Oma Säästöpankki Oyj

Tilinpäätös 2024 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 OmaSp:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 743700LE1ECAPXC5UT18 2024-01-01 2024-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember iso4217:EUR xbrli:shares iso4217:EUR Vuoden 2024 hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus 3 Strategia ja taloudelliset tavoitteet 3 Yhtiön liiketoiminta 4 Toimintaympäristö 8 Tulos 11 Tase 14 Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja 15 Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta 15 Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset 20 Ylimääräinen yhtiökokous 22 Hallitus 22 Hallinto ja henkilöstö 22 Vastuullisuus 24 Aineettomat voimavarat 25 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 25 Näkymät tilikaudelle 2025 26 Kestävyysraportti 27 Konsernin tilinpäätös 121 Emoyhtiön tilinpäätös 196 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus 239 Tilintarkastuskertomus 240 Kestävyysraportin varmennuskertomus 245 3 Hallituksen toimintakertomus Strategia ja taloudelliset tavoitteet Oma Säästöpankki Oyj on vakavarainen ja kannattava suomalainen pankki. Liiketoiminnassa keskitytään vähittäispankkitoimintaan ja asiakkaille tarjotaan monipuolisia pankkipalveluja oman taseen kautta sekä välitetään yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisäksi yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhteistyökumppaneiden tuotteisiin kuuluu muun muassa luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat. Tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaa koko toimialueella ja kaikissa edellä mainituissa asiakasryhmissä. Kasvua haetaan liiketoiminnan osa- alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Yhtiö on ollut jo vuosia yksi Suomen kannattavimmista ja tehokkaimmista pankeista ja asema on tavoitteena säilyttää myös jatkossa. Liiketoimintavolyymien kehitys perustuu orgaaniseen kasvuun, mutta yhtiö on strategiansa mukaisesti avoin myös yritysjärjestelyille. Keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Tavoitteena on ensiluokkainen asiakaskokemus helpon saavutettavuuden kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannustehokkuuteen sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä vähittäispankkitoimintaan Suomessa. Tavoitteena on pitää yksittäiset asiakas- ja sijoitusriskikeskittymät rajattuina sekä organisaatiorakenne yksinkertaisena ja läpinäkyvänä. Yhtiö on määritellyt tarkat riskienhallinnan prosessit, riskinoton rajat sekä ohjeistukset asetettujen rajojen sisällä pysymiseksi. Henkilöstö on sitoutunutta ja urakehitystä tuetaan monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla. Noin puolet henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita. 4 Yhtiön liiketoiminta Yhtiö tarjoaa henkilö- ja yritysasiakkailleen täyden vähittäispankkipalveluiden valikoiman ja palvelee asiakkaitaan konttoriverkostossaan sekä kattavissa digitaalisissa palvelukanavissa. Tarjoama henkilö asiakkaille kattaa päivittäispankkipalvelut, erilaiset rahoitusratkaisut, säästämisen palvelut, varainhoidon palvelut, säästö- ja lainaturvavakuutukset sekä perintö- ja perheoikeudelliset asiat. Yritysasiakkaiden palveluvalikoima kattaa maksuliikennepalvelut ja muut yritysten päivittäispankki- ja rahoituspalvelut, yrityseläkevakuutukset, sijoituspalvelut sekä lainopilliset ja muut neuvontapalvelut. Omaa palvelutarjontaa on täydennetty yhteistyökumppaneiden tuottamilla palveluilla. Säästämisen ja sijoittamisen tuotevalikoimaan kuuluvat omien tuotteiden, kuten tilien ja debentuurilainojen lisäksi myös yhteistyökumppaneiden Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja Sp-Henkivakuutus Oy:n sijoittamisen ja säästämisen tuotteet. Vuoden 2024 lopussa asiakkailla oli yhtiön välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä yhteensä 1 019 milj. euroa. Omia rahoituspalveluja täydentävät yhteistyö- kumppaneiden tuotteet kuten lainaturvavakuutukset ja erilaiset takaukset. Yhteistyökumppaneita näiden rahoitustuotteiden tarjoamisessa ovat muun muassa Sp- Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Yhtiö toimii itsenäisenä Visa -korttien liikkeeseenlaskijana ja rahoittaa kortit taseesta. Tilikauden aikana pk-yrityksille lanseerattiin yhteistyössä K-ryhmän kanssa uusi luottokort ti, K-Business Credit. Yhtiön käynnissä oleva toimenpideohjelma Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se käynnistää laajan toimenpideohjelman riskienhallinta- sekä muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Toimenpideohjelma käynnistettiin yhtiössä tunnistetun ohjeiden vastaisen toiminnan ja siihen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Yhtiö on saanut vuoden 2024 jälkipuoliskolla valmiiksi seuraavia riskienhallintaprosesseihin liittyviä toimenpiteitä: ● Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien prosessikehitys ● Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden päivittäminen ● Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin kasvattaminen ● Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen ● Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän luottokannan hallitun alasajon strategia ● Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen ● Kaikkien riippumattomien toimintojen suunniteltu merkittävä lisäresursointi ● Koko henkilöstön riskienhallinta- ja compliance- koulutusohjelma ● Kertaluontoiset luotto- ja asiakaskannan laadun läpikäynnit ● Asiakasliiketoiminnan tukitoimintojen keskittämisen saattaminen valmiiksi, ml. vakuusarviointien keskittäminen ● Riskienvalvontatoiminnon luottoriskikontrollien merkittävä lisääminen ja kaikkien riskilajien kontrolliprosessin formalisointi ● Riskienvalvontatoiminnon prosessi- ja kontrolliohjeiden, sekä limiittiylitysprosessin tarkentaminen Yhtiö jatkaa toimenpideohjelman toteuttamista ja kehittämistyötä vuoden 2025 aikana. Yhtiön käynnistämässä toimenpideohjelmassa on jäljellä toimenpiteitä erityisesti tietosuoja-, KYC- ja AML- prosessien kehittämiseksi, henkilöstöriskien hallintaan liittyvien toimintatapojen dokumentoimiseksi sekä riippumattomien toimintojen toimintatapoihin liittyvien politiikkojen ja prosessien parantamiseksi. 5 Keskeisten kehityshankkeiden eteneminen Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB- lupahakemusprosessinsa toistaiseksi. Yhtiön hallitus hyväksyi helmikuussa 2022 IRB- lupahakemuskokonaisuuden, ja Finanssivalvonta on arvioinut yhtiön jättämää IRB-lupahakemusta erityisesti vuoden 2024 aikana. Valvojan kanssa käydyssä vuoropuhelussa tunnistettiin kehitystarpeita useisiin IRB- mallikehikon osa-alueisiin, ja yhtiö ei tämän perusteella odottanut saavansa jätettyyn IRB-lupahakemukseen myöntävää päätöstä ja keskeytti prosessin toistaiseksi. Yhtiö arvioi IRB-mallikehikon kehitystarpeita ja mahdollisen uuden lupahakemuksen jättämistä erikseen. Yhtiöllä on käynnissä viranomaisraportoinnin uudistushankkeita, joissa parannetaan raportointijärjestelmiä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi käynnissä on kestävyysraportoinnin kehityshanke, jossa on valmistauduttu CSRD-sääntelyn raportointivaateisiin. Yhtiö käynnisti toisella neljänneksellä laina-, vakuus- ja asiakastietojärjestelmien kehityshankkeen, jossa päivitetään järjestelmiä sekä asiakastietojärjestelmään lisätään muun muassa automaatiota ja ohjaavuutta. Järjestelmähankkeen tavoitteena on parantaa tehokkuutta, vähentää manuaalityön määrää sekä parantaa luotonannon laatukontrolleja. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää erinomaista asiakaskokemusta kaikissa palvelukanavissa. Hankkeeseen investoidaan noin 10 milj. euroa vuosien 2024 –2027 aikana ja kehityshanke toteutetaan yhteistyössä Samlinkin ja Evitecin kanssa. Handelsbankenin Suomen pk- yritysliiketoiminnan hankkiminen Yhtiö ja Handelsbanken sopivat toukokuussa 2023 järjestelystä, jossa yhtiö ostaa Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Viranomaishyväksyntä kaupalle saatiin 24.7.2023. Kauppa toteutettiin suunnitelman mukaisesti 1.9.2024. Ostettavat asiakkuudet sijoittuivat maantieteellisesti ympäri Suomen. Yhtiö avasi uudet konttorit yritysjärjestelyn yhteydessä Vaasaan, Vantaalle ja Kuopioon. Yhtiölle siirtyvän talletuskannan koko oli noin 440 milj. euroa ja luottokannan koko noin 500 milj. euroa. Liiketoimintakaupassa yhtiölle siirtyi noin 10 000 asiakasta. Handelsbankenista siirtyi yhtiön palvelukseen noin 30 henkilöä vanhoina työntekijöinä. Järjestelyn myötä yhtiön markkina-asema vahvistuu pk- yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti. Liiketoiminnan hankinnan arvioidaan kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja noin 7–10 milj. euroa vuosittain. Liiketoimintakaupan vaikutus yhtiön vakavaraisuusasemaan oli noin -1,6 prosenttiyksikköä kasvavien riskipainotettujen erien ja kirjattavan liikearvon perusteella. Kauppahinta oli transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla sekä koroilla. Kauppahinta maksettiin käteisellä, joten transaktiolla ei ollut vaikutusta yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrään. Valvojan suorittamat tarkastukset kaudella Finanssivalvonta on suorittanut seuraavia yhtiöön kohdistuvia tarkastuksia vuoden 2024 aikana: ● Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi – tarkasteluajankohta 30.6.2024 ● Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen – tarkasteluajankohta ajalta ennen 21.12.2023 ● Valvojan arvio – tarkasteluajankohta 30.6.2024 Tarkastuksissa on tunnistettu useita kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Valvojan suorittamien tarkastusten havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan ja ovat osin yhteneväisiä. Likviditeettiriskin hallinta ja raportointi Finanssivalvonta suoritti syksyllä 2024 osana valvojan jatkuvaa valvontaa likviditeettiriskin tarkastuksen yhtiöön. Tarkastus perustuu yhtiön 30.6.2024 tilanteeseen ja kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin likviditeettiriskin hallinnan prosesseihin sekä voimassa olleeseen 6 dokumentaatioon. Yhtiön syksyllä 2024 toteuttamia kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu osana tarkastusta tarkasteluajankohdan ollessa 30.6.2024. Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin likviditeettiriskien hallintaan liittyvää organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä, likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja. Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset. Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä ja resursoinnin riittävyyttä. Tarkastukse ssa esille nostetut havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke, jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista. Valvojan arvio Finanssivalvonta suoritti vuoden 2024 jälkipuoliskolla yhtiöstä valvojan arvion (SREP) perustuen pääosin 30.6.2024 tilanteeseen. Tarkastuksessa arvioitiin yhtiön luotettavan hallinnon järjestämistä, liiketoiminta- ja strategisia riskejä ja pääomaan kohdistuvia riskejä sekä niiden hallinnan järjestämistä. Yhtiön edellinen valvojan arvio on laadittu 30.6.2022 tilanteesta ja päätös siitä on annettu yhtiölle 27.2.2023. Valvojan arviossa tunnistettiin kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Raportin sisältämistä havainnoista noin puolet kohdistuu luotto- ja vastapuoliriskiin ja suuri osa havainnoista liittyy luottoriskin hallinnan ja ohjeistuksen järjestämiseen. Toinen merkittävä osa-alue valvojan havainnoista liittyy yhtiön teknisiin ja järjestelmäkehitystä vaativiin luottoriskiprosessin eri vaiheisiin, joiden osalta toimenpiteiden suunnittelu on yhtiössä käynnistetty. Luotettavan hallinnon ja muiden riskilajien osalta valvojan havainnot koskevat muun muassa riippumattomien toimintojen resursoinnin riittävyyttä ja siihen liittyvien riittävien kontrollien järjestämistä. Yhtiön riippumattomien toimintojen henkilöstömäärää on kasvatettu vuoden 2024 jälkipuoliskolla merkittävästi. Yhtiön toisen puolustuslinjan henkilöstömäärää on kasvatettu kahdestatoista kahteenkymmeneenkolmeen ja myös kolmannen puolustuslinjan henkilöstömäärää on kasvatettu kahdesta neljään. Kasvaneella henkilöstömäärällä on jo korjattu valvojan arvion havaintoja, jotka koskevat riippumattomien toimintojen tekemiä kontrolleja ja varmistuksia. Lisäksi ensimmäiseen puolustuslinjaan kuuluvan asiakasliiketoiminnan tuen henkilöstömäärää on kasvatettu ja keskitetty luottopäättäjätoiminto on perustettu 1.1.2025 alkaen. Yhtiö on kesällä 2024 tiedottanut laajan toimenpideohjelman käynnistämisestä, jolla korjataan yhtiön itse jo aiemmin tunnistamia puutteita erityisesti riskienhallintaprosessien ja muiden kontrolliprosessien parantamiseksi. Yhtiö on erityisesti vuoden 2024 jälkipuoliskolla toteuttanut korjaavia toimenpiteitä, joilla valvojan arviossa mainittuja havaintoja on jo kyetty korjaamaan. Lisäksi yhtiö laatii toukokuun 2025 loppuun mennessä yhtiön hallituksen vahvistaman toimenpidesuunnitelman, jolla jäljellä olevat puutteet korjataan lähtökohtaisesti vuoden 2025 loppuun mennessä. Käynnissä olevat viranomaistutkinnat Yhtiö tiedotti toukokuussa, että Finanssivalvonta on tehnyt poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä arvopaperimarkkinarikoksista. Tutkinta etenee viranomaisaikataulussa ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole lisätietoja asiaan liittyen. Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se jättää tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen. Tämä 7 tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen mukaisesti ja yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä jatkuvan tiedonantopolitiikkansa mukaisesti. Yhtiö jätti loppuvuodesta poliisille tutkintapyynnön liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole tähän liittyen lisätietoja. Investoinnit asiakaskokemuksen kehittämiseen Yhtiön keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä palvelukanavissa. Strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on keskeistä . Investoinnit jatkuivat palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Palveluverkostoa laajennettiin avaamalla uudet yksiköt Kuopioon, Vaasaan ja Vantaalle. Lisäksi investoitiin tilojen laajennuksiin Lahdessa, Tampereella ja Alavuden Tuuri ssa. Henkilöstön osaamiseen panostami nen keskeistä Henkilöstön osaaminen on yhtiön keskeinen kilpailuvaltti ja merkittävä tekijä henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidossa ja parantamisessa. Vuoden 2024 aikana yhtiön merkittävimmät osaamisen kehittämisen alueet olivat riskienhallinnan erinomainen hallinta, yhtiön toimintamallien kirkastaminen, asiakkaan tuntemisen ja talousrikollisuuden torjunnan prosessien osaaminen ja tekoälyratkaisujen tehokas käyttö. Lisäksi yhtiössä jatkettiin pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistyötä perehdyttämisen, asiakaskokemuksen ja esihenkilötyön osalta. Vuoden 2024 alussa yhtiö lanseerasi koko henkilöstön käyttöön oppimisympäristö OmaAkatemian, joka tukee organisaation laajuista oppimista ja osaamisen syventämistä laaja-alaisesti. Lisäksi yhtiö tarjoaa esihenkilöille ja asiantuntijoille mahdollisuuden suorittaa alan tutkintoja, esimerkiksi APV1, APV2, APV ESG ja LKV, ammattitaitonsa kehittämiseksi. Yhtiö jatkoi panostusta opiskelijayhteistyöhön ja vuoden aikana tarjottiin kymmeniä työharjoittelupaikkoja ja opinnäytetyötoimeksiantoja korkeakouluopiskelijoille ympäri Suomen. Lisäksi kesäkaudella 2024 yhtiössä työskenteli 53 kesätyöntekijää. Joukkovelkakirjalain ojen liikkeeseenlasku Yhtiö laski liikkeeseen toukokuussa 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen. Kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 140 milj. euron edestä vakuudettomia senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja. Vuo den aikana erääntyi 300 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina ja 205 milj. euron edestä vakuudettomia senior-ehtoisia joukkovelkakirjalainoja. 8 Toimintaympäristö Suomen talouden odotetaan elpyvän ja Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden näkymistä. (1 Tilastokeskuksen laskema vuosimuutos kuluttajahinnoissa oli joulukuussa 0,7 %. Inflaation muutokseen vuoden takaiseen verrattuna vaikuttivat muun muassa asuntolainojen keskikoron, sähkön ja dieselin hinnan lasku. (3 Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia ja rahoitusolot ovat kevenemässä, mutta ovat kuitenkin yhä kireät, johtuen aiempien koronnostojen vaikutuksesta. Euroopan keskuspankki pyrkii varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi 2 % tavoitteen mukaiseksi. Joulukuussa EKP laski kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. EKP laski vuonna 2024 ohjauskorkoja yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä. (2 Korot jatkoivat laskuaan vuoden 2024 aikana ja tammi- joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-koron noteeraus on laskenut noin 1,1 prosenttiyksikköä. (10 Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi, mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa. Rahoitusolojen keveneminen tukee talouskasvua, mutta työttömyys kasvaa edelleen vuonna 2025. Toisaalta korkojen odotetaan yhä laskevan ja tämä tukee kulutusta ja investointeja. Suomen Pankin alustavien laskelmien mukaan BKT:n ennustetaan supistuvan vuonna 2024 0,5 % ja kasvavan vuonna 2025 0,8 %. Vuonna 2026 talouskasvun ennustetaan piristyvän 1,8 %:iin ja vuonna 2027 1,3 %:iin. (1 Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä ja oli heinä- syyskuussa 4,4 %. Kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi hieman edelliseen neljännekseen verrattuna ja kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi 2,6 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 1,8 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 9,3 %. Kotitalouksien investoinneista suurin osa muodostuu asuntoinvestoinneista. Yritysten investointiaste pysyi lähe llä edellisen neljänneksen taso a ja oli 27,7 %. (4 Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2024 työllisiä 15– 74-vuotiaita oli 56 000 vähemmän ja työttömiä 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Joulukuussa työllisyysaste oli 75,9 % (20–64-vuotiaat) ja työttömyysaste 8,1 % (15–74- vuotiaat) . (5 Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi joulukuussa 2024 edelleen negatiivisena, mutta parani hieman edellisestä vuodesta. Luottamusindikaattorin osatekijät ovat: arvio omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Kuluttajien odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä pysyivät vaisuina. Näkemys taloudesta on kuitenkin yleisesti vähän kohentunut vuoden takaiseen verrattuna. (11 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden 2024 joulukuussa 0,6 % verrattuna vuoden takaiseen. Kuudessa suurimmassa kaupungissa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat joulukuussa 0,4 % ja muualla Suomessa 1,1 % viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppojen määrä kiinteistövälittäjien kautta väheni 16 % vertailukaudesta. (6 Joulukuussa asuntolainoja nostettiin 1,1 mrd. euron edestä, joka on 200 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Uusien asuntoluottojen keskimääräinen korko oli joulukuussa 3,17 %. Joulukuussa 2024 kaikkien kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu supistui 0,5 %. Yrityslainojen määrä supistui samalla ajanjaksolla 0,5 %. Kotitalouksien talletuksien määrä kasvoi 12 kuukauden ajanjakson aikana yhteensä 1,4 %. (7 Tammi -joulukuussa 2024 vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi 5,1 % edellisvuoteen verrattuna. (8 Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni syys-marraskuun 2024 välisenä aikana 20 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 6,2 milj. kuutiometriä. (9 Yhtiö on jatkanut varautumistaan taloudellisen toimintaympäristön epävarmuuksiin mm. lisäämällä likviditeetti- ja pääomapuskureita sekä lisäämällä suojaustoimenpiteitä. 9 1 ) Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu 17.12.2024 . 2) Suomen Pankki, EKP:n rahapoliittisia päätöksiä. Julkaistu 12.12.202 4. 3) Tilastokeskus, Inflaatio 0,7 % joulukuussa 2024 . Julkaistu 14.1.2025. 4) Tilastokeskus, Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä . Julkaistu 18.12.2024. 5) Tilastokeskus, Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän joulukuussa 2024 verrattuna vuoden takaiseen . Julkaistu 24.1.2025. 6) Tilastokeskus , Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 0,6 % vuoden takaisesta joulukuussa 2024. Julkaistu 28.1.2025. 7) Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, Uusien kulutusluottojen korot laskivat. Julkaistu 30.1.202 5. 8) Tilastokeskus, Joulukuussa 2024 pantiin vireille 268 konkurssia. Jul kaistu 16.1.202 5. 9) Tilastokeskus, Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 20 % vuoden takaisesta syys-marraskuussa 2024. Julkaistu 21.1.202 5. 10) Suomen Pankki, Euribor -korkotaulukot. Julkaistu 2.1.202 5. 11) Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus hiipui yhä joulukuussa 2024 – kulutusaikeet vähissä. Julkaistu 30.12.2024. 10 Oma Säästöpankki Oyj -konsernin tunnusluvut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Δ % Korkokate 213 097 197 045 8 % Liiketoiminnan tuotot yhteensä 270 068 247 067 9 % Liiketoiminnan kulut yhteensä -111 004 -90 550 23 % ¹⁾ Kulu-tuottosuhde, % 41,3 % 36,9 % 12 % Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto -83 379 -17 126 387 % Tulos ennen veroja 74 589 138 048 -46 % Tilikauden tulos 59 548 110 051 -46 % Taseen loppusumma 7 709 090 7 642 906 1 % Oma pääoma 576 143 541 052 6 % ¹⁾ Kokonaispääoman tuotto, ROA % 0,8 % 1,6 % -52 % ¹⁾ Oman pääoman tuotto, ROE % 10,7 % 24,3 % -56 % ¹⁾ Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,80 3,49 -48 % ¹⁾ Omavaraisuusaste, % 7,5 % 7,1 % 6 % ¹⁾ Vakavaraisuussuhde (TC), % 15,6 % 16,5 % -6 % ¹⁾ Ydinpääomasuhde (CET1), % 14,4 % 14,9 % -3 % ¹⁾ Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % 14,4 % 14,9 % -3 % ¹⁾ 2) Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % 160,3 % 248,9 % -36 % ¹⁾ 3) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), % 118,1 % 117,8 % 0 % Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 518 445 16 % Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 585 464 26 % Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä: ¹⁾ Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 86 656 143 609 -40 % ¹⁾ Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % 37,8 % 35,1 % 8 % ¹⁾ Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,09 3,63 -42 % ¹⁾ Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % 12,4 % 25,3 % -51 % 1) Tunnuslukujen sekä vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K37. Vertailukelpoinen tulos esitetään tuloslaskelman yhteydessä. 11 213,1 M€ 50,7 M€ -4,4 M€ 10,6 M€ Korkokate Nettopalkkiotuotot Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 270,1 EUR milj . 1-12/2024 197,0 M€ 47,4 M€ -1,9 M€ 4,5 M€ 247,1 EURmilj. 1-12/2023 Tulos 1–12 / 2024 Konsernin tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli 74,6 (138,0 ) milj. euroa ja tilikauden tulos 59,5 (110,1) milj. euroa. Kulu-tuottosuhde oli 41,3 (36,9) %. Vert ailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuulta oli 86,7 (143,6) milj. euroa ja vertailukelpoinen kulu- tuottosuhde 37,8 (35,1) %. Vertailukelpoisesta tuloksesta on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot, yritysjärjestelyihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset sekä ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneet kulut. Tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 270,1 (247,1) milj. euroa. Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 9,3 % vertailuvuo teen nähden. Liiketoiminnan tuottojen kasvu selittyy korkokatteen ja palkkiotuottojen kasvulla. Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot olivat 274,5 (248,9) milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketoiminnan tuottojen kasvu oli 10,3 %. Raportointikaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä liiketoiminnan tuotoista on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -4,4 (-1,9) miljoonaa euroa. Korkokate kasvoi 8,1 % ollen 213,1 (197,0) milj. euroa. Raportointikaudella korkotuotot kasvoivat 8,4 % ollen 349,6 (322,5) milj. euroa. Markkinakorot ovat kääntyneet laskuun kolmannen neljänneksen aikana, mutta raportointikaudella korkotuottojen kasvua selittää alkuvuoden jatkunut markkinakorkojen nousu sekä kasvanut lainakanta, johon on vaikuttanut maaliskuussa 2023 toteutettu Liedon Säästöpankin hankinta sekä syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoiminnan hankinta. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten käsittelytapaa on muutettu raportointikauden aikana. Käsittelytavan muutos vähensi korkotuottoja ja -kuluja, muutoksella ei ollut vaikutusta korkokatteeseen. Raportointikauden aikana korkoriskin suojauksesta aiheutuneet korkotuotot olivat 1,6 (37,6) milj. euroa. Kauden aikana lainakannan keskimääräinen marginaali on pysynyt lähes ennallaan. Korkokulut kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna ollen 136,5 (125,5) milj. euroa. Korkokulujen kasvuun ovat vaikuttaneet korkotason noususta johtuneet korkeammat liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus korkokuluihin pieneni vertailukaudesta ja oli -13,8 (-41,7) milj. euroa, muutos johtuu pääosin kirjaustavan muutoksesta. Yhtiön asiakkaille maksamien talletuksien keskimääräinen korko oli 0,87 % (0,87 %) kauden lopussa. Palkkiotuotot ja -kulut, nettoerä kasvoi 7,0 % ollen 50,7 (47,4) milj. euroa. Palkkiotuottojen yhteismäärä oli 61,2 (56,6) milj. euroa. Liiketoiminnan tuotot 12 32,9 M€ 62,3 M€ 2,8 M€ 4,2 M€ 8,8 M€ 111,0 EUR milj . 1-12/2024 29,6 M€ 44,3 M€ 5,0 M€ 3,3 M€ 8,4 M€ Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut pl. viranomais- ja yritysjärjestelyjen kulut Viranomaiskulut Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut Poistot ja arvonalentumiset 90,5 EUR milj. 1-12/2023 Korteista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot kasvoivat 9,9 % vertailuvuoteen verrattuna ja olivat 37,0 (34,0) milj. euroa. Kasvu selittyy pääosin volyymikasvulla. Luotonannosta perittävien palkkiotuottojen määrä oli 9,8 (10,2) milj. euroa. Rahoitu svarojen ja -velkojen nettotuotot olivat kaudella - 4,4 (-1,9) milj. euroa. Raportointikaudella yhtiö arvosti uudelleen tiettyjen osakkuusyhtiöiden osakkeiden arvoja, jonka seurauksena yhtiö kirjasi 4,6 milj. euron arvonalennuksen. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 10,6 (4,5) milj. euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy raportointikaudella kirjattu talletussuojamaksu 2,8 milj. euroa sekä Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakauppojen yhteydessä kirjattujen yhteisvastuuvelkojen uudelleenarvostuksesta kirjattu 6,6 milj. euron positiivinen käyvän arvon muutos. Vertailukaudella liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin talletussuojamaksua 2,7 milj. euroa sekä Eurajoen Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjatun yhteisvastuuvelan uudelleenarvostuksesta kirjattu 0,7 milj. euron positiivinen käyvän arvon muutos. Kulut Liiketoiminnan kulut kasvoivat 22,6 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liiketoiminnan kulut yhteensä olivat 111,0 (90,5) milj. euroa. Riskienhallinnan kehityshankkeesta ”Noste” aiheutuneiden kulujen määrä raportointikaudella oli 8,3 milj. euroa. Raportointikaudelle on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelystä 4,2 milj. euroa sekä ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa. Vertailukaudella liiketoiminnan kuluihin sisältyi Liedon Säästöpankin ja Handelsbankenilta hankittujen liiketoimintojen järjestelyistä aiheutuneita kuluja 3,3 milj. euroa . Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 103,3 (86,9) milj. euroa. Vertailukelpoi sten liiketoiminnan kulujen kasvu oli 19,0 %. Henkilöstökulut kasvoivat 11,1 % ollen 32,9 (29,6) milj. euroa . Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat Liedon Säästöpankin henkilöstön siirtyminen liiketoimintakaupan yhteydessä sekä syyskuun 2024 alussa Handelsbankenin kanssa toteutettu yritysjärjestely. Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa oli 585 (464), josta 46 (69) oli määräaikaisia. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,9 % ollen 69,3 (52,5) milj. euroa. Liiketoiminnan muut kulut -erä pitää sisällään viranomaismaksuja, toimisto-, IT-, edustus- ja markkinointikuluja sekä omassa käytössä olevien liiketilojen kustannuksia. Kulujen nousuun vertailukauteen nähden vaikuttivat riskienhallinnan kehityshankkeiden, ohjeiden vastaisen toiminnan selvittelystä sekä Handelsbankenin liiketoiminnan järjestelystä aiheutuneet kulut. Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto saavutti vuoden 2023 lopussa tavoitetasonsa, minkä vuoksi vuonna 2024 kerättiin EU-tason maksun sijaan kokoluokaltaan merkittävästi pienempää kansallista vakausmaksua. Raportointikaudelle kirjattiin talletussuojamaksua yhteensä 2,8 milj. euroa, joka katet tiin vanhan talletussuojarahaston palautuksilla. Yhteensä viranomaismaksuja kirjattiin 2,8 (5,0) milj. euroa. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 8,8 (8,4) milj. euroa. Liiketoiminnan kulut 13 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kasvoivat vertailuvuoteen nähden ja olivat -83,4 milj. euroa, kun vertailukautena kirjatut rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat -17,1 milj. euroa. Tammi- joulukuun aikana ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen kirjattiin rahoitusvarojen arvonalentumistappioita yhteensä 64,4 milj. euroa, joista 4,9 milj. euroa oli lopullisia rahoitusvarojen arvonalentumistappioita. Tammi -joulukuun aikana odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä kasvoi ja oli 71,2 milj. euroa kohdistuen saamisiin asiakkailta ja taseen ulkopuolisiin eriin. Vertailukaudella odotettavissa olevien luottotappioiden määrä väheni ja oli 1,9 milj. euroa. Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä pieneni vertailuvuoteen nähden ja oli tammi-joulukuun aikana 12,2 (19,0) milj. euroa. Vertailukaudella toteutuneista luottotappioista yksittäisen asiakkaan osuus oli 13,8 milj. euroa . Raportointikaudella yhtiö kohdisti luottoriskien realisoituessa aiemmin tehdyn 1,0 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen, jolla aikaisemmin varauduttiin taloudellisen ympäristön epävarmuuteen. Raportointikauden alussa Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä siirtyneeseen saatavakan taan tehdyn käyvän arvon oikaisu oli 7,3 milj. euroa. Raportointikauden aikana yhtiö on uudelleen arvostanut käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi toisen ja kolmannen neljänneksen aikana yhteensä 5,3 milj. euron ja viimeisen neljänneksen aikana 2,0 milj. euron positiiviset tulosvaikutteiset kirjaukset, yhteensä 7,3 milj. euroa. Liedon Säästöpankin saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä. Kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen saatavakantaan tehtiin käyvään arvon oikaisu 5,8 milj. euroa. Saamisten käypä arvo 497,2 milj. euroa, oli hankintahetkellä sopimuksiin perustuvaa bruttomäärää 503,0 milj. euroa alempi. Erotus muodostuu lainakannan arvioidusta luottoriskistä. Raportointikaudella käyvän arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj. euroa. Raportointikauden lopussa yhtiöllä on taseeseen kirjattu johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa. Tehdyt lisävaraukset kohdistuvat vaiheeseen 2. 14 Tase Konsernin taseen loppusumma kasvoi 0,9 % vuoden 2024 aikana 7 709,1 (7 642,9) milj. euroon. Kasvusta 443,9 milj. euroa tuli Handelsbankenin liiketoimintakaupasta. Lainat ja saamiset Lainat ja saamiset yhteensä kasvoivat tammi-joulukuussa 6,1 % nousten 6 569,4 (6 189,4) milj. euroon. Lainat ja saamiset luottolaitoksilta olivat kauden lopussa 283,6 (192,3) milj. euroa ja lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 285,8 (5 997,1) milj. euroa. Handelsbankenin liiketoiminnan hankinta kasvatti lainoja ja saamisia 497,2 milj. euroa. Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettyjen lainojen keskimääräinen koko oli noin 117 tuhatta euroa. Luottokanta asiakasryhmittäin (pl. luottolaitokset), ennen odotettavissa olevia luottotappioita Luottosaldo (1000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Yksityisasiakkaat 3 778 191 3 585 722 Yritysasiakkaat 1 356 416 1 255 520 Asuntoyhteisöt 712 477 736 068 Maatalousasiakkaat 311 510 300 447 Muut 239 801 154 776 Yhteensä 6 398 396 6 032 533 Sijoitusomaisuus Konsernin sijoitusomaisuus pieneni kauden aikana 8,1 % ja oli 516,0 (561,4) milj. euroa. Valtaosa muutoksesta johtuu yksittäisen suuren joukkovelkakirjalainasijoituksen erääntymisestä. Sijoitusomaisuuden hallinnan ensisijainen tarkoitus on yhtiön likviditeettiaseman turvaaminen. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo Aineettomia hyödykkeitä oli taseelle kirjattuna vuoden lopussa 11,7 (8,8) milj. euroa ja liikearvoa 20,1 (4,8) milj. euroa . Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnasta kirjattiin liikearvoa 15,3 milj. euroa. Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille, 4 237,3 (3 943,6) milj. euroa, kasvoivat kauden aikana 7,4 %. Erä muodostuu pääosin yleisöltä vastaanotetuista talletuksista, jotka olivat joulukuun lopussa 3 939,9 (3 733,3) milj. euroa. Määräaikaistalletusten osuus näistä oli 14 % ja niiden keskimääräinen maturiteetti noin kuusi kuukautta. Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan vaikutus talletuskantaan oli 443,3 milj. euroa. Velkoja luottolaitoksille , 236,6 (165,3) milj. euroa, kasvattivat pääosin vakuudelliset LTRO -luotot. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen yhteismäärä laski kauden aikana 9,0 % 2 665,6 (2 930,1) milj. euroon. Tammikuussa erääntyi 55 milj. euron joukkovelkakirjalaina ja huhtikuussa 300 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina. Syyskuussa erääntyi 150 milj. euron joukkovelkakirjalaina. Toukokuussa yhtiö laski liikkeeseen 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotuksen. Kolmannen neljänneksen aikana yhtiö laski liikkeeseen 140 milj. euron edestä vakuudettomia senior-ehtoisia joukkovelkakir jalainoja. Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen tarkempi erittely on esitetty liit etiedossa K13. Kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena oli lainoja 3 008,0 (3 024,0) milj. euroa. Oma pääoma Konsernin oma pääoma , 576,1 (541,1) milj. euroa, kasvoi kauden aikana 6,5 %. Oman pääoman muutos selitt yy pääosin kauden tuloksella, käyvän arvon rahaston muutoksella ja osinkojen maksulla. Omat osakkeet Oma Säästöpankki Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 136 647 kappale tta. Yhtiö luovutti maaliskuussa 64 739 yhtiön hallussa ollutta osaketta osakepalkkiojärjestelmän 2020 –2021 sekä osakepalkkiojärjestelmän 2022–2023 vuoden 2024 palkkioerän palkkioon oikeutetuille henkilöille. Osakepääoma 31.12.2024 31.12.2023 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin (pois lukien omat osakkeet) 33 114 988 31 546 596 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (pois lukien omat osakkeet) 33 156 124 33 073 851 Omien osakkeiden lukumäärä 136 647 201 386 Osakepääoma (1 000 euroa) 24 000 24 000 15 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 42,2 (41,9) milj. euroa, muodostuivat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä joulukuun lopussa oli 319,4 (330,6) milj. euroa, koostuivat pääasiassa käyttämättömistä luottojärjestelyistä. Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. Talletussuojasta vastaava taho on Rahoitusvakausvirasto. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan korvauskelpoiset saamiset enintään 100 000 euroon asti. Sijoittajien korvausrahaston varoista korvataan ei- ammattimaisten sijoittajien saamiset Oma Säästöpankki Oyj:ltä yhteensä enintään 20 000 euroon saakka. Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta Vakavaraisuudenhallinta Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on yhtiön riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan yhtiön riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi yhtiö asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin, kuten taseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissaan yhtiö arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot. Yhtiön hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisista toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Yhtiö toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella yhtiö kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Yhtiön vakavaraisuuden hallinnasta vastaa yhtiön hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Hallitus käy vuosittain läpi yhtiön vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuusasema ja omat varat Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC) pieneni ja oli kauden lopussa 15,6 (16,5) %. Ydinpääomasuhde (CET1) oli 14,4 (14,9) %. Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Riskipainotetut erät kasvoivat 11,0 % ollen 3 662,7 (3 300,0) milj. euroa. Kasvu johtui pääosin Handelsbankenin liiketoimintakaupasta sekä maksukyvyttömien vastuiden kasvusta. Yhtiö arvioi, että vuoden alusta voimaan astuneet CRR3-muutokset eivät vaikuta yhtiön vakavaraisuusasemaan oleellisesti vuonna 2025. Oma Säästöpankki -konserni soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta 16 perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiö ilmoitti marraskuussa keskeyttävänsä IRB- lupahakemusprosessinsa toistaiseksi. Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1). Konsernin omat varat (TC), 570,0 (544,5) milj. euroa , ylittivät 93,2 milj. eurolla omien varojen kokonaispääomavaatimu ksen 476,7 (396,5) milj. euroa. Ohjeellinen lisäpääomasuositus huomioiden omien varojen ylijäämä oli 56,6 milj. euroa. Ensisijainen pääoma (T1) 528,4 (490,9) milj. euroa oli kokonaisuudessaan ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 41,5 (53,6) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja kasvattivat merkittävimmin tilikauden 2024 kertyneet voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä vakavaraisuusasetuksen mukainen maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä. Kertyneistä voittovaroista on vähennetty vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella maksettavaksi ehdotettu osinkojen määrä 12,0 milj. euroa, kun vertailukaudella 2023 vähennys oli 33,3 milj. euroa. Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuuslaskennan pääerät (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Ydinpääoma ennen vähennyksiä 563 444 505 611 Vähennykset ydinpääomasta -35 011 -14 663 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 528 433 490 948 Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä - - Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta - - Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä - - Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 528 433 490 948 Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 41 544 53 571 Vähennykset toissijaisesta pääomasta - - Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 41 544 53 571 Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä 569 977 544 519 Riskipainotetut erät Luotto- ja vastapuoliriski 3 190 494 2 926 776 Vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 57 250 50 949 Operatiivinen riski 414 930 322 280 Riskipainotetut erät yhteensä 3 662 674 3 300 005 Ydinpääomasuhde (CET1), % 14,43 % 14,88 % Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % 14,43 % 14,88 % Vakavaraisuussuhde (TC), % 15,56 % 16,50 % 17 Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %) sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääoma- vaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade sekä järjestelmäriskipuskuri. Finanssivalvonnan Oma Säästöpankki Oyj:lle asettama valvontaviranomaisen arvioon perustuva SREP-vaade, 1.5 %, on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. SREP-vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0 %:ssa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus, 1,0 %, astui voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024. Tämä Finanssivalvonnan suomalaisille luottolaitoksille asettama vaade, joka on katettava konsolidoidulla ydinpääomalla, vahvistaa pankkisektorin riskinkantokykyä. Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen. Ydinpääomalla katettava ohjeellinen lisäpääomasuositus, 1,0 %, on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen. Konsernin pääomavaade 31.12.2024 (1 000 euroa) Lisäpääomavaatimukset Pääoma Pilari I vähimmäis- pääomavaade Pilari II (SREP) - vaade Kiinteä lisäpääoma- vaade Muuttuva lisäpääoma- vaade O-SII Järjestelmäriski- puskuri Pääomavaade yhteensä CET1 4,50 % 0,84 % 2,50 % 0,02 % 0,00 % 1,00 % 8,86 % 324 511 AT1 1,50 % 0,28 % 1,78 % 65 241 T2 2,00 % 0,38 % 2,38 % 86 989 Yhteensä 8,00 % 1,50 % 2,50 % 0,02 % 0,00 % 1,00 % 13,02 % 476 741 * AT1 - ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1 -pääomalla ** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden Vähimmäisomavaraisuusaste Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuus- aste oli katsauskauden lopussa 6,8 (6,3) % vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3 %. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus - suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia. Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimus (Pilari II), 0,25 %, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja vaade on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen, kuitenkin enintään 31.3.2026 saakka. Vähimmäisomavaraisuusaste (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Ensisijainen pääoma 528 433 490 948 Vastuiden kokonaismäärä 7 781 871 7 749 639 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 6,79 % 6,34 % Maksuvalmiusvaatimus ja pysyvä varainhankinta Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity Coverage Ratio) säilyi vakaalla tasolla ollen kauden lopussa 160,3 (248,9) %, kun maksuvalmiusvaatimuksen vähimmäistaso on 100 %. Suomen Pankin ennusteen mukaan talouden toipuminen käynnistyy vuonna 2025 hitaasti. Talouden toipumista varjostaa kuitenkin epävarmuus maailmantalouden näkymistä. (1 Inflaatio on hidastunut vuonna 2024 selvästi, mutta yksityinen kulutus elpyy hitaasti, sillä kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa. Heikko taloustilanne sekä 18 kotimainen talletuskilpailu asettaa painetta talletushankinnan kehitykselle. Neljännen kvartaalin aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät rahoituskustannuksia yleisen markkinatilanteen säilyessä haastavana. Yhtiön likviditeettiriski säilyi vakaalla tasolla eikä tilikauden 2025 ensimmäisen kvartaalin aikana ole merkittäviä rahoituskeskittymiä. LCR & NSFR 31.12.2024 31.12.2023 LCR 160,3 % 248,9 % NSFR 118,1 % 117,8 % Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable Funding Ratio) oli kauden lopussa 118,1 (117,8) % tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %. (1 Suomen Pankki, Suomen talouskasvu käynnistyy hitaasti. Julkaistu 17.12.2024 Kriisinratkaisusuunnitelma Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu- suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017. Rahoitusvakausvirasto antoi Oma Säästöpankki Oyj:lle kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) koskevan päätöksen 6.4.2022. Päätöksen mukainen vaatimus koostuu kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3 %). Tilanteessa 31.12.2024 Oma Säästöpan kki Oyj täyttää asetetun vaateen omilla varoilla. Rahoitusvakausvirasto asetti keväällä 2024 Oma Säästöpankki -konsernille päivitetyn MREL-vaatimuksen. Uuden päätöksen mukaisesti kokonaisriskiin pohjautuva vaatimus on määrältään 20,88 % ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävän vastuiden kokonaismäärään pohjautuva vaatimus 7,82 %. Uusi MREL-vaade tulee täyttää viimeistään kolmen vuoden kuluttua päätöksen asettamishetkestä. Hallituksen vahvistaman rahoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö valmistautuu täyttämään tulevan MREL-vaateen jo ennen sen voimaantuloa. MREL-vaade (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kokonaisriski (TREA) 3 662 674 3 300 005 josta MREL-vaade 347 954 313 500 Vähimmäisomavaraisuuden vastuut (LRE) 7 781 871 7 749 639 josta MREL-vaade 233 456 232 489 MREL-vaade 347 954 313 500 Ydinpääoma (CET1) 528 433 490 948 T2-instrumentit 41 544 53 571 Muut velat 169 225 26 752 MREL-kelpoiset varat yhteensä 739 202 571 271 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski. Jokaiselle pääriskilajille on erilliset hallituksen vahvistamat riskialuekohtaiset strategiat, joissa kuvataan yhtiön kannalta merkittävät riskit sekä määritellään kyseistä riskilajia koskevat mittarit ja niiden tavoitetasot. Oma Säästöpankki Oyj noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta. Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management Report -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana. Periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa yhtiön maineelle sekä varautumaan erilaisten tunnistettujen riskien toteutumiseen ennakoivasti. Liiketoimintapäätöksissä huomioidaan riskienhallintastrategian mukaiset linjaukset, ja riskejä seurataan ja arvioidaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Tilikauden aikana kullekin tunnistetulle pääriskilajille on perustettu sitä käsittelevä komitea, jossa 19 riskienvalvonta raportoi määrämuotoisesti kontrolleistaan ja havainnoistaan liiketoimintayksiköille, ja josta raportoidaan riskienhallintastrategiassa määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu hallituksen yhtiölle vahvistamaan liiketoimintastrategiaan. Riskienhallintastrategiassa määritellään yhtiön riskienhallinnan järjestäminen ja mandaatti sekä pääriskilajit, sekä määritellään riskienhallinnan dokumenttien suhde toisiinsa. Riskienhallintastrategian mukaisesti hallitus vahvistaa yhtiön riskinottohalukkuuden, riskialuekohtaiset strategiat sekä keskeiset riskienhallinnalliset periaatteet. Riskienvalvontatoiminto raportoi säännöllisesti ja liiketoiminnasta riippumattomasti näiden mukaisesti yhtiön liiketoimintayksiköille, johdolle ja hallitukselle yhtiön riskiasemasta sekä tekemistään havainnoista. Yhtiö kohdistaa liiketoimintastrategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoimintaan. Yhtiö määrittelee riskialuekohtaisissa strategioissa tavoitetasot eri riskeille, kuten keskittymäriskeille, markkinariskeille ja maksuvalmiusriskeille. Liiketoiminnan suunnittelu tehdään hallituksen asettamien tavoite- ja riskirajojen mukaisesti, ja ylitystilanteita varten on määritelty eskalointimenettelyt, jotka johtavat toimenpidesuunnitelmien tekemiseen ja niiden raportointiin hallitukselle. Riskienvalvontatoiminnolla on velvollisuus arvioida toimenpidesuunnitelmia ja raportoida arviostaan hallitukselle. Yhtiö pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla ja on määritellyt vakavaraisuuden suunnitteluprosessin, joka kytkeytyy liiketoiminnan suunnitteluun ja sen kautta tuotettavaan vakavaraisuusaseman ennusteeseen. Yhtiön vakavaraisuutta ja riskinkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskien seurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle ja riskit omistaville liiketoimintayksiköille. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden, ja raportointi - ja seurantajärjestelmien sekä erilaisten riskimittarien kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Yhtiöön on perustettu liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokkaan ja kattavan sisäisen valvonnan toteutuminen. Riippumattomat toiminnot: ● Liiketoiminnan tuki -toiminto ● Riskienvalvontatoiminto ● Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto ● Sisäisen tarkastuksen toiminto Riskienvalvonnan ja compliancen järjestelyt Riskienvalvonnasta ja säännösten noudattamisesta (compliance) vastaa toinen puolustuslinja. Riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto toimivat suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa. Riskienvalvontatoiminto ylläpitää riskienhallinnan toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen riskienhallinnassa ja riskinottohalukkuuden asettamisessa. Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa yhtiön liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin, ja että kaikki uudet ja olennaiset, aikaisemmin tunnistamattomat riskit, tulevat yhtiön liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin. Tunnistetut merkittävät riskit kuvataan riskilajikohtaisissa riskistrategioissa, joissa myös asetetaan näitä koskevat tavoite- ja riskitasot. Merkittäväksi tunnistetuille riskeille on määritelty säännöllisiä kontrolleja, joita riskienvalvontatoiminto suorittaa, ja joissa havaituista huomioista raportoidaan riskilajikohtaisissa komiteoissa, sekä määritellyillä eskalointimenettelyillä tarvittaessa myös hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle. Suoritetut kontrollit dokumentoidaan keskitettyyn riskienvalvonnan kontrollilokiin. Compliance-toiminto varmistaa, että yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminto myös huolehtii, että noudatetut toimintatavat ja yhtiön sisäiset ohjeet on 20 sovitettu yhteen lainsäädännön sekä muista säännöksistä tulevien vaatimusten kanssa. Compliance-toiminnon tavoitteena on yhtiön compliance -kulttuurin edistäminen. Oma Säästöpankki Oyj:n sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä ja toiminnoissa. Sisäinen tarkastus arvioi myös toiseen puolustuslinjaan kuuluvia riippumattomia toimintoja. Sisäinen tarkastus tukee yhtiön ylintä johtoa sekä organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation prosesseihin ja tuottamaan lisäarvoa Oma Säästöpankki Oyj:lle ja parantamaan sen toimintavarmuutta. Luottoluokitukset S&P Global Ratings päivitti marraskuussa 2024 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokituksen tasolle BBB (aiemmin BBB+). Luottoluokittaja S&P perustelee luokituksen laskua ohjeiden vastaiseen luottosalkkuun kohdistuneilla odotettua suuremmilla luottotappiovarauksilla. Samalla S&P muutti pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymän negatiivisesta vakaaksi. Vakaa näkymä kuvaa luottoluokittajan odotusta, että yhtiö on tunnistanut kehitysalueet ja tehnyt korjaavia toimenpiteitä riskienhallinnan kehikossa ja että yhtiö säilyttää tuloksentekokyvyn myötä vakaan pääoman myös jatkossa. Lyhytaikaisen varainhankinnan luottoluokitus säilyi A-2. Lisäksi S&P Global Ratings on vahvistanut yhtiön joukkovelkakirjaohjelmalle AAA-luokituksen. Pilari III julkistamisperiaatteet Oma Säästöpankki -konserni julkaisee Euroopan parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset kahdeksannen osan ja sitä täydentävän asetuksen (EU) 2019/876 mukaiset tiedot vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta vuosittain Capital and Risk Management Report -julkaisussaan. Puolivuosikatsauksen yhteydessä julkaistaan erillisenä raporttina Pilari III mukaiset tiedot olennaisilta osin. Yhtiön riippumattomat toiminnot arvioivat ja todentavat julkaistujen tietojen asianmukaisuuden. Yhtiön hallitus arvioi riippumattomien toimintojen esityksestä, antavatko julkistetut tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen yhtiön riskiprofiilista. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, päätti kannattaa yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikkaa ja hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin. Lisäksi yhtiökokous päätti seuraavista asioista: Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen perusteella yhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan varsinaista osinkoa 0,67 euroa osakkeelta ja lisäosinkoa 0,33 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingon täsmäytyspäivänä 28.3.2024 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osinko maksetaan Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti 8.4.2024. Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 72 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 54 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 36 000 euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen kokouksesta 1 000 euroa ja kustakin sähköpostikokouksesta tai valiokunnan kokouksesta 500 euroa. Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) 21 julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suositus on, että hallituksen jäsen ei luovuta vuosipalkkiona saamiaan osakkeita ennen kuin hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt. Hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitseminen Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aila Hemminki, Aki Jaskari, Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa, Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uudeksi jäseneksi Essi Kautonen toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan valitseminen ja palkkio Tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen. KMPG Oy Ab toimii myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun perusteella. Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta, sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin: ● Osakkeet ja erityiset oikeudet voidaan antaa tai luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta. ● Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta, mikä vastaa yhtiökokouksen päivänä noin 12 % yhtiön kaikista osakkeista. ● Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista, että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti ja kumoaa aikaisemmat yhtiökokouksen antamat valtuutukset päättää osakeannista sekä optio- oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla seuraavin ehdoin: ● Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 1 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 3 % yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen mukaan, kuitenkin siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä ei kerrallaan ylitä 10 % yhtiön kaikista osakkeista. Tähän määrään lasketaan yhtiöllä itsellään ja sen tytäryhteisöllä olevat omat osakkeet osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. ● Hallitus valtuutettiin päättämään, miten omia osakkeita hankitaan. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. 22 Ylimääräinen yhtiökokous Oma Säästöpankki Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 10.12.2024. Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2024 päätti pitää hallituksen palkkioiden määrät ennallaan, mutta päätti toistaiseksi poistaa hallituksen jäsenen velvoitteen ostaa yhtiön osakkeita. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024 hallituksen lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Jaakko Ossa, Aki Jaskari ja Jaana Sandström. Uusiksi jäseniksi valittiin Irma Gillberg- Hjelt, Juhana Brotherus, Carl Pettersson (aloitus 1.1.2025), Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Valitun hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukseen kuului seitsemän jäsentä 10.12.2024 asti, jolloin hallituksen nimettiin kahdeksan jäsentä, mutta yhden jäsenen toimikausi alkoi 1.1.2025. Hallitus piti vuoden aikana 30 kokousta. Hallituksen varsinaiset jäsenet vuoden 2024 aikana: Puheenjohtaja ja jäsen Jarmo Salmi 23.5.2024 saakka Puheenjohtaja Jaakko Ossa 23.5.2024 alkaen ja jäsen 23.5.2024 saakka Varapuheenjohtaja ja jäsen Jyrki Mäkynen 5.11.2024 saakka Varapuheenjohtaja Jaana Sandström 10.12.2024 alkaen ja jäsen 10.12.2024 saakka Jäsen Juhana Brotherus 10.12.2024 alkaen Jäsen Irma Gillberg-Hjelt 10.12.2024 alkaen Jäsen Aila Hemminki 10.12.2024 saakka Jäsen Aki Jaskari Jäsen Essi Kautonen 10.12.2024 saakka Jäsen Timo Kokkala 26.3.2024 saakka Jäsen Kati Riikonen 10.12.2024 alkaen Jäsen Juha Volotinen 10.12.2024 alkaen Hallinto ja henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi 19.6.2024 saakka Pasi Sydänlammi. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 19.6.2024 varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri. Hallitus käynnisti välittömästi hakuprosessin uuden toimitusjohtajan valitsemiseksi. Yhtiön hallitus nimitti 30.9.2024 ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025 ja väliaikainen toimitusjohtaja Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen saakka. Oma Säästöpankki Oyj -konsernin palveluksessa oli vuoden 2024 aikana keskimäärin 518 henkilöä. Yhtiön tavoitteena on toimia vastuullisena työnantajana ja varmistaa, että jokaisella työntekijällä on selkeä tehtävänkuva ja rooli organisaatiossa. Yhtiö pyrkii tarjoamaan monipuolisia ja merkityksellisiä työtehtäviä, jotka tukevat sekä yksilön työhyvinvointia ja ammatillista kehittymistä että yhtiön liiketoimintastrategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Yhtiö panostaa laajasti henkilöstön osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen tarjoamalla monipuolisesti erilaisia oppimismahdollisuuksia sekä tukemalla ammatillisen osaamisen kehittämistä. Säännölliset koulutustilaisuudet, webinaarit ja verkkokoulutukset tarjoavat joustavat ja ajankohtaiset tavat syventää osaamista ja henkilöstön asiantuntijuutta vahvistaen samalla yhtiön kilpailukykyä. Yhtiö on ottanut vuonna 2024 käyttöön koko henkilöstön käytössä olevan oppimisalusta OmaAkatemian, mikä mahdollistaa jatkuvan ammatillisen kehittämisen joustavasti oman tehtävänkuvan ja mielenkiinnon mukaisesti. Henkilöstötyytyväisyys on yksi yhtiön keskeisimmistä toiminnan ja menestyksen mittareista. Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain henkilöstökyselyllä. Yhtiön henkilöstö on marraskuussa 2024 toteutetun henkilöstökyselyn perusteella yleisesti tyytyväinen yhtiöön työnantajana, omaan työtehtäväänsä sekä esihenkilötyöhön. Kokonaistyytyväisyys pysyi henkilöstökyselyn perusteella erinomaisella tasolla ollen 4,2/5, haastavasta vuodesta huolimatta. Henkilöstö on kyselyn tulosten perusteella hyvin sitoutunutta yhtiön toimintaan ja valtaosa henkilöstöstä omistaa yhtiön osakkeita. 23 Yhtiön hallinnointi - ja ohjausjärjestelmä Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet on kuvattu erillisessä hallituksen hyväksymässä dokumentissa Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka o n nähtävillä yhtiön verkkosivuilta. Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunnan muodostavat vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain. Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunta kokoontui kaksi kertaa tilikauden 2024 aikana . Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolme jäsentä. Tarkastusvaliokunta aloitti työnsä syyskuussa ja kokoontui vuoden 2024 aikana yhteensä kolme kertaa. Palkitsemisjärjestelmät Yhtiö noudattaa palkitsemisessa yhtiökokouksen vahvistamaa palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikka sisältää yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikka on julkaistu yhtiön verkkosivuilla. Yhtiö noudattaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja noudattamista säännöllisesti. Palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on auttaa yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöä kannustamalla ja sitouttamalla. Palkitsemisella vaikutetaan myös työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Yksi yhtiön palkitsemisjärjestelmän osa on henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja voittopalkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahaston tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä yhteisten, liiketoimintastrategiaa tukevien tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista. Yhtiön hallitus päättää vuosittain henkilöstörahastoon jaettavissa olevan voittopalkkioerän sekä sen jakamisen perusteena olevat tavoitteet. Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki. Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 käynnistää koko henkilöstöä koskevan osakesäästöohjelman ”OmaOsake - ohjelma”. Osakesäästöohjelma on koko henkilökunnalle suunnattu avoin ja vapaaehtoinen ohjelma. Ohjelmassa osallistuja säästää osan kuukausipalkastaan 12 kuukauden säästöjakson aikana. Kertyneillä säästöillä hankitaan ohjelman ehtojen mukaisesti yhtiön osakkeita kahdesti vuodessa suunnatulla annilla, omistusoikeus osakkeisiin muodostuu heti luovutuksesta. Säästösummalla hankitaan yhtiön osakkeita, joiden omistusoikeus on heti osallistujalla. Säästöjaksoa seuraa 2 vuoden pituinen ns. omistusjakso ja omistusjakson päätyttyä yhtiö maksaa osallistujille lisäosakkeita. Lisäosakkeiden ansainnan edellytyksenä on voimassa oleva työsuhde sekä säästöosakkeiden omistus, osa lisäosakkeista luovutetaan suoriteperusteisesti. Suoritusmittari tukee yhtiön yrityskulttuuria ja johtamismallia. Yhtiöllä on johdolle ja avainhenkilöille suunnattu osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuva kannustinjärjestelmä. Osakepalkkiojärjestelmä on voimassa toistaiseksi ja hallitus päättää aina erikseen 24 ansaintajaksojen alkamisesta, niiden osallistujista, allokaatioista ja kriteereistä. Yhtiön hallitus päätti 29.2.2024 perustaa osakepalkkiojärjestelmään uuden ansaintajakson ajalle 2024 –2025. Kyseessä on yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso ajalla 1.1.2024–31.12.2025. Ansaintajakson 2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan laatuun. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkion määrää voidaan alentaa riskiperusteisten korjausten vuoksi. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson mahdolliset palkkiot maksetaan finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaan viivästetysti siten, että palkkiot maksetaan osallistujille ansaintajakson päättymisen jälkeen noin neljän vuoden kuluessa viidessä erässä. Palkkioiden maksamista seuraa yhden vuoden mittainen odotusaika, jolloin osallistuja ei voi luovuttaa palkkiona maksettuja osakkeita. Yhtiön hallitus vahvisti 29.2.2024 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän 2022–2023 ansaintajakson 218 293 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan finanssialaa koskevan lainsäädännön mukaisesti viivästetysti noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 osakepohjaisesta kauden 2022 –2023 kannustinjärjestelmästä 82 093 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 28 henkilöä. Helmikuussa 2020 perustetussa osakepalkkiojärjestelmässä (2020–2021) oli yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2024 kannustinjärjestelmästä 22 795 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 8 avainhenkilöä. Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut. Yhtiö julkaisee palkitsemisraportin tilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastajat Yhtiön tilintarkastajana on 29.3.2019 alkaen toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana on 26.3.2024 alkaen toiminut KPMG Oy Ab. Vastuullisuus Tehokkaat toimet vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseksi edellyttävät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan kytkeytyvien olennaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tunnistamista. Yhtiö raportoi olennaisista kestävyysaiheista osana hallituksen toimintakertomusta EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRS-standardissa määritettyjä kestävyystietoja. Hallitus allekirjoittaa kestävyysraportin. Raportointivelvoite koskee yhtiötä ensimmäisen kerran vuodesta 2024 alkaen. Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta vuodesta 2019 lähtien ja seurannut määriteltyjen vastuullisuusteemojen tavoitteiden toteutumista vuosittain vastuullisuusraportin avulla. OmaSp on vuodesta 2019 lähtien tukenut kaikkia 17 YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi päivittäistä johtamistamme, strategiaamme ja operatiivisia toimintojamme. Vuonna 2020 raportoinnin sisältö laajentui ja mukaan tuli ympäristövaikutusten tarkastelu hiilijalanjäljen kautta GHG Protocol -standardin mukaisesti. Vuosina 2022–2023 vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu GRI-standardien periaatteiden mukaisesti. GRI- raportointi on toiminut hyvänä valmistautumisena CSRD- sääntelyn raportointivaateisiin. Uuden ja entistä kattavamman kestävyysraportoinnin tuloksena yhtiön kestävyysvaikutuksista saadaan kokonaisvaltaisempi kuva. 25 Aineettomat voimavarat Yhtiön keskeiset aineettomat voimavarat ovat sen henkilöstö, henkilökohtaiseen palveluun perustuva liiketoimintamalli ja yhtiön maine. Niiden liikearvoa tuottavista ominaisuuksista ja siitä, miten yrityksen liiketoiminta perustuu niihin, kerrotaan lisää yhtiön kestävyysraportilla. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Yhtiön hallitus järjestäytyi uudelleen 30.1.2025 varapuheenjohtajan ja valiokuntien osalta. Hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Carl Petters sonin. Tarkastus - ja palkitsemisvaliokuntien lisäksi hallitus päätti perustaa riskivaliokunnan. Valiokuntien jäsenten nimittämisessä hallitus on huomioinut tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen ja kokemuksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025 ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavaa: ● Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan vahvistettavan seitsemän. ● Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. ● Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita seuraavasti: o hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa o hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000 euroa o muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa ● Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan erillinen vuosipalkkio seuraavasti: o palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000 euroa o riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa o tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa ● Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti: o hallituksen kokous 1 000 euroa o valiokunnan kokous 1 000 euroa o hallituksen tai valiokunnan sähköpostikokous 500 euroa ● Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön liittyvät kulut. Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus (P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR) 0,25 prosenttia 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa enintään 30.6.2028 asti. Harkinnanvaraiset lisäpääomavaatimukset korvaavat nykyiset vaatimukset (omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25 prosenttia). Vähintään kolme neljäsosaa P2R- vaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä 26 vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. P2R-LR- vaatimus tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. Yhtiö täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024 mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia (SREP). Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä. Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan, ei ole tiedossa. Näkymät tilikaudelle 2025 Yhtiön liiketoiminnan näkymiin tilikaudella 2025 vaikuttaa markkinakorkojen lasku ja kulutason säilyminen edelleen korkealla johtuen riskienhallinta- ja laatuprosessien edellyttämistä it-investoinneista ja järjestelmäparannuksista. Lisäksi yhtiö jatkaa panostuksia asiakaskokemukseen eri kanavissa. Toimintaympäristön ja taloustilanteen epävarmuus vaikuttaa tilikauden 2025 taseen erien ja vertailukelpoisen tuloksen kehitykseen. Oma Säästöpankki Oyj antaa tulosohjeistuksen vuodelle 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja osalta. Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa on otettu huomioon vallitseva markkina- ja liiketoimintatilanne. Arviot perustuvat johdon näkemykseen konsernin liiketoiminnan kehityksestä. Arvioimme konsernin tilikauden 2025 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja olevan 65–80 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2024 oli 86,7 milj. euroa). Taloudelliset tavoitteet Oma Säästöpankin hallitus on vahvistanut seuraavat taloudelliset tavoitteet: ● Kasvu : 10–15 prosentin vuotuinen liiketoiminnan kokonaistuottojen kasvu nykyisissä vallitsevissa markkinaolosuhteissa ● Kannattavuus : Kulu-tuottosuhde alle 45 prosenttia ● Oman pääoman tuotto (ROE) : Oman pääoman tuotto (ROE) yli 16 prosenttia pitkällä tähtäimellä ● Vakavaraisuus : Ydinpääomasuhde (CET1) vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella. Osingonjakopolitiikka Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa, vähintään 20 prosenttia nettotuloksesta. Yhtiön hallitus arvioi jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen ja yhtiön vakavaraisuusvaatimusten ja -tavoitteen edellyttämän omien varojen määrän välisen tasapainon vuosittain sekä tekee tämän arvion perusteella esityksen jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen määrästä. Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,36 euroa jokaiselta vuodelta 2024 osinkoon oikeuttavalta osakkeelta. Ehdotuksen mukainen osinkojen täsmäytyspäivä olisi 10.4.2025 ja maksupäivä 17.4.2025. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokous Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 8.4.2025. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erikseen. 