Oma Säästöpankki Oyj

Management Reports • Mar 14, 2025

Capital and Risk Management Report 2024 -raportti

Sisällysluettelo

1.1 Ylimmän hallintoelimen hyväksymä
riskienhallintajärjestelyiden riittävyyttä
koskeva julistus 3
1.2. Ylimmän hallintoelimen hyväksymä
riskilausuma 3
2. Yhteenveto 5
3. Globaalin toimintaympäristön
epävarmuuksien vaikutus liiketoimintaan
ja riskiasemaan 8
4. Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallinta ja
sisäinen valvonta 9
4.1 Roolit ja vastuut 9
4.2 Riskien seuranta ja raportointi 10
5. Omat varat ja vakavaraisuus 13
5.1 Omat varat 13
5.2 Pääomavaatimukset 19
5.3 Vakavaraisuusasema 22
5.4 Vähimmäisomavaraisuusaste 26
6. Luottoriski 29
6.1 Luottoriskin rakenne 29
6.2 Luottoriskin hallinta 31
6.2.1 Luottoriskin hallintajärjestelmät 31
6.2.2 Luottopäätösprosessi 32
6.2.3 Vakuushallinta 32
6.2.4 Luottoriskioikaisut 33
6.3 Vastapuoliriski 34
6.4 Luottoriskin lomakkeet 35
6.5 Kiinnitetyt ja kiinnittämättömät varat 47
7. Markkinariski 49
7.1 Korkoriski 49
7.2 Spread-riski 53
8. Operatiivinen riski 55
9. Likviditeettiriski 59
10. Palkat ja palkkiot 69
11. Yhteenvetotaulukot 74

2

CAR

1. Johdanto

EU:n vakavaraisuusasetuksen 575/2013 kahdeksas osa asettaa vaatimuksia laitosten tiedonantovelvollisuudelle ja tietojen julkistamiselle pankkien riskeihin, niiden hallintaan ja vakavaraisuuteen liittyen. Lisäksi muun muassa Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on täsmentänyt ohjeistuksillaan julkistamisvaateita.

Oma Säästöpankki Oyj julkaisee EBA/ITS/2020/04 ja asetuksen 637/2021 mukaiset Pilari III -tiedot soveltaen vakavaraisuusasetuksen 575/2013 artiklaa 433 ja sitä täydentävää (EU) 2019/876 asetusta.

Oma Säästöpankki -konserni noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla laajat tiedot vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta (ns. Pilari III tiedot) kerran vuodessa vuosikertomuksensa julkistamisen yhteydessä. Puolivuosittain konserni esittää vakavaraisuuden ja riskienhallinnan osalta olennaiset tiedot. Pilari III mukaiset tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Luvussa 11 esitetään yhteenvetotaulukko siitä, missä vakavaraisuusasetuksen artiklojen 435–455 edellyttämät tiedot on julkistettu. Tietoja voidaan jättää julkistamatta siltä osin, kun ne ovat epäolennaisia ja niiden mahdollinen vaikutus Oma Säästöpankki –konsernin kannattavuuteen, tuloksentekokykyyn, taseeseen tai vakavaraisuuteen on vähäinen. Tarvittaessa julkistamatta jätetyistä seikoista julkistetaan niitä koskevia yleisiä tietoja.

1.1 Ylimmän hallintoelimen hyväksymä riskienhallintajärjestelyiden riittävyyttä koskeva julistus

Riskienhallintajärjestelmät perustuvat hallituksen hyväksymään riskinottohalukkuuteen, riskienhallintastrategiaan ja eri riskilajien strategioihin. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti eri riskeistä ja niiden kehityksestä. Hallitus vakuuttaa tällä julistuksella, että Oma Säästöpankki Oyj:n käytössä olevat riskienhallintajärjestelmät ovat laitoksen profiiliin ja strategiaan nähden riittävät.

Hallitus katsoo, että tämä raportti antaa ulkopuolisille sidosryhmille kattavan kuvan yhtiön riskienhallinnasta ja sen liiketoimintastrategiaan liittyvästä riskiprofiilista (CRR 575/2013, 435(1f)). Tähän perustuen hallitus myös toteaa, että käyttöönotetut riskienhallintamenetelmät ovat yhtiön riskiprofiilin ja strategian kannalta riittävät (CRR, 435(1e)). Lisäksi hallitus katsoo, että tässä raportissa esitetyt tiedot on laadittu sovittujen sisäisen valvonnan prosessien mukaisesti.

1.2 Ylimmän hallintoelimen hyväksymä riskilausuma

Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu kattavaan riskienhallintajärjestelmään, joka on suunniteltu tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvia merkittäviä riskejä. Strategian tavoitteena on varmistaa, että riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla ja että niitä seurataan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista.

Riskienhallintajärjestelmä koostuu useista keskeisistä elementeistä, kuten riskinkantokyvystä, riskinottohalukkuudesta, riskilimiiteistä, hälytystasoista ja tavoitetasoista. Riskinkantokyky määrittelee suurimman mahdollisen riskin määrän, jonka yhtiö voi sietää menettämättä mahdollisuutta jatkaa toimintaansa haluamallaan tavalla. Riskinottohalukkuus puolestaan määrittelee sen riskin määrän, jonka yhtiö sallii otettavan riskinkantokykynsä sisällä.

Riskilimiitit, hälytystasot ja tavoitetasot ovat riskilajikohtaisia raja-arvoja, jotka on johdettu riskinottohalukkuuden mittareista. Näiden raja-arvojen ylityksissä noudatetaan tarkkaan määriteltyjä eskalointimenettelyjä, joilla varmistetaan, että riskit pysyvät hallinnassa ja että tarvittavat toimenpiteet käynnistetään ajoissa.

Riskienhallintastrategia kattaa myös yhtiön riskitaksonomian, joka määrittelee riskilajihierarkian ja luokittelujärjestelmän. Tämä taksonomia auttaa yhtiötä tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä systemaattisesti kaikilla organisaation tasoilla.

Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu kolmen puolustuslinjan periaatteeseen, jossa ensimmäinen puolustuslinja koostuu yhtiön henkilökunnasta, toinen puolustuslinja riskienhallinta- ja

3 CAR compliance-toiminnoista ja kolmas puolustuslinja sisäisestä tarkastuksesta. Tämä rakenne varmistaa, että riskienhallinta on kattavaa ja tehokasta, ja että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja.

Yhtiö ohjaa toimintaansa siten, että sen määritelty riskinottohalukkuus ei ylity. Konsernin ydinpääomasuhteen (CET1) tavoitetaso keskipitkällä aikavälillä on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella, ja sen toteuma vuoden lopulla oli 14,4 %.

Tavoitetaso maksukyvyttömien luottojen osuudesta luottokannasta on asetettu 2 %:iin ja se ylittyi tarkasteluvuoden lopulla ollen 6,3 %. Likviditeettiriskiä mitataan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä seuraamalla likviditeettireservin ja pitkäaikaisten velkojen rakennetta. Konsernin LCR-tunnusluvun tavoite on 125 % (toteuma 160,3 %), ja sitovan pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (NSFR) osalta konsernin tavoite on 110 % (toteuma 118,1 %).

Yhtiön hallitus katsoo, että riskienhallintastrategia täyttää edellytykset toteuttaa yhtiössä riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti varmentaen yhtiön taloudellisten tavoitteiden toteutuminen.

2. Yhteenveto

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Omat varat
Ydinpääoma (CET1)	528 433	490 948
Omat varat (TC)	569 977	544 519
Pilari I mukainen perusvaatimus 8 %	293 014	264 000
Pilari I mukainen kokonaispääomavaatimus	476 741	396 455
Riskipainotetut erät
Luotto- ja vastapuoliriski	3 190 494	2 926 776
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)	57 250	50 949
Operatiivinen riski	414 930	322 280
Riskipainotetut erät yhteensä	3 662 674	3 300 005
Tunnusluvut
Ydinpääomasuhde (CET1), %	14,43 %	14,88 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %	15,56 %	16,50 %
Vähimmäisomavaraisuusaste (LR), %	6,79 %	6,34 %
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %	160,32 %	248,85 %

Oma Säästöpankki Oyj:n tavoitteena on jatkaa lähivuosina vahvaa ja kannattavaa kasvua. Markkina-asemaa vahvistetaan koko toimialueella liiketoiminnan kannattavan kasvun myötä. Yhtiö toteutti vuoden 2024 jälkipuoliskolla yritysjärjestelyn, jossa yhtiö osti Handelsbanken Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Yhtiö tavoittelee aktiivisesti kasvua, mutta vain liiketoiminnan osa-alueilla, joissa se voidaan toteuttaa riittävän kannattavasti sekä hyväksyttävällä tuoton ja riskin suhteella.

Riskienvalvonta on mukana kaikessa yhtiön toiminnassa, ja siihen kuuluvat muun muassa huolelliset päätökset, systemaattinen seuranta, selkeät toimenpiteet, riskikeskittymien välttäminen sekä yhtiön omien ja viranomaissäännösten noudattaminen. Riskienvalvonnan päätehtävinä on luoda edellytykset kasvun toteutumiselle ilman riskitasojen hallitsematonta kasvua tai häiriöitä päivittäisessä toiminnassa. Yhtiö on määritellyt riskienhallinnan prosessit, riskinoton rajat sekä

ohjeistukset määriteltyjen ja asetettujen rajojen sisällä pysymiseksi.

Yhtiön liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä vähittäispankkitoimintaan.

Yhtiö seuraa vakavaraisuus- (CRD 6, CRR 3, Euroopan Pankkiviranomaisen Pankkipaketin tiekartta) ja kriisinratkaisusääntelyn (BRRD- ja SRMR-kokonaisuudet) etenemistä, sekä Baselin komitean julkaisujen vaikutusta EU-lainsäädäntöön. Yhtiöllä on käynnissä kehitystoimet, joilla valmistaudutaan uusiin tiedossa oleviin sääntelymuutoksiin. Kehitystoimilla ennakoidaan vielä epävarmoja tulevia sääntelymuutoksia.

Oma Säästöpankki -konsernin ydinpääomasuhde (CET1) säilyi vakaalla tasolla ja oli kauden lopussa 14,4 (14,9) % ylittäen yhtiön hallituksen vahvistaman keskipitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen vähimmäistason. Riskipainotettuja eriä kasvattivat merkittävimmin Handelsbankenin liiketoimintakauppa sekä maksukyvyttömien vastuiden kasvu. Omia varoja kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 voittovarat. Vakavaraisuussuhde (TC) oli 15,6 (16,5) % ja vähimmäisomavaraisuusaste (LR) oli 6,8 (6,3) %. Konsernin vakavaraisuussuhde (TC) oli vuoden lopussa 2,5 prosenttiyksikköä yli viranomaisen asettaman vähimmäisvaatimuksen.

Konsernin LCR tunnusluku oli vuoden vaihteessa 160,3 % ja lyhytaikaisen varainhankinnan S&P Global Ratings luottoluokitus oli A-2. Sitovan pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (NSFR) tunnusluku oli vuoden vaihteessa 118,1 %. S&P Global Ratings on vahvistanut yhtiön pitkäaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen BBB. Pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymä on vahvistettu vakaaksi. Yhtiön joukkovelkakirjalainaohjelmalle on vahvistettu AAA-luokitus.

EU KM1: Keskeiset mittarit

		a	c	e
(1 000 euroa)		31.12.2024	30.6.2024	31.12.2023
	Käytettävissä olevat omat varat (määrät)
1	Ydinpääoma (CET1)	528 433	507 061	490 948
2	Ensisijainen pääoma (T1)	528 433	507 061	490 948
3	Kokonaispääoma	569 977	554 651	544 519
	Riskipainotetut vastuuerät
4	Kokonaisriskin määrä	3 662 674	3 341 588	3 300 005
	Vakavaraisuussuhteet (prosenttiosuutena riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärästä)
5	Ydinpääoman (CET1) osuus (%)	14,4275 %	15,1743 %	14,8772 %
6	Ensisijaisen pääoman (T1) osuus (%)	14,4275 %	15,1743 %	14,8772 %
7	Kokonaispääomaosuus (%)	15,5618 %	16,5984 %	16,5005 %
	Omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät muihin riskeihin kuin ylivelkaantumisriskiin (prosenttiosuutena riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärästä)
EU 7a	Omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät muihin riskeihin kuin ylivelkaantumisriskiin (%)	1,5000 %	1,5000 %	1,5000 %
EU 7b	joista: muodostuttava ydinpääomasta (CET1) (prosenttiyksikköä)	0,8438 %	0,8438 %	0,8438 %
EU 7c	joista: muodostuttava ensisijaisesta pääomasta (T1) (prosenttiyksikköä)	1,1250 %	1,1250 %	1,1250 %
EU 7d	SREP:n mukaiset omien varojen vaatimukset yhteensä (%)	9,5000 %	9,5000 %	9,5000 %
	Yhteenlaskettu puskurivaatimus (prosenttiosuutena riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärästä)
8	Yleinen pääomapuskuri (%)	2,5000 %	2,5000 %	2,5000 %
9	Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskuri (%)	0,0162 %	0,0169 %	0,0138 %
EU 9a	Järjestelmäriskipuskuri (%)	1,0000 %	1,0000 %	0,0000 %
11	Yhteenlaskettu puskurivaatimus (%)	3,5162 %	3,5169 %	2,5138 %
EU 11a	Yhteenlasketut pääomavaatimukset (%)	13,0162 %	13,0169 %	12,0138 %
12	Ydinpääoma (CET1), joka on käytettävissä SREP:n mukaisten yhteenlaskettujen omien varojen vaatimusten täyttämisen jälkeen (%)	6,0618 %	7,0984 %	7,0005 %
	Vähimmäisomavaraisuusaste
13	Vastuiden kokonaismäärä	7 781 871	7 437 204	7 749 639
14	Vähimmäisomavaraisuusaste (%)	6,7906 %	6,8179 %	6,3351 %
	Omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät ylivelkaantumisriskiin (prosenttiosuutena vastuiden kokonaismäärästä)
EU 14a	Omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät ylivelkaantumisriskiin (%)	0,2500 %	0,2500 %	0,0000 %
EU 14c	SREP:n mukaiset vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat kokonaisvaatimukset (%)	3,2500 %	3,2500 %	3,0000 %
	Vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskeva vaatimus ja kokonaisvähimmäisomavaraisuusastetta koskeva kokonaisvaatimus (prosenttiosuutena vastuiden kokonaismäärästä)
EU 14e	Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva kokonaisvaatimus (%)	3,2500 %	3,2500 %	3,0000 %
	Maksuvalmiusvaatimus
15	Laadukkaat likvidit varat (HQLA-varat) yhteensä (painotettu arvo – keskiarvo)	843 464	845 174	791 175
EU 16a	Lähtevät rahavirrat – painotettu kokonaisarvo	548 691	539 888	550 704
EU 16b	Tulevat rahavirrat – painotettu kokonaisarvo	84 838	90 486	85 698
16	Nettomääräiset lähtevät rahavirrat yhteensä (oikaistu arvo)	463 853	449 402	465 006
17	Maksuvalmiusvaatimus (%)	186,2298 %	189,8396 %	175,6523 %
	Pysyvän varainhankinnan vaatimus
18	Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus yhteensä	6 432 113	6 126 271	6 117 939
19	Vaadittu pysyvä rahoitus yhteensä Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) (%)	5 447 058	5 163 116	5 191 785
20		118,0841 %	118,6545 %	117,8388 %

Lomakkeessa ei esitetä rivejä EU 8a, 10, EU 10a, EU 14b ja EU 14d eikä sarakkeita b ja d, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU LI3: Kaavio konsolidoinnin laajuuden eroista (yhteisö yhteisöltä)

a	b	c	d	e	h
		Varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin menetelmä
Yhteisön nimi	Tilinpäätössäännöstön mukaisen konsolidoinnin menetelmä	Täysi konsolidointi	Osittainen konsolidointi	Pääomaosuus menetelmä	Yhteisön kuvaus
Oma Säästöpankki Oyj	Täysi konsolidointi	X			Luottolaitos
Koy Lappeenrannan Säästökeskus	Täysi konsolidointi	X			Oheispalveluyritys
SAV-Rahoitus Oyj	Pääomaosuusmenetelmä		X		Rahoituslaitos
Figure Taloushallinto Oy	Pääomaosuusmenetelmä			X	Taloushallinnon ja viranomaisraportoinnin palveluita tuottava yhtiö
GT Invest Oy	Pääomaosuusmenetelmä			X	Kiinteistöjen hallinnointia harjoittava yhtiö
City Kauppapaikat Oy	Pääomaosuusmenetelmä			X	Kiinteistöjen hallinnointia ja vuokrausta harjoittava yhtiö
Asunto Oy Oma Säästöpankin talo	Yhteinen toiminto	X			Oheispalveluyritys
Deleway Projects Oy	Pääomaosuusmenetelmä			X	Kiinteistöjen rakentamista ja hallinnointia harjoittava yhtiö

Lomakkeessa ei esitetä sarakkeita f ja g, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Konsernirakenne ja hallinto on tarkemmin kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

Lomake EU LIB – Muut laadulliset tiedot soveltamisalasta

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

3. Globaalin toimintaympäristön epävarmuuksien vaikutus liiketoimintaan ja riskiasemaan

Euroopan keskuspankin (EKP) nostama ohjauskorko, kustannusten nousu ja talouskasvun hiipuminen ovat näkyneet koko katsantakauden ajan asiakkaiden maltillisesti lisääntyneinä maksuvaikeuksina sekä lyhyiden rästien, maksukyvyttömien asiakkaiden määrän ja odotettavissa olevien luottotappioiden kasvuna. Euroopan inflaatio lähestyi hitaasti EKP:n asettamaa 2,0 %:n tavoitetta. Tukeakseen tavoitteen toteutumista ja nopeuttaakseen talouden elpymistä EKP jatkoi kesällä aloittamaansa korkojen laskua vielä vuoden viimeisenä kuukautena. Koronlaskujen odotetaan jatkuvan vuoden 2025 puolella, mikä tukisi kulutusta ja edistäisi investointeja Euroopassa.

Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku lisäävät luottamusta talouden vahvistumiseen, vaikka elpyminen ennakoidaan odotettua hitaammaksi. Toipumista hidastavat epävarmuus yhtenäisestä maailmantaloudesta ja geopolitiikasta, euroalueen korkea energiakustannuksen vaikutus teollisuustuotantoon, heikko kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen sekä sodat Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Yhdysvaltojen tulevan hallinnon kaavailemat yleiset tuontitullit tavarantuonnille heikentävät maailmankaupan tuottamaa talouskasvua ja aiheuttavat kauppapoliittisen epävarmuuden lisääntymistä. Toteutuessaan tuontitullien vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi vientituotteiden kysynnän vähentymisenä, vientiyritysten investointien lykkääntymisenä ja vientituotteisiin liittyvien palveluiden kysynnän heikkenemisenä. Tuontitullien toteutuminen yhdessä euroalueen rakenteellisten

kilpailukykyhaasteiden kanssa vaikeuttaa euroalueen talouskasvun kehittymistä merkittävästi.

Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeetti on säilynyt vakaana vuoden aikana talouden yleisestä epävarmuudesta ja yhtiöön kohdistuneesta uutisoinnista huolimatta. Yhtiön vuoden aikana liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä. Lisäksi yhtiö toteutti toukokuussa 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen (tap issue) ja elosyyskuun aikana 140 milj. euron edestä vakuudetonta senior-ehtoista rahoitusta osana vuoden 2024 rahoitussuunnitelmaa. Yhtiö toteutti korkoriskin hallinnan suojaustoimenpiteitä vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana.

Itämeren alueella tapahtui vuoden aikana kolme erillistä ulkopuolisen tahon aiheuttamaa sähkö- ja teleliikenteen kaapelivauriota, jotka eivät vaikuttaneet finanssisektorin tai Suomen yhteiskunnan toiminnallisuuteen. Syksyllä rahoitusalan toimijaan kohdistui Pohjoismaiden laajuinen useita viikkoja kestänyt palvelunestohyökkäys, jonka vaikutukset näyttäytyivät toimijan asiakkaille kuitenkin vähäisesti. On syytä olettaa, että eri muodoissa toteutettava hybridivaikuttaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen tarkoituksena on horjuttaa yhteiskuntaa ja sen toiminnallisuutta. Yhtiö on varautunut hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla harjoituksia palveluntarjoajien kanssa, luomalla uhkaskenaarioita ja palautumissuunnitelmia sekä toimimalla aktiivisessa yhteistyössä viranomaisten kanssa.

4. Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Pilari I asettaa vähimmäispääomavaatimukset kolmelle riskilajille: luotto-, markkina- ja operatiiviselle riskille. Lisäksi siinä asetetaan tarkempia vaatimuksia edellä mainituille riskiluokille, kuten esimerkiksi pääoman laatu ja taso. Kokonaispääomavaatimus sisältää vähimmäispääomavaateen (8 %) lisäksi erilaisia lisäpääomavaatimuksia.

Pilari II määrittää viitekehyksen sisäisen vakavaraisuuden arviointiprosesseille (ICAAP ja ILAAP) ja täydentää Pilaria I käsittelemällä mahdollisia muita yhtiön kohtaamia riskejä, kuten likviditeetti- ja liiketoimintariskejä. ICAAP- arvioinnin yhteydessä suoritetaan stressitestejä. Pilari II yhdistää riskiprofiilin, riskienhallinnan, riskienhallintajärjestelmät sekä pääomasuunnittelun toisiinsa. Pilari II asettaa laadulliset vaatimukset riskienhallinnalle ja sisäiselle valvonnalle. Lisäksi valvojan arviointiprosessin (SREP) lopputuloksena yhtiölle asetetaan Pilari II pääomavaatimus, perustuen valvovan viranomaisen säännöllisesti suorittamaan arvioon, jossa käydään läpi yhtiön toimintatavat, strategiat ja prosessit riskienhallintaan mukaan lukien pääoma- ja likviditeettipuskurit.

Pilari III täydentää kahta ensimmäistä pilaria määrittelemällä julkistamisperiaatteet. Sen päätavoite on avoimuuden edistäminen liittyen omiin varoihin, riskipositioihin, riskien arviointiprosesseihin ja vakavaraisuuteen.

4.1. Roolit ja vastuut

Oma Säästöpankki Oyj noudattaa kolmen puolustuslinjan periaatetta. Liiketoimintayksiköt vastaavat riskeistä, ja riippumaton riskienvalvonta sekä compliance-toiminto tukevat liiketoimintaa tässä tehtävässä. Kolmantena puolustuslinjana toimii yhtiön sisäisen tarkastuksen toiminto.

Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski. Jokaiselle pääriskilajille on erilliset hallituksen vahvistamat riskialuekohtaiset strategiat, joissa

kuvataan yhtiön kannalta merkittävät riskit sekä määritellään kyseistä riskilajia koskevat mittarit ja niiden tavoitetasot. Nämä arvioidaan uudelleen ja vahvistetaan vähintään vuosittain.

Arviointiin osallistuvat asianomaiset liiketoimintayksiköt sekä riippumattomien toimintojen edustajat. Ensimmäisessä puolustuslinjassa asianomainen liiketoiminta-alue vastaa siitä, että toiminta pysyy limiittien asettamissa rajoissa. Toisessa puolustuslinjassa yhtiön riskienvalvonta valvoo tätä sekä raportoi limiittien tilanteesta säännöllisesti kullekin riskilajille määritellylle komitealle, johtoryhmälle sekä yhtiön hallitukselle.

Sisäiset valvontatoiminnot

Oma Säästöpankki Oyj:ssä on järjestetty liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja sisäinen valvonta seuraavasti:

• Liiketoiminnan tuki -toiminto
• Riskienvalvontatoiminto
• Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto
• Sisäisen tarkastuksen toiminto

Riskienvalvonta varmistaa liiketoiminnasta aiheutuvien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja mittaamisen sekä huolehtii kyseisten riskien johtamisen organisoinnista osana päivittäistä liiketoimintaa. Riskienhallintajohtaja valvoo, että hallituksen vahvistaman riskienvalvonnan ja riskistrategioiden mukaiset tehtävät suoritetaan. Riskienvalvontaan kuuluvat luottoriskin valvontayksikkö, validointiyksikkö sekä viranomaissuhteet ja muut riskit yksikkö.

Kolmen puolustuslinjan periaate

Yhtiöllä on compliance-toiminto, joka varmistaa, että yhtiön toiminnassa noudatetaan lainsäädännön, viranomaisten antamien määräysten ja ohjeiden sekä yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisia vaatimuksia. Compliance-toiminto tukee yhtiön hallitusta, toimivaa johtoa sekä muuta organisaatiota säännösten puutteelliseen noudattamiseen liittyvien riskien tunnistamisessa, hallinnassa ja raportoinnissa.

Compliance-toiminto edistää säännösten noudattamista ennakoivalla neuvonnalla ja valvoo, että yhtiöllä on asianmukaiset menettelytavat, joilla säännösten luotettavasta noudattamisesta huolehditaan kaikessa liiketoiminnassa. Toiminnosta vastaava Compliance johtaja raportoi yhtiön hallitukselle toiminnon toiminnasta, compliance-riskiasemaan liittyvistä havainnoista ja liiketoiminnalle annetuista suosituksista.

Yhtiön sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä ja toiminnoissa.

Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee yhtiön ylintä johtoa sekä muuta organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation prosesseihin tuottamalla lisäarvoa Oma Säästöpankki Oyj:lle ja parantamalla sen toimintavarmuutta.

4.2 Riskien seuranta ja raportointi

Riskien hallintaa yhtiössä arvioivat hallitus, toimiva johto sekä riippumattomat riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto. Yhtiön sisäisellä riskien seurannalla ja raportoinnilla varmistetaan, että sen hallituksella ja johdolla on riittävän tarkka kuva yhtiön riskien kehityksestä ja niiden hallintakeinoista. Yhtiön riskien seurannan ja raportoinnin organisointi on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla.

Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita ja raportoitava mahdollisista havaituista poikkeuksista toimivalle johdolle. Hallituksen vahvistama riskienhallintastrategia määrittelee koko henkilöstöä koskevan riskienhallinnan viitekehyksen sekä riskienvalvontatoiminnon toimintamandaatin ja eskalointimenettelyt. Koko henkilökuntaa koulutetaan yhtiön riskienhallintajärjestelmän yhteisistä periaatteista pakollisilla koulutuksilla.

Luotonannolle asetettujen tavoitteiden ja rajojen noudattamista valvotaan toimivan johdon ja riskienvalvontatoiminnon toimesta.

Riskienvalvontatoiminnon on varmistettava, jokainen riskiä mittaava menetelmä on asianmukainen ja luotettava. Riskienvalvontatoiminto antaa vähintään vuosittain kattavan yhteenvedon toiminnastaan ja tekemistään havainnoista yhtiön hallitukselle. Toiminto raportoi havainnoistaan liiketoiminnan johdolle myös osana päivittäistä toimintaansa sekä säännöllisesti riskilajikohtaisten komiteoiden kautta. Riskienvalvontatoiminto on vastuussa säännöllisestä johtoryhmälle ja hallitukselle suunnatusta riskiraportoinnista. Keskeinen osa tätä raportointia on kaikkien eri riskilajien limiittien sekä hallituksen asettaman riskinottohalukkuuden seuranta.

Compliance-toiminto arvioi riskejä, riskiasemaa ja riskikulttuuria ja raportoi havainnoistaan ja annetuista suosituksista yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle.

Riskien seuranta ja raportointi

EU OVA: Laitoksen riskinhallintamenetelmä

Vapaamuotoiset tekstikentät laadullisten tietojen julkistamista varten

Oikeusperusta	Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan f alakohta	a)	Ylimmän hallintoelimen hyväksymän lyhyen riskilausuman julkistaminen: Riskilausuma on esitetty kappaleessa 1.2.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan b alakohta	b)	Tiedot kunkin riskityypin riskienhallintarakenteesta: Kukin riskityypin riskienhallintarakenne on esitetty omissa kappaleissaan.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan e alakohta	c)	Ylimmän hallintoelimen hyväksymä riskienhallintajärjestelyiden riittävyyttä koskeva julistus: Riskienhallintajärjestelmät perustuvat hallituksen hyväksymään riskinottohalukkuuteen ja eri riskien strategioihin. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti eri riskeistä ja niiden kehityksestä. Hallitus vakuuttaa tällä julistuksella, että Oma Säästöpankin käytössä olevat riskienhallintajärjestelmät ovat laitoksen profiiliin ja strategiaan nähden riittävät.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan c alakohta	d)	Riskien raportoinnissa ja/tai mittaamisessa sovellettavien järjestelmien laajuus ja sisältö: Laajuutta ja sisältöä kuvataan yhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa "K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet", kappaleessa 4. ja riskityyppien omissa kappaleissa.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan c alakohta	e)	Riskien raportoinnissa ja mittaamisessa sovellettavien järjestelmien pääpiirteitä koskevien tietojen julkistaminen: Järjestelmien pääpiirteet kuvataan yhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa "K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet", kappaleessa 4. ja riskityyppien omissa kappaleissa.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan a alakohta	f)	Kunkin erillisen riskiluokan hallinnassa sovellettavat strategiat ja prosessit: Kukin riskiluokka on esitetty omissa kappaleissaan.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta	g)	Tiedot strategioista ja prosesseista, joilla hallitaan riskejä, suojaudutaan niiltä ja vähennetään niitä, sekä tiedot suojaus- ja vähentämismenetelmien tehokkuuden seurannasta: Kukin riskiluokka on esitetty omissa kappaleissaan. Hallitus seuraa suojaus- ja vähentämismenetelmien tehokkuutta säännönmukaisesti.

