Pintaa syvempi vaikutus

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus�� 1
Konsernin tunnusluvut�� 79
Konsernin tunnusluvut�� 80
Tunnuslukujen laskentaperusteet�� 82
Tilinpäätös�� 83
Konsernin tuloslaskelma��84
Konsernin laaja tuloslaskelma��84
Konsernitase�� 85
Konsernin rahavirtalaskelma�� 86
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista�� 87
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot�� 88
Emoyhtiön tilinpäätös�� 124
Hallituksen voitonjakoehdotus ja tilinpäätösmerkintä�� 133

Tilintarkastuskertomus	��	� 134
------------------------	--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------	-------

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys ja hallinto1
Osakkeet ja osakkeenomistajat5
Riskit ja riskienhallinta7
Kestävyysraportti10
Konsernin tunnusluvut79

Taloudellinen kehitys ja hallinto

Taloudellinen kehitys

Jatkuvat toiminnot liikevaihto ja tulos

Vuoden 2025 liikevaihto oli 346,0 miljoonaa euroa (349,5). Liikevaihto laski 1,0 %. Vuoden 2025 oikaistu EBITA oli 7,0 miljoonaa euroa (1,2), joka oli 2,0 % (0,3 %) liikevaihdosta. Vuoden 2025 oikaistu liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa (-0,3) ja liikevoitto oli 3,0 miljoonaa euroa (-31,8). Liikevaihto kasvoi Kiinteistöpalvelut Ruotsissa ja laski Kiinteistöpalvelut Suomessa. Kiinteistöpalvelut Suomen liikevaihdon supistumiseen vaikuttivat suunniteltu sopimussalkun tervehdyttäminen sekä vähäluminen alkuvuosi 2025. Kysyntä toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä tekoälyavusteisille energiatehokkuuspalveluille jatkui vahvana. Kiinteistöpalvelut Ruotsissa liikevaihto kasvoi sekä voitettujen uusien asiakkuuksien että vahvistuneen Ruotsin kruunun myötä. Suomessa kustannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat ja toimialan liikevoitto parani selvästi. Lakisäteiset sosiaalikulut kasvoivat vertailukauteen verrattuna.

Kannattavuus parani vertailukauteen nähden erityisesti kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouksen palvelulinjassa kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Toimialakatsaukset

Kiinteistöpalvelut Suomi

Kiinteistöpalvelut Suomen tammi-joulukuun liikevaihto oli 224,4 miljoonaa euroa (238,0). Kiinteistöpalvelut Suomen liikevaihdon supistumiseen vaikuttivat suunniteltu sopimussalkun tervehdyttäminen sekä vähäluminen alkuvuosi 2025. Kysyntä toimialan dataohjatun siivouksen palveluille sekä tekoälyavusteisille energiatehokkuuspalveluille jatkui vahvana. Oikaistu EBITA oli 12,6 miljoonaa euroa (9,9). Kustannusrakennetta keventävät ja toiminnan tehokkuutta parantavat toimenpiteet jatkuivat ja toimialan liikevoitto parani selvästi. Lakisäteiset sosiaalikulut kasvoivat vertailukauteen verrattuna. Kannattavuus parani vertailukauteen nähden erityisesti kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouksen palvelulinjassa kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Oikaistu liikevoitto oli 12,4 miljoonaa euroa (9,6). Liikevoitto oli 11,1 miljoonaa euroa (9,4). Liikevoittoa heikensivät yhteensä 1,3 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut, jotka liittyivät pääasiassa tehostamisohjelmaan.

Kiinteistöpalvelut Ruotsi

Kiinteistöpalvelut Ruotsin tammi-joulukuun liikevaihto kasvoi 121,9 miljoonaan euroon (111,9). Kiinteistöpalvelut Ruotsissa liikevaihto kasvoi sekä voitettujen uusien asiakkuuksien että vahvistuneen Ruotsin kruunun myötä. Oikaistu EBITA oli -2,7 miljoonaa euroa (-6,3). Toimialan tappio pieneni odotetusti. Toimenpiteet toimintamallien yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi sekä kustannustason sopeuttamiseksi jatkuvat. Vuoden 2025 kannattavuus parani siivouksen palvelulinjassa sekä kiinteistöteknisissä palveluissa julkisella ja yksityisellä sektorilla. Oikaistu liikevoitto oli -3,9 miljoonaa euroa (-7,5). Liikevoitto oli -5,3 miljoonaa euroa (-35,1). Liikevoittoa paransi tappiollisiin sopimuksiin liittyvä yhteensä 2,9 miljoonan euron varauksen purku. Liikevoittoa heikensivät yhteensä 4,3 miljoonan euron vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kulut, jotka liittyivät pääasiassa käynnissä olevaan oikeusprosessiin ja tehostamisohjelmaan.

Lopetetut toiminnot

Lassila & Tikanoja Oyj:n 4.12.2025 pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi osittaisjakautumisen. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 18.12.2025 toteuttaa Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen. Lassila & Tikanoja Oyj tiedotti 31.12.2025, että osittaisjakautuminen on rekisteröity kaupparekisteriin. Osittaisjakautumisessa uudelle Lassila & Tikanoja Oyj:lle siirtyneet kiertotalousliiketoiminnot on esitetty lopetettuina toimintoina IFRS 5-standardin mukaisesti. Lopetettujen toimintojen tammi-joulukuun liikevoitto oli 44,2 miljoonaa euroa (41,6). Lopetettujen toimintojen liikevaihto oli 426,7 miljoonaa euroa (424). Lopetettujen toimintojen tuloslaskelma sisältää kiertotalousliiketoiminnan liikevaihdon ja suoraan kiertotalousliiketoimintaan liittyvät kulut, jotka poistuvat konsernista jakautumisen jälkeen. Lisäksi lopetettujen toimintojen tulos sisältää jakautumisvoiton ja jakautumiseen liittyvät kulut sekä kiertotalousliiketoiminnasta kertyneet jakautumisen yhteydessä tulokseen kirjatut muuntoerot.

MEUR	2025		2024 Muutos %
Liikevaihto
Kiinteistöpalvelut Suomi	224,4	238,0	-5,7
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	121,9	111,9	9,0
Toimialojen välinen liikevaihto	-0,4	-0,4
Konserni, jatkuvat toiminnot	346,0	349,5	-1,0

Lopetetut toiminnot	426,7	424	0,6
Liikevoitto
Kiinteistöpalvelut Suomi	11,1	9,4	18,1
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	-5,3	-35,1	84,8
Konsernihallinto ja muut	-2,7	-6,1	55,1
Konserni, jatkuvat toiminnot	3,0	-31,8

Lopetetut toiminnot	44,2	41,6	6,6
Oikaistu liikevoitto
Kiinteistöpalvelut Suomi	12,4	9,6	29,8

MEUR	2025		2024 Muutos %
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	-3,9	-7,5	47,7
Konsernihallinto ja muut	-2,9	-2,4	-24,6
Konserni, jatkuvat toiminnot	5,5	-0,3

%	2025	2024

Liikevoittoprosentti
Kiinteistöpalvelut Suomi	4,9	3,9
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	-4,4	-31,3
Konserni, jatkuvat toiminnot	0,9	-9,0


Oikaistu liikevoittoprosentti
Kiinteistöpalvelut Suomi	5,5	4,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	-3,2	-6,7
Konserni, jatkuvat toiminnot	1,6	0,1

MEUR	2025	2024
Bruttoinvestoinnit
Kiinteistöpalvelut Suomi	0,9	1,1
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	0,1	0,1
Konsernihallinto, jatkuvat toiminnot	0,3	0,1
Konserni, jatkuvat toiminnot	1,3	1,4

MEUR	2025	2024
Sijoitettu pääoma
Kiinteistöpalvelut Suomi	12,1	17,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	31	29,9
Konsernihallinto ja muut¹	17,8	349,2
Konserni¹	60,9	396,1

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

%	2025	2024
Sijoitetun pääoman tuotto
Kiinteistöpalvelut Suomi	80,2	51,4
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	-17,2	-77,9
Konserni¹	77,8	3,3

¹ Luku sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Jatkuvilla toiminnoilla ei ole ollut tilikauden aikana tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Tiedot keskeisistä aineettomista voimavaroista

Jatkuvilla toiminnoilla ei ole keskeisiä aineettomia voimavaroja.

Rahoitus ja investoinnit

Tilinpäätöshetken tase sisältää jatkuvat toiminnot, vertailukauden tase sisältää sekä jatkuvat että lakkautetut toiminnot, tilikauden rahavirta sisältää sekä jatkuvat että lakkautetut toiminnot. Vuoden 2025 tammi-joulukuun liiketoiminnan nettorahavirta oli 75,6 miljoonaa euroa (81,4). Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen oli 44,2 miljoonaa euroa (40,8). Katsauskauden nettorahavirtaa investointien jälkeen paransi vertailukautta alhaisemmat operatiiviset investoinnit ja sitä heikensivät käyttöpääoman muutos. Katsauskauden aikana käyttöpääomaa sitoutui 4,7 miljoonaa euroa (vapautui 3,2). Käyttöpääoman sitoutumiseen tammi-joulukuussa vaikuttivat etenkin myyntisaamisten kasvu.

Korollista vierasta pääomaa oli katsauskauden lopussa 19,8 miljoonaa euroa (186,9). Korolliset nettovelat olivat 4,1 miljoonaa euroa (153,0). Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli 3,2 % (3,8). Lassila & Tikanoja solmi 27.6.2025 vakuudettomia rahoitusjärjestelyjä, jotka koostuvat 35 miljoonan euron määräaikaisluotosta ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotto- ja rahoitusluottolimiittisopimuksesta OP Yrityspankki Oyj:n kanssa. Yhtiö nosti näistä 30.6.2025 yhteensä 40 miljoonan euron määräaikaisluoton ja samalla yhtiö maksoi pois 40 miljoonan euron pankkilainan. Lisäksi yhtiö solmi 40 miljoonan euron rahoitusluottolimiittisopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Rahoitusjärjestelyillä Lassila & Tikanoja Oyj uudelleen järjesteli pitkäaikaista velkarahoitustaan, joka olisi erääntynyt vuoden 2026 aikana.

OP Yrityspankki Oyj:n kanssa solmittuun määrältään 35 miljoonan euron määräaikaisluottoa koskevaan sopimukseen sisältyi myös sitomaton lisärahoitusoptio, jota hyödyntäen Lassila & Tikanoja nosti 16.9.2025 yhteensä 15 miljoonan euron määräaikaisluoton. Nostettu luotto konvertoitui ehtojensa mukaisesti automaattisesti osaksi 35 miljoonan euron määräaikaisluottoa.

Määrältään 35 miljoonan ja 15 miljoonan euron määräaikaisluotot, 15 miljoonan euron määräaikaisluotto- ja rahoitusluottolimiitti sekä 40 miljoonan euron rahoitusluottolimiitti erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koskevissa sopimuksissa on kahden vuoden jatkooptio. Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen täyttymistä seurataan vuosineljänneksittäin.

Yhtiö on suunnitellut osittaisjakautumista, jossa yhtiön kiertotalousliiketoiminnat eriytetään uudeksi listatuksi yhtiöksi ja tähän liittyen OP Yrityspankki Oyj:n kanssa solmittuun määrältään 35 miljoonan euron määräaikaisluottoa koskevaan sopimukseen sisältyi myös 80 miljoonan euron siltaluottolaina. Siltaluottolaina solmittiin rahoittamaan aiemmin liikkeeseen lasketun 75 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan takaisinmaksua ja/tai lunastamista siltä osin, kun velkakirjasijoittajat käyttävät joukkovelkakirjalainasopimuksen ehtojen mukaista osittaisjakautumisesta johtuvaa ennenaikaista lunastusoikeuttaan.

Lassila & Tikanoja tiedotti 7.8.2025 aloittavansa kirjallisen menettelyn koskien sen 75 miljoonan euron suuruista, vastuullisuustavoitteisiin sidottua joukkovelkakirjalainaa, joka erääntyy vuonna 2028, ja jonka kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 3,375 prosenttia hankkiakseen tarpeellisia suostumuksia, vaateista luopumisia ja joukkovelkakirjojen ehtojen muuttamista koskevia päätöksiä liittyen 7.8.2025 julkistettuun Lassila & Tikanojan osittaisjakautumiseen. Osittaisjakautumisessa kaikki Lassila & Tikanojan varat, velat ja vastuut, jotka liittyvät Lassila & Tikanojan kiertotalousliiketoimintaan tai pääasiallisesti palvelevat kiertotalousliiketoimintaa, siirtyisivät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, joka nimetään uudeksi Lassila & Tikanoja Oyj:ksi ("Vastaanottava Yhtiö"). Ehdotuksen mukaan kaikki liikkeeseenlaskijan velvoitteet ja vastuut, jotka johtuvat joukkovelkakirjoista tai liittyvät niihin, siirretään yksinomaan Vastaanottavalle Yhtiölle, josta tulee joukkovelkakirjojen uusi liikkeeseenlaskija.

