärän eteen.	Jäsenyys, työryhmätyöskentely, konferenssit ja seminaarit.
Yliopistot ja tutkimuslaitokset	Työuria sekä lopputyö- ja harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Tutkimustulosten kaupallistamista. Tutkimustoimeksiantoja.	Yhteiset tutkimus- ja kehitysprojektit, osallistuminen hankkeisiin, harjoittelupaikkojen ja lopputyömahdollisuuksien tarjoaminen.
Media	Luotettava, riittävä ja ajantasainen tieto yrityksen toiminnasta.	Kansainvälisen mediatyön aktivoiminen, pörssi- ja lehdistötiedottaminen, tiedostustilaisuudet, taustatapaamiset ja haastattelut, vierailut.
Opiskelijat ja työnhakijat	Mielenkiintoiset ja haastavat työtehtävät, monipuolinen tieto Neste Oilista työnantajana.	Urapolut- ja Työpaikat -internetsivustojen kehittäminen, kesätyö- ja harjoittelupaikat, lopputyömahdollisuuksien tarjoaminen, vierailut toimipisteisiin ja oppilaitoksiin, opiskelija- ja ammattilaisjulkaisut, messut, Kemianluokka Gadolin ja Nuorten Akatemia -yhteistyö, työnantajamielikuvatutkimukset.

Neste Oil ei osallistu puoluepoliittiseen toimintaan eikä puolueiden tai poliittisten instituutioiden rahoittamiseen tai tukemiseen millään tavalla.

Tiivistä yhteistyötä tuotantolaitospaikkakunnilla

Neste Oilin toiminnalla on merkittävä vaikutus tuotantolaitosten läheisyydessä asuvien ihmisten elinympäristöön. Tuotantolaitospaikkakunnilla yhteydet paikallisiin päättäjiin ja viranomaisiin, kuten pelastuslaitokseen, ovat erityisen tärkeitä. Yhtiö pyrkii aktiiviseen ja avoimeen yhteistyöhön naapureiden kanssa.

Vuonna 2010 järjestettyihin Avoimet ovat -tilaisuuksiin Porvoon ja Naantalin jalostamoilla osallistui yhteensä noin 2 900 henkilöä. Lisäksi järjestetään säännöllisiä pienimuotoisia tapaamisia ja tiedotetaan lähistön asukkaille ajankohtaisista asioista.

Paikallisviestintä ja laitoksen toimintaan tutustuminen ovat erityisen tärkeitä myös Singsaporessa ja Rotterdamissa. Singsaporessa järjestettiin naapureille ensimmäinen tilaisuus, jossa oli mahdollista tutustua jalostamon toimintaan ja esittää kysymyksiä. Myös rakenteella olevalla Rotterdamin laitoksella vieraili paikallisten sidosryhmien edustajia. Rotterdamissa Neste Oil käynnistää tuotannon vuoden 2011 puolivälissä.

Yhteistyötä vastuullisen palmuöljytuotannon edistämiseksi

Vastuullinen palmuöljyn tuotanto on yksi Neste Oilin sidosryhmien keskeisimmistä huolenaiheista. Neste Oil tunnistaa alan toimijoiden väärinkäytöksistä seuranneet ongelmat ja on aktiivisesti mukana kehittämässä öljypalmuöljelyn kansainvälisiä standardeja. Yhtiö on mukana kestävää palmuöljyn tuotantoa edistävän RSPO:n (Roundtable on Sustainable Palm Oil) toiminnassa ja useissa sen eri työryhmissä, jotka käsittelevät muun muassa kasvihuonekaasupäästöjä, turvemaiden käyttöä, pienviljelijöiden asemaa, viestintää ja EU:n uusiutuvan energian direktiivin vaikutuksia. Yhteistyössä raaka-ainetoimittajansa kanssa Neste Oil muun muassa etsii keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja jätevesien käsittelyn tehostamiseksi.

Neste Oil toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa myös suurimpien palmuöljytuottaja

maiden, Malesian ja Indonesian, viranomaisten kanssa. Yhtiön tutkijat ja asiantuntijat toimivat jatkuvassa ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Indonesian maatalousministeriön, IPOC:n (Indonesian Palm Oil Commission), MPOB:n (Malesian Palm Oil Board) ja MPOC:n (Malesian Palm Oil Council) kanssa.

Kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti palmuöljyn tuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Toisin kuin Kaakkois-Aasiassa toimivat järjestöt, eurooppalaiset ympäristöjärjestöt suhtautuvat kielteisesti palmuöljyn käyttöön biopolttoaineiden tuotannossa. Neste Oilin näkökulmasta on kerrottu tarkemmin sivuilla 46–47.

Mitä seuraavaksi?

Syvennämme sidosryhmävuorovaikutusta kaikkien sidosryhmiemme kanssa
Seuraamme uusiutuvan energian direktiivin ja polttoainelaatudirektiivin toimeenpanoa EU:n jäsenmaissa
Varmistamme, että keskeiset päättäjät ovat tietoisia yhtiön tavoitteista

Neste Oilin asemille tunnustusta

Öljyn vähitäsmynti sai vuonna 2010 tunnustusta monissa eri kyselyissä ja kilpailuissa:

Neste Oil valittiin Virossa asiakasystävällisimmäksi yritykseksi suurten yritysten sarjassa.
Suomessa Neste Oilin kolme asemaa palkittiin terveellisestä ruokatarjonnastaan ja mainonnastaan Virkeänä ratissa -hankkeessa.
Lisäksi Neste Oilin asemat valittiin toistamiseen parhaiten ympäristöasioistaan huolehtivaksi asemaketjuksi Valittujen palojen teettämässä tutkimuksessa.

Erinomainen sijoitus metsäjalanjälkeä mittaavassa hankkeessa

Neste Oil valittiin toistamiseen parhaiten metsäjalanjäljestään raportoivaksi öljy- ja kaasualan yhtiöksi. Forest Footprint Disclosure (FFD) arvioi raportissaan yritysten osaamista hankintaketjun metsäjalanjäljen mittaamisessa ja pienentämisessä.

Tankkeriturva-hanke parantaa Suomenlahden meriturvallisuutta

Vuonna 2010 Neste Oil sitoutui Suomenlahden liikenneturvallisuutta parantavaan Tankkeriturva-yhteistyöhankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on pienentää merkittävästi suurten öljytankkerionnettomuuden riskiä Suomenlahdella. Sen puitteissa kehitetty palvelu mahdollistaa laivan reittisuunnitelman lähettämisen laivasta maihin, mikä auttaa ennakoimaan riskitilanteita ja etsimään vaihtoehtoista reititystä. Palvelua testataan Neste Oilin aluksilla.

Asiakaslähtöisyys korostuu

Vuonna 2010 Neste Oil keskittyi asiakasyhteistyössään tukkuasiakkuuksien systemaattisempaan hallintaan. Yhtiössä käynnistettiin avainasiakkuuksien hallinta -projekti, jonka tavoitteena on saavuttaa entistä asiakaslähtöisempi toimintamalli. Kehittämistyössä pyritään huomioimaan sekä Neste Oilin että asiakkaiden odotukset.

ASKELEEN EDELLÄ

Vastuullisuuskysely kertoi sidosryhmien odotuksista

Neste Oil toteutti syksyllä 2010 sidosryhmäkyselyn, jossa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä Neste Oilin vastuullisesta toiminnasta. Ulkopuolisen yhteistyökumppanin toteuttama kysely lähettiin yhteensä 1 290 henkilölle. Verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yhteensä 356 henkilöä, joista suurimmat vastaajaryhmät olivat yksityisautoilijat, opiskelijat ja työnhakijat, työntekijät ja kotimaiset yritysasiakkaat. Lisäksi kyselyyn vastasi järjestöjen edustajia, tutkijoita, median edustajia, poliittisia päättäjiä ja viranomaisia sekä sijoittajia ja analyytikkoja. Kysely lähetettiin kaikkiin Neste Oilin tärkeimpiin toimintamaihin, mutta suurin osa vastaajista oli Suomesta.

Vastaajat pitivät Neste Oilin vastuullisuuden tärkeimpinä elementteinä seuraavia osa-alueita:

Korruption vastainen toiminta, lakien ja säädösten noudattaminen sekä sitoutuminen eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin
Tuotteiden laatu ja turvallisuus
Ympäristöystävällisempien polttoaineiden kehittäminen
Raaka-ainehankinnan ympäristövaikutukset
Pitkän tähtäimen taloudellinen kannattavuus
Tuotannon ympäristövaikutukset
Logistiikan turvallisuus
Työterveys ja -turvallisuus
Henkilöstön hyvinvointi

Tulevaisuudessa Neste Oilin toivottiin keskittyvän puhtaampien polttoaineiden kehittämiseen, raaka-aineiden vastuulliseen hankintaan, työterveyteen ja -turvallisuuteen, ihmisoikeuskysymyksiin, kestävään kehitykseen liittyvien riskien hallintaan, pitkän tähtäimen taloudelliseen kannattavuuteen ja toimitusketjun vastuulliseen hallintaan.

Kyselyn vastaukset käsiteltiin yhtiön vastuullisuustyöryhmässä, ja niitä hyödynnettiin Neste Oilin vastuullisuuden olennaisuusmäärittelyssä, joka on esitetty sivulla 29. Vuoden 2010 vastuullisuusraportti pyrkii vastaamaan sidosryhmien tiedontarpeisiin. Suunnitelmissa on osallistua sidosryhmiä vastuullisen toiminnan kehittämiseen myös jatkossa.

"Kysely auttaa meitä tunnistamaan ja ymmärtämään paremmin sidosryhmiemme vastuullisuutta koskevia odotuksia. Uskomme, että voimme edistää kestävää kehitystä ja vastuullista toimintatapaa parhaiten yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa", toteaa Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusjohtaja Simo Honkanen.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Sidosryhmävuorovaikutus 51

Henkilöstö

Kehittyvä ja kansainvälistyvä työpaikka

Neste Oil tarjosi vuonna 2010 työpaikan yhteensä keskimäärin 5 030 henkilölle Suomessa ja maailmalla. Yhtiö keskittyi erityisesti johtamisen ja esimiestyön järjestelmälliseen kehittämiseen sekä matrisiorganisaation toiminnan tukemiseen. Lisäksi se onnistui kansainvälisissä rekrytoinneissa.

Mitä tavoittelimme?

Esimiesvalmennusten toteuttaminen laadukkaasti, matriisimallin mukaisen toimintatavan edistäminen sekä ylimmän johdon valmennusten kehittäminen
Konserninlaajuisten palkitsemisperiaatteiden käyttöönotto ja tehtävien vaativuusluokituksen toteuttaminen yhteisen mallin mukaisesti koko konsernissa
Työnantajamielikuvan pitkäjänteisen rakentamisen jatkaminen Suomessa ja uusissa toimintamaissa

Miten onnistuimme?

Toteutimme esimiesvalmennuksia sekä uusille että kokeneemmille esimiehille. Käynnistimme ylimmän johdon valmennusohjelman suunnittelun
Julkaisimme konserninlaajuiset, muun muassa tehtävänvaativuusluokitukseen perustuvat palkitsemisperiaatteet
Rakensimme työnantajamielikuvaa Suomessa ja onnistuimme rekrytoinneissa uusissa toimintamaissa

Kustannustietoisuus leimasi koko vuotta 2010, edellisvuonna asetettujen 30 miljoonan euron kiinteiden henkilöstökustannusten säästötavoitteet saavutettiin, ja viimeisetkin henkilöstövähennykset saatiin päätökseen.

Neste Olin henkilöstömäärä asettui Suomessa yt-menettelyjen jälkeiselle tasolle, 3 431 henkilöön vuoden lopussa (3 668). Suurin osa Neste Olin henkilöstöstä eli 70,4 % (72 %) työskentelee edelleen Suomessa, mutta vakituisen henkilöstön määrä yhtiön muissa toimintamaissa kasvoi edellisvuoteen verrattuna.

Henkilöstörakenteen kansainvälistymiseen vaikuttivat eniten yhtiön kasvuhankkeet Singaporessa, Rotterdamissa ja Bahrainissa, joissa työskenteli vuoden 2010 lopussa yhteensä 240 Neste Olin työntekijää (4,9 % koko henkilöstöstä). Venäjä pysyi toiseksi suurimpana toimintamaana yhtiön huoltoasemien suuren henkilöstömäärän vuoksi. Myös Genevessä sijaitsevan keskitetyn myyntiyksikön koko kasvoi edelleen.

Ulkomaan komennusten määrä säilyi edellisvuoden tasolla, kun taas pitkäkestoisten työmatkojen määrä kasvoi merkittävästi. Singaporessa ja Rotterdamissa oli ulkomaan komennuksella tai pitkällä, 1–3 kuukautta kestäneellä työmatkalla, yhteensä 88 suomalaista asiantuntijaa pääasiassa yhtiön Porvoon jalostamolta, Neste Jacobs Oy:stä ja Neste Olin yhteisistä toiminnoista. Ulkomaan komennuksella olevaa henkilöstöä oli myös muun muassa Genevessä ja Bahrainissa. Osa Singaporeen, Rotterdamin ja Bahrainin henkilöstöstä vieraili perehdytysjaksolla Suomessa, ja osa Rotterdamin henkilöstöstä seurasi Singaporeen käynnistysvaihetta paikan päällä hyödyntääkseen kokemusta Rotterdamin laitoksen käynnistyksessä vuonna 2011. Myös Neste Jacobsin asiantuntijoita työskenteli Neste Olin projektien lisäksi muiden asiakkaiden projekteissa eri puolilla maailmaa.

Yhtiön tavoitteena on, että toiminnasta kussakin maassa vastaa ensisijaisesti paikallinen henkilöstö. Siksi yhtiö rekrytoi henkilöstöä Singaporeesta tai lähialueelta, ja henkilöstömäärä Singaporeessa kasvoi 117 henkilöön. Singaporeen laitoksen käynnistämissä avustaneet asiantuntijat ja työntekijät palaavat Suomeen viimeistään alkuvuoden 2011 aikana.

Rotterdamissa rekrytoitiin yhteensä 60 henkilöä, ja rekrytointeja jatketaan vuonna 2011 edelleen muutamalla henkilöllä. Rotterdamissa käynnistettiin keväällä yhteistyö henkilöstön kanssa paikallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla edistämään työnantaja- ja työntekijäosapuolten välistä vuorovaikutusta.

Neste Olin rekrytoinnin periaatteet ovat samat yhtiön kaikissa toimintamaissa. Tavoitteena on, että vuoden 2011 aikana sekä Singaporessa että Rotterdamissa saavutetaan normaalitila, jossa toimitaan reilun sadan henkilön organisaatioilla.

Tehtäväkierto motivoi ja tukee asiantuntijuuden kehittymistä

Henkilöstön erityisosaaminen ja asiantuntijuus ovat Neste Olin kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Oikeanlaisen osaamisen rekrytoimisen ohella yhtiö panostaa voimakkaasti henkilöstönsä sitouttamiseen tarjoamalla mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä monimuotoisia tehtäviä ja työuria niin Suomeen.

Vastuullisuus Henkilöstö

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Yhtiön henkilöstörakenteen kansainvälistymiseen vaikuttivat eniten yhtiön kasvuhankkeet Singaporessa, Rotterdamissa ja Bahrainissa.

	2010	2009	2008
Henkilöstömäärä keskimäärin	5 030	5 286	5 174
Henkilöstömäärä vuoden lopussa	4 874	5 092	5 262
Henkilöstömäärä maittain vuoden lopussa (%)
Suomi	70,4	72,0	75,9
Venäjä	17,9	18,3	17,5
Singapore	2,4	2,0	0,2
Hollanti	2,4	1,0	0,1
Muut yhteensä³	6,9	6,7	6,3
Työsuhteiden rakenne vuoden lopussa (%)
Vakituinen henkilöstö	96,4	95,1	94,5
Määräaikaiset	3,6	4,9	5,5
Kokoaikaiset (Suomessa)	97,4	97,4	97,0
Henkilöstön sukupuolijakauma vuoden lopussa (%)²)
Miehet	69,5	68,9	69,2
Naiset	30,5	31,1	30,8

¹) Bahrain, Belgia, Kanada, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Sveitsi, USA, Viro sekä vuonna 2008 Iso-Britannia.
²) Sukupuolijakaumat vuosina 2009 ja 2008 eivät sisällä määräaikaisia.

sa kuin kansainvälisesti. Yhtiön asiantuntevan ja kokeneen henkilöstön sitouttaminen on nostettu kansainvälisesti tärkeäksi tavoitteeksi erityisesti Tuotanto ja logistiikka-toiminossa.

Yhtiön vakinaisen henkilöstön lähtövahtuvuus vuonna 2010 oli 12,4 %, mikä on noussut viime vuosiin verrattuna (2009: 8,9 %; 2008: 6,5 %). Yhtiöstä lähteneistä 37 % jäi vuoden 2010 aikana eläkkeelle ja 63 % siirtyi talon ulkopuolelle muista syistä. Yhtiön vakinaisen henkilöstön tulovahtuvuus oli 71 % (7,8 %).

Yhtiön sisäinen tehtäväkierto on merkittävä henkilöstön kehittämisen ja sitouttamisen keino. Yhtiön sisällä uusiin tehtäviin vaihtoi 9,7 % henkilöstöstä, mikä on hieman noussut Neste Oilin keskimääräisestä 8 % tasosta. Tavoitteena on noin 6–8 % taso tehtävän kierron osalta vuonna 2011.

Neste Oil päivitti strategisen henkilöstösuunnitelmansa, jonka tavoitteena on optimoida tarvittavan osaamisen ja resurssien

saatavuus ja riittävyys myös pitkällä tähtäimellä. Vuonna 2009 liiketoimintaympäristössä, yhtiön toimintamallissa sekä organisaatiossa yhtiön johto mukaan lukien tapahtui suuria muutoksia. Siksi vuonna 2010 yhtiössä tarkasteltiin aiempaa laajemmin johtoryhmätehtäviä sekä strategisesti tärkeitä asiantuntijatehtäviä. Noin 10 % koko henkilöstöstä kattaeessa kartoituksessa tarkasteltiin muun muassa avaintehtävissä työskentelevien osaamista, suoriutumista sekä tulevaisuuden potentiaalia. Avaintehtävissä työskenteleville laadittiin kartoituksen pohjalta kehittämis- ja seuraajasuunnitelmat.

Johtamisen systemaattinen kehittäminen jatkuu

Investoinnit koulutuksiin ja valmennuksiin vähenivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaan euroon (3), mikä vastaa 2,2 koulutuspäivää/henkilö (2,4). Yhtiö on panostanut vuodesta

2006 alkaen voimakkaasti esimiestyön parantamiseen, ja tätä työtä jatkettiin vuonna 2010. Lisäksi järjestettiin projektijohtamiseen liittyviä valmennuksia.

Neste Oil käynnisti vuonna 2010 ylimmän johdon valmennusohjelman suunnittelun ja päätti aloittaa johdon ja avainhenkilöiden koulutusohjelman yhteistyössä sveitsiläisen International Institute for Management Developmentin (IMD) kanssa. Yhtiölle räätälöidyn koulutusohjelman tavoitteena on valmentavan johtamiskulttuuriin edistäminen ja strategian kannalta keskeisten osaamisalueiden vahvistaminen. Ohjelmaan osallistuu noin 130 henkilöä, ja se käynnistyy 2011.

Yhtiössä jatkettiin esimiestoiminnan tukemista aiempien vuosien tapaan sekä uusien että kokeneempien esimiesten valmennuksilla. Esimiehille järjestettyihin valmennuksiin osallistui vuoden aikana 313 esimiestä sekä Suomesta että maailmalta. Valmennuksista

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Henkilöstö 53

54 Vastuullisuus Henkilöstö
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin 31.12.2010

Työntekijät 40,3 %
Johto ja ylemmät toimihenkilöt 32,9 %

Henkilöstömäärä segmenteittäin 31.12.2010

Yhteensä 4 874 (5 092)

Öljytuotteet 41,8 % (42,4)
- Öljyn vähittäismyynti 26 % (26,8)
Neste Jacobs 14,4 % (13,8)
- Muut 7,8 % (8,9)

Henkilöstön koulutusalat 31.12.2010

Lisäläytymisen koulutusalaat 1,4 % (5,8)
- Tekninen tai luonnon-tieteellinen 42,9 % (49)
- Muut 24,7 % (26,9)
- Tietoa ei saatavilla* 17,0 %
- Kaupallinen tai oikeustieteellinen 12,3 % (16,3)

Tietoa ei saatavilla Venäjän huoltoasemahenkilöstöstä ja osasta Hollannin henkilöstöä. Jakauma 2009 ei sisällä määräaikaisia.

Henkilöstön koulutustaso 31.12.2010

Keski-ikä 41,5 vuotta (2009: 42,3 vuotta; 2008: 42,6 vuotta)

- Alempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto 36,7 % (40)
- Ammatillinen koulutus tai lukio 33,6 % (29,7)
- Ylempi korkeakoulu- tai yliopistotutkinto 18,4 % (18,7)

Koulutustason jaottelua on tarkennettu; 2009 tiedot on raportoitu tämän mukaan.
** Tietoa ei saatavilla koko henkilöstöstä. Jakauma 2009 ei sisällä määräaikaisia.

Henkilöstönäntä ja suosituksia

Keski-ikä 41,5 vuotta (2009: 42,3 vuotta; 2008: 42,6 vuotta)

Keski-ikä vuosina 2009 ja 2008 ei sisällä määräaikaisia.

Henkilöstön palvelusvuodet 31.12.2010

Keskinääräinen palvelusaika 13,1 vuotta (2009: 13,9; 2008: 14,3)

- Alle 5 vuotta 39,0 % (36,9)
- 5–9 vuotta 15,7 % (13,1)
- 30+ vuotta 12,5 % (14,9)
- 20–24 vuotta 10,9 % (11)

Keskinääräinen palvelusaika vuosina 2009 ja 2008 ei sisällä määräaikaisia.

Jakauma 2009 ei sisällä määräaikaisia.

Kerätyn palautteen keskiarvo oli 4,25 asteikolla 1–5. Koulutuksia järjestettiin myös muun muassa varhaisen tuen mallista. Siinä korostetaan ennaltaehkäisevän työn merkitystä sairauspoissaolojen vähentämisessä sekä työhön paluun tukemisessa pitkäaikaisen poissaolon jälkeen.

Johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvää tyytyväisyyden tasoa ja kehittymistä mitataan yhtiössä vuosittain. Taso on yt-menettelyjen ja organisaatiomuutoksen myötä laskenut vuoden 2010 aikana. Tason nostamiseksi vuonna 2011 yhtiö keskittyy edelleen johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen.

Tulos- ja kehityskeskustelut ovat olennainen osa yhtiön tavoitteellista ja osallistavaa johtamista. Jokainen esimies laatii yksikkönsä henkilökunnan kanssa henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Ne laaditaan ja tarkistetaan vuosittain käytävissä tulos- ja kehityskeskusteluissa, jotka kattavat 84 % henkilöstöstä Suomessa ja ulkomailla, mutta eivät Venäjän huoltoasemahenkilökuntaa. Henkilöstön kehittäminen perustuu liiketoiminnan tavoitteisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Vuonna 2010 keskityttiin strategian jalkauttamiseen, ja

henkilökohtaista tavoiteasetantaa aikaistettiin niin, että vuoden 2011 tavoitteet tuli asettaa jo vuoden 2010 loppuun mennessä.

Esimiehiä tuetaan matriisimallin mukaisessa toiminnassa

Yhtiö jatkoi edellisvuonna aloitettua matriisimaisen toiminnan tukemista kaikille yhtiön johtoryhmien jäsenille järjestetyillä matriisikoulutuksilla.

Yhtiö käynnisti myös linja- ja matriisiesimiehille sekä projektipäälliköille suunnatun valmennusohjelman, jonka tavoitteena on tukea henkilöstön valmiuksia toimia asiakas-suuntautuneesti ja kustannustehokkaasti sekä yhteisten toimintatapojen mukaisesti niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Kaikki matriisitehtävissä toimivat esimiehet ja asiantuntijat kutsutaan koulutuksen seuraavaan vaiheeseen alkuvuodesta 2011. Matriisimaiseen toimintaan siirtyminen on organisaatiolle suuri muutos, johon sopeutuminen jatkuu. Siksi matriisivalmennuksia jatketaan myös vuonna 2011.

Tasa-arvotyössä jälleen edistysaskelia

Yhtiö soveltaa ja noudattaa kaikissa maissa paikallista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Palkkatasoa verrataan tehtäväkohtaisesti ja koulutuksen mukaan alan yleiseen palkkatasoon. Laki ja muut määräykset asettavat palkoille minimitason. Todelliset palkat ovat usein tätä suurempia.

Neste Oil on tehnyt systemaattista tasa-arvotyötä jo vuosia, ja tasa-arvoasiat on huomioitu koko konsernin kattavissa rekrytointi- ja palkkausperiaatteissa sekä henkilöstöpolitiikassa. Neste Oil julkisti keväällä 2010 koko konsernin kattavat palkitsemisperiaatteet, jotka tarjoavat linjaukset tasapuoliseen palkkaukseen ja palkitsemiseen. Yhtiön periaatteiden mukaisesti palkitseminen perustuu tehtävien vaativuusluokitukseen, henkilön tehtävässä suoriutumiseen ja tasapuoliseen kohteluun sukupuolesta tai esimerkiksi henkilöstöryhmästä riippumatta. Kokoaikaisena työskentelevien ylempien toimihenkilöiden, toimihenkilöiden tai työntekijöiden ryhmään kuuluvien naisten ja miesten peruspalkkojen keskiarvojen suhde tehtävien vaativuusluokit

tain ja henkilöstöryhmittäin vaihtelee Suomessa välillä 92–108 %.

Periaatteita sovelletaan Neste Oilin eri toimintamaissa paikallisten työehtosopimusten puitteissa ja maan työmarkkina- ja kilpailutilanne huomioiden. Paikallisen soveltamisen tukemiseksi yhtiö osallistuu maittain myös palkkamarkkinatutkimuksiin varmistaakseen kilpailukykynsä palkanmaksajana. Palkitsemisperiaatteiden jalkauttaminen jatkuu vuonna 2011 muun muassa paikallisten palkitsemisohjeiden laatimisella ja paikallisten työsuhde-etujen kartoittamisella.

Neste Oil on onnistunut edistämään oman henkilöstönsä palkkatasa-arvoa Suomessa useampana vuonna käytetyllä erillisellä tasa-arvoerällä. Konsulttiyhtiö Mercer teki kesällä 2010 palkka-analyysin Neste Oilin Suomen ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden osalta. Siinä todettiin, että rahapalkkavertailuun perustuva naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo on Neste Oilin Suomen toiminnoissa selvästi paremmalla tasolla kuin yksityisellä sektorilla keskimäärin. Yhtiön tavoitteena on laajentaa tasa-arvoseurantaa Suomen ulkopuolelle vuonna 2011. Lisäksi yhtiö varautuu tasa-arvoeran jakamiseen, mikäli palkka-analyysien perusteella tarvetta ilmenee.

Yhtiö päivitti Suomen toimintaa koskevan tasa-arvosuunnitelman, jossa uudeksi mittariksi lisättiin miesten perhevapaiden käyttö, jota seurataan vuonna 2011. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon kehittymisestä kertoo se, että naisten osuus liiketoiminta-alueiden ja yhteisten toimintojen johtoryhmien jäsenistä kasvoi 27 %:iin (21,9 %). Viime vuoden tapaan yhtiön hallituksen kahdeksasta jäsenestä naisia oli kolme eli 37,5 %.

Eläkesäätiön toiminta lopetettiin

Neste Oil Eläkesäätiön toiminta lopetettiin maaliskuussa 2010, ja Neste Oil -konsernin Suomen työnantajien lakisääteisen eläketurvan hoitaminen sekä vakuutuskanta siirrettiin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle.

Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Neste Oilin palvelukseen ennen vuotta 1994 tulleille on järjestetty lisäeläketurvaa, jonka hoitaminen on siirretty Eläkesäätiön lopettamisen myötä OP-Henkivakuutukselle. Merkittävin lisäeläke-etu on mahdollisuus jäädä eläkkeelle lakisääteisen vanhuuseläkeian alarajana toimivan 63-vuoden sijaan jo aikaisemmin.

Eläkesäätiön toiminnan lopettamisen jälkeen eläketurvassa ei ole tapahtunut muutoksia. Merimiehet on vakuutettu lakisääteisen eläketurvan osalta edelleen merimieseläkelain mukaisesti Merimieseläkekassassa.

Neste Oilin henkilöstön ikärakenteessa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keväällä 2010 tehdyissä strategi-

ASKELEEN EDELLÄ

Työterveydessä päähuomio ennaltaehkäisevään toimintaan

Neste Oil tarjoaa henkilöstölle ennaltaehkäisevään työhön painottuvaa kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa, joka edistää henkilöstön terveyttä ja työkykyä sekä osallistuu asiantuntijana työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työkyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi yhtiön käytössä on myös toimivat kuntoutusmallit.

Kuntoutuskurssien vaikuttavuuden seurannan kehittäminen aloitettiin, ja seurantamittareita otetaan käytöön vuoden 2011 aikana käynnistyvillä kursseilla. Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito keskittyy

Yhtiön tarjoama sairaanhoito keskittyy erityisesti työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan.

erityisesti työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan. Työperäisten sairauksien ja ammattitautien määrä on pysynyt vähäisellä tasolla. Vuonna 2010 ei ollut todettuja ammattitautitapauksia.

Neste Oilissa on käytössä korvaavan työn käytäntö. Työtapaturman sattuessa työntekijä ja työterveyslääkäri keskustelevat yhdessä, onko työntekijälle mahdollista osoittaa korvaavaa työtä toipumisen ajaksi. Työterveyshuoltopalveluja tuotetaan Suomessa yhtiön päätoimipaikoilla omissa työterveyshuoltoyksiköissä. Työterveyspalveluja täydentää vapaaehtoinen jäsenyys Vakuutuskassa Enerkemissä.

Sairauspoissaoloja seurataan yhtiössä kuukausittain; vuoden 2010 alusta myös ulkomaan toimipaikoilla. Suomen toimintojen sairauspoissaolojen määrissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloprosentti konsernitasolla oli 3,6 suhteessa kuukausittaiseen teoreettiseen säännölliseen työaikaan (edellisvuonna 3,4; seurattiin vain Suomessa). 3,4 % tasoa pidetään myös tulevien vuosien tavoitteena.

Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto kehittivät ja käynnistivät Suomessa kattavan varhaisen tuen mallin, jonka avulla pyritään yhteistyössä esimiesten kanssa havaitsemaan henkilöstön työkykyä uhkaavat tekijät mahdollisimman varhain ja tukemaan työhön paluuta pitkäaikaisten poissaolojen jälkeen. Työhyvinvoinnin tasoa seurataan myös henkilöstötutkimuksen avulla. Henkilöstön arviot omasta työkyvystään olivat vuonna 2010 samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2007, jolloin asiaa viimeksi tutkittiin henkilöstökyselyn yhteydessä. Työhyvinvointia arvioivaa osiota henkilöstökyselyssä uudistetaan vuonna 2011.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Henkilöstö 55

Vastuullisuus Henkilöstö
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Henkilöstöpolitiikka

Neste Oilin henkilöstöpolitiikka on kuvattu yhtiön johtamisjärjestelmässä, ja sen tärkeimmät periaatteet ovat:

Johtajuuden ja yrityskulttuurin jatkuvan kehittämisen korostaminen.
Arvojen mukainen käyttäytyminen ja jokaisen vastuu omasta ammatillisesta kehittymisestään erinomaisten tulosten saavuttamiseksi.
Yhtäläiset oikeudet sukupuolen, et- niseen alkuperään, ikään, uskontoon, poliittiseen mielipiteeseen ja muihin vastaaviin asioihin katsomatta.
Sitoutuminen kehittämään työyhteisöä, jossa jokainen ymmärtää työnsä merkityksen yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Tasapuolinen ja kohtuullinen palkitseminen, joka perustuu sekä yksilö- että yhteisiin suorituksiin.

Neste Oilin keskeisenä periaatteena on, että kaikkialla ja kaikessa toiminnassa noudatetaan tinkimättä kunkin toimintamaan lakeja, viranomaisten määräyksiä ja vahvoja eettisiä periaatteita sekä hyviä tapoja.

sessa henkilöstösuunnittelussa eläköityvien määrän ennustettiin olevan vuodesta 2011 eteenpäin keskimäärin noin 100 henkilöä vuodessa. Eläköityvien määrän kehitystä arvioidaan seuraavan kerran keväällä 2011.

Työnantajamielikuvaa rakennetaan pitkäjänteisesti

Neste Oil on jatkanut pitkäjänteistä työtä työnantajakuvan rakentamiseksi. Yhtiön eri toimipisteisiin tehtiin lukuisia sidosryhmävierailuja. Yhtiö oli mukana rekrytointitapahtumissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja tarjosi haastavasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta työpaikan noin 250 kesätyöntekijälle (270) Suomessa. Yhtiö jatkoi myös kemianluckka Gadolinin sekä Nuorten Akatemian työn tukemista.

Neste Oil sai keväällä 2010 rekrytointipalveluyhtiö Monsterilta Suomessa Vuoden työnantajamielikuvan rakentaja -palkinnon sekä erityiskitosta suhteen luomisesta tulevaisuuden ammattilaisiin. Neste Oil sijoittui Suomessa Universumin tekemän tutkimuksen mukaan viime vuosien tapaan kymmenen ihannetyönantajan joukkoon toimialalle keskeisten tekniikan alan ja luonnontieteiden opiskelijoiden sekä näiden alojen nuorten ammattilaisten keskuudessa. Nuoret ammattilaiset valitsivat Neste Oilin jälleen kemian alan yrityksistä ihannetyönantajien ykköseksi.

Nuoret ammattilaiset valitsivat Neste Oilin kemian alalla ihannetyönantajien ykköseksi.

Myös Neste Jacobs Oy sai Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA:lta kunniamaininnan opiskelijoille tarjottavan kesätyön suunnitelmallisuudesta ja laadukkuudesta.

Kansainvälisellä tasolla Neste Oil on työnantajana paitsi pieni myös jokseenkin tuntematon noustakseen työnantajamielikuvatutkimuksissa merkittäville sijoille. Yhtiötä pidetään kuitenkin omilla toiminta-alueillaan kansainvälisestikin houkuttelevana työpaikkana, mistä kertoo Singaporen ja Rotterdamin rekrytointien onnistuminen.

Yhtiö mittaa sisäisen työnantajamielikuvan kehittymistä vuosittaisella henkilöstötutkimuksella, jonka keväällä 2010 saadut tulokset olivat odotetusti edellisvuodesta hieman laskeneet. Esiin noussut kritiikki kohdistui yhtiötason asioihin, kuten taloudelliseen menestykseen. Työntekijöiden sitoutuneisuus säilyi verrattain hyvällä tasolla ottaen huomioon taloudellisen suhdanteen ja yhtiön edellisvuoden organisaatiouudistuksen ja yt-menettelyt. Työskentelyyn omassa työryhmässä oltiin edelleen tyytäväisiä, viestintä ja päätöksenteko koettiin pääosin toimiviksi ja yhteistyö lähimmän esimiehen kanssa ja eri työryhmien välillä toimiviksi.

Henkilöstökyselyyn vastasi 3 259 henkilöä eri puolilta organisaatiota sekä Suomesta että yhtiön kansainvälisistä yksiköistä. Tuloksia käsiteltiin esimiesten johdolla työryhmissä, ja tulosten perusteella tehtiin toimenpidesuunnitelmia. Yhtiöön perustettiin kansainvälinen organisaatiorajat ylittävä työryhmä, joka keskusteli henkilöstötutkimuksen tulosten lisäksi matriisimaisen toiminnan kehittämisestä ja teki tältä pohjalta yhtiön johtoryhmälle ehdotuksen yhteisistä kehittämistoimenpiteistä, joista merkittävimpiin kuului strategiaviestinnän kehittäminen.

Strategian toimeenpanon kehittämiseksi yhtiön kaikki esimiehet kutsuttiin toimitusjohtajan johdolla toteutettuihin strategiatilaisuuksiin. Syksyllä 2010 näihin tilaisuuksiin osallistui 70 % Suomessa työskentelevistä esimiehistä. Yhtiön johtoryhmän jäsenet vastasivat strategiaviestinnästä Suomen ulkopuolisissa toimipaikoissa vieraillessaan.

Mitä seuraavaksi?

Jatkamme voimakasta panostamista esimiestyön tukemiseen sekä esimiesten ja ylimmän johdon koulutusohjelmien toteuttamiseen ja kehittämiseen
Jatkamme tasa-arvoisten palkitsemisperiaatteiden jalkauttamista laatimalla paikallisia palkitsemisohjeita ja tukemalla periaatteiden käyttöönottoa
Vahvistamme entisestään sekä sisäistä että ulkoista työnantajamielikuvaamme Suomessa ja ulkomailla

Turvallisuus

Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö on hyvää riskienhallintaa

Neste Oilin toiminta on altis turvallisuuteen liittyville riskeille. Suurimmat riskit liittyvät työtapoihin sekä raaka-aineiden ja tuotteiden prosessointiin, kuljettamiseen ja varastointiin. Turvallinen toiminta onkin yksi Neste Oilin vastuullisuuden tärkeimmistä tavoitteista ja menestyksellisen liiketoiminnan edellytys. Se on vastuuta yhtiön työntekijöistä, yhteistyökumppaneista, asiakkaista, naapureista ja ympäristöstä. Keskittymällä ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön Neste Oil pyrkii estämään kaikki vahingot, tapaturmat ja onnettomuudet.

Mitä tavoittelimme?

Kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (TRIF) alle 3
Poissaoloon johtavien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (LWIF) alle 1
Ennakoivan turvallisuustyön kehittäminen
Konsernitason järjestelmän käyttöönotto turvallisuustoimenpiteiden seurantaan

Miten onnistuimme?

Kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (TRIF) 4,7
Poissaoloon johtavien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä miljoonaa työtuntia kohti (LWIF) 3
Kehitimme turvallisuusohjeistustamme ja -koulutustamme
Otimme käyttöön uusia, kansainvälisesti vertailukelpoisia, turvallisuusmittareita kuten prosessiturvallisuustapahtumat
Konsernitason järjestelmä turvallisuustoimenpiteiden seurantaan otettiin käyttöön

Neste Oilissa turvallisuus on koko yhtiön yhteinen asia. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on osa muuta johtamisjärjestelmää, josta kerrotaan sivuilla 31–33. Turvallisuuteen liittyvät paikalliset viranomaisvaatimukset on huomioitu toimipaikkojen omissa johtamisjärjestelmissä ja turvallisuuskäytännöissä.

Jokainen Neste Oilin työntekijä on velvollinen noudattamaan turvallisuusohjeistuksia ja ilmoittamaan ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta tai turvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelleen tai korjaamaan puutteen itse. Turvallisuutta koskevassa tapaturmataajuuksien laskennassa noudatetaan CONCAWEn laskentaperiaatteita.

Neste Oilin omien työntekijöiden lisäksi turvallisuus koskee myös yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita, jotka toimivat Neste Oilin alueella. Turvallisuus on keskeinen kriteeri palveluntoimittajien valinnassa.

Neste Oilin toiminnalla voi olla vaikutusta myös yhtiön tuotantolaitosten läheisyydessä asuvien ihmisten tai lähiympäristössä sijaitsevien yritysten turvallisuuteen. Naapurustolle kerrotaan heihin kohdistuvista turvallisuusriskeistä säännöllisen tiedottamisen, vierailujen ja tilaisuuksien välityksellä.

Kansainvälistyminen tuo haasteita ja mahdollisuuksia

Vuonna 2010 käynnistynyt Singaporen laitos sekä vuonna 2011 käynnistyvät uudet tuotantolaitokset Rotterdamissa ja Bahrainissa asettavat uudenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia turvallisuuden johtamiselle. Yrityksen kansainvälistyessä tiedon jakamisen ja ohjeistuksen tarve on aikaisempaa suurempi. Kuluneena vuonna keskityttiin kehittämään konsernitason ohjeistuksia ja turvallisuuteen liittyviä viestintää. Kansainvälistyminen on myös mahdollisuus turvallisuustoiminnan kehittämiselle, kun erilaisia taustoja ja kansallisuuksia edustavat ammattilaiset tuovat uusia käytäntöjä turvallisuuden kehittämiseen.

Tavoitteellista työtä turvallisuuden parantamiseksi

Neste Oilin tavoitteena on olla turvallisuudessa parhaiden eurooppalaisten öljy-yhtiöiden tasolla. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on välttää tapaturmat kokonaan. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Neste Oil on muun muassa liittynyt Porvoon ja Naantalin jalostamojen osalta Nolla tapaturmaa -foorumiin Suomessa.

Vuonna 2010 tuotantolaitoksilla suoritettiin paljon prosessiyksikköhuoltoja sekä Porvoon jalostamon suuriseisokki. Neste Oilissa sattui 4,7 työpaikkatapaturmaa (2,9) miljoonaa työtuntia kohti (TRIF), mikä ylitti alle kolmen tapaturman tavoitteen. Siitä huolimatta turvallisuuslukema oli eurooppalaisen öljyteollisuuden keskitasoa. Myös poissaoloon johtavien työpaikkatapaturmien määrä (LWIF) jäi vuoden 2010 tavoitteesta ja oli 3 (2). Tulos oli kuitenkin edelleen huomattavasti Suomen kemianteollisuuden keskiarvoa parempi. Vuonna 2010 sattui yksi kuolemaan johtanut tapaturma (0), kun Neste Oilin alihankkijan työntekijä menehtyi Porvoon jalostamolla sattuneen tapaturman seurauksena.

Turvallisuuslukemien heikentymiseen reagostiin vuoden 2010 puolivälissä selvittämällä systemaattisesti syitä siihen mennessä sattuneille tapahtumille. Selvityksen pohjalta konsernin johtoryhmä hyväksyi toimenpidesuunnitelman, jossa painotettiin muun muassa poikkeamien järjestelmällistä tutkintaa ja ennaltaehkäisevä turvallisuustyökaluja, kuten riskinarviointien tehokasta käyttöä.

Kuluneena vuonna Neste Oilissa tehtiin 23 395 (22 605) työturvallisuuteen liittyvää havainnointikierrosta. Havainnointikierroksilla esimiehet ja asiantuntijat havainnoivat työtapojen turvallisuutta ja puuttuvat rakentavasti turvallisuuden epäkohtiin. Tulevaisuudessa määrä tulee kasvamaan, sillä tavoitteena on laajentaa havainnointikierroksia kattamaan yhtiön kaikki toiminnot.

Neste Oil on ottanut ensimmäisten eurooppalaisten öljy-yhtiöiden joukossa käyttöön uuden turvallisuusmittarin, prosessiturvallisuustapahtumat. Se mittaa prosessissa tapahtuneita vuotoja, joilla on ollut vakavia seurauksia. Vuonna 2010 raportoitiin 1,32 prosessiturvallisuustapahtumaa miljoonaa työtuntia kohti, mikä on eurooppalaisen öljyteollisuuden keskitasoa.

Turvallisuuslukemat yhtiön uusiutuvan dieselin hankkeissa Singaporessa ja Rotterdamissa sekä Bahrainin perusöljyhankkeessa pysyivät hyvin. Projektin alusta alkaen laskettu TRIF oli Singaporessa 0,95, Rotterdamissa 2,7 ja Bahrainissa 0,4. Näiden projektien turvallisuuslukemat eivät sisälly Neste Oilin turvallisuuslukuihin.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Turvallisuus 57

Vastuullisuus Turvallisuus
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Poissaoloon johtaneet työpaikkatapaturmat (LWIF)

Työturvallisuuteen liittyvät havainnointikierroskset

Kaikki työpaikkatapaturmat (TRIF)

Kaikki vahingot ja tapaturmat ovat estettävissä

Neste Oilin turvallisuustyön periaatteena on, että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat estettävissä. Turvallisuustyö keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan ja ennakoiviin työkaluihin, kuten turvallisuuskoulutukseen, turvallisuuskäyttäytymisen havainnointiin ja viestintään.

Jokaiselta esimieheltä vaaditaan osallistumista turvallisuuskoulutukseen. Vuonna 2010 koulutukseen osallistui 30 % (30 %) esimiehistä. Muulla henkilöstöllä turvallisuuskoulutus on räätälöity toimipaikan ja tehtävien mukaan. Toimipaikoilla on lisäksi työohjeistukseen, kulkulupiin ja turvallisuussääntöihin liittyvää koulutusta. Esimerkiksi Porvoon jalostamon seisokissa pidettiin seisokkitoihin liittyviä turvallisuuskoulutusta 5 252 palveluntoimittajalle, jotka edustivat 35:tä eri kansalaisuutta. Turvallista käyttäytymistä arvioidaan normaalia hyötehtävien lisäksi säännöllisissä kehityskeskusteluissa, havainnointikierroksilla sekä esimiesten ja työntekijöiden välisissä turvallisuuskeskusteluissa. Ennakoivaa turvallisuustyötä ovat myös turvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ja henkilöstöviestintä. Turvallisuuteen liittyviä aiheita käsitellään säännöllisesti henkilöstöinfoissa, henkilöstölehdessä ja yhtiön intranetissä.

Kaikki poikkeamat raportoidaan poikkeamahallintajärjestelmään ja tutkitaan järjestelmällisesti, jotta vastaava poikkeama olisi estettävissä vastaisuudessa.

Prosessiturvallisuus käsittää koko öljynjalostusprosessin

Prosessiturvallisuuden keskeisenä tavoitteena on estää ihmisten loukkaantuminen tai vaaralle altistuminen, suojella ympäristöä ja yhtiön omaisuutta sekä estää tai minimoida taloudelliset menetykset. Prosessiturvallisuusajattelun lähtökohtana on tunnistaa toimintaan liittyvät vaarat ja arvioida riskit. Sen pohjalta riskeihin voidaan varautua teknisiin tai operatiivisiin keinoin ja minimoida vaikutukset mahdollisen riskin toteutumisen jälkeen.

Prosessiturvallisuuden perusta luodaan jo laitoksen suunnittelun ja rakentamisen aikana. Myös laitosten käyttöön ja kunnossapitoon liittyvien toimintojen ja työtehtävien laadukas suorittaminen on hyvän prosessiturvallisuuden edellytys.

Henkilöstön turvallisuuskoulutus on räätälöity toimipaikan ja tehtävien mukaan.

Vuonna 2010 Neste Oilissa käynnistettiin prosessiturvallisuutta koskevan konsernitason ohjeistuksen uudistaminen, jonka tavoitteena oli rakentaa yhtenäiset toimintamallit, jotka määrittelevät prosessiturvallisuuden minimivaatimukset eri toimipaikoilla. Ohjeistuksissa määritellään esimerkiksi laitoksen operointiin, muutoksen hallintaan, laitteiston tarkastamiseen ja hätätilanteisiin liittyvät käytännöt.

Raaka-aineiden ja tuotteiden turvallinen kuljettaminen

Neste Oil kuljettaa Suomessa vuosittain 2,9 (2,8) miljoonaa tonnia ja Baltian, Puolan, Venäjän ja Ruotsin alueella (1,8 (0,5) miljoonaa tonnia polttoneste- ja kaasukuljetuksia maantietse. Maantiekuljetusten turvallisuuteen vaikuttavat vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat määräykset ja työehtosopimukset, joissa määritellään muun muassa kuljettajien ajoajat ja vuorokautiset lepoajat. Viranomaisvaatimusten lisäksi Neste Oil järjestää kaikille sopimusliikennöitsijöiden kuljettajille Suomessa ennakoivan ajotavan koulutuksia. Vuonna 2010 Neste Oilin säiliöautoille tapahtui Suomessa viisi (3) merkittävää liikenneonnettomuutta, joista aiheutui ympäristö- tai henkilövahinkoja, ulkomalla ei kertomusvuonna yhtään (1). Onnettomuudet selvitettiin yhtiön poikkeamamenettelyn mukaisesti.

Maantiekuljetusten lisäksi Neste Oil kuljettaa vuosittain meriteitse raakaöljyjä, öljytuotteita ja kemikaaleja 30,7 miljoonaa tonnia (38 milj.) vuodessa. Suomenlahden kasvava laivaliikenne ja haastavat olosuhteet muodostavat turvallisuusriskin, josta saattaa aiheutua huomattavia ympäristövahinkoja.

Kaikki Neste Oilin alukset ovat jäävahvistettuja ja kaksoisrunkoisia. Saattohinaajat varmistavat lastissa olevien suurten tankkerien turvallisen liikkumisen yhtiön satamiin johtavilla väylillä. Lisäksi yhtiö on varautunut riskeihin kouluttamalla henkilökuntaa, huolehtimalla kaluston kunnossapidosta ja kehittämällä turvallisuusjohtamisjärjestelmään. Vuonna 2010 Neste Oil sitoutui Tankkeriturva-yhteistyöhankkeeseen, josta on kerrottu sivulla 51.

Mitä seuraavaksi?

Pyrimme vähentämään kaikkien työpaikkatapaturmien kokonaismäärän (TRIF) alle 2,5:een miljoonaa työtuntia kohti ja välttämään poissaoloon johtavia työpaikkatapaturmia (LWIF)
Varmistamme Rotterdamin uuden laitoksen turvallisen käynnistämisen
Valmistaudumme viemään Naantalin jalostamon huoltoseisokin vuonna 2012 turvallisesti läpi
Kehitämme turvallisuuskoulutusta
Seuraamme 2011 lähtien yhtiötasolla turvallisuuden ennakoivia toimia, kuten havainnointikierroksia sekä turvallisuuskeskusteluja ja -tarkastuksia

Tuoteturvallisuus

Turvalliset ja korkealaatuiset tuotteet avainasemassa

Neste Oil on vastuussa myymiensä tuotteiden turvallisuudesta asiakkailleen ja viranomaisille. Yhtiön tavoitteena on varmistaa tuotteiden turvallinen käsittely koko niiden elinkaaren ajan alkaen tuotekehityksestä aina loppukäyttöön ja kierrättämiseen saakka.

Miten onnistuimme?

