AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Oma Säästöpankki Oyj

Annual Report (ESEF) Mar 5, 2024

Preview not available for this file type.

Download Source File

Tilinpäätös 2023

Sisällysluettelo

  • Hallituksen toimintakertomus
  • Strategia ja taloudelliset tavoitteet
  • Yhtiön liiketoiminta
  • Toimintaympäristö
  • Tulos
  • Tase
  • Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja
  • Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta
  • Yhtiökokouksen päätökset
  • Hallinto ja henkilöstö
  • Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuus
  • Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
  • Näkymät tilikaudelle 2024
  • Konsernin tilinpäätös
  • Emoyhtiön tilinpäätös
  • Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus
  • Tilintarkastuskertomus

Hallituksen toimintakertomus

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Oma Säästöpankki Oyj on nykyisin Pohjoismaiden nopeimmin kasvava ja Suomen kannattavin pankki. Liiketoiminnassa keskitytään vähittäispankkitoimintaan ja asiakkaille tarjotaan monipuolisia pankkipalveluja oman taseen kautta sekä välitetään yhteistyökumppaneiden tuotteita. Lisäksi yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhteistyökumppaneiden tuotteisiin kuuluu muun muassa luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat.

Tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaan koko toimialueella ja kaikissa edellä mainituissa asiakasryhmissä. Kasvua haetaan liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Yhtiö on ollut jo vuosia yksi Suomen kannattavimmista ja tehokkaimmista pankeista ja asema on tavoitteena säilyttää myös jatkossa.

Liiketoimintavolyymien kehitys perustuu orgaaniseen kasvuun, mutta yhtiö on strategiansa mukaisesti avoin myös yritysjärjestelyille. Keskeisenä ajatuksena on palvella asiakkaita henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä kanavissa. Tavoitteena on ensiluokkainen asiakaskokemus helpon saavutettavuuden kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään kustannustehokkuuteen sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.

Liiketoimintaprofiili on vakaa yhtiön keskittyessä vähittäispankkitoimintaan Suomessa. Tavoitteena on pitää yksittäiset asiakas- ja sijoitusriskikeskittymät rajattuina sekä organisaatiorakenne yksinkertaisena ja läpinäkyvänä. Yhtiö on määritellyt tarkat riskienhallinnan prosessit, riskinoton rajat sekä ohjeistukset asetettujen rajojen sisällä pysymiseksi.

Henkilöstö on sitoutunutta ja urakehitystä tuetaan monipuolisten tehtävien ja jatkuvan kehittymisen avulla. Noin puolet henkilöstöstä omistaa myös yhtiön osakkeita.

Yhtiön liiketoiminta

Yhtiö tarjoaa henkilö- ja yritysasiakkailleen täyden vähittäispankkipalveluiden valikoiman ja palvelee asiakkaitaan konttoriverkostossaan sekä kattavissa digitaalisissa palvelukanavissa. Tarjoama henkilöasiakkaille kattaa päivittäispankkipalvelut, erilaiset rahoitusratkaisut, säästämisen palvelut, varainhoidon palvelut, vakuutukset sekä perintö- ja perheoikeudelliset asiat. Yritysasiakkaiden palveluvalikoima kattaa maksuliikennepalvelut ja muut yritysten päivittäispankki- ja rahoituspalvelut, yrityseläkevakuutukset, sijoituspalvelut sekä lainopilliset ja muut neuvontapalvelut.

Omaa palvelutarjontaa on täydennetty yhteistyökumppaneiden tuottamilla palveluilla. Säästämisen ja sijoittamisen tuotevalikoimaan kuuluu omien tuotteiden, kuten tilien ja Debentuurilainojen lisäksi myös yhteistyökumppaneiden Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja Sp-Henkivakuutus Oy:n sijoittamisen ja säästämisen tuotteet. Vuoden 2023 lopussa asiakkailla oli yhtiön välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä yhteensä 942 milj. euroa.

Omia rahoituspalveluja täydentävät yhteistyökumppaneiden tuotteet kuten lainaturvavakuutukset ja erilaiset takaukset. Yhteistyökumppaneita näiden rahoitustuotteiden tarjoamisessa ovat muun muassa Sp-Henkivakuutus Oy ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Yhtiö toimii itsenäisenä Visa-korttien liikkeeseenlaskijana ja rahoittaa kortit taseestaan.

Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinta

Yhtiö toteutti suunnitellusti Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinnan helmi-maaliskuun vaihteessa. Liiketoiminnan hankinta kasvatti yhtiön tasetta yhteensä 1 448,0 milj. euroa ja samalla asiakasmäärä nousi yli 200 000 asiakkaaseen. Liiketoiminnan hankinnalla arvioidaan olevan merkittävä positiivinen tulosvaikutus yhtiön vuotuiseen tuloksentekokykyyn ja sen arvioidaan kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja lähivuosina noin 15-20 milj. euroa vuosittain. Pidemmällä aikavälillä liiketoiminnan Turun talousalueella arvioidaan kasvattavan merkittävästi yhtiön tuloskertymää. Yhtiön konttoriverkosto vahvistui yhdeksällä uudella yksiköllä Turun ja Varsinais-Suomen alueella.

Handelsbankenin Suomen pk-yritysasiakasliiketoiminnan hankinta

Oma Säästöpankki Oyj ja Svenska Handelsbanken AB sopivat toukokuussa järjestelystä, jossa yhtiö ostaa Handelsbankenin Suomen pk-yritysliiketoiminnan. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2024 jälkimmäisellä puolikkaalla. Tarkka ajankohta täsmentyy myöhemmin. Osana pk-yritysliiketoiminnan ostamista yhtiölle siirtyvät myös yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, pois lukien varainhoito- ja sijoituspalvelut. Ostettava pk-yritysliiketoiminta sijoittuu maantieteellisesti ympäri Suomen. Yhtiölle siirtyvän talletuskannan koko on noin 1,2 mrd. euroa ja luottokannan koko noin 460 milj. euroa 31.3.2023 tilanteessa. Liiketoimintakaupan kohteena on kaikkiaan noin 14 000 pk-yritysasiakasta. Lisäksi siirtyvät yrittäjien henkilökohtaiset pankkipalvelut, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin. Samalla Handelsbankenista siirtyy yhtiön palvelukseen noin 40 henkilöä vanhoina työntekijöinä.

Järjestelyn myötä pankin markkina-asema vahvistuu pk-yrittäjien keskuudessa Suomessa. Kasvavat liiketoimintavolyymit parantavat entisestään yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta sekä vahvistavat vuosittaista tuloksentekokykyä olennaisesti. Siirtyvä talletuskanta vahvistaa yhtiön maksuvalmiusasemaa eikä yritysjärjestelyyn liity erillistä rahoitustarvetta. Liiketoimintakaupalla ei ole olennaista vaikutusta yhtiön vakavaraisuuteen. Kauppahinta on transaktion toteutuspäivänä siirtyvien tase-erien nettoarvo lisättynä 15 milj. eurolla. Kauppahinta maksetaan käteisellä, joten transaktiolla ei ole vaikutusta yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrään. Viranomaishyväksyntä kaupan toteuttamiselle saatiin 24.7.2023.

Investoinnit asiakaskokemuksen kehittämiseen

Yhtiön keskeisenä tavoitteena on palvella asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja olla lähellä ja läsnä sekä digitaalisissa että perinteisissä palvelukanavissa. Strategian mukaisesti läsnäolo kasvukeskuksissa on keskeistä.Investoinnit jatkuivat palveluverkoston ja digitaalisten kanavien kehittämiseen tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Palveluverkoston laajentumisen myötä asiakastiloja Varsinais-Suomessa ja muualla Suomessa remontoitiin vastaamaan pankin palvelumallia.

Keskeisten hankkeiden eteneminen

Yhtiön hanke siirtymisestä IRB-menetelmän soveltamiseen etenee. Ensimmäisessä vaiheessa yhtiö hakee lupaa soveltaa IRB-menetelmän mukaista sisäistä riskiluokitusta vähittäisvastuiden luottoriskien pääomavaateiden laskentaan. Myöhemmin yhtiö tulee hakemaan vastaavaa lupaa myös yritysvastuille sekä uudistettaville vähittäisvastuille. Yhtiö jätti helmikuussa 2022 hakemuksen Finanssivalvonnalle IRB-menetelmän soveltamisesta vakavaraisuuslaskennassa, minkä jälkeen hakemusprosessi on edennyt valvojan kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. Lisäksi yhtiöllä on käynnissä viranomaisraportoinnin uudistushankkeita.

Henkilöstön osaamiseen panostaminen keskeistä

Henkilöstön kehittäminen ja osaamistason nostaminen ovat yksi yhtiön keskeisiä painopistealueita. Yhtiöllä on ollut parin viime vuoden aikana käynnissä laaja koulutusohjelma liittyen strategian ja yrityskulttuurin kirkastamiseen ja esihenkilötyötä on kehitetty pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Lisäksi on järjestetty jatkuvaa ja säännöllistä koulutusta henkilöstön osaamistason ylläpitämiseksi. Muiden säännöllisten koulutusten lisäksi yhtiö tarjoaa esihenkilöille ja asiantuntijoille mahdollisuuden suorittaa esimerkiksi APV1-, APV2-, APV ESG- ja LKV-tutkintoja ammattitaitonsa kehittämiseksi.

Nuoriin työntekijöihin panostaminen jatkui myös vuoden 2023 aikana. Työharjoittelupaikkoja tarjottiin AMK-, yliopisto- ja ammattiopistotasoisille opiskelijoille eri yksiköissä ja useita AMK- ja yliopiston lopputöitä laadittiin osana erilaisia kehityshankkeita. Yhtiö oli mukana 2023 Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa ja tarjosi 67 nuorelle kesätyömahdollisuuden.

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku

Yhtiö toteutti vuoden aikana kolme joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskua. Helmikuussa laskettiin liikkeeseen 350 miljoonan euron katettu joukkovelkakirjalaina ja huhtikuussa 250 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan korotus (tap issue). Huhtikuussa erääntyi 250 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina. Yhtiö laski liikkeelle marraskuussa ensimmäisen 500 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan.

6 Toimintaympäristö

Suomen talous on taantumassa ja Suomen Pankin ennusteen mukaan talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 loppupuolella. Korkeat korot ja hintojen nousu sekä epävarmuus tulevasta hidastavat kasvua. Investointien huomattava supistuminen vaikuttaa myös talouden toipumiseen.

(1 Tilastokeskuksen laskema vuosimuutos kuluttajahinnoissa oli joulukuussa 3,6 %. Inflaation nousuun vuoden takaiseen verrattuna vaikuttivat muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu. (3 Inflaatio on hidastunut viime kuukausina, mutta sen oletetaan nopeutuvan tilapäisesti lähitulevaisuudessa. Euroopan keskuspankki pyrkii varmistamaan, että keskipitkällä aikavälillä inflaatio palautuu 2 % tasolle. Joulukuussa 2023 EKP päätti pitää kaikki kolme ohjauskorkoa ennallaan. EKP nosti vuonna 2023 ohjauskorkoja yhteensä 1,0 prosenttiyksikköä. (2 Rahoitusolot Suomessa ovat kiristyneet vuoden 2023 aikana ja alkuvuoden nousun jälkeen korot ovat kääntyneet pieneen laskuun loppuvuoden aikana. Tammi- joulukuun aikana 12 kuukauden euribor-koron noteeraus on noussut noin 0,2 prosenttiyksikköä. (11 Korkojen nousun myötä kiristynyt rahapolitiikka, hintojen nousu sekä viennin heikko kysyntä ovat vaikuttaneet Suomen talouden kasvuun. Suomen Pankin alustavien laskelmien mukaan BKT:n ennustetaan supistuvan vuonna 2023 0,5 % ja vuonna 2024 0,2 %. Vuonna 2025 talouskasvun ennustetaan piristyvän 1,5 %:iin ja vuonna 2026 1,3 %:iin. (1 Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste kasvoi prosenttiyksikön edellisestä neljänneksestä ja oli heinä- syyskuussa 3,4 %. Kolmannella neljänneksellä kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna ja kulutusmenot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi 8,5 % ja hintamuutoksista puhdistettuna 4,1 % vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna. Investointiaste pieneni hieman edellisestä vuosineljänneksestä ja oli 11,8 %. Kotitalouksien investoinneista suurin osa muodostuu asuntoinvestoinneista. Yritysten investointiaste pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli 29,8 %. (4 Tilastokeskuksen mukaan työllisiä 15–74 vuotiaita oli joulukuussa 2023 lähes saman verran kuin vuosi sitten ja työttömiä oli 12 000 enemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2023 joulukuussa työllisyysaste oli 77,1 % (20–64 vuotiaat) ja työttömyysaste keskimäärin 7,1 %. (5 Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi joulukuussa 2023 edelleen negatiivisena, mutta kohosi hieman edellisestä vuodesta. Luottamusindikaattorin osatekijät ovat: arvio omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotukset kuluttajan oman talouden nykytilasta heikkenivät edelleen vuoden takaiseen verrattuna, mutta odotukset Suomen talouden nykytilasta kohenivat aavistuksen. (12 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko maassa vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuonna 2023 6,4 % verrattuna vuoden takaiseen. Eniten vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Helsingissä ja Vantaalla 8,0 % ja muualla Suomessa 4,8 % viime vuoteen verrattuna. Samaan aikaan kerros- ja rivitaloasuntojen kauppojen määrä kiinteistövälittäjien kautta väheni 23 % vertailukaudesta. (6 Joulukuussa asuntolainoja nostettiin 1,3 mrd. euron edestä, joka on 270 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. (7 Asuntolainojen kysynnän piristymiseen on voinut positiivisesti vaikuttaa hallituksen päätös varainsiirtovelan muutoksesta. (8 Uusien asuntoluottojen keskimääräinen korko oli joulukuussa 4,42 %. Joulukuussa 2023 kaikkien kotitalouksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu supistui 1,3 %. Yrityslainojen määrä kasvoi samalla ajanjaksolla 1,2 %. Kotitalouksien talletuksien määrä pieneni 12 kuukauden ajanjakson aikana yhteensä 2,8 %. (7 Tammi -joulukuussa 2023 vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi 24,9 % edellisvuoteen verrattuna. Konkurssien määrä on ollut kasvussa usean kuukauden ajan ja vuoden 2023 aikana konkurssiin haettuja yrityksiä on enemmän kuin 2009 finanssikriisin aikaan. (9 Uudiskohteisiin myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni syys-marraskuussa 17 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 6,6 milj. kuutiometriä. (10 Yhtiö on jatkanut varautumistaan taloudellisen toimintaympäristön epävarmuuksiin mm. lisäämällä likviditeetti- ja pääomapuskureita sekä lisäämällä suojaustoimenpiteitä.

1 ) Suomen Pankki, Suomen talous on taantumassa ja toipuminen takkuaa. Julkaistu 19.12.2023.
2) Suomen Pankki, EKP:n rahapoliittisia päätöksiä. Julkaistu 14.12.2023.
3) Tilastokeskus, Inflaatio 3,6 % joulukuussa 2023. Julkaistu 15.1.2024.
4) Tilastokeskus, Kotitalouksien säästämisaste oli positiivinen vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Julkaistu 18.12.2023.
5) Tilastokeskus, Työllisiä lähes saman verran ja työttömiä enemmän joulukuussa 2023 kuin vuosi sitten. Julkaistu 25.1.2024.
6) Tilastokeskus, Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuonna 2023 koko maassa. Julkaistu 26.1.2024.
7) Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, Rakennusalan hoitamattomien lainojen kasvu jatkunut. Julkaistu 31.1.2024.
8) Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, Marraskuussa asuntolainoja nostettiin enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. Julkaistu 4.1.2024.
9) Tilastokeskus, Joulukuussa 2023 konkursseja enemmän kuin 2009 finanssikriisin aikaan. Julkaistu 17.1.2024.
10) Tilastokeskus, Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni vuoden 2023 syys-marraskuussa 17 % vuodentakaisesta. Julkaistu 23.1.2024.
11) Suomen Pankki, Euribor -korkotaulukot. Julkaistu 5.1.2024.
12) Tilastokeskus, Kuluttajien luottamus syvällä joulukuussa 2023 – huolina oma rahatilanne ja työttömyys. Julkaistu 27.12.2023.

8 Oma Säästöpankki Oyj -konsernin tunnusluvut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022 Δ %
Korkokate 197 045 104 930 88 %
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 247 067 144 392 71 %
Liiketoiminnan kulut yhteensä -90 550 -73 062 24 %
¹⁾ Kulu-tuottosuhde, % 36,9 % 50,7 % -27 %
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto -17 126 -1 747 881 %
Tulos ennen veroja 138 048 69 226 99 %
Tilikauden tulos 110 051 55 379 99 %
Taseen loppusumma 7 642 906 5 941 766 29 %
Oma pääoma 541 052 364 961 48 %
¹⁾ Kokonaispääoman tuotto, ROA % 1,6 % 1,0 % 62 %
¹⁾ Oman pääoman tuotto, ROE % 24,3 % 14,5 % 68 %
¹⁾ Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 3,49 1,85 89 %
¹⁾ Omavaraisuusaste, % 7,1 % 6,1 % 15 %
¹⁾ Vakavaraisuussuhde (TC), % 16,5 % 14,9 % 11 %
¹⁾ Ydinpääomasuhde (CET1), % 14,9 % 13,3 % 12 %
¹⁾ Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % 14,9 % 13,3 % 12 %
²⁾ Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % 248,9 % 159,9 % 56 %
³⁾ Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), % 117,8 % 114,3 % 3 %
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 445 352 26 %
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 464 357 30 %

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä:

1-12/2023 1-12/2022 Δ %
¹⁾ Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 143 609 75 850 89 %
¹⁾ Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % 35,1 % 48,0 % -27 %
¹⁾ Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa 3,63 2,02 79 %
¹⁾ Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % 25,3 % 15,8 % 60 %

1) Tunnuslukujen sekä vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty tilinpäätöksen liitteessä K37. Vertailukelpoinen tulos esitetään tuloslaskelman yhteydessä.
2) LCR-laskentaa 31.12.2022 tarkennettu takautuvasti.
3) NSFR-laskentaa 31.12.2023 tarkennettu takautuvasti.

9

197,0 M€ 47,4 M€ -1,9 M€ 4,5 M€
Korkokate Nettopalkkiotuotot Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot
247,1 EUR milj .
1-12/2023
Liiketoiminnan tuotot 104,9 M€ 39,4 M€ -5,3 M€ 5,4 M€ 144,4 EURmilj.
Liiketoiminnan tuotot 1-12/2022

Tulos

Konsernin tammi-joulukuun tulos ennen veroja oli 138,0 (69,2) milj. euroa ja tilikauden tulos 110,1 (55,4) milj. euroa. Kulu-tuottosuhde oli 36,9 (50,7) %. Vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi-joulukuulta oli 143,6 (75,9) milj. euroa ja vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde 35,1 (48,0) %. Vertailukelpoisesta tuloksesta on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot sekä yritysjärjestelyihin ja muutosneuvotteluihin liittyvät kertaluontoiset kustannukset.

Tuotot

Liiketoiminnan tuotot yhteensä olivat 247,1 (144,4) milj. euroa. Liiketoiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 71,1 % vertailuvuoteen nähden. Liiketoiminnan tuottojen kasvu selittyy korkokatteen ja palkkiotuottojen vahvalla kasvulla. Vertailukelpoiset liiketoiminnan tuotot olivat 248,9 (149,7) milj. euroa ja vertailukelpoinen liiketoiminnan tuottojen kasvu oli 66,3 %. Raportointikaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavana eränä liiketoiminnan tuotoista on oikaistu rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -1,9 (-5,3) miljoonaa euroa.

Korkokate kasvoi 87,8 % ollen 197,0 (104,9) milj. euroa. Raportointikaudella korkotuotot kasvoivat 164,6 % ollen 322,5 (121,9) milj. euroa. Korkotuottojen merkittävä kasvu selittyy markkinakorkojen nousulla sekä lainakannan kasvulla, johon on vaikuttanut maaliskuussa toteutettu Liedon Säästöpankin hankinta. Korkoriskin hallintaan liittyvät suojaukset ovat myös kasvattaneet korkotuottoja ja näiden vaikutus korkotuottoihin oli 37,6 (7,0) milj. euroa. Kauden aikana lainakannan keskimääräinen marginaali on pysynyt lähes ennallaan.

Korkokulut kasvoivat merkittävästi vuoden takaiseen verrattuna ollen 125,5 (16,9) milj. euroa. Korkokulujen kasvuun on vaikuttanut korkotason noususta johtuneet korkeammat liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot. Korkokuluja ovat kasvattaneet myös korkoriskin hallintaan liittyvät suojaukset ja näiden vaikutus korkokuluihin oli -41,7 (-2,7) milj. euroa. Yhtiön asiakkaille maksamien talletuksien keskimääräinen korko oli 0,87 % (0,20 %) kauden lopussa.

Palkkiotuotot ja -kulut, nettoerä kasvoi 20,4 % ollen 47,4 (39,4) milj. euroa. Palkkiotuottojen yhteismäärä oli 56,6 (46,3) milj. euroa.

29,6 M€ 44,3 M€ 5,0 M€ 3,3 M€ 8,4 M€ 90,5 EUR milj.
Henkilöstökulut
Liiketoiminnan muut kulut pl. viranomais- ja yritysjärjestelyjen kulut
Viranomaiskulut
Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnankulut 1-12/2023 1-12/2022
24,3 M€ 35,7 M€ 4,2 M€ 1,3 M€ 7,5 M€ 73,1 EUR milj.

Korteista ja maksuliikenteestä saadut palkkiotuotot kasvoivat 37,9 % vertailu vuoteen verrattuna ja olivat 34,0 (24,4) milj. euroa. Kasvu selittyy pääosin volyymikasvulla. Luotonannosta perittävien palkkiotuottojen määrä oli 10,2 (11,9 ) milj. euroa. Luotonannosta saadut palkkiotuotot vähenivät raportointikaudella johtuen hidastuneesta uusluotonannosta. Taloudellisen ympäristön epävarmuus on yleisesti heikentänyt luottokysyntää markkinoilla.

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot olivat kaudella -1,9 (-5,3) milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4,5 (5,4) milj. euroa. Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy raportointikaudella kirjattu talletussuojamaksu 2,7 milj. euroa sekä Eurajoen Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjatun yhteisvastuuvelan uudelleen arvostuksesta tuloutunut 0,7 milj. euroa. Vertailukaudella liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin Eurajoen Säästöpankin liiketoimintakaupan yhteydessä kirjatun yhteisvastuuvelan uudelleen arvostuksesta tuloutunut 1,3 milj. euroa sekä konsernirakenteen muutoksesta aiheutunut 0,4 milj. euron positiivinen tulosvaikutus.

Kulut

Liiketoiminnan kulut kasvoivat 23,9 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Liiketoiminnan kulut yhteensä olivat 90,5 (73,1) milj. euroa. Raportointikaudelle on kirjattu vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja Liedon Säästöpankin hankinnasta ja Handelsbankenilta hankittavan liiketoiminnan järjestelystä 3,3 milj. euroa. Vertailukaudella liiketoiminnan kuluihin sisältyi Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnasta aiheutuneita kuluja 1,3 milj. euroa. Vertailukelpoiset liiketoiminnan kulut olivat 86,9 (71,7) milj. euroa. Vertailukelpoisten liiketoiminnan kulujen kasvu oli 21,1 %.

Henkilöstökulut kasvoivat 21,8 % ollen 29,6 (24,3) milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti kasvanut henkilöstömäärä Liedon Säästöpankin kanssa toteutetun yritysjärjestelyn seurauksena. Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa oli 464 (357), josta 69 (62) oli määräaikaisia.

Liiketoiminnan muut kulut nousivat 27,5 % ollen 52,5 (41,2) milj. euroa. Osa kasvusta selittyy yhtiön koon kasvun myötä nousseilla viranomaismaksuilla. Liiketoiminnan muut kulut -erä pitää sisällään viranomaismaksuja, toimisto-, IT-, edustus- ja markkinointikuluja sekä omassa käytössä olevien liiketilojen kustannuksia. Raportointikaudella kulujen kasvuun vertailukauteen nähden vaikutti henkilöstön lukumäärän kasvu sekä yritysjärjestelyihin liittyvät projektikulut. Raportointikaudella on kirjattu viranomaismaksuina vakausmaksua 2,2 milj. euroa sekä talletussuojamaksua 2,7 milj. euroa. Talletussuojamaksu katetaan vanhan talletussuojarahaston palautuksilla. Yhteensä viranomaismaksuja kirjattiin 5,0 (4,2) milj. euroa.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat 8,4 (7,5) milj. euroa.

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot

Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kasvoivat vertailuvuoteen nähden ja olivat -17,1 milj. euroa, kun vertailukautena kirjatut rahoitusvarojen arvonalentumistappiot olivat -1,7 milj. euroa. Kasvuun vaikuttivat yhtiön varautuminen yleisen taloustilanteen heikentymiseen ja ennakoidusti toteutetut alaskirjaukset, joista yksittäisen asiakkaan tulosvaikutus oli 5 milj. euroa.

Tammi-joulukuun aikana odotettavissa olevien luottotappioiden määrä väheni 1,9 milj. euroa, se kohdistui saamisiin asiakkailta ja taseen ulkopuolisiin eriin. Raportointikaudella odotettavissa olevia luottotappioita kirjattiin 10,6 milj. euroa ja varauksista purettiin suunnitellusti lopullisen luottotappiokirjauksen yhteydessä yksittäiseen asiakkaaseen kohdistuva johdon harkintaan perustuva lisävaraus 12,5 milj. euroa. Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä kasvoi vertailuvuoteen nähden ja oli tammi-joulukuun aikana 19,0 (3,8) milj. euroa. Toteutuneista luottotappioista yksittäisen asiakkaan osuus oli 13,8 milj. euroa ja kaudelle kohdistuva tulosvaikutus oli -1,3 milj. euroa.

Raportointikaudella yhtiö päivitti odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) laskentamalleja, joiden vaikutus oli 0,8 milj. euroa. Vertailukaudella vuoden 2022 aikana mallikehityksen seurauksena odotettavissa olevien luottotappioiden määrä väheni 2,6 milj. euroa.

Yhtiön tekemän arvioinnin perusteella Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset yhtiön luottokantaan jäivät rajallisiksi, jonka vuoksi yhtiö purki ensimmäisellä neljänneksellä koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan liittyvän harkinnanvaraisen varauksen 0,9 milj. euroa.

Ensimmäisellä neljänneksellä Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon. Johdon harkintaan perustuvana käyvän arvon oikaisuna kirjattiin 8,0 milj. euron kirjaus. Toisella neljänneksellä yhtiö kohdisti liiketoimintakaupassa siirtyneiden lainojen saatavakantaan käyvän arvon oikaisua 0,7 milj. euroa. Raportointihetkellä yhtiöllä on taseeseen kirjattu 7,3 milj. euroa saatavakantaan tehtyä käyvän arvon oikaisua. Viimeisellä neljänneksellä kirjattiin 1,0 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus, jolla yhtiö jatkoi varautumistaan taloudellisen ympäristön epävarmuuteen. Yhtiöllä on raportointikauden lopussa taseeseen kirjattu johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia sekä käyvän arvon oikaisuja yhteensä 8,3 milj. euroa. Tehdyt lisävaraukset kohdistuvat vaiheeseen 2.

Tase

Konsernin taseen loppusumma kasvoi tammi-joulukuun 2023 aikana 7 642,9 (5 941,8) milj. euroon. Kasvua oli 28,6 %. Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinta kasvatti taseen loppusummaa 1 448,0 milj. euroa.

Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset yhteensä kasvoivat tammi-joulukuussa 27,1 % nousten 6 189,4 (4 868,7) milj. euroon. Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinta kasvatti lainoja ja saamisia 1 399,8 milj. euroa. Edellisten 12 kuukauden aikana myönnettyjen lainojen keskimääräinen koko on ollut noin 128 tuhatta euroa.

Luottokanta asiakasryhmittäin (pl. luottolaitokset), ennen odotettavissa olevia luottotappioita

Luottosaldo (1000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Yksityisasiakkaat 3 585 722 2 858 099
Yritysasiakkaat 1 255 520 1 093 700
Asuntoyhteisöt 736 068 461 339
Maatalousasiakkaat 300 447 271 112
Muut 154 776 94 618
Yhteensä 6 032 533 4 778 869

Sijoitusomaisuus

Konsernin sijoitusomaisuus kasvoi kauden aikana 1,6 % 561,4 (552,6) milj. euroon. Sijoitusomaisuuden hallinnan ensisijainen tarkoitus on yhtiön likviditeettiaseman turvaaminen.

Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Aineettomia hyödykkeitä ja liikearvoa oli taseelle kirjattuna vuoden lopussa 13,6 (8,6) milj. euroa. Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinnasta kirjattiin liikearvoa 4,4 milj. euroa.

Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille

Velat luottolaitoksille ja yleisölle ja julkisyhteisöille, 3 943,6 (3 355,0) milj. euroa, kasvoivat kauden aikana 17,5 %. Erä muodostuu pääosin yleisöltä vastaanotetuista talletuksista, jotka olivat joulukuun lopussa 3 733,3 (3 113,9) milj. euroa. Liedon Säästöpankin pankkiliiketoiminnan hankinnan vaikutus talletuskannan kasvuun oli 907,7 milj. euroa. Velat luottolaitoksille olivat 165,3 (242,5) milj. euroa.

Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen yhteismäärä kasvoi kauden aikana 40,4 % nousten 2 930,1 (2 087,0) milj. euroon. Yhtiö laski liikkeeseen helmikuussa 350 milj. euron ja marraskuussa 500 milj. euron katetun joukkovelkakirjalainan.# Oma Säästöpankki Oyj

Näiden lisäksi laskettiin liikkeeseen huhtikuussa 250 milj. euron joukkovelkakirjalainan korotus (tap issue). Huhtikuussa erääntyi 250 milj. euron katettu joukkovelkakirjalaina. Yleiseen liikkeeseen laskettujen velkakirjojen tarkempi erittely on esitetty liitteessä K13. Kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena oli lainoja 3 024,0 (2 100,1) milj. euroa.

Oma pääoma

Konsernin oma pääoma , 541,1 (365,0) milj. euroa, kasvoi kauden aikana 48,2 %. Oman pääoman muutos selittyy pääosin kauden vahvalla tuloksella, käyvän arvon rahaston muutoksella, osinkojen maksulla sekä suunnatulla osakeannilla. Yhtiö toteutti ensimmäisellä vuosineljänneksellä maksullisen suunnatun osakeannin Liedon Säästöpankille. Suunnatussa annissa annettiin merkittäväksi 3 125 049 osaketta. Suunnatun annin painavana syynä oli yhtiön pankkitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen uudelle toimialueelle liiketoimintakaupalla. Osakeanti 65,0 milj. euroa kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Oma Säästöpankki Oyj:n hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä 31.12.2023 oli 201 386 kappaletta. Yhtiö luovutti maaliskuussa 29 461 yhtiön hallussa ollutta osaketta osakepalkkiojärjestelmän 2020 –2021 vuoden 2023 palkkioerän palkkioon oikeutetuille henkilöille. Yhtiö suoritti varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2023 antaman valtuutuksen perusteella omien osakkeiden hankintaan liittyvän takaisinosto-ohjelman syys-marraskuussa. Osakkeita hankittiin avainhenkilöiden osakeperusteisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseen.

31.12.2023 31.12.2022
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin (pois lukien omat osakkeet) 31 546 596 29 990 687
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (pois lukien omat osakkeet) 33 073 851 30 019 341
Omien osakkeiden lukumäärä 201 386 130 847
Osakepääoma (1 000 euroa) 24 000 24 000

Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 41,9 (34,8) milj. euroa, muodostuivat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä joulukuun lopussa oli 330,6 (291,2) milj. euroa, koostuivat pääasiassa käyttämättömistä luottojärjestelyistä.

Talletussuojarahaston ja sijoittajien korvausrahaston suoja

Talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. Talletussuojasta vastaava taho on Rahoitusvakausvirasto. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan korvauskelpoiset saamiset enintään 100 000 euroon asti. Sijoittajien korvausrahaston varoista korvataan ei- ammattimaisten sijoittajien saamiset Oma Säästöpankki Oyj:ltä yhteensä enintään 20 000 euroon saakka.

Konsernin vakavaraisuuden ja riskienhallinta

Vakavaraisuudenhallinta

Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on yhtiön riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan yhtiön riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi yhtiö asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin, kuten taseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissaan yhtiö arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari I:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot.