Lassila & Tikanoja tiedotti 29.8.2025, että tarvittava enemmistö kirjalliseen menettelyyn osallistuneista joukkovelkakirjojen haltijoista on äänestänyt ehdotuksen puolesta ja ehdotus on täten hyväksytty kirjallisessa menettelyssä. 100 prosenttia annetuista äänistä oli ehdotuksen puolesta, edustaen 99 prosenttia liikkeessä olevista joukkovelkakirjoista. Ehdotuksen tultua hyväksytyksi kirjallisessa menettelyssä Lassila & Tikanoja peruutti 80 miljoonan euron siltaluottolainan syyskuussa 2025. Lassila & Tikanoja tiedotti 31.12.2025, että Lassila & Tikanojan 75 miljoonan euronvastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijavaihdos toteutuu. Joukkovelkakirjoihin sovelletaan muutettuja Joukkovelkakirjojen ehtoja 31.12.2025 alkaen ja kaikki liikkeeseenlaskijan velvoitteet ja vastuut, jotka johtuvat Joukkovelkakirjoista tai liittyvät niihin, ovat siirtyneet yksinomaan uudelle Lassila & Tikanojalle, joka on Joukkovelkakirjojen uusi liikkeeseenlaskija.

Osittaisjakautumisen myötä Luotean veloiksi jäivät 5 miljoonan euron määräaikaisluotto ja 10 miljoonan euron rahoitusluottolimiitti. Nämä erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koskevissa sopimuksissa on kahden vuoden jatko-optio. Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen täyttymistä seurataan vuosineljänneksittäin.

Katsauskauden lopussa 100,0 miljoonan euron yritystodistusohjelma oli kokonaan käyttämättä (käyttämättä). Kaksi 10,0 miljoonan euron tililimiittiä sekä 10,0 miljoonan euron komittoitu rahoitusluottolimiitti olivat käyttämättä (vertailukaudella 40 miljoonan rahoitusluottolimiitti käyttämättä).

Katsauskauden nettorahoituskulut laskivat -0,7 miljoonaan euroon (-0,8). Omavaraisuusaste oli 29,1 % (35,4%) ja nettovelkaantumisaste 10,1 % (73,2%). Konsernin oma pääoma oli 41,1 miljoonaa euroa (209,2). Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen oli 0,2.

Omaa pääomaa pienensivät tilikaudelta 2024 jaettavat osingot 19,1 miljoonaa euroa, jotka 27.3.2025 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti maksettiin osakkeenomistajille 7.4.2025. Ruotsin kruunun kurssimuutoksista johtuvien muuntoerojen vaikutus omaan pääomaan oli 1,9 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat katsauskauden lopussa 15,7 miljoonaa euroa (33,9). Yhtiön omaan pääomaan on kirjattu omaa pääomaa kasvattavana osittaisjakautumisen myötä tapahtunut rahavarojen (+1,0 miljoonaa euroa) jako, tilinpäätöshetkellä kyseinen 1,0 miljoonaa euroa oli kirjattu taseeseen saamisena uudelta Lassila & Tikanojalta. Tilikaudella omaa pääomaa kasvatti lopettujen toimintojen tulos 160,4 mlijoonaa euroa ja toisaalta heikensi jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin -313,3 miljoonaa euroa. Näiden nettovaikutuksena yhtiön oma pääoma heikkeni tilikaudella -152,9 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu uuden Lassila & Tikanojan osuus osittaisjakautumisen kustannuksista (+4,2 miljoonaa euroa) sekä uudelle Lassila & Tikanojalle kuuluvia muita kustannuksia (0,7 miljoonaa euroa). Nämä erät, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, oli tilinpäätöshetkellä kirjattu taseeseen saamisena uudelta Lassila & Tikanojalta.

Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville

Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat. Tytäryhtiölainat ja niiden ehdot on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 11.

Näkymät

Vuoden 2026 jatkuvien toimintojen oikaistun EBITA:n arvioidaan kasvavan tai kasvavan merkittävästi verrattuna vuoden 2025 jatkuvien toimintojen oikaistuun EBITA:an (7,0 miljoonaa euroa).

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2024, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä käsitteli toimielinten palkitsemisraportin. Yhtiökokous päätti taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja osingonmaksusta, yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista, tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta, kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta ja hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan sekä päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osingon maksupäiväksi päätettiin 7.4.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön yhtiöjärjestystä muutetaan 4, 6 ja 13 §:ien osalta seuraavasti:

• 4 §:ää muutetaan siten, että hallitukseen voi kuulua vähintään kolme (3) ja enintään kahdeksan(8) jäsentä aikaisemman enintään seitsemän (7) jäsenen sijasta.

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

• 6 §:ää muutetaan siten, että tilintarkastajan lisäksi yhtiöllä on kestävyysraportoinnin varmentaja.

• 13 §:ää muutetaan siten, että varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä kestävyysraportoinnin varmennuskertomus ja valittava kestävyysraportoinnin varmentaja 13 §:stä aiemmin ilmenevien seikkojen lisäksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8) osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka nykyisistä hallituksen jäsenistä Teemu Kangas-Kärki, Sakari Lassila, Jukka Leinonen, Juuso Maijala, Anna-Maria Ronkainen ja Pasi Tolppanen sekä uusina jäseninä

Tuija Kalpala ja Anna-Maria Tuominen-Reini. Jukka Leinonen valittiin hallituksen puheenjohtajaksi ja Sakari Lassila varapuheenjohtajaksi. Yhtiön tilintarkastajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on ilmoittanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Samuli Perälän.

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin kestävyystarkastusyhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy, joka on ilmoittanut nimeävänsä yhtiön päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajaksi KRT Samuli Perälän. Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on kerrottu tarkemmin pörssitiedotteella 27.3.2025.

Osittaisjakautuminen

Yhtiö tiedotti 13.12.2024, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt käynnistää suunnittelun yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eli Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden, ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttämiseksi kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Tarkoituksena on eriyttää kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella.

Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman toteuttamisen.

Yhtiö tiedotti 9.6.2025, että osana 13. joulukuuta 2024 julkistettua suunnitelmaa eriyttää Lassila & Tikanoja Oyj:n kiertotalousliiketoiminnat uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella ("Jakautuminen"), yhtiön hallitus esittää Eero Hautaniemeä nimitettäväksi itsenäisten kiertotalousliiketoimintojen toimitusjohtajaksi, mikäli osittaisjakautuminen toteutetaan. Samalla yhtiön hallitus esittää Antti Niitynpäätä nimitettäväksi Lassila & Tikanojalle Jakautumisessa jäljelle jäävien kiinteistöpalveluliiketoimintojen toimitusjohtajaksi, ehdollisena Jakautumisen täytäntöönpanolle.

Eero Hautaniemi on toiminut Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana ja Lassila & Tikanoja -konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2019 ja tulee esityksen mukaan jatkamaan nykyisessä tehtävässään Lassila & Tikanojan toimitusjohtajana suunnitellun Jakautumisen täytäntöönpanoon saakka, jolloin Jakautumiseen liittyvät nimitykset tulevat voimaan. Antti Niitynpää on toiminut Lassila & Tikanojan kiinteistöpalveluiden toimialajohtajana vuodesta 2021 ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus yhtiön kiinteistöpalveluiden johtotehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä ISS yhtiöissä yli 10 vuoden ajan.

Lassila & Tikanojan Oyj:n hallitus esittää lisäksi KTM Joni Sorsasta nimitettäväksi itsenäisten kiertotalousliiketoimintojen talousjohtajaksi ja KTM Mika Stirkkistä nimitettäväksi kiinteistöpalveluliiketoimintojen talousjohtajaksi, mikäli osittaisjakautuminen toteutetaan. Joni Sorsanen on toiminut Lassila & Tikanoja -konsernin talousjohtajana ja Lassila & Tikanoja -konsernin johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2024 ja tulee esityksen mukaan jatkamaan nykyisessä tehtävässään suunnitellun Jakautumisen täytäntöönpanoon saakka, jolloin Jakautumiseen liittyvät nimitykset tulevat voimaan. Mika Stirkkisellä on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon johtotehtävistä mm. Finnairin CFO:na.

Yhtiö tiedotti 7.8.2025, että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus hyväksyi kokouksessaan 7.8.2025 jakautumissuunnitelman kiertotalousliiketoimintojen eriyttämiseksi uuteen pörssilistattavaan yhtiöön. Jakautumissuunnitelma liitteineen julkaistiin 7.8.2025.

Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous, joka pidettiin 4.12.2025, hyväksyi jakautumissuunnitelman. Yhtiö tiedotti 18.12.2025., että Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt toteuttaa Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen.Todettiin Yhtiön hallituksen ehdottaneen Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan suosituksesta, että Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen ja Juuso Maijala jatkavat Yhtiön hallituksessa ja että Johan Mild, Timo Karppinen ja Soile Kankaanpää valitaan Yhtiön uusiksi hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka alkaa jakautumisen täytäntöönpanopäivästä ja päättyy Yhtiön seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiö tiedotti 31.12.2025., että Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautuminen on rekisteröity kaupparekisteriin. Jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä Nasdaq Helsinki Oy ("Nasdaq Helsinki") hyväksyi listalle ottohakemuksen uuden Lassila & Tikanojan osakkeiden listaamiseksi Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Jakautumissuunnitelman mukaisesti Jakautuvan Yhtiön nimeksi muutetiin 31.12.2025 Luotea Oyj ("Luotea"). Kaupankäynti Luotean osakkeilla jatkuu Nasdaq Helsingin pörssilis-

talla.

Jakautumisen yhteydessä emoyhtiön osakepääomaa alennettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti 18 milj. € ja osakepääoman alennus siirrettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto väheni jakautumisen seurauksena 19 milj.€, joten sen nettomuutokseksi muodostui -1 milj. €. Lisäksi jakautumisessa siirtyi kertyneitä voittovaroja 7 milj. €. Jakautumisen kokonaisvaikutus emoyhtiön omaan pääomaan oli -26 milj. €.

Tehostamisohjelma

Vuoden 2025 alussa Lassila & Tikanoja käynnisti tulosparannukseen tähtäävän tehostamisohjelman. Tammi-joulukuussa 2025 jatkuvien toimintojen vertailukelpoiset kulut ovat laskeneet noin 3 miljoonalla eurolla tammi-joulukuuhun 2024 verrattuna tehostamisohjelman toimenpiteiden ansiosta. Vuonna 2026 ohjelman toimenpiteet keskittyvät pääasiassa Ruotsin liiketoiminnan tehostamiseen.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Johan Mild ja varapuheenjohtajana Pasi Tolppanen. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu yhtiön kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämistä edustajista sekä Luotea Oyj:n hallituksen puheenjohtajasta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa ovat toimineet Miikka Maijala, puheenjohtaja (osakkeenomistajaryhmä), Juhani Lassila (Evald ja Hilda Nissin Säätiö), Dag Marius Nereng (Protector Forsikring ASA) ja Johan Mild (Luotea Oyj:n hallituksen puheenjohtaja).

Yhtiö tiedotti 9.2.2026, että Luotea on nimittänyt Hanna Ingetin (KTM) yhtiön kaupalliseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.3.2026. Inget vastaa Luotean kasvusta, kaupallisesta toiminnasta ja asiakaskokemuksen kehittämisestä.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Alla olevassa taulukossa on kuvattu jatkuvien toimintojen pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet.

Mittari	Tavoite	2025	2024
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	4-5 %	-1%	N/A
Oikaistu EBITA-liikevoitto %	5%	2%	0,3%
Operatiivinen vapaa kassavirta /
EBITA	>90%	N/A	N/A
Osingonjako tilikauden tuloksesta	50%	216,4%1	N/A

¹Hallituksen esitys

Muutokset johtoryhmässä

Luotean johtoryhmä

Jakautuva Yhtiö tiedotti 9.6.2025, että Jakautuvan Yhtiön hallitus on esittänyt Antti Niitynpäätä nimitettäväksi Luotean toimitusjohtajaksi ja Mika Stirkkistä nimitettäväksi Luotean talousjohtajaksi, mikäli Jakautuminen toteutetaan.

Antti Niitynpää on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden toimialajohtajana vuodesta 2021 ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden johtotehtävistä. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä ISS yhtiöissä yli 10 vuoden ajan. Mika Stirkkisellä on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon johtotehtävistä muun muassa Finnair Oyj:n talousjohtajana ja viimeksi Forenom Groupin talousjohtajana. Jakautuvan Yhtiön hallitus on lisäksi, ehdollisena Jakautumisen täytäntöönpanolle, nimittänyt seuraavat henkilöt muodostamaan Luotean johtoryhmän yhdessä toimitusjohtajan ja talousjohtajan kanssa Jakautumisen täytäntöönpanopäivästä alkaen:

Erja Heiskanen siivous- ja tukipalveluiden johtajaksi. Heiskanen on toiminut Jakautuvan Yhtiön siivous- ja tukipalveluiden johtajana vuodesta 2021 ja sitä ennen Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden aluejohtajana. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä Honkarakenne Oyj:ssä, Kährs-konsernissa ja ABB:llä.

Jani Lindström kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan johtajaksi. Lindström on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan johtajana vuodesta 2021. Sitä ennen hän työskenteli useissa johtotehtävissä Transval Group Oy:ssä,

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Posti Group Oyj:ssä ja K-ryhmässä.