Lomake EU OVB: Hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevat tiedot

Oikeusperusta	Rivinumero	Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 2 kohdan a alakohta	a)	Ylimmän hallintoelimen jäsenten hoidettavana olevien johtotehtävien määrä	Ylimmän hallintoelimen, hallituksen, jäsenten hoidettavana olevien johtotehtävien määrä kuvattu https://www.omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi/hallitus ja-sen-valiokunnat
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 2 kohdan b alakohta	b)	Tiedot ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettavista toimintamalleista ja jäsenten tosiasiallisesta osaamisesta, taidoista ja asiantuntemuksesta	Tiedot ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettavista toimintamalleista ja jäsenten tosiasiallisesta osaamisesta, taidoista ja asiantuntemuksesta on annettu Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Löytyy yhtiön verkkosivuilta www.omasp.fi/sijoittajalle
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 2 kohdan c alakohta	c)	Tiedot ylimmän hallintoelimen jäseniin sovellettavasta monipuolisuuteen tähtäävästä toimintamallista	Tiedot ylimmän hallintoelimen jäseniin sovellettavasta monipuolisuuteen tähtäävästä toimintamallista on annettu Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Löytyy yhtiön verkkosivuilta www.omasp.fi/sijoittajalle
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 2 kohdan d alakohta	d)	Tiedot siitä, onko laitos perustanut erillisen riskikomitean ja kuinka usein riskikomitea on kokoontunut	Laitoksella ei ole erillistä riskikomiteaa.
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 2 kohdan e alakohta	e)	Kuvaus riskejä koskevien tietojen kulusta ylimmälle hallintoelimelle	Riskienhallinnan raportointi kuvattu yhtiön verkkosivuilla www.omasp.fi/sijoittajalle

5. Omat varat ja vakavaraisuus

5.1 Omat varat

Katsauskauden lopussa Oma Säästöpankki -konsernin pääomarakenne oli vahva. Omat varat (TC) olivat yhteensä 570,0 (544,5) milj. euroa, josta ensisijaisen pääoman (T1) osuus oli 528,4 (490,9) milj. euroa. Ensisijainen pääoma koostui kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Toissijainen pääoma (T2) 41,5 (53,6) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä.

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 mukaisesti kertyneistä voittovaroista on vähennetty vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä 12,0 milj. euroa, kun vertailukaudella 2023 vähennys oli 33,3 milj. euroa. Henkilöstöantien 2017–2018 varoja ei ole sisällytetty ydinpääomaan ja lisäksi ydinpääomasta on tehty EU:n vakavaraisuusasetuksen edellyttämät vähennykset.

EU CC1: Lakisääteisten omien varojen koostumus

		a)	b)
31.12.2024	(1 000 euroa)	Määrät	Lähde vakavaraisuussääntelyn mukaiseen konsolidointiin perustuvan taseen viitenumeroiden/-kirjainten perusteella
	Ydinpääoma (CET1): instrumentit ja rahastot
1	Pääomainstrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot joista: osakepääoma	24 000 24 000	(a)
2	Kertyneet voittovarat	337 576	(b)
3	Kertyneet muun laajan tuloksen erät (ja muut rahastot)	153 819	(c)
EU-5a	Riippumattoman tahon tarkastamat kesken tilikauden kertyneet voitot, joista on vähennetty kaikki ennakoitavissa olevat kulut tai osingot	48 049	(b)
6	Ydinpääoma (CET1) ennen lakisääteisiä oikaisuja	563 444
	Ydinpääoma (CET1): lakisääteiset oikaisut
7	Muut arvonoikaisut (negatiivinen määrä)	-692
8	Aineettomat hyödykkeet (joista on vähennetty niihin liittyvät verovelat) (negatiivinen määrä)	-31 806	(d)
EU-27a	Muut lakisääteiset oikaisut	-2 513
28	Ydinpääomaan (CET1) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä	-35 011
29	Ydinpääoma (CET1)	528 433
36	Ensisijainen lisäpääoma (AT1) ennen lakisääteisiä oikaisuja	-
43	Ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä	-
44	Ensisijainen lisäpääoma (AT1)	-
45	Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1)	528 433
	Toissijainen pääoma (T2): instrumentit
46	Pääomainstrumentit ja niihin liittyvät ylikurssirahastot	41 544
51	Toissijainen pääoma (T2) ennen lakisääteisiä oikaisuja	41 544
57	Toissijaiseen pääomaan (T2) tehtävät lakisääteiset oikaisut yhteensä	-
58	Toissijainen pääoma (T2)	41 544
59	Kokonaispääoma (TC = T1 + T2)	569 977
60	Kokonaisriskin määrä	3 662 674
	Vakavaraisuussuhteet ja pääomavaatimukset sekä puskurit
61	Ydinpääoma (CET1)	14,4275 %
62	Ensisijainen pääoma (T1)	14,4275 %
63	Kokonaispääoma	15,5618 %
64	Laitoksen ydinpääoman (CET1) kokonaispääomavaatimukset	8,8600 %
65	joista: yleistä pääomapuskuria koskeva vaatimus	2,5000 %
66	joista: vastasyklistä pääomapuskuria koskeva vaatimus	0,0162 %
67	joista: järjestelmäriskipuskuria koskeva vaatimus	1,0000 %
EU-67b	joista: omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät muihin riskeihin kuin ylivelkaantumisriskiin	0,8438 %
68	Ydinpääoma (CET1) (prosenttiosuutena riskin määrästä), joka on käytettävissä vähimmäispääomavaatimusten täyttämisen jälkeen	6,0618 %
	Vähennysrajan alle jäävä määrä (ennen riskipainotusta)
72	Suorat ja välilliset omistusosuudet, jotka laitoksella on finanssialan yhteisöjen omista varoista ja hyväksyttävistä veloista, kun laitoksella ei ole merkittävää sijoitusta näissä yhteisöissä (määrä, joka alittaa 10 prosentin raja-arvon ja josta on vähennetty hyväksyttävät lyhyet positiot)	5 984	(g)

Lomakkeessa ei esitetä rivejä EU 3a, 4, 5, 9-20, EU 20a-20d, 21-25, EU 25a, EU 25b, 26, 27, 30-33, EU 33a, EU 33b, 34, 35, 37-42, 42a, 47, EU 47a, EU 47b, 48-50, 52-54, 54a, 55, 56, EU 56a, EU 56b, EU 67a, 69-71 ja 73-85, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU CC2 – Lakisääteisten omien varojen täsmäytys tarkastettuun tilinpäätökseen sisältyvään taseeseen

	a	b	c
	Julkaistuun tilinpäätökseen sisältyvä tase	Vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin piirissä	Viite
31.12.2024 (1 000 euroa)	Kauden lopussa	Kauden lopussa
Varat - Erittely omaisuusluokkien mukaan julkaistuun tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisesti
1 Käteiset varat	395 608	395 608
2 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	283 580	283 580
3 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 285 788	6 294 034
4 Johdannaiset	78 881	78 881
5 Sijoitusomaisuus	515 997	515 997	(g)
6 Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19 460	19 460
7 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	31 806	31 806	(d)
8 Aineelliset hyödykkeet	37 980	37 980
9 Muut varat	45 094	45 094
10 Laskennallinen verosaaminen	14 895	14 895
11 Varat yhteensä	7 709 090	7 717 336
Velat - Erittely velkaluokkien mukaan julkaistuun tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisesti
1 Velat luottolaitoksille	236 589	236 589
2 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 703	4 000 703
3 Johdannaiset	10 965	10 965
4 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	2 665 565
5 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	60 000	(f)
6 Varaukset ja muut velat	115 760	115 760
7 Laskennallinen verovelka	35 715	35 715
8 Tuloverovelat	7 650	7 650
9 Velat yhteensä	7 132 947	7 132 947
Oma pääoma
1 Osakepääoma	24 000	24 000	(a)
2 Rahastot	157 911	157 911	(c) (e)
3 Kertyneet voittovarat	394 232	395 082	(b)
4 Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus	576 143	576 992
5 Määräysvallattomien omistajien osuus	-	-
6 Oma pääoma yhteensä	576 143	576 992
7 Velat ja oma pääoma yhteensä	7 709 090	7 709 939

EU CCA: Lakisääteisten omien varojen instrumenttien ja hyväksyttävien velkojen instrumenttien keskeiset ominaisuudet

		i. Omien varojen vaatimukset täyttävät instrumentit	ii. Omat varat ja hyväksyttävien velkojen vaatimukset täyttävät instrumentit			iii. Hyväksyttävien velkojen vaatimukset täyttävät instrumentit
	31.12.2024 (milj. euroa)	Osakepääoma		Debentuurit, jäljellä oleva maturiteetti on yli 1 vuotta			Erillislainat
1	Liikkeeseenlaskija	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj	Oma Säästöpankki Oyj
2	Yksilöllinen tunniste (esim. CUSIP, ISIN tai suunnatuissa anneissa Bloomberg-tunniste)	FI4000306733	FI4000530837	FI4000541305	FI4000546874	FI4000577960	FI4000581293		FI4000581434 OMA_LAINA_EIB (88504)
2a	Julkinen vai suunnattu anti	Julkinen	Suunnattu	Suunnattu	Suunnattu	Julkinen	Julkinen	Julkinen	N/A
3	Instrumenttiin sovellettava lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö	Suomen lainsäädäntö
3a	Kriisinratkaisuviranomaisten alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien tunnustaminen sopimuksissa	N/A	Kyllä	Kyllä	Kyllä	N/A	N/A	N/A	N/A
	Sääntelykohtelu
4	Nykyinen kohtelu, jossa otetaan soveltuvin osin huomioon vakavaraisuusasetuksen siirtymäsäännökset	Ydinpääoma (CET1)	Toissijainen pääoma (T2)	Toissijainen pääoma (T2)	Toissijainen pääoma (T2)	N/A	N/A	N/A	N/A
5	Vakavaraisuusasetuksen säännöt siirtymäkauden jälkeen	Ydinpääoma (CET1)	Toissijainen pääoma (T2)	Toissijainen pääoma (T2)	Toissijainen pääoma (T2)	N/A	N/A	N/A	N/A
6	Käytettävissä yksittäisen yrityksen / (ala)konsolidointiryhmän tasolla / yksittäisen yrityksen ja (ala)konsolidointiryhmän tasolla	Yksittäinen yritys ja (ala)konsoli dointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä	Yksittäinen yritys ja (ala)konsolidointiryhmä
7	Instrumentin laji (kukin lainkäyttöalue määrittelee lajit)	Osake	Debentuuri	Debentuuri		Debentuuri Kattamaton joukkovelka kirjalaina	Kattamaton joukkovelka kirjalaina	Kattamaton joukkovelka kirjalaina	Muu laina
8	Lakisääteiseen pääomaan tai hyväksyttäviin velkoihin kirjattu määrä (rahayksikkö miljoonina viimeisimmän raportointipäivän mukaan)		24 Lakisääteinen pääoma: 12,158 Hyväksytyt velat: 20	Lakisääteinen pääoma: 14,140 Hyväksytyt velat: 20	Lakisääteinen pääoma: 15,246 Hyväksytyt velat: 20	50	50	40	10,909
9	Instrumentin nimellinen määrä	N/A	20	20	20	50	50	40	10,909
EU-9a	Liikkeeseenlaskuhinta	N/A	100,00 %	100,00 %	100,00 %	93,49 %	99,85 %	99,90 %	100,00 %
EU-9b	Lunastushinta	N/A	100,00 %	100,00 %	100,00 %	100,00 %	100,00 %	100,00 %	100,00 %
10	Tilinpäätösluokittelu	Oma pääoma	Velka jaksotettu hankintameno	Velkajaksotettu hankintameno	Velka jaksotettu hankintameno	Velka jaksotettu hankintameno	Velka jaksotettu hankintameno	Velka jaksotettu hankintameno	Velka jaksotettu hankintameno

11	Alkuperäinen liikkeeseenlaskupäivä	Jatkuva	15.9.2022	14.11.2022	23.2.2023	28.8.2024	18.9.2024	30.9.2024	3.8.2018
12	Eräpäivätön vai päivätty	Eräpäivätön	Päivätty	Päivätty	Päivätty	Päivätty	Päivätty	Päivätty	Päivätty
13	Alkuperäinen maturiteettipäivä	Ei maturiteettipäivää	15.1.2028	14.7.2028	23.10.2028	27.2.2026	18.9.2026	30.9.2027	2.8.2030
14	Liikkeeseenlaskijan takaisinlunastusoptio, joka edellyttää valvontaviranomaisen ennakkohyväksyntää	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei	Ei	Ei
15	Mahdollinen takaisinlunastuspäivä, ehdolliset takaisinlunastuspäivät ja lunastusmäärä	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	Ehdollinen ja osittain tai kokonaan
16	Mahdolliset myöhemmät takaisinlunastuspäivät	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	Ehdollinen
	Kupongit/osingot
17	Kiinteä- tai vaihtuvakorkoinen osinko/kuponki	N/A	Kiinteäkorkoinen	Kiinteäkorkoinen	Kiinteäkorkoinen	Kiinteäkorkoinen	Kiinteäkorkoinen	Vaihtuvakorkoinen	Vaihtuvakorkoinen
18	Kuponkikorko ja siihen liittyvät indeksit	N/A	3,00 %	3,25 %	3,25 %	0%	4,28%	4,683% / Euribor 3 kk	3,424% / Euribor 3 kk
19	Dividend stopper -lausekkeen olemassaolo	Ei	Ei	Ei	Ei	N/A	N/A	N/A	N/A
EU-20a	Täysin harkinnanvarainen, osittain harkinnanvarainen tai pakollinen (ajoituksen osalta)	Täysin harkinnanvarainen	Pakollinen	Pakollinen	Pakollinen	N/A	N/A	N/A	N/A
EU-20b	Täysin harkinnanvarainen, osittain harkinnanvarainen tai pakollinen (suuruuden osalta)	Täysin harkinnanvarainen	Pakollinen	Pakollinen	Pakollinen	N/A	N/A	N/A	N/A
21	Step-up-ehdon tai muun lunastuskannustimen olemassaolo	Ei	Ei	Ei	Ei	N/A	N/A	N/A	N/A
22	Ei-kumulatiivinen tai kumulatiivinen	Ei-kumulatiivinen	Ei-kumulatiivinen	Ei-kumulatiivinen	Ei-kumulatiivinen	N/A	N/A	N/A	N/A
23	Muunnettava tai ei-muunnettava	Ei-muunnettava	Ei-muunnettava	Ei-muunnettava	Ei-muunnettava	N/A	N/A	N/A	N/A
24	Jos instrumentti on muunnettava, mitkä tekijät laukaisevat muuntamisen?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
25	Jos instrumentti on muunnettava, onko se kokonaisuudessaan vai osittain muunnettava?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
26	Jos instrumentti on muunnettava, mikä on muuntokurssi?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
27	Jos instrumentti on muunnettava, onko muuntaminen pakollinen vai valinnainen?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
28	Jos instrumentti on muunnettava, tarkenna, minkälaiseksi instrumentiksi se voidaan muuntaa?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
29	Jos instrumentti on muunnettava, tarkenna, minkä liikkeeseenlaskijan instrumentiksi se voidaan muuntaa?	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
30	Alaskirjausmahdollisuudet	Ei	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	Kyllä	N/A

31	Alaskirjauksen laukaisevat tekijät	N/A	Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaisesti debentuuri voidaan alaskirjata tai muuntaa rahoitusvakausviraston päätöksellä.	Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaisesti debentuuri voidaan alaskirjata tai muuntaa rahoitusvakausviraston päätöksellä.	Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) mukaisesti debentuuri voidaan alaskirjata tai muuntaa rahoitusvakausviraston päätöksellä.	Instrumentti voidaan alaskirjata rahoitusvakausviraston erillisellä päätöksellä.	Instrumentti voidaan alaskirjata rahoitusvakausviraston erillisellä päätöksellä.	Instrumentti voidaan alaskirjata rahoitusvakausviraston erillisellä päätöksellä.	N/A
32	Täydellinen vai osittainen alaskirjaus	N/A	Kokonainen tai osittainen	Kokonainen tai osittainen			Kokonainen tai osittainen Kokonainen tai osittainen Kokonainen tai osittainen Kokonainen tai osittainen		N/A
33	Pysyvä vai väliaikainen alaskirjaus	N/A	Pysyvä	Pysyvä	Pysyvä	Pysyvä	Pysyvä	Pysyvä	N/A
34	Jos alaskirjaus on väliaikainen, kuvaus arvonkorotusmekanismista	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
34a	Ensisijaisuusjärjestyksen tyyppi (vain hyväksyttävien velkojen osalta)	N/A	Lakisääteinen	Lakisääteinen	Lakisääteinen	Sopimus-perusteinen	Sopimus-perusteinen	Sopimus-perusteinen	Sopimus perusteinen
EU-34b	Instrumentin ensisijaisuusjärjestys tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä	Rank 1	Rank 3	Rank 3	Rank 3	Rank 9	Rank 9	Rank 9	Rank 9
35	Hierarkkinen asema selvitystilassa (tarkenna instrumenttilaji, joka on välittömästi etuoikeudeltaan parempi)	Debentuurit	Etuoikeudettomat vakuudettomat velat	Etuoikeudettomat vakuudettomat velat	Etuoikeudettomat vakuudettomat velat	Henkilöasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyväksyttävät talletukset, jotka eivät ole talletussuojan piirissä	Henkilöasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyväksyttävät talletukset, jotka eivät ole talletussuojan piirissä	Henkilöasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyväksyttävät talletukset, jotka eivät ole talletussuojan piirissä	Henkilöasiakkaiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten hyväksyttävät talletukset, jotka eivät ole talletussuojan piirissä
36	Vaatimustenvastaiset ominaisuudet	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
37	Tarkenna mahdolliset vaatimustenvastaiset ominaisuudet	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
37a	Linkki instrumentin koko voimassaoloaikaan ja ehtoihin		N/A https://www.finanssivalvonta. fi/rekisterit/esiterekisteri	https://www.finanssivalvonta. fi/rekisterit/esiterekisteri	https://www.finanssivalvonta. fi/rekisterit/esiterekisteri	https://www.omasp.fi/asi akirjat/sijoittajat/joukkov elkakirjalainat/complete withdocusignfinaltermsof thenopdf	https://www.omasp.fi/asi akirjat/sijoittajat/joukkov elkakirjalainat/finalterms ofthenotes12september2 024docxpdf	https://www.omasp.fi/asi akirjat/sijoittajat/joukkov elkakirjalainat/omasaving sbankplc-1	N/A

1) Merkitty "N/A", jos kysymystä ei sovelleta.

5.2 Pääomavaatimukset

Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %) sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääomavaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade sekä järjestelmäriskipuskuri.

Finanssivalvonnan Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama valvontaviranomaisen arvioon perustuva SREP-vaade, 1,5 %, nousee 30.6.2025 alkaen 2,25 %:iin. Uusi vaatimus on voimassa enintään 30.6.2028 asti. SREP-vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0 %:ssa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0 %, astui voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Tämä Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama vaade, joka on katettava konsolidoidulla ydinpääomalla, vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä. Konsernin omat varat ylittivät selvästi kokonaispääomavaatimuksen: omien varojen ylijäämä katsauskaudella oli 93,2 milj. euroa.

Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen. Ydinpääomalla katettava ohjeellinen lisäpääomasuositus, 1,0 %, on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen. Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien varojen ylijäämä oli katsauskaudella 56,6 milj. euroa.

Rahoitusvakausviraston Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama kriisinratkaisulain mukainen omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimus (MRELvaade) koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävästä vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3,0 %). Tilanteessa 31.12.2024 Oma Säästöpankki -konserni täyttää asetetun vaateen omilla varoilla. Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL-vaatimuksen. Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on määrältään 20,88 % ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävän vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus 7,82 %. Uusi MREL-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo ennen sen voimaantuloa.

Pääoma	Pilari I vähimmäis pääomavaade*	Pilari II (SREP) - vaade*	Kiinteä lisäpääoma vaade	Muuttuva lisäpääoma vaade**	O-SII	Järjestelmä riskipuskuri	Pääomavaade yhteensä
CET1	4,50 %	0,84 %	2,50 %	0,02 %	0,00 %	1,00 %	8,86 %	324 511
AT1	1,50 %	0,28 %					1,78 %	65 241
T2	2,00 %	0,38 %					2,38 %	86 989
Yhteensä	8,00 %	1,50 %	2,50 %	0,02 %	0,00 %	1,00 %	13,02 %	476 741

Konsernin pääomavaade 31.12.2024 (1 000 euroa)

* AT1- ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1-pääomalla

** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden

MREL-vaade (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Kokonaisriski (TREA)	3 662 674	3 300 005
josta MREL-vaade	347 954	313 500
Vähimmäisomavaraisuuden vastuut (LRE)	7 781 871	7 749 639
josta MREL-vaade	233 456	232 489
MREL-vaade	347 954	313 500
Ydinpääoma (CET1)	528 433	490 948
AT1-instrumentit	-	-
T2-instrumentit	41 544	53 571
Muut velat	169 225	26 752
MREL-kelpoiset varat yhteensä	739 202	571 271

Omien varojen kehitys

EU CCyB1: Vastasyklisen puskurin laskennan kannalta merkityksellisten luottovastuiden maantieteellinen jakautuminen

		a	f	g	j	k	l	m
		Yleiset luottovastuut		Omien varojen vaatimukset			Omien
	31.12.2024 (1 000 euroa)	Vastuuarvo käytettäessä standardimenetelmää	Kokonais vastuuarvo	Merkitykselliset luottoriskivastuut – Luottoriski	Yhteensä	Riskipainotetut vastuuerät	varojen vaatimusten painot (%)	Vastasyklinen puskurikanta (%)
010	Jakautuminen maittain
	Tanska	5 894	5 894	49	49	611	0,0197 %	2,5000 %
	Norja	25 719	25 719	308	308	3 845	0,1239 %	2,5000 %
	Alankomaat	32 851	32 851	430	430	5 371	0,1730 %	2,0000 %
	Ruotsi	29 550	29 550	298	298	3 729	0,1201 %	2,0000 %
	Viro	2 168	2 168	80	80	1 002	0,0323 %	1,5000 %
	Irlanti	230	230	7	7	88	0,0028 %	1,5000 %
	Slovakia	3 374	3 374	27	27	337	0,0109 %	1,5000 %
	Belgia	14 894	14 894	127	127	1 586	0,0511 %	1,0000 %
	Ranska	54 719	54 719	852	852	10 645	0,3429 %	1,0000 %
	Saksa	8 242	8 242	462	462	5 779	0,1861 %	0,7500 %
	Unkari	1	1	-	-	1	0,0000 %	0,5000 %
	Luxemburg	5 039	5 039	355	355	4 444	0,1431 %	0,5000 %
	Latvia	526	526	15	15	187	0,0060 %	0,5000 %
	Muut maat	6 154 997	6 154 997	245 331	245 331	3 066 643	98,7880 %	0,0000 %
020	Yhteensä	6 338 204	6 338 204	248 353	248 353	3 104 415	100,0000 %

Lomakkeessa ei esitetä sarakkeita b-e ja h-i, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CCyB2: Laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin määrä

	31.12.2024 (1 000 euroa)	a
1	Kokonaisriskin määrä	3 662 674
2	Laitoskohtainen vastasyklinen pääomapuskurikanta	0,0162 %
3	Laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin vaatimus	593

Taulukko EU OVC – Tiedot sisäisen pääoman riittävyyden arviointiprosessista (ICAAP)

Oikeusperusta	Rivinumero	Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 438 artiklan a alakohta	a)	Menetelmät sisäisen pääoman riittävyyden arvioimiseksi	Yhtiö arvioi pääoman riittävyyttä sisällyttämällä sisäisen arvion Pilari 1 -laskentamenetelmien ulkopuolelle jäävien riskien pääomatarpeesta yhtiön pääomasuunnitteluun. Sisäisesti määritelty pääomatarve arvioidaan ICAAP-prosessissa kullekin ennustevuodelle.
Vakavaraisuusasetuksen 438 artiklan c alakohta	b)	Asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tulokset laitoksen sisäisestä pääoman riittävyyden arviointimenettelystä	Julkaistaan, mikäli valvova viranomainen edellyttää, ja valvojan edellyttämässä laajuudessa.

5.3 Vakavaraisuusasema

Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC) pieneni ja oli kauden lopussa 15,6 (16,5) %. Ydinpääomasuhde (CET1) oli 14,4 (14,9) % ylittäen yhtiön hallituksen vahvistaman keskipitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen vähimmäistason. 1.7.2023 alkaen ydinpääomasuhteen (CET1) päivitetty tavoitetaso on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen

yläpuolella, jolloin tavoitetaso heijastaa

markkinakäytännön mukaisesti puskuria

viranomaisvaateeseen. Riskipainotetut erät kasvoivat 11,0 % ollen 3 662,7 (3 300,0) milj. euroa. Riskipainotettuja eriä kasvattivat merkittävimmin Handelsbankenin liiketoimintakauppa sekä maksukyvyttömien vastuiden kasvu. Yhtiö arvioi, että vuoden alusta voimaan astuneet CRR3-muutokset eivät vaikuta oleellisesti yhtiö vakavaraisuusasemaan vuonna 2025.

Oma Säästöpankki -konserni soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRBlupahakemusprosessinsa toistaiseksi.

Vakavaraisuussuhdelukujen kehitys

	31.12.2024	30.9.2024	30.6.2024	31.3.2024	31.12.2023
Ydinpääomasuhde (CET1), %	14,43 %	14,21 %	15,17 %	15,36 %	14,88 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %	14,43 %	14,21 %	15,17 %	15,36 %	14,88 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %	15,56 %	15,44 %	16,60 %	16,89 %	16,50 %

EU OV1: Yhteenveto kokonaisriskin määristä

		Riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä (RWEA)	Omien varojen vaatimukset yhteensä
		a b		c
31.12.2024 (1 000 euroa)		31.12.2024	30.6.2024	31.12.2024
1	Luottoriski (lukuun ottamatta vastapuoliriskiä)	3 180 090	2 955 484	254 407
2	josta standardimenetelmä	3 180 090	2 955 484	254 407
6	Vastapuoliriski (CCR)	67 654	63 824	5 412
EU 8b	josta vastuun arvonoikaisu (CVA)	57 250	54 805	4 580
9	josta muu vastapuoliriski	10 404	9 019	832
23	Operatiivinen riski	414 930	322 280	33 194
EU 23a	josta perusmenetelmä	414 930	322 280	33 194
29	Yhteensä	3 662 674	3 341 588	293 014

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 3, 4, EU 4a, 5, 7, 8, EU 8a, 10-19, EU 19a, 20-22, EU 22a, EU 23b, EU 23c ja 24-28, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU LI1 – Tilinpäätössäännöstön mukaisen ja varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin soveltamisalan väliset erot ja tilinpäätösluokkien sijoittuminen (mapping) sääntelyn mukaisiin riskiluokkiin

		a	b	c	d	f	g
						Erien kirjanpitoarvot
			Varovaisuus				Erät, joihin ei sovelleta omien varojen vaatimuksia tai
		Kirjanpitoarvot, kuten ne on ilmoitettu	periaatteen mukaisen konsolidoinnin	Luottoriski kehyksen	Vastapuoliriski kehyksen	Markkinariski kehyksen	joihin sovelletaan omista varoista
	31.12.2024 (1 000 euroa)	julkaistuissa tilinpäätöksissä	piiriin kuuluvat kirjanpitoarvot	soveltamisalaan kuuluvat erät	soveltamisalaan kuuluvat erät	soveltamisalaan kuuluvat erät	tehtäviä vähennyksiä
	Erittely omaisuusluokkien mukaan julkaistussa tilinpäätöksessä esitetyn taseen mukaisesti
1	Käteiset varat	395 608	395 608	395 608	-	-	-
2	Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	283 580	283 580	283 580	-	-	-
3	Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 285 788	6 294 034	6 294 034	-	-	-
4	Johdannaiset	78 881	78 881	-	78 881	-	-
5	Sijoitusomaisuus	515 997	515 997	515 997	-	3 116	-
6	Osuus pääomaosuusmenetel mällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19 460	19 460	19 460	-	-	-
7	Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	31 806	31 806	-	-	-	31 806
8	Aineelliset hyödykkeet	37 980	37 980	37 980	-	-	-
9	Muut varat	45 094	45 094	45 094	-	-	-
10	Laskennallinen verosaaminen	14 895	14 895	14 895	-	-	-
11	Varat yhteensä	7 709 090	7 717 336	7 606 649	78 881	3 116	31 806
	Erittely velkaluokkien mukaan julkaistussa tilinpäätöksessä esitetyn taseen mukaisesti
1	Velat luottolaitoksille	236 589	236 589	-	-	-	236 589
2	Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 703	4 000 703	-	-	-	4 000 703
3	Johdannaiset	10 965	10 965	-	10 965	-	-
4	Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	2 665 565	-	-	-	2 665 565
5	Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	60 000	-	-	-	60 000
6	Varaukset ja muut velat	115 760	115 760	-	-	-	115 760
7	Laskennallinen verovelka	35 715	35 715	-	-	-	35 715
8	Tuloverovelat	7 650	7 650	-	-	-	7 650
9	Velat yhteensä	7 132 947	7 132 947	-	10 965	-	7 121 982

Lomakkeessa ei esitetä saraketta e, koska raportoitavaa siitä ei ole.