27 Kestävyysraportti Raportoidut tiedonantovaatimukset Sivu Yleiset tiedot 30 ESRS 2 Yleiset tiedot 30 Laatimisperusteet 30 BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet 30 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 30 Hallinto 31 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 31 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 35 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 36 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 37 GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 38 Strategia 39 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 39 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 43 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 44 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 46 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosesseista 46 IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS -standardien tiedonantovaatimukset 51 Ympäristötiedot 53 EU-taksonomia 53 0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti 54 1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto) 55 1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx) 58 2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto) 61 2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx) 62 3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) 63 3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) 65 4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) 67 4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) 69 5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) 71 5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) 72 Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto) 73 Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx) 73 Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto) 74 Lomake 2: Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx) 75 Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (Liikevaihto) 76 Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx) 77 Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (Liikevaihto) 78 Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (CapEx) 79 Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto) 80 Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx) 80 28 E1 Ilmastonmuutos 81 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 81 Strategia 82 E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 82 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 82 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 84 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 84 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 85 Mittarit ja tavoitteet 86 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 86 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 87 E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 88 E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 95 E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu 95 Yhteiskunnalliset tiedot 96 S1 Oma työvoima 96 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 96 Strategia 98 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 98 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 100 S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 100 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 101 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 102 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 102 Mittarit ja tavoitteet 104 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 104 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 104 S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 105 S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 105 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 105 S1-10 – Riittävä palkka 106 S1-11 – Sosiaalinen suojelu 106 S1-12 – Vammaiset henkilöt 106 S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 106 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 106 S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 106 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 107 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 107 29 S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 108 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 108 Strategia 109 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 109 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 110 S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 110 S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 111 S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 111 S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 112 Mittarit ja tavoitteet 115 S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 115 Hallintotapatiedot 116 G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 116 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 116 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 117 G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 117 G1-2 – Suhteet toimittajiin 118 G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 119 Mittarit ja tavoitteet 119 G1-4 – Vahvistetut korruptio - tai lahjontatapaukset 119 G1-6 – Maksukäytännöt 120 30 Yleiset tiedot ESRS 2 Yleiset tiedot Laatimisperusteet BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta. Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti: Tytäryritys ● Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus 100 % Osakkuusyritykset ● GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 % ● City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 % Yhteisyritykset ● Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 % ● Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 % ● SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 % Yhteiset toiminnot ● Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo, omistusosuus 30,5 % Kestävyysraportin konsolidointi on sama kuin tilinpäätöksessä. Päästölaskennassa konsolidointi perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Emoyhtiöllä ei ole operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiössä, jolloin muut yhtiöt huomioidaan kestävyysraportissa ja päästölaskennassa osana arvoketjua. Tytäryhtiö kiinteistöosakeyhtiö Lappeenrannan Säästökeskus, jossa Lappeenrannan konttori sijaitsee, huomioidaan päästölaskennassa muiden konttoreiden tavoin osana omaa toimintaa olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Kestävyysraportti on laadittu Suomen Kirjanpitolain ja ESRS-kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Kestävyysraportin raportointijakso on vuosikertomuksen tavoin yhdenmukainen tilinpäätöksen raportointikauden kanssa, joka on 1.1.–31.12.2024. Raportoidut taloudelliset tunnusluvut perustuvat tilintarkastettuun tietoon. Kestävyysraportointi sisältää tiedot olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka syntyvät yhtiön omasta toiminnasta ja arvoketjun alku- ja loppupäästä. Yhtiö ei ole jättänyt raportoimatta henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin liittyviä tietoja tai käyttänyt poikkeustapausta jättää pois tietoja, jotka koskevat käynnissä olevaa kehitystä tai neuvottelua sellaiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta, jotka tämän sallivat. BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Kestävyysraportilla noudatetaan ESRS 1 -standardissa määriteltyjä lyhyen (1 vuosi), keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin määritelmiä. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on tehty arvoketjun tietojen estimointia käyttämällä muun muassa hyödykekohtaisia päästökertoimia. Scope 3 -kategoria 15:n laskennassa on noudatettu rahoitusalalle yhtenäistä päästölaskentamenetelmää Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF). Laskennassa käytettävien tietojen laatu vaihtelee ja tätä kuvataan PCAF:n tietojen laadun arviointiasteikolla 1–5 jokaisen omaisuuserän osalta. Laskennassa on käytetty mahdollisimman laadukasta yhtiön saatavilla olevaa tietoa. Kuitenkin rajallinen tiedon saatavuus rahoitettujen päästöjen laskennassa on haaste, jolloin laskennassa on käytetty PCAF:n tarjoamien laskentakaavojen mukaisesti toimialakohtaisia keskiarvotietoja. PCAF:n tiedon laadun arviointiasteikko auttaa yhtiötä tunnistamaan, miltä osin se voi tulevaisuudessa parantaa lähestymistapoja heikomman tiedon laadun parantamiseksi. Yhtiö pyrkii kehittämään omia tietojärjestelmiään vastaamaan paremmin päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin laskentaa voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla tasolla. Kuitenkin arvoketjun epäsuorien Scope 3 - päästöjen laskentaan liittyy sen luonteen vuoksi mittausepävarmuutta, mikäli laskennassa joudutaan käyttämään keskiarvokertoimia tarkemman tiedon puuttuessa. Eri päästökategorioiden laskentaperiaatteista ja estimoinnista kerrotaan tarkemmin osiossa E1-6. Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta jo vuodesta 2019 lähtien. Vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu vuosina 2022–2023 GRI-standardien periaatteiden 31 mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti on laadittu yhtiötä velvoittavan EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten mukaisesti noudattaen ESRS- standardissa määritettyjä kestävyystietoja. Ensimmäisessä raportissa varmennettujen vertailulukujen tarjoaminen ei ole mahdollista. Vuoden 2024 Scope 3 -päästömäärä eroaa aikaisemmin raportoiduista Scope 3 -päästömääristä, sillä laskennassa on käytetty ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien luokittelua ja päästölaskentamenetelmää ESRS- standardin velvoitteen mukaisesti. Yhtiölle olennaisten ESRS-standardien mukaisten tietojen lisäksi yhtiö julkaisee kestävyysraportissa luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 sekä siihen liittyvien delegoitujen asetusten mukaiset tiedot EU:n taksonomiaan kohdistuvista tiedoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä tulosindikaattoreista. EU-taksonomian tiedot kuvataan raportin ympäristötiedot-osiossa. Kestävyysraportti ei sisällä tietoja viittauksina muista yhtiön raporteista. Kestävyysraportti sisältää ESRS 2 -standardin mukaisesti esitettyjen yleisten tietojen lisäksi yhtiölle olennaisiksi arvioitujen standardien ESRS E1, ESRS S1, ESRS S4 ja ESRS G1 mukaiset tiedot. Näiden standardien osalta yhtiö ei hyödynnä alle 750 työsuhteista työntekijää työllistävien yritysten mahdollisuutta siirtymäsäännöksiin. Yhtiö hyödyntää yleistä siirtymäsäännöstä ja jättää raportoimatta tiedonantovaatimuksessa E1-9 esitetyt tiedot olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset. Yhtiö ei myöskään raportoi ESRS 2 SBM-3 48 kohdan e alakohdassa vaadittuja ennakoituja taloudellisia vaikutuksia yleisen siirtymäsäännöksen nojalla. Yhtiö hyödyntää yleistä arvoketjua koskevaa siirtymäsäännöstä ja jättää raportoimatta E1 AR 46 j-alakohdassa tarkoitetut arvoketjun alku- ja loppupäässä esiintyvät biogeeniset hiilidioksidipäästöt, koska tähän liittyviä tietoja ei ole yhtiön saatavilla. Hallinto GOV -1 – Hallinto -, johto - ja valvontaelinten rooli Yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnoinnissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä, yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksiä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Yhtiössä hallinto, johtaminen ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa hallituksen alainen sisäinen tarkastus ja ulkoisesta taloudellisen raportoinnin tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat. Operatiivista liiketoimintaa toteuttaa toimitusjohtaja konsernin johtoryhmän avulla. Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen on osa päivittäistä liiketoimintaa. Vastuullisuuden hallintomalli määrittää rakenteet ja velvollisuudet vastuullisuustyön johtamiselle. Vastuullisuusasioita käsitellään säännöllisesti koko organisaation tasolla. Vastuullisuuden johtamiskäytännöt pohjautuvat yhtiön strategian lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä näitä täydentäviin sisäisiin toimintaohjeisiin sekä sitoumuksiin. Yhtiön vastuullisuuden hallintomallin mukaisesti vastuullisuustyö koskettaa koko organisaatiota. Henkilöstö vastaa käytännön vastuullisuustyöstä ja auttaa riskien tunnistamisessa. Säännöllisesti kokoontuvaan vastuullisuustyöryhmään osallistuu asiantuntijoita yhtiön organisaation eri yksiköistä. Työryhmän vastuulla on koordinoida ja kehittää yhtiön vastuullisuustyötä. Johtoryhmän tasolla vastuullisuuden kokonaisuudesta vastaa viestintäjohtaja, joka valmistelee ja ohjaa kestävyysraportointia. Tarkastusvaliokunta edistää kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä siihen liittyvien kontrollien arviointia. Hallitus seuraa vastuullisuuden johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa. Yhtiökokous vahvistaa kestävyysraportin osana hallituksen toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Yhtiökokous Yhtiön ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta, tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, kestävyysraportin vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä taseen osoittaman voiton käyttämisestä. Jokainen yhtiön osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen. 32 Hallitus Hallituksen tehtävänä on seurata vastuullisuuden johtamista ja toteutumista sekä riskienhallintaa. Hallitus edustaa yhtiötä ja huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus noudattaa toiminnassaan vahvistamaansa työjärjestystä, jossa on tarkemmin kuvattu muun muassa hallituksen ja sen puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät, kokousten järjestäminen ja hallituksen työn arviointi. Yhtiön hallituksen jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12. 2024 olivat: ● Jaakko Ossa, puheenjohtaja ● Jaana Sandström, varapuheenjohtaja ● Juhana Brotherus ● Irma Gillberg-Hjelt ● Aki Jaskari ● Kati Riikonen ● Juha Volotinen Hallituksen jäsenistä 57 % on miehiä ja 43 % on naisia. Vuoden 2025 tammikuusta alkaen hallituksen jäsenenä toimii myös Carl Pettersson. Tämän jälkeen hallituksen jäsenistä 62 % on miehiä ja 38 % on naisia. Yhtiön tietojen mukaan hallituksen jäsenillä, johtoryhmän jäsenillä tai toimitusjohtajalla ei ole eturistiriitoja heidän yhtiöön liittyvien tehtäviensä ja heidän yksityisten etujensa tai muiden tehtäviensä välillä. Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän jäsenten välillä ei ole perhesuhteita. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. Kukaan hallituksen jäsenistä ei ole eikä ole ollut yhtiön työntekijä. Riippumattomien jäsenten osuus hallituksesta on näin ollen 100 %. Tarkastusvaliokunta Yhtiön hallitus perusti kokouksessaan 23.5.2024 hallituksen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunta voi koko hallitusta tehokkaammin keskittyä yhtiön talouteen ja kontrollijärjestelmiin perehtymiseen. Tarkastusvaliokunnan käyttäminen edistää yhtiön taloudellisen ja kestävyysraportoinnin valvontaa, sekä niihin liittyvien kontrollien arviointia. Tarkastusvaliokunta on osa vastuullista yrityskulttuuria. Kestävyysraportointiin liittyviä tarkastusvaliokunnan tehtäviä ovat: ● Valmistella kestävyysraportoinnin laatimisper usteet ● Käsitellä kestävyysraportoinnin varmentajan raportit ● Käsitellä ja arvioida sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma kestävyysraportoinnin osalta ● Käsitellä kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit ● Käsitellä sisäisen tarkastuksen vuosiselvitys kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuudesta ● Valmistella kestävyysraportoinnin varmentajan valitseminen hallitukselle esiteltäväksi ja yhtiökokoukselle päätettäväksi Tarkastusvaliokunnassa on kolme jäsentä. Hallitus valitsee valiokunnan jäsenet keskuudestaan, ja jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöön toimi- tai palvelussuhteessa oleva henkilö, joka osallistuu yhtiön päivittäiseen johtamiseen, ei voi olla tarkastusvaliokunnan jäsen. Valiokunnan jäsenistä vähintään yhden on oltava luottolaitoksesta ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton henkilö, jolla on riittävä asiantuntemus laskentatoimesta tai tilintarkastuksesta. Tarkastusvaliokunnan jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Irma Gillberg-Hjelt (pj), Jaana Sandström ja Juha Voloti nen. Tarkastusvaliokunnan jäsenistä 67 % on naisia ja 33 % miehiä. Palkitsemisvaliokunta Yhtiön hallituksella on palkitsemisvaliokunta, jonka muodostaa vähintään kolme jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain. Hallitus määrittelee palkitsemisvaliokunnan tehtävät vahvistamassaan palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksessä. Palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuuluvat toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden taloudellisten etuuksien valmistelu, yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu, palkitsemisen arviointi sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien 33 tarkoituksenmukaisuudesta. Palkitsemisvaliokunta ottaa tarvittaessa kantaa muun henkilöstön palkitsemisen kehittämiseen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä raportointijakson päättyessä 31.12.2024 olivat Jaakko Ossa (pj), Juhana Brotherus ja Aki Jaskari. Valiokunnan jäsenistä 100 % on miehiä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Yhtiön viidellä suurimmalla osakkeenomistajalla on kullakin oikeus nimittää yksi edustaja osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat esitykset seuraavaa varsinaista yhtiökokousta ja tarvittaessa ylimääräistä yhtiökokousta varten. Hallituksen puheenjohtaja toimii koollekutsujana ja osallistuu nimitystoimikunnan kokouksiin asiantuntijana. Nimitystoimikunta työskentelee yhtiökokouksen vahvistamaa työjärjestystä noudattaen. Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano: ● Raimo Härmä, puheenjohtaja (Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön nimeämänä) ● Ari Lamminmäki (Parkanon Säästöpankkisäätiön nimeämänä) ● Jouni Niuro (Liedon Säästöpankkisäätiön nimeämänä) ● Aino Lamminmäki (Töysän Säästöpankkisäätiön nimeämänä) ● Simo Haarajärvi (Kuortaneen Säästöpankkisäätiön nimeämänä) ● asiantuntijana toimii yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ossa Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Hän esittelee ja raportoi hallitukselle. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtäviin kuuluvat operatiiviseen hallintoon, taloushallintoon, ICT- toimintoihin, liiketoiminnan kehityshankkeisiin, tuote- ja palvelukokonaisuuksiin, viestintään, vastuullisuuteen sekä valvontaan liittyvät asiakokonaisuudet. Johtoryhmä kokoontuu noin kahden viikon välein toimitusjohtajan kutsusta ja kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa. Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet. Raportointijakson 2024 päättyessä yhtiön johtoryhmään kuuluivat: ● Sarianna Liiri, toimitusjohtaja, talous- ja hallintojohtaja ● Markus Souru, varatoimitusjohtaja, johtaja, palveluverkosto ● Pekka Pykäri, riskienhallintajohtaja ● Ville Rissanen, digitaalisten palveluiden johtaja ● Minna Sillanpää, viestintäjohtaja ● Hanna Sirkiä, lakiasiainjohtaja Johtoryhmän kuudesta henkilöstä 50 % on naisia ja 50 % on miehiä. Lisäksi vuonna 2024 johtoryhmässä toimi henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja Santeri Nieminen, joka toimii johtoryhmän edustuksensa lisäksi yhtiössä yrityspankin juristina ja luottoanalyytikkona. Yhtiön toimitusjohtajana toimi 19.6.2024 saakka Pasi Sydänlammi. Yhtiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi nimitettiin 19.6.2024 varatoimitusjohtaja Sarianna Liiri. Hallitus käynnisti välittömästi hakuprosessin uuden toimitusjohtajan valitsemiseksi. Yhtiön hallitus nimitti 30.9.2024 ekonomi, CEFA Karri Alameren yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Alameri aloittaa tehtävässään viimeistään 1.4.2025 ja väliaikainen toimitusjohtaja Sarianna Liiri jatkaa tehtävässään Alameren aloitukseen saakka. Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus Yhtiössä on järjestetty liiketoiminnoista riippumattomat sisäisen valvon nan toiminnot seuraavasti: Riskienvalvonnan toiminto (independent risk control function), säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance function), sisäisen tarkastuksen toiminto (internal audit function) ja luottoriskin arviointitoiminto. Yhtiön hallitus on nimennyt 34 näihin toimintoihin vastaavat henkilöt. Hallitus on näin varmistunut siitä, että riskienvalvonnan toiminnolla, compliance-toiminnolla, luottoriskin arviointitoiminnolla ja sisäisen tarkastuksen toiminnolla on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilövoimavarat. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamista, resurssien tehokkuutta, häiriöttömyyttä ja tiedon luotettavuutta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmist amaan, että riskienhallinta on eri osa-alueilla jatkuvasti riittävää. Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus heijastuvat kaikkeen päätöksentekoon ja kuuluvat osaksi yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa. Sisäinen valvonta ulottuu myös liiketapaperiaatteiden mukaisen toiminnan varmistamiseen. Yhtiön hallituksella on kokonaisvastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä ja hallitus arvioi sisäisen valvonnan toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti compliance-toiminnon, riippumattoman riskienvalvontatoiminnon sekä sisäisen tarkastuksen raportointiin perustuen. Sisäinen tarkastus on liiketoiminnoista riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta. Hallitus päättää vuosittain sisäisen tarkastuksen toiminnan periaatteista sekä tarkastussuunnitelmasta. Sisäinen tarkastus raportoi vähintään vuosittain ja tarvittaessa useammin tärkeimmistä havainnoistaan, toimenpiteiden seurannasta sekä tarkastussuunnitelman toteutumisesta suoraan hallitukselle. Riskienvalvonta ja compliance Riskienvalvonta on olennainen osa sisäistä valvontaa. Toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvat merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus vahvistaa toiminnon toimintaperiaatteet vuosittain ja toiminto raportoi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle toiminnastaan säännöllisesti. Yhtiössä ylläpidetään ja kehitetään riskienvalvonnan menettelytapoja sen varmistamiseksi, että myös kaikki uudet, olennaiset mutta aikaisemmin tunnistamattomat riskit tulevat riskienvalvonnan piiriin. Compliance eli säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto avustaa hallitusta ja toimivaa johtoa säännösten noudattamattomuuteen liittyvän riskin hallinnassa. Hallitus on vahvistanut toiminnon tavoitteet ja tehtävät hyväksymällä toiminnon toimintaperiaatteet ja vahvistamalla vuosittain toiminnon vuosisuunnitelman. Compliance-toiminto valvoo ja säännöllisesti arvioi kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta niiden toimenpiteiden ja menettelytapojen riittävyyttä ja tehokkuutta, joiden avulla yhtiö varmistaa säännösten noudattamisen. Toiminto arvioi ja varmistaa, että toimintatavat ja ohjeet ovat asianmukaiset suhteessa lakeihin ja muista säännöksistä tuleviin vaatimuksiin. Toiminto arvioi säännösten noudattamisessa esiintyneiden puutteiden korjaamiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ja tehokkuutta ja asiakkaiden tasapuolisen kohtelun toteutumista. Toiminto toimii yhteistyössä sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan arviointitoiminnon kanssa sekä valvoo sisäisen tarkastuksen tekemien havaint ojen ja suositusten toteutumista. Compliance- toiminto raportoi hallitukselle havainnoistaan puolivuosittain. Tilintarkastus ja kestävyysraport oinnin varmentaminen Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiölle on valittava 1–2 tilintarkastajaa. Tilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä. Yhtiön tilintarkastajana ja myös kestävyysraportoinnin varmentajana toimi tilikaudella 2024 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab ja päävastuullisena tilintarkastajana Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimivaan johtoon kuuluvat täyttävät luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 4 §:n johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset. Hallitus valvoo, että yhtiöllä on liiketoimintastrategiat, toimintaperiaatteet ja asianmukainen organisaatiorakenne sekä valtuusjärjestelmä ja että yhtiön toimivaan johtoon kuuluvat ovat ammattitaitoisia, luotettavia ja tehtäviinsä soveltuvia. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiöllä on riittävät riskienhallintajärjestelmät ja varmistua, että liiketoimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan. 35 Hallituksen tulee hyväksyä riskinottoperiaatteet, määritellä ne toimintatavat, joilla riskejä rajoitetaan ja valvoa niiden noudattamista. Hallituksen tulee varmistua siitä, että sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ovat asianmukaisesti järjestetty. Hallitus on vastuussa siitä, että kestävyysaiheisiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet otetaan huomioon yhtiön strategiassa. Johtoryhmä vie vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet operatiiviseen käytäntöön. Johtoryhmän jäsenet vastaavat vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista omilla vastuualueillaan ja valvovat niihin liittyvien tavoitteiden asettamista ja niissä edistymistä riskienvalvontajärjestelmän avulla. Johtoryhmä raportoi hallitukselle. Vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta riskienvalvontajärjestelmässä kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 IRO-1. Hallituksen jäsenillä tulee olla sellainen yhtiön liiketoiminta -alan yleinen tuntemus kuin yhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen. Hallituksen jäsenen tulee perehtyä yhtiötä ja sen toimialaa koskevaan sääntelyyn, yhtiön toimintaan ja siihen liittyviin riskeihin, organisaatioon sekä markkinoihin, joilla yhtiö toimii, sekä jatkuvasti ylläpitää näitä tietojaan. Hänen tulee osallistua aktiivisesti hallituksen toimintaan ja varata siihen riittävästi aikaa. Hallituksen perustyöskentely on kollektiivista, jossa korostuvat kunkin hallitusjäsenen erityisosaamisalueet. Jäsenten osaaminen huomioidaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä valiokuntien jäsenien valinnassa. Vuoden 2024 aikana hallituksessa on ollut henkilövaihdoksia. Uudet hallituksen jäsenet ovat valikoituneet tehtävään heidän pätevyytensä ja soveltuvuutensa perusteella. Uusilla hallituksen jäsenillä on laaja osaaminen finanssisektorilta, IT-sektorilta sekä kokemusta pörssiyhtiöiden hallituksessa toimimisesta. Nämä osaamisalueet täydentävät kolmen aiemmin hallituksessa olleiden henkilöiden osaamista. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä kestävyysaiheisiin liittyvä osaaminen voidakseen toimia tehtävissään. Yhtiö valmistelee hallituksen suoritettavaksi Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen jäsenellä on riittävä taito osallistua yhtiön hallituksen työskentelyyn, ymmärrys finanssialan säännöksistä sekä yhtiön strategiasta, organisaatiorakenteesta ja sen toiminnasta sekä riittävän syvällinen ymmärrys roolistaan ja vastuustaan yhtiön hallituksen jäsenenä. Perehdytyksellä varmistetaan myös uuden hallituksen jäsenen liiketoiminnallinen osaaminen ja kyky toimia täysipainoisena hallituksen jäsenenä. Johtoryhmän jäsenillä tulee olla hyvä perehtyneisyys ja osaaminen yhtiön toimialasta sekä pörssiyhtiön johtamisesta ja kehittämisestä. Johtoryhmän jäsenillä on kokonaisvastuu omaan vastuualueeseensa liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johto on perehtynyt kestävyysaiheisiin omien vastuualueidensa osalta ja sisällöt tuodaan osaksi yhtiön vastuullisuustyötä ja sen kehittämistä. Hallitus vahvistaa säännöllisesti johtoryhmän toimenkuvan ja tehtävät, jolla varmistutaan siitä, että yhtiöllä on laaja osaaminen ja kyvykkyys huolehtia toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Hallitus ja johtoryhmä voivat tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolista osaamista kestävyysaiheisiin liittyen. Ulkopuolisen osaamisen käytöstä päätetään tilanne- ja projektikohtaisesti. Tarkastusvaliokunta voi käyttää valmistelussa apunaan tai kuulla kokouksissaan yhtiön toimivaa johtoa, toimihenkilöitä, sisäisen tarkastuksen edustajaa, yhtiön tilintarkastajaa tai yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaa. Jos tarkastusvaliokunta käyttää tehtäviensä hoitamisen apuna ulkopuolista neuvonantajaa, valiokunta huolehtii siitä, ettei neuvonantaja toimi myös toimivan johdon neuvonantajana tavalla, joka voi synnyttää eturistiriidan. GOV -2 – Yrityksen hallinto -, johto - ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Hallitus käsittelee kaikki yhtiötä koskevat keskeiset päätökset. Riskienhallinnan arviointitoiminnon havaitsemat riskit esitellään yhteenvetona hallitukselle ja toimivalle johdolle vähintään vuosittain. Selvitys kattaa mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi päivitetään vähintään vuosittain ja hallitus hyväksyy tuloksen. Kestävyysraportointia käsittelevät sisäisen tarkastuksen, compliance-toiminnon ja riskienvalvonnan tarkastusraportit käsitellään tarkastusvaliokunnassa. Toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksia käsitellään vuosittain kestävyysraportoinnin yhteydessä. 36 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat olleet osana yhtiön toimintaa jo ennen ensimmäistä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Vastuullisuustyön selkeyttämiseksi yhtiö on jakanut tunnistamansa merkittävimmät vastuullisuusnäkökulmat kolmeen teemaan: olemme lähellä ja läsnä ihmistä, edistämme yhteistä hyvinvointia sekä edistämme kestävää kehitystä. Teemat käsittelevät muun muassa asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, asiakkaiden tukemista talouden hallinnassa, paikallisten toimijoiden rahoittamista, hyvää hallintotapaa sekä kestävän kehityksen periaatteita. Nämä teemat ovat keskeinen osa yhtiön strategiaa, jonka toteutumista hallitus valvoo. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin kestävyysaiheisiin liittyvät riskit huomioidaan yhtiössä osana jatkuvaa riskienhallintaa. Jokaiselle vaikutukselle on tunnistettu siihen liittyvä riski, jolloin olennaiset vaikutukset huomioidaan yhtiössä riskienhallinnan kautta. Mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään toiminnan ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Yhtiölle olennaiset kestävyysaiheet määrittävä kaksinkertaisen olennaisuuden tulos on käsitelty yhtiön säännöllisesti kokoontuvassa vastuullisuustyöryhmässä, johon osallistuu asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä sekä johtoryhmän jäseniä. Työryhmän jäsenet ottavat työssään huomioon omaan asiantuntija-alueeseensa liittyvät kestävyysaiheet. Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jolloin ne voidaan ottaa huomioon neuvottelukunnan työskentelyssä. Yhteistoimintaneuvottelukunta käsittelee muun muassa yhtiön liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia asioita, työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita, koulutuksiin ja niiden suunnitelmiin liittyviä asioita sekä töiden järjestelyä ja muutoksia työtehtävissä yleisellä tasolla. Yhteistoimintaneuvottelukunnasta kerrotaan tarkemmin osiossa S1-2. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulos ja yhtiölle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty ja hyväksytty hallituksessa. Tarkastusvaliokunta on valmistellut kestävyysraportin laatimisperusteet. Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on käsitelty yhteistoimintaneuvottelukunnassa, johon kuuluu henkilöstön keskuudestaan valitsemia edustajia. GOV -3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Yhtiön varsinainen yhtiökokous 26.3.2024 vahvisti palkitsemispolitiikan, joka on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemispolitiikassa määritellään toimielinten palkitsemisen periaatteet ja prosessit tavalla, jolla parhaiten tuetaan yhtiön strategian menestyksellistä toteuttamista ja sitä kautta omistaja-arvon kasvua. Palkitsemispolitiikka myös mahdollistaa kyvykkään johdon ja hallituksen rekrytoinnin ja sitouttamisen yhtiöön. Yhtiön palkitsemisessa on erotettu toisistaan kiinteä peruspalkka ja mahdollinen muuttuva palkkio. Peruspalkka perustuu mm. tehtävän vaativuusluokitteluun sekä henkilön osaamiseen, pätevyyteen, työkokemukseen ja suoriutumiseen. Muuttuvat palkkiot täydentävät peruspalkkaa ja kannustavat tavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisen tärkeisiin asioihin. Hallitus voi päättää osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä yhtiön toimitusjohtajalle ja muille avainhenkilöille. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän mahdollinen palkkio perustuu hallituksen määrittelemien kriteeritavoitteiden saavuttamiseen ansaintajakson aikana. Kriteeritavoitteet voivat perustua (a) osakkeen kokonaistuottoon, joka keskittyy pitkäaikaisen omistaja-arvon luomiseen, (b) taloudellisiin ja operatiivisiin ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät mm. kannattavaan kasvuun ja/tai (c) strategisiin ansaintakriteereihin, jotka keskittyvät strategisiin painopistealueisiin, myös laadullisiin kriteereihin kuten asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen, jotka ovat yhtiön kestävyysaiheisiin liittyvät suorituskyvyn mittarit. Kriteeritavoitteet määritellään minimi - ja maksimitavoitteet, joilla on vaikutusta palkitsemisen prosentuaaliseen painoarvoon. Muuttuvan palkkion osuudesta 25 % liittyy kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin eli asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Jokaisella ansaintajaksolla voi olla yksi tai useita kriteeritavoitteita. 37 Hallituksella on oikeus tarkistaa ja päivittää kriteeritavoitteiden tasoja vuosittain. Hallitus määrittää selkeästi ansaintakriteerien mittaamistavan samalla, kun ansaintakriteereiden tavoitteita asetetaan. Hallitus voi asettaa kriteeritavoitteille eri pituisia mittausjaksoja ansaintajakson sisälle. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa 2024 avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson 2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajakson mahdollinen palkkio perustuu lähtökohtaisesti vertailukelpoiseen kulu -tuottosuhteeseen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen sekä luottokannan laatuun. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiön hallitus perusti helmikuussa 2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake- osakesäästöohjelman. Ohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista ja työntekijät ja johto kutsutaan osallistumaan kuhunkin ohjelmakauteen erikseen. Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea työntekijöiden sitoutumista sekä yrityskulttuuria. Yhtiön hallinto-, johto ja valvontaelinten ansioissa ei ole huomioitu ilmastoon liittyviä näkökohtia erillisenä kokonaisuutenaan tavalla, jossa niiden tuloksellisuutta arvioitaisiin suhteessa E1-4 tiedonantovaatimuksessa ilmoitettuihin kasvihuonekaasujen vähennystavoitteisiin. Yhtiön palkitsemispolitiikka asettaa yleiset suuntaviivat ja puitteet yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle. GOV -4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Noudattaakseen asianmukaista huolellisuutta vastuullisessa liiketoiminnassa yhtiö on laatinut kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin mukaillen OECD:n ohjetta. Seuraavaksi kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin keskeiset osatekijät kuvataan yleisellä tasolla ja alla oleva taulukko esittää kestävyysraportin kohdat, joissa yhtiö soveltaa kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin käytäntöjä aihekohtaisesti. Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin Due diligence -prosessi määrittelee yhtiön vastuullisuuden hallintomallin, jonka mukaisesti kestävyyttä koskevia asioita käsitellään yhtiön organisaation eri osissa. Yhtiön vastuullisuuden hallintomalli määrittelee organisaation eri osien vastuut vastuullisuuden toteutumisesta yhtiössä. Vastuullisuuden hallintomallista kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1. Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence - prosessin keskeisissä vaiheissa Tunnistaakseen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yhtiö toteuttaa sidosryhmäkuulemisia kaksinkertaisen olennaisuuden edellytysten mukaisesti. Haitallisten vaikutusten torjumiseksi tehtävien toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa osallistetaan tarvittaessa asiaankuuluvia sidosryhmiä. Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Yhtiön toimintaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä kartoittamalla yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämiin kestävyysaiheisiin. Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttavansa tai myötävaikuttavansa haittavaikutuksiin, se laatii toimenpiteet toiminnan lopettamiseksi tai muuttamiseksi, jotta haittoja voidaan ehkäistä ja lieventää. Mikäli haittojen ehkäisy ei onnistu, yhtiö voi luopua haittavaikutuksia aiheuttavista tai niihin myötävaikuttavista kumppan uuksista tai asiakassuhteista. Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä Haittavaikutuksia ja riskejä sekä niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan yhtiön riskienhallintajärjestelmässä. Olennaiset aiheet 38 raportoidaan vuosittain osana kestävyysraportointia, jonka varmentaa ulkoinen kestävyysraportointitarkastaja. Kestävyysraportti on julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Merkittävistä ja ajankohtaisista vaikutuksista viestitään lisäksi ajankohtaisesti asianmukaisissa kanavissa. Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Kohdat kestävyysraportissa Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 GOV-3, ESRS 2 SBM-3 Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence - prosessin keskeisissä vaiheissa ESRS 2 GOV-2, ESRS 2 SBM-2, ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 MDR-P, S1 SBM-2, S1 SBM-3, S4 SBM-2, S4 SBM-3 Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi ESRS 2 IRO-1, ESRS 2 SBM-3 Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi ESRS 2 MDR-A, E1-1, E1-3, S1- 3, S1-4, S4-4, G1-4 Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä ESRS MRD-M, ESRS MDR-T, E1- 4, S1-5, S4-5 GOV -5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportoinnissa sovelletaan yhtiössä yleisesti käytössä olevaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessia. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan toimintaa myös kestävyysraportoinnin osalta. Kestävyysraportti julkaistaan osana hallituksen toimintakertomusta ja hallitus on viime k ädessä vastuussa kestävyysraportin sisällöstä. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toiminnoista kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1. Kestävyysraportoinnin riskienhallinta on osa yhtiön yleistä riskienhallintamallia, joka kuvataan osiossa ESRS 2 IRO- 1. Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin riskit on tunnistettu ja kuvattu yhtiön riskienhallintajärjestelmässä, jossa riskejä voidaan priorisoida niiden vakavuutta arvioimalla. Tärkeimmät kestävyysraportoinnin riskit liittyvät tietojen saatavuuteen ja estimointitulosten tarkkuuteen etenkin arvoketjun päästöjä laskettaessa. Toistaiseksi ensisijaisten suoraan vastapuolelta saatujen tietojen osuus arvoketjun päästöjen laskennasta on vähäinen, mikä voi aiheuttaa riskiä päästölaskennan oikeellisuuteen. Haaste tietojen saatavuudesta liittyy myös yhtiön omiin tietojärjestelmiin. Yhtiö pyrkii kehittämään omia tietojärjestelmiään vastaamaan paremmin päästölaskennan tiedonkeruun tarpeisiin, jolloin laskentaa voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa tarkemmalla tasolla. Riskiä raportointiin aiheuttaa myös tietojen saatavuuden ajankohta sekä ajantasaisuus. Osa kestävyysraportilla ilmoitettavasta numeerisesta tiedosta saadaan käyttöön vasta lähellä raportin julkaisuajankohtaa, jolloin kiireellinen aikataulu raportin julkaisuajankohtaan nähden saattaa aiheuttaa virheitä tiedon käsittelyyn. Yhtiö kehittää tarvittavat prosessit ja nimeää tiedonkeruulle vastuutahot voidakseen hyödyntää ajantasaista tietoa tehokkaasti. Kolmansilta osapuolilta saatavat tiedot perustuvat vähintään vuoden takaisiin julkaistuihin raportteihin, mikä aiheuttaa epätarkkuutta päästölaskennan ja taksonomian tietoihin. Yhtiön kestävyysraportin kanssa samaa raportointikautta koskevien tietojen käyttö ei ole niiden lähekkäisen julkaisuajankohdan takia käytännössä mahdollista. Etenkin ensimmäisen kestävyysraportin tuottamiseen liittyy riski raportointisääntelyn virheellisestä tulkinnasta, mikä voi johtaa siihen, että yhtiö ei raportoi olennaisia tiedonantovaatimuksia tarkoituksenmukaisesti tai riittävällä tavalla. Tätä riskiä hallitakseen yhtiö on käyttänyt apunaan konsultteja raportoinnin eri osa-alueilla. Riippumattomat riskienhallinnan arviointitoiminto ja compliance-toiminto ovat mukana kestävyysraportointiprosessissa konsultoimassa sekä valvomassa raportoinnin riskejä ja säännösten noudattamista. Mahdolliset havainnot sisällytetään osaksi säännöllistä riskienhallinnan sisäistä raportointia. Riskienhallinnan arviointitoiminto antaa vähintään vuosittain kattavan yhteenvedon toiminnastaan ja tekemistään havainnoista. Yhteenvedossa tai 39 selvityksessä on mainittava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. Yhteenveto on toimitettava pankin hallitukselle ja toimivalle johdolle. Strategia SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Yhtiön keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat. Yhtiön keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja tarjota ihmisläheistä palvelua sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Yhtiö palvelee asiakkaitaan 47 konttorissa ympäri Suomen yli 500 asiantuntijan voimin. Yhtiön olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät ilmastonmuutokseen, omaan työvoimaan, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin sekä liiketoiminnan harjoittamiseen. Näillä kaikilla on yhteys yhtiön strategiaan ja tarjottaviin palveluihin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen etenkin yhtiön tarjoama rahoitus vaikuttaa keskeisesti yhtiön arvoketjusta aiheutuvaan kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Kestävyysaiheisiin liittyvissä tuotteissa tai palveluissa ei ole tapahtunut raportointikaudella merkittävää muutosta. Merkittäviin ESRS-aloihin liittyvän ohjeistuksen toistaiseksi puuttuessa yhtiö hyödyntää siirtymää tähän liittyvissä tietopisteissä . Yhtiö on sitoutunut tukemaan kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joista yhtiö on tunnistanut viisi olennaisinta, joita yhtiö voi omalla toiminnallaan erityisesti edistää. Nämä viisi tavoitetta ovat: Tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Yhtiö panostaa asiakkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen turvaamalla pankki- ja rahoituspalveluiden saatavuuden taloudellisesti kestävällä tavalla. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin lisäksi yhtiö pyrkii edistämään myös henkistä terveyttä. Tavoite 4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Yhtiö tukee työntekijöidensä urakehitystä jatkuvalla osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella. Lisäksi yhtiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja olemalla mukana erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa. Tavoite 8: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja. Yhtiö edistää kestävää talouskasvua ja tuottavaa työllisyyttä työllistämällä henkilöitä ympäri Suomen sekä tarjoamalla harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Yhtiö on mukana rakentamassa kestävää infrastruktuuria sekä edistämässä kestävää teollisuutta ja innovaatioita toimimalla useiden eri yrittäjien kumppanina. Yhtiö haluaa parantaa pienten yritysten asemaa ja mahdollisuuksia markkinoilla. Tavoite 17: Vahvistaa kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta. Yhtiö on mukana vahvistamassa kestävän kehityksen toimeenpanoa tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhtiö tekee yhteistyötä esimerkiksi Talous ja Nuoret TAT:n kanssa Yrityskylän osalta ja Koulutuskeskus Sedun kanssa Oma Onnin osalta. Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas. Tavoitteena on saavuttaa toimialan korkein asiakastyytyväisyys ja suositteluaste yhtiön tärkeimmissä asiakasryhmissä eli henkilöasiakkaiden, pk-yritysten sekä maa- ja metsätalousasiakkaiden keskuudessa. Yhtiö seuraa kestävyyteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen liittyvien seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö käy läpi kaikki palvelunsa ja poistaa niistä tarpeettomat ● Palveluiden saavutettavuus arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,3/5 ● Tyytyväisyys omaan yhteyshenkilöön arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä arvosanalla 4,7/5 ● Asiakastyytyväisyyskyselyn kokonaisarvosana tyytyväisyydestä yhtiön toimintaan on vähintään 4,3/5 Yhtiön tavoitteena on erottautuminen asiakaskokemuksella ja asiakaspalvelulla. Siinä avainasemassa on yrittäjähenkinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuosittaisena tavoitteena on saavuttaa toimialan paras arvosana työtyytyväisyydessä. Yhtiö seuraa kestävyyteen ja henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen liittyen seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö pitää kiinni työhyvinvointia lisäävistä eduista (hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntaetu) 40 ● Yhtiö varmistaa vuosittain työskentelytilojen toimivuuden, työskentelyolosuhteet sekä ergonomian ● Vuosittaiset sairauspoissaolot pysyvät aikaisempien vuosien tasolla ● Yhtiö seuraa rekrytointien lukumäärää ja varmistaa, että uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti ● Tyytyväisyys omaan esihenkilöön ja tyytyväisyys työnantajaan kokonaisuutena arvioidaan vuosittaisessa kyselyssä ● Yhtiö seuraa vuosittain henkilöstön koulutuspäiviä sekä koulutukseen käytettyjä euroja ● Yhtiö kannustaa henkilöstöä kouluttautumaan ja seuraa suoritettujen tutkintojen lukumääriä ● Yhtiö kehittää henkilöstönsä vastuullisuusosaamista ja järjestää siihen liittyviä koulutuksia Yhtiön tavoitteena on tukea asiakkaitaan oman talouden hallinnassa ja kehittäjänä, mikä on tunnistettu olennaiseksi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyväksi kestävyysaiheeksi. Yhtiö seuraa tähän liittyen seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö järjestää vuosittain useita webinaareja ja koulutustilaisuuksia oman talouden hallintaan liittyen ● Yhtiö jatkaa säännöllistä yhteistyötä lasten ja nuorten talousosaamisen kehittämiseksi ● Yhtiö seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä taloudelliseen suunnitteluun yhteyshenkilön kanssa ● Yhtiö varmistaa asiantuntijan kiinnostuksen asiakkaan taloudelliseen tukemiseen myös vaikeissa tilanteissa Yhtiön tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen hyvinvointia esimerkiksi o mistajasäätiöiden ja -osuuskuntien jakamien apurahojen ja avustuksien kautta. Näihin aiheisiin liittyvät kestävyysvaikutukset käsitellään kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien vaikutuksien yhteydessä. Yhtiö seuraa paikallisyhteisöjen hyvinvointiin liittyen seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö luo toimintaedellytyksiä yrityksille ja perheille varmistamalla toimivat palvelut ja tiedon jaon myös yrittäjille ● Yhtiö jatkaa yhteistyötä säätiöiden ja osuuskuntien kanssa alueellisen hyvinvoinnin tukemiseksi Yhtiön tavoitteena on huolehtia hyvästä hallintotavasta ja eettisestä liiketoiminnasta läpi hankintaketjun ja seuraa tähän liittyen seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö noudattaa yleisiä vaatimuksia ja määräyksiä ● Yhtiö sitoutuu vastuullisuusohjelman noudattamiseen ● Yhtiö välttää eettisen toimintatavan rikkeitä kaikessa toiminnassa ● Yhtiö laatii hankintakriteerit sekä prosessin ESG- tarkistukselle varmistaakseen kumppaneidensa vastuullisuustyön Yhtiön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä vaikuttamalla positiivisesti ilmastonmuutoksen haasteisiin kestävien rahoitus- ja sijoitusratkaisujen kautta. Yhtiö seuraa tähän aiheeseen liittyen seuraavia tavoitteita: ● Yhtiö nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille kaikkien uusien tuotteiden kuvauksissa ● Yhtiö laatii prosessi- ja järjestelmämuutokset vihreän näkökulman luomiseen (vihreät joukkolainat/instrumentit) ● Yhtiö luo tiekartan yhtiön vihreälle kehitykselle varainhankinnassa ja suunnittelee vaikutusarvion yhtiön muihin toimintoihin. Yhtiö tavoittelee vihreään kehykseen pohjautuvaa markkinarahoitusta vihreän kehyksen valmistumisen jälkeen. ● Yhtiö tunnistaa sijoitustoiminnan ja salkkujen ilmastoriskit ja raportoi ja seuraa sijoitusten ilmastovaikutusta ● Yhtiö tavoittelee oman toiminnan hiilineutraaliutta ja mittaa oman toimintansa hiilijalanjälkeä vuosittain ● Yhtiö sitoutuu Pariisin ilmastosopimukseen ja julkaisee siirtymäsuunnitelman 41 Yhtiöllä ja muilla pankeilla on keskeinen rooli vihreän siirtymän edistämisessä rahoittajana ja sijoittajana. Yhtiön myöntämä rahoitus on keskeisessä osassa sen ympäristöön liittyvien vaikutuksien hallinnassa kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Tulevaisuudessa siirtymäsuunnitelman käyttöönoton myötä kestävyydellä tulee olemaan entistä suurempi vaikutus yhtiön rahoituspäätöksiin. Yhtiön ja Euroopan investointirahaston (EIR) välinen sopimus tarjoaa pk-yrityksille, taloyhtiöille ja kotitalouksille mahdollisuuden saada vihreää siirtymää edistäviin kohteisiinsa lainaa edullisemmilla ehdoilla. Palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa nousi yhdeksi asiakkaille tärkeimmäksi vastuullisuusaiheeksi vuoden 2024 asiakaskyselyssä. Palveluiden saatavuuden varmistamiseksi kattava konttoriverkosto, laajat aukioloajat ja monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Kestävyyteen liittyvät tavoitteet huomioidaan pankkikorteissa valmistamalla ne sataprosenttisesti kierrätetystä muovista. Yhtiön strategian ytimessä on tyytyväinen asiakas, joka liittyy keskeisesti kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin kestävyysaiheisiin. Strategian mukaisest i yhtiö tavoittelee ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta keskittymällä keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla asiakkaansa hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan konttoriverkoston kautta. Nämä toimet tukevat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä kestävyysaiheita erityisesti tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyen. Henkilöstö on keskeisessä asemassa yhtiön strategian toteuttamisessa ja erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoamisessa. Strategian mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan henkilöstönsä urakehitystä monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla. Merkittävä osa henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita. Henkilöstöön liittyvät strategiset tavoitteet liittyvät keskeisesti omaan työvoimaan liittyviin kestävyysaiheisiin. Liiketoimintamalli ja arvoketju Yhtiö keskittyy liiketoiminnassaan vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen pankkipalveluja oman taseensa kautta sekä välittäen yhteistyökumppaneidensa luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön palveluihin kuuluvat kattavat päivittäispalvelun, säästämisen ja sijoittamisen sekä rahoituksen ratkaisut henkilö- ja yritysasiakkaille. Yhtiö tarjoaa myös varainhoidon palveluita sekä auttaa perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa. Yritysasiakkaille tarjotaan myös kattavat maksuliikennepalvelut. Yhtiö tavoittelee kasvua liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa. Maksettavien osinkojen ja pääomapalautuksien määrä ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tulevista tuloksista, taloudellisesta asemasta, rahavirroista, investointitarpeista, vakavaraisuudesta ja muista tekijöistä. Osa yhtiön tuloksesta palautuu lähellä oleville yhteisölle omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien jakamien apurahojen ja avustuksien kautta. Henkilöstölleen yhtiö tarjoaa työpaikan, jossa henkilöstön on mahdollisuus kehittää asiantuntijuuttaan koulutuksien kautta. Henkilöstön sitouttamiseksi yhtiö tarjoaa kilpailukykyiset työsuhde-edut ja palkitsemisen järjestelmät. Yhtiön henkilöstö on tärkein voimavara strategian toteuttamisessa eli ensiluokkaisen palvelun ja asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Henkilöstön osaaminen on keskeinen kilpailutekijä ja yhtiö haluaa tukea henkilöstönsä asiantuntijuutta tarjoamalla koulutusta ja urakehitysmahdollisuuksia. Henkilöstön rekrytoinnin ja resursoinnin tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on käytössään operatiivisen toiminnan ja liiketoimintastrategian tarpeisiin perustuva, laadullisesti ja määrällisesti oikea henkilöstö. Yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen henkilökohtaista palvelua ja olla läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa ja strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on keskeistä. Tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi yhtiö jatkaa investointeja palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen. Yhtiön toiminta on riippuvaista digitaalisen ympäristön ja järjestelmien toimivuudesta. Pankkijärjestelmien kehittäminen ja ylläpito on ulkoistettu yrityksille, joilla on kokemusta tietoturvallisuuden ja toimintavarmuuden kannalta kriittisistä järjestelmistä. Järjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuotantoympäristöjen hallinnoinnissa noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia ja 42 alalla yleisesti tunnettuja k äytäntöjä. Lisäksi järjestelmiä auditoidaan ja testataan säännöllisesti ulkopuolisten tietoturvayritysten toimesta. Yhtiön investointi ja panostaminen tietoturvan ja häiriönsietokyvyn kehittämiseen on jatkuvaa. Yhtiö rahoittaa liiketoimintaansa pääsääntöisesti asiakkaiden talletuksilla sekä täydentää rahoitustaan markkinaehtoisella varainhankinnalla. Yhtiön arvoketjussa esitellään arvonmuodostukseen liittyvät liiketoiminnan edellytyksenä olevat tekijät. Arvoketjun alkupää kuvaa ulkoisia toimittajia, kumppaneita ja sidosryhmiä, joilla on keskeinen rooli yhtiön toiminnassa. Omistajat ja velkasijoittajat ovat osana varainhankintaa ja ne odottavat toiminnalta hyvää omistaja-arvoa ja riittävää tuottoa sijoitukselle. IT- toimittajat tarjoavat toiminnalle välttämättömät järjestelmät sekä tietojen säilytystä ja teknistä tukea. Yhtiö tekee yhteistyötä kumppaneiden ja palveluntarjoajien kanssa muun muassa konsultoinnin, oikeudellisten asiantuntijapalveluiden, markkinoinnin, median, postipalveluiden, kirjanpidon, rahakuljetusten sekä toimitilojen ylläpitoon liittyen. Myös konsernin tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset ovat osa yhtiön arvoketjua. Viranomaiset ja sääntely tarjoavat perustan pankkitoiminnan harjoittamiselle. Yhtiön omien toimintojen alle arvoketjussa asettuu henkilöstö. Yhtiössä työskentelee asiantuntijoita laajasti eri tehtävissä ; asiakastyössä konttoreissa sekä hallinnon tehtävissä. Hallituksen ja johtoryhmän roolit ovat arvoketjussa ke skeisiä. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan luotettavasta ja asianmukaisesta järjestämisestä. Johtoryhmä on päätöksiä tekevä toimielin, jonka tehtävänä on yhtiön toiminnan kehittäminen ja operatiivinen johtaminen. Konttorit, toimitilat ja työvälineet tarjoavat henkilöstölle ja asiakkaille viihtyisät tilat tehdä töitä ja asioida. Yhtiö tavoittelee hyvää hallintotapaa ja eettistä liiketoimintaa läpi hankintaketjun ja ottaa vastuullisuuden huomioon kumppaneiden hankinnassa. Yhtiön arvoketjun loppupäässä on kuvattu arvonluonnin loppukäyttäjät eli henkilö- ja yritysasiakkaat ja vaikutuksenalaiset yhteisöt sekä rahoitettaviin asiakkaisiin ja sijoituskohteiden toimintaan liittyvät luotto- ja sijoitussalkku. Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö- ja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut. Asiakkaita tuetaan myös oman talouden hallinnassa. Vaikutuksenalaisilla yhteisöillä viitataan loppukäyttäjiin, jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan esimerkiksi alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kautta. Yhtiö tukee alueellista hyvinvointia ja taloutta myös omistajasäätiöidensä kautta. Luotto - ja sijoitussalkku aiheuttavat kestävyysvaikutuksia esimerkiksi rahoituksesta syntyvien päästöjen kautta. Rikkomus- ja väärinkäytösepäilyistä ilmoittamiseen tarkoitettu whistleblowing-kanava kattaa koko arvoketjun, koska ilmoituskanavaa voi käyttää kuka tahansa. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1. 43 Toimittajat / arvoketjun alkupää Yhtiön omat toiminnot Loppukäyttäjät / arvoketjun loppupää Omistajat Sijoittajat IT-toimittajat Viranomaiset ja sääntely Kumppanit ja palveluntarjoajat Tilintarkastus Konsernin tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset → Henkilöstö Johto ja hallitus Konttorit, toimitilat ja työvälineet Corporate governance → Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Vaikutuksenalaiset yhteisöt Luotto- ja sijoitussalkku Whistleblowing -kanavan tarjoaminen SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Yhtiön kuusi tärkeintä sidosryhmää ovat asiakkaat, henkilöstö, viranomaiset, yhteistyökumppanit ja media sekä omistajat ja sijoittajat. Viestintä näiden sidosryhmien kanssa on säännöllistä, minkä lisäksi yhtiön toimintaa kehitetään sidosryhmien näkemysten ja toiveiden mukaisesti. Yhtiössä työskentelee yli 500 asiantuntijaa eri puolilla Suomea. Yhtiö haluaa tarjota henkilöstölleen vakaan ja houkuttelevan työpaikan, jossa on viihtyisää olla töissä. Henkilöstökyselyn mukaan henkilöstö kokee, että heillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja uralla etenemiseen. Henkilöstön edut otetaan huomioon yhtiön toiminnassa jatkuvassa vuoropuhelussa. Yhtiön viestintästrategian mukaisesti sisäinen tiedottaminen perustuu avoimuuteen, luotettavuuteen sekä riittävään ja tasapuoliseen tiedonsaantiin. Henkilöstön valitsemat edustajat vaikuttavat henkilöstöön liittyvissä asioissa ja ovat myös mukana neljännesvuosittain kokoontuvassa yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Myös johtoryhmän toimintaan osallistuu henkilöstön valitsema edustaja. Henkilöstön edustuksen tarkoitus yhtiön hallinnossa on varmistaa, että työntekijöiden näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa. Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Henkilöstön näkemyksiä kartoitetaan säännöllisesti myös vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä, jonka tuloksia käytetään yhtiön toiminnan ja esihenkilötyön kehittämisessä. Yhtiön ja henkilöstön välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa S1-2 ja S1-3. Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta. Palveluntarjonnan keskiössä ovat henkilö- ja yritysasiakkaille suunnatut vähittäispankkipalvelut. Asiakaskyselyn mukaan asiakkaat pitävät tärkeänä muun muassa palveluiden hyvää saatavuutta, asiakkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista sekä palveluiden jatkuvuutta. Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen antamiselle useita eri kanavia sekä kuulee asiakkaitaan vuosittain toteutettavassa asiakaskyselyssä. Saadun palautteen perusteella toimintaa halutaan kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Yhtiön ja asiakkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteydenpidon kanavista kerrotaan tarkemmin kestävyysraportin osiossa S4-2 ja S4-3. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön liiketoimintamallista ja strategiasta . Yhtiö tekee yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden, alihankkijoiden ja median kanssa. Yhtiö pitää tärkeänä turvallista kumppanuutta, jossa arvomaailmat ovat yhtenevät. Median kanssa pyritään avoimeen viestintää n 44 ja aktiiviseen vuoropuheluun. Median kanssa vuorovaikutus on proaktiivista. Yhtiö vastaa median esittämiin kysymyksiin siltä osin kuin esimerkiksi pankkisalaisuus ei sitä estä. Yhtiö seuraa aktiivisesti mediaosumia ja tiedottaa yhtiön ajankohtaisista asioista. Viranomaiset odottavat yhtiöltä lakien ja vaatimusten noudattamista sekä muutoksiin reagoimista. Yhä tiukentuvien vaatimusten kautta myös vastuullisuustyön raportoinnin merkitys kasvaa. Vuorovaikutus viranomaisten kanssa on säännöllistä ja jatkuvaa. Käytännössä se tarkoittaa yhteydenpitoa ja vuoropuhelua esimerkiksi puhelimitse, sähköpostitse ja palavereissa. Vuoropuhelun tarkoitus on varmistua siitä, että yhtiö noudattaa sitä velvoittavaa sääntelyä ja viranomaisohjeita. Yhtiö tekee kehittämistoimia viranomaiselta saatujen havaintojen perusteella sovitussa ajassa sekä sääntelyn vaatimusten mukaisesti. Yhtiö toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa ja sovittujen prosessien mukaisesti. Noin 75 % yhtiön osakkeista kuuluu voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Suurin yksittäinen omistaja on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö noin 26 % osakeosuudella. Vuonna 2018 yhtiö listautui Nasdaq Helsingin pörssin päälistalle, minkä ansiosta yhtiöllä on nyt yli 10 000 osakkeenomistajaa. Yhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiön toimintaan yhtiökokousten kautta ja käyttää siellä äänioikeuttaan. Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksenteko elin. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa sidosryhmiä on osallistettu yhtiön omaan toimintaan kuuluvien kyselyiden, kartoitusten ja/tai työpajojen kautta. Kuudesta tärkeimmästä sidosryhmästä yhtiö on osallistanut asiakkaita ja henkilöstöä kyselyillä. Vuoden 2024 lopussa toteutettuihin henkilöstö- ja asiakaskyselyihin tuotiin uutta sisältöä kestävyysraportin sidosryhmäyhteistyön näkökulmasta. Kyselyissä kartoitettiin asiakkaiden ja henkilöstön näkemyksiä tärkeimmistä vastuullisuusaiheista, joihin yhtiön tulisi kiinnittää huomiota. Vuoden 2024 asiakaskyselyn mukaan asiakkaille tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat palveluiden saatavuus digikanavissa ja konttoreissa, asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä palveluiden jatkuvuus. Asiakkaiden näkemykset tukevat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa olennaiseksi nousseita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aiheita. Vuoden 2024 henkilöstökyselyn mukaan henkilöstölle tärkeimmät vastuullisuusnäkökulmat ovat henkilöstön hyvinvointi, asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman talouden hallinnassa sekä henkilöstön yhdenvertainen kohtelu. Sidosryhmien näkemykset voivat nostaa esille kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, jotka voidaan arvioida olennaiseksi yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Sidosryhmien näkemyksistä yhtiön kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin tiedotetaan tarvittaessa hallitukselle ja johdolle säännöllisissä kokouksissa, mikäli sidosryhmien näkemykset eroavat yhtiön tulkinnasta vaikutusten näkökulmassa tai olennaisuudessa. SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin avulla yhtiö on arvioinut ja tunnistanut liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta olennaisia kestävyysvaikutuksia sekä niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisuusarvioinnin tulos määrittää kestävyysraportin sisällön rajaamalla raportointivelvoitteen yhtiölle ja sen sidosryhmille olennaisiin ESRS-standardeihin sekä ohjaa kestävyyttä koskevaa päätöksentekoa ja toimenpiteitä yhtiölle merkityksellisimpiin kohteisiin. Olennaisuusarvioinnin perusteella yhtiölle olennaiset ESRS-standardit ja kestävyysaiheet osa-aihetasolla ovat: E1 Ilmastonmuutos ● Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ● Ilmastonmuutoksen hillintä ● Energia S1 Oma työvoima ● Työolot ● Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ● Muut työhön liittyvät oikeudet S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät ● Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset ● Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus 45 ● Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ● Yrityskulttuuri ● Väärinkäytösten paljastajien suojelu ● Suhteet tavaran ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt ● Korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus) Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena saadut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuvataan aihekohtaisesti: ● Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 81 ● Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 96–98 ● Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 108–109 ● Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet s. 11 6 Yhtiön olennaiset vaikutukset ovat seurausta yhtiön strategiasta ja liiketoimintamallista. Ympäristöön liittyvä keskeinen negatiivinen vaikutus on yhtiön toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, joista suurin osa syntyy liiketoimintamallin mukaisesti rahoitetuista päästöistä. Yhtiö voi strategiallaan vaikuttaa päästömäärään ohjaamalla rahoitusta ja sijoituksiaan kestäviin kohteisiin. Yhtiön tunnistamat ihmisiin vaikuttavat vaikutukset liittyvät keskeisesti sen omaan työvoimaan sekä kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmään eli asiakkaisiin. Kaikki olennaiset vaikutukset kohdistuvat sekä lyhyelle, keskipitkälle että pitkälle aikavälille. Olennaisista vaikutuksia, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, mihin arvoketjun osaan ne liittyvät, kerrotaan tarkemmin aihekohtaisten standardien alla. Tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pohjalta yhtiö on suunnitellut muutoksia toimintamalliinsa, joilla pyritään vähentämään negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vaatii vastuullisuusnäkökulmien huomioimista luotonannossa entistä tarkemmalla tasolla. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät aiheuta merkittävää muutosta yhtiön liiketoimintamalliin. Tunnistetuilla olennaisilla riskeillä voi olla yhteys yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin esimerkiksi mainehaitan kautta sekä esimerkiksi fyysiset ilmastoriskit voivat vaikuttaa vakuuksien arvoon ja asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön toimintaan ja tulokseen. Yhtiön toiminnan luonteen vuoksi riskeillä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Liiketoiminnan harjoittamiseen ja yrityskulttuuriin liittyen yhtiö on tunnistanut riskin, että mikäli yhtiön toimintaohjeita tai politiikkoja ei noudateta, voisi tämä aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaista toimintaa, jonka seurauksena yhtiö on kirjannut arvonalentumistappioita ja johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia. Tältä osin yrityskulttuuriin liittyvän riskin taloudellinen vaikutus on realisoitunut. Yhtiöllä ei ole olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehdään seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu. Yhtiö arvioi, että matala organisaatiorakenne, joka mahdollistaa ketterän päätöksenteon strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvissä asioissa, lisää yhtiön resilienssiä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Yhtiön ilmastonmuutokseen liittyvä resilienssianalyysi on kuvattu osiossa E1 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa raportointivuotta 2024 varten, jolloin yhtiö ei voi kuvata olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia edellisten raportointivuosien aikana. Kaikki tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin. 46 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosesseista Aiemmilla raportointikausilla yhtiö on tunnistanut kymmenen olennaista vastuullisuuden näkökulmaa, joiden ympärille yhtiön vastuullisuustyö rakentuu. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi vahvisti yhtiön aiemmin tunnistamat vastuullisuusnäkökulmat edelleen olennaisiksi sekä tarjosi tilaisuuden näkökulmien laajempaan tarkasteluun riskien ja mahdollisuuksien osalta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia tullaan päivittämään vuosittain. Yhtiö on toteuttanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin alkuvuodesta 2024 ensimmäistä kertaa CSRD:n määrittämien edellytysten mukaisesti. Arviointi toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä kartoitettiin yhtiön liiketoiminnan vaikutuksia sekä niistä aiheutuvia riskejä ja mahdollisuuksia ESRS-standardin määrittämään 82 kestävyysaiheeseen. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden olennaisuutta kahdesta näkökulmasta: ottamalla huomioon yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön (vaikutusten olennaisuus) sekä yhteiskunnan ja ympäristön vaikutukset yhtiöön (taloudellinen olennaisuus). Yhtiö on kartoittanut kestävyysvaikutuksiaan perustuen sidosryhmien kuulemiseen ja sisäiseen kestävyysvaikutusten kartoitukseen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ja yhtiön olennaisten vastuullisuusaiheiden tunnistamisessa hyödynnettiin yhtiön sisäisiä aineistoja ja raportteja, julkisesti saatavilla olevia materiaaleja sekä yhtiön henkilöstön kanssa järjestettyjen tapaamisten tuloksia. Yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta tärkeimpien sidosryhmien kanssa kerrotaan lisää osiossa ESRS 2 SBM-2. Toimiala - ja maantieteellisten kestävyysvaikutusten kartoittamiseen on hyödynnetty myös SASB-standardeja (Sustainability Accounting Standards Board). Yhtiön luotto- ja sijoitussalkun kestävyysvaikutukset kartoitettiin käyttäen salkkujen omistuksien toimialajakoa ja toimialaa vastaavia SASB-standardin mukaisia kestävyysvaikutuksia. Tämän jälkeen kestävyysvaikutusten olennaisuus on arvioitu käyttäen seuraavaa menetelmää. Vaikutusten olennaisuus Vaikutusten olennaisuudessa olennaisuus muodostuu vaikutuksen laaja-alaisuudesta, mittakaavasta ja korjaamattomasta luonteesta. Sen lisäksi arvioidaan vaikutusten toteutumisen todennäköisyyttä. Pisteytyksen arvot noudattavat EFRAG:n Double Materiality Quidance - ohjeistuksen mukaisia jaotteluperusteita: Laaja -alaisuus (Scope of Impact) kuvaa, miten laajalle vaikutus ulottuu ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5: ● 0 – Ei vaikutusta ● 1 – Rajallinen vaikutus ● 2 – Keskittynyt vaikutus ● 3 – Keskiverto vaikutus ● 4 – Laajalle levinnyt vaikutus ● 5 – Globaali/täysimittainen vaikutus Mittakaava (Scale of impact) kuvaa vaikutuksen voimakkuutta ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5: ● 0 – Ei vaikutusta ● 1 – Minimaalinen vaikutus ● 2 – Vähäinen vaikutus ● 3 – Keskiverto vaikutus ● 4 – Merkittävä vaikutus ● 5 – Laajamittainen vaikutus Korjaamaton luonne (Remediability) kuvaa, missä määrin negatiivisia vaikutuksia voidaan korjata ja sitä arvioidaan asteikolla 0–5: ● 0 – Ei vaikutusta ● 1 – Hyvin helposti korjattavissa erittäin lyhyellä aikavälillä (alle 1 vuosi) ● 2 – Verrattain korjattavissa lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) ● 3 – Vaikeasti korjattavissa, mutta mahdollista korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuotta) 47 ● 4 – Erittäin haastavaa korjata, mutta mahdollista korjata keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuodessa) ● 5 – Ei korjattavissa oleva/peruuttamaton vaikutus Todennäköisyyttä arvioidaan asteikolla 0–1: ● 0 – Vaikutukset eivät toteudu ● 0,25 – Toteutuminen on epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen ● 0,5 – Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin toteutumatta jääminen ● 0,75 – Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät toteutumatta ● 1 – Vaikutukset toteutuvat varmasti Vaikutuksia on kartoitettu kattavasti yhtiön koko liiketoiminnan näkökulmasta. Vaikutusten kartoituksen yhteydessä on tunnistettu, liittyykö vaikutus yhtiön omaan toimintaan vai sen arvoketjuun. Lisäksi on tunnistettu, onko kyseessä tosiasiallinen vai mahdollinen vaikutus ja syntyykö siitä vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä vai pitkällä aikavälillä ESRS 1-standardin määrittämien aikahorisonttien mukaisesti. Tosiasiallisten negatiivisten vaikutusten olennaisuuden pisteytys lasketaan laaja-alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen summana. Mahdollisten vaikutusten pisteytys lasketaan kertomalla laaja- alaisuuden, mittakaavan ja korjaamattoman luonteen summa vaikutuksen toteutumisen todennäköisyydellä. Negatiiviset vaikutukset pisteytetään näin välille 0–15. Jos laskennasta saatu arvo on 8 tai suurempi, kestävyysaihe on yhtiölle olennainen. Korjaamatonta luonnetta ei oteta huomioon laskettaessa pisteytystä positiiviselle vaikutukselle, jolloin kestävyysaihe pisteytetään välille 0– 10, ja kestävyysaihe on olennainen, jos sen arvo on 5 tai suurempi. Tunnistettaessa mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia vaikutuksen vakavuutta on painotettu todennäköisyyden yli arvioimalla todennäköisyydeksi aina 1 eli 100 %, ettei mahdollinen vakavaksi arvioitu vaikutus näyttäytyisi arviossa epäolennaisena pienen todennäköisyyden takia. Taloudellinen olennaisuus Taloudellisessa olennaisuudessa yhtiön kartoittamille vaikutuksille tunnistetaan niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä arvioidaan, kuinka suuria taloudellisia vaikutuksia niistä voi tulla yhtiölle. Taloudellisten vaikutusten suuruutta verrattiin yhtiön vuoden 2023 liiketoiminnan tuottoihin. Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta eli taloudellista vaikutusta arvioidaan asteikolla 0–15: ● 0 – Ei lainkaan olennainen = 0 % liiketoiminnan tuotoista ● 1–3 – Vähäinen = 5 % liiketoiminnan tuotoista ● 4–7 – Huomioitava = 10 % liiketoiminnan tuotoista ● 8–10 – Tärkeä = 15 % liiketoiminnan tuotoista ● 11–12 – Merkittävä = 20 % liiketoiminnan tuotoista ● 13–15 – Kriittinen = 25 % liiketoiminnan tuotoista Lisäksi arvioidaan riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten realisoitumisen todennäköisyyttä asteikolla 0–1: ● 0 – Vaikutukset eivät toteudu ● 0,25 – Toteutuminen on epätodennäköisempää kuin toteutumatta jääminen ● 0,5 – Toteutuminen on yhtä todennäköistä kuin toteutumatta jääminen ● 0,75 – Toteutuvat todennäköisemmin kuin jäävät toteutumatta ● 1 – Vaikutukset toteutuvat varmasti Taloudellista olennaisuutta laskettaessa riskin tai mahdollisuuden taloudellisen vaikutuksen suuruus kerrotaan sen realisoitumisen todennäköisyydellä. Mikäli arvo on 8 tai enemmän, riski tai mahdollisuus on yhtiölle olennainen. Kestävyystekijä on arvioitu olennaiseksi, jos yhtiön vaikutukset kestävyystekijään ovat olennaisia tai jos kestävyystekijä luo yhtiön liiketoiminnalle olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Olennaisuuden kehittymistä on arvioitu ESRS 1:n määrittämien aikahorisonttien mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä. Lyhyt aikaväli tarkoittaa raportointivuotta. Keskipitkä aikaväli alkaa raportointivuoden päättymisestä ja kestää viidennen 48 raportointivuoden loppuun. Pitkä aikaväli alkaa viidennen raportointivuoden päättymisestä. Yhtiö on konsultoinut ulkopuolista neuvonantajaa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi Riskienhallinta on olennainen osa yhtiön liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan periaatteet määritetään hallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinkantokykyä, sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla sekä kartoitusten perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan analysoinnilla. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot; riskienhallinnan arviointitoiminto, säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto sekä sisäisen tarkastuksen toiminto vastaavat riskienhallinnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminnon tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa. Yhtiön organisaatiossa riskienhallinnan arviointitoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle johdolle. Yhtiön riskienhallinnan toiminnan viitekehys perustuu kolmen puolustuslinjan periaatteeseen: 1. Puolustuslinja: Liiketoimintayksiköt. Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinta kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita. 2. Puolustuslinja: Riskienhallinta ja compliance-toiminto. Riskienhallinnan arviointitoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja. Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista. 3. Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus. Sisäisen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä. Riskienhallinnan arviointitoiminnon on riskejä ja riskienhallintaa kontrolloimalla varmistettava, että yhtiössä noudatetaan hallituksen hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita ja pääomanhallintastrategiaa. Toiminnon tehtävänä on tunnistaa liiketoimintaan kohdistuvat riskit. Riskienhallinta ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita hallituksen vahvistettaviksi sekä suunnittelee ja kehittää riskien ja riskienhallinnan kontrollointiin liittyviä menettelytapoja. Toiminto valvoo, että jokainen tunnistettu riski pysyy vahvistetuissa rajoissa. Lisäksi sen on varmistettava, että jokaista riskiä mittaavat menetelmät ovat asianmukaiset ja luotettavat. Näiden menetelmien tulee myös sisältää poikkeuksellisten tilanteiden vaikutust en arviointia. Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa hyödynnetään seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski, luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski. Kestävyysriskikokonaisuus ei ole jaoteltu omaksi luokakseen, vaan jokaiseen luokkaan sisältyy kestävyysriskejä. Kestävyysriskit huomioidaan jokaisen riskin arvioinnissa ja kaikkien yhtiön liiketoiminnan osa- alueiden tulee kuulua riskikartoituksen alle. Riskienhallinnan arviointitoiminnon tehtäväalueesta vastaava henkilö on riskienhallintajohtaja, jonka sijaisena toimii riskienhallintapäällikkö. Riskienhallinta toimii yhteistyössä pankin compliance-toiminnon kanssa. Riskienhallinnan arviointitoiminto hyödyntää toiminnassaan vuosikelloa. Säännöllisten tehtävien aikataulutuksesta ja vastuuttamisesta vastaa yhtiön riskienhallintajohtaja. Päivittäisen toimintaan kuuluu myös konsultointia ja koulutusta sekä tärkeänä osa-alueena oman toiminnan kehittäminen. Riskienhallinnan arviointitoiminnon tulee pystyä vastaamaan yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen, sääntelymuutoksiin ja toimialaan kohdistuvaan murrokseen. Säännölliseen toimintaan kuuluu muun muassa luottoriskiraportointi kuukausittain ja luottoriskistrategian valvonta kvartaaleittain. Riskienhallinnan arviointitoiminto raportoi vuosittain hallitukselle toiminnastaan ja havainnoistaan riskien hallinnan vuosiselvityksellä. Selvityksessä on mainittava mahdollisten puutteiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet. 49 Riskikartoitus toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Kartoitus kattaa kokonaisuudessaan yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit ja kohdistuu valittuun osa-alueeseen yhtiön liiketoiminnasta. Riskienhallinnan arviointitoiminto vastaa kartoituksen kokoamisesta ja johtoryhmien jäsenet vastaavat laadinnasta omien liiketoiminta -alueensa osalta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa kartoitetut riskit perustuvat riskikartoitukseen. Riskienhallintajärjestelmän sisältöä on laajennettu käsittämään myös kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Tunnistetut negatiiviset vaikutukset ja riskit on syötetty järjestelmään riskinä ja positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia tarkastellaan järjestelmässä osana riskien hallintakeinoja. Riskikartoituksessa jokaiselle riskille määritetään vastuuhenkilö, joka seuraa ja pyrkii rajoittamaan kyseisen riskin todennäköisyyttä ja mahdollisia vaikutuksia. Vastuuhenkilö asettaa riskinhallintakeinoja soveltuville henkilöille, jotka vastaavat riskin hallinnoimisesta käytännössä. Näin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat osana säännöllistä tarkastelua. Riskikartoitus ja sen vuosittainen päivitys vahvistetaan hallituksessa. Riskienhallintajohtaja osallistuu säännöllisesti hallituksen kokouksiin ja raportoi tuolloin ajankohtaiset ja merkittävät havainnot liittyen luotto-, likviditeetti- ja markkinariskeihin. Operatiivisten riskien kartoitus raportoidaan hallitukselle kerran vuodessa. Riskienhallinnan arviointitoiminto kokoontuu viikoittain käymään läpi ajankohtaisia asioita ja toteuttaa muuta tarpeellista tai toimivan johdon toivomaa raportointia. Riskien määrittelyssä ja niiden hallinnassa hyödynnetään seuraavanlaista jaottelua: liiketoimintariski, luottoriski, markkinariski, likviditeettiriski ja operatiivinen riski. Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Yhtiö on kartoittanut ympäristöön liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnilla aiemmin kuvatun menetelmän mukaisesti. Ympäristöön liittyvistä aiheista yhtiölle olennaiseksi todettiin E1 Ilmastonmuutos ja epäolennaiseksi todettiin aiheet E2 Pilaantuminen, E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa on tunnistettu yhtiön ja sen arvoketjun vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä ympäristöstä ja yhteiskunnasta nousevia yhtiön toimintaan vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa on huomioitu yhtiön oma toiminta, toimiala, sijainti ja liiketoimintamalli sekä arvoketjun toiminta mukaan lukien yhtiön rahoittama toiminta. Yhtiö harjoittaa vähittäispankkitoimintaa Suomessa, joten yhtiön oma toiminta ei liity merkittävään vedenottoon, luonnon resurssien hyödyntämiseen esimerkiksi kaivostoiminnan kautta tai elinympäristöjen heikentämiseen maa- tai metsätalouden tai rakentamisen kautta. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Suomessa kaupunkimaisissa ympäristöissä toimisto- ja liiketilakäyttöön tarkoitetuissa tiloissa. Yhtiö ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Vaikutukset ympäristön pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin tai luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikkenemiseen ovat mahdollisia arvoketjun ylävirrassa esimerkiksi teknisten laitteiden tuotannossa, mutta yhtiön tiedossa ei ole hankintaketjuun liittyviä merkittäviä ympäristövaikutuksia. Rahoitetusta toiminnasta syntyvät vaikutukset eivät ylittäneet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa asetettua olennaisuuden raja-arvoa. Myös yhtiön omasta toiminnasta syntyvä jätemäärä on arvioitu suuruudeltaan epäolennaiseksi. Yhtiön toiminnasta ei synny vaarallista jätettä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa edellä kuvatut vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, eikä korjaavia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä toimia ole todettu olevan tarpeen tehdä. Ilmastonmuutos on arvioitu yhtiölle olennaiseksi kestävyysaiheeksi. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on kartoitettu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin lisäksi erillisessä ilmastoriskien olennaisuusarviossa. Ilmastoriski on myös osana yhtiön säännöllistä riskikartoitusta. Sen tavoitteena on tunnistaa yhtiön tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit. Riskit arvotetaan, analysoidaan ja priorisoidaan. Luokittelun avulla lisätään ymmärrystä yhtiön riskeistä ja varmistetaan, että kaikki olennaiset riskit kartoitetaan. Kokonaisvaltainen riskikartoitus toteutetaan vähintään kerran vuodessa, ja tämän lisäksi tehdään tarvittaessa eri toimintoihin ja merkittäviin projekteihin erillisiä riskikartoituksia. Riskikartoituksessa jokaisen riskin, 50 mukaan lukien ilmastoriskin, vaikutus sekä realisoitumisen todennäköisyys arvioidaan asteikolla 1–5. Ilmastoriskien arvioinnissa huomioidaan muun muassa meren pinnan nousun ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset vakuuksien arvoon sekä vaikutukset Suomen talouden tasapainoon ja velallisten maksukykyyn. Yhtiön vaikutusta ilmastonmuutokseen arvioidaan kasvihuonekaasupäästöjen laskennalla, joka esitellään osiossa E1-6. Hallintakeinot keskittyvät ilmastoriskin mittausmenetelmien ja siihen tarvittavan datan keräämisen kehittämiseen. Luotettavan ympäristötiedon ja ilmastoriskeihin liittyvien tietojen kerääminen sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vastuullisuustyö parantavat riskien arvioimisen edellytyksiä. Esimerkiksi vakuuksien tarkemman sijainnin ja kiinteistön energiatehokkuuden kartoittamisen perusteella voidaan tarkemmin arvioida, mitkä vakuudet ovat akuutin tai kroonisen riskin alaista. Yhtiö on tunnistanut sen liiketoimintaan vaikuttavia fyysisiä ja siirtymäriskejä skenaarioanalyysin avulla, joka esitellään osiossa E1 ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus. Fyysiset ja siirtymäriskit ovat jatkuvan riskienhallinnan kohteena ja niiden merkittävyys arvioidaan säännöllisesti osana riskikartoitusprosessia. Yhtiölle olennaiset ja epäolennaiset fyysiset riskit esitetään kuvassa alla. Fyysiset riskit, kuten äärimmäiset sääilmiöt ja merenpinnan nousu voivat aiheuttaa välillisesti viiveitä lainan takaisinmaksukykyyn. Ilmastoon liittyvien uhkien luokittelu Lämpötilaan liittyvät Tuuleen liittyvät Veteen liittyvät Maamassoihin ja maaperään liittyvät Krooniset Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi) ü Tuuliolojen muutokset ü Sadeolojen ja - tyyppien muutokset (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade) ü Rannikon eroosio × Lämpökuormitus ü Sademäärien tai hydrologinen vaihtelu ü Maaperän huonontuminen × Lämpötilan vaihtelut ü Valtamerten happamoituminen × Maaperän eroosio × Ikiroudan sulaminen × Meriveden intruusio × Vettyneen rinnemaan valuminen × Merenpinnan kohoaminen ü Vesistressi × Akuutit Lämpöaalto ü Hirmumyrsky, hurrikaani, taifuuni × Kuivuus × Lumivyöry × Kylmyysaalto/halla/ p akkanen ü Myrsky (myös lumimyrskyt, pöly- ja hiekkamyrskyt) ü Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade) ü Maanvyörymä × Maastopalo ü Pyörremyrsky × Tulva (rannikko -, joki-, hulevesi- ja pohjavesitulva) ü Maansortuma × Jäätikköjärven purkautuminen × 51 Siirtymäriskit ovat riskejä, joita aiheutuu siirtymisestä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat luotto-, varainhankinta-, sääntely- ja maineriskit, joihin kaikkiin liittyy myös siirtymäriski. Ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ja velallisten maksukykyyn lisäävät luottoriskiä. Yhtiön asiakkaisiin vaikuttavat siirtymäriskit ja niiden realisoituminen voi vaikuttaa yhtiön luottoriskiin. Sijoittajien vaatimukset yhtiön toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvavat, mikä voi aiheuttaa haasteita yhtiön varainhankinnalle, mikäli yhtiö ei vastaa kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tämä aiheuttaa myös maineriskiä, mikäli markkinat eivät kohtaa kysyntää kuluttajien odotusten muuttuessa. Sitä vastoin onnistuminen ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä sekä siitä viestiminen voi vaikuttaa positiivisesti yhtiön maineeseen. Sääntelyn kiristyessä yhtiön päivittäinen työ muuttuu ja yhtiöltä odotetaan konkreettisia toimia ja tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtyminen kohti kestäviä käytäntöjä voi vaatia muutoksia yhtiön strategiaan sekä merkittäviä investointeja. Yhtiöllä ei ole tilinpäätöksessään kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia, joilla voisi olla yhteyttä käytettyihin ilmastoskenaarioihin. IRO-2 – Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Luettelo kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella raportoiduista tiedonantovaatimuksista löytyy kestävyysraportin sisällysluettelosta. Alla oleva taulukko on luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä. Yhtiö on tunnistanut olennaiset tiedonantovaatimukset ja tietopisteet käyttämällä ESRS 1 Lisäys E:n vuokaaviota annettavien ESRS-tietojen esittämisestä. Yhtiö ei jätä raportoimatta olennaisiin tiedonantovaatimuksiin liittyviä yksittäisiä tiedonantopisteitä olennaisuuden perusteella. Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste Viittaus raporttiin (sivu) ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta 32 ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta 32 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta 37 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta epäolennainen ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta epäolennainen ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta 82 ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta epäolennainen ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta 86 ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta 87 ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta 88 ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta 87 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta 89 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta 88 ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta epäolennainen ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta epäolennainen ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta epäolennainen ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta epäolennainen ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR -asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta epäolennainen ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta epäolennainen ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta epäolennainen 52 ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta epäolennainen ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta epäolennainen ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta epäolennainen ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta epäolennainen ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39 epäolennainen ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta 100 ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten riski 14 kohdan g alakohta 100 ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta 100 ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta 100 ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta epäolennainen ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta 100 ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta 102 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta 106 ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta 106 ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta 107 ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta 107 ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta 107 ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta 107 ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta epäolennainen ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta epäolennainen ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta epäolennainen ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta epäolennainen ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta epäolennainen ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta epäolennainen ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta epäolennainen ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta epäolennainen ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta epäolennainen ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16 110 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta 111 ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta 114 ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta 118 ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta 118 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta 120 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta 119 53 Ympäristötiedot EU-taksonomia EU:n taksonomia-asetuksessa (EU) 2020/852 määritellään ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta. Yhtiö raportoi tilikaudelta 2024 ensimmäistä kertaa rahoitus- ja sijoituskohteiden kestävyydestä taksonomia -asetuksen mukaisesti. Sääntelyn edellyttämillä lomakkeilla raportoidaan taksonomiakelpoisuus ja taksonomianmukaisuus kunkin ilmastotavoitteen osalta. Keskeinen tulosindikaattori Green Asset Ratio (GAR-osuus) kuvastaa yhtiön taksonomianmukaisten vastuiden osuutta yhtiön kokonaisvaroista. Yhtiö arvioi yritysrahoituksen taksonomiaosuuksia vastapuolen julkisesti raportoimien taksonomiatietojen perusteella. Tiedot on kerätty vastapuolen tilikautta 2023 koskevista raporteista. Kotitalouksille ja paikallishallinnoille myönnettyjen lainojen taksonomiaosuuksia arvioidaan asetuksen edellyttämin kriteerein. GAR-osuuden laskennassa huomioon otetut omaisuuserät kattavat 97,3 % yhtiön kokonaisvaroista. Raportointikauden 2024 lopussa liikevaihtoon perustuen yhtiöllä on taksonomiakelpoisia vastuita 37,8 %, joista 0,1 % täyttää taksonomianmukaisuuden kriteerit. Pääomamenoihin perustuen vastaavat osuudet ovat 37,8 % ja 0,1 %. Yhtiön NFRD (Non-Financial Reporting Directive) -alaisiin yrityksiin liittyvät vastuut ovat pääasiallisesti sijoitussalkun omaisuuseriä, sillä yhtiön yritysasiakasliiketoiminta kohdistuu pk-sektorille. Kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen taksonomianmukaisuuden arvioinnissa ja seurannassa käytetään kohteelle myönnettyä energialuokkaa. Lisäksi huomioidaan lainaan kohdistuvat merkittävät fyysiset riskit. Kohde, joka täyttää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen kriteerit eikä siihen kohdistu merkittävää tulvariskiä, otetaan huomioon mukaisuuden laskennassa. Yhtiö ei raportoi taksonomianmukaisuuden osuutta kotitalouksille myönnetyistä asuinvakuudellisista lainoista, sillä tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa fyysisten riskien kohdistumisesta yksittäisille kohteille. Kotitalouksille myönnettyjen rakennusten perusparannuslainojen ja autolainojen kelpoisuuden ja mukaisuuden arvioimiseksi ei ole tällä hetkellä käytettävissä riittävästi tietoja, minkä vuoksi yhtiö ei raportoi edellä mainittuja tietoja kyseisistä omaisuuseristä. Yhtiön raportoimat taksonomianmukaiset toiminnot liittyvät vieraan pääoman ehtoisiin omaisuuseriin sijoitussalkussa. Yhtiö raportoi taksonomia-asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa raportointivuodelta 2024, jolloin yhtiöllä ei toistaiseksi ole taksonomianmukaisuudelle asetettuja tavoitteita. Taksonomianmukaisten taloudellisten toimintojen kehitystä tullaan arvioimaan ja seuraamaan tästä ensimmäisestä raportointikaudesta alkaen. Yhtiön toiminnassa ja sen kehittämisessä otetaan huomioon liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan ja sidosryhmiin arvioidaan jatkuvasti. Vastuullisuus on keskeinen osa yhtiön toimintaa ohjaavaa strategiaa, liiketapaperiaatteita ja eri politiikkoja. Luottopolitiikassa linjataan, ettei yhtiö rahoita ympäristölle vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista toimintaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia, jolloin myös arvioidaan strategioiden ja toimintaperiaatteiden yhteensopivuutta liiketoimintaympäristön vaatimuksien kanssa. Prosessissa tullaan ottamaan huomioon asetuksen mukaiset ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit. 54 0. Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka luottolaitosten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä () Miljoonaa euroa Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät yhteensä () Miljoonaa euroa Keskeinen tulosindikaattori () Keskeinen tulosindikaattori (*) Prosenttiosuus (kaikista omaisuuseristä) () GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liitteessä V oleva 1.1.2 jakso) GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 1 kohta ja liitteessä V oleva 1.2.4 jakso) Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori Lainakannan vihreiden omaisuuserien osuus (GAR-osuus) 4 5 0,1 % 0,1 % 97,3 % 42,6 % 2,7 % Ympäristön kannalta kestävät toiminnot yhteensä (*) Miljoonaa euroa Ympäristön kannalta kestävät toiminnot yhteensä () Miljoonaa euroa Keskeinen tulosindikaattori () Keskeinen tulosindikaattori () Prosenttiosuus (kaikista omaisuuseristä) GAR-osuuden osoittajasta pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 2 ja 3 kohta sekä liitteessä V oleva 1.1.2 jakso) GAR-osuuden nimittäjästä pois jätettyjen omaisuuserien prosenttiosuus (7 artiklan 1 kohta ja liitteessä V oleva 1.2.4 jakso) Täydentävät keskeiset tulosindikaattorit GAR-osuus (lainavirta) - - 0,0 % 0,0 % 96,2 % 40,1 % 3,8 % Kaupankäyntivarasto() - - - - Rahoitusvakuudet - - - - Hoidettavina olevat varat - - - - Palkkiotuotot() Luottolaitokset, jotka eivät täytä vakavaraisuusasetuksen 94 artiklan 1 kohdan tai 325 a artiklan 1 kohdan edellytyksiä ** Palkkiotuotot muista palveluista kuin luototnaannosta ja hoidettavina olevista varoista Laitosten on annettava tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot tästä keskeisestä tulosindikaattorista, tavoitteet mukaan lukien, sekä asiaankuuluvat selitykset kätetystä menetelmästä. *** Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus pankkien kokonaisvaroista Vastapuolen liikevaihtoindikaattorin perusteella Vastapuolen CapEx-indikaattorin perusteella lukuun ottamatta luotonantotoimintoja, joissa yleisen luototnannon osalta käytetään liikevaihtoindikaattoria Huomautus 1: Taulukoissa olevia vihreäksi värjättyjä soluja ei raportoida. Huomautus 2: Taulukoissa luvut raportoidaan miljoonina euroina. Mikäli tulos on alle 500 000 euroa, se pyöristyy taulukossa luvuksi nolla. Taulukoissa viiva tarkoittaa, että tulos on nolla euroa. 55 1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (Liikevaihto) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024 Yhteen- laskettu brutto- määräinen kirjanpito- arvo Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa 4 283 2 877 4 1 3 0 - - - - - - - - 0 - - - 4 - - - - - - - 2 881 4 1 3 0 2 Rahoitusalan yritykset 125 13 1 1 0 0 - - - - - - - - 0 - - - - - - - - - - - 13 1 1 0 0 3 Luottolaitokset 125 13 1 1 0 0 - - - - - - - - 0 - - - - - - - - - - - 13 1 1 0 0 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 123 13 1 1 0 0 - - - - - - - - 0 - - - - - - - - - - - 13 1 1 0 0 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7 Muut rahoituslaitokset 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8 joista sijoituspalveluyrityksiä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 56 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 16 joista vakuutusyhtiöitä 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 17 Luotot 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 15 4 3 - 2 0 - - - - - - - - 0 - - - 4 - - - - - - - 7 3 - 2 0 21 Luotot 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 15 4 3 - 2 0 - - - - - - - - 0 - - - 4 - - - - - - - 7 3 - 2 0 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 24 Kotitaloudet 4 129 2 861 - - - - - - - - - - - - 2 861 - - - - 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 3 473 2 861 - - - - - - - - - - - - 2 861 - - - - 26 joista rakennusten perusparannuslainoja 104 - - - - - - - - - - - - - - - - - - 27 joista moottoriajoneuvolainoja 8 - - - - - - - - - - 28 Paikallishallintojen rahoitus 14 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 30 Muu paikallishallintojen rahoitus 14 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32 Omaisuuserät, jotka jätetään GAR- osuuden laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 3 337 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 2 477 34 Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 2 420 35 Luotot 2 287 57 36 joista liikekiinteistövakuudellisia lainoja 698 37 joista rakennusten perusparannuslainoja 19 38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 105 39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 27 40 EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 57 41 Luotot - 42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 54 43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3 44 Johdannaiset 79 45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 283 46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 396 47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 102 48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 7 620 2 877 4 1 3 0 - - - - - - - - 0 - - - 4 - - - - - - - 2 881 4 1 3 0 49 Muut omaisuuserät, joita ei otetan huomioon GAR-osuuden laskennassa 212 50 Saamiset valtioilta 147 51 Saamiset keskuspankeilta 65 52 Kaupankäyntivarasto - 53 Kokonaisvarat 7 832 2 877 4 1 3 0 - - - - - - - - 0 - - - 4 - - - - - - - 2 881 4 1 3 0 Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 54 Rahoitusvakuudet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 55 Hoidettavina olevat varat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 57 Joista oman pääoman ehtoisia arvopapereita - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 58 1. GAR-osuuden laskennassa käytettävät omaisuuserät (CapEx) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024 Yhteen- laskettu brutto- määräinen kirjanpito- arvo Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiin aloihin liittyviä (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista ympäristön kannalta kestäviä (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa 4 283 2 878 5 1 3 0 0 - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - 2 882 5 1 3 0 2 Rahoitusalan yritykset 125 13 2 1 0 0 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 2 1 0 0 3 Luottolaitokset 125 13 2 1 0 0 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 2 1 0 0 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 123 13 2 1 0 0 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 2 1 0 0 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7 Muut rahoituslaitokset 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8 joista sijoituspalveluyrityksiä - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 59 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 16 joista vakuutusyhtiöitä 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 17 Luotot 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 15 5 3 - 2 0 0 - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - 8 3 - 2 0 21 Luotot 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 15 5 3 - 2 0 0 - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - 8 3 - 2 0 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 24 Kotitaloudet 4 129 2 861 - - - - - - - - - - - - 2 861 - - - - 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 3 473 2 861 - - - - - - - - - - - - 2 861 - - - - 26 joista rakennusten perusparannuslainoja 104 - - - - - - - - - - - - - - - - - - 27 joista moottoriajoneuvolainoja 8 - - - - - - - - - - 28 Paikallishallintojen rahoitus 14 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 30 Muu paikallishallintojen rahoitus 14 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 31 Haltuunotolla saadut vakuudet: asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32 Omaisuuserät, jotka jätetään GAR- osuuden laskennassa pois osoittajasta (muttei nimittäjästä) 3 337 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33 Rahoitusalan yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset 2 477 34 Pk-yritykset ja muut kuin rahoitusalan yritykset (jotka eivät ole pk-yrityksiä), joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 2 420 35 Luotot 2 287 60 36 joista liikekiinteistövakuudellisial ainoja 698 37 joista rakennusten perusparannuslainoja 19 38 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 105 39 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 27 40 EU:n ulkopuolisten maiden vastapuolet, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 57 41 Luotot - 42 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 54 43 Oman pääoman ehtoiset instrumentit 3 44 Johdannaiset 79 45 Vaadittaessa maksettavat pankkien väliset lainat 283 46 Käteisvarat ja niihin liittyvät varat 396 47 Muut varojen luokat (esim. liikearvo, hyödykkeet jne.) 102 48 GAR-osuuteen sisältyvät omaisuuserät yhteensä 7 620 2 878 5 1 3 0 0 - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - 2 882 5 1 3 0 49 Muut omaisuuserät, joita ei otetan huomioon GAR-osuuden laskennassa 212 50 Saamiset valtioilta 147 51 Saamiset keskuspankeilta 65 52 Kaupankäyntivarasto - 53 Kokonaisvarat 7 832 2 878 5 1 3 0 0 - - - - - - - - - - - 3 - - - - - - - 2 882 5 1 3 0 Taseen ulkopuoliset vastuut - Yritykset, joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tiedonantovelvollisuuksia 54 Rahoitusvakuudet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 55 Hoidettavina olevat varat - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 56 Joista vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 57 Joista oman pääoman ehtoisia arvopapereita - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 61 2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (Liikevaihto) Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi) Miljoonaa euroa a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopioliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCA) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCA) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (WTR) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (WTR) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CE) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CE) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (PPC) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (PPC) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ CE+PPC+ BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ CE+PPC+ BIO) 1 C. 10.89 Muualla luokittelematon elintarvikkeiden valmistus - - - - - - - - - - - - - - 2 C. 17.22 Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus - - - - - - - - - - - - - - 3 C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 0 0 - - - - - - - - - - 0 0 4 C. 20.13 Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus 0 0 - - - - - - - - - - 0 0 5 C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 0 0 - - - - 0 - - - - - 0 0 6 D. 35.11 Sähkön tuotanto 2 2 - - - - - - - - - - 2 2 7 F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien purku - 0 - - - - - - - - - - - 0 8 G. 46.90 Muu tukkukauppa - - - - - - - - - - - - - - 9 L. 68.20 Omien tai leasing- kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 1 - - - - - - - - - - - 1 - 10 M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen - - - - - - - - 4 - - - 4 - 62 2. GAR-osuutta koskevat alakohtaiset tiedot (CapEx) Erittely aloittain - NACE:n nelinumerotasolla (koodi ja nimi) Miljoonaa euroa a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopioliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Muut kuin rahoitusalan yritykset (joihin sovelletaan muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä) Pk-yritykset ja muut rahoitusalan ulkopuoliset yritykset, joihin ei sovelleta muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo Bruttomääräinen kirjanpitoarvo milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCA) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCA) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (WTR) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (WTR) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CE) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CE) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (PPC) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (PPC) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ CE+PPC+ BIO) milj. euroa Josta ympäris- tön kannalta kestävät (CCM+ CCA+ WTR+ CE+PPC+ BIO) 1 C. 10.89 Muualla luokittelematon elintarvikkeiden valmistus - - - - - - - - - - - - - - 2 C. 17.22 Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus - - - - - - - - - - - - - - 3 C. 19.20 Jalostettujen öljytuotteiden valmistus 1 1 - - - - - - - - - - 1 1 4 C. 20.13 Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus 0 - - - - - - - - - - - 0 - 5 C. 27.51 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 0 0 - - - - - - - - - - 0 0 6 D. 35.11 Sähkön tuotanto 2 2 - - - - - - - - - - 2 2 7 F. 43.11 Rakennusten ja rakennelmien purku - 0 - - - - - - - - - - - 0 8 G. 46.90 Muu tukkukauppa - - - - - - - - - - - - - - 9 L. 68.20 Omien tai leasing- kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 1 - - - - - - - - - - - 1 - 10 M. 72.19 Muu luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus ja kehittäminen 0 0 0 - - - - - 3 - - - 4 0 63 3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae % (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten suojelu (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon- otetuista omaisuus- eristä Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon 67,2 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 67,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 56,2 % 2 Rahoitusalan yritykset 10,5 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - 0,1 % - - - - - - - - - - - 10,6 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 % 1,6 % 3 Luottolaitokset 10,5 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - 0,1 % - - - - - - - - - - - 10,6 % 1,1 % 0,7 % 0,1 % 0,0 % 1,6 % 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 10,7 % 1,1 % 0,8 % 0,1 % 0,0 % - - - - - - - - 0,1 % - - - - - - - - - - - 10,8 % 1,1 % 0,8 % 0,1 % 0,0 % 1,6 % 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 7 Muut rahoituslaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 8 joista sijoituspalveluyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 64 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 16 joista vakuutusyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 17 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 23,2 % 17,6 % - 15,4 % 0,3 % - - - - - - - - 0,5 % - - - 24,6 % - - - - - - - 48,3 % 17,6 % - 15,4 % 0,3 % 0,2 % 21 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 23,2 % 17,6 % - 15,4 % 0,3 % - - - - - - - - 0,5 % - - - 24,6 % - - - - - - - 48,3 % 17,6 % - 15,4 % 0,3 % 0,2 % 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 24 Kotitaloudet 69,3 % - - - - - - - - - - - - 69,3 % - - - - 54,2 % 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 82,4 % - - - - - - - - - - - - 82,4 % - - - - 45,6 % 26 joista rakennusten perusparannuslainoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1,4 % 27 joista moottoriajoneuvolainoja - - - - - - - - - - 0,1 % 28 Paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,2 % 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 30 Muu paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,2 % 31 Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 32 Yhteenlasketut GAR -osuuteen kuuluvat varat 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 65 3. Lainakannan GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae % (kaikista nimittäjän kattamista omaisuuseristä) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten suojelu (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon- otetuista omaisuus- eristä Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttöJ oista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät lainat ja ennakot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan GAR-osuuden laskennassa huomioon 67,2 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 67,3 % 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 % 56,2 % 2 Rahoitusalan yritykset 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 1,6 % 3 Luottolaitokset 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10,8 % 1,2 % 0,7 % 0,2 % 0,0 % 1,6 % 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 10,9 % 1,2 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 0,0 % - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10,9 % 1,2 % 0,8 % 0,2 % 0,0 % 1,6 % 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 7 Muut rahoituslaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 8 joista sijoituspalveluyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 66 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 16 joista vakuutusyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 17 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset 29,6 % 19,9 % - 15,5 % 0,2 % 2,5 % - - - - - - - - - - - 22,1 % - - - - - - - 54,2 % 19,9 % - 15,5 % 0,2 % 0,2 % 21 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö 29,6 % 19,9 % - 15,5 % 0,2 % 2,5 % - - - - - - - - - - - 22,1 % - - - - - - - 54,2 % 19,9 % - 15,5 % 0,2 % 0,2 % 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 24 Kotitaloudet 69,3 % - - - - - - - - - - - - 69,3 % - - - - 54,2 % 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 82,4 % - - - - - - - - - - - - 82,4 % - - - - 45,6 % 26 joista rakennusten perusparannuslainoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1,4 % 27 joista moottoriajoneuvolainoja - - - - - - - - - - 0,1 % 28 Paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,2 % 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 30 Muu paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,2 % 31 Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32 Yhteenlasketut GAR -osuuteen kuuluvat varat 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 37,8 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 67 4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae % (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon- otetuista omaisuus- eristä Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 58,3 % 2 Rahoitusalan yritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 3 Luottolaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 7 Muut rahoituslaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 8 joista sijoituspalveluyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 68 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 16 joista vakuutusyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 17 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 21 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 24 Kotitaloudet 72,3 % - - - - - - - - - - - - 72,3 % - - - - 57,7 % 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 79,9 % - - - - - - - - - - - - 79,9 % - - - - 52,2 % 26 joista rakennusten perusparannuslainoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1,9 % 27 joista moottoriajoneuvolainoja - - - - - - - - - - 0,6 % 28 Paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 30 Muu paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 31 Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32 Yhteenlasketut GAR -osuuteen kuuluvat varat 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 69 4. Lainavirran GAR-osuutta koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae % (kaikkien huomioon otettavien omaisuuserien virrasta) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon- otetuista omaisuus- eristä Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat GAR-osuus - sekä osoittajassa että nimittäjässä huomioon otettavat omaisuuserät 1 Muuta kuin kaupankäyntiä varten pidettävät luotot, vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka otetaan huomioon vihreiden omaisuuserien osuuden laskennassa 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 71,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 58,3 % 2 Rahoitusalan yritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 3 Luottolaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 4 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 5 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 % 6 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 7 Muut rahoituslaitokset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 8 joista sijoituspalveluyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 9 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 10 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 11 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 70 12 joista omaisuudenhoitoyhtiöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 13 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 14 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 15 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 16 joista vakuutusyritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 17 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 18 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 19 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 20 Muut kuin rahoitusalan yritykset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 21 Luotot - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 22 Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, mukaan lukien tulojen käyttö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 23 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 24 Kotitaloudet 72,3 % - - - - - - - - - - - - 72,3 % - - - - 57,7 % 25 joista asuinkiinteistövakuudellisia lainoja 79,9 % - - - - - - - - - - - - 79,9 % - - - - 52,2 % 26 joista rakennusten perusparannuslainoja - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1,9 % 27 joista moottoriajoneuvolainoja - - - - - - - - - - 0,6 % 28 Paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 29 Asuntojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 30 Muu paikallishallintojen rahoitus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,0 % 31 Haltuunoton kautta saadut vakuudet asuin- ja liikekiinteistöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 32 Yhteenlasketut GAR -osuuteen kuuluvat varat 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 41,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % 71 5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (Liikevaihto) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad % (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat 1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 72 5. Taseen ulkopuolisia vastuita koskeva keskeinen tulosindikaattori (CapEx) a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad % (kaikista huomioon otettavista taseen ulkopuolisista eristä) 31. joulukuuta 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) Kiertotalous (CE) Ympäristön pilaantuminen (PPC) Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) YHTEENSÄ (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmäkelpoiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Osuus kaikista huomioon otetuista omaisuuseristä, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmän kannalta merkityksellisiä aloja (luokitusjärjestelmän mukaiset) Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista mah- dollis- tavat toimin- nat Joista tulojen käyttö Joista siirty- mätoi- minnat Joista mah- dollis- tavat toimin- nat 1 Rahoitusvakuudet (rahoitusvakuuksia koskeva keskeinen tulosindikaattori) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Hoidettavina olevat varat (hoidettavina olevia varoja koskeva keskeinen tulosindikaattori) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 73 Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (Liikevaihto) Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (CapEx) Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita . Kyllä Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Kyllä 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 74 Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (Liikevaihto) Rivi Miljoonaa euroa Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0 % 1 0,0 % - - 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 1 0,0 % 1 0,0 % - - 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - 0,0 % - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - 0,0 % - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 0,0 % 2 0,0 % - - 8 Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 4 0,1 % 4 0,1 % - - 75 Lomake 2. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) (CapEx) Rivi Miljoonaa euroa Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 0,0 % 2 0,0 % - - 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 0 0,0 % 0 0,0 % - - 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - 0,0 % - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 0,0 % 2 0,0 % - - 8 Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä 5 0,1 % 5 0,1 % - - 76 Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (Liikevaihto) Rivi Miljoonaa euroa Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 1 35,1 % 1 35,1 % - - 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 1 36,0 % 1 36,0 % - - 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 1 29,0 % 1 29,0 % - - 8 Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 4 100,0 % 4 100,0 % - - 77 Lomake 3. Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) (CapEx) Rivi Miljoonaa euroa Määrä ja osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 2 49,6 % 2 49,6 % - - 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 0 10,4 % 0 10,4 % - - 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 2 40,0 % 2 40,0 % - - 8 Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa 5 100,0 % 5 100,0 % - - 78 Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (Liikevaihto) Rivi Miljoonaa euroa Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % - 0,0 % - 0,0 % 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % - 0,0 % - 0,0 % 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - 0 0,0 % - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - 0 0,0 % - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 873 37,7 % 2 873 37,7 % - 0,0 % 8 Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 873 37,7 % 2 873 37,7 % - 0,0 % 79 Lomake 4. Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (CapEx) Rivi Miljoonaa euroa Osuus (tiedot on esitettävä rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina) Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot Määrä % Määrä % Määrä % 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % - 0,0 % - 0,0 % 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % - 0,0 % - 0,0 % 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - 0 0,0 % - - 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - - - - - 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 874 37,7 % 2 874 37,7 % 0 0,0 % 8 Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 2 874 37,7 % 2 874 37,7 % 0 0,0 % 80 Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (Liikevaihto) Rivi Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa Määrä Prosenttiosuus 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 4 739 62,2 % 8 Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 4 739 62,2 % Lomake 5. Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (CapEx) Rivi Taloudelliset toiminnot, miljoonaa euroa Määrä Prosenttiosuus 1 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - - 2 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 2 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 3 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 3 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 4 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 4 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 5 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 5 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 6 Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 6 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä - 0,0 % 7 Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 4 738 62,2 % 8 Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä 4 738 62,2 % 81 E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennainen kestävyysaihe Vaikutukset Riskit Mahdollisuudet • Ilmastonmuutokseen sopeutuminen • Ilmastonmuutoksen hillintä • Energia ↑ Yhtiö pyrkii käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä silloin, kun yhtiöllä on mahdollisuus vaikuttaa sähkösopimukseen. Äärimmäiset sääilmiöt ja pandemiat voivat aiheuttaa asiakkaille taloudellisia vaikeuksia, mikä voi vaikuttaa sijoituksiin ja lainojen takaisinmaksukykyyn. Mahdolliset kriisit, sodat ja luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa haasteita energiansaannille. Fyysiset riskit: Myrskyt, merenpinnan nousu, krooniset lämpötilan muutokset sekä tuuleen ja veden eroosioon liittyvät vaikutukset voivat aiheuttaa yhtiön vakuuksien arvoon liittyvää riskiä. Näillä riskeillä voi olla vaikutuksia myös yhtiön ulkoistuksien kannalta kriittiseen infrastruktuuriin. Siirtymäriskit: Siirtymisellä ilmaston kannalta kestävämpiin toimintatapoihin voi olla vaikutusta yhtiön luottovastapuoliin. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset talouteen ja velallisten maksukykyyn lisäävät luottoriskiä. Mikäli yhtiö ei toteuta kestäviä arvoja, voi tämä vaikeuttaa sen varainhankintaa sijoittajien kautta. Sääntely suosii ilmaston kannalta kestävää lainanantoa, millä voi olla vaikutusta yhtiön luottosalkun muotoon. Mikäli yhtiö ei saavuta hiilineutraaliustavoitteita tai jos sen toiminta ei tue vihreää siirtymää, tästä voi aiheutua mainehaittaa. Yhtiö noudattaa Finanssiala ry:n yhteisiä ilmastotavoitteita, millä on positiivinen vaikutus yhtiön maineeseen ja yhteisillä tavoitteilla voidaan vaikuttaa koko toimialan maineeseen. Asiakkaille on mahdollista tuottaa lisäarvoa kehittämällä uusia palveluita ja kestäviä ratkaisuja, mikä voi johtaa positiivisiin taloudellisiin vaikutuksiin asiakastyytyväisyyden ja uusien asiakkuuksien kautta. Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana. ↑ Euroopan investointirahaston (EIR) lainatakaus tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden saada rahoitusta ympäristöystävällisiin hankkeisiinsa edullisemmilla ehdoilla. Lainatakauksen tavoitteena on edistää kotitalouksien ja yritysten vihreää siirtymää. Yhtiö tekee yhteistyötä vihreään siirtymään tähtäävissä rahoitusratkaisuissa myös Finnveran kanssa. ↓ Vuoden 2024 yhtiön oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,8 tCO2e (Scope 1). Vuoden 2024 yhtiön oman toiminnan ostoenergian sijaintiperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 834 tCO2e ja markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 699 tCO2e (Scope 2). ↓ Arvoketju: Vuoden 2024 epäsuorat arvoketjun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 588 255 tCO2e (Scope 3). ↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus 82 Strategia E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Yhtiö on asettanut tavoitteen sitoutua Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ilmaston lämpenemisestä vuoteen 2026 mennessä. Yhtiöllä ei vielä ole ESRS-standardin määritelmän mukaista siirtymäsuunnitelmaa. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia. ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Ilmastoriskit huomioidaan yhtiön liiketoiminnassa voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja yhtiön liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Yhtiö on kartoittanut ilmastoon liittyviä olennaisia riskejä ja määrittänyt niiden yhteyttä sen luottoriskeihin, operatiivisiin riskeihin sekä markkinariskeihin. Yhtiön tunnistamat ilmastoon liittyvät olennaiset fyysiset ja siirtymäriskit esitellään osiossa ESRS 2 IRO-1. Yhtiö on toteuttanut skenaario- ja resilienssianalyysin vuoden 2024 aikana tarkastellakseen miten ilmastokestäviä sen strategia ja liiketoimintamalli ovat. Skenaarioanalyysia on tarkasteltu ESRS 1:n määrittämien aikahorisonttien mukaisesti lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä (yli 5 vuotta) aikavälillä. Skenaarioanalyysissa on tarkasteltu kahta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaista ilmastonmuutosskenaarioita. Skenaariossa RCP 2.6 päästöt kääntyvät laskuun ja lämpötilan nousu on maltillista. Mikäli poliittisilla toimilla sekä yritysten sitoutumisella ilmastotyöhön saavutetaan skenaariossa huomioon otettuja asetettuja tavoitteita, lämpötilan nousun on arvioitu lähtevän maltilliseen laskuun tulevien vuosikymmenten aikana. Ilmastoskenaario RCP 8.5 on erittäin voimakkaiden vaikutusten skenaario, jossa päästöt kasvavat ja lämpötila nousee voimakkaasti. Skenaario kuvaa tilannetta, jossa poliittisia toimia ja muutoksia ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi ei tehdä, ja kasvihuonevaikutus vahvistuu ja globaali lämpötila nousee merkittävästi. Skenaarioanalyysissa vaikutuksia on tarkasteltu yhtiön oman toiminnan lisäksi arvoketjun alku- ja loppupäästä olennaisin osin. Analyysissa olennaiset sidosryhmät on huomioitu kartoittamalla ulkoisten palveluntarjoajien vihreään siirtymään liittyviä suunnitelmia ja riskejä. Yhtiön toimintaan liittyvät fyysiset ilmastoriskit voivat aiheuttaa vaikutuksia etenkin vakuuksien arvoon ja asiakkaiden maksukykyyn, millä on suora vaikutus yhtiön toimintaan ja tulokseen. Tarkastellussa skenaariossa RCP 2.6 ilmastonmuutos oheisilmiöineen on hillitympää ja todennäköisyys laajamittaisiin vakuuksien alaskirjauksiin tai luottoriskiin on pieni. Pohjoismaissa maltilliset ilmastovaikutukset liittyvät taloudellisiin rasitteisiin kuten kustannuksien nousuun ja logistiikan ongelmiin. Ruoan ja resurssien kallistumisella voi olla vaikutusta yhtiön asiakkaiden maksukykyyn. Lisäksi resurssien hintojen nousut ja heikko saatavuus voivat nostaa konfliktien määrää. Maltillisessa ilmastoskenaariossa talouden tasapaino voi pysyä hyvällä tasolla, mutta mahdolliset maailmanlaajuiset häiriöt vaikuttavat myös Suomen talouden suorituskykyyn. Mahdollisten laman, kansantalouden muutoksien ja siihen liittyvien ongelmien vaikutukset vaikuttavat keskeisimmin yhtiön liiketoimintaan. Maltillisen skenaarion vaikutukset kansantaloudellisiin mittareihin ovat lievempiä ja paremmin ennakoitavia kuin voimakkaamman lämpenemisen skenaarioissa. Maltillisessa ilmastoskenaariossa merenpinnan nousu eteläisen pallopuoliskon alueilla on lievää eikä suuria maa- alueita ole vaarassa joutua veden varaan. Kaikki yhtiön työntekijät sekä suurin osa sen asiakkaista toimivat Suomessa, jossa sään ääri-ilmiöt ja geotermiset riskit ovat vähäisiä. Myöskään mahdollinen kuivuus Etelä- Euroopassa ei vaikuta yhtiön toimintaan eikä tulokseen merkittävästi. Yhtiön ulkoistukset ovat maantieteellisesti hajautettuja, jolloin maltillisen lämpötilan nousun skenaariossa merenpinnan nousu tai sään ääri-ilmiöt eivät uhkaa yhtiön toimintaa tai infrastruktuuria. Myös pilvipalvelut suojaavat toimintaa ja ylläpitävät toimintavarmuutta muuttuvissa tilanteissa. Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa RCP 8.5 maa- ja vesialueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi merenpinnan nousun takia monet eteläisen pallopuoliskon alueet ovat vaarassa joutua veden alle. Suurimmat riskit yhtiön tulevaisuuden toiminnan 83 näkökulmasta ovat kuitenkin rajalliset, jos vertailukohtana on vastaava yritystoiminta maantieteellisesti eteläisemmällä tai ilmastovaikutuksen kannalta riskialttiimmalla alueella. Myös voimakkaan ilmaston lämpenemisen skenaariossa riskien realisoituminen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on suhteellisen pienimuotoista. Pidemmän aikavälin siirtymäriskit liittyen markkinaan, teknologian muutokseen, mainevaikutuksiin, säännösten ja lakien muutoksiin sekä fyysiset ilmastoriskit, kuten sään ääri-ilmiöt, luovat haasteita ja kehittämistarpeita. Viiden vuoden aikajänteellä riskien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten on arvioitu olevan vähäiset, mutta jo 10 vuoden aikajänteellä vaikutukset voivat olla merkittäviä. Toimintaympäristön muutokset sekä mahdolliset asiakkaisiin vaikuttavat talouden haasteet voivat lisätä luottotappioita. Vaikeat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voivat heijastua suoraan yhtiön toimintaan ja mahdollinen vakuuskannan arvon lasku ja luottotappioiden lisääntyminen heikentäisivät yhtiön tuloksentekokykyä merkittävästi. Suomessa maa- ja metsätalouteen voi kohdistua merkittäviä vaikutuksia muun muassa kuivuuden, metsäkadon, tulvien ja lajiston muuttumisen kautta. Koska yhtiön salkusta ja vakuuksista melko pieni osuus on sidottu maa- ja metsätalousyrityksiin, vaikutukset yhtiön liiketoimintaan ovat rajalliset. Maa- ja metsätalouteen liittyvät vakuudet tulee huomioida yhtiön resilienssin näkökulmasta myös tulevaisuudessa. Ulkoistuksiin liittyvät riskit ovat suurempia merkittävämmän lämpenemisen skenaariossa. Vedenpinnan merkittävä nousu todennäköisesti vaarantaisi osan nykyisesti käytetyistä ulkoistuksista, johtuen niiden maantieteellisestä sijainnista. Myös pilvipalvelut käyttävät konesaleja, jotka voivat olla epäsuotuisalla sijainnilla. Riskiä voidaan alentaa hallitsemalla ulkoistuksia ja hajauttamalla konesaleja maantieteellisesti laajemmalle alueelle. Siirtymäriskit voivat vaikuttaa yhtiön toimintaan sekä maltillisen että voimakkaan lämpenemisen skenaariossa. Yhtiölle keskeisiä riskejä ovat luotto-, varainhankinta-, sääntely- ja maineriskit, joihin kaikkiin liittyy myös siirtymäriski. Voimakkaan lämpenemisen skenaariossa yhtiöltä odotetaan merkittävämpiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jolloin siirtymäriskit ovat todennäköisesti yhtiön toiminnan kannalta huomattavampia kuin matalan lämpenemisen skenaariossa. Siirtyminen kohti kestävämpää liiketoimintaa voi vaatia investointeja esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai henkilöstöresursseihin sekä muutosta yhtiön strategiaan. Yhtiöön vaikuttavista siirtymäriskeistä kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 IRO-1. Yhtiön suhteellisen yksinkertainen liiketoimintamalli ja palveluvalikoima, rajattu maantieteellinen sijainti ja pelkästään Suomeen keskittyvät toiminnot tuovat mukanaan mahdollisuudet muuttaa strategiaa ja prosesseja tarvittaessa joustavasti. Yhtiön ulkoistuksiin kohdistuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset voivat nostaa IT-palveluiden kustannuksia, jolloin yhtiö voi kilpailuttaa toimijoita uudelleen tai kehittää omia järjestelmiään, mikä aiheuttaa kustannuksia. Sijoittajat edellyttävät vastuullista toimintaa, jolloin yhtiön tekemät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat sekä edellytys kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden toteutumiselle, mutta myös rahoituksen saamiselle. Yhtiö jatkaa selvitystyötään prosessi- ja järjestelmämuutoksista vihreille joukkovelkakirjalainoille (Green Bond) vastatakseen sidosryhmien ja markkinoiden vaatimuksiin sekä hallitakseen varainhankintaan liittyviä riskejä. Ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi yhtiön on tarkasteltava lainasalkkunsa painopistealueita ja ohjattava rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Yhtiön resilienssiä vahvistavat tulevaisuustietoisuus, uusien markkinoiden tunnistaminen, tehokkaamman teknologian mukauttaminen osaksi liiketoimintaa sekä mahdollisuus vihreän rahoituksen hyödyntämiseen. Yhtiön toimintaan liittyy vahvasti tiedonhallinta ja luottamus tietotekniikkaan, jolloin oleellinen osa uhkien tarkastelua on IT-tietoturva. Tiedon keräämisessä, tallentamisessa ja hyödyntämisessä noudatetaan sitä koskevaa sääntelyä ja viranomaisohjeita. Yhtiön liiketoiminta on riippuvainen monesta ulkoistetusta palvelusta ja erikoistuneet IT-yrityksien järjestelmät ovat osittain räätälöity ja mukautettu yhtiön erityistarpeita varten. Yhteistyö ulkoistettujen toimijoiden kanssa on tiivistä, sillä tietoturva- ja kehitystyötä on yhtiössä jatkuvasti. Ilmastoriskien näkökulmasta ulkoistuksien valinta on järjestelmien, palveluiden ja kustannuksien arvioimista, mutta myös ympäristön kannalta kestävät käytännöt on otettava huomioon, eteenkin palvelinkeskuksia tarkastellessa. On tärkeää, että yhtiöllä on palveluiden tuottajana luotettava kumppani, joka 84 huolehtii niin fyysisestä kuin IT-tietoturvasta. Tietoturva ja asiakkaiden luottamus ovat yhtiön toiminnan ja sen jatkuvuuden edellytys. Saatavilla olevan tiedon puute voi aiheuttaa epävarmuutta resilienssianalyysin tuloksille. Esimerkiksi merenpinnan nousun ja tulva-alueiden kannalta riskialueilla sijaitsevien vakuuksien määrittäminen on haastavaa yhtiön nykyisissä tietojärjestelmissä. Epävarmuutta resilienssianalyysille aiheuttaa myös tulevaisuuden ja ilmastonmuutoksen kehityksen ennustamisen vaikeus. Myös ihmisten ja yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen on haastavaa ennustaa. Epävarmuutta aiheuttaa myös inhimilliset tekijät resilienssianalyysin perustuessa yhtiön sisäiseen asiantuntija-arvioon. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet ottavat huomioon uusiutuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden niin omassa kuin sidosryhmien toiminnassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän keskeisiä ohjaavia periaatteita ja politiikkoja ovat luottopolitiikka, vastuullisuusohjelma tavoitteineen, ilmastoriskien olennaisuusarvio ja vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Hallitus vahvistaa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet ja johtoryhmä on ylin toimintaperiaatteiden toteuttamisesta vastuussa oleva toimielin. Vastuullisuusasioiden operatiivinen johtaminen on osa päivittäistä liiketoimintaa ja yhtiön hallitus seuraa vastuullisuuden johtamista, toteutumista ja riskienhallintaa. Yhtiön vastuullisuusohjelma tavoitteineen perustuu yhtiön arvoihin, liiketapaperiaatteisiin, sidosryhmien ja toimintaympäristön odotuksiin. Yhtiö ottaa huomioon toimialan yhteiset käytänteet, lainsäädännön ja säädökset sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet. Osana vastuullisuusohjelman päivitystä yhtiölle olennaisimmiksi ympäristöön liittyviksi vastuullisuusnäkökulmiksi on tunnistettu kestävien rahoituskohteiden rahoittaminen sekä kestävien sijoitustuotteiden tarjonta, kumppaneiden vastuullisuuden varmistaminen, toiminnan päästöjen tarkastelu ja hiilineutraalius sekä sijoitustoiminnan ja salkkujen ilmastoriskien tarkastelu. Nämä kaikki näkökohdat osaltaan liittyvät olennaiseksi tunnistettuihin vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin ja ne otetaan huomioon yhtiön toiminnan ja prosessien kehityksessä. Yhtiön luotonantoa ohjaa luottoriskistrategian lisäksi johtoryhmän määrittelemä luottopolitiikka ja luottohallinnon ohje. Yhtiön luottopolitiikka yhdessä luottohallinnon ohjeistuksen kanssa kuvaa ne luotonantoon liittyvät periaatteet ja keinot, joilla asiakasliiketoiminta toteuttaa tavoiteltua riskinottohalukkuutta. Luottoprosessia ja sen toimintaa ohjaavat edellä mainittujen lisäksi yhtiön johtoryhmä ja luottoryhmät, jotka tarkastelevat kulloinkin voimassa olevien toimintaohjeiden ja linjauksien ajantasaisuutta ja viestivät tarvittaessa muutoksista asiakasliiketoiminnalle. Luottopolitiikkaan on sisällytetty ilmastoon liittyviä periaatteita, jonka mukaan rahoituspäätöksessä on otettava huomioon hankkeen ympäristöön liittyvät kriteerit siinä laajuudessa, kun kunkin rahoituksen kokoluokalle ja luonteen mukaan voidaan edellyttää mahdollinen riskivaikutus huomioiden. Luotonmyönnössä otetaan huomioon ympäristöön liittyvät riskit, joilla voi olla vaikutusta luotonottajan maksukykyyn tai käytetyn vakuuden arvoon. Yhtiö ei rahoita ympäristölle vahingollisia hankkeita, eettisesti ja moraalisesti kiistanalaista toimintaa tai kansallisen lain vastaista toimintaa. Ilmastoriskien olennaisuusarviossa kartoitetaan ja kuvataan metodeja riskien arvioimisesta, päivittämisestä ja merkittävyyden tason määrittelystä. Toimintaperiaatteen yleinen tavoite on varmistaa, että ilmastoriskit otetaan yhtiön toiminnassa huomioon voimassa olevan lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja yhtiön liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi periaatteella pyritään vähentämään hiilijalanjälkeä ja parantamaan tiedon keruuta liittyen vihreään siirtymään. Vähintään kerran vuodessa toteutettava riskikartoitus pyrkii tunnistamaan yhtiölle kaikki olennaiset ilmastoriskit ja arvioimaan niiden vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toimintaperiaate liittyy tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin sekä riskeihin. Hallitus vastaa toimintaperiaatteen toteutumisesta. Yhtiö välittää asiakkailleen Sp-Rahastoyhtiön rahastoja, joka huolehtii ja raportoi vastuullisen sijoittamisen periaatteiden noudattamisesta omassa toiminnassaan. Tarjoamalla ympäristökriteerit huomioivia rahastotuotteita asiakkailleen yhtiö vaikuttaa välillisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja hyödyntää mahdollisuutta tarjota asiakkailleen 85 lisäarvoa kestävillä sijoitustuotteilla. Huomioimalla vastuullisuuden rahastokumppanin valinnassa yhtiö hallitsee maineriskiä ja vastaa sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Sijoitusneuvonnan ohjenuorana toimii MiFID -toimintaohje, joka sisältää vaatimuksen asiakkaan EU-taksonomian (EU 2020/852) ja EU:n tiedonantoasetuksen (EU 2019/2088) mukaisten kestävyysmieltymyksen kartoittamiseen. Osana soveltuvuusarviota myös selvitetään, missä määrin rahoitusvälineiden tulee ottaa huomioon pääasialliset haitalliset vaikutukset. Yhtiö pyrkii kehittämään asiakkaille tarjottavia tuotteita ja palveluita siten, että ne tukevat ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Yhtiön oma toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi, jotta kokonaishiilijalanjälkeä voidaan pienentää. E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Tilikaudella toteutetut toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty alla luokiteltuna hiilestä irtautumisen keinoihin: sähköistyminen, uustiutuvan energian käyttö, energiatehokkuus, tuotteiden muutos ja arvoketjun hiilestä irtautuminen. Alla esitetyt toimet ovat tilikaudella 2024 toteutettuja, joita yhtiö tulee jatkamaan ja ylläpitämään myös tulevaisuudessa. Raportoitujen toimien toteuttaminen ei ole edellyttänyt yhtiöltä merkittäviä pääoma- tai toimintamenoja ja yhtiö arvioi, ettei toimien toteuttaminen ole toistaiseksi riippuvainen ylimääräisten resurssien saatavuudesta. Yhtiön toiminta pyritään suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi, jotta kokonaishiilijalanjälkeä ja siitä aiheutuvia ilmastolle negatiivisia vaikutuksia minimoidaan. Hiilijalanjäljen minimoiseksi toteutetut toimet ovat myös linjassa vastuullisuusohjelman keskeisten näkökohtien kanssa. Työsuhdeautoissa suositaan ensisijaisesti hybridi- tai sähköautoja, jolla vaikutetaan yhtiön Scope 1 -päästöjen määrään. Tilikaudella saavutetut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat Scope 1 -päästöjen osalta 36 tCO 2 e. Suorien kasvihuonekaasujen vähenemistä selittää työsuhdeautojen vähentyminen ja ajoneuvojen sähköistyminen. Yhtiö on sitoutunut uusiutuvan sähköenergian käyttämiseen ja näin ollen pyrkii käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä, joka on alkuperätakuin vahvistettua uusiutuvaa energiaa. Muutamissa konttoreissa sähkön alkuperästä ei ole varmuutta ja aiheutuvat päästöt lasketaan jäännösjakauman perusteella. Yhtiö tulee selvittämään tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusiutuvan energian käyttöön myös näiden konttoreiden osalta. Uusiutuvan energian käytöllä yhtiö välttää tilikaudella noin 202 tCO 2 e kasvihuonekaasupäästöjä. Vältettyjen päästöjen määrä on laskettu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästökertoimen ja kaukolämmön toimittajan ilmoittaman päästökertoimen perusteella. Yhtiö on uusiutuvan sähköenergian käytön lisäksi sitoutunut ohjaamaan asiakasvalintaa ja ulkoistuksia ympäristökriteerit ajatellen, mikä tarkoittaa, että yhtiön asiantuntijat huomioivat muun muassa energiatehokkuuteen liittyviä asioita päätöksenteossaan. Rahoitettavan projektin energiatehokkuusvaikutukset huomioidaan luotonmyönnössä ja ulkoistamisen kriteerinä tietoteknisen turvallisuustason lisäksi energiatehokkuus on osa kokonaisuuden arviointia. Sidosryhmien energiatehokkuus huomioimalla pyritään vähentämään Scope 3 -päästöjä. Energiatehokkuuden edistämiseen liittyvillä toimilla saavutetut päästövähennykset eivät ole mielekkäästi mitattavissa, sillä yhtiö ei ole toistaiseksi hyödyntänyt päästölaskennassa asiakkailta kerättyjä päästötietoja ja ulkoistuksista aiheutuvat päästöt lasketaan kustannusperusteisesti. Vastuullisuusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia yhtiön sijoitus- ja luottostrategiaan sekä järjestelmiin, jotta kestävät rahoitushankkeet pystytään tunnistamaan systemaattisesti ja tietoja voidaan hyödyntää hiilijalanjäljen mittaamisessa. 