Vuosikertomus 2024

Sisällys

Taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus	66
Strategia ja taloudelliset tavoitteet	67
Yhtiön liiketoiminta	68
Toimintaympäristö	76
Tulos 1–12 / 2024	80
Tase	85
Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja 88
Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta	89
Yhtiökokouksen päätökset	100
Hallinto ja henkilöstö	104
Vastuullisuus	108
Aineettomat voimavarat	109
Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	110
Näkymät tilikaudelle 2025	112
Kestävyysraportti	114
Konsernin tilinpäätös	228
Emoyhtiön tilinpäätös	306
Allekirjoitukset	348
Tilintarkastuskertomus	350

Hallinto

Tehokas hallinto ja läpinäkyvä organisaatiomalli	38
Konsernirakenne	39
Hallintorakenne	40
Yhtiökokous	41
Hallitus	42
Hallituksen valiokunnat	48
Osakkeenomistajien edustajista koostuva nimitystoimikunta	49
Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä	50
Johtoryhmä	52
Kuvaus taloudelliseen raportointi prosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä	56
Taloudellinen raportointi	57
Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot	58
Lähipiiritiedot	60
Tilintarkastajat	60

OmaSp lyhyesti

Toimitusjohtaja Sarianna Liiri	6
Tietoa sijoittajalle	10
Avainlukuja	12
Kannattava suomalainen pankki 16
Strategian keskiössä	24
Tehokas myynti- ja palveluverkosto	26
Kokonaisvaltaiset pankkipalvelut	28
Pienestä paikallisesta pankista Helsingin pörssin päälistan yhtiöksi	30
OmaSp:n kehityskaari	32
Pk-yrityksille kokoaan suurempi luottokortti	34
Handelsbanken Suomen pk-yritysliiketoiminta siirtyi OmaSp:lle	35

Emmi Mustapää, Seinäjoki keskusta

Souru, johtoryhmä

Joona Kunttu, asiakaspalvelu

OmaSp lyhyesti

Poikkeuksellinen vuosi 2024

Vuosi 2024 oli hyvin poikkeuksellisen OmaSp:n historiassa. Molempien päätulonlähteiden, korkokatteen ja palkkiotuottojen, kehitys jatkui linjassa odotuksien kanssa. Kulu-tuottosuhde

Markkinakorkojen muutokset heijastuivat odotetusti korkokatteen kehitykseen vuoden 2024 aikana, ja koko vuodelta korkokate kasvoi 8 prosenttia. Asiakkaamme arvostavat henkilökohtaista ja helposti saavutettavaa palvelumalliamme. Tämä näkyi asiakasmäärän kehityksessä, joka pysyi poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta hyvällä tasolla. Handelsbankenin liiketoimintakaupan myötä OmaSp sai syksyllä noin 10 000 uutta asiakasta ja tämän lisäksi uusia asiakassuhteita syntyi orgaanisesti noin 1 000 joka kuukausi.

säilyi hyvällä tasolla huolimatta vuoden aikana toteutetuista merkittävistä investoinneista riskienhallintaprosessien kehittämiseen ja laajan toimenpideohjelman toteuttamiseen. Handelsbanken AB:n Suomen pk-yritysliiketoiminnan hankinta, jakeluverkoston laajentuminen Vaasaan, Kuopioon ja Vantaalle sekä pk-yrityksille lanseerattu uusi K-Business Credit -luottokortti yhdessä K-ryhmän kanssa vahvistivat OmaSp:n markkina-asemaa. Vuoden 2024 vertailukelpoinen tulos ennen veroja 86,7

Palkkiotuottoja kasvatti erityisesti kortti- ja maksuliikennepalkkiot, jotka kasvoivat edellisvuodesta 10 prosenttia. Palkkiotuotot yhteensä kasvoivat 7 prosenttia koko vuodelta.

Syksyn aikana liiketoiminnan fokuksessa oli erityisesti Handelsbankenista siirtyneiden asiakkaiden vastaanotto ja toimintojen käynnistäminen kolmessa uudessa konttorissa. Laajennetulla jakeluverkostolla OmaSp:llä on nyt erinomainen kattavuus kaikissa Suomen keskeisissä kasvu- ja maakuntakeskuksissa.

OmaSp:n luotto- ja talletuskantaa kasvattivat Handelsbankenilta siirtyneet volyymit. Asuntoluottokanta kasvoi 5 prosenttia, yritysluottokanta 8 prosenttia ja talletuskanta 6 prosenttia vuoden takaisesta tasosta.

Koko vuoden tulos ennen veroja oli 74,6 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 86,7 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli vuoden lopulla 7,7 miljardia euroa.

EUR milj.

Ohjeiden vastainen toiminta vaati resursseja ja investointeja

Havaitsimme alkuvuodesta omien valvontaprosessiemme tuloksena ohjeiden vastaisen toiminnan, jonka seurauksena pankin luottoriskiasema heikkeni olennaisesti tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta. Tapahtuman taustalla oli luotonantoon liittyvän ohjeistuksen rikkominen, jonka seurauksena yksittäisiä asiakaskokonaisuuksia oli tietoisesti muodostettu virheellisesti ja puutteellisin tiedoin.

OmaSp:n hallitus jätti kesäkuussa tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaisesta toiminnasta ja käynnisti vakavien tapahtumien seurauksena laajan toimenpideohjelman. Yksi toimenpiteistä oli koko luottokannan laadun varmistaminen ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Oli tärkeää saada ulkopuolinen vahvistus sille, että valtaosa OmaSp:n luottokannasta vastaa aiemmin raportoitua ja tarkastuksissa ei paljastunut uusia ongelmia jo tunnistettujen lisäksi. Saimme varmistuksen sille, että ongelma rajautui noin 240 miljoonaan euroon OmaSp:n luottokannasta ja oli täsmentyneen tiedon valossa noin neljä prosenttia yhtiön kuuden miljardin euron luottosalkusta.

Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys kaiken keskiössä

OmaSp:n kilpailuetu on rakentunut ja tulee jatkossakin rakentumaan erinomaiseen asiakaskokemukseen. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat tutkitusti pysyneet edellisten vuosien erinomaisella tasolla poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Henkilöstömme on keskeisin voimavaramme, joten sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö on ensiarvoisen tärkeässä roolissa OmaSp:n tulevalle menestykselle. Yhtiön uusiutunut hallitus aloitti työskentelynsä joulukuussa, ja saimme viisi kokenutta hallitusosaajaa vahvistamaan pankin toimintaa. Lisäksi yhtiön uusi toimitusjohtaja Karri Alameri aloittaa työnsä viimeistään huhtikuussa.

OmaSp:n taloudellinen asema on vakaa ja yhtiön vakavaraisuus- ja likviditeettiasema on hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 15,6 prosenttia ja oman pääoman kertymä on lähes 580 miljoonaa euroa.

Sarianna Liiri Toimitusjohtaja

Lämpimät kiitokset vuodesta 2024 kaikille asiakkaille ja omistajille sekä erityisesti OmaSp:n henkilöstölle!

Vuonna 2024 toteutettujen muutosten jälkeen pääsemme nyt keskittymään perusliiketoimintaan ja nykyisten sekä uusien asiakkaidemme asiakaskokemuksen vahvistamiseen. OmaSp:n tahtotilana on olla mahdollistamassa ja ratkaisemassa kotitalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita kaikilla pankin toimialueilla. OmaSp:n historia ulottuu jo 150 vuoden ajalle. Näistä vahvoista lähtökohdista jatkamme vuotta 2025 luottavaisin mielin.

Ohjeiden vastainen toiminta vaikutti merkittävästi vuoden 2024 lisävarauksiin ja rahoitusvarojen

arvonalentumistappioiden kertymään. Luottotappioita kirjattiin noin 84 miljoonaa euroa, joista noin 64 miljoonaa euroa liittyi ohjeiden vastaiseen toimintaan.

Tapahtumien seurauksena avainhenkilöitä vaihtui johtavissa asemissa, ja teimme vuoden aikana merkittäviä investointeja riskienhallintaan sekä uudistimme luotonmyöntöprosessiamme. Panostimme riskienvalvonnan lisäresursointiin, kehitimme riippumattomien toimintojen prosesseja sekä tuimme henkilöstön osaamisen kehittämistä. Riskienhallinnan prosesseihin investoitiin vuoden 2024 aikana 8,3 miljoonaa euroa, ja vertailukelpoiset kulut kasvoivat 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 12,4%

Vuoden 2024

ROE

Vuoden 2024 vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde

vertailukelpoinen 37,8% Finanssivalvonta suoritti vuoden 2024 aikana yhtiöön tarkastuksia. Valvojan esille nostamat havainnot ja yhtiön itse jo aiemmin tunnistamat kehityskohteet tukivat toisiaan. Toimenpiteet prosessien kehittämiseksi etenevät hyvin aikataulussaan, ja tavoitteena on saattaa vuoden 2024 aikana suunnitellut kehittämistoimenpiteet loppuun vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Tietoa sijoittajalle

Capital and Risk Management Report 2024

Oma Säästöpankki Oyj:n sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja riskejä kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen yhteydessä erillisenä raporttina julkaistavassa Capital and Risk Management Report 2024 -raportissa. Raportti on saatavilla yhtiön verkkosivuilla omasp.fi/sijoittajalle/ raportit-ja-julkaisut/talousjulkaisut

Osakerekisteri

Oma Säästöpankki Oyj:n osaketietoja ylläpitää Euroclear Finland Oy. Osaketietoja koskevia asioita hoitaa Oma Säästöpankki Oyj:ssä lakiasiainjohtaja Hanna Sirkiä, p. 020 758 2939.

Yhtiökokous 2025

Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokous pidetään tiistaina 8.4.2025 osoitteessa Scandic Helsinki Hub, Annankatu 18, Helsinki. Uuden toimitusjohtajan, Karri Alameren esittäytyminen alkaa klo 12.15 ja varsinainen yhtiökokous alkaa klo 13.00.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 27.3.2025 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään tiistaina 1.4.2025 klo 16.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä.

Kokouskutsu, joka sisältää kaikki yhtiökokouksen asialistalla olevat päätösehdotukset, on saatavilla Oma Säästöpankki Oyj:n internetsivuilla osoitteessa omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi/ yhtiokokous/vuosi-2025

* Henkilöstökysely 12/2024. ** Parasta palvelua 12/2024 -tutkimus.

12	Vuosikertomus 2024	Sisällys Sisällys OmaSp lyhyesti OmaSp lyhyesti Hallinto	Hallituksen Tilinpäätökset toimintakertomus	13
		Avainlukuja	1,80 Osakekohtainen tulos (EPS) Tilikaudelta (EUR) 1–12/2024
		213 Korkokate Tilikaudelta (EUR milj.) 1–12/2024	12,4% Vertailukelpoinen ROE Tilikaudelta • • • 1–12/2024
		75 Tulos ennen veroja Tilikaudelta (EUR milj.) 1–12/2024	518 Henkilöstön lukumäärä Keskimäärin tilikaudella • • • 1–12/2024
		87 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja (EUR milj.) Tilikaudelta 1–12/2024	4,2/5 Henkilöstön tyytyväisyys • • • Tyytyväisyys pankkiin kokonaisuutena. *
		37,8% Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde • • • Tilikaudelta 1–12/2024	>200000 Asiakkaita Henkilöasiakkaita 82%, • • • yritysasiakkaita 18%
		7709,1 Taseen loppusumma (EUR milj.) Tilikaudelta 1–12/2024	4,2/5 Asiakas - tyytyväisyys • • • Tyytyväisyys pankkiin kokonaisuutena. **

Kannattavuus

Kulu-tuottosuhde alle 45 prosenttia

Vakavaraisuus

Vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen

Kannattava suomalainen pankki

Oman pääoman tuotto, ROE%

Taseen loppusumma, EUR milj.

Kasvu

28,3%

Liiketoiminnan tuotot yhteensä, EUR milj.

OmaSp

21 712
6 607
119

Kerättävät ja tilitettävät verot (1000 euroa)	OmaSp

Tilitetty arvonlisävero	569
Ennakonpidätykset palkoista	8 256
Ennakonpidätykset ja lähdeverot osingoista	1 155
Muut	4872
Yhteensä	43 290

Julia Anttila, Hämeenlinna

Oma Säästöpankki Oyj:n verojalanjälki 2024 (1000 euroa)

Strategian keskiössä

Kasvamme kannattavasti tarjoamalla kokonaisvaltaiset pankkipalvelut ja toimialan parasta asiakaspalvelua kustannustehokkaasti ja riskit halliten.

Laadukas asiakaskokemus

Hallitsemme riskejä

Kasvamme kannattavasti

Lähellä ja läsnä. Toimialan korkein asiakastyytyväisyys ja suositteluaste.

Luottopolitiikka, vakavaraisuus, maksukyky ja systemaattiset riskienhallintaprosessit.

Erinomainen, joustava asiakaspalvelu ja tehokkuus kaikessa toiminnassa.

Tehokas myyntija palveluverkosto

Haluamme tarjota paikkakunnan parasta pankkipalvelua lähellä ja läsnä. Tavoitteemme on korkeatasoinen palvelukokemus ja toimialan korkein asiakastyytyväisyys sekä digitaalisissa palveluissa että pankkikonttoreissa paikan päällä.

Digitaaliset palvelut

48 OmaSp konttoria

Nykyiset konttorit

Uudet konttorit Kuopio, Vaasa ja Vantaa.

Kokonaisvaltaiset pankkipalvelut

Palvelutarjoaman keskiössä ovat henkilö- ja yritysasiakkaille suunnatut päivittäispankkipalvelut ja luotonanto. Tarjoamme myös rahoittamisen, säästämisen ja sijoittamisen palveluita sekä lainopillisia ja muita neuvontapalveluita.

Tilit, maksukortit, kassa- ja maksupalvelut sekä kattavat digitaaliset palvelut.

Yritystilit, maksamisen, laskutuksen ja maksuliikenteen palvelut, rahapalvelut, yritysverkkopankki ja muut digitaalisen kaupankäynnin palvelut.

Laaja valikoima erilaisia lainoja asuntolainoista kulutusluottoihin ja luotollisiin maksukortteihin. Takausratkaisuja myös yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

Kattavat rahoituspalvelut liiketoiminnan ja investointien rahoittamiseen, pankkitakaukset sekä yhteistyöverkostosta kaupalliset takaukset.

Laaja valikoima erilaisia säästämisen tuotteita säästötileistä ASP-tileihin ja määräaikaistalletuksiin, osakekorisidonnaisiin talletuksiin ja erilaisiin vakuutussäästämisen ratkaisuihin. Rahastot ja varainhoito yhteistyössä Sp-Rahastoyhtiön ja Sp-Henkivakuutuksen kanssa.

Laaja valikoima erilaisia säästämisen tuotteita säästötileistä määräaikaistalletuksiin, osakekorisidonnaisiin talletuksiin ja erilaisiin vakuutussäästämisen ratkaisuihin. Ryhmäeläkevakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja varainhoitokapitalisaatio yhteistyössä Sp-Henkivakuutuksen kanssa.

Lainaturva asunto- ja kulutusluottoihin yhteistyössä Sp-Henkivakuutuksen kanssa. Lainaturva pienentämään yrityksen henkilöriskejä.

Lainopilliset neuvontapalvelut apuna perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa.

Lainopilliset neuvontapalvelut apuna esimerkiksi yrityksen perustamisessa, verotuksessa ja sukupolvenvaihdoksissa.

asiointi

Lainat, rahoitus ja luotonanto

Säästäminen, sijoittaminen ja varainhoito

Lainopilliset

neuvontapalvelut

Palvelut henkilöasiakkaille Palvelut yritysasiakkaille

Taseen loppusumma, miljardia euroa

OmaSp:n kehityskaari

Nasdaq kutsui 27.11.2019 OmaSp:n New Yorkin Times Squarelle kellojensoittoseremoniaan juhlistamaan ensimmäistä vuottaan Helsingin pörssissä sekä 10. vuosipäivää.

Eurajoen Säästöpankki yhdistyi OmaSp:hen.

Uusi konttori avattiin Espooseen ja toinen täyden palvelun konttori Tampereelle Lielahteen.

Liedon Säästöpankki yhdistyi OmaSp:hen.

Handelsbanken Suomen pkyritysliiketoiminnan kauppa OmaSp:lle toteutui. Palveluverkostoa laajennettiin avaamalla uudet yksiköt Kuopioon, Vaasaan ja Vantaalle.

OmaSp:n listautuminen OmaSp:n viimeaikaiset kehitykset

2019

2018 2021

2022

2023

2024

OmaSp:n historia alkaa vuodesta 1875, jolloin Lappeenrannan Säästöpankki avasi ensimmäisen kerran ovensa Lappeenrannan raatihuoneen tiloissa 13.2.1875.

OmaSp:n ainutlaatuisen tarinan ensiaskeleet otettiin, kun Töysän Säästöpankki lähti suunnittelemaan ensimmäistä pankkifuusiotaan vastatakseen kasvavaan pankkialan sääntelyyn sekä toimialan murrokseen. Kumppaniksi löytyi samasta maakunnasta Kuortaneen Säästöpankki. Vuonna 2008 Töysän ja Kuortaneen Säästöpankit sopivat yhdistymisestä. OmaSp sellaisena kuin me sen nyt tunnemme, syntyi vuonna 2009, kun pankit luovuttivat liiketoimintansa Oma Säästöpankki Oy:lle ja toiminta jatkui Oma Säästöpankki -nimisenä.

1875

OmaSp:n historia

OmaSp:n ensiaskeleet

2008

Kantasäästöpankki, Etelä-Karjalan Säästöpankki ja Suodenniemen Säästöpankki liittyivät OmaSp:hen, mikä teki siitä Suomen suurimman säästöpankin.

Joroisten Osuuspankin ja Pyhäselän Paikallisosuuspankin liiketoiminnat siirtyivät OmaSp:lle.

OmaSp avasi konttorit Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun.

OmaSp:n laajentuminen

2014

2015

2018

OmaSp osti S-Pankin pk-yritys- sekä maa- ja metsätalousliiketoiminnan, aloitti kiinnitysluottopankkitoiminnan ja avasi uudet konttorit Lahteen sekä Jyväskylään.

2017

Parkanon Säästöpankki yhdistyi OmaSp:hen.

2013

OmaSp listautui 30.11.2018 Nasdaq Helsingin pörssin päälistalle.

Pk-yrityksille kokoaan suurempi luottokortti

OmaSp on kehittänyt yhteistyössä K-ryhmän kanssa K-Business Credit -luottokortin pk-yrityksille. Kortissa yhdistyvät Visan monipuoliset käyttöominaisuudet sekä K-ryhmän tarjoamat rahanarvoiset Plussaja kumppaniedut.

Kortti soveltuu maksamiseen maailmanlaajuisesti kivijalkaliikkeissä ja verkossa, eikä sen käyttöä ole rajattu ainoastaan K-kauppoihin. Luottokortti sisältää keskimäärin 30 päivää korotonta maksuaikaa.

Tapahtumat ja kortin hallinta onnistuu OmaMobiilissa ja K-Business-sovelluksessa. K-kauppojen sähköiset kuitit tallentuvat automaattisesti K-Business-sovellukseen, josta voi hakea yhteenvedon K-kauppojen ostotapahtumista helpottamaan kirjanpitoa. omasp.fi/yritysasiakas/arjen-raha-asiat/ yrityskortit/k-business-credit

Plussa-ominaisuus OmaSp:n kortteihin

Plussa-ominaisuuden voi liittää maksuttomasti OmaSp:n pankkikorttiin konttorissa tai verkkopankissa. Plussa-ominaisuudella varustettu pankkikortti kerryttää Plussa-pisteitä automaattisesti ja hyödyntää kanta-asiakasetuja ostosten yhteydessä ilman erillistä Plussakorttia. Pankkikortin numero ja tunnusluku säilyvät ennallaan Plussa-ominaisuuden lisäämisestä huolimatta. omasp.fi/k-plussa

Handelsbanken Suomen pk-yritysliiketoiminta siirtyi OmaSp:lle

Syyskuussa toteutuneen Handelsbankenin liiketoimintakaupan myötä OmaSp:lle siirtyi noin 10 000 yritysasiakasta. Myös yrittäjien henkilökohtaiset palvelut siirtyivät OmaSp:lle. Ostettu liiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen. Liiketoimintakaupan yhteydessä noin 30 Handelsbankenin asiantuntijaa siirtyi OmaSp:n palvelukseen. Tutut henkilöt palvelevat jatkossakin yrittäjän henkilökohtaisissa ja yrityksen pankkiasioissa.

OmaSp laajensi kaupan myötä Kuopioon, Vaasaan ja Vantaalle. Uusissa konttoreissa palvellaan OmaSp:n palvelumallin mukaisesti joka arkipäivä ilman ajanvarausta laajoilla aukioloajoilla. Oman asiantuntijan tavoittaa suorasta numerosta. Lisäksi kattavat digipalvelut ovat asiakkaan käytössä ympäri vuorokauden.

Vuoden aikana OmaSp laajensi konttoreitaan Lahdessa, Tampereella ja Alavuden Tuurissa. Konttoreiden uudistuksessa on huomioitu asiakkaiden ja henkilökunnan viihtyvyys sekä tilojen toimivuus. Tilaratkaisuissa ja valinnoissa korostuvat vastuullisuus ja brändi-ilme.

Hallinto

Konsernirakenne

Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj, jonka kotipaikka on Seinäjoki. Oma Säästöpankki -konsernin muodostavat emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj ja sen tytäryhtiö Koy Lappeenrannan Säästökeskus (omistusosuus 100%). Konsernilla on lisäksi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät osakkuusyritykset GT Invest Oy (omistusosuus 48,7%) ja City Kauppapaikat Oy (omistusosuus 45,3%) sekä yhteisyritykset ja yhteiset toiminnot SAV-Rahoitus Oyj (omistusosuus 48,2%), Figure Taloushallinto Oy (omistusosuus 25%), Deleway Projects Oy (omistusosuus 49%) ja Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo (omistusosuus 30,5%).

Tehokas hallinto ja läpinäkyvä organisaatiomalli

Noudatamme kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodin mukaisesti olemme julkaisseet selvityksen OmaSp:n hallintoja ohjausjärjestelmästä (CG-selvitys) tilikaudelta 2024. CG-selvitys on saatavana yhtiön internetsivuilla osoitteessa omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja-hallinnointi. Viittaamme tehtyyn CG-selvityksen sisältöön Hallinto-osiossa.

Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla www.cgfinland.fi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, OmaSp:n yhtiöjärjestystä, OmaSp:n hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Pörssiyhtiön sisäpiiriasioiden tehokas hoitaminen edellyttää, että sisäpiirihallinto on järjestetty johdonmukaisella ja luotettavalla tavalla. Sisäpiirihallinnon järjestämistä koskevat velvoitteet ovat pörssiyhtiöitä sitovia. OmaSp noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) sisäpiiriohjetta. Lisäksi yhtiöllä on hallituksen hyväksymä pörssin ohjeeseen perustuva sisäinen sisäpiiriohje. Sisäpiiriohjeen noudattamisesta, ilmoitusvelvollisuuden seurannasta ja sisäpiirirekisterien ylläpidosta vastaa OmaSp:n lakiasiainjohtaja.

Risto Hiltunen, Hämeenlinna

Yhtiökokous

OmaSp:n ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ajankohtana kesäkuun loppuun mennessä.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan valinnasta, näille maksettavien palkkioiden määrästä, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä. Kokouksessa voidaan käsitellä myös muita osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita tai asioita, joita joku osakkeenomistajista on osakeyhtiölain mukaisesti vaatinut käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi

tai kun se lain mukaan on pidettävä. Osakkeenomistajien ja yhtiön toimielinten välisen vuorovaikutuksen sekä osakkeenomistajien

kyselyoikeuden toteuttamiseksi yhtiökokouksessa ovat läsnä toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön on oltava läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouksessa. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan OmaSp:n internetsivuilla ja, hallituksen niin päättäessä, yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä ja/tai osakkeenomistajille kirjallisesti, aikaisintaan kolme (3) kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin aina vähintään yhdeksän (9) päivää ennen osakeyhtiölaissa tarkoitettua yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Yhtiökokousasiakirjat pidetään OmaSp:n internetsivuilla vähintään viiden vuoden ajan

yhtiökokouksesta.

Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024 ja ylimääräinen yhtiökokous

10.12.2024.

Hallintorakenne

OmaSp:n hallinto, johtaminen ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa hallituksen alainen sisäinen tarkastus ja ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat. Operatiivista liiketoimintaa toteuttaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avulla.

Toimitusjohtaja

Sisäinen tarkastus

Riippumaton riskienvalvonta, compliance ja tietosuoja

Johtoryhmä

Tausta- ja tukitoiminnot

Palveluverkosto Talous, treasury

ja HR Yrityspankki Järjestelmät ja tuotteet

Lakiasiat Viestintä, brändi

ja vastuullisuus

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Hallitus

Yhtiöjärjestyksen mukaan OmaSp:n hallitukseen kuuluu vähintään 5 ja enintään 8 varsinaista jäsentä ja enintään 2 varajäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä, valitsee hallituksen jäsenet ja päättää heille maksettavista palkkioista osakkaiden edustajista muodostetun nimitystoimikunnan ehdotuksesta. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen arvion mukaan kaikki yhtiön hallituksen jäsenet, Mäkystä lukuun ottamatta olivat riippumattomia yhtiöstä ja kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole, eikä ole ollut yhtiön työntekijä.

OmaSp:n hallituksen jäsenet ja toimivaan johtoon kuuluvat täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 4 §:n johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset.

Hallituksen kokoonpano 31.12.2024. Kuvassa vas. Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa, Kati Riikonen, Jaana Sandström ja Juha Volotinen.

Hallituksen kokoonpano 2024:

Puheenjohtaja Jaakko Ossa 23.5.2024 alkaen

Jarmo Salmi 23.5.2024 saakka Varapuheenjohtaja Jaana Sandström 10.12.2024 alkaen Jyrki Mäkynen 5.11.2024 saakka Jäsenet Juhana Brotherus 10.12.2024 alkaen Irma Gillberg-Hjelt 10.12.2024 alkaen Aila Hemminki 10.12.2024 saakka Aki Jaskari Essi Kautonen 10.12.2024 saakka Timo Kokkala 26.3.2024 saakka Jaakko Ossa 23.5.2024 saakka Kati Riikonen 10.12.2024 alkaen Jaana Sandström 10.12.2024 saakka Juha Volotinen 10.12.2024 alkaen

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Hallitus 31.12.2024:

Nimi Koulutus Päätoimi Asema

hallituksessa

Irma Gillberg-Hjelt

s. 1962

OTK (nyk.

maisteri) Ei päätoimea hallituksen jäsen

Gillberg-Hjelt on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen joulukuusta 2024 lähtien. Gillberg-Hjelt on toiminut Aktia Pankki Oyj:n johtoryhmän jäsenenä vastaten pankin yritysasiakasliiketoiminnasta vuosina 2017–2020, Danske Bankin ja sen edeltäjien palveluksessa vuosina 1987–2017 toimien yritysasiakasliiketoiminnan johtotehtävissä vuosina 2010–2017, pankinjohtajana vuosina 2007–2012, rahoitusjohtajana vuosina 2003–2007 sekä asiakasvastuullisissa tehtävissä vuosina 1987–2003. Lisäksi Gillberg-Hjelt on toiminut Saldo Bank UAB:n hallituksen jäsenenä vuosina 2023–2024.

Aki Jaskari

s. 1961 KTM Nerkoon Höyläämö Oy, toimitusjohtaja hallituksen jäsen

Jaskari on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 lähtien. Jaskari on toiminut toimitusjohtajana Nerkoon Höyläämö Oy:ssä vuodesta 1995 lähtien. Lisäksi Jaskari on toiminut asiakasraadin jäsenenä Leppäkosken Sähkö Group Oy:ssä vuodesta 2001 lähtien, alueneuvottelukunnan jäsenenä Pohjola Vakuutus Oy:ssä vuosina 2001-2015 sekä hallituksen jäsenenä Parkanon Säästöpankissa vuosina 2010-2013.

Kati Riikonen s. 1971 KTM

Telia Finland Oyj, onlinen, markkinoinnin ja analytiikan johtaja

hallituksen jäsen

Riikonen on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen joulukuusta 2024 lähtien. Riikonen on toiminut Telia Finland Oyj:n johtoryhmän jäsenenä ja onlinen, markkinoinnin ja analytiikan johtajana vuodesta 2020 lähtien, Google Suomen toimialajohtajana vuosina 2017–2020, Isobar Finland Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2015–2017, DNA Oy:n digitaalisten palveluiden johtajana vuosina 2013–2015 sekä DNA Oy:n markkinointijohtajana vuosina 2011–2013, KRi Marketing&Training yrittäjänä vuosina 2006–2011, Motorola Inc. USA markkinointijohtajana vuosina 2003–2006 sekä Nokia Oyj:ssä eri asiantuntija- ja tiiminvetäjätehtävissä vuosina 1996–2003. Lisäksi Riikonen on toiminut Kamux Oyj:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2024 lähtien, Verkkokauppa.com Oyj:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2023 lähtien, Nooa Säästöpankin hallituksen jäsenenä vuosina 2021–2024, Kotipizza Group Oy:n hallituksen jäsenenä vuosina 2021–2022, City Digital Oy:n hallituksen jäsenenä vuosina 2016–2018 sekä Frantic Media Oy:n hallituksen jäsenenä vuosina 2012–2014.

Juha Volotinen s. 1975

KTM Kuntarahoitus Oyj, teknologiapalveluiden johtaja hallituksen jäsen

Volotinen on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen joulukuusta 2024 lähtien. Volotinen on toiminut Kuntarahoitus Oyj:n teknologiapalveluiden johtajana vuodesta 2021 lähtien. Lisäksi Volotinen on toiminut Aktia Pankki Oyj:n tietohallintojohtajana vuosina 2017–2021 ja sitä ennen Aktia Pankki Oyj:ssä useissa eri johtotehtävissä vuosina 2010–2017, SEB Ab:ssä useissa eri johtotehtävissä vuosina 2003–2010 sekä Danske Securitiesin IT-päällikkönä vuosina 2002–2003. Volotinen on toiminut Aktia Rahoituksen hallituksen jäsenenä vuosina 2017–2020.

Nimi Koulutus Päätoimi Asema

hallituksessa

Jaakko Ossa s. 1965 OTT VT

Turun yliopisto, finanssioikeuden professori puheenjohtaja

Ossa on ollut OmaSp:n hallituksen puheenjohtaja toukokuusta 2024 lähtien ja hallituksen jäsen vuodesta 2023 lähtien. Ossa on toiminut finanssioikeuden professorina Turun yliopistossa vuodesta 1998 lukien. Ossalla on laaja kirjallinen tuotanto erityisesti yritysverotuksen ja sijoitustoiminnan verotuksen alalta. Akateemisen uran ohella Ossa on toiminut asiantuntijatehtävissä muun muassa Asianajotoimisto Astrea Oy:ssä noin 20 vuotta ja tällä hetkellä perheyritys Ossa Partners Oy:ssä. Ossa on ollut useiden yhtiöiden hallituksissa muun muassa Liedon Säästöpankissa, Sp-Rahastoyhtiö Oy:ssä ja Säästöpankkiliitossa. Lisäksi hän on tällä hetkellä Veronmaksajain Keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtaja ja Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläisen Osakunnan inspehtoori.

Jaana Sandström s. 1963

TkT Lappeenrannan yliopisto, laskentatoimen professori varapuheenjohtaja

Sandström on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen vuodesta 2019 lähtien. Sandström toimi hallituksen varapuheenjohtajana 10.12.2024 alkaen. Sandström on strategisen johdon laskentatoimen professori LUTyliopistossa ja hän aloitti kolmannen kautensa LUT-yliopiston koulutuksen vararehtorina vuoden 2023 alussa. Ennen vararehtorikausiaan hän oli vuosina 2009-2014 LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani. Vuosina 1991-2008 Sandström toimi LUT-yliopistossa lehtorina ja professuurin määräaikaisena hoitajana. Ennen akateemista uraansa Sandström oli vuosina 1987-1991 töissä metsäteollisuudessa Enso Gutzeit Oy:ssä ja Ekono Oy:ssä. Nykyisistä luottamustehtävistä keskeisiä ovat Liikesivistysrahaston hallituksen toinen varapuheenjohtajuus ja stipendivaliokunnan puheenjohtajuus. Sandström toimi Etelä-Karjalan Osuuskaupan hallituksessa vuosina 2013- 2019 ja oli eurooppalaisen kauppakorkeakoulujen akkreditointiorganisaation (EFMD) EPAS-boardissa vuosina 2013-2019. Akateemisissa luottamustehtävissä Sandström on toiminut vastaväittäjänä, tieteellisten artikkeleiden ja konferenssien arvioijana sekä asiantuntijana professorien tehtäväntäytöissä vuodesta 2000 lähtien.

Juhana

Brotherus s. 1986

KTM Suomen Yrittäjät ry, johtaja ja pääekonomisti hallituksen jäsen

Brotherus on ollut OmaSp:n hallituksen jäsen joulukuusta 2024 lähtien. Brotherus on toiminut Suomen Yrittäjien johtajana ja pääekonomistina vuodesta 2023 lähtien. Lisäksi Brotherus on toiminut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistina ja johtajana vuosina 2014–2023 sekä Danske Bankin ekonomistina vuosina 2011–2014. Brotherus on toiminut Hoasin hallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2018 lähtien, Suomen Ekonomien sijoitustoiminnan johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2016 lähtien, Aalto-Yliopiston kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön hallituksen jäsenenä vuosina 2015–2020 sekä hallituksen jäsenenä aTalent Recruitingissa vuosina 2012–2018, josta hallituksen puheenjohtajana vuosina 2014–2018.

Hallituksen kokoukset

Yhtiön johtohenkilöiden tehtävät ilmoitukset

Hallituksen osakeomistukset

Hallitus piti tilikauden aikana 30 kokousta.

Yhtiö ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvista henkilöistä. Yhtiön johtohenkilöiden tulee ilmoittaa yhtiölle lähipiiriinsä kuuluvat tahot toimeen ryhtyessään ja lähipiirissään tapahtuneet muutokset viipymättä. Yhtiön johtohenkilöiden tulee antaa selvitys, mikäli säännöllisesti toteutettavissa johdon lähipiirin tarkistuksissa havaitaan poikkeamia henkilön itse ilmoittamiin tietoihin. Havaitut erot ja niihin saadut selvitykset käsitellään säännöllisesti yhtiön hallituksessa.

Yhtiön johtohenkilöä ja hänen lähipiiriään koskevat kaupankäyntirajoitukset yhtiön osakkeilla ja johtohenkilön ja hänen lähipiirinsä velvollisuudet tällaisten liiketoimien ilmoittamista koskien on kuvattu yhtiön Sisäpiiriohjeessa.

Hallituksen jäsenten ja heidän määräysvaltayhtiöidensä omistamat Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeet 31.12.2024:

Nimi	Osakkeita
Jaakko Ossa	1 300
Jaana Sandström	3 100
Juhana Brotherus	0
Irma Gillberg-Hjelt	0
Aki Jaskari	9 386
Kati Riikonen	0
Juha Volotinen	1 500

Hallituksen monimuotoisuus Hallituksen toiminta

OmaSp:n hallitus on hyväksynyt monimuotoisuuden periaatteet yhtiön hallituksessa. OmaSp:n tarkoituksena on edistää mahdollisimman pätevien hallituksen jäsenten valintaa tavoitteena eri sukupuolta olevien ehdokkaiden tasapuoliset mahdollisuudet tulla valituiksi. Hallituksen kokoonpanoon kuuluu kummankin sukupuolen edustajia ja ehdokkaita hallituksen jäseniksi nimetään tämän tasa-arvotavoitteen mukaisesti siten, että valinnassa kiinnitetään huomiota jäsenten hallituksen kokoonpanolle tuottamaan lisäarvoon muun muassa riittävän monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Monimuotoisuutta ylläpidetään ja kehitetään varmistamalla valittavien henkilöiden monipuolinen osaaminen ja kokemus, alueellinen edustavuus sekä sukupuolten ja eri ikäryhmien riittävä edustus.

Naisten osuus hallituksen jäsenistä 31.12.2024 oli 43 prosenttia.

Hallituksen tehtävänä on edustaa yhtiötä ja huolehtia yhtiön hallinnosta sekä toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus valvoo, että yhtiöllä on liiketoimintastrategiat, toimintaperiaatteet ja asianmukainen organisaatiorakenne sekä valtuusjärjestelmä ja että yhtiön toimivaan johtoon kuuluvat ovat ammattitaitoisia, luotettavia ja tehtäviinsä sopivia.

Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiöllä on riittävät riskienhallintajärjestelmät ja varmistua, että liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan. Hallituksen tulee hyväksyä riskinottoperiaatteet, määritellä ne toimintatavat, joilla riskejä rajoitetaan ja valvoa niiden noudattamista. Hallituksen tulee varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ovat asianmukaisesti järjestetty. Hallitus noudattaa toiminnassaan vahvistamaansa työjärjestystä, jossa on tarkemmin kuvattu muun muassa hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä jäsenten tehtävät, kokousten järjestäminen ja hallituksen työn arviointi. Hallituksen työjärjestys on saatavissa kokonaisuudessaan yhtiön internetsivuilla omasp.fi/sijoittajalle/johto-ja hallinnointi/hallitus-ja-sen-valiokunnat

Osakkeenomistajien edustajista koostuva nimitystoimikunta

Nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat esitykset seuraavaa varsinaista yhtiökokousta ja tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta varten.

Yhtiön viidellä suurimmalla osakkeenomistajalla on kullakin oikeus nimittää yksi edustaja nimitystoimikuntaan. Jos osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle osakkeenomistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Suurimmat osakkeenomistajat määritellään yhtiön osakasluetteloon rekisteröityjen omistusosuuksien perusteella yhtiökokousta edeltävän kesäkuun 1. päivänä (1.6.). Nimitystoimikunnan tulee antaa yhtiön hallitukselle ehdotuksensa hallituksen jäsenistä ja näiden palkkioista varsinaista yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä. Ylimääräisen yhtiökokouksen ollessa kyseessä nimitystoimikunnan tulee vastaavalla tavalla antaa kyseinen ehdotuksensa hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta ja soveltuva sääntely huomioiden.

Hallituksen puheenjohtaja toimii koollekutsujana ja osallistuu nimitystoimikunnan kokouksiin asiantuntijana. Nimitystoimikunta työskentelee yhtiökokouksen vahvistamaa työjärjestystä noudattaen.

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunta päätettiin perustaa 23.5.2024. Tarkastusvaliokunnan muodostavat vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenten nimittämisessä hallitus huomioi tehtävän edellyttämän asiantuntemuksen ja kokemuksen.

Hallitus määrittelee tarkastusvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä. Tarkastusvaliokunnan käyttäminen edistää yhtiön taloudellisen ja kestävyysraportoinnin valvontaa sekä niihin liittyvien kontrollien arviointia. Tarkastusvaliokunta voi päätöksien valmistelussa kuulla ja käyttää apuna ja tukena henkilöitä yhtiön sisältä sekä ulkopuolisia neuvonantajia. Tarkastusvaliokunta tuo yhtiön toimintaan lisää läpinäkyvyyttä ja on osa vastuullista yrityskulttuuria. Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta taloudellisen raportoinnin ja tilintarkastuksen sekä kestävyysraportoinnin ja sen varmentamisen osalta seuraavien asioiden seuraamisessa, valvomisessa ja valmistelussa:

Luottolaitoksen raportointijärjestelmä
Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskinhallintajärjestelmien tehokkuus
Tilintarkastus
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan riippumattomuus ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastusta ja kestävyysraportointivarmentamista koskevien palvelujen tarjoaminen
Tilintarkastajan ja kestävyysraportointitarkastajan valinnan valmistelu.

Näiden luottolaitoslaista tulevien velvoitteiden lisäksi yhtiön tarkastusvaliokunta

• Valmistelee yhtiön tilinpäätöksen ja kestävyysraportoinnin laatimisperiaatteet Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 11 kertaa tilikauden 2024 aikana.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Raimo Härmä, Etelä-Karjalan Sp-säätiö

Ari Lamminmäki, Parkanon Sp-säätiö

Jouni Niuro, Liedon Sp-säätiö

Aino Lamminmäki, Töysän Sp-säätiö

Simo Haarajärvi, Kuortaneen Sp-säätiö

Valmistelee yhtiön tilinpäätöksen hallituksen hyväksyttäväksi
Valmistelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän selvityksen.

Tarkastusvaliokunnan jäseniä olivat: Jyrki Mäkynen (pj 5.11.2024 saakka), Irma Gillberg-Hjelt (pj 10.12.2024 alkaen), Aki Jaskari (7.11.-10.12.2024), Jaakko Ossa (10.12.2024 saakka), Jaana Sandström ja Juha Volotinen (10.12.2024 alkaen). Tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa tilikauden 2024 aikana.

Palkitsemisvaliokunta

Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan muodostavat vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain. Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

Toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu
Yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu
Toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi
Huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta
Toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu ja heidän seuraajiensa kartoittaminen
Muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittäminen

Palkitsemisvaliokunnan jäseniä olivat: Jarmo Salmi (pj 23.5.2024 saakka), Jaakko Ossa (pj 23.5.2024 alkaen), Jyrki Mäkynen (5.11.2024 saakka), Aila Hemminki (10.12.2024 saakka), Juhana Brotherus (10.12.2024 alkaen) ja Aki Jaskari (10.12.2024 alkaen).

Palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa tilikauden 2024 aikana.

Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Yhtiön toimitusjohtajana toimi Pasi Sydänlammi 19.6.2024 saakka. Sarianna Liiri on toiminut hallituksen nimittämänä väliaikaisena toimitusjohtajana 19.6.2024 alkaen. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan estyneenä ollessa hänen varamiehenään toimii hallituksen määräämä sijainen. Toimitusjohtajan sijaisena toimi yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Pasi Turtio 5.3.2024 saakka. Sarianna Liiri toimi varatoimitusjohtajana 5.3.-19.6.2024. Palveluverkoston johtaja Markus Souru on toiminut varatoimitusjohtajana 19.6.2024 alkaen.

Johtoryhmä

Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtäviin kuuluvat operatiiviseen hallintoon, taloushallintoon, ICT-toimintoihin, liiketoiminnan kehityshankkeisiin, tuoteja palvelukokonaisuuksiin, viestintään sekä valvontaan liittyvät asiakokonaisuudet. Johtoryhmä kokoontuu noin kahden viikon välein toimitusjohtajan kutsusta ja kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet.

Johtoryhmän osakeomistukset

Johtoryhmän jäsenten ja heidän määräysvaltayhtiöidensä omistamat Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeet 31.12.2024

Nimi	Osakkeita
Sarianna Liiri	44 861
Markus Souru	27 669
Pekka Pykäri	118
Ville Rissanen	22 708
Minna Sillanpää	29 761
Hanna Sirkiä	671

Johtoryhmän kokoonpano 2024:

Toimitusjohtaja Sarianna Liiri 19.6.2024 alkaen Pasi Sydänlammi 19.6.2024 saakka

Varatoimitusjohtaja Markus Souru 19.6.2024 alkaen Sarianna Liiri 5.3.–19.6.2024 Pasi Turtio 5.3.2024 saakka

Talousjohtaja Sarianna Liiri Riskienhallintajohtaja Pekka Pykäri Digitaalisten palveluiden johtaja Ville Rissanen Viestintäjohtaja Minna Sillanpää Lakiasiainjohtaja Hanna Sirkiä Palveluverkoston johtaja Markus Souru 5.3.2024 alkaen Yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Pasi Turtio 5.3.2024 saakka

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Johtoryhmän kokoonpano 31.12.2024
-----------------------------------	--	--

Nimi Koulutus Tehtävä

Sarianna Liiri

s. 1981 KTM, eMBA Toimitusjohtaja,

talousjohtaja

Liiri on toiminut OmaSp:n toimitusjohtajana kesäkuusta 2024 lähtien, johtoryhmässä vuodesta 2015 lähtien ja talousjohtajana vuodesta 2018 lähtien. Liiri on toiminut OmaSp:n hallintojohtajana vuosina 2015–2018 ja kehityspäällikkönä vuosina 2014–2015 sekä asiakkuuspäällikkönä Etelä-Karjalan Säästöpankissa vuosina 2006–2014. Lisäksi Liiri on toiminut Etelä-Karjalan Kauppakamarin hallituksen jäsenenä vuodesta 2018 lähtien ja Figure

Taloushallinto Oy:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2019.

Markus Souru s. 1980

Merkonomi

Varatoimitusjohtaja, palveluverkoston johtaja

Souru on toiminut OmaSp:n varatoimitusjohtajana kesäkuusta 2024 lähtien ja johtoryhmässä maaliskuusta 2024 lähtien. Palveluverkoston johtajana Souru on toiminut joulukuusta 2023 lähtien. Souru on toiminut OmaSp:n aluejohtajana vuosina 2018–2023, Danske Bankin asiantuntijakeskuksen johtajana vuosina 2013–2018 ja muissa esihenkilö- ja johtotehtävissä Danske Bankissa vuosina 2008–2013, konttorinjohtajana Lammin Osuuspankissa vuosina 2005-2008 ja 2000-2001 sekä muissa tehtävissä Lammin Osuuspankissa vuosina 2002–2005.

Pekka Pykäri s. 1987

KTM Riskienhallintajohtaja

Pykäri on toiminut joulukuusta 2023 lähtien OmaSp:n johtoryhmässä ja riskienhallintajohtajana. Pykäri on toiminut konsulttiyhtiö Advisensen (entinen FCG Risk & Compliance) Suomen-yhtiöiden toimitusjohtajana vuosina 2019–2023, riskienhallintajohtajana POP Pankki -ryhmässä vuosina 2017–2019, riskipäällikkönä POP Pankki -ryhmässä vuosina 2016–2017, viranomaisraportoinnin esihenkilönä Nordeassa vuosina 2015–2016 ja useissa erilaisissa asiantuntijatehtävissä Nordeassa vuosina 2011–2015. Lisäksi Pykäri on toiminut VTSrahaston hallituksen jäsenenä vuosina 2018–2019.

Ville Rissanen s. 1971 KTM Digitaalisten

palveluiden johtaja

On toiminut OmaSp:n digitaalisista palveluiden johtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2019 lähtien. Rissanen on toiminut IT-johtajana Aktia Pankki Oy:ssä vuosina 2004-2019 ja IT-johtajana Gyllenberg Private Bank Oy:ssä vuosina 2001-2004. Lisäksi Rissanen on toiminut Aktia Rahoitus Oy:n hallituksen jäsenenä vuosina 2016–2018 ja Samlink Oy:n hallituksen varajäsenenä vuosina 2011–2019. Rissanen on ollut Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiön edustajiston jäsen vuodesta 2016 lähtien ja Påminne Oy:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015 lähtien.

Nimi Koulutus Tehtävä

Minna Sillanpää s. 1970

Industrie- und Aussenhandelsassistent, Gross- und Aussenhandelskaufmann ja ulkomaankaupan yo-merkonomi, MBA, HHJ

Viestintäjohtaja

Sillanpää on toiminut OmaSp:n viestintäjohtajana ja johtoryhmässä vuodesta 2017 lähtien. Sillanpää on toiminut toimitusjohtajana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:ssä vuosina 2009–2017, toimitusjohtajana E-P:n Yrittäjien Palvelu Oy:ssä vuosina 2009–2017, apulaisjohtajana Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari ry:ssä vuosina 2007–2009, kosmetiikkayksikön Division Managerina Berner Oy:ssä vuosina 2000–2007 ja Export Manager / Division Manager -tehtävässä Berner Oy:ssä vuosina 1996–2000. Lisäksi Sillanpää on toiminut Ilkka-Yhtymä Oyj:ssä nimitysvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2016 lähtien, hallintoneuvoston varapuheenjohtajana vuodesta 2016 lähtien ja hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 2011 lähtien. Sillanpää on ollut Suomen Uusyrityskeskus ry:n hallituksen jäsenenä vuosina 2022–2024.

OTM, VT Lakiasiainjohtaja

Sirkiä on toiminut OmaSp:n johtoryhmässä ja lakiasiainjohtajana huhtikuusta 2023 lähtien. Sirkiä on toiminut vuodesta 2008 lähtien finanssialalla lakiasiain- ja riskienvalvontatehtävissä, vuodesta 2006 lähtien lakiasiantoimistossa lakimiehenä sekä osakkaana ja vuodesta 2000 lähtien valtion virkahenkilönä eri asiantuntija- ja

lakimiestehtävissä.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Yhtiön hallituksella on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hallitus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti compliance-toiminnon, riippumattoman riskienarviointitoiminnon sekä sisäisen tarkastuksen raportointiin perustuen. Hallituksen vahvistamat Sisäisen valvonnan periaatteet linjaavat valvontajärjestelmän kokonaisuutta ja tavoitteita. Valvontaperiaatteita täydentävät toimintokohtaiset valvontakuvaukset ja ohjeistukset.

Yhtiö käynnisti kesäkuussa 2024 laajan toimenpideohjelman riskienhallintaprosessiensa sekä muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Yhtiö on saanut vuoden 2024 aikana valmiiksi seuraavia riskienhallintaprosesseihin liittyviä toimenpiteitä:

Kaikkien riippumattomien toimintojen suunniteltu merkittävä lisäresursointi
Koko henkilöstön riskienhallinta- ja compliance-koulutusohjelma
Kertaluontoiset luotto- ja asiakaskannan laadun läpikäynnit
Asiakasliiketoiminnan tukitoimintojen keskittämisen saattaminen valmiiksi, ml. vakuusarviointien keskittäminen
Riskienvalvontatoiminnon luottoriskikontrollien merkittävä lisääminen ja kaikkien riskilajien kontrolliprosessin formalisointi
Riskienvalvontatoiminnon prosessi- ja kontrolliohjeiden, sekä limiittiylitysprosessin tarkentaminen.

Yhtiö jatkaa toimenpideohjelman toteuttamista ja kehittämistyötä vuoden 2025 aikana.

Taloudellinen raportointi

Taloudellisessa raportoinnissa sisäisen valvonnan perusperiaatteita ovat selkeät roolit ja selvä vastuunjako organisaatiossa. Sisäisen valvonnan kannalta keskeistä on myös selkeä vastuunjako yhtiön ja palveluntarjoajien välillä sekä toimivat käytänteet prosessien valvomiseksi. OmaSp:ssä on määritelty raportointikäytännöt taloudellisen raportoinnin toteuttamiselle. Talousraportoinnin oikeellisuuden varmistamiseksi on laadittu sisäiset valvontaprosessit.

Oma Säästöpankki Oyj -konsernin taloudellisen raportoinnin kokonaisuudesta vastaa taloushallinnon yksikkö, joka vastaa sekä ulkoisesta että sisäisestä laskennasta. Taloushallinto vastaa muun muassa konsernin ulkoisesta talousraportoinnista, konsernin talousraportoinnin laadintaperiaatteista ja niiden ylläpitämisestä, konsernin ennustemallien laatimisesta ja päivittämisestä sekä yhtiön sisäisestä talousraportoinnista ja seurannasta. Konsernin raportointi hoidetaan keskitetysti taloushallinnon yksiköstä.

OmaSp:n kirjanpito hoidetaan yhtiön osin omistaman Figure Taloushallinto Oy:n tuottamana. Ostettaviin palveluihin kuuluvat peruskirjanpito, IFRS-periaatteiden mukaisen konsernitilinpäätöksen laadinta mukaan lukien tilinpäätöksen liitetietojen numeroaineiston tuottaminen, arvopaperi- ja ostoreskontrien ylläpito sekä käyttöomaisuuskirjanpito. Palvelut tuotetaan palvelusopimusten mukaisesti, ja niissä noudatetaan Finanssivalvonnan ja muiden viranomaisten ohjeita ja määräyksiä. Pankki järjestää palveluntarjoajan kanssa säännöllisesti kokouksia yhteistyön kehittämiseksi ja toiminnan seuraamiseksi.

OmaSp:ssä laaditaan sisäinen talousraportoinnin kokonaisuus johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Raportointikokonaisuus sisältää kauden raportoinnin, ennusteet sekä analyysit poikkeamista tulos- ja tase-erittäin. Raportoinnin kokonaisuus sisältää myös keskeiset raportoitavat tunnusluvut.

Konsernin talousraportointiin osallistuvat controllerit eivät osallistu liiketoimintaan tai liiketoiminnan päätöksentekoon. Controllerit raportoivat OmaSp:n talousjohtajalle (CFO), joka on johtoryhmän jäsen.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot

Yhtiössä on järjestetty liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokas ja kattava sisäinen valvonta seuraavasti:

Riskienvalvonnan arviointitoiminto (independent risk control function)
Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance function)
Sisäisen tarkastuksen toiminto (internal audit function)

Yhtiön hallitus on nimennyt näihin toimintoihin vastaavat henkilöt. Hallitus on näin varmistunut siitä, että riskienvalvonnan toiminnolla, compliance-toiminnolla, luottoriskin arviointitoiminnolla ja sisäisen tarkastuksen toiminnolla on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilövoimavarat.

Riskienvalvonta

Hallitus vahvistaa toiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja toiminto raportoi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle toiminnastaan säännöllisesti. Yhtiössä ylläpidetään ja kehitetään riskienvalvonnan menettelytapoja sen varmistamiseksi, että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat riskienvalvonnan piiriin.

Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto avustaa hallitusta, toimivaa johtoa ja muita toimintoja säännösten noudattamattomuuteen liittyvän riskin hallinnassa. Hallitus on vahvistanut toiminnon tavoitteet ja tehtävät hyväksymällä toiminnon toimintaperiaatteet ja vahvistamalla vuosittain toiminnon vuosisuunnitelman.

Compliance-toiminto valvoo ja arvioi niiden toimenpiteiden ja menettelytapojen riittävyyttä ja tehokkuutta, joiden avulla yhtiö varmistaa säännösten noudattamisen. Toiminto myös seuraa ja arvioi säännösten noudattamisessa esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta.

Compliance-toiminto raportoi hallitukselle havainnoistaan puolivuosittain.

Sisäinen tarkastus

Hallitus päättää vuosittain sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan

hallitukselle.

Lähipiiritiedot

Lähipiirillä tarkoitetaan OmaSp:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, osakkuus- ja yhteisyrityksiä, yhteisiä toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta ja yhteisöjä, joilla on huomattava vaikutusvalta OmaSp:ssä.

Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu johtoryhmä. Lähipiiriin kuuluville myönnetyt luotot ja takaukset myönnetään ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OmaSp:ssä työskentelevien, lähipiiriin kuuluvien henkilöiden osalta noudatetaan henkilöstöetuja. Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet ovat osa yhtiön normaalia liiketoimintaa ja ne toteutetaan noudattaen sovittua päätöksentekojärjestystä ja mahdolliset eturistiriidat huomioiden. Lähipiirin liiketoimet on raportoitu tilinpäätöksen liitetiedossa (K31).

Tilintarkastajat

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiölle on valittava vähintään yksi (1) ja enintään kaksi (2) tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Jos valitaan vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, on valittava myös varatilintarkastaja. OmaSp:n tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab (y-tunnus 1805485-9), päävastuullisena tilintarkastajana toimi yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuonna 2024 KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Yhtiö ilmoittaa tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot tilinpäätöksen liitetiedoissa (K22).

Taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Tämä ei ole ESEF-tilinpäätös, virallinen ESEF-tilinpäätös on luettavissa yhtiön internetsivuilla.

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Oma Säästöpankki Oyj on vakavarainen ja kannattava suomalainen pankki. Liiketoiminnassa keskitytään vähittäispankkitoimintaan ja asiakkaille tarjotaan monipuolisia pankkipalveluja oman taseen kautta sekä välitetään yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisäksi yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhteistyökumppaneiden tuotteisiin kuuluu muun muassa luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita.

Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat. Tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaa koko toimialueella ja kaikissa edellä mainituissa asiakasryhmissä. Kasvua haetaan liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Yhtiö on ollut jo vuosia yksi Suomen kannattavimmista ja tehokkaimmista pankeista ja asema on tavoitteena säilyttää myös jatkossa.

Liiketoimintavolyymien kehitys perustuu orgaaniseen kasvuun, mutta yhtiö on

strategiansa mukaisesti avoin myös yritysjärjestelyille. Keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Tavoitteena on ensiluokkainen asiakaskokemus helpon saavutettavuuden kautta.

Erityistä huomiota kiinnitetään kustannustehokkuuteen sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä vähittäispankkitoimintaan Suomessa. Tavoitteena on pitää yksittäiset asiakas- ja sijoitusriskikeskittymät rajattuina sekä organisaatiorakenne yksinkertaisena ja läpinäkyvänä. Yhtiö on määritellyt tarkat riskienhallinnan prosessit, riskinoton rajat sekä ohjeistukset asetettujen rajojen sisällä pysymiseksi.

Henkilöstö on sitoutunutta ja urakehitystä tuetaan monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla. Noin puolet henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita.

Jani Utriainen, Savonlinna

Yhtiön liiketoiminta

Yhtiö tarjoaa henkilö- ja yritysasiakkailleen täyden vähittäispankkipalveluiden valikoiman ja palvelee asiakkaitaan konttoriverkostossaan sekä kattavissa digitaalisissa palvelukanavissa. Tarjoama henkilöasiakkaille kattaa päivittäispankkipalvelut, erilaiset rahoitusratkaisut, säästämisen palvelut, varainhoidon palvelut, säästö- ja lainaturvavakuutukset sekä perintöja perheoikeudelliset asiat. Yritysasiakkaiden palveluvalikoima kattaa maksuliikennepalvelut ja muut yritysten päivittäispankki- ja rahoituspalvelut, yrityseläkevakuutukset, sijoituspalvelut sekä lainopilliset ja muut neuvontapalvelut. Omaa palvelutarjontaa on täydennetty yhteistyökumppaneiden tuottamilla palveluilla.

Säästämisen ja sijoittamisen tuotevalikoimaan kuuluvat omien tuotteiden, kuten tilien ja

debentuurilainojen lisäksi myös yhteistyökumppaneiden Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja Sp-Henkivakuutus Oy:n sijoittamisen ja säästämisen tuotteet. Vuoden 2024 lopussa asiakkailla oli yhtiön välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä yhteensä 1019 milj. euroa.

Omia rahoituspalveluja täydentävät yhteistyökumppaneiden tuotteet kuten lainaturvavakuutukset ja erilaiset takaukset. Yhteistyökumppaneita näiden rahoitustuotteiden tarjoamisessa ovat muun muassa Sp-Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Yhtiö toimii itsenäisenä Visa-korttien liikkeeseenlaskijana ja rahoittaa kortit taseesta. Tilikauden aikana pk-yrityksille lanseerattiin yhteistyössä K-ryhmän kanssa uusi luottokortti, K-Business Credit.

Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se käynnistää laajan toimenpideohjelman riskienhallinta- sekä muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Toimenpideohjelma käynnistettiin yhtiössä tunnistetun ohjeiden vastaisen toiminnan ja siihen liittyvien epäselvyyksien vuoksi.

Yhtiö on saanut vuoden 2024 jälkipuoliskolla valmiiksi seuraavia riskienhallintaprosesseihin liittyviä toimenpiteitä:

Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien prosessikehitys
Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden päivittäminen
Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin kasvattaminen
Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen
Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän luottokannan hallitun alasajon strategia
Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen

• Kaikkien riippumattomien toimintojen suunniteltu merkittävä lisäresursointi

• Koko henkilöstön riskienhallinta- ja compliance-koulutusohjelma

• Kertaluontoiset luotto- ja asiakaskannan laadun läpikäynnit

• Asiakasliiketoiminnan tukitoimintojen keskittämisen saattaminen valmiiksi, ml. vakuusarviointien keskittäminen

• Riskienvalvontatoiminnon luottoriskikontrollien merkittävä lisääminen ja kaikkien riskilajien kontrolliprosessin

-

formalisointi
tarkentaminen

• Riskienvalvontatoiminnon prosessi- ja kontrolliohjeiden, sekä limiittiylitysprosessin

Yhtiö jatkaa toimenpideohjelman toteuttamista ja kehittämistyötä vuoden 2025 aikana. Yhtiön käynnistämässä toimenpideohjelmassa on jäljellä toimenpiteitä erityisesti tietosuoja-, KYC- ja AML-prosessien kehittämiseksi, henkilöstöriskien hallintaan liittyvien toimintatapojen dokumentoimiseksi sekä riippumattomien toimintojen toimintatapoihin liittyvien politiikkojen ja prosessien parantamiseksi.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Keskeisten kehityshankkeiden eteneminen

Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB-lupahakemusprosessinsa toistaiseksi. Yhtiön hallitus hyväksyi helmikuussa 2022 IRB-lupahakemuskokonaisuuden, ja Finanssivalvonta on arvioinut yhtiön jättämää IRBlupahakemusta erityisesti vuoden 2024 aikana. Valvojan kanssa käydyssä vuoropuhelussa tunnistettiin kehitystarpeita useisiin IRBmallikehikon osa-alueisiin, ja yhtiö ei tämän perusteella odottanut saavansa jätettyyn IRB-lupahakemukseen myöntävää päätöstä ja keskeytti prosessin toistaiseksi. Yhtiö arvioi IRB-mallikehikon kehitystarpeita ja mahdollisen uuden lupahakemuksen jättämistä erikseen.

Yhtiöllä on käynnissä viranomaisraportoinnin uudistushankkeita, joissa parannetaan

raportointijärjestelmiä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi käynnissä on kestävyysraportoinnin kehityshanke, jossa on valmistauduttu CSRD-sääntelyn raportointivaateisiin.

Yhtiö käynnisti toisella neljänneksellä laina-, vakuus- ja asiakastietojärjestelmien kehityshankkeen, jossa päivitetään järjestelmiä sekä asiakastietojärjestelmään lisätään muun muassa automaatiota ja ohjaavuutta. Järjestelmähankkeen tavoitteena on parantaa tehokkuutta, vähentää manuaalityön määrää sekä parantaa luotonannon laatukontrolleja. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää erinomaista asiakaskokemusta kaikissa palvelukanavissa. Hankkeeseen investoidaan noin 10 milj. euroa vuosien 2024–2027 aikana ja kehityshanke toteutetaan yhteistyössä Samlinkin ja Evitecin kanssa.

Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan hankkiminen

Yhtiö ja Handelsbanken sopivat toukokuussa 2023 järjestelystä, jossa yhtiö ostaa Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Viranomaishyväksyntä kaupalle saatiin 24.7.2023. Kauppa toteutettiin suunnitelman mukaisesti 1.9.2024. Ostettavat asiakkuudet sijoittuivat maantieteellisesti ympäri Suomen. Yhtiö avasi uudet konttorit yritysjärjestelyn yhteydessä Vaasaan, Vantaalle ja Kuopioon.

Yhtiölle siirtyvän talletuskannan koko oli noin 440 milj. euroa ja luottokannan koko noin 500 milj. euroa. Liiketoimintakaupassa yhtiölle siirtyi noin 10 000 asiakasta. Handelsbankenista siirtyi yhtiön palvelukseen noin 30 henkilöä vanhoina työntekijöinä.

Järjestelyn myötä yhtiön markkina-asema vahvistuu pk-yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti. Liiketoiminnan hankinnan arvioidaan kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja noin 7–10 milj. euroa vuosittain. Liiketoimintakaupan vaikutus yhtiön vakavaraisuusasemaan oli noin -1,6 prosenttiyksikköä kasvavien riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon perusteella.

Kauppahinta oli transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla sekä koroilla. Kauppahinta maksettiin käteisellä, joten transaktiolla ei ollut vaikutusta yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrään.

Valvojan suorittamat tarkastukset kaudella

Finanssivalvonta on suorittanut seuraavia yhtiöön kohdistuvia tarkastuksia vuoden 2024

aikana:

• Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi – tarkasteluajankohta 30.6.2024

• Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen – tarkasteluajankohta ajalta ennen 21.12.2023

• Valvojan arvio – tarkasteluajankohta

-

30.6.2024

Tarkastuksissa on tunnistettu useita kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Valvojan suorittamien tarkastusten havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan ja ovat osin yhteneväisiä.

toimintakertomus

Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi

Finanssivalvonta suoritti syksyllä 2024 osana valvojan jatkuvaa valvontaa likviditeettiriskin tarkastuksen yhtiöön. Tarkastus perustuu yhtiön 30.6.2024 tilanteeseen ja kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin likviditeettiriskin hallinnan prosesseihin sekä voimassa olleeseen dokumentaatioon. Yhtiön syksyllä 2024 toteuttamia kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu osana tarkastusta tarkasteluajankohdan ollessa 30.6.2024.

Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin likviditeettiriskien hallintaan liittyvää organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä, likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja. Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset.

Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä ja resursoinnin riittävyyttä.

Tarkastuksessa esille nostetut havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke, jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista.

Valvojan arvio

Finanssivalvonta suoritti vuoden 2024 jälkipuoliskolla yhtiöstä valvojan arvion (SREP) perustuen pääosin 30.6.2024 tilanteeseen. Tarkastuksessa arvioitiin yhtiön luotettavan hallinnon järjestämistä, liiketoiminta- ja strategisia riskejä ja pääomaan kohdistuvia riskejä sekä niiden hallinnan järjestämistä. Yhtiön edellinen valvojan arvio on laadittu 30.6.2022 tilanteesta ja päätös siitä on annettu yhtiölle 27.2.2023.

Valvojan arviossa tunnistettiin kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Raportin sisältämistä havainnoista noin puolet kohdistuu luottoja vastapuoliriskiin ja suuri osa havainnoista liittyy luottoriskin hallinnan ja ohjeistuksen järjestämiseen. Toinen merkittävä osa-alue valvojan havainnoista liittyy yhtiön teknisiin ja järjestelmäkehitystä vaativiin luottoriskiprosessin eri vaiheisiin, joiden osalta toimenpiteiden suunnittelu on yhtiössä käynnistetty.

Luotettavan hallinnon ja muiden riskilajien osalta valvojan havainnot koskevat muun muassa riippumattomien toimintojen resursoinnin riittävyyttä ja siihen liittyvien

riittävien kontrollien järjestämistä. Yhtiön riippumattomien toimintojen henkilöstömäärää on kasvatettu vuoden 2024 jälkipuoliskolla merkittävästi. Yhtiön toisen puolustuslinjan henkilöstömäärää on kasvatettu kahdestatoista kahteenkymmeneenkolmeen ja myös kolmannen puolustuslinjan henkilöstömäärää on kasvatettu kahdesta neljään. Kasvaneella henkilöstömäärällä on jo korjattu valvojan arvion havaintoja, jotka koskevat riippumattomien toimintojen tekemiä kontrolleja ja varmistuksia. Lisäksi ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluvan asiakasliiketoiminnan tuen henkilöstömäärää on kasvatettu ja keskitetty luottopäättäjätoiminto on perustettu 1.1.2025 alkaen.

Yhtiö on kesällä 2024 tiedottanut laajan toimenpideohjelman käynnistämisestä, jolla korjataan yhtiön itse jo aiemmin tunnistamia puutteita erityisesti riskienhallintaprosessien ja muiden kontrolliprosessien parantamiseksi. Yhtiö on erityisesti vuoden 2024 jälkipuoliskolla toteuttanut korjaavia toimenpiteitä, joilla valvojan arviossa mainittuja havaintoja on jo kyetty korjaamaan. Lisäksi yhtiö laatii toukokuun 2025 loppuun mennessä yhtiön hallituksen vahvistaman toimenpidesuunnitelman, jolla jäljellä olevat puutteet korjataan lähtökohtaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä.

Käynnissä olevat viranomaistutkinnat

Yhtiö tiedotti toukokuussa, että Finanssivalvonta on tehnyt poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä arvopaperimarkkinarikoksista. Tutkinta etenee viranomaisaikataulussa ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole lisätietoja asiaan liittyen.

Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se jättää tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen. Tämä tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen mukaisesti ja yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä jatkuvan tiedonantopolitiikkansa mukaisesti.

Yhtiö jätti loppuvuodesta poliisille tutkintapyynnön liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole tähän liittyen lisätietoja.

Investoinnit asiakaskokemuksen kehittämiseen

Yhtiön keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä palvelukanavissa. Strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on keskeistä. Investoinnit jatkuivat palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Palveluverkostoa laajennettiin avaamalla uudet yksiköt Kuopioon, Vaasaan ja Vantaalle. Lisäksi investoitiin tilojen laajennuksiin Lahdessa, Tampereella ja Alavuden Tuurissa.

Henkilöstön osaamiseen panostaminen keskeistä

Henkilöstön osaaminen on yhtiön keskeinen kilpailuvaltti ja merkittävä tekijä henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidossa ja parantamisessa. Vuoden 2024 aikana yhtiön merkittävimmät osaamisen kehittämisen alueet olivat riskienhallinnan erinomainen hallinta, yhtiön toimintamallien kirkastaminen, asiakkaan tuntemisen ja talousrikollisuuden torjunnan prosessien osaaminen ja tekoälyratkaisujen tehokas käyttö. Lisäksi yhtiössä jatkettiin pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistyötä perehdyttämisen, asiakaskokemuksen ja esihenkilötyön osalta.

Vuoden 2024 alussa yhtiö lanseerasi koko henkilöstön käyttöön oppimisympäristö OmaAkatemian, joka tukee organisaation laajuista oppimista ja osaamisen syventämistä laaja-alaisesti. Lisäksi yhtiö tarjoaa esihenkilöille ja asiantuntijoille mahdollisuuden suorittaa alan tutkintoja, esimerkiksi APV1, APV2, APV ESG ja LKV, ammattitaitonsa kehittämiseksi.

Yhtiö jatkoi panostusta opiskelijayhteistyöhön ja vuoden aikana tarjottiin kymmeniä työharjoittelupaikkoja ja opinnäytetyötoimeksiantoja korkeakouluopiskelijoille ympäri Suomen. Lisäksi kesäkaudella 2024 yhtiössä työskenteli 53 kesätyöntekijää.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku

Yhtiö laski liikkeeseen toukokuussa 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen. Kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 140 milj. euron edestä vakuudettomia senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja. Vuoden aikana erääntyi 300 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina ja 205 milj. euron edestä vakuudettomia seniorehtoisia joukkovelkakirjalainoja.