Lomake LI2 – Sääntelytarkoituksia varten käytettyjen vastuuerien määrien ja tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen välisten erojen pääasialliset syyt

		a	b	d	e
			Kehyksen soveltamisalaan kuuluvat erät
31.12.2024	(1 000 euroa)	Yhteensä	Luottoriskikehys	Vastapuoliriskikehys	Markkinariskikehys
1	Varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvat varojen kirjanpitoarvot (lomakkeen LI1 mukaisesti)	7 685 530	7 606 649	78 881	3 116
2	Varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvat velkojen kirjanpitoarvot (lomakkeen LI1 mukaisesti)	10 965	-	10 965	-
3	Varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluva yhteenlaskettu nettomäärä	7 674 565	7 606 649	67 916	3 116
4	Taseen ulkopuoliset määrät	361 611	361 611	-
5	Arvostuserot	-692	-692	-
6	Eri nettoutussäännöistä johtuvat erot lukuun ottamatta rivillä 2 jo esitettyjä	68 268	-	68 268
8	Luottoriskien vähentämistekniikoiden käytöstä johtuvat erot	-34 387	-34 387	-
9	Luottovasta-arvokertoimista johtuvat erot	-249 096	-249 096	-
11	Muut erot	-85 644	-1 480	-84 164
12	Sääntelytarkoituksia varten huomioon otettavat vastuuerien määrät	7 734 625	7 682 605	52 020

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 7 ja 10 eikä saraketta c, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU LIA – Selvitykset tilinpäätökseen sisältyvien ja sääntelytarkoituksia varten käytettyjen vastuuerien määrien välisistä eroista

Oikeusperusta	Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 436 artiklan b alakohta	a)	Lomakkeen EU LI1 sarakkeiden a ja b väliset erot	SAV-Rahoitus Oyj yhdistellään IFRS-tilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä, kun varovaisuusperiaatteen mukainen konsolidoinnin menetelmä on osittainen konsolidointi. Yhteisöjen konsolidoinnin laajuuden erot on kuvattu lomakkeella EU LI3.
Vakavaraisuusasetuksen 436 artiklan d alakohta	b)	Laadulliset tiedot lomakkeessa EU LI2 esitettyjen tilinpäätössäännöstön mukaisen konsolidoinnin ja vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin välisten erojen pääasiallisista syistä	Erojen syynä on valuuttaerien yhteismäärä, joka on alle 2 % konsernin omista varoista.

Lomake EU PV1 – Varovaiset arvonoikaisut

		f
	31.12.2023 (1 000 euroa)
	Luokkatason muut arvonoikaisut	Luokkatason kokonaismäärä hajautuksen jälkeen
12	Muut arvonoikaisut yhteensä	692

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1-11, eikä sarakkeita a-e, EU e1, EU e2, g ja h, koska raportoitavaa niissä ei ole.

5.4 Vähimmäisomavaraisuusaste

Oma Säästöpankki -konsernin

vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) esitetään Komission delegoidun asetuksen mukaisesti ja luku kuvaa konsernin ensisijaisen pääoman suhdetta kokonaisvastuisiin. Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuusaste 31.12.2024 oli 6,8 (6,3) %.

Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden kokonaismäärä kasvoi 32,2 milj. euroa. Tilikauden voitto kasvatti merkittävimmin ensisijaista pääomaa.

Yhtiö seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuussuhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.

CRR2-asetus velvoittaa pitämään vähimmäisomavaraisuusasteen vähintään 3 %:ssa. Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimus (Pilari II), 0,25 %, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. 14.2.2025 päätöksessään Finanssivalvonta säilytti vaatimuksen ennallaan 0,25 %:ssa. Uusi vaade on voimassa 30.6.2025 alkaen enintään 30.6.2028 asti.

EU LR1 – LRSum: Täsmäytysyhteenveto tilinpäätöksen mukaisista

		Sovellettava määrä
		a	b
(1 000 euroa)		31.12.2024	31.12.2023
1	Varojen kokonaismäärä julkaistun tilinpäätöksen mukaan	7 709 090	7 642 906
8	Johdannaisinstrumentteja koskeva oikaisu	-8 235	-3 991
10	Taseen ulkopuolisia eriä koskeva oikaisu (ts. taseen ulkopuolisten vastuiden muuntaminen luottoa vastaaviksi määriksi)	125 082	131 117
12	Muut oikaisut	-44 065	-20 392
13	Vastuiden kokonaismäärä	7 781 871	7 749 639

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 2-7, 9, 11, EU 11a ja EU 11b, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU LR2 – LRCom: Vähimmäisomavaraisuusasteen yhteinen julkistaminen

		Vakavaraisuusasetuksen mukaiset vähimmäisomavaraisuusasteen vastuut
		a	b
(1 000 euroa)		31.12.2024	31.12.2023
	Taseeseen sisältyvät vastuut (lukuun ottamatta johdannaisia ja arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia)
1	Taseen erät (lukuun ottamatta johdannaisia ja arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia mutta mukaan lukien vakuudet)	7 636 576	7 586 019
6	(Ensisijaista pääomaa määritettäessä vähennetyt varojen määrät)	-31 806	-8 801
7	Taseeseen sisältyvät vastuut yhteensä (lukuun ottamatta johdannaisia ja arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia)	7 604 769	7 577 218
	Johdannaisvastuut
EU-8a	Johdannaisia koskeva poikkeus: jälleenhankinta-arvon osuus yksinkertaistetun standardimenetelmän mukaisesti	14 012	9 209
EU-9a	Johdannaisia koskeva poikkeus: yksinkertaistetun standardimenetelmän mukainen tulevaisuuden potentiaalisen vastapuoliriskin (PFE) osuus	38 008	32 096
13	Johdannaisvastuut yhteensä	52 020	41 304
	Muut taseen ulkopuoliset vastuut
20	(Oikaisut luottoa vastaaviksi määriksi muuntamista varten)	125 082	131 117
22	Taseen ulkopuoliset vastuut	125 082	131 117
	Pääoma ja vastuiden kokonaismäärä
23	Ensisijainen pääoma (T1)	528 433	490 948
24	Vastuiden kokonaismäärä	7 781 871	7 749 639
	Vähimmäisomavaraisuusaste
25	Vähimmäisomavaraisuusaste (%)	6,7906 %	6,3351 %
EU-25	Vähimmäisomavaraisuusaste (ilman julkisen sektorin investointeja ja edistämislainoja koskevan poikkeuksen vaikutusta) (%)	6,7906 %	6,3351 %
25a	Vähimmäisomavaraisuusaste (ilman keskuspankkiin liittyviä vastuita koskevien mahdollisten väliaikaisten poikkeusten vaikutusta) (%)	6,7906 %	6,3351 %
26	Vähimmäisomavaraisuusastetta koskeva lakisääteinen vaatimus (%)	3,0000 %	3,0000 %
EU-26a	Omien varojen lisävaatimukset, jotka liittyvät ylivelkaantumisriskiin (%)	0,2500 %	0,0000 %
EU-27a	Kokonaisvähimmäisomavaraisuusastetta koskeva vaatimus (%)	3,2500 %	3,0000 %
	Keskiarvojen julkistaminen
30	Vastuiden kokonaismäärä (mukaan lukien keskuspankkiin liittyviä vastuita koskevien mahdollisten väliaikaisten poikkeusten vaikutus), johon sisältyvät arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien bruttomääräisten varojen keskiarvot riviltä 28 (myyntikirjanpitotapahtumia koskevien oikaisujen jälkeen ja nettoutettuna asianomaisten käteismaksettavien ja -saatavien määrällä)	7 781 871	7 749 639
30a	Vastuiden kokonaismäärä (ilman sovellettavien keskuspankkiin liittyviä vastuita koskevien mahdollisten väliaikaisten poikkeusten vaikutusta), johon sisältyvät bruttomääräisten arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien varojen keskiarvot riviltä 28 (myyntikirjanpitotapahtumia koskevien oikaisujen jälkeen ja nettoutettuna asianomaisten käteismaksettavien ja -saatavien määrällä)	7 781 871	7 749 639
31	Vähimmäisomavaraisuusaste (mukaan lukien keskuspankkiin liittyviä vastuita koskevien mahdollisten väliaikaisten poikkeusten vaikutus), johon sisältyvät arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien bruttomääräisten varojen keskiarvot riviltä 28 (myyntikirjanpitotapahtumia koskevien oikaisujen jälkeen ja nettoutettuna asianomaisten käteismaksettavien ja -saatavien määrällä)	6,7906 %	6,3351 %
31a	Vähimmäisomavaraisuusaste (ilman sovellettavien keskuspankkiin liittyviä vastuita koskevien mahdollisten väliaikaisten poikkeusten vaikutusta), johon sisältyvät bruttomääräisten arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien varojen rivillä 28 ilmoitetut keskiarvot (myyntikirjanpitotapahtumia koskevien oikaisujen jälkeen ja nettoutettuna asianomaisten käteismaksettavien ja -saatavien määrällä)	6,7906 %	6,3351 %

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 2-5, 8, 9, EU 9b, 10, EU 10a, EU 10b, 11, 12, 14-16, EU 16a, 17, EU 17a, 18, 19, 21, EU 22a-22k, EU 26b, 27, EU 27b, 28 ja 29, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU LR3 – LRSpl: Taseeseen sisältyvien vastuiden jaottelu (lukuun ottamatta johdannaisia, arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja vapautettuja vastuita)

		Vakavaraisuusasetuksen mukaiset vähimmäisomavaraisuusasteen vastuut
		a	b
(1 000 euroa)		31.12.2024	31.12.2023
EU-1	Taseeseen sisältyvät vastuut yhteensä (lukuun ottamatta johdannaisia, arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia ja vapautettuja vastuita), josta:	7 636 576	7 586 019
EU-3	Kaupankäyntivarastoon kuulumattomat vastuut, joista:	7 636 576	7 586 019
EU-4	Katetut joukkolainat	213 297	227 788
EU-5	Valtiovastuiksi katsotut vastuut	612 731	880 398
EU-6	Sellaiset saamiset aluehallinnoilta, kansainvälisiltä kehityspankeilta, kansainvälisiltä organisaatioilta sekä julkisyhteisöiltä ja julkisoikeudellisilta laitoksilta, joita ei katsota valtiovastuiksi	17 850	10 254
EU-7	Laitokset	331 112	289 633
EU-8	Kiinteistövakuudelliset vastuut	4 128 481	4 036 674
EU-9	Vähittäisvastuut	964 680	957 272
EU-10	Yritykset	849 640	907 689
EU-11	Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut	313 893	109 783
EU-12	Muut vastuut (kuten oman pääoman ehtoiset vastuut, arvopaperistamiset ja muut luottovelvoitteisiin kuulumattomat omaisuuserät)	204 892	166 529

Lomakkeessa ei esitetä riviä EU 2, koska siinä ei ole raportoitavaa.

EU LRA: Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevien laadullisten tietojen ilmoittaminen

		a
Rivi		Vapaamuotoinen
a)	Ylivelkaantumisriskin hallintaan käytettävien prosessien kuvaus	Yhtiö seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuussuhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.
b)	Kuvaus tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet vähimmäisomavaraisuusasteeseen aikana, johon julkistettu vähimmäisomavaraisuusaste viittaa	Oma Säästöpankki-konsernin vähimmäisomavaraisuusaste kasvoi 0,46 prosenttiyksikköä ja oli tilikauden päättyessä 6,79 %, kun se edellisen tilikauden lopussa oli 6,34 %. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu CRR:n ja Delegoidun asetuksen (EU) 2015/62 mukaisesti. Vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden kokonaismäärä kasvoi suhteessa ensisijaista pääomaa vähemmän, mikä aiheutti vähimmäisomavaraisuusasteen paranemisen. Omien varojen muutosta selittävät merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet voittovarat sekä vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä, joka oli vertailukautta huomattavasti pienempi. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kokonaisvastuut kasvoivat maltillisesti. Toisella vuosipuoliskolla kokonaisvastuiden kasvu johtui ennen kaikkea Handelsbankenin liiketoimintakaupasta. Vastuiden kokonaismäärän kasvua hidasti yleisen lainakysynnän matalana taso. Vähimmäisomavaraisuusasteeseen vaikuttivat yhtiön strategisten päätösten lisäksi yleisen talousympäristön epävarmuus ja korkeahko korkotaso. Strategiset päätökset vaikuttivat vain välillisesti vähimmäisomavaraisuusasteeseen.

6. Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy, kun vastapuoli ei todennäköisesti pysty täyttämään sopimuksen maksuvelvoitteita. Oma Säästöpankki Oyj:n luottoriski koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille, pk-yrityksille, asuntoyhteisöille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille myönnetyistä luotoista. Luottoriskiä ja vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista, saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä ja takauksista. Yhtiö laskee luotto- ja vastapuoliriskin pääomavaateen standardimenetelmällä. Yhtiö on edelleen kehittänyt vuoden 2021 aikana käyttöönotettuja IRB-vaatimusten mukaisia luottoluokittelumalleja. Luotto- ja vastapuoliriskin osuus yhtiön riskipainotetuista eristä on noin 87 % (3,2 mrd. euroa).

6.1 Luottoriskin rakenne

Oma Säästöpankki Oyj:n luottoriski muodostuu pääosin kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten saamisten osuus luottoriskistä on 43,9 %, vähittäisvastuiden osuus on 15,1 % ja yrityssaamisten osuus on 20,8 %. Yksityisasiakkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden vastuut on katettu pääsääntöisesti asuntovakuudella. Asuntoyhteisöjen osuus luottokannasta on laskenut vuoden 2024 aikana. Maatalousasiakkaiden osuus on pysynyt lähes ennallaan ja yritysasiakkaiden osuus hieman noussut. Yksityisasiakkaiden osuus koko luottokannasta on 59,0 %. Koko luottokanta on kasvanut 6,1 % vuoden 2024 aikana. Luottokanta on hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti, mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Yhtiö on raportoinut ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyviä tapahtumia ja sen johdosta tehtyjä toimenpiteitä kauden aikana julkaisemissaan talousjulkaisuissa. Yhtiöllä ei ole olennaisia vastuita Suomen ulkopuolella. Yhtiön luottokantaan sisältyvät riskit ovat yhtiön vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden vakaalla tasolla.

Luottosaldo (1 000 euroa)	31.12.2024	30.9.2024	30.6.2024	31.3.2024	31.12.2023
Yksityisasiakas	3 778 191	3 816 144	3 611 537	3 601 904	3 585 722
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 237	-20 224	-20 022	-20 391	-19 481
Yritysasiakas	1 356 416	1 415 043	1 291 240	1 279 266	1 255 520
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-35 894	-36 536	-43 623	-32 866	-11 801
Asuntoyhteisö	712 477	728 701	723 264	729 263	736 068
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 458	-22 602	-16 229	-669	-447
Maatalousasiakas	311 510	320 280	304 277	304 980	300 447
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-6 702	-5 030	-3 915	-3 000	-3 130
Muut	239 801	218 322	147 313	147 511	154 776
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 317	-23 007	-6 633	-583	-600
Luottokanta yhteensä	6 398 396	6 498 489	6 077 630	6 062 924	6 032 533
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-112 608	-107 399	-90 423	-57 508	-35 458

Konsernin luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrä kasvoi raportointikaudella ja oli 71,2 milj. euroa. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrään raportointikaudelle ovat erityisesti vaikuttaneet johdon harkintaan perustuvat lisävaraukset, yhteensä 52,0 milj. euroa, johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta. Lisäksi odotettavissa olevien luottotappioiden määrään ovat pääosin vaikuttaneet tilasiirtymiset vaiheeseen 3, saamisten kasvu sekä luottoriskien kasvu.

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat yhteensä 83,4 milj. euroa. Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen kirjattiin rahoitusvarojen arvonalentumistappioita yhteensä 64,4 milj. euroa, joista 4,9 milj. euroa lopullisia rahoitusvarojen arvonalentumistappioita. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat viimeisellä neljänneksellä 7,6 milj. euroa. Yhtiöllä on raportointikauden lopussa johdon harkintaan perustuvia

lisävarauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa. Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden päivittymisen johdosta.

Oma Säästöpankki Oyj käyttää EBA/GL/2016/07 mukaista maksukyvyttömyyden määritelmää. Maksukyvyttömät saamiset nousivat vertailukauteen 31.12.2023 nähden ja olivat 6,3 % luottokannasta. Erääntyneet saamiset (30–90 päivää) olivat tarkastelujaksolla 54,5 (31,3) milj. euroa. Maksukyvyttömien saamisten kasvu johtuu sekä yhtiön aikaisemmin raportoitujen ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvien asiakaskokonaisuuksien kasvaneista luottoriskeistä että suurehkojen asiakkaiden tilanteen heikentymisestä.

Tietyissä olosuhteissa velallisen joutuessa taloudellisiin vaikeuksiin asiakkaalle annetaan myönnytys lainaehtoihin lyhennysvapaan tai luoton uudelleenjärjestelyn muodossa ja tällä tavalla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja välttämään mahdollisia luottotappioita.

Lainanhoitojoustojen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan taloudelliset vaikeudet ovat lyhytaikaisia ja tilapäisiä. Konsernilla oli lainanhoitojoustollisia saamisia yhteensä 158,9 (131,7) milj. euroa.

Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot

		% luotto		% luotto
(1 000 euroa)	31.12.2024	kannasta	31.12.2023	kannasta
Erääntyneet saamiset 30-90 päivää	54 513	0,8 %	31 253	0,5 %
Erääntymättömät tai erääntyneet alle 90 päivää saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta	257 430	4,0 %	89 842	1,5 %
Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää	41 407	0,6 %	16 950	0,3 %
Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi	75 955	1,2 %	14 374	0,2 %
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi	45 150	0,7 %	21 882	0,4 %
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä	474 455	7,4 %	174 301	2,9 %
Järjestämättömät saamiset yhteensä	419 942	6,5 %	143 048	2,4 %
josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä	153 091	2,4 %	10 341	0,2 %
josta muu portfolio yhteensä	266 851	4,2 %	132 708	2,2 %
Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja	86 909	1,4 %	74 099	1,2 %
Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja	72 021	1,1 %	57 593	1,0 %
Lainanhoitojoustot yhteensä	158 930	2,5 %	131 692	2,2 %
josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä	10 214	0,2 %	10 306	0,2 %
josta muu portfolio yhteensä	148 716	2,3 %	121 386	2,0 %

Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot.

6.2 Luottoriskin hallinta

6.2.1 Luottoriskin hallintajärjestelmät

Luottoriskin hallinnan keskeiset periaatteet, tavoitteet ja luottoriskin hallinnan menettelyn linjaukset määritellään yhtiön hallituksen vahvistamassa luottoriskistrategiassa. Hyvä luottoriskien hallinta edellyttää menettelytapoja luottoriskien tunnistamiseen, mittaamiseen, rajoittamiseen, seurantaan ja valvontaan.

Yhtiön riskienhallintastrategia uudistettiin kauden aikana. Uudistuksen seurauksena luottoriskin hallintaan liittyviä riskinottohalukkuudesta johdettuja limiittejä päivitettiin ja uusia limiittikehikon mukaisia raja-arvoja asetettiin merkittäviksi katsotuille osa-alueille. Luottoriskien kehitystä seurataan säännöllisesti eri menetelmillä. Luottoriskin seurannassa huomioidaan esimerkiksi luottosalkun laatu, rakenne, vakuusvajeen kehitys ja ongelma-asiakkaat. Ongelma-asiakkailla tarkoitetaan asiakkaita, joiden luottoluokitus on heikko tai heikentynyt, ja jotka tästä syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin.

Luottoriskiaseman raportointi hallitukselle on säännöllistä. Raportointi sisältää limiittien seurannan sekä luottokannan määrän ja laadun kehityksen seurannan. Näitä ovat muun muassa maksukyvyttömien saamisten määrä, vakuusriski, luottokannan kehitys ja luottosalkuille asetetut laatu, tuotto- ja kasvutavoitteet. Lisäksi hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa 15 suurinta asiakaskokonaisuutta.

Luottosalkun rakennetta seurataan asiakasryhmittäin ja yritysasiakkaiden toimialajakaumien perusteella. Riskikeskittymiä syntyy muun muassa silloin, jos luottosalkku sisältää suuren määrän luottoja yksittäiselle vastapuolelle tai yksittäisten vastapuolten muodostamille ryhmille, tietyille toimialoille tai maanosille. Myös luottojen maturiteettien ja tuotteiden/instrumenttien riittävää hajautumista seurataan säännöllisesti. Henkilöasiakkaiden lisäksi neljä suurinta toimialaa ovat kiinteistöala, maa- ja metsätalous, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Kyseisten toimialojen kehitystä seurataan säännöllisesti ja raportoidaan yhtiön johdolle ja hallitukselle.

Seurannassa huomioidaan muun muassa luottokannan kehitys, muutokset luottoluokituksissa, vakuusvajeen

kehitys ja viiveet luottojen takaisinmaksuissa. Keskittymäriskien tilannetta seurataan säännöllisesti myös laajemman toimialakohtaisen seurannan kautta. Lisäksi seurataan mm. odotettavissa olevien luottotappioiden ja maksukyvyttömien asiakkaiden määrän kehitystä. Yritysasiakkaiden toimialakohtainen jakauma on eritelty taulukossa Luottokannan toimialajakauma (pois lukien henkilöasiakkaat).

Luottokannan toimialajakauma (pois lukien henkilöasiakkaat)

Toimiala	31.12.2024	31.12.2023
Kiinteistöala	46,1 %	49,2 %
Maatalous, metsätalous, kalatalous	11,6 %	11,9 %
Rahoitus- ja vakuutustoiminta	6,7 %	5,7 %
Kauppa	6,3 %	6,7 %
Rakentaminen	5,9 %	5,3 %
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen
toiminta	3,9 %	3,9 %
Teollisuus	3,3 %	3,3 %
Kuljetus ja varastointi	2,6 %	3,0 %
Majoitus- ja ravitsemistoiminta	2,6 %	3,5 %
Terveys- ja sosiaalipalvelut	2,3 %	1,1 %
Muut toimialat yhteensä	8,7 %	6,3 %
Yhteensä	100,0 %	100,0 %

Yhtiö seuraa takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä, järjestämättömiä luottoja, maksukyvyttömien asiakkaiden määrää ja luottoluokkien osuuksien sekä asiakkaiden luottoluokituksen kehitystä. Asiakasvastuuhenkilöt seuraavat asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä, maksukäyttäytymistä, asiakkaiden toimintaa ja luottoluokitusten muutoksia. Ongelmasaamisia ja viivästyneitä maksuja seurataan säännöllisesti.

6.2.2 Luottopäätösprosessi

Luotonmyöntö ja luottopäätökset tehdään yhtiön hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti noudattaen yhtiön hallituksen vahvistamaa luottoriskistrategiaa ja hyvää luotonantotapaa. Luotonmyöntövaltuudet edellyttävät luottovaltuuskokeen suorittamista. Asiakkaan tunteminen ja tunnistaminen ovat keskeinen osa luottopäätösprosessia. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luottopäätöksessä tehdään luottoanalyysi, jonka on annettava riittävä kuva luottoa hakevasta asiakkaasta ja rahoitettavasta kohteesta. Luotonhoitokyky varmistetaan myös testaamalla maksukyky nousevien korkojen varalle. Päätöstasot määräytyvät asiakaskokonaisuuksien vastuiden, vakuusriskin ja luottoluokituksen perusteella. Suurimmat luottopäätökset tehdään yhtiön hallituksessa tai luottoryhmissä, joiden valmistelukokouksiin osallistuu myös riskienvalvonnan edustaja ei päätösvaltaisena jäsenenä.

Yhtiön luottosalkkuun sisältyy vain vähäisessä määrin wrong way -riskiä. Huonon luottoluokituksen omaavia asiakkaita ei pääsääntöisesti rahoiteta. Poikkeuksena tästä voivat olla tilanteet, joissa esimerkiksi rahoitus on kriittinen vakuutena olevan kohteen arvon säilymisen kannalta.

Asiakkaat luokitellaan luokkiin maksukyvyn mukaisesti. Luokittelussa yhtiö käyttää omaa sisäistä arviota, jonka muutokset päivittyvät asiakkaan tietoihin säännöllisesti.

Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat

Yhteensä	3 778 191	100,0 %	3 585 722	100,0 %
Maksukyvytön	106 384	2,8 %	60 911	1,7 %
Ei luokiteltu	204	0,0 %	248	0,0 %
D	29 749	0,8 %	23 458	0,7 %
C	92 904	2,5 %	77 754	2,2 %
B	69 422	1,8 %	52 768	1,5 %
B+	403 429	10,7 %	325 429	9,1 %
A	277 561	7,3 %	248 292	6,9 %
A+	433 654	11,5 %	389 876	10,9 %
AA	1 020 148	27,0 %	1 012 406	28,2 %
AAA	1 344 737	35,6 %	1 394 580	38,9 %
Luottoluokat (1 000 euroa)	31.12.2024	%	31.12.2023	%

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat

Yhteensä	2 068 893	100,0 %	1 991 588	100,0 %
Maksukyvytö n	243 779	11,8 %	55 322	2,8 %
Ei luokiteltu	12	0,0 %	122	0,0 %
C	12 205	0,6 %	8 092	0,4 %
B	48 908	2,4 %	17 757	0,9 %
B+	55 252	2,7 %	42 880	2,2 %
A	104 737	5,1 %	156 222	7,8 %
A+	258 793	12,5 %	278 902	14,0 %
AA	420 768	20,3 %	352 148	17,7 %
AAA	924 439	44,7 %	1 080 143	54,2 %
Luottoluokat (1 000 euroa)	31.12.2024	%	31.12.2023	%

Yksityisasiakkaiden osalta parhaiden luottoluokkien AAA ja AA yhteinen osuus oli 62,6 % ja se laski edellisestä vuodesta (67,1 %). Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden osalta parhaan luottoluokan AAA osuus oli 44,7 % ja se laski edellisestä vuodesta (54,2 %).

6.2.3 Vakuushallinta

Luottopäätökset perustuvat ensisijaisesti velallisen velanhoitokykyyn, mutta myös luottoriskin varalta asetettavalla vakuudella on merkitystä, sillä vakuus turvaa velan takaisinmaksua. Vakuuksien arviointia ja kovenanttien käyttöä yhtiö ohjeistaa luottohallinnon ohjeessa. Vakuuslajeille on hallituksen vahvistamat

arvostusprosentit vakuuslajien mukaisesti, ja vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon. Vakuudet arvioidaan riippumattomasti ja muusta liiketoiminnasta eriytettynä. Vakuuksien arvioinnista ja monitorointien toteuttamisesta vastaa erillinen vakuuksien arviointiin keskittynyt yksikkö. Vakuuksien arvon määrityksestä vastaa sisäinen tai ulkoinen arvioitsija, joka käyttää arvioinnin tukena tilastollisia malleja. Vakuuksien arvon kehittymistä seurataan säännöllisesti osana luotonvalvontaa. Asuntovakuuksien hintakehitystä seurataan neljännesvuosittain ja liikekiinteistöjen hintoja vuosittain.