Mikko Taipale Ruotsin toimialajohtajaksi. Taipale on toiminut Jakautuvan Yhtiön Kiinteistöpalvelut Ruotsin toimialajohtajana vuodesta 2023. Aiemmin Taipale on työskennellyt muun muassa AIMS International Swedenissä partnerina, Veonee rissa ja Autolivissa henkilöstöjohtajana sekä Telia-konsernissa eri johtotehtävissä.

Tom Lindgren strategia-, vastuullisuus- ja kehitysjohtajaksi. Lindgren on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden strategiajohtajana ja toimialan johto ryhmän jäsenä 15.1.2025 alkaen. Aiemmin Lindgren on toiminut Haltian Oy:n digi taalisten palveluiden johtajana ja useissa johtotehtävissä Lindström Oy:llä, Samsun gilla ja Nokialla.

Jami Pohja henkilöstöjohtajaksi. Pohjalla on yli 15 vuoden kokemus henkilöstö johtotehtävistä. Pohja on toiminut Jakautuvan Yhtiön kiinteistöpalveluiden henkilös töjohtajana vuodesta 2020. Sitä ennen hän on toiminut henkilöstöjohtotehtävissä Alko Oy:llä ja Jakautuvassa Yhtiössä sekä juristina Toimihenkilöliitto Ertossa.

Heikki Eskola lakiasiain- ja EHSQ-johtajaksi. Eskola on toiminut lakiasiainjohto tehtävissä Jakautuvassa Yhtiössä maaliskuusta 2025 alkaen. Sitä ennen hän on toiminut lakiasiainjohtotehtävissä Wärtsilä Oyj:ssä ja ISS-palveluissa sekä yhtiöju ristina Jakautuvassa Yhtiössä.

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 50% tilikauden tuloksesta.

Voitonjakoehdotus

Luotea Oyj:n jakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 14 346 297,25 euroa, josta tilikauden voitto on 683 830,79 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tili kauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2025 maksetaan 0,07 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täs mäytyspäivänä 4.5.2026 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osa kasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.5.2026. Maksun täsmäytyspäivänä 4.5.2026 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 211 724 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi 2 674 820,68 euroa. Konsernin osakekohtainen tulos oli 4,23 euroa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä

Yhtiön rekisteröity osakepääoma on 1 000 000 euroa ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa oli 38 211 724 osaketta.

Osakkeenomistajat

Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 24 235 (24 523) osakkeenomistajaa. Hallintarekisteröidyn omistuksen osuus oli 13,0 % (13,9 %) osakekannasta.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset

Luotean Yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2025 yhteensä 82 596 yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 0,2 prosenttia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus perusti joulukuussa 2022 kaksi uutta pitkän aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin avainhenkilöille. Uusien järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perustuvat palkkiojärjestelmät. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme (3) kolmen (3) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023—2025, 2024—2026 ja 2025–2027.

Ansaintajaksolla 2023–2025 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin: sijoitetun pääoman tuotto, osakkeen kokonaistuotto sekä hiilijalanjäljen pienentäminen. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024– 2026. Palkkion perustana konsernin sijoitetun pääoman tuotto keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.

Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025–2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto keskiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto verrattuna Helsingin pörssin yleisin¬deksiin 30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025–2027 20 prosentin painoar¬volla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2028.

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen myötä

	Omistajien lukumäärä	%-osuus	Osakemäärä, kpl	% osakkeista jaäänimäärästä
Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2025
Yritykset ja asuntoyhtiöt	911	3,8	3 799 596	9,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	47	0,2	8 413 697	21,7
Julkisyhteisöt	15	0,1	2 718 622	7,0
Kotitaloudet	23 007	94,9	16 531 229	42,6
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	185	0,8	5 731 862	14,8
Ulkomaiset osakkeenomistajat	69	0,3	976 190	2,5
Yhteistilillä	0		40 528	0,1
Omat osakkeet	1		587 150	1,5
Yhteensä	24 235	100	38 798 874	100
Hallintarekisteröidyt	10		5 059 005	13,0
Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024
Osakkeita kpl
1–1 000	21 671	89,4	4 710 175	12,1
1 001–5 000	2 092	8,6	4 450 877	11,5
5001–10 000	254	1	1 811 223	4,7
10 001–100 000	181	0,7	4 923 984	12,7
100 001–500 000	23	0,1	4 995 375	12,9
yli 500 000	13	0,1	17 279 562	44,5
Yhteistilillä	0		40 528	0,1
Omat osakkeet	1		587 150	1,5
Yhteensä	24 235	100	38 798 874	100
Hallintarekisteröidyt	10		5 059 005	13,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025, poislukien hallintarekisteröidyt

Osakemäärä, kpl	% osakkeista ja äänimäärästä
	9,0
	5,2
	3,9
	2,3
	2,0
	1,9
	1,9
	1,7
	1,5
	1,5
	1,5
	1,3
	1,2
	1,1
	1,0
	1,0
	0,9
	0,9
285 000	0,7
210 000	0,5
15 905 259	41,0
	3 496 4872 009 3001 529 994895 057790 000730 000729 791645 282587 150580 218574 180512 000469 000420 000405 000370 000336 800330 000

9,0
5,2
3,9

$\frac{2}{3}$2,01,9

1,9
1,7
1,5
1,5
1,5

$\frac{1}{1,3}$
1,1
1,0
1,0
0,9
0,9
$\frac{0,7}{0,5}$41,0

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

ansaintajaksoihin 2024–2026 ja 2025–2027 sisältyvän ESG-mittarin (=hiilijalanjäljen pienentäminen) sisältö ja mittareiden tavoitetasot jakautumisen jälkeisille vuosille määritetään Luotea Oyj:n hallituksen toimesta uudelleen jakautumisen jälkeen. Itse mittarit (ROCE, TSR, ESG, liikevaihto) ja niiden painoarvot säilyvät jakautumisesta riippumatta samoina ansaintajaksojen päättymiseen asti.

Kaupankäynti osakkeilla vuonna 2025

Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854. Luotean kaupankäyntitunnus on LUOTEA ja ISIN-koodi FI4000592464.

Yhtiön osakkeita vaihdettiin vuoden 2025 aikana 6,6 miljoonaa kappaletta, mikä on 17,4 % (22,5 %) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 62,9 miljoonaa euroa (75,8). Osakkeen ylin kurssi oli 10,7 euroa ja alin 7,7 euroa. Päätöskurssi oli 10,62 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli katsauskauden lopussa 405,8 mil joonaa euroa (300,5). Luku ei vielä sisällä jakautumisen vaikutusta yhtiön markki na-arvoon.

Liputusilmoitukset

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 31.1.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 30.1.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus Lassila & Tikanojasta oli 1 912 244 osaketta, mikä on 4,93 % Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänten kokonaismäärä nousi 1 946 154 ääneen, mikä on 5,02 % äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 17.3.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 14.3.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus oli alle 5 prosenttia Lassila & Tikanojan osakkeiden koko naismäärästä ja äänioikeuksien määrä laski alle 5 prosenttiin Lassila & Tikanojan äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 7.4.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta saavutti 5 prosentin rajan 4.4.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus oli 1 911 570 osaketta, mikä on 4,92 prosenttia Lassila & Tikanojan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänioikeuksien määrä nousi 1 942 180 ääneen, mikä on 5 prosenttia Lassila & Tikanojan äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 19.5.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta alitti 5 prosentin rajan 16.5.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus oli alle 5 prosenttia Lassila & Tikanojan osakkeiden koko naismäärästä ja äänioikeuksien määrä laski alle 5 prosenttiin Lassila & Tikanojan äänten kokonaismäärästä.

Lassila & Tikanoja Oyj vastaanotti 1.9.2025 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Nordea Funds Ltd:n äänioikeuksien määrä Lassila & Tikanojasta ylitti 5 prosentin rajan 29.8.2025. Nordea Funds Ltd:n suora osakeomistus nousi 1 951 870 osakkeeseen ja 1 982 480 ääneen, mikä on 5,03 % Lassila & Tikanojan osakkeiden ja 5,11 % äänten kokonaismäärästä.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 587 150 omaa osaketta, jotka edustavat 1,5 % kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiö luovutti 26.2.2025 8 399 hallussaan olevaa omaa osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevalle 9 avainhenki lölle. Luovutetut osakkeet muodostavat vuoden 2024 osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion osakeosuuden. Yhtiö luovutti 5.5.2025 14 392 hallussaan olevaa omaa osaketta yhtiön hallituksen jäsenille osana hallituksen palkkioita. Tili kauden aikana ei ole hankittu omia osakkeita.

Hallituksen valtuutukset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 27.3.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta päättämään osakeannista sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallitus on valtuutettu hankkimaan enintään 2 000 000 kappaletta (5,2 % koko osakemäärästä) yhtiön omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuu kautta.

Hallitus on valtuutettu päättämään uusien tai yhtiön hallussa mahdollisesti ole vien osakkeiden annista osakeannilla ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakeyh tiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen nojalla voidaan antaa ja/tai luovuttaa yhteensä enintään 2 000 000 osaketta, joka on 5,2 % koko osakemäärästä. Valtuutus on voi massa 18 kuukautta.

Luotealle on määritelty riskienhallintaprosessi, jossa käydään läpi talous- ja rahoitusriskit, strategiset riskit, operatiiviset riskit, kestävyysaiheisiin liittyvät vastuullisuusriskit sekä vahinkoriskit.

Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet

Luotean riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta. Riskienhallinnan tehtävänä on tukea johtamista ja päätöksentekoa yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.

Riskienhallintaa toteutetaan eri funktioiden toimesta ja määritellyn vastuumatriisin mukaisesti. Konsernitasolla toteutetut riskiarvioinnit vedetään yhteen ja tunnistetaan priorisoidut kehittämistoimenpiteet.

Riskienhallintaprosessin mukaisesti vuosittain arvioidaan riskit seuraavissa kategorioissa:

Strategiset riskit
Taloudelliset riskit
Operatiiviset riskit
Kestävyysriskit
Toimitusketjun riskit sekä
ICT-riskit

Riskienhallintaprosessissa pyritään myös arvioimaan riskien mukanaan tuomia mahdollisuuksia.

Vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta. Luotea-konsernin riskienhallintaa ohjaa Luotean hallituksen vahvistama riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikka sekä siihen liittyen riskienhallinnan periaatteet, joita päivitetään säännöllisesti. Politiikassa määritellään konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Luotean hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.

Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi

Riskit kartoitetaan säännöllisesti ja systemaattisesti sekä toimiala- että yhtiötasolla ja kriittisiksi määritellyissä konsernitoiminnoissa. Kartoitus kattaa myös kestävyystiedon keräämiseen ja raportointiin liittyvät riskit, kuten tiedonkeruun tai konsolidoinnin yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet. Riskien merkittävyyttä

arvioidaan riskimatriisin avulla ja riskeille laaditaan sekä vastuutetaan toimenpiteet, joiden avulla esille nousseita riskejä hallitaan ja pyritään minimoimaan. Riskien vaikuttavuutta analysoidaan muun muassa EBIT-vaikutuksien kautta ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa on huomioitu toiminnan laatu ja tehdyt riskejä mitigoivat toimenpiteet. Merkittävimmistä esille nousseista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Riskianalyysi

Sivuilla 7-8 kuvataan Luotean liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatiivisia ja vastuullisuusriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen. Rahoitusriskejä on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät

Luotean liiketoiminta on altis talouden suhdannevaihteluille, ja muuttuvat markkinaolosuhteet ja vaihtelut Luotean asiakkaiden toimialoilla voivat vaikuttaa Luotean palvelujen ja ratkaisujen kysyntään.

Luotean toiminta-alueet ovat kilpailtuja, ja lisääntynyt kilpailu tai epäonnistuminen kilpailutilanteeseen reagoinnissa voivat aiheuttaa Luotealle markkinaosuuden menetyksen. Luotea altistuu liiketoiminnassaan materiaalien, raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden hinnoittelun ja toimitusten vaihteluille. Luotea toimii henkilöstövaltaisella alalla ja epäonnistumiset osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, ylimpien johtohenkilöiden tai muiden avainhenkilöiden menettäminen tai muut häiriöt henkilöstön saatavuudessa tai työkyvyssä voivat vaikuttaa haitallisesti Luotean liiketoimintaan, eikä se välttämättä onnistu rekrytoimaan ja/tai

sitouttamaan henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

Luotean toiminta ja sen tarjoamat palvelut ovat laajasti riippuvaisia tietoverkoista ja digitaalisista ratkaisuista, ja niiden häiriöt ja niihin kohdistuvat loukkaukset tai hyökkäykset sekä mahdollinen epäonnistuminen tietojärjestelmien kehityshankkeissa sekä riittävien tietojenkäsittelysopimusten puute voivat vaikuttaa haitallisesti Luotean liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan sekä aiheuttaa mainehaittaa. Geopoliittiseen tilanteeseen liittyy epävarmuutta Venäjän hyökkäyssodan ja Yhdysvaltojen tullipolitiikan seurauksena. Välilliset vaikutukset yleiseen taloudelliseen toimeliaisuuteen Suomessa ja Ruotsissa voivat vaikuttaa liikevaihtoa ja tulosta

heikentävästi.

