Raute Oyj — Annual Report 2015

Feb 16, 2016

TILINPÄÄTÖS | 2015

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	3
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma	10
Konsernitase	11
Konsernin rahavirtalaskelma	12
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista	13
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	14
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	44
Emoyhtiön tase, FAS	45
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	46
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	47
Konsernin tunnusluvut
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut	57
Osakekohtaiset tunnusluvut	58
Taloudellista kehitystä kuvaavien
tunnuslukujen laskentakaavat	59
Osakekohtaisten tunnuslukujen
laskentakaavat	60
Osakkeet ja osakkeenomistajat	61
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
tilikaudelta, toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä
tilintarkastusmerkintä	65
Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja
tositteiden lajeista sekä säilytystavoista	66
Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin	67
Tilintarkastuskertomus	68

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 127,3 miljoonaa euroa (94,0 Me) ja kasvoi 35 prosenttia edellisestä vuodesta. Konsernin liiketulos kasvoi yli kolminkertaiseksi edellisestä vuodesta ja oli 8,1 miljoonaa euroa voitollinen (+2,6 Me). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (+0,2 Me). Tulos ennen veroja oli 8,1 miljoonaa euroa voitollinen (+2,8 Me). Laaja tulos oli 6,8 miljoonaa euroa voitollinen (+2,6 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 1,65 euroa (+0,59 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 1,64 euroa (+0,59 e). Oman pääoman tuottoaste oli 24,7 prosenttia (9,8 %).

Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2014 ja 2013.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Asiakasteollisuuksien markkinatilanne

Vuoden 2015 aikana maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne ei merkittävästi muuttunut Rauten tai Rauten asiakaskunnan kannalta. Vuoden viimeisinä kuukausina maailmantalouden kehitystä koskeva epävarmuus on lisääntynyt ensisijaisesti Kiinan totuttua heikompien talousraporttien sekä eri alueiden poliittisten levottomuuksien takia.

Euroopan talouskehityksen hienoinen vahvistuminen on jatkunut. Venäjän kehitys on jatkunut heikkona ja muutamien markkinatietojen mukaan venäläiset vanerinvalmistajat ovat alentaneet hintojaan etenkin Euroopan markkinoilla kotimaisen kysyntänsä heikentymisen kompensoimiseksi. Kiinassa toimenpiteet talouskasvun vahvistamiseksi eivät toistaiseksi näy Rauten asiakaskunnassa investointien lisääntymisenä. Etelä-Amerikan tärkeimpien maiden kotimarkkinat ovat heikot. Osaltaan heikentyneiden valuuttojen johdosta chileläiset ja brasilialaiset vanerintuottajat ovat lisänneet vientiään Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

Rakentamisen aktiviteetti on pysynyt alhaisella tasolla kaikilla markkina-alueilla mukaan lukien Pohjois-Amerikka, jossa talous muutoin jatkaa hyvää kasvuaan. Edellä kuvatusta markkinatilanteesta johtuen Rauten asiakkaiden tilauskannat ovat pysyneet lyhyinä, eikä tilanne siten ole houkutellut merkittävien investointien toteuttamiseen.

Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä

Vuoden 2015 aikana Euroopassa käynnistyi poikkeuksellisesti kolme suurta, uutta tuotantokapasiteettia luovaa tehdaslaajuista hanketta.

Alkuvuoden 2015 aikana käynnistyneiden hankkeiden lisäksi suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa on edelleen suuria hankkeita eri markkina-alueilla, mutta investointipäätösten edellytykset, luottamus kysynnän pysyvyyteen ja rahoituksen järjestyminen, eivät vielä niiden kohdalla toteutuneet. Alkuvuoden aikana julkaistujen hankkeiden vaikutus markkinoihin voi myös siirtää suunnitteluvaiheessa olevien hankkeiden toteutusta. Myös kesän jälkeen tapahtunut talous- ja markkinatilanteen epävarmuuden lisääntyminen hidastivat päätöksentekoa joissakin investointihankkeista.

Pohjois-Amerikan talous kehittyi edelleen muuhun maailmaan verrattuna vahvasti, mutta rakentamisen aktiviteetti on kasvanut selvästi hitaammin. Rauten asiakaskunnassa kysyntä painottui pienehköihin modernisointityyppisiin hankkeisiin ja teknologiapalveluihin sekä yksittäisiin korvaus- ja tehostamisinvestointeihin.

Venäjän markkinoiden osalta Ukrainan kriisin synnyttämä poliittinen epävarmuus, öljyn ja muiden raaka-aineiden alhaisesta hinnasta johtuva talouden heikko kehitys ja ruplan arvon heikentyminen sekä talouspakotteista johtuva rahoituksen vaikeutuminen ovat aiheuttaneet investointipäätösten lykkääntymistä. Monien investointien valmistelu on kuitenkin jatkunut aktiivisena. Markkinatilanteen palautumisen normaaliksi Venäjällä ei uskota tapahtuvan nopeasti.

Etelä-Amerikassa Rauten asiakkaat keskittyivät edelleen muutaman vuoden takaisten suurten vaneritehdasinvestointiensa kapasiteetin ylösajoon sekä markkinoiden löytämiseen uudelle tuotantokapasiteetilleen eikä uusia, merkittäviä investointihankkeita käynnistynyt. Myös korvausinvestointien määrä pysyi alhaisella tasolla.

Kiinan talouskehityksen heikkeneminen hidasti päätöksentekoa monista vireillä olevista hankkeista. Tämä heijastui muualle Aasiaan ja myös koko maailmaan.

Kunnossapito- ja varaosapalveluiden kysyntä pysyi hyvänä koko vuoden. Tämä kertoo Rauten asiakkaiden tuotantolaitosten käyttöasteiden pääosin pysyneen hyvällä tasolla.

UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimituksiin kuuluvat hankkeet, jotka muodostuvat yksittäisistä koneista tai tuotantolinjoista aina koko tehtaan tuotantoprosessin koneet ja laitteet kattaviin toimituksiin. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Vuoden 2015 aikana saatujen uusien tilausten määrä oli 145 miljoonaa euroa (112 Me). Uusista tilauksista kohdistui 67 prosenttia Eurooppaan (63 %), 15 prosenttia Pohjois-Amerikkaan (10 %), 10 prosenttia Venäjälle (15 %), 5 prosenttia Aasian– Tyynenmeren alueelle (5 %) ja 3 prosenttia Etelä-Amerikkaan (7 %). Uusien tilausten osuuksien voimakas vaihtelu eri markkina-alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle.

Projektitoimituksissa uusien tilausten määrä 105 miljoonaa euroa (73 Me) kasvoi edellisestä vuodesta 44 prosenttia. Uusiin tilauksiin sisältyy yhteensä kolme uutta kapasiteettia luovaa isoa tehdaslaajuista hanketta Eurooppaan, jotka tilaukset astuivat voimaan ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä.

Teknologiapalveluissa uusien tilauksien määrä 40 miljoonaa euroa (39 Me) kasvoi vertailuvuodesta 5 prosenttia. Varaosissa uudet tilaukset kasvoivat 15 prosenttia. Modernisoinneissa uudet tilaukset jäivät vertailuvuodesta neljänneksen johtuen modernisointien siirtymisestä Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa.

Tilauskanta vuoden 2015 lopussa 60 miljoonaa euroa (44 Me) oli hyvällä tasolla.

KILPAILUASEMA

Rauten kilpailuasema on pysynyt hyvänä. Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja palvelukykyään tuotantoprosessinsa tai sen osan koko elinkaaren ajan. Tällaisissa investoinneissa toimittajan kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen teknologiatarjonta ovat ratkaisevassa asemassa. Rauten kilpailuedut ovat merkittäviä asiakkaiden yhteistyökumppanivalinnoissa. Myös Rauten vahva rahoitusasema sekä pitkäjänteinen sitoutuminen valittujen asiakasteollisuuksien palvelemiseen lisäävät uskottavuutta ja parantavat kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihto (IFRS) oli 127,3 miljoonaa euroa (2014: 94,0 Me; 2013: 83,3 Me). Liikevaihto kasvoi 35 prosenttia vuodesta 2014. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat vertailuvuotta korkeampi aloittava tilauskanta, suuri uusien tilausten määrä ja tilauskannan ajoitus.

Liikevaihto muodostui puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista.

Projektitoimituksissa liikevaihto oli 85 miljoonaa euroa (58 Me) ja kasvoi 48 prosenttia edellisestä vuodesta. Projektitoimitusten osuus koko liikevaihdosta oli 67 prosenttia (62 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 68 prosenttia (75 %) ja LVL-teollisuuden osuus 32 prosenttia (25 %).

Asennus- ja käyttöönottovaiheessa oli vuoden 2015 aikana yhteensä kuusi uutta kapasiteettia luovaa isoa hanketta, joissa on edetty asiakkaan asettaman aikataulun mukaan. Heinäkuussa 2012 LVL-tehtaan koneista Saksaan saadun tilauksen lopullinen hyväksyntä on viivästynyt tuotantoprosessiin tehtyjen muutosten johdosta edelleen. Vuonna 2014 saadut kaksi isoa tilausta Puolaan etenivät tuotannolliseen käyttöön ja tuotannon ylösajovaiheeseen. Vuoden 2015 aikana saadut kolme uutta isoa tilausta etenivät suunnitelmien mukaisesti koneiden ja laitteiden toimituksiin ja asennusvaiheeseen.

Teknologiapalveluissa liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa (36 Me). Liikevaihto kasvoi 16 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 33 prosenttia (38 %). Liikevaihdon kasvu kohdistui pääosin modernisointeihin ja varaosiin.

Vuoden 2015 koko liikevaihdosta Euroopan osuus oli 66 prosenttia (52 %), Pohjois-Amerikan osuus oli 13 prosenttia (14 %), Venäjän osuus 9 prosenttia (18 %), Etelä-Amerikan osuus oli 7 prosenttia (13 %), ja Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 5 prosenttia (3 %). Maaliskuussa saatu iso tilaus nosti Suomen osuuden konsernin liikevaihdosta 24 prosenttiin (6 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2015 oli 112,4 miljoonaa euroa (2014: 80,9 Me; 2013: 73,0 Me).

TULOS JA KANNATTAVUUS

Vuoden 2015 konsernin liiketulos (IFRS) oli 8,1 miljoonaa euroa voitollinen (2014: 2,6 Me; 2013: +1,8 Me) ja 6 prosenttia liikevaihdosta (2014: 3 %; 2013: 2 %). Liiketulosta rasittivat 1,2 miljoonan euron suuruiset arvonalennukset, jotka johtuivat Rautelle uuden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvän tutkimus- ja kehityshankkeen keskeyttämisestä teknisten ongelmien ja markkinatilanteen muutosten vuoksi. Luottotappioiden vaikutus liiketulokseen oli -0,6 miljoonaa euroa

Liiketulos parani edellisestä vuodesta yli kolminkertaiseksi johtuen pääosin liikevaihdon kasvusta sekä lisäksi toteutetuista toiminnan kehitystoimenpiteistä.

Konsernin rahoitustuotot ja –kulut olivat yhteensä -0,0 miljoonaa euroa (+0,2 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 8,1 miljoonaa euroa voitollinen (+2,8 Me) ja tilikauden tulos oli 6,7 miljoonaa euroa voitollinen (+2,4 Me). Konsernin laaja tulos oli 6,8 miljoonaa euroa voitollinen (+2,6 Me).

Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 1,65 euroa (0,59 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 1,64 euroa (0,59 e). Sijoitetun pääoman tuotto oli 28,5 prosenttia (10,9 %) ja oman pääoman tuotto oli 24,7 prosenttia (+9,8 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 8,3 miljoonaa euroa voitollinen (2014: 1,0 Me; 2013: 2,0 Me). Liiketulos oli 7 prosenttia liikevaihdosta (2014: 1 %; 2013: 3 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 7,7 miljoonaa euroa voitollinen (0,9 Me voitollinen). Emoyhtiön tulosta rasitti 0,7 miljoonan euron arvonalennus rahoituslainasta Kiinan tytäryhtiölle ja paransi rahoituslainan arvonalentumisen palautus yhteensä 1,5 miljoonaa euroa Kanadan tytäryhtiöltä.

RAHAVIRTA JA TASE

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 5,0 miljoonalla eurolla (1,7 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -17 prosenttia (2014: -7 %; 2013: -28 %) ja omavaraisuusaste 59 prosenttia (2014: 56 %; 2013: 57 %).

Konsernin rahavarat olivat vuoden 2015 lopussa 6,5 miljoonaa euroa (4,4 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 2,1 miljoonaa euroa positiivinen (8,1 Me negatiivinen). Liiketoiminnan rahavirta oli 7,5 miljoonaa euroa positiivinen (1,9 Me negatiivinen). Investointien rahavirta oli 2,3 miljoonaa euroa negatiivinen (1,1 Me negatiivinen). Rahoituksen rahavirta oli 3,1 miljoonaa euroa negatiivinen (5,2 Me negatiivinen). Rahoituksen rahavirta sisältää osingonmaksun ja vapaan oman pääoman palautuksen yhteensä 2,4 miljoonaa euroa (2,0 Me), lainojen lyhennyksiä yhteensä 1,2 miljoonaa euroa sekä maksuja optioilla merkityistä A-sarjan osakkeista yhteensä 0,6 miljoonaa euroa (0,0 Me).

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden 2015 lopussa 61,8 miljoonaa euroa (2014: 52,6 Me; 2013: 48,8 Me).

Korollinen vieras pääoma vuoden 2015 lopussa 1,5 miljoonaa euroa (2,8 Me) oli lyhytaikaista (1,5 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia.

Emoyhtiö Raute Oyj on varautunut tuleviin käyttöpääomatarpeisiin ja solminut yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaiset luottolimiittisopimukset kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitin tärkeimmät taloudelliset kovenantit ovat omavararaisuusaste > 30% ja gearing < 100%. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 20,0 miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 52 prosenttia (2014: 54 %; 2013: 56 %).

LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT

Vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Raute on vaneri- ja LVL-teollisuuden johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti entistä tehokkaamman, tuottavamman ja ympäristöystävällisemmän valmistusteknologian sekä sitä tukevien mittaus- ja konenäkösovellutusten kehittämiseen. Myös digitalisaation tuomat uudet mahdollisuudet ovat vahvasti mukana tutkimuksessa ja kehityksessä.

Vuonna 2015 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 3,1 miljoonaa euroa (2014: 1,8 Me; 2013: 2,5 Me) ja 2,4 prosenttia liikevaihdosta (2014: 1,9 %; 2013: 3,0 %).

Vuonna 2015 jatkettiin laajaa automaation, mittausjärjestelmien ja konenäön kehitysohjelmaa, joka tuottaa uusia entistä kehittyneempiä sovellutuksia vaneri- ja LVL-teollisuuden prosessien optimointiin. Uutta märkäsaumauskonseptia, jolla asiakas parantaa viilun saantoa, testattiin menestyksellisesti tuotannollisessa käytössä. Kiinan kehittyville vanerinvalmistusmarkkinoille suunnattuun Dragon-tuoteperheeseen kehitettiin 8 jalan sorvauslinja ja kuivaaja. Teollisen internetin soveltamiseen perustuvien etäpalveluiden käyttöönottoa jatkettiin ja laajennettiin yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2015 lopussa Raute päätti keskeyttää liiketoimintansa laajentamiseen ja kasvattamiseen tähdänneen kehityshankkeen teknisten ongelmien ja markkinatilanteen muutosten johdosta. Hankkeen osuus arvonalentumisista oli 1,2 miljoonaa euroa. Muihin keskeneräisiin kehityshankkeisiin kohdistui arvonalennuksia 0,2 miljoonaa euroa.

Uuteen teknologiaan ja ensitoimituksiin liittyvä taseriski aleni vuoden 2015 aikana 0,5 miljoonaan euroon (2,8 Me).

INVESTOINNIT

Konsernin investointien kokonaismäärä vuonna 2015 oli 2,5 miljoonaa euroa (2014: 1,7 Me; 2013: 3,2 Me). Investoinnit olivat pääosin emoyhtiön käyttöomaisuuteen liittyviä korvausinvestointeja. Merkittävin yksittäinen investointi on Nastolan tuotantoyksikköön hankittu NC-ohjattu avarruskone, jonka hankintamenosta osa ajoittuu vuodelle 2016. Konsernin investointeihin sisältyy aktivoituja kehittämiskuluja 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,3 Me; 2013: 0,6 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 3,1 miljoonaa euroa ja 2,8 prosenttia liikevaihdosta (2014: 1,7 Me / 2,3 % liikevaihdosta; 2013: 2,7 Me / 3,7 % liikevaihdosta). Investoinnit olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa (2014: 1,1 Me; 2013: 1,7 Me).

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Vuonna 2015 strategiset kehityshankkeet painottuivat toimituskyvyn ja laadun varmistamiseen. Uusia toimintatapoja ja työkaluja on hyödynnetty kolmen suuren toimitusprojektin samanaikaisessa läpiviennissä.