Yhtiön hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisista toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit.

Yhtiö toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella yhtiö kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä.

Yhtiön vakavaraisuuden hallinnasta vastaa yhtiön hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Hallitus käy vuosittain läpi yhtiön vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat.

Vakavaraisuusasema ja omat varat

Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuussuhde (TC) kasvoi ja oli kauden lopussa 16,5 (14,9) %. Ydinpääomasuhde (CET1) oli 14,9 (13,3) %. Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Riskipainotetut erät kasvoivat 29,6 % ollen 3 300,0 (2 546,5) milj. euroa. Riskipainotettuja eriä kasvatti merkittävimmin Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankkiminen. Oma Säästöpankki -konserni soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Markkinariskin pääomavaade lasketaan perusmenetelmällä valuuttapositiolle. Yhtiön hanke siirtymisestä IRB-menetelmän soveltamiseen etenee suunnitellusti.

Katsauskauden lopussa konsernin pääomarakenne oli vahva ja koostui suurimmalta osin ydinpääomasta (CET1). Konsernin omat varat (TC), 544,5 (379,0) milj. euroa , ylittivät 148,1 milj. eurolla omien varojen kokonaispääomavaatimuksen 396,5 (305,8) milj. euroa. Ensisijainen pääoma (T1) 490,9 (339,5) milj. euroa oli kokonaisuudessaan ydinpääomaa (CET1) ja toissijainen pääoma (T2) 53,6 (39,5) milj. euroa koostui debentuurilainoista. Omia varoja kasvattivat merkittävimmin Liedon Säästöpankille suunnatun osakeannin varat 65,0 milj. euroa sekä tilikauden 2023 kertyneet voittovarat, jotka on sisällytetty ydinpääomaan Finanssivalvonnan myöntämällä luvalla, sekä helmikuussa liikkeeseen laskettu 20 milj. euron debentuurilaina. Käyvän arvon rahaston kasvaminen 14,7 milj. eurolla kasvatti omia varoja.

Oma Säästöpankki -konsernin vakavaraisuuslaskennan pääerät (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Ydinpääoma ennen vähennyksiä 505 611 348 692
Vähennykset ydinpääomasta -14 663 -9 204
Ydinpääoma (CET1) yhteensä 490 948 339 488
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä - -
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta - -
Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä - -
Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 490 948 339 488
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 53 571 40 000
Vähennykset toissijaisesta pääomasta - -500
Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 53 571 39 500
Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä 544 519 378 988
Riskipainotetut erät
Luotto- ja vastapuoliriski 2 926 776 2 281 829
Vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 50 949 31 658
Operatiivinen riski 322 280 233 043
Riskipainotetut erät yhteensä 3 300 005 2 546 530
Ydinpääomasuhde (CET1), % 14,88 % 13,33 %
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % 14,88 % 13,33 %
Vakavaraisuussuhde (TC), % 16,50 % 14,88 %

Pankkien kokonaispääomavaatimus koostuu Pilari I mukaisesta vähimmäispääomavaatimuksesta (8,0 %) sekä erilaisista lisäpääomavaatimuksista. Lisäpääomavaatimuksia ovat muun muassa luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaade (2,5 %), harkinnanvarainen Pilari II mukainen SREP-vaade, muuttuva lisäpääomavaade sekä järjestelmäriskipuskuri. Finanssivalvonta säilytti päätöksessään 27.2.2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle asettamansa valvontaviranomaisen arvioon perustuvan SREP-vaateen, 1,5 %, ennallaan. Päätös on voimassa toistaiseksi 30.6.2023 alkaen, kuitenkin enintään 30.6.2026 asti. SREP -vaade on mahdollista täyttää osin ensisijaisella lisäpääomalla ja toissijaisella pääomalla ydinpääoman lisäksi. Riskimittareihin pohjautuvan kokonaisarvion mukaan perusteita muuttuvan lisäpääomavaatimuksen soveltamiselle ei ole, ja siten Finanssivalvonta säilytti muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan 0 %:ssa. 30.3.2023 Finanssivalvonta asetti 1,0 % suuruisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen suomalaisille luottolaitoksille pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi. Päätös tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.4.2024 ja se tulee kattaa konsolidoidulla ydinpääomalla. Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla ohjeellisen omien varojen lisäpääomasuosituksen. Ohjeellinen lisäpääomasuositus, 1,0 %, tulee kattaa ydinpääomalla ja suositus on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen.

Konsernin pääomavaade 31.12.2023 (1 000 euroa) Pilari I vähimmäis- pääomavaade* Pilari II (SREP) - vaade* Kiinteä lisäpääoma- vaade Muuttuva lisäpääoma- vaade** O-SII Järjestelmäriski- puskuri Pääomavaade yhteensä Pääoma
CET1 4,50 % 0,84 % 2,50 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 7,86 % 259 299
AT1 1,50 % 0,28 % 1,78 % 58 781
T2 2,00 % 0,38 % 2,38 % 78 375
Yhteensä 8,00 % 1,50 % 2,50 % 0,01 % 0,00 % 0,00 % 12,01 % 396 455
  • AT1 - ja T2-pääomavaateet mahdollista täyttää CET1 -pääomalla
    ** Konsernin vastuiden maantieteellinen jakauma huomioiden

Vähimmäisomavaraisuusaste

Oma Säästöpankki -konsernin vähimmäisomavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 6,3 (5,6) % vakavaraisuusasetuksen sitovan vaatimuksen ollessa 3 %. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu voimassa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa yhtiön ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Yhtiö seuraa liiallista velkaantumista osana vakavaraisuuden hallintaprosessia. Konsernin vähimmäisomavaraisuus - suhdeluvulle on asetettu sisäinen minimitavoitetaso osana kokonaisriskistrategiaan kuuluvaa riskibudjetointia.# Finanssivalvonta asetti lokakuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:lle luottolaitostoiminnasta annetun lain nojalla harkinnanvaraisen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimuksen. Harkinnanvarainen vähimmäisomavaraisuusasteen lisäpääomavaatimus (Pilari II), 0,25 %, tulee kattaa ensisijaisella pääomalla ja vaade on voimassa toistaiseksi 31.3.2024 alkaen, kuitenkin enintään 31.3.2026 saakka

Vähimmäisomavaraisuusaste (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Ensisijainen pääoma 490 948 339 488
Vastuiden kokonaismäärä 7 749 639 6 093 644
Vähimmäisomavaraisuusaste, % 6,34% 5,57%

Maksuvalmiusvaatimus ja pysyvä varainhankinta

Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR, Liquidity Coverage Ratio) säilyi hyvällä tasolla ollen kauden lopussa 248,9 (159,9) %, kun maksuvalmiusvaatimuksen vähimmäistaso on 100 %.

Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut Venäjään ja Valko -Venäjään kohdistuviin maailmanlaajuisiin pakotteisiin ja kasvaneisiin suurvaltajännitteisiin. Vuonna 2021 alkanut ja hyökkäyssodan pakotteiden myötä kiihtynyt inflaatio on pakottanut keskuspankin nostamaan ohjauskorkoaan, jolloin korkotaso on säilynyt korkealla tasolla vuoden 2023 loppuun saakka. Vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinakorot kääntyivät kuitenkin laskuun inflaatio- odotusten hellittäessä. Inflaatiopaineet säilyvät kuitenkin normaalia korkeammalla tasolla matalan työttömyyden sekä kohonneiden palkkatasojen seurauksena, jolloin vuoden 2024 aikana koroissa nähdään todennäköisesti edelleen suurta heiluntaa. Pitkittynyt inflaatio sekä korkea korkotaso heijastuvat epävarmuuden kasvuna erityisesti jälleenrahoitusmarkkinoilla. Kohonnut korkotaso näkyy puolestaan markkinaehtoisen rahoituksen kustannusten nousuna. Kustannusten noususta huolimatta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Yhtiön likviditeetti on säilynyt talouden yleisestä epävarmuudesta huolimatta vuonna 2023 vakaalla tasolla, ja lisäksi yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä. Lainojen liikkeeseenlasku tapahtui yhtiön 3 mrd. euron joukkovelkakirjalainaohjelman alla.

LCR & NSFR 31.12.2023 31.12.2022
LCR* 248,9 % 159,9 %
NSFR* 117,8 % 114,3 %
  • LCR- ja NSFR-laskentaa 31.12.2022 tarkennettu takautuvasti

Pysyvän varainhankinnan tunnusluku NSFR (Net Stable Funding Ratio) oli kauden lopussa 117,8 (114,3) % tunnusluvun vähimmäisvaatimuksen ollessa 100 %. NSFR-tunnusluku on noussut uusien liikkeeseenlaskujen myötä. Lisäksi yhtiön tulevien vuosien rahoitussuunnitelma tukee NSFR:n kehitystä myös jatkossa.

Kriisinratkaisusuunnitelma

Euroopan parlamentin ja unionin direktiivi 2014/59/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä implementoitiin Suomessa 1.1.2015 alkaen (Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta). Kriisinratkaisulain toteuttamiseksi perustettiin Rahoitusvakausvirasto (Laki rahoitusvakausvirastosta, 1195/2014), joka vahvisti yhtiölle kriisinratkaisu- suunnitelman ensimmäisen kerran joulukuussa 2017. Rahoitusvakausvirasto antoi Oma Säästöpankki Oyj:lle kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 §:ssä tarkoitettua omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) koskevan päätöksen 6.4.2022. Päätöksen mukainen vaatimus koostuu 17 kokonaisriskiin pohjautuvasta vaatimuksesta (9,5 %) ja vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävään vastuiden kokonaismäärään pohjautuvasta vaatimuksesta (3 %). MREL- vaatimukset tulee täyttää täysimääräisesti 30.6.2022 alkaen. Tilanteessa 31.12.2023 Oma Säästöpankki Oyj täyttää asetetun vaateen omilla varoilla.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle, ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa yhtiön riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriski, markkinariski sisältäen korko- ja hintariskin, rahoitusriski, kiinteistöriski sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Yhtiö seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Oma Säästöpankki Oyj noudattaa tiedonantovelvollisuuttaan julkistamalla tilinpäätöksessään tiedot riskeistä, niiden hallinnasta ja vakavaraisuudesta. Lisäksi yhtiö julkaisee Capital and Risk Management Report -dokumentin tilinpäätöksestä erillisenä asiakirjana.

Periaatteet ja organisointi

Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa yhtiön maineelle. Riskienhallinnan näkökulmat ovat myös mukana liiketoimintapäätöksissä arvioitaessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -alueita sekä riskin suhdetta tuottoon. Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu hallituksen yhtiölle vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskinottohalukkuuteen, riskienhallintapolitiikkaan ja - ohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Yhtiö kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Yhtiöllä ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden liian suuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä yhtiö niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Yhtiön hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan säännöllisesti riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Yhtiö pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Yhtiön vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa yhtiön eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon yhtiön toiminnan luonteen ja laajuuden.

Yhtiöön on perustettu liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokkaan ja kattavan sisäisen valvonnan toteutuminen.

Riippumattomat toiminnot:
* Riippumaton riskienvalvontatoiminto
* Säännösten noudattamisen varmistaminen (compliance-toiminto)
* Sisäinen tarkastus

Riskienvalvonnan ja compliancen järjestelyt

Riskienvalvonnan ja säännösten noudattamisen riippumattoman valvonnan suorittavat riskienvalvontatoiminto sekä yhtiön compliance-toiminto. Riskienvalvontatoiminto ylläpitää riskienhallinnan toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen riskienhallinnassa ja riskinottohalukkuuden asettamisessa. Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa yhtiön liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin, ja että kaikki uudet ja 18 olennaiset, aikaisemmin tunnistamattomat riskit, tulevat yhtiön liiketoimintojen riskienhallinnan piiriin.

Compliance-toiminto varmistaa, että yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminto myös huolehtii, että noudatetut toimintatavat ja yhtiön sisäiset ohjeet on sovitettu yhteen lainsäädännön sekä muista säännöksistä tulevien vaatimusten kanssa. Compliance-toiminnon tavoitteena on yhtiön compliance -kulttuurin edistäminen.

Riskienvalvontatoiminto ja compliance-toiminto toimivat suoraan toimitusjohtajan alaisina.

Oma Säästöpankki Oyj:n sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa, jonka tehtävänä on tarkastaa sisäisen valvontajärjestelmän, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta pankin eri yksiköissä ja toiminnoissa. Sisäinen tarkastus tukee yhtiön ylintä johtoa sekä organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation prosesseihin ja tuottamaan lisäarvoa Oma Säästöpankki Oyj:lle ja parantamaan sen toimintavarmuutta.

Luottoluokitukset

S&P Global Ratings vahvisti kesäkuussa 2023 Oma Säästöpankki Oyj:n pitkäaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen BBB+ sekä lyhytaikaiselle varainhankinnalle luottoluokituksen A-2. Pitkäaikaisen luottoluokituksen näkymä on vahvistettu vakaaksi. Lisäksi S&P Global Ratings on vahvistanut yhtiön joukkovelkakirjaohjelmalle luokituksen AAA.

Pilari III julkistamisperiaatteet

Oma Säästöpankki -konserni julkaisee Euroopan parlamentin ja neuvostonasetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset kahdeksannen osan ja sitä täydentävän asetuksen (EU) 2019/876 mukaiset tiedot vakavaraisuudesta ja riskienhallinnasta vuosittain Capital and Risk Management Report -julkaisussaan. Puolivuosikatsauksen yhteydessä julkaistaan erillisenä raporttina Pilari III mukaiset tiedot olennaisilta osin. Yhtiön riippumattomat toiminnot arvioivat ja todentavat julkaistujen tietojen asianmukaisuuden. Yhtiön hallitus arvioi riippumattomien toimintojen esityksestä, antavatko julkistetut tiedot markkinaosapuolille kattavan käsityksen yhtiön riskiprofiilista.

Yhtiökokouksen päätökset

Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 30.3.2023. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 2022 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle ja hyväksyi palkitsemisraportin.# Lisäksi yhtiökokous päätti seuraavista asioista:

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2022 maksetaan varsinaista osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka ovat osingon täsmäytyspäivänä 3.4.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Hallituksen jäsenten palkkiot

Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 55 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 41 250 euroa vuodessa ja muille jäsenille 27 500 euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiot kustakin hallituksen kokouksesta 1 000 euroa ja kustakin yhden asian sähköpostikokouksesta tai valiokunnan kokouksesta 500 euroa. Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytys on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan. Suositus on, että hallituksen jäsen ei luovuta vuosipalkkiona saamiaan osakkeita ennen kuin hänen jäsenyytensä hallituksessa on päättynyt.

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitseminen

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Aila Hemminki, Aki Jaskari, Timo Kokkala, Jyrki Mäkynen, Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uudeksi jäseneksi Jaakko Ossa toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastajan valitseminen ja palkkio

Tilintarkastajaksi valittiin jatkamaan tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KTM, KHT Tuomas Ilveskoski. Tilintarkastajan palkkiot maksetaan yhtiön hyväksymän kohtuullisen laskun perusteella.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista, omien osakkeiden luovuttamisesta sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta, sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin:

  • Osakkeet ja erityiset oikeudet voidaan antaa tai luovuttaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta.
  • Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta, mikä vastaa yhtiökokouksen päivänä noin 12 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
  • Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista, että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti ja kumoaa aikaisemmat yhtiökokouksen antamat valtuutukset päättää osakeannista sekä optio- oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla seuraavin ehdoin:

  • Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 1 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin 3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista kokouskutsupäivän tilanteen mukaan, kuitenkin siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden lukumäärä ei kerrallaan ylitä 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Tähän määrään lasketaan yhtiöllä itsellään ja sen tytäryhteisöllä olevat omat osakkeet osakeyhtiölain 15 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
  • Hallitus valtuutettiin päättämään, miten omia osakkeita hankitaan. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti.

Hallitus

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallitus piti vuoden aikana 16 kokousta, joista viisi oli sähköpostikokouksia.

Hallituksen varsinaiset jäsenet:

  • Hallituksen puheenjohtaja Jarmo Salmi
  • Varapuheenjohtaja Jyrki Mäkynen
  • Jäsen Aila Hemminki
  • Jäsen Aki Jaskari
  • Jäsen Timo Kokkala
  • Jäsen Jaakko Ossa (30.3.2023 alkaen)
  • Jäsen Jarmo Partanen (30.3.2023 saakka)
  • Jäsen Jaana Sandström

Hallinto ja henkilöstö

Oma Säästöpankki Oyj-konsernin palveluksessa oli vuoden 2023 aikana keskimäärin 445 henkilöä. Yhtiön tavoite on, että jokaisella työntekijällä on selkeä rooli organisaatiossa sekä riittävästi vastuuta ja työtehtäviä. Yhtiö panostaa laajasti henkilöstönsä osaamisen ja kyvykkyyden kehittämiseen. Henkilöstön kouluttaminen ja kehittäminen erilaisin teemoin koulutustilaisuuksina, webinaareina ja verkkokoulutuksin ovat yhtiön jatkuvaa osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä. Henkilöstö on yleisesti hyvin tyytyväistä ja sitoutunutta. Huomattava osa yhtiön henkilöstöstä omistaa yhtiön osakkeita. Henkilöstötyytyväisyys on yksi yhtiön keskeisiä toiminnan ja onnistumisen mittareita. Yhtiö seuraa henkilöstötyytyväisyyttä vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä. Henkilöstön yleinen tyytyväisyys oli erinomaisella tasolla 4,5/5 joulukuussa 2023.

Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän periaatteet on kuvattu erillisessä hallituksen hyväksymässä dokumentissa Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on löydettävissä yhtiön verkkosivuilta.

Palkitsemisjärjestelmät

Yhtiö noudattaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun palkitsemisjärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt palkitsemisjärjestelmien yleiset periaatteet sekä valvoo ja arvioi niiden toimivuutta ja noudattamista säännöllisesti. Palkitsemisjärjestelmä on yhtiön liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa yhtiön pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on auttaa yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa henkilöstöä kannustamalla ja sitouttamalla. Palkitsemisella vaikutetaan myös työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa yhtiön hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.

Yksi palkitsemisen muodoista on henkilöstörahasto. Henkilöstörahastolla tarkoitetaan yhtiön henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, jonka tarkoitus on yhtiön sille suorittamien tulos- ja voitto-palkkioerien ja muiden henkilöstörahastolain mukaisten varojen hallinta. Henkilöstörahaston tarkoituksena on palkita koko henkilöstöä tavoitteiden saavuttamisesta sekä parantaa yhtiön tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellista osallistumista. Yhtiön hallitus päättää vuosittain henkilöstörahastoon jaettavissa olevan voittopalkkioerän sekä sen jakamisen perusteena olevat tavoitteet. Henkilöstörahaston jäseneksi tulevat kaikki 6 kuukautta työsuhteessa olleet omasäästöpankkilaiset pois lukien toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Henkilöstörahaston säännöt määrittävät sen, miten henkilöstörahasto jakaa voittopalkkion edelleen jäsenilleen. Henkilöstörahaston toimintaa säätelee henkilöstörahastolaki.

Yhtiöllä oli tilikaudella käynnissä osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintajakso vuosille 2022-2023. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa, tavoitteita ja yhtiön pitkän aikavälin etua. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa jäsenilleen kilpailukykyisen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvan palkkiojärjestelmän. Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehdot noudattavat yhtiön palkitsemispolitiikassa esitettyjä muuttuvan palkitsemisen periaatteita. Järjestelmiin kuuluvilla henkilöillä ei ole ansaintajaksolla muita muuttuvan palkitsemisen palkkiojärjestelmiä. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Helmikuussa 2020 perustetussa osakepalkkiojärjestelmässä (2020-2021) oli yksi kahden vuoden mittainen ansaintajakso. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa 2023 kannustinjärjestelmästä 29 461 osaketta maksuun sisältäen rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuului 10 avainhenkilöä.

Tilikaudelle kohdistuvat palkat ja palkkiot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa K21 Henkilöstökulut. Yhtiö julkaisee palkitsemisraportin tilinpäätöksen yhteydessä.

Tilintarkastajat

Yhtiön tilintarkastajana on 29.3.2019 alkaen toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudella on toiminut KTM, KHT Tuomas Ilveskoski.

Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuus

Yhtiö on raportoinut vastuullisuudesta jo vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2020 raportointi laajeni ja mukaan tuli yhtiön ympäristövaikutuksien tarkastelu hiilijalanjäljen kautta GHG Protocol -standardin mukaisesti. Vuodesta 2022 lähtien vastuullisuusohjelma ja -raportti on laadittu GRI-standardien periaatteiden mukaisesti. Nykyisellä raportoinnilla syvennetään ja edistetään vastuullisuustyötä vastaamaan ennakolta yhä tiukentuvia vastuullisuusvaatimuksia ja valmistaudutaan tulevan CSRD sääntelyn raportointivaateisiin.# Yhtiön vastuullisuustyö

Yhtiön vastuullisuustyö perustuu arvoihin ja liiketapaperiaatteisiin, sidosryhmien odotuksiin sekä 22 toimintaan vaikuttaviin megatrendeihin, joiden pohjalta on määritelty kolme tärkeintä vastuullisuusteemaa – olemme lähellä ja läsnä ihmistä, edistämme yhteistä hyvinvointia sekä edistämme kestävää kehitystä. Yhtiö rakentaa kestävää taloutta sekä tukee ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Yrityksen tuotteita ja palveluita pyritään kehittämään sellaisiksi, että ne kannustavat asiakkaita vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Yrityksen oma toiminta pyritään puolestaan suunnittelemaan mahdollisimman vähähiiliseksi, jotta yrityksen kokonaishiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Yritysvastuu raportti julkaistaan osana yhtiön vuosikertomusta ja sisältää myös selvitystyön ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja riskeistä sekä hiilijalanjälkituloksen yrityksen varsinaisesta toiminnasta. Raportissa tarkastellaan toiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan huolellisuusvelvoitetta ja olennaisuutta noudattaen.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti tammikuussa yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettavan edelleen seitsemän. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen nykyiset hallituksen jäsenet Aila Hemminki, Aki Jaskari, Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa, Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uutena jäsenenä Essi Kautonen. Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan, ei ole tiedossa.

Näkymät tilikaudelle 2024

Yhtiön kannattava kasvu jatkuu edelleen asiakaskokemukseen ja palveluverkostoon toteutettujen investointien vauhdittamana. Handelsbankenilta hankittava pk-yritysasiakasliiketoiminta parantaa yhtiön tuloksentekokykyä vuoden 2024 toisesta vuosipuoliskosta alkaen. Oma Säästöpankki Oyj antaa tulosohjeistuksen vuodelle 2024 vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja osalta. Kehitystä arvioidaan sanallisena kuvauksena vertailukauteen verrattuna. Tulosohjeistus perustuu koko vuoden ennusteeseen, jossa on otettu huomioon vallitseva markkina- ja liiketoimintatilanne. Arviot perustuvat johdon näkemykseen konsernin liiketoiminnan kehityksestä. Arvioimme konsernin vertailukelpoisen tuloksen ennen veroja säilyvän nykyisellä erinomaisella tasolla tilikaudella 2024 (vertailukelpoinen tulos ennen veroja tilikaudella 2023 oli 143,6 milj. euroa).

Taloudelliset tavoitteet

Oma Säästöpankin hallitus on vahvistanut seuraavat taloudelliset tavoitteet:

  • Kasvu: 10–15 prosentin vuotuinen liiketoiminnan kokonaistuottojen kasvu nykyisissä vallitsevissa markkinaolosuhteissa
  • Kannattavuus: Kulu-tuottosuhde alle 45 prosenttia
  • Oman pääoman tuotto (ROE): Oman pääoman tuotto (ROE) yli 16 prosenttia pitkällä tähtäimellä
  • Vakavaraisuus: Ydinpääomasuhde (CET1) vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella.

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön tavoitteena on maksaa tasaista ja kasvavaa osinkoa, vähintään 20 prosenttia nettotuloksesta. Yhtiön hallitus arvioi jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen ja yhtiön vakavaraisuusvaatimusten ja -tavoitteen edellyttämän omien varojen määrän välisen tasapainon vuosittain sekä tekee tämän arvion perusteella esityksen jaettavan osingon tai pääomanpalautuksen määrästä.

Hallituksen voitonjakoehdotus yhtiökokoukselle

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2023 vahvistettavan tilinpäätöksen perusteella emoyhtiön voitonjakokelpoisista varoista maksetaan varsinaista osinkoa 0,67 euroa ja lisäosinkoa 0,33 euroa, eli yhteensä 1,00 euroa, jokaiselta vuodelta 2023 osinkoon oikeuttavalta osakkeelta. Varsinainen osinko on yhtiön osinkopolitiikan mukainen ja lisäosinkoa esitetään tilikauden 2023 ennätystuloksen ja poikkeuksellisen vahvan korkokatekertymän johdosta. Ehdotuksen mukainen osinkojen täsmäytyspäivä olisi 28.3.2024 ja maksupäivä 8.4.2024. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiökokous

Oma Säästöpankki Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 26.3.2024. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erikseen.

Konsernin tilinpäätös

  • Konsernin tuloslaskelma
  • Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
  • Konsernin laaja tuloslaskelma
  • Konsernin tase
  • Konsernin oman pääoman muutoslaskelma
  • Konsernin rahavirtalaskelma
  • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
    • K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
    • K2 Riskienhallinnan liitetieto
    • K3 Rahoitusvirtojen ja -velkojen luokittelu
    • K4 Käteiset varat
    • K5 Lainat ja saamiset
    • K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta
    • K7 Sijoitusomaisuus
    • K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
    • K9 Aineelliset hyödykkeet
    • K10 Muut varat
    • K11 Verosaamiset ja -velat
    • K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisölle ja velat luottolaitoksille
    • K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat
    • K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla
    • K15 Varaukset ja muut velat
    • K16 Oma pääoma
    • K17 Korkokate
    • K18 Palkkiotuotot ja -kulut
    • K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot
    • K20 Liiketoiminnan muut tuotot
    • K21 Henkilöstökulut
    • K22 Liiketoiminnan muut kulut
    • K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
    • K24 Rahoitusvarojen arvonalenemistappiot
    • K25 Tuloverot
    • K26 Annetut ja saadut vakuudet
    • K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset
    • K28 Eläkevastuu
    • K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
    • K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti
    • K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat
    • K32 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
    • K33 Vuokrasopimukset
    • K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa
    • K35 Liiketoimintojen hankinnat
    • K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen
    • K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Konsernin tuloslaskelma

Liite (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Korkotuotot 322 506 121 876
Korkokulut -125 461 -16 946
K17 Korkokate 197 045 104 930
Palkkiotuotot 56 621 46 270
Palkkiokulut -9 200 -6 873
K18 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 47 421 39 396
K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -1 875 -5 306
K20 Liiketoiminnan muut tuotot 4 476 5 371
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 247 067 144 392
K21 Henkilöstökulut -29 611 -24 316
K22 Liiketoiminnan muut kulut -52 517 -41 203
K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -8 422 -7 543
Liiketoiminnan kulut yhteensä -90 550 -73 062
K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto -17 126 -1 747
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista -1 344 -357
Tulos ennen veroja 138 048 69 226
K25 Tuloverot -27 997 -13 847
Tilikauden tulos 110 051 55 379
Josta: Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 110 051 55 382
Määräysvallattomien omistajien osuus - -2
Yhteensä 110 051 55 379
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 3,49 1,85
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa 3,47 1,83

Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

(1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Tulos ennen veroja 138 048 69 226
Liiketoiminnan tuotot: Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 1 875 5 306
Liiketoiminnan kulut: Yritysjärjestelyihin liittyvät kulut 3 292 1 318
Muutosneuvotteluista aiheutuneet kustannukset 394 -
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja 143 609 75 850
Tuloslaskelman tuloverot -27 997 -13 847
Laskennallinen tuloveron muutos -1 112 -1 325
Vertailukelpoinen tulos 114 500 60 679

Konsernin laaja tuloslaskelma

Liite (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Tilikauden tulos 110 051 55 379
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
K28 Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot 191 364
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
K16 Käypään arvoon arvostamisesta, netto 18 012 -94 917
K16 Siirretty tuloslaskelmaan luokittelun muutoksena 422 -97
Muut laajan tuloksen erät ennen veroja yhteensä 18 624 -94 650
Tuloverot
Eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittelemisestä johtuvat voitot ja tappiot -38 -73
Eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon arvostamisesta -3 687 19 003
K11 Tuloverot yhteensä -3 725 18 930
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 14 899 -75 720
Tilikauden laaja tulos 124 950 -20 340
Josta: Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeenomistajien osuus 124 950 -20 338
Määräysvallattomien omistajien osuus - -2
Yhteensä 124 950 -20 340

Konsernin tase

Liite

Varat (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
K4 Käteiset varat 682 117 402 030
K5 Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 192 305 114 655
K5 Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 5 997 074 4 754 036
K6 Johdannaiset 44 924 1 931
K7 Sijoitusomaisuus 561 414 552 633
K34 Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävissä osakkuus- ja yhteisyrityksissä 24 131 25 351
K8 Aineettomat hyödykkeet 8 801 8 174
K8 Liikearvo 4 837 454
K9 Aineelliset hyödykkeet 34 594 28 799
K10 Muut varat 75 097 31 778
K11 Laskennallinen verosaaminen 17 610 21 924
Varat yhteensä 7 642 906 5 941 766

Liite

Velat (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
K12 Velat luottolaitoksille 165 255 242 543
K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 310 3 112 464
K6 Johdannaiset 9 455 4 184
K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 2 086 950
K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 40 000
K15 Varaukset ja muut velat 113 297 54 111
K11 Laskennallinen verovelka 42 899 36 072
K11 Tuloverovelat 2 580 482
Velat yhteensä 7 101 854 5 576 806
Oma pääoma (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Osakepääoma 24 000 24 000
Rahastot 148 822 68 822
Kertyneet voittovarat 368 230 272 139
Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien
# Oma pääoma yhteensä 541 052 364 961
# Velat ja oma pääoma yhteensä 7 642 906 5 941 766

Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Takaukset ja pantit 41 926 34 774
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 41 926 34 774
Käyttämättömät luottojärjestelyt 330 599 291 184
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 330 599 291 184
Konsernin taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 372 525 325 958

Konsernin oman pääoman muutoslaskelma (1 000 euroa)

Osake- pääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Rahastot yhteensä Kertyneet voittovarat Oma Säästöpankki Oyj omistajien osuus Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 24 000 -76 503 145 324 68 822 272 139 364 961 - 364 961
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - 110 051 110 051 - 110 051
Muut laajan tuloksen erät - 14 747 - 14 747 153 14 899 - 14 899
Laaja tulos yhteensä - 14 747 - 14 747 110 204 124 950 - 124 950
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti - - 65 001 65 001 - 65 001 - 65 001
Omien osakkeiden hankinta/myynti - - - - -1 556 -1 556 - -1 556
Osingonjako - - - - -13 270 -13 270 - -13 270
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä - - - - 552 552 - 552
Muut muutokset - 252 252 162 414 414 - 414
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - 252 65 253 65 253 -14 112 51 141 - 51 141
Oma pääoma yhteensä 31.12.2023 24 000 -61 756 210 578 148 822 368 230 541 052 - 541 052
Osake- pääoma Käyvän arvon rahasto Muut rahastot Rahastot yhteensä Kertyneet voittovarat Oma Säästöpankki Oyj omistajien osuus Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 24 000 -492 145 324 144 833 231 939 400 772 2 522 403 294
Laaja tulos
Tilikauden tulos - - - - 55 382 55 382 -2 55 379
Muut laajan tuloksen erät - -76 011 - -76 011 291 -75 720 - -75 720
Laaja tulos yhteensä - -76 011 - -76 011 55 673 -20 338 -2 -20 340
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeanti - - - - - - - -
Omien osakkeiden hankinta/myynti - - - - 880 880 - 880
Osingonjako - - - - -15 010 -15 010 - -15 010
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä - - - - -1 381 -1 381 - -1 381
Muut muutokset - - - - 37 37 -520 -482
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - - - - -15 473 -15 473 -520 -15 993
Oma pääoma yhteensä 31.12.2022 24 000 -76 503 145 324 68 822 272 139 364 961 - 364 961

Konsernin rahavirtalaskelma (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos 110 051 55 379
Käyvän arvon muutokset 2 104 4 14
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista 1 344 357
Poistot ja arvonalentumistappiot sijoituskiinteistöistä 59 41
Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 8 422 7 543
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/tappiot - -273
Arvonalentumiset ja odotettavissa olevat luottotappiot 17 126 1 747
Tuloverot 27 997 13 847
Muut oikaisut 9 446 -21 329
Oikaisut tilikauden tulokseen 66 498 2 346
Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutoksia 176 549 57 725
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Saamistodistukset 58 741 -17 330
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 45 052 -1 391
Lainat ja saamiset asiakkailta -254 038 -460 913
Johdannaiset, suojauslaskennassa 246 114
Sijoitusomaisuus -758 10 463
Muut varat -37 101 14 502
Yhteensä -187 859 -454 556
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)
Velat luottolaitoksille -288 103 57 953
Talletukset -289 309 218 242
Varaukset ja muut velat 28 639 11 131
Yhteensä -548 773 287 326
Maksetut tuloverot -17 796 -15 679
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -577 879 -125 184
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 559 -3 554
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit - 742
Sijoitukset yhteis- ja osakkuusyrityksiin -3 270 -1 500
Muiden sijoitusten muutokset - 246
Investointien rahavirta yhteensä -9 829 -4 066
Rahoitustoiminnan rahavirta
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset 252 -
Omien osakkeiden hankinta -2 054 -367
Velat, joilla huonompi etuoikeus, muutokset 20 000 25 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 832 413 353 049
Liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 143 071 -28
Vuokrasopimusvelan maksut -3 442 -2 517
Maksetut osingot -13 270 -15 010
Rahoitustoiminnan rahavirta yhteensä 976 971 360 128
Rahavarojen nettomuutos 389 262 230 878
Rahavarat tilikauden alussa 484 660 253 782
Rahavarat tilikauden lopussa 873 923 484 660

Rahavarat muodostuvat seuraavista eristä:

873 923 484 660
Käteiset varat 682 117 402 030
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 191 805 82 630
Yhteensä 873 923 484 660

Saadut korot 290 255 110 342
Maksetut korot -101 834 -10 848
Saadut osingot 179 449

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

1. Yleistä laatimisperiaatteista

Oma Säästöpankki Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö , jonka kotipaikka on Seinäjoki ja pääkonttori Lappeenrannassa, Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta. Konsernin emoyhtiö on Oma Säästöpankki Oyj. Jäljennökset tilinpäätöksestä ja osavuosikatsauksista on saatavilla pankin verkkosivuilta www.omasp.fi . Hallitus on hyväksynyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2023 kokouksessaan 29.2.2024, ja yhtiökokous vahvistaa ne 26.3.2024.

