Rapala VMC Oyj — Annual Report 2019

Mar 4, 2020

TILINPÄÄTÖS 2019

RAPALA VMC OYJ TILINPÄÄTÖS 2019

Hallituksen toimintakertomus	2
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	6
Toiminnan laajuus ja kannattavuus	6
Osakekohtaiset tunnusluvut	7
Konsernitilinpäätös, IFRS	8
Konsernin tuloslaskelma	8
Konsernin laaja tuloslaskelma	8
Konsernin tase	9
Konsernin rahavirtalaskelma	10
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	11
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	12
Tunnuslukujen laskentakaavat	44
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS	45
Emoyhtiön tuloslaskelma	45
Emoyhtiön tase	46
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	47
Emoyhtiön liitetiedot	48
Riskienhallinta	55
Osakkeet ja osakkeenomistajat	57
Hallitus ja johto	59
Hallituksen toimintakertomuksen sekä	60
tilinpäätöksen allekirjoitus
Tilintarkastuskertomus	61

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

MARKKINAYMPÄRISTÖ

Markkinaympäristö suurimmassa osassa konsernin markkinoita oli enimmäkseen odotetun kaltainen. Vuonna 2018 alkanut positiivinen kasvutrendi jatkui Pohjois-Amerikan markkinalla. Euroopassa muutokset Shimano- ja tietyissä muissa kolmansien osapuolien jakelusopimuksissa aiheuttivat lievää epävarmuutta, mutta Pohjoismaiden sekä Muun Euroopan markkina-alueet kasvoivat silti edellisestä vuodesta. Euroopassa kasvua tukivat omien jakelutoimintojen ylös ajo tietyissä tärkeissä Keski-Euroopan markkinoissa.

TUNNUSLUKUJA

MILJ. EUR	2019	2018	2017
Liikevaihto	275,4	262,4	253,3
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)	26,0	22,4	15,7
Liikevoitto	13,4	14,8	8,9
suhteessa liikevaihtoon, %	4,9	5,6	3,5
Vertailukelpoinen liikevoitto	17,8	16,7	11,4
suhteessa liikevaihtoon, %	6,5	6,4	4,5
Voitto ennen veroja	9,8	12,7	5,6
Tilikauden tulos	4,1	6,5	2,3
Osakekohtainen tulos	0,10	0,13	0,05
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	71,6	68,8	67,6
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin, henkilöä	2 604	2 772	2 736
Tutkimus- ja kehityskulut	1,7	1,6	1,9
suhteessa liikevaihtoon, %	0,6	0,6	0,7
Liiketoiminnan nettorahavirta	25,9	6,7	19,1
Investointien nettorahavirta	14,6	4,7	6,4
Korollinen nettovelka kauden lopussa	74,6	70,3	67,8
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	52,4	53,2	53,9
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %	49,2	47,8	47,5
Oman pääoman tuotto, %	2,7	4,5	1,7

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Konsernin liikevaihto kasvoi 4,9 % vuodesta 2018. Valuuttakurssien muutoksilla oli positiivinen vaikutus myyntiin. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi orgaanisesti 3,3 % edellisestä vuodesta.

Pohjois-Amerikka

Kuten edellinenkin vuosi, 2019 oli jälleen onnistunut vuosi Pohjois-Amerikan markkinalla. Myynti kasvoi 9,3 % vuodesta 2018. Suotuisat valuuttakurssit tukivat kasvua ja vertailukelpoisin valuuttakurssein myynti kasvoi 4,1 % edellisestä vuodesta.

Konsernin asema Pohjois-Amerikassa on edelleen vahva ja myynti jatkoi kasvuaan sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa. Kaiken kaikkiaan myynti kasvoi suurimmassa osassa markkinan tuotekategorioita. Jääkalastustuotteiden myynti kasvoi voimakkaasti koko vuoden tasolla alkuvuoden toimitushaasteista huolimatta. Lisäksi konsernien omien uistinbrändien myynti tuki kasvua. Konsernin asema tärkeimpien asiakkaiden keskuudessa sekä kaikissa vähittäiskauppakanavissa on erittäin hyvä Pohjois-Amerikassa.

Pohjoismaat

Pohjoismaiden myynti kasvoi 2,8 % vertailuajankohdasta. Vertailukelpoisin valuuttakurssein mitattuna myynti oli 3,9 % korkeampi kuin vuonna 2018.

Myynnin kasvua vauhditti hyvä talviurheilukauppa Suomessa. Tanskan ja Norjan myynnit kuitenkin alenivat vertailuajankohdasta.

Muu Eurooppa

Raportoiduilla valuuttakursseilla mitattuna Muun Euroopan myynti oli 3,6 % vertailujaksoa korkeampi. Vertailukelpoisin kurssein mitattuna myynninkasvu oli samaa luokkaa, 3,5% vuotta 2018 korkeampi.

Myynnin kasvua tuki konsernin omien myyntitoimintojen ylös ajo tietyillä tärkeillä Keski-Euroopan markkinoilla, mikä on seurasta Shimano jakelusopimuksen päättymisestä. Venäjän markkinan myynti pysyi vuoden 2018 tasolla. Baltia ja suurin osa Itä-Euroopan markkinoista kasvoivat voimakkaasti vuodesta 2018.

Muu maailma

Muun maailman myynti laski 0,9 % edellisestä vuodesta. Vertailukelpoisin valuuttakurssein myynnin lasku oli 0,6 % vuodesta 2018.

Etelä-Afrikka sekä Latinalaisen Amerikan markkinat vaikuttivat positiivisesti Muun maailman markkinan kasvuun, kun taas osa muista alueen markkinoista laski edellisestä vuodesta.

ULKOINEN LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN

				VERTAILU KELPOINEN
MILJ. EUR	2019	2018	MUU TOS %	MUU TOS %
Pohjois-Amerikka	104,2	95,4	9 %	+4 %
Pohjoismaat	56,6	55,1	3 %	+4 %
Muu Eurooppa	81,3	78,4	4 %	+3 %
Muut maat	33,3	33,6	-1 %	-1 %
YHTEENSÄ	275,4	262,4	5 %	+3 %

TALOUDELLINEN TULOS JA KANNATTAVUUS

Vertailukelpoinen (ilman realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) liikevoitto kasvoi 1,2 MEUR (7 %) edellisestä vuodesta ollen 17,8 MEUR. Valuuttakurssien muutosten vaikutus liikevoittoon oli positiivinen, ja vertailukelpoisin valuuttakurssein vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 0,8 MEUR vuodesta 2018. Raportoitu liikevoitto laski 1,4 MEUR (-9 %) edellisestä vuodesta ollen 13,4 MEUR. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien vaikutus raportoituun liikevoittoon oli -4,4 MEUR (-1,9). IFRS 16 -kirjanpitostandardilla oli 0,3 MEUR positiivinen vaikutus liikevoittoon sekä vertailukelpoiseen liikevoittoon.

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 6,5 % (6,4) koko vuonna. Indonesian uistintehtaan tehostamistoimenpiteillä oli positiivinen vaikutus kannattavuuden parantumiseen. Alentuneet myyntikatteet kolmansien osapuolien jakelussa kuitenkin rapauttivat vertailukelpoista liikevoittomarginaalia.

Raportoitu liikevoittomarginaali oli 4,9 % (5,6) koko vuonna. Raportoituun liikevoittoon sisältyi operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten realisoitumattomia markkina-arvostuksia -0,4 MEUR (0,7). Muut raportoituun liikevoittoon sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat nettokuluerät olivat 4,0 MEUR (2,6) sisältäen pääasiassa uudelleenjärjestelykuluja sekä kiinteistön myyntivoiton.

Kokonaisrahoituskulut (netto) olivat 3,6 MEUR (2,1) koko vuonna. Korko- ja muut rahoituskulut (netto) olivat 2,1 MEUR (1,4) ja rahoituserien valuuttakurssitappiot (netto) 1,1 MEUR (0,7). IFRS 16 -standardin mukaisesti kirjatut vuokrasopimusvelkojen korot nostivat rahoituskuluja 0,5 MEUR.

Nettotulos koko vuonna heikkeni 38 % ollen 4,1 MEUR (6,5) ja osakekohtainen tulos oli 0,10 EUR (0,13). Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta aleni 0,8 MEUR edellisvuodesta ollen -0,4 MEUR (0,4).

VERTAILUKELPOISEN LIIKEVOITON SILTALASKELMA

MILJ. EUR	2019	2018	MUU TOS %
Liikevoitto	13,4	14,8	-9 %
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset	0,4	-0,7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelyt
Konsernin johtohenkilöihin kohdistuvat uudelleenjärjestelyt	1,1	0,2
Indonesian uistintehtaan uudelleenjärjestely	1,1	1,9
Muut uudelleenjärjestelykustannukset	2,1	0,6
DQC Internationalin hankinnan kustannukset	0,8
Muut erät	-1,0	-0,2
VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO	17,8	16,7	+7 %

SEGMENTTIKATSAUS

Konsernin tuotteet

Konsernin tuotteiden myynti kasvoi 10,5 MEUR vertailuajankohdasta ollen 185,2 MEUR. Myynnin kasvua edellisestä vuodesta ajoi pääsiassa Pohjois-Amerikan markkina, missä erityisesti jääkalastustuotteiden myynti oli vahvaa, sekä jossain määrin myös Muun Euroopan markkina.

Kasvaneen myynnin myötä konsernin tuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto parani vertailuajankohdasta.

Kolmansien osapuolien tuotteet

Kolmansien osapuolien tuotteiden myynti kasvoi 2,4 MEUR vertailuajankohdasta ollen 90,2 MEUR. Myynnin kasvua vauhditti Pohjoismaiden sekä Muun Euroopan vahvat myynnit.

Kasvaneesta myynnistä huolimatta kolmansien osapuolien tuotteiden vertailukelpoinen liikevoitto laski vertailuajankohdasta myyntikatteiden laskiessa.

LIIKEVAIHTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

YHTEENSÄ	275,4	262,4	5 %	+3 %
Kolmansien osapuolien tuotteet	90,2	87,8	3 %	+3 %
Konsernin tuotteet	185,2	174,6	6 %	+3 %
MILJ. EUR	2019	2018	MUU TOS %	KELPOINEN MUU TOS %
				VERTAILU

VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO TOIMINTASEGMENTEITTÄIN

LIIKEVOITTO YHTEENSÄ	13,4	14,8	-9 %
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-4,4	-1,9	-137 %
VERTAILULKELPOINEN LIIKEVOITTO YHTEENSÄ	17,8	16,7	7 %
Kolmansien osapuolien tuotteet	-1,6	-0,5	-239 %
Konsernin tuotteet	19,5	17,2	13 %
MILJ. EUR	2019	2018	MUU TOS %

TALOUDELLINEN ASEMA

Liiketoiminnan nettorahavirta nousi korkealle tasolle ollen 25,9 MEUR (6,7). Käyttöpääoman nettomuutoksen vaikutus liiketoiminnan nettorahavirtaan oli 11,4 MEUR (-11,1) rahavarojen vapautuessa varastoista sekä myyntisaamisista, päinvastoin kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2018 verrattuna IFRS 16 -kirjanpitostandardin käyttöönotto paransi liiketoiminnan nettorahavirtaa 6,1 MEUR.

2019 vuodenlopun varaston arvo laski 6,5 MEUR ollen 92,6 MEUR (99,1). Varaston arvon aleneminen on seurausta useista toimitusketjun kehittämishankkeista.

Investointien nettorahavirta kasvoi 9,9 MEUR edellisvuodesta ollen 14,6 MEUR (4,7). Käyttöomaisuusinvestoinnit, jotka koostuivat pääosin tavanomaisista operatiivisista investoinneista, olivat 5,6 MEUR (6,4). Hankinnat (netto) olivat 4,4 MEUR ja liittyivät 49% osuuden ostamiseen DQC International Corp -yhtiöstä. Omaisuuden myynnit, jotka olivat seurausta kiinteistön sekä tiettyjen valmistuslaitteistojen myynneistä, olivat 3,2 MEUR (1,7). Muutos korollisissa saamisissa johtui pääosin 7,8 MEUR (0,0) lisärahoituksesta DQC International Corp -yhtiölle.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Käyttämättömät sitovat pitkäaikaiset luottolimiitit olivat 29,9 MEUR kauden lopussa. Velkaisuusaste nousi ja omavaraisuusaste heikkeni hieman viime vuodesta. IFRS 16 -standardin käyttöönotto nosti korollista nettovelkaa 13,5 MEUR. Leveraatio (korollisen nettovelan ja raportoidun käyttökatteen suhde) oli alle kovenanttirajojen, ja konserni täyttää kaikki pankkilainojensa kovenanttivaatimukset.

Konsernin omapääoma sisältää 25,0 MEUR suuruisen hybridilainan joka laskettiin liikkeelle marraskuussa 2019. Hybridilainan kertynyt, ei-realisoitunut, korko 31.12.2019 oli 0,7 MEUR (1,3).

TUNNUSLUKUJA

MILJ. EUR	2019	2018	MUU TOS %
Liiketoiminnan nettorahavirta	25,9	6,7	289 %
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %	49,2	47,8
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	52,4	53,2
Korollinen nettovelka kauden lopussa	74,6	70,3	6 %

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Konsernin strategisena tavoitteena on rakentaa vahva taloudellinen ja operatiivinen perusta liiketoiminnan kasvattamiselle. Konserni tulee myös määrätietoisesti toteuttamaan toimenpiteitä kannattavuuden ja käyttöpääomatehokkuuden parantamiseksi sekä operatiivisen toiminnan kehittämiseksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on palata nopeammalle kasvu-uralle ja aktiivisesti etsiä synergistisiä kasvumahdollisuuksia myös kalastusvälineliiketoiminnan ulkopuolelta.

Konsernin olemassa olevat resurssit ja vahvuudet luovat perustan myös tulevaisuuden strategialle, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Tulevaisuuden strategia perustuu brändiportfolion, tuotannon sekä hankinnan ja tuotekehitysosaamisen sekä laajan jakeluverkoston ja maailmanlaajuisen vahvan paikallisen läsnäolon hyödyntämiseen konsernin omien ja valikoitujen synergistisien kolmansien osapuolien tuotteiden myynnissä.

Konsernin strategian toteuttaminen etenee kaikilla tasoilla organisaatiossa. Useita orgaanisen kasvun hankkeita, joissa hyödynnetään syvää markkinoiden ja asiakkaiden tuntemista, on käynnissä kaikkialla konsernissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty kansainvälisen innovaatiovoimamme hyödyntämiseen palvelemaan kasvavia tuotekategorioita sekä kalastuksen pientrendien kaupallistamiseen. Konserni siirtyi maailmanlaajuiseen vapa- ja kelaliiketoimintaan hankittuaan 49 prosentin omistusosuuden DQC International Corporation -yhtiöstä, joka tunnetaan nimellä "13 Fishing". Konserni tulee investoimaan Yhdysvaltojen ulkopuolella 13 Fishing:n markkinointiin ja tuotekehitykseen palvellakseen kalastajia ja vähittäiskauppaa parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2019 tehtyjen Shimano-jakelusopimusten muutosten seurauksena konserni panostaa myös kasvuun Euroopan suurissa kalastusmarkkinoissa Saksassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Benelux-maissa, jotka ovat aikaisemmin olleet Shimanon palvelemia.

Konserni käynnisti lokakuussa 2019 uudelleenjärjestelyohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa operatiivista toimintaa sekä lisätä sisäisiä synergioita, ja näiden myötä pienentää liiketoiminnan kuluja sekä alentaa nettokäyttöpääomaa. Vuoden 2019 viimeisten kahden kuukauden aikana useita hankkeita ja uusia toimenpiteitä käynnistettiin uudelleenjärjestelyohjelman puitteissa Euroopassa ja Aasiassa. Nämä toimenpiteet alkavat vaikuttaa konsernin taloudellisiin tunnuslukuihin vuodesta 2020 lähtien.

Alentaakseen varastoja ja parantaakseen palvelutasoaan konserni on allokoinut merkittävästi resursseja ja lisännyt fokusta sisäisen toimitusketjun tehostamiseen sekä parempaan myynnin- ja tuotannon suunnitteluun. Konsernin omien tehtaiden parantuneet palvelutasot ovat kasvattaneet tuotesaatavuutta markkinoilla, ja konsernin toimitusvarmuus asiakkaille on hyvällä tasolla. Lisäksi uusien Keski-Euroopan markkinoiden toimitusketjuprosessit on keskitetty olemassa olevaan yksikköön Ranskassa.

Osana maailmanlaajuisten tuotantotoimintojen kehittämistä, useilla tehtailla on käynnissä lean-projekteja. Eräs konsernin päähankkeista on aikaansaada pysyvä tuloskäänne Indonesian uistintehtaalle, jonka operatiivinen transformaatioprojekti tuotannon virtaviivaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi on edennyt suunnitellusti. Tiettyjä tuotekategorioita ja joitakin tuotannon eiydinprosesseja on ulkoistettu erikoistuneille toimijoille.

Konserni on investoinut konserninlaajuisiin yhteisiin tietojärjestelmiin ja resursseihin kehittääkseen tehokkuutta ja parantaakseen toimitusketjua ja tuotehallintaa. Konserni myös kasvatti myynti- ja markkinointi-investointejaan digitaalisiin kanaviin hyödyntääkseen niiden tarjoamia mahdollisuuksia vahvemmin tulevaisuudessa. Lisäksi konserni on kasvattanut suorien kuluttajakontaktien hyödyntämistä markkinoinnissa. Kuluttajat ostavat konsernin tuotteita kasvavissa määrin digitaalisten kanavien kautta, joko puhtaiden verkkokauppojen, perinteisten vähittäiskauppojen omien verkkokauppojen tai konsernin oman digitaalisen kuluttajakaupan kautta.

TUOTEKEHITYS

Jatkuva tuotekehitys ja innovaatiot ovat konsernin ydinosaamista, ja niillä on merkittävä rooli brändien arvossa ja kaupallisessa menestyksessä. Konserni on kehittänyt uistintuotekehitysprosessejaan keskittämällä ja kasvattamalla tuotekehitysosaamista ja tärkeimpiä resursseja yhteen toimipisteeseen Suomeen. Tuotekehitys- ja tutkimuskeskus palvelee konsernin uistintuotantoyksiköitä Euroopassa ja Aasiassa.

4

Tuotekehityssyklit ovat lyhenemässä, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin markkinoiden tarpeisiin ja kehittyviin trendeihin. Tuotelanseerausten aikataulut ovat entistä joustavampia ja niitä voidaan kohdistaa tarkemmin yksittäisten markkinoiden sesonkeihin.

Vuoden merkittävimmät lanseeraukset olivat Euroopan-laajuinen merikalastusmalliston esittely, joka kattoi sekä Rapalabrändättyjä vaappuja että Storm-brändättyjä pehmytmuovivieheitä ja joka alkoi tammikuussa Ranskasta. Sufix Advance Fluorocarbon -siima lanseerattiin European Fishing Tackle Trade Exhibition -messuilla, missä se palkittiin parhaana uutena monofiilisiimana. VMC:n Hybrid Blade -koukku palkittiin parhaan uuden kalastustarvikkeen kategoriassa. Rapalan RCD Lure Tuning Tool -työkalu sai Runner Up -maininnan samassa sarjassa. Rapalan LureCamo Tackle Bag Magnum palkittiin Runner Up -sijoituksella kalastuslaukkujen sarjassa.

Yhdysvaltain heinäkuisessa ICAST-ammattitapahtumassa lanseerattiin Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattuja uusia tuotteita, joista VMC:n Hybrid Blade jatkoi voittokulkuaan ja palkittiin parhaana uutena kalastustarvikkeena.

Vuoden 2020 uutuuksien lanseerausten valmistelut olivat hyvässä vauhdissa.

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

Konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 2 604 (2 772) koko vuoden aikana ja 2 501 (2 742). Henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli 2 304 (2 651). Henkilöstömäärän väheneminen johtui Indonesian tehtaan tehostamisesta.

Louis d'Alançon nimitettiin konsernin toimitusjohtajaksi 27.9.2019. Lisäksi Jean-Philippe Nicolle nimitettiin uudeksi jäseneksi konsernin johtoryhmään ja Executive Vice Presidentiksi vastuualueenaan Euroopan jakelu 1.1.2020 lähtien.

HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA

YMPÄRISTÖASIAT JA YHTEISKUNTAVASTUU

Konsernin toimintaa kehitetään jatkuvasti kestävämpään suuntaan puhtaamman ympäristön edistämiseksi. Tuotteita, valmistusmenetelmiä ja toimintatapoja kehitetään siten, että niiden ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä tuotteiden elinkaaren aikana. Konserni tutkii tapoja korvata nykyisiä raakaaineita luontoystävällisemmillä materiaaleilla – niin että tuotteiden halutut ominaisuudet säilyvät. Konserni kehittää ympäristöasioiden seurantaa ja raportointia.

Rapala-konsernin ympäristöasioista sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteiskuntavastuusta kerrotaan tarkemmin konsernin internetsivujen Yritysvastuu-osiossa (www.rapalavmc.com).

RISKIENHALLINTA

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamista. Hallitus arvioi konsernin taloudellisia, toiminnallisia ja strategisia riskejä säännöllisesti ja vahvistaa näihin liittyviä periaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Konsernin riskienhallinnan pääperiaatteet on kuvattu konsernitilinpäätöksen Riskienhallinta-osiossa.

HALLINTO JA OSAKETIEDOT

Hallitus päivitti ja vahvisti selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, joka on saatavilla konsernin internetsivuilla.

Tietoa osakkeista, osakkeenomistajista, osakepalkkiojärjestelmistä ja hallituksen valtuutuksista on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Lähipiiritapahtumat ja ylimmän johdon palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 28.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA RISKIT

Markkinanäkymät konsernin omien tuotteiden myynnille Pohjois-Amerikassa ovat positiiviset ja konserni uskoo edelleen tuotteidensa kuluttajakysynnän jatkuvan hyvänä sekä vanhoissa että uusissa myyntikanavissa. Lisäksi konsernilla on vahva asema isoimpien Pohjois-Amerikkalaisten asiakkaiden keskuudessa. Euroopassa liiketoiminnan uudelleenjärjestely sekä kolmansien osapuolien liiketoiminnan muutokset vaikuttavat markkinanäkyvyyteen vuonna 2020. Lisäksi poikkeukselliset talvisäät Euroopassa vaikuttavat kielteisesti talviurheiluliiketoimintaan.

Konserni odottaa vuoden 2020 myynnin vertailukelpoisin valuuttakurssein sekä vertailukelpoisen liikevoiton (ilman realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) laskevan vuodesta 2019. Myynnin lasku johtuu kolmansien osapuolien tuotteiden myynnin laskusta, minkä odotetaan laskevan myös konsernin vertailukelpoista liikevoittoa. Useita uudelleenjärjestelyhankkeita on käynnissä, mutta niiden taloudelliset vaikutukset näkyvät koko vuoden tasolla enimmäkseen vasta vuonna 2021. Lisäksi mahdollinen globaalin talouskasvun hidastuminen saattaa vaikuttaa vähittäiskauppa- ja kuluttajakysyntään. Myös säätilojen muutoksilla voi olla vaikutusta konsernin myyntiin.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät sekä liiketoiminnan kausiluonteisuus on kuvattu tarkemmin tämän vuosikatsauksen lopussa.

ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2019 (edelliseltä tilikaudelta jaettiin osinkoa 0,06 EUR osakkeelle).

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeiset tapahtumat on eritelty konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 31.

