Rapala VMC Oyj — Annual Report 2025

Apr 8, 2026

VUOSIRAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS5
Hallituksen toimintakertomus	5
Kestävyyselvitys11
Yleiset tiedot 12
Ympäristötiedot30
Yhteiskunnalliset tiedot56
KestävyysseIityksen liitteet66
Riskienhallinta76
Osakkeet ja osakkeenomistajat78
Hallitus ja johto81
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut85

TILINPÄÄTÖS89
Konsernitilinpäätös, IFRS 90
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 94
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS135
Emoyhtiön liitetiedot138
Hallituksen toimintakertomuksen sekä
tilinpäätöksen allekirjoitukset148
Tilinpäätösmerkintä148
Tilintarkastuskertomus149
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Rapala VMC Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä153
KestävyysseIityksen varmennuskertomus 155
HALLINNOINTI158
Hallinnointi158
Palkitsemisraportti168

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Toimitusjohtaja Cyrille Viellard: "Rapala VMC vahvistaa pitkän aikavälin kehityssuuntansa ja käänteensä vertailukelpoisen liikevoiton kasvaessa 35 %:lla 8,4 miljoonaan euroon (6,2). Saavutimme samalla paremmat rahoitusehdot voimakkaasti häiriintyneen kansainvälisen kaupan keskellä. Suuret kiitokset kaikille kansainvälisille Rapala-konsernin jäsenille heidän omistautumisestaan ja sitoutumisestaan. Yhdessä olemme vahvistaneet perustaamme ja vieneet brändivetoista strategiaamme eteenpäin kohti pitkän aikavälin kestävää menestystä. Liiketoiminnan rahavirta oli 5,5 miljoonaa euroa (23,4). Rahavirtaa heikensi toisella vuosipuoliskolla tullien aiheuttama varaston arvon nousu sekä Pohjois-Amerikan vahvan talvikalastuskauden kausiluonteisesti kasvattama käyttöpääoma. Kassavirta säilyy edelleen yhtiön ensisijaisena painopisteenä.

Indonesian- ja Venäjän-valmistusyksikköjen sulkemisiin liittyvät lopulliset kertaluonteiset, ei-kassavaikutteiset muuntoerojen uudelleenluokittelut heikensivät merkittävästi vuoden 2025 raportoitua liikevoittoa. Ero vuoden 2024 raportoituun liikevoittoon kasvoi edelleen edellisvuoden Kanadan-kiinteistön rahoitusluonteisen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyn kertaluonteisen myyntivoiton seurauksena. Rapala VMC on tänään entistä fokusoituneempi, virtaviivaisempi ja vahvempi.

Rapala VMC:n strategia perustuu pitkäjänteiseen brändinrakentamiseen omistajuuden, innovaatioiden ja markkinoinnin erinomaisuuden kautta, maailmanluokan operatiiviseen toimintaan ja asiakaspalveluun sekä vahvoihin toimittajakumppanuuksiin. Yhtiö jatkaa toimintojensa virtaviivaistamista, kustannustehokkuuden parantamista sekä investointeja innovaatioihin. Brändivetoisen strategian implementointi etenee suunnitelmien mukaisesti. Ydinbrändien johtoryhmät koostuvat intohimoisista ja asiantuntevista ammattilaisista, jotka keskittyvät omiin markkinasegmentteihinsä. Strategiat on määritelty ja toimenpidesuunnitelmat ovat käytössä.

Vapaa-ajan markkinoihin kohdistuvasta yleisestä epävarmuudesta huolimatta – jatkuvan kauppasodan sekä Euroopan ja Lähi-idän konfliktien varjossa – olemme operatiivisesti ja strategisesti linjassa vahvemman liiketoiminnan rakentamiseksi ja vuonna 2026 tekemämme työ perustekijöidemme vahvistamiseksi antaa meille luottamusta tulevaan. Vuosi 2026 on konsernille virstanpylväs, sillä yhtiö juhlistaa lippulaivabrändinsä Rapalan 90-vuotisjuhlavuotta."

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS5
RISKIENHALLINTA76
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT78
HALLITUS JA JOHTO81
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ
KUVAAVAT TUNNUSLUVUT85

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

MARKKINAYMPÄRISTÖ

Vuonna 2025 toimintaympäristö säilyi epävarmana ja vaihteli merkittävästi alueittain. Pohjois-Amerikan markkina osoitti sietokykynsä tullitoimiin liittyvistä häiriöistä huolimatta, ja kuluttajakysyntä sekä vähittäiskaupan aktiviteetti pysyivät vahvoina koko vuoden ajan hinnankorotuksista huolimatta. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa globaalit kauppakiistat heikensivät kuluttajien luottamusta, ja kulutus pysyi vaimeana.

TUNNUSLUKUJA

EUR million	2025	2024	2023
Liikevaihto	227,5	220,9	221,6
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA)	15,9	21,1	15,6
Liikevoitto	4,2	8,6	4,0
suhteessa liikevaihtoon, %	1,9	3,9	1,8
Vertailukelpoinen liikevoitto	8,4	6,2	5.6
suhteessa liikevaihtoon, %	3,7	2,8	2.5
Voitto ennen veroja	-4,4	0,5	-6,7
Tilikauden tulos	-4,9	0,4	-7,3
Osakekohtainen tulos	-0,23	-0,07	-0,20
Palkat ja palkkiot	49,1	49,8	48,3
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin, henkilöä	1 408	1 353	1 436
Tutkimus- ja kehityskulut	1,1	1,0	0,8
suhteessa liikevaihtoon, %	0,5	0,4	0,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	5,5	23,4	20,6
Investointien nettorahavirta	-2,7	4,6	-9,5
Korollinen nettovelka kauden lopussa	72,9	61,8	80,9
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	49,3	53,0	52,1
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa, %	53,5	39,8	51,8
Oman pääoman tuotto, %	-3,4	0,3	-5,0

LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI–JOULUKUU 2025

Konsernin koko vuoden liikevaihto oli 3 % edellisvuotta korkeampi raportoiduin valuuttakurssein mitattuna. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto kasvoi orgaanisesti 6 % vertailukaudesta.

Pohjois-Amerikka

Myynti Pohjois-Amerikassa kasvoi 10 % vertailukauteen nähden raportoiduilla valuuttakursseilla ja 14 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla.

Kaksi peräkkäistä vahvaa talvikalastuskautta tukivat talvikalastustuotteiden täydennysmyyntiä vuoden alussa sekä ennakkotilausten toimituksia vuoden loppupuolella. Myynnin kasvua tukivat lisäksi uuden 13 Fishing -tuotevalikoiman onnistunut lanseeraus, CrushCity-pehmytmuoviuistinten vahvana jatkunut kysyntä yhdessä VMC-koukkujen ja -rigien kanssa sekä muiden keskeisten brändien hyvä kehitys.

Pohjoismaat

Myynti Pohjoismaissa laski 9 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla myynti laski 9 %.

Talviurheiluvälineiden poikkeuksellisen alhainen myynti heikensi merkittävästi alueen kehitystä. Tämä johtui pääasiassa Suomen heikoista lumiolosuhteista kaudella 2024/2025, mikä johti poikkeuksellisen heikkoon täydennysmyyntiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Yhdessä vaimean kuluttajaluottamuksen kanssa tämä johti pienempiin toimituksiin vuoden jälkipuoliskolla kaudelle 2025/2026.

Aiemmin toteutetut organisaatiomuutokset kesäkalastusliiketoiminnassa toivat myönteisenä tuloksia. Tuotteiden saatavuus pysyi hyvänä ja useimpien keskeisten brändien myynti kasvoi. Vaikka kesäkausi käynnistyi tavanomaista myöhemmin, täydennysmyynti pysyi vahvana lähes raportointikauden loppuun saakka.

ULKOINEN LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN

Total	227,5	220,9	+3 %	+6 %
Muut maat	25,0	24,8	+1 %	+6 %
Muu Eurooppa	56,2	58,4	-4 %	-4 %
Pohjoismaat	23,4	25,8	-9 %	-9 %
Pohjois-Amerikka	122,8	111,9	+10 %	+14 %
EUR million	2025	2024	Muutos %	muutos %
				Vertailukelpoinen

Pohjois-Amerikka 54 % Pohjoismaat 10 % Muu Eurooppa 25 % Muut maat 11 %

Muu Eurooppa

Muun Euroopan myynti laski 4 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla myynti laski 4 % edellisvuodesta.

Vuoden alussa myyntiä heikensivät jälleenmyyjille edelliseltä kaudelta jääneet varastot. Kuluttaja-aktiviteetti pysyi vaimeana, ja jälleenmyyjät suhtautuivat edelleen erittäin varovaisesti täydennystilauksiin. Painopiste oli keskeisissä brändeissä, joista erityisesti Okuma-brändi jatkoi vahvaa kasvuaan.

Muu maailma

Raportoiduilla valuuttakursseilla mitattuna myynti muualla maailmassa kasvoi 1 % vertailukauteen nähden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla myynti kasvoi 6 % edellisvuodesta.

Myynti Aasian markkinoilla laski jatkuvien globaalien kauppakiistojen heikentäessä kuluttajien luottamusta ja lisätessä valuuttakurssien vaihtelua. Samaan aikaan tullijännitteet muuttivat kilpailutilannetta aasialaisten kalastusvälinevalmistajien lisätessä investointejaan kotimarkkinoilleen ja vahvistaessa asemaansa paikallisina kilpailijoina.

Latinalaisen Amerikan keskeisen markkinat kehittyivät sen sijaan myönteisesti talouden elpyessä ja valuuttojen vakauden tukemana. Kasvua tuki osaltaan myös uusi Okuma-jakelusopimus Chilessä.

TALOUDELLINEN TULOS JA KANNATTAVUUS

Vertailukelpoinen (ilman realisoitumattomia operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä) liikevoitto nousi 2,2 MEUR edellisestä vuodesta. Raportoitu liikevoitto laski 4,5 MEUR edellisvuodesta ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli negatiivinen 4,2 MEUR (2,4) vaikutus raportoituun liikevoittoon.

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 3,7% (2,8) koko vuonna. Parantuneen kannattavuuden taustalla oli korkeampi liikevaihto talvi- ja avovesikalastusmarkkinoilla, mitkä yhdessä kompensoivat sääherkän talviurheiluliiketoiminnan heikkoa myyntiä. Tulleilla oli negatiivinen vaikutus kustannuspohjaan, mutta huolellisesti toteutetuilla hinnankorotuksilla ja yhteistyöllä keskeisten toimittajien kanssa tullien negatiivista vaikutusta myyntikatteeseen pystyttiin lieventämään.

Raportoitu liikevoittomarginaali oli 1,9% (3,9) koko vuonna. Raportoituun liikevoittoon sisältyi operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten realisoitumattomia markkina-arvostuksia, joiden vaikutus oli 0,6 MEUR (-0,7). Muut raportoituun liikevoittoon sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat nettokuluerät olivat -4,8 MEUR (3,1). Suurin osa tästä liittyy Batamin- ja Venäjän-valmistustoiminnan sulkemisesta aiheutuneeseen ei-kassavaikutteiseen muuntoerojen uudelleenluokitteluun. Kyseiset muuntoerot oli aiemmin kirjattu suoraan omaan pääomaan, minkä vuoksi niiden tuloslaskelman kautta tapahtuvalla uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta pääomarakenteen tunnuslukuihin. Erä sisältää lisäksi Suomessa sijaitsevan kiinteistön myynnistä johtuvan tuoton. Vertailukauden tuotto liittyy Kanadan jakelukeskuksen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyyn.

Kokonaisrahoituskulut (netto) olivat 8,6 MEUR (8,1) koko vuonna. Korko- ja muut rahoituskulut (netto) olivat 6,9 MEUR (8,8) ja rahoituserien valuuttakurssitappiot (netto) 1,7 MEUR (0,7).

Koko vuoden nettotulos laski 5,4 MEUR ollen -4,9 MEUR (0,4) ja osakekohtainen tulos oli -0,23 EUR (-0,07).

VERTAILUKELPOISEN LIIKEVOITON SILTALASKELMA

Milj. EUR	2025	2024	Muutos %
Liikevoitto	4,2	8,6	-51%
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Operatiivisten valuuttajohdannaistenmarkkina-arvostukset	-0,6	0,7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kiinteistön myynti Suomessa	-0,5	-
USA uudelleenjärjestelyt	0,1	0,7
Kanadan kiinteistön myyntija takaisin vuokrausMuuntoerotappio valmistustoiminnan		-6,2
lopettamiseen liittyvän tytäryhtiönsulkemiseen Venäjällä	0,5
Muuntoerotappio valmistustoiminnanlopettamiseen liittyvän tytäryhtiön
sulkemiseen Indonesiassa	4,3
Organisaation uudelleenjärjestelyt	0,3	2,2
Muut uudelleenjärjestelyt	0,0	0,1
Vertailukelpoinen liikevoitto	8,4	6,2	+35%

TALOUDELLINEN ASEMA

Liiketoiminnan nettorahavirta laski 17,9 MEUR edellisestä vuodesta ja oli 5,5 MEUR (23,4 MEUR). Merkittävä osa negatiivisesta kehityksestä kohdistui vaihto-omaisuuteen kasvaneiden tullien nostaessa varaston arvoa. Käyttöpääoman muutosten vaikutus oikaistuna liiketoiminnan rahavirta parani edellisvuodesta ja oli 11,9 MEUR (3,7). Kassavirran vahvistaminen on edelleen konsernin keskeinen painopiste.

Vuoden lopun varastoarvo oli 84,4 MEUR (84,2). Varastovarauksen muutos laski varastoarvoa 0,1 MEUR ja valuuttakurssien muutokset niin ikään 4,2 MEUR. Varastojen orgaaninen kasvu oli 4,3 MEUR. Merkittävä osa kasvusta johtui Yhdysvaltojen tulleista, jotka siirtyivät varastoarvoihin. Investointien negatiivinen nettorahavirta oli 2,7 MEUR (positiivinen

4,6). Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 4,3 MEUR (4,2) ja käyttöomaisuusmyynnit 1,6 MEUR (9,2). Investoinnit kohdistuivat pääasiassa tuotantokapasiteetin ylläpitoon ja uusien tuotteiden kehitykseen. Myynteihin sisältyy Suomessa sijaitsevan kiinteistön myynnistä saadut tuotot sekä kairavalmistukseen liittyvien koneiden myyntejä. Vertailukauden myynteihin sisältyy Kanadan-jakelukeskuksen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestely.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Käyttämättömät sitovat pitkäaikaiset luottolimiitit olivat 23,8 MEUR vuoden lopussa ja konsernin yritystodistusohjelman liikkeeseen lasketut yritystodistukset olivat 15,0 MEUR (14,0) vuoden lopussa. Nettovelkaantumisaste nousi ja omavaraisuusaste laski edellisvuodesta.

Konsernin rahoitussopimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähimmäislikviditeettiin.

Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta koskeva kovenanttitaso testausajankohtina Q4/2025-Q2/2026 oli 3,80, testausajankohtina Q3/2026-Q4/2027 3,50 ja testausajankohdasta Q1/2028 eteenpäin 3,20. Kovenantit testataan säännöllisesti joko neljännesvuosittain tai jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli kovenanttiehtoja rikotaan, konsernin ja lainanantajien on neuvoteltava kovenanttirikkomuksen ratkaisemiseksi ja sovittava toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa kovenanttirikkomus jää sopimatta, lainanantajilla on oikeus vaatia lainan ja kertyneiden korkojen kokonaista tai osittaista takaisinmaksua.

Testausajankohtina Q3/2025, Q4/2025, korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,93 ja 3,61. Kovenanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpäätöksessä. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa. Konsernin kassatilanne on hyvä ja kassavarat olivat 18,2 MEUR joulukuun 2025 lopussa.

Konsernin omaan pääomaan sisältyy marraskuussa 2025 liikkeeseen laskettu 25,0 MEUR:n hybridilaina. Kertyneet, mutta kirjaamattomat korot hybridilainasta olivat 31. joulukuuta 2025 yhteensä 0,2 MEUR. Hallituksen päätöksen mukaisesti marraskuussa 2025 maksettiin 3,8 MEUR:n kertynyt korko 30,0 MEUR hybridilainasta, joka kirjattiin vähennyksenä konsernin omasta pääomasta.

Lisätietoa uudelleenrahoituksesta ja hybridilainasta, katso kohdat 'Jälleenrahoitus', 'Hybridilainan liikkeellelasku' ja 'Hybridilainan takaisinosto ja ennenaikainen lunastus'.

Emoyhtiöllä ei ole sen lähipiiriin kuuluville henkilöille annettuja rahalainoja tai muita vastuusitoumuksia. Emoyhtiön tytäryhtiöilleen antamia lainoja sekä emoyhtiön tytäryhtiöltä olevia velkoja koskevia tietoja on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa 15 ja 17.

TUNNUSLUKUJA

Milj. EUR	2025	2024	Change %
Liiketoiminnan nettorahavirta	5,5	23,4	-77 %
Korollinen nettovelka kauden lopussa	72,9	61,8	18 %
Velkaantumisaste (netto)kauden lopussa, %	53,5	39,8	34 %
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	49,3	53,0	-7 %

JÄLLEENRAHOITUS

Joulukuussa 2025, konserni sopi 91.5 MEUR vakuudellisen senioriehtoisen määräaikaisluoton ja rahoitusluottolimiitin lopullisista ehdoista järjestäjien Nordea Bank Oyj:n, OP Yrityspankki Oyj:n ja Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ):n kanssa. Varat käytettiin olemassa olevien lainojen jälleenrahoittamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin ja käyttöpääomatarkoituksiin. Lainojen laina-aika on kaksikymmentäneljä (24) kuukautta lainasopimuksen allekirjoittamisesta ja laina-aikaa voidaan pidentää kerran kahdeksalla (8) kuukaudella.

Lainanantajien kanssa sovittujen ehtojen mukaan jälleenrahoituksen edellytyksenä oli uuden 25 MEUR hybridilainan liikkeeseenlasku ja olemassa olevan 30 MEUR hybridilainan takaisinostotarjouksen toteutuminen. Jälleenrahoituksen lainasopimus allekirjoitettiin edellä mainittujen pääomamarkkinatransaktioiden toteutumisen jälkeen.

Jälleenrahoituksen ehdot sisältävät taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat nettovelkaantuneisuusasteeseen, nettovelan ja konsolidoidun oman pääoman suhteeseen ja vähimmäislikviditeettiin. Kovenanttitasot tarkistetaan säännöllisesti kvartaaleittain tai kuukausittain.

HYBRIDILAINAN LIIKKEELLELASKU

Konserni tiedotti 19.11.2025 laskevansa liikkeelle 25 MEUR suuruisen hybridilainan. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 9,0 % vuodessa 27.11.2028 saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Hybridilainan liikkeeseenlaskupäivä oli 27.11.2025.

Konsernin suurin osakkeenomistaja Viellard Migeon Et Compagnie Sa sitoutui osallistumaan liikkeeseenlaskuun siirtämällä silloisen 7,2 MEUR suuruisen omistusosuutensa 30 MEUR hybridilainasta uuteen 25 MEUR hybridilainaan. Nykyisten ja uusien sijoittajien suuren kiinnostuksen ja suuren ylimerkinnän vuoksi Viellard Migeon Et Compagnie Sa osallistui lopulta 3,1 MEUR suuruisella määrällä.

Hybridilaina on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille ja sitä käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Hybridilainan liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin 29.11.2023 liikkeeseen lasketun, alun perin 30,0 MEUR hybridilainan jälleenrahoittamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin.

HYBRIDILAINAN TAKAISINOSTO JA ENNENAIKAINEN LUNASTUS

Konserni julkisti 24.11.2025 lopulliset tulokset 30,0 MEUR hybridilainan takaisinostotarjouksesta. Takaisinostotarjouksen mukaisesti ostettavaksi tarjottu määrä oli 28,5 MEUR.

Konserni vahvisti, että uuden 25,0 MEUR hybridilainan hinnoitteluehto oli toteutunut ja, hyväksyi ostettavaksi kaikki tarjotut määrät.

Takaisinostohinta oli 20 700 euroa kutakin 20 000 euron nimellisarvoista hybridilainaa kohti. Takaisinostettavaksi hyväksytyille hybridilainoille maksettiin kertyneet ja maksamattomat korot. Takaisinostotarjouksen selvityspäivän oli 27.11.2025. Kaikki konsernin ostamat hybridilainat mitätöitiin.

Konsernin suurin osakkeenomistaja, Viellard Migeon Et Compagnie Sa, osallistui takaisinostotarjoukseen tarjoamalla ostettavaksi 7,2 MEUR suuruisen omistusosuutensa.

Konserni tiedotti 27.11.2025 aikovansa käyttää oikeuttaan lunastaa ennenaikaisesti kaikki jäljellä olevat hybridilainat 101 % nominaaliarvosta lisättynä kertyneillä mutta maksamattomilla koroilla. Lunastus tapahtui 12.12.2025.

STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN

Konsernin strateginen visio on nousta valikoiduissa kategorioissa maailmanlaajuisesti johtavaksi brändi- ja innovaatiokeskeiseksi urheilukalastusmarkkinoiden toimijaksi, luoden samalla poikkeuksellisia kokemuksia kalastajille ympäri maailmaa. Strategista suunnitelmaa tarkasteltiin osana strategiapäivitysprosessia syksyllä 2025, ja sitä mukautettiin vastaamaan markkinaympäristön muutoksia. Samalla suunnitelma päivitettiin kattamaan kauden 2026–2028.

Painopisteenä säilyy taseen vahvistaminen sekä omien brändien, erityisesti lippulaivabrändi Rapalan, jatkuva myynnin kasvu. Muutos kohti bränditaloa jatkuu rakentamalla ja kehittämällä brändi- ja markkinakeskeistä organisaatiota. Huippuluokan toimitusvarmuudella varustettu bränditalo varmistaa asemamme jälleenmyyjien ja verkkokauppakumppaneiden ensisijaisena valintana. Valmistuksen ja hankinnan huippuosaaminen pysyy toimintamme perustana ja vahvistaa yhteistyötämme avaintoimittajien kanssa. Kestävä kehitys säilyy keskeisenä kulmakivenä kaikessa toiminnassamme.

Tavoitteen saavuttamiseksi vuosien 2026–2028 strategiajaksolle määriteltiin seuraavat keskeiset pilarit:

RAPALA VMC EXCELLENCE -LIIKETOIMINTAMALLI – Sitoudumme yhdenmukaistamaan maailmanlaajuisia toimintojamme tavalla, joka parantaa läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa maailmanlaajuisesti tehokkaat operaatiot. Tärkeimpien johtamisprosessien yhdistäminen on avain markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskeistä on yrittäjähenkisyyden säilyttäminen samalla kun keskitytään brändiarvoon ja vahvaan liiketoimintavastuuseen. Tavoiteorientoitunut organisaatio ja vakiintuneet prosessit mahdollistavat 1373 tiimin jäsenen tehokkaan innovoinnin, valmistuksen, hankinnan ja markkinoinnin.

KASVU JA KASSAVIRTA – Maksimoimme ainutlaatuisten vahvuuksiemme, kuten brändien, myyntiverkoston, jälleenmyyjäkumppanuuksien, tuotekehityksen ja valmistuksen, hyödyntämisen. Laajennamme Rapala-brändiä uusiin kategorioihin ja hyödynnämme jakelusynergioita uusimmilla brändeillämme (Okuma ja 13 Fishing). Olemme entistä vahvempia siellä, missä olemme jo vahvoja.

VALMISTUKSEN KILPAILUEDUN TURVAAMINEN – Jatkamme Pärnun tuotantolaitoksen tehostamista ja tuottavuuden parantamista viime vuosien tuotannonsiirtojen jälkeen. Tavoitteenamme on varmistaa globaali kilpailukyky jatkuvilla tuottavuusparannuksilla ja kapasiteetin maksimaalisella hyödyntämisellä.

KESKITTYMINEN TOIMITUSKETJUN ERINOMAISUUTEEN – Yli kolmannes liikevaihdostamme tulee yhteistyökumppaneidemme valmistuksesta, mikä on keskeinen strateginen vahvuus. Nämä pitkäaikaiset kumppanit tarjoavat luotettavan ulkoistetun valmistusalustan, joka mahdollistaa tehokkaan skaalaamisen, joustavuuden lisäämisen ja kestävän kasvun. Heidän asiantuntemuksensa on keskeinen tekijä menestyksessämme. Jatkamme toiminnanohjausjärjestelmien yhtenäistämistä ja hankintasuunnittelutyökalun (Anaplan) laajentamista sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Tämä mahdollistaa nopeamman käyttöpääoman kierron ja ajantasaiset toimitukset, mikä maksimoi myyntimahdollisuudet.

GLOBAALIN MYYNTIVERKOSTON YLLÄPITÄMINEN – Laajennettu myyntiverkostomme erottaa meidät kilpailijoista. Lyhyellä aikavälillä keskitymme operatiiviseen tehokkuuteen ja yrittäjähenkisyyden palauttamiseen.

PORTFOLIOHALLINTA – Jatkamme brändisalkun aktiivista yhtenäistämistä. Keskitymme Rapala-lippulaivabrändiin ja arvioimme liiketoiminnan suorituskykyä brändimyynnin perusteella.

TUOTEKEHITYS

Konsernin tuotekehitys sai merkittävää kansainvälistä tunnustusta alan keskeisillä messuilla. CountDown Magnum Elite 145 voitti Best New Saltwater Hardbait -kategorian ja Claptail 110 Best New Freshwater Hardbait -kategorian Yhdysvalloissa järjestetyssä maailman suurimmassa kalastusalan messutapahtumassa ICAST:ssa.

Palkinnot merkitsivät tärkeää paluuta paalupaikalle useamman vuoden tauon jälkeen ja tukivat Claptail-vieheen kaupallista menestystä. Claptail on pintauistin, joka on saavuttanut vahvan aseman Rapalan tuotevalikoimassa.

Muita merkittäviä uutuuksia olivat Gold Miner 30 -uistin, joka on kuhan ja valkosilmäkuhan uisteluun kehitetty tekninen viehe. Tuote sai hyvän vastaanoton myös Pohjois-Amerikan ulkopuolella ja saavutti suosiota erityisesti Pohjois-Euroopan kuhankalastajien keskuudessa.

Konserni voitti myös Best New Soft Lure -kategorian Australian AF-

TA-messuilla Trickster-nimisellä TPE-ravulla. Yhdysvalloissa vuoden 2024 turnausvoitot Jacob Wheelerin ja Dustin Connellin toimesta tukivat CrushCity Mooch Minnow -vieheen myyntiä myös vuonna 2025. Viehe soveltuu erityisesti eteenpäin suuntautuvan live-kaikuluotainkalastukseen.

Yksi konsernin keskeisistä vahvuuksista on pintakäsittelyosaaminen, jonka avulla markkinoille tuodaan vuosittain uusia värivaihtoehtoja. Vuonna 2025 uusia värimalleja esiteltiin muun muassa Super Shadow Rap Glide -vieheisiin, joissa käytettiin myös maalattuja VMC-koukkuja. Rapala- ja VMC-brändien välinen yhteistyö vahvistui entisestään uusien valmiiksi rigattujen haukivieheiden myötä, joissa yhdistyvät pehmytmuovivieheet, VMC-rigit ja Mustache-action -päät.

Rapala-tarvikkeiden tuotevalikoimaa uudistettiin uusilla pakkauksilla, jotka vähentävät muovin käyttöä. Lisäksi uusien CountDown- ja Hydro-laukkujen lanseeraus jatkoi Rapala-tarvikkeiden valikoiman uudistamista ja tuki myyntiä Euroopassa erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä.

ICAST 2024 -messujen Best in Category -palkinnon voittanut Sufix Revolve -kuitusiima lanseerattiin laajasti Yhdysvalloissa vuonna 2025. Tuotetta tukivat sekä erikoisliikkeet että valtakunnalliset vähittäiskauppaketjut. Siima on suunniteltu erityisesti finesse-kalastukseen, jossa ohuet siimahalkaisijat mahdollistavat pitkät heitot ja siiman rakenne vähentää tuulisolmujen muodostumista. Tuotekehityksessä tehtiin yhteistyötä ammattikalastaja Jacob Wheelerin kanssa.

Konsernin tuotekehitysputki on vahva ja tukee strategiaa seuraavien kolmen vuoden aikana. Keskeisiltä vähittäiskauppakumppaneilta saadun palautteen perusteella konsernin uutuustuotteet ovat alan kilpailukykyisimpiä, ja brändien kehitys jatkuu vahvana. Uutuuslanseeraukset ovat saavuttaneet hyvän läpimyynnin markkinoilla, mikä tukee tuotteiden kysyntää myös jatkossa.

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO

Konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 1 408 (1 353) koko vuoden aikana ja 1 404 (1 355) toisella vuosipuoliskolla. Henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli 1 373 (1 375).

Hallitus nimitti 17.12.2024 Cyrille Viellardin Rapala VMC Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi 7.3.2025 alkaen. Edellinen toimitusjohtaja Lars Ollberg jatkoi tehtävässään 6.3.2025 saakka, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle palveltuaan yhtiötä yli 45 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä.

15.10.2025 Travis Tuma nimitettiin globaalin johtoryhmän jäseneksi. Tuma aloitti Rapala VMC USA:n palveluksessa myyntipäällikkönä 2006 omaten jo tuolloin vahvan toimialakokemuksen. Vuonna 2022 hänestä tuli Rapala VMC USA:n johtoryhmän (Senior Leadership Team) jäsen ja myyntijohtaja (Vice President of Sales). Hän aloittaa Rapala VMC USA:n maajohtajana 1. tammikuuta 2026. Nykyinen maajohtaja Marcus Twidale palaa Eurooppaan uuteen tehtäväänsä, jossa hän vastaa Rapala-brändistä sekä konsernin strategisesta brändijohtamisesta. Maajohtajuuden ohella Tuma jatkaa Yhdysvaltain myyntijohtajana osana Rapala VMC USA:n johtoryhmää.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen osingonjakoehdotuksen, jonka mukaan tilikaudelta 2024 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kuusi henkilöä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Emmanuel Viellard, Julia Aubertin, Vesa Luhtanen, Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten palkkioiksi 25 000 euroa ja puheenjohtajalle 70 000 euroa vuodessa. Hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta maksetaan palkkiona 1 000 euroa kokoukselta.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen puheenjohtajaksi Alexander Rosenlewin.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy toimii osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025 ja tästä tehtävästä maksetaan sille palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 3.900.000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää myös kannustinjärjestelyihin yhtiön johdolle sekä avainhenkilöstölle, mihin tarkoitukseen osakkeita voidaan kuitenkin antaa yhteensä enintään 900.000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia myös muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa (suunnattu osakeanti). Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakkeiden ja optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 5,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön palkitsemisjärjestelmien tai kannustinohjelmien toteuttamiseen, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa eli suunnattuna hankkimisena hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä niissä markkinapaikoissa, joissa yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai muuten markkinoilla hankintahetkellä muodostuvaan hintaan. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.

HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA, henkilöä

HALLINTO JA OSAKETIEDOT

Hallitus päivitti ja vahvisti selvityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, joka on saatavilla konsernin internetsivuilla. Tietoa osakkeista, osakkeenomistajista, osakepalkkiojärjestelmistä ja hallituksen valtuutuksista on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'. Lähipiiritapahtumat ja ylimmän johdon palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27 sekä erillisessä palkitsemisraportissa.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT JA RISKIT

Uskomme, että päivitetty strategiamme tuo lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmille. Jatkamme investointeja kasvuun ja tehokkuuteen vahvistaaksemme asemaamme yhtenä kalastusvälinemarkkinoiden johtavista yrityksistä.

Pohjois-Amerikan kuluttajakysyntä on säilynyt vahvana globaalin kauppaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Konsernin toimenpiteet tullien vaikutusten lieventämiseksi myyntiin ja kannattavuuteen ovat toistaiseksi olleet onnistuneita. Hinnankorotusten vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen on kuitenkin vaikea ennakoida, mikä lisää epävarmuutta. Jatkuva tullitilanne heikentää edelleen markkinanäkymien ennustettavuutta ja vaikeuttaa myynnin kasvattamista sekä kannattavuuden ylläpitämistä.

Euroopan markkinoilla kulutus on hidastunut viimeaikaisten taloudellisten ja poliittisten kehityskulkujen seurauksena, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2026. Konserni jatkaa operatiivisen tehokkuuden parantamista ja kustannusrakenteensa tarkastelua kannattavuuden breakeven-pisteen alentamiseksi.

Ennakkotilaukset talvikalastuskaudelle 2026/2027 ovat edenneet Pohjois-Amerikan markkinoilla odotusten mukaisesti. Pohjoismaissa talvikalastusmarkkinan arvioidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

Konsernin ohjeistus perustuu nykyiseen markkinatilanteeseen, mutta siihen liittyy epävarmuutta mahdollisten kauppapoliittisten häiriöiden, kuten tullien ja sääntelymuutosten, vaikutuksista kysyntään ja kustannusrakenteeseen.

Tämän takia konserni odottaa vuoden 2026 koko vuoden vertailukelpoisen liikevoiton (pois lukien operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvoon perustuvat arvostukset ja muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät) kasvavan vuodesta 2025. Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät sekä liiketoiminnan kausiluonteisuus on kuvattu tarkemmin tämän raportin lopussa.

ESITYS VOITONJAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta 2025 ja että jakokelpoiset varat siirretään voittovarojen tilille. 31.12.2025 konsernin emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat yhteensä 14,1 MEUR.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jäkeiset tapahtumat on eritelty konsernin tilinpäätöksessä liitetiedossa 30.

KESTÄVYYSSELVITYS

YLEISET TIEDOT12
YMPÄRISTÖTIEDOT30
YHTEISKUNNALLISET TIEDOT56
KESTÄVYYSSELVITYKSEN LIITTEET66

KESTÄVYYSSELVITYS

Yleiset tiedot

LAATIMISPERUSTEET13
HALLINTO14
STRATEGIA17
VAIKUTUSTEN, RISKIEN JAMAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA24

LAATIMISPERUSTEET

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)

Kestävyysselvitys on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

Konsernin kestävyysselvitys kattaa koko konsernin, mukaan lukien emoyhtiö Rapala VMC Oyj:n ja kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla on suoraan tai välillisesti yli 50 % äänimäärästä. Vuosittain julkaistava kestävyysselvitys on yhdenmukainen konsernin taloudellisen raportointikauden 1.1.2025–31.12.2025 kanssa. Kestävyysselvityksen laajuus on yhdenmukainen tilinpäätöksen laajuuden kanssa.

Raportointi koskee pääasiassa Rapalan VMC:tä konsernitasolla ja alue- tai maakohtaisia tietoja esitetään tarvittaessa asiaankuuluvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kestävyysselvityksen vertailukauden tiedot on varmennettu ulkoisesti kestävyysselvityksen varmentajan toimesta. Ellei toisin ole erikseen ilmoitettu, tämän kestävyysselvityksen tiedot eivät ole muiden ulkopuolisten tahojen, kuin kestävyysselvityksen varmentajan, varmentamia.

Rapala VMC:n kestävyysselvitys kattaa sekä arvoketjun alkupään että loppupään suhteessa konsernin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Arvoketjun alkupään raportoinnissa käsitellään myös keskeisiä alueita, kuten materiaalien käyttöä, kestäviä hankintakäytäntöjä ja toimittajien konsernin toimitusketjun eettisen ohjeiston mukaisuutta. Arvoketjun loppupään osalta kestävyysselvitys sisältää tuotteiden kuljetukseen ja jakeluun liittyvät päästöt sekä tuotepakkausten käsittelyn käyttöiän lopussa. Kasvihuonekaasupäästöraportointi on yhdenmukainen GHG Protocol -normin kanssa, ja se sisältää kaikki arvioidut ja tunnistetut olennaiset päästölähteet konsernin arvoketjun kartoituksen perusteella. Kartoitusprosessissa tunnistettiin merkittävimmät päästölähteet, ja laskelma kattaa tällä hetkellä yli 95 % konsernin toiminnasta.

Kestävyysselvityksestä ei ole jätetty pois aineetonta omaisuutta, taitotietoa tai innovaatioiden tuloksia vastaavia tietoja. Jäsenvaltion sallimaa mahdollisuutta käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevien tietojen jättämisestä pois ei ole käytetty. Kestävyysselvitystä ei ole merkitty digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 momentin 2 kohdan noudattaminen ei ole ollut mahdollista ESEF-asetuksen tai muun asiaankuuluvan Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)

Kaksinkertainen olennaisuusarviointi ("DMA") on laadittu ESRS vaatimusten mukaisesti, varmistaen aikahorisonttien linjauksen standardien kanssa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa eteenpäin suuntautuvan näkemyksen, joka huomioi sekä välittömät että pitkäaikaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kuluvalle raportointikaudelle konserni on yhdenmukaistanut strategisissa ja kestävyyteen liittyvissä riskikartoitusprosesseissaan käytetyt aikajänteet ESRS-standardeissa määriteltyjen aikajänteiden kanssa: lyhyen aikavälin (nykyinen raportointikausi), keskipitkän aikavälin (1–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta). Tämä poikkeaa aiemmasta raportointikaudesta, jolloin aikajänteet määriteltiin seuraavasti: lyhyen aikavälin (1–3 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–10 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 10 vuotta).

Rapala VMC:n kestävyysselvityksen kvantitatiivisiin mittareihin liittyy merkittävää mittausepävarmuutta, jonka pääasiallinen lähde on menoperusteisten laskentamenetelmien käyttö Scope 3.1 (ostetut tavarat ja palvelut) ja Scope 3.2 (tuotantohyödykkeet) -luokissa, sekä keskimääräisten arvioiden käyttö luokassa Scope 3.12 (Tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa). Menoperusteiset laskelmat perustuvat yleisiin päästökertoimiin ja ERP-menotietoihin eivätkä täysin kuvaa konsernin toimitusketjun yksityiskohtia, mikä lisää epätarkkuutta ja voi aiheuttaa päällekkäislaskentaa (esim. kuljetusten osalta). Scope 3.12 -luokan laskelmat perustuvat keskimääräisiin arvioihin, koska pakkausmateriaaleille ja painoille ei ole keskitettyä tietokantaa, mikä rajoittaa tarkkuutta. Vain Scope 3.1 on olennaisessa mittakaavassa merkittävä, kun taas Scope 3.2 ja Scope 3.12 muodostavat kumpikin alle 1 % konsernin kokonaispäästöistä. Lisäksi tulevaisuutta koskeviin vaikutus-, riski- ja mahdollisuusarvioihin sisältyy epävarmuutta menetelmien, tiedon laadun ja ulkoisten tekijöiden kehittyessä. Yksityiskohtaiset kuvaukset laskentamenetelmistä ja käytöstä on esitetty luvussa "Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa käytetyt menetelmät ja oletukset".

Raportointikaudella useisiin kestävyysmittareihin vaikuttivat muutokset verrattuna edelliseen vuoteen. Merkittävimmät muutokset liittyvät energialähteiden muutoksiin, operatiivisiin tekijöihin sekä logistiikan muutoksiin. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tietyissä toimipisteissä, kuten kaukolämmössä ja sähkön hankinnassa, vähensi fossiilisen energian käyttöä ja siihen liittyviä päästöjä. Lisäksi tuotantomäärien lasku ja tilapäiset tuotantokatkokset yksittäisissä yksiköissä vähensivät energian ja materiaalien kulutusta. Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä väheneminen johtui erityisesti lentorahdin käytön vähenemisestä, mutta vertailukelpoisuuteen vaikuttavat osittain myös logistiikassa käytettyjen päästökertoimien päivitykset. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskeviin tunnuslukuihin vaikuttavat lisäksi tiedon laadun ja kattavuuden parannukset.

HALLINTO

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus

Konsernin hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat hallitus sekä globaali johtoryhmä. Hallitus koostui tilikauden 2025 lopussa kuudesta ulkoisesta asiantuntijasta ja globaaliin johtoryhmään kuului kahdeksan jäsentä. Hallituksessa sekä johtoryhmässä ei ollut liikkeenjohtoon osallistumattomia jäseniä. Työsuhteiset työntekijät tai muut kuin työsuhteiset työntekijät eivät ole nimenomaisesti edustettuna hallinto-, johto- ja valvontaelimissä, esim. hallituksessa tai globaalissa johtoryhmässä ei ole henkilöstön edustajia. Tällä hetkellä näiden toimielinten jäsenistä 7,1 % edustaa vähemmistösukupuolta. Hallituksen sukupuolijakauma on 20% ja 83 % hallituksen jäsenistä luokitellaan riippumattomiksi.

Hallituksella on laaja kokemus valmistavasta teollisuudesta, yritysten välisestä liiketoiminnasta sekä brändilähtöisestä kuluttajaliiketoiminnasta. Jäsenillä on vahva kansainvälinen tausta sekä opintojen että työkokemuksen kautta, mukaan lukien johtotehtäviä pörssiyhtiöissä. Hallituksella on myös syvällinen ymmärrys Rapala VMC -konsernin keskeisistä markkina-alueista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kaikilla globaalin johtoryhmän jäsenillä on laaja tausta Rapala VMC Groupin palveluksessa, joten heillä on merkittävää kokemusta toimialasta. Jäsenten työhistoriat vaihtelevat valmistavasta liiketoiminnasta kuluttajabrändiliiketoimintaan. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten lyhyet CV:t löytyvät Rapala VMC:n sijoittajasuhdesivuilta.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut perustuvat Suomen osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja hallituksen työjärjestykseen. Hallitus vastaa konsernin strategisesta suunnasta, valvonnasta ja keskeisistä päätöksistä, mukaan lukien vastuullisuusstrategian hyväksyminen ja siihen liittyvien tunnuslukujen seuranta. Toimitusjohtaja, joka toimii myös konsernijohtajana ja globaalin johtoryhmän puheenjohtajana, vastaa operatiivisesta johtamisesta ja hallituksen hyväksymien strategioiden toteuttamisesta.

Toimitusjohtajan johtama globaali johtoryhmä tukee konsernin strategian suunnittelua, koordinointia ja toteutusta, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet. Johto varmistaa sääntelyn ja sisäisten käytäntöjen noudattamisen konsernin sisäisen valvontakehyksen avulla, jota ohjaavat Työntekijöiden toimintaohjeet, Sisäisen valvonnan käsikirja ja Valtuutusrajat. Nämä määrittävät eettisen toiminnan, riskienhallinnan ja päätöksenteon periaatteet koko konsernissa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) seuranta ja hallinta on delegoitu konsernin vastuullisuusjohdolle, jota globaali johtoryhmä ja toimitusjohtaja valvovat. Toimintoa johtaa vastuullisuusjohtaja, joka raportoi suoraan konsernin toimitusjohtajalle, ja häntä tukee konsernin vastuullisuuspäällikkö. Vastuullisuusjohto vastaa strategisesta suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta, suorituskyvyn seurannasta ja sääntelyn noudattamisesta. Erillistä vastuullisuustoimikuntaa ei ole perustettu.

Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle strategisiin, operatiivisiin ja vastuullisuuteen liittyviin asioihin liittyen. Konsernin liiketoimintayksiköt on jaoteltu kolmeen eri alueeseen: Aasian ja Tyynenmeren alue, Eurooppa ja Lähi-itä & Latinalainen Amerikka ja Pohjois-Amerikka. Aluejohtajilla on paikka globaalissa johtoryhmässä. Globaali johtoryhmä raportoi toimitusjohtajalle. Liiketoimintayksiköiden johtajat raportoivat aluejohtajille, ja muut toiminnot raportoivat johtoryhmän jäsenille tai suoraan toimitusjohtajalle.

Vastuullisuuteen liittyvät valvontamenettelyt on integroitu konsernin laajempaan hallinto- ja sisäisen valvonnan järjestelmään. Työntekijöiden toimintaohjeet, Sisäisen valvonnan käsikirja ja Valtuutusrajat ohjaavat eettistä toimintaa, riskienhallintaa ja päätöksentekoa. Konsernin talousosasto vastaa sisäisen valvonnan säännöllisistä arvioinneista, ja ulkoiset tilintarkastukset tarjoavat lisävarmennusta. Vastuullisuusprosessit on sisällytetty osaksi päivittäistä toimintaa olennaisilta osin.

Konsernin hallitus hyväksyy strategiset linjaukset, mukaan lukien vastuullisuustavoitteet, ja seuraa edistymistä keskeisten tunnuslukujen avulla. Tunnuslukuja voidaan liittää myös johdon palkitsemiseen osana lyhyen aikavälin tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Globaali johtoryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti, ja alueelliset tulokset käsitellään kuukausittaisissa liiketoimintakatsauksissa sekä tarvittaessa raportoidaan hallitukselle

Asianmukaisen osaamisen ja asiantuntemuksen määrittely

Hallitus arvioi kestävyysasioiden valvonnassa tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen riittävyyttä raportoinnin ja johdon esitysten perusteella. Vaikka muodollista arviointiprosessia ei ole vielä luotu, arviointi on osa hallituksen vastuuta valvonta- ja raportointiympäristön kehittämisestä.

Vastuullisuuteen liittyvä asiantuntemus on integroitu konsernin hallintorakenteisiin. Hallitus varmistaa, että ESG-näkökohdat ovat osa päätöksentekoa, ja globaali johtoryhmä hyödyntää kokemustaan muun muassa rahoituksesta, toiminnasta ja vaatimustenmukaisuudesta. Vastuullisuuden johtoryhmä tarjoaa kohdennettua asiantuntemusta, tukee sääntelyn noudattamista, ESG-suorituskyvyn seurantaa ja tavoitteiden integrointia osaksi päivittäistä toimintaa.

Johto ei ole arvioinut käytettävissä olevaa osaamista erikseen vertaamalla sitä tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Konsernilla on kuitenkin laaja henkilöstöpohja, jolla on vahva tausta esimerkiksi materiaaliosaamisessa ja valmistuksen tehokkuudessa. Konserni on käynnistänyt aloitteen vuosittaisen osaamiskartoitusprosessin virallistamiseksi. Prosessin tavoitteena on tunnistaa mahdollisia osaamispuutteita, määrittää urapolkuja sekä huomioida tarvittavat koulutus- ja kehittämistoimenpiteet.

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

Vastuullisuusjohtaja tiedottaa konsernin johtoryhmälle olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, due diligence -prosessin toteuttamisesta sekä niitä varten hyväksyttyjen käytäntöjen, toimenpiteiden, mittareiden ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta. Raportointia on toistaiseksi tehty tarpeen mukaan, eikä vuonna 2025 ole toteutettu järjestelmällistä raportointia. Globaalille johtoryhmälle tehtävän raportoinnin perusteella hallitukselle toimitettaisiin johdon raportit. Rapala VMC:n kestävyyteen liittyvien tehtävien jaon mukaisesti hallitus käy läpi kestävyystyön etenemisen.

Hallitus on vahvistanut tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet osana kestävyysraportoinnin (CSRD) hyväksyntää keväällä 2025. Vuoden 2025 loppupuolella asetettiin uusia kestävyyteen liittyviä tavoitteita ja niihin liitettyjä mittareita tuleville vuosille, painottaen erityisesti teemoja kuten työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä yleinen työhyvinvointi (Lost Time Injury Frequency "LTIF" ja Employee Net Promoter Score "eNPS"). Tavoitteet ovat linjassa kesällä 2025 toteutetun sidosryhmäkyselyn todettujen olennaisten tulosten kanssa.

Rapala VMC käyttää ylätason riskienhallintakehystä, joka tarjoaa yleiskuvan konsernin toiminnan kannalta keskeisistä riskeistä. Kehys on suunniteltu strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja tarkastelee konsernin kokonaisriskiprofiilia kahdesti vuodessa. Globaali johtoryhmä arvioi yritysriskit ennen kuin hallitus vahvistaa ne. Vuonna 2025 hallitus vahvisti olennaiset riskit kahdessa erillisessä kokouksessa. Kestävyyteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on toimitettu taustatiedoksi tätä työtä varten.

Rapala VMC tunnisti ensimmäistä kertaa kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ("IROt") osana ensimmäistä kaksoisolennaisuusarviointia vuonna 2024. Vuonna 2025 nämä riskit arvioitiin uudelleen ja todettiin edelleen ajantasaisiksi ilman olennaisia muutoksia. Konsernin vastuullisuustoiminto on tehnyt määrätietoista työtä sen varmistamiseksi, että IROjen huomioon ottaminen voidaan sisällyttää osaksi konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia. Rapala VMC ei ole arvottanut IROja suhteessa toisiinsa eikä siten ole tunnistanut niiden välisiä ristiriitaisia tavoitteita. Tämän vuoksi IROjen välisiä kompromisseja ei ole tehty osana riskienhallintaprosessia.

Globaali johtoryhmä vahvisti ensimmäisen kaksoisolennaisuusarvioinnin, joka sisältää tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, kokouksessaan 29.2.2024. Vuonna 2025 globaali johtoryhmä tarkasteli kesällä 2025 toteutetun sidosryhmätutkimuksen tuloksia ja totesi, että olennaiset teemat olivat linjassa aikaisemman DMA:n ja sidosryhmäkyselyiden kanssa. Tulokset esiteltiin myös hallitukselle kokouksessa 8.10.2025. Ladittu DMA katsottiin edelleen ajantasaiseksi. Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien yhteenveto esitetään luvussa "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)" ja tarkemmat kuvaukset kunkin olennaisen teeman luvun alussa.

Globaali johtoryhmä tai hallitus eivät tämän lisäksi ole käsitelleet olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia erikseen. Konserni toteutti kuitenkin maailmanlaajuisen henkilöstökyselyn osittain vastatakseen olennaiseen teemaan "Työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet", josta konserni raportoi raportointistandardin S1 – Oma työvoima mukaisesti. Henkilöstökyselyn tulokset on käyty läpi paikallisen johdon, globaalin johtoryhmän ja hallituksen toimesta.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Rapala VMC:llä on suoritusperusteiset palkitsemisjärjestelmät toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Nykyinen palkitsemispolitiikka, jonka hallitus on hyväksynyt ja joka esiteltiin yhtiökokoukselle vuonna 2024, ei sisällä kestävyyteen sidottuja palkitsemistavoitteita tai -komponentteja. Vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään (STI) ei sisällytetty kestävyyteen liittyviä erityistavoitteita johdon palkitsemisessa, eikä myöskään vuoden 2025 aikana käynnistetty pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTI) sisällä niitä.

Muuttuva palkitseminen perustuu hallituksen asettamiin tavoitteisiin, jotka tukevat yhtiön kilpailukykyä, omistaja-arvon kasvattamista ja pitkän aikavälin menestystä. STI-tavoitteet asetetaan ja arvioidaan vuosittain, ja LTI-ohjelmat kattavat useamman vuoden jaksoja. Järjestelmiin voi sisältyä sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita, kuten vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita.

Vuonna 2025 kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin sidotun muuttuvan palkitsemisen osuus on 0 %. Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei sisälly palkitsemiseen. Hallituksen tehtävänä on hyväksyä yhtiön palkitsemispolitiikka. Palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokouksen neuvoa-antavaan äänestykseen vähintään kerran neljässä vuodessa. Palkitsemispolitiikka esiteltiin yhtiökokoukselle viimeksi vuonna 2024. Palkitsemispolitiikan määrittelemän viitekehyksen perusteella hallitus hyväksyy vuosittain toimitusjohtajan ja globaalin johtoryhmän STI-tavoitteet. Hallitus hyväksyy myös kunkin LTI-kauden tavoitteet. Hallituksen palkitsemisvaliokunta valmistelee palkitsemispolitiikan sekä tavoitteita koskevat ehdotukset hallituksen päätettäväksi. Palkitsemisvaliokunta laatii arvioinnin ja tekee palkkioehdotukset hallitukselle lopullista hyväksyntää varten. Arviointi toteutetaan konsernitasolla, mikä varmistaa yhdenmukaisen soveltamisen ilman henkilökohtaisia suorituskohtaisia tarkistuksia. Lisätietoa STI-mittareista on konsernin palkitsemisraportissa.

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)

Rapala VMC vahvistaa ja kehittää kestävyyteen liittyviä huolellisuusmenettelyjään tunnistaakseen, arvioidakseen ja hallitakseen järjestelmällisesti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koko arvoketjussaan. Prosessi perustuu sidosryhmäyhteistyöhön, kaksoisolennaisuusanalyysiin ja vertailuanalyyseihin strategisten ja sääntelyvaatimusten mukaisuuden parantamiseksi. Tunnistetut asiat integroidaan hallinta- ja seurantaprosesseihin, ja kestävyystoiminto sekä konsernin johtoryhmä valvovat menettelyjen jatkuvaa kehittämistä, toimeenpanoa ja olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien (IRO) läpinäkyvää raportointia.

Due diligence prosessinkeskeiset osatekijät	Kestävyysselvityksen kohdat
a) Due diligence prosessin sisällyttäminenhallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	GOV-1, GOV-2, GOV-3, SBM-3
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteenaolevien sidosryhmien kanssa kaikissa duediligence prosessin keskeisissä vaiheissa	GOV-2, SBM-2, IRO-1,MDR-P, MDR-T
c) Haitallisten vaikutustentunnistaminen ja arviointi	IRO-1, SBM-3, MDR-A
d) Toimien toteuttaminen kyseistenhaitallisten vaikutusten torjumiseksi	MDR-A
e) Kyseisten toimien tuloksellisuudenseuranta ja viestintä	MDR-T

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

Konsernin kestävyysraportointiprosessia ohjaa riskiperusteinen lähestymistapa, jossa painotetaan kestävyysraportointiin liittyvien olennaisimpien riskien tunnistamista ja hallintaa. Konsernin kestävyysraportointia koordinoi keskitetysti konsernin kestävyystoiminto, joka vastaa kestävyysselvityksen laatimisesta. Prosessia on vahvistettu ottamalla mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita sen suunnittelun ja toteutuksen tehostamiseksi. Lisäksi konserni on ottanut käyttöön kestävyysraportointityökaluja, joilla kerätään, tallennetaan ja analysoidaan vastuullisuustietoja, mikä varmistaa tietojen eheyden ja selkeän aukottoman kirjausketjun.

Kestävyysraportoinnin riskienarvioinnin lähestymistapa keskittyy arvioimaan tietojen oikeellisuuteen ja saatavuuteen, keskeisten osapuolten osaamiseen sekä raportointiohjelmistoihin liittyviä riskejä. Riskit priorisoidaan niiden mahdollisen vaikutuksen perusteella raportoinnin luotettavuuteen, sääntelyn noudattamiseen ja sidosryhmien odotuksiin. Vaikka näitä näkökohtia arvioidaan, nykyinen lähestymistapa toimii itsenäisesti ja edellyttää jatkokehitystä erityisesti dokumentoinnin ja standardoinnin osalta.

Konsernin kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tiedonkeruun, ajoituksen, erikoisosaamisen ja arvoketjun kumppaneiden yhteistyön haasteisiin. Lieventämisstrategioihin kuuluvat keskitetyt raportointityökalut, selkeät aikataulut, koulutus sekä tietojenjakosopimukset, joiden tavoitteena on parantaa tiedon laatua, varmistaa oikea-aikainen raportointi ja vahvistaa asiantuntemusta.

Konserni integroi kestävyysraportoinnin riskiarviointien ja niihin liittyvien sisäisten valvontatoimien tuloksia osaksi hallinto- ja toimintakehyksiään. Vaikka vakiintunutta prosessia ei ole vielä täysin luotu, keskitetyt raportointityökalut, vakioidut mallipohjat ja validointiprotokollat tukevat tiedonhallinnan johdonmukaisuutta ja luotettavuutta. Jatkuvat toimet keskittyvät sisäisen valvonnan, tietojen laadun sekä osaamisen vahvistamiseen konsernin keskeisissä toiminnoissa ja kumppaniverkostossa.

Kestävyysraportointiin liittyvät riskit sisältyvät konsernin kestävyyteen liittyvään riskikartoitukseen, joka on yhdenmukaistettu entistä tiiviimmin konsernin yleisen riskienhallintaprosessin kanssa. Kestävyysriskien ja niihin liittyvien valvontatoimien tuloksia käsitellään osana konsernin säännöllistä riskienhallintaraportointia johdolle ja hallitukselle.

STRATEGIA

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Rapala VMC konserni on kalastusvälineyritys joka keskittyy vapaa-ajan kalastukseen ja toimii yli 40 maassa. Konsernin liiketoimintamalli perustuu sen brändivalikoimaan, johon kuuluvat muun muassa Rapala, VMC, Sufix, Storm, Blue Fox ja Dynamite Baits. Konsernin kyvykkyyksiä ovat omat tuotantolaitokset, oma suorahankintayksikkö alihankintatuotteille Taiwanissa sekä tutkimus- ja kehitystoiminto. Suurin osa liikevaihdosta tulee Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

Konsernin arvoketjussa yhdistyvät alkupään ja loppupään toiminnot kalastus- ja ulkoilutuotteiden toimittamiseksi. Rapala VMC:n itse valmistamien tuotteiden osuus liikevaihdosta on noin 42 %. Konsernin omat tuotantolaitokset Suomessa, Ranskassa, Virossa, Isossa-Britanniassa ja Indonesiassa tuottavat laajan valikoiman tuotteita, kuten uistimia, koukkuja, veitsiä ja syöttejä. Taiwanin hankintayksikkö täydentää tätä hallitsemalla alihankintatuotteita, kuten siimoja, keloja, vapoja ja tarvikkeita. Tuotteiden jakelu tapahtuu maailmanlaajuisen verkoston kautta, jossa on lähes 50 000 vähittäismyyntipistettä 120 maassa.