Yhtiön vakuusvaje (turvaavien vakuuksien jälkeen) on kasvanut hieman vuoden 2024 aikana.

Enimmäisluototussuhteella (Loan-to-value) mitataan jäljellä olevan lainan suuruuden ja lainan vakuuksien suhdetta. Kiinnitysluottopankin LTV-jakauma on esitetty alla olevassa taulukossa.

Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma

LTV	31.12.2024	30.6.2024	31.12.2023
0-50 %	25,3 %	24,7 %	25,1 %
50-60 %	13,3 %	12,7 %	13,0 %
60-70 %	18,3 %	18,1 %	17,6 %
70-80 %	16,8 %	17,2 %	17,3 %
80-90 %	14,3 %	14,5 %	13,7 %
90-100 %	11,9 %	12,7 %	13,4 %
Yhteensä	100,0 %	100,0 %	100,0 %

Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen vakuutena olleiden luottojen LTV-jakaumat KLP-säädöksiin perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä LTV luokassa, johon sen suurin LTV-arvo kuuluu. Esimerkiksi 55 000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö, lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50-60 %.

6.2.4 Luottoriskioikaisut

Pääosa konsernin erityisistä luottoriskioikaisuista lasketaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL, expected credit loss) laskentamallin avulla. ECL-malli arvioi yhtiölle koituvaa lopullisen luottotappion määrää sen jälkeen, kun luottoon kohdistuneet vakuudet on realisoitu. Lisäksi saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena kirjataan sellaiset luottoriskioikaisut, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle.

Yhtiön luottokanta jakaantuu laskentaportfolioihin asiakkaalle lasketun PD (Probability of default) parametrin perusteella seuraaviin laskentaportfolioihin:

• Henkilöasiakkaat
• Pk-yritysasiakkaat
• Muut asunto-osakeyhtiöt
• Muut maatalousyrittäjät
• Muut asiakkuudet

Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRBlupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden luokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.

Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti. Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät "Muut"-portfolioon ja niille käytetään arvoja, jotka on laskettu pk-yritysvastapuolten vaiheiden 1 ja 2 keskimääräisistä PD-arvoista.

Kunkin portfolion osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGDmuuttujien arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia makrotaloudellisia ennusteita.

Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä kuvaa vastuun määrää raportointihetkellä. Sen laskennassa huomioidaan lainalle kohdistuvat lyhennykset maksusuunnitelman mukaisesti. Joihinkin

rahoitusinstrumentteihin sisältyvät kuitenkin sekä lainan pääoma, että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF (Credit Conversion Factor) -kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa. Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa odotetun luottotappion osuutta lainan pääomista maksukyvyttömyyshetkellä.

Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.

6.3 Vastapuoliriski

Vastapuoliriskiä syntyy likvidien varojen sijoittamisen ja varainhallinnan yhteydessä, yksittäisistä suurista asiakaskokonaisuuksista ja toimialakeskittymistä. Yhtiö käyttää johdannaisia vain suojaustarkoituksessa. Johdannaisille suoritetaan päivittäistä vakuuden vaihtoa vastapuolikohtaisten ISDA/CSA -sopimusten mukaisesti.

6.4 Luottoriskin lomakkeet

EU CR1: Terveet ja erääntyneet ja järjestämättömät vastuut ja niihin liittyvät varaukset

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o
			Bruttomääräinen kirjanpitoarvo / nimellisarvo					Kertyneet arvonalentumiset, kertyneet luottariskistä johtuvat käyvän arvon negatiiviset muutokset ja varaukset					Saadut vakuudet ja takaukset
		Terveet ja erääntyneet vastuut				Järjestämättömät vastuut		–	Terveet ja erääntyneet vastuut kertyneet arvonalentumiset ja luottotappioita varten tehdyt varaukset		kertyneet luottoriskistä johtuvat	Järjestämättömät vastuut – Kertyneet arvonalentumiset, käyvän arvon negatiiviset muutokset ja varaukset		Kertynyt määrä osittain luottotappioiks	Terveille ja	Järjestämät
31.12.2024	(1 000 euroa)		Joista vaihe 1	Joista vaihe 2		Joista vaihe 2	Joista vaihe 3		Joista vaihe 1	Joista vaihe 2		Joista vaihe 2	Joista vaihe 3	i kirjatuista eristä	erääntyneill e vastuille	tömille vastuille
005	Keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat	671 299	671 299	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
010	Lainat ja ennakot	6 004 175	5 324 217	679 958	419 942	10 992	408 564	-15 113	-1 789	-13 324	-97 495	-183	-97 220	-5 829	5 750 949	291 211
030	Julkisyhteisöt	14 274	14 273	2	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	135	-
040	Luottolaitokset	500	500	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
050	Muut rahoituslaitokset	89 456	67 229	22 227	34 346	-	34 346	-2 930	-30	-2 900	-19 755	-	-19 755	-	71 335	13 037
060	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	1 905 000	1 653 473	251 526	251 757	2 867	248 807	-4 616	-556	-4 060	-55 202	-12	-55 189	-5 519	1 813 117	176 509
070	Joista pk-yritykset	1 827 081	1 584 934	242 147	246 272	2 867	243 322	-4 516	-527	-3 989	-54 190	-12	-54 178	-5 519	1 746 636	172 111
080	Kotitaloudet	3 994 945	3 588 742	406 203	133 839	8 126	125 411	-7 567	-1 203	-6 364	-22 538	-171	-22 276	-310	3 866 362	101 665
090	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	508 978	490 845	11 790	218	-	218	-350	-279	-71	-	-	-	-	265 275	218
110	Julkisyhteisöt	196 849	186 975	9 873	-	-	-	-196	-148	-48	-	-	-	-	25 717	-
120	Luottolaitokset	276 058	276 058	-	-	-	-	-97	-97	-	-	-	-	-	224 677	-
130	Muut rahoituslaitokset	8 121	1 884	-	-	-	-	-1	-1	-	-	-	-	-	1 883	-
140	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	27 950	25 927	1 917	218	-	218	-55	-32	-23	-	-	-	-	12 998	218
150	Taseen ulkopuoliset vastuut	352 276	344 504	7 772	9 341	16	1 696	243	95	147	-	-	-		117 728	443
170	Julkisyhteisöt	1 588	1 540	48	-	-	-	7	6	1	-	-	-		841	-
180	Luottolaitokset	400	400	-	-	-	-	1	1	-	-	-	-		-	-
190	Muut rahoituslaitokset	270	258	11	-	-	-	-	-	-	-	-	-		33	-
200	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	154 296	151 151	3 145	8 581	-	952	124	53	71	-	-	-		64 764	167
210	Kotitaloudet	195 723	191 155	4 568	760	16	744	110	35	75	-	-	-		52 091	276
220	Yhteensä	7 536 729	6 830 864	699 521	429 501	11 008	410 478	-15 705	-2 163	-13 543	-97 495	-183	-97 220	-5 829	6 133 952	291 873

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 020, 100 ja 160, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CR1-A: Vastuiden maturiteetti

		a	b	c	d	e	f
		Nettovastuuarvo
				> 1 vuosi <= 5		Ei ilmoitettua
31.12.2024	(1 000 euroa)	Vaadittaessa	<= 1 vuosi	vuotta	> 5 vuotta	maturiteettia	Yhteensä
1	Lainat ja ennakot	77 336	347 304	944 165	4 933 732	8 973	6 311 509
2	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	-	40 004	285 304	178 375	5 164	508 847
3	Yhteensä	77 336	387 307	1 229 469	5 112 106	14 137	6 820 356

EU CR2: Muutokset järjestämättömien lainojen ja ennakoiden saldossa

		a
		Bruttomääräinen
	31.12.2024 (1 000 euroa)	kirjanpitoarvo
010	Järjestämättömien lainojen ja ennakoiden alkusaldo	143 048
020	Sisäänvirtaukset järjestämättömien lainojen ja ennakoiden salkkuun	323 723
030	Ulosvirtaukset järjestämättömien lainojen ja ennakoiden salkusta	-46 830
040	Lopullisiksi luottotappioiksi kirjaamisesta johtuvat ulosvirtaukset	-11 200
050	Muista tilanteista johtuva ulosvirtaus	-35 629
060	Järjestämättömien lainojen ja ennakoiden loppusaldo	419 942

EU CR3: Luottoriskin vähentämistekniikoita koskeva yleiskatsaus: Luottoriskien vähentämistekniikoiden käytön julkistaminen

			Vakuudellinen kirjanpitoarvo
		Vakuudeton kirjanpitoarvo		Josta vakuuksilla suojatut	Josta takauksilla suojatut
	31.12.2024 (1 000 euroa)	a	b	c	d
1	Lainat ja ennakot	940 648	6 042 160	5 746 932	295 228
2	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	243 354	265 493	216 091	49 402
3	Yhteensä	1 184 002	6 307 653	5 963 023	344 631
4	Josta järjestämättömät vastuut	31 236	291 429	271 001	20 429
EU-5	Joista maksukyvyttömyystilassa	30 918	280 729	260 816	19 913

Lomakkeen sarakkeesta a on vähennetty luottotappiot. Lomakkeessa ei esitetä saraketta e (Joista luottojohdannaisilla suojatut), koska raportoitavaa siitä ei ole.

EU CR4: Standardimenetelmä – Luottoriskivastuut ja luottoriskin vähentämisen vaikutukset

		Vastuut ennen luottovasta arvokerrointen soveltamista ja luottoriskin vähentämistä		Vastuut luottovasta luottoriskin vähentämisen jälkeen	arvokerrointen soveltamisen ja	Riskipainotetut vastuuerät (RWA) ja niiden tiheys
31.12.2024		Taseeseen kirjatut vastuut	Taseen ulkopuoliset vastuut	Taseeseen kirjatut vastuut	Taseen ulkopuoliset vastuut	Riskipainotetut vastuuerät	Riskipainotettujen vastuuerien tiheys (%)
(1 000 euroa)	Vastuuryhmät	a	b	c	d	e	f
1	Valtiot ja keskuspankit	563 404	66	811 646	5 788	5 820	0,7120 %
2	Aluehallinnot tai paikallisviranomaiset	14 272	1 515	56 460	5 540	-	0,0000 %
3	Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset	17 850	-	17 850	-	3 570	20,0000 %
4	Kansainväliset kehityspankit	35 056	-	115 307	-	-	0,0000 %
6	Laitokset	331 112	399	331 519	290	66 284	19,9766 %
7	Yritykset	849 640	76 397	782 521	30 186	661 129	81,3490 %
8	Vähittäisvastuut	964 680	220 298	656 714	36 017	480 176	69,3164 %
9	Kiinteistövakuudelliset vastuut	4 128 481	53 368	4 128 481	25 237	1 395 827	33,6043 %
10	Maksukyvyttömyystilassa olevat vastuut	313 893	9 276	289 167	3 498	342 049	116,8742 %
11	Erityisen suureen riskiin liittyvät vastuut	75 509	-	75 509	-	113 263	150,0000 %
12	Katetut joukkolainat	213 297	-	213 297	-	21 330	10,0000 %
14	Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset	5 164	-	5 164	-	5 137	99,4736 %
15	Oman pääoman ehtoiset vastuut	28 723	-	28 723	-	28 723	100,0000 %
16	Muut erät	63 690	-	63 690	-	56 780	89,1514 %
17	Yhteensä	7 604 769	361 319	7 576 048	106 557	3 180 090	41,3934 %

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 5 ja 13, koska raportoitavaa niistä ei ole

EU CR5: Standardimenetelmä

	Riskipaino							Joista
31.12.2024	Vastuuryhmät		10 %	20 %	35 %	50 %	75 %	100 %	150 %	Muut	Yhteensä	luokittele mattomia
(1 000 euroa)		a	d	e	f	g	i	j	k	o	p	q
1	Valtiot ja keskuspankit	790 231	6 536	-	-	-	-	-	-	20 667	817 434	778 350
2	Aluehallinnot tai paikallis viranomaiset	62 000	-	-	-	-	-	-	-	-	62 000	62 000
3	Julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset	-	-	17 850	-	-	-	-	-	-	17 850	-
4	Kansainväliset kehityspankit	115 307	-	-	-	-	-	-	-	-	115 307	115 307
6	Laitokset	343	-	331 465	-	-	-	-	-	-	331 809	343
7	Yritykset	-	-	-	-	73 457	-	739 251	-	-	812 707	739 251
8	Vähittäisvastuut	-	-	-	-	-	692 731	-	-	-	692 731	692 731
9	Kiinteistö vakuudelliset vastuut	-	-	-	3 922 896	230 822	-	-	-	-	4 153 718	4 153 718
10	Maksukyvyttö myystilassa olevat vastuut	-	-	-	-	-	-	193 895	98 769	-	292 665	292 665
11	Erityisen suureen riskiin liittyvät vastuut	-	-	-	-	-	-	-	75 509	-	75 509	75 509
12	Katetut joukkolainat	-	213 297	-	-	-	-	-	-	-	213 297	-
14	Yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavissa yrityksissä olevat osuudet tai osakkeet	27	-	-	-	-	-	5 137	-	-	5 164	5 164
15	Oman pääoman ehtoiset vastuut	-	-	-	-	-	-	28 723	-	-	28 723	28 723
16	Muut erät	7 389	-	25	-	-	-	55 275	1 000	-	63 690	63 690
17	Yhteensä	975 299	219 833	349 340	3 922 896	304 278	692 731	1 022 281	175 278	20 667	7 682 605	7 007 493

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 5 ja 13, eikä sarakkeita b, c, h,l,m ja n koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CCR1: Vastapuoliriskivastuiden analyysi menetelmän mukaan

		a	b	c	d	e	f	g	h
31.12.2024	(1 000 euroa)	Jälleen hankinta arvo (RC)	Tulevaisuuden potentiaalinen vastapuoliriski (PFE) EEPE		Sääntelyn mukaisen vastuuarvon laskennassa käytetty alfa	Vastuuarvo ennen luottoriskin vähentämistä	Vastuuarvo luottoriskin vähentämisen	jälkeen Vastuuarvo	Riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä (RWEA)
EU-1	EU – Alkuperäisen hankinta-arvon menetelmä (johdannaisille)	-	-		1,4	-	-	-	-
EU-2	EU – Yksinkertaistettu SA CCR-menetelmä (johdannaisille)	10 009	27 148		1,4	52 020	52 020	52 020	10 404
1	SA-CCR-menetelmä (johdannaisille)	-	-		1,4	-	-	-	-
6	Yhteensä					52 020	52 020	52 020	10 404

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 2, 2a, 2b, 2c, 3 ,4 ja 5, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CCR2: Transaktiot, joihin sovelletaan vastuun arvonoikaisuriskiä koskevia omien varojen vaatimuksia

		a	b
31.12.2024	(1 000 euroa)	Vastuuarvo	Riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä (RWEA)
4	Standardimenetelmän soveltamisalaan kuuluvat transaktiot	52 020	57 250
5	Sellaiset transaktiot yhteensä, joihin sovelletaan vastuun arvonoikaisuriskin omien varojen vaatimuksia	52 020	57 250

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1-3 ja EU-4, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CCR3: Standardimenetelmä – vastapuoliriskivastuut sääntelyyn perustuvien vastuuryhmien ja riskipainojen mukaan

		Riskipaino
31.12.2024	Vastuuryhmät	e	l
(1 000 euroa)		20 %	Kokonaisvastuu-arvo
6	Laitokset	52 020	52 020
11	Kokonaisvastuuarvo	52 020	52 020

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9 ja 10 eikä sarakkeita a, b, c, d, f, g, h, i, j, k, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU CCR5 – Vastapuoliriskivastuiden vakuuksien koostumus

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

Lomake EU CCR6 – Luottojohdannaisvastuut

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

Lomake EU CCR8 – Keskusvastapuoliin liittyvät vastuut

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

Lomake EU CCRA – Vastapuoliriskiin liittyvä laadullinen julkistaminen

		Joustava lomake
	Vakavaraisuusasetuksen 439 artiklan a alakohta
a)	Kuvaus menetelmistä, joita käytetään vastapuoliriskien osalta sisäisen pääoman kohdentamisessa ja luottolimiittien asettamisessa, myös menetelmistä, joilla nämä limiitit asetetaan keskusvastapuoliin liittyville vastuille	Ei sovellu.
	Vakavaraisuusasetuksen 439 artiklan b alakohta
b)	Kuvaus toimintatavoista, jotka liittyvät takauksiin ja muihin luottoriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten toimintatavoista, joita käytetään vakuuksien turvaamisessa ja luottorahastojen perustamisessa	Toimintatapoja on esitetty kappaleessa 6.
	Vakavaraisuusasetuksen 439 artiklan c alakohta
c)	Kuvaus sellaisiin vastuisiin sovellettavista menettelytavoista, joihin kohdistuu vakavaraisuusasetuksen 291 artiklassa määritelty wrong way-riski	Menettelytapoja on esitetty kappaleessa 6.
	Vakavaraisuusasetuksen 431 artiklan 3 ja 4 kohta
d)	Kaikki muut mahdolliset vastapuoliriskiin liittyvät riskienhallintatavoitteet ja -käytänteet	Kappaleissa 7 ja 9 esitetään erityisesti yhtiön markkina- ja korkoriskiin sidoksissa olevia vastapuoliriskejä sekä niihin liittyviä riskienhallintavoitteita ja -käytänteitä.
e)	Vakavaraisuusasetuksen 439 artiklan d alakohta Niiden vakuuksien määrä, jotka laitoksen olisi annettava, jos sen luottoluokitusta alennettaisiin	Ei sovellu.

EU CQ1: Lainanhoitojoustosaamisten luottolaatu

		a	b	c	d	e	f	g	h
				Lainanhoitojoustosaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo / nimellisarvo			Kertyneet arvonalentumiset, kertyneet luottariskistä johtuvat käyvän arvon negatiiviset muutokset ja varaukset		Lainanhoitojoustosaamisille saadut vakuudet ja takaukset
				Järjestämättömät lainanhoitojoustosaamiset
	31.12.2024 (1 000 euroa)	Terveet ja erääntyneet lainanhoito joustosaamiset		Joista maksukyvyttömyys tilassa	Joista arvoltaan alentuneet	Terveissä ja erääntyneissä vastuissa	Järjestämättömissä vastuissa		Joista järjestämättömille lainanhoitojoustosaamisille saadut vakuudet ja takaukset
010	Lainat ja ennakot	86 909	72 021	61 044	61 044	-426	-11 256	139 964	56 445
050	Muut rahoituslaitokset	-	24	24	24	-	-2	22	22
060	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	22 416	31 972	29 125	29 125	-68	-5 441	45 410	24 564
070	Kotitaloudet	64 493	40 026	31 895	31 895	-358	-5 813	94 531	31 859
090	Annetut luottositoumukset	69	24	9	9	-	-	53	23
100	Yhteensä	86 978	72 046	61 053	61 052	-427	-11 256	140 017	56 468

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 005, 020, 030, 040 ja 080, koska raportoitavaa niissä ei ole.

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l
			Bruttomääräinen kirjanpitoarvo / nimellisarvo
Terveet ja erääntyneet vastuut			Järjestämättömät vastuut
31.12.2024 (1 000 euroa)			Erääntymättömät tai erääntyneet ≤ 30 päivää	Erääntyneet > 30 päivää ≤ 90 päivää		Todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka ovat erääntymättömiä tai erääntyneet ≤ 90 päivää	Erääntyneet > 90 päivää ≤ 180 päivää	Erääntyneet > 180 päivää ≤ 1 vuosi	Erääntyneet > 1 vuosi ≤ 2 vuotta	Erääntyneet > 2 vuotta <= 5 vuotta	Erääntyneet > 5 vuotta <= 7 vuotta	Erääntyneet > 7 vuotta	Joista maksukyvyt -tömyys tilassa
005	Keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset	671 299	671 299	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
010	Lainat ja ennakot	6 004 175	5 949 662	54 513	419 942	257 430	41 407	75 955	31 662	11 003	2 019	467	408 958
030	Julkisyhteisöt	14 274	14 274	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
040	Luottolaitokset	500	500	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
050	Muut rahoituslaitokset	89 456	87 846	1 610	34 346	22 642	4 762	6 935	7	-	-	-	34 346
060	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	1 905 000	1 875 840	29 160	251 757	167 788	21 751	43 929	15 504	2 174	484	126	248 906
070	Joista pk-yritykset	1 827 081	1 797 921	29 160	246 272	162 303	21 751	43 929	15 504	2 174	484	126	243 421
080	Kotitaloudet	3 994 945	3 971 202	23 743	133 839	66 999	14 894	25 091	16 150	8 829	1 535	341	125 706
090	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	508 978	508 978	-	218	218	-	-	-	-	-	-	-
110	Julkisyhteisöt	196 849	196 849	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
120	Luottolaitokset	276 058	276 058	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
130	Muut rahoituslaitokset	8 121	8 121	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
140	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	27 950	27 950	-	218	218	-	-	-	-	-	-	-
150	Taseen ulkopuoliset vastuut	352 276			9 341								9 325
170	Julkisyhteisöt	1 588			-								-
180	Luottolaitokset	400	-	-	-								-
190	Muut rahoituslaitokset	270			-								-
200	Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset	154 296			8 581								8 581
210	Kotitaloudet	195 723			760								744
220	Yhteensä	7 536 729	7 129 939	54 513	429 501	257 648	41 407	75 955	31 662	11 003	2 019	467	418 283

EU CQ3: Terveiden ja erääntyneiden ja järjestämättömien vastuiden luottolaatu eriteltynä sen mukaan, kuinka kauan ne ovat olleet erääntyneinä

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 020, 100 ja 160, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU CQ4: Järjestämättömien vastuiden laatu maantieteellisesti jaoteltuna

		a	b	c	d	e	f
				Bruttomääräinen kirjanpitoarvo / nimellisarvo
				Josta järjestämättömät			Taseen ulkopuolisiin
							sitoumuksiin ja
				Josta maksu	Josta vastuut,		annettuihin
				kyvyttömyys	joihin sovelletaan	Kertyneet	takauksiin liittyvät
	31.12.2024 (1 000 euroa)			tilassa	arvonalentumista	arvonalentumiset	varaukset
10	Taseeseen kirjatut vastuut	6 933 314	420 160	408 958	6 926 970	-112 958
20	Suomi	6 450 184	417 418	406 487	6 443 841	-112 307
30	Ranska	75 861	-	-	75 861	-59
40	Alankomaat	41 764	-	-	41 764	-54
50	Belgia	40 708	-	-	40 708	-23
60	Ruotsi	35 960	56	14	35 960	-22
70	Muut maat	288 836	2 686	2 457	288 836	-493
80	Taseen ulkopuoliset vastuut	361 617	9 341	9 325			243
90	Suomi	360 176	9 336	9 320			242
100	Ranska	52	-	-			-
110	Alankomaat	48	-	-			-
120	Belgia	24	-	-			-
130	Ruotsi	69	-	-			-
140	Muut maat	1 248	5	5			1
150	Yhteensä	7 294 931	429 501	418 283	6 926 970	-112 958	243

Lomakkeessa ei esitetä saraketta g, koska raportoitavaa siitä ei ole.

EU CQ5: Muille kuin rahoitusalan yrityksille myönnettyjen lainojen ja ennakoiden luottolaatu toimialan mukaan jaoteltuna

		a	b	c	d	e
		Bruttomääräinen kirjanpitoarvo
				Josta järjestämättömät
31.12.2024 (1 000 euroa)				Josta maksu kyvyttömyys -tilassa	Josta lainat ja ennakot, joihin sovelletaan arvonalentumista	Kertyneet arvonalentumiset
010	Maatalous, metsätalous ja kalatalous	72 869	1 014	1 014	72 869	-626
020	Kaivostoiminta ja louhinta	2 678	378	378	2 678	-97
030	Teollisuus	80 815	8 683	8 538	80 815	-2 024
040	Sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto	755	-	-	755	-
050	Vesihuolto	45 908	21	21	45 908	-252
060	Rakentaminen	140 845	14 413	14 412	140 845	-3 066
070	Tukku- ja vähittäiskauppa	161 050	15 810	15 080	161 050	-2 986
080	Kuljetus ja varastointi	65 162	2 118	1 961	65 162	-468
090	Majoitus- ja ravitsemistoiminta	64 684	13 187	12 784	64 684	-1 800
100	Informaatio ja viestintä	13 104	671	417	13 104	-68
110	Rahoitus- ja vakuutustoiminta	57 288	8 018	8 018	57 288	-1 464
120	Kiinteistöalan toiminta	1 225 034	154 098	153 181	1 225 034	-38 186
130	Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta	102 566	9 009	8 967	102 566	-2 714
140	Hallinto- ja tukipalvelutoiminta	31 855	4 135	4 135	31 855	-1 255
160	Koulutus	4 037	1 484	1 484	4 037	-642
170	Terveys- ja sosiaalipalvelut	28 625	201	128	28 625	-241
180	Taiteet, viihde ja virkistys	53 804	18 451	18 320	53 804	-3 843
190	Muut palvelut	5 676	66	66	5 676	-85
200	Yhteensä	2 156 756	251 757	248 906	2 156 756	-59 818

Lomakkeessa ei esitetä riviä 150 eikä saraketta f, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU CQ7: Haltuunoton ja täytäntöönpanoprosessien kautta saadut vakuudet

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

EU CRA: Yleiset laadulliset tiedot luottoriskistä

Laitosten on kuvailtava riskienhallintatavoitteitaan ja -käytänteitään antamalla seuraavat tiedot:

Laadulliset tiedot
a)	Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisessa lyhyessä riskilausumassa tiedot siitä, miten liiketoimintamalli näkyy laitoksen luottoriskiprofiilin tekijöissä:	Yhtiö harjoittaa vähittäispankkitoimintaa ja kiinnitysluottopankkitoimintaa. Kiinteistövakuudelliset saamiset sekä vähittäisvastuut henkilöasiakkaille muodostavat pääosan yhtiön luottoriskistä.
b)	Käsiteltäessä luottoriskinhallintaa koskevia strategioita ja prosesseja ja käytänteitä, joilla kyseiseltä riskiltä voidaan suojautua ja vähentää sitä 435 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdan mukaisesti, luottoriskinhallintakäytänteiden määrittämisessä ja luottoriskirajojen asettamisessa käytetyt perusteet ja menetelmä:	Luottoriskiltä suojaudutaan käyttämällä vakuuksia ja vakuutuksia sekä huolellisilla luotonmyöntökäytännöillä. Vakuuksien arvoja monitoroidaan säännönmukaisesti. Luottokanta on hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti, mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Luottoriskimalleissa on määritelty heikot luottoluokat, jotka vaativat erityisiä riskienhallinnan toimenpiteitä. Lisätietoa kappaleessa 6.2.
c)	Tiedotettaessa riskienhallintatoiminnon rakenteesta ja organisaatiosta 435 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luottoriskinhallinta- ja luottoriskinvalvontatoiminnon rakenne ja organisaatio:	Yhtiö noudattaa kolmen puolustuslinjan periaatetta. Luottoriskin valvontayksikkö ja validointiyksikkö ovat riippumattomia toisistaan. Lisätietoa kappaleessa 4 sekä toimintakertomuksessa.
d)	Tiedotettaessa riskienhallintatoiminnon valtuuksista, asemasta ja muista järjestelyistä 435 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti luottoriskinhallinnan, riskinvalvonnan, vaatimustenmukaisuuden ja sisäisen tarkastustoiminnon väliset suhteet:	Yhtiö noudattaa kolmen puolustuslinjan periaatetta. Luottoriskinhallinta on osa riskienvalvontatoimintoa. Tämän lisäksi yhtiöllä on toisistaan riippumattomat compliance-toiminto ja sisäinen tarkastus. Lisätietoa kappaleessa 4.1 sekä toimintakertomuksessa.