Toimintaympäristö

Suomen talouden odotetaan elpyvän ja Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden näkymistä. (1 Tilastokeskuksen laskema vuosimuutos kuluttajahinnoissa oli joulukuussa 0,7%. Inflaation muutokseen vuoden takaiseen verrattuna vaikuttivat muun muassa asuntolainojen keskikoron, sähkön ja dieselin hinnan lasku. (3

Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia ja rahoitusolot ovat kevenemässä, mutta ovat kuitenkin yhä kireät, johtuen aiempien koronnostojen vaikutuksesta. Euroopan keskuspankki pyrkii varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi 2% tavoitteen mukaiseksi. Joulukuussa EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP laski vuonna 2024 ohjauskorkoja yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä. (2 Korot jatkoivat laskuaan vuoden 2024 aikana ja tammi-joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-koron noteeraus on laskenut noin 1,1 prosenttiyksikköä. (10

Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi, mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa. Rahoitusolojen keveneminen tukee talouskasvua, mutta työttömyys kasvaa edelleen vuonna 2025. Toisaalta korkojen odotetaan yhä laskevan ja tämä tukee kulutusta ja investointeja. Suomen Pankin alustavien laskelmien mukaan BKT:n ennustetaan supistuvan vuonna 2024 0,5% ja kasvavan vuonna 2025 0,8%. Vuonna 2026 talouskasvun ennustetaan piristyvän 1,8%:iin ja vuonna 2027 1,3%:iin. (1

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli heinä-syyskuussa 4,4 %. Kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna ja kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi 2,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,8 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 9,3 %. Kotitalouksien investoinneista suurin osa muodostuu asuntoinvestoinneista. Yritysten investointiaste pysyi lähellä edellisen neljänneksen tasoa ja oli 27,7 %. (4

Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2024 työllisiä 15–74-vuotiaita oli 56 000 vähemmän ja työttömiä 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Joulukuussa työllisyysaste oli 75,9 % (20–64-vuotiaat) ja työttömyysaste 8,1 % (15–74-vuotiaat). (5

Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi joulukuussa 2024 edelleen negatiivisena, mutta parani hieman edellisestä vuodesta. Luottamusindikaattorin osatekijät ovat: arvio omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuluttajien odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä pysyivät vaisuina. Näkemys taloudesta on kuitenkin yleisesti vähän kohentunut vuoden takaiseen verrattuna. (11

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden 2024 joulukuussa 0,6% verrattuna vuoden takaiseen. Kuudessa suurimmassa kaupungissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat joulukuussa 0,4% ja muualla Suomessa 1,1% viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppojen määrä kiinteistövälittäjien kautta väheni 16% vertailukaudesta. (6

Joulukuussa asuntolainoja nostettiin 1,1 mrd. euron edestä, joka on 200 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Uusien asuntoluottojen keskimääräinen korko oli joulukuussa 3,17%. Joulukuussa 2024 kaikkien kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu supistui 0,5%. Yrityslainojen määrä supistui samalla ajanjaksolla 0,5%. Kotitalouksien talletuksien määrä kasvoi 12 kuukauden ajanjakson aikana yhteensä 1,4%. (7

Tammi-joulukuussa 2024 vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi 5,1% edellisvuoteen verrattuna. (8 Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni syys-marraskuun 2024 välisenä aikana 20% edellisvuoteen verrattuna ja oli 6,2 milj. kuutiometriä. (9

Yhtiö on jatkanut varautumistaan taloudellisen toimintaympäristön epävarmuuksiin mm. lisäämällä likviditeetti- ja pääomapuskureita sekä lisäämällä suojaustoimenpiteitä.

1) Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu 17.12.2024. 2) Suomen Pankki, EKP:n rahapoliittisia päätöksiä. Julkaistu 12.12.2024. 3) Tilastokeskus, Inflaatio 0,7% joulukuussa 2024. Julkaistu 14.1.2025.

4) Tilastokeskus, Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Julkaistu 18.12.2024. 5) Tilastokeskus, Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän joulukuussa 2024 verrattuna vuoden takaiseen. Julkaistu 24.1.2025.

6) Tilastokeskus, Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 0,6% vuoden takaisesta joulukuussa 2024. Julkaistu 28.1.2025. 7) Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, Uusien kulutusluottojen korot laskivat. Julkaistu 30.1.2025.

8) Tilastokeskus, Joulukuussa 2024 pantiin vireille 268 konkurssia. Julkaistu 16.1.2025. 9) Tilastokeskus, Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 20% vuoden takaisesta syys-marraskuussa 2024. Julkaistu 21.1.2025. 10) Suomen Pankki, Euribor-korkotaulukot. Julkaistu 2.1.2025.

11) Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus hiipui yhä joulukuussa 2024 – kulutusaikeet vähissä. Julkaistu 30.12.2024.

Oma Säästöpankki Oyj -konsernin tunnusluvut

(1 000 euroa)		1-12/2024 1-12/2023	Δ %
Korkokate	213 097	197 045	8 %
Liiketoiminnan tuotot yhteensä	270 068	247 067	9 %
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-111 004	-90 550	23 %
¹⁾ Kulu-tuottosuhde, %	41,3 %	36,9 %	12 %
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto	-83 379	-17 126 387 %
Tulos ennen veroja	74 589	138 048	-46 %
Tilikauden tulos	59 548	110 051	-46 %
Taseen loppusumma		7 709 090 7 642 906	1 %
Oma pääoma	576 143	541 052	6 %
¹⁾ Kokonaispääoman tuotto, ROA %	0,8 %	1,6 %	-52 %
¹⁾ Oman pääoman tuotto, ROE %	10,7 %	24,3 %	-56 %
¹⁾ Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	1,80	3,49	-48 %
¹⁾ Omavaraisuusaste, %	7,5 %	7,1 %	6 %
¹⁾ Vakavaraisuussuhde (TC), %	15,6 %	16,5 %	-6 %
¹⁾ Ydinpääomasuhde (CET1), %	14,4 %	14,9 %	-3 %
¹⁾ Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %	14,4 %	14,9 %	-3 %
¹⁾ 2) Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %	160,3 %	248,9 %	-36 %
¹⁾ 3) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %	118,1 %	117,8 %	0 %
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	518	445	16 %
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa	585	464	26 %

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä:

¹⁾ Vertailukelpoinen tulos ennen veroja	86 656	143 609	-40 %
¹⁾ Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %	37,8 %	35,1 %	8 %
¹⁾ Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa	2,09	3,63	-42 %
¹⁾ Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %	12,4 %	25,3 %	-51 %

1) Tunnuslukujen sekä vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K37.

Vertailukelpoinen tulos esitetään tuloslaskelman yhteydessä.

Tulos 1–12 / 2024

Konsernin tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli 74,6 (138,0) milj. euroa ja tilikauden tulos 59,5 (110,1) milj. euroa. Kulu-tuottosuhde oli 41,3 (36,9)%.

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammijoulukuulta oli 86,7 (143,6) milj. euroa ja vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde 37,8 (35,1)%. Vertailukelpoisesta tuloksesta on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot, yritysjärjestelyihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset sekä ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneet kulut.

Tuotot

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 270,1 (247,1) milj. euroa. Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 9,3 % vertailuvuoteen nähden. Liiketoiminnan tuottojen kasvu selittyy korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvulla.

Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot olivat 274,5 (248,9) milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketoiminnan tuottojen kasvu oli 10,3 %. Raportointikaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä liiketoiminnan tuotoista on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -4,4 (-1,9) miljoonaa euroa.

Korkokate kasvoi 8,1 % ollen 213,1 (197,0) milj. euroa. Raportointikaudella korkotuotot kasvoivat 8,4 % ollen 349,6 (322,5) milj. euroa. Markkinakorot ovat kääntyneet laskuun kolmannen neljänneksen aikana, mutta raportointikaudella korkotuottojen kasvua selittää alkuvuoden jatkunut markkinakorkojen nousu sekä kasvanut lainakanta, johon on vaikuttanut maaliskuussa 2023 toteutettu Liedon Säästöpankin hankinta sekä syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoiminnan hankinta. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten käsittelytapaa on muutettu raportointikauden aikana. Käsittelytavan muutos vähensi korkotuottoja ja -kuluja, muutoksella ei ollut vaikutusta korkokatteeseen. Raportointikauden aikana korkoriskin suojauksesta aiheutuneet korkotuotot olivat 1,6 (37,6) milj. euroa. Kauden aikana lainakannan keskimääräinen marginaali on pysynyt lähes ennallaan.

Korkokulut kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna ollen 136,5 (125,5) milj. euroa. Korkokulujen kasvuun ovat vaikuttaneet korkotason noususta johtuneet korkeammat liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus korkokuluihin pieneni vertailukaudesta ja oli -13,8 (-41,7) milj. euroa, muutos johtuu pääosin kirjaustavan muutoksesta. Yhtiön asiakkaille maksamien talletuksien keskimääräinen korko oli 0,87% (0,87%) kauden lopussa.

Palkkiotuotot ja -kulut, nettoerä kasvoi 7,0 % ollen 50,7 (47,4) milj. euroa. Palkkiotuottojen yhteismäärä oli 61,2 (56,6) milj. euroa.

Liiketoiminnan tuotot 1–12/2024, milj.€

Korteista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot kasvoivat 9,9% vertailuvuoteen verrattuna ja olivat 37,0 (34,0) milj. euroa. Kasvu selittyy pääosin volyymikasvulla. Luotonannosta perittävien palkkiotuottojen määrä oli 9,8 (10,2) milj. euroa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot olivat kaudella -4,4 (-1,9) milj. euroa. Raportointikaudella yhtiö arvosti uudelleen tiettyjen osakkuusyhtiöiden osakkeiden arvoja, jonka seurauksena yhtiö kirjasi 4,6 milj. euron arvonalennuksen.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,6 (4,5) milj. euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy raportointikaudella kirjattu talletussuojamaksu 2,8 milj. euroa sekä Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakauppojen yhteydessä kirjattujen yhteisvastuuvelkojen uudelleenarvostuksesta kirjattu 6,6 milj. euron positiivinen käyvän arvon muutos. Vertailukaudella liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin talletussuojamaksua 2,7 milj. euroa sekä Eurajoen Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjatun yhteisvastuuvelan uudelleenarvostuksesta kirjattu 0,7 milj. euron positiivinen käyvän arvon muutos.

Kulut

Liiketoiminnan kulut kasvoivat 22,6% verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liiketoiminnan kulut yhteensä olivat 111,0 (90,5) milj. euroa. Riskienhallinnan kehityshankkeesta "Noste" aiheutuneiden kulujen määrä raportointikaudella oli 8,3 milj. euroa. Raportointikaudelle on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelystä 4,2 milj. euroa sekä ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa.

Vertailukaudella liiketoiminnan kuluihin sisältyi Liedon Säästöpankin ja Handelsbankenilta hankittujen liiketoimintojen järjestelyistä aiheutuneita kuluja 3,3 milj. euroa. Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 103,3 (86,9) milj. euroa. Vertailukelpoisten liiketoiminnan kulujen kasvu oli 19,0%.

Henkilöstökulut kasvoivat 11,1% ollen 32,9 (29,6) milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat Liedon Säästöpankin henkilöstön siirtyminen liiketoimintakaupan yhteydessä sekä syyskuun 2024 alussa Handelsbankenin kanssa toteutettu yritysjärjestely. Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa oli 585 (464), josta 46 (69) oli määräaikaisia.

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,9% ollen 69,3 (52,5) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut -erä pitää sisällään viranomaismaksuja, toimisto-, IT-, edustus- ja markkinointikuluja sekä omassa käytössä olevien liiketilojen kustannuksia. Kulujen nousuun vertailukauteen nähden vaikuttivat riskienhallinnan kehityshankkeiden, ohjeiden vastaisen toiminnan selvittelystä sekä Handelsbankenin liiketoiminnan järjestelystä aiheutuneet kulut.

Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto saavutti vuoden 2023 lopussa tavoitetasonsa, minkä vuoksi vuonna 2024 kerättiin EU-tason maksun sijaan kokoluokaltaan merkittävästi pienempää kansallista vakausmaksua. Raportointikaudelle kirjattiin talletussuojamaksua yhteensä 2,8 milj. euroa, joka katettiin vanhan talletussuojarahaston palautuksilla. Yhteensä viranomaismaksuja kirjattiin 2,8 (5,0) milj. euroa.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 8,8 (8,4) milj. euroa.

Liiketoiminnan kulut 1–12/2023 , milj.€

Liiketoiminnan kulut 1–12/2024, milj.€

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kasvoivat vertailuvuoteen nähden ja olivat -83,4 milj. euroa, kun vertailukautena kirjatut rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat -17,1 milj. euroa. Tammi-joulukuun aikana ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen kirjattiin rahoitusvarojen arvonalentumistappioita yhteensä 64,4 milj. euroa, joista 4,9 milj. euroa oli lopullisia rahoitusvarojen arvonalentumistappioita.

Tammi-joulukuun aikana odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi ja oli 71,2 milj. euroa kohdistuen saamisiin asiakkailta ja taseen ulkopuolisiin eriin. Vertailukaudella odotettavissa olevien luottotappioiden määrä väheni ja oli 1,9 milj. euroa. Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä pieneni vertailuvuoteen nähden ja oli tammi-joulukuun aikana 12,2 (19,0) milj. euroa. Vertailukaudella toteutuneista luottotappioista yksittäisen asiakkaan osuus oli 13,8 milj. euroa.

Raportointikaudella yhtiö kohdisti luottoriskien realisoituessa aiemmin tehdyn 1,0 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen, jolla aikaisemmin varauduttiin taloudellisen ympäristön epävarmuuteen.

Raportointikauden alussa Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen saatavakantaan tehdyn käyvän arvon oikaisu oli 7,3 milj. euroa. Raportointikauden aikana yhtiö on uudelleen arvostanut käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi toisen ja kolmannen neljänneksen aikana yhteensä 5,3 milj. euron ja viimeisen neljänneksen aikana 2,0 milj. euron positiiviset tulosvaikutteiset kirjaukset, yhteensä 7,3 milj. euroa. Liedon Säästöpankin saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä.

Kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen saatavakantaan tehtiin käyvän arvon oikaisu 5,8 milj. euroa. Saamisten käypä arvo 497,2 milj. euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärää 503,0 milj. euroa alempi. Erotus muodostuu lainakannan arvioidusta luottoriskistä. Raportointikaudella käyvän arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj. euroa.

Raportointikauden lopussa yhtiöllä on taseeseen kirjattu johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa. Tehdyt lisävaraukset kohdistuvat vaiheeseen 2.

Tase

Konsernin taseen loppusumma kasvoi 0,9% vuoden 2024 aikana 7 709,1 (7 642,9) milj. euroon. Kasvusta 443,9 milj. euroa tuli Handelsbankenin liiketoimintakaupasta.

Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset yhteensä kasvoivat tammijoulukuussa 6,1 % nousten 6 569,4 (6 189,4) milj. euroon. Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 283,6 (192,3) milj. euroa ja lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 285,8 (5 997,1) milj. euroa. Handelsbankenin liiketoiminnan hankinta kasvatti lainoja ja saamisia 497,2 milj. euroa. Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettyjen lainojen keskimääräinen koko oli noin 117 tuhatta euroa.

Luottokanta asiakasryhmittäin (pl. luottolaitokset), ennen odotettavissa olevia luottotappioita

Luottosaldo
(1000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Yksityisasiakkaat	3 778 191	3 585 722
Yritysasiakkaat	1 356 416	1 255 520
Asuntoyhteisöt	712 477	736 068
Maatalousasiakkaat	311 510	300 447
Muut	239 801	154 776
Yhteensä	6 398 396	6 032 533

Sijoitusomaisuus

Konsernin sijoitusomaisuus pieneni kauden aikana 8,1% ja oli 516,0 (561,4) milj. euroa. Valtaosa muutoksesta johtuu yksittäisen suuren joukkovelkakirjalainasijoituksen erääntymisestä. Sijoitusomaisuuden hallinnan ensisijainen tarkoitus on yhtiön likviditeettiaseman turvaaminen.

Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Aineettomia hyödykkeitä oli taseelle kirjattuna vuoden lopussa 11,7 (8,8) milj. euroa ja liikearvoa 20,1 (4,8) milj. euroa. Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnasta kirjattiin liikearvoa 15,3 milj. euroa.

Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille

Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille, 4 237,3 (3 943,6) milj. euroa, kasvoivat kauden aikana 7,4 %. Erä muodostuu pääosin yleisöltä vastaanotetuista talletuksista, jotka olivat joulukuun lopussa 3 939,9 (3 733,3) milj. euroa. Määräaikaistalletusten osuus näistä oli 14 % ja niiden keskimääräinen maturiteetti noin kuusi kuukautta. Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan vaikutus talletuskantaan oli 443,3 milj. euroa. Velkoja luottolaitoksille, 236,6 (165,3) milj. euroa, kasvattivat pääosin vakuudelliset LTRO-luotot.

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen yhteismäärä laski kauden aikana 9,0% 2665,6 (2 930,1) milj. euroon. Tammikuussa erääntyi 55 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja huhtikuussa 300 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina. Syyskuussa erääntyi 150 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Toukokuussa yhtiö laski liikkeeseen 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen. Kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 140 milj. euron edestä vakuudettomia seniorehtoisia joukkovelkakirjalainoja. Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa K13.

Kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena oli lainoja 3008,0 (3024,0) milj. euroa.

Oma pääoma

Konsernin oma pääoma, 576,1 (541,1) milj. euroa, kasvoi kauden aikana 6,5 %. Oman pääoman muutos selittyy pääosin kauden tuloksella, käyvän arvon rahaston muutoksella ja osinkojen maksulla.

Omat osakkeet

Oma Säästöpankki Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 136 647 kappaletta. Yhtiö luovutti maaliskuussa 64 739 yhtiön hallussa ollutta osaketta osakepalkkiojärjestelmän 2020–2021 sekä osakepalkkiojärjestelmän 2022–2023 vuoden 2024 palkkioerän palkkioon oikeutetuille henkilöille.

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 42,2 (41,9) milj. euroa, muodostuivat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä joulukuun lopussa oli 319,4 (330,6) milj. euroa, koostuivat pääasiassa käyttämättömistä luottojärjestelyistä.

Osakepääoma	31.12.2024	31.12.2023
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin (pois lukien omat osakkeet)	33 114 988	31 546 596
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (pois lukien omat osakkeet)	33 156 124	33 073 851
Omien osakkeiden lukumäärä	136 647	201 386
Osakepääoma (1000 euroa)	24 000	24 000

Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja

Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. Talletussuojasta vastaava taho on Rahoitusvakausvirasto. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan korvauskelpoiset saamiset enintään 100 000 euroon asti.

Sijoittajien korvausrahaston varoista korvataan ei-ammattimaisten sijoittajien saamiset Oma Säästöpankki Oyj:ltä yhteensä enintään 20 000 euroon saakka.

Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta

Vakavaraisuudenhallinta

Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on yhtiön riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan yhtiön riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi yhtiö asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin, kuten taseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin.

Sisäisessä arviointiprosessissaan yhtiö arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.

Yhtiön hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisista toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Yhtiö toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella yhtiö kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Yhtiön vakavaraisuuden hallinnasta vastaa yhtiön hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Hallitus käy vuosittain läpi yhtiön vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat.

Vakavaraisuusasema ja omat varat

Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC) pieneni ja oli kauden lopussa 15,6 (16,5)%. Ydinpääomasuhde (CET1) oli 14,4 (14,9)%. Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Riskipainotetut erät kasvoivat 11,0% ollen 3662,7 (3 300,0) milj. euroa. Kasvu johtui pääosin Handelsbankenin liiketoimintakaupasta sekä maksukyvyttömien vastuiden kasvusta. Yhtiö arvioi, että vuoden alusta voimaan astuneet CRR3-muutokset eivät vaikuta yhtiön vakavaraisuusasemaan oleellisesti vuonna 2025.

Oma Säästöpankki -konserni soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRBlupahakemusprosessinsa toistaiseksi.

Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1). Konsernin omat varat (TC), 570,0 (544,5) milj. euroa, ylittivät 93,2 milj. eurolla omien varojen kokonaispääomavaatimuksen 476,7 (396,5) milj. euroa. Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien varojen ylijäämä oli 56,6 milj. euroa. Ensisijainen pääoma (T1) 528,4 (490,9) milj. euroa oli kokonaisuudessaan ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 41,5 (53,6) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä. Kertyneistä voittovaroista on vähennetty vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä 12,0 milj. euroa, kun vertailukaudella 2023 vähennys oli 33,3 milj. euroa.

perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade

lasketaan standardimenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiö

ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB-

lupahakemusprosessinsa toistaiseksi.

Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli

vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1).

Konsernin omat varat (TC), 570,0 (544,5) milj. euroa,

ylittivät 93,2 milj. eurolla omien varojen

kokonaispääomavaatimuksen 476,7 (396,5) milj. euroa.

Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien

varojen ylijäämä oli 56,6 milj. euroa. Ensisijainen pääoma

(T1) 528,4 (490,9) milj. euroa oli kokonaisuudessaan

ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 41,5

(53,6) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja

kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet

Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä

vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi

ehdotettu osinkojen määrä. Kertyneistä voittovaroista on

vähennetty vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen

perusteella maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä 12,0

milj. euroa, kun vertailukaudella 2023 vähennys oli 33,3

milj. euroa.

Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuuslaskennan pääerät

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Ydinpääoma ennen vähennyksiä	563 444	505 611
Vähennykset ydinpääomasta	-35 011	-14 663
Ydinpääoma (CET1) yhteensä	528 433	490 948
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä	-	-
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta	-	-
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä	-	-
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä	528 433	490 948
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä	41 544	53 571
Vähennykset toissijaisesta pääomasta	-	-
Toissijainen pääoma (T2) yhteensä	41 544	53 571
Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä	569 977	544 519
Riskipainotetut erät
Luotto- ja vastapuoliriski	3 190 494	2 926 776
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA)	57 250	50 949
Operatiivinen riski	414 930	322 280
Riskipainotetut erät yhteensä	3 662 674	3 300 005
Ydinpääomasuhde (CET1), %	14,43 %	14,88 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %	14,43 %	14,88 %
Vakavaraisuussuhde (TC), %	15,56 %	16,50 %

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0%) sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääomavaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaade (2,5%), harkinnanvarainen Pilari II mukainen SREPvaade, muuttuva lisäpääomavaade sekä järjestelmäriskipuskuri. Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %) sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääomavaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade sekä järjestelmäriskipuskuri.

Finanssivalvonnan Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama valvontaviranomaisen arvioon perustuva SREP-vaade, 1.5%, on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. SREP-vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan Finanssivalvonnan Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama valvontaviranomaisen arvioon perustuva SREP-vaade, 1.5 %, on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. SREP-vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion

kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0%:ssa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0%, astui voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Tämä Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama vaade, joka on katettava konsolidoidulla ydinpääomalla, vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä. mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0 %:ssa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0 %, astui voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Tämä Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama vaade, joka on katettava konsolidoidulla ydinpääomalla, vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä.

Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen. Ydinpääomalla katettava ohjeellinen lisäpääomasuositus, 1,0%, on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen. Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen. Ydinpääomalla katettava ohjeellinen lisäpääomasuositus, 1,0 %, on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen.

Konsernin pääomavaade

31.12.2024
(1 000 euroa)				Lisäpääomavaatimukset
			Kiinteä	Muuttuva
	Pilari I vähimmäis	Pilari II (SREP) -	lisäpääoma	lisäpääoma		Järjestelmäriski
Pääoma	pääomavaade*	vaade*	vaade	vaade**	O-SII	puskuri	Pääomavaade yhteensä
CET1	4,50 %	0,84 %	2,50 %	0,02 %	0,00 %	1,00 %	8,86 %	324 511
AT1	1,50 %	0,28 %					1,78 %	65 241
T2	2,00 %	0,38 %					2,38 %	86 989
Yhteensä	8,00 %	1,50 %	2,50 %	0,02 %	0,00 %	1,00 %	13,02 %	476 741

* AT1- ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1-pääomalla

** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden

Vähimmäisomavaraisuusaste

Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuus-

aste oli katsauskauden lopussa 6,8 (6,3) %

vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3 %. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan

sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensisijaisten

pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa

liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden

hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus -

suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana

kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.

Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma

Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen vähimmäisomavaraisuusasteen

lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen

vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimus

(Pilari II), 0,25 %, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja

vaade on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen,

kuitenkin enintään 31.3.2026 saakka.

Vähimmäisomavaraisuusaste

(1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Ensisijainen pääoma 528 433 490 948 Vastuiden kokonaismäärä 7 781 871 7 749 639 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 6,79 % 6,34 %

Maksuvalmiusvaatimus ja

pysyvä varainhankinta

Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity

Coverage Ratio) säilyi vakaalla tasolla ollen kauden

lopussa 160,3 (248,9) %, kun maksuvalmiusvaatimuksen

vähimmäistaso on 100 %.

Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen

käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista

varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden

näkymistä. (1 Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi,

mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien

luottamus talouteen on heikkoa. Heikko taloustilanne sekä

Vähimmäis omavaraisuusaste

Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäis omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 6,8 (6,3)% vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3%. Vähimmäis omavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensi sijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus -suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.

Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitos toiminnasta annetun lain nojalla harkinnan varaisen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääoma vaatimus (Pilari II), 0,25%, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja vaade on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen, kuitenkin enintään 31.3.2026 saakka.

Vähimmäis - omavaraisuusaste (1000 euroa)	31.12.2024 31.12.2023
Ensisijainen pääoma	528 433	490 948
Vastuiden kokonaismäärä	7 781 871	7 749 639
Vähimmäis - omavaraisuusaste, %	6,79 %	6,34 %

Maksuvalmiusvaatimus ja pysyvä varainhankinta

Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity Coverage Ratio) säilyi vakaalla tasolla ollen kauden lopussa 160,3 (248,9)%, kun maksuvalmiusvaatimuksen vähimmäistaso on 100%.

Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden näkymistä. (1 Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi, mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa. Heikko taloustilanne sekä kotimainen talletuskilpailu asettaa painetta talletushankinnan kehitykselle.

Neljännen kvartaalin aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät rahoituskustannuksia yleisen markkinatilanteen säilyessä haastavana. Yhtiön likviditeettiriski säilyi vakaalla tasolla eikä tilikauden 2025 ensimmäisen kvartaalin aikana ole merkittäviä rahoituskeskittymiä.

LCR & NSFR	31.12.2024	31.12.2023
LCR	160,3 %	248,9 %
NSFR	118,1 %	117,8 %

Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable Funding Ratio) oli kauden lopussa 118,1 (117,8) % tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %.

(1 Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu 17.12.2024

Kriisinratkaisusuunnitelma hillitsivät rahoituskustannuksia yleisen markkinatilanteen säilyessä haastavana. Yhtiön likviditeettiriski säilyi

Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu-suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017. alla tasolla eikä tilikauden 2025 ensimmäisen kvartaalin aikana ole merkittäviä rahoituskeskittymiä. LCR & NSFR 31.12.2024 31.12.2023 LCR 160,3 % 248,9 % NSFR 118,1 % 117,8 % Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable Funding Ratio) oli kauden lopussa 118,1 (117,8) % tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %. (1 Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu

Rahoitusvakausvirasto antoi Oma Säästö pankki Oyj:lle kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) koskevan päätöksen 6.4.2022. Päätöksen mukainen vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5%) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3%). Tilanteessa 31.12.2024 Oma Säästöpankki Oyj täyttää asetetun vaateen omilla varoilla. Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL-vaatimuksen. Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on määrältään 20,88% ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävän vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus 7,82%. Uusi MREL-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo ennen sen voimaantuloa. Kriisinratkaisusuunnitelma Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017. Rahoitusvakausvirasto antoi Oma Säästöpankki Oyj:lle kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta (MREL -vaade) koskevan päätöksen 6.4.2022. Päätöksen mukainen vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3 %). Tilanteessa 31.12.2024 Oma Säästöpankki Oyj täyttää asetetun vaateen omilla varoilla. Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL -vaatimuksen.

kotimainen talletuskilpailu asettaa painetta

talletushankinnan kehitykselle.

Neljännen kvartaalin aikana laskeneet markkinakorot

vaka

17.12.2024

Riskienhallinta Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski. Jokaiselle pääriskilajille on erilliset hallituksen vahvistamat riskialuekohtaiset strategiat, joissa kuvataan yhtiön kannalta merkittävät riskit sekä määritellään kyseistä riskilajia koskevat mittarit ja niiden tavoitetasot. liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski. Jokaiselle pääriskilajille on erilliset hallituksen vahvistamat riskialuekohtaiset strategiat, joissa kuvataan yhtiön kannalta merkittävät riskit sekä määritellään kyseistä riskilajia koskevat mittarit ja niiden tavoitetasot. Oma Säästöpankki Oyj noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta.

Oma Säästöpankki Oyj noudattaa tiedonanto velvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vaka varaisuudesta. Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management Report -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana. -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana. Periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista,

Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva

vaatimus on määrältään 20,88 % ja

vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävän vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus 7,82 %.

Uusi MREL

-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö

valmistautuu täyttämään tulevan MREL

-vaateen jo ennen

sen voimaantuloa.

MREL

josta MREL josta MREL

MREL -kelpoiset varat yhteensä	739 202	571 271
Muut velat	169 225	26 752
T2 -instrumentit	41 544	53 571
Ydinpääoma (CET1)	528 433	490 948
MREL -vaade	347 954	313 500
josta MREL -vaade	233 456	232 489
Vähimmäisomavaraisuuden vastuut (LRE)		7 781 871 7 749 639
josta MREL -vaade	347 954	313 500
Kokonaisriski (TREA)		3 662 674 3 300 005
MREL -vaade (1 000 euroa)	31.12.2024 31.12.2023

T2 MREL

Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management Report arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa.

Riskienhallinnalla pyritään vähentämään

ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa

yhtiön maineelle sekä varautumaan erilaisten tunnistettujen riskien toteutumiseen ennakoivasti.

Liiketoimintapäätöksissä huomioidaan

riskienhallintastrategian mukaiset linjaukset, ja riskejä seurataan ja arvioidaan osana päivittäistä liiketoimintojen

johtamista. Tilikauden aikana kullekin tunnistetulle

pääriskilajille on perustettu sitä käsittelevä komitea, jossa

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa yhtiön maineelle sekä varautumaan erilaisten tunnistettujen riskien toteutumiseen ennakoivasti. Liiketoimintapäätöksissä huomioidaan riskienhallintastrategian mukaiset linjaukset, ja riskejä seurataan ja arvioidaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Tilikauden aikana kullekin tunnistetulle pääriskilajille on perustettu sitä käsittelevä komitea, jossa riskienvalvonta raportoi määrämuotoisesti kontrolleistaan ja havainnoistaan liiketoimintayksiköille, ja josta raportoidaan riskienhallintastrategiassa määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle.

Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallinta strategia perustuu hallituksen yhtiölle vahvistamaan liiketoimintastrategiaan. Riskienhallintastrategiassa määritellään yhtiön riskienhallinnan järjestäminen ja mandaatti sekä pääriskilajit, sekä määritellään riskienhallinnan dokumenttien suhde toisiinsa. Riskienhallintastrategian mukaisesti hallitus vahvistaa yhtiön riskinottohalukkuuden, riskialuekohtaiset strategiat sekä keskeiset riskienhallinnalliset periaatteet. Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti ja liiketoiminnasta riippumattomasti näiden mukaisesti yhtiön liiketoimintayksiköille, johdolle ja hallitukselle yhtiön riskiasemasta sekä tekemistään havainnoista.

Yhtiö kohdistaa liiketoimintastrategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankki toimintaan. Yhtiö määrittelee riskialue kohtaisissa strategioissa tavoitetasot

eri riskeille, kuten keskittymäriskeille, markkinariskeille ja maksuvalmiusriskeille. Liiketoiminnan suunnittelu tehdään hallituksen asettamien tavoite- ja riskirajojen mukaisesti, ja ylitystilanteita varten on määritelty eskalointimenettelyt, jotka johtavat toimenpidesuunnitelmien tekemiseen ja niiden raportointiin hallitukselle. Riskienvalvontatoiminnolla on velvollisuus arvioida toimenpidesuunnitelmia ja raportoida arviostaan hallitukselle.

Yhtiö pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla ja on määritellyt vakavaraisuuden suunnitteluprosessin, joka kytkeytyy liiketoiminnan suunnitteluun ja sen kautta tuotettavaan vakavaraisuusaseman ennusteeseen. Yhtiön vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille.

Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskien seurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle ja riskit omistaville liiketoimintayksiköille. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden, ja raportointi- ja seurantajärjestelmien sekä erilaisten riskimittarien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Yhtiöön on perustettu liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokkaan ja kattavan sisäisen valvonnan toteutuminen.

Riippumattomat toiminnot:

Liiketoiminnan tuki -toiminto
Riskienvalvontatoiminto
Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto
Sisäisen tarkastuksen toiminto

Riskienvalvonnan ja compliancen järjestelyt

Riskienvalvonnasta ja säännösten noudattamisesta (compliance) vastaa toinen puolustuslinja. Riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto toimivat suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa.

Riskienvalvontatoiminto ylläpitää riskien hallinnan toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen riskienhallinnassa ja riskinottohalukkuuden asettamisessa. Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että yhtiön riskien hallinta on riittävällä tasolla suhteessa yhtiön liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin, ja että kaikki uudet ja olennaiset, aikaisemmin tunnistamattomat riskit, tulevat yhtiön liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Tunnistetut merkittävät riskit kuvataan riskilajikohtaisissa riskistrategioissa, joissa myös asetetaan näitä koskevat tavoite- ja riskitasot. Merkittäväksi tunnistetuille

riskeille on määritelty säännöllisiä kontrolleja, joita riskienvalvontatoiminto suorittaa, ja joissa havaituista huomioista raportoidaan riskilajikohtaisissa komiteoissa, sekä määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Suoritetut kontrollit dokumentoidaan keskitettyyn riskienvalvonnan kontrollilokiin.

Compliance-toiminto varmistaa, että yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminto myös huolehtii, että noudatetut toimintatavat ja yhtiön sisäiset ohjeet on sovitettu yhteen lainsäädännön sekä muista säännöksistä tulevien vaatimusten kanssa. Compliance-toiminnon tavoitteena on yhtiön compliance -kulttuurin edistäminen.

Oma Säästöpankki Oyj:n sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä ja toiminnoissa. Sisäinen tarkastus arvioi myös toiseen puolustuslinjaan kuuluvia riippumattomia toimintoja.

Sisäinen tarkastus tukee yhtiön ylintä johtoa sekä organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation prosesseihin ja tuottamaan lisäarvoa Oma Säästöpankki Oyj:lle ja parantamaan sen toimintavarmuutta.

Tiina Kallonen, varainhoito

Luottoluokitukset

S&P Global Ratings päivitti marraskuussa 2024 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen tasolle BBB (aiemmin BBB+). Luottoluokittaja S&P perustelee luokituksen laskua ohjeiden vastaiseen luottosalkkuun kohdistuneilla odotettua suuremmilla luottotappiovarauksilla. Samalla S&P muutti pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymän negatiivisesta vakaaksi. Vakaa näkymä kuvaa luottoluokittajan odotusta, että yhtiö on tunnistanut kehitysalueet ja tehnyt korjaavia toimenpiteitä riskienhallinnan kehikossa ja että yhtiö säilyttää tuloksentekokyvyn myötä vakaan pääoman myös jatkossa. Lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus säilyi A-2. Lisäksi S&P Global Ratings on vahvistanut yhtiön joukkovelkakirjaohjelmalle AAA-luokituksen.

Pilari III julkistamisperiaatteet

Oma Säästöpankki -konserni julkaisee Euroopan parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset kahdeksannen osan ja sitä täydentävän asetuksen (EU) 2019/876 mukaiset tiedot vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta vuosittain Capital and Risk Management Report -julkaisussaan. Puolivuosikatsauksen yhteydessä julkaistaan erillisenä raporttina Pilari III mukaiset tiedot olennaisilta osin. Yhtiön riippumattomat toiminnot arvioivat ja todentavat julkaistujen tietojen asianmukaisuuden. Yhtiön hallitus arvioi riippumattomien toimintojen esityksestä, antavatko julkistetut tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen yhtiön riskiprofiilista.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, päätti kannattaa yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikkaa ja hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin. Lisäksi yhtiökokous päätti seuraavista asioista:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen perusteella yhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan varsinaista osinkoa 0,67 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 0,33 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingon täsmäytyspäivänä 28.3.2024 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti 8.4.2024.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 72 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 54 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 36 000 euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen kokouksesta 1 000 euroa ja kustakin sähköpostikokouksesta tai valiokunnan kokouksesta 500 euroa.

Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suositus on, että hallituksen jäsen ei luovuta vuosipalkkiona saamiaan osakkeita ennen kuin hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitseminen

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aila Hemminki, Aki Jaskari, Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa, Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uudeksi jäseneksi Essi Kautonen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastajan valitseminen ja palkkio

Tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen. KMPG Oy Ab toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024.

Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän kohtuullisen

laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta, sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin:

Osakkeet ja erityiset oikeudet voidaan antaa tai luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta, mikä vastaa yhtiökokouksen päivänä noin 12% yhtiön kaikista osakkeista.
Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista,että omien osakkeiden luovuttamista.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti ja kumoaa aikaisemmat yhtiökokouksen antamat valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla seuraavin ehdoin:

Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 1 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 3% yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen mukaan, kuitenkin siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä ei kerrallaan ylitä 10% yhtiön kaikista osakkeista. Tähän määrään lasketaan yhtiöllä itsellään ja sen tytäryhteisöllä olevat omat osakkeet osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Hallitus valtuutettiin päättämään, miten omia osakkeita hankitaan.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Ylimääräinen yhtiökokous

Oma Säästöpankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 10.12.2024.

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2024 päätti pitää hallituksen palkkioiden määrät ennallaan, mutta päätti toistaiseksi poistaa hallituksen jäsenen velvoitteen ostaa yhtiön osakkeita.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024 hallituksen lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jaakko Ossa, Aki Jaskari ja Jaana Sandström. Uusiksi jäseniksi valittiin Irma Gillberg-Hjelt, Juhana Brotherus, Carl Pettersson (aloitus 1.1.2025), Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Valitun hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitus

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukseen kuului seitsemän jäsentä 10.12.2024 asti, jolloin hallituksen nimettiin kahdeksan jäsentä, mutta yhden jäsenen toimikausi alkoi 1.1.2025. Hallitus piti vuoden aikana 30 kokousta.

Hallituksen varsinaiset jäsenet vuoden 2024 aikana:

Puheenjohtaja ja jäsen Jarmo Salmi 23.5.2024 saakka

Puheenjohtaja Jaakko Ossa 23.5.2024 alkaen ja jäsen 23.5.2024 saakka

Varapuheenjohtaja ja jäsen Jyrki Mäkynen 5.11.2024 saakka

Varapuheenjohtaja Jaana Sandström 10.12.2024 alkaen ja jäsen 10.12.2024 saakka

Jäsen Juhana Brotherus 10.12.2024 alkaen Jäsen Irma Gillberg-Hjelt 10.12.2024 alkaen Jäsen Aila Hemminki 10.12.2024 saakka

Jäsen Aki Jaskari

Jäsen Essi Kautonen 10.12.2024 saakka Jäsen Timo Kokkala 26.3.2024 saakka Jäsen Kati Riikonen 10.12.2024 alkaen Jäsen Juha Volotinen 10.12.2024 alkaen

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Hallinto ja henkilöstö

Yhtiön toimitusjohtajana toimi 19.6.2024 saakka Pasi Sydänlammi. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 19.6.2024 varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri. Hallitus käynnisti välittömästi hakuprosessin uuden toimitusjohtajan valitsemiseksi. Yhtiön hallitus nimitti 30.9.2024 ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025 ja väliaikainen toimitusjohtaja Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen saakka.

Oma Säästöpankki Oyj -konsernin palveluksessa oli vuoden 2024 aikana keskimäärin 518 henkilöä. Yhtiön tavoitteena on toimia vastuullisena työnantajana ja varmistaa, että jokaisella työntekijällä on selkeä tehtävänkuva ja rooli organisaatiossa. Yhtiö pyrkii tarjoamaan moni puolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä, jotka tukevat sekä yksilön työhyvinvointia ja ammatillista kehittymistä että yhtiön liiketoiminta strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Yhtiö panostaa laajasti henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen tarjoamalla monipuolisesti erilaisia oppimismahdollisuuksia sekä tukemalla ammatillisen osaamisen kehittämistä. Säännölliset koulutustilaisuudet, webinaarit ja verkkokoulutukset tarjoavat joustavat ja ajankohtaiset tavat syventää osaamista ja henkilöstön asiantuntijuutta vahvistaen samalla yhtiön kilpailukykyä. Yhtiö on ottanut vuonna 2024 käyttöön koko henkilöstön käytössä olevan oppimisalusta OmaAkatemian, mikä mahdollistaa jatkuvan ammatillisen kehittämisen joustavasti oman tehtävänkuvan ja mielenkiinnon mukaisesti.

Henkilöstötyytyväisyys on yksi yhtiön keskeisimmistä toiminnan ja menestyksen mittareista. Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstökyselyllä. Yhtiön henkilöstö on marraskuussa 2024 toteutetun henkilöstö kyselyn perusteella yleisesti tyytyväinen yhtiöön työnantajana, omaan työtehtäväänsä sekä esihenkilötyöhön. Kokonaistyytyväisyys pysyi henkilöstökyselyn perusteella erinomaisella tasolla ollen 4,2/5, haastavasta vuodesta huolimatta. Henkilöstö on kyselyn tulosten perusteella hyvin sitoutunutta yhtiön toimintaan ja valtaosa henkilöstöstä omistaa yhtiön osakkeita.

Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet on kuvattu erillisessä hallituksen hyväksymässä dokumentissa Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on nähtävillä yhtiön verkkosivuilta.

Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunta aloitti työnsä syyskuussa ja kokoontui vuoden 2024 aikana yhteensä kolme kertaa.

Palkitsemisjärjestelmät

Yhtiö noudattaa palkitsemisessa yhtiökokouksen vahvistamaa palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Yhtiö noudattaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja noudattamista säännöllisesti.

Palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on auttaa yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöä kannustamalla ja sitouttamalla. Palkitsemisella vaikutetaan myös työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.

Yksi yhtiön palkitsemisjärjestelmän osa on henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahaston tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä yhteisten, liiketoimintastrategiaa tukevien tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön

taloudellista osallistumista. Yhtiön hallitus päättää vuosittain henkilöstörahastoon jaettavissa olevan voittopalkkioerän sekä sen jakamisen perusteena olevat tavoitteet. Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki.

Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 käynnistää koko henkilöstöä koskevan osakesäästöohjelman "OmaOsake -ohjelma". Osakesäästöohjelma on koko henkilökunnalle suunnattu avoin ja vapaaehtoinen ohjelma. Ohjelmassa osallistuja säästää osan kuukausipalkastaan 12 kuukauden säästöjakson aikana. Kertyneillä säästöillä hankitaan ohjelman ehtojen mukaisesti yhtiön osakkeita kahdesti vuodessa suunnatulla annilla, omistusoikeus osakkeisiin muodostuu heti luovutuksesta. Säästösummalla hankitaan yhtiön osakkeita, joiden omistusoikeus on heti osallistujalla. Säästöjaksoa seuraa 2 vuoden pituinen ns. omistusjakso ja omistusjakson päätyttyä yhtiö maksaa osallistujille lisäosakkeita. Lisäosakkeiden ansainnan edellytyksenä on voimassa oleva työsuhde sekä säästöosakkeiden omistus, osa lisäosakkeista luovutetaan suoriteperusteisesti. Suoritusmittari tukee yhtiön yrityskulttuuria ja johtamismallia.

Yhtiöllä on johdolle ja avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä on voimassa toistaiseksi ja hallitus päättää aina erikseen ansaintajaksojen alkamisesta, niiden osallistujista, allokaatioista ja kriteereistä.

Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 perustaa osakepalkkiojärjestelmään uuden ansaintajakson ajalle 2024–2025. Kyseessä on yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso ajalla 1.1.2024–31.12.2025. Ansaintajakson 2024–2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan laatuun. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkion määrää voidaan alentaa riskiperusteisten korjausten vuoksi. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaan viivästetysti siten, että palkkiot maksetaan osallistujille ansaintajakson päättymisen jälkeen noin neljän vuoden kuluessa viidessä erässä.

Palkkioiden maksamista seuraa yhden vuoden mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei voi luovuttaa palkkiona maksettuja osakkeita.

Yhtiön hallitus vahvisti 29.2.2024 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2022–2023 ansaintajakson 218 293 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaisesti viivästetysti noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 osakepohjaisesta kauden 2022–2023 kannustinjärjestelmästä 82 093 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 28 henkilöä.

Helmikuussa 2020 perustetussa osakepalkkiojärjestelmässä (2020–2021) oli yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 kannustinjärjestelmästä 22 795 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 8 avainhenkilöä.

Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut. Yhtiö julkaisee palkitsemisraportin tilinpäätöksen yhteydessä.

Tilintarkastajat

Yhtiön tilintarkastajana on 29.3.2019 alkaen toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana on 26.3.2024 alkaen toiminut KPMG Oy Ab.

Vastuullisuus

Tehokkaat toimet vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseksi edellyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan kytkeytyvien olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamista. Yhtiö raportoi olennaisista kestävyysaiheista osana hallituksen toimintakertomusta EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRSstandardissa määritettyjä kestävyystietoja. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin. Raportointivelvoite koskee yhtiötä ensimmäisen kerran vuodesta 2024 alkaen.

Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta vuodesta 2019 lähtien ja seurannut määriteltyjen vastuullisuusteemojen tavoitteiden toteutumista vuosittain vastuullisuusraportin avulla. OmaSp on

Aineettomat voimavarat

Yhtiön keskeiset aineettomat voimavarat ovat sen henkilöstö, henkilökohtaiseen palveluun perustuva liiketoimintamalli ja yhtiön maine. Niiden liikearvoa tuottavista ominaisuuksista ja siitä, miten yrityksen liiketoiminta perustuu niihin, kerrotaan lisää yhtiön kestävyysraportilla.

vuodesta 2019 lähtien tukenut kaikkia 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi päivittäistä johtamistamme, strategiaamme ja operatiivisia toimintojamme. Vuonna 2020 raportoinnin sisältö laajentui ja mukaan tuli ympäristövaikutusten tarkastelu hiilijalanjäljen kautta GHG Protocol -standardin mukaisesti. Vuosina 2022–2023 vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu GRI-standardien periaatteiden mukaisesti. GRI-raportointi on toiminut hyvänä valmistautumisena CSRDsääntelyn raportointivaateisiin.

Uuden ja entistä kattavamman kestävyysraportoinnin tuloksena yhtiön kestävyysvaikutuksista saadaan kokonaisvaltaisempi kuva.

toimintakertomus

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön hallitus järjestäytyi uudelleen 30.1.2025 varapuheenjohtajan ja valiokuntien osalta. Hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Carl Petterssonin. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien lisäksi hallitus päätti perustaa riskivaliokunnan. Valiokuntien jäsenten nimittämisessä hallitus on huomioinut tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen ja kokemuksen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025 ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavaa:

Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan vahvistettavan seitsemän.
Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin.
Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita seuraavasti:
- hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa
- hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000 euroa
- muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa
Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan erillinen vuosipalkkio seuraavasti:
- palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000 euroa
- riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa
- tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa
Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti:
- hallituksen kokous 1 000 euroa
- valiokunnan kokous 1 000 euroa
- hallituksen tai valiokunnan sähköpostikokous 500 euroa
Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön liittyvät kulut.

Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus (P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR) 0,25 prosenttia 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa enintään 30.6.2028 asti. Harkinnanvaraiset lisäpääomavaatimukset korvaavat nykyiset vaatimukset (omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25 prosenttia). Vähintään kolme neljäsosaa P2Rvaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. P2R-LRvaatimus tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. Yhtiö täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024 mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia (SREP).

Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä.

Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan, ei ole tiedossa.

Näkymät tilikaudelle 2025

Yhtiön liiketoiminnan näkymiin tilikaudella 2025 vaikuttaa markkinakorkojen lasku ja kulutason säilyminen edelleen korkealla johtuen riskienhallinta- ja laatuprosessien edellyttämistä it-investoinneista ja järjestelmäparannuksista. Lisäksi yhtiö jatkaa panostuksia asiakaskokemukseen eri kanavissa. Toimintaympäristön ja taloustilanteen epävarmuus vaikuttaa tilikauden 2025 taseen erien ja vertailukelpoisen tuloksen kehitykseen.

Oma Säästöpankki Oyj antaa tulosohjeistuksen vuodelle 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja osalta. Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa on otettu huomioon vallitseva markkina- ja liiketoimintatilanne. Arviot perustuvat johdon näkemykseen konsernin liiketoiminnan kehityksestä.

Arvioimme konsernin tilikauden 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2024 oli 86,7 milj. euroa).

Taloudelliset tavoitteet

Oma Säästöpankin hallitus on vahvistanut seuraavat taloudelliset tavoitteet:

Kasvu: 10–15 prosentin vuotuinen liiketoiminnan kokonaistuottojen kasvu nykyisissä vallitsevissa markkinaolosuhteissa
Kannattavuus: Kulu-tuottosuhde alle 45 prosenttia
Oman pääoman tuotto (ROE): Oman pääoman tuotto (ROE) yli 16 prosenttia pitkällä tähtäimellä
Vakavaraisuus: Ydinpääomasuhde (CET1) vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa, vähintään 20 prosenttia nettotuloksesta. Yhtiön hallitus arvioi jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen ja yhtiön vakavaraisuusvaatimusten ja -tavoitteen edellyttämän omien varojen määrän välisen tasapainon vuosittain sekä tekee tämän arvion perusteella esityksen jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen määrästä.

Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,36 euroa jokaiselta vuodelta 2024 osinkoon oikeuttavalta osakkeelta. Ehdotuksen mukainen osinkojen täsmäytyspäivä olisi 10.4.2025 ja maksupäivä 17.4.2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiökokous

Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 8.4.2025. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erikseen.

toimintakertomus

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot	117
Laatimisperusteet	117
BP -1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	117
BP -2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	117
Hallinto	118
GOV -1 – Hallinto -, johto - ja valvontaelinten rooli	118
GOV -2 – Yrityksen hallinto -, johto - ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	122
GOV -3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	123
GOV -4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	124
GOV -5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	125
Strategia	126
SBM -1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	126
SBM -2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	130
SBM -3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	131
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	133
IRO -1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosesseista	133
IRO -2 – Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS -standardien tiedonantovaatimukset	138

Ympäristötiedot

EU-taksonomia	140
0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitus
järjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti	142
1. GAR -osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)	144
1. GAR -osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)	150
2. GAR -osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto)	156
2. GAR -osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx)	158
3. Lainakannan GAR -osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)	160
3. Lainakannan GAR -osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)	164
4. Lainavirran GAR -osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)	168
4. Lainavirran GAR -osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)	172
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)	176
5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)	176
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto)	178
Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx)	178
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto)	179
Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx)	180

mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (Liikevaihto)	181
Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx)	182
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)	183
Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (CapEx)	184
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)	185
Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx)	185
E1 Ilmastonmuutos	186
Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	186
Strategia	187
E1 -1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	187

ESRS 2 SBM -3:een liittyvä tiedonanto vaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	187
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	189
E1 -2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 189
E1 -3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta periaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	190
Mittarit ja tavoitteet	191

E1 -5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	192
E1 -6 – Kasvihuonekaasujen scope 1 -, scope 2 - ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	193
E1 -7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 200
E1 -8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu	200

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 Oma työvoima	201
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	201
Strategia	203
ESRS 2 SBM -3:een liittyvä julkistamis vaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	203
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	205
S1 -1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	205
S1 -2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	206
S1 -3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	207
S1 -4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	207

Yleiset tiedot

ESRS 2 Yleiset tiedot

Laatimisperusteet

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta.

Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:

Tytäryritys

• Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus 100 %

Osakkuusyritykset

GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %

Yhteisyritykset

Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
SAV-Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %

Yhteiset toiminnot

• Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo, omistusosuus 30,5 %

Kestävyysraportin konsolidointi on sama kuin tilinpäätöksessä. Päästölaskennassa konsolidointi perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Emoyhtiöllä ei ole operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiössä, jolloin muut yhtiöt huomioidaan kestävyysraportissa ja päästölaskennassa osana arvoketjua. Tytäryhtiö kiinteistöosakeyhtiö Lappeenrannan Säästökeskus, jossa Lappeenrannan konttori sijaitsee, huomioidaan päästölaskennassa muiden konttoreiden tavoin osana omaa toimintaa olennaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kestävyysraportti on laadittu Suomen Kirjanpitolain ja ESRS-kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Kestävyysraportin raportointijakso on vuosikertomuksen tavoin yhdenmukainen tilinpäätöksen raportointikauden

kanssa, joka on 1.1.–31.12.2024. Raportoidut taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon. Kestävyysraportointi sisältää tiedot olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka syntyvät yhtiön omasta toiminnasta ja arvoketjun alku- ja loppupäästä.

Yhtiö ei ole jättänyt raportoimatta henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin liittyviä tietoja tai käyttänyt poikkeustapausta jättää pois tietoja, jotka koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvottelua sellaiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta, jotka tämän sallivat.

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysraportilla noudatetaan ESRS 1 -standardissa määriteltyjä lyhyen (1 vuosi), keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on tehty arvoketjun tietojen estimointia käyttämällä muun muassa hyödykekohtaisia päästökertoimia. Scope 3 -kategoria 15:n laskennassa on noudatettu rahoitusalalle yhtenäistä päästölaskentamenetelmää Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF). Laskennassa käytettävien tietojen laatu vaihtelee ja tätä kuvataan PCAF:n tietojen laadun arviointiasteikolla 1–5 jokaisen omaisuuserän osalta. Laskennassa on käytetty mahdollisimman laadukasta yhtiön saatavilla olevaa tietoa. Kuitenkin rajallinen tiedon saatavuus rahoitettujen päästöjen laskennassa on haaste, jolloin laskennassa on käytetty PCAF:n tarjoamien laskentakaavojen mukaisesti toimialakohtaisia keskiarvotietoja. PCAF:n tiedon laadun arviointiasteikko auttaa yhtiötä tunnistamaan, miltä osin se voi tulevaisuudessa parantaa lähestymistapoja heikomman tiedon laadun parantamiseksi. Yhtiö pyrkii kehittämään omia tietojärjestelmiään vastaamaan paremmin päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin laskentaa voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla tasolla. Kuitenkin arvoketjun epäsuorien Scope 3 päästöjen laskentaan liittyy sen luonteen vuoksi mittausepävarmuutta, mikäli laskennassa joudutaan käyttämään keskiarvokertoimia tarkemman tiedon puuttuessa. Eri päästökategorioiden laskentaperiaatteista ja estimoinnista kerrotaan tarkemmin osiossa E1-6.

Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta jo vuodesta 2019 lähtien. Vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu vuosina 2022–2023 GRI-standardien periaatteiden

Mittarit ja tavoitteet	209
S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	209
S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	209
S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	210
S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	210
S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	210
S1-10 – Riittävä palkka	211
S1-11 – Sosiaalinen suojelu	211
S1-12 – Vammaiset henkilöt	211
S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	211
S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	211
S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	211
S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	212
S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	212
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	213
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	213
Strategia	214
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa 214

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	221
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	222
G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 222
G1-2 – Suhteet toimittajiin	223
G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	224
Mittarit ja tavoitteet	224
G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	224
G1-6 – Maksukäytännöt	225

Hallitus

Hallituksen tehtävänä on seurata vastuullisuuden johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa. Hallitus edustaa yhtiötä ja huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus noudattaa toiminnassaan vahvistamaansa työjärjestystä, jossa on tarkemmin kuvattu muun muassa hallituksen ja sen puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät, kokousten järjestäminen ja hallituksen työn arviointi.

Yhtiön hallituksen jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat:

Jaakko Ossa, puheenjohtaja
Jaana Sandström, varapuheenjohtaja
Juhana Brotherus
Irma Gillberg-Hjelt
Aki Jaskari
Kati Riikonen
Juha Volotinen

Hallituksen jäsenistä 57 % on miehiä ja 43 % on naisia. Vuoden 2025 tammikuusta alkaen hallituksen jäsenenä toimii myös Carl Pettersson. Tämän jälkeen hallituksen jäsenistä 62 % on miehiä ja 38 % on naisia.

Yhtiön tietojen mukaan hallituksen jäsenillä, johtoryhmän jäsenillä tai toimitusjohtajalla ei ole eturistiriitoja heidän yhtiöön liittyvien tehtäviensä ja heidän yksityisten etujensa tai muiden tehtäviensä välillä. Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän jäsenten välillä ei ole perhesuhteita. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole eikä ole ollut yhtiön työntekijä. Riippumattomien jäsenten osuus hallituksesta on näin ollen 100 %.

Tarkastusvaliokunta

Yhtiön hallitus perusti kokouksessaan 23.5.2024 hallituksen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunta voi koko hallitusta tehokkaammin keskittyä yhtiön talouteen ja kontrollijärjestelmiin perehtymiseen. Tarkastusvaliokunnan käyttäminen edistää yhtiön taloudellisen ja kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä niihin liittyvien kontrollien arviointia. Tarkastusvaliokunta on osa

vastuullista yrityskulttuuria. Kestävyysraportointiin liittyviä tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat:

Valmistella kestävyysraportoinnin laatimisperusteet
Käsitellä kestävyysraportoinnin varmentajan raportit
Käsitellä ja arvioida sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma kestävyysraportoinnin osalta
Käsitellä kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit
Käsitellä sisäisen tarkastuksen vuosiselvitys kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuudesta
Valmistella kestävyysraportoinnin varmentajan valitseminen hallitukselle esiteltäväksi ja yhtiökokoukselle päätettäväksi

Tarkastusvaliokunnassa on kolme jäsentä. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet keskuudestaan, ja jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöön toimi- tai palvelussuhteessa oleva henkilö, joka osallistuu yhtiön päivittäiseen johtamiseen, ei voi olla tarkastusvaliokunnan jäsen. Valiokunnan jäsenistä vähintään yhden on oltava luottolaitoksesta ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Irma Gillberg-Hjelt (pj), Jaana Sandström ja Juha Volotinen. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä 67 % on naisia ja 33 % miehiä.

Palkitsemisvaliokunta

Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta, jonka muodostaa vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain. Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluvat toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu, yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu, palkitsemisen arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien

mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti on laadittu yhtiötä velvoittavan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRSstandardissa määritettyjä kestävyystietoja. Ensimmäisessä raportissa varmennettujen vertailulukujen tarjoaminen ei ole mahdollista. Vuoden 2024 Scope 3 -päästömäärä eroaa aikaisemmin raportoiduista Scope 3 -päästömääristä, sillä laskennassa on käytetty ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien luokittelua ja päästölaskentamenetelmää ESRSstandardin velvoitteen mukaisesti.

Yhtiölle olennaisten ESRS-standardien mukaisten tietojen lisäksi yhtiö julkaisee kestävyysraportissa luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 sekä siihen liittyvien delegoitujen asetusten mukaiset tiedot EU:n taksonomiaan kohdistuvista tiedoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä tulosindikaattoreista. EU-taksonomian tiedot kuvataan raportin ympäristötiedot-osiossa.

Kestävyysraportti ei sisällä tietoja viittauksina muista yhtiön raporteista.

Kestävyysraportti sisältää ESRS 2 -standardin mukaisesti esitettyjen yleisten tietojen lisäksi yhtiölle olennaisiksi arvioitujen standardien ESRS E1, ESRS S1, ESRS S4 ja ESRS G1 mukaiset tiedot. Näiden standardien osalta yhtiö ei hyödynnä alle 750 työsuhteista työntekijää työllistävien yritysten mahdollisuutta siirtymäsäännöksiin. Yhtiö hyödyntää yleistä siirtymäsäännöstä ja jättää raportoimatta tiedonantovaatimuksessa E1-9 esitetyt tiedot olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset. Yhtiö ei myöskään raportoi ESRS 2 SBM-3 48 kohdan e alakohdassa vaadittuja ennakoituja taloudellisia vaikutuksia yleisen siirtymäsäännöksen nojalla. Yhtiö hyödyntää yleistä arvoketjua koskevaa siirtymäsäännöstä ja jättää raportoimatta E1 AR 46 j-alakohdassa tarkoitetut arvoketjun alku- ja loppupäässä esiintyvät biogeeniset hiilidioksidipäästöt, koska tähän liittyviä tietoja ei ole yhtiön saatavilla.

Hallinto

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä, yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita.

Yhtiössä hallinto, johtaminen ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa hallituksen alainen sisäinen tarkastus ja ulkoisesta taloudellisen raportoinnin tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat. Operatiivista liiketoimintaa toteuttaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avulla.

Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen on osa päivittäistä liiketoimintaa. Vastuullisuuden hallintomalli määrittää rakenteet ja velvollisuudet vastuullisuustyön johtamiselle. Vastuullisuusasioita käsitellään säännöllisesti koko organisaation tasolla. Vastuullisuuden johtamiskäytännöt pohjautuvat yhtiön strategian lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä näitä täydentäviin sisäisiin toimintaohjeisiin sekä sitoumuksiin.

Yhtiön vastuullisuuden hallintomallin mukaisesti vastuullisuustyö koskettaa koko organisaatiota. Henkilöstö vastaa käytännön vastuullisuustyöstä ja auttaa riskien tunnistamisessa. Säännöllisesti kokoontuvaan vastuullisuustyöryhmään osallistuu asiantuntijoita yhtiön organisaation eri yksiköistä. Työryhmän vastuulla on koordinoida ja kehittää yhtiön vastuullisuustyötä. Johtoryhmän tasolla vastuullisuuden kokonaisuudesta vastaa viestintäjohtaja, joka valmistelee ja ohjaa kestävyysraportointia. Tarkastusvaliokunta edistää kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä siihen liittyvien kontrollien arviointia. Hallitus seuraa vastuullisuuden johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa. Yhtiökokous vahvistaa kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä.

Yhtiökokous

Yhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, kestävyysraportin vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

näihin toimintoihin vastaavat henkilöt. Hallitus on näin varmistunut siitä, että riskienvalvonnan toiminnolla, compliance-toiminnolla, luottoriskin arviointitoiminnolla ja sisäisen tarkastuksen toiminnolla on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilövoimavarat.

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokkuutta, häiriöttömyyttä ja tiedon luotettavuutta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan, että riskienhallinta on eri osa-alueilla jatkuvasti riittävää. Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus heijastuvat kaikkeen päätöksentekoon ja kuuluvat osaksi yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa. Sisäinen valvonta ulottuu myös liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan varmistamiseen. Yhtiön hallituksella on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hallitus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti compliance-toiminnon, riippumattoman riskienvalvontatoiminnon sekä sisäisen tarkastuksen raportointiin perustuen.

Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta. Hallitus päättää vuosittain sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan hallitukselle.

Riskienvalvonta ja compliance

Riskienvalvonta on olennainen osa sisäistä valvontaa. Toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvat merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus vahvistaa toiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja toiminto raportoi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle toiminnastaan säännöllisesti. Yhtiössä ylläpidetään ja kehitetään riskienvalvonnan menettelytapoja sen varmistamiseksi, että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat riskienvalvonnan piiriin.

Compliance eli säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto avustaa hallitusta ja toimivaa johtoa säännösten noudattamattomuuteen liittyvän riskin hallinnassa. Hallitus on vahvistanut toiminnon tavoitteet ja tehtävät hyväksymällä toiminnon toimintaperiaatteet ja vahvistamalla vuosittain toiminnon vuosisuunnitelman. Compliance-toiminto valvoo ja säännöllisesti arvioi kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta niiden toimenpiteiden ja menettelytapojen riittävyyttä ja tehokkuutta, joiden avulla yhtiö varmistaa säännösten noudattamisen. Toiminto arvioi ja varmistaa, että toimintatavat ja ohjeet ovat asianmukaiset suhteessa lakeihin ja muista säännöksistä tuleviin vaatimuksiin. Toiminto arvioi säännösten noudattamisessa esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta ja asiakkaiden tasapuolisen kohtelun toteutumista. Toiminto toimii yhteistyössä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan arviointitoiminnon kanssa sekä valvoo sisäisen tarkastuksen tekemien havaintojen ja suositusten toteutumista. Compliancetoiminto raportoi hallitukselle havainnoistaan puolivuosittain.

Tilintarkastus ja kestävyysraportoinnin varmentaminen

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiölle on valittava 1–2 tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Yhtiön tilintarkastajana ja myös kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilikaudella 2024 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisena tilintarkastajana Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimivaan johtoon kuuluvat täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 4 §:n johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset.

Hallitus valvoo, että yhtiöllä on liiketoimintastrategiat, toimintaperiaatteet ja asianmukainen organisaatiorakenne sekä valtuusjärjestelmä ja että yhtiön toimivaan johtoon kuuluvat ovat ammattitaitoisia, luotettavia ja tehtäviinsä soveltuvia. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiöllä on riittävät riskienhallintajärjestelmät ja varmistua, että liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan.

tarkoituksenmukaisuudesta. Palkitsemisvaliokunta ottaa tarvittaessa kantaa muun henkilöstön palkitsemisen kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Jaakko Ossa (pj), Juhana Brotherus ja Aki Jaskari. Valiokunnan jäsenistä 100 % on miehiä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Yhtiön viidellä suurimmalla osakkeenomistajalla on kullakin oikeus nimittää yksi edustaja osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat esitykset seuraavaa varsinaista yhtiökokousta ja tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta varten. Hallituksen puheenjohtaja toimii koollekutsujana ja osallistuu nimitystoimikunnan kokouksiin asiantuntijana. Nimitystoimikunta työskentelee yhtiökokouksen vahvistamaa työjärjestystä noudattaen. Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano:

Raimo Härmä, puheenjohtaja (Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
Ari Lamminmäki (Parkanon Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
Jouni Niuro (Liedon Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
Aino Lamminmäki (Töysän Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
Simo Haarajärvi (Kuortaneen Säästöpankkisäätiön nimeämänä)
asiantuntijana toimii yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ossa

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus.

Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtäviin kuuluvat operatiiviseen hallintoon, taloushallintoon, ICT-

toimintoihin, liiketoiminnan kehityshankkeisiin, tuote- ja palvelukokonaisuuksiin, viestintään, vastuullisuuteen sekä valvontaan liittyvät asiakokonaisuudet. Johtoryhmä kokoontuu noin kahden viikon välein toimitusjohtajan kutsusta ja kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa. Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet.

Raportointijakson 2024 päättyessä yhtiön johtoryhmään kuuluivat:

Sarianna Liiri, toimitusjohtaja, talous- ja hallintojohtaja
Markus Souru, varatoimitusjohtaja, johtaja, palveluverkosto
Pekka Pykäri, riskienhallintajohtaja
Ville Rissanen, digitaalisten palveluiden johtaja
Minna Sillanpää, viestintäjohtaja
Hanna Sirkiä, lakiasiainjohtaja

Johtoryhmän kuudesta henkilöstä 50 % on naisia ja 50 % on miehiä. Lisäksi vuonna 2024 johtoryhmässä toimi henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja Santeri Nieminen, joka toimii johtoryhmän edustuksensa lisäksi yhtiössä yrityspankin juristina ja luottoanalyytikkona.

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

Yhtiössä on järjestetty liiketoiminnoista riippumattomat sisäisen valvonnan toiminnot seuraavasti: Riskienvalvonnan toiminto (independent risk control function), säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance function), sisäisen tarkastuksen toiminto (internal audit function) ja luottoriskin arviointitoiminto. Yhtiön hallitus on nimennyt

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat olleet osana yhtiön toimintaa jo ennen ensimmäistä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Vastuullisuustyön selkeyttämiseksi yhtiö on jakanut tunnistamansa merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat kolmeen teemaan: olemme lähellä ja läsnä ihmistä, edistämme yhteistä hyvinvointia sekä edistämme kestävää kehitystä. Teemat käsittelevät muun muassa asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, asiakkaiden tukemista talouden hallinnassa, paikallisten toimijoiden rahoittamista, hyvää hallintotapaa sekä kestävän kehityksen periaatteita. Nämä teemat ovat keskeinen osa yhtiön strategiaa, jonka toteutumista hallitus valvoo. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit huomioidaan yhtiössä osana jatkuvaa riskienhallintaa. Jokaiselle vaikutukselle on tunnistettu siihen liittyvä riski, jolloin olennaiset vaikutukset huomioidaan yhtiössä riskienhallinnan kautta. Mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään toiminnan ja uusien tuotteiden kehittämisessä.

Yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet määrittävä kaksinkertaisen olennaisuuden tulos on käsitelty yhtiön säännöllisesti kokoontuvassa vastuullisuustyöryhmässä, johon osallistuu asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä sekä johtoryhmän jäseniä. Työryhmän jäsenet ottavat työssään huomioon omaan asiantuntija-alueeseensa liittyvät kestävyysaiheet. Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin ne voidaan ottaa huomioon neuvottelukunnan työskentelyssä. Yhteistoimintaneuvottelukunta käsittelee muun muassa yhtiön liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia asioita, työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita, koulutuksiin ja niiden suunnitelmiin liittyviä asioita sekä töiden järjestelyä ja muutoksia työtehtävissä yleisellä tasolla. Yhteistoimintaneuvottelukunnasta kerrotaan tarkemmin osiossa S1-2.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos ja yhtiölle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty ja hyväksytty hallituksessa. Tarkastusvaliokunta on valmistellut kestävyysraportin laatimisperusteet. Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnassa, johon kuuluu henkilöstön keskuudestaan valitsemia edustajia.

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 vahvisti palkitsemispolitiikan, joka on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemispolitiikassa määritellään toimielinten palkitsemisen periaatteet ja prosessit tavalla, jolla parhaiten tuetaan yhtiön strategian menestyksellistä toteuttamista ja sitä kautta omistaja-arvon kasvua. Palkitsemispolitiikka myös mahdollistaa kyvykkään johdon ja hallituksen rekrytoinnin ja sitouttamisen yhtiöön.

Yhtiön palkitsemisessa on erotettu toisistaan kiinteä peruspalkka ja mahdollinen muuttuva palkkio. Peruspalkka perustuu mm. tehtävän vaativuusluokitteluun sekä henkilön osaamiseen, pätevyyteen, työkokemukseen ja suoriutumiseen. Muuttuvat palkkiot täydentävät peruspalkkaa ja kannustavat tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisen tärkeisiin asioihin.

Hallitus voi päättää osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu hallituksen määrittelemien kriteeritavoitteiden saavuttamiseen ansaintajakson aikana. Kriteeritavoitteet voivat perustua (a) osakkeen kokonaistuottoon, joka keskittyy pitkäaikaisen omistaja-arvon luomiseen, (b) taloudellisiin ja operatiivisiin ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät mm. kannattavaan kasvuun ja/tai (c) strategisiin ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät strategisiin painopistealueisiin, myös laadullisiin kriteereihin kuten asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen, jotka ovat yhtiön kestävyysaiheisiin liittyvät suorituskyvyn mittarit. Kriteeritavoitteet määritellään minimi- ja maksimitavoitteet, joilla on vaikutusta palkitsemisen prosentuaaliseen painoarvoon. Muuttuvan palkkion osuudesta 25 % liittyy kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin eli asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Jokaisella ansaintajaksolla voi olla yksi tai useita kriteeritavoitteita.

Hallituksen tulee hyväksyä riskinottoperiaatteet, määritellä ne toimintatavat, joilla riskejä rajoitetaan ja valvoa niiden noudattamista. Hallituksen tulee varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ovat asianmukaisesti järjestetty.

Hallitus on vastuussa siitä, että kestävyysaiheisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otetaan huomioon yhtiön strategiassa. Johtoryhmä vie vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet operatiiviseen käytäntöön. Johtoryhmän jäsenet vastaavat vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista omilla vastuualueillaan ja valvovat niihin liittyvien tavoitteiden asettamista ja niissä edistymistä riskienvalvontajärjestelmän avulla. Johtoryhmä raportoi hallitukselle. Vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta riskienvalvontajärjestelmässä kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 IRO-1.

Hallituksen jäsenillä tulee olla sellainen yhtiön liiketoiminta-alan yleinen tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Hallituksen jäsenen tulee perehtyä yhtiötä ja sen toimialaa koskevaan sääntelyyn, yhtiön toimintaan ja siihen liittyviin riskeihin, organisaatioon sekä markkinoihin, joilla yhtiö toimii, sekä jatkuvasti ylläpitää näitä tietojaan. Hänen tulee osallistua aktiivisesti hallituksen toimintaan ja varata siihen riittävästi aikaa. Hallituksen perustyöskentely on kollektiivista, jossa korostuvat kunkin hallitusjäsenen erityisosaamisalueet. Jäsenten osaaminen huomioidaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä valiokuntien jäsenien valinnassa. Vuoden 2024 aikana hallituksessa on ollut henkilövaihdoksia. Uudet hallituksen jäsenet ovat valikoituneet tehtävään heidän pätevyytensä ja soveltuvuutensa perusteella. Uusilla hallituksen jäsenillä on laaja osaaminen finanssisektorilta, IT-sektorilta sekä kokemusta pörssiyhtiöiden hallituksessa toimimisesta. Nämä osaamisalueet täydentävät kolmen aiemmin hallituksessa olleiden henkilöiden osaamista. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä kestävyysaiheisiin liittyvä osaaminen voidakseen toimia tehtävissään. Yhtiö valmistelee hallituksen suoritettavaksi Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen jäsenellä on riittävä taito osallistua yhtiön hallituksen työskentelyyn, ymmärrys finanssialan säännöksistä sekä yhtiön strategiasta, organisaatiorakenteesta ja sen toiminnasta sekä riittävän

syvällinen ymmärrys roolistaan ja vastuustaan yhtiön hallituksen jäsenenä. Perehdytyksellä varmistetaan myös uuden hallituksen jäsenen liiketoiminnallinen osaaminen ja kyky toimia täysipainoisena hallituksen jäsenenä.