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		2019	2018	2017	2016	2015
Toiminnan laajuus ja kannattavuus
Liikevaihto	MILJ. EUR	275,4	262,4	253,3	260,6	278,2
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	MILJ. EUR	26,0	22,4	15,7	14,1	28,1
suhteessa liikevaihtoon	%	9,4	8,5	6,2	5,4	10,1
Liikevoitto	MILJ. EUR	13,4	14,8	8,9	7,2	21,0
suhteessa liikevaihtoon	%	4,9	5,6	3,5	2,8	7,6
Voitto ennen veroja	MILJ. EUR	9,8	12,7	5,6	2,2	14,2
suhteessa liikevaihtoon	%	3,6	4,8	2,2	0,8	5,1
Tilikauden tulos	MILJ. EUR	4,1	6,5	2,3	-2,0	8,1
suhteessa liikevaihtoon	%	1,5	2,5	0,9	-0,8	2,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	MILJ. EUR	4,4	6,1	2,4	-3,0	6,7
Määräysvallattomille omistajille	MILJ. EUR	-0,4	0,4	0,0	1,0	1,4
Investoinnit	MILJ. EUR	5,6	6,4	6,0	8,4	9,1
suhteessa liikevaihtoon	%	2,0	2,4	2,4	3,2	3,3
Tutkimus- ja kehityskulut	MILJ. EUR	1,7	1,6	1,9	2,5	2,1
suhteessa liikevaihtoon	%	0,6	0,6	0,7	0,9	0,8
Korollinen nettovelka kauden lopussa	MILJ. EUR	74,6	70,3	67,8	96,1	108,2
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	MILJ. EUR	226,2	217,4	210,5	232,2	248,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	6,0	6,9	4,0	3,0	8,7
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	2,7	4,5	1,7	-1,5	5,9
Omavaraisuusaste kauden lopussa	%	52,4	53,2	53,9	43,1	44,7
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa	%	49,2	47,8	47,5	70,6	77,3
Henkilöstö keskimäärin	Henkilöä	2 604	2 772	2 736	2 829	3 078
Henkilöstö kauden lopussa	Henkilöä	2 304	2 651	2 626	2 751	3 159

LIIKEVOITTO (MILJ. EUR), SUHTEESSA LIIKEVAIHTOON (%)

Liikevoitto

Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR TILIKAUDEN TULOS, MILJ. EUR

OMAVARAISUUSASTE, %

		2019	2018	2017	2016	2015
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos	EUR	0,10	0,13	0,05	-0,08	0,17
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	0,10	0,13	0,05	-0,08	0,17
Oma pääoma/osake	EUR	3,16	3,05	2,89	3,33	3,43
Osakekohtainen osinko 1)	EUR	0,0	0,06	0,04	0,10	0,15
Osinko/tulos 1)	%	0,0	45,8	64,2	-128,9	86,3
Efektiivinen osinkotuotto 1)	%	0,0	1,97	1,20	2,42	3,16
Hinta/voittosuhde		27,8	23,3	53,5	-53,2	27,3
Osakkeen viimeinen kurssi kauden lopussa	EUR	2,77	3,05	3,33	4,13	4,74
Osakkeen alin kurssi	EUR	2,56	2,89	3,29	3,90	4,57
Osakkeen ylin kurssi	EUR	3,43	4,07	4,68	4,90	5,85
Tilikauden keskikurssi	EUR	2,88	3,43	3,72	4,30	5,11
Osakkeiden vaihto	kpl	4 804 467	1 511 411	4 096 349	2 782 154	2 074 690
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä	%	12,52	3,94	10,69	7,26	5,41
Osakepääoma	MILJ. EUR	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6
Osinko tilikaudelta 1)	MILJ. EUR	-	2,3	1,5	3,8	5,7
Osakekannan markkina-arvo 2)	MILJ. EUR	106,8	116,9	127,6	158,3	181,8
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 2)	1 000 kpl	38 548	38 323	38 323	38 323	38 360
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	1 000 kpl	452	677	677	677	640
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 2)	1 000 kpl	38 387	38 323	38 323	38 329	38 366
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu 2)	1 000 kpl	38 548	38 323	38 323	38 323	38 360
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, laimennettu 2)	1 000 kpl	38 387	38 323	38 323	38 329	38 366

1) Vuoden 2019 osalta hallituksen esitys.

2) Ei sisällä omia osakkeita.

VELKAANTUMISASTE (NETTO), %

OSAKEKOHTAINEN TULOS, EUR OSINKO/TULOS, %

OSINKO/OSAKE, EUR

*Hallituksen esitys

*Hallituksen esitys

8

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

MILJ. EUR	LIITETIETO	2019	2018
Liikevaihto	2	275,4	262,4
Liiketoiminnan muut tuotot	4	2,2	0,9
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-10,7	7,1
Valmistus omaan käyttöön		0,1	0,2
Materiaalit ja palvelut	6	-120,6	-129,0
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-71,6	-68,8
Liiketoiminnan muut kulut	5	-48,6	-50,4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	-0,2	0,0
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		26,0	22,4
Poistot ja arvonalentumiset	11, 12, 27	-12,6	-7,6
Liikevoitto		13,4	14,8
Rahoitustuotot ja -kulut	9	-3,6	-2,1
Voitto ennen veroja		9,8	12,7
Tuloverot	10	-5,8	-6,2
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO		4,1	6,5
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4,4	6,1
Määräysvallattomille omistajille	14	-0,4	0,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos	30
Osakekohtainen tulos, EUR		0,10	0,13
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR		0,10	0,13
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl		38 387	38 323
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl		38 387	38 323

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

MILJ. EUR	2019	2018
Tilikauden voitto/tappio	4,1	6,5
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioitu 1)
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkevelvotteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-0,1	0,1
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä	-0,1	0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot	2,4	3,2
Rahavirran suojaukset 2)	0,0	0,0
Nettosijoitusten suojaukset	1,2	-1,0
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä	3,6	2,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	3,5	2,2
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	7,5	8,8
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	7,8	8,6
Määräysvallattomille omistajille	-0,2	0,2

1) Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus on esitetty liitetiedossa 10.

2) Rahavirran suojausten erittely on esitetty liitetiedossa 19.

9

KONSERNIN TASE

MILJ. EUR	LIITETIETO	2019	2018
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	49,1	48,5
Muut aineettomat hyödykkeet	11	26,4	26,0
Aineelliset hyödykkeet	12	26,9	29,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	27	13,3	-
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	13	4,2	0,0
Muut osakkeet	15	0,2	0,3
Korolliset saamiset	16	7,8	0,0
Korottomat saamiset	16	0,2	0,2
Laskennalliset verosaamiset	10	4,6	5,3
Pitkäaikaiset varat yhteensä		132,8	109,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	92,6	99,1
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	16	49,9	53,0
Tuloverosaamiset		1,9	1,7
Rahavarat	18	12,3	13,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä		156,7	167,3
VARAT YHTEENSÄ		289,5	277,1
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		3,6	3,6
Ylikurssirahasto		16,7	16,7
Suojausrahasto		0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4,9	4,9
Omat osakkeet		-4,9	-5,6
Muuntoerot		-7,6	-11,2
Kertyneet voittovarat		109,2	108,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	19	121,9	117,0
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	14	4,6	5,1
Hybridilaina	19	25,0	25,0
Oma pääoma yhteensä		151,6	147,1
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	24	46,0	10,1
Korottomat velat	25	0,1	0,1
Leasingvelat	22, 24	9,0	-
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	20	2,9	2,6
Laskennalliset verovelat	10	5,4	5,4
Varaukset	21	0,1	0,1
Pitkäaikaiset velat yhteensä		63,5	18,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	24	35,3	73,7
Ostovelat ja muut korottomat velat	25	33,8	36,7
Leasingvelat	22, 24	4,4	-
Tuloverovelat		0,4	1,3
Varaukset	21	0,6	0,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä		74,4	111,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		289,5	277,1

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

MILJ. EUR	LIITETIETO	2019	2018
Tilikauden voitto		4,1	6,5
Oikaisuerät
Tuloverot	10	5,8	6,2
Rahoitustuotot ja -kulut	9	3,6	2,1
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	11, 12, 27	12,6	7,6
Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät	7, 29	0,0	0,4
Kurssierot	9	0,5	-0,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	0,2	0,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä tytäryhtiöiden myyntivoitot ja -tappiot		-0,5	0,2
Muut oikaisut		-3,7	1,3
Oikaisuerät yhteensä		18,4	17,2
Rahoituserät
Maksetut korot		-2,8	-1,9
Saadut korot		0,8	0,7
Maksetut verot		-5,5	-4,6
Muut rahoituserät, netto		-0,5	-0,1
Rahoituserät yhteensä		-7,9	-5,9
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		3,9	-4,0
Vaihto-omaisuuden muutos		11,2	-9,0
Velkojen muutos		-3,6	1,9
Käyttöpääoman muutos yhteensä		11,4	-11,1
Liiketoiminnan nettorahavirta		25,9	6,7
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	11	-0,5	-0,8
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	12	3,2	1,7
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	12	-5,1	-5,6
DQC Internationalin hankinta	13	-4,4
Korollisten saamisten muutos		-7,8	0,0
Investointien nettorahavirta yhteensä		-14,6	-4,7
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot emoyhtiön osakkeenomistajille		-2,3	-1,5
Maksetut osingot määräysvallattomille omistajille		-1,0	-2,0
Omien osakkeiden luovutus		0,7	-
Pitkäaikaisten lainojen nostot		41,0	1,3
Lyhytaikaisten lainojen nostot		66,7	86,8
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		0,0	-5,1
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-110,5	-77,4
Leasingvelkojen maksut		-6,1	0,0
Hybridilaina		-1,6	-1,3
Rahoituksen nettorahavirta yhteensä		-13,2	0,8
Rahavarojen muutos		-1,9	2,7
Rahavarat tilikauden alussa		13,4	10,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		0,8	0,4
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	18	12,3	13,4

10

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAN SISÄLTYVIEN LAINOJEN MUUTOKSET

Lainojen nostot ja lyhennykset, netto	-2,8
Johdannaisten ja muiden rahoitustapahtumien realisoituneet kurssimuutokset	-0,4
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-2,5
Rahavirtalaskelman lainojen nostot ja lyhennykset, netto
Lainat 31.12.2019	81,2
Realisoitumattomat kurssimuutokset*	-
Takaisinmaksut	-110,2
Nostot	107,7
Lainat 1.1.2019	83,7

*Lainojen realisoitumattomat kurssimuutokset eivät sisälly rahavirtalaskelmaan.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA PÄÄOMA
MILJ. EUR	OSAKE PÄÄOMA	YLIKURSSI RAHASTO	SUOJAUS RAHASTO	SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO	OMAT OSAKKEET	MUUN TO EROT	KERTYNEET VOITTOVARAT	MÄÄRÄYS VALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS	HYBRIDI LAINA	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 31.12.2017	3,6	16,7	0,0	4,9	-5,6	-13,6	104,7	6,9	25,0	142,7
IFRS 9 soveltamisen vaikutus							-0,2	0,0		-0,2
OMA PÄÄOMA 1.1.2018	3,6	16,7	0,0	4,9	-5,6	-13,6	104,5	6,9	25,0	142,5
Tilikauden voitto							6,1	0,4		6,5
Muut laajan tuloksen erät *)
Muuntoerot						3,4		-0,3		3,2
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet							0,1			0,1
Rahavirran suojaus			0,0							0,0
Nettosijoitusten suojaukset						-1,0				-1,0
Tilikauden laaja tulos			0,0			2,4	6,2	0,2		8,8
Osingonjako							-1,5	-2,0		-3,5
Hybridilainan kulut							-1,1			-1,1
Osakeperusteiset maksut							0,4	0,0		0,4
Muut muutokset							0,0			0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2018	3,6	16,7	0,0	4,9	-5,6	-11,2	108,6	5,1	25,0	147,1
Tilikauden voitto							4,4	-0,4		4,1
Muut laajan tuloksen erät * )
Muuntoerot						2,3		0,1		2,4
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet							-0,1			-0,1
Rahavirran suojaus			0,0							0,0
Nettosijoitusten suojaukset						1,2				1,2
Tilikauden laaja tulos			0,0			3,5	4,3	-0,2		7,5
Omien osakkeiden luovutus					0,7					0,7
Osingonjako							-2,3	-1,0		-3,3
Hybridilainan nosto									25,0	25,0
Hybridilainan takaisinmaksu									-25,0	-25,0
Hybridilainan kulut							-1,3			-1,3
Tytäryhtiön myynti						0,2		0,7		0,9
Osakeperusteiset maksut							0,0			0,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2019	3,6	16,7	0,0	4,9	-4,9	-7,6	109,2	4,6	25,0	151,6

*) Verovaikutus huomioitu.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN 1 LAADINTAPERIAATTEET

PERUSTIEDOT

Rapala VMC Oyj ("yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Asikkala. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998 lähtien. Emoyhtiö Rapala VMC Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "konserni") toimivat noin 40 maassa ja yhtiö on yksi maailman johtavia kalastustarvikeyhtiöitä.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Yhtiön hallitus on kokouksessaan 12.2.2020 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin internetsivuilta www.rapalavmc.com tai osoitteesta Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2019 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY 1606/2002) säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni ei ole, ennen niiden pakollista voimaantuloa, soveltanut uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja tai tulkintoja, jotka eivät ole vielä voimassa.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

SOVELLETUT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

Konsernissa sovelletaan 1.1.2019 alkaen IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia. Muilla IFRS-standardimuutoksilla ja -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernille.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

1.1.2019 alkaen konserni on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset standardia ensimmäistä kertaa. Suurin osa vuonna 2018 operatiivisina vuokrasopimuksina raportoiduista vuokrasopimuksista kirjattiin taseeseen IFRS 16 -standardia käyttöönotettaessa. Standardin mukaisesti nämä velat laskettiin nykyarvoon jäljellä olevista vuokranmaksuista diskontattuna käyttäen vuokralleottajan lisäluoton korkoa käyttöönoton hetkellä.

Konserni sovelsi yksinkertaistettua lähestymistapaa IFRS 16 käyttöönotossa, jolloin 2018 vertailutietoja ei ole oikaistu. Konserni

käytti seuraavia yksinkertaisen lähestymistavan soveltamisen mahdollistamia käytännön helpotuksia:

• Käyttöönoton jälkeen Rapala VMC ei kirjaa sellaisia vuokrasopimuksia IFRS 16 mukaisesti taseelle joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän. Nämä kirjataan kuluksi lyhytaikaisina vuokrina.
• Alkuperäisiä välittömiä kuluja ei ole sisällytetty käyttöomaisuuserän arvoon alkuperäisellä arvostushetkellä.
• Vuokrasopimuskomponenttia ja siihen liittyvää vuokrasopimukseen kuulumatonta komponenttia käsitellään yhtenä vuokrasopimuskomponenttina.
• Samaa diskonttokorkoa on sovellettu ominaispiirteiltään riittävän samankaltaisiin vuokrasopimuksiin, valuutan ollessa yksi määräävimmistä ominaispiireistä.

Käyttöönoton yhteydessä taseeseen kirjatuista vuokrasopimuksista valtaosa koostuu maa-alueista, toimitiloista, varastoista sekä joidenkin koneiden ja kalusteiden sekä autojen vuokrasopimuksista. Diskonttokorko jota on käytetty vuokravastuiden laskennassa, on määritelty käyttäen lisäluoton korkoa paikallisella markkina-alueella. Korko kuvaa korkoa, jonka vuokralleottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi, vastaavasta omaisuuserästä vastaavassa taloudellisessa ympäristössä. Vuokra-aika vastaa peruuttamatonta vuokrakautta lisättynä tarpeen mukaan jatkovuokrakausilla, jos niiden toteutuminen on riittävän varmaa.

Konsernin IFRS 16 projektitiimi valitsi IFRS 16 vuokrien laskentajärjestelmäksi ZenTreasury Oy:n järjestelmän. Järjestelmä on täysin implementoitu sekä sen käyttö koulutettu konsernin sisällä erinomaisella menestyksellä.

IFRS 16 standardin ensimmäisen soveltamisen vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen on eritelty alla tileittäin.

TULOSLASKELMA

2019		2019
ILMAN	IFRS 16	SISÄLTÄEN
IFRS 16	VAIKUTUS	IFRS 16
275,4		275,4
2,2		2,2
131,2		131,2
71,6		71,6
55,1	-6,5	48,6
		-0,2
6,4	6,2	12,6
13,1	0,3	13,4
3,1	0,5	3,6
9,9	-0,1	9,8
5,8		5,8
4,2	-0,1	4,1
	-0,2

TASE

MILJ. EUR	31.12.2018	OIKAISU VAIKUTUS	1.1.2019
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	74,5		74,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	29,5		29,5
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,0	14,0	14,0
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	0,0		0,0
Korottomat	5,8		5,8
Pitkäaikaiset varat yhteensä	109,8	14,0	123,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	99,1		99,1
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	0,0		0,0
Korottomat	54,8		54,8
Rahavarat	13,4		13,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä	167,3		167,3
VARAT YHTEENSÄ	277,1	14,0	291,1

OMA PÄÄOMA JA VELAT

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	277,1	14,0	291,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä	111,8	5,6	117,4
Leasingvelat	0,0	5,6	5,6
Korottomat	38,1		38,1
Korolliset	73,7		73,7
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä	18,2	8,4	26,6
Leasingvelat	0,0	8,4	8,4
Korottomat	8,1		8,1
Korolliset	10,1		10,1
Pitkäaikaiset velat
Oma pääoma yhteensä	147,1		147,1
Hybridilaina	25,0		25,0
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	5,1		5,1
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva pääoma	117,0		117,0
Oma pääoma

IAS 28:n muutokset

Sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutokset selventävät, että IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia sovelletaan pitkäaikaisiin osuuksiin osakkuus- ja yhteisyrityksissä, joihin ei sovelleta pääomaosuusmenetelmää. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus

Sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Tulkinta koskee tuloverojen kirjanpitokäsittelyä, kun verokohtelu sisältää epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12:n soveltamiseen. Pääasiallinen kysymys koskee sitä, hyväksyykö veroviranomainen konsernin valitseman verokohtelun. Tätä arvioitaessa oletus on, että veroviranomaisilla on käytettävissään kaikki olennaiset tiedot esitetyn verokohtelun arviointia varten. Tulkinnalla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 19:n muutos

Sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Muutos selventää kirjanpitokäsittelyä, kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu raportointikauden aikana. Muutoksessa määritellään, että kun järjestelyjen muutos tai supistaminen tai velvoitteiden täyttäminen tapahtuu vuotuisen raportointikauden aikana, yhtiön on käytettävä päivitettyjä oletuksia palvelukustannuksen ja nettokoron määrittämiseksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 9 muutokset

Sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Ennen eräpäivää tapahtuvaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen korvaus - muutokset muuttavat IFRS 9:n olemassa olevia irtisanomisoikeuksiin liittyviä vaatimuksia, jotta kyseiset erät voidaan kirjata jaksotettuun hankintamenoon (tai liiketoimintamallista riippuen muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon) myös negatiivisen korvauksen maksamisen tilanteessa. Ilman muutosta nämä rahoitusvarat olisi arvostettava tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

UUSIEN JA MUUTETTUJEN STANDARDIEN JA TULKINTOJEN SOVELTAMINEN 2020

Konserni aloittaa seuraavien sitä koskevien uusien, uudistettujen tai muutettujen standardien ja tulkintojen soveltamisen vuonna 2020.

Muutokset IAS 1 -standardiin ja IAS 8 -standardiin

Olennaisuuden määritelmä. Muutokset selkeyttävät olennaisuuden määritelmää ja yhdenmukaistavat käsitteellisessä viitekehyksessä ja itse standardeissa käytettyä määritelmää. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta.

Muutokset IFRS-standardien käsitteelliseen viitekehykseen

Uudistettu käsitteellinen viitekehys sisältää: uuden arvostamista koskevan luvun, ohjeistuksia taloudellisen suorituskyvyn raportointiin, parannettuja määritelmiä ja ohjeistusta (erityisesti velan määritelmän osalta) sekä selvennyksiä tärkeisiin aihealueisiin, kuten johtaminen, varovaisuus ja epävarmuuden huomioiminen talousraportoinnissa. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta.

Muutokset IFRS 3 -standardiin Liiketoimintojen yhdistäminen

Muutokset auttavat yhtiöitä määrittelemään, koostuuko hankinta liiketoiminnasta vai omaisuuserien ryhmästä. Muutettu määritelmä painottaa, että liiketoiminnan tuotos tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen tuottamista asiakkaille, kun taas edellinen määritelmä keskittyi sijoittajille ja muille osinkojen, alhaisempien kustannusten ja muiden taloudellisten etujen muodossa kertyvään tuottoon. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2019. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta.

Muutokset IFRS 9 -standardiin, IAS 39 -standardiin ja IFRS 7 -standardiin

Muutokset liittyvät korkokantojen vertailuarvoja koskevaan uudistukseen ja vaativat laadullisia ja määrällisiä tietoja, jotta tilinpäätöksen käyttäjät ymmärtävät, mikä vaikutus korkokantojen vertailuarvojen uudistuksesta johtuvalla epävarmuudella on yhteisön suojaussuhteisiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020. Konserni arvioi parhaillaan näiden muutosten vaikutusta.

IFRS 17 -standardi: Vakuutussopimukset

Tämä standardi korvaa standardin IFRS 4, joka mahdollistaa tällä hetkellä useita erilaisia käytäntöjä vakuutussopimuksen kirjaamisen osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Standardi ei ole konsernin kannalta merkityksellinen.

Muilla julkaistuilla standardien muutoksilla tai tulkinnoilla ei uskota olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai julkaistaviin tietoihin.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää yhtiön ja sen tytäryritykset, joissa sillä on määräysvalta. Määräysvalta perustuu joko suoraan tai välillisesti osakkeiden tuomaan määräysvaltaan ja/tai muilla tavoin toteutuvaan määräysvaltaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on laadittu samalle tilikaudelle samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta syntyy liikearvoa, jos hankintameno ylittää hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan suoraan konsernin tuloslaskelmaan. Liikearvoista ei tehdä poistoja, vaan liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vuosittain. Hankintameno sisältää mahdollisen ehdollisen kauppahinnan käyvän arvon. 1.1.2010 asti hankintamenoon sisällytettiin myös hankintaan liittyvät välittömät menot. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt on konsolidoitu hankintahetkestä alkaen ja myydyt yhtiöt myyntihetkeen asti.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 %:n osuus äänivallasta ja/tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä, sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tällä hetkellä osakkuus- ja yhteisyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan ennen liikevoittoa.

Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvo kuvastaa konsernin osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten nettovarallisuudesta lisättynä hankinnassa syntyneellä liikearvolla ja vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Mahdolliset realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuus- ja yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, osakkuus- tai yhteisyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita näihin yrityksiin liittyen.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin kaikki sisäiset liiketapahtumat kuten saamiset, velat ja sisäinen osingonjako sekä realisoitumattomat varaston ja aineellisten hyödykkeiden sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus on erotettu tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa määräysvallattomien omistajien omistusosuuden mukaisesti. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattu omaan pääomaan, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

ULKOMAANRAHANMÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Kukin tytäryhtiö määrittelee oman toiminnallisen valuuttansa ja kaikki sen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siinä valuutassa ("toiminnallinen valuutta").

Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseen valuuttaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahanmääräiset monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toiminnalliseksi valuutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahanmääräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toiminnallisen valuutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on muunnettu toiminnalliseen valuuttaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia. Liiketapahtumien kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Kurssierot ulkomaanrahanmääräisten korollisten saamisten ja velkojen muuntamisesta kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseisestä yksiköstä luovutaan.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toiminnallinen ja raportointivaluutta. Tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssiin. Näiden tytäryhtiöiden taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssilla. Muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja näitä tehokkaasti suojaavien lainojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö, jonka toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, myydään, mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten tytäryritysten hankinnasta syntyvät liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten tytäryhtiöiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ennen 1.1.2004 tapahtuneiden hankintojen liikearvot ja käypien arvojen oikaisut on kirjattu euromääräisenä.

TULOUTUSPERIAATE

Liikevaihto sisältää myynnistä saadut tuotot vähennettynä välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle eikä konsernilla ole enää merkittävää epävarmuutta liittyen myynnin laskutukseen, kustannuksiin tai siihen liittyen, että asiakas palauttaisi tavaran. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen sisällön mukaisesti. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

TULOVEROT

Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varaston nettorealisointi- ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan kuluksi toteutumishetkellä, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi tietyt kriteerit täyttäviin kehityshankkeisiin. Tällaisiin hankkeisiin liittyvät kehityskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos kehitetyt tuotteet on arvioitu teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi. Kulujen aktivoinnin edellytyksenä on, että odotettavat tuotot kattavat kertyneet ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut sekä myynti- ja hallintokulut. Lisäksi projektin loppuun saattamiseksi tulee olla käytettävissä tarvittavat resurssit. Aktivoidut kehitysmenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen osalta. Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan.