Lomake EU CRB: Varojen luottolaatuun liittyvät lisätiedot

	Laadulliset tiedot
a)	Kirjanpidossa käytettävät 'erääntyneiden' ja 'arvoltaan alentuneiden' vastuiden laajuus ja määritelmät ja soveltuvin osin erot kirjanpidossa ja sääntelytarkoituksissa käytettävien erääntyneisyyden ja maksukyvyttömyyden määritelmien välillä kuten maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamisesta vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti annettujen Euroopan pankkiviranomaisen ohjeissa täsmennetään.	Arvoltaan alentuneiden vastuiden määritelmään sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisia raja-arvoja, joiden käsittely on yhteneväinen maksukyvyttömyysmääritelmän kanssa. Erääntymisiä seurataan maksukyvyttömyysmääritelmän mukaisten raja-arvojen mukaan lasketun erääntymisen lisäksi vanhimman hoitamattoman erän keston perusteella.
b)	Sellaisten erääntyneiden (yli 90 päivää) vastuiden määrä, joita ei katsota arvoltaan alentuneiksi, ja syyt siihen.	Vastuilla ei toteudu yhtiön maksukyvyttömyysmääritelmän mukaisten raja-arvojen ylitys yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivän ajalta.
c)	Kuvaus yleisten ja erityisten luottoriskioikaisujen määrittämisessä käytetyistä menetelmistä.	Luottoriskioikaisujen määrittämisessä käytettyjä menetelmiä on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja K2 Riskienhallinnan liitetieto
d)	Laitoksen oma uudelleenjärjestellyn vastuun määritelmä, jota käytetään vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan 3 kohdan d alakohdan täytäntöönpanemiseksi maksukyvyttömyyden määritelmän soveltamisesta vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti annettujen Euroopan pankkiviranomaisen ohjeiden mukaisesti, jos se poikkeaa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä V vahvistetusta lainanhoitojoustosaamisen määritelmästä.	Yhtiön käyttämä määritelmä ei poikkea komission täytäntöönpanoasteuksen (EU) N:o 680/2014 liitteessä V vahvistetusta lainanhoitojoustosaamisen määritelmästä.

Lomake EU CRC: Luottoriskin vähentämistekniikoihin liittyvät laadulliset julkistamisvaatimukset

Oikeusperusta	Rivinumero	Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 453 artiklan a alakohta	a)	Tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien nettoutuksessa sovellettujen käytänteiden ja prosessien keskeisten piirteiden kuvaus sekä tieto siitä, kuinka paljon laitokset niitä käyttävät	Yhtiö ei käytä tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien nettoutusta.
Vakavaraisuusasetuksen 453 artiklan b alakohta	b)	Hyväksyttävien vakuuksien arvioinnissa ja hallinnassa käytettävien käytänteiden ja prosessien keskeiset piirteet	Yhtiössä luotonmyönnöstä riippumaton vakuusarviointitiimi arvioi vakuudet tilastollisia malleja hyväksikäyttäen.
Vakavaraisuusasetuksen 453 artiklan c alakohta	c)	Kuvaus laitoksen luottoriskin vähentämiseksi hankkimien vakuuksien päätyypeistä	Vakuuksien päätyypit ovat asuinkiinteistövakuudet ja liikekiinteistövakuudet.
Vakavaraisuusasetuksen 453 artiklan d alakohta	d)	Takausten ja luottosuojana käytettyjen luottojohdannaisten osalta pääomavaatimusten vähentämiseksi käytettävien takaajien ja luottojohdannaisten vastapuolten päätyypit ja luottokelpoisuus, lukuun ottamatta niitä, joita käytetään synteettisten arvopaperistamisrakenteiden osana	Yhtiö käyttää vakuutena sekä henkilötakauksia että institutionaalisia takauksia. Suomen valtio, Finnvera, Euroopan investointirahasto (EIF) ja Garantia ovat pääasiallisia institutionaalisia takaajia. Kaikkien luottokelpoisuus on hyvällä tai erinomaisella tasolla.
Vakavaraisuusasetuksen 453 artiklan e alakohta	e)	Tiedot sellaisista markkinariskin tai luottoriskin keskittymistä, jotka syntyvät luottoriskin vähentämistekniikoista	Luottoriskin vähentämistekniikoista syntyviä markkina tai luottoriskin keskittymiä ei olla tunnistettu.

Lomake EU CRD: Standardimenetelmään liittyvät laadulliset julkistamisvaatimukset

Oikeusperusta	Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 444 artiklan a alakohta	a)	Laitoksen valitsemien ulkoisten luottoluokituslaitosten ja vientitakuulaitosten nimet sekä perusteet julkistamiskaudella tehdyille valittujen laitosten mahdollisille muutoksille	Laitos käyttää Moody's Investors Service:n sekä S&P Global Ratings Europe Limited:n tuottamia luokituksia. Julkistamiskaudella ei ole tehty muutoksia.
Vakavaraisuusasetuksen 444 artiklan b alakohta	b)	Vastuuryhmät, joihin kunkin ulkoisen luottoluokituslaitoksen tai vientitakuulaitoksen luokituksia sovelletaan	Ulkoista luottoluokitusta sovelletaan lomakkeen EU CR5 vastuuryhmien 1, 3, 6 ja 12 vastapuolille.
Vakavaraisuusasetuksen 444 artiklan c alakohta	c)	Kuvaus prosessista, jolla liikkeeseenlaskijakohtaisia ja arvopaperikohtaisia luokituksia kohdistetaan vertailukelpoisille omaisuuserille, joita ei ole sisällytetty kaupankäyntivarastoon	Laitos käyttää ulkoisia luottoluokituksia laskettaessa riskipainoja standardimenetelmällä. Luottoluokituksista johdetaan riskipainot ECAI kuvauksen mukaisesti.
Vakavaraisuusasetuksen 444 artiklan d alakohta	d)	Kunkin valitun ulkoisen luottoluokituslaitoksen tai vientitakuulaitoksen (jotka mainitaan tämän lomakkeen rivillä a) ulkoisten luottoluokitusten sijoittaminen kolmannen osan II osaston 2 luvussa vahvistettuja luottoluokkia vastaaviin riskipainoihin (paitsi jos laitos noudattaa EPV:n julkistamaa standardiluokittelua).	Ei sovellu.

6.5 Kiinnitetyt ja kiinnittämättömät varat

		Kiinnitettyjen omaisuuserien kirjanpitoarvo		Kiinnitettyjen omaisuuserien käypä arvo		Kiinnittämättömien omaisuuserien kirjanpitoarvo		Kiinnittämättömien omaisuuserien käypä arvo
			josta: kiinnittämättöminä EHQLA- ja HQLA varoiksi hyväksyttäviä		josta: kiinnittämättöminä EHQLA- ja HQLA varoiksi hyväksyttäviä		josta: EHQLA- ja HQLA varat		josta: EHQLA- ja HQLA varat
31.12.2024	(1 000 euroa)	010	030	040	050	060	080	090	100
010	Ilmoittavan laitoksen omaisuuserät	2 999 122	41 784			4 594 546	1 002 309
030	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-	-	8 624	4 480	8 711	4 480
040	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	75 440	41 784	75 440	41 784	431 347	414 930	431 347	414 930
050	josta: katetut joukkolainat	22 983	22 983	22 983	22 983	200 459	200 459	200 459	200 459
060	josta:	-	-	-	-	-	-	-	-
070	arvopaperistamiset josta: julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat	6 443 415		6 443 415 6 443 415	6 443 415	178 869	178 869	178 869	178 869
080	josta: rahoitusalan yritysten liikkeeseen laskemat	62 143	28 487	62 143	28 487	218 438	211 896	218 438	211 896
090	josta: rahoitusalan ulkopuolisten yritysten liikkeeseen laskemat	6 854	6 854	6 854	6 854	29 887	20 012	29 887	20 012
120	Muut omaisuuserät	2 926 545	-			4 114 479	601 802

EU AE1: Kiinnitetyt ja kiinnittämättömät varat

EU AE2: Saadut vakuudet ja liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit

		Saatujen kiinnitettyjen vakuuksien tai liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden käypä arvo
			josta: kiinnittämättöminä EHQLA- ja HQLA-varoiksi hyväksyttäviä
31.12.2024	(1 000 euroa)	010	030
140	Vaadittaessa maksettavat lainat	37 398	-
250	Saatujen vakuuksien ja liikkeeseen laskettujen omien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kokonaismäärä	3 027 675	41 784

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 130 ja 150-241 eikä sarakkeita 040 ja 060, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU AE3: Taseen sitoutumisten lähteet

		Vastineena olevat velat, ehdolliset velat tai lainaksi annetut arvopaperit	Sellaiset omaisuuserät, saadut vakuudet ja muut liikkeeseen lasketut omat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit kuin katetut joukkolainat tai arvopaperistamiset, jotka on kiinnitetty
31.12.2024	(1 000 euroa)	010	030
010	Valikoitujen rahoitusvelkojen kirjanpitoarvo	2 420 178	3 027 675

EU AE4: Liitteenä olevassa selostuksessa esitettävät tiedot

Vapaamuotoiset tekstikehykset vakavaraisuusasetuksen 443 artiklan mukaisten laadullisten tietojen ilmoittamista varten

Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
a)	Yleiskuvaus taseen sitoutumisista: Yhtiön taseen sitoutuneisuus on vakaalla tasolla. Valtaosa taseen sitoutumisesta muodostuu pitkälti henkilöasiakkaiden kiinteistövakuudellisista luotoista, jotka toimivat katettujen joukkovelkakirjojen vakuutena. Yhtiö on viimeisen kahden (2) vuoden aikana kasvattanut katettujen joukkovelkakirjalainojen osuutta kokonaisvarainhankinnasta, mikä on kasvattanut yhtiön yleistä taseen sitoutuneisuutta. Yhtiöllä ei ole katettujen lainojen lisäksi muuta pidempiaikaista vakuudellista rahoitusta, jolloin yhtiön sijoituksiin kohdistuvat sitoutumisen säilyvät vapaana. Vakuuskelpoiset sijoitukset koostuvat pääsääntöisesti LCR- kelpoisista joukkovelkakirjalainoista, jotka muodostuvat pitkälti valtion lainoista sekä katetuista joukkovelkakirjalainoista.
b)	Kuvaus laitoksen liiketoimintamallin vaikutuksesta taseen sitoutumisten tasoon sekä sitoutumisten merkityksestä laitoksen liiketoimintamallille; kuvauksessa annetaan tietojen käyttäjille lomakkeissa EU AE1 ja EU AE2 ilmoitettujen tietojen taustatiedot. Yhtiön varainhankinnan lähtökohtana toimii laajasti hajautettu rahoituspohja. Kilpailukykyisen ja tehokkaan markkinaehtoisen rahoituksen pääpaino säilyy edelleen katettujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskussa, joka asettaa kasvupainetta taseen sitoutumiselle. Yhtiö kuitenkin rajoittaa katettujen lainojen osuutta kokonaisvarainhankinnasta yhtiön johdon asettamilla limiiteillä. Yhtiö pitää myös tarvittavaa vapaata reserviä mahdollisten markkinahäiriöiden varalle, jolloin yhtiöllä on tarpeeksi vapaana olevia varoja mahdollisten likviditeettitarpeiden kattamiseen. Yhtiöllä on tämän lisäksi sijoitusomaisuuden osalta vapaat sitoumukset, joita yhtiön voi hyödyntää esim. Euroopan keskuspankin rahoitusoperaatioissa tarpeen vaatiessa.

7. Markkinariski

Oma Säästöpankki Oyj:llä ei ole Pilari I mukaista markkinariskiä, mutta markkinariskiä muodostuu sijoitussalkun arvopapereiden markkinahintojen vaihtelusta ja rahoitustaseen korkoriskistä. Arvopaperisijoittamisessa keskeisimmät omaisuuslajit ovat käteinen (rahamarkkinainstrumentit) sekä LCRkelpoiset joukkovelkakirjalainat, mutta näiden lisäksi sijoituksia voidaan tehdä myös muihin omaisuusluokkiin. Pitkän aikavälin neutraali sijoitusmalli on luonteeltaan pysyvä eli strateginen allokaatio.

Markkinariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman strategian ja konservatiivisen riskinottohalukkuuden mukaisesti. Markkinariskikeskittymistä sekä omaisuusluokkakohtaista riskiä hallitaan vaihteluväli- ja vastapuolilimiiteillä. Limiittejä seurataan ja raportoidaan aktiivisesti.

7.1 Korkoriski

Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön korkoriskistä. Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja velkojen korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Yhtiön liiketoimintamallin mukaisesti valtaosa antolainauksesta on sidoksissa vaihtuviin markkinakorkoihin, ottolainauksen ollessa pääosin kiinteäkorkoista. Yhtiön taseen rakenteen vuoksi korkokate pienenee markkinakorkojen laskiessa ja kasvaa markkinakorkojen noustessa. Lisäksi markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille enimmäismäärän.

Taseen rakenteesta muodostuvaa korkoriskiä suojataan pääasiassa koronvaihtosopimuksilla, jotka tasapainottavat korkokatetta markkinakorkojen laskiessa. Yhtiö voi hankkia korkosuojia sen talletusvarainhankinnan ja joukkovelkakirjalainojen korkoriskin hallintaan. Lisäksi yhtiö suojaa koronvaihtosopimuksilla sijoitussalkun markkinakorkojen muutoksista syntyvää arvonvaihtelua. Koronvaihtosopimusten lisäksi yhtiö käyttää korkoriskin vähentämisen keinoina yritysasiakkaiden kanssa sovittuja koron alenemisen estäviä ehtoja

lainasopimuksissa. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää korkokatteen vaihteluita markkinakorkojen muuttuessa.

Vuoden 2024 aikana Euroopan keskuspankki laski talletuskorkoaan yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä, joka näkyi vuoden aikana myös laskeneina euribor-korkoina markkinoilla. Laskeneet markkinakorot näkyvät pankeille pienentyneinä korkokatekertyminä tulevina vuosina verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat myös yhtiön korkoherkkyyksiin. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta on lieventänyt korkoherkkyyksiä vuonna 2024 ja tulee tasoittamaan korkokatteen vaihteluita myös tulevina vuosina.

Yhtiön korkoherkkyys 1 % koron muutokselle

Korkokate (NII) (milj. euroa)	31.12.2024	31.12.2023
+100bps	1,2	13,6
-100bps	-2,6	-13,5
Nykyarvolaskenta (NPV) (milj. euroa)	31.12.2024	31.12.2023
+100bps	-21,7	17,3
-100bps	25,2	-16,0

Yhtiön kohtaamaa korkoriskiä mitataan ja mallinnetaan pääasiassa korkokate- sekä nykyarvolaskennan avulla.

Korkokatelaskennassa yhtiön odotettua nettokorkotuottoa nykyisellä korkotasolla verrataan tuottoihin erilaisissa korkoshokki skenaarioissa. Nykyarvolaskennassa tutkitaan tase-erien nettoarvon muutoksia korkotason muuttuessa niiden jäljellä olevan elinajan aikana. Tuloihin perustuva analyysi mittaa korkoliikkeistä johtuvaa tulevan odotettavissa olevan kannattavuuden vaihtelua eri skenaarioissa.

Korkoriskiä seurataan esimerkiksi mittaamalla muutosta korkoherkkien instrumenttien nettonykyarvoissa eri korkotasoilla. Yhtiö käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden (1) ja kahden (2) prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1–48 kuukauden korkokatteen ennustukseen.

49 CAR Korkoriskiä mitataan myös useammalla muulla eri skenaariolla esimerkiksi äkillisillä shokeilla sekä lineaarisesti vaikuttavilla ramp-skenaariolla.

Korkoherkkyysanalyysin avulla voidaan ennustaa korkojen vaihtelun vaikutus yhtiön odotettujen tulevaisuuden korkokatteiden nykyarvoon. Laskenta perustuu tiedossa olevien lyhennyssuunnitelmien mukaiseen lainojen poismaksuun sekä taseen eri erien kasvu- ja korkoennusteisiin. Yhtiö arvioi myös useita muita skenaarioita, joissa esimerkiksi lainoja maksetaan poikkeuksellisen paljon etukäteen tai eräpäivättömiä talletuksia nostetaan poikkeuksellisen paljon. Laskennassa otetaan myös huomioon erityisen poikkeuksellisten korkomuutosten vaikutus korkokatteen kehitykseen. Valuuttakurssien muutokset eivät aiheuta merkittävää vaihtelua korkokatteeseen, koska yhtiön valuuttariskin määrä on vähäinen.

Lomake EU IRRBB1 - Kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien korkoriskit

Valvonnalliset häiriöskenaariot		a	b	c	d
		Oman pääoman taloudellisen arvon muutokset		Nettokorkotulon muutokset
31.12.2024	(1 000 000 euroa)	Kuluva kausi	Edellinen kausi	Kuluva kausi	Edellinen kausi
1	Samanaikainen nousu	-37,08	20,26	6,65	26,99
2	Samanaikainen lasku	50,73	-9,15	-14,19	-26,35
3	Jyrkentyvä tuottokäyrä	-5,54	-25,88
4	Tasaantuva tuottokäyrä	7,78	28,62
5	Lyhyiden korkojen nousu	-10,86	24,04
6	Lyhyiden korkojen lasku	10,66	-25,80

Taulukko EU IRRBBA: Laadulliset tiedot kaupankäyntivarastoon kuulumattomien toimien korkoriskeistä

Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen Oikeusperusta
a)	Kuvaus siitä, miten laitos määrittelee IRRBB:n riskien hallintaa ja mittaamista varten	Rahoitustoiminnan korkoriski määritetään olemassa olevaksi tai mahdolliseksi riskiksi, joka kohdistuu yhtiön taloudelliseen arvoon tai nettokorkotuloihin. Se johtuu markkinakorkojen haitallisten muutosten vaikutuksesta yhtiön rahoitustaseeseen, joka syntyy epäsuhdasta varojen ja velkojen uudelleenhinnoittautumisessa sekä korkojen tarkistuksessa. Yhtiö altistuu toiminnassaan eri korkoriskityypeille, jotka se huomioi rahoitustoiminnan korkoriskin hallinnassa. Korkoriskiä mitataan EBA:n ohjeiden mukaisten shokkiskenaarioiden sekä yhtiön omien shokkiskenaarioiden avulla.	448 art. (1) (e)
b)	Kuvaus laitoksen IRRBB-riskien yleisistä hallinta- ja -vähentämisstrategioista	Korkoriskin hallintastrategia sekä limitointikehikko on vahvistettu yhtiön hallituksessa. Hallintastrategia sisältää kuvauksen käytetyistä mittareista sekä keskeisistä oletuksista. Korkoriskilaskennan periaatteet, käytetyt mittarit sekä käytetyt oletukset on vahvistettu johtoryhmässä. Treasury-yksikkö valmistelee dokumentaation sekä vastaa korkoriskin laskennasta ja raportoinnista. Korkoriski raportoidaan kuukausittain hallitukselle osana riskiraportointia. Keskeisiä korkoriskin hallinta- ja vähentämisstrategioita ovat taserakenteen ja tuotteiden suunnittelu sekä rahoitus- ja sijoitusinstrumenttien liikkeellelasku- ja maturiteettisuunnittelu. Tämän lisäksi altistumista korkoriskille vähennetään johdannaisilla. Korkoriskin hallinnassa noudatetaan EBA:n voimassa olevaa ohjeistusta.	448 art. (1) (f)
c)	Laitoksen IRRBB-mittareiden laskenta aikataulu ja kuvaus erityisistä mittareista, joita laitos käyttää arvioidessaan herkkyyttään IRRBB-riskille	Korkoriskin mittareita lasketaan ja seurataan kuukausittain. Mittarit perustuvat nettokorkotulopohjaisiin sekä taloudellisen arvon mittauksiin. Nettokorkotulojen korkoriskiä arvioidaan yhden, kahden ja kolmen vuoden aikaikkunoissa. Mittaamisessa käytetään dynaamista tasetta sekä sovelletaan yksinkertaisia oletuksia tulevasta liiketoiminnan kehittymisestä. Tämän lisäksi altistumista nettokorkotulojen korkoriskille mitataan yhden vuoden aikaikkunassa muuttumattomalla taseella, joka ei sisällä oletuksia liiketoiminnan kehityksestä. Taloudellisen arvon mittaamisessa käytetään laskentahetken tasetta.	448 art. (1) (e) (i) ja (v); 448 art. (2)
d)	Kuvaus korkoriskin häiriö- ja stressiskenaarioista, joita laitos käyttää arvioidessaan muutoksia taloudellisessa arvossa ja nettokorkotulossa (soveltuvin osin)	EBA:n ohjeen mukaisten kuuden shokkiskenaarion lisäksi käytetään eri tasoisia shokkiskenaarioita. Nettokorkotulojen korkoriskin arvioinnissa käytetään myös eri tasoisia ramp skenaarioita, basis riskiskenaariota, liiketoimintaan vaikuttavia stressiskenaarioita sekä näiden yhdistelmiä.	448 art. (1) (e) (iii); 448 art. (2)
e)	Kuvaus mallinnuksen ja parametrien perusoletuksista, jotka poikkeavat lomakkeessa EU IRRBB1 käytetyistä oletuksista (soveltuvin osin)	N/A	448 art. (1) (e) (ii);448 art. (2)
f)	Korkean tason kuvaus siitä, miten laitos suojautuu IRRBB-riskiltä, sekä siihen liittyvästä kirjanpidollisesta käsittelystä (soveltuvin osin)	Taserakenteen suunnittelun lisäksi korkoriskiltä suojaudutaan johdannaisilla.	448 art. (1) (e) (iv);448 art. (2)
g)	Kuvaus mallinnuksen ja parametrien perusoletuksista, joita käytetään IRRBB mittareiden osalta lomakkeessa EU IRRBB1 (soveltuvin osin)	Korkoriskimittarien osalta keskeisiä oletuksia käytetään eräpäivättömien talletusten uudelleenhinnoittelulle, kiinteäkorkoisten lainojen ennenaikaiselle takaisinmaksulle sekä määräaikaisten talletusten ennenaikaiselle lunastukselle. Eräpäivättömien talletusten osalta mallinnusta suoritetaan EBA:n standardimallin mukaisesti. Ennenaikaisten takaisinmaksujen ja lunastusten osalta oletuksia arvioidaan historiallisen datan perusteella.	448 art. (1) (c);448 art. (2)

(1) (2)	Eräpäivättömien talletusten keskimääräisen ja pisimmän koronasetantakauden julkistaminen	Keskimääräinen koronasetantakausi eräpäivättömille käyttelytileille sekä säästötileille on noin 2.3 vuotta. Pisin koronasetantakausi eräpäivättömille talletuksille on 5 vuotta.	448 art. (1) (g)
i)	Muut lomakkeessa EU IRRBB1 julkistettavat IRRBB-mittareita koskevat merkitykselliset tiedot (vapaaehtoinen)	N/A
h)	Selitys IRRBB-mittareiden merkityksestä ja niiden merkittävistä vaihteluista edellisen julkistamisen jälkeen	Mittarit ovat avainroolissa korkoriskin hallinnassa ja korkoriskille altistumisen seuraamisessa. Markkinakorkojen kasvanut volatiliteetti ja muutokset korkokäyrällä ovat aiheuttaneet vaihtelua mittareiden tuloksissa.	448 art. (1) (d)

7.2 Spread-riski

Yhtiölle muodostuu spread-riskiä sijoitussalkun velkakirjojen markkinahintojen vaihtelusta. Spread-riski liittyy instrumenttien liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksiin ja markkinoiden yleiseen asenteeseen luottoriskisidonnaisia instrumentteja kohtaan. Spreadriskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla sijoitussalkun sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Yhtiön sijoitusstrategian mukaisesti likviditeettipuskuria suojataan korkojohdannaisilla tasoittamaan arvopaperien hinnanvaihtelua. Yhtiö seuraa säännöllisesti sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja

Yhtiön likviditeettipuskurin sijoitukset ovat pääasiassa hyvän luottoluokituksen omaavissa valtionlainoissa sekä katetuissa joukkovelkakirjalainoissa, joiden hintamuutokset ovat esimerkiksi yrityslainamarkkinaa maltillisemmat. Huomioiden vuoden 2024 aikana laskeneiden markkinakorkojen positiivinen vaikutus joukkovelkakirjalainojen arvoon, on koko sijoitussalkun kehitys säilynyt odotusten mukaisena.

Yhtiön sijoitussalkku koostuu pääsääntöisesti matalariskisistä korkosijoituksista, sillä High Yield velkakirjat muodostavat hyvin pienen osan salkusta ja muut velkakirjat ovat Investment Grade-obligaatioita EU-valtioille. Tämän lisäksi yhtiö noudattaa hallituksen hyväksymiä vastapuoliriskejä, jotka raportoidaan yhdessä sijoitussalkun koostumuksen kanssa yhtiön johdolle säännöllisesti. Sijoitussalkun markkina-arvo 31.12.2024 oli 516 milj. euroa.

Yhtiön spread-riski lasketaan säännöllisesti sisäisellä laskentamallilla ja spread-riskin määrä raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Laskentamalli perustuu Value at Risk (VaR) -malliin, jossa lasketaan 95 prosentin luottamustasolla maksimitappio 12 kuukauden horisontilla. Lisäksi mallissa hyödynnettäviä jakaumia seurataan säännöllisesti, jotta vältytään häntäriskiltä. VaR-riskille on asetettu erilliset seurantalimiitit sekä enimmäismäärä.

EU MRA – Markkinariskiin liittyvät laadulliset julkistamisvaatimukset

		Joustava lomake
a)	Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta Kuvaus laitoksen riskienhallintastrategioista ja -prosesseista mukaan lukien – selvitys johdon strategisista tavoitteista kaupankäyntitoiminnan harjoittamisessa sekä prosesseista, jotka on otettu käyttöön laitoksen markkinariskien tunnistamiseksi, mittaamiseksi, seuraamiseksi ja valvomiseksi – kuvaus laitoksen käytänteistä, joilla suojaudutaan riskeiltä ja vähennetään niitä, sekä strategioista ja prosesseista, joilla seurataan jatkuvasti suojausmenetelmien tehokkuutta	Markkinariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman strategian ja riskinottohalukkuuden mukaisesti. Markkinariskikeskittymiä sekä omaisuusluokkakohtaista riskiä hallitaan vaihteluväli- ja vastapuolilimiiteillä. Limiittejä seurataan ja raportoidaan aktiivisesti. Yhtiön kohtaamaa korkoriskiä mitataan ja mallinnetaan korkokate- sekä nykyarvolaskennan avulla.
b)	Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan b alakohta Kuvaus markkinariskin hallintatoiminnon rakenteesta ja organisaatiosta, mukaan lukien kuvaus markkinariskin hallintarakenteesta, joka on perustettu edellä rivillä a käsiteltyjen laitoksen strategioiden ja prosessien täytäntöönpanoa varten, sekä kuvaus markkinariskin hallintaan osallistuvien eri osapuolten välisistä suhteista ja viestintämekanismeista	Markkinariskiä hallitaan hallituksen vahvistaman strategian ja konservatiivisen riskinottohalukkuuden mukaisesti. Lisätietoa kappaleissa 4.2 ja 7.
c)	Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan c alakohta Riskien raportointi- ja mittaamisjärjestelmien laajuus ja luonne	Asetettuja limiittejä seurataan ja raportoidaan jatkuvasti, kuukausittain tai kvartaaleittain limiitistä riippuen. Lisätietoa kappaleissa 4.2 ja 7.

Lomake EU MR1 – Markkinariski sovellettaessa standardimenetelmää

Lomaketta ei esitetä, koska raportoitavaa ei ole.

8. Operatiivinen riski

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös maineriski, oikeudelliset riskit, compliance-riski, tietoturvariskit sekä talousrikollisuuteen liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen riskiin. Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut toiminnot. Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa taloudellisiin tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen.

Operatiivinen riski muodostaa yhtiölle merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina menetyksinä.

Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiltä suojaudutaan monin eri menetelmin, ja suojautuminen kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi myös koko henkilökuntaa. Sen lisäksi henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti, ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kyberturvallisuutta pyritään parantamaan testaamisen ja suojauksien jatkuvan parantamisen kautta.

Itämeren alueella tapahtui vuoden aikana kolme erillistä ulkopuolisen tahon aiheuttamaa sähkö- ja teleliikenteen kaapelivauriota, jotka eivät vaikuttaneet finanssisektorin tai Suomen yhteiskunnan toiminnallisuuteen. Syksyllä rahoitusalan toimijaan kohdistui Pohjoismaiden laajuinen useita viikkoja kestänyt palvelunestohyökkäys, jonka vaikutukset näyttäytyivät toimijan asiakkaille kuitenkin vähäisesti. On syytä olettaa, että eri muodoissa toteutettava hybridivaikuttaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen tarkoituksena on horjuttaa yhteiskuntaa ja sen toiminnallisuutta. Yhtiö on varautunut hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla

harjoituksia palveluntarjoajien kanssa, luomalla uhkaskenaarioita ja palautumissuunnitelmia sekä aktiivisella yhteistyöllä viranomaisten kanssa.

Yhtiö laskee Pilari I mukaisen operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen perusmenetelmällä. Tämän määrä vuoden 2024 lopussa oli 414,9 milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 33,2 milj. euroa. Kasvu johtuu korkokatteen ja palkkiotuottojen merkittävästä kasvusta.