Johtoryhmän jäsenillä tulee olla hyvä perehtyneisyys ja osaaminen yhtiön toimialasta sekä pörssiyhtiön johtamisesta ja kehittämisestä. Johtoryhmän jäsenillä on kokonaisvastuu omaan vastuualueeseensa liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johto on perehtynyt kestävyysaiheisiin omien vastuualueidensa osalta ja sisällöt tuodaan osaksi yhtiön vastuullisuustyötä ja sen kehittämistä. Hallitus vahvistaa säännöllisesti johtoryhmän toimenkuvan ja tehtävät, jolla varmistutaan siitä, että yhtiöllä on laaja osaaminen ja kyvykkyys huolehtia toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Hallitus ja johtoryhmä voivat tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolista osaamista kestävyysaiheisiin liittyen. Ulkopuolisen osaamisen käytöstä päätetään tilanne- ja projektikohtaisesti.

Tarkastusvaliokunta voi käyttää valmistelussa apunaan tai kuulla kokouksissaan yhtiön toimivaa johtoa, toimihenkilöitä, sisäisen tarkastuksen edustajaa, yhtiön tilintarkastajaa tai yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaa. Jos tarkastusvaliokunta käyttää tehtäviensä hoitamisen apuna ulkopuolista neuvonantajaa, valiokunta huolehtii siitä, ettei neuvonantaja toimi myös toimivan johdon neuvonantajana tavalla, joka voi synnyttää eturistiriidan.

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Hallitus käsittelee kaikki yhtiötä koskevat keskeiset päätökset. Riskienhallinnan arviointitoiminnon havaitsemat riskit esitellään yhteenvetona hallitukselle ja toimivalle johdolle vähintään vuosittain. Selvitys kattaa mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi päivitetään vähintään vuosittain ja hallitus hyväksyy tuloksen. Kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit käsitellään tarkastusvaliokunnassa. Toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia käsitellään vuosittain kestävyysraportoinnin yhteydessä.

raportoidaan vuosittain osana kestävyysraportointia, jonka varmentaa ulkoinen kestävyysraportointitarkastaja. Kestävyysraportti on julkisesti saatavilla yhtiön

verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Merkittävistä ja ajankohtaisista vaikutuksista viestitään lisäksi ajankohtaisesti asianmukaisissa kanavissa.

Kohdat kestävyysraportissa
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3
ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 MDR-P, S1 SBM-2, S1 SBM-3, S4 SBM-2, S4 SBM-3
ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3
ESRS 2 MDR-A, E1-1, E1-3, S1- 3, S1-4, S4-4, G1-4
ESRS MRD-M, ESRS MDR-T, E1- 4, S1-5, S4-5

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyysraportoinnissa sovelletaan yhtiössä yleisesti käytössä olevaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessia. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimintaa myös kestävyysraportoinnin osalta. Kestävyysraportti julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta ja hallitus on viime kädessä vastuussa kestävyysraportin sisällöstä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toiminnoista kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1.

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta on osa yhtiön yleistä riskienhallintamallia, joka kuvataan osiossa ESRS 2 IRO-1. Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin riskit on tunnistettu ja kuvattu yhtiön riskienhallintajärjestelmässä, jossa riskejä voidaan priorisoida niiden vakavuutta arvioimalla.

Tärkeimmät kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tietojen saatavuuteen ja estimointitulosten tarkkuuteen etenkin arvoketjun päästöjä laskettaessa. Toistaiseksi ensisijaisten suoraan vastapuolelta saatujen tietojen osuus arvoketjun päästöjen laskennasta on vähäinen, mikä voi aiheuttaa riskiä päästölaskennan oikeellisuuteen. Haaste tietojen saatavuudesta liittyy myös yhtiön omiin tietojärjestelmiin. Yhtiö pyrkii kehittämään omia tietojärjestelmiään vastaamaan paremmin päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin laskentaa voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla tasolla.

Riskiä raportointiin aiheuttaa myös tietojen saatavuuden ajankohta sekä ajantasaisuus. Osa kestävyysraportilla ilmoitettavasta numeerisesta tiedosta saadaan käyttöön vasta lähellä raportin julkaisuajankohtaa, jolloin kiireellinen aikataulu raportin julkaisuajankohtaan nähden saattaa aiheuttaa virheitä tiedon käsittelyyn. Yhtiö kehittää tarvittavat prosessit ja nimeää tiedonkeruulle vastuutahot voidakseen hyödyntää ajantasaista tietoa tehokkaasti. Kolmansilta osapuolilta saatavat tiedot perustuvat vähintään vuoden takaisiin julkaistuihin raportteihin, mikä aiheuttaa epätarkkuutta päästölaskennan ja taksonomian tietoihin. Yhtiön kestävyysraportin kanssa samaa raportointikautta koskevien tietojen käyttö ei ole niiden lähekkäisen julkaisuajankohdan takia käytännössä mahdollista.

Etenkin ensimmäisen kestävyysraportin tuottamiseen liittyy riski raportointisääntelyn virheellisestä tulkinnasta, mikä voi johtaa siihen, että yhtiö ei raportoi olennaisia tiedonantovaatimuksia tarkoituksenmukaisesti tai riittävällä tavalla. Tätä riskiä hallitakseen yhtiö on käyttänyt apunaan konsultteja raportoinnin eri osa-alueilla.

Riippumattomat riskienhallinnan arviointitoiminto ja compliance-toiminto ovat mukana kestävyysraportointiprosessissa konsultoimassa sekä valvomassa raportoinnin riskejä ja säännösten noudattamista. Mahdolliset havainnot sisällytetään osaksi säännöllistä riskienhallinnan sisäistä raportointia. Riskienhallinnan arviointitoiminto antaa vähintään vuosittain kattavan yhteenvedon toiminnastaan ja tekemistään havainnoista. Yhteenvedossa tai

Hallituksella on oikeus tarkistaa ja päivittää kriteeritavoitteiden tasoja vuosittain. Hallitus määrittää selkeästi ansaintakriteerien mittaamistavan samalla, kun ansaintakriteereiden tavoitteita asetetaan. Hallitus voi asettaa kriteeritavoitteille eri pituisia mittausjaksoja ansaintajakson sisälle.

Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2024 avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson 2024–2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan laatuun. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiön hallitus perusti helmikuussa 2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsakeosakesäästöohjelman. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista ja työntekijät ja johto kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea työntekijöiden sitoutumista sekä yrityskulttuuria.

Yhtiön hallinto-, johto ja valvontaelinten ansioissa ei ole huomioitu ilmastoon liittyviä näkökohtia erillisenä kokonaisuutenaan tavalla, jossa niiden tuloksellisuutta arvioitaisiin suhteessa E1-4 tiedonantovaatimuksessa ilmoitettuihin kasvihuonekaasujen vähennystavoitteisiin. Yhtiön palkitsemispolitiikka asettaa yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle.

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Noudattaakseen asianmukaista huolellisuutta vastuullisessa liiketoiminnassa yhtiö on laatinut kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin mukaillen OECD:n ohjetta. Seuraavaksi kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin keskeiset osatekijät kuvataan yleisellä tasolla ja alla oleva taulukko esittää kestävyysraportin kohdat, joissa yhtiö soveltaa kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin käytäntöjä aihekohtaisesti.

Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin

Due diligence -prosessi määrittelee yhtiön vastuullisuuden hallintomallin, jonka mukaisesti kestävyyttä koskevia asioita käsitellään yhtiön organisaation eri osissa. Yhtiön vastuullisuuden hallintomalli määrittelee organisaation eri osien vastuut vastuullisuuden toteutumisesta yhtiössä. Vastuullisuuden hallintomallista kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1.

Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence prosessin keskeisissä vaiheissa

Tunnistaakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiö toteuttaa sidosryhmäkuulemisia kaksinkertaisen olennaisuuden edellytysten mukaisesti. Haitallisten vaikutusten torjumiseksi tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa osallistetaan tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä.

Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Yhtiön toimintaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä kartoittamalla yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämiin kestävyysaiheisiin.

Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi

Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttavansa tai myötävaikuttavansa haittavaikutuksiin, se laatii toimenpiteet toiminnan lopettamiseksi tai muuttamiseksi, jotta haittoja voidaan ehkäistä ja lieventää. Mikäli haittojen ehkäisy ei onnistu, yhtiö voi luopua haittavaikutuksia aiheuttavista tai niihin myötävaikuttavista kumppanuuksista tai asiakassuhteista.

Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä

Haittavaikutuksia ja riskejä sekä niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan yhtiön riskienhallintajärjestelmässä. Olennaiset aiheet

Yhtiö varmistaa vuosittain työskentelytilojen toimivuuden, työskentelyolosuhteet sekä ergonomian
Vuosittaiset sairauspoissaolot pysyvät aikaisempien vuosien tasolla
Yhtiö seuraa rekrytointien lukumäärää ja varmistaa, että uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti
Tyytyväisyys omaan esihenkilöön ja tyytyväisyys työnantajaan kokonaisuutena arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä
Yhtiö seuraa vuosittain henkilöstön koulutuspäiviä sekä koulutukseen käytettyjä euroja
Yhtiö kannustaa henkilöstöä kouluttautumaan ja seuraa suoritettujen tutkintojen lukumääriä
Yhtiö kehittää henkilöstönsä vastuullisuusosaamista ja järjestää siihen liittyviä koulutuksia

Yhtiön tavoitteena on tukea asiakkaitaan oman talouden hallinnassa ja kehittäjänä, mikä on tunnistettu olennaiseksi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyväksi kestävyysaiheeksi. Yhtiö seuraa tähän liittyen seuraavia tavoitteita:

Yhtiö järjestää vuosittain useita webinaareja ja koulutustilaisuuksia oman talouden hallintaan liittyen
Yhtiö jatkaa säännöllistä yhteistyötä lasten ja nuorten talousosaamisen kehittämiseksi
Yhtiö seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä taloudelliseen suunnitteluun yhteyshenkilön kanssa
Yhtiö varmistaa asiantuntijan kiinnostuksen asiakkaan taloudelliseen tukemiseen myös vaikeissa tilanteissa

Yhtiön tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen hyvinvointia esimerkiksi omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien jakamien apurahojen ja avustuksien kautta. Näihin aiheisiin liittyvät kestävyysvaikutukset käsitellään kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutuksien yhteydessä. Yhtiö seuraa paikallisyhteisöjen hyvinvointiin liittyen seuraavia tavoitteita:

Yhtiö luo toimintaedellytyksiä yrityksille ja perheille varmistamalla toimivat palvelut ja tiedon jaon myös yrittäjille
Yhtiö jatkaa yhteistyötä säätiöiden ja osuuskuntien kanssa alueellisen hyvinvoinnin tukemiseksi

Yhtiön tavoitteena on huolehtia hyvästä hallintotavasta ja eettisestä liiketoiminnasta läpi hankintaketjun ja seuraa tähän liittyen seuraavia tavoitteita:

Yhtiö noudattaa yleisiä vaatimuksia ja määräyksiä
Yhtiö sitoutuu vastuullisuusohjelman noudattamiseen
Yhtiö välttää eettisen toimintatavan rikkeitä kaikessa toiminnassa
Yhtiö laatii hankintakriteerit sekä prosessin ESGtarkistukselle varmistaakseen kumppaneidensa vastuullisuustyön

Yhtiön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä vaikuttamalla positiivisesti ilmastonmuutoksen haasteisiin kestävien rahoitus- ja sijoitusratkaisujen kautta. Yhtiö seuraa tähän aiheeseen liittyen seuraavia tavoitteita:

Yhtiö nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille kaikkien uusien tuotteiden kuvauksissa
Yhtiö laatii prosessi- ja järjestelmämuutokset vihreän näkökulman luomiseen (vihreät joukkolainat/instrumentit)
Yhtiö luo tiekartan yhtiön vihreälle kehitykselle varainhankinnassa ja suunnittelee vaikutusarvion yhtiön muihin toimintoihin. Yhtiö tavoittelee vihreään kehykseen pohjautuvaa markkinarahoitusta vihreän kehyksen valmistumisen jälkeen.
Yhtiö tunnistaa sijoitustoiminnan ja salkkujen ilmastoriskit ja raportoi ja seuraa sijoitusten ilmastovaikutusta
Yhtiö tavoittelee oman toiminnan hiilineutraaliutta ja mittaa oman toimintansa hiilijalanjälkeä vuosittain
Yhtiö sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja julkaisee siirtymäsuunnitelman

selvityksessä on mainittava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Yhteenveto on toimitettava pankin hallitukselle ja toimivalle johdolle.

Strategia

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Yhtiön keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat. Yhtiön keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja tarjota ihmisläheistä palvelua sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Yhtiö palvelee asiakkaitaan 47 konttorissa ympäri Suomen yli 500 asiantuntijan voimin. Yhtiön olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen, omaan työvoimaan, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. Näillä kaikilla on yhteys yhtiön strategiaan ja tarjottaviin palveluihin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen etenkin yhtiön tarjoama rahoitus vaikuttaa keskeisesti yhtiön arvoketjusta aiheutuvaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Kestävyysaiheisiin liittyvissä tuotteissa tai palveluissa ei ole tapahtunut raportointikaudella merkittävää muutosta.

Merkittäviin ESRS-aloihin liittyvän ohjeistuksen toistaiseksi puuttuessa yhtiö hyödyntää siirtymää tähän liittyvissä tietopisteissä.

Yhtiö on sitoutunut tukemaan kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joista yhtiö on tunnistanut viisi olennaisinta, joita yhtiö voi omalla toiminnallaan erityisesti edistää. Nämä viisi tavoitetta ovat:

Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Yhtiö panostaa asiakkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen turvaamalla pankki- ja rahoituspalveluiden saatavuuden taloudellisesti kestävällä tavalla. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin lisäksi yhtiö pyrkii edistämään myös henkistä terveyttä.

Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Yhtiö tukee työntekijöidensä urakehitystä jatkuvalla osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella. Lisäksi yhtiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja olemalla mukana erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa.

Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Yhtiö edistää kestävää talouskasvua ja

tuottavaa työllisyyttä työllistämällä henkilöitä ympäri Suomen sekä tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Yhtiö on mukana rakentamassa kestävää infrastruktuuria sekä edistämässä kestävää teollisuutta ja innovaatioita toimimalla useiden eri yrittäjien kumppanina. Yhtiö haluaa parantaa pienten yritysten asemaa ja mahdollisuuksia markkinoilla.

Tavoite 17: Vahvistaa kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Yhtiö on mukana vahvistamassa kestävän kehityksen toimeenpanoa tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtiö tekee yhteistyötä esimerkiksi Talous ja Nuoret TAT:n kanssa Yrityskylän osalta ja Koulutuskeskus Sedun kanssa Oma Onnin osalta.

Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas. Tavoitteena on saavuttaa toimialan korkein asiakastyytyväisyys ja suositteluaste yhtiön tärkeimmissä asiakasryhmissä eli henkilöasiakkaiden, pk-yritysten sekä maa- ja metsätalousasiakkaiden keskuudessa. Yhtiö seuraa kestävyyteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyvien seuraavia tavoitteita:

Yhtiö käy läpi kaikki palvelunsa ja poistaa niistä tarpeettomat
Palveluiden saavutettavuus arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,3/5
Tyytyväisyys omaan yhteyshenkilöön arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,7/5
Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana tyytyväisyydestä yhtiön toimintaan on vähintään 4,3/5

Yhtiön tavoitteena on erottautuminen asiakaskokemuksella ja asiakaspalvelulla. Siinä avainasemassa on yrittäjähenkinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuosittaisena tavoitteena on saavuttaa toimialan paras arvosana työtyytyväisyydessä. Yhtiö seuraa kestävyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen liittyen seuraavia tavoitteita:

• Yhtiö pitää kiinni työhyvinvointia lisäävistä eduista (hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntaetu)

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

alalla yleisesti tunnettuja käytäntöjä. Lisäksi järjestelmiä auditoidaan ja testataan säännöllisesti ulkopuolisten tietoturvayritysten toimesta. Yhtiön investointi ja panostaminen tietoturvan ja häiriönsietokyvyn kehittämiseen on jatkuvaa.

Yhtiö rahoittaa liiketoimintaansa pääsääntöisesti asiakkaiden talletuksilla sekä täydentää rahoitustaan markkinaehtoisella varainhankinnalla.

Yhtiön arvoketjussa esitellään arvonmuodostukseen liittyvät liiketoiminnan edellytyksenä olevat tekijät. Arvoketjun alkupää kuvaa ulkoisia toimittajia, kumppaneita ja sidosryhmiä, joilla on keskeinen rooli yhtiön toiminnassa. Omistajat ja velkasijoittajat ovat osana varainhankintaa ja ne odottavat toiminnalta hyvää omistaja-arvoa ja riittävää tuottoa sijoitukselle. ITtoimittajat tarjoavat toiminnalle välttämättömät järjestelmät sekä tietojen säilytystä ja teknistä tukea. Yhtiö tekee yhteistyötä kumppaneiden ja palveluntarjoajien kanssa muun muassa konsultoinnin, oikeudellisten asiantuntijapalveluiden, markkinoinnin, median, postipalveluiden, kirjanpidon, rahakuljetusten sekä toimitilojen ylläpitoon liittyen. Myös konsernin tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset ovat osa yhtiön arvoketjua. Viranomaiset ja sääntely tarjoavat perustan pankkitoiminnan harjoittamiselle.

Yhtiön omien toimintojen alle arvoketjussa asettuu henkilöstö. Yhtiössä työskentelee asiantuntijoita laajasti eri tehtävissä; asiakastyössä konttoreissa sekä hallinnon tehtävissä. Hallituksen ja johtoryhmän roolit ovat arvoketjussa keskeisiä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtävänä on yhtiön toiminnan kehittäminen ja operatiivinen johtaminen. Konttorit, toimitilat ja työvälineet tarjoavat henkilöstölle ja asiakkaille viihtyisät tilat tehdä töitä ja asioida. Yhtiö tavoittelee hyvää hallintotapaa ja eettistä liiketoimintaa läpi hankintaketjun ja ottaa vastuullisuuden huomioon kumppaneiden hankinnassa.

Yhtiön arvoketjun loppupäässä on kuvattu arvonluonnin loppukäyttäjät eli henkilö- ja yritysasiakkaat ja vaikutuksenalaiset yhteisöt sekä rahoitettaviin asiakkaisiin ja sijoituskohteiden toimintaan liittyvät luotto- ja sijoitussalkku. Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilöja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut. Asiakkaita tuetaan myös oman talouden hallinnassa.

Vaikutuksenalaisilla yhteisöillä viitataan loppukäyttäjiin, jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan esimerkiksi alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kautta. Yhtiö tukee alueellista hyvinvointia ja taloutta myös omistajasäätiöidensä kautta. Luotto- ja sijoitussalkku aiheuttavat kestävyysvaikutuksia esimerkiksi rahoituksesta syntyvien päästöjen kautta.

Rikkomus- ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen tarkoitettu whistleblowing-kanava kattaa koko arvoketjun, koska ilmoituskanavaa voi käyttää kuka tahansa. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1.

Yhtiöllä ja muilla pankeilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä rahoittajana ja sijoittajana. Yhtiön myöntämä rahoitus on keskeisessä osassa sen ympäristöön liittyvien vaikutuksien hallinnassa kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Tulevaisuudessa siirtymäsuunnitelman käyttöönoton myötä kestävyydellä tulee olemaan entistä suurempi vaikutus yhtiön rahoituspäätöksiin. Yhtiön ja Euroopan investointirahaston (EIR) välinen sopimus tarjoaa pk-yrityksille, taloyhtiöille ja kotitalouksille mahdollisuuden saada vihreää siirtymää edistäviin kohteisiinsa lainaa edullisemmilla ehdoilla. Palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa nousi yhdeksi asiakkaille tärkeimmäksi vastuullisuusaiheeksi vuoden 2024 asiakaskyselyssä. Palveluiden saatavuuden varmistamiseksi kattava konttoriverkosto, laajat aukioloajat ja monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Kestävyyteen liittyvät tavoitteet huomioidaan pankkikorteissa valmistamalla ne sataprosenttisesti kierrätetystä muovista.

Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas, joka liittyy keskeisesti kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin kestävyysaiheisiin. Strategian mukaisesti yhtiö tavoittelee ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta keskittymällä keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla asiakkaansa hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan konttoriverkoston kautta. Nämä toimet tukevat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä kestävyysaiheita erityisesti tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyen.

Henkilöstö on keskeisessä asemassa yhtiön strategian toteuttamisessa ja erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoamisessa. Strategian mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan henkilöstönsä urakehitystä monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla. Merkittävä osa henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita. Henkilöstöön liittyvät strategiset tavoitteet liittyvät keskeisesti omaan työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Yhtiö keskittyy liiketoiminnassaan vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen pankkipalveluja oman taseensa kautta sekä välittäen yhteistyökumppaneidensa luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös

kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön palveluihin kuuluvat kattavat päivittäispalvelun, säästämisen ja sijoittamisen sekä rahoituksen ratkaisut henkilö- ja yritysasiakkaille. Yhtiö tarjoaa myös varainhoidon palveluita sekä auttaa perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa. Yritysasiakkaille tarjotaan myös kattavat maksuliikennepalvelut. Yhtiö tavoittelee kasvua liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa. Maksettavien osinkojen ja pääomapalautuksien määrä ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tulevista tuloksista, taloudellisesta asemasta, rahavirroista, investointitarpeista, vakavaraisuudesta ja muista tekijöistä. Osa yhtiön tuloksesta palautuu lähellä oleville yhteisölle omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien jakamien apurahojen ja avustuksien kautta. Henkilöstölleen yhtiö tarjoaa työpaikan, jossa henkilöstön on mahdollisuus kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksien kautta. Henkilöstön sitouttamiseksi yhtiö tarjoaa kilpailukykyiset työsuhde-edut ja palkitsemisen järjestelmät.

Yhtiön henkilöstö on tärkein voimavara strategian toteuttamisessa eli ensiluokkaisen palvelun ja asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Henkilöstön osaaminen on keskeinen kilpailutekijä ja yhtiö haluaa tukea henkilöstönsä asiantuntijuutta tarjoamalla koulutusta ja urakehitysmahdollisuuksia. Henkilöstön rekrytoinnin ja resursoinnin tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on käytössään operatiivisen toiminnan ja liiketoimintastrategian tarpeisiin perustuva, laadullisesti ja määrällisesti oikea henkilöstö.

Yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen henkilökohtaista palvelua ja olla läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa ja strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on keskeistä. Tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi yhtiö jatkaa investointeja palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen.

Yhtiön toiminta on riippuvaista digitaalisen ympäristön ja järjestelmien toimivuudesta. Pankkijärjestelmien kehittäminen ja ylläpito on ulkoistettu yrityksille, joilla on kokemusta tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden kannalta kriittisistä järjestelmistä. Järjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuotantoympäristöjen hallinnoinnissa noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia ja

ja aktiiviseen vuoropuheluun. Median kanssa vuorovaikutus on proaktiivista. Yhtiö vastaa median esittämiin kysymyksiin siltä osin kuin esimerkiksi pankkisalaisuus ei sitä estä. Yhtiö seuraa aktiivisesti mediaosumia ja tiedottaa yhtiön ajankohtaisista asioista.

Viranomaiset odottavat yhtiöltä lakien ja vaatimusten noudattamista sekä muutoksiin reagoimista. Yhä tiukentuvien vaatimusten kautta myös vastuullisuustyön raportoinnin merkitys kasvaa. Vuorovaikutus viranomaisten kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa. Käytännössä se tarkoittaa yhteydenpitoa ja vuoropuhelua esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse ja palavereissa. Vuoropuhelun tarkoitus on varmistua siitä, että yhtiö noudattaa sitä velvoittavaa sääntelyä ja viranomaisohjeita. Yhtiö tekee kehittämistoimia viranomaiselta saatujen havaintojen perusteella sovitussa ajassa sekä sääntelyn vaatimusten mukaisesti. Yhtiö toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa ja sovittujen prosessien mukaisesti.

Noin 75 % yhtiön osakkeista kuuluu voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Suurin yksittäinen omistaja on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö noin 26 % osakeosuudella. Vuonna 2018 yhtiö listautui Nasdaq Helsingin pörssin päälistalle, minkä ansiosta yhtiöllä on nyt yli 10 000 osakkeenomistajaa. Yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön toimintaan yhtiökokousten kautta ja käyttää siellä äänioikeuttaan. Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksentekoelin.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sidosryhmiä on osallistettu yhtiön omaan toimintaan kuuluvien kyselyiden, kartoitusten ja/tai työpajojen kautta. Kuudesta tärkeimmästä sidosryhmästä yhtiö on osallistanut asiakkaita ja henkilöstöä kyselyillä. Vuoden 2024 lopussa toteutettuihin henkilöstö- ja asiakaskyselyihin tuotiin uutta sisältöä kestävyysraportin sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta. Kyselyissä kartoitettiin asiakkaiden ja henkilöstön näkemyksiä tärkeimmistä vastuullisuusaiheista, joihin yhtiön tulisi kiinnittää huomiota. Vuoden 2024 asiakaskyselyn mukaan asiakkaille tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa, asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä palveluiden jatkuvuus. Asiakkaiden näkemykset tukevat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi nousseita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aiheita.

Vuoden 2024 henkilöstökyselyn mukaan henkilöstölle tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat henkilöstön hyvinvointi, asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman talouden hallinnassa sekä henkilöstön yhdenvertainen kohtelu. Sidosryhmien näkemykset voivat nostaa esille kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, jotka voidaan arvioida olennaiseksi yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Sidosryhmien näkemyksistä yhtiön kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin tiedotetaan tarvittaessa hallitukselle ja johdolle säännöllisissä kokouksissa, mikäli sidosryhmien näkemykset eroavat yhtiön tulkinnasta vaikutusten näkökulmassa tai olennaisuudessa.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla yhtiö on arvioinut ja tunnistanut liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta olennaisia kestävyysvaikutuksia sekä niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisuusarvioinnin tulos määrittää kestävyysraportin sisällön rajaamalla raportointivelvoitteen yhtiölle ja sen sidosryhmille olennaisiin ESRS-standardeihin sekä ohjaa kestävyyttä koskevaa päätöksentekoa ja toimenpiteitä yhtiölle merkityksellisimpiin kohteisiin. Olennaisuusarvioinnin perusteella yhtiölle olennaiset ESRS-standardit ja kestävyysaiheet osa-aihetasolla ovat:

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen hillintä
Energia

S1 Oma työvoima

• Työolot

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Muut työhön liittyvät oikeudet

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Toimittajat / arvoketjun alkupää

Yhtiön omat toiminnot

Loppukäyttäjät / arvoketjun loppupää

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

Yhtiön kuusi tärkeintä sidosryhmää ovat asiakkaat, henkilöstö, viranomaiset, yhteistyökumppanit ja media sekä omistajat ja sijoittajat. Viestintä näiden sidosryhmien kanssa on säännöllistä, minkä lisäksi yhtiön toimintaa kehitetään sidosryhmien näkemysten ja toiveiden mukaisesti.

Yhtiössä työskentelee yli 500 asiantuntijaa eri puolilla Suomea. Yhtiö haluaa tarjota henkilöstölleen vakaan ja houkuttelevan työpaikan, jossa on viihtyisää olla töissä. Henkilöstökyselyn mukaan henkilöstö kokee, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen. Henkilöstön edut otetaan huomioon yhtiön toiminnassa jatkuvassa vuoropuhelussa. Yhtiön viestintästrategian mukaisesti sisäinen tiedottaminen perustuu avoimuuteen, luotettavuuteen sekä riittävään ja tasapuoliseen tiedonsaantiin. Henkilöstön valitsemat edustajat vaikuttavat henkilöstöön liittyvissä asioissa ja ovat myös mukana neljännesvuosittain kokoontuvassa yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Myös johtoryhmän toimintaan osallistuu henkilöstön valitsema edustaja. Henkilöstön edustuksen tarkoitus yhtiön hallinnossa on varmistaa, että työntekijöiden näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa. Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön näkemyksiä kartoitetaan säännöllisesti myös

vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä, jonka tuloksia käytetään yhtiön toiminnan ja esihenkilötyön kehittämisessä. Yhtiön ja henkilöstön välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa S1-2 ja S1-3. Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta.

Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö- ja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut. Asiakaskyselyn mukaan asiakkaat pitävät tärkeänä muun muassa palveluiden hyvää saatavuutta, asiakkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista sekä palveluiden jatkuvuutta. Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen antamiselle useita eri kanavia sekä kuulee asiakkaitaan vuosittain toteutettavassa asiakaskyselyssä. Saadun palautteen perusteella toimintaa halutaan kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa S4-2 ja S4-3. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta.

Yhtiö tekee yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, alihankkijoiden ja median kanssa. Yhtiö pitää tärkeänä turvallista kumppanuutta, jossa arvomaailmat ovat yhtenevät. Median kanssa pyritään avoimeen viestintään

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Aiemmilla raportointikausilla yhtiö on tunnistanut kymmenen olennaista vastuullisuuden näkökulmaa, joiden ympärille yhtiön vastuullisuustyö rakentuu. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vahvisti yhtiön aiemmin tunnistamat vastuullisuusnäkökulmat edelleen olennaisiksi sekä tarjosi tilaisuuden näkökulmien laajempaan tarkasteluun riskien ja mahdollisuuksien osalta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia tullaan päivittämään vuosittain.

Yhtiö on toteuttanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin alkuvuodesta 2024 ensimmäistä kertaa CSRD:n määrittämien edellytysten mukaisesti. Arviointi toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä kartoitettiin yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämään 82 kestävyysaiheeseen. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden olennaisuutta kahdesta näkökulmasta: ottamalla huomioon yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön (vaikutusten olennaisuus) sekä yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukset yhtiöön (taloudellinen olennaisuus).

Yhtiö on kartoittanut kestävyysvaikutuksiaan perustuen sidosryhmien kuulemiseen ja sisäiseen kestävyysvaikutusten kartoitukseen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ja yhtiön olennaisten vastuullisuusaiheiden tunnistamisessa hyödynnettiin yhtiön sisäisiä aineistoja ja raportteja, julkisesti saatavilla olevia materiaaleja sekä yhtiön henkilöstön kanssa järjestettyjen tapaamisten tuloksia. Yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta tärkeimpien sidosryhmien kanssa kerrotaan lisää osiossa ESRS 2 SBM-2.

Toimiala- ja maantieteellisten kestävyysvaikutusten kartoittamiseen on hyödynnetty myös SASB-standardeja (Sustainability Accounting Standards Board). Yhtiön luotto- ja sijoitussalkun kestävyysvaikutukset kartoitettiin käyttäen salkkujen omistuksien toimialajakoa ja toimialaa vastaavia SASB-standardin mukaisia kestävyysvaikutuksia. Tämän jälkeen

kestävyysvaikutusten olennaisuus on arvioitu käyttäen seuraavaa menetelmää.

Vaikutusten olennaisuus

Vaikutusten olennaisuudessa olennaisuus muodostuu vaikutuksen laaja-alaisuudesta, mittakaavasta ja korjaamattomasta luonteesta. Sen lisäksi arvioidaan vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä. Pisteytyksen arvot noudattavat EFRAG:n Double Materiality Quidance ohjeistuksen mukaisia jaotteluperusteita:

Laaja-alaisuus (Scope of Impact) kuvaa, miten laajalle vaikutus ulottuu ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5:

0 Ei vaikutusta
1 Rajallinen vaikutus
2 Keskittynyt vaikutus
3 Keskiverto vaikutus
4 Laajalle levinnyt vaikutus
5 Globaali/täysimittainen vaikutus

Mittakaava (Scale of impact) kuvaa vaikutuksen voimakkuutta ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5:

0 Ei vaikutusta
1 Minimaalinen vaikutus
2 Vähäinen vaikutus
3 Keskiverto vaikutus
4 Merkittävä vaikutus
5 Laajamittainen vaikutus

Korjaamaton luonne (Remediability) kuvaa, missä määrin negatiivisia vaikutuksia voidaan korjata ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5:

• 0 – Ei vaikutusta

1 Hyvin helposti korjattavissa erittäin lyhyellä aikavälillä (alle 1 vuosi)
2 Verrattain korjattavissa lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta)
3 Vaikeasti korjattavissa, mutta mahdollista korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuotta)

• Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
- Yrityskulttuuri
- Väärinkäytösten paljastajien suojelu
Suhteet tavaran ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
Korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus)

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena saadut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuvataan aihekohtaisesti:

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 186
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 201–203
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 213–214
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 221

Yhtiön olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön strategiasta ja liiketoimintamallista. Ympäristöön liittyvä keskeinen negatiivinen vaikutus on yhtiön toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, joista suurin osa syntyy liiketoimintamallin mukaisesti rahoitetuista päästöistä. Yhtiö voi strategiallaan vaikuttaa päästömäärään ohjaamalla rahoitusta ja sijoituksiaan kestäviin kohteisiin. Yhtiön tunnistamat ihmisiin vaikuttavat vaikutukset liittyvät keskeisesti sen omaan työvoimaan sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmään eli asiakkaisiin. Kaikki olennaiset vaikutukset kohdistuvat sekä lyhyelle, keskipitkälle että pitkälle aikavälille. Olennaisista vaikutuksia, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, mihin arvoketjun osaan ne liittyvät, kerrotaan tarkemmin aihekohtaisten standardien alla.

Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pohjalta yhtiö on suunnitellut muutoksia toimintamalliinsa, joilla pyritään vähentämään negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii

vastuullisuusnäkökulmien huomioimista luotonannossa entistä tarkemmalla tasolla. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät aiheuta merkittävää muutosta yhtiön liiketoimintamalliin.

Tunnistetuilla olennaisilla riskeillä voi olla yhteys yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin esimerkiksi mainehaitan kautta sekä esimerkiksi fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa vakuuksien arvoon ja asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön toimintaan ja tulokseen. Yhtiön toiminnan luonteen vuoksi riskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyen yhtiö on tunnistanut riskin, että mikäli yhtiön toimintaohjeita tai politiikkoja ei noudateta, voisi tämä aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaista toimintaa, jonka seurauksena yhtiö on kirjannut arvonalentumistappioita ja johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia. Tältä osin yrityskulttuuriin liittyvän riskin taloudellinen vaikutus on realisoitunut. Yhtiöllä ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehdään seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu.

Yhtiö arvioi, että matala organisaatiorakenne, joka mahdollistaa ketterän päätöksenteon strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvissä asioissa, lisää yhtiön resilienssiä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Yhtiön ilmastonmuutokseen liittyvä resilienssianalyysi on kuvattu osiossa E1 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa raportointivuotta 2024 varten, jolloin yhtiö ei voi kuvata olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia edellisten raportointivuosien aikana. Kaikki tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

raportointivuoden loppuun. Pitkä aikaväli alkaa viidennen raportointivuoden päättymisestä.

Yhtiö on konsultoinut ulkopuolista neuvonantajaa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi Riskienhallinta on olennainen osa yhtiön liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan periaatteet määritetään hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinkantokykyä, sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla sekä kartoitusten perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan analysoinnilla. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot; riskienhallinnan arviointitoiminto, säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto sekä sisäisen tarkastuksen toiminto vastaavat riskienhallinnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminnon tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa. Yhtiön organisaatiossa riskienhallinnan arviointitoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle johdolle.

Yhtiön riskienhallinnan toiminnan viitekehys perustuu kolmen puolustuslinjan periaatteeseen:

Puolustuslinja: Liiketoimintayksiköt. Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinta kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita.
Puolustuslinja: Riskienhallinta ja compliance-toiminto. Riskienhallinnan arviointitoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja. Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista.
Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä,

toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä.

Riskienhallinnan arviointitoiminnon on riskejä ja riskienhallintaa kontrolloimalla varmistettava, että yhtiössä noudatetaan hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita ja pääomanhallintastrategiaa. Toiminnon tehtävänä on tunnistaa liiketoimintaan kohdistuvat riskit. Riskienhallinta ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita hallituksen vahvistettaviksi sekä suunnittelee ja kehittää riskien ja riskienhallinnan kontrollointiin liittyviä menettelytapoja. Toiminto valvoo, että jokainen tunnistettu riski pysyy vahvistetuissa rajoissa. Lisäksi sen on varmistettava, että jokaista riskiä mittaavat menetelmät ovat asianmukaiset ja luotettavat. Näiden menetelmien tulee myös sisältää poikkeuksellisten tilanteiden vaikutusten arviointia.

Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa hyödynnetään seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski, luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski. Kestävyysriskikokonaisuus ei ole jaoteltu omaksi luokakseen, vaan jokaiseen luokkaan sisältyy kestävyysriskejä. Kestävyysriskit huomioidaan jokaisen riskin arvioinnissa ja kaikkien yhtiön liiketoiminnan osaalueiden tulee kuulua riskikartoituksen alle.

Riskienhallinnan arviointitoiminnon tehtäväalueesta vastaava henkilö on riskienhallintajohtaja, jonka sijaisena toimii riskienhallintapäällikkö. Riskienhallinta toimii yhteistyössä pankin compliance-toiminnon kanssa. Riskienhallinnan arviointitoiminto hyödyntää toiminnassaan vuosikelloa. Säännöllisten tehtävien aikataulutuksesta ja vastuuttamisesta vastaa yhtiön riskienhallintajohtaja. Päivittäisen toimintaan kuuluu myös konsultointia ja koulutusta sekä tärkeänä osa-alueena oman toiminnan kehittäminen. Riskienhallinnan arviointitoiminnon tulee pystyä vastaamaan yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen, sääntelymuutoksiin ja toimialaan kohdistuvaan murrokseen. Säännölliseen toimintaan kuuluu muun muassa luottoriskiraportointi kuukausittain ja luottoriskistrategian valvonta kvartaaleittain. Riskienhallinnan arviointitoiminto raportoi vuosittain hallitukselle toiminnastaan ja havainnoistaan riskien hallinnan vuosiselvityksellä. Selvityksessä on mainittava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet.

4 Erittäin haastavaa korjata, mutta mahdollista korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuodessa)
5 Ei korjattavissa oleva/peruuttamaton vaikutus

Todennäköisyyttä arvioidaan asteikolla 0–1:

0 Vaikutukset eivät toteudu
0,25 Toteutuminen on epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen
0,5 Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin toteutumatta jääminen
0,75 Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät toteutumatta
1 Vaikutukset toteutuvat varmasti

Vaikutuksia on kartoitettu kattavasti yhtiön koko liiketoiminnan näkökulmasta. Vaikutusten kartoituksen yhteydessä on tunnistettu, liittyykö vaikutus yhtiön omaan toimintaan vai sen arvoketjuun. Lisäksi on tunnistettu, onko kyseessä tosiasiallinen vai mahdollinen vaikutus ja syntyykö siitä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä vai pitkällä aikavälillä ESRS 1-standardin määrittämien aikahorisonttien mukaisesti.

Tosiasiallisten negatiivisten vaikutusten olennaisuuden pisteytys lasketaan laaja-alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen summana. Mahdollisten vaikutusten pisteytys lasketaan kertomalla laajaalaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen summa vaikutuksen toteutumisen todennäköisyydellä. Negatiiviset vaikutukset pisteytetään näin välille 0–15. Jos laskennasta saatu arvo on 8 tai suurempi, kestävyysaihe on yhtiölle olennainen. Korjaamatonta luonnetta ei oteta huomioon laskettaessa pisteytystä positiiviselle vaikutukselle, jolloin kestävyysaihe pisteytetään välille 0– 10, ja kestävyysaihe on olennainen, jos sen arvo on 5 tai suurempi. Tunnistettaessa mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia vaikutuksen vakavuutta on painotettu todennäköisyyden yli arvioimalla todennäköisyydeksi aina 1 eli 100 %, ettei mahdollinen vakavaksi arvioitu vaikutus näyttäytyisi arviossa epäolennaisena pienen todennäköisyyden takia.

Taloudellinen olennaisuus

Taloudellisessa olennaisuudessa yhtiön kartoittamille vaikutuksille tunnistetaan niihin liittyvät riskit ja

mahdollisuudet sekä arvioidaan, kuinka suuria taloudellisia vaikutuksia niistä voi tulla yhtiölle. Taloudellisten vaikutusten suuruutta verrattiin yhtiön vuoden 2023 liiketoiminnan tuottoihin.

Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta eli taloudellista vaikutusta arvioidaan asteikolla 0–15:

0 Ei lainkaan olennainen = 0 % liiketoiminnan tuotoista
1–3 Vähäinen = 5 % liiketoiminnan tuotoista
4–7 Huomioitava = 10 % liiketoiminnan tuotoista
8–10 Tärkeä = 15 % liiketoiminnan tuotoista
11–12 Merkittävä = 20 % liiketoiminnan tuotoista
13–15 Kriittinen = 25 % liiketoiminnan tuotoista

Lisäksi arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten realisoitumisen todennäköisyyttä asteikolla 0–1:

0 Vaikutukset eivät toteudu
0,25 Toteutuminen on epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen
0,5 Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin toteutumatta jääminen
0,75 Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät toteutumatta
1 Vaikutukset toteutuvat varmasti

Taloudellista olennaisuutta laskettaessa riskin tai mahdollisuuden taloudellisen vaikutuksen suuruus kerrotaan sen realisoitumisen todennäköisyydellä. Mikäli arvo on 8 tai enemmän, riski tai mahdollisuus on yhtiölle olennainen.

Kestävyystekijä on arvioitu olennaiseksi, jos yhtiön vaikutukset kestävyystekijään ovat olennaisia tai jos kestävyystekijä luo yhtiön liiketoiminnalle olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Olennaisuuden kehittymistä on arvioitu ESRS 1:n määrittämien aikahorisonttien mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä. Lyhyt aikaväli tarkoittaa raportointivuotta. Keskipitkä aikaväli alkaa raportointivuoden päättymisestä ja kestää viidennen

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

mukaan lukien ilmastoriskin, vaikutus sekä realisoitumisen todennäköisyys arvioidaan asteikolla 1–5. Ilmastoriskien arvioinnissa huomioidaan muun muassa meren pinnan nousun ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset vakuuksien arvoon sekä vaikutukset Suomen talouden tasapainoon ja velallisten maksukykyyn. Yhtiön vaikutusta ilmastonmuutokseen arvioidaan kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla, joka esitellään

osiossa E1-6.

Hallintakeinot keskittyvät ilmastoriskin mittausmenetelmien ja siihen tarvittavan datan keräämisen kehittämiseen. Luotettavan ympäristötiedon ja ilmastoriskeihin liittyvien tietojen kerääminen sekä asiakkaiden ja muiden

sidosryhmien vastuullisuustyö parantavat riskien

arvioimisen edellytyksiä. Esimerkiksi vakuuksien tarkemman sijainnin ja kiinteistön energiatehokkuuden kartoittamisen perusteella voidaan tarkemmin arvioida, mitkä vakuudet ovat akuutin tai kroonisen riskin alaista.
Yhtiö on tunnistanut sen liiketoimintaan vaikuttavia fyysisiä ja siirtymäriskejä skenaarioanalyysin avulla, joka esitellään osiossa E1 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä
tiedonantovaatimus. Fyysiset ja siirtymäriskit ovat jatkuvan riskienhallinnan kohteena ja niiden merkittävyys
arvioidaan säännöllisesti osana riskikartoitusprosessia. Yhtiölle olennaiset ja epäolennaiset fyysiset riskit esitetään kuvassa alla. Fyysiset riskit, kuten äärimmäiset sääilmiöt
ja merenpinnan nousu voivat aiheuttaa välillisesti viiveitä lainan takaisinmaksukykyyn.

		maaperään liittyvät
Sadeolojen ja - tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)		Rannikon eroosio	×
Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu		Maaperän huonontuminen	×
Valtamerten happamoituminen	×	Maaperän eroosio	×
Meriveden intruusio	×	Vettyneen rinnemaan valuminen	×
Merenpinnan kohoaminen	
Vesistressi	×
Kuivuus	×	Lumivyöry	×
Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)		Maanvyörymä	×
Tulva (rannikko-, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva)		Maansortuma	×
Jäätikköjärven purkautuminen	×

Riskikartoitus toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Kartoitus kattaa kokonaisuudessaan yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit ja kohdistuu valittuun osa-alueeseen yhtiön liiketoiminnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminto vastaa kartoituksen kokoamisesta ja johtoryhmien jäsenet vastaavat laadinnasta omien liiketoiminta-alueensa osalta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kartoitetut riskit perustuvat riskikartoitukseen.

Riskienhallintajärjestelmän sisältöä on laajennettu käsittämään myös kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Tunnistetut negatiiviset vaikutukset ja riskit on syötetty järjestelmään riskinä ja positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia tarkastellaan järjestelmässä osana riskien hallintakeinoja. Riskikartoituksessa jokaiselle riskille määritetään vastuuhenkilö, joka seuraa ja pyrkii rajoittamaan kyseisen riskin todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia. Vastuuhenkilö asettaa riskinhallintakeinoja soveltuville henkilöille, jotka vastaavat riskin hallinnoimisesta käytännössä. Näin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat osana säännöllistä tarkastelua. Riskikartoitus ja sen vuosittainen päivitys vahvistetaan hallituksessa. Riskienhallintajohtaja osallistuu säännöllisesti hallituksen kokouksiin ja raportoi tuolloin ajankohtaiset ja merkittävät havainnot liittyen luotto-, likviditeetti- ja markkinariskeihin. Operatiivisten riskien kartoitus raportoidaan hallitukselle kerran vuodessa. Riskienhallinnan arviointitoiminto kokoontuu viikoittain käymään läpi ajankohtaisia asioita ja toteuttaa muuta tarpeellista tai toimivan johdon toivomaa raportointia. Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa hyödynnetään seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski, luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski.

Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Yhtiö on kartoittanut ympäristöön liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnilla aiemmin kuvatun menetelmän mukaisesti. Ympäristöön liittyvistä aiheista yhtiölle olennaiseksi todettiin E1 Ilmastonmuutos ja epäolennaiseksi todettiin aiheet E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on tunnistettu yhtiön ja sen arvoketjun vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ympäristöstä ja yhteiskunnasta nousevia yhtiön toimintaan vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa on huomioitu yhtiön oma toiminta, toimiala, sijainti ja liiketoimintamalli sekä arvoketjun toiminta mukaan lukien yhtiön rahoittama toiminta. Yhtiö harjoittaa vähittäispankkitoimintaa Suomessa, joten yhtiön oma toiminta ei liity merkittävään vedenottoon, luonnon resurssien hyödyntämiseen esimerkiksi kaivostoiminnan kautta tai elinympäristöjen heikentämiseen maa- tai metsätalouden tai rakentamisen kautta. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Suomessa kaupunkimaisissa ympäristöissä toimisto- ja liiketilakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Yhtiö ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

Vaikutukset ympäristön pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin tai luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikkenemiseen ovat mahdollisia arvoketjun ylävirrassa esimerkiksi teknisten laitteiden tuotannossa, mutta yhtiön tiedossa ei ole hankintaketjuun liittyviä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rahoitetusta toiminnasta syntyvät vaikutukset eivät ylittäneet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa asetettua olennaisuuden raja-arvoa. Myös yhtiön omasta toiminnasta syntyvä jätemäärä on arvioitu suuruudeltaan epäolennaiseksi. Yhtiön toiminnasta ei synny vaarallista jätettä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa edellä kuvatut vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, eikä korjaavia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä toimia ole todettu olevan tarpeen tehdä.

Ilmastonmuutos on arvioitu yhtiölle olennaiseksi kestävyysaiheeksi. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on kartoitettu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisäksi erillisessä ilmastoriskien olennaisuusarviossa. Ilmastoriski on myös osana yhtiön säännöllistä riskikartoitusta. Sen tavoitteena on tunnistaa yhtiön tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit. Riskit arvotetaan, analysoidaan ja priorisoidaan. Luokittelun avulla lisätään ymmärrystä yhtiön riskeistä ja varmistetaan, että kaikki olennaiset riskit kartoitetaan. Kokonaisvaltainen riskikartoitus toteutetaan vähintään kerran vuodessa, ja tämän lisäksi tehdään tarvittaessa eri toimintoihin ja merkittäviin projekteihin erillisiä riskikartoituksia. Riskikartoituksessa jokaisen riskin,

ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta epäolennainen ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta epäolennainen ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta 205 ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten riski 14 kohdan g alakohta 205 ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta 205 ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat 205 due diligence -käytännöt 21 kohta ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta epäolennainen ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta 205 ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta 207 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta 211 ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi 211 menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta 212 ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta 212 ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta 212 ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden 212 noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta epäolennainen ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta epäolennainen ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden epäolennainen noudattamatta jättäminen 19 kohta ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä epäolennainen aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta epäolennainen ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta epäolennainen ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden epäolennainen tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta epäolennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 215 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden 216 ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta 219 ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta 223 ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta 223 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta 225 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta 224	ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	epäolennainen

Siirtymäriskit ovat riskejä, joita aiheutuu siirtymisestä kohti

kestävämpää liiketoimintaa. Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat luotto-, varainhankinta-, sääntely- ja maineriskit, joihin kaikkiin liittyy myös siirtymäriski. Ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ja velallisten maksukykyyn lisäävät luottoriskiä. Yhtiön asiakkaisiin vaikuttavat siirtymäriskit ja niiden realisoituminen voi vaikuttaa yhtiön luottoriskiin. Sijoittajien vaatimukset yhtiön toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvavat, mikä voi aiheuttaa haasteita yhtiön varainhankinnalle, mikäli yhtiö ei vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tämä aiheuttaa myös maineriskiä, mikäli markkinat eivät kohtaa kysyntää kuluttajien odotusten muuttuessa. Sitä vastoin onnistuminen ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä siitä viestiminen voi vaikuttaa positiivisesti yhtiön maineeseen. Sääntelyn kiristyessä yhtiön päivittäinen työ muuttuu ja yhtiöltä odotetaan konkreettisia toimia ja tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtyminen kohti kestäviä käytäntöjä voi vaatia muutoksia yhtiön strategiaan sekä merkittäviä investointeja.

Yhtiöllä ei ole tilinpäätöksessään kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia, joilla voisi olla yhteyttä käytettyihin ilmastoskenaarioihin.

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Luettelo kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella raportoiduista tiedonantovaatimuksista löytyy kestävyysraportin sisällysluettelosta. Alla oleva taulukko on luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä.

Yhtiö on tunnistanut olennaiset tiedonantovaatimukset ja tietopisteet käyttämällä ESRS 1 Lisäys E:n vuokaaviota annettavien ESRS-tietojen esittämisestä. Yhtiö ei jätä raportoimatta olennaisiin tiedonantovaatimuksiin liittyviä yksittäisiä tiedonantopisteitä olennaisuuden perusteella.

	Viittaus raporttiin
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	(sivu)
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	119
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta	119
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	124
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	epäolennainen
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta	epäolennainen
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta	187
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta	epäolennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	191
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	192
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	193
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	192
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	194
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	193
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta	epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta	epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta	epäolennainen
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta	epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta	epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta	epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	epäolennainen

Ympäristötiedot

EU -taksonomia

EU:n taksonomia -asetuksessa (EU) 2020/852 määritellään ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta. Yhtiö raportoi tilikaudelta 2024 ensimmäistä kertaa rahoitus - ja sijoituskohteiden kestävyydestä taksonomia -asetuksen mukaisesti. Sääntelyn edellyttämillä lomakkeilla raportoidaan taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus kunkin ilmastotavoitteen osalta. Keskeinen tulosindikaattori Green Asset Ratio (GAR -osuus) kuvastaa yhtiön taksonomianmukaisten vastuiden osuutta yhtiön kokonaisvaroista. Yhtiö arvioi yritysrahoituksen taksonomiaosuuksia vastapuolen julkisesti raportoimien taksonomiatietojen perusteella. Tiedot on kerätty vastapuolen tilikautta 2023 koskevista raporteista. Kotitalouksille ja paikallishallinnoille myönnettyjen lainojen taksonomiaosuuksia arvioidaan asetuksen edellyttämin kriteerein.

GAR -osuuden laskennassa huomioon otetut omaisuuserät kattavat 97,3 % yhtiön kokonaisvaroista. Raportointikauden 2024 lopussa liikevaihtoon perustuen yhtiöllä on taksonomiakelpoisia vastuita 37,8 %, joista 0,1 % täyttää taksonomianmukaisuuden kriteerit. Pääomamenoihin perustuen vastaavat osuudet ovat 37,8 % ja 0,1 %. Yhtiön NFRD (Non -Financial Reporting Directive) -alaisiin yrityksiin liittyvät vastuut ovat pääasiallisesti sijoitussalkun omaisuuseriä, sillä yhtiön yritysasiakasliiketoiminta kohdistuu pk -sektorille.

Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen taksonomianmukaisuuden arvioinnissa ja seurannassa käytetään kohteelle myönnettyä energialuokkaa. Lisäksi huomioidaan lainaan kohdistuvat merkittävät fyysiset riskit. Kohde, joka täyttää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kriteerit eikä siihen kohdistu merkittävää tulvariskiä, otetaan huomioon mukaisuuden laskennassa. Yhtiö ei raportoi taksonomianmukaisuuden osuutta kotitalouksille myönnetyistä asuinvakuudellisista lainoista, sillä tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa fyysisten riskien kohdistumisesta yksittäisille kohteille. Kotitalouksille myönnettyjen rakennusten perusparannuslainojen ja autolainojen kelpoisuuden ja mukaisuuden arvioimiseksi ei ole tällä hetkellä

käytettävissä riittävästi tietoja, minkä vuoksi yhtiö ei raportoi edellä mainittuja tietoja kyseisistä omaisuuseristä.

Yhtiön raportoimat taksonomianmukaiset toiminnot liittyvät vieraan pääoman ehtoisiin omaisuuseriin sijoitussalkussa. Yhtiö raportoi taksonomia -asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa raportointivuodelta 2024, jolloin yhtiöllä ei toistaiseksi ole taksonomianmukaisuudelle asetettuja tavoitteita. Taksonomianmukaisten taloudellisten toimintojen kehitystä tullaan arvioimaan ja seuraamaan tästä ensimmäisestä raportointikaudesta alkaen.

Yhtiön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan ja sidosryhmiin arvioidaan jatkuvasti. Vastuullisuus on keskeinen osa yhtiön toimintaa ohjaavaa strategiaa, liiketapaperiaatteita ja eri politiikkoja.

Luottopolitiikassa linjataan, ettei yhtiö rahoita ympäristölle vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista toimintaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia, jolloin myös arvioidaan strategioiden ja toimintaperiaatteiden yhteensopivuutta liiketoimintaympäristön vaatimuksien kanssa. Prosessissa tullaan ottamaan huomioon asetuksen mukaiset ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit.

0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

		Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä (****) Miljoonaa euroa	Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä (*) Miljoonaa euroa	Keskeinen tulosindikaattori (****)	Keskeinen tulosindikaattori (*)	Prosenttiosuus (kaikista omaisuuseristä) (***)	GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liitteessä V oleva 1.1.2 jakso)	GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 1 kohta ja liitteessä V oleva 1.2.4 jakso)
Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori	Lainakannan vihreiden omaisuuserien osuus (GAR-osuus)	4	5	0,1 %	0,1 %	97,3 %	42,6 %	2,7 %
		Ympäristön kannalta	Ympäristön kannalta kestävät				GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien	GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien

							GAR-osuuden osoittajasta	GAR-osuuden nimittäjästä
			Ympäristön				pois jätettyjen	pois jätettyjen
		Ympäristön kannalta	kannalta kestävät				omaisuuserien	omaisuuserien
		kestävät toiminnot	toiminnot	Keskeinen	Keskeinen	Prosenttiosuus	prosenttiosuus (7 artiklan 2	prosenttiosuus (7 artiklan 1
		yhteensä (****)	yhteensä (*)	tulosindikaattori	tulosindikaattori	(kaikista	ja 3 kohta sekä liitteessä V	kohta ja liitteessä V oleva
		Miljoonaa euroa	Miljoonaa euroa	(****)	(*)	omaisuuseristä)	oleva 1.1.2 jakso)	1.2.4 jakso)
Täydentävät keskeiset	GAR-osuus (lainavirta)
tulosindikaattorit		-	-	0,0 %	0,0 %	96,2 %	40,1 %	3,8 %
	Kaupankäyntivarasto(*)	-	-	-	-
	Rahoitusvakuudet	-	-	-	-
	Hoidettavina olevat varat	-	-	-	-
	Palkkiotuotot(**)

*Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä

** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luototnaannosta ja hoidettavina olevista varoista

Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset kätetystä menetelmästä.

*** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista

**** Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella

***** Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luototnannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria

Huomautus 1: Taulukoissa olevia vihreäksi värjättyjä soluja ei raportoida.

Huomautus 2: Taulukoissa luvut raportoidaan miljoonina euroina. Mikäli tulos on alle 500 000 euroa, se pyöristyy taulukossa luvuksi nolla. Taulukoissa viiva tarkoittaa, että tulos on nolla euroa.

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto)

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																	31. joulukuuta 2024
				Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)					Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)				(WTR)	Vesivarat ja merten luonnonvarat		Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)		YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
				Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) (luokitusjärjestelmäkelpoiset)					Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)				Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)		Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)						Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)		Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
	Miljoonaa euroa	Yhteen laskettu brutto määräinen				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän				kestäviä (luokitusjärjestelmän	Joista ympäristön kannalta			kestäviä (luokitusjärjestelmän	Joista ympäristön kannalta	Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)
		kirjanpito arvo			Joista tulojen	Joista siirty mätoi	Joista mah dollis tavat toimin			mukaiset) Joista tulojen	Joista mah dollis tavat toimin			mukaiset) Joista tulojen	Joista mah dollis tavat toimin			mukaiset) Joista tulojen	Joista mah dollis tavat toimin	mukaiset) Joista mah dollis Joista tavat tulojen toimin					mukaiset) Joista tulojen	Joista mah dollis tavat toimin			Joista tulojen	Joista siirty mätoi	Joista mah dollis tavat toimin
	GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät				käyttö	minnat	nat			käyttö	nat			käyttö	nat			käyttö	nat			käyttö	nat			käyttö	nat			käyttö	minnat	nat
1	Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa		4 283 2 877	4	1	3	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	4	-	-	-	-	-	-		- 2 881	4	1	3	0
2	Rahoitusalan yritykset	125	13	1	1	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	1	1	0	0
3	Luottolaitokset	125	13	1	1	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	1	1	0	0
4	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
5	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	123	13	1	1	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	1	1	0	0
6	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	1	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
7	Muut rahoituslaitokset	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
8	joista sijoituspalveluyrityksiä	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
9	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
11	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
13	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-

Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen Hallituksen toimintakertomus toimintakertomus	Tilinpäätökset		147




	Oman pääoman ehtoiset
15	instrumentit	- - -	- - - -	- -	- -	- - -	- - - -	- - - -	- -
16	joista vakuutusyhtiöitä	0 - - -	- - - -	- - -	- - -	- - - -	- - - - -	- - - - - -	- -
17	Luotot	0 - - -	- - - - -	- -	- - -	- - - -	- - - - -	- - - - - -	- -
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	- - - -	- - - -	- - -	- - -	- - - -	- - - - -	- - - - - -	- -
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	- - -	- - - -	- -	- -	- - -	- - - -	- - - -	- -
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	15 4 3 -	2 0 - - -	- -	- - -	0 - - -	4 - - - -	- - - 7 3 -	2 0

15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
16	joista vakuutusyhtiöitä	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
17	Luotot	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	15	4	3	-	2	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	4	-	-	-	-	-	-	-	7	3	-	2	0
21	Luotot	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	15	4	3	-	2	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	4	-	-	-	-	-	-	-	7	3	-	2	0
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
24	Kotitaloudet		4 129 2 861	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									2 861	-	-	-	-
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja		3 473 2 861	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									2 861	-	-	-	-
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	104	-	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-
27	joista moottoriajoneuvolainoja	8	-	-	-	-	-																					-	-	-	-	-
28	Paikallishallintojen rahoitus	14	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
29	Asuntojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	14	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
31	Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-

32	Omaisuuserät, jotka jätetään GAR osuuden laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä)	3 337	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
33	Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset	2 477
	Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan

Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia

koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 2 420

35 Luotot 2 287

omaop Vuosiker 146
-----------------------	--

36	joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja	698
37	joista rakennusten perusparannuslainoja	19
38	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	105
39	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	27
40	EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia	57
41	Luotot	-
42	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	54
43	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	3
44	Johdannaiset	79
45	Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat	283
46	Käteisvarat ja niihin liittyvät varat	396
47	Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)	102
	48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä		7 620 2 877	4	1	3	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	4	-	-	-	-	-	-	- 2 881	4	1	3	0
	49 Muut omaisuuserät, joita ei otetan huomioon GAR-osuuden laskennassa	212
50	Saamiset valtioilta	147
51	Saamiset keskuspankeilta	65
52	Kaupankäyntivarasto	-
	53 Kokonaisvarat		7 832 2 877	4	1	3	0	-	-	-	-	-	-	-	-	0	-	-	-	4	-	-	-	-	-	-	- 2 881	4	1	3	0
	Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
	54 Rahoitusvakuudet	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-
	55 Hoidettavina olevat varat	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-
56	Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-
57	Joista oman pääoman ehtoisia arvopapereita	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-

1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx)

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																	31. joulukuuta 2024
						Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)				Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)				Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)				Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)			Biologinen monimuotoisuus ja	ekosysteemit (BIO)				YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
		Yhteen				Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) (luokitusjärjestelmäkelpoiset)				Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)				Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)					merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Joista luokitusjärjestelmän kannalta		Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)					Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
	Miljoonaa euroa	laskettu brutto määräinen kirjanpito				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)				kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista ympäristön kannalta			kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista ympäristön kannalta			Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset)
		arvo			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
	GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät
1	Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa		4 283 2 878	5	1	3	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	3	-	-	-	-	-	-		- 2 882	5	1	3	0
2	Rahoitusalan yritykset	125	13	2	1	0	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	2	1	0	0
3	Luottolaitokset	125	13	2	1	0	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	2	1	0	0
4	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
5	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	123	13	2	1	0	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	13	2	1	0	0
6	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	1	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
7	Muut rahoituslaitokset	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
8	joista sijoituspalveluyrityksiä	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-
9	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-
11	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-		- -		-	-	-		-	-
12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-
13	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-

15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
16	joista vakuutusyhtiöitä	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
17	Luotot	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	15	5	3	-	2	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	3	-	-	-	-	-	-	-	8	3	-	2	0
21	Luotot	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	15	5	3	-	2	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	3	-	-	-	-	-	-	-	8	3	-	2	0
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-
24	Kotitaloudet		4 129 2 861	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									2 861	-	-	-	-
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja		3 473 2 861	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									2 861	-	-	-	-
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	104	-	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-
27	joista moottoriajoneuvolainoja	8	-	-	-	-	-																					-	-	-	-	-
28	Paikallishallintojen rahoitus	14	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
29	Asuntojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	14	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
31	Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
32	Omaisuuserät, jotka jätetään GAR osuuden laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä)	3 337	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
33	Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset	2 477
34	Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia	2 420
35	Luotot	2 287

152	Vuosikertomus 2024	Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen Hallituksen toimintakertomus toimintakertomus	Tilinpäätökset		153
-----	--------------------	----------	----------------	--	----------	--------------------------------------------------------------------	----------------	--	-----

36	joista liikekiinteistövakuudellisial ainoja	698
37	joista rakennusten perusparannuslainoja	19
38	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	105
39	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	27
40	EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia	57
41	Luotot	-
42	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	54
43	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	3
44	Johdannaiset	79
45	Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat	283
46	Käteisvarat ja niihin liittyvät varat	396
47	Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.)	102
48	GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä		7 620 2 878	5	1	3	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	3	-	-	-	-	-	-		- 2 882	5	1	3	0
	49 Muut omaisuuserät, joita ei otetan huomioon GAR-osuuden laskennassa	212
50	Saamiset valtioilta	147
51	Saamiset keskuspankeilta	65
52	Kaupankäyntivarasto	-
	53 Kokonaisvarat		7 832 2 878	5	1	3	0	0	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	3	-	-	-	-	-	-		- 2 882	5	1	3	0
	Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia
	54 Rahoitusvakuudet	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
	55 Hoidettavina olevat varat	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
56	Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
57	Joista oman pääoman ehtoisia arvopapereita	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-

toimintakertomus

2 882	5	1	3	0


2 882	5	1	3	0

2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto)

	a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab
		Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)				Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	(CCA)				Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)			Kiertotalous (CE)			Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja	ekosysteemit (BIO)			(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)	YHTEENSÄ
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi) Miljoonaa euroa		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopioliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo	Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo
																									Josta ympäris		Josta ympäris
		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta	Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		Josta ympäris tön kannalta		tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+		tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+
	milj. euroa	kestävät (CCM)	milj. euroa	kestävät (CCM)	milj. euroa	kestävät (CCA)	milj. euroa	kestävät (CCA)	milj. euroa	kestävät (WTR)	milj. kestävät euroa (WTR)	milj. euroa	kestävät (CE)	milj. euroa	kestävät (CE)	milj. euroa	kestävät (PPC)	milj. euroa	kestävät (PPC)	milj. euroa	kestävät (BIO)	milj. euroa	kestävät (BIO)	milj. euroa	CE+PPC+ BIO)	milj. euroa	CE+PPC+ BIO)
1 C. 10.89 Muualla luokittelematon elintarvikkeiden valmistus	-	-			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			-	-
2 C. 17.22 Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus	-	-			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			-	-
3 C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus	0	0			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			0	0
4 C. 20.13 Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus	0	0			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			0	0
5 C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden valmistus	0	0			-	-			-	-		0	-			-	-			-	-			0	0
6 D. 35.11 Sähkön tuotanto	2	2			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			2	2
7 F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien purku	-	0			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			-	0
8 G. 46.90 Muu tukkukauppa	-	-			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			-	-
9 L. 68.20 Omien tai leasing kiinteistöjen vuokraus ja hallinta	1	-			-	-			-	-		-	-			-	-			-	-			1	-
10 M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen	-	-			-	-			-	-		-	-			4	-			-	-			4	-

2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx)

	a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y z	aa		ab
		Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)				Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	(CCA)			Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)					Kiertotalous (CE)			Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja	ekosysteemit (BIO)		(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)	YHTEENSÄ
Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi) Miljoonaa euroa		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopioliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo	direktiiviä kirjanpitoarvo	Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa Bruttomääräinen		Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo	Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Bruttomääräinen kirjanpitoarvo		Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo
	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCM)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCM)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCA)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCA)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (WTR)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (WTR)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CE)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CE)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (PPC)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (PPC)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (BIO)	milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (BIO)	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ milj. CE+PPC+ euroa BIO)		milj. euroa	Josta ympäris tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ CE+PPC+ BIO)
1 C. 10.89 Muualla luokittelematon elintarvikkeiden valmistus	-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-
2 C. 17.22 Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus	-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-
3 C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus	1	1			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			1	1
4 C. 20.13 Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus	0	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			0	-
5 C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden valmistus	0	0			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			0	0
6 D. 35.11 Sähkön tuotanto	2	2			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			2	2
7 F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien purku	-	0			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	0
8 G. 46.90 Muu tukkukauppa	-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-
9 L. 68.20 Omien tai leasing kiinteistöjen vuokraus ja hallinta	1	-			-	-			-	-			-	-			-	-			-	-			1	-
10 M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen	0	0			0	-			-	-			-	-			3	-			-	-			4	0

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																	31. joulukuuta 2024
					Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)				Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			Vesivarat ja merten suojelu (WTR)					Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)			Biologinen monimuotoisuus ja	ekosysteemit (BIO)					YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
	% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuus eristä
				Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
	GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät
1	Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon																													67,2 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 67,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 %		56,2 %
2	Rahoitusalan yritykset				10,5 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 %		-	-	-	-	-	-	-		- 0,1 %	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,6 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 %		1,6 %
3	Luottolaitokset				10,5 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 %		-	-	-	-	-	-	-		- 0,1 %	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,6 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 %		1,6 %
4	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
5	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö				10,7 % 1,1 % 0,8 % 0,1 % 0,0 %		-	-	-	-	-	-	-		- 0,1 %	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,8 % 1,1 % 0,8 % 0,1 % 0,0 %		1,6 %
6	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
7	Muut rahoituslaitokset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
8	joista sijoituspalveluyritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
9	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
11	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %

12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
13	Luotot	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	- -		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-
16	joista vakuutusyritykset	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
17	Luotot	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	- -		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		-	-	-
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	23,2 % 17,6 %			- 15,4 % 0,3 %	-	-	-	-	-	-	-	- 0,5 %		-	-		- 24,6 %	-	-	-	-	-	-		- 48,3 % 17,6 %			- 15,4 % 0,3 %		0,2 %
21	Luotot	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	23,2 % 17,6 %			- 15,4 % 0,3 %	-	-	-	-	-	-	-	- 0,5 %		-	-		- 24,6 %	-	-	-	-	-	-		- 48,3 % 17,6 %			- 15,4 % 0,3 %		0,2 %
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	- -		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
24	Kotitaloudet	69,3 %	-	-	- -	-		- -	-					-	-	-	-									69,3 %	-	-	-	-	54,2 %
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja	82,4 %	-	-	- -	-		- -	-					-	-	-	-									82,4 %	-	-	-	-	45,6 %
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	-	-	-	-	- -		- -	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-	1,4 %
27	joista moottoriajoneuvolainoja	-	-	-	-	-																				-	-	-	-	-	0,1 %
28	Paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,2 %
29	Asuntojen rahoitus	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,2 %
31	Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt	-	-	-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
	32 Yhteenlasketut GAR-osuuteen kuuluvat varat											37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 %

3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																	31. joulukuuta 2024
				Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)					Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			Vesivarat ja merten suojelu (WTR)				Kiertotalous (CE)					Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)					YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
	% (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttöJ	Joista	Joista mah dollis			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista mah dollis		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista mah dollis		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista mah dollis			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista mah dollis			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)	Joista mah dollis				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista	Joista mah dollis	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuus eristä
				oista tulojen käyttö	siirty mätoi minnat	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	siirty mätoi minnat	tavat toimin nat
	GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät
1	Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon													67,2 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 67,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 %																		56,2 %
2	Rahoitusalan yritykset			10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 0,0 %				-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 %		1,6 %
3	Luottolaitokset			10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 0,0 %				-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 %		1,6 %
4	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
5	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö			10,9 % 1,2 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 0,0 %				-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-					- 10,9 % 1,2 % 0,8 % 0,2 % 0,0 %		1,6 %
6	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
7	Muut rahoituslaitokset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
8	joista sijoituspalveluyritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
9	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
11	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-

12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
13	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-
16	joista vakuutusyritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
17	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	29,6 % 19,9 %			- 15,5 % 0,2 % 2,5 %			-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- 22,1 %	-	-	-	-	-	-		- 54,2 % 19,9 %			- 15,5 % 0,2 %		0,2 %
21	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	29,6 % 19,9 %			- 15,5 % 0,2 % 2,5 %			-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- 22,1 %	-	-	-	-	-	-		- 54,2 % 19,9 %			- 15,5 % 0,2 %		0,2 %
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
24	Kotitaloudet	69,3 %	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									69,3 %	-	-	-	-	54,2 %
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja	82,4 %	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									82,4 %	-	-	-	-	45,6 %
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	-	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-	1,4 %
27	joista moottoriajoneuvolainoja	-	-	-	-	-																					-	-	-	-	-	0,1 %
28	Paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,2 %
29	Asuntojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,2 %
31	Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
	32 Yhteenlasketut GAR-osuuteen kuuluvat varat														37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 %

4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)

		a	b	c	d	e	f	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																31. joulukuuta 2024
					Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)			Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)				Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)				Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)						YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
	% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuus eristä
				Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat		Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
	GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät
1	Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa											71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %																			58,3 %
2	Rahoitusalan yritykset	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
3	Luottolaitokset	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
4	Luotot	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-
5	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
6	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-		-	-	-	0,0 %
7	Muut rahoituslaitokset	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	0,0 %
8	joista sijoituspalveluyritykset	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	0,0 %
9	Luotot	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	0,0 %
11	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-		-	-	-	0,0 %

12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
13	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
16	joista vakuutusyritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
17	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
21	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
24	Kotitaloudet	72,3 %	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									72,3 %	-	-	-	-	57,7 %
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja	79,9 %	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									79,9 %	-	-	-	-	52,2 %
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	-	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-	1,9 %
27	joista moottoriajoneuvolainoja	-	-	-	-	-																					-	-	-	-	-	0,6 %
28	Paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
29	Asuntojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
31	Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
	32 Yhteenlasketut GAR-osuuteen kuuluvat varat														41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 %

4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)

		a	b	c	d	e	f	g	h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad	ae
																	31. joulukuuta 2024
					Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)				Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			(WTR)	Vesivarat ja merten luonnonvarat				Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)				Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)					YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
% (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä mukaiset)	aloja (luokitusjärjestelmän			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuus eristä
				Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät
Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman 1 pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa											71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %																					58,3 %
2 Rahoitusalan yritykset		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
3 Luottolaitokset		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
4 Luotot		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-	-		-	- -	-	-	0,0 %
5 tulojen käyttö	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,5 %
6 instrumentit	Oman pääoman ehtoiset	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-		-	-	-	-	0,0 %
7 Muut rahoituslaitokset		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-	-		-	- -	-	-	0,0 %
8	joista sijoituspalveluyritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-	-		-	- -	-	-	0,0 %
9 Luotot		-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-	-		-	- -	-	-	0,0 %
10	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-		- -	-	-	-	-	-	-	-	-		-	- -	-	-	0,0 %
11 instrumentit	Oman pääoman ehtoiset	-	-		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-		-	-	-	-	0,0 %

12	joista omaisuudenhoitoyhtiöt	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
13	Luotot	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
14	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
15	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-			-	- -		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
16	joista vakuutusyritykset	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
17	Luotot	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
18	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
19	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-			-	- -		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	0,0 %
20	Muut kuin rahoitusalan yritykset	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
21	Luotot	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
22	Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
23	Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-			-	- -		-	-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-		-	-	-
24	Kotitaloudet	72,3 %	-	-	-	-	-	-	-	-					-	-	-	-									72,3 %	-	-	-	-	57,7 %
25	joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja	79,9 %	-		-	-	- -		- -	-					-	-	-	-									79,9 %	-	-	-	-	52,2 %
26	joista rakennusten perusparannuslainoja	-	-		-	-	- -		- -	-					-	-	-	-									-	-	-	-	-	1,9 %
27	joista moottoriajoneuvolainoja	-	-		-	-	-																				-	-	-	-	-	0,6 %
28	Paikallishallintojen rahoitus	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
29	Asuntojen rahoitus	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
30	Muu paikallishallintojen rahoitus	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	0,0 %
31	Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt	-	-		-	-	- -		- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
	32 Yhteenlasketut GAR-osuuteen kuuluvat varat																										41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 %

5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto)

		a	b	c d	e	f g	h	i	j	k l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v w	x	y	z		aa ab	ac	ad
													31. joulukuuta 2024
				Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	(CCA)			Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)			Kiertotalous (CE)				Ympäristön pilaantuminen (PPC)			Biologinen monimuotoisuus ja	ekosysteemit (BIO)				YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)		Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	merkityksellisiä aloja			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	merkityksellisiä aloja				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
	% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän	mukaiset)			joilla rahoitetaan mukaiset)	Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)
				Joista Joista siirty tulojen mätoi käyttö minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat		Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat		Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat		Joista tulojen käyttö	toimin	Joista mah dollis tavat nat		Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
	1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)	-	-	- -	-	-	- -	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-
2	Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori)	-	-	- -	-	-	- -	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-

5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx)

		a	b	c	d	e	f	g h	i	j	k	l	m	n	o	p	q	r	s	t	u	v	w	x	y	z	aa	ab	ac	ad
																31. joulukuuta 2024
					Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)			Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			Vesivarat ja merten luonnonvarat	(WTR)				Kiertotalous (CE)			Ympäristön pilaantuminen (PPC)					Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)			YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	merkityksellisiä aloja				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)		Osuus kaikista huomioon otetuista	omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
	% (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän	mukaiset)				Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)					Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset)
				Joista tulojen	Joista siirty mätoi	Joista mah dollis tavat toimin		Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista mah dollis tavat toimin nat			Joista tulojen käyttö	Joista siirty mätoi minnat	Joista mah dollis tavat toimin nat
	1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori)	käyttö minnat nat - - - - -					-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
2	Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori)	-	-	-	-	-	-	-	-	-	- -	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-

Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto)

		Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
	Miljoonaa euroa	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen			Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	-	-
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0,0 %	1	0,0 %	-	-
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	0,0 %	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	0,0 %	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2	0,0 %	2	0,0 %	-	-
8	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	4	0,1 %	4	0,1 %	-	-

Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto)

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx)

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot
(osoittaja) (Liikevaihto)

		Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
	Miljoonaa euroa		Ilmastonmuutoksen hillintä + Ilmastonmuutoksen ilmastonmuutokseen hillintä sopeutuminen		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	35,1 %	1	35,1 %	-	-
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	36,0 %	1	36,0 %	-	-
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	29,0 %	1	29,0 %	-	-
8	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	4	100,0 %	4	100,0 %	-	-

Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx)

		Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
	Miljoonaa euroa	Ilmastonmuutoksen hillintä + Ilmastonmuutoksen ilmastonmuutokseen hillintä sopeutuminen		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2	0,0 %	2	0,0 %	-	-
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0,0 %	0	0,0 %	-	-
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	0,0 %	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2	0,0 %	2	0,0 %	-	-
8	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	5	0,1 %	5	0,1 %	-	-

toimintakertomus

Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)

						Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
	Miljoonaa euroa	Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %	-	0,0 %	-	0,0 %
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %	-	0,0 %	-	0,0 %
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	0	0,0 %	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	0	0,0 %	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 873	37,7 %	2 873	37,7 %	-	0,0 %
8	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 873	37,7 %	2 873	37,7 %	-	0,0 %

Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx)

					prosenttiosuuksina)	Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja
	Miljoonaa euroa	hillintä +	Ilmastonmuutoksen ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä	sopeutuminen	Ilmastonmuutokseen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	2	49,6 %	2	49,6 %	-	-
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	10,4 %	0	10,4 %	-	-
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	2	40,0 %	2	40,0 %	-	-
8	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	5	100,0 %	5	100,0 %	-	-

Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto)

	Rivi Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa		Määrä Prosenttiosuus
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	4 739	62,2 %
8	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	4 739	62,2 %

Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx)

	Rivi Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa		Määrä Prosenttiosuus
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	4 738	62,2 %
8	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	4 738	62,2 %

Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (CapEx)

				Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina)
	Miljoonaa euroa	hillintä + sopeutuminen	Ilmastonmuutoksen ilmastonmuutokseen	hillintä	Ilmastonmuutoksen		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä	%	Määrä	%	Määrä	%
1	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
2	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %	-	0,0 %	-	0,0 %
3	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	0,0 %	-	0,0 %	-	0,0 %
4	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
5	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	0	0,0 %	-	-
6	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 874	37,7 %	2 874	37,7 %	0	0,0 %
8	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 874	37,7 %	2 874	37,7 %	0	0,0 %

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Strategia

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma

Yhtiö on asettanut tavoitteen sitoutua Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ilmaston lämpenemisestä vuoteen 2026 mennessä. Yhtiöllä ei vielä ole ESRS-standardin määritelmän mukaista siirtymäsuunnitelmaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Ilmastoriskit huomioidaan yhtiön liiketoiminnassa voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja yhtiön liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Yhtiö on kartoittanut ilmastoon liittyviä olennaisia riskejä ja määrittänyt niiden yhteyttä sen luottoriskeihin, operatiivisiin riskeihin sekä markkinariskeihin. Yhtiön tunnistamat ilmastoon liittyvät olennaiset fyysiset ja siirtymäriskit esitellään osiossa ESRS 2 IRO-1.