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 646 (587). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 68 prosenttia (67 %), Kiinan osuus 16 prosenttia (18 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 12 prosenttia (11 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 4 prosenttia (4 %).

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstömäärä) oli tilikaudella keskimäärin 614 (2014: 530; 2013: 515). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 28,1 miljoonaa euroa (2014: 24,1 Me; 2013: 22,7 Me).

Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 2 prosenttia palkkasummasta (2 %). Henkilöstön kehittämisen painopiste vuonna 2015 oli osaamiskartoitusten perusteella tunnistettujen osaamisen pullonkaulojen poistamisessa sekä uuden henkilöstön perehdyttämisessä.

Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2015 oli keskimäärin 417 (2014: 370; 2013: 375). Emoyhtiön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 20,8 miljoonaa euroa (2014: 18,2 Me; 2013: 17,6 Me).

PALKITSEMINEN

Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät.

Optiopohjainen kannustinjärjestelmä 2010

Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240.000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Konsernin avainhenkilöillä oli 31.12.2015 hallussaan tästä palkitsemisjärjestelmästä luovutettuja optioita yhteensä 94.625 kappaletta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014-2018

Konsernilla on voimassaoleva pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014-2018. Järjestelmä sisältää kolme erillistä osakeohjelmaa, jotka alkavat vuosina 2014, 2015 ja 2016. Jokaisen ohjelman pituus on kolme vuotta. Kannustinjärjestelmästä kertyvä osakepalkkio suoritetaan yhtiön A-sarjan osakkeina. Palkkion arvon kehitys perustuu osakkeen arvon kehitykseen. Järjestelmästä on vuodelle 2015 kirjattu kuluksi arvioitu osakepalkkion kokonaismäärä 377 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa). Järjestelmästä ei ole vuoden 2015 aikana luovutettu osakkeita.

YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ

Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja.

Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä vaneri- ja LVL-teollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla asiakkaamme voivat vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta.

Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti.

Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus sekä kansainvälinen poliittinen epävakaus ylläpitävät lähiajan riskejä. Rauten osalta merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät toteutusvaiheessa olevien isojen tehdaslaajuisten hankkeiden läpiviemiseen sopimusehdoissa määritellyn aikataulun mukaisesti sekä uusien tilausten määrän kehitykseen.

Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Liiketoimintariskit

Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppiselle liiketoiminnalle luontainen syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä yhteistyökumppaniverkostoa.

Toimitukset ja teknologia

Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä asiakaskohtaisista ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista.

Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä. Uuteen teknologiaan ja ensitoimituksiin liittyvä taseriski oli vuoden 2015 lopussa 0,5 miljoonaa euroa (2,8 Me).

Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää.

Kehittyvät markkinat

Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä.

Tietoturva

Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla.

Henkilöstö

Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.

Rahoitusriskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeille sekä korko- ja hintariskeille.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan maksuehdoilla sekä kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla soveltuvalla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa. Vuonna 2015 kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,6 miljoonaa euroa (0,0 Me), josta pääosa kohdistui yksittäiseen asiakkuuteen.

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kiinan yuan (CNY), Venäjän rupla (RUB), Kanadan dollari (CAD) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä tarjouksissa valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.

Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa.

Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa numero 2.

Vahinkoriskit

Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava konerikkoontuminen sekä tietojärjestelmärikkoontuminen tai -häiriö Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty.

Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti –tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita.

Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä.

Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia.

Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus.

Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen.

Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista.

KONSERNIRAKENNE

Raute Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd. Kiinassa on lopetettu. Liiketoiminta Kiinassa on keskitetty toiseen Raute Oyj:n kokonaan omistamaan Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd. -tytäryhtiöön.

OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1.991 ja tilikauden lopussa 2.623. K-sarjan osakkeita omisti tilikauden lopussa 50 yksityishenkilöä (50). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 3,3 prosenttia (3,1 %). Yhtiö ei saanut vuoden 2015 aikana liputusilmoituksia.

Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus 31.12.2015 oli yhteensä 228.479 kappaletta yhtiön osakkeita vastaten 5,6 prosenttia (5,7 %) yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 11,2 prosenttia (11,2 %) äänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

TILINTARKASTAJAT

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.3.2015 valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti.

HALLINNOINTI

Raute oyj on vuonna 2015 noudattanut arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 (Corporate Governance Statement) toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä.

Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 24.3.2015 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi KTM Mika Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Joni Bask, DI Risto Hautamäki, OTK, MBA Päivi Leiwo ja KTM Pekka Suominen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.

Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

JOHTORYHMÄ

Raute-konsernin johtoryhmä ja sen vastuualueet ovat:

• Tapani Kiiski, President and CEO, puheenjohtaja – myynti,

• Arja Hakala, Group Vice President, Finance, CFO – talous, rahoitus ja ICT,

• Marko Hjelt, Group Vice President, Human resources – henkilöstö ja osaaminen,

• Mika Hyysti, Group Vice President, Technology – teknologia, tuotteet ja tuotekehitys,

• Timo Kangas, Group Vice President, Customer care and Technology services – asiakkuuksien hallinta ja markkinointi, markkina-alue EMEA ja 1.4.2015 alkaen teknologiapalvelut,

• Petri Strengell, Group Vice President, Supply chain – hankinta ja tuotanto

sekä 1.4.2015 asti Petri Lakka, Group Vice President, Technology services – teknologiapalvelut.

OSAKKEET

Vuoden 2015 aikana merkittiin 2010 A, 2010 B ja 2010 C -sarjan optio-oikeuksilla yhteensä 96.480 uutta A-sarjan osaketta (10.470 osaketta).

Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2015 lopussa oli 4.111.708 kappaletta (4.015.228 kpl), joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991.161 kappaletta (991.161 kpl) ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3.120.547 kappaletta (3.024.067 kpl). Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy sellaiselle taholle, joka ennestään ei omista K-sarjan osakkeita, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti. Muilla K-sarjan osakkeiden omistajilla on oikeus tällaisessa tilanteessa lunastaa K-sarjan osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2015 aikana osakevaihto oli 1.094.902 kappaletta (593.682 kpl) ja yhteensä 13,1 miljoonaa euroa (4,6 Me). Vaihdettu määrä vastasi 36 prosenttia (20 %) pörssinoteerattujen A-sarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 11,95 euroa (7,69 e). Vuoden ylin kaupantekokurssi oli 14,25 euroa ja alin 7,17 euroa.

Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 58,1 miljoonaa euroa (29,3 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2015 päätöskurssin 14,12 euroa (7,30 e) mukaisesti.

Raute Oyj:llä on Nasdaq Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

RAUTE OYJ:N 2010 A, B ja C -SARJAN OPTIOT

Raute Oyj:n 2010 optiot on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 27.4.2015 alkaen kaupankäyntitunnuksilla RUTAVEW110, RU-TAVEW210 ja RUTAVEW310. Päätöskurssit vuoden 2015 lopussa olivat A-sarjan optioille 8,00 euroa, B-sarjan optioille 5,70 euroa ja C-sarjan optioille 6,45 euroa.

Vuoden 2015 aikana 2010 A -sarjan optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 54.175 kappaletta, B-sarjan optio-oikeuksilla 21.600 kappaletta ja C-sarjan optio-oikeuksiilla 20.705 kappaletta A-sarjan osakkeita.

A-sarjan optio-oikeuksia oli käyttämättä vuoden 2015 lopussa 15.355 kappaletta, B-sarjan optio-oikeuksia 58.400 kappaletta ja C-sarjan optio-oikeuksia 54.295 kappaletta. Merkintähinnat vuoden lopussa olivat A-sarjan optioille 5,44 euroa, B-sarjan optioille 7,93 euroa ja C-sarjan optioille 6,80 euroa. Merkintäaika päättyy A-sarjan optioiden osalta 31.3.2016, B-sarjan optioiden osalta 31.3.2017 ja C-sarjan optioiden osalta 31.3.2018.

VOITONJAKO TILIKAUDELTA 2014

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2015 päätti jakaa tilikaudelta 2014 osinkoa 0,40 euroa osaketta kohti. Osinkojen määrä oli yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 1.209.626,80 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 396.464,40 euroa. Osinkojen maksupäivä oli 2.4.2015.

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2015 päätti, että tilikaudelta 2014 vahvistetun taseen perusteella jaetaan varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääoman palautuksena siten, että pääoman palautuksen määrä on 0,20 euroa osaketta kohti eli yhteensä 803.045,60 euroa ja loput, 4.536.581,73 euroa, jätetään omaan pääomaan. Pääoman palautuksen maksupäivä oli 2.4.2015.

OMIEN OSAKKEIDEN OSTO- JA LUOVUTUSVALTUUTUS

Yhtiön hallituksella on yhtiökokouksen 24.3.2015 antama valtuutus päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla sekä niitä koskevasta suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuoden 2015 aikana.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina yhtiön omia osakkeita.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016

Raute Oyj:n vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 31.3.2016.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA, OSINKO 0,80 EUROA OSAKKEELTA

Emoyhtiö Raute Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2015 ovat 18.482 tuhatta euroa, josta tilikauden 1.1.-31.12.2015 voitto on 7.725 tuhatta euroa.

Hallitus esittää 31.3.2016 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeenomistajille 0,80 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 4.111.708 kappaletta, jota vastaava osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 3.289 tuhatta euroa. Osinkoon ovat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka ovat osingonjaon täsmäytyspäivänä 4.4.2016 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä olisi 12.4.2016.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä.

NÄKYMÄT VUODELLE 2016

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointihyödykkeiden kysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy merkittävää epävarmuutta ja Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana.

Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi arvioidaan vuonna 2016 olevan kohtuullisella tasolla. Myös useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia uusien tehtaiden tuotantolinjastoja koskevia hankkeita on vireillä. Teknologiapalveluiden kysynnän arvioidaan jatkuvan vahvana.

Vahvan rahoitus- ja markkina-aseman sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta Rauten kyky vastata kysyntään on hyvä.

Hyvän aloittavan tilauskannan ja vallitsevan markkinatilanteen perusteella Rauten vuoden 2016 liikevaihdon ja liiketuloksen arvioidaan olevan vuoden 2015 tasolla. Uudet tilaukset tullevat painottumaan vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa		1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Liitetieto
4, 5, 14	LIIKEVAIHTO	127 278	94 021
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-313	1 672
6	Liiketoiminnan muut tuotot	393	72
7	Materiaalit ja palvelut	-67 992	-51 775
8	Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-34 310	-29 304
11	Poistot	-2 125	-2 018
	Arvonalentumiset	-1 370	-
12	Liiketoiminnan muut kulut	-13 441	-10 062
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-119 238	-93 160
	LIIKETULOS	8 120	2 605
13, 14	Rahoitustuotot	342	605
13, 14	Rahoituskulut	-343	-400
	TULOS ENNEN VEROJA	8 118	2 810
15	Tuloverot	-1 435	-449
	TILIKAUDEN TULOS	6 684	2 361
	Muut laajan tuloksen erät:
	Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
31	Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	2	2
	Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
14, 24	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	88	201
24	Rahavirran suojaukset	8	-
	Laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	98	203
	TILIKAUDEN LAAJA TULOS	6 782	2 564
	Tilikauden tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	6 684	2 361
	Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	6 782	2 564
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
16	Laimentamaton osakekohtainen tulos	1,65	0,59
16	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	1,64	0,59
	Osakkeet, 1 000 kpl
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 051	4 010
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna	4 079	4 011

Konsernitase

	1 000 euroa	31.12.2015	31.12.2014
Liitetieto
	VARAT
	Pitkäaikaiset varat
18	Aineettomat hyödykkeet	1 609	3 492
19	Aineelliset hyödykkeet	8 529	7 930
20	Muut rahoitusvarat	490	500
28	Laskennalliset verosaamiset	172	185
	Yhteensä	10 799	12 107
	Lyhytaikaiset varat
21	Vaihto-omaisuus	9 577	7 855
22	Myyntisaamiset ja muut saamiset	34 722	27 568
22	Tuloverosaaminen	123	684
23	Rahat ja pankkisaamiset	6 538	4 431
	Yhteensä	50 960	40 539
	VARAT YHTEENSÄ	61 760	52 646
	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
24	Osakepääoma	8 223	8 031
24	Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	6 008	6 001
24	Muuntoerot	308	220
	Kertyneet voittovarat	8 477	7 722
	Tilikauden tulos	6 684	2 361
	Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	29 700	24 334
	Oma pääoma yhteensä	29 700	24 334
	Pitkäaikaiset velat
27	Varaukset	455	314
28	Laskennallinen verovelka	241	238
29	Pitkäaikaiset korolliset velat	-	1 250
31	Eläkevelvoitteet	-	2
	Yhteensä	696	1 804
	Lyhytaikaiset velat
27	Varaukset	1 409	2 201
30	Lyhytaikaiset korolliset velat	1 535	1 512
32	Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut	11 024	9 072
32	Tuloverovelka	11	67
32	Ostovelat ja muut velat	17 386	13 656
	Yhteensä	31 364	26 508
	Velat yhteensä	32 059	28 312
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	61 760	52 646

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	122 089	89 032
Liiketoiminnan muut tuotot	371	95
Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle	-114 092	-90 193
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	8 368	-1 066
Maksetut korot liiketoiminnasta	-115	-217
Saadut osingot liiketoiminnasta	97	100
Saadut korot liiketoiminnasta	5	35
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	105	260
Maksetut verot liiketoiminnasta	-983	-969
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	7 477	-1 858
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 395	-1 461
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	66	361
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-2 329	-1 101
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	607	64
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	-2 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 250	-1 250
Maksetut osingot ja pääoman palautukset	-2 409	-2 003
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	-3 052	-5 189
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	2 096	-8 148
lisäys (+)/vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA*	4 431	12 658
RAHAVAROJEN MUUTOS	2 096	-8 148
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	11	-79
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA*	6 538	4 431
RAHAVAROIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT TASEESSA TILIKAUDEN LOPUSSA
Rahavarat	6 538	4 431
YHTEENSÄ	6 538	4 431

*Rahavaroihin luetaan rahat ja pankkisaamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

OMA PÄÄOMA 31.12.2015		8 223	4 950	1 058	308	15 161	29 700	29 700
yhteensä		193	-389	389	-	-1 606	-1 413	-1 413
Liiketoimet omistajien kanssa
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset		-	-803	-	-	-1 606	-2 409	-2 409
osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	389	-	-	389	389
Omana pääomana suoritettavat
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	26	193	414	-	-	-	607	607
Liiketoimet omistajien kanssa
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	8	88	6 684	6 780	6 780
muuntoerot		-	-	-	88	-	88	88
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
Suojausinstrumenttien rahasto		-	-	8	-	-	8	8
Muut laajan tuloksen erät:
Tilikauden tulos		-	-	-	-	6 684	6 684	6 684
Tilikauden laaja tulos
OMA PÄÄOMA 1.1.2015		8 031	5 339	662	220	10 083	24 334	24 334
OMA PÄÄOMA 31.12.2014		8 031	5 339	662	220	10 083	24 334	24 334
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		21	-1 159	99	-	-801	-1 841	-1 841
Maksetut osingot ja pääomanpalautukset		-	-1 202	-	-	-801	-2 003	-2 003
osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	99	-	-	99	99
Omana pääomana suoritettavat
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	26	21	43	-	-	-	64	64
Liiketoimet omistajien kanssa
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-	201	2 361	2 562	2 562
muuntoerot		-	-	-	201	-	201	201
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
Suojausinstrumenttien rahasto		-	-	-	-	-	-	-
Muut laajan tuloksen erät:
Tilikauden tulos		-	-	-	-	2 361	2 361	2 361
Tilikauden laaja tulos
OMA PÄÄOMA 1.1.2014		8 010	6 498	563	20	8 522	23 613	23 613
1 000 euroa	Liitetieto	Osakepääoma	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	voittovarat Kertyneet	Emoyhtiön osakkail le kuuluva osuus	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Raute-konserni ("konserni") on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys. Asiakkaat ovat puutuoteteollisuudessa toimivia yrityksiä, joiden valmistamia puutuotteita ovat viilu, vaneri ja LVL. Rauten teknologiatarjonta kattaa koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Rauten kokonaispalvelukonsepti lähtee tuotteen elinkaaren hallinnasta. Rauten ratkaisuihin kuuluvat kattavan laitetarjonnan lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. Rauten päätoimipaikka sijaitsee Lahdessa (aiemmin Nastolan kunta). Muut omat tuotantoyksiköt ovat Vancouverin alueella Kanadassa, Shanghain alueella Kiinassa sekä Kajaanissa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen.

Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Y-tunnus FI01490726), jonka A–sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola.

Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 16.2.2016 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2015 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätöksen tiedot ovat saatavissa internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2015 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niistä annettujen tulkintojen mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2015 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, joita ovat myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja –velat, käteisvaroina suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet sekä johdannaissopimukset.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Koska arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemykseen, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat tämän vuoksi poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2014. Tilikauden aikana ei ole astunut voimaan uusia tai uudistettuja standardeja, joilla olisi ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernin lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj ja sen tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena yrityksessä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon. Lisäksi konserni pystyy vaikuttamaan yrityksen muuttuvaan tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaa. Raute-konsernissa määräysvalta perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, on otettu huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Tilikauden aikana Raute Oyj:n tytäryhtiö Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd on lopettanut toimintansa ja yhtiö on purettu. Luettelo konsernin tytäryrityksistä 31.12.2015 on esitetty liitetiedossa 33 "Lähipiiritapahtumat".

Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat on arvostettu hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Liiketoimintojen yhdistämisiin ei ole liittynyt osuuksia määräysvallattomille omistajille.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen maan valuutassa, jossa kyseinen yhtiö toimii (toimintavaluutta).

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Monetaarisiin eriin liittyvät kurssierot, jotka täyttävät rahavirran suojaukselle määritetyt ehdot, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty niitä vastaavissa erissä liiketuloksen yläpuolella. Rahavaroihin, lainoihin sekä muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä "Rahoitustuotot ja –kulut".

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Jos tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedossa numero 38.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raakaaineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä.

Projektitoimitukset ja teknologiapalveluista projektiluonteiset modernisoinnit on käsitelty ja tuloutettu pitkäaikaishankkeina lukuun ottamatta sellaisia hankkeita, jotka eivät täytä pitkäaikaishankkeiden luokitusvaatimuksia.

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Arviot perustuvat aiempaan kokemukseen vastaavista liiketapahtumista ja arvioissa on huomioitu kunkin hankkeen erityispiirteet. Valmistusaste on laskettu kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei ole voitu luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja on kirjattu vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus on esitetty taseen erässä "Myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus on esitetty erässä "Ostovelat ja muut velat". Konsernilla ei tilikaudella 2015 ja vertailukaudella ole ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja.

Hankkeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet on otettu huomioon hankkeen tuotoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä ja josta on sovittu asiakkaan kanssa. Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina.

Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta.

Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana osingon maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Tuloverot

Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniin kuuluvien yritysten verotettavaan tuloon perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Konserniin kuuluvat yritykset voivat saada erityisiä verovähennyksiä, jotka koskevat tiettyjen omaisuuserien uusia investointeja tai tiettyjen ehtojen mukaisia menoja. Nämä verohyvitykset käsitellään verojen vähennyksenä sillä hetkellä, kun on erittäin todennäköistä, että verovähennys tullaan saamaan. Verohyvitys pienentää kauden verotettavaan tuloon perustuvaa verovelkaa ja verokulua.

Laskennalliset verot on kirjattu väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallisten verojen määrityksessä on käytetty niitä verokantoja, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksytty ja joita on arvioitu sovellettavan sillä hetkellä, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot ovat syntyneet aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset on arvioitu jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Laskennalliset verosaamiset ja –velat on vähennetty toisistaan, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja –velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja –velat ovat liittyneet saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun rahoitusvaran riskit ja tuotot on siirretty merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Osakkeet ja osuudet sekä muut arvopaperit on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja -kulut" sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Konsernin laina- ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen myynti- ja muut saamiset sekä rahavarat. Laina- ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä ja ne on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Muussa tapauksessa ne on esitetty lyhytaikaisissa varoissa. Hankintamenoa laskettaessa on huomioitu vain olennaiset transaktiokulut.

Myyntituotot ja muut tuotot on kirjattu myyntisaamisiin alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen saatavan suuruisena ja niiden kirjanpitoarvo on sama kuin niiden käypä arvo. Myyntisaamisiin ei sisälly pitkäaikaisiksi varoiksi luokiteltuja eriä. Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tällöin ne on sisällytetty lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne on arvostettu käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset on siirretty omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus on myyty tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu kuitenkin aina suoraan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni on arvioinut tilinpäätöshetkellä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on siirretty tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei ole peruutettu tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan ja yksilöllisen tarkastelun sekä arvioinnin perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvaa maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Konsernilla ei ole pitkäaikaista rahoitusvelkaa. Lyhytaikaiset rahoitusvelat ovat velkoja, joissa konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöshetkestä.

Kaikkien taseen rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkina-arvoihin. Käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

Valuuttajohdannaissopimukset

Konserni on käyttänyt valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen valuuttakurssiriskeiltä, jotka liittyvät kaupallisten liiketoimien ja rahoituksen erien tuleviin maksutapahtumiin. Kunkin johdannaissopimuksen osalta on sen tekemisen hetkellä määritelty, mihin taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan tai erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus) liittyvää riskiä se suojaa ja sovelletaanko kyseiseen johdannaiseen suojauslaskentaa.

Johdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Johdannaisten, joihin ei ole sovellettu suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 35. Konsernin taseeseen kirjatut johdannaiset erääntyvät viimeistään 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöshetkestä, ja ne on esitetty siirtosaamisena tai –velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.

Suojauslaskenta

Suojauslaskentaa on sovellettu, kun pitkäaikaishankkeen kassavirtaa suojaavasta johdannaissopimuksesta muodostuu olennainen valuuttariski. Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen sopimushetkellä. Jokainen suojausjohdannainen suojaa tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia sitovia liiketapahtumia. Suojausinstrumentin ja suojauskohteen välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille on dokumentoitu suojaussuhteen syntyessä. Konserni dokumentoi suojauksen aloittamisesta eteenpäin arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta.

Johdannaisten, joihin on sovellettu suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty laajan tuloslaskelman erissä, ja ne kertyvät oman pääoman rahastoihin. Omaan pääomaan kertyneet voitot tai tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti silloin, kun ennakoitu liiketoimi on kirjattu tuloslaskelmaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Edellisillä tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Kehittämismenojen poistaminen on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on todettu valmiiksi ja vapautettu myyntiin. Kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu vuosittain arvonalentumisen varalta tai sitä useammin, mikäli olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä arvon alentumisesta. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Patentit	10 vuotta
Tietokoneohjelmat	3 – 5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3–10 vuotta.

Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelma päivitetään uusien vaikutusaikojen mukaiseksi. Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, on kirjattu arvonalentuminen tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2015 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot.

Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Rakennukset	25–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–12 vuotta
Muu käyttöomaisuus	3–10 vuotta
Maa-alueet	ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi toteutuneista kuluista, on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen on syntynyt. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni on täyttänyt avustuksen ehdot ja on saatu päätös, että avustus saadaan.

Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä on tarkasteltu arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omai-suuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät on ryhmitelty arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, on kirjattu tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio on arvioitu uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus on peruutettu siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan ole peruutettu enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Varaukset

Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida.

Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa, ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämättä jäänyt osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ovat ylittäneet sopimuksesta saatavat hyödyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt.

Optiopohjainen kannustinjärjestelmä 2010

Raute Oyj on luovuttanut optio-oikeuksia vuosina 2010–2013 hallituksen erikseen päättämille avainhenkilöille. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Henkilöstölle myönnettyjen optioiden käyvät arvot on kirjattu kuluksi laajan tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin tasaeränä niiden ansaintakauden aikana, joka on päättynyt 15.3.2015. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia on käytetty, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset on kirjattu transaktiomenoilla oikaistuna omaan pääomaan. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 26.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014–2018

Konsernilla on voimassaoleva pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmä sisältää kolme osakeohjelmaa, joiden alkamisvuodet ovat 2014, 2015 ja 2016. Jokaisen ohjelman pituus on kolme vuotta. Jokaiseen osakeohjelmaan kuuluu vuoden pituinen ansaintajakso, mahdollisen osakepalkkion maksaminen yhtiön A–sarjan osakkeina ansaintajaksoa seuraavan vuoden keväänä sekä ansaintajaksoa seuraava kahden vuoden pituinen rajoitusjakso, jonka aikana palkkion arvon kehitys perustuu osakkeen arvon kehitykseen. Osakkeiden käypä arvo kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana.

Tulospalkkiot

Rahana maksettavista tulospalkkioista kirjattava kulu ja velka perustuvat laskelmiin ja johdon arvioon voimassa olevista sopimuksista maksettavaksi määräytyvistä palkkioista. Varaus on kirjattu silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai kun aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepääoma

Konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K–sarjan ja A–sarjan osakkeet on esitetty osakepääomana.

Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä. Kun emoyhtiö on hankkinut takaisin omia, oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Osingot

Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko on kirjattu velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto on tehnyt arvioita ja olettamuksia. Lisäksi on käytetty harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset ovat vaikuttaneet konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot ovat perustuneet johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä, joten toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset on merkitty kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan. Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Keskeiset erät, joissa arvioita on käytetty ovat:

Pitkäaikaishankkeet

Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeesta tuloutettua myyntiä ja voittoa muutettu sillä kaudella, jolloin muutos on ollut ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa.

Takuuvaraukset

Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen erityisriskit huomioiden.

Saatavat

Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista.

Uuden teknologian kaupallistaminen

Johdon arviota on käytetty arvioitaessa riskiä, joka liittyy tuotekehityksen tuloksena syntyneen uuden teknologian kaupallistamiseen ja ensitoimitushankkeisiin. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 kaupallistamisvaiheessa olevien tuotteiden taseerät muodostivat yhteensä 0,5 miljoonan euron suuruisen riskin (2,8 Me).

Tuloverot

Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikauden tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Tilinpäätöshetkellä on arvioitu laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laadinta-arviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia.

Työsuhde-etuudet

Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikaudelta maksettavien tulospalkkioiden määrä.

Arvioitu arvonalentuminen

Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu arvonalentumisen varalta. Myös muiden taseen omaisuuserien osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut 1.1.2015 alkavalla tilikaudella. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• • IAS 19 Työsuhde-etuudet (muutos) (sovelletaan 1.7.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee työntekijöiden tai kolmansien osapuolten maksusuorituksia etuuspohjaisiin järjestelyihin ja selkeyttää niiden kirjanpitokäsittelyä. Siinä erotetaan toisistaan vain kyseisen kauden työsuoritukseen sidotut maksut ja useamman kuin yhden kauden työsuoritukseen sidotut maksut. Tavoitteena on yksinkertaistaa sellaisten maksujen kirjanpitokäsittelyä, jotka eivät riipu työvuosien määrästä, esimerkiksi työntekijöiden maksusuoritukset, jotka määräytyvät kiinteänä prosenttiosuutena palkasta. Jos yrityksellä on järjestelyjä, joihin suoritettavat maksut vaihtelevat työsuhteen keston mukaan, maksuihin perustuva etuus on kirjattava työntekijöiden koko työssäoloajalle. Standardimuutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi korvaa IAS 39 -standardin. Standardi sisältää arvostusperusteet, mutta niitä on yksinkertaistettu määrittämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. Toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustuvalla mallilla. Rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostukseen tehdyllä muutoksella on vaikutusta silloin, kun oman luottoriskin muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kun on kyse käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista veloista. Suojauksen tehokkuutta koskevat vaatimukset helpottuvat, kun vaatimus täsmällisestä tehokkuustestauksesta poistuu. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardimuutoksen vaikutusta konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja konsernin liitetietoihin.
• IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). Standardi korvaa IAS 11 –standardin Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 -standardin Tuotot sekä niihin liittyvät tulkinnat. Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Standardin perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Myyntituotot kirjataan viisivaiheisen kirjausperiaatteen mukaan. Standardi sisältää uudet liitetietovaati-

mukset, joiden tuloksena tilinpäätöksen käyttäjät saavat kattavat tiedot yrityksen asiakassopimuksista aiheutuvien rahavirtojen luonteesta, määrästä, ajoituksesta ja epävarmuudesta. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardimuutoksen vaikutusta konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja konsernin liitetietoihin.

• IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38 Aineettomat hyödykkeet (voimaan 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). Muutoksella selvennetään, että poistojen laskenta tuottoihin perustuvia menetelmiä käyttäen ei ole asianmukaista, koska tuotot, jotka kertyvät omaisuuserän käyttöä sisältävästä toiminnosta, kuvastavat yleensä muita tekijöitä kuin omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn kuluttamista. Standardien muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset 2012– 2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta). Nämä parannukset sisältävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset. Eri standardien muutosten vaikutukset vaihtelevat, mutta niillä ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Edellä mainitut standardit, tulkinnat ja standardien muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tulevaisuuden liiketoimien tapahtumien käsittelyyn.

2 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeihin sekä markkinariskeihin kuuluviin korko- ja hintariskeihin.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla.

Markkinariski

Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin.

Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski).

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista:

• Kiinan juan (CNY)
• Venäjän rupla (RUB)
• Kanadan dollari (CAD)
• Yhdysvaltain dollari (USD).

Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkinaalueittain. Vuonna 2015 konsernin liikevaihdosta 53 prosenttia (48 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro. Muussa kuin konserniyhtiöiden kotivaluutassa myydyn liikevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2015 oli 12 prosenttia (9 %).

Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset maksut sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia.

Konsernissa merkittävin yksittäinen hankintoihin liittyvä valuuttakurssiriski syntyy emoyhtiön sisäisistä ostoista Kiinasta, joissa kaupankäyntivaluutta on euro, mutta konsernin kustannukset määräytyvät Kiinan juaneina. Konserni suojaa sisäisen kaupankäynnin valuuttatermiineillä.

Sitoviin hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myynnin maksuista kertyviä rahavirtoja.

Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu molempia osapuolia sitoviin sopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten nimellisarvo tilinpäätöshetkellä oli 5,7 miljoonaa euroa (2,8 Me) ja käypä arvo -136 tuhatta euroa (-136 tuhatta euroa).

Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Konsernin sisäisten lainojen valuuttakurssiriski suojataan valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia tai sellaiseksi tosiasiallisesti tulkittavia lainoja ja sellaisia käyttöpääomalainoja, joiden lyhennykset maksetaan samassa valuutassa ja ennustettavissa olevista myynnin suojaamattomista valuuttavirroista.

Tilikauden 2015 lopussa konsernin rahoituksen erien suojaukseen ei liittynyt termiinisopimuksia. Tytäryhtiöiden konsernin ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetut lainat olivat kunkin yhtiön toimintavaluutassa.

Termiinisaamiset ja -velat, jotka liittyvät myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen ja joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Taloudellisen suojauksen alaisten termiinisopimusten ja osatuloutussaatavien arvostuksella oli tilinpäätöshetkellä 89 tuhannen euron negatiivinen (-136 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen. Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 35.

Konserni soveltaa valuuttajohdannaissopimuksiin suojauslaskentaa silloin, kun sopimuksen käyvän arvon muutoksesta voi syntyä valuuttakurssien muutoksesta johtuvaa merkittävää tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryritykset käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa numero 35.

Transaktioriski

Konserni seuraa transaktioriskiä säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta muiden valuuttaparien kuin Venäjän ruplan osalta, jossa tavoitteena on pitää nettovaluuttapositio alle miljoona euroa. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus (Taseen nettoriski) on esitetty valuuttapareittain seuraavassa taulukossa:

	Nettovaluuttapositio			Taseen nettoriski
1 000 euroa	2015	2014	2015	2014
CNY/EUR	-79	1 739	224	-500
RUB/EUR	109	-198	109	-198
CAD/EUR	152	71	152	71
USD/EUR	721	687	789	-859

Taulukko: Konsernin transaktioriski

Translaatioriski

Konserni altistuu translaatioriskille. Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa. Valuuttakurssiriskiä, joka liittyy ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi, ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2015 oli –2 543 tuhatta euroa (-4 962 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain seuraavassa taulukossa:

1 000 euroa	2015	2014
CNY	1 394	1 489
RUB	0	0
CAD	84	84
USD	17	17
Muut	15	15

Taulukko: Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen verojen jälkeen 31.12.2015 on esitetty seuraavassa taulukossa:

1 000 euroa		Vaikutus tulokseen verojen jälkeen
				2015		2014
CNY	+/-	30 %	+/-	36	+/-	13
RUB	+/-	30 %	+/-	125	+/-	154
CAD	+/-	30 %	+/-	99	+/-	413
USD	+/-	30 %	+/-	1	+/-	10

Taulukko: Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysissä on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 30 prosenttia tilinpäätöshetkestä perustuen vallitsevaan epävarmuuteen rahamarkkinoiden kehityksestä. Muiden tekijöiden on oletettu pysyvän muuttumattomina.

Korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla, korkojohdannaisinstrumenteilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Konserni ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Tilikauden päättyessä konsernilla ei ollut pitkäaikaista lainaa.

Korkotason vaihteluiden vaikutus kohdistuu konsernissa pääosin likvidien varojen tulevaan tuottotasoon ja lyhytaikaisten, käyttöpääomarahoitukseen tarkoitettujen luottolimiittien käyttöön käyttöpääomarahoituksessa. Epävarmassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni välttää sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy merkittävää korko- tai hintariskiä. Tilinpäätökseen 31.12.2015 ja vertailuvuoteen ei sisältynyt korkorahastosijoituksia. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä pankkitileillä.