Taulukko: Työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan

Maantieteellinen alue	2024	2025
Eurooppa	985	974
Pohjois-Amerikka	130	142
Muu maailma	258	262
Yhteensä	1 373	1 378

(Henkilömäärä 31.12.2025)

Rapala VMC palvelee monimuotoisia globaaleja markkinoita, ja sen vahvana painopistealueena ovat Pohjois-Amerikka ja Eurooppa. Nämä alueet ovat konsernin merkittävimmät markkinat. Pohjois-Amerikka on suurin ja tärkein markkina-alue, minkä taustalla on konsernin johtava asema uistinsegmentissä ja se, että liikevaihto tulee lähes kokonaan konsernin brändätyistä tuotteista. Vuonna 2025 konsernin ulkoinen liikevaihto alueittain jakautui seuraavasti: Pohjois-Amerikka 122,8 Milj.EUR, Pohjoismaat 23,4 Milj.EUR, Muu Eurooppa 56,2 Milj.EUR, Muut maat 25,0 Milj.EUR.

50 000

vähittäismyyntipistettä

42%

Rapala VMC:n itse

liikevaihdosta on noin

120

maassa

Konsernin asiakaskuntaan sisältyy pieniä riippumattomia kalastustarvikeliikkeitä, suuria monikansallisia vähittäismyyntiketjuja ja alueellisia jakelijoita, jotka varmistavat laajan saatavuuden eri markkinasegmenteissä. Raportointikaudella konserni pyrki vahvistamaan asemaansa keskeisillä markkinoillaan, laajentamalla tavoittavuuttaan ja ylläpitämällä vahvoja suhteita eri asiakasryhmiin.

Rapala VMC:n arvoketju kattaa sekä alku- että loppupään toiminnot.

Strategia ja sen kehittäminen

Vuonna 2025 painopiste siirtyi valmiuksien kehittämisestä toimeenpanoon ja mitattaviin tuloksiin. Konserni on asettanut määrälliset kestävyyttä koskevat tavoitteet uudelle strategiakaudelle, käynnistänyt konsernitasoisen ihmisoikeuksien huolellisuusprosessin ja integroinut kestävyyteen liittyvät riskit osaksi konsernin riskienhallintakehystä. Lisäksi konserni on ottanut käyttöön eNPS-mittauksen osana vuosittaista henkilöstön hyvinvointikyselyä, jatkanut tuotekehitystyötä kestävien materiaalien ja pakkausratkaisujen lisäämiseksi sekä materiaalinkulutuksen vähentämiseksi, ja saavuttanut ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen näkymän hiilijalanjälkeensä ja sen pääasiallisiin päästölähteisiin, mikä tukee hankkeiden parempaa priorisointia merkittävien päästövähennysten saavuttamiseksi.

Konsernin strategia päivitettiin viimeksi syksyllä 2025, ja se kattaa vuodet 2026–2028. Päivityksen on hyväksynyt hallitus. Kestävyyden strategiapäivitys rakentuu aiemman, vuosille 2024–2026 laaditun strategian pohjalle, jossa painopisteinä olivat kestävyyden organisoimisen vahvistaminen, materiaalitehokkuuden ja päästöjen hallinnan parantaminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Samalla tunnistettiin tarve selkeämmälle tavoiteasettelulle ja paremmalle linjaukselle liiketoimintayksiköiden välillä, erityisesti huomioiden haaste saada koko organisaatio työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen rajallisilla resursseilla sekä muuttuvan lainsäädännön aiheuttama epävarmuus. Vuoden 2025 aikana konserni siirtyi rullaavaan strategiaprosessiin, jossa aiempi strategia korvattiin päivitetyllä strategialla. Aiempi strategia ei sisältänyt välitavoitteita. Koska päivitetty strategia hyväksyttiin vasta syksyllä 2025, hyväksynnän ajankohta ei mahdollistanut merkityksellisten tavoitteiden asettamista vuodelle 2025. Päivitetty strategia kattaa vuodet 2026–2028 ja sisältää vuosittaiset välitavoitteet.

Keskeiset tulevat hankkeet, jotka ovat välttämättömiä kestävyyden edistämisessä ovat konsernitasoinen siirtymäsuunnitelma, ekosuunnitteluohjeet pääasiallisille tuotekategorioille elinkaarianalyysien tukemina, henkilöstön työterveyden ja -turvallisuuden kehittäminen sekä toimitusketjun ympäristö- ja sosiaalisten riskien yksityiskohtainen kartoitus ja niiden mitigointisuunnitelma. Strategia keskittyy nyt viiteen yllä esitettyyn painopistealueeseen. Aiempaan suunnitelmaan verrattuna vuoden 2025 päivitys tuo mukanaan määrälliset tavoitteet ja selkeämmän priorisoinnin, vahvistaen konsernin resilienssiä ja pitkän aikavälin arvonluontia kestävyyteen perustuvan suorituskyvyn kautta.

Tuotteet

Konserni arvioi jatkuvasti merkittäviä tuotteitaan, palveluitaan, markkinoitaan ja asiakasryhmiään varmistaakseen yhdenmukaisuuden vastuullisuustavoitteidensa kanssa ja integroidakseen ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat toimintaan ja tuotekehitysstrategioihin.

Konsernin urheilu- ja virkistyskalastukseen suunniteltuja kalastustuotteita:

• Uistimet, koukut ja syötit: Siirtymä kohti pehmeitä muovivieheitä tarjoaa konsernille sekä kasvumahdollisuuksia että kestävyyshaasteita. Koska näiden tuotteiden elinkaari on lyhyempi kuin perinteisten kovien vieheiden, konsernin toimet keskittyvät jätteen vähentämiseen, haitallisten aineiden poistamiseen, kierrätettyjen ja uusiutuvien materiaalien käytön lisäämiseen sekä ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kehittämiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi.
• Kelat, vavat ja siimat: Konsernin tavoitteena on lisätä yhteistyötä valmistajien kanssa parantaakseen näkyvyyttä tuotantopäästöihin, asettaakseen vähennystavoitteita ja lisätäkseen näiden tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätysmateriaalipitoisuutta.
• Työkalut ja tarvikkeet: Toimien painopiste on pakkausmateriaalien vähentämisessä, kierrätysmateriaalipitoisuuden lisäämisessä ja tuoteturvallisuuden varmistamisessa.
• Tärkeimpiä tuotemerkkejä näissä kategorioissa ovat Rapala, VMC, Okuma, Sufix, 13 Fishing, Williamson, Storm, StrikeMaster ja Dynamite Baits.

Edellä mainittujen avainbrändien lisäksi Rapala VMC:llä on paikallisia ja alueellisia brändejä, ja konserni jakelee myös valikoituja ulkopuolisia brändejä tuotevalikoimansa laajentamiseksi ja erilaisiin asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Raportointikaudella ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tarjotuissa tuotteissa tai palveluissa.

Rapala VMC:n tuotteet ovat yleisesti ottaen laajalti hyväksyttyjä, eikä mihinkään tuotteisiin tai tuoteryhmiin, joita konserni valmistaa, markkinoi tai jakelee millään markkina-alueella, liity merkittäviä kieltoja. Olemassa olevat kiellot tai rajoitukset liittyvät tyypillisesti paikallisiin kalastus- tai ympäristömääräyksiin ja ovat luonteeltaan paikallisia. Esimerkiksi Tanskassa

lyijyä sisältävien uistinten myynti on kielletty. Tämän seurauksena konserni ei myy valikoimansa lyijyä sisältäviä tuotteita Tanskan markkinoilla.

Laajemmassa mittakaavassa tuotemateriaaleihin liittyvät rajoitukset ovat yhdenmukaisia kaikkien kuluttajatuotteiden kanssa. Konserni seuraa aktiivisesti materiaalilainsäädännön kehitystä ja pyrkii ennakoivasti korvaamaan komponentteja, joihin voi tulla rajoituksia merkittävillä markkinoilla. Konserni on esimerkiksi jo vähentänyt lyijyn käyttöä merkittävästi Rapala-brändin uistimissa valmistautuessaan Euroopan kemikaaliviraston tukemaan Euroopan komission aloitteeseen kieltää lyijy kalastuksessa (sekä myydyissä tuotteissa että käytetyissä kalastusvälineissä).

Markkinat ja asiakkaat

Konsernin vastuullisuusstrategia on tiiviisti sidoksissa sen ydinmarkkinoihin: Pohjois-Amerikka ja Eurooppa tarjoavat suurimmat mahdollisuudet kasvattaa ympäristöystävällisten kalastusvälineiden ja lyijyttömien uistinten kaltaisten vastuullisten tuotteiden myyntiä, koska sääntely ja kuluttajat edellyttävät entistä enemmän ympäristöystävällisiltä tuotteilta.

Konserni vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin räätälöimällä vastuullisuuslähestymistapaansa:

• Ympäristötietoiset kuluttajat: Vastuullisten tuotteiden kasvava kysyntä vauhdittaa ympäristövaikutuksia pienentävien innovatiivisten materiaalien ja tuotteiden kehittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi lyijyttömät uistimet, muovittomat pakkaukset ja uusiutuvien, sertifioitujen ja kierrätettyjen materiaalien käyttö.
• Jälleenmyyjät: Yhteistyö suurten jälleenmyyjien kanssa lisää tarvetta toimitusketjun läpinäkyvyydelle ja vastuullisille pakkausratkaisuille, sillä nämä yritykset asettavat tiukat vastuullisuuskriteerit toimittajilleen varmistaakseen sääntelyvaatimusten ja kuluttajaodotusten mukaisuuden.

Yhteenveto kestävyyteen liittyvistä tavoitteista

Rapala VMC on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa kaudelle 2026– 2028, jatkaen pitkäjänteistä sitoutumistaan vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan. Alla esitetyt vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet perustuvat viimeisimpään strategiapäivitykseen, joka hyväksyttiin vuoden 2025 aikana, ja ne on linjattu Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) vaatimusten mukaisesti. Alla esitettyjen tavoitteiden lisäksi konsernilla on muita vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita. Koska niitä ei ole määritelty ESRS-ohjeistuksen mukaisesti, niitä ei ole sisällytetty tähän kestävyysselvitykseen.

Päästöt	Biodiversiteetti & Kiertotalous	Oma työvoima
■ 80 % sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestäpuhtaista lähteistä vuoteen 2028 mennessä■ Scope 1- ja 2 -päästöt yhteensä(tCO2e markkinaperusteisesti)2 177 tCO2e vuoteen 2028 mennessä	■ Ei ESRS-ohjeistuksenmukaisia tavoitteita	■ 9,1 tapaturmataajuus, poissaoloon johtaneettapaturmat (LTIFR) vuoteen 2028 mennessä■ 20 Henkilöstön tyytyväisyysindeksi (eNPS)vuoteen 2028 mennessä■ 100% sisäisestä henkilöstöstä, joka on koulutettu päivitettyyn eettiseen ohjeistoon,mukaanlukien 100% uusista työntekijöistä (Code of Conduct) vuoteen 2028 mennessä

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Rapala VMC tekee sidosryhmäyhteistyötä yhdenmukaistaakseen vastuullisuustavoitteensa sidosryhmien odotusten kanssa, käsitelläkseen olennaisia vaikutuksia ja tukeakseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Yhteistyö edistää läpinäkyvyyttä, keskinäistä ymmärrystä ja jatkuvaa parantamista konsernin toiminnassa.

Sidosryhmäyhteistyö perustuu jäsenneltyyn viitekehykseen, jota koordinoivat useat tiimit konsernin vastuullisuustavoitteiden mukaisesti. Konsernin vastuullisuustiimi vastaa sidosryhmäkyselyistä ja toimittaja-auditoinneista, analysoi tulokset ja seuraa korjaavia toimenpiteitä. HR hallinnoi henkilöstöyhteistyötä, ja alueelliset yksiköt sekä projektitiimit vastaavat asiakas-, yhteisö- ja viranomaisyhteistyöstä.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on varmistaa, että konsernin vastuullisuusstrategia vastaa sidosryhmien odotuksia, hallita olennaisia vaikutuksia ja ohjata strategisia painopisteitä. Jatkuva vuoropuhelu työntekijöiden, toimittajien, kuluttajien ja viranomaisten kanssa mahdollistaa nousevien teemojen tunnistamisen ja niihin reagoinnin.

Sidosryhmien palaute ohjaa keskeisiä painopisteitä, kuten vastuullista tuotekehitystä, ilmastotoimia ja henkilöstön hyvinvointia. Palautteen perusteella on käynnistetty hankkeita, kuten puhtaan energian ja lyijyttömien tuotteiden kehittäminen, toimitusketjun vastuullisuuden vahvistaminen ja työhyvinvoinnin parantaminen. Vuorovaikutuksen tulokset sisällytetään strategisiin prosesseihin, etupäässä DMA:han, päätöksenteon tueksi.

Vuonna 2025 Rapala VMC tarkisti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin (DMA) hyödyntäen uusimman sidosryhmä- ja henkilöstökyselyn tuloksia. Sidosryhmät painottivat henkilöstön hyvinvointia, luonnonvarojen tehokasta käyttöä, luonnon suojelua, reiluja toimitusketjun työoloja sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Teemat tarkistettiin suhteessa konsernin strategiaan, ja niiden todettiin olevan edelleen linjassa konsernin vastuullisuusprioriteettien kanssa.

Globaali johtoryhmä validoi DMA:n, ja sen tulokset esiteltiin sekä johdolle että hallitukselle. Nämä elimet käsittelevät sidosryhmätuloksia, mukaan lukien henkilöstökyselyn havainnot ja toimenpidesuunnitelmat, varmistaakseen vastuullisuustavoitteiden toteutumisen.

Keskeisten sidosryhmien kuvaus		Osallistuneet sidosryhmävuorovaikutukseen
Asiakkaat	Rapala VMC palvelee monipuolista asiakaskuntaa yksittäisistä kalastajista suuriin jälleenmyyjiin. Asiakastyytyväisyys ja vastuullisuuteen liittyvät mieltymykset,kuten ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntä, ovat olennainen osa tuotekehitystä ja liiketoimintastrategiaa.	Kyllä
Kuluttajat	Konserni ylläpitää tiivistä suhdetta loppukäyttäjiinsä sponsoroinnin, tapahtumien ja palautekanavien kautta ja varmistaa, että sen tuotteet täyttävät virkistyskalastus- jaulkoiluharrastajien odotukset maailmanlaajuisesti.	Kyllä
Työntekijät	Maailmanlaajuinen työvoimamme toimii yli 40 maassa, ja henkilöstö on yrityksen toiminnan kulmakivi. Keskeisiä painopistealueita ovat työntekijöiden hyvinvointi, terveys ja turvallisuus, ammatillinen kehitys ja osallistavan työkulttuurin edistäminen.	Kyllä
Toimittajat ja liikekumppanit	Rapala VMC tekee yhteistyötä toimittajien ja alihankkijoiden kanssa maailmanlaajuisesti. Näitä kumppanuuksia ohjaa toimitusketjun eettinen ohjeisto, jossa korostetaan eettisiä käytäntöjä,vastuullisuutta sekä ympäristö- ja ihmisoikeusstandardien noudattamista.	Kyllä
Sijoittajat ja osakkeenomistajat	Pörssiyhtiönä Rapala VMC viestii avoimesti sijoittajiensa ja osakkeenomistajiensa kanssa. Painopiste on taloudellisessa suorituskyvyssä, pitkän aikavälin arvonluonnissa ja vastuullisuusnäkökohtien integroinnissa liiketoimintastrategioihin.	Kyllä
Paikallisyhteisöt	Rapala VMC osallistuu aktiivisesti paikallisiin yhteisöihin, joissa se toimii, edistäen ympäristönsuojelua ja sosiaalisia aloitteita.	Kyllä
Viranomaiset ja toimialajärjestöt	Kansainvälisten ja alueellisten säädösten noudattaminen on etusijalla. Yritys tekee myös yhteistyötä toimialajärjestön, kuten European Fishing Tackle Trade Associationin (EFTTA), AmericanSportfishing Associationin (ASA) ja Canadian Sportfishing Industry Associationin (CSIA) kanssa vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi.	Kyllä
Ympäristö- ja suojelujärjestöt	Kumppanuudet esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistyksen Virho ry:n kanssa heijastavat Rapala VMC:n sitoutumista vesiekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen.	Kyllä

Taulukko: Keskeiset sidosryhmät

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)

Rapala VMC:n kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät kolmeen ESRS-standardiin ja niiden alakohtiin: E1 Ilmastonmuutos, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä S1 Oma työvoima. Kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset olivat toteutuneita vaikutuksia, ja niiden aikahorisontti ulottuu lyhyestä pitkään aikaväliin. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin yhteensä neljän standardin osalta: E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous sekä S1 Oma työvoima. Tunnistetut riskit ovat joko lyhyen tai keskipitkän aikavälin riskejä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin perusteella viiden standardin osalta: E2 Saastuminen, E3 Vesi- ja merivarat, S2 Arvoketjun työntekijät, S3 Vaikutuksille alttiit yhteisöt, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoimintatavat, ei tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.

Uusia olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu edelliseen raportointikauteen verrattuna. Aiemmin tunnistetut aiheet pysyivät yhdenmukaisina edellisen arvioinnin kanssa. Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tarkemmat kuvaukset esitetään kunkin olennaisen teeman luvun alussa

Taloudellinen olennaisuus		Vaikutuksen olennaisuus jataloudellinen olennaisuus
E4		E1S1E5
Ei olennainenE3E2S4	G1S2S3	Vaikutuksen olennaisuus
ESRS-standarditYmpäristöaiheet		Olennaiset kestävyysaiheet
E1Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutoksen hillintäEnergia	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
BiologinenE4monimuotoisuus jaekosysteemit	Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijätVaikutukset lajien tilaanVaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaanVaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä
Resurssien käyttö jaE5	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttöTuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Yhdenmukainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

kiertotalous

Oma työvoima Työolot

Yhteiskunnalliset aiheet

Jäte

Ei olennaiset ESRS-standardit

Ympäristöaiheet
E2	Pilaantuminen
E3	Vesivarat ja merten luonnonvarat
	Yhteiskunnalliset aiheet
S2	Arvoketjun työntekijät
S3	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
	Hallintotapa aiheet
G1	Liiketoiminnan harjoittaminen

Tunnistetut olennaiset vaikutukset ovat luonteeltaan tiiviisti sidoksissa Rapala VMC:n strategiaan ja liiketoimintamalliin, jotka perustuvat globaaleihin toimitusketjuihin, tuotantotoimintoihin ja vapaa-ajankalastusmarkkinoihin. Ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät logistiikasta, tuotannosta ja työvoimakäytännöistä, kun taas mahdollisuudet liittyvät strategisiin painopisteisiin, kuten vastuulliseen tuotesuunnitteluun, toiminnan tehokkuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. ESG-näkökulmien integroiminen liiketoimintamalliin tukee konsernin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja resilienssiä.

Tunnistetut olennaiset vaikutukset kohdistuvat sekä ihmisiin että ympäristöön yrityksen toiminnan, toimitusketjujen ja tuotteiden elinkaaren kautta. Kielteiset vaikutukset liittyvät muun muassa kasvihuonekaasupäästöihin, resurssien käyttöön ja työturvallisuusriskeihin, kun taas myönteisiä vaikutuksia syntyy hankkeista, jotka parantavat resurssitehokkuutta, edistävät vastuullista tuotesuunnittelua ja vahvistavat henkilöstön hyvinvointia.

Konsernin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet muokkaavat sen liiketoimintamallia, arvoketjua, strategiaa ja päätöksentekoa. Yritys on jo aloittanut toimenpiteitä näihin tekijöihin vastaamiseksi ja sopeuttaa käytäntöjään ennakoitujen muutosten mukaisesti. Näiden nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia sekä niihin liittyviä hallinta- ja reagointitoimenpiteitä kuvataan tarkemmin raportin aihekohtaisissa osioissa.

Rapala VMC on suoraan mukana olennaisissa vaikutuksissaan valmistuksen, logistiikan ja työvoimanhallinnan kautta. Epäsuoria vaikutuksia syntyy raaka-aineiden, kuten puun ja metallien, hankinnasta toimitusketjun alkupään toimittajilta sekä jakelijoiden ja jälleenmyyjien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka vaikuttaa tuotteiden käyttöön ja pakkauksiin. Yritys tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa koko arvoketjussa kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten tulosten vahvistamiseksi.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset taloudelliseen tulokseen on arvioitu niiden ennakoidun tulo- ja kustannusvaikutuksen perusteella. Riskeillä ja mahdollisuuksilla ei katsota olevan olennaista vaikutusta yhtiön raportointikauden taloudelliseen asemaan, eikä yhtiön näkemyksen mukaan ole olemassa merkittäviä riskejä siitä, että omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehtäisiin seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.

Rapala VMC:n strategiapäivitys vuosille 2026–2028 vahvistaa konsernin kykyä vastata olennaisiin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin viiden painopistealueen kautta: Työterveys ja -turvallisuus, Rapala Do Good -ohjelma, Kestävät materiaalit, Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä Luotettava toimitus vastuullisin toimintatavoin. Vaikka muodollista resilienssianalyysiä ei ole vielä tehty, siirtymäsuunnitelma ja siihen liittyvät arvioinnit on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2026–2027 strategisen resilienssin arvioimiseksi ja vahvistamiseksi.

Kaikki tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisältyvät ESRS:n tiedonantovaatimuksiin. Raportointikaudella ei ollut tarpeen esittää yhteisökohtaisia lisätietoja. Olennaiset vaikutukset ja riskit on kuvattu tarkemmin kunkin aihekohtaisen standardin yhteydessä.

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)

Rapala VMC tunnistaa kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla käyttäen jäsenneltyä menetelmää, joka sisältää sisäisiä työpajoja, sidosryhmien näkemyksiä, sääntelyanalyysin sekä konsernin arvoketjun tarkastelun. Vaikutuksia arvioidaan niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan ESRS-kriteerien mukaisesti, mukaan lukien odotettu aikahorisontti sekä mahdolliset vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja liiketoimintaan.

Konserni työskentelee muodollisen due diligence -viitekehyksen luomiseksi vahvistaakseen vaikutusten hallintakäytäntöjään. Toteutuneiden ja potentiaalisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten tunnistamis-, arviointi-, priorisointi- ja seurantaprosessi etenee seuraavasti:

• Tunnistaminen: Vaikutukset tunnistetaan liiketoimintayksikön ja konsernin tasolla huomioiden paikalliset olosuhteet, sääntelyvaatimukset ja arvoketjun dynamiikka. Sidosryhmien näkemyksiä kerätään kyselyiden, työpajojen, auditointien ja toimittajayhteistyön kautta, mikä tukee keskeisten ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien kysymysten tunnistamista, kuten resurssien käyttöä, päästöjä ja työvoiman hyvinvointia.

• Arviointi: Vaikutuksia arvioidaan yhdenmukaistetuilla kriteereillä, kuten todennäköisyydellä, vakavuudella ja odotetulla aikahorisontilla. Konsernissa käytetään yhtenäistä pisteytysjärjestelmää ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kokonaisvaltaiseen arviointiin, mukaan lukien päästöt, resurssitehokkuus, työolot ja työturvallisuus.

• Priorisointi: Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet priorisoidaan niiden arvioidun vakavuuden ja strategisen merkityksen perusteella. Korkean prioriteetin aiheet käsittelee globaali johtoryhmä varmistaakseen yhdenmukaisuuden sääntelyvaatimusten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden kanssa.

• Seuranta ja lieventäminen: Priorisoiduille vaikutuksille ja riskeille määritellään lieventämistoimet ja vastuut osoitetaan organisaation sisällä. Edistymistä seurataan säännöllisten auditointien, riskirekisterin päivitysten sekä liiketoimintayksikkö- ja konsernitason suoritusarviointien kautta.

• Sidosryhmien näkemykset ohjaavat vaikutusten tunnistamis- ja arviointiprosessia. Konsultoinnit sisältävät kyselyitä ja haastatteluja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa, ja ulkopuoliset asiantuntijat tukivat edellistä kaksinkertaista olennaisuusarviointia. Tämä vuoropuhelu auttaa tunnistamaan, miten sidosryhmiin vaikutetaan konsernin toiminnan kautta, ja tukee olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kokoamista ja validointia.

Arvioinnin tuloksia käytetään olennaisten kestävyyteen liittyvien asioiden määrittämiseen raportointia varten hyödyntäen konsernin pisteytyskynnyksiä ja ESRS:n vaikutusolennaisuuden kriteereitä. Kielteiset vaikutukset priorisoidaan niiden suhteellisen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella, kun taas myönteisiä vaikutuksia arvioidaan niiden mahdollisen laajuuden, kattavuuden ja todennäköisyyden perusteella.

Lisäksi konserni arvioi kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia niiden mahdollisten taloudellisten vaikutusten perusteella. Tämä arviointi tarkastelee, miten konsernin vaikutukset ja riippuvuudet arvoketjussa voivat synnyttää taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia, ja se toteutetaan samoilla yhdenmukaistetuilla pisteytysasteikoilla, joita käytetään yritysriskien hallintaprosessissa. Todennäköisyyttä, vaikutuksen suuruutta ja odotettuja aikahorisontteja käytetään taloudellisten vaikutusten luokittelussa ESRS:n taloudellisen olennaisuuden kriteerien mukaisesti.

Kestävyyteen liittyviä riskejä tarkastellaan yhdessä muiden yritysriskien kanssa käyttäen vakiintuneita riskinarviointityökaluja ja hallinnointikäytäntöjä. Globaali johtoryhmä tarkastelee korkean prioriteetin riskejä ja mahdollisuuksia, ja arviointien tulokset integroidaan päätöksentekoon ja sisäisiin valvontamenettelyihin, mukaan lukien riskirekisterin päivitykset ja johdon katselmukset.

Mahdollisuudet, jotka liittyvät esimerkiksi vastuulliseen tuotesuunnitteluun, resurssitehokkuuteen ja työvoiman hyvinvointia edistäviin toimiin, otetaan huomioon strategisessa suunnittelussa ja integroidaan konsernin laajempiin johtamisprosesseihin tarpeen mukaan.

Taloudellisen olennaisuuden arviointi perustuu samoihin lähtötietoihin kuin vaikutusten arviointi, mukaan lukien operatiivinen data, sidosryhmäpalautteet, auditointien tulokset, sääntelyanalyysi ja vertailuarvioinnit. Arviointi kattaa konsernin hankintaketjun, oman toiminnan ja jakeluketjun.

Edelliseen raportointikauteen verrattuna prosessia on päivitetty siten, että kestävyyteen liittyvät riskit on sisällytetty yritysriskien hallintakehykseen ja arviointimenetelmiä on yhdenmukaistettu. Jatkossa prosessia kehitetään edelleen, kun konserni etenee due diligence -viitekehyksen formalisoimisessa.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC:n DMA on keskeinen prosessi ilmastonmuutokseen liittyvien IRO:iden tunnistamiseen ja arviointiin, ja sitä tukevat nykyiset päästö- ja riskienhallintaprosessit. Konserni ei ole vielä tehnyt muodollisia ilmastoskenaarioanalyysejä siirtymäriskeistä ja -mahdollisuuksista eri aikajänteillä. Arvioinnit perustuvat laadullisiin menetelmiin. Konserni aikoo ottaa käyttöön ilmastoskenaarioita, kuten 1,5°C-polun, tulevien arviointien tueksi. DMA-prosessissa ei tunnistettu omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka olisivat ristiriidassa ilmastoneutraalin talouden kanssa. Ponnisteluja tarvitaan erityisesti hankituissa tavaroissa, materiaaleissa ja logistiikassa, joihin vaikutus on rajallinen. Vuonna 2026 on suunniteltu laadittavaksi virallinen ilmastosiirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliusvaatimusten mukaisuuden selkeyttämiseksi. Koska suurin osa toiminnoista ei kuulu EU-taksonomiaan, merkittäviä yhteensopimattomuuksia ei ole tunnistettu.

Taulukko: Ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessit Koska ilmastoskenaarioanalyysejä ei ole vielä käytössä, ei myöskään ole

Prosessi	Prosessin kuvaus
DMA	DMA arvioi konsernin vaikutuksia ilmastonmuutokseen (ulkoiset vaikutukset) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia konsernintoimintaan ja arvoketjuun (sisäiset vaikutukset). Tässä prosessissa otetaan huomioon sidosryhmien odotukset, sääntelynvaatimukset ja toimialakohtaiset riskit, jotta voidaan tunnistaa olennaiset ilmastovaikutukset, kuten ostettujen tuotteiden,energiankulutuksen ja kuljetusten päästöt.
	Päästöjen tunnistamisen lisäksi tässä arvioinnissa korostetaan keskeisiä ilmastoon liittyviä riskejä, kuten altistumistatiukemmille hiilipäästöjä ja energiatehokkuutta koskeville määräyksille, sekä mahdollisuuksia, kuten vastuullisten tuotteidenasiakaskysyntä. Nämä havainnot ohjaavat suoraan konsernin strategiaa ja painopisteitä ilmastoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Muut olennaisten vaikutusten,riskien ja mahdollisuuksien tunnistamistaja arviointia tukevat prosessit	■ Olennaisten scope 3 päästölähteiden arviointi: Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope3 päästökategoriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet tunnistetaan japriorisoidaan. Rapala VMC:n kokonaispäästöihin ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut tavarat ja palvelut,tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte. Arviointi luopohjan kohdennetuille toimenpiteille arvoketjun päästöjen vähentämiseksi.
	■ Kasvihuonekaasuinventaarioprosessi: Kasvihuonekaasuinventaarioprosessissa lasketaan konsernin kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, mukaan lukien Scope 1 (suorat päästöt), Scope 2 (epäsuorat päästöt ostetusta energiasta) ja Scope3 (arvoketjun päästöt). Inventaario noudattaa GHG Protocol -viitekehystä ja käyttää esimerkiksi toiminta-, meno- ja etäisyysperusteisia menetelmiä päästöjen tarkkaan arvioimiseen. Päästöraportoinnin tarkkuuden varmistamiseen käytettäviätyökaluja ovat esimerkiksi DEFRA-muuntokertoimet, Ecoinvent-tietokannat ja Suomen ympäristökeskuksen ("SYKE") tiedot.
	■ ESG-riskienhallintaprosessi: ESG-riskienhallintaprosessissa tunnistetaan ja arvioidaan ilmastoon liittyviä riskejä jamahdollisuuksia koko konsernin toiminnassa ja arvoketjussa. Arvioinnin kohteena ovat fyysiset riskit, kuten toimitusketjuihin vaikuttavat äärimmäiset sääilmiöt, sekä siirtymäriskit, mukaan lukien sääntelymuutokset ja materiaalien hankinnanhaasteet. Prosessissa korostuvat myös mahdollisuudet, kuten tuoteinnovaatiot vastuullisissa materiaaleissa ja toiminnantehokkuuden parannukset energiansäästöjen ja kiertotalouskäytäntöjen kautta. ESG-riskinhallintaprosessi tukee ilmastoriskien järjestelmällistä arviointia operatiivisella ja strategisella tasolla.

suoraa yhdenmukaisuutta näiden skenaarioiden ja konsernin taloudellisten raporttien oletusten välillä. Tulevaisuudessa skenaariopohjaiset analyysit integroidaan taloudelliseen suunnitteluun, jotta varmistetaan johdonmukaisuus globaalien ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä parantaa konsernin valmiuksia arvioida järjestelmällisesti siirtymä- ja fyysisten riskien taloudellisia vaikutuksia.

Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien tunnistaminen ja niihin liittyvien altistumisten arviointi

Rapala VMC on tunnistanut keskeiset ilmastoon liittyvät vaarat, kuten myrskyt, tulvat, kuivuudet sekä kriittisten materiaalien ja logistiikan häiriöt, laadullisten arvioiden perusteella. Näitä vaaroja tarkastellaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä osana konsernin ESG-riskien arviointia. Altistumista arvioidaan DMA:n ja vastuullisuusriskien kartoituksen avulla, jotka huomioivat tuotantolaitosten sijainnin, kriittisten materiaalien saatavuuden sekä logistiikkaverkostojen haavoittuvuuden äärisäätiloille. Vaikka arviot ovat laadullisia, ne tarjoavat perustason näkymän omaisuuserien ja arvoketjun altistumisesta. Rapala VMC määrittää lyhyen aikavälin kuluvaksi raportointijaksoksi, keskipitkän aikavälin 1–5 vuodeksi ja pitkän aikavälin yli 5 vuodeksi. Aikahorisontit ovat yhdenmukaisia konsernin riskienhallintaprosessin, ESRS-standardin sekä strategisen suunnittelun ja pääoman kohdentamisen kanssa.

Konserni arvioi lisäksi omaisuuserien ja liiketoiminnan herkkyyttä ilmastoon liittyville vaaroille DMA:n ja vastuullisuusriskien kartoituksen avulla. Arvioinneissa huomioidaan vaarojen todennäköisyys ja vaikutusten suuruus sekä keskeisten toimipaikkojen ja materiaalivirtojen kriittisyys. Vaikka geospatiaalista analyysiä ei ole vielä täysin kehitetty, alueellisia ilmasto-olosuhteita ja toimittajien ja tuotantolaitosten sijainteja hyödynnetään laadullisesti. Rapala VMC ei ole vielä käyttänyt suurten päästöjen ilmastoskenaarioita vaarojen tunnistamiseen tai altistumisen ja herkkyyden arviointiin. Nykyarvioinnit perustuvat asiantuntija-arvioihin ja olemassa oleviin raportteihin. Konserni aikoo integroida suurten päästöjen skenaariot tuleviin arviointeihin fyysisten riskien tarkemman analyysin tueksi.

Rapala VMC ei ole vielä hyödyntänyt ilmastoskenaarioanalyysejä fyysisten riskien arvioinnissa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nykyarvioinnit ovat laadullisia ja perustuvat asiantuntija-arvioihin ja olemassa oleviin raportteihin. Konserni aikoo ottaa käyttöön rakenteiset ilmastoskenaarioanalyysit, jotka kattavat erilaisia lämpenemispolkuja, vahvistaakseen fyysisten ja siirtymäriskien sekä -mahdollisuuksien arviointia kaikilla aikahorisonteilla.

Ilmastoon liittyvien siirtymäriskien tunnistaminen ja niihin liittyvien altistumisten arviointi

Rapala VMC tunnistaa siirtymätapahtumat DMA-prosessin ja vastuullisuusriskien kartoituksen avulla. Arvioinneissa huomioidaan sääntelymuutokset, markkinakehitys, teknologinen murros ja materiaalirajoitukset, jotka voivat vaikuttaa konsernin toimintaan ja arvoketjuun. Lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä merkittäviä siirtymätapahtumia ovat muun muassa tiukentuvat ympäristövaatimukset raaka-aineille, kuten lyijylle ja muoveille, ekomerkintä- ja tuoteselostevaatimusten laajentuminen sekä asiakkaiden kasvavat odotukset vastuullisille ja vähähiilisille tuotteille. Näiden tapahtumien tunnistaminen tukee konsernin kykyä arvioida siirtymän vaikutuksia eri aikahorisonteilla.

Konserni seuloo omaisuuseriensä ja liiketoimintojensa altistumista siirtymätapahtumille arvioimalla tuotantolaitoksia, hankittuja materiaaleja ja logistiikkaverkostoja. Seulonta tarkastelee, miten sääntelymuutokset, vastuullisuuskriteerit ja markkinaodotukset voivat vaikuttaa tuotantoprosesseihin, hankintakäytäntöihin ja toimitusketjun kestävyyteen. Arviointi nostaa esiin mahdollisia altistumisalueita, kuten vaatimustenmukaisuuden kiristymisen, materiaalien korvaamistarpeet ja muutokset tuotesuunnittelussa. Näiden havaintojen avulla muodostetaan perustason ymmärrys siitä, missä siirtymäpaineet voivat vaikuttaa liiketoiminnan jatkuvuuteen ja pitkän aikavälin kilpailukykyyn.

Rapala VMC arvioi myös omaisuuseriensä ja liiketoimintojensa herkkyyttä siirtymätapahtumille. Arviointi huomioi sääntely-, markkina- ja teknologiamuutosten todennäköisyyden ja vaikutukset sekä materiaaliriippuvuudet ja toimittajasuhteiden rakenteen. Herkkyyttä tarkastellaan laadullisesti, ja sen avulla tunnistetaan toiminnot, materiaalivirrat ja prosessit, jotka voivat edellyttää mukauttamista siirtymän edetessä. Nämä arviot tukevat riskienhallinnan ja sopeutumistoimien suunnittelua.

Konserni ei ole vielä hyödyntänyt ilmastoskenaarioanalyysejä siirtymätapahtumien tunnistamisessa tai altistumisen arvioinnissa. Nykyiset arviot perustuvat asiantuntija-arvioihin ja olemassa oleviin raportteihin. Rapala VMC aikoo integroida kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin, kuten 1,5 °C:n skenaarioon, linjattuja skenaarioanalyysejä tuleviin arviointeihin vahvistaakseen sääntelyyn, teknologiaan ja markkinoihin liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien arviointia kaikilla aikahorisonteilla.

Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla saastumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun loppupäässä. Prosessi sisälsi toimipaikkojen ja liiketoiminnan seulonnan kaikkien olennaisten pilaantumiseen liittyvien vaikutuksien arvioinnin varmistamiseksi. Pilaantumista ei kuitenkaan pidetty lopulta olennaisena, sillä arvioidut aiheet eivät ylittäneet olennaisuuden arviointikynnystä.

Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi, johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategiasta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia järjestelmällisellä viitekehyksellä, joka perustui merkittävyyteen, sidosryhmien odotuksiin sekä mahdollisiin taloudellisiin ja operatiivisiin vaikutuksiin. Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.

Keskeisiä pilaantumiseen liittyviä aiheita arvioitiin Rapala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Tarkastelu sisälsi VOC-päästöt, liuottimien ja maalien päästöt, syntyneen jätteen, poisjohdetut vedet sekä jäteveden vaikutukset paikallisiin vesistöihin. Toimitusketjussa huomioitiin päästöt ja poisjohdetut vedet raaka-aineiden louhinnasta ja käsittelystä sekä jätteisiin, vedenkäyttöön ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät vaikutukset. Loppupään toiminnoissa arvioitiin kalastukseen liittyvä jäte ja mahdollinen lyijyn aiheuttama saastuminen. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja maantieteellisiin tekijöihin.

Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC on osana DMA:taan arvioinut seulontaprosessilla vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omassa toiminnassaan, toimitusketjun alkupäässä ja arvoketjun loppupäässä. Tässä prosessissa arvioitiin tiettyjä aiheita, jotta kaikki olennaiset vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset saatiin läpikäytyä järjestelmällisesti.

Seulontaprosessia johti johdon edustajista koostuva monialainen tiimi, johon kuului jäseniä hallituksesta, liiketoiminnan kehityksestä ja strategiasta, valmistuksesta, hankinnasta, lakiasioista ja vastuullisuudesta sekä henkilöstöhallinnosta. Tiimi arvioi vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutusten merkitystä, sidosryhmien odotuksia sekä mahdollisia taloudellisia ja operatiivisia vaikutuksia järjestelmällisellä viitekehyksellä. Arviointiprosessi sisälsi sidosryhmäyhteistyötä, vaikka suoraan vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä ei erityisesti kuultu.

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia arvioitiin Rapala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Keskeisiä huomioita olivat vedenkäyttö ja jäteveden synty tuotannossa, poisjohdettujen vesien paikalliset vaikutukset sekä maankäytön ja kuljetusten vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen. Toimitusketjussa tarkasteltiin vedenkäyttöä ja jätevesiä raaka-aineiden hankinnassa, metsätalouden maankäytön muutoksia sekä kaivostoiminnan vaikutuksia. Loppupään toiminnoissa arvioitiin kalastuksen vaikutuksia vesistöihin ja kalakantoihin. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin sekä maantieteellisiin tekijöihin.

Vaikka nämä aiheet ovat konsernille tärkeitä, ne katsottiin lopulta epäolennaisiksi erillisiksi asioiksi. Sen sijaan niiden merkitys on integroitu konsernin laajempaan lähestymistapaan biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyssä. Hallitsemalla näitä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä aiheissa Rapala VMC varmistaa kattavamman ja yhtenäisemmän strategian ympäristöriskien lieventämiseksi koko arvoketjussaan. Tämän lähestymistavan avulla konserni voi järjestelmällisesti seurata muuttuviin sääntelyvaatimuksiin, sidosryhmien odotuksiin ja operatiivisiin haasteisiin ja sopeutua niihin samalla, kun se kunnioittaa sitoumustaan ympäristönsuojeluun.

Rapala VMC:n toiminta ei ole erittäin vesi-intensiivistä eikä tuota merkittäviä määriä jätevettä. Kuitenkin toiminnoissa, joissa vedenkulutus ja jäteveden tuotanto ovat suurempia, kuten koukkujen valmistuksessa, kulutusta ja jätevesiä seurataan tarkasti ja vaikutuksia on vähennetty.

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC arvioi DMA:n kautta toimipaikkojensa ja koko arvoketjunsa todelliset ja mahdolliset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Arvioinnissa tehtiin yhteenveto olennaisista vaikutuksista, riskeistä, riippuvuuksista ja mahdollisuuksista, ja se kattoi arvoketjun alkupään hankinnan, tuotannon ja arvoketjun loppupään tuotteiden käytön. Keskeisiä huomioita olivat elinympäristöjen häiriöt ja vedenkäytön vaikutukset tuotannossa, metsäkadon riskit puun ja balsapuun hankinnassa sekä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät riskit teräksen, tinan ja volframin kaltaisten metallien louhinnassa. Loppupään vaikutuksissa tarkasteltiin kalastusvälineiden ja pakkausjätteen aiheuttamaa saastumista sekä vapaa-ajankalastuksen riippuvuutta terveistä vesiekosysteemeistä.

sidosryhmäpalautteeseen sekä kriteereihin, kuten vaikutusten laajuus, todennäköisyys ja merkittävyys. DMA:ssa arvioitiin myös Rapala VMC:n riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista arvoketjun alkupäässä ja loppupäässä. Näihin riippuvuuksiin kuuluvat kestävästi hankittu puu ja balsapuu, valmistuksessa käytettävien metallien louhinta sekä terveet vesiekosysteemit, jotka mahdollistavat vapaa-ajankalastuksen. Arvioinnissa huomioitiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät sekä laajemmat systeemiset ekologiset muutostrendit.

DMA ei tunnistanut Rapala VMC:n toimipaikkoja, raaka-aineiden tuo-

vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin tai biologisesti herkkiin alueisiin. Yhtään toimintaa ei todettu sijaitsevan suojelluilla tai biologisesti herkiksi määritellyillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä toimintoihin liittyen tunnistettu riskejä, kuten maan heikkenemistä, aavikoitumista, maaperän sulkemista tai vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Rapala VMC tunnistaa kuitenkin tarpeen yksityiskohtaisemmille toimipaikka- ja materiaalikohtaisille arvioinneille tulevissa arviointikierroksissa, jotta mahdollisiin biodiversiteettiin liittyviin riskeihin voidaan varautua entistä paremmin.

Taulukko: Kuvaus siitä, miten erityyppiset riskit tunnistettiin ja arvioitiin

Riskin kuvaus	Tunnistaminen
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä riskejäovat elinympäristöjen heikkeneminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta	Akuutit riskit: Ympäristön heikkenemisen tai pilaantumisen kaltaiset tapahtumat, jotkavaikuttavat virkistyskalastusta tukeviin ekosysteemeihin.
johtuvat kalakantojen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejätoiminnalle ja markkinakysynnälle.	Krooniset riskit: Ekosysteemien pitkäaikainen heikkeneminen, kuten veden laadunheikkeneminen tai metsäkato, joka vaikuttaa materiaalien hankintaan.
	Fyysisiä mahdollisuuksia ovat muun muassa kalakantojen paranemismahdollisuudetja ekosysteemien ennallistaminen uusien markkinamahdollisuuksien luomiseksi.
Siirtymäriskit johtuvat sääntelyn muutoksista, markkinoiden siirtymisestäkohti kestäviä materiaaleja ja sidosryhmien odotuksista kestäviäkäytäntöjä kohtaan.	Politiikka- ja lainsäädäntöriskit: Mahdollinen sääntelyn kehitys, kuten biologista monimuotoisuutta koskevat raportointivaatimukset ja tiukemmat tuotesäädökset EU:npuutavara-asetuksen kaltaisissa puitteissa.*
	Markkinariskit: Raaka-aineiden saatavuuden ja kustannusten epävakaus, etenkin biologiseen monimuotoisuuteen intensiivisesti perustuvat tuotantopanokset, kuten puu.*
	Maineriskit: Yhteiskunnan odotusten muuttuminen ja biologiseen monimuotoisuuteenliittyvien tapahtumien mahdolliset vaikutukset maineeseen.
	Siirtymämahdollisuuksia tunnistettiin toimintojen yhdenmukaistaminen biodiversiteetin suojeluun liittyvien trendien, kestävien kalastuskäytäntöjen ja suojelutoimien kanssa, jotka vahvistavat asiakastyytyväisyyttä ja varmistavat markkinoiden kestävyyden.*
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjestelmäriskit,kuten laaja-alainen ekosysteemin luhistuminen tai kalojen elinympäristöjenhäviäminen, voivat vaikuttaa merkittävästi virkistyskalastukseen.	Riskit ekosysteemien luhistumisesta: Ekosysteemin kriittisten pisteiden riski, kutenkalakantojen merkittävä väheneminen tai elinympäristöjen tilan heikkeneminen, jotkavoivat häiritä virkistyskalastusta ja siihen liittyvien tuotteiden kysyntää. Tätä arvioitiinsuhteessa riippuvuuteen terveistä vesiekosysteemeistä tuotteiden käytön ja asiakkaidensitouttamisen kannalta.*
	Aggregoidut riskit: Analyysissä otettiin huomioon biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen yhdistetyt vaikutukset materiaalien hankintaan, erityisesti puun ja volframinkaltaisten kriittisten raaka-aineiden osalta. Tämä sisältää ekosysteemin heikkenemisestäjohtuvan lisääntyneen sääntelypaineen tai toimitusketjun häiriöiden mahdollisuuden.
	Leviämisriskit: Vaikka arvioinnissa keskityttiin pääasiassa suoriin vaikutuksiin RapalaVMC:n toimintaan ja arvoketjuun, ekosysteemin luhistumisen aiheuttama taloudellistenriskien tai maineriskien potentiaali laajemmassa talousjärjestelmässä tunnistettiin pitkäaikaiseksi huolenaiheeksi. Tähän sisältyvät markkinamuutoksiin liittyvät riskit tai sidosryhmien lisääntynyt huoli biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvista vaikutuksista.

*) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Koska DMA ei tunnistanut merkittäviä vaikutuksia vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin, yhteisiin biologisiin resursseihin tai yhteisöille olennaisiin ekosysteemipalveluihin, Rapala VMC ei toteuttanut suoria kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa, eikä yhteisöjä osallistettu olennaisuusarviointiin. Arviointi perustui sisäiseen asiantuntemukseen, sääntelykehyksiin ja ulkoisiin vertailuarvoihin. Koska etusijalla oleviin ekosysteemipalveluihin ei tunnistettu kielteisiä vaikutuksia, välttämis- tai lieventämistoimia ei tarvittu. Rapala VMC on kuitenkin sitoutunut edistämään kestäviä käytäntöjä, kuten FSC-sertifioidun puun käyttöä aina kun se on mahdollista, ja tunnistaa, että tulevat arvioinnit voivat edellyttää yhteisöjen osallistamista, jos uusia tai kehittyviä riskejä ilmenee.

Rapala VMC:llä ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisesti herkissä alueissa tai niiden läheisyydessä, eikä DMA tunnistanut toimintoja, joilla olisi kielteisiä vaikutuksia luonnon elinympäristöihin tai suojeltuihin lajeihin. Koska tällaisia vaikutuksia ei havaittu, arvioinnissa todettiin, ettei biodiversiteettiin liittyviä lieventämistoimia tarvita tässä vaiheessa, eikä arviointi osoittanut velvoitteita EU:n luonnonsuojeludirektiivien, ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön tai vastaavien kansainvälisten vaatimusten mukaisiin toimenpiteisiin.

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC on suorittanut omistuksiensa ja toimintansa seulonnan tunnistaakseen todelliset ja mahdolliset resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koko toiminnassaan ja arvoketjussaan. Tämä seulonta tehtiin osana DMA:ta, jossa otetaan huomioon sekä vaikutus että taloudellinen olennaisuus. Arvioinnissa otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja ulkoisten kumppaneiden, kuten toimittajien ja sääntelyviranomaisten, palaute keskeisten riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon EU:n puutavara-asetuksen kaltaisten määräysten noudattaminen ja markkinoiden odotukset kestävämmästä ja kiertotalouteen perustuvasta resurssien käytöstä.

Rapala VMC ei ole kuullut suoraan vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä erityisesti resurssien sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen ja jätteen osalta. DMA:ssa otettiin huomioon sisäisten sidosryhmien ja laajempien sidosryhmien palaute, mutta vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu erityisesti näiden aiheiden osalta. Konserni ymmärtää sidosryhmäyhteistyön laajentamisen tärkeyden tulevissa arvioinneissa, mukaan lukien yhteisöjen kuulemiset, joissa voidaan tunnistaa olennaisia vaikutuksia.

Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyviä aiheita arvioitiin Rapala VMC:n toiminnassa, toimitusketjussa ja loppupään toiminnoissa. Tarkastelu keskittyi resurssien kulutukseen tuotannossa, kuten puun ja volframin käyttöön, sekä jätteen syntymiseen tuotantolaitoksissa. Toimitusketjussa arvioitiin kriittisten resurssien sisäänvirtauksia ja hankintakäytäntöjen kestävyyttä, huomioiden louhintaan, kuljetukseen ja käsittelyyn liittyvät riskit. Loppupään toiminnoissa tarkasteltiin pakkausten hävittämiseen liittyviä jätehuollon vaikutuksia. Seulonta perustui laadullisiin analyyseihin, sisäiseen asiantuntemukseen ja sidosryhmien panokseen, ja oletukset pohjautuivat historiallisiin tietoihin, toimialan vertailuarvoihin ja maantieteellisiin tekijöihin.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Rapala VMC:n DMA-prosessissa tunnistettiin ja arvioitiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien aiheiden osalta (ESRS G1) arviointi kattoi kaikki osa-aiheet: yrityskulttuuri, väärinkäytösten paljastajien suojelu, eläinten hyvinvointi, poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruptio ja lahjonta. Arvioinnin perusteella aihepiiri ei ylittänyt olennaisuuskynnystä, eikä sitä näin ollen pidetty olennaisena. Arviointiprosessissa käytetyt kriteerit:

• Toiminta: Konserni toimii pääasiassa yksityisellä business-to-business -valmistuksen ja jakelun sektorilla ilman olennaista osallistumista julkisiin hankintoihin tai valtiolliseen liiketoimintaan, mikä vähentää altistumista korruptiolle ja epäasialliselle vaikuttamiselle.
• Toimiala: Vapaa-ajan kulutustavaroiden sektorilla toimiva Rapala VMC ei altistu järjestelmällisille liiketoimintakäytäntöihin liittyville riskeille, jotka ovat tyypillisiä korkean riskin toimialoilla tai toimialoilla, joilla on voimakkaampi sääntelyvalvonta
• Toiminta-alueet: Rapala VMC toimii yli 40 maassa, ja omat tuotantolaitokset sijaitsevat pääosin Euroopassa. Vaikka konsernilla on toimintaa ja toimittajia alueilla, joita yleisesti pidetään liiketoimintakäytäntöjen kannalta riskialttiimpina, näiden toimien laajuus ja luonne arvioitiin rajoitetuiksi. Tämän vuoksi niiden kokonaismerkitys konsernin kannalta ei ylitä olennaisuuskynnystä.
• Hankintarakenne: Konsernin toimittajaverkosto on hajautettu ja hankinnat ovat tyypillisesti arvoltaan rajallisia. Sisäiset hyväksymisprosessit ja riskienhallintamenettelyt varmistavat hankintaprosessin eheyden.

Raportointikauden aikana ei ole havaittu yhtään korruptio- tai lahjontatapausta. Yhtiö jatkaa näihin liittyvien riskien ja vaatimustenmukaisuuden seurantaa kaikessa toiminnassaan ja arvoketjussaan.

Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Ilmoitetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu Rapala VMC konsernin kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa, joka käsitti kaikki aihekohtaisen ESRS-standardin (ESRS 1 AR 16) kattamat kestävyysseikat. Yhteisökohtaisia aiheita ei tunnistettu. Käytetyt kynnysarvot noudattavat EFRAGin toimintaohjeita.

Luettelo olennaisuuden arviointiin perustuvassa kestävyysselvityksessä huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista sekä luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä ja tiedot siitä, mistä kestävyysselvityksen kohdasta ne löytyvät, löytyvät kestävyysselvityksen liitteet osiosta.

EU:N TAKSONOMIARAPORTOINTI31
E1 – ILMASTONMUUTOS35
E4 – BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS
JA EKOSYSTEEMIT44
E5 –RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS50

Ympäristötiedot

KESTÄVYYSSELVITYS

EU:N TAKSONOMIARAPORTOINTI

Yleistä

EU-taksonomia on EU:n oikeudellinen luokitusjärjestelmä, jonka tarkoitus on edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman päämäärän saavuttamista. Liiketoiminnan taksonomiakelpoisuus perustuu arvioon siitä, kuuluuko se taksonomialainsäädännössä kuvattuun taloudelliseen toimintaan. Valitut toiminnot ovat keskeisiä kansainvälisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Taksonomiakelpoisen toiminnan on täytettävä taksonomian luokittelujärjestelmään sisältyvän taloudellisen toiminnan määritelmä. Jotta toiminta olisi taksonomian mukaista, sen on edistettävä merkittävästi vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta aiheuttamatta merkittävää haittaa millekään muulle tavoitteelle. Lisäksi taloudellisen toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimet, jotta se voidaan katsoa taksonomian mukaiseksi

Taksonomia-asetus sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joista kaksi (ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) saatiin valmiiksi ensin:

• Ilmastonmuutoksen hillintä
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
• Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
• Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
• Siirtyminen kiertotalouteen
• Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu

Raportointiperiaatteet

Valtaosa konsernin liiketoiminnasta eli kalastusvälineiden sekä ulkoiluja talviurheiluvälineiden valmistuksesta ja jakelusta kuluttajille ei tällä hetkellä kuulu taksonomian piiriin.

Rapala VMC:n sähkökäyttöinen jääkaira sekä eräät muut konsernin alihankkijoiden valmistamat sähkötyökalut, joita myydään rajoitettuina määrinä, kuuluvat taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan kohdan 1.2 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus kiertotaloustavoitteen mukaisesti. Yhtiön tuotevalikoimassa tai liiketoiminnassa ei ole tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat taksonomiakelpoisten toimintojen määrittelyyn. Vuonna 2025 toteutettiin vähäisiä toimitilojen peruskorjaukseen liittyviä investointeja, jotka täyttävät taksonomiakelpoisuuden kriteerit. Näiden investointien arvo oli kuitenkin vähäinen, ja ne pyöristyvät raportoinnissa nollaan.

Taksonomiakelpoisten KPI-indikaattorien arviointi 2025

Rapala VMC:n liikevaihtoa, investointeja ja liiketoiminnan kuluja koskevat indikaattorit ovat kansainvälisten tilinpäätösstandardien ("IFRS") mukaisia. Taksonomiakelpoista liikevaihtoa verrataan konsernin kokonaisliikevaihtoon, taksonomiakelpoisia investointeja kokonaisinvestointeihin ja taksonomiakelpoisia liiketoiminnan kuluja liiketoiminnan kokonaiskuluihin. 4,65 % konsernin liikevaihdosta, 0 % investoinneista ja 0 % liiketoiminnan kuluista on taksonomiakelpoista. Rapala VMC:n taksonomiakelpoinen liikevaihto on pääosin peräisin elektroniikkalaitteiden valmistuksesta.