Oma Säästöpankki -konserni muodostuu seuraavasti:
* Tytäryritys
* Koy Lappeenrannan Säästökeskus, omistusosuus 100 %
* Osakkuusyritykset
* GT Invest Oy, omistusosuus 48,7 %
* City Kauppapaikat Oy, omistusosuus 43,3 %
* Yhteisyritykset
* Figure Taloushallinto Oy, omistusosuus 25 %
* Deleway Projects Oy, omistusosuus 49 %
* SAV -Rahoitus Oyj, omistusosuus 48,2 %
* Yhteiset toiminnot
* Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talo, omistusosuus 30,5 %

Oma Säästöpankki Oyj:n (myöhemmin yhtiö) konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa hyväksyttyjä kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financial Reporting Standards) sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja noudattaen. Tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön sekä viranomaismääräysten täydentävät vaatimukset. Konsernitilinpäätös (myöhemmin konserni) esitetään tuhansissa euroissa, ellei toisin ole ilmoitettu. Liitetietojen luvut ovat pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa taulukossa tai laskelmassa esitetystä summasta. Konsernin ja siihen kuuluvien yritysten kirjanpito- ja toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös voidaan allekirjoittaa myös sähköisesti . Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, käyvän arvon suojauksen suojauskohteita (suojatun riskin osalta) ja käyvän arvon tai rahavirran suojauksessa käytettyjä suojaavia johdannaisia, jotka on arvostettu käypään arvoon.

1.1 Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Yhtiö on soveltanut tilikauden aikana voimaan tulleita yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2023 voimaantulleilla tai julkaistuilla tulevilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilikauden tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksen esittämiseen.

2. Yhdistelyperiaatteet

2.1 Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja tytäryritykset, joissa pankilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yrityksessä altistuu sijoituskohteen muuttuville tuotolle tai kun se on oikeutettu sen muuttuviin tuottoihin käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Konsernin keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike, hankitun yhteisön yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Mahdollinen liikearvo kirjataan määrään, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja velkojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Mikäli luovutettu vastike alittaa yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat, syntyy edullisesta kaupasta johtuva negatiivinen liikearvo, joka kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Hankitut tytäryritykset sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisessä tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Tilikauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana.

2.2 Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset

Yhteisyrityksiksi katsotaan sellaiset yhteisjärjestelyt, joissa pankilla on yhteinen määräysvalta yhdessä muiden yhteisjärjestelyn osapuolien kanssa ja järjestely tuo pankille oikeuden järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteisyritykset ja osakkuusyritykset on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä.# Sijoitukset yhteisyrityksissä ja yhteisissä toiminnoissa

Sijoitus kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä, jonka jälkeen konsernin tulososuuden mukainen osuus yhteisyrityksen tilikauden tuloksesta yhdistellään tuloslaskelmaan. Vastaavasti mahdollinen konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus tappioista ylittää pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävän sijoituksen kirjanpitoarvon, kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellään konserniin, mikäli konserni on sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.

Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt ovat yhteisiä toimintoja, joista konserni on yhdistellyt omat varat, velat, tuotot ja kulut sekä omistusosuuden mukaisen osuuden yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.

3. Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Hankinnan kohteen nettovarojen käyvän arvon erotus kirjataan liikearvoksi tai negatiiviseksi liikearvoksi. Liikearvo kirjataan taseeseen aineettomien hyödykkeiden alle, kun taas negatiivinen liikearvo tuloutetaan suoraan.

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

34

4. Rahoitusinstrumentit

4.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:

  • jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
  • käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat tai
  • käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

4.1.1 Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.

4.1.2 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi.

4.1.3 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan myös ne erät, jotka eivät täytä SPPI-testiä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

4.2 Oman pääoman ehtoiset instrumentit

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että sijoitus arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Konsernilla ei ole käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

4.2.1 Liiketoimintamallien arviointi

Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa.

35

Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia, jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.

4.2.2 Rahavirtatestaus

Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja. Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin ehdot eivät täyty.

Yhtiön myöntämissä vähittäispankki- ja yrityslainoissa on ennenaikainen takaisinmaksuominaisuus. Tämä ominaisuus kuitenkin täyttää rahavirtatestauksen kriteerit, sillä ennenaikaisesti takaisinmaksettavan lainan yhteydessä yhtiöllä on mahdollisuus periä kohtuullinen korvaus ennenaikaisesta sopimuksen päättämisestä.

4.3 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen

Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen.

Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna. Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjatun lainan luottoriski on merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen luottoriskin takia arvoltaan alentuneena.

4.4 Taseesta pois kirjaaminen

Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa rahoitusvaroihin.

4.5 Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.

Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä.Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaiselta raportointipäivältä ja ne kuvastavat:
● vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue,
● rahan aika-arvoa ja 36
● järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.

Vaihe 1: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL.
Vaihe 2: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL.
Vaihe 3: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL.

4.5.1 Luottoriskin merkittävä kasvu

Arvioitaessa, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2.

Yhtiön käyttämät indikaattorit tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä tarkastelu on automatisoitu laskennassa.

Lainakohtaisia tilasiirtymiä seurataan kuukausittain. Laina voi parantua korkeintaan yhden vaiheen per laskenta-ajankohta. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen. Lainan ollessa tasolla 2 parantuminen vaiheeseen 1 vaatii vähintään kaksi sellaista peräkkäistä kuukautta, jolloin laina ei täytä vaiheen 2 tai 3 kriteerejä. Tämä tarkoittaa sitä, että laina on aina vähintään kaksi kuukautta vaiheessa 2 riippumatta siitä, onko kyseessä vaiheesta 3 parantunut laina, joka ei parantumisen jälkeen ole missään vaiheessa täyttänyt vaiheen 2 tai 3 kriteereitä, tai joka on täyttänyt vaiheen 2 kriteerit tai alun perin vaiheessa 2 ollut laina, joka olisi siirtymässä vaiheeseen 1.

4.5.2 Määritelmä laiminlyönnille

Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa konsernin viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Velallinen on maksukyvytön, kun sen yhteenlaskettujen erääntyneiden luottovelvoitteiden määrä on ylittänyt molemmat alla luetellut kynnysarvot. Kaikki kokonaistasolla erääntyneet saamiset otetaan huomioon, riippumatta maturiteetista.

● Absoluuttinen raja-arvo 100 euroa / 500 euroa: Konsernille erääntyneiden saatavien kokonaismäärä on vähintään 100 euroa vähittäisvastuiden osalta tai vastaavasti vähintään 500 euroa kaikkien muiden ”ei-vähittäis” -saamisten osalta
● Suhteellinen 1 % raja-arvo: Konsernille erääntyneiden maksujen kokonaismäärä suhteessa kunkin velallisen vastuiden kokonaismäärään on vähintään 1 % kokonaissaamisista

Kun molemmat kynnysarvot ovat olleet 90 peräkkäistä päivää täyttyneenä, asiakas luokitellaan maksukyvyttömäksi. Myös epävarman takaisinmaksun kriteeri voi johtaa asiakkaan maksukyvyttömyyteen, mikäli arvion mukaan on todennäköistä, että asiakas ei maksa luottovelvoitettaan täysimääräisenä takaisin ilman, että turvaudutaan vakuuden realisointiin. Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen tai kovenanttien rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita, kuten rästipäivien määrää, käyttämällä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta.

4.5.3 Odotettavissa oleva luottotappio – mallin syöttötiedot

Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja laskentaportfolio-kohtaisille luottoriskimalleille, joita käytetään laskentaparametrien määrittelyyn. Konsernin luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:

● Henkilöasiakkaat
● Pk-yritysasiakkaat
● Muut asunto-osakeyhtiöt
● Muut maatalousyrittäjät
● Muut asiakkuudet

Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia makrotaloudellisia ennusteita BTK:n muutoksesta, asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.

Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen sisältämällä henkilöasiakkaiden luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan. Muille maatalousyrittäjille PD-arvo määräytyy maatalousyrittäjävastapuolten historiasta lasketun keskimääräisen maksukyvyttömyysfrekvenssin mukaisesti. Muille asunto-osakeyhtiöille laskentaperiaate on vastaavanlainen. Jäljelle jäävät vastapuolet menevät ”Muut”-portfolioon ja näille käytetään arvoja, jotka on laskettu pk-yritysvastapuolten vaiheiden 1 ja 2 keskimääräisistä PD-arvoista.

Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiittillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF-kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa.

Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomasta maksukyvyttömyyshetkellä. Joukkovelkakirjasijoitusten osalta konserni arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EADPDLGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Investment grade -taso on korkein mahdollinen luokitustaso, jonka velkakirjasijoitukset voivat luottoluokittajilta saada ja tämän vuoksi tällaisten sijoitusten kohdalla voidaan soveltaa alhaisen luottoriskin poikkeusta. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita.

Yhtiön johto seuraa säännöllisesti luottotappion vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.

4.6 Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio. Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot, netto.

4.7 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä:

● jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
● käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Konsernilla ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Lisäksi konsernin liiketoimintojen hankintojen yhteydessä kirjatut muihin velkoihin sisältyvät yhteisvastuuvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

4.8 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu konsernin tilinpäätöksessä.# 4. Rahoitusinstrumenttien ja muiden erien arvostus

4.9 Ulkomaan rahan määräiset erät

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin.

4.10 Käteiset varat

Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.

4.11 Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerausten avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon määrittämistä. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot 39 jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritetty:

  • Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
  • Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).
  • Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Käypien arvojen hierarkian taso määritellään sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.

5. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia. Tämän lisäksi tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on osakejohdannaisia, joilla suojataan talletuksia, joiden tuotto on sidottu osakkeiden arvon muutokseen. Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen portfoliosuojauslaskennan soveltamista. Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää. Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja. Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 4.11 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti tai mikäli sovelletaan suojauslaskentaa, kirjaus tehdään muiden laajan tuloksen eriin. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot esitetään taseen varoissa erässä ’Johdannaiset’. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA). Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen veloissa erässä ’Johdannaissopimukset’. Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään ’Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot’ ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Lopetettujen suojauslaskennassa olleiden johdannaisten käyvät arvot jaksotetaan alkuperäisen juoksuajan mukaiselle ajanjaksolle. Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Ennen suojauslaskennan soveltamisen aloittamista suojaavien johdannaisten ja suojauskohteen välinen yhteys (taloudellinen suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan.

6. Aineettomat hyödykkeet

Konsernitilinpäätöksen merkittävimmät aineettomat hyödykkeet muodostuvat pankkiliiketoiminnassa käytetyistä tietojärjestelmistä sekä yrityshankintojen yhteydessä taseeseen kirjatuista asiakassuhteisiin liittyvistä aineettomista omaisuuseristä. 40 Aineeton hyödyke kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja omaisuuserän hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Alkuperäinen arvostaminen tapahtuu hankintamenoon, joka käsittää ostohinnan sisältäen kaikki menot, jotka välittömästi johtuvat omaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Välittömästi tietojärjestelmähan kkeeseen liittyvä sisäinen kehitystyö on myös kirjattu taseessa osaksi kirja npitoarvoa. Hankintamenoon ei lueta hyödykkeen käytöstä ja henkilökunnan koulutuksesta aiheutuneita menoja eikä hallinnon menoja ja muita yhteisiä yleismenoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineeton hyödyke kirjataan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseen ”Aineettomat hyödykkeet” -erään ja niistä tehtävät poistot kirjataan tuloslaskelman erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. Aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoiksi hyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisesti. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan siitä ajanhetkestä, jolloin hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vuosittain. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

  • Tietojärjestelmät 3 – 10 vuotta
  • Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet 6 vuotta
  • Muut aineettomat hyödykkeet 3 – 5 vuotta

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineettomaksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat yhtiölle oikeuden käyttää pilvipalvelutarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmaksut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi- tai räätälöintimenot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjelmiston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

7. Aineelliset hyödykkeet ja sijoituskiinteistöt

Konsernin kiinteistöt jaetaan käyttötarkoituksen mukaan omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Sijoituskiinteistöjen tarkoituksena on tuottaa vuokratuloja tai pääomalle arvonnousua. Jos kiinteistöä käytetään sekä omassa että sijoituskäytössä, esitetään varat erikseen vain, jos ne voidaan myydä erikseen. Jako perustuu tällöin eri käytössä olevien neliömetrien suhteeseen. Mikäli nämä osat pystyttäisiin myymään erikseen, ne käsitellään kirjanpidossa erikseen käyttötarkoituksen mukaisesti. Jos osat eivät ole erikseen myytävissä, käsitellään kiinteistöä sijoituskiinteistönä vain, jos ainoastaan vähäinen osa kiinteistöstä on omassa tai henkilökunnan käytössä. Jos osia ei voida myydä erikseen, luokitellaan tila suuremmassa käytössä olevan tilan käyttöön perustuen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseessa erään ”Aineelliset hyödykkeet” ja sijoituskiinteistöt erään ”Sijoitusomaisuus”. Tuloslaskelmassa oman käytön kiinteistöön liittyvät tuotot kirjataan erään ”Liiketoiminnan muut tuotot” ja kulut erään "Liiketoiminnan muut kulut". Poistot ja arvonalentumistappiot kirjataan kaikista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä erään ”Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä”. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot, mukaan lukien tehdyt poistot ja arvonalentumiset, sisältyvät erään ”Sijoitustoiminnan nettotuotot”.# Luovutuksista tai käytöstä poistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan saatujen tuottojen ja tasearvon erotuksena. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja sijoituskiinteistöt arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Poistot perustuvat arvioihin hyödykkeiden taloudellisista käyttöajoista. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeeseen liittyvät alkuperäisen hankinnan jälkeen syntyvät menot aktivoidaan hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä kertyy alun perin arvioitua suurempaa taloudellista hyötyä tai taloudellinen käyttöaika pitenee. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat pääosin seuraavat:
* Rakennukset 10 – 40 vuotta
* Koneet ja kalusto 3 – 8 vuotta
* Muut aineelliset hyödykkeet 3 – 10 vuotta

8. Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokralle ottajana, merkitään taseeseen vuokranmaksuvelkana ja käyttöoikeusomaisuuseränä. Konsernin taseeseen kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät liittyvät kiinteistöjen, huoneistojen sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimuksiin. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisen määrän ja mahdolliset alkuvaiheen välittömät menot ja omaisuuserän arvioidut ennallistamismenot sekä mahdolliset sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla. Vuokrasopimuksen vuokra-ajaksi määritetään ajanjakso, jonka aikana sopimus ei ole peruutettavissa. Vuokra-aikaan lisätään mahdollisen jatko- tai päättämisoption sisältämä ajanjakso, mikäli on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää jatko-option tai ei käytä päättämisoptiota. Yhtiön konttoreiden vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa ja kestoajaltaan noin viisi vuotta. Muiden kuin toistaiseksi voimassa olevien toimitilojen vuokrasopimusten vuokra-ajat ovat 3–15 vuotta. Konserni arvostaa sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenomallin mukaisesti. Käyttöoikeusomaisuuserästä kirjataan poistot ja vuokrasopimusvelkaan liittyvät korkokulut. Poistot kirjataan sopimuksen alkamisajankohdan ja käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymisen tai vuokra-ajan päättymisen välisenä aikana. Sopimuksen alkamishetkellä vuokrasopimusvelka arvostetaan niiden vuokra-aikana maksettavien vuokrien nykyarvoon, joita ei ole vielä maksettu. Vuokrat diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korkokannalla tai konsernin lisäluoton korkokannalla. Kun muuttuva vuokra perustuu indeksiin tai hintaan, se huomioidaan vuokrasopimusvelan määrittämisessä. Konserni arvostaa vuokrasopimusvelan myöhemmillä kausilla efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Vuokrat koostuvat kiinteistä maksuista sekä muuttuvista vuokrista, jotka riippuvat indeksistä. Vuokrasopimusvelka määritellään uudelleen, kun vastaisissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta tai jäännösarvotakuun perusteella maksettavaksi odotettavissa määrissä tapahtuu muutos. Myös muutokset arvioissa koskien kohdeomaisuuserän osto-optiota tai jatkamis- tai päättämisoptiota voivat johtaa vuokrasopimusvelan uudelleen arviointiin. Vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvalla määrällä oikaistaan kyseisen käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvoa, tai mikäli käyttöoikeusomaisuuserän arvo on nolla, se kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni hyödyntää IFRS 16:n helpotuksia ja kirjaa enintään 12 kuukauden vuokrasopimukset ja arvoltaan vähäiset omaisuuserät tasaerinä kuluksi vuokra-aikana. Näitä ei kirjata omaisuuserinä ja niihin liittyvinä velkoina taseeseen. Oma Säästöpankki -konsernilla ei ole vuokralle antajana toimiessaan sopimuksia, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Operatiivisina vuokrasopimuksina käsiteltävät vuokrasopimukset kirjataan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa tuloslaskelman eriin "Sijoitusomaisuuden nettotuotot" tai "Liiketoiminnan muut tuotot". Osa määräaikaisista vuokrasopimuksista sisältää jatko-optioita, joiden vaikutus huomioidaan laskennassa, mikäli voidaan kohtuullisella varmuudella olettaa, että sopimuksessa oleva optio hyödynnetään.

9. Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen on todennäköistä ja johto voi luotettavalla tavalla arvioida velvoitteen määrän. Jos osasta velvoitetta on varmuus saada korvausta kolmannelta osapuolelta, kirjataan korvaus erillisenä eränä. Varaukset tarkistetaan jokaisena raportointipäivänä ja oikaistaan tarvittaessa. Varaus arvostetaan sen määrän nykyarvoon, jota odotetaan velvoitteen täyttämiseksi.

10. Työsuhde- etuudet ja osakeperusteiset järjestelyt

Konsernin IAS 19 Työsuhde- etuudet - standardin piiriin kuuluvat työsuhde-etuudet koostuvat lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista, työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista ja työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista. Lyhytaikaisia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi palkat ja luontoisedut, vuosilomat, tulospalkkiot ja lisävakuutukset, jotka odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan 12 kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät suorittavat asianomaisen työn. Työsuhteen päättämiseen perustuvat etuudet koostuvat irtisanomiskorvauksista. Työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevat eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat pitkälti lisäeläketurvan sisältäviä sopimuksia. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä konserni maksaa kiinteitä eläkevakuutusmaksuja eläkevakuutusyhtiöille eikä tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta lisämaksujen suorittamiseen, jos eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten etuuksien maksamisesta. Kulut kirjataan sen tilikauden kuluksi, jota maksu koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä konsernille jää velvoitteita tilikauden maksujen jälkeen. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä velkaeränä esitetään järjestelystä johtuvien velvoitteiden nykyarvo raportointipäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Konserni käyttää ulkopuolista aktuaaria määrittämään työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat velvoitteet. Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä konsernin avainhenkilöille, kannustinpalkkio suoritetaan osittain oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja osittain käteisvaroina. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Järjestelyssä myönnettävät etuudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kuluksi kirjattava määrä perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Palkkiot kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettaviksi osakeperusteiseksi järjestelyksi ja kulu jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Kuluvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattava määrä oikaistaan myöhemmin vastaamaan lopullisesti myönnettyjen osakkeiden määrää. Kannustinjärjestelmään sovelletaan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin vaatimuksia.

11. Tuloutusperiaatteet

11.1 Korkotuotot ja -kulut

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimuksen juoksuajalle. Korkotuotot ja kulut kirjataan tuloslaskelmassa erään ”Korkokate”. Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaate koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä luottoja.

11.2 Palkkiotuotot ja –kulut

Palkkiotuottoihin kirjataan tuotot asiakkaille tarjotuista muun muassa maksuliikenteeseen ja lainanantoon liittyvistä palveluista sekä rahastoihin liittyvistä palkkiotuotoista. Tuotot kirjataan, kun määräysvalta suoritevelvoitteisiin on siirtynyt asiakkaalle määrään, johon konserni katsoo olevansa oikeutettu luovutettuja palveluja vastaan. Useampaa vuotta koskevista palkkioista tuloutetaan tilikaudella luovutettuja palveluja vastaava osuus. Palkkiokulut sisältävät pääosin kortti- ja maksuliikenteeseen liittyviä kuluja sekä rahoituksen hankkimiseen liittyviä kuluja. Liitetietoja ei esitetä IFRS 15-standardin salliman helpotukseen perusten jäljellä oleville suoritevelvoitteille kohdistetuista transaktiohinnoista, jotka ovat osa sopimusta, jonka alkuperäinen odotettavissa oleva kestoaika on enintään yksi vuosi tai jos konsernilla on oikeus laskuttaa asiakkaalta vastike, joka vastaa rahamääränä, joka suoraan vastaan konsernin tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle.

11.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot

Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuottoihin kirjataan myyntivoitot ja -tappiot sekä arvostusvoitot ja -tappiot ja osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista mukaan lukien oman pääoman ehtoiset sijoitukset sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen nettotuotot ja sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Lisäksi erään kirjataan valuuttatoiminnan nettotuotot sekä käyvän arvon suojauslaskennan nettotuotot.

12. Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan konserniin kuuluvien yhtiöiden tilikauden tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos. Verot kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka liittyvät suoraan omaan pääomaan tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella.# 13. Toimintasegmentit

Yhtiön pankkiliiketoiminta muodostaa yhden IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin mukaan määritellyn segmentin. Yhtiön liiketoimintamalliin ja toiminnan luonteeseen perustuen koko konsernia käsitellään raportoitavana segmenttinä. Konserni harjoittaa liiketoimintaa vain Suomen alueella.

14. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuudet

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettyjen erien määrään ja liitteinä annettuihin tietoihin. Johdon keskeiset arviot koskevat tulevaisuutta ja raportointipäivän keskeisiä epävarmuustekijöitä. Ne liittyvät keskeisesti muun muassa käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja muiden saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista.

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen mallin soveltaminen vaatii johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja koskien arvioita ja oletuksien tekemistä siitä, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja se edellyttää tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimista odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa.

Yhtiön johto on arvioinut Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksia toimialakohtaisesti ja purkanut aiemmin tehdyt yrityslainasalkkuun tiettyihin riskitoimialoihin kohdistuvat harkinnanvaraiset ryhmäkohtaiset lisävaraukset. Toimintaympäristön epävarmuuden vaikutuksista yhtiön riskiasemaan annetaan tarkempia tietoja liitteessä K2.

14.1 Rahoitusvarojen arvonalentuminen

IFRS 9:n mukainen rahoitusvarojen arvonalentumisen malli vaatii johdolta päätöksiä, arvioita ja oletuksia erityisesti seuraavissa aiheissa:

  • Laskentamallien valinta ja määrittely,
  • Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski lisääntynyt alkuperäisen kirjaamisen jälkeen merkittävästi, ja
  • Tulevaisuuteen suuntautuvan informaation huomioimisessa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisessa.

Laskentamallit ja -parametrit eri portfolioille on valittu niiden liiketoiminnallisen merkitsevyyden ja kriittisyyden perusteella. Kompleksisemmat mallit ja parametrit on määritelty portfolioille, jotka ovat euro- ja asiakasmääriltään suurimmat. Yhtiö on painottanut ECL- mallin valinnoissaan kullekin lainatyypille sopivinta mallia sekä huomioiden yhtiön koko käyttäen suhteellisuusperiaatetta. Yhtiö huomioi ECL-laskennassa tulevaisuuden näkymiin perustuvaa tietoa. Yhtiö käyttää luottosalkun vastuiden PD-parametriin oikaisuja, jotka perustuvat makrotaloudellisen ympäristön kehityksen ennusteisiin, sekä LGD-parametrin oikaisuja, jotka perustuvat erilaisiin skenaarioihin kiinteistövakuuksien arvonkehityksestä tulevaisuudessa. PD-arvoja oikaistaan laskentahetkestä seuraavalle kolmelle vuodelle perustuen Suomen taloutta kuvaavien tunnuslukujen kehityksestä tehtyihin ennusteisiin ja näistä muodostettuihin skenaarioihin. Skenaarioita ja niihin liittyviä toteutumistodennäköisyyksiä on määritelty neljä: perusskenaario (40 %), heikko skenaario (30 %), lamaskenaario (10 %) ja hyvä skenaario (20 %). Heikon skenaarion paino on suhteellisen korkea taloudessa edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi.

14.2 Käyvän arvon arviointi

Johdon harkintaa käytetään myös tapauksissa, joissa rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Jos käytettyjen arvostusmallien pohjaksi ei ole käytettävissä markkinoilta todennettavissa olevia syöttötietoja, on johdon arvioitava mitä muita syöttötietoja käyvän arvon laskemiseksi käytetään. Käyvän arvon määrittämisen periaatteita kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteissa kohdassa ”Käyvän arvon määrittäminen”. Johto arvioi, milloin se katsoo, että rahoitusinstrumenttien markkinat eivät ole toimivat. Tällainen tilanne voisi syntyä maailmanlaajuisen talouden laajan häiriön seurauksena. Lisäksi arvioitavaksi tulee, onko yksittäinen rahoitusinstrumentti aktiivisen kaupankäynnin kohteena ja onko markkinoilta saatava hintatieto luotettava indikaatio rahoitusinstrumentin käyvästä arvosta.

14.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentuminen

Johto arvioi jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia. Arvonalentumistestaus vaatii johdon harkintaa ja arviota hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämästä rahamäärästä, taloudellisesta vaikutusajasta ja käytettävästä diskonttauskorosta.

14.4 Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen hankinnoissa käypien arvojen määrittäminen edellyttää yhtiön johdolta harkintaa koskien luovutetun vastikkeen ja yksilöitävissä olevien omaisuuserien, velkojen ja ehdollisten velkojen kirjaamista ja käypään arvoon arvostamista. Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan yhteydessä siirtynyt saatavakanta arvostettiin hankinnan yhteydessä käypään arvoon . Johdon harkintaan perustuvaa käyvän arvon oikaisua on raportointihetkellä yhteensä 7,3 milj. euroa. Lisäksi hankinnan yhteydessä kirjattiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan velan, yhteensä 15 milj. euroa koskien Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan Liedon Säästöpankin viiden vuoden määräaikaista maksuvelvollisuusvastuuta jäsenluottolaitoksena. Tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on katsauskaudella muuttumaton. Eurajoen Säästöpankin tulosvaikutteisesti arvostettavan velan määrä on uudelleen arvioitu ja velan määrää on pienennetty 0,7 milj. euroa tilikauden aikana. Tilinpäätöshetkellä velan arvo on 4,6 milj. euroa.

15. Uudet IFRS-standardit, jotka eivät ole vielä voimassa

IASB:n 31.12.2023 mennessä julkistamilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.

K2 Riskienhallinnan liitetieto

Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankkitoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja lainaturvatuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa. Yhtiön keskeiset riskilajit ovat luottoriski, operatiivinen riski, markkinariski ja likviditeettiriski. Konsernin sisäistä valvontaa, riskejä ja riskienhallintaa sekä CRR:n 8. luvun mukaisia tiedonantovaatimuksia (Pilari III) käsitellään lähemmin konsernin Capital and Risk Management Report -dokumentissa, joka julkaistaan erillisenä raporttina vuosikertomuksen yhteydessä.

1. Riskienhallinnan organisointi

Riskienhallinta on olennainen osa pankin liiketoimintaa ja sisäistä valvontaa. Yhtiön riskienhallinnan periaatteet määrittää hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, että yhtiön merkittävät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja mitataan ja että riskejä seurataan ja hallitaan osana päivittäistä liiketoimintojen johtamista. Yhtiön riskejä arvioidaan säännöllisesti ja hallitus arvioi säännöllisesti yhtiön riskienhallintastrategiaa, riskinottohalukkuutta, riskinkantokykyä sekä suhtautumista riskinottoon. Riskejä pyritään hallitsemaan riskikartoituksilla ja kartoitusten perusteella tehtävillä toimenpiteillä, systemaattisella seurannalla sekä toimintaympäristön ja markkinan analysoinnilla. Liiketoiminnoista riippumattomat toiminnot on järjestetty varmistamaan tehokas ja kattava riskien hallinta ja sisäinen valvonta seuraavasti:

  • Riskienvalvontatoiminto (risk control function)
  • Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance function)
  • Sisäisen tarkastuksen toiminto (internal audit function)

Hallituksen tehtävänä on varmistaa, että riskienvalvontatoiminnolla, compliance-toiminnolla ja sisäisellä tarkastuksella on yhtiön toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit. Riskienvalvontatoiminnon tavoitteena on edistää järjestelmällistä ja ennakoivaa riskienhallintaa, jonka kautta yhtiön liiketoimintaa voidaan kehittää turvallisesti. Yhtiön organisaatiossa riskienvalvontatoiminto toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä muulle toimivalle johdolle.

Riskienhallinnassa on kolme puolustuslinjaa

Yhtiön riskienhallinnan viitekehys perustuu kolmen puolustuslinjan periaatteeseen, jotka ovat:

  1. Puolustuslinja: Liiketoimintayksiköt. Koko yhtiön henkilökunnan, niin asiakasrajapinnassa kuin muissakin tehtävissä toimivien on päivittäisessä työssään noudatettava yhtiön toimintaohjeita ja riskienhallinnan periaatteita.
  2. Puolustuslinja: Riskienvalvonta- ja compliance-toiminto. Riskienvalvontatoiminto valvoo ja varmistaa, että yhtiön toiminta noudattaa määriteltyjä strategioita ja rajoja. Toiminto tekee jatkuvaa valvontaa ja huolehtii, että toimintatavat kehittyvät ajan mukana. Compliance-toiminto valvoo säännösten noudattamista.
  3. Puolustuslinja: Sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus arvioi ja varmistaa sisäisen valvonnan riittävyyttä, toimivuutta ja tehokkuutta yhtiön eri yksiköissä, toiminnoissa ja tytäryhtiöissä.

2. Vakavaraisuuden hallinta

Vakavaraisuuden kehityksestä raportoidaan hallitukselle kuukausittain. Raportoinnissa seurataan kokonaisvakavaraisuutta ja omien varojen ylijäämää.# Yhtiön hallitus on vahvistanut ydinpääomasuhteelle (CET1) tavoitetason, joka on vähintään 2 prosenttiyksikköä viranomaisvaateen yläpuolella keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteena on varmistaa pääomien riittävyys myös suhdanteiden heikentyessä. Tarkempaa tietoa konsernin vakavaraisuudesta on hallituksen toimintakertomuksessa sekä Capital and Risk Management -julkaisussa.

3. Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä, joka syntyy, kun vastapuoli ei todennäköisesti pysty täyttämään sopimuksen ehtoisia maksuvelvoitteitaan. Yhtiön luottoriski koostuu pääasiallisesti myönnetyistä luotoista. Yhtiö on edelleen kehittänyt vuoden 2021 aikana käyttöönotettuja IRB-vaatimusten mukaisia luottoluokittelumalleja. Vastapuoliriski määritellään tappion riskinä tai negatiivisena arvostuserona, joka aiheutuu vastapuolen luottokelpoisuuden heikentymisestä. Luottoriskiä ja vastapuoliriskiä syntyy myös muista saamisista, kuten yhtiön sijoitussalkkuun sisältyvistä velkakirjoista, saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista ja rembursseista. Oma Säästöpankki Oyj:n luottoriski koostuu pääasiallisesti kiinteistövakuudellisista saamisista, vähittäisvastuista ja yrityksille suunnatuista luotoista. Kiinteistövakuudellisten saamisten osuus luottoriskistä oli 31.12.2023 46,8 (48,9) %, vähittäisvastuiden osuus 16,1 (17,6) % ja yritysluottojen osuus 23,9 (24,6) %. Luottoriskin vastuut on hyvin hajautettu maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti, mikä laskee yhtiön keskittymäriskiä. Yhtiö käyttää EBA/GL/2016/07 mukaista maksukyvyttömyyden määritelmää. Maksukyvyttömien luottojen osuus luottokannasta oli 2,1 %. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Luotto- ja vastapuoliriskejä mitataan arvioimalla odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan ECL-mallien avulla IFRS 9:n mukaisesti.

3.1 Yhtiön myöntämät helpotukset lainojen maksuun

Tilikauden päättyessä koko lainakannasta lyhennysvapaalla olleiden lainojen yhteenlasketut pääomat olivat 525,1 milj. euroa. Pääomiin on laskettu mukaan kaikki tilikauden päättyessä voimassa olleet lyhennysvapaajaksot niiden syystä tai alkamishetkestä riippumatta.

3.2 Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta eli ECL- laskenta (Expected Credit Loss) toteutetaan lainatasolla kuukausittain. ECL-laskennassa kullekin luotolle lasketaan kuukausittain odotettavissa oleva luottotappio perustuen maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttaman tappion osuuteen (LGD). Yhtiön lainakanta on luokiteltu eri laskentaportfolioihin perustuen asiakkaiden erilaisiin riskiominaisuuksiin. Arvioitaessa onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan muun muassa rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön luottokanta on kasvanut tilikauden aikana vahvasti. Luottokannan laatu on pysynyt hyvällä tasolla. Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset luottokannasta nousivat 2,2 prosentista 2,9 prosenttiin. Taloudelliseen ympäristöön liittyvän epävarmuuden vuoksi on kuitenkin mahdollista, että luottokannan laatu voi heikentyä tulevaisuudessa.

Yhtiö teki vuosien 2020 ja 2021 aikana johdon arvioon perustuvia lisävarauksia liittyen koronapandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan yhteensä 5,9 milj. euroa. Nämä varaukset on tilikauden aikana purettu kokonaisuudessaan. Yhtiö teki tilikauden aikana johdon arvioon perustuvia lisävarauksia 1,0 milj. euroa. Varauksilla ennakoidaan taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksien tuomia vaikutuksia yhtiön luottokantaan, ja niillä pyritään kattamaan mahdollisia luottotappioita siltä osin kuin odotettavissa olevien luottotappioiden laskentamalli ei niitä tunnista. Mallin tulevaisuuteen katsovia muuttujia päivitettiin loppuvuodesta Suomen taloutta koskevien ennusteiden päivittymisen johdosta. Asiakasseuranta erityisesti ongelma-asiakkaiden osalta on ollut tiivistä taloudellisen ympäristön epävarmuudesta johtuen. Siirto vaiheesta 1 vaiheeseen 2 johtuu saamiseen liittyvästä merkittävästä luottoriskin kasvusta. ECL- laskennan vaiheeseen 3 luokitellaan kaikki sellaiset lainat, jotka täyttävät maksukyvyttömyyden määritelmän. Vaiheen 3 luokittelukriteerejä ovat muun muassa sopi mukseen perustuvien olennaisten maksujen myöhästyminen 90 päivällä, asiakkaan velkasaneeraus tai konkurssi, tai muut epävarman takaisinmaksun tilanteet. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa K1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet.

Luottokanta ja odotettavissa olevat luottotappiot asiakasryhmittäin (1000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Yksityisasiakkaat 3 585 722 2 858 099
- Odotettavissa olevat luottotappiot -19 481 -9 883
Yrityisasiakkaat 1 255 520 1 093 700
- Odotettavissa olevat luottotappiot -11 801 -13 817
Asuntoyhteisö 736 068 461 339
- Odotettavissa olevat luottotappiot -447 -254
Maatalousasiakkaat 300 447 271 112
- Odotettavissa olevat luottotappiot -3 130 -820
Muut 154 776 94 618
- Odotettavissa olevat luottotappiot -600 -59
Luottokanta yhteensä 6 032 533 4 778 869
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä -35 458 -24 833
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä lainanhoitojoustot (1 000 euroa) 31.12.2023 % luotto-kannasta 31.12.2022 % luotto-kannasta
Erääntyneet saamiset 30-90 päivää 31 253 0,5 % 18 509 0,4 %
Erääntymättömät tai erääntyneet alle 90 päivää saamiset, jotka todennäköisesti jäävät maksamatta 89 842 1,5 % 47 497 1,0 %
Järjestämättömät saamiset 90-180 päivää 16 950 0,3 % 5 635 0,1 %
Järjestämättömät saamiset 181 päivää - 1 vuosi 14 374 0,2 % 6 186 0,1 %
Järjestämättömät saamiset > 1 vuosi 21 882 0,4 % 28 252 0,6 %
Erääntyneet ja järjestämättömät saamiset yhteensä 174 301 2,9 % 106 080 2,2 %
Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja 74 099 1,2 % 62 011 1,3 %
Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja 57 593 1,0 % 33 376 0,7 %
Lainanhoitojoustot yhteensä 131 692 2,2 % 95 387 2,0 %

Luvut sisältävät eriin kohdistuvat erääntyneet korot.

3.3 Ongelmaluotot

Yhtiön luottohallinnon ohjeessa määritellään toimintamalli ongelma -asiakkaiden ja ongelmaluottojen valvontaan. Ongelma-asiakkailla tarkoitetaan asiakkaita, joiden luottoluokitus on heikko tai heikentynyt, ja jotka tästä syystä siirtyvät tehostetun seurannan piiriin. Lisäksi tarkkailuun nousevat asiakkaat, joiden luottoluokka on heikentynyt, mutta eivät täytä vielä ongelma-asiakkaan määritelmää. Näiden määritysten lisäksi asiakas voidaan luokitella ongelma-asiakkaaksi edellä mainituista kriteereistä poiketen omaa harkintaa käyttäen. Asiakaskohtainen tarkastelu ottaa kantaa muun muassa saatavan turvaamiseen, asiakkaan luottoluokituksen muuttamiseen ja luottotappiokirjauksen tekemiseen. Seurannan tarkoituksena on havaita ongelmaluotot tai ongelmaluotoiksi muodostuvat luotot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ongelma-asiakkaita ja -vastuita seurataan konttorikohtaisesti sekä suhteessa lainakannan kokoon. Jokaiselle ongelma-asiakkaalle tehdään toimenpidesuunnitelma luotto-ohjeen määrittämien rajojen ylittyessä.

Yhtiö on päivittänyt kolmannen kvartaalin aikana luottoriskimallejaan, ja tämän vuoksi vertailutiedot taulukoissa eivät ole täysin vertailukelpoisia. Luottoriskimallien päivitys on lisännyt luottoluokkien määrää henkilö- ja yritysasiakkailla. Luokituksia ei ole tehty takautuvasti vertailuajankohdasta uusien mallien mukaisesti ja siksi vertailutietoja riskiluokkien osalta ei ole päivitetty. Vertailutietoina esitetään aikaisemmin raportoidut riskiluokkakohtaiset luvut.

Yksityisasiakkaiden luottokelpoisuusluokat

Luottoluokat (1 000 euroa) 31.12.2023 % 31.12.2022 %
AAA 1 394 580 38,9 % 343 766 12,0 %
AA 1 012 406 28,2 % 1 127 696 39,5 %
A+ 389 876 10,9 % - 0,0 %
A 248 292 6,9 % 801 822 28,1 %
B+ 325 429 9,1 % - 0,0 %
B 52 768 1,5 % 367 027 12,8 %
C 77 754 2,2 % 116 123 4,1 %
D 23 458 0,7 % 69 493 2,4 %
Ei luokiteltu 248 0,0 % 1 067 0,0 %
Maksukyvytön 60 911 1,7 % 31 106 1,1 %
Yksityisasiakkaat 3 585 722 100,0 % 2 858 099 100,0 %

Yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden luottokelpoisuusluokat

Luottoluokat (1 000 euroa) 31.12.2023 % 31.12.2022 %
AAA 1 080 143 54,2 % 720 465 46,3 %
AA 352 148 17,7 % 353 818 22,8 %
A+ 278 902 14,0 % 236 596 15,2 %
A 156 222 7,8 % 137 138 8,8 %
B+ 42 880 2,2 % - 0,0 %
B 17 757 0,9 % 59 353 3,8 %
C 8 092 0,4 % 8 101 0,5 %
Ei luokiteltu 122 0,0 % - 0,0 %
Maksukyvytön 55 322 2,8 % 39 568 2,5 %
Yritykset ja asunto-osakeyhtiöt 1 991 588 100,0 % 1 555 040 100,0 %

3.4 Jakauma riskiluokkiin

Yhtiö luokittelee kaikki asiakkaat riskiluokkiin vastapuolesta saatavilla olevien tietojen pohjalta. Luokittelussa käytetään omaa sisäistä arviota ja ulkopuolisia luottoluokitustietoja. Seuranta on jatkuvaa ja voi johtaa siirtoon riskiluokasta toiseen. Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä luottoja ja muita vastuita:
* yksittäiselle vastapuolelle
* ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista tai niihin sidoksissa olevista yhteisöistä
* tietyille toimialoille
* tiettyjä vakuuksia vastaan
* joiden maturiteetti on sama tai
* joissa tuote/instrumentti on sama

Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain ja luottoriskikeskittymät

Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-tason henkilö-, yritys- ja as.oy. -asiakkaat ja AAA- ja AA+-tason maatalousasiakkaat.# Riskiluokitukset ja Vakuudet

Riskiluokkien Määrittely

Riskiluokka 2

Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AA-B+ -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 3

Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen B- ja C-tason henkilöasiakkaat sekä A-B-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B+-B -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 4

Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, C-tason yritys- ja as.oy.- asiakkaat, C- ja D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.

Muut asiakkaat perustuvat yhtiön sisäiseen arvioon riskiluokasta. Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.

Yhtiö on päivittänyt kolmannen kvartaalin aikana luottoriskimallejaan, ja tämän vuoksi vertailutiedot taulukoissa eivät ole täysin vertailukelpoisia. Luottoriskimallien päivitys on lisännyt luottoluokkien määrää henkilö- ja yritysasiakkailla ja tämän vuoksi taulukossa esitetyt riskiluokat on määritelty uudestaan. Luokituksia ei ole tehty takautuvasti vertailuajankohdasta uusien mallien mukaisesti ja siksi vertailutietoja riskiluokkien osalta ei ole päivitetty. Vertailutietoina esitetään aikaisemmin raportoidut riskiluokkakohtaiset luvut.

Henkilöasiakkaat

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät 31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 1 491 431 1 562 267
Riskiluokka 2 2 040 053 1 206 970
Riskiluokka 3 132 059 117 572
Riskiluokka 4 84 935 101 218
Riskiluokka ei luokiteltu 2 671 4 130
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 3 751 150 2 992 157
Tappioita koskeva vähennyserä 19 495 10 102
Yhteensä 3 731 655 2 982 055

Yritykset

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät 31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 479 239 432 174
Riskiluokka 2 614 543 535 879
Riskiluokka 3 196 319 124 924
Riskiluokka 4 60 964 104 505
Riskiluokka ei luokiteltu 405 -
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 1 351 470 1 197 482
Tappioita koskeva vähennyserä 11 964 13 882
Yhteensä 1 339 506 1 183 601

Asunto-osakeyhtiöt

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät 31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 651 897 328 309
Riskiluokka 2 73 089 125 284
Riskiluokka 3 29 462 20 208
Riskiluokka 4 2 817 6 934
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 757 264 480 734
Tappioita koskeva vähennyserä 449 -
Yhteensä 756 815 480 480

Maatalousasiakkaat

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät 31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 109 179 55 670
Riskiluokka 2 159 145 162 555
Riskiluokka 3 22 332 50 930
Riskiluokka 4 17 331 10 024
Riskiluokka ei luokiteltu 6 454 157
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 314 442 279 336
Tappioita koskeva vähennyserä 3 146 824
Yhteensä 311 296 278 512

Muut

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät 31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 96 123 73 979
Riskiluokka 2 76 829 29 146
Riskiluokka 3 932 1 157
Riskiluokka 4 42 22
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 173 926 104 304
Tappioita koskeva vähennyserä 674 68
Yhteensä 173 252 104 236

Saamistodistukset

31.12.2023 31.12.2022
Riskiluokka 1 476 133 471 772
Riskiluokka 2 1 366 371
Riskiluokka 3 252 -
Riskiluokka 4 - 83
Riskiluokka ei luokiteltu 68 425 68 055
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 546 177 540 281
Tappioita koskeva vähennyserä 478 438
Yhteensä 545 699 539 843

Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät toimialoittain

Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4 Riskiluokka ei luokiteltu 31.12.2023 31.12.2022
Yritykset 1 150 587 726 995 223 868 63 856 6 406 2 171 713 1 708 929
Kiinteistoala 789 653 321 255 124 932 15 127 - 1 250 967 888 856
Maatalous 2 341 50 673 1 323 1 268 6 002 61 607 48 015
Rakentaminen 61 997 42 817 14 809 6 022 - 125 645 120 465
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25 546 37 440 17 813 3 956 - 84 755 74 663
Tukku - ja vähittäiskauppa 80 829 76 636 19 660 5 570 - 182 695 188 307
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 16 143 24 115 4 230 12 - 44 500 55 607
Muut 174 078 174 058 41 101 31 901 405 421 542 333 016
Julkisyhteisöt 1 276 15 209 - - - 16 486 3 617
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 15 929 18 812 91 - - 34 832 29 383
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 60 460 42 633 842 42 - 103 977 70 918
Kotitaloudet 1 599 617 2 160 010 156 304 102 191 3 124 4 021 245 3 241 167
Yhteensä 31.12. 2 827 870 2 963 659 381 105 166 089 9 530 6 348 252 5 054 014

5.3 Vakuudet

Luottoriskiä hallitaan käyttämällä vakuuksia ja kovenantteja. Vakuuksia otetaan vastuille takaisinmaksun turvaamiseksi. Pääsääntöisesti luotoille halutaan turvaava vakuusasema, parhaissa luottoluokissa voidaan hyväksyä vakuusvajetta. Yritysluotonannossa riskiä turvataan usein sopimalla asiakkaan kanssa kovenantti, mikä mahdollistaa yhtiölle luottoon liittyvien ehtojen uudelleen neuvottelun asiakkaan riskiaseman muuttuessa. Lainojen vakuudet huomioidaan myös odotettavissa olevien luottotappioiden mallissa. Kohteen vakuusarvoon vaikuttaa vakuuden tyyppi, kuten esimerkiksi asuin- tai liikehuoneisto tai kiinteistö. Yhtiö harjoittaa kiinnitysluottopankkitoimintaa ja tämän johdosta yhtiö seuraa vakuuskelpoisten luottojen määrän kehitystä varmistaakseen jälleenrahoituksen katettujen joukkolainojen avulla.

Kiinnitysluottopankin LTV -jakauma

LTV 31.12.2023 31.12.2022
0-50% 25,1 % 23,4 %
50-60% 13,0 % 15,1 %
60-70% 17,6 % 19,9 %
70-80% 17,3 % 16,1 %
80-90% 13,7 % 13,0 %
90-100% 13,4 % 12,5 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %

Taulukko esittää raportointihetkellä katettujen lainojen vakuutena olleiden luottojen LTV -jakaumat KLP- säädöksiin perustuen. Taulukon luokissa koko lainan määrä näkyy siinä LTV luokassa, johon sen suurin LTV- arvo kuuluu. Esimerkiksi 55 000 euron laina, jossa vakuutena on 100 000 € kiinteistö, lasketaan kokonaisuudessaan LTV-luokkaan 50-60%.

Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus

Luottoriskille alttiina oleva määrä, johon kohdistuu vakuus (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022 Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta
Asuntoluotot 3 110 044 2 447 825 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Yritysluolot 1 898 331 1 465 838 Pääosin kiinteistövakuuksia
Kulutusluotot 360 312 324 335 Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
Muut 602 614 495 780 Pääosin kiinteistövakuuksia
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 5 971 301 4 733 778

5.4 Likviditeettiriski

Likviditeettiriski voidaan määritellä tulevien ja lähtevien rahavirtojen tasapainon eroavaisuutena. Riski voi realisoitua, jos yhtiö ei kykene täyttämään erääntyviä maksuvelvoitteitaan tai hyväksyttävää tasapainoa ei saada siedettävien kustannuksien rajoissa. Yhtiön suurimmat likviditeettiriskit nousevat otto- ja antolainauksen maturiteettierosta sekä suurempien joukkovelkakirjojen uudelleen rahoittamisesta. Yhtiön likviditeetti on säilynyt talouden yleisestä epävarmuudesta huolimatta vuonna 2023 vakaalla pohjalla, ja lisäksi yhtiön liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat vahvistaneet likviditeettiasemaa ja vähentäneet uudelleenrahoitusriskiä. Markkinalla pitkittynyt inflaatio sekä korkea korkotaso heijastuvat epävarmuuden kasvuna erityisesti jälleenrahoitus- markkinoilla. Kohonnut korkotaso näkyy puolestaan markkinaehtoisen rahoituksen kustannusten nousuna. Kustannusten noususta huolimatta rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla. Vuoden 2023 aikana voimakkaasti nousseet korot kääntyivät laskuun vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Inflaatiopaineet säilyvät kuitenkin normaalia korkeammalla tasolla matalan työttömyyden sekä kohonneiden palkkatasojen seurauksena, jolloin vuoden 2024 aikana koroissa tullaan oletettavasti näkemään edelleen suurta heiluntaa. Uusi korkoympäristö näkyy myös talletusten kilpailutuksessa, kun pankit tarjoavat entistä korkeampaa talletuskorkoa. Samaan aikaan kotitalouksien yleinen säästökehitys Suomessa on laskusuunnassa, kun valtaosa käytettävissä olevista varoista menee säästämisen sijasta kulutukseen nousseiden elinkustannusten seurauksena. Yhtiön likviditeetti on talouden yleisestä epävarmuudesta huolimatta säilynyt vakaalla pohjalla laajan rahoituspohjan ansiosta. Yhtiö vahvisti likviditeettiään entisestään marraskuussa 2023 katetun joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskulla. Liikkeeseenlaskulla yhtiö uudelleen rahoittaa huhtikuun 2024 alussa erääntyvän 300 miljoonan euron katetun joukkovelkakirjalainan. Oma Säästöpankki Oyj:n likviditeettiriskin hallinta lähtee liikkeelle yhtiön kyvystä hankkia riittävästi hinnaltaan kilpailukykyistä rahaa lyhyelle sekä pitkälle aikavälille. Tärkeänä osana likviditeettiriskin hallintaa on likviditeettiaseman suunnittelu sekä lyhyelle että pitkälle aikajänteelle. Lisäksi likviditeettireservin suunnittelulla varaudutaan huonontuviin suhdanteisiin markkinoilla sekä mahdollisiin muutoksiin lainsäädännössä. Yhtiön likviditeettireservin tavoitteena on kattaa kuukauden ulosvirtaukset. Likviditeettiriskin hallintaa tukevat aktiivinen riskienhallinta, taseen ja kassavirtojen seuranta sekä sisäiset laskentamallit. Jatkuva likviditeettitilanteen valvominen on tärkeää, jotta yhtiö pystyy hallitsemaan ulos lähteviä kassavirtoja. Yhtiön likviditeettiriskiä hallinnoidaan myös seuraamalla ja ennustamalla markkinatekijöiden sekä markkinakehityksen muutoksia. Mikäli ennusteet näyttävät siltä, että markkinalikviditeetti on laskussa, voi yhtiö asettaa tiukemmat sisäiset limiitit likviditeetin riskienhallinnalle. Likviditeetin hallintaan sisältyy myös likviditeettireservinhallinta. Tällä varmistetaan, että yhtiöllä on riittävästi likvidejä arvopapereita käytettävissä kattamaan eri liiketoimintojen edellyttämät vakuustarpeet.# 54 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

Rahoitusvarat 31.12.2023 (1 000 euroa)

alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 61 028 15 084 228 827 207 411 512 350
Saamiset luottolaitoksilta 191 805 500 - - 192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 782 390 416 030 1 546 985 3 251 669 5 997 074
Saamistodistukset 3 730 2 528 27 333 78 787 34 379
Johdannaiset - - 16 384 28 540 44 924
Yhteensä 1 038 953 434 142 1 819 530 3 488 408 6 781 033

Rahoitusvarat 31.12.2022 (1 000 euroa)

alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 7 380 12 348 228 359 253 927 502 013
Saamiset luottolaitoksilta 114 155 500 - - 114 655
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 266 049 387 665 1 465 511 2 634 811 4 754 036
Saamistodistukset 1 923 3 054 25 361 8 352 38 689
Johdannaiset 15 36 144 1 736 1 931
Yhteensä 389 522 403 602 1 719 374 2 898 825 5 411 324

Rahoitusvelat 31.12.2023 (1 000 euroa)

alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 78 170 - 24 435 62 649 165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 389 603 340 108 48 599 - 3 778 310
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 154 464 521 584 1 757 162 496 848 2 930 058
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000
Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat - - 1 556 7 899 9 455
Yhteensä 3 622 237 861 692 1 891 752 567 396 6 943 077

Rahoitusvelat 31.12.2022 (1 000 euroa)

alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 4 765 150 000 23 324 64 453 242 543
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 869 454 197 722 45 288 - 3 112 464
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 133 777 261 787 1 691 386 - 2 086 950
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - - 40 000 40 000
Johdannaiset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat 73 - 2 935 1 175 4 184
Yhteensä 3 008 070 609 508 1 762 933 105 629 5 486 141

55 Likviditeettiriskiä mitataan likviditeettipuskurivaateen (LCR) ja pitkäaikaisen rahoituksen minimivaateen (NSFR) avulla. Konsernin maksuvalmiusvaatimus (LCR) säilyi hyvällä tasolla ollen vuoden 2023 lopussa 248,9 (159,9) %. Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) oli vuonna 2023 117,8 (114,3) %. NSFR-tunnusluku on maltillisesti noussut uusien liikkeeseenlaskujen myötä. Yhtiön tulevien vuosien rahoitussuunnitelma tukee NSFR:n kehitystä.

LCR & NSFR kehitys kvartaaleittain

31.12.2023 30.9.2023 30.6.2023 31.3.2023
LCR, % 249% 154% 150% 126%
NSFR, % 118% 115% 120% 117%

LCR- ja NSFR-tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia. LCR-laskentaa 31.12.2022 ja NSFR-laskentaa vertailukausille tarkennettu takautuvasti.

5 Markkinariski

5.1. Osakeriski

Vuonna 2023 jatkunut markkinakorkojen voimakas nousu on näkynyt arvonlaskuna laajalti koko joukkovelkakirjamarkkinalla. Vaikutukset välittyvät myös yhtiön sijoitussalkkuun, joka koostuu pääosin kiinteäkorkoisista joukkovelkakirjalainoista. Yhtiö on vuoden 2022 aikana toteuttanut suojaustoimenpiteet, jotka ovat tasanneet markkinakorkojen nousun vaikutusta. Vuoden 2023 aikana sijoitussalkun koko on pysynyt vakaana. Yhtiön sijoitukset ovat pääasiassa hyvän luokituksen omaavissa valtionlainoissa sekä katetuissa joukkovelkakirjalainoissa, joiden reaktiot negatiivisiin uutisiin ovat esimerkiksi yrityslainamarkkinaa maltillisemmat. Huomioiden vuoden aikana tapahtuneet markkinamuutokset, on koko sijoitussalkun kehitys säilynyt odotusten mukaisena. Markkinariskiä hallitaan muun muassa hajauttamalla sijoitussalkun sisältöä riittävässä määrin. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Yhtiö seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa yhtiön tulokseen ja omiin varoihin. Markkinariskien mittaamiselle ja seurannalle on asetettu limiitit ja seurantarajat. Oma Säästöpankki Oyj ei käy osakekauppaa kaupankäyntitarkoituksessa. Osakkeiden hintariskin herkkyysanalyysiä ei ole esitetty, koska sillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

Sijoitusomaisuuden jakauma lajeittain (1 000 euroa)

| | \multicolumn{2}{c|}{31.12.2023} | \multicolumn{2}{c|}{31.12.2022} |
| -------------------- | ---------------------------: | ---------------------------: | ---------------------------: |
| | Käypä arvo | Osuus % | Käypä arvo | Osuus % |
| Osakkeet ja osuudet | 13 519 | 2,4% | 10 604 | 1,9% |
| Saamistodistukset | 546 729 | 97,4% | 540 702 | 97,8% |
| Sijoituskiinteistöt | 1 167 | 0,2% | 1 431 | 0,3% |
| Sijoitusomaisuus yhteensä | 561 414 | 100% | 552 737 | 100% |

5.2 Korkoriski

Rahoitustaseen korkoriski muodostaa enemmistön yhtiön korkoriskistä. Korkoriskiä muodostuu eroista varojen ja velkojen korkotasoissa sekä maturiteeteissa. Lisäksi markkinakorot vaikuttavat sijoitussalkun arvopapereiden markkinahintoihin. Korkoriskin määrää raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on asettanut korkoriskille enimmäismäärän. Vuonna 2021 alkanut ja Venäjän hyökkäyssodan pakotteiden myötä kiihtynyt inflaatio on pakottanut keskuspankin nostamaan ohjauskorkoaan, jolloin korkotaso on säilynyt korkealla tasolla vuoden 2023 loppuun saakka. Vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinakorot kääntyivät kuitenkin laskuun inflaatio- odotusten hellittäessä. Tämä on lisännyt volatiliteettia ja vaikuttanut yhtiön korkoherkkyyksiin. Yhtiön taseen rakenteen johdosta korkokate kasvaa korkojen noustessa. Yhtiö on jatkanut suunnitelmallisesti tasesuojien toteuttamista. Niiden myötä korkoherkkyyden vaikutusta saadaan hallittua. Yhtiö seuraa korkoherkkyyksiä jatkuvasti ja tarpeen vaatiessa korkoriskin hallinnan osalta yhtiöllä on mahdollisuus lisätä suojaustoimenpiteitä vaikutusten rajoittamiseksi. Yhtiön korkoriskipolitiikan mukaisesti yhtiö voi käyttää korkoriskin hallintaan johdannaisia. Katettujen joukkolainojen osalta yhtiö voi tehdä johdannaisia riskien suojaamiseksi. Yhtiön politiikan mukaisesti suojaamiseen voidaan käyttää pääasiassa koronvaihtosopimuksia. Yhtiön tavoitteena on tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita ja pienentää korkokatteen ennakoimattomia vaihteluita. Anto- ja ottolainauksen hinnoittelu on keskeinen asia yhtiön korkokatteen kehityksen kannalta.

Korkoherkkyysanalyysi

| 1 % muutos korkokäyrään (1 000 euroa) | \multicolumn{2}{c|}{31.12.2023} | \multicolumn{2}{c|}{31.12.2022} |
| ----------------------------------- | -----------------------------: | -----------------------------: | -----------------------------: |
| | -1% muutos | +1% muutos | -1% muutos | +1% muutos |
| Muutos 1-12kk | -13 063 | 13 585 | -12 333 | 12 372 |
| Muutos 13-24kk | -30 595 | 31 142 | -26 422 | 26 516 |

6 Operatiivinen riski

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan seurausta tai tappionvaaraa tapahtumasta, joka aiheutuu riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä, ihmisistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös maineriski, oikeudelliset riskit, compliance-riski, tietoturvariskit, rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen sekä pakotteisiin liittyvät riskit sisältyvät operatiiviseen riskiin. Operatiivista riskiä aiheuttavat myös ulkoistetut toiminnot. Realisoituneet operatiiviset riskit voivat johtaa taloudellisiin tappioihin tai yhtiön maineen menetykseen. Operatiivinen riski muodostaa Oma Säästöpankki Oyj:lle merkittävän riskialueen. Operatiiviselle riskille on tyypillistä, että riskistä mahdollisesti aiheutuvia tappioita ei ole aina helposti mitattavissa. Syitä tähän voivat olla muun muassa riskin toteutuminen viiveellä tai että riskit eivät toteutuessaan konkretisoidu taloudellisesti mitattavina menetyksinä. Oma Säästöpankki Oyj:n merkittävin operatiivisen riskin lähde on kyberriskit. Toimintaympäristö on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja kyberhyökkäyksen todennäköisyys on kasvanut. IT-riskiä suojataan monin eri menetelmin, ja suojautuminen kyberhyökkäyksiltä koskee tietoteknisen ympäristön lisäksi myös koko henkilökuntaa. Oma Säästöpankki Oyj laskee Pilari I mukaisen operatiivisen riskin vakavaraisuuden vaatimuksen perusmenetelmällä. Tämän määrä 31.12.2023 oli 322,3 milj. euroa, josta omien varojen vaatimus oli 25,8 milj. euroa. Kasvu johtuu korkokatteen ja palkkiotuottojen merkittävästä kasvusta.

Operatiivinen riski (1 000 euroa)

2023 2022 2021
Bruttotuotot 248 531 144 889 122 229
Tuottoindikaattori 37 280 21 733 18 334
Operatiivisen riskin omien varojen vaatimus 25 782
Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä 322 280 57

Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain operatiivisten riskien hallinnan periaatteet. Operatiivisen riskin hallinnassa yhtiön päätavoite on hallinnoida maineriskiä ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus sekä sääntelyn noudattaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Operatiivisen riskin hallinnalla varmistetaan, että yhtiön arvot sekä strategia toteutuvat kauttaaltaan liiketoiminnassa. Operatiivisen riskin hallinta kattaa kaikki materiaaliset riskit, jotka liittyvät liiketoimintaan. Operatiivisen riskin hallintaa sovelletaan kaikissa yhtiön liiketoimintayksiköissä tunnistamalla, mittaamalla, seuraamalla ja arvioimalla yksiköihin liittyvät operatiiviset riskit. Liiketoimintayksiköt arvioivat myös riskien todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia riskien toteutuessa. Koko yhtiön kattavan prosessin myötä johto pystyy arvioimaan operatiivisen riskin mahdollisen tappion suuruuden riskin toteutuessa. Riskienarviointiprosessi päivitetään vähintään vuosittain ja aina, kun liiketoiminnan operatiivinen ympäristö muuttuu. Operatiivisen riskin hallinta painottuu riskien ja kontrollien arviointiin sekä jatkuvuuden ja muutoshallinnan prosesseihin. Osana operatiivisen riskin hallintaa yhtiö pyrkii vähentämään operatiivisen riskin todennäköisyyttä sisäisillä toimintaohjeilla sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Prosesseihin määritellyt kontrollipisteet ovat myös keskeisessä osassa operatiivisen riskin torjumisessa. Yhtiö vähentää operatiivisen riskin vaikutusta myös ylläpitämällä vakuutuksia kiinteistöille ja omistamalleen kiinteälle omaisuudelle. Jokainen työntekijä vastaa operatiivisen riskin hallinnasta omassa työtehtävässään.# Toteutuneet operatiiviset riskit

Toteutuneet operatiiviset riskit raportoidaan liiketoimintayksikön johdolle. Uudet tuotteet, palvelut ja ulkoistettujen palvelujen toimittajat hyväksytään erikseen yhtiön erillisellä hyväksymisprosessilla ennen käyttöönottoa. Hyväksymisprosessin avulla varmistetaan, että uusiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvät riskit ovat asianmukaisesti tunnistettu ja arvioitu. Samaa hyväksymisprosessia sovelletaan myös, kun nykyisiä tuotteita kehitetään.