Hintariski

Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla. Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen.

Vakaassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni voi sijoittaa rahavarojaan osake- ja korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen rahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut myytävissä olevia rahasto- tai muita sijoituksia.

Vastapuoliriski

Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit.

Luottoriski ja muut vastapuoliriskit

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernille. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen rahoitusvarojen kirjanpitoarvo. Tilikauden lopussa 31.12.2015 luottoriskin enimmäismäärä oli 41,3 miljoonaa euroa (32,0 Me).

Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan vakiintuneiden toimijoiden ja asiakkuuksien osalta etupainotteisilla maksuehdoilla ja edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja. Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisten saatavien määriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä maailmantalouden, rahamarkkinoiden ja asiakkaiden markkinatilanteen kehitykseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen saatavien riskitason arvioidaan olevan lamaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 0 prosenttia (46 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 1 prosenttia (37 %) tilauskannasta. Luottoriski tilikauden lopussa oli poikkeuksellisen suuri johtuen kauppatapojen muutoksesta sekä vakiintuneiden toimijoiden ja asiakkuuksien osuudesta. Tilikaudella on kirjattu kuluksi luottotappio 0,6 miljoonaa euroa (0,0 Me) kohdistuen yksittäiseen asiakkaaseen. Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Taulukossa "Asiakassaamiset" esitetyt avoimet ennakkomaksut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Taseen myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen yhteenlaskettu ikäanalyysi on esitetty taulukossa "Asiakassaamisten ikäjakauma".

YHTEENSÄ	8 244	7 477
Laskutetut avoimet ennakkomaksut	3 457	1 428
Myyntisaamiset taseessa	4 787	6 049
1 000 euroa	2015	2014

Taulukko: Asiakassaamiset

1 000 euroa	2015	2014
Erääntymättömät	5 924	4 968
Erääntyneet 0–29 päivää	1 384	753
Erääntyneet 30–60 päivää	291	61
Erääntyneet yli 60 päivää	645	1 695
YHTEENSÄ	8 244	7 477

Taulukko: Asiakassaamisten ikäjakauma

Sijoitustoiminnan vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät varat olivat pohjoismaisissa pankeissa. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 3,4 miljoonaa euroa (1,7 Me).

Maksuvalmiusriski

Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden maksujen ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääoma- ja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2015 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat ja luottolimiitit riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet.

Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 6,5 miljoonaa euroa (4,4 Me). Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 20,0 miljoonaa euroa. Nykyiset luottolimiittisopimukset päättyvät vuonna 2017.

Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty alla olevissa taulukoissa. Alla olevissa taulukoissa esitetyt erät ovat diskonttaamattomia rahavirtoja.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2015

1 000 euroa	2016
Rahalaitoslainat
Lyhennykset	1 535
Rahoituskulut	45
Yhteensä	1 580
1 000 euroa
Ostovelat
Lyhennykset	7 893
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 893
1 000 euroa
Siirtovelat
Lyhennykset	7 974
Rahoituskulut	-
Yhteensä	7 974
1 000 euroa
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-5 667
Saatavat rahavirrat	5 483
Yhteensä	-184

Konsernin tilinpäätös ei sisällä tilinpäätöshetkellä 2015 eriä, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta.

Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.2014

1 000 euroa	2015	2016
Rahalaitoslainat
Lyhennykset	1 512	1 250
Rahoituskulut	100	36
Yhteensä	1 612	1 286
1 000 euroa
Ostovelat
Lyhennykset	6 086	-
Rahoituskulut	-	-
Yhteensä	6 086	-
1 000 euroa
Siirtovelat
Lyhennykset	6 236	-
Rahoituskulut	-	-
Yhteensä	6 236	-
1 000 euroa
Johdannaiset
Suoritettavat rahavirrat	-3 133	-
Saatavat rahavirrat	3 080	-
Yhteensä	-53	-

Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Ohjelman järjestäjänä toimii Nordea Pankki Oyj.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli vuoden 2015 sekä vertailuvuoden 2014 hyvä.

Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusaste -tunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2015 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 59 prosenttia (56 %) ja gearing –17 prosenttia (-7 %).

Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat tärkeimmät taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit:

• omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 30 prosenttia ja - gearingin tulee olla alle +100 prosenttia.

Lainakovenantit raportoidaan lainan antajalle neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

Tilikauden 2015 ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset sekä saavuttanut omavaraisuusaste -tunnusluvulle asetetut tavoitteet.

1 000 euroa	2015	%	2014	%
SEGMENTTIRAPORTOINTI
Toimintasegmentti
Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puu
tuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksenteki
jä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille
ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus
seuraa kannattavuutta liiketulostunnusluvulla.
Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintora
kenteen perusteella puutuoteteknologiasegmenttinä raportoi
tava toimintasegmentti muodostuu koko konsernista ja seg
mentin tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa.
Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätök
sentekojärjestykseen ja on yhdenmukainen ylimmälle opera
tiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon
kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpää
töksen laatimisperiaatteita.
Puutuoteteknologia
Liikevaihto	127 278		94 021
Liiketulos	8 120		2 605
Varat	61 760		52 646
Velat	32 059		28 312
Investoinnit	2 506		1 675
Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti
Suomi	52 488	85	41 532	79
Kiina	4 572	7	4 672	9
Pohjois-Amerikka	3 655	6	5 222	10
Venäjä	732	1	886	2
Etelä-Amerikka	202	0	192	0
Muut	112	0	141	0
YHTEENSÄ	61 760	100	52 646	100
Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti
Suomi	2 388	95	1 402	84
Kiina	57	2	139	8
Pohjois-Amerikka	61	2	118	7
Venäjä	-	-	2	0
Etelä-Amerikka	1	0	3	0
Muut	-	-	12	1
YHTEENSÄ	2 506	100	1 675	100

1 000 euroa	2015	%	2014	%
LIIKEVAIHTO Liikevaihdon pääosa muodostuu projektitoimituksista ja tek
nologiapalveluihin kuuluvista modernisoinneista, jotka on kä
sitelty pitkäaikaishankkeina. Muu liikevaihto koostuu puutuo
teteollisuudelle toimitettavista teknologiapalveluista, kuten
varaosa- ja kunnossapitopalveluista sekä asiakkaiden liiketoi
minnan kehittämiseen liittyvistä palveluista.
Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat moderni
soinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä. Konsernin lii
kevaihdon jakautumista puhtaaseen tuote- ja palvelumyyntiin
ei voida esittää luotettavasti.
Isot projektitoimitukset voivat tilapäisesti nostaa eri asiakkai
den osuuden konsernin liikevaihdosta yli 10 prosentin. Tilikau
den 2015 lopussa konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden asia
kaskohtainen osuus konsernin liikevaihdosta tilapäisesti ylitti
10 prosenttia. Näiden yhteenlaskettu osuus oli 35 prosenttia.
Toisen osuus konserniliikevaihdosta oli 18 prosenttia ja toisen
17 prosenttia.
Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	82 632	66	48 737	52
NAM (Pohjois-Amerikka)	16 962	13	13 167	14
CIS (Venäjä)	11 841	9	16 813	18
LAM (Etelä-Amerikka)	8 937	7	12 689	13
APAC (Aasian–Tyynenmeren alue) YHTEENSÄ	6 906 127 278	5 100	2 616 94 021	3 100
Suomen osuus liikevaihdosta oli 24 prosenttia (6 %).
PITKÄAIKAISHANKKEET
Liikevaihto
Valmistusasteen mukainen liikevaihto	104 251		74 413
Muu liikevaihto	23 027		19 608
YHTEENSÄ	127 278		94 021
Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta luovuttamatta
olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	112 329		71 178
Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
(tilauskanta)	59 210		42 001
Luovuttamatta olevien projektien tase-erät
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää lasku
tetut ennakkomaksut
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	72 948		51 832
- saadut ennakkomaksut	46 415		33 709
Hankesaamiset	26 533		18 123
Projektit, joissa laskutetut ennakkomaksut ylittävät valmistus
asteen mukaisen arvon
- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappiolla vähennettynä	36 823		19 233
- saadut ennakkomaksut	46 294		27 153
Hankevelka	9 471		7 920

1 000 euroa	2015	2014
Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
Hankevelka Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat	9 471 1 553	7 920 1 152
YHTEENSÄ	11 024	9 072
Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
Maksetut ennakkomaksut	1 367	891
Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	1 367	891
LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Vakuutuskorvaukset	195	-
Saadut avustukset	118	21
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	35	36
Muut	45	15
YHTEENSÄ	393	72
MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet ja tarvikkeet
- Ostot tilikauden aikana	-60 896	-45 485
- Varaston muutos	1 583	281
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	-8 679	-6 571
YHTEENSÄ	-67 992	-51 775
TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Palkat ja palkkiot	-28 051	-24 068
Myönnetyt osakeoptiot	-12	-99
Osakeperusteiset maksut	-377	-
Eläkekulut
- Maksupohjaiset järjestelyt	-4 216	-3 608
- Etuuspohjaiset järjestelyt	2	2
Muut henkilösivukulut	-1 656	-1 531
YHTEENSÄ	-34 310	-29 304
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista on esitetty liitetiedossa nume ro 33. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 26.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Kirjoilla 31.12., henkilöä
	204
Työntekijät
Toimihenkilöt	442
YHTEENSÄ	646	171 416 587
- joista ulkomailla työskentelevien osuus	205
Tehollinen keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	189
Toimihenkilöt	425
YHTEENSÄ	614
- joista ulkomailla työskentelevien osuus	199
Keskimäärin, henkilöä
Työntekijät	193
Toimihenkilöt YHTEENSÄ	431 624	193 158 372 530 160 162 383 545

1 000 euroa		2015	2014
10	TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
	Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	-3 092	-1 767
	Aikaisemmin aktivoitujen kehittämismenojen poistot	-104	-239
	Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen	220	292
	Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot ennen
	arvonalentumisia	-2 976	-1 714
	Arvonalentumiset aikaisemmin aktivoiduista kehittämismenoista	-1 020	-
	Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	-3 996	-1 714
	Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	-3 092	-1 767
	% liikevaihdosta	2,4	1,9
	Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu liiketoiminnan kuluihin ennen liike
	tulosta.
11	POISTOT
	Poistot hyödykeryhmittäin
	Aineettomista hyödykkeistä
	- Aktivoidut kehittämismenot	-104	-239
	- Muut aineettomat hyödykkeet	-586	-386
	Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
	- Rakennukset ja rakennelmat	-336	-332
	- Koneet ja laitteet	-1 075	-1 038
	- Muu aineellinen käyttöomaisuus	-24	-23
	YHTEENSÄ	-2 125	-2 018
	Aineettomien hyödykkeiden erä Kehittämismenot sisältää tuotekehityskuluja,
	joista on kirjattu arvonalentumisia yhteensä 1 020 tuhatta euroa. Tilinpäätös
	hetkellä ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan, johtaako kehitysprojekti kau
	pallistamiseen myöhemmin. Pilottivaihe ei ole siirtynyt kaupalliseen vaihee
	seen odotetusti, ja nyt hallussa olevalla teknologialla ei ole kaupallista arvoa.
12	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	-4 185	-2 598
	Vuokrakulut	-1 307	-1 111
	Myynti- ja markkinointikulut	-2 016	-1 574
	Luottotappiot	-579	-24
	Hallintokulut	-2 342	-1 917
	Valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset	70	-199
	Muut kulut	-3 082	- 2 639
	YHTEENSÄ	-13 441	-10 062
	Tilintarkastajien palkkiot
	KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
	Tilintarkastus, varsinainen tilintarkastus	-50	-48
	Tilintarkastus, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut toimeksiannot	-1	-
	Tilintarkastus, muut asiantuntijapalvelut	-18	-10
	Tilintarkastus, veroneuvonta	-13	-32
	YHTEENSÄ	-82	-90

Tilikauden aikana tilintarkastajille maksetut matkakustannukset olivat yhteensä 6 tuhatta euroa (8 tuhatta euroa).

	1 000 euroa	2015	2014
13	RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Rahoitustuotot
	Korkotuotot saamisista	2	32
	Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	97	100
	Valuuttakurssivoitot rahoituslainoista, netto	-	126
	Valuuttakurssivoitot muista rahoituseristä	163	344
	Muut rahoitustuotot	80	3
	Rahoitustuotot yhteensä	342	605
	Rahoituskulut
	Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista	-114	-194
	Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista	-3	-15
	Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä	-34	-86
	Arvonalentumistappiot myytävissä olevista sijoituksista	-10	-
	Muut rahoituskulut	-182	-147
	Rahoituskulut yhteensä	-343	-400
	Johdannaisten käyvän arvon muutos	-	42
	Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-1	205
	Muut laajan tuloksen erät
	Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	2	2
	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	88	201
	Rahavirran suojaukset	8	-
	YHTEENSÄ	98	203
14	VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO)
	Liikevaihtoon sisältyvät	280	76
	Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät	126	370
	Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät	88	201
	YHTEENSÄ	494	647
15
	TULOVEROT
	Konsernin tuloslaskelma
	Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1 574	-544
	Edellisten tilikausien verot	85	16
	Laskennalliset verot (liitetieto numero 28)	54	79
	YHTEENSÄ	-1 435	-449
	Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20,0 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
	Tulos ennen veroja	8 118	2 810
	Seuraavien erien verovaikutukset:
	Verot laskettuna Suomen verokannalla, 20,0 %	-1 624	-562
	Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-157	-120
	Verovapaat tuotot	20	111
	Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-72	-162
	Verot aikaisemmilta tilikausilta	75	12
	Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	687	265
	Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista	-8	-4
	Muut erät
		-355	11
	Konsernin verot tuloslaskelmassa	-1 435	-449
	Efektiivinen verokanta, %	17,7	16,0

1 000 euroa		2015	2014
16	OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa on käytetty tilikau den painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimentamaton osakekoh tainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän pai notetulla keskiarvolla.
	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl Osakekohtainen tulos, euroa	6 684 4 051 1,65	2 361 4 010 0,59
	Laimennettu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osak keiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu osakeoptioiden laimennus vaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa silloin, kun osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.
	Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeoptioiden osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään ar voon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta). Tätä osa kemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeseen, jos osake optiot olisi toteutettu.
	Tilinpäätöshetkellä 31.12.2015 laimentava vaikutus tuloslaskelmaan oli 27 719 kappaletta (1 282 kappaletta).
	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	6 684 4 079	2 361 4 011
	Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	1,64	0,59

17 OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2015 päätti jakaa tilikaudelta 2014 osinkoa 0,40 euroa osaketta kohti. Osinkoa jaettiin yhteensä 1 606 091,20 euroa, josta A–sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 1 209 626,80 euroa (603 133,40 euroa) ja K–sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 396 464,40 euroa (198 232,20 euroa). Osinkojen maksupäivä oli 2.4.2015

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2015 päätti jakaa pääoman palautusta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,20 euroa osaketta kohti eli yhteensä 803 045,60 euroa. Pääoman palautuksen maksupäivä oli 2.4.2015

Hallitus ehdottaa 31.3.2016 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2016, että tilikaudelta 2015 maksetaan osinkoa 0,80 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Osinkoon oikeuttavia osakkeita oli voitonjakoehdotushetkellä 4 111 708 kappaletta, joten ehdotettu osingon määrä olisi yhteensä 3 289 366,40 euroa.

18 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Muut aineet	Keskeneräiset
	Kehittämis	tomat hyödyk	kehittämis	Ennakko
1 000 euroa	menot	keet	menot	maksut	YHTEENSÄ
Aineettomat hyödykkeet 2015
Hankintameno 1.1.2015	4 077	8 387	1 363	0	13 826
Muuntoerot	-	60	-	-	60
Lisäykset	-	121	220	5	346
Vähennykset	-	-350	-	-	-350
Siirrot erien välillä	563	157	-563	-5	152
Hankintameno 31.12.2015	4 640	8 375	1 020	0	14 035
Kertyneet poistot 1.1.2015	-3 961	-6 374	0	0	-10 334
Muuntoerot	-	-32	-	-	-32
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	-	-	-	-
Tilikauden poisto	-104	-586	-	-	-690
Arvonalennukset	-	-350	-1 020	-	-1 370
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2015	-4 065	-7 341	-1 020	0	-12 426
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	575	1 034	0	0	1 609
Aineettomat hyödykkeet 2014
Hankintameno 1.1.2014	3 789	8 225	1 358	0	13 372
Muuntoerot	-	65	-	-	65
Lisäykset	171	205	121	-	497
Siirrot erien välillä	117	-109	-117	-	-109
Hankintameno 31.12.2014	4 077	8 387	1 363	0	13 826
Kertyneet poistot 1.1.2014	-3 722	-6 077	0	0	-9 799
Muuntoerot	-	-34	-	-	-34
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	129	-	-	129
Tilikauden poisto	-239	-392	-	-	-630
Arvonalennukset	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot 31.12.2014	-3 961	-6 374	0	0	-10 334
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	117	2 013	1 363	0	3 492

Kerrytettävissä oleva rahamäärä keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista on testattu käyttöarvolaskelmien avulla. Arvonmääritykset ovat herkkiä tulevaisuuden odotettujen tuottojen ja diskonttauskorkoja koskeville oletuksille.