99,88 % yhtiön hiilijalanjäljestä syntyy arvoketjussa muodostuvista Scope 3 -päästöistä ja eritoten rahoitetuista päästöistä. Negatiivisten vaikutusten mittaamiseksi yhtiö on laajentanut raportointikaudella 2024 päästölaskentaa koskemaan kaikkia merkittäviä Scope 3 -kategorioita. Vuoden 2024 päästölaskennan pohjalta yritys tulee arvioimaan kokonaispäästöjensä kehitystä ja laatimaan päästövähennystavoitteet ja siirtymäsuunnitelman. Yhtiö tekee yhteistyötä Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa vihreään siirtymään tähtäävissä rahoitusratkaisuissa. Lisäksi yhtiöllä on ollut vuodesta 2022 lähtien Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa jälleenrahoituskumppanuus, jossa rahoitettavien 86 hankkeiden tulee täyttää NIB:n vastuullisuuskriteerit, jotka sisältävät vaatimukset hankkeen ympäristövaikutuksille. Yhteistyökumppanuudet liittyvät olennaisten negatiivisten vaikutusten ja riskien hallitsemiseen sekä mahdollisuuteen tuottaa asiakkaille lisäarvoa kestävien rahoitusratkaisujen kautta. Raportointikauden aikana yhtiö on ottanut käyttöön kestävän kehityksen EIR-takauksen edistääkseen kestävien rahoitushankkeiden rahoittamista. Takaus on käytössä pk-yritysten, taloyhtiöiden ja henkilöasiakkaiden uusissa rahoitushankkeissa, joilla on todistettavissa olevia positiivisia kestävyysvaikutuksia. Tällaisia hankkeita ovat mm. energiatehokkuusremontit ja -investoinnit tai sähköauton hankinta henkilökohtaiseen tai yrityksen käyttöön. Lisäksi yritysasiakkaiden luotonmyönnössä otetaan huomioon rahoitettavan hankkeen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset ympäristöön energiatehokkuuden, kiertotalouden ja luonnonvarojen näkökulmista. Arvioimalla rahoitettavien hankkeiden ilmastovaikutuksia yhtiö pyrkii tunnistamaan haitalliset hankkeet, edistämään arvoketjun hiilestä irtautumista ja pienentämään toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Yhtiö on aloittanut sijoitusstrategian päivittämisen, jonka tarkoituksena on sisällyttää ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät periaatteet strategiatasolle. Yhtiö tulee tarkentamaan sijoitustoimintaan ja luotonmyöntöön liittyviä toimintaperiaatteitaan. Päivityksien tarkoituksena on pienentää yhtiön arvoketjussa syntyviä ilmastovaikutuksia, mutta myös vastata sidosryhmien ESG-vaatimuksiin. Yhtiön tunnistamat olennaiset siirtymäriskit liittyvät markkinoiden ja lainsäädännön muutoksiin, teknologian kehitykseen ja maineriskiin. Yhtiö seuraa tiiviisti muuttuvaa ESG-sääntelyä ja sidosryhmien vaatimuksia hallitakseen riskejä, joita voi aiheutua, jos yhtiö ei pysty vastaamaan ilmastonäkökohtiin liittyviin vaatimuksiin. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt tiettyjen ilmastoriskien mahdollisuutta, joiden hallitsemiseksi yhtiö on sisällyttänyt ilmastoriskit riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Vastuullisuusriskit on integroitu osaksi olemassa olevia riskilajeja, jolloin ilmastoriskit tulevat kattavasti huomioitua. Äärimmäisistä sääilmiöistä ja lämpötilan kohoamisesta voi aiheutua mahdollisia välillisiä vaikutuksia infrastruktuuriin ja asiakkaan maksukykyyn. Tämän riskin hallitsemiseksi ulkoistuksissa kiinnitetään huomiota pilvipalveluiden hyödyntämiseen ja konesalien maantieteelliseen hajauttamiseen ja luotonmyönnössä otetaan huomioon ympäristöön liittyvät riskit, joilla voi olla vaikutusta luotonottajan maksukykyyn tai käytetyn vakuuden arvoon. Finanssisektorilla on merkittävä vaikutus kestävän kehityksen edistämisessä yhteiskunnassa. Yhtiön luottohallinnon ohjeen mukaisesti hallitus vahvistaa vuosittain yhtiön luottoriskistrategian, jonka mukaisesti luotonannossa edellytetään huomioitavan luoton myöntämisen vaikutukset yhtiön pääoma-asemaan, kannattavuuteen ja kestävyyteen sekä kiinnitysluottopankkitoiminnan edellyttämiin vaateisiin. Lisäksi luotonannossa on huomioitava asianmukaiset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit yhtiön vastuullisuusohjelman mukaisesti. Yhtiö haluaa ohjata asiakkaita siirtymään kohti ilmaston kannalta kestävää taloutta. Se tarkoittaa vastuullisuusnäkökulmien huomioimista ja integroimista kaikkiin sijoitus- ja rahoituspäätöksiin sekä varojen kohdentamista ympäristön, ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kohteisiin. Mittarit ja tavoitteet E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Yhtiöllä on tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä tavoitteita, joista se on aiemmin raportoinut. Tavoitteet esitellään osiossa ESRS 2 SBM-1. Ilmastoon liittyvät tavoitteet on asetettu, jotta minimoidaan toiminnasta aiheutuvia suoria ja välillisiä ilmastovaikutuksia ja hallitaan olennaisia riskejä. Yhtiön asettamat tavoitteet eivät kuitenkaan ole ESRS-standardin määritelmän mukaisia mitattavissa olevia tulossuuntautuneita tai aikasidonnaisia tavoitteita eikä yhtiö ole toistaiseksi asettanut absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita. Yhtiö ei ole asettanut ESRS:n mukaisia ilmastoon liittyviä tavoitteita, sillä vasta ensimmäisen raportointivuoden 2024 perusteella voidaan muodostaa riittävä käsitys kasvihuonekaasupäästöjen määrästä sekä ilmastoon liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Kasvihuonekaasupäästöjen numeeriset vähennystavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2024 päästölaskennan tulosten perusteella, jolloin yhtiöllä on asianmukaiset lähtötiedot tavoitteiden asettamiseen. Vuotta 2024 tullaan käyttämään vähennystavoitteiden 87 perusvuotena, sillä sen vuoden laskennassa on käytetty ensimmäistä kertaa PCAF:n mukaista investointien luokittelua ja päästölaskentamenetelmää. Yhtiön keskeinen tavoite on sitoutua Pariisin ilmastosopimukseen vuoteen 2026 mennessä ja sen myötä laatia ESRS- standardin mukainen tieteelliseen tutkimukseen pohjautuva siirtymäsuunnitelma ja päästövähennystavoitteet. Yhtiö ottaa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä tunnistetut fyysiset ja siirtymäriskit huomioon liiketoimintoja ja prosesseja kehittäessä. Yhtiö on toteuttanut toimia, joilla pyritään vähentämään toiminnasta aiheutuvia Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä. Tehtyjen toimien vaikuttavuutta seurataan vuosittain päästölaskennan avulla. Aiemmin raportoidut tavoitteet ovat pääasiassa laadullisia tavoitteita, joiden edistymistä seurataan vuosittain raportoinnin yhteydessä. Yhtiö tavoitteena on nostaa vastuullisuusnäkökulmat esille kaikkien uusien tuotteiden kuvauksissa, laatia prosessi- ja järjestelmämuutokset sekä tiekartta vihreään varainhankintaan sekä suunnitella vaikutusarvio yhtiön muihin toimintoihin. Riskien todennäköisyyttä, tasoa ja niiden hallitsemiseksi tehtyjen toimien vaikuttavuutta arvioidaan sisäisesti riskienhallintajärjestelmässä. Riskin omistaja vastaa riskin ja sen hallintakeinojen seuraamisesta sekä arvioi ja päivittää hallintakeinot vähintään kerran vuodessa. Riskin todennäköisyys ja taso, joille on asetettu tietyt tavoitearvot, toimivat tehtyjen toimien vaikuttavuuden mittareina. E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Yhtiön energian kokonaiskulutus tilikaudella on 6 867 MWh. Tästä 4 333 MWh aiheutuu konttoreiden lämmityksestä ja 2 533 MWh käytetyn sähkön energian kulutuksesta. Lämmityksen energiankulutusta on estimoitu Suomen keskimääräisen toimistotilan (PCAF) energiankulutuksen perusteella ja sähkön energiankulutus perustuu ostetun sähköenergian määrään. Neljän suurimman konttorirakennuksen osalta on kerätty todelliset lämmityksen energiankulutustiedot. Yhtiö tulee arvioimaan tulevilla tilikausilla estimointiin käytettävissä olevia metodologioita ja tietoja tai mahdollisuuksien mukaan keräämään todellisia lämmityksen energiankulutustietoja isännöitsijöiltä. Todellisen energiankulutuksen keräämiseen liittyvänä haasteena on isännöitsijöiltä saatujen vastausten kattavuus ja se, että toimitiloissa ei usein ole omia mittareita, jolloin yhtiölle kuuluvaa osuutta tulee arvioida. Konttoreiden lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen alkuperä vaihtelee merkittävästi paikkakunnan toimittajan mukaan. Tytäryhtiö Kiinteistö Oy Lappeenrannan Säästökeskus, jonka tiloissa myös yhtiön paikkakunnan konttori sijaitsee, on hankkinut koko kulutuksen verran alkuperätakuin vahvistettua uusiutuvalla biomassalla tuotettua kaukolämpöä. Yhtiön konttorit sijaitsevat useilla eri paikkakunnilla, minkä vuoksi muiden konttorien osalta kaukolämmön alkuperän mittaamisessa hyödynnetään Suomen keskimääräistä kaukolämmön alkuperäjakaumaa (Energiateollisuus). Ostetusta sähköenergiasta 1957 MWh on alkuperätakuin vahvistettua vihreää sähköä, joka tuotetaan uusiutuvin energiamuodoin ja 576 MWh alkuperä ei ole vahvistettua, jonka alkuperä lasketaan Suomen jäännösjakauman mukaisesti. Lämmityksen kokonaisenergiankulutuksesta 478 MWh on uusituvalla biomassalla tuotettua kaukolämpöä ja 3 855 MWh:n alkuperä on vahvistamatonta. Yhtiön kokonaisenergian kulutuksesta 4 351 MWh on peräisin fossiilisista energialähteistä, 81 MWh ydinvoimalla tuotettua ja 2 435 MWh on uusiutuvaa alkuperää. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus on kokonaisuudessaan ostettua tai hankittua energiaa, yhtiöllä ei ole uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa polttoaineen kulutusta tai itse tuotettua, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutusta. Yhtiöllä ei ole toimintaa ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla eikä omaa energiantuotantoa. Tämän perusteella yhtiön liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, on nolla. 88 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024 Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 4 351 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 63 % Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 81 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 1 % Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) - Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 2 435 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) - Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 2 435 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 35 % Energian kokonaiskulutus (MWh) 6 867 E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Yhtiö on laajentanut hiilijalanjälkilaskentaansa raportointikaudella 2024 ja sen myötä raportoi ensimmäistä kertaa arvoketjussa muodostuvista epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä jokaisen merkittävän Scope 3 -luokan osalta. Yhtiön vuonna 2024 raportoimat sijaintiperusteiset kokonaiskasvihuonekaasupäätöt ovat 589 090 tCO 2 e ja markkinaperusteisella menetelmällä laskettuna 588 956 tCO 2 e. Liiketoiminnalle tyypillisesti suurin osa yhtiön päästöistä aiheutuu laina- ja sijoitussalkun kautta niin sanotuista rahoitetuista päästöistä. Alla olevassa taulukossa on raportoitu yhtiön päästöjen jakautumisesta ja tarkemmat päästömäärät jokaisen laskentakategorian osalta raportoidaan myöhemmin tässä luvussa. Sijainti- ja markkinaperusteisesti kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon ovat 1 412 tCO 2 e/milj. €. Päästöintensiteetin laskemiseen käytetty yhtiön liikevaihto on 417 056 294 €. Liikevaihto on laskettu korko- ja palkkiotuottojen, rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottojen ja liiketoiminnan muiden tuottojen summana. Liiketoiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat aikaisemmin raportoitujen päästötietojen vertailukelpoisuuteen. Päästölaskentamenetelmät ovat kuitenkin muuttuneet, jonka vuoksi Scope 3 -päästöt eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Päästölaskenta noudattaa GHG Protocol Corporate Standard -standardin periaatteita, vaatimuksia ja ohjeita. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ja mittaamisessa käytetyt menetelmät, merkittävät oletukset ja päästökertoimet sekä syyt niiden valintaan ilmoitetaan raportilla kunkin laskentakategorian kohdalla. Päästölaskennassa hyödynnetään operatiiviseen määräysvaltaan perustuvaa lähestymistapaa, eikä yhtiön oma toiminta ole päästökauppajärjestelmän alaista. 89 Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuodet Perusvuosi Vertailu - kelpoinen 2024 % N / N-1 2025 2030 (2050) Vuotuinen %-tavoite /perusvuo si Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 2 Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%) 0 % Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 834 Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 699 Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 588 255 1 Ostetut tavarat ja palvelut 15 840 2 Tuotantohyödykkeet 2 100 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 89 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 303 15 Investoinnit 569 924 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 589 090 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 588 956 Scope 1 Yhtiön Scope 1 -päästöt ovat 1,8 tCO 2 e raportointikaudella 2024. Päästöt muodostuvat yhtiön omistamien ja hallinnassa olevien ajoneuvojen käytöstä aiheutuvista päästöistä. Laskennassa on hyödynnetty auton käyttäjiltä kerättyä ensisijaista tietoa ajetusta matkasta, ajoneuvon mallista, kulutuksesta ja polttoainetyypistä mahdollisimman todenmukaisen laskentatuloksen saamiseksi. Ajoneuvoja on vain muutamia ja useimmat niistä ovat sähkö- tai hybridiautoja. Bensiiniautojen päästökertoimena on käytetty Suomen keskimääräistä bensiinin CO 2 -päästökerrointa (OpenCO2.net / Tilastokeskus). Päästökertoimelle ilmoitettu bioperäisen energian osuus on 9 % eli yhtiön biogeeniset hiilidioksidipäästöt ovat 0,2 tCO 2 e. Scope 2 Yhtiön Scope 2 -päästöt muodostuvat konttoreiden ja muiden toimitilojen sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä aiheutuvan ostetun energian päästöistä. Mahdollinen kaukokylmän käyttö yhtiön toimitiloissa on vähäistä, minkä vuoksi siitä aiheutuvia mahdollisia kasvihuonekaasuja ei nähdä oleelliseksi raportoida. Yhtiöllä ei ole operatiivista määräysvaltaa konsernin muissa yhtiöissä kuin tytäryhtiössä, jonka vuoksi sijoituskohteista ei aiheudu yhtiölle raportoitavia Scope 2 -päästöjä. Alla ilmoitetut tiedot ovat kirjanpitokonsernin Scope 2 -päästöt. Laskenta on tehty todellisen sähkönkulutuksen perusteella lukuun ottamatta muutamia konttoreita, joiden sähkö sisältyy vuokraan ja näiden osalta sähkönkulutus on estimoitu muiden konttoreiden keskimääräisen sähkönkulutuksen perusteella. Kaukolämmön energiankulutus on estimoitu PCAF:n ilmoittaman Suomen keskimääräisen toimistotilan energiankulutuksen perusteella. Suurimpien tilojen (Koy Lappeenrannan säästökeskus, Lieto, Seinäjoki, Turku) osalta kaukolämmön energiankulutus lasketaan isännöitsijältä kerätyn todellisen kulutuksen perusteella. Yhtiön sijaintiperusteiset Scope 2 - kasvihuonekaasupäästöt ovat 834 tCO 2 e. Laskennassa on käytetty Suomen keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökertoimet: Suomen keskimääräinen sähköntuotanto 2023, OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämmön 90 keskimääräinen Suomen tuotannon 2023 päästökerroin OpenCO2.net / Tilastokeskus. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta. Yhtiön markkinaperusteiset Scope 2 - kasvihuonekaasupäästöt ovat 699 tCO 2 e. Sähkön osalta on otettu huomioon ostettu vihreä sähkö ja muu osuus laskettu Suomen jäännösjakaumalla. 77 % yhtiön ostamasta sähköenergiasta on alkuperätakuin varmennettua vihreää energiaa ja vastaava luku kaukolämmön osalta on 11 %. Kaukolämmöstä aiheutuvat päästöt ovat laskettu toimittajan ilmoittaman kertoimen perusteella. Päästökertoimet: Sähkön jäännösjakauma OpenCO2.net / Energiavirasto ja kaukolämpö OpenCO2.net / Paikallisvoima Ry. Sovellettavat päästökertoimet sisältävät vain CO 2 -kaasut, sillä muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin sisältäviä kertoimia ei ollut saatavilla. Sovellettavissa päästökertoimissa ei eritellä biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin prosenttiosuutta. Scope 3 Yhtiön Scope 3 -päästöt ovat merkittäviksi arvioitujen kategorioiden yhteispäästömäärä ja ovat raportointikaudella 588 255 tCO 2 e. Yhtiö on arvioinut Scope 3 luokan merkittävät kategoriat liiketoiminnan luonteen ja kategorian vaikuttavuuden perusteella. Yhtiölle merkittävät kategoriat on kuvattu alla. Yhtiö raportoi ensimmäistä kertaa vuonna 2024 tuotantohyödykkeiden, työntekijöiden työmatkaliikenteen ja investointien päästöistä. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvien toimintojen, arvoketjun alku- ja loppupään kuljetuksien ja jakelun sekä vuokrattujen omaisuuserien ja toiminnasta muodostuvan jätteen päästöt on arvioitu määrältään melko vähäisiksi, minkä vuoksi kategorioita ei raportoida erikseen. Kuljetuksiin, jätteisiin ja vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvät päästöt tulevat huomioiduksi kategoriassa 1. Yhtiö tulee kuitenkin arvioimaan laskentamenetelmien tarkentuessa olennaisuutta ja mahdollisuuksia ilmoittaa edellä mainitut kategoriat erikseen edistääkseen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Tämä edellyttää osaltaan tiedon laadun parantumista, jotta vältytään kahdenkertaiselta laskennalta. Yhtiöllä ei ole myytyjen tuotteiden jalostukseen, käyttöön tai käsittelyyn käyttöiän lopussa liittyvää toimintaa eikä franchising -toimintaa, jonka vuoksi kategorioita 10–12 ja 14 ei raportoida. Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään mahdollisuuksien mukaan vastapuolelta saatuja ensisijaisia tietoja. Toistaiseksi tällaisia tietoja on yhtiön saatavilla vain hyvin vähän. Ensisijaisen tiedon perusteella laskettujen päästöjen osuus on 0,05 %. Laskennassa tehdyt rajaukset ja mahdolliset estimoinnit raportoidaan kunkin kategorian kohdalla. Scope 3-päästöjen laskennassa ei ole käytetty erityisiä laskentavälineitä. Kategoria 1 Ostetut tavarat ja palvelut käsittää tilikauden aikana kuluksi kirjatuista hankinnoista ja palveluista aiheutuneet päästöt. Sisältää mm. liiketoimintaan liittyvät ostot, ICT- kustannukset, markkinoinnin- ja viestinnän, toimitilojen ylläpidon, vakuutusmaksut , asiantuntija- ja terveyspalvelut, postipalvelut ja majoituskulut. Toiminnasta muodostuva jäte sisältyy tähän kategoriaan, koska liiketoiminta huomioon ottaen arvioimme muodostuvan jätteen melko vähäiseksi. Laskenta perustuu kustannusperusteiseen menetelmään. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA / SYKE / Exiobase / ADEME. Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä päästökertoimia. Kategoria 2 Tuotantohyödykkeet sisältävät tilikauden aikana taseeseen kirjatut koneet ja laitteet, aineettomat hyödykkeet sekä toimitilojen remontointi- ja kalustekustannukset. Laskentamenetelmänä kustannusperusteinen laskenta. Päästökertoimen valinta on pyritty tekemään mahdollisimman tarkalla tasolla ja hyödyntämään ensisijaisesti Suomen keskimääräisiä päästökertoimia. Päästökertoimet: OpenCO2.net / DEFRA / SYKE / Exiobase / ADEME. Kategoria 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen sisältää matkustamiskulut ja kilometrikorvauksien mukaisesti ajoneuvoilla ajetuista matkoista aiheutuvat Scope 1 ja 2 - päästöt. Laskenta perustuu yhtiön keräämään tietoon liikematkoista. Päästökertoimet: OpenCO2.net / Traficom / VR-Yhtymä Oyj. Autolla ajamisesta muodostuvien päästöjen laskennassa on hyödynnetty Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräistä CO 2 -päästökerrointa, joka sisältää kaikki käyttövoimat. 91 Kategoria 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne sisältää auton tai julkisen kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat Scope 1 ja 2 -päästöt. Etätyöskentelystä aiheutuvia päästöjä ei ole sisällytetty laskentaan. Laskenta perustuu vastapuolen toimittamaan ensisijaiseen tietoon, joka kerätään vuosittain kyselyllä. Päästökertoimet: OpenCO2.net / Traficom / VR-Yhtymä Oyj. Kategoria 15 Investoinnit sisältävät yhtiön laina- ja sijoitussalkun kautta muodostuvat rahoitetut päästöt. Laskennassa on hyödynnetty Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) rahoitusalan toimijoille yhtenäistä laskentamenetelmää. Omaisuuserät ovat sisällytetty laskentaan ja luokiteltu standardissa osoitettujen menetelmien mukaisesti. Laskenta kattaa 91 % yhtiön koko laina- ja sijoitussalkusta. Laskennassa käytettyjen tietojen laatu vaihtelee ja yhtiö pyrkii kehittämään toimintojaan, jotta tiedon laatu paranee ja vastapuolelta kerättyä ensisijaista tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa enemmän. PCAF:n tiedon laadun arvosana kuvastaa tiedon laadun tasoa ja paras arvosana 1 kertoo, että laskennassa on käytetty auditoituja vastapuolen raportoimia kasvihuonekaasupäästöjä. Heikoimman arvosanan 5 saavat laskennat, jotka perustuvat päästöjen estimointiin ja PCAF:n mukaisiin päästökertoimiin. Tarkempi kuvaus ja käytetyt menetelmät jokaisen omaisuusluokan osalta esitetään alla. Yhtiön rahoitetut päästöt vuonna 2024 on 569 924 tCO 2 e, mikä on 97 % kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Päästöt on ilmoitettu omaisuusluokittain alla olevassa taulukossa. Tuloksista voidaan nähdä, että suurin osa salkun päästöistä muodostuu lainasalkusta ja yrityksille myönnetyistä liiketoimintalainoista. Yrityslainojen osuus kategoria 15 päästöistä on 74 %. Scope 3 kategoria 15 päästöt Omaisuusluokka Rahoitetut päästöt Scope 1 ja 2, tCO2e (sis. LULUCF) Rahoitetut päästöt Scope 3, tCO2e Scope 1 ja 2 -päästöjen intensiteetti (tCO2e / EUR milj.) PCAF:n tietojen laadun arvosana, painotettu keskiarvo Yrityslainat 191 384 231 093 81,75 4,00 Asuntolainat 45 256 - 13,32 3,18 Kaupalliset kiinteistölainat 6 786 - 61,40 4,12 Moottoriajoneuvolainat 9 915 - 994,19 5,00 Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat 1 557 34 108 5,94 2,02 Listaamaton pääoma 122 261 8,96 4,00 Valtionvelat 21 786 (21 215) 27 657 148,36 2,00 Yhteensä 276 806 293 119 Yrityslainat Yrityslainojen omaisuusluokka sisältää yrityksille myönnetyistä liiketoimintalainoista muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa. Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen toiminnasta aiheutuvat kokonaispäästöt. Yrityslainojen kokonaispäästöt ovat 422 477 tCO 2 e sisältäen vastapuolen Scope 1, 2 ja 3-päästöt. Alla olevassa taulukossa on eritelty Scope 1 ja 2-päästöt erikseen toimialoittain. Laskenta kattaa 97 % yhtiön myöntämistä yrityslainoista, sillä toimialojen O, U ja X osalta ei ole kaikkia laskennassa tarvittavia tietoja käytettävissä. Yhtiöllä ei ole myönnettyjä lainoja toimialalle T, jonka vuoksi toimialan päästötietoja ei ilmoiteta taulukossa. Yhtiö arvioi, että päästölaskennan tulos voi olla epätarkka toimialojen E, P ja S osalta. Näiden toimialojen päästöintensiteetin suuruusluokka eroaa yhtiön toimialla toimivien muiden yritysten raportoimista päästöintensiteeteistä, minkä vuoksi saatuun tulokseen tulee suhtautua kriittisesti. Eroavaisuuden arvioidaan johtuvan siitä, että laskennassa käytetty tilinpäätös- ja päästödata saattavat ottaa huomioon eri toimijoita toimialan sisällä. 92 Yrityslainojen päästöt toimialoittain Toimiala Rahoitetut päästöt Scope 1 ja 2, tCO2e Rahoitetut päästöt, Scope 3, tCO2e Scope 1 ja 2 - päästöjen intensiteetti (tCO2e / EUR milj.) PCAF:n tietojen laadun arvosana, painotettu keskiarvo A Maatalous, metsätalous, kalatalous 91 068 37 178 382,49 4 B Kaivostoiminta ja louhinta 2 803 1 121 965,78 4 C Teollisuus 7 651 30 500 98,02 4 D Sähkö -, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 143 30 189,84 4 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 20 536 9 752 452,86 4 F Rakentaminen 7 496 47 495 54,73 4 G Tukku - ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 3 680 12 806 23,77 4 H Kuljetus ja varastointi 16 788 12 534 254,56 4 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 193 4 195 19,45 4 J Irformaatio ja viestintä 179 1 583 15,35 4 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 187 673 1,25 4 L Kiinteistöalan toiminta 21 105 27 024 19,88 4 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 551 6 222 6,39 4 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 915 3 824 21,48 4 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus - - - - P Koulutus 2 600 5 916 257,15 4 Q Terveys - ja sosiaalipalvelut 3 673 13 405 73,68 4 R Taiteet, viihde ja virkistys 3 559 6 680 68,56 4 S Muu palvelutoiminta 7 259 10 155 379,76 4 T Kotitalouksien toiminta työnantajina - - - - U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta - - - - X Toimiala tuntematon - - - - Yhteensä 191 384 231 093 81,75 4 Yrityslainojen laskenta on toteutettu päätoimialan tasolla saatavilla olevan tiedon vuoksi. Laskenta on toteutettu PCAF:n omaisuusluokalle tarjoaman 3a vaihtoehdon mukaisesti ja tiedon laadun yleisarvosana on 4. Vastapuolen päästöistä yhtiölle kuuluva osuus on laskettu tilikauden lopussa jäljellä olevan lainamäärän suhteessa vastapuolen viimeksi raportoituun oman pääoman ja kokonaisvelan määrään. Tilinpäätöstiedot on kerätty Suomen asiakastiedosta ja Tilastokeskukselta, toimialan päästötiedot The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). OECD:n data kattaa tuotannon CO 2 e päästöt. Laskennassa on hyödynnetty saatavilla olevia viimeisimmän ajankohdan tilastotietoja. Toimialatasolla tehdyssä laskennassa on jouduttu tekemään joitakin olettamuksia datan puutteellisuuden vuoksi. Vastapuolen kokonaisvelan määrää on joissain tapauksissa tilaston perusteella vähemmän kuin vastapuolen velka yhtiössä. Näissä tapauksissa on tehty oletus, että kokonaisvelka on vähintään yhtiössä oleva jäljellä olevan velan määrä. Tiedon laadun parantamiseksi yhtiö aikoo jatkaa päästötietoja tarjoavien toimijoiden kartoitusta ja kehittää asiakaskohtaisen tiedon keräämistä tulevaisuudessa. Yhtiön asiakasportfolio huomioiden laskennan toteuttaminen yhtiötasolla voi olla haastavaa, sillä valtaosa yhtiön asiakkaista ovat yksityishenkilöitä ja pieniä yrityksiä. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin parantaa asiakaskohtaisen tiedon keräämistä ja tukea mahdollisuuksien mukaan asiakkaitaan omassa vihreässä siirtymässä ja päästöjen laskennassa. 93 Asuntolainat Asuntolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyistä lainoista muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt tilikauden 2024 lopussa, joiden käyttötarkoitus on asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankinta. Asuntolainoista aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 45 256 tCO 2 e sisältäen vastapuolen Scope 1 ja 2-päästöt. Päästöintensiteetti on 13,32 tCO 2 e miljoonaa myönnettyä euroa kohden. Asuntolainan päästöjen laskennassa käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko rahoitetun kohteen energialuokka tiedossa vai ei ja erikseen sellaiset asuntolainat, joiden rahoitetusta kohteesta ei ole kerättävissä olevia tietoja. Tällaisten lainojen osuus on alle 0,5 % kaikista asuntolainoista. Energialuokan omaavien kohteiden laskentaan on käytetty PCAF:n tarjoamaa 2a vaihtoehtoa, jossa rahoitettuja päästöjä on arvioitu pinta- alan ja energialuokan mukaisen päästökertoimen perusteella. Lainat, joiden kohteesta ei ole energialuokkaa tiedossa on laskettu PCAF:n vaihtoehdon 2b mukaisesti ja päästökertoimena on käytetty PCAF:n Suomen asuinrakennusten yleistä pinta-alaperusteista kerrointa. Loput ovat laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon laatu saa yleisarvosanan 3,18. Tieto rahoitetusta kohteesta on estimoitu lainan vakuuden perusteella, mikä on tällä hetkellä paras käytössä oleva tapa saada päästölaskennassa tarvittavat tiedot rahoitettavasta kohteesta. Usein rahoitettu kohde on lainan vakuutena ja tilanteissa, joissa lainalla useita vakuuksia rahoitettu kohde on pyritty tunnistamaan vakuustietokannasta vakuuden käyvän arvon ja lainan myönnetyn määrän ja järjestelmään tallennusajankohdan perusteella. Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan myöntöhetkellä. Ennen vuotta 2016 myönnettyjen lainojen osalta ei ole tiedossa kohteen käypää arvoa lainan myöntöhetkellä, jolloin laskennassa on käytetty myönnettyä lainamäärää. Tehty oletus on tällä hetkellä paras käytössä oleva vaihtoehto estimoida kohteen arvoa. Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n, jolloin kerroin on asetettu manuaalisesti 100 prosenttiin. Kaupalliset kiinteistölainat Kaupallisten kiinteistöjen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on liikekiinteistön hankinta. Kaupallisten kiinteistöjen rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 6 786 tCO 2 e tilikauden 2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää vastapuolen Scope 1 ja 2-päästöt. Päästöintensiteetti on 61,40 tCO 2 e miljoonaa myönnettyä euroa kohden. Kaupallisten kiinteistölainojen päästöjen laskennassa käytetty laskentamenetelmä on valittu riippuen, onko rahoitetun kohteen ominaisuustiedot kerättävissä. Rahoitetun kiinteistön pinta-alan ollessa käytettävissä päästöjen laskentaan on hyödynnetty PCAF:n vaihtoehtoa 2b, jolloin käytetään pinta-ala perusteista Suomen keskimääräistä toimiston tai yleistä ei-asuinrakennuksen päästökerrointa riippuen rahoitetusta kohteesta. Loput on laskettu vaihtoehdon 3 mukaisesti, jossa päästöjä estimoidaan rakennusten lukumäärän perusteella. Tiedon laadun yleisarvosana omaisuusluokalle on 4,12. Yhtiölle kuuluva päästöjen osuus on laskettu jäljellä olevan lainamäärän suhteessa kohteen käypään arvoon lainan myöntöhetkellä. Lainojen, joiden osalta kohteen tiedot eivät ole käytettävissä lainamäärä on suhteutettu myönnetyn lainamäärän perusteella. Yksittäisissä tapauksissa kohdentamiskerroin asettuu yli 100 %:n, jolloin kerroin on muutettu manuaalisesti 100 prosenttiin. Moottoriajoneuvolainat Moottoriajoneuvolainojen omaisuusluokka sisältää yhtiön myönnetyt lainat, joiden käyttötarkoitus on uuden tai käytetyn ajoneuvon hankinta. Moottoriajoneuvolainojen rahoittamisesta aiheutuvat kokonaispäästöt ovat 9 915 tCO 2 e tilikauden 2024 lopun tilanteessa. Laskenta sisältää ajoneuvon rahoittamisesta aiheutuvat Scope 1 ja 2- päästöt. Päästöintensiteetti on 994,19 tCO 2 e miljoonaa myönnettyä euroa kohden. Moottoriajoneuvolainojen päästöjen laskennassa on käytetty PCAF:n tarjoamaa laskentavaihtoehtoa 3b, joka antaa tiedon laadun yleisarvosanaksi 5. Laskennassa on hyödynnetty Suomen keskimääräisiä ajoneuvotilastoja, koska yhtiön tiedot rahoitettavasta ajoneuvosta ei ole määrämuotoista ja näin ollen hyödynnettävissä laskennassa kohtuullisella työllä. Tämän vuoksi myös päästöjen kohdentamiskerroin on 100 %, koska kohteen arvo lainan nostohetkellä ei ole käytettävissä. Ajoneuvotyyppi on estimoitu Suomen ajoneuvokannan 94 perusteella ja laskennassa on huomioitu henkilöautot, pakettiautot ja kuorma-autot. Ajoneuvon käyttövoima ja ajettu matka ovat laskettu Tilastokeskuksen tilastojen perusteella ja ajoneuvon kulutusta arvioitu ajoneuvotyypin ja Traficomin tarjoaman tiedon perusteella. Polttoaineen päästökerroin: Traficom. Omaisuuserän tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti heikon tiedon laadun vuoksi. Yhtiö on tunnistanut haasteet päästölaskennassa tarvittavan tiedon keräämisessä ja tulee kartoittamaan mahdollisuuksia kehittää omasta tietojärjestelmästä kerättävää dataa ajoneuvon ominaisuuksien osalta. Lainamäärä huomioiden on oletettavaa, että lainakantaan tehdyt rajaukset eivät huomioi kaikkia tosiasiallisesti moottoriajoneuvon hankintaan myönnettyjä lainoja. Laskennassa ei myöskään huomioida kuin henkilöautot, pakettiautot ja kuorma-autot, joka ei anna täysin todenmukaista kuvaa yhtiön ajoneuvolainakannasta. Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat Listatut osakkeet ja yritysten joukkovelkakirjalainat omaisuusluokka sisältää PCAF:n määritelmän mukaisesti salkun pörssiosakesijoitukset sekä joukkovelkakirjalainat. Laskenta kattaa 94 % yhtiön salkun omaisuusluokan mukaisista arvopapereista. Omaisuusluokan rahoitetut päästöt ovat 35 665 tCO 2 e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettuun miljoonaan euroon on 5,94. Omaisuusluokan päästöt on ilmoitettu taulukossa ”Scope 3 Kategoria 15 päästöt” eriteltynä Scope 1 ja 2 -päästöihin ja Scope 3 -päästöihin. Omaisuusluokan päästöjen laskennassa on pyritty hyödyntämään ensisijaisesti vastapuolen raportoimia päästötietoja ja niiden osalta, joilta ne eivät ole saatavilla on käytetty OECD:n toimialatilastoja. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 2. Yhtiölle kuuluvaa osuutta vastapuolen päästöistä on estimoitu sijoituksen markkina-arvon tai joukkovelkakirjan kirjanpitoarvon ja käteisvarat sisältävän yritysarvon suhteessa. Yksityisten yritysten osalta yritysarvo on laskettu oman pääoman ja velan yhteismääränä ja muutamassa tapauksessa taseen loppusummana, jos velkoja ei ole tunnistettavissa. Salkun vihreät joukkovelkakirjalainat on jätetty laskennan ulkopuolelle, sillä PCAF ei tällä hetkellä tarjoa laskentamenetelmää vihreiden joukkovelkakirjalainojen päästöjen laskemiselle eikä rahoitetun projektin tarkkaa päästömäärää ole tiedossa. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen osuus kaikista joukkovelkakirjalainoista on noin 6,4 %. Listaamaton pääoma Omaisuusluokka sisältää PCAF:n mukaiset salkun listaamattoman pääoman sijoitukset. Laskennassa otetaan huomioon vastapuolen kokonaispäästöt ja niistä yhtiölle kuuluva osuus on eritelty Scope 1 ja 2 ja Scope 3 luokkiin taulukossa ”Scope 3 Kategoria 15 päästöt”. Yhtiön rahoitetut kokonaispäästöt omaisuusluokan osalta on 383 tCO 2 e ja Scope 1 ja 2 -päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa kohden on 8,96. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 4. Listaamattoman pääoman osalta jäljellä oleva lainamäärä on laskettu omistettujen osakkeiden suhteessa yrityksen koko osakekantaan kerrottuna yrityksen oman pääoman määrällä. Yhtiölle kuuluva osuus vastapuolen päästöistä on laskettu jäljellä olevan lainamäärän ja yrityksen oman ja vieraan pääoman yhteismäärään suhdeluvun perusteella. Päästötietoina on käytetty vastapuolen raportoimia päästötietoja sekä OECD:n toimialakohtaisia päästötietoja. Rahastosijoitukset ja vakuutusyhtiösopimukset ovat jätetty laskennan ulkopuolelle, koska ne eivät sovellu PCAF:n tarjoamiin laskentamenetelmiin. Näiden osuus on 18,8 % kaikista listaamattoman pääoman sijoituksista. Valtionvelka Omaisuusluokka kattaa sijoitussalkun valtionveloista aiheutuvat päästöt. Laskenta ottaa huomioon valtion kokonaispäästöt, joista yhtiölle kuuluva osuus on eritelty taulukossa ”Scope 3 Kategoria 15 päästöt” Scope 1 ja 2 - päästöihin ja Scope 3-päästöihin. Omaisuusluokan kokonaispäästöt 49 443 tCO 2 e (ei sis. LULUCF-sektoria) ja päästöjen määrä suhteessa sijoitettua miljoonaa euroa kohden 148,36. Yhtiölle kuuluva osuus valtion päästöistä on laskettu sijoituksen markkina-arvon ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen suhdeluvun perusteella. Sijoituksen markkina-arvo on muutettu Yhdysvaltain dollareiksi ($) tilinpäätöspäivän kurssilla. Scope 1 -päästöjen laskenta on toteutettu mukaan lukien maankäyttösektorin (LULUCF- sektori) päästöt sekä ilman LULUCF-sektoria. Omaisuusluokan yleinen tiedon laadun arvosana on 2. Päästötietoina on käytetty UNFCCC:n ja OECD:n julkaisemia valtioiden saatavilla olevia verifioimattomia 95 päästötilastoja. Käytetyn datan puutteet liittyvät tietojen ajantasaisuuteen ja sisällytettyjen kasvihuonekaasujen heikkoon kattavuuteen. Laskennassa käytetyt Scope 1- päästötiedot ovat vuodelta 2021 ja Scope 2 ja 3 -tiedot vuodelta 2020. Scope 2 ja 3 -päästöt kattavat tuotannon CO 2 -päästöt. E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet Yhtiö ei rahoita kasvihuonekaasujen poistoja päästöhyvityksillä. Yhtiöllä ei ole kasvihuonekaasujen poistoon tai varastointiin liittyviä hankkeita omissa toiminnoissaan. E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu Yhtiö ei käytä sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä. 96 Yhteiskunnalliset tiedot S1 Oma työvoima Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennainen kestävyysaihe Vaikutukset Riskit Mahdollisuudet Työolot • Työllisyysturva • Työaika • Työ - ja yksityiselämän tasapaino ↑ Yhtiö tarjoaa ensisijaisesti täysiaikaisia vakituisia työsopimuksia. Joustavat työskentelymuodot, työajanseuranta ja osittaiset vapaat mahdollistavat tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Mikäli tasapaino työn ja yksityiselämän välillä ei toteudu tai henkilöstön keskimääräiset työajat ylittyvät, näistä mahdollisesti aiheutuvilla sairauslomilla ja henkilöstön vaihtuvuudella on yhtiölle taloudellisia vaikutuksia. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät politiikat ja toimenpiteet tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja järjestäytymisen vapauteen. Tiedolla johtamista voidaan kehittää edelleen ja huomioida entistä tehokkaammin henkilöstökyselyn ja kehityskeskusteluiden tuloksia, henkilöstön edustajien esiin nostamia asioita sekä työterveyshuollon ja varhaisen välittämisen mallin hälytysrajoja. ↓ Pankkisektorilla tehdään vaativaa tietotyötä, jonka keskiössä on myös oman osaamisen ylläpitäminen. Riskinä voi olla työuupumus, mikäli työ kuormittaa liikaa eikä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino toteudu. Myös jatkuvat ylityöt voivat aiheuttaa työuupumusta. • Riittävä palkka • Terveys ja turvallisuus ↑ Yhtiö noudattaa rahoitusalan työehtosopimusta riittävän palkan varmistamiseksi ja tekee palkkakartoituksen vuosittain. Henkilöstön käytössä on lakisääteistä laajemmat työterveyshuollon palvelut. Vertailujoukkoon nähden alhaisempi palkkaus voisi aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia työntekijöiden pysyvyyden tai mainehaitan kautta. Mahdollinen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden laiminlyöminen voisi aiheuttaa mainehaittaa. Mahdollinen tulipalo, vesivahinko, tai häiriökäyttäytyminen voisi aiheuttaa työnseisauksia ja kuluja. Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen ja reilu palkkaus ovat avainasemassa rekrytoinnissa, henkilöstön pysyvyydessä sekä sitoutumisessa yhtiöön. ↓ Vertailujoukkoon nähden alhaisempi palkkaus voisi alentaa henkilöstön arvostusta työnantajaa kohtaan. Mahdollinen työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tekijöiden laiminlyöminen voisi vaikuttaa työntekijän fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. • Yhdistymisvapaus • Työehtosopimusneuvottelut ↑ Koko henkilöstö johtoryhmää ja johtajasopimuksella olevia henkilöitä lukuun ottamatta kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan ja omaan työhönsä yhteisten prosessien ja kanavien kautta. Näitä ovat muun muassa henkilöstön edustus yt- neuvottelukunnassa ja johtoryhmässä, henkilöstökysely, luottamushenkilöt sekä kehityskeskustelut lähiesihenkilön kanssa. Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen sekä yhtiön maineeseen työnantajana. Politiikoissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatut tavoitteet ja toimenpiteet sekä vaikutusmahdollisuuksista säännöllisesti viestiminen tarjoavat mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen, työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja järjestäytymisen vapauteen. ↓ Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja mielikuvaan työnantajasta. 97 • Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ↑ Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa pyritään mahdollistamaan haavoittuvassa asemassa olevien mielipiteiden ja tarpeiden huomioiminen. Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen sekä yhtiön maineeseen työnantajana. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu mahdollistaa henkilöstön kuulemisen heitä koskevissa työn ehtoihin ja sisältöön, työsuhteeseen ja -aikaan sekä palkkaukseen liittyvissä asioissa. ↓ Mikäli henkilöstö ei koe vaikutusmahdollisuuksiaan työoloihinsa asianmukaisiksi, voi tämä vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja mielikuvaan työnantajasta. Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille • Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä • Koulutus ja taitojen kehittäminen • Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi ↑ Palkkauksen tasa-arvoisuutta arvioidaan vuosittain osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työn vaativuuden ja palkkauksen välillä on selkeä kytkentä. Henkilöstön urakehitystä tuetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä ja koulutuksella. Yhtiössä on nollatoleranssi häirinnälle ja tapauksista on velvollisuus ilmoittaa varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti. Epätasa-arvoinen kohtelu tai palkkaus, johon vaikuttaisivat työnkuvan ja työsuoritteen ulkopuoliset seikat, voisi johtaa mainehaittaan, työnantajakuvan heikkenemiseen ja oikeudellisiin seuraamuksiin. Koulutuksen ja taitojen kehittämisen laiminlyönti voisi johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen tai virheellisiin päätöksiin sijoitustoiminnassa tai luotonannossa, joista voi seurata taloudellisia vaikutuksia. Häirinnän ja väkivallan vastaisten suunnitelmien ja toimien huomiotta jättäminen voisi vaikuttaa työntekijöiden pysyvyyteen ja yhtiön maineeseen sekä aiheuttaa oikeudellisia seuraamuksia. Suoritusperusteinen, tasa-arvoinen ja reilu palkkaus ovat valtti rekrytoinnissa, henkilöstön pysyvyydessä sekä sitoutumisessa yhtiöön. Osaamisen kehittämisen kautta voidaan parantaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, kilpailukykyä ja vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Henkilöstöpolitiikka kattaa kaikki tarvittavat prosessit häirinnän ja väkivallan torjumiseksi. Henkilöstöä kouluttamalla osaamista häirintään ja väkivaltaan puuttumiseen sekä ennaltaehkäisyyn voidaan kehittää edelleen. ↓ Epätasa-arvoinen kohtelu tai palkkaus voisi heikentää henkilöstön oikeudenmukaisuuden tunnetta ja motivaatiota. Koulutuksen ja taitojen kehittämisen laiminlyönti voisi johtaa siihen, että työntekijä kokee vaikeaksi suoriutua työtehtävistään, mikä voi vaikuttaa henkilön työtyytyväisyyteen. Mahdollisella häirintä- tai väkivaltatapauksella voisi olla työntekijälle henkisiä tai fyysisiä vaikutuksia. • Vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio • Moninaisuus ↑ Yhtiön monimuotoisuutta ylläpidetään rekrytoimalla eri ikäisiä asiantuntijoita. Yhtiön sukupuoli- ja ikäjakauma ovat toimialalle tyypillisiä. Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa ja esteettömän kulkemisen laiminlyönti voisivat aiheuttaa mainehaittaa. Mikäli yritys ei vastaa lainsäädännön ja hyvien toimintatapojen mukaisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimuksiin, voi tästä olla mainehaittaa ja kielteisiä seurauksia esimerkiksi huomautusten, sanktioiden, henkilökunnan vaihtuvuuden tai oikeudellisten seuraamusten muodossa. ↓ Syrjivät käytännöt rekrytoinneissa voisivat heikentää työyhteisön monimuotoisuutta ja esteettömän kulkemisen laiminlyönti saattaisi aiheuttaa henkilöstölle turvallisuusriskejä. Mikäli yritys ei vastaa lainsäädännön ja hyvien toimintatapojen mukaisiin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vaatimuksiin, työntekijä voi kohdata syrjintää. 98 Muut työhön liittyvät oikeudet • Asianmukaiset asuinolot • Yksityisyys ↑ Henkilöstön asumisjärjestelyjä tuetaan tarjoamalla heille kohtuuhintaisia asuntolainoja. Yhtiö huolehtii henkilöstön yksityisyydestä varmistamalla henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään anonyymisti. Mikäli henkilöstön tietoja vuotaisi yhtiön ulkopuolelle tai asiaankuulumattomille henkilöille yhtiön sisällä, siitä seuraisi epäluottamusta henkilöstössä, yhtiölle mainehaittaa ja mahdollisesti oikeudellisia seuraamuksia ja sanktioita. Henkilöstöä voidaan sitouttaa yhtiöön tarjoamalla heille kohtuuhintaisia asuntolainoja. Pankkityössä vaaditut yksityisyydensuojaan liittyvät koulutukset lisäävät henkilöstön tietoisuutta henkilötietojen käsittelystä. ↓ Mahdollinen henkilötietojen vuotaminen loukkaisi työntekijän yksityisyyttä ja tiedot voisivat päätyä osaksi väärinkäytöksiä. ↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Suurin osa yhtiön henkilöstöstä on kokoaikaisia ja vakituisia työntekijöitä. Vakituisten kokoaikaisten työntekijöiden osuus oli 91 prosenttia ja vakituisten osa- aikaisten osuus oli 1 prosenttia. Määräaikaisia työsuhteita oli 8 prosenttia ja osa määräaikaisista työsuhteista on vaihtelevan työajan piirissä. Kaikki edellä mainitut työntekijät ovat työsuhteessa yhtiön kanssa. Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia yhtiön työsuhteisia työntekijöitä. Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat vaikuttaa koko henkilöstöön, kuten henkilötietojen vuotaminen, tai ne voivat olla yksittäiseen henkilöön kohdistuvia, kuten häirintä tai syrjivä kohtelu. Yhtiö ei ole tunnistanut erityisiä omaan työvoimaan kuuluvia henkilöryhmiä, joihin kohdistuisi erityisiä riskejä joutua kärsimään vahinkoa. Kaikista yhtiön tunnistamista olennaisista vaikutuksista syntyy vaikutuksia kaikilla käytetyillä aikahorisonteilla. Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät myönteiset vaikutukset voivat kohdistua koko henkilöstöön, kuten kattava ja toimiva työterveyshuolto, tai kyseessä voi olla yksittäiseen henkilöön kohdistuva myönteinen vaikutus, kuten joustavan työskentelyn mahdollistaminen työn ja perhe -elämän yhdistämiseksi. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen kattavat työsuhde-edut. Toimintaa ja johtamista ohjaavat politiikat ja ohjeistukset, jotka mahdollistavat yhdenmukaiset toimintatavat ja yhdenvertaisen kohtelun. Sisäiset ohjeistukset ja politiikat ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Olennaiset omaa työvoimaa koskevat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään taulukossa omaa työvoimaa käsittelevän osion alussa. Omaan työvoimaan liittyvät mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät tietotyölle ominaiseen henkiseen kuormitukseen sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyölle liittyvään fyysiseen kuormitukseen, jossa seurauksena voi olla terveydentilan yleinen heikkeneminen. Mikäli työolosuhteet eivät olisi yhtiön henkilöstön työturvallisuutta ja työhyvinvointia tukevia, olisi tällä merkittäviä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin, sitoutumiseen, osaamiseen sekä työnantajakuvaan. Työn ja yksityiselämän epätasapaino voisi vaikuttaa heikentävästi henkilön työn laatuun ja motivaatioon sekä johtaa pitkäaikaiseen väsymykseen, sairaspoissaoloihin ja lisääntyneeseen vaihtuvuuteen. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön toimintaan taloudellisesti. Yhtiö voi vaikuttaa positiivisesti oman henkilöstönsä työoloihin ja hyvinvointiin sekä työnantajamielikuvaan tarjoamalla kattavat työterveyspalvelut ja virkistäytymismahdollisuudet. Yhtiön työsuojelun toimintaohjelmassa käsitellään yhtiön työsuojelun tavoitteita ja toimenpiteitä, mukaan lukien työtapaturmien ehkäisy ja fyysiset sekä henkiset kuormitustekijät. Yhtiö kartoittaa vuosittain henkilöstöönsä liittyviä riskejä ja vaaroja työsuojelun toimintasuunnitelman mukaisella 99 kartoituksella ja tekee havaintojen perusteella tarvittavia toimia. Tietotyön aiheuttamaa kuormitusta hallitaan esihenkilötyöllä, selkeillä tehtävänkuvilla ja roolijaoilla sekä työajanhallinnalla. Työn ja vapaa-ajan yhdistämistä helpottamaan yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen joustavia työskentelymuotoja ja osittaisia vapaita. Yhtiöllä on selkeät periaatteet liittyen työaikakäytäntöihin ja työajanseurantaan sekä vuosilomien ja vapaiden pitämiseen. Yhtiön koko henkilöstö, johtoryhmä ja johtajasopimuksella olevat henkilöt pois lukien, kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen piiriin, mikä takaa henkilöstölle riittävän palkan. Yhtiön palkitsemis- ja palkkapolitiikan mukaisesti yhtiö varmistaa työntekijöille tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja riittävän palkan, jolla on selkeä kytkentä työhön ja tehtävänkuvaan. Palkkauksen ja palkitsemisen tasa-arvoisuutta seurataan vuosittain tehtävällä palkkakartoituksella. Selkeä ja suoritusperustainen palkkapolitiikka voi lisätä yhtiön houkuttelevuutta työnantajana, parantaa henkilöstön hyvinvointia, sitouttaa yhtiöön ja siten vaikuttaa positiivisesti yhtiön taloudelliseen asemaan. Mikäli henkilöstö kokisi, ettei yhtiön palkkaus ja palkitseminen ole riittävää ja oikeudenmukaista, vaikuttaisi se oleellisesti yhtiön työnantajakuvaan, henkilöstön motivaatioon sekä työntekijäkokemukseen. Riittämätön ja epätasa-arvoinen palkkaus voisi johtaa vaihtuvuuden lisääntymiseen ja henkilöstön työtyytymättömyyteen. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen koulutusmahdollisuu ksia ja pääsyn yhteiselle oppimisalustalle. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, perehdytyksen laatua seurataan perehdytyskyselyllä. Mikäli henkilöstöä ei perehdytettäisi huolellisesti tehtäviinsä ja ammatillisen osaamisen ylläpitämiseen ei tarjottaisi yhdenvertaisia mahdollisuuksia, vaikuttaisi tämä yhtiön henkilöstön kykyyn suoriutua omasta työtehtävästä, mikä voisi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen vakauteen. Syrjivällä tai epätasa-arvoisella kohtelulla voisi olla selkeitä heikentäviä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin, motivaatioon ja osaamiseen. Mikäli yhtiön tietosuoja ja siihen liittyvät prosessit olisivat puutteelliset, voisi henkilöstön tietoja vuotaa yhtiön ulkopuolelle sellaisten tahojen käytettäväksi, joilla ei ole oikeutta käsitellä yhtiön henkilöstön tietoja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi henkilötiedot sekä työsuhteeseen, palkkaukseen tai terveydentilaan liittyvät tiedot. Tietojen vuotamisella olisi merkittäviä vaikutuksia yhtiön henkilöstölle sekä yhtiön luotettavuuteen ja työnantajakuvaan. Yhtiö noudattaa henkilötietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) ja käsittelee henkilöstönsä tietoja noudattaen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kunnioittaen henkilöstön yksityisyyttä ja oikeuksia. Yhtiön henkilörekisterin tietosuojaselosteella sekä rekrytoinnin tietosuojaselosteella kuvataan yhtiön käsittelemät henkilötiedot, tietojen luovuttaminen ja poistaminen sekä se, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään, käytetään ja säilytetään. Yhtiö tarjoaa henkilöstölleen tietosuojaan liittyvää koulutusta. Mikäli yhtiö ei vastaisi lainsäädännön vaatimuksiin ja hyviin toimintatapoihin, voisi se johtaa syrjivän toiminnan lisäksi työhyvinvoinnin heikentymiseen. Lisäksi syrjivät käytännöt esimerkiksi rekrytoinnissa voivat aiheuttaa työyhteisön monimuotoisuuden heikentymistä ja mainehaittaa. Tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteet, joilla varmistetaan syrjimättömyys työhönotossa ja työyhteisössä. Osaamisen kehittäminen on tärkeässä roolissa yhtiön strategian ja henkilöstön hyvinvoinnin toteutumisessa. Yhtiö tarjoaa kaikille työntekijöille yhtäläiset mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Henkilöstöpolitiikassa on linjattu palkallisen vapaan käyttämisestä oman osaamisen kehittämiseen. Jokaiselle uudelle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen perehdytyssuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa perehdytyksen eteneminen aikataulussa ja osaamisen riittävyys työtehtävien hoitamiseksi. Yhtiöllä on käytössä oppimisympäristö OmaAkatemia, joka tukee koko henkilöstön itsenäistä oppimista koko työuran ajan. OmaAkatemia sisältää monipuolisesti koulutusmateriaalia oman osaamisen kehittämisen tueksi kattaen seuraavat osa-alueet: pankin ydinliiketoiminta (asiakkaan tunteminen, asiakkuudet, päivittäisasiointi, maksaminen, säästäminen ja sijoittaminen, lainaaminen ja vakuudet, tilit ja kortit), talousrikollisuuden torjunta, riskienhallinta ja compliance, henkilöstö - ja työsuhdeasiat, IT ja digitaaliset palvelut, fyysinen turvallisuus ja tietoturva, sekä viestintä, markkinointi ja vastuullisuus. OmaAkatemiasta löytyvät 100 vuosittain suoritettavat viranomaismääräyksin säännellyt koulutukset ja lisäksi yhtiö mahdollistaa henkilöstölleen alan auktorisoidut tutkinnot ja niihin liittyvät verkkokoulutukset. Siirtyminen ilmastoneutraaliin toimintaan ja siirtymäsuunnitelman toteuttaminen vaatii henkilöstöltä uusien toimintatapojen omaksumista ja yhtiöltä henkilöstön kouluttamista. Yhtiön tavoitteena on julkaista siirtymäsuunnitelma osana vuoden 2026 kestävyysraporttia. Siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen yhtiöllä on paremmat valmiudet tarkastella siirtymäsuunnitelman käyttöönotosta henkilöstöön mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan ihmiskaupan, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön kieltäviä lakeja, säädöksiä ja sopimuksia. Yhtiön henkilöstöön ei kohdistu lapsityöhön ja pakkotyövoimaan liittyviä vaikutuksia eikä yhtiön toimintaan kohdistu niihin liittyvää riskiä. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Yhtiön toimintaa ja henkilöstöjohtamista ohjaavat periaatteet ja politiikat koskevat koko henkilöstöä ja toimintamallit ovat koko henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät strategiat, politiikat, suunnitelmat ja sisäiset ohjeistukset noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, sääntelyä, viranomaisohjeistuksia sekä YK:n ihmisoikeusjulistusta. Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää yhtiön liiketoimintaa ja vastaa operatiivisesta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön hallintorakennetta on kuvattu tämän dokumentin osiossa GOV-1. Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla ja ne koskevat koko henkilöstöä. Keskeisimpiä yhtiön sisäisiä dokumentteja ovat henkilöstöstrategia ja siitä johdettu henkilöstösuunnitelma ja -politiikka. Henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö on kaikessa toiminnassaan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Omat, yksityiskohtaisemmin eri osa-alueita käsittelevät kokonaisuutensa muodostavat yhtiön palkitsemis- ja palkkapolitiikka, työyhteisön kehittämissuunnitelma, työsuojelun toimintasuunnitelma, tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yhtiön toimintaa ja työvoimaan kohdistuvia toimia ohjaavat lisäksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määritellyt oikeudet sekä Suomen lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja finanssi- ja arvopaperialan toimintaan liittyvä sääntely. Yhtiö huomioi toiminnassaan yritysten vastuun kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edellyttää vastaavaa toimintaa yhteistyökumppaneiltaan. Vastaavuusarviota omaa työvoimaa koskevien toimintaperiaatteiden ja kansanvälisesti tunnistettujen välineiden, mukaan lukien YK:n ohjaavien periaatteiden, välillä ei ole tehty. Henkilöstön tilanteesta kerätään tietoa monikanavaisesti ja vuoropuhelu henkilöstön kanssa on jatkuvaa. Yhteistoimintaa edustava yhteistoimintaneuvottelukunta toimii myös työsuojelutoimikuntana ja palkkatoimikuntana. Neuvottelukunnan toimintaa ja päätöksentekoa on kuvattu yhtiön henkilöstöpolitiikassa. Yhtiön henkilöstön vaikutus- ja tiedonkeruun kanavia ovat muun muassa vuosittainen henkilöstökysely, kehityskeskustelut, säännölliset esihenkilön kanssa käytävät sparrauskeskustelut, perehdytyskysely, lähtökeskustelu, yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävät työpaikkaselvitykset sekä yksikkökohtaiset vuosittaiset vaarojen ja riskien kartoitukset. Yhtiöllä on käytössään Whistleblowing- kanava väärinkäytösten ilmoittamiseksi. Mikäli henkilöstö kokisi yhtiön laiminlyövän tiedonvaihdon velvoitteitaan tai vaikutusmahdollisuudet koettaisiin vähäisiksi, voisi se vaikuttaa työntekijöiden tehokkuuteen ja aiheuttaa merkittävää haittaa työnantajakuvaan. Yhtiössä on kuvattu selkeät toimintatavat, roolit ja vastuunjaot mahdollisten huomattujen syrjintätapausten tai epäasiallisen ja epätasa- arvoisen toiminnan käsittelyyn. Esihenkilöitä ja henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti muun muassa ilmoituskanavista sekä yhteyshenkilöistä. Whistleblowing-kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1. Yhtiö seuraa työ- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää sekä syitä vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa osana työkyvyn johtamisen ohjausryhmätoimintaa. Koko yhtiön henkilöstö on vakuutettu työtapaturmien varalta ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi koko henkilöstö on vakuutettu vapaa-ajan tapaturmien varalta. Yhtiön toimialalla ei ole tunnistettu erityisiä työtapaturmia altistavia tekijöitä. Henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin ja 101 turvallisuuden tueksi järjestetään säännöllistä koulutusta ja fyysisen turvallisuuden periaatteista linjataan fyysisen turvallisuuden ohjeistuksella. Sukupuolten tasa-arvoista kohtelua, syrjintää ja häirintää koskevista periaatteista ja toimintatavoista linjataan yhtiön henkilöstöpolitiikassa ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Yhtiössä on nollatoleranssi kaikelle häirinnälle ja kiusaamiselle ja jokaiseen esille tulleeseen tapaukseen reagoidaan välittömästi. Työyhteisöissä voi aika ajoin ilmetä erilaisia ongelmatilanteita, joihin puuttumiseen yhtiöllä on selkeät prosessit, kuten varhaisen välittämisen malli sekä kriisitilanteiden ja työyhteisön haasteellisten tilanteiden käsittely. Tasa -arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa todetaan, että yhtiö on sitoutunut edistämään kaikessa toiminnassaan henkilöstön tasavertaisuuden kohtelun edistämistä riippumatta henkilön iästä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, kansallisesta alkuperästä tai muusta vastaavasta syystä, ja kuvattu tavoitteet sekä toimet tämän toteuttamiseksi. Yhtiössä ei ole tunnistettu erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä olemassa olevan henkilöstötiedon perusteella. S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Yhtiössä henkilöstön kuuleminen ja työvoiman näkökantojen huomioon ottaminen päätöksentekoprosessissa on tärkeää. Työntekijöiden kuuleminen ja työtyytyväisyys ovat keskeisiä asioita yhtiön toiminnassa. Yhtiössä edistetään jatkuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä yhteistoimintalain edellytysten mukaisesti. Vuoropuhelun vaikuttavuutta arvioidaan kyselyillä ja niiden henkilöiden toimesta, ketkä osallistuvat esimerkiksi henkilöstön edustajina neuvotteluihin. Yhteydenpito omaan henkilöstöön tapahtuu sekä suoran yhteydenpidon että henkilöstön edustajien kanssa. Suora yhteydenpito tapahtuu esimerkiksi säännöllisten kyselyiden ja keskustelujen kautta. Yhtiössä toteutetaan henkilöstökysely vuosittain, kehityskeskustelut käydään kaksi kertaa vuodessa ja yksiköissä järjestetään viikkopalaverit säännöllisesti. Henkilöstökyselyn yhtiökohtaiset tulokset ja tulosten seurauksena toteutettavat toimenpiteet julkaistaan koko henkilöstölle. Henkilöstökyselyn tulokset käydään läpi yksikkökohtaisesti esihenkilön toimesta ja läpikäynnin perusteella laaditaan kehittämissuunnitelma. Henkilöstöön ja liiketoimintaan liittyvistä päätöksistä keskustellaan henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään neljästi vuodessa työnantajan aloitteesta ja lisäksi aina tarvittaessa. Toimitusjohtajalla on operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yhtiön toimintatavoissa. Yhteistoimintaneuvottelukunnassa yhtiötä edustavat toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä lakiasianjohtaja sekä kutsuttu sihteeri, joka vastaa toiminnan dokumentoinnista. Henkilöstö valitsee edustajansa neuvottelukuntaan ja voi olla yhteydessä valittuihin luottamusmiehiin sekä työsuojeluvaltuutettuihin aina tarpeen vaatiessa. Yhteistoiminnassa käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtiön liiketoimintaan ja sen kehittymiseen vaikuttavia asioita, työhönoton periaatteita, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita, osaamisen kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia sekä töiden järjestelyyn liittyviä teemoja. Yhteistoimintaneuvottelukunnan henkilöstön edustajille on yhtiön politiikan mukaisesti osoitettu oikeus käyttää työaikaa henkilöstön asioiden hoitamiseen. Lisäksi yhtiön johtoryhmässä on henkilöstön edustaja, joka valitaan vuosittaisilla vaaleilla. Henkilöstön edustajalle on osoitettu oikeus käyttää työaikaa yhtiön politiikan mukaisesti kokouksiin valmistautumiseen ja henkilöstön tiedottamiseen käsitellyistä asioista. Yhtiön henkilöstö kuuluu rahoitusalan työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen lisäksi yhtiössä on tehty erillinen puitesopimus säännöllisestä lauantaityöstä nimettyjen yksiköiden osalta. Sopimus on voimassa yhden vuoden kerrallaan ja sopimuksesta neuvotellaan vuosittain yhteistoimintaneuvottelukunnassa. Yhtiö ei ole tunnistanut omassa työvoimassaan ihmisryhmää tai -ryhmiä, jotka olisivat erityisesti vaikutuksille alttiita tai syrjäytymisvaarassa. Yhtiö seuraa henkilöstönsä rakennetta osana henkilöstöraportointia, yhtiön hallitukselle, johtoryhmälle ja yhteistoimintaneuvottelukunnalle raportoidaan säännöllisesti yhtiön omasta työvoimasta. Mikäli tunnistettaisiin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä, reagoitaisiin tähän ja keskusteltaisiin esimerkiksi työsuojelun lisäämisestä heidän osaltaan. Erityisen vaikutuksille alttiiden henkilöiden tai ryhmien 102 näkökantoja kartoitetaan henkilöstökyselyn avulla. Henkilöstökyselyssä kysytään henkilöstön mielipidettä työyhteisöjen monimuotoisuudesta, yhtiön onnistumisesta tasa -arvoisena työnantajana sekä yhtiön toiminnasta yhdenvertaisen ja monimuotoisen työyhteisön edistäjänä. Yhtiön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on kirjattu erilaisia konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda heihin mahdollisesti kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia tiedoksi myös yhtiön sisäisen ilmoituskanavan kautta sekä luottamushenkilöiden tai työsuojelun välityksellä. S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin vakavuutta, toteutumisen todennäköisyyttä sekä hallintakeinoja voidaan seurata osana jatkuvaa riskienhallintaa. Yhtiön toimintakulttuurin mukaisesti organisaatiossa ylläpidetään jatkuvaa keskusteluyhteyttä ja avointa palautekulttuuria. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheita tai kehittämisideoita esille yhtiön sisäisten palautekanavien kautta. Kaikki henkilöstön antamat palautteet käsitellään ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin olemassa olevien toimintaohjeiden mukaisesti. Henkilöstö voi olla yhteydessä oman esihenkilönsä lisäksi esimerkiksi henkilöstöhallintoon, luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Henkilöstö voi hyödyntää myös kolmannen osapuolen ylläpitämää kanavaa työterveyden kautta. Kaikki edellä kuvatut keinot esitellään uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä ja ajantasaiset ohjeet palautteen antamiseen löytyvät myös yhtiön sisäisestä tiedotuskanavasta. Saadut palautteet käydään läpi toiminnosta vastaavien erikseen nimettyjen henkilöiden toimesta. Kaikki palaute sekä esiin nostetut epäkohdat käsitellään luottamuksellisesti ja näitä tietoja käsittelevät henkilöt ovat tietoisia omista velvollisuuksistaan. Henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta myös nimettömästi esimerkiksi työterveyshuollon kyselyiden sekä yhtiön omien kanavien kautta. Kaikki ilmoitukset käsitellään yhdenmukaisen mallin mukaisesti riippumatta ilmoituksen tekijästä. Ilmoituksen luottamuksellisuutta korostetaan ja sen yksityiskohdat tuodaan vain tarpeellisten tahojen tietoon. Henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta käytössä olevista palautekanavista ja niiden tehokkuudesta arvioidaan muun muassa vuosittaisessa henkilöstökyselyssä sekä säännöllisissä muissa läpikäynneissä ja keskusteluissa, kuten kehityskeskusteluissa. S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Yhtiön hallitus päättää yhtiön strategisista linjauksista, toimitusjohtaja ja johtoryhmä tekevät operatiiviseen toimintaan liittyvät periaatetasoiset päätökset ja hyväksyvät näihin liittyvän dokumentaation. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavat yhtiössä koko henkilöstö. Keskeisessä roolissa toimivat johto ja esihenkilöt, joita tukevat hallinnolliset yksiköt, kuten henkilöstöhallinto ja hallinnon tukitoiminnot. Kaikki yhtiön toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeistukset ovat henkilöstön saatavilla yhtiön sisäisessä tiedotuskanavassa. Yhtiön omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet sekä politiikat ja ohjeet on kuvattu tarkemmin tämän raportin osiossa S1-1. Yhtiö varmistaa henkilöstönsä turvalliset ja työhyvinvointia ylläpitävät ja edistävät työolot tarjoamalla ergonomiset työskentelytilat ja -välineet koko henkilöstölleen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti henkilöstöllä on mahdollisuus pyytää opastusta ja apua työvälineiden ergonomiseen säätämiseen työfysioterapeuteilta, ja työnantaja tukee myös päätelasien hankintaa toimistotyössä. Yhtiö edistää henkilöstönsä palautumista ja kuormituksen hallintaa varmistamalla riittävän resursoinnin ja sen, että henkilöstön osaaminen on riittävällä tasolla tehtävien hoitamiseksi sekä tarjoaa työvälineet oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työyhteisön toimintaan. Kuormitustekijöistä työaikaan liittyviä riskejä hallitaan aktiivisella työajanseurannalla ja työn ja vapaan yhdistämistä tuetaan erilaisilla virkistäytymismahdollisuuksilla sekä kannustamalla taukoihin työpäivän aikana muun muassa lounasedun myötä. Lisäksi henkilöstölle tarjotaan hyvinvointia 103 edistäviä etuja kuten liikunta-, kulttuuri - ja hyvinvointietu sekä mahdollisuus hankkia työsuhdepolkupyörä. Yhtiö seuraa näiden toimien vaikuttavuutta henkilöstökyselyn tulosten, kehitys- ja lähtökyselyissä kerättyjen palautteiden ja yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsiteltyjen asioiden avulla. Asianmukaisia ja tarpeellisia toimia negatiivisten henkilöstövaikutusten vähentämiseksi kartoitetaan ja käynnistetään säännöllisten työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisten työpaikkaselvitysten pohjalta sekä osana työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa. Yhtiö seuraa henkilöstönsä hyvinvointia, työoloja sekä viihtyvyyttä ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia säännöllisesti osana eri prosessejaan. Yhtiön henkilöstön palaute- ja vaikuttamiskanavia kuvataan osioissa S1-2 ja S1-3. