Saga Furs Oyj

Earnings Release • Jan 28, 2020

Tilinpäätöstiedote 1.11.2018–31.10.2019

28.1.2020

sagafurs.com | @sagafurs | #onlychooseethicalfur

SAGA FURS OYJ

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.11.2018–31.10.2019

Tilikauden 2018/2019 tulos parani, mutta jäi edelleen tappiolliseksi

• Saga Furs Oyj:n tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 välitysmyynnin arvo laski 6 prosenttia 297 miljoonaan euroon (2017/2018: 314 milj. euroa).
• Minkinnahkojen euromääräinen hintataso laski 6 prosenttia ja ketunnahkojen nousi 2 prosenttia edellisestä tilikaudesta.
• Välitetty nahkamäärä laski 5 prosenttia 8,8 miljoonaan nahkaan (9,3 milj. nahkaa).
• Konsernin liikevaihto laski 2 prosenttia ja oli 44,7 miljoonaa euroa (45,7 milj. euroa).
• Konsernin liiketulos parani 2,1 miljoonaa euroa liikevaihdon laskusta huolimatta. Liiketulos jäi kuitenkin 2,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-4,5 milj. euroa).
• Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 38 prosenttia ja olivat 1,7 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa).
• Konsernin tulos ennen veroja parani 1,0 miljoonaa euroa ja oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen (-1,7 milj. euroa).
• Konsernin osakekohtainen tulos oli -0,19 euroa (-0,43 euroa edellisellä tilikaudella).
• Hallitus ehdottaa 29.4.2020 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,50 euroa osaketta kohti.

Toisen vuosipuoliskon välitysmyynti ja liikevaihto kasvoivat vertailukaudesta

• Puolivuosikauden 1.5.2019–31.10.2019 välitysmyynnin arvo kasvoi 9 prosenttia 170 miljoonaan euroon (2017/2018: 156 milj. euroa).
• Konsernin liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja oli 24 miljoonaa euroa (23 milj. euroa).
• Konsernin liiketulos parani 1,5 miljoonaan euroon (0,1 milj. euroa).
• Konsernin tulos ennen veroja laski 1,1 miljoonaan euroon (1,2 milj. euroa).

Konsernin avainlukuja	5/19–10/19	11/18–10/19	5/18–10/18	11/17–10/18
	6 kk	12 kk	6 kk	12 kk
Välitysmyynnin arvo, milj. euroa	170,2	296,9	155,9	314,4
Välitetty nahkamäärä, 1 000 kpl	5 573	8 830	5 364	9 341
Liikevaihto, milj. euroa	24,0	44,7	22,8	45,7
Liiketulos, milj. euroa	1,5	-2,4	0,1	-4,5
Tulos ennen veroja, milj. euroa	1,1	-0,7	1,2	-1,7
Osakekohtainen tulos, euroa	0,23	-0,19	0,40	-0,43
Oman pääoman tuotto, (ROE) %	0,9 %	-0,8 %	1,6 %	-1,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto, (ROI) %	1,1 %	0,2 %	1,1 %	-0,5 %

Liiketoimintakatsaus

Saga Fursin tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 huutokauppojen välitysmyyntiin vaikutti turkisnahkojen ylitarjonnasta johtuva epävarmuus. Ylitarjonta heijastui nahkojen hintatasoon ja vaikutti asiakkaiden ostokäyttäytymiseen huutokaupoissa. Epävarmassa markkinatilanteessa nahkaostot tehtiin välittömään tarpeeseen, ja nahkojen lunastustahti oli kauden aikana poikkeuksellisen nopea.

Kaikkiaan Saga Fursin tilikauden 2018/2019 huutokaupoissa myytiin 8,8 miljoonaa nahkaa (2017/2018:

9,3 milj. nahkaa). Myydyistä nahkoista 6,5 miljoonaa oli minkin-, 2,0 miljoonaa ketun-, 120 000 karakul-lampaan- ja 160 000 suomensupinnahkaa. Merkittävä määrä minkinnahkoja siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella edellisen kauden tapaan. Konsernin välitysmyynnin arvo oli 297 miljoonaa euroa (314 milj. euroa) ja liikevaihto 44,7 miljoonaa euroa (45,7 milj. euroa).

Saga Fursin hallituksen puheenjohtaja vaihtui helmikuussa edellisen puheenjohtaja Jorma Kauppilan jättäessä tehtävän henkilökohtaisista syistä. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin huhtikuussa pidettyyn yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Isosaari ja varapuheenjohtajaksi Kenneth Ingman.

Saga Furs jatkoi tilikaudella 2017/2018 uudistetun strategian toteuttamista. Strategian mukaisesti yhtiön toiminnan lähtökohtina ovat tuottaja-asiakkaiden tuotannon arvon maksimoiminen, suomalaisen vastuullisesti tuotetun turkiksen kysynnän varmistaminen sekä edelläkävijyys vastuullisessa turkistuotannossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä. Strategiaan sisältyvää ohjelmaa logistiikan ja lajittelun tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi jatkettiin tilikauden aikana.