Diskonttauskorko kuvastaa arvioitua markkinoilla odotettavaa korkoa ottaen huomioon rahan aika-arvon ja kyseistä omaisuuserää koskevat erityisriskit, joita koskevia oikaisuja ei ole tehty arvioituihin rahavirtoihin.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10 %. Tilikauden 2015 aikana on keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista kirjattu arvonalentumistappiota 1 020 tuhatta euroa (171 tuhatta euroa).

19 AINEELLISET HYÖDYKKEET

					Ennakko
		Raken			maksut ja
		nukset ja		Muut	kesken
	Maa- ja	rakennel	Koneet ja	aineelliset	eräiset
1 000 euroa	vesialueet	mat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	YHTEENSÄ
Aineelliset hyödykkeet 2015
Hankintameno 1.1.2015	386	10 053	32 826	577	102	43 944
Muuntoerot	-	-	-443	-15	-	-458
Lisäykset	-	4	592	-	1 564	2 160
Vähennykset	-	-	-30	-	-	-30
Siirrot erien välillä	-	160	299	-	-612	-152
Hankintameno 31.12.2015	386	10 218	33 244	561	1 054	45 463
Kertyneet poistot 1.1.2015	-	-6 711	-28 897	-406	0	-36 014
Muuntoerot	-	-	495	7	-	502
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-	-	-
Tilikauden poisto	-	-336	-1 062	-24	-	-1 422
Kertyneet poistot 31.12.2015	-	-7 047	-29 463	-423	0	-36 934
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	386	3 170	3 781	138	1 054	8 529
Aineelliset hyödykkeet 2014
Hankintameno 1.1.2014	386	9 720	31 255	576	732	42 670
Muuntoerot	-	-	441	10	-	451
Lisäykset	-	-	633	-	545	1 178
Vähennykset	-	-	-324	-	-	-324
Siirrot erien välillä	-	333	820	-9	-1 175	-31
Hankintameno 31.12.2014	386	10 053	32 826	577	102	43 944
Kertyneet poistot 1.1.2014	-	-6 379	-27 507	-388	0	-34 274
Muuntoerot	-	-	-352	-4	-	-356
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	9	-	9
Tilikauden poisto	-	-332	-1 038	-23	-	-1 394
Kertyneet poistot 31.12.2014	-	-6 711	-28 897	-406	0	-36 014
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	386	3 342	3 928	171	102	7 930

1 000 euroa		2015	2014
20	MUUT RAHOITUSVARAT
	Myytävissä olevat rahoitusvarat
	Noteeraamattomat osakesijoitukset	500	500
	Arvonalentuminen	-10	-
	YHTEENSÄ	490	500
	Noteeraamattomat osakkeet on kirjattu hankintamenoon vähennettynä mah
	dollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotetta
	vasti määrittää.
	Myytävissä olevista rahoitusvaroista ei ole aiheutunut realisoituneita myynti
	tappioita rahoituseriin tilikauden 2015 eikä vertailuvuoden aikana.
21	VAIHTO-OMAISUUS
	Aineet ja tarvikkeet	5 252	3 789
	Keskeneräiset tuotteet	2 627	2 816
	Muu vaihto-omaisuus	331	359
	Ennakkomaksut	1 367	891
	YHTEENSÄ	9 577	7 855
	Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaa
	maan luovutushintaa kirjaamalla arvonalennuksena 261 tuhatta euroa (142
	tuhatta euroa).
22	MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
	Lyhytaikaiset saamiset
	- Myyntisaamiset	4 787	6 049
	- Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	26 533	18 472
	- Siirtosaamiset	890	1 377
	- Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	48	-
	- Muut saamiset	2 587	2 354
	YHTEENSÄ	34 845	28 253

Tasearvot vastaavat sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamisista korottomia on 4 787 tuhatta euroa (6 049 tuhatta) ja niiden maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Myyntisaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa numero 2.

Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista, jotka ovat syntyneet sitoviin toimitussopimuksiin tehdystä työstä ja hankinnoista, ovat myyntisaamisiin verrattava tase-erä. Myyntisaamiset ja niihin sisältyvät osatuloutussaamiset on esitetty liitetiedossa numero 37 rahoitusvarana.

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteet sille, että konserni ei tule saamaan erääntynyttä saamistaan. Tilikauden aikana konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 579 tuhatta euroa (24 tuhatta euroa). Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut".

Tilinpäätöshetken saamisiin liittyvä luottoriski on kuvattu liitetiedossa numero 2. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

1 000 euroa	2015	2014
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
- Henkilöstökulujaksotukset	5	14
- Tuloverosaaminen	123	684
- Muut siirtosaamiset	761	679
YHTEENSÄ	890	1 377

	1 000 euroa	2015	2014
23	RAHAVARAT
	Käteinen raha ja pankkitilit	6 538	4 431
	YHTEENSÄ	6 538	4 431
	Rahavirtalaskelman rahavarat
	Rahavarat	6 538	4 431
	YHTEENSÄ	6 538	4 431
24	OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
	Osakkeet
	Raute Oyj:llä on kaksi osakesarjaa, K–sarja ja A–sarja. Osakkeen nimellisarvo
	on kaksi euroa.
	Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl
	Osakkeiden lukumäärä 1.1.	4 015	4 005
	Osakeoptioiden käyttö	96	10
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.	4 112	4 015
	Erittely osakesarjoittain, 1 000 kpl
	K–sarjan osakkeet (20 ääntä/osake)	991	991
	A–sarjan osakkeet (1 ääni/osake)	3 121	3 024
	Osakepääoma
	Osakepääoman vähimmäismäärä on 5 000 000 euroa ja enimmäismäärä
	20 000 000 euroa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimää
	räisesti. Luovutetuilla, ulkona olevilla optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen
	seurauksena Raute Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 256 100 euroa.
	Osakepääoman muutokset
	Osakepääoma 1.1.	8 031	8 010
	Osakeoptioiden käyttö	193	21
	Osakepääoma 31.12.	8 223	8 031
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pää oman luontoiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä
	ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	5 339	6 498
	Osakeoptioiden merkintä	414	43
	Pääoman palautus	-803	-1 202
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	4 950	5 339
	Muut rahastot
	Muut rahastot sisältävät myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperus
	teiset palkkiot sekä arvonmuutokset niistä johdannaisista, joihin sovelletaan
	suojauslaskentaa.
	Muut rahastot 1.1.	662	563
	Suojausinstrumenttien rahasto	8	-
	Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot	389	99
	Muut rahastot 31.12.	1 058	662

1 000 euroa	2015	2014
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntami sesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yhtiöihin tehtyjen nettosijoitus ten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot.
Muuntoerot 1.1.	220	20
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	88	200
Muuntoerot 31.12.	308	220

25 OMAT OSAKKEET

Yhtiö ei ole hankkinut tai luovuttanut tilikauden eikä vertailuvuoden aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa ei ole ollut omia osakkeita tilinpäätöshetkellä.

26 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Optiopohjainen kannustinjärjestelmä 2010

Raute Oyj:llä oli tilikauden aikana voimassaoleva optio-ohjelma. Ohjelman mukaisesti Raute Oyj:n hallitus on myöntänyt optiooikeuksia konsernin avainhenkilöille tilikausien 2011–2013 aikana. Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti optio-oikeudet on annettu vastikkeetta. Kukin optio-oikeus antaa oikeuden merkitä tai hankkia yhden Raute Oyj:n A–sarjan osakkeen optioehtojen mukaan määräytyvään hintaan ja optioehdoissa määrättynä aikana. Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C. Kukin erä sisältää 80 000 optio-oikeutta.

Optio-oikeuden haltija menettää optio-oikeuden, mikäli työsuhde konsernissa päättyy optio-ohjelman ehtoihin merkitystä syystä ennen oikeuden lopullista syntymistä. Tilikauden 2015 aikana Raute Oyj:lle ei ole palautunut optioita.

Raute Oyj:n 2010 optiot otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä kaupankäyntitunnuksilla RUTAVEW110, RUTAVEW210 ja RUTAVEW310. A–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika on 1.3.2013–31.3.2016, B–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika 1.3.2014–31.3.2017 ja C–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika 1.3.2015–31.3.2018. A– sarjan osakkeen merkintähinta vuoden 2015 lopussa oli A–sarjan optiolla 5,44 euroa, B–sarjan optiolla 7,93 euroa ja C–sarjan optiolla 6,80 euroa. Alkuperäistä merkintähintaa on alennettu merkintähetkellä ehtojen mukaisissa tapauksissa, kuten ennen osakkeiden merkintää tapahtuvan osingonjaon määrällä.

Tilinpäätöshetkellä ulkona olevien optio-oikeuksien määrä oli yhteensä 128 050 kappaletta. Tehtyjen merkintöjen seurauksena osakepääoma voi nousta enintään 256 100 euroa. Optio-oikeuksista kaikki olivat toteutettavissa tilinpäätöshetkellä. Tilikauden aikana toteutuneita optioita oli yhteensä 96 480 kappaletta. Toteutuneista optioista saadut vastikkeet, yhteensä

606 794 euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan omaan pääomaan. Toteutuneilla optioilla hankittujen osakkeiden painotettu keskihinta oli 12,12 euroa.

Optioiden käypä arvo on optioiden myöntämishetkellä määritetty Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Optiooikeuden käypä arvo on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Tilikaudella 2015 optioiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan oli 12 tuhatta (99 tuhatta) euroa. Hinnoittelumallissa käytetyt painotetut keskimääräiset oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat

	2010 A	2010 B	2010 C
- Osakkeen kurssi myöntä-
mishetkellä, euroa		7,90-9,12 7,33–10,50	7,55–9,12
- Toteutushinta luovutus-
hetkellä, euroa	7,64	9,83	8,40
- Volatiliteetti, %	30	30	30
- Poistumisolettama, %	0	0	0
- Optioiden voimassaolo
aika luovutushetkellä,
vuotta	3 – 6	4 – 6	5 – 6
- Riskitön korko, %	2,07	2,07	2,07
- Henkilöitä, kpl	10	24	27

Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyhtiön osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen päivätason havaintoja option kuuden vuoden juoksuaikaa vastaavalta ajalta. Määritettyä volatiliteettia on oikaistu, koska ajanjaksolla toteutuneen pienen vaihdon vuoksi historiallisen volatiliteetin ei täysin katsota heijastuvan option arvoon. Pienen vaihdon vuoksi myynti vaikuttaa alentavasti osakkeen arvoon.

Optio-oikeudet on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Hinnoittelumallissa käytetty poistumisolettama on määritetty järjestelyn kohteena olevan henkilöstöryhmän keskimääräisen palveluksessa pysymisajanjakson perusteella ehdon täyttymiseen asti. Riskitön korkokanta on määritetty option voimassaoloajalle arvioidun merkintähetken korkotason mukaan.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014–2018

Raute Oyj:llä on käytössä ylimmälle johdolle suunnattu pitkän aikavälin suoriteperusteinen osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmä sisältää kolme osakeohjelmaa ja jokaisen ohjelman pituus on kolme vuotta. Ohjelma on alkanut vuonna 2014 jatkuen vuoden 2016 loppuun. Jokaiseen osakeohjelmaan kuuluu vuoden pituinen ansaintajakso (vuodet 2014, 2015 ja 2016), mahdollisen osakepalkkion maksaminen yhtiön A–sarjan osakkeina ansaintajaksoa seuraavan vuoden keväänä (2015, 2016 ja 2017) sekä ansaintajaksoa seuraava kahden vuoden pituinen rajoitusjakso, jonka aikana palkkion arvon kehitys perustuu osakkeen arvon kehitykseen. Järjestelmän osallinen ei voi rajoitusjakson aikana myydä eikä muutoinkaan luovuttaa palkkiona saatuja osakkeita. Osakeohjelmat ajoittuvat vuosille 2014, 2015 ja 2016. Osakeohjelmien alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen erillistä päätöstä.

lettavista ansaintakriteereistä, niille asetettavista tavoitteista sekä maksettavan palkkion tavoite- ja enimmäistasosta. Osakeohjelman piiriin kuuluu 11 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Vuoden 2014 ja 2015 osakeohjelmien ansaintakriteerit ovat osakekohtainen tulos sekä liikevaihdon kasvu.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2014–2018 nojalla ei ole suoritettu osakepalkkioita tilikauden 2015 eikä vertailuvuoden 2014 aikana.

Yhtiön hallitus päättää erikseen kunkin alkavan osakeohjelman osallistujista sekä kunkin osakeohjelman ansaintajaksoon sovel-

1 000 euroa	2015	2014
VARAUKSET
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 827	1 198
Lisäykset	1 298	1 348
Vähennykset	-1 369	-
Kurssierot	-9	-719
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 747	1 827
Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista
Kirjanpitoarvo 1.1.	687	36
Lisäykset Vähennykset	79 -651	651 -
Kirjanpitoarvo 31.12.	116	687
YHTEENSÄ	1 863	2 514
joista
- pitkäaikaisia	455	314

28	LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT		Tulosvai kutteisesti	Muihin laa jan tuloksen	Omaan pääomaan
1 000 euroa			kirjatut	eriin kirjatut	kirjatut
	Laskennalliset verosaamiset	1.1.2014				31.12.2014
	Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	28	-	-	-	28
	Varaukset	11	339	-	-	350
	Työsuhde-etuudet	10	-8	-	-	1
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	96	88	-	-	185
	Muut väliaikaiset erot	21	200	-	-	221
	Laskennallinen verosaatava yhteensä	165	619	-	-	784
	Netotettu laskennallinen verovelka	-66	-530	-	-	-596
	Laskennallinen verosaatava, netto	96	89	0	0	185
	Laskennalliset verosaamiset	1.1.2015				31.12.2015
	Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	28	-3	-	-	25
	Varaukset	350	-125	-	-	224
	Työsuhde-etuudet	1	7	-	-	8
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	185	-13	-	-	172
	Muut väliaikaiset erot	221	-172	-	-	49
	Laskennallinen verosaatava yhteensä	784	-306	-	-	478
	Netotettu laskennallinen verovelka	-596	293	-	-	-303
	Laskennallinen verosaatava, netto	185	-13	0	0	172

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2015 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia yhteensä 60 tuhatta euroa (5 tuhatta euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaatavat olivat yhteensä 321 tuhatta euroa (5 tuhatta euroa).

Konsernille ei todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemisaikaa kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

		Tulosvai	Muihin laa	Omaan
		kutteisesti	jan tuloksen	pääomaan
1 000 euroa		kirjatut	eriin kirjatut	kirjatut
Laskennalliset verovelat	1.1.2014				31.12.2014
Konserniyhdistelyn vaikutukset	168	132	-	-	300
Muut väliaikaiset erot	322	212	-	-	534
Laskennallinen verovelka yhteensä	490	345	-	-	834
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan	-66	-530	-	-	-596
Laskennallinen verovelka, netto	423	-185	-	-	238
Laskennalliset verovelat	1.1.2015				31.12.2015
Konserniyhdistelyn vaikutukset	300	-174	-	-	126
Muut väliaikaiset erot	534	-116	-	-	418
Laskennallinen verovelka yhteensä	834	-290	-	-	544
Netotettu laskennalliseen verosaatavaan	-596	293	-	-	-303
Laskennallinen verovelka, netto	238	3	-	-	241

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan siltä osin, kun on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli verot liittyvät samaan veronsaajaan.

1 000 euroa		2015	2014
29	PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT
	Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
	- Rahoituslaitoslainat	-	1 250
	YHTEENSÄ	-	1 250
	Korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 31.12.
	Rahoitusvelka
	- Rahoituslaitoslainat, lyhytaikainen	1 535	1 512
	- Rahoituslaitoslainat, pitkäaikainen	-	1 250
	YHTEENSÄ	1 535	2 762

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyy emoyhtiön euromääräinen rahoituslaitoslaina 1,3 miljoonaa euroa.

Ulkomaisella tytäryhtiöllä on 0,2 miljoonan euron rahoituslaitoslaina emoyhtiön hyväksymältä rahoituslaitokselta.

Lainan vakuutena on emoyhtiön antama vastatakaus. Rahoituslaitoslainan seuraavan tilikauden aikana erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa, joten konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä 2015 pitkäaikaista rahoitusvelkaa.