LIIKEARVO

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun tytär-, osakkuus- tai yhteisyrityksen hankintahetken nettovarallisuuden käyvästä arvosta. 31.12.2009 asti hankintamenoon sisällytettiin muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantuntijoiden palkkiot. Sen sijaan 1.1.2010 jälkeen tehtyjen hankintojen osalta välittömästi hankinnasta johtuvat menot on kirjattu kuluksi. Ennen 1.1.2004 hankittujen liiketoimintojen yhdistämisen liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumistestillä. Tätä tarkoitusta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla. Liikearvosta ei tehdä poistoja.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan asiakassuhteet, tavaramerkit, aktivoidut tuotekehitysmenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit ja ohjelmistojen käyttöoikeudet. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viiteentoista vuoteen.

Tavaramerkkien ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla. Aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Yrityskaupoissa hankittuihin aineellisiin hyödykkeisiin sovelletaan käypää arvoa hankintahetkellä. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen pitoaika.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat	10–25 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- tai perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen ja poistetaan tasapoistoin niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot tai tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot aktivoidaan osana ehdot täyttävän hankittavan tai valmistettavan omaisuuserän hankintamenoa. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtiolta tai muilta tahoilta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin systemaattisella tavalla samoille tilikausille kuin ne kulut, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tuloutetaan tasaerin omaisuuden taloudellisena käyttöaikana silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset. Taseessa avustukset vähennetään niihin liittyvän aineellisen hyödykkeen arvosta. Avustukset kirjataan oikaisemaan poistoja omaisuuden taloudellisena käyttöaikana. Tällä hetkellä konsernin kaikki avustukset on tuloutettu tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVONALENTUMISET

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi merkittävät muutokset markkinatilanteessa ja myyntihinnoissa, päätökset huomattavista uudelleenjärjestelyistä sekä muutokset kannattavuudessa.

Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan joka tapauksessa vuosittain. Arvonalennustestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevassa rahamäärässä on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvoon tehtyä arvonalentumista ei peruuteta.

VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä rakennuksia kuten tuotanto- ja toimistotiloja, varastoja sekä ajoneuvovuokrasopimuksia. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. IFRS 16 -standardin mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa poikkeusta. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, ja vähäarvoiset omaisuuerät kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen konsernin kulloinkin määrittelmällä lisäluoton korolla. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisiä viitekorkoja ja konsernin rahoituksen sisäisiä marginaaleja. Lisäluoton korot ovat valuuttakohtaisia.

Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralleottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään jatko-option. Vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään etenkin irtisanomis- ja osto-option sisältävien sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kohdalla johdon tekemien realistisien arvioiden perusteella.

Alkuperäisen arvostuksen jälkeen, käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella.

Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Konserni vuokralle antajana

IFRS 16 ei muuttanut olennaisesti sitä, miten vuokranantaja kirjaa vuokrasopimukset. Ne vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle antajana, on luokiteltu muiksi vuokrasopimuksiksi. Tällöin vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseeseen luonteensa mukaisesti aineellisiin hyödykkeisiin. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kuten vastaavat omassa käytössä olevat aineelliset hyödykkeet. Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toimiminen vuokralle antajana on merkitykseltään vähäistä.

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupantekopäivän käypään arvoon. Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettavaksi jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, kun yrityksen liiketoimintamalli on rahoitusvarojen hallinnointi sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksua. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia rahoitusvaroja, kuten rahat- ja pankkisaamiset, myyntisaamiset ja lainasaamiset.

Laina- ja myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähentäen odotettavissa olevan luottotappion osuuden. Mahdolliset transaktiokulut sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan, kun kyseiset lainat ja muut saamiset kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalin lyhennysprosessin myötä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden osalta yhtiö on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tehnyt peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisesta instrumentista (muut osakkeet) jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Rahoitusvarojen arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon.

Myyntisaamisten arvostamiseen Rapala soveltaa IFRS 9:n mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden mallia. Katso liitetieto 22.

JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA

Kun suojauslaskentaa toteutetaan niin sitä toteutetaan IFRS 9:ssä määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Konsernilla on rahoitusmarkkinariskejä erityisesti valuuttakurssiriskiin ja korkoriskiin liittyen. Rahoitusriskien suojaamiseen käytetään ajoittain johdannaisia. Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa. Konsernilla ei ole kytkettyjä johdannaisia.

Osa johdannaisista voidaan määritellä suojausinstrumenteiksi ja tällöin niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Suojauksen dokumentointi sisältää suojausinstrumentin, suojattavan erän tai liiketoimen määrittämisen, suojausriskin kuvauksen sekä arvion suojaussuhteiden tehokkuudesta. Suojaussuhteiden odotetaan kumoavan suojattavasta riskistä johtuvat käyvän arvon ja rahavirtojen muutokset erittäin tehokkaasti ja suojauksia arvioidaan jatkuvasti tilikauden aikana sen todentamiseksi, että suojaus on ollut erittäin tehokas niiden tilikausien ajan, joille suojaus on ollut määritettynä. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin kirjanpidollinen käsittely riippuu suojaussuhteesta.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin siltä osin kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin kirjatun johdannaisen kertyneet voitot tai tappiot uudelleenluokitellaan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmassa käyvän arvon muutokset kohdennetaan tuloslaskelmaan suojausinstrumentin luonteesta riippuen joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä eriä, tai rahoituskulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti yhdessä suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutosten kanssa suojatun riskin osalta.

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka on tehty suojaustarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan tuloslaskelmaan instrumentin luonteesta riippuen joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä valuuttamääräisiä transaktioita, tai rahoituskulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä.

Taseessa johdannaisten käyvät arvot esitetään pääsääntöisesti sopimuksen maturiteetin perusteella lyhyt- tai pitkäaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa. Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien, suojauslaskennassa olevien monetaarisia eriä suojaavien johdannaissopimusten käyvät arvot esitetään taseessa samassa korollisten saamisten tai velkojen ryhmässä, jossa suojattava instrumenttikin esitetään.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sisältyviin muuntoeroihin ja tehoton osuus tuloslaskelman rahoituseriin. Nettosijoituksen suojauksesta laajan tuloksen muuntoeroihin kirjatut voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan kokonaan tai osittain.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon kaupantekopäivänä. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai johdannaisiin, jotka on määritelty suojausinstrumenteihin tehokkaassa suojauksessa. Rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon lisättynä transaktiokustannuksilla. Seuraavina tilikausina rahoitusvelat johdannaisvelkoja lukuun ottamatta esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Myös yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Tuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmaan kun kyseinen velka kirjataan pois taseesta, arvon alentuessa ja normaalien velkalyhennysten myötä.

Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia ja korottomia. Yrityshankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet luokitellaan korottomiksi rahoitusveloiksi.

RAHOITUSERIEN KIRJAAMINEN TASEESEEN JA TASEESTA POIS KIRJAAMINEN

Rahoitusvarat ja -velat kirjataan kauppapäivänä. Rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen vain silloin, kun konsernista tulee rahoitusinstrumenttia koskevien sopimusehtojen osapuoli.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta vain silloin, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai kun konserni siirtää rahoitusvaroihin kuuluvan erän toiselle osapuolelle niin, että omistamiseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin siirtyvät toiselle osapuolelle. Konserni poistaa rahoitusvelan tai osan rahoitusvelasta taseestaan vain silloin, kun velka on lakannut olemasta olemassa, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden hankintakulut, välittömät valmistuspalkat, poistot, muut välittömät valmistuskulut sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, mutta ei vieraan pääoman kuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla nettorealisointivarauksella vähennettynä.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä luottotappiovarauksilla. Myyntisaamisista tehdään luottotappiovaraus kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), että kaikkia saamisia ei saada alkuperäisin ehdoin. Arvio ja päätös luottotappiovarauksista tehdään yksiköissä tapauskohtaisesti.

OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA (HYBRIDILAINA)

Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina on hybridilaina, joka esitetään konsernitilinpäätöksessä omana pääomana. Hybridilaina on heikommassa etusija-asemassa kuin konsernin muut velkasitoumukset. Sen etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Hybridilainan korot maksetaan, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, päättää konserni mahdollisesta koron maksusta erikseen. Maksamattomat korot kumuloituvat. Hybridilainan haltijoilla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, määräysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin. Luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan konsernitilinpäätöksessä oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

VARAUKSET

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvästä riskistä.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITEROMU

Konserni toimii sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jakelijana, josta on annettu Euroopan unionin direktiivi. Odotetut kustannukset kirjataan muihin liiketoiminnan kuluihin ja lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyitä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää, jossa eläkekustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kokonaiskustannus työntekijöiden jäljellä olevalle palvelusajalle vakuutusmatemaatikkojen vuosittain laatimien vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaisesti. Eläkevastuuna esitetään tulevien arvioitujen eläkemaksujen nykyarvo. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin täysimääräisinä sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämispäivänä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisjakson ajalle ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset kannustusjärjestelmät uudelleenarvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja velan käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakeperusteisten kannustusjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon siitä optioiden tai osakepalkkioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Myöntämispäivä on päivä, jona yhtiö ja vastapuoli sopivat osakeperusteisesta järjestelystä ja jona molemmilla osapuolilla on yhteisymmärrys kaikista järjestelyn ehdoista. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon käyttäen Black-Scholes -optioiden arvostusmenetelmää. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä option käypään arvoon, mutta ne on otettu huomioon optioiden lukumäärässä, joiden odotetaan toteutuvan. Yhtiö tarkastelee säännöllisin väliajoin tehtyjä oletuksia ja tarkastaa arvioitaan lopullisesta osakeperusteisten palkkioiden määrästä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan tai velkoihin.

Kun osakeoptio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiokuluilla oikaistuna) kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

OSINKO

Hallituksen esittämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla kauden tulos kunkin kauden keskimääräisellä osakemäärällä. Jos takaisin ostettuja omia osakkeita on, niiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu takaisin ostettujen osakkeiden menetelmällä (treasury stock method). Siinä optiot oletetaan käytetyiksi tilikauden alussa tai sen jälkeisenä liikkeeseenlaskupäivänä ja saaduilla varoilla oletetaan ostetun omia osakkeita tilikauden keskimääräisellä markkinahinnalla. Ulkona olevien osakkeiden painotetun keskimääräisen lukumäärän lisäksi jakajaan sisällytetään optioiden oletetusta käytöstä tulevat lisäosakkeet. Osakeoptioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa, jos optiolle määritelty merkintähinta ylittää osakkeiden keskimääräisen markkinaarvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, jos osakkeiden kauden keskimääräinen markkinahinta ylittää optioille määritetyn merkintähinnan.

LIIKEVOITTO

IAS 1 (Tilinpäätöksen esittäminen) ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä liikevaihtoon muut liiketoiminnan tuotot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, vähentämällä myynnin suorat kulut oikaistuna varaston muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kustannuksilla, vähentämällä työsuhdeetuuksiin liittyvät kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan kulut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne liittyvät liiketapahtumiin, muuten ne kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

RAHAVIRTALASKELMA

Rahavirtalaskelmassa kuvatut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudattaen. Kaikki tilikauden aikana maksetut verot on esitetty liiketoiminnan rahavirrassa, ellei niitä voida erityisesti kohdistaa investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset ulkomaanrahan määräisinä pidettävistä rahavaroista on esitetty erillisellä rivillä ennen rahavaroja tilikauden lopussa, erillään liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.

VERTAILUKELPOINEN LIIKEVOITTO JA VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT

Konserni esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vertailukelpoinen liikevoitto on liikevoitto ilman realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia sekä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, jotka sisältävät olennaiset uudelleenjärjestelykustannukset, arvonalentumiset, liiketoimintahankinnoista ja -luovutuksista syntyvät tuotot ja kulut, vakuutuskorvaukset sekä muut ei-operatiiviset erät.

JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöksen laadinta kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan edellyttää johdon tekevän arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoituihin eriin. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa sovellettaessa tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Johdon arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja tulevaisuuden ennusteisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Yrityshankintojen käyvän arvon määrittäminen

Sekä yhtiö että tarvittaessa ulkopuolinen neuvonantaja ovat arvioineet hankittujen käyttöpääoman ja aineellisten hyödykkeiden käypiä arvoja. Immateriaalioikeuksien (tavara- ja tuotemerkit, patentit ja teknologia) ja asiakassuhteiden ja -tietojen käyvän arvon määritys perustuu hyödykkeiden diskontattuihin kassavirtoihin.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Arvonalentumistestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka

rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Verot

Konserni arvioi tilinpäätösten yhteydessä erityisesti laskennallisten verosaamisten kirjausperiaatteet. Laskennallinen vero lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varastoista ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen vero siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuutta arvioidaan ja sitä oikaistaan siltä osin kuin mahdollisuus sen hyödyntämiseen on epätodennäköinen. Konserni arvioi tilinpäätöksen yhteydessä onko tytäryhtiöiden voitonjako sen määräysvallassa ja todennäköistä, ja kirjaa siitä laskennallisen verovelan sen mukaisesti.

Etuuspohjaiset velvoitteet

Etuuspohjaisissa järjestelyissä kustannukset on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Työsuhde-etuuksiin liittyvien kulujen ja velkojen laskennassa käytetään useita tilastollisia ja muita vakuutusmatemaattisia tekijöitä kuten diskonttokorko, palkkatason nousu ja vuotuinen inflaatio. Käytetyt tilastolliset tekijät voivat poiketa toteutuneesta kehityksestä. Vakuutusmatemaattisten tekijöiden muutosten vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tällä voi olla pieni vaikutus konsernin tilikauden laajaan tulokseen.

Varaukset

Varauksen kirjaamisajankohta perustuu johdon arvioon siitä, milloin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on syntynyt ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Hyperinflaatio

Konsernilla voi olla toimintoja maissa, joissa vaikuttaa hyperinflaatio. Hyperinflaatiomaaksi luokiteltuun maahan rekisteröityjen tytäryrityksien tilinpäätökset oikaistaan IAS 29:n (Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa) mukaisesti, mikäli oikaisun vaikutus on konsernitilinpäätöksen kannalta olennainen.

LUKUJEN ESITTÄMINEN JA PYÖRISTYS

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Kaikki tilinpäätöstaulukoiden luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöksessä 0,0 milj. euroa tarkoittaa, että luku on itseisarvoltaan alle 50 000 euroa. Jos nimikkeen määrä on 0 euroa, se esitetään tyhjänä soluna.

SEGMENTTI- ² INFORMAATIO

Rapala-konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena, kalastustarvikkeiden sekä metsästys-, ulkoilu- ja talviurheiluvälineiden valmistus-, hankinta- ja jakeluyksiköiden yhtenäisenä ketjuna. Johtamisen perusyksikkö on yksittäinen tytäryhtiö, joka toimii yhdellä tai useammalla toimintaketjun osa-alueella. Johtoryhmässä on jokaisen tytäryhtiön ja liiketoiminnan edustaja. Konsernia ei johdeta itsenäisinä divisioonina vaan yhtenä kokonaisuutena. Konsernin toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa on ylin päätöksentekijä.

Konsernin toimintojen integroituneesta luonteesta huolimatta konsernin johdon lähestymistapa eroaa yksiköiden käsittelemien tuotteiden luonteen ja alkuperän mukaan. Eri tuotteiden strateginen ja operatiivinen rooli eroaa riippuen siitä, ovatko myytävät tuotteet konsernin itsensä valmistamia, alihankintana omilla tuotemerkeillä valmistettuja vai kolmansien osapuolien valmistamia ja konsernin edustamia ja jakelemia, tai ovatko tuotteet osa konsernin kalastusliiketoimintaa vai kalastusta tukevia muita tuoteryhmiä. Erot tuotteiden luonteen ja alkuperän välillä muodostavat perustan konsernin toimintasegmenteille.

Konsernin toimintasegmentit ovat Konsernin kalastustuotteet, Konsernin muut tuotteet ja Kolmansien osapuolien tuotteet. Konsernin kalastustuotteet ja Konsenin muut tuotteet muodostavat yhdessä raportoitavan segmentin Konsernin tuotteet. Konsernin kalastustuotteet ovat konsernin itsensä valmistamia tai alihankkijoiden tuottamia, konsernin omien tuotemerkkien alla myytäviä kalastustarvikkeita. Konsernin kalastustuotteet sisältävät uistimet ja syötit, koukut, siimat ja kalastajan tarvikkeet. Konsernin muut tuotteet sisältävät konsernin omat talviurheiluun ja muuhun liiketoimintaan liittyvät tuotteet. Kolmansien osapuolien tuotteet sisältävät konsernin ulkopuoliset kalastus-, metsästys-, ulkoilu- ja talviurheilutuotteet, joihin käytetään samaa jakeluverkostoa kuin Konsernin kalastustuotteisiin ja Konsernin muihin tuotteisiin.

Konserni on muuttanut segmenttien tuloksellisuuden arvioinnin perusteita oikaisemalla liikevoitosta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi perustuu segmenttien liikevaihtoon, vertailukelpoiseen liikevoittoon ja varoihin. Vertailukelpoisesta liikevoitosta on oikaistu realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset sekä muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, jotka sisältävät olennaiset uudelleenjärjestelykustannukset, arvonalentumiset, liiketoimintahankinnoista ja -luovutuksista syntyvät tuotot ja kulut, vakuutuskorvaukset sekä muut ei-operatiiviset erät. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty tunnuslukujen laskentakaavoissa sivulla 44. Muut segmenteistä raportoidut luvut ovat yhdenmukaisia IFRS-laskentaperiaatteiden kanssa. Raportoitavat segmentit vastaavat tilinpäätöksessä 2018 esitettyjä segmenttejä.

Mahdolliset segmenttien väliset liiketapahtumat on hinnoiteltu markkinaehtoisesti.

RAPORTOITAVAT SEGMENTIT

2019
MILJ. EUR	KONSERNIN TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN TUOTTEET	RAPORTOITAVAT SEGMENTIT YHTEENSÄ
Liikevaihto	185,2	90,2	275,4
Poistot ja arvonalentumiset	-9,9	-2,7	-12,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (sisältyy liikevoittoon)	0,0	-0,2	-0,2
Vertailukelpoinen liikevoitto	19,5	-1,6	17,8
Segmenttien varat
Korottomat varat	219,8	45,4	265,2
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	0,0	4,2	4,2
Segmenttien varat yhteensä	219,8	49,6	269,4
Investoinnit	5,1	0,6	5,6

TÄSMÄYTYSLASKELMAT

MILJ. EUR	2019	2018
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto yhteensä	275,4	262,4
Konsernin liikevaihto	275,4	262,4
Vertailukelpoinen liikevoitto
Raportoitavien segmenttien vertailukelpoinen liikevoitto yhteensä	17,8	16,7
Operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset	-0,4	0,7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-4,0	-2,6
Konsernin raportoitu liikevoitto yhteensä	13,4	14,8
Konsernin rahoitustuotot ja -kulut	-3,6	-2,1
Konsernin voitto ennen veroja	9,8	12,7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Uudelleenjärjestelyt
Konsernin johtohenkilöihin kohdistuvat uudelleenjärjestelyt	-1,1	-0,2
Indonesian uistintehtaan uudelleenjärjestely	-1,1	-1,9
Muut uudelleenjärjestelykustannukset	-2,1	-0,6
DQC Internationalin hankinnan kustannukset	-0,8
Muut erät	1,0	0,2
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-4,0	-2,6
Varat
Raportoitavien segmenttien varat yhteensä	269,4	263,7
Kohdistamattomat korolliset varat	20,1	13,4

Konsernin varat yhteensä	289,5	277,1

2018

MILJ. EUR	KONSERNIN TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN TUOTTEET	RAPORTOITAVAT SEGMENTIT YHTEENSÄ
Liikevaihto	174,6	87,8	262,4
Poistot ja arvonalentumiset	-6,4	-1,1	-7,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta (sisältyy liikevoittoon)	0,0	0,0	0,0
Vertailukelpoinen liikevoitto	17,2	-0,5	16,7
Segmenttien varat
Korottomat varat	208,8	54,9	263,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	0,0	-	0,0
Segmenttien varat yhteensä	208,8	54,9	263,7
Investoinnit	5,3	1,1	6,4

MAANTIETEELLISET JA KOKO YHTEISÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjois-Amerikka, Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut maat. Ulkoinen liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty eriteltynä maittain, joiden osuus kokonaisuudesta on merkittävä.

Pitkäaikaiset varat sisältävät konsernin pitkäaikaiset varat poislukien rahoitusvarat ja laskennalliset verosaamiset.

Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta yksinään merkittävää osaa konsernin liikevaihdosta.

Ulkoinen liikevaihto myyjäyhtiön sijaintimaan mukaan

YHTEENSÄ	275,4	262,4
Muut maat yhteensä	33,3	33,6
Pohjois-Amerikka yhteensä	104,2	95,4
Muu Pohjois-Amerikka	12,6	12,0
USA	91,6	83,4
Muu Eurooppa yhteensä	81,3	78,4
Muut Euroopan maat	32,0	32,0
Ranska	37,3	34,6
Venäjä	12,0	11,8
Pohjoismaat yhteensä	56,6	55,1
Muut Pohjoismaat	28,9	29,1
Suomi	27,7	26,0
MILJ. EUR	2019	2018

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaan

YHTEENSÄ	119,9	104,0
Muut maat yhteensä	34,4	33,4
Muut maat	6,9	7,0
Kiina (ml. Hongkong)	27,5	26,4
Pohjois-Amerikka yhteensä	36,5	33,8
Muu Pohjois-Amerikka	3,6	3,7
USA	32,8	30,1
Muu Eurooppa yhteensä	21,3	17,3
Pohjoismaat yhteensä	27,8	19,6
Muut Pohjoismaat	4,6	3,5
Suomi	23,2	16,1
MILJ. EUR	2019	2018

YRITYSHANKINNAT JA 3 -MYYNNIT

YRITYSHANKINNAT VUONNA 2019 OSAKKUUSYHTIÖHANKINTA

Rapala VMC solmi 18.9.2019 sopimuksen, jolla yhtiö hankki 49% omistusosuuden ja äänimäärän DQC International Corp:n osakepääomasta, joka on tunnettu 13 Fishing -vavoista ja -keloista. Lisää osakkuusyhtiöstä liitetiedossa 13.

YRITYSHANKINNAT VUONNA 2018

Vuonna 2018 konserni ei tehnyt yrityshankintoja.

YRITYSMYYNNIT 2019

Rapala VMC myi 23.12.2019 kaikki 100% osakkeet ukrainalaisesta tytäryhtiöstään VMC-WaterQueen Ukraine yksityiselle ukrainalaiselle yhtiölle. VMC-WaterQueen Ukraine toimi jakeluyhtiönä. Kaupalla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai tulokseen tilikaudella 2019.

YRITYSMYYNNIT VUONNA 2018

Vuonna 2018 konserni ei tehnyt yritysmyyntejä.