Yhtiö toteutti Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (FIFUR) kanssa toimenpideohjelmaa suomalaisen vastuullisen turkistuotannon kehittämiseksi. Usean mittarin avulla eläinten hyvinvointia mittaavia WelFur-arviointeja jatkettiin kauden aikana pyrkimyksenä, että mahdollisimman moni tila läpäisisi auditoinnit vaatimusten mukaisesti ja saavuttaisi WelFur-sertifikaatin marraskuuhun 2019 mennessä. Joulukuusta 2019 alkaen kaikki Saga Fursin huutokauppoihin vastaanotettavat yhteislajitellut nahat tulevat WelFur-sertifioiduilta tiloilta.

Saga Furs jatkoi työtä, jolla tähdätään vastuullisesti tuotetun turkiksen käytön lisäämiseen mallistoissa. Suunnittelijoille suunnatut Fur Vision -tapahtumat muodin pääkaupungeissa tavoittivat jälleen suuren määrän alan ammattilaisia. Strategisen Fox2Shop-kettuprojektin kautta Saga Furs laajensi kansainvälistä kumppaniverkostoaan aloittaen uusia yhteistyöprojekteja. Lisäksi Saga Fursin yhdessä Kiinan johtavan taide- ja muotoiluyliopiston Beijing Institute of Fashion Technologyn (BIFT) ja Haining China Leather Cityn (HCLC) kanssa perustetulla yliopistosivukampuksella Hainingissa jatkettiin kurssien järjestämistä.

Lokakuun lopussa Saga Furs ilmoitti sopimuksestaan pohjoisamerikkalaisen turkishuutokauppayhtiö North American Fur Auctions Inc:in (NAFA) kanssa. Sopimuksella yhtiöt varmistavat vahvan myyntikanavan Saga Fursin huutokaupoissa entisille NAFA:n tuottajaasiakkaille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sopimus lisää merkittävästi Saga Fursin markkinaosuutta korkealaatuisista minkinnahoista tilikaudella 2019/2020. Tässä yhteydessä Saga Furs sopi yksinoikeudesta käyttää Blackglama-tavaramerkkiä korkealaatuisen mustan minkin markkinoinnissa. Valtaosa pohjoisamerikkalaisista minkinnahoista tarjotaan omana valikoimanaan, ja niiden lajittelu tehdään Pohjois-Amerikan Wisconsinissa toimivassa lajittelukeskuksessa.

Lokakuussa Saga Furs ilmoitti päättäneensä rakentaa Vantaalle yhtiön pääkonttorin yhteyteen uuden tuotekehityskeskuksen työpajojen ja seminaarien järjestämistä varten. Design Centrenä tunnettu keskus on sijainnut vuodesta 1988 Kööpenhaminassa, minne jää pienempi luova työpaja. Siirrosta arvioidaan kertyvän sekä taloudellisia että toiminnallisia synergiaetuja. Uusi Design Centre avataan vuonna 2020.

Välitysmyynti

Puolivuosikaudella 1.5.–31.10.2019

Saga Furs Oyj järjesti 10.–17.6.2019 huutokaupan, jossa oli tarjolla 4 miljoonaa minkin-, 615 000 ketun- ja 37 000 suomensupinnahkaa. Huutokauppaa käytiin Kiinan vedossa, mutta suuria määriä myytiin myös eurooppalaiselle muotiteollisuudelle sekä Etelä-Koreaan, Venäjälle ja Turkkiin. Ketunnahkojen hintataso säilyi Saga Fursin maaliskuun huutokaupan tasolla, ja tarjonta myytiin yli 90-prosenttisesti. Markkinatilanteen epävarmuus heijastui minkinnahkojen myyntiin, ja Saga Furs jätti osan nahoista myymättä puolustaakseen hintatasoa. Minkinnahoista myytiin noin 70 prosenttia hiukan Saga Fursin maaliskuun huutokauppaa alemmalla hintatasolla. Huutokauppaan osallistui noin 450 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 100 miljoonaa euroa (6/2018: 106 milj. euroa).

Saga Fursin tilikauden 2018/2019 viimeinen huutokauppa järjestettiin 15.–20.9.2019. Huutokaupassa tarjottiin 1,7 miljoonaa minkin-, 580 000 ketun- ja 38 000 suomensupinnahkaa. Syyskuun huutokauppa poikkesi kauden aiemmista huutokaupoista siten, että huomattava osa tarjonnasta koostui kevätnahoista ja muista alempiin laatuluokkiin kuuluvista nahoista. Tarjolla oli myös jonkin verran normaalilaatuisia nahkoja. Ketun- ja suomensupinnahat myytiin noin 95-prosenttisesti. Minkkien hintataso pysyi kesäkuun tasolla, kun taas suomalaisille tuottajille tärkeiden sinikettujen hintataso vahvistui. Huutokauppaan osallistui lähes 400 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 70 miljoonaa euroa (9/2018: 49 milj. euroa).

Tilikaudella 1.11.2018–31.10.2019

Saga Furs välitti tilikauden aikana 6,5 miljoonaa minkinnahkaa (2018/2019: 6,9 milj.), 2,0 miljoonaa ketunnahkaa (2,1 milj.), ja 160 000 suomensupinnahkaa (150 000). Merkittävä määrä minkinnahkoja siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella edellisen tilikauden tapaan. Välitysmyynnin arvo pieneni pääosin välitetyn nahkamäärän laskun johdosta 6 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 297 miljoonaa euroa (314 milj. euroa).