1 000 euroa		2015	2014
30	LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT
	Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	1 535	1 512
	YHTEENSÄ	1 535	1 512
	Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain
	- Euro (EUR)	81 %	83 %
	- Kiinan juan (CNY)	19 %	17 %
	Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot
	Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	4,15 %	3,87 %
	Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.
31	ELÄKEVELVOITTEET
	Emoyhtiö Raute Oyj:llä on maksupohjainen eläkejärjestely, ja siihen liittyvät velvoitteet määräytyvät työntekijöitä koskevan eläkelain mukaisesti. Ulko maisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen lainsäädännön mukaisesti, ja ne ovat maksuperusteisia.
	Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläke turvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Mandatum Life henkivakuu tusyhtiössä. Tilikauden lopussa etuuspohjaisen velvoitteen vaikutus konsernin tilinpäätökseen on vähäinen, ja taseessa ei ole etuuspohjaisesta velvoitteesta johtuvia velvoitteita. Vertailuvuoden lopussa etuuspohjaisen velvoitteen nyky arvo oli 2 tuhatta euroa.
32	ENNAKKOMAKSUT, OSTOVELAT JA MUUT VELAT
	Lyhytaikaiset korottomat velat taseessa
	- Saadut ennakkomaksut	11 024	9 072
	- Ostovelat	7 893	6 086
	- Siirtovelat	8 030	6 236
	- Johdannaiset	31	101
	- Tuloverovelka	11	67
	- Muut velat	1 432	1 234
	YHTEENSÄ	28 420	22 795
	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
	- Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset	1 560	849
	- Henkilöstökulujaksotukset	6 104	4 599
	- Rahoituskulut	59	7

• Muut siirtovelat 307 781 YHTEENSÄ 8 030 6 236

Saadut ennakkomaksut, 11 024 tuhatta euroa (9 072 tuhatta euroa), sisältävät pitkäaikaishankkeista saatuja ennakkomaksuja 9 471 tuhatta euroa (7 920 tuhatta euroa).

33 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Raute-konsernin johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon lisäksi konsernin tytäryhtiöt ja Rauten sairauskassa.

	omistusosuus ja	omistusosuus ja
Konserniyhtiöt	äänivalta, %	äänivalta, %
Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö)
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	100
Raute Inc., Delaware, USA	100	100
Raute US , Inc., Rossville, Tennessee, USA	100	-
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	100
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	100
Raute WPM Oy, Lahti	100	100
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	100	50
Raute Service LLC, Pietari, Venäjä	100	-
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100

1 000 euroa		2015	2014
Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja Tapani Kiiski
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet		420	287
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet		78	49
Osakeperusteiset maksut		135	16
YHTEENSÄ		633	352
Hallituksen jäsenet
Pehu-Lehtonen, Erkki	hallituksen puheenjohtaja	40	40
Mustakallio, Mika	hallituksen varapuheenjohtaja	20	20
Hautamäki, Risto	hallituksen jäsen	20	20
Helander, Ilpo	hallituksen jäsen 31.3.2014 asti	-	7
Suominen, Pekka	hallituksen jäsen	20	20
Bask, Joni	hallituksen jäsen	20	20
Leiwo, Päivi	hallituksen jäsen 31.3.2014 alkaen	20	13
YHTEENSÄ		140	140

Toimitusjohtajalla on mahdollisuus enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Toimitusjohtaja kuuluu osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2014–2018 piiriin. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset määräytyvät työntekijöitä koskevan eläkelain mukaisesti. Muita erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ja eläkkeelle siirtymisestä ei ole sovittu. Lakisääteinen eläkemeno tilikaudella 2015 oli 78 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa).

Hallituksen jäsenten eläkesitoumukset perustuvat työntekijän eläkelakiin, eikä erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ole sovittu. Hallitukselle tilikaudella 2015 maksettuihin palkkioihin ei liity lakisääteisiä eläkevelvoitteita.

Konsernin muun johtoryhmän työsuhde-etuudet suoritusperusteisesti

YHTEENSÄ	1 318	1 057
Osakeperusteiset maksut	172	24
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	187	160
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	959	873

Johdon osakeperusteiset maksut

Ylimmälle johdolle suunnatun pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2014–2018 nojalla on kirjattu kulua 377 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa). Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2010 nojalla on kirjattu palkkiokulua 12 tuhatta euroa (99 tuhatta euroa). Järjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 26.

Johdon omistus

Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä omistivat 31.12.2015 yhteensä 115 349 kappaletta A–sarjan osakkeita ja 122 830 kappaletta K–sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 5,8 % yhtiön osakkeista ja 11,2 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Lainat ja takaukset lähipiirille

Johdolle ei ole annettu lainoja. Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2015 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Canada Ltd.:ltä 992 tuhatta euroa.

Raute Oyj on antanut 285 tuhannen euron (262 tuhatta euroa) vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainasta. Raute Oyj on antanut 568 tuhannen euron (227 tuhatta euroa) kaupallisen vastatakauksen tytäryhtiöiden puolesta. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia.

Rauten sairauskassa

Rauten sairauskassa on vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostaa Raute Oyj:n henkilöstön lisäksi Lahti Precision Oy:n henkilöstö.

1 000 euroa		2015	2014
34	MUUT VUOKRASOPIMUKSET
	Konserni vuokralleottajana
	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vä
	himmäisvuokrat:
	- Yhden vuoden kuluessa	903	717
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 301	1 674
	- Yli viiden vuoden kuluttua	-	13
	YHTEENSÄ	2 204	2 404
35	JOHDANNAISET
	Valuuttatermiinien nimellisarvot
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	-	348
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 969	2 785
	Suojauslaskenta
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 679	-
	Valuuttatermiinien käyvät arvo
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	-	-7
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-89	-136
	Suojauslaskenta
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-47	-

	1 000 euroa		2014
36	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	Omasta puolesta annetut vakuudet
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	7 869	7 011
	Rahoituslaitoslainat	1 250	2 500
	- Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	1 250	2 500
	Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
	- Rahoituslaitoslainat	285	262
	- Muut vastuut	568	227
	- Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	881	489
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	11 546	13 999
	Muut omat vastuut
	Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	903	717
	1–5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	1 301	1 674
	Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut	-	13
	YHTEENSÄ	2 204	2 404

37 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN TASEARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoituserien käyvät arvot ja tasearvot, jotka vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja. Konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisen periaatteet rahoitusinstrumenteista on kuvattu alla.

	Liite	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
1 000 euroa	tieto	31.12.2015	31.12.2015	31.12.2014	31.12.2014
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	20	490	490	500	500
Johdannaissopimukset	22	48	48	-	-
Saamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset*	22	31 320	31 320	27 568	27 568
Rahavarat	23	6 538	6 538	4 431	4 431
YHTEENSÄ		38 396	38 396	32 499	32 499
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat
Johdannaissopimukset	32	31	31	101	101
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat
Rahoituslainat	29, 30	1 535	1 535	2 762	2 762
Ostovelat ja muut velat	32	20 348	20 348	16 392	16 392
Siirtovelat	32	8 030	8 030	6 236	6 236
YHTEENSÄ		29 944	29 944	25 490	25 490
Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin
Saamiset		37 858	37 858	32 000	32 000
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat		538	538	500	500
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat		31	31	101	101
Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat		29 913	29 913	25 389	25 389

*Taseessa erä Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 26 533 tuhatta euroa (18 472 tuhatta euroa).

Muut rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla, koska niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita, ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä.

Johdannaiset

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 35.

Rahoituslaitos- ja muut lainat

Velkojen käyvät arvot vastaavat taseessa olevaa kirjanpitoarvoa.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaottelu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan johdon harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin.

	-	490	490
-	48	-	48
-	48	490	538
-	31	-	31
-	31	-	31
	-

38 TYTÄRYHTIÖIDEN YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

	2015	2014		2015	2014
Tuloslaskelma	euroa	euroa	Tase	euroa	euroa
CNY	6,9733	8,1883	CNY	7,0223	7,6330
RUB	68,0090	51,0113	RUB	80,6736	72,3370
CAD	1,4177	1,4669	CAD	1,5116	1,4063
USD	1,1097	1,3288	USD	1,0887	1,2141
SGD	1,5251	1,6831	SGD	1,5417	1,6058
CLP	725,3048	756,9608	CLP	765,9751	756,4665

1 000 euroa		2015	2014
39	RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT
	Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:
	Poistot	-3 495	-2 018
	Työsuhde-etuudet	-389	-99
	Kurssierot	-6	-235
	Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvos
	tamisesta	54	-325
	YHTEENSÄ	-3 836	-2 677

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

euroa		1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
Liitetieto
2,3	LIIKEVAIHTO	112 449 707,73	80 935 786,65
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-653 052,98	1 013 956,45
4	Liiketoiminnan muut tuotot	1 364 668,89	408 109,99
5	Materiaalit ja palvelut	-66 274 914,40	-48 646 971,45
6	Henkilöstökulut	-25 622 683,00	-22 451 555,17
8	Poistot	-1 474 492,22	-1 314 097,24
8	Arvonalentumiset	-350 000,00	-
9	Liiketoiminnan muut kulut	-11 180 776,35	-8 957 432,00
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-104 902 865,97	-81 370 055,86
	LIIKETULOS	8 258 457,67	987 797,23
10	Rahoitustuotot ja -kulut	888 137,08	459 482,54
	TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	9 146 594,75	1 447 279,77
11	Tilinpäätössiirrot Tuloverot	35 827,09 -1 457 406,79	-35 827,09 -503 510,33
	TILIKAUDEN TULOS	7 725 015,05	907 942,35

Emoyhtiön tase, FAS

euroa		31.12.2015	31.12.2014
Liitetieto
	VASTAAVAA
	Pysyvät vastaavat
12	Aineettomat hyödykkeet	794 378,23	1 691 950,01
13	Aineelliset hyödykkeet	6 271 846,98	5 411 929,09
14	Sijoitukset	2 211 304,77	2 316 073,61
	Pysyvät vastaavat yhteensä	9 277 529,98	9 419 952,71
	Vaihtuvat vastaavat
5, 15	Vaihto-omaisuus	7 699 459,25	6 057 125,19
16	Lyhytaikaiset saamiset	33 914 312,82	26 173 860,41
	Rahat ja pankkisaamiset	5 987 976,60	3 512 088,65
	Vaihtuvat vastaavat yhteensä	47 601 748,67	35 743 074,25
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	56 879 278,65	45 163 026,96
	VASTATTAVAA
	Oma pääoma
17	Osakepääoma	8 223 416,00	8 030 456,00
17	Käyvän arvon rahastot ja muut rahastot	4 950 415,73	5 339 627,33
17	Edellisten tilikausien voitto	5 806 075,78	6 504 224,63
17	Tilikauden tulos	7 725 015,05	907 942,35
	Oma pääoma yhteensä	26 704 922,56	20 782 250,31
	Tilinpäätössiirtojen kertymä	-	35 827,09
18	Pakolliset varaukset	1 787 917,60	2 434 975,44
	Vieras pääoma
19	Pitkäaikainen vieras pääoma	-	1 250 000,00
19	Lyhytaikainen vieras pääoma	28 386 438,49	20 659 974,12
	Vieras pääoma yhteensä	28 386 438,49	21 909 974,12
	VASTATTAVAA YHTEENSÄ	56 879 278,65	45 163 026,96

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

euroa	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	107 554 068,37	75 637 592,43
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	1 319 709,54	377 454,06
Maksut liiketoiminnan kuluista	-102 692 753,91	-78 597 918,38
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	6 181 024,00	-2 582 871,89
Maksetut korot liiketoiminnasta	-91 249,99	-197 968,89
Saadut osingot liiketoiminnasta	444 873,00	208 171,00
Saadut korot liiketoiminnasta	3 211,94	114 879,19
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	16 250,77	-75 278,19
Maksetut välittömät verot	-952 048,57	-966 343,55
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	5 602 061,15	-3 499 412,33
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 051 922,03	-1 202 278,08
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	65 783,66	360 539,60
Pääomapalautus konserniyhtiöltä	94 768,84	-
Myönnetyt lainat konserniyhtiöille	-650 000,00	-
Lainasaamisten takaisinmaksut konserniyhtiöiltä	2 472 848,55	1 558 991,64
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-68 520,98	717 253,16
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Maksullinen osakeanti	606 794,00	64 273,80
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	-2 000 000,00
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 250 000,00	-1 250 000,00
Maksetut osingot ja pääoman palautukset	-2 409 136,80	-2 003 414,00
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	-3 052 342,80	-5 189 140,20
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	2 481 197,37	-7 971 299,37
lisäys (+) / vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA	3 512 088,65	11 376 591,90
RAHAVAROJEN MUUTOS	2 481 197,37	-7 971 299,37
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	-5 309,42	106 796,12
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	5 987 976,60	3 512 088,65

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet siltä osin kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksen IFRS-laatimisperiaatteista.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti.

Tuloutusperiaate

Liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin liittyvät tuloutusperiaatteet vastaavat konsernin laatimisperiaatteita. Emoyhtiön liiketoiminnan muut tuotot sisältävät lisäksi rojaltituottoja, jotka on kirjattu suoriteperusteisesti asianomaisten sopimusten tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakkomaksut on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta aineettomia hyödykkeitä ja osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

3–10 vuotta
25–40 vuotta
4–12 vuotta
3–10 vuotta.

Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelman erässä "Poistot". Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, on kirjattu arvonalentuminen tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaiset

Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Tilinpäätöshetkellä rahoitusvelat sisältävät euromääräisiä lainoja. Euromääräinen laina on kiinteäkorkoinen.

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 22.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Raute Oyj:n henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella.

Poistoero

Poistoeron muutos tuloslaskelmassa sisältää suunnitelman mukaisten poistojen ja tehtyjen poistojen välisen erotuksen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ole ollut taseessa kertynyttä poistoeroa.

	1 000 euroa	2015	%	2014	%
2	LIIKEVAIHDON JAKAUMA MARKKINA-ALUEITTAIN
	EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	83 107	74	49 202	61
	CIS (Venäjä)	10 876	10	15 886	20
	LAM (Etelä-Amerikka)	8 363	7	12 518	15
	APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)	6 635	6	1 458	2
	NAM (Pohjois-Amerikka)	3 469	3	1 872	2
	YHTEENSÄ	112 450	100	80 936	100
	Suomen osuus emoyhtiön liikevaihdosta oli 27 prosenttia (7 %).
3	PITKÄAIKAISHANKKEET
	Liikevaihto
	Valmistusasteen mukainen liikevaihto	97 395		68 471
	Muu liikevaihto	15 055		12 465
	YHTEENSÄ	112 450		80 936
	Valmistusasteen mukaan tuloutettujen mutta luovuttamatta
	olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	105 719		65 579
	Pitkäaikaishankkeiden tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
	(tilauskanta)	55 361		40 394
	Luovuttamatta olevien projektien tase-erät
	Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää lasku
	tetut ennakot
	- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	70 133		47 782
	- saadut ennakkomaksut Hankesaamiset	43 669 26 464		29 810 17 972
	Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappiolla vähennettynä - saadut ennakkomaksut Hankevelka	35 586 44 334 8 749		24 857 17 797 7 060
	Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
	Hankevelka	8 749		7 060
	Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat	1 296		675
	YHTEENSÄ	10 045		7 735
	Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
	Maksetut ennakkomaksut	2 439		1 334
	Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	2 439		1 334
4	LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
	Tuotot aikaisemmin alaskirjatuista myyntisaamisista konserni
	yhtiöiltä	754		-
	Vakuutuskorvaukset	195		-
	Saadut avustukset	118		21
	Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	35		36
	Liiketoiminnan muut tuotot konserniyhtiöiltä	219		265
	Liiketoiminnan muut tuotot	44		86
	YHTEENSÄ	1 365		408
5	MATERIAALIT JA PALVELUT
	Ostot tilikauden aikana	-58 648		-41 656
	Varastojen lisäys tai vähennys	1 191		32
	Ulkopuoliset palvelut	-8 818		-7 023
	YHTEENSÄ	-66 275		-48 647

	1 000 euroa	2015	2014
6	HENKILÖSTÖKULUT
	Palkat ja palkkiot	-20 792	-18 208
	Eläkekulut	-3 674	-3 248
	Muut henkilösivukulut	-1 157	-996
	YHTEENSÄ	-25 623	-22 452
	Toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten ja johdon palkat, palkkiot, eläkesitou mukset ja työsuhde-etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 33.
	Raute Oyj:llä on osakeperusteisia kannustinjärjestelyjä, jotka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien keskei set tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 26.
7	HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
	Kirjoilla 31.12., henkilöä
	Työntekijät	163	138
	Toimihenkilöt	280	258
	YHTEENSÄ	443	396
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	2	2
	Keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	155	132
	Toimihenkilöt YHTEENSÄ	272 427	254 385
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	2	1
	Tehollinen keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	151	128
	Toimihenkilöt	266	242
	YHTEENSÄ - joista ulkomailla työskentelevien osuus	417 2	370 1
	POISTOT JA ARVONALENTUMISET
	Poistot aineettomista hyödykkeistä	-475	-297
	Poistot aineellisista hyödykkeistä	-999	-1 017
	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä	-350	-
	YHTEENSÄ	-1 824	-1 314
9	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	-3 910	-2 350
	Myynti- ja markkinointikulut	-2 150	-1 901
	Hallintokulut	-2 006	-1 565
	Luottotappiot konserniyrityksiltä	100	-1 000
	Luottotappiot muilta	-579	-11
	Muut kulut	-2 636	-2 131
	YHTEENSÄ	-11 181	-8 957
	Tilintarkastajien palkkiot
	KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers
	Tilintarkastusmenot, varsinainen tilintarkastus	-37	-36
	Tilintarkastusmenot, muut tilintarkastuslaissa tarkoitetut toimeksiannot	-1	-
	Tilintarkastusmenot, muut asiantuntijapalvelut	-18	-10
	Tilintarkastusmenot, veroneuvonta	-13	-32
	YHTEENSÄ	-69	-78