	Yhteensä,milj. euroa	Taksonomiakelpoista,milj. euroa	Ei-taksonomiakelpoista,milj. euroa
Liikevaihto	227,5	10,1	217,4
Investoinnit	4,3	0,0	4,3
Liiketoiminnan kulut	105,9	0,0	105,9

Taulukko: Ydinenergiaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöätai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä ontällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja,kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
	Fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaanliittyviä vastuita.	EI
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista,kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, taisillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

TAULUKKO 1: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVISTÄ TUOTTEISTA TAI PALVELUISTA SAATU OSUUS LIIKEVAIHDOSTA 2025 (MILJ.€)

Tilikausi 2025		2025		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa - kriteerit(DNSH: 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	metmäistason suojatoimVähi	Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	minta)Luokka (mahdollistava toi	minta)Luokka (siirtymätoi
		Milj.€	%	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmänmukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus	1.2	10,1	4,65 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL						3,42 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannaltakestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		10,1	4,65 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	100,0 %	0,0 %						3,42 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoistasaatu liikevaihto (A.1. + A.2.)		10,1	4,65 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	100,0 %	0,0 %						3,42 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)	217,4	95,35 %
Yhteensä (A + B)	227,5	100,0 %

TAULUKKO 2: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSUUS PÄÄOMAMENOISTA 2025 (MILJ.€)

Tilikausi 2025		2025		Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa - kriteerit(DNSH: 'Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menotPääoma	menoistaOsuus pääoma	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	metmäistason suojatoimVähi	Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	minta)Luokka (mahdollistava toi	minta)Luokka (siirtymätoi
		Milj.€	%	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
		KEL; E/KEL	KEL; E/KEL KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannaltakestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen pääomamenot (A.2)	0,0	0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot(A.1. + A.2.)	0,0	0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)	4,3	100,0 %
Yhteensä (A + B)	4,3	100,0 %

TAULUKKO 3: LUOKITUSJÄRJESTELMÄN MUKAISIIN TALOUDELLISIIN TOIMINTOIHIN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSUUS TOIMINTAMENOISTA 2025 (MILJ.€)

Tilikausi 2025		2025					Merkittävän edistämisen kriteerit				(DNSH: 'Does Not Significantly Harm')	Ei merkittävää haittaa - kriteerit
Taloudelliset toiminnat	Koodi	menotmintaToi	menoistamintaOsuus toi	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	muutoksen hillintämastonIl	minenmuutokseen sopeutumastonIl	Vesi	minenYmpäristön pilaantu	Kiertotalous	muotoisuusBiologinen moni	metmäistason suojatoimVähi	Luokitusjärjestelmän mukaisten tai luokitusjärjestelmäkelpoisten osuus liikevaihdosta, vuosi 2024	minta)Luokka (mahdollistava toi	minta)Luokka (siirtymätoi
		Milj.€	%	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K;E;E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
josta mahdollistavat toiminnat
josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
			KEL; E/KEL	KEL; E/KEL KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannaltakestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen toimintamenot (A.2)	0,0	0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot(A.1. + A.2.)	0,0	0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)	105,9	100,0 %
Yhteensä (A + B)	105,9	100,0 %

E1 – ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

Rapala VMC ei ole vielä laatinut muodollista ilmastosiirtymäsuunnitelmaa. Vuonna 2025 konserni sisällytti ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimisen ja hyväksymisen hallituksen hyväksymiin vastuullisuustavoitteisiin. Päivitetyn aikataulun mukaan suunnitelma laaditaan vuoden 2026 aikana ja viedään hallituksen hyväksyttäväksi viimeistään vuonna 2027. Konsernia ei ole suljettu Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle, jotka asettavat tiukkoja vastuullisuutta ja päästövähennyksiä koskevia vaatimuksia hiilestä irtautumisen tueksi.

Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Taulukko: Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset
Arvoketju	Aikahorisontti	Vaikutuksenluonne	Kuvaus	Hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Alkupää	Lyhyt-pitkä(Päästöillä on välitön vaikutus ilmaston lämpenemiseen ja niiden vaikutus on pitkäkestoinen. Kielteisetvaikutukset voivat vähentyä ajan myötä, jos Rapala VMConnistuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.	Kielteinen	Rapala VMC:n arvoketju tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen.Pääasialliset päästökategoriat ovat scope 3.1 Ostetut tavarat ja palvelut, scope 3.4 Tuotantoketjun alkupäänkuljetukset ja jakelu. Päästöt keskittyvät yhtiön arvoketjun alkupäähän, ja logistiikkatoiminnot tuottavatpäästöjä myös loppupäässä.	■ Rapala VMC on kehittänyt kasvihuonekaasupäästöjen raportointia ja työkaluja ymmärtääkseenparemmin pääasiallisia päästölähteitä.■ Konserni on asettanut tavoitteen kehittää siirtymäsuunnitelma ja päästövähennystavoitteet myöspääasiallisille scope 3 kategorioille.
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä	Kielteinen	Rapala VMC:n oma toiminta tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1 ja 2). Merkittävin päästöjen lähdeon oman tuotannon energiankulutus.	■ Rapala VMC on asettanut Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähennystavoitteet.■ Konserni on asettanut tavoitteen kehittää siirtymäsuunnitelma
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju	Aikahorisontti	Riskin luonne	Kuvaus	Hallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Koko arvoketju	Lyhyt-pitkä(Odotetaan vahvistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana)	Siirtymäriski	Kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvan sääntelyn lisääntyminen EU:ssa ja muilla lainkäyttöalueilla.Kehittyvien kasvihuonekaasupäästönormien noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin sakkoihin, oikeudellisiin vastuisiin ja mainehaittoihin. Sääntelyn vaatimusten täyttämiseksi tarvittavienmuutosten toteuttaminen voi johtaa toimintakustannusten kasvuun, mahdollisiin toimitusketjunhäiriöihin ja edellyttää investointeja uusiin teknologioihin tai prosesseihin.	■ Rapala VMC on investoinut työkaluihin ja resursseihin vastatakseen kasvaviin vaatimuksiin.■ Konserni on asettanut päästövähennystavoitteet ja aikoo ottaa käyttöön virallisen siirtymäsuunnitelman.■ Konserni suunnittelee toteuttavansa yksityiskohtaisen arvoketjun riskikartoituksen tunnistaakseen tarkemmin sijainti- ja toimintakohtaiset riskit ja vaikutukset, jotta näitä voidaanparemmin ehkäistä ja hallita.
Koko arvoketju	Lyhyt-pitkä(Odotetaan vahvistuvan seuraavien 1–5 vuoden aikana)	Siirtymäriski	Tehokas ja nopea logistiikkaverkosto on tärkeä maailmanlaajuisen toimitusketjun ja tuotteiden jakelunvuoksi. Vihreään liikenteeseen siirtyminen saattaa lisätä kustannuksia ja vähentää kuljetuskapasiteettia.	■ Konserni vahvistaa suunnittelua ja varastonhallintaa optimoidakseen kuljetusvirtoja ja minimoidakseen lentorahdin tarpeen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Oma toiminta ja loppupää	Keskipitkä-pitkä	Siirtymäriski	Mahdolliset virkistyskalastuksen rajoitukset ja riskit kalakannalle. Asenteet virkistyskalastusta kohtaanvoivat muuttua, millä voi olla kielteinen vaikutus konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tämä riskiliittyy myös biologiseen monimuotoisuuteen.	■ Konserni hallitsee riskiä osallistumalla aktiivisesti suojeluhankkeisiin, tekemällä yhteistyötäsääntelyviranomaisten kanssa ja edistämällä kestäviä kalastuskäytäntöjä, jotka vahvistavatkalakantoja ja lisäävät lajin yleistä luottamusta.
Koko arvoketju	Lyhyt-pitkä	Fyysinen riski	Äärimmäiset sääolot ja lämpötilat sekä merenpinnan nousu voivat aiheuttaa häiriöitä raaka-aineidensaatavuudessa, kuljetuksissa sekä omissa ja alihankkijoiden tuotantotoiminnassa ja vaikuttaa kielteisesti konsernin toimintaan ja kannattavuuteen.	■ Konserni suunnittelee toteuttavansa yksityiskohtaisen arvoketjun riskikartoituksen tunnistaakseen tarkemmin sijainti- ja toimintakohtaiset riskit ja vaikutukset, jotta näitä voidaanparemmin ehkäistä ja hallita.
Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt-pitkä	Fyysinen riski	Fyysiset ilmastovaikutukset, kuten kuivuus, myrskyt ja leudot talvet, vaikuttavat tuotteiden kysyntään jahäiritsevät arvoketjun loppupään markkinoiden vakautta. Tämä riski on erityisen olennainen talvituotteiden kohdalla.	■ Konserni hallitsee tätä riskiä seuraamalla sääolosuhteiden kehitystä, mukauttamalla tuotantoaja varastotasoja niiden mukaan sekä monipuolistamalla tuotevalikoimaa vähentääkseenriippuvuutta yksittäisistä kausikategorioista.
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju	Aikahorisontti		Kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Koko arvoketju	Keskipitkä-pitkä		Puhtaiden energialähteiden käyttöönotto ja energiatehokkuuden parantaminen logistiikassa, omassa tuotannossa ja hankinnassa, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, voi parantaa konsernin mainetta ja vastata kuluttajien kasvavaan vastuullisten tuotteiden kysyntään. Tämä voi johtaa myös pitkäaikaisiin kustannussäästöihin ja operatiivisen kestokyvyn lisääntymiseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Oma toiminta ja loppupää	Keskipitkä-pitkä		Vuodenaikojen kierron muutokset voivat pidentää joidenkin tuotekategorioiden sesonkia ja markkinoita. Erityisesti keskikauden tuotteiden kysyntä voi kasvaa.

Rapala VMC ei ole vielä toteuttanut ilmastonmuutokseen liittyvää liiketoimintamallinsa muodollista resilienssianalyysiä. Konserni suunnittelee resilienssianalyysin tekemistä, jossa järjestelmällisesti arvioidaan fyysisten ja siirtymäriskien vaikutuksia sen toimintoihin ja arvoketjuun. Analyysin yhteydessä kehitetään siirtymäsuunnitelma tunnistettujen riskien hallitsemiseksi, ja ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat integroidaan strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)" ja "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".

lmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Rapala VMC:llä ei ole tällä hetkellä varsinaista ilmastonmuutosta koskevaa toimintaperiaatetta, mutta yhtiö hallitsee ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hankintaohjeen (Procurement Guideline) sekä toimitusketjun eettisen ohjeiston (Supplier Code of Conduct) kautta. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin olemassa olevan viitekehyksen energiatehokkuuden, ympäristövastuun ja puhtaan energian käytön edistämiselle omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.

Molemmissa ohjeissa määritellään periaatteet, jotka ohjaavat vastuullisia hankinta- ja toimittajakäytäntöjä ja sisältävät odotukset ympäristövaikutusten, mukaan lukien ilmastoon liittyvien vaikutusten, hallintaan. Hankintaohjeessa määritellään tavoitteet ympäristö-, yhteiskunta- ja eettisten näkökohtien huomioimiseksi hankintapäätöksissä sekä energiatehokkaiden hankintojen ja päästöjen vähentämisen edistämiseksi. Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää, että toimittajat tunnistavat ja minimoivat ympäristöriskinsä, noudattavat soveltuvia ympäristölakeja ja ylläpitävät liiketoimintaansa soveltuvaa ympäristöjärjestelmää. Toimittajia kannustetaan seuraamaan ympäristösuoriutumistaan, laskemaan hiilijalanjälkensä ja asettamaan kunnianhimoinen, tieteeseen perustuva päästövähennystavoite.

Ohjeet käsittelevät ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia korostamalla päästövähennyksiä, elinkaarinäkökulmaa, ympäristöriskien hallintaa ja toimitusketjun alkupään resilienssiä tukevia toimenpiteitä. Ne sisältävät myös energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevia periaatteita, kuten energiatehokkaiden tuotteiden suosimisen ja toimittajien kannustamisen lisäämään uusiutuvan energian käyttöä mahdollisuuksien mukaan.

Hankintaohje koskee kaikkia Rapala VMC:n hankintatoimintoja maailmanlaajuisesti ja keskittyy toimittajien valintaan ja ostokäytäntöihin. Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankkijoita ja kumppaneita, jotka valmistavat Rapala VMC:n immateriaalioikeuksia hyödyntäviä tuotteita, ja edellyttää, että toimittajat varmistavat ohjeiston vaatimusten noudattamisen myös omissa toimitusketjuissaan. Sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sääntelyviranomaisten, näkökohdat on huomioitu ohjeita laadittaessa.

Molempien ohjeiden täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jota johtaa toimitusjohtaja. Seurantaan sisältyvät toimittaja-arvioinnit, vaatimustenmukaisuuden seuranta ja toimitusketjun eettisen ohjeiston osalta myös kolmannen osapuolen auditoinnit ja korjaavien toimenpiteiden edistäminen. Hankintaohje ja toimitusketjun eettinen ohjeisto ovat konsernin henkilöstön saatavilla intranetissä. Toimitusketjun eettinen ohjeisto on lisäksi toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien saatavilla, ja sen täytäntöönpanosta vastaavat sisäiset toimijat ovat saaneet koulutusta ohjeiston tehokkaaseen soveltamiseen ja toimittajakysymyksiin vastaamiseen.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Konserni jatkoi puhtaan energian hankintaa keskeisenä toimenpiteenä markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2025 puhdasta sähköä hankittiin samoista toimipaikoista kuin aiemmin, ja puhdas kaukolämpö otettiin käyttöön suurimmalla Suomen toimipaikalla, mikä vähensi markkinaperusteisia kaukolämpöpäästöjä 77 %. Konserni paransi myös lämmitysenergiatehokkuutta asentamalla ilmalämpöpumppuja kyseiseen toimipaikkaan. Viron tuotantolaitoksessa puhdas sähkö kattoi 100 % sähkönkulutuksesta vuonna 2025. Nämä toimet edustavat uusiutuvan ja puhtaan energian käyttöä sekä energiatehokkuuden parantamista hiilestä irtautumisen keinoina.

Toimenpiteet tukevat konsernin tavoitetta lisätä puhtaan energian osuutta toiminnassa. Vuoden 2024 lähtötasosta (55,5 %) konserni on asettanut tavoitteet saavuttaa 62 % vuonna 2026, 70 % vuonna 2027 ja 80 % vuonna 2028, ja aiempi tavoite nollata markkinaperusteiset scope 2 -päästöt vuoteen 2026 mennessä on korvattu.

Ilmastovaikutusten ymmärtämisen parantamiseksi ja vähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi tehokkaimmin konserni laatii vuoteen 2028 mennessä elinkaariarviointeja (LCA) keskeisille tuotekategorioilleen. Myyntivolyymiltaan merkittävimpien kategorioiden priorisointi mahdollistaa päästöintensiivisten vaiheiden tunnistamisen ja tukee vähähiilisten suunnitteluratkaisujen tekemistä siellä, missä niillä on suurin vaikutus. Elinkaariarviointien tuloksia hyödynnetään tuotekehityksessä ja päätöksenteossa vähähiilisten ratkaisujen edistämiseksi.

Konserni on lisäksi asettanut tavoitteen laatia ja ottaa käyttöön konsernitasoinen siirtymäsuunnitelma seuraavan kolmen vuoden strategiajaksolla, ja sen valmisteluun on kohdennettu resursseja. Suunnitelman odotetaan ohjaavan tulevien päästövähennystoimien ja tavoitteiden määrittelyä. Konsernin siirtymäsuunnitelmassa arvioidaan myös tulevien päästövähennystoimien edellyttämät taloudelliset ja tekniset resurssit. Toimenpiteiden toteutus voi riippua riittävien resurssien saatavuudesta, sillä osa toimista voi vaatia lisäinvestointeja tai teknisiä valmiuksia, joita ei vielä ole. Kustannukset ja teknisen osaamisen puutteet voivat rajoittaa toteutusta joissakin toimipaikoissa.

Vuoden 2025 toimet koskevat konsernin suurinta tuotantolaitosta Virossa sekä suomalaisia yksiköitä, joissa konserni hallinnoi energian hankintaa suoraan. Konsernin markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen vähentämistavoite kattaa kaikki konsernin omat toiminnot, mutta tarkemmat toimipaikkakohtaiset toimenpideohjelmat laaditaan osana tulevaa siirtymäsuunnitelmaa. Puhdas energia- ja energiatehokkuustoimet jatkuvat, ja päivitetyt tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuosina 2026, 2027 ja 2028. Ilmalämpöpumppujen odotetaan tuottavan päästövähennyksiä keskipitkällä aikavälillä, ja siirtymäsuunnitelma laaditaan strategiajaksolla.

Raportointivuonna ei ollut tarpeen toteuttaa toimenpiteitä ympäristövaikutuksista kärsineiden tahojen auttamiseksi. Edelliseen raportointijaksoon verrattuna konserni lisäsi puhtaan energian hankintaa puhtaan kaukolämmön käyttöönoton ja puhtaan sähkön kattavuuden paranemisen kautta; Viron yksikössä puhtaan sähkön osuus nousi 85 prosentista 100 prosenttiin. Energiasertifikaatteja hankitaan edelleen tarpeen mukaan. Konsernilla ei vielä ole virallista siirtymäsuunnitelmaa taloudellisten resurssien kohdentamisesta vastuullisuusstrategiaan, mutta sen valmisteluun on nyt kohdennettu resursseja. Merkittäviä Capex- tai Opex-kustannuksia ei ole kohdennettu toimenpidesuunnitelmaan, ja käytetyt taloudelliset resurssit eivät liity EU-taksonomian mukaisiin toimintoihin.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Rapala VMC -konserni on asettanut tavoitteen varmistaa, että kaikki scope 2 -energian hankinnat perustuvat puhtaisiin energialähteisiin, mukaan lukien ydinvoima mutta pois lukien vesivoima. Vesivoima on rajattu tavoitteen ulkopuolelle, koska siihen liittyy negatiivisia vaikutuksia ekosysteemien toimintaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Vuoden 2024 lähtötasona toimii 55,5 % puhdasta energiaa, ja tämän pohjalta konserni on asettanut tavoitteet nostaa puhtaan energian osuus 62 prosenttiin vuonna 2026, 70 prosenttiin vuonna 2027 ja 80 prosenttiin vuonna 2028. Tavoite korvaa aiemman päämäärän saavuttaa nollataso markkinaperusteisissa scope 2 -päästöissä vuoteen 2026 mennessä. Tavoite kattaa kaiken konsernin omissa toimipaikoissa ja tuotantolaitoksissa kulutetun epäsuoran energian, varmistaen ostosähkön aiheuttamien päästöjen kattavan huomioinnin. Konserni on asettanut myös tavoitteen scope 1- ja 2 -kokonaispäästöille, linjassa puhtaan sähkön tavoitteen kanssa. Tämä tavoite koskee kaikkia konsernin scope 1- ja 2 -päästöjä ja kattaa kaiken ostosähkön ja polttoaineen käytön maailmanlaajuisesti kaikissa Rapala VMC:n toiminnoissa. Tavoitteet vastaavat olennaisiin ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin keskittymällä konsernin sähkönkulutukseen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja puhtaan energian siirtymän tukemiseen.

Olennainen aihe	Tavoitteeseenliittyvä IRO:n tyyppi	Tavoite	Perusvuosi2024	Tulos2025	Tavoite2026	Tavoite2027	Tavoite2028
Ilmastonmuutoksenhillitseminen, sopeutuminenja energia	Tosiasiallinen kielteinenvaikutus, riski ja mahdollisuus	% sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestäpuhtaista lähteistä	55,5%	86,3 %	62 %	70 %	80 %
Ilmastonmuutoksenhillitseminen,sopeutuminen ja energia	Tosiasiallinen kielteinenvaikutus, riski ja mahdollisuus	Scope 1- ja 2-päästöt yhteensä(tCOe markki2naperusteisesti)	3 592	3 080	2 949	2 599	2 177

RAPALA VMC VUOSIRAPORTTI 2025 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS / HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSSELVITYS / TILINPÄÄTÖS / HALLINNOINTI

Yleiset tiedot / Ympäristötiedot / Yhteiskunnalliset tiedot / Kestävyysraportin liitteet

Sidosryhmiä ei osallistettu tavoitteiden määrittelyyn. Vuoden 2024 lähtötaso on määritetty, koska se on ensimmäinen vuosi, jolloin kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kattavasti kaikista konsernin yksiköistä. Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, eikä ulkoisilla tekijöillä, kuten äärimmäisillä sääolosuhteilla, ollut olennaista vaikutusta energiankulutukseen. Näin ollen vuoden 2024 tiedot katsotaan edustaviksi ja ne tarjoavat luotettavan perustan edistymisen seuraamiselle asetettuja tavoitteita kohti. Rapala VMCn strategiasykli on kolme vuotta, eikä konserni ole toistaiseksi asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita vuotta 2028 pidemmälle. Konsernin tavoitteena on laatia siirtymäsuunnitelma ja hyväksyttää siihen sisältyvät tavoitteet vuosien 2026–2027 aikana, minkä yhteydessä on oletettavaa, että päästövähennystavoitteet tullaan asettamaan myös vuosille 2030 ja 2050. Rapala VMC ei ole vahvistanut näitä tavoitteita Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa, eikä siksi voi väittää niiden olevan yhdenmukaisia 1,5 asteen ilmastoskenaarion kanssa. Tavoitteet ovat linjassa uusiutuvan/hiilineutraalin energian käytön hillintäkeinon kanssa, joka kattaa 100 % tavoitteiden saavuttamisesta.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Fossiilisen energian kulutus väheni edelliseen raportointikauteen verrattuna. Vähennys johtui pääasiassa energialähteiden muutoksista, kuten siirtymisestä uusiutuvaan kaukolämpöön ja sähköön tietyissä toimipisteissä sekä muutoksista energiantuotannon rakenteessa. Nämä muutokset vähensivät fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energian osuutta kokonaisenergiankulutuksessa.

Operatiiviset tekijät, kuten tuotantomäärien vaihtelut, tilapäiset tuotantokatkokset sekä sähkönkulutuksen muutokset yksittäisissä yksiköissä, vaikuttivat energiankulutukseen raportointikaudella. Näistä tekijöistä huolimatta kokonaisenergiankulutus kasvoi, mikä johtui pääasiassa liiketoiminnan kehityksestä sekä sääolosuhteiden vaihtelusta, joka lisäsi lämmitysenergian tarvetta erityisesti kylmempinä ajanjaksoina.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2025	2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	2 399	2 466
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	5 149	4 238
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	2	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	1 818	6 146
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	9 368	12 850
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	44,8	62,4
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	2 756	2 380
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	13,2	11,6
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu,uusiutuva vety jne.) peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	98	83
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	8 566	5 098
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	132	180
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	8 796	5 361
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	42,0	26,0
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)	20 920	20 592
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)	168	202

Eergiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024	Muutos, %
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus (MWh)	14 091	14 342	-1,7%
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessailmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/MEUR)	149,1	142,9	4,3%

Energiaintensiteetin määrittelyyn käytettävä, ilmastovaikutuksiltaan merkittävä ala on tuotanto. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävän alan kokonaisenergiankulutus perustuu raportoituun energiankäyttöön kaikissa Rapala VMC:n omissa tuotantolaitoksissa. Nettoliikevaihto lasketaan konsernin omissa tuotantolaitoksissa valmistettujen tuotteiden tuottaman liikevaihdon perusteella.

Liikevaihto toimialoittain	2025	2024
Energiaintensiteetin laskennassa käytetty liikevaihto ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnoista (milj. EUR)	94,525	100,338
Liikevaihto (muut) (milj. EUR)	132,930	120,566
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätös) (milj. EUR)	227,456	220,904

Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

	Takautuva					Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi(2024)	2025	2024	Muutos, %	2026	2027	2028
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 518	1 687	1 518	11,2%
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0	0	0	0%
Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	4 023	3 471	4 023	-13,7%
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	2 074	1 392	2 074	-32,9%	1 615	1 265	844
Merkittävät scope 3 kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3-)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	44 372	40 161	44 372	-9,5%
1 Ostetut tavarat ja palvelut	27 098	27 017	27 098	-0,3%
2 Tuotantohyödykkeet	420	466	420	10,9%
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 päästöihin)	1 273	1 238	1 273	-2,7%
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	13 292	8 853	13 292	-33,4%
5 Toiminnassa muodostuva jäte	531	737	531	38,7%
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	447	396	447	-11,4%
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 288	1 243	1 288	-3,5%
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	23	211	23	804,1%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästö
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	49 913	45 320	49 913	-9,2%
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	47 964	43 241	47 964	-9,8%
Scope 3 kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus laskettuna ensisijaisten tietojen perusteella	57,5	48,4	57,5	-15,8%

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR)	199,2	225,9
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. EUR)	190,1	217,1
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto (milj. EUR)	227,5	220,9

Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vähenivät yhteensä 4 723 tCO2 e verrattuna edelliseen raportointikauteen. Muutokset päästöissä johtuivat useista tekijöistä eri päästöluokissa. Scope 2 -päästöt vähenivät erityisesti energialähteiden muutosten seurauksena, kun sähkön ja lämmön hankinnassa siirryttiin aiempaa enemmän uusiutuviin energialähteisiin sekä ydinvoimaan. Tämä vähensi merkittävästi ostoenergian päästöintensiteettiä. Scope 3.4 -luokassa (kuljetukset ja jakelu) päästöt laskivat selvästi lentorahdin määrän merkittävän vähenemisen seurauksena. Tämä oli keskeisin yksittäinen tekijä kokonaispäästöjen vähenemisessä. Scope 3.5 -luokassa (jätteet) jätemäärät vähenivät raportointikaudella, mutta samanaikaisesti käyttöön otetut tarkemmat maa- ja aluekohtaiset päästökertoimet nostivat raportoituja päästöjä. Scope 3.12 -luokassa (tuotteiden elinkaaren loppuvaihe) päästöt kasvoivat pääasiassa tarkempien ja päivitettyjen päästökertoimien käyttöönoton seurauksena, mikä paransi laskennan tarkkuutta mutta heikentää vertailukelpoisuutta edelliseen raportointikauteen. Kokonaisuutena päästöjen kehitykseen vaikuttivat sekä operatiiviset muutokset että raportointimenetelmien tarkentuminen.

Alla oleva kasvihuonekaasupäästöjen muutosanalyysi kuvaaja esittää kokonaispäästöjen muutoksen raportointikausien välillä erottaen toisistaan päivitettyjen päästökertoimien vaikutukset sekä operatiivisista muutoksista johtuvat vaikutukset eri päästöluokissa. Alla esitetty kasvihuonekaasupäästöjen muutosanalyysi kuvaaja erittelee kokonaispäästöjen muutoksen raportointikausien välillä erottaen toisistaan päivitettyjen päästökertoimien vaikutukset sekä operatiivisista muutoksista johtuvat vaikutukset eri päästöluokissa.

Kasvihuonekaasupäästöjen muutosanalyysi 2024–2025

Kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisessa käytetyt menetelmät ja oletukset

Rapala VMC:n kasvihuonekaasuinventaario noudattaa GHG-protokollaa ja sisällyttää konsolidoituihin määriin vain sellaisista laitoksista peräisin olevat päästöt, joihin yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta. Inventaario kattaa koko konsernin, mukaan lukien scope 1- ja scope 2 kasvihuonekaasupäästöt sekä olennaiset scope 3 kasvihuonekaasuluokat. Raportointikausi vastaa tilikautta (1.1.–31.12.). Scope 2 päästöt lasketaan sekä markkinaperusteisesti että sijaintiperusteisesti. Inventaario sisältää kaikki konsernin liiketoiminnan ja arvoketjun kannalta olennaiset toiminnot raportointivuoden aikana. Vuoden 2025 aikana datankeruun ja laskennan prosesseja on tarkennettu. Tämän seurauksena myös vertailuvuoden 2024 scope 1 -päästöihin ja energiankulutustietoihin, sekä scope 3.1 ja scope 3.3 -päästöihin on tehty täsmennyksiä.

Scope 1 -päästöt kiinteästä ja liikkuvasta poltosta lasketaan toimintoperusteisilla menetelmillä, jotka perustuvat polttoaineen kulutustietoihin tilavuuden tai massan mukaan, ja uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkosähköä ja vesivoimaa, käytettäessä päästökertoimiksi asetetaan nolla. Scope 2 -päästöt ostetusta tai hankitusta sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä lasketaan energiankulutuksen (kWh) perusteella soveltaen sekä sijainti- että markkinaperusteista laskentatapaa, ja markkinaperusteisesti lasketuissa päästöissä käytetään jäännösjakaumapäästökertoimia, jos niitä on saatavilla. Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään luokasta riippuen erilaisia menetelmiä. Säteilypakote sisältyy liikematkoista aiheutuviin lentopäästöihin, ja työmatkaliikenteen päästöjä arvioidaan osittain työntekijäkyselyiden perusteella.

Kun toimittajakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään oletuspäästökertoimia, erityisesti lämmöstä ja jäähdytyksestä aiheutuvien Scope 2 -päästöjen laskentaan. Työntekijöiden työmatkaliikenteen arvioinnit perustuvat osittain kyselyvastauksiin, ja säteilypakote sisältyy liikematkustamisen lentopäästöjen laskentaan.

Päästöt lasketaan käyttämällä Tofuture Oy:n raportointijärjestelmiin integroituja standardoituja päästökerrointietokantoja, kuten DEFRA, EPA IEA ja Ecoinvent. Scope 1 -päästöjen laskennassa käytetään DEFRA-muuntokertoimia (versio 2025) polttoaineille, kuten dieselille, maakaasulle ja nestekaasulle. Scope 2 -päästöissä sijaintiperusteisia kertoimia ovat muun muassa IEA Emission Factors (2024) sekä kansalliset tietolähteet, kuten Fingrid Suomessa ja AIB Residual Mixes muissa Euroopan maissa. Kunkin kategorian Scope 3 -päästökertoimet on esitetty tämän luvun lopussa olevassa taulukossa "Inventaariin sisällytetyt Scope 3-luokat".

Rapala VMC laskee scope 2 kasvihuonekaasupäästöt sekä markkinaperusteisilla että sijaintiperusteisilla menetelmillä kansainvälisten standardien mukaisesti. Konserni käyttää alkuperätakuun sertifikaatteja (Energy Attribute Certificate, "EAC") ja jäännösjakaumapäästökertoimia (Residual Mix Factor, "RMF") sopimusvälineinä scope 2 päästöjen markkinaperusteisessa laskennassa. Sekä sopimuksia, joilla sähköä ostetaan yhdessä välineiden kanssa, sekä erikseen ostettavia alkuperätakuun sertifikaatteja käytetään sopimusvälineinä konsernin puhdasta energiaa koskevien tavoitteiden tukena ja varmistamaan läpinäkyvyys scope 2 kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa markkinaperusteisella menetelmällä.

• Alkuperätakuun sertifikaatit (EAC): Alkuperätakuun sertifikaatteja ostetaan toimipaikkakohtaisen sähkönkulutuksen kattamiseksi. Ne ovat todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta alkuperästä, ja niiden avulla konserni voi raportoida scope 2 päästövähennyksistä markkinaperusteisen menetelmän mukaisesti.
• Erikseen ostettavat alkuperätakuun sertifikaatit: Alkuperätakuun sertifikaatteja ostetaan erikseen toimipaikkakohtaisen sähkönkulutuksen kattamiseksi. Ne ovat todistuksia käytetyn sähkön uusiutuvasta alkuperästä, ja niiden avulla konserni voi raportoida scope 2 päästövähennyksistä markkinaperusteisen menetelmän mukaisesti.
• Sopimukset, joiden perusteella sähköä ostetaan yhdessä välineiden kanssa: Yksiköissä, joissa alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä, ilmoitettu energialähteiden yhdistelmä perustuu energiantoimittajan tuotantolähteiden yhdistelmään silloin kun lähteet ovat käytettävissä, ja tähän sisältyy yhdessä energiaominaisuusväitteiden kanssa ostettu energia. Näitä tietoja käytetään markkinaperusteisten päästöjen laskennassa, ja ne kuvaavat toimittajan energiaportfolion päästöintensiteettiä.
• Jäännösjakaumapäästökertoimet (RMF): Toimipaikoissa, joissa alkuperätakuun sertifikaatteja ei käytetä, käytetään sen sijaan jäännösjakaumapäästökertoimia. Jäännösjakaumapäästökertoimet kuvaavat sähköverkon keskimääräistä päästöintensiteettiä ilman alkuperätakuun sertifikaattien kattamia uusiutuvaa energiaa koskevia väitteitä.

Sopimusväline	MWh		Osuus % MWh		tCO2-ekv.		Osuus % tCO2-ekv.
	2025	2024	2025	2024	2025	2024	2025	2024
Erikseen hankittavat alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)	4 719	3 348	35,9	24,6	0	0	0,0	0,0
Sopimukset, joiden perusteella sähköä ostetaan yhdessä välineiden kanssa	6 076	3 913	46,2	28,7	268	303	19,3	14,6
Scope 2 yhteensä	13 139	13 625			1 392	2 074
Sopimusvälineet yhteensä	10 795	7 261	82,2	53,3	268	303	19,3	14,6

Rapala VMC arvioi scope 3 kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussaan ja sisällyttää merkittävimmät luokat kasvihuonekaasuinventaarioonsa. Tässä prosessissa keskitytään analysoimaan olennaisimmat scope 3 päästökategoriat ja varmistamaan, että arvoketjun merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet tunnistetaan ja priorisoidaan. Rapala VMC:n kokonaispäästöihin ovat vaikuttaneet merkittävästi muun muassa ostetut tavarat ja palvelut, tuotantoketjun alkupään kuljetukset, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja toiminnassa muodostuva jäte. Alla on esitetty inventaariin sisällytetyt ja sen ulkopuolelle jätetyt scope 3 kasvihuonekaasupäästöluokat, laskenta menetelmät ja pääasialliset päästökertoimet:

Inventaariin sisällytetyt Scope 3-luokat
Scope 3 luokka	Perustelu	Laskentamenetelmät	Pääasialliset päästökertoimet
3.1 Ostetut tavarat ja palvelut	Suurin päästölähde. Olennainen koon, vaikutuksen, riskin ja sidosryhmien odotusten	Toimintoperusteinen keskiarvo (Activi	■ Tuotannon materiaalit ja laitteet: Ecoinvent 3.11.
	kannalta.	ty-based average-data) ja kulutusperusteinen (spend-based) menetelmä	■ Vähittäismyyntiin ostetut valmiit tuotteet sekä ostetut välilliset tavarat ja palvelut: EPA Supply Chain GHGEmission Factors, USD 2022, inflaatiokorjattu vuodelle 2024 ja muunnettu euroiksi.
3.2 Tuotantohyödykkeet	Tuotantohyödykeinvestointi ei ole koon kannalta merkittävä, mutta vuotuisten vaihteluidenvuoksi se on sisällytetty laskelmaan, jotta kasvihuonekaasuinventaario olisi kattava.	Keskimääräiseen kulutukseen perustuvamenetelmä	■ EPA Supply Chain GHG Emission Factors, USD 2022, inflaatiokorjattu vuodelle 2024 ja muunnettu euroiksi.
	3.3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat Päästölähde liittyy suoraan konsernin omaan energiankulutukseen.	Toimintaperusteinen keskimääräiseendataan perustuva menetelmä	■ Primääriset energiapolttoaineet: DEFRA conversion factors 2025; Global LogisticsEmissions Council Framework v3.1 (2025).
			■ Ostettu sähkö: IEA Life Cycle Upstream Emission Factors 2024 annual edition.
			■ Ostettu lämmitys/jäähdytys: DEFRA- ja IEA-päästökertoimien yhdistelmä.
3.4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	Toiseksi suurin päästölähde. Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Sisältää myöskonsernin maksamat kolmannen osapuolen kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä.	Etäisyyspohjainen menetelmä	■ DEFRA conversion factors 2025
3.5 Toiminnassa muodostuva jäte	Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta. Päästölähde liittyy suoraan konsernin tuotan	Jätelaji- ja käsittelykohtainen menetelmä	■ Ecoinvent 3.11
	toon ja muihin toimintoihin.		■ ADEME Base Carbone V23.7 (Rapala VMC:n Ranskan toimipaikoille)
			■ EPA Emission factors hub 2025 (Rapala VMC:n Yhdysvaltain toimipaikoille).
3.6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	Olennainen vaikutuksen kannalta.	Etäisyyspohjainen menetelmä	■ DEFRA conversion factors 2025
3.7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	Olennainen koon ja vaikutuksen kannalta.	Etäisyyspohjainen menetelmä	■ DEFRA conversion factors 2025
3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiänlopussa – pakkaukset	Konsernin tuotteet ovat kestäviä ja päätyvät harvoin jätevirtoihin, minkä vuoksi tämäluokka on vähemmän olennainen. Pakkausjätettä koskevat tiedot kuitenkin ilmoitetaansidosryhmien odotusten täyttämiseksi.	Jätelaji- ja käsittelykohtainen menetelmä	■ Ecoinvent 3.11

Inventaariin sisällytetyt Scope 3-luokat
Scope 3 luokka	Perustelu
3.8 Tuotantoketjun alkupäänvuokratut omaisuuserät	Konsernilla ei ole olennaisia tuotantoketjun alkupään vuokrattuja omaisuuseriä.
3.9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	Rapala VMC:n ostamien tuotantoketjun loppupään kuljetusten päästöt sisältyvät luokkaan 3.4. Jälleenmyyjien tai muiden kolmansien osapuolten järjestämä tuotteiden varastointi ja kuljetus loppukäyttäjille on kuitenkin jätetty ulkopuolelle, koska luotettaviatietoja ei ole, asianmukaisia tietoja on rajallisesti saatavilla ja konsernilla ei ole määräysvaltaa näihin toimintoihin.
3.10 Myytyjen tuotteiden jalostus	Ei sovelleta, sillä Rapala VMC myy pääasiassa valmiita ja käyttövalmiita tuotteita, jotka eivät vaadi lisäjalostusta.
3.11 Myytyjen tuotteiden käyttö	Jätetty ulkopuolelle, koska suurin osa konsernin tuotteista ei kuluta energiaa käyttövaiheessa. Pienellä osalla tuotteista, joiden käyttö kuluttaa energiaa, aiheutuvat päästöt ovat minimaalisia eikä niitä pidetä olennaisina.
3.13 Tuotantoketjun loppupäänvuokratut omaisuuserät	Rapala VMC:llä ei ole tähän luokkaan sisällytettäviä tuotantoketjun loppupään vuokrattuja omaisuuseriä.
3.14 Franchising	Rapala VMC ei harjoita franchising-toimintaa.
3.15 Investoinnit	Rapala VMC:llä ei ole strategisia investointeja, jotka olisivat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta.

E4 – BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa (E4-1)

Rapala VMC ei ole vielä tehnyt kattavaa resilienssianalyysiä, ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvä vaikutustenarviointi on edelleen kehitteillä. Osana DMA-prosessia Rapala VMC kuitenkin arvioi strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävyyttä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyville fyysisille, siirtymä- ja järjestelmäriskeille omassa toiminnassaan sekä keskeisissä arvoketjun alku- ja loppupään toiminnoissa. Arvioinnissa huomioitiin riskien merkittävyyden vaihtelu maantieteellisen sijainnin, toiminnan tyypin ja arvoketjuriippuvuuksien mukaan, ja sen perusteella strategian ja liiketoimintamallin todettiin kestävän tunnistetut riskit. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu tarkemmin kestävyysselvityksen osiossa "YLEISET TIEDOT - VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA"

Arviointi perustuu useisiin keskeisiin oletuksiin, jotka ohjaavat riskien tunnistamista, lieventämisstrategioiden kehittämistä ja luonnon monimuotoisuuden huomioimista konsernin strategisessa suunnittelussa.

• Vaikutusalue ja olennaisuus: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien merkittävyyden oletetaan vaihtelevan maantieteellisen sijainnin, toiminnan tyypin ja toimitusketjun riippuvuuden mukaan. Vaikka nämä riskit ovat konsernin kannalta olennaisia, niiden taloudellisten ja operatiivisten vaikutusten katsotaan olevan hallittavissa ennakoivien lievennys- ja sopeutumisstrategioiden avulla.

• Globaali markkinoiden hajauttaminen: Konsernin monipuolisen tuoteportfolion ja maailmanlaajuisen toiminnan oletetaan vähentävän riippuvuutta tietyistä ekosysteemeistä tai alueista ja lieventävän vaikutuksia paikallisen biologisen monimuotoisuuden häviämiseen.

• Luonnonvarojen saanti ja sääntely: Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien sääntelymuutosten, kuten maankäyttöä tai raaka-aineiden louhintaa koskevien rajoitusten, oletetaan kehittyvän vähitellen, joten konsernille jää aikaa sopeuttaa toimintaansa ja toimitusketjuun liittyviä käytäntöjään.

• Ekosysteemien resilienssi: Ekosysteemien resilienssin oletetaan vaihtelevan – jotkin ekosysteemit todennäköisesti toipuvat vähäisistä häiriöistä, kun taas toiset saattavat tarvita merkittäviäkin suojelutoimia pitkällä aikavälillä tapahtuvan rappeutumisen lieventämiseksi.

• Sidosryhmien odotukset: Sidosryhmien kasvavat vaatimukset vastuullisista käytännöistä vaikuttavat oletettavasti markkinakysyntään ja sääntelyn prioriteetteihin, ja niiden vuoksi tarvitaan lisää kestäviä materiaaleja, kiertotaloushankkeita ja läpinäkyvyyttä biologiseen monimuotoisuuteen liittyvissä vaikutuksissa.

• Teknologia- ja tuoteinnovaatiot: Konserni olettaa, että tuotesuunnittelun ja materiaaliteknologian edistyminen tukee jatkossakin siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin ja käytäntöihin, mikä vähentää biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä riskejä.

• Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäinen yhteys: Ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden keskinäisen yhteyden oletetaan pahentavan fyysisiä riskejä, kuten elinympäristöjen rappeutumista ja kalakantojen muutoksia. Sen vuoksi tarvitaan ilmastonmuutokseen ja biologisen monimuotoisuuden resilienssiin liittyviä integroituja strategioita.

Konsernin monipuolinen tuotevalikoima ja maailmanlaajuinen toiminta auttavat lieventämään biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä riskejä mukaanlukien elinympäristöjen rappeutuminen, veden niukkuus ja ilmastonmuutoksesta johtuvat kalakantojen muutokset. Nämä aiheuttavat paikallisia riskejä toiminnalle ja markkinakysynnälle, mutta niitä ei tunnistettu olennaisiksi riskeiksi. Rapala VMC seuraa ja vähentää toimintansa vaikutuksia, kuten maankäyttöä ja tuotannon vedenkulutusta, rajoittaakseen ekosysteemeihin kohdistuvaa painetta. Konserni tukee myös tutkimusta ja kumppaniyhteistyötä, jotka parantavat ymmärrystä kalastusmenetelmiin vaikuttavista ekosysteemin muutoksista ja auttavat niihin reagoimisessa.

Olennaisiksi riskeiksi tunnistettiin siirtymäriskit, jotka johtuvat sääntelyn muutoksista, kuten EU:n metsäkatoasetuksesta, markkinoiden siirtymisestä kestävämpiin materiaaleihin sekä vastuullisia käytäntöjä koskevista sidosryhmien odotuksista. Jatkuvat panostukset tuoteinnovaatioihin ja kiertotalouden mukaisiin käytäntöihin tukevat konsernin resilienssiä. Näihin toimiin kuuluu kestävien materiaalien integroiminen tuotesuunnitteluun ja riippuvuuden vähentäminen raaka-aineista, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten lyijystä, joka on haitallinen aine vesiekosysteemeille. Rapala VMC yhdenmukaistaa myös toimitusketjun käytäntöjä tiukentuvan biologista monimuotoisuutta koskevan sääntelyn kanssa muun muassa metsänhoidon ja maankäytön osalta. Lisäksi konserni kehittää kiertotaloushankkeita materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja jätteen minimoimiseksi, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja pienentää metsätalouden ja kaivostoiminnan vaikutuksia ekosysteemeihin.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät järjestelmäriskit, kuten laaja-alainen ekosysteemien luhistuminen tai kalojen elinympäristöjen häviäminen, voivat vaikuttaa merkittävästi virkistyskalastusalaan. Rapala VMC:n maailmanlaajuinen toiminta ja monipuolinen tuotetarjonta vähentävät konsernin riippuvuutta yksittäisestä alueesta tai ekosysteemistä ja vahvistavat sen kykyä kestää laajamittaisia häiriöitä. Konserni lisää ymmärrystään järjestelmäriskeistä tekemällä yhteistyötä tutkijoiden ja ympäristöjärjestöjen kaltaisten sidosryhmien kanssa, mikä tukee sen valmiuksia reagoida näihin riskeihin.

Konsernin lähestymistapa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin riskeihin sisältää sidosryhmien osallistamisen kaksoisolennaisuusanalyysin kautta. Tärkeimmät sidosryhmät, kuten toimittajat, alan asiantuntijat ja ympäristöjärjestöt, tuottavat tietoa biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista koko arvoketjussa. Vaikka konserni ei ole vielä arvioinut tarvetta pitää yhteyttä suoraan alkuperäiskansoihin tai paikallisyhteisöihin, se tiedostaa perusteellisemman arvioinnin tärkeyden ja suunnittelee laajempien sidosryhmien näkökulmien sisällyttämistä tuleviin biologista monimuotoisuutta koskeviin analyyseihin ja strategioihin. Tällainen lähestymistapa tukee maailmanlaajuisten suojelutoimien ja sidosryhmien odotusten kanssa yhteensopivan kestävän liiketoimintamallin kehittämistä.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Taulukko: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaiset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset

Rapala VMC:n DMA:ssa ei tunnistettu sen toiminnassa olennaisia toimipaikkoja, mukaan luettuna sen operatiivisessa määräysvallassa olevat. Toiminnalla ei todettu olevan kielteisiä vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, eikä maan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia tunnistettu. Konserni ei myöskään tunnistanut toimintaa, joka vaikuttaisi suoraan uhanalaisiin lajeihin. Rapala VMC kuitenkin tunnistaa tarpeen yksityiskohtaisemmalle arvioinnille, jotta sen ymmärrys mahdollisista biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä vaikutuksista paranee. Tulevissa arvioinneissa otetaan huomioon kohde- ja materiaalikohtaiset analyysit, joilla varmistetaan, että kestävyystyö pysyy yhdenmukaisena ympäristönäkökohtien ja viranomaisten odotusten kanssa.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju	Aikahorisontti	Riskin luonne	Kuvaus	Hallinta
Oma toiminta ja alkupää	PitkäSiirtymäriskiTuotteissa käytettävien luonnonvarojen, kuten puun, ehtyminen. Keskeisten materiaalien saatavuus voi heikentyä biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemien terveyteen		■ Konserni on asettanut tavoitteeksi sertifioitujen, uusiutuvien materiaalien käytönlisäämisen tuotteissaan ja pakkauksissaan.
			vaikuttavien toimintojen ja kasvavien toimintakustannusten vuoksi.	■ Kierrätysmateriaalien lisääminen tuotteissa ja pakkausmateriaalien käytönvähentäminen
Oma toiminta ja alkupää	Lyhyt-keskipitkä	Siirtymäriski	Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tiukempien määräysten käyttöönotto voi vaikuttaatoimintaan ja nostaa toimintakustannuksia. Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetus ja SUP-direktiivi lisäävät raportointivaatimuksia ja toiminnan kustannuksia.	■ Sääntelyn seuranta ja vaikuttamistyö sekä prosessien, järjestelmien javastuiden mukauttaminen muuttuvaan toimintaympäristöön.
Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt-keskipitkä	Siirtymäriski	Vähentynyt kysyntä, joka johtuu kalakantoihin vaikuttavasta biologisen monimuotoisuudenvähenemisestä ja ekosysteemin terveydestä. Nämä riskit ulottuvat myös asiakastyytyväisyyteen ja kalastusekosysteemien pitkän aikavälin kestävyyteen, jotka ovat keskeisiä yhtiöntuotetarjonnan kannalta.	■ Suojelu- ja ennallistamishankkeiden sekä vastuulliseen kalastukseen liittyvänkoulutuksen tukeminen
Oma toiminta ja loppupää	Keskipitkä-pitkä	Siirtymäriski	Mahdolliset virkistyskalastuksen rajoitukset ja riskit kalakannalle. Asenteet virkistyskalastustakohtaan voivat muuttua, millä voi olla kielteinen vaikutus konsernin liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tämä riski liittyy myös ilmastonmuutokseen	■ Konserni hallitsee riskiä osallistumalla aktiivisesti suojeluhankkeisiin, tekemälläyhteistyötä sääntelyviranomaisten kanssa ja edistämällä kestäviä kalastuskäytäntöjä, jotka vahvistavat kalakantoja ja lisäävät lajin yleistä luottamusta.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju	Aikahorisontti	Kuvaus
Oma toiminta ja loppupää	Keskipitkä-pitkä	Toiminnan yhdenmukaistaminen biologisen monimuotoisuuden suojelun trendien, vastuullisten kalastuskäytäntöjen ja suojelutoimien kanssa,mikä vahvistaa asiakkaiden luottamusta ja varmistaa markkinoiden resilienssin.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)" ja "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet (E4-2)

Rapala VMC:llä ei ole tällä hetkellä erillistä biologista monimuotoisuutta tai ekosysteemejä koskevaa toimintaperiaatetta, mutta se hallinnoi biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä, riippuvuuksia ja mahdollisuuksia Toimitusketjun eettisen ohjeiston ja Hankintaohjeen avulla. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin nykyisen kehyksen ympäristövastuullisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja ekosysteemivaikutuksiin liittyvien riskien hallintaan omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.

Molemmissa toimintaperiaatteissa määritellään vastuullista hankintaa ja toimittajatoimintaa ohjaavat periaatteet sekä odotukset ympäristövaikutusten hallinnasta, mukaan lukien biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset. Toimitusketjun eettinen ohjeisto edellyttää ympäristöhaittojen minimointia, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja sovellettavan ympäristölainsäädännön noudattamista. Hankintaohje tukee vastuullista hankintaa edistämällä kestävien materiaalien ja toimintatapojen käyttöä, joilla voidaan vähentää metsäkatoa, elinympäristöjen tuhoutumista ja muita ekosysteemivaikutuksia. Hankintaohje käsittelee myös epäsuorasti sosiaalisia seurauksia edistämällä eettisiä hankintakäytäntöjä, jotka vähentävät ekosysteemien rappeutumista ja tukevat kestäviä elinkeinoja hankinta-alueilla.

Toimintaperiaatteet liittyvät olennaisiin biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin edellyttämällä toimittajilta ympäristövaikutusten hallintaa ja edistämällä hankintakäytäntöjä, jotka vähentävät pilaantumista, elinympäristöjen tuhoutumista ja ekosysteemien rappeutumista. Ne liittyvät olennaisiin riippuvuuksiin tunnistamalla luonnonvarojen merkityksen tuotannolle ja edellyttämällä toimittajilta kestävää resurssien käyttöä. Toimintaperiaatteet liittyvät myös fyysisiin ja siirtymäriskeihin tukemalla toimia, joilla lievennetään biodiversiteetin heikkenemiseen liittyviä fyysisiä riskejä, ja varmistamalla hankintakäytäntöjen mukauttamisen muuttuviin ympäristöodotuksiin, sääntelyyn ja asiakasvaatimuksiin.

Toimintaperiaatteet eivät tue tuotteiden, komponenttien tai raaka-aineiden jäljitettävyyttä biologisesti merkittävien vaikutusten osalta. Ne eivät käsittele tuotantoa, hankintaa tai kulutusta ekosysteemeissä, joita hallinnoidaan biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, eivätkä ne käsittele suoraa hyödyntämistä. Toimintaperiaatteissa ei myöskään käsitellä lajeihin kohdistuvia vaikutuksia tai ekosysteemien tilan yksityiskohtaista arviointia lukuun ottamatta yleisiä vaatimuksia ympäristölainsäädännön noudattamisesta ja ympäristövaikutusten vähentämisestä.

Yhdenmukaisuus E4 AR4:ssä määriteltyjen seikkojen kanssa

Rapala VMC:n Toimitusketjun eettinen ohjeisto ja Hankintaohje ovat osittain yhdenmukaisia ESRS E4 AR4:ssä määriteltyjen seikkojen (ilmastonmuutos, maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, suora hyödyntäminen, haitalliset vieraslajit, pilaantuminen ja muut tekijät) kanssa. Toimitusketjun eettinen ohjeisto käsittelee ilmastonmuutosta biologisen monimuotoisuuden vähenemisen keskeisenä vaikutustekijänä edellyttämällä ympäristöhaittojen minimointia, resurssitehokkuuden parantamista ja sovellettavan ympäristölainsäädännön noudattamista. Molemmat ohjeistot liittyvät maankäytön muutoksiin, mukaan lukien metsäkato, elinympäristöjen heikentyminen sekä makean veden ja merten käytön muutokset, edistämällä vastuullisia hankintakäytäntöjä, kestävien materiaalien käyttöä ja ympäristön rappeutumisen vähentämistä toimitusketjussa. Pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia käsitellään vaatimuksilla vähentää jätteiden määrää, rajoittaa vaarallisten aineiden käyttöä ja toteuttaa ympäristöjohtamiseen liittyviä toimia.

Toimintaperiaatteet eivät käsittele suoraa hyödyntämistä tai haitallisia vieraslajeja, vaikka konserni tunnistaa vieraslajeihin liittyvien riskien merkityksen ja aikoo arvioida niiden huomioimista tulevissa toimintaperiaatteissa.

Toimintaperiaatteet eivät suoraan käsittele vaikutuksia lajien tilaan, kuten populaatioiden kokoon tai lajien uhanalaisuusriskiin. Ne tukevat kuitenkin ekosysteemien rappeutumisen ehkäisyä edistämällä vastuullisia hankintoja ja käytäntöjä, jotka voivat vähentää luonnon elinympäristöihin kohdistuvaa painetta. Vaikka ohjeistoissa ei käsitellä erityisiä toimia maaperän rappeutumisen tai maaperän peittymisen estämiseksi, ne ohjaavat toimittajia kohti ympäristövaatimusten noudattamista ja parannussuunnitelmien toteuttamista, mikä voi epäsuorasti tukea ekosysteemien tilan säilymistä.

Toimintaperiaatteet liittyvät ekosysteemipalveluihin edistämällä ympäristöjalanjäljen pienentämistä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja toimintatapoja, jotka tukevat ekosysteemipalvelujen säilymistä toimitusketjussa. Niissä ei kuitenkaan ole erityisiä puitteita ekosysteemipalvelujen tunnistamiseen tai arviointiin. Lisäksi toimintaperiaatteet eivät sisällä jäljitettävyysvaatimuksia tuotteille tai raaka-aineille, joilla on olennaisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

Hallinnointi, soveltamisala ja saatavuus

Hankintaohje koskee kaikkia Rapala VMC:n maailmanlaajuisia hankintatoimintoja ja keskittyy ostokäytäntöihin ja toimittajien valintaan. Toimitusketjun eettinen ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankkijoita ja kumppaneita, jotka osallistuvat konsernin immateriaalioikeuksia hyödyntävien tuotteiden valmistukseen, ja edellyttää periaatteiden jalkauttamista koko toimitusketjuun. Sidosryhmien, kuten toimittajien, asiakkaiden ja sääntelyelinten, näkökohdat huomioitiin vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä.

Täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Seurantaan sisältyvät toimittajien itsearvioinnit, vaatimustenmukaisuusraportointi, toimittajakäytäntöjen arviointi sekä Toimitusketjun eettisen ohjeiston osalta kolmannen osapuolen auditoinnit ja korjaavien toimenpiteiden seuranta.

Hankintaohje on henkilöstön saatavilla konsernin intranetissä. Toimitusketjun eettinen ohjeisto on saatavilla intranetissä ja jaetaan myös toimittajille, ja sen soveltamisesta vastaaville sisäisille sidosryhmille tarjotaan koulutusta.

Rapala VMC ei ole ottanut käyttöön biologisen monimuotoisuuden tai ekosysteemien suojelua koskevia toimintaperiaatteita, jotka kattavat toimipaikat suojelualueilla tai niiden läheisyydessä, eikä se ole ottanut käyttöön maankäyttöön, maatalouteen, meriympäristöihin tai metsäkatoon liittyviä kestävyysperiaatteita. Konserni ei ole tunnistanut tuotteita, komponentteja tai raaka-aineita, joilla olisi olennaisia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia arvoketjussa.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit (E4-3)

Vuonna 2025 Rapala VMC edisti useita toimia, joilla pyrittiin vähentämään biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia. Konserni valmistautui tulevan EU:n metsäkatoasetuksen vaatimuksiin kartoittamalla kaikki asiaankuuluvat materiaalivirrat ja aloittamalla tarvittavan huolellisuusprosessin kehittämisen sen varmistamiseksi, etteivät nämä virrat edistä metsäkatoa. Lisäksi konserni jatkoi tuotekehitystoimia haitallisten aineiden vähentämiseksi laajentamalla lyijyttömien materiaalien käyttöä Rapala-merkkisissä vieheissä ja eteni pakkaussuunnittelussa vähentämällä muovin käyttöä, lisäämällä kierrätysmateriaalien osuutta ja laajentamalla FSC-sertifioidun kartongin käyttöä.