Välitysmyynnin arvo huutokaupoittain

Huutokauppa	Välitysmyynti	Arvo	Välitysmyynti	Arvo	Välitysmyynti	Arvo
	1 000 kpl	EUR 1 000	1 000 kpl	EUR 1 000	1 000 kpl	EUR 1 000
	2018/2019	2018/2019	2017/2018	2017/2018	2016/2017	2016/2017
Joulukuu	320	19 602	294	18 333	483	32 622
Maaliskuu	2 919	106 722	3 676	139 930	4 077	188 941
Kesäkuu	3 347	99 498	3 570	105 976	3 330	120 309
Syyskuu	2 211	69 697	1 767	48 795	2 241	92 101
Varastomyynti tilikaudella	34	1 335	34	1 415	47	3 170
Yhteensä	8 830	296 854	9 341	314 449	10 178	437 143

Liikevaihto

Puolivuosikaudella 1.5.–31.10.2019

Konsernin välitysmyynnin arvo kasvoi 10 prosenttia vertailukaudesta ja oli 170 miljoonaa euroa (156 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi 5 prosenttia ja oli 24,0 miljoonaa euroa (22,8 milj. euroa).

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat toisella puolivuosikaudella 356 000 euroa (210 000 euroa).

Tilikaudella 1.11.2018–31.10.2019

Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 2 prosenttia ja oli 44,7 miljoonaa euroa (45,7 milj. euroa). Valtaosa liikevaihdosta, 89 prosenttia (89 %), oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 31 prosenttia (31 %) ja ostajilta perittyjen osuus 59 prosenttia (58 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen myynnistä tuottajille. Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 17 prosenttia (20 %) ja ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 72 prosenttia (69 %). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 43 prosenttia ja olivat 760 000 euroa (530 000 euroa).

Liikevaihto ja kulut kvartaaleittain 2018/2019

Taloudellinen asema ja tulos

Puolivuosikaudella 1.5.–31.10.2019

Liiketoiminnan kulut olivat vertailukauden tasolla 22,9 miljoonaa euroa (22,9 milj. euroa). Liikevaihdon kasvusta johtuen konsernin toisen puolivuosikauden liiketulos parani ja oli 1,5 miljoonaa euroa voitollinen (0,1 milj. euroa). Nettorahoitustuotot laskivat -0,3 miljoonaan euroon (1,0 milj. euroa). Tilikauden toisella puolivuosikaudella konsernin tulos oli 0,8 miljoonaa euroa (1,4 milj. euroa). Oman pääoman tuotto oli 0,9 prosenttia (1,6 %) ja tulos osaketta kohden 0,23 euroa (0,40 euroa).

Tilikaudella 1.11.2018–31.10.2019

Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä tilikaudesta 6 prosenttia 47,8 miljoonaan euroon (50,7 milj. euroa).

Vertailutietoina on käytetty edellisen tilikauden virallisia lukuja eikä niissä ole huomioitu IFRS 9 ja 15 standardien vaikutusta liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin. Näiden kokonaisvaikutus on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Uuden ja uudistetun IFRSnormiston soveltaminen. Liiketoiminnan kuluista 39 prosenttia koostui henkilöstökuluista ja 48 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista. Henkilöstökulut olivat edellisen tilikauden tasolla 18,8 miljoonaa euroa (19,0 milj. euroa). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli edellisen tilikauden tasolla. Kansainväliseen IFF:n ja Fur Europen kautta tehtävään edunvalvontaan sekä WelFur-arviointiin liittyvät kustannukset kasvoivat 6 prosenttia ja olivat 2,8 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa). Ostajasaamisista kirjatut luottotappiot jäivät vähäisiksi ja olivat 73 000 euroa (2,0 milj. euroa).

Konsernin liiketulos parani 2,1 miljoonaa euroa liikevaihdon laskusta huolimatta. Liiketulos jäi kuitenkin 2,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-4,5 milj. euroa).

Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 38 prosenttia ja olivat 1,7 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa), vaikka nettokorkotuotot kasvoivat 32 prosenttia 4,3 miljoonaan euroon (3,2 milj. euroa). Turkistuotanto on ollut vallitsevassa markkinatilanteessa jo usean vuoden ajan tappiollista

tuottajille, mikä on kasvattanut tuottajasaamisiin liittyviä riskejä. Tuottajasaamisista kirjattiin luottotappioita 2,6 miljoonaa euroa (0,4 milj. euroa) kolmen ison tuottajan ajauduttua konkurssiin. Konsernin tulos ennen veroja parani 1,0 miljoonaa euroa ja oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen (-1,7 milj. euroa).

Konsernin oman pääoman tuotto oli tilikaudella -0,8 prosenttia (-1,7 %) ja osakekohtainen tulos -0,19 euroa (-0,43 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 24,38 euroa (25,14 euroa) ja konsernin omavaraisuusaste 55,1 prosenttia (55,2 %).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 0,9 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa) eli 2,0 prosenttia (2,3 %) liikevaihdosta. Investoinneista 29 prosenttia

kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 53 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 17 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin. Merkittävimmät investoinnit tehtiin varastoja lajittelukalustoon.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 345 henkilöä (2017/2018: 356). Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli keskimäärin 160 henkilöä (160) ja määräaikaisten työntekijöiden 185 henkilöä (196). Suurimmillaan henkilökunta oli maaliskuussa 2019, jolloin konsernin palveluksessa oli 607 henkilöä (3/2018: 624).