Operatiivinen riski

(1 000 euroa)	2024	2023	2022
Bruttotuotot	270 468	248 531	144 889
Tuottoindikaattori	40 570	37 280	21 733
Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus	33 194
Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä	414 930

Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien hallinnan periaatteet. Operatiivisen riskin hallinnassa yksi yhtiön tavoitteista on hallinnoida maineriskiä ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus sekä sääntelyn noudattaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät liiketoimintaan.

Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla, seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa. Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion suuruuden riskin toteutuessa. Riskienarviointiprosessi päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan operatiivinen ympäristö merkittävästi muuttuu. Operatiivisen riskin hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin. Riskienhallintaa on yhtiössä parannettu ja sisäisen valvonnan toimintaan on investoitu rekrytoimalla

asiantuntijoita kaikille puolustuslinjoille. Resurssointia on myös kohdennettu sisäisten prosessien kehittämiseen.

Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ja sisäinen valvonta ovat myös keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa. Jokainen työntekijä vastaa operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään. Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan riskienvalvonnalle, joka seuraa, valvoo ja raportoi toteutuneista operatiivisista riskeistä liiketoiminnan johdolle.

Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa.

Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään.

Operatiivisten riskien seurantaa, valvontaa ja raportointia hoidetaan yhtiön riskienvalvonnassa. Yhtiön johto saa vähintään vuosittain liiketoimintayksiköiden riskiarviot ja raportin toteutuneista riskeistä, minkä pohjalta kootaan erillinen riskimatriisi, joka raportoidaan eteenpäin hallitukselle. Luodun prosessin avulla hallitus saa muodostettua kokonaiskuvan liiketoimintaan kohdistuvista operatiivisista riskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista yhtiöön.

Riskientunnistamisen prosessin avulla hallitus pystyy päättämään riskienhallinnan toimenpiteistä ja painopisteistä koskien operatiivista riskiä.

EU ORA: Operatiivista riskiä koskevat laadulliset tiedot

Vapaamuotoiset tekstikentät laadullisten tietojen julkistamista varten

Oikeusperusta	Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
Vakavaraisuusasetuksen 435 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohta	a)	Riskienhallintatavoitteiden ja -käytänteiden julkistaminen: Operatiivisen riskin hallinta on osa yhtiön riskienhallintaa, jolla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa yhtiön maineelle. Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla, seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit. Riskienhallinta on prosessi, johon osallistuvat organisaation koko ylin johto, toimiva johto sekä kaikki työntekijät. Johtoryhmä huolehtii operatiivisen riskin hallinnan periaatteiden käytännön toteuttamisesta omien vastuualueidensa mukaisesti kaikissa toiminnoissa ja konserniin kuuluvissa yhteisöissä. Yhtiössä noudatetaan ns. kolmen puolustuslinjan mallia, jossa ensimmäisen puolustuslinjan muodostavat liiketoiminnassa toimivat asiakaspalvelu- ja asiantuntijayksiköt. Ne vastaavat päivittäisestä riskienhallinnasta. Toinen puolustuslinja muodostuu compliance- ja riskienvalvontatoiminnoista, jotka tukevat ja varmistavat ensimmäisen puolustuslinjan toimintaa. Toinen puolustuslinja raportoi toimivalle johdolle ja hallitukselle säännöllisesti niin operatiivisista kuin muistakin riskeistä. Kolmannen puolustuslinjan muodostaa sisäinen tarkastus. Yhtiö laatii kaikki toiminnot kattavan riskikartoituksen, ja arvioi ja päivittää kartoituksen vähintään vuosittain. Riskeille arvioidaan niiden todennäköisyys ja vaikutus niiden mahdollisesti toteutuessa. Tunnistetuille arvioiduille riskeille nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävä on seurata sekä pyrkiä rajoittamaan kyseisen riskin todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia. Tunnistettujen operatiivisten riskien suhteen luodaan menetelmät riskien valvontaan sekä niiden hallintaan eri keinoilla. Konttorit ja muut yksiköt vastaavat operatiivisen riskin hallinnasta yksiköissään, ja vastaavat tapahtumailmoitusten tekemisestä prosessiohjeen mukaisesti. Riskienvalvontatoiminto käsittelee saapuneet ilmoitukset, ja pyytää tarvittaessa lisätietoja. Riskienvalvontatoiminto huolehtii ohjeiden mukaisesta raportoinnista johtoryhmälle ja hallitukselle. Yhtiö varautuu vakuutuksilla operatiivisista riskeistä aiheutuvien taloudellisten vaikutusten varalta. Yhtiö suojautuu operatiivisilta riskeiltä lisäksi perehdytyksen, koulutuksen, toimintaohjeiden sekä kattavan sisäisen valvonnan avulla.
Vakavaraisuusasetuksen 446 artikla	b)	Omien varojen vähimmäisvaatimusten arviointimenetelmien julkistaminen: Oma Säästöpankki laskee Pilari I mukaisen operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen perusmenetelmällä.
Vakavaraisuusasetuksen 446 artikla	c)	Kuvaus käytetystä kehittyneestä mittausmenetelmästä (AMA): Ei sovellu.
Vakavaraisuusasetuksen 454 artikla	d)	Ilmoitetaan vakuutusten käyttö riskien vähentämiseen kehittyneessä mittausmenetelmässä (AMA): Ei sovellu.

EU OR1 – Operatiivista riskiä koskevat omien varojen vaatimukset ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä

			b	c	d	e
		Relevantti indikaattori
	Pankkitoiminta (1 000 euroa)	Vuosi-3	Vuosi-2	Edellisvuosi	Omien varojen vaatimukset	Riskille alttiina oleva määrä
1	Pankkitoiminta, johon sovelletaan perusmenetelmää (BIA)	144 889	248 531	270 468	33 194	414 930

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 2-5, koska raportoitavaa niissä ei ole.

9. Likviditeettiriski

Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen maturiteettierosta sekä suurempien joukkovelkakirjalainojen uudelleen rahoittamisesta.

	31.12.2024		31.12.2023
	Mark	Paino	Mark	Paino
	kina	tettu	kina	tettu
(milj. euroa)	arvo	arvo	arvo	arvo
Level 1a	603,1	603,1	864,2	864,2
Käteinen	7,4	7,4	6,7	6,7
Nostettavissa olevat keskuspankki talletukset	387,4	387,4	674,5	674,5
Joukkovelkakirjalainat	208,3	208,3	183,0	183,0
Level 1b	161,5	150,2	227,8	211,8
Katetut jvk:t, luottoluokka 1	161,5	150,2	227,8	211,8
Level 2A	24,2	20,6	22,4	19,0
Katetut jvk:t, luottoluokka 1	16,6	14,1	-	-
Yritykset, luottoluokka	7,6	6,5	22,4	19,0
Level 2B	3,5	1,7	11,7	5,9
Julkisesti noteeratut osakkeet	1,7	0,9	1,8	0,9
Yritykset, luottoluokka 2	-	-	3,7	1,8
Yritykset, luottoluokka 3	1,7	0,9	6,3	3,1
Yhteensä	792,3	775,6	1 126,0	1 100,9
Kassavirrat ulos		573,3		580,2
Kassavirrat sisään		89,5		137,8
LCR %		160,3 %		248,9 %

Maksuvalmiusvaatimus (LCR)

Huolimatta yhtiön luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta ja negatiivisesta uutisoinnista, yhtiön likviditeetti on säilynyt vuonna 2024 vakaalla pohjalla. Yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä. Vuoden 2024 aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät kokonaisrahoituksen kustannuksia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 aikana yhtiö toteutti

onnistuneesti emissioita sekä katetuissa (250 milj. euroa), että senior joukkovelkakirjalainoissa (140 milj. euroa). Vuonna 2025 erääntyy toukokuussa 200 milj. euron senior joukkovelkakirjalaina eikä yhtiöllä ole muita isoja uudelleenrahoitustarpeita.

LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain

	31.12.2024	30.9.2024	30.6.2024	31.3.2024
LCR, %*	160 %	166 %	199 %	155 %
NSFR, %	118 %	117 %	119 %	117 %

* LCR-laskentaa vertailukaudelle 31.3.2024 tarkennettu takautuvasti

Likviditeettiriskiä mitataan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä seuraamalla likviditeettireservin, tulevien kassavirtojen sekä pitkäaikaisten velkojen rakennetta. Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity Coverage Ratio) säilyi hyvällä tasolla ollen vuoden 2024 lopussa 160,3 (248,9 )%, kun maksuvalmiusvaatimuksen vähimmäistaso on 100 %. Toinen likviditeetin hallinnan kannalta merkittävä tunnusluku, pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), oli tarkasteluhetkellä 118,1 (117,8 )%, säilyen vakaalla tasolla viranomaisvaatimuksen ollessa 100 %. Viranomaisraporttien lisäksi yhtiö käyttää riskienhallinnassaan myös sisäisesti kehitettyjä raportteja, joista tärkeimpiä ovat anto- ja ottolainauksen välisen suhteen sekä päivänsisäisen likviditeettiriskin seuranta. Yhtiö on asettanut sisäisiä limiittejä viranomaisraporteille ja sisäisille riskiraporteille, joiden täyttymistä seurataan säännöllisesti.

Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)

(milj. euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus	6 432	6 118
Vaadittava pysyvä rahoitus	5 447	5 192
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR)	118,1 %	117,8 %

Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille. Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on yhtiön rahoitusaseman suunnittelu eri ajanhetkille tulevaisuudessa. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat aktiviinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta, sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia. Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että markkinalikviditeetti on laskussa, voi yhtiö asettaa tiukemmat sisäiset limiitit likviditeetin riskienhallinnalle. Yhtiö on varautunut likviditeettiaseman heikkenemiseen elvytyssuunnitelmalla. Elvytyssuunnitelmassa määritellään ne toimenpiteet, joiden avulla yhtiö voi selviytyä mahdollisesta likviditeettikriisistä.

Likviditeetin hallintaan sisältyy myös likviditeettireservinhallinta, jolla varmistetaan, että yhtiöllä on riittävästi likvidejä arvopapereita käytettävissä. Yhtiön likviditeettireservin tarkoituksena on poikkeustilanteissa kattaa yhtiön erääntyvät maksuvelvoitteet vähintään yhden kuukauden ajan. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla varaudutaan odottamattomiin tapahtumiin kuten huonontuviin suhdanteisiin markkinoilla.

Likviditeettiriskin keskittyneisyys on sidoksissa asiakassegmentteihin ja likviditeettisalkkuun. Asiakassegmentteihin liittyviä likviditeetin keskittyneisyysriskejä hallinnoidaan käyttämällä segmenttikohtaisia kassavirtatekijöitä. Likviditeettisalkun kokoa ja laatua arvioidaan myös jatkuvasti. Mahdolliset muutokset kassavirtatekijöissä otetaan huomioon ja likviditeettisalkkua tasapainotetaan tarpeen mukaan. Yhtiö hallitsee likviditeettiriskin keskittyneisyyttä hajauttamalla varainhankinnan useisiin eri lähteisiin, minkä myötä yhtiö vähentää yksittäisen rahanlähteen aiheuttamaa riskiä.

Yhtiön ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluva Treasury-yksikkö vastaa yhtiön likviditeetin hallinnasta ja raportoinnista. Keskeiset likviditeettitunnusluvut raportoidaan johdolle säännöllisesti. Toisen puolustuslinjan eli riskienvalvonnan vastuulla on, että yhtiön likviditeettiriskit pysyvät asetettujen rajojen sisäpuolella ja että kaikki riskit on tunnistettu.

Riskienvalvonta raportoi likviditeettiriskin tilanteesta säännöllisesti likviditeettiriskikomitealle, johtoryhmälle sekä yhtiön hallitukselle.

Vuoden 2024 jälkipuoliskolla Finanssivalvonta suoritti osana säännöllistä valvottaviin kohdistuvaa tarkastustoimintaansa tarkastuksen yhtiön likviditeettiriskin hallintaan ja raportointiin. Tarkastuksen tarkasteluajankohta oli 30.6.2024 ja tuolloin yhtiössä käytössä olleet riskienhallinnan prosessit sekä voimassa ollut dokumentaatio. Yhtiö on osana käynnissä olevaa riskienhallinnan kehitysohjelmaa kehittänyt myös likviditeettiriskin hallintaan liittyviä kontrolleja, prosesseja sekä resursointia vuoden 2024 jälkipuoliskolla, ja on julkaissut erikseen Finanssivalvonnan tarkastushavainnoista ja niihin jo toteutetuista parannuksista tiedotteen.

Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa.

CAR

60

Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä.

S&P Global Ratings päivitti marraskuussa 2024 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen tasolle BBB (aiemmin BBB+). Luottoluokittaja S&P perustelee luokituksen laskua ohjeiden vastaiseen luottosalkkuun kohdistuneilla odotettua suuremmilla luottotappiovarauksilla. Samalla S&P muutti pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymän negatiivisesta vakaaksi. Vakaa näkymä kuvaa luottoluokittajan odotusta, että yhtiö on tunnistanut kehitysalueet ja tehnyt korjaavia toimenpiteitä riskienhallinnan kehikossa ja että yhtiö säilyttää tuloksentekokyvyn myötä vakaan pääoman myös jatkossa. Lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus säilyi tasolla A-2. Lisäksi S&P Global Ratings on vahvistanut yhtiön joukkovelkakirjaohjelmalle AAAluokituksen.

EU LIQ1: Määrälliset tiedot maksuvalmiusvaatimuksesta

Konsolidoinnin laajuus: (yksittäinen yritys / konsolidointiryhmä)

		a	b	c	d	e	f	g	h
31.12.2024	(1 000 euroa)	Painottamaton arvo yhteensä (keskiarvo) Painotettu arvo yhteensä (keskiarvo)
EU 1a	Vuosineljännes, joka päättyy (PP. kuukausi VVVV)	31.12.2024	30.9.2024	30.6.2024	31.3.2024	31.12.2024	30.9.2024	30.6.2024	31.3.2024
EU 1b	Keskiarvojen laskennassa käytettyjen tietopisteiden määrä	12	12	12	12	12	12	12	12
	LAADUKKAAT LIKVIDIT VARAT
1	Laadukkaat likvidit varat (HQLA) yhteensä					843 464	883 185	845 174	827 416
KÄTEINEN –	ULOSVIRTAUKSET
2	Vähittäistalletukset ja pienten yritysasiakkaiden talletukset, joista:	2 655 252	2 618 575	2 627 429	2 663 625	162 682	159 617	159 977	162 543
3	Stabiilit talletukset	2 191 544	2 171 418	2 179 998	2 205 561	109 577	108 571	109 000	110 278
4	Vähemmän stabiilit talletukset	463 708	447 157	447 431	458 064	53 105	51 046	50 978	52 264
5	Vakuudeton tukkuvarainhankinta	579 369	582 316	588 123	621 170	291 335	302 127	298 300	321 390
7	Ei-toiminnalliset talletukset (kaikki vastapuolet)	542 449	529 975	543 660	577 538	254 415	249 786	253 837	277 758
8	Vakuudeton velka	36 920	52 341	44 463	43 632	36 920	52 341	44 463	43 632
10	Lisävaatimukset	443 219	436 737	434 033	413 345	87 304	82 847	79 267	73 086
11	Johdannaisvastuisiin ja muihin vakuusvaatimuksiin liittyvät ulosvirtaukset	34 941	30 553	24 120	17 468	34 941	30 553	24 120	17 468
12	Velkatuotteita koskevaan varojen menetykseen liittyvät ulosvirtaukset	28 808	27 349	27 349	26 090	28 808	27 349	27 349	26 090
13	Luottojärjestelyt ja likviditeettisopimukset	379 470	378 835	382 564	369 787	23 555	24 945	27 798	29 528

14	Muut sopimusperusteiset rahoitusvelvoitteet	7 348	2 160	1 931	1 733	5 242	274	278	57
15 Muut ehdolliset rahoitusvelvoitteet		42 553	41 959	41 332	40 596	2 128	2 098	2 067	2 030
KÄTEISEN ULOSVIRTAUKSET 16 YHTEENSÄ						548 691	546 963	539 888	559 105
KÄTEINEN –	SISÄÄNVIRTAUKSET
18	Sisäänvirtaukset terveistä saamisista	80 409	79 377	79 826	80 812	43 516	43 309	43 481	43 707
19	Muut käteisen sisäänvirtaukset	173 194	165 480	147 819	129 814	41 321	46 853	47 005	43 651
20	KÄTEISEN SISÄÄNVIRTAUKSET YHTEENSÄ	253 603	244 857	227 645	210 626	84 838	90 162	90 486	87 358
EU-20a	Kokonaan vapautetut sisäänvirtaukset	-	-	53 112	-	-	-	-	-
EU-20b	Sisäänvirtaukset, joihin sovelletaan 90 %:n ylärajaa	-	-	227 645	-	-	-	-	-
EU-20c	Sisäänvirtaukset, joihin sovelletaan 75 %:n ylärajaa	253 603	244 857	227 645	210 626	84 838	90 162	90 486	87 358
OIKAISTU ARVO YHTEENSÄ
EU-21	MAKSUVALMIUSPUSKURI					843 464	883 185	845 174	827 416
22	KÄTEISEN NETTOULOSVIRTAUKSET YHTEENSÄ					463 853	456 801	449 402	471 747
23	MAKSUVALMIUSVAATIMUS					186,2298 %	196,9401 %	189,8396 %	178,3105 %

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 6, 9, 17, EU 19a ja EU 19b, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Taulukko EU LIQB maksuvalmiusvaatimusta koskevista laadullisista tiedoista (täydentää lomaketta LIQ1)

Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
a)	Selvitys maksuvalmiusvaatimuksen tuloksiin vaikuttavista tärkeimmistä tekijöistä ja maksuvalmiusvaatimuksen laskentaan vaikuttavien tekijöiden kehityksestä ajan mittaan	Yhtiön LCR oli vuoden 2024 lopussa 160,3 %. Yhtiö vahvisti likviditeettiään vuoden 2024 aikana toteuttamalla 390 milj. euron edestä markkinaehtoista rahoitusta. Yhtiö laski liikkeeseen vuoden 2024 elokuussa ja syyskuussa senior-ehtoiset joukkovelkakirjalainat (yhteensä 140 milj. eur) ja toukokuussa 2024 katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen (250 milj. eur). LCR säilyy yleisesti ottaen vakaana ja valtaosa yhtiön maksuvalmiuspuskurista koostuu korkealuokkaisista Level 1- tason varoista. Yhtiöllä ei ole Q1 2025 aikana merkittäviä rahoituskeskittymiä.
b)	Selvitys maksuvalmiusvaatimuksen muutoksista ajan mittaan	Yhtiön ulos- ja sisäänvirtaukset ovat säännöllisiä ja hyvin ennustettavissa, jolloin LCR säilyy yleisesti ottaen suhteellisen vakaana. Merkittävimmät muutokset laskennassa ajoittuvat pitkäaikaisen rahoituksen erääntymisien yhteyteen. Vuoden 2025 osalta yhtiöllä erääntyy 200 milj. eur Senior ehtoinen vakuudeton laina 19.5.2025. Yhtiöllä ei ole muita merkittäviä erääntymiskeskittymiä vuoden 2025 aikana.
c)	Selvitys rahoituslähteiden tosiasiallisesta keskittymisestä	Yhtiön rahoituslähteet ovat hyvin hajautetut niin LCR kelpoisten varojen kuin maturiteetin osalta. Valtaosa yhtiön talletuskannasta koostuu pienemmistä henkilö- ja yritystalletuksista ja yhtiön sijoitusvarallisuus koostuu pääsääntöisesti LCR Level 1- tason sijoituksista. Yhtiön treasury yksikkö seuraa ja ennustaa mahdollisten keskittymien muodostumista ja suunnittelee rahoitusta ja toimenpiteitä näiden kattamiseksi.
d)	Ylätason kuvaus laitoksen maksuvalmiuspuskurin koostumuksesta	Yhtiön maksuvalmiuspuskuri koostuu pääasiassa LCR tason 1 varoista, joista valtaosa lukeutuu hyvin luokiteltuihin valtion lainoihin, katettuihin joukkovelkakirjalainoihin ja muihin laadukkaisiin EKP vakuuskelpoisiin sijoituksiin. Vuoden 2024 lopussa puskurista suurin osa oli käteistä.
e)	Johdannaisvastuut ja mahdolliset vakuusvaatimukset	Yhtiö käyttää johdannaisia suojaustarkoituksessa. Yhtiön johdannaispositiot ovat toistaiseksi maltillisia, jolloin vakuusvaatimukset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia laskentaan. Toistaiseksi yhtiö seuraa päivittäisten vakuuspositioiden sekä markkina-arvon kehitystä ja arvioi tätä kautta tulevaa kehitystä.
f)	Valuuttaepätasapaino maksuvalmiusvaatimuksessa	Yhtiön maksuvalmiuspuskuri koostuu vain euromääräisistä omistuksista, jolloin yhtiön maksuvalmiusvaatimukseen ei kohdistu valuuttariskiä.
g)	Muut maksuvalmiusvaatimuksen laskennan erät, joita maksuvalmiusvaatimuksen julkistamislomake ei kata mutta jotka laitos katsoo maksuvalmiusprofiiliinsa kuuluviksi	Yhtiöllä ei ole muita merkittäviä eriä.

EU LIQA: Maksuvalmiusriskin hallinta

vakavaraisuusasetuksen 451 a artiklan 4 kohdan mukaisesti

Rivinumero	Laadulliset tiedot – Vapaamuotoinen
a)	Maksuvalmiusriskin hallinnassa sovellettavat strategiat ja prosessit, mukaan lukien suunnitellun rahoituksen lähteiden ja erääntymisaikojen monipuolistamista koskevat politiikat	Yhtiön likviditeettistrategia pohjautuu rahoituslähteiden tarpeeksi laaja- alaiseen käyttöön sekä instrumenttien maturiteettien asianmukaiseen hajautukseen. Yhtiö ennakoi toiminnassaan maksuvalmiuden kehitystä ja varautuu toimenpiteillä siihen, että yhtiön maksuvalmius vastaa strategian mukaisia tavoitteita. Yhtiöllä on tehokkaat ja luotettavat strategiat ja järjestelmät, joilla se tunnistaa, mittaa, hallitsee ja seuraa maksuvalmiusriskiä, päivänsisäistä riskiä ja riskiprofiilia tarkoituksenmukaisin aikavälein riittävän maksuvalmiuden ja maksuvalmiuspuskurien ylläpitämiseksi. Valtaosa yhtiön rahoituksesta pohjautuu laajasti hajautettuun talletuskantaan, joka koostuu pitkälti henkilö- ja pk yritysasiakkaista. Rahoitusta täydennetään markkinaehtoisella rahoituksella, josta katetut joukkovelkakirjalainan ovat yhtiön merkittävin ja kustannustehokkain rahoituslähde. Yhtiön likviditeetin limiittikehikko on määritelty tarkemmin yhtiön likviditeetti- ja markkinariskistrategiassa.
b)	Maksuvalmiusriskin hallintatoiminnon rakenne ja organisaatio (valtuudet, perussääntö, muut järjestelyt)	Yhtiön hallitus on hyväksynyt likviditeetti- ja markkinariskin hallintaa koskevat yleiset periaatteet ja käytännöt. Hallitus arvioi strategiaa säännöllisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa liiketoimintasuunnitelman, taloudellisen tilan ja rahoitusaseman vaatimusten mukaisesti. Hallitus varmistaa, että toimitusjohtajalla, muulla toimivalla johdolla ja likviditeetti- ja markkinariskin hallinnasta ja valvonnasta vastaavalla henkilöstöllä on tarvittava asiantuntemus ja käytössään riittävät ja asianmukaiset järjestelmät riskien mittaamista ja seurantaa varten. Päivittäisestä likviditeetin hallinnasta vastaa yhtiön treasury- yksikkö, joka myös raportoi johdolle merkittävimmistä likviditeetin muutoksista ja riskeistä.
c)	Kuvaus maksuvalmiuden hallinnan keskittymisen tasosta ja konsernin yksikköjen välisestä vuorovaikutuksesta	Riskienhallintaan ja valvontaan liittyvien toimihenkilöiden vastuut ja roolit määritellään siten, että työtehtävät on riittävästi eritetty toisistaan eturistiriitatilanteiden torjumiseksi. Roolit on tarkemmin määritelty yhtiön likviditeetti- ja markkinariskistrategiassa. Päivittäinen likviditeetin hallinta on keskitetty yhtiön treasury- yksikköön, joka käy aktiivista keskustelua likviditeetin tilanteesta ja näkymistä yhtiön taloushallinnon sekä riskienvalvonnan kanssa.
d)	Maksuvalmiusriskin raportoinnissa ja mittaamisessa sovellettavien järjestelmien laajuus ja sisältö	Yhtiön likviditeetti- ja markkinariskin seuraamisessa käytettävät mittarit, riskirajat ym. raja-arvot sekä mittariin liittyvä raportointi tehdään yhtiön johdolle säännöllisesti. Niiden laajuudesta vastaa yhtiön johto. Yhtiö hyödyntää likviditeetin laskennassa ja raportoinnissa yhtiön omaa tasehallintajärjestelmää, jota hyödynnetään likviditeetin seurannan lisäksi myös likviditeetin ennustamisessa.
e)	Käytänteet, joilla suojaudutaan maksuvalmiusriskiltä ja vähennetään sitä, sekä strategiat ja prosessit, joilla seurataan jatkuvasti suojaus- ja vähentämismenetelmien tehokkuutta	Yhtiöllä on olemassa erillinen likviditeetin jatkuvuussuunnitelma likviditeettiasemaa uhkaavaa tilannetta varten. Likviditeetin jatkuvuussuunnitelmassa kuvataan käytännön toimenpiteet, joihin yhtiö ryhtyy, jos yhtiön likviditeettiasema on uhattuna.
f)	Yhtiön vararahoitussuunnitelmien pääpiirteet	Pääosa yhtiön rahoituksesta hankitaan asiakastalletuksilla, mutta muilta osin yhtiö hallinnoi rahoitustaan perinteisillä rahamarkkinainstrumenteilla, kuten senior lainoilla, katetuilla jvk-lainoilla, keskuspankkirahoituksella sekä sijoitustodistuksilla.
g)	Kuvaus siitä, miten stressitestausta käytetään	Yhtiö on arvioinut skenaarioita, jotka voisivat aiheuttaa yhtiölle likviditeettiaseman äkillisen ja voimakkaan heikentymisen. Kunkin skenaarion osalta kuvataan tapahtumien kulku, vaikutukset yhtiön likviditeettiasemaan ja käytettävät keinot likviditeetin turvaamiseksi. Stressitesteissä huomioidaan yhtiön likviditeetin päivän sisäisen häiriön lisäksi mahdolliset häiriötekijät 3-12kk ajanjaksolla. Laskennassa huomioidaan vaikutukset yhtiön likviditeettiin niin lyhyellä (LCR) kuin pitkällä (NSFR) aikavälillä.
h)	Ylimmän hallintoelimen hyväksymä, laitoksen maksuvalmiusriskin hallintajärjestelyiden riittävyyttä koskeva julistus, jossa vakuutetaan, että käytössä olevat maksuvalmiusriskin hallintajärjestelmät ovat laitoksen profiiliin ja strategiaan nähden riittävät	Yhtiön hallitus on hyväksynyt likviditeetti- ja markkinariskistrategiassa kuvatut likviditeetti- ja markkinariskin hallintaa koskevat yleiset periaatteet ja käytännöt. Hallitus arvioi strategiaa säännöllisesti ja sitä päivitetään tarvittaessa liiketoimintasuunnitelman, taloudellisen tilan ja rahoitusaseman vaatimusten mukaisesti.

i) Ylimmän hallintoelimen hyväksymä lyhyt riskilausuma, jossa kuvataan tiivistetysti laitoksen liiketoimintastrategiaan liittyvä kokonaismaksuvalmiusriskiprofiili. Tähän lausumaan on sisällytettävä keskeiset suhdeluvut ja numerotiedot (muut kuin tämän teknisen täytäntöönpanostandardin lomakkeessa EU LIQ1 jo vaadittavat luvut ja tiedot), joista ulkoiset sidosryhmät saavat kattavan näkemyksen laitoksen maksuvalmiusriskin hallinnasta, mukaan lukien se, miten laitoksen maksuvalmiusriskiprofiili ja ylimmän hallintoelimen vahvistama riskien sietoraja vaikuttavat toisiinsa.