Yhtiö on toteuttanut skenaario- ja resilienssianalyysin vuoden 2024 aikana tarkastellakseen miten ilmastokestäviä sen strategia ja liiketoimintamalli ovat. Skenaarioanalyysia on tarkasteltu ESRS 1:n määrittämien aikahorisonttien mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä. Skenaarioanalyysissa on tarkasteltu kahta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaista ilmastonmuutosskenaarioita. Skenaariossa RCP 2.6 päästöt kääntyvät laskuun ja lämpötilan nousu on maltillista. Mikäli poliittisilla toimilla sekä yritysten sitoutumisella ilmastotyöhön saavutetaan skenaariossa huomioon otettuja asetettuja tavoitteita, lämpötilan nousun on arvioitu lähtevän maltilliseen laskuun tulevien vuosikymmenten aikana. Ilmastoskenaario RCP 8.5 on erittäin voimakkaiden vaikutusten skenaario, jossa päästöt kasvavat ja lämpötila nousee voimakkaasti. Skenaario kuvaa tilannetta, jossa poliittisia toimia ja muutoksia ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ei tehdä, ja kasvihuonevaikutus vahvistuu ja globaali lämpötila nousee merkittävästi. Skenaarioanalyysissa vaikutuksia on

tarkasteltu yhtiön oman toiminnan lisäksi arvoketjun alkuja loppupäästä olennaisin osin. Analyysissa olennaiset sidosryhmät on huomioitu kartoittamalla ulkoisten palveluntarjoajien vihreään siirtymään liittyviä suunnitelmia ja riskejä.

Yhtiön toimintaan liittyvät fyysiset ilmastoriskit voivat aiheuttaa vaikutuksia etenkin vakuuksien arvoon ja asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön toimintaan ja tulokseen. Tarkastellussa skenaariossa RCP 2.6 ilmastonmuutos oheisilmiöineen on hillitympää ja todennäköisyys laajamittaisiin vakuuksien alaskirjauksiin tai luottoriskiin on pieni. Pohjoismaissa maltilliset ilmastovaikutukset liittyvät taloudellisiin rasitteisiin kuten kustannuksien nousuun ja logistiikan ongelmiin. Ruoan ja resurssien kallistumisella voi olla vaikutusta yhtiön asiakkaiden maksukykyyn. Lisäksi resurssien hintojen nousut ja heikko saatavuus voivat nostaa konfliktien määrää. Maltillisessa ilmastoskenaariossa talouden tasapaino voi pysyä hyvällä tasolla, mutta mahdolliset maailmanlaajuiset häiriöt vaikuttavat myös Suomen talouden suorituskykyyn. Mahdollisten laman, kansantalouden muutoksien ja siihen liittyvien ongelmien vaikutukset vaikuttavat keskeisimmin yhtiön liiketoimintaan. Maltillisen skenaarion vaikutukset kansantaloudellisiin mittareihin ovat lievempiä ja paremmin ennakoitavia kuin voimakkaamman lämpenemisen skenaarioissa.

Maltillisessa ilmastoskenaariossa merenpinnan nousu eteläisen pallopuoliskon alueilla on lievää eikä suuria maaalueita ole vaarassa joutua veden varaan. Kaikki yhtiön työntekijät sekä suurin osa sen asiakkaista toimivat Suomessa, jossa sään ääri-ilmiöt ja geotermiset riskit ovat vähäisiä. Myöskään mahdollinen kuivuus Etelä-Euroopassa ei vaikuta yhtiön toimintaan eikä tulokseen merkittävästi. Yhtiön ulkoistukset ovat maantieteellisesti hajautettuja, jolloin maltillisen lämpötilan nousun skenaariossa merenpinnan nousu tai sään ääri-ilmiöt eivät uhkaa yhtiön toimintaa tai infrastruktuuria. Myös pilvipalvelut suojaavat toimintaa ja ylläpitävät toimintavarmuutta muuttuvissa tilanteissa.

Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa RCP 8.5 maaja vesialueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi merenpinnan nousun takia monet eteläisen pallopuoliskon alueet ovat vaarassa joutua veden alle. Suurimmat riskit yhtiön tulevaisuuden toiminnan

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen kestävyysaihe	Vaikutukset	Riskit	Mahdollisuudet
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen • Ilmastonmuutoksen hillintä • Energia	↑Yhtiö pyrkii käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä silloin, kun yhtiöllä on mahdollisuus vaikuttaa sähkösopimukseen.	Äärimmäiset sääilmiöt ja pandemiat voivat aiheuttaa asiakkaille taloudellisia vaikeuksia, mikä voi vaikuttaa sijoituksiin ja lainojen takaisinmaksukykyyn. Mahdolliset	Yhtiö noudattaa Finanssiala ry:n yhteisiä ilmastotavoitteita, millä on positiivinen vaikutus yhtiön maineeseen ja yhteisillä tavoitteilla voidaan vaikuttaa koko toimialan
	↑Euroopan investointirahaston (EIR) lainatakaus tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden saada rahoitusta ympäristöystävällisiin hankkeisiinsa edullisemmilla ehdoilla. Lainatakauksen tavoitteena on edistää kotitalouksien ja yritysten vihreää siirtymää. Yhtiö tekee yhteistyötä vihreään siirtymään tähtäävissä rahoitusratkaisuissa myös Finnveran kanssa.	kriisit, sodat ja luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa haasteita energiansaannille. Fyysiset riskit: Myrskyt, merenpinnan nousu, krooniset lämpötilan muutokset sekä tuuleen ja veden eroosioon liittyvät vaikutukset voivat aiheuttaa yhtiön vakuuksien arvoon liittyvää riskiä. Näillä riskeillä voi olla vaikutuksia myös yhtiön ulkoistuksien kannalta kriittiseen infrastruktuuriin.	maineeseen. Asiakkaille on mahdollista tuottaa lisäarvoa kehittämällä uusia palveluita ja kestäviä ratkaisuja, mikä voi johtaa positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin asiakastyytyväisyyden ja uusien asiakkuuksien kautta. Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana.
	↓Vuoden 2024 yhtiön oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,8 tCO2e (Scope 1). Vuoden 2024 yhtiön oman toiminnan ostoenergian sijaintiperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 834 tCO2e ja markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 699 tCO2e (Scope 2).	Siirtymäriskit: Siirtymisellä ilmaston kannalta kestävämpiin toimintatapoihin voi olla vaikutusta yhtiön luottovastapuoliin. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ja velallisten maksukykyyn lisäävät luottoriskiä. Mikäli yhtiö ei toteuta kestäviä arvoja, voi tämä vaikeuttaa sen varainhankintaa sijoittajien kautta. Sääntely suosii ilmaston kannalta
	↓Arvoketju: Vuoden 2024 epäsuorat arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 588 255 tCO2e (Scope 3).	kestävää lainanantoa, millä voi olla vaikutusta yhtiön luottosalkun muotoon. Mikäli yhtiö ei saavuta hiilineutraaliustavoitteita tai jos sen toiminta ei tue vihreää siirtymää, tästä voi aiheutua mainehaittaa.

↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus

↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

huolehtii niin fyysisestä kuin IT-tietoturvasta. Tietoturva ja asiakkaiden luottamus ovat yhtiön toiminnan ja sen jatkuvuuden edellytys.

Saatavilla olevan tiedon puute voi aiheuttaa epävarmuutta resilienssianalyysin tuloksille. Esimerkiksi merenpinnan nousun ja tulva-alueiden kannalta riskialueilla sijaitsevien vakuuksien määrittäminen on haastavaa yhtiön nykyisissä tietojärjestelmissä. Epävarmuutta resilienssianalyysille aiheuttaa myös tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen kehityksen ennustamisen vaikeus. Myös ihmisten ja yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen on haastavaa ennustaa. Epävarmuutta aiheuttaa myös inhimilliset tekijät resilienssianalyysin perustuessa yhtiön sisäiseen asiantuntija-arvioon.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet ottavat huomioon uusiutuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden niin omassa kuin sidosryhmien toiminnassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän keskeisiä ohjaavia periaatteita ja politiikkoja ovat luottopolitiikka, vastuullisuusohjelma tavoitteineen, ilmastoriskien olennaisuusarvio ja vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Hallitus vahvistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet ja johtoryhmä on ylin

toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastuussa oleva toimielin. Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen on osa päivittäistä liiketoimintaa ja yhtiön hallitus seuraa vastuullisuuden johtamista, toteutumista ja riskienhallintaa.

Yhtiön vastuullisuusohjelma tavoitteineen perustuu yhtiön arvoihin, liiketapaperiaatteisiin, sidosryhmien ja toimintaympäristön odotuksiin. Yhtiö ottaa huomioon toimialan yhteiset käytänteet, lainsäädännön ja säädökset sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet. Osana vastuullisuusohjelman päivitystä yhtiölle olennaisimmiksi ympäristöön liittyviksi vastuullisuusnäkökulmiksi on tunnistettu kestävien rahoituskohteiden rahoittaminen sekä kestävien sijoitustuotteiden tarjonta, kumppaneiden vastuullisuuden varmistaminen, toiminnan päästöjen tarkastelu ja hiilineutraalius sekä sijoitustoiminnan ja salkkujen ilmastoriskien tarkastelu. Nämä kaikki näkökohdat osaltaan liittyvät olennaiseksi tunnistettuihin

vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin ja ne otetaan huomioon yhtiön toiminnan ja prosessien kehityksessä.

Yhtiön luotonantoa ohjaa luottoriskistrategian lisäksi johtoryhmän määrittelemä luottopolitiikka ja luottohallinnon ohje. Yhtiön luottopolitiikka yhdessä luottohallinnon ohjeistuksen kanssa kuvaa ne luotonantoon liittyvät periaatteet ja keinot, joilla asiakasliiketoiminta toteuttaa tavoiteltua riskinottohalukkuutta. Luottoprosessia ja sen toimintaa ohjaavat edellä mainittujen lisäksi yhtiön johtoryhmä ja luottoryhmät, jotka tarkastelevat kulloinkin voimassa olevien toimintaohjeiden ja linjauksien ajantasaisuutta ja viestivät tarvittaessa muutoksista asiakasliiketoiminnalle. Luottopolitiikkaan on sisällytetty ilmastoon liittyviä periaatteita, jonka mukaan rahoituspäätöksessä on otettava huomioon hankkeen ympäristöön liittyvät kriteerit siinä laajuudessa, kun kunkin rahoituksen kokoluokalle ja luonteen mukaan voidaan edellyttää mahdollinen riskivaikutus huomioiden. Luotonmyönnössä otetaan huomioon ympäristöön liittyvät riskit, joilla voi olla vaikutusta luotonottajan maksukykyyn tai käytetyn vakuuden arvoon. Yhtiö ei rahoita ympäristölle vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista toimintaa.

Ilmastoriskien olennaisuusarviossa kartoitetaan ja kuvataan metodeja riskien arvioimisesta, päivittämisestä ja merkittävyyden tason määrittelystä. Toimintaperiaatteen yleinen tavoite on varmistaa, että ilmastoriskit otetaan yhtiön toiminnassa huomioon voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja yhtiön liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi periaatteella pyritään vähentämään hiilijalanjälkeä ja parantamaan tiedon keruuta liittyen vihreään siirtymään. Vähintään kerran vuodessa toteutettava riskikartoitus pyrkii tunnistamaan yhtiölle kaikki olennaiset ilmastoriskit ja arvioimaan niiden vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toimintaperiaate liittyy tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin sekä riskeihin. Hallitus vastaa toimintaperiaatteen toteutumisesta.

Yhtiö välittää asiakkailleen Sp-Rahastoyhtiön rahastoja, joka huolehtii ja raportoi vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisesta omassa toiminnassaan. Tarjoamalla ympäristökriteerit huomioivia rahastotuotteita asiakkailleen yhtiö vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja hyödyntää mahdollisuutta tarjota asiakkailleen

näkökulmasta ovat kuitenkin rajalliset, jos vertailukohtana on vastaava yritystoiminta maantieteellisesti eteläisemmällä tai ilmastovaikutuksen kannalta riskialttiimmalla alueella. Myös voimakkaan ilmaston lämpenemisen skenaariossa riskien realisoituminen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on suhteellisen pienimuotoista. Pidemmän aikavälin siirtymäriskit liittyen markkinaan, teknologian muutokseen, mainevaikutuksiin, säännösten ja lakien muutoksiin sekä fyysiset ilmastoriskit, kuten sään ääri-ilmiöt, luovat haasteita ja kehittämistarpeita. Viiden vuoden aikajänteellä riskien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten on arvioitu olevan vähäiset, mutta jo 10 vuoden aikajänteellä vaikutukset voivat olla merkittäviä. Toimintaympäristön muutokset sekä mahdolliset asiakkaisiin vaikuttavat talouden haasteet voivat lisätä luottotappioita. Vaikeat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat heijastua suoraan yhtiön toimintaan ja mahdollinen vakuuskannan arvon lasku ja luottotappioiden lisääntyminen heikentäisivät yhtiön tuloksentekokykyä merkittävästi.

Suomessa maa- ja metsätalouteen voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia muun muassa kuivuuden, metsäkadon, tulvien ja lajiston muuttumisen kautta. Koska yhtiön salkusta ja vakuuksista melko pieni osuus on sidottu maa- ja metsätalousyrityksiin, vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ovat rajalliset. Maa- ja metsätalouteen liittyvät vakuudet tulee huomioida yhtiön resilienssin näkökulmasta myös tulevaisuudessa. Ulkoistuksiin liittyvät riskit ovat suurempia merkittävämmän lämpenemisen skenaariossa. Vedenpinnan merkittävä nousu todennäköisesti vaarantaisi osan nykyisesti käytetyistä ulkoistuksista, johtuen niiden maantieteellisestä sijainnista. Myös pilvipalvelut käyttävät konesaleja, jotka voivat olla epäsuotuisalla sijainnilla. Riskiä voidaan alentaa hallitsemalla ulkoistuksia ja hajauttamalla konesaleja maantieteellisesti laajemmalle alueelle.

Siirtymäriskit voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan sekä maltillisen että voimakkaan lämpenemisen skenaariossa. Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat luotto-, varainhankinta-, sääntely- ja maineriskit, joihin kaikkiin liittyy myös siirtymäriski. Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa yhtiöltä odotetaan merkittävämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jolloin siirtymäriskit ovat todennäköisesti yhtiön toiminnan kannalta huomattavampia kuin matalan lämpenemisen skenaariossa. Siirtyminen kohti kestävämpää

liiketoimintaa voi vaatia investointeja esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai henkilöstöresursseihin sekä muutosta yhtiön strategiaan. Yhtiöön vaikuttavista siirtymäriskeistä kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 IRO-1.

Yhtiön suhteellisen yksinkertainen liiketoimintamalli ja palveluvalikoima, rajattu maantieteellinen sijainti ja pelkästään Suomeen keskittyvät toiminnot tuovat mukanaan mahdollisuudet muuttaa strategiaa ja prosesseja tarvittaessa joustavasti. Yhtiön ulkoistuksiin kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset voivat nostaa IT-palveluiden kustannuksia, jolloin yhtiö voi kilpailuttaa toimijoita uudelleen tai kehittää omia järjestelmiään, mikä aiheuttaa kustannuksia. Sijoittajat edellyttävät vastuullista toimintaa, jolloin yhtiön tekemät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat sekä edellytys kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden toteutumiselle, mutta myös rahoituksen saamiselle. Yhtiö jatkaa selvitystyötään prosessi- ja järjestelmämuutoksista vihreille joukkovelkakirjalainoille (Green Bond) vastatakseen sidosryhmien ja markkinoiden vaatimuksiin sekä hallitakseen varainhankintaan liittyviä riskejä. Ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi yhtiön on tarkasteltava lainasalkkunsa painopistealueita ja ohjattava rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Yhtiön resilienssiä vahvistavat tulevaisuustietoisuus, uusien markkinoiden tunnistaminen, tehokkaamman teknologian mukauttaminen osaksi liiketoimintaa sekä mahdollisuus vihreän rahoituksen hyödyntämiseen.

Yhtiön toimintaan liittyy vahvasti tiedonhallinta ja luottamus tietotekniikkaan, jolloin oleellinen osa uhkien tarkastelua on IT-tietoturva. Tiedon keräämisessä, tallentamisessa ja hyödyntämisessä noudatetaan sitä koskevaa sääntelyä ja viranomaisohjeita. Yhtiön liiketoiminta on riippuvainen monesta ulkoistetusta palvelusta ja erikoistuneet IT-yrityksien järjestelmät ovat osittain räätälöity ja mukautettu yhtiön erityistarpeita varten. Yhteistyö ulkoistettujen toimijoiden kanssa on tiivistä, sillä tietoturva- ja kehitystyötä on yhtiössä jatkuvasti. Ilmastoriskien näkökulmasta ulkoistuksien valinta on järjestelmien, palveluiden ja kustannuksien arvioimista, mutta myös ympäristön kannalta kestävät käytännöt on otettava huomioon, eteenkin palvelinkeskuksia tarkastellessa. On tärkeää, että yhtiöllä on palveluiden tuottajana luotettava kumppani, joka

toimintakertomus

hankkeiden tulee täyttää NIB:n vastuullisuuskriteerit, jotka sisältävät vaatimukset hankkeen ympäristövaikutuksille. Yhteistyökumppanuudet liittyvät olennaisten negatiivisten vaikutusten ja riskien hallitsemiseen sekä mahdollisuuteen tuottaa asiakkaille lisäarvoa kestävien rahoitusratkaisujen kautta.

Raportointikauden aikana yhtiö on ottanut käyttöön kestävän kehityksen EIR-takauksen edistääkseen kestävien rahoitushankkeiden rahoittamista. Takaus on käytössä pk-yritysten, taloyhtiöiden ja henkilöasiakkaiden uusissa rahoitushankkeissa, joilla on todistettavissa olevia positiivisia kestävyysvaikutuksia. Tällaisia hankkeita ovat mm. energiatehokkuusremontit ja -investoinnit tai sähköauton hankinta henkilökohtaiseen tai yrityksen käyttöön. Lisäksi yritysasiakkaiden luotonmyönnössä otetaan huomioon rahoitettavan hankkeen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön energiatehokkuuden, kiertotalouden ja luonnonvarojen näkökulmista. Arvioimalla rahoitettavien hankkeiden ilmastovaikutuksia yhtiö pyrkii tunnistamaan haitalliset hankkeet, edistämään arvoketjun hiilestä irtautumista ja pienentämään toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä.

Yhtiö on aloittanut sijoitusstrategian päivittämisen, jonka tarkoituksena on sisällyttää ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät periaatteet strategiatasolle. Yhtiö tulee tarkentamaan sijoitustoimintaan ja luotonmyöntöön liittyviä toimintaperiaatteitaan. Päivityksien tarkoituksena on pienentää yhtiön arvoketjussa syntyviä ilmastovaikutuksia, mutta myös vastata sidosryhmien ESG-vaatimuksiin.

Yhtiön tunnistamat olennaiset siirtymäriskit liittyvät markkinoiden ja lainsäädännön muutoksiin, teknologian kehitykseen ja maineriskiin. Yhtiö seuraa tiiviisti muuttuvaa ESG-sääntelyä ja sidosryhmien vaatimuksia hallitakseen riskejä, joita voi aiheutua, jos yhtiö ei pysty vastaamaan ilmastonäkökohtiin liittyviin vaatimuksiin. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt tiettyjen ilmastoriskien mahdollisuutta, joiden hallitsemiseksi yhtiö on sisällyttänyt ilmastoriskit riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Vastuullisuusriskit on integroitu osaksi olemassa olevia riskilajeja, jolloin ilmastoriskit tulevat kattavasti huomioitua. Äärimmäisistä sääilmiöistä ja lämpötilan kohoamisesta voi aiheutua mahdollisia välillisiä vaikutuksia infrastruktuuriin ja asiakkaan maksukykyyn. Tämän riskin hallitsemiseksi ulkoistuksissa kiinnitetään huomiota pilvipalveluiden

hyödyntämiseen ja konesalien maantieteelliseen hajauttamiseen ja luotonmyönnössä otetaan huomioon ympäristöön liittyvät riskit, joilla voi olla vaikutusta luotonottajan maksukykyyn tai käytetyn vakuuden arvoon.

Finanssisektorilla on merkittävä vaikutus kestävän kehityksen edistämisessä yhteiskunnassa. Yhtiön luottohallinnon ohjeen mukaisesti hallitus vahvistaa vuosittain yhtiön luottoriskistrategian, jonka mukaisesti luotonannossa edellytetään huomioitavan luoton myöntämisen vaikutukset yhtiön pääoma-asemaan, kannattavuuteen ja kestävyyteen sekä kiinnitysluottopankkitoiminnan edellyttämiin vaateisiin. Lisäksi luotonannossa on huomioitava asianmukaiset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit yhtiön vastuullisuusohjelman mukaisesti. Yhtiö haluaa ohjata asiakkaita siirtymään kohti ilmaston kannalta kestävää taloutta. Se tarkoittaa vastuullisuusnäkökulmien huomioimista ja integroimista kaikkiin sijoitus- ja rahoituspäätöksiin sekä varojen kohdentamista ympäristön, ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kohteisiin.

Mittarit ja tavoitteet

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Yhtiöllä on tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita, joista se on aiemmin raportoinut. Tavoitteet esitellään osiossa ESRS 2 SBM-1. Ilmastoon liittyvät tavoitteet on asetettu, jotta minimoidaan toiminnasta aiheutuvia suoria ja välillisiä ilmastovaikutuksia ja hallitaan olennaisia riskejä. Yhtiön asettamat tavoitteet eivät kuitenkaan ole ESRS-standardin määritelmän mukaisia mitattavissa olevia tulossuuntautuneita tai aikasidonnaisia tavoitteita eikä yhtiö ole toistaiseksi asettanut absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Yhtiö ei ole asettanut ESRS:n mukaisia ilmastoon liittyviä tavoitteita, sillä vasta ensimmäisen raportointivuoden 2024 perusteella voidaan muodostaa riittävä käsitys kasvihuonekaasupäästöjen määrästä sekä ilmastoon liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Kasvihuonekaasupäästöjen numeeriset vähennystavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024 päästölaskennan tulosten perusteella, jolloin yhtiöllä on asianmukaiset lähtötiedot tavoitteiden asettamiseen. Vuotta 2024 tullaan käyttämään vähennystavoitteiden

lisäarvoa kestävillä sijoitustuotteilla. Huomioimalla vastuullisuuden rahastokumppanin valinnassa yhtiö hallitsee maineriskiä ja vastaa sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Sijoitusneuvonnan ohjenuorana toimii MiFID-toimintaohje, joka sisältää vaatimuksen asiakkaan EU-taksonomian (EU 2020/852) ja EU:n tiedonantoasetuksen (EU 2019/2088) mukaisten kestävyysmieltymyksen kartoittamiseen. Osana soveltuvuusarviota myös selvitetään, missä määrin rahoitusvälineiden tulee ottaa huomioon pääasialliset haitalliset vaikutukset.

Yhtiö pyrkii kehittämään asiakkaille tarjottavia tuotteita ja palveluita siten, että ne tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Yhtiön oma toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi, jotta kokonaishiilijalanjälkeä voidaan pienentää.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Tilikaudella toteutetut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty alla luokiteltuna hiilestä irtautumisen keinoihin: sähköistyminen, uustiutuvan energian käyttö, energiatehokkuus, tuotteiden muutos ja arvoketjun hiilestä irtautuminen. Alla esitetyt toimet ovat tilikaudella 2024 toteutettuja, joita yhtiö tulee jatkamaan ja ylläpitämään myös tulevaisuudessa. Raportoitujen toimien toteuttaminen ei ole edellyttänyt yhtiöltä merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja ja yhtiö arvioi, ettei toimien toteuttaminen ole toistaiseksi riippuvainen ylimääräisten resurssien saatavuudesta.

Yhtiön toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi, jotta kokonaishiilijalanjälkeä ja siitä aiheutuvia ilmastolle negatiivisia vaikutuksia minimoidaan. Hiilijalanjäljen minimoiseksi toteutetut toimet ovat myös linjassa vastuullisuusohjelman keskeisten näkökohtien kanssa. Työsuhdeautoissa suositaan ensisijaisesti hybriditai sähköautoja, jolla vaikutetaan yhtiön Scope 1 -päästöjen määrään. Tilikaudella saavutetut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat Scope 1 -päästöjen osalta 36 tCO2e. Suorien kasvihuonekaasujen vähenemistä selittää työsuhdeautojen vähentyminen ja ajoneuvojen sähköistyminen.

Yhtiö on sitoutunut uusiutuvan sähköenergian käyttämiseen ja näin ollen pyrkii käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä, joka on alkuperätakuin vahvistettua uusiutuvaa energiaa. Muutamissa konttoreissa sähkön alkuperästä ei ole varmuutta ja aiheutuvat päästöt lasketaan jäännösjakauman perusteella. Yhtiö tulee selvittämään tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttöön myös näiden konttoreiden osalta. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö välttää tilikaudella noin 202 tCO2e kasvihuonekaasupäästöjä. Vältettyjen päästöjen määrä on laskettu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästökertoimen ja kaukolämmön toimittajan ilmoittaman päästökertoimen perusteella.

Yhtiö on uusiutuvan sähköenergian käytön lisäksi sitoutunut ohjaamaan asiakasvalintaa ja ulkoistuksia ympäristökriteerit ajatellen, mikä tarkoittaa, että yhtiön asiantuntijat huomioivat muun muassa energiatehokkuuteen liittyviä asioita päätöksenteossaan. Rahoitettavan projektin energiatehokkuusvaikutukset huomioidaan luotonmyönnössä ja ulkoistamisen kriteerinä tietoteknisen turvallisuustason lisäksi energiatehokkuus on osa kokonaisuuden arviointia. Sidosryhmien energiatehokkuus huomioimalla pyritään vähentämään Scope 3 -päästöjä. Energiatehokkuuden edistämiseen liittyvillä toimilla saavutetut päästövähennykset eivät ole mielekkäästi mitattavissa, sillä yhtiö ei ole toistaiseksi hyödyntänyt päästölaskennassa asiakkailta kerättyjä päästötietoja ja ulkoistuksista aiheutuvat päästöt lasketaan kustannusperusteisesti.

Vastuullisuusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia yhtiön sijoitus- ja luottostrategiaan sekä järjestelmiin, jotta kestävät rahoitushankkeet pystytään tunnistamaan systemaattisesti ja tietoja voidaan hyödyntää hiilijalanjäljen mittaamisessa. 99,88 % yhtiön hiilijalanjäljestä syntyy arvoketjussa muodostuvista Scope 3 -päästöistä ja eritoten rahoitetuista päästöistä. Negatiivisten vaikutusten mittaamiseksi yhtiö on laajentanut raportointikaudella 2024 päästölaskentaa koskemaan kaikkia merkittäviä Scope 3 -kategorioita. Vuoden 2024 päästölaskennan pohjalta yritys tulee arvioimaan kokonaispäästöjensä kehitystä ja laatimaan päästövähennystavoitteet ja siirtymäsuunnitelman.

Yhtiö tekee yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa vihreään siirtymään tähtäävissä rahoitusratkaisuissa. Lisäksi yhtiöllä on ollut vuodesta 2022 lähtien Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa jälleenrahoituskumppanuus, jossa rahoitettavien

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	4 351
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	63 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	81
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	1 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	-
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	2 435
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	-
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	2 435
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	35 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	6 867

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Yhtiö on laajentanut hiilijalanjälkilaskentaansa raportointikaudella 2024 ja sen myötä raportoi ensimmäistä kertaa arvoketjussa muodostuvista epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä jokaisen merkittävän Scope 3 -luokan osalta. Yhtiön vuonna 2024 raportoimat sijaintiperusteiset

kokonaiskasvihuonekaasupäätöt ovat 589 090 tCO2e ja markkinaperusteisella menetelmällä laskettuna 588 956 tCO2e. Liiketoiminnalle tyypillisesti suurin osa yhtiön päästöistä aiheutuu laina- ja sijoitussalkun kautta niin sanotuista rahoitetuista päästöistä. Alla olevassa taulukossa on raportoitu yhtiön päästöjen jakautumisesta ja tarkemmat päästömäärät jokaisen laskentakategorian osalta raportoidaan myöhemmin tässä luvussa. Sijainti- ja markkinaperusteisesti kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon ovat 1 412 tCO2e/milj. €. Päästöintensiteetin laskemiseen käytetty yhtiön liikevaihto on 417 056 294 €.

Liikevaihto on laskettu korko- ja palkkiotuottojen, rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottojen ja liiketoiminnan muiden tuottojen summana.
Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat aikaisemmin raportoitujen päästötietojen vertailukelpoisuuteen.
Päästölaskentamenetelmät ovat kuitenkin muuttuneet, jonka vuoksi Scope 3 -päästöt eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Päästölaskenta noudattaa GHG Protocol Corporate Standard -standardin periaatteita, vaatimuksia ja ohjeita. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät, merkittävät oletukset ja päästökertoimet sekä syyt niiden valintaan ilmoitetaan raportilla kunkin laskentakategorian kohdalla. Päästölaskennassa hyödynnetään operatiiviseen määräysvaltaan perustuvaa lähestymistapaa, eikä yhtiön oma toiminta ole päästökauppajärjestelmän alaista.

perusvuotena, sillä sen vuoden laskennassa on käytetty ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien luokittelua ja päästölaskentamenetelmää. Yhtiön keskeinen tavoite on sitoutua Pariisin ilmastosopimukseen vuoteen 2026 mennessä ja sen myötä laatia ESRSstandardin mukainen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva siirtymäsuunnitelma ja päästövähennystavoitteet.

Yhtiö ottaa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä tunnistetut fyysiset ja siirtymäriskit huomioon liiketoimintoja ja prosesseja kehittäessä. Yhtiö on toteuttanut toimia, joilla pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä. Tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan vuosittain päästölaskennan avulla. Aiemmin raportoidut tavoitteet ovat pääasiassa laadullisia tavoitteita, joiden edistymistä seurataan vuosittain raportoinnin yhteydessä. Yhtiö tavoitteena on nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille kaikkien uusien tuotteiden kuvauksissa, laatia prosessi- ja järjestelmämuutokset sekä tiekartta vihreään varainhankintaan sekä suunnitella vaikutusarvio yhtiön muihin toimintoihin.

Riskien todennäköisyyttä, tasoa ja niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta arvioidaan sisäisesti riskienhallintajärjestelmässä. Riskin omistaja vastaa riskin ja sen hallintakeinojen seuraamisesta sekä arvioi ja päivittää hallintakeinot vähintään kerran vuodessa. Riskin todennäköisyys ja taso, joille on asetettu tietyt tavoitearvot, toimivat tehtyjen toimien vaikuttavuuden mittareina.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Yhtiön energian kokonaiskulutus tilikaudella on 6 867 MWh. Tästä 4 333 MWh aiheutuu konttoreiden lämmityksestä ja 2 533 MWh käytetyn sähkön energian kulutuksesta. Lämmityksen energiankulutusta on estimoitu Suomen keskimääräisen toimistotilan (PCAF) energiankulutuksen perusteella ja sähkön energiankulutus perustuu ostetun sähköenergian määrään. Neljän suurimman konttorirakennuksen osalta on kerätty

todelliset lämmityksen energiankulutustiedot. Yhtiö tulee arvioimaan tulevilla tilikausilla estimointiin käytettävissä olevia metodologioita ja tietoja tai mahdollisuuksien mukaan keräämään todellisia lämmityksen energiankulutustietoja isännöitsijöiltä. Todellisen energiankulutuksen keräämiseen liittyvänä haasteena on isännöitsijöiltä saatujen vastausten kattavuus ja se, että toimitiloissa ei usein ole omia mittareita, jolloin yhtiölle kuuluvaa osuutta tulee arvioida.

Konttoreiden lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen alkuperä vaihtelee merkittävästi paikkakunnan toimittajan mukaan. Tytäryhtiö Kiinteistö Oy Lappeenrannan Säästökeskus, jonka tiloissa myös yhtiön paikkakunnan konttori sijaitsee, on hankkinut koko kulutuksen verran alkuperätakuin vahvistettua uusiutuvalla biomassalla tuotettua kaukolämpöä. Yhtiön konttorit sijaitsevat useilla eri paikkakunnilla, minkä vuoksi muiden konttorien osalta kaukolämmön alkuperän mittaamisessa hyödynnetään Suomen keskimääräistä kaukolämmön alkuperäjakaumaa (Energiateollisuus). Ostetusta sähköenergiasta 1957 MWh on alkuperätakuin vahvistettua vihreää sähköä, joka tuotetaan uusiutuvin energiamuodoin ja 576 MWh alkuperä ei ole vahvistettua, jonka alkuperä lasketaan Suomen jäännösjakauman mukaisesti. Lämmityksen kokonaisenergiankulutuksesta 478 MWh on uusituvalla biomassalla tuotettua kaukolämpöä ja 3 855 MWh:n alkuperä on vahvistamatonta. Yhtiön kokonaisenergian kulutuksesta 4 351 MWh on peräisin fossiilisista energialähteistä, 81 MWh ydinvoimalla tuotettua ja 2 435 MWh on uusiutuvaa alkuperää. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus on kokonaisuudessaan ostettua tai hankittua energiaa, yhtiöllä ei ole uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa polttoaineen kulutusta tai itse tuotettua, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutusta.

Yhtiöllä ei ole toimintaa ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla eikä omaa energiantuotantoa. Tämän perusteella yhtiön liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, on nolla.

keskimääräinen Suomen tuotannon 2023 päästökerroin OpenCO2.net / Tilastokeskus. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta.

Yhtiön markkinaperusteiset Scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöt ovat 699 tCO2e. Sähkön osalta on otettu huomioon ostettu vihreä sähkö ja muu osuus laskettu Suomen jäännösjakaumalla. 77 % yhtiön ostamasta sähköenergiasta on alkuperätakuin varmennettua vihreää energiaa ja vastaava luku kaukolämmön osalta on 11 %. Kaukolämmöstä aiheutuvat päästöt ovat laskettu toimittajan ilmoittaman kertoimen perusteella. Päästökertoimet: Sähkön jäännösjakauma OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämpö OpenCO2.net / Paikallisvoima Ry. Sovellettavat päästökertoimet sisältävät vain CO2-kaasut, sillä muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin sisältäviä kertoimia ei ollut saatavilla. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta.

Scope 3

Yhtiön Scope 3 -päästöt ovat merkittäviksi arvioitujen kategorioiden yhteispäästömäärä ja ovat raportointikaudella 588 255 tCO2e. Yhtiö on arvioinut Scope 3 luokan merkittävät kategoriat liiketoiminnan luonteen ja kategorian vaikuttavuuden perusteella. Yhtiölle merkittävät kategoriat on kuvattu alla. Yhtiö raportoi ensimmäistä kertaa vuonna 2024 tuotantohyödykkeiden, työntekijöiden työmatkaliikenteen ja investointien päästöistä. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvien toimintojen, arvoketjun alku- ja loppupään kuljetuksien ja jakelun sekä vuokrattujen omaisuuserien ja toiminnasta muodostuvan jätteen päästöt on arvioitu määrältään melko vähäisiksi, minkä vuoksi kategorioita ei raportoida erikseen. Kuljetuksiin, jätteisiin ja vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvät päästöt tulevat huomioiduksi kategoriassa 1. Yhtiö tulee kuitenkin arvioimaan laskentamenetelmien tarkentuessa olennaisuutta ja mahdollisuuksia ilmoittaa edellä mainitut kategoriat erikseen edistääkseen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Tämä edellyttää osaltaan tiedon laadun parantumista, jotta vältytään kahdenkertaiselta laskennalta. Yhtiöllä ei ole myytyjen tuotteiden jalostukseen, käyttöön tai käsittelyyn käyttöiän lopussa

liittyvää toimintaa eikä franchising -toimintaa, jonka vuoksi kategorioita 10–12 ja 14 ei raportoida.

Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään mahdollisuuksien mukaan vastapuolelta saatuja ensisijaisia tietoja. Toistaiseksi tällaisia tietoja on yhtiön saatavilla vain hyvin vähän. Ensisijaisen tiedon perusteella laskettujen päästöjen osuus on 0,05 %. Laskennassa tehdyt rajaukset ja mahdolliset estimoinnit raportoidaan kunkin kategorian kohdalla. Scope 3-päästöjen laskennassa ei ole käytetty erityisiä laskentavälineitä.

Kategoria 1

Ostetut tavarat ja palvelut käsittää tilikauden aikana kuluksi kirjatuista hankinnoista ja palveluista aiheutuneet päästöt. Sisältää mm. liiketoimintaan liittyvät ostot, ICTkustannukset, markkinoinnin- ja viestinnän, toimitilojen ylläpidon, vakuutusmaksut, asiantuntija- ja terveyspalvelut, postipalvelut ja majoituskulut. Toiminnasta muodostuva jäte sisältyy tähän kategoriaan, koska liiketoiminta huomioon ottaen arvioimme muodostuvan jätteen melko vähäiseksi. Laskenta perustuu kustannusperusteiseen menetelmään. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA / SYKE / Exiobase / ADEME. Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä päästökertoimia.

Kategoria 2

Tuotantohyödykkeet sisältävät tilikauden aikana taseeseen kirjatut koneet ja laitteet, aineettomat hyödykkeet sekä toimitilojen remontointi- ja kalustekustannukset. Laskentamenetelmänä kustannusperusteinen laskenta. Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA / SYKE / Exiobase / ADEME.

Kategoria 6

Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää matkustamiskulut ja kilometrikorvauksien mukaisesti ajoneuvoilla ajetuista matkoista aiheutuvat Scope 1 ja 2 päästöt. Laskenta perustuu yhtiön keräämään tietoon liikematkoista. Päästökertoimet: OpenCO2.net / Traficom / VR-Yhtymä Oyj. Autolla ajamisesta muodostuvien päästöjen laskennassa on hyödynnetty Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräistä CO2-päästökerrointa, joka sisältää kaikki käyttövoimat.

Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt	Perusvuosi	Vertailu kelpoinen		2024 % N / N-1	2025	2030	(2050)	Vuotuinen %-tavoite /perusvuo si
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)			2
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)			0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)			834
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)			699
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)			588 255
1 Ostetut tavarat ja palvelut			15 840
2 Tuotantohyödykkeet			2 100
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen			89
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne			303
15 Investoinnit			569 924
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)			589 090
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)			588 956

Scope 1

Yhtiön Scope 1 -päästöt ovat 1,8 tCO2e raportointikaudella 2024. Päästöt muodostuvat yhtiön omistamien ja hallinnassa olevien ajoneuvojen käytöstä aiheutuvista päästöistä. Laskennassa on hyödynnetty auton käyttäjiltä kerättyä ensisijaista tietoa ajetusta matkasta, ajoneuvon mallista, kulutuksesta ja polttoainetyypistä mahdollisimman todenmukaisen laskentatuloksen saamiseksi. Ajoneuvoja on vain muutamia ja useimmat niistä ovat sähkö- tai hybridiautoja. Bensiiniautojen päästökertoimena on käytetty Suomen keskimääräistä bensiinin CO2-päästökerrointa (OpenCO2.net / Tilastokeskus). Päästökertoimelle ilmoitettu bioperäisen energian osuus on 9 % eli yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt ovat 0,2 tCO2e.

Scope 2

Yhtiön Scope 2 -päästöt muodostuvat konttoreiden ja muiden toimitilojen sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä aiheutuvan ostetun energian päästöistä. Mahdollinen kaukokylmän käyttö yhtiön toimitiloissa on vähäistä, minkä vuoksi siitä aiheutuvia mahdollisia kasvihuonekaasuja ei

nähdä oleelliseksi raportoida. Yhtiöllä ei ole operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiössä, jonka vuoksi sijoituskohteista ei aiheudu yhtiölle raportoitavia Scope 2 -päästöjä. Alla ilmoitetut tiedot ovat kirjanpitokonsernin Scope 2 -päästöt.

Laskenta on tehty todellisen sähkönkulutuksen perusteella lukuun ottamatta muutamia konttoreita, joiden sähkö sisältyy vuokraan ja näiden osalta sähkönkulutus on estimoitu muiden konttoreiden keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella. Kaukolämmön energiankulutus on estimoitu PCAF:n ilmoittaman Suomen keskimääräisen toimistotilan energiankulutuksen perusteella. Suurimpien tilojen (Koy Lappeenrannan säästökeskus, Lieto, Seinäjoki, Turku) osalta kaukolämmön energiankulutus lasketaan isännöitsijältä kerätyn todellisen kulutuksen perusteella.

Yhtiön sijaintiperusteiset Scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöt ovat 834 tCO2e. Laskennassa on käytetty Suomen keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökertoimet: Suomen keskimääräinen sähköntuotanto 2023, OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämmön

Yrityslainojen päästöt toimialoittain

Yhteensä	191 384	231 093	81,75	4
X Toimiala tuntematon	-	-	-	-
U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta	-	-	-	-
T Kotitalouksien toiminta työnantajina	-	-	-	-
S Muu palvelutoiminta	7 259	10 155	379,76	4
R Taiteet, viihde ja virkistys	3 559	6 680	68,56	4
Q Terveys- ja sosiaalipalvelut	3 673	13 405	73,68	4
P Koulutus	2 600	5 916	257,15	4
O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus	-	-	-	-
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta	915	3 824	21,48	4
M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta	551	6 222	6,39	4
L Kiinteistöalan toiminta	21 105	27 024	19,88	4
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta	187	673	1,25	4
J Irformaatio ja viestintä	179	1 583	15,35	4
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta	1 193	4 195	19,45	4
H Kuljetus ja varastointi	16 788	12 534	254,56	4
G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus	3 680	12 806	23,77	4
F Rakentaminen	7 496	47 495	54,73	4
E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito	20 536	9 752	452,86	4
D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta	143	30	189,84	4
C Teollisuus	7 651	30 500	98,02	4
B Kaivostoiminta ja louhinta	2 803	1 121	965,78	4
A Maatalous, metsätalous, kalatalous	91 068	37 178	382,49	4
Toimiala	Rahoitetut päästöt Scope 1 ja 2, tCO2e	Rahoitetut päästöt, Scope 3, tCO2e	päästöjen intensiteetti (tCO2e / EUR milj.)	PCAF:n tietojen laadun arvosana, painotettu keskiarvo
			Scope 1 ja 2 -

Yrityslainojen laskenta on toteutettu päätoimialan tasolla saatavilla olevan tiedon vuoksi. Laskenta on toteutettu PCAF:n omaisuusluokalle tarjoaman 3a vaihtoehdon mukaisesti ja tiedon laadun yleisarvosana on 4. Vastapuolen päästöistä yhtiölle kuuluva osuus on laskettu tilikauden lopussa jäljellä olevan lainamäärän suhteessa vastapuolen viimeksi raportoituun oman pääoman ja kokonaisvelan määrään. Tilinpäätöstiedot on kerätty Suomen asiakastiedosta ja Tilastokeskukselta, toimialan päästötiedot The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). OECD:n data kattaa tuotannon CO2e päästöt. kokonaisvelan määrää on joissain tapauksissa tilaston perusteella vähemmän kuin vastapuolen velka yhtiössä. vähintään yhtiössä oleva jäljellä olevan velan määrä. Tiedon laadun parantamiseksi yhtiö aikoo jatkaa päästötietoja tarjoavien toimijoiden kartoitusta ja kehittää asiakaskohtaisen tiedon keräämistä tulevaisuudessa. Yhtiön asiakasportfolio huomioiden laskennan toteuttaminen yhtiötasolla voi olla haastavaa, sillä valtaosa yhtiön asiakkaista ovat yksityishenkilöitä ja pieniä yrityksiä.

Laskennassa on hyödynnetty saatavilla olevia viimeisimmän ajankohdan tilastotietoja. Toimialatasolla tehdyssä laskennassa on jouduttu tekemään joitakin olettamuksia datan puutteellisuuden vuoksi. Vastapuolen

Näissä tapauksissa on tehty oletus, että kokonaisvelka on

Yhtiön tavoitteena on kuitenkin parantaa asiakaskohtaisen tiedon keräämistä ja tukea mahdollisuuksien mukaan asiakkaitaan omassa vihreässä siirtymässä ja päästöjen laskennassa.

Kategoria 7

Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää auton tai julkisen kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat Scope 1 ja 2 -päästöt. Etätyöskentelystä aiheutuvia päästöjä ei ole sisällytetty laskentaan. Laskenta perustuu vastapuolen toimittamaan ensisijaiseen tietoon, joka kerätään vuosittain kyselyllä. Päästökertoimet: OpenCO2.net / Traficom / VR-Yhtymä Oyj.

Kategoria 15

Investoinnit sisältävät yhtiön laina- ja sijoitussalkun kautta muodostuvat rahoitetut päästöt. Laskennassa on hyödynnetty Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) rahoitusalan toimijoille yhtenäistä laskentamenetelmää. Omaisuuserät ovat sisällytetty laskentaan ja luokiteltu standardissa osoitettujen menetelmien mukaisesti. Laskenta kattaa 91 % yhtiön koko laina- ja sijoitussalkusta. Laskennassa käytettyjen tietojen laatu vaihtelee ja yhtiö pyrkii kehittämään

toimintojaan, jotta tiedon laatu paranee ja vastapuolelta kerättyä ensisijaista tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa enemmän. PCAF:n tiedon laadun arvosana kuvastaa tiedon laadun tasoa ja paras arvosana 1 kertoo, että laskennassa on käytetty auditoituja vastapuolen raportoimia kasvihuonekaasupäästöjä. Heikoimman arvosanan 5 saavat laskennat, jotka perustuvat päästöjen estimointiin ja PCAF:n mukaisiin päästökertoimiin. Tarkempi kuvaus ja käytetyt menetelmät jokaisen omaisuusluokan osalta esitetään alla.

Yhtiön rahoitetut päästöt vuonna 2024 on 569 924 tCO2e, mikä on 97 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Päästöt on ilmoitettu omaisuusluokittain alla olevassa taulukossa. Tuloksista voidaan nähdä, että suurin osa salkun päästöistä muodostuu lainasalkusta ja yrityksille myönnetyistä liiketoimintalainoista. Yrityslainojen osuus kategoria 15 päästöistä on 74 %.

Scope 3 kategoria 15 päästöt

	Rahoitetut päästöt		Scope 1 ja 2 -päästöjen	PCAF:n tietojen
	Scope 1 ja 2, tCO2e	Rahoitetut päästöt	intensiteetti (tCO2e /	laadun arvosana,
Omaisuusluokka	(sis. LULUCF)	Scope 3, tCO2e	EUR milj.)	painotettu keskiarvo
Yrityslainat	191 384	231 093	81,75	4,00
Asuntolainat	45 256	-	13,32	3,18
Kaupalliset kiinteistölainat	6 786	-	61,40	4,12
Moottoriajoneuvolainat	9 915	-	994,19	5,00
Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat	1 557	34 108	5,94	2,02
Listaamaton pääoma	122	261	8,96	4,00
Valtionvelat	21 786 (21 215)	27 657	148,36	2,00
Yhteensä	276 806	293 119

Yrityslainat

Yrityslainojen omaisuusluokka sisältää yrityksille myönnetyistä liiketoimintalainoista muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa. Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen toiminnasta aiheutuvat kokonaispäästöt. Yrityslainojen kokonaispäästöt ovat 422 477 tCO2e sisältäen vastapuolen Scope 1, 2 ja 3-päästöt. Alla olevassa taulukossa on eritelty Scope 1 ja 2-päästöt erikseen toimialoittain. Laskenta kattaa 97 % yhtiön myöntämistä yrityslainoista, sillä toimialojen O, U ja X osalta ei ole kaikkia laskennassa tarvittavia tietoja käytettävissä.

Yhtiöllä ei ole myönnettyjä lainoja toimialalle T, jonka vuoksi toimialan päästötietoja ei ilmoiteta taulukossa.

Yhtiö arvioi, että päästölaskennan tulos voi olla epätarkka toimialojen E, P ja S osalta. Näiden toimialojen päästöintensiteetin suuruusluokka eroaa yhtiön toimialla toimivien muiden yritysten raportoimista päästöintensiteeteistä, minkä vuoksi saatuun tulokseen tulee suhtautua kriittisesti. Eroavaisuuden arvioidaan johtuvan siitä, että laskennassa käytetty tilinpäätös- ja päästödata saattavat ottaa huomioon eri toimijoita toimialan sisällä.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

perusteella ja laskennassa on huomioitu henkilöautot, pakettiautot ja kuorma-autot. Ajoneuvon käyttövoima ja ajettu matka ovat laskettu Tilastokeskuksen tilastojen perusteella ja ajoneuvon kulutusta arvioitu ajoneuvotyypin ja Traficomin tarjoaman tiedon perusteella. Polttoaineen päästökerroin: Traficom.

Omaisuuserän tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti heikon tiedon laadun vuoksi. Yhtiö on tunnistanut haasteet päästölaskennassa tarvittavan tiedon keräämisessä ja tulee kartoittamaan mahdollisuuksia kehittää omasta tietojärjestelmästä kerättävää dataa ajoneuvon ominaisuuksien osalta. Lainamäärä huomioiden on oletettavaa, että lainakantaan tehdyt rajaukset eivät huomioi kaikkia tosiasiallisesti moottoriajoneuvon hankintaan myönnettyjä lainoja. Laskennassa ei myöskään huomioida kuin henkilöautot, pakettiautot ja kuorma-autot, joka ei anna täysin todenmukaista kuvaa yhtiön ajoneuvolainakannasta.

Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat omaisuusluokka sisältää PCAF:n määritelmän mukaisesti salkun pörssiosakesijoitukset sekä joukkovelkakirjalainat. Laskenta kattaa 94 % yhtiön salkun omaisuusluokan mukaisista arvopapereista. Omaisuusluokan rahoitetut päästöt ovat 35 665 tCO2e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettuun miljoonaan euroon on 5,94. Omaisuusluokan päästöt on ilmoitettu taulukossa "Scope 3 Kategoria 15 päästöt" eriteltynä Scope 1 ja 2 -päästöihin ja Scope 3 -päästöihin.

Omaisuusluokan päästöjen laskennassa on pyritty hyödyntämään ensisijaisesti vastapuolen raportoimia päästötietoja ja niiden osalta, joilta ne eivät ole saatavilla on käytetty OECD:n toimialatilastoja. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 2. Yhtiölle kuuluvaa osuutta vastapuolen päästöistä on estimoitu sijoituksen markkina-arvon tai joukkovelkakirjan kirjanpitoarvon ja käteisvarat sisältävän yritysarvon suhteessa. Yksityisten yritysten osalta yritysarvo on laskettu oman pääoman ja velan yhteismääränä ja muutamassa tapauksessa taseen loppusummana, jos velkoja ei ole tunnistettavissa. Salkun vihreät joukkovelkakirjalainat on jätetty laskennan ulkopuolelle, sillä PCAF ei tällä hetkellä tarjoa laskentamenetelmää vihreiden joukkovelkakirjalainojen päästöjen laskemiselle eikä rahoitetun projektin tarkkaa päästömäärää ole tiedossa. Vihreiden

joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista joukkovelkakirjalainoista on noin 6,4 %.

Listaamaton pääoma

Omaisuusluokka sisältää PCAF:n mukaiset salkun listaamattoman pääoman sijoitukset. Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen kokonaispäästöt ja niistä yhtiölle kuuluva osuus on eritelty Scope 1 ja 2 ja Scope 3 luokkiin taulukossa "Scope 3 Kategoria 15 päästöt". Yhtiön rahoitetut kokonaispäästöt omaisuusluokan osalta on 383 tCO2e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa kohden on 8,96. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 4.

Listaamattoman pääoman osalta jäljellä oleva lainamäärä on laskettu omistettujen osakkeiden suhteessa yrityksen koko osakekantaan kerrottuna yrityksen oman pääoman määrällä. Yhtiölle kuuluva osuus vastapuolen päästöistä on laskettu jäljellä olevan lainamäärän ja yrityksen oman ja vieraan pääoman yhteismäärään suhdeluvun perusteella. Päästötietoina on käytetty vastapuolen raportoimia päästötietoja sekä OECD:n toimialakohtaisia päästötietoja. Rahastosijoitukset ja vakuutusyhtiösopimukset ovat jätetty laskennan ulkopuolelle, koska ne eivät sovellu PCAF:n tarjoamiin laskentamenetelmiin. Näiden osuus on 18,8 % kaikista listaamattoman pääoman sijoituksista.

Valtionvelka

Omaisuusluokka kattaa sijoitussalkun valtionveloista aiheutuvat päästöt. Laskenta ottaa huomioon valtion kokonaispäästöt, joista yhtiölle kuuluva osuus on eritelty taulukossa "Scope 3 Kategoria 15 päästöt" Scope 1 ja 2 päästöihin ja Scope 3-päästöihin. Omaisuusluokan kokonaispäästöt 49 443 tCO2e (ei sis. LULUCF-sektoria) ja päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa kohden 148,36.

Yhtiölle kuuluva osuus valtion päästöistä on laskettu sijoituksen markkina-arvon ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen suhdeluvun perusteella. Sijoituksen markkina-arvo on muutettu Yhdysvaltain dollareiksi (\$) tilinpäätöspäivän kurssilla. Scope 1 -päästöjen laskenta on toteutettu mukaan lukien maankäyttösektorin (LULUCFsektori) päästöt sekä ilman LULUCF-sektoria. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 2.

Päästötietoina on käytetty UNFCCC:n ja OECD:n julkaisemia valtioiden saatavilla olevia verifioimattomia

Asuntolainat

Asuntolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyistä lainoista muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa, joiden käyttötarkoitus on asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankinta. Asuntolainoista aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 45 256 tCO2e sisältäen vastapuolen Scope 1 ja 2-päästöt. Päästöintensiteetti on 13,32 tCO2e miljoonaa myönnettyä euroa kohden.

Asuntolainan päästöjen laskennassa käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko rahoitetun kohteen energialuokka tiedossa vai ei ja erikseen sellaiset asuntolainat, joiden rahoitetusta kohteesta ei ole kerättävissä olevia tietoja. Tällaisten lainojen osuus on alle 0,5 % kaikista asuntolainoista. Energialuokan omaavien kohteiden laskentaan on käytetty PCAF:n tarjoamaa 2a vaihtoehtoa, jossa rahoitettuja päästöjä on arvioitu pintaalan ja energialuokan mukaisen päästökertoimen perusteella. Lainat, joiden kohteesta ei ole energialuokkaa tiedossa on laskettu PCAF:n vaihtoehdon 2b mukaisesti ja päästökertoimena on käytetty PCAF:n Suomen asuinrakennusten yleistä pinta-alaperusteista kerrointa. Loput ovat laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon laatu saa yleisarvosanan 3,18.

Tieto rahoitetusta kohteesta on estimoitu lainan vakuuden perusteella, mikä on tällä hetkellä paras käytössä oleva tapa saada päästölaskennassa tarvittavat tiedot rahoitettavasta kohteesta. Usein rahoitettu kohde on lainan vakuutena ja tilanteissa, joissa lainalla useita vakuuksia rahoitettu kohde on pyritty tunnistamaan vakuustietokannasta vakuuden käyvän arvon ja lainan myönnetyn määrän ja järjestelmään tallennusajankohdan perusteella.

Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan myöntöhetkellä. Ennen vuotta 2016 myönnettyjen lainojen osalta ei ole tiedossa kohteen käypää arvoa lainan myöntöhetkellä, jolloin laskennassa on käytetty myönnettyä lainamäärää. Tehty oletus on tällä hetkellä paras käytössä oleva vaihtoehto estimoida kohteen arvoa. Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n, jolloin kerroin on asetettu manuaalisesti 100 prosenttiin.

Kaupalliset kiinteistölainat

Kaupallisten kiinteistöjen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on liikekiinteistön hankinta. Kaupallisten kiinteistöjen rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 6 786 tCO2e tilikauden 2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää vastapuolen Scope 1 ja 2-päästöt. Päästöintensiteetti on 61,40 tCO2e miljoonaa myönnettyä euroa kohden.

Kaupallisten kiinteistölainojen päästöjen laskennassa käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko rahoitetun kohteen ominaisuustiedot kerättävissä. Rahoitetun kiinteistön pinta-alan ollessa käytettävissä päästöjen laskentaan on hyödynnetty PCAF:n vaihtoehtoa 2b, jolloin käytetään pinta-ala perusteista Suomen keskimääräistä toimiston tai yleistä ei-asuinrakennuksen päästökerrointa riippuen rahoitetusta kohteesta. Loput on laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon laadun yleisarvosana omaisuusluokalle on 4,12. Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan myöntöhetkellä. Lainojen, joiden osalta kohteen tiedot eivät ole käytettävissä lainamäärä on suhteutettu myönnetyn lainamäärän perusteella. Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n, jolloin kerroin on muutettu manuaalisesti 100 prosenttiin.

Moottoriajoneuvolainat

Moottoriajoneuvolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on uuden tai käytetyn ajoneuvon hankinta. Moottoriajoneuvolainojen rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 9 915 tCO2e tilikauden 2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää ajoneuvon rahoittamisesta aiheutuvat Scope 1 ja 2 päästöt. Päästöintensiteetti on 994,19 tCO2e miljoonaa myönnettyä euroa kohden.

Moottoriajoneuvolainojen päästöjen laskennassa on käytetty PCAF:n tarjoamaa laskentavaihtoehtoa 3b, joka antaa tiedon laadun yleisarvosanaksi 5. Laskennassa on hyödynnetty Suomen keskimääräisiä ajoneuvotilastoja, koska yhtiön tiedot rahoitettavasta ajoneuvosta ei ole määrämuotoista ja näin ollen hyödynnettävissä laskennassa kohtuullisella työllä. Tämän vuoksi myös päästöjen kohdentamiskerroin on 100 %, koska kohteen arvo lainan nostohetkellä ei ole käytettävissä. Ajoneuvotyyppi on estimoitu Suomen ajoneuvokannan

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Yhteiskunnalliset tiedot

S1 Oma työvoima

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen kestävyysaihe	Vaikutukset	Riskit	Mahdollisuudet
Työolot
• Työllisyysturva • Työaika • Työ- ja yksityiselämän tasapaino	↑Yhtiö tarjoaa ensisijaisesti täysiaikaisia vakituisia työsopimuksia. Joustavat työskentelymuodot, työajanseuranta ja osittaiset vapaat mahdollistavat tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. ↓Pankkisektorilla tehdään vaativaa tietotyötä, jonka keskiössä on myös oman osaamisen ylläpitäminen. Riskinä voi olla työuupumus, mikäli työ kuormittaa liikaa eikä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino toteudu. Myös jatkuvat ylityöt voivat aiheuttaa työuupumusta.	Mikäli tasapaino työn ja yksityiselämän välillä ei toteudu tai henkilöstön keskimääräiset työajat ylittyvät, näistä mahdollisesti aiheutuvilla sairauslomilla ja henkilöstön vaihtuvuudella on yhtiölle taloudellisia vaikutuksia.	Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät politiikat ja toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja järjestäytymisen vapauteen. Tiedolla johtamista voidaan kehittää edelleen ja huomioida entistä tehokkaammin henkilöstökyselyn ja kehityskeskusteluiden tuloksia, henkilöstön edustajien esiin nostamia asioita sekä työterveyshuollon ja varhaisen välittämisen mallin hälytysrajoja.
• Riittävä palkka • Terveys ja turvallisuus	↑Yhtiö noudattaa rahoitusalan työehtosopimusta riittävän palkan varmistamiseksi ja tekee palkkakartoituksen vuosittain. Henkilöstön käytössä on lakisääteistä laajemmat työterveyshuollon palvelut. ↓Vertailujoukkoon nähden alhaisempi palkkaus voisi alentaa henkilöstön arvostusta työnantajaa kohtaan. Mahdollinen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden laiminlyöminen voisi vaikuttaa työntekijän fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.	Vertailujoukkoon nähden alhaisempi palkkaus voisi aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia työntekijöiden pysyvyyden tai mainehaitan kautta. Mahdollinen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden laiminlyöminen voisi aiheuttaa mainehaittaa. Mahdollinen tulipalo, vesivahinko, tai häiriökäyttäytyminen voisi aiheuttaa työnseisauksia ja kuluja.	Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen ja reilu palkkaus ovat avainasemassa rekrytoinnissa, henkilöstön pysyvyydessä sekä sitoutumisessa yhtiöön.
• Yhdistymisvapaus • Työehtosopimusneuvottelut	↑Koko henkilöstö johtoryhmää ja johtajasopimuksella olevia henkilöitä lukuun ottamatta kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan ja omaan työhönsä yhteisten prosessien ja kanavien kautta. Näitä ovat muun muassa henkilöstön edustus yt neuvottelukunnassa ja johtoryhmässä, henkilöstökysely, luottamushenkilöt sekä kehityskeskustelut lähiesihenkilön kanssa.	Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen sekä yhtiön maineeseen työnantajana.	Politiikoissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatut tavoitteet ja toimenpiteet sekä vaikutusmahdollisuuksista säännöllisesti viestiminen tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja järjestäytymisen vapauteen.
	↓Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja mielikuvaan työnantajasta.

päästötilastoja. Käytetyn datan puutteet liittyvät tietojen ajantasaisuuteen ja sisällytettyjen kasvihuonekaasujen heikkoon kattavuuteen. Laskennassa käytetyt Scope 1 päästötiedot ovat vuodelta 2021 ja Scope 2 ja 3 -tiedot vuodelta 2020. Scope 2 ja 3 -päästöt kattavat tuotannon CO2-päästöt.

E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja

kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

Yhtiö ei rahoita kasvihuonekaasujen poistoja päästöhyvityksillä. Yhtiöllä ei ole kasvihuonekaasujen poistoon tai varastointiin liittyviä hankkeita omissa toiminnoissaan.