Henkilöstömäärät

	Emoyhtiö			Konserni
	2018/2019	2017/2018	2016/2017	2018/2019	2017/2018	2016/2017
Henkilöstö keskimäärin	265	272	271	345	356	351
- vakituisessa työsuh
teessa	120	118	118	160	160	160
- määräaikaisessa työsuh
teessa	145	154	153	185	196	191
Henkilökunnan määrä tili kauden päättyessä 31.10.	125	120	123	173	169	171

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 3,3 miljoonaa euroa ja 343 000 osaketta eli 18 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin kurssi oli 13,55 euroa, alin kurssi 7,12 euroa ja keskikurssi 9,69 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 10,80 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 8,52 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa 38,8 miljoonaa euroa (30,7 milj. euroa).

Yhtiökokous

Saga Furs Oyj:n 26.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.10.2018 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa osakkeenomistajille osinkona 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 8.5.2019.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman, Jari Isosaari, Lasse Joensuu, Anders Kulp, Isto Kärkäinen, Hannu Sillanpää ja Rainer Sjöholm sekä turkisalasta riippumaton Virve Kuusela. Yhtiökokouksen

jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jari Isosaaren ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin. Yhtiökokous valitsi yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Rajala.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Fursin riskejä hallitaan systemaattisesti ja ennakoivasti siten, että yhtiö pystyy arvioimaan ja hallinnoimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä, uhkatekijöitä ja mahdollisuuksia.

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan muun muassa liiketoiminta- ja strategiariskeihin, rahoitusriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Toimintaympäristön muuttuessa strategisiin valintoihin liittyvät riskit kasvavat, mutta yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata yhtiön liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta tai arvoa. Myös muut riskit, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä tai joista yhtiö ei ole tällä hetkellä tietoinen, voisivat muodostua merkittäviksi.

Yhtiön toimiala on syklinen ja muutoksiin reagoimisen tulokset näkyvät liiketoiminnassa viiveellä. Turkisnahkojen kysyntä ei ole tasaista ympäri vuoden johtuen turkisten pääsääntöisesti talvikauteen rajautuvasta käyttöajankohdasta. Nahkojen hintavaihtelut voivat olla suuria riippuen sekä huutokauppahetken kysynnästä että globaalista tuotantomäärästä. Saga Furs pyrkii

merkittävänä toimijana osaltaan tasoittamaan hintavaihteluita siirtämällä nahkoja myytäväksi seuraaviin huutokauppoihin.

Merkittävimmät liiketoiminta- ja strategiariskit

Toimintaympäristön muutosten ennakoimisessa ja strategisissa valinnoissa epäonnistuminen voisi heikentää yhtiön kilpailukykyä tai kannattavuutta sekä pienentää markkinaosuutta. Turkisala on herkkä suhdannevaihteluille, ja maailmantalouden tilan huonontuminen voisi johtaa markkinatilanteen heikentymiseen ja kilpailun kiristymiseen. Turkisnahkojen mahdollinen ylituotanto voimistaisi kehitystä entisestään. Muutos yksittäisten maiden talous- tai poliittisessa tilanteessa voisi vaikuttaa merkittävästi Saga Fursin liiketoimintaan niin kuin myös yksittäisen markkina-alueen saturaatio tai muu oleellinen muutos yhtiön toimintaympäristössä. Tärkeän markkinaalueen merkittävän jälleenmyyntiverkoston muuttuminen sekä alalle tulevat uudet turkiskauppaa tuntemattomat toimijat saattaisivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Erityisen suuri vaikutus olisi, mikäli jokin edellä mainituista tapahtuisi yhtiön tärkeimmällä markkinalla Kiinassa.

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden turkismyynnin ja ylipäätään turkiksen käytön odotettua voimakkaampi lasku tai pitkäaikainen heikkous esimerkiksi kulutuskysynnän muutosten seurauksena voisivat johtaa liiketoiminnan laskuun ja nahkamyynnin viivästymiseen. Tämä myös vähentäisi entisestään rahoituksen saatavuutta turkiskaupassa.

Suomalaisen tuotannon pienentyminen voisi johtaa siihen, että turkisalan arvoverkostoon kuuluvien palvelutoimijoiden liiketoiminta vaikeutuisi ja heikentäisi alueellista työllisyyttä. Digitalisaatiolla ja uusilla kilpailevilla liiketoimintamalleilla voisi olla merkittävä vaikutus yhtiön asiakaskuntaan, ja merkittävien tuottaja-asiakkaiden menettäminen saattaisi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Toiminnan edellytyksiä voisi heikentää myös kilpailevan turkistuotantoalueen nahkojen laadun merkittävä parantuminen, mikä saattaisi vaikuttaa kysyntään yhtiön huutokaupoissa.

Saga Fursin toiminta on kansainvälistä, ja toimialaan vaikuttavat erilaiset paikalliset lait ja säädökset sekä kunkin alueen kustannustaso. Muutokset näissä voisivat johtaa tuotantokustannusten nousuun tai markkinaympäristön muuttumiseen, mitkä puolestaan voisivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Lisäksi vapaakaupan rajoitukset ja geopoliittisen tilanteen tai protektionismin kiristyminen voisivat johtaa haastavampaan markkinaympäristöön.