LIIKETOIMINNAN 4 MUUT TUOTOT

MILJ. EUR	2019	2018
Rojaltituotot	0,2	0,1
Vuokratuotot	0,5	0,4
Romumyynti	-	0,1
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	1,0	0,1
Vakuutuskorvaukset	0,1	0,0
Muut tuotot	0,4	0,2
YHTEENSÄ	2,2	0,9

LIIKETOIMINNAN 5 MUUT KULUT

MILJ. EUR	2019	2018
Myynti- ja markkinointikulut	-11,5	-11,0
Maksetut vuokrat	-1,0	-7,4
Myyntirahdit	-6,1	-6,0
Kunnossapito- ja yleiskustannukset	-5,7	-5,4
Matkakulut	-4,1	-4,2
Myyntikomissiot	-4,3	-3,8
Konsultointikulut	-2,1	-1,7
IT ja tietoliikenne	-2,7	-2,5
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-0,8	-0,8
Ulkoistettu logistiikka	-0,9	-0,7
Valuuttajohdannaiset	0,3	0,4
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	-0,5	-0,3
Muut kulut	-9,3	-7,1
YHTEENSÄ	-48,6	-50,4

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

YHTEENSÄ	-0,8	-0,8
Muut palkkiot	0,0	-0,1
Palkkiot veropalveluista	-0,1	-0,1
Tilintarkastuspalkkiot	-0,7	-0,6
MILJ. EUR	2019	2018

MILJ. EUR	2019	2018
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-121,6	-127,4
Varastojen muutos	2,6	0,2
Ulkopuoliset palvelut	-1,7	-1,8
YHTEENSÄ	-120,6	-129,0

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 7 AIHEUTUVAT KULUT

MILJ. EUR	2019	2018
Palkat	-57,8	-54,8
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-4,2	-4,2
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-0,4	-0,2
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-0,1	-0,1
Osakkeina toteutettavat ja maksettavat optiojärjestelyt	0,0	-0,4
Muut henkilösivukulut	-9,1	-9,1
YHTEENSÄ	-71,6	-68,7

Vuonna 2019 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisälsivät uudelleenjärjestelyistä johtuvia henkilöstökuluja 2,3 milj. euroa (2018: 0,5 milj. euroa). Tarkemmat tiedot ylimmän johdon työsuhdeetuuksista ja mahdollisista osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedoissa 28 ja 29.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

YHTEENSÄ	2 604	2 772
Muut maat	1 268	1 430
Muu Eurooppa	859	881
Pohjoismaat	348	336
Pohjois-Amerikka	129	126
HENKILÖÄ	2019	2018

TUTKIMUS- 8 JA KEHITYSKULUT

Tilikauden voittoon sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehityskuluja 1,7 milj. euroa vuonna 2019 (2018: 1,6 milj. euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskuluja.

RAHOITUSTUOTOT 9 JA -KULUT

MILJ. EUR	2019	2018
Kurssivoitot ja -tappiot
Rahoitussaamisista	2,6	-0,3
Jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-3,4	-1,9
IFRS 16 veloista	0,0	-
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista	0,8	0,9
Suojauslaskennan alaisten korkojohdannaisten arvonmuutokset	0,0	0,0
Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,1
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-2,0	-1,9
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	-0,4	1,5
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16)	-0,5	-
Muut rahoituskulut	-0,9	-0,5
YHTEENSÄ	-3,6	-2,1

KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERIIN

MILJ. EUR	2019	2018
Suojauslaskennan alaisten korkojohdannaisten arvonmuutokset, verovaikutus huomioituna	0,0	0,0
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista, verovaikutus huomioituna	1,2	-1,0
YHTEENSÄ	1,2	-1,0

LIIKEVOITTOON KIRJATUT VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

MILJ. EUR	2019	2018
Liikevaihtoon sisältyvät	0,3	0,9
Ostoihin sisältyvät	-0,1	-0,9
Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät
Valuuttattajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,3	0,4
YHTEENSÄ	0,5	0,4

Rahavirran suojaukseen määriteltyjen johdannaisinstrumenttien voitot ja tappiot esitetään yhdessä suojattavan instrumentin kanssa: korkokuluihin on kirjattu 0,0 milj. euroa (2018: 0,0 milj. euroa).

Tilikaudella 2019 alun perin suojauslaskennan alaisista rahavirran suojauksiin määritellyistä tehottomista korkojohdannaisista kirjattiin 0,0 milj. euroa (2018: 0,0 milj. euroa) tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

YHTEENSÄ	-5,8	-6,2
Laskennalliset verot	1,0	1,0
Tuloverot	-6,8	-7,2
MILJ. EUR	2019	2018

TULOVEROJEN TÄSMÄYTYS

MILJ. EUR	2019	2018
Verot laskettuna Suomen yhtiöverokannalla (20 %)	-3,2	-2,5
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,1	-1,4
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-0,1	-0,1
Ulkomaiset lähdeverot	-0,2	-0,2
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	-0,2	-0,2
Verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-1,7	-0,9
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutokset	-0,6	-0,2
Verokantojen muutosten vaikutus laskennallisiin veroihin	0,1	-0,5
Muut erät	0,2	-0,2
TULOVEROT TULOSLASKELMASSA	-5,8	-6,2

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

2019

MILJ. EUR	ENNEN VEROJA	VERO VAIKUTUS	VEROJEN JÄLKEEN
Muuntoerot	2,4		2,4
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	-0,2	0,0	-0,1
Rahavirran suojaukset	0,0	0,0	0,0
Nettosijoitusten suojaukset	1,3	0,0	1,2
YHTEENSÄ	3,5	0,0	3,5

2018

YHTEENSÄ	2,4	-0,1	2,2
Nettosijoitusten suojaukset	-0,9	-0,1	-1,0
Rahavirran suojaukset	0,0	0,0	0,0
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,1	0,0	0,1
Muuntoerot	3,2		3,2
MILJ. EUR	VEROJA	VAIKUTUS	JÄLKEEN
	ENNEN	VERO	VEROJEN

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOS

2019

MILJ. EUR	1.1.	TULOSLASKELMA	OMA PÄÄOMA	MUUN TOEROT	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	2,0	-0,5		0,0	1,4
Varaukset	0,6	0,0		0,0	0,6
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,6	0,0	0,0		0,6
Poistoerot	0,0	0,0		0,0	0,1
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	3,0	-0,5		0,1	2,5
Muut tilapäiset erot	0,7	0,3		0,3	1,3
LASKENNALLISET VEROSAAMISET YHTEENSÄ	6,8	-0,7	0,0	0,4	6,5
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	1,1	0,0		0,0	1,1
Varastot	1,5	0,1		0,0	1,7
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon kohdistukset	2,3	-0,2		0,1	2,3
Muut tilapäiset erot	2,1	0,2		0,0	2,3
LASKENNALLISET VEROVELAT YHTEENSÄ	7,1	0,2		0,2	7,4
LASKENNALLINEN VEROVELKA, NETTO	-0,2	-0,9	0,0	0,2	-0,9

2018

MILJ. EUR	1.1.	TULOSLASKELMA	OMA PÄÄOMA	MUUN TOEROT	31.12.
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	2,7	-0,7		0,0	2,0
Varaukset	0,7	0,0		0,0	0,6
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,7	-0,1	0,0		0,6
Poistoerot	0,1	0,0		0,0	0,0
Konsernin yhdistelytoimenpiteiden ja eliminointien vaikutus	2,8	0,1		0,0	3,0
Muut tilapäiset erot	0,5	-0,2	0,0	0,3	0,7
LASKENNALLISET VEROSAAMISET YHTEENSÄ	7,5	-1,0	0,0	0,3	6,8
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	1,0	0,0		0,0	1,1
Varastot	1,4	0,1		0,1	1,5
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon kohdistukset	2,4	0,0		0,0	2,3
Muut tilapäiset erot	2,2	-0,1		0,1	2,1
LASKENNALLISET VEROVELAT YHTEENSÄ	6,9	0,1	0,0	0,1	7,1
LASKENNALLINEN VEROVELKA, NETTO	0,5	-1,1	0,0	0,2	-0,2

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona IAS 12 mukaisesti. Konsernilla oli 31.12.2019 vahvistettuja tappiota 27,5 milj. euroa (2018: 23,3 milj. euroa), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Näistä tappioista 1,9 milj. euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden kuluessa (2018: 2,9 milj. euroa).

Konsernissa ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, koska voitonjako on konsernin päätäntävallassa, eikä se ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Taseeseen sisältyy 0,2 milj. euroa (2018: 1,4 milj. euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisissa konserniyhtiöissä, joiden tilikauden 2019 tai 2018 tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

AINEETTOMAT 11 HYÖDYKKEET

2019

MILJ. EUR	LIIKEARVO	TAVARAMERKIT	ASIAKASSUHTEET	MUU T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	48,5	24,6	3,9	8,3	85,3
Lisäykset				0,5	0,5
Vähennykset	0,0			-0,4	-0,5
Uudelleenryhmittelyt 1)				0,0	0,0
Kurssierot	0,6	0,6	0,1	0,0	1,3
HANKINTAMENO 31.12.	49,1	25,2	4,0	8,4	86,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,9	-3,4	-6,6	-10,9
Vähennykset				0,4	0,4
Uudelleenryhmittelyt1)				0,0	0,0
Tilikauden poistot			-0,1	-0,5	-0,7
Kurssierot		0,0	-0,1	0,0	-0,1
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-0,9	-3,6	-6,7	-11,2
KIRJANPITOARVO 1.1.	48,5	23,7	0,6	1,7	74,5
KIRJANPITOARVO 31.12.	49,1	24,2	0,4	1,7	75,5

2018

MILJ. EUR	LIIKEARVO	TAVARAMERKIT	ASIAKASSUHTEET	MUU T AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	47,7	24,1	3,9	7,6	83,3
Lisäykset				0,8	0,8
Vähennykset				-0,1	-0,1
Uudelleenryhmittelyt 1)				0,0	0,0
Kurssierot	0,8	0,5	0,0	0,0	1,2
HANKINTAMENO 31.12.	48,5	24,6	3,9	8,3	85,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,9	-3,2	-5,9	-10,0
Vähennykset				0,0	0,0
Uudelleenryhmittelyt1)				0,1	0,1
Tilikauden poistot			-0,1	-0,6	-0,7
Arvonalentumiset				-0,3	-0,3
Kurssierot		0,0	0,0	0,0	0,0
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-0,9	-3,4	-6,6	-10,9
KIRJANPITOARVO 1.1.	47,7	23,2	0,7	1,7	73,3
KIRJANPITOARVO 31.12.	48,5	23,7	0,6	1,7	74,5

1) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

IFRS 16 käyttöoikeusomaisuuserät on eritelty liitteessä 27.

LIIKEARVO JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMAT TAVARAMERKIT LIIKETOIMINTASEGMENTEITTÄIN

MILJ. EUR	KONSERNIN KALASTUS TUOTTEET	KONSERNIN MUU T TUOTTEET	KOLMANSIEN OSAPUOLIEN	TUOTTEET YHTEENSÄ
2019
Liikearvo	47,3	0,0	1,8	49,1
Taloudelliselta vaikutus ajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	23,8		0,4	24,2
Diskonttokorko, %	8,0	8,0	6,3
2018
Liikearvo	46,6	0,1	1,8	48,5
Taloudelliselta vaikutus ajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit	23,2		0,4	23,7
Diskonttokorko, %	8,0	8,0	6,3

LIIKEARVON JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMIEN TAVARAMERKKIEN ARVONALENTUMISTESTAUS

Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu itsenäisinä divisioonina. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. IFRS:n mukaan pienin erotettavissa oleva rahavirtaa tuottava yksikkö saa olla kuitenkin enintään niin laaja kuin yhteisön segmenttiraportointiin perustuva toiminnallinen segmentti. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan liiketoimintasegmenttitasolla.

Liikearvojen ja tavaramerkkien tasearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan käyttöarvon mukaisesti diskontattujen tulevaisuuden rahavirtojen avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon tekemiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät on johdettu olemassa olevien tuotannontekijöiden käytöstä. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät tuotantomääriin ja kannattavuuteen. Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja, joka on määritelty jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle erikseen. WACC:n laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja tavoitepääomarakenne. Sekä vuonna 2019 että 2018 toteutetuissa laskelmissa viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 0 %:n kasvutekijää. Suoritettujen liikearvojen ja tavaramerkkien arvonalentumistestien perusteella vuosina 2019 ja 2018 ei ole ollut tarvetta liikearvon arvonalennuksiin.

Keskeiset muuttujat

Myynti – Konsernin ennustettu myynti perustuu nykyisiin ja tuleviin tuotesortimentteihin sekä jakelu- ja tuotantokapasiteetin hyödyntämiseen. Myyntiennusteen pohjana ovat lisäksi toimialan pitkän aikavälin kasvu ja konsernin strategian edelleentoteuttaminen. 2020-2024 keskimääräinen liikevaihdon kasvuprosentti oli paikallaan oleva. Toteutunut EBITDA % keskiarvo 2011-2018 oli 10,3 %. 2019 toteutunut EBITDA % oli 9,4 %. Käytetty EBITDA % oletuksen keskiarvo laskelmissa 2020-2024 on 11.2%.

Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia suhteessa liikevaihtoon – Konsernin ennustettu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) suhteessa liikevaihtoon perustuu edellisten vuosien aikana toteutuneisiin katteisiin sekä johdon arvioihin myynnin ja myyntikatteen kehittymisestä. Käyttökatteen kehittymisessä on lisäksi huomioitu yleinen kustannustason nousu.

Diskonttokorko – Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. Painotettu pääoman kustannus kuvaa konsernin oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

Kasvutekijä – Käytetty kasvutekijä on johdon harkinnan mukaan konservatiivinen verrattuna konsernin pidemmän aikavälin toteutuneisiin myynnin kasvuprosentteihin.

Herkkyysanalyysi

Keskeisimmät liikearvon alentumistestaukseen vaikuttavat tekijät ovat ennustettu käyttökate ja diskonttokorko. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan konsernin pääliiketoimintasegmenteissä (Konsernin Kalastustuotteet ja Kolmansien osapuolien tuotteet) minkään keskeisen tekijän todennäköinen muutos ei johtaisi tilanteeseen, jossa kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Vaikka ennustettu käyttökate olisi 52,0 prosenttia alhaisempi kuin johdon ennuste Konsernin Kalastustuotteissa ja 13,0 prosenttia Kolmansien osapuolien tuotteissa tai diskonttokorko 4,8 prosenttiyksikköä johdon laskelmissa käyttämää korkeampi Konsernin Kalastustuotteissa ja 2,0 prosenttiyksikköä Kolmansien osapuolien tuotteissa, se ei johtaisi arvonalentumistappion kirjaamiseen missään näissä pääasiallisissa rahavirtaa tuottavissa yksikössä.

AINEELLISET 12 HYÖDYKKEET

2019

	MAA	RAKENNU KSET	KONEET	MUU T AINEELLISET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET
MILJ. EUR	ALUEET	JA RAKENNELMAT	JA KALUSTO	HYÖDYKKEET	HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	1,9	27,4	59,5	23,2	0,9	113,0
Lisäykset		0,2	2,0	1,2	1,6	5,1
Vähennykset		-2,0	-2,2	-3,0		-7,2
Uudelleenryhmittelyt 1)		0,4	0,7	0,1	-1,3	-0,1
Kurssierot	0,1	0,4	0,6	0,6	-0,1	1,5
HANKINTAMENO 31.12.	2,0	26,3	60,6	22,1	1,2	112,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-18,4	-48,2	-16,8		-83,4
Vähennykset		1,2	1,9	1,8		4,8
Uudelleenryhmittelyt 1)			0,0	0,0		0,0
Tilikauden poistot		-0,8	-3,0	-1,7		-5,5
Arvonalentumiset			0,0	0,0		0,0
Kurssierot		-0,2	-0,4	-0,4		-1,0
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-18,3	-49,8	-17,2		-85,2
KIRJANPITOARVO 1.1.	1,9	9,0	11,3	6,4	0,9	29,5
KIRJANPITOARVO 31.12.	2,0	8,1	10,8	4,9	1,2	26,9

2018

MILJ. EUR	MAA ALUEET	RAKENNU KSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	1,9	27,5	58,6	22,6	0,8	111,5
Lisäykset		0,4	1,6	2,0	1,7	5,7
Vähennykset		-0,4	-1,7	-1,8		-3,9
Uudelleenryhmittelyt 1)			1,2	0,2	-1,5	-0,1
Kurssierot	0,0	-0,1	-0,2	0,1	0,0	-0,2
HANKINTAMENO 31.12.	1,9	27,4	59,5	23,2	0,9	113,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-17,9	-45,8	-15,1		-78,8
Vähennykset		0,3	0,9	0,7		1,8
Uudelleenryhmittelyt 1)			0,0			0,0
Tilikauden poistot		-0,8	-2,9	-2,1		-5,8
Arvonalentumiset			-0,5	0,0		-0,6
Kurssierot		0,0	0,1	-0,2		-0,1
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-18,4	-48,2	-16,8		-83,4
KIRJANPITOARVO 1.1.	1,9	9,6	12,8	7,5	0,8	32,7
KIRJANPITOARVO 31.12.	1,9	9,0	11,3	6,4	0,9	29,5

1) Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

IFRS 16 käyttöoikeusomaisuuserät on eritelty liitteessä 27.

OSUUDET OSAKKUUS- 13 JA YHTEISYRITYKSISSÄ

Syyskuun 18, 2019 Rapala VMC hankki 49% omistusosuuden DGC International Corp:n osakepääomasta, joka on tunnettu 13 Fishing -vavoista ja -keloista. Hankinnan kokonaiskauppahinta oli 3,1 miljoonaa dollaria käteissuorituksena sekä 225 000 Rapala VMC Oyj:n omia osakkeita. Lisäksi on sovittu myyjille käteissuorituksena maksettavasta ehdollisesta lisäkauppahinnasta, joka perustuu 13 Fishing:n kumulatiiviseen käyttökatteeseen vuosilta 2020-2021. Lisäkauppahinnan määrä riippuu 13 Fishing:n taseesta kaupan toteutumishetkellä sekä yhtiön toteutuneesta käyttökatteesta vuosina 2020-2021. Rapalan arvion mukaan lisäkauppahinta voisi toteutuessaan olla enintään noin 5 miljoonaa dollaria. Lisäksi on sovittu, että Rapala tekee 10 miljoonan dollarin käteispanostuksen 13 Fishing:in lisärahoittamiseksi koostuen osakepääoman korottamisesta sekä lainoista. Rapalan osuus osakepääoman korotuksesta on 1 miljoona dollaria.

Konsernilla on 33,3 %:n omistusosuus osakkuusyhtiössään, listaamattomassa Lanimo Oü:ssä, jonka kotipaikka on Viro. Yhtiö valmistaa nahkatuotteita. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia. Lanimo Oü:n tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat 30.9. päättyneen raportointikauden tietoihin raportointiaikatauluerojen vuoksi. 31.12.2018 päättyneen tilikauden tiedot ovat seuraavat: varat 0,1 milj. euroa, velat 0,1 milj. euroa, liikevaihto 0,3 milj. euroa ja tilikauden tulos 0,0 milj. euroa.

KIRJANPITOARVO 31.12.	4,2	0,0
Osuus tuloksesta	-0,2	0,0
Lisäykset	4,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,0	0,0
MILJ. EUR	2019	2018

Tiedot osakkuus- ja yhteisyrityksistä

		LANIMO OÜ		DQC INTERNATIONAL CORP.
MILJ. EUR	2019	2018	2019	2018
Liikevaihto	0,2	0,3	6,2	-
Ostot ja muut kulut	-0,2	-0,2	-6,5	-
Poistot	0,0	0,0	0,0	-
Korkotuotot ja -kulut	0,0	0,0	-0,2	-
Tilikauden tulos	0,0	0,0	-0,5	-
Pitkäaikaiset varat	0,0	0,0	1,6	-
Lyhytaikaiset varat	0,1	0,1	7,4	-
Joista rahavaroja	0,0	0,0	0,1	-
Pitkäaikaiset velat	0,0	0,0	10,1	-
Joista rahoitusvelkoja	0,0	0,0		-
Lyhytaikaiset velat	0,0	0,0	1,1	-
Osakkuus-/yhteisyrityksen
nettovarat	0,0	0,0	-2,2	-
Konsernin osuus nettovaroista	0,0	0,0	-0,7	-

¹⁴MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET

Rapala-konserniin kuuluu yksi yhtiö, jonka määräysvallattomien omistajien osuus on olennainen perustuen konsernin konsolidoituun tilikauden tulokseen. Konsernilla on 50 % omistusosuus AO Normark -yhtiöstä, jonka kotipaikka on Venäjä. Loput 50 % omistaa Shimano Inc. Yhtiön toimiala on Rapala-konsernin ja Shimano Inc:n tuotteiden jakeluliiketoiminta Venäjällä. Rapala-konsernilla on yhtiössä määräysvalta, joka perustuu operatiivisen johtamismallin lisäksi osakassopimukseen, jonka antaa Rapala-konsernille äänienemmistön AO Normark -yhtiön omistavan hallintayhteisön hallituksessa. Yhtiö käsitellään konsernissa tytäryhtiönä ja konsolidoidaan konsernin lukuihin täysimääräisesti.

Alla esitetyt lyhennetyt tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat AO Normarkin raportoituihin lukuihin ennen sisäisten erien eliminointeja.

Muut määräysvallattomien omistajien osuudet	-0,9	0,1	3,2	3,2
AO Normark	0,5	0,3	1,5	1,9
MILJ. EUR	2019	2018	2019	2018
	MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN TILIKAUDEN TULOKSESTA	OMISTAJIEN OSUUS	MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS OMASTA PÄÄOMASTA

Lyhennetty tuloslaskelma, tase ja rahavirtalaskelma

AO Normark

MILJ. EUR	2019	2018
Liikevaihto	11,8	11,9
Ostot ja muut kulut	-9,9	-11,2
Poistot	-0,7	0,0
Korkotuotot ja -kulut	-0,2	0,0
Tilikauden tulos	1,0	0,7
Pitkäaikaiset varat	0,2	0,2
Lyhytaikaiset varat	4,9	4,5
Pitkäaikaiset velat	0,1	0,2
Lyhytaikaiset velat	2,1	0,6
Oma pääoma	2,9	3,9
Liiketoiminnan rahavirta	1,1	1,5
Investointien rahavirta	0,1	0,0
Rahoituksen rahavirta	-2,0	-0,4

MUUT 15 OSAKKEET

MILJ. EUR	2019	2018
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,3	0,3
Kurssierot	0,0	0,0
KIRJANPITOARVO 31.12.	0,2	0,3

Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista, joista merkittävin on As Oy Tahkon Eagle.

SAAMISET 16

MILJ. EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	7,8	0,0
Muut korolliset saamiset	0,0	0,0
Korottomat
Myyntisaamiset	0,0	0,1
Johdannaiset	0,0	-
Muut saamiset	0,2	0,2
Lyhytaikaiset saamiset
Korottomat
Myyntisaamiset	43,1	46,0
Johdannaiset	0,3	0,8
Arvonlisäverosaamiset	1,1	1,9
Muut siirtosaamiset	2,9	2,8
Muut saamiset	2,4	1,5
YHTEENSÄ	57,9	53,3

Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

Pitkäaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 4,78 % (2018: 5,85 %).

KIRJATUT ARVONALENTUMISVARAUKSET MYYNTISAAMISISTA

MILJ. EUR	2019	2018
Arvonalentumiset myyntisaamisista 1.1.	2,7	3,2
Lisäykset	1,1	0,3
Vähennykset	-1,4	-0,6
Saadut suoritukset	-0,4	-0,4
IFRS 9 soveltamisen vaikutus	-	0,2
Kurssierot	0,1	0,0
ARVONALENTUMISET MYYNTISAAMISISTA 31.12.	2,0	2,7

Useimmissa tapauksissa arvonalentuminen tehdään yksilöidysti, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada alkuperäisin ehdoin.

VAIHTO-OMAISUUS 17

YHTEENSÄ	92,6	99,1
Nettorealisointivaraus	-8,6	-11,4
Valmiit tuotteet	77,4	87,6
Keskeneräiset tuotteet	9,2	9,8
Aineet ja tarvikkeet	14,7	13,1
MILJ. EUR	2019	2018

RAHAVARAT 18

YHTEENSÄ	12,3	13,4
Käteinen raha ja pankkitilit	12,3	13,4
MILJ. EUR	2019	2018

OSAKEPÄÄOMA JA OMAN 19 PÄÄOMAN RAHASTOT

MILJ. EUR	2019	2018
Osakepääoma 1.1.	3,6	3,6
OSAKEPÄÄOMA 31.12.	3,6	3,6
Ylikurssirahasto 1.1.	16,7	16,7
YLIKURSSIRAHASTO 31.12.	16,7	16,7
Suojausrahasto 1.1.	0,0	0,0
Rahavirran suojaukset, kirjattu suojausrahastoon	0,0	0,0
SUOJAUSRAHASTO 31.12.	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4,9	4,9
SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO 31.12.	4,9	4,9

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

KPL	2019	2018
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	39 000 000	39 000 000
OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ 31.12.	39 000 000	39 000 000
Omat osakkeet 1.1.	677 208	677 208
Omien osakkeiden luovutus	-225 000
OMAT OSAKKEET 31.12.	452 208	677 208

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2019 oli 3,6 milj. euroa ja osakemäärä 39 000 000.