1 000 euroa		2015	2014
10	RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Osinkotuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	-	456
	Muilta	97	100
	Yhteensä	97	556
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	47	163
	Arvonalentumisen palautus lainasaamisista konsernin yrityksiltä	1 528	-
	Muilta	169	57
	Yhteensä	1 744	220
	Rahoitustuotot yhteensä	1 841	776
	Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille	-7	-28
	Arvonalentuminen lainasaamisista konsernin yrityksiltä	-650	-
	Muille	-296	-330
	Yhteensä	-953	-358
	Johdannaisten käyvän arvon muutokset	-	42
	Rahoituskulut yhteensä	-953	-316
	Rahoitustuotot ja -kulut, netto	888	460
	Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+) / -tappioita (-)	171	89
11	TULOVEROT
	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 556	-525
	Aikaisempien tilikausien verot	99	22
	YHTEENSÄ	-1 457	-504

12 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat	Aineettomat
1 000 euroa	oikeudet	hyödykkeet	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2015	2 407	5 280	7 687
Lisäykset	81	40	121
Vähennykset	-350	-	-350
Siirrot erien välillä	-	157	157
Hankintameno 31.12.2015	2 138	5 477	7 615
Kertyneet poistot 1.1.2015	-1 206	-4 789	-5 995
Tilikauden poisto	-253	-223	-475
Tilikauden arvonalentumiset	-350	-	-350
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	-1 809	-5 012	-6 821
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	329	466	794
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 201	491	1 692

13 AINEELLISET HYÖDYKKEET

						Ennakko
			Raken		Muut	maksut ja
		Maa	nukset ja		aineelliset	kesken
		ja vesi	rakennel	Koneet ja	hyödyk	eräiset
1 000 euroa		alueet	mat	kalusto	keet	hankinnat	YHTEENSÄ
	Hankintameno 1.1.2015	218	8 943	23 150	355	102	32 769
	Lisäykset	-	4	479	-	1 564	2 047
	Vähennykset	-	-	-31	-	-	-31
	Siirrot erien välillä	-	160	295	-	-612	-157
	Hankintameno 31.12.2015	218	9 108	23 893	355	1 054	34 628
	Kertyneet poistot 1.1.2015	-	-6 301	-20 726	-330	-	-27 357
	Tilikauden poisto	-	-268	-729	-2	-	-999
	Kertyneet poistot 31.12.2015	-	-6 568	-21 456	-332	-	-28 356
	Kirjanpitoarvo 31.12.2015	218	2 540	2 437	23	1 054	6 272
	Kirjanpitoarvo 31.12.2014	218	2 643	2 424	25	102	5 412

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpito-arvo 31.12.2015 1 469 31.12.2014 1 496

14 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

	Osakkeet,	Osakkeet,
1 000 euroa	konserniyritykset	muut	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2015	7 983	792	8 775
Vähennykset	-95	-	-95
Hankintameno 31.12.2015	7 888	792	8 680
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2015	-6 166	-293	-6 459
Arvonalentumiset	-	-10	-10
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2015	-6 166	-303	-6 469
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	1 722	490	2 212
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	1 817	500	2 317

Luettelo yhtiön omistamista osakkeista on esitetty liitetiedossa numero 23.

1 000 euroa		2015	2014
15	VAIHTO-OMAISUUS
	Aineet ja tarvikkeet	4 124	2 933
	Keskeneräiset tuotteet	1 137	1 760
	Muu vaihto-omaisuus	-	30
	Ennakkomaksut YHTEENSÄ	2 439 7 699	1 334 6 057
16	SAAMISTEN ERITTELY
	Lyhytaikaiset saamiset
	Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
	- Lainasaamiset	992	-
	- Myyntisaamiset	254	970
	- Osinkosaamiset	-	348
	- Siirtosaamiset	10	-
	- Muut saamiset	66	18
	Yhteensä konserniyrityksiltä	1 322	1 336
	Lyhytaikaiset saamiset muilta
	- Myyntisaamiset	3 476	4 155
	- Siirtosaamiset	27 211	19 064
	- Muut saamiset, koroton	1 905	1 619
	Yhteensä muilta	32 592	24 838
	YHTEENSÄ	33 914	26 174
	Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
	- Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset	26 464	17 972
	- Verosaamiset	120	684
	- Muut siirtosaamiset	637	408
	YHTEENSÄ	27 221	19 064
17	OMA PÄÄOMA
	Osakepääoma 1.1.	8 030	8 010
	Osakepääoman korotus	193	21
	Osakepääoma 31.12.	8 223	8 030
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	5 340	6 498
	Toteutuneet osakeoptiot	414	43
	Vapaan oman pääoman palautus	-803	-1 202
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	4 950	5 340

1 000 euroa		2015	2014
	Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	6 504	5 994
	Muutokset tilikauden aikana
	- Edellisen tilikauden voitto	908	1 312
	- Osingonjako	-1 606	-801
	Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 806	6 504
	Tilikauden voitto	7 725	908
	OMA PÄÄOMA 31.12.	26 705	20 782
	Jakokelpoiset varat
	Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 806	6 504
	Tilikauden voitto	7 725	908
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 950	5 340
	Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	18 482	12 752
	Yhtiön osakkeet
	Osakkeet, 1 000 kpl	4 112	4 015
	Nimellisarvo, euroa	2,00	2,00
	Nimellisarvo yhteensä, 1 000 euroa	8 223	8 030
	K–sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl A–sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl	991 3 121	991 3 024
	PAKOLLISET VARAUKSET
	Takuuvaraukset
	Kirjanpitoarvo 1.1.	1 748	1 165
	Lisäykset	1 220	1 283
	Vähennykset	-1 295	-700
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1 672	1 748
	Arvioidut takuukustannukset sisältävät pitkäaikaisia varauksia 455 tuhatta
	euroa (314 tuhatta).
	Muut pakolliset varaukset
	Kirjanpitoarvo 1.1.	687	36
	Muutos tilikauden aikana	-571	651
	Kirjanpitoarvo 31.12.	116	687
	YHTEENSÄ	1 788	2 435

1 000 euroa		2015	2014
19	VIERAS PÄÄOMA
	Pitkäaikainen vieras pääoma
	Pitkäaikaiset velat muille
	- Rahoituslaitoslainat	-	1 250
	YHTEENSÄ	-	1 250
	Lyhytaikainen vieras pääoma
	Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
	- Saadut ennakkomaksut	485	805
	- Ostovelat	577	586
	- Muut velat	2 787	849
	Yhteensä konserniyhtiöille	3 850	2 240
	Lyhytaikaiset velat muille
	- Rahoituslaitoslainat	1 250	1 250
	- Saadut ennakkomaksut	9 560	6 930
	- Ostovelat	6 412	5 174
	- Siirtovelat	6 702	4 524
	- Muut velat	612	542
	Yhteensä muille	24 536	18 420
	YHTEENSÄ	28 386	20 660
	Korolliset velat
	- Pitkäaikaiset	-	1 250
	- Lyhytaikaiset	4 037	2 099
	YHTEENSÄ	4 037	3 349
	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
	- Jaksotetut henkilöstökulut	5 313	3 915
	- Projektikulujaksotukset	1 187	126
	- Tuloverovelka	-	59
	- Muut siirtovelat	203	423
	YHTEENSÄ	6 702	4 524
20	MUUT VUOKRASOPIMUKSET
	Raute Oyj vuokralleottajana
	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat
	vähimmäisvuokrat:
	- Yhden vuoden kuluessa	161	144
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	120	228
	YHTEENSÄ	281	372

1 000 euroa		2015	2014
21	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	Omasta puolesta annetut vakuudet
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	7 869	7 011
	Rahoitusaitoslainat	1 250	2 500
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	1 250	2 500
	Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
	Rahoituslaitoslainat	285	262
	Muut vastuut	232	227
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	881	489
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	11 546	13 999
	Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuk
	sia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusi
	toumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja.
22	JOHDANNAISET
	Valuuttatermiinien nimellisarvot
	Taloudellinen suojaus
	- Sisäiseen rahoituksen erään liittyvä	-	348
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	1 874	1 857
	Suojauslaskenta
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 679	-
	Valuuttatermiinien käyvät arvot
	Taloudellinen suojaus
	- Sisäiseen rahoituksen erään liittyvä	-	-7
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-116	-140
	Suojauslaskenta
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	-47	-

23 YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

	Omistusosuus ja	Kirjanpitoarvo,
Tytäryhtiöt	äänivalta, %	1 000 euroa
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	1 394
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	203
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	84
Raute Inc., Delaware, USA	100	17
Raute WPM Oy, Lahti	100	9
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	0
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	50	15
YHTEENSÄ		1 722

	Osakemäärä,	Kirjanpitoarvo,
Muut osakkeet	kpl	1 000 euroa
Lahden Seudun Puhelin Oy	1 717	326
Ahkera Smart Tech Ltd	143 914	0
Esys Oy	600	51
FIMECC Oy	50	50
PHP Holding Oy	114	19
Finnish Wood Research Oy	10	0
Muut		44
YHTEENSÄ		490

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

1 000 euroa	2015	2014	2013	2012	2011
Liikevaihto Liikevaihdon muutos, %	127 278 35,4	94 021 12,9	83 274 -17,8	101 273 36,3	74 323 18,2
Viennin osuus	97 113	88 696	78 436	95 099	65 432
% liikevaihdosta	76,3	94,3	94,2	93,9	88,0
Liiketulos	8 120	2 605	1 828	5 022	-738
% liikevaihdosta	6,4	2,8	2,2	5,0	-1,0
Tulos ennen veroja	8 118	2 810	1 589	4 766	-1 126
% liikevaihdosta	6,4	3,0	1,9	4,7	-1,5
Tilikauden tulos	6 684	2 361	1 196	2 985	-1 095
% liikevaihdosta	5,3	2,5	1,4	3,0	-1,5
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	28,5	10,9	7,3	15,0	-0,1
Oman pääoman tuotto (ROE), %	24,7	9,8	5,0	13,1	-4,7
Taseen loppusumma	61 760	52 646	48 783	63 076	52 666
Korolliset nettovelat	-5 003	-1 669	-6 677	-8 087	-10 397
% liikevaihdosta	-3,9	-1,8	-8,0	-8,0	-14,0
Korottomat velat	28 421	22 795	18 302	27 235	15 320
Omavaraisuusaste, %	58,5	55,8	56,6	48,0	46,9
Gearing, %	-16,8	-6,9	-28,3	-33,5	-47,1
Bruttoinvestoinnit	2 506	1 675	3 189	3 529	1 885
% liikevaihdosta	2,0	1,8	3,8	3,5	2,5
Tutkimus- ja kehittämismenot	3 092	1 767	2 523	2 516	2 020
% liikevaihdosta	2,4	1,9	3,0	2,5	2,7
Tilauskanta, Me	60	44	28	50	36
Uudet tilaukset, Me	145	112	63	116	77
Henkilöstö 31.12.	646	587	534	503	464
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin	614	530	515	480	457
Henkilöstö, keskimäärin	624	545	522	488	475
Osingonjako	3 289*	1 606	801	2 002	1 201
Pääoman palautus	-*	803	1 201	-	-

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Osakekohtaiset tunnusluvut

2015 2014 2013	2012	2011
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa 1,65 0,59 0,30	0,75	-0,27
Tulos/osake (EPS), laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa 1,64 0,59 0,30	0,75	-0,27
Oma pääoma/osake, euroa 7,26 6,06 5,90	6,03	5,51
Osinko/A–sarjan osake, euroa 0,80* 0,40 0,20	0,50	0,30
Osinko/K–sarjan osake, euroa 0,80* 0,40 0,20	0,50	0,30
Osinko/tulos, % 48,4* 68,0 66,7	66,4	-109,7
Efektiivinen osinkotuotto, % 5,7* 5,5 2,9	5,6	4,8
Hinta/voitto-suhde (P/E) 8,55* 12,42 23,28	11,95	-22,67
Pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta, euroa -* 0,20 0,30	-	-
Kurssikehitys (A–sarjan osakkeet)
Tilikauden alin kurssi, euroa 7,17 6,90 6,88	6,18	6,05
Tilikauden ylin kurssi, euroa 14,25 8,60 9,33	9,24	11,55
Tilikauden keskikurssi, euroa 11,95 7,69 8,49	8,22	8,57
Kurssi tilikauden lopussa, euroa 14,12 7,30 6,95	9,00	6,20
Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa** 58 057 29 311 27 833	36 043	24 829
Osakkeiden vaihdon kehitys (A–sarjan osakkeet)
Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl 1 095 594 514	302	522
% A–sarjan osakkeiden määrästä 35,1 20,0 17,0	10,0	17,3
Osakkeiden kokonaismäärä (laimentamaton)
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo 4 051 034 4 009 777 4 004 758	4 004 758	4 004 758
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lo
pussa 4 111 708 4 015 228 4 004 758	4 004 758	4 004 758

Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä.

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

**K–sarjan osakkeet arvostettu A–sarjan osakkeen arvon mukaisesti.

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentakaavat

Liiketulos	Liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisä tään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyt töön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut.
Liiketulos, % liikevaihdosta	Liiketulos Tilikauden liikevaihto	x 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	Tulos ennen veroja + rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Voitto Oma pääoma (tilikauden keskiarvo)	x 100
Korolliset nettovelat	Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma Taseen loppusumma ./. saadut ennakkomaksut	x 100
Gearing, %	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma	x 100
Tilauskanta	Tilikauden päättymisajankohtaan mennessä sitovasti saadut, mutta toimittamattomat tilaukset niiltä osin kun tilauksia ei ole kirjattu lii kevaihtoon IAS 11 standardin Pitkäaikaishankkeet mukaisesti.
Uudet tilaukset	Tilikauden aikana sitovasti voimaan astuneet myyntitilaukset.
Henkilöstö 31.12.	Tilikauden lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä.
Henkilöstö, keskimäärin	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuhteessa ollei den henkilöiden määrästä.
Henkilöstö, tehollinen	Tilikauden lopussa työsuhteessa olleiden henkilöiden lukumäärä kokoaikaisiksi muutettuna.
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopussa työsuhteessa ollei den henkilöiden tehollisesta määrästä.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Osakkeiden lukumäärä, keskiarvo	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun osakkeiden luku määrästä.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärä, keskiarvo	Keskiarvo tilikauden kalenterikuukausien lopun (optioiden) laimen nusvaikutuksella oikaistusta osakkeiden lukumäärästä.
Tulos/osake (EPS) laimentamaton, euroa	Tilikauden tulos Osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Tulos/osake (EPS) laimennusvaikutuksella oikaistu,	Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
euroa	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
	Tilikauden osingonjako
Osinko/osake, euroa	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	Osinko/osake Tulos/osake	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osinko/osake Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi Tulos/osake
Tilikauden keskikurssi	A–sarjan osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Vaihdettujen A–sarjan osakkeiden lukumäärän keskiarvo tilikauden aikana
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden (A– + K–sarjan osakkeet) lukumäärä tilikauden lopussa x A–sarjan osakkeen kaupantekokurssi tilikauden lopussa.
A–sarjan osakkeiden vaihto tilikauden aikana, %	Tilikauden aikana vaihdettujen A–sarjan osakkeiden lukumäärä A–sarjan osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	x 100

Osakkeet ja osakkeenomistajat

>> Ajankohtaista tietoa Rauten osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.raute.com.

YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA 31.12.2015

		Nimellisarvo	Määrä	Nimellisarvo yhteensä
Osakkeet	Äänet	euroa/osake	1 000 kpl	1 000 euroa
K–sarjan osakkeet (kantaosakkeet)	20 ääntä/osake	2,00	991	1 982
A–sarjan osakkeet	1 ääni/osake	2,00	3 121	6 241
Osakkeet yhteensä 31.12.2015			4 112	8 223

	Osakepääoma,	K–sarjan	A–sarjan
Osakepääoman muutokset 1.1.1994–31.12.2015	euroa	osakkeet, kpl	osakkeet, kpl
Osakepääoma 1.1.1994	5 359 073	1 054 600	2 124 240
Osakeanti 21.9.1994	1 069 285		635 768
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 1998		-14 000	14 000
Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000	-12 648
Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000	1 213 506
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 2003		-44 539	44 539
K–sarjan osakkeiden muunto A–sarjan osakkeiksi 2004		-4 900	4 900
Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 1.1.–31.12.2006	380 300		190 150
Osakkeiden merkintä 2010 optio-oikeuksilla 1.1.–31.12.2014	20 940		10 470
Osakkeiden merkintä 2010 optio-oikeuksilla 1.1.–31.12.2015	192 960		96 480
Osakepääoma 31.12.2015	8 223 416	991 161	3 120 547

Osakkeet ja osakepääoma

Raute Oyj:n osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Maksettu ja rekisteröity osakepääoma 31.12.2015 oli 8 223 416,00 euroa. Koko osakekanta oli yhteensä 4 111 708 kappaletta, joista K–sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A–sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 3 120 547 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. K–sarjan osake voidaan muuntaa A–sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K–sarjan osakkeen siirtyessä K–sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle on muilla K–sarjan osakkeenomistajilla ja toissijaisesti yhtiöllä on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

Raute Oyj:n A–sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Raute Oyj:llä on Nasdaq Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Raute Oyj:n A–sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden 2015 aikana 1 094 902 kappaletta (593 682 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 13,1 miljoonaa euroa (4,6 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 14,25 euroa (8,60 euroa) ja alin 7,17 euroa (6,90 euroa). Osakkeen kurssi vuoden 2015 päättyessä oli 14,12 euroa (7,30 euroa). Keskikurssi oli 11,95 euroa (7,69 euroa). Koko osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 58,1 miljoonaa euroa (29,3 Me), jossa K–sarjan osakkeet on arvostettu A–sarjan osakkeen 31.12.2015 päätöskurssin mukaisesti.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2015 alussa 1 991 ja lopussa 2 623. K–sarjan osakkeita omisti vuoden lopussa 50 (50) yksityishenkilöä.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2015 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A–sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja.

Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia A–sarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A–sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

K–sarjan osake voidaan muuntaa A–sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3. pykälän mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista.

Hallituksella on 24.3.2015 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A–sarjan osakkeita koskevasta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 A–sarjan osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen 2015 myöntämiä valtuutuksia tilikauden loppuun mennessä.

Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina omia osakkeitaan.

Yhtiöllä ei ollut 31.12.2015 voimassa olevaa osakeantia.

Raute Oyj:n 2010 A, 2010 B ja 2010 C -sarjan optiot

Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2010 optiooikeuksien antamisesta Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet luovutettiin vastikkeetta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille. Luovutettujen optiooikeuksien kokonaismäärä oli yhteensä 235 000 kappaletta. Optio-oikeuksista 80 000 merkittiin tunnuksella 2010 A, 80 000 tunnuksella 2010 B ja 75 000 tunnuksella 2010 C. Kukin optiooikeus oikeuttaa merkitsemään tai hankkimaan yhden (1) A– sarjan osakkeen. A–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika on 1.3.2013–31.3.2016, B–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika 1.3.2014–31.3.2017 ja C–sarjan optioiden osakkeiden merkintäaika 1.3.2015–31.3.2018. Osakkeiden merkintähinnasta osakkeen nimellisarvoa vastaava osa merkitään osakepääomaan ja sen ylittävä osa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden alkuperäinen merkintähinta määräytyi Raute Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskikurssin perusteella jatkuvassa kaupankäynnissä Nasdaq Helsinki Oy:ssä, pyöristettynä lähimpään senttiin. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen perusteella.

A–sarjan osakkeen merkintähinta vuoden 2015 lopussa oli A– sarjan optiolla 5,44 euroa, B–sarjan optiolla 7,93 euroa ja C– sarjan optiolla 6,80 euroa.

Raute Oyj:n 2010 optiot on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä 27.4.2015 alkaen kaupankäyntitunnuksilla RUTAVEW110, RUTAVEW210 ja RUTAVEW310. Päätöskurssit vuoden 2015 lopussa olivat A–sarjan optioille 8,00 euroa, B–sarjan optioille 5,70 euroa ja C–sarjan optioille 6,45 euroa.

Vuoden 2015 aikana 2010 A –sarjan optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 54 175 kappaletta, B–sarjan optio-oikeuksilla 21 600 kappaletta ja C–sarjan optio-oikeuksilla 20 705 kappaletta A–sarjan osakkeita.

A–sarjan optio-oikeuksia oli käyttämättä vuoden 2015 lopussa 15 355 kappaletta, B–sarjan optio-oikeuksia 58 400 kappaletta ja C–sarjan optio-oikeuksia 54 295 kappaletta.

Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2014–2018

Raute Oyj:n hallitus päätti 12.2.2014 uuden pitkän aikavälin suoriteperusteisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän (Performance Share Plan) käyttöönotosta konsernin ylimmälle johdolle. Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja johdon tavoitteet mm. yhtiön arvon kehittämiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön tarjoamalla heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Järjestelmään sisältyy kolme kolmen vuoden mittaista osakeohjelmaa, joihin kuhunkin kuuluu vuoden pituinen ansaintajakso ja ansaintajaksoa seuraava kahden vuoden pituinen rajoitusjakso, jonka aikana palkkion arvon kehitys perustuu osakkeen arvon kehitykseen. Osakeohjelmien ansaintajaksot alkavat vuosina 2014, 2015 ja 2016 kuitenkin siten, että vuoden 2016 osakeohjelmien alkaminen edellyttää yhtiön hallituksen erillistä päätöstä.

Vuonna 2014 alkaneesta osakeohjelmasta ei kertynyt osakkeina suoritettavaa palkkiota.

Vuonna 2015 alkaneen osakeohjelman piiriin kuuluu 11 konsernin ylimpään johtoon kuuluvaa henkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet. Osakkeina maksettavan palkkion enimmäismäärä määräytyy vuoden 2015 osakekohtaisen tuloksen (EPS) sekä liikevaihdon kasvun perusteella.

Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä ei ole vuoden 2015 aikana luovutettu osakkeita.

Sisäpiiri

Raute noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja.

Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen

perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtävänsä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa tai joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirin tietoon. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon.

Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat tiedot pidetään nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sire-nähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Lisäksi sisäpiirin sisältämät julkiset tiedot ovat saatavilla Raute Oyj:n internetsivuilla www.raute.com.

OSAKEKANNAN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2015

A– ja K–sarjan osakkeet	Osakkeen		Osakkeita,		Äänimäärä,
osakkeenomistajaryhmittäin	omistajia, kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	2 470	94,2	3 490 490	84,9	22 322 549	97,3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,3	245 397	6,0	245 397	1,1
Ulkomaiset osakkaat	7	0,3	3 855	0,1	3 855	0,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	11	0,4	24 181	0,6	24 181	0,1
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,5	60 350	0,3
Yritykset	117	4,5	151 185	3,7	151 185	0,7
Hallintarekisteröidyt	7	0,3	136 250	3,3	136 250	0,6
Yhteensä	2 623	100,0	4 111 708	100,0	22 943 767	100,0

A–SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2015

A–sarjan osakkeet	Osakkeen		Osakkeita,		Äänimäärä,
osakkeenomistajaryhmittäin	omistajia, kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	2 454	94,1	2 499 329	80,1	2 499 329	80,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	9	0,3	245 397	7,9	245 397	7,9
Ulkomaiset osakkaat	7	0,3	3 855	0,1	3 855	0,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	11	0,4	24 181	0,8	24 181	0,8
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,9	60 350	1,9
Yritykset	117	4,5	151 185	4,8	151 185	4,8
Hallintarekisteröidyt	7	0,3	136 250	4,4	136 250	4,4
Yhteensä	2 607	100,0	3 120 547	100,0	3 120 547	100,0

A–sarjan osakkeet	Osakkeen		Osakkeita, Äänimäärä,
osakemäärittäin	omistajia, kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	2 344	89,9	613 548	19,7	613 548	19,7
1 001–5 000	205	7,9	415 641	13,3	415 641	13,3
5 001–10 000	24	0,9	164 966	5,3	164 966	5,3
10 001–50 000	23	0,9	518 040	16,6	518 040	16,6
50 001–100 000	8	0,3	482 375	15,5	482 375	15,5
100 001–	3	0,1	925 977	29,7	925 977	29,7
Yhteensä	2 607	100,0	3 120 547	100,0	3 120 547	100,0

K–SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2015

K–sarjan osakkeet	Osakkeen		Osakkeita,		Äänimäärä,
osakkeenomistajaryhmittäin	omistajia, kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0
Yhteensä	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

	Osakkeen
K–sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,	Äänimäärä ,
osakemäärittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1–1 000	5	10,0	840	0,1	16 800	0,1
1 001–5 000	8	16,0	21 551	2,2	431 020	2,2
5 001–10 000	6	12,0	32 100	3,2	642 000	3,2
10 001–50 000	25	50,0	598 570	60,4	11 971 400	60,4
50 001–100 000	6	12,0	338 100	34,1	6 762 000	34,1
Yhteensä	50	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2015

			Osakkeet	Osuus	Äänimäärä	Osuus
	K–sarja,	A–sarja,	yhteensä,	osakkeista,	yhteensä,	äänistä,
Osakkeiden lukumäärän mukaan	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Sundholm Göran Wilhelm	-	623 423	623 423	15,2	623 423	2,7
2. Mandatum Life Unit-Linked	-	182 635	182 635	4,4	182 635	0,8
3. Laakkonen Mikko	-	119 919	119 919	2,9	119 919	0,5
4. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,7	1 022 429	4,5
5. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,5	1 066 339	4,6
6. Kirmo Kaisa Marketta	55 680	48 341	104 021	2,5	1 161 941	5,1
7. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	54 316	102 316	2,5	1 014 316	4,4
8. Relander Harald Bertel	-	85 000	85 000	2,1	85 000	0,4
9. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
10. Mustakallio Mika Tapani	57 580	26 270	83 850	2,0	1 177 870	5,1
11. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,0	1 231 609	5,4
12. Mustakallio Kari Pauli	60 480	500	60 980	1,5	1 210 100	5,3
13. Mustakallio Marja Helena	43 240	16 047	59 287	1,4	880 847	3,8
14. Särkijärvi Timo Juha	12 000	43 256	55 256	1,3	283 256	1,2
15. Särkijärvi-Martinez Anu Riitta	12 000	43 256	55 256	1,3	283 256	1,2
16. Mustakallio Ulla Sinikka	53 240	-	53 240	1,3	1 064 800	4,6
17. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
18. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	-	51 950	51 950	1,3	51 950	0,2
19. Suominen Jussi Matias	48 000	-	48 000	1,2	960 000	4,2
20. Keskiaho Ilta Marjaana	24 780	19 094	43 874	1,1	514 694	2,2
Yhteensä	632 680	1 531 064	2 163 744	52,6	14 184 664	61,8

			Osakkeet	Osuus	Äänimäärä	Osuus
	K–sarja,	A–sarja,	yhteensä,	osakkeista,	yhteensä,	äänistä,
Äänimäärän mukaan	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,0	1 231 609	5,4
2. Mustakallio Kari Pauli	60 480	500	60 980	1,5	1 210 100	5,3
3. Mustakallio Mika Tapani	57 580	26 270	83 850	2,0	1 177 870	5,1
4. Kirmo Kaisa Marketta	55 680	48 341	104 021	2,5	1 161 941	5,1
5. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,5	1 066 339	4,6
6. Mustakallio Ulla Sinikka	53 240	-	53 240	1,3	1 064 800	4,6
7. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,7	1 022 429	4,5
8. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	54 316	102 316	2,5	1 014 316	4,4
9. Suominen Jussi Matias	48 000	-	48 000	1,2	960 000	4,2
10. Mustakallio Marja Helena	43 240	16 047	59 287	1,4	880 847	3,8
11. Mustakallio Risto Knut kuolinpesä	42 240	-	42 240	1,0	844 800	3,7
12. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
13. Sundholm Göran Wilhelm	-	623 423	623 423	15,2	623 423	2,7
14. Keskiaho Vesa Heikki	29 680	-	29 680	0,7	593 600	2,6
15. Keskiaho Juha-Pekka	27 880	6 416	34 296	0,8	564 016	2,5
16. Kirmo Lasse Antti	27 645	4 221	31 866	0,8	557 121	2,4
17. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
18. Keskiaho Ilta Marjaana	24 780	19 094	43 874	1,1	514 694	2,2
19. Kultanen Leea Annikka	22 405	8 031	30 436	0,7	456 131	2,0
20. Molander Sole	20 160	-	20 160	0,5	403 200	1,8
Yhteensä	778 690	1 023 716	1 802 406	43,8	16 597 516	72,3

JOHDON JA JULKISEN SISÄPIIRIN OMISTUS SEKÄ HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET

K–sarja,		Osakkeet	Osuus osakkeista,	Äänimäärä yhteensä,	Osuus äänistä, %
122 830	115 349	238 179	5,8	2 571 949	11,2
122 830	115 349	238 179	5,8	2 571 949	11,2
-	136 250	136 250	3,3	136 250	0,6
	kpl	A–sarja, kpl	yhteensä, kpl	%	kpl

*Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä tilikaudelta, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 18 481 506,56 euroa, josta tilikauden voitto on 7 725 015,05 euroa taseen loppusumman ollessa 56 879 278,65 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2016, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti perustuen voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavien osakkeiden kokonaismäärään 4 111 708 kappaletta:

- osinkona jaetaan 0,80 euroa osaketta kohti, yhteensä	3 289 366,40 euroa
- jätetään omaan pääomaan	15 192 140,16 euroa
Yhteensä	18 481 506,56 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Lahdessa 16. päivänä helmikuuta 2016

Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja

Mika Mustakallio Joni Bask Risto Hautamäki

Päivi Leiwo Pekka Suominen

Tapani Kiiski toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Lahdessa 16. päivänä helmikuuta 2016

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista

TILINPÄÄTÖS 31.12.2015

Käytössä olleet kirjanpitokirjat Kirjanpitokirjojen säilytystapa Päivä- ja pääkirja koneellisella tietovälineellä

Pankki- ja kassatositteet 10, 11 ja 15 paperitositteina Ostolaskut 81, 85, 86, 87 ja 88 koneellisella tietovälineellä Myyntilaskut 30, 31, 34 ja 35 paperitositteina Osto- ja myyntilaskujen suoritukset 70, 71, 72 ja 80 koneellisella tietovälineellä Käyttöomaisuuskirjanpito paperimuodossa Palkkakirjanpidon tositteet 65, 66, 67 ja 68 paperitositteina Muistiotositteet 6, 20, 21, 22 ja 25 paperitositteina Muistioiden automaattiset vastaviennit 98 koneellisella tietovälineellä

Tasekirja erikseen sidottuna paperimuodossa Reskontraerittelyt koneellisella tietovälineellä

Tositelajin kuvaus Tositelaji Tositteiden säilytystapa

Laskennalliset ja sisäiset erät 28 ja 29 koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28)

Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin

	Q 1	Q 2	Q 3	Q 4	Yhteensä
1 000 euroa	2015	2015	2015	2015	2015
LIIKEVAIHTO	24 606	31 759	31 391	39 521	127 278
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos	312	-532	1 161	-1 254	-313
Liiketoiminnan muut tuotot	40	314	7	32	393
Materiaalit ja palvelut	-11 856	-16 197	-18 623	-21 316	-67 992
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-8 140	-8 878	-8 357	-8 935	-34 310
Poistot	-548	-716	-565	-296	-2 125
Arvonalentumiset	-	-	-	-1 370	-1 370
Liiketoiminnan muut kulut	-3 211	-3 529	-3 102	-3 600	-13 441
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-23 754	-29 320	-30 646	-35 518	-119 238
LIIKETULOS	1 204	2 222	1 912	2 781	8 120
% liikevaihdosta	5	7	6	7	6
Rahoitustuotot	266	-10	-42	129	342
Rahoituskulut	-112	-61	-99	-72	-343
TULOS ENNEN VEROJA	1 359	2 151	1 772	2 837	8 118
% liikevaihdosta	6	7	6	7	6
Tuloverot	-276	-400	-300	-459	-1 435
KAUDEN TULOS	1 083	1 750	1 472	2 378	6 684
% liikevaihdosta	4	6	5	6	5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus
tuloksesta	1 083	1 750	1 472	2 378	6 684
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,27	0,43	0,36	0,58	1,65
Laimennettu osakekohtainen tulos	0,27	0,43	0,36	0,58	1,64
Osakkeet, 1 000 kpl
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 015	4 025	4 053	4 091	4 051
laimennettuna	4 043	4 036	4 065	4 139	4 079

Tilintarkastuskertomus

Raute Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Lahdessa 16. päivänä helmikuuta 2016

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

RAUTE OYJ Rautetie 2 PL 69, 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 ir@raute.com