Saga Fursilla on vahva maine ja tavaramerkki. Yhtiön ja alan mielikuvaan kohdistuvilla haasteilla voisi kuitenkin olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Eläinten hyvinvoinnilla ja terveydellä on keskeinen rooli vastuullisuustyössä, sertifioinnissa ja nahkojen laadussa, jotka kaikki ovat osa yhtiön brändiä. Näihin liittyvien riskien toteutuminen voisi vaikuttaa haitallisesti yhtiön toimintaan.

Merkittävimmät rahoitusriskit

Rahoitusriskit liittyvät pääsääntöisesti tuottajarahoitukseen ja ostajasaamisiin. Tiedot rahoitusriskeistä löytyvät tilinpäätöksen liitetiedosta 25.

Operatiiviset ja muut riskit

Yhtiön tuotantotiloissa tapahtuvat suurvahingot kuten tulipalot, konerikot tai tietojärjestelmien vakavat viat voisivat keskeyttää liiketoiminnan. Yhtiö on laatinut jatkuvuussuunnitelmia näiden riskien toteutumisen varalle, ja liiketoiminta on niiltä osin vakuutettu.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Saga Furs Oyj:n tilikauden 1.11.2019–31.10.2020 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 19.–20.12.2019. Tarjolla oli noin 246 000 ketun- ja 34 000 suomensupinnahkaa. Nahoista myytiin hieman yli puolet ja nahkojen hintataso laski reilut 5 prosenttia. Ostot olivat normaaliin joulukuun huutokaupan tapaan täydennysostoja, joista suurimmat tehtiin Euroopan muotiteollisuudelle ja Etelä-Koreaan. Lämmin alkutalvi ja talouskasvun hidastuminen siniketun päämarkkinalla Kiinassa vaikuttivat huutokaupan myyntiin. Huutokauppaan osallistui noin 200 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 12 miljoonaa euroa (12/2018: 20 milj. euroa).

Marraskuussa 2019 Saga Furs Oyj perusti tytäryhtiön Saga Furs North America Inc:in Yhdysvaltoihin hoitamaan pohjoisamerikkalaisten minkinnahkojen keräilyä ja lajittelua. Perustettu yhtiö on vuokrannut North American Fur Auctions Inc:iltä tämän aiemmin käyttämät lajittelutilat Wisconsinissa.

Arvio markkinakehityksestä päämarkkina-alueilla

Turkis on edelleen muodissa, ja ketun somistekäyttö jatkuu runsaana. Saga Fursin vuosia jatkunut vastuullisuusohjelma ja pitkä yhteistyö kansainvälisten muotitalojen kanssa ovat avainasemassa suunnittelijoiden ja kuluttajien luottamuksen säilyttämisessä ja voittamisessa. Alkaneella myyntikaudella yhtiö myy Saga-minkin-, ketun- ja suomensupinnahkoja vain WelFur-sertifioiduilta tiloilta, mikä vahvistaa yhtiön johtoasemaa vastuullisesti tuotettujen nahkojen kauppapaikkana.

Kiina on merkittävin markkina-alue sekä minkin- että ketunnahoille: noin 75 prosenttia Saga Fursin välittämistä minkinnahoista ja hieman alle 70 prosenttia ketunnahoista päätyivät tilikaudella 2018/2019 kiinalaisille ostajille. Muita merkittäviä turkisnahkojen markkina-alueita ovat Etelä-Korea, Venäjä sekä muotimarkkinat Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Turkispukineiden ja -somisteiden vähittäiskauppa on ollut vertailukautta hitaampaa kaikilla päämarkkina-alueilla johtuen lämpimästä alkutalvesta ja talouden kehityksestä.

Kauppasota USA:n kanssa ja sen seurauksena nousseet tuontitullit ovat tehneet kuluttajat epävarmoiksi, mikä hidastaa Kiinan kansantalouden ja samalla turkispukinemarkkinan kehitystä. Kiinan kansantalouden kasvuvauhti hidastui 6,1 prosenttiin vuonna 2019, ja sen ennakoidaan pysyvän suhteellisen alhaisena myös 2020. Kiinan valuutan juanin mahdollinen heikentyminen vaikuttaisi turkisnahkojen eurohintaa alentavasti. Valuutan heikkeneminen vähentäisi jo muutoinkin laskenutta kuluttajien ostovoimaa Kiinassa.

Saga Fursin kiinalaiset asiakkaat ovat sopeuttaneet nopeasti liiketoimintaansa vallitseviin markkinaoloihin ja kulutuskysynnän muutoksiin. Muun muassa verkkokaupan kasvu turkispukineissa on voimakasta. Pukineita varioidaan hinnan, tyylin ja käytettävien materiaalien mukaan useille eri kuluttajasegmenteille, ja perinteisten minkkiturkkien valmistusta on vähennetty. Minkinnahkojen käyttö asusteissa, somisteina ja vuorina on suosittua. Alhainen minkin hinta on kannustanut valmistajia kehittämään muun muassa erilaisia kääntöpukineita hyvälaatuisista nahoista. Suomalaisten ketunnahkojen käyttö pukineiden somisteissa on kasvanut, mutta kysyntä reagoi herkästi hintatason muutoksiin. Somistekäyttöön tarkoitettujen ketunnahkojen kauppa sujui hyvin syyskuun huutokaupan hinnannousuun saakka, mutta hidastui sen jälkeen.