K3 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Varat (1 000 euroa)

Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2023
Käteiset varat 682 117 - - - 682 117 682 117
Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - - 192 305 192 305
Saamiset asiakkailta 5 997 074 - - - 5 997 074 5 997 074
Johdannaiset, suojauslaskennassa - - - 44 924 44 924 44 924
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit - 545 699 1 030 - 546 729 546 729
Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - 13 519 - 13 519 13 519
Rahoitusvarat yhteensä 6 871 497 545 699 14 549 44 924 7 476 669 7 476 669
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - - - - 24 131 24 131
Sijoituskiinteistöt - - - - 1 167 1 167
Muut varat - - - - 140 939 140 939
Varat yhteensä 6 871 497 545 699 14 549 44 924 7 642 906 7 642 906

Velat (1 000 euroa)

Muut velat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2023
Velat luottolaitoksille 165 255 - 165 255 165 255
Velat asiakkaille 3 778 310 - 3 778 310 3 778 310
Johdannaiset, suojauslaskennassa - 9 455 9 455 9 455
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 - 2 930 058 2 930 058
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 60 000 - 60 000 60 000
Rahoitusvelat yhteensä 6 933 623 9 455 6 943 078 6 943 078
Muut kuin rahoitusvelat - - 158 776 158 776
Velat yhteensä 6 933 623 9 455 7 101 854 7 101 854

Varat (1 000 euroa)

Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2022
Käteiset varat 402 030 - - - 402 030 402 030
Saamiset luottolaitoksilta 114 655 - - - 114 655 114 655
Saamiset asiakkailta 4 754 036 - - - 4 754 036 4 754 036
Johdannaiset, suojauslaskennassa - - - 1 931 1 931 1 931
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit - 539 843 859 - 540 702 540 702
Oman pääoman ehtoiset instrumentit - - 10 604 - 10 604 10 604
Rahoitusvarat yhteensä 5 270 721 539 843 11 463 1 931 5 823 958 5 823 958
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - - - - 25 351 25 351
Sijoituskiinteistöt - - - - 1 328 1 431
Muut varat - - - - 91 130 91 130
Varat yhteensä 5 270 721 539 843 11 463 1 931 5 941 766 5 941 870

Velat (1 000 euroa)

Muut velat Johdannaiset, suojaus- laskennassa Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo 31.12.2022
Velat luottolaitoksille 242 543 - 242 543 242 543
Velat asiakkaille 3 112 464 - 3 112 464 3 112 464
Johdannaiset, suojauslaskennassa - 4 184 4 184 4 184
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 086 950 - 2 086 950 2 086 950
Velat, joilla on huonompi etuoikeus 40 000 - 40 000 40 000
Rahoitusvelat yhteensä 5 481 957 4 184 5 486 141 5 486 141
Muut kuin rahoitusvelat - - 90 665 90 665
Velat yhteensä 5 481 957 4 184 5 576 806 5 576 806

K4 Käteiset varat

(1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Kassa 6 698 6 028
Suomen Pankin shekkitili 675 420 396 002
Käteiset varat yhteensä 682 117 402 030

K5 Lainat ja saamiset

(1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta
Vaadittaessa maksettavat 191 805 82 630
Muut 500 32 026
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta yhteensä 192 305 114 655
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä
Lainat 5 871 747 4 656 941
Käytetyt tililuotot 65 637 53 670
Valtion varoista välitetyt lainat 20 29 -
Luottokortit 58 929 43 029
Pankkitakaussaamiset 741 367 -
Lainat ja saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä 5 997 074 4 754 036
Lainat ja saamiset yhteensä 6 189 379 4 868 691

Lainat ja saamiset luottolaitoksilta, erä Muut sisältää vähimmäisvarantotalletuksen Suomen Pankiin. Vähimmäisvarantotalletuksen kirjauskäytäntöä on muutettu ja 30.6.2023 alkaen talletus esitetään raportointikauden viimeisen päivän saldovaatimuksen suuruisena. Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitteessä K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot.

K6 Johdannaiset ja suojauslaskenta

Varat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022 31.12.2022
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset 44 924 1 929 1 929
Muut suojaavat johdannaiset
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset - 2 2
Johdannaisvarat yhteensä 44 924 1 931 1 931

Velat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022 31.12.2022
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset 9 455 4 184 4 184
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset - - -
Johdannaisvelat yhteensä 9 455 4 184 4 184

Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Lainat ja saamiset luottolaitoksilta 227 523 218 318
9 523 318
Varat yhteensä 227 523 218 318
9 523 318
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 345 014 408 554
45 014 -1 446
Velat yhteensä 1 345 014 408 554
45 014 -1 446

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja johdannaisten käyvät arvot (1 000 euroa)

Jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot 31.12.2023
alle 1 v 1-5 v yli 5v Yhteensä Varat Velat
Käyvän arvon suojaus
- 891 000 627 000 1 518 000 44 924 9 455
Koronvaihtosopimukset - 891 000 627 000 1 518 000 44 924 9 455
Muut suojaavat johdannaiset
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset 12 553 - -
12 553 - -
Johdannaiset yhteensä 12 553 891 000 627 000 1 530 553 44 924 9 455

Kohde-etuuksien nimellisarvot ja johdannaisten käyvät arvot (1 000 euroa)

Jäljellä oleva juoksuaika Käyvät arvot 31.12.2022
alle 1 v 1-5 v yli 5v Yhteensä Varat Velat
Käyvän arvon suojaus 10 000 291 000 327 000 628 000 1 929 4 184
Koronvaihtosopimukset 10 000 291 000 327 000 628 000 1 929 4 184
Muut suojaavat johdannaiset
Osake- ja osakeindeksijohdannaiset 31 328 12 553 - 43 880 2 -
31 328 12 553 - 43 880 2 -
Johdannaiset yhteensä 41 328 303 553 327 000 671 880 1 931 4 184

K7 Sijoitusomaisuus

Sijoitusomaisuus (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Saamistodistukset 1 030 859
Osakkeet ja osuudet 13 519 10 604
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat yhteensä 14 549 11 463
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Saamistodistukset 545 699 539 843
Osakkeet ja osuudet - -
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat yhteensä 545 699 539 843
Sijoituskiinteistöt 1 167 1 328
Sijoitusomaisuus yhteensä 561 414 552 633

Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat esitetään liitteessä K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot.

Sijoituskiinteistöjen muutokset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Hankintameno 1.1. 4 199 4 544
+ Lisäykset 22 -
Vähennykset - -345
+/- Siirrot -163 -
Hankintameno kauden lopussa 4 058 4 199
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -2 871 -2 830
+ Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 40 -
Poistot -59 -41
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot kauden lopussa -2 892 -2 871
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 328 1 713
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 167 1 328

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä - - - -
Muilta - 4 214 - 4 214
Muut
Muilta - 9 305 - 9 305
Yhteensä - 13 519 - 13 519

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)

31.12.2022
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti arvostettavat Jaksotettuun hankinta- menoon arvostettavat Yhteensä
Kaikki yhteensä
Noteeratut
Julkisyhteisöiltä - - - - 158 567 - - 158 567
Muilta - 2 375 - 2 375 381 071 115 - 381 186
Muut
Muilta - 8 229 - 8 229 205 744 - 949 206 693
Yhteensä - 10 604 - 10 604 539 843 859 - 540 702

K8 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

(1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Muut aineettomat oikeudet 5 458 6 336
Tietojärjestelmät 5 487 5 912
Talletuksiin liittyvät asiakassuhteet -29 424
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 3 343 1 839
Liikearvo 4 837 454
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 13 638 8 628

Aineettomien hyödykkeiden muutokset 2023

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat oikeudet Liikearvo
Hankintameno 1.1. 1 839 16 869 454
+ Lisäykset 1 504 - 4 883
Vähennykset - - -500
+/- Siirrot - 2 232 -
Hankintameno 31.12. 3 343 19 101 4 837
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. - -10 533 -
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - -
Poistot - -3 109 -
Arvonalentumiset - - -
+/- Muut muutokset - - -
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. - -13 643 -
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 839 6 336 454
Kirjanpitoarvo 31.12. 3 343 5 458 4 837

Aineettomien hyödykkeiden muutokset

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat oikeudet Liikearvo
Hankintameno 1.1.
31.12.2023 31.12.2022
Omassa käytössä olevat kiinteistöt 21 254 19 242
Maa- ja vesialueet 1 570 1 357
Rakennukset 19 683 17 884
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuus 11 234 7 661
Koneet ja kalusto 1 265 1 397
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuus 393 209
Muut aineelliset hyödykkeet 290 290
Keskeneräiset hankinnat 158 -
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 34 594 28 799

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2023

Maa- ja vesialueet Rakennukset Rakennukset Käyttöoikeus- omaisuus Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto käyttöoikeus- omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1 370 30 480 13 884 12 418 905 290 -
+ Lisäykset - 1 069 7 530 272 400 - 158
- Vähennykset - - -1 106 - -42 - -
+/- Muut muutokset 213 1 135 - - - - -
+/- Siirrot 1 077 - 139 - - - -
Hankintameno 31.12. 1 583 33 626 20 307 12 828 1 264 290 158
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -13 -12 596 -6 223 -11 020 -696 - -
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 32 445 -13 - - -
Poistot - -1 258 -3 295 -542 -188 - -
Arvonalentumiset - -46 - - - - -
+/- Muut muutokset - -73 - - - - -
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. -13 -13 942 -9 073 -11 562 -871 - -
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 357 17 884 7 661 1 397 209 290 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 570 19 684 11 234 1 265 393 290 158

Aineellisten hyödykkeiden muutokset 2022

Maa- ja vesialueet Rakennukset Rakennukset Käyttöoikeus- omaisuus Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto käyttöoikeus- omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1. 1 370 31 658 10 572 11 997 672 293 -
+ Lisäykset 153 4 720 405 255 - - -
- Vähennykset -2 112 -1 408 -57 -22 -3 - -
+/- Siirrot 781 - -72 - - - -
Hankintameno 31.12. 1 370 30 480 13 884 12 418 905 290 -
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1. -13 -13 071 -4 521 -10 536 -534 - -
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -276 693 27 13 - - -
Poistot - -1 239 -2 394 -511 -175 - -
Arvonalentumiset - 1 438 - - - - -
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12. -13 -12 596 -6 223 -11 020 -696 - -
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 357 18 586 6 051 1 461 138 293 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 357 17 884 7 661 1 397 209 290 -

K10 Muut varat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Maksujenvälityssaamiset 67 94
Eläkevarat 82 -
Siirtosaamiset 62 114 26 029
Korot 53 691 21 300
Muut ennakkomaksut 4 155 649
Muut siirtosaamiset 4 767 4 081
Muut 12 335 5 654
Muut varat yhteensä 75 097 31 778

Varojen erä Eläkevarat muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut.

K11 Verosaamiset ja -velat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Verosaamiset
Laskennalliset verosaamiset 17 610 21 924
Verosaamiset yhteensä 17 610 21 924
Verovelat
Tuloverovelat 2 580 482
Laskennalliset verovelat 42 899 36 072
Verovelat yhteensä 45 479 36 554

Laskennalliset verosaamiset 2023 (1 000 euroa)

1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 19 215 - -3 658 - 15 557
Aineelliset hyödykkeet 347 133 - - 480
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 41 -3 -38 - -
Muut erät 2 284 -754 - - 1 530
Vuokrasopimusvelat 1 615 758 - - 2 372
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta 23 501 134 -3 697 - 19 939
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 577 -751 - - -2 328
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 21 924 -617 -3 697 - 17 610

Laskennalliset verovelat 2023 (1 000 euroa)

1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12.
Verotukselliset varaukset 35 771 6 657 - - 42 428
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 89 - 28 - 118
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt - 16 - - 16
Liiketoimintojen hankinta 100 -100 - - -
Muut erät 112 226 - - 338
Käyttöoikeusomaisuuserät 1 577 751 - - 2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta 37 649 7 550 28 - 45 228
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 577 -751 - - -2 328
Laskennalliset verovelat yhteensä 36 072 6 799 28 - 42 899

Laskennalliset verosaamiset 2022 (1 000 euroa)

1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 1 436 - 17 779 - 19 215
Aineelliset hyödykkeet 262 84 - - 347
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 118 -4 -73 - 41
Vahvistetut tappiot 217 -46 -170 - -
Velat 1 300 - - -1 300 -
Muut erät 3 716 -809 -624 - 2 284
Vuokrasopimusvelat 1 267 347 - - 1 615
Laskennalliset verosaamiset yhteensä ennen netotusta 8 317 -427 16 911 -1 300 23 501
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 241 -336 - - -1 577
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 7 077 -763 16 911 -1 300 21 924

Laskennalliset verovelat 2022 (1 000 euroa)

1.1. Kirjattu tulos- vaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Liiketoimintojen hankinta 31.12.
Verotukselliset varaukset 29 496 6 275 - - 35 771
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat sijoitukset 1 314 - -1 224 - 89
Liiketoimintojen hankinta 200 -100 - - 100
Muut erät 113 78 -79 - 112
Käyttöoikeusomaisuuserät 1 241 336 - - 1 577
Laskennalliset verovelat yhteensä ennen netotusta 32 363 6 590 -1 303 - 37 649
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -1 241 -336 - - -1 577
Laskennalliset verovelat yhteensä 31 122 6 254 -1 303 - 36 072

K12 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022 31.12.2022
Velat luottolaitoksille
Velat Keskuspankeille 30 000 150 000 150 000
Vaadittaessa maksettavat 4 420 4 749 4 749
Muut kuin vaadittaessa maksettavat 130 835 87 794 87 794
Velat luottolaitoksille yhteensä 165 255 242 543 242 543
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille
Talletukset 3 733 280 3 113 883 3 113 883
Vaadittaessa maksettavat 3 160 301 2 817 464 2 817 464
Muut 572 979 296 420 296 420
Muut rahoitusvelat 16 27 27
Muut kuin vaadittaessa maksettavat 16 27 27
Ottolainauksen käyvän arvon muutos 45 014 -1 446 -1 446
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 3 778 310 3 112 464 3 112 464
Velat luottolaitoksille, yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 3 943 565 3 355 007 3 355 007

Velat Keskuspankeille -erässä on kyse syyskuussa 2023 nostetusta vakuudellisesta LTRO -luotosta. Vertailukausilla erä koostui kesäkuussa 2020 nostetusta TLTRO -luotosta, joka erääntyi 30.6.2023. TLTRO -luotto käsiteltiin IFRS 9 -standardin mukaisesti velkana ja lainan korko tarkistettiin lainan eräännyttyä.

K13 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Joukkovelkakirjalainat 2 758 725 1 941 269
Sijoitustodistukset 171 333 145 681
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat yhteensä 2 930 058 2 086 950

Nimellisarvo Kirjanpitoarvo

Joukkovelkakirjalaina Korko Liikkeellelasku- vuosi Eräpäivä 31.12.2023 31.12.2022
OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond 0,125 %/kiinteä 2019 3.4.2024 299 914 299 579
OmaSp Oyj 6.4.2023, covered bond 0,125 %/kiinteä 2020 6.4.2023 - 249 883
OmaSp Oyj 17.1.2024 1 % / vaihtuva 2020 17.1.2024 55 000 54 999
OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond 0,01 %/kiinteä 2020-2021 25.11.2027 622 126 403 908
OmaSp Oyj 19.5.2025 0,2 % / vaihtuva 2021 19.5.2025 199 782 199 625
OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond 1,5 %/kiinteä 2022 18.12.2026 587 613 583 684
OmaSp Oyj 26.9.2024 5 %/kiinteä 2022 26.9.2024 149 802 149 591
OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond 3,125 %/kiinteä 2023 15.6.2028 347 641 -
OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond 3,5 %/kiinteä 2023 15.1.2029 496 848 -
Yhteensä 2 758 725 1 941 269

Sijoitustodistuksien maturiteetit

Alle 3kk 3 - 6 kk 6-9 kk 9-12 kk Kirjanpito-arvo yhteensä 31.12.2023 Kirjanpito-arvo yhteensä 31.12.2022
171 333 145 681

K14 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Debentuurit 60 000 40 000
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla yhteensä 60 000 40 000

Velkojen yksilöintitiedot (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022 Korko % Eräpäivä
OmaSp debentuurilaina I/2022 20 000 20 000 3,00% 15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022 20 000 20 000 3,25% 14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023 20 000 - 3,25% 23.10.2028
Yhteensä 60 000 40 000

Omiin varoihin luettu määrä (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
OmaSp debentuurilaina I/2022 16 166 20 000
OmaSp debentuurilaina II/2022 18 149 20 000
OmaSp debentuurilaina I/2023 19 255 -
Yhteensä 53 571 40 000

Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta# K15 Varaukset ja muut velat (1 000 euroa)
| | 31.12.2023 | 31.12.2022 |
|---|---|---|
| Varaukset | | |
| Eläkevaraukset | - | 206 |
| Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista | 269 | 297 |
| Varaukset yhteensä | 269 | 503 |
| Muut velat | | |
| Maksujenvälitysvelat | 20 616 | 16 647 |
| Siirtovelat | 45 156 | 18 062 |
| Korkovelat | 33 954 | 8 198 |
| Saadut korkoennakot | 619 | 1 702 |
| Muut siirtovelat | 10 321 | 7 992 |
| Saadut ennakkomaksut | 261 | 170 |
| Muut | 47 256 | 18 899 |
| Velka, maksuvelvollisuusvastuu | | |
| Säästöpankkien yhteenliittymä | 19 500 | 5 200 |
| Muut velat | 27 756 | 13 699 |
| Muut velat yhteensä | 113 028 | 53 608 |
| Varaukset ja muut velat yhteensä | 113 297 | 54 111 |

Varausten muutokset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Varaukset 1.1. 503 1 515
Lisäys/vähennys etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -206 -383
Lisäys odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista -28 -629
Varaukset 31.12. 269 503

Varausten erä

Eläkevaraukset muodostuu etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa K28 Eläkevastuut.

K16 Oma pääoma (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Osakepääoma 24 000 24 000
Muut rahastot 148 822 68 822
Käyvän arvon rahasto -61 756 -76 503
Käypään arvoon arvostamisesta -61 756 -76 503
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 197 145 196
Muut rahastot 380 128
Kertyneet voittovarat 368 230 272 139
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 258 180 216 757
Tilikauden voitto (tappio) 110 051 55 382
Oma pääoma yhteensä 541 052 364 961
Oma Säästöpankki Oyj osakkeenomistajien osuus 541 052 364 961
Oma pääoma yhteensä 541 052 364 961

Erittely käyvän arvon rahastosta

31.12.2023 31.12.2022
Käyvän arvon rahasto 1.1. -76 503 -492
Käyvän arvon muutos, rahoitusinstrumentit 18 393 -94 294
Odotettavissa oleva luottotappio saamistodistuksista 40 -720
Laskennalliset verot -3 687 19 003
Käyvän arvon rahasto 31.12. -61 756 -76 503

Osakkeet ja osinko-oikeus

Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeiden lukumäärä on 33 275 237 kpl, joista oli 31.12.2023 yhtiön omassa hallussa 201 386 osaketta. Osakkeen äänimäärä on 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko -oikeus ja muut oikeudet. Yhtiö sai marraskuussa päätökseen syyskuussa alkaneen omien osakkeiden hankintaan liittyvän takaisinosto- ohjelman. Jakson aikana hankittiin 100 000 kappaletta omia osakkeita keskihintaan 20,5419 euroa osakkeelta. Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2020 –2021 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 331 790 osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Tilikauden 2023 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille yhteensä 57 396 osaketta. Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöiden vuosien 2022 -2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen vuodelta 2022 ja palkisemiskriteereistä ja tavoitetasoista vuodelle 2023. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiökokous valtuutti 30.3.2023 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti. Hallitus päätti 22.9.2022 maksullisen suunnatun osakeannin toteuttamisesta. Kaikki osakeannissa annettavat Oma Säästöpankki Oyj:n uudet osakkeet, 3 125 049 kpl, annettiin merkittäväksi Liedon Säästöpankille vastikkeena luovutettavasta liiketoiminnasta , kun luovutussuunnitelman mukainen Liedon Säästöpankin liiketoiminnan luovutuksen täytäntöönpano rekisteröitiin kaupparekisteriin 28.02.2023.

Muut rahastot

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastoon sisältyy käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Rahastoon merkityt erät siirretään tuloslaskelmaan, kun käypään arvoon muiden laajan tuloksen eriin kirjatusta arvopaperista luovutaan tai kirjataan arvonalentuminen.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu yleisö - ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017- 2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat. Tilikaudella 2023 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin Liedon Säästöpankille suunnatusta osakeannista saadut varat 65,0 milj. euroa.

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille. Kertyneet voittovarat sisältävät erillistilinpäätöksiin sisältyvät vapaaehtoiset varaukset ja poistoeron laskennallisella verovelalla vähennettynä.

K17 Korkokate (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Korkotuotot
Saamiset luottolaitoksilta 11 627 1 377
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 266 459 108 840
Saamistodistuksista 5 102 3 104
Johdannaisista 37 613 6 947
Muut korkotuotot 1 705 1 608
Korkotuotot yhteensä 322 506 121 876
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille -5 099 -1 283
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -22 216 -1 524
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -54 488 -10 907
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -1 754 -354
Johdannaisista -40 775 -2 742
Muut korkokulut -1 130 -136
Korkokulut yhteensä -125 461 -16 946
Korkokate 197 045 104 930

K18 Palkkiotuotot ja -kulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Palkkiotuotot
Luotonannosta 10 156 11 925
Talletuksista 107 77
Kortti- ja maksuliikenteestä 33 713 24 440
Arvopapereiden välittämisestä - 259
Rahastoista 6 517 4 485
Lainopillisista tehtävistä 483 422
Välitetystä toiminnasta 2 469 2 025
Takausten myöntämisestä 2 094 1 865
Muut palkkiotuotot 1 082 771
Palkkiotuotot yhteensä 56 621 46 270
Palkkiokulut
Kortti- ja maksuliikenteestä -6 653 -5 455
Arvopapereista -1 442 -246
Muut palkkiokulut -1 105 -1 172
Palkkiokulut yhteensä -9 200 -6 873
Palkkiotuotot ja -kulut, netto 47 421 39 396

K19 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Arvostusvoitot ja -tappiot 25 -136
Saamistodistuksista yhteensä 25 -136
Osakkeista ja osuuksista
Osinkotuotot 217 449
Myyntivoitot ja -tappiot - -203
Arvostusvoitot ja -tappiot -2 782 -4 828
Osakkeista ja osuuksista yhteensä -2 564 -4 582
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä -2 540 -4 718
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot
Saamistodistuksista
Myyntivoitot ja -tappiot 610 -500
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretty arvostusero -422 97
Saamistodistuksista yhteensä 188 -403
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot yhteensä 188 -403

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Vuokra - ja osinkotuotot 235 202
Myyntivoitot ja -tappiot - -3
Muut tuotot sijoituskiinteistöistä 11 7
Vastike - ja hoitokulut -90 -53
Poistot ja arvonalentumiset sijoituskiinteistöistä -59 -41
Vuokrakulut sijoituskiinteistöistä -10 -10
Sijoituskiinteistöjen nettotuotot yhteensä 87 103

| Valuuttatoiminnan nettotuotot | -83 | 130 |
| Suojauslaskennan nettotuotot | 779 | -414 |
| Kaupankäynnin nettotuotot | -306 | -4 |
| Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot yhteensä | -1 875 | -5 306 |

K20 Liiketoiminnan muut tuotot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Vuokratuotot oman käytön kiinteistöistä 388 359
Pankkitoiminnan muut tuotot 4 089 4 736
Muut - 276
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 4 476 5 371

K21 Henkilöstökulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Palkat ja palkkiot -26 350 -21 585
Eläkekulut -3 989 -3 404
Maksupohjaiset järjestelyt -4 087 -3 422
Etuuspohjaiset järjestelyt 98 19
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut 1 572 1 298
Muut henkilösivukulut -843 -625
Henkilöstökulut yhteensä -29 611 -24 316

Henkilöstön lukumäärä

31.12.2023 31.12.2022
Kokoaikaiset 389 294
Osa-aikaiset 6 1
Määräaikaiset 69 62
Yhteensä 464 357

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana 445 (352).

Tiedot lähipiirin työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat.# K22 Liiketoiminnan muut kulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Muut henkilöstökulut -2 827 -1 816
Toimistokulut -11 820 -3 031
Tietohallintokulut -19 936 -18 942
Yhteyskulut -1 682 -1 442
Markkinointi- ja edustuskulut -3 410 -2 138
Vuokrakulut -532 -1 213
Kulut oman käytön kiinteistöistä -1 758 -1 424
Vakuutus- ja varmuuskulut -5 611 -4 748
Valvonta-, tarkastus- ja jäsenmaksut -820 -772
Muut -4 121 -5 677
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -52 517 -41 203

Tilintarkastajan palkkiot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
KPMG Oy Ab
Lakisääteinen tilintarkastus 313 305
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut - 11
Yritysostoihin liittyvät palvelut 10 24
Veroneuvonta 4 2
Muut palvelut 33 81
Yhteensä 360 423

Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:

  • Talletussuojarahaston maksu
    • josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto)
  • Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta
  • Kriisinratkaisurahaston maksu
1-12/2023 1-12/2022
Talletussuojarahaston maksu -2 743 -2 266
josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto) -2 743 -2 266
Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta 2 3
Kriisinratkaisurahaston maksu -2 227 -1 968

K23 Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Rakennuksista -506 -430
Rakennuksista, käyttöoikeusomaisuus -3 295 -2 394
Koneista ja kalustosta -542 -511
Koneista ja kalustosta, käyttöoikeusomaisuus -188 -175
Aineettomista hyödykkeistä -3 891 -3 759
Arvonalentumiset omassa käytössä olevat kiinteistöt - -274
Poistot ja arvonalentumistappiot yhteensä -8 422 -7 543

K24 Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022 1-12/2022 2023 Q4 2022 Q4
ECL saamisista asiakkailta ja taseen ulkopuolisista eristä 1 926 1 343 1 343 9 032 -498
ECL vieraan pääoman ehtoisista sijoituksista -40 720 720 62 5
Odotettavissa olevat luottotappiot yhteensä 1 885 2 063 2 063 9 094 -493
Lopulliset luottotappiot
Lopulliset luottotappiot -20 760 -4 348 -4 348 -17 127 -1 032
Palautukset lopullisista luottotappioista 1 748 538 538 764 210
Toteutuneet luottotappiot, netto -19 012 -3 810 -3 810 -16 363 -822
Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot yhteensä -17 126 -1 747 -1 747 -7 269 -1 315

Odotettavissa olevien luottotappioiden virtalaskelmat on muodostettu 1.1.2023 ja 31.12.2023 taseessa voimassa olleiden lainojen vastuiden ja odotettavissa olevien luottotappioiden euromääräisten muutoksien perusteella.

Odotettavissa olevat luottotappiot, lainat ja saamiset asiakkailta

1-12/2023 1-12/2022
Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa)
Vaihe 1 Vaihe 2
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 1 300 4 974
Siirrot vaiheeseen 1 -1 -483
Siirrot vaiheeseen 2 -128 840
Siirrot vaiheeseen 3 -27 -610
Uudet saamiset 586 1 220
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -176 -417
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - -
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - -
Luottoriskin muutoksen vaikutus 369 567
Laskentamallin muutosten vaikutus -597 87
Johdon arvioihin perustuvat muutokset 328 8 002
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa 1 655 14 180

Yhtiön johto on arvioinut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia toimialakohtaisesti. Ensimmäisellä neljänneksellä purettiin johdon harkintaan perustuva ECL lisävaraus 0,9 milj. euroa. Raportointikauden aikana purettiin LGD -lisävaraus 0,7 milj. euroa. Liedon Säästöpankin hankinnan yhteydessä johdon harkintaan perustuen kirjattua käyvän arvon oikaisua on kohdistettu toisella neljänneksellä 0,7 milj. euroa. Viimeisellä neljänneksellä yhtiö päivitti ECL- laskentamalleja, muutos lisäsi ECL:n määrää 0,8 milj. eurolla. Viimeisellä neljänneksellä kirjattiin 1,0 milj. euron johdon harkintaan perustuva lisävaraus, jolla yhtiö varautuu taloudellisen ympäristön epävarmuuteen. Johdon harkintaan perustuvia lisävarauksia oli käytettävissä tilinpäätöshetkellä 8,3 milj. euroa. Ensimmäisellä neljänneksellä yhtiö on tarkentanut virtalaskelmalla odotettavissa olevien luottotappioiden allokaatiota tasojen välillä, ja tämä on aiheuttanut muutoksia raportointihetken alkusaldojen kohdentamiseen tasojen 1 ja 2 välillä. Odotettavissa olevien luottotappioiden kokonaismäärä ei muutoksen myötä ole muuttunut.

Taseen ulkopuoliset erät (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Vaihe 1 Vaihe 2
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 141 156
Siirrot vaiheeseen 1 -3 159
Siirrot vaiheeseen 2 13 66
Siirrot vaiheeseen 3 -1 -8
Uudet saamiset 58 82
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -14 79
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - -
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - -
Luottoriskin muutoksen vaikutus 52 162
Laskentamallin muutosten vaikutus -172 -554
Johdon arvioihin perustuvat muutokset 2 50
Odotettavissa olevat luottotappiot kauden lopussa 78 192

Odotettavissa olevat luottotappiot, sijoitusomaisuus

1-12/2023 1-12/2022
Saamistodistukset (1 000 euroa)
Vaihe 1 Vaihe 2
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 415 23
Siirrot vaiheeseen 1 - -
Siirrot vaiheeseen 2 -6 29
Siirrot vaiheeseen 3 - -
Uudet saamistodistukset 280 333
Lyhennykset ja erääntyneet saamiset -296 -333
Toteutuneiden luottotappioiden vaikutus - -
Toteutuneiden luottotappioiden palautusten vaikutus - -
Luottoriskin muutoksen vaikutus 38 -4
Laskentamallin muutosten vaikutus - -
Johdon arvioihin perustuvat muutokset - -
Odotettavissa olevat luottotappiot 430 48

K25 Tuloverot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Tilikauden tuloverot -20 626 -6 829
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -20 626 -6 829
Edellisten tilikausien verot 69 -
Laskennallisen verosaamisen muutos -665 -763
Laskennallisen verovelan muutos -6 775 -6 254
Tuloverot yhteensä -27 997 -13 847
Tuloveroprosentti 20% 20%
Kirjanpidon tulos ennen veroja 138 048 69 226
Verokannan mukainen osuus tuloksesta -27 610 -13 845
+ Tuloslaskelman verovapaat tuotot 31 142 -
Tuloslaskelman vähennyskelvottomat kulut -282 -96
+ Tulokseen sisältymättömät vähennyskelpoiset kulut 32 23
Tappioista kirjaamatta jätetyt laskennalliset verosaamiset -236 -70
+/- Aikaisempien tilikausien verot 69 -
Tuloslaskelman verot -27 997 -13 847

K26 Annetut ja saadut vakuudet

Annetut vakuudet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Omien velkojen ja sitoumusten puolesta annetut vakuudet 3 024 020 2 100 080
Annetut vakuudet yhteensä 3 024 020 2 100 080

Annetut vakuudet ovat liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi annettuja lainasaatavia. Katettujen joukkovelkakirjalainojen nimellisarvo taseessa 31.12.2023 on 2 400 miljoonaa euroa.