Lisäksi tulevien tavoitteiden asettamisen tueksi ja vaikuttavampien kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta tukevien päätösten mahdollistamiseksi konserni parantaa materiaalitason datan näkyvyyttä läpi koko toiminnan. Tähän sisältyy yhtenäisen menetelmän kehittäminen FSC-sertifioitujen materiaalien seurannalle kaikissa pakkaustyypeissä sekä konsernitason tavoitteen määrittäminen FSC-sertifioitujen pakkausmateriaalien käytön lisäämiseksi. Konserni on myös asettanut tavoitteen laatia ekosuunnitteluohjeistukset kaikille keskeisille tuotemerkeille ja tuotekategorioille, ja vuoden 2026 aikana määritellään mitattava tavoite siitä, kuinka suuri osuus uusista tuotteista kehitetään näiden ohjeiden mukaisesti. Näiden toimien tavoitteena on ehkäistä ja lieventää olennaisia biodiversiteettiin liittyviä vaikutuksia, vähentää pilaantumista ja tukea siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin sekä parantaa tuotannon resurssitehokkuutta ja pienentää tuoteportfolion ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa, jossa suurin osa ympäristövaikutuksista määräytyy.

Raportointivuonna toteutetut toimet olivat jatkoa edellisellä kaudella käynnistettyjen toimenpiteiden toimeenpanolle, eikä käytettyihin menetelmiin tehty muutoksia. Samanaikaisesti konserni päivitti vastuullisuusstrategiansa kaudelle 2026–2028. Osana päivitettyä strategiaa konserni asetti kaikille tytäryhtiöille tavoitteet osallistua vesiekosysteemien suojeluun joko osoittamalla työaikaa tai taloudellista tukea. Ennallistamiseen ja kunnostamiseen liittyvät tavoitteet kattavat liiketoimintayksiköiden vuosittaiset biodiversiteettipanostukset, taloudellisen ja ajallisen tuen ekosysteemien palauttamiseen keskittyville järjestöille sekä osallistumisen vähintään 30 vesistöjen ennallistamishankkeeseen vuosittain vuoteen 2028 mennessä. Nämä toimet edistävät elinympäristöjen laadun paranemista, kalakantojen vahvistumista, vedenlaadun kohentumista sekä paikallisten vesiekosysteemien pitkän aikavälin palautumiskykyä niillä alueilla, joilla konserni toimii ja vaikuttaa.

Konserni tukee luonnonsuojelutyötä myös lainsäädännöllisten mekanismien kautta, joista merkittävin on Yhdysvaltojen liittovaltion kalastusvälineisiin kohdistuva valmistevero. Dingell–Johnson Sport Fish Restoration Act -lain mukaisesti kalastusvälineisiin ja tiettyihin niihin liittyviin tuotteisiin sovelletaan 10 %:n valmisteveroa. Verovarat ohjataan Sport Fish Restoration -ohjelmaan, joka rahoittaa vesistöjen ennallistamista, kalanistutuksia, vene- ja kalastuspaikkojen infrastruktuuria, vieraslajien hallintaa ja kalastajakoulutusta. Rapala VMC osallistuu tähän järjestelmään Yhdysvalloissa myymiensä tuotteiden kautta. Verovarat ohjataan Sport Fish Restoration -ohjelmaan, joka rahoittaa osavaltiotasoisia ohjelmia koko Yhdysvalloissa, kuten vesistöjen ennallistamista, kalanistutuksia, vene- ja kalastuspaikkojen infrastruktuuria, vieraslajien hallintaa ja kalastajakoulutusta. Toimenpiteet muodostavat epäsuoran myönteisen vaikutuksen biologiseen monimuotoisuuteen. Vuonna 2025 konsernin maksaman valmisteveron määrä oli 5,2 Milj.USD.

Euroopassa konserni on ollut aktiivisesti mukana muovipitoisia kalastusvälineitä koskevien laajennetun tuottajavastuun (EPR) järjestelmien kehittämisessä ja toimeenpanossa EU:n kertakäyttömuovidirektiivin mukaisesti. Rapala VMC osallistuu useiden maiden työryhmiin ja toimialajärjestöihin edistääkseen yhdenmukaista, vaikuttavaa ja tarkoituksenmukaista EPR-toteutusta. Näissä järjestelmissä tuottajat vastaavat kalastusvälinejätteen, mukaan lukien hylätyt, kadonneet tai muutoin poistuneet välineet (ALDFG), keräyksen, jätehuollon, raportoinnin ja tiedotustoimien kustannuksista. Hyvin suunniteltu EPR-järjestelmä vähentää meriroskaa, lisää kierrätystä ja talteenottoa, parantaa tuotteiden elinkaaren aikaista jätehuoltoa ja vähentää ekosysteemien heikentymistä Euroopan vesistöissä. Konsernin aktiivisen osallistumisen tavoitteena on tukea ratkaisuja, jotka tuottavat merkittävimpiä ympäristöhyötyjä ja ovat samalla toimialalle toteuttamiskelpoisia.

Vuonna 2025 toteutetut toimet kattoivat konsernin toiminnan ja arvoketjun. Lyijyn vähentämiseen liittyvät toimet koskevat Rapala-merkkisiä vieheitä, joissa lyijyä on perinteisesti käytetty, kun taas pakkauksiin liittyvät toimet koskevat kaikkia tuotelinjoja, joissa käytetään muovia tai kartonkia. Vuoden aikana käynnistetyt uudet toimet koskevat kaikkia metsäkatoasetuksen kannalta olennaisia materiaalivirtoja sekä tuotetason materiaalitietojen kehittämistä kaikille aktiivisille tuotteille. Toimet ovat osa konsernin jatkuvaa vastuullisuusstrategiaa, ja ne ovat luonteeltaan jatkuvaa kehitystyötä, eivät kertaluonteisia hankkeita.

Raportointivuonna ei tarvittu toimia yksilöille tai yhteisöille aiheutuneiden olennaisten biodiversiteettihaittojen korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmissa ei käytetty biodiversiteettihyvityksiä, eikä konserni ole sisällyttänyt paikallista tai alkuperäiskansojen tietämystä tai luontopohjaisia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin toimiinsa. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin toimiin käytetyt taloudelliset resurssit sisältyvät edelleen konserniyhtiöiden operatiivisiin ja T&K-budjetteihin, eikä kustannuksia voida vielä seurata erillisinä. Viime vuosien aikana lyijyn korvaamiseen vaihtoehtoisilla materiaaleilla on käytetty merkittäviä työtunteja ja taloudellisia panostuksia. Sertifioitujen materiaalien käyttöönotto ja lyijyn korvaaminen volframilla ovat lisänneet tuotantomateriaalikustannuksia, ja pakkausten uudistaminen on vaatinut lisätyötunteja ja ulkopuolisia konsultteja. Osa kustannuksista kompensoituu materiaalinkulutuksen vähenemisellä. Tulevia taloudellisia resursseja ei voida vielä arvioida, ja ne pysyvät osana jatkuvaa kehitystyötä.

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet (E4-4)

Rapala VMC -konserni on asettanut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tavoitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kaikilta osin ESRS-vaatimusten mukaisia, minkä vuoksi niitä ei esitetä tässä kestävyysselvityksessä. Tämän seurauksena raportointikaudella ei raportoida ESRS-vaatimusten mukaisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tavoitteita. Tämä lähestymistapa heijastaa nykyisiä rajoitteita datan saatavuudessa, menetelmien kypsyydessä sekä konsernin biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja riippuvuuksien luonteessa.

Konserni on merkittävästi riippuvainen terveistä kalakannoista ja vesiekosysteemeistä, kun taas sen suora operatiivinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemien tilaan on rajallinen. Tämän vuoksi merkittävimmät vaikutusmahdollisuudet liittyvät luonnonsuojelu- ja ennallistamistoimiin pikemminkin kuin biologisen monimuotoisuuden tilan suoraan hallintaan. Konserni on asettanut tavoitteita biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja ennallistamiseen liittyen; nämä eivät kuitenkaan täytä ESRS:n asettamia vaatimuksia tulosperusteisten tavoitteiden raportoinnille. Lisäksi ESRS:n mukaisten biologisen monimuotoisuuden suojelu- ja ennallistamistavoitteiden asettaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun ne eivät ole suoraan sidoksissa konsernin omaan toimintaan, sillä biodiversiteettivaikutusten mittaamiseen liittyvät menetelmät ovat edelleen kehittymässä eikä mittaustapoja ole vielä harmonisoitu.

Vaikka tulosperusteisia tavoitteita ei ole asetettu, konserni seuraa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toimintaperiaatteidensa ja toimenpiteidensä vaikuttavuutta olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien näkökulmasta. Seuranta keskittyy tuote- ja pakkausmateriaaleihin, haitallisten aineiden vähentämiseen sekä sääntelyyn varautumiseen liittyvien toimien toteutukseen ja etenemiseen, kuten kohdassa Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit (E4-3) on kuvattu.

Toimien vaikuttavuutta seurataan konsernin operatiivisiin toimintoihin, tutkimus- ja tuotekehitykseen sekä vastuullisuuden johtamiskäytäntöihin sisältyvien sisäisten prosessien kautta. Näihin kuuluvat haitallisten aineiden käytön poistumisen seuranta tuotekehityksessä, pakkausmateriaalien valintojen ja sertifiointiasteen seuranta sekä metsäkatoriskiin liittyvien materiaalivirtojen kartoittaminen ja arviointi. Lisäksi konserni kehittää tuotekohtaista materiaalidatan näkyvyyttä mahdollistaakseen järjestelmällisemmän seurannan ja tulevan tavoitteiden asettamisen. Nämä prosessit kattavat koko konsernin toiminnan ja arvoketjun ja ovat osa jatkuvaa kehitystyötä eivätkä yksittäisiä hankkeita.

Konsernin tavoitteena on ehkäistä ja lieventää olennaisia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, vähentää pilaantumista ja tukea siirtymistä kestävämpiin materiaaleihin sekä vahvistaa myönteisiä vaikutuksia vesiekosysteemeihin. Edistymistä arvioidaan tällä hetkellä laadullisten ja määrällisten indikaattorien avulla, jotka liittyvät toimenpiteiden toteutumisasteeseen, materiaalikorvausten etenemiseen, sertifioitujen materiaalien käyttöön sekä nousevien sääntelyvaatimusten noudattamiseen. Siltä osin kuin määrällisiä indikaattoreita käytetään, vuoden 2024 raportointivuotta pidetään edustavana lähtötasona, koska konsernin toiminnassa ei tapahtunut sellaisia rakenteellisia tai operatiivisia muutoksia, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin suorituskykytietoihin.

Konserni seuraa myös epäsuoria panoksiaan biologisen monimuotoisuuden suojeluun lakisääteisten mekanismien ja yhteisten toimialatoimien kautta, mukaan lukien Yhdysvaltojen kalastusvälineisiin kohdistuva liittovaltion valmistevero sekä osallistuminen muovia sisältäviä kalastusvälineitä koskeviin laajennetun tuottajavastuun järjestelmiin Euroopassa. Näitä mekanismeja tarkastellaan osana laajempaa arviota konsernin vaikuttavuudesta biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tulosten edistämisessä, vaikka niitä ei ole kytketty yksittäisiin tulosperusteisiin tavoitteisiin.

E5 –RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Taulukko: Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset
Arvoketju	Aikahorisontti	Vaikutuksen luonne	Kuvaus	Hallinta
Oma toiminta ja alkupää	Lyhyt-pitkä	Kielteinen	Neitseellisten materiaalien, kuten puun, metallien ja muovien käyttö sekä kierrätetyn sisällönrajallinen käyttö tuotannossa ja pakkauksissa vaikuttavat kielteisesti kiertotalouteen jaresurssien saatavuuteen. Nämä vaikutukset keskittyvät erityisesti alkupään hankintoihin jasisäisiin valmistusprosesseihin, joissa materiaalien käsittelyn ja hävittämisen tehottomuusaiheuttaa ympäristö- ja operatiivisia haasteita.	Rapala VMC uudistaa pakkauksia ja tuotteita painottaen kestäviä,kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä materiaaliratkaisuja,jotka tukevat resurssien kiertoa, sekä vähentääkokonaismateriaalinkulutusta. Konserni tekee yhteistyötä toimittajienkanssa vahvistaakseen vastuullisia hankintakäytäntöjä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju	Aikahorisontti		Kuvaus	Hallinta
Oma toiminta ja alkupää	Lyhyt-pitkä		Materiaalien tehottomuudella tuotannossa ja prosessien tehottomuudella resurssienhallinnassa on merkittävä vaikutus toimintakustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.	Rapala VMC vastaa resurssitehottomuuteen sisällyttämälläkierrätettyjä materiaaleja pakkauksiinsa ja tuotekomponentteihinsaja hankkimalla sertifioituja materiaaleja. Tämä on yhdenmukaistakiertotalouden käytäntöjä koskevien muuttuvien sääntelyvaatimustenkanssa ja vähentää materiaalikustannuksia parantaen samallaympäristötehokkuutta.
Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt-pitkä		Kehittyvä ja progressiivinen kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta koskeva sääntely aiheuttaavaatimustenmukaisuuteen ja toimintaan liittyviä riskejä. Kiertotalouslainsäädäntö vaihtelee alueittain,voi olla ristiriitaista ja kehitys on nopeaa. Esimerkkejä tällaisesta lainsäädännöstä ovat ehdotettukalastusvälineiden lyijykielto, EU:n pakkausasetus ja muovipitoisuuteen perustuvat verot. Tämäaiheuttaa vaatimustenvastaisuusriskin, vaikuttaa toimintaan ja kasvattaa toimintakustannuksia.Vaatimustenvastaisuus voi johtaa sakkoihin ja mainevahinkoon ja ei-toivottuihin tuotteisiin. Runsasmuovin tai kierrättämättömän materiaalin käyttö voi johtaa liiallisiin tullimaksuihin tai veroihin.	Sääntelyn seuranta ja vaikuttamistyö sekä prosessien, tuotteiden,järjestelmien ja vastuiden mukauttaminen muuttuvaantoimintaympäristöön.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju	Aikahorisontti		Kuvaus
Oma toiminta ja loppupää	Lyhyt-pitkä		Kierrätetyn sisällön integrointi pakkauksiin ja tuotteisiin, mikä parantaa lainsäädännön mukaisuutta ja vähentää materiaalikustannuksia sekä edistäävastuullisuustavoitteita. Joissakin tapauksissa markkina-alueisiin liittyviä kustannuksia, kuten tuontitulleja tai veroja, voidaan pienentää muuttamalla sisältöäresurssitehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Odotusten täyttäminen voi avata mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla. Monimutkaisessamarkkinaympäristössä mahdollisuus voittaa markkinaosuutta vaatimustenmukaisella tuotetarjonnalla.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)" ja "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet (E5-1)

Rapala VMC hallitsee resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hankintaohjeen sekä toimitusketjun eettisen ohjeiston kautta. Nämä toimintaperiaatteet muodostavat konsernin nykyisen viitekehyksen resurssitehokkuuden edistämiselle, kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien käytön lisäämiselle, jätteen vähentämiselle sekä kiertotalouden mukaisten toimintatapojen vahvistamiselle sen omassa toiminnassa ja erityisesti arvoketjun alkupäässä.

Hankintaohje määrittelee periaatteet ja ohjeet, joiden avulla hankinnat toteutetaan tehokkaasti, vastuullisesti ja eettisesti. Sen tavoitteena on tukea kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa integroimalla ympäristönäkökohdat hankintapäätöksiin ja varmistamalla konsernin arvojen ja tavoitteiden noudattaminen. Ohje edistää kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien tuotteiden ja materiaalien käyttöä sekä kannustaa elinkaariarviointeihin, joiden avulla riippuvuutta primaariresursseista voidaan vähentää. Vastuullisten hankintakäytäntöjen määrittelyssä on huomioitu sidosryhmien, kuten toimittajien, sääntelyelinten ja asiakkaiden, edut.

Toimitusketjun eettinen ohjeisto edistää eettisiä ja ympäristöystävällisiä hankinta- ja tuotantoprosesseja. Se kannustaa kierrätysmateriaalien käytön lisäämiseen, jätteen määrän minimointiin ja kiertotalouden mukaisten käytäntöjen omaksumiseen, mukaan lukien korjaaminen, uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrätys. Toimittajia rohkaistaan omaksumaan elinkaariajattelu ja sisällyttämään vastuullisuusnäkökohtia tuotesuunnitteluun. Ohjeisto koskee kaikkia toimittajia, alihankkijoita ja liikekumppaneita, jotka osallistuvat konsernin immateriaaliomaisuutta hyödyntävien tuotteiden valmistukseen, ja toimittajien edellytetään edelleen varmistavan ohjeiston noudattaminen myös omassa toimitusketjussaan.

Hankintaohje kattaa kaikki konsernin hankintatoiminnot maailmanlaajuisesti ja keskittyy erityisesti toimittajien valintaan, materiaalien hankintaan ja hankintojen suunnitteluun. Toimitusketjun eettinen ohjeisto asetetaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien saataville, ja se jaetaan ulkoisesti toimittajille, joiden on sitä noudatettava. Molemmat ohjeistot ovat konsernin henkilöstön saatavilla intranetissä. Toimeenpanosta vastaavat sisäiset sidosryhmät saavat koulutusta varmistaakseen ohjeiston tehokkaan soveltamisen ja pystyäkseen vastaamaan toimittajien kysymyksiin.

Molempien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Hankintaohjeen seuranta sisältää hankintaosaamisen ylläpitämistä, toimittajien vaatimustenmukaisuuden arviointeja sekä sen varmistamista, että hankintapäätökset täyttävät konsernin vastuullisuutta, turvallisuutta ja eettistä toimintaa koskevat tavoitteet. Toimitusketjun eettisen ohjeiston seuranta sisältää toimittajien itsearviointeja ja raportointia sekä tarvittaessa auditointeja tai arviointeja. Kolmannen osapuolen auditoijat arvioivat valittuja toimittajia vuosittain, analysoivat havainnot ja seuraavat korjaavien toimenpiteiden toteutumista. Ohjeiston noudattamatta jättäminen voi johtaa korjaaviin toimiin tai lopulta liikesuhteen päättämiseen, mikäli puutteita ei korjata.

Toimintaperiaatteet käsittelevät resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia edistämällä siirtymää pois neitseellisten resurssien käytöstä kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien käytön lisäämisen sekä elinkaariarviointien kautta. Ne myös kannustavat toimittajia omaksumaan kiertotalouden mukaisia toimintatapoja ja sisällyttämään niitä tuotesuunnitteluun ja tuotantoprosesseihin.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2)

Raportointikaudella Rapala VMC jatkoi toimia, joilla parannetaan resurssitehokkuutta ja edistetään kiertotalouden periaatteita tuotekehityksessä ja pakkauksissa. Nämä toimet tukevat konsernin vastuullisuusstrategian tavoitteita ja linkittyvät resurssien käyttöön liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan. Vuonna 2025 hyväksytty vastuullisuusstrategian päivitys vahvistaa tätä työtä tuomalla selkeästi määriteltyjä, määrällisiä odotuksia kestävien materiaalien käytölle, tuotesuunnitteluprosesseille ja tuotekategorioiden ympäristöarvioinneille.

Raportointivuoden toimet keskittyivät haitallisten aineiden vähentämiseen ja tuotesuunnittelun parantamiseen. Konserni jatkoi lyijyttömien materiaalien käytön laajentamista Rapala-merkkisissä vaapuissa myrkyllisten aineiden poistamiseksi ja ympäristöriskien vähentämiseksi. Ympäristöystävällisten materiaaliratkaisujen kehittäminen jatkui tavoitteena mahdollistaa ei-kestävien muovien korvaaminen kalastusvälineissä tulevaisuudessa. Toimien odotetaan vähentävän jätettä ja pilaantumista sekä pienentävän riippuvuutta uusiutumattomista luonnonvaroista. Toimet kohdistuvat erityisesti lyijyä tai muoveja sisältäviin tuotteisiin ja koskevat pääasiassa Rapala-brändin viehetuotekategoriaa.

Pakkausmateriaaleihin liittyvät toimet etenivät muovin käytön vähentämisellä ja ekologisempien vaihtoehtojen käyttöönotolla. Konserni jatkoi perinteisten muovipakkausten korvaamista kierrätetyillä tai biohajoavilla vaihtoehdoilla ja lisäsi FSC-sertifioidun kartongin käyttöä. Tulevan tavoitteiden asettamisen vahvistamiseksi ja vaikuttavampien kiertotaloutta ja materiaalitehokkuutta tukevien päätösten mahdollistamiseksi konserni parantaa materiaalitason datan näkyvyyttä läpi koko toiminnan. Tähän sisältyy yhtenäisen menetelmän kehittäminen FSC-sertifioitujen materiaalien seurannalle kaikissa pakkaustyypeissä sekä tuotetiedonhallinnan prosessien ja järjestelmien kehittäminen, jotta konsernilla on jatkossa näkyvyys pakkausmateriaalien nykytilaan ja tulevaan kehitykseen koko tuotevalikoiman osalta, tulevaa tavoitteiden asettamista tukien. Aiempi fokus koski vain omassa tuotannossa valmistettuja tuotteita, mutta tämä työ kattaa sekä oman tuotannon että hankitut tuotteet.

Vastuullisuusstrategian päivitys määrittelee myös tulevia toimia kaudelle 2026–2028. Näihin kuuluu ekosuunnitteluohjeistusten laatiminen keskeisille brändeille ja tuotekategorioille sekä elinkaariarviointien (LCA) laajentaminen keskeisiin tuotekategorioihin. Näiden toimien tarkoituksena on vahvistaa kiertotalouden mukaista tuotesuunnittelua ja parantaa tuotteiden ympäristösuorituskykyä, mukaan lukien resurssien käytön vähentäminen sekä tuoteportfolion ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten pienentämisen tukeminen jo suunnitteluvaiheessa, jossa suurin osa ympäristövaikutuksista määräytyy. Toimien odotetaan vahvistavan kiertotalouden periaatteiden järjestelmällistä soveltamista suunnittelussa ja tuotekehityksessä sekä parantavan ympäristösuorituskykyä koko arvoketjussa. Nämä toimet ovat jatkuvia ja kehittyviä käytäntöjä eivätkä kertaluontoisia hankkeita.

Raportointikaudella ei ollut tarpeen toteuttaa toimia yksilöihin tai yhteisöihin kohdistuneiden olennaisten haittojen korjaamiseksi. Tämä on toinen raportointivuosi, ja kehitystä arvioitiin edellisvuonna luotua lähtötasoa vasten. Toimien taloudelliset resurssit sisältyvät operatiivisiin ja tutkimus- ja tuotekehityksen budjetteihin useissa konserniyhtiöissä, eikä toimenpiteisiin liittyviä kustannuksia seurata erikseen. Lyijyn korvaaminen vaihtoehtoisilla materiaaleilla ja kestävien pakkausmateriaalien käyttöönotto ovat lisänneet tuotantomateriaalikustannuksia, ja pakkausten uudistaminen on vaatinut lisätyötä sekä ulkopuolista konsultointia. Osa kustannuksista kompensoituu materiaalitehokkuuden paranemisella.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet (E5-3)

Rapala VMC -konserni on asettanut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita; nämä eivät kuitenkaan ole kaikilta osin ESRS-vaatimusten mukaisia, minkä vuoksi niitä ei esitetä tässä kestävyysselvityksessä. Tämän seurauksena raportointikaudella ei raportoida ESRS-vaatimusten mukaisia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tulosperusteisia tavoitteita. Tämä lähestymistapa heijastaa nykyisiä rajoitteita materiaalitason datan näkyvyydessä sekä sellaisten menetelmien kehitysvaihetta, joita tarvitaan tavoitteiden johdonmukaiseen asettamiseen koko konsernin tuoteportfolion tasolla. Konserni suunnittelee asettavansa ESRS-vaatimusten mukaisia tulosperusteisia tavoitteita vuoden 2026 aikana, ja tätä tukee käynnissä oleva datarakenteen kehittäminen sekä materiaalitason näkyvyyden parantaminen.

Vaikka tulosperusteisia tavoitteita ei ole asetettu, konserni seuraa resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteidensa ja toimenpiteidensä vaikuttavuutta olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien näkökulmasta. Seuranta keskittyy tuote- ja pakkausmateriaaleihin, haitallisten aineiden vähentämiseen, ekosuunnittelukäytäntöihin sekä tuotekategorioiden ympäristöarviointeihin liittyvien toimien toteutukseen ja etenemiseen, kuten kohdassa Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit (E5-2) on kuvattu.

Resurssien sisäänvirtaukset (E5-4)

Tärkeimpiä tuotannossa käytettäviä materiaaleja ovat volframi (kriittinen konfliktimineraaliksi luokiteltu raaka-aine), balsa, koivu, teräs, muovit ja erilaiset kemikaalit, kuten maalit, lakat, liuottimet ja liimat. Pakkausmateriaalit muodostavat merkittävän osan konsernin resurssien sisäänvirtauksista. Pakkausmateriaaleista eniten käytetään kartonkia.

Raportointikauden aikana tiedot Rapala VMC:n tuotteiden ja palveluiden valmistuksessa käytetyistä materiaaleista kerättiin konsernin omilta tuotantolaitoksilta. Tiedot perustuvat raportointikauden aikana hankittujen ja käytettyjen materiaalien suoraan mittaukseen tonneina tai kilogrammoina. Hankittujen valmiiden tuotteiden osalta tiedot ovat arvio, joka on johdettu suorista mittauksista konsernin omissa tuotantolaitoksissa. Arviointiprosessissa huomioidaan määrien suhteellinen jakautuminen sisäisesti valmistettujen ja ulkoisesti hankittujen tuotteiden välillä. Konserni kehittää aktiivisesti yksityiskohtaisempia tiedonkeruumenetelmiä, jotta hankittuja tuotteita koskevien tietojen tarkkuutta voidaan parantaa. Näillä parannuksilla pyritään saamaan tarkempi käsitys ulkoisesti hankittujen tuotteiden painoista ja materiaalikoostumuksesta tulevilla raportointikausilla. Tämä lähestymistapa yhdistää suorat mittaukset ja arviot keskeisiin oletuksiin, jotka koskevat esimerkiksi materiaalien käyttötapojen yhdenmukaisuutta ja materiaalien kulutuksen suhteellista osuutta omien ja hankittujen tuotteiden tuotantomäärissä. Vuoden 2025 aikana datankeruun ja laskennan prosesseja on tarkennettu. Tämän seurauksena myös vertailuvuoden 2024 resurssien sisäänvirtaus lukuihin on tehty täsmennyksiä.

Resurssien sisäänvirtaukset	2025	2024
Raportointikauden aikana käytettyjentuotteiden sekä teknisten ja biologistenmateriaalien kokonaispaino (t)	3 701	4 183
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien (ja muihin kuin energiaan liittyviintarkoituksiin käytetyn biopolttoaineen)prosenttiosuus (%) (FSC sertifiointi)	8,2	4,0
Yrityksen tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseenkäytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteidensekä uusiomateriaalien paino absoluuttisena arvona (t)	703	300
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjenkomponenttien ja välituotteidensekä uusiomateriaalien painoprosenttiosuutena (%)	19,0	7,2

Materiaalien kokonaiskulutus väheni edelliseen raportointikauteen verrattuna. Vähennys johtui pääasiassa operatiivisista muutoksista, kuten tiettyjen toimintojen lopettamisesta sekä tuotantomäärien laskusta valituissa tuotantoyksiköissä. Lisäksi tilapäiset tuotantokatkokset tietyissä toimipisteissä vähensivät materiaalien käyttöä. Yksittäisten materiaaliluokkien kulutuksen väheneminen heijastaa sekä operatiivisia muutoksia että tuotantomäärien kehitystä ja on linjassa raportointikauden kokonaisaktiviteetin kanssa.

Sertifioitujen ja kierrätettyjen materiaalien osuuksissa tapahtuneet muutokset johtuvat pääasiassa tiedon laadun ja raportoinnin kattavuuden parantumisesta. Raportointikaudella tiedonkeruuprosesseja kehitettiin ja toimittajakohtaisen tiedon saatavuutta parannettiin. Vaikka nämä parannukset lisäävät raportoinnin tarkkuutta, tiedot eivät vielä kata kaikkia arvoketjun materiaalivirtoja. Tämän vuoksi vertailukelpoisuus edelliseen raportointikauteen on osittain rajallinen, ja tiedon kattavuuden odotetaan paranevan tulevina vuosina.

Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)

Rapala VMC valmistaa kestäväksi sunniteltuja kalastus- ja ulkoiluvarusteita. Konserni on integroinut kiertotalouden periaatteita tuotantoprosesseihinsa keskittymällä kestävyyteen, uudelleenkäytettävyyteen, korjattavuuteen, kierrätettävyyteen ja resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen. Tuotteet on suunniteltu pitkäikäisiksi, ja monet Rapala VMC:n tuotteista, kuten vieheet, vavat ja kelat, mahdollistavat korjaukset pidentäen niiden käyttöikää varaosien ja korjauspalveluiden avulla. Esimerkiksi Pärnun Rapala VMC -toimipisteessä toimii vapa- ja kelakorjauskeskus. Pakkauksissa käytetään kierrätettäviä materiaaleja, kuten FSC-sertifioitua kartonkia.

Kalastusvälineiden tarkkaa kestävyyttä vuosina on haastavaa määrittää, sillä alalla ei ole vakiintuneita standardeja. Näiden tuotteiden käyttöikä vaihtelee merkittävästi käyttäjän toimintatapojen, ympäristöolosuhteiden ja käyttöintensiteetin mukaan. ESRS-tietopisteen E5-5, 36a, " Tiedot markkinoille saatettujen tuotteiden odotetusta kestävyydestä suhteessa alan keskiarvoon kussakin tuoteryhmässä" -vaatimuksen mukaisesti konserni arvioi tuotteidensa kestävyyttä suhteessa alan keskiarvoon. Sisäiset tuoteryhmäasiantuntijat, joilla on laaja kokemus tuotteista ja alasta, antoivat arvioita perustuen asiantuntemukseensa ja analyysiin. Asiantuntijat arvioivat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotteiden käyttöikään, tunnistivat ennenaikaisen kulumisen yleisimmät syyt ja vertasivat konsernin tuotteiden kestävyysominaisuuksia alan yleisiin käytäntöihin. "Tuotteiden odotettu kestävyys" -taulukossa esitetyt tiedot eivät ole muuttuneet edellisvuodesta, ja taulukko kuvastaa myös vuoden 2024 lukuja.

Tuotteiden odotettu kestävyys
Tuote	Odotettukestävyysindeksi	Toimialankeskiarvoindeksi
Vieheet – Rapala kovavieheet	150	100
Vieheet – Rapala pehmytvieheet	120	100
Vieheet – Muut	120–150	100
VMC-koukut	110–150	100
VMC-jigipäät	120	100
Vieherasiat	110–120	100
Okuma-vavat	120	100
Okuma-kelat	120	100
Rapala-työkalut ja tarvikkeet	120	100

Resurssien ulosvirtaukset	2025	2024
Kierrätettävien aineiden osuus tuotteissa (%)	2,5	0,3
Kierrätettävien aineiden osuus pakkauksissa (%)	59,7	27,9
Syntyneen jätteen kokonaismäärä (t)	1 571	1 938
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	33	80
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen ja uudelleenkäyttöä varten valmisteltujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	13	43
Kierrätystä varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	18	15
Muita hyödyntämistoimia varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	1	23
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	1 048	1 159
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen ja uudelleenkäyttöä varten valmisteltujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	90	33
Kierrätystä varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	345	581
Muita hyödyntämistoimia varten loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	612	546
Loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	232	267
Loppukäsittelyyn polttamalla ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	119	47
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	8	2
Muuhun loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden määrä (t)	105	218
Loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	258	432
Loppukäsittelyyn polttamalla ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	129	86
Kaatopaikalle sijoitettavaksi ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	105	106
Muuhun loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden määrä (t)	24	240
Kierrättämättömän jätteen määrä (t)	490	699
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus (%)	31	36
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (t)	265	347
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä (t)	0,00	0,00

Jätteen määrä väheni edelliseen raportointikauteen verrattuna. Muutos liittyy pääasiassa tuotantomäärien laskuun tietyissä tuotantoyksiköissä, erityisesti Isossa-Britanniassa ja Virossa. Vähennys heijastaa ensisijaisesti operatiivisen toiminnan tasoa eikä merkittäviä muutoksia jätehuollon käytännöissä.

Konsernin tuotanto- ja jakelutoiminnoissa syntyy useita keskeisiä jätevirtoja, jotka liittyvät pääasiassa materiaalien käsittelyyn, pakkaamiseen ja operatiiviseen toimintaan. Näitä ovat seuraavat:

• Tuotantojäte: metallilastut, puu- ja muovijäte sekä pinnoitteet/ sivutuotteet uistinten, koukkujen ja muiden välineiden valmistuksesta.
• Pakkausjäte: kartonki, puiset kuormalavat, muovikääreet ja sekalainen pakkausjäte tuotejakelusta.
• Kemiallinen ja vaarallinen jäte: maalijäämät, liima- ja pinnoitejäte, puhdistusliuottimet ja kontaminoituneet imeytysaineet tuotantoprosesseista.
• Sekajäte ja toiminnasta aiheutuva jäte: Tuotantoprosessien jätevesi, biojäte, energiajäte ja sekalainen yhdyskuntajäte toimipaikoista.

Jätettä muodostui kaikkiaan 1 571 tonnia, joka koostuu sekä vaarallisista että tavanomaisista jätemateriaaleista.

Tavanomainen jäte (1 307 t):

• Tuotannosta ja operatiivisista toiminnasta syntyvä prosessijätevesi (593 t).
• Biomassa: kartonki, paperi, puulastut, puupakkaukset ja biojäte (363 t).
• Ei-metalliset mineraalit: yleinen sekajäte, energiajäte ja kierrätettävät materiaalit (217 t).
• Metallit: metalliromu ja koneistusjätteet valmistuksesta (85 t).
• Muovit: pakkausmateriaalit, ABS-muovijäte ja kutistemuovi (48 t).

Vaarallinen jäte (n. 265 tonnia)

• Vaaralliset aineet: jätekemikaalit, kemikaalijäämät, liuottimet, kontaminoituneet suodatuskakut, peittaushapot, teollisuusprosessien lietteet ja elohopeaa sisältävät loisteputket (264 t).
• Metallit: Metallipinnoituksen ja pintakäsittelyjen jäämät, myös nikkeli ja kulta (1 t).

Konserni kehittää aktiivisesti menetelmiään, joilla tietoja kerätään tuotteiden ulosvirtauksista ja kierrätysmateriaalin osuudesta, raportoinnin täsmällisyyden ja yhdenmukaisuuden parantamiseksi. Rapala VMC:llä on tiedot omissa toimipaikoissaan valmistetuista tuotteista. Laskelmat perustuvat tuotannossa käytettyihin materiaaleihin, ja näin voidaan antaa tarkat tiedot materiaalin koostumuksesta ja kierrätysmateriaalien osuudesta. Raportoitu kierrätysmateriaalin osuus lasketaan suhteessa kaikkien raportointikauden aikana tuotannossa käytettyjen materiaalien kokonaispainoon. Nämä tiedot muodostavat perustan konsernin laskentamenetelmälle. Tarkkaa kappaletason materiaaliraportointia kehitetään parhaillaan, ja tämä tulee parantamaan materiaalien kierrätyspitoisuuden raportoinnin tarkkuutta merkittävästi.

Jokainen paikallinen yksikkö vastaa jätetyyppien ja loppukäsittelytapojen raportoinnista konsernin kestävyysraportointijärjestelmän kautta. Markkinoille saatettujen tuotteiden tuottamien jätevirtojen osalta laskelmat rajoittuvat pakkausjätteeseen, koska konsernilla ei ole näkyvyyttä siihen, miten kuluttajat käyttävät ja hävittävät sen tuotteita. Jätteiden laskentamenetelmässä suorat raportit jätetyypeistä ja loppukäsittelytavoista tulevat suoraan toimintayksiköiltä. Tämä varmistaa yhdenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden koko organisaatiossa. Pakkausjäte lasketaan omien tuotantolaitosten markkinoille saattamien pakkausmateriaalien perusteella, ja tämä määrä skaalataan kattamaan konsernin koko tuotevalikoima ja vuotuinen myynti.

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti suunniteltujen tuotteiden luokittelu perustuu selkeisiin kriteereihin. Tuotteita pidetään kiertotalouteen perustuvina, jos ne on suunniteltu kestäviksi, uudelleenkäytettäviksi tai niissä käytetään materiaaleja, jotka ovat esimerkiksi kierrätettävyyttä tai uusiutuvien luonnonvarojen osuutta koskevien kiertotaloustavoitteiden mukaisia. Tässä luokituksessa oletetaan, että tuotteiden materiaalit on tarkoitettu pysymään käytössä pidempään. Konsernin tuotteet on suunniteltu kestäviksi, ja monissa on vaihdettavia osia, mikä pidentää niiden käyttöikää. Konsernilla ei ole näkyvyyttä tuotteiden keskimääräiseen käyttöikään, sillä niiden kestävyys vaihtelee merkittävästi käyttäjän toimintatapojen, ympäristöolosuhteiden ja käyttöintensiteetin mukaan. Pakkausjäte on laskelmissa etusijalla, koska se on olennaisempaa kuin itse tuotteissa käytetyt materiaalit.

Näiden luokitusten tiedot ovat peräisin sekä suorista mittauksista että arvioista. Toiminnasta aiheutuvan jätteen tiedot mitataan suoraan ja niistä raportoidaan paikallisissa yksiköissä, kun taas pakkausjätteeseen sovelletaan arvioita, jotka perustuvat jätteiden määrää koskeviin standardoituihin oletuksiin.

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 – OMA TYÖVOIMA .....................................................57 KESTÄVYYSSELVITYS

S1 – OMA TYÖVOIMA

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2 SBM-3)

Taulukko: Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset
		Vaikutuksen
Arvoketju	Aikahorisontti	luonne	Kuvaus	Hallinta
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä	Kielteinen	Työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Fyysisetriskit ovat suurempia tuotanto- ja varastotyöntekijöilläkoneiden käytön, raskaiden nostojen jakemikaalialtistuksen vuoksi, kun taas toimistotyöntekijättai esihenkilö voivat altistua suuremmallepsykososiaaliselle kuormitukselle.	Rapala VMC työllistää ja tarjoaa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edistäätyöntekijöiden vakautta, turvallisuutta ja työn jatkuvuutta sekä vahvistaasitoutumista yritykseen.
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä	Myönteinen	Rapala VMC työllistää ja tarjoaa mahdollisuuksiaammatilliseen kehittymiseen. Tämä edistäätyöntekijöiden vakautta, turvallisuutta ja työn jatkuvuuttasekä vahvistaa sitoutumista yritykseen.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset riskit
Arvoketju	Aikahorisontti		Kuvaus	Hallinta
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä		Turvattomat työympäristöt aiheuttavat toiminnanhäiriöitä, mainehaasteita, heikentävät tuottavuuttaja haittaavat osaajien pitämistä. Vaikuttaa omaantoimintaan.	Tapaturmien ja sairauspoissaolojen raportointi ja seuranta■Omien tuotantolaitosten ja varastojen KPI-mittarit, joille on asetettu parannustavoitteet■Henkilöstöä kannustetaan ennakoivaan turvallisuustyöhön. Esimerkiksi tehtaissa■keskitytään vaarojen ja riskien ennaltaehkäisevään tunnistamiseen
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä		Epätasa-arvoinen kohtelu ja vähäinen moninaisuus	Nimetyt häirintäyhdyshenkilöt jokaisessa yhtiössä■
			aiheuttavat mainehaasteita, haittaavat organisaation	Henkilöstön ja johdon koulutus■
			resilienssiä ja osaajien pitämistä.	Tavoitteena päivittää konsernin Code of Conduct -ohjeistus sekä luoda säännöllinen■koulutus- ja arviointiprosessi kaikille työntekijöille
				Konsernitason raportointikäytännön käyttöönotto vuoden 2025 aikana valitusten ja■syrjintätapausten määrän seuraamiseksi
	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset mahdollisuudet
Arvoketju	Aikahorisontti		Kuvaus
Oma toiminta	Lyhyt-pitkä		Työntekijöiden hyvinvointiin ja osallisuuteen panostaminen tarjoaa mahdollisuuksia houkutella ja pitää osaavia osaajia, parantaa tuottavuutta jarakentaa organisaation resilienssiä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen ja arvioimisen prosessi on kuvattu kestävyysselvityksen Yleiset tiedot osioissa "Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (SBM-3)" ja "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".

Rapala VMC:n kaksoisolennaisuusarviointi kattaa kaikki konsernin omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin konsernin toiminta voi olennaisesti vaikuttaa. Tämä kattaa sekä työsuhteiset että muut kuin työsuhteiset työntekijät, jotka työskentelevät konsernin omassa toiminnassa kaikilla konsernin toiminta-alueilla. Arviointi keskittyy konsernin strategiasta, liiketoimintamallista ja operatiivisista käytännöistä johtuviin vaikutuksiin, erityisesti työturvallisuuteen ja -terveyteen, yhdenvertaiseen kohteluun, työ- ja yksityiselämän tasapainoon sekä työntekijöiden oikeuksiin. Kaikki henkilöt, joihin kohdistuu olennaisia vaikutuksia, sisältyvät ESRS 2 -standardin mukaiseen raportointiin.

Rapala VMC:n omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin kohdistuu olennaisia vaikutuksia, ovat koko- ja osa-aikaiset työntekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten itsenäiset ammatinharjoittajat ja kolmansien osapuolten tarjoama työvoima, joka on pääasiallisesti työllistämistoiminnassa mukana. Rapala VMC tunnistaa, että tietyt henkilöstöryhmät voivat olla suuremmassa riskissä haitallisille vaikutuksille työtehtäviensä luonteen tai työolosuhteidensa vuoksi. Tuotanto- ja varastoympäristöissä työskentelevät työntekijät altistuvat suuremmille fyysisille riskeille, jotka liittyvät koneiden käyttöön, raskaiden taakkojen nostamiseen ja kemikaaleille altistumiseen. Toimistoympäristöissä asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä työskentelevät työntekijät voivat puolestaan kohdata lisääntynyttä psykososiaalista kuormitusta työmäärän ja työtehtävien vaatimusten vuoksi. Konsernin ymmärrys näistä eriytyneistä riskeistä perustuu säännöllisiin työturvallisuusriskien arviointeihin, auditointeihin, henkilöstöpalautekanaviin, kyselyihin sekä vuoropuheluun työntekijöiden edustajien kanssa.

Omaan työvoimaan kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät ensisijaisesti työtapaturmiin, vaarallisiin työolosuhteisiin, epätasa-arvoiseen kohteluun sekä psykososiaaliseen kuormitukseen. Nämä vaikutukset liittyvät pääosin yksittäisiin tapauksiin tai paikallisiin olosuhteisiin, eivätkä ne ole luonteeltaan laaja-alaisia tai järjestelmällisiä tietyillä alueilla. Tunnistetut vaikutukset arvioidaan niiden vakavuuden, laajuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja arviointiin osallistuvat asiaankuuluvat sisäiset sidosryhmät sekä tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.

Omaan työvoimaan kohdistuu myös olennaisia myönteisiä vaikutuksia, kuten vakaata työllisyyttä ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Koulutus, työssäoppiminen ja joustavat työjärjestelyt tukevat työntekijöiden hyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä myönteiset vaikutukset kohdistuvat laajasti konsernin omaan toimintaan ja tukevat työvoiman pysyvyyttä ja sitoutumista.

Omaan työvoimaan kohdistuvat vaikutukset ovat tiiviisti yhteydessä Rapala VMC:n strategiaan ja liiketoimintamalliin. Konsernin toiminta on riippuvaista osaavasta, hyvinvoivasta ja sitoutuneesta työvoimasta erityisesti tuotannossa, logistiikassa ja asiantuntijatehtävissä. Vuonna 2025 henkilöstön hyvinvointia vahvistettiin entisestään strategisena painopisteenä, mikä heijastaa konsernin riippuvuutta työvoimastaan operatiivisen jatkuvuuden, tuottavuuden ja pitkän aikavälin arvonluonnin kannalta. Omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvat olennaiset riskit liittyvät muun muassa toiminnan häiriöihin, tuottavuuden heikkenemiseen, maineriskeihin sekä haasteisiin osaavan työvoiman houkuttelemisessa ja sitouttamisessa. Nämä riskit koskevat erityisesti tehtäviä, joihin liittyy suurempi turvallisuusaltistus tai erityisosaamisvaatimuksia, eivätkä ne kohdistu työvoimaan tasaisesti.

Olennaiset mahdollisuudet liittyvät jatkuviin panostuksiin henkilöstön hyvinvointiin, turvallisuuteen ja sitoutumiseen. Vuonna 2025 konserni otti käyttöön yhtenäisen henkilöstötyytyväisyysmittarin, jonka avulla seurataan kehitystä vuosittain henkilöstötyytyväisyyskyselyn kautta. Lisäksi Rapala VMC on asettanut konsernitason vuosittaiset tavoitteet tapaturmien vähentämiselle ja työntekijöiden suositteluindeksille (eNPS) vuosille 2026–2028. Nämä toimenpiteet tukevat parempaa henkilöstön pysyvyyttä, tuottavuutta ja organisatorista kestävyyttä.

Omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia seurataan määrällisten mittareiden, henkilöstökyselyjen, auditointien sekä HR:n ja johdon paikallisen seurannan avulla. Keskeiset omaa työvoimaa koskevat mittarit, kuten sairauspoissaolot ja työtapaturmat, raportoidaan konsernitasolla puolivuosittain. Vuodesta 2026 alkaen konsernin tavoitteena on ottaa käyttöön kuukausittainen konsernitason seuranta työtapaturmaraportoinnissa sekä kehittää konsernitason työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka. Eettisen toiminnan ja yhtenäisten käytäntöjen vahvistamiseksi konserni suunnittelee päivittävänsä toimintaohjeensa (Code of Conduct), jota tukevat pakollinen koulutus kaikille työntekijöille, jatkuva arviointisykli sekä koulutuksen sisällyttäminen uusien työntekijöiden perehdytykseen.

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Rapala VMC on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Tämä sitoumus näkyy konsernin ihmisoikeuspolitiikassa, työntekijöiden toimintaohjeissa, nollatoleranssipolitiikassa ja ilmiantopolitiikassa, jotka yhdessä vastaavat omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Ihmisoikeuspolitiikka on linjassa kansainvälisen ihmisoikeuslain, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevan julistuksen sekä YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Politiikassa määritellään konsernin sitoumus kunnioittaa työelämään ja ihmisoikeuksiin liittyviä periaatteita omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan, mukaan lukien lapsityövoiman, pakkotyön, ihmiskaupan ja muun modernin orjuuden kielto. Rapala VMC soveltaa lapsityövoimaan nollatoleranssia eikä palkkaa alle 15-vuotiaita tai paikallista lakisääteistä alaikärajaa nuorempia henkilöitä sen mukaan, kumpi on korkeampi. Vaarallisen työn alaikäraja on aina 18 vuotta.

Ihmisoikeuspolitiikan lisäksi Rapala VMC soveltaa toimittajia koskevaa toimitusketjun eettistä ohjeistoa (Supplier Code of Conduct), joka määrittelee konsernin odotukset vastuullisista toimintatavoista toimitusketjussa. Toimittajien käytännesäännöt sisältävät määräyksiä muun muassa työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta, lapsityövoiman ja pakkotyön kiellosta, työn vapaaehtoisuudesta, kohtuullisista työajoista, oikeudenmukaisesta palkkauksesta sekä työntekijöiden yhdistymisvapaudesta ja työehtosopimusneuvotteluista. Ohjeisto perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin työelämän ja ihmisoikeuksien periaatteisiin, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset työelämän perusperiaatteet ja oikeudet.

Työntekijöiden toimintaohjeet määrittävät konsernin eettiset periaatteet ja vastuulliset työelämäkäytännöt. Ne edistävät turvallista ja osallistavaa työympäristöä, kieltävät syrjinnän, häirinnän ja seksuaalisen häirinnän sekä turvaavat työntekijöiden yhdistymisvapauden ja oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Syrjinnän vastainen nollatoleranssi koskee muun muassa etnistä alkuperää, sukupuolta, sukupuolista suuntautumista, ikää, uskontoa, poliittisia mielipiteitä sekä kansallista alkuperää, ja toimintaperiaatteet kieltävät syrjinnän myös muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Rekrytointi, työsuhteet ja uralla eteneminen perustuvat pätevyyteen ja kykyihin.

Nollatoleranssipolitiikassa täsmennetään häirintään ja syrjintään liittyvä kielto sekä työntekijöiden oikeus turvalliseen, terveelliseen ja kunnioittavaan työympäristöön. Rapala VMC:llä ei ole erillisiä toimintaperiaatteisiin perustuvia sitoumuksia, jotka koskisivat positiivista erityiskohtelua haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, mutta syrjinnän vastaisen nollatoleranssin tavoitteena on suojella kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti. Kaikilla Rapala VMC:n työntekijöillä on oltava kirjallinen työsopimus, ja konserni noudattaa sovellettavaa

paikallista työlainsäädäntöä sekä sitovia työehtosopimuksia käyttäen tiukinta sovellettavaa vaatimustasoa. Työntekijöiden oikeutta perustaa ammattiliittoja sekä liittyä tai olla liittymättä niihin kunnioitetaan, eikä ammattiliitossa toimimisesta aiheudu seuraamuksia.

Rapala VMC:llä ei tällä hetkellä ole konsernitasoista tapaturmien ehkäisytoimintaohjetta tai hallintajärjestelmää. Sen sijaan paikalliset yksiköt noudattavat erillisiä, maan lainsäädäntövaatimuksiin perustuvia toimintaohjeita ja soveltavat tarvittavia hallintajärjestelmiä.

Rapala VMC käyttää maailmanlaajuista sisäistä viestintäalustaa koko organisaatiota koskevien tärkeiden tietojen jakamiseen. Työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet ovat henkilöstön saatavilla konsernin intranetissä. Ilmiantopolitiikka ja siihen liittyvä ilmoituskanava ovat lisäksi ulkoisten sidosryhmien saatavilla konsernin verkkosivuston kautta, jotta asianosaisilla ja täytäntöönpanosta vastaavilla tahoilla on pääsy olennaisiin tietoihin.Säännöllisissä maailmanlaajuisissa ja paikallisissa henkilöstötapaamisissa kerrotaan uusimpia tietoja esimerkiksi yhtiön strategiasta ja taloudellisesta tuloksesta. Vuosittain toteutetaan maailmanlaajuinen henkilöstötyytyväisyyskysely, jolla kerätään palautetta ja näkemyksiä henkilöstöltä. Tietyissä tilanteissa konserni voi tiedottaa myös luottamusmiesten kautta, jotka välittävät tiedot edustamilleen työntekijöille.

Rapala VMC tarjoaa myös kolmannen osapuolen eli WhistleB:n ylläpitämän ilmiantokanavan, jossa työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistään nimettömästi ja vilpittömässä mielessä. Huolenaiheista voi ilmoittaa verkkopohjaisen ilmoituskanavan kautta, jossa on mahdollisuus anonyymiin viestintään ja vuoropuheluun. Ilmiantokanavan kautta vastaanotettuja viestejä voivat tarkastella ja käsitellä vain nimetyt, valtuutetut henkilöt. Heidän toimensa kirjataan lokiin, ja käsittely tapahtuu luottamuksellisesti. Tarvittaessa tutkintaprosessiin voidaan ottaa mukaan muitakin asiantuntevia henkilöitä. Vastaanotettuaan ilmoituksen ilmiantotiimi päättää ilmoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ilmiantokanavan ohjeiden ja sovellettavan lainsäädännön perusteella. Jos ilmoitus hyväksytään, tiimi ryhtyy asianmukaisiin tutkintatoimenpiteisiin. Ilmoittaja saa kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta seitsemän päivän kuluessa. Ilmiantotiimi lähettää asianmukaisen palautteen kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja ilmiantokanavaa koskevien ohjeiden mukaisesti.

Lisäksi jokaisessa konsernin yhtiössä on nimetty häirintäyhdyshenkilö, joka toimii työntekijöille suorana yhteyshenkilönä häirintään tai epäasialliseen käytökseen liittyvissä asioissa. Nämä toimintaohjeet ja prosessit tukevat olennaisten vaikutusten tunnistamista, hallintaa ja korjaamista.

Omaan työvoimaan liittyvien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta vastaa konsernin globaali johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Seuranta on osa konsernin laajempia hallintotapakäytäntöjä. Politiikkoja sovelletaan kaikkiin työntekijöihin kaikissa konsernin toimipaikoissa ja tarvittaessa myös toimitusketjuun.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa (S1-2)

Rapala VMC ottaa aktiivisesti oman henkilöstönsä näkökannat huomioon päätöksentekoprosesseissaan, joilla pyritään hallitsemaan heihin kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia. Yhteydenpito tapahtuu sekä maailmanlaajuisten että paikallisten kanavien kautta. Näin voidaan varmistaa, että henkilöstön näkökannat muokkaavat toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Yhteydenpito tapahtuu suoraan oman työvoiman tai työntekijöiden edustajien kanssa paikallisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Yhteydenpidon tiheys vaihtelee toimipaikoittain, mutta sitä tapahtuu yleensä vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteydenpidon vaiheet riippuvat kyseessä olevasta olennaisesta, tosiasiallisesta ja mahdollisesta, myönteisestä ja/tai kielteisestä vaikutuksesta. Tavoitteena on saada työntekijät jo ennakolta mukaan ehkäisemään ongelmia, seuraamaan ja parantamaan käytäntöjä jatkuvasti sekä reagoimaan erityisiin huolenaiheisiin. Alueellisella tasolla yhteydenpidosta vastaa pääasiassa paikallinen johto, maailmanlaajuisella tasolla prosessia valvoo puolestaan globaali johtoryhmä. Konsernilla ei ole tällä hetkellä yleistä puitesopimusta. Tällä hetkellä konserni ei harjoita erillistä yhteydenpitoa oman työvoiman tai työntekijöiden edustajien kanssa erityisesti hiilipäästöjen vähentämiseen tai siirtymään kohti vähähiilisempiä tai ilmastoneutraaleja toimintoja liittyvistä vaikutuksista.

Rapala VMC toteutti vuonna 2025 maailmanlaajuisen henkilöstötyytyväisyyskyselyn, joka painottui yhdenvertaisuuteen, johtajuuteen, hyvinvointiin ja työpaikkakulttuuriin. Kyselyyn vastasi noin 70 % maailmanlaajuisesta työvoimasta. Ylin johto kävi tulokset läpi, ja niiden pohjalta on laadittu toimintasuunnitelmat. Vuosittain toteutettavaan kyselyyn osallistuvat kaikki yksiköt maailmanlaajuisesti. Lisäksi vuoden 2025 sidosryhmäkyselyssä, johon osallistui työntekijöitä yhtenä keskeisenä vastaajaryhmänä, kartoitettiin tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Henkilöstötyytyväisyyskyselyyn kytketty globaali mittari, Employee Net Promoter Score (eNPS), otettiin käyttöön uusimmassa kyselyssä, ja seuraavalle kolmen vuoden strategiselle kaudelle asetettiin parannustavoitteet.