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti yhtiö toteuttaa työkykyjohtamisen ohjausryhmätoimintaa, jossa käsitellään laajasti omaan työvoimaan liittyviä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Ohjausryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa yhtiön kutsusta ja mukana ovat yhtiön lisäksi työterveyshuolto, tapaturmavakuuttaja sekä eläkevakuuttaja. Työpaikkaselvitykset toteutetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti ja raportit tehdyistä selvityksistä toimitetaan työsuojelupäällikölle sekä työsuojeluvaltuutetuille. Työsuojelun toimintasuunnitelman mukainen yksikkökohtainen riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan vuosittain esihenkilöiden toimesta yhdessä henkilöstön kanssa. Kartoitus kattaa sekä fyysiset että henkiset riskit ja huomioi muun muassa kuormitustekijät. Yhtiötasoinen raportti käsitellään yhteistoimintaneuvottelukunnassa, jonka osana toimii myös työsuojelutoimikunta. Huomattuihin riskeihin ja vaaroihin reagoidaan välittömästi. Yhtiö on reagoinut henkilöstöltä kerättyyn palautteeseen järjestämällä hyvinvointiteemaisen webinaarisarjan koko henkilöstölle yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kouluttamalla esihenkilöitä varhaisen välittämisen mallista ja esiin nouseviin ongelmiin puuttumisesta. Yhtiö laajensi työterveyshuollon sopimustaan vuonna 2024 erityisesti matalan kynnyksen mielenhyvinvoinnin palveluiden osalta. Vuonna 2024 tehtiin päätös laajentaa henkilöstöetuja niin, että hyvinvointi-, kulttuuri-, ja liikuntaetu ovat myös perhevapailla olevien henkilöiden käytössä. Henkilöstöetuihin päätettiin ottaa myös mahdollisuus hyödyntää työmatkaetua, millä yhtiö haluaa kannustaa henkilöstöään hyödyntämään julkisia liikennevälineitä työmatkustamisessa. Henkilöstöä kuullaan ja tietoa kerätään monikanavaisesti. Yhtiö voisi hyödyntää keräämäänsä tietoa entistä tehokkaammin osana strategista ja operatiivista toimintaa. Henkilöstöä voisi osallistaa enemmän toimintamallien ja -suunnitelmien valmisteluun ja järjestää laajempaa työpajatoimintaa, mikä lisäisi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yhtiön toimintaan. Vahvistamalla sisäistä viestintää yhtiö voisi tuoda olemassa olevat toimintatavat ja -mallit paremmin henkilöstönsä tietoisuuteen ja näin lisätä läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Vuoden 2024 aikana on täsmennetty yhtiön henkilöstölleen mahdollistamia erilaisia urapolkumahdollisuuksia. Yhtiö tulee edelleen täsmentämään roolikohtaisia toimenkuvia sekä osaamisvaatimuksia, mikä lisää henkilöstön tietoisuutta yhtiön tarjoamista mahdollisuuksista ja edellytyksistä omalla uralla etenemiseen. Yhtiö kirkastaa entisestään palkitsemisen kokonaisuuttaan ja palkitsemisen tavoitteenasetantaa, parantaakseen palkitsemisen läpinäkyvyyttä. Yhtiö on sitoutunut edistämään yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä kaikessa toiminnassaan. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että sen omat käytännöt eivät aiheuta sen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Yhtiö on dokumentoinut yhdenmukaiset toimintatavat ja prosessit ja toimimalla niiden mukaisesti varmistetaan oman työvoiman yhdenvertainen kohtelu sekä syrjimättömyys esimerkiksi työhönotossa. Yhtiö on nimennyt henkilöt, jotka ovat vastuussa prosessien ja toimintamallien toteutuksesta ja seurannasta Olennaisten vaikutusten hallinnasta ja siihen liittyvistä strategisista linjauksista vastaa yhtiön hallitus ja johtoryhmä. Henkilöstöhallinto ja esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa varmistettaessa, että hallintakeinot toteutuvat. Henkilöstölle tarjotaan koulutusta ja tietoa yhtiön omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallintakeinoista. 104 Mittarit ja tavoitteet S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Yhtiön tavoite on kattava ja henkilöstön tarpeet huomioiva työterveyspalveluiden laajuus sekä hyvinvointia edistävä työterveyshuolto. Työterveyshuolto kattaa 100 % henkilöstöstä . Kaikille aloittaville työntekijöille tehdään työhöntulotarkastukset ja työntekijät kutsutaan säännöllisiin vapaaehtoisiin ikäkausiterveystarkastuksiin työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kaikissa yksiköissä toteutetaan säännöllisesti työpaikkaselvitykset toimintasuunnitelman mukaisesti ja selvitysten tilannetta seurataan työterveyshuollonohjausryhmissä sekä työsuojelutoimikunnassa. Yhtiö on asettanut tavoite- ja hälytystasot sairaspoissaoloprosentille ja henkilöstön sairaslomapäivien määriä seurataan ja raportoidaan säännöllisetsi, jotta kuormittaviin tilanteisiin tai seikkoihin voidaan reagoida oikea-aikaisesti. Yhtiön tavoite on, että työskentely on turvallista jokaisessa yhtiön toimipisteessä eikä henkilöstö kohtaa häirintää tai epäasiallista käytöstä. Turvallisuussuunnitelma laaditaan ja päivitetään asianmukaisesti, huomioiden sekä fyysisen että henkisen turvallisuuden osa-alueet ja henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioista vuosittain. Yhtiö seuraa ensiaputaistoisten henkilöiden määrää yksiköissä ja varmistaa, että lain velvoittama määrä EA-taitoisia henkilöitä on paikalla sekä tarjoaa henkilöstölleen mahdollisuuden kouluttautua. Häirintätapausten osalta tavoite on nollatoleranssi. Yhtiö seuraa sekä asiakkaiden aiheuttamia että työyhteisössä aiheutuvaa häirintää ja raportoi tapauksista ja niiden määrästä. Yhtiössä seurataan ja raportoidaan työtapaturmien määrää ja syitä vuosittain. Yhtiön tavoitteena on varmistaa henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen sekä tarjota koulutusta, joka tukee näitä osa-alueita. Yhtiö seuraa ja raportoi koulutuspäivien määriä sekä koulutukseen käytettyjä euromäärää/henkilö yhtiötasoisesti ja yksilökohtaisesti. Yhtiö seuraa ja raportoi tutkintojakaumaa, suoritettuja tutkintoja sekä lisäosaamisen kerryttämistä. Yhtiön tavoitteena on henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ja ettei se loukkaa henkilöstönsä yksityisyydensuojaa. Palkkaukseen liittyvien tavoitteiden, kuten sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittaisen palkkakartoituksen avulla. Yhtiö edistää tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti syrjimättömyyden toteutumista työssä ja työhönotossa. Yhtiön tavoitteena on hallita työaikaan ja kuormitukseen liittyviä tekijöitä. Yhtiö seuraa henkilöstönsä enimmäistyöaikaa sekä ylitöiden määrää ja on laatinut kirjalliset periaatteet työajanseurannalle sekä liukuvan työajan käyttöön. Työaikaa seurataan esihenkilöiden toimesta sekä keskitetysti henkilöstöhallinnossa ja raportoidaan yhteistoimintaneuvottelukunnalle säännöllisesti. Yhtiöllä ei ole aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Yhtiö käsittelee edellä mainittuja omaan työvoimaan liittyviä olennaisia hallintakeinoja ja tavoitteiden seurantaa yksikkötasoisesti suoraan oman työvoiman kanssa mutta myös osana yhtiön yhteistoimintaneuvottelukunnan toimintaa työntekijöiden edustajien kanssa. Yhteydenpitoa omaan työvoimaan on kuvattu tarkemmin osiossa S1-2. S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Yhtiö julkaisee omaan työvoimaansa kuuluvien, työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet alla olevassa taulukossa. Tiedot kerätään ja säilytetään yrityksen HR-järjestelmän avulla ja ne ilmoitetaan henkilömäärinä raportointihetken mukaisesti. Tietoja ei ristiin viitata tilinpäätöksessä ilmoitettavien tietojen kanssa. Yhtiö ei kerää taulukoissa tyhjäksi jätettyjen rivien tietoja. Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 193 Naiset 392 Muut - Ei ilmoitettu - Työsuhteiset työntekijät yhteensä 585 105 Naiset Miehet Muut EI ILMOITETTU YHTEENSÄ Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 392 193 585 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 366 173 539 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 26 20 46 Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 17 19 36 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 373 173 546 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä / kokoaikavastaavana ilmaistuna) 12 3 15 Raportointikaudella yhtiöstä lähteneiden henkilöiden kokonaismäärä oli 130 henkilöä ja kokonaisvaihtuvuus oli 30,3 prosenttia. Yhtiön vaihtuvuuteen on vaikuttanut merkittävästi kauden aikana tehdyt organisaatiomuutokset ja rekrytoinnit näiden muutosten tueksi. Tiedot on kerätty yhtiön HR-järjestelmästä, jossa ylläpidetään yhtiön henkilöstön työsuhteeseen liittyviä henkilötietoja sekä työsuhteisiin liittyviä tietoja. Työntekijöiden määrä on ilmoitettu henkilömäärinä raportointikauden lopussa. S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Yhtiön koko työvoima on työsuhteessa yhtiön kanssa. Työvoimaan ei kuulu muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Yhtiössä ei käytetä ulkopuolista työvoimaa. S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ETA -alueella työskentelevistä yhtiön työntekijöistä kaikki kuuluvat saman työehtosopimuksen piiriin. Yhtiössä ei ole ETA -alueen ulkopuolella työehtosopimuksen piiriin kuuluvaksi laskettavia työntekijöitä. Yhtiössä kaikki työsuhteiset työntekijät, mukaan lukien myös tuntityöntekijät ja kesätyöntekijät, kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Vain johtoryhmään kuuluvat sekä erillisellä johtajasopimuksella olevat henkilöt eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus oli raportointihetkellä 94 %. Yhtiöllä ei ole sopimuksia, joista huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto. Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuus -aste: Työsuhteiset työntekijät – ETA -alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA -alue (estimaatti alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) Edustus työpaikalla (vain ETA -alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) 0–19 % 20–39 % 40–59 % 60–79 % 80–100 % Suomi Suomi S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Selvitys yhtiön ylimmän johdon määritelmästä löytyy osiosta GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli. Johtotehtävissä toimii tasapuolisesti eri ikäisiä ja sukupuolisia henkilöitä. Raportointihetkellä yhtiön johtoryhmässä oli kolme naisjäsentä (50 %) ja kolme 106 miesjäsentä (50 %). Ylimmän johdon henkilöstön edustaja johtoryhmään valitaan kalenterivuosittain henkilöstön keskuudesta eikä häntä lasketa ylimpään johtoon. Yhtiön työsuhteisten henkilöiden ikäjakauma raportointihetkellä oli: ● alle 30-vuotiaita 226 henkilöä, osuus 38,6 % ● 30–50-vuotiaita 265 henkilöä, osuus 45,3 % ● yli 50-vuotiaita 94 henkilöä, osuus 16,1 % S1-10 – Riittävä palkka Yhtiö maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöilleen riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Yhtiö noudattaa koko henkilöstönsä osalta palkkauksessaan rahoitusalan työehtosopimusta pois lukien yhtiön johtoryhmä ja johtajasopimuksella olevat henkilöt. Vaativuusluokkakohtainen vähimmäispalkka ilmenee voimassa olevasta työehtosopimuksesta. S1-11 – Sosiaalinen suojelu Yhtiön kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaalisen suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen etuuksien kautta. Suomen lainsäädännön vaatimusten ja julkisten ohjelmien lisäksi yhtiö on vakuuttanut henkilöstönsä vapaa-ajan tapaturman varalta, vakuutus kattaa sataprosenttisesti tulonmenetyksen tapaturmasta aiheutuvan työkyvyttömyyden ajalta. S1-12 – Vammaiset henkilöt Yhtiö ei kerää tietoa siitä, kuinka moni yhtiön työsuhteisista henkilöistä on vammaisia. Yhtiön käytössä olevien henkilöstötietojen perusteella ei voida ottaa kantaa siihen, kuinka suuri prosenttiosuus henkilöstä on vammaisia. S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Yhtiön työsuhteisista työntekijöistä 100 % osallistuu säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja työehtosopimuksen mukaisissa palkkakeskusteluissa. Kehityskeskustelut käydään työntekijän ja hänen esihenkilönsä välillä vähintään vuosittain ja niistä tiedotetaan henkilöstöä yhtiön sisäisissä tiedotuskanavissa. Henkilöstöhallinto seuraa keskustelujen toteutumista. Kehitys- ja palkkakeskustelut täyttävät ESRS:n määritelmän. Yhtiö seuraa henkilöstönsä koulutuspäiviä ja raportoi niitä sukupuolijakauman mukaisesti. Vuonna 2024 yhtiön henkilöstö käytti kouluttautumiseen keskimäärin 6,3 päivää. Naiset käyttivät keskimäärin 6,8 päivää ja miehet keskimäärin 5,5 päivää. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölleen yhtenevät koulutusmahdollisuudet ja kannustaa jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen. S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Yhtiön työsuhteisista henkilöistä 100 % kuuluu työterveyshuollon ja työsuojelun piiriin työsuhteen laadusta riippumatta. Yhtiö hyödyntää terveyttä ja turvallisuutta koskevassa raportoinnissaan työterveyshuollosta saatavia tietoja koskien työkykyyn ja - hyvinvointiin liittyvää raportointiaan sekä vahinkovakuutusyhtiöstä saatavia tietoja tapaturmista. Yhtiössä ei ole ollut yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa kuolemantapausta. Raportointikaudella 2024 yhtiössä raportoitiin 13 työtapaturmaa, joista 8 tapahtui työmatkalla. Työperäisten vammojen määrä suhteessa miljoonaan työtuntiin oli 16,3. Osuuden laskemisessa on käytetty yhtiön keskimääräistä paikallaolovahvuutta, jossa on huomioitu osa-aikaiset työsuhteet sekä palkattomat poissaolot. Työpäivien määränä on käytetty 220 päivää/vuosi, mikä huomioi muun muassa vuosilomat sekä arkipyhät. Työpäivien määrä on kerrottu työehtosopimuksen keskimääräisellä työajalla 7,4 h/pv. Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi yhtiö ei voi kerätä tai raportoida työperäisiin terveysongelmiin liittyvien tapausten tai niistä johtuvien poissaolopäivien lukumäärää. S1-15 – Työ - ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Yhtiön henkilöstöstä 100 % on Suomen lain ja työehtosopimuksen nojalla oikeutettuja perhevapaaseen, josta osa on palkallista. Raportointivuonna 2024 työsuhteisista työntekijöistä oli perhevapaalla 14,1 %, josta naisia oli 10,6 % ja miehiä 3,5 %. Osuus lasketaan yhtiön keskimääräisestä henkilöstövahvuusluvusta koko vuoden ajalta. Tietoja perhevapaista ylläpidetään yhtiön HR-järjestelmässä. 107 S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Yhtiö seuraa oman työvoimansa palkkatasoja ja -eroja vuosittaisessa palkkakartoituksessa. Alla on esitetty taulukossa yhtiön henkilöstön nais - ja miessukupuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen ero. Taulukko ilmaisee, kuinka monta prosenttia pienempi naispuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräinen bruttopalkan taso on miespuoleisten työsuhteisten työntekijöiden bruttopalkkaan verrattuna. Vaativuusluokassa 4.1 sekä kategoriassa ”ei vaativuusluokkaa” naisten keskimääräinen bruttopalkka on miesten keskimääräistä bruttopalkkaa suurempi. Jaottelussa on käytetty rahoitusalan työehtosopimuksen mukaisia vaativuusluokitteluja. Jaottelussa ei ole huomioitu työtehtäviin, maantieteelliseen sijaintiin tai kokemukseen liittyviä muuttujia, jotka vaikuttavat oleellisesti henkilön palkkaukseen. Sukupuolten palkkaero Vaativuusluokka 3 2,10 % Vaativuusluokka 4.1 -9,60 % Vaativuusluokka 4.2 6,60 % Vaativuusluokka 5.1 5,70 % Vaativuusluokka 5.2 16 % Ei vaativuusluokkaa -9,80 % Korkeinta ansiota saavan henkilön ja kaikille työsuhteisille työntekijöille yhtiön maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde on 79,9. S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Yhtiön henkilöstöllä on käytössään eri kanavia häirintätapausten ilmoittamiseksi. Osa ilmoituksista tehdään suoraan lähiesihenkilölle, jolloin tapaukset käsitellään yksiköissä. Yhtiön henkilöstökyselyssä kysyttiin, onko henkilö joutunut kiusaamisen tai sukupuolisen häirinnän kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 471 työntekijää. Yhtiö saa häirintään liittyvän kysymyksen tulokset käyttöönsä prosenttiosuuksina vastaajista. Johtuen edellä mainituista seikoista tarkkaa lukumäärää tehdyistä ilmoituksista ei ole yhtiön tiedossa. Henkilöstökyselyn mukaan kaksi prosenttia vastaajista on kokenut häirintää, mutta tilanne on jo selvitetty. Vastaajista yksi prosentti ilmoittaa, että on kokenut häirintää ja tilanne jatkuu edelleen. Yhtiössä ei ole ilmennyt vakavia ihmisoikeustapauksia. Yhtiö ei ole saanut huomautuksia, sakkoja tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen vakaviin ihmisoikeustapauksiin, kuten syrjintä, häirintä, pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö. 108 S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennainen kestävyysaihe Vaikutukset Riskit Mahdollisuudet Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset • Yksityisyys • Sananvapaus • Laadukkaiden tietojen saatavuus ↑ Yhtiö tarjoaa asiakaspalautteen antamiselle useita eri kanavia sekä kuulee asiakkaitaan vuosittain toteutettavassa asiakastyytyväisyyskyselyssä. Asiakkaille toimitetaan hänen palveluihinsa liittyvät tarvittavat ja oikeelliset tiedot. Lisäksi yhtiön verkkosivuilla kerrotaan kattavasti yhtiön tuotteista ja palveluista. Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa. Asiakaspalautteen hiljentäminen epäasiallisin keinoin vaikuttaisi asiakkaiden luottamukseen ja yhtiön maineeseen. Mikäli yhtiö epäonnistuu tarjoamaan asiakkaille laadukkaita tietoja päätöstensä tueksi, voi se johtaa asiakastyytyväisyyden laskuun ja asiakassuhteiden menetykseen. Pörssiyhtiöitä koskevan säännöllisen ja jatkuvan tiedonantovelvollisuuden rikkominen voisi johtaa mainehaittaan ja seuraamuksiin valvontaelinten toimesta. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä ohjelmistoja, tietoturvajärjestelmiä sekä osaamista ylläpidetään ja kehitetään, millä pienennetään henkilötietojen virheellisestä käsittelystä tai tietoturvaloukkauksista aiheutuvaa taloudellista riskiä. Palautekanavia ja kuluttajien kuulemisen väyliä voidaan kehittää edelleen digitalisaation avulla, jolloin yhtiö voi vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana. ↓ Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantuminen voisi aiheuttaa asiakkaalle taloudellista haittaa ja loukata hänen yksityisyyttään. Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus • Terveys ja turvallisuus • Henkilönsuoja • Lasten suojeleminen ↑ Yhtiö opastaa asiakkaitaan turvallisessa pankkiasioinnissa ja verkkomaksamisessa sekä varoittaa ja lisää tietoisuutta erilaisista huijauksista. Yhtiö on panostanut erityisesti pankkitunnusten kalasteluhuijausten estoon. Yhtiö edistää asiakkaidensa oman talouden hallintaa kaikissa ikäryhmissä erilaisten kumppanuuksien, koulutusten ja oppimisympäristöjen kautta. Yhtiö edistää ja kehittää aktiivisesti paikallista ja alueellista elinvoimaisuutta tarjoamalla työpaikkoja maakunnissa sekä rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pk- yritysasiakkaita. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja edistetään olemalla mukana erilaisissa taloustaitoja opettavissa ohjelmissa. Henkilötietojen käsittelyssä tapahtuva virhe, tietoturvaloukkaus tai pankkisalaisuuden vaarantaminen voisi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin sekä aiheuttaa mainehaittaa. Lasten ja nuorten taloustaitojen tukemisella on positiivinen vaikutus yhtiön maineeseen. 109 Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio • Syrjimättömyys ↑ Pankkikorttien muotoilussa on huomioitu esteettömyys ja digitaalisissa palveluissa huomioidaan saavutettavuusvaatimukset. Syrjivät käytännöt asiakaskohtaamisissa tai palveluiden tarjoamisessa voisivat aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä tai mainehaittaa. Asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat estää tai rajoittaa heitä käyttämästä joitain palveluita, mikä voi aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä. Erilaiset käyttäjäryhmät voidaan huomioida paremmin palveluiden sisältöä ja saatavuutta suunniteltaessa, millä voidaan vaikuttaa positiivisesti asiakastyytyväisyyteen. • Tuotteiden ja palveluiden saanti ↑ Yhtiö turvaa pankki- ja rahoituspalveluiden saatavuutta taloudellisesti kestävällä tavalla. Kattava konttoriverkosto ja laajat aukioloajat sekä monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Mikäli yhtiö ei pysty vastaamaan erilaisten digipalveluiden kysyntään teknologian kehittyessä tai konttoritiloissa on asiakkaan asiointiin vaikuttavia puutteita, tämä voi aiheuttaa asiakassuhteiden menetyksiä ja mainehaittaa. Laajojen konttoripalveluiden ylläpitäminen tuo kilpailuetua laajojen digitaalisten palveluiden rinnalla. Digitalisaation myötä mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää pankkipalveluita sijainnista riippumatta. Esteettömyys voidaan huomioida asiakastiloissa paremmin ja viestintää erilaisista asiointitavoista voidaan lisätä. ↓ Osassa asiakastiloista on puutteita esteettömyydessä, mikä voi vaikuttaa liikuntarajoitteisten asiakkaiden asiointiin. • Vastuullinen markkinointitapa ↑ Yhtiö noudattaa hyvää markkinointitapaa ja markkinointiin liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistuksia. Yhtiö toimii pikaluottojen lisääntymistä vastaan tukemalla asiakkaitaan oman talouden hallinnassa. Hyvän tavan vastainen markkinointi aiheuttaisi mainehaittaa. Epäonnistuminen yhtiön vastuullisuusnäkökulmien viestinnässä voisi heikentää sidosryhmien luottamusta yhtiöön. Vastuullisuusnäkökulmat voidaan tuoda esiin uusien tuotteiden kuvauksissa, millä voidaan tukea yhtiön mainetta vastuullisena toimijana. ↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Yhtiön strateginen tavoite on olla tyytyväisten asiakkaiden pankki, joka on asiakkailleen lähellä ja läsnä sekä tarjoaa paikkakunnan parasta palvelua. Yhtiö haluaa olla asiakkailleen luotettava kumppani, joka hoitaa asiakkaidensa ja omat raha-asiansa tarkasti, pitkäjänteisesti ja luotettavasti. Ensiluokkaista asiakaspalvelukokemusta tavoitellaan keskittymällä keskeisiin asiakkaiden tarpeiden mukaan kehitettyihin ja heille lisäarvoa tuottaviin pankkipalveluihin, tuntemalla asiakkaat hyvin ja reagoimalla nopeasti asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä olemalla hyvin saavutettavissa edistyksellisten digitaalisten palvelukanavien ja laajan konttoriverkoston kautta. Kuluttajat ja loppukäyttäjät on huomioitu yhtiön arvoihin pohjautuvissa liiketapaperiaatteissa, joiden mukaisesti yhtiö huolehtii asiakkaan edusta, sitoutuu salassapitoon ja yksityisyydensuojaan, viestii avoimesti, ei vastaanota tai anna lahjuksia, noudattaa hyvää hallintotapaa ja vaatii myös sidosryhmiltään vastuullisuutta. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset positiiviset vaikutukset kuten laajat asiointimahdollisuudet pankkipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi ovat seurausta yhtiön strategiasta. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessi on kuvattu osiossa ESRS 2 IRO-1. 110 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet esitellään taulukossa kuluttajia ja loppukäyttäjiä käsittelevän osion alussa. Kaikista yhtiön tunnistamista olennaisista vaikutuksista syntyy vaikutuksia kaikilla käytetyillä aikahorisonteilla. Kuluttajilla ja loppukäyttäjillä tarkoitetaan yhtiön arvoketjun loppupäätä eli henkilö- ja yritysasiakkaita sekä yhteisöjä, jotka ovat yhteydessä yhtiön toimintaan esimerkiksi alueellisten tapahtumien tai erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kautta. Yhtiö on tunnistanut kuluttajien ja loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän positiivisen vaikutuksen, joka liittyy turvallisessa pankkiasioinnissa opastamiseen sekä huijauksista varoittamiseen. Positiivinen vaikutus koskee kaikkia yhtiön asiakkaita. Erilaisten huijausten yleistymisen vuoksi asiakkaat, jotka eivät ole tottuneet toimimaan digitaalisessa ympäristössä, voivat olla tietosuojan kannalta erityisessä asemassa. Yhtiöstä ei kuitenkaan kohdistu tällaisiin kuluttajiin erityisiä tietosuojaan liittyviä negatiivisia vaikutuksia vaan mahdollinen erityisasema johtuu asiakkaan omasta toiminnasta. Vastuullista markkinointitapaa koskevaan kestävyysaiheeseen liittyen iäkkäät asiakkaat voivat olla haavoittuvassa asemassa liittyen heille suunnattuun markkinointiin, sillä ymmärrys markkinoitavasta tuotteesta voi olla vähäisempää. Kuitenkin yhtiötä velvoittavan sääntelyn mukaisesti sen on tunnettava asiakkaansa ja varmistuttava siitä, että asiakas ymmärtää hänelle markkinoitavan tuotteen ominaisuudet, jolloin nämä yhtiötä koskevat velvollisuudet suojaavat asiakasta tekemästä päätöksiä, joita he eivät täysin ymmärrä. Yhtiö on tunnistanut iäkkäät ja huijauksille alttiimmat asiakkaat erityisenä ryhmänä, mutta yhtiöllä ei ole erityisesti ainoastaan tähän ryhmään kohdistuvia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyteen sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien mahdollisten negatiivisten vaikutusten osalta mahdollinen virhe henkilötietojen käsittelyssä, tietovuoto tai tietojärjestelmään kohdistuva häiriö, puute tai hyökkäys voisi vaikuttaa laajasti yhtiön toimintaan ja koko asiakaskuntaan. Tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyvä asiakastilojen esteettömyyttä koskeva negatiivinen vaikutus on merkittävämpi tietyille ryhmille, sillä puutteet esteettömyydessä voivat vaikuttaa liikuntarajoitteisten asiakkaiden asiointiin. Yhtiö on tunnistanut syrjimättömyyteen liittyvän riskin, että asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita, mikä aiheuttaa riskin asiakassuhteiden menetykselle. Tämä syrjimättömyyteen liittyvä vaikutus koskee ainoastaan kyseisiä kuluttajia ja loppukäyttäjiä. Yhtiö on muodostanut käsityksen erityisessä asemassa olevista kuluttajista ja loppukäyttäjistä käytännön työssä. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan yhtiön riskienhallintajärjestelmän kautta, mikäli niiden hallintaan ei ole määritetty erillistä toimintaperiaatetta. Riskienhallintajärjestelmässä voidaan seurata vaikutuksen tai riskin vakavuutta ja toteutumisen todennäköisyyttä. Mahdollisuudet otetaan huomioon riskien ja vaikutusten hallintakeinoissa. Yhtiön johtoryhmä on ylin toimintaperiaatteiden toimeenpanosta vastuussa oleva toimielin. Toimintaperiaatteet koskevat koko kuluttajien ja loppukäyttäjien ryhmää. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan liiketoiminnassaan lakeja, säännöksiä, ohjeita ja eettisiä periaatteita. Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön on tunnistettava kaikkiin merkittäviin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit, joilla voi olla olennaista vaikutusta asetettujen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Toiminnan luonne huomioiden kaikilla edellä esitetyillä riskeillä on vaikutusta kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskettavat erityisesti liiketoimintaan liittyvät riskit, kuten strategian toteuttamiseen ja sovittamiseen toimintaympäristön muutoksia vastaavaksi liittyvät riskit, toimialan sääntelyn ja lainsäädännön muutoksiin liittyvät riskit ja sääntelyn noudattamiseen sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimuksiin liittyvät riskit. Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö noudattaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia. Lisäksi yhtiö tukee kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitetta, joista viisi olennaisemmin vaikuttavaa tavoitetta on lisätty osaksi yhtiön päivittäistä johtamista, strategiaa ja operatiivisia toimintoja. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevissa toimintaperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä 111 muutoksia raportointikauden aikana. Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuvattu osiossa S4-2 ja kuluttajien ja loppukäyttäjien käytössä olevat yhteydenottokanavat sekä toimenpiteet vaikutusten korjaamiseksi on kuvattu osiossa S4-3. Yhtiön tiedossa ei ole kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Yhtiöllä ei ole näihin ohjaaviin normeihin liittyviä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia erillisiä toimintaperiaatteita. S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Yhtiön viestinnän päämääränä on tiedottaa yhtiön toiminnasta mahdollisimman aktiivisesti ja kattavasti. Pörssiyhtiönä viestintä noudattaa EU:n ja Suomen lainsäädäntöä, Helsingin Pörssin sääntöjä ja ohjeita, sekä ESMA:n (European Securities and Markets Authority), EBA:n (European Banking Authority) ja Finanssivalvonnan ohjeita. Lisäksi yhtiö noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä sisäisiä ohjeita. Tärkeimpiä ulkoisen viestinnän kanavia ovat muun muassa pörssi- ja mediatiedotteet, yhtiön kotisivut, verkko- ja mobiilipankki, sosiaalinen media sekä esiintymis- ja tiedotustilaisuudet. Asiakkaan pankkisuhteeseen liittyvissä asioissa yhtiö käyttää aina virallisia käytössä olevia viestintäkanavia, kuten verkkopankkia. Viestinnän kokonaisuudesta ja yhteyksistä mediaan sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin vastaa yhtiön viestintäjohtaja. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä positiivisista vaikutuksista viestitään säännöllisesti osana yhtiön markkinointia. Mahdollisissa häiriö- tai huijaustilanteissa tiedottamisessa noudatetaan näihin tilanteisiin luotua toimintaohjetta. Erittäin vakavissa häiriö- ja tietoturvatapahtumissa noudatetaan järjestelmätoimittajien MIM-prosessia ja kriisiviestintää. Yhtiö selvittää säännöllisesti asiakkaiden näkemyksiä toiminnastaan toteuttamalla vuosittain Parasta palvelua - asiakaskyselyn. Kyselyssä kuullaan sekä henkilö- että yritysasiakkaita. Yhtiö kerää tietoa asiakastyytyväisyydestä myös ulkopuolisen toimijan EPSI Rating pankki- ja rahoitusalan toimialatutkimuksen kautta. Asiakaskyselyiden tulokset ohjaavat päätöksentekoa antamalla yhtiölle tietoa siitä, miten toimintaa tulisi kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Parasta palvelua -kyselyn tulokset käsitellään alue-, konttori- ja henkilötasolla. Yhteydenpito tapahtuu suoraan kuluttajien ja loppukäyttäjien tai heidän laillisten edustajien kanssa. S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Mikäli yhtiö havaitsee aiheuttaneensa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvän epäkohdan, yleinen prosessi sen korjaamiseksi keskittyy avoimeen viestintään vaikutuksen kohteena olevien kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ja tapauskohtaiseen arviointiin jatkotoimenpiteistä. Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat tulla kuulluksi ja antaa yhtiölle palautetta usean eri kanavan kautta. Toimintaa halutaan kehittää jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Palautetta voi antaa kotisivujen lomakkeella, verkkosivujen chatissa, viestillä verkkopankissa tai OmaMobiilissa, verkkoneuvottelussa, suullisena palautteena puhelimitse tai konttorissa, kirjallisesti postitse tai esimerkiksi konttorin maksupalvelulaatikkoon tai asiakkaan halutessa palautelomake voidaan toimittaa täytettäväksi myös sähköpostin välityksellä. Vuosittain toteutettava asiakaskysely sisältää myös avoimen vastauksen palautekenttiä. Ilmoitukset rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa yhtiön whistleblowing- kanavan kautta. Ilmoituskanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1. Asiakaspalaute- ja whistleblowing-kanava on tuotu yhtiön kotisivuille ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta. Asiakaspalautteet käsitellään luottamuksellisesti. Yhtiö selvittää kaikki asiakaspalautteet ja ohjaa ne tarvittaessa jatkokäsittelyyn. Mikäli palaute edellyttää vastaamista, asiakaspalvelu tai kyseinen konttori vastaa palautteeseen mahdollisimman pian. Vastausaika on palautekohtaista ja riippuu palautteen sisällöstä. Asiakasvalitukset käsitellään kiireellisenä. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asian käsittelyyn tai yhtiöltä saatuun vastaukseen, tulee asiasta lähettää asiakasvalitukseksi nimetty kirjallinen valitus ja mukaan tulee liittää asiaa koskevat asiakirjat. Valituksesta tulee ilmetä valituksen tekijän yhteystiedot, valituksen peruste sekä mahdollinen vaatimus. Asiakasvalitukset suositellaan lähettämään yhtiölle mahdollisimman nopeasti virheen havaitsemisesta. Yhtiö käsittelee asian 112 kiireellisenä ja pyrkii vastaamaan valitukseen kahden viikon kuluessa. Mikäli asiakas ei ole tyytyväinen asiakasvalitukseen annettuun vastaukseen tai ratkaisuun, voi asiakas ottaa yhteyttä ulkopuolisiin, yhtiöstä riippumattomiin tahoihin. Vakuutus ja rahoitusneuvontaan (FINE) voi ottaa yhteyttä, jos pankki -, sijoitus-, oheis- tai vakuutuspalvelua koskevaa erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi yhtiön ja asiakkaan välisellä neuvottelulla. Finanssivalvonta vastaa rahoitus- ja vakuutusvalvonnasta Suomessa ja valvoo palveluntuottajien toimintaa asiakkaita kohtaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa valtakunnallista kuluttajaneuvontaa, tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajien ja yritysten välisissä riita-asioissa. Kuluttajariitalautakunta antaa suuntaviivoja ja ohjeita kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisten riitojen ratkaisemiseksi, kun kyseessä ovat kulutushyödykkeet ja kuluttajapalvelut, asuntokaupat, vuokrasopimukset, asumisoikeuksien siirrot sekä takaukset ja panttaussitoumukset. Tarjoamalla useita kanavia palautteenantoon pyritään varmistamaan, että kanavat ovat saavutettavissa. Erilaisista palautekanavista ja palautteen käsittelyprosessista löytyy tietoa yhtiön kotisivuilta. Vuosittaisesta asiakaskyselystä viestitään useassa kanavassa, kuten yhtiön kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja verkkopankissa. Asiakaskyselyyn vastaaminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Asiakaskyselyyn vuonna 2024 vastanneista 90 % arvioi, että palautteen antaminen on tehty yhtiössä helpoksi. Tämän perusteella yhtiö arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien olevan tietoisia palautteenannon mahdollisuuksista ja periaatteista. S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä tunnistetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät riskit on viety osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää. Näin riskin vakavuutta, toteutumisen todennäköisyyttä sekä hallintakeinoja voidaan seurata osana jatkuvaa riskienhallintaa. Yhtiö käsittelee henkilötietoja lainsäädännön mukaisesti ja muutoinkin huolehtii yksityisyyden suojan ja pankkisalaisuuden toteutumisesta henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietoja käsitellään yhtiön palvelujen ja toiminnan hoitamista varten. Yhtiö käyttää henkilörekistereitään asiakkailleen suunnattavaan markkinointiin, mikäli asiakkaalta on saatu markkinointilupa. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä IT- toimittajiensa kanssa tietoturvan ja yksityisyydensuojan ylläpitämiseksi. Jokaisen toimihenkilön on suoritettava vuosittain viranomaismääräyksiin perustuvat koulutukset tietoturvasta, tietosuojasta sekä huijauksista ja petosyrityksistä. Koulutuksien suorittamista valvotaan. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan tunnistamaan mahdollisia yhtiöön kohdistuvia huijausyrityksiä sähköpostiin yhdistetyn ohjelman avulla, joka simuloi erilaisia huijausviestejä. Yhtiö jätti loppuvuodesta 2024 poliisille tutkintapyynnön liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa keskustelussa. Raportointihetkellä yhtiöllä ei ole tähän liittyen lisätietoja. Toimet henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi ovat yhtiön toiminnan edellytys ja osana jatkuvaa toimintaa. Työ näiden toimien osalta kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimia sekä niiden vaatimustenmukaisuutta seurataan osana yhtiön riippumatonta riskienvalvontaa. Yhtiön tietosuojavastaava raportoi toiminnastaan, tekemistään valvontahavainnoista ja tunnistetuista kehitystarpeista yhtiön hallitukselle puolivuosittain. Yhtiön toimivalle johdolle ilmoitetaan ja se tekee viimesijaisen päätöksen ilmoituksesta tietosuojavaltuutetulle henkilötietojen tietoturvaloukkauksista tapauksissa, joissa viranomaisilmoittamisen kynnyksen arvioidaan ylittyneen. Lisäksi yhtiön ylimmälle- ja toimivalle johdolle raportoidaan ajankohtaisista tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä tarvittaessa tapauskohtaisesti. Esteettömyyttä arvioidaan osana asiakastilojen remontteja ja tarvittavat korjaukset tehdään, mikäli se on mahdollista. Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa, voidaan asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten asiakkaan luona. Yhtiö arvioi näiden toimien olevien riittäviä, sillä 113 vaikutus koskettaa rajallista asiakasjoukkoa, eikä yhtiö ole saanut esteettömyyteen liittyen erillistä palautetta. Asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Lain mukaisesti yhtiö tarjoaa peruspankkipalveluita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi ETA -valtiossa laillisesti asuville kuluttaja- asiakkaille. Mikäli asiakas ei hallitse yhtiössä käytettävää kieltä, on asiakkaan ja yhtiön edun mukaista käyttää virallista tulkkia, jolloin voidaan varmistua siitä, että asiakas ymmärtää hänelle tarjottavien palveluiden ja sopimusten sisällön ja ehdot. Laaja palveluverkosto ja digipalvelut mahdollistavat sen, että palvelut ovat helposti ja henkilökohtaisesti saavutettavissa asiakkaan valitsemalla tavalla. Tarjoamalla kattavaa konttoripalvelua yhtiö pyrkii varmistamaan, että myös sellaiset asiakkaat, joiden tietoteknisissä taidoissa on puutteita, voivat hoitaa pankkipalveluitaan itsenäisesti. Yhtiö myös opastaa asiakkaitaan digipalveluiden käytössä järjestämällä aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia. Vuoden 2024 aikana yhtiö sekä Kuortaneen ja Töysän Säästöpankkisäätiöt järjestivät yhdessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa OmaDigituki - tapahtumia useilla paikkakunnilla, joissa Sedun IT- tukihenkilöopiskelijat sekä yhtiön pankkiasiantuntijat opastivat digiasioinnissa. Tapahtumat olivat kaikille avoimia. Yhtiön kotisivulla ja dokumenteissa huomioidaan saavutettavuusvaatimukset, jolloin mahdollisimman monet voivat käyttää yhtiön verkko- ja mobiilipalveluita. Yhtiön pankkikorttien valmistuksessa huomioidaan esteettömyys ja pyöreä lovi kortissa helpottaa tunnistamaan kortin muiden korttien joukosta ja syöttämään sen maksupäätteeseen oikein päin. Vuoden 2024 aikana yhtiö on muun muassa kääntänyt useita dokumentteja ja kotisivusisältöjä myös ruotsin kielelle. Yhtiö on arvioi näiden toimien olevien riittäviä vaikutuksien hallintaan, sillä vaikutukset koskettavat rajallista asiakasjoukkoa, eikä yhtiö ole saanut muuta erillistä palautetta. Pankkien ja viranomaisten nimissä kuluttajille lähetettävät huijaukset , joissa kalastellaan pankki - tai henkilötunnuksia , ovat yleistyneet. Yhtiö huolehtii asiakkaidensa turvallisuudesta varoittamalla yhtiön nimissä liikkuvista huijauksista sekä ohjeistamalla asiakkaitaan, miten huijauksilta voi suojautua. Yhtiö opastaa asiakkaitaan turvallisessa pankkiasioinnissa ja verkkoasioinnissa kotisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa sekä järjestämällä asiakastilaisuuksia. Erilaisista huijausmuodoista kerrotaan kattavasti yhtiön kotisivuilla. Vuoden 2024 aikana yhtiö on panostanut erityisesti pankkitunnusten kalasteluhuijausten estoon ja investoinut palvelunestohyökkäysten suojauksiin. Huijauksia seurataan viikoittain ja yhtiöllä on prosessit niihin reagoimiseen. Työ huijausten eston ja suojauksien parantamisen parissa on jatkuvaa ja se kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Yhtiö on mukana Finanssiala ry:n vuonna 2024 käynnistämässä huijausten vastaisessa kampanjassa. Yhtiö edistää ja kehittää aktiivisesti alueellista elinvoimaisuutta tarjoamalla työpaikkoja maakunnissa sekä rahoittamalla paikallisia henkilö- ja pk- yritysasiakkaita. Yhtiö järjestää tai on mukana vuosittain paikallisissa tapahtumissa, joiden tarkoituksena on tukea paikallisten yhteishenkeä ja hyvinvointia. Merkittävä osa yhtiön tuloksesta palautuu asiakkaita lähellä oleville yhteisöille ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin omistajasäätiöiden ja -osuuskuntien kautta, jotka tukevat vaikutusalueidensa hyvinvointia, taloutta ja elinvoimaisuutta jakamillaan apurahoilla ja avustuksilla. Niillä tuetaan esimerkiksi taloudellista kasvatusta, tutkimusta, lasten liikuntaharrastuksia, nuorisotyötä, kulttuuria ja luonnonsuojelua. Näillä toimilla yhtiö tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 3 terveyttä ja hyvinvointia sekä 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Nostoja vuoden 2024 apurahoista ja avustuksista ● Yhtiö lahjoitti 6 250 euroa MIELI Ry:lle nuorten mielenterveystyöhön osana henkilöstön vuotuista Kilsakisa-liikuntahaastetta. ● Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö on mukana useissa vesistöhankkeissa ja lahjoitti mm. 178 000 euroa Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseen. ● Eurajoen Säästöpankkisäätiö KORSI lahjoitti mm. 50 000 euroa Vaasan yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteistyöhön energia-alan robotiikkasovelluksiin liittyvän professuurin perustamiseksi ja maisteriohjelman käynnistämiseksi. ● Kuortaneen Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm. 1 000 000 euroa Seinäjoen ammattikorkeakoululle (SeAMK) uusien aloituspaikkojen lisäämiseen. 114 ● Liedon Säästöpankkisäätiö lahjoitti mm. 60 000 euroa lietolaisten esikoululaisten sekä 1.–2.- luokkalaisten uimaopetukseen. Yhteensä 60 000 euron lahjoitus jaetaan neljän vuoden aikana. ● Parkanon Säästöpankkisäätiön lahjoituksella on hankittu opetusrobotteja ja iPadeja potilaiden käyttöön Tays :in Lasten veri- ja syöpätautien osastolle. ● Töysän Säästöpankkisäätiö jakoi avustuksia mm. alueensa urheilujoukkueille 258 000 euroa. Yhtiö edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja taloustaitoja tekemällä yhteistyötä erilaisten taloustaitoja opettavien ohjelmien kanssa kuten Oma Onni, joka on verkko- oppimisympäristö nuorten taloustaitojen kehittämiseen, sekä NYT Yrityskylä, jossa peruskoululaiset oppivat työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Yhtiö tarjoaa Oma Onnin ja Yrityskylän materiaaleihin ilmasto- ja vastuullisuusaineiston. Asiakkaiden tukeminen oman talouden hallinnassa ja kehittäjänä on tärkeä osa yhtiön toimintaa. Vuosittain järjestetään useita koulutuspäiviä muun muassa sijoittamiseen, säästämiseen ja talouden hallintaan liittyen. Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Näillä toimilla yhtiö tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 4 Hyvä koulutus sekä 17 Yhteistyö ja kumppanuus. Asiakastilaisuuksien järjestäminen ja nuorten taloustaitojen tukeminen on yhtiössä jatkuvaa toimintaa ja se kattaa yhtiön koko toiminnan kaikilla aikahorisonteilla. Yhtiö yksilöi kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin vaikutuksiin liittyvät toimet tunnistamalla ja arvioimalla vaikutuksia säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä ja määrittämällä sen pohjalta tarpeellisia toimenpiteitä. Erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan palveluiden sisällön ja saatavuuden suunnittelussa. Yhtiöllä on käytössään prosessit ja toimintamallit mahdollisten negatiivisten vaikutusten toteutumisen varalle, kuten toimintaohjeet tietoturvan poikkeustilanteissa ja häiriöissä. Tietoturvaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit ovat vaikutukseltaan vakavia, mutta turvajärjestelyjen vuoksi niiden todennäköisyyden arvioidaan olevan pieni. Yhtiö toteuttaa toimia tietoturvahyökkäyksen vaikutusten minimoimiseksi, mutta tietoturvahyökkäyksen mahdollisuutta ei voida kokonaan sulkea pois. Yhtiöllä on käytössään järjestelmät tietosuojan ja tietoturvan valvontaan. Tietosuojavastaava valvoo tietosuojasäädännön noudattamista koko organisaatiossa, antaa tietoja ja neuvoja tietosuojasääntelyn mukaisissa velvollisuuksissa johdolle ja työntekijöille, antaa pyydettäessä neuvontaa tietosuojan vaikutustenarvioinnin tekemisessä ja valvoo toteutusta sekä toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteyshenkilönä ja tekee yhteistyötä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Asiakirjojen ja digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta huolehditaan yhdessä IT- kumppaneiden kanssa ja yhtiöllä on myös sisäistä asiantuntijuutta. Yhtiö haluaa varmistaa konttoripalveluiden saatavuuden digitaalisten palveluiden rinnalla. Vuonna 2024 yhtiö avasi uudet täyden palvelun konttorit Kuopioon ja Vaasaan ja palvelee sen myötä 47 konttorissa ympäri Suomen. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vastuullisuusteemoja, kuten lasten ja nuorten taloustaitojen edistämistä, voidaan tuoda yhä enemmän esille yhtiön viestinnässä ja markkinoinnissa. Yksi tulevien vuosien vastuullisuustavoitteista on asettaa tarkempia vaatimuksia kumppaneiden vastuullisuustyölle. Yhtiö välttää aiheuttamasta kuluttajille ja loppukäyttäjille olennaisia negatiivisia vaikutuksia tarkastelemalla omaa toimintaansa ja siitä aiheutuvia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia säännöllisesti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan ei ole allokoitu erillisiä resursseja. Tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi vaaditut resurssit suunnitellaan tapauskohtaisesti. Vuonna 2024 toteutetut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimet ovat olleet yhtiön tavanomaista tekemistä, eivätkä ole vaatineet olennaisia ylimääräisiä resursseja. Liiketapaperiaatteidensa mukaisesti yhtiö vaatii vastuullisuutta myös sidosryhmiltään. Yhtiö ei ole havainnut sen toimintaan liittyen vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia. Aihetta on tarkasteltu kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä. 115 Mittarit ja tavoitteet S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Yhtiö on tunnistanut tuotteiden ja palveluiden saantiin liittyvän positiivisen vaikutuksen, jonka mukaisesti kattava konttoriverkosto ja laajat aukioloajat sekä monipuoliset digitaaliset palvelut mahdollistavat asioinnin asiakkaan valitsemalla tavalla. Vaikutusta mitataan yhtiön vuosittain toteuttaman asiakaskyselyn yhteydessä. Yhtiön tavoite vuodelle 2026 on, että asioinnin helppous ja palveluiden saatavuus saa kyselyssä vähintään arvosanan 4,3/5. Vuoden 2024 kysely toteutettiin 28.10.–17.11.2024 ja kyselyyn vastasi 13 432 henkilö- ja yritysasiakasta. Kyselyssä asioinnin helppous ja palveluiden saatavuus sai arvosanan 4,1/5. Tavoitteessa edistymistä on mitattu vuodesta 2016 ja edistymisestä sekä tavoitteiden asettamisesta on raportoitu yritysvastuuraportissa ja vuodesta 2024 alkaen kestävyysraportissa. Asiakaskyselyn tuloksia hyödynnetään myös yhtiön markkinointiviestinnässä. Tavoite perustuu yhtiön omaan halukkuuteen panostaa palveluiden saatavuuteen kilpailutekijänä. Tavoitteen asettaminen tukee sidosryhmien osallisuutta, sillä vuoden 2024 asiakaskyselyssä asiakkaat arvioivat palveluiden saatavuuden konttoreissa ja digikanavissa yhdeksi tärkeimmistä vastuullisuusnäkökulmista, johon yhtiön tulisi kiinnittää huomiota. Asiakaskyselyn toteuttaa yhtiöstä riippumaton ulkopuolinen toimija. Kysely sisältää sekä numeerisesti arvioitavia että avoimen palautteen kysymyksiä. Kysely toteutetaan avoimena verkkokyselynä ja vastaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Kyselyn toteuttava taho kokoaa tulokset ja laatii raportit yhtiö-, alue -, konttori- ja asiantuntijatasolle. Toteuttamalla kyselyn kolmannen osapuolen kautta yhtiö varmistaa tulosten puolueettoman käsittelyn. Kyselyn sisältö on laadittu palvelemaan yhtiön tarpeita. Asiakaskyselylle asetetut tavoitteet tuotteiden ja palveluiden saatavuuteen liittyvinä mittareina eivät ole ulkopuolisten tahojen validoimia. Edellä mainitun lisäksi yhtiö ei ole asettanut muita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita. Yhtiö seuraa kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia vaikutuksia alla kuvatun mukaisesti. Asiakaskyselyssä tärkeiksi vastuullisuusnäkökulmaksi palveluiden saatavuuden rinnalla nousivat myös asiakkaan hyvinvointi ja turvallisuus sekä asiakkaan tukeminen ja opastaminen oman talouden hallinnassa. Yhtiö vaikuttaa näihin aiheisiin positiivisesti asiakkaiden taloudellisen suunnittelun ohjauksen kautta. Asiakaskyselyssä kartoitetaan vuosittain, onko yhtiöstä oltu asiakkaaseen henkilökohtaisesti yhteydessä ja keskusteltu hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan tai tarpeista. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan, minkälaisia vaurastumisen mahdollisuuksia yhtiön henkilökunta on esittänyt asiakkaille. Näillä toimilla yhtiö seuraa asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä vaikutuksiaan. Yhtiö käsittelee henkilötietoja vain laissa säädetyin perustein etukäteen määriteltyihin käyttötarkoituksiin tai niiden kanssa yhteensopiviin tarkoituksiin. Käsittelemällä henkilötietoja yhtiön palveluiden ja toiminnan hoitamista varten yhtiö täyttää lakisääteiset ja sopimusten mukaiset velvoitteensa. Yhtiö seuraa yksityisyydensuojan ja pankkisalaisuuden toteutumista kaikissa prosesseissaan. Yhtiö on tunnistanut syrjimättömyyteen liittyvänä vaikutuksena, että asiakkaiden mahdolliset puutteet kielitaidossa tai tietoteknisissä taidoissa voisivat rajoittaa tai estää heitä käyttämästä joitain yhtiön palveluita. Yhtiö seuraa tähän liittyviä vaikutuksiaan asiakkailta saadun palautteen kautta ja noudattaa aiheeseen liittyviä viranomaisohjeistuksia. Yhtiö on kartoittanut asiakastilojensa esteettömyyttä ja ottaa sen huomioon osana asiakastilojen remontteja mahdollisuuksien mukaan. Mikäli esteettömyyttä ei voida täysin toteuttaa, voidaan asiakas kohdata myös muissa tiloissa, kuten asiakkaan luona. Yhtiö noudattaa hyvää markkinointitapaa ja markkinointiin liittyvää sääntelyä ja viranomaisohjeistuksia eikä yhtiö hyväksy hyvän tavan vastaista markkinointia . 116 Hallintotapatiedot G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennainen kestävyysaihe Vaikutukset Riskit Mahdollisuudet • Yrityskulttuuri ↑ Yrityskulttuuria kirkastetaan koko henkilöstölle suunnatuilla koulutus - ja tiedotuskokonaisuuksilla. Positiivinen ja keskusteleva yrityskulttuuri on henkilöstön työhyvinvoinnin perusta. Henkilöstön työssä viihtyminen ja hyvinvointi heijastuvat positiivisesti asiakaskokemukseen. Mikäli yhtiön toimintaohjeita tai politiikkoja ei noudateta, voisi tämä aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia. Yrityskulttuuri on keskeinen elementti toiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa, uusia henkilöitä rekrytoitaessa sekä tärkein osa asiantuntijuuden säilyttämiseksi organisaatiossa. Yrityskulttuuria vaalimalla ja kehittämällä voidaan vahvistaa yhtiön työnantajamielikuvaa, brändiä ja mainetta. Positiivinen yrityskulttuuri tuo kustannustehokkuutta hyvinvoivan työyhteisön ja sitoutuneen henkilöstön kautta. • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus • Väärinkäytösten paljastajien suojelu ↑ Yhtiö ei hyväksy korruptiota tai lahjontaa ja henkilöstöä koulutetaan korruption ehkäisemisessä ja tunnistamisessa. Henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa eturistiriitatilanteet, sidonnaisuudet ja sivutoimet. Sisäpiirirekisteriä ylläpitämällä ehkäistään vilpillistä toimintaa. Yhtiö tarjoaa tehokkaat valitus- ja ilmiantokanavat rikkomusepäilyksistä ilmoittamiselle. Rehellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden ja sidosryhmien tasa- arvoisen kohtelun sekä on asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen perusta. Mikäli korruptiota ei tunnisteta, väärinkäytösten paljastuessa seurauksena voi olla mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia. Mikäli rikkomusepäilyistä tehdään aiheettomia ilmoituksia, se voi aiheuttaa sekaannusta ja kustannuksia. Korruptionvastaista toimintaa sekä sen ennaltaehkäisyä ja tunnistamista voidaan kehittää edelleen henkilöstön osaamisen kehittämisellä. Yhteistyö toimialan sisällä sekä viranomaisten, sidosryhmien ja valvojien kanssa auttaa korruption tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Näillä toimilla vähennetään korruptio - ja lahjontatapauksista aiheutuvaa taloudellista riskiä. • Suhteet tavaran - ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt ↑ Yhtiö huomioi vastuullisuuden kumppaneiden valinnassa ja vaalii pitkäjänteistä kumppanuutta, mikä tuo luottamusta, sitoutuneisuutta ja joustoa yhteistyöhön. Heikot suhteet tietoteknisten palveluiden toimittajiin voisivat lisätä tietoteknisten ongelmien riskiä. Maksukäytäntöjen laiminlyöminen voisi aiheuttaa mainehaittaa tai oikeudellisia seuraamuksia. Kumppaneiden vastuullisuuden varmistamiseksi voidaan laatia hankintakriteerit sekä prosessit ESG -tarkistukselle. Luotettavat maksukäytännöt vähentävät viivästymismaksujen riskiä. ↑ Tosiasiallinen positiivinen vaikutus ↑ Mahdollinen positiivinen vaikutus ↓ Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus ↓ Mahdollinen negatiivinen vaikutus 117 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta G1-1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet Liiketapaperiaatteiden ja henkilöstöpolitiikan mukaisesti yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan alan sääntelyä. Toimintaa ohjaavat hyvä pankkitapa, hyvä arvopaperimarkkinatapa sekä useat lait, viranomaismääräykset ja ohjeet sekä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjen ihmisoikeuksien noudattaminen. Yhtiö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Yhtiön liiketapaperiaatteet kuvaavat toiminnan säännösten ja arvojen mukaista eettistä perustaa sekä vastuullisuutta. Yhtiön arvot, liiketapaperiaatteet sekä luotettavan hallinnon järjestelyt ja ohjeistukset luovat puitteet oikeisiin menettelytapoihin päivittäisen työn tueksi. Yhtiön kaikkien työntekijöiden edellytetään toimivan yhtiön toimintakohtaisten ohjeistusten mukaisesti. Henkilöstön on hallittava liiketapaperiaatteet ja sitouduttava annettuihin ohjeisiin. Liiketapaperiaatteiden noudattamista seurataan yleisen sisäisen valvonnan prosessin mukaisesti. Yhtiön arvoihin pohjautuvat liiketapaperiaatteet ohjaavat toimintaa kokonaisvaltaisesti, joten ne ovat yhteydessä kaikkiin yhtiön toiminnasta aiheutuviin vaikutuksiin sekä niihin liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Liiketapaperiaatteet antavat ohjeistusta sekä arvoketjun alku- että loppupään toimintoihin. Periaatteiden noudattamista edellytetään yhtiön omassa toiminnassa koko toiminta-alueella. Liiketapaperiaatteet ovat hallituksen vahvistamia. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat liiketapaperiaatteiden käytännön toimeenpanosta. Esihenkilöiden vastuulla on varmistaa, että liiketoimintaperiaatteet ja periaatteiden soveltaminen käytäntöön käydään säännöllisesti läpi jokaisessa liiketoimintayksikössä. Yhtiön yrityskulttuurissa tavoitellaan asiantuntijuutta ja sitä, että oikeat henkilöt ovat oikeissa rooleissa, jolloin henkilökohtaisia vahvuuksia ja osaamista voidaan hyödyntää tehokkaasti. Yhtiön toiminta pohjautuu oma- aloitteisuuteen, ripeään päätöksentekoon ja taitoon yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa toimintaa. On tärkeää, että henkilöstö on motivoitunutta kehittämään omaa osaamistaan ja yhtiön toimintaa. OmaAkatemia on koko henkilöstön käytössä oleva oppimisympäristö, joka sisältää yhtiön kaikki koulutuskokonaisuudet, kuten uuden työntekijän perehdytyspaketin, vuosittain suoritettavat viranomaismääräyksin säännellyt koulutukset, sisäiset ja yhteistyökumppaneiden tuottamat koulutustallenteet sekä pätevyyden arvioinnin tentit. Uuden työntekijän perehdytyspolku johdattelee työntekijän monipuolisesti yhtiön tapaan toimia ja sen yrityskulttuuriin. Koulutusten tavoitteena on kirkastaa yhtiön toimintamallia ja strategiaa koko organisaatiossa, vahvistaa kilpailuetua sekä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstötyytyväisyyttä. Esihenkilöt valvovat, että työntekijän koulutusohjelman pakolliset osiot ovat suoritettuna asetettuun määräaikaan mennessä. Säännösten noudattaminen ja riskitietoisuus ovat olennainen osa yhtiön yrityskulttuuria ja vastuullista toimintaa. Sisäinen valvonta varmistaa, että yhtiössä toimitaan liiketapaperiaatteinen mukaisesti. Sisäistä valvontaa toteuttaa yhtiön koko henkilökunta ja se tarkoittaa toimenpiteitä, joilla varmistutaan liiketoiminnan yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen huomioiden ja hallitsen samalla keskeiset riskit. Sisäisen valvonnan toimin valvotaan ja arvioidaan yrityskulttuuriin liittyvää toimintaa, kuten vastuullisuutta ja arvojen mukaista toimintaa. Lisäksi valvotaan johtamis- ja hallinnointijärjestelmää eli luotettavan hallinnon toteutumista. Liiketoiminnoista riippumaton sisäinen tarkastus tarkastaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta. Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaista toimintaa. Tapahtuman seurauksena yhtiön hallitus käynnisti laajan toimenpideohjelman riskienhallintaprosessiensa sekä muiden kontrolliprosessiensa parantamiseksi. Näitä ovat: ● Sidonnaisuus- ja eturistiriitailmoitusten järjestelmätuki ja johdon sidonnaisuuksien prosessikehitys ● Eturistiriitojen käsittelyn periaatteiden ja ohjeiden päivittäminen ● Yhtiön riskienhallintastrategian päivittäminen ja riskienhallintatoiminnon toimintamandaatin kasvattaminen ● Yhtiön riskitaksonomian päivittäminen ja kaikkia riskilajeja käsittelevien komiteoiden perustaminen 118 ● Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän luottokannan hallitun alasajon strategia ● Uusien luottopäättäjäroolien perustaminen. Vuonna 2024 yhtiö on lisännyt riskienhallinnan, compliance-toiminnon ja luottoprosessin resursseja ja kehittää niihin liittyviä järjestelmiä ja toimintatapoja. Lisäksi käynnissä on toimenpiteet KYC- ja AML-prosessien parantamiseksi. Osana kehittämistoimenpiteitä sisäisen valvonnan toimintoja tullaan jatkossa vahvistamaan, jotta mahdolliset ohjeiden vastaiset toimet tai väärinkäytökset tunnistettaisiin nykyistä nopeammin ja oikea-aikaisesti ja hallituksen tiedonsaanti toiminnan kannalta merkittävistä seikoista varmistettaisiin. Toteutuneet operatiivisen riskin tapahtumat ja läheltä piti - tilanteet raportoidaan sisäisesti operatiivisen riskin ilmoituksella. Yhtiöllä on käytössään sisäinen kanava myös henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamiselle. Yhtiöllä on käytössään whistleblowing-direktiivin mukainen ilmoituskanava, jossa voi tehdä luottamuksellisesti ilmoituksen rikkomus- tai väärinkäytösepäilyistä tai muusta vastaavasta toiminnasta. Kanavaa voivat käyttää kaikki asiakkaat ja sidosryhmät sekä yhtiön henkilöstö. Kanavan tarkoituksena on vahvistaa eettistä organisaatiokulttuuria ja edistää hyvää hallintotapaa sekä ehkäistä toimintaperiaatteiden tai lain vastaista toimintaa. Ilmoituskanava perustuu suojattuun ja salattuun palveluun ja kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Ilmoittajien ja ilmoitusten kohteiden henkilötietoja saavat käsitellä vain erikseen nimetyt henkilöt. Ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti. Yhtiössä ilmoituksia saavat tutkia ja käsitellä vain compliance- ja riskienvalvontatoiminnossa sekä sisäisessä tarkastuksessa työskentelevät nimetyt henkilöt. Edellä mainitut toiminnot ovat liiketoiminnoista riippumattomia, millä pyritään varmistumaan ilmoitusten käsittelyn puolueettomuudesta. Mikäli ilmoituksen ja siitä tehdyn sisäisen selvityksen perusteella asiassa on syytä epäillä rikosta, tehdään asiasta tutkintapyyntö poliisille. Ilmoituskanavan käyttäjiä suojellaan ilmoittajansuojelulain mukaisesti. Yrityksen sisäisistä toiminnoista liiketoiminnan yksiköt, joilla on yhteys asiakkaisiin tai sellaiset henkilöt, jotka tekevät merkittäviä hankintoja yhtiöön tai ovat yhteyksissä merkittäviin kumppaneihin saattavat olla muita toimintoja alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa ei tunnistettu eläinten hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia, jolloin yhtiöllä ei ole siihen liittyviä toimintaperiaatteita. G1-2 – suhteet toimittajiin Yhtiö pyrkii varmistamaan, että ulkoistus, hankinnat tai alihankinta eivät vaaranna yhtiön toimintaa, laatua tai jatkuvuutta. Hankinnoissa toimitaan markkinalähtöisesti ja päätöksenteko perustuu objektiivisiin tekijöihin, kuten laatuun, saatavuuteen, hintaan ja palveluun. Toimittajiin ja toimitusketjuun liittyvät riskit huomioidaan yhtiössä osana riskienvalvontaa ja riskienhallintaprosessia. Yhtiö vaalii pitkäjänteistä yhteistyötä valitsemiensa vastuullisten toimittajien kanssa. Pitkäjänteinen kumppanuus valittujen toimittajien kanssa tuo toimintavarmuutta ja tehokkuutta. Aktiivisella vuoropuhelulla arvioidaan olevan molempia osapuolia kehittävä vaikutus. Yhtiö huomioi vastuullisuuden toimittajasuhteissaan ja arvoketjusta aiheutuvat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa. IT-toimittajien vastuullisuusnäkökulmia on kartoitettu kyselyllä. Yhtiö tukee paikallisia toimijoita muun muassa erilaisissa hankinnoissaan, kuten yhtiön toimipisteiden materiaalihankinnoissa ja palveluiden tilaamisessa. Yhtiö kokee tärkeäksi edistää paikallista elinvoimaisuutta ja yrittäjyyttä kaikilla toimipaikkakunnillaan. Fyysisten tuotehankintojen vastuullisuudesta keskustellaan potentiaalisten toimittajien kanssa jo ennen sopimuksen tekoa. Yhtiö huomioi vastuullisuusnäkökulmat energianhankinnassa pyrkimällä käyttämään toimitiloissaan vihreää sähköä aina kun se on mahdollista. Yhtiön pankkikortit valmistetaan sataprosenttisesti kierrätetystä muovista ja korttien pyöreä lovi huomioi esteettömyyden helpottamalla näkövammaisia kortin käytössä. Ostolaskujen maksamisen toimintaperiaatteet käsitellään yhtiön sisäisessä toimintaohjeessa, jonka mukainen toiminta ehkäisee maksujen viivästymistä mukaan lukien pk-yrityksille suoritettavat maksut. Ostolaskuprosessista on koko henkilöstön saatavilla oleva koulutus. 119 G1-3 – korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvä ohjeistus on kirjattu yhtiön liiketapaperiaatteisiin. Sen mukaisesti työntekijä ei saa tarjota eikä vastaanottaa lahjaa, alennusta tai muuta etua, joka voidaan tulkita yritykseksi vaikuttaa liiketoimintaan. Työntekijä ei myöskään saa tavoitella henkilökohtaista etua käyttämällä hyväksi yhtiölle kuuluvaa omaisuutta tai tietoa. Työntekijä ei saa vastaanottaa tai tarjota sellaista lahjaa, etua tai vieraanvaraisuutta, joka ylittää tavanomaisen liike-elämän käytännön tai joka voisi vaikuttaa riippumattomuuteen. Yhtiö huolehtii, että eturistiriitatilanteet eivät vaikuta päätöksentekoon. Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa päätöksenteon riippumattomuus vaarantuu päätöksen tekoon tai sen valmisteluun osallistuvan henkilön henkilökohtaisen edun tai edun tavoittelun vuoksi. Päätöksenteon riippumattomuus voi vaarantua myös silloin, kun päätöksen tekoon osallistuvalla yhtiön edustajalla on yhtiön ulkopuolinen sidonnaisuus liiketoimen toiseen osapuoleen. Yhtiön työntekijöiden on tunnistettava omassa toiminnassaan olosuhteet ja tilanteet, joissa saattaa syntyä eturistiriitatilanteita. Kaikkien työntekijöiden on pyrittävä välttämään todellisia tai oletettuja eturistiriitoja. Eturistiriitaohjeistuksen mukaisesti työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle kaikista havaitsemistaan eturistiriitatilanteista sekä omista sidonnaisuuksistaan ja sivutoimistaan. Sidonnaisuuksista, sivutoimista ja eturistiriitatilanteista pidetään rekisteriä. Eturistiriitoja koskevien ohjeistusten ja toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että eturistiriitatilanteet tunnistetaan, käsitellään, ehkäistään ja hallitaan asianmukaisesti. Rikkomusepäilyksistä voi tehdä ilmoituksen yhtiön whistleblowing-kanavan kautta. Henkilöstö koulutetaan kanavan käyttöön. Kanavasta kerrotaan tarkemmin osiossa G1-1. Yhtiö noudattaa sisäpiiriasioissa EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja sen nojalla annettujen alemman asteisten säädösten sekä arvopaperimarkkinalain säännöksiä, viranomaisten antamaa ohjeistusta sekä Nasdaq Helsinki Oy:n voimassa olevia sääntöjä ja sisäpiiriohjetta. Sisäpiiriohje sitoo kaikkia yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä ja hallituksen jäseniä. Yhtiö viestii korruptioon ja lahjontaan liittyvistä toimintaperiaatteistaan henkilöstölle osana perehdytystä ja säännöllistä koulutusta. Rikkomuksista ilmoittamisesta viestitään asiakkaille, sijoittajille ja toimitusketjun toimittajille yhtiön kotisivuilla. Eturistiriitakysymyksiä ja niiden hallintaa on käsitelty myös aina kutakin asiaa koskevissa yhtiön käytännön ohjeistuksissa. Sisäpiiriasioihin liittyvästä sisäisestä tiedottamisesta ja sisäpiiriasioiden koulutuksesta sekä sisäpiiriasioiden valvonnasta vastaa sisäpiirivastaava. Sisäpiiriläisten koulutus ja tiedotus ajoitetaan työsuhteen alkamiseen, uuden sisäpiiriaseman vastaanottamiseen sekä lain tai viranomaistasoisen sääntelyn tai pörssin tai yhtiön oman ohjeen muuttumiseen. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta tarvittaessa myös muina ajankohtina. Koulutukset eturistiriitatilanteista, sidonnaisuuksista ja sivutoimista sekä väärinkäytösepäilyistä ja whistleblowing -kanavasta kuuluvat riskienhallinnan koulutuskokonaisuuteen, joka suoritetaan kertaluontoisesti osana perehdytystä. Koulutuskokonaisuus on pakollinen koko henkilöstölle ja kattaa näin ollen 100 % tunnistetuista riskitoiminnoista. Koulutuskokonaisuus on pakollinen myös yhtiön johdolle ja siihen liittyvät politiikat ja toimintaperiaatteet ovat yhtiön hallituksen vahvistamia. Koulutukset sisältävät videomuotoista materiaalia sekä kirjallisia ohjeistuksia ja hyväksytysti suoritettavia tehtäviä. Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ohjeistukseen perustuva hallitusten jäsenten koulutuskokonaisuus sisältää koulutusta myös esteellisyystilanteista hallitustyöskentelyyn liittyen. Koulutuskokonaisuudesta kerrotaan tarkemmin osiossa ESRS 2 GOV-1. Mahdolliset rikkomusepäilyt käsitellään toimivasta johdosta erillisessä riippumattomassa toiminnossa, joka on raportointivelvollinen hallitukselle. Johtoryhmää tiedotetaan tapauskohtaisesti. Mittarit ja tavoitteet G1-4 – vahvistetut korruptio - tai lahjontatapaukset Yhtiöllä on nollatoleranssi korruptiolle ja lahjonnalle. Mahdollisista korruptiotapauksista ilmoitetaan aina asianmukaisille viranomaisille, ja tarvittaessa asiasta tehdään rikosilmoitus. Yhtiö havaitsi vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa omien valvontaprosessiensa tuloksena ohjeiden vastaisen toiminnan, josta yhtiö on jättänyt tutkintapyynnön poliisille. Tutkinta etenee 120 viranomaisen omassa aikataulussa ja raportointihetkellä yhtiön tiedossa ei ole korruptioon tai lahjontaan liittyviä tuomioita. Yhtiö toimii täydessä yhteistyössä viranomaisten kanssa ja edesauttaa asian selvittämistä. G1-6 – maksukäytännöt Ostolaskujen käsittelyssä noudatetaan yhtiön sisäistä toimintaohjetta. Yhtiölle toimitetuissa laskuissa maksuaikaa on keskimäärin 16 päivää ja laskut asetetaan maksettavaksi aina laskun eräpäivänä. Tämä koskee kaiken kokoisia yrityksiä, myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kaikkia toimittajaryhmiä. Laskun luonnista maksupäivään kuluu keskimäärin 16 päivää. Ajalta 1.1.–31.12.2024 maksupäivätieto on saatavilla 81 % laskuista, mikä johtuu siitä, että otanta sisältää laskuja, joiden eräpäivä on vuonna 2025 ja lisäksi maksupäivätietojen tarkastelun mahdollistava toiminnallisuus otettiin käyttöön vasta vuoden 2024 aikana. Näistä laskuista 79 % maksettiin maksuehtojen mukaisesti eräpäivään mennessä ja 19 % laskuista maksettiin eräpäivän jälkeen. Eräpäivän jälkeen maksetuista laskuista noin 40 % maksettiin eräpäivää seuraavana päivänä. Mikäli laskun eräpäivä on sunnuntai tai muu pyhäpäivä, lasku maksetaan yleisten maksukäytäntöjen mukaisesti seuraavana arkipäivänä. Järjestelmä ei kuitenkaan tunnista tällaista laskua eräpäivään mennessä maksetuksi, jolloin eräpäivään mennessä maksettujen laskujen prosenttiosuus on todennäköisesti tässä ilmoitettua suurempi. Laskudata on kerätty ostolaskujen kierrätysjärjestelmästä Basware Purchase -to-Pay (P2P) käyttämällä otantaa ajalta 1.1.– 31.12.2024. Mittaustuloksella ei ole ulkopuolista validointia. Maksuviivästyksistä johtuvia oikeudenkäyntejä ei ole vireillä. 