Saimme päätökseen REACH-kemikaali-rekisteröinnit
Käynnistimme muutokset tuotteidemme luokituksien ja merkintöjen uudistamiseksi CLP-asetuksen mukaisesti
Koulutimme henkilökuntaamme ja tiedotimme asiakkaillemme muuttuvista merkinnöistä
Toimimme asiantuntijana E10-uudistukseen liittyvässä kansalaisviestinnässä

Tuoteturvallisuustyön tehtävänä on varmistaa, että asiakkaalla on tuotteen turvalliseen käsittelyyn tarvittava tieto. Se myös pitää huolta, että yhtiön tuotteet täyttävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Suuri osa Neste Oilin myymistä tuotteista luokitellaan vaarallisiksi, mikä asettaa vaatimuksia tuotteiden luokittelulle, pakkausmerkinnöille ja kuljettamiselle sekä asiakastiedottamiselle. Neste Oil noudattaa tuotteiden markkinoinnissa kansainvälisen kauppakamarin (ICC) ohjeistusta sekä vaarallisten aineiden mainontaan ja markkinointiin liittyvää maakohtaista lainsäädäntöä.

Tuoteturvallisuuden periaatteet määritellään konsernin johtamisjärjestelmässä, ja niiden toteutumista valvotaan osana auditointia. Tuoteturvallisuuteen liittyvät poikkeamat raportoidaan poikkeamajärjestelmän kautta. Raportointikaudella ei havaittu tuoteturvallisuuteen liittyviä vakavia poikkeamia.

REACH-rekisteröinnit saatiin päätökseen

Vuonna 2007 voimaan tullut EU:n kemikaaliasetus, REACH, edellytti kaikkien suurivolyymisten kemiallisten aineiden rekisteröintiä 30.11.2010 mennessä. Neste Oil sai päätökseen REACH-rekisteröinnit kaikille valmistamilleen kemiallisille aineille vaaditussa aikataulussa. Rekisteröintejä tehtiin yhteensä 71.

Neste Oil teki kaksi omaa rekisteröintiä: uusiutuvan NExBTL-dieselin ja TAEebensiinikomponentin rekisteröinnit. Projektin kokonaiskustannukset, mukaan lukien rekisteröintimaksut kemikaalivirastolle, olivat:

4,2 miljoonaa euroa. REACH-asetus otetaan huomioon hankinta- ja myyntisopimuksissa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä riskinhallintakäytännöissä jalostamoilla.

Kemikaalien merkinnät muuttuivat

Euroopan unionin uusi kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva CLP-asetus (Classification, Labelling and Packaging) astui voimaan 2009. Asetuksella yhtenäistetään eurooppalainen käytäntö YK:n globaalin suosituksen mukaiseksi. Siirtyminen uuteen järjestelmään käynnistyi 2010 jatkuen aina vuoteen 2015. Siirtymäaikana käytössä on sekä uusia että vanhoja merkintöjä. Uudistuvat merkinnät näkyvät myös Neste Oilin työpaikoilla ja tuotteissa. CLP-asetuksen uudistus edellyttää muutoksia myös Neste Oilin tuotteiden merkinnöissä ja ohjeistuksissa. Vuonna 2010 käynnistettiin Neste Oilin omalle henkilöstölle uuteen järjestelmään liittyvä koulutus. Asiakkaille muutoksesta tiedotetaan käyttöturvallisuustiedotteen, verkkosivuston ja pakkausmerkintöjen välityksellä sekä myyntihenkilökunnan kautta.

Polttoainestandardit kehittyvät

Neste Oil on jo pitkään ollut edelläkävijä puhtaampien ja korkealaatuisten tuotteiden kehittäjänä. Neste Oilin myymät polttoaineet noudattavat alan säädöksiä ja standardeja.

Ne varmistavat, että polttoaineet toimivat autoissa olosuhteista riippumatta ja pakokaasupäästöt pysyvät sallituissa rajoissa.

Yhtiö on aktiivisesti mukana standardointityössä. Vuonna 2010 valmisteltiin bensiiniä koskevaa suomalainen standardi SFS 5979, joka mahdollistaa E10-bensiinin käytön. Vastaavan eurooppalaisen standardin EN 228 päivitystyö on vielä kesken. Dieselpolttoainestandardia EN 590 päivitetään parhaillaan siten, että se mahdollistaa autotekniikan kehittymisen ja biosisällön kasvattamisen asettamat vaatimukset.

Mitä seuraavaksi?

Varmistamme, että siirtyminen E10-bensiinin käyttöön tapahtuu mahdollisimman sujuvasti
Seuraamme polttoainestandardeihin liittyväkä kehitystä ja varmistamme, että tuotteemme noudattavat muuttuvia vaatimuksia
Jatkamme henkilöstömme kouluttamista liittyen muuttuviin kemikaalimerkintöihin

ASKELEEN EDELLÄ

Uusi bensiinilaatu 95 E10

Suomessa bensiinin biosisältöä lisättiin vuoden 2011 alussa, jotta liikennepolttoaineiden kansalliset biosisältövelvoitteet voidaan täyttää. Yleisimmin käytetyksi bensiiniksi tuli 95 E10-bensiini. Sen bioetanolimäärä on enintään 10 tilavuusprosenttia. Vuonna 2010 Neste Oilin polttoaineasiantuntijat olivat keskeisessä roolissa polttoaineuudistukseen liittyvässä kansalaistiedottamisessa. Lisätietoa polttoaineuudistuksesta: www.e10bensiini.fi.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Tuoteturvallisuus

GRI-sisältöindeksi

Sisältyy: Kyllä
Osittain

PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että raportointimme vastaa GRI:n soveltamistasoa B+.

	GRI-ohjeiston sisältö	Sivu	Huomiot
	1. Strategia ja analyysi
11	Toimitusjohtajan katsaus	2-3
12	Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	4-7, 26, 32
	2. Organisaation kuvaus
21-23	Organisaation nimi, Tuotteet, palvelut ja tavaramerkit, Operatiivinen rakenne	Sisäkansi, 16, 20
24-25	Toimintojen ja pääkonttoon sijainti	Sisäkansi, 21, 23, 64
26	Omistus ja juridinen muoto	81-82
27-28	Markkinat ja toiminnan laajuus	Sisäkansi, 16, 21
29	Markkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella	8-9
210	Raportointikaudella saadut palkinnot	30, 51, 56
	3. Raportointiperiaatteet
31-34	Raportin kuvaus	29
35-311	Raportin laajuus ja rajaukset	28-29
312	GRI-sisältövertailu	60
313	Vermennus	29, 61
	4. Hallintokäytännöt, sitoumukset ja vuorovaikutus
41-47, 49, 410	Hallintotapa	31, 64-67, 74-75, 78-80
48	Missio, arvot ja eettiset periaatteet	6, 31-33
411-413	Ulkopuoliset sitoumukset	31, 49, 71-73
414-417	Sidosryhmät, sidosryhmävuorovaikutus ja sidosryhmien huolenaiteet	46-51
	Taloudellisen vastuun tunnusluvut
	Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen	31-32, 34
EC1*	Taloudellisen lisäarvon jakautuminen	35-37
EC2*	Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	18-19, 43, 73
EC3*	Eläkestoimistojen kattavuus	55
EC4*	Valtiolta saatu taloudellinen tuki	35
EC5	Pienimmän alotuspaikan suhde kansalliseen minimipaikkaan	54-55	Kuvattu palkitsemisperiaatteita
EC7*	Pakallinen rekrytointi ja paikallisten johtajien osuus	52	Rekrytoinnin periaatteet ja rekrytoinnit Singaporessa ja Rotterdamissa
EC9	Välilliset taloudelliset vaikutukset	35, 47-48
	Ympäristövastuun tunnusluvut
	Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen	31-33, 38
EN1*	Materiaalien käyttö	43
EN2*	Välitön energiankulutus	43	Öljy t. maakaasu him3
EN4*	Välitön energiankulutus	43	Sähkönkulutus raportoitu
EN5	Energiansäästötoimilla ja energiatehokkuudella saavutettu säästöt	39	Energiansäästöä ei raportoitu
EN6	Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi	18-19, 44-45
EN8*	Vedenotto	43	Kokonaisvedenkulutus, ei raportoitu vesilähteittäin.
EN9	Vesilähteet, joihin organisaation vedenkulutus vaikuttaa merkittävästi	40	Kuvattu Porvoon ja Bahrainin vesilähteitä.
EN13	Suojelut tai kunnostetut elinympäristöt	42
EN14	Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat	41, 46-47
EN16-EN17	Välitönä ja välillä kasvihuonekaasupäästöt	43
EN18	Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi	39	Ei raportoitu kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.
EN19*	Otsonkatoa aiheuttavan aineiden päästöt	41
EN20*	Typen ja rikin oksidit ja muut merkittävät päästöt ilmaan	43
EN21*	Päästöt veteen ja jätevedet	41, 43
EN22*	Jätteiden kokonaismäärä jätelajeittain ja käsittelymenetelmän mukaan	43
EN23*	Merkittävät kemikaali-, öljy- ym. vuodot	41
EN25	Vesistöt joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus	40	Porvoon jalostamon jäähdytysvesien lämpökuorman vaikutus.
EN26*	Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentäminen	44-45
EN28*	Ympäristöainsäädännön ja -täännösten rikkomukset	41	Ei rikkomuksia raportointikaudella.
EN29	Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset	42-45	Kuljetuksissa käytetyt polttoaineet ja CO₂-päästöt. Ei käsitetty henkilöstön matkustamista.
EN30	Ympäristönsuojelumenot ja ympäristönvestoinnt	36	HSSE-kustannukset ja -investoinnt.
	Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
	Lähestymistapa sosiaalisen vastuun johtamiseen	31-33, 46, 48, 57
	Työntekijät ja työolosuhteet
LA1*	Työvoiman jakautuminen työsuhteen ja työsopimuksen mukaan sekä alueittain	53
LA2*	Työvoiman vaihtuvuus	53	Vakinaisen henkilöstön tulo- ja lähtövahtuvuus.
LA4*	Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus työvoimasta	54	Työehtosopimuksen piirissä 89,3 % henkilöstöstä. Kaikissa toimintamassa ei työehtosopimuksia eikä yhtiön johto kuulu näiden piiriin.
LA5*	Uudelleenjärjestelytilanteessa noudatettava vähimmäislmoitusaihka	54
LA7*	Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetelyt työpäivät, poissaolot, kuolemaan johtaneet tapaturmat	55, 57-58	Tapaturmataajuus raportoitu poissaoloon johtaneet työpäivät-tapaturmat (LRKF) ja kaikki työpäivikatapaturmat (TRK) miljoonaa työtuntia kohti
LA8*	Työntekijöiden valistus vakavista sairauksista	55	Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.
LA10*	Koulutustunnit työntekijää kohden	35	Koulutuspäivät per henkilö.
LA11	Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat	53-54
LA12	Kehityskeskustelut ja suoritusarvioinnit	54
LA13*	Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien monimuotoisuus	53-55	Henkilöstön sukupuolijakauma, vakinaisen henkilöstön ikä- ja koulutustasojakauma.
LA14*	Miesten ja naisten peruspaikan suhde	54-55
	Ihmisoikeudet
HR2*	Alhankinnan ihmisoikeusarvioinnit	41, 47-48
HR3	Henkilöstön koulutus ihmisoikeuspolitiikoista ja -toimintakäytännöistä	33
HR4*	Syönätapaukset	48	Ei syönätapauksia raportointikaudella.
HR6*	Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluminen	48
HR6-HR7	Merkittävät lapsi-, pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riskit ja toteutetut toimenpiteet	48	Omissa toiminnoissa ei lapsi-, pakko- tai rangaistustyövoiman käytön riskejä raportointikaudella.
	Yhteiskunta
SO1*	Pakallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja hallintaan liittyvät ohjelmat	48-50
SO3*	Henkilöstön koulutus korruptiopolitiikoista ja toimintakäytännöistä	33, 48
SO5*	Poliittinen vaikuttaminen	16, 47, 49
SO6	Poliittisten tukien määrä	50
SO4*	Korruptio, Kilpailun rajoittaminen, Määräystenmukaisuus	68	Ei korruptiotapauksia eikä rikkomuksia raportointikaudella.
SO7
SO8*
	Tuotevastuu
PR1*-PR2	Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutukset	59
PR3*	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio	59
PR6*	Markkinointiviestinnän, mainonnan ja sponsoroinnin lainmukaisuus ja periaatteet	59
PR4	Tuotemerkinnät, Markkinointiviestintä, Asiakkaiden yksityisyyden suoja ja		Ei rikkomuksia raportointikaudella.
PR7	Määräystenmukaisuus
PR8
PR9*

GRI-ohjeiston avaintunnusluku
Ei raportoitu seuraavia GRI:n avaintunnuslukuja: EC6, EC8, EN2, EN11, EN12, EN27, HR1

Vastuullisuus GRI-sisältöindeksi
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Riippumaton varmennusraportti

Neste Oil Oyj:n johdolle

Olemme Neste Oil Oyj:n johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tiedot Neste Oil Oyj:n Vuosikertomuksen 2010 sivuilla 26–60 raportointikaudelta 11–31.12.2010 (jäljempänä "Vastuullisuustiedot").

Johdon vastuu

Neste Oil Oyj:n johto vastaa Vastuullisuustietojen laatimisesta raportointikriteeristön eli Neste Oil Oyj:n omien vastuullisuusraportointiohjeiden, Global Reporting Initiativen Sustainability Reporting Guidelines G3-ohjeistuksen ja AccountAbilityn AA1000 Accountability Principles Standard 2008:n mukaisesti.

Varmentajan velvollisuudet

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamamme työn perusteella johtopäätös Vastuullisuustiedoista. Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, raportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Neste Oil Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Olemme suorittaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) "Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus" mukaisesti. ISAE 3000 -standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, että tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Vastuullisuustietoja kaikilta olennaisilta osiltaan olisi laadittu raportointikriteeristön mukaisesti.

Olemme lisäksi suorittaneet työmme AA1000 Assurance Standard 2008:n mukaisesti. Suorittaaksemme varmennustoimeksiannon Neste Oil Oyj:n kanssa sovitulla tavalla Type 2 -muotoisena, AA1000 Assurance Standard (2008) edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, että tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Neste Oil Oyj kaikilta olennaisilta osiltaan soveltaisi AA1000 Accountability Principles Standard 2008:n periaatteita (sidosryhmien osallistaminen, olennaisten yhteiskuntavastuun näkökohtien määrittäminen, sidosryhmien odotuksiin vastaaminen) ja etteivätkäs Vastuullisuustiedot olisi luotettavia raportointikriteeristön perusteella.

Tehtävänamme ei ole ollut varmentaa Vastuullisuustiedoissa esitettyjä aikaisempia raportointikausia koskevia lukuja ja muita tietoja.

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat

rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan, johon kuuluu arviointi riskeistä, että Vastuullisuustiedot eivät kaikilta olennaisilta osiltaan ole raportointikriteeristön mukaisia. Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat evidenssin hankkimistoimenpiteet:

haastatelleet viisi (5) Neste Oil Oyj:n ylimmän johdon edustajaa selvittääksemme Neste Oil Oyj:n vastuullisuudelle asettamat tavoitteet osana liiketoimintastrategiaa ja toimintoja;
haastatelleet keskeisiä henkilöitä Neste Oil Oyj:n organisaation eri tasoilta selvittääksemme sidosryhmien Neste Oil Oyj:lle kohdistamia odotuksia, niihin vastaamista sekä sidosryhmävuorovaikutusta;
arvioineet Neste Oil Oyj:n soveltamaa olennaisuuden määrittelyprosessia ja olennaisiksi määriteltyjä vastuullisuuden näkökohtia sekä arvioineet Vastuullisuustietoja näiden näkökohtien perusteella;
toteuttaneet media-analyysin ja internethaun viittauksista Neste Oil Oyj:hin raportointikaudella;
haastatelleet vastuullisuustietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja toimipaikkatasolla Suomessa;
arvioineet kvantitatiivisen tiedon keräämiseen ja yhdistelyyn käytettyjä järjestelmiä ja toimintatapoja;
testanneet otospohjaisesti tietojen oikeellisuutta alkuperäisistä dokumenteista ja järjestelmistä;
testanneet otospohjaisesti tietojen yhdistelyä sekä suorittaneet uudelleenlaskentaa.

Johtopäätös

Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että Neste Oil Oyj ei kaikilta olennaisilta osiltaan noudattaisi AA 1000 Accountability Principles Standard 2008:n periaatteita.

Tietoomme ei myöskään ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että Neste Oil Oyj:n Vuosikertomuksen 2010 Vastuullisuustiedot eivät olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointikriteeristön perusteella tai etteivät Vastuullisuustiedot olisi kaikilta olennaisilta osiltaan luotettavia raportointikriteeristön perusteella.

Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon yritysvastuun luonteeseen kuuluvat tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Tätä riippumatonta varmennusraporttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Neste Oil Oyj:n suoritustasoa määrittelemänsä kestävän kehityksen politiikan toteuttamisessa.

Suositukset

Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella raportoimme seuraavat AA1000APS 2008-periaatteisiin liittyvät havainnot ja suositukset, jotka eivät vaikuta edellä esittämimme johtopäätöksiin.

Neste Oil Oyj on raportointikauden aikana selvittänyt sidosryhmien odotuksia liiketoimintansa vastuullisuutta kohtaan sidosryhmäkyselyllä. Suosittelemme, että Neste Oil Oyj selvittää myös jatkossa säännöllisesti sidosryhmiensä odotukset sekä kehittää edelleen sidosryhmävuorovaikutuksen systemaattista johtamista ja sidosryhmien odotusten huomioonottamista toiminnassaan.
Neste Oil Oyj on raportointikauden aikana määritellyt vastuullisuuden olennaiset näkökohdat osana vastuullisuuden johtamista ja raportoinnin kehittämistä. Suosittelemme, että Neste Oil Oyj toteuttaa olennaisuuden määrittelyn säännöllisesti ja että päivitetyt määrittelyn tulokset otetaan huomioon vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnin kehittämisessä myös jatkossa.

Varmentajan riippumattomuus ja pätevyys

PricewaterhouseCoopers Oy:n, sen partnereiden ja asiantuntijatehtävissä toimivan henkilöstön, varmennustoimeksiantotimi mukaan lukien, on noudatettava PricewaterhouseCoopers-ketjun globaaleja riippumattomuussääntöjä.

Moniammatillisella yritysvastuun ja varmennuksen asiantuntijoista koostuvalla tiimilämme on tämän varmennustoimeksiannon suorittamiseksi vaadittavat taidot ja kokemus taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten tietojen varmentamisesta, yritysvastuun strategian ja johtamisen alueella, sosiaalisissa ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä sekä energiatoimialan tuntemus.

Helsingissä, 18. päivänä helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy

Sirpa Juutinen

Partner, Sustainability & Climate Change Leader

pwc

ISO 9001:2015

AA1000

Costs and Assurance Provider

ISO 14001:2015

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Vastuullisuus Riippumaton varmennusraportti

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tähtäämme aina ensiluokkaiseen toimintaan. Noudatamme työssämme lakeja, säädöksiä sekä oman johtamisjärjestelmämme periaatteita. Työssämme heijastuvat yhtiön arvot vastuullisuus, yhteistyö, uudistuminen ja tuloksellisuus. Etsimme aktiivisesti parhaita käytäntöjä ja pyrimme toimintamme jatkuvaan parantamiseen.

Neste Oil noudattaa hyvää hallinnointitapaa suomalaisia listayhtiöitä koskevan lainsäädännön, oman yhtiöjärjestyksensä ja listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 mukaisesti.

Neste Oilin riskienhallintaperiaatteet on määritelty riskienhallintapolitiikassa ja -periaatteissa. Riskienhallintapolitiikassaan Neste Oil korostaa riskitietoisuutta ja ennaltaehkäisevää riskien hallintaa.

Neste Oilin palkitsemisperiaatteet on kehitetty yhtiön kilpailukyvyn turvaamiseksi öljyteollisuuden alalla.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2010

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suositus 54:n ja arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n mukaisesti. Selvitys annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Se on saatavilla osoitteessa www.nesteoil.fi/Sijoittajat/Hallinnointi.

Sisältö

Sääntely-ympäristö ... 64
Hallintoelimet ... 64
Yhtiökokous ... 64
Nimitysvalliokunta ... 65
Hallintoneuvosto ... 65
Hallitus ... 66
Hallituksen valliokunnat ... 67
Toimitusjohtaja ... 67
Konsernin johtoryhmä ... 68
Liiketoiminnan johtoryhmä ... 68
Tilintarkastaja ... 68
Sisäinen tarkastus ... 68
Sisäpiirisäännöt ... 69
Suoritusjohtamisprosessi ... 69
Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet ... 69

Neste Oilin yhtiöjärjestys on saatavilla osoitteessa www.nesteoil.fi/Sijoittajat/Hallinnointi

Yhtiökokouskutsu, asialista ja muu kokousaineisto julkaistaan osoitteessa www.nesteoil.fi/Sijoittajat/Yhtiökokous
Yhtiökokouksen päätökset kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta www.nesteoil.fi/Sijoittajat/Yhtiökokous

Sääntely-ympäristö

Neste Oil noudattaa hyvää hallinnointitapaa suomalaisia listayhtiöitä koskevan lainsäädännön, oman yhtiöjärjestyksensä ja listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 mukaisesti. Hallinnointikoodin 2010 voi tutustua osoitteessa www.cgfinland.fi. Neste Oil Oy:n osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja yhtiö noudattaa Helsingin pörssin sääntöjä. Yhtiö noudattaa myös Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä.

Neste Oilin tarkastusvaliokunta on käsitellyt hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Myös Neste Oilin tilintarkastaja Ernst & Young Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Neste Oil laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-tilinpäätösstandardien, arvopaperimarkkinalain ja soveltuvien Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Yhtiön toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen mukaisesti.

Hallintoelimet

Yhtiön hallinto on jaettu yhtiökokouksen, hallintoneuvoston, hallituksen ja sen kahden vallokunnan sekä toimitusjohtajan kesken. Neste Oilin johtoryhmä (NEB) avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa sekä yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Yhtiön liiketoiminta-alueilla on myös omat johtoryhmänsä.

Koko yhtiötä koskevista keskeisistä asioista päättää toimitusjohtaja tai hallitus. Neste Oililla on yksi varsinaisessa yhtiökokouksessa valittava tilintarkastaja.

Neste Oilin pääkonttori sijaitsee Espoossa.

Yhtiökokous

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Omistajat osallistuvat yhtiökokouksen henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättävät muun muassa

tilinpäätöksen vahvistamisesta
taseen osoittaman voiton käyttämisestä
vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
hallintoneuvoston jäsenten, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta sekä näiden palkkioista.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä silloin, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä vähintään kymmenesosa kaikista yhtiön osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelemistä varten.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokouksen toimitetaan osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölaissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu julkaistaan vähintään kahdessa hallituksen määräämässä säännöllisesti ilmestyvässä sanomalehdessä tai toimitetaan muulla todistettavalla tavalla. Lisäksi kutsu, asialista ja muu kokousaineisto julkaistaan osoitteessa www.nesteoil.fi/Sijoittajat/Yhtiökokous vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Neste Oililla ei ole tiedossa yhtiön osakkeiden omistukseen liittyviä osakassopimuksia.

Vuonna 2010

Yhtiökokous pidettiin torstaina 15.4.2010 Helsingissä. Kokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin vuoden 2009 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2009. Yhtiökokous myös hyväksyi hallituksen ehdotuksen voitonjaosta, jonka mukaan vuodelta 2009 maksettiin osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osinkoon olivat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon osingonmaksun täsmäytyspäivänä 20.4.2010. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä ja palkkioista sekä valitsi yhtiölle tilintarkastajan.

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 65

Nimitysvaliokunta

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on helmikuussa 2004 tekemässään kannanotossa pitänyt tärkeänä, että julkisesti noteeratuissa valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä yhtiökokous nimeäisi valiokunnan, joka valmistelisi seuraavalle yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle nimitettävän hallituksen kokoonpanosta. Kannanoton mukaan tähän nimitysvaliokuntaan tulisi valita yleensä muutaman suurimman osakkeenomistajan edustajat ja hallituksen puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä.

Kannanoton lähtökohtana on se, että yhtiön hallitus valitaan omistajien luottamuksen perusteella, ja se toimii osakkeenomistajien etujen mukaisesti, jolloin myös hallituksen valintaan liittyvä valmistelu tulee pitää omistajien käsissä. Kannanoton mukaan näin vahvistetaan omistajien vaikutusmahdollisuuksia mahdollisimman tehokkaalla ja avoimella tavalla.

Kannanotossa arvioidaan hallituksen itsensä nimittämän, hallinnointikoodin suositteleman nimitysvaliokunnan soveltuvan lähinnä yhtiöihin, joissa omistus on hajautunut. Sen sijaan valtion vaikutuspiirissä olevissa yhtiöissä, joissa on useita kasvollisia ja aktiivisia suuromistajia, hallinnointikoodin suosittelema menettely ei kannanoton mukaan ole suotava omistajavallan käytön ja isojen omistajien yhtiöstä kantaman vastuun kannalta.

Julkisesti noteerattuna valtionyhtiönä Neste Oil noudattaa nimitysvaliokunnan osalta edellä mainitun kannanoton suositusta.

Neste Oilin nimitysvaliokunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä päättäjän kussakin yhtiökokouksessa erikseen. Yleensä nimitysvaliokuntaan valitaan kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat ja valiokuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Osakkeenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on niillä kolmella osakkeenomistajalla, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä on suurin varsinaista yhtiökokousta edeltävän marraskuun 1. arkipäivänä. Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle. Suurimmat osakkeenomistajat määräytyvät niiden arvo-osuusjärjestelmään rekisteröityjen omistustietojen perusteella, kuitenkin siten, että sellaisen omistajan, jolla on arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus ilmoittaa tietyistä omistusmuutoksista (liputusvelvollinen omistaja), esimerkiksi useisiin rahastoihin hajautetut omistukset lasketaan yhteen, jos omistaja ilmoittaa kirjallisesti yhtiön hallitukselle sitä vaativansa.

Nimitysvaliokunnan koollekutsujana toimii yleensä hallituksen puheenjohtaja, ja valiokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Nimitysvaliokunnan on annettava ehdotuksensa yhtiön hallitukselle yleensä viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän helmikuun 1. päivänä.

Toiminta

Nimitysvaliokunta valmistelee yleensä ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle
- hallituksen jäsenten lukumäärästä
- hallituksen jäsenistä
- hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkioista

Vuoden 2010 yhtiökokousta valmistelee nimitysvaliokunnan kokoonpano

Vuoden 2010 varsinaista yhtiökokousta valmistelee seen nimitysvaliokuntaan kuuluvat yliopettaja Pekka Timonen valtion omistajaohjausyksiköstä, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

Neste Oil kunnioittaa vastuullisuuden periaatteita ja pyrkii toteuttamaan parhaita käytäntöjä kaikessa toiminnassaan. Työssä heijastuvat yhtiön arvot vastuullisuus, yhteistyö, uudistuminen ja tuloksellisuus.

sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman johtaja Risto Murto. Valiokunnan asiantuntijajäseninä toimivat Neste Oilin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Timo Peltola sekä hallituksen varapuheenjohtaja Mikael von Frenckell. Nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa. Nimitysvaliokunta teki ehdotuksensa hallituksen jäsennistä ja heidän palkkioistaan 1.2.2010.

Yhtiökokous päätti 15.4.2010 Suomen valtiota edustaneen Valtioneuvoston kanslian esityksestä asettaa nimitysvaliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Vuoden 2011 yhtiökokousta valmistelee nimitysvaliokunnan kokoonpano

Vuoden 2011 varsinaista yhtiökokousta valmistelee seen nimitysvaliokuntaan kuuluvat yliopettaja Pekka Timonen valtion omistajaohjausyksiköstä, varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta sekä toimitusjohtaja Mika Kivimäki OP-Rahastoyhtiö Oy:stä. Valiokunnan asiantuntijajäsenenä toimi Neste Oilin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Timo Peltola.

Nimitysvaliokunta kokoontui 2 kertaa. Nimitysvaliokunta teki ehdotuksensa hallituksen jäsennistä ja heidän palkkioistaan 1.2.2011.

Hallintoneuvosto

Yhtiön hallintoneuvostossa tulee olla kuudesta kahteen toista jäsentä, jotka valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden toimikaudeksi, joka päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Lisäksi odotetaan, että Neste Oilin työntekijöitä edustavat henkilöstöryhmät nimittävät enintään kolme henkilöstön edustajaa, joilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin, mutta jotka eivät ole sen jäseniä.

Jäsenet

Hallintoneuvoston jäsenet, joiden toimikausi alkoi 15.4.2010 ja päättyy vuoden 2011 ensimmäistä päivänä.

Hallintoneuvoston jäsenten läsnäolo kokouksissa 2010

	Jäsenyys hallintoneuvostossa	Läsnäolo kokouksissa
Heidi Hautala	1.1.–31.12.	6/6
Kimmo Tiilikainen	1.1.–31.12.	5/6
Esko Ahonen	1.1.–31.12.	3/6
Timo Heinonen	1.1.–31.12.	3/6
Miapetra Kumpula-Natri*	15.4.–31.12.	4/5
Markus Mustajärvi	1.1.–31.12.	5/6
Anne-Mari Virolainen	1.1.–31.12.	3/6

Hallintoneuvoston jäsen 154.2010 alkaen, jolloin Mikael Forssin ja Jutta Urpilaisen jäsenyys Neste Oilin hallintoneuvostossa päättyi.

mäisellä puoliskolla pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen, ovat

Heidi Hautala (puheenjohtaja), s. 1955, MMM, Euroopan parlamentin jäsen
Kimmo Tiilikainen (varapuheenjohtaja), s. 1966, MMM, kansanedustaja
Esko Ahonen, s. 1955, rakennusinsinööri, kansanedustaja
Timo Heinonen, s. 1975, KM, kansanedustaja
Markus Mustajärvi, s. 1963, metsätalousinsinööri, kansanedustaja
Anne-Mari Virolainen, s. 1965, KTM, kansanedustaja
Miapetra Kumpula-Natri, s. 1972, insinööri, kauppatieteiden yo, kansanedustaja

Hallintoneuvoston jäsenten osakkeenomistukset

Anne-Mari Virolainen omisti 125 ja Kimmo Tiilikainen 200 Neste Oilin osaketta 31.12.2010. Muut hallintoneuvoston jäsenet eivät omistaneet Neste Oilin osakkeita vuoden 2010 lopussa. Hallintoneuvoston jäsenet eivät ole Neste Oilin kannustin- tai eläkejärjestelmien piirissä.

Hallintoneuvoston toiminta

Hallintoneuvosto kokoontuu niin usein kuin on tarpeen. Kutsuja on puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja. Hallintoneuvosto tekee suunnitelman varsinaisten kokoustensa aikataulusta. Kokoukset pidetään yhtiön pääkonttorissa tai muussa kutsussa mainitussa paikassa. Puheenjohtajan suostumuksella kokous voidaan pitää myös puhelinkokouksena. Hallintoneuvoston valitsema sihteeri pitää kokouksista pöytäkirjaa.

Hallintoneuvoston tehtävät

valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa
antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta.

Vuonna 2010

Hallintoneuvosto kokoontui 6 kertaa. Hallintoneuvoston kokouksissa käsiteltiin muun muassa yhtiön osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä sekä liiketoimintasuunnitelmaa. Tämän lisäksi käsiteltiin uusiutuvien polttoaineiden liiketoimintaa ja sen raaka-ainepohjaan liittyviä, kestävää kehitystä koskevia kysymyksiä.

Hallintoneuvoston palkkiot olivat:

Puheenjohtaja: 1 000 euroa kuukaudessa
Varapuheenjohtaja: 600 euroa kuukaudessa
Jäsenet: 500 euroa kuukaudessa

Lisäksi kaikille jäsenille maksettiin 200 euron kokouspalkkio kokouksista, joihin he ovat osallistuneet. Hallintoneuvoston jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemisjärjestelmien piiriin, eivätkä siten saa tulostaa osakepalkkioita. Hallintoneuvoston jäsenten saamat palkkiot ja läsnäolo kokouksissa on esitetty taulukossa sivulla 79.

Hallitus

Yhtöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu viidestä kahdeksaan jäsentä, jotka valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokouksen. Hallitukseen ei voida valita 68 vuotta täyttäneitä henkilöitä.

Hallituksen toiminta

Hallitus kokoontuu niin usein kuin tarve vaatii. Sillä tulee vuosittain olla 6–8 säännöllistä kokousta, joiden ajankohdat on etukäteen määritelty. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä hallituksen varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle sen jäsenen tai toimitusjohtajan pyynnöstä tai mikäli hallituksen puheenjohtaja itse katsoo sen tarpeelliseksi. Kokous on päätösvaltainen, jos siihen osallistuu yli puolet jäsenistä. Hallitus laati itselleen toimintasuunnitelman varsinaisten yhtiökokousten väliseksi ajanjaksoksi. Suunnitelma sisältää muun ohessa kokousaikataulun ja kussakin kokouksessa käsiteltävät tärkeimmät asiat. Hallituksen tulee vuosittain arvioida toimintansa tehokkuutta. Arviointi käsitellään hallituksessa viimeistään tilikauden päättymisen jälkeen.

Tehtävät

Hallituksen tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat hallituksen tehtävät:

vastata Neste Oil -konsernin hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sovellettavan lainsäädännön ja määräysten, yhtöjärjestyksen sekä yhtiökokouksen antamien ohjeiden mukaisesti
vastata Neste Oilin strategiasta sekä liiketoiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta
päättää yhtiön keskeisistä toimintaperiaatteista
vahvistaa yhtiön vuosittainen toimintasuunnitelma
hyväksyä tilinpäätös ja osavuosikatsaukset
päättää merkittävistä investoinneista ja omaisuuden myynneistä
vahvistaa yhtiön arvot ja toimintaperiaatteet sekä seurata niiden toteutumista
nimittää toimitusjohtaja ja hänen välittömät alaisensa sekä päättää heidän palkitsemisestaan
vahvistaa johtoryhmä ja konsernin ylin organisaatio- ja toimintarakenne
määritellä yhtiön osinkopolitiikka, jonka perusteella osinkoehdotus annetaan yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Hallituksen jäsen ei voi olla mukana käsiteltäessä sellaista asiaa, joka liittyy (i) sopimuksiin kyseisen hallituksen jäsenen ja Neste Oil -konsernin kuuluvan yhtiön välillä; (ii) sopimuksiin Neste Oil -konsernin kuuluvan yhtiön ja kolmannen osapuolen välillä, kun hallituksen jäsenellä on sellainen olennainen etu, joka on ristiriidassa Neste Oilin tai Neste Oil -konsernin kuuluvan yhtiön edun kanssa; (iii) sopimuksiin Neste Oil -konsernin kuuluvan yhtiön ja sellaisen oikeussuojeltin, jota hallituksen jäsen edustaa joko itse tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa, välillä. Kohtaa (iii) ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun Neste Oilin kanssa sopimuksen sol minut taho on Neste Oil -konsernin kuuluva yhtiö. Termi "sopimus" käsittää tässä yhteydessä myös kanteet sekä muut oikeusprosessit, jotka ovat seurausta mainituista sopimuksista tai yhteydessä niihin.

Vuonna 2010

Vuonna 2010 hallitus kokoontui 9 kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosents kokouksiin oli 98,6. Hallitus keskittyi työssään erityisesti yhtiön strategisen aseman ja menestystekijöiden arviointiin, uusiutuvia polttoaineita koskevien strategisten kasvuhankkeiden valvontaan sekä markkinoiden kehittymisen seurantaan. Lisäksi hallitus seurasi tehostamisohjelman läpivientä, jolla parannettiin kassavirtaa kiinteitä kustannuksia, investointeja ja käytöpääomaa ohjaamalla.

Vuoden 2010 yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavan yhtiökokouksen loppuun asti kahdeksan jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Peltola ja varapuheenjohtajaksi Mikael von Frenckell. Uudeksi jäseneksi valittiin Maija-Liisa Friman. Hallituksen jäseninä jatkoivat Michiel Boersma, Ainomaija Haarla, Nina Linander, Hannu Ryöppönen ja Markku Tapio. Tietoja hallituksen jäsenten riippumattomuudesta, valiokuntatyöstä ja osallistumisesta kokouksiin on esitetty taulukossa sivulla 67. Hallituksen osakeomistukset ja palkkiot on esitetty taulukossa sivulla 79.

66 Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallitus 31.12.2010

Läsnäolo kokouksissa

	Asema	Syntymä- vuosi	Koulutus	Päätoimi	Riippu- maton yhtiöstä	Riippu- maton merkittävästä os.om.	Henkilöstö- ja palkitsemisvalio- kunta	Tarkastusvaliokunta	Hallitus	Valio- kunnat
Timo Peltola	Puheenjohtaja	1946	Ekonomi	Hallitusammattilainen	●	●	●		100 %	100 %
	Varapuheenjohtaja	1947	Valtiotieteen maisteri	Partneri	●	●	●		100 %	100 %
Michell Boersma	Jäsen	1947	Kemiantekniikan tohtori	Hallitusammattilainen	●	●	●		100 %	100 %
Maija-Liisa Friman*	Jäsen	1952	Diplomi-insinööri	Hallitusammattilainen	●	●		●	100 %	100 %
Anomaija Haarla	Jäsen	1953	Tekniikan tohtori ja MBA	Toimitusjohtaja	●	●	●		88,8 %	100 %
Nina Linander	Jäsen	1959	Kauppatieteiden maisteri	Partneri	●	●		●	100 %	100 %
Hannu Ryöppönen	Jäsen	1952	Ekonomi	Hallitusammattilainen	●	●		●	100 %	100 %
Markku Tapio	Jäsen	1948	Valtiotieteen kandidaatti	Finanssineuvos	●			●	100 %	100 %

Hallituksen jäsen 154.2010 alkaen, jolloin Maarit Toivanen-Koiviston jäsenyys Neste Oilin hallituksessa päättyi.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus on muodostanut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan, joissa kummassakin on neljä jäsentä. Valiokuntien kokoukset ovat päätösvaltaisia, jos niihin osallistuu enemmän kuin kaksi valiokunnan jäsentä, puheenjohtaja mukaan lukien. Valiokuntien jäsenet valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta vuoden toimikaudeksi. Hallitus on hyväksynyt kummallekin valiokunnalle työjärjestyksen, jossa määritellään tehtävät ja vastuut. Valiokunnan puheenjohtaja määrittää jäsenten kanssa kokousten määrän ja aikataulun. Valiokuntakokouksia on vähintään kaksi vuodessa. Kumpikin valiokunta raportoi säännöllisesti kokouksistaan hallitukselle. Raportti sisältää vähintään yhteenvedon valiokunnalle osoitetuista tehtävistä ja niiden hoitamisesta. Valiokunnat tekevät vuosittain toiminnastaan itsearviointiraportin hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta koostuu työjärjestyksensä mukaisesti vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen tytäryhtiöistä ja joilla on riittävät tiedot kirjanpitokäytännöistä ja taloudellisten raporttien valmistelusta sekä muu hallituksen määrittelemä pätevyys. Tarkastusvaliokunnalla on tarpeen mukaan lupa käyttää ulkopuolisia konsultteja tai asiantuntijoita.

Tehtävät

Tarkastusvaliokunnan tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat valiokunnan tehtävät:

seurata tilinpäätösraportoinnin ja – siltä osin kuin tarkoituksenmukaista – osavuosikatsausraportoinnin prosessia
valvoa taloudellista raportointiprosessia
seurata yhtiön sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
käsitellä yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
arvioida lakisääteisen tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti lisäpalveluiden tarjoamista tarkastettavalle yhtiölle
valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus tai -suositus
käsitellä kaikki keskeiset yhtiötä tai sen tytäryhtiöitä koskevat tilintarkastajan raportit
arvioida lakien ja määräysten noudattamista
hyväksyä sisäisen tarkastuksen toiminta-ohje sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen suunnitelmat ja raportit
seurata yhtiön taloudellista asemaa.

Vuonna 2010

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Nina Linander (puheenjohtaja), Hannu Ryöppönen, Markku Tapio ja Maija-Liisa Friman. Valiokunta kokoontui 7 kertaa. Osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi valiokunta keskittyi vuoden 2010 aikana riskienhallinnan ja taloudellisen raportoinnin valvontaan ja niiden kehittämisen seurantaan sekä valvo ja seurasi uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnan kasvuun liittyvien markkinariskien hallintaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta koostuu hallituksen puheenjohtajasta ja vähintään kahdesta muusta yhtiön johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä.

Tehtävät

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät ja vastuut määritellään yksityiskohtaisesti hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä, jonka keskeisenä sisältönä ovat seuraavat valiokunnan tehtävät:

tehdä hallitukselle ehdotukset avainhenkilöiden palkitsemis- ja kannustinjärjestelmistä
valmistella hallitukselle ehdotukset toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimityksistä sekä heidän toimi- ja työsuhteidensa ehdoista
valvoa ja arvioida toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suorituksia.

Vuonna 2010

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Timo Peltola (puheenjohtaja), Michel Boersma, Mikael von Frenckell ja Anomaija Haarla. Valiokunta kokoontui 5 kertaa. Osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Päätehtävät vuoden 2010 aikana olivat johtoryhmän jäsenten nimeäminen, organisaatiouudistuksen ja muutosjohtamisen seuranta, uuden pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän rakentaminen sekä avainhenkilöiden palkitsemisen kehittäminen.

Toimitusjohtaja

Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen (insinööri, eMBA, s. 1958) johtaa yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain sekä yhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Hallitus nimittaä toimitusjohtajan. Hallitus myös arvioi toimitusjohtajan suoritusta vuosittain ja päättää hänen palkastaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta.

Toimitusjohtaja voi saada kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi vuosittaisen, suoritukseen perustuvan bonuspalkkion. Jos yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, hän

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tilintarkastajien palkkiot, 1 000 euroa

	2010	2009
Tilintarkastuspalkkiot	995	916
Muut	338	470
Yhteensä	1 333	1 386

on oikeutettu irtisanomisajan (6 kuukautta) palkan lisäksi 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erorahaan.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden määräytymisperuste on henkilökohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen sekä yhtiön taloudellinen kehitys ja yhtiön tavoitteiden saavuttaminen. Toimitusjohtajan bonus-palkkio voi enimmillään olla 40 % vuosipalkasta. Lisätietoja toimitusjohtajan palkitsemisesta ja osakeomistuksista on esitetty sivulla 79.

Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta ja eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Eläkkeen määrä on 60 % eläkepalkasta. Eläke on vakuutettu vakuutusyhtiössä, ja vuoden 2010 osalta vakuutusmaksu oli 333 917 euroa.

Konsernin johtoryhmä

Neste Oilin johtoryhmä (Neste Executive Board, NEB) avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa sekä yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamisessa. Johtoryhmän jäsenet nimittää hallitus. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, keskimäärin kerran kuussa. Johtoryhmän palkitsemiseen ja osakeomistuksiin liittyvät tiedot on esitetty sivulla 79.

Vuonna 2010

Johtoryhmään (NEB) kuului kymmenen jäsentä 1.12.2010 asti, jolloin Neste Oil ilmoitti yhdistävänsä Öljytuotteet- ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueensa. Muutoksen yhteydessä Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnan johtaja Jarmo Honkamaa jätti yhtiön.

Vuoden 2010 lopussa johtoryhmä koostui toimitusjohtajasta, kahdesta liiketoiminta-alueen johtajasta, tuotanto- ja logistiikkajohtajasta, talous- ja rahoitusjohtajasta, henkilöstöjohtajasta, teknologia- ja strategiajohtajasta, ympäristö- ja turvallisuusjohtajasta sekä viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtajasta. Johtoryhmän tiedot on esitetty sivulla 76–77.

Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Johtoryhmä keskittyi työssään erityisesti yhtiön uuden toimintamallin läpivientiin, strategisten kasvunvestointien johtamiseen ja seurantaan, Porvoon jalostamon suurseisokin ohjaamiseen sekä kassavirran hallintaan tehostamalla kiinteiden kustannusten, investointien ja käyttöpääoman valvontaa ja ohjaamista.

Liiketoiminnan johtoryhmä

Liiketoiminnan johtoryhmä (Neste Executive Management Board, NEMB) ohjaa liiketoimintaa sekä asettaa operatiivisen toiminnan tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.

Vuonna 2010

Liiketoiminnan johtoryhmä koostui toimitusjohtajasta, liiketoiminta-alueiden johtajista, talous- ja rahoitusjohtajasta sekä tuotanto- ja logistiikkajohtajasta. Liiketoiminnan johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 11 kertaa.

Tilintarkastaja

Osakkeenomistajat valitsevat vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiölle tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä.

Tilintarkastajan tehtävänä on tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastus.

Tilintarkastuskertomus kattaa toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen. Tilintarkastuskertomus on luettavissa sivulla 155.

Vuonna 2010

Neste Oilin tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana Anna-Maija Simola, KHT. Ernst & Young Oy on toiminut yhtiön tilintarkastajana vuodesta 2007, jolloin tilintarkastus kilpailutettiin edellisen kerran.

Tilintarkastajille maksetut palkkiot on esitetty taulukossa sivulla 68.

Sisäinen tarkastus

Neste Oilin sisäinen tarkastus on itsenäinen toiminto, jonka perustana ovat kansainväliset sisäisen tarkastuksen ammattistandardit ja eettiset säännöt.

Sisäisen tarkastuksen tehtäviä ovat:

riippumaton ja puolueeton tarkastus ja konsultointi, jolla tuotetaan lisäarvoa yhtiölle ja parannetaan sen toimintaa
yhtiön riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnoinnin prosessien arviointi ja kehittäminen
jalostamoiden, tytäryhtiöiden ja muiden yksiköiden toiminnan säännöllinen tarkastaminen
mahdolliset erityistehtävät johdon tai hallituksen tarkastusvaliokunnan pyynnöstä. Sisäisen tarkastuksen toimenkuva, valtuudet ja vastuut on määritelty toimintaohjeessa. Toimintaohjeen ja vuotuisen toimintasuunnitelman hyväksyy hallituksen tarkastusvaliokunta. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Hallinnollisesti se raportoi toimitusjohtajalle. Sisäisellä tarkastuksella ei ole esikuntatoimintona suoraa käsykäyttä tarkastamiinsa toimintoihin.

Väärinkäytökset

Neste Oilin tavoitteena on ensisijaisesti väärinkäytösten estäminen. Väärinkäytöksin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi tehdään jatkuvaa työtä.

Neste Oilla on väärinkäytösten ehkäisemiseen sekä väärinkäytöstapausten käsittelyyn ja hallintaan liittyvät periaatteet ja toimintaohjeet. Nämä säännökset koskevat yhtiön omaisuuden, järjestelmän tai tehtävän mukaisen aseman väärinkäytämistä, jonka tarkoituksena on saada suoraa tai välillä hyötyä väärinkäytöksen tekijälle tai häneen läheisesti liittyvälle osapuolelle. Säännökset katavat muun muassa seuraavat osa-alueet:

vilpillinen taloudellinen raportointi
varallisuuden oikeudeton käyttö
vilpillisillä tai laittomilla keinoilla hankitut tulot tai varat
kustannusten tai vastuiden välttäminen vilpillisillä tai laittomilla keinoilla
vilpillisin tai laittomin keinoin syntyneet kustannukset.

Säännöksissä on myös toimitus-, hankinta- ja palvelusopimusten tekemistä koskevat periaatteet. Lisäksi Neste Oilin eettiset säännöt (Code of Conduct) määrittelevät ne yleiset linjaukset, joita jokaisen nesteoillaisen odotetaan noudattavan.

Työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä omalle esimiehelleen, sisäisen tarkastuksen johtajalle, konsernin yritysturvallisuusjohtajalle, henkilöstöasioista vastaaville henkilöille tai verkkopohjaisen työkalun kautta. Sisäinen tarkastus arvioi epäily ja tarvittaessa selvittää ne perusteellisesti. Väärinkäytöksistä aiheutuvista oikeudellisista toimenpiteistä päättää konsernin lakiasiat. Väärinkäytökset ja epäily raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Vuonna 2010

Vuoden 2010 aikana yhtiössä ei ilmennyt väärinkäytöksiä, jolla olisi ollut merkittävää vaikutusta yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Vuonna 2010 yhtiössä keskityttiin väärinkäytöksiä ennalta ehkäisevään työhön, kun hallituksen vuonna 2009 hyväksymien eettisten sääntöjen viestiminen koko henkilöstölle aloitettiin. Lisäksi yhtiössä otettiin käyttöön verkkopohjainen työkalu, jonka avulla työntekijät voivat raportoida anonymisti epäeettisestä toiminnasta.

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 69

Suoritusjohtaminen

Strategia

Arviointi

Tulos- ja kehityskeskustelut
Jatkuvan oppimisen tukeminen
Palkitseminen

Seuranta

Kuukausiraportointi
Suorituskyvyn tarkastaminen kvartaaleittain
Korjaavien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano
Työntekijöiden ohjaaminen ja tukeminen

Liiketoiminnan suunnittelu

Nykytilan arviointi
Kehitys- ja tuloskeskustelut
Tavoitteiden asettaminen
Budjetointi
Rullaava ennustaminen

Toimeenpano

Viestintä
Tavoitteiden ymmärtäminen
Tavoitteiden toteutus (Projekti vs. toistuva työ)

Sisäpiirisäännöt

Neste Oil noudattaa 9.10.2009 voimaan tullutta NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiö on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa vielä tiukempia vaatimuksia sisäpiiriteiden käsittelylle. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus ylittää NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen vähimmäisvaatimukset.

Yhtiön omaa sisäpiiriohjetta päivitetään säännöllisesti, ja se on Neste Oil -konsernin koko henkilöstön saatavilla. Yhtiö järjestää sisäpiiriohjeisiin liittyvää koulutusta henkilöstölleen ja edellyttää henkilöstön noudattavan yhtiön omaa sisäpiiriohjetta. Yhtiö valvoo sisäpiirisäännösten noudattamista tarkastuttamalla ilmoitetut tiedot vuosittain sisäpiiriliäisillä. Sisäpiiriasioiden koordinointi ja valvonta ovat yhtiön lakiasiainjohtajan vastuualuetta. Kunkin liiketoiminta-alueen tai toiminnon johtaja vastaa oman organisaationsa sisäpiiriasioiden valvonnasta.

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja, konsernin johtoryhmän jäsenet ja johtoryhmän sihteeri ovat yhtiön ilmoitusvelvollisia sisäpiiriliäisiä. Ilmoitusvelvollisten sisäpiirilaisten omistukset yhtiön arvopapereissa ilmoitetaan julkiseen sisäpiirirekisteriin, joka on nähtävillä yhtiön verkkosivuilla. Sitä ylläpitää Euroclear Finland Oy (www.ncsd.eu).