Paikallisia yhteydenpitomekanismeja ovat henkilöstötoimikunnat, kuten työsuojelutoimikunnat ja työntekijäfoorumit, joiden kautta työntekijät voivat tuoda asioita paikallisjohdon tietoon. Henkilöstöpalavereissa johtajat voivat kerätä suoraa palautetta työntekijöiltä. Tietyissä toimipaikoissa järjestetään paikallisen johdon ja luottamusmiesten kaltaisten työntekijöiden edustajien säännöllisiä palavereja, joissa käsitellään erityisiä huolenaiheita. Myös kehityskeskustelut ja tuloksellisuuden arvioinnit tarjoavat työntekijöille mahdollisuuden saada palautetta esihenkilöiltään ja antaa sitä heille.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

Rapala VMC:n yleinen prosessi olennaisten kielteisten vaikutusten korjaamiseksi koostuu seuraavista vaiheista ja toimenpiteistä. Paikallisia eroja voi esiintyä:

• Ilmoittamiseen kannustaminen: konserni kannustaa aktiivisesti työntekijöitä ilmoittamaan kaikista tapaturmista ja vaaratilanteista, myös häirintätapauksista tai läheltä piti tilanteista, paikallisten raportointiohjeiden mukaisesti.
• Ohjeet esihenkilöille: esihenkilöille annetaan ohjeet siitä, miten ilmoitetut huolenaiheet eskaloidaan tarvittaessa, ja näin varmistetaan asianmukaisiin toimiin ryhtyminen.
• Vaaratilanteiden tutkinta: kaikki ilmoitetut tapaukset tutkitaan perusteellisesti, jotta olosuhteet voidaan ymmärtää ja osapuoliin kohdistuva vaikutus arvioida.
• Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: tutkinnan tulosten perusteella konserni tunnistaa ja toteuttaa toimenpiteitä vastaavien vaaratilanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

Jos olennaisia kielteisiä vaikutuksia aiheutuu, mahdolliset korjaustoimet vaihtelevat tilanteen ja sen vakavuuden mukaan. Työtapaturman tai häirintätapauksen yhteydessä työnantaja voi tarjota sairaanhoitoa esimerkiksi korvaamalla hoitokulut tai tarjota mahdollisuuksia terapiaan. Konserni voi myös toteuttaa esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen, monimuotoisuuteen, osallistamiseen tai turvallisuuskäytäntöihin liittyvää koulutusta tietoisuuden lisäämiseksi ja tulevien vaaratilanteiden vähentämiseksi. Jos työolot tai menetelmät osoittautuvat vaarallisiksi, konserni voi muun muassa uudistaa laitteita, tarjota henkilönsuojaimia tai suunnitella työprosesseja uudelleen. Korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta arvioidaan tapauskohtaisesti asian käsittelystä vastaavassa yksikössä. Arviointi voi perustua esimerkiksi tapauksen jälkiseurantaan, työturvallisuus- tai HR-tutkinnan tuloksiin sekä sovellettavan paikallisen lainsäädännön mukaisiin menettelyihin.

Työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan henkilöstön edustajien, kuten työsuojeluvaltuutettujen tai luottamusmiesten, kautta. Lisäksi jokaisessa konsernin yhtiössä on nimetty häirintäyhdyshenkilö, joka toimii työntekijöille suorana yhteyshenkilönä häirintään tai epäasialliseen käytökseen liittyvissä asioissa.Edustajat voivat tiedottaa huolenaiheista edelleen paikalliselle johdolle. Joissakin toimipaikoissa on myös HR-yhteyshenkilö tai tiimi, jonka kanssa huolenaiheista tai tarpeista voi keskustella. Rapala VMC on ottanut käyttöön vuotuiset maailmanlaajuiset henkilöstökyselyt, jotka tarjoavat työntekijöille ylimääräisen anonyymin palautemekanismin. Joissakin toimipaikoissa on palautetai ehdotuslaatikoita, joihin voi jättää viestinsä nimettömästi. Näiden mekanismien lisäksi huolenaiheita voidaan nostaa esille paikallisissa henkilöstöpalavereissa, tiimipalavereissa, kehityskeskusteluissa tai kahdenvälisissä tapaamisissa esihenkilön kanssa. Vakavammissa tapauksissa tai väärinkäytösepäilyissä Rapala VMC:n oma henkilöstö tai ulkopuoliset tahot voivat ilmoittaa huolenaiheista konsernin ilmiantokanavan kautta.

Konserni tukee huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen kanavien saatavuutta antamalla esihenkilöille ohjeet ilmoitettujen huolenaiheiden eskaloimisesta, tarjoamalla useita virallisia ja epävirallisia ilmoituskanavia paikallisella tasolla sekä mahdollistamalla anonyymit ilmoitusmekanismit henkilöstökyselyiden, palautevälineiden ja ilmiantokanavan kautta. Rapala VMC tiedostaa tarpeen vahvistaa näiden kanavien saatavuutta ja työntekijöiden tietoisuutta niistä lähettämällä työntekijöille muistutuksia eri tavoista ilmoittaa huolenaiheista ja epäkohdista.

Vuosittain toteutettavilla henkilöstötyytyväisyyskyselyillä seurataan henkilöstön mahdollisesti esille nostamia epäkohtia vertaamalla tuloksia edelliseen vuoteen. Myös HR-osasto tai työsuojeluhenkilöstö seuraa heille ilmoitettuja asioita varmistaakseen, että tilanteet ratkaistaan ja korjaaviin toimiin ryhdytään. Ilmiantotiimi seuraa ilmiantokanavan kautta esiin tuotuja aiheita tunnistaakseen järjestelmään liittyviä ongelmia ja mahdollisia alueita, joilla käytäntöjä tai prosesseja voidaan parantaa. Keskeisiä mittareita, kuten vastaanotettujen ilmoitusten määrää ja tutkintaan johtaneiden ilmoitusten osuutta, seurataan ja lukujen perusteella arvioidaan ilmiantojärjestelmän toimivuutta.

Varmistaakseen, että ilmoitusten tekijöitä suojataan vastatoimilta, kaikki viestit salataan. Viestin lähettäjän nimettömyyden varmistamiseksi WhistleB poistaa viestistä kaikki metatiedot, myös IP-osoitteet. Viestin lähettäjän ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään myöhemmässä yhteydenpidossa ilmoitusten käsittelystä vastaavien henkilöiden kanssa.

Rapala VMC:n henkilöstötyytyväisyyskyselyt ovat anonyymejä ja sisältävät mahdollisimman vähän taustatietoa, jotta yksittäisiä henkilöitä ei voida yhdistää heidän vastauksiinsa. Kyselystä vastaava HR-osasto käsittelee myös avoimet kommentit ja tekee niistä yhteenvedon, eikä niitä näytetä alkuperäisessä muodossaan laajemmalle kohderyhmälle, kuten johdolle.

Useissa maissa, joissa Rapala VMC toimii, kuten Euroopan maissa, laki suojelee työntekijöiden edustajia, jotta he voivat hoitaa edustustehtäviään tehokkaasti pelkäämättä irtisanomista tai muita kielteisiä seurauksia. Työntekijöiden edustajan irtisanomista koskevat usein tiukemmat vaatimukset. Konserni on kuitenkin tietoinen siitä, että joissakin maissa suojatoimet voivat olla vähemmän virallisia, jolloin työntekijöiden edustajien voi olla vaikeampi ilmoittaa huolenaiheista seurauksia pelkäämättä.

Rapala VMC ei ole toistaiseksi virallisesti arvioinut, missä määrin työntekijät luottavat näihin mekanismeihin ja rakenteisiin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan. Tämä alue on tunnistettu mahdolliseksi tulevaksi arviointi- ja parantamiskohteeksi. Työntekijöiden tietoisuutta konsernin ilmiantokanavasta arvioitiin analysoimalla vastaanotettujen ilmoitusten määrää ja konsultoimalla paikallista HR-henkilöstöä asiassa. Näistä arvioinneista saatu palaute osoittaa, että tietoisuudesta kanavasta on edelleen parantamisen varaa. Harkinnan alla on myös toinen kanava vähemmän vakaville valituksille.

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)

Rapala VMC hallitsee omaan työvoimaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia konsernitason strategisten tavoitteiden ja paikallisten toimenpidesuunnitelmien kautta. Vuonna 2025 globaali henkilöstötyytyväisyyskysely yhdenmukaistettiin kaikissa yksiköissä ja käyttöön otettiin yhtenäinen Employee Net Promoter Score (eNPS) -mittari kehityksen systemaattiseksi seuraamiseksi. Yksiköt laativat tulosten perusteella omat kehitystoimenpiteensä. Strategiakaudelle 2026–2028 hallitus hyväksyi LTIFR- ja eNPS-mittarit keskeisiksi henkilöstöön liittyviksi strategisiksi mittareiksi, joille on asetettu vuosittaiset parannustavoitteet.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi konserni on toteuttanut erityisesti tuotantoympäristöissä konkreettisia toimenpiteitä. Näihin kuuluvat työturvallisuusohjeiden modernisointi ja digitalisointi sekä ohjeiden tarjoaminen työntekijöiden ymmärtämällä kielellä, kriisi- ja vaaratilannekoulutukset kaikille työntekijöille, henkilönsuojainten modernisointi ja parempi saatavuus sekä koneiden turvallisuuspäivitykset. Konserni suunnittelee kuukausittaisen tapaturmaseurannan käyttöönottoa vuodesta 2026 alkaen sekä konsernitason työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan laatimista käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.

Todellisiin kielteisiin vaikutuksiin vastataan tapauskohtaisesti. Toimenpiteisiin voi sisältyä välitön tuki vaikutuksen kohteena oleville työntekijöille, kuten lääkinnällinen hoito tai neuvonta, työolosuhteiden mukauttaminen, toimintaohjeiden tai menettelytapojen tarkistaminen tai lisäkoulutuksen tarjoaminen. Toimenpiteet hallinnoidaan pääosin paikallisella tasolla.

Toimenpiteiden ja aloitteiden vaikuttavuutta seurataan muun muassa mittareiden ja raporttien, työtapaturma- ja sairauspoissaolotietojen, henkilöstötyytyväisyyskyselyjen, henkilöstöpalautteen sekä HR:n ja johdon havaintojen avulla. Keskeiset omaa työvoimaa koskevat mittarit raportoidaan konsernin kestävyysraportointiohjelmistoon puolivuosittain. Employee Net Promoter Score -mittari (eNPS) otettiin käyttöön vuonna 2025 toteutetussa globaalissa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, ja sitä tullaan seuraamaan vuosittain toimenpiteiden tulosten arvioimiseksi.

Omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tunnistetaan useiden kanavien kautta, kuten kaksoisolennaisuusanalyysin, ilmiantokanavan, maailmanlaajuisen henkilöstökyselyn, työntekijöiden edustajilta saadun palautteen, paikallisen työturvallisuushenkilöstön sekä auditointien ja riskinarviointien avulla. Tarvittavat toimenpiteet määritetään tapauskohtaisissa arvioinneissa, joihin osallistuvat paikallinen johto, HR ja työturvallisuushenkilöstö sekä tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat.

Epätasa-arvoiseen kohteluun ja epäasialliseen toimintaan liittyvien riskien lieventämiseksi konsernin Code of Conduct päivitetään ja kaikki työntekijät koulutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Koulutus sisällytetään uusien työntekijöiden perehdytykseen ja sitä toistetaan säännöllisin väliajoin. Valitus- ja syrjintätapausten raportointi on keskitetty konsernitasolle seurannan vahvistamiseksi.

Omaan työvoimaan liittyviä olennaisia mahdollisuuksia hyödynnetään panostamalla turvallisuuteen, sitoutumiseen ja osaamisen kehittämiseen. eNPS-mittarin kytkeminen strategisiin tavoitteisiin vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja organisatorista resilienssiä. Suunnitteilla oleva konserninlaajuinen koulutusalusta tukee sisäisen osaamisen kehittämistä ja pitkän aikavälin kilpailukykyä. Toimenpiteiden odotetaan tukevan henkilöstön pysyvyyttä, parantavan tuottavuutta ja vahvistavan työnantajamielikuvaa.

Henkilöstöön liittyviä vaikutuksia hallitaan kohdentamalla resursseja työturvallisuusinvestointeihin, koneiden turvallisuusparannuksiin, henkilönsuojaimiin, koulutukseen, HR-toimintoihin ja raportointijärjestelmiin. Investoinnit sisältyvät normaaliin budjetointiin. Toimien vaikuttavuutta seurataan puolivuosittaisella raportoinnilla, vuosittaisella henkilöstökyselyllä, tapaturmatietojen seurannalla sekä LTIFR- ja eNPS-tavoitteiden toteutumisen kautta.

Rapala VMC varmistaa, että sen toiminta ei aiheuta tai edistä omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, noudattamalla kansainvälisiä standardeja, kuten kansainvälistä ihmisoikeuslakia, YK:n ohjaavia periaatteita ja ILO:n yleissopimuksia. Työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet noudattavat paikallisia työlakeja ja työehtosopimuksia, ja ne kieltävät pakkotyön, lapsityövoiman käytön ja hyväksikäytön. Tuotanto- ja varastointiyksiköt noudattavat tiukkoja työturvallisuuskäytäntöjä, suorittavat auditointeja ja järjestävät säännöllistä koulutusta riskien minimoimiseksi. Syrjinnän vastaista nollatoleranssia noudatetaan, ja sitä tukevat keskeisissä toimipaikoissa järjestettävä monimuotoisuuskoulutus sekä useissa maissa nimetyt häirintäyhteyshenkilöt. Kolmannen osapuolen ylläpitämä ilmiantokanava tarjoaa työsuhteisille ja muille kuin työsuhteisille työntekijöille luottamuksellisen järjestelmän huolenaiheista ilmoittamiseen.

Resursseja kohdennetaan taloudellisiin, inhimillisiin ja teknologisiin osa-alueisiin, jotta työvoimaan liittyviä vaikutuksia voidaan hallita. Investoinnit tukevat työterveydenhuoltoa, kestävyysraportointia, turvallisuuden parantamista ja koulutusta. Paikalliset HR-ammattilaiset, turvallisuusasiantuntijat ja konsernitason vaatimustenmukaisuus- ja vastuullisuustiimit huolehtivat toiminnan valvonnasta. Teknologiset työkalut, kuten maailmanlaajuinen kestävyysraportointialusta, helpottavat muun muassa henkilöstön sairauspoissaoloja, tapaturmia ja palkkaeroja koskevien tietojen keräämistä ja analysointia sekä varmistavat siten tietoon perustuvan päätöksenteon ja jatkuvan parantamisen.

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)

Vuonna 2025 konserni arvioi uudelleen omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteensa varmistaakseen niiden paremman yhdenmukaisuuden olennaisten kielteisten ja myönteisten vaikutusten sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnan kanssa. Uuden strategiakauden myötä tavoitekehikkoa päivitettiin vahvistamaan olennaisten vaikutusten hallintaa ja pitkän aikavälin arvonluontia.

Päivitetyt tavoitteet on asetettu tulevalle kolmivuotiselle strategiakaudelle aiemman vuosittaisten kiinteiden tavoitteiden lähestymistavan sijaan. Keskeisiin muutoksiin kuuluu henkilöstön kokonaisvaltaista työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia seuraavan työntekijöiden Net Promoter Score -mittarin (eNPS) käyttöönotto vuosittaisena mittarina sekä poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuusluvun (LTIFR) säilyttäminen keskeisenä työterveys- ja -turvallisuusmittarina, jonka tavoitetasot on määritelty vertaamalla suoriutumista verrokkiryhmiin. Lisäksi käyttöön on otettu uusi Code of Conduct -koulutustavoite, jonka tarkoituksena on vahvistaa konsernin toimintakulttuuria, työoloja ja yhdenvertaista kohtelua koko konsernissa. Aiemmin sovellettu henkilöstökoulutukseen liittyvä tavoite on poistettu tiedon luotettavuuteen liittyvien haasteiden ja yhtenäisten koulutusmääritelmien puuttumisen vuoksi, ja sen tilalle on otettu mittareita, joiden katsotaan tarjoavan merkityksellisemmän ja kokonaisvaltaisemman kuvan henkilöstöön liittyvästä suoriutumisesta.

Olennainen aihe	Tavoitteeseenliittyvä IRO:n tyyppi	Tavoite	Perusvuosi2024	Tulos2025	Tavoite2026	Tavoite2027	Tavoite2028
Työolot	Tosiasiallinen kielteinenvaikutus, riski jamahdollisuus	Tapaturmataajuus,poissaoloon johtaneettapaturmat (LTIFR)	26,1	18,2	20,9	15,7	9,1
Työolot, yhdenvertainenkohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Tosiasiallinen kielteinenvaikutus, riski jamahdollisuus	Henkilöstöntyytyväisyysindeksi (eNPS)	NA	4	10	15	20
Työolot, yhdenvertainenkohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, muut työhönliittyvät oikeudet	Tosiasiallinen kielteinenvaikutus, riski jamahdollisuus	% sisäisestä henkilöstöstä,joka on koulutettu päivitettyyneettiseen ohjeistoon(Code of Conduct)	0%	0%	40%	100%	100%Uudettyöntekijät

Sidosryhmät eivät olleet suoraan mukana tavoitteiden asettamisessa. Yhtiön omilla tuotantolaitoksilla henkilöstö osallistuu työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen seurantaan, ja heillä on mahdollisuus seurata paikallisella tasolla mittareita, kuten työtapaturmien määrää. Muiden henkilöstöön liittyvien tavoitteiden, kuten sairauspoissaoloprosentin ja henkilöstökoulutukseen tehtyjen investointien, osalta tieto ei ole ollut säännöllisesti henkilöstön saatavilla. Henkilöstön osallistumista pyritään jatkossa vahvistamaan parantamalla uusien, hyväksyttyjen henkilöstötavoitteiden seurantatiedon näkyvyyttä ja säännöllistä viestintää.

Henkilöstö osallistuu suoraan toiminnan tuloksiin liittyvien kokemusten ja parannusten yksilöintiin, erityisesti työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa konsernin tuotantoyksiköissä. Työntekijät osallistuvat turvallisuuteen liittyviin tarkasteluihin ja keskusteluihin, joiden tavoitteena on tunnistaa paikallisia kehitystarpeita. Lisäksi globaalin henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään sekä konsernitasolla että paikallisesti, ja on muodostettu työryhmiä, joissa on edustettuna sekä henkilöstö että johto kokemusten tunnistamiseksi ja parannustoimenpiteiden määrittelemiseksi.

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

Henkilöstöön liittyvien tunnuslukujen muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna johtuvat pääasiassa henkilöstömäärän normaalista vaihtelusta. Lisäksi joidenkin raportointikaudella käyttöönotettujen tai kehitettyjen mittareiden, kuten henkilöstön sitoutumista kuvaavien tunnuslukujen, osalta suora vertailu edelliseen vuoteen on rajallinen.

Sukupuoli	Työsuhteistentyöntekijöiden määrä(henkilömäärä) 2025	Työsuhteistentyöntekijöiden määrä(henkilömäärä) 2024
Naiset	699	673
Miehet	679	700
Muut	0	0
Ei ilmoitettu	0	0
Työsuhteiset työntekijätyhteensä	1 378	1 373

		2025
Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
699	679	0	0	1 378
			Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
654	642	0	0	1 296
			Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
39	33	0	0	72
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä(henkilömäärä)
6	4	0	0	10
		2024
Naiset	Miehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
			Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
673	700	0	0	1 373
			Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
640	663	0	0	1 303
			Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
31	35	0	0	66
		(henkilömäärä)	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä

Nämä arvot ovat yhdenmukaisia tilinpäätöksen taulukossa ilmoitettujen edustavimpien henkilömäärälukujen (1 373) kanssa. Ero johtuu laskentamenetelmien eroista joissakin juridisissa yksiköissä.

Maa	Työsuhteistentyöntekijöiden määrä(henkilömäärä) 2025	Työsuhteistentyöntekijöiden määrä(henkilömäärä) 2024
Viro	515	488
Ranska	165	171
Suomi	121	144
Indonesia	109	107
Yhdysvallat	109	101
Iso-Britannia	54	57
Muut	305	305
Yhteensä	1 378	1 373

Työntekijöiden vaihtuvuus	2025	2024
Raportointikauden aikana lähteneidentyöntekijöiden kokonaismäärä	319	404
Työntekijöiden vaihtuvuus	23,2 %	29,4 %

Henkilöstömäärät ilmoitetaan vuoden lopun, tarkemmin sanoen joulukuun lopun lukujen perusteella. Raportoidut luvut edustavat henkilömäärää, eivät kokoaikavastaavia (FTE). Henkilömäärällä tarkoitetaan sellaisten henkilöiden kokonaismäärää, joilla on voimassa oleva työsopimus konsernin kanssa, heidän aktiivisesta työtilanteestaan riippumatta. Tähän sisältyvät myös työntekijät, jotka ovat väliaikaisesti poissa, kuten vanhempainvapaalla, sairauslomalla tai muutoin pitkään poissa. Koska luvut ilmoitetaan henkilömääränä eikä FTE:nä, osa- tai kokoaikaisiin työjärjestelyihin liittyviä oikaisuja ei tehdä. Jokainen organisaation oikeushenkilö toimittaa tietonsa konsernin kestävyysraportointijärjestelmän kautta. Tiedot kootaan yhteen konsernitasolla

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Ylimmän johdonsukupuolijakauma	HC	%	2024	2024%-osuus
Miehet	8	100 %	8	100%
Naiset	0	0	0	0

Työsuhteisten työntekijöidenikäjakauma	Alle 30vuotiaat	30–50vuotiaat	Yli 50vuotiaat
	2025 Ikäjakauma
Työntekijöiden ikäjakauma(henkilömäärä)	222	652	504
Työntekijöiden ikäjakauma (%)	16,2 %	47,1 %	36,7 %
	2024 Ikäjakauma
Työntekijöiden ikäjakauma(henkilömäärä)	211	715	447
Työntekijöiden ikäjakauma (%)	15,4 %	52,2 %	32,5 %

Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	2025	2024	Ansiotuloa koskevat mittarit(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
Työterveyden ja työturvallisuudenhallintajärjestelmän piiriin kuuluva työvoima (%)	96,0 %	98,3 %
Oman työvoiman työperäisistä vammoista jatyöperäisistä terveysongelmista johtuvienkuolemantapausten lukumäärä	0	0
Yhtiön toimipaikoissa työskentelevien muidentyöntekijöiden työperäisistä vammoista jatyöperäisistä terveysongelmista johtuvienkuolemantapausten lukumäärä	0	0
Oman työvoiman kirjattavientyötapaturmien lukumäärä	43	65
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmienlukumäärä (miljoonaa työtuntia kohden)	18,2	26,1	ainoastaan valtuutetut henkilöt.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit raportoidaan konsernitasolla. Raportointiin sisältyvät kaikki konsernin yksiköt eikä raportointiscopea ole rajattu maantieteellisesti tai toimipisteittäin. Tiedot kerätään yksiköiltä ja konsolidoidaan konsernitasolla. Työtapaturmien lukumäärä perustuu yksiköiden raportoimiin työtapaturmiin oman työvoiman osalta. Tapaturmien määrittelyä ei ole vielä täysin harmonisoitu konsernissa, minkä vuoksi osa yksiköistä raportoi kaikki työtapaturmat joissa menetetty työaikaa ja osa raportoi tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään kahdeksan tunnin poissaolon. Kirjattavien työtapaturmien suhdeluku (tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) on laskettu jakamalla raportointikauden aikana kirjattujen työtapaturmien lukumäärä kaikkien yksiköiden raportoimilla kokonaistyötunneilla ja kertomalla tulos miljoonalla. Työtunnit perustuvat yksiköiden raportoimiin toteutuneisiin työtunteihin.

Konserni aikoo harmonisoida työtapaturmien määrittelyä sekä tarkentaa tapaturmien seurantaa ja mittaristoa vuoden 2026 aikana raportoinnin yhdenmukaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Ansiotuloa koskevat mittarit

Ansiotuloa koskevat mittarit	2025	2024
Sukupuolten palkkaero (%)	20,8	29,0
Kokonaispalkkasuhde	15,7	17,6

Sukupuolten palkkaero ja vuotuinen kokonaispalkkasuhde raportoidaan konsernin jokaiselta oikeushenkilöltä kerättyjen tietojen perusteella. HR- ja palkanlaskentajärjestelmien hajautetun luonteen vuoksi tiedot kootaan paikallisesti, ja arkaluonteisia palkkatietoja voivat käsitellä ainoastaan valtuutetut henkilöt.

• Sukupuolten palkkaero: Kukin oikeushenkilö laskee miesten ja naisten keskimääräisen bruttotuntipalkan erikseen. Arvot toimitetaan konsernille sellaisessa muodossa, ettei niistä voida tunnistaa yksittäisiä työntekijöitä. Konsernitasolla sukupuolten palkkaero lasketaan sen jälkeen painottamalla yksikkökohtaiset arvot kunkin yksikön henkilömäärän perusteella, jolloin saadaan painotettu keskiarvo.
• Vuotuinen kokonaispalkkasuhde: Oikeushenkilöt raportoivat omien palkkaryhmiensä keskimääräisen vuotuisen kokonaisansion. Konsernitason suhdelukua laskettaessa vertailulukuna käytetään korkeinta vuotuista kokonaisansiota, joka on toimitusjohtajan vuotuinen kokonaisansio. Yksikkökohtaiset mediaanit painotetaan myös henkilömäärän mukaan, ja näin saadaan yhteenlaskettu konsernitason arvo.

Raportointikaudella ei ole tehty merkittäviä muutoksia pohjana käytettyihin tietoihin tai menetelmiin.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)

Tapaukset, valitukset ja vakavatihmisoikeusvaikutukset	2025	2024
Syrjintätapausten lukumäärä	1	0
Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöidenkäytössä olevien kanavien kautta tehtyjenvalitusten lukumäärä	1	0
OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuillekansallisille yhteyspisteille tehtyjen valitustenlukumäärä	0	0
Syrjintätapausten, mukaan lukien häirintätapausten,ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen,seuraamusten ja vahingonkorvaustenkokonaismäärä (EUR)	0	0

Työhön liittyviä, sosiaalisia ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevia epäkohtia, tapauksia ja valituksia koskevat tiedot kootaan konsernitasoisesti keskitetyn raportointiprosessin avulla. Vuodesta 2025 alkaen kaikki tytäryhtiöt raportoivat vuosittain valitusten ja tapausten määrän konsernin määrittelemän yhteisen raportointikehyksen mukaisesti. Keskitetyn raportointiprosessin tavoitteena on parantaa tietojen kattavuutta, vertailukelpoisuutta ja yhdenmukaisuutta koko konsernissa. Raportoinnissa sovelletaan yhdenmukaistettuja määritelmiä ja raportointiohjeita sen varmistamiseksi, että tiedot kootaan johdonmukaisella tavalla eri yksiköissä. Raportoidut luvut sisältävät kaikki työhön liittyvät, sosiaali- ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevat epäkohdat, valitukset ja tapaukset, jotka on ilmoitettu hyväksyttyjen raportointikanavien kautta. Näihin kanaviin kuuluvat konsernin ilmiantokanavat, OECD:n kansallisille yhteyspisteille tehdyt valitukset sekä tytäryhtiöiden paikalliset raportointikanavat, jotka määräytyvät yksikkökohtaisesti paikallisten prosessien ja sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi jokaisessa yksikössä on nimetty häirintäyhdyshenkilö, joka toimii yhtenä virallisena ilmoituskanavana.

Konserni tiedostaa, että paikallisten raportointikäytäntöjen kehittyneisyydessä voi olla eroja erityisesti raportointimallin käyttöönoton alkuvaiheessa, millä voi olla vaikutusta tietojen vertailukelpoisuuteen. Raportointikehystä kehitetään edelleen raportointiprosessien ja tietojen laadun parantamiseksi sekä eriasteisten epäkohtien kattavan huomioimisen varmistamiseksi. Vuoden 2024 ja 2025 aikana ei ilmennyt vakavia ihmisoikeusongelmia tai omaan työvoimaan liittyviä tapauksia.

KESTÄVYYSSELVITYS

Kestävyysselvityksen liitteet

KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET.........67

MUUHUN EU:N LAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVAT TIETOPISTEET (ESRS 2, IRO-2, 56 kohta) ........................69

KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET 1

[TAULUKKO – Luettelo olennaisuuden arviointiin perustuvassa kestävyysselvityksessä huomioon otetuista ESRS-standardien tiedonantovaatimuksista]

ESRS 2 – Yleiset tiedot		Sivuviittaus
BP-1BP-2GOV-1GOV-2GOV-3GOV-4GOV-5SBM-1SBM-2SBM-3IRO-1IRO-2	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteetTiettyjä olosuhteita koskevat tiedotHallinto-, johto- ja valvontaelinten rooliYrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikatKestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiinSelvitys kestävyyttä koskevasta due diligence prosessistaRiskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osaltaStrategia, liiketoimintamalli ja arvoketjuSidosryhmien edut ja näkemyksetOlennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssaKuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseistaYrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	13131415151616172122, 36, 46, 50, 562429, 67
ESRS E1 – Ilmastonmuutos
E1.GOV-3E1.IRO-1E1.SBM-3E1-1E1-2E1-3E1-4E1-5E1-6	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiinKuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseistaOlennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssaIlmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelmaIlmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteetIlmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssitIlmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteetEnergiankulutus ja energialähteiden yhdistelmäKasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	152435353737383840
ESRS E2 – Pilaantuminen
E2.IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	24

ESRS E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3.IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	25
ESRS E4 – Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4.IRO-1E4.SBM-3E4-1E4-2E4-3E4-4	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseistaOlennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssaSiirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissaBiologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteetBiologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssitBiologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	254644474849
ESRS E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5.IRO-1E5-1E5-2E5-3E5-4E5-5	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseistaResurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteetResurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssitResurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteetResurssien sisäänvirtauksetResurssien ulosvirtaukset	295151525253
ESRS S1 – Oma työvoima
S1.SBM-3S1-1S1-2S1-3S1-4S1-5S1-6S1-9S1-14S1-16S1-17	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssaOmaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteetProsessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssaProsessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksiToimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskienvähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuusTavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaanYrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudetMonimuotoisuuden mittaritTyöterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittaritAnsiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	5758596061626364646465
ESRS G1 - Business conduct
ESRS 2:IRO-1G1.GOV-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseistaHallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	2414

[TAULUKKO – Luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä ja tiedot siitä, mistä kestävyysselvityksen kohdasta ne löytyvät]

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU)2020/1816 (27), liite II		Hallinto-, johto- ja valvontaelintenrooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksenjäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU)2020/1816, liite II		Hallinto-, johto- ja valvontaelintenrooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				Selvitys kestävyyttä koskevasta duediligence -prosessista (GOV-4)
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiinpolttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan dalakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase-tuksen (EU) 2022/2453 ( 6) taulukko 1: Ympäristöönliittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449a artikla; komission täytäntöönpanoase-tuksen (EU) 2022/2453 ( 6 )taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiäkoskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2:Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevatlaadulliset tiedot
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdanii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdaniii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU)2020/1818(7) 12 artiklan 1 kohta,delegoidun asetuksen (EU)2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyynja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan dalakohdan iv alakohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/181812 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Ei olennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä14 kohta				Asetuksen (EU)2021/1119 2artiklan 1 kohta	lmastonmuutoksen hillintää koskevasiirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaistenvertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivarastonulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevanmaturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/181812 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja12 artiklan 2 kohta		lmastonmuutoksen hillintää koskevasiirtymäsuunnitelma (E1-1)

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet kohta 34	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivarastonulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/18186 artikla		Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihensopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevanenergian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vainilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 jataulukon 2 indikaattori 5				energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteidenyhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				nergiankulutus ja energialähteidenyhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Energiankulutus ja energialähteidenyhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope2- ja scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivarastonulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevanmaturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/18185 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan1 kohta		scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjenintensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivarastonulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/18188 artiklan 1 kohta		Kasvihuonekaasujen scope 1-,scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt jakokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU)2021/11192 artiklan 1 kohta	Ei olennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoonliittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818liite II; delegoidun asetuksen (EU)2020/1816 liite II		Käyttöönotossa,ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutinja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdana alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävienomaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuuolennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoase-tus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5:Kaupankäyntivaras-ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseenliittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Käyttöönotossa,ei ilmoitettu tilikaudelle 2025

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komissiontäytäntöönpanoase-tus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:Kaupankäyntivaras-ton ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseenliittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelli-set lainat – Vakuudenenergiatehokkuus			Käyttöönotossa,ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksienhuomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus(EU) 2020/1818, liite II		Käyttöönotossa,ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen jamaaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, jokamainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksienpäästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Ei olennainen
ESRS E3-1Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS E3-1Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Ei olennainen
ESRS E3-1Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetynveden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Ei olennainen
ESRS E3-4Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä omantoiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maatalouttakoskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt taitoimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Ei olennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevattoimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätönjäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13				Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte jaradioaktiivinen jäte 39 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9				Resurssien ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS 2 – SBM-3 – S1Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapaustenriski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittisetsitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 jataulukon 1 indikaattori 11				Omaan työvoimaan liittyvättoimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksanperusyleissopimuksen käsittelemiä aiheitakoskevat due diligence käytännöt 21 kohta			Delegoitu asetus(EU) 2020/1816, liite II		Omaan työvoimaan liittyvättoimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevatprosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Omaan työvoimaan liittyvättoimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistäkoskevat toimintaperiaatteet taihallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				Omaan työvoimaan liittyvättoimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitustenkäsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				vaikutusten korjaamiseksi ja kanavatomille työntekijöille huolenaiheidenesiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä jatyötapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan bja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,liite II		Työterveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit (S1-14)
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,kuolemantapausten tai sairauksien vuoksimenetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Käyttöönotossa, ei ilmoitettutilikaudelle 2025
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamatonpalkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,liite II		Ansiotuloa koskevat mittarit(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettomansuuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Ansiotuloa koskevat mittarit(palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				Tapaukset, valitukset javakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksiakoskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:nperiaatteiden noudattamatta jättäminen 104kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 jataulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816liite II; delegoidun asetuksen (EU)2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Käyttöönotossa,ei ilmoitettu tilikaudelle 2025
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattavalapsityövoiman tai pakkotyön käytön riskiarvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Ei olennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittisetsitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 jataulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvättoimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Ei olennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksiakoskevien YK:n ohjaavien periaatteiden jaOECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816liite II; delegoidun asetuksen (EU)2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksanperusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,liite II		Ei olennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähänliittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksienloukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S3-1Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 jataulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksiakoskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:nperiaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816liite II; delegoidun asetuksen (EU)2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvättoimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 jataulukon 1 indikaattori 11				Ei olennainen

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittausvertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:nilmastolakiin	Kestävyysselvityksen kohta
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksiakoskevien YK:n ohjaavien periaatteiden jaOECD:n toimintaohjeiden noudattamattajättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816liite II; delegoidun asetuksen (EU)2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat jaihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14				Ei olennainen
ESRS G1-1Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntienyleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15				Ei olennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajiensuojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6				Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaakoskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,liite II		Ei olennainen
ESRS G1-4Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16				Ei olennainen

RAPALA VMC VUOSIRAPORTTI 2025 75 RAPALA VMC VUOSIRAPORTTI 2025 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS / HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSSELVITYS / TILINPÄÄTÖS / HALLINNOINTI

TALOUDELLINEN KATSAUS

RISKIENHALLINTA76
OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT78
HALLITUS JA JOHTO81
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ
KUVAAVAT TUNNUSLUVUT85

RISKIENHALLINTA

Rapala VMC -konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategian toteuttamista ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinta perustuu konsernin toimintaan liittyvien riskien ja epävarmuuksien systemaattiseen tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan sekä mahdollisuuksien aktiiviseen hyödyntämiseen.

RISKIENHALLINNAN LÄHESTYMISTAPA

Hallitus seuraa ja arvioi säännöllisesti konsernin taloudellista, toiminnallista ja strategista riskiasemaa sekä määrittää riskienhallinnan periaatteet ja ohjeistukset konsernijohdon toimeenpantaviksi. Konsernijohto vastaa riskienhallinnan koordinoinnista, ja päivittäinen riskienhallinta on delegoitu liiketoimintayksiköiden johdolle.

Vuonna 2025 konsernitason riskienhallinnan keskeiset painopisteet olivat valuuttakurssi-, likviditeetti-, korko- ja vahinkoriskien hallinta. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin myyntisaamisten hallintaan, konserninlaajuisiin vakuutusohjelmiin sekä strategisen toimitusketjun kehittämiseen.

Seuraavassa esitetään yhteenveto konsernin keskeisistä strategisista, toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä sekä niihin liittyvistä riskienhallintatoimenpiteistä. Konsernin liiketoimintaan liittyvät kestävyys- ja sääntelyriskit käsitellään konsernin kestävyysraportoinnissa Corporate Sustainability Reporting Directive:n (CSRD) vaatimusten mukaisesti.

STRATEGISET RISKIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Konsernin liiketoimintaan vaikuttavat yleiset taloudelliset, poliittiset ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät olosuhteet sen toimintamaissa. Talouskasvun hidastuminen, korkea inflaatio ja korkotaso, geopoliittiset jännitteet, kauppapoliittiset muutokset, kuten tullit, sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voivat heikentää kuluttajakysyntää, kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa rahoituksen saatavuutta.

Viime vuosina markkinoihin ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän konfliktit, kauppajännitteet sekä inflaatio. Konserni seuraa aktiivisesti markkina- ja maariskien kehitystä sekä arvioi jatkuvasti keinoja tuotanto- ja jakelukustannusten hallintaan ja toimitusketjun joustavuuden parantamiseen.

Konsernin kysyntä on riippuvainen kuluttajien ostovoimasta ja luottamuksesta. Heikentynyt kuluttajakysyntä voi johtaa kysynnän laskuun tai ostojen siirtymiseen, mikä voi vaikuttaa myyntiin myös viiveellä toimitusketjun läpimenoaikojen vuoksi. Tätä riskiä pyritään hallitsemaan laajalla maantieteellisellä läsnäololla, hajautetulla asiakaskunnalla sekä tuotannonsuunnittelun jatkuvalla kehittämisellä.

Yhdysvaltojen merkittävä osuus konsernin liikevaihdosta altistaa konsernin muutoksille Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa ja tullijärjestelmissä. Uusien tullien käyttöönotto tai nykyisten korottaminen voi lisätä kustannuksia, heikentää kysyntää ja painaa katteita, sillä kustannusnousuja ei voida aina täysimääräisesti siirtää myyntihintoihin. Konserni seuraa aktiivisesti tulli- ja kauppapoliittista kehitystä ja pyrkii sopeuttamaan hankintaa, tuotantoa, logistiikkaa ja hinnoittelua tilanteen niin edellyttäessä.

Kilpailu voi kiristyä uusien toimijoiden, teknologioiden ja hinnoittelumallien myötä. Alhaiset markkinoille tulon esteet erityisesti kulutustuotteissa voivat lisätä kilpailua ja johtaa markkinaosuuden menetyksiin tai hintapaineeseen. Kilpailukykyä tuetaan vahvalla tuotekehityksellä, laajalla brändiportfoliolla, maailmanlaajuisella jakeluverkostolla sekä kyvyllä palvella paikallisia markkinoita markkinakohtaisilla tuotevalikoimilla.

Konsernin brändit ja yritysmaine ovat keskeisiä aineettomia omaisuuseriä. Mahdolliset mainehaitat, laadulliset ongelmat tai epäonnistumiset brändinhallinnassa voivat vaikuttaa negatiivisesti kysyntään ja liiketoiminnan tulokseen. Näitä riskejä hallitaan aktiivisella brändien kehittämisellä, laadunhallinnalla, markkinointiviestinnällä sekä suojaamalla tuotemerkit ja muut aineettomat oikeudet juridisin keinoin.

Urheilukalastus kilpailee kuluttajien vapaa-ajasta useiden muiden harrastusmuotojen kanssa. Konserni pyrkii vahvistamaan urheilukalastuksen houkuttelevuutta aktiivisella myynnillä ja markkinoinnilla sekä jatkuvalla uusien tuotteiden kehittämisellä. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan avulla konserni vastaa kysyntään ja pyrkii myös luomaan uutta kulutuskysyntää.

TOIMINNALLISET RISKIT

Konsernin tuotteiden kysyntä on kausiluonteista ja altista ennakoimattomille tekijöille, kuten sääolosuhteille ja ympäristötekijöille. Kysynnän kausivaihtelua tasoittavat talvikalastustuotteet sekä myynti eteläisellä pallonpuoliskolla. Tuotannonsuunnittelua kehitetään jatkuvasti, jotta markkinakysynnän muutoksiin voidaan reagoida oikea-aikaisesti.

Toimitushuiput keskittyvät vuosittain lyhyelle ajanjaksolle, mikä lisää toimitusketjun häiriöiden vaikutusta myyntiin. Vastaavasti ennakoitua alhaisempi kysyntä voi johtaa ylimääräisiin varastoihin, koska tilausten muuttaminen lyhyellä aikavälillä on rajallista. Näitä riskejä hallitaan kysynnän ennustamisen, tuotannonsuunnittelun, toimitusketjun tiiviin seurannan sekä varastonhallinnan avulla.

Konsernin tuotanto ja hankinta ovat hajautuneet useisiin maihin, mukaan lukien kehittyvät markkinat, joissa poliittiset, taloudelliset ja sääntelyyn liittyvät riskit voivat olla korostuneita. Näitä riskejä pienennetään hajauttamalla tuotantoa ja hankintaa useisiin maihin, ylläpitämällä useita toimittajasuhteita sekä seuraamalla aktiivisesti toimintaympäristön ja sääntelyn muutoksia.

Toimitusketjun eri osien keskinäinen riippuvuus altistaa konsernin häiriöille, jotka voivat levitä tuotannosta jakeluun. Riskiä hallitaan valmistus- ja jakeluyhtiöiden tiiviillä yhteistyöllä, varmuusvarastoilla, toimitusketjun kehittämisellä sekä jatkuvalla ennustamisen ja suunnittelun parantamisella.

Raaka-aineiden hintavaihtelut, erityisesti metallien, muovien ja puuraaka-aineiden osalta, voivat vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin ja katteisiin. Konserni pyrkii siirtämään kustannusmuutoksia myyntihintoihin joko välittömästi tai pidemmällä aikavälillä sekä seuraa markkinariskejä osana taloudellista riskienhallintaa.

Konsernin toiminta on riippuvaista tuotantolaitoksista, jakelukeskuksista ja tietojärjestelmistä. Häiriöt, kuten tulipalot, luonnonkatastrofit, kyberhyökkäykset tai järjestelmäviat, voivat keskeyttää toiminnan ja aiheuttaa taloudellisia tappioita. Vahinkoriskejä hallitaan kattavilla vakuutusratkaisuilla, vuosittaisilla riskikartoituksilla sekä riskitietoisuuden jatkuvalla ylläpitämisellä. Vakuutusohjelmat huomioivat konserniyhtiöiden väliset riippuvuudet ja kattavat omaisuus- ja keskeytysvahingot, kuljetusvahingot sekä vastuuvahingot. Lisäksi konserni seuraa aiempaa tarkemmin myös petosriskien hallintaa.

Konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yksittäisestä tuotantotekijästä, tuotantolokaatiosta tai toimittajasta. Osaavan henkilöstön saatavuus on kuitenkin tärkeää, ja tätä tuetaan ylläpitämällä hyvää työnantajamainetta ja toimivia henkilöstösuhteita.

ASIAKAS- JA MARKKINARISKIT

Konsernin asiakaskunta on maantieteellisesti ja määrällisesti hajautunut, eikä yksittäisellä asiakkaalla ole merkittävää osuutta liikevaihdosta. Vaikka konserni ei ole kriittisesti riippuvainen yhdestäkään yksittäisestä asiakkaasta, suurten asiakkaiden menettäminen voisi vaikuttaa kannattavuuteen. Tätä riskiä hallitaan laajalla asiakaspohjalla, vahvoilla asiakassuhteilla ja markkinoiden hajautuksella.

Konserni ei harjoita merkittävässä määrin suoraa kuluttajamyyntiä. Tätä ei pidetä sellaisenaan merkittävänä riskinä, koska kuluttajakysyntä on pitkälti sidoksissa brändiuskollisuuteen ja vaihtoehtoisten myyntikanavien avaaminen on tarvittaessa mahdollista.

Vähittäiskaupan rakenteelliset muutokset, erityisesti verkkokaupan kasvu, voivat muuttaa jakelukanavia, hinnoittelua ja näkyvyyttä markkinoilla. Mikäli konserni ei pysty sopeutumaan näihin muutoksiin, sillä voi olla negatiivinen vaikutus myyntiin ja brändin asemaan. Tätä riskiä hallitaan kehittämällä markkina- ja asiakasymmärrystä, seuraamalla jakelukanavien muutosta ja vahvistamalla konsernin asemaa eri kanavissa.

Konserniin liittyy myös myyntisaamisiin kohdistuvia luotto- ja maksukyvyttömyysriskejä. Näitä riskejä hallitaan seuraamalla asiakkaiden maksukäyttäytymistä aktiivisesti sekä hajauttamalla asiakasriskiä niin, ettei yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä muodosta olennaista kokonaisriskiä.

TALOUDELLISET RISKIT

Konsernin taloudelliset riskit koostuvat markkina-, luotto-, korko-, valuutta- ja likviditeettiriskeistä. Hallitus arvioi taloudellisia riskejä useita kertoja vuoden aikana, ja konsernijohto vastaa niiden jatkuvasta seurannasta ja hallinnasta.

Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja rahoituksen saatavuuden heikkeneminen voivat vaikuttaa konsernin rahoituskustannuksiin ja likviditeettiin. Konserni hallinnoi pääomarakennettaan, velkamääriään ja rahoituslähteitään keskitetysti sekä pyrkii varmistamaan riittävän likviditeetin, tasapainoisen lainamaturiteettirakenteen ja riittävät käytettävissä olevat luottolimiitit.

Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy kovenanttiehtoja, joiden täyttymistä seurataan säännöllisesti. Konsernijohto ja hallitus seuraavat kovenanttien kehitystä aktiivisesti ja arvioivat tarvittavia toimenpiteitä hyvissä ajoin mahdollisten riskien hallitsemiseksi.

Likviditeettiriskin hallinnasta vastaa konsernin treasury-toiminto, joka seuraa kassatilannetta cash pooling -järjestelmän, kassavirtaennusteiden ja säännöllisen raportoinnin avulla. Konserni pyrkii vähentämään maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä pitämällä käytettävissään riittävästi kassavaroja ja muita likviditeettireservejä sekä hajauttamalla rahoituslähteitään.

Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin treasuryssa. Riskiasemaa arvioidaan säännöllisesti, ja hallintakeinoina käytetään rahoituksen maturiteetin hallintaa, rahoituslähteiden valintaa sekä tarvittaessa johdannaisia, kuten koronvaihtosopimuksia.

Valuuttakurssiriskiä syntyy sekä liiketoiminnasta, rahoituksesta että ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoituksista. Valuuttariskiä hallitaan hallituksen hyväksymän politiikan mukaisesti ensisijaisesti operatiivisin keinoin sekä käyttämällä tarvittaessa valuuttajohdannaisia ja vieraan valuutan määräisiä lainoja.

Luotto- ja vastapuoliriskiä hallitaan keskitetysti rajoittamalla treasury-transaktioita hyväksyttyihin vastapuoliin. Tytäryhtiöiden ylimääräiset kassavarat pyritään keskittämään cash pool -tileille luottoriskin vähentämiseksi.

Taloudellisia riskejä käsitellään tarkemmin IFRS 7:n mukaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Rapalan VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998.

OSAKKEET JA ÄÄNIOIKEUDET

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2025 oli 3 552 160,41 euroa ja osakemäärä 39 000 000. Keskimääräinen osakemäärä vuoden aikana oli 39 000 000. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Osakepääomassa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2025.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 3.900.000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutusta voidaan käyttää myös kannustinjärjestelyihin yhtiön johdolle sekä avainhenkilöstölle, mihin tarkoitukseen osakkeita voidaan kuitenkin antaa yhteensä enintään 900.000 kappaletta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla osakkeita tai optio-oikeuksia ja muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia myös muussa kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden mukaisessa suhteessa (suunnattu osakeanti). Yhtiön hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakkeiden ja optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään hallituksen ehdotuksen mukaisesti enintään 2.000.000 oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 5,13 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeet voidaan hankkia esimerkiksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön palkitsemisjärjestelmien tai kannustinohjelmien toteuttamiseen, muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa eli suunnattuna hankkimisena hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä niissä markkinapaikoissa, joissa yhtiön osake on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi tai muuten markkinoilla hankintahetkellä muodostuvaan hintaan. Valtuutus on voimassa 30.6.2026 asti.

OMAT OSAKKEET

Joulukuun 2025 lopussa yhtiön hallussa oli 870 159 omaa osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä oli 2,2 %. Kaikkien takaisinostettujen ja yhtiön hallussa olevien osakkeiden keskihinta oli 2,2 euroa.

Yhtiöllä on sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkiojärjestelmien hallinnoinnista ja osakkeiden hankinnasta. 31.12.2025 ulkoisen palveluntuottajan omistamia osakkeita oli taseessa 746 268 kappaletta. Nämä osakkeet ovat Allshares Hedging 6 Oy :n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmien puitteissa luovutetaan osallistujille. Allshares Hedging 6 Oy:n juridinen omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen perusteella Rapala VMC Oyj:n tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä.

OSAKEREKISTERI

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Osakkeenomistajien tulee ilmoittaa omalle arvo-osuusrekisterilleen osoitteen tai pankkitilin muutoksista osinkojen maksamiseksi ja mahdollisten muiden osakeomistukseen liittyvien asioiden hoitamiseksi.

OSAKEPERUSTEISET KANNUSTUSJÄRJESTELMÄT

Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 25.3.2021 kahdesta uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmien osallistujien tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat kannustinjärjestelmät.

Lisätietoja Osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedossa 28.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa oli 31.12.2025 suorassa omistuksessa 194 451 yhtiön osaketta, mikä vastaa yhteensä 0,5 % kaikista osakkeista ja äänimäärästä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty 'Selvitys hallinto- ja ohajausjärjestelmästä 2025' osiossa.

OSAKKEEN NOTEERAUS JA KAUPANKÄYNTI

Yhtiön osake (RAP1V) on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Vuoden 2025 viimeinen noteeraus oli 1,28 euroa. Ylin kurssinoteeraus vuonna 2025 oli 1,99 euroa ja alin 1,17 euroa, keskikurssin ollessa 1,32 euroa. Kaikkiaan 15 571 299 yhtiön osaketta vaihdettiin vuonna 2025, mikä edustaa 39,9 % osakkeiden kokonaismäärästä 31.12.2025.

Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2025 ilman omia osakkeita oli 48,8 milj. euroa. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli -0,23 euroa (-0,07 euroa vuonna 2024). Lisää osakekohtaisia tunnuslukuja on esitetty osassa 'Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut'.

OSINKO

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuodelta 2025 ei makseta osinkoa.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2025

12 266 232	31,5
280 000	0,7
292 007	0,7
368 999	0,9
400 000	1,0
420 000	1,1
500 000	1,3
889 680	2,3
1 290 000	3,3
5 166 427	13,2
17 126 655	43,9
Osakkeita, kpl	%

OSAKKEENOMISTAJAT OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2025

Omistajaryhmä Osakkeita, kpl % Yritykset 3 425 045 8,8 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6 210 223 15,9 Julkisyhteisöt 1 737 307 4,5 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 53 047 0,1 Kotitaloudet 7 243 274 18,6 Ulkomaat 18 196 161 46,7 Hallintarekisteröidyt 2 134 943 5,5 Yhteensä 39 000 000 100

OSAKKEEN HINTA VUONNA 2025, %

Rapala VMC Corp

OMX Nordic Small Cap

* Viellard Migeon & Cie'n omistaa tytäryhtiönsä De Pruines Industriesin kanssa yhteensä 17 231 965 osaketta, joiden osuus yhtiön koko osake- ja äänimäärästä on 44,2 %. Osakemäärät sisältävät konsernin hallussa olevat 870 159 omaa osaketta.

OMISTUSJAKAUMA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2025

	Osakkeen		Osakemäärä,
Osakkeiden lukumäärä	omistajia kpl	%	kpl	%
1 - 100	2996	45,1	123 683	0,3
101 - 500	1899	28,6	508 563	1,3
501 - 1 000	667	10,0	536 849	1,4
1 001 - 10 000	903	13,6	2 811 547	7,2
10 001 - 1 000 000	179	2,7	10 115 762	25,9
1 000 001 -	4	0,1	24 903 596	63,9
Yhteensä	6 648	100,0	39 000 000	100

OSAKKEEN HINNAN KEHITYS 2021-2025, EUR

Rapala VMC Corp

HALLITUS JA JOHTO

HALLITUKSEN JÄSENET

Nykyiset hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:

Alexander Rosenlew

Hallituksen puheenjohtaja 8.5.2025 lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2023 lähtien Toimitusjohtaja Orthex Oy Kansainvälisen johtamisen tutkinto, Insead Liiketoimintajohtamisen maisteritutkinto (MBA) Taloustieteiden maisteritutkinto Syntymävuosi: 1971 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 66 095

Emmanuel Viellard

Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2005–2016, 2024–2025 Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja LISI, toimitusjohtaja MBA ja CPA Syntymävuosi: 1963 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 2 000

Julia Aubertin

Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien Sijoittaja ja neuvonantaja KTM (EDHEC) Syntymävuosi: 1979 Sukupuoli: nainen Osakeomistus *: -

Vesa Luhtanen

Hallituksen jäsen vuodesta 2020 lähtien Hallitusammattilainen Ekonomi Syntymävuosi: 1961 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: -

Johan Berg

Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien Hallitusammattilainen Hanken Kauppakorkeakoulu, Helsinki, 1983–1987: MBA Syntymävuosi: 1961 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 16 000

Pascal Lebard

Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien Vanhempi osakas ja perustajajäsen, Montyon Capital EDHEC Business School - MBA, 1986 Syntymävuosi: 1962 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: -

* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.

Alexander Rosenlew nimettiin hallituksen puheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa 8.5.2025.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtajan apuna konsernin toiminnan suunnittelussa, johtamisessa, strategisten kysymysten valmistelemisessa ja hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa on johtoryhmä (globaali johtoryhmä). Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla käsiteltävästä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa.

Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:

Cyrille Viellard

Toimitusjohtaja 7.3.2025 lähtien Johtoryhmän jäsen 2015 lähtien MBA, ESSEC Syntymävuosi: 1977 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 32 435

Arto Nygren

Executive Vice President, uistinvalmistus Johtoryhmän jäsen 2017 lähtien Kone- ja Metallitekniikan Insinööri Syntymävuosi: 1965 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 40 408

Jean-Philippe Nicolle

Operatiivinen johtaja (Chief Operating Officer), liiketoiminnan suorituskyky, taloudellinen kontrolli ja sisäinen tarkastus, Eurooppa fokus Johtoryhmän jäsen 2020 lähtien Executive MBA, Business School ICS, Paris and CPA Syntymävuosi: 1968 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 7 147

Marcus Twidale

Executive Vice President, Pohjois-Amerikan-jakelutoiminta Johtoryhmän jäsen 2021 lähtien Maataloustieteet, Brooksby College Syntymävuosi: 1965 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 868

Miikka Tarna

Talous- ja rahoitusjohtaja Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien KTM, Oulun yliopisto, 2008 Syntymävuosi: 1983 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 13 314

Tuomas Akkanen

Executive Vice President, Head of Group Supply Chain and Winter Sports Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien Diplomi-insinööri, Teknillinen Korkeakoulu 2004 Syntymävuosi: 1979 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 868

Tuomo Leino

Executive Vice President, lakiasian- ja kestävän kehityksen johtaja, hallituksen sihteeri Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 2013 Syntymävuosi: 1985 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 5 468

Travis Tuma

Executive Vice President, Rapala VMC USA:n maajohtaja Johtoryhmän jäsen 15.10.2025 lähtien University of Wisconsin-Madison (valmistunut 1994) Syntymävuosi: 1971 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 848

Hallitus nimitti 17.12.2024 Cyrille Viellardin Rapala VMC Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi 7.3.2025 alkaen. Edellinen toimitusjohtaja Lars Ollberg jatkoi tehtävässään 6.3.2025 saakka, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle palveltuaan yhtiötä yli 45 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä. 15.10.2025 yhtiö tiedotti nimittävänsä Travis Tuman johtoryhmän uudeksi jäseneksi.

* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Liikevoitto ennen poistoja jaarvonalentumisia (EBITDA)	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	=	Uudelleenjärjestelykustannukset + arvonalentumiset +/- liiketoimintahankinnoista ja -luovutuksista syntyvät tuotot ja kulut - vakuutuskorvaukset +/- muut ei-operatiiviset erät
Vertailukelpoinen liikevoitto	=	Liikevoitto +/- realisoitumattomien operatiivisia eriä suojaavien valuuttajohdannaisten markkina-arvostukset +/- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Korollinen nettovelka	=	Korolliset velat - korolliset saamiset - rahavarat
Sijoitettu pääoma (keskimäärin kauden aikana)	=	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana) + korollinen nettovelka (keskimäärin kauden aikana)
Käyttöpääoma	=	Vaihto-omaisuus + korottomat saamiset - korottomat velat
Korottomat saamiset	=	Varat yhteensä - korolliset saamiset - aineettomat ja aineelliset hyödykkeet - myytävänä olevat omaisuuserät
Korottomat velat	=	Velat yhteensä - korolliset velat
Korollinen nettovelka/EBITDA -suhde	=	Korollinen nettovelkaLiikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	=	Liikevoitto x 100Sijoitettu pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Oman pääoman tuotto (ROE), %	=	Tilikauden voitto x 100Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Velkaantumisaste (netto), %	=	Korollinen nettovelka x 100Oma pääoma yhteensä

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

		Oma pääoma yhteensä x 100
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma ja velat yhteensä - saadut ennakot
Osakekohtainen tulos, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto - hybridipääoman jaksotetutkirjaamattomat korot verojen jälkeenOsakkeiden painotettu keskimääräinen oikaistu lukumäärä
Osakekohtainen osinko, EUR	=	Tilikaudella jaettu osinkoOsakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudella jaettu osinko x 100Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Oma pääoma/osake, EUR	=	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaOsakkeiden oikaistu lukumäärä kauden lopussa
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osakekohtainen osinko x 100Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/voittosuhde (P/E)	=	Osakkeen oikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussaOsakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi, EUR	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihtoTilikaudella vaihdettujen osakkeiden oikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo, EUR	=	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (ilman omia osakkeita) x viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	=	Keskiarvo laskettu kuukausien loppujen keskiarvona

		2025	2024	2023	2022	2021
Toiminnan laajuus ja kannattavuus
Liikevaihto	Milj. EUR	227,5	220,9	221,6	274,4	294,3
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia	Milj. EUR	15,9	21,1	15,6	23,6	42,0
suhteessa liikevaihtoon	%	7,0	9,6	7,0	8,6	14,3
Liikevoitto	Milj. EUR	4,2	8,6	4,0	12,3	32,1
suhteessa liikevaihtoon	%	1,9	3,9	1,8	4,5	10,9
Voitto/tappio ennen veroja	Milj. EUR	-4,4	0,5	-6,7	8,8	28,0
suhteessa liikevaihtoon	%	-1,9	0,2	-3,0	3,2	9,5
Tilikauden tulos	Milj. EUR	-4,9	0,4	-7,3	3,7	19,8
suhteessa liikevaihtoon	%	-2,2	0,2	-3,3	1,4	6,7
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	Milj. EUR	-4,9	0,4	-7,3	3,7	18,2
Määräysvallattomille omistajille	Milj. EUR	-	-	-	0,0	1,5
Investoinnit	Milj. EUR	4,3	4,2	11,4	11,5	14,0
suhteessa liikevaihtoon	%	1,9	1,9	5,2	4,2	4,8
Tutkimus- ja kehityskulut	Milj. EUR	1,1	1,0	0,8	1,3	1,2
suhteessa liikevaihtoon	%	0,5	0,5	0,4	0,5	0,4
Korollinen nettovelka kauden lopussa	Milj. EUR	72,9	61,8	80,9	107,1	70,6
Sijoitettu pääoma kauden lopussa	Milj. EUR	209,3	217,1	237,2	246,1	209,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	%	2,0	3,8	1,6	5,4	16,1
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-3,4	0,3	-5,0	2,7	14,0
Omavaraisuusaste kauden lopussa	%	49,3	53,0	52,1	41,2	44,2
Velkaantumisaste (netto) kauden lopussa	%	53,5	39,8	51,8	77,0	50,7
Henkilöstö keskimäärin	Henkilöä	1 408	1 353	1 436	1 704	1 792
Henkilöstö kauden lopussa	Henkilöä	1 373	1 375	1 374	1 543	1 757

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR

TILIKAUDEN TULOS , MILJ. EUR

LIIKEVOITTO (MILJ. EUR),

suhteessa liikevaihtoon (%)

OMAVARAISUUSASTE, %

Liikevoitto Liikevoitto suhteessa liikevaihtoon

		2025	2024	2023	2022	2021
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos	EUR	-0,23	-0,07	-0,20	0,10	0,45
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	-0,23	-0,07	-0,20	0,10	0,44
Oma pääoma/osake	EUR	2,92	3,22	3,25	3,58	3,58
Osakekohtainen osinko 1)	EUR	-	-	-	0,04	0,15
Osinko/tulos 1)	%	-	-	-	41,8	33,5
Efektiivinen osinkotuotto 1)	%	-	-	-	0,80	1,72
Hinta/voittosuhde		-5,5	-29,1	-15,2	52,2	19,5
Osakkeen viimeinen kurssi kauden lopussa	EUR	1,28	1,92	3,00	5,00	8,72
Osakkeen alin kurssi	EUR	1,17	1,89	2,53	4,08	4,36
Osakkeen ylin kurssi	EUR	1,99	3,44	5,14	9,16	10,95
Tilikauden keskikurssi	EUR	1,32	2,45	3,18	6,46	7,82
Osakkeiden vaihto	Shares	15 571 299	2 649 340	2 998 795	2 792 052	5 217 447
Osuus osakkeiden keskimääräisestä määrästä	%	40,39	6,81	7,71	7,18	13,47
Osakepääoma	Milj. EUR	3,6	3,6	3,6	3,6	3,6
Osinko tilikaudelta 1)	Milj. EUR	-	-	-	1,6	5,8
Osakekannan markkina-arvo 2)	Milj. EUR	48,8	74,6	116,6	194,4	339,6
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 2)	1 000 kpl	38 130	38 876	38 876	38 876	38 950
Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa	1 000 kpl	870	124	124	124	50
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä 2)	1 000 kpl	38 550	38 876	38 876	38 890	38 732
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, laimennettu	1 000 kpl	39 000	39 000	39 000	39 000	39 000
Osakkeiden painotettu keskimääräinenlukumäärä, laimennettu	1 000 kpl	39 000	39 000	39 000	39 000	39 000

1. Vuoden 2025 osalta hallituksen esitys. 2) Ei sisällä omia osakkeita.

VELKAANTUMISASTE (NETTO) KAUDEN LOPUSSA, %

OSAKEKOHTAINEN OSINKO, EUR

*Hallituksen esitys

OSAKEKOHTAINEN TULOS, EUR

OSINKO/TULOS, %

*Hallituksen esitys

TILINPÄÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 90
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 94
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS135
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT138
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSENSEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET148
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ148
TILINTARKASTUSKERTOMUS149
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTIRAPALA VMC OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ153
KESTÄVYYSSELVITYKSENVARMENNUSKERTOMUS155

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Milj. EUR	Liitetieto	2025	2024
Liikevaihto	2	227,5	220,9
Liiketoiminnan muut tuotot	4	0,3	0,3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		4,5	-2,5
Valmistus omaan käyttöön		0,2	0,2
Materiaalit ja palvelut	6	-106,5	-95,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	7	-62,7	-63,6
Liiketoiminnan muut kulut	5	-43,2	-45,1
Muuntoerojen siirto tulosvaikuteisiksi		-4,7	-
Käyttöomaisuuden myyntivoitto		0,5	6,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	13	0,0	0,0
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		15,9	21,1
Poistot ja arvonalentumiset	11, 12, 26	-11,6	-12,5
Liikevoitto		4,2	8,6
Rahoitustuotot ja -kulut	9	-8,6	-8,1
Voitto ennen veroja		-4,4	0,5
Tuloverot	10	-0,5	0,0
Tilikauden voitto/tappio		-4,9	0,4
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-4,9	0,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta laskettu osakekohtainen tulos	29
Osakekohtainen tulos, EUR		-0,23	-0,07
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR		-0,23	-0,07
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl		38 550	38 876
Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl		38 550	39 000

KONSERNIN TULOSLASKELMA KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. EUR	2025	2024
Tilikauden voitto/tappio	-4,9	0,4
Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioitu 1)
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	0,0	-0,1
Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä	0,0	-0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot	-8,4	1,1
Lopetetuista toiminnoista aiheutuva muuntoerotappio	4,7
Nettosijoitusten suojaukset	-0,2	-0,1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä	-3,9	1,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	-3,9	1,0
Tilikauden laaja tulos	-8,8	1,4
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	-8,8	1,4

1. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus on esitetty liitetiedossa 10.

OMA PÄÄOMA JA VELAT

KONSERNIN TASE

Milj. EUR	Liitetieto	2025	2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	61,5	66,3
Muut aineettomat hyödykkeet	11	34,9	38,0
Aineelliset hyödykkeet	12	20,3	22,9
Vuokrasopimuserät	26	9,4	11,7
Osuudet osakkuusyrityksissä	13	0,0	0,0
Muut osakkeet	14	0,1	0,1
Korolliset saamiset	15	0,7	0,7
Korottomat saamiset	15	0,3	0,3
Laskennalliset verosaamiset	10	17,2	15,0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		144,3	155,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	84,4	84,2
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	15	29,1	31,2
Tuloverosaamiset		0,9	1,5
Rahavarat	17	18,2	21,7
Lyhytaikaiset varat yhteensä		132,6	138,6
Varat yhteensä		276,9	293,6

Milj. EUR	Liitetieto	2025	2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		3,6	3,6
Ylikurssirahasto		16,7	16,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4,9	4,9
Omat osakkeet		-4,0	-3,0
Muuntoerot		-13,7	-9,9
Kertyneet voittovarat		103,8	113,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	18	111,4	125,3
Hybridilaina	18	25,0	30,0
Oma pääoma yhteensä		136,4	155,3
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	23	63,5	49,4
Korottomat velat	24	0,5	0,8
Vuokrasopimusvelat	23	5,6	7,6
Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet	19	1,5	1,5
Laskennalliset verovelat	10	8,9	8,9
Pitkäaikaiset velat yhteensä		80,0	68,3
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	23	18,5	22,4
Ostovelat ja muut korottomat velat	24	36,1	40,1
Vuokrasopimusvelat	23	4,3	4,8
Tuloverovelat		1,4	2,5
Varaukset	20	0,3	0,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä		60,6	70,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		276,9	293,6

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. EUR	Liitetieto	2025	2024
Tilikauden voitto		-4,9	0,4
Oikaisuerät
Tuloverot	10	0,5	0,0
Rahoitustuotot ja -kulut	9	8,6	8,2
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	11, 12, 26	11,6	12,5
Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät	7, 28		0,1
Kurssierot	9	-0,5	0,4
Osuus osakuusyritysten tuloksesta	13	0,0	0,0
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
myyntivoitot ja -tappiot		-0,5	-6,4
Muut oikaisut		6,0	-2,4
Oikaisuerät yhteensä		25,9	12,4
Rahoituserät
Maksetut korot		-7,1	-8,2
Saadut korot		1,6	1,7
Maksetut verot		-2,3	-1,3
Muut rahoituserät, netto		-1,4	-1,4
Rahoituserät yhteensä		-9,1	-9,1
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		0,7	4,4
Vaihto-omaisuuden muutos		-5,8	5,1
Velkojen muutos		-1,2	10,2
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-6,3	19,7
Liiketoiminnan nettorahavirta		5,5	23,4

Milj. EUR	Liitetieto	2025	2024
Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden myynnit	11	0,0	0,4
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	11	-0,5	-0,3
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	12	1,6	8,7
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	12	-3,8	-3,9
DQC International Corp hankinta	3		-0,3
Investointien nettorahavirta yhteensä		-2,7	4,6
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-1,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot		40,0
Lyhytaikaisten lainojen nostot		51,1	81,1
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-23,0	-31,7
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-58,5	-65,6
Leasevelkojen maksut		-6,0	-4,9
Hybridilaina		-10,2	-3,8
Rahoituksen nettorahavirta yhteensä		-7,6	-24,8
Rahavarojen muutos		-4,9	3,2
Rahavarat tilikauden alussa		21,7	20,0
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1,4	-1,5
Rahavarat tilikauden lopussa	17	18,2	21,7

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Emoyhtiön omistajille kuuluva pääoma
Milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Sijoitetun vapaan omanpääoman rahasto	Omatosakkeet	Muuntoerot	Kertyneetvoittovarat	Määräysvallattomienomistajien osuus	Hybridilaina	Oma pääomayhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	3,6	16,7	4,9	-3,0	-11,0	115,0	-	30,0	156,3
Tilikauden voitto						0,4			0,4
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot					1,1				1,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet						-0,1			-0,1
Nettosijoitusten suojaukset					-0,1				-0,1
Tilikauden laaja tulos					1,0	0,4			1,4
Osakeperusteiset maksut						0,1			0,1
Hybridilainan kulut						-3,0			-3,0
Muut muutokset						0,6			0,6
Oma pääoma 31.12.2024	3,6	16,7	4,9	-3,0	-9,9	113,0		30,0	155,3
Tilikauden voitto						-4,9			-4,9
Muut laajan tuloksen erät *
Muuntoerot					-8,4				-8,4
Lopetetuista toiminnoista aiheutuva muuntoerotappio					4,7				4,7
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet						0,0			0,0
Nettosijoitusten suojaukset					-0,2				-0,2
Tilikauden laaja tulos					-3,9	-5,0			-8,8
Omien osakkeiden hankinta				-1,0					-1,0
Hybridilainan takaisinmaksu								-5,0	-5,0
Osakeperusteiset maksut						0,0			0,0
Hybridilainan kulut						-4,1			-4,1
Muut muutokset						-0.1			-0.1
Oma pääoma 31.12.2025	3,6	16,7	4,9	-4,0	-13,7	103,8	-	25,0	136,4	* Verovaikutus huomioitu

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Perustiedot

Rapala VMC Oyj ("yhtiö") on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Asikkala. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998 lähtien. Emoyhtiö Rapala VMC Oyj ja sen tytäryhtiöt (yhdessä "konserni") toimivat noin 40 maassa ja yhtiö on yksi maailman johtavia kalastustarvikeyhtiöitä.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2025. Yhtiön hallitus on kokouksessaan 8.4.2026 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa konsernin internetsivuilta www.rapalavmc.com tai osoitteesta Mäkelänkatu 87, 00610 Helsinki.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2025 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY 1606/2002) säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni ei ole, ennen niiden pakollista voimaantuloa, soveltanut uusia, uudistettuja tai muutettuja standardeja tai tulkintoja, jotka eivät ole vielä voimassa.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu.

European Single Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten mukainen tilinpäätös julkistetaan suomeksi ja englanniksi. ESEFin vaatimusten mukaisesti konsernitilinpäätöksen päälaskelmat ja liitetiedot on merkitty XBRL-merkeillä. ESEF raportti on tilintarkastettu.

Uusien standardien, standardimuutosten tai tulkintojen soveltaminen

Konserni on soveltanut 1.1.2025 alkaen seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin:

• IAS 21 stanardiin tehdyt muutokset

Yllä listattujen standardien muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Hyväksytyillä uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin konsernitilinpäätökseen.

1.1.2027 voimaantuleva IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi sisältää uudet vaatimukset tilinpäätöksen esittämiselle ja liitetiedoille ja se korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. Konserni arvioi IFRS 18 standardin käyttöönotolla olevan jonkin verran vaikutusta tilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen esittämistapaan. Konserni soveltaa uutta standardia sen voimaantulopäivästä alkaen. Takautuva soveltaminen on pakollista ja siten vertailutiedot tilikaudelta, joka päättyy 31.12.2026, oikaistaan IFRS 18:n mukaisesti.

Konserni esittää tilinpäätöksessään vain olennaiset tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, eikä siten ole toistanut kaikkia edellisen vuoden tilinpäätöksessä esitettyjä periaatteita.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää yhtiön ja sen tytäryritykset, joissa sillä on määräysvalta. Määräysvalta perustuu joko välittömästi tai välillisesti yli 50 prosentin äänioikeuksien omistuksen kautta syntyvään päätösvaltaan ja/tai muulla tavoin syntyvään määräysvaltaan. Tytäryritysten tilinpäätökset on laadittu samalle tilikaudelle samojen laatimisperiaatteiden mukaisesti. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin kaikki sisäiset liiketapahtumat kuten saamiset, velat ja sisäinen osingonjako sekä realisoitumattomat varaston ja aineellisten hyödykkeiden sisäiset katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 %:n osuus äänivallasta ja/tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan ennen liikevoittoa.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat

Kukin tytäryhtiö määrittelee oman toiminnallisen valuuttansa ja kaikki sen tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siinä valuutassa ("toiminnallinen valuutta"). Ulkomaanrahanmääräiset liiketapahtumat muunnetaan toiminnalliseen valuuttaan käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Ulkomaanrahanmääräiset monetaariset saamiset ja velat muunnetaan toiminnalliseksi valuutaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaanrahanmääräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toiminnallisen valuutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on muunnettu toiminnalliseen valuuttaan käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminnallinen ja raportointivaluutta. Tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan konsernin raportointivaluuttaan tilikauden keskikurssiin. Näiden tytäryhtiöiden taseet muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssilla. Muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja näitä tehokkaasti suojaavien lainojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö, jonka toiminnallinen ja raportointivaluutta on muu kuin euro, myydään, mahdolliset valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.

Segmenttiraportointi

Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu itsenäisinä divisioonina. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. Rapala VMC:n toimintasegmentti ja rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernitaso. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan konsernitasolla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Jos viitteitä on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta voivat olla esimerkiksi merkittävät muutokset markkinatilanteessa ja myyntihinnoissa, päätökset huomattavista uudelleenjärjestelyistä sekä muutokset kannattavuudessa.

Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan joka tapauksessa vuosittain. Arvonalennustestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa.

Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumisen määrä lasketaan vertaamalla omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Diskonttokorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden

näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Aikaisemmin tehty arvonalentumiskirjaus perutaan, jos kerrytettävissä olevassa rahamäärässä on tapahtunut muutos. Arvonalentumiskirjauksen peruuttaminen ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan kirjanpitoarvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu. Liikearvoon tehtyä arvonalentumista ei peruuteta.

Liikevoitto

IAS 1 (Tilinpäätöksen esittäminen) ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: Liikevoitto saadaan lisäämällä liikevaihtoon muut liiketoiminnan tuotot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, vähentämällä myynnin suorat kulut oikaistuna varaston muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kustannuksilla, vähentämällä työsuhde-etuuksiin liittyvät kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumiset sekä muut liiketoiminnan kulut. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon mikäli ne liittyvät liiketapahtumiin, muuten ne kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelmassa kuvatut rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudattaen. Kaikki tilikauden aikana maksetut verot on esitetty liiketoiminnan rahavirrassa, ellei niitä voida erityisesti kohdistaa investointien tai rahoituksen rahavirtoihin. Realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset ulkomaanrahan määräisinä pidettävistä rahavaroista on esitetty erillisellä rivillä ennen rahavaroja tilikauden lopussa, erillään liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirroista.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Konserni toimii sellaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jakelijana, josta on annettu Euroopan unionin direktiivi. Odotetut kustannukset kirjataan muihin liiketoiminnan kuluihin ja lyhytaikaisiin korottomiin velkoihin.

Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Jotta voitaisiin heijastaa liiketoiminnan perustason suorituskykyä ja parantaa vertailukelpoisuutta tilikausien välillä, Konserni esittää vaihtoehtoisia suorituskykymittareita. Vertailukelpoinen liikevoitto on liikevoitto ilman operatiivisten valuuttajohdannaisten markkina-arvostuksia ja muita vertailukelpoisuutta vaikuttavia eriä, joihin sisältyvät merkittävät rakennejärjestelykulut, arvonalennukset, liiketoimintakaupoista ja myynneistä saadut voitot ja tappiot, vakuutuskorvaukset sekä muut ei-operatiiviset erät. Vaihtoehtoisia suorituskykymittareita ei tule pitää erillisinä IFRS:n mukaisia suorituskykymittareita korvaavana mittarina.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinta kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS) mukaan edellyttää johdon tekevän arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat konsernitilinpäätöksessä ja sen liitetiedoissa raportoituihin eriin. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa sovellettaessa tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Johdon arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja tulevaisuuden ennusteisiin, joita arvioidaan jatkuvasti. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Konsernissa keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat seuraavat:

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin aineellisen tai aineettoman hyödykkeen arvo on alentunut. Liikearvot ja aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain. Arvonalentumistestausta varten konsernin omaisuus jaetaan rahavirtaa tuottaviin yksiköihin sille alimmalle tasolle, joka on muista yksiköistä pääosin riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Arvonalentuminen kirjataan, jos kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lukujen esittäminen ja pyöristys

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina. Kaikki tilinpäätöstaulukoiden luvut on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Tilinpäätöksessä 0,0 milj. euroa tarkoittaa, että luku on itseisarvoltaan alle 50 000 euroa. Jos nimikkeen määrä on 0 euroa, se esitetään tyhjänä soluna.

2 MAANTIETEELLISET JA KOKO YHTEISÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

Kirjanpitoperiaatteet

Liikevaihto sisältää myynnistä saadut tuotot vähennettynä välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisten myyntien kurssieroilla. Myyntituotot kirjataan, kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan. Pääsääntöisesti konsernin myymien tuotteiden, suoritevelvoitteiden täyttäminen tapahtuu, kun tuotteet luovutetaan sopimusehtojen mukaisesti asiakkaalle ja asiakaskohtaiset toimitusehdot ostotilauksissa ja/tai puitesopimuksissa ilmaisevat tämän määräysvallan siirtymishetken. Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Vuokratuotot kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuksen sisällön mukaisesti. Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Pohjois-Amerikka, Pohjoismaat, muu Eurooppa ja muut maat. Ulkoinen liikevaihto ja pitkäaikaiset varat on esitetty eriteltynä maittain, joiden osuus kokonaisuudesta on merkittävä.

Pitkäaikaiset varat sisältävät konsernin pitkäaikaiset varat poislukien rahoitusvarat ja laskennalliset verosaamiset.

ULKOINEN LIIKEVAIHTO MYYJÄYHTIÖN SIJAINTIMAAN MUKAAN

Milj. EUR	2025	2024
Suomi	20,3	22,8
Muut Pohjoismaat	3,1	3,0
Pohjoismaat yhteensä	23,4	25,8
Venäjä	3,8	4,8
Ranska	34,9	35,8
Muut Euroopan maat	17,5	17,8
Muu Eurooppa yhteensä	56,2	58,4
USA	105,5	98,3
Muu Pohjois-Amerikka	17,3	13,6
Pohjois-Amerikka yhteensä	122,8	111,9
Muut maat yhteensä	25,0	24,8
Yhteensä	227,5	220,9

Konsernin asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla eikä yhdenkään asiakkaan liikevaihto edusta yksinään merkittävää osaa konsernin liikevaihdosta.

PITKÄAIKAISET VARAT SIJAINTIMAAN MUKAAN

Milj. EUR	2025	2024
Suomi	21,2	23,6
Muut Pohjoismaat	1,4	1,4
Pohjoismaat yhteensä	22,6	24,9
Venäjä	0,3	0,2
Muut maat	24,5	25,8
Muu Eurooppa yhteensä	24,8	26,1
USA	36,5	41,7
Muu Pohjois-Amerikka	12,8	14,2
Pohjois-Amerikka yhteensä	49,3	55,9
Kiina (ml. Hongkong)	26,6	28,7
Muut maat	2,7	3,1
Muut maat yhteensä	29,3	31,9
Yhteensä	126,0	138,8

Yrityshankinnat vuonna 2025

Vuonna 2024 tai 2025 ei tapahtunut yritysostoja tai -myyntejä.

4 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. EUR	2025	2024
Vuokratuotot	0,1	0,1
Muut tuotot	0,2	0,2
Yhteensä	0,3	0,3

Milj. EUR	2025	2024
Myynti- ja markkinointikulut	-9,5	-9,3
Maksetut vuokrat (ei IFRS 16)	-1,3	-1,4
Myyntirahdit	-7,7	-7,9
Kunnossapito- ja yleiskustannukset	-5,3	-5,7
Matkakulut	-2,6	-2,4
Myyntikomissiot	-4,0	-3,7
Konsultointikulut	-1,7	-1,9
IT ja tietoliikenne	-3,5	-3,7
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-0,8	-0,8
Ulkoistettu logistiikka	-0,7	-0,8
Valuuttajohdannaiset	0,7	-0,7
Muut kulut	-6,8	-6,7
Yhteensä	-43,2	-45,1

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

Milj. EUR	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot *	-0,8	-0,8
Muut palkkiot	-0,0	-0,0
Yhteensä	-0,8	-0,8

* Tilintarkastuspalkkiot yhtiön tilintarkastajalle Deloitte Oy:lle olivat -0,6 (2024: -0,5). Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista.

Yhteensä	-106,5	-95,4
Ulkopuoliset palvelut	-1,8	-2,7
Varastojen muutos	0,0	-2,1
Ostot tilikauden aikana	-104,7	-90,6
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Milj. EUR	2025	2024

-0,1
-11,1
-0,2
-2,5
-49,8
2024

Vuonna 2025 työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sisälsivät uudelleenjärjestelyistä johtuvia henkilöstökuluja 0,2 milj. euroa (2024: 1,6 milj. euroa). Tarkemmat tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista ja osakeperusteisista kannustinjärjestelmistä on esitetty liitetiedoissa 27 ja 28.

HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

Henkilöä	2025	2024
Pohjois-Amerikka	140	133
Pohjoismaat	146	139
Muu Eurooppa	867	817
Muut maat	255	264
Yhteensä	1 408	1 353

8 TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT

Tilikauden tulokseen sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehityskuluja 1,1 milj. euroa vuonna 2025 (2024: 1,0 milj. euroa). Konserni ei ole aktivoinut kehityskuluja.

9 RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT

Milj. EUR	2025	2024
Kurssivoitot ja -tappiot
Rahoitussaamisista	-4,7	1,9
Jaksotettuun hankintamenoonkirjatuista rahoitusveloista	3,0	-1,2
Vuokrasopimusveloista	0,0	0,0
Korko- ja muut rahoitustuotot

Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjatta
vista rahoitusvaroista	1,6	1,6
Muut rahoitustuotot	0,0	0,0

Korko- ja muut rahoituskulut

Yhteensä	-8,6	-8,1
Muut rahoituskulut	-2,3	-2,1
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (IFRS 16)	-0,5	-0,6
Valuuttajohdannaiset	-0,2	-0,1
Korkojohdannaiset	0,0	-0,4
kirjatuista rahoitusveloista	-5,6	-7,4
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon

KIRJATTU MUIHIN LAAJAN TULOSLASKELMAN ERIIN

Yhteensä	-0,2	-0,1
Voitot ja tappiot nettosijoituksien suojauksista,verovaikutus huomioituna	-0,2	-0,1
Milj. EUR	2025	2024

LIIKEVOITTOON KIRJATUT

VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT

Liikevaihtoon sisältyvät0,3Ostoihin sisältyvät0,2Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvätValuuttajohdannaiset0,7	-0,7
	-0,3
	1,1
Milj. EUR2025	2024

10 TULOVEROT

Kirjanpitoperiaatteet

Konsernin tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varaston nettorealisointi- ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. EUR	2025	2024
Verotettavaan tuloon perustuvat verot	-1,9	-2,3
Laskennalliset verot	1,3	2,3
Tuloverot yhteensä	-0,5	0,0

TULOVEROJEN TÄSMÄYTYS

Milj. EUR	2025	2024
Voitto / tappio ennen veroja	-4,4	0,5
Verot laskettuna Suomen yhtiöverokannalla (20 %)	0,9	-0,1
Ulkomaisten tytäryritystenpoikkeavien verokantojen vaikutus	-0,5	-0,4
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	0,0	1,0
Kuluksi kirjatut ulkomaiset lähdeverot	-0,1	-0,2
Kirjaamattomien laskennallistenverosaamisten vaikutus	-0,4	-0,4
Hyöty aiemmin kirjaamattomistalaskennallisista verosaamisista	0,5	1,8
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	0,1	-1,0
Verokantamuutosten vaikutus		0,1
Muut erät	-1,0	-0,8
Tuloverot tuloslaskelmassa	-0,5	0,0

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

Yhteensä	0,9	0,0	0,9
Nettosijoitusten suojaukset	-0,1	0,0	-0,1
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	-0,1		-0,1
Muuntoerot	1,1		1,1
Milj. EUR	EnnenVeroja	Verovaikutus	Verojenjälkeen
2024
Yhteensä	-3,9	0,0	-3,9
Nettosijoitusten suojaukset	-0,2	0,0	-0,2
Lopetetuista toiminnoistaaiheutuva muuntoero	4,7	0,0	4,7
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,0	0,0	0,0
Muuntoerot	-8,4		-8,4
Milj. EUR	EnnenVeroja	Verovaikutus	Verojenjälkeen
2025

Kirjanpitoperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan velkamenetelmän mukaisesti kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassa olevia verokantoja käyttäen. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten hyödykkeiden poistoeroista, hankittujen yhtiöiden nettovarallisuuden arvostamisesta käypään arvoon, sisäisistä varastokatteista, etuuspohjaisista järjestelyistä, varaston nettorealisointi- ja muista varauksista, tilinpäätössiirroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verosaaminen siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

LASKENNALLISET VEROT

Milj. EUR	2025	2024
Vuokrasopimusvelat	0,5	0,8
Vahvistetut tappiot ja verohyvitykset	12,6	11,2
Varaukset	1,8	1,3
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	0,4	0,4
Poistoerot	2,5	2,5
Vaihto-omaisuus	3,7	3,7
Yhteensä	21,5	19,9
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-4,3	-4,9
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	17,2	14,9
Käyttöoikeusomaisuuserät	0,4	0,7
Poistoerot ja muut verottamattomat varaukset	2,7	2,9
Hankittujen nettovarojen käyvän arvon kohdistukset	5,6	5,8
Jakamattomat voittovarat	4,2	4,2
Muut tilapäiset erot	0,2	0,2
Yhteensä	13,1	13,8
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-4,3	-4,9
Laskennalliset verovelat yhteensä	8,9	8,9
Laskennallinen verosaaminen (+) / verovelka (-), netto	8,3	6,0

MUUTOS LASKENNALLISEN VEROSAAMISEN JA -VELAN NETTOMÄÄRÄSSÄ

Milj. EUR	2025	2024
Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto
1.1.	6,0	3,1
Kirjattu tuloslaskelmaan	1,3	2,3
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Kirjattu omaan pääomaan	1,0	0,7
Muuntoerot	-0,1	-0,1
Laskennalliset verosaamiset (+)
ja -velat (-), netto 31.12.	8,3	6,0

Taseessa esitetty erikseen laskennallinen verosaatava ja -velka. Tässä esitetty nettona IAS 12 mukaan. Konsernilla oli 31.12.2025 vahvistettuja tappioita 32,4 milj. euroa (2024: 37,3 milj. euroa), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska konsernille ei todennäköisesti kerry riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Näistä tappioista 2,9 milj. euroa vanhenee seuraavan viiden vuoden kuluessa (2024: 1,6 milj. euroa).

Laskennallinen verovelka on kirjattu tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista sikäli kuin verovaikutuksen toteutumiseen johtava voitonjako on todennäköinen lähitulevaisuudessa.

Taseeseen sisältyy 12,1 milj. euroa (2024: 8,5 milj. euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisissa konserniyhtiöissä, joiden tilikauden 2025 tai 2024 tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

11 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Kirjanpitoperiaatteet

Aineettomiin hyödykkeisiin lasketaan asiakassuhteet, tavaramerkit, aktivoidut tuotekehitysmenot, patentit, tekijänoikeudet, lisenssit ja ohjelmistojen käyttöoikeudet. Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan, joka vaihtelee kolmesta viiteentoista vuoteen.

Tavaramerkkien ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joiden taloudellinen vaikutusaika on arvioitu rajoittamattomaksi, on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Useimmista tavaramerkeistä ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Tavaramerkit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumistappiolla. Aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityskaupoissa hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

2025

			Asiakas	Muut aineettomat
Milj. EUR	Liikearvo	Tavaramerkit	suhteet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	66,3	36,1	2,7	9,0	114,1
Lisäykset				0,5	0,5
Vähennykset		-0,3		-1,6	-1,9
Kurssierot	-4,7	-2,1	-0,1	-0,5	-7,5
Hankintameno 31.12.	61,5	33,7	2,6	7,4	105,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,9	-2,6	-6,3	-9,8
Vähennykset		0,3		1,6	1,9
Tilikauden poistot		-0,1	-0,1	-0,5	-0,7
Arvonalentumiset				-0,5	-0,5
Kurssierot		0,0	0,1	0,1	0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-0,7	-2,6	-5,6	-8,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	66,3	35,1	0,1	2,7	104,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	61,5	33,0	0,0	1,8	96,4

2024

			Asiakas	Muut aineettomat
Milj. EUR	Liikearvo	Tavaramerkit	suhteet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	64,3	35,4	3,9	10,2	113,8
Lisäykset			0,0	0,3	0,3
Vähennykset		-0,1	-1,3	-2,2	-3,6
Uudellenryhmittelyt 1)		-0,3		0,6	0,3
Kurssierot	2,0	1,2	0,1	0,1	3,4
Hankintameno 31.12.	66,3	36,1	2,7	9,0	114,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-0,9	-3,8	-7,4	-12,0
Vähennykset		0,1	1,3	1,8	3,2
Tilikauden poistot			-0,1	-0,7	-0,9
Kurssierot		-0,2	-0,2	0,0	-0,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-0,9	-2,6	-6,3	-9,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	64,3	34,5	0,2	2,8	101,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	66,3	35,1	0,1	2,7	104,2

1. Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden välillä.

LIIKEARVO JA TALOUDELLISELTA VAIKUTUSAJALTAAN RAJOITTAMATTOMAT TAVARAMERKIT

Milj. EUR	Yhteensä
2025
Liikearvo	61,5
Taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat tavaramerkit	33,0
Diskonttokorko, %	10,0
2024
Liikearvo	66,3
Taloudelliselta vaikutusajaltaan
rajoittamattomat tavaramerkit	35,1
Diskonttokorko, %	9,9

Liikearvon ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien tavaramerkkien arvonalentumistestaus

Konsernia johdetaan yhtenä kokonaisuutena eikä sitä ole organisoitu tai johdettu itsenäisinä divisioonina. Suurin osa yksiköistä on toiminnassaan riippuvaisia toisistaan, eikä osalla yksiköistä ole omaa tuotanto- tai myyntitoimintoa, eivätkä ne ole siten kykeneviä toimimaan itsenäisesti. Tästä johtuen liikearvo ja taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat tavaramerkit testataan konsernitasolla. IFRS:n mukaan pienin erotettavissa oleva rahavirtaa tuottava yksikkö saa olla kuitenkin enintään niin laaja kuin yhteisön segmenttiraportointiin perustuva toiminnallinen segmentti. Konserni ilmoitti 12.12.2024 päivittävänsä johtamismallin muutoksista johtuen segmenttiraportontiaan ja 2024 joulukuusta alkaen "konsernin tuotteet" ja "kolmansien osapuolien tuotteet" poistuivat. Päivityksen myötä Rapala VMC:n toimintasegmentti ja rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernitaso.

Liikearvojen ja tavaramerkkien tasearvojen mahdollinen arvonalentuminen testataan käyttöarvon mukaisesti diskontattujen tulevaisuuden rahavirtojen avulla. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon tekemiin ja hallituksen hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Arvioidut myynti- ja tuotantomäärät on johdettu olemassa olevien tuotannontekijöiden käytöstä. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät myynnin kasvuun ja kannattavuuteen. Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. WACC:n laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus ja tavoitepääomarakenne. Sekä vuonna 2025 että 2024 toteutetuissa laskelmissa viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä 0 %:n kasvutekijää. Suoritettujen liikearvojen ja tavaramerkkien arvonalentumistestien perusteella vuosina 2025 ja 2024 ei ole ollut tarvetta liikearvon arvonalennuksiin.

Myynti – Konsernin ennustettu myynti perustuu nykyisiin ja tuleviin tuotesortimentteihin sekä jakelu- ja tuotantokapasiteetin hyödyntämiseen. Myyntiennusteen pohjana ovat lisäksi toimialan pitkän aikavälin kasvu ja konsernin strategian edelleentoteuttaminen.

Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia suhteessa liikevaihtoon – Konsernin ennustettu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) suhteessa liikevaihtoon perustuu edellisten vuosien aikana toteutuneisiin katteisiin sekä johdon arvioihin myynnin ja myyntikatteen kehittymisestä. Käyttökatteen kehittymisessä on lisäksi huomioitu yleinen kustannustason nousu.

Diskonttokorko – Diskonttokorkona käytetään painotettua pääoman kustannusta (WACC) ennen veroja. Painotettu pääoman kustannus kuvaa konsernin oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit.

Kasvutekijä – Käytetty kasvutekijä on johdon harkinnan mukaan konservatiivinen verrattuna konsernin pidemmän aikavälin toteutuneeseen liikevaihtotasoon.

Herkkyysanalyysi

Konserni on herkin liikearvon alaskirjaukselle erityisesti diskonttokoron kasvun suhteen. Testaushetkellä Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää 19,5 MEUR kirjanpitoarvoistaan ja diskonttokorko saa kasvaa enintään 0,7 %-yksikköä jonka jälkeen alaskirjaustarve syntyy.

12 AINEELLISET HYÖDYKKEET

2025

Kirjanpitoperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, vähennettynä arvonalentumistappiolla ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Yrityskaupoissa hankittuihin aineellisiin hyödykkeisiin sovelletaan käypää arvoa hankintahetkellä. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan määrittelemätön taloudellinen pitoaika.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset ja rakennelmat10–25 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvoista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- tai perusparannushankkeiden menot kirjataan taseeseen ja poistetaan tasapoistoin niihin liittyvän päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot tai tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja kirjanpitoarvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Aineellisten hyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

				Muut	Ennakkomaksut
		Rakennukset	Koneet	aineelliset	ja keskeneräiset
Milj. EUR	Maa-alueet	ja rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,3	21,4	56,1	15,3	1,5	95,7
Lisäykset		0,1	1,8	0,6	1,5	4,0
Vähennykset	0,0	-0,8	-3,5	-0,8	-0,4	-5,5
Uudelleenryhmittelyt 1)		0,1	1,0	0,2	-1,2	0,0
Kurssierot	-0,1	-0,5	-0,9	-0,6	-0,1	-2,2
Hankintameno 31.12.	1,3	20,3	54,4	14,7	1,3	92,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-16,0	-44,1	-12,8		-72,8
Vähennykset		0,7	2,8	0,8		4,3
Uudelleenryhmittelyt 1)			0,1			0,1
Tilikauden poistot		-0,9	-3,0	-0,9		-4,8
Arvonalentumiset				0,0	-0,1	-0,1
Kurssierot		0,4	0,6	0,6		1,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-15,8	-43,5	-12,4	-0,1	-71,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,3	5,5	12,0	2,6	1,5	22,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,3	4,6	10,9	2,3	1,2	20,3

2024

				Muut	Ennakkomaksut
			Rakennukset	Koneet	aineelliset	ja keskeneräiset
Milj. EUR	Maa-alueet	ja rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1,3	23,0	61,4	15,9	2,2	103,6
Lisäykset		0,0	1,4	0,5	1,8	3,7
Vähennykset		-2,0	-7,2	-1,5	-0,6	-11,4
Uudelleenryhmittelyt 1)		0,2	0,1	0,2	-1,8	-1,3
Kurssierot	0,0	0,2	0,4	0,2	0,0	0,9
Hankintameno 31.12.	1,3	21,4	56,1	15,3	1,5	95,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		-17,0	-48,0	-13,0		-78,0
Vähennykset		2,0	6,8	1,4		10,2
Uudelleenryhmittelyt 1)			1,2			1,2
Tilikauden poistot		-0,9	-4,2	-1,0		-6,1
Arvonalentumiset			0,3			0,3
Kurssierot		-0,2	-0,2	-0,2		-0,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.		-16,0	-44,1	-12,8		-72,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,3	6,0	13,4	2,9	2,2	25,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,3	5,5	12,0	2,6	1,5	22,9

1. Sisältää siirtoja aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden välillä.

13 OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Konsernilla on 33,3 %:n omistusosuus osakkuusyhtiössään, listaamattomassa Lanimo Oü:ssä, jonka kotipaikka on Viro. Sen pääasiallinen toiminta on nahkatarvikkeiden valmistus. Kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa tai arvonalentumisia. Lanimo Oü:n tuloslaskelma- ja tasetiedot perustuvat 30.9. päättyneen raportointikauden tietoihin raportointiaikatauluerojen vuoksi.

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernin lukuihin käyttämällä pääomaosuusmenetelmää.

Milj. EUR	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,0	0,0
Osuus tuloksesta	0,0	0,0
Kurssierot	0,0	0,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,0	0,0

	Lanimo Oü
Milj. EUR	2025	2024
Liikevaihto	0,2	0,2
Ostot ja muut kulut	-0,2	-0,2
Poistot	0,0	0,0
Korkotuotot ja -kulut	0,0	0,0
Tilikauden tulos	0,0	0,0
Pitkäaikaiset varat	0,0	0,0
Lyhytaikaiset varat	0,1	0,1
Joista rahavaroja	0,0	0,0
Pitkäaikaiset velat	0,0	0,0
Joista rahoitusvelkoja	0,0	0,0
Lyhytaikaiset velat	0,0	0,0
Osakkuusyrityksen nettovarat	0,0	0,0
Konsernin osuus nettovaroista	0,0	0,0

TIEDOT OSAKKUUSYRITYKSISTÄ

14 MUUT OSAKKEET

Milj. EUR	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.Vähennykset	0,1	0,2-0,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,1	0,1

Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista. Merkittävin, As Oy Tahkon Eagle, myytiin vuonna 2024.

15 SAAMISET

Kirjanpitoperiaatteet

Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä luottotappiovarauksilla. Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 – standardin mukaisesti. Konserni on arvioinut erikseen saamiset, joihin liittyy oikeudellinen menettely, eikä näihin saamisiin liittyviä arvonalentumisia ole sisällytetty odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalliin. Konsernin luottotappiovaraus muodostuu yksittäisien tapauksien luottotappiovarauksista ja laskennallisesta odotetusta luottotappiosta. Luottotappiotodennäköisyys lasketaan kunkin ikäryhmän osalta määritellyillä prosenttiosuuksilla, jotka perustuvat historiallisesti toteutuneiden maksujen maksuaikaan ja kirjattuihin historiallisiin luottotappioihin. Luottotappion arviointiin sovelletaan yksinkertaistettua varausmatriisia.

Milj. EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	0,7	0,7
Muut korolliset saamiset	0,0	0,0
Korottomat
Muut saamiset	0,3	0,3
Myyntisaamiset	0,0	0,0
Lyhytaikaiset saamiset
Korottomat
Myyntisaamiset	23,1	24,4
Johdannaiset	0,1	0,1
Arvonlisäverosaamiset	1,4	1,1
Muut siirtosaamiset	3,1	3,3
Muut saamiset	1,3	2,4
Yhteensä	30,0	32,2

Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22. Pitkäaikaisten lainasaamisten keskikorko oli 3,50 % (2024: 3,50 %).

KIRJATUT ARVONALENTUMISVARAUKSET MYYNTISAAMISISTA

Milj. EUR	2025	2024
Arvonalentumiset myyntisaamisista 1.1.	1,1	1,6
Lisäykset	0,5	0,3
Vähennykset	-0,3	-0,5
Saadut suoritukset	-0,2	-0,4
Kurssierot	0,0	0,0
Arvonalentumiset myyntisaamisista 31.12.	1,1	1,1

Useimmissa tapauksissa arvonalentuminen tehdään yksilöidysti, kun on olemassa perusteltu näyttö (kuten myyntisaamisten merkittävä viivästyminen sekä epäonnistuneet perintätoimenpiteet tai asiakkaan tunnetuista talousvaikeuksista johtuva korkeampi todennäköisyys maksukyvyttömyydelle), ettei kaikkia saamisia saada alkuperäisin ehdoin.

16 VAIHTO-OMAISUUS

Kirjanpitoperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FI-FO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä, mikäli se johtaa likimain samaan lopputulokseen kuin FIFO-menetelmä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden hankintakulut, välittömät valmistuspalkat, poistot, muut välittömät valmistuskulut sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista, mutta ei vieraan pääoman kuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä tuotteiden valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi välttämättömillä menoilla. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiudesta ja hitaasti kiertävästä vaihto-omaisuudesta johtuvalla nettorealisointivarauksella vähennettynä.

Yhteensä	84,4	84,2
Nettorealisointivaraus	-8,1	-7,0
Valmiit tuotteet	74,7	72,9
Keskeneräiset tuotteet	8,4	8,4
Aineet ja tarvikkeet	9,4	10,0
Milj. EUR	2025	2024

17 RAHAVARAT

Kirjanpidonperiaatteet

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Pankeista saadut tililuotot sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin lainoihin.

Milj. EUR	2025	2024
Käteinen raha ja pankkitilit	16,6	19,8
Pankkitalletukset	1,7	1,9
Yhteensä	18,2	21,7

Venäjän lyhytaikaisiin varoihin sisältyy 3,8 miljoonaa euroa rahavaroja, joihin saattaa liittyä siirtämisrajoituksia.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Shares	2025	2024
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	39 000 000	39 000 000
Osakkeiden lukumäärä 31.12.	39 000 000	39 000 000
Omat osakkeet 1.1.Omien osakkeiden hankinta	123 891746 268	123 891
Omat osakkeet 31.12.	870 159	123 891

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2025 oli 3,6 milj. euroa.

Lisätietoa osakkeista ja osakepääomasta on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

Ylikurssirahasto sisältää vanhan osakeyhtiölain aikana tehtyjen osakemerkintöjen yhteydessä syntyneen preemion. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan, sekä muut oman pääoman luonteiset sijoitukset.

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet kurssierot ja kurssierot sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön.

OMAN PÄÄOMAN EHTOINEN LAINA (HYBRIDILAINA)

Konserni tiedotti 19.11.2025 laskevansa liikkeelle 25 MEUR suuruisen hybridilainan. Hybridilainan vuotuinen kuponkikorko on kiinteä 9,0 % vuodessa 27.11.2028 saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin nimellisarvostaan tarkistuspäivänä sekä tätä seuraavina koronmaksupäivinä. Hybridilainan liikkeeseenlaskupäivä oli 27.11.2025.

Konsernin suurin osakkeenomistaja Viellard Migeon Et Compagnie Sa sitoutui osallistumaan liikkeeseenlaskuun siirtämällä silloisen 7,2 MEUR suuruisen omistusosuutensa 30 MEUR hybridilainasta uuteen 25 MEUR hybridilainaan.

Hybridilaina on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille ja sitä käsitellään IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä.

Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Hybridilainan liikkeeseenlaskusta saadut varat käytettiin 29.11.2023 liikkeeseen lasketun, alun perin 30,0 MEUR hybridilainan jälleenrahoittamiseen sekä yhtiön yleisiin tarpeisiin.

OSINGOT

Tiilikaudelta 2024 ei jaettu osinkoa. Tulevassa yhtiökokouksessa hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 ei jaeta osinkoa.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Tietoja hallituksen valtuutuksista ja omista osakkeista on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

19 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA JOHTUVAT VELVOITTEET

Konsernilla on pääosin maksupohjaisia eläkejärjestelyitä. Konsernissa on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Ranskassa sekä eräissä Muiden maiden maissa. Muiden maiden järjestelyt eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Eläke-etuuden suuruus eläkkeellejäämishetkellä määritetään palkan ja työssäolovuosien perusteella. Kaikki vastuut ovat rahastoimattomia. Konsernilla ei ole vastuita muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TYEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Työsuhde-etuuksista johtuvat velvoitteet sisältävät myös Ranskan maksettavan pitkäaikaisen voitto-osuuden.

KULUT TULOSLASKELMASSA

Milj. EUR	2025	2024
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menotKorkomenot	-0,1-0,0	-0,1-0,0
Yhteensä	-0,2	-0,2

VELVOITTEET TASEESSA

Milj. EUR	2025	2024
Muu Eurooppa	1,5	1,4
Muut maat	0,1	0,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	1,5	1,5
TASEEN TÄSMÄYTYS
Milj. EUR	2025	2024
Velvoitteet 1.1.	1,5	1,5
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,2	0,1
Korkomenot	0,0
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
Väestötilastollisten oletusten muutoksista	0,0	0,0
Taloudellisten oletusten muutoksista	-0,1	0,1
Kokemusperusteisten oletusten muutoksista	0,0	0,0
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	-0,2
Maksetut kannatusmaksut	0,0	0,0
Velvoitteet 31.12.	1,5	1,5

Seuraava taulukko sisältää eläkevelvoitteesta tulevina vuosina suoritettavien maksujen odotetun ikäjakauman.

Yhteensä	1,4	1,2
Yli 10 vuotta	0,3	-
5-10 vuotta	0,9	0,9
1-5 vuotta	0,2	0,3
Vuoden sisällä	-	-
Milj. EUR	2025	2024

OLETTAMUKSET

Muu Eurooppa
%	2025	2024
Diskonttokorko	3,8	3,1
Palkkatason nousu	2,8	3,0
Vuotuinen inflaatio	2,0	2,0
Muut maat
%	2025	2024
Diskonttokorko	1,5	2,3
Vuotuinen inflaatio	3,0	3,0

20 VARAUKSET

Kirjanpitoperiaatteet

Varauksen kirjaamisajankohta perustuu johdon arvioon siitä, milloin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite on syntynyt ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Milj. EUR	2025	2024
Muut varaukset
Varaukset 1.1.	0,3	0,3
Lisäykset	0,0	-
Kurssierot	0,0	-
Varaukset 31.12.	0,3	0,3

21 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA JA JOHDANNAISSOPIMUKSET

Kirjanpitoperiaatteet

Rahoitusvarat kirjataan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaupantekopäivän käypään arvoon. Rahoitusvarat luokitellaan myöhemmin arvostettavaksi jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon kun yrityksen liiketoimintamalli on rahoitusvarojen hallinnointi sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääoman koron maksua. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia rahoitusvaroja kuten rahat- ja pankkisaamiset, myyntisaamiset ja lainasaamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisinstrumentit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat oman pääoman ehtoisia instrumentteja, joiden osalta yhtiö on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tehnyt peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisesta instrumentista, esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

Rahoitusvarojen arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti, ja mahdollinen arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien rahavirtojen nykyarvon.

Myyntisaamisten arvostamiseen Rapala soveltaa IFRS 9:n mukaista koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden mallia.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan ensisijainen tavoite on vähentää rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluiden ja muiden epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taseeseen sekä ylläpitää riittävää maksuvalmiutta. Konsernin hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet ja konsernin toimitusjohtaja vastaa yhdessä konsernin talous- ja rahoitusjohtajan kanssa rahoitusriskien hallinnan kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa rahoitusriskejä säännöllisesti ja tekee tarvittavat päätökset rahoitusriskien hallinnoimiseksi. Konsernin riskienhallintaorganisaatio jatkoi valuuttakurssi-, korko-, likviditeetti- ja vastapuolen maksukyvyttömyysriskien säännöllistä seurantaa ja hallinnoimista.

Rahoitusriskit koostuvat markkinariskeistä, luotto- ja maksukyvyttömyysriskeistä sekä likviditeettiriskeistä. Tämä liitetieto esittelee myös konsernin pääomanhallinnan.

MARKKINARISKIT

Konsernin markkinariskit aiheutuvat pääsääntöisesti valuuttakursseissa ja markkinakorkotasossa tapahtuvista muutoksista. Näillä muutoksilla voi olla huomattava vaikutus konsernin tuottoihin, kassavirtoihin ja taseeseen. Konserni altistuu myös tiettyjen hyödykemarkkinoilla hinnoiteltujen raaka-aineiden, lähinnä metallien ja muovien, markkinahintojen vaihtelulle.

1. Valuuttariski

Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttamääräisen erän käyvän arvon, tai siitä johtuvien tulevien kassavirtojen vaihtelua, joka aiheutuu valuuttakursseissa tapahtuvista muutoksista. Konserni altistuu valuuttariskille lähinnä operatiivisen toimintansa kautta, kun tuotto tai kulu määräytyy ulkomaan rahan määräisenä, rahoituksen kautta, kun velka on ulkomaan rahan määräistä, sekä konsernin ulkomaisiin yksikköihin tekemien nettosijoitusten kautta.

Konsernin valuuttariskin hallinnoimisesta vastaa liiketoimintayksiköt sekä konsernin riskienhallintaorganisaatio konsernin hallituksen hyväksymän valuuttariskin hallintapolitiikan mukaisesti.

Transaktioriski

Transaktioriski syntyy, kun liiketoimintayksiköllä on muissa kuin sen toimintavaluutassa tapahtuvia joko kaupallisia tai rahoitukseen liittyviä transaktioita ja kun niistä aiheutuvat tulevat ja lähtevät kassavirrat eivät tapahdu samanaikaisesti tai saman määräisinä.

Johtuen ulkomaanrahan määräisistä myynneistä ja ostoista sekä liiketoiminnasta useilla eri lainsäädäntöalueilla, konsernilla on ulkomaanrahan määräisiä saatavia ja velkoja, jotka altistuvat valuuttakurssien muutoksille. Eri valuutoissa syntyvät tuotot ja kulut netottavat osittain toisensa muodostaen tällä tavoin tehokkaan, luonnollisen suojauksen. Jäljelle jäävä arvioitu tulevien 12-15 kuukauden kaupallisten transaktioiden nettopositio suojataan systemaattisesti käyttämällä johdannaisinstrumentteja. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liikevoiton ylä- tai alapuolelle riippuen siitä, aiheutuvatko ne ostoista ja myynneistä vai rahoituseristä.

Konsernilla on myös sellaisia ulkomaanrahan määräisiä sisäisiä lainoja, jotka altistavat konsernin valuuttariskille, joka ei täysin eliminoidu konsolidoitaessa. Riippuen siitä, onko lainat luokiteltu ulkomaisiin yksikköihin tehdyiksi nettosijoituksiksi vai lainasaataviksi, niistä aiheutuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko laajaan tulokseen tai tuloslaskelmaan. Mahdollisia valuuttojen välisiä kytköksiä ei ole huomioitu, vaan esimerkiksi Yhdysvaltojen dollari ja Hongkongin dollari katsotaan tässä analyysissä erillisiksi valuutoiksi.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio vastaa konsernin konsolidoidun valuuttariskiposition hallinnasta ja tekee tarvittaessa johdannaistransktioita ulkopuolisten vastapuolten kanssa.

Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten juoksuaika on pääsääntöisesti lyhyt ja voivat käsittää termiinisopimuksia, optioita ja strukturoituja instrumentteja. Koska konserni ei sovella valuuttajohdannaisiin suojauslaskentaa, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikaudelle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.

Tilikaudella 2025 operatiivisesti suojaavista valuuttajohdannaisista aiheutui 0,7 milj. euron tulosvaikutus (2024: -0,7 milj. euroa). Valuuttajohdannaisten käyvät arvot ja nimellisarvot on esitetty osiossa 4. Johdannaissopimukset.

Alla on esitetty tilikausien 2025 ja 2024 lopussa valuuttapositio keskeisten valuuttojen osalta:

2025
Milj. EUR	USD	CAD	IDR	CLP	PLN
Transaktioriski ja valuuttasuojat
Transaktiopositio*	3,0	4,6	5,2	3,7	4,9
Valuuttajohdannaiset	-0,5	2,3	-0,8
2024
Milj. EUR	USD	CAD	IDR	CLP	RUB
Transaktioriski ja valuuttasuojat
Transaktiopositio*	22,9	11,3	6,5	3,3	2,7
Valuuttajohdannaiset	-10,7	-3,4	-0,9	-0,8

*Jos Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit käsiteltäisiin yhdessä, ylläolevassa analyysissä yhteenlaskettu USD ja HKD -transaktiopositio olisi ollut 2,2 milj. EUR (2024: 21,9 milj. EUR).

Translaatioriski

Konserni altistuu translaatioriskille sellaisten ulkomaisiin yksikköihin tekemiensä sijoitusten ja osakkuusyhtiösijoitusten kautta, joissa oma pääoma on ulkomaanrahan määräinen. Merkittävimmät ulkomaanrahan määräiset nettosijoitukset ovat USD, HKD, IDR, CAD, ja RUB -määräisiä ja ne muodostavat noin 81,1 % translaatioriskistä. Valuuttakurssien muutoksista aiheutuva vaikutus esitetään konsernitilinpäätöksessä omassa pääomassa muuntoerona.

Konsernin riskienhallintaorganisaatio seuraa säännöllisesti ulkomaanrahan määräisten nettosijoitusten määriä ja tekee tarvittessa suojaavia transaktioita konsernin omaan pääomaan kohdistuvan volatiliteetin pienentämiseksi. Tilikaudella 2025 konserni ei suojannut omaan pääomaan kohdistuvaa translaatioriskiä. Konsernin tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden ulkomaanrahan määräinen oma pääoma ilman tilinkauden tulosta oli 126,3 milj. euroa 31.12.2025 (2024: 108,2 milj. euroa). Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto merkittävimmistä translaatiopositiosta:

Konsernin translaatiopositio

Milj. EUR	2025	2024
USD	69,0	70,1
HKD	6,7	6,1
IDR	8,2	6,6
CAD	12,6	8,3
RUB	5,9	4,1
Yhteensä	102,4	95,2

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Herkkyysanalyysi perustuu yksittäisen analysoitavan valuutan arvonmuutoksen vaikutukseen olettaen muiden tekijöiden (ml. muiden valuuttojen arvot) pysyvän muuttumattomina. Valuuttojen välillä mahdollisesti vallitsevia kytköksiä ei ole huomioitu.
• Muutos lasketaan suhteessa tilinpäätöspäivänä vallinneisiin tuloslaskelma- ja tasekursseihin.
• Analyysi sisältää analysoitavassa valuutassa 1.1.-31.12. tehtyjen tuloslaskelmatransaktioiden vaikutuksen yhtiöissä, joiden toiminnallinen valuutta poikkeaa analysoitavasta valuutasta (ns. transaktiovaikutus), sekä yhtiöissä joiden toiminnallinen valuutta vastaa analysoitavaa valuuttaa (ns. translaatiovaikutus). Analyysissä on huomioitu 31.12. voimassa olleet valuuttasuojaukset. Tuloslaskelmatransaktioiden analyysissä konsernin sisäiset transaktiot netottuvat pois.