Lisätietoa osakkeista ja osakepääomasta on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

Ylikurssirahasto sisältää vanhan osakeyhtiölain aikana tehtyjen osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot ja kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Suojausrahasto sisältää rahavirran suojaukseen käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN LAINA (HYBRIDILAINA)

31.5.2019 Konserni lunasti 2017 liikkeeseen lasketun hybridilainansa joukkovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti. Kertynyt korko 1,3 milj. euroa maksettiin toukokuussa 2019 ja kirjattiin konsernin oman pääoman vähennyksenä.

Konserni laski liikkeelle 25 MEUR hybridilainan marraskuussa 2019. Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, jolla ei ole eräpäivää ja joka on muita velkasitoumuksia heikommassa asemassa. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 5,25 prosenttia vuodessa 13.11.2021 saakka. Liikkeeseenlaskijalla on oikeus lunastaa laina takaisin kahden vuoden jälkeen. Hybridilainan korot maksetaan, jos konserni jakaa osinkoa. Jos osinkoa ei jaeta, päättää konserni mahdollisesta koron maksusta erikseen. Maksamattomat korot kumuloituvat ja esitetään annetuissa vastuissa ja vastuussitoumuksissa. Hybridilainan haltijoilla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia ja se ei laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. IAS 33 mukaisesti paikallisessa kirjanpidossa kertynyt korko on otettu huomioon kuluna osakekohtaisen tuloksen laskennassa, kuten tunnuslukujen laskentakaavoissa on todettu. Hybridilainan kertynyt, ei-realisoitunut korko 31.12.2019 on 0,7 (1,3) MEUR.

OSINGOT

Vuodelta 2018 jaettu osinko oli 0,06 euroa osakkeelta, yhteensä 2,3 milj. euroa, joka maksettiin kahdessa samansuuruisessa erässä. Tulevassa yhtiökokouksessa 26.3.2020 hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2019.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Tietoja hallituksen valtuutuksista ja omista osakkeista on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 20 JOHTUVAT VELVOITTEET

Konsernilla on pääosin maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Ranskassa sekä eräissä Muiden maiden maissa. Muiden maiden järjestelyt eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään palkan ja työssäolovuosien perusteella. Kaikki vastuut ovat rahastoimattomia. Konsernilla ei ole vastuita muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TYEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet sisältävät myös Ranskan sekä eräiden Muiden maiden ryhmään kuuluvien maiden työntekijöille maksettavan pitkäaikaisen voitto-osuuden.

KULUT TULOSLASKELMASSA

YHTEENSÄ	-0,3	-0,4
Korkomenot	-0,1	0,1
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	-0,2	-0,3
MILJ. EUR	2019	2018

VELVOITTEET TASEESSA

MILJ. EUR	2019	2018
Muu Eurooppa	2,3	2,1
Muut maat	0,6	0,5
RAHASTOIMATTOMIEN VELVOITTEIDEN NYKYARVO	2,9	2,6

TASEEN TÄSMÄYTYS

MILJ. EUR	2019	2018
Velvoitteet 1.1.	2,7	2,5
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,3	0,3
Korkomenot	0,1	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Väestötilastollisten oletusten muutoksista	0,0	0,0
Taloudellisten oletusten muutoksista	0,2	0,0
Kokemusperusteisten oletusten muutoksista	0,0	0,0
Järjestelyn supistamisen tai velvoitteen täyttämisen vaikutukset	-0,1	0,0
Kurssierot	-0,1	0,0
VELVOITTEET 31.12.	2,9	2,6

Seuraava taulukko sisältää eläkevelvoitteesta tulevina vuosina suoritettavien maksujen odotetun ikäjakauman.

MILJ. EUR	2019	2018
Vuoden sisällä	0,1	0,1
1–5 vuotta	0,2	0,2
5–10 vuotta	0,6	0,6
Yli 10 vuotta	2,0	1,8
YHTEENSÄ	2,9	2,6

OLETTAMUKSET

	Muu Eurooppa
--	--------------	--

%	2019	2018
Diskonttokorko	0,7	1,6
Palkkatason nousu	3,0	2,6
Vuotuinen inflaatio	1,8	1,8
Muut maat
%	2019	2018
Diskonttokorko	3,0–8,0	3,0–8,0
Palkkatason nousu	8,0	7,0

Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset olettamukset ovat diskonttokorko ja palkkatason nousu. Olettamuksissa tapahtuvilla muutoksilla ei ole kokonaisuuden kannalta olennaista vaikutusta velvoitteiden nykyarvoon.

Konserni ennakoi, että maksuja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin tullaan suorittamaan 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2020.

VARAUKSET 21

MILJ. EUR	2019	2018
Varaukset
Varaukset 1.1.	0,2	0,1
Lisäykset	0,5	0,1
Käytetyt varaukset	-	-0,1
VARAUKSET 31.12.	0,6	0,2
Pitkäaikaiset	0,2	0,1
Lyhytaikaiset	0,5	0,1
VARAUKSET YHTEENSÄ	0,6	0,2

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 22 JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Konsernin rahoitusriskien hallinnan ensisijainen tavoite on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluiden ja muiden epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen sekä ylläpitää riittävää maksuvalmiutta. Konsernin hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet ja konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa rahoitusriskien hallinnan kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa rahoitusriskejä säännöllisesti ja tekee tarvittavat päätökset rahoitusriskien hallinnoimiseksi. Konsernin riskienhallintaorganisaatio jatkoi valuuttakurssi-, korko-, likviditeetti- ja vastapuolen maksukyvyttömyysriskien säännöllistä seurantaa ja hallinnoimista.

Rahoitusriskit jaetaan markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys- sekä likviditeettiriskeihin. Tässä liitetiedossa käsitellään myös konsernin pääomarakenteen hallintaa.

MARKKINARISKIT

Konsernin markkinariskit aiheutuvat pääsääntöisesti valuuttakursseissa ja markkinakorkotasossa tapahtuvista muutoksista. Näillä muutoksilla voi olla huomattava vaikutus konsernin tuottoihin, kassavirtoihin ja taseeseen. Konserni altistuu myös tiettyjen hyödykemarkkinoilla hinnoiteltujen raaka-aineiden, lähinnä metallien ja muovien, markkinahintojen vaihtelulle.

1. Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttamääräisen erän käyvän arvon, tai siitä johtuvien tulevien kassavirtojen vaihtelua, joka aiheutuu valuuttakursseissa tapahtuvista muutoksista. Konserni altistuu valuuttariskille lähinnä operatiivisen toimintansa kautta, kun tuotto tai kulu määräytyy ulkomaan rahan määräisenä, rahoituksen kautta, kun velka on ulkomaan rahan määräistä, sekä konsernin ulkomaisiin yksikköihin tekemien nettosijoitusten kautta.

Konsernin valuuttariskin hallinnoimisesta vastaa liiketoimintayksiköt sekä konsernin riskienhallintaorganisaatio konsernin hallituksen hyväksymän valuuttariskin hallintapolitiikan mukaisesti.

Transaktioriski

Transaktioriski syntyy, kun liiketoimintayksiköllä on muissa kuin sen toimintavaluutassa tapahtuvia joko kaupallisia tai rahoitukseen liittyviä transaktioita ja kun niistä aiheutuvat tulevat ja lähtevät kassavirrat eivät tapahdu samanaikaisesti tai saman määräisinä.

Johtuen ulkomaanrahan määräisistä myynneistä ja ostoista sekä liiketoiminnasta useilla eri lainsäädäntöalueilla, konsernilla on ulkomaanrahan määräisiä saatavia ja velkoja, jotka altistuvat valuuttakurssien muutoksille. Eri valuutoissa syntyvät tuotot ja kulut netottavat osittain toisensa muodostaen tällä tavoin tehokkaan, luonnollisen suojauksen. Jäljelle jäävä arvioitu tulevien 12- 15 kuukauden kaupallisten transaktioiden nettopositio suojataan systemaattisesti käyttämällä johdannaisinstrumentteja. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liikevoiton ylä- tai alapuolelle riippuen siitä, aiheutuvatko ne ostoista ja myynneistä vai rahoituseristä.

Konsernilla on myös sellaisia ulkomaanrahan määräisiä sisäisiä lainoja, jotka altistavat konsernin valuuttariskille, joka ei täysin eliminoidu konsolidoitaessa. Konsernin sisäisistä lainoista aiheutuvan valuuttariskin suojaamiseksi osa konsernin ulkoisesta rahoituksesta on ulkomaanrahan määräistä. Riippuen siitä, onko lainat luokiteltu ulkomaisiin yksikköihin tehdyiksi nettosijoituksiksi vai lainasaataviksi, niistä aiheutuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko laajaan tulokseen tai tuloslaskelmaan. Mahdollisia valuuttojen välisiä kytköksiä ei ole huomioitu, vaan esimerkiksi Yhdysvaltojen dollari ja Hongkongin dollari katsotaan tässä analyysissä erillisiksi valuutoiksi.

Liiketoimintayksiköt vastaavat ulkomaarahan määräisten kassavirtojen ennustamisesta. Konsernin riskienhallintaorganisaatio vastaa konsernin konsolidoidun valuuttariskiposition hallinnasta ja tekee tarvittaessa johdannaistransktioita konsernin ulkopuolisten vastapuolten kanssa.

Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten juoksuaika on pääsääntöisesti lyhyt ja voivat käsittää termiinisopimuksia, optioita ja strukturoituja instrumentteja. Koska konserni ei sovella valuuttajohdannaisiin suojauslaskentaa, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikaudelle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.

Tilikaudella 2019 operatiivisesti suojaavista valuuttajohdannaisista aiheutui 0,3 milj. euron tulosvaikutus (2018: 0,4 milj. euroa). Valuuttajohdannaisten käyvät arvot ja nimellisarvot on esitetty osiossa 4. Johdannaissopimukset.

Alla on esitetty tilikausien 2019 ja 2018 lopussa rahoitusinstrumenteista aiheutuva valuuttapositio keskeisten valuuttojen osalta:

Transaktioriskipositio

2019

MILJ. EUR	USD	RUB	IDR	CAD	ZAR
Transaktioriski ja valuuttasuojat
Transaktiopositio	-19,5	11,3	-9,1	7,3	8,2
Valuuttajohdannaiset 1)	14,0	-4,3	3,5	-3,1	-2,6
2018
MILJ. EUR	USD	RUB	IDR	CAD	ZAR
Transaktioriski ja valuuttasuojat
Transaktiopositio	-37,3		7,4 -10,1	8,0	7,5
Valuuttajohdannaiset 1)	20,9	-1,9	3,6	-2,8	-2,7

1) Valuuttajohdannaisilla suojataan transaktioriskien lisäksi myös translaatioriskejä, jolloin johdannaisia ja transaktioriskejä ei voi netottaa nettopositioksi.

Translaatioriski

Konserni altistuu translaatioriskille sellaisten ulkomaisiin yksikköihin tekemiensä sijoitusten, sekä yhteisyritys- ja osakkuusyhtiösijoitusten kautta, joissa oma pääoma on ulkomaanrahan määräinen. Merkittävimmät ulkomaanrahan määräiset nettosijoitukset ovat USD, HKD, IDR, SEK ja CAD -määräisiä ja ne muodostavat noin 84,4 % translaatioriskistä. Valuuttakurssien muutoksista aiheutuva vaikutus esitetään konsernitilinpäätöksessä omassa pääomassa muuntoerona.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaanrahan määräisten nettosijoitusten määriä ja tekee tarvittessa suojaavia transaktioita konsernin omaan pääomaan kohdistuvan volatiliteetin pienentämiseksi. Tilikaudella 2019 konserni ei suojannut omaan pääomaan kohdistuvaa translaatioriskiä.

Konsernin tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden ulkomaanrahan määräinen oma pääoma ilman tilinkauden tulosta oli 173,2 milj. euroa 31.12.2019 (2018: 174,5 milj. euroa). Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto translaatiopositiosta:

Konsernin translaatiopositio	2019	2018
MILJ. EUR	NETTO INVESTOINNIT	NETTO INVESTOINNIT
USD	107,2	101,9
HKD	16,6	19,9
IDR	11,5	14,2
SEK	5,7	5,9
CAD	5,2	4,3
YHTEENSÄ	146,2	146,2

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Herkkyysanalyysi perustuu yksittäisen analysoitavan valuutan arvonmuutoksen vaikutukseen olettaen muiden tekijöiden (ml. muiden valuuttojen arvot) pysyvän muuttumattomina. Valuuttojen välillä mahdollisesti vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu.
• Muutos lasketaan suhteessa tilinpäätöspäivänä vallinneisiin tuloslaskelma- ja tasekursseihin.
• Analyysi sisältää analysoitavassa valuutassa 1.1.-31.12. tehtyjen tuloslaskelmatransaktioiden vaikutuksen yhtiöissä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta (ns. transaktiovaikutus), sekä yhtiöissä joiden toiminnallinen valuutta vastaa analysoitavaa valuuttaa (ns. translaatiovaikutus). Analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet valuuttasuojaukset. Tuloslaskelmatransaktioiden analyysissä konsernin sisäiset analysoitavassa valuutassa tapahtuvat transaktiot netottuvat pois.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään analysoitavassa valuutassa raportoivien tytäryhtiöiden 31.12. oman pääoman translaation vaikutuksen.

Konsernin transaktioriskin herkkyysanalyysi

Merkittävimpien vierasvaluuttojen 10 % heikentymisen (suhteessa euroon) vaikutus euroissa:

2019

MILJ. EUR	USD	RUB	IDR	CAD	ZAR
Liikevoitto	-0,7	-0,8	1,2	-0,9	-0,4
Oma pääoma 2)	-10,7	-0,3	-1,2	-0,5	-0,4
2018
MILJ. EUR	USD	RUB	IDR	CAD	ZAR
Liikevoitto	1,4	-0,5	1,3	-0,5	-0,6
Oma pääoma 2)	-10,2	-0,4	-1,4	-0,4	-0,4

2) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

2. Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan tulevien kassavirtojen ja käypien arvojen vaihtelua, joka aiheutuu markkinakorkotasossa tapahtuvista muutoksista. Konserni altistuu markkinakorkotason muutoksista aiheutuvalle riskille lähinnä pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten velkasitoumustensa kautta. Konsernin korollisten rahoitusvelkojen korkokauden pituus on pääsääntöisesti alle vuosi.

Konsernin rahoitus, ja tämän seurauksena myös korkoriskin hallinta, on järjestetty keskitetysti konsernin emoyhtiön toimesta. Konsernin riskienhallintaorganisaatio analysoi keskitetysti korkoriskiä, kattaen sekä rahavirran että käyvän arvon riskin, ja vastaa myös tarvittavista toimenpiteistä konsernin riskiposition muuttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat ulkoisen lainasalkun valuuttajakauman muuttaminen, valinta eri rahoituslähteiden välillä, korkojen duraation muuttaminen sekä johdannaistransaktioiden tekeminen.

Suojaamistarkoituksessa käytettävät johdannaissopimukset käsittävät koronvaihtosopimukset, joissa konserni maksaa kiinteää korkoa ja saa vaihtuvaa korkoa. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ja nimellispääomat on esitetty osiossa 4. Johdannaissopimukset.

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtuvakorkoisten velkojen ja koronvaihtosopimuksien vaikutus tilikauden voittoon ja omaan pääomaan jos korko nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Muiden muuttujien, erityisesti valuuttakurssien, oletetaan pysyvän muuttumattomina.
• Herkkyysanalyysi tehdään suhteessa 31.12. sovellettuihin korkoihin.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään 31.12. voimassa olleet vaihtuvakorkoiset velat sekä koronvaihtosopimukset.

		2018
MILJ. EUR	TILIKAUDEN VOITTO	OMA PÄÄOMA3)	TILIKAUDEN VOITTO	OMA PÄÄOMA3)
Vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta	-0,3	0,0	-0,3	0,0

3) Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

3. Muut markkinariskit

Konserni ostaa tiettyjä raaka-aineita, joiden hinta määräytyy globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Näihin kuuluvat hyödykemetallit kuten kupari, sinkki ja lyijy sekä tietyt muovit. Koska näiden ostojen arvo on vähäinen, hintariskin hallintaa koskevasta päätöksenteosta ja toimenpiteistä vastaa kukin tuotantoyksikkö paikallisesti. Konserni ei tällä hetkellä suojaa hyödykkeiden hintariskiä.

Konsernilla on vähäinen määrä sijoituksia muihin osakkeisiin ja ne muodostuvat sijoituksista kiinteistöosakkeisiin ja muihin noteeraamattomiin osakkeisiin, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa.

4. Johdannaiset

Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten termiinisopimuksia, optioita, koronvaihtosopimuksia ja strukturoituja instrumentteja, hallinoidakseen korko- ja valuuttariskiä konsernin riskienhallintapolitiikan edellyttämällä tavalla.

Valuuttajohdannaisia, käsittäen termiinisopimukset, optiot ja strukturoidut instrumentit, käytetään vähentämään tuleviin kassavirtoihin liittyvää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Sellaisten johdannaissopimusten käyvät arvot, jotka eivät täytä IFRS 9:n mukaisia suojausinstrumentin kriteereitä, kirjataan sopimuksen luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin, jos suojauskohteena on operatiivinen liiketapahtuma, tai rahoitustuottohin ja kuluihin, jos suojauskohteena on monetaarinen liiketapahtuma. Koska suojauslaskentaa ei sovelleta, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikaudelle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.

Korkojohdannaisia, käsittäen koronvaihtosopimukset, käytetään vähentämään tuloslaskelmaan kirjattavien korkokulujen vaihtelua ja muokkaamaan velkasalkun duraatiota.

Rahavirran suojaukset

Rahavirran suojaukseen määritettyjen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään muihin laajan tuloksen eriin. Mahdollinen tehottomuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Laajaan tulokseen kertynyt määrä siirretään luokittelun muutoksena tilikauden tulokseen vastaavilla kausilla kuin suojauskohteesta aiheutuu tulosvaikutuksia. Vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskiä suojaavien johdannaisten korot kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tilikaudella 2019 tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin on kirjattu koronvaihtosopimusten tehottomista johdannaissopimuksista 0,0 milj. euroa (2018: 0,0 milj. euroa). Suojaussuhteiden tehokkuutta arvioidaan kuukausitasolla.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot per 31.12.2019.

		2019		2018
MILJ. EUR	NIMELLIS ARVO	KÄYPÄ ARVO	NIMELLIS ARVO	KÄYPÄ ARVO
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, alle 12 kk			5,3	0,0
YHTEENSÄ			5,3	0,0
Ilman suojauslaskentaa olevat johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset, 1–5 vuotta	21,0	-0,1	16,0	0,0
Valuuttajohdannaiset, alle 12 kk	48,3	-0,4	40,6	0,6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset, alle 12 kk			10,1	-0,2
YHTEENSÄ	69,3	-0,5	66,6	0,4

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriski on määritetty riskiksi siitä, että tilanteessa, jossa olemassa oleva velka joudutaan uudelleen rahoittamaan tai liiketoiminnan kannattavuuden heiketessä odottamattomasti liiketoimintaa joudutaan rahoittamaan, konserni ajautuu likvidien varojen puutteessa rahoitusvaikeuksiin tai joutuu maksamaan rahoituksestaan poikkeuksellisen korkean kustannuksen. Transaktioperusteisella likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa konserni joutuu toteuttamaan rahoitusta koskevan transaktion alle käyvän markkina-arvon tai tilannetta, jossa haluttua transaktiota ei pystytä toteuttamaan lainkaan tietyllä ajanjaksolla.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä likvidien varojen määrä ja saatavuus riittävällä nopeudella arvoa vaarantamatta ja että rahoitusvaikeudet pystytään välttämään kaikissa tilanteissa.

Konsernin kassavirran kausiluonteisuus on yleensä melko ennustettavissa ja konsernin rahoitusorganisaatio seuraa konsernin maksuvalmiutta konsernitilijärjestelmän ja säännöllisen rahavirtaja likviditeettiraportoinnin avulla.

Konsernin korollinen rahoitus on järjestetty pääsääntöisesti keskitetysti konsernin rahoitusorganisaation toimesta. Konserni pyrkii vähentämään likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiä tasapainottamalla lainojen maturiteettijakaumaa sekä ylläpitämällä riittävän määrän luottolimiittejä. Konsernilla on käytössä 80 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jota käytetään yhdessä konsernin luottolimiittien kanssa tasapainottamaan konsernin kassavirran kausiluonteisuutta. Liikkeeseenlaskettavien yritystodistusten määrästä ja juoksuajasta päättää konsernin rahoitusorganisaatio perustuen ennustettuihin kassavirtoihin, yritystodistusmarkkinan tilanteeseen ja vallitsevaan korkotasoon. Yritystodistusten uusiminen niiden erääntyessä muodostaa likviditeettiriskin, jota hallitaan ylläpitämällä eräpäivinä riittävä määrä muita likviditeettireservejä. Tilikaudella 2019 konserni käytti yritystodistusohjelmaa aktiivisesti osana konsernin rahoitusta ja sai tältä markkinalta kilpailukykyisesti hinnoiteltua velkarahoitusta.

Konsernin pankkilainasopimukset sisältävät tavanomaiset kovenantit koskien velkaantumisastetta ja korollisten nettovelkojen suhdetta EBITDA:n (liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia). Hallitus ja konsernin johto seuraavat kovenanttiehtojen täyttymistä kuukausitasolla. Konserni olettaa täyttävänsä kovenanttiehdot vuonna 2020.

Alla on esitetty konsernin käyttämättömät luottolimiitit. Lisäksi kotimaisen yritystodistusohjelman käyttämätön osa 31.12.2019 oli 55,0 milj. euroa (2018: 37,0 milj. euroa).

Käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

YHTEENSÄ	79,1	79,1
Valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät yli vuoden päästä	29,9	49,9
Valmiusluottojärjestelyt, erääntyvät alle vuoden päästä	30,0	10,0
Tililuottolimiitit, erääntyvät vuoden sisällä	19,1	19,3
MILJ. EUR	2019	2018

Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat

Alla on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvat rahavirrat, sisältäen mahdolliset korkomaksut.

2019			SOPIMUKSEEN
MILJ. EUR	KIRJANPITO ARVO	RAHOITUS VELKOJA 4)	PERUSTUVAT RAHAVIRRAT	2020	2021	2022	2023 ETEENPÄIN	YHTEENSÄ
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	56,2	56,2	59,1	11,1	6,2	26,6	15,2	59,1
Yritystodistusohjelma	25,0	25,0	25,0	25,0				25,0
Leasingvelat	13,5	13,5	13,3	4,4	3,0	2,0	3,9	13,3
Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	33,0	10,9	10,9	10,9				10,9
Johdannaisvelat ja -saamiset
Koronvaihtosopimukset - ei suojauslaskennassa	0,1	0,1	0,1	0,1	0,0	0,0	0,0	0,1
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,4	0,4	0,4	0,4				0,4
YHTEENSÄ	128,2	106,1	108,9	51,9	9,3	28,6	19,1	108,9

2018			SOPIMUKSEEN
	KIRJANPITO	RAHOITUS	PERUSTUVAT				2022
MILJ. EUR	ARVO	VELKOJA 4)	RAHAVIRRAT	2019	2020	2021	ETEENPÄIN	YHTEENSÄ
Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	40,7	40,7	41,1	30,9	5,1	5,1		41,1
Yritystodistusohjelma	43,0	43,0	43,0	43,0				43,0
Rahoitusleasing	0,1	0,1	0,0	0,0	0,0			0,0
Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	36,3	16,0	16,0	16,0				16,0
Johdannaisvelat ja -saamiset
Koronvaihtosopimukset - suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0				0,0
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset -
ei suojauslaskennassa	0,2	0,2	0,1	0,1				0,1
Koronvaihtosopimukset - ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0		0,0
Valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	-0,6	-0,6	-0,6	-0,6				-0,6
YHTEENSÄ	119,7	99,3	99,7	89,4	5,2	5,1		99,7

4) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusveloiksi.