Lisäksi yhtiö on määritellyt yhtiön pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriliäisiksi eräitä muita yhtiön johtohenkilöitä sekä yhtiön taloudesta, taloudellisesta raportoinnista ja viestinnästä vastaavia, jotka asemansa tai tehtäviensä takia saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa.

Pysyvä sisäpiirilainen ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla raportoitavan vuosineljänneksen tai tilikauden päättymispäivän ja sitä koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä ajanjaksona, kuitenkin aina vähintään 28 vuorokauden aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista (ns. suljettu ikkuna). Osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivät ovat yhtiön internetsivuilla taloudellisessa kalenterissa.

Hankekohtaisiksi sisäpiiriliäisiksi katsotaan henkilöt, jotka osallistuvat sisäpiiritietoja käsittelevien hankkeiden, kuten merkittävien yritysjärjestelyjen, suunnitteluun ja valmisteluun. Heidät nimetään yhtiön lakiasiainosaston ylläpitämään erilliseen hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin.

> Johtoryhmä keskittyi työssään erityisesti yhtiön uuden toimintamallin läpivientiin, strategisten kasvunvestointien johtamiseen ja seurantaan, Porvoon jalostamon suursesisokin ohjaamiseen sekä kassavirran hallintaan.

Suoritusjohtamisprosessi

Neste Oilin suoritusjohtamisprosessilla on tärkeä tehtävä yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja suorituskulttuurin vahvistamisessa.

Erinomaisen toiminnallisen suoriutumisen perustana ovat haastavien tavoitteiden asettaminen, toimintasuunnitelmien toteuttaminen, edistymisen arviointi, palautteen antaminen sekä tulosten ja suorituskyvyn mittaaminen.

Taloudellisen raportoinnin näkökulmasta Neste Oilin suoritusjohtaminen koostuu kuukausiraportoinnista ja vuosineljänneksittäin tehtävästä suorituksen arvioinnista. Tuloksia, kuukausiraporteista saatavaa tietoa ja suoritusta koskevia arvioita verrataan yhtiötasolla strategisiin tavoitteisiin, liiketoimintasuunnitelmiin, analyyseihin ja suunniteltuihin korjaaviin toimenpiteisiin ympäri vuoden.

Liiketoiminta-alueet ja yhteiset toiminnot noudattavat samaa periaatetta, mutta keskittyvät enemmän yksityiskohtaiseen analyysiin ja korjaavien toimenpiteiden määrittämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen, toimenpiteiden priorisointiin ja kehitysprojekteihin.

Taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Tavoitteet

Neste Oilin taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategian toimeenpano ja tehokas toiminta, taata sisäisten ohjeiden sekä lakien ja säädösten noudattaminen, varmistaa taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja estää väärinkäytökset.

Päävastuu taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävästä sisäisestä valvonnasta on liiketoiminta-alueiden ja yhteisten toimintojen linjaorganisaatiolla. Prosesseihin liittyvien tärkeimpien riskien tunnistaminen ja riittävien valvontatoimenpiteiden määrittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa riittävä valvonta. Päivittäisen valvonnan lisäksi linjaorganisaatiot arvioivat taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan tasoa tarkastamalla ja auditoimalla prosesseja. Järjestelmää kehitetään tarvittaessa korjaavin toimenpitein.

Linjaphdolla on ensisijainen vastuu järjestää riittävä valvonta yhtiön yleisten johtamisperiaatteiden, politiikkojen, käytäntöjen ja ohjeiden noudattamisen varmistamiseksi.

Neste Oilin taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan viitekehys pohjautuu kansainväliseen COSO-malliin (The Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission).

Roolit ja vastuut

Osakeyhtiölain mukaan yhtiön hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Neste Oilin liiketoiminta-alueiden ja yhteisten toimintojen johtajat ovat vastuussa siitä, että heidän vastuualueensa taloudelliseen raportointiin liittyvä valvonta on asianmukaisesti määritelty, ajan tasalla, tehokas ja riittävä. Käytännössä toimeenpanovastuu on kullakin organisaatiotasoilla. Johto eri tasoilla on vastuussa yhtiön periaatteiden ja ohjeiden noudattamisesta omassa organisaatiossaan. Johto vastaa myös sisäisen valvonnan tehokkuuden arvioimisesta niin usein kuin se on tarpeen.

Neste Oilin controllereilla ja heidän organisaatioillaan on riippumaton tehtävä valvoa toimialuettaan siten, että varmistetaan taloudellisen raportoinnin luotettavuuteen tähtäävän sisäisen valvonnan riittävyys ja tuki linjaorganisaatiolle. Tietyillä alueilla, kuten luotto- ja vastapuoliriskit, rahoituksen riskienhallintayksiköllä on vastuu riskien valvonnasta. Taloudellisen raportoinnin osalta talousorganisaatiolla on tärkeä asema valvontaan liittyvien kontrollitoimenpiteiden toteuttamisessa. Yhtiön muiden toimintojen vastuulla on avustaa, varmistaa ja valvoa sisäisen valvonnan käytäntöjen, kuten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin liittyvien auditointien, toteutumista.

Sisäinen tarkastus arvioi, ovatko sisäisen valvonnan prosessit ja käytännöt riittäviä ja tehokkaita.

Tarkastusvaliokunta valvoo yhtiön taloutta, taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä tarkastusta osana hallinto- ja ohjausjärjestelmää.

Valvontaympäristö

Neste Oilin arvot ja johtamisjärjestelmä ovat perustana taloudelliseen raportointiin liittyville valvontaympäristölle. Ne määrittelevät organisaation tavan toimia ja vaikuttavat henkilöstön kontrollitietoisuuteen. Taloudelliseen raportointiin liittyvään valvontaympäristöön kuuluvat esimerkiksi seuraavat osa-alueet:

toimitusjohtaja ja yhtiön johto korostavat eettisten periaatteiden ja taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden merkitystä
hallituksen nimittämä tarkastusvaliokunta valvoo taloudellisen raportoinnin prosessia ja sihen liittyvä kontrolleja
selkeästi määritellyt tehtävät, vastuut ja valvonta taloudellisessa raportoinnissa sekä organisaatiorakenne ja resurssien jako siten, että ne tukevat tehokasta taloudellisen raportoinnin valvontaa (esimerkiksi riittävä tehtävien eriyttäminen sekä taloudelliseen raportointiin pätevien henkilöiden rekrytoiminen ja pitäminen yhtiön palveluksessa).

Riskin arvioiminen

Konsernin riskienhallinnan johtaminen perustuu kolmen puolustuslinjan malliin (Riskienhallinnan ohjausmalli). Kyseisessä mallissa

riskienhallintaan liittyvä hallinnointi jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

Liiketoiminta-alueet ja yhteiset toiminnot vastaavat omista riskeistään ja niiden hallinnasta.
Riskienhallinnan asiantuntijat kontrolloivat ja konsultoivat toimintoja ja kehittävät järjestelmiä.
Riippumaton tarkastusvaliokunta varmistaa yhtiön riskienhallinnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden.

Neste Oilin riskienhallintamallissa on kolme riskienarvioinnin osa-aluetta. Kokonaisvaltainen riskienhallinnan prosessi eli ERM (Enterprise Risk Management) on systemaattinen tapa tunnistaa strategisiin tavoitteisiin ja liiketoimintasuunnitelmiin liittyvät uhat ja mahdollisuudet. Riskikäskirjoissa määritellään periaatteet, käytännöt ja menettelytavat. Organisaation riskitietoisuuden perustana on yksittäisten työntekijöiden ennakoiva harkinta ja käyttäytyminen.

Riskin arvioimisen edellytyksenä on, että organisaation tavoitteet on määritelty. Taloudellisessa raportoinnissa yleisenä tavoitteena

Organisaation riskitietoisuuden perustana on yksittäisten työntekijöiden ennakoiva harkinta ja käyttäytyminen.

on raportoinnin luotettavuus. Tämä tarkoittaa sitä, että liiketapahtumat kirjataan ja raportoidaan täydellisesti ja oikein.

Riskin arviointiin perustuvat sisäisen valvonnan vaatimukset on määritetty taloudellisen raportoinnin sisäistä kontrollia koskevissa konserniohjeissa (Principle and Instruction for Control over Financial Reporting).

Kontrollitoimenpiteet

Kontrollitoimenpiteet ovat toimintaohjeita ja menettelytapoja, joiden noudattamisella pyritään varmistamaan, että johdon määrittelemät, riskienhallinnan kannalta tärkeät toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti. Neste Oilissa noudatettavat politiikat ja periaatteet on kuvattu johtamisjärjestelmässä. Taloudellisen raportoinnin kannalta tärkeimmät ohjeet ovat taloushallinnon ammattilaisille suunnatussa käsikirjassa (Controller's Manual).

Neste Oilin yhtiö- ja prosessitason luotettavaan taloudelliseen raportointiin liittyvät kontrollitoimenpiteet on kuvattu taloudellisen raportoinnin sisäistä kontrollia koskevissa konserniohjeissa (Principle and Instruction for Control over Financial Reporting). Ohjeiden kontrollitoimenpiteet ovat vähimmäisvaatimus sisältäen tiettyjen prosessien liiketapahtu- miin liittyviä kontrolleja sekä kuukausiraportointiprosessiin liittyviä kontrolleja. Tyypillisiä kontrollitoimenpiteitä ovat hyväksymiset, täsmäytykset, kolmannen osapuolen antamat vahvistukset, tarkistusraportit, tietojärjestelmien käyttöoikeusrajoitukset sekä tietojen analyytinen arviointi.

Taloudellisen raportoinnin valvontaan liittyvät konserniohjeet on otettu vaiheittain käyttöön Neste Oilin liiketoiminta-alueilla ja yksiköissä tilikausien 2009 ja 2010 aikana. Neste Oilin uudet yksiköt ottavat ohjeet käyttöön tilikauden 2011 aikana.

Sisäinen viestintä

Neste Oilin henkilökunta saa yhtiön johtamiseen ja sisäiseen valvontaan tarvittavaa tietoa yhtiön viestintäjärjestelmien kautta. Taloudellisen raportoinnin valvonnan kannalta tämä tarkoittaa riittävää tiedon ja viestinnän tasoa yhtiössä käytettävistä kirjanpidon ja raportoinnin periaatteista.

Neste Oilissa tärkein keino viestiä oikeelliseen taloudelliseen raportointiin liittyvät asiat ovat yhteisten toimintojen ja liiketoiminta-alueiden taloushallinnon ammattilaisille suunnatut käsikirjat, jotka sisältävät monenlaisia ohjeita konsernin laskentaperiaatteista, taloussuunnittelusta, ennustamisesta ja raportoinnista. Taloushallinnon ammattilaisille pidetään määräajoin yhteisiä tapaamisia.

Seuranta

Seuranta on olennainen osa-alue sisäisessä valvontajärjestelmässä. Seurannan ansiosta yhtiön johto, hallitus ja tarkastusvaliokunta pystyvät määrittelemään, toimivatko sisäisen valvonnan muut osa-alueet. Seurannan avulla varmistetaan myös sisäisen valvonnan puutteiden tunnistaminen ja niistä viestiminen ajoissa tahoille, jotka ovat vastuussa korjaavista toimenpiteistä, sekä tarvittaessa johdolle ja hallitukselle.

Tehokas seuranta perustuu kontrollitoimenpiteiden arviointiin, jolloin määritellään valvonnan sisältö ja arvioidaan, toimii ko te hokkaasti tunnistettuja riskejä vastaan. Valvonnan tehokkuutta seurataan säännöllisesti osana johtamista, sillä alun perin tehokas valvonta voi muuttua tehottomaksi toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Tällöin riski, johon kontrollitoimenpiteen pitäisi kohdistua, saattaa myös muuttua. Myös kontrollitoimenpiteissä itsessään saattaa tapahtua muutoksia, jotka aiheutuvat muuttuneista prosesseista, tietoteknisistä järjestelmistä tai henkilökunnasta.

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Riskienhallinta

Neste Oilin toiminnan laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi yhtiön liiketoiminta, henkilöstö, omaisuus ja ympäristö ovat alttiina monenlaisille riskeille. Yhtiö tunnistaa riskin olennaisena ja väistämättömänä osana liiketoimintaansa, ja riskejä torjutaan jatkuvin operatiivisin keinoin. Neste Oil edistää riskitietoista kulttuuria kaikessa päätöksenteossaan.

Riskienhallinta vuonna 2010

Vuonna 2010 Neste Oilissa keskityttiin riskienhallintaan muutosherkillä hyödyke- ja valuuttamarkkinoilla. Valuuttaisit suojattiin kokonaisuudessaan konsernin riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti. Jalostusmarginaalin suojausaste vaihteli kvartaaleittain välillä 0–15 % vuoden 2010 aikana.

Lakisääteisen eläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirrettiin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Lisäksi Neste Oilin Suomen yhtiöiden lisäeläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirrettiin OP-Henkivakuutus Oy:lle.

Neste Oil sai vuonna 2010 kansainväliseltä jälleenvakuuttajien ryhmältä yhteensä 47,5 miljoonan euron vakuutuskorvauksen. Korvaus perustuu 4.4.2008 Porvoon jalostamon dieselin tuotantolinja 4:llä tapahtuneesta tulipalosta omaisuudelle ja tuotannolle aiheutuneisiin vahinkoihin.

Konsernin riskienhallinta- ja suojausperiaatteet päivitettiin tukemaan kasvavaa uusiutuvien polttoaineiden liiketoimintaa. Riskienhallintaa vahvistettiin ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja työkaluja investointien ja sopimusten riskienhallintaan.

Riskienhallinnan tavoite, malli ja prosessi

Yhtiön hallituksen hyväksymissä Neste Oilin riskienhallintapolitiikassa ja riskienhallintaperiaatteissa on määritelty konsernin sekä sen liiketoiminta-alueiden ja toimintojen strategisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin liittyvien riskien hallintaperiaatteet. Hallitus hyväksyy myös Neste Oilin rahoitusriskien sekä luotto- ja vastapuolriskien hallintaperiaatteet. Liiketoiminta-alueilla sekä konsernin yhteisillä toiminnoilla on omia riskienhallintakäytäntöjä ja -menettelyjä. Ne hyväksyy yhtiön toimitusjohtaja tai johtoryhmän jäsen.

Neste Oilin toiminnan laajuuden, monimuotoisuuden ja luonteen vuoksi yhtiön liiketoiminta, henkilöstö, omaisuus ja ympäristö ovat alttiina monenlaisille riskeille. Riskejä torjutaan jatkuvin operatiivisin toimin esimerkiksi talous-, kestävä kehitys-, terveys-, turvallisuus- ja ympäristö- sekä tieto- ja viestintäteknologiatöminnoissa. Riskienhallinta kattaa myös yhtiön maineen ylläpitoon, lakiasioihin, teknologiaan sekä investointeihin ja henkilöstötoimintoihin liittyvät riskit.

Neste Oil tunnistaa riskin olennaisena ja väistämättömänä osana liiketoimintaansa. Riskille on tunnusomaista olla sekä uhka että mahdollisuus. Neste Oil edistää riskitietoista kulttuuria kaikessa päätöksenteossaan.

Riskienhallintapolitiikassaan Neste Oil:

korostaa riskitietoisuutta ja ennaltaehkäisevää riskien hallintaa
tavoittelee riskienhallinnalla kilpailuetua tukemalla mahdollisuuksia ja vähentämällä uhkia
varmistaa riittävän riskien käsittelyn ja valvonnan erityisesti terveyden, turvallisuuden, ympäristön ja kestävän kehityksen alueilla
hallitsee riskinsä toiminnallisena osana suunnittelua, päätöksentekoa ja operatiivista toimintaa ennalta määriteltyjen vastuuiden ja roolien puitteissa.

Neste Oilin riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmeen riskienarvioinnin osa-alueeseen:

Kokonaisvaltainen riskienhallinnan prosessi eli ERM (Enterprise Risk Management): ERM-prosessi on systemaattinen tapa tunnistaa strategisiin tavoitteisiin ja liiketoimintasuunnitelmiin liittyvät uhat ja mahdollisuudet.
Osa-aluekohtaiset riskikäsikirjat: riskikäsikirjat ja määritetyt riskienhallintaprosessit, kuten luotto- ja vastapuolriskien periaatteet, hintariskien hallinnan periaatteet ja ohjeet, rahoituksen periaatteet ja ohjeet sekä trading-toimintaan liittyvät käsikirjat ja ohjeet.
Organisaation riskitietoisuus: organisaation riskitietoisuuden perustana on sen yksittäisten työntekijöiden ennakoiva harkinta ja käyttäytyminen.

Riskienhallinta koostuu näistä kolmesta arvioinnin osa-alueesta ja kullakin osa-alueella sovellettavasta riskienhallinnan perusprosessista (ks. kaavio sivulla 72).

Riskienhallinnan ohjausmalli

Hallitus määrittää konsernin riskinottohalukkuuden ja hyväksyy Neste Oilin riskienhallintapolitiikan ja -periaatteet.

Konsernin riskienhallinnan johtaminen perustuu kolmen puolustuslinjan malliin (ks. kaavio sivulla 73). Kyseisessä mallissa riskienhallintaan liittyvä hallinnointi jakautuu kolmeen osa-alueeseen:

Liiketoiminta-alueet ja yhteiset toiminnot vastaavat omista riskeistään ja niiden hallinnasta.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Riskienhallinta 71

72 Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Riskienhallinta
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Riskienhallinnan asiantuntijat kontrolloivat ja konsultoivat toimintoja ja kehittävät järjestelmiä.
Riippumaton tarkastusvaliokunta varmistaa yhtiön riskienhallinnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden.

Riskienhallinnan linjavastuu

Ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluu toimitusjohtaja, joka johtoryhmänsä tukemaan kantaa yleisvastuun riskienhallinnasta. Talous- ja rahoitusjohtajan johdolla toimiva riskienhallintakomitea tarjoaa johtoryhmälle kattavan ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen organisaation kohtaamista riskeistä. Tällöin painotetaan erityisesti niitä riskejä, jotka uhkaavat strategiaa ja liiketoimintasuunnitelmaa sekä investointeja ja uusia liiketoimintamalleja. Kunkin liiketoiminta-alueen ja yhteisen toiminnan johto ja henkilöstö ovat vastuussa omilla alueillaan esiintyvien riskien arvioimisesta ja käsittelemisestä suunnittelun, päätöksenteon ja operatiivisen toiminnan yhteydessä.

Riskienhallintaan liittyvä valvonta ja konsultointi

Toiseen puolustuslinjaan kuuluu riskienhallintajohtaja ja hänen tukenaan riskienhallinnan asiantuntijat konsernin riskienhallinta yksikössä, yhteisissä toiminnoissa ja liiketoiminta-alueilla. He ovat vastuussa tiettyjen riskialueiden kontrolloinnista, riskienhallintaprosesseihin liittyvästä konsultoinnista ja neuvonnasta sekä riskienhallintajärjestelmien kehittämisestä.

Riskienhallinnan tehokkuuden varmistaminen

Tarkastusvaliokunnan johtaman kolmannen puolustuslinjan tehtävänä on varmistaa riippumattomasti hallinnointi- ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuus. Avainasemassa kolmannessa puolustuslinjassa on sisäinen tarkastus, joka toiminnallaan varmentaa valvonnan tehokkuutta.

Riskien raportointi

Konsernin hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle, toimitusjohtajalle ja Neste Oilin johtoryhmälle suunnatussa riskiraportoinnissa noudatetaan seuraavia pääperiaatteita:

Riskit, jotka muodostavat uhkan yhtiön strategiaan ja liiketoimintasuunnitelmiin liittyvälle tavoitteille, raportoidaan osana yhtiön suunnitteluprosessia.
Riskien käsittelyyn liittyvät toimenpiteet raportoidaan riskienhallintakomitean kautta osana konsernin arviointiprosessia.
Konsernin taloudellisten riskien tilanne raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä.

Neste Oilin liiketoimintaan liittyviä riskitekijöitä

Öljynjalostusteollisuus luonnostaan, riippumatta käytetystä syöttöaineesta, altistaa Neste Oilin markkina-, luotto- ja vastapuoli-, sopimus- ja operatiivisille riskeille, sekä muille riskeille mukaan lukien HSSE- ja kestävän kehityksen riskit, tietohallinto- ja turvallisuussekä yleiset poliittiset ja lainsäädännölliset riskit.

Erityisesti riskit, jotka liittyvät lainsäädäntöön, teknologiaan ja aineettomiin oikeuksiin sekä syöttöaineiden tuontiin, vaativat todennäköisesti suurempaa varautumista uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnan kuin perinteisen öljynjalostuksen osalta. Millä tahansa edellä mainituista riskeistä, joko yksin tai yhdessä, saattaa olla olennaisia haittavaikutuksia Neste Oilin liiketoimintaan, taloudelliseen vakavaraisuuteen, operatiiviseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Öljytuotteiden ja uusiutuvien polttoaineiden jalostusmarginaalien epäedulliset muutokset ovat merkittävä riski Neste Oilille. Yhtiön taloudelliseen tulokseen vaikuttaa ensisijaisesti jalostettujen tuotteiden hintojen ja raakaöljyn sekä jalostuksessa käytettyjen muiden syöttöaineiden hintojen välinen hintaero tai marginaali. Kustannus, jolla Neste Oil hankkii syöttöaineensa, ja hinta, jolla se voi korkeimmillaan myydä jalostamansa tuotteet, riippuu useista, paljolti Neste Oilin vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä. Historiallisesti jalostusmarginaalit ovat olleet muutosalttiita ja ovat niin todennäköisesti tulevaisuudessakin. Tulevaisuudessa jalostusmarginaalien muutosalttiudella saattaa olla oleellisia haitallisia vaikutuksia Neste Oilin liiketoimintaan, taloudelliseen vakavaraisuuteen, operatiiviseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Riskienhallinta 73

Riskienhallinnan ohjausmalli

Neste Oil tunnistaa liiketoiminnassaan seuraavia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä:

Muutokset raakaöljyn, kasviöljyjen ja jalostettujen tuotteiden kokonaiskysynnässä ja tarjonnassa
Muutokset eri raakaöljylaatujen, kasviöljyjen ja muiden syöttöaineiden sekä tiettyjen jalostettujen tuotteiden, kuten perinteisten bensiinin ja dieselin tai uusiutuvien polttoaineiden, kysynnässä ja tarjonnassa
Raakaöljyn, kasviöljyjen ja jalostettujen tuotteiden hintojen vaihtelut
Muutokset maailmanlaajuisessa jalostuskapasiteetissa, erityisesti siltä osin kun ne liittyvät Neste Oilin jalostamiin tuotteisiin
Kilpailijoiden hinnoittelu tai muut toimet, jotka vaikuttavat markkinoihin
Jalostettujen tuotteiden hinta-arbitraasit eri maantieteellisten markkinoiden välillä
Muutokset syöttöaineiden ja jalostettujen tuotteiden logistiikan kustannuksissa sekä saatavuudessa
Ympäristö- tai muun lainsäädännön muutokset, jotka voisivat velvoittaa Neste Oilia käyttämään tuntuvia menoeriä ilman, että jalostamoiden kapasiteetti tai operatiivinen tehokkuus välttämättä lisääntyisivät
Muutokset EU:n tai valtiollisten viranomaisten jalostetuille tuotteille asettamien tuotepesifikaatioiden vaatimuksissa, kuten EU:n polttoaineen laatudirektiivissä ja yleisissä poliittisissa ja taloudellisissa olosuhteissa
EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED) kansallisten säädösten täytäntöönpanon edistyminen
Yhdysvaltojen Renewable Fuels Standard (RFS-2) -lainsäädännön täytäntöönpanon edistyminen

74 Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallitus
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Timo Peltola

Michiel Boersma

Maija-Liisa Friman

Hallitus

Timo Peltola

Vuorineuvos, ekonomi ja kauppatieteiden kunniatohtori. Hallituksen puheenjohtaja. Hallituksessa vuodesta 2005. Riippumaton jäsen.

Synt. 1946. Huhtamäki Oy:n entinen toimitusjohtaja, TeliaSonera AB:n hallituksen varapuheenjohtaja, SAS AB:n ja AW-Energyn hallituksien jäsen sekä CVC Capital Partners Svenska AB:n, Sveafastigheter AB:n, CapMan Public Market Fundin ja Citigroup Nordic Advisory Boardin neuvonantaja. Neste Oilin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.

Mikael von Frenckell

Valtiotieteiden maisteri ja kauppaneuvos. Hallituksen varapuheenjohtaja. Hallituksessa vuodesta 2005. Riippumaton jäsen.

Synt. 1947. Sponsor Capital Oy:n partneri, Sponsor Capital Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Metso Oy:n ja Tamro Oy:n hallituksien jäsen. Waldemar von Frenckellin säätiön hallituksen puheenjohtaja. Neste Oilin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Michiel Boersma

Kemiantekniikan tohtori. Hallituksessa vuodesta 2007. Riippumaton jäsen.

Synt. 1947. Hollantilaisen energiayhtiö Essent NV:n entinen pääjohtaja. ProRailin, KEMA:n, Hexing Europen ja Vie Curie Medical Centren hallintoneuvostojen puheenjohtaja. Prometheus Energyn hallituksen puheenjohtaja ja joidenkin hollantilaisten säätiöiden hallituksien jäsen. Toiminut eri tehtävissä öljyhtiö Shellissä, viimeksi vuosina 2000–2003 nimikkeillä President, Shell Global Solutions ja Executive Vice President, Shell Oil Products Executive Committee. Neste Oilin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Maija-Liisa Friman

Diplomi-insinööri. Hallituksessa vuodesta 2010. Riippumaton jäsen.

Synt. 1952. Aspocomp Group Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2004–2007. Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000–2004 ja Gyproc Oy:n toimitusjohtaja vuosina 1993–2000. Eko-kemin hallituksen puheenjohtaja ja Metson hallituksen varapuheenjohtaja. TeliaSoneran ja LKAB:n hallituksien jäsen. TeliaSoneran tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiön hallituksen jäsen. Boardman Oy:n hallituksen jäsen ja partneri. Neste Oilin tarkastusvaliokunnan jäsen.

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallitus 75

Ainomaija Haarla

Tekniikan tohtori ja MBA. Hallituksessa vuodesta 2005. Riippumaton jäsen.

Synt. 1953. Tekniikan Akatemia -säätiön toimitusjohtaja. Korona Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Biohit Oyj:n ja Altia Oyj:n hallituksien jäsen. Toiminut aiemmin ProConsilium Ltd:n toimitusjohtajana, eri johtotehtävissä UPM-Kymmene Oyj:ssä sekä markkinointijohtajana Metso Oyj:ssä. Altian tarkastusvaliokunnan jäsen ja Neste Oilin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

Nina Linander

Kauppatieteiden maisteri ja MBA.
Hallituksessa vuodesta 2005. Riippumaton jäsen.

Synt. 1959. Stanton Chase International AB:n partneri ja hallituksen jäsen. Lisäksi Opcon AB:n, Specialfastigheter AB:n, Awapatent AB:n, AWA Konsult AB:n ja Fofinontot BV:n hallituksien jäsen. Toiminut aiemmin AB Electroluxin rahoitusjohtajana ja Vattenfall AB:n sähkötoimialan johtajana. Neste Oilin tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Markku Tapio

Valtiotieteen kandidaatti ja finanssineuvos.
Hallituksessa vuodesta 2008. Riippumaton yhtiöstä, mutta ei-riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta.

Synt. 1948. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston finanssineuvos. VR-Yhtymän hallituksen jäsen. Neste Oilin tarkastusvaliokunnan jäsen.

Hannu Ryöppönen

Ekonomi. Hallituksessa vuodesta 2009. Riippumaton jäsen.

Synt. 1952. Tiimari Oyj:n ja Altor Private Equity Fundsin hallituksien puheenjohtaja. Rautaruukki Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja sekä AmerSports Oyj:n, Novo Nordisk A/S:n ja Korsnäs AB:n hallituksien jäsen. Neste Oilin tarkastusvaliokunnan jäsen.

Matti Lievonen

Matti Lehmus

Sakari Toivola

Simo Honkanen

Hannele Jakosuo-Jansson

Johtoryhmä

Matti Lievonen

Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja
Synt. 1958. Insinööri, eMBA. Toimitusjohtaja 1.12.2008 alkaen.
Tullut yhtiön palvelukseen 2008. Toiminut aikaisemmin UPM-Kymmene Oyj:n Hieno- ja erikoispaperit -toimialan johtajana. Työskennellyt monissa liiketoiminnan johtotehtävissä UPM-Kymmenen eri liiketoimintayksiköissä vuosina 1986–2008 ja sitä ennen ABB:llä. UPM-Kymmenen johtajiston jäsen 2002–2008. Rautaruukki Oyj:n ja Kemianteollisuus ry:n hallituksien jäsen. Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Suomen Laatuyhdistys ry:n neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Huoltovarmuuskeskuksen neuvottelukunnan jäsen.

Matti Lehmus

Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljy- ja uusiutuvat tuotteet
Synt. 1974. Diplomi-insinööri ja eMBA. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.
Tullut yhtiön palvelukseen 1997. Vastaa Öljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueesta. Toiminut aiemmin Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtajana (2009–2010), Perusöljyt-liiketoiminnan johtajana Erikoistuotteet-toimialalla (2007–2009), liiketoiminnan kehitysjohtajana (2007) ja bensiiniviennistä ja tradingistä vastaavana päällikkönä (2004–2007) Öljynjalostustoimialalla. Öljyalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja.

Sakari Toivola

Liiketoiminta-alueen johtaja, Öljyn vähittäismyynti
Synt. 1953. Diplomi-insinööri. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007.
Tullut yhtiön palvelukseen 2007. Vastuualueeseen kuuluvat öljyn vähittäismyynti Suomessa ja Itämeren alueella, suoramyynti sekä nestekaasuliiketoiminta (LPG). Toiminut aiemmin oy Esso ab Suomen palveluksessa toimitusjohtajana (2002–2007) sekä vähittäismyynnin johtajana (2001–2002). Luottokunnan sekä Öljyalan Keskusliiton hallituksien jäsen.

Simo Honkanen

Ympäristö- ja turvallisuusjohtaja
Synt. 1958. Kauppatieteen maisteri. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.
Tullut yhtiön palvelukseen 2006. Toimii turvallisuudesta ja ympäristöstä vastaavana johtajana. Toiminut aikaisemmin markkinoinnista ja sidosryhmäsuhteista vastaavana johtajana Uusiutuvat polttoaineet -toimialalla (2008–2009), uusista liiketoiminnoista vastaavana johtajana Komponentit-toimialalla (2006–2007) sekä sitä ennen Shellissä Suomen toimintojen strategiajohtajana, Benelux-maiden ja Ranskan huoltamoliiketoiminnan markkinointijohtajana sekä muissa johto- ja päällikkötehtävissä Ruotsissa ja Suomessa (1985–2005).

Hannele Jakosuo-Jansson

Henkilöstöjohtaja
Synt. 1966. Diplomi-insinööri. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.
Tullut yhtiön palvelukseen 1990. Vastaa konsernin henkilöstöasioista. Toiminut muun muassa laboratorio- ja tutkimuspäällikkönä yhtiön Teknologiakeskuksessa (1998–2004) sekä Öljynjalostuksen henkilöstöjohtajana (2004–2005).

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Johtoryhmä

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Johtoryhmä 77

Osmo Kammonen

Viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Synt. 1959. Oikeustieteen kandidaatti. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2004.

Tullut yhtiön palvelukseen 2004. Vastaa viestinnästä, markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteista. Toiminut aiemmin muun muassa viestintä- ja sijoittajasuhdejohtajana ja -päällikkönä, tiedotuspäällikkönä ja taloustiedottajana elektroniikkateollisuuden, konepajateollisuuden, rakennusmateriaaliteollisuuden ja metsäteollisuuden yrityksissä. Finnfactsin hallituksen jäsen.

Lars Peter Lindfors

Teknologia- ja strategiajohtaja

Synt. 1964. Tekniikan tohtori ja MBA. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.

Tullut yhtiön palvelukseen 2007. Vastuualueena tutkimus ja teknologia, Neste Jacobs, strateginen kehittäminen, toiminnan parantaminen ja investointien hallinta. Toiminut aikaisemmin yhtiön Tutkimus- ja teknologia -yksikön johtajana (2007–2009), Perstorp-konsernin kehitysjohtajana (2004–2007) ja tutkimuksesta, teknologiasta ja kehityksestä vastaavana johtajana (2001–2004) sekä sitä ennen vuodesta 1989 Nesteellä mm. tutkimuksesta ja kehityksestä vastaavana päällikkönä.

Ilkka Poranen

Tuotanto- ja logistiikkajohtaja

Synt. 1960. Diplomi-insinööri. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.

Tullut yhtiön palvelukseen 1985. Vastaa yhtiön tuotanto- ja logistiikkatoiminnoista. Toiminut aiemmin yhtiön turvallisuusjohtajana (2007–2009), Perusöljyt-liketoiminnan johtajana (1997–2007) sekä käyttöpäällikkönä Porvoon jalostamolla (1986–1997).

Ilkka Salonen

Talous- ja rahoitusjohtaja

Synt. 1965. Kauppatieteen maisteri, CEFA. Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009.

Tullut yhtiön palvelukseen 2009. Vastaa konsernin talous- ja rahoitushallinnosta, sijoittajasuhteista, riskienhallinnasta, tietohallinnosta sekä hankintatoimesta. Toiminut aiemmin muun muassa Pohjola Pankin talous- ja rahoitusjohtajana sekä OKO-konsernin talousjohtajana.

Matti Hautakangas*

Lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän, hallituksen ja hallintonauvoston sihteeri

Synt. 1963. Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari. Johtoryhmän sihteeri vuodesta 2004.

Tullut yhtiön palvelukseen 2003. Vastaa konsernin lakiasioista. Toiminut aiemmin muun muassa lakimiehenä Öljy-ralostuksessa (2003–2004) ja asianajajana Procopé & Hornborg Asianajotoimisto Oy:ssä (1994–2003).

Ei johtoryhmän jäsen.

Palkitseminen ja osakeomistukset

Neste Oilissa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymiä johdon palkitsemisperiaatteita, valtion omistajaohjauksen suosituksia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010. Johdon palkitsemisperiaatteet ja kannustinohjelmat on kehitetty Neste Oilin kilpailukyvyn turvaamiseksi öljyteollisuuden alalla. Yhtiö voi maksaa johdolle ja muulle henkilöstölle vuosittain myös lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita.

Palkitseminen

Neste Oilin hallitus päättää yhtiön johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta ja kannustinista hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella. Yhtiössä noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymiä johdon palkitsemisperiaatteita, valtion omistajaohjauksen suosituksia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010. Hallinnointikoodin edellyttämä palkkia- ja palkkioselvitys on saatavilla myös osoitteessa www.nesteoil.fi.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot

Yhtiö voi maksaa johdolle ja muulle henkilöstölle vuosittain lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita palkan ja luontoisetujen ohella. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden määräytymisperuste on henkilökohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen sekä yhtiön taloudellinen kehitys ja yhtiön tavoitteiden saavuttaminen. Ylimmän johdon bonuspalkkio voi enimmillään olla 40 % vuosipalkasta.

Avainhenkilöiden pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI-järjestelmä)

Neste Oil Oyj:n hallitus päätti 16.12.2009 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet mm. yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Hallitus valitsee vuosittain ne Neste Oilin johdon jäsenet, joilla on oikeus osallistua LTI-järjestelmään. Järjestelmän piiriin kuuluu 64 Neste Oilin johdon jäsentä. LTI-järjestelmä täyttää valtion omistajaohjauksen suositukset.

Järjestelmässä on kolme kolmen kalenterivuoden ansaintajaksoa. Ensimmäinen ansaintajakso on alkanut vuoden 2010 alussa ja seuraavat alkavat 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäistason ansaintajaksoa edeltävän vuoden joulukuussa. Ansaintajaksojen 2010–2012 ja 2011–2013 ansaintakriteerit ovat Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminnan myyntivolyymi ja Neste Oilin osakkeen kokonaistuotto suhteessa Dow Jones Nordic Return -indeksiin.

Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Maksettavan palkkion enimmäistaso ei saa miltään ansaintavuodelta ylittää kyseisen vuoden bruttopalkkaa. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut.

Järjestelmään liittyy kielto luovuttaa osakkeita kolmen vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä, eli järjestelmän kesto on kunkin osake-erän osalta kuusi vuotta. Tämän jälkeen avainhenkilön on omistettava puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista, kunnes avainhenkilön omistamien yhtiön osakkeiden arvo vastaa henkilön bruttovuospalkkaa. Tämä omistusvelvoite on voimassa niin kauan kuin työ- tai toimisuhde konserniyhtiössä jatkuu.

Jos kaikki tavoitteet saavutetaan, ansaintajakson 2010–2012 perusteella maksettava enimmäispalkkio vastaa yhteensä enintään noin 809 000 yhtiön osakkeen arvoa ja ansaintajakson 2011–2013 perusteella maksettava enimmäispalkkio yhteensä enintään noin 842 000 yhtiön osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Johdon palkitsemisperiaatteet

Neste Oilin hallitus päättää yhtiön johdon ja avainhenkilöiden palkitsemisesta ja kannustinista hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee yhtiön asiantuntijoiden avustuksella hallitukselle ehdotuksen johdon palkankorotuksista, erilaisista palkitsemisen elementeistä, suoritustavoitteista sekä ehdottaa tarvittaessa muutoksia palkitsemisperiaatteisiin. Apunaan valiokunta käyttää erilaisia ulkopuolisia palkitsemisvertailuja ja tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Johdon palkitsemista käsitellään hallituksessa kerran vuodessa sekä tarvittaessa vuoden aikana. Palkitsemisperiaatteet käydään läpi valiokunnassa kerran kahdessa vuodessa, jollei tarpeita aikaisempaan käsittelyyn ilmene.

Johdon palkitsemisperiaatteiden tarkoitus on:
- varmistaa, että johdon palkitseminen on linjassa Neste Oilin strategisten ja liiketoiminnan operatiivisten tavoitteiden sekä yhtiön arvojen kanssa, kannustaa ja motivoida johtoa erinomaisiin suorituksiin,
- palkita yksilöitä saavutettujen tavoitteiden ja erinomaisten suoritusten pohjalta,
- houkutella ja sitouttaa avainhenkilöitä,
- palvella omistajien ja avainhenkilöiden yhteistä etua sekä
- kasvattaa yhtiön arvoa ja omistaja-arvoa.

Palkitsemista ohjaavat periaatteet ovat:
- Palkitsemisen tulee olla oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä, muttei markkinoiden johtavaa. Palkitsemisen tulee perustua sekä yksilön ja yhteisön suoritukseen että yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn.

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Palkitseminen ja osakeomistukset

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Palkitseminen ja osakeomistukset 79

Hallituksen osakeomistukset ja palkkiot 31.12.2010

	Osakeomistukset 31.12.			Vuosipalkkiot, euroa
	2010	2009	Muutos, kpl	2010	2009
Timo Peltola	6 250	6 250	-	66 000	66 000
Mikael von Frenckell	100 000	100 000	-	49 200	49 200
Michiel Boersma	5 000	5 000	-	35 400	35 400
Maija-Liisa Friman*	3 000	-	+3 000	35 400	-
Ainomaija Haarla	2 200	2 200	-	35 400	35 400
Nina Linander	1 100	1 100	-	35 400	35 400
Hannu Ryöppönen	-	-	-	35 400	35 400
Markku Tapio	-	-	-	35 400	35 400

Hallituksen jäsen alkaen 1542010, jolloin Maarit Toivanen-Koiviston jäsenyys Neste Oilin hallituksessa päättyi.
Osakeomistuksesta kertova tieto käsittää suoraan ja määräysvalta yhteisöjen kautta omistetut sekä edunvalvonnassa olevien omistamat Neste Oilin osakkeet. 600 euron kokouspalkkio maksetaan niistä hallituksen kokouksista sekä hallituksen valiokuntien kokouksista, joihin hallituksen jäsen osallistuu. Kokouspalkkio maksetaan kaksinkertaisena ulkomailla asuville. Hallituksen jäsenet eivät ole Neste Oilin kannustin- tai eläkejärjestelmien piirissä. Säännöllisesti päivitettävät tiedot löytyvät osoitteesta www.nesteoil.fi/sojottajat.

Johtoryhmän osakeomistukset ja -palkkiot 31.12.2010, kpl

Nimi	Syntymävuosi	Asema	Johto-ryhmässä vuodesta	2010	2009	Muutos, kpl
Matti Lievonen	1958	Toimitusjohtaja	2008	15 000	10 000	+5 000
Matti Lehmus	1974	Liiketoiminta-alueen johtaja	2009	6 010	3 310	+2 700
Sakari Toivola	1953	Liiketoiminta-alueen johtaja	2007	500	500	-
Simo Honkanen	1958	Ympäristö- ja turvallisuusjohtaja	2009	2 222	-	+2 222
Hannele Jakosuo-Jansson	1966	Henkilöstöjohtaja	2006	3 779	514	+3 265
Osmio Kammonen	1959	Viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja	2004	9 022	1 843	+7 179
Lars Peter Lindfors	1964	Teknologia- ja strategiajohtaja	2009	1 450	1 450	-
Ilkka Poranen	1960	Tuotanto- ja logistiikkajohtaja	2009	5 942	3 244	+2 698
Ilkka Salonen	1965	Talous- ja rahoitusjohtaja	2009	-	-	-

Osakeomistuksesta kertova tieto käsittää suoraan ja määräysvalta yhteisöjen kautta omistetut sekä edunvalvonnassa olevien omistamat Neste Oilin osakkeet.

Hallintoneuvoston palkkiot, euroa/kk

	2010	2009
Puheenjohtaja	1 000	1 000
Varapuheenjohtaja	600	600
Jäsenet	500	500
Kokouspalkkio / kokous	200	200

Kimmo Tiilikainen omisti 200 ja Anne-Mari Virolainen 125 Neste Oilin osaketta 31.12.2010. Muut hallintoneuvoston jäsenet eivät omistaneet Neste Oilin osakkeita vuoden 2010 lopussa. Hallintoneuvoston jäsenet eivät ole Neste Oilin kannustin- tai eläkejärjestelmien piirissä.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkiot, euroa

	2010		2009
	Palkat ja luontoisedut	Vuoden 2009 suoritukseen perustuvat bonukset	Yhteensä Yhteensä
Toimitusjohtaja	651 446,73	0	651 446,73
Muut jäsenet	1 734 765,65	0	1 734 765,65

Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin 10 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio luovuttamalla hänelle 5 000 osaketta. Loput palkkiosta maksettiin rahana verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Johtoryhmän jäsenille luovutettiin 37 374 osakkeen arvoa vastaava palkkio. Toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille ei maksettu suoritukseen perustuvia bonuksia vuodelta 2009.

Hallintoneuvoston palkkiot ja läsnäolo kokouksissa

2010	Jäsenyys hallintoneuvostossa	Läsnäolo kokouksissa	Kuukausipalkkiot vuodessa, euroa	Kokouspalkkiot vuodessa, euroa
Heidi Hautala	1.1.–31.12.	6/6	12 000	1 200
Kimmo Tiilikainen	1.1.–31.12.	5/6	7 200	1 000
Esko Ahonen	1.1.–31.12.	3/6	6 000	600
Timo Heinonen	1.1.–31.12.	3/6	6 000	600
Miapetra Kumpula-Natri*	15.4.–31.12.	4/5	6 000	800
Markus Mustajärvi	1.1.–31.12.	5/6	6 000	1 000
Anne-Mari Virolainen	1.1.–31.12.	3/6	6 000	600

Hallintoneuvoston jäsen alkaen 1542010, jolloin Mikael Forssin ja Jutta Urpilaisen jäsenyys Neste Oilin hallintoneuvostossa päättyi.

80 Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Palkitseminen ja osakeomistukset

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oil kohtelee johtoa ja avainhenkilöitäan tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti riippumatta heidän sukupuolestaan, kansallisuudestaan, iästään, uskonnostaan, poliittisista mielipiteistään ja muista vastaavista seikoista.
Palkitsemisen tulee olla asianmukaista ja perustua Neste Oilin tarpeisiin ja vaatimuksiin.
Palkitsemisen tulee tukea Neste Oilin liiketoiminnan ominaispiirteitä ja strategisten tavoitteiden saavuttamista korostaan hyvää suoritusta sekä kestävää, pitkän aikavälin suorituskykyä.
Suurin osakkeenomistaja (Suomen valtio) esittää linjauksia Neste Oilin palkitsemisjärjestelmästä. Neste Oilin hallitus varmistaa, että palkitsemisjärjestelmä on näiden suositusten mukainen.
Ylimmän johdon palkitsemisen periaatteiden tulee yhdistää omistajien, yhtiön ja johdon edut.
Ylimmän johdon palkitsemisperiaatteet koskevat Neste Oilin johtoa ja määriteltyjä avainhenkilöitä.

Johdon palkitsemisen päätekijät ovat:

peruspalkka, jonka kilpailukykyä arvioidaan kansainvälisesti samoilla työmarkkinoilla toimiviin vertaisyrityksiin, Suomessa ensisijaisesti pörssiyrityksiin ja toiseksi teollisuusyrityksiin. Tämä takaa peruspalkkojen kilpailukyvyn paikallisilla työmarkkinoilla.
lyhyen aikavälin kannustinohjelma, joka palkitsee johtoa sekä yksilön, organisaation että yrityksen vuosittaisen suorituksen perusteella. Palkitseminen on sidottu hallituksen hyväksymiin taloudellisiin tai strategisiin avainsuoritustekijöihin sekä yksilön suoritustavoitteisiin, jotka asetetaan vuosittain suoritusjohtamisprosessin tavoitekeskustelussa yhdessä esimiehen kanssa.

Lisäksi kokonaispalkitsemiseen kuuluvat seuraavat tekijät:

pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisohjelma, joka on harkinnanvarainen ja suunnattu hallituksen päätöksellä vain tietyille henkilöille,
muut edut, joiden kilpailukykyä arvioidaan suhteessa paikallisiin työmarkkinoihin,
tunnustuspalkkiot Neste Oilin erillisen ohjeistuksen mukaan ja
aineeton palkitseminen sisältäen Neste Oilin työhyvinvointimallissa kuvattuja päätekijöitä, joita ovat mm. työtehtävien haasteellisuus, uramahdollisuudet, itsensä kehittäminen, johtamisen kehittäminen, työyhteisön innostavuus sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Johdon palkitsemisperiaatteet ja kannustinohjelmat on kehitetty Neste Oilin kilpailukyvyn turvaamiseksi öljyteollisuuden alalla. Neste Oil on toimialansa edelläkävijä, jonka tavoitteena on tulla maailman johtavaksi uusiutuvien polttoaineiden tuottajaksi.

Edellä kuvatun johdon palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että Neste Oil voi palkata ja sitouttaa kyvykkäitä johtajia ja avainhenkilöitä sekä motivoida heitä edistämään Neste Oilin menestystä ja strategisia tavoitteita. Neste Oilin johdon palkitsemispolitiikka edistää yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja varmistaa, että palkitsemisen tukee yhtiön johdon toimintaa yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun mukaisesti.

Muut johdon sopimukset ja eläkejärjestelyt

Johtoryhmän jäsenille maksetaan peruspalkka, minkä lisäksi he ovat oikeutettuja luontoisetuihin. Tämän lisäksi he voivat saada vuosittaisen, suoritukseen perustuvan tulospalkkion, joka on enimmillään 40 % vuosipalkasta luontoisetuinen. Johtoryhmän jäsenet ovat solmineet johtajasopimuksen, jossa sovitaan kuuden kuukauden irtisanomisajasta sekä mahdollisesta kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta erorahasta.

Neste Oilin johtoryhmän jäsenet kuuluvat työntekijän eläkelain TyEL:in ja lisäläkejärjestelyjen piiriin. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä on 60 tai 62 vuotta. Vanhimpien johtajasopimusten etuusperusteissa järjestelyissä eläkkeen määrä voi olla enintään 60 % tai 66 % eläkepalkasta. Eläkepalkka on eläketapahtumavuotta edeltävien 10 viimeisen vuoden aikana maksettujen TyEL:in mukaisten vuosiansioiden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausipalkka. Uudemmat lisäläkejärjestelyt, joissa kaikissa eläkeikä on 62 vuotta,

ovat maksuperusteisia. Vuoden 2010 osalta vakuutusmaksut olivat yhteensä 490 300 euroa. Tulevissa johtajasopimuksissa eläkeikä tulee olemaan 63 vuotta. Sekä etuus- että maksuperusteiset eläkkeet vakuuttaa vakuutusyhtiö.

Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja eläkejärjestelyistä on kerrottu vuosikertomuksen sivulla 67–68 sekä sivulla 79.

Henkilöstörahasto

Neste Oilin henkilöstörahasto perustettiin keväällä 2005, ja siihen kuuluu konsernin suomalainen henkilöstö. Konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt eivät voi olla rahaston jäseniä. Yhtiön hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet.

Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät. Rahaston jäsenyys alkaa sitä kuukautta seuraavana kuukautena, jolloin työntekijän työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta. Rahaston jäsenyys päättyy, kun jäsen on saanut osuutensa rahastoon täysimääräisenä.

Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahastoon jäsenille tasasuuruisia. Rahasto-osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Kun työntekijä on ollut rahastoon jäsen viisi vuotta, hän voi vuosittain siirtää sidotusta osasta nostettavaksi enintään 15 % pääomasta. Nostettavissa oleva osa määritellään vuosittain ja maksetaan jäsenille, jotka haluavat käyttää nosto-oikeuttaan. Jokainen voi valita, haluaako nostettavissa olevan osan käteisenä vai henkilöstörahaston hankkiminä yhtiön osakkeina.

Vuonna 2010

Neste Oilin henkilöstörahastoon ei maksettu palkkioita vuodelta 2009, koska voittopalkkioerän määräytymisperusteet eivät täyttyneet.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Neste Oilin sijoittajasuhdetyön tavoitteena on varmistaa, että sijoittajilla on mahdollisimman oikea ja riittävä kuva yhtiön nykyisestä ja tulevasta liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta. Yhtiöllä oli vuoden 2010 lopussa 76 554 osakkeenomistajaa.