E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu

Yhtiö ei käytä sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät myönteiset vaikutukset voivat kohdistua koko henkilöstöön, kuten kattava ja toimiva työterveyshuolto, tai kyseessä voi olla yksittäiseen henkilöön kohdistuva myönteinen vaikutus, kuten joustavan työskentelyn mahdollistaminen työn ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Yhtiö tarjoaa koko

virkistäytymismahdollisuudet. Yhtiön työsuojelun toimintaohjelmassa käsitellään yhtiön työsuojelun tavoitteita ja toimenpiteitä, mukaan lukien työtapaturmien ehkäisy ja fyysiset sekä henkiset kuormitustekijät. Yhtiö kartoittaa vuosittain henkilöstöönsä liittyviä riskejä ja vaaroja työsuojelun toimintasuunnitelman mukaisella

Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti	Hallituksen Hallituksen toimintakertomus toimintakertomus	Tilinpäätökset
• Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	↑Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa pyritään mahdollistamaan haavoittuvassa asemassa olevien mielipiteiden ja tarpeiden huomioiminen. ↓Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja mielikuvaan työnantajasta.	Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen sekä yhtiön maineeseen työnantajana.	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mahdollistaa henkilöstön kuulemisen heitä koskevissa työn ehtoihin ja sisältöön, työsuhteeseen ja -aikaan sekä palkkaukseen liittyvissä asioissa.	Muut työhön liittyvät oikeudet • Asianmukaiset asuinolot • Yksityisyys	↑Henkilöstön asumisjärjestelyjä tuetaan tarjoamalla heille kohtuuhintaisia asuntolainoja. Yhtiö huolehtii henkilöstön yksityisyydestä varmistamalla henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään anonyymisti. ↓Mahdollinen henkilötietojen vuotaminen loukkaisi työntekijän	Mikäli henkilöstön tietoja vuotaisi yhtiön ulkopuolelle tai asiaankuulumattomille henkilöille yhtiön sisällä, siitä seuraisi epäluottamusta henkilöstössä, yhtiölle mainehaittaa ja mahdollisesti oikeudellisia seuraamuksia ja sanktioita.	Henkilöstöä voidaan sitouttaa yhtiöön tarjoamalla heille kohtuuhintaisia asuntolainoja. Pankkityössä vaaditut yksityisyydensuojaan liittyvät koulutukset lisäävät henkilöstön tietoisuutta henkilötietojen käsittelystä.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille					yksityisyyttä ja tiedot voisivat päätyä osaksi väärinkäytöksiä.
• Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä • Koulutus ja taitojen kehittäminen • Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi	↑Palkkauksen tasa-arvoisuutta arvioidaan vuosittain osana tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työn vaativuuden ja palkkauksen välillä on selkeä kytkentä. Henkilöstön urakehitystä tuetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella. Yhtiössä on nollatoleranssi häirinnälle ja tapauksista on velvollisuus ilmoittaa varhaisen puuttumisen mallin	Epätasa-arvoinen kohtelu tai palkkaus, johon vaikuttaisivat työnkuvan ja työsuoritteen ulkopuoliset seikat, voisi johtaa mainehaittaan, työnantajakuvan heikkenemiseen ja oikeudellisiin seuraamuksiin. Koulutuksen ja taitojen kehittämisen laiminlyönti voisi johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen tai virheellisiin päätöksiin sijoitustoiminnassa tai	Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen ja reilu palkkaus ovat valtti rekrytoinnissa, henkilöstön pysyvyydessä sekä sitoutumisessa yhtiöön. Osaamisen kehittämisen kautta voidaan parantaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, kilpailukykyä ja vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Henkilöstöpolitiikka kattaa kaikki tarvittavat prosessit	↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Strategia	↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus	henkilöstölleen kattavat työsuhde-edut. Toimintaa ja johtamista ohjaavat politiikat ja ohjeistukset, jotka
	mukaisesti. ↓Epätasa-arvoinen kohtelu tai palkkaus voisi heikentää henkilöstön oikeudenmukaisuuden tunnetta ja motivaatiota. Koulutuksen ja taitojen kehittämisen laiminlyönti voisi johtaa siihen, että työntekijä kokee vaikeaksi suoriutua työtehtävistään, mikä voi vaikuttaa henkilön työtyytyväisyyteen. Mahdollisella häirintä- tai väkivaltatapauksella voisi olla työntekijälle henkisiä tai fyysisiä vaikutuksia.	luotonannossa, joista voi seurata taloudellisia vaikutuksia. Häirinnän ja väkivallan vastaisten suunnitelmien ja toimien huomiotta jättäminen voisi vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen ja yhtiön maineeseen sekä aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia.	häirinnän ja väkivallan torjumiseksi. Henkilöstöä kouluttamalla osaamista häirintään ja väkivaltaan puuttumiseen sekä ennaltaehkäisyyn voidaan kehittää edelleen.	sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Suurin osa yhtiön henkilöstöstä on kokoaikaisia ja vakituisia työntekijöitä. Vakituisten kokoaikaisten	ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet työntekijöiden osuus oli 91 prosenttia ja vakituisten osa aikaisten osuus oli 1 prosenttia. Määräaikaisia työsuhteita oli 8 prosenttia ja osa määräaikaisista työsuhteista on	mahdollistavat yhdenmukaiset toimintatavat ja yhdenvertaisen kohtelun. Sisäiset ohjeistukset ja politiikat ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Olennaiset omaa työvoimaa koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään taulukossa omaa työvoimaa käsittelevän osion alussa. Omaan työvoimaan liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät tietotyölle
• Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio • Moninaisuus	↑Yhtiön monimuotoisuutta ylläpidetään rekrytoimalla eri ikäisiä asiantuntijoita. Yhtiön sukupuoli- ja ikäjakauma ovat toimialalle tyypillisiä.	Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa ja esteettömän kulkemisen laiminlyönti voisivat aiheuttaa mainehaittaa. Mikäli yritys ei vastaa lainsäädännön ja hyvien toimintatapojen mukaisiin		vaihtelevan työajan piirissä. Kaikki edellä mainitut työntekijät ovat työsuhteessa yhtiön kanssa. Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia yhtiön työsuhteisia työntekijöitä.		ominaiseen henkiseen kuormitukseen sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyölle liittyvään fyysiseen kuormitukseen, jossa seurauksena voi olla terveydentilan yleinen heikkeneminen. Mikäli työolosuhteet eivät olisi yhtiön henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia tukevia, olisi tällä merkittäviä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin,
	↓Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa voisivat heikentää työyhteisön monimuotoisuutta ja esteettömän kulkemisen laiminlyönti saattaisi aiheuttaa henkilöstölle turvallisuusriskejä. Mikäli yritys ei vastaa lainsäädännön ja hyvien toimintatapojen mukaisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimuksiin, työntekijä voi kohdata syrjintää.	yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimuksiin, voi tästä olla mainehaittaa ja kielteisiä seurauksia esimerkiksi huomautusten, sanktioiden, henkilökunnan vaihtuvuuden tai oikeudellisten seuraamusten muodossa.		Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät mahdolliset kuten henkilötietojen vuotaminen, tai ne voivat olla yksittäiseen henkilöön kohdistuvia, kuten häirintä tai työvoimaan kuuluvia henkilöryhmiä, joihin kohdistuisi kaikilla käytetyillä aikahorisonteilla.	kielteiset vaikutukset voivat vaikuttaa koko henkilöstöön, syrjivä kohtelu. Yhtiö ei ole tunnistanut erityisiä omaan erityisiä riskejä joutua kärsimään vahinkoa. Kaikista yhtiön tunnistamista olennaisista vaikutuksista syntyy vaikutuksia	sitoutumiseen, osaamiseen sekä työnantajakuvaan. Työn ja yksityiselämän epätasapaino voisi vaikuttaa heikentävästi henkilön työn laatuun ja motivaatioon sekä johtaa pitkäaikaiseen väsymykseen, sairaspoissaoloihin ja lisääntyneeseen vaihtuvuuteen. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön toimintaan taloudellisesti. Yhtiö voi vaikuttaa positiivisesti oman henkilöstönsä työoloihin ja hyvinvointiin sekä työnantajamielikuvaan tarjoamalla kattavat työterveyspalvelut ja

vuosittain suoritettavat viranomaismääräyksin säännellyt koulutukset ja lisäksi yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen alan auktorisoidut tutkinnot ja niihin liittyvät verkkokoulutukset.

Siirtyminen ilmastoneutraaliin toimintaan ja siirtymäsuunnitelman toteuttaminen vaatii henkilöstöltä uusien toimintatapojen omaksumista ja yhtiöltä henkilöstön kouluttamista. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia. Siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen yhtiöllä on paremmat valmiudet tarkastella siirtymäsuunnitelman käyttöönotosta henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia.

Yhtiö on sitoutunut noudattamaan ihmiskaupan, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltäviä lakeja, säädöksiä ja sopimuksia. Yhtiön henkilöstöön ei kohdistu lapsityöhön ja pakkotyövoimaan liittyviä vaikutuksia eikä yhtiön toimintaan kohdistu niihin liittyvää riskiä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Yhtiön toimintaa ja henkilöstöjohtamista ohjaavat periaatteet ja politiikat koskevat koko henkilöstöä ja toimintamallit ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät strategiat, politiikat, suunnitelmat ja sisäiset ohjeistukset noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, sääntelyä, viranomaisohjeistuksia sekä YK:n ihmisoikeusjulistusta. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön hallintorakennetta on kuvattu tämän dokumentin osiossa GOV-1. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla ja ne koskevat koko henkilöstöä.

Keskeisimpiä yhtiön sisäisiä dokumentteja ovat henkilöstöstrategia ja siitä johdettu henkilöstösuunnitelma ja -politiikka. Henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö on kaikessa toiminnassaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Omat, yksityiskohtaisemmin eri osa-alueita käsittelevät kokonaisuutensa muodostavat yhtiön palkitsemis- ja palkkapolitiikka, työyhteisön kehittämissuunnitelma, työsuojelun toimintasuunnitelma,

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

Yhtiön toimintaa ja työvoimaan kohdistuvia toimia ohjaavat lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määritellyt oikeudet sekä Suomen lainsäädäntö,

viranomaismääräykset ja finanssi- ja arvopaperialan toimintaan liittyvä sääntely. Yhtiö huomioi toiminnassaan yritysten vastuun kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edellyttää vastaavaa toimintaa yhteistyökumppaneiltaan. Vastaavuusarviota omaa työvoimaa koskevien toimintaperiaatteiden ja kansanvälisesti tunnistettujen välineiden, mukaan lukien YK:n ohjaavien periaatteiden, välillä ei ole tehty.

Henkilöstön tilanteesta kerätään tietoa monikanavaisesti ja vuoropuhelu henkilöstön kanssa on jatkuvaa.

Yhteistoimintaa edustava yhteistoimintaneuvottelukunta toimii myös työsuojelutoimikuntana ja palkkatoimikuntana. Neuvottelukunnan toimintaa ja päätöksentekoa on kuvattu yhtiön henkilöstöpolitiikassa. Yhtiön henkilöstön vaikutusja tiedonkeruun kanavia ovat muun muassa vuosittainen henkilöstökysely, kehityskeskustelut, säännölliset esihenkilön kanssa käytävät sparrauskeskustelut, perehdytyskysely, lähtökeskustelu, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävät työpaikkaselvitykset sekä yksikkökohtaiset vuosittaiset vaarojen ja riskien kartoitukset. Yhtiöllä on käytössään Whistleblowingkanava väärinkäytösten ilmoittamiseksi. Mikäli henkilöstö kokisi yhtiön laiminlyövän tiedonvaihdon velvoitteitaan tai vaikutusmahdollisuudet koettaisiin vähäisiksi, voisi se vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen ja aiheuttaa merkittävää haittaa työnantajakuvaan. Yhtiössä on kuvattu selkeät toimintatavat, roolit ja vastuunjaot mahdollisten huomattujen syrjintätapausten tai epäasiallisen ja epätasaarvoisen toiminnan käsittelyyn. Esihenkilöitä ja henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti muun muassa ilmoituskanavista sekä yhteyshenkilöistä. Whistleblowing-kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1.

Yhtiö seuraa työ- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää sekä syitä vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa osana työkyvyn johtamisen ohjausryhmätoimintaa. Koko yhtiön henkilöstö on vakuutettu työtapaturmien varalta ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi koko henkilöstö on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmien varalta. Yhtiön toimialalla ei ole tunnistettu erityisiä työtapaturmia altistavia tekijöitä. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin ja

kartoituksella ja tekee havaintojen perusteella tarvittavia toimia. Tietotyön aiheuttamaa kuormitusta hallitaan esihenkilötyöllä, selkeillä tehtävänkuvilla ja roolijaoilla sekä työajanhallinnalla. Työn ja vapaa-ajan yhdistämistä helpottamaan yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen joustavia työskentelymuotoja ja osittaisia vapaita. Yhtiöllä on selkeät periaatteet liittyen työaikakäytäntöihin ja työajanseurantaan sekä vuosilomien ja vapaiden pitämiseen.

Yhtiön koko henkilöstö, johtoryhmä ja johtajasopimuksella olevat henkilöt pois lukien, kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen piiriin, mikä takaa henkilöstölle riittävän palkan. Yhtiön palkitsemis- ja palkkapolitiikan mukaisesti yhtiö varmistaa työntekijöille tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja riittävän palkan, jolla on selkeä kytkentä työhön ja tehtävänkuvaan. Palkkauksen ja palkitsemisen tasa-arvoisuutta seurataan vuosittain tehtävällä palkkakartoituksella. Selkeä ja suoritusperustainen palkkapolitiikka voi lisätä yhtiön houkuttelevuutta työnantajana, parantaa henkilöstön hyvinvointia, sitouttaa yhtiöön ja siten vaikuttaa positiivisesti yhtiön taloudelliseen asemaan. Mikäli henkilöstö kokisi, ettei yhtiön palkkaus ja palkitseminen ole riittävää ja oikeudenmukaista, vaikuttaisi se oleellisesti yhtiön työnantajakuvaan, henkilöstön motivaatioon sekä työntekijäkokemukseen. Riittämätön ja epätasa-arvoinen palkkaus voisi johtaa vaihtuvuuden lisääntymiseen ja henkilöstön työtyytymättömyyteen.

Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen

koulutusmahdollisuuksia ja pääsyn yhteiselle oppimisalustalle. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, perehdytyksen laatua seurataan perehdytyskyselyllä. Mikäli henkilöstöä ei perehdytettäisi huolellisesti tehtäviinsä ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ei tarjottaisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia, vaikuttaisi tämä yhtiön henkilöstön kykyyn suoriutua omasta työtehtävästä, mikä voisi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen vakauteen. Syrjivällä tai epätasa-arvoisella kohtelulla voisi olla selkeitä heikentäviä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin, motivaatioon ja osaamiseen.

Mikäli yhtiön tietosuoja ja siihen liittyvät prosessit olisivat puutteelliset, voisi henkilöstön tietoja vuotaa yhtiön ulkopuolelle sellaisten tahojen käytettäväksi, joilla ei ole oikeutta käsitellä yhtiön henkilöstön tietoja. Tällaisia

voisivat olla esimerkiksi henkilötiedot sekä työsuhteeseen, palkkaukseen tai terveydentilaan liittyvät tiedot. Tietojen vuotamisella olisi merkittäviä vaikutuksia yhtiön henkilöstölle sekä yhtiön luotettavuuteen ja työnantajakuvaan. Yhtiö noudattaa henkilötietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja käsittelee henkilöstönsä tietoja noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kunnioittaen henkilöstön yksityisyyttä ja oikeuksia. Yhtiön henkilörekisterin tietosuojaselosteella sekä rekrytoinnin tietosuojaselosteella kuvataan yhtiön käsittelemät henkilötiedot, tietojen luovuttaminen ja poistaminen sekä se, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään, käytetään ja säilytetään. Yhtiö tarjoaa henkilöstölleen tietosuojaan liittyvää koulutusta.

Mikäli yhtiö ei vastaisi lainsäädännön vaatimuksiin ja hyviin toimintatapoihin, voisi se johtaa syrjivän toiminnan lisäksi työhyvinvoinnin heikentymiseen. Lisäksi syrjivät käytännöt esimerkiksi rekrytoinnissa voivat aiheuttaa työyhteisön monimuotoisuuden heikentymistä ja mainehaittaa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joilla varmistetaan syrjimättömyys työhönotossa ja työyhteisössä.

Osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa yhtiön strategian ja henkilöstön hyvinvoinnin toteutumisessa. Yhtiö tarjoaa kaikille työntekijöille yhtäläiset mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Henkilöstöpolitiikassa on linjattu palkallisen vapaan käyttämisestä oman osaamisen kehittämiseen. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa perehdytyksen eteneminen aikataulussa ja osaamisen riittävyys työtehtävien hoitamiseksi. Yhtiöllä on käytössä oppimisympäristö OmaAkatemia, joka tukee koko henkilöstön itsenäistä oppimista koko työuran ajan. OmaAkatemia sisältää monipuolisesti koulutusmateriaalia oman osaamisen kehittämisen tueksi kattaen seuraavat osa-alueet: pankin ydinliiketoiminta (asiakkaan tunteminen, asiakkuudet, päivittäisasiointi, maksaminen, säästäminen ja sijoittaminen, lainaaminen ja vakuudet, tilit ja kortit), talousrikollisuuden torjunta, riskienhallinta ja compliance, henkilöstö- ja työsuhdeasiat, IT ja digitaaliset palvelut, fyysinen turvallisuus ja tietoturva, sekä viestintä, markkinointi ja vastuullisuus. OmaAkatemiasta löytyvät

näkökantoja kartoitetaan henkilöstökyselyn avulla. Henkilöstökyselyssä kysytään henkilöstön mielipidettä työyhteisöjen monimuotoisuudesta, yhtiön onnistumisesta tasa-arvoisena työnantajana sekä yhtiön toiminnasta yhdenvertaisen ja monimuotoisen työyhteisön edistäjänä. Yhtiön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu erilaisia konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda heihin mahdollisesti kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia tiedoksi myös yhtiön sisäisen ilmoituskanavan kautta sekä luottamushenkilöiden tai työsuojelun välityksellä.

S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin vakavuutta, toteutumisen todennäköisyyttä sekä hallintakeinoja voidaan seurata osana jatkuvaa riskienhallintaa.

Yhtiön toimintakulttuurin mukaisesti organisaatiossa ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja avointa palautekulttuuria. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheita tai kehittämisideoita esille yhtiön sisäisten palautekanavien kautta. Kaikki henkilöstön antamat palautteet käsitellään ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin olemassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. Henkilöstö voi olla yhteydessä oman esihenkilönsä lisäksi esimerkiksi henkilöstöhallintoon, luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Henkilöstö voi hyödyntää myös kolmannen osapuolen ylläpitämää kanavaa työterveyden kautta. Kaikki edellä kuvatut keinot esitellään uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä ja ajantasaiset ohjeet palautteen antamiseen löytyvät myös yhtiön sisäisestä tiedotuskanavasta. Saadut palautteet käydään läpi toiminnosta vastaavien erikseen nimettyjen henkilöiden toimesta.

Kaikki palaute sekä esiin nostetut epäkohdat käsitellään luottamuksellisesti ja näitä tietoja käsittelevät henkilöt ovat tietoisia omista velvollisuuksistaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömästi esimerkiksi työterveyshuollon kyselyiden sekä yhtiön omien kanavien kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään yhdenmukaisen mallin mukaisesti riippumatta ilmoituksen tekijästä. Ilmoituksen luottamuksellisuutta korostetaan ja sen yksityiskohdat tuodaan vain tarpeellisten tahojen

tietoon. Henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta käytössä olevista palautekanavista ja niiden tehokkuudesta arvioidaan muun muassa vuosittaisessa henkilöstökyselyssä sekä säännöllisissä muissa läpikäynneissä ja keskusteluissa, kuten kehityskeskusteluissa.

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Yhtiön hallitus päättää yhtiön strategisista linjauksista, toimitusjohtaja ja johtoryhmä tekevät operatiiviseen toimintaan liittyvät periaatetasoiset päätökset ja hyväksyvät näihin liittyvän dokumentaation. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat yhtiössä koko henkilöstö. Keskeisessä roolissa toimivat johto ja esihenkilöt, joita tukevat hallinnolliset yksiköt, kuten henkilöstöhallinto ja hallinnon tukitoiminnot. Kaikki yhtiön toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeistukset ovat henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeet on kuvattu tarkemmin tämän raportin osiossa S1-1.

Yhtiö varmistaa henkilöstönsä turvalliset ja työhyvinvointia ylläpitävät ja edistävät työolot tarjoamalla ergonomiset työskentelytilat ja -välineet koko henkilöstölleen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstöllä on mahdollisuus pyytää opastusta ja apua työvälineiden ergonomiseen säätämiseen työfysioterapeuteilta, ja työnantaja tukee myös päätelasien hankintaa toimistotyössä. Yhtiö edistää henkilöstönsä palautumista ja kuormituksen hallintaa varmistamalla riittävän resursoinnin ja sen, että henkilöstön osaaminen on riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseksi sekä tarjoaa työvälineet oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisön toimintaan. Kuormitustekijöistä työaikaan liittyviä riskejä hallitaan aktiivisella työajanseurannalla ja työn ja vapaan yhdistämistä tuetaan erilaisilla virkistäytymismahdollisuuksilla sekä kannustamalla taukoihin työpäivän aikana muun muassa lounasedun myötä. Lisäksi henkilöstölle tarjotaan hyvinvointia

101

turvallisuuden tueksi järjestetään säännöllistä koulutusta ja fyysisen turvallisuuden periaatteista linjataan fyysisen turvallisuuden ohjeistuksella.

Sukupuolten tasa-arvoista kohtelua, syrjintää ja häirintää koskevista periaatteista ja toimintatavoista linjataan yhtiön henkilöstöpolitiikassa ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yhtiössä on nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja kiusaamiselle ja jokaiseen esille tulleeseen tapaukseen reagoidaan välittömästi. Työyhteisöissä voi aika ajoin ilmetä erilaisia ongelmatilanteita, joihin puuttumiseen yhtiöllä on selkeät prosessit, kuten varhaisen välittämisen malli sekä kriisitilanteiden ja työyhteisön haasteellisten tilanteiden käsittely. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa todetaan, että yhtiö on sitoutunut edistämään kaikessa toiminnassaan henkilöstön tasavertaisuuden kohtelun edistämistä riippumatta henkilön iästä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, kansallisesta alkuperästä tai muusta vastaavasta syystä, ja kuvattu tavoitteet sekä toimet tämän toteuttamiseksi. Yhtiössä ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä olemassa olevan henkilöstötiedon perusteella.

S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Yhtiössä henkilöstön kuuleminen ja työvoiman näkökantojen huomioon ottaminen

päätöksentekoprosessissa on tärkeää. Työntekijöiden kuuleminen ja työtyytyväisyys ovat keskeisiä asioita yhtiön toiminnassa. Yhtiössä edistetään jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä yhteistoimintalain edellytysten mukaisesti. Vuoropuhelun vaikuttavuutta arvioidaan kyselyillä ja niiden henkilöiden toimesta, ketkä osallistuvat esimerkiksi henkilöstön edustajina neuvotteluihin.

Yhteydenpito omaan henkilöstöön tapahtuu sekä suoran yhteydenpidon että henkilöstön edustajien kanssa. Suora yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi säännöllisten kyselyiden ja keskustelujen kautta. Yhtiössä toteutetaan henkilöstökysely vuosittain, kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa ja yksiköissä järjestetään viikkopalaverit säännöllisesti. Henkilöstökyselyn yhtiökohtaiset tulokset ja tulosten seurauksena toteutettavat toimenpiteet julkaistaan koko henkilöstölle. Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi yksikkökohtaisesti esihenkilön toimesta ja läpikäynnin perusteella laaditaan kehittämissuunnitelma. Henkilöstöön ja liiketoimintaan liittyvistä päätöksistä keskustellaan henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljästi vuodessa työnantajan aloitteesta ja lisäksi aina tarvittaessa. Toimitusjohtajalla on operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa yhtiötä edustavat toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä lakiasianjohtaja sekä kutsuttu sihteeri, joka vastaa toiminnan dokumentoinnista. Henkilöstö valitsee edustajansa neuvottelukuntaan ja voi olla yhteydessä valittuihin luottamusmiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuihin aina tarpeen vaatiessa. Yhteistoiminnassa käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtiön liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia asioita, työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita, osaamisen kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä töiden järjestelyyn liittyviä teemoja.

Yhteistoimintaneuvottelukunnan henkilöstön edustajille on yhtiön politiikan mukaisesti osoitettu oikeus käyttää työaikaa henkilöstön asioiden hoitamiseen. Lisäksi yhtiön johtoryhmässä on henkilöstön edustaja, joka valitaan vuosittaisilla vaaleilla. Henkilöstön edustajalle on osoitettu oikeus käyttää työaikaa yhtiön politiikan mukaisesti kokouksiin valmistautumiseen ja henkilöstön tiedottamiseen käsitellyistä asioista.

Yhtiön henkilöstö kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen lisäksi yhtiössä on tehty erillinen puitesopimus säännöllisestä lauantaityöstä nimettyjen yksiköiden osalta. Sopimus on voimassa yhden vuoden kerrallaan ja sopimuksesta neuvotellaan vuosittain yhteistoimintaneuvottelukunnassa.

Yhtiö ei ole tunnistanut omassa työvoimassaan ihmisryhmää tai -ryhmiä, jotka olisivat erityisesti vaikutuksille alttiita tai syrjäytymisvaarassa. Yhtiö seuraa henkilöstönsä rakennetta osana henkilöstöraportointia, yhtiön hallitukselle, johtoryhmälle ja yhteistoimintaneuvottelukunnalle raportoidaan säännöllisesti yhtiön omasta työvoimasta. Mikäli tunnistettaisiin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä, reagoitaisiin tähän ja keskusteltaisiin esimerkiksi työsuojelun lisäämisestä heidän osaltaan. Erityisen vaikutuksille alttiiden henkilöiden tai ryhmien

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Mittarit ja tavoitteet

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Yhtiön tavoite on kattava ja henkilöstön tarpeet huomioiva työterveyspalveluiden laajuus sekä hyvinvointia edistävä työterveyshuolto. Työterveyshuolto kattaa 100 % henkilöstöstä. Kaikille aloittaville työntekijöille tehdään työhöntulotarkastukset ja työntekijät kutsutaan säännöllisiin vapaaehtoisiin ikäkausiterveystarkastuksiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaikissa yksiköissä toteutetaan säännöllisesti työpaikkaselvitykset toimintasuunnitelman mukaisesti ja selvitysten tilannetta seurataan työterveyshuollonohjausryhmissä sekä työsuojelutoimikunnassa. Yhtiö on asettanut tavoite- ja hälytystasot sairaspoissaoloprosentille ja henkilöstön sairaslomapäivien määriä seurataan ja raportoidaan säännöllisetsi, jotta kuormittaviin tilanteisiin tai seikkoihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti.

Yhtiön tavoite on, että työskentely on turvallista jokaisessa yhtiön toimipisteessä eikä henkilöstö kohtaa häirintää tai epäasiallista käytöstä. Turvallisuussuunnitelma laaditaan ja päivitetään asianmukaisesti, huomioiden sekä fyysisen että henkisen turvallisuuden osa-alueet ja henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioista vuosittain. Yhtiö seuraa ensiaputaistoisten henkilöiden määrää yksiköissä ja varmistaa, että lain velvoittama määrä EA-taitoisia henkilöitä on paikalla sekä tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden kouluttautua. Häirintätapausten osalta tavoite on nollatoleranssi. Yhtiö seuraa sekä asiakkaiden aiheuttamia että työyhteisössä aiheutuvaa häirintää ja raportoi tapauksista ja niiden määrästä. Yhtiössä seurataan ja raportoidaan työtapaturmien määrää ja syitä vuosittain.

Yhtiön tavoitteena on varmistaa henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen sekä tarjota koulutusta, joka tukee näitä osa-alueita. Yhtiö seuraa ja raportoi koulutuspäivien määriä sekä koulutukseen käytettyjä euromäärää/henkilö yhtiötasoisesti ja yksilökohtaisesti. Yhtiö seuraa ja raportoi tutkintojakaumaa, suoritettuja tutkintoja sekä lisäosaamisen kerryttämistä.

Yhtiön tavoitteena on henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ja ettei se loukkaa henkilöstönsä yksityisyydensuojaa. Palkkaukseen liittyvien tavoitteiden, kuten sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittaisen palkkakartoituksen avulla. Yhtiö edistää tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti syrjimättömyyden toteutumista työssä ja työhönotossa.

Yhtiön tavoitteena on hallita työaikaan ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä. Yhtiö seuraa henkilöstönsä enimmäistyöaikaa sekä ylitöiden määrää ja on laatinut kirjalliset periaatteet työajanseurannalle sekä liukuvan työajan käyttöön. Työaikaa seurataan esihenkilöiden toimesta sekä keskitetysti henkilöstöhallinnossa ja raportoidaan yhteistoimintaneuvottelukunnalle säännöllisesti.

Yhtiöllä ei ole aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Yhtiö käsittelee edellä mainittuja omaan työvoimaan liittyviä olennaisia hallintakeinoja ja tavoitteiden seurantaa yksikkötasoisesti suoraan oman työvoiman kanssa mutta myös osana yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan toimintaa työntekijöiden edustajien kanssa. Yhteydenpitoa omaan työvoimaan on kuvattu tarkemmin osiossa S1-2.

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yhtiö julkaisee omaan työvoimaansa kuuluvien, työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet alla olevassa taulukossa. Tiedot kerätään ja säilytetään yrityksen HR-järjestelmän avulla ja ne ilmoitetaan henkilömäärinä raportointihetken mukaisesti. Tietoja ei ristiin viitata tilinpäätöksessä ilmoitettavien tietojen kanssa. Yhtiö ei kerää taulukoissa tyhjäksi jätettyjen rivien tietoja.

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	193
Naiset	392
Muut	-
Ei ilmoitettu	-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	585

103

edistäviä etuja kuten liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointietu sekä mahdollisuus hankkia työsuhdepolkupyörä.

Yhtiö seuraa näiden toimien vaikuttavuutta henkilöstökyselyn tulosten, kehitys- ja lähtökyselyissä kerättyjen palautteiden ja

yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsiteltyjen asioiden avulla. Asianmukaisia ja tarpeellisia toimia negatiivisten henkilöstövaikutusten vähentämiseksi kartoitetaan ja käynnistetään säännöllisten työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisten työpaikkaselvitysten pohjalta sekä osana työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa.

Yhtiö seuraa henkilöstönsä hyvinvointia, työoloja sekä viihtyvyyttä ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia säännöllisesti osana eri prosessejaan. Yhtiön henkilöstön palaute- ja vaikuttamiskanavia kuvataan osioissa S1-2 ja S1-3. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti yhtiö toteuttaa työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa, jossa käsitellään laajasti omaan työvoimaan liittyviä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa yhtiön kutsusta ja mukana ovat yhtiön lisäksi työterveyshuolto, tapaturmavakuuttaja sekä eläkevakuuttaja. Työpaikkaselvitykset toteutetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja raportit tehdyistä selvityksistä toimitetaan työsuojelupäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelun toimintasuunnitelman mukainen yksikkökohtainen riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan vuosittain esihenkilöiden toimesta yhdessä henkilöstön kanssa. Kartoitus kattaa sekä fyysiset että henkiset riskit ja huomioi muun muassa kuormitustekijät. Yhtiötasoinen raportti käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jonka osana toimii myös työsuojelutoimikunta. Huomattuihin riskeihin ja vaaroihin reagoidaan välittömästi.

Yhtiö on reagoinut henkilöstöltä kerättyyn palautteeseen järjestämällä hyvinvointiteemaisen webinaarisarjan koko henkilöstölle yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kouluttamalla esihenkilöitä varhaisen välittämisen mallista ja esiin nouseviin ongelmiin puuttumisesta. Yhtiö laajensi työterveyshuollon sopimustaan vuonna 2024 erityisesti matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin palveluiden osalta. Vuonna 2024 tehtiin päätös laajentaa henkilöstöetuja niin, että hyvinvointi-, kulttuuri-, ja liikuntaetu ovat myös perhevapailla olevien henkilöiden käytössä.

Henkilöstöetuihin päätettiin ottaa myös mahdollisuus hyödyntää työmatkaetua, millä yhtiö haluaa kannustaa henkilöstöään hyödyntämään julkisia liikennevälineitä työmatkustamisessa. Henkilöstöä kuullaan ja tietoa kerätään monikanavaisesti. Yhtiö voisi hyödyntää keräämäänsä tietoa entistä tehokkaammin osana strategista ja operatiivista toimintaa. Henkilöstöä voisi osallistaa enemmän toimintamallien ja -suunnitelmien valmisteluun ja järjestää laajempaa työpajatoimintaa, mikä lisäisi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yhtiön toimintaan. Vahvistamalla sisäistä viestintää yhtiö voisi tuoda olemassa olevat toimintatavat ja -mallit paremmin henkilöstönsä tietoisuuteen ja näin lisätä läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Vuoden 2024 aikana on täsmennetty yhtiön henkilöstölleen mahdollistamia erilaisia urapolkumahdollisuuksia. Yhtiö tulee edelleen täsmentämään roolikohtaisia toimenkuvia sekä osaamisvaatimuksia, mikä lisää henkilöstön tietoisuutta yhtiön tarjoamista mahdollisuuksista ja edellytyksistä omalla uralla etenemiseen. Yhtiö kirkastaa entisestään palkitsemisen kokonaisuuttaan ja palkitsemisen tavoitteenasetantaa, parantaakseen palkitsemisen läpinäkyvyyttä.

Yhtiö on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä kaikessa toiminnassaan. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että sen omat käytännöt eivät aiheuta sen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö on dokumentoinut yhdenmukaiset toimintatavat ja prosessit ja toimimalla niiden mukaisesti varmistetaan oman työvoiman yhdenvertainen kohtelu sekä syrjimättömyys esimerkiksi työhönotossa. Yhtiö on nimennyt henkilöt, jotka ovat vastuussa prosessien ja toimintamallien toteutuksesta ja seurannasta

Olennaisten vaikutusten hallinnasta ja siihen liittyvistä strategisista linjauksista vastaa yhtiön hallitus ja johtoryhmä. Henkilöstöhallinto ja esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa varmistettaessa, että hallintakeinot toteutuvat. Henkilöstölle tarjotaan koulutusta ja tietoa yhtiön omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallintakeinoista.

miesjäsentä (50 %). Ylimmän johdon henkilöstön edustaja johtoryhmään valitaan kalenterivuosittain henkilöstön keskuudesta eikä häntä lasketa ylimpään johtoon.

Yhtiön työsuhteisten henkilöiden ikäjakauma raportointihetkellä oli:

alle 30-vuotiaita 226 henkilöä, osuus 38,6 %
30–50-vuotiaita 265 henkilöä, osuus 45,3 %
yli 50-vuotiaita 94 henkilöä, osuus 16,1 %

S1-10 – Riittävä palkka

Yhtiö maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöilleen riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Yhtiö noudattaa koko henkilöstönsä osalta palkkauksessaan rahoitusalan työehtosopimusta pois lukien yhtiön johtoryhmä ja johtajasopimuksella olevat henkilöt. Vaativuusluokkakohtainen vähimmäispalkka ilmenee voimassa olevasta työehtosopimuksesta.

S1-11 – Sosiaalinen suojelu

Yhtiön kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen etuuksien kautta. Suomen lainsäädännön vaatimusten ja julkisten ohjelmien lisäksi yhtiö on vakuuttanut henkilöstönsä vapaa-ajan tapaturman varalta, vakuutus kattaa sataprosenttisesti tulonmenetyksen tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta.

S1-12 – Vammaiset henkilöt

Yhtiö ei kerää tietoa siitä, kuinka moni yhtiön työsuhteisista henkilöistä on vammaisia. Yhtiön käytössä olevien henkilöstötietojen perusteella ei voida ottaa kantaa siihen, kuinka suuri prosenttiosuus henkilöstä on vammaisia.

S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Yhtiön työsuhteisista työntekijöistä 100 % osallistuu säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja työehtosopimuksen mukaisissa palkkakeskusteluissa. Kehityskeskustelut käydään työntekijän ja hänen esihenkilönsä välillä vähintään vuosittain ja niistä tiedotetaan henkilöstöä yhtiön sisäisissä tiedotuskanavissa. Henkilöstöhallinto seuraa keskustelujen toteutumista. Kehitys- ja palkkakeskustelut täyttävät ESRS:n määritelmän.

Yhtiö seuraa henkilöstönsä koulutuspäiviä ja raportoi niitä sukupuolijakauman mukaisesti. Vuonna 2024 yhtiön henkilöstö käytti kouluttautumiseen keskimäärin 6,3 päivää. Naiset käyttivät keskimäärin 6,8 päivää ja miehet keskimäärin 5,5 päivää. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen yhtenevät koulutusmahdollisuudet ja kannustaa jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen.

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Yhtiön työsuhteisista henkilöistä 100 % kuuluu työterveyshuollon ja työsuojelun piiriin työsuhteen laadusta riippumatta. Yhtiö hyödyntää terveyttä ja turvallisuutta koskevassa raportoinnissaan työterveyshuollosta saatavia tietoja koskien työkykyyn ja hyvinvointiin liittyvää raportointiaan sekä vahinkovakuutusyhtiöstä saatavia tietoja tapaturmista. Yhtiössä ei ole ollut yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa kuolemantapausta. Raportointikaudella 2024 yhtiössä raportoitiin 13 työtapaturmaa, joista 8 tapahtui työmatkalla. Työperäisten vammojen määrä suhteessa miljoonaan työtuntiin oli 16,3. Osuuden laskemisessa on käytetty yhtiön keskimääräistä paikallaolovahvuutta, jossa on huomioitu osa-aikaiset työsuhteet sekä palkattomat poissaolot. Työpäivien määränä on käytetty 220 päivää/vuosi, mikä huomioi muun muassa vuosilomat sekä arkipyhät. Työpäivien määrä on kerrottu työehtosopimuksen keskimääräisellä työajalla 7,4 h/pv. Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi yhtiö ei voi kerätä tai raportoida työperäisiin terveysongelmiin liittyvien tapausten tai niistä johtuvien poissaolopäivien lukumäärää.

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Yhtiön henkilöstöstä 100 % on Suomen lain ja työehtosopimuksen nojalla oikeutettuja perhevapaaseen, josta osa on palkallista. Raportointivuonna 2024 työsuhteisista työntekijöistä oli perhevapaalla 14,1 %, josta naisia oli 10,6 % ja miehiä 3,5 %. Osuus lasketaan yhtiön keskimääräisestä henkilöstövahvuusluvusta koko vuoden ajalta. Tietoja perhevapaista ylläpidetään yhtiön HR-järjestelmässä.

105

Naiset	Miehet	YHTEENSÄ
	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
392	193	585
	Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
366	173	539
	Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
26	20	46
	Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
17	19	36
	Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
373	173	546
	Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna)
12	3	15

Raportointikaudella yhtiöstä lähteneiden henkilöiden kokonaismäärä oli 130 henkilöä ja kokonaisvaihtuvuus oli 30,3 prosenttia. Yhtiön vaihtuvuuteen on vaikuttanut merkittävästi kauden aikana tehdyt organisaatiomuutokset ja rekrytoinnit näiden muutosten tueksi. Tiedot on kerätty yhtiön HR-järjestelmästä, jossa ylläpidetään yhtiön henkilöstön työsuhteeseen liittyviä henkilötietoja sekä työsuhteisiin liittyviä tietoja. Työntekijöiden määrä on ilmoitettu henkilömäärinä raportointikauden lopussa.

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yhtiön koko työvoima on työsuhteessa yhtiön kanssa. Työvoimaan ei kuulu muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Yhtiössä ei käytetä ulkopuolista työvoimaa.

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

ETA-alueella työskentelevistä yhtiön työntekijöistä kaikki kuuluvat saman työehtosopimuksen piiriin. Yhtiössä ei ole ETA-alueen ulkopuolella työehtosopimuksen piiriin kuuluvaksi laskettavia työntekijöitä. Yhtiössä kaikki työsuhteiset työntekijät, mukaan lukien myös tuntityöntekijät ja kesätyöntekijät, kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Vain johtoryhmään kuuluvat sekä erillisellä johtajasopimuksella olevat henkilöt eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus oli raportointihetkellä 94 %. Yhtiöllä ei ole sopimuksia, joista huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.

	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuus-aste:	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 %
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %	Suomi		Suomi

S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

Selvitys yhtiön ylimmän johdon määritelmästä löytyy osiosta GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. Johtotehtävissä toimii tasapuolisesti eri ikäisiä ja sukupuolisia henkilöitä. Raportointihetkellä yhtiön johtoryhmässä oli kolme naisjäsentä (50 %) ja kolme

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa. Asiakaspalautteen hiljentäminen epäasiallisin keinoin vaikuttaisi asiakkaiden luottamukseen ja yhtiön maineeseen. Mikäli yhtiö epäonnistuu tarjoamaan asiakkaille laadukkaita tietoja päätöstensä tueksi, voi se johtaa asiakastyytyväisyyden laskuun ja asiakassuhteiden menetykseen. Pörssiyhtiöitä koskevan säännöllisen ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden rikkominen voisi johtaa mainehaittaan ja seuraamuksiin valvontaelinten toimesta.

Olennainen kestävyysaihe	Vaikutukset	Riskit	Mahdollisuudet
	Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset
• Yksityisyys • Sananvapaus • Laadukkaiden tietojen saatavuus	↑Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen antamiselle useita eri kanavia sekä kuulee asiakkaitaan vuosittain toteutettavassa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Asiakkaille toimitetaan hänen palveluihinsa liittyvät tarvittavat ja oikeelliset tiedot. Lisäksi yhtiön verkkosivuilla kerrotaan kattavasti yhtiön tuotteista ja palveluista.	Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa. Asiakaspalautteen hiljentäminen epäasiallisin keinoin vaikuttaisi asiakkaiden luottamukseen ja yhtiön maineeseen. Mikäli yhtiö epäonnistuu tarjoamaan asiakkaille laadukkaita tietoja päätöstensä tueksi, voi se johtaa	käsittelystä tai
	↓Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantuminen voisi aiheuttaa asiakkaalle taloudellista haittaa ja loukata hänen yksityisyyttään.	asiakastyytyväisyyden laskuun ja asiakassuhteiden menetykseen. Pörssiyhtiöitä koskevan säännöllisen ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden rikkominen voisi johtaa

Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä ohjelmistoja, tietoturvajärjestelmiä sekä osaamista ylläpidetään ja kehitetään, millä pienennetään henkilötietojen virheellisestä käsittelystä tai tietoturvaloukkauksista aiheutuvaa taloudellista riskiä. Palautekanavia ja kuluttajien kuulemisen väyliä voidaan kehittää edelleen digitalisaation avulla, jolloin yhtiö voi vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

• Terveys ja turvallisuus • Henkilönsuoja • Lasten suojeleminen

↑Yhtiö opastaa asiakkaitaan turvallisessa pankkiasioinnissa ja verkkomaksamisessa sekä varoittaa ja lisää tietoisuutta erilaisista huijauksista. Yhtiö on panostanut erityisesti pankkitunnusten kalasteluhuijausten estoon. Yhtiö edistää asiakkaidensa oman talouden hallintaa kaikissa ikäryhmissä erilaisten kumppanuuksien, koulutusten ja oppimisympäristöjen kautta. Yhtiö edistää ja kehittää aktiivisesti paikallista ja alueellista elinvoimaisuutta tarjoamalla työpaikkoja maakunnissa sekä rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pkyritysasiakkaita. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja edistetään olemalla mukana erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa.

Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa.

Lasten ja nuorten taloustaitojen tukemisella on positiivinen vaikutus yhtiön maineeseen.

107

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Yhtiö seuraa oman työvoimansa palkkatasoja ja -eroja vuosittaisessa palkkakartoituksessa. Alla on esitetty taulukossa yhtiön henkilöstön nais- ja miessukupuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen ero. Taulukko ilmaisee, kuinka monta prosenttia pienempi naispuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräinen bruttopalkan taso on miespuoleisten työsuhteisten työntekijöiden bruttopalkkaan verrattuna. Vaativuusluokassa 4.1 sekä kategoriassa "ei vaativuusluokkaa" naisten keskimääräinen bruttopalkka on miesten keskimääräistä bruttopalkkaa suurempi. Jaottelussa on käytetty rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisia vaativuusluokitteluja. Jaottelussa ei ole huomioitu työtehtäviin, maantieteelliseen sijaintiin tai kokemukseen liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat oleellisesti henkilön palkkaukseen.

Sukupuolten palkkaero Vaativuusluokka 3 2,10 % Vaativuusluokka 4.1 -9,60 % Vaativuusluokka 4.2 6,60 % Vaativuusluokka 5.1 5,70 % Vaativuusluokka 5.2 16 % Ei vaativuusluokkaa -9,80 %

Korkeinta ansiota saavan henkilön ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yhtiön maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde on 79,9.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat

ihmisoikeusvaikutukset

Yhtiön henkilöstöllä on käytössään eri kanavia häirintätapausten ilmoittamiseksi. Osa ilmoituksista tehdään suoraan lähiesihenkilölle, jolloin tapaukset käsitellään yksiköissä. Yhtiön henkilöstökyselyssä kysyttiin, onko henkilö joutunut kiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 471 työntekijää. Yhtiö saa häirintään liittyvän kysymyksen tulokset käyttöönsä prosenttiosuuksina vastaajista. Johtuen edellä mainituista seikoista tarkkaa lukumäärää tehdyistä ilmoituksista ei ole yhtiön tiedossa. Henkilöstökyselyn mukaan kaksi prosenttia vastaajista on kokenut häirintää, mutta tilanne on jo selvitetty. Vastaajista yksi prosentti ilmoittaa, että on kokenut häirintää ja tilanne jatkuu edelleen. Yhtiössä ei ole ilmennyt vakavia

ihmisoikeustapauksia. Yhtiö ei ole saanut huomautuksia, sakkoja tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen vakaviin ihmisoikeustapauksiin, kuten syrjintä, häirintä, pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö.

C
	e 1131	Vit nil

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

erityisenä ryhmänä, mutta yhtiöllä ei ole erityisesti

ainoastaan tähän ryhmään kohdistuvia vaikutuksia, riskejä

tai mahdollisuuksia.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyteen sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien mahdollisten negatiivisten vaikutusten osalta mahdollinen virhe henkilötietojen käsittelyssä, tietovuoto tai tietojärjestelmään kohdistuva häiriö, puute tai hyökkäys voisi vaikuttaa laajasti yhtiön toimintaan ja koko asiakaskuntaan. Tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyvä asiakastilojen esteettömyyttä koskeva negatiivinen vaikutus on merkittävämpi tietyille ryhmille, sillä puutteet esteettömyydessä voivat vaikuttaa liikuntarajoitteisten asiakkaiden asiointiin. Yhtiö on tunnistanut syrjimättömyyteen liittyvän riskin, että asiakkaiden

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Yhtiö on sitoutunut noudattamaan liiketoiminnassaan lakeja, säännöksiä, ohjeita ja eettisiä periaatteita. Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön on tunnistettava kaikkiin merkittäviin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit, joilla voi olla olennaista vaikutusta asetettujen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan luonne huomioiden kaikilla edellä esitetyillä riskeillä on vaikutusta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskettavat erityisesti liiketoimintaan liittyvät riskit, kuten strategian toteuttamiseen ja sovittamiseen toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi liittyvät riskit, toimialan sääntelyn ja lainsäädännön muutoksiin liittyvät riskit ja sääntelyn noudattamiseen sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimuksiin liittyvät riskit.

Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti	Hallituksen Hallituksen toimintakertomus toimintakertomus	Tilinpäätökset
Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio • Syrjimättömyys	↑Pankkikorttien muotoilussa on huomioitu esteettömyys ja digitaalisissa palveluissa huomioidaan saavutettavuusvaatimukset.	Syrjivät käytännöt asiakaskohtaamisissa tai palveluiden tarjoamisessa voisivat aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä tai mainehaittaa. Asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat estää tai rajoittaa heitä käyttämästä joitain palveluita, mikä voi aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä.	Erilaiset käyttäjäryhmät voidaan huomioida paremmin palveluiden sisältöä ja saatavuutta suunniteltaessa, millä voidaan vaikuttaa positiivisesti asiakastyytyväisyyteen.	alussa. Kaikista yhtiön tunnistamista olennaisista vaikutuksista syntyy vaikutuksia kaikilla käytetyillä esimerkiksi alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kautta. Yhtiö on tunnistanut kuluttajien ja loppukäyttäjien	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään taulukossa kuluttajia ja loppukäyttäjiä käsittelevän osion aikahorisonteilla. Kuluttajilla ja loppukäyttäjillä tarkoitetaan yhtiön arvoketjun loppupäätä eli henkilö- ja yritysasiakkaita sekä yhteisöjä, jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan	mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita, mikä aiheuttaa riskin asiakassuhteiden menetykselle. Tämä syrjimättömyyteen liittyvä vaikutus koskee ainoastaan kyseisiä kuluttajia ja loppukäyttäjiä. Yhtiö on muodostanut käsityksen erityisessä asemassa olevista kuluttajista ja loppukäyttäjistä käytännön työssä. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
• Tuotteiden ja palveluiden saanti	↑Yhtiö turvaa pankki- ja rahoituspalveluiden saatavuutta taloudellisesti kestävällä tavalla. Kattava konttoriverkosto ja laajat aukioloajat sekä monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Osassa asiakastiloista on puutteita ↓ esteettömyydessä, mikä voi vaikuttaa liikuntarajoitteisten asiakkaiden asiointiin.	Mikäli yhtiö ei pysty vastaamaan erilaisten digipalveluiden kysyntään teknologian kehittyessä tai konttoritiloissa on asiakkaan asiointiin vaikuttavia puutteita, tämä voi aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä ja mainehaittaa.	Laajojen konttoripalveluiden ylläpitäminen tuo kilpailuetua laajojen digitaalisten palveluiden rinnalla. Digitalisaation myötä mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää pankkipalveluita sijainnista riippumatta. Esteettömyys voidaan huomioida asiakastiloissa paremmin ja viestintää erilaisista asiointitavoista voidaan lisätä.	terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän positiivisen opastamiseen sekä huijauksista varoittamiseen. tietosuojaan liittyviä negatiivisia vaikutuksia vaan mahdollinen erityisasema johtuu asiakkaan omasta	vaikutuksen, joka liittyy turvallisessa pankkiasioinnissa Positiivinen vaikutus koskee kaikkia yhtiön asiakkaita. Erilaisten huijausten yleistymisen vuoksi asiakkaat, jotka eivät ole tottuneet toimimaan digitaalisessa ympäristössä, voivat olla tietosuojan kannalta erityisessä asemassa. Yhtiöstä ei kuitenkaan kohdistu tällaisiin kuluttajiin erityisiä	toimintaperiaatteet Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan yhtiön riskienhallintajärjestelmän kautta, mikäli niiden hallintaan ei ole määritetty erillistä toimintaperiaatetta. Riskienhallintajärjestelmässä voidaan seurata vaikutuksen tai riskin vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä. Mahdollisuudet otetaan huomioon riskien ja vaikutusten hallintakeinoissa. Yhtiön johtoryhmä on ylin toimintaperiaatteiden toimeenpanosta vastuussa
• Vastuullinen markkinointitapa ↑Yhtiö noudattaa hyvää	markkinointitapaa ja markkinointiin liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistuksia. Yhtiö toimii pikaluottojen lisääntymistä vastaan tukemalla asiakkaitaan oman talouden hallinnassa.	Hyvän tavan vastainen markkinointi aiheuttaisi mainehaittaa. Epäonnistuminen yhtiön vastuullisuusnäkökulmien viestinnässä voisi heikentää sidosryhmien luottamusta yhtiöön.	Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana.	voi olla vähäisempää. Kuitenkin yhtiötä velvoittavan	toiminnasta. Vastuullista markkinointitapaa koskevaan kestävyysaiheeseen liittyen iäkkäät asiakkaat voivat olla haavoittuvassa asemassa liittyen heille suunnattuun markkinointiin, sillä ymmärrys markkinoitavasta tuotteesta sääntelyn mukaisesti sen on tunnettava asiakkaansa ja	oleva toimielin. Toimintaperiaatteet koskevat koko kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmää. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan liiketoiminnassaan lakeja, säännöksiä, ohjeita ja eettisiä periaatteita. Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön on tunnistettava kaikkiin
↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus	↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus			varmistuttava siitä, että asiakas ymmärtää hänelle päätöksiä, joita he eivät täysin ymmärrä. Yhtiö on	markkinoitavan tuotteen ominaisuudet, jolloin nämä yhtiötä koskevat velvollisuudet suojaavat asiakasta tekemästä	merkittäviin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit, joilla voi olla olennaista vaikutusta asetettujen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan luonne
Strategia		muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa			tunnistanut iäkkäät ja huijauksille alttiimmat asiakkaat	huomioiden kaikilla edellä esitetyillä riskeillä on vaikutusta

Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö noudattaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Lisäksi yhtiö tukee kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi yhtiön päivittäistä johtamista, strategiaa ja operatiivisia toimintoja. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevissa toimintaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä

109

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Yhtiön strateginen tavoite on olla tyytyväisten asiakkaiden pankki, joka on asiakkailleen lähellä ja läsnä sekä tarjoaa paikkakunnan parasta palvelua. Yhtiö haluaa olla asiakkailleen luotettava kumppani, joka hoitaa asiakkaidensa ja omat raha-asiansa tarkasti, pitkäjänteisesti ja luotettavasti. Ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta tavoitellaan keskittymällä keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla asiakkaat hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden

muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan konttoriverkoston kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät on huomioitu yhtiön arvoihin pohjautuvissa liiketapaperiaatteissa, joiden mukaisesti yhtiö huolehtii asiakkaan edusta, sitoutuu salassapitoon ja yksityisyydensuojaan, viestii avoimesti, ei vastaanota tai anna lahjuksia, noudattaa hyvää hallintotapaa ja vaatii myös sidosryhmiltään vastuullisuutta. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset positiiviset vaikutukset kuten laajat asiointimahdollisuudet pankkipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi ovat seurausta yhtiön strategiasta.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi on kuvattu osiossa ESRS 2 IRO-1.

kiireellisenä ja pyrkii vastaamaan valitukseen kahden viikon kuluessa.

Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asiakasvalitukseen annettuun vastaukseen tai ratkaisuun, voi asiakas ottaa yhteyttä ulkopuolisiin, yhtiöstä riippumattomiin tahoihin. Vakuutus ja rahoitusneuvontaan (FINE) voi ottaa yhteyttä, jos pankki-, sijoitus-, oheis- tai vakuutuspalvelua koskevaa erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi yhtiön ja asiakkaan välisellä neuvottelulla. Finanssivalvonta vastaa rahoitus- ja vakuutusvalvonnasta Suomessa ja valvoo palveluntuottajien toimintaa asiakkaita kohtaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa valtakunnallista kuluttajaneuvontaa, tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajien ja yritysten välisissä riita-asioissa. Kuluttajariitalautakunta antaa suuntaviivoja ja ohjeita kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisten riitojen ratkaisemiseksi, kun kyseessä ovat kulutushyödykkeet ja kuluttajapalvelut, asuntokaupat, vuokrasopimukset, asumisoikeuksien siirrot sekä takaukset ja panttaussitoumukset.

Tarjoamalla useita kanavia palautteenantoon pyritään varmistamaan, että kanavat ovat saavutettavissa. Erilaisista palautekanavista ja palautteen käsittelyprosessista löytyy tietoa yhtiön kotisivuilta. Vuosittaisesta asiakaskyselystä viestitään useassa kanavassa, kuten yhtiön kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkopankissa. Asiakaskyselyyn vastaaminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Asiakaskyselyyn vuonna 2024 vastanneista 90 % arvioi, että palautteen antaminen on tehty yhtiössä helpoksi. Tämän perusteella yhtiö arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien olevan tietoisia palautteenannon mahdollisuuksista ja periaatteista.

S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin vakavuutta, toteutumisen todennäköisyyttä sekä

hallintakeinoja voidaan seurata osana jatkuvaa riskienhallintaa.

Yhtiö käsittelee henkilötietoja lainsäädännön mukaisesti ja muutoinkin huolehtii yksityisyyden suojan ja pankkisalaisuuden toteutumisesta henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietoja käsitellään yhtiön palvelujen ja toiminnan hoitamista varten. Yhtiö käyttää henkilörekistereitään asiakkailleen suunnattavaan markkinointiin, mikäli asiakkaalta on saatu markkinointilupa. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä ITtoimittajiensa kanssa tietoturvan ja yksityisyydensuojan ylläpitämiseksi. Jokaisen toimihenkilön on suoritettava vuosittain viranomaismääräyksiin perustuvat koulutukset tietoturvasta, tietosuojasta sekä huijauksista ja petosyrityksistä. Koulutuksien suorittamista valvotaan. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan mahdollisia yhtiöön kohdistuvia huijausyrityksiä sähköpostiin yhdistetyn ohjelman avulla, joka simuloi erilaisia huijausviestejä.

Yhtiö jätti loppuvuodesta 2024 poliisille tutkintapyynnön liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa keskustelussa. Raportointihetkellä yhtiöllä ei ole tähän liittyen lisätietoja.

Toimet henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi ovat yhtiön toiminnan edellytys ja osana jatkuvaa toimintaa. Työ näiden toimien osalta kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimia sekä niiden vaatimustenmukaisuutta seurataan osana yhtiön riippumatonta riskienvalvontaa. Yhtiön tietosuojavastaava raportoi toiminnastaan, tekemistään valvontahavainnoista ja tunnistetuista kehitystarpeista yhtiön hallitukselle puolivuosittain. Yhtiön toimivalle johdolle ilmoitetaan ja se tekee viimesijaisen päätöksen ilmoituksesta tietosuojavaltuutetulle henkilötietojen tietoturvaloukkauksista tapauksissa, joissa viranomaisilmoittamisen kynnyksen arvioidaan ylittyneen. Lisäksi yhtiön ylimmälle- ja toimivalle johdolle raportoidaan ajankohtaisista tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Esteettömyyttä arvioidaan osana asiakastilojen remontteja ja tarvittavat korjaukset tehdään, mikäli se on mahdollista. Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa, voidaan asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten asiakkaan luona. Yhtiö arvioi näiden toimien olevien riittäviä, sillä

111

muutoksia raportointikauden aikana. Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuvattu osiossa S4-2 ja kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä olevat yhteydenottokanavat sekä toimenpiteet vaikutusten korjaamiseksi on kuvattu osiossa S4-3. Yhtiön tiedossa ei ole kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Yhtiöllä ei ole näihin ohjaaviin normeihin liittyviä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia erillisiä toimintaperiaatteita.

S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Yhtiön viestinnän päämääränä on tiedottaa yhtiön toiminnasta mahdollisimman aktiivisesti ja kattavasti. Pörssiyhtiönä viestintä noudattaa EU:n ja Suomen lainsäädäntöä, Helsingin Pörssin sääntöjä ja ohjeita, sekä ESMA:n (European Securities and Markets Authority), EBA:n (European Banking Authority) ja Finanssivalvonnan ohjeita. Lisäksi yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä sisäisiä ohjeita. Tärkeimpiä ulkoisen viestinnän kanavia ovat muun muassa pörssi- ja mediatiedotteet, yhtiön kotisivut, verkko- ja mobiilipankki, sosiaalinen media sekä esiintymis- ja tiedotustilaisuudet. Asiakkaan pankkisuhteeseen liittyvissä asioissa yhtiö käyttää aina virallisia käytössä olevia viestintäkanavia, kuten verkkopankkia. Viestinnän kokonaisuudesta ja yhteyksistä mediaan sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin vastaa yhtiön viestintäjohtaja.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä positiivisista vaikutuksista viestitään säännöllisesti osana yhtiön markkinointia. Mahdollisissa häiriö- tai huijaustilanteissa tiedottamisessa noudatetaan näihin tilanteisiin luotua toimintaohjetta. Erittäin vakavissa häiriö- ja tietoturvatapahtumissa noudatetaan järjestelmätoimittajien MIM-prosessia ja kriisiviestintää.

Yhtiö selvittää säännöllisesti asiakkaiden näkemyksiä toiminnastaan toteuttamalla vuosittain Parasta palvelua asiakaskyselyn. Kyselyssä kuullaan sekä henkilö- että yritysasiakkaita. Yhtiö kerää tietoa asiakastyytyväisyydestä myös ulkopuolisen toimijan EPSI Rating pankki- ja rahoitusalan toimialatutkimuksen kautta. Asiakaskyselyiden tulokset ohjaavat päätöksentekoa

antamalla yhtiölle tietoa siitä, miten toimintaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Parasta palvelua -kyselyn tulokset käsitellään alue-, konttori- ja henkilötasolla. Yhteydenpito tapahtuu suoraan kuluttajien ja loppukäyttäjien tai heidän laillisten edustajien kanssa.

S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttaneensa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvän epäkohdan, yleinen prosessi sen korjaamiseksi keskittyy avoimeen viestintään vaikutuksen kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ja tapauskohtaiseen arviointiin jatkotoimenpiteistä.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tulla kuulluksi ja antaa yhtiölle palautetta usean eri kanavan kautta. Toimintaa halutaan kehittää jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Palautetta voi antaa kotisivujen lomakkeella, verkkosivujen chatissa, viestillä verkkopankissa tai OmaMobiilissa, verkkoneuvottelussa, suullisena palautteena puhelimitse tai konttorissa, kirjallisesti postitse tai esimerkiksi konttorin maksupalvelulaatikkoon tai asiakkaan halutessa palautelomake voidaan toimittaa täytettäväksi myös sähköpostin välityksellä. Vuosittain toteutettava asiakaskysely sisältää myös avoimen vastauksen palautekenttiä. Ilmoitukset rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa yhtiön whistleblowingkanavan kautta. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1. Asiakaspalaute- ja whistleblowing-kanava on tuotu yhtiön kotisivuille ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta.

Asiakaspalautteet käsitellään luottamuksellisesti. Yhtiö selvittää kaikki asiakaspalautteet ja ohjaa ne tarvittaessa jatkokäsittelyyn. Mikäli palaute edellyttää vastaamista, asiakaspalvelu tai kyseinen konttori vastaa palautteeseen mahdollisimman pian. Vastausaika on palautekohtaista ja riippuu palautteen sisällöstä. Asiakasvalitukset käsitellään kiireellisenä. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asian käsittelyyn tai yhtiöltä saatuun vastaukseen, tulee asiasta lähettää asiakasvalitukseksi nimetty kirjallinen valitus ja mukaan tulee liittää asiaa koskevat asiakirjat. Valituksesta tulee ilmetä valituksen tekijän yhteystiedot, valituksen peruste sekä mahdollinen vaatimus. Asiakasvalitukset suositellaan lähettämään yhtiölle mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisesta. Yhtiö käsittelee asian

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Liedon Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm. 60 000 euroa lietolaisten esikoululaisten sekä 1.–2. luokkalaisten uimaopetukseen. Yhteensä 60 000 euron lahjoitus jaetaan neljän vuoden aikana.
Parkanon Säästöpankkisäätiön lahjoituksella on hankittu opetusrobotteja ja iPadeja potilaiden käyttöön Tays:in Lasten veri- ja syöpätautien osastolle.
Töysän Säästöpankkisäätiö jakoi avustuksia mm. alueensa urheilujoukkueille 258 000 euroa.

Yhtiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja tekemällä yhteistyötä erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kanssa kuten Oma Onni, joka on verkkooppimisympäristö nuorten taloustaitojen kehittämiseen, sekä NYT Yrityskylä, jossa peruskoululaiset oppivat työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Yhtiö tarjoaa Oma Onnin ja Yrityskylän materiaaleihin ilmasto- ja vastuullisuusaineiston. Asiakkaiden tukeminen oman talouden hallinnassa ja kehittäjänä on tärkeä osa yhtiön toimintaa. Vuosittain järjestetään useita koulutuspäiviä muun muassa sijoittamiseen, säästämiseen ja talouden hallintaan liittyen. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Näillä toimilla yhtiö tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 4 Hyvä koulutus sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Asiakastilaisuuksien järjestäminen ja nuorten taloustaitojen tukeminen on yhtiössä jatkuvaa toimintaa ja se kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla.

Yhtiö yksilöi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin vaikutuksiin liittyvät toimet tunnistamalla ja arvioimalla vaikutuksia säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä ja määrittämällä sen pohjalta tarpeellisia toimenpiteitä. Erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan palveluiden sisällön ja saatavuuden suunnittelussa. Yhtiöllä on käytössään prosessit ja toimintamallit mahdollisten negatiivisten vaikutusten toteutumisen varalle, kuten toimintaohjeet tietoturvan poikkeustilanteissa ja häiriöissä.

Tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit ovat vaikutukseltaan vakavia, mutta turvajärjestelyjen vuoksi niiden todennäköisyyden arvioidaan olevan pieni. Yhtiö toteuttaa toimia tietoturvahyökkäyksen vaikutusten minimoimiseksi, mutta tietoturvahyökkäyksen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Yhtiöllä on käytössään järjestelmät tietosuojan ja tietoturvan valvontaan. Tietosuojavastaava valvoo tietosuojasäädännön noudattamista koko organisaatiossa, antaa tietoja ja neuvoja tietosuojasääntelyn mukaisissa velvollisuuksissa johdolle ja työntekijöille, antaa pyydettäessä neuvontaa tietosuojan vaikutustenarvioinnin tekemisessä ja valvoo toteutusta sekä toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyshenkilönä ja tekee yhteistyötä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Asiakirjojen ja digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta huolehditaan yhdessä ITkumppaneiden kanssa ja yhtiöllä on myös sisäistä asiantuntijuutta.

Yhtiö haluaa varmistaa konttoripalveluiden saatavuuden digitaalisten palveluiden rinnalla. Vuonna 2024 yhtiö avasi uudet täyden palvelun konttorit Kuopioon ja Vaasaan ja palvelee sen myötä 47 konttorissa ympäri Suomen. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vastuullisuusteemoja, kuten lasten ja nuorten taloustaitojen edistämistä, voidaan tuoda yhä enemmän esille yhtiön viestinnässä ja markkinoinnissa. Yksi tulevien vuosien vastuullisuustavoitteista on asettaa tarkempia vaatimuksia kumppaneiden vastuullisuustyölle.

Yhtiö välttää aiheuttamasta kuluttajille ja loppukäyttäjille olennaisia negatiivisia vaikutuksia tarkastelemalla omaa toimintaansa ja siitä aiheutuvia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan ei ole allokoitu erillisiä resursseja. Tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi vaaditut resurssit suunnitellaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2024 toteutetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimet ovat olleet yhtiön tavanomaista tekemistä, eivätkä ole vaatineet olennaisia ylimääräisiä resursseja. Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti yhtiö vaatii vastuullisuutta myös sidosryhmiltään. Yhtiö ei ole havainnut sen toimintaan liittyen vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia. Aihetta on tarkasteltu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä.

113

vaikutus koskettaa rajallista asiakasjoukkoa, eikä yhtiö ole saanut esteettömyyteen liittyen erillistä palautetta.

Asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Lain mukaisesti yhtiö tarjoaa peruspankkipalveluita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi ETA-valtiossa laillisesti asuville kuluttajaasiakkaille. Mikäli asiakas ei hallitse yhtiössä käytettävää kieltä, on asiakkaan ja yhtiön edun mukaista käyttää virallista tulkkia, jolloin voidaan varmistua siitä, että asiakas ymmärtää hänelle tarjottavien palveluiden ja sopimusten sisällön ja ehdot. Laaja palveluverkosto ja digipalvelut mahdollistavat sen, että palvelut ovat helposti ja henkilökohtaisesti saavutettavissa asiakkaan valitsemalla tavalla. Tarjoamalla kattavaa konttoripalvelua yhtiö pyrkii varmistamaan, että myös sellaiset asiakkaat, joiden tietoteknisissä taidoissa on puutteita, voivat hoitaa pankkipalveluitaan itsenäisesti. Yhtiö myös opastaa asiakkaitaan digipalveluiden käytössä järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Vuoden 2024 aikana yhtiö sekä Kuortaneen ja Töysän Säästöpankkisäätiöt järjestivät yhdessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa OmaDigituki tapahtumia useilla paikkakunnilla, joissa Sedun ITtukihenkilöopiskelijat sekä yhtiön pankkiasiantuntijat opastivat digiasioinnissa. Tapahtumat olivat kaikille avoimia. Yhtiön kotisivulla ja dokumenteissa huomioidaan saavutettavuusvaatimukset, jolloin mahdollisimman monet voivat käyttää yhtiön verkko- ja mobiilipalveluita. Yhtiön pankkikorttien valmistuksessa huomioidaan esteettömyys ja pyöreä lovi kortissa helpottaa tunnistamaan kortin muiden korttien joukosta ja syöttämään sen maksupäätteeseen oikein päin. Vuoden 2024 aikana yhtiö on muun muassa kääntänyt useita dokumentteja ja kotisivusisältöjä myös ruotsin kielelle. Yhtiö on arvioi näiden toimien olevien riittäviä vaikutuksien hallintaan, sillä vaikutukset koskettavat rajallista asiakasjoukkoa, eikä yhtiö ole saanut muuta erillistä palautetta.

Pankkien ja viranomaisten nimissä kuluttajille lähetettävät huijaukset, joissa kalastellaan pankki- tai henkilötunnuksia, ovat yleistyneet. Yhtiö huolehtii asiakkaidensa turvallisuudesta varoittamalla yhtiön nimissä liikkuvista huijauksista sekä ohjeistamalla asiakkaitaan, miten huijauksilta voi suojautua. Yhtiö opastaa asiakkaitaan turvallisessa pankkiasioinnissa ja verkkoasioinnissa kotisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä asiakastilaisuuksia. Erilaisista huijausmuodoista kerrotaan kattavasti yhtiön kotisivuilla. Vuoden 2024 aikana yhtiö on panostanut erityisesti pankkitunnusten kalasteluhuijausten estoon ja investoinut palvelunestohyökkäysten suojauksiin. Huijauksia seurataan viikoittain ja yhtiöllä on prosessit niihin reagoimiseen. Työ huijausten eston ja suojauksien parantamisen parissa on jatkuvaa ja se kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Yhtiö on mukana Finanssiala ry:n vuonna 2024 käynnistämässä huijausten vastaisessa kampanjassa.

Yhtiö edistää ja kehittää aktiivisesti alueellista elinvoimaisuutta tarjoamalla työpaikkoja maakunnissa sekä rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pkyritysasiakkaita. Yhtiö järjestää tai on mukana vuosittain paikallisissa tapahtumissa, joiden tarkoituksena on tukea paikallisten yhteishenkeä ja hyvinvointia. Merkittävä osa yhtiön tuloksesta palautuu asiakkaita lähellä oleville yhteisöille ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien kautta, jotka tukevat vaikutusalueidensa hyvinvointia, taloutta ja elinvoimaisuutta jakamillaan apurahoilla ja avustuksilla. Niillä tuetaan esimerkiksi taloudellista kasvatusta, tutkimusta, lasten liikuntaharrastuksia, nuorisotyötä, kulttuuria ja luonnonsuojelua. Näillä toimilla yhtiö tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 3 terveyttä ja hyvinvointia sekä 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Nostoja vuoden 2024 apurahoista ja avustuksista

Yhtiö lahjoitti 6 250 euroa MIELI Ry:lle nuorten mielenterveystyöhön osana henkilöstön vuotuista Kilsakisa-liikuntahaastetta.
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on mukana useissa vesistöhankkeissa ja lahjoitti mm. 178 000 euroa Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseen.
Eurajoen Säästöpankkisäätiö KORSI lahjoitti mm. 50 000 euroa Vaasan yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteistyöhön energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi.
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm. 1 000 000 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoululle (SeAMK) uusien aloituspaikkojen lisäämiseen.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

toimintakertomus

Hallintotapatiedot

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen kestävyysaihe	Vaikutukset	Riskit	Mahdollisuudet
• Yrityskulttuuri	↑Yrityskulttuuria kirkastetaan koko henkilöstölle suunnatuilla koulutus- ja tiedotuskokonaisuuksilla. Positiivinen ja keskusteleva yrityskulttuuri on henkilöstön työhyvinvoinnin perusta. Henkilöstön työssä viihtyminen ja hyvinvointi heijastuvat positiivisesti asiakaskokemukseen.	Mikäli yhtiön toimintaohjeita tai politiikkoja ei noudateta, voisi tämä aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia.	Yrityskulttuuri on keskeinen elementti toiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa, uusia henkilöitä rekrytoitaessa sekä tärkein osa asiantuntijuuden säilyttämiseksi organisaatiossa. Yrityskulttuuria vaalimalla ja kehittämällä voidaan vahvistaa yhtiön työnantajamielikuvaa, brändiä ja mainetta. Positiivinen yrityskulttuuri tuo kustannustehokkuutta hyvinvoivan työyhteisön ja sitoutuneen henkilöstön kautta.
• Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus • Väärinkäytösten paljastajien suojelu	↑Yhtiö ei hyväksy korruptiota tai lahjontaa ja henkilöstöä koulutetaan korruption ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. Henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa eturistiriitatilanteet, sidonnaisuudet ja sivutoimet. Sisäpiirirekisteriä ylläpitämällä ehkäistään vilpillistä toimintaa. Yhtiö tarjoaa tehokkaat valitus- ja ilmiantokanavat rikkomusepäilyksistä ilmoittamiselle. Rehellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden ja sidosryhmien tasa arvoisen kohtelun sekä on asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen perusta.	Mikäli korruptiota ei tunnisteta, väärinkäytösten paljastuessa seurauksena voi olla mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia. Mikäli rikkomusepäilyistä tehdään aiheettomia ilmoituksia, se voi aiheuttaa sekaannusta ja kustannuksia.	Korruptionvastaista toimintaa sekä sen ennaltaehkäisyä ja tunnistamista voidaan kehittää edelleen henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Yhteistyö toimialan sisällä sekä viranomaisten, sidosryhmien ja valvojien kanssa auttaa korruption tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Näillä toimilla vähennetään korruptio- ja lahjontatapauksista aiheutuvaa taloudellista riskiä.
• Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	↑Yhtiö huomioi vastuullisuuden kumppaneiden valinnassa ja vaalii pitkäjänteistä kumppanuutta, mikä tuo luottamusta, sitoutuneisuutta ja joustoa yhteistyöhön.	Heikot suhteet tietoteknisten palveluiden toimittajiin voisivat lisätä tietoteknisten ongelmien riskiä. Maksukäytäntöjen laiminlyöminen voisi aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia.	Kumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi voidaan laatia hankintakriteerit sekä prosessit ESG-tarkistukselle. Luotettavat maksukäytännöt vähentävät viivästymismaksujen riskiä.