Luotean ylimääräinen yhtiökokous päätti jakaa kiertotalousliiketoiminnat sekä kiinteistöpalveluliiketoiminnat kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi 31.12.2025 lukien. Osittaisjakautumisen seurauksena yhtiöiden toimintamallit, prosessit ja järjestelmät eriytettiin. Osittaisjakautumiseen voi sisältyä esimerkiksi osaavan henkilökunnan pysyvyyteen, asiakassuhteisiin, kustannuksiin ja mahdollisten transaktioiden toimeenpanoon liittyviä riskejä.

Luotean yrityskauppa- ja yritysjärjestelytoiminta altistaa Luotean erilaisille riskeille, joilla voi olla haitallinen vaikutus sen liiketoimintaan.

Riskit ja riskienhallinta

Konserniyhtiö Luotea FM AB on kantajana ja vastaajana oikeusprosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamattomia saatavia. Luotea FM AB on kesäkuussa 2022 nostanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa Luotean entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suoritusta maksamattomista saatavista. Katsauskauden lopussa yhtiöllä ei ole kirjattuna taseeseen tapaukseen liittyviä saatavia. Kyseinen Luotean entinen asiakasyritys on kiistänyt Luotea FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin kruunua Luotea FM AB:lta. Riita-asian käsittely on päättynyt joulukuussa 2025 ja tuomio asiasta oletetaan annettavan vuoden 2026 toisen vuosineljänneksen aikana. Luotea pitää vastakannetta perusteettomana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.

Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit

Strategiset riskit
Riski	Riskin kuvaus	Riskin hallinta
Markkinat	•Luotean toimintamaiden yleinen talouskehitys ja muutokset kilpailijakentässä vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. MuutoksetLuotean asiakkaiden kilpailutusperusteissa kohti yksinomaisesti hinnoitteluperusteista valintaa voivat vaikuttaa yhtiön ja kokomarkkinan kokoon negatiivisesti.•Markkinoilla ja markkinaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten materiaalien hintojenmuutokset voivat vaikuttaa liiketoimintoihin ja liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti. Muutokset SOTE-alueiden aikomuksissa ulkoistaa palveluita voivat vaikuttaa yhtiön kasvunäkymiin. Energiakustannusten markkinahintojen kehitys voivat nostaa tuotannon kustannuksia.	•Skenaarioiden luominen ja säännöllinen päivittäminen, strategian säännöllinen tarkastelu sekä syventäminen ja päivittäminen, toimialan muutosten huomioiminen ja uudistumisen tarpeen tunnistaminen osana jatkuvaa strategiaprosessia.•Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.•Omien kilpailukykytekijöiden kehittäminen. Luotea on riippumaton yksittäisistä suurista asiakkaista ja palvelutarjoama onmonipuolinen.•Uusien palvelutuotteiden ja -mallien kehittäminen.•Asiakassopimukset, jotka mahdollistavat hinnankorotukset tuotantokustannusten noustessa.•Toimittajasopimusten hinnankorotusehdot ja joustava resurssimalli, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin.
Regulaatio	•Luotean toimintamaiden poliittinen ympäristö ja muutokset regulaatioissa voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.	•Lainsäädännön kehittymisen aktiivinen seuraaminen ja ennakointi tuleviin muutoksiin ja vuoropuhelu viranomaisten ja lainsäätäjien kanssa.
Teknologia	•Luotean tarjooman kilpailukyky vaikuttaa konsernin tulevaan kasvuun. Arviointivirheet palvelutuotannon ja kaluston teknologiavalinnoissa voivat heikentää yhtiön kannattavuutta.•Kilpailukyvyn menettäminen jäämällä jälkeen tekoälykehityksessä.	•Luotean liiketoimintaan ja kalustoon liittyvän toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.•Kalustonhankintojen ajallinen hajauttaminen.•Tekoälystrategian toteuttaminen mm. henkilöstöä kouluttamalla.
Henkilöstö	•Työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet voivat vaikeuttaa palvelutuotantoa ja nostaa yhtiön kustannuksia.•Muutokset työehtosopimuksissa voivat nostaa yhtiön kustannuksia.•Työehtosopimusten ollessa katkolla voi syntyä lakkouhka tai työtaistelu, joka voi johtaa hetkelliseen työnteon keskeytymiseen.•Henkilöstötyytyväisyyden heikentyminen voi vaikuttaa Luotean kilpailuetuun, joka rakentuu pitkälti osaavan ja motivoituneenhenkilöstön työllä.•Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voivat vaikuttaa Luotean kilpailukykyyn ja kannattavuuteen negatiivisesti.	•Työntekijäkokemuksen parantaminen tarjoamalla koulutusta, kehittämällä perehdytystä ja esihenkilötyötä sekä edistämällähenkilöstön urakiertoja ja etenemismahdollisuuksia.•Yhteistyö kaupunkien työvoimapalvelujen, valtion toimijoiden sekä eri oppilaitosten kanssa työvoiman saannin varmistamiseksi.•Työperäisen maahanmuuton sekä erityisryhmien työllistämisen edistäminen.•Säännöllisesti tehtävät työtehtävä- ja kohdekohtaiset riskiarvioinnit sekä työpaikkaselvitykset ja henkilöstön työkyvyn ja jaksamisen tuki työkykyä ylläpitävällä toiminnalla.•Luotean oma sairauskassa, joka tukee Luotean työkyvynhallintaa ja täydentää työterveyshuoltoa.•Sopiva työ -malli, jossa tavoitteena on kuntouttaa ja työllistää työkyvyttömyyseläkeriskin piirissä olevia henkilöitä.
Strategisetkehityshankkeet	•Luotealla on käynnissä useita strategisia kehityshankkeita, joilla haetaan kasvua sekä parannetaan toiminnan tehokkuuttaja toimintamalleja. Hankkeiden suunniteltua hitaampi eteneminen tai muut haasteet voivat heikentää Luotean kilpailukykyä.	•Strategisten hankkeiden toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Vaihtoehtoisia etenemispolkuja kartoitetaan osana hankkeita. Luotea arvioi jatkuvasti strategisten kehityshankkeiden toteutukseenvaadittavia kyvykkyyksiä ja kehittää ja hankkii niitä tarvittaessa ulkoisilta toimittajilta.

Operatiiviset riskit

Riski	Riskin kuvaus	Riskin hallinta
ICT-järjestelmät,tietoturva jatietosuoja	•Osittaisjakautumisen myötä tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvät häiriöt, viivästykset ja toiminnalliset haasteet voivat vaikuttaa Luotean toimintaan ja asiakaspalveluun.•Liiketoimintakriittisten järjestelmien uusimiset voivat aiheuttaa häiriöitä palvelutuotannossa.•Kyberrikollisuus voi vaarantaa yhtiön tietoturvan ja tietosuojan sekä häiritä liiketoiminnan jatkuvuutta esimerkiksi tietomurtojen, haittaohjelmien tai palvelunestohyökkäysten seurauksena.	•Järjestelmäympäristön kehittäminen ja ICT-ympäristön käyttövarmuuden turvaaminen mm. kartoittamalla toiminnalle kriittiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja Luotean välillä.•Uusien järjestelmien ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottojen perusteellinen suunnittelu.•Tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat ohjeet ja henkilöstön kouluttaminen.
Vahinkoriskit	•Työtapaturmat voivat aiheuttaa merkittävän nousun vakuutusmaksuissa sekä pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa yhtiönmahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.•Asiakaskohteen avainten häviäminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi lukitusten uusimisesta sekä heikentää asiakasluottamusta ja yhtiön mainetta.	•Tavoitteellistettu ennakoiva työturvallisuustyö ja henkilöstön perehdyttäminen työturvalliseen työtapaan.•Selkeä ja kattava avaintenhallintaprosessi sekä jatkuva, kaikki toimintamaat ja tytäryhtiöt kattava vakuutusturva.
Hankintariskit	•Polttoaine-, sähkö- ja muiden hankintakustannusten nousu voi heikentää Luotean kannattavuutta.	•Hankintaketjun hallinta ja kaluston käyttövoimien hajauttaminen sekä hinnoittelun ja tehokkuuden parantaminen.•Asiakassopimukset, jotka mahdollistavat hinnankorotukset tuotantokustannusten noustessa.

Riski	Riskin kuvaus	Riskin hallinta
ICT-järjestelmät,tietoturva jatietosuoja	•Osittaisjakautumisen myötä tieto- ja viestintäjärjestelmiin ja niiden käyttöönottoon liittyvät häiriöt, viivästykset ja toiminnalliset haasteet voivat vaikuttaa Luotean toimintaan ja asiakaspalveluun.•Liiketoimintakriittisten järjestelmien uusimiset voivat aiheuttaa häiriöitä palvelutuotannossa.•Kyberrikollisuus voi vaarantaa yhtiön tietoturvan ja tietosuojan sekä häiritä liiketoiminnan jatkuvuutta esimerkiksi tietomurtojen, haittaohjelmien tai palvelunestohyökkäysten seurauksena.	tiset järjestelmät ja määrittelemällä ja tarkentamalla vastuita järjestelmätoimittajien ja Luotean välillä.•Uusien järjestelmien ja niihin liittyvien toimintamallien käyttöönottojen perusteellinen suunnittelu.•Tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat ohjeet ja henkilöstön kouluttaminen.
Vahinkoriskit	•Työtapaturmat voivat aiheuttaa merkittävän nousun vakuutusmaksuissa sekä pahimmassa tapauksessa vaikeuttaa yhtiönmahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin.•Asiakaskohteen avainten häviäminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia esimerkiksi lukitusten uusimisesta sekä heikentää asiakasluottamusta ja yhtiön mainetta.	•Tavoitteellistettu ennakoiva työturvallisuustyö ja henkilöstön perehdyttäminen työturvalliseen työtapaan.
Hankintariskit	•Polttoaine-, sähkö- ja muiden hankintakustannusten nousu voi heikentää Luotean kannattavuutta.	•Hankintaketjun hallinta ja kaluston käyttövoimien hajauttaminen sekä hinnoittelun ja tehokkuuden parantaminen.•Asiakassopimukset, jotka mahdollistavat hinnankorotukset tuotantokustannusten noustessa.
Sääolosuhteet	• Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sade- ja lumimäärä, voivat aiheuttaa kustannusten nousuapalvelutuotannon vaikeutuessa. Esimerkiksi talven lumisademäärien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi talvikunnossapidonkustannuksiin ja resurssitarpeeseen.	tään huomioimaan sääolosuhteiden vaihtelu mahdollisuuksien mukaan.
Rahoitusriskit	•Korkotason mahdollinen nousu voi lisätä yhtiön korkokustannuksia. Sijoitukset ulkomaan valuutoissa (SEK).	•Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa4.2.

Yhtiö hallitsee riskiä mitoittamalla resurssinsa joustavasti, käyttämällä alihankintaverkostoa kysyntäpiikkien tasaamiseen sekä seuraamalla aktiivisesti sääennusteita ja lumitilannetta operatiivisen suunnittelun tukena. Lisäksi sopimuksissa pyritään huomioimaan sääolosuhteiden vaihtelu mahdollisuuksien mukaan.

Vastuullisuusriskit

Riski	Riskin kuvaus	Riskin hallinta
Ympäristöriskit	•Muutokset ilmastolainsäädäntöön, kansallisissa ja kansainvälisissä tavoitteissa ja polittisessa ohjauksessa voivat hidastaavähähillisen kalustoteknologian kehitystä tai vaikuttaa negatiivisesti polttoaineiden hintaan tai päästöihin.	•Luotean omat ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteetovat linjassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa. Luotea hallitsee siirtymäriskejä arvioimalla markkinamuutoksia sekäreagoimalla niihin oikea-aikaisesti.
Sosiaalisetriskit	•Turvallisuus on keskiössä Luotealla työskentelyssä. Tapaturmat ovat mahdollisia perusteellisista työturvallisuuteen liittyvistäprosesseista ja koulutuksesta huolimatta.•Toimitusketjussa tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ja työtapaturmariskit	•Kattava koulutus, viestintä, turvallisuuden johtamiseen liittyvät ohjeet ja periaatteet sekä säännölliset turvallisuuskartoituksetja ennakoiva turvallisuustyö.•Lakien ja työehtosopimusten huolellinen noudattaminen. Riskien huolellinen arviointi ja ennaltaehkäisevien toimenpiteidentoteuttaminen riskiperusteisesti.•Huolellisuusvelvoitteen toteutumisen varmistaminen, ihmisoikeusriskiarvioinnin päivitys 2026•Toimitusketjun vastuullisuuden huomioiminen: Tapa toimia ohjeet toimittajille, toimittajien itsearviointi, riskiarviointityökaluauditointien priorisointiin, KPI mittarit, Vastuu group-luotettava kumppani seuranta
Eettinenliiketoiminta	•Osallistuminen korruptioon tai lahjontaan.	•Korruption ja lahjonnan määrätietoinen ehkäisy muun muassa henkilöstön säännöllisellä koulutuksella.•Ilmoituskanava, joka löytyy intranetista ja verkkosivuilta.