Osakepääoma

Neste Oilin kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 40 000 000 euroa, ja se jakautui 256 403 686 samanlajiseen osakkeeseen. Yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Osakkeiden rekisteröinti

Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finlandin ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland on myös Neste Oilin virallisen osakasluettelon ylläpitäjä.

Kaupankäyntitiedot

Neste Oilin osakkeiden kauppapaikka on NASDAQ OMX Helsinki, ja kaupankäyntitunnus on NESIV.HE. Osakkeiden tunnusnumero eli ISIN-koodi on FI0009013296. Kaupankäyntivaluutta on euro (EUR).

Indeksit

Neste Oil on mukana muun muassa seuraavissa indekseissä:

OMX Helsinki 25
OMXHPI
Ethibel Sustainability Index
Dow Jones Sustainability Index
Dow Jones STOXX Nordic Return Index

Ethibel Sustainability Index arvioi yrityksiä maailmanlaajuisesti taloudellisen menestyksen, ympäristöarvojen sekä sisäisen ja ulkoisen sosiaalisen vastuun kriteerein. Indeksin toimialojen paino seuraa S&P Global 1200 -indeksiä. Lisätietoja: www.ethibel.org.

Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin kuuluu maailmanlaajuisesti 318 yritystä. Indeksiin valitaan toimialansa parhaat kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset. Lisätietoja: www.sustainability-index.com.

Kurssikehitys ja vaihto

Yhtiön osakekurssi oli vuoden 2010 lopussa 3,8 % matalampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden ensimmäisen kaupankäyntipäivän avauskurssi oli 12,44 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 13,77 euroa ja alin 10,45 euroa. Vuoden painotettu keskiarvo oli 11,86 euroa. Päätöskurssi 31.12.2010 oli 11,95 euroa, ja yhtiön markkina-arvo 3,1 miljardia euroa.

Osakkeen kurssi vaihteli selvästi päivittäin, ja vaihto oli vilkasta. Keskimääräinen päivävaihto oli noin 961 000 osaketta (0,4 % osakkeista) eli 11,4 miljoonaa euroa. Kuukaudessa vaihtui keskimäärin 20,2 miljoonaa osaketta 240 miljoonalla eurolla. Koko vuoden aikana vaihdettiin 242,2 miljoonaa osaketta, mikä edustaa 94,5 % koko osakekannasta.

Takaisinosto- ja liikkeeseen laskuvaltuudet

Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia laskea liikkeeseen uusia osakkeita tai muita arvopapereita. Yhtiöllä ei ole osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa, eikä hallituksella ole valtuuksia ostaa osakkeita takaisin.

Osinko

Neste Oil jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti vähintään yhden kolmasosan perusliiketoimintansa nettotuloksesta osinkoina. Hallituksen osinkoehdotus tilikaudelta 2010 on 0,35 euroa osakkeelta, mikä on 54 % perusliiketoiminnan nettotuloksesta. Tilikauden 2009 tuloksesta maksettu osinko oli 0,25 euroa osakkeelta eli 119 % perusliiketoiminnan nettotuloksesta.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli vuoden 2010 alussa 81 357 ja vuoden lopussa 76 554 osakkeenomistajaa.

Neste Oil pääomamarkkinoilla

Vuonna 2010 yhtiön johto ja sijoittajasuhteista vastaavat tapasivat sijoittajia kotimaassa, muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi analyytikoihin ja osakevälittäjiin pidettiin yhteyttä säännöllisesti.

Tulos/osake, osinko ja efektiivinen osinkotuotto

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet ja osakkeenomistajat

82 Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet ja osakkeenomistajat
Neste Oil Vuosikertomus 2010

Neste Oilin omistajaryhmät, jakauma sektoreittain

Suomen valtio 50,1 %
Ulkomaiset
osakkeenomistajat 18,6 %
Kotitaloudet 12,8 %
Julkisyhteisöt 8,9 %

Rahoitus- ja
vakuutuslaitokset 4,1 %
Yritykset 2,9 %
Voittoa tavoittelemat-
tomat yhteisöt 2,6 %

Markkina-arvo NASDAQ OMX
Helsingissä vuosina 2006–2010

Märkina-arvo

	Osakkeita	Osuus, %	Muutos, kpl
1. Valtioneuvoston kanslia	128 458 247	50,10	0
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 876 590	2,68	-80 000
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 420 152	1,72	1 570 000
4. Valtion Eläkerahasto	3 440 000	1,34	795 000
5. Kansaneläkelaitos, KELA	2 648 424	1,03	0
6. OP-Delta-sijoitusrahasto	1 700 000	0,66	177 709
7. Kurikan kaupunki	1 550 875	0,60	0
8. Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	1 085 000	0,42	470 000
9. OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	750 000	0,29	175 000
10. OP-Henkivakuutus Oy	672 533	0,26	595 403
11. Sijoitusrahasto Danske Suomi Osake	633 418	0,25	65 000
12. Sijoitusrahasto Nordea Fennia	588 000	0,23	157 999
13. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	585 000	0,23	585 000
14. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	550 722	0,21	88 671
15. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	520 000	0,20	100 000
16. ABN AMRO Finland	517 405	0,20	-389 085
17. Alexander Management Oy	485 000	0,19	-5 000
18. Sijoitusrahasto Danske Suomi Yhteisöosake	481 737	0,19	90 000
19. Veikko Laine Oy	450 000	0,18	0
20. Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Finlandia	440 000	0,17	170 000
20 suurinta omistajaa yhteensä	156 853 103	61,17
Hallintarekisteröidyt	45 867 609	17,89
Muut osakkeenomistajat	53 682 974	20,94
Kaikki osakkeet yhteensä	256 403 686	100

Omistusjakauma 31.12.2010

Omistettujen osakkeiden määrä	Omistajia	%	Osakkeita	%
1–100	26 364	34,44	1 545 170	0,60
101–500	34 117	44,57	8 705 695	3,40
501–1 000	8 577	11,20	6 664 274	2,60
1 001–5 000	6 468	8,45	13 346 811	5,21
5 001–10 000	563	0,74	4 077 002	1,59
10 001–50 000	355	0,46	7 229 716	2,82
50 001–100 000	44	0,06	3 213 745	1,25
100 001–500 000	46	0,06	11 440 758	4,46
yli 500 000	20	0,03	200 180 515	78,07
Yhteensä	76 554	100,00	256 403 686	100,00
joista hallintarekisteröityjä	13		45 867 609	17,89

Osakkeen kurssikehitys ja vaihto

Osakkeenomistajan kokonaistuotto

Tilinpäätös

Kansainvälisen tilinpäätös-käytännön (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös

Suomen kirjanpito- ja tilinpäätöskäytännön mukaan laadittu emoyhtiön tilinpäätös

Ajalta 1.1.2010–31.12.2010

Hallituksen toimintakertomus 84
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 92
Tunnuslukujen laskentakaavat 93

Konsernin tuloslaskelma ja konsernin
laaja tuloslaskelma 94
Konsernin tase 95
Konsernin rahavirtalaskelma 96
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 97
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 98
1 Yrityksen perustiedot 98
2 Laadintaperiaatteet 98
3 Taloudellisten riskien hallinta 103
4 Segmentti-informaatio 110
5 Hankitut ja myydyt tytäryritykset 114
6 Liikevaihdon jakautuminen 115
7 Liiketoiminnan muut tuotot 115
8 Materiaalit ja palvelut 116
9 Henkilöstökulut 116
10 Poistot ja arvonalentumiset 116
11 Liiketoiminnan muut kulut 117
12 Rahoitustuotot ja -kulut 117
13 Tuloverot 118
14 Osakekohtainen tulos 118
15 Osakekohtainen osinko 119
16 Aineelliset hyödykkeet 119
17 Aineettomat hyödykkeet 120
18 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä 122
19 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin 124
20 Pitkäaikaiset saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat 125
21 Vaihto-omaisuus 125
22 Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset 126
23 Rahat ja pankkisaamiset 126
24 Johdannaissopimukset 126
25 Oma pääoma 129
26 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat 129
27 Laskennalliset verot 130
28 Varaukset 132
29 Eläke-etuuksista johtuvat velvoitteet 132
30 Osakeperusteiset maksut 134
31 Lähipiiritapahtumat 136
32 Konserniyritykset 31.12.2010 137
33 Vastuusitoumukset 139
34 Riita-asiat ja mahdolliset oikeusprosessit 139
35 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 139
Emoyhtiön tuloslaskelma 140
Emoyhtiön tase 141
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 142
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 143
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöksi ja hallituksen toimintakertomuksen sekä
tilinpäätöksen allekirjoitus 154
Tilintarkastuskertomus 155
Hallintoneuvoston lausunto 156
Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin 157

Hallituksen toimintakertomus 2010

Neste Oilin vertailukelpoinen liikevoitto yli kaksinkertaistui vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Parannus johtui pääosin vahvistuneista jalostusmarginaaleista ja kustannussäästöistä. Toisaalta Porvoon jalostamon suurella suunnitellulla huoltoseisokilla oli negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Yhtiön strategian toteuttaminen edistyi ja merkittävä virstanpylväs saavutettiin, kun Singaporessa sijaitseva uusiutuvan dieselin tuotantolaitos aloitti tuotannon marraskuussa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksettaisiin osinkoa 0,35 euroa osakkeelta eli yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Suluissa olevat luvut viittaavat koko vuoden 2009 tilinpäätöstietoihin, jollei muuta ole mainittu.

Konsernin vuoden 2010 tulos

Konsernin liikevaihto oli 11 892 miljoonaa euroa (9 636 milj.) vuonna 2010. Liikevaihdon kasvu johtui vuotta 2009 korkeammista öljyn hinnoista. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 240 miljoonaan euroon verrattuna edellisvuoden 116 miljoonaan euroon. Tämä oli seurausta paremmasta jalostusmarginaalista ja ensimmäisellä neljänneksellä saadusta 48 miljoonan euron vakuutuskorvauksesta. Huhti-toukokuussa toteutetulla Porvoon jalostamon huoltoseisokilla oli 65 miljoonan euron negatiivinen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon. Öljytuotteet ja Öljyn vähittäismyynti paransivat vertailukelpoista liikevoittoaan edellisvuodesta, kun taas Uusiutuvien polttoaineiden tulos heikkeni. Konsernin kiinteät kustannukset pienentyvät 575 miljoonaan euroon (604 milj.). Luku ei sisällä 68 miljoonan euron kustannusta, joka syntyi Neste Oilin Eläkesäätiön eläkevastuuiden siirrosta vakuutusyhtiölle.

Öljytuotteiden koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 208 miljoonaa euroa (105 milj.). Uusiutuvien polttoaineiden -65 miljoonaa euroa (-29 milj.) ja Öljyn vähittäismyynnin 60 miljoonaa euroa (50 milj.). Muut-segmentin vertailukelpoinen liikevoitto oli 45 miljoonaa euroa (-8 milj.) sisältäen saadun 48 miljoonan euron vakuutuskorvauksen. Muut-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon sisältyy osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, yhteensä 15 miljoonaa euroa (20 milj.).

Konsernin koko vuoden IFRS:n mukainen liikevoitto oli 323 miljoonaa euroa (335 milj.). Liikevoittoon vaikuttivat positiivisesti 121 miljoonan euron varastovoitot (261 milj.). Tulos ennen veroja oli 296 miljoonaa euroa (296 milj.), kauden voitto 231 miljoonaa euroa (225 milj.) ja osakekohtainen tulos 0,89 (0,86).

Liiketoimintansa pääomavaltaisuuden vuoksi Neste Oil käyttää keskimääräisen sijoitetun pääoman tuottoa verojen jälkeen (ROACE) tärkeimpänä taloudellisena tavoitteenaan. ROACE-luku lasketaan vertailukelpoisesta liikevoitosta. Kahdentoista kuukauden kumulatiivinen ROACE oli joulukuun lopussa 4,6 % (tilikaudella 2009: 2,5 %).

Konsernin avainluvut (miljoonaa euroa)

	2010	2009
Vertailukelpoinen liikevoitto	240	116
- varastovoitot/tappiot	121	261
- avointen öljyjohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset	24	-43
- myyntivoitot/tappiot	-62	1
IFRS-liikevoitto	323	335
Liikevaihto	2010	2009
Öljytuotteet	9 789	7 631
Uusiutuvat polttoaineet	328	182
Öljyn vähittäismyynti	3 654	2 998
Muut	169	164
Eliminoinnit	-2 048	-1 339
Yhteensä	11 892	9 636
Vertailukelpoinen liikevoitto	2010	2009
Öljytuotteet	208	105
Uusiutuvat polttoaineet	-65	-29
Öljyn vähittäismyynti	60	50
Muut	45	-8
Eliminoinnit	-8	-2
Yhteensä	240	116
IFRS-liikevoitto	2010	2009
Öljytuotteet	333	318
Uusiutuvat polttoaineet	-39	-24
Öljyn vähittäismyynti	61	50
Muut	-24	-7
Eliminoinnit	-8	-2
Yhteensä	323	335

Rahavirta, investoinnit ja rahoitus

Konsernin liiketoiminnan rahavirta vuonna 2010 oli vahva 1 105 miljoonaa euroa (177 milj.). Tämä oli seurausta käyttöpääoman vapautumisesta ja 85 miljoonan euron positiivisesta vaikutuksesta, joka syntyi Neste Oilin Eläkesäätiön eläkevastuuiden siirrosta vakuutusyhtiölle.

Investoinnit vuonna 2010 olivat 892 miljoonaa euroa (863 milj.). Tämä luku ei sisällä yhtiön pääkonttorirakennuksen ostoon liittyvää 51 miljoonaan euron investointia. Pääkonttorirakennuksen hankinta oli osa Neste Oilin Eläkesäätiön eläkevastuuiden siirtoa vakuutusyhtiölle. Öljytuotteiden

Hallituksen toimintakertomus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

den osuus investoinneista oli 269 miljoonaa euroa (198 milj.), joista 104 miljoonaa euroa liittyi Porvoon jalostamon huoltoseisokkiin. Uusiutuvien polttoaineiden osuus investoinneista oli 578 miljoonaa euroa (619 milj.) ja Öljyn vähittäismyynnin osuus investoinneista oli 33 miljoonaa euroa (29 milj.). Muut-segmentin investoinnit olivat 63 miljoonaa euroa (17 milj.) sisältäen yhtiön pääkonttorirakennuksen oston.

Konsernin korolliset nettovelat olivat joulukuun lopussa 1 801 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2009 lopun 1 918 miljoonaan euroon. Nettorahoituskulut tammi-joulukuussa olivat 27 miljoonaa euroa (39 milj.). Luottojen keskikorko joulukuun lopussa oli 3,2 %, ja luottojen erääntymisalka 4,6 vuotta.

Omavaraisuusaste oli 36,5 % (31.12.2009: 39,1 %), velan osuus kokonaispääomasta 42,6 % (31.12.2009: 46,3 %) ja velkaantumisaste 74,3 % (31.12.2009: 86,3 %).

Konsernin rahat ja pankkisaamiset sekä sitovat luottolimittisopimukset olivat joulukuun lopussa 1 745 miljoonaa euroa (31.12.2009: 1 407 milj.). Kesäkuun lopussa yhtiö laski liikkeelle 300 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainen, jonka viiden vuoden kiinteä korko on 4,875 %. Joulukuussa Neste Oil allekirjoitti uuden 1,5 miljardin euron luottolimittisopimuksen, joka erääntyy maaliskuussa 2016. Uusi järjestely korvasi yhtiön maaliskuussa 2005 solmitun 1,5 miljardin euron rahoitusjärjestelyn. Neste Oilin lainasopimuksissa ei ole rahoituskovenantteja.

Neste Oil on suojauspolitiikkansa mukaisesti suojannut pääosan seuraavien 12 kuukauden ennustetusta nettovaluuttavirtaan. Suojausinstrumentteina on käytetty pääasiassa valuutteterminejä ja -opti- oita. Tärkein suojattava valuutta on Yhdysvaltain dollari.

Tilikauden tärkeimmät tapahtumat

Neste Oil kertoi 12. tammikuuta 2010 siirtävänsä Suomen yhtiöiden sä lisäeläketurvan hoitamisen ja vakuutuskannan OP-Henkivakuutus Oy:lle. Siirto tehtiin 1. huhtikuuta 2010. Neste Oil päätti jo joulukuussa 2009 siirtää lakisääteisen eläketurvan hoitamisen ja vakuutuskannan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle.

Neste Oil ilmoitti 1. helmikuuta saavansa kansainväliseltä jälleenvakuuttajien ryhmältä yhteensä 47,5 miljoonan euron vakuutuskorvauksen. Korvaus liittyi Porvoon jalostamon tuotantolinja 4:llä 4.4.2008 tapahduuteen tulipalon aiheuttamiin vahinkoihin omaisuudelle ja tuotannolle.

Neste Oil ilmoitti 23. maaliskuuta hankkivansa 22 miehittämätöntä polttoaineasemaa Liettuasta, mikä kasvattaa Neste Oilin markkina-osuuden Liettuassa 15 prosenttiin ja vahvistaa yhtiön kolmatta sijaamaan polttoainemarkkinoilla. Uusien asemien myötä Neste Oilin polttoaineasemien määrä Liettuassa kasvoi 59:ään. Kauppa saatiin päätökseen 28. toukokuuta.

Neste Oil kertoi 6. huhtikuuta, että Porvoon jalostamolla alkoi suunniteltu huoltoseisokki. Jalostamon tuotanto käynnistyi jälleen 14. toukokuuta.

Neste Oil laski 28. kesäkuuta liikkeeseen 300 miljoonan euron viiden vuoden joukkovelkakirjalainen, jonka kiinteä korko on 4,875 %.

Neste Oil ilmoitti 30. kesäkuuta myyneensä portugalilaisen tytäryhtiönsä Neste Oil Portugal S.A:n, joka omistaa ETBE-tehtaan Sinesissä.

Ostaja oli portugalilainen yhtiö Repsol Polimeros LDA. Kauppahintaa ei julkistettu.

Neste Oil kertoi 11. lokakuuta, että sen ja Stora Enson yhteisyritys NSE Biofuels aloittaa kaupallisen biojalostamon ympäristövaikutusten arvioinnin Porvoossa ja Imatralla. Yhteisyritys näkee Porvoon ja Imatran mahdollisina vaihtoehtoisina sijaintipaikkakuntina puu- bionmassasta korkealaatuista uusiutuvaa dieselä tuottavalle biojalostamolle, jonka kapasiteetti olisi noin 200 000 tonnia vuodessa.

Neste Oil ilmoitti 15. marraskuuta käynnistäneensä onnistuneesti Singaporen uusiutuvan dieselin laitoksensa. Noin 120 henkilöä työllistävä, maailman suurin uusiutuvan dieselin laitos valmistui suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Laitoksen käynnistäminen oli merkittävä askel yhtiön puhtaamman liikenteen strategian toteuttamisessa.

Neste Oil kertoi 25. marraskuuta saaneensa Porvoon jalostamolla uusiutuvista raaka-aineista valmistelulle dieselille ISCC-sertifikaatin (International Sustainability & Carbon Certification). Sertifikaatti todentaa, että sertifioiduista raaka-aineista valmistettu NExBTL-diesel soveltuu biovelvolliseen täyttämiseen Saksan markkinoilla. Vuoden 2011 alusta lähtien kaikilta Saksassa myytäviltä biopolttoaineilta on edellytetty kestävän kehityksen sertifikaattia.

Neste Oil julkisti 29. marraskuuta sopineensa Lufthansan kanssa biopolttoaineyhteistyöstä. Lufthansan on määrä aloittaa kaupalliset lennot Neste Oilin uusiutuvista raaka-aineista valmistelulla NExBTL-lentopolttoaineella keväällä 2011. Yhtiöt ovat globaaleja edelläkävijöitä maailmanlaajuisesti, sillä kysymyksessä on maailman ensimmäinen julkistus uusiutuvien polttoaineiden käytöstä lentoyhtiön normaalissa reittiliikenteessä. Kaupalliset lennot käynnistyvät, kun sertifiointiorganisaatio ASTM (American Society for Testing and Materials) on hyväksynyt Neste Oilin käytännön teknologian mukaisen uusiutuvan lentopolttoaineen käytön lentoliikenteessä. Tämän odotetaan tapahtuvan kevään 2011 aikana.

Neste Oil ilmoitti 1. joulukuuta järjestävänsä uudelleen liiketoimintaansa, kun uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminta siirtyi isojen investointihankkeiden jälkeen uuteen vaiheeseen. Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin ja samalla muodostettiin uusi liiketoiminta-alue Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Konsernin taloudellinen raportointi jatkuu entisellään, ja Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet muodostavat edelleen omat raportointisegmenttinsä.

Neste Oil allekirjoitti 20. joulukuuta uuden 1,5 miljardin euron luottolimiittisopimuksen 19 pankista koostuvan kansainvälisen pankki-syndikaatin kanssa. Uusi luottolimiitti korvasi yhtiön maaliskuussa 2005 solmitun 1,5 miljardin euron rahoitusjärjestelyn, ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Luottolimiittisopimus erääntyy maaliskuussa 2016.

Strategian toteuttaminen

Neste Oil jatkoi puhtaamman liikenteen polttoaineiden strategiansa toteuttamista vuonna 2010. Yhtiön investointihankkeet liittyvät uusiin tuotantolaitoksiin, jotka lisäävät uusiutuvan dieselin ja korkealaatuisten perusöljyjen tuotantoa.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallituksen toimintakertomus 85

Strategiset hankkeet

Singaporen uusiutuvan dieselin laitos valmistui kesällä ja laitos käynnistettiin marraskuussa 2010. Laitoksen vuosittainen tuotantokapasiteetti on 800 000 tonnia. Hanke oli onnistunut, sillä laitos valmistui suunnitellun aikataulun ja 550 miljoonan euron kustannusarvion mukaisesti. Rotterdamin vastaava hanke on edennyt myös suunnitelmien mukaisesti ja laitoksen odotetaan käynnistyvän vuoden ensimmäisen puoliskon lopulla. Rotterdamin laitoksen odotetaan alittavan alkuperäisen 670 miljoonan euron kustannusarvion.

Neste Oililla on 45 % osuus yhteisyrityksestä, joka rakentaa 400 000 tonnia perusöljyä vuodessa tuottavaa tehdasta Bahrainiin. Hanke on edennyt aikataulun ja budjetin mukaisesti, ja laitoksen on määrä valmistua vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla. Neste Oilin osuus investointikustannuksista on 130 miljoonaa euroa.

Markkinakatsaus

Raakaöljyn hinnat vaihtelivat koko vuoden 2010. Brent Dated -raakaöljyn barrelhinta liikkui pääosin 70 ja 85 Yhdysvaltain dollarin välillä. Odotukset maailmantalouden elpymisestä ja geopoliittiset jännitteet öljyntuottajamaissa nostivat hintoja, kunnes euroalueen velkakriisin puhkeaminen ja osakemyynnit globaaleilla pääomamarkkinoilla toukokuussa käänsivät hinnat äkilliseen laskuun. Tuotantohäiriöt ja rahoitusmarkkinoiden vahva kehitys johtivat hintojen lyhytaikaiseen elpymiseen, kunnes ne kääntyivät jälleen laskuun elokuussa johtuen lisääntyneestä tuotannosta, maailmanlaajuisesti täysistä öljyvarastoista ja maailmantalouden hidastuneesta elpymisestä. Syyskuussa raakaöljyn hinnat alkoivat nousta kysynnän kasvun ja Yhdysvaltain dollarin heikkenemisen seurauksena. Brent-raakaöljyn hinta oli vuoden lopussa yli 90 dollaria barrelilta ensimmäistä kertaa sitten syksyn 2008.

Hintaeero raskaan ja kevyen raakaöljyn välillä vaihteli ja oli keskimäärin suurempi kuin vuonna 2009 johtuen heikentyneistä polttoöljyn marginaaleista ja kasvaneesta runsasrikkien raakaöljyn tuotannosta. Hintaeero vastasi pitkän aikavälin keskiarvoa jo toisena vuotena peräkkäin. Viime vuosikymmenen keskivaiheilla hintaeerot olivat poikkeuksellisen suuria.

Jalostusmarginaalit paranivat verrattuna vuoteen 2009, mikä johtui erityisesti korkeista bensiinimarginaaleista vuoden alussa ja myöhemmin vahvemmista keskitislemarginaaleista. Parannus jäi kuitenkin vaatimattomaksi, sillä markkinoilla oli tarpeeksi jalostuskapasiteettia takaamaan riittävän tarjonnan.

Bensiinimarginaalit toipuivat vuoden 2009 laskusta vuoden 2010 ensimmäisten kuukausien aikana hyvän kysynnän ja rajallisen tarjonnan seurauksena. Korkeat varastotasot ja raakaöljyn hinnat kuitenkin vaikuttivat marginaaleja heikentävästi. Keskimäärin marginaalit olivat vain hieman edellisvuotta paremmalla tasolla, vaikka bensiinin hinnat nousivat vuoden lopussa korkeimmalle tasolleen kahteen vuoteen. Keskitislemarginaalit vahvistuivat tasaisesti globaalin kysynnän kasvun seurauksena. Keskitsileiden tarjontaa rajoittivat jalostamoiden huoltotyöt. Kylmä sää ja Kiinan kasvanut kysyntä vuoden viimeisellä neljänneksellä nostivat marginaalit korkeimmalle tasolleen vuoden 2009 alun jälkeen. Vähärikkisten polttoöljyjen marginaalit heikkenivät vuoteen 2009 verrattuna kasvaneen tuotannon ja korkeiden raakaöljyn hintojen seurauksena.

Kysynnän ja tarjonnan tasapaino tiukkeni korkealuokkaisten perusöljyjen markkinoilla Euroopassa edellisvuoteen verrattuna.

Uusiutuvien raaka-aineiden hinnat nousivat huomattavasti vuoden 2010 toisella puoliskolla, mikä aiheutti painetta uusiutuvan dieselin marginaaleille.

Kysynnän siirtyminen bensiinistä dieseliin jatkui ja vahvempi talouskehitys johti suurempaan kokonaiskysyntään öljyn vähittäismyynnissä.

Öljyn merikuljetusten rahtitasot olivat heikot, mutta jonkin verran korkeammat kuin vuonna 2009.

Tärkeimmät markkinatekijät (USD/bbl, ellei muuta mainittu)

	2010	2009
Neste Oilin viitejalostusmarginaali	4,36	3,14
Neste Oilin kokonaisjalostusmarginaali	8,14	7,35
Urals-Brent-hintaero	-1,40	-0,81
NWE Bensiinimarginaali	9,70	9,26
NWE Dieselmarginaali	13,97	11,18
NWE Raskaan polttoöljyn marginaali	-10,32	-7,44
Brent dated -raakaöljy	79,47	61,51
USD/EUR-valuuttakurssi	1,32	1,39
USD/EUR-valuuttakurssi, suojattu	1,37	1,41
Raakaöljyrahdit, WS-pistettä (TD7)	113	81

Tuotanto ja myynti

Neste Oilin kokonaistuotanto vuonna 2010 oli yhteensä 13,6 miljoonaa tonnia (14,5 milj.), josta 0,3 miljoonaa tonnia (0,2) oli uusiutuvista raaka-aineista valmistettua NExBTL-dieseliä. Tuotanto oli vuotta 2009 alhaisemmalla tasolla Porvoon jalostamon huhti-toukokuun huoltoseisokin vuoksi.

Neste Oilin tuotanto laitoksittain (1 000 tonnia)

	2010	2009
Porvoon jalostamo	10 587	11 520
Naantalin jalostamo	2 410	2 438
Beringenin polyalfaolefiinala	45	35
Edmontonin iso-oktaanilaitos (Neste Oilin osuus)	214	256
NExBTL-laitokset	337	219

Porvoon jalostamon keskimääräinen käyttöaste oli 82 % (87 %) vuonna 2010. Huoltoseisokkia lukuun ottamatta jalostamon käyttöaste oli vuotta 2009 korkeampi, mikä oli dieselin tuotantolinja 4:n parantuneen suorituskyvyn ansiota. Naantalin jalostamon käyttöaste oli 84 % (87 %), mihin vaikuttivat suunniteltujen huoltotoiden aiheuttamat tuotannon keskeytykset toukokuussa ja pieni tulipalo elokuussa. Venäläisen Russian Export Blend -raakaöljyn (REB) käyttö Neste Oilin jalostamoiden syötöstä nousi 68 %:iin (62 %).

Jalostamoiden tuotantokustannukset olivat 3,9 dollaria barrelilta (4,4) vuonna 2010.

Kylmä talvi ja vahva kysyntä lisäsivät Neste Oilin dieselin myyntiä vuonna 2010. Dieselin osuus kokonaismyynnistä oli edelleen lähes

Hallituksen toimintakertomus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

40 %, kun taas bensiinin ja raskaan polttoöljyn osuus laski. Neste Oilin bensiinin vienti keskittyi Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle, kun taas Pohjois-Amerikan markkina oli aiempaa heikompi.

Neste Oilin myynti omasta tuotannosta tuotelajeittain (1 000 tonnia)

	2010	%	2009	%
Moottoribensiini	4 111	28	4 218	30
Bensiinikomponentit	229	2	270	2
Diesel	5 655	39	5 228	37
Lentopolttoaine	640	4	613	4
Perusöljyt	307	2	257	2
Lämmitysöljy	691	5	631	4
Raskas polttoöljy	908	6	1 300	9
Nestekaasu	273	2	220	2
NExBTL-diesel	270	2	209	1
Muut tuotteet	1 401	10	1 232	9
Yhteensä	14 485	100	14 178	100

Neste Oilin myynti omasta tuotannosta markkina-alueittain (1 000 tonnia)

	2010	%	2009	%
Suomi	7 881	54	7 580	53
Muut Pohjoismaat	2 685	19	2 210	16
Muu Eurooppa	2 659	19	2 488	17
Yhdysvallat ja Kanada	1 081	7	1 686	12
Muut maat	179	1	214	2
Yhteensä	14 485	100	14 178	100

Segmenttikatsaukset

Neste Oilin liiketoiminnot on jaettu neljään raportointisegmenttiin: Öljytuotteet, Uusiutuvat polttoaineet, Öljyn vähittäismyynti ja Muut.

Öljytuotteet

	2010	2009
Liikevaihto, MEUR	9 789	7 631
Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR	208	105
IFRS-liikevoitto, MEUR	333	318
Kokonaisjalostusmarginaali, USD/bbl	8,05	7,35

Öljytuotteiden koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 208 miljoonaa euroa verrattuna 105 miljoonaan euroon vuonna 2009. Parannuksen taustalla olivat lähinnä vahvempi jalostusmarginaali, matalammat kiinteät kustannukset sekä perusöljyliiketoiminnan parantunut kannattavuus. Neste Oilin kokonaisjalostusmarginaali oli 8,05 dollaria barrelita vuonna 2010 verrattuna 7,35 dollariin barrelita edellisvuonna. Jalostustoiminnan kiinteät kustannukset olivat 0,5 dollaria barrelita matalammat kuin vuonna 2009. Porvoon jalostamon huoltoseisokilla oli 65 miljoonan euron negatiivinen vaikutus segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon. Öljytuotteiden vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto vuonna 2010 oli 7,9 % (4,0 %).

Uusiutuvat polttoaineet

	2010	2009
Liikevaihto, MEUR	328	182
Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR	-65	-29
IFRS-liikevoitto, MEUR	-39	-24

Uusiutuvien polttoaineiden vertailukelpoinen liikevoitto oli -65 miljoonaa euroa vuonna 2010 verrattuna -29 miljoonaan euroon vuonna 2009. Tämä johtui edellisvuotta korkeammista kiinteistä kustannuksista toiminnan lisäännyttyä Singaporen ja Rotterdamin laitoksilla. Myyntimäärät kasvoivat verrattuna vuoteen 2009, mutta uusiutuvien polttoaineiden marginaalit olivat pehmeähköt johtuen vaihtoehtoisten bioraaka-aineiden kaventuneista hintaeroista. Korkealaatuisen uusiutuvan dieselin hintaero verrattuna perinteiseen biodieseliin säilyi hyvänä. Uusiutuvien polttoaineiden vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto vuonna 2010 oli -5,1 % (-4,7 %).

Öljyn vähittäismyynti

	2010	2009
Liikevaihto, MEUR	3 654	2 998
Vertailukelpoinen liikevoitto, MEUR	60	50
IFRS-liikevoitto, MEUR	61	50
Kokonaismyynt*, 1 000 m3	4 150	4 002
- bensiinin myynti asemilla, 1 000 m3	1 328	1 405
- dieselin myynti asemilla, 1 000 m3	1 423	1 331
- lämmitysöljy, 1 000 m3	749	714
- raskas polttoöljy, 1 000 m3	347	287

*ssältää sekä asemien että terminaalien myynnin

Öljyn vähittäismyynnin koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto oli 60 miljoonaa euroa verrattuna 50 miljoonaan euroon vuonna 2009. Kasvu johtui edellisvuotta paremmista marginaaleista ja matalammista kiinteistä kustannuksista. Dieselin myyntimäärien kasvun vaikutusta laimensi bensiiniin edellisvuotta heikompi myynti. Öljyn vähittäismyynnin vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto vuonna 2010 oli 19,3 % (15,8 %).

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallituksen toimintakertomus 87

Osakkeet, kaupankäynti ja omistus

Neste Oilin osakkeilla käydään kauppaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Vuoden 2010 viimeinen noteeraus oli 11,95 euroa, joka oli 3,8 % vähemmän kuin vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2010 osakekurssi oli korkeimmillaan 13,77 euroa ja alimmillaan 10,45 euroa. Yhtiön markkina-arvo oli 3,1 miljardia euroa 31.12.2010. Päivittäin vaihdettiin keskimäärin 961 000 osaketta, mikä vastaa 0,4 % yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä.

Neste Oilin kaupparekisteriin merkitty osakepääoma vuoden 2010 lopussa oli 40 miljoonaa euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 256 403 686. Yhtiö ei omista omia osakkeitaan eikä hallituksella ole omien osakkeiden osto-oikeutta eikä oikeutta laskea liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja, osakeoptioita tai uusia osakkeita.

Vuoden lopussa Suomen valtio omisti 50,1 % (50,1 %) osakkeista, ulkomaiset instituutiot 18,6 % (17,1 %), kotimaiset instituutiot 18,5 % (18,9 %) ja suomalaiset kotitaloudet 12,8 % (14,0 %).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

Osakkeenomistaja	Osakkeita	% Osakkeista
Valtioneuvoston kanslia	128 458 247	50,10
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	6 876 590	2,68
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 420 152	1,72
Valtion Eläkerahasto	3 440 000	1,34
Kansaneläkelaitos, KELA	2 648 424	1,03
OP-Delta-sijoitusrahasto	1 700 000	0,66
Kurikan kaupunki	1 550 875	0,60
Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	1 085 000	0,42
OP-Suomi Arvo -sijoitusrahasto	750 000	0,29
OP-Henkivakuutus Oy	672 533	0,26
Sijoitusrahasto Danske Suomi Osake	633 418	0,25
Sijoitusrahasto Nordea Fennia	588 000	0,23
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	585 000	0,23
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera	550 722	0,21
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	520 000	0,20
ABN AMRO Finland	517 405	0,20
Alexander Management Oy	485 000	0,19
Sijoitusrahasto Danske Suomi Yhteisöosake	481 737	0,19
Veikko Laine Oy	450 000	0,18
Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Finlandia	440 000	0,17
20 suurinta omistajaa yhteensä	156 853 103	61,17
Hallintarekisteröidyt	45 867 609	17,89
Muut	53 682 974	20,94
Kaikki osakkeet yhteensä	256 403 686	100,00

Omistusjakauma 31.12.2010
Omistettujen osakkeiden mukaan

Osakkeita	Osakkeen-omistajia	% osakkeen-omistajista	Osakkeita	% osakkeista
1–100	26 364	34,44	1 545 170	0,60
101–500	34 117	44,57	8 705 695	3,40
501–1 000	8 577	11,20	6 664 274	2,60
1 001–5 000	6 468	8,45	13 346 811	5,21
5 001–10 000	563	0,74	4 077 002	1,59
10 001–50 000	355	0,46	7 229 716	2,82
50 001–100 000	44	0,06	3 213 745	1,25
100 001–500 000	46	0,06	11 440 758	4,46
Yli 500 000	20	0,03	200 180 515	78,07
Yhteensä	76 554	100,00	256 403 686	100,00
joista hallintarekisterissä	13		45 867 609	17,89

Omistajaryhmittäin

	% osakkeista
Suomen valtio	50,1
Yritykset	2,9
Pankit ja vakuutuslaitokset	4,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,6
Julkishallinto	8,9
Kotitaloudet	12,8
Ulkomaiset osakkeenomistajat	18,6
Yhteensä	100,0

88 Hallituksen toimintakertomus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Corporate Governance

Yhtiön hallinto on jaettu yhtiökokouksen, hallintoneuvoston, hallituksen ja sen kahden valiokunnan sekä toimitusjohtajan kesken. Varsinainen yhtiökokous nimittää hallintoneuvoston toimikaudelle, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta, ei voida valita hallintoneuvoston jäseneksi.

Varsinainen yhtiökokous nimittää yhtiökokouksen nimitysväliokunnan esityksen pohjalta hallituksen toimikaudelle, joka kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta, ei voida valita hallintoneuvoston jäseneksi.

Varsinainen yhtiökokous nimittää yhtiökokouksen nimitysväliokunnan esityksen pohjalta hallituksen toimikaudelle, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta, ei voida valita hallituksen jäseneksi. Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja tekee päätöksen hänen erottamisestaan.

Varsinainen yhtiökokous voi tehdä muutoksia yhtiöjärjestykseen hallituksen esityksen pohjalta.

Neste Oilin yhtiökokous järjestettiin 15.4.2010 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2009 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2009. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen voitonjaosta, jonka mukaan vuodelta 2009 maksettiin osinkoa 0,25 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 27.4.2010.

Yhtiökokouksen nimitysväliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti valittiin hallituksen nykyisistä jäsenistä Timo Peltola, Mikael von Frenckell, Michiel Boersma, Ainomaija Haarla, Nina Linander, Hannu Ryöppönen ja Markku Tapio sekä uutena jäsenenä Maija-Liisa Friman. Timo Peltola jatkoi hallituksen puheenjohtajana ja Mikael von Frenckell varapuheenjohtajana.

Yhtiökokous päätti säilyttää hallituksen palkkiot entisellään. Neste Oilin hallitus piti järjestäytymiskokouksen heti yhtiökokouksen jälkeen. Hallitus valitsi kokouksessaan molempien valiokuntiensa jäsenet. Timo Peltola valittiin henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Michiel Boersma, Mikael von Frenckell ja Ainomaija Haarla sen jäseniksi. Tarkastusvaliokuntaan valittiin Nina Linander puheenjohtajaksi sekä Hannu Ryöppönen, Markku Tapio ja Maija-Liisa Friman jäseniksi.

Hallintoneuvoston jäsenmääräksi vahvistettiin 7, ja hallintoneuvoston jäseniksi valittiin Heidi Hautala (puheenjohtaja), Kimmo Tiilikainen (varapuheenjohtaja), Esko Ahonen, Timo Heinonen, Markus Mustajärvi, Anne-Mari Virolainen sekä Miapetra Kumpula-Natri. Hautala, Tiilikainen, Ahonen, Heinonen, Mustajärvi ja Virolainen valittiin uudelle toimikaudelle. Kumpula-Natri valittiin uudeksi jäseneksi. Hallintoneuvoston jäsenet ovat kansanedustajia, paitsi Heidi Hautala, joka on Euroopan parlamentin jäsen. Hallintoneuvoston palkkioihin ei tehty muutoksia. Ehdotus hallintoneuvoston lakkauttamisesta hylättiin.

Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajaksi valittiin seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajana Anna-Maija Simola, KHT. Tilintarkastajalle päätettiin suorittaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Hallituksen esityksen mukaisesti yhtiöjärjestyksen 11.1 §:ää muutettiin siten, että kokouskutsu yhtiökokoukseen on toimitettava viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Yhtiökokous päätti Suomen valtiota edustaneen Valtioneuvoston kanslian esityksestä asettaa nimitysväliokunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysväliokuntaan valittiin kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat ja valiokuntaan kuuluu asiantuntijajäsenen hallituksen puheenjohtaja. Neste Oilin yhtiökokouksen nimitysväliokuntaan kuuluivat vuonna 2010 ylijohtaja Pekka Timonen valtion omistajaohjausyksiköstä, varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta sekä toimitusjohtaja Mika Kivimäki OP-Rahastoyhtiö Oy:stä. Valiokunnan asiantuntijajäsenen toimi Neste Oilin hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Timo Peltola.

Neste Oil antaa Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä asiakirjana.

Organisaation uudelleenjärjestely

Neste Oil järjestää 20.12.2010 alkaen uudelleen liiketoimintaansa, kun uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminta siirtyi isojen investointihankkeiden jälkeen uuteen vaiheeseen. Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin ja samalla muodostettiin uusi liiketoiminta-alue Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Uuden liiketoiminta-alueen johtajaksi nimitettiin silloisen Öljytuotteet-liiketoiminta-alueen johtaja Matti Lehmus. Konsernin taloudellinen raportointi jatkui entisellään Öljytuotteiden ja Uusiutuvat polttoaineiden muodostassa edelleen omat raportointisegmenttinsä. Näiden muutosten yhteydessä Neste Oilin varatoimitusjohtaja ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueen johtaja Jarmo Honkamaa jätti yhtiön.

Henkilöstö

Neste Oil työllisti vuonna 2010 keskimäärin 5 030 (5 286) henkilöä, joista 1 448 (1 333) työskenteli Suomen ulkopuolella. Vuoden 2010 lopussa yhtiöllä oli 4 874 työntekijää (5 092), joista 1 443 (1 424) työskenteli Suomen ulkopuolella. Yhtiön maksamat palkat ja palkkiot vuonna 2010 olivat yhteensä 246 miljoonaa euroa (233 milj.).

Terveys, turvallisuus ja ympäristö

Neste Oilin toimintojen päästöt ympäristöön olivat vähäisiä läpi vuoden. Neste Oilin jalostamoilla ja muilla tuotantolaitoksilla ei sattunut vuoden 2010 aikana korvausvastuuseen johtaneita vakavia ympäristövahinkoja. Sallitut päästörajat eivät ylittyneet. Yhtiön pääjalostamoilla Porvoossa parannettiin seisokin jälkeen sekä energiatehokkuutta että käyttövarmuutta. Jalostamoiden jätevesien käsittely toimi erinomaisesti. Vuoden 2010 öljypäästö oli 0,14 grammaa jalostettua raakaöljytonnia kohden.

Yhtiö on saanut päästöoikeudet 3,2 miljoonan tonnin vuotuisille hiilidioksidipäästöille vuosille 2008–2012. Päästöoikeuksien hankkiminen

Hallituksen toimintakertomus 89

markkinolta on tarpeen tulevien päästöjen kattamiseksi. Vuoden 2010 päästöjen todentaminen on aikataulutettu, ja yhtiö voi raportoida ja luovuttaa viranomaisille vuoden 2010 kokonaispäästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia.

Neste Oilin työturvallisuuden mittari on kaikkien kirjattujen tapaturmien taajuus (TRIF, Total Recordable Injury Frequency) eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti. Mukaan lasketaan sekä yhtiön oman henkilöstön että yhtiölle työskentelevien urakoitsijoiden tekemä työ. Vuoden lopussa lukema oli 4,7 (2,9). Tavoite oli alle 3. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien esiintymistaajuus LWIF oli joulukuun lopussa 3,0 (2,0) tapausta miljoonaa työtuntia kohden. Vuoden tavoite oli alle 1. Neste Oilin yhtenäisten työ- ja prosessiturvallisuuden menettelytapojen toteuttaminen on jatkossakin yhtiön avaintavoitteita.

REACH-asetuksen (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals) ensimmäinen merkittävä määräaika oli marraskuun lopussa 2010. Siihen mennessä Neste Oil oli toteuttanut onnistuneesti REACH-rekisteröinnit kaikille valmistamilleen kemiallisille aineille. Rekisteröintejä oli yhteensä 71.

EU:n uusiutuvan energian direktiivi (RED) oli vuoden 2010 lopussa yhä toimeenpanovaiheessa. Neste Oilin sisäiset käytännöt on päivitetty vastaamaan direktiivin vaatimuksia, ja yhtiö on jättänyt EU-komission rekisteröitäväksi direktiivin mukaisen vapaaehtoisen todennissaisjärjestelmän (voluntary scheme). Järjestelmällä todennetaan, että Neste Oilin valmistamat uusiutuvat polttoaineet täyttävät EU:n vastuullisuusvaatimukset. Neste Oilin NExBTL-laitokset Porvoossa ja Singaporessa saivat ISCC-sertifikaatit (International Sustainability and Carbon Certification), joilla varmistetaan, että laitosten tuotanto soveltuu käytettäväksi Saksan biopolttoainemarkkinoilla.

Neste Oil säilytti vuoden 2010 aikana asemansa tai tuli valituksi useisiin vastuullisuusindekseihin. Neste Oil valittiin maailmanlaajuuteen Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin neljännen kerran peräkkäin. Yhtiö on päässyt viisi kertaa maailman vastuullisimpien yritysten The Global 100 -listalle ja valittu sekä Ethibel Pioneer että Ethibel Excellence -rekistereihin. Lisäksi metsille mahdollisesti riskialttiita hyödykkeitä käyttäviä yhtiöitä tutkiva Forest Footprint Disclosure (FFD) arvioi Neste Oilin öljy- ja kaasualan parhaaksi metsäjalanjäljestään kertovaksi yritykseksi.

Tilikauden päättymisen jälkeen tammikuussa 2011 Forest Footprint Disclosure (FFD) arvioi Neste Oilin toistamiseen öljy- ja kaasualan parhaaksi metsäjalanjäljestään kertovaksi yritykseksi. Lisäksi Neste Oil valittiin viidennen kerran peräkkäin maailman 100 vastuullisimman yrityksen The Global 100 -listalle. Yhtiö oli tänä vuonna listan sijalla 20, kun sen sijoitus vuonna 2010 oli 85. The Global 100 -listan yrityksiä pidetään toimialansa kyvykkäimpänä ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja hallinnon riskien johtamisessa sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä näissä toiminnoissa.

Tutkimus ja kehitys

Sekä raakaöljypohjaisiin että uusiutuviin polttoaineisiin keskittyvä tutkimus- ja tuotekehitystyö on kriittisen tärkeää Neste Oilin strategian toteuttamiseksi. Neste Oilin tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2010 olivat yhteensä 41 miljoonaa euroa (37 milj.). Valtaosa yhtiön tutkimus- ja tuotekehityshankkeista liittyi biopolttoaineiden raaka-ainepohjan laajentamiseen sekä teknologian kehittämiseen.

Mahdolliset pitkän ja lyhyen aikavälin riskit

Öljymarkkinat ovat olleet hyvin vaihtelevat, ja vaihteluiden odotetaan jatkuvan. Öljynjalostajat ovat alttiita poliittisille ja taloudellisille tapahtumille sekä luonnonilmiöille, jotka voivat vaikuttaa öljytuotteiden kysyntään ja tarjontaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Lähitulevaisuuden epävarmuustekijät liittyvät maailmantalouden toipumisen nopeuteen, joka vaikuttaa öljytuotteiden ja erityisesti dieselin kysyntään.

Suunnittelemattomat sekä odottamattomat häiriöt Neste Oilin tuotantolaitoksissa muodostavat edelleen riskin lyhyellä aikavälillä.

Nopeat ja suuret raaka-aineiden ja tuotteiden hinnanvaihtelut voivat johtaa merkittäviin varastovoittoihin tai -tappioihin tai käyttöpääoman muutoksiin. Näillä puolestaan voi olla selvä vaikutus yhtiön IFRS:n mukaiseen liikevoittoon sekä rahavirtaan.

EU:n ja eräiden muiden keskeisten markkina-alueiden biopolttoaineita koskevan lainsäädännön täytäntöönpano voi vaikuttaa biopolttoaineiden kysynnän kehityksen nopeuteen. Riskeihin kuuluu myös yhtiön uusiutuvista raaka-aineista valmistetun NExBTL-dieselin tuotannon kasvattamiseen tähtäävien investointien loppuunsaattamiseen liittyvät ongelmat tai viivästykset tai näistä investoinneista saatavien hyötyjen toteutumatta jääminen. Pidemmällä aikavälillä epäonnistuminen oman teknologian suojaamisessa ja kilpailevien uusiutuvien polttoainetekniikoiden tai hybridi- ja sähkömoottorien kehittäminen ja käyttöönotto voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön tulokseen.

Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuus, kasvavat pääomakustannukset sekä uusien, kilpailukykyisten ja kustannustehokkaiden raaka-aineiden hankkimiseen ja kehittämiseen liittyvät haasteet saattavat vaikuttaa konsernin tulokseen.

Tärkeimmät Neste Oilin tulokseen vaikuttavat markkinatekijät ovat kansainväliset jalostusmarginaalit, Pohjanmeren Brent-raakaöljyn ja venäläisen raskaamman raakaöljyn (REB) välinen hintaero sekä Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen valuuttakurssi.

Riskienhallinta

Neste Oil tunnistaa riskin olennaisena ja väistämättömänä osana liiketoimintaansa. Riskille on tunnusomaista olla sekä uhka että mahdollisuus. Neste Oil tavoittelee riskienhallinnalla kilpailuetua tukemalla mahdollisuuksia ja vähentämällä uhkia. Riskienhallinta on keskeinen osa Neste Oilin johtamisjärjestelmää, ja sen merkitys on vain kasvanut, kun yhtiön suuret investointiprojektit ovat edenneet ja maailmantalouden nopeat vaihtelut ovat jatkuneet. Neste Oil pyrkii rajoittamaan liiketoimintoihinsa kohdistuvien riskien vaikutusta erilaisilla riskienhallintastrategioilla. Yhtiön hallituksen hyväksymissä Neste Oilin riskienhallintapolitiikassa ja riskienhallintaperiaatteissa on esitetty yhtiön, liiketoiminta-alueiden ja toimintojen strategisia ja operatiivisia tavoitteita uhkaavien riskien hallintaperiaatteet. Liiketoiminta-alueilla ja kon

Hallituksen toimintakertomus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

sernin yhteisillä toiminnoilla on lisäksi muita riskienhallintaan liittyviä periaatteita, ohjeita ja käytäntöjä. Ne hyväksyy yhtiön toimitusjohtaja.