LUOTTO- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKI

Luottoriski on riski siitä, että vastapuoli ei suoriudu rahoitusinstrumentista tai asiakassopimuksesta johtuvista velvoitteistaan ja aiheuttaa tällä tavoin rahoituseristä johtuvan tappion. Konserni altistuu luottoriskille sekä liiketoiminnasta johtuvien tapahtumien (pääsääntöisesti myyntisaamiset) että rahoitustoiminnoista johtuvien tapahtumien kautta. Rahoitustoiminnoista johtuvat tapahtumat sisältävät talletukset pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa, valuuttamääräiset liiketapahtumat ja muut rahoitusinstrumentteja koskevat sopimukset. Luottoriskin enimmäismäärä rajoittuu konsernitaseessa esitettyyn rahoitusvarojen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarojen kirjanpitoarvon on esitetty liitetiedossa 23.

Konserni seuraa aktiivisesti asiakkaista ja muista vastapuolista aiheutuvaa luotto- ja maksukyvyttömyysriskiä. Konsernin luotto- ja maksukyvyttömyysriskissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia kuluneella tilikaudella. Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten osuus pieneni hieman tilikaudesta 2018. Myyntisaamisista kirjatun luottotappiovarauksen määrä pieneni 0,7 milj. euroa tilikaudesta 2018.

Liiketoiminnasta aiheutuva luottoriski

Konsernin myyntisaamiset koostuvat saatavista suurelta määrältä asiakkaita maailmanlaajuisesti, eivätkä ne sisällä olennaisia asiakaskohtaisia tai maantieteellisiä riskikeskittymiä.

Luottoriskin hallinta on kunkin operatiivisen liiketoimintayksikön vastuulla. Ennen luotonantoa uudelle asiakkaalle asiakkaan tausta tarkistetaan. Käteiskauppaa, ennakkomaksuja ja rembursseja käytetään sekä uusien että olemassa olevien asiakkaiden kanssa. Kukin liiketoimintayksikkö vastaa luottorajojen määrittämisestä ja luotollisten asiakkaiden taloudellisen tilanteen seuraamisesta. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan säännöllisesti ja maksuviiveistä voi seurata maksumuistutuksia, toimitusten keskeyttäminen, vaatimus ennakkomaksusta koskien tulevia toimituksia ja lopulta saamisten perintä oikeusteitse. Merkittävissä tapauksissa liiketoimintayksiköt neuvottelevat konsernin talousjohdon kanssa ennen lopullista päätöksentekoa. Poikkeustilanteissa maksuehtoihin voidaan neuvotella muutoksia.

Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisen soveltaen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää odotettavissa olevien luottotappioiden käsittelystä, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni on arvioinut aikaisempien toteutumien, myyntisaamisten ikäjakauman sekä saamisten luonteen ja tulevaisuuden näkymien perusteella odotettavissa olevien luottotappioiden varauksen. Asiakassaamisia seurataan liiketoiminnoittain ja maittain.

Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon tulevista luottotappioista.

Myyntisaamisiin kohdistuvasta luottotappiovarauksesta on esitetty lisätietoja liitetiedossa 16.

Alla olevassa taulukossa on esitetty ikäanalyysi erääntyneistä myyntisaamisista, joiden arvo ei ole alentunut.

Ikäanalyysi erääntyneistä myyntisaamisista, joiden arvo ei ole alentunut

MILJ. EUR	2019	2018
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	33,4	36,8
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	4,7	4,5
1-3 kuukautta	2,8	3,0
3-6 kuukautta	1,8	1,2
Yli 6 kuukautta	0,5	0,6
YHTEENSÄ	43,2	46,1

Odotettavissa olevan luottotappion perusteella tehdyt luottotappiovaraukset

%	2019
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	0,2
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	0,9
1-3 kuukautta	6,0
3-6 kuukautta	11,0
Yli 6 kuukautta	20-100

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva luottoriski

Rahoitusinstrumentit sisältävät riskielementin, joka syntyy vastapuolten luottokelpoisuuden muutoksesta johtuvasta vaikutuksesta instrumentin käypään arvoon tai luottotappiosta, joka syntyy kun vastapuoli ei suoriudu sopimusperusteisista velvoitteistaan. Tätä riskiä mitataan ja seurataan keskitetysti konsernin riskienhallintaorganisaation toimesta.

Rahoitustoiminnoista johtuvaa luottoriskiä hallinnoidaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolten määrä riittävään määrään merkittäviä pankkeja ja rahoituslaitoksia, tarkkailemalla luottokelpoisuutta ja position suuruutta säännönmukaisesti sekä solmimalla tiettyjen vastapuolten kanssa vakuussopimuksia. Konserni pienentää luottoriskiä tekemällä rahoitusinstrumentteja koskevia transaktioita vain hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Kaikilla merkittävillä vastapuolilla on luottoluokitus, jonka minimitaso on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä saattaa olla pankkitilejä myös rahoituslaitoksissa, joilla ei ole luottoluokitusta. Paikallisin rahoituslaitoksiin liittyvän luottoriskin pienentämiseksi ulkomaisten tytäryritysten on säännönmukaisesti talletettava ylimääräiset rahavaransa konsernitileille.

Konsernin likviditeetin hallintaan liittyvät sijoitukset on tehty likvideihin instrumentteihin joiden luottoriski on pieni. Konsernilla ei esimerkiksi ole yritystodistussijoituksia.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee konsernin liiketoimintaa ja maksimoi osakkeenomistajien sijoituksen arvoa.

Konserni hallinnoi pääomarakennetta ja muokkaa sitä ottaen huomioon taloudelliset olosuhteet ja strategian toteuttamisen asettamat vaatimukset. Ylläpitääkseen tai kehittääkseen pääomarakennettaan konserni voi muuttaa osingonjakokäytäntöä, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille ostamalla takaisin osakkeitaan, laskea liikkeelle uusia osakkeita sekä/tai lisätä/lyhentää lainojaan.

Pääomarakenteen hallintaa varten konsernin tavoitteena on pitää:

• 1. Velkaantumisaste (netto) alle 150 %:ssa ja
• 1. Korollisen nettovelan suhde EBITDA:an (rullaava 12 kuukautta) alle 3,8.

Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet ja niiden saa-

vuttaminen on esitetty alla olevassa taulukossa.

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 44.

	TAVOITETASO	2019	2018
Velkaantumisaste (netto) %	alle 150 %	49,2	47,8
Korollisen nettovelan suhde EBITDA:an	alle 3,8	2,9	3,1

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty sivulla 44.

RAHOITUSVARAT JA -VELAT 23 LUOKITTAIN SEKÄ KÄYVÄT ARVOT

				2019		2018
MILJ. EUR	LIITE	KIRJANPITO ARVO	RAHOITUS VAROJA JA -VELKOJA 1)	RAHOITUS VAROJEN JA -VELKOJEN KÄYPÄ ARVO 1)	KIRJAN­PITO ARVO	RAHOITUS VAROJA JA -VELKOJA 1)	RAHOITUS VAROJEN JA -VELKOJEN KÄYPÄ ARVO 1)
RAHOITUSVARAT
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat 2)
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	16	7,8	7,8	7,8	0,0	0,0	0,0
Muut korolliset saamiset	16	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	16	0,2	0,0	0,0	0,2	0,1	0,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Rahavarat	18	12,3	12,3	12,3	13,4	13,4	13,4
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	16	49,6	43,1	43,1	52,2	46,0	46,0
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Muut osakkeet	15	0,2	0,2	0,2	0,3	0,3	0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	16, 22	0,3	0,3	0,3	0,8	0,8	0,8
RAHOITUSVELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat - kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	22, 25	0,9	0,9	0,9	0,4	0,4	0,4
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - rahavirran suojauslaskennassa	22, 25	-	-	-	0,0	0,0	0,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat 2)
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	24	46,0	46,0	45,9	10,0	10,0	10,0
Korottomat velat	25	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	24	10,2	10,2	10,2	30,6	30,6	30,6
Yritystodistusohjelma	24	25,0	25,0	25,0	43,0	43,0	43,0
Ostovelat ja muut korottomat velat	25	33,0	10,9	10,9	36,3	16,0	16,0

1) Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

2) Käyvän arvon hierarkian taso 2.

KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA

				2019				2018
MILJ. EUR	YHTEENSÄ	TASO 1	TASO 2	TASO 3	YHTEENSÄ	TASO 1	TASO 2	TASO 3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Muut osakkeet	0,2			0,2	0,3			0,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,3		0,3		0,8		0,8
YHTEENSÄ	0,6		0,3	0,2	1,1		0,8	0,3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,9		0,9		0,4		0,4
Suojauslaskennan alaiset johdannaiset
Korkojohdannaiset - rahavirran suojauslaskennassa					0,0		0,0
YHTEENSÄ	0,9		0,9		0,5		0,5

KÄYVÄT ARVOT

Käyvän arvon hierarkian tasot

Hierarkian tason 1 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat samanlaisten instrumenttien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tällä hetkellä tason 1 rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole.

Tason 2 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin noteerattuihin hintatietoihin. Nämä arvostuksessa käytetyt syöttötiedot pohjautuvat merkittäviltä osin joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) todennettaviin markkinatietoihin.

Tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat kyseistä omaisuus- tai velkaerää koskeviin muihin kuin todettavissa oleviin markkinaperusteisiin tietoihin, esimerkiksi johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen erän kannalta merkittävän, alimmalla tasolla olevan arvostustiedon perusteella. Tiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Muut osakkeet

Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Johdannaiset

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Lyhytaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Pitkäaikaisten rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korolliset velat

31.12.2019 pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista 0,0 % (2018: 0,0 %) oli sidottu yhden kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan ja loput maksimissaan kuuden kuukauden euriboriin, liboriin tai vastaavaan. Näin ollen pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa. Osa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu erillisillä korkojohdannaissopimuksilla, joista on kerrottu liitetiedossa 22. Kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korottomat velat

Yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

KESKIKORKO,
		2018
2,74	46,0	10,0
4,50	9,0	-
3,28	5,2	4,1
3,50	5,0	26,5
0,69	25,0	43,0
3,92	4,4	-
	94,7	83,7
	2019, % 1)	2019

1) Keskikorot on laskettu ilman koronvaihtosopimusten vaikutusta. Lisätietoa liitetiedossa 22.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN

		2019		2018
MILJ. EUR	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET	PITKÄ AIKAISET	LYHYT AIKAISET
Lainat rahoituslaitoksilta
EUR	46,0	6,9	10,0	13,6
USD		2,1		16,3
AUD			0,0	0,0
ZAR		1,2		0,7
Yritystodistusohjelma
EUR		25,0		43,0
YHTEENSÄ	46,0	35,3	10,1	73,7

KOROTTOMAT 25 VELAT

MILJ. EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset korottomat velat
Johdannaiset	0,1	0,0
Muut pitkäaikaiset velat	0,0	0,0
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	10,9	16,0
Palkka- ja henkilöstösivukulujaksotukset	10,5	10,4
Muut siirtovelat	6,9	5,8
Johdannaiset	0,8	0,4
Saadut ennakot	0,4	0,4
Arvonlisäverovelka	1,7	1,4
Muut lyhytaikaiset velat	2,6	2,4
YHTEENSÄ	33,9	36,8

Muut pitkäaikaiset korottomat velat sisältävät yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvia lisävastikkeita.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 23.

VASTUUSITOUMUKSET JA 26 EHDOLLISET VELAT

Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Logistics Europe Oy toimii Shimanon kanssa perustetun jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimanoon.

Konsernin vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 27.

RIITA-ASIAT JA OIKEUSPROSESSIT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa avoimia riita-asioita tai oikeusprosesseja, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

VUOKRASOPIMUKSET 27

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

2019

MILJ. EUR	MAA-ALUEET JA RAKENNU KSET	MUU T HYÖDYKEET	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	-	-	-
Lisäykset	18,2	1,5	19,6
Vähennykset	-0,1	0,0	-0,1
Kurssierot	0,1	0,0	0,1
HANKINTAMENO 31.12.	18,1	1,5	19,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	-	-	-
Vähennykset	0,0		0,0
Tilikauden poistot	-5,6	-0,6	-6,2
Kurssierot	0,0	0,0	0,0
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-5,6	-0,6	-6,2
KIRJANPITOARVO 1.1.	-	-	-
KIRJANPITOARVO 31.12.	12,5	0,9	13,3

Konsernin olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat pääasiallisesti rakennuksista, kuten tuotanto- ja toimistotiloista sekä varastoista. Käyttöoikeusomaisuuserän Muut hyödykkeet -osio koostuu lähinnä autoista.

VUOKRIIN LIITTYVÄT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUT

YHTEENSÄ	0,6	10,5
Ei-purettavissa olevat vuokravastuut	0,6	10,5
Konserni vuokralle ottajana
MILJ. EUR	2019	2018

Ei-purettavissa olevat vuokrasopimukset sisältävät lyhytaikaisia ja muita vuokrasopimuksia, joita ei tunnisteta taseella vuokravelkana. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden vuokria, jotka eivät ole olennaisia.

VUOKRIIN LIITTYVÄT TASEEN ULKOPUOLISET VARAT

YHTEENSÄ	0,2	0,2
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat	0,2	0,2
Konserni vuokralle antajana
MILJ. EUR	2019	2018

Osa tällä hetkellä käyttämättömistä varasto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Sopimukset ovat ehdoiltaan ja pituuksiltaan vaihtelevia. Joihinkin vuokrasopimuksiin sisältyy uudistamisoptio.

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT 28

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, em. perheenjäsenet, yhteisöt jotka ovat edellä määriteltyjen henkilöiden määräysvallassa, Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset sekä huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt. Emoyhtiön suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt sekä ulkomaiset sivuliikkeet on lueteltu liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu. Huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt on eritelty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

LIIKETOIMET JA AVOIMET SALDOT LÄHIPIIRIN KANSSA

MILJ. EUR	MYYNNIT JA MUU T TUOTOT	OSTOT	MAKSETUT VUOKRAT	MUU T KULUT	SAAMISET	VELAT
2019
DQC International Corp.	0,4	-0,2			7,1
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			-0,2	-0,1	0,0
Johto	0,0		-0,4	0,0	0,7	0,0
2018
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	-0,1			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			-0,2	-0,1	0,0
Johto			-0,4	0,0		0,0

1) Ranskan Morvillarsissa sijaitsevan jakelukeskuskiinteistön vuokrasopimus sekä palvelumaksu. Määräysvaltaa käyttävä taho on Viellard Migeon & Cie, jonka omistus- ja ääniosuus yksin ja yhdessä tytäryhtiön kanssa on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

YLIMMÄN JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

MILJ. EUR	2019	2018
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-3,7	-4,3
YHTEENSÄ	-3,7	-4,3

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta johtoryhmästä.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa (jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet) oli 31.12.2019 yhteensä 110 678 yhtiön osaketta (31.12.2018: 126 178). Ylin johto omisti 31.12.2019 0,3 % (0,3 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty osiossa 'Hallitus ja johto'.

Vuonna 2018 toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille myönnettiin pitkän aikavälin osakeperusteinen palkitsemisohjelma. Vuonna 2019 palkat ja muut työsuhde-etuudet sisälsivät yhteensä -50 615 euron varauksen osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyen. Lisätietoja osakeperusteisesta palkitsemisjärjestelmästä on esitetty osiossa 'Osakeperusteiset maksut'.

Konsernin lähipiiritapahtumat ylimmän johdon tai heidän läheisten perheenjäseniensä kanssa on esitetty edellä olevassa taulukossa 'Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa'.

TOIMITUSJOHTAJAN TYÖSUHDE-ETUUDET

YHTEENSÄ	-0,4	-0,6
Jussi Ristimäki, toimitusjohtaja 26.9.2019 asti	-0,4	-0,6
Louis d'Alançon, toimitusjohtaja 27.9.2019 alkaen 3)	-0,1
Palkat ja muut työsuhde-etuudet
MILJ. EUR	2019	2018

2) Pois lukien toimitusjohtajalle maksettu palkkio hallitusjäsenyydestä, joka on esitetty kohdassa hallituksen työsuhde-etuudet.

Vuonna 2019 Jussi Ristimäen peruspalkka luontoisetuineen oli 235 897 euroa. Ristimäki oli oikeutettu myös bonuksiin konsernin johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Vuonna 2019 hänelle suoritettiin maksuperusteisesti bonusta 133 925 euroa vuodelta 2018. Suoriteperusteisesti vuodelta 2019 kertyi bonusta 133 313 euroa. Ristimäki oli Suomen lakisääteisen eläketurvan piirissä, eikä hänellä ollut erillistä lisäeläkejärjestelmää. Vuoden 2019 palkat ja muut työsuhde-etuudet sisälsivät hänen osalta yhteensä -49 613 euron varauksen osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyen. Ristimäen lopetettua toimitusjohtajana hän toimi neuvonantajan yhtiön hallitukselle. Toimitusjohtajasopimuksen päättämisen jälkeen maksettavat sopimuspohjaiset palkkiot ovat yhteensä 448 740 euroa.

Louis d'Alançonille maksettiin vuonna 2019 toimitusjohtajatehtävistä yhteensä 51 800 euron korvaus. Hänellä ei ole erillistä eläkejärjestelyä ja hänen irtisanomisaikansa oli 1 kk.

MUUN JOHTORYHMÄN TYÖSUHDE-ETUUDET

YHTEENSÄ	-2,9	-3,3
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-2,9	-3,3
MILJ. EUR	2019	2018

Kuukausipalkan lisäksi konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään. Allokoitavan bonuksen määrä perustuu hallituksen kyseisen vuoden taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Jos tavoitetasoa ei saavuteta, bonuksen maksaminen perustuu täysin hallituksen harkintaan. Bonukset maksetaan kahdessa erässä: ensimmäinen erä, kun tilintarkastettu tulos kyseiselle vuodelle on tiedossa ja toinen erä muutaman kuukauden määräajan kuluttua, johdon työsuhteiden pysyvyyden kannustamiseksi. Lähtökohtaisesti tulospalkkion enimmäismäärä on 100 prosenttia vuosipalkasta. Vuoden 2019 palkat ja muut työsuhde-etuudet sisältää yhteensä -1 002 euron varauksen osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyen.

HALLITUKSEN TYÖSUHDE-ETUUDET

MILJ. EUR	2019	2018
Palkat ja muut työsuhde-etuudet
Louis d'Alançon, hallituksen puheenjohtaja 6.9.2018 alkaen	-0,1	0,0
Jorma Kasslin, hallituksen puheenjohtaja 5.9.2018 asti		-0,2
Muut hallituksen jäsenet	-0,2	-0,2
YHTEENSÄ	-0,3	-0,4

Vuonna 2019 hallituksen puheenjohtajan palkkio oli 80 000 euroa ja muiden jäsenten 30 000 euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokunnan kokouksista maksettiin palkkiona 1 000 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussäännön mukaiseen kulukorvaukseen matkustuskuluista. Louis d'Alançonilla oli toimitusjohtajakautena konsernin kanssa toimitusjohtajasopimus, jonka palkkiot on eritelty toimitusjohtajan palkitsemista esittävässä kohdassa.

OSAKEPERUSTEISET 29 MAKSUT

Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 16.2.2018 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Uudessa osakepalkkiojärjestelmässä 2018-2020 on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, kalenterivuodet 2018-2020. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu konsernin taloudellisiin ansaintakriteereihin, joita mitataan tilikaudelta 2020 ja yhtiön osakekurssikriteeriin, jota mitataan neljänkymmenen (40) peräkkäisen kaupankäyntipäivän pituiselta mittausjaksolta marrasjoulukuussa 2020. Hallitus voi päättää myös muista 40 kaupankäyntipäivän pituisista mittausjaksoista. Ansaintajakson taloudelliset ansaintakriteerit ovat konsernin tuotteiden myynti vuonna 2020, konsernin vertailukelpoinen liikevoitto (EBIT %) vuonna 2020 ja konsernin keskimääräinen käyttöpääoman suhteellinen taso vuonna 2020.

Huomattava osa toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioallokaatioista riippuu heidän henkilökohtaisista sijoituksistaan yhtiön osakkeisiin ja näillä sijoituksilla hankittujen osakkeiden omistamisesta.

OSAKEPERUSTEISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Ohjelma	Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä
Tyyppi	OSAKE
Instrumentti	Osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020
Liikkeeseenlaskupäivä	16.2.2018
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	900 000
Osinko-oikaisu	Ei
Alkuperäinen allokaatiopäivä	9.3.2018
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2018
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2020
Osakkeiden vapautuminen, pvm	30.4.2021
Osakkeen kokonaistuotto, konsernin tuotteiden myynti vuonna 2020, EBIT taso vuonna 2020	marginaali vuonna 2020, konsernin keskimääräinen käyttöpääoman suhteellinen

Oikeuden syntymäehdot
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,1
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	1,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	35
Toteutustapa	Käteinen, Osake
Muutokset vuonna 2019	Osakepalkkiojärjestelmä 2018–2020
Kauden alussa ulkona olevat 1.1.2019	732 500
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0
Kaudella menetetyt	103 000
Kaudella ansaitut	0
Kaudella erääntyneet	0
Kauden lopussa ulkona olevat 31.12.2019	629 500

KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN

Osakepalkkiojärjestelmän arvo on määritetty allokaatiopäivänä ja jaksotettu erääntymishetkeen. Osakepalkkiojärjestelmän arvon määrityksessä on käytetty seuraavia oletuksia ja niillä on ollut seuraava vaikutus:

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan

Arvio käteisenä maksettavasta osuudesta verottajalle,
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2019	51 698
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat	-38 257
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	-41 942

OSAKEKOHTAINEN 30 TULOS

	2019	2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto,
milj. euroa	4,4	6,1
Hybridilainan kertynyt korko	-0,7	-1,3
Verovaikutus	0,1	0,3
Nettovaikutus	-0,6	-1,1
	3,8	5,0
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 387	38 323
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	38 387	38 323
Osakekohtainen tulos, EUR	0,10	0,13
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,10	0,13

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto vähennettynä verovaikutuksella oikaistu hybridilainan korko ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. Ulkona olevat osakkeet eivät sisällä konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Tarkemmat tiedot osakekohtaisen tuloksen laskemisesta on esitetty konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 31

Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti vuoden 2019 tilinpäätökseen.