Etelä-Korean markkinoilla sään ja taloustilanteen lisäksi poliittinen tilanne on vaikuttanut vähittäiskauppaan negatiivisesti. Hintakilpailu on saanut valmistajat vähentämään minkkipukineiden valmistusta merkittävästi. Sen sijaan ketunnahkojen kysyntä muun muassa untuvatakkien somisteena on jatkunut vahvana. Eteläkorealaisten asiakkaiden nahkaostot Saga Fursilta ovat kasvaneet vuosia. Yhtiön huutokaupoista on muodostumassa korealaisille asiakkaille tärkein raaka-ainelähde pohjoisamerikkalaisten minkinnahkojen tarjonnan kasvun myötä.

Venäjän markkinoiden elpyminen jatkuu hitaana, vaikka osa perinteisimmistä turkisliikkeistä on joutunut lopettamaan. Ruplan kurssin vahvistuminen on lisännyt kuluttajien ostovoimaa. Venäjän markkinoille myytyjen minkinnahkojen määrä Saga Fursin huutokaupoissa kasvaa tasaisesti, samoin kuin somistekäyttöön tarkoitettujen ketunnahkojen myynti. Myös Venäjän oma turkispukineiden tuotanto on kasvanut. Turkki on kasvattanut uudelleen merkitystään venäläisten turistien suosimana turkissomisteisten vaatteiden ostopaikkana.

Liiketoiminnan kehitysnäkymät

Minkinnahkojen tuotanto Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laski vuonna 2019 noin 25 prosenttia edellisvuodesta. Markkinoille tuleva nahkamäärä lienee heikosti sujuneen vähittäismyyntikauden jälkeen kuitenkin edelleen liian suuri tämänhetkiseen kysyntään nähden.

Lisäksi minkkitarhauksen kannattavuus on ollut jo usean vuoden ajan erittäin heikko. Näiden seurauksena Saga Furs arvioi minkinnahkojen tuotannon laskun jatkuvan edelleen vuonna 2020. Yhtiö arvioi ketunnahkojen tuotanto- ja tarjontamäärien säilyvän melko vakaana Suomessa tarhauksen heikosta kannattavuudesta riippumatta.

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2019 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat maalis-, kesä- ja syyskuussa 2020. Yhtiö arvioi asemansa markkinoilla olevan vahva, ja arvioi tarjoavansa tilikauden huutokaupoissa lähes 12 miljoonaa minkin-, 2,0 miljoonaa ketun- ja 160 000 suomensupinnahkaa. Määrät sisältävät päättyneeltä tilikaudelta siirtyneet jo lajitellut 690 000 minkin- ja 240 000 ketunnahkaa. Tarjottava minkinnahkamäärä on yhtiön historian suurin johtuen yhtiön markkinaosuuden voimakkaasta kasvusta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Yhtiö arvioi nahkakohtaisten kustannusten laskevan hieman edellisestä tilikaudesta kasvavan nahkamäärän tehostaessa toimintaa. Yhtiön rahoitusvolyymin arvioidaan kasvavan selvästi, koska Saga Fursin välittämän nahkamäärän lisäys kasvattaa sekä tuottaja- että ostajarahoitusta. Lisäksi tarhauksen heikon kannattavuuden vuoksi tuottaja-asiakkaiden odotetaan käyttävän suhteessa edellistä tilikautta enemmän yhtiön tarjoamaa rahoitusta.

Arvioiden tekeminen tilikauden 2019/2020 huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön joulukuun 2019 huutokaupan perusteella ennenaikaista. Selvästi kasvavan minkinnahkamäärän ansiosta välitysmyynnin arvon ja liikevaihdon arvioidaan kasvavan. Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä markkinatilanteessa mahdoton arvioida.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2019:

-

• siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan 0,00

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,50 euroa osaketta kohti.

Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi ehdotetaan 4.5.2020 ja maksupäiväksi 11.5.2020. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon tilikaudelta 2018/2019.

• kertyneet voittovarat 52 311 600,06 - tilikauden tulos -989 510,29

51 322 089,77

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 30.1.2020 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit sisältää uudistetun ohjeistuksen rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen sekä uuden odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan mallin laskettaessa rahoitusvarojen arvonalentumistappiota. Standardi otettiin käyttöön ei-takautuvasti standardin sallimia siirtymähelpotuksia soveltaen. IFRS 9:n käyttöönoton seurauksena tehtiin luottotappiovaraus niiden saamisten osalta, joiden määrä ylittää vakuutena konsernin hallussa olevien nahkojen tai muiden vakuuksien arvon. Konserni on aikaisemmin analysoinut saamisiin liittyvää riskiä, mutta ei ole kirjannut yleistä luottotappiovarausta. Siirtymäoikaisut vähensivät konsernin avaavan taseen 2018 omaa pääomaa tuottajasaamisten osalta 689 000 eurolla ja ostajasaamisten osalta 670 000 eurolla.