Saadut vakuudet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Kiinteistövakuudet 5 391 165 4 265 604
Käteinen vakuus 21 687 13 682
Saadut takaukset 270 096 236 430
Muut 92 445 69 864
Saadut vakuudet yhteensä 5 775 392 4 585 580

K27 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Takaukset 41 926 34 774
Luottolupaukset 330 599 291 184
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 372 525 325 958

K28 Eläkevastuu (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Kulut tuloslaskelmassa
Kauden työsuoritukseen perustuva meno 5 9
Nettokorko 6 6
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot - -15
Kulut laajan tuloksen erissä
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -191 -364
Tilikauden laaja tulos -180 -364
31.12.2023 31.12.2022
Velvoitteen nykyarvo 1.1. 2 613 3 705
Kauden työsuoritukseen perustuva meno 5 9
Korkokulu 95 38
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) kokemusperäisistä muutoksista 39 117
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) taloudellisten oletusten muutoksista 59 -941
Maksetut etuudet -165 -167
Velvoitteen täyttämiset - -149
Velvoitteen nykyarvo 31.12. 2 647 2 613
31.12.2023 31.12.2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 2 407 3 116
Korkotuotot 89 32
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto pois lukien korkokuluun/ -tuottoon kuuluva erä 289 -460
Maksetut etuudet -165 -167
Velvoitteen täyttämiset - -134
Järjestelyyn suoritetut maksut 109 19
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 2 729 2 407
31.12.2023 31.12.2022
Velvoitteen nykyarvo 2 647 2 613
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 2 729 2 407
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12. -82 206
31.12.2023 31.12.2022
Taseessa oleva velka 1.1. 206 589
Kulut tuloslaskelmassa 11 -
Järjestelyyn suoritetut maksut -109 -19
Uudelleenmäärittämiset muissa laajan tuloksen erissä -191 -364
Taseessa oleva saaminen/velka 31.12. -82 206

Vakuutusmatemaattiset oletukset

2023 2022
Diskonttauskorko, % 3,30% 3,75%
Palkankehitys, % 2,80% 3,10%
Eläkkeiden nousu, % 2,55% 2,85%
Inflaatio, % 2,30% 2,60%

Herkkyysanalyysi

Etuuspohjaisen eläkevastuun muutos

Lisäys Vähennys Lisäys Vähennys
Käytettyjen oletuksien muutos
Diskonttokorko (0,5 % muutos) -5,90% 6,60% -5,80% 6,50%
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos) 2,60% -2,50% 2,60% -2,50%

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Lisäys Vähennys Lisäys Vähennys
Käytettyjen oletuksien muutos
Diskonttokorko (0,5 % muutos) -6,00% 6,70% -5,60% 6,20%
Eläkkeiden kasvu (0,25 % muutos) 0,00% 0,00% 0,00% 0,00%

Velvoitteiden painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,2 vuotta. Konserni arvioi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2024 noin 230 tuhatta euroa. Lakisääteisen eläketurvan lisäksi Oma Säästöpankki Oyj:llä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä johdolle ja tietyille johtavassa asemassa oleville avainhenkilöille sekä sellaisille työntekijöille, jotka olivat Säästöpankkien eläkekassan jäseniä sen lopettaessa toimintansa 31.12.1992.## K29 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus (1 000 euroa)

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

Rahoitusvarat 31.12.2023 Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumentit Saatu arvopaperivakuus Saatu käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvarat 63 990 - 63 990 18 882 - 43 750 1 359
Muut - - - - - - -
Rahoitusvarat yhteensä 63 990 1 359 63 990 18 882 - 43 750 1 359

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

Rahoitusvelat 31.12.2023 Kirjatut rahoitusvelat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumentit Annettu arvopaperivakuus Annettu käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvelat 18 882 - 18 882 18 882 - - -
Muut - - - - - - -
Rahoitusvelat yhteensä 18 882 - 18 882 18 882 - - -

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

Rahoitusvarat 31.12.2022 Kirjatut rahoitusvarat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvelat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumentit Saatu arvopaperivakuus Saatu käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvarat 5 719 - 5 719 5 470 - - 249
Muut - - - - - - -
Rahoitusvarat yhteensä 5 719 249 5 719 5 470 - - 249

Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseessa, mutta jotka sisältyvät päänetotussopimuksiin tai vastaaviin

Rahoitusvelat 31.12.2022 Kirjatut rahoitusvelat, brutto Taseessa netotetut kirjatut rahoitusvarat, brutto Kirjanpitoarvo taseessa, netto Rahoitusinstrumentit Annettu arvopaperivakuus Annettu käteisvakuus Nettomäärä
Johdannaisvelat 6 637 - 6 637 5 470 - - 1 167
Muut - - - - - - -
Rahoitusvelat yhteensä 6 637 1 167 6 637 5 470 - - 1 167

K30 Käyvät arvot arvostusmenetelmän mukaisesti

Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen määrittely kuvataan 2023 vuoden tilinpäätöksen K1 Laadintaperiaatteet kappaleessa "Käyvän arvon määrittäminen". Tasolle 3 kirjatut oman pääoman ehtoiset sijoitukset sisältävät noteeraamattomien yhtiöiden osakkeita.

Toistuvasti käypään arvoon arvostetut erät

31.12.2023 Rahoitusvarat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset 4 214 2 439 6 866 13 519
Vieraan pääoman ehtoiset 685 - 345 1 030
Johdannaiset - 44 924 - 44 924
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset 545 465 - 234
Rahoitusvarat yhteensä 550 364 47 363 7 445 605 172

31.12.2023 Rahoitusvelat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaiset - 9 455 - 9 455
Rahoitusvelat yhteensä - 9 455 - 9 455

31.12.2023 Muut velat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka - - 19 550 19 550
Yhteensä - - 19 550 19 550

31.12.2022 Rahoitusvarat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Oman pääoman ehtoiset 2 375 2 018 6 211 10 604
Johdannaiset - 1 931 - 1 931
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
Vieraan pääoman ehtoiset 539 843 - 539 843
Rahoitusvarat yhteensä 542 878 3 948 6 410 553 236

31.12.2022 Rahoitusvelat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaiset - 4 184 - 4 184
Rahoitusvelat yhteensä - 4 184 - 4 184

31.12.2022 Muut velat (1 000 euroa)

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
Liiketoiminnan hankintaan liittyvä maksuvelvollisuusvelka - - 5 200 5 200
Yhteensä - - 5 200 5 200

Tasolle 3 luokiteltujen sijoitusten tapahtumat

31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat (1 000 euroa)
Oman pääoman ehtoiset
Kirjanpitoarvo 1.1. 6 211
+ Hankinnat 743
Myynnit -
Vuoden aikana erääntyneet -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset -88
+ Siirrot tasolle 3 -
Siirrot tasolle 1 ja 2 -
Kirjanpitoarvo 6 866
31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat (1 000 euroa)
Oman pääoman ehtoiset
Kirjanpitoarvo 1.1. -
+ Hankinnat -
Myynnit -
Vuoden aikana erääntyneet -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset -
+ Laajan tuloksen eriin kirjatut arvonmuutokset -
+ Siirrot tasolle 3 -
Siirrot tasolle 1 ja 2 -
Kirjanpitoarvo -

Tasolle 3 luokiteltujen velkojen tapahtumat

31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat muut velat (1 000 euroa)
Oman pääoman ehtoiset
Kirjanpitoarvo 1.1. -
+ Hankinnat -
Myynnit -
Vuoden aikana erääntyneet -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoituneet arvonmuutokset -
+ Tuloslaskelmaan kirjatut realisoitumattomat arvonmuutokset -
+ Siirrot tasolle 3 -
Siirrot tasolle 1 ja 2 -
Kirjanpitoarvo -

Herkkyysanalyysi tasolle 3 kuuluville rahoitusvaroille

31.12.2023 31.12.2022
(1 000 euroa) Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan
Oman pääoman ehtoiset Oletettu muutos
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat +/- 15%
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat +/- 15%
Yhteensä
31.12.2023 31.12.2022
(1 000 euroa) Mahdollinen vaikutus omaan pääomaan
Vieraan pääoman ehtoiset Oletettu muutos
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat +/- 15%
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat +/- 15%
Yhteensä

K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat

Lähipiirillä tarkoitetaan Oma Säästöpankki Oyj:ssä johtavassa asemassa olevia avainhenkilöitä ja näiden perheenjäseniä, tytäryhtiöitä, yhteisiä toimintoja sekä yhtiöitä, joissa johtavassa asemassa olevalla avainhenkilöllä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta ja yhteisöt, joilla on huomattava vaikutusvalta Oma Säästöpankki Oyj:ssä. Avainhenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varahenkilö sekä muu johtoryhmä. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin.

Johdolle kuuluvien henkilöiden saama korvaus

(1 000 euroa) 1-12/2023 Palkat ja palkkiot 1-12/2022 Palkat ja palkkiot 1-12/2023 Lakisääteinen eläketurva 1-12/2022 Lakisääteinen eläketurva 1-12/2023 Vapaaehtoiset lisäeläkkeet 1-12/2022 Vapaaehtoiset lisäeläkkeet
Pasi Sydänlammi, toimitusjohtaja 947 947 165 166 188 188
Pasi Turtio, varatoimitusjohtaja 381 381 66 67 56 56
Muu johtoryhmä* 872 787 152 138 - -
Yhteensä 2 200 2 115 383 371 244 244
  • Muu johtoryhmä: Juutilainen Helena 30.3.2023 asti, Liiri Sarianna, Pykäri Pekka 1.12.2023 alkaen, Sillanpää Minna, Sirkiä Hanna 1.4.2023 alkaen, Tapionsalo Kimmo 30.11.2023 asti, Rissanen Ville.

Johdolle ei ole maksettu yllä olevassa taulukossa ilmoitettujen lyhytaikaisten työsuhde-etuuksien ja vapaaehtoisten lisäeläkkeiden lisäksi muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia.

Konsernin johtoryhmä on kuulunut tilikaudella 2023 kahteen osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Tilikaudelle 2022 kirjatut osakepohjaisen kannustinjärjestelmän maksut olivat ohjelman 2020-2021 osalta 460 tuhatta euroa ja ohjelman 2022-2023 osalta 838 tuhatta euroa. Osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä annetaan lisätietoja liitetiedossa K32.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 200 2 115
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet - -
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 244 244
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet - -
Osakeperusteiset etuudet 965 2 413
Yhteensä 3 409 4 772

Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on oikeus lakisääteiseen eläkkeeseen ja eläkeikä määräytyy lakisääteisen työeläkejärjestelmän puitteissa. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan lakisääteinen eläkekulu vuonna 2023 oli yhteensä 232 tuhatta euroa (233 tuhatta euroa vuonna 2022).

Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on lisäksi yhtiön hankkima vapaaehtoinen eläkevakuutus, jonka perusteella maksetaan vakuutusehtojen mukaan vakuutetun hakemuksesta vanhuuseläkettä vakuutetun ollessa 60 vuotta 1 kuukautta - 70 vuotta. Eläkkeen määrä lasketaan laskuperusteiden, vakuutusehtojen ja hinnaston mukaan kertyneen vakuutettukohtaisen vakuutussäästön perusteella. Näissä järjestelyissä eläkeikä on 60–65 vuotta ja eläkkeen määrä 60 % eläkepalkasta. Vakuutusjärjestelyssä varojen määrä kuvastaa vakuutusyhtiön vastuulla olevaa osaa velvoitteesta ja se lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite. Järjestelyyn kuuluvat varat sisältävät 100 % hyväksyttäviä vakuutuksia. Koska velvoitteet on vakuutettu, yhtiön vastuulle ei jää merkittäviä riskejä. Yhtiön vastuulla ovat lähinnä työeläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden korotukset sekä diskonttauskoron ja palkankorotusten muutosten vaikutus nettovelkaan. Vakuutusyhtiöissä hoidettavien etuuspohjaisten järjestelyjen varat ovat osana vakuutusyhtiöiden sijoitusvarallisuutta, ja niiden sijoitusriski on vakuutusyhtiöillä.# K32 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Yhtiöllä on 31.12.2023 seuraavat voimassa olevat osakeperusteiset kannustinohjelmat:

Ohjelma 2020-2021

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus päätti 17.2.2020 perustaa osakepohjaisen kannustinjärjestelmän konsernin johdolle. Palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas - ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää ansaintajakson 2020-2021 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 420 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 10 henkilöä.

Ohjelma 2022-2023

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitus käynnisti 24.2.2022 uuden konsernin avainhenkilöille suunnatun kannustinjärjestelmän. Mahdollinen palkkio perustuu vertailukelpoiseen kulu-tuottosuhteeseen, liiketoiminnan tuottojen kasvuun (vertailukelpoisin luvuin) sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen. Ohjelma sisältää kahden vuoden mittaisen ansaintajakson, 2022-2023 ja sen jälkeiset sitouttamisjaksot, joiden aikana osakkeet luovutetaan noin viiden vuoden kuluessa kuudessa erässä. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta henkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet.

Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2022
Ohjelma 2022-2023
Ohjelma 2020-2021
Arvioitu enimmäismäärä brutto-osakkeita järjestelmän käynnistyessä 400 000 420 000 420 000
Myöntämispäivä 1.1.2022 1.1.2020 1.1.2020
Osakkeen hinta myöntämishetkellä, käyvän arvon painotettu keskiarvo 16,90 8,79 8,79
Ansaintajakso alkaa 1.1.2022 1.1.2020 1.1.2020
Ansaintajakso päättyy 31.12.2023 31.12.2021 31.12.2021
Henkilöitä kauden päättyessä 29 10 11
Tilikauden tapahtumat (kpl) 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2022
Ohjelma 2022-2023 Ohjelma 2020-2021 Ohjelma 2020-2021
Kauden alussa ulkona olleet - 172 190
Muutokset kaudella
Kaudella myönnetyt - - 331
Kaudella menetetyt - - -
Kaudella toteutetut - -57 396
Kaudella rauenneet - - -
Kauden lopussa ulkona olevat - 114 794

K33 Vuokrasopimukset

Varat, toimitilat (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Hankintameno 1.1. 13 884 10 572
+ Lisäykset * 7 530 4 720
- Vähennykset -1 106 -1 408
Hankintameno kauden lopussa 20 307 13 884
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -6 223 -4 521
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 445 693
- Poistot -3 295 -2 394
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -9 073 -6 223
Kirjanpitoarvo 1.1. 7 661 6 051
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 11 234 7 661
Vuokrasopimuksen päättyessä palautettavat maksut 15 15

*) Pääosin hankintamenon lisäykset liittyvät Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan myötä siirtyneisiin konttoreiden ja laitteiden vuokrasopimuksiin.

Varat, laitteet (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Hankintameno 1.1. 905 672
+ Lisäykset 400 255
- Vähennykset -42 -22
Hankintameno kauden lopussa 1 264 905
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -696 -534
+/- Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 13 13
- Poistot -188 -175
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa -871 -696
Kirjanpitoarvo 1.1. 209 138
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 393 209
Velat (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Vuokrasopimusvelka kauden lopussa 11 964 8 624

Vuokravelkojen maturiteettijakauma (diskonttaamattomat rahavirrat)

alle 1v 1-5v yli 5v
31.12.2023 3 345 7 840 779
31.12.2022 2 673 5 740 211

Tulosvaikutus (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Vuokratuotot, liiketoiminnan muut tuotot 388 359
Vuokratuotot, sijoituskiinteistöt 235 202
Poistot
Toimitilat -3 295 -2 394
Laitteet -188 -175
Korkokulut -225 -112
Vuokrakulut lyhytaikaisista sopimuksista -160 -23
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä -372 -1 190
Vuokrasopimuksista aiheutuneet tuloslaskelmaerät yhteensä -3 618 -3 334
Vuokrasopimusten rahavirta 31.12.2023 31.12.2022
-3 351 -3 169

K34 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ja muutokset konsernirakenteessa

Oma Säästöpankki-konserniin yhdistellyt tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset

Kotipaikka Yhdistelymenetelmä Pääasiallinen toimiala Konsernin omistusosuus 31.12.2023 Konsernin omistusosuus 31.12.2022
Lappeenranta Tytäryhtiö Muu rahoitusta palveleva toiminta 100,00% 100,00%
Helsinki Osakkuusyhtiö Muu rahoitusta palveleva toiminta 48,67% 48,67%
Helsinki Osakkuusyhtiö Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta 43,32% 42,70%
Seinäjoki Yhteisyritys Omien kiinteistöjen kauppa 49,00% 49,00%
Espoo Yhteisyritys Muu rahoitusta palveleva toiminta 25,00% 25,00%
Helsinki Yhteisyritys Muu luotonanto 48,21% 48,21%
Seinäjoki Yhteinen toiminto Asuntojen ja asuinkiinteistöjen hallinta 30,46% 25,54%

Tilikauden 2023 muutokset

Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan Asunto Oy Seinäjoen Oma Säästöpankin talossa hankkiessaan lisää tilaa liiketoiminnoilleen. Yhtiön omistusosuus kasvoi 4,9 % ollen tilikauden lopussa 30,5 %. Oma Säästöpankki Oyj kasvatti omistusosuuttaan City Kauppapaikat Oy:stä suunnatulla osakeannilla. Yhtiön omistusosuus yhtiössä järjestelyn jälkeen on 43,3 %. Sijoituksen arvo konsernitaseessa on 15,5 milj. euroa. Oma Säästöpankki Oyj arvioi pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävien SAV -Rahoitus Oyj:n ja City Kauppapaikat Oy:n sijoitusten arvoja sekä yhtiöiltä olevia saamisia, joita on käsitelty tosiasiallisesti osana nettosijoitusta yritykseen.

Tilikauden 2022 muutokset

SAV -Rahoitus Oyj:n omistus- ja määräysvaltamuutosten johdosta yhtiö yhdistellään konserniin 1.6.2022 alkaen yhteisyrityksenä. Konsernin omistusosuus on 48,2 %. Oma Säästöpankki Oyj osallistui kauden aikana City Kauppapaikat Oy:n suunnattuun osakeantiin, jonka myötä yhtiön omistusosuus kasvoi 0,6 % ollen tilikauden lopussa 42,7 %.

Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Sijoituksen arvo (1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Figure Taloushallinto Oy 200 200
GT Invest Oy 6 700 5 500
Deleway Projects Oy 2 000 2 000
City Kauppapaikat Oy 17 800 17 800
SAV-Rahoitus Oy - 1 520
Tasearvo yhteensä 26 700 27 020
Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävissä yhteisöissä: (1 000 euroa) 2023 2022
Kirjanpito-arvo 1.1. 25 351 22 884
Lisäykset 3 270 3 021
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -1 131 -357
Saadut osingot - -197
Arvonalentuminen -3 359 -
Kirjanpito-arvo 31.12. 24 131 25 351

K35 Liiketoimintojen hankinnat

Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinta

Yhtiön hallitus päätti syyskuussa 2022 Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan toteuttamisesta luovutussuunnitelman mukaisesti. Liedon Säästöpankin isännistön tekemän päätöksen mukaisesti Liedon Säästöpankki luovutti koko liiketoimintansa yhtiölle lukuun ottamatta luovutussuunnitelmassa mainittuja vähäisiä varoja. Liiketoiminnan luovutuksen täytäntöönpano rekisteröintiin 28.2.2023. Liiketoiminnan hankinnan kauppahinta maksettiin osittain suunnatulla osakeannilla ja osittain käteisellä. Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen arvot olivat hankintahetkellä:

Liiketoiminnan hankinta milj. euroa
Saamiset yleisöltä ja luottolaitoksilta
Siirtosaamiset ja muut varat
Käyttöoikeusomaisuuserät
Velat yleisölle ja luottolaitoksille
Siirtovelat ja muut velat
Vuokrasopimusvelat
Velka, vastuu Säästöpankkien yht.liittymä
Hankittu nettovarallisuus
Kauppahinta, käteinen
Kauppahinta, oman pääoman ehtoiset instrumentit
Luovutettu kokonaisvastike
Liikearvo

Yritys järjestelyn seurauksena kirjattiin liikearvona 4,4 milj. euroa.# Liiketoiminnan hankinta

Liiketoiminnan hankinnalla arvioidaan olevan merkittävä positiivinen tulosvaikutus yhtiön vuotuiseen tuloksentekokykyyn ja sen arvioidaan kasvattavan yhtiön tulosta ennen veroja lähivuosina noin 15–20 milj. euroa vuosittain. Pidemmällä aikavälillä liiketoiminnan Turun talousalueella arvioidaan kasvattavan merkittävästi yhtiön tuloskertymää. Kasvavat volyymit parantavat entisestään yhtiön kustannustehokkuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta.

Liikearvo on muodostunut hankittavan liiketoiminnan nettovarallisuuden ja kauppahinnan välisenä erotuksena. Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä kirjattiin yhtiön taseeseen 15,0 milj. euron käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettava velka koskien määräaikaista vastuuta Säästöpankkien yhteenliittymästä eroavan Liedon Säästöpankin maksuvelvollisuuden jäsenluottolaitoksena (Laki talletuspankkien yhteenliittymästä 599/2010) kattamiseksi. Vastuu on voimassa viisi vuotta.

Liiketoiminnassa hankitut varat ja velat on arvostettu käypään arvoon. Vuokrasopimukset on arvostettu IFRS 16:n mukaisesti. Liiketoiminnan hankinnassa saatujen saamisten arvo on n. 1 167,0 milj. euroa ja saamisten bruttoarvosta on hankintahetkellä huomioitu 8,0 milj. euron odotettavissa olevien luottotappioiden vähennyserä. Vaikutus on esitetty liitteessä 12 rivillä ”Uudet saamiset”.

Liiketoiminnan hankinnan rahavirtavaikutus 143,1 milj. euroa on Rahoitustoiminnan rahavirrassa. Hankitun liiketoiminnan hankintahetken jälkeiset liiketoiminnan tuotot sisältyvät ensimmäisen neljänneksen tuloslaskelmaan. Johdon arvion mukaan Oma Säästöpankki -konsernin liiketoiminnan tuotot ensimmäisellä neljänneksellä 2023 olisivat olleet 57 milj. euroa ja tulos ennen veroja 27 milj. euroa, jos hankittu liiketoiminta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2023 alusta lähtien.

Osana Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankintaa yhtiö toteutti Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:ltä hankittujen luottojen siirron suunnitellusti maaliskuun alussa. Luottokannan koko oli 233 milj. euroa. Yhtiö allekirjoitti Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj:n kanssa sopimuksen Liedon Säästöpankin välittämien kiinnitysluottopankkiluottojen (KLP-luottojen) siirrosta marraskuussa 2022. Yritysjärjestely kasvatti yhtiön tasetta noin 1,4 miljardia euroa. Henkilö- ja yritysasiakkaita siirtyi liiketoiminnan 91 hankinnassa noin 50 000. Henkilöstöä siirtyi vanhoina työntekijöinä 93 henkilöä. Liiketoiminnan hankinnan järjestelykulut olivat 3,2 milj. euroa, joista 1,3 milj. euroa kohdistui vuodelle 2022 ja 1,9 milj. euroa ensimmäiselle neljännekselle vuonna 2023.

K36 Olennaiset tapahtumat kauden jälkeen

Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdotti tammikuussa yhtiön varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettavan edelleen seitsemän. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen nykyiset hallituksen jäsenet Aila Hemminki, Aki Jaskari, Jyrki Mäkynen, Jaakko Ossa, Jarmo Salmi ja Jaana Sandström sekä uutena jäsenenä Essi Kautonen. Muita raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät lisätietojen esittämistä tai jotka olennaisesti vaikuttaisivat yhtiön taloudelliseen asemaan, ei ole tiedossa.

K37 Vaihtoehtoiset tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat

Oma Säästöpankki Oyj esittää taloudellisessa raportoinnissaan historiallista taloudellista tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja (Alternative Performance Measures, APM). Vaihtoehtoiset tunnusluvut on laadittu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) asettamien suuntaviivojen mukaisesti. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa, vakavaraisuussäännöksissä (CRD/CRR) tai Solvenssi II-säännöksissä (SII) määriteltyjä tai nimettyjä tunnuslukuja. Yhtiö esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja lisätietona IFRS:n mukaisesti laadituissa konsernin tuloslaskelmissa, konsernitaseissa ja konsernin rahavirtalaskelmissa esitetyille tunnusluvuille. Yhtiön näkemyksen mukaan vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat merkityksellistä ja hyödyllistä yhtiötä koskevaa lisätietoa sijoittajille, arvopaperimarkkina-analyytikoille ja muille tahoille Oma Säästöpankki Oyj:n toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Vertailukelpoisen tuloksen täsmäytys tulokseen ennen veroja esitetään Konsernin tuloslaskelman yhteydessä. Oma Säästöpankki Oyj:n käyttämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:

  • Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
  • Kulu-tuottosuhde, %
  • Kokonaispääoman tuotto, ROA %
  • Oman pääoman tuotto, ROE %
  • Omavaraisuusaste, %
  • Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, %
  • Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE %
  • Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, (EPS) EUR

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluku Laskentakaava
Liiketoiminnan tuotot yhteensä Korkokate, Palkkiotuotot ja -kulut, Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot, Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan kulut yhteensä Henkilöstökulut, Liiketoiminnan muut kulut, Poistot ja arvonalentumistappiot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % Maksuvalmiuspuskurin riittävyys suhteessa netto- määräiseen käteisen ja vakuuksien nettotulosvirtaukseen 30 päivän ajan vakavassa stressitilanteessa
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR), % Pysyvä varainhankinta / Pysyvän varainhankinnan vaade X 100
Kulu-tuottosuhde, % Liiketoiminnan kulut yhteensä / (Liiketoiminnan tuotot yhteensä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista (netto)) X 100
Vertailukelpoinen kulu-tuottosuhde, % Liiketoiminnan kulut ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä / (Liiketoiminnan tuotot ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä + Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista (netto)) X 100
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja Tulos ennen veroja ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
Oman pääoman tuotto, ROE % Tilikauden tulos / Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) X 100
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto, ROE % Vertailukelpoinen tulos / Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo) X 100
Kokonaispääoman tuotto, ROA % Tilikauden tulos / Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) X 100
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma / Taseen loppusumma X 100
Vakavaraisuussuhde (TC), % Omat varat yhteensä (TC) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) X 100
Ydinpääomasuhde (CET1), % Ydinpääoma (CET1) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) X 100
Ensisijaisen pääoman suhde (T1), % Ensisijainen pääoma (T1) / Riskipainotetut erät yhteensä (RWA) X 100
Vähimmäisomavaraisuusaste, % Ensisijainen pääoma (T1) / Vastuiden määrä X 100
Osakekohteinen tulos (EPS), euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EPS), euroa Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos / Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella huomioitu ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa (Vertailukelpoinen tulos – Määräysvallattomien omistajien osuus) / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin

Oma Säästöpankki Oyj Emoyhtiön tilinpäätös

Oma Säästöpankki Oyj tuloslaskelma

Liite (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
E26 Korkotuotot 322 718 121 500
E26 Korkokulut -125 236 -16 812
Korkokate 197 482 104 688
E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 217
E28 Palkkiotuotot 56 621 45 694
E28 Palkkiokulut -9 200 -6 715
E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot -2 529 -5 454
E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot 188 -403
E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 93 78
E32 Liiketoiminnan muut tuotot 4 026 4 264
Hallintokulut -68 496 -52 528
E33 Henkilöstökulut -28 659 -24 204
E34 Muut hallintokulut -39 838 -28 324
E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -5 227 -4 339
E32 Liiketoiminnan muut kulut -16 458 -15 359
E36 Lopulliset ja

Oma Säästöpankki Oyj tase

Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma

Emoyhtiön liitetiedot

E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

E4 Saamistodistukset

E5 Osakkeet ja osuudet

E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

E7 Aineettomat hyödykkeet

E8 Aineelliset hyödykkeet

E9 Muut varat

E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille

E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

E13 Varaukset ja muut velat

E14 Siirtovelat ja saadut ennakot

E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset

E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteetti- jakauma

E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin

E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia

E20 Odotettavissa olevat luottotappiot

E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain

E22 Luottoriskikeskittymät

E23 Vakuuksien ja muiden luoton laatua parantavien järjestelyjen vaikutus

E24 Oman pääoman muutokset tilikauden aikana

E25 Osakkeet ja osinko-oikeus

E26 Korkotuotot ja korkokulut

E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista

E28 Palkkiotuotot ja -kulut

E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot

E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kauttakirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot

E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot

E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

E33 Henkilöstökulut

E34 Muut hallintokulut

E35 Poistot ja arvoalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista

E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot

E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

E38 Lähipiiritiedot

E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut```markdown

odotettavissa olevat luottotappiot -17 126 -1 321
Liikevoitto 139 590 69 249
Tilinpäätössiirrot -33 285 -31 376
Tuloverot -21 218 -7 583
Varsinaisen toiminnan voitto (tappio) verojen jälkeen 85 088 30 290
Tilikauden voitto (tappio) 85 088 30 290

Oma Säästöpankki Oyj tase

Liite

Vastaavaa (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Käteiset varat 682 117 402 030
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 512 350 502 013
E3 Saamiset luottolaitoksilta 192 305 114 655
E3 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 002 465 4 758 917
E4 Saamistodistukset 34 379 38 689
Julkisyhteisöiltä 9 988 9 949
Muilta 24 391 28 741
E5 Osakkeet ja osuudet 40 278 37 613
E6 Johdannaissopimukset 44 924 1 931
E8 Aineettomat hyödykkeet 15 751 11 459
E8 Aineelliset hyödykkeet 17 944 16 490
Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 1 318 1 353
Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 15 104 13 484
Muut aineelliset hyödykkeet 1 521 1 654
E9 Muut varat 12 386 5 734
E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 62 579 25 966
E16 Laskennalliset verosaamiset 17 681 21 983
Vastaavaa yhteensä 7 635 160 5 937 481

Liite

Vastattavaa (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Vieras pääoma
E11 Velat luottolaitoksille 165 255 242 526
E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 337 3 112 489
Talletukset 3 778 321 3 112 463
Muut velat 16 27
E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 2 086 950
E6 Johdannaissopimukset 9 455 4 184
E13 Muut velat 56 200 27 699
E14 Siirtovelat ja saadut ennakot 47 733 18 540
E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 40 000
E16 Laskennalliset verovelat 118 89
Vieras pääoma yhteensä 7 047 155 5 532 477
Tilinpäätössiirtojen kertymä
E13 Vapaaehtoiset varaukset 212 139 178 854
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä 212 139 178 854
Oma pääoma
E24 Osakepääoma 24 000 24 000
Muut sidotut rahastot
Käyvän arvon rahasto -61 756 -76 503
Vapaat rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 289 145 288
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 118 245 103 075
Tilikauden voitto (tappio) 85 088 30 290
Oma pääoma yhteensä 375 866 226 150
Vastattavaa yhteensä 7 635 160 5 937 481

Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 41 926 34 774
Takaukset ja pantit 41 926 34 774
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 330 627 291 191
Käyttämättömät luottojärjestelyt 330 627 291 191

Oma Säästöpankki Oyj rahoituslaskelma (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 85 088 30 290
Tilikauden oikaisut* 87 786 23 674
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -188 191 -425 079
Saamistodistukset 58 741 -17 330
Saamiset luottolaitoksilta 45 052 -1 391
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä -254 335 -431 372
Osakkeet ja osuudet -758 10 463
Muut varat -36 890 14 551
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -547 956 259 103
Velat luottolaitoksille -288 083 29 841
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -288 508 218 254
Muut velat 28 635 11 008
Maksetut tuloverot -17 796 -15 679
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä -581 068 -127 690
Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset -3 270 -1 500
Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset - 246
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -6 559 -3 551
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset - -742
Investointien rahavirta yhteensä -9 829 -4 064
Rahoituksen rahavirta
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset 20 000 40 000
Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset - -15 000
Maksetut osingot ja muu voitonjako -13 270 -15 010
Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset / vähennykset -2 054 -367
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 832 413 353 049
Rahoituksen rahavirta yhteensä 837 089 362 673
Rahavarojen nettomuutos 246 192 230 919
Rahavarat tilikauden alussa 484 660 253 741
Rahavarat tilikauden lopussa 873 923 484 660

Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä:

873 923 484 660
Käteiset varat 682 117 402 030
Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 191 805 82 630
Yhteensä 873 923 484 660

Lisätiedot rahoituslaskelmaan:

290 463 110 022
Saadut korot 290 463 110 022
Maksetut korot 101 608 10 655
Saadut osingot 217 646 -

*Tilikauden oikaisut:

33 285 31 376
Tilinpäätössiirrot 33 285 31 376
Tuloslaskelman verot 660 2 053
Käyvän arvon muutokset 2 266 414
Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappiot 17 126 1 321
Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 5 238 4 352
Muut oikaisut 29 211 -15 842
Yhteensä 87 786 23 674

Emoyhtiön liitetiedot

E1 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Emoyhtiö Oma Säästöpankki Oyj laatii erillistilinpäätöksensä kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti.