ESRS 2 Yleiset tiedot��	�11
EU taksonomia��	40
E1 Ilmastonmuutos��	48
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit��	58
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous��	60
S1 Oma työvoima��	63
S2 Arvoketjun työntekijät��	73
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen��	76

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Luotea Oyj:n konsernikestävyysraportti on laadittu komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772 (jatkossa kestävyysraportointistandardi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (CSRD) mukaisesti, jonka kestävyysraportointia koskevat säännökset on implementoitu Suomen kirjanpitolain (1336/1997) 7 lukuun. Tämä kestävyysraportti kattaa kaikki Luotean konserniyritykset, jotka on esitetty tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätöksessä (liitetieto 5.2), ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu.

Luoteassa toteutettiin 31.12.2025 konsernin osittaisjakautuminen, jonka myötä kiiteistöpalveluliiketoiminnat ja kiertotalousliiketoiminnat eriytettiin kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi. Elokuussa 2025 julkaistun jakautumissuunnitelman mukaisesti kiertotalousyhtiölle perustetaan 31.12.2025 uusi emoyhtiö, jolle siirtyvät kiertotaloisliiketoiminnat, ja se tulee jatkamaan Lassila & Tikanoja Oyj -yritysnimellä. Kiinteistöpalveluliiketoiminta pysyy jakautuvassa yhtiössä, joka jatkaa uudella yritysnimellä Luotea Oyj 31.12.2025 alkaen.

Jakautuvan yhtiön hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttäminen voisi kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoiminnoille kohdennettujen omien strategioiden ja kasvumahdollisuuksien tehokkaamman toteuttamisen. Osittaisjakautuminen tulee vuodesta 2026 alkaen vaikuttamaan huomattavasti Luotealle olennaisiin kestävyysaiheisiin ympäristövaikutuksiltaan merkittävämmän kiertotalousliiketoiminnan siirtyessä pois konsernista. Jakautumisen myötä Luotea uudistaa strategiansa ja strategiset tavoitteensa mukaan lukien ei-taloudelliset vastuullisuustavoitteet vuonna 2026. Olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyvät politiikat, toimintaperiaatteet ja toimenpidesuunnitelmat päivitetään vastaamaan jakautuvan yhtiön tarpeita. Päivityksiä tehdään erityisesti yhtiön ympäristöpolitiikkaan ja siirtymäsuunnitelmaan, joka liittyy Luotean ilmastonmuutoksen hillintää koskeviin toimiin.

Kestävyysraportin tiedot raportoidaan kahden kokonaisuuden osalta: Luotea jatkuvat toiminnot ja Luotea yhteensä (jatkossa Luotea tai yhtiö). Ellei toisin mainita, Luotea jatkuvat sisältävät emoyhtiö Luotea Oyj:n, Luotea Siivous Oy:n, Luotea Kiinteistöhuolto Oy:n, Luotea Kiinteistötekniikka Oy:n, Luotea Service Ab:n ja Luotea FM Ab:n. Luotea yhteensä kattaa Luotean jatkuvat toiminnot ja lopetetut toiminnot L&T Ympäristöpalvelut Oy:n, L&T Teollisuuspalvelut Oy:n ja Sand & Vattenbläst i Tyringen AB:n koko vuoden 2025 ajalta sekä Recond Konsept Ab ja Viemärihuolto Reinikka Oy joulukuun 2025 ajalta (jatkossa lopetetut toiminnot tai kiertotalousliiketoiminta). Luotea ei raportoi tietoja yhtiöittäin. Omaa työvoimaa koskevat tiedot on jaettu myös maakohtaisiin tietoihin. Arvoketjua koskevat tiedot Luotea raportoi tiettyjä olosuhteita koskevien tietojen mukaisesti. Liikesalaisuuksiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvät tiedot eivät ole vaikuttaneet Luotean kannalta olennaisten tietojen raportointiin.

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat Luotean

tekemään kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin eli kaksoisolennaisuusanalyysii, joka on päivitetty vuonna 2025. Kaksoisolennaisuusanalyysissä on sovellettu ESRS 1:n jaksossa 6.4 esitettyjä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmiä. Samoja aikahorisonttimääritelmiä noudatetaan tässä kestävyysraportissa. Mittareiden osalta kestävyysraportti noudattaa tilinpäätöksen raportointikautta. Lisätietoja kaksoisolennaisuusanalyysistä ja sen tuloksista on kerrottu kohdassa ESRS 2 IRO-1, s. 21-23.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tehty vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi sekä näihin liittyvät yhtiön toimintaperiaatteet, toimet, tavoitteet ja mittarit koskevat pääsääntöisesti Luotean omaa toimintaa lukuun ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, jotka koskevat arvoketjua:

ESRS E1 Ilmastonmuutos

• Luotea raportoi scope 3 -päästöt GHG-protokollan mukaisesti (upstream ja

• Hiilikädenjälki kuvaa Luotean asiakkaille tuottamien palveluiden kautta synty-

downstream).
neitä vältettyjä päästöjä.

• Luotea on asettanut erillisen arvoketjua koskevan ilmastotavoitteen.

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

• Mittarit koskien pilaantuneiden maiden kunnostusta ja niitytyshankkeita liittyvät

asiakkaille tehtyihin palveluihin.

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

• Luotean kierrätysastetavoite koskee asiakkailta kerättyjä materiaaleja.

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

• Tiedot koskevat Luotean suoria toimittajia ja näiden työntekijöitä.

Raportoituidut scope 3 -päästötiedot on suurelta osin estimoitu käyttäen epäsuoria lähteitä ja tietoihin liittyy epävarmuuksia. Laskennassa käytetty taustatieto perustuu pääosin euromääräisiin ostotietoihin ja toimialaluokitukseen perustuviin yleisiin päästökertoimiin. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteissa on ilmoitettu toimitusketjun päästölaskennassa hyödynnetyt toimittajan tai kolmannen osapuolen toimittamat taustatiedot sekä laskennassa tehdyt oletukset. Muutoksena edelliseen raportointikauteen tässä kestävyysraportissa yhtiön etätyöpolitiikka on otettu huomioon Scope 3 kategoria 7 laskennassa. Kasvihuonekaasujen laskentaperusteet ja muutokset laskennassa on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-6, s. 52-57. Raportoitu hiilijalanjälki on osittain estimoitu käyttäen epäsuoria lähteitä ja raportoituun tietoon liittyy suurta epävarmuutta. Laskentamenetelmä, siinä tehdyt oletukset ja laskentaan sisältyvä epävarmuus on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS

E1-6, s. 52-57.

Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaa koskevia tavoitteita on muutettu raportointivuodesta 2024 raportointivuodelle 2025. Tavoitteet koskevat toimittajia koskevien eettisten periaatteiden ja toimittaja itsearvointiprosessien kattavuutta. Tavoitetasoa sekä soveltamisalaa on tarkistettu. Tavoitteet on kuvattu kohdassa S2-5, s. 67.

Kutakin aihetta koskevat laskentaperiaatteet ja niissä käytetyt taustatiedot esitetään kunkin aiheen yhteydessä. Eurooppalaisiin kestävyysstandardeihin liittyvä tiedonantoindeksointi (ESRS = European Sustainability Reporting Standard) raportoidaan kohdassa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35.

Luotea on sertifioinut laatu-, työterveys- ja turvallisuus- sekä ympäristöjohtamisjärjestelmänsä ISO9001, ISO 45001 ja ISO 14001 standardien mukaisesti. Muuten kestävyysraportoinnin varmennuksen lisäksi Luotea ei ole sertifioinut tai hankkinut kestävyysraportissa esitetyille mittareille kolmannen osapuolen varmennusta.

Kestävyysraportissa on esitetty vertailutiedot Luotean (jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä) sekä Luotea jatkuvat toiminnot osalta.

Siirtymäsäännöksissä on sovellettu ESRS 1 -standardin lisäyksessä C esitettyä luetteloa ja Luotea hyödyntää komission 11.7.2025 antamaa ESRS standardia koskevaa delegoitua asetusta 'quick-fix' ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa SBM-3 , E1-9, E4-6, ja E5-6 tiedonantovaatimusten osalta. Nämä on lueteltu tiedonantoindeksoinnissa ESRS 2 IRO-2, s. 30–35. Lisäksi Luotea hyödyntää ESRS 1 kohdassa 10.2 esitetyä arvoketjua käsittelevää siirtymäsäännöstä seuraavissa kokonaisuuksissa:

E1 Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaikissa scope 3 -luokissa
E1 Päästötiedot scope 3 -luokassa 2 (tuotantohyödykkeet)
S2 Arvoketjun työntekijöiden kuuleminen

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain. Raportointikausi on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli 1.1.2025–31.12.2025.

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

Luotean hallitus on ylin kestävyydestä vastaava elin. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle. Lisäksi hallitus vastaa sille osakeyhtiölaissa, muualla säädetyistä ja yhtiöjärjestyksessä määritellyistä tehtävistä.

Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiön strategian, suurten liiketoimintapäätösten ja riskienhallintaprosessin valvonta sekä keskeisten liiketoiminnan harjoittamista koskevien politiikkojen ja periaatteiden hyväksyntä. Hallitus hyväksyy muun muassa yhtiön strategiset kestävyystavoitteet ja -mittarit, keskeiset yhtiön toimintaa ohjaavat politiikat sekä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Strategisten

ESRS 2 Yleiset tiedot

tavoitteiden kehittyminen esitellään hallitukselle neljä kertaa vuodessa osavuosikatsauksen yhteydessä. Lisäksi hallitus käsittelee vuosittain yhtiön riskienhallinnan tulokset, jotka käsittävät myös yhtiön ilmastoriskit.

Vuoden 2025 aikana hallitukselle järjestettiin erillinen yritysvastuuseen liittyvä iltakoulu, jossa hallituksen jäsenet saivat tietoa yhtiön toimintaympäristön muutoksien kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Yhtiöllä ei ole käytössä erillistä kontrollimenettelyä kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan vaan se arvioi niitä osana strategisten riskien hallintaprosessia. Muun muassa yhtiön ilmastoriskit arvioidaan Luotean riskienhallintaprosessin mukaisesti.

Yhtiön hallituksella on kaksi valiokuntaa; tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Vuonna 2025 tarkastusvaliokuntaan kuului neljä ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokuntaan neljä hallituksen jäsentä. Valiokuntien jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien edellyttämä asiantuntemus ja kokemus. Hallitus vahvistaa vuosittain valiokunnille työjärjestykset. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valiokuntien valmistelun pohjalta. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallituksen puolesta kaksoisolennaisuusanalyysin, joka käsitellään tämän jälkeen tarkastusvaliokunnassa ja hyväksytään hallituksessa. Kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään ja hyväksytään hallituksessa vuosittain. Valiokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan työstä valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa. Valiokuntien pöytäkirjat toimitetaan hallituksen jäsenille tiedoksi.

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Yritysvastuun uudet painopistealueet sekä tulevat kehityskohteet käsitellään säännöllisesti hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa. Valiokunnassa valmistellaan Luotean vastuullisuudesta vastaavan johtajan esityksestä yhtiön kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, jotka perustuvat yhtiön vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa ja arvioi myös Luotean toimintaympäristön ja regulaation sekä sidosryhmätuen kehittymistä. Vuonna 2025 henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta kokoontui neljä kertaa.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan työjärjestykseen kuuluu seurata ja arvioida vastuullisuuden kehittymistä yhtiössä, yhtiön ESG-arviointien ja -analyysien tuloksia sekä avustaa hallitusta kestävyysraportoinnin valmistelussa ja valvonnassa. Valiokunta seuraa ja arvioi vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta on seurannut kestävyysraportoinnin etenemistä osana hallituksen toimintakertomuksen työstöprosessia jokaisessa kokouksessaan.

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen

Molemmat sukupuolet ovat olleet pitkään edustettuina yhtiön hallituksessa ja sen valiokunnissa. Vuonna 2025 hallitus koostui 8 jäsenestä, joista 5/8 (62,5 %) oli miehiä ja 3/8 (37,5 %) naisia, iältään 45–70-vuotiaita. Hallituksessa oli jäseniä yksi enemmän kuin vuonna 2024 ja hallituksen sukupuoli jakauma myös tasoittu edellisestä vuodesta, jolloin hallituksessa naisia oli kaksi viidestä jäsenestä. Hallituksenkausi päättyi 30.12.2025. 31.12.2025 työnsä aloittanut nykyinen hallitus koostuu 6 jäsenestä joista 4/6 on miehiä ja 2/6 on naisia, iältään 50-61 vuotiaita. Hallituksen

jäsenistä kukaan (0 %) ei ole yhtiön palveluksessa. Hallitus on arvioinut, että kaikki (100 %) hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä.

Hallituksen jäsenet ovat perehtyneitä kiertotalous- ja kiinteistöalaan. Heillä on laaja kokemus eri liiketoiminta-alueista sekä ymmärrys eri markkina-alueista ja niiden erityispiirteistä aikaisemman kokemuksensa kautta. Hallituksen jäsenten kokemus ja osaaminen tukevat palveluliiketoiminnan strategista kehittämistä. Hallitus on arvioinut omaa toimintaansa ja osaamistaan yhtiön kannalta keskeisimmillä osa-alueilla. Hallituksen jäsenet ovat arvioineet, miten hyvin heidän osaamisensa vastaa yrityksen liiketoimintaa, toimialaa, palveluita, maantieteellistä laajuutta ja kestävyyden kannalta olennaisia osa-alueita. Kestävyyden kannalta keskeiset hallituksen osaamisalueet 2025 olivat

• ympäristövastuu (ESRS E1 Ilmastonmuutos, ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous),

• hyvä hallintotapa (ESRS 2 Yleiset tiedot, ESRS G1 Liiketoiminnan harjoitta-

• toimitusketjun hallinta (ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, ESRS G1 Liiketoiminnan

henkilöstöjohtaminen (ESRS S1 Oma työvoima),
minen),
harjoittaminen),
työvoima).