■ Herkkyysanalyysi pitää sisällään analysoitavassa valuutassa raportoivien tytäryhtiöiden 31.12. oman pääoman translaation vaikutuksen.

Konsernin transaktioriskin herkkyysanalyysi

Merkittävimpien vierasvaluuttojen 10 % heikentymisen (suhteessa euroon) vaikutus euroissa:

2025
Milj. EUR	USD	CAD	IDR	CLP	PLN
Liikevoitto	-0,4	-0,8	0,2	-0,4	-0,2
Oma pääoma 2)	-6,9	-1,3	-0,8	-0,4	-0,3
2024
Milj. EUR	USD	CAD	IDR	CLP	RUB
Liikevoitto	0,1	-1,3	0,1	-0,2	-0,2
Oma pääoma 2)	-7,0	-0,8	-0,7	-0,3	-0,4

1. Ei sisällä tilikauden voiton vaikutusta.

2. Korkoriski

Korkoriskillä tarkoitetaan tulevien kassavirtojen ja käypien arvojen vaihtelua, joka aiheutuu markkinakorkotasossa tapahtuvista muutoksista. Konserni altistuu markkinakorkotason muutoksista aiheutuvalle riskille lähinnä pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten velkasitoumustensa kautta. Konsernin korollisten rahoitusvelkojen korkokauden pituus on pääsääntöisesti alle vuosi.

Konsernin rahoitus, ja tämän seurauksena myös korkoriskin hallinta, on järjestetty keskitetysti konsernin emoyhtiön toimesta. Konsernin riskienhallintaorganisaatio analysoi keskitetysti korkoriskiä, kattaen sekä rahavirran että käyvän arvon riskin, ja vastaa myös tarvittavista toimenpiteistä konsernin riskiposition muuttamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat ulkoisen lainasalkun valuuttajakauman muuttaminen, valinta eri rahoituslähteiden välillä, korkojen duraation muuttaminen sekä johdannaistransaktioiden tekeminen.

Suojaamistarkoituksessa käytettävät johdannaissopimukset käsittävät koronvaihtosopimukset, joissa konserni maksaa kiinteää korkoa ja saa vaihtuvaa korkoa. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot ja nimellispääomat on esitetty osiossa 4. johdannaiset

Korkoriskin herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa on esitetty vaihtuvakorkoisten velkojen ja koronvaihtosopimuksien vaikutus tilikauden voittoon ja omaan pääomaan jos korko nousee yhden prosenttiyksikön. Herkkyysanalyysi perustuu seuraaviin oletuksiin ja tekijöihin:

• Muiden muuttujien, erityisesti valuuttakurssien, oletetaan pysyvän muuttumattomina.
• Herkkyysanalyysi tehdään suhteessa 31.12. sovellettuihin korkoihin.
• Herkkyysanalyysi pitää sisällään 31.12. voimassa olleet vaihtuvakorkoiset velat sekä koronvaihtosopimukset.

	2025	2024
Milj. EUR	Tilikauden voitto	Tilikauden voitto
Vaihtuvakorkoiset lainat
rahoituslaitoksilta	-0,3	0,2

3. Muut markkinariskit

Konserni ostaa tiettyjä raaka-aineita, joiden hinta määräytyy globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Koska ostojen arvo on vähäinen, hintariskin hallintaa koskevasta päätöksenteosta ja toimenpiteistä vastaa kukin tuotantoyksikkö paikallisesti. Konserni ei tällä hetkellä suojaa hyödykkeiden hintariskiä.

Konsernilla on vähäinen määrä sijoituksia myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja ne muodostuvat sijoituksista kiinteistöosakkeisiin ja muihin noteeraamattomiin osakkeisiin, joille ei ole saatavilla luotettavaa markkina-arvoa.

4. Johdannaiset

Konserni käyttää johdannaissopimuksia, kuten termiinisopimuksia, optioita, koronvaihtosopimuksia ja strukturoituja instrumentteja, hallinoidakseen korko- ja valuuttariskiä konsernin riskienhallintapolitiikan edellyttämällä tavalla.

Valuuttajohdannaisia käytetään vähentämään tuleviin kassavirtoihin liittyvää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Sellaisten johdannaissopimusten käyvät arvot, jotka eivät täytä IFRS 9:n mukaisia suojausinstrumentin kriteereitä, kirjataan sopimuksen luonteesta riippuen joko liiketoiminnan muihin kuluihin, jos suojauskohteena on operatiivinen liiketapahtuma, tai rahoitustuottohin ja kuluihin, jos suojauskohteena on monetaarinen liiketapahtuma. Koska suojauslaskentaa ei sovelleta, johdannaissopimusten käypien arvojen muutoksista aiheutuva tulosvaikutus kohdistuu joko osittain tai kokonaan eri tilikaudelle, kuin suojatuista kassavirroista aiheutuvat voitot ja tappiot.

Korkojohdannaisia, käsittäen koronvaihtosopimukset, käytetään vähentämään tuloslaskelmaan kirjattavien korkokulujen vaihtelua ja muokkaamaan velkasalkun duraatiota.

Kirjanpitoperiaatteet

Konsernilla on rahoitusmarkkinariskejä erityisesti valuuttakurssiriskiin ja korkoriskiin liittyen. Rahoitusriskien suojaamisessa käytettävät johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa.

Tuloslaskelmassa käyvän arvon muutokset kohdennetaan tuloslaskelmaan instrumentin luonteen mukaan joko liiketoiminnan kuluihin, jos ne suojaavat liiketoimintaan liittyviä eriä, tai rahoitustuottojen tai -kulujen ryhmään, jos ne suojaavat korollisia rahoituseriä. Taseessa johdannaisten käyvät arvot esitetään pääsääntöisesti sopimuksen maturiteetin perusteella lyhyt- tai pitkäaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa.

Ulkomaisille tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yhtiöön, kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sisältyviin muuntoeroihin. Laajan tuloksen eriin kirjatut erät uudelleenluokitellaan tuloslaskelmaan silloin, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan.

Rahavirran suojaukset

Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin johdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot per 31.12.2025.

	2025		2024
	Nimellis	Käypä	Nimelli	Käypä
Milj. EUR	arvo	arvo	sarvo	arvo
Ilman suojauslaskentaa olevatjohdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset,
1-5 vuotta	35,0	-0,5	35,0	-0,8
Valuuttajohdannaiset, alle 12kk	38,4	0,0	26,4	-0,5
Yhteensä	73,4	-0,5	61,4	-1,3

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriski on määritetty riskiksi siitä, että tilanteessa, jossa olemassa oleva velka joudutaan uudelleen rahoittamaan tai liiketoiminnan kannattavuuden heiketessä odottamattomasti liiketoimintaa joudutaan rahoittamaan, konserni ajautuu likvidien varojen puutteessa rahoitusvaikeuksiin tai joutuu maksamaan rahoituksestaan poikkeuksellisen korkean kustannuksen. Transaktioperusteisella likviditeettiriskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa konserni joutuu toteuttamaan rahoitusta koskevan transaktion alle käyvän markkina-arvon tai tilannetta, jossa haluttua transaktiota ei pystytä toteuttamaan lainkaan tietyllä ajanjaksolla.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävä likvidien varojen määrä ja saatavuus riittävällä nopeudella arvoa vaarantamatta ja että rahoitusvaikeudet pystytään välttämään kaikissa tilanteissa.

Konsernin kassavirran kausiluonteisuus on yleensä melko ennustettavissa ja konsernin rahoitusorganisaatio seuraa konsernin maksuvalmiutta konsernitilijärjestelmän ja säännöllisen rahavirta- ja likviditeettiraportoinnin avulla.

Konsernin korollinen rahoitus on järjestetty pääsääntöisesti keskitetysti konsernin rahoitusorganisaation toimesta. Konserni pyrkii vähentämään likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskiä tasapainottamalla lainojen maturiteettijakaumaa sekä ylläpitämällä riittävän määrän luottolimiittejä. Konsernilla on käytössä 80 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma, jota käytetään yhdessä konsernin luottolimiittien kanssa tasapainottamaan konsernin kassavirran kausiluonteisuutta. Liikkeeseenlaskettavien yritystodistusten määrästä ja juoksuajasta päättää konsernin rahoitusorganisaatio perustuen ennustettuihin kassavirtoihin, yritystodistusmarkkinan tilanteeseen ja vallitsevaan korkotasoon. Yritystodistusten uusiminen niiden erääntyessä muodostaa likviditeettiriskin, jota hallitaan ylläpitämällä eräpäivinä riittävä määrä muita likviditeettireservejä. Tilikaudella 2025 konserni käytti yritystodistusohjelmaa osana konsernin rahoitusta ja sai tältä markkinalta kilpailukykyisesti hinnoiteltua velkarahoitusta.

Konsernin rahoitussopimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähimmäislikviditeettiin. Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhdetta koskeva kovenanttitaso testausajankohtina Q4/2025-Q2/2026 oli 3,80, testausajankohtina Q3/2026-Q4/2027 3,50 ja testausajankohdasta Q1/2028 eteenpäin 3,20. Kovenantit testataan säännöllisesti joko neljännesvuosittain tai jokaisen kuukauden viimeisenä päivänä. Mikäli kovenanttiehtoja rikotaan, konsernin ja lainanantajien on neuvoteltava kovenanttirikkomuksen ratkaisemiseksi ja sovittava toimenpiteistä tilanteen korjaamiseksi. Sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa kovenanttirikkomus jää sopimatta, lainanantajilla on oikeus vaatia lainan ja kertyneiden korkojen kokonaista tai osittaista takaisinmaksua. Testausajankohtina Q3/2025, Q4/2025, korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde oli 2,93 ja 3,61. Kovenanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpäätöksessä. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa. Konsernin kassatilanne on hyvä ja kassavarat olivat 18,2 MEUR joulukuun 2025 lopussa. Alla on esitetty konsernin käyttämättömät luottolimiitit. Lisäksi kotimaisen yritystodistusohjelman käyttämätön osa 31.12.2025 oli 65,0 milj. euroa (2024: 66,0 milj. euroa).

Käyttämättömät sitovat luottolimiittisopimukset

Milj. EUR	2025	2024
Tililuottolimiitit,erääntyvät vuoden sisällä	14,6	11,2
Valmiusluottojärjestelyt,erääntyvät yli vuoden päästä	23,8	41,0
Yhteensä	38,4	52,2

Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat

Alla on esitetty konsernin rahoitusvelkojen sopimukseen perustuvat rahavirrat, sisältäen mahdolliset korkomaksut.

2025

2024

			Sopimukseen									Sopimukseen
	Kirjanpito	Rahoitus	perustuvat				2029			Kirjanpito	Rahoitus	perustuvat				2028
Milj. EUR	arvo	velkoja 4)	rahavirrat	2026	2027	2028	eteenpäin	Yhteensä	Milj. EUR	arvo	velkoja 4)	rahavirrat	2025	2026	2027	eteenpäin	Yhteensä
Korolliset velat									Korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	67,0	67,0	70,6	6,5	64,1			70,6	Lainat rahoituslaitoksilta	57,6	57,6	61,5	11,5	50,0			61,5
Yritystodistusohjelma	15,0	15,0	15,0	15,0				15,0	Yritystodistusohjelma	14,0	14,0	14,0	14,0				14,0
Vuokrasopimusvelat	9,9	9,9	10,5	1,3	3,7	0,6	4,9	10,5	Vuokrasopimusvelat	12,5	12,5	12,9	1,9	1,4	4,3	5,4	12,9
Korottomat velat									Korottomat velat
Ostovelat ja muut korottomat velat	35,9	16,9	16,9	16,9				16,9	Ostovelat ja muut korottomat velat	39,5	19,9	19,9	19,9				19,9
Johdannaisvelat ja -saamisetKoronvaihtosopimukset -ei suojauslaskennassa	0,5	0,5	0,5	0,4	0,2			0,5	Johdannaisvelat ja -saamisetKoronvaihtosopimukset- ei suojauslaskennassa	0,8	0,8	0,8	0,3	0,4	0,2		0,8
Valuuttajohdannaiset -ei suojauslaskennassa	0,0	0,0	0,0	0,0				0,0	Valuuttajohdannaiset- ei suojauslaskennassa	0,5	0,5	0,5	0,5				0,5
Yhteensä	128,3	109,2	113,5	40,1	68,0	0,6	4,9	113,6	Yhteensä	124,9	105,3	109,6	48,0	51,8	4,5	5,4	109,6

1. Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusveloiksi.

LUOTTO- JA MAKSUKYVYTTÖMYYSRISKI

Luottoriski on riski siitä, että vastapuoli ei suoriudu rahoitusinstrumentista tai asiakassopimuksesta johtuvista velvoitteistaan ja aiheuttaa tällä tavoin rahoituseristä johtuvan tappion. Konserni altistuu luottoriskille sekä liiketoiminnasta johtuvien tapahtumien (pääsääntöisesti myyntisaamiset) että rahoitustoiminnoista johtuvien tapahtumien kautta. Rahoitustoiminnoista johtuvat tapahtumat sisältävät talletukset pankeissa ja muissa rahoituslaitoksissa, valuuttamääräiset liiketapahtumat ja muut rahoitusinstrumentteja koskevat sopimukset. Luottoriskin enimmäismäärä rajoittuu konsernitaseessa esitettyyn rahoitusvarojen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarojen kirjanpitoarvon on esitetty liitetiedossa 22.

Konserni seuraa aktiivisesti asiakkaista ja muista vastapuolista aiheutuvaa luotto- ja maksukyvyttömyysriskiä. Konsernin luotto- ja maksukyvyttömyysriskissä ei tapahtunut olennaisia muutoksia kuluneella tilikaudella. Konsernin erääntyneiden myyntisaamisten osuus kasvoi tilikaudesta 2024. Myyntisaamisista kirjatun luottotappiovarauksen määrä säilyi samalla tasolla kuin tilkaudella 2024.

Liiketoiminnasta aiheutuva luottoriski

Konsernin myyntisaamiset koostuvat saatavista suurelta määrältä asiakkaita maailmanlaajuisesti, eivätkä ne sisällä olennaisia asiakaskohtaisia tai maantieteellisiä riskikeskittymiä.

Luottoriskin hallinta on kunkin operatiivisen liiketoimintayksikön vastuulla. Ennen luotonantoa uudelle asiakkaalle asiakkaan tausta tarkistetaan. Käteiskauppaa, ennakkomaksuja ja rembursseja käytetään sekä uusien että olemassa olevien asiakkaiden kanssa. Kukin liiketoimintayksikkö vastaa luottorajojen määrittämisestä ja luotollisten asiakkaiden taloudellisen tilanteen seuraamisesta. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan säännöllisesti ja maksuviiveistä voi seurata maksumuistutuksia, toimitusten keskeyttäminen, vaatimus ennakkomaksusta koskien tulevia toimituksia ja lopulta saamisten perintä oikeusteitse. Merkittävissä tapauksissa liiketoimintayksiköt neuvottelevat konsernin talousjohdon kanssa ennen lopullista päätöksentekoa. Poikkeustilanteissa maksuehtoihin voidaan neuvotella muutoksia.

Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisen soveltaen IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää odotettavissa olevien luottotappioiden käsittelystä, jonka mukaan kaikista myyntisaamisista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Konserni on arvioinut aikaisempien toteutumien, myyntisaamisten ikäjakauman sekä saamisten luonteen ja tulevaisuuden näkymien perusteella odotettavissa olevien luottotappioiden varauksen. Asiakassaamisia seurataan liiketoiminnoittain ja maittain.

Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon tulevista luottotappioista.

Myyntisaamisiin kohdistuvasta luottotappiovarauksesta on esitetty lisätietoja liitetiedossa 15.

Alla olevassa taulukossa on esitetty ikäanalyysi erääntyneistä myyntisaamisista, joiden arvo ei ole alentunut.

IKÄANALYYSI ERÄÄNTYNEISTÄ MYYNTISAAMISISTA, JOIDEN ARVO EI OLE ALENTUNUT

Milj. EUR	2025	2024
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	18,0	19,8
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	3,2	2,9
1-3 kuukautta	1,1	0,8
3-6 kuukautta	0,5	0,4
Yli 6 kuukautta	0,3	0,5
Yhteensä	23,1	24,4

Odotettavissa olevan luottotappion perusteella tehdyt luottotappiovaraukset, %

%	2025
Erääntymättömät, joiden arvo ei ole alentunut	0,2
Erääntyneet, joiden arvo ei ole alentunut
Alle 1 kuukautta	0,9
1-3 kuukautta	6,0
3-6 kuukautta	11,0
Yli 6 kuukautta	20-100

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva luottoriski

Rahoitusinstrumentit sisältävät riskielementin, joka syntyy vastapuolten luottokelpoisuuden muutoksesta johtuvasta vaikutuksesta instrumentin käypään arvoon tai luottotappiosta, joka syntyy kun vastapuoli ei suoriudu sopimusperusteisista velvoitteistaan. Tätä riskiä mitataan ja seurataan keskitetysti konsernin riskienhallintaorganisaation toimesta.

Rahoitustoiminnoista johtuvaa luottoriskiä hallinnoidaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolten määrä riittävään määrään merkittäviä pankkeja ja rahoituslaitoksia, tarkkailemalla luottokelpoisuutta ja position suuruutta säännönmukaisesti sekä solmimalla tiettyjen vastapuolten kanssa vakuussopimuksia. Konserni pienentää luottoriskiä tekemällä rahoitusinstrumentteja koskevia transaktioita vain hyväksyttyjen vastapuolten kanssa. Kaikilla merkittävillä vastapuolilla on luottoluokitus, jonka minimitaso on BBB (S&P). Ulkomaisilla tytäryrityksillä saattaa olla pankkitilejä myös rahoituslaitoksissa, joilla ei ole luottoluokitusta. Paikallisin rahoituslaitoksiin liittyvän luottoriskin pienentämiseksi ulkomaisten tytäryritysten on säännönmukaisesti talletettava ylimääräiset rahavaransa konsernitileille.

Konsernin likviditeetin hallintaan liittyvät sijoitukset on tehty likvideihin instrumentteihin joiden luottoriski on pieni. Konsernilla ei esimerkiksi ole yritystodistussijoituksia.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka tukee konsernin liiketoimintaa ja maksimoi osakkeenomistajien sijoituksen arvoa.

Konserni hallinnoi pääomarakennetta ja muokkaa sitä ottaen huomioon taloudelliset olosuhteet ja strategian toteuttamisen asettamat vaatimukset. Ylläpitääkseen tai kehittääkseen pääomarakennettaan konserni voi muuttaa osingonjakokäytäntöä, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille ostamalla takaisin osakkeitaan, laskea liikkeelle uusia osakkeita sekä/tai lisätä/lyhentää lainojaan. Konsernin rahoitussopimus 91,5 miljoonan euron vakuudellisten term ja revolving credit -lainojen jälleenrahoituksesta sisältää taloudellisia kovenanttiehtoja, jotka perustuvat korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen, nettovelan ja oman pääoman suhteeseen sekä vähimmäislikviditeettiin.

	Tavoitetaso	2025	2024
Velkaantumisaste (netto) %	alle 100 %	54,0	39,8
Korollisen nettovelan suhde
rullaava 12 kk EBITDA:an	alle 3,8	3,6	2,9

Kovenanttien laskentaan sisältyy tavanomaisia oikaisuja, jotka liittyvät pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin tai omaisuuserien myyntiin, mistä syystä laskenta voi poiketa raportoiduista luvuista muualla tässä tilinpäätöksessä. Konserni täyttää tällä hetkellä kaikki taloudellisten kovenanttien vaatimukset ja odottaa täyttävänsä rahoittajiensa vaatimukset myös tulevaisuudessa.

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen määritelmät on esitetty sivulla 83.

Pääomarakenteen hallintaa varten konsernin tavoitteena on pitää:

1. Velkaantumisaste (netto) alle 100 %:ssa ja

2. Korollisen nettovelan suhde EBITDA:an

(rullaava 12 kuukautta) alle 3,8:ssa, ja 30.6.2026 alkaen alle 3,5:ssä.

Hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet ja niiden saavuttaminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 83.

22 RAHOITUSVARAT JA -VELAT LUOKITTAIN SEKÄ KÄYVÄT ARVOT

		Rahoitusvaroja	Rahoitusvarojen ja	Kirjanpito	Rahoitusvaroja	Rahoitusvarojen ja
Milj. EUR	Kirjanpitoarvo	ja -velkoja 1)	-velkojen käypä arvo 2)	arvo	ja -velkoja 1)	-velkojen käypä arvo 2)	Liite
RAHOITUSVARAT
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat2)
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset	0,7	0,7	0,7	0,7	0,7	0,7	15
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	0,3	0,0	0,0	0,3	0,0	0,0	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Rahavarat	18,2	18,2	18,2	21,7	21,7	21,7	17
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	28,9	23,1	23,1	31,1	24,4	24,4	15
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Muut osakkeet	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	14
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	15, 21

1. Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi. 2) Käyvän arvon hierarkian taso 2.

			2024
Milj. EUR	Kirjanpitoarvo	Rahoitusvarojaja -velkoja 1)	Rahoitusvarojen ja-velkojen käypä arvo 2)	Kirjanpitoarvo	Rahoitusvarojaja -velkoja 1)	Rahoitusvarojen ja-velkojen käypä arvo 2)	Liite
RAHOITUSVELATKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelatKorko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,6	0,6	0,6	1,4	1,4	1,4	21, 24
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat2)Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	63,5	63,5	63,6	49,4	49,4	49,6	23
Korottomat velat	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	23
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	3,5	3,5	3,5	8,3	8,3	8,3	23
Yritystodistusohjelma	15,0	15,0	15,0	14,0	14,0	14,0	23
Ostovelat ja muut korottomat velat	35,9	16,9	16,9	39,5	19,9	19,9	24

1. Määrä kirjanpitoarvoista, jotka luokitellaan IFRS 9:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi. 2) Käyvän arvon hierarkian taso 2.

KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA
-----------------------------------------------------------------------------------

		2025			2024
Milj. EUR	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Taso 1	Taso 2	Taso 3
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Muut osakkeet	0,1			0,1	0,1			0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,1		0,1		0,1		0,1
Yhteensä	0,2		0,1	0,1	0,1		0,1	0,1
KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VELAT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Korko- ja valuuttajohdannaiset - ei suojauslaskennassa	0,6		0,6		1,4		1,4
Yhteensä	0,6		0,6		1,4		1,4

KÄYVÄT ARVOT

Käyvän arvon hierarkian tasot

Hierarkian tason 1 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat samanlaisten instrumenttien noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tällä hetkellä tason 1 rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole.

Tason 2 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin kuin noteerattuihin hintatietoihin. Nämä arvostuksessa käytetyt syöttötiedot pohjautuvat merkittäviltä osin joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuna) todennettaviin markkinatietoihin.

Tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat kyseistä omaisuus- tai velkaerää koskeviin muihin kuin todettavissa oleviin markkinaperusteisiin tietoihin, esimerkiksi johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen erän kannalta merkittävän, alimmalla tasolla olevan arvostustiedon perusteella. Tiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan.

Päättyneen tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen välillä.

Muut osakkeet

Muut osakkeet koostuvat listaamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka on kirjattu käypään arvoon. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, on kirjattu hankintamenoon vähennettyinä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Johdannaiset

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, kassavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin.

Lyhytaikaiset rahoitusvarat ja -velat

Lyhyestä maturiteetista johtuen lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa.

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Pitkäaikaisten rahoitusvarojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korolliset velat

31.12.2025 pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista 21,9 % (2024: 0,0 %) oli sidottu yhden kuukauden euriboriin tai vastaavaan ja loput maksimissaan kuuden kuukauden euriboriin tai vastaavaan. Näin ollen pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen käyvän arvon katsotaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoa. Osa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista on suojattu erillisillä korkojohdannaissopimuksilla, joista on kerrottu liitetiedossa 21. Kiinteäkorkoisten lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty tilinpäätöspäivän markkinakorkoa.

Pitkäaikaiset korottomat velat

Yrityshankintojen ja muiden hankintojen tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat lisävastikkeet kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä. Käyvän arvon määrittely perustuu diskontattuihin tuleviin rahavirtoihin.

23 KOROLLISET VELAT

Kirjanpitoperiaatteet

Rahoitusvelat kirjataan alun perin saadun vastikkeen käypään arvoon, mukaan lukien välittömästi niihin liittyvät transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, siihen liittyy arvonalentuminen sekä jaksotuksen kautta.

Rahoitusvelat sisältävät lyhyt- ja pitkäaikaisia velkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Yhteensä		91,8	84,1
Vuokrasopimusvelat	4,7	4,3	4,8
Yritystodistusohjelma	3,63	15,0	14,0
Pikäaikaisten lainojen lyhytaikaisetosuudet	4,57	3,1	4,1
Lainat rahoituslaitoksilta	4,71	0,4	4,2
Lyhytaikaiset korolliset velat
Vuokrasopimusvelat	3,88	5,6	7,6
Lainat rahoituslaitoksilta	4,62	63,5	49,4
Pitkäaikaiset korolliset velat
Milj. EUR	2025, % 1)	2025	2024
	31.12.
	Keskikorko,

1. Keskikorot on laskettu ilman koronvaihtosopimusten vaikutusta. Lisätietoa liitetiedossa 21.

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22.

KOROLLISET VELAT VALUUTOITTAIN

	2025		2024
	Pitkä	Lyhyt	Pitkä	Lyhyt
Milj. EUR	aikaiset	aikaiset	aikaiset	aikaiset
Lainat rahoituslaitoksiltaEUR	63,5	0,4	49,4	4,2
Yritystodistusohjelma
EUR		15,0		14,0
Yhteensä	63,5	15,4	49,4	18,2

24 KOROTTOMAT VELAT

Milj. EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset korottomat velat
Johdannaiset	0,5	0,8
Muut pitkäaikaiset velat	0,0	0,0
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	16,9	19,9
Palkka- ja henkilöstösivukulujaksotukset	8,6	8,3
Muut siirtovelat	6,7	7,3
Johdannaiset	0,2	0,6
Saadut ennakot	0,5	0,4
Arvonlisäverovelka	0,6	0,6
Muut lyhytaikaiset velat	2,7	2,9
Yhteensä	36,6	40,9

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 22.

Konsernin rahoittussopimukset ovat vakuudellisia ja niistä on myönnetty yrityskiinnitysvelkakirjat, joiden nimellisarvo on 137,8 MEUR. Lisäksi, konserni on pantannut tytäryhtiöosakkeita Marttiini Oy:stä, KL-Teho Oy:stä ja Rapala VMC Online Oy:stä sekä emoyhtiön konsernin sisäiset lainasaamiset jotka liittyvät näihin konserniyhtiöihin. Konsernilla ei ole ehdollisia velvoitteita tilinpäätöshetkellä. Konsernin vuokravastuut on esitetty liitetiedossa 26.

Riita-asiat ja oikeusprosessit

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa avoimia riita-asioita tai oikeusprosesseja, joilla olisi merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

Kirjanpitoperiaatteet

Konsernin vuokrasopimukset koskevat lähinnä rakennuksia kuten tuotanto- ja toimistotiloja, varastoja sekä ajoneuvovuokrasopimuksia. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkaessa. IFRS 16 – standardin mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen alkamisajankohtana. Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa poikkeusta. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset, vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, ja vähäarvoiset omaisuuserät kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen konsernin kulloinkin määrittelemällä lisäluoton korolla. Lisäluoton korkoina käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisiä viitekorkoja ja konsernin rahoituksen sisäisiä marginaaleja. Lisäluoton korot ovat valuuttakohtaisia.

Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatko- tai irtisanomisoptio, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään jatko-option. Vuokrasopimusten vuokrakaudet määritellään etenkin irtisanomis- ja osto-option sisältävien sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten kohdalla johdon tekemien realistisien arvioiden perusteella.

Alkuperäisen arvostuksen jälkeen, käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä vuokranmaksujen pääoman osuudella.

Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa. Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

2025

Milj. EUR	Maa-alueetja rakennukset	Muuthyödykeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	33,0	3,5	36,5
Lisäykset	3,1	0,7	3,8
Vähennykset	-1,6	-0,4	-2,0
Kurssierot	-0,6	-0,1	-0,7
Hankintameno 31.12.	33,9	3,7	37,5
Kertyneet poistot 1.1.	-22,5	-2,3	-24,8
Vähennykset	1,6	0,4	2,0
Tilikauden poistot	-5,0	-0,7	-5,6
Kurssierot	0,3	0,1	0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-25,5	-2,6	-28,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	10,5	1,2	11,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	8,3	1,1	9,4

Milj. EUR	Maa-alueetja rakennukset	Muuthyödykeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	33,9	4,0	38,0
Lisäykset	3,7	0,8	4,5
Vähennykset	-4,7	-1,3	-6,1
Kurssierot	0,1	0,0	0,1
Hankintameno 31.12.	33,0	3,5	36,5
Kertyneet poistot 1.1.	-21,7	-2,8	-24,5
Lisäykset	0,2	0,0	0,2
Vähennykset	3,8	1,1	4,9
Tilikauden poistot	-4,8	-0,7	-5,5
Kurssierot	0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-22,5	-2,3	-24,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	12,2	1,3	13,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	10,5	1,2	11,7

2024

Konsernin olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat pääasiallisesti rakennuksista kuten tuotanto- ja toimistotiloista sekä varastoista. Käyttöoikeusomaisuuserän Muut hyödykkeet -osio koostuu lähinnä autoista.

VUOKRIIN LIITTYVÄT TASEEN ULKOPUOLISET VASTUUT KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Milj. EUR	2025	2024
Ei-purettavissa olevat vuokravastuut	0,2	0,3

Ei-purettavissa olevat vuokrasopimukset sisältävät lyhytaikaisia ja muita vuokrasopimuksia, joita ei tunnisteta taseella vuokravelkana. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden, kuten kannettavien tietokoneiden vuokria, jotka eivät ole olennaisia.

Konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajat löytyvät liitteestä 21. Lisä tietoja vuokrasopimusveloista löytyy liitteestä 23.

27 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet, em. perheenjäsenet, yhteisöt jotka ovat edellä määriteltyjen henkilöiden määräysvallassa, Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset sekä huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt. Emoyhtiön suoraan tai välillisesti omistamat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt sekä ulkomaiset sivuliikkeet on lueteltu liitetiedossa 31. Lähipiiritapahtumat konserniyhtiöiden välillä on eliminoitu. Huomattavan vaikutusvallan omaavat yhteisöt on eritelty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

LIIKETOIMET JA AVOIMET SALDOT LÄHIPIIRIN KANSSA

Milj. EUR	Myynnit ja muuttuotot	Ostot	Maksetutvuokrat	Muut kulut	Saamiset
2025
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			-0,3	0,0
Johto	0,0
2024
Osakkuusyhtiö Lanimo Oü	0,0	0,0			0,0
Yhteisö, joka käyttää konsernissa huomattavaa vaikutusvaltaa 1)			0,0	0,0
Johto	0,0		-0,1	0,0	0,7
1) Ranskassa sijaitsevan jakelukeskuskiinteistön vuokrasopimus sekä palvelumaksu.

Määräysvaltaa käyttävä taho on Viellard Migeon & Cie, jonka omistus- ja ääniosuus yksin ja yhdessä tytäryhtiön kanssa on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

YLIMMÄN JOHDON TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2025	2024
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-2,7	-3,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-0,5	-0,7
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet		-0,7
Käteisvaroina maksettavienosakepalkkiojärjestelyjen kuluvaikutus		-0,2
Osakepalkkio-ohjelma	0,0
Yhteensä	-3,2	-4,7

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä muusta johtoryhmästä.

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten hallussa (jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet) oli 31.12.2025 yhteensä 194 451 yhtiön osaketta (31.12.2024: 85 795). Ylin johto omisti 31.12.2025 0,5 % (0,2 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamista äänistä. Lisätietoja johdon osakeomistuksesta on esitetty osiossa 'Hallitus ja johto'.

Tiedot osakepalkkio-ohjelmista esitetään liitetiedossa 'Osakeperusteiset maksut'

TOIMITUSJOHTAJAN TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2025	2024
Lars Ollberg, toimitusjohtaja 1.5.2023 - 6.3.2025
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-0,2	-0,5
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,0	-0,1
Cyrille Viellard, toimitusjohtaja 7.3.2025 alkaen
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-0,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-0,1
Osakepalkkio-ohjelma	0,0
Yhteensä	-0,7	-0,5

Toimitusjohtaja Cyrille Viellardin peruspalkka luontoisetuineen 7.3.- 31.12.2025 oli 259 tuhatta euroa. Viellard on oikeutettu tulospalkkioon konsernin ylimmän johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Suoriteperusteisesti vuodelta 2025 kertynyt bonus oli 127 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläketurva on järjestetty Suomen lakisääteisen maksuperusteisen työeläkejärjestelmän kautta. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu 10 tuhannen euron vuosittaiseen kontribuutioon Ranskan eläkerahastoon.

Toimitusjohtaja Lars Ollberg toimi konsernin toimitusjohtajana 1.1.-6.3.2025 ja jatkoi konsernin palveluksessa 30.6.2025 asti. Peruspalkka luontoisetuineen oli 200 tuhatta euroa (334 tuhatta euroa 1.1.- 31.12.2024). Ollberg on oikeutettu tulospalkkioon konsernin ylimmän johdon bonusjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Suoriteperusteisesti vuodelta 2025 kertynyt bonus oli 32 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan eläke on järjestetty lakisääteisen maksuun perustuvan työntekijäeläkejärjestelmän mukaan.

MUUN JOHTORYHMÄN TYÖSUHDE-ETUUDET

Milj. EUR	2025	2024
Palkat ja muut työsuhde-etuudet	-1,9	-2,7
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	-0,4	-0,6
Työsuhteen päättymiseen liittyvät etuudet		-0,7
Käteisvaroina maksettavienosakepalkkiojärjestelyjen kuluvaikutus		-0,2
Osakepalkkio-ohjelma	0,0
Yhteensä	-2,2	-4,2

Kuukausipalkan lisäksi johtoryhmän jäsenet kuuluvat konsernin johdon bonusjärjestelmään. Allokoitavan bonuksen määrä perustuu hallituksen kyseisen vuoden taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin. Jos tavoitetasoa ei saavuteta, bonuksen maksaminen perustuu täysin hallituksen harkintaan.

HALLITUKSEN TYÖSUHDE-ETUUDET

Yhteensä	-0,2	-0,3
Muut hallituksen jäsenet	-0,2	-0,2
Hallituksen puheenjohtaja	-0,1	-0,1
Palkat ja muut työsuhde-etuudet
Milj. EUR	2025	2024

Vuonna 2025 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio oli 70 tuhatta euroa ja muiden jäsenten 25 tuhatta euroa. Lisäksi hallituksen ja sen valiokunnan kokouksista maksettiin palkkiona 1000 euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja yhtiön matkustussäännön mukaiseen kulukorvaukseen matkustuskuluista.

Rapala VMC Oyj:n hallitus päätti 23.7.2025 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etuja sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson alkamisesta ja yksityiskohdista. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Rapala VMC:n osakkeita suoriutumisen perusteella. Osallistujat voivat kasvattaa henkilökohtaista ansaintamahdollisuuttaan sijoittamalla Rapala VMC:n osakkeisiin. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain Rapala VMC:n osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuudella on tarkoitus kattaa palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvat verot ja lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.

Johtoryhmän jäsenen on omistettava 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes johtoryhmän jäsenen kokonaisosakeomistuksen arvo Rapala VMC:ssä vastaa 50:tä prosenttia hänen palkkion maksua edeltävän kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Vastaavasti toimitusjohtajan on omistettava 50 prosenttia saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Rapala VMC:ssä vastaa 100:aa prosenttia hänen edellisen kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Tämä määrä Rapala VMC:n osakkeita on omistettava niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys tai asema toimitusjohtajana jatkuu.

Hallitus päätti 11.3.2026 uudesta ansaintajaksosta 2026–2028. Ansaintajakson 2026–2028 kohderyhmään kuuluu noin 65 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Toisen ansaintajakson 2026–2028 ansaintakriteerit on sidottu velkaantumisasteeseen, vertailukelpoisen liikevoiton tasoon ja osakkeen tuottoon. Ansaintajakson 2026–2028 perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 552 000 Rapala VMC:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Kirjanpitoperiaatteet

Osakeperusteiset palkitsemisohjelmat arvostetaan käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ansaintajakson aikana, vastaavasti oikaisten omaa pääomaa tai velkaa.

Osakeperusteisten kannustinjärjestelmien myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon osakemäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Myöntämispäivä on ajankohta, jolloin yhtiö ja vastapuoli sopivat osakeperusteisesta järjestelystä eli jolloin osapuolet jakavat yhteisen käsityksen järjestelyn ehdoista.

Konserni tarkastelee tekemiään oletuksia säännöllisesti ja päivittää arviotaan osakeperusteisista maksuista, joiden odotetaan toteutuvan. Arvioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti ja vastaavasti oikaistaan omaa pääomaa tai velkaa.

PITKÄN AIKAVÄLIN SUORITEPERUSTEISET OSAKEPALKKIO-OHJELMAT 31.12.2025

Ohjelma	LTI 2025–2027
Myöntämispäivä	28.7.2025
Ansaintajakso	1.1.2025–31.12.2027
Osakkeiden enimmäislukumäärä1)	544 000
Luovutettavissa olevien osakkeiden enimmäislukumäärä1)	544 000
Myöntämispäivän osakekurssi	1,345 €
Osakkeiden luovutusvuosi	2028
Ansaintakriteerit	Velkaantumisaste 40%, Vertailukelpoinen liikevoitto40%, osakkeen tuotto 20%
	Jatkuva työsuhde
Kohderyhmä	n. 60 avainhenkilöä, mukaan lukien johtoryhmänjäsenet ja toimitusjohtaja.

1. Bruttomäärä, sisältäen rahana maksettavan osuuden.

29 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Kirjanpitoperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, oikaistuna hybridilainojen liikkeeseenlaskukuluilla, koroilla ja takaisinostopreemioilla, tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa otetaan huomioon vaikutukset, joita aiheutuisi mahdollisista osakkeiden liikkeellelaskua koskevista velvoitteista.

Milj. EUR	2025	2024
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikaudenvoitto, milj. euroa	-4,9	0,4
Hybridilainan kertynyt korko ja takaisinostopreemio	-5,1	-3,8
Verovaikutus	1,0	0,8
Nettovaikutus	-4,1	-3,0
Yhteensä	-9,0	-2,7
Osakkeiden painotettu keskimääräinen
lukumäärä, 1000 kpl	38 550	38 876
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,23	-0,07
Osakekohtainen tulos, laimennettu
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennuksen jälkeen, 1000 kpl	38 550	38 876
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,23	-0,07

*Osakepohjaisen palkitsemisjärjestelmän kautta annettavien osakkeiden maksimimäärä on 544 000 osaketta (2024: 0), mutta laimennusvaikutus rajoittuu yhtiön hallussa olevien omien osakkeideen keskimääräiseen lukumäärään vuoden aikana.

30 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole tiedossa sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet olennaisesti vuoden 2025 tilinpäätökseen.

31 KONSERNIYRITYKSET

			Konsernin
			omistus	Toiminnan
Tytäryhtiöt alueittain		Maa	osuus (%)	luonne
Pohjoismaat
Rapala VMC Norway AS	*	Norja	100	Jakelu
Remen Slukfabrikk AS		Norja	100	Hallinto
Vangen AS		Norja	100	Hallinto
Rapala VMC Sweden Ab	*	Ruotsi	100	Jakelu
KL-Teho Oy	*	Suomi	100	Tuotanto
Marttiini Oy		* Suomi	100	Tuotanto
Rapala VMC Online Oy	*	Suomi	100	Jakelu
Rapala VMC North Europe Oy		Suomi	100	Jakelu
Peltonen Ski Oy		Suomi	100	Tuotanto
Rapala VMC East Europe Oy		Suomi	100	Hallinto
Rapala VMC Denmark A/S		* Tanska	100	Jakelu

		Konsernin					Konsernin					Konsernin
		omistus	Toiminnan				omistus	Toiminnan				omistus	Toiminnan
Tytäryhtiöt alueittain	Maa	osuus (%)	luonne	Tytäryhtiöt alueittain		Maa	osuus (%)	luonne	Tytäryhtiöt alueittain		Maa	osuus (%)	luonne
Pohjoismaat				Muu Eurooppa					Pohjois-Amerikka
Rapala VMC Norway AS*	Norja	100	Jakelu	Rapala VMC Spain SAU	*	Espanja	100	Jakelu	Rapala VMC Canada Inc.		Kanada	100	Jakelu
Remen Slukfabrikk AS	Norja	100	Hallinto	Rapala B.V.	*	Hollanti	100	Hallinto	NC Holdings Inc.	*	USA	100	Hallinto
Vangen AS	Norja	100	Hallinto	Normark UK Sport Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto	Normark Corporation		USA	100	Jakelu
Rapala VMC Sweden Ab*	Ruotsi	100	Jakelu	Rapala VMC UK Ltd.	*	Iso-Britannia	100	Jakelu/	Normark Innovations, Inc.		USA	100	Hankinta
KL-Teho Oy*	Suomi	100	Tuotanto					Tuotanto	VMC Inc.		USA	100	Jakelu
Marttiini Oy	* Suomi	100	Tuotanto	Dynamite Baits Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto
Rapala VMC Online Oy*	Suomi	100	Jakelu	Normark Fishing Ltd.		Iso-Britannia	100	Hallinto
Rapala VMC North Europe Oy	Suomi	100	Jakelu	Rapala VMC Italy Srl		Italia	100	Jakelu
Peltonen Ski Oy	Suomi	100	Tuotanto	Normark Kazakhstan LLP		Kazakstan	100	Jakelu
Rapala VMC East Europe Oy	Suomi	100	Hallinto	Rapala VMC Adriatic D.o.o.		Kroatia	100	Jakelu
Rapala VMC Denmark A/S	* Tanska	100	Jakelu	Rapala VMC DOO		Serbia	100	Jakelu
				Rapala VMC Baltics UAB		Liettua	100	Jakelu
				Rapala VMC Portugal,Unipessoal, LDA		Portugali	100	Jakelu
				Rapala VMC Poland Sp.z.o.o.	*	Puola	100	Jakelu
				Rapala VMC France SAS	*	Ranska	100	Jakelu
				VMC Péche SA	*	Ranska	100	Tuotanto
				Rapala VMC Romania S.R.L.		Romania	100	Jakelu
				Rapala VMC Germany Gmbh		Saksa	100	Jakelu
				Rapala VMC Switzerland AG	*	Sveitsi	100	Jakelu
				Rapala VMC Czech S.r.o.		Tsekintasavalta	100	Jakelu
				Rapala VMC Hungary Zrt		* Unkari	100	Jakelu
				FLLC Normark		Valko-Venäjä	100	Jakelu
				JSC Normark		Venäjä	100	Jakelu
				Normark LLC		Venäjä	100	Hallinto
				Normark Eesti Oü		Viro	100	Jakelu
RAPALA VMC VUOSIRAPORTTI 2025				Rapala Eesti AS	*	Viro	100	Tuotanto					133

Tytäryhtiöt alueittain		Maa	Konserninomistusosuus (%)	Toiminnanluonne
Pohjois-Amerikka
Rapala VMC Canada Inc.		Kanada	100	Jakelu
NC Holdings Inc.	*	USA	100	Hallinto
Normark Corporation		USA	100	Jakelu
Normark Innovations, Inc.		USA	100	Hankinta
VMC Inc.		USA	100	Jakelu

KONSERNIYRITYKSET

Tytäryhtiöt alueittain		Maa	Konserninomistusosuus (%)	Toiminnanluonne	Osakkuus- jayhteisyritykset	Maa	Konserninomistusosuus (%)	Toiminnanluonne
Muut maat					Lanimo Oü	Viro	33,3	Tuotanto
Rapala VMC Australia Pty Ltd		* Australia	100	Jakelu
Rapala V.M.C. Do Brazil	*	Brasilia	100	Jakelu	Ulkomaiset sivuliikkeet
Rapala VMC Chile Ltd		Chile	100	Jakelu	Rapala VMC (Hong Kong) Ltd, sivuliike Taiwanilla
Rapala VMC Africa (Pty) Ltd.		Etelä-Afrikka	100	Jakelu	Normark S.r.o., sivuliike Slovakian tasavallassa
Rapala VMC Holdings (Pty) Ltd.		* Etelä-Afrikka	100	Hallinto
Rapala VMC Korea Co., Ltd		* Etelä-Korea	100	Jakelu	* Emoyhtiön omistamat osakkeet
Willtech (PRC) Ltd.		Hongkong	100	Hankinta
PT Rapala Indonesia	*	Indonesia	100	Jakelu
PT Rapala VMC Batam		Indonesia	100	Hallinto
PT VMC FishingTackle Indonesia		Indonesia	100	Tuotanto
Rapala Japan Ltd.	*	Japani	100	Jakelu
Rapala VMC (ShenZhen) Ltd		Kiina	100	Hankinta
Rapala VMC China Co.	*	Kiina	100	Jakelu
Rapala VMC (Asia Pacific)Sdn Bhd.	*	Malesia	100	Jakelu
Rapala VMC Mexico S.de R.L. de C.V		Meksiko	100	Jakelu
Rapala VMC (Thailand) Co., Ltd.		* Thaimaa	100	Jakelu

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

EUR	Liitetieto	2025	2024
Liikevaihto	2	35 398 298	38 532 206
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 718 553	1 516 220
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		393 492	-1 177 133
Valmistus omaan käyttöön		139 302	102 169
Materiaalit ja palvelut	5	-9 332 028	-9 001 216
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	6	-5 915 434	-5 711 650
Liiketoiminnan muut kulut	4	-19 996 620	-24 440 222
Liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia		2 405 562	-179 626
Poistot ja arvonalentumiset	7	-2 268 602	-1 837 357
Liikevoitto/-tappio		136 960	-2 016 983
Rahoitustuotot ja -kulut	8	-10 568 175	-5 725 484
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-10 431 214	-7 742 467
Tilinpäätössiirrot	9	118 528	-3 161
Tuloverot	10	-43 387	-70 640
Tilikauden voitto/tappio		-10 356 073	-7 816 269

EMOYHTIÖN TASE

VARAT

EUR	Liitetieto	2025	2024
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	11	5 166 687	6 607 374
Aineelliset hyödykkeet	12	3 994 098	4 502 612
Sijoitukset	13	113 736 838	112 185 737
Korolliset saamiset	15	24 180 863	26 285 114
Korottomat saamiset	15	2 190 872	566 232
Pitkäaikaiset varat yhteensä		149 269 359	150 147 068
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	14	9 458 613	8 496 302
Sijoitukset ja saamiset
Korolliset	15	45 511 590	53 163 695
Korottomat	15	19 906 735	18 218 207
Rahat ja pankkisaamiset		1 611 736	3 632 999
Lyhytaikaiset varat yhteensä		76 488 675	83 511 203
Varat yhteensä		225 758 033	233 658 271

OMA PÄÄOMA JA VELAT

EUR	Liitetieto	2025	2024
Oma pääoma
Osakepääoma		3 552 160	3 552 160
Ylikurssirahasto		16 680 961	16 680 961
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		4 914 371	4 914 371
Omat osakkeet		-3 957 221	-2 957 222
Edellisten tilikausien voitto		23 476 083	31 292 351
Tilikauden voitto/tappio		-10 356 073	-7 816 269
Oma pääoma yhteensä	16	34 310 281	45 666 353
Tilinpäätössiirtojen kertymä		159 758	183 286
Pitkäaikaiset velat
Korolliset		88 592 896	79 500 000
Korottomat		500 526	813 243
Pitkäaikaiset velat yhteensä	17	89 093 422	80 313 243
Lyhytaikaiset velat
Korolliset		94 124 047	96 861 117
Korottomat		8 070 526	10 634 272
Lyhytaikaiset velat yhteensä	17	102 194 572	107 495 389
Oma pääoma ja velat yhteensä		225 758 033	233 658 271

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

Tuhat EUR	Liitetieto	2 025	2024
Tilikauden voitto/tappio		-10 356	-7 816
Oikaisuerät
Tuloverot	10	43	71
Rahoitustuotot ja -kulut	8	10 568	5 725
Ei-rahamääräisten erien oikaisu
Poistot ja arvonalentumiset	7	2 268	1 837
Muut oikaisut		-1 249	10 845
Oikaisuerät yhteensä		11 630	18 478
Rahoituserät
Maksetut korot		-8 495	-9 495
Saadut korot		4 230	4 867
Maksetut verot		-42	-72
Muut rahoituserät, netto		-648	-445
Rahoituserät yhteensä		-4 955	-5 145
Käyttöpääoman muutos
Saamisten muutos		-1 358	-2 839
Vaihto-omaisuuden muutos		-373	1 100
Velkojen muutos		-2 893	3 039
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-4 624	1 300
Liiketoiminnan nettorahavirta		-8 304	6 817

Investointien rahavirta
Aineettomien hyödykkeiden myynnit	11		436
Aineettomien hyödykkeiden ostot	11	-45	-203
Aineellisten hyödykkeiden myynnit	12	567	218
Aineellisten hyödykkeiden ostot	12	-395	-777
Investoinnit tytäryhtiöihin		-123	-1 719
Muiden osakkeiden myynti			142
Pääomanpalautukset		90
DQC Internationalin hankinta			-319
Korollisten saamisten muutos		220	7 455
Saadut osingot	8	770	700
Investointien rahavirta yhteensä		1 084	5 933
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta		-1 000
Hybridilainan takaisinmaksu		-34 622	-3 752
Hybridilainan nosto		24 454
Lainojen nostot		96 106	100 489
Lainojen takaisinmaksut		-81 498	-96 788
Muut muutokset		-4	-12 884
Rahoituksen rahavirta yhteensä		3 436	-12 935
Rahavarojen muutos		-3 784	-185
Rahavarat tilikauden alussa		3 633	4 911
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1 763	-1 094
Rahavarat tilikauden lopussa		1 612	3 633

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET 1

Rapala VMC Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan

Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat

Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssilla ja muuntamisessa syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Tuottojen kirjaaminen

Tuotteiden ja palvelujen myynti kirjataan suoriteperiaatteen mukaisesti, kun myytäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät olennaiset riskit siirtyvät ostajalle eikä ole todennäköistä, että asiakas palauttaisi tavaran. Liikevaihto koostuu laskutuksesta vähennettynä kassa-alennuksilla ja arvonlisäverolla.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyneet kulut kirjataan vuosikuluiksi, lukuun ottamatta kuluja, jotka kohdistuvat selvästi uusien liiketoiminta-alueiden kehittämiseen. Tällaiset kehittämiskulut on aktivoitu, jos ne ovat selvästi erotettavissa ja jos yhtiö hyväksyy kehitetyt tuotteet teknisesti toteutuskelpoisiksi ja kaupallisesti kannattaviksi, olettaen että tuotot kattavat jaksotetut ja tulevat kehitys- ja tuotantokulut, myynti- ja hallintokulut sekä mahdolliset muut projektiin liittyvät kulut.

Kehityskulut jaksotetaan enintään viidelle vuodelle ja poistetaan tasapoistoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan FIFO-periaatetta noudattaen hankintamenoon tai alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on laskettu välittömät aineet, palkat sosiaalikuluineen sekä muut välittömät kustannukset. Vaihto-omaisuus esitetään epäkuranttiuskirjauksilla vähennettynä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on esitetty alkuperäisen hankintamenon mukaisina vähennettynä suunnitelman mukaisilla kertyneillä poistoilla. Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen käyttöikään.

Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset käyttöajat ovat seuraavat:

Aineettomat oikeudet	3–15 vuotta
Rakennukset	10–20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Eläkejärjestelyt

Kaikki yhtiön eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan sellaisia, joissa vain työnantajan maksama osuus on määrätty. Näistä suurin osa on lakisääteistä eläketurvaa ja viranomaisten määräyksiin perustuvia maksuja. Eläkemenot kirjataan kuluksi työntekijöiden työssäoloaikana suoriteperusteisesti.

Rahoitusjohdannaisten arvostaminen

Kaikki johdannaiset kirjataan käypään arvoon kaupantekopäivänä ja myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käyvän arvon muutos merkitään tuloslaskelmaan rahoituseriin tai muuhun luonteensa mukaiseen erään. Käyvän arvon määrittely perustuu noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin, rahavirtojen diskonttaukseen ja optioiden arvonmääritysmalleihin. Tavallisten valuuttatermiinien käyvät arvot määritellään diskonttaamalla tulevaisuuden nimellismääräiset kassavirrat vastaavilla koroilla ja muuntamalla näin saadut diskontatut kassavirrat spot-kursseilla. Instrumenttien käyvät arvot saadaan vastapuolena olevalta pankilta tai lasketaan vastaamaan sen hetkistä markkinahintaa.

Omat osakkeet

Yhtiön hankkimat omat osakkeet niihin suoraan liittyvine menoineen kirjataan oman pääoman vähennykseksi kaupankäyntipäivänä. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus sekä niihin liittyvät kuluerät esitetään oman pääoman muutoksena.

Rahavirtalaskelma

Muutokset rahavirrassa on esitetty liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoina.

LIIKEVAIHTO 2 4

Tuhat EUR	2025	2024
Kohdemaan mukaan
Pohjois-Amerikka	22 815	24 067
Pohjoismaat	3 300	4 023
Muu Eurooppa	6 047	6 767
Muut maat	3 236	3 675
Yhteensä	35 398	38 532

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOT 3

Tuhat EUR	2025	2024
Vuokratuotot	61	23
Aineettomien ja aineellistenhyödykkeiden myyntivoitot	449
Korvaukset aineettomien oikeuksienhyödyntämisestä	1 193	1 446
Muut tuotot	15	47
Yhteensä	1 719	1 516

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhat EUR	2025	2024
Kunnossapito	-667	-643
Myynti-ja markkinointikulut	-716	-654
Matkakulut	-209	-285
IT ja tietoliikenne	-939	-1 283
Maksetut vuokrat	-762	-954
Tilintarkastajien palkkiot ja palvelut	-290	-219
Rahdit	-43	-134
Myyntikomissiot	-69	-58
Aineelisten hyödykkeiden myyntitappiot	0	-119
Valuuttajohdannaiset	688	-737
Muut kulut	-16 990	-19 355
Yhteensä	-19 997	-24 440

TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT

Tuhat EUR	2025	2024
Tilintarkastuspalkkiot	-290	-219
Yhteensä	-290	-219

MATERIAALIT JA PALVELUT 5

Tuhat EUR	2025	2024
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-9 901	-9 327
Varaston muutos	569	365
Ulkopuoliset palvelut		-39
Yhteensä	-9 332	-9 001

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA6AIHEUTUVAT KULUT
Tuhat EUR	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-4 971	-4 693
Eläkekulut	-673	-717
Muut henkilöstösivukulut	-271	-302
Yhteensä	-5 915	-5 712
Henkilöstö keskimäärin	62	68

Hallituksen palkat ja palkkiot olivat yhteensä 242 tuhatta euroa (2024: 259 tuhatta euroa).

POISTOT JA ARVONALENTUMISET 7

Tuhat EUR	2025	2024
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Tavaramerkit	-878	-873
Muut aineettomat hyödykkeet	-107	-111
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat	-93	-92
Koneet ja kalusto	-579	-631
Muut aineelliset hyödykkeet	-110	-130
Arvonalentumiset	-501
Yhteensä	-2 269	-1 837

8	RAHOITUSTUOTOT JA- KULUT

Tuhat EUR	2025	2024
Osinkotuotot	748	700
Kurssivoitot	5 159	3 839
Kurssitappiot	-7 280	-2 386
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeet	-296	-500
Lyhytaikaiset lainasaatavat	-1 189
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	6 101	7 078
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-12 386	-12 541
Muut rahoituskulut	-1 426	-1 916
Yhteensä	-10 568	-5 725

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TYTÄRYHTIÖILLE/TYTÄRYHTIÖILTÄ

Tuhat EUR	2025	2024
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	748	700
Arvonalentumiset
Tytäryhtiöosakkeet	-296	-500
Lyhytaikaiset lainasaatavat	-1 189
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot	5 354	6 069
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut	-1 854	-1 954
Yhteensä	2 764	4 316

KURSSIEROT TULOSLASKELMALLA

Tuhat EUR	2025	2024
Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	16	814
Ostoihin ja muihin kuluihin sisältyvät kurssierot	21	21
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-3 801	1 454
Yhteensä	-3 765	2 289

TILINPÄÄTÖSSIIRROT 9

Tuhat EUR	2025	2024
Poistoeron muutos	24	-3
Konserniavustus	95
Yhteensä	119	-3

POISTOERON MUUTOS

Yhteensä	24	-3
Koneet ja kalusto	0	4
Rakennukset ja rakennelmat	26	-5
Aineettomat hyödykkeet	-3	-2
Tuhat EUR	2025	2024

TULOVEROT 10

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Tuhat EUR	2025	2024
Tuloverot	-43	-71
Yhteensä	-43	-71

Emoyhtiön laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole merkitty taseeseen.