Näihin suhdelukuihin voivat sisältyä seuraavat:

o Vakuusryhmiä ja rahoituslähteitä (sekä tuotteet että vastapuolet) koskevat keskittymisrajat

o Räätälöidyt mittausvälineet tai metriikka, jolla arvioidaan yhtiön taseen rakennetta tai hankkeen kassavirtoja ja tulevia likviditeettiasemia ottaen huomioon kyseistä pankkia koskevat taseen ulkopuoliset riskit

o Likviditeettiriskit ja rahoitustarpeet yksittäisten oikeushenkilöiden, ulkomaisten sivuliikkeiden ja tytäryhtiöiden tasolla ottaen huomioon likviditeetin siirrettävyyttä koskevat oikeudelliset sekä sääntely- ja toimintarajoitukset

o Taseeseen sisältyvät ja taseen ulkopuoliset erät eriteltynä maturiteettiluokkiin ja seurauksena olevat likviditeettivajeet

Yhtiö pyrkii toiminnassaan ennakoimaan ja suunnittelemaan toimenpiteitä siten, että yhtiön taserakenne kehittyy vahvistetun strategian tavoitteiden mukaiseksi. Yhtiölle syntyy rakenteellista rahoitusriskiä siitä, että varainhankinnan maturiteetti on lainakannan maturiteettia lyhyempi. Yhtiö noudattaa muun muassa seuraavia rahoituksen hankinnan periaatteita sen hallitsemiseksi. Yhtiö pitää yllä laajaa rahoituspohjaa, rahoitus jakautuu riittävän eripituisiin maturiteetteihin, pääosa jälleenrahoituksesta hankitaan talletuksina kotitalouksilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä, muilta rahalaitoksilta sekä rahamarkkinaosapuolilta, merkittävä osa varainhankinnasta tapahtuu myös joukkovelkakirjaemissioiden kautta. LCR ja NSFR seurannan lisäksi yhtiö seuraa aktiivisesti myös muita rahoitusriskin mittareita kuten anto-ottolainaussuhdetta sekä katettujen joukkovelkakirjalainojen kehitystä ja vaikutusta.

Lomake EU LIQ2: Pysyvän varainhankinnan vaatimus

Vakavaraisuusasetuksen 451 a artiklan 3 kohdan mukaisesti

		a	b	c	d	e
		Painottamaton arvo jäljellä olevan maturiteetin mukaan
	31.12.2024 (1 000 euroa)			6 kuukautta
		Ei maturiteettia	< 6 kuukautta	– < 1 vuosi	≥ 1 vuosi	Painotettu arvo
	Käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen erät
1	Pääomaerät ja -instrumentit	528 433	-	-	41 544	569 977
2	Omat varat	528 433	-	-	41 544	569 977
4	Vähittäistalletukset		2 941 883	144 627	13 842	2 915 433
5	Stabiilit talletukset		2 373 893	100 739	8 951	2 359 851
6	Vähemmän stabiilit talletukset		567 990	43 888	4 891	555 582
7	Tukkuvarainhankinta:		1 141 680	26 219	2 549 006	2 946 703
9	Muu tukkuvarainhankinta		1 141 680	26 219	2 549 006	2 946 703
11	Muut velat:	-	250 098	-	-	-
13	Kaikki muut velat ja pääomainstrumentit, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin luokkiin		250 098	-	-	-
14	Käytettävissä oleva pysyvä rahoitus yhteensä					6 432 113
	Vaaditun pysyvän rahoituksen erät
15	Laadukkaat likvidit varat (HQLA) yhteensä					80 503
	EU-15a Katepoolissa olevat kiinnitetyt varat, joiden jäljellä oleva maturiteetti on vähintään yksi vuosi		13 943	16 189	2 976 521	2 555 655
16	Talletukset muissa rahoituslaitoksissa toiminnallisia tarkoituksia varten		25 000	-	-	12 500
17	Hoidetut lainat ja arvopaperit:		273 038	106 724	2 859 234	2 265 697
19	Rahoitusalan asiakkaiden kanssa arvopapereilla toteutetut rahoitustoimet, jotka ovat hoidettuja ja joiden vakuutena on muita varoja ja lainoja ja ennakkomaksuja rahoituslaitoksille		204 367	395	70 738	91 372
20	Hoidetut lainat muille kuin rahoitusalan yritysasiakkaille, lainat vähittäis- ja pienyritysasiakkaille sekä lainat valtioille ja julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille, joista:		35 152	59 164	1 608 604	2 130 917
21	Riskipainotus enintään 35 % Basel II sopimuksen mukaisen luottoriskin standardimenetelmän perusteella		2 647	5 675	289 695	966 846
22	Hoidetut asuntolainat, joista:		26 741	32 345	1 145 908	-
23	Riskipainotus enintään 35 % Basel II sopimuksen mukaisen luottoriskin standardimenetelmän perusteella		26 741	32 345	1 145 908	-

24	Muut lainat ja arvopaperit, jotka eivät ole maksukyvyttömyystilassa ja joita ei katsota laadukkaiksi likvideiksi varoiksi, mukaan lukien pörssissä noteeratut osakkeet ja ulkomaankaupan rahoitukseen liittyvät taseeseen sisältyvät tuotteet		6 778	14 820	33 984	43 409
26	Muut varat:	-	72 410	5 893	445 374	513 260
29	Pysyvän varainhankinnan vaatimukseen vaikuttavat johdannaisvarat		1 808 471	-	-	1 808 471
30	Pysyvän varainhankinnan vaatimukseen vaikuttavat johdannaisvelat ennen asetetun vakuusmarginaalin vähentämistä		10 965	-	-	548
31	Kaikki muut varat, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin luokkiin		59 636	5 893	445 374	510 903
32	Taseen ulkopuoliset erät		91 396	9 582	255 379	19 444
33	Vaadittu pysyvä rahoitus yhteensä					5 447 058
34	Pysyvän varainhankinnan vaatimus (%)					118,0841 %

10. Palkat ja palkkiot

Oma Säästöpankki Oyj noudattaa palkitsemisessa yhtiökokouksen vahvistamaa palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Yhtiö noudattaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja noudattamista säännöllisesti.

Yhtiön palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on auttaa yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöä kannustamalla ja sitouttamalla. Palkitsemisella vaikutetaan myös työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.

Palkitsemisjärjestelmät

Yksi palkitsemisen muodoista on henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja voitto-palkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahaston tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista. Yhtiön hallitus päättää vuosittain henkilöstörahastoon jaettavissa olevan voittopalkkioerän sekä sen jakamisen perusteena olevat tavoitteet. Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus rahastoida yhtiön tulospalkkiomallin mukaiset tulospalkkiot osittain tai kokonaisuudessaan henkilöstörahastoon. Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien toimitusjohtaja ja

johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki.

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2020 perustaa osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmässä oli yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso, 1.1.2020–31.12.2021. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2022 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä 331 790 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 10 avainhenkilöä. Osakepalkkiot maksetaan kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä.

Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2022 uuden kauden käynnistämisestä osakepohjaisen kannustinjärjestelmään konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä oli yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso, 1.1.2022–31.12.2023.

Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 kauden 2022- 2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 218 293 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 29 henkilöä. Osakepalkkiot maksetaan finanssialan lykkäyssääntöä noudattaen noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä.

Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 perustaa osakepalkkiojärjestelmän uuden ansaintajakson ajalle 2024–2025. Kyseessä on yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso, 1.1.2024–31.12.2025. Osallistujia on enintään 45 avainhenkilöä.

Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 käynnistää koko henkilöstöä koskevan osakesäästöohjelman "OmaOsake -ohjelma". Osakesäästöohjelma on koko henkilökunnalle suunnattu avoin ja vapaaehtoinen ohjelma. Ohjelman puitteissa osallistuja säästää osan palkastaan ja säästöt sijoitetaan yhtiön osakkeisiin. Säästösummalla hankitaan yhtiön osakkeita, joiden omistusoikeus on heti osallistujalla. Säästöjaksoa seuraa kahden vuoden pituinen ns. omistusjakso ja omistusjakson päätyttyä yhtiö maksaa osallistujille

lisäosakkeita. Osakkeita luovutetaan suoriteperusteisesti. Suoritusmittari tukee yhtiön yrityskulttuuria ja johtamismallia.

Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden sekä koko henkilökunnan tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhdessä koko henkilökunnan kanssa toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille

kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Palkitsemisraportti

Yhtiö julkaisee vuosittain yhtiökokousaineistona palkitsemisraportin. Palkitsemisraportti selostaa yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle edelliseltä tilikaudelta maksetut ja erääntyneet palkkiot. Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty lisäksi tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut.

EU REMA: Palkka- ja palkkiopolitiikka

Laitosten on kuvattava palkka- ja palkkiopolitiikkansa tärkeimmät osatekijät sekä se, miten panevat tämän politiikkansa täytäntöön. Erityisesti niiden on kuvattava seuraavat osatekijät tapauksen mukaan:

Laadulliset tiedot

Tässä ilmoitetaan palkkoja ja palkkioita valvovia elimiä koskevat tiedot. Ilmoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat:

• Palkka- ja palkkiopolitiikkaa yhtiössä valvoo hallituksen palkitsemisvaliokunta ja hallitus. Tiedot on julkistettu vuosittain yhtiön palkitsemisraportilla.
• Ulkopuolisilta konsulteilta ei ole pyydetty neuvontaa palkitsemisen osalta.
• Yhtiön palkka- ja palkkiopolitiikkaa sovelletaan koko henkilöstöön. Toimialueena on Suomi.
• Yhtiön riskiprofiiliin merkittävästi vaikuttava henkilöstöryhmä on toimiva johto.

Tässä ilmoitetaan tiedot nimettyjen henkilöiden palkitsemisjärjestelmän ominaisuuksista ja rakenteesta. Ilmoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat:

• Yhtiön palkka- ja palkkiopolitiikan keskeiset piirteet ja päätöksenmalli on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.omasp.fi/sijoittajat
• Yhtiön palkka- ja palkkiopolitiikan keskeiset kriteerit ja riskioikaisut on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.omasp.fi/sijoittajat
• b)

a)

• Yhtiön hallitus on käsitellyt kuvauksen palkka- ja palkitsemispolitiikasta sekä sen toteutumisesta, eikä huomautettavaa ole ollut.
• Sisäisissä valvontatoiminnoissa työskentelevien henkilöiden palkitsemiskriteerit on määritelty siten, etteivät ne ole riippuvaisia heidän valvonnassaan olevista liiketoiminta-alueista.
• Taattua muuttuvaa palkkiota ja erorahaa ei sovelleta.

Hallitus voi päättää jättää palkkion maksamatta osittain tai kokonaan tai lykätä palkkion maksua, jos maksaminen vaarantaa konsernin vakavaraisuuden tai jos maksaminen johtaa muuten haitalliseen tai kohtuuttomaan lopputulokseen riskienhallinnassa havaittujen

c) keskeisten riskien kannalta. Hallitus voi päättää jättää palkkion maksamatta osittain tai kokonaan, jos maksaminen ei ole sopusoinnussa yhtiön ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyviä riskejä koskevien tavoitteiden kanssa tai mikäli kyseisiä riskejä koskeva riskienhallinta on merkittävästi vaarantunut tai vaikuttaa yhtiön tilanteeseen negatiivisesti.

d) Muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta palkkioiden myöntöhetkellä.

Tässä annetaan kuvaus siitä, miten laitos pyrkii yhdistämään tuloksen mittausjakson aikana saavutetut tulokset palkka- ja palkkiotasoihin. Ilmoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat:

• Tiedot yhtiön tärkeimmistä tuloskriteereistä ja -mittareista on julkistettu yhtiön palkitsemispolitiikassa, www.omasp.fi/sijoittajat
• Tiedot, kuinka yksilöllisten muuttuvien palkkioiden määrät ovat sidoksissa laitoksen laajuiseen ja yksilökohtaiseen tulokseen on julkistettu yhtiön palkitsemispolitiikassa, www.omasp.fi/sijoittajat
  • Yhtiö käyttää palkitsemisinstrumentteina ainoastaan osakkeita. Tiedot kriteereistä on julkaistu yhtiön palkitsemispolitiikassa, www.omasp.fi/sijoittajat
  • Tulosmittareiden minimitasojen alittuessa palkitsemista ei tapahdu.

Tässä annetaan kuvaus siitä, miten laitos pyrkii mukauttamaan palkkoja ja palkkioita pitkän aikavälin tulosten huomioon ottamiseksi. Ilmoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat:

• Osakepalkkiojärjestelmään sovelletaan lykkäysaikoja ja osakeomistusta koskevia vaatimuksia järjestelmän yleisten ehtojen mukaisesti.
• Osakepalkkiojärjestelmään sovelletaan jälkikäteen tehtäviä mukautuksia osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.
• f)

e)

Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaan yhtiön toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään 50 prosenttia järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan

• kokonaisosakeomistuksen arvo yhtiössä vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti konsernin johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä vastaa yhteensä puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin toimitusjohtajan toimisuhde tai konsernin johtoryhmän jäsenyys jatkuu.

g) Tässä annetaan kuvaus vakavaraisuusasetuksen 450 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista mahdolliseen muuttuvien palkkio-osien järjestelmään ja mahdollisiin muihin muuna kuin käteisenä myönnettäviin etuihin sovellettavista keskeisistä parametreista ja perusteista. Ilmoitettujen tietojen on sisällettävä seuraavat:

• Tiedot on kuvattu yhtiön verkkosivuilla, www.omasp.fi/sijoittajat
• h) Ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonais-määrä raportoidaan palkitsemisraportilla osana yhtiökokousaineistoa, www.omasp.fi/sijoittajat

i) Tässä ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen 450 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettu tieto siitä, onko laitokseen sovellettu vakavaraisuusdirektiivin 94 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta.

• Ei sovelleta vakavaraisuusdirektiivin 94 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta.
• j) Yhtiöön ei sovelleta vakavaraisuusasetuksen 450 artiklan 2 kohtaa (määrälliset tiedot laitoksen koko ylimmän hallintoelimen palkkioista eroteltuina liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden jäsenten palkkioihin).

EU REM1: Tilikauden osalta myönnetyt palkat ja palkkiot

			a	b	c	d
			Valvonta	Johto
			tehtäväänsä	tehtäväänsä
			hoitava ylin	hoitava ylin	Muu toimiva	Muut nimetyt
	31.12.2024 (1 000 euroa)		hallintoelin	hallintoelin	johto	henkilöt
1		Nimettyjen henkilöiden lukumäärä	12	12	8	20
2	Kiinteät palkkiot	Kiinteät palkkiot yhteensä	402	402	2 450	2 198
3		Josta: käteisperusteinen	402	402	2 450	2 198
9		Nimettyjen henkilöiden lukumäärä	12	12	8	20
10		Muuttuvat palkkiot yhteensä	-	-	3 248	780
11	Muuttuvat palkkiot	Josta: käteisperusteinen*	-	-	54	265
EU-13a		Josta: osakkeet tai vastaavat omistusosuudet	-	-	3 194	515
EU-14a		Josta: lykätty	-	-	494	226
17		Palkitsemisen kokonaismäärä (2 + 10)	402	402	5 699	2 901

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 4, EU-4a, 5, EU-5x, 6-8, 12, EU-13b, EU-14b, EU-14x, EU-14y, 15, 16, koska raportoitavaa niissä ei ole.

*Osakepohjaisen palkkion määrityksessä euroiksi on käytetty palkkion myöntövuoden maksuhetken mukaista kurssia 20,12 eur/osake. Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välimiesmenettely.

EU REM2: Erityiskorvaukset henkilöstön jäsenille, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin (nimetyt henkilöt)

		a	b	c	d
		Valvonta-tehtäväänsä	Johto-tehtäväänsä
		hoitava ylin	hoitava ylin		Muut nimetyt
31.12.2024 (1 000 euroa)		hallintoelin		hallintoelin Muu toimiva johto	henkilöt
	Tilikauden aikana myönnetyt erorahat
6	Tilikauden aikana myönnetyt erorahat – Nimettyjen henkilöiden lukumäärä	-	-	1	3
7	Tilikauden aikana myönnetyt erorahat – Kokonaismäärä	-	-	54	270
8	Josta: maksettu tilikauden aikana	-	-	-	214
9	Josta: lykätty	-	-	-	56
11	Josta: suurin yksittäiselle henkilölle myönnetty eroraha	-	-	54	121

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1-5 ja 10, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU REM3: Lykätyt palkkiot

	31.12.2024 (1 000 euroa)	a	b	c	EU–g	EU–h
	Lykätyt ja pidätetyt palkkiot	Edellisiltä tuloskausilta myönnettyjen lykättyjen palkkioiden kokonaismäärä	Josta: tilikauden aikana syntyvän oikeuden määrä	Josta: tulevien tilikausien aikana syntyvän oikeuden määrä	Ennen tilikautta myönnettyjen tilikaudella maksettujen lykättyjen palkkioiden kokonaismäärä	Sellaisten edellisen tulosjakson osalta myönnettyjen lykättyjen palkkioiden kokonaismäärä, joihin on syntynyt oikeus mutta jotka pidätetään tietyksi ajaksi
13	Muu toimiva johto
15	Osakkeet tai vastaavat omistusosuudet	264	99	38	40	264
19	Muut nimetyt henkilöt
21	Osakkeet tai vastaavat omistusosuudet	36	12	22	5	36
25	Kokonaismäärä	299	111	60	45	299

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1-12, 14, 16-18, 20, ja 22-24, eikä sarakkeita d-f, koska raportoitavaa niissä ei ole.

EU REM4: Palkat ja palkkiot, joiden määrä on vähintään 1 miljoona euroa vuodessa

		a
45657	euroa	Vakavaraisuusdirektiivin 450 artiklan i alakohdassa tarkoitettu suurituloisten nimettyjen henkilöiden lukumäärä
2	1 500 000 – alle 2 000 000	1

Lomakkeessa ei esitetä rivejä 1 ja 3-11, koska raportoitavaa niissä ei ole.

Lomake EU REM5 – Tiedot niiden henkilöstön jäsenten, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin (nimetyt henkilöt), palkoista ja palkkioista

		a	b	c	e	h
		Ylimmän hallintoelimen palkkiot		Liiketoiminta-alueet
		Valvontatehtäväänsä	Johtotehtäväänsä			Riippumattomat sisäiset
	31.12.2024 (1 000 euroa)	hoitava ylin hallintoelin	hoitava ylin hallintoelin	Ylin hallintoelin yhteensä	Vähittäispankki toiminta	tarkastus toiminnot
1	Nimettyjen henkilöiden kokonaislukumäärä
2	Josta: ylimmän hallintoelimen jäsenet	12	12	12
3	Josta: muu toimiva johto				7	1
4	Josta: muut nimetyt henkilöt				18	2
5	Nimettyjen henkilöiden palkkojen ja palkkioiden kokonaismäärä	402	402	402	8 436	341
6	Josta: muuttuvat palkkiot				2 554	-
7	Josta: kiinteät palkkiot	402	402	402	5 882	341

Lomakkeessa ei esitetä sarakkeita d, f, g, i, j, koska raportoitavaa niissä ei ole.

11. Yhteenvetotaulukot

435 Riskienhallintatavoitteet ja -käytänteet

1		Viittaus
a)	näiden riskiluokkien hallinnassa sovellettavat strategiat ja prosessit	Toimintakertomus
b)	asianomaisen riskienhallintatoiminnon rakenne ja organisaatio, myös tiedot laitoksen perustamis- ja hallintoasiakirjojen mukaisesta riskienhallintatoiminnon hyväksynnästä, valtuuksista ja vastuuvelvollisuudesta	Toimintakertomus
c)	riskien raportoinnissa ja mittaamisessa sovellettavien järjestelmien laajuus ja sisältö	Tilinpäätöksen liitetieto K1
d)	käytänteet, joilla suojaudutaan riskeiltä ja vähennetään niitä, sekä strategiat ja prosessit, joilla seurataan jatkuvasti suojaus- ja vähentämismenetelmien tehokkuutta	Toimintakertomus
e)	ylimmän hallintoelimen hyväksymä, asianomaisen laitoksen riskienhallintajärjestelyiden riittävyyttä koskeva julistus, jossa vakuutetaan, että käytössä olevat riskienhallintajärjestelmät ovat laitoksen profiiliin ja strategiaan nähden riittävät	CAR, kappale 1.1
f)	ylimmän hallintoelimen hyväksymä lyhyt riskilausuma, jossa kuvataan tiivistetysti asianomaisen laitoksen liiketoimintastrategiaan liittyvä kokonaisriskiprofiili; lausumassa on annettava seuraavat tiedot	CAR, kappale 1.2
i)	keskeiset suhdeluvut ja numerotiedot, joista ulkoiset sidosryhmät saavat kattavan näkemyksen laitoksen riskienhallinnasta, mukaan lukien se, miten laitoksen riskiprofiili ja ylimmän hallintoelimen vahvistama riskien sietoraja vaikuttavat toisiinsa	CAR, kappale 1.2
ii)	tiedot ryhmänsisäisistä liiketoimista ja lähipiirin kanssa toteutetuista liiketoimista, joilla voi olla olennainen vaikutus konsolidoidun ryhmän riskiprofiiliin.	Yhtiö ei kuulu ryhmään, joten ryhmänsisäisiä liiketoimia ei ole. Lähipiirin kanssa ei ole toteutettu liiketoimia, joilla olisi olennaisia vaikutuksia yhtiön riskiprofiiliin.
2
a)	ylimmän hallintoelimen jäsenten hoidettavana olevien johtotehtävien määrä	Lomake EU OVB
b)	ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava toimintamalli sekä jäsenten tosiasiallinen osaaminen, taidot ja asiantuntemus	Lomake EU OVB
c)	ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja asiaankuuluvat päämäärät sekä tiedot siitä, missä määrin kyseiset tavoitteet ja päämäärät on saavutettu	Lomake EU OVB
d)	tieto siitä, onko laitos perustanut erillisen riskikomitean ja kuinka monta kertaa riskikomitea on kokoontunut	Lomake EU OVB
e)	kuvaus riskejä koskevien tietojen kulusta ylimmälle hallintoelimelle	Lomake EU OVB

436 Soveltamisala

		Viittaus
a)	sen laitoksen nimi, johon asetusta sovelletaan	Lomake EU LI3
b)	täsmäytys sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti laaditun konsolidoidun tilinpäätöksen ja vakavaraisuussääntelyn mukaista konsolidointia koskevien vaatimusten mukaisesti ensimmäisen osan II osaston 2 ja 3 jakson nojalla laaditun konsolidoidun tilinpäätöksen välillä; kyseisessä täsmäytyksessä on esiteltävä tilinpäätössäännöstön mukaisen ja vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin soveltamisalan väliset erot sekä oikeushenkilöt, jotka kuuluvat vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin soveltamisalaan, mikäli se eroaa tilinpäätössäännöstön mukaisen konsolidoinnin soveltamisalasta; vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvien oikeushenkilöiden esittelyssä on kuvattava vakavaraisuussääntelyn mukaisen konsolidoinnin menetelmä, mikäli se eroaa tilinpäätössäännöstön mukaisen konsolidoinnin menetelmästä, ja se, onko kyseiset oikeushenkilöt konsolidoitu täysin vai osittain ja onko kyseisissä oikeushenkilöissä olevat omistusosuudet vähennetty omista varoista	Lomake EU LI3 ja lomake EU LIA
c)	vakavaraisuussääntelyn mukaista konsolidointia koskevien vaatimusten mukaisesti ensimmäisen osan II osaston 2 ja 3 jakson nojalla laaditun konsolidoidun tilinpäätöksen varojen ja velkojen jaottelu tässä osassa tarkoitetuin riskityypeittäin;	Lomake EU LI1
d)	täsmäytys, jossa yksilöidään ensimmäisen osan II osaston 2 ja 3 jaksossa määriteltyyn vakavaraisuussääntelyn mukaiseen konsolidointiin perustuvan tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen määrän ja sääntelytarkoituksia varten käytetyn vastuuerien määrän välisten erojen pääasialliset syyt; täsmäytystä on täydennettävä erojen pääasiallisia syitä koskevilla laadullisilla tiedoilla	Lomake EU LI2 ja EU LIA
e)	sellaisten kaupankäyntivarastosta johtuvien ja muiden kuin kaupankäyntivarastosta johtuvien vastuiden osalta, jotka mukautetaan 34 artiklan ja 105 artiklan mukaisesti, laitoksen varovaista arvostamista koskevan mukautuksen perustekijöiden määrien jaottelu riskityypeittäin ja perustekijöiden kokonaismäärä erikseen kaupankäyntivarastoon kuuluvien ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisten positioiden osalta	Ei sovellu.
f)	nykyiset tai odotetut olennaiset, käytännölliset tai oikeudelliset esteet, jotka haittaavat omien varojen nopeaa siirtoa tai vastuiden maksamista emoyrityksen ja sen tytäryritysten välillä	Ei sovellu.
g)	kokonaismäärä, jolla todelliset omat varat alittavat kaikilta konsolidoinnin ulkopuolisilta tytäryrityksiltä vaaditun määrän, sekä kyseisen tytäryrityksen tai kyseisten tytäryritysten nimet	Ei sovellu.
h)	tapauksen mukaan olosuhteet, joissa käytetään 7 artiklassa tarkoitettua poikkeusta tai 9 artiklassa säädettyä yksilöllistä konsolidointimenetelmää	Ei sovellu.

437 Omat varat

			Viittaus
a)		ydinpääoman (CET1) erien, ensisijaisen lisäpääoman (AT1) erien, toissijaisen pääoman (T2) erien sekä laitoksen omiin varoihin 32–36 artiklan, 56, 66 ja 79 artiklan mukaisesti sovellettavien suodattimien ja vähennysten täydellinen täsmäytys laitoksen tarkastettuun tilinpäätökseen sisältyvään taseeseen	Taulukko Omat varat ja lomake CC2
b)		kuvaus laitoksen liikkeeseen laskemien, ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) luettavien instrumenttien keskeisistä ominaisuuksista	Lomake EU CCA
c)		kaikkien ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) kuuluvien instrumenttien kaikki ehdot ja edellytykset	Lomake EU CCA
d)		seuraavien luonteen ja määrän julkistaminen kustakin erikseen
	i)	kukin 32–35 artiklan mukaisesti omiin varoihin sovellettava suodatin	Lomake EU CC1
	ii)	36, 56 ja 66 artiklan mukaisesti vähennetyt erät	Lomake EU CC1
	iii)	erät, joita ei ole vähennetty 47, 48, 56, 66 ja 79 artiklan mukaisesti	Lomake EU CC1
e)		kuvaus kaikista rajoituksista, joita sovelletaan tämän asetuksen mukaisessa omien varojen laskennassa, ja niistä instrumenteista, omiin varoihin sovellettavista suodattimista ja vähennyksistä, joihin kyseisiä rajoituksia sovelletaan	Ei sovellu.
f)		jos vakavaraisuussuhteet lasketaan käyttämällä muulta kuin tässä asetuksessa säädetyltä perustalta määritettyjä omien varojen osatekijöitä, kattava selostus kyseisten vakavaraisuussuhteiden laskentaperustasta	Ei sovellu. Oma Säästöpankki Oyj ei esitä asetuksen ulkopuoleisia vakavaraisuussuh

teita.

437 a Omat varat ja hyväksyttävät velat

		Viittaus
a)	niiden omien varojen ja hyväksyttävien velkojen koostumus, maturiteetti ja keskeiset ominaisuudet	Lomake EU CCA
b)	hyväksyttävien velkojen luokitus velkojien hierarkiassa	Lomake EU CCA
c)	edellä 72 b artiklassa tarkoitettujen hyväksyttävien velkojen instrumenttien kunkin liikkeeseenlaskun kokonaismäärä ja se kyseisten liikkeeseenlaskujen määrä, joka sisällytetään hyväksyttävien velkojen eriin 72 b artiklan 3 ja 4 kohdassa täsmennetyissä rajoissa	Lomake EU CCA
d)	edellä 72 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu poissuljettujen velkojen kokonaismäärä	Ei sovellu.