115

Mittarit ja tavoitteet

S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Yhtiö on tunnistanut tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyvän positiivisen vaikutuksen, jonka mukaisesti kattava konttoriverkosto ja laajat aukioloajat sekä monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Vaikutusta mitataan yhtiön vuosittain toteuttaman asiakaskyselyn yhteydessä. Yhtiön tavoite vuodelle 2026 on, että asioinnin helppous ja palveluiden saatavuus saa kyselyssä vähintään arvosanan 4,3/5. Vuoden 2024 kysely toteutettiin 28.10.–17.11.2024 ja kyselyyn vastasi 13 432 henkilö- ja yritysasiakasta. Kyselyssä asioinnin helppous ja palveluiden saatavuus sai arvosanan 4,1/5. Tavoitteessa edistymistä on mitattu vuodesta 2016 ja edistymisestä sekä tavoitteiden asettamisesta on raportoitu yritysvastuuraportissa ja vuodesta 2024 alkaen kestävyysraportissa. Asiakaskyselyn tuloksia hyödynnetään myös yhtiön markkinointiviestinnässä. Tavoite perustuu yhtiön omaan halukkuuteen panostaa palveluiden saatavuuteen kilpailutekijänä. Tavoitteen asettaminen tukee sidosryhmien osallisuutta, sillä vuoden 2024 asiakaskyselyssä asiakkaat arvioivat palveluiden saatavuuden konttoreissa ja digikanavissa yhdeksi tärkeimmistä vastuullisuusnäkökulmista, johon yhtiön tulisi kiinnittää huomiota. Asiakaskyselyn toteuttaa yhtiöstä riippumaton ulkopuolinen toimija. Kysely sisältää sekä numeerisesti arvioitavia että avoimen palautteen kysymyksiä. Kysely toteutetaan avoimena verkkokyselynä ja vastaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kyselyn toteuttava taho kokoaa tulokset ja laatii raportit yhtiö-, alue-, konttori- ja asiantuntijatasolle. Toteuttamalla kyselyn kolmannen osapuolen kautta yhtiö varmistaa tulosten puolueettoman käsittelyn. Kyselyn sisältö on laadittu palvelemaan yhtiön tarpeita. Asiakaskyselylle asetetut tavoitteet tuotteiden ja palveluiden saatavuuteen liittyvinä mittareina eivät ole ulkopuolisten tahojen validoimia.

Edellä mainitun lisäksi yhtiö ei ole asettanut muita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita. Yhtiö seuraa kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia vaikutuksia alla kuvatun mukaisesti.

Asiakaskyselyssä tärkeiksi vastuullisuusnäkökulmaksi palveluiden saatavuuden rinnalla nousivat myös asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman talouden hallinnassa. Yhtiö vaikuttaa näihin aiheisiin positiivisesti asiakkaiden taloudellisen suunnittelun ohjauksen kautta. Asiakaskyselyssä kartoitetaan vuosittain, onko yhtiöstä oltu asiakkaaseen henkilökohtaisesti yhteydessä ja keskusteltu hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan tai tarpeista. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan, minkälaisia vaurastumisen mahdollisuuksia yhtiön henkilökunta on esittänyt asiakkaille. Näillä toimilla yhtiö seuraa asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä vaikutuksiaan.

Yhtiö käsittelee henkilötietoja vain laissa säädetyin perustein etukäteen määriteltyihin käyttötarkoituksiin tai niiden kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin. Käsittelemällä henkilötietoja yhtiön palveluiden ja toiminnan hoitamista varten yhtiö täyttää lakisääteiset ja sopimusten mukaiset velvoitteensa. Yhtiö seuraa yksityisyydensuojan ja pankkisalaisuuden toteutumista kaikissa prosesseissaan.

Yhtiö on tunnistanut syrjimättömyyteen liittyvänä vaikutuksena, että asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voisivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Yhtiö seuraa tähän liittyviä vaikutuksiaan asiakkailta saadun palautteen kautta ja noudattaa aiheeseen liittyviä viranomaisohjeistuksia. Yhtiö on kartoittanut asiakastilojensa esteettömyyttä ja ottaa sen huomioon osana asiakastilojen remontteja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa, voidaan asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten asiakkaan luona.

Yhtiö noudattaa hyvää markkinointitapaa ja markkinointiin liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistuksia eikä yhtiö hyväksy hyvän tavan vastaista markkinointia.

Sisällys OmaSp lyhyesti Hallinto Hallituksen

Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän luottokannan hallitun alasajon strategia
Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen.

Vuonna 2024 yhtiö on lisännyt riskienhallinnan, compliance-toiminnon ja luottoprosessin resursseja ja kehittää niihin liittyviä järjestelmiä ja toimintatapoja. Lisäksi käynnissä on toimenpiteet KYC- ja AML-prosessien parantamiseksi. Osana kehittämistoimenpiteitä sisäisen valvonnan toimintoja tullaan jatkossa vahvistamaan, jotta mahdolliset ohjeiden vastaiset toimet tai väärinkäytökset tunnistettaisiin nykyistä nopeammin ja oikea-aikaisesti ja hallituksen tiedonsaanti toiminnan kannalta merkittävistä seikoista varmistettaisiin.

Toteutuneet operatiivisen riskin tapahtumat ja läheltä piti tilanteet raportoidaan sisäisesti operatiivisen riskin ilmoituksella. Yhtiöllä on käytössään sisäinen kanava myös henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiselle.

Yhtiöllä on käytössään whistleblowing-direktiivin mukainen ilmoituskanava, jossa voi tehdä luottamuksellisesti ilmoituksen rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä tai muusta vastaavasta toiminnasta. Kanavaa voivat käyttää kaikki asiakkaat ja sidosryhmät sekä yhtiön henkilöstö. Kanavan tarkoituksena on vahvistaa eettistä organisaatiokulttuuria ja edistää hyvää hallintotapaa sekä ehkäistä toimintaperiaatteiden tai lain vastaista toimintaa. Ilmoituskanava perustuu suojattuun ja salattuun palveluun ja kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Ilmoittajien ja ilmoitusten kohteiden henkilötietoja saavat käsitellä vain erikseen nimetyt henkilöt. Ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti. Yhtiössä ilmoituksia saavat tutkia ja käsitellä vain compliance- ja riskienvalvontatoiminnossa sekä sisäisessä tarkastuksessa työskentelevät nimetyt henkilöt. Edellä mainitut toiminnot ovat liiketoiminnoista riippumattomia, millä pyritään varmistumaan ilmoitusten käsittelyn puolueettomuudesta. Mikäli ilmoituksen ja siitä tehdyn sisäisen selvityksen perusteella asiassa on syytä epäillä rikosta, tehdään asiasta tutkintapyyntö poliisille. Ilmoituskanavan käyttäjiä suojellaan ilmoittajansuojelulain mukaisesti.

Yrityksen sisäisistä toiminnoista liiketoiminnan yksiköt, joilla on yhteys asiakkaisiin tai sellaiset henkilöt, jotka tekevät merkittäviä hankintoja yhtiöön tai ovat yhteyksissä merkittäviin kumppaneihin saattavat olla muita toimintoja alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu eläinten hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, jolloin yhtiöllä ei ole siihen liittyviä toimintaperiaatteita.

G1-2 – suhteet toimittajiin

Yhtiö pyrkii varmistamaan, että ulkoistus, hankinnat tai alihankinta eivät vaaranna yhtiön toimintaa, laatua tai jatkuvuutta. Hankinnoissa toimitaan markkinalähtöisesti ja päätöksenteko perustuu objektiivisiin tekijöihin, kuten laatuun, saatavuuteen, hintaan ja palveluun. Toimittajiin ja toimitusketjuun liittyvät riskit huomioidaan yhtiössä osana riskienvalvontaa ja riskienhallintaprosessia. Yhtiö vaalii pitkäjänteistä yhteistyötä valitsemiensa vastuullisten toimittajien kanssa. Pitkäjänteinen kumppanuus valittujen toimittajien kanssa tuo toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Aktiivisella vuoropuhelulla arvioidaan olevan molempia osapuolia kehittävä vaikutus.

Yhtiö huomioi vastuullisuuden toimittajasuhteissaan ja arvoketjusta aiheutuvat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa. IT-toimittajien vastuullisuusnäkökulmia on kartoitettu kyselyllä. Yhtiö tukee paikallisia toimijoita muun muassa erilaisissa hankinnoissaan, kuten yhtiön toimipisteiden materiaalihankinnoissa ja palveluiden tilaamisessa. Yhtiö kokee tärkeäksi edistää paikallista elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä kaikilla toimipaikkakunnillaan. Fyysisten tuotehankintojen vastuullisuudesta keskustellaan potentiaalisten toimittajien kanssa jo ennen sopimuksen tekoa. Yhtiö huomioi vastuullisuusnäkökulmat energianhankinnassa pyrkimällä käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä aina kun se on mahdollista. Yhtiön pankkikortit valmistetaan sataprosenttisesti kierrätetystä muovista ja korttien pyöreä lovi huomioi esteettömyyden helpottamalla näkövammaisia kortin käytössä.

Ostolaskujen maksamisen toimintaperiaatteet käsitellään yhtiön sisäisessä toimintaohjeessa, jonka mukainen toiminta ehkäisee maksujen viivästymistä mukaan lukien pk-yrityksille suoritettavat maksut. Ostolaskuprosessista on koko henkilöstön saatavilla oleva koulutus.

117

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan alan sääntelyä. Toimintaa ohjaavat hyvä pankkitapa, hyvä arvopaperimarkkinatapa sekä useat lait, viranomaismääräykset ja ohjeet sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjen ihmisoikeuksien noudattaminen. Yhtiö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhtiön liiketapaperiaatteet kuvaavat toiminnan säännösten ja arvojen mukaista eettistä perustaa sekä vastuullisuutta. Yhtiön arvot, liiketapaperiaatteet sekä luotettavan hallinnon järjestelyt ja ohjeistukset luovat puitteet oikeisiin menettelytapoihin päivittäisen työn tueksi. Yhtiön kaikkien työntekijöiden edellytetään toimivan yhtiön toimintakohtaisten ohjeistusten mukaisesti. Henkilöstön on hallittava liiketapaperiaatteet ja sitouduttava annettuihin ohjeisiin. Liiketapaperiaatteiden noudattamista seurataan yleisen sisäisen valvonnan prosessin mukaisesti. Yhtiön arvoihin pohjautuvat liiketapaperiaatteet ohjaavat toimintaa kokonaisvaltaisesti, joten ne ovat yhteydessä kaikkiin yhtiön toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin sekä niihin liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Liiketapaperiaatteet antavat ohjeistusta sekä arvoketjun alku- että loppupään toimintoihin. Periaatteiden noudattamista edellytetään yhtiön omassa toiminnassa koko toiminta-alueella. Liiketapaperiaatteet ovat hallituksen vahvistamia. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat liiketapaperiaatteiden käytännön toimeenpanosta. Esihenkilöiden vastuulla on varmistaa, että liiketoimintaperiaatteet ja periaatteiden soveltaminen käytäntöön käydään säännöllisesti läpi jokaisessa liiketoimintayksikössä.

Yhtiön yrityskulttuurissa tavoitellaan asiantuntijuutta ja sitä, että oikeat henkilöt ovat oikeissa rooleissa, jolloin henkilökohtaisia vahvuuksia ja osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti. Yhtiön toiminta pohjautuu omaaloitteisuuteen, ripeään päätöksentekoon ja taitoon yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa toimintaa. On tärkeää, että henkilöstö on motivoitunutta kehittämään omaa osaamistaan ja yhtiön toimintaa. OmaAkatemia on koko henkilöstön käytössä oleva oppimisympäristö, joka sisältää yhtiön kaikki koulutuskokonaisuudet, kuten uuden työntekijän perehdytyspaketin, vuosittain suoritettavat viranomaismääräyksin säännellyt koulutukset, sisäiset ja yhteistyökumppaneiden tuottamat koulutustallenteet sekä pätevyyden arvioinnin tentit. Uuden työntekijän perehdytyspolku johdattelee työntekijän monipuolisesti yhtiön tapaan toimia ja sen yrityskulttuuriin. Koulutusten tavoitteena on kirkastaa yhtiön toimintamallia ja strategiaa koko organisaatiossa, vahvistaa kilpailuetua sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstötyytyväisyyttä. Esihenkilöt valvovat, että työntekijän koulutusohjelman pakolliset osiot ovat suoritettuna asetettuun määräaikaan mennessä.

Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus ovat olennainen osa yhtiön yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa. Sisäinen valvonta varmistaa, että yhtiössä toimitaan liiketapaperiaatteinen mukaisesti. Sisäistä valvontaa toteuttaa yhtiön koko henkilökunta ja se tarkoittaa toimenpiteitä, joilla varmistutaan liiketoiminnan yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen huomioiden ja hallitsen samalla keskeiset riskit. Sisäisen valvonnan toimin valvotaan ja arvioidaan yrityskulttuuriin liittyvää toimintaa, kuten vastuullisuutta ja arvojen mukaista toimintaa. Lisäksi valvotaan johtamis- ja hallinnointijärjestelmää eli luotettavan hallinnon toteutumista. Liiketoiminnoista riippumaton sisäinen tarkastus tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta.

Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaista toimintaa. Tapahtuman seurauksena yhtiön hallitus käynnisti laajan toimenpideohjelman riskienhallintaprosessiensa sekä muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Näitä ovat:

Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien prosessikehitys
Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden päivittäminen
Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin kasvattaminen
Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen

viranomaisen omassa aikataulussa ja raportointihetkellä yhtiön tiedossa ei ole korruptioon tai lahjontaan liittyviä tuomioita. Yhtiö toimii täydessä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja edesauttaa asian selvittämistä.

G1 -6 – maksukäytännöt

Ostolaskujen käsittelyssä noudatetaan yhtiön sisäistä toimintaohjetta. Yhtiölle toimitetuissa laskuissa maksuaikaa on keskimäärin 16 päivää ja laskut asetetaan maksettavaksi aina laskun eräpäivänä. Tämä koskee kaiken kokoisia yrityksiä, myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kaikkia toimittajaryhmiä. Laskun luonnista maksupäivään kuluu keskimäärin 16 päivää.

Ajalta 1.1. –31.12.2024 maksupäivätieto on saatavilla 81 % laskuista, mikä johtuu siitä, että otanta sisältää laskuja, joiden eräpäivä on vuonna 2025 ja lisäksi maksupäivätietojen tarkastelun mahdollistava toiminnallisuus otettiin käyttöön vasta vuoden 2024 aikana. Näistä laskuista 79 % maksettiin maksuehtojen mukaisesti eräpäivään mennessä ja 19 % laskuista maksettiin eräpäivän jälkeen. Eräpäivän jälkeen maksetuista laskuista noin 40 % maksettiin eräpäivää seuraavana päivänä. Mikäli laskun eräpäivä on sunnuntai tai muu pyhäpäivä, lasku maksetaan yleisten maksukäytäntöjen mukaisesti seuraavana arkipäivänä. Järjestelmä ei kuitenkaan tunnista tällaista laskua eräpäivään mennessä maksetuksi, jolloin eräpäivään mennessä maksettujen laskujen prosenttiosuus on todennäköisesti tässä ilmoitettua suurempi. Laskudata on kerätty ostolaskujen kierrätysjärjestelmästä Basware Purchase -to -Pay (P2P) käyttämällä otantaa ajalta 1.1. – 31.12.2024. Mittaustuloksella ei ole ulkopuolista validointia. Maksuviivästyksistä johtuvia oikeudenkäyntejä ei ole vireillä .

119

G1 -3 – korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvä ohjeistus on kirjattu yhtiön liiketapaperiaatteisiin. Sen mukaisesti työntekijä ei saa tarjota eikä vastaanottaa lahjaa, alennusta tai muuta etua, joka voidaan tulkita yritykseksi vaikuttaa liiketoimintaan. Työntekijä ei myöskään saa tavoitella henkilökohtaista etua käyttämällä hyväksi yhtiölle kuuluvaa omaisuutta tai tietoa. Työntekijä ei saa vastaanottaa tai tarjota sellaista lahjaa, etua tai vieraanvaraisuutta, joka ylittää tavanomaisen liike -elämän käytännön tai joka voisi vaikuttaa riippumattomuuteen.

Yhtiö huolehtii, että eturistiriitatilanteet eivät vaikuta päätöksentekoon. Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa päätöksenteon riippumattomuus vaarantuu päätöksen tekoon tai sen valmisteluun osallistuvan henkilön henkilökohtaisen edun tai edun tavoittelun vuoksi. Päätöksenteon riippumattomuus voi vaarantua myös silloin, kun päätöksen tekoon osallistuvalla yhtiön edustajalla on yhtiön ulkopuolinen sidonnaisuus liiketoimen toiseen osapuoleen. Yhtiön työntekijöiden on tunnistettava omassa toiminnassaan olosuhteet ja tilanteet, joissa saattaa syntyä eturistiriitatilanteita. Kaikkien työntekijöiden on pyrittävä välttämään todellisia tai oletettuja eturistiriitoja. Eturistiriitaohjeistuksen mukaisesti työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle kaikista havaitsemistaan eturistiriitatilanteista sekä omista sidonnaisuuksistaan ja sivutoimistaan. Sidonnaisuuksista, sivutoimista ja eturistiriitatilanteista pidetään rekisteriä. Eturistiriitoja koskevien ohjeistusten ja toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että eturistiriitatilanteet tunnistetaan, käsitellään, ehkäistään ja hallitaan asianmukaisesti. Rikkomusepäilyksistä voi tehdä ilmoituksen yhtiön whistleblowing -kanavan kautta. Henkilöstö koulutetaan kanavan käyttöön. Kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1 -1.

Yhtiö noudattaa sisäpiiriasioissa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja sen nojalla annettujen alemman asteisten säädösten sekä arvopaperimarkkinalain säännöksiä, viranomaisten antamaa ohjeistusta sekä Nasdaq Helsinki Oy:n voimassa olevia sääntöjä ja sisäpiiriohjetta. Sisäpiiriohje sitoo kaikkia yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä ja hallituksen jäseniä.

Yhtiö viestii korruptioon ja lahjontaan liittyvistä toimintaperiaatteistaan henkilöstölle osana perehdytystä ja säännöllistä koulutusta. Rikkomuksista ilmoittamisesta viestitään asiakkaille, sijoittajille ja toimitusketjun toimittajille yhtiön kotisivuilla. Eturistiriitakysymyksiä ja niiden hallintaa on käsitelty myös aina kutakin asiaa koskevissa yhtiön käytännön ohjeistuksissa. Sisäpiiriasioihin liittyvästä sisäisestä tiedottamisesta ja sisäpiiriasioiden koulutuksesta sekä sisäpiiriasioiden valvonnasta vastaa sisäpiirivastaava. Sisäpiiriläisten koulutus ja tiedotus ajoitetaan työsuhteen alkamiseen, uuden sisäpiiriaseman vastaanottamiseen sekä lain tai viranomaistasoisen sääntelyn tai pörssin tai yhtiön oman ohjeen muuttumiseen. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta tarvittaessa myös muina ajankohtina. Koulutukset eturistiriitatilanteista, sidonnaisuuksista ja sivutoimista sekä väärinkäytösepäilyistä ja whistleblowing -kanavasta kuuluvat riskienhallinnan koulutuskokonaisuuteen, joka suoritetaan kertaluontoisesti osana perehdytystä. Koulutuskokonaisuus on pakollinen koko henkilöstölle ja kattaa näin ollen 100 % tunnistetuista riskitoiminnoista. Koulutuskokonaisuus on pakollinen myös yhtiön johdolle ja siihen liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet ovat yhtiön hallituksen vahvistamia. Koulutukset sisältävät videomuotoista materiaalia sekä kirjallisia ohjeistuksia ja hyväksytysti suoritettavia tehtäviä. Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuva hallitusten jäsenten koulutuskokonaisuus sisältää koulutusta myös esteellisyystilanteista hallitustyöskentelyyn liittyen. Koulutuskokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV -1.

Mahdolliset rikkomusepäilyt käsitellään toimivasta johdosta erillisessä riippumattomassa toiminnossa, joka on raportointivelvollinen hallitukselle. Johtoryhmää tiedotetaan tapauskohtaisesti.

Mittarit ja tavoitteet

G1 -4 – vahvistetut korruptio - tai

lahjontatapaukset

Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle. Mahdollisista korruptiotapauksista ilmoitetaan aina asianmukaisille viranomaisille, ja tarvittaessa asiasta tehdään rikosilmoitus.

Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaisen toiminnan, josta yhtiö on jättänyt tutkintapyynnön poliisille. Tutkinta etenee

Tilinpäätökset

Tämä ei ole ESEF-tilinpäätös, virallinen ESEFtilinpäätös on luettavissa yhtiön internetsivuilla. Tilinpäätös 2024

Konsernin tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma	229
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä	230
Konsernin laaja tuloslaskelma	231
Konsernin tase	232
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 234
Konsernin rahavirtalaskelma	235

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

K1 Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteet	236
K2 Riskienhallinnan liitetieto	250
K3 Rahoitusvirtojen ja -velkojen luokittelu	264
K4 Käteiset varat	265
K5 Lainat ja saamiset	265
K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta	266
K7 Sijoitusomaisuus	267
K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	270
K9 Aineelliset hyödykkeet	271
K10 Muut varat	272
K11 Verosaamiset ja -velat	273
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisölle ja velat luottolaitoksille	274
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	275
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	276
K15 Varaukset ja muut velat	277
K16 Oma pääoma	278
K17 Korkokate	280

122

Konsernin tuloslaskelma

	Liitetieto (1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
	Korkotuotot	349 589	322 506
	Korkokulut	-136 492	-125 461
K17	Korkokate	213 097	197 045

	Palkkiotuotot	61 242	56 621
	Palkkiokulut	-10 497	-9 200
K18	Palkkiotuotot ja -kulut, netto	50 745	47 421

K19	Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot	-4 408	-1 875
K20	Liiketoiminnan muut tuotot	10 633	4 476
	Liiketoiminnan tuotot yhteensä	270 068	247 067
K21	Henkilöstökulut	-32 902	-29 611
K22	Liiketoiminnan muut kulut	-69 289	-52 517

K23	Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-8 813	-8 422
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-111 004	-90 550

K24	Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto	-83 379	-17 126
	Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista	-1 096	-1 344
	Tulos ennen veroja	74 589	138 048

K25	Tuloverot	-15 041	-27 997
	Tilikauden tulos	59 548	110 051
	Josta:

	Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus	59 548	110 051
	Yhteensä	59 548	110 051
	Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	1,80	3,49
	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS),	1,78	3,47
	euroa

K18 Palkkiotuotot ja -kulut	280
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot	281
K20 Liiketoiminnan muut tuotot	282
K21 Henkilöstökulut	282
K22 Liiketoiminnan muut kulut	283
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 283
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot	284
K25 Tuloverot	285
K26 Annetut ja saadut vakuudet	286
K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset	286

K28 Eläkevastuu	287
K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus	289
K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti	290
K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat	293
K32 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät	295
K33 Vuokrasopimukset	297
K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa 298
K35 Liiketoimintojen hankinnat	299
K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen 300

Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

1-12/2024	1-12/2023
74 589	138 048

4 408	1 875

4 180	3 292
3 479	-
-	394
86 656	143 609
-15 041	-27 997
-2 413	-1 112
69 201	114 500

124

Konsernin laaja tuloslaskelma

	Liitetieto (1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
	Tilikauden tulos	59 548	110 051
	Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
	Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
K28	Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot	133	191
	Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
K16	Käypään arvoon arvostamisesta, netto	10 387	18 012
K16	Siirretty tuloslaskelmaan luokittelun muutoksena	473	422
	Muut laajan tuloksen erät ennen veroja yhteensä	10 992	18 624
	Tuloverot
	Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
	Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot	-27	-38
	Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
	Käypään arvoon arvostamisesta	-2 172	-3 687
K11	Tuloverot yhteensä	-2 198	-3 725
	Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	8 794	14 899
	Tilikauden laaja tulos	68 342	124 950
	Josta:
	Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus	68 342	124 950
	Yhteensä	68 342	124 950

Konsernin tase

	Liitetieto Varat (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
K4	Käteiset varat	395 608	682 117
K5	Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	283 580	192 305
K5	Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 285 788	5 997 074
K6	Johdannaiset	78 881	44 924
K7	Sijoitusomaisuus	515 997	561 414
K34	Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19 460	24 131
K8	Aineettomat hyödykkeet	11 716	8 801
K8	Liikearvo	20 090	4 837
K9	Aineelliset hyödykkeet	37 980	34 594
K10	Muut varat	45 094	75 097
K11	Laskennallinen verosaaminen	14 895	17 610
	Varat yhteensä	7 709 090	7 642 906

	Liitetieto Velat (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
K12	Velat luottolaitoksille	236 589	165 255
K12	Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 703	3 778 310
K6	Johdannaiset	10 965	9 455
K13	Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	2 930 058
K14	Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	60 000
K15	Varaukset ja muut velat	115 760	113 297
K11	Laskennallinen verovelka	35 715	42 899
K11	Tuloverovelat	7 650	2 580
	Velat yhteensä	7 132 947	7 101 854

	Oma pääoma yhteensä	576 143	541 052
	Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus	576 143	541 052

	Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus	576 143	541 052
	Kertyneet voittovarat	394 232	368 230
	Rahastot	157 911	148 822
	Osakepääoma	24 000	24 000
K16	Oma pääoma	31.12.2024	31.12.2023

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Takaukset ja pantit 42 219 41 926 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 42 219 41 926

Käyttämättömät luottojärjestelyt 319 398 330 599 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 319 398 330 599

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 361 617 372 525

125

Konsernin tase

Liitetieto Varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 K4 Käteiset varat 395 608 682 117 K5 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 283 580 192 305 K5 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 285 788 5 997 074 K6 Johdannaiset 78 881 44 924 K7 Sijoitusomaisuus 515 997 561 414 K34 Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä 19 460 24 131 K8 Aineettomat hyödykkeet 11 716 8 801 K8 Liikearvo 20 090 4 837 K9 Aineelliset hyödykkeet 37 980 34 594 K10 Muut varat 45 094 75 097 K11 Laskennallinen verosaaminen 14 895 17 610 Varat yhteensä 7 709 090 7 642 906

Liitetieto Velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 K12 Velat luottolaitoksille 236 589 165 255 K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 703 3 778 310 K6 Johdannaiset 10 965 9 455 K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 2 930 058 K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 60 000 K15 Varaukset ja muut velat 115 760 113 297 K11 Laskennallinen verovelka 35 715 42 899 K11 Tuloverovelat 7 650 2 580 Velat yhteensä 7 132 947 7 101 854

K16 Oma pääoma 31.12.2024 31.12.2023 Osakepääoma 24 000 24 000 Rahastot 157 911 148 822 Kertyneet voittovarat 394 232 368 230

Velat ja oma pääoma yhteensä 7 709 090 7 642 906

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaukset ja pantit	42 219	41 926
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	42 219	41 926

Käyttämättömät luottojärjestelyt	319 398	330 599
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	319 398	330 599

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 361 617 372 525

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma

(1 000 euroa) Oma pääoma 1.1.2024	Osake pääoma 24 000	Käyvän arvon rahasto -61 756	Muut rahastot 210 578	Rahastot yhteensä 148 822	Kertyneet voittovarat 368 230	Oma Säästöpankki Oyj omistajien osuus 541 052	Oma pääoma yhteensä 541 052
Laaja tulos
Tilikauden tulos	-	-	-	-	59 548	59 548	59 548
Muut laajan tuloksen erät	-	8 688	-	8 688	106	8 794	8 794
Laaja tulos yhteensä	-	8 688	-	8 688	59 654	68 342	68 342
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti	-	-	-	-	-	-	-
Omien osakkeiden hankinta/myynti	-	-	-	-	1 066	1 066	1 066
Osingonjako	-	-	-	-	-33 139	-33 139	-33 139
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät	-	-	201	201	-1 580	-1 379	-1 379
Muut muutokset	-	-	201	201	-	201	201
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	401	401	-33 652	-33 251	-33 251
Oma pääoma yhteensä 31.12.2024	24 000	-53 068	210 979	157 911	394 232	576 143	576 143

						Oma
		Käyvän				Säästöpankki	Oma
	Osake	arvon	Muut	Rahastot	Kertyneet	Oyj omistajien	pääoma
(1 000 euroa)	pääoma	rahasto	rahastot	yhteensä	voittovarat	osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	24 000	-76 503	145 324	68 822	272 139	364 961	364 961
Laaja tulos
Tilikauden tulos	-	-	-	-	110 051	110 051	110 051
Muut laajan tuloksen erät	-	14 747	-	14 747	153	14 899	14 899
Laaja tulos yhteensä	-	14 747	-	14 747	110 204	124 950	124 950
Liiketoimet omistajien kanssa							-
Osakeanti	-	-	65 001	65 001	-	65 001	65 001
Omien osakkeiden hankinta/myynti	-	-	-	-	-1 556	-1 556	-1 556
Osingonjako	-	-	-	-	-13 270	-13 270	-13 270
Osakeperusteiset
kannustinjärjestelmät	-	-	-	-	552	552	552
Muut muutokset	-	-	252	252	162	414	414
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	65 253	65 253	-14 112	51 141	51 141
Oma pääoma yhteensä 31.12.2023	24 000	-61 756	210 578	148 822	368 230	541 052	541 052

127

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	59 548	110 051
Käyvän arvon muutokset	4 779	2 104
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista	1 096	1 344
Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä	39	59
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	8 813	8 422
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot	39	-
Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot	83 379	17 126
Tuloverot	15 041	27 997
Muut oikaisut	8 174	9 446
Oikaisut tilikauden tulokseen	121 359	66 498
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia	180 906	176 549
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset	58 476	58 741
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	-	45 052
Lainat ja saamiset asiakkailta	128 011	-254 038
Johdannaiset, suojauslaskennassa	102	246
Sijoitusomaisuus	-184	-758
Muut varat	2 756	-37 101
Yhteensä	189 160	-187 859
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Velat luottolaitoksille	69 861	-288 103
Talletukset	-236 773	-289 309
Varaukset ja muut velat	10 913	28 639
Yhteensä	-155 999	-548 773
Maksetut tuloverot	-16 639	-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	197 429	-577 879
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-8 141	-6 559
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	305	-
Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin	-516	-3 270
Muiden sijoitusten muutokset	59	-
Liiketoimintojen hankinta	-70 964	-
Investointien rahavirta yhteensä	-79 258	-9 829
Rahoitustoiminnan rahavirta

Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset	201	252
Omien osakkeiden hankinta	-	-2 054
Velat, joilla huonompi etuoikeus, lisäykset	-	20 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset	546 523	1 505 651
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset	-823 162	-673 238
Liiketoimintojen hankinta	-	143 071
Vuokrasopimusvelan maksut	-3 829	-3 442
Maksetut osingot	-33 139	-13 270

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	59 548	110 051
Käyvän arvon muutokset	4 779	2 104
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista	1 096	1 344
Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä	39	59
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	8 813	8 422
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot	39	-
Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot	83 379	17 126
Tuloverot	15 041	27 997
Muut oikaisut	8 174	9 446
Oikaisut tilikauden tulokseen	121 359	66 498
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia	180 906	176 549
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset	58 476	58 741
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	-	45 052
Lainat ja saamiset asiakkailta	128 011	-254 038

Johdannaiset, suojauslaskennassa	102	246
Sijoitusomaisuus	-184	-758
Muut varat	2 756	-37 101
Yhteensä	189 160	-187 859
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Velat luottolaitoksille	69 861	-288 103
Talletukset	-236 773	-289 309
Varaukset ja muut velat	10 913	28 639
Yhteensä	-155 999	-548 773
Maksetut tuloverot	-16 639	-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	197 429	-577 879
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-8 141	-6 559
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	305	-
Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin	-516	-3 270
Muiden sijoitusten muutokset	59	-
Liiketoimintojen hankinta	-70 964	-
Investointien rahavirta yhteensä	-79 258	-9 829
Rahoitustoiminnan rahavirta
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset	201	252
Omien osakkeiden hankinta	-	-2 054
Velat, joilla huonompi etuoikeus, lisäykset	-	20 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset	546 523	1 505 651
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset	-823 162	-673 238
Liiketoimintojen hankinta	-	143 071
Vuokrasopimusvelan maksut	-3 829	-3 442
Maksetut osingot	-33 139	-13 270
Rahoitustoiminnan rahavirta yhteensä	-313 405	976 971
Rahavarojen nettomuutos	-195 234	389 262
Rahavarat tilikauden alussa	873 923	484 660
Rahavarat tilikauden lopussa	678 688	873 923
Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:
Käteiset varat	395 608	682 117
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta	283 080	191 805
Yhteensä	678 688	873 923
Saadut korot	373 801	290 255
Maksetut korot	-128 425	-101 834
Saadut osingot	299	179

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1. Yleistä laatimisperiaatteista

Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta. Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj. Jäljennökset tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista on saatavilla pankin verkkosivuilta www.omasp.fi.

Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2024 kokouksessaan 27.2.2025, ja yhtiökokous vahvistaa ne 8.4.2025.

Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:

Tytäryritys

• Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus 100 %

Osakkuusyritykset

GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 %

Yhteisyritykset

Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
SAV-Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %

Yhteiset toiminnot

• Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo, omistusosuus 30,5 %

Oma Säästöpankki Oyj:n (myöhemmin yhtiö) konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja noudattaen. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön sekä viranomaismääräysten täydentävät vaatimukset.

Konsernitilinpäätös (myöhemmin konserni) esitetään tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Liitetietojen luvut ovat pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa tai laskelmassa esitetystä summasta. Konsernin ja siihen kuuluvien yritysten kirjanpito- ja toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, käyvän arvon suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin osalta) ja käyvän arvon tai rahavirran suojauksessa käytettyjä suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu käypään arvoon.

1.1 Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Yhtiö on soveltanut tilikauden aikana voimaan tulleita yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja.

1.1.2024 voimaantulleilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

1.1.2027 voimaan tulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18 standardilla odotetaan olevan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla tulevilla uusilla standardeilla tai standardimuutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

129

2. Yhdistelyperiaatteet

2.1 Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryritykset, joissa pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu sijoituskohteen muuttuville tuotolle tai kun se on oikeutettu sen muuttuviin tuottoihin käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, hankitun yhteisön yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Mahdollinen liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Mikäli luovutettu vastike alittaa

yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat, syntyy edullisesta kaupasta johtuva negatiivinen liikearvo, joka kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Hankitut tytäryritykset sisällytetään

konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.

Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

2.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset

Yhteisyrityksiksi katsotaan sellaiset yhteisjärjestelyt, joissa pankilla on yhteinen määräysvalta yhdessä muiden yhteisjärjestelyn osapuolien kanssa ja järjestely tuo pankille oikeuden järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä, jonka jälkeen konsernin tulososuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta yhdistellään tuloslaskelmaan. Vastaavasti mahdollinen konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus tappioista ylittää pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän sijoituksen kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellään konserniin, mikäli konserni on sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja

koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ovat yhteisiä toimintoja, joista konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut sekä omistusosuuden mukaisen osuuden yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.

3. Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Hankinnan kohteen nettovarojen käyvän arvon erotus kirjataan liikearvoksi tai negatiiviseksi liikearvoksi. Liikearvo kirjataan taseeseen aineettomien hyödykkeiden alle, kun taas negatiivinen liikearvo tuloutetaan suoraan.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

4. Rahoitusinstrumentit

4.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

4.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.

4.1.2 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi.

4.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan myös ne erät, jotka eivät täytä SPPI-testiä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

4.2 Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että sijoitus arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Konsernilla ei ole käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

4.2.1 Liiketoimintamallien arviointi

Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä

131

käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.

Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia, jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.

4.2.2 Rahavirtatestaus

Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja. Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin ehdot eivät täyty.

Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit, sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.

4.3 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen

Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna.

Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen luottoriskin takia arvoltaan alentuneena.

4.4 Taseesta pois kirjaaminen

Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa rahoitusvaroihin.

4.5 Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.

Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä.

Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaiselta raportointipäivältä ja ne kuvastavat:

vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue,
rahan aika-arvoa ja
järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.

Vaihe 1: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL.

Vaihe 2: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL.

Vaihe 3: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL.

4.5.1 Luottoriskin merkittävä kasvu

Arvioitaessa, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että laadullisia.

Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä tarkastelu on automatisoitu laskennassa.

Lainakohtaisia tilasiirtymiä seurataan kuukausittain. Laina voi parantua korkeintaan yhden vaiheen per laskentaajankohta. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen. Lainan ollessa tasolla 2 parantuminen vaiheeseen 1 vaatii vähintään kaksi sellaista peräkkäistä kuukautta, jolloin laina ei täytä vaiheen 2 tai 3 kriteerejä. Tämä tarkoittaa sitä, että laina on aina vähintään kaksi kuukautta vaiheessa 2 riippumatta siitä, onko kyseessä vaiheesta 3 parantunut laina, joka ei parantumisen jälkeen ole missään vaiheessa täyttänyt vaiheen 2 tai 3 kriteereitä, tai joka on täyttänyt vaiheen 2 kriteerit tai alun perin vaiheessa 2 ollut laina, joka olisi siirtymässä vaiheeseen 1.

4.5.2 Määritelmä laiminlyönnille

Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa konsernin viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Velallinen on maksukyvytön, kun sen yhteenlaskettujen erääntyneiden luottovelvoitteiden määrä on ylittänyt molemmat alla luetellut kynnysarvot. Kaikki kokonaistasolla erääntyneet saamiset otetaan huomioon, riippumatta maturiteetista.

Absoluuttinen raja-arvo 100 euroa / 500 euroa: Konsernille erääntyneiden saatavien kokonaismäärä on vähintään 100 euroa vähittäisvastuiden osalta tai vastaavasti vähintään 500 euroa kaikkien muiden "eivähittäis"-saamisten osalta
Suhteellinen 1 % raja-arvo: Konsernille erääntyneiden maksujen kokonaismäärä suhteessa kunkin velallisen vastuiden kokonaismäärään on vähintään 1 % kokonaissaamisista

Kun molemmat kynnysarvot ovat olleet 90 peräkkäistä päivää täyttyneenä, asiakas luokitellaan maksukyvyttömäksi. Myös epävarman takaisinmaksun kriteeri voi johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen, mikäli arvion mukaan on todennäköistä, että asiakas ei maksa luottovelvoitettaan täysimääräisenä takaisin ilman, että turvaudutaan vakuuden realisointiin.

Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen tai kovenanttien rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita, kuten rästipäivien määrää, käyttämällä

133

sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta.

4.5.3 Odotettavissa oleva luottotappio – mallin syöttötiedot

Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja

laskentaportfoliokohtaisille luottoriskimalleille, joita käytetään laskentaparametrien määrittelyyn. Konsernin luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:

Henkilöasiakkaat
Pk-yritysasiakkaat
Muut asunto-osakeyhtiöt
Muut maatalousyrittäjät
Muut asiakkuudet

Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia

makrotaloudellisia ennusteita BTK:n muutoksesta, asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.

Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota.

Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden

luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.

Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti. Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on

vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät "Muut"-portfolioon ja näille käytetään arvoja, jotka on laskettu pk-yritysvastapuolten vaiheiden 1 ja 2 keskimääräisistä PD-arvoista.

Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCFkerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa.

Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomasta maksukyvyttömyyshetkellä.

Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Investment grade -taso on korkein mahdollinen luokitustaso, jonka velkakirjasijoitukset voivat luottoluokittajilta saada ja tämän vuoksi tällaisten sijoitusten kohdalla voidaan soveltaa alhaisen luottoriskin poikkeusta. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.

Yhtiön johto seuraa säännöllisesti luottotappion vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.

4.6 Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio.

Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois

240	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		241
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto.

4.7 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Lisäksi konsernin liiketoimintojen hankintojen yhteydessä kirjatut muihin velkoihin sisältyvät yhteisvastuuvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat.

Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

4.8 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu konsernin tilinpäätöksessä.

4.9 Ulkomaan rahan määräiset erät

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin.

4.10 Käteiset varat

Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.

4.11 Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia.

Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin.

Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä

135

diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen.

Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon määrittämistä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritetty:

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot.

Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).

Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Käypien arvojen hierarkian taso määritellään sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.

5. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia johdannaisia.

Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa

mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen portfoliosuojauslaskennan soveltamista.

Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa suojaukseen sovelletaan IAS 39 "carve out" menetelmää. Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja.

Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 4.11 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tai mikäli sovelletaan suojauslaskentaa, kirjaus tehdään muiden laajan tuloksen eriin. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään taseen varoissa erässä 'Johdannaiset'. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä

koskeva oikaisu (CVA).

Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen veloissa erässä 'Johdannaissopimukset'. Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään 'Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot' ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten

korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa.

Lopetettujen suojauslaskennassa olleiden johdannaisten käyvät arvot jaksotetaan alkuperäisen juoksuajan mukaiselle ajanjaksolle.

Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen suojauslaskennan soveltamisen aloittamista suojaavien johdannaisten ja suojauskohteen välinen yhteys (taloudellinen suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan.

6. Aineettomat hyödykkeet

Konsernitilinpäätöksen merkittävimmät aineettomat hyödykkeet muodostuvat pankkiliiketoiminnassa käytetyistä tietojärjestelmistä sekä yrityshankintojen

yhteydessä taseeseen kirjatuista asiakassuhteisiin liittyvistä aineettomista omaisuuseristä.

Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on määritettävissä luotettavasti.

Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon, joka käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Välittömästi tietojärjestelmähankkeeseen liittyvä sisäinen kehitystyö on myös kirjattu taseessa osaksi kirjanpitoarvoa. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon.

Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen "Aineettomat hyödykkeet" -erään ja niistä tehtävät poistot kirjataan tuloslaskelman erään "Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä".

Aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoiksi hyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisesti. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan siitä ajanhetkestä, jolloin hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Tietojärjestelmät 3–10 vuotta
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet 6 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalvelutarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät

konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

7. Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt

Konsernin kiinteistöt jaetaan käyttötarkoituksen mukaan omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuottaa vuokratuloja tai pääomalle arvonnousua. Jos kiinteistöä käytetään sekä omassa että sijoituskäytössä, esitetään varat erikseen vain, jos ne voidaan myydä erikseen. Jako perustuu tällöin eri käytössä olevien neliömetrien suhteeseen.

Mikäli nämä osat pystyttäisiin myymään erikseen, ne käsitellään kirjanpidossa erikseen käyttötarkoituksen mukaisesti. Jos osat eivät ole erikseen myytävissä, käsitellään kiinteistöä sijoituskiinteistönä vain, jos ainoastaan vähäinen osa kiinteistöstä on omassa tai henkilökunnan käytössä. Jos osia ei voida myydä erikseen, luokitellaan tila suuremmassa käytössä olevan tilan käyttöön perustuen.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseessa erään "Aineelliset hyödykkeet" ja sijoituskiinteistöt erään "Sijoitusomaisuus". Tuloslaskelmassa oman käytön kiinteistöön liittyvät tuotot kirjataan erään "Liiketoiminnan muut tuotot" ja kulut erään "Liiketoiminnan muut kulut". Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään "Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä". Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, mukaan lukien tehdyt poistot ja arvonalentumiset, sisältyvät erään "Sijoitustoiminnan nettotuotot". Luovutuksista tai käytöstä poistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan saatujen tuottojen ja tasearvon erotuksena.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot perustuvat arvioihin hyödykkeiden taloudellisista käyttöajoista. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä,

137

että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä tai taloudellinen käyttöaika pitenee.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:

Rakennukset 10–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

8. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle ottajana, merkitään taseeseen vuokranmaksuvelkana ja käyttöoikeusomaisuuseränä. Konsernin taseeseen kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät kiinteistöjen, huoneistojen sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla.

Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokraaikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Yhtiön konttoreiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa ja kestoajaltaan noin viisi vuotta. Muiden kuin toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen vuokrasopimusten vuokra-ajat ovat 3–15 vuotta.

Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot ja vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut. Poistot kirjataan sopimuksen alkamisajankohdan ja käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana.

Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korkokannalla tai konsernin lisäluoton korkokannalla. Kun muuttuva

vuokra perustuu indeksiin tai hintaan, se huomioidaan vuokrasopimusvelan määrittämisessä. Konserni arvostaa vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, kun vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta tai jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä tapahtuu muutos. Myös muutokset arvioissa koskien kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin. Vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla määrällä oikaistaan kyseisen käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa, tai mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, se kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni hyödyntää IFRS 16:n helpotuksia ja kirjaa enintään 12 kuukauden vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät tasaerinä kuluksi vuokra-aikana. Näitä ei kirjata omaisuuserinä ja niihin liittyvinä velkoina taseeseen.

Oma Säästöpankki -konsernilla ei ole vuokralle antajana toimiessaan sopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Operatiivisina vuokrasopimuksina käsiteltävät vuokrasopimukset kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman eriin "Sijoitusomaisuuden nettotuotot" tai "Liiketoiminnan muut tuotot". Osa määräaikaisista vuokrasopimuksista sisältää jatko-optioita, joiden vaikutus huomioidaan laskennassa, mikäli voidaan kohtuullisella varmuudella olettaa, että sopimuksessa oleva optio hyödynnetään.

9. Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen on todennäköistä ja johto voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos osasta velvoitetta on varmuus saada korvausta kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä eränä. Varaukset tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi.

toimintakertomus Tilinpäätökset

Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset järjestelyt

Konsernin IAS 19 Työsuhde-etuudet - standardin piiriin kuuluvat työsuhde-etuudet koostuvat lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista.

Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontoisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset, jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn.

Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat pitkälti lisäeläketurvan sisältäviä sopimuksia.

Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Kulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jota maksu koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita tilikauden maksujen jälkeen. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo raportointipäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Konserni käyttää ulkopuolista aktuaaria määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat velvoitteet.

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä konsernin avainhenkilöille sekä osakesäästöohjelmasta koko henkilöstölle. Kannustinpalkkio suoritetaan osittain oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja osittain käteisvaroina. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle ja henkilöstölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava

määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Palkkiot kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi osakeperusteiseksi järjestelyksi ja kulu jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Kuluvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakkeiden määrää. Kannustinjärjestelmään sovelletaan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin vaatimuksia.

11. Tuloutusperiaatteet

11.1 Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimuksen juoksuajalle. Korkotuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmassa erään "Korkokate".

Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaate koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä luottoja.

11.2 Palkkiotuotot ja –kulut

Palkkiotuottoihin kirjataan tuotot asiakkaille tarjotuista muun muassa maksuliikenteeseen ja lainanantoon liittyvistä palveluista sekä rahastoihin liittyvistä palkkiotuotoista. Tuotot kirjataan, kun määräysvalta suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle määrään, johon konserni katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja vastaan. Useampaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudella luovutettuja palveluja vastaava osuus.

Palkkiokulut sisältävät pääosin kortti- ja maksuliikenteeseen liittyviä kuluja sekä rahoituksen hankkimiseen liittyviä kuluja.

Liitetietoja ei esitetä IFRS 15-standardin salliman helpotukseen perusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistetuista transaktiohinnoista, jotka ovat osa sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi tai jos konsernilla on

139

oikeus laskuttaa asiakkaalta vastike, joka vastaa rahamääränä, joka suoraan vastaan konsernin tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle.

11.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoihin kirjataan myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot ja -tappiot ja osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista mukaan lukien oman

pääoman ehtoiset sijoitukset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Lisäksi erään kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot sekä käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot.

12. Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan konserniin kuuluvien yhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista ja vähennyskelpoisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää.

13. Toimintasegmentit

Yhtiön pankkiliiketoiminta muodostaa yhden IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaan määritellyn segmentin. Yhtiön liiketoimintamalliin ja toiminnan luonteeseen perustuen koko konsernia käsitellään raportoitavana segmenttinä. Konserni harjoittaa liiketoimintaa vain Suomen alueella.

14. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuudet

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyjen erien määrään ja liitetiedoissa annettuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot koskevat tulevaisuutta ja raportointipäivän keskeisiä epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät keskeisesti muun muassa käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja muiden saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen mallin soveltaminen vaatii johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja koskien arvioita ja oletuksien tekemistä siitä, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja se edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimista odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa arvioidessaan ohjeiden vastaisen toiminnan lisävarauksia. Toimintaympäristön epävarmuuden vaikutuksista yhtiön riskiasemaan annetaan tarkempia tietoja liitetiedossa K2.

14.1 Rahoitusvarojen arvonalentuminen

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia erityisesti seuraavissa aiheissa:

Laskentamallien valinta ja määrittely,
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimisessa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa.

Laskentamallit ja -parametrit eri portfolioille on valittu niiden liiketoiminnallisen merkitsevyyden ja kriittisyyden perusteella. Kompleksisemmat mallit ja parametrit on

määritelty portfolioille, jotka ovat euro- ja asiakasmääriltään suurimmat. Yhtiö on painottanut ECLmallin valinnoissaan kullekin lainatyypille sopivinta mallia sekä huomioiden yhtiön koko käyttäen suhteellisuusperiaatetta.

Yhtiö huomioi ECL-laskennassa tulevaisuuden näkymiin perustuvaa tietoa. Yhtiö käyttää luottosalkun vastuiden PD-parametriin oikaisuja, jotka perustuvat makrotaloudellisen ympäristön kehityksen ennusteisiin, sekä LGD-parametrin oikaisuja, jotka perustuvat erilaisiin skenaarioihin kiinteistövakuuksien arvonkehityksestä tulevaisuudessa. PD-arvoja oikaistaan laskentahetkestä seuraavalle kolmelle vuodelle perustuen Suomen taloutta kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä tehtyihin ennusteisiin ja näistä muodostettuihin skenaarioihin. Skenaarioita ja niihin liittyviä toteutumistodennäköisyyksiä on määritelty neljä: perusskenaario (40 %), heikko skenaario (30 %), lamaskenaario (10 %) ja hyvä skenaario (20 %). Heikon skenaarion paino on suhteellisen korkea taloudessa edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi.

14.2 Käyvän arvon arviointi

Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa "Käyvän arvon määrittäminen".

Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien markkinat eivät ole toimivat. Tällainen tilanne voisi syntyä maailmanlaajuisen talouden laajan häiriön seurauksena. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta.

14.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen

Johto arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia. Arvonalentumistestaus vaatii johdon harkintaa ja arviota hyödykkeen tulevaisuudessa

kerryttämästä rahamäärästä, taloudellisesta vaikutusajasta ja käytettävästä diskonttauskorosta.

14.4 Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen hankinnoissa käypien arvojen määrittäminen edellyttää yhtiön johdolta harkintaa koskien luovutetun vastikkeen ja yksilöitävissä olevien omaisuuserien, velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista ja käypään arvoon arvostamista.

Maaliskuussa 2023 toteutetun Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Yhtiö on uudelleen arvostanut liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi 7,3 milj. euron positiivinen tulosvaikutteinen kirjaus. Saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä. Lisäksi hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan velan, yhteensä 15 milj. euroa koskien Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan Liedon Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 4,8 milj. euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on 10,3 milj. euroa.

Joulukuussa 2021 Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettava velka, yhteensä 6,5 milj. euroa. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 3,8 milj. euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on 2,7 milj. euroa.

Syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta odotettavissa oleviin luottotappioihin kohdistettiin tilikauden aikana 3,3 milj. euroa harkinnan kohteena olleelle kannalle sopimustasolla. Tilinpäätöshetkellä käyvän arvon oikaisua on jäljellä 2,6 milj. euroa.

141

15. Uudet IFRS-standardit, jotka eivät ole vielä voimassa

1.1.2027 voimaantulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18 standardilla odotetaan olevan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla tulevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.

K2 Riskienhallinnan liitetieto

Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa.

Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski.

Konsernin sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa sekä CRR:n 8. luvun mukaisia tiedonantovaatimuksia (Pilari III) käsitellään lähemmin konsernin Capital and Risk Management Report -dokumentissa, joka julkaistaan erillisenä raporttina vuosikertomuksen yhteydessä.

1. Riskienhallinnan organisointi

Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan kokonaisjärjestelmä kuvataan hallituksen vahvistamassa riskienhallintastrategiassa. Yhtiön riskienhallintastrategia päivitettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja riippumattoman riskienvalvontatoiminnon toimintamandaattia on päivitetyssä strategiassa kasvatettu aiemmasta. Uuden riskienhallintastrategian olennaisimmat muutokset ovat

Yhtenäisen riskitaksonomian vahvistaminen
Riskienvalvonnan yhtenäisen dokumentaatiorakenteen kuvaaminen
Jokaista pääriskilajia käsittelevän komitean perustaminen ja komiteatyöskentelyn kuvaaminen
Eskalointimenettelyjen tarkempi kuvaaminen ja kytkeminen komitea- ja hallitustyöskentelyyn
Riskienvalvonnan mandaatti päätösesityksien vastustamiselle, selvityspyynnöille sekä havaintojen antamiselle liiketoiminnalle
Riskienvalvonnan velvollisuus raportoida poikkeamista hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle

Riskienhallintastrategia kuvaa koko yhtiön laajuisesti kaikki riskilajit kattaen ne olennaisimmat järjestelyt, joilla varmistetaan, että riippumattoman riskienvalvonnan huomiot ja havainnot käsitellään säännöllisesti liiketoiminnasta ja riippumattomista toiminnoista koostuvissa komiteoissa. Riskienhallintastrategian käytännön toteuttamista ja dokumentointia auttaa kolmannen vuosineljänneksen aikana käyttöön otetut yhtenäiset kontrolli- ja havaintokirjausjärjestelmät.

Yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Yhtiön riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinottohalukkuutta, riskinkantokykyä sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla ja kartoitusten perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan analysoinnilla.

Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja sisäinen valvonta seuraavasti:

Liiketoiminnan tuki -toiminto
Riskienvalvontatoiminto
Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto
Sisäisen tarkastuksen toiminto

Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että riskienvalvontatoiminnolla, compliance-toiminnolla ja sisäisellä tarkastuksella on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit. Riskienvalvontatoiminnon tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa, jonka kautta yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää turvallisesti. Yhtiön organisaatiossa riskienvalvontatoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle johdolle.

143

Yhtiön riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmen
puolustuslinjan periaatteeseen, jotka ovat

1. Puolustuslinja: Liiketoimintayksiköt.

Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita. Liiketoiminnan tuki -toiminto toimii myös ensimmäisessä puolustuslinjassa ja vastaa keskitetysti tiettyjen sisäisen valvonnan ja arviointien tekemisestä, ja raportoi suoraan toimitusjohtajalle.

2. Puolustuslinja: Riskienvalvonta- ja compliancetoiminto.

Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja. Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista. Toinen puolustuslinja raportoi toimitusjohtajalle, ja tuottaa itsenäisesti raportointia suoraan hallitukselle ja yhtiön muille yksiköille.

3. Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus.

Sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä. Sisäinen tarkastus raportoi yhtiön hallitukselle.

2. Vakavaraisuuden hallinta

Vakavaraisuuden kehityksestä raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Raportoinnissa seurataan kokonaisvakavaraisuutta ja omien varojen ylijäämää. Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa pääomien riittävyys myös suhdanteiden heikentyessä.

Tarkempaa tietoa konsernin vakavaraisuudesta on hallituksen toimintakertomuksessa sekä Capital and Risk Management -julkaisussa.

3. Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy, kun vastapuoli ei todennäköisesti pysty täyttämään

sopimuksen ehtoisia maksuvelvoitteitaan. Yhtiön luottoriski koostuu pääasiallisesti myönnetyistä luotoista. Yhtiö on edelleen kehittänyt vuoden 2021 aikana käyttöönotettuja IRB-vaatimusten mukaisia luottoluokittelumalleja.

Vastapuoliriski määritellään tappion riskinä tai negatiivisena arvostuserona, joka aiheutuu vastapuolen luottokelpoisuuden heikentymisestä. Luottoriskiä ja vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista, saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista ja rembursseista.

Yhtiö tiedotti alkuvuodesta luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Hallitus käynnisti laajat toimenpiteet alkuvuoden tapahtumien seurauksena. Luottokanta läpivalaistiin kokonaisuudessaan kesän aikana ja toimenpide vahvisti, että kyseessä on ollut yksittäistapaus. Luottokannan laatu varmistettiin ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Luottokantaan ja luottoprosesseihin on tehty mittavia tarkastustoimia ja analyyseja kauden aikana. Yhtiön aikaisemmin raportoitu toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena on pienentää maksukyvyttömiä vastuita, on edelleen käynnissä ja edennyt suunnitellusti.

Oma Säästöpankki Oyj:n luottoriski koostuu pääasiallisesti kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten saamisten osuus luottoriskistä oli 31.12.2024 43,9 (46,8) %, vähittäisvastuiden osuus 15,1 (16,1) % ja yritysluottojen osuus 20,8 (23,9) %. Luottoriskin vastuut on hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti, mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Yhtiö käyttää EBA/GL/2016/07 mukaista maksukyvyttömyyden määritelmää. Maksukyvyttömien luottojen osuus luottokannasta oli 6,3 %. Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän salkun osuus oli 2,4 %.

Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Luottoja vastapuoliriskejä mitataan arvioimalla odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ECL-mallien avulla IFRS 9:n mukaisesti.

toimintakertomus Tilinpäätökset

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

3.1 Yhtiön myöntämät helpotukset lainojen maksuun

Tilikauden päättyessä koko lainakannasta lyhennysvapaalla olleiden lainojen yhteenlasketut pääomat olivat 451,9 milj. euroa. Pääomiin on laskettu mukaan kaikki tilikauden päättyessä voimassa olleet lyhennysvapaajaksot niiden syystä tai alkamishetkestä riippumatta.

3.2 Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta eli ECLlaskenta (Expected Credit Loss) toteutetaan lainatasolla kuukausittain. ECL-laskennassa kullekin luotolle lasketaan kuukausittain odotettavissa oleva luottotappio perustuen maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttaman tappion osuuteen (LGD).

Yhtiön lainakanta on luokiteltu eri laskentaportfolioihin perustuen asiakkaiden erilaisiin riskiominaisuuksiin. Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan muun muassa rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2.

Yhtiön luottokanta on kasvanut tilikauden aikana. Luottokannan laatu on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka järjestämättömät saamiset luottokannasta nousivat 2,4 prosentista 6,5 prosenttiin. Ohjeiden vastainen toiminta ja sen seuraukset ovat vaikuttaneet myös järjestämättömien luottojen kasvuun. Taloudelliseen ympäristöön liittyvän epävarmuuden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että luottokannan laatu voi heikentyä tulevaisuudessa.

Yhtiöllä on tilikauden lopussa johdon harkintaan perustuvia varauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa.

Ensimmäisellä neljänneksellä tehty 19,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti toisella neljänneksellä asiakaskokonaisuuksille. Toisella neljänneksellä tehty 30 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille perustuen yhtiön tekemään selvitykseen sekä tilattuun ulkopuoliseen selvitykseen luottokannan laadusta kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille kolmannella neljänneksellä. Lisäksi toisella neljänneksellä tehty 2,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus yksittäiselle asiakkaalle liittyen yllä mainittuihin asiakaskokonaisuuksiin kohdistettiin kolmannen neljänneksen aikana.

Yhtiö uudelleen arvioi Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän arvon oikaisun kolmannen neljänneksen aikana, jonka seurauksena käyvän arvon oikaisun arvo laski 4,1 milj. euroa. Jäljelle jääneen 2,0 milj. euron varauksen yhtiö purki viimeisen neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö teki kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj. euroa. Käyvän arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj. euroa.

Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden päivittymisen johdosta.

Asiakasseuranta erityisesti ongelma-asiakkaiden osalta on ollut tiivistä taloudellisen ympäristön epävarmuudesta johtuen. Siirto vaiheesta 1 vaiheeseen 2 johtuu saamiseen liittyvästä merkittävästä luottoriskin kasvusta. ECLlaskennan vaiheeseen 3 luokitellaan kaikki sellaiset lainat, jotka täyttävät maksukyvyttömyyden määritelmän. Vaiheen 3 luokittelukriteerejä ovat muun muassa sopimukseen perustuvien olennaisten maksujen myöhästyminen 90 päivällä, asiakkaan velkasaneeraus tai konkurssi, tai muut epävarman takaisinmaksun tilanteet. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

145

Luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Yksityisasiakkaat	3 778 191	3 585 722
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 237	-19 481
Yritysasiakkaat	1 356 416	1 255 520
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-35 894	-11 801
Asuntoyhteisö	712 477	736 068
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 458	-447
Maatalousasiakkaat	311 510	300 447
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-6 702	-3 130
Muut	239 801	154 776
- Odotettavissa olevat luottotappiot	-23 317	-600
Luottokanta yhteensä	6 398 396	6 032 533
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-112 608	-35 458

Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot

		% luotto		% luotto
(1 000 euroa)	31.12.2024	kannasta	31.12.2023	kannasta
Erääntyneet saamiset 30-90 päivää	54 513	0,8 %	31 253	0,5 %
Erääntymättömät tai erääntyneet alle 90 päivää saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta	257 430	4,0 %	89 842	1,5 %
Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää	41 407	0,6 %	16 950	0,3 %
Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi	75 955	1,2 %	14 374	0,2 %
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi	45 150	0,7 %	21 882	0,4 %
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä	474 455	7,4 %	174 301	2,9 %
Järjestämättömät saamiset yhteensä	419 942	6,5 %	143 048	2,4 %
josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä	153 091	2,4 %	10 341	0,2 %
josta muu portfolio yhteensä	266 851	4,2 %	132 708	2,2 %
Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja	86 909	1,4 %	74 099	1,2 %
Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja	72 021	1,1 %	57 593	1,0 %
Lainanhoitojoustot yhteensä	158 930	2,5 %	131 692	2,2 %
josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä	10 214	0,2 %	10 306	0,2 %
josta muu portfolio yhteensä	148 716	2,3 %	121 386	2,0 %

Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot.

3.3 Ongelmaluotot

Yhtiön luottohallinnon ohjeessa määritellään toimintamalli ongelma-asiakkaiden ja ongelmaluottojen valvontaan.

Ongelma-asiakkailla tarkoitetaan asiakkaita, joiden luottoluokitus on heikko tai heikentynyt, ja jotka tästä syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin. Lisäksi tarkkailuun nousevat asiakkaat, joiden luottoluokka on heikentynyt, mutta eivät täytä vielä ongelma-asiakkaan määritelmää. Näiden määritysten lisäksi asiakas voidaan luokitella ongelma-asiakkaaksi edellä mainituista

kriteereistä poiketen harkintaa käyttäen. Asiakaskohtainen tarkastelu ottaa kantaa muun muassa saatavan turvaamiseen, asiakkaan luottoluokituksen muuttamiseen ja luottotappiokirjauksen tekemiseen. Seurannan tarkoituksena on havaita ongelmaluotot tai ongelmaluotoiksi muodostuvat luotot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelma-asiakkaita ja -vastuita seurataan konttorikohtaisesti sekä suhteessa lainakannan kokoon. Jokaiselle ongelma-asiakkaalle tehdään toimenpidesuunnitelma luotto-ohjeen määrittämien rajojen ylittyessä.

Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat

Yksityisasiakkaat	3 778 191	100,0 %	3 585 722	100,0 %
Maksukyvytön	106 384	2,8 %	60 911	1,7 %
Ei luokiteltu	204	0,0 %	248	0,0 %
D	29 749	0,8 %	23 458	0,7 %
C	92 904	2,5 %	77 754	2,2 %
B	69 422	1,8 %	52 768	1,5 %
B+	403 429	10,7 %	325 429	9,1 %
A	277 561	7,3 %	248 292	6,9 %
A+	433 654	11,5 %	389 876	10,9 %
AA	1 020 148	27,0 %	1 012 406	28,2 %
AAA	1 344 737	35,6 %	1 394 580	38,9 %
Luottoluokat (1 000 euroa)	31.12.2024	%	31.12.2023	%

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat

			%
			54,2 %
420 768	20,3 %	352 148	17,7 %
258 793	12,5 %	278 902	14,0 %
104 737	5,1 %	156 222	7,8 %
55 252	2,7 %	42 880	2,2 %
48 908	2,4 %	17 757	0,9 %
12 205	0,6 %	8 092	0,4 %
12	0,0 %	122	0,0 %
243 779	11,8 %	55 322	2,8 %
2 068 893	100,0 %	1 991 588	100,0 %
	31.12.2024 924 439	% 44,7 %	31.12.2023 1 080 143

3.4 Jakauma riskiluokkiin

Yhtiö luokittelee kaikki asiakkaat riskiluokkiin vastapuolesta saatavilla olevien tietojen pohjalta. Luokittelussa käytetään omaa sisäistä arviota ja ulkopuolisia luottoluokitustietoja. Seuranta on jatkuvaa ja voi johtaa siirtoon riskiluokasta toiseen.

Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä luottoja ja muita vastuita:

yksittäiselle vastapuolelle
ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista tai niihin sidoksissa olevista yhteisöistä
tietyille toimialoille
tiettyjä vakuuksia vastaan
joiden maturiteetti on sama tai
joissa tuote/instrumentti on sama

147

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät riskiluokittain ja luottoriskikeskittymät

Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy.-asiakkaat ja AAA- ja AA+-tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oyasiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B-C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oyasiakkaat sekä B+-B -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy.-asiakkaat,

C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.

Muut asiakkaat perustuvat yhtiön sisäiseen arvioon riskiluokasta.

Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.

Henkilöasiakkaat	31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	31.12.2023
Riskiluokka 1	1 435 962	11 771	-	1 447 733	1 491 431
Riskiluokka 2	2 051 626	148 963	-	2 200 589	2 040 053
Riskiluokka 3	9 322	145 188	-	154 510	132 059
Riskiluokka 4	2 798	44 053	101 807	148 658	84 935
Riskiluokka ei luokiteltu	3 210	82	-	3 293	2 671
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä	3 502 919	350 057	101 807	3 954 783	3 751 150

Tappioita koskeva vähennyserä	1 186	5 736	16 380	23 302	19 495
Yhteensä	3 501 732	344 322	85 427	3 931 481	3 731 655

Yhteensä	3 501 732	344 322
Tappioita koskeva vähennyserä	1 186	5 736

Yritykset	31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	31.12.2023
Riskiluokka 1	434 720	13 224	-	447 944	479 239
Riskiluokka 2	594 436	31 025	-	625 461	614 543
Riskiluokka 3	38 032	160 094	-	198 126	196 319
Riskiluokka 4	209	12 379	166 247	178 836	60 964
Riskiluokka ei luokiteltu	387	34	-	420	405
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä	1 067 783	216 756	166 247	1 450 787	1 351 470

Tappioita koskeva vähennyserä	376	2 933	32 706	36 015	11 964
Yhteensä	1 067 408	213 823	133 541	1 414 772	1 339 506

Tappioita koskeva vähennyserä	376	2 933
Yhteensä	1 067 408	213 823

Asunto-osakeyhtiöt	31.12.2024
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	31.12.2023
Riskiluokka 1	524 649	8 836	-	533 485	651 897
Riskiluokka 2	74 950	22 191	-	97 141	73 089
Riskiluokka 3	3 824	10 313	-	14 137	29 462
Riskiluokka 4	1	-	79 420	79 421	2 817
Riskiluokka ei luokiteltu	1	-	-	1	-
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä	603 425	41 341	79 420	724 185	757 264
Tappioita koskeva vähennyserä	84	1 223	22 153	23 460	449
Yhteensä	603 341	40 117	57 267	700 726	756 815

Maatalousasiakkaat 31.12.2024

Lainat ja saamiset sekä taseen

ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 86 609 2 584 - 89 193 109 179 Riskiluokka 2 144 088 5 184 - 149 272 159 145 Riskiluokka 3 16 760 14 913 - 31 673 22 332 Riskiluokka 4 403 8 376 22 153 30 931 17 331 Riskiluokka ei luokiteltu 19 837 20 - 19 857 6 454 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 267 697 31 076 22 153 320 925 314 442

Tappioita koskeva vähennyserä 215 316 6 185 6 716 3 146 Yhteensä 267 481 30 760 15 968 314 210 311 296

Muut 31.12.2024

Lainat ja saamiset sekä taseen

ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 71 342 2 804 - 74 146 96 123 Riskiluokka 2 92 857 54 030 - 146 887 76 829 Riskiluokka 3 20 604 - 624 932 Riskiluokka 4 2 - 33 977 33 978 42 Riskiluokka ei luokiteltu 7 - - 7 - Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 164 228 57 438 33 977 255 643 173 926

Tappioita koskeva vähennyserä 115 3 447 19 796 23 358 674 Yhteensä 164 114 53 990 14 181 232 285 173 252

31.12.2024

Saamistodistukset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 479 465 - - 479 465 476 133 Riskiluokka 2 1 287 - - 1 287 1 366 Riskiluokka 3 - - - - 252 Riskiluokka ei luokiteltu 6 544 11 574 218 18 336 68 425 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 487 296 11 574 218 499 088 546 177

Tappioita koskeva vähennyserä	279	71	-	350	478
Yhteensä	487 018	11 503	218	498 739	545 699

1 541 230	2 306 365	187 609	179 510	4 516	4 219 230	4 021 245

36 635	52 864	154	33 477	5	123 134	103 977
21 683	70 187	400	502	2	92 775	34 832
651	15 128	70	-	-	15 848	16 486
172 194	198 356	53 822	51 268	177	475 816	421 542
11 223	29 316	9 862	7 885	1	58 288	44 500
67 590	75 544	29 628	15 404	131	188 296	182 695
13 494	21 651	15 361	15 775	16	66 296	84 755
88 524	44 903	12 131	16 239	50	161 846	125 645
1 126	51 761	1 036	1 053	18 665	73 640	61 607
638 150	353 276	88 997	150 713	15	1 231 152	1 250 967
992 301	774 806	210 837	258 336	19 055	2 255 335	2 171 713
				Riskiluokka ei luokiteltu	31.12.2024	31.12.2023
				Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4

149

Suuret asiakasriskit (Vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti laskettu)

31.12.2024				Osuus
Kokonaisuus	Vastuut ennen		Vastuut vähennysten	ensisijaisesta
(1 000 euroa)	vähennyksiä	Vähennykset	jälkeen	omasta pääomasta
Asiakaskokonaisuus 1	226 877	-101 662	125 215	23,6 %
Asiakaskokonaisuus 2	30 854	-	30 854	5,8 %
Asiakaskokonaisuus 3	39 416	-18 200	21 216	4,0 %
Asiakaskokonaisuus 4	20 019	-	20 019	3,8 %
Asiakaskokonaisuus 5	17 263	-	17 263	3,2 %
Summa	334 428	-119 862	214 566
Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä	334 428	-119 862	214 566

Taulukossa esitetään viiden suurimman asiakaskokonaisuuden vastuiden kokonaismäärä ja tämän osuus ensisijaisesta omasta pääomasta. Eri asiakaskokonaisuudet voivat sisältää samoja yksittäisiä asiakkuuksia eli eri asiakaskokonaisuuksien kokonaisvastuiden yhteismäärässä voi olla samojen yksittäisten asiakkaiden vastuita. Asiakaskokonaisuuksien vastuiden yhteismäärä esitetään kahdella eri rivillä. "Summa" rivillä lasketaan kaikkien asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteen. "Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä"-rivillä esitetään vastuiden yhteismäärä niin, että yksittäisen asiakkaan vastuut ovat laskennassa vain kerran. Mikäli rivit vastaavat toisiaan, asiakaskokonaisuuksien sisällä ei ole samoja yksittäisiä asiakkaita. Vähennykset sisältävät hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat ja vapautukset vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti.