2025 Tavaramerkit Muut aineettomat hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Tuhat EUR hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 9 202 2 080 501 11 782 Korjaus alkusaldoon 1.1. Lisäykset 31 15 45 Vähennykset -170 -501 -670 Hankintameno 31.12. 9 202 1 941 15 11 157 Kertyneet poistot 1.1. -3 837 -1 338 -5 175 Vähennykset 170 170 Tilikauden poistot -828 -157 -985 Kertyneet poistot 31.12. -4 665 -1 326 -5 991 Kirjanpitoarvo 1.1. 5 365 741 501 6 607 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 537 615 15 5 167

MuutTavaraaineettomatTuhat EURmerkithyödykkeetHankintameno 1.1.9 2023 168Korjaus alkusaldoon 1.1.0-1 349LisäyksetVähennykset-4Uudelleenryhmittelyt265Hankintameno 31.12.9 2022 080	Ennakkomaksutja keskeneräisethankinnat
		Yhteensä
		12 370
		-1 349
	193	193
	-323	-328
	631	896
	501	11 782
Kertyneet poistot 1.1.-3 007-2 532		-5 540
Korjaus alkusaldoon 1.1.-21 351		1 349
Tilikauden poistot-828-157		-985
Kertyneet poistot 31.12.-3 837-1 338		-5 175
Kirjanpitoarvo 1.1.6 195635		6 830
Kirjanpitoarvo 31.12.5 365741	501	6 607

AINEELLISET HYÖDYKKEET 12

2025

				Muut	Ennakkomaksut
	Maa	Rakennukset ja	Koneet	aineelliset	ja keskeneräiset
Tuhat EUR	alueet	rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	103	3 282	16 621	2 048	463	22 516
Lisäykset			3		164	167
Vähennykset	-15	-566	-3		-132	-715
Uudelleenryhmittelyt		6	463		-113	356
Hankintameno 31.12.	88	2 722	17 085	2 048	382	22 324
Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 1.1.		-2 584	-13 847	-1 583		-18 013
Vähennykset		463	3			466
Tilikauden poistot		-93	-579	-110		-783
Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 31.12.		-2 214	-14 423	-1 693		-18 330
Kirjanpitoarvo 1.1.	103	698	2 775	465	463	4 503
Kirjanpitoarvo 31.12.	88	508	2 662	355	382	3 994

2024
				Muut	Ennakkomaksut
	Maa	Rakennukset	Koneet	aineelliset	ja keskeneräiset
Tuhat EUR	alueet	ja rakennelmat	ja kalusto	hyödykkeet	hankinnatYhteensä
Hankintameno 1.1.	106	5 169	22 449	2 331	1 489	31 544
Korjaus alkusaldoon 1.1.		-2 033	-5 778	-186	0	-7 997
Lisäykset			23	3	716	742
Vähennykset	-3		-359	-159	-355	-877
Uudelleenryhmittelyt		146	286	59	-1 387	-896
Hankintameno 31.12.	103	3 282	16 621	2 048	463	22 516
Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 1.1.		-4 526	-19 282	-1 719		-25 527
Korjaus alkusaldoon 1.1.		2 034	5 778	185		7 997
Vähennykset			289	81		369
Tilikauden poistot		-92	-631	-130		-853
Kertyneet poistot jaarvonalentumiset 31.12.		-2 584	-13 847	-1 583		-18 013
Kirjanpitoarvo 1.1.	106	643	3 167	612	1 489	6 017
Kirjanpitoarvo 31.12.	103	698	2 775	465	463	4 503

SIJOITUKSET 13

2025

	Tytäryhtiö
Tuhat EUR	osakkeet	Muut osakkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	112 147	39	112 186
Lisäykset	1 937		1 937
Pääoman palautukset	-90		-90
Arvonalentumiset	-296		-296
Kirjanpitoarvo 31.12.	113 698	39	113 737

2024

	Tytäryhtiö
Tuhat EUR	osakkeet	Muut osakkeet	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	111 247	181	111 428
Lisäykset	1 400		1 400
Vähennykset		-142	-142
Arvonalentumiset	-500		-500
Kirjanpitoarvo 31.12.	112 147	39	112 186

VAIHTO-OMAISUUS 14 15

Tuhat EUR	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	4 328	3 759
Keskeneräiset tuotteet	2 772	2 327
Valmiit tuotteet	2 358	2 410
Yhteensä	9 459	8 496

SAAMISET

SAAMISET MUILTA
Tuhat EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	647	731
Korottomat
Muut saamiset	204	204
Lyhytaikaiset saamiset
Korottomat
Myyntisaamiset	25	82
Siirtosaamiset	690	548
Johdannaiset	145	53
Muut saamiset	2	2
Yhteensä	1 713	1 621

SAAMISET TYTÄRYHTIÖILTÄ

Tuhat EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	23 534	25 554
Korottomat
Lainasaamiset	1 987	362
Lyhytaikaiset saamiset
Korolliset
Lainasaamiset	45 512	53 164
Korottomat
Siirtosaamiset	2 295	2 471
Myyntisaamiset	4 571	5 964
Muut saamiset	12 178	9 097
Yhteensä	90 077	96 612
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
Korolliset	24 181	26 285
Korottomat	2 191	566
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
Korolliset	45 512	53 164
Korottomat	19 907	18 218

Konserniyhtiöiden väliset lainasopimukset on tehty tavanomaisia kaupallisia ehtoja noudattaen, ja lainat ovat vakuudettomia. Lainojen keskikorko oli 2025 7,15% (2024: 7,47%) ja keskimaturiteetti 2025 1,33 vuotta (2024: 1,24 vuotta). Emoyhtiö on myöntänyt konserniyhtiöille osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaisia pääomalainoja 7,8 MEUR. Pääomalainat ovat saajayhtiöissä muita velkoja huonommalla etuoikeudella olevia vakuudettomia lainoja. Lainojen pääoma ja korko voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin.

OMA PÄÄOMA 16

Tuhat EUR	2025	2024
Osakepääoma 1.1.	3 552	3 552
Osakepääoma 31.12.	3 552	3 552
Ylikurssirahasto 1.1.	16 681	16 681
Ylikurssirahasto 31.12.	16 681	16 681
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	4 914	4 914
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	4 914	4 914
Omat osakkeet 1.1.Omien osakkeiden hankinta	-2 957-1 000	-2 957
Omat osakkeet 31.12.	-3 957	-2 957
Edellisten tilikausien voitto 1.1.	23 476	31 292
Edellisten tilikausien voitto 31.12	23 476	31 292
Tilikauden tappio	-10 356	-7 816
Oma pääoma yhteensä	34 310	45 666

JAKOKELPOISET VARAT

EUR	2025	2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4 914 371	4 914 371
Edellisten tilikausien voitto	23 476 083	31 292 351
Omat osakkeet	-3 957 221	-2 957 222
Tilikauden tappio	-10 356 073	-7 816 269
Jakokelpoiset varat yhteensä	14 077 160	25 433 232

EMOYHTIÖN OSAKEPÄÄOMA

	2025	2024
Osaketta	39 000 000	39 000 000
EUR	3 552 160	3 552 160

Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen. Tarkempaa tietoa hallituksen valtuutuksista ja omien osakkeiden ostoista on esitetty osiossa 'Osakkeet ja osakkeenomistajat'.

VELAT 17

VELAT MUILLE

Tuhat EUR	2025	2024
Pitkäaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	63 593	49 500
Hybridilaina	25 000	30 000
Korottomat
Johdannaiset	501	813
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat rahoituslaitoksilta	3 477	8 080
Yritystodistusohjelma	15 000	14 000
Korottomat
Saadut ennakot	1	5
Johdannaiset	149	571
Ostovelat	1 872	1 688
Siirtovelat	1 511	1 824
Yhteensä	110 603	106 481

VELAT TYTÄRYHTIÖILLE

Tuhat EUR	2025	2024
Lyhytaikaiset velat
Korolliset
Lainat	75 647	74 781
Korottomat
Saadut ennakot	29	2 016
Ostovelat	4 465	4 467
Siirtovelat	44	63
Yhteensä	80 185	81 328
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Korolliset	88 593	79 500
Korottomat	501	813
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Korolliset	94 124	96 861
Korottomat	8 071	10 634

Kaikki pitkäaikaisen vieraan pääoman velat erääntyvät alle viiden vuoden kuluessa. Konserniyhtiöiden väliset lainasopimukset on tehty tavanomaisia kaupallisia ehtoja noudattaen, ja lainat ovat vakuudettomia. Lainojen keskikorko oli 2025 7,15% (2024: 7,47%) ja keskimaturiteetti 2025 1,33 vuotta (2024: 1,24 vuotta). Emoyhtiö on myöntänyt konserniyhtiöille osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaisia pääomalainoja 7,8MEUR. Pääomalainat ovat saajayhtiöissä muita velkoja huonommalla etuoikeudella olevia vakuudettomia lainoja. Lainojen pääoma ja korko voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain mukaisin edellytyksin.

VUOKRASOPIMUKSET

EMOYHTIÖ VUOKRALLE OTTAJANA

EI-PURETTAVISSA OLEVIEN VUOKRAVASTUIDEN ERÄÄNTYMISAIKATAULU

Ei-purettavissa olevien vuokravastuiden erääntymisaikataulu

Tuhat EUR	2025	2024
Vuoden sisällä	452	818
1-3 vuotta	209	770
3-5 vuotta	9
Yhteensä	670	1 588

VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET VELAT 18 19 20

ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

Yhteensä	478	473
Takaukset	478	473
Omasta ja tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Tuhat EUR	2025	2024

Takaukset koostuvat tytäryhtiöiden vuokrasopimusten nimitakauksista sekä muista tytäryhtiöiden puolesta annetuista takauksista. Yhtiön lainasopimukset ovat vakuudellisia ja niistä on myönnetty yrityskiinnitysvelkakirjat, joiden nimellisarvo on 137,8 MEUR. Lisäksi, konserni on pantannut tytäryhtiöosakkeita Marttiini Oy:stä, KL-Teho Oy:stä ja Rapala VMC Online Oy:stä sekä emoyhtiön konsernin sisäiset lainasaamiset, jotka liittyvät näihin konserniyhtiöihin.

Tuhat EUR	2025	2024
Valuuttajohdannaiset pankin kanssa
Käypä arvo	-3	-518
Nimellisarvo	44 305	26 361
Joista valuuttatermiinejä	38 374	26 361
Joista valuuttaswappeja	5 931
Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-501	-813
Nimellisarvo	35 000	25 000

Vuonna 2025 valuuttajohdannaisten arvonmuutoksesta on kirjattu 515 tuhatta euroa tuloslaskelmaan (2024: -755 tuhatta euroa) ja korkojohdannaisista 313 tuhatta euroa (2024: -954 tuhatta euroa).

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 8.4. 2026

Alexander Rosenlew,Hallituksen puheenjohtaja	Emmanuel Viellard
Julia Aubertin	Vesa Luhtanen	Deloitte Oy
Johan Berg	Pascal Lebard	Jenny LindvallKHT

TIINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus

Helsingissä 8.4. 2026

Tilintarkastusyhteisö

Jenny Lindvall

Cyrille Viellard, Toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Rapala VMC Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Rapala VMC Oyj:n (y-tunnus 1016238-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1 ja 11.

Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden määrä konsernin taseessa 31.12.2025 on yhteensä EUR 96,4 miljoonaa (2024: EUR 104,2 miljoonaa)

Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, arvonalentumistarvetta testataan vuosittain. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuserän avulla on saatavissa. Tärkeimmät arviot ja oletukset, joihin johto perustaa rahavirtaennusteet, liittyvät liikevaihdon kasvuun ja kannattavuuteen sekä diskonttokorkoon.

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet on käsitelty konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeisenä seikkana, koska arvonalentumistestaukseen liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kannattavuuteen ja diskonttokorkoon liittyen.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden arvostus Tilintarkastuksessa olemme arvioineet johdon laatimaa ja hallituksen hyväksymää arvonalentumistestausmallia, sekä arvioineet arvonalentumistestaukseen liittyviä kontrolleja.

Olemme keskustelleet johdon kanssa ennusteissa käytetyistä perusteista ja arvioineet merkittäviä johdon käyttämiä olettamia:

• Olemme verranneet kasvu- ja kannattavuusolettamia historialliseen kehitykseen.
• Olemme verranneet laskelmissa käytettyjä syöttötietoja ja arvioita hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin.
• Arvioidessamme diskonttokorkojen asianmukaisuutta olemme verranneet diskonttokoron määrittämisessä käytettyjä syöttötietoja ulkoisiin lähteisiin sekä peilanneet korkojen muutosta edelliseen vuoteen arvioiden sen asianmukaisuutta.
• Olemme testanneet arvonalentumistestauslaskelman laskentateknistä asianmukaisuutta.

Olemme arvioineet myös arvonalentumistestauksesta annettujen liitetietojen asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 18.4.2024 alkaen yhtäjaksoisesti 2 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026

DELOITTE OY

Tilintarkastusyhteisö

Jenny Lindvall

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI RAPALA VMC OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Rapala VMC Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Rapala VMC Oyj:n (y-tunnus 1016238-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (7437009TB42O2AB3JW91-2025-12-31-1-fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNVALVONTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka kos-kevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvol-lisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Rapala VMC Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (7437009TB42O2AB3JW91- 2025-12-31-1-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission tekni-sen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Rapala VMC Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 8.4.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026

DELOITTE OY

Tilintarkastusyhteisö

Jenny Lindvall

KHT

KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS

RAPALA VMC OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Rapala VMC Oyj:n (1016238-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Rapala VMC Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Rapala VMC Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

■ konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITTEET KONSERNIKESTÄVYYSSELVITYKSEN LAATIMISESSA

Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

KONSERNIKESTÄVYYSTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

KUVAUS SUORITETUISTA TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla.
• Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Perehdyimme konsernikestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.
• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 8. huhtikuuta 2026

DELOITTE OY

Kestävyystarkastusyhteisö

Jenny Lindvall

KRT

HALLINTO

RAPALA VMC VUOSIRAPORTTI 2025 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS / HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS / KESTÄVYYSSELVITYS / TILINPÄÄTÖS / HALLINNOINTI

HALLINNOINTI	159
PALKITSEMISRAPORTTI	168

HALLINNOINTI

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2025

Rapala VMC Oyj:n päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä, Rapala VMC Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Rapala VMC Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilta (www.cgfinland.fi). Tämä Rapala VMC Oyj:n selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä vuodelle 2025 on laadittu hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Rapala VMC Oyj:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteita kokonaisuudessaan kuvaavat tiedot sekä tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ovat saatavilla konsernin verkkosivuilta www.rapalavmc.com. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on hyväksytty hallituksen kokouksessa 8.4.2026.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillään hallituksen toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä. Toimintakertomus ja tilinpäätös ovat saatavilla konsernin verkkosivuilta.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin päätöksentekoelin, jossa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvontaan. Varsinainen yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja Rapala VMC Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta sekä palkitsemisesta, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta sekä yhtiön palkitsemispolitiikan vahvistamisesta ja palkitsemisraportin hyväksymisestä.

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaikkien hallituksen jäsenten on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous tulee pitää ennen kesäkuun loppua. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksissa puhe- ja äänioikeuttaan. Yhtiökokouksessa jokaisella osakkeella on yksi ääni.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen julkaisemalla yhtiökokouskutsu Rapala VMC -konsernin verkkosivuilla. Yhtiökokouskutsu julkaistaan aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, sekä viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen osakeyhtiölain mukaista yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Osallistuakseen yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee ilmoittaa siitä yhtiölle viimeistään hallituksen päättämänä ja yhtiökokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa ilmoitetaan yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat, joiden lisäksi ilmoitetaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämät tiedot.

Yhtiö ilmoittaa yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle yhtiökokouksen käsiteltäväksi haluamansa asia. Päivämäärä ei voi olla aikaisempi kuin neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. Rapala VMC Oyj:n vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous järjestetään 29.4.2026. Osakkeenomistajan mahdollinen pyyntö saada vaatimansa asia varsinaisen yhtiökokouksen 2026 käsiteltäväksi on tullut toimittaa viimeistään 11.3.2026. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkistetaan konsernin verkkosivuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Tarkempaa tietoa yhtiökokouksesta löytyy Rapala VMC Oyj:n verkkosivuilta.

Yhtiökokous järjestetään yhtiön kotipaikassa tai Helsingissä. Hallitus voi myös päättää yhtiökokouksen järjestämisestä ilman fyysistä kokouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät täysimääräisesti päätöksentekovaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja muiden teknisten apuvälineiden avulla kokouksen aikana (etäkokous).

HALLITUS

Hallituksen tehtävät, nimittäminen ja toimikausi

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten pohjalta. Kaikki konsernin toiminnan kannalta merkittävät asiat käsitellään yhtiön hallituksessa. Tällaisia asioita ovat muun muassa yhtiön toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen, strategisten linjausten vahvistaminen, tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten hyväksyminen ja liiketoimintasuunnitelmista, vuosibudjetista ja pörssitiedotteista sekä merkittävistä investoinneista ja omaisuuden myynneistä päättäminen.

Hallitus kokoontuu ennalta sovitun aikataulun mukaisesti käsittelemään määriteltyjä asioita. Hallituksen puheenjohtaja laatii hallituksen kokouksen asialistan toimitusjohtajan tekemän ehdotuksen pohjalta. Hallituksen jäsenillä on oikeus ehdottaa ja sisällyttää nimenomaisia asioita asialistalle. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla kokouksessa on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Hallitus toimii hyväksymänsä kirjallisen työjärjestyksen mukaisesti, jonka keskeinen sisältö on selostettu tässä selvityksessä, mukaan lukien hallituksen tehtävät. Hallituksen työjärjestys on saatavilla Rapala VMC -konsernin verkkosivuilla. Toimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja, joka toimii hallituksen sihteerinä, osallistuvat säännöllisesti hallituksen kokouksiin. Muut konsernin johtoryhmän (globaalin johtoryhmän) jäsenet ja johtajat osallistuvat kokouksiin tarvittaessa.

Yhtiössä noudatetaan hallituksen kokoonpanoa koskevan ehdotuksen valmistelussa käytäntöä, jossa merkittävät osakkeenomistajat valmistelevat hallitusta koskevat ehdotukset, sisältäen ehdotuksen hallituksen jäsenten lukumääräksi, palkkioksi ja tarvittaessa hallituksen jäseniksi yhtiökokoukselle. Hallitus ei ole perustanut nimitysvaliokuntaa eikä yhtiökokous ole asettanut osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa. Yllä tarkoitetut merkittävien osakkeenomistajien edustajat ovat myös yhtiön hallituksen jäseniä ja ehdotus saatetaan myös hallituksen tiedoksi ja keskusteltavaksi. Ehdotus julkistetaan pörssitiedotteena ja sisällytetään yhtiökokouskutsuun, edellyttäen että ehdotus on toimitettu yhtiölle riittävän ajoissa kutsuun sisällyttämiseksi.

Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kymmenen (10) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan kaudeksi, joka päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Mahdolliset uudet hallituksen jäsenet perehdytetään yhtiön toimintaan.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan itsearviointina. Arviointi keskittyy esimerkiksi hallitustyöskentelyn valmistelun, kokousprosessin, päätöksenteon, yhteistyön ja viestinnän, strategisen johtamisen sekä hallituksen kokoonpanon ja osaamisen arvioimiseen. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös ulkopuolista arvioijaa.

Hallituksen monimuotoisuus

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti hallituksen jäsenten lukumäärää ja hallituskokoonpanoa arvioitaessa huomioidaan hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Lisäksi lukumäärässä ja kokoonpanossa otetaan huomioon yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen koon tulee edistää rakentavaa ja tehokasta vuorovaikutusta ja päätöksentekoa. Monimuotoisuuden avulla varmistetaan, että hallitus pystyy tukemaan yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, päätöksentekoa ja osakkeenomistajien etujen toteutumista. Monimuotoisuutta koskevat periaatteet on kirjattu Rapala VMC Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikkaan, joka on saatavilla konsernin verkkosivuilla.

Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen monimuotoisuuden turvaamiseksi hallituksen jäseniä ehdotettaessa otetaan huomioon jäsenten osaaminen, kokemus, toimialan tuntemus, osaaminen kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä sekä jatkuvuus. Tavoitteena on, että hallituksen kokoonpano muodostaa monipuolisen ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden, joka tukee yhtiön strategisia tarpeita ja parantaa päätöksenteon laatua.

Eri sukupuolten edustuksen osalta tavoitteena on, että hallituksessa on eri sukupuolia tasapuolisesti. Yhtiön tavoitteena on, että hallituksessa on molempia sukupuolia ja että kumpikin sukupuoli on riittävästi edustettuna hallituksen kokoonpanossa. Yhtiö pyrkii yhtiön hallituksen 8.10.2025 hyväksymän Rapala VMC Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikan mukaisesti aina noudattamaan osakeyhtiölain mukaista tavoitetta siitä, että vähintään 40 prosenttia (huomioiden soveltuvat pyöristyssäännöt) hallituksen jäsenistä on vähemmän edustettua sukupuolta.

Tilikauden 2025 päättyessä hallitus koostui kuudesta jäsenestä, joka on ollut riittävä määrä hallituksen tehtävien tehokkaaksi hoitamiseksi, yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja yhtiön kehitysvaihe huomioiden. Lisäksi hallituksella on kokonaisuutena ollut yhtiön toiminnan ja tarpeiden edellyttämä monipuolinen osaaminen ja asiantuntemus. 17 % jäsenistä oli naisia ja 83 % miehiä. Hallitukseen ei valittu uusia jäseniä 8.5.2025 pidetyssä vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta. Kaikki kuusi jäsentä ovat yhtiön ulkopuolisia yhtiöstä riippumattomia asiantuntijajäseniä. Hallituksen kaikki jäsenet, paitsi Emmanuel Viellard, ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenet ja osallistuminen kokouksiin

Hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2025 on esitetty seuraavassa taulukossa:

Hallituksen jäsen	Hallituksenkokoukset	Palkitsemisvaliokunnan*kokoukset
Alexander Rosenlew	7/7	2/2
Emmanuel Viellard	7/7	1/1
Julia Aubertin	7/7
Vesa Luhtanen	7/7	1/1
Johan Berg	7/7	1/1
Pascal Lebard	6/7	1/1

*Palkitsemisvaliokunta 8.5.2025 saakka Emmanuel Viellard, Alexander Rosenlew ja Vesa Luhtanen; 8.5.2025-8.10.2025 Alexander Rosenlew, Vesa Luhtanen ja Pascal Lebard; 8.10.2025 alkaen Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg.

Nykyiset hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:

Alexander Rosenlew

Hallituksen puheenjohtaja 8.5.2025 lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2023 lähtien Toimitusjohtaja Orthex Oyj Kansainvälisen johtamisen tutkinto, Insead Liiketoimintajohtamisen maisteritutkinto (MBA) Taloustieteiden maisteritutkinto Syntymävuosi: 1971 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 66 095

Emmanuel Viellard

Hallituksen jäsen vuodesta 2000 lähtien Hallituksen puheenjohtaja 2005-2016, 2024-2025 Viellard Migeon & Cie, toimitusjohtaja LISI, toimitusjohtaja MBA ja CPA Syntymävuosi: 1963 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 2 000

Julia Aubertin

Hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien Sijoittaja ja neuvonantaja KTM (EDHEC) Syntymävuosi: 1979 Sukupuoli: nainen Osakeomistus *: 0

Vesa Luhtanen

Hallituksen jäsen vuodesta 2020 lähtien Hallitusammattilainen Ekonomi Syntymävuosi: 1961 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 0

Johan Berg

Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien Hallitusammattilainen Hanken Kauppakorkeakoulu, Helsinki, 1983-1987: MBA Syntymävuosi: 1961 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 16 000

Pascal Lebard

Hallituksen jäsen vuodesta 2024 lähtien Senior Partner and Co-Founder Montyon Capital EDHEC Business School - MBA, 1986 Syntymävuosi: 1962 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 0

* Jäsenten ja heidän määräysvaltayhteisöjensä osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus päättää valiokuntien perustamisesta. Se myös vahvistaa kunkin valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunnan on säännöllisesti raportoitava työstään hallitukselle.

Vuonna 2025 yhtiöllä oli yksi valiokunta, palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunta toimii työjärjestyksensä mukaisesti ja valiokunnan pääasiallisena tehtävänä on valmistella yhtiön palkitsemispolitiikka sekä päätösesitykset hallitukselle koskien konsernin avainhenkilöiden palkkioita. Palkitsemisvaliokunta seuraa palkitsemispolitiikan toteutumista. Valiokunnan muihin tehtäviin kuuluu toimitusjohtajan työsuhteen ehtojen sekä konsernin johtoryhmän ja muutamien muiden ylimpien johtajien palkitsemisjärjestelmien tarkastaminen. Palkitsemisvaliokuntaa johtaa hallituksen jäsen Pascal Lebard. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluu konsernin ulkopuolisia ja riippumattomia asiantuntijajäseniä.

Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat 8.5.2025 saakka Emmanuel Viellard, Alexander Rosenlew ja Vesa Luhtanen. Valiokuntaan kuuluivat 8.5.2025-8.10.2025 Alexander Rosenlew, Vesa Luhtanen ja Pascal Lebard. Valiokuntaan kuuluivat 8.10.2025 alkaen Alexander Rosenlew, Pascal Lebard ja Johan Berg. Vuonna 2025 valiokunta kokoontui kaksi kertaa, 5.3.2025 ja 10.12.2025. Osallistumisprosentti oli 100. Palkitsemisvaliokunnan työjärjestys on saatavilla konsernin verkkosivuilla (https://investors.rapalavmc.com/files/documents/Rapala%20VMC%20 Palkitsemisvaliokunnan%20ty%C3%83%C2%B6j%C3%83%C2%A4rjestys%2020260311%20FIN.pdf). Valiokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.

Yhtiön liiketoiminnan laajuus ei edellytä taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua koko hallitusta pienemmässä kokoonpanossa. Siten hallitus ei ole perustanut tarkastusvaliokuntaa, vaan hallitus vastaa tarkastusvaliokunnan tehtävistä valvoen yhtiön taloudellista raportointia, ulkoista tilintarkastusta, sisäisiä kontrolleja ja riskienhallintaa koskevia asioita ja toimintoja yhtiössä. Hallituksen kuudesta jäsenestä vähintään kolmella on tähän tehtävään riittävä taloudellinen asiantuntemus. Hallitus pitää säännöllisesti yhteyttä yhtiön tilintarkastajaan.

Hallitus ei ole nimennyt nimitysvaliokuntaa konsernin koon ja hallituksen nykyisten jäsenten edustaman merkittävän osakeomistuksen vuoksi. Hallitus hoitaa nimityksiin liittyvät asiat. Yhtiökokous ei ole perustanut hallituksen valinnan ja palkitsemisen valmistelua varten osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa.

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtajan nimittää hallitus. Rapala VMC Oyj:n toimitusjohtajana on 7.3.2025 alkaen toiminut Cyrille Viellard.

Toimitusjohtaja toimii myös konsernijohtajana ja johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtajan tehtävät ja vastuut on määrätty osakeyhtiölaissa. Tämän lain toimitusjohtajaa koskevat säännökset koskevat myös varatoimitusjohtajaa. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja juoksevasta hallinnosta hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin,

jotka konsernin toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, mikäli hallitus on hänet siihen valtuuttanut. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja että yhtiön taloushallinto on luotettavasti järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhtiötä sellaisessa asiassa, joka kuuluu hänen tehtäviinsä. Toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtajan apuna konsernin toiminnan suunnittelussa, johtamisessa, strategisten kysymysten valmistelemisessa ja hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden toteuttamisessa on johtoryhmä (globaali johtoryhmä). Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla käsiteltävästä asiasta riippuen eri kokoonpanoissa. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana.

Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensa 31.12.2025 ovat:

Cyrille Viellard

Toimitusjohtaja 7.3.2025 lähtien Johtoryhmän jäsen 2015 lähtien MBA, ESSEC Syntymävuosi: 1977 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 32 435

Arto Nygren

Executive Vice President, uistinvalmistus Johtoryhmän jäsen 2017 lähtien Kone- ja Metallitekniikan Insinööri Syntymävuosi: 1965 Sukupuoli: mies Osakeomistus *: 40 408

Jean-Philippe Nicolle

Operatiivinen johtaja (Chief Operating Officer), liiketoiminnan suorituskyky, taloudellinen kontrolli ja sisäinen tarkastus, Eurooppa fokus Johtoryhmän jäsen 2020 lähtien Executive MBA, Business School ICS, Paris and CPA Syntymävuosi: 1968 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 7 147

Marcus Twidale

Executive Vice President, Pohjois-Amerikan-jakelutoiminta Johtoryhmän jäsen 2021 lähtien Maataloustieteet, Brooksby College Syntymävuosi: 1965 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 868

Miikka Tarna

Talous- ja rahoitusjohtaja Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien KTM, Oulun yliopisto, 2008 Syntymävuosi: 1983 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 13 314

Tuomas Akkanen

Executive Vice President, Head of Group Supply Chain and Winter Sports Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien Diplomi-insinööri, Teknillinen Korkeakoulu 2004 Syntymävuosi: 1979 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 868

Tuomo Leino

Executive Vice President, lakiasian- ja kestävän kehityksen johtaja, hallituksen sihteeri Johtoryhmän jäsen 2024 lähtien Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 2013 Syntymävuosi: 1985 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 5 468

Travis Tuma

Executive Vice President, Rapala VMC USA maajohtaja Johtoryhmän jäsen 15.10.2025 lähtien University of Wisconsin-Madison (valmistunut 1994) Syntymävuosi: 1971 Sukupuoli: mies Osakeomistus*: 3 848 Rapala VMC Oyj tiedotti Travis Tuman nimityksestä johtoryhmään 15.10.2025.

LIIKETOIMINTAORGANISAATIO

Konserni koostuu emoyhtiöstä sekä valmistus- ja jakelutoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Rapala VMC Oyj:n osakkeilla käydään kauppaa Nasdaq OMX Helsingin päälistalla.

Tuotteiden jakelusta ja jälleenmyynnistä vastaavat myyntiyhtiöt, joita konsernilla on noin 40 maassa. Muissa maissa itsenäiset maahantuojat ja jälleenmyyjät vastaavat jälleenmyynnistä.

PALKITSEMISTA KOSKEVA RAPORTOINTI

Rapala VMC Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2024 vahvisti yhtiölle palkitsemispolitiikan, jossa esitetään palkitsemiseen liittyvän päätöksentekoprosessi, annetaan kuvaus hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta sekä selostetaan periaatteet palkitsemispolitiikasta poikkeamiseksi ja palkitsemispolitiikan muuttamiseksi. Hallitus esittää palkitsemispolitiikan yhtiökokoukselle vähintään neljän (4) vuoden välein ja aina, kun siihen on tehty olennaisia muutoksia. Uudistettu palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokoukselle vuoden 2028 yhtiökokouksessa.

Vuoden 2021 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen Rapala VMC Oyj:n hallitus on esittänyt vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitsemisraportin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitsemispolitiikan toteuttamista ja toteutumista yhtiössä.

Hallituksen, toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja johtoryhmän palkkioista on kerrottu tarkemmin löytyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27. Viimeisin palkitsemispolitiikka ja -raportti sekä muut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin edellyttämät palkitsemista koskevat tiedot ovat saatavilla Rapala VMC -konsernin verkkosivuilta.

VASTUU JA SISÄINEN VALVONTA

Konsernissa on vahva yrittäjähenkeä ja paikallista päätöksentekoa tukeva liiketoimintaorientoitunut yrityskulttuuri, joka vaikuttaa myös konsernin hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämiseen. Konsernin johtamismalli pohjautuu vahvasti henkilöjohtamiseen, vastuun hajauttamiseen sekä paikallisten liiketoimintaympäristöjen erilaisuuden tunnistamiseen, mikä mahdollistaa nopean ja joustavan päätöksenteon. Voimakkaasti formalisoitujen ja strukturoitujen prosessien sijaan konsernin sisäinen valvonta pohjautuu siihen, että konsernin organisaatio on hyvin matala ja läpinäkyvä ja konsernin johto on säännöllisessä henkilökohtaisessa kanssakäymisessä konsernin yksiköiden kanssa. Konsernin johto on henkilömäärältään verraten pieni mahdollistaen tiedon keskitetyn hallinnan sekä suorat ja tiiviit yhteydet yksiköiden liiketoiminta- ja talousjohtoon. Konserniyksiköitä seurataan tarkasti sekä taloudellisten mittareiden että operatiivisen toiminnan tarkkailun kautta.

Konserni koostuu emoyhtiöstä sekä valmistus- ja jakelutoimintaa harjoittavista tytäryhtiöistä. Sisäinen valvonta ja johtaminen perustuvat tähän juridiseen rakenteeseen. Tytäryhtiöiden johtamis- ja ohjausvastuu on kunkin yhtiön hallituksella, joka yleensä koostuu konsernin toimitusjohtajasta, lakiasiainjohtajasta ja tytäryhtiön toimitusjohtajasta. Jokaisella tytäryhtiöllä on lisäksi oma johtoryhmänsä, joka yhdessä tytäryhtiön toimitusjohtajan kanssa vastaa liiketoiminnan operatiivisesta päätöksenteosta.

Hallitus valvoo yhtiön liiketoimintaa, vahvistaa riskienhallintaperiaatteet ja on vastuussa siitä, että kirjanpito, raportointi ja varojen hoito ovat tarkoituksenmukaisesti järjestetty.

Toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja jokaisen konserniyhtiön toimitusjohtaja ovat vastuussa sen varmistamisesta, että kirjanpito ja kunkin vastuulle kuuluva hallinto noudattavat paikallisia lakeja, konsernin toimintaperiaatteita ja Rapala VMC Oyj:n hallituksen antamia ohjeita ja sääntöjä.

Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on tarkoituksenmukaista ja tehokasta, taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan.

Konsernissa on käytössä yhtenäinen tilikartta, laskentaperiaatteet (IFRS) ja siihen liittyvä raportointiprosessi. Konserni kehittää konserninlaajuista tietojärjestelmäänsä, joka parantaa toimitusketjun ja varastojen läpinäkyvyyttä. Konsernin taloushallinto seuraa taloudellisen raportointiprosessin toimivuutta ja luotettavuutta. Keskeisimmät taloudellista raportointia ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja määräykset ovat kaikkien tytäryhtiöiden toimitusjohtajan ja taloushallinnon saatavilla konsernin intranetistä tai vastaavasta sisäisestä viestintäkanavasta.

Hallitus valvoo konsernin liiketoimintariskejä jatkuvasti. Jokainen tytäryhtiö raportoi tuloskehityksestään ja taloudellisesta asemastaan vähintään kuukausittain konsernin johdolle, joka laatii hallitukselle kuukausittain yhteenvedon, joka selvittää konsernin ja yksittäisten konserniyhtiöiden liiketoiminnan viimeaikaiset pääkehitysvaiheet.

Konsernijohdon ja tytäryhtiöiden välinen kommunikointi sekä henkilökohtainen kanssakäyminen on säännöllistä ja tiivistä. Konsernijohto sekä kaikkien konserniyhtiöiden toimitus- ja talousjohtajat kokoontuvat yhteen useamman kerran vuodessa ja näissä kokouksissa käsitellään myös liiketoiminnan kehittymistä ja sisäistä valvontaa koskevia asioita. Näiden lisäksi konsernijohdon edustajat vierailevat säännöllisesti tytäryhtiöissä eri kokoonpanoissa. Näissä tapaamissa jaetaan tietoa molemmin puolin. Tapaamiset mahdollistavat konsernijohdolle tytäryhtiöiden toiminnan valvonnan ja ohjaamisen.

RISKIENHALLINTA

Rapala VMC -konsernin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita konsernin strategian ja liiketoiminnan tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä riskejä. Riskienhallintaa toteutetaan seuraamalla ja hallitsemalla liiketoimintaan liittyviä uhkia ja riskejä sekä samanaikaisesti tunnistamalla ja hyödyntämällä liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Hallitus arvioi konsernin taloudellisia, toiminnallisia ja strategisia riskejä säännöllisesti ja vahvistaa näihin liittyviä periaatteita ja ohjeita konsernijohdon toteutettavaksi ja koordinoitavaksi. Hallitus arvioi konsernin strategisia riskejä vuosittain osana strategiaprosessia, toiminnallisia riskejä vähintään kerran vuodessa osana liiketoimintasuunnitelmien ja budjettien käsittelyä sekä taloudellisia riskejä useamman kerran vuodessa. Toimitusjohtaja ja konsernin talousjohtaja seuraavat jatkuvasti liiketoimintaympäristön kehittymistä ja koordinoivat konsernin strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallintaa. Jokapäiväinen riskienhallintatyö on lähtökohtaisesti delegoitu kunkin liiketoimintayksikön johdolle, joka vastaa paikallisten strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien hallinnasta. Toistaiseksi vastuullisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan erikseen monialaisessa riskienarviointiryhmässä.

SISÄINEN TARKASTUS

Konsernilla ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota konsernin liiketoiminnan koon vuoksi. Konsernin taloushallinto vastaa konserniyhtiöiden taloudellisen tilanteen ja sisäistä valvontaa koskevien menettelytapojen säännöllisestä tarkastelusta raportoiden merkittävistä havainnoistaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Konsernin johto tekee tai teettää ajoittain kohdennettuja sisäisiä erikoistarkastuksia käyttäen tarvittaessa apunaan ulkopuolisia palveluita.

Jokaisen tilintarkastettavan tytäryhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja tapaavat paikallisen tilintarkastajan vähintään kerran vuodessa keskustellakseen sisäisestä tarkastuksesta ja lakisääteisten vaatimusten noudattamisesta.

Vuosittaisen tilintarkastuksen yhteydessä saatetaan laatia yhtiön johdolle raportti, jossa esitetään tilintarkastushavainnot tarkemmin ja suositellaan mahdollisia parannuksia sisäiseen valvontaan. Konsernin tilintarkastajat tapaavat konsernin talousjohdon kanssa säännöllisesti keskustellakseen ja arvioidakseen liiketoimintaan, sen taloudelliseen tulokseen ja asemaan, taloushallintoon, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä asioita.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Hallitus on määritellyt lähipiiriliiketoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet ja seuraa näiden periaatteiden toteutumista säännöllisesti.

Rapala VMC Oyj:n Code of Conduct -ohjeen mukaisesti kaikkien liiketoimien tulee tapahtua markkinaehtoisesti. Kunkin liiketoimintayksikön johto on vastuussa paikallisista menettelytavoista, joilla varmistetaan liiketoimien markkinaehtoisuus.

Liiketoimintayksiköiden tulee konsernin raportointiohjeiden mukaisesti raportoida mahdolliset lähipiiriliiketoimet emoyhtiölle muun taloudellisen raportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa yhtiön sisäinen valvonta arvioi heikentääkö lähipiiriliiketoimi johdon riippumattomuutta yhtiöstä tai aiheuttaako se intressikonfliktin lähipiiriin kuuluvalle. Sisäinen valvonta raportoi lähipiiriliiketoimet tilintarkastajille.

Konsernilla on käytössään valtuutusrajat, joissa määritellyt epätavalliset liiketoimet on hyväksytettävä konsernijohdolla. Toimivan johdon perheenjäsenten palkkaaminen pysyvään työtehtävään konsernissa tarvitaan Rapala VMC Oyj:n toimitusjohtajan lupa.

Rapala VMC Oyj pitää kirjaa lähipiiriinsä kuuluvista ihmisistä ja oikeushenkilöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Rapala VMC Oyj:n lähipiiriin kuuluivat 2025:

• hallituksen jäsenet
• toimitusjohtaja
• johtoryhmän jäsenet
• em. perheenjäsenet (henkilön lapset ja aviopuoliso tai elämänkumppani; aviopuolison tai elämänkumppanin lapset; henkilön taikka hänen aviopuolisonsa tai elämänkumppaninsa huollettavat)
• yhteisöt, jotka ovat edellä määriteltyjen henkilöiden määräysvallassa
• Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset
• yhteisöt, jotka omaavat huomattavan vaikutusvallan Rapala VMC Oyj:stä

Rapala VMC Oyj ilmoittaa yhtiön kannalta olennaiset lähipiiritapahtumat tilinpäätöksessään.

SISÄPIIRIHALLINTO

Konsernin sisäpiiriohje noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n kulloinkin voimassa olevaa sisäpiiriohjetta. Rapala VMC Oyj ylläpitää luetteloa johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja tarvittaessa pysyvää sisäpiirirekisteriosaa Rapala VMC Oyj:n sisäpiirivastaavan päätöksen mukaisesti Insiderlog Ab / Euronext Corporate Services:n toimittamassa InsiderLog-palvelussa. Tällä hetkellä yhtiö ei ylläpidä pysyvää sisäpiirirekisteriosaa.

Lisäksi Rapala VMC Oyj:n määrittelemät henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy julkistamattomaan taloustietoon, lisätään Rapala VMC Oyj:n ylläpitämään ja kulloinkin päivittämään erilliseen luetteloon ("Taloudellinen Raportointiryhmä") InsiderLog-palvelussa.

Johtotehtävissä toimivat henkilöt ovat Rapala VMC Oyj:n arvopapereita koskevien kaupankäyntirajoitusten piirissä. Johtotehtävissä Rapala VMC Oyj:n palveluksessa toimiva ei saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Rapala VMC Oyj:n osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin, 30 kalenteripäivän pituisen suljetun ajanjakson aikana ennen sen osavuosikatsauksen tai vuositilinpäätöksen julkaisemista, jonka Rapala VMC Oyj on velvollinen julkistamaan. Kaupankäyntirajoitus sekä velvollisuudet liittyen salassapitoon ja kieltoon ilmaista tietoa tai neuvoa toista henkilöä kaupankäyntiin liittyen soveltuvat myös Taloudelliseen Raportointiryhmään. Rapala VMC Oyj laajentaa kaupankäyntirajoituksen koskemaan myös pysyvää sisäpiiriä, jos sellainen perustetaan. Hankekohtainen sisäpiiriläinen ei saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla niin kauan kuin hän on hankkeeseen liittyen sisäpiiriläinen.

Konserni järjestää sisäpiiriasioista sisäistä tiedottamista ja koulutusta sekä huolehtii sisäpiiriasioiden valvonnasta. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii Rapala VMC Oyj:n lakiasiainjohtaja. Tuomo Leino on nimetty Rapala VMC Oyj:n lakiasiainjohtajaksi 1.1.2023 lähtien.

TILINTARKASTUS

Tilintarkastus suoritetaan vuosittain relevanteissa konserniyhtiössä ja myös konsernitasolla. Tilintarkastajaksi valittiin 8.5.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa Deloitte Oy tilintarkastusyhteisö. Emoyhtiön tilintarkastaja, Deloitte Oy, vastaa olennaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuksen ohjeistamisesta ja koordinoinnista. Päävastuullisena tarkastajana toimii KHT Jenny Lindvall. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti. Tilikaudella 2025 konsernin tilintarkastajille maksettiin yhteensä 0,8 miljoonaa euroa (2024: 0,8 miljoonaa euroa) tilintarkastuspalkkiota ja 0,0 miljoonaa euroa (2024: 0,0 miljoonaa euroa) tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että Deloitte Oy toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2025, ja tästä tehtävästä maksetaan sille palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

PALKITSEMISRAPORTTI

PALKITSEMISRAPORTOINTI YLEISESTI

Tämä palkitsemisraportti ("Palkitsemisraportti") kuvaa sitä, kuinka Rapala VMC Oyj ("Rapala VMC" tai "Yhtiö") on vuonna 2025 soveltanut palkitsemispolitiikkaansa ("Palkitsemispolitiikka"), joka hyväksyttiin Rapala VMC:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.4.2024.

Palkitsemisraportti kertoo, kuinka hallitusta, toimitusjohtajaa ja varatoimitusjohtajaa (toimitusjohtajan sijainen) palkittiin tilikauden 2025 aikana, sekä vastaavan historiallisen kehityksen viimeisen viiden vuoden aikana.

Rapala VMC:n hallituksen palkitsemisvaliokunta on tarkistanut ja hallitus on hyväksynyt tämän Palkitsemisraportin 11.3.2026.

Vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous tekee neuvoa-antavan päätöksen siitä, hyväksyykö se Palkitsemisraportin. Edellisessä, vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa 58,9 % kaikista Yhtiön osakkeista ja äänistä osallistui neuvoa-antavaan äänestykseen ja äänestäneistä 6,7 % vastusti Palkitsemisraportin hyväksymistä.

Tämä raportti ja Rapala VMC:n palkitsemista koskevat lisätiedot ovat saatavilla Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.rapalavmc.com.

YHTEENVETO PALKITSEMISESTA VUONNA 2025

Palkitsemispolitiikan mukaisesti vuonna 2025 palkitsemisella on pyritty edistämään osakkeenomistajien arvon myönteistä kehitystä, parantamaan kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä toteuttamaan Yhtiön strategiaa. Palkitsemisella on olennainen merkitys Rapala VMC Oyj:n pitkän aikavälin taloudelliselle menestykselle, kannustaen huippuosaajia ja yhdistäen heidän tavoitteensa yrityksen visioon. Vuoden 2025 palkitsemisessa korostettiin suorituskykyyn ja arvonluontiin perustuvia oikeudenmukaisia palkitsemiskäytäntöjä. Tämä lähestymistapa edistää innovaatioita, operatiivista erinomaisuutta ja vastuullisuutta koko organisaatiossa, mikä varmistaa kestävän kasvun ja kilpailuedun Rapala VMC:lle markkinoilla.

Hallituksen jäsenille maksettiin kiinteää vuosipalkkiota ja kokouspalkkioita. Maksetut palkkiot on esitetty jäljempänä kohdassa "Hallituksen jäsenten palkitseminen".

Lars Ollberg toimi yhtiön toimitusjohtajana 6.3.2025 asti ja oli työsuhteessa yhtiöön 30.6.2025 asti. Cyrille Viellard toimi yhtiön varatoimitusjohtajana ennen nimitystään toimitusjohtajaksi 7.3.2025 lähtien. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen ja muuttuvista palkitsemisen osista. Palkitsemisesta ja muuttuvien palkitsemisen osien määräytymisperusteista on kerrottu tarkemmin jäljempänä kohdassa "Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen".

Yhtiön Palkitsemispolitiikan mukaisesti Palkitsemispolitiikasta voidaan poiketa, mikäli poikkeama katsotaan välttämättömäksi Yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi. Yhtiö ei ole poikennut Palkitsemispolitiikasta vuoden 2025 aikana.

TALOUDELLISEN SUORIUTUMISEN JA PALKITSEMISEN KEHITYS 2021-2025

LIIKEVAIHTO, MILJ. EUR

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO, %

OSAKEKURSSIN KEHITYS 2021-2025, €

* Sisältäen mahdollisen lisäeläkkeen

900 € ja Louis d'Alanconille 32 240 €.

† Koko tilikauden aikana maksettu korvaus.

†† 6.3.2025 asti.

Vuonna 2022 Nicolas Cederström Warchalowskille maksettiin 370

Vuonna 2023 Louis d'Alanconille maksettiin 86 300 € aikavälillä 1.1.-30.4. ja Lars Ollbergille 228 427 € aikavälillä 1.5.-31.12. Vuonna 2025 Lars Ollbergille maksettiin 200 082 € aikavälillä 1.1.-30.6. ja Cyrille Viellardille 258 910 € aikavälillä 7.3.-31.12.

PALKITSEMISKEHITYS 2021-2025

€	2021	2022	2023	2024	2025
Hallitus
Puheenjohtajan vuosipalkkio	80 000	80 000	80 000	70 000	70 000
Kehitys, %	0%	0%	0%	-12.5%	0%
Hallituksen jäsenen vuosipalkkio	30 000	30 000	30 000	25 000	25 000
Kehitys, %	0%	0%	0%	-16.7%	0%
Toimitusjohtaja
Peruspalkka ja luontoisedut*	359 378	403 1401	314 7272	333 892	458 9913
Lyhytaikainen kannustin (STI)	230 000	240 000	40 333	98 229	176 840
Kokonaiskompensaatio	589 378	643 140	355 060	432 121	635 831
Kehitys
Peruspalkka ja luontoisedut*, %	23%	12%	-22%	6%	37%
Kokonaiskompensaatio, %	101%	9%	- 45%	22%	47%
Varatoimitusjohtaja
Peruspalkka ja luontoisedut*		45 573††	175 488†	231 136	45 573††
Lyhytaikainen kannustin (STI)	N/A	N/A	15 750†	67 445	107 500
Pitkäaikainen kannustin (LTI)	N/A	N/A	-	11 369	-
Kokonaiskompensaatio	N/A	N/A	191 238†	309 950	153 073
Kehitys
Peruspalkka ja luontoisedut, %	N/A	N/A	N/A	32%	-80%
Kokonaiskompensaatio, %	N/A	N/A	N/A	62%	-51%
Työntekijä keskimäärin
Kokonaispalkkakulu, tEUR	71 466	71 420	61 587	62 501	62 700
Työntekijämäärän keskiarvo, hlö	1 763	1 703	1 436	1 351	1 408
Palkkakulun keskiarvo	41 000	42 000	43 000	46 000	45 000
Kehitys, %	-1%	3%	2%	7%	-2%

PALKITSEMINEN VUONNA 2025

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättivät hallituksen jäsenten palkitsemisesta seuraavasti:

Vuosipalkkiot:

Kokouspalkkiot:

• Hallituksen ja valiokunnan kokoukset: 1 000 euroa kokoukselta
• 70 000 euroa puheenjohtajalle ■ 25 000 euroa hallituksen jäsenelle

Hallituksen palkkiot maksettiin kokonaan rahana. Yhtiön hallituksen palkkioihin ei sisälly eläkemaksuja tai kulukorvauksia. Hallituksen jäsenet eivät ole mukana Rapala VMC:n lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä.

HALLITUKSELLE MAKSETUT PALKKIOT VUONNA 2025

		Hallituksen	Valiokuntien
€	Vuosipalkkio,	kokouspalkkiot,	kokouspalkkiot,
	EUR	EUR	EUR	Kokonaispalkkio
Alexander Rosenlew (chair)	70 000	8 000	1 000	79 000
Julia Aubertin	25 000	8 000	-	33 000
Vesa Luhtanen	25 000	8 000	1 000	34 000
Emmanuel Viellard	25 000	8 000	1 000	34 000
Johan Berg	25 000	8 000	-	33 000
Pascal Lebard	25 000	6 000	-	31 000
Total				244 000

TOIMITUSJOHTAJAN JA VARATOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Johdanto

Palkitsemispolitiikan mukaisesti toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkitseminen voi muodostua kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen ja muuttuvista palkitsemisen osista, kuten lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta tai pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä.

Lars Ollberg toimi yhtiön toimitusjohtajana 6.3.2025 asti ja oli työsuhteessa yhtiöön 30.6.2025 asti. Ollbergille maksettiin 376 922 euron kokonaispalkkio, joka käsitti kiinteän kuukausipalkan, luontoisedut ja lyhytaikaisen kannustinohjelman perusteella määräytyneen tulospalkkion tilikaudelta 2024.

Cyrille Viellardille maksettiin 153 073 euron kokonaispalkkio varatoimitusjohtajana toimimisesta 6.3.2025 asti. Kokonaispalkkio käsitti kiinteän kuukausipalkan, luontoisedut ja lyhytaikaisen kannustinohjelman perusteella määräytyneen tulospalkkion tilikaudelta 2024. Toimitusjohtajana toimimisesta 7.3.2025 lukien Cyrille Viellardille maksettiin 258 910 euron kokonaispalkkio käsittäen kiinteän kuukausipalkan ja luontoisedut.

LYHYEN AIKAVÄLIN KANNUSTINOHJELMA

Rapala VMC:n Palkitsemispolitiikan mukaisesti toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinpalkkio voi perustua konsernin tulokseen tai muihin hallituksen päättämiin kriteereihin.

Vuonna 2025 Lars Ollberg ja Cyrille Viellard kuuluivat Yhtiön tulosperusteiseen lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan (STI 2025). Palkitseminen perustui taloudellisten kriteerien täyttymiseen ja harkinnanvaraiseen osuuteen. Lyhyen aikavälin kannustinohjelman perusteella Lars Ollbergille maksettava enimmäispalkkio oli 43 750 euroa ja Cyrille Viellardille 175 000 euroa.

Lars Ollberg saavutti ansaintakriteerien mukaisesti 73% % tavoitteistaan, minkä perusteella ansaittiin 31 719 euron palkkio. Cyrille Viellard saavutti ansaintakriteerien mukaisesti 73 % tavoitteistaan, minkä perusteella ansaittiin 126 875 euron palkkio. Lyhyen aikavälin kannustinohjelman perusteella maksettavat palkkiot maksetaan tilikauden 2026 aikana.

Vuoden 2025 aikana Lars Ollbergille maksettiin 176 840 euron ja Cyrille Viellardille 107 500 euron tulospalkkio vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinohjelman perusteella.

LYHYEN AIKAVÄLIN KANNUSTINOHJELMA 2025, MAKSETAAN 2026

Kriteerit		Painotus	Ansainta	Kokonaistulos	Enimmäispalkkio	Ansaittu palkkio
Liikevaihto		20%	70%
Lars Ollberg	Vertailukelpoinen liikevoitto	35%	60%	73%		31 719 €
	Keskimääräinen varasto	25%	70%		43 750 €
Arvostus		20%	100%
Liikevaihto		20%	70%
Cyrille Viellard*	Vertailukelpoinen liikevoitto	35%	60%	73%	175 000 €	126 875 €
	Keskimääräinen varasto	25%	70%
Arvostus		20%	100%

* Enimmäispalkkio varatoimitusjohtajan tehtävästä 1.1.-6.3. oli 43 750 EUR ja ansaittu palkkio 31 719 EUR. Enimmäispalkkio toimitusjohtajana toimimisesta oli 131 250 EUR ja ansaittu palkkio 95 156 EUR.

PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINOHJELMA

Palkitsemispolitiikan mukaisesti Yhtiön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on, että Yhtiön asettamat tavoitteet ja strategia toteutuvat edistäen Yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja Yhtiön kilpailukykyä.

Toimitusjohtaja Cyrille Viellard on mukana osakepalkkiojärjestelmän 2025-2029 ensimmäisellä ansaintajaksolla joka kattaa vuodet 2025-2027. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää yhtiön omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja pitkän aikavälin etuja sekä tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva kannustinjärjestelmä. Järjestelmässä kohderyhmällä on mahdollisuus ansaita Yhtiön osakkeita suoriutumisen perusteella. Osallistujat voivat kasvattaa henkilökohtaista ansaintamahdollisuuttaan sijoittamalla Yhtiön osakkeisiin.

Jos toimitusjohtajan johtajasopimus päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Toimitusjohtajan on omistettava 50% saamistaan osakkeista, kunnes hänen kokonaisosakeomistuksensa arvo Yhtiön osakkeissa vastaa 100% hänen edellisen kalenterivuoden vuotuisesta peruspalkastaan. Tämä määrä Yhtiön osakkeita on omistettava niin kauan kuin asema toimitusjohtajana jatkuu.

	Ansaintajakso	Myönnettyosakemäärä	Myöntämispäivänosakekurssi, EUR	Ansaintakriteerit	Painotus	Toteuma jamaksu	Maksutapa
				Velkaantuneisuus	40%
Cyrille Viellard	2025–2027	24 000	1.345	Vertailukelpoinenliikevoitto	40%	Arviointi jamaksu 2028	Käteinen ja osake
				Kokonaisosaketuotto(TSR)	20%

MAKSETUT PALKKIOT YHTEENSÄ VUONNA 2025

	Peruspalkka + luontoisedut	Lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmä	Pitkän aikavälinkannustinjärjestelmä	Maksettu kompensaatioyhteensä
Lars Ollberg
Toimitusjohtaja 6.3.2025 astiTyösuhteessa 30.6.2025 asti	200 082 €	176 840 €	-	376 922 €
Suhteellinen osa	53%	47%	0%
Cyrille Viellard
Varatoimitusjohtaja 6.3.2025 asti	45 573 €	107 500 €	-	153 073 €
Suhteellinen osa	30%	70%	0%
Toimitusjohtaja 7.3.2025 alkaen	258 910 €	-	-	258 910 €
Suhteellinen osa	100%	0%	0%