KONSERNIYRITYKSET 32

TYTÄRYHTIÖT ALUEITTAIN		MAA	KONSERNIN OMISTUSOSUUS (%)	TOIMINNAN LUONNE
Pohjoismaat
Rapala VMC Iceland ehf	*	Islanti	100	Jakelu
Normark Norway AS	*	Norja	100	Jakelu
Remen Slukfabrikk AS		Norja	100	Hallinto
Vangen AS		Norja	100	Hallinto
Normark Scandinavia AB	*	Ruotsi	100	Jakelu
KL-Teho Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Marttiini Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Normark Logistics Europe Oy	*	Suomi	100	Hankinta
Normark Suomi Oy		Suomi	100	Jakelu
Peltonen Ski Oy		Suomi	100	Tuotanto
Rapala Shimano East Europe Oy	1)	Suomi	50	Hallinto
Normark Denmark A/S	*	Tanska	100	Jakelu
Muu Eurooppa
Rapala Europe Finance N.V.	*	Belgia	100	Hallinto
Rapala Finance N.V.	*	Belgia	100	Hallinto
Normark Spain SA	*	Espanja	100	Jakelu
Rapala B.V.	*	Hollanti	100	Hallinto
Normark UK Sport Ltd.		Iso-Britannia	100	Jakelu
Dynamite Baits Ltd.	*	Iso-Britannia	100	Tuotanto
Normark Fishing Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto
Normark Italia S.R.L.		Italia	100	Jakelu
Normark Kazakhstan LLP	1)	Kazakstan	50	Jakelu
Normark Adriatik D.o.o.		Kroatia	66,6	Jakelu
SIA Normark Latvia		Latvia	100	Jakelu
Normark UAB		Liettua	100	Jakelu
Normark Portugal SA		Portugali	100	Jakelu
Normark Polska Sp.z.o.o.	*	Puola	100	Jakelu
Mystic s.a.r.l.		Ranska	100	Tuotanto
Normark France SAS	*	Ranska	100	Jakelu
VMC Péche SA	*	Ranska	100	Tuotanto
SC Normark Sport Romania S.r.l.		Romania	66,6	Jakelu
Normark Deutschland Gmbh	2)	Saksa	100	Jakelu
Rapala-Fishco AG	*	Sveitsi	100	Jakelu
Normark S.r.o.	1)	Tsekin tasavalta	50	Jakelu
Normark Hungary Ltd	*	Unkari	66,6	Jakelu
FLLC Normark	1)	Valko-Venäjä	50	Jakelu
Ltd. Normark-Bel		Valko-Venäjä	100	Jakelu
AO Normark	1)	Venäjä	50	Jakelu
Normark LLC		Venäjä	100	Jakelu
OOO Raptech	*	Venäjä	100	Tuotanto
Marttiini Oü		Viro	100	Tuotanto
Normark Eesti Oü		Viro	100	Jakelu
Rapala Eesti AS	*	Viro	100	Tuotanto
Pohjois-Amerikka
Normark Inc.		Kanada	100	Jakelu
NC Holdings Inc.	*	USA	100	Hallinto
Normark Corporation		USA	100	Jakelu
Normark Innovations, Inc.		USA	100	Hankinta
VMC Inc.		USA	100	Jakelu

MAA	OMISTUSOSUUS (%)	TOIMINNAN LUONNE
		Jakelu
		Jakelu
		Jakelu
		Jakelu
		Jakelu
		Jakelu
		Hankinta
		Jakelu
		Tuotanto
		Tuotanto
		Jakelu
		Hankinta
		Jakelu
		Jakelu
		Jakelu
		Hallinto
	100	Jakelu
	KONSERNIN	TOIMINNAN LUONNE
	Arabiemiirikunnat Australia Brasilia Chile Etelä-Afrikka Etelä-Korea Hongkong Indonesia Indonesia Indonesia Japani Kiina Kiina Malesia Meksiko Singapore Thaimaa MAA	100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 OMISTUSOSUUS (%)

Lanimo Oü	Viro	33,3	Tuotanto
DQC International Corp.	USA	49	Hallinto

ULKOMAISET SIVULIIKKEET

Rapala VMC (Hong Kong) Ltd, sivuliike Taiwanilla Normark S.r.o., sivuliike Slovakian tasavallassa

1) Määräysvalta Rapala-konsernilla.

2) Perustettu 2019.

* Emoyhtiön omistamat osakkeet.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		= Realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		= Uudelleenjärjestelykustannukset + arvonalentumiset +/- liiketoimintahankinnoista ja -luovutuksista syntyvät tuotot ja kulut - vakuutuskorvaukset +/- muut ei-operatiiviset erät
Vertailukelpoinen liikevoitto		= Liikevoitto +/- realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Korollinen nettovelka		= Korolliset velat - korolliset saamiset - rahavarat
Sijoitettu pääoma (keskimäärin kauden aikana)		= Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana) + korollinen nettovelka (keskimäärin kauden aikana)
Käyttöpääoma		= Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset - korottomat velat
Korottomat saamiset		= Varat yhteensä - korolliset saamiset - aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät
Korottomat velat		= Velat yhteensä - korolliset velat
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde		= Korollinen nettovelka Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %		= Liikevoitto x 100 Sijoitettu pääoma (keskimäärin kauden aikana)
Oman pääoman tuotto (ROE), %		= Tilikauden voitto x 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)
Velkaantumisaste (netto), %		= Korollinen nettovelka x 100 Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %		= Oma pääoma yhteensä x 100 Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto - hybridipääoman jaksotetut kirjaamattomat korot verojen jälkeen Osakkeiden painotettu keskimääräinen oikaistu lukumäärä
Osakekohtainen osinko, EUR		= Tilikaudella jaettu osinko Osakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos, %		= Tilikaudella jaettu osinko x 100 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Oma pääoma/osake, EUR		= Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Efektiivinen osinkotuotto, %		= Osakekohtainen osinko x 100 Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/voittosuhde (P/E)		= Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR		= Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden oikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR		= Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (ilman omia osakkeita) x viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin		= Keskiarvo laskettu kuukausien loppujen keskiarvona

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR	LIITETIETO	2019	2018
Liikevaihto	2	29 518 413	29 640 931
Liiketoiminnan muut tuotot	3	288 693	164 039
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		420 043	1 720 905
Valmistus omaan käyttöön		97 871	116 507
Materiaalit ja palvelut	5	-14 487 586	-15 452 984
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-8 732 861	-7 964 723
Liiketoiminnan muut kulut	4	-6 148 402	-5 925 567
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		956 170	2 299 108
Poistot ja arvonalentumiset	7	-1 185 898	-1 212 606
Liikevoitto		-229 728	1 086 502
Rahoitustuotot ja -kulut	8	2 954 485	-1 610 807
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		2 724 756	-524 305
Tilinpäätössiirrot	9	2 284 889	2 350 426
Tuloverot	10	-17 999	-26 206
TILIKAUDEN VOITTO		4 991 646	1 799 916

EMOYHTIÖN TASE

VARAT

EUR	LIITETIETO	2019	2018
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	11	116 341	283 820
Aineelliset hyödykkeet	12	4 672 683	4 808 470
Sijoitukset	13	179 162 203	174 821 768
Korolliset saamiset	15	16 997 844	16 049 903
Korottomat saamiset	15	367 011	168 235
Pitkäaikaiset varat yhteensä		201 316 082	196 132 196
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	6 054 781	6 036 304
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	15	20 361 581	18 565 982
Korottomat	15	7 560 098	8 010 771
Rahat ja pankkisaamiset		305 064	1 578 701
Lyhytaikaiset varat yhteensä		34 281 525	34 191 759
VARAT YHTEENSÄ		235 597 607	230 323 955

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EUR	LIITETIETO	2019	2018
Oma pääoma
Osakepääoma		3 552 160	3 552 160
Ylikurssirahasto		16 680 961	16 680 961
Käyvän arvon rahasto			16 155
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4 914 371	4 914 371
Omat osakkeet		-4 889 643	-5 553 393
Edellisten tilikausien voitto		18 690 477	19 196 678
Tilikauden voitto		4 991 646	1 799 916
Oma pääoma yhteensä	16	43 939 972	40 606 848
Tilinpäätössiirtojen kertymä		1 058 604	1 333 493
Pakolliset varaukset		203 596	249 596
Pitkäaikaiset velat
Korolliset		78 800 000	17 800 000
Korottomat		90 241	45 492
Pitkäaikaiset velat yhteensä	17	78 890 241	17 845 492
Lyhytaikaiset velat
Korolliset		105 275 226	163 765 615
Korottomat		6 229 968	6 522 910
Lyhytaikaiset velat yhteensä	17	111 505 194	170 288 525
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		235 597 607	230 323 955

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

TUHAT EUR	LIITETIETO	2019	2018
Tilikauden voitto		4 992	1 800
Oikaisuerät
Tuloverot	10	18	26
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-2 954	1 611
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	7	1 186	1 213
Muut oikaisut		-2 089	-2 941
Oikaisuerät yhteensä		-3 838	-93
Rahoituserät
Maksetut korot		-3 479	-2 938
Saadut korot		1 552	1 440
Maksetut/saadut verot		31	48
Muut rahoituserät, netto		40	236
Rahoituserät yhteensä		-1 856	-1 214
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		4	1 118
Vaihto-omaisuuden muutos		33	-1 877
Velkojen muutos		-141	939
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-103	179
Liiketoiminnan nettorahavirta		-806	672
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden myynnit	11		743
Aineettomien hyödykkeiden ostot	11		-293
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	12	513	199
Aineellisten hyödykkeiden ostot	12	-1 260	-650
Myytävissä olevien sijoitusten vähennykset	13	47
Sijoitukset tytäryhtiöihin ja tytäryhtiöiden hankinnat	13		-3
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	13	-4 387
Korollisten saamisten muutos		164	1 575
Saadut osingot	8	6 017
Investointien rahavirta yhteensä		1 094	1 571
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot		-2 306	-1 533
Omien osakkeiden luovutus		663
Hybridilaina		-1 574	-1 344
Muut lainojen nostot		108 917	85 336
Lainojen takaisinmaksut		-109 817	-85 674
Saadut konserniavustukset		2 105	978
Rahoituksen rahavirta yhteensä		-2 013	-2 237
Rahavarojen muutos		-1 724	7
Rahavarat tilikauden alussa		1 579	1 099
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		450	473
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA		305	1 579

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

Rapala VMC Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan.

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla ja muuntamisessa syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuottojen kirjaaminen

Tuotteiden ja palvelujen myynti kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti, kun myytäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät olennaiset riskit siirtyvät ostajalle eikä ole todennäköistä, että asiakas palauttaisi tavaran. Liikevaihto koostuu laskutuksesta vähennettynä kassa-alennuksilla ja valmisteveroilla.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan vuosikuluiksi, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Tällaiset kehittämiskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos yhtiö hyväksyy kehitetyt tuotteet teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi, olettaen että tuotot kattavat jaksotetut ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut, myynti- ja hallintokulut sekä mahdolliset muut projektiin liittyvät kulut.

Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen hankintamenoon tai alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on laskettu välittömät aineet, palkat sosiaalikuluineen sekä muut välittömät kustannukset. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiuskirjauksilla vähennettynä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on esitetty alkuperäisen hankintamenon mukaisina vähennettynä suunnitelman mukaisilla kertyneillä poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet	3–15 vuotta
Rakennukset	10–20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Eläkejärjestelyt

Kaikki yhtiön eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, joissa vain työnantajan maksama osuus on määrätty. Näistä suurin osa on lakisääteistä eläketurvaa ja viranomaisten määräyksiin perustuvia maksuja. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Rahoitusjohdannaisten arvostaminen

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Tavallisten valuuttatermiinien käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevaisuuden nimellismääräiset kassavirrat vastaavilla koroilla ja muuntamalla näin saadut diskontatut kassavirrat spot-kursseilla. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa.

Rahavirran suojauslaskennan soveltamiskriteerit täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan siltä osin kun suojaus on tehokas. Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten sekä suojauksen tehottomaan osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Omat osakkeet

Yhtiön hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

Rahavirtalaskelma

Muutokset rahavirrassa on esitetty liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoina.

LIIKEVAIHTO 2

TUHAT EUR	2019	2018
Kohdemaan mukaan
Pohjois-Amerikka	16 186	17 219
Pohjoismaat	2 955	1 929
Muu Eurooppa	7 571	7 603
Muut maat	2 807	2 890
YHTEENSÄ	29 518	29 641

Emoyhtiön liikevaihto muodostuu uistinliiketoiminnasta, joka kuuluu Konsernin tuotteet -segmenttiin konsernin liiketoimintasegmenttiraportoinnissa.

LIIKETOIMINNAN 3 MUUT TUOTOT

YHTEENSÄ	289	164
Muut tuotot		17
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	141	126
Vakuutuskorvaukset	126
Vuokratuotot	22	21
TUHAT EUR	2019	2018

LIIKETOIMINNAN 4 MUUT KULUT

YHTEENSÄ	-6 148	-5 926
Muut kulut	-2 710	-2 549
Valuuttajohdannaiset	312	283
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot	-13
Myyntikomissiot	-82	-93
Rahdit	-108	-78
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-163	-174
Maksetut vuokrat	-525	-511
IT ja tietoliikenne	-632	-554
Matkakulut	-573	-614
Myynti-ja markkinointikulut	-733	-692
Kunnossapito	-922	-943
TUHAT EUR	2019	2018

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

YHTEENSÄ	-163	-174
Tilintarkastuspalkkiot	-163	-174
TUHAT EUR	2019	2018

MATERIAALIT 5 JA PALVELUT

YHTEENSÄ	-14 488	-15 453
Ulkopuoliset palvelut	-37	-36
Varaston muutos	-402	144
Ostot tilikauden aikana	-14 049	-15 562
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
TUHAT EUR	2019	2018

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA 6 AIHEUTUVAT KULUT

TUHAT EUR	2019	2018
Palkat ja palkkiot	-7 449	-6 764
Eläkekulut	-1 164	-1 033
Muut henkilöstösivukulut	-119	-167
YHTEENSÄ	-8 733	-7 965
Henkilöstö keskimäärin	114	108

Hallituksen palkat ja palkkiot olivat yhteensä 324 tuhatta euroa (2018: 231 tuhatta euroa).

POISTOT JA 7 ARVONALENTUMISET

TUHAT EUR	2019	2018
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Tavaramerkit	-85	-93
Muut aineettomat hyödykkeet	-127	-123
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	-63	-58
Koneet ja kalusto	-781	-817
Muut aineelliset hyödykkeet	-129	-122
YHTEENSÄ	-1 186	-1 213

RAHOITUSTUOTOT 8 JA -KULUT

YHTEENSÄ	2 954	-1 611
Muut rahoituskulut	-1 321	-492
Korkokulut	-3 904	-3 979
Korko- ja muut rahoituskulut
Muut rahoitustuotot	370	1 821
Korkotuotot	1 695	1 752
Korko- ja muut rahoitustuotot
Kurssitappiot	-6 499	-5 805
Kurssivoitot	6 595	5 093
Osinkotuotot	6 017
TUHAT EUR	2019	2018

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TYTÄRYHTIÖILLE/ TYTÄRYHTIÖILTÄ

TUHAT EUR	2019	2018
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	6 017
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	1 110	983
Muut rahoitustuotot	297	304
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-1 324	-1 047
YHTEENSÄ	6 100	240

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT

YHTEENSÄ	557	-162
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	96	-712
Ostoihin ja muihin kuluihin sisältyvät kurssierot	48	-5
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	414	555
TUHAT EUR	2019	2018

TILINPÄÄTÖSSIIRROT 9

TUHAT EUR	2019	2018
Poistoeron muutos	275	245
Konserniavustus	2 010	2 105
YHTEENSÄ	2 285	2 350

POISTOERON MUUTOS

TUHAT EUR	2019	2018
Aineettomat hyödykkeet	83
Rakennukset ja rakennelmat	-27	-11
Koneet ja kalusto	218	256
YHTEENSÄ	275	245

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

TUHAT EUR	2019	2018
Tuloverot	-18
Aikaisempien tilikausien tuloverot		-26
YHTEENSÄ	-18	-26

Emoyhtiön laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen.

AINEETTOMAT 11 HYÖDYKKEET

2019		MUU T	ENNAKKOMAKSUT
TUHAT EUR	TAVARA MERKIT	AINEETTOMAT HYÖDYKKEET	JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	930	2 380		3 310
Vähennykset		45		45
HANKINTAMENO 31.12.	930	2 425		3 355
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-842	-2 185		-3 026
Tilikauden poistot	-85	-127		-213
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-927	-2 312		-3 239
Kirjanpitoarvo 1.1.	88	195		283
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	113		116

2018		MUU T	ENNAKKOMAKSUT
	TAVARA	AINEETTOMAT	JA KESKENERÄISET
TUHAT EUR	MERKIT	HYÖDYKKEET	HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	930	2 380	450	3 760
Lisäykset			293	293
Vähennykset			-743	-743
HANKINTAMENO 31.12.	930	2 380		3 310
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-749	-2 062		-2 810
Tilikauden poistot	-93	-123		-216
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.	-842	-2 185		-3 026
Kirjanpitoarvo 1.1.	181	318	450	950
Kirjanpitoarvo 31.12.	88	195		283

AINEELLISET 12 HYÖDYKKEET

2019

TUHAT EUR	MAA-ALUEET	RAKENNU KSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.	106	4 691	19 523	1 613	359	26 293
Lisäykset			86	116	1 058	1 260
Vähennykset			-50	-88	-239	-377
Uudelleenryhmittelyt		235	295		-576	-45
HANKINTAMENO 31.12.	106	4 927	19 854	1 641	602	27 130
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-4 125	-16 098	-1 261		-21 484
Tilikauden poistot		-63	-781	-129		-973
KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.		-4 188	-16 880	-1 390		-22 457
Kirjanpitoarvo 1.1.	106	566	3 425	352	359	4 808
Kirjanpitoarvo 31.12.	106	739	2 974	251	602	4 673

2018

MAA-ALUEET	RAKENNU KSET JA RAKENNELMAT	KONEET JA KALUSTO	MUU T AINEELLISET HYÖDYKKEET	ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT	YHTEENSÄ
106	4 691	19 260	1 531	151	25 740
		133	82	537	752
		-193		-6	-199
		323		-323
106	4 691	19 523	1 613	359	26 293
	-4 068	-15 281	-1 139		-20 488
	-58	-817	-122		-997
	-4 125	-16 098	-1 261		-21 485
106	624	3 979	392	151	5 251
106	566	3 425	352	359	4 808
	KERTYNEET POISTOT JA ARVONALENTUMISET 31.12.

SIJOITUKSET 13

2019

TUHAT EUR	TYTÄRYHTIÖ OSAKKEET	OSUUDET OSAKKUUS YRITYKSISSÄ	MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 1.1.	174 593		228	174 821
Lisäykset		4 387		4 387
Vähennykset			-47	-47
KIRJANPITOARVO 31.12.	174 593	4 387	181	179 162

2018

TUHAT EUR	TYTÄRYHTIÖ OSAKKEET	OSUUDET OSAKKUUS YRITYKSISSÄ	MUU T OSAKKEET	YHTEENSÄ
Kirjanpitoarvo 1.1.	174 590		228	174 819
Lisäykset	3			3
KIRJANPITOARVO 31.12.	174 593		228	174 822

VAIHTO- 14 OMAISUUS

TUHAT EUR	2019	2018
Aineet ja tarvikkeet	242	1 507
Keskeneräiset tuotteet	2 177	2 035
Valmiit tuotteet	3 636	2 494
YHTEENSÄ	6 055	6 036

SAAMISET 15

TUHAT EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	16 998	16 050
Korottomat
Johdannaiset	7
Muut saamiset	360	168
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	20 362	18 566
Korottomat
Myyntisaamiset	2 565	2 545
Siirtosaamiset	2 480	2 910
Muut saamiset	2 192	1 723
Johdannaiset	323	833
YHTEENSÄ	45 287	42 795

SAAMISET TYTÄRYHTIÖILTÄ

TUHAT EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	16 321	16 050
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	20 362	18 566
Korottomat
Myyntisaamiset	2 548	2 542
Siirtosaamiset	2 010	2 113
Muut saamiset	2 192	1 723
YHTEENSÄ	43 432	40 994

OMA PÄÄOMA 16

TUHAT EUR	2019	2018
Osakepääoma 1.1.	3 552	3 552
OSAKEPÄÄOMA 31.12.	3 552	3 552
Ylikurssirahasto 1.1.	16 681	16 681
YLIKURSSIRAHASTO 31.12.	16 681	16 681
Käyvän arvon rahasto 1.1.	16	5
Voitot ja tappiot rahavirran suojauksista	-16	11
KÄYVÄN ARVON RAHASTO 31.12.	-	16
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4 914	4 914
SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO 31.12.	4 914	4 914
Omat osakkeet 1.1.	-5 553	-5 553
Omien osakkeiden luovutus	663
OMAT OSAKKEET 31.12.	-4 890	-5 553
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	20 997	20 730
Maksetut osingot	-2 306	-1 533
EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO 31.12.	18 690	19 197
Tilikauden voitto	4 992	1 800
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	43 940	40 607

VELAT 17

TUHAT EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	46 000	10 000
Hybridilaina	25 000
Muut pitkäaikaiset velat	7 800	7 800
Korottomat
Johdannaiset	90	45
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	8 188	29 274
Hybridilaina		25 000
Yritystodistusohjelma	25 000	43 000
Muut lyhytaikaiset velat	72 087	66 492
Korottomat
Johdannaiset	762	414
Saadut ennakot	1	1
Ostovelat	2 358	3 218
Siirtovelat	3 109	2 890
YHTEENSÄ	190 395	188 134

VELAT TYTÄRYHTIÖILLE

TUHAT EUR	2019	2018
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Muut pitkäaikaiset velat	7 800	7 800
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Muut lyhytaikaiset velat	72 087	71 952
Korottomat
Johdannaiset		1
Ostovelat	1 709	1 440
YHTEENSÄ	81 702	81 194

Kaikki pitkäaikaisen vieraan pääoman velat erääntyvät alle viiden vuoden kuluessa.

JAKOKELPOISET VARAT

EUR	2019	2018
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 914 371	4 914 371
Edellisten tilikausien voitto	18 690 477	19 196 678
Omat osakkeet	-4 889 643	-5 553 393
Käyvän arvon rahasto	-	16 155
Tilikauden voitto	4 991 646	1 799 916
JAKOKELPOISET VARAT YHTEENSÄ	23 706 851	20 373 728

EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA

	2019	2018
Osaketta	39 000 000	39 000 000
EUR	3 510 000	3 510 000

Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Tarkempaa tietoa hallituksen valtuutuksista ja omien osakkeiden ostoista sekä osingosta on esitetty osiossa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

EMOYHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu

YHTEENSÄ	1067	533
1-3 vuotta	778	160
Vuoden sisällä	289	373
TUHAT EUR	2019	2018

VASTUUSITOUMUKSET JA 19 EHDOLLISET VELAT

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

YHTEENSÄ	3 814	5 100
Takaukset	3 814	5 100
Omasta ja tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
TUHAT EUR	2019	2018

Takaukset koostuvat tytäryhtiöiden vuokrasopimusten nimitakauksista sekä muista tytäryhtiöiden puolesta annetuista takauksista. Yhtiön lainasopimukset ovat vakuudettomia, ja niihin sisältyy tavanomaiset taloudelliset kovenantit.

Koska emoyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö Normark Logistics Europe Oy toimii jakeluyhteisyrityksen juridisena osakkaana, on emoyhtiö sitoutunut vastaamaan tytäryhtiönsä yhteisyritykseen liittyvien velvoitteiden täyttämisestä suhteessa Shimano Inc:iin.

JOHDANNAISET 20

TUHAT EUR	2019	2018
Valuuttajohdannaiset pankin kanssa
Käypä arvo	-439	602
Nimellisarvo	48 252	40 554
Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-83	-34
Nimellisarvo	21 000	21 315
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Käypä arvo		-194
Nimellisarvo		10 070

Vuonna 2019 valuuttajohdannaisten arvonmuutoksesta on kirjattu -1 041 tuhatta euroa tuloslaskelmaan (2018: 1 053 tuhatta euroa), korkojohdannaisista -41 tuhatta euroa (2018: -105 tuhatta euroa) ja koron- ja valuutanvaihtosopmuksista 194 tuhatta euroa (2018: 479 tuhatta euroa).

RISKIENHALLINTA

Rapala-konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea konsernin strategian toteuttamista ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla konsernin toimintaan liittyviä riskejä ja uhkia sekä samanaikaisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä mahdollisuuksia.

RISKIENHALLINNAN LÄHESTYMISTAPA

Hallitus seuraa ja arvioi säännöllisesti konsernin taloudellista, toiminnallista ja strategista riskipositiota ja asettaa tähän liittyviä toimintaperiaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Päivittäinen riskienhallintatyö on ensisijaisesti delegoitu kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

Riskienhallinta oli vuonna 2019 konsernijohdon huomion ja kehityshankkeiden kohteena. Vuonna 2019 konsernitason riskienhallintatyön painopiste oli valuuttakurssiriskien hallinnassa sekä likviditeetti-, korko- ja vahinkoriskien hallinnassa. Myyntisaamiset, konserninlaajuiset vakuutusohjelmat sekä strategisen toimitusketjun kehittäminen olivat myös muita painopistealueita vuoden aikana.