3.5 Vakuudet

Luottoriskiä hallitaan käyttämällä vakuuksia ja

kovenantteja. Vakuuksia otetaan vastuille takaisinmaksun turvaamiseksi. Pääsääntöisesti luotoille halutaan turvaava vakuusasema, parhaissa luottoluokissa voidaan hyväksyä vakuusvajetta. Yritysluotonannossa riskiä turvataan usein sopimalla asiakkaan kanssa kovenantti, mikä mahdollistaa yhtiölle luottoon liittyvien ehtojen uudelleen neuvottelun asiakkaan riskiaseman muuttuessa.

Vakuusarviointi on täysin riippumatonta ja muusta liiketoiminnasta eriytettyä, ja sitä tehdään jatkuvasti. Vakuuksien arvioinnista ja monitorointien toteuttamisesta vastaa erillinen vakuuksien arviointiin keskittynyt yksikkö. Vakuuksien arvon määrityksestä vastaa sisäinen tai ulkopuolinen arvioitsija, jonka käyttää arvioinnin tukena tilastollisia malleja. Vakuusarvioinnissa sovelletaan kansainvälisiä arviointistandardeja (IVS).

Lainojen vakuudet huomioidaan myös odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa. Kohteen vakuusarvoon

vaikuttaa vakuuden tyyppi, kuten esimerkiksi asuin- tai liikehuoneisto tai kiinteistö.

Yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa ja tämän johdosta yhtiö seuraa vakuuskelpoisten luottojen määrän kehitystä varmistaakseen jälleenrahoituksen katettujen

joukkolainojen avulla.

Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma

LTV	31.12.2024	31.12.2023
0-50 %	25,3 %	25,1 %
50-60 %	13,3 %	13,0 %
60-70 %	18,3 %	17,6 %
70-80 %	16,8 %	17,3 %
80-90 %	14,3 %	13,7 %
90-100 %	11,9 %	13,4 %
Yhteensä	100,0 %	100,0 %

Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen vakuutena olleiden luottojen LTV-jakaumat KLP-säädöksiin perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä LTV luokassa, johon sen suurin LTV-arvo kuuluu. Esimerkiksi 55 000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö, lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50–60 %.

Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus

Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus
-------------------------------------------------------------	--	--	--

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 336 287	5 971 301
Muut	736 221	602 614	Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot	351 454	360 312	Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot	1 989 455	1 898 331	Pääosin kiinteistövakuuksia
Asuntoluotot	3 259 157	3 110 044	Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
(1 000 euroa)	31.12.2024		31.12.2023 Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta

4. Likviditeettiriski

Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen maturiteettierosta sekä suurempien joukkovelkakirjalainojen uudelleen rahoittamisesta.

Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille. Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on yhtiön rahoitusaseman suunnittelu eri ajanhetkille tulevaisuudessa. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat aktiviinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta, sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia. Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että markkinalikviditeetti on laskussa, voi yhtiö asettaa tiukemmat sisäiset limiitit likviditeetin riskienhallinnalle. Likviditeetin hallintaan sisältyy myös likviditeettireservinhallinta, jolla varmistetaan, että yhtiöllä on riittävästi likvidejä arvopapereita käytettävissä. Yhtiön likviditeettireservin tarkoituksena on poikkeustilanteissa kattaa pankin erääntyvät maksuvelvoitteet vähintään yhden kuukauden ajan. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla varaudutaan odottamattomiin tapahtumiin kuten huonontuviin suhdanteisiin markkinoilla.

Huolimatta yhtiön luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta ja negatiivisesta uutisoinnista, yhtiön likviditeetti on säilynyt vuonna 2024 vakaalla pohjalla. Yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat

ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä.

Vuoden 2024 aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät kokonaisrahoituksen kustannuksia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 aikana yhtiö toteutti onnistuneesti emissioita sekä katetuissa (250 milj. euroa), että senior joukkovelkakirjalainoissa (140 milj. euroa). Vuonna 2025 erääntyy toukokuussa 200 milj. euron senior joukkovelkakirjalaina eikä yhtiöllä ole muita isoja uudelleenrahoitustarpeita.

Yhtiön tärkeimmät likviditeettiriskin arviointiin käytettävät mittarit ovat maksuvalmiusvaatimus (LCR) ja pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR). Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR) säilyi hyvällä tasolla ollen vuoden 2024 lopussa 160,3 % (248,9 %). NSFR oli vuoden 2024 lopussa 118,1 % (117,8 %).

LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain

160 %	199 %	155 %
118 %	119 %	117 %
		31.12.2024 30.9.2024 30.6.2024 31.3.2024 166 % 117 %

LCR- ja NSFR-tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. LCRlaskentaa tarkennettu vertailukaudelle 31.3.2024 takautuvasti.

Valvojan suorittamat tarkastukset

151

Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön
likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien
sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin
likviditeettiriskien hallintaan liittyvää
organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä,
likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta
sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja.
Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin
viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset.
Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat
yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin
kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä
raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä
ja resursoinnin riittävyyttä.

Tarkastuksella esille nostetut havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke, jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista.

Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

Rahoitusvarat	31.12.2024
(1 000 euroa)	alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	4 997	27 139	266 322	176 349	474 807
Saamiset luottolaitoksilta	283 080	500	-	-	283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	544 488	456 390	1 822 528	3 462 383	6 285 788
Saamistodistukset	7 440	106	17 653	611	25 810
Johdannaiset	-	-	43 912	34 969	78 881
Yhteensä	840 004	484 135	2 150 415	3 674 312	7 148 866

Rahoitusvarat	31.12.2023
(1 000 euroa)	alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	61 028	15 084	228 827	207 411	512 350
Saamiset luottolaitoksilta	191 805	500	-	-	192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	782 390	416 030	1 546 985	3 251 669	5 997 074
Saamistodistukset	3 730	2 528	27 333	787	34 379
Johdannaiset	-	-	16 384	28 540	44 924
Yhteensä	1 038 953	434 142	1 819 530	3 488 408	6 781 033

Rahoitusvelat	31.12.2024
(1 000 euroa)	alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	163 523	12 220	49 936	10 909	236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	3 647 960	332 774	19 969	-	4 000 703
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	4 997	209 830	2 450 738	-	2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-	-	60 000	-	60 000
Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat	-	118	3 003	7 844	10 965
Yhteensä	3 816 480	554 941	2 583 647	18 753	6 973 821

Rahoitusvelat 31.12.2023 (1 000 euroa) alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 78 170 - 24 435 62 649 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 389 603 340 108 48 599 - 3 778 310 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 154 464 521 584 1 757 162 496 848 2 930 058 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - ⁶⁰ ⁰⁰⁰ - ⁶⁰ ⁰⁰⁰ Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat - - ¹ ⁵⁵⁶ ⁷ ⁸⁹⁹ ⁹ ⁴⁵⁵ Yhteensä 3 622 237 861 692 1 891 752 567 396 6 943 077

153

5. Markkinariski

5.1. Osakeriski

Yhtiön likviditeettipuskurin sijoitukset ovat pääasiassa hyvän luottoluokituksen omaavissa valtionlainoissa sekä katetuissa joukkovelkakirjalainoissa, joiden hintamuutokset ovat esimerkiksi yrityslainamarkkinaa maltillisemmat. Huomioiden vuoden 2024 aikana laskeneiden markkinakorkojen positiivinen vaikutus joukkovelkakirjalainojen arvoon, on koko sijoitussalkun kehitys säilynyt odotusten mukaisena.

Markkinariskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla sijoitussalkun sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Yhtiön sijoitusstrategian

mukaisesti likviditeettipuskuria suojataan
korkojohdannaisilla tasoittamaan arvopaperien
hinnanvaihtelua. Yhtiö seuraa säännöllisesti
sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden
markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä
kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema.
Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa yhtiön tulokseen ja omiin varoihin.
Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja seurantarajat.
Oma Säästöpankki Oyj ei käy osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa. Osakkeiden hintariskin herkkyysanalyysiä ei ole esitetty, koska sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Sijoitusomaisuuden jakauma lajeittain

(1 000 euroa)	31.12.2024		31.12.2023
	Käypä arvo	Osuus %	Käypä arvo	Osuus %
Osakkeet ja osuudet	14 460	2,8 %	13 519	2,4 %
Saamistodistukset	500 617	97,0 %	546 729	97,4 %
Sijoituskiinteistöt	920	0,2 %	1 167	0,2 %
Sijoitusomaisuus yhteensä	515 997	100 %	561 414	100 %

5.2 Korkoriski

Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön korkoriskistä. Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja velkojen korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Yhtiön liiketoimintamallin mukaisesti valtaosa antolainauksesta on sidoksissa vaihtuviin markkinakorkoihin, ottolainauksen ollessa pääosin kiinteäkorkoista. Yhtiön taseen rakenteen vuoksi korkokate pienenee markkinakorkojen laskiessa ja kasvaa markkinakorkojen noustessa. Lisäksi markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille enimmäismäärän. Taseen rakenteesta muodostuvaa korkoriskiä suojataan pääasiassa koronvaihtosopimuksilla, jotka parantavat korkokatetta markkinakorkojen laskiessa. Yhtiö voi hankkia korkosuojia sen talletusvarainhankinnan ja joukkovelkakirjalainojen korkoriskin hallintaan. Lisäksi yhtiö suojaa koronvaihtosopimuksilla sijoitussalkun markkinakorkojen muutoksista syntyvää arvonvaihtelua. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta tasapainottaa

saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää

korkokatteen vaihteluita markkinakorkojen muuttuessa. Vuoden 2024 aikana Euroopan Keskuspankki laski talletuskorkoaan yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä, joka näkyi vuoden aikana myös laskeneina euribor-korkoina markkinoilla. Laskeneet markkinakorot näkyvät pankeille pienentyneinä korkokatekertyminä tulevina vuosina verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat myös yhtiön korkoherkkyyksiin. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta on lieventänyt korkoherkkyyksiä vuonna 2024 ja tulee tasoittamaan korkokatteen vaihteluita myös tulevina vuosina.

Korkoherkkyysanalyysi 1 % muutos korkokäyrään

(1 000 euroa)		31.12.2024	31.12.2023
		-1% muutos +1% muutos -1% muutos +1% muutos
Muutos 1-12kk	-2 632	1 167	-13 063	13 585
Muutos 13-24kk	-23 482	20 814	-30 595	31 142

6. Operatiivinen riski

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös maineriski, oikeudelliset riskit, compliance-riski, tietoturvariskit, rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä pakotteisiin liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen riskiin. Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut toiminnot. Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa taloudellisiin tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen.

Operatiivinen riski muodostaa Oma Säästöpankki Oyj:lle merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina menetyksinä.

Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiltä suojaudutaan monin eri menetelmin, ja suojautuminen kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi myös koko henkilökuntaa. Sen lisäksi henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti, ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kyberturvallisuutta pyritään parantamaan testaamisen ja suojauksien jatkuvan parantamisen kautta.

Itämeren alueella tapahtui vuoden aikana kolme erillistä ulkopuolisen tahon aiheuttamaa sähkö- ja teleliikenteen kaapelivauriota, jotka eivät vaikuttaneet finanssisektorin tai Suomen yhteiskunnan toiminnallisuuteen. Syksyllä rahoitusalan toimijaan kohdistui Pohjoismaiden laajuinen useita viikkoja kestänyt palvelunestohyökkäys, jonka vaikutukset näyttäytyivät toimijan asiakkaille kuitenkin vähäisesti. On syytä olettaa, että eri muodoissa toteutettava hybridivaikuttaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen tarkoituksena on horjuttaa yhteiskuntaa ja sen toiminnallisuutta. Yhtiö on varautunut hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla harjoituksia palveluntarjoajien kanssa, luomalla uhkaskenaarioita ja palautumissuunnitelmia sekä aktiivisella yhteistyöllä viranomaisten kanssa.

Oma Säästöpankki Oyj laskee Pilari I mukaisen operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen perusmenetelmällä. Tämän määrä 31.12.2024 oli 414,9 milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 33,2 milj. euroa. Kasvu johtuu korkokatteen ja palkkiotuottojen merkittävästä kasvusta.

Operatiivinen riski

(1 000 euroa)	2024	2023	2022
Bruttotuotot	270 468	248 531	144 889
Tuottoindikaattori	40 570	37 280	21 733

Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus	33 194

Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä 414 930

Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien hallinnan periaatteet. Operatiivisen riskin hallinnassa yhtiön tavoitteista on hallinnoida maineriskiä ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus sekä sääntelyn noudattaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät liiketoimintaan.

Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa yhtiön liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla, seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa. Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion suuruuden riskin toteutuessa. Riskienarviointiprosessi päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan operatiivinen ympäristö muuttuu. Operatiivisen riskin hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin. Riskienhallintaa on yhtiössä parannettu ja sisäisen valvonnan toimintaan on investoitu rekrytoimalla asiantuntijoita kaikille puolustuslinjoille. Resurssointia on myös kohdennettu sisäisten prosessien kehittämiseen.

Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ovat myös keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa.

155

Yhtiö vähentää operatiivisen riskin vaikutusta myös
ylläpitämällä vakuutuksia kiinteistöille ja omistamalleen
kiinteälle omaisuudelle. Jokainen työntekijä vastaa
operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään.
Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan
liiketoimintayksikön johdolle.

Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa. Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään.

Valvojan suorittamat tarkastukset

Finanssivalvonta suoritti osana jatkuvaa valvontaansa tarkastuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Tarkastus perustuu tilanteeseen tarkasteluajankohdalta ennen 21.12.2023.

Tarkastuksessa on tunnistettu useita kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Tunnistettuja kehityskohteita on jo aloitettu korjaamaan osana vuoden 2024 jälkipuoliskon laajaa toimenpideohjelmaa.

Käynnissä olevat viranomaistutkinnat

7. Ilmasto- ja ympäristöriski

Hallitus on hyväksynyt toukokuussa 2024 ilmasto- ja ympäristöriskien olennaisuusarvion, missä olennaiset riskit liittyen ilmastoriskeihin on tunnistettu, kuvattu ja koostettu. Osana kestävyysraportoinnin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia yhtiö on tunnistanut sille olennaiset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

Oma Säästöpankki Oyj:n vuosittaisessa riskienarvioinnissa kartoitettiin aiempaa laajemmin ESGriskejä riskienhallintajärjestelmään. Muutoksena edellisvuoteen yhtiön vuosittaisessa riskienarvioinnissa mukana olleiden kestävyysriskien määrää kasvatettiin käsittämään ilmastoriskien lisäksi laajemmin riskejä liittyen omaan työvoimaan, asiakkaisiin ja hyvään hallintotapaan.

Yhtiötä haastaa tulevaisuudessa muun muassa lisääntyvä ja tiukentuva sääntely ja sen tuoma lisäresursoinnin tarve, johon on lähdetty vastaamaan rekrytointien kautta.

toimintakertomus Tilinpäätökset

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Varat (1 000 euroa) 31.12.2024	Jaksotettu hankintameno	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat	Johdannaiset, suojaus laskennassa	Kirjanpitoarvo yhteensä	Käypä arvo
Käteiset varat	395 608	-	-	-	395 608	395 608
Saamiset luottolaitoksilta	283 580	-	-	-	283 580	283 580
Saamiset asiakkailta	6 285 788	-	-	-	6 285 788	6 285 788
Johdannaiset, suojauslaskennassa	-	-	-	78 881	78 881	78 881
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	-	499 438	1 179	-	500 617	500 617
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	14 460	-	14 460	14 460
Rahoitusvarat yhteensä	6 964 976	499 438	15 639	78 881	7 558 934	7 558 934
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Sijoituskiinteistöt	- -	- -	- -	- -	19 460 920	19 460 920
Muut varat	-	-	-	-	129 776	129 776
Varat yhteensä	6 964 976	499 438	15 639	78 881	7 709 090	7 709 090

Velat (1 000 euroa)		Johdannaiset,
		suojaus	Kirjanpitoarvo
31.12.2024	Muut velat	laskennassa	yhteensä	Käypä arvo
Velat luottolaitoksille	236 589	-	236 589	236 589
Velat asiakkaille	4 000 703	-	4 000 703	4 000 703
Johdannaiset, suojauslaskennassa	-	10 965	10 965	10 965
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	-	2 665 565	2 665 565
Velat, joilla on huonompi etuoikeus	60 000	-	60 000	60 000
Rahoitusvelat yhteensä	6 962 856	10 965	6 973 821	6 973 821
Muut kuin rahoitusvelat	-	-	159 125	159 125
Velat yhteensä	6 962 856	10 965	7 132 947	7 132 947
		Käypään
		arvoon muiden	Käypään
Varat (1 000 euroa)		laajan tuloksen	arvoon tulos	Johdannaiset,
	Jaksotettu	erien kautta	vaikutteisesti	suojaus	Kirjanpitoarvo
31.12.2023	hankintameno	kirjattavat	kirjattavat	laskennassa	yhteensä	Käypä arvo
Käteiset varat	682 117	-	-	-	682 117	682 117
Saamiset luottolaitoksilta	192 305	-	-	-	192 305	192 305
Saamiset asiakkailta	5 997 074	-	-	-	5 997 074	5 997 074
Johdannaiset, suojauslaskennassa	-	-	-	44 924	44 924	44 924
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit	-	545 699	1 030	-	546 729	546 729
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	-	-	13 519	-	13 519	13 519
Rahoitusvarat yhteensä	6 871 497	545 699	14 549	44 924	7 476 669	7 476 669
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin					24 131	24 131
Sijoituskiinteistöt					1 167	1 167
Muut varat					140 939	140 939

Varat yhteensä	6 871 497	545 699	14 549	44 924	7 642 906	7 642 906

Velat (1 000 euroa)		Johdannaiset,
		suojaus	Kirjanpitoarvo
31.12.2023	Muut velat	laskennassa	yhteensä	Käypä arvo
Velat luottolaitoksille	165 255	-	165 255	165 255
Velat asiakkaille	3 778 310	-	3 778 310	3 778 310
Johdannaiset, suojauslaskennassa	-	9 455	9 455	9 455
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 930 058	-	2 930 058	2 930 058
Velat, joilla on huonompi etuoikeus	60 000	-	60 000	60 000
Rahoitusvelat yhteensä	6 933 623	9 455	6 943 078	6 943 078

Muut kuin rahoitusvelat			158 776	158 776
Velat yhteensä	6 933 623	9 455	7 101 854	7 101 854

157

K4 Käteiset varat

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Kassa	7 389	6 698
Suomen Pankin shekkitili	388 219	675 420
Käteiset varat yhteensä	395 608	682 117

K5 Lainat ja saamiset

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Vaadittaessa maksettavat	283 080	191 805
Muut	500	500
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä	283 580	192 305
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Lainat	6 150 205	5 871 747
Käytetyt tililuotot	76 312	65 637
Valtion varoista välitetyt lainat	12	20
Luottokortit	58 469	58 929
Pankkitakaussaamiset	791	741
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä	6 285 788	5 997 074
Lainat ja saamiset yhteensä	6 569 368	6 189 379

Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot.

K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta

Varat (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset	78 881	44 924
Muut suojaavat johdannaiset
Johdannaisvarat yhteensä	78 881	44 924
Velat (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset	10 965	9 455
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset	-	-
Johdannaisvelat yhteensä	10 965	9 455

suojauskohteet (1 000 euroa)	31.12.2024		31.12.2023
	Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo	josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta	Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo	josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta	228 899	10 899	227 523	9 523
Varat yhteensä	228 899	10 899	227 523	9 523
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	2 210 793	60 793	1 345 014	45 014
Velat yhteensä	2 210 793	60 793	1 345 014	45 014

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja

johdannaisten käyvät arvot

(1 000 euroa)	Jäljellä oleva juoksuaika				Käyvät arvot
31.12.2024	alle 1 v	1-5 v	yli 5v	Yhteensä	Varat	Velat
Käyvän arvon suojaus	33 000	1 640 000	695 000	2 368 000	78 881	10 965
Koronvaihtosopimukset	33 000	1 640 000	695 000	2 368 000	78 881	10 965
Muut suojaavat johdannaiset	-	-	-	-	-	-
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset	-	-	-	-	-	-
Johdannaiset yhteensä	33 000	1 640 000	695 000	2 368 000	78 881	10 965

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja

johdannaisten käyvät arvot
(1 000 euroa)	Jäljellä oleva juoksuaika				Käyvät arvot
31.12.2023	alle 1 v	1-5 v	yli 5v	Yhteensä	Varat	Velat
Käyvän arvon suojaus	-	891 000	627 000	1 518 000	44 924	9 455
Koronvaihtosopimukset	-	891 000	627 000	1 518 000	44 924	9 455
Muut suojaavat johdannaiset	12 553	-	-	12 553	-	-
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset	12 553	-	-	12 553	-	-
Johdannaiset yhteensä	12 553	891 000	627 000	1 530 553	44 924	9 455

159

K7 Sijoitusomaisuus

Sijoitusomaisuus (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Saamistodistukset	1 179
Osakkeet ja osuudet	14 460	13 519

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä	15 639	14 549


Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Saamistodistukset	499 438
Osakkeet ja osuudet	-	545 699

Sijoitusomaisuus (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Saamistodistukset	1 179	1 030
Osakkeet ja osuudet	14 460	13 519
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä	15 639	14 549

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset	499 438	545 699
Osakkeet ja osuudet	-	-
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat yhteensä	499 438	545 699

Sijoituskiinteistöt	920	1 167
Sijoitusomaisuus yhteensä	515 997	561 414

Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot.

Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Hankintameno 1.1. 4 058			4 199
	+ Lisäykset	-	22
-	Vähennykset	-409	-
	+/- Siirrot	136	-163
	Hankintameno kauden lopussa	3 785	4 058

Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -2 892 -2 871

	+ Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	40
-	Poistot	-39	-59

Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa)		31.12.2024	31.12.2023
	Hankintameno 1.1.	4 058	4 199
	+ Lisäykset	-	22
-	Vähennykset	-409	-
	+/- Siirrot	136	-163
	Hankintameno kauden lopussa	3 785	4 058
	Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.	-2 892	-2 871
	+ Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	40
-	Poistot	-39	-59
	+/- Arvonalentumiset ja niiden palautukset	66	-
	+/- Muut muutokset	-	-1
	Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot kauden lopussa	-2 865	-2 892

Kirjanpitoarvo 1.1.	1 167	1 328
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	920	1 167

Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Yhteensä	Kaikki yhteensä

Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti	Hallinto		toimintakertomus	Tilinpäätökset
	Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset		Tilintarkastuskertomus











	31.12.2024		Oman pääoman ehtoiset				Vieraan pääoman ehtoiset

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan	Käypään arvoon	Jaksotettuun		Käypään arvoon muiden laajan	Käypään arvoon	Jaksotettuun
	kirjattavat ja käypään arvoon muiden	tuloksen erien	tulos	hankinta		tuloksen erien	tulos	hankinta
	laajan tuloksen erien kautta	kautta	vaikutteisesti	menoon		kautta	vaikutteisesti	menoon
	kirjattavat (1 000 euroa)	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	Yhteensä	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	Yhteensä	Kaikki yhteensä
Noteeratut
	Julkisyhteisöiltä	-	-	-	-	174 611	-	-	174 611	174 611
Muilta		-	4 564	-	4 564	324 609	25	-	324 634	329 198
Muut
Muilta		-	9 895	-	9 895	218	1 154	-	1 373	11 268

31.12.2023	Oman pääoman ehtoiset			Vieraan pääoman ehtoiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Yhteensä	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti arvostettavat	Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Yhteensä	Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä	-	-	-	-	161 872	-	-	161 872	161 872
Muilta	-	4 214	-	4 214	383 827	115	-	383 942	388 156
Muut
Muilta	-	9 305	-	9 305	-	915	-	915	10 220
Yhteensä	-	13 519	-	13 519	545 699	1 030	-	546 729	560 248

Jaksotettuun hankinta menoon arvostettavat	Yhteensä	Kaikki yhteensä

K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Aineettomat hyödykkeet yhteensä	31 806	13 638
Liikearvo	20 090	4 837
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	7 019	3 343
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet	-	-29
Tietojärjestelmät	4 696	5 487
Muut aineettomat oikeudet	4 696	5 458
(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023

	Keskeneräiset	Muut
	aineettomat	aineettomat
Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2024	hyödykkeet	oikeudet	Liikearvo
Hankintameno 1.1.	3 343	19 101	4 837
+ Lisäykset	3 676	-	15 753
- Vähennykset	-	-	-500
+/- Siirrot	-	2 130	-
Hankintameno 31.12.	7 019	21 230	20 090
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.	-	-13 643	-
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-
- Poistot	-	-2 891	-
- Arvonalentumiset	-	-	-
+/- Muut muutokset	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.	-	-16 534	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	3 343	5 458	4 837
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 019	4 696	20 090

Aineettomien hyödykkeiden muutokset Hankintameno 1.1.	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 1 839	Muut aineettomat oikeudet 16 869	Liikearvo 454
+ Lisäykset	1 504	-	-
- Vähennykset	-	-	4 383
+/- Siirrot	-	2 232	-
Hankintameno 31.12.	3 343	19 101	4 837
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.	-	-10 533	-
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-
- Poistot	-	-3 109	-
- Arvonalentumiset	-	-	-
+/- Muut muutokset	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.	-	-13 643	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 839	6 336	454
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 343	5 458	4 837

Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus

Konsernin liikearvosta suurin osa liittyy Handelsbankenin pk-yritysliiketoimintakaupan ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjattuun liikearvoon. Arvonalentumistestaus perustuu yhtiön johdon arvioon pohjautuviin ennustettujen rahavirtojen nykyarvoon. Ennustettuja rahavirtoja huomioidaan sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn mukaisesti kuluvalle ja kolmelle seuraavalle vuodelle. Ennustejakson jälkeisen terminaaliarvon laskennassa käytetty kasvuoletus on 2 % Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen mukaisesti. Diskonttokorkona (WACC) on käytetty 7,5 %. Arvioitaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi testauksen kohteena olevan kirjanpitoarvon.

162

K9 Aineelliset hyödykkeet

(1 000 euroa)	31.12.2024 31.12.2023

Omassa käytössä olevat kiinteistöt	21 823	21 254
Maa- ja vesialueet	1 570	1 570
Rakennukset	20 252	19 683
Rakennukset ja rakennelmat,
käyttöoikeusomaisuus	14 477	11 234
Koneet ja kalusto	1 068	1 265
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus	323	393
Muut aineelliset hyödykkeet	290	290
Keskeneräiset hankinnat	-	158
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	37 980	34 594

					Koneet ja
			Rakennukset		kalusto	Muut
	Maa- ja		Käyttöoikeus	Koneet ja	käyttöoikeus	aineelliset	Keskeneräiset
Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2024		vesialueet Rakennukset	omaisuus	kalusto	omaisuus	hyödykkeet	hankinnat
Hankintameno 1.1.	1 583	33 626	20 307	12 828	1 264	290	158
+ Lisäykset	-	11	7 418	186	145	-	1 417
- Vähennykset	-	-	-429	-	-37	-	-
+/- Siirrot	-	1 952	-	208	-	-	-1 574
Hankintameno 31.12.	1 583	35 590	27 297	13 221	1 372	290	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.	-13	-13 942	-9 073	-11 562	-871	-	-
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-	11	-	-
- Poistot	-	-1 394	-3 748	-591	-188	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.	-13	-15 337	-12 821	-12 154	-1 049	-	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 570	19 684	11 234	1 265	393	290	158
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 570	20 252	14 477	1 068	323	290	-

	Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2023	Maa- ja	vesialueet Rakennukset	Rakennukset Käyttöoikeus omaisuus	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto käyttöoikeus omaisuus	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat
	Hankintameno 1.1.	1 370	30 480	13 884	12 418	905	290	-
+	Lisäykset	-	1 069	7 530	272	400	-	158
-	Vähennykset	-	-134	-1 106	-	-42	-	-
	+/- Siirrot	213	1 135	-	-	-	-	-
	+/- Muut muutokset	-	1 077	-	139	-	-	-

Hankintameno 31.12.	1 583	33 626	20 307	12 828	1 264	290	158

Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.	-13	-12 596	-6 223	-11 020	-696	-	-
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	32	445	-	13	-	-
- Poistot	-	-1 258	-3 295	-542	-188	-	-
- Arvonalentumiset	-	-46	-	-	-	-	-
+/- Muut muutokset	-	-73	-	-	-	-	-
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
31.12.	-13	-13 942	-9 073	-11 562	-871	-	-
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 357	17 884	7 661	1 397	209	290	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 570	19 684	11 234	1 265	393	290	158

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

K10 Muut varat

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset	27	67
Eläkevarat	313	82
Siirtosaamiset	36 741	62 614
Korot	28 481	53 691
Muut ennakkomaksut	3 418	4 155
Muut siirtosaamiset	4 843	4 767
Muut	8 012	12 335
Muut varat yhteensä	45 094	75 097

Varojen erä Eläkevarat muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut.

164

K11 Verosaamiset ja -velat

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset	14 895	17 610
Verosaamiset yhteensä	14 895	17 610
Verovelat
Tuloverovelat	7 650	2 580
Laskennalliset verovelat	35 715	42 899
Verovelat yhteensä	43 365	45 479

			Kirjattu muihin
		Kirjattu tulos	laajan tuloksen	Liiketoimintojen
Laskennalliset verosaamiset 2024 (1 000 euroa)	1.1.	vaikutteisesti	eriin	hankinta	31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset	15 557	-	-2 157	-	13 400
Aineelliset hyödykkeet	480	92	-	-	572
Muut erät	1 530	-671	-	-	858
Vuokrasopimusvelat	2 372	656	-	-	3 028
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta	19 939	76	-2 157	-	17 858
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-2 328	-635	-	-	-2 963
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	17 610	-558	-2 157	-	14 895

			Kirjattu muihin
		Kirjattu tulos	laajan tuloksen	Liiketoimintojen
Laskennalliset verovelat 2024 (1 000 euroa)	1.1.	vaikutteisesti	eriin	hankinta	31.12.
Verotukselliset varaukset	42 428	-7 671	-	-	34 757
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset	118	-	15	-	133
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	16	20	27	-	63
Muut erät	338	425	-	-	763
Käyttöoikeusomaisuuserät	2 328	635	-	-	2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta	45 228	-6 592	42	-	38 678
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-2 328	-635	-	-	-2 963
Laskennalliset verovelat yhteensä	42 899	-7 226	42	-	35 715

			Kirjattu muihin
		Kirjattu tulos	laajan tuloksen	Liiketoimintojen
Laskennalliset verosaamiset 2023 (1 000 euroa)	1.1.	vaikutteisesti	eriin	hankinta	31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset	19 215	-	-3 658	-	15 557
Aineelliset hyödykkeet	347	133	-	-	480
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	41	-3	-38	-	-
Muut erät	2 284	-754	-	-	1 530
Vuokrasopimusvelat	1 615	758	-	-	2 372
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta	23 501	134	-3 697	-	19 939
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-1 577	-751	-	-	-2 328
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	21 924	-617	-3 697	-1 300	17 610

		Kirjattu tulos	Kirjattu muihin laajan tuloksen	Liiketoimintojen
Laskennalliset verovelat 2023 (1 000 euroa)	1.1.	vaikutteisesti	eriin	hankinta	31.12.
Verotukselliset varaukset	35 771	6 657	-	-	42 428
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset	89	-	28	-	118
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-	16	-	-	16
Liiketoimintojen hankinta	100	-100	-	-	-
Muut erät	112	226	-	-	338
Käyttöoikeusomaisuuserät	1 577	751	-	-	2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta	37 649	7 550	28	-	45 228
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-1 577	-751	-	-	-2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä	36 072	6 799	28	-	42 899

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Velat luottolaitoksille
Velat Keskuspankeille	90 000	30 000
Vaadittaessa maksettavat	7 063	4 420
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	139 526	130 835
Velat luottolaitoksille yhteensä	236 589	165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Talletukset	3 939 898	3 733 280
Vaadittaessa maksettavat	3 385 937	3 160 301
Muut	553 962	572 979
Muut rahoitusvelat	12	16
Muut kuin vaadittaessa maksettavat	12	16
Ottolainauksen käyvän arvon muutos	60 793	45 014
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä	4 000 703	3 778 310
Velat luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä	4 237 292	3 943 565

Velat Keskuspankeille -erässä on kyse vakuudellisesta LTRO-luotosta.

166

K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	2 650 679	2 758 725
Sijoitustodistukset	14 886	171 333
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä	2 665 565	2 930 058

	Nimellisarvo				Kirjanpitoarvo
			Liikkeellelasku
Joukkovelkakirjalaina	31.12.2024	Korko	vuosi	Eräpäivä	31.12.2024	31.12.2023
OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond	300 000	0,125 %/kiinteä	2019	3.4.2024	-	299 914
OmaSp Oyj 17.1.2024	55 000	marginaali 1 %/vaihtuva	2020	17.1.2024	-	55 000
OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond	650 000	0,01 %/kiinteä	2020-2023	25.11.2027	628 882	622 126
OmaSp Oyj 19.5.2025	200 000	marginaali 0,2 %/vaihtuva	2021	19.5.2025	199 940	199 782
OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond	600 000	1,5 %/kiinteä	2022	18.12.2026	591 665	587 613
OmaSp Oyj 26.9.2024	150 000	5 %/kiinteä	2022	26.9.2024	-	149 802
OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond	600 000	3,125 %/kiinteä	2023-2024	15.6.2028	595 344	347 641
OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond	500 000	3,5 %/kiinteä	2023	15.1.2029	497 488	496 848
OmaSp Oyj 27.2.2026	50 000	0 % (nollakuponki)	2024	27.2.2026	47 469	-
OmaSp Oyj 18.9.2026	50 000	4,28 %/kiinteä	2024	18.9.2026	49 926	-
OmaSp Oyj 30.9.2027	40 000	marginaali 2 %/vaihtuva	2024	30.9.2027	39 964	-

2 650 679 2 758 725

Sijoitustodistuksien				Kirjanpito-arvo
maturiteetit	Alle 3kk	3 - 6 kk	6-9 kk	9-12 kk yhteensä
31.12.2024	4 997	9 889	-	- 14 886
31.12.2023	99 464	62 221	-	9 648 171 333

K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Debentuurit	60 000	60 000
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla yhteensä	60 000	60 000
Velkojen yksilöintitiedot (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023	Korko %	Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022	20 000	20 000	3,00 %	15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022	20 000	20 000	3,25 %	14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023	20 000	20 000	3,25 %	23.10.2028
Yhteensä	60 000	60 000
Omiin varoihin luettu määrä (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
OmaSp debentuurilaina I/2022	12 158	16 166
OmaSp debentuurilaina II/2022	14 140	18 149
OmaSp debentuurilaina I/2023	15 246	19 255

Yhteensä 41 544 53 571

Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.

Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.

168

K15 Varaukset ja muut velat

31.12.2024	31.12.2023

243	269
243	269

27 464	20 566
	45 156
42 645	33 954
	619
	10 321
	261
	47 306
	53 461 277 10 231 308 34 593

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Varaukset
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista	243	269
Varaukset yhteensä	243	269
Muut velat
Maksujenvälitysvelat	27 464	20 566
Siirtovelat	53 461	45 156
Korkovelat	42 645	33 954
Saadut korkoennakot	277	619
Muut siirtovelat	10 231	10 321
Saadut ennakkomaksut	308	261
Muut	34 593	47 306
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä	12 958	19 550
Muut velat	21 635	27 756
Muut velat yhteensä	115 518	113 028
Varaukset ja muut velat yhteensä	115 760	113 297
Varausten muutokset (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Varaukset 1.1.	269	503
Lisäys/vähennys etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-	-206
Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista	-27	-28
Varaukset 31.12.	243	269

Varausten muutokset (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Varaukset 1.1.	269	503
Lisäys/vähennys etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	-	-206
Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista	-27	-28
Varaukset 31.12.	243	269

Varausten erä Eläkevaraukset muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut.

K16 Oma pääoma

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Osakepääoma	24 000	24 000
Muut rahastot	157 911	148 822
Käyvän arvon rahasto	-53 068	-61 756
Käypään arvoon arvostamisesta	-53 068	-61 756
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	210 398	210 197
Muut rahastot	581	380
Kertyneet voittovarat	394 232	368 230
Edellisten tilikausien voitto (tappio)	334 685	258 180
Tilikauden voitto (tappio)	59 548	110 051
Oma pääoma yhteensä	576 143	541 052
Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus	576 143	541 052
Oma pääoma yhteensä	576 143	541 052
Erittely käyvän arvon rahastosta	31.12.2024	31.12.2023
Käyvän arvon rahasto 1.1.	-61 756	-76 503
Käyvän arvon muutos, rahoitusinstrumentit	10 988	18 393
Odotettavissa oleva luottotappio saamistodistuksista	-128	40
Laskennalliset verot	-2 172	-3 687
Käyvän arvon rahasto 31.12.	-53 068	-61 756

Osakkeet ja osinko-oikeus

Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeiden lukumäärä on 33 292 771 kpl, joista oli 31.12.2024 yhtiön omassa hallussa 136 647 osaketta. Osakkeen äänimäärä on 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus ja muut oikeudet.

Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2022–2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 218 293 osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Tilikauden 2024 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille yhteensä 64 739 osaketta.

Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson 2024–2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Yhtiön hallitus päätti helmikuussa perustaa koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake osakesäästöohjelman. OmaOsake-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Yhtiön hallitus päätti marraskuussa suunnatusta osakeannista osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi. Liikkeeseen laskettiin yhteensä 17 534 Oma Säästöpankki Oyj:n uutta osaketta.

Muut rahastot

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastoon sisältyy käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Rahastoon merkityt erät siirretään tuloslaskelmaan, kun käypään arvoon muiden laajan

170

tuloksen eriin kirjatusta arvopaperista luovutaan tai kirjataan arvonalentuminen.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu yleisö- ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017– 2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä osakesäästöohjelman annissa 2024 kerätyt varat. Tilikaudella 2024 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta osakeannista saadut varat 0,2 milj. euroa.

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta
tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona
omistajille. Kertyneet voittovarat sisältävät
erillistilinpäätöksiin sisältyvät vapaaehtoiset varaukset ja
poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä.

K17 Korkokate

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Korkotuotot
Saamiset luottolaitoksilta	15 531	11 627
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	325 618	266 459
Saamistodistuksista	4 288	5 102
Johdannaissopimuksista *	-	37 613
Nettokorot taseen varojen suojaavista johdannaissopimuksista *	1 572	-
Muut korkotuotot	2 580	1 705
Korkotuotot yhteensä	349 589	322 506

Korkokulut

Korkokate	213 097	197 045
Korkokulut yhteensä	-136 492	-125 461
Muut korkokulut	-1 238	-1 130
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-2 022	-1 754
Nettokorot taseen velkoja suojaavista johdannaissopimuksista *	-13 765	-
Johdannaissopimuksista *	-	-40 775
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista	-75 665	-54 488
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille	-36 248	-22 216
Veloista luottolaitoksille	-7 553	-5 099

*Yhtiö on raportointikaudella muuttanut korkoriskiä suojaavien johdannaisten korkojen käsittelyä netotusperusteiseksi, minkä vaikutus korkotuottoihin on -57,1 milj. euroa sekä korkokuluihin +57,1 milj. euroa. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus korkokatteeseen oli yhteensä -12,2 milj. euroa.

K18 Palkkiotuotot ja -kulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta	9 766	10 156
Talletuksista	135	107
Kortti- ja maksuliikenteestä	37 049	33 713
Rahastoista	7 691	6 517
Lainopillisista tehtävistä	619	483
Välitetystä toiminnasta	2 684	2 469
Takausten myöntämisestä	2 180	2 094
Muut palkkiotuotot	1 119	1 082
Palkkiotuotot yhteensä	61 242	56 621
Palkkiokulut
Kortti- ja maksuliikenteestä	-8 443	-6 653
Arvopapereista	-900	-1 442
Muut palkkiokulut	-1 153	-1 105
Palkkiokulut yhteensä	-10 497	-9 200

Palkkiotuotot ja -kulut, netto	50 745	47 421

172

K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Arvostusvoitot ja -tappiot	32	25
Saamistodistuksista yhteensä	32	25
Osakkeista ja osuuksista
Osinkotuotot	299	217
Myyntivoitot ja -tappiot	59	-
Arvostusvoitot ja -tappiot	-4 012	-2 782
Osakkeista ja osuuksista yhteensä	-3 655	-2 564
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen	-3 623	-2 540

Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot Saamistodistuksista

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien	-240	188
Saamistodistuksista yhteensä	-240	188
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty arvostusero	-473	-422

Myyntivoitot ja -tappiot	233	610

1-12/2024	1-12/2023
190	235
-39
10	11
-72	-90
-39	-59
-15	-10
35	87

-83
779
-306
-1 875

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot yhteensä	35	87
Vuokrakulut sijoituskiinteistöistä	-15	-10
Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä	-39	-59
Vastike- ja hoitokulut	-72	-90
Muut tuotot sijoituskiinteistöistä	10	11
Myyntivoitot ja -tappiot	-39	-
Vuokra- ja osinkotuotot	190	235

Valuuttatoiminnan nettotuotot 168 -83 Suojauslaskennan nettotuotot -766 779 Kaupankäynnin nettotuotot 19 -306 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot yhteensä -4 408 -1 875

K20 Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä	405	388
Pankkitoiminnan muut tuotot	10 228	4 089
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	10 633	4 476

K21 Henkilöstökulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Palkat ja palkkiot	-28 063	-26 350
Eläkekulut	-4 943	-3 989
Maksupohjaiset järjestelyt	-5 042	-4 087
Etuuspohjaiset järjestelyt	99	98
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut	748	1 572
Muut henkilösivukulut	-645	-843
Henkilöstökulut yhteensä	-32 902	-29 611
Henkilöstön lukumäärä 31.12	1-12/2024	1-12/2023
Kokoaikaiset	532	389

Osa-aikaiset	7	6
Määräaikaiset	46	69
Yhteensä	585	464
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	518	445

Tiedot lähipiirin työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat.

174

K22 Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-69 289	-52 517
Muut	-15 794	-4 121
Valvonta-, tarkastus- ja jäsenmaksut	-987	-820
Vakuutus- ja varmuuskulut	-3 538	-5 611
Kulut oman käytön kiinteistöistä	-1 848	-1 758
Vuokrakulut	-452	-532
Markkinointi- ja edustuskulut	-3 702	-3 410
Yhteyskulut	-1 795	-1 682
Tietohallintokulut	-24 155	-19 936
Toimistokulut	-13 991	-11 820
Muut henkilöstökulut	-3 026	-2 827
(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023

Tilintarkastajan palkkiot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 KPMG Oy Ab Lakisääteinen tilintarkastus 385 313 Yritysostoihin liittyvät palvelut - 10 Veroneuvonta - 4 Muut palvelut 115 33 Yhteensä 500 360

Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:

Talletussuojarahaston maksu -2 828 -2 743 josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto) -2 828 -2 743 Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta Kriisinratkaisurahaston maksu - -2 227

K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Rakennuksista	-502	-506
Rakennuksista, käyttöoikeusomaisuus	-3 748	-3 295
Koneista ja kalustosta	-591	-542
Koneista ja kalustosta, käyttöoikeusomaisuus	-188	-188
Aineettomista hyödykkeistä	-3 784	-3 891
Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä	-8 813	-8 422

1-12/2024	1-12/2023

385	313
	10
	4
115	33
500	360


-2 828	-2 743

-2 828	-2 743


	-2 227

K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
ECL saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä	-71 283	1 926
ECL vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista	128	-40
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä	-71 155	1 885
Lopulliset luottotappiot
Lopulliset luottotappiot	-12 960	-20 760
Palautukset lopullisista luottotappioista	735	1 748
Toteutuneet luottotappiot, netto	-12 224	-19 012
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä	-83 379	-17 126

Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat on muodostettu 1.1.2024 ja 31.12.2024 taseessa voimassa olleiden lainojen vastuiden ja odotettavissa olevien luottotappioiden euromääräisten muutoksien perusteella.

Odotettavissa olevat luottotappiot, lainat ja saamiset asiakkailta

				1-12/2024	1-12/2023
Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000
euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.	1 655	14 180	19 624	35 458	24 833
Siirrot vaiheeseen 1	128	-959	-253	-1 084	-583
Siirrot vaiheeseen 2	-178	3 008	-1 070	1 760	321
Siirrot vaiheeseen 3	-107	-1 380	35 166	33 680	5 473
Uudet saamiset	472	1 436	8 538	10 446	7 496
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset	-186	-599	7 315	6 529	7 990
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus	-	-	-12 960	-12 960	-20 760
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus	-	-	735	735	1 748
Luottoriskin muutoksen vaikutus	125	371	5 398	5 894	1 878
Laskentamallin muutosten vaikutus	-	-	-	-	-100
Johdon arvioihin perustuvat muutokset	-28	-2 549	34 725	32 148	7 161
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa	1 880	13 508	97 220	112 608	35 458

Ensimmäisellä neljänneksellä kirjattu 19,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille toisen neljänneksen aikana. Toisella neljänneksellä kirjattu 30 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille kohdistettiin suunnitellusti kolmannen neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö kirjasi toisen neljänneksen aikana 2,5 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen yksittäiselle asiakkaalle, liittyen edellä mainittuihin asiakaskokonaisuuksiin. Toisella neljänneksellä yhtiö purki aiemmin tehdyn 1 milj. euron lisävarauksen. Lisäksi yhtiö kohdisti raportointikaudella Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjattua käyvän arvon oikaisua yhteensä 7,3 milj. euroa. Kolmannella neljänneksellä yhtiö teki Handelsbankenin yritysjärjestelyyn liittyvään saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj. euroa ja tästä käyvän arvon muutoksesta kohdistettiin 3,3 milj. euroa kolmannen neljänneksen aikana.

				1-12/2024	1-12/2023
Taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.	78	192	-	269	297
Siirrot vaiheeseen 1	7	-68	-	-62	156
Siirrot vaiheeseen 2	-2	46	-	43	79
Siirrot vaiheeseen 3	-1	-8	-	-9	-9
Uudet saamiset	45	71	-	117	140
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset	-28	-95	-	-123	65
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus	-	-	-	-	-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus	-	-	-	-	-
Luottoriskin muutoksen vaikutus	-2	10	-	8	214
Laskentamallin muutosten vaikutus	-	-	-	-	-726
Johdon arvioihin perustuvat muutokset	-	-	-	-	53
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa	95	147	-	243	269

176

Odotettavissa olevat luottotappiot, sijoitusomaisuus

					1-12/2024 1-12/2023
Saamistodistukset (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.	430	48	-	478	438
Siirrot vaiheeseen 1	-	-2	-	-1	-
Siirrot vaiheeseen 2	-3	20	-	18	23
Siirrot vaiheeseen 3	-	-	-	-	-
Uudet saamistodistukset	26	19	-	46	613
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset	-93	-6	-	-99	-629
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus	-	-	-	-	-
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus	-	-	-	-	-
Luottoriskin muutoksen vaikutus	-39	-9	-	-48	34
Laskentamallin muutosten vaikutus	-	-	-	-	-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset	-44	-	-	-44	-
Odotettavissa olevat luottotappiot	279	71	-	350	478

K25 Tuloverot

Tuloverot yhteensä	-15 041	-27 997
Laskennallisen verovelan muutos	7 226	-6 775
Laskennallisen verosaamisen muutos	-558	-665
Edellisten tilikausien verot	3	69
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-21 712	-20 626
Tilikauden tuloverot	-21 712	-20 626

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Tilikauden tuloverot	-21 712	-20 626
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-21 712	-20 626
Edellisten tilikausien verot	3	69
Laskennallisen verosaamisen muutos	-558	-665
Laskennallisen verovelan muutos	7 226	-6 775
Tuloverot yhteensä	-15 041	-27 997
Tuloveroprosentti	20 %	20 %
Kirjanpidon tulos ennen veroja	74 589	138 048
Verokannan mukainen osuus tuloksesta	-14 918	-27 610
+ Tuloslaskelman verovapaat tuotot	15	31
- Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut	44	-282
+ Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut	34	32
- Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset	-219	-236
+/- Aikaisempien tilikausien verot	3	69
Tuloslaskelman verot	-15 041	-27 997

Verokannan mukainen osuus tuloksesta	-14 918	-27 610

Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut 44 -282
- Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut 34 32
Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset -219 -236

Tilinpäätös 2024

toimintakertomus Tilinpäätökset

K26 Annetut ja saadut vakuudet

Annetut vakuudet yhteensä	3 008 004	3 024 020
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet	3 008 004	3 024 020
(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Annetut vakuudet

Annetut vakuudet ovat liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi annettuja lainasaatavia.

Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo taseessa 31.12.2024 on 2 350 miljoonaa euroa.

Saadut vakuudet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kiinteistövakuudet 5 634 920 5 391 165 Käteinen vakuus 16 002 21 687 Saadut takaukset 281 438 270 096 Muut 104 327 92 445 Saadut vakuudet yhteensä 6 036 687 5 775 392

K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Takaukset	42 219	41 926
Luottolupaukset	319 398	330 599
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	361 617	372 525

178

K28 Eläkevastuu

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Kulut tuloslaskelmassa	2	11
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	5	5
Nettokorko	-3	6
Kulut laajan tuloksen erissä
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-133	-191
Tilikauden laaja tulos	-131	-180

	31.12.2024	31.12.2023
Velvoitteen nykyarvo 1.1.	2 647	2 613
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	5	5
Korkokulu	85	95
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) kokemusperäisistä muutoksista	-33	39
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) taloudellisten oletusten muutoksista	-135	59
Maksetut etuudet	-152	-165
Velvoitteen täyttämiset	-44	-
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	521	-
Velvoitteen nykyarvo 31.12.	2 893	2 647

31.12.2024	31.12.2023











31.12.2024	31.12.2023









31.12.2024	31.12.2023



31.12.2024	31.12.2023

2023
3,30 %
2,80 %
2,55 %
า วัด 0/

	31.12.2024	31.12.2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	2 729	2 407
Korkotuotot	88	89
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien korkokuluun/-tuottoon kuuluva erä	-36	289
Maksetut etuudet	-152	-165
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	584	-
Velvoitteen täyttämiset	-44	-
Järjestelyyn suoritetut maksut	37	109
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	3 206	2 729

	31.12.2024	31.12.2023
Velvoitteen nykyarvo	2 893	2 647
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	3 206	2 729
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.	-313	-82
	31.12.2024	31.12.2023
Taseessa oleva velka 1.1.	-82	206
Kulut tuloslaskelmassa	2	11
Järjestelyyn suoritetut maksut	-37	-109
Uudelleenmäärittämiset muissa laajan tuloksen erissä	-133	-191
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	-63	-
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12.	-313	-82
Vakuutusmatemaattiset oletukset	2024	2023
Diskonttauskorko, %	3,40 %	3,30 %

Vakuutusmatemaattiset oletukset	2024	2023
Diskonttauskorko, %	3,40 %	3,30 %
Palkankehitys, %	2,50 %	2,80 %
Eläkkeiden nousu, %	2,25 %	2,55 %
Inflaatio, %	2,00 %	2,30 %

Tilinpäätös 2024

		2024 Etuuspohjaisen eläkevastuun muutos		2023 Etuuspohjaisen eläkevastuun muutos
Herkkyysanalyysi
Käytettyjen oletuksien muutos	Lisäys	Vähennys	Lisäys	Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-5,30 %	5,90 %	-5,90 %	6,60 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)	2,70 %	-2,60 %	2,60 %	-2,50 %
	2024		2023
Herkkyysanalyysi		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo		Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
Käytettyjen oletuksien muutos	Lisäys	Vähennys	Lisäys	Vähennys
Diskonttokorko (0,5 % muutos)	-5,60 %	6,20 %	-6,00 %	6,70 %
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos)	0,00 %	0,00 %	0,00 %	0,00 %

Velvoitteiden painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 11,0 vuotta.

Konserni arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2025 noin 230 tuhatta euroa.

Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Oma Säästöpankki Oyj:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä johdolle ja tietyille johtavassa asemassa oleville avainhenkilöille sekä sellaisille työntekijöille, jotka olivat Säästöpankkien eläkekassan jäseniä sen lopettaessa toimintansa 31.12.1992. Näissä järjestelyissä eläkeikä on 60–65 vuotta ja eläkkeen määrä 60 % eläkepalkasta.

Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100 % hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska velvoitteet on vakuutettu, yhtiön vastuulle ei jää merkittäviä riskejä. Yhtiön vastuulla ovat lähinnä työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden korotukset sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muutosten vaikutus nettovelkaan.

Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä.

180

K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai

(1 000 euroa)
Rahoitusvarat 31.12.2024	Kirjatut rahoitusvarat, brutto	Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto	Kirjanpitoarvo taseessa, netto	Rahoitusinstru mentit	Saatu arvopaperivakuus	Saatu käteisvakuus* Nettomäärä
Johdannaisvarat	78 881	-	78 881	-10 965	-	-66 367	1 549
Muut	-	-	-	-	-	-	-
Rahoitusvarat yhteensä			78 881				1 549

* Saatu käteisvakuus taseessa 66 460 tuhatta euroa. Taulukossa ei ole huomioitu ylivakuutta.

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

Rahoitusvelat 31.12.2024	Kirjatut rahoitusvelat, brutto	Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat, brutto	Kirjanpitoarvo taseessa, netto	Rahoitusinstru mentit	Annettu arvopaperivakuus	Annettu käteisvakuus Nettomäärä

Johdannaisvelat	10 965	-	10 965	-10 965	-	-	-
Muut	-	-	-	-	-	-	-
Rahoitusvelat yhteensä			10 965				-

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

	Kirjatut	Taseessa netotetut kirjatut
	rahoitusvarat,	rahoitusvelat,	Kirjanpitoarvo	Rahoitusinstru	Saatu	Saatu
Rahoitusvarat 31.12.2023	brutto	brutto	taseessa, netto	mentit	arvopaperivakuus	käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvarat	63 990	-	63 990	-18 882	-	-43 750	1 359
Muut	-	-	-	-	-	-	-
Rahoitusvarat yhteensä			63 990				1 359

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

	Kirjatut rahoitusvelat,	Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat,	Kirjanpitoarvo	Rahoitusinstru	Annettu	Annettu
Rahoitusvelat 31.12.2023	brutto	brutto	taseessa, netto	mentit	arvopaperivakuus	käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvelat	18 882	-	18 882	-18 882	-	-	-
Muut	-	-	-	-	-	-	-
Rahoitusvelat yhteensä			18 882				-

288	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		289
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittely kuvataan 2024 vuoden tilinpäätöksen K1 Laadintaperiaatteet kappaleessa "Käyvän arvon määrittäminen".

Tasolle 3 kirjatut oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita.

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut erät

		31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset	4 564	3 119	6 776	14 460
Vieraan pääoman ehtoiset	717	-	462	1 179

Johdannaiset	-	78 881	-	78 881
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset	498 509	-	929	499 438
Rahoitusvarat yhteensä	503 790	82 000	8 168	593 958

		31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Johdannaiset	-	10 965	-	10 965
Rahoitusvelat yhteensä	-	10 965	-	10 965

		31.12.2024
Muut velat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoimintojen hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka	-	-	12 958	12 958
Yhteensä	-	-	12 958	12 958

		31.12.2023
Rahoitusvarat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset	4 214	2 439	6 866	13 519
Vieraan pääoman ehtoiset	685	-	345	1 030

Johdannaiset	-	44 924	-	44 924
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset	545 465	-	234	545 699
Rahoitusvarat yhteensä	550 364	47 363	7 445	605 172

		31.12.2023
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Johdannaiset	-	9 455	-	9 455
Rahoitusvelat yhteensä	-	9 455	-	9 455


		31.12.2023
Muut velat (1 000 euroa)	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka	-	-	19 550	19 550

182

Tasolle 3 luokiteltujen sijoitusten tapahtumat

		31.12.2024		31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat (1 000 euroa)	Oman pääoman ehtoiset	Vieraan pääoman	ehtoiset Yhteensä	Oman pääoman ehtoiset	Vieraan pääoman	ehtoiset Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	6 866	345	7 211	6 211	199	6 410
+ Hankinnat	159	292	450	743	146	888
- Myynnit	-59	-90	-149	-	-	-
- Vuoden aikana erääntyneet	-	-84	-84	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset	59	-	59	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset	-248	-	-248	-88	-	-88
+ Siirrot tasolle 3	-	-	-	-	-	-
- Siirrot tasolle 1 ja 2	-	-	-	-	-	-
Kirjanpitoarvo	6 776	462	7 239	6 866	345	7 211

31.12.2024 31.12.2023

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)	Oman pääoman ehtoiset	Vieraan pääoman	ehtoiset Yhteensä	Oman pääoman ehtoiset	Vieraan pääoman	ehtoiset Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	-	234	234	-	-	-
+ Hankinnat	-	-	-	-	-	-
- Myynnit	-	-	-	-	-	-
- Vuoden aikana erääntyneet	-	-	-	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset	-	-	-	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset	-	-	-	-	-	-
+/- Laajan tuloksen eriin kirjatut arvonmuutokset	-	-208	-208	-	-69	-69
+ Siirrot tasolle 3	-	903	903	-	303	303
- Siirrot tasolle 1 ja 2	-	-	-	-	-	-
Kirjanpitoarvo	-	929	929	-	234	234

Tasolle 3 luokiteltujen velkojen tapahtumat

		31.12.2024			31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Oman pääoman	Vieraan pääoman		Oman pääoman	Vieraan pääoman
arvostettavat muut velat (1 000 euroa)	ehtoiset		ehtoiset Yhteensä	ehtoiset		ehtoiset Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	-	19 550	19 550	-	5 200	5 200
+ Hankinnat	-	60 654	60 654	-	15 000	15 000
- Myynnit	-	-	-	-	-	-
- Vuoden aikana erääntyneet	-	-60 654	-60 654	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset	-	-	-	-	-	-
+/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset	-	-6 592	-6 592	-	-650	-650
+ Siirrot tasolle 3	-	-	-	-	-	-
- Siirrot tasolle 1 ja 2	-	-	-	-	-	-
Kirjanpitoarvo	-	12 958	12 958	-	19 550	19 550

Herkkyysanalyysi tasolle 3 kuuluville rahoitusvaroille

31.12.2024				31.12.2023
(1 000 euroa)		Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan			Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan
Oman pääoman ehtoiset	Oletettu muutos	Markkina arvo	Posi tiivinen	Nega tiivinen	Markkina arvo	Posi tiivinen	Nega tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	+/- 15%	6 776	1 016	-1 016	6 866	1 030	-1 030
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	+/- 15 %	-	-	-	-	-	-
Yhteensä		6 776	1 016	-1 016	6 866	1 030	-1 030

		31.12.2024 Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan			31.12.2023 Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan
(1 000 euroa)
Vieraan pääoman ehtoiset	Oletettu muutos	Markkina arvo	Posi tiivinen	Nega tiivinen	Markkina arvo	Posi tiivinen	Nega tiivinen
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	+/- 15%	462	69	-69	345	52	-52
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	+/- 15 %	929	139	-139	234	35	-35
Yhteensä		1 392	209	-209	579	87	-87

184

K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat

Lähipiirillä tarkoitetaan Oma Säästöpankki Oyj:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, yhteisiä toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta ja yhteisöt, joilla on huomattava vaikutusvalta Oma Säästöpankki Oyj:ssä. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu johtoryhmä. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin.

Johtoon kuuluvien henkilöiden saama korvaus	Palkat ja palkkiot		Lakisääteinen eläketurva		Vapaaehtoiset lisäeläkkeet
(1 000 euroa)			1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023
Sarianna Liiri, toimitusjohtaja	697	-	77	-	-	-
Pasi Sydänlammi, toimitusjohtaja	2 428	947	176	165	300	188
Markus Souru, varatoimitusjohtaja	371	-	45	-	-	-
Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja	166	381	19	66	51	56
Muu johtoryhmä*	826	872	113	152	-	-
Yhteensä	4 489	2 200	431	383	351	244

Pasi Sydänlammi toimi yhtiön toimitusjohtajana 19.6.2024 saakka ja Pasi Turtio toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 saakka. Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välimiesmenettely. Sarianna Liiri toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 lähtien ja yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 19.6.2024 lähtien yhtiön hallituksen nimittämänä. Yhtiön hallitus nimitti 19.6.2024 varatoimitusjohtajaksi Markus Sourun.

* Muu johtoryhmä: Pykäri Pekka, Sillanpää Minna, Sirkiä Hanna ja Rissanen Ville.

Johdolle ei ole maksettu yllä olevassa taulukossa ilmoitettujen lyhytaikaisten työsuhde-etuuksien ja vapaaehtoisten lisäeläkkeiden lisäksi muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernin johtoryhmä on kuulunut tilikaudella 2024 kolmeen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Tilikaudelle 2024 kirjatut osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut olivat ohjelman 2020-2021 osalta 0,8 milj. euroa ja ohjelman 2022-2023 osalta 1,2 milj. euroa. Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä annetaan lisätietoja liitetiedossa K32.

Johdon työsuhde-etuudet
(1 000 euroa)		1-12/2024 1-12/2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4 489	2 200
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	-	-
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	351	244
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-	-
Osakeperusteiset etuudet	2 039	965
Yhteensä	6 879	3 409

Toimitusjohtajalla, toimitusjohtajan sijaisella ja varatoimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 318 tuhatta euroa (232 tuhatta euroa vuonna 2023).

Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammilla ja varatoimitusjohtaja Pasi Turtiolla oli lisäksi yhtiön hankkima vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka perusteella maksetaan vakuutusehtojen mukaan vakuutetun hakemuksesta vanhuuseläkettä vakuutetun ollessa 60 vuotta 1 kuukautta - 70 vuotta. Eläkkeen määrä lasketaan laskuperusteiden, vakuutusehtojen ja hinnaston mukaan kertyneen vakuutettukohtaisen vakuutussäästön perusteella. Vakuutetun kuollessa tai tullessa pysyvästi työkyvyttömäksi maksetaan vakuutusehtojen mukaan edunsaajalle kertakorvaus, joka on 100 prosenttia vakuutettukohtaisesta vakuutussäästöstä. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 351 tuhatta euroa (244 tuhatta euroa vuonna 2023). Nämä ovat päättyneet vuonna 2024. Toimitusjohtajalla Sarianna Liirillä ja varatoimitusjohtajalla Markus Sourulla ei ole yhtiön hankkimaa vapaaehtoista eläkevakuutusta.

					Vapaaehtoiset
Korvaukset hallituksen jäsenille	Palkat ja palkkiot		Lakisääteinen eläketurva		lisäeläkkeet
(1 000 euroa)					1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023
Ossa Jaakko, puheenjohtaja (23.5.2024 lähtien)	89	39	-	-	- -
Salmi Jarmo, puheenjohtaja (23.5.2024 asti)	20	73	-	-	- -
Sandström Jaana, varapuheenjohtaja (7.11.2024 lähtien)	59	42	-	-	- -
Mäkynen Jyrki, varapuheenjohtaja (5.11.2024 asti)	72	59	-	-	- -
Jaskari Aki	58	42	-	-	- -
Brotherus Juhana	3	-	-	-	- -
Gillberg-Hjelt Irma	3	-	-	-	- -
Volotinen Juha	3	-	-	-	- -
Riikonen Kati	1	-	-	-	- -
Hemminki Aila (10.12.2024 asti)	56	45	-	-	- -
Kautonen Essi (10.12.2024 asti)	40	-	-	-	- -
Kokkala Timo (26.3.2024 asti)	2	42	-	-	- -
Partanen Jarmo (30.3.2023 asti)	-	4	-	-	- -
Yhteensä	402	344	-	-	- -

Jarmo Salmi toimi hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 23.5.2024 saakka. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä olivat 23.5.2024 saakka Jarmo Salmi, Jyrki Mäkynen ja Aila Hemminki. Jaakko Ossa oli hallituksen jäsen 23.5.2024 saakka ja aloitti hallituksen puheenjohtajana ja palkitsemisvaliokunnan jäsenenä 23.5.2024. Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa tarkastusvaliokunnan ja jäseniksi valittiin Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa ja Jaana Sandström. Jyrki Mäkynen jätti hallituksen varapuheenjohtajan tehtävän ja hallituksen jäsenyyden 5.11.2024. Jaana Sandström aloitti hallituksen varapuheenjohtajana 7.11.2024. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin 7.11.2024 Jaakko Ossa, Jaana Sandström ja Aki Jaskari ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Jaakko Ossa, Aila Hemminki ja Aki Jaskari. Aila Hemminki ja Essi Kautonen olivat hallituksen jäseniä 10.12.2024 saakka. Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Kati Riikonen ja Juha Volotinen valittiin hallituksen jäseniksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin 10.12.2024 Jaana Sandström, Irma Gillberg-Hjelt ja Juha Volotinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin 10.12.2024 Jaakko Ossa, Juhana Brotherus ja Aki Jaskari.

Lähipiiritapahtumat 31.12.2024 (1 000 euroa)	Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheen jäsenensä	Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri	Yhteis yritykset	Osakkuus yritykset	Yhteiset toiminnot	Muut lähipiiriin	kuuluvat Yhteensä
Luotot	2 421	1 965	17 000	-	9 906	-	31 292
Talletukset	562	5 314	439	17	-	148	6 481
Sijoitukset	-	-	2 357	20 450	5 180	953	28 940
Saadut korot	138	227	769	-	441	-	1 575
Maksetut korot	1	282	-	-	-	-	283
Muut liiketapahtumat	5	37	-589	-495	1	1	-1 040
Hankinnat	-	1 167	801	114	168	34	2 284

Lähipiiritapahtumat 31.12.2023 (1 000 euroa)	Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheen jäsenensä	Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri	Yhteis yritykset	Osakkuus yritykset	Yhteiset toiminnot	Muut lähipiiriin	kuuluvat Yhteensä
Luotot	4 720	5 432	23 106	-	10 502	-	43 760
Talletukset	1 245	20 029	15	6	-	343	21 637
Annetut takaukset ja muut vakuudet	-	349	-	-	-	-	349
Sijoitukset	-	-	2 207	24 552	5 258	1 021	33 038
Saadut korot	175	289	1 973	-	400	-	2 837
Maksetut korot	-	497	-	-	-	-	497
Muut liiketapahtumat	6	43	-426	-892	1	2	-1 267
Hankinnat	-	1 012	812	84	186	33	2 127

Yhtiö tarkensi lähipiirinsä määrittelyitä tilikauden 2024 aikana. Tilinpäätöksen 2024 lähipiiritiedot on laadittu näiden tarkennettujen määrittelyjen pohjalta, ja vertailukauden 2023 tietoja on oikaistu takautuvasti. Tarkennuksissa lähipiiriluokkaan Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä lisättiin henkilöitä. Lähipiiriluokkiin Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri, Osakkuusyritykset, Yhteiset toiminnot ja Muut lähipiiriin kuuluvat lisättiin yhtiöitä. Raportoitaviin lähipiiritapahtumiin lisättiin Sijoitukset-kategoria. Lisäksi vertailukauden 2023 tietoja oikaistiin lähipiiriluokasta Yhteisyritykset puuttuneiden hankintojen osalta. Oikaisuilla ei ole vaikutuksia muihin taloudellisiin lukuihin.

186

K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Yhtiöllä on 31.12.2024 seuraavat voimassa olevat osakeperusteiset kannustinjärjestelmät:

Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut ohjelmat:

Ohjelma 2020–2021

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 17.2.2020 perustaa osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin johdolle. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää ansaintajakson 2020–2021 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 420 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 10 henkilöä.

Ohjelma 2022–2023

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 24.2.2022 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2022–2023 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Ohjelma 2024–2025

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 29.2.2024 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Mahdollinen palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2024–2025 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin neljän vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkioista henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä	1-12/2024	1-12/2024	1-12/2024	1-12/2023	1-12/2023
	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma
	2024-2025	2022-2023	2020-2021	2022-2023	2020-2021
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita järjestelmän
käynnistyessä	405 000	400 000	420 000	400 000	420 000
Myöntämispäivä	1.1.2024	1.1.2022	1.1.2020	1.1.2022	1.1.2020
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, käyvän arvon
painotettu keskiarvo	20,34	16,90	8,79	16,90	8,79
Ansaintajakso alkaa	1.1.2024	1.1.2022	1.1.2020	1.1.2022	1.1.2020
Ansaintajakso päättyy	31.12.2025	31.12.2023	31.12.2021	31.12.2023	31.12.2021
Henkilöitä kauden päättyessä	36	24	6	29	10

Tilikauden tapahtumat (kpl)	1-12/2024	1-12/2024	1-12/2024	1-12/2023	1-12/2023
	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma	Ohjelma
1.1.2024	2024-2025	2022-2023	2020-2021	2022-2023	2020-2021
Kauden alussa ulkona olleet		-	114 794		172 190
Muutokset kaudella
Kaudella myönnetyt		218 293	-		-
Kaudella menetetyt		-81 716	-52 956		-
Kaudella toteutetut		-82 093	-45 356		-57 396
Kaudella rauenneet		-	-		-
Kauden lopussa ulkona olevat		54 484	16 482		114 794

294	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		295
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

Henkilöstön osakesäästöohjelma OmaOsake

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus perusti 29.2.2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake-säästöohjelman. Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea sitoutumista sekä yrityskulttuuria. OmaOsake-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Omistusjakson päätyttyä osallistujille luovutetaan lisäosakkeita suorituskriteerien perusteella. Suorituskriteerien täyttymisestä riippuen osallistujilla on mahdollisuus saada yksi ilmainen lisäosake (brutto) kahta tai yhtä säästöosaketta kohden. Jos suorituskriteerejä ei saavuteta, osallistujat saavat yhden lisäosakkeen kolmea säästöosaketta kohden. Lisäosakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa 31.3.2027 päättyvän omistusjakson ajan. Suoritusperusteiset kriteerit lisäosakkeiden ansaintaan perustuvat vertailukelpoiseen oman pääoman tuottoon sekä vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Ohjelmakaudella 2024–2027 OmaOsake-ohjelma tarjottiin noin 440 työntekijälle mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ohjelmaan osallistui noin 60 % henkilöstöstä.

Osakesäästöohjelma	1-12/2024
	OmaOsake 2024-2025
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita ohjelman
käyttöönottohetkellä	56 500
Alkuperäinen allokaatiopäivä	1.4.2024
Vapautumispäivä	31.3.2025
Oikeuden syntymisehdot	Osakkeiden omistus, työsuhde
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia	3
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia	2,25
Henkilöitä tilikauden päättyessä	246

Maksun suorittamistapa Käteinen & osakkeet

188

K33 Vuokrasopimukset

Varat, toimitilat (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	20 307	13 884
+ Lisäykset (*	7 418	7 530
- Vähennykset	-429	-1 106
Hankintameno kauden lopussa	27 297	20 307
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-9 073	-6 223
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	445
- Poistot	-3 748	-3 295
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-12 821	-9 073
Kirjanpitoarvo 1.1.	11 234	7 661
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	14 477	11 234

Vuokrasopimuksen päättyessä palautettavat maksut 15 15

15	15

*) Pääosin hankintamenon lisäykset liittyvät Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan myötä perustettujen konttoreiden ja laitteiden vuokrasopimuksiin.