121 Konsernin tilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 122 Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 123 Konsernin laaja tuloslaskelma 124 Konsernin tase 125 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 126 Konsernin rahavirtalaskelma 127 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 128 K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 128 K2 Riskienhallinnan liitetieto 142 K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 156 K4 Käteiset varat 157 K5 Lainat ja saamiset 157 K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta 158 K7 Sijoitusomaisuus 159 K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo 161 K9 Aineelliset hyödykkeet 162 K10 Muut varat 163 K11 Verosaamiset ja -velat 164 K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisölle ja velat luottolaitoksille 165 K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 166 K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 167 K15 Varaukset ja muut velat 168 K16 Oma pääoma 169 K17 Korkokate 171 K18 Palkkiotuotot ja -kulut 171 K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 172 K20 Liiketoiminnan muut tuotot 173 K21 Henkilöstökulut 173 K22 Liiketoiminnan muut kulut 174 K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 174 K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 175 K25 Tuloverot 176 K26 Annetut ja saadut vakuudet 177 K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 177 K28 Eläkevastuu 178 K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus 180 K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti 181 K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat 184 K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmä t 186 K33 Vuokrasopimukset 188 K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa 189 K35 Liiketoimintojen hankinnat 190 K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen 191 K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnus- lukujen laskentakaavat 193 122 Konsernin tuloslaskelma Liitetieto (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Korkotuotot 349 589 322 506 Korkokulut -136 492 -125 461 K17 Korkokate 213 097 197 045 Palkkiotuotot 61 242 56 621 Palkkiokulut -10 497 -9 200 K18 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 50 745 47 421 K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -4 408 -1 875 K20 Liiketoiminnan muut tuotot 10 633 4 476 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 270 068 247 067 K21 Henkilöstökulut -32 902 -29 611 K22 Liiketoiminnan muut kulut -69 289 -52 517 K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -8 813 -8 422 Liiketoiminnan kulut yhteensä -111 004 -90 550 K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto -83 379 -17 126 Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista -1 096 -1 344 Tulos ennen veroja 74 589 138 048 K25 Tuloverot -15 041 -27 997 Tilikauden tulos 59 548 110 051 Josta: Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 59 548 110 051 Yhteensä 59 548 110 051 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,80 3,49 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,78 3,47 123 Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Tulos ennen veroja 74 589 138 048 Liiketoiminnan tuotot: Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 4 408 1 875 Liiketoiminnan kulut: Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut 4 180 3 292 Ohjeiden vastaisen toiminnan selvityskulut 3 479 - Muutosneuvotteluista aiheutuneet kustannukset - 394 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 86 656 143 609 Tuloslaskelman tuloverot -15 041 -27 997 Laskennallinen tuloveron muutos -2 413 -1 112 Vertailukelpoinen tulos 69 201 114 500 124 Konsernin laaja tuloslaskelma Liitetieto (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Tilikauden tulos 59 548 110 051 Muut laajan tuloksen erät ennen veroja Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi K28 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot 133 191 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi K16 Käypään arvoon arvostamisesta, netto 10 387 18 012 K16 Siirretty tuloslaskelmaan luokittelun muutoksena 473 422 Muut laajan tuloksen erät ennen veroja yhteensä 10 992 18 624 Tuloverot Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot -27 -38 Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Käypään arvoon arvostamisesta -2 172 -3 687 K11 Tuloverot yhteensä -2 198 -3 725 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 8 794 14 899 Tilikauden laaja tulos 68 342 124 950 Josta: Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 68 342 124 950 Yhteensä 68 342 124 950 125 Konsernin tase Liitetieto Varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 K4 Käteiset varat 395 608 682 117 K5 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 283 580 192 305 K5 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 285 788 5 997 074 K6 Johdannaiset 78 881 44 924 K7 Sijoitusomaisuus 515 997 561 414 K34 Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä 19 460 24 131 K8 Aineettomat hyödykkeet 11 716 8 801 K8 Liikearvo 20 090 4 837 K9 Aineelliset hyödykkeet 37 980 34 594 K10 Muut varat 45 094 75 097 K11 Laskennallinen verosaaminen 14 895 17 610 Varat yhteensä 7 709 090 7 642 906 Liitetieto Velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 K12 Velat luottolaitoksille 236 589 165 255 K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 703 3 778 310 K6 Johdannaiset 10 965 9 455 K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 2 930 058 K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 60 000 K15 Varaukset ja muut velat 115 760 113 297 K11 Laskennallinen verovelka 35 715 42 899 K11 Tuloverovelat 7 650 2 580 Velat yhteensä 7 132 947 7 101 854 K16 Oma pääoma 31.12.2024 31.12.2023 Osakepääoma 24 000 24 000 Rahastot 157 911 148 822 Kertyneet voittovarat 394 232 368 230 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 576 143 541 052 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 576 143 541 052 Oma pääoma yhteensä 576 143 541 052 Velat ja oma pääoma yhteensä 7 709 090 7 642 906 Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Takaukset ja pantit 42 219 41 926 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 42 219 41 926 Käyttämättömät luottojärjestelyt 319 398 330 599 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 319 398 330 599 Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 361 617 372 525 126 Konsernin oman pääoman muutoslaskelma (1 000 euroa) Osake- pääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Rahastot yhteensä Kertyneet voittovarat Oma Säästöpankki Oyj omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2024 24 000 -61 756 210 578 148 822 368 230 541 052 541 052 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - 59 548 59 548 59 548 Muut laajan tuloksen erät - 8 688 - 8 688 106 8 794 8 794 Laaja tulos yhteensä - 8 688 - 8 688 59 654 68 342 68 342 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeanti - - - - - - - Omien osakkeiden hankinta/myynti - - - - 1 066 1 066 1 066 Osingonjako - - - - -33 139 -33 139 -33 139 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät - - 201 201 -1 580 -1 379 -1 379 Muut muutokset - - 201 201 - 201 201 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - 401 401 -33 652 -33 251 -33 251 Oma pääoma yhteensä 31.12.2024 24 000 -53 068 210 979 157 911 394 232 576 143 576 143 (1 000 euroa) Osake- pääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Rahastot yhteensä Kertyneet voittovarat Oma Säästöpankki Oyj omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2023 24 000 -76 503 145 324 68 822 272 139 364 961 364 961 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - 110 051 110 051 110 051 Muut laajan tuloksen erät - 14 747 - 14 747 153 14 899 14 899 Laaja tulos yhteensä - 14 747 - 14 747 110 204 124 950 124 950 - Liiketoimet omistajien kanssa Osakeanti - - 65 001 65 001 - 65 001 65 001 Omien osakkeiden hankinta/myynti - - - - -1 556 -1 556 -1 556 Osingonjako - - - - -13 270 -13 270 -13 270 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät - - - - 552 552 552 Muut muutokset - - 252 252 162 414 414 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - 65 253 65 253 -14 112 51 141 51 141 Oma pääoma yhteensä 31.12.2023 24 000 -61 756 210 578 148 822 368 230 541 052 541 052 127 Konsernin rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos 59 548 110 051 Käyvän arvon muutokset 4 779 2 104 Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista 1 096 1 344 Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä 39 59 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 8 813 8 422 Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot 39 - Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot 83 379 17 126 Tuloverot 15 041 27 997 Muut oikaisut 8 174 9 446 Oikaisut tilikauden tulokseen 121 359 66 498 Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia 180 906 176 549 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Saamistodistukset 58 476 58 741 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta - 45 052 Lainat ja saamiset asiakkailta 128 011 -254 038 Johdannaiset, suojauslaskennassa 102 246 Sijoitusomaisuus -184 -758 Muut varat 2 756 -37 101 Yhteensä 189 160 -187 859 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille 69 861 -288 103 Talletukset -236 773 -289 309 Varaukset ja muut velat 10 913 28 639 Yhteensä -155 999 -548 773 Maksetut tuloverot -16 639 -17 796 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 197 429 -577 879 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -8 141 -6 559 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit 305 - Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin -516 -3 270 Muiden sijoitusten muutokset 59 - Liiketoimintojen hankinta -70 964 - Investointien rahavirta yhteensä -79 258 -9 829 Rahoitustoiminnan rahavirta Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 201 252 Omien osakkeiden hankinta - -2 054 Velat, joilla huonompi etuoikeus, lisäykset - 20 000 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 546 523 1 505 651 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset -823 162 -673 238 Liiketoimintojen hankinta - 143 071 Vuokrasopimusvelan maksut -3 829 -3 442 Maksetut osingot -33 139 -13 270 Rahoitustoiminnan rahavirta yhteensä -313 405 976 971 Rahavarojen nettomuutos -195 234 389 262 Rahavarat tilikauden alussa 873 923 484 660 Rahavarat tilikauden lopussa 678 688 873 923 Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä: Käteiset varat 395 608 682 117 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 283 080 191 805 Yhteensä 678 688 873 923 Saadut korot 373 801 290 255 Maksetut korot -128 425 -101 834 Saadut osingot 299 179 128 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1. Yleistä laatimisperiaatteista Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta. Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj. Jäljennökset tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista on saatavilla pankin verkkosivuilta www.omasp.fi . Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2024 kokouksessaan 27.2.2025, ja yhtiökokous vahvistaa ne 8.4 .2025. Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti: Tytäryritys ● Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus 100 % Osakkuusyritykset ● GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 % ● City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 45,3 % Yhteisyritykset ● Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 % ● Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 % ● SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 % Yhteiset toiminnot ● Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo, omistusosuus 30,5 % Oma Säästöpankki Oyj:n (myöhemmin yhtiö) konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja noudattaen. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön sekä viranomaismääräysten täydentävät vaatimukset. Konsernitilinpäätös (myöhemmin konserni) esitetään tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Liitetietojen luvut ovat pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa tai laskelmassa esitetystä summasta. Konsernin ja siihen kuuluvien yritysten kirjanpito- ja toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti . Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, käyvän arvon suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin osalta) ja käyvän arvon tai rahavirran suojauksessa käytettyjä suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu käypään arvoon. 1.1 Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Yhtiö on soveltanut tilikauden aikana voimaan tulleita yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. 1.1.2024 voimaantulleilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen. 1.1.2027 voimaan tulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18 standardilla odotetaan olevan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla tulevilla uusilla standardeilla tai standardimuutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 129 2. Yhdistelyperiaatteet 2.1 Tytäryritykset Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryritykset, joissa pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu sijoituskohteen muuttuville tuotolle tai kun se on oikeutettu sen muuttuviin tuottoihin käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, hankitun yhteisön yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Mahdollinen liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Mikäli luovutettu vastike alittaa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat, syntyy edullisesta kaupasta johtuva negatiivinen liikearvo, joka kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Hankitut tytäryritykset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. 2.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset Yhteisyrityksiksi katsotaan sellaiset yhteisjärjestelyt, joissa pankilla on yhteinen määräysvalta yhdessä muiden yhteisjärjestelyn osapuolien kanssa ja järjestely tuo pankille oikeuden järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä, jonka jälkeen konsernin tulososuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta yhdistellään tuloslaskelmaan. Vastaavasti mahdollinen konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus tappioista ylittää pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän sijoituksen kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellään konserniin, mikäli konserni on sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ovat yhteisiä toimintoja, joista konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut sekä omistusosuuden mukaisen osuuden yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. 3. Liikearvo Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Hankinnan kohteen nettovarojen käyvän arvon erotus kirjataan liikearvoksi tai negatiiviseksi liikearvoksi. Liikearvo kirjataan taseeseen aineettomien hyödykkeiden alle, kun taas negatiivinen liikearvo tuloutetaan suoraan. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. 130 4. Rahoitusinstrumentit 4.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä: ● jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, ● käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat tai ● käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle. Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia. 4.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat. 4.1.2 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi . 4.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan myös ne erät, jotka eivät täytä SPPI-testiä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan . 4.2 Oman pääoman ehtoiset instrumentit Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että sijoitus arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Konsernilla ei ole käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. 4.2.1 Liiketoimintamallien arviointi Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä 131 käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa. Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia, jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja. 4.2.2 Rahavirtatestaus Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja. Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin ehdot eivät täyty. Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit, sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä. 4.3 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna. Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen luottoriskin takia arvoltaan alentuneena. 4.4 Taseesta pois kirjaaminen Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa rahoitusvaroihin. 4.5 Rahoitusvarojen arvonalentuminen Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaiselta raportointipäivältä ja ne kuvastavat: 132 ● vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue, ● rahan aika-arvoa ja ● järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen. Vaihe 1 : Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL. Vaihe 2 : Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL. Vaihe 3 : Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL. 4.5.1 Luottoriskin merkittävä kasvu Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä tarkastelu on automatisoitu laskennassa. Lainakohtaisia tilasiirtymiä seurataan kuukausittain. Laina voi parantua korkeintaan yhden vaiheen per laskenta- ajankohta. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen. Lainan ollessa tasolla 2 parantuminen vaiheeseen 1 vaatii vähintään kaksi sellaista peräkkäistä kuukautta, jolloin laina ei täytä vaiheen 2 tai 3 kriteerejä. Tämä tarkoittaa sitä, että laina on aina vähintään kaksi kuukautta vaiheessa 2 riippumatta siitä, onko kyseessä vaiheesta 3 parantunut laina, joka ei parantumisen jälkeen ole missään vaiheessa täyttänyt vaiheen 2 tai 3 kriteereitä, tai joka on täyttänyt vaiheen 2 kriteerit tai alun perin vai- heessa 2 ollut laina, joka olisi siirtymässä vaiheeseen 1. 4.5.2 Määritelmä laiminlyönnille Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa konsernin viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Velallinen on maksukyvytön, kun sen yhteenlaskettujen erääntyneiden luottovelvoitteiden määrä on ylittänyt molemmat alla luetellut kynnysarvot. Kaikki kokonaistasolla erääntyneet saamiset otetaan huomioon, riippumatta maturiteetista. ● Absoluuttinen raja-arvo 100 euroa / 500 euroa: Konsernille erääntyneiden saatavien kokonaismäärä on vähintään 100 euroa vähittäisvastuiden osalta tai vastaavasti vähintään 500 euroa kaikkien muiden ”ei- vähittäis” -saamisten osalta ● Suhteellinen 1 % raja-arvo: Konsernille erääntyneiden maksujen kokonaismäärä suhteessa kunkin velallisen vastuiden kokonaismäärään on vähintään 1 % kokonaissaamisista Kun molemmat kynnysarvot ovat olleet 90 peräkkäistä päivää täyttyneenä, asiakas luokitellaan maksukyvyttömäksi. Myös epävarman takaisinmaksun kriteeri voi johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen, mikäli arvion mukaan on todennäköistä, että asiakas ei maksa luottovelvoitettaan täysimääräisenä takaisin ilman, että turvaudutaan vakuuden realisointiin. Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen tai kovenanttien rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita, kuten rästipäivien määrää , käyttämällä 133 sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta. 4.5.3 Odotettavissa oleva luottotappio – mallin syöttötiedot Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja laskentaportfoliokohtaisille luottoriskimalleille, joita käytetään laskentaparametrien määrittelyyn. Konsernin luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin: ● Henkilöasiakkaat ● Pk- yritysasiakkaat ● Muut asunto-osakeyhtiöt ● Muut maatalousyrittäjät ● Muut asiakkuudet Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia makrotaloudellisia ennusteita BTK:n muutoksesta, asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä. Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan. Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti. Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät ”Muut” -portfolioon ja näille käytetään arvoja, jotka on laskettu pk-yritysvastapuolten vaiheiden 1 ja 2 keskimääräisistä PD-arvoista. Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF- kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa. Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomasta maksukyvyttömyyshetkellä. Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EADPDLGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Investment grade -taso on korkein mahdollinen luokitustaso, jonka velkakirjasijoitukset voivat luottoluokittajilta saada ja tämän vuoksi tällaisten sijoitusten kohdalla voidaan soveltaa alhaisen luottoriskin poikkeusta. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Yhtiön johto seuraa säännöllisesti luottotappion vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja. 4.6 Lopullisen luottotappion kirjaaminen Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio. Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois 134 kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto. 4.7 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä: ● jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai ● käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Lisäksi konsernin liiketoimintojen hankintojen yhteydessä kirjatut muihin velkoihin sisältyvät yhteisvastuuvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. 4.8 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu konsernin tilinpäätöksessä. 4.9 Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin. 4.10 Käteiset varat Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista. 4.11 Käyvän arvon määrittäminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä 135 diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon määrittämistä . Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritetty: Taso 1 : Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot. Taso 2 : Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista). Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Käypien arvojen hierarkian taso määritellään sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä. 5. Johdannaiset ja suojauslaskenta Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia . Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia johdannaisia. Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen portfoliosuojauslaskennan soveltamista. Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää. Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja. Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 4.11 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tai mikäli sovelletaan suojauslaskentaa, kirjaus tehdään muiden laajan tuloksen eriin. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään taseen varoissa erässä ’Johdannaiset’. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA). Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen veloissa erässä ’Johdannaissopimukset’. Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään ’Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot’ ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Lopetettujen suojauslaskennassa olleiden johdannaisten käyvät arvot jaksotetaan alkuperäisen juoksuajan mukaiselle ajanjaksolle. Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen suojauslaskennan soveltamisen aloittamista suojaavien johdannaisten ja suojauskohteen välinen yhteys (taloudellinen suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan. 6. Aineettomat hyödykkeet Konsernitilinpäätöksen merkittävimmät aineettomat hyödykkeet muodostuvat pankkiliiketoiminnassa käytetyistä tietojärjestelmistä sekä yrityshankintojen 136 yhteydessä taseeseen kirjatuista asiakassuhteisiin liittyvistä aineettomista omaisuuseristä. Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon, joka käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Välittömästi tietojärjestelmähan kkeeseen liittyvä sisäinen kehitystyö on myös kirjattu taseessa osaksi kirja npitoarvoa. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen ”Aineettomat hyödykkeet” -erään ja niistä tehtävät poistot kirjataan tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. Aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoiksi hyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisesti. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan siitä ajanhetkestä, jolloin hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: ● Tietojärjestelmät 3–10 vuotta ● Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet 6 vuotta ● Muut aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalvelutarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana. 7. Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt Konsernin kiinteistöt jaetaan käyttötarkoituksen mukaan omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuottaa vuokratuloja tai pääomalle arvonnousua. Jos kiinteistöä käytetään sekä omassa että sijoituskäytössä, esitetään varat erikseen vain, jos ne voidaan myydä erikseen. Jako perustuu tällöin eri käytössä olevien neliömetrien suhteeseen. Mikäli nämä osat pystyttäisiin myymään erikseen, ne käsitellään kirjanpidossa erikseen käyttötarkoituksen mukaisesti. Jos osat eivät ole erikseen myytävissä, käsitellään kiinteistöä sijoituskiinteistönä vain, jos ainoastaan vähäinen osa kiinteistöstä on omassa tai henkilökunnan käytössä. Jos osia ei voida myydä erikseen, luokitellaan tila suuremmassa käytössä olevan tilan käyttöön perustuen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseessa erään ”Aineelliset hyödykkeet” ja sijoituskiinteistöt erään ”Sijoitusomaisuus”. Tuloslaskelmassa oman käytön kiinteistöön liittyvät tuotot kirjataan erään ”Liiketoiminnan muut tuotot” ja kulut erään "Liiketoiminnan muut kulut". Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, mukaan lukien tehdyt poistot ja arvonalentumiset, sisältyvät erään ”Sijoitustoiminnan nettotuotot”. Luovutuksista tai käytöstä poistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan saatujen tuottojen ja tasearvon erotuksena. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot perustuvat arvioihin hyödykkeiden taloudellisista käyttöajoista. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, 137 että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä tai taloudellinen käyttöaika pitenee. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat: ● Rakennukset 10 – 40 vuotta ● Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta ● Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta 8. Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle ottajana, merkitään taseeseen vuokranmaksuvelkana ja käyttöoikeusomaisuuseränä. Konsernin taseeseen kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät kiinteistöjen, huoneistojen sekä koneiden ja kaluston vuokras opimuksiin. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla. Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra- aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Yhtiön konttoreiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa ja kestoajaltaan noin viisi vuotta. Muiden kuin toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen vuokrasopimusten vuokra-ajat ovat 3–15 vuotta. Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot ja vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut. Poistot kirjataan sopimuksen alkamisajankohdan ja käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana. Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korkokannalla tai konsernin lisäluoton korkokannalla. Kun muuttuva vuokra perustuu indeksiin tai hintaan, se huomioidaan vuokrasopimusvelan määrittämisessä. Konserni arvostaa vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, kun vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta tai jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä tapahtuu muutos. Myös muutokset arvioissa koskien kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin. Vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla määrällä oikaistaan kyseisen käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa, tai mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, se kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni hyödyntää IFRS 16:n helpotuksia ja kirjaa enintään 12 kuukauden vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät tasaerinä kuluksi vuokra-aikana. Näitä ei kirjata omaisuuserinä ja niihin liittyvinä velkoina taseeseen. Oma Säästöpankki -konsernilla ei ole vuokralle antajana toimiessaan sopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Operatiivisina vuokrasopimuksina käsiteltävät vuokrasopimukset kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman eriin "Sijoitusomaisuuden nettotuotot" tai "Liiketoiminnan muut tuotot". Osa määräaikaisista vuokrasopimuksista sisältää jatko-optioita, joiden vaikutus huomioidaan laskennassa, mikäli voidaan kohtuullisella varmuudella olettaa, että sopimuksessa oleva optio hyödynnetään. 9. Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen on todennäköistä ja johto voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos osasta velvoitetta on varmuus saada korvausta kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä eränä. Varaukset tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi. 138 10. Työsuhde- etuudet ja osakeperusteiset järjestelyt Konsernin IAS 19 Työsuhde -etuudet - standardin piiriin kuuluvat työsuhde-etuudet koostuvat lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontoisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset, jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn. Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat pitkälti lisäeläketurvan sisältäviä sopimuksia. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Kulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jota maksu koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita tilikauden maksujen jälkeen. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo raportointipäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Konserni käyttää ulkopuolista aktuaaria määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat velvoitteet. Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä konsernin avainhenkilöille sekä osakesäästöohjelmasta koko henkilöstölle. Kannustinpalkkio suoritetaan osittain oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja osittain käteisvaroina. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle ja henkilöstölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Palkkiot kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi osakeperusteiseksi järjestelyksi ja kulu jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Kuluvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakkeiden mä ärää. Kannustinjärjestelmään sovelletaan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin vaatimuksia. 11. Tuloutusperiaatteet 11.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimuksen juoksuajalle. Korkotuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmassa erään ”Korkokate”. Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaate koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä luottoja. 11.2 Palkkiotuotot ja –kulut Palkkiotuottoihin kirjataan tuotot asiakkaille tarjotuista muun muassa maksuliikenteeseen ja lainanantoon liittyvistä palveluista sekä rahastoihin liittyvistä palkkiotuotoista. Tuotot kirjataan, kun määräysvalta suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle määrään, johon konserni katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja vastaan. Useampaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudella luovutettuja palveluja vastaava osuus. Palkkiokulut sisältävät pääosin kortti- ja maksuliikenteeseen liittyviä kuluja sekä rahoituksen hankkimiseen liittyviä kuluja. Liitetietoja ei esitetä IFRS 15-standardin salliman helpotukseen perusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistetuista transaktiohinnoista, jotka ovat osa sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi tai jos konsernilla on 139 oikeus laskuttaa asiakkaalta vastike, joka vastaa rahamääränä, joka suoraan vastaan konsernin tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. 11.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoihin kirjataan myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot ja -tappiot ja osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista mukaan lukien oman pääoman ehtoiset sijoitukset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Lisäksi erään kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot sekä käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot. 12. Tuloverot Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan konserniin kuuluvien yhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista väliaikaisista ja vähennyskelpoisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Käyttämättömiin verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvat verosaamiset kirjataan, mikäli verotettavan tulon kertyminen on todennäköistä ja saaminen voidaan hyödyntää. 13. Toimintasegmentit Yhtiön pankkiliiketoiminta muodostaa yhden IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaan määritellyn segmentin. Yhtiön liiketoimintamalliin ja toiminnan luonteeseen perustuen koko konsernia käsitellään raportoitavana segmenttinä. Konserni harjoittaa liiketoimintaa vain Suomen alueella. 14. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuudet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyjen erien määrään ja liit etiedoissa annettuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot koskevat tulevaisuutta ja raportointipäivän keskeisiä epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät keskeisesti muun muassa käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja muiden saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen mallin soveltaminen vaatii johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja koskien arvioita ja oletuksien tekemistä siitä, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja se edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimista odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa arvioidessaan ohjeiden vastaisen toiminnan lisävarauksia. Toimintaympäristön epävarmuuden vaikutuksista yhtiön riskiasemaan annetaan tarkempia tietoja liitetiedossa K2. 14.1 Rahoitusvarojen arvonalentuminen IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia erityisesti seuraavissa aiheissa: ● Laskentamallien valinta ja määrittely, ● Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja ● Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimisessa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa. Laskentamallit ja -parametrit eri portfolioille on valittu niiden liiketoiminnallisen merkitsevyyden ja kriittisyyden perusteella. Kompleksisemmat mallit ja parametrit on 140 määritelty portfolioille, jotka ovat euro- ja asiakasmääriltään suurimmat. Yhtiö on painottanut ECL- mallin valinnoissaan kullekin lainatyypille sopivinta mallia sekä huomioiden yhtiön koko käyttäen suhteellisuusperiaatetta. Yhtiö huomioi ECL-laskennassa tulevaisuuden näkymiin perustuvaa tietoa. Yhtiö käyttää luottosalkun vastuiden PD-parametriin oikaisuja, jotka perustuvat makrotaloudellisen ympäristön kehityksen ennusteisiin, sekä LGD-parametrin oikaisuja, jotka perustuvat erilaisiin skenaarioihin kiinteistövakuuksien arvonkehityksestä tulevaisuudessa. PD-arvoja oikaistaan laskentahetkestä seuraavalle kolmelle vuodelle perustuen Suomen taloutta kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä tehtyihin ennusteisiin ja näistä muodostettuihin skenaarioihin. Skenaarioita ja niihin liittyviä toteutumistodennäköisyyksiä on määritelty neljä: perusskenaario (40 %), heikko skenaario (30 %), lamaskenaario (10 %) ja hyvä skenaario (20 %). Heikon skenaarion paino on suhteellisen korkea taloudessa edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi. 14.2 Käyvän arvon arviointi Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa ”Käyvän arvon määrittäminen”. Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien markkinat eivät ole toimivat. Tällainen tilanne voisi syntyä maailmanlaajuisen talouden laajan häiriön seurauksena. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta. 14.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen Johto arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia. Arvonalentumistestaus vaatii johdon harkintaa ja arviota hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämästä rahamäärästä, taloudellisesta vaikutusajasta ja käytettävästä diskonttauskorosta. 14.4 Liiketoimintojen yhdistäminen Liiketoimintojen hankinnoissa käypien arvojen määrittäminen edellyttää yhtiön johdolta harkintaa koskien luovutetun vastikkeen ja yksilöitävissä olevien omaisuuserien, velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista ja käypään arvoon arvostamista. Maaliskuussa 2023 toteutetun Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Yhtiö on uudelleen arvostanut liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän arvon oikaisun, mistä seurasi 7,3 milj. euron positiivinen tulosvaikutteinen kirjaus. Saatavakantaan liittyen yhtiön taseessa ei ole käyvän arvon oikaisuun liittyviä eriä. Lisäksi hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan velan, yhteensä 15 milj. euroa koskien Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan Liedon Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 4,8 milj. euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on 10,3 milj. euroa. Joulukuussa 2021 Eurajoen Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettava velka, yhteensä 6,5 milj. euroa. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 3,8 milj. euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on 2,7 milj. euroa. Syyskuussa 2024 Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksesta odotettavissa oleviin luottotappioihin kohdistettiin tilikauden aikana 3,3 milj. euroa harkinnan kohteena olleelle kannalle sopimustasolla. Tilinpäätöshetkellä käyvän arvon oikaisua on jäljellä 2,6 milj. euroa. 141 15. Uudet IFRS -standardit, jotka eivät ole vielä voimassa 1.1.2027 voimaantulevalla IASB:n julkaisemalla IFRS 18 standardilla odotetaan olevan vaikutuksia konsernitilinpäätökseen. Muilla IASB:n julkaisemilla tulevilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen. 142 K2 Riskienhallinnan liitetieto Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankki- toimintaan ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön pääriskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski, likviditeettiriski ja liiketoimintariski. Konsernin sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa sekä CRR:n 8. luvun mukaisia tiedonantovaatimuksia (Pilari III) käsitellään lähemmin konsernin Capital and Risk Management Report -dokumentissa, joka julkaistaan erillisenä raporttina vuosikertomuksen yhteydessä. 1. Riskienhallinnan organisointi Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan kokonaisjärjestelmä kuvataan hallituksen vahvistamassa riskienhallintastrategiassa. Yhtiön riskienhallintastrategia päivitettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja riippumattoman riskienvalvontatoiminnon toimintamandaattia on päivitetyssä strategiassa kasvatettu aiemmasta. Uuden riskienhallintastrategian olennaisimmat muutokset ovat ● Yhtenäisen riskitaksonomian vahvistaminen ● Riskienvalvonnan yhtenäisen dokumentaatiorakenteen kuvaaminen ● Jokaista pääriskilajia käsittelevän komitean perustaminen ja komiteatyöskentelyn kuvaaminen ● Eskalointimenettelyjen tarkempi kuvaaminen ja kytkeminen komitea- ja hallitustyöskentelyyn ● Riskienvalvonnan mandaatti päätösesityksien vastustamiselle, selvityspyynnöille sekä havaintojen antamiselle liiketoiminnalle ● Riskienvalvonnan velvollisuus raportoida poikkeamista hallitukselle ja sisäiselle tarkastukselle Riskienhallintastrategia kuvaa koko yhtiön laajuisesti kaikki riskilajit kattaen ne olennaisimmat järjestelyt, joilla varmistetaan, että riippumattoman riskienvalvonnan huomiot ja havainnot käsitellään säännöllisesti liiketoiminnasta ja riippumattomista toiminnoista koostuvissa komiteoissa. Riskienhallintastrategian käytännön toteuttamista ja dokumentointia auttaa kolmannen vuosineljänneksen aikana käyttöön otetut yhtenäiset kontrolli- ja havaintokirjausjärjestelmät. Yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Yhtiön riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinottohalukkuutta, riskinkantokykyä sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla ja kartoitusten perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan analysoinnilla. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja sisäinen valvonta seuraavasti: ● Liiketoiminnan tuki -toiminto ● Riskienvalvontatoiminto ● Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto ● Sisäisen tarkastuksen toiminto Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että riskienvalvontatoiminnolla, compliance-toiminnolla ja sisäisellä tarkastuksella on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit. Riskienvalvontatoiminnon tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa, jonka kautta yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää turvallisesti. Yhtiön organisaatiossa riskienvalvontatoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle johdolle. 143 Riskienhallinnassa on kolme puolustuslinjaa Yhtiön riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmen puolustuslinjan periaatteeseen, jotka ovat 1. Puolustuslinja : Liiketoimintayksiköt. Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita. Liiketoiminnan tuki -toiminto toimii myös ensimmäisessä puolustuslinjassa ja vastaa keskitetysti tiettyjen sisäisen valvonnan ja arviointien tekemisestä, ja raportoi suoraan toimitusjohtajalle. 2. Puolustuslinja : Riskienvalvonta- ja compliance- toiminto. Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja. Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista. Toinen puolustuslinja raportoi toimitusjohtajalle, ja tuottaa itsenäisesti raportointia suoraan hallitukselle ja yhtiön muille yksiköille. 3. Puolustuslinja : Sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä. Sisäinen tarkastus raportoi yhtiön hallitukselle. 2. Vakavaraisuuden hallinta Vakavaraisuuden kehityksestä raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Raportoinnissa seurataan kokonaisvakavaraisuutta ja omien varojen ylijäämää. Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa pääomien riittävyys myös suhdanteiden heikentyessä. Tarkempaa tietoa konsernin vakavaraisuudesta on hallituksen toimintakertomuksessa sekä Capital and Risk Management -julkaisussa. 3. Luottoriski Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy, kun vastapuoli ei todennäköisesti pysty täyttämään sopimuksen ehtoisia maksuvelvoitteitaan. Yhtiön luottoriski koostuu pääasiallisesti myönnetyistä luotoista. Yhtiö on edelleen kehittänyt vuoden 2021 aikana käyttöönotettuja IRB-vaatimusten mukaisia luottoluokittelumalleja. Vastapuoliriski määritellään tappion riskinä tai negatiivisena arvostuserona, joka aiheutuu vastapuolen luottokelpoisuuden heikentymisestä. Luottoriskiä ja vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista, saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista ja rembursseista. Yhtiö tiedotti alkuvuodesta luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Hallitus käynnisti laajat toimenpiteet alkuvuoden tapahtumien seurauksena. Luottokanta läpivalaistiin kokonaisuudessaan kesän aikana ja toimenpide vahvisti, että kyseessä on ollut yksittäistapaus. Luottokannan laatu varmistettiin ulkopuolisten, riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Luottokantaan ja luottoprosesseihin on tehty mittavia tarkastustoimia ja analyyseja kauden aikana. Yhtiön aikaisemmin raportoitu toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena on pienentää maksukyvyttömiä vastuita, on edelleen käynnissä ja edennyt suunnitellusti. Oma Säästöpankki Oyj:n luottoriski koostuu pääasiallisesti kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten saamisten osuus luottoriskistä oli 31.12.2024 43,9 (46,8) %, vähittäisvastuiden osuus 15,1 (16,1) % ja yritysluottojen osuus 20,8 (23,9) %. Luottoriskin vastuut on hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti, mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Yhtiö käyttää EBA/GL/2016/07 mukaista maksukyvyttömyyden määritelmää. Maksukyvyttömien luottojen osuus luottokannasta oli 6,3 %. Ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvän salkun osuus oli 2,4 %. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Luotto- ja vastapuoliriskejä mitataan arvioimalla odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ECL-mallien avulla IFRS 9:n mukaisesti. 144 3.1 Yhtiön myöntämät helpotukset lainojen maksuun Tilikauden päättyessä koko lainakannasta lyhennysvapaalla olleiden lainojen yhteenlasketut pääomat olivat 451,9 milj. euroa. Pääomiin on laskettu mukaan kaikki tilikauden päättyessä voimassa olleet lyhennysvapaajaksot niiden syystä tai alkamishetkestä riippumatta. 3.2 Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta eli ECL- laskenta (Expected Credit Loss) toteutetaan lainatasolla kuukausittain. ECL-laskennassa kullekin luotolle lasketaan kuukausittain odotettavissa oleva luottotappio perustuen maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttaman tappion osuuteen (LGD). Yhtiön lainakanta on luokiteltu eri laskentaportfolioihin perustuen asiakkaiden erilaisiin riskiominaisuuksiin. Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan muun muassa rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön luottokanta on kasvanut tilikauden aikana. Luottokannan laatu on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka järjestämättömät saamiset luottokannasta nousivat 2,4 prosentista 6,5 prosenttiin. Ohjeiden vastainen toiminta ja sen seuraukset ovat vaikuttaneet myös järjestämättömien luottojen kasvuun. Taloudelliseen ympäristöön liittyvän epävarmuuden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että luottokannan laatu voi heikentyä tulevaisuudessa. Yhtiöllä on tilikauden lopussa johdon harkintaan perustuvia varauksia ja käyvän arvon oikaisuja yhteensä 2,6 milj. euroa. Ensimmäisellä neljänneksellä tehty 19,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti toisella neljänneksellä asiakaskokonaisuuksille. Toisella neljänneksellä tehty 30 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille perustuen yhtiön tekemään selvitykseen sekä tilattuun ulkopuoliseen selvitykseen luottokannan laadusta kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille kolmannella neljänneksellä. Lisäksi toisella neljänneksellä tehty 2,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus yksittäiselle asiakkaalle liittyen yllä mainittuihin asiakaskokonaisuuksiin kohdistettiin kolmannen neljänneksen aikana. Yhtiö uudelleen arvioi Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä tehdyn käyvän arvon oikaisun kolmannen neljänneksen aikana, jonka seurauksena käyvän arvon oikaisun arvo laski 4,1 milj. euroa. Jäljelle jääneen 2,0 milj. euron varauksen yhtiö purki viimeisen neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö teki kolmannella neljänneksellä Handelsbankenin liiketoimintakaupan yhteydessä yhtiölle siirtyneeseen saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj. euroa. Käyvän arvon oikaisusta kohdistettiin lainoille 3,3 milj. euroa. Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden päivittymisen johdosta. Asiakasseuranta erityisesti ongelma-asiakkaiden osalta on ollut tiivistä taloudellisen ympäristön epävarmuudesta johtuen. Siirto vaiheesta 1 vaiheeseen 2 johtuu saamiseen liittyvästä merkittävästä luottoriskin kasvusta. ECL- laskennan vaiheeseen 3 luokitellaan kaikki sellaiset lainat, jotka täyttävät maksukyvyttömyyden määritelmän. Vaiheen 3 luokittelukriteerejä ovat muun muassa sopimukseen perustuvien olennaisten maksujen myöhästyminen 90 päivällä, asiakkaan velkasaneeraus tai konkurssi, tai muut epävarman takaisinmaksun tilanteet. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 145 Luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Yksityisasiakkaat 3 778 191 3 585 722 - Odotettavissa olevat luottotappiot -23 237 -19 481 Yritysasiakkaat 1 356 416 1 255 520 - Odotettavissa olevat luottotappiot -35 894 -11 801 Asuntoyhteisö 712 477 736 068 - Odotettavissa olevat luottotappiot -23 458 -447 Maatalousasiakkaat 311 510 300 447 - Odotettavissa olevat luottotappiot -6 702 -3 130 Muut 239 801 154 776 - Odotettavissa olevat luottotappiot -23 317 -600 Luottokanta yhteensä 6 398 396 6 032 533 Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä -112 608 -35 458 Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot (1 000 euroa) 31.12.2024 % luotto- kannasta 31.12.2023 % luotto- kannasta Erääntyneet saamiset 30-90 päivää 54 513 0,8 % 31 253 0,5 % Erääntymättömät tai erääntyneet alle 90 päivää saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta 257 430 4,0 % 89 842 1,5 % Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää 41 407 0,6 % 16 950 0,3 % Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi 75 955 1,2 % 14 374 0,2 % Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi 45 150 0,7 % 21 882 0,4 % Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä 474 455 7,4 % 174 301 2,9 % Järjestämättömät saamiset yhteensä 419 942 6,5 % 143 048 2,4 % josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä 153 091 2,4 % 10 341 0,2 % josta muu portfolio yhteensä 266 851 4,2 % 132 708 2,2 % Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja 86 909 1,4 % 74 099 1,2 % Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja 72 021 1,1 % 57 593 1,0 % Lainanhoitojoustot yhteensä 158 930 2,5 % 131 692 2,2 % josta ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvä portfolio yhteensä 10 214 0,2 % 10 306 0,2 % josta muu portfolio yhteensä 148 716 2,3 % 121 386 2,0 % Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot. 3.3 Ongelmaluotot Yhtiön luottohallinnon ohjeessa määritellään toimintamalli ongelma -asiakkaiden ja ongelmaluottojen valvontaan. Ongelma-asiakkailla tarkoitetaan asiakkaita, joiden luottoluokitus on heikko tai heikentynyt, ja jotka tästä syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin. Lisäksi tarkkailuun nousevat asiakkaat, joiden luottoluokka on heikentynyt, mutta eivät täytä vielä ongelma-asiakkaan määritelmää. Näiden määritysten lisäksi asiakas voidaan luokitella ongelma-asiakkaaksi edellä mainituista kriteereistä poiketen harkintaa käyttäen. Asiakaskohtainen tarkastelu ottaa kantaa muun muassa saatavan turvaamiseen, asiakkaan luottoluokituksen muuttamiseen ja luottotappiokirjauksen tekemiseen. Seurannan tarkoituksena on havaita ongelmaluotot tai ongelmaluotoiksi muodostuvat luotot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelma-asiakkaita ja -vastuita seurataan konttorikohtaisesti sekä suhteessa lainakannan kokoon. Jokaiselle ongelma-asiakkaalle tehdään toimenpidesuunnitelma luotto-ohjeen määrittämien rajojen ylittyessä . 146 Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat Luottoluokat (1 000 euroa) 31.12.2024 % 31.12.2023 % AAA 1 344 737 35,6 % 1 394 580 38,9 % AA 1 020 148 27,0 % 1 012 406 28,2 % A+ 433 654 11,5 % 389 876 10,9 % A 277 561 7,3 % 248 292 6,9 % B+ 403 429 10,7 % 325 429 9,1 % B 69 422 1,8 % 52 768 1,5 % C 92 904 2,5 % 77 754 2,2 % D 29 749 0,8 % 23 458 0,7 % Ei luokiteltu 204 0,0 % 248 0,0 % Maksukyvytön 106 384 2,8 % 60 911 1,7 % Yksityisasiakkaat 3 778 191 100,0 % 3 585 722 100,0 % Yritysten ja asunto -osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat Luottoluokat (1 000 euroa) 31.12.2024 % 31.12.2023 % AAA 924 439 44,7 % 1 080 143 54,2 % AA 420 768 20,3 % 352 148 17,7 % A+ 258 793 12,5 % 278 902 14,0 % A 104 737 5,1 % 156 222 7,8 % B+ 55 252 2,7 % 42 880 2,2 % B 48 908 2,4 % 17 757 0,9 % C 12 205 0,6 % 8 092 0,4 % Ei luokiteltu 12 0,0 % 122 0,0 % Maksukyvytön 243 779 11,8 % 55 322 2,8 % Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt 2 068 893 100,0 % 1 991 588 100,0 % 3.4 Jakauma riskiluokkiin Yhtiö luokittelee kaikki asiakkaat riskiluokkiin vastapuolesta saatavilla olevien tietojen pohjalta. Luokittelussa käytetään omaa sisäistä arviota ja ulkopuolisia luottoluokitustietoja . Seuranta on jatkuvaa ja voi johtaa siirtoon riskiluokasta toiseen. Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä luottoja ja muita vastuita: ● yksittäiselle vastapuolelle ● ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista tai niihin sidoksissa olevista yhteisöistä ● tietyille toimialoille ● tiettyjä vakuuksia vastaan ● joiden maturiteetti on sama tai ● joissa tuote/instrumentti on sama 147 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät riskiluokittain ja luottoriskikeskittymät Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy. -asiakkaat ja AAA- ja AA+-tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy- asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B-C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oy- asiakkaat sekä B+-B -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat. Muut asiakkaat perustuvat yhtiön sisäiseen arvioon riskiluokasta. Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta. Henkilöasiakkaat 31.12.2024 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 1 435 962 11 771 - 1 447 733 1 491 431 Riskiluokka 2 2 051 626 148 963 - 2 200 589 2 040 053 Riskiluokka 3 9 322 145 188 - 154 510 132 059 Riskiluokka 4 2 798 44 053 101 807 148 658 84 935 Riskiluokka ei luokiteltu 3 210 82 - 3 293 2 671 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 3 502 919 350 057 101 807 3 954 783 3 751 150 Tappioita koskeva vähennyserä 1 186 5 736 16 380 23 302 19 495 Yhteensä 3 501 732 344 322 85 427 3 931 481 3 731 655 Yritykset 31.12.2024 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 434 720 13 224 - 447 944 479 239 Riskiluokka 2 594 436 31 025 - 625 461 614 543 Riskiluokka 3 38 032 160 094 - 198 126 196 319 Riskiluokka 4 209 12 379 166 247 178 836 60 964 Riskiluokka ei luokiteltu 387 34 - 420 405 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 1 067 783 216 756 166 247 1 450 787 1 351 470 Tappioita koskeva vähennyserä 376 2 933 32 706 36 015 11 964 Yhteensä 1 067 408 213 823 133 541 1 414 772 1 339 506 Asunto-osakeyhtiöt 31.12.2024 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 524 649 8 836 - 533 485 651 897 Riskiluokka 2 74 950 22 191 - 97 141 73 089 Riskiluokka 3 3 824 10 313 - 14 137 29 462 Riskiluokka 4 1 - 79 420 79 421 2 817 Riskiluokka ei luokiteltu 1 - - 1 - Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 603 425 41 341 79 420 724 185 757 264 Tappioita koskeva vähennyserä 84 1 223 22 153 23 460 449 Yhteensä 603 341 40 117 57 267 700 726 756 815 148 Maatalousasiakkaat 31.12.2024 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 86 609 2 584 - 89 193 109 179 Riskiluokka 2 144 088 5 184 - 149 272 159 145 Riskiluokka 3 16 760 14 913 - 31 673 22 332 Riskiluokka 4 403 8 376 22 153 30 931 17 331 Riskiluokka ei luokiteltu 19 837 20 - 19 857 6 454 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 267 697 31 076 22 153 320 925 314 442 Tappioita koskeva vähennyserä 215 316 6 185 6 716 3 146 Yhteensä 267 481 30 760 15 968 314 210 311 296 Muut 31.12.2024 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 71 342 2 804 - 74 146 96 123 Riskiluokka 2 92 857 54 030 - 146 887 76 829 Riskiluokka 3 20 604 - 624 932 Riskiluokka 4 2 - 33 977 33 978 42 Riskiluokka ei luokiteltu 7 - - 7 - Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 164 228 57 438 33 977 255 643 173 926 Tappioita koskeva vähennyserä 115 3 447 19 796 23 358 674 Yhteensä 164 114 53 990 14 181 232 285 173 252 31.12.2024 Saamistodistukset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä 31.12.2023 Riskiluokka 1 479 465 - - 479 465 476 133 Riskiluokka 2 1 287 - - 1 287 1 366 Riskiluokka 3 - - - - 252 Riskiluokka ei luokiteltu 6 544 11 574 218 18 336 68 425 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 487 296 11 574 218 499 088 546 177 Tappioita koskeva vähennyserä 279 71 - 350 478 Yhteensä 487 018 11 503 218 498 739 545 699 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät toimialoittain (1 000 euroa) Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4 Riskiluokka ei luokiteltu 31.12.2024 31.12.2023 Yritykset 992 301 774 806 210 837 258 336 19 055 2 255 335 2 171 713 Kiinteistöala 638 150 353 276 88 997 150 713 15 1 231 152 1 250 967 Maatalous 1 126 51 761 1 036 1 053 18 665 73 640 61 607 Rakentaminen 88 524 44 903 12 131 16 239 50 161 846 125 645 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 494 21 651 15 361 15 775 16 66 296 84 755 Tukku - ja vähittäiskauppa 67 590 75 544 29 628 15 404 131 188 296 182 695 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 11 223 29 316 9 862 7 885 1 58 288 44 500 Muut 172 194 198 356 53 822 51 268 177 475 816 421 542 Julkisyhteisöt 651 15 128 70 - - 15 848 16 486 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 21 683 70 187 400 502 2 92 775 34 832 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 36 635 52 864 154 33 477 5 123 134 103 977 Kotitaloudet 1 541 230 2 306 365 187 609 179 510 4 516 4 219 230 4 021 245 Yhteensä 2 592 501 3 219 350 399 071 471 824 23 578 6 706 323 6 348 252 149 Suuret asiakasriskit (Vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti laskettu) 31.12.2024 Kokonaisuus (1 000 euroa) Vastuut ennen vähennyksiä Vähennykset Vastuut vähennysten jälkeen Osuus ensisijaisesta omasta pääomasta Asiakaskokonaisuus 1 226 877 -101 662 125 215 23,6 % Asiakaskokonaisuus 2 30 854 - 30 854 5,8 % Asiakaskokonaisuus 3 39 416 -18 200 21 216 4,0 % Asiakaskokonaisuus 4 20 019 - 20 019 3,8 % Asiakaskokonaisuus 5 17 263 - 17 263 3,2 % Summa 334 428 -119 862 214 566 Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä 334 428 -119 862 214 566 Taulukossa esitetään viiden suurimman asiakaskokonaisuuden vastuiden kokonaismäärä ja tämän osuus ensisijaisesta omasta pääomasta. Eri asiakaskokonaisuudet voivat sisältää samoja yksittäisiä asiakkuuksia eli eri asiakaskokonaisuuksien kokonaisvastuiden yhteismäärässä voi olla samojen yksittäisten asiakkaiden vastuita. Asiakaskokonaisuuksien vastuiden yhteismäärä esitetään kahdella eri rivillä. "Summa"- rivillä lasketaan kaikkien asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteen. "Asiakaskokonaisuuksien vastuut yhteensä"-rivillä esitetään vastuiden yhteismäärä niin, että yksittäisen asiakkaan vastuut ovat laskennassa vain kerran. Mikäli rivit vastaavat toisiaan, asiakaskokonaisuuksien sisällä ei ole samoja yksittäisiä asiakkaita. Vähennykset sisältävät hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat ja vapautukset vakavaraisuusasetuksen neljännen osan mukaisesti. 3.5 Vakuudet Luottoriskiä hallitaan käyttämällä vakuuksia ja kovenantteja. Vakuuksia otetaan vastuille takaisinmaksun turvaamiseksi. Pääsääntöisesti luotoille halutaan turvaava vakuusasema, parhaissa luottoluokissa voidaan hyväksyä vakuusvajetta. Yritysluotonannossa riskiä turvataan usein sopimalla asiakkaan kanssa kovenantti, mikä mahdollistaa yhtiölle luottoon liittyvien ehtojen uudelleen neuvottelun asiakkaan riskiaseman muuttuessa. Vakuusarviointi on täysin riippumatonta ja muusta liiketoiminnasta eriytettyä, ja sitä tehdään jatkuvasti. Vakuuksien arvioinnista ja monitorointien toteuttamisesta vastaa erillinen vakuuksien arviointiin keskittynyt yksikkö. Vakuuksien arvon määrityksestä vastaa sisäinen tai ulkopuolinen arvioitsija, jonka käyttää arvioinnin tukena tilastollisia malleja. Vakuusarvioinnissa sovelletaan kansainvälisiä arviointistandardeja (IVS). Lainojen vakuudet huomioidaan myös odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa. Kohteen vakuusarvoon vaikuttaa vakuuden tyyppi, kuten esimerkiksi asuin- tai liikehuoneisto tai kiinteistö. Yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa ja tämän johdosta yhtiö seuraa vakuuskelpoisten luottojen määrän kehitystä varmistaakseen jälleenrahoituksen katettujen joukkolainojen avulla. Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma LTV 31.12.2024 31.12.2023 0-50% 25,3 % 25,1 % 50-60% 13,3 % 13,0 % 60-70% 18,3 % 17,6 % 70-80% 16,8 % 17,3 % 80-90% 14,3 % 13,7 % 90-100% 11,9 % 13,4 % Yhteensä 100,0 % 100,0 % Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen vakuutena olleiden luottojen LTV -jakaumat KLP-säädöksiin perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä LTV luokassa, johon sen suurin LTV -arvo kuuluu. Esimerkiksi 55 000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö, lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50–60 %. 150 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta Asuntoluotot 3 259 157 3 110 044 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia Yritysluotot 1 989 455 1 898 331 Pääosin kiinteistövakuuksia Kulutusluotot 351 454 360 312 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia Muut 736 221 602 614 Pääosin kiinteistövakuuksia Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 336 287 5 971 301 4. Likviditeettiriski Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen maturiteettierosta sekä suurempien joukkovelkakirj alainojen uudelleen rahoittamisesta. Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille. Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on yhtiön rahoitusaseman suunnittelu eri ajanhetkille tulevaisuudessa. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat aktiviinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta, sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia. Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että markkinalikviditeetti on laskussa, voi yhtiö asettaa tiukemmat sisäiset limiitit likviditeetin riskienhallinnalle. Likviditeetin hallintaan sisältyy myös likviditeettireservinhallinta, jolla varmistetaan, että yhtiöllä on riittävästi likvidejä arvopapereita käytettävissä. Yhtiön likviditeettireservin tarkoituksena on poikkeustilanteissa kattaa pankin erääntyvät maksuvelvoitteet vähintään yhden kuukauden ajan. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla varaudutaan odottamattomiin tapahtumiin kuten huonontuviin suhdanteisiin markkinoilla. Huolimatta yhtiön luotonannossa tapahtuneesta ohjeiden vastaisesta toiminnasta ja negatiivisesta uutisoinnista, yhtiön likviditeetti on säilynyt vuonna 2024 vakaalla pohjalla. Yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä. Vuoden 2024 aikana laskeneet markkinakorot hillitsivät kokonaisrahoituksen kustannuksia edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2024 aikana yhtiö toteutti onnistuneesti emissioita sekä katetuissa (250 milj. euroa), että senior joukkovelkakirjalainoissa (140 milj. euroa). Vuonna 2025 erääntyy toukokuussa 200 milj. euron senior joukkovelkakirjalaina eikä yhtiöllä ole muita isoja uudelleenrahoitustarpeita. Yhtiön tärkeimmät likviditeettiriskin arviointiin käytettävät mittarit ovat maksuvalmiusvaatimus (LCR) ja pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR). Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR) säilyi hyvällä tasolla ollen vuoden 2024 lopussa 160,3 % (248,9 %). NSFR oli vuoden 2024 lopussa 118,1 % (117,8 %). LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain 31.12.2024 30.9.2024 30.6.2024 31.3.2024 LCR, % 160 % 166 % 199 % 155 % NSFR, % 118 % 117 % 119 % 117 % LCR- ja NSFR-tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. LCR- laskentaa tarkennettu vertailukaudelle 31.3.2024 takautuvasti. Valvojan suorittamat tarkastukset Finanssivalvonta suoritti syksyllä 2024 osana valvojan jatkuvaa valvontaa likviditeettiriskin tarkastuksen yhtiöön. Tarkastus perustuu yhtiön 30.6.2024 tilanteeseen ja kyseisenä ajankohtana käytössä olleisiin likviditeettiriskin hallinnan prosesseihin sekä voimassa olleeseen dokumentaatioon. Yhtiön syksyllä 2024 toteuttamia kehittämistoimenpiteitä ei ole huomioitu osana tarkastusta tarkasteluajankohdan ollessa 30.6.2024. 151 Finanssivalvonta arvioi tarkastuksessa yhtiön likviditeettiriskien hallintaa ja siihen liittyvien prosessien sekä riskienvalvonnan asianmukaisuutta. Lisäksi arvioitiin likviditeettiriskien hallintaan liittyvää organisaatiorakennetta ja resursoinnin riittävyyttä, likviditeettiriskin raportointiprosesseja, stressitestausta sekä näihin liittyviä datan hallinnan prosesseja. Tarkastuksen kohteena olivat myös likviditeettiriskin viranomaisraportointiin liittyvät ulkoistukset. Finanssivalvonnan keskeisimmät havainnot koskevat yhtiön likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin kokonaisuutta ja sen toimivuutta, stressitestausta, sisäisiä raportointimenetelmiä ja valvontatoimintojen järjestämistä ja resursoinnin riittävyyttä. Tarkastuksella esille nostetut havainnot ja yhtiön itse tunnistamat kehityskohteet tukevat toisiaan. Yhtiö on kesällä 2024 käynnistänyt kehitystoimenpiteitä, joilla parannetaan likviditeettiriskin hallintaan liittyvää henkilöresursointia sekä dokumentointia. Meneillään olevat kehityshankkeet liittyvät käynnissä olevaan riskienhallinnan kehitysohjelmaan. Riskienhallinnan henkilöstöresursseja on kasvatettu, ja lisääntyneillä resursseilla on vuoden 2024 jälkipuoliskolla korjattu Finanssivalvonnan raportilla esittämiä havaintoja riippumattomiin kontrolleihin liittyen. Lisäksi yhtiöllä on käynnissä laaja viranomaisraportoinnin uudistushanke, jolla parannetaan likviditeettiriskin viranomaisraportoinnin prosessia ja ulkoistettua palvelua. Yhtiö jatkaa suunnitelman mukaisesti laatukontrolliensa parantamista. 152 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 31.12.2024 (1 000 euroa) alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 4 997 27 139 266 322 176 349 474 807 Saamiset luottolaitoksilta 283 080 500 - - 283 580 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 544 488 456 390 1 822 528 3 462 383 6 285 788 Saamistodistukset 7 440 106 17 653 611 25 810 Johdannaiset - - 43 912 34 969 78 881 Yhteensä 840 004 484 135 2 150 415 3 674 312 7 148 866 Rahoitusvarat 31.12.2023 (1 000 euroa) alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 61 028 15 084 228 827 207 411 512 350 Saamiset luottolaitoksilta 191 805 500 - - 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 782 390 416 030 1 546 985 3 251 669 5 997 074 Saamistodistukset 3 730 2 528 27 333 787 34 379 Johdannaiset - - 16 384 28 540 44 924 Yhteensä 1 038 953 434 142 1 819 530 3 488 408 6 781 033 Rahoitusvelat 31.12.2024 (1 000 euroa) alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 163 523 12 220 49 936 10 909 236 589 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 647 960 332 774 19 969 - 4 000 703 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 997 209 830 2 450 738 - 2 665 565 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000 Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat - 118 3 003 7 844 10 965 Yhteensä 3 816 480 554 941 2 583 647 18 753 6 973 821 Rahoitusvelat 31.12.2023 (1 000 euroa) alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 78 170 - 24 435 62 649 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 389 603 340 108 48 599 - 3 778 310 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 154 464 521 584 1 757 162 496 848 2 930 058 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000 Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat - - 1 556 7 899 9 455 Yhteensä 3 622 237 861 692 1 891 752 567 396 6 943 077 153 5. Markkinariski 5.1. Osakeriski Yhtiön likviditeettipuskurin sijoitukset ovat pääasiassa hyvän luottoluokituksen omaavissa valtionlainoissa sekä katetuissa joukkovelkakirjalainoissa, joiden hintamuutokset ovat esimerkiksi yrityslainamarkkinaa maltillisemmat. Huomioiden vuoden 2024 aikana laskeneiden markkinakorkojen positiivinen vaikutus joukkovelkakirjalainojen arvoon, on koko sijoitussalkun kehitys säilynyt odotusten mukaisena. Markkinariskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla sijoitussalkun sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Yhtiön sijoitusstrategian mukaisesti likviditeettipuskuria suojataan korkojohdannaisilla tasoittamaan arvopaperien hinnanvaihtelua. Yhtiö seuraa säännöllisesti sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa yhtiön tulokseen ja omiin varoihin. Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja seurantarajat. Oma Säästöpankki Oyj ei käy osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa. Osakkeiden hintariskin herkkyysanalyysiä ei ole esitetty, koska sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan. Sijoitusomaisuuden jakauma lajeittain (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Käypä arvo Osuus % Käypä arvo Osuus % Osakkeet ja osuudet 14 460 2,8 % 13 519 2,4 % Saamistodistukset 500 617 97,0 % 546 729 97,4 % Sijoituskiinteistöt 920 0,2 % 1 167 0,2 % Sijoitusomaisuus yhteensä 515 997 100 % 561 414 100 % 5.2 Korkoriski Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön korkoriskistä. Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja velkojen korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Yhtiön liiketoimintamallin mukaisesti valtaosa antolainauksesta on sidoksissa vaihtuviin markkinakorkoihin, ottolainauksen ollessa pääosin kiinteäkorkoista. Yhtiön taseen rakenteen vuoksi korkokate pienenee markkinakorkojen laskiessa ja kasvaa markkinakorkojen noustessa. Lisäksi markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille enimmäismäärän. Taseen rakenteesta muodostuvaa korkoriskiä suojataan pääasiassa koronvaihtosopimuksilla, jotka parantavat korkokatetta markkinakorkojen laskiessa. Yhtiö voi hankkia korkosuojia sen talletusvarainhankinnan ja joukkovelkakirjalainojen korkoriskin hallintaan. Lisäksi yhtiö suojaa koronvaihtosopimuksilla sijoitussalkun markkinakorkojen muutoksista syntyvää arvonvaihtelua. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää korkokatteen vaihteluita markkinakorkojen muuttuessa. Vuoden 2024 aikana Euroopan Keskuspankki laski talletuskorkoaan yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä, joka näkyi vuoden aikana myös laskeneina euribor-korkoina markkinoilla. Laskeneet markkinakorot näkyvät pankeille pienentyneinä korkokatekertyminä tulevina vuosina verrattuna kahteen edeltävään vuoteen. Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat myös yhtiön korkoherkkyyksiin. Yhtiön suunnitelmallinen korkoriskin hallinta on lieventänyt korkoherkkyyksiä vuonna 2024 ja tulee tasoittamaan korkokatteen vaihteluita myös tulevina vuosina. Korkoherkkyysanalyysi 1 % muutos korkokäyrään (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 -1% muutos +1% muutos -1% muutos +1% muutos Muutos 1-12kk -2 632 1 167 -13 063 13 585 Muutos 13-24kk -23 482 20 814 -30 595 31 142 154 6. Operatiivinen riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös maineriski, oikeudelliset riskit, compliance-riski, tietoturvariskit, rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä pakotteisiin liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen riskiin. Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut toiminnot. Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa talou dellisiin tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen. Operatiivinen riski muodostaa Oma Säästöpankki Oyj:lle merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina menetyksinä. Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiltä suojaudutaan monin eri menetelmin, ja suojautuminen kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi myös koko henkilökuntaa. Sen lisäksi henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti, ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kyberturvallisuutta pyritään parantamaan testaamisen ja suojauksien jatkuvan parantamisen kautta. Itämeren alueella tapahtui vuoden aikana kolme erillistä ulkopuolisen tahon aiheuttamaa sähkö- ja teleliikenteen kaapelivauriota, jotka eivät vaikuttaneet finanssisektorin tai Suomen yhteiskunnan toiminnallisuuteen. Syksyllä rahoitusalan toimijaan kohdistui Pohjoismaiden laajuinen useita viikkoja kestänyt palvelunestohyökkäys, jonka vaikutukset näyttäytyivät toimijan asiakkaille kuitenkin vähäisesti. On syytä olettaa, että eri muodoissa toteutettava hybridivaikuttaminen tulee jatkumaan tulevaisuudessakin ja vaikuttamisen tarkoituksena on horjuttaa yhteiskuntaa ja sen toiminnallisuutta. Yhtiö on varautunut hybridivaikuttamiseen mm. toteuttamalla harjoituksia palveluntarjoajien kanssa, luomalla uhkaskenaarioita ja palautumissuunnitelmia sekä aktiivisella yhteistyöllä viranomaisten kanssa . Oma Säästöpankki Oyj laskee Pilari I mukaisen operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen perusmenetelmällä. Tämän määrä 31.12.2024 oli 414,9 milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 33,2 milj. euroa. Kasvu johtuu korkokatteen ja palkkiotuottojen merkittävästä kasvusta. Operatiivinen riski (1 000 euroa) 2024 2023 2022 Bruttotuotot 270 468 248 531 144 889 Tuottoindikaattori 40 570 37 280 21 733 Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus 33 194 Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä 414 930 Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien hallinnan periaatteet. Operatiivisen riskin hallinnassa yhtiön tavoitteista on hallinnoida maineriskiä ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus sekä sääntelyn noudattaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät liiketoimintaan. Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa yhtiön liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla, seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa. Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion suuruuden riskin toteutuessa. Riskienarviointiprosessi päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan operatiiv inen ympäristö muuttuu. Operatiivisen riskin hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin. Riskienhallintaa on yhtiössä parannettu ja sisäisen valvonnan toimintaan on investoitu rekrytoimalla asiantuntijoita kaikille puolustuslinjoille. Resurssointia on myös kohdennettu sisäisten prosessien kehittämiseen . Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ovat myös keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa. 155 Yhtiö vähentää operatiivisen riskin vaikutusta myös ylläpitämällä vakuutuksia kiinteistöille ja omistamalleen kiinteälle omaisuudelle. Jokainen työntekijä vastaa operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään. Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan liiketoimintayksikön johdolle. Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa. Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään. Valvojan suorittamat tarkastukset Finanssivalvonta suoritti osana jatkuvaa valvontaansa tarkastuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Tarkastus perustuu tilanteeseen tarkasteluajankohdalta ennen 21.12.2023. Tarkastuksessa on tunnistettu useita kehityskohteita tarkastettuihin asiakokonaisuuksiin ja yhtiön toimintaan liittyen. Tunnistettuja kehityskohteita on jo aloitettu korjaamaan osana vuoden 2024 jälkipuoliskon laajaa toimenpideohjelmaa. Käynnissä olevat viranomaistutkinnat Yhtiö tiedotti toukokuussa, että Finanssivalvonta on tehnyt poliisille esitutkintapyynnön yhtiöön liittyvistä arvopaperimarkkinarikoksista. Tutkinta etenee viranomaisaikataulussa ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole lisätietoja asiaan liittyen. Yhtiö tiedotti kesäkuussa, että se jättää tutkintapyynnön poliisille ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyen. Tämä tutkinta etenee viranomaisten aikataulujen mukaisesti ja yhtiö tiedottaa tutkinnan etenemisestä jatkuvan tiedonantopolitiikkansa mukaisesti. Yhtiö jätti loppuvuodesta poliisille tutkintapyynnön liittyen epäilyyn pankkisalaisuussääntelyn rikkomisesta julkisessa keskustelussa. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole tähän liittyen lisätietoja. 7. Ilmasto- ja ympäristöriski Hallitus on hyväksynyt toukokuussa 2024 ilmasto- ja ympäristöriskien olennaisuusarvion, missä olennaiset riskit liittyen ilmastoriskeihin on tunnistettu, kuvattu ja koostettu. Osana kestävyysraportoinnin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia yhtiö on tunnistanut sille olennaiset vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Oma Säästöpankki Oyj:n vuosittaisessa riskienarvioinnissa kartoitettiin aiempaa laajemmin ESG- riskejä riskienhallintajärjestelmään. Muutoksena edellisvuoteen yhtiön vuosittaisessa riskienarvioinnissa mukana olleiden kestävyysriskien määrää kasvatettiin käsittämään ilmastoriskien lisäksi laajemmin riskejä liittyen omaan työvoimaan, asiakkaisiin ja hyvään hallintotapaan. Yhtiötä haastaa tulevaisuudessa muun muassa lisääntyvä ja tiukentuva sääntely ja sen tuoma lisäresursoinnin tarve, johon on lähdetty vastaamaan rekrytointien kautta. 156 K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu Varat (1 000 euroa) Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2024 Käteiset varat 395 608 - - - 395 608 395 608 Saamiset luottolaitoksilta 283 580 - - - 283 580 283 580 Saamiset asiakkailta 6 285 788 - - - 6 285 788 6 285 788 Johdannaiset, suojauslaskennassa - - - 78 881 78 881 78 881 Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit - 499 438 1 179 - 500 617 500 617 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - 14 460 - 14 460 14 460 Rahoitusvarat yhteensä 6 964 976 499 438 15 639 78 881 7 558 934 7 558 934 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - - - - 19 460 19 460 Sijoituskiinteistöt - - - - 920 920 Muut varat - - - - 129 776 129 776 Varat yhteensä 6 964 976 499 438 15 639 78 881 7 709 090 7 709 090 Velat (1 000 euroa) Muut velat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2024 Velat luottolaitoksille 236 589 - 236 589 236 589 Velat asiakkaille 4 000 703 - 4 000 703 4 000 703 Johdannaiset, suojauslaskennassa - 10 965 10 965 10 965 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 - 2 665 565 2 665 565 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 60 000 - 60 000 60 000 Rahoitusvelat yhteensä 6 962 856 10 965 6 973 821 6 973 821 Muut kuin rahoitusvelat - - 159 125 159 125 Velat yhteensä 6 962 856 10 965 7 132 947 7 132 947 Varat (1 000 euroa) Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2023 Käteiset varat 682 117 - - - 682 117 682 117 Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - - 192 305 192 305 Saamiset asiakkailta 5 997 074 - - - 5 997 074 5 997 074 Johdannaiset, suojauslaskennassa - - - 44 924 44 924 44 924 Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit - 545 699 1 030 - 546 729 546 729 Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - 13 519 - 13 519 13 519 Rahoitusvarat yhteensä 6 871 497 545 699 14 549 44 924 7 476 669 7 476 669 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin 24 131 24 131 Sijoituskiinteistöt 1 167 1 167 Muut varat 140 939 140 939 Varat yhteensä 6 871 497 545 699 14 549 44 924 7 642 906 7 642 906 Velat (1 000 euroa) Muut velat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2023 Velat luottolaitoksille 165 255 - 165 255 165 255 Velat asiakkaille 3 778 310 - 3 778 310 3 778 310 Johdannaiset, suojauslaskennassa - 9 455 9 455 9 455 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 - 2 930 058 2 930 058 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 60 000 - 60 000 60 000 Rahoitusvelat yhteensä 6 933 623 9 455 6 943 078 6 943 078 Muut kuin rahoitusvelat 158 776 158 776 Velat yhteensä 6 933 623 9 455 7 101 854 7 101 854 157 K4 Käteiset varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kassa 7 389 6 698 Suomen Pankin shekkitili 388 219 675 420 Käteiset varat yhteensä 395 608 682 117 K5 Lainat ja saamiset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat 283 080 191 805 Muut 500 500 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä 283 580 192 305 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Lainat 6 150 205 5 871 747 Käytetyt tililuotot 76 312 65 637 Valtion varoista välitetyt lainat 12 20 Luottokortit 58 469 58 929 Pankkitakaussaamiset 791 741 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä 6 285 788 5 997 074 Lainat ja saamiset yhteensä 6 569 368 6 189 379 Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. 158 K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta Varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2023 Käyvän arvon suojaus Korkojohdannaiset 78 881 44 924 44 924 Muut suojaavat johdannaiset Johdannaisvarat yhteensä 78 881 44 924 44 924 Velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2023 Käyvän arvon suojaus Korkojohdannaiset 10 965 9 455 9 455 Osake - ja osakeindeksijohdannaiset - - - Johdannaisvelat yhteensä 10 965 9 455 9 455 Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta Käyvän arvon portfoliosuojaus Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 228 899 10 899 227 523 9 523 Varat yhteensä 228 899 10 899 227 523 9 523 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 210 793 60 793 1 345 014 45 014 Velat yhteensä 2 210 793 60 793 1 345 014 45 014 Kohde-etuuksien nimellisarvot ja johdannaisten käyvät arvot (1 000 euroa) Jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot 31.12.2024 alle 1 v 1-5 v yli 5v Yhteensä Varat Velat Käyvän arvon suojaus 33 000 1 640 000 695 000 2 368 000 78 881 10 965 Koronvaihtosopimukset 33 000 1 640 000 695 000 2 368 000 78 881 10 965 Muut suojaavat johdannaiset - - - - - - Osake - ja osakeindeksijohdannaiset - - - - - - Johdannaiset yhteensä 33 000 1 640 000 695 000 2 368 000 78 881 10 965 Kohde-etuuksien nimellisarvot ja johdannaisten käyvät arvot (1 000 euroa) Jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot 31.12.2023 alle 1 v 1-5 v yli 5v Yhteensä Varat Velat Käyvän arvon suojaus - 891 000 627 000 1 518 000 44 924 9 455 Koronvaihtosopimukset - 891 000 627 000 1 518 000 44 924 9 455 Muut suojaavat johdannaiset 12 553 - - 12 553 - - Osake - ja osakeindeksijohdannaiset 12 553 - - 12 553 - - Johdannaiset yhteensä 12 553 891 000 627 000 1 530 553 44 924 9 455 159 K7 Sijoitusomaisuus Sijoitusomaisuus (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Saamistodistukset 1 179 1 030 Osakkeet ja osuudet 14 460 13 519 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä 15 639 14 549 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Saamistodistukset 499 438 545 699 Osakkeet ja osuudet - - Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat yhteensä 499 438 545 699 Sijoituskiinteistöt 920 1 167 Sijoitusomaisuus yhteensä 515 997 561 414 Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitetiedossa K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Hankintameno 1.1. 4 058 4 199 + Lisäykset - 22 - Vähennykset -409 - +/- Siirrot 136 -163 Hankintameno kauden lopussa 3 785 4 058 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -2 892 -2 871 + Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 40 - Poistot -39 -59 +/- Arvonalentumiset ja niiden palautukset 66 - +/- Muut muutokset - -1 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot kauden lopussa -2 865 -2 892 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 167 1 328 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 920 1 167 160 31.12.2024 Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa) Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä Kaikki yhteensä Noteeratut Julkisyhteisöiltä - - - - 174 611 - - 174 611 174 611 Muilta - 4 564 - 4 564 324 609 25 - 324 634 329 198 Muut Muilta - 9 895 - 9 895 218 1 154 - 1 373 11 268 Yhteensä - 14 460 - 14 460 499 438 1 179 - 500 617 515 077 31.12.2023 Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa) Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä Kaikki yhteensä Noteeratut Julkisyhteisöiltä - - - - 161 872 - - 161 872 161 872 Muilta - 4 214 - 4 214 383 827 115 - 383 942 388 156 Muut Muilta - 9 305 - 9 305 - 915 - 915 10 220 Yhteensä - 13 519 - 13 519 545 699 1 030 - 546 729 560 248 161 K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Muut aineettomat oikeudet 4 696 5 458 Tietojärjestelmät 4 696 5 487 Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet - -29 Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 7 019 3 343 Liikearvo 20 090 4 837 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 31 806 13 638 Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2024 Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat oikeudet Liikearvo Hankintameno 1.1. 3 343 19 101 4 837 + Lisäykset 3 676 - 15 753 - Vähennykset - - -500 +/- Siirrot - 2 130 - Hankintameno 31.12. 7 019 21 230 20 090 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. - -13 643 - +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - - Poistot - -2 891 - - Arvonalentumiset - - - +/- Muut muutokset - - - Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. - -16 534 - Kirjanpitoarvo 1.1. 3 343 5 458 4 837 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 019 4 696 20 090 Aineettomien hyödykkeiden muutokset Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat oikeudet Liikearvo Hankintameno 1.1. 1 839 16 869 454 + Lisäykset 1 504 - - - Vähennykset - - 4 383 +/- Siirrot - 2 232 - Hankintameno 31.12. 3 343 19 101 4 837 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. - -10 533 - +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - - Poistot - -3 109 - - Arvonalentumiset - - - +/- Muut muutokset - - - Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. - -13 643 - Kirjanpitoarvo 1.1. 1 839 6 336 454 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 343 5 458 4 837 Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus Konsernin liikearvosta suurin osa liittyy Handelsbankenin pk-yritysliiketoimintakaupan ja Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjattuun liikearvoon. Arvonalentumistestaus perustuu yhtiön johdon arvioon pohjautuviin ennustettujen rahavirtojen nykyarvoon. Ennustettuja rahavirtoja huomioidaan sisäisen pääoman riittävyyden arviointimenettelyn mukaisesti kuluvalle ja kolmelle seuraavalle vuodelle. Ennustejakson jälkeisen terminaaliarvon laskennassa käytetty kasvuoletus on 2 % Euroopan keskuspankin inflaatiotavoitteen mukaisesti. Diskonttokorkona (WACC) on käytetty 7,5 %. Arvioitaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi testauksen kohteena olevan kirjanpitoarvon. 162 K9 Aineelliset hyödykkeet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Omassa käytössä olevat kiinteistöt 21 823 21 254 Maa- ja vesialueet 1 570 1 570 Rakennukset 20 252 19 683 Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuus 14 477 11 234 Koneet ja kalusto 1 068 1 265 Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus 323 393 Muut aineelliset hyödykkeet 290 290 Keskeneräiset hankinnat - 158 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 37 980 34 594 Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2024 Maa- ja vesialueet Rakennukset Rakennukset Käyttöoikeus- omaisuus Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto käyttöoikeus- omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 1 583 33 626 20 307 12 828 1 264 290 158 + Lisäykset - 11 7 418 186 145 - 1 417 - Vähennykset - - -429 - -37 - - +/- Siirrot - 1 952 - 208 - - -1 574 Hankintameno 31.12. 1 583 35 590 27 297 13 221 1 372 290 - Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -13 -13 942 -9 073 -11 562 -871 - - +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - - 11 - - - Poistot - -1 394 -3 748 -591 -188 - - Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. -13 -15 337 -12 821 -12 154 -1 049 - - Kirjanpitoarvo 1.1. 1 570 19 684 11 234 1 265 393 290 158 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 570 20 252 14 477 1 068 323 290 - Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2023 Maa- ja vesialueet Rakennukset Rakennukset Käyttöoikeus- omaisuus Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto käyttöoikeus- omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 1 370 30 480 13 884 12 418 905 290 - + Lisäykset - 1 069 7 530 272 400 - 158 - Vähennykset - -134 -1 106 - -42 - - +/- Siirrot 213 1 135 - - - - - +/- Muut muutokset - 1 077 - 139 - - - Hankintameno 31.12. 1 583 33 626 20 307 12 828 1 264 290 158 Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -13 -12 596 -6 223 -11 020 -696 - - +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 32 445 - 13 - - - Poistot - -1 258 -3 295 -542 -188 - - - Arvonalentumiset - -46 - - - - - +/- Muut muutokset - -73 - - - - - Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. -13 -13 942 -9 073 -11 562 -871 - - Kirjanpitoarvo 1.1. 1 357 17 884 7 661 1 397 209 290 - Kirjanpitoarvo 31.12. 1 570 19 684 11 234 1 265 393 290 158 163 K10 Muut varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Maksujenvälityssaamiset 27 67 Eläkevarat 313 82 Siirtosaamiset 36 741 62 614 Korot 28 481 53 691 Muut ennakkomaksut 3 418 4 155 Muut siirtosaamiset 4 843 4 767 Muut 8 012 12 335 Muut varat yhteensä 45 094 75 097 Varojen erä Eläkevarat muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut. 164 K11 Verosaamiset ja -velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Verosaamiset Laskennalliset verosaamiset 14 895 17 610 Verosaamiset yhteensä 14 895 17 610 Verovelat Tuloverovelat 7 650 2 580 Laskennalliset verovelat 35 715 42 899 Verovelat yhteensä 43 365 45 479 Laskennalliset verosaamiset 2024 (1 000 euroa) 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 15 557 - -2 157 - 13 400 Aineelliset hyödykkeet 480 92 - - 572 Muut erät 1 530 -671 - - 858 Vuokrasopimusvelat 2 372 656 - - 3 028 Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta 19 939 76 -2 157 - 17 858 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -2 328 -635 - - -2 963 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 17 610 -558 -2 157 - 14 895 Laskennalliset verovelat 2024 (1 000 euroa) 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12. Verotukselliset varaukset 42 428 -7 671 - - 34 757 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 118 - 15 - 133 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 16 20 27 - 63 Muut erät 338 425 - - 763 Käyttöoikeusomaisuuserät 2 328 635 - - 2 963 Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta 45 228 -6 592 42 - 38 678 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -2 328 -635 - - -2 963 Laskennalliset verovelat yhteensä 42 899 -7 226 42 - 35 715 Laskennalliset verosaamiset 2023 (1 000 euroa) 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 19 215 - -3 658 - 15 557 Aineelliset hyödykkeet 347 133 - - 480 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 41 -3 -38 - - Muut erät 2 284 -754 - - 1 530 Vuokrasopimusvelat 1 615 758 - - 2 372 Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta 23 501 134 -3 697 - 19 939 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 577 -751 - - -2 328 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 21 924 -617 -3 697 -1 300 17 610 Laskennalliset verovelat 2023 (1 000 euroa) 1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12. Verotukselliset varaukset 35 771 6 657 - - 42 428 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 89 - 28 - 118 Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt - 16 - - 16 Liiketoimintojen hankinta 100 -100 - - - Muut erät 112 226 - - 338 Käyttöoikeusomaisuuserät 1 577 751 - - 2 328 Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta 37 649 7 550 28 - 45 228 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 577 -751 - - -2 328 Laskennalliset verovelat yhteensä 36 072 6 799 28 - 42 899 165 K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2023 Velat luottolaitoksille Velat Keskuspankeille 90 000 30 000 30 000 Vaadittaessa maksettavat 7 063 4 420 4 420 Muut kuin vaadittaessa maksettavat 139 526 130 835 130 835 Velat luottolaitoksille yhteensä 236 589 165 255 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset 3 939 898 3 733 280 3 733 280 Vaadittaessa maksettavat 3 385 937 3 160 301 3 160 301 Muut 553 962 572 979 572 979 Muut rahoitusvelat 12 16 16 Muut kuin vaadittaessa maksettavat 12 16 16 Ottolainauksen käyvän arvon muutos 60 793 45 014 45 014 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 4 000 703 3 778 310 3 778 310 Velat luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 4 237 292 3 943 565 3 943 565 Velat Keskuspankeille -erässä on kyse vakuudellisesta LTRO-luotosta. 166 K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Joukkovelkakirjalainat 2 650 679 2 758 725 Sijoitustodistukset 14 886 171 333 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä 2 665 565 2 930 058 Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Joukkovelkakirjalaina 31.12.2024 Korko Liikkeellelasku- vuosi Eräpäivä 31.12.2024 31.12.2023 OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond 300 000 0,125 %/kiinteä 2019 3.4.2024 - 299 914 OmaSp Oyj 17.1.2024 55 000 marginaali 1 %/vaihtuva 2020 17.1.2024 - 55 000 OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond 650 000 0,01 %/kiinteä 2020-2023 25.11.2027 628 882 622 126 OmaSp Oyj 19.5.2025 200 000 marginaali 0,2 %/vaihtuva 2021 19.5.2025 199 940 199 782 OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond 600 000 1,5 %/kiinteä 2022 18.12.2026 591 665 587 613 OmaSp Oyj 26.9.2024 150 000 5 %/kiinteä 2022 26.9.2024 - 149 802 OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond 600 000 3,125 %/kiinteä 2023-2024 15.6.2028 595 344 347 641 OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond 500 000 3,5 %/kiinteä 2023 15.1.2029 497 488 496 848 OmaSp Oyj 27.2.2026 50 000 0 % (nollakuponki) 2024 27.2.2026 47 469 - OmaSp Oyj 18.9.2026 50 000 4,28 %/kiinteä 2024 18.9.2026 49 926 - OmaSp Oyj 30.9.2027 40 000 marginaali 2 %/vaihtuva 2024 30.9.2027 39 964 - 2 650 679 2 758 725 Sijoitustodistuksien maturiteetit Alle 3kk 3 - 6 kk 6-9 kk 9-12 kk Kirjanpito-arvo yhteensä 31.12.2024 4 997 9 889 - - 14 886 31.12.2023 99 464 62 221 - 9 648 171 333 167 K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Debentuurit 60 000 60 000 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla yhteensä 60 000 60 000 Velkojen yksilöintitiedot (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Korko % Eräpäivä OmaSp debentuurilaina I/2022 20 000 20 000 3,00 % 15.1.2028 OmaSp debentuurilaina II/2022 20 000 20 000 3,25 % 14.7.2028 OmaSp debentuurilaina I/2023 20 000 20 000 3,25 % 23.10.2028 Yhteensä 60 000 60 000 Omiin varoihin luettu määrä (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 OmaSp debentuurilaina I/2022 12 158 16 166 OmaSp debentuurilaina II/2022 14 140 18 149 OmaSp debentuurilaina I/2023 15 246 19 255 Yhteensä 41 544 53 571 Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. 168 K15 Varaukset ja muut velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Varaukset Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista 243 269 Varaukset yhteensä 243 269 Muut velat Maksujenvälitysvelat 27 464 20 566 Siirtovelat 53 461 45 156 Korkovelat 42 645 33 954 Saadut korkoennakot 277 619 Muut siirtovelat 10 231 10 321 Saadut ennakkomaksut 308 261 Muut 34 593 47 306 Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä 12 958 19 550 Muut velat 21 635 27 756 Muut velat yhteensä 115 518 113 028 Varaukset ja muut velat yhteensä 115 760 113 297 Varausten muutokset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Varaukset 1.1. 269 503 Lisäys/vähennys etuuspohjaiset eläkejärjestelyt - -206 Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista -27 -28 Varaukset 31.12. 243 269 Varausten erä Eläkevaraukset muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut. 169 K16 Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Osakepääoma 24 000 24 000 Muut rahastot 157 911 148 822 Käyvän arvon rahasto -53 068 -61 756 Käypään arvoon arvostamisesta -53 068 -61 756 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 398 210 197 Muut rahastot 581 380 Kertyneet voittovarat 394 232 368 230 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 334 685 258 180 Tilikauden voitto (tappio) 59 548 110 051 Oma pääoma yhteensä 576 143 541 052 Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus 576 143 541 052 Oma pääoma yhteensä 576 143 541 052 Erittely käyvän arvon rahastosta 31.12.2024 31.12.2023 Käyvän arvon rahasto 1.1. -61 756 -76 503 Käyvän arvon muutos, rahoitusinstrumentit 10 988 18 393 Odotettavissa oleva luottotappio saamistodistuksista -128 40 Laskennalliset verot -2 172 -3 687 Käyvän arvon rahasto 31.12. -53 068 -61 756 Osakkeet ja osinko-oikeus Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeiden lukumäärä on 33 292 771 kpl, joista oli 31.12.2024 yhtiön omassa hallussa 136 647 osaketta. Osakkeen äänimäärä on 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko -oikeus ja muut oikeudet. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2022–2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 218 293 osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Tilikauden 2024 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille yhteensä 64 739 osaketta. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson 2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa perustaa koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake - osakesäästöohjelman. OmaOsake-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Yhtiön hallitus päätti marraskuussa suunnatusta osakeannista osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi. Liikkeeseen laskettiin yhteensä 17 534 Oma Säästöpankki Oyj:n uutta osaketta. Muut rahastot Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahastoon sisältyy käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Rahastoon merkityt erät siirretään tuloslaskelmaan, kun käypään arvoon muiden laajan 170 tuloksen eriin kirjatusta arvopaperista luovutaan tai kirjataan arvonalentuminen. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017– 2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä osakesäästöohjelman annissa 2024 kerätyt varat. Tilikaudella 2024 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta osakeannista saadut varat 0,2 milj. euroa. Kertyneet voittovarat Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille. Kertyneet voittovarat sisältävät erillistilinpäätöksiin sisältyvät vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä. 171 K17 Korkokate (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Korkotuotot Saamiset luottolaitoksilta 15 531 11 627 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 325 618 266 459 Saamistodistuksista 4 288 5 102 Johdannaissopimuksista * - 37 613 Nettokorot taseen varojen suojaavista johdannaissopimuksista * 1 572 - Muut korkotuotot 2 580 1 705 Korkotuotot yhteensä 349 589 322 506 Korkokulut Veloista luottolaitoksille -7 553 -5 099 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -36 248 -22 216 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -75 665 -54 488 Johdannaissopimuksista * - -40 775 Nettokorot taseen velkoja suojaavista johdannaissopimuksista * -13 765 - Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -2 022 -1 754 Muut korkokulut -1 238 -1 130 Korkokulut yhteensä -136 492 -125 461 Korkokate 213 097 197 045 Yhtiö on raportointikaudella muuttanut korkoriskiä suojaavien johdannaisten korkojen käsittelyä netotusperusteiseksi, minkä vaikutus korkotuottoihin on -57,1 milj. euroa sekä korkokuluihin +57,1 milj. euroa. Korkoriskiä suojaavien johdannaissopimusten vaikutus korkokatteeseen oli yhteensä -12,2 milj. euroa. K18 Palkkiotuotot ja -kulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkkiotuotot Luotonannosta 9 766 10 156 Talletuksista 135 107 Kortti- ja maksuliikenteestä 37 049 33 713 Rahastoista 7 691 6 517 Lainopillisista tehtävistä 619 483 Välitetystä toiminnasta 2 684 2 469 Takausten myöntämisestä 2 180 2 094 Muut palkkiotuotot 1 119 1 082 Palkkiotuotot yhteensä 61 242 56 621 Palkkiokulut Kortti- ja maksuliikenteestä -8 443 -6 653 Arvopapereista -900 -1 442 Muut palkkiokulut -1 153 -1 105 Palkkiokulut yhteensä -10 497 -9 200 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 50 745 47 421 172 K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot Saamistodistuksista Arvostusvoitot ja -tappiot 32 25 Saamistodistuksista yhteensä 32 25 Osakkeista ja osuuksista Osinkotuotot 299 217 Myyntivoitot ja -tappiot 59 - Arvostusvoitot ja -tappiot -4 012 -2 782 Osakkeista ja osuuksista yhteensä -3 655 -2 564 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä -3 623 -2 540 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot Saamistodistuksista Myyntivoitot ja -tappiot 233 610 Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty arvostusero -473 -422 Saamistodistuksista yhteensä -240 188 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä -240 188 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Vuokra - ja osinkotuotot 190 235 Myyntivoitot ja -tappiot -39 - Muut tuotot sijoituskiinteistöistä 10 11 Vastike - ja hoitokulut -72 -90 Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä -39 -59 Vuokrakulut sijoituskiinteistöistä -15 -10 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot yhteensä 35 87 Valuuttatoiminnan nettotuotot 168 -83 Suojauslaskennan nettotuotot -766 779 Kaupankäynnin nettotuotot 19 -306 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot yhteensä -4 408 -1 875 173 K20 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä 405 388 Pankkitoiminnan muut tuotot 10 228 4 089 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 10 633 4 476 K21 Henkilöstökulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkat ja palkkiot -28 063 -26 350 Eläkekulut -4 943 -3 989 Maksupohjaiset järjestelyt -5 042 -4 087 Etuuspohjaiset järjestelyt 99 98 Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut 748 1 572 Muut henkilösivukulut -645 -843 Henkilöstökulut yhteensä -32 902 -29 611 Henkilöstön lukumäärä 31.12 1-12/2024 1-12/2023 Kokoaikaiset 532 389 Osa-aikaiset 7 6 Määräaikaiset 46 69 Yhteensä 585 464 Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana 518 445 Tiedot lähipiirin työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat. 174 K22 Liiketoiminnan muut kulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Muut henkilöstökulut -3 026 -2 827 Toimistokulut -13 991 -11 820 Tietohallintokulut -24 155 -19 936 Yhteyskulut -1 795 -1 682 Markkinointi- ja edustuskulut -3 702 -3 410 Vuokrakulut -452 -532 Kulut oman käytön kiinteistöistä -1 848 -1 758 Vakuutus - ja varmuuskulut -3 538 -5 611 Valvonta -, tarkastus- ja jäsenmaksut -987 -820 Muut -15 794 -4 121 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -69 289 -52 517 Tilintarkastajan palkkiot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 KPMG Oy Ab Lakisääteinen tilintarkastus 385 313 Yritysostoihin liittyvät palvelut - 10 Veroneuvonta - 4 Muut palvelut 115 33 Yhteensä 500 360 Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi: Talletussuojarahaston maksu -2 828 -2 743 josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto) -2 828 -2 743 Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta Kriisinratkaisurahaston maksu - -2 227 K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Rakennuksista -502 -506 Rakennuksista, käyttöoikeusomaisuus -3 748 -3 295 Koneista ja kalustosta -591 -542 Koneista ja kalustosta, käyttöoikeusomaisuus -188 -188 Aineettomista hyödykkeistä -3 784 -3 891 Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä -8 813 -8 422 175 K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2023 2024 Q4 2023 Q4 ECL saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä -71 283 1 926 1 926 -5 128 9 032 ECL vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista 128 -40 -40 36 62 Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä -71 155 1 885 1 885 -5 092 9 094 Lopulliset luottotappiot Lopulliset luottotappiot -12 960 -20 760 -20 760 -3 002 -17 127 Palautukset lopullisista luottotappioista 735 1 748 1 748 522 764 Toteutuneet luottotappiot, netto -12 224 -19 012 -19 012 -2 480 -16 363 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä -83 379 -17 126 -17 126 -7 572 -7 269 Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat on muodostettu 1.1.2024 ja 31.12.2024 taseessa voimassa olleiden lainojen vastuiden ja odotettavissa olevien luottotappioiden euromääräisten muutoksien perusteella. Odotettavissa olevat luottotappiot, lainat ja saamiset asiakkailta 1-12/2024 1-12/2023 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 1 655 14 180 19 624 35 458 24 833 Siirrot vaiheeseen 1 128 -959 -253 -1 084 -583 Siirrot vaiheeseen 2 -178 3 008 -1 070 1 760 321 Siirrot vaiheeseen 3 -107 -1 380 35 166 33 680 5 473 Uudet saamiset 472 1 436 8 538 10 446 7 496 Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -186 -599 7 315 6 529 7 990 Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - - -12 960 -12 960 -20 760 Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - - 735 735 1 748 Luottoriskin muutoksen vaikutus 125 371 5 398 5 894 1 878 Laskentamallin muutosten vaikutus - - - - -100 Johdon arvioihin perustuvat muutokset -28 -2 549 34 725 32 148 7 161 Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa 1 880 13 508 97 220 112 608 35 458 Ensimmäisellä neljänneksellä kirjattu 19,5 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus johtuen yhtiön luottoriskiaseman muutoksesta tiettyjen asiakaskokonaisuuksien osalta kohdistettiin suunnitellusti asiakaskokonaisuuksille toisen neljänneksen aikana. Toisella neljänneksellä kirjattu 30 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus kyseisille asiakaskokonaisuuksille kohdistettiin suunnitellusti kolmannen neljänneksen aikana. Lisäksi yhtiö kirjasi toisen neljänneksen aikana 2,5 milj. euron johdon harkinnanvaraisen lisävarauksen yksittäiselle asiakkaalle, liittyen edellä mainittuihin asiakaskokonaisuuksiin. Toisella neljänneksellä yhtiö purki aiemmin tehdyn 1 milj. euron lisävarauksen. Lisäksi yhtiö kohdisti raportointikaudella Liedon Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjattua käyvän arvon oikaisua yhteensä 7,3 milj. euroa. Kolmannella neljänneksellä yhtiö teki Handelsbankenin yritysjärjestelyyn liittyvään saatavakantaan käyvän arvon oikaisun 5,8 milj. euroa ja tästä käyvän arvon muutoksesta kohdistettiin 3,3 milj. euroa kol mannen neljänneksen aikana. 1-12/2024 1-12/2023 Taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 78 192 - 269 297 Siirrot vaiheeseen 1 7 -68 - -62 156 Siirrot vaiheeseen 2 -2 46 - 43 79 Siirrot vaiheeseen 3 -1 -8 - -9 -9 Uudet saamiset 45 71 - 117 140 Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -28 -95 - -123 65 Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - - - - - Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - - - - - Luottoriskin muutoksen vaikutus -2 10 - 8 214 Laskentamallin muutosten vaikutus - - - - -726 Johdon arvioihin perustuvat muutokset - - - - 53 Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa 95 147 - 243 269 176 Odotettavissa olevat luottotappiot, sijoitusomaisuus 1-12/2024 1-12/2023 Saamistodistukset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 430 48 - 478 438 Siirrot vaiheeseen 1 - -2 - -1 - Siirrot vaiheeseen 2 -3 20 - 18 23 Siirrot vaiheeseen 3 - - - - - Uudet saamistodistukset 26 19 - 46 613 Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -93 -6 - -99 -629 Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - - - - - Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - - - - - Luottoriskin muutoksen vaikutus -39 -9 - -48 34 Laskentamallin muutosten vaikutus - - - - - Johdon arvioihin perustuvat muutokset -44 - - -44 - Odotettavissa olevat luottotappiot 279 71 - 350 478 K25 Tuloverot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Tilikauden tuloverot -21 712 -20 626 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -21 712 -20 626 Edellisten tilikausien verot 3 69 Laskennallisen verosaamisen muutos -558 -665 Laskennallisen verovelan muutos 7 226 -6 775 Tuloverot yhteensä -15 041 -27 997 Tuloveroprosentti 20 % 20 % Kirjanpidon tulos ennen veroja 74 589 138 048 Verokannan mukainen osuus tuloksesta -14 918 -27 610 + Tuloslaskelman verovapaat tuotot 15 31 - Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut 44 -282 + Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut 34 32 - Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset -219 -236 +/- Aikaisempien tilikausien verot 3 69 Tuloslaskelman verot -15 041 -27 997 177 K26 Annetut ja saadut vakuudet Annetut vakuudet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet 3 008 004 3 024 020 Annetut vakuudet yhteensä 3 008 004 3 024 020 Annetut vakuudet ovat liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi annettuja lainasaatavia. Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo taseessa 31.12.2024 on 2 350 miljoonaa euroa. Saadut vakuudet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kiinteistövakuudet 5 634 920 5 391 165 Käteinen vakuus 16 002 21 687 Saadut takaukset 281 438 270 096 Muut 104 327 92 445 Saadut vakuudet yhteensä 6 036 687 5 775 392 K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Takaukset 42 219 41 926 Luottolupaukset 319 398 330 599 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 361 617 372 525 178 K28 Eläkevastuu (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kulut tuloslaskelmassa 2 11 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 5 5 Nettokorko -3 6 Kulut laajan tuloksen erissä Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -133 -191 Tilikauden laaja tulos -131 -180 31.12.2024 31.12.2023 Velvoitteen nykyarvo 1.1. 2 647 2 613 Kauden työsuoritukseen perustuva meno 5 5 Korkokulu 85 95 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) kokemusperäisistä muutoksista -33 39 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) taloudellisten oletusten muutoksista -135 59 Maksetut etuudet -152 -165 Velvoitteen täyttämiset -44 - Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä 521 - Velvoitteen nykyarvo 31.12. 2 893 2 647 31.12.2024 31.12.2023 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 2 729 2 407 Korkotuotot 88 89 Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien korkokuluun/ -tuottoon kuuluva erä -36 289 Maksetut etuudet -152 -165 Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä 584 - Velvoitteen täyttämiset -44 - Järjestelyyn suoritetut maksut 37 109 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 3 206 2 729 31.12.2024 31.12.2023 Velvoitteen nykyarvo 2 893 2 647 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 3 206 2 729 Taseessa oleva saaminen/velka 31.12. -313 -82 31.12.2024 31.12.2023 Taseessa oleva velka 1.1. -82 206 Kulut tuloslaskelmassa 2 11 Järjestelyyn suoritetut maksut -37 -109 Uudelleenmäärittämiset muissa laajan tuloksen erissä -133 -191 Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä -63 - Taseessa oleva saaminen/velka 31.12. -313 -82 Vakuutusmatemaattiset oletukset 2024 2023 Diskonttauskorko, % 3,40 % 3,30 % Palkankehitys, % 2,50 % 2,80 % Eläkkeiden nousu, % 2,25 % 2,55 % Inflaatio, % 2,00 % 2,30 % 179 2024 2023 Herkkyysanalyysi Etuuspohjaisen eläkevastuun muutos Etuuspohjaisen eläkevastuun muutos Käytettyjen oletuksien muutos Lisäys Vähennys Lisäys Vähennys Diskonttokorko (0,5 % muutos) -5,30 % 5,90 % -5,90 % 6,60 % Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos) 2,70 % -2,60 % 2,60 % -2,50 % 2024 2023 Herkkyysanalyysi Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo Käytettyjen oletuksien muutos Lisäys Vähennys Lisäys Vähennys Diskonttokorko (0,5 % muutos) -5,60 % 6,20 % -6,00 % 6,70 % Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos) 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % Velvoitteiden painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 11,0 vuotta. Konserni arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2025 noin 230 tuhatta euroa. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Oma Säästöpankki Oyj:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä johdolle ja tietyille johtavassa asemassa oleville avainhenkilöille sekä sellaisille työntekijöille, jotka olivat Säästöpankkien eläkekassan jäseniä sen lopettaessa toimintansa 31.12.1992. Näissä järjestelyissä eläkeikä on 60–65 vuotta ja eläkkeen määrä 60 % eläkepalkasta. Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100 % hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska velvoitteet on vakuutettu, yhtiön vastuulle ei jää merkittäviä riskejä. Yhtiön vastuulla ovat lähinnä työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden korotukset sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muutosten vaikutus nettovelkaan. Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä. 180 K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus (1 000 euroa) Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin Rahoitusvarat 31.12.2024 Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstru- mentit Saatu arvopaperivakuus Saatu käteisvakuus Nettomäärä Johdannaisvarat 78 881 - 78 881 -10 965 - -66 367 1 549 Muut - - - - - - - Rahoitusvarat yhteensä 78 881 1 549 * Saatu käteisvakuus taseessa 66 460 tuhatta euroa. Taulukossa ei ole huomioitu ylivakuutta. Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin Rahoitusvelat 31.12.2024 Kirjatut rahoitusvelat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstru- mentit Annettu arvopaperivakuus Annettu käteisvakuus Nettomäärä Johdannaisvelat 10 965 - 10 965 -10 965 - - - Muut - - - - - - - Rahoitusvelat yhteensä 10 965 - Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin Rahoitusvarat 31.12.2023 Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstru- mentit Saatu arvopaperivakuus Saatu käteisvakuus Nettomäärä Johdannaisvarat 63 990 - 63 990 -18 882 - -43 750 1 359 Muut - - - - - - - Rahoitusvarat yhteensä 63 990 1 359 Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin Rahoitusvelat 31.12.2023 Kirjatut rahoitusvelat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstru- mentit Annettu arvopaperivakuus Annettu käteisvakuus Nettomäärä Johdannaisvelat 18 882 - 18 882 -18 882 - - - Muut - - - - - - - Rahoitusvelat yhteensä 18 882 - 181 K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittely kuvataan 2024 vuoden tilinpäätöksen K1 Laadintaperiaatteet kappaleessa "Käyvän arvon määrittäminen". Tasolle 3 kirjatut oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita. Toistuvasti käypään arvoon arvostetut erät 31.12.2024 Rahoitusvarat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat Oman pääoman ehtoiset 4 564 3 119 6 776 14 460 Vieraan pääoman ehtoiset 717 - 462 1 179 Johdannaiset - 78 881 - 78 881 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Vieraan pääoman ehtoiset 498 509 - 929 499 438 Rahoitusvarat yhteensä 503 790 82 000 8 168 593 958 31.12.2024 Rahoitusvelat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Johdannaiset - 10 965 - 10 965 Rahoitusvelat yhteensä - 10 965 - 10 965 31.12.2024 Muut velat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat Liiketoimintojen hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka - - 12 958 12 958 Yhteensä - - 12 958 12 958 31.12.2023 Rahoitusvarat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat Oman pääoman ehtoiset 4 214 2 439 6 866 13 519 Vieraan pääoman ehtoiset 685 - 345 1 030 Johdannaiset - 44 924 - 44 924 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Vieraan pääoman ehtoiset 545 465 - 234 545 699 Rahoitusvarat yhteensä 550 364 47 363 7 445 605 172 31.12.2023 Rahoitusvelat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Johdannaiset - 9 455 - 9 455 Rahoitusvelat yhteensä - 9 455 - 9 455 31.12.2023 Muut velat (1 000 euroa) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka - - 19 550 19 550 Yhteensä - - 19 550 19 550 182 Tasolle 3 luokiteltujen sijoitusten tapahtumat 31.12.2024 31.12.2023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat (1 000 euroa) Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. 6 866 345 7 211 6 211 199 6 410 + Hankinnat 159 292 450 743 146 888 - Myynnit -59 -90 -149 - - - - Vuoden aikana erääntyneet - -84 -84 - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset 59 - 59 - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset -248 - -248 -88 - -88 + Siirrot tasolle 3 - - - - - - - Siirrot tasolle 1 ja 2 - - - - - - Kirjanpitoarvo 6 776 462 7 239 6 866 345 7 211 31.12.2024 31.12.2023 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa) Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. - 234 234 - - - + Hankinnat - - - - - - - Myynnit - - - - - - - Vuoden aikana erääntyneet - - - - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset - - - - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset - - - - - - +/- Laajan tuloksen eriin kirjatut arvonmuutokset - -208 -208 - -69 -69 + Siirrot tasolle 3 - 903 903 - 303 303 - Siirrot tasolle 1 ja 2 - - - - - - Kirjanpitoarvo - 929 929 - 234 234 Tasolle 3 luokiteltujen velkojen tapahtumat 31.12.2024 31.12.2023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat muut velat (1 000 euroa) Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Oman pääoman ehtoiset Vieraan pääoman ehtoiset Yhteensä Kirjanpitoarvo 1.1. - 19 550 19 550 - 5 200 5 200 + Hankinnat - 60 654 60 654 - 15 000 15 000 - Myynnit - - - - - - - Vuoden aikana erääntyneet - -60 654 -60 654 - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset - - - - - - +/- Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset - -6 592 -6 592 - -650 -650 + Siirrot tasolle 3 - - - - - - - Siirrot tasolle 1 ja 2 - - - - - - Kirjanpitoarvo - 12 958 12 958 - 19 550 19 550 183 Herkkyysanalyysi tasolle 3 kuuluville rahoitusvaroille 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan Oman pääoman ehtoiset Oletettu muutos Markkina- arvo Posi- tiivinen Nega- tiivinen Markkina- arvo Posi- tiivinen Nega- tiivinen Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat +/- 15% 6 776 1 016 -1 016 6 866 1 030 -1 030 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat +/- 15 % - - - - - - Yhteensä 6 776 1 016 -1 016 6 866 1 030 -1 030 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan Vieraan pääoman ehtoiset Oletettu muutos Markkina- arvo Posi- tiivinen Nega- tiivinen Markkina- arvo Posi- tiivinen Nega- tiivinen Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat +/- 15% 462 69 -69 345 52 -52 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat +/- 15 % 929 139 -139 234 35 -35 Yhteensä 1 392 209 -209 579 87 -87 184 K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat Lähipiirillä tarkoitetaan Oma Säästöpankki Oyj:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, yhteisiä toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta ja yhteisöt, joilla on huomattava vaikutusvalta Oma Säästöpankki Oyj:ssä. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu johtoryhmä. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. Johtoon kuuluvien henkilöiden saama korvaus Palkat ja palkkiot Lakisääteinen eläketurva Vapaaehtoiset lisäeläkkeet (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 Sarianna Liiri, toimitusjohtaja 697 - 77 - - - Pasi Sydänlammi, toimitusjohtaja 2 428 947 176 165 300 188 Markus Souru, varatoimitusjohtaja 371 - 45 - - - Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja 166 381 19 66 51 56 Muu johtoryhmä 826 872 113 152 - - Yhteensä 4 489 2 200 431 383 351 244 Pasi Sydänlammi toimi yhtiön toimitusjohtajana 19.6.2024 saakka ja Pasi Turtio toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 saakka. Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välimiesmenettely. Sarianna Liiri toimi yhtiön varatoimitusjohtajana 5.3.2024 lähtien ja yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 19.6.2024 lähtien yhtiön hallituksen nimittämänä. Yhtiön hallitus nimitti 19.6.2024 varatoimitusjohtajaksi Markus Sourun. * Muu johtoryhmä: Pykäri Pekka, Sillanpää Minna, Sirkiä Hanna ja Rissanen Ville. Johdolle ei ole maksettu yllä olevassa taulukossa ilmoitettujen lyhytaikaisten työsuhde-etuuksien ja vapaaehtoisten lisäeläkkeiden lisäksi muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernin johtoryhmä on kuulunut tilikaudella 2024 kolmeen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Tilikaudelle 2024 kirjatut osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut olivat ohjelman 2020-2021 osalta 0,8 milj. euroa ja ohjelman 2022-2023 osalta 1,2 milj. euroa. Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä annetaan lisätietoja liitetiedossa K32. Johdon työsuhde-etuudet (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 4 489 2 200 Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet - - Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 351 244 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet - - Osakeperusteiset etuudet 2 039 965 Yhteensä 6 879 3 409 Toimitusjohtajalla, toimitusjohtajan sijaisella ja varatoimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 318 tuhatta euroa (232 tuhatta euroa vuonna 2023). Toimitusjohtaja Pasi Sydänlammilla ja varatoimitusjohtaja Pasi Turtiolla oli lisäksi yhtiön hankkima vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka perusteella maksetaan vakuutusehtojen mukaan vakuutetun hakemuksesta vanhuuseläkettä vakuutetun ollessa 60 vuotta 1 kuukautta - 70 vuotta. Eläkkeen määrä lasketaan laskuperusteiden, vakuutusehtojen ja hinnaston mukaan kertyneen vakuutettukohtaisen vakuutussäästön perusteella. Vakuutetun kuollessa tai tullessa pysyvästi työkyvyttömäksi maksetaan vakuutusehtojen mukaan edunsaajalle kertakorvaus, joka on 100 prosenttia vakuutettukohtaisesta vakuutussäästöstä. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan vapaaehtoinen eläkekulu vuonna 2024 oli yhteensä 351 tuhatta euroa (244 tuhatta euroa vuonna 2023). Nämä ovat päättyneet vuonna 2024. Toimitusjohtajalla Sarianna Liirillä ja varatoimitusjohtajalla Markus Sourulla ei ole yhtiön hankkimaa vapaaehtoista eläkevakuutusta. Korvaukset hallituksen jäsenille Palkat ja palkkiot Lakisääteinen eläketurva Vapaaehtoiset lisäeläkkeet (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2024 1-12/2023 Ossa Jaakko, puheenjohtaja (23.5.2024 lähtien) 89 39 - - - - Salmi Jarmo, puheenjohtaja (23.5.2024 asti) 20 73 - - - - Sandström Jaana, varapuheenjohtaja (7.11.2024 lähtien) 59 42 - - - - Mäkynen Jyrki, varapuheenjohtaja (5.11.2024 asti) 72 59 - - - - Jaskari Aki 58 42 - - - - Brotherus Juhana 3 - - - - - Gillberg-Hjelt Irma 3 - - - - - Volotinen Juha 3 - - - - - Riikonen Kati 1 - - - - - Hemminki Aila (10.12.2024 asti) 56 45 - - - - Kautonen Essi (10.12.2024 asti) 40 - - - - - Kokkala Timo (26.3.2024 asti) 2 42 - - - - Partanen Jarmo (30.3.2023 asti) - 4 - - - - Yhteensä 402 344 - - - - 185 Jarmo Salmi toimi hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä 23.5.2024 saakka. Palkitsemisvaliokunnan jäseniä olivat 23.5.2024 saakka Jarmo Salmi, Jyrki Mäkynen ja Aila Hemminki. Jaakko Ossa oli hallituksen jäsen 23.5.2024 saakka ja aloitti hallituksen puheenjohtajana ja palkitsemisvaliokunnan jäsenenä 23.5.2024. Yhtiön hallitus päätti 23.5.2024 perustaa tarkastusvaliokunnan ja jäseniksi valittiin Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa ja Jaana Sandström. Jyrki Mäkynen jätti hallituksen varapuheenjohtajan tehtävän ja hallituksen jäsenyyden 5.11.2024. Jaana Sandström aloitti hallituksen varapuheenjohtajana 7.11.2024. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin 7.11.2024 Jaakko Ossa, Jaana Sandström ja Aki Jaskari ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi Jaakko Ossa, Aila Hemminki ja Aki Jaskari. Aila Hemminki ja Essi Kautonen olivat hallituksen jäseniä 10.12.2024 saakka. Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Kati Riikonen ja Juha Volotinen valittiin hallituksen jäseniksi ylimääräisessä yhtiökokouksessa 10.12.2024. Tarka stusvaliokunnan jäseniksi valittiin 10.12.2024 Jaana Sandström, Irma Gillberg-Hjelt ja Juha Volotinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin 10.12.2024 Jaakko Ossa, Juhana Brotherus ja Aki Jaskari. Lähipiiritapahtumat 31.12.2024 (1 000 euroa) Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheen- jäsenensä Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri Yhteis- yritykset Osakkuus- yritykset Yhteiset toiminnot Muut lähipiiriin kuuluvat Yhteensä Luotot 2 421 1 965 17 000 - 9 906 - 31 292 Talletukset 562 5 314 439 17 - 148 6 481 Sijoitukset - - 2 357 20 450 5 180 953 28 940 Saadut korot 138 227 769 - 441 - 1 575 Maksetut korot 1 282 - - - - 283 Muut liiketapahtumat 5 37 -589 -495 1 1 -1 040 Hankinnat - 1 167 801 114 168 34 2 284 Lähipiiritapahtumat 31.12.2023 (1 000 euroa) Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheen- jäsenensä Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri Yhteis- yritykset Osakkuus- yritykset Yhteiset toiminnot Muut lähipiiriin kuuluvat Yhteensä Luotot 4 720 5 432 23 106 - 10 502 - 43 760 Talletukset 1 245 20 029 15 6 - 343 21 637 Annetut takaukset ja muut vakuudet - 349 - - - - 349 Sijoitukset - - 2 207 24 552 5 258 1 021 33 038 Saadut korot 175 289 1 973 - 400 - 2 837 Maksetut korot - 497 - - - - 497 Muut liiketapahtumat 6 43 -426 -892 1 2 -1 267 Hankinnat - 1 012 812 84 186 33 2 127 Yhtiö tarkensi lähipiirinsä määrittelyitä tilikauden 2024 aikana. Tilinpäätöksen 2024 lähipiiritiedot on laadittu näiden tarkennettujen määrittelyjen pohjalta, ja vertailukauden 2023 tietoja on oikaistu takautuvasti. Tarkennuksissa lähipiiriluokkaan Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä lisättiin henkilöitä. Lähipiiriluokkiin Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri, Osakkuusyritykset, Yhteiset toiminnot ja Muut lähipiiriin kuuluvat lisättiin yhtiöitä. Raportoitaviin lähipiiritapahtumiin lisättiin Sijoitukset-kategoria. Lisäksi vertailukauden 2023 tietoja oikaistiin lähipiiriluokasta Yhteisyritykset puuttuneiden hankintojen osalta. Oikaisuilla ei ole vaikutuksia muihin taloudellisiin lukuihin. 186 K32 Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät Yhtiöllä on 31.12.2024 seuraavat voimassa olevat osakeperusteiset kannustinjärjestelmät: Johdolle ja avainhenkilöille suunnatut ohjelmat: Ohjelma 2020–2021 Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 17.2.2020 perustaa osakeperusteisen kannustinjärjestelmän konsernin johdolle. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas - ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää ansaintajakson 2020–2021 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 420 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa. Järjestelmän koh deryhmään kuuluu enintään 10 henkilöä. Ohjelma 2022–2023 Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 24.2.2022 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2022 –2023 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Ohjelma 2024–2025 Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 29.2.2024 konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Mahdollinen palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, luottokannan laatuun sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2024–2025 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin neljän vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkioista henkilölle aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 1-12/2024 1-12/2024 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2023 Ohjelma 2024-2025 Ohjelma 2022-2023 Ohjelma 2020-2021 Ohjelma 2022-2023 Ohjelma 2020-2021 Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita järjestelmän käynnistyessä 405 000 400 000 420 000 400 000 420 000 Myöntämispäivä 1.1.2024 1.1.2022 1.1.2020 1.1.2022 1.1.2020 Osakkeen hinta myöntämishetkellä, käyvän arvon painotettu keskiarvo 20,34 16,90 8,79 16,90 8,79 Ansaintajakso alkaa 1.1.2024 1.1.2022 1.1.2020 1.1.2022 1.1.2020 Ansaintajakso päättyy 31.12.2025 31.12.2023 31.12.2021 31.12.2023 31.12.2021 Henkilöitä kauden päättyessä 36 24 6 29 10 Tilikauden tapahtumat (kpl) 1-12/2024 1-12/2024 1-12/2024 1-12/2023 1-12/2023 1.1.2024 Ohjelma 2024-2025 Ohjelma 2022-2023 Ohjelma 2020-2021 Ohjelma 2022-2023 Ohjelma 2020-2021 Kauden alussa ulkona olleet - 114 794 172 190 Muutokset kaudella Kaudella myönnetyt 218 293 - - Kaudella menetetyt -81 716 -52 956 - Kaudella toteutetut -82 093 -45 356 -57 396 Kaudella rauenneet - - - Kauden lopussa ulkona olevat 54 484 16 482 114 794 187 Henkilöstön osakesäästöohjelma OmaOsake Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus perusti 29.2.2024 koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake -säästöohjelman. Kannustamalla työntekijöitä hankkimaan ja omistamaan yhtiön osakkeita yhtiö pyrkii yhdistämään osakkeenomistajien ja työntekijöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös tukea sitoutumista sekä yrityskulttuuria. OmaOsake -ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Omistusjakson päätyttyä osallistujille luovutetaan lisäosakkeita suorituskriteerien perusteella. Suorituskriteerien täyttymisestä riippuen osallistujilla on mahdollisuus saada yksi ilmainen lisäosake (brutto) kahta tai yhtä säästöosaketta kohden. Jos suorituskriteerejä ei saavuteta, osallistujat saavat yhden lisäosakkeen kolmea säästöosaketta kohden. Lisäosakkeiden saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja säästöosakkeiden pitämistä omistuksessa 31.3.2027 päättyvän omistusjakson ajan. Suoritusperusteiset kriteerit lisäosakkeiden ansaintaan perustuvat vertailukelpoiseen oman pääoman tuottoon sekä vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen. Mahdollinen palkkio maksetaan omistusjakson päättymisen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuus on tarkoitettu kattamaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäosakkeet ovat vapaasti siirrettävissä sen jälkeen, kun ne on kirjattu osallistujan arvo-osuustilille. Ohjelmakaudella 2024–2027 OmaOsake -ohjelma tarjottiin noin 440 työntekijälle mukaan lukien johtoryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ohjelmaan osallistui noin 60 % henkilöstöstä. Osakesäästöohjelma 1-12/2024 OmaOsake 2024-2025 Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita ohjelman käyttöönottohetkellä 56 500 Alkuperäinen allokaatiopäivä 1.4.2024 Vapautumispäivä 31.3.2025 Oikeuden syntymisehdot Osakkeiden omistus, työsuhde Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia 3 Juoksuaikaa jäljellä, vuosia 2,25 Henkilöitä tilikauden päättyessä 246 Maksun suorittamistapa Käteinen & osakkeet 188 K33 Vuokrasopimukset Varat, toimitilat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Hankintameno 1.1. 20 307 13 884 + Lisäykset ( 7 418 7 530 - Vähennykset -429 -1 106 Hankintameno kauden lopussa 27 297 20 307 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -9 073 -6 223 +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 445 - Poistot -3 748 -3 295 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -12 821 -9 073 Kirjanpitoarvo 1.1. 11 234 7 661 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 14 477 11 234 Vuokrasopimuksen päättyessä palautettavat maksut 15 15 15 15 ) Pääosin hankintamenon lisäykset liittyvät Handelsbankenin liiketoiminnan hankinnan myötä perustettujen konttoreiden ja laitteiden vuokrasopimuksiin. Varat, laitteet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Hankintameno 1.1. 1 264 905 + Lisäykset 145 400 - Vähennykset -37 -42 Hankintameno kauden lopussa 1 372 1 264 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -871 -696 +/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 11 13 - Poistot -188 -188 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -1 049 -871 Kirjanpitoarvo 1.1. 393 209 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 323 393 Velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Vuokrasopimusvelka kauden lopussa 17 259 11 964 Vuokravelkojen maturiteettijakauma (diskonttaamattomat rahavirrat) alle 1v 1-5v yli 5v 31.12.2024 4 152 11 798 1 309 31.12.2023 3 345 7 840 779 Tulosvaikutus (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Vuokratuotot, liiketoiminnan muut tuotot 405 388 Vuokratuotot, sijoituskiinteistöt 190 235 Poistot Toimitilat -3 748 -3 295 Laitteet -188 -188 Korkokulut -323 -225 Vuokrakulut lyhytaikaisista sopimuksista -94 -160 Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä -358 -372 Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuloslaskelmaerät yhteensä -4 116 -3 618 Vuokrasopimusten rahavirta 31.12.2024 31.12.2023 -3 686 -3 351 189 K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa Oma Säästöpankki-konserniin yhdistellyt tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset Kotipaikka Yhdistelymenetelmä Pääasiallinen toimiala Konsernin omistusosuus 31.12.2024 31.12.2023 Kiinteistö Oy Lappeenrannan Säästökeskus Lappeenranta Tytäryhtiö Muu rahoitusta palveleva toiminta 100,0 % 100,0 % GT Invest Oy Helsinki Osakkuusyhtiö Muu rahoitusta palveleva toiminta 48,7 % 48,7 % City Kauppapaikat Oy Helsinki Osakkuusyhtiö Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 45,3 % 43,3 % Deleway Projects Oy Seinäjoki Yhteisyritys Omien kiinteistöjen kauppa 49,0 % 49,0 % Figure Taloushallinto Oy Espoo Yhteisyritys Muu rahoitusta palveleva toiminta 25,0 % 25,0 % SAV-Rahoitus Oyj Helsinki Yhteisyritys Muu luotonanto 48,2 % 48,2 % Asunto Oy Oma Säästöpankin talo Seinäjoki Yhteinen toiminto Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta 30,5 % 30,5 % Tilikauden 2024 muutokset Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Oma Säästöpankin osuus pääomituksesta oli 0,5 milj. euroa. City Kauppapaikat Oy:n osakkeiden kokonaismäärä muuttui raportointikauden aikana ja muutoksen vaikutuksesta yhtiön omistusosuus on 45,3 %. Yhtiö ei ole tehnyt lisäsijoituksia raportointikaudella. Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien GT Invest Oy:n ja City Kauppapaikat Oy:n sijoitu sten arvoja sekä yhtiöltä olevia saamisia, joita on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen. Tilikauden 2023 muutokset Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talossa hankkiessaan lisää tilaa liiketoiminnoilleen. Yhtiön omistusosuus kasvoi 4,9 % ollen tilikauden lopussa 30,5 %. Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan City Kauppapaikat Oy:stä suunnatulla osakeannilla. Yhtiön omistusosuus yhtiössä järjestelyn jälkeen on 43,3 %. Sijoituksen arvo konsernitaseessa on 15,5 milj. euroa. Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien SAV -Rahoitus Oyj:n ja City Kauppapaikat Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöiltä olevia saamisia, joita on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen. Oma Säästöpankki Oyj pääomitti osakkuusyhtiötään GT Invest Oy:tä osakkeenomistajien yhteisellä päätöksellä. Yhtiön osuus pääomituksesta oli 1,2 milj. euroa. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Sijoituksen arvo (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Figure Taloushallinto Oy 178 178 GT Invest Oy 6 020 6 742 Deleway Projects Oy 2 049 2 029 City Kauppapaikat Oy 14 430 17 809 SAV-Rahoitus Oyj - - Tasearvo yhteensä 22 677 26 759 Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä: (1 000 euroa) 2024 2023 Kirjanpito-arvo 1.1. 24 131 25 351 Lisäykset 516 3 270 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -589 -1 131 Arvonalentuminen -4 598 -3 359 Kirjanpito-arvo 31.12. 19 460 24 131 190 K35 Liiketoimintojen hankinnat Handelsbankenin Suomen pk- yritys liiketoiminnan hankinta Oma Säästöpankki Oyj ja Handelsbanken AB sopivat 31.5.2023 järjestelystä, jossa Oma Säästöpankki Oyj ostaa Handelsbanken AB:n Suomen pk- yritysliiketoiminnan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi liiketoimintakaupan 24.7.2023 ja kauppa toteutui suunnitellusti 1.9.2024. Osana pk-yritysliiketoiminnan kauppaa Oma Säästöpankki Oyj:lle siirtyivät myös yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, pois lukien varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettu pk-liiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen. Liiketoiminnan kauppahinta maksettiin käteisellä ja se oli transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 12 milj. eurolla sekä koroilla. Yhtiö on yhdistelty hankintapäivästä 1.9.2024 lähtien. Yhdistymisen kirjanpitokäsittely toteutettiin 30.9.2024 alustavana, koska hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvostusta ei ollut saatu päätökseen. Alustavia arvoja on oikaistu takautuvasti 30.11.2024 hankinta -ajankohdasta sellaisen uuden informaation huomioon ottamiseksi, joka koskee hankinta- ajankohtana vallinneita tosiseikkoja. Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot olivat hankintahetkellä: Liiketoiminnan hankinta milj. euroa Saamiset yleisöltä ja luottolaitoksilta 497,2 Siirtosaamiset ja muut varat 2,5 Velat yleisölle ja luottolaitoksille -443,3 Siirtovelat ja muut velat -0,7 Hankittu nettovarallisuus 55,7 Kauppahinta, käteinen 12,4 Siirtyvien erien nettovarat 58,6 Luovutettu kokonaisvastike 71,0 Liikearvo 15,3 Yritysjärjestelyn seurauksena kirjattiin liikearvona 15,3 milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnan myötä Oma Säästöpankin markkina-asema vahvistuu edelleen Suomessa ja hankinnalla arvioidaan olevan positiivinen tulosvaikutus yhtiön vuotuiseen tuloksentekokykyyn ja sen arvioidaan kasvattavan vuosittain yhtiön tulosta ennen veroja arviolta 7-10 milj. euroa. Kasvavat volyymit parantavat yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta saatavien synergiahyötyjen myötä. Liikearvo on muodostunut hankittavan liiketoiminnan nettovarallisuuden ja kappahinnan välisenä erotuksena. Liiketoiminnassa hankitut varat ja velat on arvostettu käypään arvoon. Liiketoiminnan hankinnassa siirtynyt talletuskanta on kooltaan noin 440 milj. euroa ja luottokanta noin 500 milj. euroa. Liiketoiminnan hankinnassa saatujen saamisten arvo on n. 500 milj. euroa ja saamisten bruttoarvosta on hankintahetkellä huomioitu 5,8 milj. euron käyvän arvon oikaisu. Vaikutus on esitetty liit etiedossa K24 rivillä ”Uudet saamiset”. Liiketoiminnan hankinnan rahavirtavaikutus 71,0 milj. euroa esitetään rahavirtalaskelman investointien rahavirrassa. Hankitun liiketoiminnan hankintahetken jälkeiset liiketoiminnan tuotot sisältyvät kolmannen neljänneksen tuloslaskelmaan. Johdon arvion mukaan Oma Säästöpankki -konsernin liiketoiminnan tuotot kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 2024 olisivat olleet 217,5 milj. euroa ja tulos ennen veroja 62,1 milj. euroa, jos hankittu liiketoiminta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2024 alusta lähtien. Yritysjärjestely kasvatti yhtiön tasetta noin 444 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaita siirtyi liiketoiminnan hankinnassa noin 10 000. Henkilöstöä siirtyi vanhoina työntekijöinä 30 henkilöä. Liiketoiminnan hankinnan järjestelykulut olivat 5,0 miljoonaa euroa, joista 0,8 milj. euroa kohdistui vuodelle 2023 ja 4,2 milj. euroa vuodelle 2024. 191 K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen Yhtiön hallitus järjestäytyi uudelleen 30.1.2025 varapuheenjohtajan ja valiokuntien osalta. Hallitus valitsi varapuheenjohtajakseen Carl Petters sonin. Tarkastus - ja palkitsemisvaliokuntien lisäksi hallitus päätti perustaa riskivaliokunnan. Valiokuntien jäsenten nimittämisessä hallitus on huomioinut tehtävien edellyttämän asiantuntemuksen ja kokemuksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti 31.1.2025 ehdottaa yhtiön 8.4.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavaa: ● Hallituksen jäsenten lukumääräksi ehdotetaan vahvistettavan seitsemän. ● Hallituksen jäseniksi ehdotetaan valittavan uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä Juhana Brotherus, Irma Gillberg-Hjelt, Aki Jaskari, Jaakko Ossa, Carl Pettersson, Kati Riikonen ja Juha Volotinen. Kaikki ehdokkaat ehdotetaan valittavaksi vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa alkavalle kaudelle, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat antaneet suostumuksensa valinnalle. Kaikki ehdotetut henkilöt ovat valintahetkellä riippumattomia suhteessaan yhtiöön ja sen merkittäviin osakkeenomistajiin. ● Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkioita seuraavasti: o hallituksen puheenjohtajalle 85 000 euroa o hallituksen varapuheenjohtajalle 60 000 euroa o muille hallituksen jäsenille 40 000 euroa ● Lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan erillinen vuosipalkkio seuraavasti: o palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 6 000 euroa o riskivaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa o tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 9 000 euroa ● Kokouspalkkioita maksetaan seuraavasti: o hallituksen kokous 1 000 euroa o valiokunnan kokous 1 000 euroa o hallituksen tai valiokunnan sähköpostikokous 500 euroa ● Hallituksen vuosipalkkioista 25 prosenttia maksetaan markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun hankittavina Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2025 on julkistettu. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja mahdollisesta varainsiirtoverosta. Loput vuosipalkkiosta maksetaan rahana, josta katetaan palkkiosta aiheutuvat verot. Lisäksi Oma Säästöpankki Oyj maksaa tai hyvittää hallituksen jäsenille matkakulut ja muut välittömästi hallitustyöhön liittyvät kulut. Finanssivalvonta asetti 14.2.2025 päätöksellään Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n mukaiset kaksi harkinnanvaraista lisäpääomavaatimusta. Yhtiön omien varojen lisävaatimus (P2R) tulee olemaan 2,25 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus (P2R-LR) 0,25 prosenttia 30.6.2025 alkaen ja ne ovat voimassa enintään 30.6.2028 asti. Harkinnanvaraiset lisäpääomavaatimukset korvaavat nykyiset vaatimukset (omien varojen lisävaatimus 1,50 prosenttia ja vähimmäisomavaraisuusasteen lisävaatimus 0,25 prosenttia). Vähintään kolme neljäsosaa P2R- vaatimuksesta tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja siitä vähintään kolme neljäsosaa ydinpääomalla. P2R-LR- vaatimus tulee kattaa ensisijaisella pääomalla. Yhtiö täyttää asetetut lisäpääomavaatimukset 31.12.2024 mukaisilla omien varojen vaateilla ja omilla varoilla. Päätös on tehty normaalina osana valvojan arviointiprosessia (SREP). Lisäksi Finanssivalvonta asetti Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:n 192 mukaisen maksuvalmiutta koskevan vaatimuksen ylläpitää vähintään kolmen kuukauden minimiselviytymishorisonttia Euroopan Keskuspankin stressitestimetodologian mukaisessa skenaariossa. Vaatimus tulee voimaan 31.12.2025 ja on voimassa enintään 31.12.2028 asti. Yhtiö tulee täyttämään maksuvalmiuden lisävaatimuksen osana rahoitussuunnitelmansa toimenpiteitä. Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan, ei ole tiedossa. 