  1. Ulkomaan rahan määräiset erät
    Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin.

  2. Rahoitusinstrumentit
    2.1 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
    Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostetaan rahoitusvaroihin kuuluva erä käypään arvoon. Jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erän hankkimisesta välittömästi johtuvat transaktiomenot. Välittömästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen rahoitusvarasta kirjataan odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä (Expected Credit Loss, ECL), jos rahoitusvara arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käyvän arvon rahaston kautta. Rahoitusvarojen arvonalentumiset arvioidaan saamiskohtaisesti ja saamisryhmäkohtaisesti. Saamisryhmäkohtaisena arvonalentumisena on kirjattu sellaiset arvonalentumiset, joita ei pystytä kohdistamaan yksittäiselle saamiselle.

    Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvarat luokitellaan johonkin kolmesta seuraavasta erästä:
    * jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat,
    * käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat tai
    * käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen perustuu yhtiön liiketoimintamalliin ja sopimusten mukaisten rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvarojen luokittelua ei muuteta niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ellei konserni muuta niiden hallinnoinnissa noudattamaansa liiketoimintamallia.

2.1.1 **Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat**

Rahoitusvarat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut sen liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on kerätä sopimuksen mukaiset rahavirrat sopimuksen elinkaaren ajalta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kuuluvat saamiset asiakkailta ja luottolaitoksilta sekä käteiset varat.

2.1.2 **Käyvän arvon rahaston kautta arvostettavat rahoitusvarat**

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun sopimuksen mukaiset rahavirrat koostuvat vain pääomalyhennyksistä ja korkovirroista ja yhtiö on luokitellut ne liiketoimintamalliin, jossa tavoitteena on toisaalta pitää rahoitusvarat kerätäkseen sopimuksen mukaiset rahavirrat mutta myös mahdollisesti myydä rahoitusvarat ennen eräpäivää. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

2.1.3 **Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat**

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei niitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjataan pääsääntöisesti sellaiset rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallina on käydä aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu ansaintatarkoituksessa lyhyellä aikavälillä. Yhtiö on luokitellut osan saamistodistuksista tähän luokkaan.

2.2 **Oman pääoman ehtoiset instrumentit**

Oman pääoman ehtoiset sijoitukset kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei yhtiö tee hankintahetkellä sijoituskohtaisesti peruuttamatonta valintaa siitä, että sijoitus arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Yhtiöllä ei ole käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavia oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Kaikki IFRS 9 mukaan arvostettavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset on arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

2.2.1 **Liiketoimintamallien arviointi**

Yhtiö määrittää liiketoimintamallin tavoitteen portfoliokohtaisesti perustuen siihen, miten liiketoimintaa hallinnoidaan ja raportoidaan johdolle. Määrityksessä käytetään lähtökohtana yhtiön johdon hyväksymää sijoitus- ja luotonantopolitiikkaa. Liiketoimintamalli kuvaa portfoliokohtaista ansaintamallia, jonka tarkoituksena on joko kerätä pelkästään sopimukseen perustuvia rahavirtoja, kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja sekä rahoitusvarojen myynnistä saatavia rahavirtoja tai kerätä rahoitusvarojen kaupankäynnistä muodostuvia rahavirtoja.