Hankintameno 1.1.	1 264	905
+ Lisäykset	145	400
- Vähennykset	-37	-42
Hankintameno kauden lopussa	1 372	1 264

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -871 -696

Varat, laitteet (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	1 264	905
+ Lisäykset	145	400
- Vähennykset	-37	-42
Hankintameno kauden lopussa	1 372	1 264
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-871	-696
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	11	13
- Poistot	-188	-188
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa	-1 049	-871
Kirjanpitoarvo 1.1.	393	209
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	323	393

Velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023

Vuokrasopimusvelka kauden lopussa	17 259	11 964
Vuokravelkojen maturiteettijakauma (diskonttaamattomat rahavirrat)	alle 1v	1-5v	yli 5v
31.12.2024	4 152	11 798	1 309
31.12.2023	3 345	7 840	779

Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuloslaskelmaerät yhteensä	-4 116	-3 618
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	-358	-372
Vuokrakulut lyhytaikaisista sopimuksista	-94	-160
Korkokulut	-323	-225
Laitteet	-188	-188
Toimitilat	-3 748	-3 295
Poistot
Vuokratuotot, sijoituskiinteistöt	190	235
Vuokratuotot, liiketoiminnan muut tuotot	405	388

31.12.2024	31.12.2023
405	388
190	235

-3 748	-3 295
-188	-188
-323	-225
-94	-160
-358	-372
-4 116	-3 618
31.12.2024	31.12.2023
-3 686	-3 351

296	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		297
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa

Oma Säästöpankki-konserniin yhdistellyt tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset

	Kotipaikka		Yhdistelymenetelmä Pääasiallinen toimiala	Konsernin omistusosuus
				31.12.2024	31.12.2023
Kiinteistö Oy Lappeenrannan Säästökeskus	Lappeenranta Tytäryhtiö		Muu rahoitusta palveleva toiminta	100,0 %	100,0 %
GT Invest Oy	Helsinki	Osakkuusyhtiö	Muu rahoitusta palveleva toiminta	48,7 %	48,7 %
City Kauppapaikat Oy	Helsinki	Osakkuusyhtiö	Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta	45,3 %	43,3 %
Deleway Projects Oy	Seinäjoki	Yhteisyritys	Omien kiinteistöjen kauppa	49,0 %	49,0 %
Figure Taloushallinto Oy	Espoo	Yhteisyritys	Muu rahoitusta palveleva toiminta	25,0 %	25,0 %
SAV-Rahoitus Oyj	Helsinki	Yhteisyritys	Muu luotonanto	48,2 %	48,2 %
Asunto Oy Oma Säästöpankin talo Seinäjoki		Yhteinen toiminto	Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta	30,5 %	30,5 %

Tilikauden 2024 muutokset

Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Oma Säästöpankin osuus pääomituksesta oli 0,5 milj. euroa.

City Kauppapaikat Oy:n osakkeiden kokonaismäärä muuttui raportointikauden aikana ja muutoksen vaikutuksesta yhtiön omistusosuus on 45,3 %. Yhtiö ei ole tehnyt lisäsijoituksia raportointikaudella.

Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien GT Invest Oy:n ja City Kauppapaikat Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöltä olevia saamisia, joita on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.

Tilikauden 2023 muutokset

Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talossa hankkiessaan lisää tilaa liiketoiminnoilleen. Yhtiön omistusosuus kasvoi 4,9 % ollen tilikauden lopussa 30,5 %.

Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan City Kauppapaikat Oy:stä suunnatulla osakeannilla. Yhtiön

omistusosuus yhtiössä järjestelyn jälkeen on 43,3 %. Sijoituksen arvo konsernitaseessa on 15,5 milj. euroa.

Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien SAV-Rahoitus Oyj:n ja City Kauppapaikat Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöiltä olevia saamisia, joita on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.

Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Yhtiön osuus pääomituksesta oli 1,2 milj. euroa.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä

14 430	2 029 17 809

- 22 677	- 26 759
	6 020 2 049

Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä:

(1 000 euroa)	2024	2023
Kirjanpito-arvo 1.1.	24 131	25 351
Lisäykset	516	3 270
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	-589	-1 131
Arvonalentuminen	-4 598	-3 359
Kirjanpito-arvo 31.12.	19 460	24 131

190

K35 Liiketoimintojen hankinnat

Handelsbankenin Suomen pkyritysliiketoiminnan hankinta

Oma Säästöpankki Oyj ja Handelsbanken AB sopivat 31.5.2023 järjestelystä, jossa Oma Säästöpankki Oyj ostaa Handelsbanken AB:n Suomen pkyritysliiketoiminnan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi liiketoimintakaupan 24.7.2023 ja kauppa toteutui suunnitellusti 1.9.2024. Osana pk-yritysliiketoiminnan kauppaa Oma Säästöpankki Oyj:lle siirtyivät myös yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, pois lukien varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettu pk-liiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen.

Liiketoiminnan kauppahinta maksettiin käteisellä ja se oli transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla sekä koroilla.

Yhtiö on yhdistelty hankintapäivästä 1.9.2024 lähtien. Yhdistymisen kirjanpitokäsittely toteutettiin 30.9.2024 alustavana, koska hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvostusta ei ollut saatu päätökseen. Alustavia arvoja on oikaistu takautuvasti 30.11.2024 hankinta-ajankohdasta sellaisen uuden informaation huomioon ottamiseksi, joka koskee hankintaajankohtana vallinneita tosiseikkoja.

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot olivat hankintahetkellä:

Liiketoiminnan hankinta	milj. euroa
Saamiset yleisöltä ja luottolaitoksilta	497,2
Siirtosaamiset ja muut varat	2,5
Velat yleisölle ja luottolaitoksille	-443,3
Siirtovelat ja muut velat	-0,7
Hankittu nettovarallisuus	55,7
Kauppahinta, käteinen	12,4
Siirtyvien erien nettovarat	58,6
Luovutettu kokonaisvastike	71,0
Liikearvo	15,3

Yritysjärjestelyn seurauksena kirjattiin liikearvona 15,3 milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnan myötä Oma

Säästöpankin markkina-asema vahvistuu edelleen Suomessa ja hankinnalla arvioidaan olevan positiivinen tulosvaikutus yhtiön vuotuiseen tuloksentekokykyyn ja sen arvioidaan kasvattavan vuosittain yhtiön tulosta ennen veroja arviolta 7-10 milj. euroa. Kasvavat volyymit parantavat yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta saatavien synergiahyötyjen myötä. Liikearvo on muodostunut hankittavan liiketoiminnan nettovarallisuuden ja kappahinnan välisenä erotuksena.

Liiketoiminnassa hankitut varat ja velat on arvostettu käypään arvoon.

Liiketoiminnan hankinnassa siirtynyt talletuskanta on kooltaan noin 440 milj. euroa ja luottokanta noin 500 milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnassa saatujen saamisten arvo on n. 500 milj. euroa ja saamisten bruttoarvosta on hankintahetkellä huomioitu 5,8 milj. euron käyvän arvon oikaisu. Vaikutus on esitetty liitetiedossa K24 rivillä "Uudet saamiset".

Liiketoiminnan hankinnan rahavirtavaikutus 71,0 milj. euroa esitetään rahavirtalaskelman investointien rahavirrassa.

Hankitun liiketoiminnan hankintahetken jälkeiset liiketoiminnan tuotot sisältyvät kolmannen neljänneksen tuloslaskelmaan. Johdon arvion mukaan Oma Säästöpankki -konsernin liiketoiminnan tuotot kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 2024 olisivat olleet 217,5 milj. euroa ja tulos ennen veroja 62,1 milj. euroa, jos hankittu liiketoiminta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2024 alusta lähtien.

Yritysjärjestely kasvatti yhtiön tasetta noin 444 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaita siirtyi liiketoiminnan hankinnassa noin 10 000. Henkilöstöä siirtyi vanhoina työntekijöinä 30 henkilöä. Liiketoiminnan hankinnan järjestelykulut olivat 5,0 miljoonaa euroa, joista 0,8 milj. euroa kohdistui vuodelle 2023 ja 4,2 milj. euroa vuodelle 2024.

K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025 ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavaa:

Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan vahvistettavan seitsemän.
Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin.
Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita seuraavasti:
o hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa
o hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000 euroa
o muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa
Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan erillinen vuosipalkkio seuraavasti:
o palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000 euroa
o riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa
o tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa
Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti:
o hallituksen kokous 1 000 euroa
o valiokunnan kokous 1 000 euroa
o hallituksen tai valiokunnan sähköpostikokous 500 euroa
Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön liittyvät kulut.

Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n

192

mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä.

K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Oma Säästöpankki Oyj esittää taloudellisessa raportoinnissaan historiallista taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (Alternative Performance Measures, APM). Vaihtoehtoiset tunnusluvut on laadittu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa, vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR) tai Solvenssi IIsäännöksissä (SII) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja. Yhtiö esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille.

Yhtiön näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä yhtiötä koskevaa lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Oma Säästöpankki Oyj:n toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vertailukelpoisen tuloksen täsmäytys tulokseen ennen veroja esitetään Konsernin tuloslaskelman yhteydessä.

Oma Säästöpankki Oyj:n käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:

Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
Kulu-tuottosuhde, %
Kokonaispääoman tuotto, ROA %
Oman pääoman tuotto, ROE %
Omavaraisuusaste, %
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, (EPS) EUR

194

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liiketoiminnan tuotot yhteensä Korkokate, Palkkiotuotot ja -kulut, Rahoitusvarojen ja - velkojen nettotuotot, Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut yhteensä Henkilöstökulut, Liiketoiminnan muut kulut, Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista		Oman pääoman tuotto, ROE %
		Tilikauden tulos
		Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)	X 100

		Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
hyödykkeistä
		Vertailukelpoinen tulos	X 100
		Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
Korkealaatuiset likvidit varat
X 100 Nettoulosvirtaukset seuraavan 30		Kokonaispääoman tuotto, ROA %
päivän aikana		Tilikauden tulos	X 100
		Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), %
Pysyvä varainhankinta		Omavaraisuusaste, %
Pysyvän varainhankinnan vaade	X 100	Oma pääoma
		Taseen loppusumma	X 100
Kulu-tuottosuhde, %
Liiketoiminnan kulut yhteensä		Vakavaraisuussuhde (TC), %
Liiketoiminnan tuotot yhteensä +	X 100	Omat varat yhteensä (TC)
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista (netto)		Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)	X 100
		Ydinpääomasuhde (CET1), %
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %		Ydinpääoma (CET1)
Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä		Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)	X 100
Liiketoiminnan tuotot ilman	X 100
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten		Ensisijaisen pääoman suhde (T1), %
tuloksista (netto)		Ensisijainen pääoma (T1)
		Riskipainotetut erät yhteensä (RWA)	X 100
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä		Vähimmäisomavaraisuusaste, %
		Ensisijainen pääoma (T1)	X 100
		Vastuiden määrä

Osakekohteinen tulos (EPS), euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella huomioitu ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa

Vertailukelpoinen tulos – Määräysvallattoimien omistajien osuus

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

304	Vuosikertomus 2024	Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		305
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot	Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

Oma Säästöpankki Oyj
Emoyhtiön tilinpäätös

Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma	307
Oma Säästöpankki Oyj tase	308
Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma	309

Emoyhtiön liitetiedot

E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	310
E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu	318
E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	319
E4 Saamistodistukset	320
E5 Osakkeet ja osuudet	320
E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 321
E7 Aineettomat hyödykkeet	322
E8 Aineelliset hyödykkeet	323
E9 Muut varat	324
E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	324
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille	324
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 325
E13 Varaukset ja muut velat	326
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot	326
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	326
E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset	327
E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma	328
E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin	329
E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia	330
E20 Odotettavissa olevat luottotappiot	332

198

Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma

	Tilikauden voitto (tappio)	89 486	85 088
	Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen	89 486	85 088
	Laskennallinen vero	-665	-660
	Aikaisempien tilikausien verot	3	69
	Tilikauden verot	-21 712	-20 626
	Tuloverot	-22 374	-21 218
	Tilinpäätössiirrot	38 356	-33 285
	Liikevoitto	73 505	139 590
E36	Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot	-83 379	-17 126

E32	Liiketoiminnan muut kulut	-26 786	-16 458
E35	Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä	-6 312	-5 227
E34	Muut hallintokulut	-46 802	-39 838
E33	Henkilöstökulut	-33 514	-28 659
	Hallintokulut	-80 316	-68 496
E32	Liiketoiminnan muut tuotot	10 325	4 026
E31	Sijoituskiinteistöjen nettotuotot	5	93
E30	Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	-240	188
E29	Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot	-4 501	-2 529
E28	Palkkiokulut	-10 497	-9 200
E28	Palkkiotuotot	61 242	56 621
E27	Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	299	217
	Korkokate	213 665	197 482
E26	Korkokulut	-136 168	-125 236
E26	Korkotuotot	349 834	322 718
	Liitetieto (1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023

E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain 333
E22 Luottoriskikeskittymät	334
E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus	334
E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana	335
E25 Osakkeet ja osinko-oikeus	337
E26 Korkotuotot ja korkokulut	339
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	339
E28 Palkkiotuotot ja -kulut	339
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	340
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kauttakirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot	340
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot	340
E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	341
E33 Henkilöstökulut	342
E34 Muut hallintokulut	342
E35 Poistot ja arvoalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista	342
E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot	343
E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset	344
E38 Lähipiiritiedot	345
E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut	346
E40 Oikeudenkäynnit	346
E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär jaosakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille suoritetut rahoituskulut	347
E42 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta tytär ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille	347
E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen ulkopuoliset sitoumukset	347

306	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		307
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

Oma Säästöpankki Oyj tase

	Liitetieto Vastaavaa (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023

	Käteiset varat	395 608	682 117
	Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	474 807	512 350
E3	Saamiset luottolaitoksilta	283 580	192 305
E3	Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 291 274	6 002 465
E4	Saamistodistukset	25 810	34 379
	Julkisyhteisöiltä	10 059	9 988
	Muilta	15 751	24 391
E5	Osakkeet ja osuudet	37 136	40 278
E6	Johdannaissopimukset	78 881	44 924
E7	Aineettomat hyödykkeet	31 837	15 751
E8	Aineelliset hyödykkeet	18 583	17 944
	Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet	1 096	1 318
	Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet	16 163	15 104
	Muut aineelliset hyödykkeet	1 324	1 521
E9	Muut varat	8 024	12 386
E10	Siirtosaamiset ja maksetut ennakot	36 694	62 579
E16	Laskennalliset verosaamiset	14 858	17 681
	Vastaavaa yhteensä	7 697 093	7 635 160
	Liitetieto Vastattavaa (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
	Vieras pääoma
E11	Velat luottolaitoksille	236 589	165 255
E11	Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 720	3 778 337
	Talletukset	4 000 708	3 778 321
	Muut velat	12	16
E12	Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	2 930 058
E6	Johdannaissopimukset	10 965	9 455
E13	Muut velat	47 132	56 200
E14	Siirtovelat ja saadut ennakot	61 105	47 733
E15	Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	60 000
E16	Laskennalliset verovelat	133	118
	Vieras pääoma yhteensä	7 082 208	7 047 155

	Tilinpäätössiirtojen kertymä
E13	Vapaaehtoiset varaukset	173 783	212 139
	Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä	173 783	212 139
E23	Oma pääoma
E24	Osakepääoma	24 000	24 000
	Muut sidotut rahastot
	Käyvän arvon rahasto	-53 068	-61 756
	Vapaat rahastot
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	210 489	210 289
	Edellisten tilikausien voitto (tappio)	170 195	118 245
	Tilikauden voitto (tappio)	89 486	85 088
	Oma pääoma yhteensä	441 102	375 866
	Vastattavaa yhteensä	7 697 093	7 635 160
	Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023

	Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset	42 219	41 926
	Takaukset ja pantit	42 219	41 926
	Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	319 422	330 627
	Käyttämättömät luottojärjestelyt	319 422	330 627

200

Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen	89 486	85 088
Tilikauden oikaisut*	87 328	87 786
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset	189 584	-188 191
Saamiset luottolaitoksilta	58 476 -	58 741 45 052
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä	128 422	-254 335
Osakkeet ja osuudet	-184	-758
Muut varat	2 871	-36 890
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-155 959	-547 956
Velat luottolaitoksille	69 861	-288 083
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	-236 783	-288 508
Muut velat	10 963	28 635
Maksetut tuloverot	-16 639	-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	193 801	-581 068
Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset	-516	-3 270
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset	59	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-8 141	-6 559
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset	305	-
Liiketoimintojen hankinta Investointien rahavirta yhteensä	-70 964	-
	-79 258	-9 829
Rahoituksen rahavirta
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset	-	20 000
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-33 139	-13 270
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset / vähennykset	-	-2 054
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset	546 523	1 505 651
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset	-823 162	-673 238
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-309 777	837 089
Rahavarojen nettomuutos	-195 234	246 192
Rahavarat tilikauden alussa	873 923	484 660
Rahavarat tilikauden lopussa	678 688	873 923
Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Käteiset varat	395 608	682 117
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta Yhteensä	283 080 678 688	191 805 873 923
Lisätiedot rahoituslaskelmaan:
Saadut korot	374 054	290 463
Maksetut korot	128 102	101 608
Saadut osingot	299	217

*Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot	-38 356	33 285
Tuloslaskelman verot	665	660
Käyvän arvon muutokset	4 779	2 266
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot	83 379	17 126
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja
aineellisista hyödykkeistä	6 327	5 238
Muut oikaisut	30 534	29 211

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen	89 486	85 088
Tilikauden oikaisut*	87 328	87 786

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)	189 584	-188 191
Saamistodistukset	58 476	58 741
Saamiset luottolaitoksilta	-	45 052
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä Osakkeet ja osuudet	128 422	-254 335
Muut varat	-184	-758
	2 871	-36 890
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-155 959	-547 956
Velat luottolaitoksille	69 861	-288 083
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	-236 783	-288 508
Muut velat	10 963	28 635
Maksetut tuloverot	-16 639	-17 796
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	193 801	-581 068
Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset	-516	-3 270
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset	59	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-8 141	-6 559
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset	305	-
Liiketoimintojen hankinta	-70 964	-
Investointien rahavirta yhteensä	-79 258	-9 829
Rahoituksen rahavirta
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset	-	20 000
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-33 139	-13 270
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset / vähennykset	-	-2 054
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset	546 523	1 505 651
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset	-823 162	-673 238
Rahoituksen rahavirta yhteensä	-309 777	837 089
Rahavarojen nettomuutos	-195 234	246 192
Rahavarat tilikauden alussa	873 923	484 660
Rahavarat tilikauden lopussa	678 688	873 923

Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:
Käteiset varat	395 608	682 117
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta	283 080	191 805
Yhteensä	678 688	873 923
Lisätiedot rahoituslaskelmaan:
Saadut korot	374 054	290 463
Maksetut korot	128 102	101 608
Saadut osingot	299	217
*Tilikauden oikaisut:
Tilinpäätössiirrot	-38 356	33 285
Tuloslaskelman verot	665	660
Käyvän arvon muutokset	4 779	2 266
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot	83 379	17 126
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja
aineellisista hyödykkeistä Muut oikaisut	6 327 30 534	5 238 29 211
Yhteensä	87 328	87 786

Emoyhtiön liitetiedot

E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj laatii erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti.

1. Ulkomaan rahan määräiset erät

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin.

2. Rahoitusinstrumentit

2.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.

Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käyvän arvon rahaston kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:

• jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,

käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

2.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

2.1.2 Käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

2.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä.

202

Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

2.2 Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Yhtiöllä ei ole käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

2.2.1 Liiketoimintamallien arviointi

Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.

2.2.2 Rahavirtatestaus

Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä

ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit, sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.

2.3 Taseesta pois kirjaaminen

2.4 Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.

Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaisena raportointipäivänä ja ne kuvastavat:

• vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue,

toimintakertomus Tilinpäätökset

rahan aika-arvoa ja
järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.

Vaihe 1: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL.
Vaihe 2: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL.
Vaihe 3: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL.

2.4.1 Luottoriskin merkittävä kasvu

2.4.2 Määritelmä laiminlyönnille

Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa yhtiön viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita kuten rästipäivien määrää käyttämällä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta.

2.4.3 Odotettavissa oleva luottotappio mallin syöttötiedot

Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja portfoliokohtaisille luottoriskimalleille. Yhtiön luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:

Henkilöasiakkaat
Pk-yritysasiakkaat
Muut asunto-osakeyhtiöt
Muut maatalousyrittäjät
Muut asiakkuudet

Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden

204

portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.

Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) kuvaa vastuun määrää raportointihetkellä. Sen laskennassa huomioidaan lainalle kohdistuvat lyhennykset

maksusuunnitelman mukaisesti. Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy kuitenkin sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCFkerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa. Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomista maksukyvyttömyyshetkellä.

Joukkovelkakirjasijoitusten osalta yhtiö arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EAD*PD*LGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.

Yhtiön johto seuraa säännöllisesti tappiota koskevan vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.

2.4.4 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen

Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna.

Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on ollut merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen arvoltaan alentuneena.

2.5 Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista varoista.

2.6 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvelat. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Yhtiöllä ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat.

Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

2.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu yhtiön tilinpäätöksessä.

2.8 Ulkomaan rahan määräiset erät

2.9 Käteiset varat

Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.

2.10 Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia.

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot.

Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).

Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

206

3. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia. Tämän lisäksi tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on osakejohdannaisia, joilla suojataan talletuksia, joiden tuotto on sidottu osakkeiden arvon muutokseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia johdannaisia.

Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen

portfoliosuojauslaskennan soveltamista.

Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 2.10 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen

hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseen vastaavaa puolen erään 'Johdannaissopimukset'. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA).

Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen vastattavaa puolella kohdassa 'Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat'.

Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA).

Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon

suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään 'Suojauslaskennan nettotulos' ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa.

Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Suojaavien johdannaisten ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys (suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Yhtiö ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa

sijoituskiinteistöt käypään arvoon.

Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin.

Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi.

Yhtiön keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa E8.

toimintakertomus Tilinpäätökset

5. Tilinpäätössiirtojen kertymä

5.1 Verotusperusteiset varaukset

Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään yhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa yhtiön riskejä.

Yhtiön tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa vähentämättä.

6. Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.

Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa.

Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan.

7. Korkotuotot ja -kulut

Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on jaksotettu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu.

Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi.

Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä korolla.

Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaatteen tarkennus koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä uusia luottoja.

8. Rahoitusvarojen arvonalentuminen

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia erityisesti seuraavissa aiheissa:

Laskentamallien valinta ja määrittely,
Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja
Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioiminen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa.

8.1 Käyvän arvon arviointi

Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien markkinat eivät ole toimivat. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta.

9. Poistoperiaatteet

Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 10–40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3–8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

208

Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3–10 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3–10 vuodessa. Liikearvo poistetaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan 5 vuodessa.

10. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset

Yhtiössä ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään taseen pakollisiin varauksiin.

11. Verot

Yhtiön tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla ole kirjattu.

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

31.12.2024	Jaksotettu	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta	Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarat (1 000 euroa) Käteiset varat	hankintameno 395 608	kirjattavat -	kirjattavat -	yhteensä 395 608	Käypä arvo 395 608
Saamiset luottolaitoksilta	283 580	-	-	283 580	283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 291 144	130	-	6 291 274	6 291 274
Saamistodistukset	-	1 179	499 438	500 617	500 617
Osakkeet ja osuudet	-	14 460	-	14 460	14 460
Johdannaissopimukset	-	78 881	-	78 881	78 881
Rahoitusvarat yhteensä	6 970 332	94 650	499 438	7 564 420	7 564 420
Osakkeet, omistusyhteys- ja tytäryritykset				22 677	22 677
Sijoituskiinteistöt				1 096	1 318
Muut kuin rahoitusvarat				108 900	108 900

Vastaavaa yhteensä 7 697 093 7 697 315

31.12.2024	Jaksotettu	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	hankintameno	kirjattavat	yhteensä	Käypä arvo
Velat luottolaitoksille	236 589	-	236 589	236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 720	-	4 000 720	4 000 720
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	-	60 000	60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	-	2 665 565	2 665 565
Johdannaissopimukset	-	10 965	10 965	10 965
Rahoitusvelat yhteensä	6 962 873	10 965	6 973 838	6 973 838
Muut kuin rahoitusvelat			108 370	108 370
Vieras pääoma yhteensä			7 082 208	7 082 208

31.12.2023			Käypään arvoon
		Käypään arvoon	käyvän arvon
	Jaksotettu	tulosvaikutteisesti	rahaston kautta	Kirjanpitoarvo
Rahoitusvarat (1 000 euroa)	hankintameno	kirjattavat	kirjattavat	yhteensä	Käypä arvo
Käteiset varat	682 117	-	-	682 117	682 117
Saamiset luottolaitoksilta	192 305	-	-	192 305	192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 002 465	-	-	6 002 465	6 002 465
Saamistodistukset	-	1 030	545 699	546 729	546 729
Osakkeet ja osuudet	-	13 519	-	13 519	13 519
Johdannaissopimukset	-	44 924	-	44 924	44 924
Rahoitusvarat yhteensä	6 876 887	59 473	545 699	7 482 059	7 482 059
Osakkeet, omistusyhteys- ja tytäryritykset				26 759	26 759
Sijoituskiinteistöt				1 318	1 318
Muut kuin rahoitusvarat				125 023	125 023
Vastaavaa yhteensä				7 635 160	7 635 160

31.12.2023		Käypään arvoon
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	Jaksotettu hankintameno	tulosvaikutteisesti kirjattavat	Kirjanpitoarvo yhteensä	Käypä arvo
Velat luottolaitoksille	165 255	-	165 255	165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	3 778 337	-	3 778 337	3 778 337
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	-	60 000	60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 930 058	-	2 930 058	2 930 058
Johdannaissopimukset	-	9 455	9 455	9 455
Rahoitusvelat yhteensä	6 933 649	9 455	6 943 104	6 943 104
Muut kuin rahoitusvelat			104 051	104 051
Vieras pääoma yhteensä			7 047 155	7 047 155

210

E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Saamiset luottolaitoksilta (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Vaadittaessa maksettavat	283 080	191 805
Keskusrahalaitokselta	212 927	140 664
Kotimaisilta luottolaitoksilta	70 153	51 142
Muut	500	500
Kotimaisilta luottolaitoksilta	500	500
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä	283 580	192 305

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Yritykset ja asuntoyhteisöt	2 095 376	2 045 804
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	100 119	98 621
Julkisyhteisöt	14 256	14 565
Kotitaloudet	3 948 586	3 779 062
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	82 276	30 944
Ulkomaat	50 662	33 468
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä	6 291 274	6 002 465
- joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla	130	-

	Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
--	---------------------------------------------------------------	------------	------------

Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
joista yli 90 päivää erääntyneet saamiset	162 512	53 206
joista todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka erääntymättömiä tai alle 90 päivää erääntyneitä	257 430	89 842
Järjestämättömät saamiset, yhteensä	419 942	143 048
Lainanhoitojoustolliset saamiset, yhteensä	158 930	131 692
Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on raportointikaudella kirjattu pois lopullisena luottotappiona ja joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä	4 426	2 828
Saamisista tilikaudelle kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä	12 960	20 760

				31.12.2024	31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset (1 000 euroa) Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1.	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
	1 733	14 371	19 624	35 728	25 130
Siirto vaiheeseen 1	135	-1 028	-253	-1 145	-1 672
Siirto vaiheeseen 2	-180	3 054	-1 070	1 803	1 384
Siirto vaiheeseen 3	-108	-1 387	35 166	33 671	7 481
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö)	518	1 507	8 539	10 563	10 005
Erääntymiset ja lyhennykset	-215	-695	7 315	6 406	-5 205
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)	-	-	-12 960	-12 960	-11 869
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset	-	-	735	735	-
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta	123	382	5 398	5 902	2 324
ECL-mallin parametrien muutokset	-	-	-	-	-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset	-28	-2 549	34 725	32 148	8 148
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.	1 975	13 655	97 220	112 850	35 728

E4 Saamistodistukset

		31.12.2024				31.12.2023
		Joista				Joista keskuspankki
		keskuspankki rahoitukseen oikeuttavia	Josta valtion velkasitou	Muita velkasitou		rahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksi	Josta valtion velkasitoum	Muita velkasitou
(1 000 euroa)	Yhteensä	saamistodistuksia	muksia	muksia	Yhteensä	a	uksia	muksia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat	1 179	-	-	-	1 030	-	-	-
Julkisesti noteeratut	25	-	-	-	115	-	-	-
Muut	1 154	-	-	-	915	-	-	-
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat	499 438	474 807	-	474 807	545 699	512 350	-	512 350
Julkisesti noteeratut	499 220	474 807	-	474 807	545 699	512 350	-	512 350
Muut	218	-	-	-	-	-	-	-
Yhteensä joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla	500 617 568	474 807 -	- -	474 807 -	546 729 -	512 350 -	- -	512 350 -

					31.12.2024 31.12.2023
Saamistodistukset (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
Odotettavissa olevat
luottotappiot 1.1.	430	48	-	478	438
Siirto vaiheeseen 1	-	-2	-	-1	-
Siirto vaiheeseen 2	-3	20	-	18	23
Siirto vaiheeseen 3	-	-	-	-	-
Uuden saamiset
(uusluotonmyöntö)	26	19	-	45	613
Erääntymiset ja lyhennykset	-93	-6	-	-99	-629
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot)	-	-	-	-	-
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset	-	-	-	-	-
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta	-39	-9	-	-48	34
ECL-mallin parametrien muutokset	-	-	-	-	-
Johdon arvioihin perustuvat muutokset	-44	-	-	-44	-
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12.	279	71	-	350	478

E5 Osakkeet ja osuudet

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Julkisesti noteeratut	4 564	4 214
Muut	9 895	9 305
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, yhteensä	14 460	13 519
joista luottolaitoksissa	1 487	1 523
joista muissa yrityksissä	12 972	11 996
Hankintamenoon kirjattavat
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	22 677	26 759
joista luottolaitoksissa	-	-
joista muissa yrityksissä	22 677	26 759
Hankintamenoon kirjattavat, yhteensä	22 677	26 759
Osakkeet yhteensä	37 136	40 278

212

31.12.2023
1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
891 000	627 000	1 518 000


891 000	627 000	1 518 000
		12 553
	-	12 553

E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

(1 000 euroa)	31.12.2024
Jäljellä oleva maturiteetti	alle 1 vuosi	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset	33 000	1 640 000	695 000	2 368 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	33 000	1 640 000	695 000	2 368 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset	-	-	-	-
Osakejohdannaiset	-	-	-	-

Johdannaissopimusten nimellisarvot
(1 000 euroa)	31.12.2023
Jäljellä oleva maturiteetti	alle 1 vuosi	1 - 5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset	-	891 000	627 000	1 518 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	-	891 000	627 000	1 518 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset	12 553	-	-	12 553
Osakejohdannaiset	12 553	-	-	12 553

Johdannaissopimusten käyvät arvot

31.12.2024		31.12.2023
			Velat
78 881	10 965	44 924	9 455

78 881	10 965	44 924	9 455
-	-	-	-
-	-	-	-
78 881	10 965	44 924	9 455
	Saamiset	Velat	Saamiset

Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet
(1 000 euroa)	31.12.2024		31.12.2023
	Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo	josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta	Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo	josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	228 899	-10 899	227 523	9 523
Vastaavaa yhteensä	228 899	-10 899	227 523	9 523
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	2 210 793	60 793	1 345 014	45 014
Vastattavaa yhteensä	2 210 793	60 793	1 345 014	45 014

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

E7 Aineettomat hyödykkeet

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
IT-kulut	4 696	5 487
Liikearvo	16 917	3 527
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet	7 019	3 343
Muut aineettomat hyödykkeet	3 204	3 394
Yhteensä	31 837	15 751

Aineettomat hyödykkeet	31.12.2024	31.12.2023
Hankintameno 1.1.	38 014	29 212
+ tilikauden lisäykset	21 919	9 075
- tilikauden vähennykset	-	-134
+ siirrot erien välillä	-157	-139
Hankintameno 31.12.	59 775	38 014
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-22 263	-17 753
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot	-	72
- tilikauden poistot	-5 676	-4 581
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-27 939	-22 263
Kirjanpitoarvo 31.12.	31 837	15 751
Kirjanpitoarvo 1.1.	15 751	11 459

214

E8 Aineelliset hyödykkeet

	31.12.2024		31.12.2023
(1 000 euroa)	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Maa- ja vesialueet
Omassa käytössä	252	252	252	252
Sijoituskäytössä	76	76	419	419
Yhteensä	328	328	671	671
Rakennukset
Omassa käytössä	1 397	1 397	339	339
Sijoituskäytössä	144	144	23	23
Yhteensä	1 541	1 541	361	361
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
Omassa käytössä	14 513	14 513	14 513	14 513
Sijoituskäytössä	877	877	877	877
Yhteensä	15 390	15 390	15 390	15 390
Muut aineelliset hyödykkeet	1 324		1 521
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	18 583		17 944

Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.

31.12.2024

	Sijoituskiinteistöt ja
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana	sijoituskiinteistö	Muut kiinteistöt ja	Muut aineelliset
(1 000 euroa)	osakkeet	kiinteistöosakkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 010	16 829	12 287	31 127
+ tilikauden lisäykset	-	1 290	186	1 476
- tilikauden vähennykset	-409	-	-	-409
+/- siirrot erien välillä	136	-186	208	157
Hankintameno 31.12.	1 738	17 933	12 681	32 351
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-692	-1 725	-10 765	-13 183
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset	66	-	-	66
- tilikauden poistot	-15	-45	-591	-651
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-641	-1 770	-11 357	-13 768
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 096	16 163	1 324	18 583
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 318	15 104	1 521	17 944

31.12.2023

	Sijoituskiinteistöt ja
Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana	sijoituskiinteistö	Muut kiinteistöt ja	Muut aineelliset
(1 000 euroa)	osakkeet	kiinteistöosakkeet	hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 035	15 087	11 877	28 999
+ tilikauden lisäykset	1 000	718	272	1 990
+/- siirrot erien välillä	-1 024	1 024	139	139
Hankintameno 31.12.	2 010	16 829	12 287	31 127
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-681	-1 604	-10 223	-12 508
- tilikauden poistot	-11	-41	-542	-594
- tilikauden arvonalentumiset	-	-80	-	-80
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	-692	-1 725	-10 765	-13 183
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 318	15 104	1 521	17 944
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 353	13 484	1 654	16 490

E9 Muut varat

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Maksujenvälityssaamiset	27	67
Muut	7 997	12 319
Yhteensä	8 024	12 386

E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Korot	27 628	52 837
Muut	9 066	9 742
Yhteensä	36 694	62 579

E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Talletukset	4 000 708	3 778 321
Vaadittaessa maksettavat	3 446 746	3 205 342
Muut	553 962	572 979
Muut velat	12	16
Muut	12	16
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä	4 000 720	3 778 337

Velat luottolaitoksille
(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Velat keskuspankeille	90 000	30 000
Vaadittaessa maksettavat	7 063	4 420
Muut	139 526	130 835
Velat luottolaitoksille yhteensä	236 589	165 255

216

E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

	31.12.2024		31.12.2023
(1 000 euroa)	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Nimellisarvo
Sijoitustodistukset	14 886	15 000	171 333	173 000
Joukkovelkakirjalainat	2 650 679	2 690 000	2 758 725	2 805 000
Yhteensä	2 665 565	2 705 000	2 930 058	2 978 000
	Nimellisarvo				Kirjanpitoarvo
			Liikkeeseenlasku
Joukkovelkakirjalaina	31.12.2024	Korko	vuosi	Eräpäivä	31.12.2024	31.12.2023
OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond	300 000	0,125 %/kiinteä	2019	3.4.2024	-	299 914
OmaSp Oyj 17.1.2024	55 000	marginaali 1 %/vaihtuva	2020	17.1.2024	-	55 000
OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond	650 000	0,01 %/kiinteä	2020-2023	25.11.2027	628 882	622 126
OmaSp Oyj 19.5.2025	200 000	marginaali 0,2 %/vaihtuva	2021	19.5.2025	199 940	199 782
OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond	600 000	1,5 %/kiinteä	2022	18.12.2026	591 665	587 613
OmaSp Oyj 26.9.2024	150 000	5 %/kiinteä	2022	26.9.2024	-	149 802
OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond	600 000	3,125 %/kiinteä	2023-2024	15.6.2028	595 344	347 641
OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond	500 000	3,5 %/kiinteä	2023	15.1.2029	497 488	496 848
OmaSp Oyj 27.2.2026	50 000	0 % (nollakuponki)	2024	27.2.2026	47 469	-
OmaSp Oyj 18.9.2026	50 000	4,28 %/kiinteä	2024	18.9.2026	49 926	-
OmaSp Oyj 30.9.2027	40 000	marginaali 2 %/vaihtuva	2024	30.9.2027	39 964	-
					2 650 679	2 758 725

Liikkeeseen laskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen annetut vakuudet esitetään liitetiedossa K26 Annetut ja saadut vakuudet.

Sijoitustodistuksien maturiteetit	Alle 3kk	3 - 6 kk	6-9 kk	9-12 kk	Kirjanpitoarvo yhteensä
31.12.2024	4 997	9 889	-	-	14 886
31.12.2023	99 464	62 221	-	9 648	171 333

Varaukset
(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Veroperusteiset luottotappiovaraukset	173 783	212 139
Yhteensä	173 783	212 139

Muut velat
(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Maksujenvälitysvelat	26 115	17 581
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista	243	269

Yhteensä	47 132	56 200
Muut	7 816	18 800
Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä*	12 958	19 550
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista	243	269
Maksujenvälitysvelat	26 115	17 581

*Oma Säästöpankki Oyj:lle Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintojen hankinnoissa kirjatut maksuvelvollisuusvastuut.

E14 Siirtovelat ja saadut ennakot

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Korot	42 697	34 345
Muut	18 408	13 388
Yhteensä	61 105	47 733

E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10 % näistä velkojen yhteismäärästä

(1 000 euroa)	Kirjanpitoarvo
Velan yksilöintitiedot	31.12.2024	31.12.2023	Korko %	Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022	20 000	20 000	3,00	15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022	20 000	20 000	3,25	14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023	20 000	20 000	3,25	23.10.2028
Yhteensä	60 000	60 000

	Omiin varoihin luettu määrä
Velan yksilöintitiedot	31.12.2024	31.12.2023
Oma Säästöpankki Oyj debentuurilaina I/2022	12 158	16 166
OmaSp debentuurilaina II/2022	14 140	18 149
OmaSp debentuurilaina I/2023	15 246	19255
Yhteensä	41 544	53 571

Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin.

Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot:

Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta.

Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset:

Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.

218

E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset

(1 000 euroa) 31.12.2024 Muista väliaikaisista eroista lasketut verosaamiset 1 458 Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verosaamisten määrä 13 400 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 14 858
		17 681
		15 557
		2 124
		31.12.2023

Muista väliaikaisista eroista lasketut verovelat 70 96

Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä 63 22 Laskennalliset verovelat yhteensä 133 118

Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjattujen saamistodistusten ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden käyvän arvon muutoksista, odotettavissa olevista luottotappioista sekä kirjanpidon ja verotuksen välisistä muista väliaikaisista eroista.

1.12.2024	31.12.2023
1 458	2 124
13 400	15 557
14 858	17 681

70	96
63	22
133	118

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

	31.12.2024
Rahoitusvarat (1 000 euroa)	Alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	4 997	27 139	266 322	176 349	474 807
Saamiset luottolaitoksilta	283 080	500	-	-	283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	544 552	457 460	1 823 819	3 465 444	6 291 274
Saamistodistukset	7 440	106	17 653	611	25 810
Johdannaissopimukset	-	-	43 912	34 969	78 881
Yhteensä	840 069	485 205	2 151 706	3 677 373	7 154 352

	31.12.2023
Rahoitusvarat (1 000 euroa)	Alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	61 028	15 084	228 827	207 411	512 350
Saamiset luottolaitoksilta	191 805	500	-	-	192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	782 454	418 081	1 548 411	3 253 519	6 002 465
Saamistodistukset	3 730	2 528	27 333	787	34 379
Johdannaissopimukset	-	-	16 384	28 540	44 924
Yhteensä	1 039 017	436 193	1 820 955	3 490 258	6 786 423

	31.12.2024
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	Alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	163 523	12 220	49 936	10 909	236 589
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	3 647 977	332 774	19 969	-	4 000 720
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	4 997	209 830	2 450 738	-	2 665 565
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-	-	60 000	-	60 000
Johdannaissopimukset	-	118	3 003	7 844	10 965
Yhteensä	3 816 496	554 941	2 583 647	18 753	6 973 838

	31.12.2023
Rahoitusvelat (1 000 euroa)	Alle 3 kk	3 - 12 kk	1 - 5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	78 170	-	24 435	62 649	165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	3 389 631	340 108	48 599	-	3 778 337
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	154 464	521 584	1 757 162	496 848	2 930 058
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-	-	60 000	-	60 000
Johdannaissopimukset	-	-	1 556	7 899	9 455
Yhteensä	3 622 264	861 692	1 891 752	567 396	6 943 104

Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä:

Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk.

220

E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin

	31.12.2024		31.12.2023
Varat (1 000 euroa)	Kotimaan raha	Ulkomaan raha	Kotimaan raha	Ulkomaan raha
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset	474 807	-	512 350	-
Saamiset luottolaitoksilta	283 580	-	192 305	-
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 291 274	-	6 002 465	-
Saamistodistukset	25 810	-	34 379	-
Johdannaissopimukset	78 881	-	44 924	-
Muu omaisuus	539 622	3 119	846 297	2 439
Yhteensä	7 693 974	3 119	7 632 721	2 439

	31.12.2024		31.12.2023
	Kotimaan	Ulkomaan	Kotimaan	Ulkomaan
Velat (1 000 euroa)	raha	raha	raha	raha
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille	236 589	-	165 255	-
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 720	-	3 778 337	-
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	-	2 930 058	-
Johdannaissopimukset	10 965	-	9 455	-
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	-	60 000	-
Muut velat	47 265	-	56 318	-
Siirtovelat ja saadut ennakot	61 105	-	47 733	-
Yhteensä	7 082 208	-	7 047 155	-

Tilinpäätös 2024

E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia

Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa.

Rahoitusvarat		31.12.2024	31.12.2023
(1 000 euroa)	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Käteiset varat	395 608	395 608	682 117	682 117
Saamiset luottolaitoksilta	283 580	283 580	192 305	192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 291 274	6 291 274	6 002 465	6 002 465
Saamistodistukset	500 617	500 617	546 729	546 729
Julkisesti noteeratut	499 245	499 245	545 814	545 814
Muut	1 373	1 373	915	915
Osakkeet ja osuudet	37 136	37 136	40 278	40 278
Julkisesti noteeratut	4 564	4 564	4 214	4 214
Muut	32 572	32 572	36 064	36 064
Johdannaissopimukset	78 881	78 881	44 924	44 924
Total	7 587 097	7 587 097	7 508 818	7 508 818

Rahoitusvelat	31.12.2024		31.12.2023
(1 000 euroa)	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Velat luottolaitoksille	236 589	236 589	165 255	165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille	4 000 720	4 000 720	3 778 337	3 778 337
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat	2 665 565	2 665 565	2 930 058	2 930 058
Johdannaissopimukset	10 965	10 965	9 455	9 455
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	60 000	60 000	60 000	60 000
Yhteensä	6 973 838	6 973 838	6 943 104	6 943 104

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit (1 000 euroa)

	31.12.2024
Rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Saamistodistukset	499 226	-	1 392	500 617
Osakkeet ja osuudet	4 564	3 119	6 776	14 460
Johdannaissopimukset	-	78 881	-	78 881
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-	-	130	130
Yhteensä	503 790	82 000	8 298	594 088
Rahoitusvelat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Johdannaissopimukset	-	10 965	-	10 965
	31.12.2023
Rahoitusvarat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Saamistodistukset	546 150	-	579	546 729
Osakkeet ja osuudet	4 214	2 439	6 866	13 519
Johdannaissopimukset	-	44 924	-	44 924
Yhteensä	550 364	47 363	7 445	605 172
Rahoitusvelat	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Johdannaissopimukset	-	9 455	-	9 455

222

Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä (1 000 euroa)

	31.12.2024
	Käypä arvo	varat Käypä arvo velat	Arvonmuutos tuloslaskelma	Arvonmuutos käyvän arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat	270 539	-	-	-66 685
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	323 549	10 965	-4 728	-
Yhteensä	594 088	10 965	-4 728	-66 685
	31.12.2023

	Käypä arvo	varat Käypä arvo velat	Arvonmuutos tuloslaskelma	Arvonmuutos käyvän arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat	318 176	-	-422	-77 673
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	286 996	9 455	-2 447	-
Yhteensä	605 172	9 455	-2 868	-77 673

toimintakertomus Tilinpäätökset

E20 Odotettavissa olevat luottotappiot

	2024
Tase-erä	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajaan tuloksen erien kautta	Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä
Käteiset varat	395 608	-	-	-	395 608
Saamiset luottolaitoksilta	283 580	-	-	-	283 580
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 403 882	-	-		-112 608 6 291 274
Saamistodistukset*	-	1 179	499 438	-	500 617
Osakkeet ja osuudet	-	14 460	-	-	14 460
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	-	-	22 677	-	22 677
Johdannaissopimukset	-	78 881	-	-	78 881
Rahoitusvarat yhteensä	7 083 070	94 520	522 115		-112 608 7 587 097
Taseen ulkopuoliset erät	319 422	-	-	-243	319 179
Yhteensä	7 402 492	94 520	522 115		-112 850 7 906 276

* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita 349 631,89 euroa.

	2023
			Käypään arvoon muiden laajaan
Tase-erä	Jaksotettuun hankintamenoon	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	tuloksen erien kautta	Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä
Käteiset varat	682 117	-	-	-	682 117
Saamiset luottolaitoksilta	192 305	-	-	-	192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 037 923	-	-		-35 458 6 002 465
Saamistodistukset*	-	1 030	545 699	-	546 729
Osakkeet ja osuudet	-	13 519	-	-	13 519
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä	-	-	26 759	-	26 759
Johdannaissopimukset	-	44 924	-	-	44 924
Rahoitusvarat yhteensä	6 912 346	59 473	572 458		-35 458 7 508 818
Taseen ulkopuoliset erät	330 627	-	-	-269	330 358
Yhteensä	7 242 973	59 473	572 458		-35 728 7 839 176

* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita -477 951,31 euroa.

224

E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain

Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -tason yritys-, as.oy.- ja maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä Atason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D tason yritys- ja as.oy.-asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.

Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.

				31.12.2024	31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset
erät (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
Riskiluokka 1	2 572 377	39 219	-	2 611 596	2 848 243
Riskiluokka 2	2 957 957	261 392	-	3 219 350	2 963 659
Riskiluokka 3	67 958	331 113	-	399 071	381 105
Riskiluokka 4	3 413	64 807	403 604	471 824	166 089
Riskiluokka ei luokiteltu	23 442	136	-	23 578	9 530
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä	5 625 147	696 667	403 604	6 725 418	6 368 626

Tappioita koskeva vähennyserä	1 975	13 655	97 220	112 851	27 437
Yhteensä	5 623 172	683 012	306 384	6 612 568	6 341 188

Yhteensä	530 071	11 979	299	542 350	597 422
Tappioita koskeva vähennyserä	279	71	1	350	478
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä	530 350	12 050	300	542 700	597 900
Riskiluokka ei luokiteltu	58 700	12 050	300	71 050	127 250
Riskiluokka 4	-	-	-	-	-
Riskiluokka 3	-	-	-	-	-
Riskiluokka 2	400	-	-	400	400
Riskiluokka 1	471 250	-	-	471 250	470 250
Saamistodistukset (1 000 euroa)	Vaihe 1	Vaihe 2	Vaihe 3	Yhteensä	Yhteensä
				31.12.2024	31.12.2023

E22 Luottoriskikeskittymät

Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ tason yritys-, as.oy.- ja maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -tason yritys- ja as.oy.-asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.

Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.

							31.12.2024 31.12.2023
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset	Riskiluokka	Riskiluokka	Riskiluokka	Riskiluokka	Riskiluokka
erät toimialoittain	1	2	3	4	ei luokiteltu	Yhteensä	Yhteensä
Yritykset	1 011 396	774 806	210 837	258 336	19 055	2 274 431	2 192 087
Kiinteistöala	657 245	353 276	88 997	150 713	15	1 250 247	1 271 341
Maatalous	1 126	51 761	1 036	1 053	18 665	73 640	61 607
Rakentaminen	88 524	44 903	12 131	16 239	50	161 846	125 645
Majoitus- ja ravitsemistoiminta	13 494	21 651	15 361	15 775	16	66 296	84 755
Tukku- ja vähittäiskauppa	67 590	75 544	29 628	15 404	131	188 296	182 695
Rahoitus- ja vakuutustoiminta	11 223	29 316	9 862	7 885	1	58 288	44 500
Muut	172 194	198 356	53 822	51 268	177	475 816	421 542
Julkisyhteisöt	651	15 128	70	-	-	15 848	16 486
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	21 683	70 187	400	502	2	92 775	34 832
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	36 635	52 864	154	33 477	5	123 134	103 977
Kotitaloudet	1 541 230	2 306 365	187 609	179 510	4 516		4 219 230 4 021 245
Yhteensä 31.12.	2 611 596	3 219 350	399 071	471 824	23 578	6 725 418	6 368 626

E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus

Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023 Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot	3 259 157	3 110 044 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluotot	2 004 128	1 914 011 Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot	351 454	360 312 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut	736 221	602 614 Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	6 350 960	5 986 981

226

Käyvän arvon rahasto 31.12.2023
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2023 (brutto)

E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana

	Tilikauden			Tilikauden
(1 000 euroa)	alussa	Lisäykset	Vähennykset	lopussa
Osakepääoma	20 700	-	-	20 700
Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus	3 300	-	-	3 300
Muut sidotut rahastot	-61 756	28 919	-20 231	-53 068
Käyvän arvon rahasto	-61 756	28 919	-20 231	-53 068
Käypään arvoon arvostamisesta	-61 756	28 919	-20 231	-53 068
Vapaat rahastot	210 289	201	-	210 489
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	210 289	201	-	210 489
Edellisten tilikausien voitto	118 245	85 088	-33 139	170 195
Tilikauden voitto	85 088	89 486	-85 088	89 486
Oma pääoma yhteensä	375 866	203 694	-138 458	441 102

Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana

	Saamis	Osakkeet ja	Rahavirran
(1 000 euroa)	todistukset	osuudet	suojauksesta	Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2024	-61 756	-	-	-61 756
Käyvän arvon lisäykset	30 618	-	-	30 618
Käyvän arvon vähennykset	-20 103	-	-	-20 103
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt	473	-	-	473
Odotettavissa olevat luottotappiot	-128	-	-	-128
Käyvän arvon rahaston muutokset 2024, yhteensä	10 860	-	-	10 860
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2024 (brutto)	-66 335	-	-	-66 335

	31.12.2024
(1 000 euroa)	Saamis todistukset	Osakkeet ja osuudet	Rahavirran suojauksesta	Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2024	-61 756	-	-	-61 756
Käyvän arvon lisäykset	30 618	-	-	30 618
Käyvän arvon vähennykset	-20 103	-	-	-20 103
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt	473	-	-	473
Odotettavissa olevat luottotappiot	-128	-	-	-128
Käyvän arvon rahaston muutokset 2024, yhteensä	10 860	-	-	10 860
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2024 (brutto)	-66 335	-	-	-66 335
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)	13 267	-	-	13 267
Käyvän arvon rahasto 31.12.2024	-53 068	-	-	-53 068

	31.12.2023
	Saamis	Osakkeet ja	Rahavirran
(1 000 euroa)	todistukset	osuudet	suojauksesta	Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2023	-76 503	-	-	-76 503
Käyvän arvon lisäykset	47 909	-	-	47 909
Käyvän arvon vähennykset	-29 938	-	-	-29 938
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt	422	-	-	422
Odotettavissa olevat luottotappiot	40	-	-	40
Käyvän arvon rahaston muutokset 2023, yhteensä	18 433	-	-	18 433
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2023 (brutto)	-77 195	-	-	-77 195
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-)	15 439	-	-	15 439
Käyvän arvon rahasto 31.12.2023	-61 756	-	-	-61 756

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta (1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Voitto edellisiltä tilikausilta	170 195	118 245
Tilikauden voitto	89 486	85 088
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	210 489	210 289
Käyvän arvon rahasto	-53 068	-61 756
Aktivoidut kehittämismenot	-9 270	-7 873
Yhteensä	407 832	343 992

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastoon sisältyy rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahastoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo siirretään tuloslaskelmaan varojen myynnin tai arvonalentumisen yhteydessä.

Vapaat rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille.

228

E25 Osakkeet ja osinko-oikeus

Osakkeiden lukumäärä on 33 292 771 kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

	Omistus 31.12.2024
	Osakkeiden lkm	Osuus osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö	8 578 759	25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö	3 300 000	9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö	3 125 049	9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö	2 935 000	8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö	1 925 000	5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö	1 649 980	5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö	1 065 661	3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö	800 000	2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	732 000	2,2
Joroisten Oma Osuuskunta	689 150	2,1
10 suurinta omistajaa	24 800 599	74,5
Muut	8 492 172	25,5
Yhteensä	33 292 771	100,0
	Omistus 31.12.2023
	Osakkeiden lkm	Osuus osakkeista, %

	Osakkeiden lkm	Osuus osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö	8 578 759	25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö	3 300 000	9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö	3 125 049	9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö	2 935 000	8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö	1 925 000	5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö	1 649 980	5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö	1 065 661	3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö	800 000	2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	710 000	2,1
Savolainen Heikki Antero	691 754	2,1
10 suurinta omistajaa	24 781 203	74,5
Muut	8 494 034	25,5
Yhteensä	33 275 237	100,0

Osakemäärät kpl, ulkona olevat osakkeet	31.12.2024 31.12.2023
Osakkeiden lukumäärä kauden alussa (pois lukien omat osakkeet)	33 073 851 30 019 341
Muutokset kauden aikana
Omien osakkeiden ostot	-	-100 000
Osakepalkkiojärjestelmän kautta luovutetut osakkeet	64 739	29 461
Suunnatut osakeannit	17 534	3 125 049
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (pois lukien omat osakkeet)	33 156 124 33 073 851

sta, %
25,8
ਰੇ, 9
9,4
8,8
5,8
5,0
3,2
2,4
2,1
2,1
74,5
25,5

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Yhtiön omassa hallussa on 136 647 osaketta 31.12.2024. Omassa hallussa olevien osakkeiden hankintameno yhteensä on 2,5 milj. euroa.

Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus ja muut oikeudet.

Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

230

E26 Korkotuotot ja korkokulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista	3 963	4 431
Saamisista luottolaitoksilta	15 531	11 627
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	325 863	266 671
Saamistodistuksista	324	671
Johdannaissopimuksista	1 572	37 613
Rahoitusvelkojen negatiivista korkokuluista	799	801
Muut korkotuotot	1 781	905
Yhteensä	349 834	322 718

Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista 22 147 5 585

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille	-7 336	-4 882
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille	-35 996	-21 964
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista	-75 665	-54 488
Johdannaissopimuksista	-13 765	-40 775
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla	-2 022	-1 754
Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista	-469	-469
Muut korkokulut	-915	-904
Yhteensä	-136 168	-125 236

E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjatuista sijoituksista saadut osinkotuotot	299	217
Yhteensä	299	217

E28 Palkkiotuotot ja -kulut

(1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkkiotuotot Luotonannosta 12 693 12 575 Ottolainauksesta 135 107 Maksuliikenteestä 34 121 31 294 Omaisuudenhoidosta 867 852 Välitetystä toiminnasta 10 375 8 986 Takausten myöntämisestä 2 180 2 094 Muut palkkiotuotot 871 714 Yhteensä 61 242 56 621 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut -2 256 -1 966 Muut -8 241 -7 234

1-12/2024	1-12/2023

3 963	4 431
15 531	11 627
325 863	266 671
324	671
1 572	37 613
799	801
1 781	905
349 834	322 718

22 147	5 585

1-12/2024	1-12/2023

-7 336	-4 882
-35 996	-21 964
-75 665	-54 488
-13 765	-40 775
-2 022	-1 754
-469	-469
-915	-904

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Palkkiotuotot
Luotonannosta	12 693	12 575
Ottolainauksesta	135	107
Maksuliikenteestä	34 121	31 294
Omaisuudenhoidosta	867	852
Välitetystä toiminnasta	10 375	8 986
Takausten myöntämisestä	2 180	2 094
Muut palkkiotuotot	871	714
Yhteensä	61 242	56 621
Palkkiokulut
Maksetut toimitusmaksut	-2 256	-1 966
Muut	-8 241	-7 234
Yhteensä	-10 497	-9 200

Tilinpäätös 2024

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot

		1-12/2024			1-12/2023
(1 000 euroa)	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä	Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	Käyvän arvon muutokset (netto)	Yhteensä
Saamistodistuksista	-	32	32	-	25	25
Osakkeista ja osuuksista	59	-4 012	-3 954	-	-2 944	-2 944
Johdannaissopimuksista ja muista saamisista	-	19	19	-	-306	-306
Valuuttatoiminnan nettotuotot	168	-	168	-83	-	-83
Yhteensä	227	-3 962	-3 735	-82	-3 226	-3 308
Suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos (netto)	-	13 637	13 637	-	38 071	38 071
Suojaavien kohteiden käyvän arvon muutos (netto)	-	-14 403	-14 403	-	-37 292	-37 292
Suojauslaskennan nettotulos	-	-766	-766	-	779	779
Tuloslaskelmaerä yhteensä	227	-4 728	-4 501	-82	-2 447	-2 529

E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot

	1-12/2024			1-12/2023
(1 000 euroa)	Myyntivoitot ja - tappiot (netto)	Siirrot käyvän arvon rahastosta	Yhteensä	Myyntivoitot ja - tappiot (netto)	Siirrot käyvän arvon rahastosta	Yhteensä
Saamistodistuksista	233	-473	-240	610	-422	188
Yhteensä	233	-473	-240	610	-422	188

E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Vuokra- ja osinkotuotot	190	235
Vuokrakulut	-5	-
Suunnitelman mukaiset poistot	-15	-11
Myyntivoitot ja -tappiot (netto)	-39	-
Muut tuotot	4	5
Muut kulut	-130	-137
Yhteensä	5	93

232

E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta	85	81
Käyttökorvaukset henkilökunnan käytössä olevista lomamökeistä	13	11
Muut tuotot	10 228	3 933
Yhteensä	10 325	4 026
Liiketoiminnan muut kulut	1-12/2024	1-12/2023
Vuokrakulut	-4 472	-4 040

Yhteensä	-26 786	-16 458
Muut kulut	-17 491	-7 810
Vakuusrahastomaksut	-2 828	-2 743
Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta	-1 995	-1 866

Tilikaudelle kirjattiin Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelyistä aiheutuneita kuluja 4,2 milj. euroa, ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa sekä riskienhallinnan kehityshankkeesta "Noste" aiheutuneita kuluja 8,3 milj. euroa.

Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus	383	311
Yritysostoihin liittyvät kulut	-	10
Veroneuvonta	-	4
Muut palvelut	115	33
Yhteensä	498	358

Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:

Tilintarkastajan palkkiot
(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus	383	311
Yritysostoihin liittyvät kulut	-	10
Veroneuvonta	-	4
Muut palvelut	115	33
Yhteensä	498	358
Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:
Talletussuojarahaston maksu	-2 828	-2 743
josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä
(VTS-rahasto)	-2 828	-2 743
Kriisinratkaisurahaston maksu	-	-2 227

1-12/2024	1-12/2023
85	81
13	11
10 228	3 933
10 325	4 026

1-12/2024	1-12/2023
-4 472	-4 040
-1 995	-1 866
-2 828	-2 743
-17 491	-7 810
-26 786	-16 458

E33 Henkilöstökulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Palkat ja palkkiot	-27 828	-23 729
Henkilösivukulut	-5 686	-4 930
Eläkekulut	-5 042	-4 087
Muut henkilösivukulut	-645	-843
Yhteensä	-33 514	-28 659

Henkilöstön lukumäärä	31.12.2024	31.12.2023
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö	532	389
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö	7	6
Määräaikainen henkilöstö	46	69
Yhteensä	585	464
Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin	518	419

Eläkevastuut

Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elo:n kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden tiedot esitetään konsernin liitetiedolla K28 eläkevastuu.

E34 Muut hallintokulut

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Muut henkilöstökulut	-3 026	-2 827
Toimistokulut	-11 200	-8 913
IT-kulut	-26 772	-22 216
Yhteyskulut	-1 795	-1 682
Edustus- ja markkinointikulut	-3 702	-3 410
Muut hallintokulut	-306	-790
Yhteensä	-46 802	-39 838

E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista

(1 000 euroa)	1-12/2024	1-12/2023
Suunnitelman mukaiset poistot	-6 312	-5 227
Aineelliset hyödykkeet	-636	-584
Aineettomat hyödykkeet	-5 676	-4 644
Yhteensä	-6 312	-5 227

234

E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot

(1 000 euroa) 1-12/2024

Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista	Odotettavissa olevat luottotappiot,		Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumis	Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot
sitoumuksista		brutto Peruutukset	peruutukset	tappiot	yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta	-22 117	3	-	-	-22 114
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-52 282	3 043	735	-12 960	-61 463
Saamistodistukset	128	-	-	-	128
Taseen ulkopuoliset erät	70	-	-	-	70
Yhteensä	-74 201	3 046	735	-12 960	-83 379

(1 000 euroa)	1-12/2023
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista	Odotettavissa olevat luottotappiot,	brutto Peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden peruutukset	Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumis tappiot	Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot yhteensä
Saamisista luottolaitoksilta	-552	-	-	-	-552
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä	-9 544	11 869	1 748	-20 760	-16 687
Saamistodistukset	-40	-	-	-	-40
Taseen ulkopuoliset erät	153	-	-	-	153
Yhteensä	-9 984	11 869	1 748	-20 760	-17 126

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Vuokravastuut

Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat.

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	4 152	3 345
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa	11 798	7 840
Yli viiden vuoden kuluessa	1 309	779
Yhteensä	17 259	11 964

Handelsbankenin liiketoimintakaupan hankinnan myötä uusien konttoreiden avaaminen Vaasaan ja Kuopioon lisäsivät vuokravastuiden määrää tilikauden aikana. Määräaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisaika on 6 tai 12 kuukautta, toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten irtisanomisaika 12 tai 60 kuukautta.

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
Takaukset	42 219	41 926
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	319 422	330 627
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä	361 641	372 553

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Yhtiö kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään.

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä	1 587	1 232

236

E38 Lähipiiritiedot

Lähipiiritapahtumat

31.12.2024 (1 000 euroa)

Lähipiiriin kuulumisen peruste	Lainat	Sijoitukset	Muut saamiset	Pantit, kiinnitykset, takaukset ja muut vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä	2 421	-	-	-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri	1 965	-	-	-
Tytäryritykset	426	5 598	-	-
Omistusyhteysyritykset	31 247	23 527	-	-
Yhteensä	36 059	29 124	-	-
Odotettavissa olevat luottotappiot
Tilikauden alussa	571	-	-	-
Tilikauden muutos	2 310	-	-	-
Tilikauden lopussa	2 882	-	-	-

31.12.2023 (1 000 euroa)

Lähipiiriin kuulumisen peruste	Lainat	Sijoitukset		Pantit, kiinnitykset, takaukset ja muut vakuudet
Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä	4 720	-	-	-
Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri	5 432	-	-	349
Tytäryritykset	576	56 736	-	-
Omistusyhteysyritykset	38 210	33 038	-	-
Yhteensä	48 938	89 774	-	349

Tilikauden alussa	5	-	-	-
Tilikauden muutos	569	-	-	-
Tilikauden lopussa	574	-	-	-

Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset esitetään konsernin liitetiedolla K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat.

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut

Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja:

rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun
kaupankäynti omaan lukuun
sijoitusneuvonta
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen

Oma Säästöpankki Oyj ei tarjoa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja

rahoitusvälineiden monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen
joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen)
rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);

Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 2 luvun 3§:ssä mainittuja oheispalveluja:

myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
tarjoaa rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla

E40 Oikeudenkäynnit

Yhtiö on osallisena kahdessa riita-asian oikeudenkäynnissä, joiden käsittely on kesken 31.12.2024. Insolvenssimenettelyyn liittyvässä takaisinsaantiasiassa yhtiö on vastaajana. Sopimussuhteeseen liittyvässä vahingonkorvausasiassa yhtiö on myös vastaajana.

Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia.

Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välimiesmenettely.

Yhtiö ei ole tehnyt oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia eikä ole todennäköistä, että yhtiölle olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä.

238

E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille suoritetut rahoituskulut

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Korkotuotot	1 436	2 621
Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista	5	4

E42 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta tytärja osakkuusyrityksiltä ja velat niille

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Lainat	31 673	38 786
Sijoitukset	29 124	89 774
Saamiset yhteensä	60 798	128 560

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Liikkeeseen lasketut velkakirjalainat	621	390
Muut velat	49	13

E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen ulkopuoliset sitoumukset

(1 000 euroa)	31.12.2024	31.12.2023
Muut osakkuusyritysten hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset	84	96
Muut annetut peruuttamattomat sitoumukset yhteensä	84	96
Taseen ulkopuoliset sitoumukset tytär- ja osakkuusyritysten puolesta yhteensä	84	96

31.12.2023
2 621

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Vahvistamme, että EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta - toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja - toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2025

OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N HALLITUS

Jaakko Ossa Hallituksen puheenjohtaja	Carl Pettersson Hallituksen varapuheenjohtaja
Juhana Brotherus	Irma Gillberg-Hjelt	Aki Jaskari
Kati Riikonen	Jaana Sandström	Juha Volotinen

Sarianna Liiri Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 27. päivänä helmikuuta 2025

KPMG Oy Ab

KHT Tuomas Ilveskoski

Konsernin tilinpäätös Konsernin liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön liitetiedot Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus

Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa K22.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

241

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta Kuinka kyseisiä seikkoja keskeiset seikat käsiteltiin tilintarkastuksessa

Saamiset asiakkailta – arvostus

(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet K1 sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot K2, K5, K24)

Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä, yhteensä 6.286 milj. euroa, on Oma Säästöpankki konsernin taseen merkittävin erä muodostaen 82 % varojen kokonaismäärästä.
Oma Säästöpankki Oyj soveltaa saamisten arvonalentumisten kirjaamiseen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja sen mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaa.
Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, jotka liittyvät muun muassa odotettavissa olevien luottotappioiden todennäköisyyden ja määrän, vakuuksien arvon sekä luottoriskin merkittävän kasvun määrittämiseen.
Oma Säästöpankki Oyj:n tunnistama ohjeiden vastainen toiminta on vaikuttanut odotettujen luottotappioiden määrään. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvien lainojen odotettujen luottotappioiden määrittämisessä.
Saamisten tasearvon merkittävyydestä ja arvostamisessa käytettävien laskentamenetelmien monimutkaisuudesta sekä arvostamiseen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastuksessa olemme arvioineet taloudellisen raportoinnin kontrolleja sekä toteuttaneet aineistotarkastustoimenpiteitä.
Olemme arvioineet saamisten kirjaamis- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä testanneet lainasaamisten ja vakuuksien arvostamiseen liittyviä kontrolleja.
Olemme riskiperusteisesti arvioineet vakuutuksien arvostusmenetelmiä aineistotarkastustoimenpiteillä.
Olemme arvioineet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleja, ja laskennassa käytettyjä keskeisiä olettamia sekä testanneet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaprosessiin liittyviä kontrolleja.
Olemme arvioineet ohjeiden vastaisen toiminnan vaikutuksia luottoriskiasemaan ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan.
Tarkastukseen on osallistunut IFRS-, rahoitus- ja arvonmääritysasiantuntijoitamme.
Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita koskevien tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta.

toimintakertomus Tilinpäätökset

-

Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät

Oma Säästöpankki Oyj:n tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta keskeiset raportointiprosessit ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien merkitys on keskeinen niin jatkuvuuden ja häiriötilanteiden kuin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulmasta.
Merkittävimmät riskit liittyvät tiedon eheyteen ja luotettavuuteen sekä palveluiden häiriöttömyyteen.
Taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmäympäristöllä, sen kehittämisellä sekä yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on siten merkittävä vaikutus valittavaan tilintarkastustapaan.
Olemme muodostaneet käsityksen taloudelliseen raportointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja niiden kontrolliympäristöstä sekä testanneet niihin liittyvien sisäisten kontrollien tehokkuutta. Tarkastuksessa on hyödynnetty myös ulkoisilta palveluorganisaatioilta saatuja varmennusraportteja.
Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineistontarkastustoimenpiteitä sekä data-analyysejä taloudellisen raportoinnin eri osa-alueisiin liittyen.

•

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

243

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen

352	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		353
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 27. helmikuuta 2025

KPMG Oy Ab

KHT Tuomas Ilveskoski

245

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (ytunnus 2231936-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oma Säästöpankki Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Oma Säästöpankki Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

354	Vuosikertomus 2024		Sisällys	OmaSp lyhyesti		Hallinto	Hallituksen toimintakertomus	Tilinpäätökset		355
		Konsernin tilinpäätös	Konsernin liitetiedot		Emoyhtiön tilinpäätös		Emoyhtiön liitetiedot	Allekirjoitukset	Tilintarkastuskertomus

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Haastattelimme Oma Säästöpankki Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin soveltuvin osin.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

247

Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Helsingissä 27. helmikuuta 2025

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Tuomas Ilveskoski KRT

Oma Säästöpankki Oyj p. 020 764 0600, [email protected]

AI Terminal

Oma Säästöpankki Oyj

3281_10-k_2025-03-14_a2fe4fef-aad3-49ac-b60f-061fea579116.pdf

Vuosikertomus 2024

Sisällys

Hallinto

OmaSp lyhyesti

OmaSp lyhyesti

Poikkeuksellinen vuosi 2024

Ohjeiden vastainen toiminta vaati resursseja ja investointeja

Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys kaiken keskiössä

Tietoa sijoittajalle

Osakerekisteri

Yhtiökokous 2025

Kannattavuus

Vakavaraisuus

Kannattava suomalainen pankki

Taseen loppusumma, EUR milj.

Oma Säästöpankki Oyj:n verojalanjälki 2024 (1000 euroa)

Strategian keskiössä

Hallitsemme riskejä

Kasvamme kannattavasti

Tehokas myyntija palveluverkosto

Kokonaisvaltaiset pankkipalvelut

Palvelut henkilöasiakkaille Palvelut yritysasiakkaille

OmaSp:n listautuminen OmaSp:n viimeaikaiset kehitykset

2019

2018 2021

2022

2023

2024

1875

OmaSp:n historia

OmaSp:n ensiaskeleet

2008

OmaSp:n laajentuminen

2014

2015

2018

2017

2013

Pk-yrityksille kokoaan suurempi luottokortti

Plussa-ominaisuus OmaSp:n kortteihin

Handelsbanken Suomen pk-yritysliiketoiminta siirtyi OmaSp:lle

Hallinto

Konsernirakenne

Tehokas hallinto ja läpinäkyvä organisaatiomalli

Yhtiökokous

Hallintorakenne

Hallitus

Hallituksen kokoonpano 2024:

Nimi Koulutus Päätoimi Asema

Nimi Koulutus Päätoimi Asema

Juhana

Hallituksen kokoukset

Yhtiön johtohenkilöiden tehtävät ilmoitukset

Hallituksen osakeomistukset

Hallituksen monimuotoisuus Hallituksen toiminta

Osakkeenomistajien edustajista koostuva nimitystoimikunta

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano

Palkitsemisvaliokunta

Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä

Johtoryhmä

Johtoryhmän osakeomistukset

Johtoryhmän kokoonpano 2024:

Nimi Koulutus Tehtävä

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Taloudellinen raportointi

Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot

Riskienvalvonta

Sisäinen tarkastus

Lähipiiritiedot

Tilintarkastajat

Taloudelliset tiedot

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Yhtiön liiketoiminta