438 Omien varojen vaatimukset ja riskipainotetut vastuuerät

			Viittaus
	a)	tiivistelmä laitoksen soveltamista menetelmistä, joilla arvioidaan laitoksen sisäisen pääoman riittävyyttä nykyisten ja tulevien toimintojen jatkuvuuden kannalta	CAR, kappale 4 ja EU OVC
	b)	direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vakavaraisuuden valvontamenettelyn perusteella asetettujen omien varojen lisävaatimusten määrä ja omien varojen koostumus ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2) instrumentteina	CAR, kappale 4 ja 5
	c)	asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tulokset laitoksen sisäisestä pääoman riittävyyden arviointimenettelystä	CAR, kappale 4 ja EU OVC
	d)	riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ja vastaavat 92 artiklan mukaisesti määritettyjen omien varojen vaatimusten yhteismäärä jaoteltuna kolmannessa osassa esitettyihin eri riskiluokkiin ja tapauksen mukaan selitys siitä, millainen vaikutus omien varojen ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan aiheutuu pääomavaatimusten alarajojen soveltamisesta ja siitä, ettei eriä vähennetä omista varoista	Lomake EU OV1, EU LI1
	e)	tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvät vastuut, riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ja niihin liittyvät odotettavissa olevat tappiot kullekin 153 artiklan 5 kohdassa esitetyssä taulukossa 1 tarkoitetulle erityiskohteiden rahoituksen alaryhmälle sekä tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvät vastuut ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä 155 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille oman pääoman ehtoisten vastuiden alaryhmille	Lomake EU OV1, EU LI1
	f)	vakuutusyrityksessä, jälleenvakuutusyrityksessä tai vakuutusholdingyhtiössä pidettyjen omien varojen instrumenttien vastuuarvo ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, joita laitokset eivät vähennä omista varoistaan 49 artiklan mukaisesti, kun ne laskevat pääomavaatimuksensa yksilöllisesti, alakonsolidointiryhmän tasolla tai konsolidoinnin perusteella	Ei sovellu.
	g)	direktiivin 2002/87/EY 6 artiklan ja kyseisen direktiivin liitteen I mukaisesti laskettu finanssiryhmittymän täydentävien omien varojen vaatimus ja vakavaraisuussuhde, jos sovelletaan kyseisessä liitteessä vahvistettua menetelmää 1 tai 2	Ei sovellu.
	h)	sisäisten mallien käytöstä aiheutuvat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän vaihtelut nykyisellä julkistamiskaudella verrattuna edeltävään julkistamiskauteen, myös nämä vaihtelut selittävien keskeisten tekijöiden esittely	Ei sovellu. Oma Säästöpankki Oyj ei käytä IRB-menetelmää.

439 Vastuut, joihin kohdistuu vastapuoliriski

		Viittaus
a)	kuvaus menetelmistä, joita käytetään vastapuoliriskien osalta sisäisen pääoman kohdentamisessa ja luottolimiittien asettamisessa, myös menetelmät, joilla nämä limiitit asetetaan keskusvastapuoliin liittyville vastuille	Lomake EU CCRA
b)	kuvaus toimintatavoista, jotka liittyvät takauksiin ja muihin luottoriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten toimintatavat, joita käytetään vakuuksien turvaamisessa ja luottorahastojen perustamisessa	Lomake EU CCRA
c)	kuvaus sellaisiin vastuisiin sovellettavista menettelytavoista, joihin kohdistuu 291 artiklassa määritelty wrong-way-yleisriski ja wrong-way-erityisriski	Lomake EU CCRA
d)	vakuuden määrä, jonka laitoksen olisi annettava, jos sen luottoluokitusta alennettaisiin	Lomake EU CCRA
e)	saatujen ja asetettujen eroteltujen ja erottamattomien vakuuksien määrä vakuustyypeittäin, jaoteltuna edelleen vakuuksiin, joita on käytetty johdannaisiin ja arvopapereilla toteutettaviin rahoitustoimiin	Ei sovellu.
f)	johdannaistransaktioiden osalta vastuuarvot sitä ennen ja sen jälkeen, kun kolmannen osan II osaston 6 luvun 3–6 jaksossa vahvistettujen menetelmien mukaisesti on soveltuvaa menetelmää käyttäen määritetty luottoriskin vähentämisen vaikutus, ja asiaan liittyvien vastuuerien yhteismäärät sovellettavan menetelmän mukaisesti jaoteltuna	Ei sovellu.
g)	arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien osalta vastuuarvot sitä ennen ja sen jälkeen, kun kolmannen osan II osaston 4 ja 6 luvussa vahvistettujen menetelmien mukaisesti on soveltuvaa menetelmää käyttäen määritetty luottoriskin vähentämisen vaikutus, ja asiaan liittyvien vastuuerien yhteismäärät sovellettavan menetelmän mukaisesti jaoteltuna	Ei sovellu.
h)	vastuuarvot luottoriskin vähentämisen vaikutusten jälkeen ja asiaan liittyvät vastuut vastuiden arvonoikaisuja koskevien pääomavaatimusten osalta erikseen kunkin kolmannen osan VI osastossa säädetyn menetelmän osalta	Ei sovellu.
i)	keskusvastapuoleen liittyvien vastuiden vastuuarvo ja asiaan liittyvien, kolmannen osan II osaston 6 luvun 9 jakson soveltamisalaan kuuluvien vastuuerien yhteismäärä erikseen ehdot täyttävien ja muiden kuin ehdot täyttävien keskusvastapuolten osalta vastuuryhmittäin jaoteltuna	Ei sovellu.
j)	luottojohdannaistransaktioiden nimellismäärät ja käypä arvo; luottojohdannaistransaktiot on jaoteltava tuoteryhmittäin; kunkin tuoteryhmän sisällä luottojohdannaistransaktiot on jaoteltava edelleen ostetun ja myydyn luottosuojan mukaan	Ei sovellu.
k)	alfan estimaatti, jos laitos on saanut toimivaltaisilta viranomaisilta luvan käyttää omaa alfan estimaattiaan 284 artiklan 9 kohdan mukaisesti	Ei sovellu.
l)	erikseen 444 artiklan e alakohtaan ja 452 artiklan g alakohtaan sisältyvät tiedot	Ei sovellu.
m)	jos laitokset käyttävät kolmannen osan II osaston 6 luvun 4–5 jaksossa vahvistettuja menetelmiä, tase eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvä johdannaisiin liittyvän liiketoiminnan koko laskettuna tapauksen mukaan 273 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.	Ei sovellu.

440 Pääomapuskurit

		Viittaus
a)	laitoksen luottoriskien vastuuerien ja riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän maantieteellinen jakautuminen, jota käytetään laitoksen vastasyklisen pääomapuskurin laskennan perusteena	Lomake EU CCyB1 ja EU CCyB2
b)	laitoskohtaisen vastasyklisen pääomapuskurin määrä	Lomake EU CCyB1 ja EU CCyB2

441 Maailmanlaajuisen järjestelmällisen merkittävyyden indikaattorit

Ei sovellu, Oma Säästöpankki Oyj ei ole maailmanlaajuisesti merkittävä laitos.

442 Luottoriskioikaisut

		Viittaus
a)	kirjanpidossa käytettävät määritelmät erääntyneisyydelle ja varojen arvon alentumiselle ja niiden soveltamisala sekä erääntyneisyyden ja maksukyvyttömyyden määritelmien mahdolliset erot kirjanpidossa tai sääntelyssä	CAR, kappale 6
b)	kuvaus yleisten ja erityisten luottoriskioikaisujen määrittämisessä käytetyistä menetelmistä ja tekniikoista	CAR, kappale 6
c)	tiedot järjestettyjen, järjestämättömien ja laiminlyötyjen vastuiden määrästä ja laadusta lainojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden ja taseen ulkopuolisiin eriin liittyvien vastuiden osalta mukaan lukien niihin liittyvä kertynyt arvon alentuminen, varaukset ja käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä, ja saatujen vakuuksien ja rahoitustakausten määrät	Lomake EU CR1
d)	erääntyneiden vastuiden ikäjakauma kirjanpidossa	Lomake EU CQ3
e)	niin maksukyvyttömyystilassa olevien kuin maksukykyisten vastuiden bruttomääräiset kirjanpitoarvot, kertyneet yleiset ja erityiset luottoriskioikaisut, näille vastuille kertyneet lopulliset luottotappiot ja nettokirjanpitoarvot sekä niiden jakautuminen maantieteellisen alueen ja toimialan tyypin mukaan sekä lainojen, vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden ja taseen ulkopuolisiin eriin liittyvien vastuiden osalta	Lomake EU CQ5. Ei olennaisia vastuita Suomen ulkopuolella.
f)	maksukyvyttömyystilassa olevien tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvien vastuiden bruttomäärän mahdolliset muutokset, mukaan lukien ainakin tiedot näiden vastuiden alku- ja loppusaldoista ja mahdollisten maksukykyiseen tilaan palanneiden tai luottotappioiksi kirjattujen vastuiden bruttomäärästä	Lomake EU CR2
g)	lainojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden erittely jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Lomake EU CR1-A

443 Kiinnitetty ja kiinnittämätön omaisuus

Lomake EU AE1

444 Standardimenetelmän käytön julkistaminen

		Viittaus
a)	valittujen ulkoisten luottoluokituslaitosten ja vientitakuulaitosten nimet sekä perusteet julkistamiskaudella tehdyille valittujen laitosten mahdollisille muutoksille	Lomake EU CRD
b)	vastuuryhmät, joihin kunkin ulkoisen luottoluokituslaitoksen tai vientitakuulaitoksen luokituksia sovelletaan	Lomake EU CRD
c)	kuvaus prosessista, jolla liikkeeseenlaskijakohtaisia ja arvopaperikohtaisia luokituksia kohdistetaan omaisuuserille, joita ei ole sisällytetty kaupankäyntivarastoon	Lomake EU CRD
d)	kunkin valitun luottoluokituslaitoksen tai vientitakuulaitoksen ulkoisten luottoluokitusten sijoittaminen kolmannen osan II osaston 2 luvussa vahvistettuja luottoluokkia vastaaviin riskipainoihin ottaen huomioon, että tietoa ei tarvitse ilmoittaa, jos laitokset noudattavat EPV:n julkistamaa standardiluokittelua	Lomake EU CRD
e)	vastuuarvot ja vastuuarvot sen jälkeen, kun jokaiseen kolmannen osan II osaston 2 luvussa vahvistettuun luottoluokkaan on sovellettu luottoriskin vähentämismenetelmää, vastuuryhmittäin, sekä omista varoista vähennetyt vastuuarvot	Lomake EU CR4

445 Markkinariskit

	Viittaus
Laitosten, jotka laskevat omien varojen vaatimuksensa 92 artiklan 3 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti, on	Ei sovellu. Oma Säästöpankki
julkistettava kyseiset vaatimukset erikseen kunkin kyseisissä alakohdissa tarkoitetun riskin osalta. Lisäksi	Oyj:llä ei ole
arvopaperistamispositioiden erityiseen korkoriskiin liittyvät omien varojen vaatimukset on julkistettava erikseen.	kaupankäyntivarastoa.

446 Operatiivisten riskien hallinta

		Viittaus
a)	menetelmät, joilla arvioidaan operatiivista riskiä koskevia omien varojen vaatimuksia, jotka laitos täyttää	CAR, kappale 8
b)	jos laitos soveltaa 312 artiklan 2 kohdan mukaisia menetelmiä, kuvaus niistä, mukaan lukien relevantit sisäiset ja ulkoiset tekijät, jotka otetaan huomioon laitoksen kehittyneissä mittausmenetelmissä	Ei sovellu.
c)	jos menetelmiä sovelletaan osittain, on ilmoitettava käytettyjen eri menetelmien soveltamisala ja kattavuus.	Ei sovellu.

447 Keskeisten mittareiden julkistaminen

			Viittaus
a)		laitosten omien varojen koostumus ja laitosten omien varojen vaatimukset laskettuna 92 artiklan mukaisesti	Lomake EU CC1
b)		kokonaisriskin määrä laskettuna 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti	Lomake EU OV1
c)		tapauksen mukaan niiden täydentävien omien varojen määrä ja koostumus, jotka laitoksilla on oltava direktiivin 2013/36/EU 104 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti	Lomake EU KM1
d)		se laitosten yhteenlaskettu puskurivaatimus, joka laitoksilla on oltava direktiivin 2013/36/EU VII osaston 4 luvun mukaisesti	Lomake EU KM1
e)		laitosten vähimmäisomavaraisuusaste ja vastuiden kokonaismäärä laskettuna 429 artiklan mukaisesti	CAR, kappale 5.4
f)		seuraavat tiedot laitosten maksuvalmiusvaatimuksesta laskettuna 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti	CAR, kappale 9
	i)	laitosten maksuvalmiusvaatimuksen keskimäärä tai keskimäärät perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta	Lomake EU LIQ1
	ii)	kaikkien likvidien varojen asianmukaisten arvonleikkausten soveltamisen jälkeinen keskimäärä tai keskimäärät, joka tai jotka sisällytetään maksuvalmiuspuskuriin 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta	Lomake EU LIQ1
	iii)	laitosten likviditeetin ulos- ja sisäänvirtausten ja likviditeetin nettoulosvirtausten keskimäärät laskettuna 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta	Lomake EU LIQ1
g)		seuraavat tiedot laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimuksesta laskettuna kuudennen osan IV osaston mukaisesti	CAR, kappale 9
	i)	pysyvän varainhankinnan vaatimus kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen lopussa	CAR, kappale 9
	ii)	käytettävissä oleva pysyvä rahoitus kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen lopussa	CAR, kappale 9
	iii)	vaadittu pysyvä rahoitus kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen lopussa	CAR, kappale 9
h)		laitosten omien varojen ja hyväksyttävien velkojen suhdeluvut sekä niiden osatekijät, osoittaja ja nimittäjä laskettuna 92 a ja 92 b artiklan mukaisesti ja jaoteltuna tapauksen mukaan kunkin kriisinratkaisun kohteena olevan ryhmän tasolla	Lomake EU CCA

448 Kaupankäyntivarastoon kuulumattomiin positioihin kohdistuva korkoriski

			Viittaus
a)		oman pääoman taloudellisen arvon muutokset laskettuna direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa kuudessa valvonnallisessa häiriöskenaariossa kuluvalla ja edellisellä julkistamisjaksolla	Lomake EU IRRBB1
b)		nettokorkotulon muutokset laskettuna direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa kahdessa valvonnallisessa häiriöskenaariossa kuluvalla ja edellisellä julkistamisjaksolla	Lomake EU IRRBB1
c)		kuvaus mallinnuksen ja parametrien keskeisistä perusoletuksista, joita ei tarkoiteta direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 5 a kohdan b ja c alakohdassa ja joita käytetään laskettaessa oman pääoman taloudellisen arvon ja nettokorkotulon muutoksia tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisesti	Taulukko EU IRRBBA
d)		selitys tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisesti julkistettujen riskimittareiden merkityksestä ja kyseisten riskimittareiden mahdollisista merkittävistä vaihteluista edellisen julkistamisen viitepäivän jälkeen	Taulukko EU IRRBBA
e)		kuvaus siitä, miten laitokset määrittävät, mittaavat, vähentävät ja hallitsevat kaupankäyntivarastoon kuulumattomista toimistaan aiheutuvaa korkoriskiä toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa tarkastelua varten direktiivin 2013/36/EU 84 artiklan mukaisesti, mukaan lukien	Taulukko EU IRRBBA
	i)	kuvaus erityisistä riskimittareista, joilla laitokset arvioivat oman pääomansa taloudellisen arvon ja nettokorkotulonsa muutoksia	Taulukko EU IRRBBA
	ii)	kuvaus mallinnuksen ja parametrien keskeisistä perusoletuksista, joita käytetään laitosten sisäisten mittausten järjestelmissä ja jotka poikkeavat direktiivin 2013/36/EU 98 artiklan 5 a kohdassa tarkoitetuista yhteisistä mallinnuksen ja parametrien perusoletuksista laskettaessa oman pääoman taloudellisen arvon ja nettokorkotulon muutoksia, myös näiden erojen perustelut	Taulukko EU IRRBBA
		iii) kuvaus korkoriskin häiriöskenaarioista, joilla laitokset arvioivat korkoriskiä	Taulukko EU IRRBBA
		iv) kyseisiltä korkoriskeiltä suojautumisen vaikutuksen kirjaaminen, mukaan lukien sisäiset suojaukset, jotka täyttävät 106 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset	Taulukko EU IRRBBA
	v)	maininta siitä, kuinka usein korkoriskiä arvioidaan	Taulukko EU IRRBBA
f)		kuvaus kyseisten riskien yleisistä riskienhallinta- ja -vähentämisstrategioista	Taulukko EU IRRBBA
g)		eräpäivättömien talletusten keskimääräinen ja pisin koronasetantakausi	Taulukko EU IRRBBA

449 Arvopaperistamispositiot

Ei sovellu. Oma Säästöpankki Oyj:llä ei ole arvopaperistamistoimintaa.

449a Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit

Ei sovellu.

450 Palkitsemisjärjestelmä

1			Viittaus
a)		tiedot palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetystä päätöksentekoprosessista sekä palkitsemista valvovan pääasiallisen elimen tilikauden aikana järjestämien kokousten määrä, mukaan lukien tarvittaessa tiedot palkitsemisvaliokunnan kokoonpanosta ja valtuuksista, palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä apuna käytetystä ulkopuolisesta konsultista ja asianomaisten sidosryhmien roolista	Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon osalta palkitsemisjärjestelmät kuvattu verkkosivuilla: https://www.omasp.fi/sijoittajalle
b)		tiedot henkilöstön palkkojen ja henkilöstön suoritusten välisestä suhteesta	Tietoja ei julkisteta.
c)		palkitsemisjärjestelmän tärkeimmät ominaisuudet, mukaan lukien tiedot suoritusten arvioinnissa käytetyistä perusteista ja riskiperusteisista palkkioiden määrän muutoksista, lykkäämiskäytänteistä ja palkkioiden maksamisperusteista	Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon osalta palkitsemisjärjestelmät kuvattu verkkosivuilla: https://www.omasp.fi/sijoittajalle
d)		direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti vahvistetut palkitsemisen kiinteiden ja muuttuvien osien suhteet	Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon osalta palkitsemisjärjestelmät kuvattu verkkosivuilla: https://www.omasp.fi/sijoittajalle
e)		tiedot suoriutumisperusteista, joita sovelletaan osakkeita, optioita tai palkitsemisen muuttuvia osia myönnettäessä	Ei sovellu.
f)		palkitsemisen mahdollisten muuttuvien osien ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet	Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon osalta palkitsemisjärjestelmät kuvattu verkkosivuilla: https://www.omasp.fi/sijoittajalle
g)		yhteenlasketut määrälliset tiedot palkitsemisesta jaoteltuna liiketoiminta alueittain	Yhtiöllä yksi liiketoiminta-alue. Tiedot yhtiön verkkosivuilla: https://www.omasp.fi/sijoittajalle
h)		yhteenlasketut määrälliset tiedot palkitsemisesta toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden ammatillisella toiminnalla on merkittävä vaikutus laitosten riskiprofiiliin; tiedoista on käytävä ilmi
	i)	tilikauden palkkioiden määrät jaettuna kiinteisiin ja muuttuviin osiin (myös kuvaus kiinteistä osista), ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä	Palkitsemisraportti ja tilinpäätöksen liitetiedot, tiedot julkaistaan vain hallituksen ja toimivan johdon osalta.
	ii)	palkitsemisen muuttuvien osien määrät ja muodot jaettuna käteiseen, osakkeisiin, osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin, eroteltuna etukäteen maksetun ja lykätyn osuuden mukaan	Tilikaudelta 2024 suoritetut palkkiot osakepalkkiojärjestelmän osalta (muuttuvien osien määrät jaoteltuna sekä maksetun ja lykätyn osuuden määrät) esitetään tilinpäätöksen liitteissä K21, K31 ja K32.
	iii)	lykättyjen palkkioiden määrät edellisiltä tuloskausilta, jaettuna määrään, joka on tarkoitus maksaa kyseisellä tilikaudella, ja määrään, joka on tarkoitus maksaa tulevina vuosina	Osakepalkkiojärjestelmän osalta esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K32.
	iv)	lykättyjen palkkioiden se määrä, joka on tarkoitus maksaa tilikaudella, joka maksetaan tilikauden aikana ja jota on alennettu suorituksen arvioinnin jälkeen	Osakepalkkiojärjestelmän osalta lykätyt palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K32. Alennettuja palkkioita ei ole.
	v)	palkitsemisen muuttuvien osien taattu määrä tilikauden aikana ja kyseisten palkkioiden saajien lukumäärä	Lomake EU REM1
	vi)	edellisten tilikausien erorahat, jotka on maksettu kuluvalla tilikaudella	Lomake EU REM2
	vii)	tilikauden aikaisten erorahojen määrät jaettuna etukäteen maksettuihin ja lykättyihin määriin, näiden erorahojen saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle henkilölle maksettu tällainen korvaus	Lomake EU REM3
i)		niiden henkilöiden lukumäärä, joiden palkitsemiseen on käytetty tilikauden aikana 1 miljoona euroa tai enemmän; 1 miljoonan euron ja 5 miljoonan euron välille sijoittuvat palkkiot esitetään jaoteltuina ryhmiin 500 000 euron välein ja 5 miljoonaa euroa tai sen ylittävät palkkiot jaoteltuina ryhmiin 1 miljoonan euron välein	Lomake EU REM4
j)		asianomaisen jäsenvaltion tai toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä kunkin ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon jäsenen palkan ja palkkioiden kokonaismäärä	Ei sovellu.
k)		tieto siitä, onko laitokseen sovellettu direktiivin 2013/36/EU 94 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta	Ei sovelleta
2		Kun kyseessä ovat suuret laitokset, tässä artiklassa tarkoitetut määrälliset tiedot laitoksen koko ylimmän hallintoelimen palkkioista on asetettava myös yleisön saataville, missä yhteydessä on eroteltava liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden jäsenten palkkiot.	Palkitsemisraportissa esitetään yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan palkat ja palkkiot. Palkitsemisraportti julkaistaan yhtiön verkkosivuilla. Muun johtoryhmän palkat ja palkkiot

julkaistaan yhtiön verkkosivuilla yhteissummana.

451 Vähimmäisomavaraisuusaste

1		Viittaus
a)	vähimmäisomavaraisuusaste ja se, kuinka laitokset ovat soveltaneet 499 artiklan 2 kohtaa	CAR, kappale 5.4
b)	429 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vastuiden kokonaismäärän jakautuminen sekä vastuiden kokonaismäärän täsmäyttäminen tilinpäätöksissä julkaistujen asiaankuuluvien tietojen kanssa	CAR, kappale 5.4
c)	tapauksen mukaan 429 artiklan 8 kohdan ja 429 a artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettujen vastuiden määrä ja 429 a artiklan 7 kohdan mukaisesti laskettu vähimmäisomavaraisuusaste	CAR, kappale 5.4
d)	ylivelkaantumisriskin hallintaan käytettävien prosessien kuvaus	CAR, kappale 5.4
e)	kuvaus tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet vähimmäisomavaraisuusasteeseen sinä aikana, johon julkistettu vähimmäisomavaraisuusaste viittaa	CAR, kappale 5.4
2	Edellä 429 a artiklan 2 kohdassa määriteltyjen julkisten kehitysluottolaitosten on julkistettava vähimmäisomavaraisuusaste oikaisematta 429 a artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti määritettyä vastuiden kokonaismäärää.	Ei sovellu.
3	Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan lisäksi suurten laitosten on julkistettava vähimmäisomavaraisuusaste ja 429 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vastuiden kokonaismäärän jakautuminen 430 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti laskettujen keskimäärien perusteella	Ei sovellu.

451a Maksuvalmiusvaatimukset

		Viittaus
1	Laitosten, joihin sovelletaan kuudetta osaa, on julkistettava tiedot maksuvalmiusvaatimuksestaan, pysyvän varainhankinnan vaatimuksestaan ja likviditeettiriskin hallinnastaan tämän artiklan mukaisesti	CAR, kappale 9
2	Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot laitosten maksuvalmiusvaatimuksesta laskettuna 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti	CAR, kappale 9
a)	laitosten maksuvalmiusvaatimuksen keskimäärä tai keskimäärät perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta	Taulukko EU LIQ1
b)	kaikkien likvidien varojen asianmukaisten arvonleikkausten soveltamisen jälkeinen keskimäärä tai keskimäärät, joka tai jotka sisällytetään maksuvalmiuspuskuriin 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta sekä kuvaus kyseisen maksuvalmiuspuskurin koostumuksesta	CAR, kappale 9
c)	laitosten likviditeetin ulos- ja sisäänvirtausten ja likviditeetin nettoulosvirtausten keskimäärät laskettuna 460 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti perustuen kuluvan julkistamisjakson kunkin vuosineljänneksen kuukauden lopun lukuihin edeltävien 12 kuukauden ajalta ja niiden koostumuksen kuvaus	CAR, kappale 9
3	Laitosten on julkistettava seuraavat tiedot laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimuksesta laskettuna kuudennen osan IV osaston mukaisesti	CAR, kappale 9
a)	laitosten pysyvän varainhankinnan vaatimuksen vuosineljänneksen lopun luvut laskettuna kuudennen osan IV osaston 2 luvun mukaisesti asianomaisen julkistamisjakson kullekin vuosineljännekselle	CAR, kappale 9
b)	katsaus käytettävissä olevan pysyvän rahoituksen määrään laskettuna kuudennen osan IV osaston 3 luvun mukaisesti	CAR, kappale 9
c)	katsaus vaaditun pysyvän rahoituksen määrään laskettuna kuudennen osan IV osaston 4 luvun mukaisesti	CAR, kappale 9
4	Laitosten on julkistettava järjestelyt, järjestelmät, prosessit ja strategiat, jotka on otettu käyttöön niiden likviditeettiriskin tunnistamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi direktiivin 2013/36/EU 86 artiklan mukaisesti	CAR, kappale 9

452 IRB-menetelmän soveltaminen luottoriskiin

Ei sovellu, Oma Säästöpankki Oyj ei käytä IRB-menetelmää.

453 Luottoriskin vähentämismenetelmien käyttö

		Viittaus
a)	tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien nettoutuksessa sovellettujen käytänteiden ja prosessien keskeiset piirteet sekä tieto siitä, kuinka paljon laitokset niitä käyttävät	Lomake EU CRC
b)	hyväksyttävien vakuuksien arvioinnissa ja hallinnassa käytettävien käytänteiden ja prosessien keskeiset piirteet	Lomake EU CRC
c)	kuvaus laitoksen luottoriskin vähentämiseksi hankkimien vakuuksien päätyypeistä	Lomake EU CRC
d)	takausten ja luottosuojana käytettyjen luottojohdannaisten osalta pääomavaatimusten vähentämiseksi käytettävien takaajien ja luottojohdannaisten vastapuolten päätyypit ja luottokelpoisuus, lukuun ottamatta niitä, joita käytetään synteettisten arvopaperistamisrakenteiden osana	Lomake EU CRC
e)	tiedot sellaisista markkinariskin tai luottoriskin keskittymistä, jotka syntyvät luottoriskin vähentämistekniikoista	Lomake EU CRC
f)	jos laitokset laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän standardimenetelmän tai IRB-menetelmän mukaisesti, kokonaisvastuuarvo, jolla ei ole mitään hyväksyttävää luottosuojaa, ja kokonaisvastuuarvo, jolla on hyväksyttävä luottosuoja volatiliteettikorjausten soveltamisen jälkeen; tämän alakohdan mukaisesti esitettävät tiedot on annettava erikseen lainojen ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden osalta, mukaan lukien maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden jaottelu	Lomake EU CR3
g)	vastaava luottovasta-arvokerroin ja vastuuseen yhdistyvä luottoriskin vähentäminen sekä luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutus korvausvaikutusten kanssa ja ilman niitä	Lomake EU CR4
h)	jos laitokset laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän standardimenetelmän mukaisesti, tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien vastuuarvo vastuuryhmittäin ennen kuin on sovellettu luottovasta-arvokerrointa ja mahdollista vastuuseen yhdistyvää luottoriskin vähentämistä ja sen jälkeen	Lomake EU CR4
i)	jos laitokset laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän standardimenetelmän mukaisesti, riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ja kyseisen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän ja vastuuarvon välinen suhde sen jälkeen, kun on sovellettu vastaavaa luottovasta-arvokerrointa ja vastuuseen yhdistyvää luottoriskin vähentämistä tämän alakohdan mukaisesti esitettävät tiedot on annettava erikseen kunkin vastuuryhmän osalta	Lomake EU CR4
j)	jos laitokset laskevat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän IRB-menetelmän mukaisesti, riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä ennen kuin on otettu huomioon luottojohdannaisten luottoriskin vähentämisen vaikutus ja sen jälkeen; jos laitokset ovat saaneet luvan soveltaa omia LGD-lukujaan ja luottovasta- arvokertoimiaan riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan, niiden on julkistettava tämän alakohdan mukaiset tiedot erikseen kullekin asianomaisen luvan piiriin kuuluvalle vastuuryhmälle	Ei sovellu.

454 Kehittyneiden mittausmenetelmien käyttö operatiivisen riskin yhteydessä

Ei sovellu, Oma Säästöpankki Oyj laskee operatiivisen riskin pääomavaateen perusmenetelmällä.

455 Sisäisten markkinariskimallien käyttö

Ei sovellu, Oma Säästöpankki Oyj laskee markkinariskien pääomavaateen perusmenetelmällä.