Uusi rahoitusvarojen arvonalentumista koskeva ohjeistus muutti tavan, jolla konserni arvostaa luottotappioriskin ja sen suuruuden aiemmasta toteutuneisiin luottotappioihin perustuvasta mallista uuteen odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaan malliin. Konserni soveltaa yleistä luottotappiomallia kaikille saamisilleen. Uusi tuottaja- ja ostajasaamisia koskeva luottotappiomalli sisältää kaksi luottoriskikomponenttia. Ensimmäinen luottoriskikomponentti perustuu saamisen riskiluokkaan perustuvaan analyysiin, jossa riskiluokkien odotettavissa olevat luottotappiot johdetaan historiallisista luottotappioista. Toinen luottoriskikomponentti perustuu saamis- tai saamisryhmäkohtaiseen analyysiin, jonka perusteella saamiselle tai saamisryhmälle voidaan kirjata ylimääräistä arvonalentumista ensimmäisen luottoriskikomponentin ylittävältä osalta.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi sisältää kattavan ohjeistuksen, jonka mukaan määritetään onko tuloutus mahdollista, kuinka paljon voidaan tulouttaa

ja koska voidaan tulouttaa. Standardi otettiin käyttöön standardin sallimia siirtymähelpotuksia soveltaen. Merkittävin muutos konsernin tuloslaskelmaan aiheutuu sopimuksen täyttämisestä johtuvista menoista niissä tilanteissa, joissa raportointikaudella lajiteltuja nahkoja jää myymättä ja siirtyy myytäväksi myöhemmillä raportointikausilla. Konserni on jaksottanut myymättömien nahkojen lajitteluun liittyvät henkilöstökulut ja kuljetuskustannukset tuleville kausille. IFRS 15

-standardin aiheuttamat siirtymäoikaisut kasvattivat konsernin omaa pääomaa 1,1 miljoonaa euroa ja laskennallista verovelkaa 280 000 euroa.

IFRS 9 ja IFRS 15 -standardien siirtymäsäännösten mukaisesti Saga Furs Oyj ei ole oikaissut aiempien vuosien vertailutietoja.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (muutos tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella). Uuden standardin myötä vuokralle ottajan on merkittävä taseeseensa lähes kaikista vuokrasopimuksista tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastava vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä, ja jako rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin poistuu. Standardiin sisältyy vuokralle ottajaa koskeva vapaaehtoinen helpotus, joka kattaa alle 12 kuukauden mittaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajan raportointi säilyy ennallaan eli vuokrasopimukset jaetaan edelleen rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Konserni soveltaa standardia ensimmäisen kerran 1.11.2019 alkavalla tilikaudella.

Konsernin toimitilat ovat pääosin konsernin omistuksessa, mutta IFRS 16:n käyttöön ottaminen kasvattaa konsernin taseessa esitettävien varojen ja velkojen määrää nykyisten muihin vuokrasopimuksiin sisältyvien tila- ja muiden vuokrasopimusten osalta. Muutos vaikuttaa myös konsernin tuloslaskelman rakenteeseen, kun liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvän vuokrakulun sijaan tuloslaskelmassa esitetään omaisuuserän poistot ja korkokulut vuokrasopimusvelalle. Konsernitilinpäätöksessä 31.10.2019 raportoidut vuokravastuut ovat 7 milj. euroa. Koska vuokravelka kirjataan taseeseen nykyarvoonsa, siirtymähetkellä kirjattavan vuokravelan määrä ei ole suoraan verrannollinen vuokravastuisiin. Konsernissa arvioidaan, että IFRS 16:n aiheuttamat muutokset keskeisiin tunnuslukuihin eivät ole oleellisia.

Konsernitase IFRS

EUR 1.000
VARAT	31.10.2019	31.10.2018
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	30 111	32 730
Aineettomat hyödykkeet	2 718	3 173
Muut sijoitukset	358	555
Pitkäaikaiset saamiset	8 508	16 024
Pitkäaikaiset varat yhteensä	41 695	52 481
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 288	1 574
Korolliset ostajasaamiset	21 292	22 014
Korolliset tarhaajasaamiset	87 639	76 311
Korottomat saamiset	21 428	20 240
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset	37	10
Rahavarat	757	3 423
Lyhytaikaiset varat yhteensä	132 440	123 572
Varat yhteensä	174 135	176 053
OMA PÄÄOMA JA VELAT	31.10.2019	31.10.2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	7 200	7 200
Ylikurssirahasto	254	254
Muut rahastot	21 105	21 105
Muuntoero	50	52
Kertyneet voittovarat	57 623	60 322
Oma pääoma yhteensä	86 233	88 933
Pakolliset varaukset	68	0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	1 593	1 914
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	59 992	58 542
Ostovelat ja muut velat	26 081	26 608
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat	167	54
Lyhytaikaiset velat yhteensä	86 240	85 205
Velat yhteensä	87 833	87 120
Oma pääoma ja velat yhteensä	174 135	176 053

Konsernin laaja tuloslaskelma

EUR 1.000	1.5.2019–	1.11.2018–	1.5.2018–	1.11.2017–
	31.10.2019	31.10.2019	31.10.2018	31.10.2018
	6 kk	12 kk	6 kk	12 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	23 991	44 677	22 783	45 746
Liiketoiminnan muut tuotot	356	758	211	532
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-1 379	-2 385	-1 543	-2 794
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-9 015	-18 761	-7 108	-18 991
Poistot ja arvonalentumiset	-1 824	-3 825	-2 110	-4 172
Liiketoiminnan muut kulut	-10 667	-22 851	-12 112	-24 783
Liiketulos	1 462	-2 386	120	-4 462
Rahoitustuotot	2 631	5 218	1 719	4 206
Rahoituskulut	-2 970	-3 536	-683	-1 480
Tulos ennen veroja	1 124	-705	1 155	-1 736
Tuloverot	-324	25	247	227
Katsauskauden tulos	800	-680	1 403	-1 509
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikuttei
siksi
Muuntoerot		-6		-10
Katsauskauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	0	-6	0	-10
Katsauskauden laaja tulos yhteensä	800	-687	1 403	-1 520
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *)	0,23	-0,19	0,40	-0,43
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole

Konsernin rahavirtalaskelma

EUR 1.000	1.11.2018-	1.11.2017-
	31.10.2019	31.10.2018
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta	305 877	321 534
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	471	374
Maksut liiketoiminnan kuluista	-310 541	-334 876
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-4 192	-12 968
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista	-446	-866
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-2 745	-540
Saadut korot liiketoiminnasta	4 964	4 335
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta	169	32
Maksetut välittömät verot	-211	240
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-2 461	-9 766
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-880	-1 108
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot	204	64
Investoinnit muihin sijoituksiin	-3	-203
Luovutustuotot muista sijoituksista	246	0
Investointien rahavirta (B)	-433	-1 246
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nosto	2 126	15 103
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-130	-261
Maksetut osingot	-1 768	-3 630
Rahoituksen rahavirta (C)	228	11 212
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-)	-2 666	200
Rahavarat 31.10.	757	3 423
./. Rahavarat 1.11.	3 423	3 223
Rahavarojen muutos	-2 666	200

EUR 1.000	Osake pää oma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Muunto ero	Arvon muutos rahasto	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajien osuus	Määräys vallatto mien omistajien osuus	Oma pää oma yh teensä
Oma pääoma
1.11.2017 Tilikauden	7 200	254	20 385	57	0	66 093	93 990	0	93 990
tulos Muut laajan tu						-1 509	-1 509		-1 509
loksen erät				-6		-5	-10		-10
Osingonjako Siirto suhdanne						-3 537	-3 537		-3 537
rahastoon			720			-720	0		0

31.10.2018 7 200 254 21 105 52 0 60 322 88 933 0 88 933

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2017–31.10.2018

Oma pääoma

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2018–31.10.2019

Oma pääoma
31.10.2018	7 200	254	21 105	52	0	60 322	88 933	0	88 933
IFRS 9 -standardin
käyttöönotto						-1 359	-1 359		-1 359
IFRS 15 -standardin käyttöön
otto						1 114	1 114		1 114
Oma pääoma
1.11.2018	7 200	254	21 105	52	0	60 077	88 688		88 688
Tilikauden
tulos						-680	-680		-680
Muut laajan tu
loksen erät				-1		-5	-6		-6
Osingonjako						-1 768	-1 768		-1 768
Siirto suhdanne
rahastoon							0		0
Oma pääoma
31.10.2019	7 200	254	21 105	50	0	57 623	86 233	0	86 233

Tunnusluvut

	2018/2019	2017/2018
Myynnin arvo, 1.000 euroa	296 854	314 449
Liikevaihto, 1.000 euroa	44 677	45 746
Liiketulos, 1.000 euroa	-2 386	-4 462
% liikevaihdosta	-5,3%	-9,8%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa	-705	-1 736
% liikevaihdosta	-1,6%	-3,8%
Tulos/osake, euroa	-0,19	-0,43
Oma pääoma/osake, euroa	24,38	25,14
Oman pääoman tuotto (ROE) -%	-0,8 %	-1,7%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%	0,2 %	-0,5%
Omavaraisuusaste, %	55,1 %	55,2%
Gearing	0,69	0,62
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa	883	1 311
% liikevaihdosta	2,0 %	2,9 %
Henkilöstö keskimäärin	345	356

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:

Oman pääoman tuotto (ROE) -% Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%	= =	kauden tulos x 100 / oma pääoma ) (kauden tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut - luottotappiot) x 100 / (taseen loppusumma - korottomat lyhytaikaiset velat) )
Omavaraisuusaste, %	=	oma pääoma x 100 / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
Gearing	=	(korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitus-arvopaperit) / oma pääoma
Tulos/osake, euroa	=	kauden tulos / ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa	=	oma pääoma / ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten lukujen keskiarvona

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

EUR 1.000	31.10.2019	31.10.2018
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta	35 816	35 946
Annettu kiinteistökiinnityksiä	54 071	54 071
Annettu yrityskiinnityksiä	2 691	2 691
Annetut pantit	791	791
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	0	4 715

Valuuttatermiinejä ei ole määritelty suojaaviksi, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa oleva valuuttapositio on -2.258.322 euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 1.559.729 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2028.

Lähipiiritapahtumat

EUR 1.000	2018/2019	2017/2018
	12 kk	12 kk
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Liikevaihto
- emoyhtiö	4	2
- muu lähipiiri	353	436
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö	43	43
Aine- ja tarvikeostot
- muu lähipiiri	0	-31
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö	-22	0
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri	49	45
Rahoituskulut
- emoyhtiö	-1	-3
- muu lähipiiri	-1	-1
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri	1 169	975
Velat lähipiirille
- emoyhtiö	-376	-1 319
- muu lähipiiri	-1 007	-1 167
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 405	1 526

Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja muusta konsernin johtoryhmästä.

Vantaalla 28.1.2020

SAGA FURS OYJ Hallitus