• kansainvälinen markkinatuntemus (Suomen ja Ruotsin markkinat) ja • toimialatuntemus (ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, ESRS S1 Oma

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa Luotean toiminnasta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä yhtiön strategiaprosessista. Toimitusjohtaja raportoi Luotean hallitukselle. Toimitusjohtajaa avustavat konsernin johtoryhmän jäsenet, jotka vastaavat kukin oman vastuualueensa osalta vastuullisuuden kehittämisestä ja tunnistettujen kehitysteemojen johtamisesta ja toimeenpanosta. Näitä ovat muun muassa yhtiön hallitukselle menevät politiikat, strategiset tavoitteet ja vastuullisuustyölle asetetut tavoitteet sekä kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset. Luotean toimitusjohtaja valvoo kestävyystavoitteiden toimeenpanoa sekä raportoi hallitukselle ja sen valiokunnille niiden vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Johtoryhmän jäsenet raportoivat Luotean toimitusjohtajalle. Vuonna 2025 Luotean johtoryhmän jäsenet osallistuivat myös hallituksen iltakouluun, joissa käsiteltiin CSRD-raportointia.

Luotealla vastuullisuustyön ohjaus ja kehitys on integroitu osaksi liiketoiminnan johtamista. Yritysvastuu on sisällytetty yhtiön strategiaan ja huomioitu keskeisissä mittareissa. Näin ollen yritysvastuun olennaiset näkökohdat on huomioitu ja niille on asetettu mitattavat ja seurattavat tavoitteet. Luotea on tunnistanut toimintaansa liittyvät keskeiset kestävyysteemat kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla. Vastuullisuuden painopistealueet on määritelty Luotean toiminnan vaikutusten, keskeisten sidosryhmien odotusten sekä strategisten painotusten pohjalta. Luotean hallitus hyväksyy yritysvastuuntavoitteet strategian yhteydessä ja asettaa yhtiön pitkän aikavälin tavoitteet. Lisäksi ympäristö- ja palvelualan yritykselle ominaiset liiketoiminnan ja toimintaympäristön erityispiirteet sekä YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja Global Compact -aloitteen tavoitteet on huomioitu vastuullisuustyössä. Konsernin johtoryhmä arvioi vuosineljänneksittäin yritysvastuun kehittymistä. Kehittäminen tapahtuu pääosin liiketoimintalähtöisissä työryhmissä, mutta vastuullisuustyön käytännön koordinoinnista ja raportoinnista vastaa yhtiön vastuul-

lisuudesta vastaava johtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva vastuullisuusorganisaatio. Liiketoiminnat ja muut funktiot vastaavat toimintansa vastuullisuudesta ja määräystenmukaisuudesta yhtiön johtamisjärjestelmän mukaisesti. Luotean johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001 -standardien mukaisesti. Luotea konsernin 1.1.2025 - 30.12.2025 toimineessa johtoryhmässä oli 8 jäsentä, joista 12,5 % oli naisia ja 87,5 % miehiä. 31.12.2025 toimintansa aloittaneessa johtoryhmässä on 6 jäsentä, joista 33,3 % naisia ja 66,7 % miehiä.

Compliance-työryhmä

Politiikat ja periaatteet valmistellaan Luotean lakiasianjohtajan alaisuudessa toimivassa compliance-työryhmässä, joka kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät kaikki politiikat ja periaatteet, jonka jälkeen osa niistä hyväksytään vielä hallituksessa.

Compliance-työryhmässä katselmoidaan myös kestävyysraportointiin liittyvää vaatimuksenmukaisuutta, kehitetään yhtiön lainsäädäntöön liittyvää seurantaa sekä seurataan yhtiön ilmoituskanaviin tulevia poikkeamia. Compliance-työryhmään kuuluivat henkilöstö- ja lakiasianjohtaja sekä Compliance Officer vakituisina jäseninä sekä henkilöstö ja HSQ-päällikkö, ympäristöpäällikkö, Head of Sustainability ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Luotean compliance-työryhmä varmistaa, että yhtiön toimintaperiaatteet ovat ajan tasalla. Suurin osa yhtiön kestävyyteen liittyvistä politiikoista on julkisia ja ne löytyvät yhtiön verkkosivuilta. Lisäksi Luotealla on toimintaa ohjaavia sisäisiä suunnitelmia, kuten liiketoimintakohtaiset monimuotoisuussuunnitelmat ja politiikkoja täydentäviä ohjeita, jotka löytyvät yhtiön sisäisistä viestintäkanavista.

Politiikat päivitetään kahden vuoden välein yhdessä asiantuntijoiden kanssa, ja niille on määritelty vastuutahot ja hyväksyjät. Hallintotapaan liittyvät eettiset periaatteet henkilöstölle, politiikka korruption ja lahjonnan estämiseksi, tietosuojapolitiikka, tietoturvapolitiikka, hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje sekä niiden tavoitteet ja mittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS G1-1, s. 76–77. Työturvallisuuspolitiikka, henkilöstöpolitiikka ja ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 63–64. Eettiset periaatteet toimittajille on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-1, s. 73. Ympäristöpolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1-2, s. 49.

Luotea edellyttää työtehtäväkohtaisesti henkilöstöltä myös politiikkojen ja periaatteiden verkkokoulutusten suorittamista, ja niiden etenemistä seurataan compliance-työtyhmässä ja johtoryhmässä. Osaamisen kehittämisestä vastaa lakiasiain- ja henkilöstöjohtaja yhdessä HR-organisaation kanssa. HR-organisaatio laatii myös yhtiökohtaiset henkilöstön kehittämissuunnitelmat. Kestävyysraportin kannalta keskeiset yhtiön politiikat ja periaatteet on listattu vieressä. Kaikki listatut politiikat ja periaatteet poislukien tietoturvapolitiikka ovat julkisesti saatavilla Luotean verkkosivuilla.

Luottamusmiesorganisaatio ja eurooppalainen yritysneuvosto

Luotealla henkilöstöä edustavat pääsääntöisesti henkilöstön keskuudesta valitut luottamusmiehet tai luottamusvaltuutetut.

Luottamusmiesten valinnasta ja tehtävistä on määrätty työehtosopimuksissa ja osittain myös työlainsäädännössä. Luottamusvaltuutetun valinnasta ja tehtävistä on puolestaan säädetty työlainsäädännössä.

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi	Hallituksenjäsenvuodesta	Osaaminen	Tarkastusvaliokunta	Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta	Muut samanaikaisetpörssiyhtiöjäsenyydet
JukkaLeinonen	2021	Asiakkuudet, ympäristövastuu, henkilöstöjohtaminen, ICT jadata-analytiikka, operatiivinen johtaminen,strategia ja yritysjärjestelyt		Puheenjohtaja	2
SakariLassila	2011	Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, strategia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjunhallinta	Jäsen
Tuija Kalpala	2025	Ympäristövastuu, asiakkuudet/asiakaskokemus, toimialatuntemus, strategia ja yrityskaupat ja operatiivinen johtaminen	Jäsen
TeemuKangas-Kärki	2016	Hyvä hallintotapa, ICT ja data-analytiikka, sisäinenvalvonta ja riskienhallinta, strategia ja yritysjärjestelyt ja talous ja rahoitus	Puheenjohtaja		1
JuusoMaijala	2024	Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT jadata-analytiikka, teknologiat ja toimitusketjun hallinta	Jäsen	Jäsen
Anna-MariaRonkainen	2023	Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT jadata-analytiikka ja teknologiat		Jäsen	4
PasiTolppanen	2020	Asiakkuudet, kansainvälinen markkinatuntemus, operatiivinen johtaminen, toimialatuntemus ja teknologiat		Jäsen
Anna-Maria Tuominen Reini	2025	Ympäristövastuu, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markkinatuntemus, toimialatuntemus ja toimitusketjun hallinta	Jäsen

Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 30.12.2025 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 1.1.2025 - 30.12.2025

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Nimi	Hallituksenjäsenvuodesta	Osaaminen	Tarkastusvaliokunta	Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta	Muut samanaikaisetpörssiyhtiöjäsenyydet
SoileKankaanpää	2025	Asiakkuudet, operatiivinen johtaminen, kansainvälinenmarkkinatuntemus, strategia ja yritysjärjestelyt ja toimialatuntemus	Jäsen		1
Timo Karppinen	2025	Hyvä hallintotapa, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, strategia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimitusketjunhallinta	Puheenjohtaja		1
JuusoMaijala	2024	Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, ICT jadata-analytiikka ja teknologiat	Jäsen		1
JohanMild	2025	Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, operatiivinen johtaminen, strategia ja yritysjärjestelyt, talous ja rahoitus ja toimialatuntemus		Puheenjohtaja
Anna-MariaRonkainen	2023	Asiakkuudet, henkilöstöjohtaminen, hyvä hallintotapa, ICT jadata-analytiikka ja teknologiat		Jäsen	3
PasiTolppanen	2020	Asiakkuudet, hyvä hallintotapa, kansainvälinen markkinatuntemus, operatiivinen johtaminen, toimialatuntemus jateknologiat		Jäsen	2

Taulukossa on esitetty keskeisimmät osaamisalueet 31.12.2025 hallituksen jäsenille. Se, että osaamisaluetta ei ole erikseen lueteltu hallituksen jäsenen kohdalla, ei tarkoita sitä, että kyseisellä hallituksen jäsenellä ei olisi tätä osaamista.

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 31.12.2025

Kestävyysraportti Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Kokonaisuus	Politiikka	Vastuu	Ylin hyväksymistaho	Henkilöstölle suunnattu koulutus
Hallintotapa	Eettiset periaatteet henkilöstölle	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Hallitus	Verkkokoulutus
Hallintotapa	Politiikka korruption ja lahjonnanestämiseksi	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Verkkokoulutus
Hallintotapa	Tietoturvapolitiikka	Tietohallintojohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Verkkokoulutus
Hallintotapa	Tietosuojapolitiikka	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Hallitus	Osa tietoturvapolitiikanverkkokoulutusta
Hallintotapa	Veropolitiikka	Talousjohtaja	Hallitus	Osa erikseen tunnistettujenasiantuntijoiden perehdytystä
Hallintotapa	Toimittajan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje	Yhteiskuntasuhde- javastuullisuusjohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Osa erikseen tunnistettujenasiantuntijoiden perehdytystä
Yhteiskunta	Henkilöstöpolitiikka	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Osa perehdytystä
Yhteiskunta	Työturvallisuuspolitiikka	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Verkkokoulutus
Yhteiskunta	Ihmisoikeuspolitiikka	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Hallitus	Osa eettisten periaatteidenverkkokoulutusta
Yhteiskunta	Eettiset periaatteet toimittajille	Hankintajohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Osa sopimusvaatimuksia
Yhteiskunta	Pakotevalvontapolitiikka	Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja	Hallitus	Osa erikseen tunnistettujenasiantuntijoiden perehdytystä
Ympäristö	Ympäristöpolitiikka	Yhteiskuntasuhde- javastuullisuusjohtaja	Toimitusjohtaja ja johtoryhmä	Ei erityistä koulutusta, jalkautustavoitteiden, mittareiden jaseurannan kautta

Eurooppalaisen yritysneuvoston eli European Works Council -kokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja siihen kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista toimintamaista keskustelemaan vaihtelevista aiheista.

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyysseikat huomioidaan yrityksen strategiassa, suurten liiketoimintapäätösten yhteydessä ja riskienhallintaprosesseissa siltä osin, kun ne ovat kokonaisuuden osalta olennaisia. Tämä sisältää myös olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin. Lisäksi hallitus seuraa osana riskienhallintaprosessia, että Luotealla on riittävät valmiudet tunnistaa, arvioida ja hallita riskejä tehokkaasti. Hallitus hyväksyy vuosittain Luotean kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset, joissa käsitellään Luotean olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Luotealla keskeisimmät vastuullisuustavoitteet raportoidaan hallitukselle neljä kertaa vuodessa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne ovat osa strategisia tavoitteita. Hallitus arvioi osavuosikatsausten yhteydessä tarvittavia toimenpiteitä tavoitteiden ja mittareiden saavuttamiseksi. Kestävyysriskien hallintaprosessi on osa yhtiön yleistä riskienhallintaprosessia. Yrityskauppoihin liittyvä due diligence -prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 16-17.

Raportointikauden aikana hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa ja iltakoulussa käsiteltiin muun muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

Vastuullisuustyön organisointi ja resurssointi
Politiikkojen päivityksien katselmointi (tietosuojapolitiikka)
Kaksoisolennaisuusanalyysiarvion tulosten hyväksyntä
Kestävyysraportoinnin edistymisen seuranta tarkastusvaliokunnan kokouksissa
Kestävyysraportointiin liittyvä kehitystyö hallituksen iltakoulussa
Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta
Geopoliittisen tilanteen ja regulaation kehityksen luomat paineet, riskit ja mahdollisuudet liiketoiminnalle ja yritysvastuulle -katsaus hallituksen iltakoulussa
Vastuullisuuden keskeisten tavoitteiden kehittyminen.