Strategisessa ja operatiivisessa riskienhallinnassa pyritään jatkuvaan riskien tunnistamiseen, yhtenäiseen määrittelyyn ja priorisointiin sekä ennaltaehkäisyyn.

Tarkempia tietoja Neste Oilin riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy yhtiön Selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on annettu erillisenä asiakirjana, sekä vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedosta 3.

Näkymät

Markkinaympäristö näyttäisi vahvistuvan vuonna 2011 verrattuna vuoteen 2010 johtuen öljytuotteiden kysynnän kasvusta erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Tämän lisäksi markkinoille odotetaan tulevan edellisvuotta vähemmän uutta jalostuskapasiteettia, mikä johtaa hieman tiukempaan kysynnän ja tarjonnan tasapainoon jalostusmarkkinoilla.

Markkina näyttää odottavan, että kehittyneiden öljynjalostajien, kuten Neste Oilin, marginaalit vahvistuvat vuonna 2011, mitä tukee vahvempi kysyntä ja viime vuotta matalammat varastotasot. Diesel-markkinan ennustetaan vahvistuvan, kun taas bensiinin marginaalien odotetaan säilyvän suurin piirtein vuoden 2010 tasolla. Myös heikommat raskaan polttoöljyn marginaalit hyödyttävät kehittyneitä jalostajia.

Porvoon ja Naantalin jalostamoilla odotetaan olevan toiminnallisesti hyvä vuosi ja tuotantomäärien kasvavan.

Uusiutuvan dieselin liiketoiminnan käynnistäminen jatkuu vuonna 2011. Uusiutuvista raaka-aineista valmistetun dieselin myyntimäärien odotetaan kasvavan vastikään käynnistyneen Singaporen laitoksen tuotannon lisääntyessä, ja Rotterdamin laitoksen odotetaan käynnistyön vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Biopolttoainelainsäädännön edistymisellä Euroopassa ja Yhdysvalloissa on merkittävä rooli myynnin kehittymisessä. Kun tämän yhdistää uusiutuvan dieselin mahdollisesti heikkoina säilyviin marginaaleihin, Uusiutuvat polttoaineet -segmentin vertailukelpoisen liikevoiton odotetaan pysyvä negatiivisena vuonna 2011. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Uusiutuvien polttoaineiden vertailukelpoisen liiketappion odotetaan olevan suurempi kuin vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä.

Dieselin kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan Suomen vähittäismyyntimarkkinoilla, kun taas bensiinin kysyntä jatkanee laskuaan. On todennäköistä, että dieselin osalta sama kehitys jatkuu myös Baltian maissa, joissa myös bensiinin näkymät ovat hieman positiivisemmat. Molempien tuotteiden kysynnän ennakoidaan kasvavan Luoteis-Venäjällä.

Neste Oilin kiinteiden kustannusten arvioidaan olevan noin 650 miljoonaa euroa verrattuna 575 miljoonaan euroon vuonna 2010.

Yhtiön vuoden 2011 investointien arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa (2010: 892 milj.), josta ylläpitoinvestointien osuus on 176 miljoonaa euroa (2010: 245 milj.), strategisten investointien 113 miljoonaa euroa (2010: 633 milj.) ja tuottavuusinvestointien 11 miljoonaa euroa (2010: 14 milj.)

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 987 miljoonaa euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että Neste Oil Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohti eli 3.2.2011 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallituksen toimintakertomus 91

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

		2010	2009	2008
Tuloslaskelma
Liikevaihto	milj. euroa	11 892	9 636	15 043
Liikevoitto	milj. euroa	323	335	186
- osuus liikevaihdosta	%	2,7	3,5	1,2
Vertailukelpoinen liikevoitto	milj. euroa	240	116	602
Voitto ennen veroja	milj. euroa	296	296	129
- osuus liikevaihdosta	%	2,5	3,1	0,9
Kannattavuus
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	9,9	10,2	4,4
Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE)	%	7,7	9,0	6,1
Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto verojen jälkeen (ROACE)	%	4,6	2,5	13,1
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korollinen nettovelka	milj. euroa	1 801	1 918	1 004
Velan osuus kokonaispääomasta	%	42,6	46,3	31,5
Velkaantumisaste	%	74,3	86,3	46,1
Omavaraisuusaste	%	36,5	39,1	46,3
Muut tunnusluvut
Sijoitetu pääoma	milj. euroa	4 607	4 257	3 237
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä osakkeisiin	milj. euroa	943	863	508
- osuus liikevaihdosta	%	7,9	9,0	3,4
Tutkimus- ja kehitysmenot	milj. euroa	41	37	37
- osuus liikevaihdosta	%	0,3	0,4	0,2
Henkilöstö keskimäärin		5 030	5 286	5 174
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos / osake (EPS)	euroa	0,89	0,86	0,38
Oma pääoma / osake	euroa	9,43	8,64	8,48
Rahavirta / osake	euroa	4,32	0,69	2,00
Hinta / voitto -suhde (P/E)		13,38	14,42	28,03
Osinko / osake	euroa	0,35 1)	0,25	0,80
Osinko tuloksesta	%	39,2 1)	29,0	211,9
Efektiivinen osinkotuotto	%	2,9 1)	2,0	7,6
Osakekurssi
Kurssi kauden lopussa	euroa	11,95	12,42	10,58
Keskikurssi	euroa	11,86	10,85	17,95
Alin kurssi	euroa	10,45	8,80	9,47
Ylin kurssi	euroa	13,77	13,44	24,90
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	milj. euroa	3 064	3 185	2 713
Osakkeiden vaihdon kehitys
Vaihdettu osakemäärä	1 000	242 190	269 159	381 525
Osuus osakkeiden kokonaismäärästä	%	95	105	149
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		255 913 809	255 903 960	255 903 686
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		255 918 686	255 913 686	255 903 686

1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

92 Hallituksen toimintakertomus

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Liikevoitto	=	Liikevoitto sisältää tuotot tuotteiden ja palveluiden myynnistä, muut liiketoiminnan tuotot, kuten osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, sekä osuuden osakkuus-yritysten ja yhteisyritysten tuloksesta. Liikevoitosta on vähennetty osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot sekä kulut, jotka liittyvät tuotteiden ja palvelujen tuotantoon, markkinointiin ja myyntiin sekä yleishallintoon, sekä poistot ja arvonalentumiset. Oljy- ja rahtijohdannaisten realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset sekä tulevan rahavirran, myyntien ja ostojen, suojaamiseen käytettävien valuutta- ja öljyjohdannaisten realisoituneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan tuloslaskelmaan, sisältyvät myös liikevoittoon.
Vertailukelpoinen liikevoitto	=	Liikevoitto -/+ varastovoitot/-tappiot -/+ osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/-tappiot - öljy- ja rahtijohdannaisten realisoitumaton käypien arvojen muutos. Varastovoitot/-tappiot sisältävät trading-varastojen käypien arvojen muutokset.
Oman pääoman tuotto (ROE), %	= 100 x	Voitto ennen veroja - verot
Oma pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (ROCE), %	= 100 x	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Sijoitetu pääoma keskimäärin
Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto verojen jälkeen (ROACE), %	= 100 x	Kauden voitto (oikaistuna varastovoitolla/-tappiolla, osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitoilla/-tappiolla sekä realisoitumattomilla öljy- ja rahtijohdannaisten käypien arvojen muutoksilla verojen jälkeen) + määräysvallattomien omistajien osuus + korkokulut ja korollisiin velkoihin liittyvät rahoituskulut (verojen jälkeen)
Sijoitetu pääoma keskimäärin
Sijoitetu pääoma	=	Taseen loppusumma - korottomat velat - laskennalliset verovelat - varaukset
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset
Velan osuus kokonaispääomasta, %	= 100 x	Korolliset nettovelat
Korolliset nettovelat + oma pääoma yhteensä
Velkaantumisaste (gearing), %	= 100 x	Korolliset nettovelat
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %	= 100 x	Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Sidotun pääoman tuotto, %	= 100 x	Segmentin liikevoitto
Segmentin sidottu pääoma keskimäärin
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	= 100 x	Segmentin vertailukelpoinen liikevoitto
Segmentin sidottu pääoma keskimäärin
Segmentin sidottu pääoma	=	Segmentin aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat, eläkesaamiset, vaihto-omaisuus sekä segmentelle kohdistetut korottomat saamiset, velat, varaukset ja eläkevelvoitteet
Tutkimus- ja kehitysmenot	=	Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät tuloslaskelmaan kirjatut konsernin kaikkia liiketoiminta-alueita palvelevan Tutkimus ja teknologia -yksikön kulut sekä liiketoiminta-alueiden oman tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulut. Luku sisältää aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot. Kulut esitetään bruttona vähentämättä saatuja avustuksia.

Osakekohtaiset tunnusluvut

| Tulos / osake (EPS) | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana |
| --- | --- | --- |
| Oma pääoma / osake | = | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa |
| Rahavirta / osake | = | Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä kauden aikana |
| Hinta / voitto -suhde (RIE) | = | Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa |
| Osinko tuloksesta, % | = 100 x | Tulos / osake
Osinko / osake |
| Effektivinen osinkotuo, % | = 100 x | Tulos / osake
Osinko / osake |
| Keskikurssi | = | Viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa | = | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | = | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen kaupantekokurssi
Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä kauden aikana. |

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Hallituksen toimintakertomus 93

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihto	4,6	11 892	9 636
Liiketoiminnan muut tuotot	7	81	29
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	18	15	20
Materiaalit ja palvelut	8	-10 493	-8 167
Henkilöstökulut	9	-392	-301
Poistot ja arvonalentumiset	10	-259	-234
Liiketoiminnan muut kulut	11	-521	-648
Liikevoitto		323	335
Rahoitustuotot ja -kulut	12
Rahoitustuotot		4	10
Rahoituskulut		-34	-44
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset		3	-5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-27	-39
Voitto ennen veroja		296	296
Tuloverot	13	-65	-71
Tilikauden voitto		231	225
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		229	221
Määräysvallattomille omistajille		2	4
		231	225
Tulos / osake laskettuna emoyhtiön omistajille kuuluvan voiton perusteella laimentamaton ja laimennettu (euroa / osake)	14	0,89	0,86

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Tilikauden voitto	231	225
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
Muuntoerot ja muut muutokset	43	9
Rahavirran suojaukset
kirjattu omaan pääomaan	-18	3
siirretty tuloslaskelmaan	19	15
Nettosijoitusten suojaukset	-3	0
Suojausrahastot osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1	-2
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	42	25
Tilikauden laaja tulos yhteensä	273	250
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	271	246
Määräysvallattomille omistajille	2	4
	273	250

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.12.2010	31.12.2009
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	17	43	48
Aineelliset hyödykkeet	16	3 979	3 235
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	18	214	216
Pitkäaikaiset saamiset	19, 20	8	3
Eläkesaamiset	29	0	111
Laskennalliset verosaamiset	27	31	11
Johdannaissopimukset	19, 24	18	3
Myytävissä olevat rahoitusvarat	19, 20	4	1
Pitkäaikaiset varat yhteensä		4 297	3 628
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	1 079	1 148
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19, 22	866	757
Johdannaissopimukset	19, 24	42	50
Rahat ja pankkisaamiset	23	380	117
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 367	2 072
Varat yhteensä		6 664	5 700
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	25
Osakepääoma		40	40
Muu oma pääoma		2 374	2 170
Yhteensä		2 414	2 210
Määräysvallattomien omistajien osuus		12	12
Oma pääoma yhteensä		2 426	2 222
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	19, 26	1 882	1 590
Laskennalliset verovelat	27	347	328
Varaukset	28	20	22
Eläkevelvoitteet	29	47	10
Johdannaissopimukset	19, 24	23	15
Muut pitkäaikaiset velat	19, 26	1	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		2 320	1 965
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	19, 26	299	445
Verovelat	19, 26	38	5
Johdannaissopimukset	19, 24	34	83
Ostovelat ja muut velat	19, 26	1 547	980
Lyhytaikaiset velat yhteensä		1 918	1 513
Velat yhteensä		4 238	3 478
Oma pääoma ja velat yhteensä		6 664	5 700

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 95

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		231	225
Oikaisut
Tuloverot	13	65	71
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	18	-15	-20
Poistot ja arvonalentumiset	10	259	234
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua		131	17
Rahoituskulut, netto	12	27	39
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot	7	-7	-2
		691	564
Käyttöpääoman muutokset
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (i) / vähennys (+)		-148	-4
Vaihto-omaisuuden lisäys (i) / vähennys (+)		76	-508
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (i)		558	62
Käyttöpääoman muutos		486	-450
		1 177	114
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-29	-40
Saadut korot		4	8
Saadut osingot		0	17
Realisoituneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot		-14	35
Maksetut välittömät verot		-33	43
		-72	63
Liiketoiminnan nettorahavirta		1 105	177
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	16	-924	-807
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	17	-8	-9
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	5	-8	-
Osakkuus- ja yhteisyritysten hankinta	18	0	-47
Muiden osakkeiden hankinta		-3	-
Myydyt tytäryritysosakkeet vähennettynä luovutushetken rahavaroilla	5	6	-
Aineellisten hyödykkeiden myynti		4	7
Myydyt muut osakkeet		0	0
Muutokset pitkäaikaisissa saamisissa		19	-29
Investointien nettorahavirta		-914	-885
Rahavirta ennen rahoitusta		191	-708
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut (i) / nostot (+)		-142	370
Pitkäaikaisten lainojen nostot		1 171	1 212
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-893	-607
Osingonjako emoyhtiön omistajille		-64	-205
Osingonjako määräysvallattomille omistajille		-2	-
Muut rahoitus erät		0	0
Rahoituksen nettorahavirta		70	770
Rahavarojen muutos		261	62
Rahavarat tilikauden alussa		117	55
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2	0
Rahavarat tilikauden lopussa	23	380	117

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

milj. euroa	Liite	Emoyhtiön omistajille kuuluva					Määräys-vallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
		Osake-pääoma	Vara-rahasto	Käyvän arvon rahastot	Muuntoerot	Edellisten tilikausien voitto
Oma pääoma 1.1.2009		40	10	-7	-54	2 182	8	2 179
Maksettu osinko						-205		-205
Osakeperusteinen palkitseminen						-2		-2
Siirto kertyneistä voittovaroista			1			-1		0
Tilikauden laaja tulos yhteensä				16	9	221	4	250
Oma pääoma 31.12.2009	25	40	11	9	-45	2 195	12	2 222
Oma pääoma 1.1.2010		40	11	9	-45	2 195	12	2 222
Maksettu osinko						-64	-2	-66
Osakeperusteinen palkitseminen						-3		-3
Siirto kertyneistä voittovaroista			1	-5		4		0
Tilikauden laaja tulos yhteensä			1	2	39	229	2	273
Oma pääoma 31.12.2010	25	40	13	6	-6	2 361	12	2 426

Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 97

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 Yrityksen perustiedot

Neste Oil Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo. Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.

Neste Oil Oyj tytäryrityksineen on korkealaatuisiin liikennepolttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyritys. Konsernin jalostamot ja muut tuotantolaitokset, yhdessä Suomessa ja Baltian alueella sijaitsevan liikenneasemaverkoston ja muiden vähittäismyyntipisteiden kanssa, tuottavat kotimaisille ja vientimarkkinoille bensiiniä, dieselöljyä, lentokone- ja lavapolttoaineita, lämmitysöljyä sekä raskasta polttoöljyä, perusöljyä, voiteluaineita, liikennepolttoaineiden komponentteja, liuottimia, nestekaasua, bitumia sekä uusiutuvaa NExBTL-dieseliä, joka perustuu Neste Oilissa kehitettyyn teknologiaan. Neste Oililla on myös raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden tuontia ja öljytuotteiden kuljetuksia hoitavia raakaöljy- ja tuotetankkereita. Neste Oil on johtava ympäristöä vähemmän kuormittavien öljytuotteiden jalostaja.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen 4.2.2011.

2 Laadintaperiaatteet

Tämä konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksytyn kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavien rahoitusvarojen ja -velkojen (mukaan lukien johdannaissopimukset) kirjaamista. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole kerrottu.

Konserni on soveltanut IFRS 8 Toimintasegmentit -standardia 1.1.2008 alkaen.

Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uudistettuja standardeja ja tulkintoja:

Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
Uudistettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös.

Seuraavat tulkinnat ovat pakollisia 1.1.2010 alkaen, mutta niillä ei ole merkitystä konsernin toiminnassa:

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2009
IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt
IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset
IFRIC 17 Muiden kuin kateisvarojen jakaminen omistajille
IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta
Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut: kateisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa
Muutokset IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät.

Seuraavat olemassa olevia standardeja koskevat muutokset ja tulkinnat on julkaistu, ja niiden soveltaminen on pakollista 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niiden ei arvioida olevan merkittäviä konsernin toiminnan kannalta:

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2010
Muutokset IFRIC 14:ään Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut
IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu.

Arvioiden käyttö

Laadittaessa tilinpäätöstä IFRS:n mukaan, joudutaan käyttämään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen laadintahteetkseen taseen varojen ja velkojen määrin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrin tilikaudella. Tällaisia arvioita ovat aineellisten hyödykkeiden ja aineettomien oikeuksien taloudelliset pitoajat, kuluksi kirjattujen tuloverojen määrä sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrä, eläke-etuuksista johtuvien velvoitteiden määrän laskennassa käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset, varausten kirjaamisessa käytetyt arviot sekä saamisten arvostaminen. Toteutuneet tulokset voivat poiketa näistä arvioista.

Konsernitilinpäätöksen yhdistely

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Neste Oil Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa Neste Oil Oyj:n välitön tai välillinen osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on yli 50 % tai joissa sillä on muutoin määräysvalta päättää yhtiön taloudellisista ja liiketoimintaan liittyvistä asioista. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien kun konserni on saanut määräysvallan siihen hetkeen asti kun konsernin määräysvalta lakkaa.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin osuus hankintahteetken varoista, veloista ja ehdollisista veloista on kirjattu käypään arvoon, ja hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on kirjattu liikearvoksi. Jos tytäryrityksen hankintameno alittaa hankintahteetken nettovarallisuuden arvon, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäisten myyntien realisoitumattomat voitot eliminoidaan konserni-tilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei sisäinen liiketapahtuma todenna siirtyneen omaisuuserän arvonalentumista. Tytäryritysten laskentaperiaatteet on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita.

Osakkuus- ja yhteisryritykset sekä yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät

Osakkuusryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on merkittävä vaikutusvalta, mikä yleensä syntyy 20–50 %:n osuudella äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Yhteisryritykset ovat yrityksiä, joissa konserni on sopimuksella sopinut käyttävänsä määräysvaltaa päättää yhtiön taloudellisista ja liiketoimintaan liittyvistä asioista yhdessä toisen osapuolen tai osapuolten kanssa. Osakkuus- ja yhteisryritykset yhdistellään konserni-tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisryrityksen hankintahteetken varoista, veloista ja ehdollisista veloista on kirjattu käypään arvoon, ja hankintamenon käyvät arvot ylittävä määrä on liikearvoa. Jos osakkuus- tai yhteisryrityksen hankintameno alittaa hankintahteetken nettovarallisuuden arvon, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisryrityksen hankinnan jälkeisestä tuloksesta kirjataan tuloslaskelmaan ja osuus oman pääoman rahastojen muutoksesta omaan pääomaan. Kumulatiiviset hankinnan jälkeiset muutokset lisätään osakkeiden arvoon konsernin taseessa.

Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisryrityksen tappiosta vastaa tai ylittää konsernin yritykseen tekemän sijoituksen arvon sisältäen vakuudettomat lainasaamiset, konserni ei kirjaa lisää tappioita, ellei konsernilla ole velvoitetta osakkuus- tai yhteisryrityksen velvoitteiden

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

täytämisestä tai ellei konserni ole tehnyt maksusuorituksia osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen puolesta.

Konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei sisäinen liiketapahtuma todenna siirtyneen omaisuuserän arvonalentumista.

Neste Oil merkitsee yhteisessä määräysvallassa olevista omaisuuseristä taseeseensa osuutensa varoista ja veloista sekä tuotoista ja kuluista. Koska varat, velat, tuotot ja kulut sisältyvät konsernin tilinpäätöslukuihin, ei näihin erin tarvitse erikseen tehdä oikaisuja.

Segmenttiraportointi

20.12.2010 asti konsernin raportointisegmentit esitettiin konsernin sisäisen organisaatio- ja raportointirakenteen mukaisena, joka astui voimaan 1.4.2009. Tällöin liiketoiminta-alueet olivat myös konsernin raportointisegmenttejä. 20.12.2010 konserni uudelleenjärjesti liiketoimintaansa siten, että Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin ja muodostettiin yksi liiketoiminta-alue Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Konsernin taloudellinen raportointi jatkui entisellään. Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet muodostavat edelleen omat raportointisegmenttinsä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat

Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon vähennettynä myyntikuluilla, jos niiden kerryttäisissä oleva rahamäärä saadaan varojen myynnin eikä niiden jatkuvan käytön kautta.

Valuuttamääräiset tapahtumat

(a) Toiminnallinen valuutta ja raportointivaluutta

Kunkin konserniyrityksen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka vallitsee kyseisen yrityksen pääasiallisessa taloudellisessa toimintaympäristössä (toiminnallinen valuutta) tai konsernin toiminnalliseen valuuttaan. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta ja raportointivaluutta.

(b) Liiketapahtumat ja tilinpäätöshetken saamis- ja velkaerät

Valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseksi valuutaksi tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten erien suorittamisesta syntyvät kurssierot sekä valuuttamääräisten saamis- ja velkaerien tilinpäätöspäivän kurssiin muuntamisesta syntyvät kurssierot esitetään tuloslaskelmassa, paitsi kun kyseessä on suojauslaskennan ehdot täyttävä tulevien kassavirtojen tai ulkomaisen tytäryrityksen nettosijoituksen suojaus, jolloin kurssierot esitetään omassa pääomassa.

(c) Tytäryritykset

Sellaisten tytäryritysten, joiden toiminnallinen valuutta on eri kuin konsernin raportointivaluutta ja joista yksikään ei toimi hyperinflaatiomaassa, tulos ja rahoitusasema muunnetaan raportointivaluutaksi seuraavasti:

taseen varat ja velat on muunnettu tilinpäätöspäivän kursseilla
tuloslaskelman tuotot ja kulut on muunnettu käyttäen tilikauden keskikurssia (paitsi jos tämä keskikurssi ei ole riittävä arvio tapahtumapäivinä vallinneiden valuuttakurssien kumulatiivisesta vaikutuksesta, jolloin tuotot ja kulut muunnetaan käyttäen tapahtumapäivien valuuttakursseja)
eri valuuttakurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan omaksi eräkseen omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot sekä nettosijoitusta suojaaviksi johdannaissopimuksiksi määriteltyjen valuuttajohdannaisten kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, tällaiset kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osaksi myyntitulosta. Ulkomaisen tytäryrityksen hankinnasta syntyvää liikearvoa ja varojen käypään arvoon arvostamisesta hankintahetkellä syntyviä eri käsitellään kuten ulkomaisen yrityksen tase-eriä, ja ne muunnetaan raportointivaluutaksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Tuloutusperiaatteet

Tuotteiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun tuotteiden omistukseen sisältyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Palveluiden myynnistä syntyvät tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Tuotteiden vaihdosta kirjataan tuottoa vain kun tuotteita vaihdetaan erilaisiin tuotteisiin.

Liikevaihto sisältää varsinaisen liiketoiminnan tuotot ja myyntisaamisten kurssierot, vähennettynä käteisalennuksilla, välillisillä veroilla, kuten arvonlisävero, öljytuotteiden valmistajan suorittamalla polttoaineverolla sekä lakisääteisellä huoltovarmuusmaksulla. Trading-tarkoituksissa solmitut raakaöljyn tai jalostettujen öljytuotteiden myynti- ja hankintasopimukset raportoidaan liikevaihdossa nettona riippumatta siitä, onko fyysistä toimitusta tapahtunut. Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan lain nojalla tietyissä maissa sisältyvä polttoainevero sisältyy liikevaihdon tuotemyyntiin. Vastaava summa sisältyy valmiiden öljytuotteiden hankintahintaan ja tuloslaskelmassa "Materiaalit ja palvelut" -riviin.

Valtion avustukset

Saadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Kuluihin liittyvät valtion avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään kyseisen omaisuuserän poistoja.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksena on tilanne, jossa ne johtuvat jäljempänä kuvatut ehdot täyttävän hyödykkeen rakentamisesta, jolloin ne aktivoidaan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi hyödykkeen hankintamenoa, kun menot johtuvat merkittävästä uusinvestoinnista, kuten uudesta tuotantolaitoksesta tai tuotantolinjasta.

Tuloverot

Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti suoraan omaan pääomaan.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 99

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Laskennallinen verovelka ja -saaminen lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot johtuvat aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, taseeseen kirjatuista eläkeveloista, varauksista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan niin suurena kuin se todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verot lasketaan tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja käyttäen ja olettaen, että ne ovat voimassa, kun laskennallinen verosaaminen realisoidaan tai verovelka maksetaan.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella, ja ne sisältyvät tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Kehitysmenoja aktivoidaan ainoastaan silloin, kun ne liittyvät uusiin tuotteisiin, jotka ovat kaupallisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Konsernin kehitysmenot eivät pääosin täytä aktivoinnin edellytyksiä, ja ne kirjataan kuluksi syntymistilikaudella.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet koostuvat pääosin jalostamoista ja muista tuotantolaitoksista, varastosäiliöistä, merenkulkulaivastosta sekä polttonesteiden vähittäismyyntiketjun koneista ja kalustosta. Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä arvonalentumisilla. Alkuperäinen hankintameno muodostuu hyödykkeen välittömästä hankinnasta aiheutuneista menoista. Hankintamenoon saattaa sisältyä ulkomaanrahamääräisiin hankintoihin kohdistuvia tulevan kassavirran suojaustuloksia, jotka on kirjattu osaksi hankintamenoa omasta pääomasta. Hankitun tytäryrityksen aineelliset hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Myöhemmin syntyviä menoja sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai merkitään taseeseen erillisenä omaisuuseränä ainoastaan silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Määräajoin, 3–5 vuoden välein, jalostamoissa ja muissa tuotantolaitoksissa suoritettavien kunnossapitoseisokkien menot kirjataan taseeseen ja poistetaan seisokkien välisenä aikana. Samaa periaatetta sovelletaan laivojen määrävälein toteutettavien pakollisten telakointien aiheuttamiin menoihin. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin ne syntyvät.

Maa-alueita ei poisteta. Kalliovaraston pohjalle jäävä raakaöljy sisältyy muihin aineellisiin hyödykkeisiin, ja se poistetaan mahdollisen käytön mukaan substanssipoistoin. Aineellisten hyödykkeiden poistot lasketaan hankintamenon ja jäännösarvon erotuksesta tasapoistoina niiden arvioidulle taloudelliselle pitoajalle käyttäen seuraavia poisto-alkoja:

Rakennukset ja rakennelmat terminaalit mukaan lukien 20–40 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto 15–20 vuotta
Merenkulkulaivasto 15–20 vuotta
Vähittäismyyntiketjun koneet ja kalusto 5–15 vuotta
Muut kulkuneuvot, koneet ja kalusto 3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoalkoja muutetaan vastaavasti. Hyödykkeen kirjanpitoarvoa vähennetään arvonalentumistappiolla vastaamaan sen kerryttävissä olevaa rahamäärää, mikäli kirjanpitoarvo on tätä arvoa korkeampi. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot lasketaan vertaamalla myyntihintaa kirjanpitoarvoon. Myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja ne sisältyvät "Liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "Liiketoiminnan muihin kuluihin".

Aineettomat oikeudet

Aineettomat oikeudet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin niiden taloudellisena pitoaikana. Aineettomat oikeudet muodostuvat seuraavista eristä:

Tietokoneohjelmat

Ostetut tietokoneohjelmien lisenssit aktivoidaan hankintamenon ja ohjelman käyttöön saattamisesta aiheutuneiden menojen arvoon. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana (3–5 vuotta). Tietokoneohjelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät menot kirjataan kuluksi niiden syntymistilikaudella.

Tavaramerkit ja lisenssit

Tavaramerkeillä ja lisensseillä on määriteltävissä oleva taloudellinen pitoaika, ja ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Ne poistetaan tasapoistoina taloudellisena pitoaikanaan (3–10 vuotta).

Liikearvo

Liikearvo muodostuu hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen siitä konsernille kuuluvan nettovarallisuuden käyvästä arvosta, joka hankintahetkellä ylittää hankintamenon. Tytäryritysten hankintaan liittyvä liikearvo sisältyy aineettomiin oikeuksiin. Osakkuusyritysten hankintaan liittyvä liikearvo sisältyy osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksistä. Taseeseen merkitty liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja kirjataan taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumisilla. Tehtyjä arvonalentumispoistoja ei peruuteta. Myydyn yrityksen myyntivoitto tai -tappio sisältää myytyyn yritykseen kohdistuneen liikearvon tasearvon. Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kohdistaminen tehdään niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän siitä hankinnasta, josta liikearvo on syntynyt.

Päästöoikeudet

Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintamenoon, ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa eli nollaan. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos päästöoikeuksien kirjanpitoarvo ylittää niiden käyvän arvon.

Päästöoikeuksien palautusvelvollisuuden kattamiseksi kirjataan varaus, jos ilmaiseksi saadut päästöoikeudet eivät kata toteutuneita päästöjä. Varaus arvostetaan sen todennäköiseen arvoon velvoitteen toteutumisajankohtana. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus sekä varauksen todennäköisessä arvossa tapahtuvat muutokset kirjataan liikevoittoon.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Muun kuin rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserän arvonalentuminen

Arvonalentumistestit tehdään vuosittain omaisuuserille, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika ja joita ei poisteta vuosittain. Omaisuuserille, joita poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana, tehdään arvonalentumistesti, jos on viitteitä, että niiden tasearvo ylittää niiden kerryttävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan siltä osin, kun tasearvo ylittää omaisuuserän kerryttävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän kerryttävissä oleva rahamäärä on nettomyyntihintaa tai käyttöarvoa korkeampi. Muuhun kuin rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuserään, paitsi liikearvoon, tehtyjen arvonalentumisten perusteet tarkistetaan tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruuttamisen toteamiseksi.

Rahoitusvarat ja saamiset

Konsernin rahoitusvarat ja saamiset luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen käyttötarkoituksen mukaan.

Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivänä, jolla tarkoitetaan päivää, jona konserni sitoutuu erän hankintaan tai myyntiin. Rahoitusvarat, joita ei myöhemmin arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, arvostetaan alun perin käypään arvoon lisättynä välittömillä hankintakuluilla. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahoitusvaraa liittyvään kassavirtaan on lakannut tai siirtynyt pois konsernista ja kun rahoitusvaran omistukseen liittyvät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet pois konsernista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti selvitettävissä, arvostetaan hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisella. Lainat ja muut saamiset merkitään taseeseen jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan niiden syntymistilikaudella. Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä siitä, että jonkin konsernin rahoitusvarojen omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Tähän luokkaan kuuluvat rahoitusvarat ovat myyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Johdannaissopimukset kuuluvat tähän ryhmään, jos ne on solmittu myyntitarkoituksessa tai jos ne eivät täytä iAS 39:ssä määriteltyjä suojauslaskennan kriteereitä. Tähän ryhmään kuuluvat varat ovat lyhytaikaisia rahoitusvaroja, jos niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai jos niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat julkisesti noteeraamattomia muita kuin johdannaissopimuksia, ja niillä on kiinteä tai määriteltävissä oleva maksupäivä. Varat kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, paitsi jos niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen, jolloin ne ovat pitkäaikaisia rahoitusvaroja. Taseessa laina ja muut saamiset kuuluvat erään "Myyntisaamiset ja muut saamiset".

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, vähennettynä arvonalentumisella. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai rahoituksellinen uudelleenjärjestely sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Kirjattava arvonalentuminen on saamisen tasearvon ja efektiivisella korolla diskontattujen tulevien kassavirtojen nykyarvon erotus. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan "Liiketoiminnan muihin kuluihin".

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat muita kuin johdannaissopimuksia, jotka on luokiteltu tähän luokkaan tai jotka eivät kuulu muihin edellä mainittuihin luokkiin. Ne kuuluvat taseen pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei johdon aikomuksena ole myydä rahoitusvaraa tilinpäätöspäivästä 12 kuukauden kuluessa. Voitot tai tappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista kirjataan "Liiketoiminnan muihin tuottoihin" tai "Liiketoiminnan muihin kuluihin".

Vuokrasopimukset

Rahoitusleasing

Aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing sopimuksiksi. Tällaisilla sopimuksilla hankitut omaisuuserät merkitään vuokrakauden alkaessa taseeseen määrään, joka vastaa vuokrauksen kohteena olevan omaisuuden käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa vuokrakauden alussa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluihin ja velan maksuun. Vastaava leasingvuokravastuu, vähennettynä rahoituskuluilla, merkitään korollisiin velkoihin. Rahoitusjärjestelyyn liittyvä korkokustannus kirjataan tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana siten, että jäljellä olevalle velalle muodostuu kullakin tilikaudella samansuurunien korkoprosentti. Rahoitusleasing sopimuksella hankitut omaisuuserät poistetaan niiden taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.

Muut vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistukselle ominaiset olennaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, ovat muita vuokrasopimuksia. Näiden sopimusten perusteella suoritetut maksut (vähennettynä vuokranantajan myöntämillä kannustimilla) kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajalle jaksotettuna.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineet, välittömät valmistuspalkat, muut välittömät menot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, jotka on määritelty normaali toiminta-asteen mukaan. Nettorealisointiarvo on tavallisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla välittömillä myyntikuluilla. Trading-tarkoituksessa hankitut varastot arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään arvoon vähennettynä välittömillä myyntikuluilla.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 101

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset esitetään taseessa hankintamenoon. Rahat ja pankkisaamiset sisältää käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset erittäin likvidit sijoitukset, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite aikaisemman tapahtuman seurauksena, ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksia voi syntyä ympäristövelvoitteista, oikeudenkäynneistä, uudelleenjärjestelyistä sekä tappiollisista sopimuksista. Ympäristövaraukset merkitään taseeseen ympäristölainsäädännön ja muiden määräysten voimassa olevan tulkinnan mukaisesti silloin, kun yllä mainitut varauksen kirjaamisidellytykset täyttyvät.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään taseeseen alun perin saatujen nettovarojen arvoon vähennettyä välittömillä kuluilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon, ja saatujen nettovarojen ja lainanyhynnysten erotus kirjataan korkokuluksi lainan juoksuaikana efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Käytössä oleva pankkitilin limiti kirjataan taseeseen lyhytaikaisiin velkoihin. Johdannaissopimukset luokitellaan myyntitarkoituksessa pidettäviin, ja ne kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, elleivät ne täytä iAS 39:ssä tarkoitetun suojauslaskennan edellytyksiä. Velat luetaan pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan, paitsi ne, jotka erääntyvät alle 12 kuukaudessa tilikauden päättymisestä.

Työsuhde-etuudet

Eläkevastuut

Neste Oilin konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt on yleensä hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyitä.

Maksupohjaisiin järjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden eläkemenot määritellään ennakoituun etuus oikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttäen. Eläkelupauksen antamiseen liittyvät eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kohdistamalla ne niihin tilikausiin, jolloin työsuoritus tapahtuu. Etuuspohjaisesta järjestelystä syntyvä vastuu arvostetaan tulevien kassavirtojen nykyarvona, jolloin diskonttokorkona käytetään juoksuajaltaan eläkevelvoitteen kestoaikaa vastaavia yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkokantaa. Taseeseen merkittävä eläkevelka tai eläkevara on etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvän arvon erotus. Ennakkoon maksetut kannatusmaksut esitetään varoina ainoastaan siltä osin, kun summa on käytettävissä rahana maksettavana palautuksena tai vastaisten maksusuoritusten vähennyksenä.

Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot, jotka ylittävät 10 % eläkevelvoitteen nykyarvosta tai järjestelyn varojen käyvästä arvosta (kumpi on korkeampi), kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle jaksotettuna. Takautuvaan työsuoritukseen liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan välittömästi. Eläkemenoon liittyvä korkoelementti on sisällytetty tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuviin menoihin.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan, ja taseeseen kirjataan vastaava velka rahana selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Osakkeina selvitettävien osakeperusteisten maksujen osalta kirjataan tuloslaskelman kulukirjausta vastaava oman pääoman lisäys.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus solmitaan ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arvostuserosta syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannaissopimus määritetty suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaissopimukset joko: 1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (rahavirran suojaus); 2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteähoitoisten sitoumusten suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai 3) ulkomaisiin tytäryrityksiin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi sopimuksen solmimishetkellä suojauksen kohteen ja suojaavan instrumentin välisen yhteyden sekä riskienhallintapolitiikan tarkoituksen ja strategian suojaustoimenpiteiden tekemiseen. Myös suojauksen tehokkuuden arviointi dokumentoidaan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen voimassaoloaikana sen todentamiseksi, että suojaustransaktiot ovat erittäin tehokkaita suojaamaan käyvän arvon muutoksia tai tulevia rahavirtoja. Suojauslaskennasta suojausyypeittäin kerrotaan liitetiedossa 3.

Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suojauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua Yhdysvaltain dollarin määräistä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon. Kun suojatun ennakoidun liiketapahtuman seurauksena kirjataan muu kuin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä, esimerkiksi aineellinen hyödyke, voitto tai tappio kirjataan omaisuuserän hankintamenoon taseeseen. Voitot ja tappiot sisältyvät lopulta tuloslaskelmaan kirjattaviin poistoihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten korkoelementti kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan. Jos ennakoidun liiketapahtuman ei enää odoteta tapahtuvan, omaan pääomaan kirjattu kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille. Jos johdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Johdannaissopimukset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja

Tietyt öljy- ja rahtijohdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, vaikka näitä sopimuksia solmitaan pääosin suojaustarkoituksissa. Öljyjohdannaissopimuksia solmitaan myös trading-tarkoituksissa. Tietyt valuutta- ja korkojohdannaissopimukset eivät myöskään täytä suojauslaskennan ehtoja. Niiden johdannaissopimusten, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan öljy- ja rahtijohdannaissopimusten osalta liikevoittoon ja rahoitukseen liittyvien johdannaissopimusten osalta rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Määritelmiä

Liikevoitto

Liikevoitto sisältää tuotot tuotteiden ja palveluiden myynnistä sekä muut liiketoiminnan tuotot kuten osakkeiden sekä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot. Liikevoitosta on vähennetty osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot sekä kulut, jotka liittyvät tuotteiden ja palveluiden tuotantoon, markkinointiin ja myyntiin, yleishallintoon, sekä poistot ja arvonalentumiset. Öljy- ja rahtijohdannaissopimusten realisoituneet ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset sekä tulevan rahavirran, myyntien ja ostojen, suojaamiseen käytettävien valuutta- ja öljyjohdannaisten realisoituneet voitot tai tappiot, jotka kirjataan tuloslaskelmaan, sisältyvät myös liikevoittoon.

Vertailukelpoinen liikevoitto

Vertailukelpoinen liikevoitto on laskettu vähentämällä varastovoitot/tappiot, osakkeiden ja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot/tappiot sekä öljy- ja rahtijohdannaisten avoimien positoiden käyvien arvojen muutokset raportoidusta liikevoitosta. Varastovoitot/tappiot sisältävät trading-varastojen käyvien arvojen muutokset.

Segmentin sidottu pääoma

Segmentin sidottu pääoma sisältää segmentin aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat, eläkesaamiset, vaihto-omaisuuden ja segmentille kohdistetut korottomat saamiset ja velat sekä varaukset ja eläkevelvoitteet.

Sidotun pääoman tuotto, %

Sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto lasketaan jakamalla segmentin vertailukelpoinen liikevoitto keskimääräisellä segmentin sidotulla pääomalla.

3 Taloudellisten riskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet

Neste Oil tunnistaa riskin olennaisena ja väistämättömänä osana liiketoimintaansa. Riskille on tunnusomaista olla sekä uhka että mahdollisuus. Yleisperiaatteen mukaisesti riskejä hallitaan siellä, missä ne syntyvät eli liiketoiminta-alueilla ja yhteisissä toiminnoissa. Neste Oil pyrkii hallitsemaan liiketoimintaansa kohdistuvien riskien vaikutusta erilaisilla riskienhallintastrategioilla. Hallituksen hyväksymä Konsernin riskienhallintapolitiikka sekä siihen liittyvät Konsernin riskienhallintaperiaatteet määrittelevät riskienhallinnan hallintomallin, vastuut ja prosessit riskien ja riskienhallinnan raportoimiseksi ja kommunikoimiseksi.

Riskienhallintapolitiikassa ja -periaatteissa määritellään yksityiskohtaiset riskienhallinnan periaatteet useiden eri riskien osalta, kuten strategiset riskit, markkinariskit mukaan lukien vastapuoliriskit, operatiiviset ja toiminnalliset riskit sekä työturvallisuusriskit ja oikeudelliset vastuut. Riskienhallintapolitiikkaa ja -periaatteita sovelletaan yhdessä muiden konsernin toimintaohjeiden kanssa. Konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteet sekä Luotto- ja vastapuoliriskinhallintaperiaatteet ovat myös hallituksen hyväksymiä. Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi ja tarkastelee säännöllisesti taloudellisten riskien riskienhallintapolitiikkaa, periaatteita, riskilimittejä ja muita riskienhallinnan toimenpiteitä.

Taloudellisten riskien hallinta kohdistuu tuloksen, taseen ja kassaviran vaihtelun vähentämiseen ja pyrkii turvaamaan konsernille tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoitustilanteen.

Riskienhallinnan organisaatio

Konsernin riskienhallinta ja riskienhallinnan asiantuntijat yhteisissä toiminnoissa ja liiketoiminta-alueilla ovat vastuussa tiettyjen riskialueiden kontrolloinnista, riskienhallintaprosesseihin liittyvästä konsultoinnista ja neuvonnasta sekä riskienhallintajärjestelmien kehittämisestä.

Konsernirahoitus vastaa koko konsernin valuutta-, luotto- ja vastapuoli-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskien hallinnasta kuten myös vakuutushallinnasta. Hintariskienhallinta, toisin sanoen konsernin jalostusmarginaalin ja varastojen hintariskeiltä suojautuminen on myös organisoitu kuuluvaksi Konsernirahoitukseen. Lisäksi Konsernirahoitus koordinoi käyttöhyödykkeisiin ja päästöoikeuksien palautusvelvoitteeseen liittyvää hintariskienhallintaa ja tarjoaa hintariskin suojauspalveluita sekä sisäisille että ulkoisille vastapuolille.

Konsernin riskienhallintayksikkö ja konsernirahoitus kuuluvat konsernin taloustoimintoon, jota johtaa talous- ja rahoitusjohtaja, ja molemmat yksiköt toimivat läheisessä yhteistyössä konsernin liiketoiminta-alueiden kanssa.

Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alue sekä vähäisessä määrin myös muut toiminnot solmivat johdannaissopimuksia hallitukseen tiettyihin fyysisin öljy- ja rahtisopimuksiin liittyvää hintariskiä. Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden liiketoiminta-alue solmii myös johdannaissopimuksia trading-tarkoituksessa vahvistettujen riskilimittien puitteissa.

Riskienhallintakomitea kontrolloi riskienhallinan prosessia ja noudattamista. Riskienhallinnan raportointia johtaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernin merkittävät riskit raportoidaan hallitukselle, hallituksen tarkastusvaliokunnalle, riskienhallintakomitealle, toimitusjohtajalle sekä konsernijohdolle osana strategia- ja suunnitteluprosessia. Liiketoimintasegmenttien ja konsernin markkina- ja rahoitusriskejä koskeva raportti sisältyy johdon kuukausiraporttiin.

Markkinariskit

1. Öljyn hintariski

Raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden sekä jalostettujen öljy- ja uusiutuvien tuotteiden markkinahinnat ovat alttiita useista eri tekijöistä johtuville merkittäville vaihteluille, jotka vaikuttavat maailmanlaajuiseen kysyntään ja tarjontaan. Neste Oilin liiketoiminnan tulos kultakin tilikaudelta perustuu ensisijaisesti jalostettujen öljytuotteiden kysyntään ja hintoihin suhteessa raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden tarjontaan ja

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 103

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

hintoihin. Nämä tekijät yhdessä Neste Oilin raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden kulutuksen sekä jalostettujen öljytuotteiden tuotantovolymin kanssa vaikuttavat merkittävästi yhtiön Öljy- ja uusiutuvat tuotteet -liiketoiminta-alueen tulokseen ja kassavirtaan. Öljy- ja uusiutuvat tuotteet on liikevaihdoltaan, tulokseltaan ja sidotulta pääomaltaan Neste Oilin suurin liiketoiminta-alue.

Koska kokonaisjalostusmarginaali on tärkeä tekijä Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden tuloksen muodostumisessa, sen vaihtelusta aiheutuu merkittäviä riskejä. Varmistaakseen vähimmäistason barrelikohtaiselle marginaalille Neste Oil suojaa aika ajoin osan jalostusmarginaalistaan johdannaissopimusten avulla. Suojaukset kohdistuvat niihin Neste Oilin kokonaisjalostusmarginaalin osatekijöihin, joihin kansainvälisten markkinahintojen vaihtelu vaikuttaa. Suojaukset perustuvat ennustettuun myyntiin ja jalostamoiden tuotantoon. Koska ostettavaksi ja myytäväksi tarjottavien johdannaissopimusten kohde-etuutena olevien syöttöaineiden raakaöljyjen ja jalostettujen öljytuotteiden laatu voi poiketa Neste Oilin jakson aikana käyttämien syöttöaineiden ja jalostamien öljytuotteiden laadusta, liiketoimintaan kohdistuu kaikesta huolimatta jonkinasteinen perusriski.

Riskienhallinnan näkökulmasta Neste Oilin jalostamoiden varasto koostuu kahdesta osasta. Varastojen ensimmäisen ja suurimman osan koko pysyy verrattain vakaana, noin 70-80 prosentissa varastojen kokonaismäärästä. Sitä kutsutaan "perusvarastoksi". Perusvarasto koostuu velvoitevarastoista, joita Neste Oilin on ylläpidettävä Suomen lainsäädännön mukaisesti, sekä operatiivisista vähimmäisvarastoista, joita ilman jalostamon toiminnan jatkuvuutta ei voida taata riittävän varmasti. Perusvarasto muodostaa Neste Oilin tuloslaskemaan ja taseeseen kohdistuvan riskin, koska Neste Oil arvostaa hankinnan ja valmistuksen kulut, raaka-aineet ja varastot FIFO-menetelmällä. Perusvarastoon ei kohdisteta hintariskin liittyviä suojaustoimia. Sitä vastoin Neste Oilin varastoriskienhallinta koskevat periaatteet kohdistuvat perusvaraston yrittävään varasto-osuuteen siinä määrin kuin siitä voi aiheutua kassavirtariski. Riski riippuu syöttöainehankintojen, jalostamon tuotannon ja jalostettujen öljytuotteiden myynnin keskinäisestä suhteesta kullakin jaksolla.

Neste Oilin perusvaraston yrittävästä lisävarastosta kulloinkin suojattava osuus riippuu johdon näkemyksestä perusvaraston ylityksen todennäköisestä suuruudesta ja kestosta. Käytännössä koko lisävarastopositio on yleensä suojattu.

Liitteessä 24 on esitetty öljyohdannaisiin liittyvä konsernin avoin johdannaispositiitilinpäätöshetkellä 31.12.2010 (31.12.2009).

2. Valuuttariski

Öljymarkkinoiden hinnoittelualuutta on Yhdysvaltain dollari, mutta Neste Oilin raportointivaluutta on euro. Neste Oilin liiketoimintaan kohdistuu näin ollen lyhyen aikavälin transaktioriskeja sekä pitkän aikavälin valuuttariskeja.

Neste Oilin valuuttariskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta kassavirrassa, tuloksessa ja taseessa. Yleisesti ottaen tämä tapahtuu suojaamalla sovittuihin ja ennakoituihin kassavirtoihin liittyviä sekä taseeseen sisältyviä valuuttariskeja (transaktiopositio) sekä euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omaan pääomaan liittyviä riskejä (translaatiopositio).

Transaktioriski

Pääsääntöisesti liiketoiminta-alueet suojaavat erittäin todennäköiset ulkomaanvaluutan määräisiksi sovitut kassavirrat. Ulkomaanrahanmääräiset nettokassavirrat ennustetaan rullaavasti seuraavan 12 kuukauden ajalta ja suojataan 100 %:sti seuraavan 1-6 kuukauden osalta ja 50 %:sti seuraavien kuuden kuukauden osalta. Tähän riskineutraalin vertailupositioon tehtäville poikkeuksille on haettava konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteissa kuvatulla tavalla erillinen hyväksyntä. Tärkein suojattava valuutta on Yhdysvaltain dollari. Yhtiö arvioi MYR:stä tulevan huomattava suojattava valuutta vuonna 2011. Konsernin nettopositota hallitaan valuuttatermineillä sekä optioilla. Johdannaissopimukset solmitaan suojaustarkoituksissa, ja pääosaan niistä sovelletaan IFRS:n tarkoittamaa suojauslaskentaa. Liiketoiminta-alueet vastaavat tulevien valuuttamääräisten nettokassavirtojensa ennustamisesta, ja konsernirahoitus vastaa suojaustoimenpiteiden toteuttamisesta.

Neste Oililla on taseessaan valuuttamääräisiä varoja ja velkoja, kuten valuuttamääräisiä lainoja, talletuksia, nettokäyttöpääomaa, sekä kassavaroja muissa valuutoissa kuin kotivaluutassa. Pääperiaate on suojautua tältä taseriskiltä täydellisesti käyttämällä valuuttatermineitä ja optioita. Suojaamattomia positiota sallitaan konsernirahoituksen riskienhallintaperiaatteissa määritellyissä rajoissa. Merkittävin ja eniten heilahtelua aiheuttava valuuttamääräinen erä taseessa on nettokäyttöpääoma. Monet konsernin liiketoiminta, kuten tuotteiden ja palveluiden myynnin sekä raakaöljyn ja muiden syöttöaineiden ostot, liittyvät dollarimääräiseen liiketoimintaympäristöön. Siksi konserni suojaa päivittäistä nettokäyttöpääomansa määrää. Tämä on osa edellä mainittua tasesuojausta, jonka tarkoituksena on vähentää euron ja Yhdysvaltain dollarin välisen valuuttakurssin tuomaa vaihtelua. Tilikauden 2010 aikana päivittäin suojattava tasesuojauspositio on vaihdellut noin 335 ja 1 077 miljoonan euron välillä. Vuoden 2010 aikana yhtiö on muuttanut sen perusvarastoon kohdistuvan valuuttasuojauksen lähestymistapaa noudattamaan hintasuojauksen suojausperiaatteita, ja siten suojaustoimenpiteet eivät kohdistu perusvarastoon. Konsernirahoitus vastaa valuuttakurssiriskille altistuvien eri tase-erien yhdistämisestä suojattavaksi nettopositioksi ja suojaustransaktioiden tekemisestä. Valuuttariski arvioidaan mittaamalla valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta historiallisia volatiliteettejä käyttämällä.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korollinen vieras pääoma valuutoittain tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 (31.12.2009). Summat ovat miljoonia euroja.