193 K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat Oma Säästöpankki Oyj esittää taloudellisessa raportoinnissaan historiallista taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (Alternative Performance Measures, APM). Vaihtoehtoiset tunnusluvut on laadittu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-stan dardeissa, vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR) tai Solvenssi II- säännöksissä (SII) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja. Yhtiö esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Yhtiön näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä yhtiötä koskevaa lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Oma Säästöpankki Oyj:n toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vertailukelpoisen tuloksen täsmäytys tulokseen ennen veroja esitetään Konsernin tuloslaskelman yhteydessä . Oma Säästöpankki Oyj:n käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat: ● Vertailukelpoinen tulos ennen veroja ● Kulu-tuottosuhde, % ● Kokonaispääoman tuotto, ROA % ● Oman pääoman tuotto, ROE % ● Omavaraisuusaste, % ● Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % ● Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % ● Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, (EPS) EUR 194 Tunnuslukujen laskentakaavat Liiketoiminnan tuotot yhteensä Korkokate, Palkkiotuotot ja -kulut, Rahoitusvarojen ja - velkojen nettotuotot, Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut yhteensä Henkilöstökulut, Liiketoiminnan muut kulut, Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % X 100 Korkealaatuiset likvidit varat Nettoulosvirtaukset seuraavan 30 päivän aikana Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), % X 100 Pysyvä varainhankinta Pysyvän varainhankinnan vaade Kulu-tuottosuhde, % X 100 Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketoiminnan tuotot yhteensä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista (netto) Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % X 100 Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Liiketoiminnan tuotot ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista (netto) Vertailukelpoinen tulos ennen veroja Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä Oman pääoman tuotto, ROE % X 100 Tilikauden tulos Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % X 100 Vertailukelpoinen tulos Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Kokonaispääoman tuotto, ROA % X 100 Tilikauden tulos Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % X 100 Oma pääoma Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde (TC), % X 100 Omat varat yhteensä (TC) Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) Ydinpääomasuhde (CET1), % X 100 Ydinpääoma (CET1) Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % X 100 Ensisijainen pääoma (T1) Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) Vähimmäisomavaraisuusaste, % X 100 Ensisijainen pääoma (T1) Vastuiden määrä 195 Osakekohteinen tulos (EPS), euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella huomioitu ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa Vertailukelpoinen tulos – Määräysvallattoimien omistajien osuus Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin 196 Oma Säästöpankki Oyj Emoyhtiön tilinpäätös Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma 198 Oma Säästöpankki Oyj tase 199 Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma 200 Emoyhtiön liitetiedot 201 E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 201 E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu 209 E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 210 E4 Saamistodistukset 211 E5 Osakkeet ja osuudet 211 E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 212 E7 Aineettomat hyödykkeet 213 E8 Aineelliset hyödykkeet 214 E9 Muut varat 215 E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 215 E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille 215 E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 216 E13 Varaukset ja muut velat 217 E14 Siirtovelat ja saadut ennakot 217 E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 217 E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset 218 E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetti- jakauma 219 E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin 220 E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia 221 E20 Odotettavissa olevat luottotappiot 223 E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain 224 E22 Luottoriskikeskittymät 225 E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus 225 E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana 226 E25 Osakkeet ja osinko-oikeus 228 E26 Korkotuotot ja korkokulut 230 E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 230 E28 Palkkiotuotot ja -kulut 230 E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot 231 E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kauttakirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 231 E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 231 E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 232 E33 Henkilöstökulut 233 E34 Muut hallintokulut 233 E35 Poistot ja arvoalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista 233 E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot 234 E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 235 E38 Lähipiiritiedot 236 E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut 237 E40 Oikeudenkäynnit 237 197 E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille suoritetut rahoituskulut 238 E42 Saamiset ja samaan konserniin kuuluvilta tytär - ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille 238 E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen ulkopuoliset sitoumukset 238 198 Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma Liitetieto (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 E26 Korkotuotot 349 834 322 718 E26 Korkokulut -136 168 -125 236 Korkokate 213 665 197 482 E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 299 217 E28 Palkkiotuotot 61 242 56 621 E28 Palkkiokulut -10 497 -9 200 E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot -4 501 -2 529 E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot -240 188 E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 5 93 E32 Liiketoiminnan muut tuotot 10 325 4 026 Hallintokulut -80 316 -68 496 E33 Henkilöstökulut -33 514 -28 659 E34 Muut hallintokulut -46 802 -39 838 E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -6 312 -5 227 E32 Liiketoiminnan muut kulut -26 786 -16 458 E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot -83 379 -17 126 Liikevoitto 73 505 139 590 Tilinpäätössiirrot 38 356 -33 285 Tuloverot -22 374 -21 218 Tilikauden verot -21 712 -20 626 Aikaisempien tilikausien verot 3 69 Laskennallinen vero -665 -660 Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 89 486 85 088 Tilikauden voitto (tappio) 89 486 85 088 199 Oma Säästöpankki Oyj tase Liitetieto Vastaavaa (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Käteiset varat 395 608 682 117 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 474 807 512 350 E3 Saamiset luottolaitoksilta 283 580 192 305 E3 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 291 274 6 002 465 E4 Saamistodistukset 25 810 34 379 Julkisyhteisöiltä 10 059 9 988 Muilta 15 751 24 391 E5 Osakkeet ja osuudet 37 136 40 278 E6 Johdannaissopimukset 78 881 44 924 E7 Aineettomat hyödykkeet 31 837 15 751 E8 Aineelliset hyödykkeet 18 583 17 944 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 096 1 318 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 16 163 15 104 Muut aineelliset hyödykkeet 1 324 1 521 E9 Muut varat 8 024 12 386 E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 36 694 62 579 E16 Laskennalliset verosaamiset 14 858 17 681 Vastaavaa yhteensä 7 697 093 7 635 160 Liitetieto Vastattavaa (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Vieras pääoma E11 Velat luottolaitoksille 236 589 165 255 E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 720 3 778 337 Talletukset 4 000 708 3 778 321 Muut velat 12 16 E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 2 930 058 E6 Johdannaissopimukset 10 965 9 455 E13 Muut velat 47 132 56 200 E14 Siirtovelat ja saadut ennakot 61 105 47 733 E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 60 000 E16 Laskennalliset verovelat 133 118 Vieras pääoma yhteensä 7 082 208 7 047 155 Tilinpäätössiirtojen kertymä E13 Vapaaehtoiset varaukset 173 783 212 139 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 173 783 212 139 E23 Oma pääoma E24 Osakepääoma 24 000 24 000 Muut sidotut rahastot Käyvän arvon rahasto -53 068 -61 756 Vapaat rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 489 210 289 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 170 195 118 245 Tilikauden voitto (tappio) 89 486 85 088 Oma pääoma yhteensä 441 102 375 866 Vastattavaa yhteensä 7 697 093 7 635 160 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 42 219 41 926 Takaukset ja pantit 42 219 41 926 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 319 422 330 627 Käyttämättömät luottojärjestelyt 319 422 330 627 200 Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 89 486 85 088 Tilikauden oikaisut 87 328 87 786 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) 189 584 -188 191 Saamistodistukset 58 476 58 741 Saamiset luottolaitoksilta - 45 052 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä 128 422 -254 335 Osakkeet ja osuudet -184 -758 Muut varat 2 871 -36 890 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -155 959 -547 956 Velat luottolaitoksille 69 861 -288 083 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -236 783 -288 508 Muut velat 10 963 28 635 Maksetut tuloverot -16 639 -17 796 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 193 801 -581 068 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset -516 -3 270 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 59 - Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -8 141 -6 559 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 305 - Liiketoimintojen hankinta -70 964 - Investointien rahavirta yhteensä -79 258 -9 829 Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset - 20 000 Maksetut osingot ja muu voitonjako -33 139 -13 270 Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset / vähennykset - -2 054 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset 546 523 1 505 651 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset -823 162 -673 238 Rahoituksen rahavirta yhteensä -309 777 837 089 Rahavarojen nettomuutos -195 234 246 192 Rahavarat tilikauden alussa 873 923 484 660 Rahavarat tilikauden lopussa 678 688 873 923 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 395 608 682 117 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 283 080 191 805 Yhteensä 678 688 873 923 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 374 054 290 463 Maksetut korot 128 102 101 608 Saadut osingot 299 217 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot -38 356 33 285 Tuloslaskelman verot 665 660 Käyvän arvon muutokset 4 779 2 266 Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot 83 379 17 126 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 6 327 5 238 Muut oikaisut 30 534 29 211 Yhteensä 87 328 87 786 201 Emoyhtiön liitetiedot E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj laatii erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. 1. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. 2. Rahoitusinstrumentit 2.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käyvän arvon rahaston kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä: ● jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, ● käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat tai ● käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia. 2.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat. 2.1.2 Käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan. 2.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä. 202 Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan. 2.2 Oman pääoman ehtoiset instrumentit Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että sijoitus arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Yhtiöllä ei ole käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. 2.2.1 Liiketoimintamallien arviointi Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa. Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia, jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja. 2.2.2 Rahavirtatestaus Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja. Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin ehdot eivät täyty. Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit, sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä. 2.3 Taseesta pois kirjaaminen Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa rahoitusvaroihin. 2.4 Rahoitusvarojen arvonalentuminen Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaisena raportointipäivänä ja ne kuvastavat: ● vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue, 203 ● rahan aika-arvoa ja ● järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista. Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen. Vaihe 1 : Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL. Vaihe 2 : Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL. Vaihe 3 : Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL. 2.4.1 Luottoriskin merkittävä kasvu Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä tarkastelu on automatisoitu laskennassa. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen. 2.4.2 Määritelmä laiminlyönnille Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa yhtiön viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita kuten rästipäivien määrää käyttämällä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta. 2.4.3 Odotettavissa oleva luottotappio - mallin syöttötiedot Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja portfoliokohtaisille luottoriskimalleille. Yhtiön luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin: ● Henkilöasiakkaat ● Pk-yritysasiakkaat ● Muut asunto-osakeyhtiöt ● Muut maatalousyrittäjät ● Muut asiakkuudet Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia makrotaloudellisia ennusteita BKT:n muutoksesta, asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä. Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden 204 portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan. Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) kuvaa vastuun määrää raportointihetkellä. Sen laskennassa huomioidaan lainalle kohdistuvat lyhennykset maksusuunnitelman mukaisesti. Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy kuitenkin sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF- kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa. Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomista maksukyvyttömyyshetkellä. Joukkovelkakirjasijoitusten osalta yhtiö arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EADPDLGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Yhtiön johto seuraa säännöllisesti tappiota koskevan vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja. 2.4.4 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna. Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on ollut merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen arvoltaan alentuneena. 2.5 Lopullisen luottotappion kirjaaminen Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio. Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista varoista. 2.6 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä: ● jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai ● käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi. 205 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Yhtiöllä ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. 2.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu yhtiön tilinpäätöksessä. 2.8 Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin. 2.9 Käteiset varat Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista. 2.10 Käyvän arvon määrittäminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon määrittämistä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritetty: Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot. Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista). Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin. Käypien arvojen hierarkian taso määritellään sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä. 206 3. Johdannaiset ja suojauslaskenta Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia. Tämän lisäksi tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on osakejohdannaisia, joilla suojataan talletuksia, joiden tuotto on sidottu osakkeiden arvon muutokseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia johdannaisia. Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen portfoliosuojauslaskennan soveltamista. Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää. Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja. Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 2.10 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseen vastaavaa puolen erään ’Johdannaissopimukset’. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA). Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen vastattavaa puolella kohdassa ’Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat’. Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään ’Suojauslaskennan nettotulos’ ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Suojaavien johdannaisten ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys (suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan. 4. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Yhtiö ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Yhtiön keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa E8. 207 5. Tilinpäätössiirtojen kertymä 5.1 Verotusperusteiset varaukset Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään yhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa yhtiön riskejä. Yhtiön tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa vähentämättä. 6. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan . 7. Korkotuotot ja -kulut Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on jaksotettu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä korolla. Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaatteen tarkennus koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä uusia luottoja. 8. Rahoitusvarojen arvonalentuminen IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia erityisesti seuraavissa aiheissa: ● Laskentamallien valinta ja määrittely, ● Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja ● Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioiminen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa. 8.1 Käyvän arvon arviointi Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa ”Käyvän arvon määrittäminen”. Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien markkinat eivät ole toimivat. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta. 9. Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 10–40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3–8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. 208 Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3–10 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3–10 vuodessa. Liikearvo poistetaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan 5 vuodessa. 10. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Yhtiössä ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään taseen pakollisiin varauksiin. 11. Verot Yhtiön tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla ole kirjattu. 209 E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2024 Rahoitusvarat (1 000 euroa) Käteiset varat 395 608 - - 395 608 395 608 Saamiset luottolaitoksilta 283 580 - - 283 580 283 580 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 291 144 130 - 6 291 274 6 291 274 Saamistodistukset - 1 179 499 438 500 617 500 617 Osakkeet ja osuudet - 14 460 - 14 460 14 460 Johdannaissopimukset - 78 881 - 78 881 78 881 Rahoitusvarat yhteensä 6 970 332 94 650 499 438 7 564 420 7 564 420 Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset 22 677 22 677 Sijoituskiinteistöt 1 096 1 318 Muut kuin rahoitusvarat 108 900 108 900 Vastaavaa yhteensä 7 697 093 7 697 315 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 31.12.2024 Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo Rahoitusvelat (1 000 euroa) Velat luottolaitoksille 236 589 - 236 589 236 589 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 720 - 4 000 720 4 000 720 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 - 60 000 60 000 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 - 2 665 565 2 665 565 Johdannaissopimukset - 10 965 10 965 10 965 Rahoitusvelat yhteensä 6 962 873 10 965 6 973 838 6 973 838 Muut kuin rahoitusvelat 108 370 108 370 Vieras pääoma yhteensä 7 082 208 7 082 208 31.12.2023 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo Rahoitusvarat (1 000 euroa) Käteiset varat 682 117 - - 682 117 682 117 Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - 192 305 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 002 465 - - 6 002 465 6 002 465 Saamistodistukset - 1 030 545 699 546 729 546 729 Osakkeet ja osuudet - 13 519 - 13 519 13 519 Johdannaissopimukset - 44 924 - 44 924 44 924 Rahoitusvarat yhteensä 6 876 887 59 473 545 699 7 482 059 7 482 059 Osakkeet, omistusyhteys - ja tytäryritykset 26 759 26 759 Sijoituskiinteistöt 1 318 1 318 Muut kuin rahoitusvarat 125 023 125 023 Vastaavaa yhteensä 7 635 160 7 635 160 31.12.2023 Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo Rahoitusvelat (1 000 euroa) Velat luottolaitoksille 165 255 - 165 255 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 337 - 3 778 337 3 778 337 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 - 60 000 60 000 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 - 2 930 058 2 930 058 Johdannaissopimukset - 9 455 9 455 9 455 Rahoitusvelat yhteensä 6 933 649 9 455 6 943 104 6 943 104 Muut kuin rahoitusvelat 104 051 104 051 Vieras pääoma yhteensä 7 047 155 7 047 155 210 E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Saamiset luottolaitoksilta (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Vaadittaessa maksettavat 283 080 191 805 Keskusrahalaitokselta 212 927 140 664 Kotimaisilta luottolaitoksilta 70 153 51 142 Muut 500 500 Kotimaisilta luottolaitoksilta 500 500 Saamiset luottolaitoksilta yhteensä 283 580 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Yritykset ja asuntoyhteisöt 2 095 376 2 045 804 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 100 119 98 621 Julkisyhteisöt 14 256 14 565 Kotitaloudet 3 948 586 3 779 062 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 82 276 30 944 Ulkomaat 50 662 33 468 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä 6 291 274 6 002 465 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla 130 - Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 joista yli 90 päivää erääntyneet saamiset 162 512 53 206 joista todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka erääntymättömiä tai alle 90 päivää erääntyneitä 257 430 89 842 Järjestämättömät saamiset, yhteensä 419 942 143 048 Lainanhoitojoustolliset saamiset, yhteensä 158 930 131 692 Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on raportointikaudella kirjattu pois lopullisena luottotappiona ja joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä 4 426 2 828 Saamisista tilikaudelle kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä 12 960 20 760 31.12.2024 31.12.2023 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 1 733 14 371 19 624 35 728 25 130 Siirto vaiheeseen 1 135 -1 028 -253 -1 145 -1 672 Siirto vaiheeseen 2 -180 3 054 -1 070 1 803 1 384 Siirto vaiheeseen 3 -108 -1 387 35 166 33 671 7 481 Uudet saamiset (uusluotonmyöntö) 518 1 507 8 539 10 563 10 005 Erääntymiset ja lyhennykset -215 -695 7 315 6 406 -5 205 Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot) - - -12 960 -12 960 -11 869 Toteutuneiden luottotappioiden palautukset - - 735 735 - Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta 123 382 5 398 5 902 2 324 ECL -mallin parametrien muutokset - - - - - Johdon arvioihin perustuvat muutokset -28 -2 549 34 725 32 148 8 148 Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12. 1 975 13 655 97 220 112 850 35 728 211 E4 Saamistodistukset 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Yhteensä Joista keskuspankki- rahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Josta valtion velkasitou- muksia Muita velkasitou- muksia Yhteensä Joista keskuspankki- rahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksi a Josta valtion velkasitoum uksia Muita velkasitou- muksia Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1 179 - - - 1 030 - - - Julkisesti noteeratut 25 - - - 115 - - - Muut 1 154 - - - 915 - - - Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat 499 438 474 807 - 474 807 545 699 512 350 - 512 350 Julkisesti noteeratut 499 220 474 807 - 474 807 545 699 512 350 - 512 350 Muut 218 - - - - - - - Yhteensä 500 617 474 807 - 474 807 546 729 512 350 - 512 350 joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla 568 - - - - - - - 31.12.2024 31.12.2023 Saamistodistukset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 430 48 - 478 438 Siirto vaiheeseen 1 - -2 - -1 - Siirto vaiheeseen 2 -3 20 - 18 23 Siirto vaiheeseen 3 - - - - - Uuden saamiset (uusluotonmyöntö) 26 19 - 45 613 Erääntymiset ja lyhennykset -93 -6 - -99 -629 Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot) - - - - - Toteutuneiden luottotappioiden palautukset - - - - - Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta -39 -9 - -48 34 ECL -mallin parametrien muutokset - - - - - Johdon arvioihin perustuvat muutokset -44 - - -44 - Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12. 279 71 - 350 478 E5 Osakkeet ja osuudet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Julkisesti noteeratut 4 564 4 214 Muut 9 895 9 305 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, yhteensä 14 460 13 519 joista luottolaitoksissa 1 487 1 523 joista muissa yrityksissä 12 972 11 996 Hankintamenoon kirjattavat Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 22 677 26 759 joista luottolaitoksissa - - joista muissa yrityksissä 22 677 26 759 Hankintamenoon kirjattavat, yhteensä 22 677 26 759 Osakkeet yhteensä 37 136 40 278 212 E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimusten nimellisarvot (1 000 euroa) 31.12.2024 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 33 000 1 640 000 695 000 2 368 000 Käyvän arvon suojaus Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset 33 000 1 640 000 695 000 2 368 000 Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset - - - - Osakejohdannaiset - - - - Johdannaissopimusten nimellisarvot (1 000 euroa) 31.12.2023 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset - 891 000 627 000 1 518 000 Käyvän arvon suojaus Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset - 891 000 627 000 1 518 000 Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset 12 553 - - 12 553 Osakejohdannaiset 12 553 - - 12 553 Johdannaissopimusten käyvät arvot (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset 78 881 10 965 44 924 9 455 Käyvän arvon suojaus Korkojohdannaiset 78 881 10 965 44 924 9 455 Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset - - - - Osakejohdannaiset - - - - Yhteensä 78 881 10 965 44 924 9 455 Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta Käyvän arvon portfoliosuojaus Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 228 899 -10 899 227 523 9 523 Vastaavaa yhteensä 228 899 -10 899 227 523 9 523 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 210 793 60 793 1 345 014 45 014 Vastattavaa yhteensä 2 210 793 60 793 1 345 014 45 014 213 E7 Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 IT-kulut 4 696 5 487 Liikearvo 16 917 3 527 Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 7 019 3 343 Muut aineettomat hyödykkeet 3 204 3 394 Yhteensä 31 837 15 751 Aineettomat hyödykkeet 31.12.2024 31.12.2023 Hankintameno 1.1. 38 014 29 212 + tilikauden lisäykset 21 919 9 075 - tilikauden vähennykset - -134 + siirrot erien välillä -157 -139 Hankintameno 31.12. 59 775 38 014 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -22 263 -17 753 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot - 72 - tilikauden poistot -5 676 -4 581 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -27 939 -22 263 Kirjanpitoarvo 31.12. 31 837 15 751 Kirjanpitoarvo 1.1. 15 751 11 459 214 E8 Aineelliset hyödykkeet 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä 252 252 252 252 Sijoituskäytössä 76 76 419 419 Yhteensä 328 328 671 671 Rakennukset Omassa käytössä 1 397 1 397 339 339 Sijoituskäytössä 144 144 23 23 Yhteensä 1 541 1 541 361 361 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 14 513 14 513 14 513 14 513 Sijoituskäytössä 877 877 877 877 Yhteensä 15 390 15 390 15 390 15 390 Muut aineelliset hyödykkeet 1 324 1 521 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 18 583 17 944 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 31.12.2024 Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana (1 000 euroa) Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistö- osakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 2 010 16 829 12 287 31 127 + tilikauden lisäykset - 1 290 186 1 476 - tilikauden vähennykset -409 - - -409 +/- siirrot erien välillä 136 -186 208 157 Hankintameno 31.12. 1 738 17 933 12 681 32 351 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -692 -1 725 -10 765 -13 183 +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset 66 - - 66 - tilikauden poistot -15 -45 -591 -651 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -641 -1 770 -11 357 -13 768 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 096 16 163 1 324 18 583 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 318 15 104 1 521 17 944 31.12.2023 Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana (1 000 euroa) Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistö- osakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 2 035 15 087 11 877 28 999 + tilikauden lisäykset 1 000 718 272 1 990 +/- siirrot erien välillä -1 024 1 024 139 139 Hankintameno 31.12. 2 010 16 829 12 287 31 127 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -681 -1 604 -10 223 -12 508 - tilikauden poistot -11 -41 -542 -594 - tilikauden arvonalentumiset - -80 - -80 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -692 -1 725 -10 765 -13 183 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 318 15 104 1 521 17 944 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 353 13 484 1 654 16 490 215 E9 Muut varat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Maksujenvälityssaamiset 27 67 Muut 7 997 12 319 Yhteensä 8 024 12 386 E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Korot 27 628 52 837 Muut 9 066 9 742 Yhteensä 36 694 62 579 E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Talletukset 4 000 708 3 778 321 Vaadittaessa maksettavat 3 446 746 3 205 342 Muut 553 962 572 979 Muut velat 12 16 Muut 12 16 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 4 000 720 3 778 337 Velat luottolaitoksille (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Velat keskuspankeille 90 000 30 000 Vaadittaessa maksettavat 7 063 4 420 Muut 139 526 130 835 Velat luottolaitoksille yhteensä 236 589 165 255 216 E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Sijoitustodistukset 14 886 15 000 171 333 173 000 Joukkovelkakirjalainat 2 650 679 2 690 000 2 758 725 2 805 000 Yhteensä 2 665 565 2 705 000 2 930 058 2 978 000 Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Joukkovelkakirjalaina 31.12.2024 Korko Liikkeeseenlasku- vuosi Eräpäivä 31.12.2024 31.12.2023 OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond 300 000 0,125 %/kiinteä 2019 3.4.2024 - 299 914 OmaSp Oyj 17.1.2024 55 000 marginaali 1 %/vaihtuva 2020 17.1.2024 - 55 000 OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond 650 000 0,01 %/kiinteä 2020-2023 25.11.2027 628 882 622 126 OmaSp Oyj 19.5.2025 200 000 marginaali 0,2 %/vaihtuva 2021 19.5.2025 199 940 199 782 OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond 600 000 1,5 %/kiinteä 2022 18.12.2026 591 665 587 613 OmaSp Oyj 26.9.2024 150 000 5 %/kiinteä 2022 26.9.2024 - 149 802 OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond 600 000 3,125 %/kiinteä 2023-2024 15.6.2028 595 344 347 641 OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond 500 000 3,5 %/kiinteä 2023 15.1.2029 497 488 496 848 OmaSp Oyj 27.2.2026 50 000 0 % (nollakuponki) 2024 27.2.2026 47 469 - OmaSp Oyj 18.9.2026 50 000 4,28 %/kiinteä 2024 18.9.2026 49 926 - OmaSp Oyj 30.9.2027 40 000 marginaali 2 %/vaihtuva 2024 30.9.2027 39 964 - 2 650 679 2 758 725 Liikkeeseen laskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen annetut vakuudet esitetään liitetiedossa K26 Annetut ja saadut vakuudet. Sijoitustodistuksien maturiteetit Alle 3kk 3 - 6 kk 6-9 kk 9-12 kk Kirjanpitoarvo yhteensä 31.12.2024 4 997 9 889 - - 14 886 31.12.2023 99 464 62 221 - 9 648 171 333 217 E13 Varaukset ja muut velat Varaukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Veroperusteiset luottotappiovaraukset 173 783 212 139 Yhteensä 173 783 212 139 Muut velat (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Maksujenvälitysvelat 26 115 17 581 Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista 243 269 Velka, maksuvelvollisuusvastuu Säästöpankkien yhteenliittymä 12 958 19 550 Muut 7 816 18 800 Yhteensä 47 132 56 200 Oma Säästöpankki Oyj:lle Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintojen hankinnoissa kirjatut maksuvelvollisuusvastuut. E14 Siirtovelat ja saadut ennakot (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Korot 42 697 34 345 Muut 18 408 13 388 Yhteensä 61 105 47 733 E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10 % näistä velkojen yhteismäärästä (1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Velan yksilöintitiedot 31.12.2024 31.12.2023 Korko % Eräpäivä OmaSp debentuurilaina I/2022 20 000 20 000 3,00 15.1.2028 OmaSp debentuurilaina II/2022 20 000 20 000 3,25 14.7.2028 OmaSp debentuurilaina I/2023 20 000 20 000 3,25 23.10.2028 Yhteensä 60 000 60 000 Omiin varoihin luettu määrä Velan yksilöintitiedot 31.12.2024 31.12.2023 Oma Säästöpankki Oyj debentuurilaina I/2022 12 158 16 166 OmaSp debentuurilaina II/2022 14 140 18 149 OmaSp debentuurilaina I/2023 15 246 19255 Yhteensä 41 544 53 571 Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin. Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. 218 E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Muista väliaikaisista eroista lasketut verosaamiset 1 458 2 124 Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verosaamisten määrä 13 400 15 557 Laskennalliset verosaamiset yhteensä 14 858 17 681 Muista väliaikaisista eroista lasketut verovelat 70 96 Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä 63 22 Laskennalliset verovelat yhteensä 133 118 Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjattujen saamistodistusten ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden käyvän arvon muutoksista, odotettavissa olevista luottotappioista sekä kirjanpidon ja verotuksen välisistä muista väliaikaisista eroista. 219 E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma 31.12.2024 Rahoitusvarat (1 000 euroa) Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 4 997 27 139 266 322 176 349 474 807 Saamiset luottolaitoksilta 283 080 500 - - 283 580 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 544 552 457 460 1 823 819 3 465 444 6 291 274 Saamistodistukset 7 440 106 17 653 611 25 810 Johdannaissopimukset - - 43 912 34 969 78 881 Yhteensä 840 069 485 205 2 151 706 3 677 373 7 154 352 31.12.2023 Rahoitusvarat (1 000 euroa) Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 61 028 15 084 228 827 207 411 512 350 Saamiset luottolaitoksilta 191 805 500 - - 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 782 454 418 081 1 548 411 3 253 519 6 002 465 Saamistodistukset 3 730 2 528 27 333 787 34 379 Johdannaissopimukset - - 16 384 28 540 44 924 Yhteensä 1 039 017 436 193 1 820 955 3 490 258 6 786 423 31.12.2024 Rahoitusvelat (1 000 euroa) Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 163 523 12 220 49 936 10 909 236 589 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 647 977 332 774 19 969 - 4 000 720 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 997 209 830 2 450 738 - 2 665 565 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000 Johdannaissopimukset - 118 3 003 7 844 10 965 Yhteensä 3 816 496 554 941 2 583 647 18 753 6 973 838 31.12.2023 Rahoitusvelat (1 000 euroa) Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 78 170 - 24 435 62 649 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 389 631 340 108 48 599 - 3 778 337 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 154 464 521 584 1 757 162 496 848 2 930 058 Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000 Johdannaissopimukset - - 1 556 7 899 9 455 Yhteensä 3 622 264 861 692 1 891 752 567 396 6 943 104 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk. 220 E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin 31.12.2024 31.12.2023 Varat (1 000 euroa) Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 474 807 - 512 350 - Saamiset luottolaitoksilta 283 580 - 192 305 - Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 291 274 - 6 002 465 - Saamistodistukset 25 810 - 34 379 - Johdannaissopimukset 78 881 - 44 924 - Muu omaisuus 539 622 3 119 846 297 2 439 Yhteensä 7 693 974 3 119 7 632 721 2 439 31.12.2024 31.12.2023 Velat (1 000 euroa) Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 236 589 - 165 255 - Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 720 - 3 778 337 - Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 - 2 930 058 - Johdannaissopimukset 10 965 - 9 455 - Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 - 60 000 - Muut velat 47 265 - 56 318 - Siirtovelat ja saadut ennakot 61 105 - 47 733 - Yhteensä 7 082 208 - 7 047 155 - 221 E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai - menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvarat 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat 395 608 395 608 682 117 682 117 Saamiset luottolaitoksilta 283 580 283 580 192 305 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 291 274 6 291 274 6 002 465 6 002 465 Saamistodistukset 500 617 500 617 546 729 546 729 Julkisesti noteeratut 499 245 499 245 545 814 545 814 Muut 1 373 1 373 915 915 Osakkeet ja osuudet 37 136 37 136 40 278 40 278 Julkisesti noteeratut 4 564 4 564 4 214 4 214 Muut 32 572 32 572 36 064 36 064 Johdannaissopimukset 78 881 78 881 44 924 44 924 Total 7 587 097 7 587 097 7 508 818 7 508 818 Rahoitusvelat 31.12.2024 31.12.2023 (1 000 euroa) Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille 236 589 236 589 165 255 165 255 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 4 000 720 4 000 720 3 778 337 3 778 337 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 665 565 2 665 565 2 930 058 2 930 058 Johdannaissopimukset 10 965 10 965 9 455 9 455 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 60 000 60 000 60 000 Yhteensä 6 973 838 6 973 838 6 943 104 6 943 104 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit (1 000 euroa) 31.12.2024 Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Saamistodistukset 499 226 - 1 392 500 617 Osakkeet ja osuudet 4 564 3 119 6 776 14 460 Johdannaissopimukset - 78 881 - 78 881 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä - - 130 130 Yhteensä 503 790 82 000 8 298 594 088 Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Johdannaissopimukset - 10 965 - 10 965 31.12.2023 Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Saamistodistukset 546 150 - 579 546 729 Osakkeet ja osuudet 4 214 2 439 6 866 13 519 Johdannaissopimukset - 44 924 - 44 924 Yhteensä 550 364 47 363 7 445 605 172 Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Johdannaissopimukset - 9 455 - 9 455 222 Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä (1 000 euroa) 31.12.2024 Käypä arvo varat Käypä arvo velat Arvonmuutos tuloslaskelma Arvonmuutos käyvän arvon rahasto Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat 270 539 - - -66 685 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 323 549 10 965 -4 728 - Yhteensä 594 088 10 965 -4 728 -66 685 31.12.2023 Käypä arvo varat Käypä arvo velat Arvonmuutos tuloslaskelma Arvonmuutos käyvän arvon rahasto Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat 318 176 - -422 -77 673 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 286 996 9 455 -2 447 - Yhteensä 605 172 9 455 -2 868 -77 673 223 E20 Odotettavissa olevat luottotappiot 2024 Tase -erä Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajaan tuloksen erien kautta Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä Käteiset varat 395 608 - - - 395 608 Saamiset luottolaitoksilta 283 580 - - - 283 580 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 403 882 - - -112 608 6 291 274 Saamistodistukset - 1 179 499 438 - 500 617 Osakkeet ja osuudet - 14 460 - - 14 460 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä - - 22 677 - 22 677 Johdannaissopimukset - 78 881 - - 78 881 Rahoitusvarat yhteensä 7 083 070 94 520 522 115 -112 608 7 587 097 Taseen ulkopuoliset erät 319 422 - - -243 319 179 Yhteensä 7 402 492 94 520 522 115 -112 850 7 906 276 * Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita 349 631,89 euroa. 2023 Tase -erä Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajaan tuloksen erien kautta Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä Käteiset varat 682 117 - - - 682 117 Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - - 192 305 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 037 923 - - -35 458 6 002 465 Saamistodistukset - 1 030 545 699 - 546 729 Osakkeet ja osuudet - 13 519 - - 13 519 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä - - 26 759 - 26 759 Johdannaissopimukset - 44 924 - - 44 924 Rahoitusvarat yhteensä 6 912 346 59 473 572 458 -35 458 7 508 818 Taseen ulkopuoliset erät 330 627 - - -269 330 358 Yhteensä 7 242 973 59 473 572 458 -35 728 7 839 176 * Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita -477 951,31 euroa. 224 E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat. Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA- A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A- tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D - tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat. Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta. 31.12.2024 31.12.2023 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Riskiluokka 1 2 572 377 39 219 - 2 611 596 2 848 243 Riskiluokka 2 2 957 957 261 392 - 3 219 350 2 963 659 Riskiluokka 3 67 958 331 113 - 399 071 381 105 Riskiluokka 4 3 413 64 807 403 604 471 824 166 089 Riskiluokka ei luokiteltu 23 442 136 - 23 578 9 530 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 5 625 147 696 667 403 604 6 725 418 6 368 626 Tappioita koskeva vähennyserä 1 975 13 655 97 220 112 851 27 437 Yhteensä 5 623 172 683 012 306 384 6 612 568 6 341 188 31.12.2024 31.12.2023 Saamistodistukset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Yhteensä Yhteensä Riskiluokka 1 471 250 - - 471 250 470 250 Riskiluokka 2 400 - - 400 400 Riskiluokka 3 - - - - - Riskiluokka 4 - - - - - Riskiluokka ei luokiteltu 58 700 12 050 300 71 050 127 250 Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 530 350 12 050 300 542 700 597 900 Tappioita koskeva vähennyserä 279 71 1 350 478 Yhteensä 530 071 11 979 299 542 350 597 422 225 E22 Luottoriskikeskittymät Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ - tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat. Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat. Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat. Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta. 31.12.2024 31.12.2023 Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät toimialoittain Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4 Riskiluokka ei luokiteltu Yhteensä Yhteensä Yritykset 1 011 396 774 806 210 837 258 336 19 055 2 274 431 2 192 087 Kiinteistöala 657 245 353 276 88 997 150 713 15 1 250 247 1 271 341 Maatalous 1 126 51 761 1 036 1 053 18 665 73 640 61 607 Rakentaminen 88 524 44 903 12 131 16 239 50 161 846 125 645 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 13 494 21 651 15 361 15 775 16 66 296 84 755 Tukku - ja vähittäiskauppa 67 590 75 544 29 628 15 404 131 188 296 182 695 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 11 223 29 316 9 862 7 885 1 58 288 44 500 Muut 172 194 198 356 53 822 51 268 177 475 816 421 542 Julkisyhteisöt 651 15 128 70 - - 15 848 16 486 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 21 683 70 187 400 502 2 92 775 34 832 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 36 635 52 864 154 33 477 5 123 134 103 977 Kotitaloudet 1 541 230 2 306 365 187 609 179 510 4 516 4 219 230 4 021 245 Yhteensä 31.12. 2 611 596 3 219 350 399 071 471 824 23 578 6 725 418 6 368 626 E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta Asuntoluotot 3 259 157 3 110 044 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia Yritysluotot 2 004 128 1 914 011 Pääosin kiinteistövakuuksia Kulutusluotot 351 454 360 312 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia Muut 736 221 602 614 Pääosin kiinteistövakuuksia Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 350 960 5 986 981 226 E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana (1 000 euroa) Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Tilikauden lopussa Osakepääoma 20 700 - - 20 700 Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus 3 300 - - 3 300 Muut sidotut rahastot -61 756 28 919 -20 231 -53 068 Käyvän arvon rahasto -61 756 28 919 -20 231 -53 068 Käypään arvoon arvostamisesta -61 756 28 919 -20 231 -53 068 Vapaat rahastot 210 289 201 - 210 489 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 289 201 - 210 489 Edellisten tilikausien voitto 118 245 85 088 -33 139 170 195 Tilikauden voitto 85 088 89 486 -85 088 89 486 Oma pääoma yhteensä 375 866 203 694 -138 458 441 102 Käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana 31.12.2024 (1 000 euroa) Saamis- todistukset Osakkeet ja osuudet Rahavirran suojauksesta Yhteensä Käyvän arvon rahasto 1.1.2024 -61 756 - - -61 756 Käyvän arvon lisäykset 30 618 - - 30 618 Käyvän arvon vähennykset -20 103 - - -20 103 Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt 473 - - 473 Odotettavissa olevat luottotappiot -128 - - -128 Käyvän arvon rahaston muutokset 2024, yhteensä 10 860 - - 10 860 Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2024 (brutto) -66 335 - - -66 335 Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-) 13 267 - - 13 267 Käyvän arvon rahasto 31.12.2024 -53 068 - - -53 068 31.12.2023 (1 000 euroa) Saamis- todistukset Osakkeet ja osuudet Rahavirran suojauksesta Yhteensä Käyvän arvon rahasto 1.1.2023 -76 503 - - -76 503 Käyvän arvon lisäykset 47 909 - - 47 909 Käyvän arvon vähennykset -29 938 - - -29 938 Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt 422 - - 422 Odotettavissa olevat luottotappiot 40 - - 40 Käyvän arvon rahaston muutokset 2023, yhteensä 18 433 - - 18 433 Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2023 (brutto) -77 195 - - -77 195 Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-) 15 439 - - 15 439 Käyvän arvon rahasto 31.12.2023 -61 756 - - -61 756 Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Voitto edellisiltä tilikausilta 170 195 118 245 Tilikauden voitto 89 486 85 088 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 489 210 289 Käyvän arvon rahasto -53 068 -61 756 Aktivoidut kehittämismenot -9 270 -7 873 Yhteensä 407 832 343 992 227 Muut sidotut rahastot Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahastoon sisältyy rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahastoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo siirretään tuloslaskelmaan varojen myynnin tai arvonalentumisen yhteydessä. Vapaat rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017– 2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat sekä osakesäästöohjelman annissa 2024 kerätyt varat. Tilikaudella 2024 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin osakesäästöohjelman suunnatusta osakeannista saadut varat 0,2 milj. euroa. Kertyneet voittovarat Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille. 228 E25 Osakkeet ja osinko-oikeus Osakkeiden lukumäärä on 33 292 771 kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Omistus 31.12.2024 Osakkeiden lkm Osuus osakkeista, % Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö 8 578 759 25,8 Parkanon Säästöpankkisäätiö 3 300 000 9,9 Liedon Säästöpankkisäätiö 3 125 049 9,4 Töysän Säästöpankkisäätiö 2 935 000 8,8 Kuortaneen Säästöpankkisäätiö 1 925 000 5,8 Hauhon Säästöpankkisäätiö 1 649 980 5,0 Rengon Säästöpankkisäätiö 1 065 661 3,2 Suodenniemen Säästöpankkisäätiö 800 000 2,4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 732 000 2,2 Joroisten Oma Osuuskunta 689 150 2,1 10 suurinta omistajaa 24 800 599 74,5 Muut 8 492 172 25,5 Yhteensä 33 292 771 100,0 Omistus 31.12.2023 Osakkeiden lkm Osuus osakkeista, % Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö 8 578 759 25,8 Parkanon Säästöpankkisäätiö 3 300 000 9,9 Liedon Säästöpankkisäätiö 3 125 049 9,4 Töysän Säästöpankkisäätiö 2 935 000 8,8 Kuortaneen Säästöpankkisäätiö 1 925 000 5,8 Hauhon Säästöpankkisäätiö 1 649 980 5,0 Rengon Säästöpankkisäätiö 1 065 661 3,2 Suodenniemen Säästöpankkisäätiö 800 000 2,4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 710 000 2,1 Savolainen Heikki Antero 691 754 2,1 10 suurinta omistajaa 24 781 203 74,5 Muut 8 494 034 25,5 Yhteensä 33 275 237 100,0 Osakemäärät kpl, ulkona olevat osakkeet 31.12.2024 31.12.2023 Osakkeiden lukumäärä kauden alussa (pois lukien omat osakkeet) 33 073 851 30 019 341 Muutokset kauden aikana Omien osakkeiden ostot - -100 000 Osakepalkkiojärjestelmän kautta luovutetut osakkeet 64 739 29 461 Suunnatut osakeannit 17 534 3 125 049 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (pois lukien omat osakkeet) 33 156 124 33 073 851 229 Yhtiön omassa hallussa on 136 647 osaketta 31.12.2024. Omassa hallussa olevien osakkeiden hankintameno yhteensä on 2,5 milj. euroa. Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläi nen osinko-oikeus ja muut oikeudet. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2022 –2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 218 293 osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Tilikauden 2024 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille yhteensä 64 739 osaketta. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöille suunnatun osakepohjaisen kannustinjärjestelmän uudesta ansaintajaksosta tilikausille 2024–2025. Ansaintajakson 2024 –2025 kohderyhmään kuuluu noin 45 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 405 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiökokous valtuutti 26.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa perustaa koko henkilöstölle suunnatun OmaOsake - osakesäästöohjelman. OmaOsake-ohjelma koostuu vuosittain alkavista ohjelmakausista, joissa kussakin on 12 kuukauden säästöjakso ja sitä seuraava noin kahden vuoden mittainen omistusjakso. Yhtiön hallitus päätti marraskuussa suunnatusta osakeannista osakesäästöohjelman säästöosakkeiden luovuttamiseksi. Liikkeeseen laskettiin yhteensä 17 534 Oma Säästöpankki Oyj:n uutta osaketta. 230 E26 Korkotuotot ja korkokulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Korkotuotot Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista 3 963 4 431 Saamisista luottolaitoksilta 15 531 11 627 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 325 863 266 671 Saamistodistuksista 324 671 Johdannaissopimuksista 1 572 37 613 Rahoitusvelkojen negatiivista korkokuluista 799 801 Muut korkotuotot 1 781 905 Yhteensä 349 834 322 718 Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista 22 147 5 585 (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Korkokulut Veloista luottolaitoksille -7 336 -4 882 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -35 996 -21 964 Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -75 665 -54 488 Johdannaissopimuksista -13 765 -40 775 Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -2 022 -1 754 Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista -469 -469 Muut korkokulut -915 -904 Yhteensä -136 168 -125 236 E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Käypään arvoon tuloksen kautta kirjatuista sijoituksista saadut osinkotuotot 299 217 Yhteensä 299 217 E28 Palkkiotuotot ja -kulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkkiotuotot Luotonannosta 12 693 12 575 Ottolainauksesta 135 107 Maksuliikenteestä 34 121 31 294 Omaisuudenhoidosta 867 852 Välitetystä toiminnasta 10 375 8 986 Takausten myöntämisestä 2 180 2 094 Muut palkkiotuotot 871 714 Yhteensä 61 242 56 621 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut -2 256 -1 966 Muut -8 241 -7 234 Yhteensä -10 497 -9 200 231 E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot 1-12/2024 1-12/2023 (1 000 euroa) Myyntivoitot ja -tappiot (netto) Käyvän arvon muutokset (netto) Yhteensä Myyntivoitot ja -tappiot (netto) Käyvän arvon muutokset (netto) Yhteensä Saamistodistuksista - 32 32 - 25 25 Osakkeista ja osuuksista 59 -4 012 -3 954 - -2 944 -2 944 Johdannaissopimuksista ja muista saamisista - 19 19 - -306 -306 Valuuttatoiminnan nettotuotot 168 - 168 -83 - -83 Yhteensä 227 -3 962 -3 735 -82 -3 226 -3 308 Suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos (netto) - 13 637 13 637 - 38 071 38 071 Suojaavien kohteiden käyvän arvon muutos (netto) - -14 403 -14 403 - -37 292 -37 292 Suojauslaskennan nettotulos - -766 -766 - 779 779 Tuloslaskelmaerä yhteensä 227 -4 728 -4 501 -82 -2 447 -2 529 E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 1-12/2024 1-12/2023 (1 000 euroa) Myyntivoitot ja - tappiot (netto) Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Myyntivoitot ja - tappiot (netto) Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 233 -473 -240 610 -422 188 Yhteensä 233 -473 -240 610 -422 188 E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Vuokra - ja osinkotuotot 190 235 Vuokrakulut -5 - Suunnitelman mukaiset poistot -15 -11 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) -39 - Muut tuotot 4 5 Muut kulut -130 -137 Yhteensä 5 93 232 E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta 85 81 Käyttökorvaukset henkilökunnan käytössä olevista lomamökeistä 13 11 Muut tuotot 10 228 3 933 Yhteensä 10 325 4 026 Liiketoiminnan muut kulut 1-12/2024 1-12/2023 Vuokrakulut -4 472 -4 040 Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta -1 995 -1 866 Vakuusrahastomaksut -2 828 -2 743 Muut kulut -17 491 -7 810 Yhteensä -26 786 -16 458 Tilikaudelle kirjattiin Handelsbankenilta hankitun liiketoiminnan järjestelyistä aiheutuneita kuluja 4,2 milj. euroa, ohjeiden vastaisen toiminnan selvittämisestä aiheutuneita kuluja 3,5 milj. euroa sekä riskienhallinnan kehityshankkeesta "Noste" aiheutuneita kuluja 8,3 milj. euroa. Tilintarkastajan palkkiot (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 KPMG Oy Ab Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 383 311 Yritysostoihin liittyvät kulut - 10 Veroneuvonta - 4 Muut palvelut 115 33 Yhteensä 498 358 Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi: Talletussuojarahaston maksu -2 828 -2 743 josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto) -2 828 -2 743 Kriisinratkaisurahaston maksu - -2 227 233 E33 Henkilöstökulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Palkat ja palkkiot -27 828 -23 729 Henkilösivukulut -5 686 -4 930 Eläkekulut -5 042 -4 087 Muut henkilösivukulut -645 -843 Yhteensä -33 514 -28 659 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2024 31.12.2023 Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 532 389 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 7 6 Määräaikainen henkilöstö 46 69 Yhteensä 585 464 Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin 518 419 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elo:n kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden tiedot esitetään konsernin liitetiedolla K28 eläkevastuu. E34 Muut hallintokulut (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Muut henkilöstökulut -3 026 -2 827 Toimistokulut -11 200 -8 913 IT-kulut -26 772 -22 216 Yhteyskulut -1 795 -1 682 Edustus- ja markkinointikulut -3 702 -3 410 Muut hallintokulut -306 -790 Yhteensä -46 802 -39 838 E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista (1 000 euroa) 1-12/2024 1-12/2023 Suunnitelman mukaiset poistot -6 312 -5 227 Aineelliset hyödykkeet -636 -584 Aineettomat hyödykkeet -5 676 -4 644 Yhteensä -6 312 -5 227 234 E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot (1 000 euroa) 1-12/2024 Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista Odotettavissa olevat luottotappiot, brutto Peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumis- tappiot Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot yhteensä Saamisista luottolaitoksilta -22 117 3 - - -22 114 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -52 282 3 043 735 -12 960 -61 463 Saamistodistukset 128 - - - 128 Taseen ulkopuoliset erät 70 - - - 70 Yhteensä -74 201 3 046 735 -12 960 -83 379 (1 000 euroa) 1-12/2023 Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista Odotettavissa olevat luottotappiot, brutto Peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumis- tappiot Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot yhteensä Saamisista luottolaitoksilta -552 - - - -552 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -9 544 11 869 1 748 -20 760 -16 687 Saamistodistukset -40 - - - -40 Taseen ulkopuoliset erät 153 - - - 153 Yhteensä -9 984 11 869 1 748 -20 760 -17 126 235 E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat. (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Yhden vuoden kuluessa 4 152 3 345 Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 11 798 7 840 Yli viiden vuoden kuluessa 1 309 779 + Yhteensä 17 259 11 964 Handelsbankenin liiketoimintakaupan hankinnan myötä uusien konttoreiden avaaminen Vaasaan ja Kuopioon lisäsivät vuokravastuiden määrää tilikauden aikana. Määräaikaisten vuokrasopimusten irtisanomisaika on 6 tai 12 kuukautta, toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten irtisanomisaika 12 tai 60 kuukautta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset 42 219 41 926 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 319 422 330 627 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 361 641 372 553 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Yhtiö kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä 1 587 1 232 236 E38 Lähipiiritiedot Lähipiiritapahtumat 31.12.2024 (1 000 euroa) Lähipiiriin kuulumisen peruste Lainat Sijoitukset Muut saamiset Pantit, kiinnitykset, takaukset ja muut vakuudet Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä 2 421 - - - Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri 1 965 - - - Tytäryritykset 426 5 598 - - Omistusyhteysyritykset 31 247 23 527 - - Yhteensä 36 059 29 124 - - Odotettavissa olevat luottotappiot Tilikauden alussa 571 - - - Tilikauden muutos 2 310 - - - Tilikauden lopussa 2 882 - - - 31.12.2023 (1 000 euroa) Lähipiiriin kuulumisen peruste Lainat Sijoitukset Muut saamiset Pantit, kiinnitykset, takaukset ja muut vakuudet Johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja heidän perheenjäsenensä 4 720 - - - Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden muu lähipiiri 5 432 - - 349 Tytäryritykset 576 56 736 - - Omistusyhteysyritykset 38 210 33 038 - - Yhteensä 48 938 89 774 - 349 Tilikauden alussa 5 - - - Tilikauden muutos 569 - - - Tilikauden lopussa 574 - - - Johdon palkat, palkkiot ja eläkesitoumukset esitetään konsernin liitetiedolla K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat. 237 E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja: - rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen - rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun - kaupankäynti omaan lukuun - sijoitusneuvonta - rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen Oma Säästöpankki Oyj ei tarjoa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja - rahoitusvälineiden monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen - joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen) - rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito); - rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen); Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 2 luvun 3§:ssä mainittuja oheispalveluja: - myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta; - tarjoaa rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla E40 Oikeudenkäynnit Yhtiö on osallisena kahdessa riita-asian oikeudenkäynnissä, joiden käsittely on kesken 31.12.2024. Insolvenssimenettelyyn liittyvässä takaisinsaantiasiassa yhtiö on vastaajana. Sopimussuhteeseen liittyvässä vahingonkorvausasiassa yhtiö on myös vastaajana. Oikeudenkäynnit koskevat tavanomaisia liiketoimia. Entisen toimitusjohtaja Pasi Sydänlammin johtajasopimuksen päättymiseen liittyvistä korvauksista ja palkitsemisesta on vireillä välim iesmenettely. Yhtiö ei ole tehnyt oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia eikä ole todennäköistä, että yhtiölle olisi oikeudenkäyntien tuloksena tulossa merkittäviä menetyksiä. 238 E41 Samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja osakkuusyrityksiltä saadut rahoitustuotot ja niille suoritetut rahoituskulut (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Korkotuotot 1 436 2 621 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 5 4 E42 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta tytär- ja osakkuusyrityksiltä ja velat niille (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Lainat 31 673 38 786 Sijoitukset 29 124 89 774 Saamiset yhteensä 60 798 128 560 (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Liikkeeseen lasketut velkakirjalainat 621 390 Muut velat 49 13 Velat yhteensä 670 403 E43 Samaan konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyritysten puolesta tehdyt taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa) 31.12.2024 31.12.2023 Muut osakkuusyritysten hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 84 96 Muut annetut peruuttamattomat sitoumukset yhteensä 84 96 Taseen ulkopuoliset sitoumukset tytär- ja osakkuusyritysten puolesta yhteensä 84 96 239 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Vahvistamme, että EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta - toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja - toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2025 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsi ngissä , 27. päivänä helmikuuta 2025 240 Tilintarkastuskertomus Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että ● konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, ● tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa K22. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Olennaisuus Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, 241 emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. Tilintarkastuksen kannalta Kuinka kyseisiä seikkoja keskeiset seikat käsiteltiin tilintarkastuksessa Saamiset asiakkailta – arvostus (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet K1 sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedot K2, K5, K24) ● Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä, yhteensä 6.286 milj. euroa, on Oma Säästöpankki - konsernin taseen merkittävin erä muodostaen 82 % varojen kokonaismäärästä . ● Oma Säästöpankki Oyj soveltaa saamisten arvonalentumisten kirjaamiseen IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia ja sen mukaista odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaa. ● Odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa käytetään oletuksia, arvioita ja johdon harkintaa, jotka liittyvät muun muassa odotettavissa olevien luottotappioiden todennäköisyyden ja määrän, vakuuksien arvon sekä luottoriskin merkittävän kasvun määrittämiseen. ● Oma Säästöpankki Oyj:n tunnistama ohjeiden vastainen toiminta on vaikuttanut odotettujen luottotappioiden määrään. Yhtiön johto on käyttänyt erityistä harkintaa ohjeiden vastaiseen toimintaan liittyvien lainojen odotettujen luottotappioiden määrittämisessä. ● Saamisten tasearvon merkittävyydestä ja arvostamisessa käytettävien laskentamenetelmien monimutkaisuudesta sekä arvostamiseen liittyvästä johdon harkinnasta johtuen saamisten arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. ● Tarkastuksessa olemme arvioineet taloudellisen raportoinnin kontrolleja sekä toteuttaneet aineistotarkastustoimenpiteitä. ● Olemme arvioineet saamisten kirjaamis- ja arvostusperiaatteiden asianmukaisuutta sekä testanneet lainasaamisten ja vakuuksien arvostamiseen liittyviä kontrolleja. ● Olemme riskiperusteisesti arvioineet vakuutuksien arvostusmenetelmiä aineistotarkastustoimenpiteillä. ● Olemme arvioineet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalleja, ja laskennassa käytettyjä keskeisiä olettamia sekä testanneet odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaprosessiin liittyviä kontrolleja. ● Olemme arvioineet ohjeiden vastaisen toiminnan vaikutuksia luottoriskiasemaan ja odotettavissa olevien luottotappioiden laskentaan. ● Tarkastukseen on osallistunut IFRS-, rahoitus- ja arvonmääritysasiantuntijoitamme. ● Lisäksi olemme arvioineet saamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita koskevien tilinpäätöksen liitetietojen asianmukaisuutta. 242 Taloudelliseen raportointiin liittyvä kontrolliympäristö ja tietojärjestelmät ● Oma Säästöpankki Oyj:n tilinpäätöksen oikeellisuuden kannalta keskeiset raportointiprosessit ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Tietojärjestelmien merkitys on keskeinen niin jatkuvuuden ja häiriötilanteiden kuin taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden näkökulmasta. ● Merkittävimmät riskit liittyvät tiedon eheyteen ja luotettavuuteen sekä palveluiden häiriöttömyyteen. ● Taloudellisen raportoinnin tietojärjestelmäympäristöllä, sen kehittämisellä sekä yksittäisten tietojärjestelmien sovelluskontrolleilla on siten merkittävä vaikutus valittavaan tilintarkastustapaan. ● Olemme muodostaneet käsityksen taloudelliseen raportointiin liittyvistä tietojärjestelmistä ja niiden kontrolliympäristöstä sekä testanneet niihin liittyvien sisäisten kontrollien tehokkuutta. Tarkastuksessa on hyödynnetty myös ulkoisilta palveluorganisaatioilta saatuja varmennusraportteja. ● Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt aineistontarkastustoimenpiteitä sekä data-analyysejä taloudellisen raportoinnin eri osa-alueisiin liittyen. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: ● Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä 243 johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. ● Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. ● Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. ● Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. ● Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. ● Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 9 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän 244 jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 27. helmikuuta 2025 245 Kestävyysraportin varmennus kertomus Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y- tunnus 2231936-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Oma Säästöpankki Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus” . Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet . Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Oma Säästöpankki Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. 246 Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: ● konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä ● siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; ● sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: ● Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. ● Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: ● Haastattelimme Oma Säästöpankki Oyj:n johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä. ● Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin. ● Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin soveltuvin osin. ● Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota. 247 ● Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon. ● EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon. ● Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä. Helsingissä 27. helmikuuta 2025 KPMG OY AB 248 Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Oma Säästöpankki Oyj:n (y- tunnus 2231936-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700LE1ECAPXC5UT18- 2024 -12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu — laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti — merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä — varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQM1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, — onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL- merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja — onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja — ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF- tilinpäätökseen 743700LE1ECAPXC5UT18-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä 249 liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Oma Säästöpankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 27.2.2025. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 13. maaliskuuta 2025 KPMG OY AB Tuomas Ilveskoski KHT 250 Yhtiötiedot Raportoitavan yhteisön nimi tai muu tunniste Oma Säästöpankki Oyj Yhteisön kotipaikka Suomi Yhteisön oikeudellinen muoto Oyj Kotivaltio Suomi Yhteisön rekisteröity osoite Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta, Suomi Pääasiallinen toimipaikka Lappeenranta Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankkitoimintaan, ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa. Emoyhtiön nimi Oma Säästöpankki Oyj

AI Terminal

More from Oma Säästöpankki Oyj

Talk to a Data Expert