Raportointikauden aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun
muassa seuraavat kestävyyteen liittyvät kokonaisuudet:

Vastuullisuustyön organisointi ja resurssointi
Hankintapolitiikka
Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset
Toimittajien tapa toimia ohje
EHSQ käsikirja
Kestävyyttä koskevan regulaation seuranta
Tietoturvapolitiikka
Vastuullisuuden keskeisten tavoitteiden edistyminen
Konsernin ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma

Keskeiset politiikat 2025, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään

Luotean hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta on laatinut ja hallitus hyväksynyt palkitsemispolitiikan, joka on esitelty varsinaiselle yhtiökokoukselle 21.3.2024. Politiikkaa on tarkoitus noudattaa neljän vuoden ajan vuoden 2028 yhtiökokouksen saakka. Palkitsemispolitiikassa on kuvattu yhtiön toimielinten eli hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteet. Luotea on tilikaudella 2025 noudattanut yhtiökokoukselle esiteltyä palkitsemispolitiikkaa. Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu eikä palkkioita ole peritty takaisin.

Palkitsemispolitiikan mukaisesti hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen, edistää yhtiön kilpailukykyä, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä yhtiön asettamien tavoitteiden ja yhtiön strategian toteutumista. Ulkopuolinen, riippumaton konsultti tekee vuosittain hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän kokonaiskompensaatioanalyysin, joka käydään läpi henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 4.12.2025 Luotean hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitseminen ei sisältänyt kestävyysseikkoihin liittyviä palkkion osuuksia.

Toimitusjohtajan palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen sekä vuosittain erikseen päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkion tavoitteet asetetaan ja niiden toteutuminen arvioidaan vuosittain. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toimivan osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja taloudellisista etuuksista. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonaisuus valmistellaan hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkio ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä toimiva osakepalkkiojärjestelmä muodostavat toimitusjohtajan palkitsemisen muuttuvan osan.

Toimitusjohtajan tilikauden 2025 lyhyen aikavälin kannustinpalkkion ansaintajakson kannustinpalkkio perustui konsernin tulokseen ja hallituksen määrittelemiin strategisiin tavoitteisiin seuraavasti: konsernin liikevoitto 70 prosentin painotuksella, käyttöpääoman parantaminen 20 prosentin painotuksella ja henkilöstön suositteluindeksi (eNPS) 10 prosentin painotuksella. Tilikauden 2025 ansaintajaksolla ansaintakriteerit toteutuivat siten, että kannustinpalkkio toteutui 38,0 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2025 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksetaan tilikaudella 2026 lyhyen aikavälin kannustinpalkkiota 103 658 euroa.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään kuuluu osakepohjainen kannustinohjelma, joka kattaa tilikaudet 2023–2027. Luotean päästövähennystavoitteet (scope 1 ja 2) ovat osa yhtiön strategisia tavoitteita, ja ne on huomioitu johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä. Ohjelman ansaintajakso on pääsääntöisesti kolme kalenterivuotta. Luotean hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan esityksestä. Hallitus seuraa ja arvioi suoriutumista vuosittain.

Alla on kuvattu osakepalkkiojärjestelmät, joiden ansaintajaksot ovat tilikausi 2024 sekä tilikaudet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027:

• Osakepohjainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso oli tilikausi 2024. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) 80 prosentin painoarvolla ja hiilijalanjäljen pienentäminen 20 prosentin painoarvolla. Tilikauden 2024 ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitseminen toteutui 23,51 prosenttisesti enimmäismäärästä. Tilikauden 2024 ansaintajaksolta toimitusjohtajalle maksettiin 2025 tilikaudella 60 827,68 euroa pitkän aikavälin kannustinpalkkiota (vastaten 7 382 kpl L&T:n luovutettavaa osaketta ja

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2023– 2025. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2023–2025 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin painoarvolla. Tilikaudet 2023-2025 kattavan ansaintajakson ansaintakriteerit täyttyivät siten, että palkitseminen toteutui 20 prosenttisesti enimmäismäärästä. Ansaintajaksolta 2023-2025 toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2026 pitkän aikavälin kannustinpalkkiota 49 560 euroa (osakepalkkio + rahaosuus). • Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2024– 2026. Palkkion perustana konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2024–2026 50 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla sekä hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen

sisältäen rahaosuuden) laskettuna 25.2.2025 keskikurssiin.
vuoden ansaintajakson jälkeen vuonna 2027.
jakson jälkeen vuonna 2028.

• Osakekohtainen kannustinohjelma, jonka ansaintajakso on tilikaudet 2025– 2027. Palkkion perustana on konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) keskiarvo vuosina 2025–2027 30 prosentin painoarvolla, Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen relatiivinen kokonaistuotto (TSR) verrattuna Helsingin pörssin yleisindeksiin 30 prosentin painoarvolla, hiilijalanjäljen pienentäminen (ESG) 20 prosentin painoarvolla sekä liikevaihdon kasvu vuosina 2025–2027 20 prosentin painoarvolla. Kyseisen osakekannustinohjelman maksu tapahtuu kolmen vuoden ansainta-

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen johdosta hallitus päätti alkuvuonna 2026 tarpeenmukaisista päivityksistä käynnissä olevien jaksojen vuosille 2026 ja 2027. Päivitys koskee ESG-kriteerin sisältöä. ESG-kriteerin sisältö päätetiin muuttaa ansaintajakson jäljellä oleville vuosille Hiilijalanjäljen pienentämisen sijasta henkilöstökokemusta mittaavaksi eNPS:ksi. Palkkioiden suuruudet ja ansaintakriteerit pysyivät muilta osin ennallaan. Ansaintajaksoilla vuodesta 2026 alkaen TSR ja ROCE on sidottu Luotean kehitykseen.

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista

Luotea noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan. Kestävyysteemoihin liittyvät tiedot on huomioitu osana yhtiön yrityskauppoja, hankintoja ja ihmisoikeusriskiarviota koskevissa prosesseissa.

Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä

Yrityskauppojen yhteydessä tunnistetaan ja arvioidaan muun muassa ostettavan

yrityksen henkilöstöön liittyvät käytänteet, kuten työsopimukset, työturvallisuusjohtaminen sekä työterveyteen liittyvät kokonaisuudet. Riippuen toiminnan laadusta prosessin aikana selvitetään myös ympäristölupiin liittyvät vaatimuksenmukaisuus sekä tuotannon nykytila, jolla voisi olla vaikutuksia esimerkiksi Luotean ilmastotavoitteiden kanssa. Selvitykseen kuuluu aina taloudellinen ja oikeudellinen läpikäynti. Luotean yrityskauppoja koskeva huolellisuusvelvoite tehdään liiketoimintajohdossa yhteistyössä yhtiön lakiosaston kanssa. Tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolisia yritysjärjestelyjen ammattilaisia avustamaan kohteen läpikäynnissä. Tehdyt selvitykset ovat toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallituksen käytettävissä investointipäätöstä tehtäessä.

Due diligence -prosessi hankinnoissa

Toimittajien due diligence otetaan huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Luotean vaatimustenmukaisuutta koskevat odotukset määritellään toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa Luotean hankintasopimuksen liitteitä. Vaatimustenmukaisuus todennetaan yhteistyön aikana itsearviointikyselyillä, auditoinneilla ja tilaajavastuulain mukaisella seurannalla. Lisäksi sopimusneuvotteluiden yhteydessä tarkistetaan toimittajan taloudelliset ja oikeudelliset tiedot. Luotea käyttää monia pitkäaikaisia toimittajia, mikä edistää ketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa erilaisten toimintamallien pitkäjänteisen kehittämisen. Toimittajayhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaa konsernin hankintajohtaja. Toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2, s. 73–75.

Due diligence -prosessi ihmisoikeusriskiarviossa

Luotea kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Yhtiö on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita. Ihmisoikeudet on huomioitu myös Luotean julkisissa politiikoissa ja suunnitelmissa, kuten henkilöstöä ja toimittajia koskevissa eettisissä periaatteissa, ihmisoikeuspolitiikassa, työturvallisuuspolitiikassa ja sisäisessä monimuotoisuussuunnitelmassa. Luotean ihmisoikeusperiaatteet on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luotea toteutti vuonna 2024 koko yhtiötä koskevan ihmisoikeusriskiarvion, joka

käsitti oman toiminnan lisäksi Luotean toimitusketjun vaikutukset. Arvio perustui YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille. Arviossa nousseet Luotean suorat ja mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset omassa toiminassa ja arvoketjussa on otettu huomioon Luotean kaksoisolennaisuusanalyysissä 2025. Arvioissa nousseiden arvoketjuun liittyvien mahdollisten vaikutuksien hallitsemiseki 2025 Luotea täsmensi ihmisoikeuksien kunniottamiseen liittyviä vaatimuksiaan toimittajien tapa toimia ohjeeseen.

Luotean toimitusjohtaja ja johtoryhmä päättävät kestävyystyön painopisteistä ja lähestymistavasta, mukaan lukien ihmisoikeudet, sekä näitä koskevat tavoitteet osana yhtiön vastuullisuusohjelmaa. Lisäksi toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät yhdessä hallituksen kanssa Luotean politiikat. Politiikkojen resurssointi ja jalkautus on jokaisen toimialan vastuulla. Luotean vastuullisuusorganisaatio vastaa ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista tiiviissä yhteistyössä yhtiön henkilöstöhallinnon ja hankinnan kanssa. Ihmisoikeuskysymykset on huomioitu myös henkilöstön kou-

lutuksissa, kuten eettisiä periaatteita koskevassa verkkokoulutuksessa ja työturvallisuuskoulutuksissa.

Luotealla on käytössä anonyymi ilmoituskanava, johon kaikki arvoketjun työntekijät ja toimijat voivat jättää ilmoituksia epäillyistä työolosuhteisiin tai ihmisoikeusloukkauksiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Ilmoituskanava on kuvattu Luotea julkisilla verkkosivuilla, intranetissä ja henkilöstön ja toimittajien eettisisissä periaatteissa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavakäytänteistä ja ilmoituksista on esitetty kohdassa G1-1 s. 76–77.

Due diligence -prosessi kansainvälisten pakotteiden noudattamisessa

Kansainvälisten pakotteiden tunnistamiseksi ja noudattamiseksi Luotea on solminut vuonna 2025 sopimuksen palveluntarjoajan kanssa jatkuvasta pakotevalvonnasta. Vuonna 2025 Luotea myös laati koko konsernia koskevan pakotevalvontaa koskevan politiikan.

GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportin osalta

Kestävyysraportointia koskevassa riskienhallinnassa huomioidaan kestävyysraportointiin liittyvät prosessit, käytetty data ja sen laatu sekä tarvittavat sisäiset ja ulkoiset järjestelmät ja resurssit. Riskienhallintamallin tavoitteena on varmistaa keskeisten kestävyysraporttiin liittyvien riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta. Riskejä seurataan kestävyysraportointiprosessin kaikissa vaiheissa, jotta niiden tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat ennakoivasti ja mahdollisiin puutteisiin pystytään reagoimaan ajoissa.

Riskienarvioinnista vastaa Luotean vastuullisuusorganisaatio yhdessä Luotean talousjohtajan kanssa. Sen keskeiset tulokset raportoidaan vuosittain toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä tarkastusvaliokunnalle. Tällä varmistetaan, että riskienhallintaan liittyvät toimenpiteet ovat johdonmukaisesti toteutettuja ja, että ne tukevat yrityksen kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Käytössä oleva riskienarviointimalli sisältää riskien priorisointimenetelmät, joissa riskejä arvioidaan vaikutusten ja todennäköisyyden perusteella. Lopullisissa tuloksissa huomioidaan myös yhtiön olemassa olevat toimintaperiaatteet ja käytänteet. Merkittävimmät riskit liittyvät kokonaisuuksiin, jotka ovat joko vaikutusten tai todennäköisyyden kannalta huomattavia.

Vuoden 2025 riskienarvioinnissa merkittävin kestävyysraportointiin liittyvä riski koskee Luoteassa valmisteltua ja 31.12.2025 toteutettua osittaisjakautumista. Osittaisjakautuminen vaikuttaa raportoitavan tiedon keruuseen ja vaati erityisjärjestelyjä kvantitatiivisen tiedon raportoinnissa tammikuussa 2026. Yhtiö on valmistautunut osittaisjakautumiseen huolellisesti, käynyt tiedonkeruuprosessinsa läpi ja ottanut huomioon erityisjärjestelyn raportoinnin aikataulussa.

Tietojen täydellisyyteen ja eheyteen voi liittyä riskejä, sillä osa ympäristöindikaattoreista kootaan manuaalisesti useista yrityksen tietojärjestelmistä. Luotea on tarkentanut ohjeistusta, selkeyttänyt prosessikuvauksia ja kehittänyt sisäistä kontrollia varmistaakseen, että mahdolliset tietovirheet havaitaan riittävän aikaisessa vaiheessa.