Valuutta	2010	2009
EUR	1 997	1 943
SGD	82	-
USD	101	87
Muut	1	5
	2 181	2 035

Liitteessä 24 on esitetty valuuttajohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 (31.12.2009).

Translaatioriski

Konsernirahoitus on vastuussa myös Neste Oilin translaatioriskin hallinnasta. Translaatiopositio muodostuu sijoituksista ulkomaisiin tytäryhteis- ja osakkuusyrityksiin. Pääperiaatteena on olla suojaamatta

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

translaatiopositio. Neste Oil saattaa kuitenkin pyrkiä vähentämään translaatioriskistä johtuvaa konsernin oman pääoman määrän vaihtelua suojaustoimenpiteillä. Translaatioposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Konsernirahoitus päättää mahdollisista suojaustoimista. Konsernin ei-euromääräisten tytäryhtiöiden ja osakkuusyritysten oma pääoma 31.12.2010 oli 509 miljoonaa euroa (2009: 439 miljoonaa euroa). Positiot eri valuutoissa ja suojausasteet on esitetty alla olevassa taulukossa.

Konsernin translaatiopositio

	2010			2009
milj. euroa	Netto-sijoitus	Suojaus	Suojaus-aste %	Netto-sijoitus	Suojaus	Suojaus-aste %
USD	57	-	0 %	49	-	0 %
SEK	171	33	19 %	127	29	23 %
CAD	72	-	0 %	64	-	0 %
PLN	17	-	0 %	17	-	0 %
RUB	58	-	0 %	54	-	0 %
EEK	61	-	0 %	54	-	0 %
LTL	29	-	0 %	30	-	0 %
BHD	25	-	0 %	24	-	0 %
Muut	19	-	0 %	20	-	0 %
	509	33	7 %	439	29	7 %

3. Korkoriski

Neste Oil altistuu korkoriskille lähinnä korollisten nettovelkojensa kautta. Yhtiön korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa. Konsernin nettovelkaposition riskineutraali korkosidonnaisuusaiha on 12 kuukautta, ja se voi vaihdella kuudesta 36 kuukauteen. Konserni käyttää korkojohdannaisia mukauttaakseen nettovelan korkosidonnaisuusaihaa. Konsernirahoitus hallinnoi keskitetysti konsernin korkoriskipositioita. Liitteessä 24 on esitetty korkojohdannaisiin liittyvän konsernin avoimen johdannaisposition nimellisarvot ja käyvät arvot tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 (31.12.2009).

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto konsernin korollisten velkojen koronmuutosten ajankohdista.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	1–5 vuoden sisällä	yli 5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	1 304	-	-	1 304
Leasinglainat	75	-	-	75
Koronvaihtosopimusten vaikutus	197	53	-250	0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalaina	-	420	300	720
Leasinglainat	-	-	82	82
	1 576	473	132	2 181

4. Herkkyys markkinariskeille

Liikevoiton herkkyys konsernin liiketoimintaan liittyville markkinariskeille

Liiketoimintansa luonteen vuoksi konsernin taloudellinen tulos on herkkä edellä kuvatuille markkinariskeille. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sitä, miten konsernin toiminnan kannalta keskeisten hinta- ja valuuttatekijöiden muutokset vaikuttaisivat keskimäärin yhtiön liikevoittoon vuonna 2011 (2010). Laskelma perustuu oletuksiin tavanomaisista markkina- ja liiketoimintaolosuhteista, eikä siinä ole otettu huomioon suojaustoimenpiteiden vaikutusta..

Keskimääräinen vaikutus liikevoittoon ilman suojauksia

		2011	2010
+/- 10 %:n muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	milj. euroa	-90 / +110	-65 / +80
Kokonaisjalostusmarginaalin muutos +/- 100 dollaria barrelilta	milj. US dollaria	+/-110	+/-110
Raakaöljyn hinnan muutos +/- 10 dollaria barrelilta	milj. US dollaria	+/-100	+/-100
Palmuöljyn hinnan muutos +/- 100 dollaria tonnilta	milj. US dollaria	+/-15	+/-5
Uusiutuvien Polttoaineiden jalostusmarginaalin muutos +/- 10 dollaria tonnilta	milj. US dollaria	+/-15	+/-5

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille

Seuraavassa on esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi. Se pyrkii havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyden öljyn hinnan muutokselle, euron ja dollarin väliselle valuuttakurssille ja koroille, jotka johtuvat taseeseen 31.12.2010 (31.12.2009) sisältyvistä rahoitusinstrumenteista: rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista IFRS-standardien määritelmän mukaisesti. Yllä mainituille markkinariskeille herkkiä rahoitusinstrumentteja ovat käyttöpääomierat, kuten myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, korolliset velat, talletukset, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksen oletetaan kohdistuvan täysimääräisesti omaan pääomaan.

Öljyn hinnan muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

raakaöljyn ja öljytuotteisiin liittyvien johdannaissopimusten hintatason muutoksen oletetaan olevan +/- 10 %
laskelma sisältää jalostamoiden varastoposition hintariskin suojaamiseksi tehtyihin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden; sen sijaan vastaava kohde-etuutena oleva varastopositio ei sisälly laskelmaan, koska vaihto-omaisuutta ei luokitella rahoitusinstrumentiksi
laskelma sisältää tulevan ennustetun jalostusmarginaalin suojaamiseksi tehtyihin öljyn johdannaissopimuksiin kohdistuvan herkkyyden; sen sijaan kohde-etuutena oleva ennustettu jalostusmarginaalipositio ei sisälly laskelmaan
eri öljytuotelaatujen hintaeroihin kohdistuvien öljyn johdannaissopimusten herkkyys ei sisälly laskelmaan, koska hintavaihteluja näiden sopimusten osalta ei oleteta olevan
laskelma ei sisällä herkkyyttä niiden raakaöljyn ja öljytuotteiden johdannaissopimusten osalta, jotka kohdistuvat saman instrumentin eri maturiteettien välisiin hintaeroihin, koska hintavaihteluja näiden sopimusten osalta ei oleteta olevan.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 105

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
- euron ja dollarin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 %
- posito sisältää dollarimääräiset rahoitusvarat ja velat eli korolliset velat, talletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset
- posito ei sisällä dollarimääräisiä tulevia kassavirtoja.

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
- korkotason muutokseksi oletetaan yksi prosenttiyksikkö
- posito sisältää korolliset rahoitusvelat, korolliset rahoitussamiset ja koronvaihtosopimukset
- vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit vaikuttavat tuloslaskelmaan lukuun ottamatta niitä tulevia kassavirtoja suojaavia johdannaissopimuksia, jotka vaikuttavat omaan pääomaan.

Seuraavassa taulukossa esitetty herkkyysanalyysi ei välttämättä ole edustava, koska konserni altistuu markkinariskeille myös muiden taseerien kuin rahoitusinstrumenttien kautta. Tällainen muu tase-erä on esimerkiksi vaihto-omaisuus. Herkkyyslaskelmissa ei ole otettu huomioon tulevia kassavirtoja, joihin kohdistuu merkittäviä suojautoimenpiteitä. Siksi laskelmassa vaikuttaa ainoastaan suojausinstrumentin käyvän arvon muutos. Lisäksi euron ja dollarin välisen valuuttakurssin muutokselle herkkä posito vaihtelee merkittävästi kooltaan, joten tilinpäätöshetken tilanne ei välttämättä kuvaa keskimääräistä tilannetta tilikauden aikana. Seuraavassa taulukossa sarake "Oma pääoma" sisältää suoraan omaan pääomaan kirjatut erät. Tuloslaskelmaan vaikuttavat erät eivät ole mukana omassa pääomassa.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille

		2010
		Tulos-laskelma	Oma pääoma
+/- 10 % muutos öljyn hinnassa	milj. euroa	-/+ 10	-/+ 4
+/- 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	milj. euroa	+ 61 / - 75	+ 52 / - 51
1 % muutos markkinakoroissa	milj. euroa	+/- 10	+/- 0
		2009
---	---	---	---
		Tulos-laskelma	Oma pääoma
+/- 10 % muutos öljyn hinnassa	milj. euroa	-/+ 28	0
+/- 10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	milj. euroa	+ 45 / - 54	+ 30 / - 31
1 % muutos markkinakoroissa	milj. euroa	+/- 11	+/- 0

5. Suojauslaskenta

Valuuttajohdannaisia käytetään vähentämään valuuttakurssien vaihtelusta johtuvaa epävarmuutta tulevaisuuden ennakoitujen myyntien ja muiden tuottojen kassavirroissa sekä Neste Oilin taseessa. Valuuttajohdannaiset on määritelty joko tulevan liiketapahtuman, esimerkiksi rahavirran tai nettosijoituksen, suojaukseksi tai johdannaissopimuksiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä. Konserni käyttää suojausinstrumentteina valuuttatermiinejä tai -optioita.

Varmistaakseen barrelikohtaisen jalostusmarginaalin vähimmäistason konserni suojaa jalostusmarginaaliansa hyödykejohdannaisten avulla. Tietyt hyödykejohdannaissopimukset on määritelty ennakoitujen liiketapahtumien suojauksiksi eli tulevan kassavirran suojausinstrumenteiksi.

Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia ja niiden johdannaisia, esimerkiksi peruutettavia koronvaihtosopimuksia, vähentääkseen heilahtelua tuloslaskelman korkokustannuksissa sekä muokkaamalla velkasalkun korkosidonnaisuusaikaa. Korkojohdannaiset on määritelty tulevan liiketapahtuman, esimerkiksi rahavirran, suojauksiksi, taseeseen merkityn omaisuuserän tai velan käyvän arvon suojauksiksi tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteereitä. Konserni käyttää suojausinstrumenteina koronvaihtosopimuksia.

Tulevan rahavirran suojaus

Johdannaissopimukset, jotka täyttävät suojauslaskennan edellytykset on määritelty tulevan rahavirran suojauksiksi. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat seuraavan 12 kuukauden ennakoituja: Yhdysvaltain dollarin määräisiä myyntejä tai investointeja suojaavat valuuttajohdannaiset, sekä tilikaudella 2013 erääntyvät korollisiin velkoihin liittyvät koronvaihtosopimukset.

Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen, esimerkiksi kun suojattu ennakoitu myynti toteutuu. Ennakoitua Yhdysvaltain dollarin määräistä myyntiä suojaavien valuuttajohdannaissopimusten tehokkaan osuuden voitot ja tappiot kirjataan liikevaihtoon, ja tämä tapahtuu seuraavan 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Kun suojatun ennakoidun liiketapahtuman seurauksena kirjataan muu kuin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä, esimerkiksi aineellinen hyödyke, voitto tai tappio kirjataan omaisuuserän hankintamenoon taseeseen. Voitot ja tappiot sisältyvät lopulta tuloslaskelmaan kirjattaviin poistoihin. Vaihtuvakorkoisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten korkoelementti kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin, ja suojausinstrumentin käyvän arvon muutokset merkitään omaan pääomaan. Muutokset suojausrahastossa on esitetty laajassa tuloslaskelmassa.

Käyvän arvon suojaus

Tietyt koronvaihtosopimukset on määritelty käyvän arvon suojauksiksi. Sellaisten korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset, jotka on määritelty ja jotka täyttävät käyvän arvon suojauslaskennan kriteerit ja ovat erittäin tehokkaita, on merkitty tuloslaskelmaan samoin kuin suojattavan omaisuuserän tai velan suojatun osan käyvän arvon muutos. Tehoton osuus kirjataan myös tuloslaskelmaan.

Tuloslaskelmaan kirjatut erät

	2010	2009
- Suojausinstrumenteista johtuvat voitot tai tappiot	2	3
- Suojauksen kohteesta johtuvat voitot tai tappiot	-3	-3

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn nettosijoituksen suojaus

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset on käsitelty samalla tavalla kuin rahavirran suojaukset. Suojaavan instrumentin tehokkaan osan tulos on kirjattu omaan pääomaan, kun taas suojaavan instrumentin tehottoman osan tulos kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet tulokset sisällytetään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta toiminnasta luovutaan.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskillä tarkoitetaan sitä vaikutusta yhtiön tulokseen ja kassavirtaan, joka syntyy, jos yhtiö ei kykene varmista- maan riittävää rahoitusta toiminnalleen. Neste Oilin pääasiallinen rahoituslähde on liiketoiminnan kassavirta. Lisäksi konserni pyrkii alentamaan likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskään hajauttamalla lainojensa erääntymisajankohtia. Eräitä muita limittejä on asetettu minimoimaan likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskää. Konsernilla tulee kaikkina aikoina olla käytettävissä sitovia luottolimiittisopimuksia kaikkien seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvien lainojen maksamiseksi ja mahdollisesti ennustetun negatiivisen investointien jälkeisen nettokassavirran kattamiseksi. Sitovien luottolimiittisopimusten tulee aina olla määrältään vähintään 500 miljoonaa euroa. Lisäksi lyhytaikaiset korolliset velat saavat olla korkeintaan 30 % korollisten velkojen kokonaismäärästä.

Konsernin lainojen keskimääräinen erääntymisaika 31.12.2010 oli 4,6 vuotta. Tärkeimmät olemassa olevat luottolimiittijärjestelyt ovat:

Monivaluuttainen valmiusluottojärjestely (sitova), 1 500 miljoonaa euroa
Sekkitiilimitit (sitova), 150 miljoonaa euroa
Valmiusluottojärjestely (sitova), 75 miljoonaa euroa
Yritystodistusohjelma (ei-sitova), 400 miljoonaa euroa.

31.12.2010 konsernilla oli rahaa ja pankkisaamisia sekä käyttämättömiä sitovia luottolimiittisopimuksia 1 745 miljoonaa euroa.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

	2010	2009
Vaihtuva korko
- rahat ja pankkisaamiset	380	117
- sekkitiilimitit, erääntyvät vuoden sisällä	150	150
- valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä	1 215	1 140
	1 745	1 407

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 107

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2010 on esitetty seuraavassa taulukossa.

	2011 1)	2012	2013	2014	2015	2016-	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	36	157	32	33	333	318	909
- rahoituskulut	36	37	32	33	33	18	189
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-	120	-	-	300	300	720
Lainat rahoituslaitoksilta	299	13	217	377	45	430	1 381
- rahoituskulut	6	5	9	19	1	30	70
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	293	8	208	358	44	400	1 311
Rahoitusleasinglainat	18	19	50	42	12	217	358
- rahoituskulut	13	13	12	12	11	140	201
Rahoitusleasinglainojen lyhennykset	5	6	38	30	1	77	157
Koronvaihtosopimukset
- rahoituskulut	0	0	-1	-6	-6	-5	-18

1) Lyhennykset tilikaudella 2011 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.

Rahoituskulut ovat pääasiassa korkokuluja. Johdannaissopimusten maturiteetit sisältyvät liitetietoon 24.

Lainasopimuksiin perustuvat korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2009 on esitetty seuraavassa taulukossa.

	2010 1)	2011	2012	2013	2014	2015-	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	22	22	142	18	18	336	558
- rahoituskulut	22	22	22	18	18	36	138
Joukkovelkakirjalainojen lyhennykset	-	-	120	-	-	300	420
Lainat rahoituslaitoksilta	434	20	452	216	363	86	1 571
- rahoituskulut	13	12	9	8	5	2	49
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	421	8	443	208	358	84	1 522
Eläkelainat	21	-	-	-	-	-	21
- rahoituskulut	1	-	-	-	-	-	1
Eläkelainojen lyhennykset	20	-	-	-	-	-	20
Rahoitusleasinglainat	5	5	6	36	26	-	78
- rahoituskulut	1	1	1	1	0	-	4
Rahoitusleasinglainojen lyhennykset	4	4	5	35	26	-	74
Muut velat	0	-	-	-	-	-	0
- rahoituskulut	0	-	-	-	-	-	0
Muiden velkojen lyhennykset	0	-	-	-	-	-	0
Koronvaihtosopimukset
- rahoituskulut	6	2	2	1	-5	-10	-4

1) Lyhennykset tilikaudella 2010 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Luotto- ja vastapuoliriski

Luotto- ja vastapuoliriski syntyy myynti- suojaus- ja trading-tapahtumista sekä kassavarojen sijoittamisesta. Riski syntyy siitä, että vastapuoli voi jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä, ja riskin suuruus määräytyy sekä vastapuolen luottokelpoisuuden että avoimen saldon perusteella. Luotto- ja vastapuoliriskien hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta. Luotto- ja vastapuoliriskin hallinnan periaatteet on määritelty Neste Oilin Luotto- ja vastapuoliriskin hallintaperiaatteissa, jotka ovat hallituksen hyväksymät. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien puitteissa.

Riski määritellään sen Neste Oilille aiheutuvan arvioidun vahingon suuruiseksi, joka syntyisi vastapuolen jättäessä velvoitteensa täyttämättä. Sallittujen luottoriskien määrä, luottolimiitit, päättetään konsernitasolla, määritellään eri päätöksentekotasoille ja jaetaan Neste Oilin liiketoiminta-alueille, jotka vastaavat vastapuoliriskin hallinnasta näiden rajojen puitteissa. Määriteltäessä öljytuotteiden myyntisopimuksiin liittyviä luottolimiittejä vastapuolet arvioidaan niiden luottokelpoisuuden suhteen. Näin määritellään, voidaanko myöntää luottolimiitti vai vaaditaanko vakuus tai muu luottoriskiä pienentävä toimenpide kuten remburssi, pankkitakaus tai emoyrityksen takaus. Jos vaaditaan vakuus, luottoriskin arviointi tehdään vakuuden antajan taloudellisen tilanteen arvioinnin perusteella. Asiakkaalta vaaditaan ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä mahdollinen luottoriski huomioon ottaen.

Vastapuolille myönnettävät luottolimiitit jaetaan kahteen luokkaan sopimustyypin mukaan: fyysiset myyntisopimukset sekä johdannais-sopimukset. Vastapuolien luottorajat on määritelty ajallisesti maksun suorittamiseen liittyvän riskin ja toisaalta luottoriskiposition osalta. Määritettäessä vastapuolen luottolimiittiä konsernissa on käytössä kahden tyyppisiä valtuutuksia: päätöksentekovaltuudet luottoluokituslaitoksen luokittelemia vastapuolia koskien ja päätöksentekovaltuudet luokittelemattomia vastapuolia koskien. Pörssin ulkopuolella toteutettavien johdannaissopimusten osalta (OTC-sopimukset) Neste Oil on neuvotellut hyödyke-, valuutta- ja korkojohdannaisia koskevat ISDA-putesopimukset (International Swaps and Derivatives Association, Inc.) pääasiallisten vastapuolten kanssa. Nämä sopimukset sallivat avoimen position netotuksen ja sopimuksen päättämisen maksuhäiriötilanteissa. Osaan öljyohdannaisia koskevista sopimuksista sisältyy luottoriskiä vähentävä Credit Support Annex, jonka mukaan sopimuksessa määritellyn rajan ylittävälle saldolle on annettava käteisvakuus tai remburssi.

Neste Oil vähentää luottoriskiä tekemällä rahoitussopimuksia ainoastaan hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Vastapuolen luottoluokituksen vähimmäisvaatimus konsernirahoituksessa on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä voi olla pankkitilejä luottoluokitusta vailla olevissa rahalaitoksissa. Ulkomaisten tytäryritysten käyttämiin paikallisiin rahalaitoksiin liittyvää luottoriskiä on vähennetty siten, että tytäryritykset siirtävät ylimääräiset kassavaransa säännönmukaisesti konsernirahoitukseen.

Neste Oilille vakuutusturvaa tarjoavien vakuutusyhtiöiden tai jälleenvakuuttajien osalta minimiluottoluokitusvaatimus on A- (S&P).

Tilinpäätöshetkellä suurimmat saatavasaldot olivat Skandinavian tukkumyyntimarkkinoilla olevilta asiakkailta, mutta konsernilla on myös lukumääräisesti laajat ja kansainvälisesti hajantuneet asiakkaat ja vastapuolet. Merkittävimmät vastapuolet ovat lähinnä suuria kansainvälisiä öljy-yhtiöitä ja rahoituslaitoksia. Konsernin altistuminen odottamattomille luottotappioille yhdessä raportointisegmentissä voi kuitenkin kasvaa riskikeskittymien kautta, jos useat vastapuolet toimivat samalla toimialalla tai maantieteellisellä alueella, johon kohdistuu epäedullisia taloudellisia, poliittisia tai muita muutoksia. Näitä riskejä pienennetään ottamalla maariskit huomioon luottopäätöksenteossa.

Konsernissa noudatetaan luotto- ja vastapuoliriskienhallintaohjeistusta luottolimiittien tarkastus- ja seurantaprosessissa päivittäin. Prosessissa arvioidaan myös rahoitusmarkkinoiden tilanteen vaikutusta konsernin vastapuolten luottokelpoisuuteen hyödyntämällä käytettävissä olevia tietoja vastapuolista, niiden rahoitustilanteesta ja liiketoiminnoista. Öljyliiketoiminnan luonteesta johtuen voi yhdestä myyntitapahtumasta syntyvä tietyn vastapuolen avoin saldo luottolimiittiä vastaan olla noin 7 miljoonaa euroa, kun kerralla myydään suuri määrä jalostettuja öljytuotteita, esimerkiksi 10 000 tonnia. Tässä esimerkissä öljytuotteiden hinnan laskemisessa on käytetty raakaöljyn hintana 90 dollaria barrelilta vastaten tilikausien 2010 ja 2011 vaihteen hintatasoa.

Mitä tulee sellaisten öljy- ja rahtijohdannaissopimusten vastapuoliin, joiden kanssa konsernilla oli avoimia sopimuksia 31.12.2010 tilanteessa, 95 % vastapuolista tai niiden emoyrityksistä oli hyvä luottoluokitus (Investment grade) kansainvälisiltä luottoluokituslaitoksilta Standard & Poor's, Moody's tai Fitch. Vastaavasti kaikilla konsernirahoituksen valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolilla oli 31.12.2010 tilanteessa vähintään hyvä luottoluokitus (Investment grade). Johdannaiskauppaa tehdään myös pörssin välityksellä, mikä pienentää luottoriskiä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 109

Liitteet

Myntisaamisten ikäjakauma on esitetty seuraavassa taulukossa. Avoimista myntisaamisista 37 % on sellaisilta vastapuolilta, joilla itsellään tai niiden emoyhtiöillä on vähintään BBB- (S&P) luottoluokitus. Myntisaamisista 63 % on sellaisilta vastapuolilta, joilla ei ole luottoluokitusta. Merkittävä osuus tästä saamisesta muodostuu lukumääräisesti laajalta joukolta yritys- ja yksityisasiakkaita. Erääntymättömien myntisaamisten osalta 31.12.2010 tilanteessa ei ollut merkkejä siitä, etteivät vastapuolet pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan.

Myntisaamisten ikäjakauma

	2010	2009
Erääntymättömät myntisaamiset	709	539
1–30 päivää erääntyneet myntisaamiset	38	24
31–60 päivää erääntyneet myntisaamiset	1	2
yli 60 päivää erääntyneet myntisaamiset	0	5
	748	570

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka takaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan volatilisuudesta riippumatta. Vaikka konsernilla ei ole luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta, konsernin tavoitteena on ylläpitää samantapainen pääomarakenne kuin muilla hyvän luottoluokituksen (investment grade) öljynjalostusyhtiöillä. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä velan osuudella kokonaispääomasta (leverage ratio), korollisen nettovelan suhteella korollisen nettovelan ja oman pääoman summaan. Korollinen nettovelka lasketaan korollisten velkojen ja rahojen ja pankkisaamisten erotuksena. Konsernin velan osuus kokonaispääomasta tulee vaihtelemaan suhdannesyklien mukaan, ja konsernin tavoitteena on pitää tunnusluku vaihteluvälillä 25–50 %. Velan osuus kokonaispääomasta 31.12.2010 ja 31.12.2009 oli seuraava:

	2010	2009
Korolliset velat	2 181	2 035
Rahat ja pankkisaamiset	380	117
Korollinen nettovelka	1 801	1 918
Oma pääoma yhteensä	2 426	2 222
Korollinen nettovelka ja oma pääoma yhteensä	4 227	4 140
Velan osuus kokonaispääomasta	42,6 %	46,3 %

4 Segmentti-informaatio

Toimintasegmentit

Konserni järjesti uudelleen liiketoimintaansa siten, että Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -liiketoiminta-alueet yhdistettiin ja samalla muodostettiin uusi liiketoiminta-alue Öljy- ja uusiutuvat tuotteet. Muutos tuli voimaan 20.12.2010. Konsernin taloudellinen raportointi jatkui entisellään. Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet muodostavat edelleen omat raportointisegmenttinsä.

Konsernin liiketoiminnat on nyt ryhmitelty kahteen liiketoiminta-alueeseen ja seitsemään yhteiseen toimintoon. Liiketoiminta-alueet ovat tulosvastuisia yksiköitä ja vastaavat asiakkuuksista ja tuotteista sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Liiketoiminta-alueet ovat Öljy- ja uusiutuvat tuotteet ja Öljyn vähittäismyynti. Konsernin yhteisiä toimintoja ovat Tuotanto ja Logistiikka, Talous ja rahoitus, Henkilöstö, Turvallisuus ja ympäristö, Teknologia ja strategia, Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet sekä Lakiasiat. Tuotanto ja Logistiikka on vastuussa Öljy- ja uusiutuvien tuotteiden tuotantolaitosten toiminnasta. Tuotannon ja Logistiikan tulos ja sidottu pääoma raportoidaan Öljytuotteet ja Uusiutuvat polttoaineet -raportointisegmenteissä.

Konsernin liiketoiminta on jaettu seuraaviin raportointisegmenteihin:

Öljytuotteet-segmentti markkinoi ja myy bensiinejä, dieselpolttoaineita, kevyitä ja raskaita polttoöljyjä, lentopetroleja, perusöljyjä, bensiinikomponentteja ja nestekaasuja kotimaisille ja kansainvälisille tukkumarkkinoille.
Uusiutuvat polttoaineet -segmentti markkinoi ja myy uusiutuvaa NExBTL-dieseliä, joka perustuu Neste Oilissa kehitettyyn teknologiaan, kotimaisille ja kansainvälisille tukkumarkkinoille.
Öljyn vähittäismyynti -segmentti markkinoi ja myy öljytuotteita sekä näihin liittyviä palveluita suoraan loppukäyttäjille. Tärkeimpiä asiakkaita ovat yksityisautoilijat, teollisuus, kuljetusyritykset, maanviljelijät sekä öljylämmittäjät. Liikennepolttoaineita markkinoidaan ja myydään sekä Neste Oilin oman vähittäismyyntiverkoston kautta että suoramyyntinä.
Muut-segmentti muodostuu Tutkimus ja teknologia -yksiköstä, Neste Jacobsista, Nynas AB:sta sekä konserniesikunnasta ja keskitetyistä palveluyksiköistä. Q2/2010 alkaen myös NSE Biofuels Oy:n tulos on raportoitu Muut-segmentissä. Myös vertailukausien tiedot on päivitetty.

Edellä esitetyihin raportointisegmenteihin ei sisälly sellaisia segmenttejä, joihin olisi yhdistelty useampia pienempiä segmenttejä.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu vertailukelpoiseen liikevoittoon ja vertailukelpoiseen sidotun pääoman tuottoon. Segmenteissä noudatetaan samoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin konsernissa. Periaatteet on kuvattu kohdassa "Laadintaperiaatteet". Segmenttien väliset liiketapahtumat ovat markkinaehtoisia, ja ne eliminoidaan konserniyhdistelyssä. Segmenttien liikevoitto sisältää tulevien myyntien ja ostojen rahavirtoja suojaavien valuutta- ja öljyohdannaisten toteutuneet voitot ja tappiot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rivi "Liiketoiminnan muut kulut" sisältää seuraavat liiketoimintasegmenteille keskeiset kuluerät:

Öljytuotteet: kunnossapitokulut, rahtikulut, vuokrat ja muut kiinteistökulut sekä vakuutusmaksut ja öljyohdannaisten avointen positiöiden käypien arvojen muutokset
Uusiutuvat polttoaineet: projektikulut, suunnittelu- ja konsultointikulut sekä kunnossapitokulut
Öljyn vähittäismyynti: vuokrat ja muut kiinteistökulut sekä kunnossapitokulut.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Segmentin varat muodostuvat pääasiassa aineellisista hyödykkeistä, aineettomista hyödykkeistä, osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat, vaihto-omaisuudesta sekä operatiivisista saamisista. Laskennalliset verot, tulevan rahavirran suojaamiseksi solmitut johdannaissopimukset tai korolliset saamiset eivät sisälly segmentin varoihin. Segmentin velat sisältävät operatiiviset velat, eläkevelvoitteet ja varaukset. Verot, korolliset velat ja tulevan rahavirran suojaamiseksi solmitut johdannaissopimukset eivät sisälly segmentin velkoihin.

Konsernin asiakasrakenne oli vuosina 2010 ja 2009 sellainen, ettei suuria keskittymiä muodostunut millään maantieteellisellä alueella tai raportointisegmentillä.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 111

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

2010	Öljytuotteet	Uusiutuvat polttoaineet	Öljyn vähit-täismyynti	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Ulkoinen liikevaihto	8 009	202	3 650	31	-	11 892
Sisäinen liikevaihto	1 780	126	4	138	-2 048	0
Liikevaihto yhteensä	9 789	328	3 654	169	-2 048	11 892
Liiketoiminnan muut tuotot	25	-	4	64	-12	81
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-	-	-	15	-	15
Materiaalit ja palvelut	-8 751	-258	-3 394	-7	1 917	-10 493
Henkilöstökulut	-163	-20	-34	-175	0	-392
Poistot ja arvonalentumiset	-187	-27	-34	-11	-	-259
Liiketoiminnan muut kulut	-380	-62	-135	-79	135	-521
Liikevoitto	333	-39	61	-24	-8	323
Rahoitustuotot ja -kulut						-27
Voitto ennen veroja						296
Tuloverot						-65
Tilikauden voitto						231
Vertailukelpoinen liikevoitto	208	-65	60	45	-8	240
Avointen öljy- ja rahtijohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset	18	6	0	-	-	24
Varastovoitot/-tappiot	101	20	-	-	-	121
Myyntivoitot/-tappiot	6	-	1	-69	-	-62
Liikevoitto	333	-39	61	-24	-8	323
Investoinnit	269	578	33	63	-	943
Segmentin varat	3 606	1 814	595	171	-242	5 944
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	15	-	1	198	-	214
Laskennalliset verosaamiset						31
Kohdistamattomat varat						475
Varat yhteensä	3 621	1 814	596	369	-242	6 664
Segmentin velat	1 361	111	282	93	-233	1 614
Laskennalliset verovelat						347
Kohdistamattomat velat						2 277
Velat yhteensä	1 361	111	282	93	-233	4 238
Segmentin sidottu pääoma	2 260	1 703	315	276	-10	4 544
Sidotun pääoman tuotto, %	12,6	-3,0	19,6	-8,8
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	7,9	-5,1	19,3	16,5

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

2009	Öljytuotteet	Uusiutuvat polttoaineet	Öljyn vähit-täismyyriti	Muut	Eliminoinnit	Konserni
Uikoinen liikevaihto	6 499	100	2 991	46	-	9 636
Sisäinen liikevaihto	1 132	82	7	118	-1 339	0
Liikevaihto yhteensä	7 631	182	2 998	164	-1 339	9 636
Liiketoiminnan muut tuotot	21	0	3	24	-19	29
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0	0	0	20	-	20
Materiaalit ja palvelut	-6 501	-142	-2 750	-19	1 245	-8 167
Henkilöstökulut	-160	-9	-31	-101	0	-301
Poistot ja arvonalentumiset	-178	-14	-31	-11	-	-234
Liiketoiminnan muut kulut	-495	-41	-139	-84	111	-648
Liikevoitto	318	-24	50	-7	-2	335
Rahoitustuotot ja -kulut						-39
Voitto ennen veroja						296
Tuloverot						-71
Tilikauden voitto						225
Vertailukelpoinen liikevoitto	105	-29	50	-8	-2	116
Avointen öljy- ja rahtijohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset	-43	-	-	-	-	-43
Varastovoitot/-tappiot	256	5	-	-	-	261
Myyntivoitot/-tappiot	-	-	-	1	-	1
Liikevoitto	318	-24	50	-7	-2	335
Investoinnit	198	619	29	17	-	863
Segmentin varat	3 695	1 065	544	136	-190	5 250
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	55	0	1	160	-	216
Laskennalliset verosaamiset						11
Kohdistamattomat varat						223
Varat yhteensä	3 750	1 065	545	296	-190	5 700
Segmentin velat	807	140	240	47	-191	1 043
Laskennalliset verovelat						328
Kohdistamattomat velat						2 107
Velat yhteensä	807	140	240	47	-191	3 478
Segmentin sidottu pääoma	2 943	925	305	249	1	4 423
Sidotun pääoman tuotto, %	12,0	-3,9	15,8	-3,0
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	4,0	-4,7	15,8	-3,5

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 113

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Maantieteelliset tiedot

Konsernilla on tuotantolaitoksia Suomessa, Kanadassa, Belgiassa sekä Singaporessa ja vähittäismyyntiverkostoa Suomessa, Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Puolassa. Tuotantolaitokset Alankomaihin ja Bahrainin ovat rakenteilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin liikevaihto asiakkaan sijaintimaan mukaan riippumatta tuotteen tai palvelun alkuperämaasta, sekä pitkäaikaiset varat ja investoinnit kohdemaan mukaan.

Liikevaihto on kohdistettu asiakkaan sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat ja investoinnit on kohdistettu niiden sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat pitävät sisällään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältäen osakaslainat. Muut Pohjoismaat sisältää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin. Itämeren alue sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Venäjän ja Puolan. Konsernin toiminnot tällä maantieteellisellä alueella muodostuvat pääasiassa vähittäismyynnistä kyseisissä maissa.

2010	Suomi	Muut Pohjois-maat	Itämeren alue	Muut Euroopan maat	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Muut maat	Eliminoinnit	Konserni
Liikevaihto kohdemaan mukaan	5 699	1 917	1 501	1 707	950	118	0	11 892
Pitkäaikaiset varat	2 507	195	168	592	33	741	0	4 236
Investoinnit	302	0	23	292	4	322	0	943
2009	Suomi	Muut Pohjois-maat	Itämeren alue	Muut Euroopan maat	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Muut maat	Eliminoinnit	Konserni
---	---	---	---	---	---	---	---	---
Liikevaihto kohdemaan mukaan	4 375	1 089	1 422	1 686	1 003	61	0	9 636
Pitkäaikaiset varat	2 454	147	161	302	32	403	0	3 499
Investoinnit	281	0	14	265	2	301	0	863

5 Hankitut ja myydyt tytäryritykset

Hankitut tytäryritykset

Neste Oil -konserniin kuuluva UAB Neste Lietuva hankki 100 % liettualaisesta UAB Alexela Oilista, joka omistaa 22 miehittämätöntä polttoaine-asemaa Liettuassa. Yrityskauppa saatiin päätökseen 28.5.2010. Uudet polttoaineasemat täydentävät Neste Oilin nykyistä 37 aseman verkostoa Liettuassa ja vahvistavat yhtiön asemaa maan polttoainemarkkinoilla.

Neste Oilin konsernituloslaskelmaan 1.1. – 31.12.2010 sisältyvä UAB Alexela Oilin tulos on merkitykseltään vähäinen. Johto arvioi, että UAB Alexela Oilin vaikutus Neste Oil -konsernin liikevaihtoon tai kauden voittoon tuloslaskelmassa 1.1. – 31.12.2010 olisi ollut vähäinen, jos hankinta olisi toteutunut 1.1.2010.

UAB Alexela Oil fuusioitiin UAB Neste Lietuvaan 1.11.2010.

UAB Alexela Oilin varat ja velat

2010	Käypä arvo	Kirjanpito-arvo
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	7	5
Lyhytaikaiset varat	3	3
Rahat ja pankkisaamiset	0	0
Varat yhteensä	10	8
Ostovelat ja muut velat	2	1
Velat yhteensä	2	1
Hankittu nettovarallisuus	8	7
Hankintahinta		8
Liikearvo		0
Rahana maksettu kauppahinta		8
UAB Alexela Oilin rahavarat		0
Rahavirtavaikutus		8

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Myydyt tytäryritykset

Tilikauden 2010 aikana konserni myi 100 %-n osuutensa tytäryhtiö Neste Oil Portugal S.A.:sta. Kauppa saatiin päätökseen 30.6.2010 ja konserni kirjasi kaupasta 5 miljoonan euron myyntivoiton.

Neste Oil Portugal S.A.:n varat ja velat

| | Neste Oil Portugal S.A.
30.6.2010 |
| --- | --- |
| Aineelliset hyödykkeet | 0 |
| Osuudet tytär- ja osakkuusyrityksissä | 0 |
| Vaihto-omaisuus | 0 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 0 |
| Varat yhteensä | 1 |
| Ostovelat ja muut velat | 0 |
| Velat yhteensä | 0 |
| Myyty nettovarallisuus | 1 |
| Myyntivoitto | 5 |
| Kauppahinta yhteensä | 6 |
| Saatu rahana | 6 |
| Luovutetut tytäyhtiön rahat ja pankkisaamiset | 0 |
| Myynnistä syntyvät rahavirrat | 6 |

6 Liikevaihdon jakautuminen

	2010	2009
Tuotteiden myynti	11 703	9 436
Palvelujen myynti	166	198
Rojaltit	1	0
Muu	22	2
	11 892	9 636

Tuotteiden myynti sisältää konsernin omien jalostamoiden, muiden tuotantolaitosten ja vähittäismyyntiketjun tuotemyynnin, muun jalostettujen öljytuotteiden ja raaka-aineiden myynnin sekä öljy-tradingin. Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan sisältyvä polttoainevero, 1 146 milj. euroa (2009: 1 126 milj. euroa), sisältyy liikevaihdon tuotemyyntiin. Vastaava summa sisältyy tuloslaskelmassa "Materiaalit ja palvelut" -rivin, liitetieto 8.

Tuotteiden myyntiin sisältyvä öljy-trading sisältää kansainvälisillä ja alueellisilla markkinoilla käydyn fyysisen trading-kaupan sekä trading-tarkoituksessa solmittujen johdannaissopimusten kaupankäynnin tuloksen, joka syntyy lyhyellä aikavälillä tapahtuvaista öljytuotteiden ja raaka-aineiden hankinnasta ja edelleen myynnistä ja jonka tarkoituksena on hyötyä taloudellisesti hintojen ja marginaalien lyhyen aikavälin vaihtelusta.

Palveluiden myynti muodostuu pääasiassa rahtauspalvelusta ja Muut-segmenttiin sisältyvän Neste Jacobs -konsernin tuotoista.

Tuotteiden vaihdosta kirjattu tuotto, 107 milj. euroa (2009: 7 milj. euroa), sisältyy tuotemyyntiin.

7 Liiketoiminnan muut tuotot

	2010	2009
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot	5	-
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot	2	2
Vuokratuotot	9	7
Valtion avustukset	11	13
Muut	54	7
	81	29

Valtion avustukset liittyvät pääasiassa varustamotoimintaan, joka on oikeutettu hakemaan tiettyjä avustuksia Suomen lainsäädännön perusteella. Valtion avustuksista 4 milj. euroa (2009: 5 milj. euroa) on sisällytetty "Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin" konsernin taseessa. Kyseinen summa

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 115

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

liittyy tilikauden aikaisiin liiketapahtumiin. Avustusta haetaan ja se maksetaan seuraavan tilikauden aikana. Konserni uskoo, että se on täyttänyt kaikki tuloslaskelmaan kirjattujen avustusten saamisen ehdot.

Muut tuotot sisältävät 48 milj. euron vakuutuskorvauksen vuonna 2010.

8 Materiaalit ja palvelut

	2010	2009
Tuotevarastojen muutos	142	-392
Materiaalit ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	10 408	8 656
Varaston muutos	-66	-117
Ulkopuoliset palvelut	9	20
	10 493	8 167

Valmiiden öljytuotteiden vähittäismyyntihintaan sisältyvä polttoainevero, 1 146 milj. euroa (2009: 1 126 milj. euroa) sisältyy ostoihin. Vastaava summa sisältyy tuloslaskelmassa "Liikevaihto"-riviin, liitetieto 6.

9 Henkilöstökulut

	2010	2009
Palkat ja palkkiot	246	233
Sosiaalikulut	20	20
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	57	18
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	62	22
Muut kulut	7	8
	392	301

Eläkekuluista 68 miljoonaa euroa oli seurausta Neste Oilin Eläkesäätiön eläkevastuuiden siirtämisestä vakuutusyhtiöille.

Tarkempia tietoja eläkekuluista on kerrottu liitteessä 29, "Eläke-etuuksista johtuvat velvoitteet".

Ylimmän johdon palkat ja palkkiot sisältyvät liitteeseen 31, "Lähipiiritapahtumat".

Henkilöstö (keskimäärin)

	2010	2009
Öljytuotteet	2 125	2 354
Uusiutuvat polttoaineet	228	96
Öljyn vähittäismyynti	1 318	1 411
Muut	1 359	1 425
	5 030	5 286

10 Poistot ja arvonalentumiset

	2010	2009
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset	56	53
Koneet ja kalusto	182	162
Muut aineelliset hyödykkeet	12	8
	250	223
Poistot aineettomista hyödykkeistä	9	11
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	259	234

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

11 Liiketoiminnan muut kulut

	2010	2009
Vuokrat ja muut kiinteistökulut	117	138
Myynnin rahtikulut	95	95
Kunnossapitokulut	80	120
Palvelut	66	79
Muut	163	216
	521	648

Vuokrat sisältävät maa-alueiden, toimitilojen ja koneiden ja laitteiden vuokrat mukaan lukien alusten aikarahivuokrat.

Palvelut sisältävät suunnittelu- ja konsultointipalvelut, tietojärjestelmäpalvelut ja muut palvelut.

Muut kulut sisältävät myyntikuluja, vakuutusmaksuja ja avointen öljy- ja rahtijohdannaispositiiden käypien arvojen muutokset, kun ne ovat negatiivisia. Lisäksi vuonna 2010 muut kulut sisältävät keskeneräisten hyödykkeiden romutuksia 13 milj. euroa.

Tilintarkastajan palkkiot, 1 000 euroa

	2010	2009
Lakisääteinen tilintarkastus	995	916
Tilintarkastajan muut lakimääräiset palvelut	30	14
Veroneuvonta	52	114
Muut palvelut	256	342
	1 333	1 386

12 Rahoitustuotot ja -kulut

	2010	2009
Rahoitustuotot
Osinkotuotto myytävissä olevista sijoituksista	0	0
Korkotuotot lainoista ja myyntisaamisista	4	10
Muut rahoitustuotot	0	0
	4	10
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista	-31	-36
Suojauslaskennan alaiset korkojohdannaiset	-1	1
Ilman suojauslaskentaa olevat korkojohdannaiset	1	-5
Muut rahoituskulut	-3	-4
	-34	-44
Kurssierot ja käypien arvojen muutokset
Lainat ja saamiset	-6	4
Muut	8	-7
Ilman suojauslaskentaa olevat valuuttajohdannaiset	1	-2
	3	-5
Rahoituskulut (netto)	-27	-39
Liikevoittoon sisältyvät johdannaissopimuksista johtuvat nettovoiitot ja -tappiot
	2010	2009
Rahavirran suojaukseen määritellyt valuutta- ja öljyjohdannaiset	-27	-20
Ilman suojauslaskentaa olevat valuutta-, öljy- ja rahtijohdannaiset	-60	-66
	-87	-86

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 117

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Nettovoitot ja -tappiot sisältävät realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot johdannaissopimuksista. Kaupankäytitarkoituksissa pidetyt rahoitusinstrumentit sisältävät myös IAS 39.5-6 -kohtien kriteerit täyttävien fyysisten trading-transaktioiden nettotuloksen. Ilman suojauslaskentaa oleviin johdannaissopimuksiin sisältyy suojaustarkoituksissa solmittujen johdannaissopimusten nettotulosta -64 milj. euroa (2009: -42 milj. euroa) ja kaupankäytitarkoituksissa solmittujen sopimusten nettotulosta 3 milj. euroa (2009: -24 milj. euroa).

Tuloslaskelmaan sisältyvät valuuttakurssierot riveittäin

	2010	2009
Liikevaihto	8	-12
Materiaalit ja palvelut	-8	11
	0	-1

13 Tuloverot

Verokulun tärkeimmät osatekijät on esitetty seuraavassa taulukossa.

	2010	2009
Tilikauden verot	66	38
Tilikaudella kirjatut oikaisut aikaisempien tilikausien veroihin	-1	5
Laskennallisten verojen muutos	0	28
	65	71

Konsernin tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen erot suomalaisen yhtiöverokannan mukaiseen tuloveroon on esitetty seuraavassa taulukossa.

	2010	2009
Voitto ennen veroja	296	296
Suomen verokannan mukainen tulovero 26 %	-77	-77

Suomen ja ulkomaisten tytäryritysten verokantojen eron vaikutus	7	4
Verovapaat tulot	12	11
Vähennyskelvottomat kulut	-2	-2
Verot aikaisemmilta tilikausilta	1	-5
Osakkuusyritysten nettotulos	4	5
Verotuksessa vähennyskelvottomat tappiot	-9	-5
Muut	-1	-2
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot	-65	-71

Konsernin efektiivinen verokanta on 22,07 % (2009: 23,75 %). Efektiivinen verokanta on hieman suomalaista yhtiöverokantaa (26 %) alhaisempi. Efektiivistä verokantaa alensivat osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista sekä verovapaat tulot. Efektiivinen verokanta on pääosin seurausta konsernin Suomessa olevista liiketoiminnoista.

14 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto osakkeiden keskimääräisellä lukumäärällä kauden aikana. Laimennusvaikutusta ei synny, sillä yhtiö ei ole myöntänyt optio-oikeuksia. Osakkeiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu omilla osakkeilla, 485 000 osaketta (2009: 490 000), kuten kerrotaan liitetiedossa 25.

	2010	2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, milj. euroa	229	221
Kantaosakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	255 914	255 904
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu (euroa / osake)	0,89	0,86

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

15 Osakekohtainen osinko

Vuonna 2010 osinkoa maksettiin 0,25 euroa osakkeelta, yhteensä 64 milj. euroa ja vuonna 2009 0,80 euroa osakkeelta, yhteensä 205 milj. euroa. 144.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle ehdotetaan, että osinkoa jaettaisiin 0,35 euroa osaketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 90 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

16 Aineelliset hyödykkeet

2010	Maa-alueet	Rakennukset ja raken-nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken-eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	71	1 491	2 836	123	848	5 369
Kurssierot	1	29	4	1	3	38
Lisäykset	9	100	330	21	464	924
Hankitut tytäryritykset	1	3	2	-	-	6
Vähennykset	0	-6	-90	0	-17	-113
Uudelleennyhmittelyt	7	213	365	14	-541	58
Hankintameno 31.12.2010	89	1 830	3 447	159	757	6 282
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	-	689	1 385	60	-	2 134
Kurssierot	-	22	2	0	-	24
Vähennykset	-	-5	-90	0	-	-95
Uudelleennyhmittelyt	-	-5	-4	-1	-	-10
Tilikauden poistot	-	56	182	12	-	250
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	-	757	1 475	71	-	2 303
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	71	802	1 451	63	848	3 235
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	89	1 073	1 972	88	757	3 979
2009	Maa-alueet	Rakennukset ja raken-nelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken-eräiset hankinnat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2009	69	1 352	2 655	115	417	4 608
Kurssierot	0	17	0	0	0	17
Lisäykset	2	127	205	8	466	808
Vähennykset	0	-6	-29	0	-31	-66
Uudelleennyhmittelyt	0	1	5	0	-4	2
Hankintameno 31.12.2009	71	1 491	2 836	123	848	5 369
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009	-	627	1 254	52	-	1 933
Kurssierot	-	16	0	0	-	16
Vähennykset	-	-7	-31	0	-	-38
Uudelleennyhmittelyt	-	0	0	0	-	0
Tilikauden poistot	-	53	162	8	-	223
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	-	689	1 385	60	-	2 134
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	69	725	1 401	63	417	2 675
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	71	802	1 451	63	848	3 235

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 119

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Rahoitusleasing

Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä, joissa konserni on vuokralleottaja, seuraavassa taulukossa esitetyt määrät.

	2010	2009
Hankintameno	227	145
Kertyneet poistot	50	46
Kirjanpitoarvo	177	99

Vieraan pääoman aktivoidut menot

Uusiutuvien polttoaineiden Singaporen ja Rotterdamin investointihankkeisiin sekä Öljytuotteiden Bahrainin investointihankkeeseen liittyviä korkokuluja on aktivoitu tilikaudella 22 milj. euroa (2009: 10 milj. euroa). Erä sisältyy "Aineellisiin hyödykkeisiin". Korkoprosenttina on käytetty konsernin kuukausittain laskettua konsernin keskimääräistä korollisten velkojen korkokantaa. Keskimääräiseksi aktivointikorkokannaksi muodostui 2,53 % (2009: 2,60 %).