Seuraavassa on yhteenveto konsernin keskeisistä strategisista, toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä sekä riskienhallintatoimenpiteistä.

STRATEGISET RISKIT

Urheilukalastus on yksi vapaa-ajan harrastuksen muoto ja konsernin tuotteiden kanssa kilpailee suuri joukko eri harrastusmuotoja. Konserni edistää urheilukalastuksen houkuttelevuutta aktiivisilla myynti- ja markkinointitoimilla sekä konsernin tuotemerkkien määrätietoisella kehittämisellä ja vahvistamisella. Ainutlaatuisia tutkimus- ja tuotekehitysprosessejaan ja -resurssejaan hyödyntäen konserni kehittää jatkuvasti uusia tuotteita tyydyttämään kysyntää sekä luo uutta kulutuskysyntää.

Brändiportfolio ja yritysmaine ovat konsernin arvokkaimpien aineettomien omaisuuserien joukossa. Konserni pyrkii aktiivisesti rakentamaan brändejään ja niiden identiteettiä sekä turvaamaan brändien ja yritysmaineen arvon säilymisen. Konsernin tuotemerkit on suojattu myös juridisin keinoin.

Kuluttajat yhdistävät konsernin brändit korkeaan laatuun, ainutlaatuiseen kalastuskokemukseen ja toiminnallisuuksiin sekä luotettavaan jakelukanavaan. Kuluttajat kykenevät erottamaan konsernin tuotteet laittomista kopiotuotteista, eikä kopiointi muodosta konsernille strategista riskiä. Konserni puolustaa aineettomia oikeuksiaan voimakkaasti ja ryhtyy toimenpiteisiin oikeuksien loukkaajia vastaan.

Urheilukalastus on riippuvainen puhtaista kalastusvesistä. Ympäristön likaantuminen sekä mahdolliset ympäristökatastrofit ovat konsernille huolenaihe. Konserni edistää aktiivisesti ympäristönsuojeluun liittyviä aloitteita ja lisää valmiuksiaan noudattaa jatkuvasti tiukentuvia ympäristömääräyksiä pyrkimällä asteittain pienentämään toimintojensa ja tuotteidensa ympäristövaikutuksia. Konserni on myös eturintamassa kehittämässä tuotteitaan kalaystävällisemmiksi, esimerkkinä "pyydystä ja päästä" ("catch and release") -tuotteet. Lisätietoja ympäristöasioista on esitetty

"Yritysvastuu ja kestävä kehitys" -raportissa, joka on saatavilla konsernin internetsivuilta (www.rapalavmc.com).

Konserni kohtaa kilpailua kaikilla markkinoilla, joilla sen tuotteita myydään. Ainutlaatuisen laajan jakeluverkoston ansioista konsernin maantieteellinen riski on jakautunut maailmanlaajuisesti, mikä tasoittaa kausittaista ja paikallista markkinavaihtelua.

Konsernilla on rajallinen määrä maailmanlaajuisia kilpailijoita. Suurimmat kilpailijat ovat kotimarkkinoillaan hyvinkin voimakkaita, mutta maailmanlaajuisesti toiminta on suppeampaa. Rapala-konsernin maailmanlaajuinen jakeluyhtiöverkosto on tällä teollisuuden alalla ainutlaatuinen. Kullakin markkinalla konsernin kilpailijat ovat usein paikallisia kalastustarvikealan yrityksiä, jotka toimivat kapealla maantieteellisellä alueella ja rajatulla tuotevalikoimalla. Eräissä maissa kilpailua luovat omia kalastustuotemerkkejään myyvät vähittaiskaupat. Rajat ylittävä internetmyynti on kasvava trendi, joka saattaa aiheuttaa hintaeroosiota. Lisäksi vakiintuneiden kalastustarvikebrändien laajentuminen uusiin tuotekategorioihin on luonut kilpailua joihinkin tuotesegmentteihin. Konsernin vahva tuotekehitys ja brändiportfolio sekä joustavuus palvella eri markkinoita paikallisilla tuotevalikoimilla ovat keskeisessä asemassa tässä kilpailussa menestymisessä.

Konsernin tuotantotoiminta on maantieteellisesti hajautunut usean valtion ja maanosan alueelle. Osassa näistä alueista poliittiset riskit ovat korkeammat, mutta samanaikaisesti työvoimakustannukset ovat alhaisemmat. Konserni seuraa maariskien ja kustannusten kehitystä ja pyrkii aktiivisesti löytämään keinoja tuotanto- ja jakelukustannusten hallintaan.

Urheilukalastustuotteiden valmistus ei ole riippuvaista mistään suojatusta valmistusteknologiasta tai patenteista. Konsernin tuotantoyksiköt seuraavat aktiivisesti yleisten valmistusteknologioiden kehitystä ja arvioivat näiden soveltuvuutta omaan tuotantoonsa.

Kolmansien osapuolien kalastus- ja ulkoilutuotteiden jakelu muodostaa merkittävän osan konsernin myynnistä. Uusien jakelusopimusten solminen tai vanhojen purkaminen sekä päämiesten tarjoomamuutokset saattavat vaikuttaa kolmansien osapuolien tuotteiden myyntiin ja kannattavuuteen. Konsernilla on useita tehtaita ja lukuisia raaka-aine- ja lopputuotetoimittajia. Eri tehtaat tuottavat pääsääntöisesti eri tuotekategorioita, eikä konserni ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä raaka-aine- tai lopputuotetoimittajasta.

Konsernin asiakaskunta on maantieteellisesti ja määrällisesti hyvin hajautunut. Asiakkaat ovat lähtökohtaisesti maakohtaisia eivätkä toimi maailmanlaajuisesti. Konserni ei ole kriittisellä tavalla riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä asiakkaasta. Konserni ei harjoita merkittävästi suoraa kuluttajamyyntiä. Tämän ei katsota muodostavan riskiä, sillä kuluttajakysyntä on pitkälti sidoksissa brändiuskollisuuteen ja vaihtoehtoisten myyntikanavien avaaminen on tarvittaessa mahdollista.

Hallitus arvioi konsernin strategisia riskejä vuosittain. Konsernijohto seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Paikallinen strateginen riskienhallinta on kussakin toimintavaltiossa delegoitu paikallisen liiketoimintayksikön johdon vastuulle.

TOIMINNALLISET RISKIT JA VAHINKORISKIT

Kalastustarvikeliiketoiminta on perinteisesti ollut kohtalaisen vastustuskykyinen yleisessä taloudellisessa ilmapiirissä lisääntyneille epävarmuuksille ja laskusuhdanteille. Konsernin myynnin ja toimintojen jakautuminen ympäri maailmaa hajauttaa maailmantalouden epävarmuuteen liittyvää markkinariskiä.

Vuoden aikana konsernin tuotteiden kulutuskysyntä on perusluonteeltaan kausittaista ja siihen vaikuttavat myös ennalta arvaamattomat tekijät kuten säätilat. Kysynnän kausivaihteluita tasoittaakseen ja tasapainottaakseen konserni valmistaa ja jakelee myös talviurheilu- ja talvikalastusvälineitä. Konsernin toiminta eteläisellä pallonpuoliskolla vähentää osin kausivaihteluita. Konserni myös kehittää tuotannonsuunnitteluaan vastatakseen paremmin markkinakysynnän muutoksiin.

Kysynnän kausiluonteisuudesta johtuen toimitushuiput keskittyvät vuosittain verraten lyhyelle ajanjaksolle, jolloin toimitusvaikeudet voivat vaarantaa kauden myyntiä. Vastaavasti ennakoitua alhaisemmat myyntivolyymit saattavat johtaa ylisuurien varastojen muodostumiseen, sillä tehtyjen tilausten peruuttaminen on lyhyellä aikavälillä haastavaa.

Konsernin valmistus- ja jakeluyhtiöt ovat suuresti riippuvaisia toisistaan. Häiriö tuotantoketjun aikaisemmassa vaiheessa saattaa aiheuttaa ketjureaktion läpi koko konsernin. Tilausten ennustamisen ja tuotannonsuunnittelun merkitys on myös kasvanut. Näihin liittyviä riskejä hallitaan valmistus- ja jakeluyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä, varmuusvarastoilla sekä kattavalla vakuutusturvalla. Konsernin toimitusketjua ja logistiikkaa kehittävää projektia jatkettiin vuonna 2019 ja näillä toimenpiteillä pienennettiin toiminnalliseen tehokkuuteen liittyviä riskejä.

Tuotteiden myyntihinnat määritellään lähtökohtaisesti kerran tai kahdesti vuodessa, tavallisesti ennen kutakin myyntikautta. Nopeat muutokset tuontitulleissa, raaka-aineiden hinnoissa tai valuuttakursseissa saattavat merkittävästi vaikuttaa joidenkin tuotteiden kustannuksiin. Konserni pyrkii siirtämään kustannuksissa tapahtuneet nousut myyntihintoihin joko välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa. Konsernin markkinariskejä ja niiden hallitsemiseksi

tehtyjä toimenpiteitä käsitellään tarkemmin osiossa "Taloudelliset riskit" ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 22.

Valmistustoimintojen osalta konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä tuotantotekijälähteestä. Osaava tuotantohenkilöstö on konsernille tärkeää ja tämän turvaamiseksi konserni pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainetta ja hyviä henkilöstösuhteita.

Konsernin tuotantoyksiköiden välillä on merkittäviä riippuvuussuhteita, jotka saattavat johtaa toimitusongelmiin esimerkiksi tulipalon tai muun vastaavan vahingon sattuessa. Vahinko voi kohdistua suoraan aineelliseen omaisuuteen, mutta samalla johtaa liiketoiminnan keskeytyksestä aiheutuviin tappioihin läpi koko toimitusketjun. Tästä johtuen konserni on panostanut vahinkoriskien hallintaan. Konserni on yhdessä vahinkovakuutusyhtiönsä kanssa jatkanut konsernin keskeisiä tuotanto- ja jakeluyksiköitä kattavan vuosittaisen riskienkartoitusohjelman toteuttamista. Konsernijohto on myös jatkanut konserniyksiköiden riskitietoisuuden ylläpitämistä.

Konserni on jatkanut globaalien vakuutusohjelmiensa kehittämistä, joiden piiriin kuuluvat miltei kaikki konserniyhtiöt. Ohjelmat ottavat huomioon konserniyhtiöiden väliset riippuvuudet ja ne kattavat omaisuus- ja keskeytysvahingot, kuljetusvahingot sekä vastuuvahingot. Konserni seuraa tarkemmin myös petosriskien hallintaa.

Hallitus arvioi konsernin toiminnallisia riskejä vähintään kerran vuodessa. Konsernijohto seuraa ja koordinoi päivittäistä operatiivista riskienhallintatyötä, joka on kunkin liiketoimintayksikön johdon vastuulla.

TALOUDELLISET RISKIT

Konsernin taloudelliset riskit muodostuvat markkina-, luotto- ja maksukyvyttömyys- sekä likviditeettiriskeistä. Hallitus arvioi konsernin taloudellisia riskejä useasti vuoden aikana ja konsernijohto seuraa ja hallinnoi niitä jatkuvasti. Taloudellisia riskejä käsitellään tarkemmin liitetiedossa 22.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Rapalan VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998. Vuonna 2019 osakkeen kurssi vaihteli 3,43 euron ja 2,56 euron välillä keskikurssin ollessa 2,88 euroa.

Osakkeet ja äänioikeudet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2019 oli 3 552 160,41 euroa ja osakemäärä 39 000 000. Keskimääräinen osakemäärä vuoden aikana oli 39 000 000. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2019.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 28.3.2019 valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakemäärä on alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja kulloinkin soveltuvien osakekaupan maksuaikaa ja muita maksuehtoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2020 saakka.

Varsinainen yhtiökokous 29.3.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta maksua vastaan tai maksutta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 12,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää optio-oikeuksien tai erityisten oikeuksien antamista lukuun ottamatta myös johdon tai avainhenkilöiden kannustinjärjestelmien toteuttamista varten, ei kuitenkaan enempää kuin 900 000 osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Osakeanti sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutus on voimassa 29.3.2021 saakka.

Omat osakkeet

Vuoden 2019 aikana ei ostettu takaisin yhtiön omia osakkeita. Vuonna 2019 Rapala VMC Oyj hankki 49 % omistusosuuden DQC International Corp:n ("13 Fishing") osakepääomasta. Osana hankintaa Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti luovuttaa 225 000 Rapala VMC Oyj:n hallussa olevaa omaa osaketta James Coblelle, perustuen sille annettuun valtuutukseen 29.3.2018 pidetyssä Rapala VMC Oyj:n yhtiökokouksessa. Joulukuun 2019 lopussa yhtiön hallussa oli 452 208 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 1,2 %. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 4,95 euroa.

Osakerekisteri

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa omalle arvo-osuusrekisterilleen osoitteen tai pankkitilin muutoksista osinkojen maksamiseksi ja mahdollisten muiden osakeomistukseen liittyvien asioiden hoitamiseksi.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 16.2.2018 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmästä. Uuden järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Huomattava osa toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkkioallokaatioista riippuu heidän henkilökohtaisista sijoituksistaan yhtiön osakkeisiin ja näillä sijoituksilla hankittujen osakkeiden omistamisesta. Lisätietoja Osakeperusteisista kannustinjärjestelmästä on esitetty liitetiedossa 29.

Johdon osakkeenomistus

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2019 suorassa omistuksessa 110 678 yhtiön osaketta, mikä vastaa yhteensä 0,3 % kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty sivulla 59.

Osakkeen noteeraus ja kaupankäynti

Yhtiön osake (RAP1V) on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuoden 2019 viimeinen noteeraus oli 2,77 euroa. Ylin kurssinoteeraus vuonna 2019 oli 3,43 euroa ja alin 2,56 euroa, keskikurssin ollessa 2,88 euroa. Kaikkiaan 4 804 467 yhtiön osaketta vaihdettiin vuonna 2019, mikä edustaa 12,3 % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2019.

Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2019 ilman omia osakkeita oli 106,8 milj. euroa. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli 0,10 euroa (0,13 euroa vuonna 2018). Lisää osakekohtaisia tunnuslukuja on esitetty sivulla 7.

Osinko

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 ei makseta osinkoa.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2019

YHTEENSÄ	39 000 000	100,0
Muut osakkeenomistajat yhteensä	7 196 140	18,5
Rapala VMC Oyj (omat osakkeet)	452 208	1,2
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	155 000	0,4
Coble James Jay	225 000	0,6
Säästöpankki rahastot	261 401	0,7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	292 007	0,7
Taaleritehdas rahastot	570 000	1,5
Shimano Singapore Private Limited	889 680	2,3
Valtion eläkerahasto	1 290 000	3,3
Nordea rahastot	5 168 476	13,3
Sofina S.A.	7 500 000	19,2
Viellard Migeon & Cie	15 000 088	38,5
OSAKKEENOMISTAJAT	OSAKKEITA, KPL	%

* Viellard Migeon & Cie'n omistaa tytäryhtiönsä De Pruines Industriesin kanssa yhteensä 15 105 398 osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä on 38,7 %.

OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2019

OMISTAJARYHMÄ	OSAKKEITA, KPL	%
Yritykset	1 576 933	4,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5 929 447	15,2
Julkisyhteisöt	1 737 307	4,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	50 242	0,1
Kotitaloudet	3 578 113	9,2
Ulkomaat	23 572 838	60,4
Hallintarekisteröidyt	2 555 120	6,6
YHTEENSÄ	39 000 000	100,0

OMISTUSJAKAUMA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2019

1 - 100	1498	32,6	81 024	0,2
101 - 500	1689	36,7	477 246	1,2
501 - 1 000	678	14,7	556 229	1,4
1 001 - 10 000	635	13,8	1 826 076	4,7
10 001 - 1 000 000	94	2,0	5 155 341	13,2
1 000 001 -	6	0,1	30 904 084	79,2
YHTEENSÄ	4600	100,0	39 000 000	100

Osakemäärät sisältävät emoyhtiön hallussa olevat 452 208 omaa osaketta.

OSAKKEEN HINTA VUONNA 2019, %

OSAKKEEN HINNAN KEHITYS 2015–2019, EUR

HALLITUS JA JOHTO

HALLITUKSEN JÄSENET

LOUIS D'ALANÇON

Toimitusjohtaja 27.9.2019 lähtien Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2018 lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2017 lähtien Rakennustekniikan tutkinto, KTM Syntymävuosi: 1959 Osakeomistus*: 2 200

JORMA KASSLIN

Hallituksen jäsen vuodesta 1998 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2016-2018 Diplomi-insinööri Syntymävuosi: 1953 Osakeomistus *: 26 878

EMMANUEL VIELLARD

Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2005-2016 Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja LISI, toimitusjohtaja MBA ja CPA Syntymävuosi: 1963 Osakeomistus *: 2 000

EERO MAKKONEN

Hallituksen jäsen vuodesta 1998 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 1999–2005 Insinööri Syntymävuosi: 1946 Osakeomistus *: 5 000

MARC SPEECKAERT

Hallituksen jäsen vuodesta 2005 lähtien MBA Syntymävuosi: 1951 Osakeomistus *: 3 000

JULIA AUBERTIN

Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien KTM (EDHEC) Syntymävuosi: 1979 Osakeomistus *: -

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Rapala VMC Oyj ilmoitti toimitusjohtajan vaihtumisesta 27.9.2019. Louis d'Alançon nimitettiin toimitusjohtajaksi. Louis d'Alançon korvasi tehtävässä Jussi Ristimäen, joka oli toimitusjohtana vuodesta 2016.

LOUIS D'ALANÇON

Toimitusjohtaja 27.9.2019 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2018 lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2017 lähtien Rakennustekniikan tutkinto, KTM Syntymävuosi: 1959 Osakeomistus*: 2 200

* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet Osakeomistus*: ja osakeperusteiset oikeudet.

OLLI AHO

Executive Vice President, lakimies, sijoittajasuhteet ja hallituksen sihteeri Johtoryhmän jäsen vuodesta 1998 lähtien Oikeustieteen maisteri Syntymävuosi: 1959 Osakeomistus *: 10 100

STANISLAS DE CASTELNAU

Executive Vice President, Operaatioiden johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 lähtien Insinööri

Syntymävuosi: 1963 Osakeomistus *: 8 000

TOM MACKIN

Executive Vice President, Pohjois-Amerikan-jakelutoiminta ja brändit Johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 lähtien Bachelor of Fine Arts Syntymävuosi: 1961 Osakeomistus *: 3 000

LARS OLLBERG

Chief Operating Officer Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008 lähtien Merkonomi Syntymävuosi: 1956 Osakeomistus *: 10 100

VICTOR SKVORTSOV

Executive Vice President, Venäjän-, Valko-Venäjän- ja Kazakstanin-jakelutoiminnan johtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 lähtien Insinööri Syntymävuosi: 1962 Osakeomistus *: 10 100

CYRILLE VIELLARD

Executive Vice President ja VMC Pêchen toimitusjohtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015 lähtien

MBA, ESSEC Syntymävuosi: 1977 Osakeomistus *: 10 100

ARTO NYGREN

Executive Vice President, uistinvalmistus Johtoryhmän jäsen vuodesta 2017 lähtien

Kone- ja Metallitekniikan Insinööri Syntymävuosi: 1965 Osakeomistus *: 10 100

JAN-ELOF CAVANDER

Talous- ja rahoitusjohtaja Johtoryhmän jäsen vuodesta 2017 lähtien Diplomi-insinööri (tuotantotalous) Syntymävuosi: 1985 Osakeomistus*: 10 100

JEAN-PHILIPPE NICOLLE (1.1.2020 LÄHTIEN)

Executive Vice President, Euroopan jakelu Johtoryhmän jäsen vuodesta 2020 lähtien Executive MBA, Business School ICS, Pariisi ja CPA Syntymävuosi: 1968

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Helsingissä 12.2.2020

Louis d'Alançon, Hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja

Emmanuel Viellard

Jorma Kasslin

Marc Speeckaert

Eero Makkonen Julia Aubertin

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 27.2.2020

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

RAPALA VMC OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet Rapala VMC Oyj:n (y-tunnus 1016238-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Myynnin tuloutus

Viittaus konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 2 (Segmentti-informaatio).

Liikevaihto on yksi konsernin avaintunnusluvuista, mikä voi luoda kannustimen myynnin tulouttamiseen ennen kuin asiakas saa määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun siinä määrässä, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista. Koska paikalliset yksiköt ovat suhteellisen itsenäisiä, johdolla voi myös olla mahdollisuus ennenaikaiseen tulouttamiseen.

Myynnin oikea-aikainen tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastustoimenpiteet, jotka vastasivat myynnin tulouttamiseen liittyvään olennaisen virheellisyyden riskin, sisälsivät muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita liittyen myynnin tuloutukseen sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
• Suoritimme konsernin liikevaihdon tuloutuksen oikea-aikaiseen ajoitukseen liittyvien kontrollien testausta. Nämä kontrollit sisältävät yhdistelmän liiketapahtumatason ennaltaehkäiseviä sekä jälkikäteistarkastelun kontrolleja.
• Testasimme myynnin katkoa analyyttisillä toimenpiteillä ja testaamalla transaktiotason tapahtumia ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän sekä tilinpäätöspäivän jälkeen tehtyjä hyvityslaskuja.
• Arvioimme konsernin liikevaihdosta esittämien liitetietojen asianmukaisuutta.

Liikearvo ja aineettomien hyödykkeiden arvostus

Viittaus konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 11 (Aineettomat hyödykkeet).

Tilinpäätöspäivänä liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvo oli 75,5 M€ (74,5 M€), mikä edustaa 26,1 % (26,9 %) taseen varoista.

Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska johdon vuosittain suorittamaan arvonalentumistestaukseen sisältyy arvionmääräisiä eriä. Konsernin johto tekee oletuksia markkinoiden ja talouden tulevaisuuden olosuhteista, kuten liikevaihdon ja katteen kehityksestä.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Käytimme apuna arvonmäärityksen eriytyisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
• Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä.
• Keskityimme siihen kuinka paljon rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät kirjanpitoarvot ja voisiko jokin mahdollinen muutos oletuksissa johtaa siihen, että kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän.
• Arvioimme myös johdon tilinpäätöksen liitetiedossa 11 (Aineettomat hyödykkeet) esittämien tietojen riittävyyttä arvonalentumistestauksessa käytetyistä oletuksista, jotka ovat herkkiä muutoksille.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Viittaus konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ja liitetietoon 17 (Varasto).

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihtoomaisuudesta johtuvalla arvonalentumiskirjauksella vähennettynä. Tilinpäätöspäivänä vaihto-omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät epäkuranttiusvaraukset olivat 101,2 M€ ja 8,6 M€ (netto 92,6 M€).

Vaihto-omaisuuden arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska vaihto-omaisuuden kokonaismäärä ja siihen liittyvät varaukset ovat olennaisia tilinpäätöksen kannalta, ja koska vaihto-omaisuuden arvostus vaatii johdon arviota tulevasta myynnistä ja epäkuranttiusvarauksen tasosta.

Suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Arvioimme konsernin laadintaperiaatteita varaston arvonalennuksiin liittyen sovellettaviin laskentastandardeihin nähden.
• Arvioimme muun muassa johdon laatimia analyysejä ja laskelmia liittyen vanhentuneisiin ja hitaasti liikkuviin tuotteisiin sekä näiden arvioituun kysyntään ja markkina-arvoon.
• Arvioimme konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 17 (Varasto) esitettyjen tietojen riittävyyttä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen

tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 5.4.1995 alkaen yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Rapala VMC Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 4.12.1998.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 27.2.2020

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti KHT

YHTEYSTIEDOT

RAPALA VMC OYJ Mäkelänkatu 91 00610 HELSI NKI

OLLI AHO Lakiasiat ja sijoittajasuhteet Puh: +358 9 7562 540 E-mail: olli.aho@rapala.fi

JAN-ELOF CAVANDER Talous- ja rahoitusjohtaja Puh: +358 9 7562 540 E-mail: jan-elof.cavander@rapala.fi

www.rapalavmc.com 4041 0624