2.2.2 **Rahavirtatestaus**

Mikäli liiketoimintamalli on muu kuin kaupankäynti, yhtiö arvioi perustuvatko sopimukseen liittyvät rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuihin (niin kutsuttu SPPI-testi). Mikäli rahavirtakriteeri ei täyty, kirjataan rahoitusvara käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tehdessään arviota siitä, koostuvatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, yhtiö tarkastelee instrumentin sopimusehtoja. Tämä sisältää arvion muun muassa siitä, sisältääkö rahoitusvara sellaisia sopimusehtoja, jotka voivat muuttaa rahavirtojen ajoitusta tai määrää niin, että SPPI-testin ehdot eivät täyty.
```2.3 Taseesta pois kirjaaminen
Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin, tai kun se on siirtänyt sopimukseen perustuvat oikeudet rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen saamiseen toiselle osapuolelle ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän omistamiseen liittyvät riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin siirtyvät eikä konsernille jää määräysvaltaa rahoitusvaroihin.

2.4 Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Arvonalentumista koskeva vähennyserä, odotettavissa oleva luottotappio (ECL), kirjataan kaikista jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ja käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavista rahoitusvaroihin kuuluvista velkainstrumenteista sekä taseen ulkopuolisista luottositoumuksista ja takaussopimuksista. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa olevaa luottotappiota koskeva vähennyserä kirjanpitoarvon vähennykseksi erilliselle tilille. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostettavista rahoitusvaroista kirjataan odotettavissa oleva luottotappio käyvän arvon rahastoon. Taseen ulkopuolisten erien osalta odotettavissa oleva luottotappio kirjataan varaukseksi.

Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan rahoitusvaran koko voimassaoloajalta silloin, kun rahoitusvaraan liittyvä luottoriski on raportointipäivänä lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (vaihe 2) tai kun sopimus on laiminlyöty (vaihe 3). Muussa tapauksessa lasketaan odotettavissa oleva luottotappio perustuen arvioon maksujen laiminlyönnille seuraavan 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä.

101 Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan jokaisena raportointipäivänä ja ne kuvastavat:
* vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka määritetään arvioimalla mahdollisten tulemien vaihtelualue,
* rahan aika-arvoa ja
* järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on raportointipäivänä saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, ja joka koskee toteutuneita tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellisista olosuhteista.

Laskennassa mukana olevat rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuvastavat rahoitusvarojen laadun heikentymistä alkuperäiseen kirjaamiseen.

  • Vaihe 1: Sopimukset, joiden luottoriski ei ole kasvanut alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan 12 kuukauden ECL.
  • Vaihe 2: Sopimukset, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä kirjaamisesta ja joille lasketaan koko voimassaolon ECL.
  • Vaihe 3: Laiminlyödyt sopimukset (sopimus on luokiteltu maksukyvyttömäksi), joille lasketaan koko voimassaolon ECL.

2.4.1 Luottoriskin merkittävä kasvu
Arvioitaessa , onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi, tarkastellaan rahoitusinstrumentin odotettavissa olevana voimassaoloaikana toteutuvien laiminlyöntien riskin muutosta. Tätä arviointia tehtäessä verrataan toisiinsa rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä raportointipäivänä ja kyseiseen rahoitusinstrumenttiin kohdistuvan laiminlyönnin riskiä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Luottoriskin merkittävä kasvu johtaa lainan siirtämiseen vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Yhtiön käyttämät indikaattorit tilasiirtymäarvioinnissa ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Indikaattoreina luottoriskin merkittävän kasvun arvioimiseksi yhtiö käyttää muun muassa muutoksia asiakkaiden luokittelussa. Luokittelujen lisäksi yhtiö käyttää tiettyjä laadullisia indikaattoreita, kuten lainanhoitojoustomerkintää sekä sopimukseen perustuvien maksujen vähintään 30 päivän viivästymistä. Tämä tarkastelu on automatisoitu laskennassa. Lainat tasolta 2 siirretään tasolle 1 vasta viiveajan jälkeen.

2.4.2 Määritelmä laiminlyönnille
Yhtiö on määrittänyt IFRS 9:n mukaisen laiminlyönnin (vaihe 3) tapahtuneen silloin, kun velallisen sopimus on asetettu maksukyvyttömäksi. Määritelmä vastaa yhtiön viranomaisraportoinnissa käyttämää määritelmää laiminlyönnistä ja on yhdenmukainen asiakkaan maksukyvyttömyyden määrittelyn kanssa. Arvioidessaan sitä, milloin velallinen on laiminlyönnin tilassa, yhtiö huomioi laadullisia indikaattoreita, kuten lainaehtojen rikkoontumisia ja määrällisiä indikaattoreita kuten rästipäivien määrää käyttämällä sisäisiä ja ulkoisia tietolähteitä velallisen taloudellisesta asemasta.

2.4.3 Odotettavissa oleva luottotappio -mallin syöttötiedot
Odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu yhtenäisille laskentasäännöille ja portfoliokohtaisille luottoriskimalleille. Yhtiön luottokanta on jaettu seuraaviin laskentaportfolioihin:
* Henkilöasiakkaat
* Pk-yritysasiakkaat
* Muut asunto-osakeyhtiöt
* Muut maatalousyrittäjät
* Muut asiakkuudet

Kaikkien portfolioiden osalta odotettavissa olevan luottotappion laskenta perustuu vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, Exposure at Default), maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD, Probability of Default) sekä maksukyvyttömyyden aiheuttamaan tappio-osuuteen (LGD, Loss Given Default). Pohjana parametrien määrityksessä yhtiö käyttää asiakkaiden historiallista maksukäyttäytymis- ja asiakasdataa sekä vastuu- ja vakuusarvoja. PD- ja LGD-muuttujien eteenpäin katsovassa arvojen määrityksessä hyödynnetään Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä koskevia makrotaloudellisia ennusteita BKT:n muutoksesta, asuntojen hintakehityksestä sekä työllisten määrästä.

Henkilö- ja pk-yritysasiakkaiden portfoliot muodostavat kaksi selkeästi suurinta laskentaportfoliota. Henkilöasiakkaiden portfolioon kuuluvat sellaiset vastuut, joille PD-arvo on mallinnettu IRB-lupahakemuksen 102 sisältämällä henkilöasiakkaiden luottoluokitusmenetelmällä. Pk-yritysasiakkaiden portfolioon sisältyvät kaikki yritysvastuut, joille PD-arvo on mallinnettu pk-yritysten luottoluokitusmenetelmällä. Mikäli vastuulle ei voida laskea PD-arvoa kahdella edellä mainitulla menetelmällä, vastuun portfolio määräytyy asiakkaan sektori- ja toimialakoodin mukaan.

Vastuun määrä maksukyvyttömyyshetkellä (EAD) kuvaa vastuun määrää raportointihetkellä. Sen laskennassa huomioidaan lainalle kohdistuvat lyhennykset maksusuunnitelman mukaisesti. Joihinkin rahoitusinstrumentteihin sisältyy kuitenkin sekä lainan pääoma että sitoumus nostamattomaan osuuteen. Nostamaton osuus huomioidaan vastuun määrässä koko myönnetyn limiitin osalta. Limiitillisten saamisten osalta EAD:n laskennassa käytetään lisäksi niin kutsuttua CCF- kerrointa käyttämättömän limiitin huomioimisessa.

Maksukyvyttömyyden aiheuttama tappio-osuus LGD kuvaa luottotappion odotettua osuutta lainan pääomista maksukyvyttömyyshetkellä. Joukkovelkakirjasijoitusten osalta yhtiö arvostaa luottotappion vähennyserän käyttäen kaavaa EADPDLGD. PD-arvojen syöttötietolähteenä käytetään markkinatietokannasta saatavaa instrumenttikohtaista aineistoa. Tämän lisäksi sovelletaan alhaisen luottoriskin poikkeusta sellaisiin velkakirjasijoituksiin, joiden luottoluokitus on raportointipäivänä vähintään investment grade -tasolla. Näissä tapauksissa luottotappion vähennyserä lasketaan määrään, joka vastaa 12 kuukauden odotettavissa olevia luottotappioita. Yhtiön johto seuraa säännöllisesti tappiota koskevan vähennyserän määrän kehitystä varmentaakseen, että malli kuvastaa oikein odotettavissa olevan luottotappion määrää. Tarvittaessa johto tarkentaa laskentaparametreja.

2.4.4 Sopimukseen perustuvien rahavirtojen muuttaminen
Kun jaksotettuun hankintamenoon arvostettavaan rahoitusvaraan tai -velkaan tehdään muutos ilman, että tämä johtaa varan tai velan kirjaamiseen pois taseesta, kirjataan tulosvaikutteinen voitto tai tappio. Voitto tai tappio määritetään siten, että se on alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja sopimusehtojen mukaisella korolla diskontattujen muutettujen rahavirtojen välinen erotus. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat asiakkaalle myönnetyn lainan lyhennyssuunnitelman muutokset tai lyhennysvapaan myöntäminen. Asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuvat muutokset lainaehtoihin käsitellään luottoriskin merkittävänä kasvuna. Huomattavien lainaehtojen muutoksien yhteydessä laina kirjataan pois taseesta ja tilalle kirjataan uusi laina. Mikäli taseesta pois kirjanalisen lainan luottoriski on ollut merkittävästi kasvanut, uusi laina kirjataan taseeseen arvoltaan alentuneena.

2.5 Lopullisen luottotappion kirjaaminen
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun lainasta ei arvioida enää kertyvän suorituksia ja lopullinen luottotappio pystytään laskemaan. Taseesta pois kirjaamisen yhteydessä aiemmin kirjattu odotettavissa oleva luottotappio peruutetaan ja kirjataan lopullinen luottotappio. Lainat kirjataan pois taseesta, kun niiden perintätoimenpiteet on suoritettu loppuun tai kun lainan ehtoja muutetaan merkittävästi esimerkiksi uudelleenrahoituksen yhteydessä. Taseesta pois kirjaamisen jälkeen luottotappioidulle saamiselle kohdistettavat suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti erään Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista varoista.

2.6 Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvelat luokitellaan johonkin seuraavista eristä:
* jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat, tai
* käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat.

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.# Käyvän arvon määrittäminen

Käypään arvoon 103 tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat muodostuvat johdannaisveloista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Yhtiöllä ei ole raportointihetkellä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia johdannaisvelkoja. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin kirjataan velat luottolaitoksilta, velat yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelkoja ei luokitella uudelleen alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

2.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus

Rahoitusvaroja tai -velkoja ei ole netotettu yhtiön tilinpäätöksessä.

2.8 Ulkomaan rahan määräiset erät

Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan raportointipäivän keskikurssiin. Arvostuksen yhteydessä syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan sijoitustoiminnan nettotuottoihin.

2.9 Käteiset varat

Käteiset varat koostuvat kassasta, pankkisaamisista ja alle kolmen kuukauden lyhytaikaisista talletuksista.

2.10 Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritetään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerausten avulla tai, jos toimivia markkinoita ei ole, yleisesti käytettyä arvostusmenetelmää käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevat toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään sen hetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua yleisesti käytettyä arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa laskettaessa. Käyvän arvon määrittämisessä käytetään markkinatransaktioiden hintoja, diskontattuja rahavirtoja sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arviot luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen. Rahoitusinstrumenttien käyvän arvon määrittämiseen sovelletaan IFRS 13 standardin mukaista käyvän arvon määrittämistä.

Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritetty:

  • Taso 1: Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot.
  • Taso 2: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista).
  • Taso 3: Käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, ja jotka eivät olennaisilta osin perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin.

Käyvien arvojen hierarkian taso määritellään sijoituskohteen kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys arvioidaan kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän suhteen kokonaisuudessaan. Siirron käyvän arvon hierarkiatasojen välillä katsotaan tapahtuneen siirron 104 aiheuttaman tapahtuman tai olosuhteiden muutoksen toteutumispäivänä.

3. Johdannaiset ja suojauslaskenta

Yhtiö suojaa saamistodistusten arvonmuutosten sekä kiinteäkorkoisen talletuskannan korkoriskiä korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa. Suojauslaskennan dokumentaatiossa suojauslaskenta määritellään käyvän arvon suojaukseksi. Yhtiö noudattaa suojauslaskentaa koskevia määrityksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta ja käypien arvojen muutoksia. Tämän lisäksi tilinpäätöshetkellä yhtiöllä on osakejohdannaisia, joilla suojataan talletuksia, joiden tuotto on sidottu osakkeiden arvon muutokseen. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä ei ole rahavirtaa suojaavia johdannaisia. Saamistodistusten arvonmuutosta ja niiden vaikutusta yhtiön käyvän arvon rahastoon suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa noudatetaan IFRS 9 standardin säännöstä, joka antaa mahdollisuuden jatkaa IAS 39 -standardin mukaisen portfoliosuojauslaskennan soveltamista. Kiinteäkorkoisen talletuskannan suojauksen kohteena on avista-ehtoiset korolliset velat, joita suojataan koronvaihtosopimuksilla. Suojauslaskennassa suojaukseen sovelletaan IAS 39 ”carve out” menetelmää. Koronvaihtosopimusten vastapuolien kanssa sovelletaan yksilöllisiä ISDA/CSA -vakuusmenetelmien ehtoja.

Yhtiö noudattaa johdannaissopimusten käypien arvojen määrityksessä kohdan 2.10 Käyvän arvon määrittäminen esitettyjä rahoitusinstrumenttien käypien arvojen hierarkiatasoja 2 ja 3. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Johdannaissopimusten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseen vastaavaa puolen erään ’Johdannaissopimukset’. Varojen arvostamisessa otetaan huomioon vastapuolen luottoriskiä koskeva oikaisu (CVA). Johdannaissopimusten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen vastattavaa puolella kohdassa ’Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat’. Arvostamisessa huomioidaan omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (DVA). Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Käyvän arvon suojaukseen määritettyjen suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmassa erään ’Suojauslaskennan nettotulos’ ja taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi. Suojaavien johdannaisten korkokulut esitetään korkokuluissa ja tuotot korkotuotoissa. Johdannaisia ei tehdä kaupankäyntitarkoituksessa. Suojaavien johdannaisten ja suojattavien instrumenttien välinen yhteys (suojaussuhde) ja suojauksen tehokkuus dokumentoidaan.

4. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Yhtiö ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Yhtiön keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahinta- tai tuottoarvomenetelmää käyttäen. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokratuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden 105 tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa E8.

5. Tilinpäätössiirtojen kertymä

5.1 Verotusperusteiset varaukset

Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään yhtiön tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa yhtiön riskejä. Yhtiön tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää laskennallista verovelkaa vähentämättä.

6. Taseen ulkopuoliset sitoumukset

Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan.

7. Korkotuotot ja -kulut

Korkotuottoihin ja -kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on jaksotettu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korkotuottoina tai -kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä korolla. Luotonannon merkittävät toimitus- ja järjestelypalkkiot jaksotetaan korkotuottoihin efektiivisen koron menetelmällä lainan odotettavissa olevan keskimääräisen maturiteetin mukaisesti sen sijaan, että ne kirjattaisiin kerralla tuotoiksi. Jaksotusperiaatteen tarkennus koskee yrityksille ja asuntoyhtiöille myönnettyjä uusia luottoja.

8.# 9. Poistoperiaatteet

Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 10–40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3–8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3–10 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3–10 vuodessa. Liikearvo poistetaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan 5 vuodessa.

10. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset

Yhtiössä ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Jos vastaisen menon ja menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään taseen pakollisiin varauksiin.

11. Verot

Yhtiön tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei yhtiötasolla ole kirjattu.

E2 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo
31.12.2023
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat 682 117 - - 682 117
Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - 192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 002 465 - - 6 002 465
Saamistodistukset - 1 030 545 699 546 729 546
Osakkeet ja osuudet - 13 519 - 13 519
Johdannaissopimukset - 44 924 - 44 924
Rahoitusvarat yhteensä 6 876 887 59 473 545 699 7 482 059
Osakkeet, omistusyhteys ja tytäryritykset 26 759
Sijoituskiinteistöt 1 318
Muut kuin rahoitusvarat 125 023
Vastaavaa yhteensä 7 635 160
Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo
31.12.2023
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille 165 255 - 165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 337 - 3 778 337
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 - 60 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 - 2 930 058
Johdannaissopimukset - 9 455 9 455
Rahoitusvelat yhteensä 6 933 649 9 455 6 943 104
Muut kuin rahoitusvelat 104 051
Vieras pääoma yhteensä 7 047 155
Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo
31.12.2022
Rahoitusvarat (1 000 euroa)
Käteiset varat 402 030 - - 402 030
Saamiset luottolaitoksilta 114 655 - - 114 655
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 4 758 417 500 - 4 758 917
Saamistodistukset - 859 539 843 540 702 540
Osakkeet ja osuudet - 10 604 - 10 604
Johdannaissopimukset - 1 931 - 1 931
Rahoitusvarat yhteensä 5 275 103 13 893 539 843 5 828 839
Osakkeet, omistusyhteys ja tytäryritykset 27 010
Sijoituskiinteistöt 1 353
Muut kuin rahoitusvarat 80 279
Vastaavaa yhteensä 5 937 481
Jaksotettu hankintameno Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat Kirjanpitoarvo yhteensä Käypä arvo
31.12.2022
Rahoitusvelat (1 000 euroa)
Velat luottolaitoksille 242 526 - 242 526
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 112 489 - 3 112 489
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 40 000 - 40 000
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 086 950 - 2 086 950
Johdannaissopimukset - 4 184 4 184
Rahoitusvelat yhteensä 5 481 966 4 184 5 486 150
Muut kuin rahoitusvelat 46 328
Vieras pääoma yhteensä 5 532 477

E3 Saamiset luottolaitoksilta ja yleisöltä ja julkisyhteisöiltä

Saamiset luottolaitoksilta (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Vaadittaessa maksettavat 191 805 82 630
Keskusrahalaitokselta 140 664 75 104
Kotimaisilta luottolaitoksilta 51 142 7 525
Muut 500 32 026
Vähimmäisvarantotalletus - 31 526
Kotimaisilta luottolaitoksilta 500 500
Saamiset luottolaitoksilta yhteensä 192 305 114 655

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Yritykset ja asuntoyhteisöt 2 045 804 1 589 096
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 98 621 64 827
Julkisyhteisöt 14 565 2 545
Kotitaloudet 3 779 062 3 052 882
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 30 944 27 510
Ulkomaat 33 468 22 057
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä yhteensä 6 002 465 4 758 917
– joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla - 500

Järjestämättömät saamiset ja lainanhoitojoustot (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
joista yli 90 päivää erääntyneet saamiset 53 206 40 073
joista todennäköisesti maksamatta jäävät, jotka erääntymättömiä tai alle 90 päivää erääntyneitä 89 842 47 497
Järjestämättömät saamiset, yhteensä 143 048 87 571
Lainanhoitojoustolliset saamiset, yhteensä 131 692 95 387
Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on raportointikaudella kirjattu pois lopullisena luottotappiona ja joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä 2 828 2 266
Saamisista tilikaudelle kirjattujen lopullisten luottotappioiden määrä 20 760 4 117
31.12.2023 31.12.2022
Lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset (1 000 euroa) Vaihe 1 Vaihe 2
Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. 1 442 5 130
Siirto vaiheeseen 1 181 -1 581
Siirto vaiheeseen 2 -213 2 666
Siirto vaiheeseen 3 -35 -658
Uudet saamiset (uusluotonmyöntö) 731 1 505
Erääntymiset ja lyhennykset -688 -704
Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot) - -23
Toteutuneiden luottotappioiden palautukset - -
Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta 210 -38
ECL -mallin parametrien muutokset - -
Johdon arvioihin perustuvat muutokset 106 8 075
Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12. 1 733 14 371

E4 Saamistodistukset

31.12.2023 31.12.2022
(1 000 euroa) Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Josta valtion velkasitoumuksia Muita velkasitoumuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Josta valtion velkasitou muksia Muita velkasitoumuksia
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1 030 - - - 859 - - -
Julkisesti noteeratut 115 - - - 115 - - -
Muut 915 - - - 744 - - -
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat 545 699 512 350 - 512 350 539 843 502 013 - 502 013
Julkisesti noteeratut 545 699 512 350 - 512 350 539 638 502 013 - 502 013
Muut - - - - 205 - - -
Yhteensä 546 729 512 350 - 512 350 540 702 502 013 - 502 013
joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus kuin velallisen muilla veloilla - - - - 302 - - -

| | 31.12.2023 | | | 31.12.2022 | |
| :------------------------ | :--------- | :--------- | :--------- | :--------- | :--------- | :--------- |
| Saamistodistukset (1 000 euroa) | Vaihe 1 | Vaihe 2 | Vaihe 3 | Yhteensä | Yhteensä |
| Odotettavissa olevat luottotappiot 1.1. | 415 | 23 | - | 438 | 1 158 |
| Siirto vaiheeseen 1 | - | - | - | - | -13 |
| Siirto vaiheeseen 2 | -6 | 29 | - | 23 | 9 |
| Siirto vaiheeseen 3 | - | - | - | - | - |
| Uuden saamiset (uusluotonmyöntö) | 280 | 333 | - | 613 | 33 |
| Erääntymiset ja lyhennykset | -296 | -333 | - | -629 | -127 |
| Alaskirjaukset (toteutuneet luottotappiot) | - | - | - | - | - |
| Toteutuneiden luottotappioiden palautukset | - | - | - | - | - |
| Luottoriskin muutos ilman vaihemuutosta | 38 | -4 | - | 34 | -622 |
| ECL -mallin parametrien muutokset | - | - | - | - | - |
| Johdon arvioihin perustuvat muutokset | - | - | - | - | - |
| Odotettavissa olevat luottotappiot 31.12. | | | | | |## E5 Osakkeet ja osuudet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Julkisesti noteeratut 4 214 2 375
Muut 9 305 8 229
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, yhteensä 13 519 10 604
joista luottolaitoksissa 1 523 -
joista muissa yrityksissä 11 996 10 604
Hankintamenoon kirjattavat
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 26 759 27 010
joista luottolaitoksissa - -
joista muissa yrityksissä 26 759 27 010
joista muissa yrityksissä - -
Hankintamenoon kirjattavat, yhteensä 26 759 27 010
Osakkeet yhteensä 40 278 37 613

E6 Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaissopimusten nimellisarvot (1 000 euroa)

31.12.2023

Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset - 891 000 627 000 1 518 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset - 891 000 627 000 1 518 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset 12 553 - - 12 553
Osakejohdannaiset 12 553 - - 12 553

31.12.2022

Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1 - 5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Suojaavat johdannaissopimukset 10 000 291 000 327 000 628 000
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset 10 000 291 000 327 000 628 000
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset 31 328 12 553 - 43 880
Osakejohdannaiset 31 328 12 553 - 43 880

Johdannaissopimusten käyvät arvot (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Saamiset Velat
Suojaavat johdannaissopimukset 44 924 9 455
Käyvän arvon suojaus
Korkojohdannaiset 44 924 9 455
Suojauslaskennan ulkopuoliset johdannaissopimukset - -
Osakejohdannaiset - -
Yhteensä 44 924 9 455

Käyvän arvon suojauslaskennan suojauskohteet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Suojattavan kohteen kirjanpitoarvo josta suojattavan kohteen käyvän arvon muutosta
Käyvän arvon portfoliosuojaus
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 227 523 9 523
Vastaavaa yhteensä 227 523 9 523
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1 345 014 45 014
Vastattavaa yhteensä 1 345 014 45 014

E7 Aineettomat hyödykkeet (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
IT-kulut 5 487 5 912
Liikearvo 3 527 500
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 3 343 1 839
Muut aineettomat hyödykkeet 3 394 3 208
Yhteensä 15 751 11 459

Aineettomat hyödykkeet

31.12.2023 31.12.2022
Hankintameno 1.1. 29 212 26 197
+ tilikauden lisäykset 9 075 3 088
- tilikauden vähennykset -134 -
+ siirrot erien välillä -139 -72
Hankintameno 31.12. 38 014 29 212
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -17 753 -13 950
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot 72 -
- tilikauden poistot -4 581 -3 804
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -22 263 -17 753
Kirjanpitoarvo 31.12. 15 751 11 459
Kirjanpitoarvo 1.1. 11 459 12 247

E8 Aineelliset hyödykkeet

31.12.2023 31.12.2022
Kirjanpitoarvo Käypä arvo
Maa- ja vesialueet
Omassa käytössä 252 252
Sijoituskäytössä 419 419
Yhteensä 671 671
Rakennukset
Omassa käytössä 339 339
Sijoituskäytössä 23 23
Yhteensä 361 361
Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet
Omassa käytössä 14 513 14 513
Sijoituskäytössä 877 877
Yhteensä 15 390 15 390
Muut aineelliset hyödykkeet 1 521 1 654
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 17 944 16 490

Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon.

31.12.2023 Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana (1 000 euroa)

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistö- osakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 2 035 15 087 11 877 28 999
+ tilikauden lisäykset 1 000 718 272 1 990
+/- siirrot erien välillä -1 024 1 024 139 139
Hankintameno 31.12. 2 010 16 829 12 287 31 127
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -681 -1 604 -10 223 -12 508
- tilikauden poistot -11 -41 -542 -594
- tilikauden arvonalentumiset - -80 - -80
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -692 -1 725 -10 765 -13 183
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 318 15 104 1 521 17 944
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 353 13 484 1 654 16 490

31.12.2022 Aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana (1 000 euroa)

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistö- osakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 2 380 17 122 11 412 30 914
+ tilikauden lisäykset - 76 393 469
- tilikauden vähennykset -345 -2 112 - -2 457
+/- siirrot erien välillä - - 72 72
Hankintameno 31.12. 2 035 15 087 11 877 28 999
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. -670 -3 285 -9 712 -13 668
+/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat kertyneet poistot ja arvonalennukset - 1 712 - 1 712
- tilikauden poistot -11 -30 -511 -552
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. -681 -1 604 -10 223 -12 508
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 353 13 484 1 654 16 490
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 709 13 837 1 699 17 245

E9 Muut varat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Maksujenvälityssaamiset 67 94
Muut 12 319 5 639
Yhteensä 12 386 5 734

E10 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Korot 52 837 20 885
Muut 9 742 5 081
Yhteensä 62 579 25 966

E11 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ja velat luottolaitoksille

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Talletukset 3 778 321 3 112 463
Vaadittaessa maksettavat 3 205 342 2 816 043
Muut 572 979 296 420
Muut velat 16 27
Muut 16 27
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 3 778 337 3 112 489

Velat luottolaitoksille (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Velat keskuspankeille 30 000 150 000
Vaadittaessa maksettavat 4 420 4 749
Muut 130 835 87 777
Velat luottolaitoksille yhteensä 165 255 242 526

E12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat

31.12.2023 31.12.2022
Kirjanpitoarvo Nimellisarvo
Sijoitustodistukset 171 333 173 000
Joukkovelkakirjalainat 2 758 725 2 805 000
Yhteensä 2 930 058 2 978 000
Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Korko % Liikkeeseenlasku- vuosi Eräpäivä 31.12.2023 31.12.2022
Joukkovelkakirjalaina
OmaSp Oyj 3.4.2024, covered bond 300 000 0,125 %/kiinteä 2019 3.4.2024 299 914 299 579
OmaSp Oyj 6.4.2023, covered bond 250 000 0,125 %/kiinteä 2020 6.4.2023 - 249 883
OmaSp Oyj 17.1.2024 55 000 1 %/vaihtuva 2020 17.1.2024 55 000 54 999
OmaSp Oyj 25.11.2027, covered bond 650 000 0,01 %/kiinteä 2020-2023 25.11.2027 622 126 403 908
OmaSp Oyj 19.5.2025 200 000 0,2 %/vaihtuva 2021 19.5.2025 199 782 199 625
OmaSp Oyj 18.12.2026, covered bond 600 000 1,5 %/kiinteä 2022 18.12.2026 587 613 583 684
OmaSp Oyj 26.9.2024 150 000 5 %/kiinteä 2022 26.9.2024 149 802 149 591
OmaSp Oyj 15.6.2028, covered bond 350 000 3,125 %/kiinteä 2023 15.6.2028 347 641 -
OmaSp Oyj 15.1.2029, covered bond 500 000 3,5 %/kiinteä 2023 15.1.2029 496 848 -
2 758 725 1 941 269
Sijoitustodistuksien maturiteetit Alle 3kk 3 - 6 kk 6-9 kk 9-12 kk Kirjanpitoarvo yhteensä
31.12.2023 99 464 62 221 - 9 648 171 333
31.12.2022 133 777 11 904 - - 145 681

E13 Varaukset ja muut velat

Varaukset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Veroperusteiset luottotappiovaraukset 212 139 178 854
Yhteensä 212 139 178 854

Muut velat (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Maksujenvälitysvelat 17 581 14 646
Odotettavissa olevat luottotappiot annetuista luottositoumuksista 269 297
Velka, maksuvelvollisuusvastuu
Säästöpankkien yhteenliittymä* 19 550 5 200
Muut 18 800 7 556
Yhteensä 56 200 27 699

*Oma Säästöpankki Oyj:lle Eurajoen ja Liedon Säästöpankin liiketoimintojen hankinnoissa kirjatut maksuvelvollisuusvastuut.

E14 Siirtovelat ja saadut ennakot (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Korot 34 345 9 697
Muut 13 388 8 842
Yhteensä 47 733 18 540

E15 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla

Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla ja joiden kirjanpitoarvo ylittää 10 % näistä velkojen yhteismäärästä (1 000 euroa)

Velan yksilöintitiedot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Korko % Eräpäivä 31.12.2023 31.12.2022
OmaSp debentuurilaina I/2022 20 000 20 000 3,00 15.1.2028
OmaSp debentuurilaina II/2022 20 000 20 000 3,25 14.7.2028
OmaSp debentuurilaina I/2023 20 000 - 3,25 23.10.2028
Yhteensä 60 000 40 000

Omiin varoihin luettu määrä

Velan yksilöintitiedot 31.12.2023 31.12.2022
Oma Säästöpankki Oyj debentuurilaina I/2022 16 166 20 000
OmaSp debentuurilaina II/2022 18 149 20 000
OmaSp debentuurilaina I/2023 19 255 -
Yhteensä 53 571 40 000

Kaikki ilmoitetut velat ovat euromääräisiä. Ilmoitetut velat luetaan vakavaraisuuslaskennassa luottolaitoksen alempiin toissijaisiin omiin varoihin.

Ennenaikaisen takaisinmaksun ehdot: Yhtiö pidättää itselleen kaikkien lainojen osalta oikeuden lunastaa laina joko kokonaan tai osittain takaisin ennen eräpäivää. Ennenaikainen takaisinmaksu on kuitenkin mahdollista ainoastaan Finanssivalvonnan luvalla, lukuun ottamatta vähäisiä lunastuksia, jotka yhtiö edelleen myy lyhyen ajan sisällä lunastuksesta. Yhtiö lunasti vertailukaudella OmaSp debentuurilainan I/2017 takaisin ennen eräpäivää 1.2.2023.

Velkojen etuoikeutta ja velkojen mahdollista osakkeisiin vaihtamista koskevat määräykset: Lainat on laskettu liikkeeseen velkakirjalain (622/47) 34 §:n mukaisena debentuurilainana. Lainoilla on liikkeeseenlaskijan muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus.# E16 Laskennalliset verovelat ja -saamiset (1 000 euroa)

Kuvaus 31.12.2023 31.12.2022
Muista väliaikaisista eroista lasketut verosaamiset 2 124 2 768
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verosaamisten määrä 15 557 19 215
Laskennalliset verosaamiset yhteensä 17 681 21 983
Muista väliaikaisista eroista lasketut verovelat 96 88
Käyvän arvon rahastosta johtuva laskennallisten verovelkojen määrä 22 2
Laskennalliset verovelat yhteensä 118 89

Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjattujen saamistodistusten ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden käyvän arvon muutoksista, odotettavissa olevista luottotappioista sekä kirjanpidon ja verotuksen välisistä muista väliaikaisista eroista.

E17 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma

31.12.2023 Rahoitusvarat (1 000 euroa)

Kuvaus Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 61 028 15 084 228 827 207 411 512 350
Saamiset luottolaitoksilta 191 805 500 - - 192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 782 454 418 081 1 548 411 3 253 519 6 002 465
Saamistodistukset 3 730 2 528 27 333 787 34 379
Johdannaissopimukset - - 16 384 28 540 44 924
Yhteensä 1 039 017 436 193 1 820 955 3 490 258 6 786 423

31.12.2022 Rahoitusvarat (1 000 euroa)

Kuvaus Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 7 380 12 348 228 359 253 927 502 013
Saamiset luottolaitoksilta 114 155 500 - - 114 655
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 268 108 386 030 1 466 879 2 637 900 4 758 917
Saamistodistukset 1 923 3 054 25 361 8 352 38 689
Johdannaissopimukset 15 36 144 1 736 1 931
Yhteensä 391 581 401 968 1 720 743 2 901 914 5 416 205

31.12.2023 Rahoitusvelat (1 000 euroa)

Kuvaus Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 78 170 - 24 435 62 649 165 255
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 389 631 340 108 48 599 - 3 778 337
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 154 464 521 584 1 757 162 496 848 2 930 058
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - 60 000 - 60 000
Johdannaissopimukset - - 1 556 7 899 9 455
Yhteensä 3 622 264 861 692 1 891 752 567 396 6 943 104

31.12.2022 Rahoitusvelat (1 000 euroa)

Kuvaus Alle 3 kk 3 - 12 kk 1 - 5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 4 749 150 000 23 324 64 453 242 526
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 869 480 197 22 722 45 288 -
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 133 777 261 787 1 691 386 - 2 086 950
Velat, joilla huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - - 40 000 40 000
Johdannaissopimukset 73 - 2 935 1 175 4 184
Yhteensä 3 008 080 609 508 1 762 933 105 629 5 486 150

Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk.

E18 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin

31.12.2023

Varat (1 000 euroa) Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 512 350 - 502 013 -
Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - 114 655 -
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 002 465 - 4 758 917 -
Saamistodistukset 34 379 - 38 689 -
Johdannaissopimukset 44 924 - 1 931 -
Muu omaisuus 846 297 2 439 519 259 2 018
Yhteensä 7 632 721 2 439 5 935 464 2 018

31.12.2023

Velat (1 000 euroa) Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha
Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 165 255 - 242 526 -
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 337 - 3 112 489 -
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 - 2 086 950 -
Johdannaissopimukset 9 455 - 4 184 -
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 - 40 000 -
Muut velat 56 318 - 27 788 -
Siirtovelat ja saadut ennakot 47 733 - 18 540 -
Yhteensä 7 047 155 - 5 532 477 -

E19 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot sekä käyvän arvon hierarkia

Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa.

Rahoitusvarat

(1 000 euroa) 31.12.2023 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 Käypä arvo 31.12.2022 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 Käypä arvo
Käteiset varat 682 117 682 117 402 030 402 030
Saamiset luottolaitoksilta 192 305 192 305 114 655 114 655
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 002 465 6 002 465 4 758 917 4 758 917
Saamistodistukset 546 729 546 729 540 702 540 702
Julkisesti noteeratut 545 814 545 814 539 753 539 753
Muut 915 915 949 949
Osakkeet ja osuudet 40 278 40 278 37 613 37 613
Julkisesti noteeratut 4 214 4 214 2 375 2 375
Muut 36 064 36 064 35 239 35 239
Johdannaissopimukset 44 924 44 924 1 931 1 931
Total 7 508 818 7 508 818 5 855 849 5 855 849

Rahoitusvelat

(1 000 euroa) 31.12.2023 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 Käypä arvo 31.12.2022 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 Käypä arvo
Velat luottolaitoksille 165 255 165 255 242 526 242 526
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 3 778 337 3 778 337 3 112 489 3 112 489
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 930 058 2 930 058 2 086 950 2 086 950
Johdannaissopimukset 9 455 9 455 4 184 4 184
Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 60 000 60 000 40 000 40 000
Yhteensä 6 943 104 6 943 104 5 486 150 5 486 150

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit (1 000 euroa)

31.12.2023

Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Saamistodistukset 546 150 - 579 546 729
Osakkeet ja osuudet 4 214 2 439 6 866 13 519
Johdannaissopimukset - 44 924 - 44 924
Yhteensä 550 364 47 363 7 445 605 172
Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset - 9 455 - 9 455

31.12.2022

Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Saamistodistukset 540 503 - 199 540 702
Osakkeet ja osuudet 2 375 2 018 6 211 10 604
Johdannaissopimukset - 1 931 - 1 931
Yhteensä 542 878 3 948 6 410 553 236
Rahoitusvelat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Johdannaissopimukset - 4 184 - 4 184

Käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset kustakin käypään arvoon merkittyjen rahoitusvälineiden ryhmästä (1 000 euroa)

31.12.2023

Käypä arvo varat Käypä arvo velat Arvonmuutos tuloslaskelma Arvonmuutos käyvän arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat 318 176 - -422 -77 673
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 286 996 9 455 -2 447 -
Yhteensä 605 172 9 455 -2 868 -77 673

31.12.2022

Käypä arvo varat Käypä arvo velat Arvonmuutos tuloslaskelma Arvonmuutos käyvän arvon rahasto
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat 321 525 - 97 -96 066
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 231 711 4 184 -5 381 -
Yhteensä 553 236 4 184 -5 284 -96 066

E20 Odotettavissa olevat luottotappiot

2023

Tase -erä Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajaan tuloksen erien kautta Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä
Käteiset varat 682 117 - - - 682 117
Saamiset luottolaitoksilta 192 305 - - - 192 305
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 6 037 923 - - -35 458 6 002 465
Saamistodistukset* - 1 030 545 699 - 546 729
Osakkeet ja osuudet - 13 519 - - 13 519
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä - - 26 759 - 26 759
Johdannaissopimukset - 44 924 - - 44 924
Rahoitusvarat yhteensä 6 912 346 59 473 572 458 -35 458 7 508 818
Taseen ulkopuoliset erät 330 627 - - -269 330 358
Yhteensä 7 242 973 59 473 572 458 -35 728 7 839 176

* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita -477 951,31 euroa.

2022

Tase -erä Jaksotettuun hankintamenoon Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajaan tuloksen erien kautta Odotettavissa olevat luottotappiot Yhteensä
Käteiset varat 402 030 - - - 402 030
Saamiset luottolaitoksilta 114 655 - - - 114 655
Saamistodistukset* - 859 539 843 - 540 702
Osakkeet ja osuudet - 37 613 - - 37 613
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä - - 27 010 - 27 010
Johdannaissopimukset - 1 931 - - 1 931
Rahoitusvarat yhteensä 516 686 40 403 566 853 - 1 123 942
Taseen ulkopuoliset erät 291 191 - - -297 290 894
Yhteensä 807 877 40 403 566 853 -297 1 414 836

* Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavista saamistodistuksista on kirjattu käyvän arvon rahastoon odotettavissa olevia luottotappioita -437 592,60 euroa.

E21 Rahoitusvarojen jakauma riskiluokittain

  • Riskiluokka 1: Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ -tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat.
  • Riskiluokka 2: Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA- A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.
  • Riskiluokka 3: Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A- tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.
  • Riskiluokka 4: Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D - tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.
  • Riskiluokka ei luokiteltu -erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.# E22 Luottoriskikeskittymät

Riskiluokkien Määrittelyt

Riskiluokka 1

Matalan riskiluokan eriin katsotaan kuuluvaksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen AAA-AA -tason henkilöasiakkaat, AAA-AA+ - tason yritys-, as.oy. - ja maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 2

Kohtuullisen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen A-B -tason henkilöasiakkaat, AA-A+ -tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä AA-A -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 3

Kasvaneen riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen C-tason henkilöasiakkaat sekä A-tason yritys- ja as.oy-asiakkaat sekä B-C -tason maatalousasiakkaat.

Riskiluokka 4

Korkeimman riskin eriin katsotaan kuuluviksi yhtiön sisäisen luottoluokituksen D-tason henkilöasiakkaat, B-D -tason yritys- ja as.oy. -asiakkaat, D-tason maatalousasiakkaat sekä maksukyvyttömät asiakkaat.

Riskiluokka ei luokiteltu

Tähän erään kuuluvat sellaiset luotot tai saamistodistukset, joille yhtiö ei ole määritellyt luottoluokitusta tai joille ei ole saatavissa ulkoista luottoluokitusta.

Lainat ja Saamiset sekä Taseen Ulkopuoliset Erät Riskiluokittain

Riskiluokka 31.12.2023 (1 000 euroa) 31.12.2022 (1 000 euroa)
Riskiluokka 1 2 848 243 2 445 011
Riskiluokka 2 2 963 659 2 042 175
Riskiluokka 3 381 105 627
Riskiluokka 4 166 089 219 654
Riskiluokka ei luokiteltu 9 530 4 287
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 6 368 626 5 021 755
Tappioita koskeva vähennyserä 27 437 24 230
Yhteensä 6 341 188 4 997 524

Saamistodistukset Riskiluokittain

Saamistodistukset (1 000 euroa) Riskiluokka 1 Riskiluokka 2 Riskiluokka 3 Riskiluokka 4 Riskiluokka ei luokiteltu Yhteensä (31.12.2023) Yhteensä (31.12.2022)
Pääomaerät riskiluokittain, yhteensä 589 850 8 050 - - 597 900 616 450
Tappioita koskeva vähennyserä 430 182 48 - 478 438
Yhteensä 589 420 8 002 - - 597 422 616 012

Lainat ja Saamiset sekä Taseen Ulkopuoliset Erät Toimialoittain

Toimiala Riskiluokka 1 (1 000 euroa) Riskiluokka 2 (1 000 euroa) Riskiluokka 3 (1 000 euroa) Riskiluokka 4 (1 000 euroa) Riskiluokka ei luokiteltu (1 000 euroa) Yhteensä (31.12.2023) (1 000 euroa) Yhteensä (31.12.2022) (1 000 euroa)
Yritykset 1 170 961 726 995 223 868 63 856 6 406 2 192 087 1 684 014
Kiinteistöala 810 027 321 255 124 932 15 127 - 1 271 341 907 222
Maatalous 2 341 50 673 1 323 1 268 6 002 61 607 47 902
Rakentaminen 61 997 42 817 14 809 6 022 - 125 645 104 667
Majoitus- ja ravitsemistoiminta 25 546 37 440 17 813 3 956 - 84 755 72 061
Tukku - ja vähittäiskauppa 80 829 76 636 19 660 5 570 - 182 695 177 676
Rahoitus- ja vakuutustoiminta 16 143 24 115 4 230 12 - 44 500 55 607
Muut 174 078 174 058 41 101 31 901 405 421 542 318 879
Julkisyhteisöt 1 276 15 209 - - - 16 486 3 617
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 15 929 18 812 91 - - 34 832 29 383
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 60 460 42 633 842 42 - 103 977 70 808
Kotitaloudet 1 599 617 2 160 010 156 304 102 191 3 124 4 021 245 3 233 934
Yhteensä 2 848 243 2 963 659 381 105 166 089 9 530 6 368 626 5 021 755

E23 Vakuuksien ja Muiden Luoton Laatua Parantavien Järjestelyjen Vaikutus

Luottoriskille Alttiina Oleva Määrä, Johon Kohdistuu Vakuus

Kuvaus hallussa olevasta vakuudesta 31.12.2023 (1 000 euroa) 31.12.2022 (1 000 euroa)
Asuntoluotot 3 110 044 2 447 825
Yritysluotot 1 914 011 1 482 828
Kulutusluotot 360 312 324 335
Muut 602 614 495 780
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 5 986 981 4 750 768
  • Asuntoluotot: Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
  • Yritysluotot: Pääosin kiinteistövakuuksia
  • Kulutusluotot: Pääosin asuinkiinteistövakuuksia
  • Muut: Pääosin kiinteistövakuuksia

E24 Oman Pääoman Muutokset Tilikauden Aikana

(1 000 euroa) Tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Tilikauden lopussa
Osakepääoma 20 700 - - 20 700
Osakepääomaan siirretty luottotappiovaraus 3 300 - - 3 300
Muut sidotut rahastot -76 503 327 508 -312 761 -61 756
Käyvän arvon rahasto -76 503 327 508 -312 761 -61 756
Käypään arvoon arvostamisesta -76 503 327 508 -312 761 -61 756
Vapaat rahastot 145 288 65 001 - 210 289
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 145 288 65 001 - 210 289
Edellisten tilikausien voitto 103 075 30 495 -15 324 118 245
Tilikauden voitto 30 290 85 088 -30 290 85 088
Oma pääoma yhteensä 226 150 508 091 -358 375 375 866

Käyvän Arvon Rahaston Muutokset Tilikauden Aikana

31.12.2023 (1 000 euroa)

Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Rahavirran suojauksesta Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2023 -76 503 - - -76 503
Käyvän arvon lisäykset 47 909 - - 47 909
Käyvän arvon vähennykset -29 938 - - -29 938
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt 422 - - 422
Odotettavissa olevat luottotappiot 40 - - 40
Käyvän arvon rahaston muutokset 2023, yhteensä 18 433 - - 18 433
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2022 (brutto) -77 195 - - -77 195
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-) 15 439 - - 15 439
Käyvän arvon rahasto 31.12.2023 -61 756 - - -61 756

31.12.2022 (1 000 euroa)

Saamistodistukset Osakkeet ja osuudet Rahavirran suojauksesta Yhteensä
Käyvän arvon rahasto 1.1.2022 -492 - - -492
Käyvän arvon lisäykset 24 179 - - 24 179
Käyvän arvon vähennykset -99 537 - - -99 537
Käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirretyt -78 - - -78
Odotettavissa olevat luottotappiot -576 - - -576
Käyvän arvon rahaston muutokset 2022, yhteensä -76 011 - - -76 011
Käyvän arvon rahaston saldo 31.12.2021 (brutto) -95 629 - - -95 629
Laskennallinen verosaaminen (+)/verovelka (-) 19 126 - - 19 126
Käyvän arvon rahasto 31.12.2022 -76 503 - - -76 503

Laskelma Jakokelpoisesta Omasta Pääomasta

(1 000 euroa) 31.12.2023 31.12.2022
Voitto edellisiltä tilikausilta 118 245 103 075
Tilikauden voitto 85 088 30 290
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 210 289 145 288
Käyvän arvon rahasto -61 756 -76 503
Aktivoidut kehittämismenot -7 873 -6 100
Yhteensä 343 992 196 050

Muut Sidotut Rahastot

Käyvän Arvon Rahasto

Käyvän arvon rahastoon sisältyy rahoitusvarojen käyvän arvon muutos laskennallisella verolla vähennettynä. Käyvän arvon rahastoon kirjattujen rahoitusvarojen arvo siirretään tuloslaskelmaan varojen myynnin tai arvonalentumisen yhteydessä.

Vapaat Rahastot

Sijoitetun Vapaan Oman Pääoman Rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu yleisö- ja instituutioannissa ja henkilöstöanneissa 2017-2018 kerätyt varat. Lisäksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää yritysjärjestelyiden yhteydessä liikkeeseen lasketuista osakkeista saadut varat. Tilikaudella 2023 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjattiin Liedon Säästöpankille suunnatusta osakeannista saadut varat 65,0 milj. euroa.

Kertyneet Voittovarat

Kertyneet voittovarat ovat tilikaudelta ja aiemmilta tilikausilta kertyneitä varoja, joita ei ole jaettu voitonjakona omistajille.

E25 Osakkeet ja Osinko-oikeus

Osakkeiden lukumäärä on 33 275 237 kpl ja osakkeen äänimäärä 1 ääni / osake. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

Omistus 31.12.2023

Omistaja Osakkeiden lkm Osuus osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö 8 578 759 25,8
Parkanon Säästöpankkisäätiö 3 300 000 9,9
Liedon Säästöpankkisäätiö 3 125 049 9,4
Töysän Säästöpankkisäätiö 2 935 000 8,8
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö 1 925 000 5,8
Hauhon Säästöpankkisäätiö 1 649 980 5,0
Rengon Säästöpankkisäätiö 1 065 661 3,2
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö 800 000 2,4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 710 000 2,1
Savolainen Heikki Antero 691 754 2,1
10 suurinta omistajaa 24 781 203 74,5
Muut 8 494 034 25,5
Yhteensä 33 275 237 100,0

Omistus 31.12.2022

Omistaja Osakkeiden lkm Osuus osakkeista, %
Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö 9 078 759 30,1
Parkanon Säästöpankkisäätiö 3 290 000 10,9
Töysän Säästöpankkisäätiö 2 970 000 9,9
Kuortaneen Säästöpankkisäätiö 1 925 000 6,4
Hauhon Säästöpankkisäätiö 1 649 980 5,5
Rengon Säästöpankkisäätiö 1 065 661 3,5
Suodenniemen Säästöpankkisäätiö 800 000 2,7
Savolainen Heikki Antero 786 254 2,6
Joroisten Oma Osuuskunta 689 150 2,3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo 686 997 2,3
10 suurinta omistajaa 22 941 801 76,1
Muut 7 208 387 23,9
Yhteensä 30 150 188 100,0

Yhtiön omassa hallussa on 201 386 osaketta 31.12.2023. Yhtiössä ei ole eri osakelajeja. Kaikilla osakkeilla on yhtenäinen osinko-oikeus ja muut oikeudet.

Yhtiö sai marraskuussa päätökseen syyskuussa alkaneen omien osakkeiden hankintaan liittyvän takaisinosto-ohjelman. Jakson aikana hankittiin 100 000 kappaletta omia osakkeita keskihintaan 20,5419 euroa osakkeelta.

Yhtiön hallitus vahvisti helmikuussa vuosien 2020–2021 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen sekä hyväksyi 331 790 osakkeen maksamisen sisältäen rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiot maksetaan kolmen vuoden kuluessa neljässä erässä. Tilikauden 2023 aikana yhtiö luovutti avainhenkilöille yhteensä 57 396 osaketta.

Yhtiön hallitus päätti helmikuussa avainhenkilöiden vuosien 2022 -2023 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ansaintakriteerien täyttymisen vuodelta 2022 ja palkitsemiskriteereistä ja tavoitetasoista vuodelle 2023. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enintään 30 avainhenkilöä mukaan lukien yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 400 000 Oma Säästöpankki Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiökokous valtuutti 30.3.2023 hallituksen päättämään yhtiön osakkeiden antamisesta tai luovuttamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamien osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä, mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella saatavat osakkeet, voi olla yhteensä enintään 4 000 000 osaketta. Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti.

Hallitus päätti 22.9.2022 maksullisen suunnatun osakeannin toteuttamisesta.# E26 Korkotuotot ja korkokulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Korkotuotot
Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavista saamistodistuksista 4 431 2 570
Saamisista luottolaitoksilta 11 627 1 377
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 266 671 108 463
Saamistodistuksista 671 535
Johdannaissopimuksista 37 613 6 910
Rahoitusvelkojen negatiivista korkokuluista 801 1 077
Muut korkotuotot 905 568
Yhteensä 322 718 121 500
Korkotuotot vaiheeseen 3 kirjatuista rahoitusvaroista 5 585 2 305
1-12/2023 1-12/2022
Korkokulut
Veloista luottolaitoksille -4 882 -544
Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -21 964 -1 280
Yleiseen liikkeeseen lasketuista velkakirjoista -54 488 -10 907
Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista -40 775 -2 742
Veloista, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla -1 754 -354
Negatiiviset korkotuotot rahoitusvaroista -469 -983
Muut korkokulut -904 -2
Yhteensä -125 236 -16 812

E27 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjatuista sijoituksista saadut osinkotuotot 217 646
Yhteensä 217 646

E28 Palkkiotuotot ja -kulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Palkkiotuotot
Luotonannosta 12 575 13 019
Ottolainauksesta 107 77
Maksuliikenteestä 31 294 22 837
Omaisuudenhoidosta 852 898
Välitetystä toiminnasta 8 986 6 444
Takausten myöntämisestä 2 094 1 865
Muut palkkiotuotot 714 554
Yhteensä 56 621 45 694
Palkkiokulut
Maksetut toimitusmaksut -1 966 -1 464
Muut -7 234 -5 251
Yhteensä -9 200 -6 715

E29 Käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattujen rahoitusvälineiden nettotuotot (1 000 euroa)

Myyntivoitot ja -tappiot (netto) Käyvän arvon muutokset (netto) Yhteensä Myyntivoitot ja -tappiot (netto) Käyvän arvon muutokset (netto) Yhteensä
1-12/2023 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2022 1-12/2022 1-12/2022
Saamistodistuksista - 25 25 - -136 -136
Osakkeista ja osuuksista - -2 944 -2 944 - -4 828 -5 031
Johdannaissopimuksista ja muista saamisista - -306 -306 - -4 -4
Valuuttatoiminnan nettotuotot -83 - -83 130 - 130
Yhteensä -82 -3 226 -3 308 -73 -4 968 -5 041
Suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos (netto) - 38 071 38 071 - -3 850 -3 850
Suojaavien kohteiden käyvän arvon muutos (netto) - -37 292 -37 292 - 3 436 3 436
Suojauslaskennan nettotulos - 779 779 - -414 -414
Tuloslaskelmaerä yhteensä -82 -2 447 -2 529 -73 -5 381 -5 454

E30 Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot (1 000 euroa)

Myyntivoitot ja - tappiot (netto) Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Myyntivoitot ja - tappiot (netto) Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä
1-12/2023 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2022 1-12/2022 1-12/2022
Saamistodistuksista 610 -422 188 -500 97 -403
Yhteensä 610 -422 188 -500 97 -403

E31 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Vuokra - ja osinkotuotot 235 196
Vuokrakulut - -1
Suunnitelman mukaiset poistot -11 -14
Myyntivoitot ja -tappiot (netto) - -3
Muut tuotot 5 -
Muut kulut -137 -101
Yhteensä 93 78

E32 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Liiketoiminnan muut tuotot
Vuokratuotot omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta 81 95
Käyttökorvaukset henkilökunnan käytössä olevista lomamökeistä 11 9
Muut tuotot 3 933 4 160
Yhteensä 4 026 4 264
Liiketoiminnan muut kulut 1-12/2023 1-12/2022
Vuokrakulut -4 040 -2 757
Kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta -1 866 -1 546
Vakuusrahastomaksut -2 743 -2 266
Muut kulut -7 810 -8 790
Yhteensä -16 458 -15 359

Tilikaudelle kirjattiin Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnasta aiheutuneita kuluja 2,5 milj. euroa ja Handelsbankenilta hankittavan liiketoiminnan järjestelyistä kahdelle viimeiselle neljännekselle 0,8 milj. euroa.

Tilintarkastajan palkkiot (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
KPMG Oy Ab
Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin:
Tilintarkastus 311 303
Tilintarkastuslain 1§:n 1 mom. 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot - 11
Yritysostoihin liittyvät kulut 10 24
Veroneuvonta 4 2
Muut palvelut 33 81
Yhteensä 358 421

Rahoitusvakausvirasto on vahvistanut maksuiksi:

1-12/2023 1-12/2022
Talletussuojarahaston maksu -2 743 -2 266
josta vanhasta talletussuojarahastosta maksettu määrä (VTS-rahasto) -2 743 -2 266
Kriisinratkaisurahaston maksu -2 227 -1 968

Yhtiön arvio siitä, kuinka monena vuonna varoja voidaan Oma Säästöpankki Oyj:n osalta siirtää VTS-rahastosta 2

E33 Henkilöstökulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Palkat ja palkkiot -23 729 -20 200
Henkilösivukulut -4 930 -4 004
Eläkekulut -4 087 -3 386
Muut henkilösivukulut -843 -617
Yhteensä -28 659 -24 204
Henkilöstön lukumäärä 31.12.2023 31.12.2022
Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 389 294
Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 6 1
Määräaikainen henkilöstö 69 62
Yhteensä 464 357

Henkilöstön lukumäärä tilikaudella keskimäärin 419 347

Eläkevastuut

Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Elo:n kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole.

E34 Muut hallintokulut (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Muut henkilöstökulut -2 827 -1 795
Toimistokulut -8 913 -2 817
IT-kulut -22 216 -19 999
Yhteyskulut -1 682 -1 401
Edustus- ja markkinointikulut -3 410 -2 137
Muut hallintokulut -790 -175
Yhteensä -39 838 -28 324

E35 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä osakkeista ja osuuksista (1 000 euroa)

1-12/2023 1-12/2022
Suunnitelman mukaiset poistot -5 227 -4 339
Aineelliset hyödykkeet -584 -538
Aineettomat hyödykkeet -4 644 -3 801
Yhteensä -5 227 -4 339

E36 Lopulliset ja odotettavissa olevat luottotappiot (1 000 euroa)

Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista Odotettavissa olevat luottotappiot, brutto Peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumistappiot Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot yhteensä
1-12/2023 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2023 1-12/2023
Saamisista luottolaitoksilta -552 - - - -552
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -9 544 11 869 1 748 -20 760 -16 687
Saamistodistukset -40 - - - -40
Taseen ulkopuoliset erät 153 - - - 153
Yhteensä -9 984 11 869 1 748 -20 760 -17 126
Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista sekä takauksista ja muista taseen ulkopuolisista sitoumuksista Odotettavissa olevat luottotappiot, brutto Peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopullisten luottotappioiden peruutukset Tuloslaskelmaan kirjatut lopulliset luottotappiot ja arvonalentumistappiot Odotettavissa olevat ja lopulliset luottotappiot yhteensä
1-12/2022 1-12/2022 1-12/2022 1-12/2022 1-12/2022
Saamisista luottolaitoksilta 117 - - - 117
Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 841 2 708 462 -4 117 -2 787
Saamistodistukset 720 - - - 720
Taseen ulkopuoliset erät 629 - - - 629
Yhteensä -375 2 708 462 -4 117 -1 321

E37 Vastuut ja taseen ulkopuoliset sitoumukset

Vuokravastuut

Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat.

31.12.2023 31.12.2022
Yhden vuoden kuluessa 3 345 2 673
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluessa 7 840 5 740
Yli viiden vuoden kuluessa 779 211
Yhteensä 11 964 8 624

Liedon Säästöpankin liiketoiminnan hankinnan myötä siirtyneiden konttoreiden ja laitteiden vuokravastuut lisäsivät vuokravastuiden määrää tilikauden aikana.

Taseen ulkopuoliset sitoumukset (1 000 euroa)

31.12.2023 31.12.2022
Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset
Takaukset 41 926 34 774
Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 330 627 291 191
Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 372 553 325 965

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Yhtiö kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään.

31.12.2023 31.12.2022
Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä 1 232 231

E38 Lähipiiritiedot

Oma Säästöpankki Oyj:n lähipiiritiedot on esitetty liitetiedossa K31 Johdon palkat ja lähipiiritapahtumat. Emoyhtiön lähipiiri vastaa olennaisilta osin konsernin lähipiiriä.

E39 Oma Säästöpankki Oyj:n tarjoamat sijoituspalvelut

Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja:

  • rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen
  • rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun
  • kaupankäynti omaan lukuun
  • sijoitusneuvonta
  • rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen

Oma Säästöpankki Oyj ei tarjoa seuraavia sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä mainittuja sijoituspalveluja

  • rahoitusvälineiden monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen
  • joukkovelkakirjojen, strukturoitujen rahoitustuotteiden, päästöoikeuksien tai johdannaissopimusten kaupankäynnin järjestämistä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä (organisoidun kaupankäynnin järjestäminen)
  • rahoitusvälineiden hoitamista asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla siten, että päätösvalta sijoittamisesta on annettu kokonaan tai osittain toimeksiannon saajalle (omaisuudenhoito);
  • rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun tai myynnin järjestämistä antamalla siihen liittyvä merkintä- tai ostositoumus (liikkeeseenlaskun takaaminen);

Oma Säästöpankki Oyj tarjoaa seuraavia sijoituspalvelulain 2 luvun 3§:ssä mainittuja oheispalveluja:

  • myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta;
  • tarjoaa rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasollaTilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Helsingissä 29. päivänä helmikuuta 2024

OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N HALLITUS

Jarmo Salmi
hallituksen puheenjohtaja

Jyrki Mäkynen
varapuheenjohtaja

Aila Hemminki
Aki Jaskari
Timo Kokkala
Jaakko Ossa
Jaana Sandström
Pasi Sydänlammi
toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä, 29. päivänä helmikuuta 2024

KPMG Oy Ab
KHT
Tuomas Ilveskoski

135

Tilintarkastuskertomus Oma Säästöpankki Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntonamme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa K22. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, 136 emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

| Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa # Tilintarkastuskertomus
● Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
● Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
● Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
● Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
● Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 9.4.2016 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 29. helmikuuta 2024

KPMG OY AB

[signature]

Tuomas Ilveskoski KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukselle

Oma Säästöpankki Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Oma Säästöpankki Oyj:n (y-tunnus 2231936 -2) sähköiseen tilinpäätökseen 743700LE1ECAPXC5UT18 -2023-12- 31-fi.zip tilikaudella 1.1.-31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu:
* laatia ESEF-tilinpäätös XHTML -muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
* merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL -merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti
* varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF -tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi- antostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
* onko ESEF -tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
* onko ESEF -tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
* ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Oma Säästöpankki Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700LE1ECAPXC5UT18- 2023-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Oma Säästöpankki Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 29.2.2024. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmen nusjohtopäätöstä.

Helsingissä 4. maaliskuuta 2024

KPMG OY AB

Tuomas Ilveskoski KHT

Yhtiötiedot

Raportoitavan yhteisön nimi tai muu tunniste Oma Säästöpankki Oyj
Yhteisön kotipaikka Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto Oyj
Kotivaltio Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite Valtakatu 32, 53100 Lappeenranta, Suomi
Pääasiallinen toimipaikka Lappeenranta
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Oma Säästöpankki Oyj keskittyy vähittäispankkitoimintaan, ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Yhtiö harjoittaa myös kiinnitysluottopankkitoimintaa.
Emoyhtiön nimi Oma Säästöpankki Oyj

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.