17 Aineettomat hyödykkeet

2010	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	11	129	140
Kurssierot	-	2	2
Lisäykset	-	8	8
Hankitut tytäryritykset	-	1	1
Vähennykset	-	-4	-4
Uudelleennyhmittelyt	-	-6	-6
Hankintameno 31.12.2010	11	130	141
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	-	92	92
Kurssierot	-	2	2
Vähennykset	-	-4	-4
Uudelleennyhmittelyt	-	-1	-1
Tilikauden poistot	-	9	9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	-	98	98
Kirjanpitoarvo 1.1.2010	11	37	48
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	11	32	43

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

2009	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 11.2009	11	119	130
Kurssierot	-	1	1
Lisäykset	-	9	9
Vähennykset	-	-1	-1
Uudelleennyhmittelyt	-	1	1
Hankintameno 31.12.2009	11	129	140
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 11.2009	-	79	79
Kurssierot	-	2	2
Vähennykset	-	0	0
Uudelleennyhmittelyt	-	0	0
Tilikauden poistot	-	11	11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009	-	92	92
Kirjanpitoarvo 1.1.2009	11	40	51
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	11	37	48

Päästöoikeudet

Neste Oliin Porvoon ja Naantalin jalostamot kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään, ja jalostamoille myönnettiin yhteensä 16,1 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia kaudelle 2008–2012. Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintamenoon, ja ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan nimellisarvoonsa eli nollaan. Tuloslaskelmaan kirjataan arvonalentumistappio, jos päästöoikeuksien kirjanpitoarvo ylittää niiden käyvän arvon.

Konsernitaseeseen 31.12.2010 sisältyy päästöoikeuksiin liittyvä varaus 7 milj. euroa. Tämä summa on arvioitu päästöoikeuksien hankinnasta aiheutuva kulu. Tilikaudella 2010 toteutuneet hiilidioksidipäästöt olivat 3,4 miljoonaa tonnia (2009: 3,5 miljoonaa tonnia). Konserni osti 50 tuhannen tonnin arvosta päästöoikeuksia tilikaudella 2010 (2009: 350 tonnia). Konserni on vaihtanut merkitykseltään vähäisen määrän päästöoikeuksia päästövähene-miin tilikauden 2010 aikana.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Konserniliikearvo on allokoitu seuraaville konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille: Liikennepolttoaineet osana Öljytuotteet-raportointisegmenttiä ja Neste Jacobs -alakonserni osana Muut-raportointisegmenttiä. Yhteensä konsernissa on 11 rahavirtaa tuottavaa yksikköä.

Segmenttitason yhteenveto liikearvon kohdistamisesta:

	2010	2009
Öljytuotteet	2	2
Muut	9	9
	11	11

Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa ennakoidut rahavirrat perustuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Neste Jacobs -alakonsernissa suunnitelmien tärkeimmät olettamukset liittyvät öljynjalostusteollisuuden, kemianteollisuuden ja biofarma-alan yritysten suunnittelupalveluiden kysyntään ja hintatasoon sekä laskutusasteeseen.

Tämän ajanjakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu Neste Jacobs -alakonsernissa käyttäen negatiivista nimellistä kasvuprosenttia. Syynä negatiiviseen nimelliseen kasvuprosenttiin on liikearvon syntyminen hankitun Rinteknon palveluksessa olevan osaavan ja kokeneen henkilöstön työpanoksesta. Negatiivisella kasvuprosentilla otetaan huomioon mahdollinen henkilöstön vaihtuvuus. Diskonttokorkona on käytetty 9,0 %. Se edustaa liiketoiminta-alueittain määritettyä pääoman tuottovaatimusta (WACC) verojen jälkeen, jota oikaistaan testauksen yhteydessä verovaikutuksella. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, tavoitepääomarakenne, vieraan pääoman kustannus sekä maariskit.

Neste Jacobs -alakonsernissa arvonalentumistestauksen tärkeimmät muuttujat ovat käyttökatteeseen vaikuttava laskutusaste ja diskonttokorko. Näiden tekijöiden jokseenkin mahdollinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 121

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

18 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

Sijoitukset osakkuusyrityksiin

	2010	2009
Kirjanpitoarvo
Tilikauden alussa 1.1.	2	2
Tilikauden lopussa 31.12.	2	2

Lista konsernin osakkuusyrityksistä, niiden sijaintimaista sekä omistusosuuksista on liitteessä 32.

Yhteenveto julkisesti noteeraamattomien konsernin osakkuusyritysten tilinpäätöstiedoista:

	2009
Varat	10
Velat	8
Liikevaihto	17
Voitto/tappio	0

Osakkuusyritysten viralliset tilinpäätökset eivät valmistu Neste Oil -konsernin raportointiaikataulun mukaisesti, ja siitä syystä yllä esitetyt yhteenvedot tilinpäätöstiedoista ovat osakkuusyritysten viimeksi julkaisemien tilinpäätöstietojen mukaisia (2009).

Sijoitukset yhteisyrityksiin

	2010	2009
Kirjanpitoarvo
Tilikauden alussa 1.1.	214	150
Osuudet yhteisyritysten tuloksesta	15	20
Sijoitukset yhteisyrityksiin tilikauden aikana	0	47
Muuntoerot	22	7
Suojausrahastot yhteisyrityksissä	1	-2
Osakaslainan uudelleenluokittelu investoinniksi yhteisyritykseen	-	9
Muut uudelleenluokittelut	-40	-
Osingot	-	-17
Tilikauden lopussa 31.12.	212	214

Neste Oil on muuttanut Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C (Closed) luokittelua vuonna 2010. Aikaisemmin yritys käsiteltiin yhteisyrityksenä, uusi luokittelu on yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät, ja varat on siirretty esitettäväksi osana aineellisia hyödykkeitä.

Konsernin merkittävimmät sijoitukset julkisesti noteeraamattomiin yhteisyrityksiin tilikauden lopussa on esitetty seuraavassa taulukossa.

	Kotipaikka	2010 omistus-osuus (%)	2009 omistus-osuus (%)
Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C (Closed)	Bahrain		45,00
Glacia Ltd	Bermuda	50,00	50,00
Lacus Ltd	Bermuda	50,00	50,00
NSE Biofuels Oy Ltd	Suomi	50,00	50,00
Nynas AB	Ruotsi	49,99	49,99
Terra Ltd	Bermuda	50,00	50,00

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Glacia Ltd on 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Stena Maritime AG:n yhteisyritys. Yhtiö omistaa Aframax-kokoluokan raakaöllytankkerin, joka on liittynyt Neste Oilin laivastoon tammikuussa 2007. Neste Oil on tehnyt laivasta 10 vuoden aikarahaassopimuksen. Sopimusaikaa on jäljellä kuusi vuotta.

Lacus Ltd ja Terra Ltd ovat kaksi yhteisyritystä 50/50-omistusosuudella Neste Oilin ja Stena-konserniin kuuluvan Concordia Maritime AG:n kesken. Yritykset omistavat kaksi Panamax-kokoluokan tuotetankeria, jotka liittyvät Neste Oilin laivastoon tammi- ja helmikuussa 2007. Neste Oil on tehnyt laivoista 10 vuoden aikarahaassopimuksen. Sopimusaikaa on jäljellä kuusi vuotta.

NSE Biofuels Oy on Neste Oilin ja Stora Enson 50/50-omistusosuudella omistama yhteisyritys, jonka kotipaikka on Varkaus. Yhtiö on rakentanut koelaitoksen puuperäisen biopolttoaineen tuotantoon. Koelaitoksen käyttämä teknologia perustuu biomassan kaasutukseen, tämän synteesi-kaasun puhdistukseen ja konvertointiin hiilivedyksi Fischer-Tropsch menetelmällä. Koelaitoksen tavoitteena on tutkia ja kehittää tuotantoprosessia myöhempää kaupallista käyttöä varten. Yhtiö perustettiin tilikauden 2007 aikana.

Nynas AB (entinen AB Nynäs Petroleum) on ruotsalainen yhtiö, joka on erikoistunut markkinoimaan ja tuottamaan bitumituotteita Euroopassa ja nafteenisia perusöljyä maailmanlaajuisesti. Yhtiön myyntivolyymit, sisältäen sivutuotteiden myynnit, olivat vuonna 2010 yhteensä 3,4 milj. tonnia. Neste Oil omistaa yhtiön osakkeista 49,99 %. Loput 50,01 % Nynasin osakkeista omistaa venezuelalaisen öljy-yhtiön tytäryritys, Petroleos de Venezuela S.A. Nynasia johdetaan 50/50-yhteisyrityksenä, vaikka toinen omistaja omistaa enemmistön osakepääomasta.

Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.

Yhteenveto konsernin yhteisyritysten tilinpäätöstiedoista:

2010	Pitkäaikaiset varat	Lyhytaikaiset varat	Pitkäaikaiset velat	Lyhytaikaiset velat	Liikevaihto	Voitto/tappio
Glacia Ltd	43	11	34	3	8	2
Lacus Ltd	31	5	22	2	5	1
NSE Biofuels Oy Ltd	3	1	-	1	2	-26
Terra Ltd	31	6	22	2	6	2
2009	Pitkäaikaiset varat	Lyhytaikaiset varat	Pitkäaikaiset velat	Lyhytaikaiset velat	Liikevaihto	Voitto/tappio
---	---	---	---	---	---	---
Glacia Ltd	42	7	33	2	7	2
Lacus Ltd	30	3	22	2	5	2
NSE Biofuels Oy Ltd	26	1	20	1	1	-1
Nynas AB	309	532	292	252	1 899	45
Terra Ltd	30	3	22	2	5	1

Nynas AB:n virallista tilinpäätöstä ei julkaista Neste Oil -konsernin raportointiaikataulun mukaisesti. Yhteisyritysten tulos on yhdistelty niiden Neste Oilille raportoiman, alustavan tilikauden 2010 tuloksen mukaan.

Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C. (Closed) on nogaholdingin, Bapcon ja Neste Oilin yhteisyritys, josta Neste Oil omistaa 45 %. Yhtiön rakennuttamasta ja operoimasta laitoksesta tulee yksi maailman suurimmista VHVI (very high viscosity index) -perusöljytehtaista, ja sen tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2011 lopulla. Valmis laitos tulee tuottamaan vuodessa 400 000 tonnia VHVI-perusöljyä, jota käytetään huippuluokan voiteluöljyjen valmistuksessa. Yhtiö perustettiin tilikauden 2009 aikana. Päätöksenteko yhtiössä edellyttää omistajien yksimielisyyttä. Vuonna 2010 yhteisyrityksen luokittelu on muutettu yhteisessä määräysvallassa olevaksi omaisuuseräksi.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 123

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

19 Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2010 Tase-erä	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat		Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
	Suojaus-laskennan alaiset	Ilman suojaus-laskentaa
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset	-	-	8	-	-	8	8	20
Johdannaissopimukset	7	11	-	-	-	18	18	24
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	4	-	4	4	20
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	-	-	866	-	-	866	866	22
Johdannaissopimukset	22	20	-	-	-	42	42	24
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	29	31	874	4	-	938	938

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	-	-	-	-	1 882	1 882	1 913	26
Johdannaissopimukset	5	18	-	-	-	23	23	24
Muut pitkäaikaiset velat	-	-	-	-	1	1	1	26
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	-	-	-	-	299	299	299	26
Verovelat	-	-	-	-	38	38	38	26
Johdannaissopimukset	16	18	-	-	-	34	34	24
Ostovelat ja muut velat	-	-	-	-	1 547	1 547	1 547	26
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	21	36	-	-	3 767	3 824	3 855
2009 Tase-erä	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat		Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
---	---	---	---	---	---	---	---	---
	Suojaus-laskennan alaiset	Ilman suojaus-laskentaa
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset saamiset	-	-	3	-	-	3	3	20
Johdannaissopimukset	3	0	-	-	-	3	3	24
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	1	-	1	1	20
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	-	-	757	-	-	757	757	22
Johdannaissopimukset	23	27	-	-	-	50	50	24
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	26	27	760	1	-	814	814

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	-	-	-	-	1 590	1 590	1 605	26
Johdannaissopimukset	3	12	-	-	-	15	15	24
Muut pitkäaikaiset velat	-	-	-	-	0	0	0	26
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	-	-	-	-	445	445	445	26
Verovelat	-	-	-	-	5	5	5	26
Johdannaissopimukset	10	73	-	-	-	83	83	24
Ostovelat ja muut velat	-	-	-	-	980	980	980	26
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin	13	85	-	-	3 020	3 118	3 133

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Käyvän arvon hierarkia

Rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Pitkäaikaiset johdannaissopimukset	-	18	-	18
Lyhytaikaiset johdannaissopimukset	1	41	-	42

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset johdannaissopimukset	-	23	-	23
Lyhytaikaiset johdannaissopimukset	3	31	-	34

Tilikauden 2010 aikana ei ollut siirtoja käypien arvojen tasojen 1 ja 2 välillä. Tasolta 3 ei ollut siirtoja muille tasoille eikä sinne ollut siirtoja muita tasoilta.

20 Pitkäaikaiset saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat

Pitkäaikaiset saamiset	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo
	2010	2009	2010	2009
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	1	1	1	1
Muut saamiset	7	2	7	2
	8	3	8	3

Lainasaamisten kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä käyttämällä tilinpäätöshetken markkinakorkoja. Lainasaamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

	2010	2009
Tilikauden alussa 1.1.	1	1
Lisäykset	3	-
Vähennykset	0	-
Tilikauden lopussa 31.12.	4	1
Sijoitukset noteeraamattomiin osakkeisiin	4	1
	4	1

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat sijoituksia noteeraamattomiin osakkeisiin, ja ne arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää toimivan markkinan puuttuessa.

21 Vaihto-omaisuus

	2010	2009
Materiaalit ja tarvikkeet	358	272
Valmiit tuotteet ja tavarat	717	875
Muu vaihto-omaisuus	4	1
	1 079	1 148

Trading-tarkoituksessa hankitut varastot, 1 milj. euroa (2009: 1 milj. euroa), arvostetaan tilinpäätöspäivänä käypään arvoon vähennettynä välittömillä myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden alaskirjaukset olivat 0 milj. euroa tilikaudella 2010 (2009: 6 milj. euroa).

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 125

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

22 Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo
	2010	2009	2010	2009
Myyntisaamiset	748	570	748	570
Muut saamiset	82	144	82	144
Ennakkomaksut	4	13	4	13
Siirtosaamiset	32	30	32	30
	866	757	866	757

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisista kirjattu arvonalentuminen oli 2 milj. euroa (2009: 3 milj. euroa).

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 3, Taloudellisten riskien hallinta, "luotto ja vastapuoliriski" -osiossa.

23 Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät seuraavat erät:

	2010	2009
Kassavarat	379	117
Lyhytaikaiset pankkitalletukset	1	0
	380	117

Rahoihin ja pankkisaamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo.

24 Johdannaissopimukset

Korko- ja valuuttajohdannaisten ja osaketermiinien nimellisarvot

	2010			2009
	2010 Voimassaoloaika	Yhteensä	2010 Voimassaoloaika	Yhteensä	2010 Voimassaoloaika	Yhteensä
Ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset
Valuuttaterminit	33	-	33	29	-	29
	33	-	33	29	-	29
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	33	33	-	33	33
Valuuttaterminit	741	-	741	692	-	692
Valuuttaopitot
- Ostetut	43	-	43	115	-	115
- Asetetut	36	-	36	114	-	114
	820	33	853	921	33	954
Käyvän arvon suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	460	460	-	310	310
	-	460	460	-	310	310
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	230	230	150	230	380
Valuuttaterminit	700	-	700	1 038	-	1 038
Osaketerminit	-	-	-	9	-	9
	700	230	930	1 197	230	1 427

1) Koronvaihtosopimukset erääntyvät 6 vuodessa.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Hyödykejohdannäisten määrät

| | 2010
Määrä miljoonaa bbl
Voimassaoloaika | | | 2009
Määrä miljoonaa bbl
Voimassaoloaika | | |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| | < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä | < 1 vuosi | 1–3 vuotta | Yhteensä |
| Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset 2) | | | | | | |
| Terminit ja futuurit | | | | | | |
| - Myyntisopimukset | 11 | - | 11 | - | - | - |
| | 11 | - | 11 | - | - | - |
| | | | | | | |
| Ilman suojauslaskentaa olevat hyödykejohdannaiset 3) | | | | | | |
| Terminit ja futuurit | | | | | | |
| - Myyntisopimukset | 7 | 1 | 8 | 18 | - | 18 |
| - Ostosopimukset | 12 | - | 12 | 7 | - | 7 |
| Optiot | | | | | | |
| - Ostetut | - | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 |
| - Asetetut | - | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 |
| | 19 | 3 | 22 | 27 | 0 | 27 |

2) Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset ovat öljyjohdannaisia.
3) Hyödykejohdannaiset ilman suojauslaskentaa sisältävät öljy-, rahti- ja palmuöljyjohdannaisia. Ne ovat trading-tarkoituksessa solmittuja johdannaissopimuksia ja rahavirran suojauksia, joihin ei sovelteta suojauslaskentaa.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Korko- ja valuuttajohdannaiset ja osaketermiinit	Käypä arvo 2010				Käypä arvo 2009
	Positiivinen		Negatiivinen		Positiivinen		Negatiivinen
	< 1 vuosi	1–6 vuotta	< 1 vuosi	1–6 vuotta	< 1 vuosi	1–7 vuotta	< 1 vuosi	1–7 vuotta
Ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	-	-	1	-	-	-	0	-
	-	-	1	-	-	-	0	-

Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	-	-	3	-	-	-	3
Valuuttatermiinit	17	-	8	-	20	-	8	-
Valuuttaoptiot
- Ostetut	0	-	0	-	1	-	2	-
- Asetetut	1	-	-	-	2	-	0	-
	18	-	8	3	23	-	10	3

Käyvän arvon suojaukseksi määritellyt johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	7	-	2	-	3	-	-
	-	7	-	2	-	3	-	-

Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset 1)	-	-	-	11	-	-	1	12
Valuuttatermiinit	6	-	4	-	1	-	20	-
Osaketermiinit	-	-	-	-	-	-	4	-
	6	-	4	11	1	-	25	12

1) Koronvaihtosopimukset erääntyvät 6 vuodessa.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 127

Liitteet

Hyödykejohdannaiset	Käypä arvo 2010				Käypä arvo 2009
	Positiivinen		Negatiivinen		Positiivinen		Negatiivinen
	< 1 vuosi	1–3 vuotta	< 1 vuosi	1–3 vuotta	< 1 vuosi	1–3 vuotta	< 1 vuosi	1–3 vuotta
Rahavirran suojaukseen määritellyt hyödykejohdannaiset 2)
Termiinit ja futuurit
- Myyntisopimukset	4	-	7	-	-	-	-	-
	4	-	7	-	-	-	-	-

Ilman suojauslaskentaa olevat hyödykejohdannaiset 3)
Termiinit ja futuurit
- Myyntisopimukset	8	10	13	6	5	-	37	-
- Ostosopimukset	6	-	1	-	13	-	3	-
Optiot
- Ostetut	-	0	-	1	0	0	8	-
- Asetetut	-	1	-	0	8	0	0	-
	14	11	14	7	26	0	48	-

Täsmäytys taseeseen	2010				2009
	Varat		Velat		Varat		Velat
	Lyhyt-aikaiset	Pitkä-aikaiset	Lyhyt-aikaiset	Pitkä-aikaiset	Lyhyt-aikaiset	Pitkä-aikaiset	Lyhyt-aikaiset	Pitkä-aikaiset
Johdannaissopimukset	42	18	34	23	50	3	83	15

Käyvän arvon määrittäminen

Johdannaissopimukset on alunperin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käytiin arvoihin, joita voitaisiin käyttää, jos kaksi halukasta osapuolta toteuttaisi liiketapahtuman tilinpäätöspäivänä. Käyvät arvot on määritelty käyttämällä useita eri menetelmiä sekä arvonmääritystekniikoita, ja taustaoletukset perustuvat kyseisten tilinpäätöspäivien markkinanoteerauksiin.

Koronvaihtosopimusten ja peruutettavien koronvaihtosopimusten käyvät arvot ovat ennustettujen tulevien kassavirtojen nykyarvoja. Koronvaihtosopimusten ja peruutettavien koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutokset on raportoitu joko omassa pääomassa tai tuloslaskelmassa riippuen siitä, täyttävätkö ne suojauslaskennan ehdot. Valuuttatermiinisopimukset on laskettu käyttämällä arvonmääritysmailleja ja tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Valuuttaoptioiden käyvät arvot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia ja Black and Scholes -optioarvostusmallia. Valuuttaijohdannaisten käypien arvojen muutokset on raportoitu joko omassa pääomassa tai tuloslaskelmassa riippuen siitä, täyttävätkö ne suojauslaskennan ehdot.

Pörssissä noteerattujen öljyjohdannaisten käyvät arvot perustuvat 30.12.2010 markkinahintoihin. Johdannaispörssit (ICE Futures Europe ja NYMEX, New York Merchantile Exchange) sulkeutuivat tilinpäätöspäivänä tavallista aikaisemmin ja kaupankäynnin määrä oli vähäistä. Tästä syystä tilinpäätöspäivän noteerauksia ei voida pitää edustavina, vaan käyvän arvon arvostuksessa on käytetty viimeisen normaalin pörssipäivän, 30.12.2010, noteerauksia. Pörssien ulkopuolella tehtyjen öljy- ja rahtijohdannaisten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien markkinanoteerausten mukaisten kassavirtojen nykyarvoon. Öljyjohdannaisten käypien arvojen muutokset on raportoitu joko omassa pääomassa tai tuloslaskelmassa riippuen siitä, täyttävätkö ne suojauslaskennan ehdot.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

25 Oma pääoma

Osakepääoma

Neste Oilin kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 40 000 000 euroa jaettuna 256 403 686 samanarvoiseen osakkeeseen.

	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Osakepääoma milj. euroa
Rekisteröity 1.1.2009	256 404	40
Rekisteröity 31.12.2009	256 404	40
Rekisteröity 1.1.2010	256 404	40
Rekisteröity 31.12.2010	256 404	40

Omat osakkeet

Neste Oil on solminut sopimuksen ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa konsernin ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän hallinnoinnista. Osana hallinnointisopimusta palveluntuottaja hankki helmikuussa 2007 yhteensä 500 000 Neste Oilin osaketta järjestelmän perusteella mahdollisesti maksettaviin palkkioihin liittyvän kassavirtariskin suojaamiseksi. Palkkioiden maksusta osa tapahtuu rahana ja osa Neste Oilin osakkeina vuonna 2013. Suojaustransaktion juridisesta muodosta riippumatta se on konsernitilinpäätöksessä käsitelty IFRS 2, Osakeperusteiset maksut -standardin ja SIC-12 Konsernitilinpäätös - erityistä tarvetta varten perustetut yksiköt -tulkinnan edellyttämällä tavalla, ikään kuin Neste Oil olisi hankkinut omia osakkeita. Konsernitaseessa ja konsernin oman pääoman laskelmassa järjestely on käsitelty sen kirjanpidollisen luonteen mukaisesti vähentämällä 12 miljoonaa euroa konsernin omasta pääomasta. Tämä summa vastaa ulkopuolisen palveluntuottajan osakkeista maksamaa euromäärää. Joulukuussa 2010 yhtiö luovutti 5 000 osaketta (2009: 10 000 osaketta). Näiden arvo luovutushetkellä oli 60 tuhatta euroa (2009: 119 tuhatta euroa). Omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 485 000 kappaletta (2009: 490 000 kappaletta).

Muu oma pääoma

Vararahasto sisältää muuta sidottua pääomaa kuin osakepääomaa.

Käyvän arvon rahastot sisältävät rahavirran suojaukseksi solmittujen ja suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan, suoraan omaan pääomaan kirjatut erät liittyen myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sekä osakkeina selvitettävistä osakeperusteisista maksuista tuloslaskelman kulukirjausta vastaavan määrän.

Muuntoerot sisältävät konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot, ulkomaisen tytäryrityksen nettosijoituksen suojauksen käypien arvojen muutokset sekä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelman keskikurssilla muuntamisesta ja taseen tilinpäätöspäivän kurssilla muuntamisesta syntyvät kurssierot.

26 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat

	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo
Pitkäaikaiset velat	2010	2009	2010	2009
Joukkovelkakirjalainat	749	434	721	420
Lainat rahoituslaitoksilta	1 013	1 101	1 010	1 100
Rahoitusleasingvelat	151	70	151	70
Muut pitkäaikaiset velat	0	0	0	0
Siirtovelat	1	0	1	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä	1 914	1 605	1 883	1 590
joista korollisia			1 882	1 590

Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla tai tilinpäätöshetken markkina-arvon avulla.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 129

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

	Käypä arvo		Kirjanpitoarvo
Lyhytaikaiset velat	2010	2009	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	268	394	268	399
Eläkelainat	-	20	-	20
Rahoitusleasingvelat	6	4	6	4
Saadut ennakot	13	13	13	13
Ostovelat	1 040	576	1 040	576
Muut lyhytaikaiset velat	429	347	429	347
Verovelat	38	5	38	5
Siirtovelat	90	66	90	66
Lyhytaikaiset velat yhteensä	1 884	1 425	1 884	1 430
joista korollisia			299	445

Lyhytaikaisten korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Lyhytaikaisten korollisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, ja käypä arvo on määritelty diskontatun kassavirran menetelmällä diskonttaamalla tilinpäätöshetken markkinakorolla.

Rahoitusleasingvelkojen tulevat vähimmäisleasingmaksut ja niiden nykyarvo taseessa

	2010			2009
	Vähimmäis-leasing-maksut	Tulevat rahoituskulut	Vähimmäis-leasing-maksujen nykyarvo	Vähimmäis-leasing-maksut	Tulevat rahoituskulut	Vähimmäis-leasing-maksujen nykyarvo
Maksettavat leasingmaksut:
Yhden vuoden kuluessa	7	0	7	5	1	4
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	74	2	72	70	0	70
Yli viiden vuoden kuluttua	76	-3	79	-	-	-
Leasingmaksut yhteensä	157	-1	158	75	1	74

Rahoitusleasingvelat sisältävät raakaöljytankkereiden Tempera ja Mastera (otettu käyttöön 2002 ja 2003) ja saattohinaajien Ukko ja Ahti (otettu käyttöön 2002) bareboat-sopimukset sekä tilikaudella 2008 tehdyn Masteran varaosien leasingsopimuksen. Varaosia koskeva sopimus lunastettiin tilikaudella 2009. Ne on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi IAS 17 mukaan. Kaikkien alusten vuokrasopimuskausi on 12 vuotta, ja vuokralleantajalla on optio jatkaa sopimuksia 3 vuodella. Bareboat-sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimusten alkuhetkellä määritellyt osto-opit, jotka ovat käytettävissä sopimuskauden 10. ja 11. vuotena. Neste Oil on ilmoittanut käytävänsä osto-opit. Osto-optioiden hintoja on käytetty sopimusten jäännösarvoina. Sopimusten vähimmäisleasingmaksut sisältävät nämä osto-optioiden arvot loppumaksuina. Muuttuva vuokra tilikaudella 2010 oli 1 milj. euroa (2009: 1 milj. euroa).

Lisäksi rahoitusleasingvelat sisältävät kaksi Singaporen tuotantolaitoksen rahoitusleasingsopimusta. Sopimukset on tehty kahden paikallisen yrityksen kanssa, jotka tarjoavat käyttöhyödykkeitä sekä laituri- ja varastointipalveluja joita käytetään tuotantolaitoksessa. Suurimmat sopimusten piirissä olevat omaisuuserät ovat alusten lastaukseen ja lastin purkamiseen käytettävä laituri, tuotantoprosessissa sivutuotteena syntyvän kaasun putkisto sekä lopputuotteen varastointiin käytetyt tuotesäiliöt. Leasingsopimukset ovat 30 ja 15 vuoden mittaisia.

27 Laskennalliset verot

Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos vuoden 2010 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa.

	1.1.2010	Tulos-laskelmaan kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Kurssierot ja muut muutokset	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	0	7	-	-	7
Varaukset	4	0	-	-	4
Eläkkeet	-	12	-	-	12
Muut väliaikaiset erot	7	1	-	-	8
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	11	20	-	-	31

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

	1.1.2010	Tulos-laskelmaan kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Kurssierot ja muut muutokset	31.12.2010
Laskennalliset verovelat
Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset	270	21	-	-	291
Aineellisten hyödykkeiden verotuksessa poistamattoman hankintamenon ylittävä kirjanpitoarvo	9	19	-	-	28
Eläkkeet	29	-29	-	-	0
Tulevan rahavirran suojaus	-3	2	-1	-	-2
Rahoitusleasing	7	-1	-	-	6
Aktivoidut korot	12	4	-	-	16
Aktivoidut varastojen kiinteät kulut	10	-5	-	-	5
Muut väliaikaiset erot	-6	9	0	-	3
Laskennalliset verovelat yhteensä	328	20	-1	-	347

Laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen muutos vuoden 2009 aikana on esitetty seuraavassa taulukossa.

	1.1.2009	Tulos-laskelmaan kirjatut erät	Omaan pääomaan kirjatut erät	Kurssierot ja muut muutokset	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot	1	-1	-	-	0
Varaukset	3	1	-	-	4
Muut väliaikaiset erot	12	-5	-	-	7
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	16	-5	-	-	11
Laskennalliset verovelat
Poistoerot ja muut vapaaehtoiset varaukset	240	30	-	-	270
Aineellisten hyödykkeiden verotuksessa poistamattoman hankintamenon ylittävä kirjanpitoarvo	14	-6	-	1	9
Eläkkeet	27	2	-	-	29
Tulevan rahavirran suojaus	-12	2	7	-	-3
Rahoitusleasing	7	0	-	-	7
Aktivoidut korot	10	2	-	-	12
Muut väliaikaiset erot	11	-7	0	-	4
Laskennalliset verovelat yhteensä	297	23	7	1	328

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia on netotettu, kun on laillinen oikeus netottaa tuloverosaamisia ja -velkoja ja kun laskennallinen vero kohdistuu samaan veronsaajaan. Konsernitaseessa netotettujen laskennallisten verojen määrä on 4 milj. euroa (2009: 12 milj. euroa).

Laskennalliset verosaamiset	2010	2009
Yli 12 kuukauden jälkeen realisoituva laskennallinen verosaaminen	25	8
12 kuukauden sisällä realisoituva laskennallinen verosaaminen	6	3
	31	11
Laskennalliset verovelat	2010	2009
Yli 12 kuukauden jälkeen realisoituva laskennallinen verovelka	341	297
12 kuukauden sisällä realisoituva laskennallinen verovelka	6	31
	347	328

Vahvistetuista verotappioista on kirjattu laskennallinen verosaaminen sen verohyödyn osalta, joka katsotaan mahdolliseksi hyödyntää tulevaisuudessa käytämällä tappioita verotettavia tuloja vastaan.

Tytäryritysten jakokelpoisten varojen osalta ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska päätös osingonjaosta on konsernin hallinnassa, eikä osingonjakoa, joka johtaisi olennaisen verovaikutuksen toteutumiseen, ole ennustettavissa. Vuoden 2005 alussa voimaan tullut Suomen osinkojen verotusjärjestelmä mahdollistaa osinkojen jakamisen suomalaisissa yhtiöissä ilman täydennysveroa.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 131

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

28 Varaukset

	Ympäristö-varaukset	Päästö-oikeuksien palautus-velvoite	Uudelleen-järjestely-varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Tilikauden alussa 1.1.2010	9	3	6	4	22
Tuloslaskelmaan kirjatut
Varausten lisäykset	2	4	-	2	8
Tilikauden aikana käytetyt varaukset	-5	-	-4	-1	-10
Tilikauden lopussa 31.12.2010	6	7	2	5	20
	2010	2009
---	---	---
Lyhytaikaiset varaukset	6	13
Pitkäaikaiset varaukset	14	9
	20	22

Neste Oilin tiettyihin toimintoihin liittyy niiden luonteen vuoksi ympäristökustannusten ja -vastuiden riski, joka aiheutuu valmistettaessa, käytettäessä, varastoitassa, sijoitettaessa, kuljetettaessa meri- ja maateitse sekä myytäessä aineita, joita ympäristöön joutuessaan saatetaan pitää ympäristön pilaantumista aiheuttavina. Myös kiinteistöjen tai liiketoimintojen ostaminen tai omistaminen voi johtaa korvausvastuuseen.

29 Eläke-etuuksista johtuvat velvoitteet

Konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyitä eri maissa. Suomessa lakisääteinen työeläkejärjestelmä, TyEL, sekä vapaaehtoiset eläke-etuudet katettiin konsernin eläkesäätiössä, Neste Oil Eläkesäätiö, 31.3.2010 asti. 1.4.2010 suomalaisten konserniyhtiöiden lakisääteisen eläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta sekä Suomen yhtiöiden lisäeläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirrettiin vakuutusyhtiöihin. Konsernin oma eläkesäätiö lopetti eläke-etuuksien tarjoamisen.

Eläkevakuutusyhtiössä vakuutettu Suomen lakisääteinen työeläke käsitellään maksupohjaisena järjestelynä konsernitilinpäätöksessä. Neste Oilin eläkesäätiön sääntöjen mukainen lisäeläkevakuutus käsitellään jatkossakin etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Lisäeläkejärjestely myöntää lakisääteisen eläketurvan ylittäviä lisäeläke-etuuksia. Järjestely myöntää vanhuuseläkkeitä, työkyvyttömyyseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja hautaus-avustuksia. Lisäeläkejärjestely on ollut suljettu 1.1.1994 alkaen.

Tilikauden 2009 aikana Neste Oil päätti lakkauttaa Englannissa olevan eläkesäätiössä, joka käsitellään etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Säätiön eläkevelvoitteet siirrettiin vakuutusyhtiöön niiden pääoma-arvolla. Vastuiden siirto vakuutusyhtiöön saatiin päätökseen tilikauden 2010 aikana.

Yllä mainitut muutokset konsernin etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä on käsitelty etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden täyttämisenä konsernitilinpäätöksessä. Velvoitteiden täyttämisen vaikutus on esitetty liitetiedossa alempana. Olemassa olevien järjestelyjen myönnetyissä etuuksissa ei tapahtunut supistuksia vakuutusyhtiöihin tehdyn siirron seurauksena.

Konsernilla on etuuspohjainen eläkejärjestely myös Belgiassa ja Sveitsissä. 31.12.2010 konsernin etuuspohjainen eläkejärjestely muodostui suomalaisten yhtiöiden lisäeläkejärjestelyistä sekä Belgian ja Sveitsin yhtiöiden eläkejärjestelyistä.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Tuloslaskelmaan kirjatut erät

	2010	2009
Työsuoritukseen perustuvat menot	8	14
Korkomenot	20	34
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-20	-37
Tilikaudelle kirjattu vakuutusmateriaalitinen voitto/tappio	3	11
Velvoitteiden täyttämiset	51	-
Henkilöstökuluihin sisältyvät erät yhteensä (liitetieto 9)	62	22

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Taseeseen kirjatut erät

	2010	2009
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	336	710
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-289	-720
	47	-10
Kirjaamattomat vakuutusmateriaalitiset voitot/tappiot	0	-91
Velat (+) / varat (-) nettona	47	-101

Taseeseen merkityn netto eläkevaran/-velvoitteen täsmäytys

	2010	2009
Tilikauden alussa	-101	-93
Tuloslaskelmaan merkityt kulut	62	22
Ylikatteen palautus säätiöstä työnantajalle	85	-
Maksetut kannatusmaksut	1	-30
Tilikauden lopussa	47	-101

Taseeseen kirjatut erät

	2010	2009
Vastuut etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä	47	10
Ylirahastoidut eläkejärjestelyt taseen varoissa	0	-111
Velat (+) / varat (-) nettona	47	-101

Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteen nykyarvon muutos

	2010	2009
Etuuspohjainen velvoite tilikauden alussa	710	627
Työsuoritukseen perustuvat menot	8	14
Korkomenot	20	34
Siirto TyEL:n vastuunjaosta, netto	-	2
Vakuutusmateriaalitiset voitot/tappiot	-	56
Maksetut etuudet	-20	-24
Velvoitteiden täyttämiset	-383	-
Kurssierot	1	1
Etuuspohjainen velvoite tilikauden lopussa	336	710

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutokset

	2010	2009
Varojen käypä arvo tilikauden alussa	720	601
Varojen odotettu tuotto	20	36
Vakuutusmateriaalitiset voitot/tappiot	-7	74
Työnantajan kannatusmaksu	-1	30
Ylikatteen palautus säätiöstä työnantajalle	-85	-
Siirto TyEL:n vastuunjaosta, netto	-	2
Maksetut etuudet	-20	-24
Velvoitteiden täyttämiset	-339	-
Kurssierot	1	1
Varojen käypä arvo tilikauden lopussa	289	720

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo omaisuuslajeittain

	2009
Osakesijoitukset	251
Velkainstrumentit	178
Kiinteistöt	77
Muut varat	214
	720

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 133

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Järjestelyjen varat ovat vakuutusyhtiöiden vastuulla ja osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta. Niiden jakautumisesta omaisuuslajeittain ei ole saatavissa järjestelykohtaisia tietoja.

Järjestelyn varojen todellinen tuotto oli 15 milj. euroa (2009: 113 milj. euroa).

Eläkejärjestelyn varat sisälsivät 31.12.2009 emoyhtiön osakkeita käyvältä arvoltaan 16 milj. euroa sekä konsernin käytössä olevat rakennukset, joiden käypä arvo oli 62 milj. euroa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty aikasarja etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden velvoitteiden nykyarvosta ja varojen käyvistä arvoista sekä niihin sisältyvistä kokemusperäisistä tarkistuksista.

Tilikauden lopussa 31.12.

	2010	2009	2008	2007	2006
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	336	710	627	704	623
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	289	720	601	781	759
Alijäämä (+) / ylijäämä (-)	47	-10	26	-77	-136
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluvien varoihin	-5	74	-225	-10	32
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	1	-15	0	12	8

Tilikauden 2011 aikana maksettavien kannatusmaksujen arvioidaan olevan 5 milj. euroa.

Käytetyt vakuutusmateriaalitiset olettamukset

Suomi

	2010	2009
Diskonttokorko	4,5–5,0 %	4,5–5,5 %
Varojen tuotto-odotus	4,5–6,04 %	5,0–6,25 %
Tuleva palkankorotusolettamus	3,5 %	3,5 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	0,0–2,7 %	1,0–2,7 %
Muut maat
	2010	2009
Diskonttokorko	2,5–5,0 %	5,25–5,4 %
Varojen tuotto-odotus	2,5–4,5 %	4,5–5,1 %
Tuleva palkankorotusolettamus	1,5–2,0 %	4,5 %
Tulevat eläkkeiden korotukset	3,5 %	3,8 %

Varojen tuotto-odotus on laskettu eri omaisuusluokkien, joita ovat osakesijoitukset, velkainstrumentit ja kiinteistöt, pitkän aikavälin tuotto-odotusten painotettuna keskiarvona. Omaisuusluokkien tuotto-odotukset perustuvat ulkopuolisista lähteistä saatuihin arvioihin tulevasta tuotosta.

30 Osakeperusteiset maksut

1.1.2010 alkaen voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä

Neste Oil Oyj:n hallitus päätti joulukuussa 2009 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet mm. yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolmea kolmen kalenterivuoden ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 2010 ja seuraavat 2011 ja 2012. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksoille ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet sekä maksettavan palkkion enimmäistason. Ansaintajakson 2010–2012 ansaintakriteerit ovat Uusiutuvien polttoaineiden myyntivolyymi ja Neste Oilin osakkeen kokonaistuotto suhteessa Dow Jones Nordic Return -indeksiin. Mahdollinen palkkio maksetaan vuosina 2013, 2014 ja 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Maksettavan palkkion enimmäistaso ei saa miltään ansaintavuodelta ylittää kyseisen vuoden bruttopalkkaa. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontoiset maksut. Järjestelmään liittyy kielto luovuttaa osakkeita kolmen vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä, eli järjestelmän kesto on kunkin osake-erän osalta kuusi vuotta. Tämänkin jälkeen avainhenkilön on omistettava puolet järjestelmän perusteella maksetuista osakkeista, kunnes avainhenkilön omistamien yhtiön osakkeiden arvo vastaa henkilön bruttovuospalkkaa. Tämä omistusvelvoite on voimassa niin kauan kuin työ- tai toimisuude konserniyhtiössä jatkuu.

Avainhenkilöille kohdistettava enimmäispalkkio vastaa 809 000 Neste Oil osakkeen arvoa, joista 747 000 osaketta oli allokoitu 31.12.2010. Konsernin johtoryhmän jäsenille maksettava maksimipalkkio vastasi 335 000 osakkeen arvoa, josta toimitusjohtajan enimmäispalkkio vastaa 75 000 Neste Oilin osakkeen arvoa.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Osakepalkkiojärjestelmän kirjanpitokirjauksissa käytetyt olettamukset on kerrottu seuraavissa taulukoissa.

Osakepalkkion myöntämispäivät ja käyvät arvot tilikaudella 2010

Myöntämispäivät	4.1.2010
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, euroa	11,50
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	12,70

Osakepalkkiojärjestelmän kesto

Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2010
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2012
Rajoitusjakson päättymispäivä	31.12.2015

Osakepalkkion käyvän arvon laskennassa käytetyt olettamukset

	2010
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden alussa, enimmäispalkkio	-
Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden määrä, enimmäispalkkio	809 000
Muutokset myönnettyjen osakepalkkioiden määrään	-62 000
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä kauden lopussa, enimmäispalkkio	747 000
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä kauden lopussa	45
Osakekurssi tilinpäätöspäivänä, euroa	11,95
Ansaintakriteerien toteumaoletus, %	55 %
Arvio palautuvien osakepalkkioiden määrästä ennen rajoitusjakson päättymistä, %	10 %

Osakkeen arvo myöntämishetkellä, eli osakkeen käypä arvo, on määritelty seuraavasti: osakkeen myöntämishetken arvo on myöntämispäivän osakekurssi vähennettynä arvioiduilla ansaintajakson 2010–2012 aikana maksettavilla osingoilla.

Tilikausilla 2007–2009 voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä

Neste Ollilla oli ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä tilikausilla 2007–2009. Hallitus perusti vuonna 2006 järjestelmän, joka alkoi tilikauden 2007 alusta. Ansaintakriteerien perusteella ei kertynyt palkkiota ansaintakausilla 2007–2009. Joulukuussa 2009 hallitus päätti uuden osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Tämä järjestelmä on kuvattu liitetiedossa ylempänä. Samalla hallitus päätti olla jatkamatta aikaisempaa osakepalkkiojärjestelmää uudella ansaintajaksolla.

Joulukuussa 2009 toimitusjohtajalle maksettiin 20 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio hänelle tilikaudella 2008 myönnetyistä osakkeista. Toimitusjohtajalle luovutettiin 10 000 osaketta ja loput palkkiosta maksettiin rahana verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi. Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin 10 000 osakkeen arvoa vastaava palkkio joulukuussa 2010 hänelle tilikaudella 2009 myönnetyistä osakkeista. Toimitusjohtajalle luovutettiin 5 000 osaketta ja loput palkkiosta maksettiin rahana verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Aikaisemmilla tilikausilla voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä

Entinen osakepalkkiojärjestelmä oli voimassa 31.12.2006 päättyneellä tilikaudella ja aikaisemmilla tilikausilla.

Tämän osakepalkkiojärjestelmän osakepalkkioiden luovutus saajilleen tapahtui helmikuussa 2010, 2009 ja 2008. Vuonna 2010 maksetun palkkion bruttomäärä oli 3 miljoonaa euroa (2009: 2 milj. euroa) vastaten 276 747 osakkeen arvoa (2009: 168 050). Palkkion saajille luovutettiin 157 536 osaketta (2009: 92 191) ja loppuosa palkkiosta maksettiin käteisenä verojen ja muiden sosiaalikulujen suorittamista varten. Osakkeen käypä arvo luovutushetkellä oli 10,50 euroa (2009: 11,05 euroa). Konsernin johtoryhmän jäsenille luovutettiin 55 234 osakkeen (2009: 17 977) arvoa vastaava palkkio. Helmikuussa 2010 tapahtunut osakepalkkioiden luovutus oli viimeinen tähän järjestelmään perustuva.

Kirjanpitokäsittely

Yllä kuvatut osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidollisesti osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta (arviolta 50 %), jonka osallistujat saavat Neste Ollin osakkeina, käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä, ja se osa ansaitusta palkkiosta (arviolta 50 %), joka maksetaan rahana verojen ja muiden lakisääteisten maksujen suorittamiseksi, käsitellään rahana selvitettävänä järjestelynä. Ansaittu palkkio ja siihen liittyvät sosiaalikulut kirjataan tuloslaskelmaan jaksotettuna ansaintajaksolle ja rajoitusjaksoille. Osakkeina selvitettävän osuuden tuloslaskelmakirjausta vastaava summa kumuloidaan omaan pääomaan, ja rahana selvitettävän osuuden osalta taseeseen kirjataan velka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä, ja käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman liikevoittoon.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 135

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Tuloslaskelmaan sisältyvä kulu on eritelty seuraavassa taulukossa.

	2010	2009
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu	4	0
Taseeseen merkityn velan käyvän arvon muutos	-4	1
Tuloslaskelman kulukirjaus yhteensä	0	1
Suojausinstrumentin käyvän arvon muutos	1	-3
Osakepalkkiojärjestelmän nettokuluvaikutus tuloslaskelmassa	1	-2

Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvä taseeseen kirjattu velka oli 1 milj. euroa (2009: 1 milj. euroa). Tilikausilla 2011–2015 realisoituvan kulukirjauksen arvioidaan 31.12.2010 olevan 5 miljoonaa euroa. Todellinen määrä voi poiketa arvioidusta.

Suojaus

Konserni on suojautunut myönnettyihin osakepalkkioihin liittyvältä palkkion myöntämishetken ja suorittamishetken välisen ajan osakekurssiriskiltä. Suojausinstrumentti on kirjanpidollisesti käsitelty omien osakkeiden hankintana, ja järjestely on kuvattu liitteessä 25.

Vanhan osakepalkkiojärjestelmän suojausinstrumentti oli rahana selvitettävä osaketermini. Suojaus kattoi sekä osakkeina että rahana selvitettävän osuuden ansaitusta palkkiosta. Suojausinstrumentti arvostettiin käypään arvoon tilinpäätöspäivänä, ja käyvän arvon muutos kirjattiin tuloslaskelmaan netottamaan velan käyvän arvon muutosta. Suojausinstrumentin nimellisarvo ja käypä arvo on kerrottu liitteessä 24.

31 Lähipiiritapahtumat

Suomen valtiolla on 50,1 % omistusosuudella määräysvalta konsernin asioihin. Loput 49,9 % osakkeista on laajasti jakautunut eri sijoittajille.

Konsernin lähipiirin kuuluvat tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset (liitetieto 32) sekä hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet (yrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt), lähipiirin kuuluvat myös yrityksen johtoon kuuluvien avainhenkilöiden läheiset perheenjäsenet sekä yritykset, joissa heillä tai heidän perheenjäsenillään on määräysvalta. Myös Neste Oilin Eläkesäätö kuuluu konsernin lähipiirin.

Konsernin emoyritys on Neste Oil Oyj. Liiketoimet konsernin ja sen lähipiirin kuuluvien tytäryritysten kesken on eliminoitu konserniyhdistelyssä, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiirin kuuluvien yritysten kanssa tehdyt liiketoimet on eritelty alla olevassa taulukossa. Kaikki liiketoimet Neste Oilin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti.

Liiketoimet lähipiirin kanssa

2010	Tavaroiden ja palveluiden myynnit	Tavaroiden ja palveluiden ostot	Saamiset	Rahoitus-tuotot ja -kulut	Velat
Osakkuusyritykset	1	7	2	0	2
Yhteisyritykset	91	52	3	0	0
Yrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja yritykset joissa heillä on määräysvalta	0	2	-	-	-
Eläkesäätö	1	2	-	-	-
	93	63	5	0	2
2009	Tavaroiden ja palveluiden myynnit	Tavaroiden ja palveluiden ostot	Saamiset	Rahoitus-tuotot ja -kulut	Velat
---	---	---	---	---	---
Osakkuusyritykset	0	12	0	0	2
Yhteisyritykset	70	36	23	0	0
Yrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja yritykset joissa heillä on määräysvalta	0	12	0	-	1
Eläkesäätö	1	6	0	-	-
	71	66	23	0	3

Valtaosa Neste Oilin ja Nynasin välisistä liiketoimista on pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Naantalin jalostamon bitumituotteiden myyntiä Nynasille. Porvoon jalostamolta myytiin prosessöljyjä Nynasille. Yrityksen johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja yritykset joissa heillä on määräysvalta ovat myyneet konsernille kunnossapitoon liittyviä materiaaleja ja palveluja.

Liiketapahtumat Eläkesäätön kanssa ovat koostuneet vuokrakuluista konsernin käytössä olleista kiinteistöistä. 14.2010 eläkevastuut siirrettiin Eläkesäätöltä vakuutusyhtiöiden hoitoon, tässä yhteydessä ylikate palautettiin konserniyhtiölle, ja osana ylikatteen palautusta saatiin Kiinteistö Oy Keilaranta 21 osakkeet.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Ylimmän johdon palkat ja palkkiot, 1000 euroa

	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 813	2 889
Osakeperusteiset maksut	700	437
	3 513	3 326

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä. Ylimmältä johdolta ei ole ollut lainasaamisia 31.12.2010 eikä 31.12.2009. Neste Ollin toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille myönnettyjen osakepalkkioiden määrät on kerrottu liitetiedossa 30.

Toimitusjohtajan, hallituksen sekä hallintoneuvoston palkat ja palkkiot, 1000 euroa

	2010	2009
Matti Lievonen, toimitusjohtaja	772	840
Hallituksen jäsenet
Timo Peltola, puheenjohtaja	74	75
Mikael von Frenckell, varapuheenjohtaja	58	58
Michiel Boersma	52	54
Maija-Liisa Friman	35	-
Anomalja Haarla	43	44
Nina Linander	55	54
Hannu Ryöppönen	55	42
Antti Tanskanen	-	10
Markku Tapio	45	44
Maarit Toivanen-Kolvisto	10	44
Hallituksen kaikki jäsenet yhteensä	427	425
Hallintoneuvoston kaikki jäsenet yhteensä	58	61

Hallituksen palkkiot sisältävät vuosipalkkion sekä kokouspalkkion, joka maksetaan jokaisesta kokouksesta sekä hallituksen valiokuntien kokouksista, joihin hallituksen jäsen osallistuu.

Jos yhtiö päättää irtisanoa toimitusjohtajan, on hän oikeutettu 24 kuukauden kuukausipalkan suuruiseen erokorvaukseen. Toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta, ja maksettava eläke on 60 % eläkepalkasta.

32 Konserniyritykset 31.12.2010

Tytäryritys	Konsernin omistusosuus, %	Maa
AS Reola Gaas	93,85 %	Viro
Kide Automaatit Oy	100,00 %	Suomi
Kiinteistö Oy Espoon Kellaranta 21^{1)}	100,00 %	Suomi
LLC Neste Saint-Petersburg	100,00 %	Venäjä
Neste Canada Inc.	100,00 %	Kanada
Neste Eesti AS	100,00 %	Viro
Neste Jacobs Aktiebolag^{2)}	100,00 %	Ruotsi
Neste Jacobs Oy	60,00 %	Suomi
Neste LPG AB	100,00 %	Ruotsi
Neste Markkinointi Oy	100,00 %	Suomi
Neste Oil AB	100,00 %	Ruotsi
Neste Oil Bahrain W.L.L.	100,00 %	Bahrain
Neste Oil BR Ltd	100,00 %	Valko-Venäjä
Neste Oil Components Finance BV	100,00 %	Alankomaat
Neste Oil Finance BV	100,00 %	Alankomaat
Neste Oil Holding (U.S.A.) Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
Neste Oil Insurance Limited	100,00 %	Guernsey
Neste Oil Limited	100,00 %	Iso-Britannia

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 137

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Tytäryritys	Konsernin omistusosuus, %	Maa
Neste Oil Netherlands BV	100,00 %	Alankomaat
Neste Oil NV.	100,00 %	Belgia
Neste Oil Services Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
Neste Oil Singapore Pte. Ltd.	100,00 %	Singapore
Neste Oil (Suisse) S.A.	100,00 %	Sveitsi
Neste Oil US Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
Neste Petroleum Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
Neste Polska Sp. z o.o.	100,00 %	Puola
Neste Renewable Fuels Oy	100,00 %	Suomi
Neste Shipping Oy	100,00 %	Suomi
Neste Trading (U.S.A.) Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
Neste USA, L.L.C.	100,00 %	Yhdysvallat
Rintekno Oy	100,00 %	Suomi
SIA Neste Latvija	100,00 %	Latvia
Systecon Inc.	100,00 %	Yhdysvallat
UAB Neste Lietuva	100,00 %	Lietua
US Active Oy	100,00 %	Suomi
Osakkuusyritys	Konsernin omistusosuus, %	Maa
---	---	---
A/B Svartså Vattenverk - Mustijoen Vesilaitos O/Y	40,00 %	Suomi
Alberta Envirofuels Inc.	50,00 %	Kanada
Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C (closed) 3)	45,00 %	Bahrain
Nemarc Shipping Oy	50,00 %	Suomi
Neste Arabia Co. Ltd	48,00 %	Saudi-Arabia
Oy Innogas Ab	50,00 %	Suomi
Porvoon Alueverkko Oy	33,33 %	Suomi
Tahkoluodon Polttoöljy Oy	31,50 %	Suomi
Tapaninkylän Liikekeskus Oy	40,03 %	Suomi
Vaskiluodon Kalliovarasto Oy	50,00 %	Suomi
Yhteisyritys	Konsernin omistusosuus, %	Maa
---	---	---
Glacia Ltd	50,00 %	Bermuda
Lacus Ltd	50,00 %	Bermuda
NSE Biofuels Oy Ltd	50,00 %	Suomi
Nynas AB	49,99 %	Ruotsi
Terra Ltd	50,00 %	Bermuda

1) Hankittu tilkauden aikana
2) Nimenmuutos tilkauden aikana
3) Bahrain Lube Base Oil Company B.S.C (closed) on aikaisemmin luokiteltu yhteisyritykseksi. Nykyisin se raportoidaan yhteisessä määräysvallassa oleviksi omaisuuseriksi ja luokitellaan sen vuoksi osakkuusyritykseksi.

Konsernitilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

33 Vastuusitoumukset

Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

| | 2010
Vakuuden arvo | 2009
Vakuuden arvo |
| --- | --- | --- |
| Omasta puolesta sitoumuksiin annetut | | |
| Kiinteistökinnykset | 26 | 26 |
| Pantit | 2 | 2 |
| Vastuusitoumukset ja muut vastuut | 43 | 48 |
| Yhteensä | 71 | 76 |
| Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten puolesta annetut | | |
| Takaukset | 3 | 4 |
| Vastuusitoumukset ja muut vastuut | - | 2 |
| Yhteensä | 3 | 6 |
| Muiden puolesta annetut | | |
| Takaukset | 14 | 18 |
| Yhteensä | 14 | 18 |
| | 88 | 100 |

Käyttöleasingvastuut

	2010	2009
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	76	82
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät	164	166
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	108	120
	348	368

Käyttöleasingsopimukset

Maa-alueisiin, rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon liittyvät leasingvuokrakulut, 95 milj. euroa (2009: 121 milj. euroa), kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Sitoumukset

	2010	2009
Sitoumus aineellisten hyödykkeiden ostamiseen	76	431
	76	431

Konsernin käyttöleasingsitoumukset liittyvät pääosin laivojen aikarantaaussopimuksiin sekä maa-alue- ja toimistovuokriin.

Konsernin ota tai maksa -sopimukset liittyvät vedynhankintasopimuksiin. Sopimusten perusteella vuosina 2011–2026 maksettavat kiinteät palkkiot 31.12.2010 tilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa.

Ota tai maksa -sopimusten perusteella maksettavat kiinteät palkkiot

	2010
Maksettava summa 2011	14
Maksettava summa 2011 jälkeen	229
Maksettava summa yhteensä	243

Vastuusitoumukset ja muut vastuut

Fortum Oil and Gas Oy:n jakautumisen seurauksena Neste Oil Oyj:llä on yhteisvastuullinen vastuusitoumus Fortum Heat and Gas Oy:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain 17 luvun 16:6 §:n säädökseen.

34 Riita-asiat ja mahdolliset oikeusprosessit

Konserniyhtiöt ovat asianosaisina eräissä konsernin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä tai riita-asioissa. Johdon arvion mukaan näiden lopputulokset ovat vaikeasti ennustettavia, mutta niillä ei ole todennäköisesti olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

35 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen konsernissa ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Konsernitilinpäätös 139

Emoyhtiön tuloslaskelma

milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liikevaihto	2	8 697	6 921
Valmiiden tuotteiden varastojen muutos		-188	348
Liiketoiminnan muut tuotot	3	68	29
Materiaalit ja palvelut	4	-7 719	-6 398
Henkilöstökulut	5	-99	-167
Poistot ja arvonalentumiset	6	-138	-135
Liiketoiminnan muut kulut	7	-322	-302
Liikevoitto		299	296
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-29	19
Voitto ennen satunnaisia eriä		270	315
Satunnaiset erät	9	-8	-103
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		262	212
Tilinpäätössiirrot	10	-55	-65
Tuloverot	11	-50	-23
Tilikauden voitto		157	124

Emoyhtiön tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tase

milj. euroa	Liite	31.12.2010	31.12.2009
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat	12,13
Aineettomat hyödykkeet		14	17
Aineelliset hyödykkeet		1 679	1 711
Sijoitukset		2 387	1 613
		4 080	3 341
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	14	679	819
Pitkäaikaiset saamiset	15	178	143
Lyhytaikaiset saamiset	16	720	688
Rahat ja pankkisaamiset		282	78
		1 859	1 728
Vastaavaa yhteensä		5 939	5 069
VASTATTAVAA
Oma pääoma	17
Osakepääoma		40	40
Edellisten tilikausien voitto		830	771
Tilikauden voitto		157	124
		1 027	935
Tilinpäätössiirtojen kertymä	18	893	838
Pakolliset varaukset	19	9	19
Vieras pääoma	20
Pitkäaikainen vieras pääoma		2 191	1 857
Lyhytaikainen vieras pääoma		1 819	1 420
		4 010	3 277
Vastattavaa yhteensä		5 939	5 069

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 141

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

milj. euroa	1.1.–31.12.2010	1.1.–31.12.2009
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen satunnaisia eriä	271	315
Poistot ja arvonalentumiset	138	135
Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua	0	-1
Rahoitustuotot ja -kulut	29	-19
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot	-1	-1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	437	429
Käyttöpääoman muutos
Korottomat liikesaamiset, lisäys (-) / vähennys (+)	-73	12
Vaihto-omaisuus, lisäys (-) / vähennys (+)	140	-375
Korottomat velat, lisäys (+) / vähennys (-)	584	-41
Käyttöpääoman muutos	651	-404
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	1 088	25
Maksetut korot ja muut rahoituserät	-49	-41
Saadut osingot	21	63
Maksetut välittömät verot	-18	42
Toteutuneet kurssierot	-10	38
Saadut konserniavustukset, netto	-103	19
Liiketoiminnan rahavirta	929	146
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-83	-157
Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot	3	11
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-755	-706
Investoinnit muihin osakkeisiin	-3	-
Muiden sijoitusten muutos, lisäys (-) / vähennys (+)	-26	46
Investointien rahavirta	-864	-806
Rahavirta ennen rahoitusta	65	-660
Rahoitus
Pitkäaikaisten velkojen nostot	1 204	1 212
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-888	-616
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-113	341
Maksetut osingot	-64	-205
Rahoituksen rahavirta	139	732
Laskelman mukainen rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)	204	72
Rahavarat tilikauden alussa	78	6
Rahavarat tilikauden lopussa	282	78
Taseen mukainen rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)	204	72

Emoyhtiön tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 Laadintaperiaatteet

Neste Oil Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöstä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole kerrottu.

Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla, kuten arvonlisäveroilla, valmistajana suoritetuilla valmisteveroilla ja huoltovarmuusmaksulla. Trading-liikevaihtoon sisällytetään fyysisten toimitusten arvo ja johdannaissopimusten nettotulos.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät säännölliset tuotot, kuten vuokrat.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahoituksen kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Johdannaissopimukset

Neste Oil solmii johdannaissopimuksia pääasiassa suojautuakseen öljyn hintariskiltä, valuuttakurssivaihteluilta ja korkotason vaihteluilta.

Öljyn hintaan liittyvät johdannaissopimukset, jotka suojaavat tulevaa kassavirtaa, kirjataan, kun sopimus erääntyy ja suojattava riski toteutuu. Trading-tarkoituksessa solmiituista johdannaissopimuksista johtuvat toteutumattomat tappiot kirjataan välittömästi, mutta saadut tuotot kirjataan vain sopimuksen erääntyessä tai kun johdannaispositiio suljetaan vastaavalla johdannaissopimuksella.

Valuuttajohdannaisia on kahden tyyppisiä: tulevaa kassavirtaa suojaavat ja tase-eriä suojaavat johdannaissopimukset. Tulevia kassavirto- ja suojaavien sopimusten kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan niiden erääntyessä samanaikaisesti kun vastaava tulo tai meno realisoituu. Tase-eriä, kuten pankkitilejä, lainoja ja saatavia, suojaavat johdannaissopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssilla, ja voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Termiinien korot jaksotetaan. Optiopreemiot käsitellään ennakkomaksuina, kunnes optiot erääntyvät.

Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaissopimusten arvostusot katsotaan sopimusajalle, ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tasearvo muodostuu välttämästä hankintamenosta vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla sekä lisättynä tehdyillä arvonkorotuksilla. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueita ei poisteta.

Poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuotta
Tuotantokoneet ja kalusto 15–20 vuotta
Muut kulkuneuvot, koneet ja kalusto 3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuotta
Aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatteella hankintamenoon tai sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen luovutushintaan ottaen huomioon mahdollisten suojausten vaikutus.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan vuosikuluiksi lukuun ottamatta rakennus- ja laiteinvestointeja.

Eläkekulut

Lakisääteinen työeläkejärjestelmä, TyEL, sekä vapaaehtoiset eläkeetuudet katettiin konsernin eläkesäätiössä, Neste Oil Eläkesäätiö, 31.3.2010 asti. Yhtiön omalla vastuulla olleiden eläke-etuuksien vastuuvelka kirjattiin pakollisena varauksena taseeseen. 1.4.2010 yhtiön lakisääteisen eläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta sekä lisäeläketurvan hoitaminen ja vakuutuskanta siirrettiin ulkopuolisiin vakuutusyhtiöihin. Myös yhtiön omalla vastuulla olleet eläke-etuudet siirrettiin vakuutusyhtiön hoitoon. Eläkemenot kirjataan kuluiksi kertymisvuonna.

Satunnaiset erät

Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin kirjataan konserniyritysten väliset konserniavustukset.

Laskennalliset verot

Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon erosta. Laskennallinen vero on laskettu vahvistettua verokantaa käyttäen.

Pakolliset varaukset

Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin. Tällaisia eri ovat esim. eläkevastuut, takausvastuut, todettujen ympäristövahinkojen tulevat puhdistusmenot ja päästöoikeuksien palautusvelvollisuus, sekä uudelleenjärjestelyvaraukset. Varaukset perustuvat johdon arvioon tulevasta velvoitteesta.

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 143

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

2 Liikevaihto

Liikevaihto toimialoittain - raportointi segmenteittäin

	2010	2009
Öljytuotteet	8 656	6 884
Uusiutuvat polttoaineet	7	1
Öljyn vähittäismyynti	0	1
Muut	96	68
Liiketoimintojen välinen myynti	-62	-33
	8 697	6 921
Liikevaihto markkina-alueittain
	2010	2009
Suomi	4 779	3 385
Muut Pohjoismaat	1 600	986
Baltian maat, Venäjä ja Puola	510	495
Muu Eurooppa	1 188	1 391
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	536	625
Muut maat	84	39
	8 697	6 921

3 Liiketoiminnan muut tuotot

	2010	2009
Vuokratuotot	13	13
Myyntivoitot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä	1	2
Vakuutuskorvaukset	50	1
Saadut avustukset	3	3
Muut	1	10
	68	29

4 Materiaalit ja palvelut

	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilkauden aikana	7 764	6 424
Varastojen muutos	-48	-28
	7 716	6 396
Ulkopuoliset palvelut	3	2
	7 719	6 398

5 Henkilöstökulut

	2010	2009
Palkat ja palkkiot	138	128
Henkilösivukulut
Eläkekulut *	-48	29
Muut henkilösivukulut	9	10
	99	167

Eläke-etuuksien hoito siirrettiin 14.2010 eläkesäätön vastuulta vakuutusyhtiöihin, tässä yhteydessä palautettu ylikate sisältyy tuottava vuoden 2010 eläkekuluihin.

Emoyhtiön tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24

Johdon palkat ja palkkiot

Johdon palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen yhteydessä liitteessä 31.

Henkilöstö keskimäärin

	2010	2009
Öljytuotteet	1 553	1 761
Muut	704	632
	2 257	2 393

6 Poistot ja arvonalentumiset

	2010	2009
Suunnitelman mukaiset poistot	137	134
Romutukset	1	1
	138	135

7 Muut liiketoiminnan kulut

	2010	2009
Vuokrat ja muut kiinteistökulut	21	19
Myynnin rahtikulut	67	79
Kunnossapitokulut	125	85
Muut	109	119
	322	302
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot ja keskeneräisten hyödykkeiden romutukset	11	0
Tilintarkastajan palkkiot, 1 000 euroa
	2010	2009
Lakisääteinen tilintarkastus	306	299
Tilintarkastajan muut lakimääräiset lausunnot	2	13
Veroneuvonta	47	59
Muut palvelut	39	302
	394	673

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 145

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

8 Rahoitustuotot ja -kulut

	2010	2009
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	21	63
Osinkotuotot yhteensä	21	63
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	0	4
Muilta	0	0
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä	0	4
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2	1
Muilta	0	7
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	2	8
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-2	-6
Muille	-53	-46
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	-55	-52
Kurssierot	3	-4
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-29	19
Korkotuottojen ja -kulujen yhteismäärät
	2010	2009
Korkotuotot	2	12
Korkokulut	-53	-50
Nettokorot	-51	-38

9 Satunnaiset erät

	2010	2009
Konsernjavustukset
Saadut konsernjavustukset	33	15
Maksetut konsernjavustukset	-41	-118
	-8	-103

10 Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos

	2010	2009
Suunnitelman mukaisten poistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-55	-65

11 Tuloverot

	2010	2009
Tuloverot varsinaisesta liiketoiminnasta	51	49
Tuloverot satunnaisista eristä	-2	-27
Laskennallisen verosaamisen muutos	1	1
	50	23

Emoyhtiön tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24

12 Pysyvät vastaavat

Hankintamenon muutos 2010

Aineettomat hyödykkeet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.2010	1	74	75
Lisäykset	-	2	2
Vähennykset	-	-2	-2
Hankintameno 31.12.2010	1	74	75
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2010	1	57	58
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-	-2	-2
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-	5	5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	1	60	61
Tasearvo 31.12.2010	-	14	14
Tasearvo 31.12.2009	-	17	17
Aineelliset hyödykkeet	Maa-alueet	Rakennukset ja raken-nelmat	Koneet ja kalusto
---	---	---	---
Hankintameno 1.2010	25	990	1 941
Lisäykset	-	45	120
Vähennykset	0	-3	-9
Hankintameno 31.12.2010	25	1 032	2 052
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.2010	0	421	1 035
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot ja arvonalentumiset	-	-3	-10
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-	31	101
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	0	449	1 126
Arvonkorotukset	6	24	-
Tasearvo 31.12.2010	31	607	926
Tasearvo 31.12.2009	31	593	906

Koneiden ja laitteiden tasearvo

866

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 147

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Sijoitukset	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Saamiset saman konsernin yrityksiltä	Osuudet omistus-yhteys-yrityksissä	Saamiset omistus-yhteys-yrityksiltä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut saamiset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010	1 594	4	1	0	0	14	1 613
Lisäykset	755	13	-	-	3	5	776
Vähennykset	-	-1	-	0	0	0	-1
Hankintameno 31.12.2010	2 349	16	1	0	3	19	2 388
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010	-	-	-	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010	-	-	-	0	0	0	0
Tasearvo 31.12.2010	2 349	16	1	0	3	19	2 388
Tasearvo 31.12.2009	1 594	4	1	0	0	14	1 613

Korolliset ja korottomat saamiset

	2010	2009
Korollinen	16	5
Koroton	18	12
	34	17

13 Arvonkorotukset

	Arvon-korotukset 1.1.2010	Lisäykset	Vähennykset	Arvon-korotukset 31.12.2010
Maa-alueet	6	-	-	6
Rakennukset	24	-	-	24
Arvonkorotukset yhteensä	30	-	-	30

Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät

Arvonkorotukset perustuvat tekohetken laskennalliseen nykykäyttöarvoon.

Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.

14 Vaihto-omaisuus

	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet	261	210
Valmiit tuotteet/tavarat	418	609
	679	819
Jälleenhankintahinta	682	826
Kirjanpitoarvo	679	819
Erotus	3	7

15 Pitkäaikaiset saamiset

	2010	2009
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut pitkäaikaiset saamiset	175	139
Laskennalliset verosaamiset	3	4
	178	143

Emoyhtiöön tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24

16 Lyhytaikaiset saamiset

	2010	2009
Myyntisaamiset	377	294
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	230	221
Muut saamiset	38	48
Sirtosaamiset	2	5
Yhteensä	270	274
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Myyntisaamiset	1	1
Muut saamiset	0	18
Yhteensä	1	19
Muut saamiset	56	87
Sirtosaamiset	16	14
	720	688
Siirtosaamiset
	2010	2009
Korot	5	5
Verot	0	4
Muut	12	10
	17	19

17 Oman pääoman muutos

	2010	2009
Osakepääoma 1.1.	40	40
Osakepääoma 31.12.	40	40
Kertyneet voittovarat 1.1.	894	976
Maksetut osingot	-64	-205
Tilikauden voitto	157	124
Kertyneet voittovarat 31.12.	987	895
Jakokelpoiset voittovarat	987	895

18 Tilinpäätössiirtojen kertymä

	2010	2009
Poistoero	893	838

19 Pakolliset varaukset

	Uudelleen-järjestely-varaukset	Eläke-varaukset	Ympäristö-varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Tilikauden alussa 1.1.2010	3	10	6	0	19
Varausten lisäykset	-	-	4	-	4
Varausten vähénykset	-2	-10	-2	0	-14
Tilikauden lopussa 31.12.2010	1	0	8	0	9

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 149

Liitteet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

20 Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

	2010	2009
Joukkovelkakirjalainat	715	417
Lainat rahoituslaitoksilta	1 010	1 100
Velat saman konsernin yrityksille
Muut pitkäaikaiset velat	465	340
Siirtovelat	1	-
	2 191	1 857
Viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua erääntyvät korolliset velat
	2010	2009
Joukkovelkakirjalainat	298	295
Lainat rahoituslaitoksilta	393	84
Velat saman konsernin yrityksille	465	339
	1 156	718
Lyhytaikainen vieras pääoma
	2010	2009
Lainat rahoituslaitoksilta	258	395
Eläkelainat	0	20
Saadut ennakot	1	9
Ostovelat	820	350
Velat saman konsernin yrityksille
Saadut ennakot	0	-
Ostovelat	48	25
Muut lyhytaikaiset velat	189	239
Siirtovelat	8	2
Yhteensä	245	266
Velat omistusyhteysyrityksille
Ostovelat	2	1
Yhteensä	2	1
Muut lyhytaikaiset velat	402	313
Siirtovelat	90	66
	1 818	1 420
Lyhytaikaiset siirtovelat
	2010	2009
Palkat ja henkilösivukulut	40	31
Korot	19	15
Muut	40	22
	99	68
Korolliset ja korottomat velat
	2010	2009
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen	2 190	1 857
Koroton	1	-
	2 191	1 857
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen	430	557
Koroton	1 389	863
	1 819	1 420

Emoyhtiöin tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

20 21 22 23 24

21 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

Vastuusitoumukset

	2010	2009
Leasingvastuut
Vuoden sisällä erääntyvät	3	7
Yli vuoden kuluttua erääntyvät	2	12
	5	19
Vastuusitoumukset omasta puolesta
Kiinteistökiinnitykset	23	24
Annetut pantit	2	1
Muut vakuudet	3	5
	28	30
Vastuusitoumukset konserniyritysten puolesta
Kiinteistökiinnitykset	2	2
Takaukset	202	251
	204	253
Vastuusitoumukset omistusyhteysyritysten puolesta
Takaukset	3	3
	3	3
Vastuusitoumukset muiden puolesta
Takaukset	14	18
	14	18
Vastuusitoumukset yhteensä	254	323

22 Johdannaissopimukset

Korko- ja valuuttajohdannaiset ja osaketermiinit

	2010			2009
	Kohde-etuuden arvo	Käypä arvo	Tuloutta-matta	Kohde-etuuden arvo	Käypä arvo	Tuloutta-matta
Koronvaihtosopimukset	723	-9	-9	723	-13	-13
Valuuttaterminit	1 791	2	2	2 051	-8	-9
Valuuttaoptiot
Ostetut	43	0	0	108	-1	-1
Asetetut	36	1	1	108	1	1
Osaketermiinit	0	0	0	9	-4	-4

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Emoyhtiön tilinpäätös 151

Liitteet

1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19

Öljy- ja rahtijohdannaiset

	2010			2009
	Määrä milj. bbl	Käypä arvo	Tuloutta-matta	Määrä milj. bbl	Käypä arvo	Tuloutta-matta
Myyntisopimukset	14	2	2	11	-13	-13
Ostosopimukset	11	-5	-5	4	-6	-6

Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja valuuttaoptioiden osalta arvonmääritysmailleihin.

Öljypörssiissä noteerattujen johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinahintoihin. Öljypörssien ulkopuolella tehtyjen hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat niistä aiheutuvien markkinanoteerausten mukaisten kassavirtojen nykyarvoon. Trading-tarkoituksissa tehdyt fyysiset osto- ja myyntisopimukset tulkitaan johdannaisiksi ja raportoidaan johdannaissopimukset-taulukossa.

23 Muut vastuut

Kiinteistöinvestoinnit

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuonna 2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee 10 vuoden tarkistuskauden aikana.

Emoyhtiö tilinpäätös

Neste Oil Vuosikertomus 2010

21
22
23
24

24 Osakkeet ja osuudet

	Kotipaikka	Osakkeet kpl	Osuus- %	Kirjanpitoarvo 31.12.2010 1 000 euroa
Tytäryritykset
Kiinteistö Oy Keilaranta 21	Suomi	16 000	100,00	39 725
LLC Neste St.Petersburg	Venäjä	10	100,00	58 427
Neste Eesti AS	Viro	10 000	100,00	5 926
Neste Jacobs Oy	Suomi	2 100	60,00	438
Neste Markkinointi Oy	Suomi	210 560	100,00	51 467
Neste Oil AB	Ruotsi	2 000 000	100,00	23 972
Neste Oil BR Ltd	Valko-Venäjä	1	100,00	-
Neste Oil Components Finance BV.	Alankomaat	40	100,00	8 022
Neste Oil Finance BV.	Alankomaat	26 090	100,00	69 177
Neste Oil Holding (USA) Inc.	Yhdysvallat	1 000	100,00	18 428
Neste Oil Insurance Limited	Guernsey	7 000 000	100,00	3 000
Neste Oil Limited	Iso-Britannia	500 100	100,00	1 793
Neste Oil NV	Belgia	4 405 414	99,99	1 014 753
Neste Oil (Suisse) S.A.	Sveitsi	200	100,00	62
Neste Oil US Inc.	Yhdysvallat	1 000	100,00	1 100
Neste Renewable Fuels Oy	Suomi	200	100,00	996 901
Neste Shipping Oy	Suomi	101	100,00	55 452
				2 348 643
Omistusyhteysryitykset
A/B Svartsä Vattenverk - Mustijoen Vesilaitos O/Y	Suomi	14	40,00	124
Neste Arabia Co. Ltd	Saudi-Arabia	480	48,00	156
Porvoon Alueverkko Oy	Suomi	40	33,33	7
Tahkoluodon Polttoöljy Oy	Suomi	630	31,50	490
Vaskiluodon Kalliovarasto Oy	Suomi	330	50,00	17
				794
Muut osakkeet ja osuudet
CLEEN Oy	Suomi	100		100
Ekokem Oy Ab	Suomi	75 000	2,13	125
Fine Carbon Fund Ky	Suomi	1		1
Kiinteistö Oy Hiekkaharju II	Suomi	51		296
Kiinteistö Oy Himoksen Aurinkokukka	Suomi	51		457
Kiinteistö Oy Katinkullan Hiekkaniemi	Suomi	102		903
Kiinteistö Oy Katinkultaniemi	Suomi	51		398
Kiinteistö Oy Kuusamon Tähti I	Suomi	51		457
Kiinteistö Oy Laavutieva	Suomi	51		311
Koy Lapinniemi IV-X & Lapinniemi XV	Suomi	10		125
Nordic Carbon Fund Ky	Suomi	1		1
Posintra Oy	Suomi	190		34
				3 208
Puhelinosakkeet ja -osuudet
Kymen Puhelin Oy	Suomi	1		-
Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy	Suomi	3		1
Pohjanmaan Puhelinosuuskunta PPO	Suomi	1		-
Savonlinnan Puhelinosuuskunta SPY	Suomi	1		1
				2
Liittymismaksut
				65
Yhteensä
				2 352 712

Neste Oil Vuosikertomus 2010
Emoyhtiön tilinpäätös 153

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöksi ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2010 olivat 987 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että Neste Oil Oyj jakaa vuodelta 2010 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohti eli yhteensä 90 miljoonaa euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään voittovaroihin.

Tipo Peltola	Michiel Boersma	Mikael von Frenckell	Maija-Liisa Friman
Anomaija Haarla	Nina Linander	Hannu Ryöppönen	Markku Tapio

Matti Lievonen
toimitusjohtaja

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Tilintarkastuskertomus

Neste Oil Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Neste Oil Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 11. – 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa 4. helmikuuta 2011

Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö

Anna-Maija Simola
KHT

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Hallintoneuvoston lausunto

Hallintoneuvosto on tänään kokouksessaan käsitellyt Neste Oil Oyj:n vuoden 2010 tilinpäätöksen, joka sisältää myös konsemitilinpäätöksen sekä hallituksen toimintakertomuksen ja siihen liittyvän hallituksen ehdotuksen taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä yhtiön tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomuksen, joiden johdosta hallintoneuvostolla ei ole huomautettavaa. Hallintoneuvosto puoltaa

tilinpäätöksen vahvistamista, joka käsittää myös konsemitilinpäätöksen vahvistamisen, ja yhtyy hallituksen ehdotukseen taseen osoittaman voiton käyttämisestä.

Hallintoneuvosto toteaa, että se on saanut yhtiön hallitukselta ja toimivalta johdolta tarpeellisiksi katsomansa tiedot.

Espoossa 7, päivänä helmikuuta 2011

Heidi Hautala
Kimmo Tiilikainen
Esko Ahonen
Timo Heinonen
Miapetra Kumpula-Natri
Markus Mustajärvi
Anne-Mari Virolainen

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Segmenttitiedot vuosineljänneksittäin

Liikevaihto

milj. euroa	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	10–12/2009	7–9/2009	4–6/2009	1–3/2009
Öljytuotteet	2 962	2 491	2 064	2 272	1 987	1 971	2 091	1 582
Uusiutuvat polttoaineet	112	120	60	36	61	59	38	24
Öljyn vähittäismyynti	1 004	917	884	849	791	789	727	691
Muut	37	38	45	49	44	37	41	42
Eliminoinnit	-589	-501	-477	-481	-392	-356	-305	-286
Yhteensä	3 526	3 065	2 576	2 725	2 491	2 500	2 592	2 053

Liikevoitto

milj. euroa	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	10–12/2009	7–9/2009	4–6/2009	1–3/2009
Öljytuotteet	170	116	-18	65	27	80	105	106
Uusiutuvat polttoaineet	-7	2	-19	-15	-11	-1	-2	-10
Öljyn vähittäismyynti	17	24	14	6	6	19	13	12
Muut	-27	2	-42	43	-11	17	-2	-11
Eliminoinnit	-7	-1	2	-2	-2	-2	4	-2
Yhteensä	146	143	-63	97	9	113	118	95

Vertailukelpoinen liikevoitto

milj. euroa	10–12/2010	7–9/2010	4–6/2010	1–3/2010	10–12/2009	7–9/2009	4–6/2009	1–3/2009
Öljytuotteet	108	45	-3	58	-11	15	37	64
Uusiutuvat polttoaineet	-13	-12	-23	-17	-10	-6	-6	-7
Öljyn vähittäismyynti	18	23	13	6	5	19	14	12
Muut	-16	2	16	43	-11	16	-2	-11
Eliminoinnit	-7	-1	2	-2	-2	-2	4	-2
Yhteensä	90	57	5	88	-29	42	47	56

Neste Oil Vuosikertomus 2010

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Neste Oil Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.4.2011 klo 11.00 alkaen Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.

Ilmoittautuneiden vastaanotto ja äänilippujen jako alkavat klo 10.00.

Yhtiökokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan tulee ilmoittautua viimeistään 11.4.2011 klo 16.00 joko

yhtiön internetsivuilla www.nesteoil.fi siellä olevien ohjeiden mukaan tai
sähköpostilla nesteoil.yhtiö[email protected] tai
faksilla numeroon 010 458 5440 tai
puhelimella numeroon 010 458 9595 tai
kirjeitse Neste Oil Oyj, Marja Telenius, PL 95, 00095 NESTE OIL.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä siten, että ne ovat perillä viimeistään 11.4.2011 klo 16.00.

Yhtiökokous ja osingonmaksu vuonna 2011

4.4. Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä
14.4. Yhtiökokous
19.4. Osingonmaksun täsmäytyspäivä
28.4. Osingonmaksu

Osingonmaksu

Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,35 euroa osakkeelta.

Sijoittajasuhteet

Yhtiön sijoittajasuhdetoiminnan periaatteet ovat luotettava ja ajantasainen tieto, sitoutuminen, avoimuus ja saavutettavuus sekä sijoittajien tasapuolinen kohtelu. Neste Oilin sijoittajasuhdetoimintaa ohjaava politiikka on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla.

Vuosikertomus 2010

Neste Oilin vuosikertomus julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Se postitetaan kaikille, jotka ovat sitä pyytäneet. Vuosikertomuksen voi ladata myös pdf-tiedostona yhtiön internetsivuilta.

Pörssitiedotteet

Pörssitiedotteet ovat luettavissa heti julkistamisen jälkeen internetissä suomeksi ja englanniksi. Internetsivuilla voit ilmoittautua myös yhtiön tiedotteiden sähköpostijakelulistalle.

Suljettu ikkuna

Neste Oil soveltaa suljetun ikkunan periaatetta ennen tulosjulkistuksiaan. Suljettu ikkuna kestää aina vähintään neljä viikkoa. Tänä aikana yhtiö ei kommentoi raportoimattoman eikä kuluvan neljänneksen liiketoiminnan näkymiään. Yhtiö ei suljetun ikkunan aikana tapaa analyytikkoja tai sijoittajia eikä esiinny pääomamarkkinoihin liittyvissä tilaisuuksissa.

Yhtiötä seuraavat analyytikot

Neste Oilista ennusteita laativia pankkeja oli vuoden lopussa 21. Yhtiötä analysoivien pankkien määrä pienentyi vuoden aikana viidellä.

Neste Oilia seuraavat pankit

ABG Sundal Collier
Barclays Capital Research
Carnegie
Cheuvreux
Credit Suisse
Danske Bank
Deutsche Bank
DnBNOR
Enskilda Securities
Evli Securities
Exane BNP Paribas
FIM
Goldman Sachs
Handelsbanken
Jefferies International
Bank of America Merrill Lynch
Morgan Stanley
Nordea Markets
Pohjola
Swedbank
Öhman

Edellä mainittujen pankkien Neste Oilia seuraavien analyytikoiden yhteystiedot ovat saatavilla yhtiön internetsivuilla.

Yhteystiedot

Osakesijoittajasuhteet:

Ilkka Salonen, talous- ja rahoitusjohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]

Juha Rouhiainen, sijoittajasuhdejohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]

Velkasijoittaja- ja pankkisuhteet:

Mika Rydman, rahoitusjohtaja
puh. 010 458 11
[email protected]

Yleinen sähköpostiosoite sijoittajille:
[email protected].

Sijoittajapalvelut internetissä

Neste Oilin internetsivujen Sijoittajat-osioista löytyvät tässä esitettyjen tietojen lisäksi muun muassa 15 minuuttia viivästetyt kaupankäyntitiedot, yhtiön ilmoitusvelvolliset sisäpiirilaiset ja heidän omistuksensa, laaja esitysmateriaalierkistö, ajankohtaista öljymarkkinatietoa, kuten päivittäin päivittyvät hinnat ja jalostusmarginaalit sekä osakkeen tuottolaskuri.

Osavuosikatsaukset 2011

Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 29.4.2011
Tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 28.7.2011
Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 25.10.2011

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi yhtiön internetsivuilla, josta ne voi ladata pdf-tiedostona.
www.nesteoil.fi/sijoittajat

Lisätietoja Tietoa osakkeenomistajille

Sanasto

Lisätietoja Sanasto 159

Aframax Worldscale -pisteet

Rahitmarkkinoiden Worldscale-perusteinen indikaattori, jota ylläpitää Baltic Exchange Lontoossa ja joka perustuu Sullom Voen ja Rotterdamin välisiin merikuljetuksiin aluksilla, joiden rahtikapasiteetti on yli 80 000 tonnia.

Alkylaatti

Hyvä bensiinikomponentti, jossa on korkea oktaaniluku ja joka estää moottorin nakutusta.

Barreli, öljytynnyri (b tai bbl)

Öljykaupassa käytettävä raakaöljyn mittayksikkö. 1 barreli raakaöljyä on noin 159 litraa eli noin 0,137 tonnia eli noin 0,159 m³.

Biobensiini

Bensiini, johon on sekoitettu biokomponenttia, tyypillisesti etanolia tai ETBE:tä.

Biopolttoaineet

Yleensä kasviöljystä tai muista eloperäisistä raaka-aineista tuotettuja polttoaineita, joiden käyttö vähentää kasvihuonekaasupäästöjä (CO₂).

Bitumi

Raakaöljyn tyhjötislauksen pohjatuote, musta, huoneenlämmössä kiinteä tai puolikiinteä hiilivetyseos.

Brent

Pohjanmeren kevyt raakaöljy. Brentsana tulee öljykentän nimestä.

BTL

Biomassasta polttoaineita tuottava teknologia (biomass-to-liquid).

Contango

Varastoidun tuotteen tulevaisuudessa toteutettava kauppa ennakkoon sovitulla korkeammalla hinnalla.

Dwt

Kuollut paino. Aluksen kantokyvyn mitta eli lastin, polttoaineen, vesivarastojen, tarvikkeiden ja henkilöstön yhteispaino.

ERM

Enterprise Risk Management. Kokonaisvaltaista riskienhallintaa, jossa yhdistyvät yhtiön strategia, vuosisuunnittelu ja operatiivinen toiminta niihin liittyvien mahdollisuuksien, tavoitteiden, riskien ja uhkien hallintaan.

Esteröinti

Reaktio, jossa alkoholista ja haposta muodostuu esteri ja vesi.

ETBE

Etyylitertääräbutyylieetteri. Bioetanoliin pohjautuva bensiinikomponentti, joka parantaa bensiinin palamista ja vähentää pakokaasupäästöjä.

Ethibel

Ethibel (www.ethibel.org) on riippumaton konsultointiyritys, joka tarjoaa vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä palveluja rahoituslaitoksille ja ylläpitää laatuluokitusta ja -indeksiä, joka jaetaan eettisiä sijoitustuotteita ja rahastoja tarjoaville eurooppalaisille pankeille ja välittäjille.

EtOH

Etanoli.

FAME

Fatty Acid Methyl Ester, perinteinen esteröintiprosessiin perustuva biodiesel.

Fossiilinen polttoaine

Eloperäisestä materiaalista pitkän ajan kuluessa syntynyt tai muuntunut polttoaine, joka on varastoitunut maaperään, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu.

Gallona

US gallona = 3,8 litraa, engl. gallona = 4,5 litraa. Öljykaupan mittayksikkö on yleensä US gallona.

GRI

Global Reporting Initiative. Verkostororganisaatio, joka on kehittänyt maailman käytetyimmän vastuullisuusraportoinnin viitekehyksen.

HSSE

Lyhenne sanoista terveys, turvallisuus, yritysturvallisuus ja ympäristö (Health, Safety, Security, and Environment).

HVO

Hydrotreated Vegetable Oil. Huippulaatuinen biopolttoaine, joka tuotetaan käsittelemällä kasviöljyjen tai eläinrasvojen rasvahappoja vedyllä.

IEA Brent Cracking

Vitejalostusmarginaali, joka kuvaa tyypillisen pohjoiseurooppalaisen, Brent-raakaöljyä käyttävän jalostamon saamaa jalostusmarginaalia. Marginaalia laskee Kansainvälinen energiajärjestö (International Energy Agency, IEA).

ISO

International Organization for Standardization. Kansainvälinen standardointijärjestö, jonka laatimat laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisen standardit (ISO 9000/14000/18000 -sarjat) ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman teollisuudessa.

Isomeraatti

Korkeaoktaaninen bensiinikomponentti.

Isomerointi

Reaktio, jossa hiilivedyn rakenne ja ominaisuudet muuttuvat, mutta molekyylipaino pysyy samana.

Iso-oktaani

Korkeaoktaaninen, hiilivetypohjainen matalan höyrypaineen bensiinikomponentti, jota käytetään vähäpäästöisen bensiinin valmistuksessa. Iso-oktaani tuotetaan butaanista.

Jalostusmarginaali

Öljynjalostamon valmiiden tuotteiden ja syöttöainehintojen sekä valmistuskustannusten erotus.

Katalyysi

Ilmiö, joka tapahtuu katalyytin pinnalla.

Katalyytti

Aine, joka kiihdyttää kemiallisen reaktion nopeutta, mutta ei itse muutu reaktiossa toiseksi aineeksi.

Keskitisle

Raakaöljyn tislaustuote, jonka tislausalue on 180–350 °C. Keskitisle on kaupallinen öljytuote, tavallisimmin lentopolttoaine, kevyt polttoöljy tai dieselöljy.

Koksaus

Prosessiyksikkö, joka muuttaa raskaita hiilivetyjakeita bensiiniksi, dieseliksi, lentopolttoaineeksi ja koksiksi.

Komponentti

Polttoaineiden aineosa. Esimerkiksi bensiini saattaa sisältää yli kymmenen komponenttia.

Lisätietoja Sanasto

Krakkaus Isojen hiilivetymolekyylien muuntaminen pienemmiksi joko korkeassa lämpötilassa (lämpökrakkaus) tai katalyytin avulla suuren paineen alla (katalyytinen krakkaus, vetykrakkaus). Krakkausprosessissa saadaan otettua talteen raakaöljystä suuret määrät bensiiniin ja muihin keveisiin jakeisiin soveltuvia hiilivetyjä.

LOPC Loss of Primary Containment. Suunnittelematon ainevirta tai vuoto, joka joutuu sille tarkoitetun tilan tai alueen ulkopuolelle; voi olla myös kahden tuotteen sekoittumista vahingossa.

LWIF Lost Workday Injury Frequency. Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti. Mukaan lasketaan yhtiön omat ja alihankkijoiden työntekijät.

MTBE Metyylitertiarbutyrylietteri. Bensiinin aineosa, joka sisältää happea ja edistää puhtaampaa palamista.

Nafteeniset erikoisöljyt Nafteenisesta eli runsaasti rengasmaisia hiilivetyjä sisältävästä perusöljystä tiettyihin erikoissovelluksiin valmistetut öljyt.

Neste Oil -viitejalostusmarginaali Laskennallinen viitejalostusmarginaali, jonka avulla Neste Oil seuraa tuotteiden ja raaka-aineiden välisten hintaerojen vaikutusta tulokseensa. Lisätietoja viitejalostusmarginaaleista ja niiden laskentaperiaatteista: www.nesteoil.fi.

NExBTL Neste Oilin huippulaatuinen uusiutuva diesel, joka on valmistettu kasviöljystä ja eläinrasvoista. Tuotanto perustuu yhtiön omaan teknologiaan. Ensimmäinen NExBTL-tuotantolaitos valmistui Porvooseen vuonna 2007 ja toinen vuonna 2009.

Panamax Rahtialusten luokka, johon kuuluvat laivat mahtuvat kulkemaan Panaman kanavassa (60 000–80 000 dwt).

PAO Polyalfaolefiini. Synteettisesti tuotettu perusöljy, josta valmistetaan korkealuokkaisia voiteluöljyjä.

Perusöljy Voiteluainesekoitusten tärkein komponentti.

Pinch-analyysi Energiaoptimointiin käytettävä menetelmä.

Polyalfaolefiini Synteettisesti tuotettu perusöljy, josta valmistetaan korkealuokkaisia voiteluöljyjä.

Ppm Parts per million, yksi miljoonasosa, esim. mg/kg.

PSE Process Safety Event. Suunnittelematon tai hallitsematon ainevirta prosessissa tai ei-toivottu tapahtuma tai tila, joka hieman eri olosuhteissa olisi voinut johtaa suunnittelemattomaan ainevirtaan tai vuotoon (LOPC).

RC – Responsible Care, suomeksi RC – Vastuu huomioista. Kemianteollisuuden kansainvälinen, vapaaehtoinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma.

Rikitön polttoaine Polttoaine, joka sisältää vähemmän kuin 10 mg/kg (ppm) rikkiä.

RSB Roundtable on Sustainable Biofuels. Vastuullista biopolttoaineiden tuotantoa edistävä organisaatio.

RSPO Roundtable on Sustainable Palm Oil. Palmuöljyn tuottajien, käyttäjien ja kansalaisjärjestöjen yhteinen kestävää palmuöljytuotantoa edistävä organisaatio.

RTRS Round Table on Responsible Soy. Vastuullista soijan tuotantoa edistävä organisaatio.

Russian Export Blend, REB Venäläinen raakaöljy, joka on sekoitus Venäjän öljyputkijärjestelmässä kuljetettavista raakaöljystä.

Spesifikaatio Täsmällinen, vaatimuksia asettava kuvaus.

Syöttöaineet Raakaöljyä, kondensaatteja, komponentteja ja muita aineita, joita käytetään jalostus- tai valmistusprosessin raaka-aineina.

TRIF Total Recordable Injury Frequency. Lääkinnällistä hoitoa vaatineiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti. Mukaan lasketaan yhtiön omat ja alihankkijoiden työntekijät.

Urals Rotterdam Venäläinen raakaöljy, joka noteerataan Rotterdamissa.

Tyhjökaasuöljy Tyhjötislauksesta saatava tuote, jota käytetään krakkauksen syöttöaineena.

VHVI Very High Viscosity Index. Korkean viskositeetti-indeksin perusöljy, jota käytetään polttoaineen kulutusta vähentävien korkealaatuisten moottoriöljyjen valmistuksessa.

Vetykrakkeri Tuotantoyksikkö, jossa hiilivetymolekyyleja käsitellään vedyllä korkeassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa. Tuloksena syntyy arvokkaisiin polttonesteisiin soveltuvia hiilivetyjakeita.

Viitejalostusmarginaali Tunnusluku, joka kuvaa tuotteiden ja raaka-aineiden välisiä hintaeroja. Lisätietoja erilaisista viitejalostusmarginaaleista ja niiden laskentaperiaatteista: www.nesteoil.fi.

Tarkempi sanasto löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.nesteoil.fi.

Lupausten lunastaminen koskee myös toimintatapaamme – ensiluokkaisen toiminnan tulisi näkyä jokapäiväisessä työssämme.

Konsepti, graafinen suunnittelu ja taitto:
Milton Oy

Valokuvat:
Neste Oil, Tomi Parkkonen, Kreetta Järvenpää,
Sami Vallius, Petri Juntunen, Getty Images, Suomen
Ilmakuva, Lehtikuva

Paino:
Enweko Painotuote Oy 2011

Paperit:
Galerie Art Matt 250 g, Galerie Art Matt 150 g,
Galerie Volume 100 g

Responsible Care
Vastuu Huomionta

Viitoitamme tietä kestävälle liikenteelle

Refining the future

Nesta Oil Oyj
Kellaranta 21
PL 95
00095 NESTE OIL
Puhelin 010 455 11
www.nestecil.fi
Kotipaikka Espoo, Y-tunnus FI 1852302-9

AI assistant

Neste Oyj — Annual Report 2010

3230_rns_2011-03-10_1fad1662-50ab-4204-88b5-bedaf733b045.pdf

Meillä on visio

NESTE OIL

On aika lunastaa lupaukset

Neste Oil lyhyesti

Liiketoiminta-alueet lyhyesti

Öljy- ja uusiutuvat tuotteet s. 16

Öljyn vähittäismyynti s. 20

Osinkoina jaetaan

54%

Myynti omasta tuotannosta markkina-alueittain

Vertailukelpoinen liikevoittomme

240

Myynti omasta tuotannosta tuotelajeittain

Sisällys

Liiketoiminta-alueet, jalostamot ja tutkimus 14

Vastuullisuus 26

Hallinnointi & Osakkeet ja osakkeenomistajat 62

Tilinpäätös 83

Lisätietoja 158

Toimitusjohtajan haastattelu

Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen, mitä lupausten lunastamisella tarkoitetaan?

Mikä Neste Oilin strategiassa innostaa sinua itseäsi?

Mikä on Neste Oilin vahvuus tiukasti kilpailluilla markkinoilla?

Neste Oilin ja erityisesti palmuöljyn käytön vastuullisuudesta on käyty paljon julkista keskustelua viime aikoina. Miten vastaat syytöksiin?

Mitä Neste Oil tekee vastuullisuuden edistämiseksi jatkossa?

Lupausten lunastaminen koskee myös toimintatapaamme – ensiluokkaisen toiminnan tulisi näkyä jokapäiväisessä työssämme.

Miten kommentoisit Neste Oilin vuotta 2010?

Oletko tyytyväinen saavutuksiin?

Miltä Neste Oilin tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä?

Taloudelliset tavoitteet

Jatkamme puhtaamman liikenteen strategiamme toteuttamista muuttuvassa toimintaympäristössä

Liikenteen energiantarve kasvaa

Biopolttoaine-lainsäädäntö kehittyy

Energiaturvallisuudesta aikaisempaa kriittisempi kysymys

Ilmastonmuutos

Uusien raaka-aineiden löytäminen on haasteellista

Autokanta muuttuu hitaasti

Tavoitteena johtava asema puhtaampien liikennepolttoaineiden toimittajana

Parempi moottorille, parempi ympäristölle

Vahvuuksina jalostusosaaminen ja erikoistuminen

Edelläkävijä teknologiassa ja vastuullisuudessa

Vahvuutemme

Ensiluokkainen toiminta

Toisiaan tukevat liiketoiminnat

Lisäarvo asiakkaalle

Neste Oilin strategian perusta

ASKELEEN EDELLÄ

Skenaariotyössä tarkasteltiin toimintaympäristön muutosten vaikutusta strategian toteuttamiseen

Strategian toteuttamisessa edettiin seuraavaan vaiheeseen

Mitä tavoittelemme?

Miten onnistuimme?

Investointiohjelma loppusuoralla

Tuotannon tehokkuutta parannettiin

Hyviä tuloksia toimintaa tehostamalla

Synergiaetuja kaksi liiketoiminta-aluetta yhdistämällä

Strateginen polku

Parempi kannattavuus, korkeampi omistaja-arvo

KASVU

Menestyksekästä tutkimus- ja teknologiatoimintaa

Aktiivista toimintaa vastuullisuuden varmistamiseksi

Mitä seuraavaksi?

Investoinnit

Talous elpyi ja markkinatilanne parani vähitellen

Vuonna 2010

Öljynjalostajan toimintaympäristö

Raakaöljyn hinnat nousivat

Öljyn kysyntä ja kulutus kasvussa

Öljyn tarjonta oli riittävää

Maailman öljynkulutus* alueittain 2010 ja ennuste vuodelle 2030

Keskitisleiden kysyntä kasvussa

Jalostusmarginaalit paranivat hitaasti

Jalostamoiden käyttöasteet alhaisella tasolla

Biopolttoaineiden ja raaka-aineiden kansainvälinen kauppa

Uusiutuvien polttoaineiden toimintaympäristö

Biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö astui voimaan

Biopolttoaineiden kysyntä kasvussa

Perinteisen biodieselin valmistuksessa ylikapasiteettia

Neste Oyj Annual Report 2010