Luotea toteuttaa sisäisiä tarkastuksia varmistaakseen, että riskienhallinta- ja valvontajärjestelmät toimivat odotetusti ja että niitä noudatetaan. Sisäisten tarkastusten yhteydessä voidaan huomioida myös kestävyysraportointiin liittyvää riskienhallintaprosessia. Sisäisen tarkastuksen tulokset raportoidaan sekä toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle että tarkastusvaliokunnalle.

SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Luotean liiketoiminta rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua kiinteistöjen digitalisaatioon, energiatehokkuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen, luoden lisäarvoa asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille. Yhtiöllä oli vuonna 2025 kolme toimialaa:

• Kiinteistöpalvelut Suomessa ja Ruotsissa parantavat asiakkaiden kiinteistöjen arvoa ja tavoittelevat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista sekä luonnon

• Kiertotalousliiketoiminta, jonka tehtävänä on pitää asiakkaiden materiaalit tehokkaasti kierrossa mahdollisimman korkealla jalostusasteella kierrätys- tai uusioraaka-aineina sekä tarjota puhdistus- ja ennallistamispalveluita. Toimi-

monimuotoisuuden lisäämistä.
alalla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Vuoden 2026 alusta Luotealla on kaksi toimialaa: Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi.

Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky ovat keskeisiä menestystekijöitä liiketoiminnalle. Toimiva lähijohtaminen, hyvä perehdytys sekä kehitysmahdollisuuksien tarjoaminen vaikuttavat henkilöstön pysyvyyteen. Luotealla oli työsuhteessa 31.12.2025 ajankohtana yhteensä 5 007 henkilöä. Henkilöstön jakautuminen maittain on esittetty kohdassa S1-6, s. 67-68. Kiinteistöpalveluissa yhtiön tavoitteena on pidentää kiinteistöjen elinikää tehokkaalla ja oikea-aikaisella siivouksella ja huollolla sekä tehostaa ja pienentää kiinteistöjen energiankulutusta. Luotean keskeisiä asiakkaita ovat sosiaali- ja terveysalan,

teollisuuden, rakentamisen, kaupan, logistiikan, julkisen sektorin ja kiinteistöalan toimijat.

Vuoden 2025 loppuun asti Luotea toimi kiertotalousliiketoiminnoissa jäte- ja sivuvirta-arvoketjussa. Kiertotalousliiketoiminta kattaa jätteiden synnyn, asiakkaan tukemisen lajittelussa ja keräysastioiden valinnassa, kuljetuksen, kierrätyksen sekä uusio- ja hyötykäytön. Toiminta varmistaa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniensa kanssa tehokkaan jätelogistiikan ja raaka-aineiden kierrätyksen.

Kiertotalousliiketoimintojen arvoketjun alkupäässä ovat jätteiden ja sivuvirtojen synty eri asiakastoimialoilla, kuten raskaassa tuotantoteollisuudessa, rakentamisessa, kaupan alalla, julkisella sektorilla ja muissa kiinteistöissä. Vuonna 2025 Kiertotalousliiketoiminta on vastannut kymmenien tuhansien yritysten ja kotitalouksien jätehuollosta Suomessa tukien heitä syntypaikkalajittelussa ja jäteraportoinnissa. Kiertotalousliiketoiminnan arvoketjun loppupäässä raaka-aineiden kierrätystä ja muuta hyödyntämistä toteuttavat kumppanit. Kiertotalousliiketoiminnan käsittelemät kierrätetyt materiaalit myydään teollisille asiakkaille, jotka käyttävät niitä raaka-aineena omassa tuotantotoiminnassaan.

Muu keskeiset kumppanit Luotean arvoketjussa ovat palveluita tuottavat alihankkijat.

Strategia

minnalle mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastaminen edellyttävät energiatehokkuus- ja kiertotaloustekoja yhteiskunnalta, yrityksiltä ja yksilöiltä. Yritykset tarvitsevat vastuullisia kumppaneita kiertotalouteen siirtymisessä sekä rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuuden sekä luonnon monimuotoisuuden parantamisessa.

Kaupunkien kasvu jatkuu, ja odotukset rakennetulle ympäristölle lisääntyvät ja luovat kysyntää Luotean palveluille. Kiinteistöille halutaan pitkä elinikä, ja vuosien varrella muuttuvat tarpeet ja käyttö on huomioitava ylläpidossa sekä uuden rakentamisessa.

Luotean yhtiökokous päätti joulukuussa 2025 yhtiön kiertotalousliiketoimintojen, eriyttämisestä uudeksi listatuksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:n osittaisjakautumisella. Hallituksen arvion mukaan kiertotalous- ja kiinteistöpalveluliiketoimintojen eriyttäminen kasvattaa omistaja-arvoa mahdollistamalla molemmille liiketoiminnoille omien strategioidensa ja kasvumahdollisuuksiensa tehokkaamman toteuttamisen.

Vuonna 2025 Luotea toteutti strategiakauden 2022–2026 Kiertotalouden toiminnanjohtaja -strategiaa. Strategian mukaisesti yhtiön missiona on tehdä kiertotaloudesta totta, ja yhtiö auttaa asiakkaitaan heidän kestävyystavoitteidensa saavuttamisessa. Luotea jatkuvat toiminnot laati vuoden 2025 aikana uutta strategiaa, joka on tarkennettu Kiinteistöpalveluiden liiketoiminnoille Suomessa ja Ruotsissa. Luotean jatkuvat toiminnot keskittyvät jatkossa kiinteistöalan palveluihin ja tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteistöjen koko elinkaaren ajalle.

Luotean jatkuvien palvelujen uusi missio on: Luomme ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle arvoa, joka ulottuu pintaa syvemmälle. Kiinteistöpalvelumme tekevät arjesta sujuvampaa ja vahvistavat asiakkaidemme liiketoimintaa. Jatkuva parantaminen on meille arkipäivää. Intohimomme on tehdä työmme vastuullisemmin ja laadukkaammin – tulla koko ajan paremmaksi. Luotean jatkuvien toimintojen uusi visio on: Luotsaamme tietä kohti älykkäämpää huomista. Vision mukaisesti kehitämme uuden aikakauden kiinteistönhuoltoa. Työssämme teknologia ja inhimillinen osaaminen pelaavat saumattomasti yhteen: näin teemme rakennuksista ympäristöystävällisempiä, älykkäämpiä ja käyttäjilleen toimivampia.

Strategiset hankkeemme vievät meitä kohti Luotean visiota. Kasvamme ydinliiketoiminnassa tarjoamalla laadukkaita ja vastuullisia palveluja, jotka tuottavat asiakkaalle mitattavaa arvoa. Tehostamme toimintaamme modernien ja yhtenäisten toimintamallien avulla. Rakennamme samalla työpaikkaa, jossa ihmiset voivat hyvin, kehittyvät ja pysyvät – tavoitteenamme olla alan paras työpaikka. Lisäksi vahvistamme kilpailukykyämme hyödyntämällä digitaalisia palveluita ja tekoälyä edelläkävijän otteella.

Kiinteistöpalvelut Suomi- ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla keskitytään kannattavuuden parantamisen rinnalla kehittämään kannattavan kasvun polkuja.

Kasvua haetaan keihäänkärkipalvelujen kautta, jotka luovat merkittävää kustannus- ja vastuullisuushyötyä asiakkaille sekä tuovat Luotean jatkuville toiminnoille uusia kannattavia asiakkaita ja parantavat asiakaspysyvyyttä. Kilpailukykyiset keihäänkärkipalvelut mahdollistavat markkinoita nopeamman kasvun nykyisissä toiminnoissa.

Keihäänkärkipalveluja ovat kiinteistöjen datalähtöiset palvelut, energiatehokkuuspalvelut sekä vastuullisuuden asiantuntijapalvelut. Palvelujen avulla parannetaan asiakkaiden vastuullisuutta, esimerkiksi vähentämällä hiilijalanjälkeä, lisäämällä luonnon monimuotoisuutta ja tarjoamalla ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeu-

Kestävyysraportti Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

tumiseen. Datalähtöiset palvelut tarjoavat laadukkaampaa raportointia, tehostavat kiinteistöjen käyttöä sekä parantavat olosuhteita ja energiatehokkuutta.

Luotea jatkuvat toiminnot kehittää jatkuvasti ydinpalvelujensa vastuullisuutta. Kehitystyöllä vastataan asiakkaiden tarpeisiin ja saadaan kilpailuetua. Asiakkaille on luotu raportointiportaali, josta voidaan seurata esimerkiksi palvelun laatua ja hiilijalanjälkeä. Vastuullisuustyön kehittämiseen ja johtamiseen käytetään omaa työkalua, vastuullisuusindeksiä, joka kuvaa työn edistymistä. Vastuullisindeksissä seurataan säännöllisesti: sosiaalisen vastuullisuuden, ympäristökuormituksen, hiilikädenjälki sekä toiminnan laadun kehitystä valittujen mittareiden avulla.

Vahva tase ja hyvin kehittynyt sopimuskanta luovat erinomaiset edellytykset orgaaniselle ja epäorgaaniselle kasvulle strategiakaudella. Luotea haluaa olla asiakkaidensa paras vastuullisuuskumppani ja erinomainen työpaikka alan parhaille osaajille. Luotea investoi strategiakaudella toimintamalliensa uudistamiseen, mikä mahdollistaa entistäkin kustannustehokkaamman palvelutuotannon.

Luotea mittaa strategiansa onnistumista taloudellisilla tavoitteilla sekä vastuullisuus- ja sidosryhmätavoitteilla.

Toimintaympäristö

Kiinteistöpalvelumarkkinoiden toimintaympäristö Suomessa oli varsin hankala. Talouden epävarmuus heijastui kiinteistöpalveluiden kysyntään ja markkinoihin. Asiakkaat kilpailuttivat palveluita ahkerasti ja etsivät kustannustehokkaita ratkaisuja palveluiden tuottamiseen. Asiakkaiden kustannusfokus heijastui toisaalta sitten Luotean keihäänkärkipalveluiden kuten dataohjatun siivouksen ja energiatehokkuusratkaisujen volyymin kasvuun.

Julkisella sektorilla, kunnissa ja sotealueilla, kustannusfokus näkyi erityisen selvästi. Markkinavuoropuheluja erilaisten tukipalveluiden kustannustehokkaista palveluratkaisuista käytiin aktiivisesti. Julkisen sektorin tukipalvelumarkkinan avautuminen näyttää kiihtyvän Suomessa, jossa kuitenkin ollaan vielä selkeästi jäljessä Ruotsin tilanteesta.

Suomessa julkisen sektorin palvelumarkkinan avautumista kilpailulle pyritään vauhdittamaan Hankintalaki- uudistuksella. Uudistus eteni Luotean näkökulmasta odotusten ja toiveiden mukaisesti. Laissa on tarkoitus asettaa kuntien sidosyksikön omistukselle 10 % vähimmäisomistusraja, millä on merkittävä vaikutus markkinoiden avautumiseen. Julkisella sektorilla on edelleen runsaasti epäterveitä in house- rakenteita, joilla keinotekoisesti pyritään sulkemaan markkinoita ja välttämään kilpailua. Hankintalaki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2026 aikana.

Suomessa ja Ruotsissa vaikea työllisyystilanne on tuonut tilapäistä helpotusta Siivouspalveluiden työvoiman saatavuuteen. Vaihtuvuus on muutaman viimeisen vuoden aikana painunut ennätysalhaiselle tasolle. Rakenteellinen haaste työvoiman riittävyydestä on alalle edelleen merkittävä haaste, mikä vaatii investointeja myös tulevaisuudessa.

Loppuvuodesta Suomessa käytiin yhteiskunnallista keskustelua työelämän kestävistä käytännöistä. Toimittaja Paavo Teittisen kirja Pitkä vuoro nosti päivänvaloon räikeitä epäkohtia siivousalan työntekijöiden kohtelussa. Luotean mielestä keskustelu ja epäkohtien esiin nostaminen on tärkeä ja se konkretisoi vastuullisuustyön merkitystä koko arvoketjussa.

Vastuullisuussääntely on parhaillaan EU:n tarkastelussa. Eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä pyritään parantamaan keventämällä hallinnollista taakkaa, selkeyttämällä vastuullisuussääntelyä ja kohdentamalla sitä vaikutuksiltaan olennaisiin suuryrityksiin.

Sääntelyn yksinkertaistamista toimeenpannaan Omnibus- aloitteilla, joista Luotean kannalta olennaisimmat liittyvät kestävyysraportointia (CSRD) ja yritysvastuuta (CSDDD) koskeviin direktiivejä sekä EU- Taksonomia- asetukseen. EU:n tavoitteet sääntelyn sujuvoittamisesta ovat oikeita ja tervetulleita. Varsinkin kestävyysraportointidirektiivi on raportointivelvoitteen laajuuden ja yksityiskohtaisuuden osalta liian kunnianhimoinen. Vastuullisuustyöstä on tullut liian rapor-

tointikeskeinen, jolloin taka-alalle on jäänyt yritysten strateginen työ liiketoiminnan

uudistamiseksi vastaamaan kestävää kehitystä.

Luotea on omilla vastuullisen siivouksen ja kiinteistöhuollon kehitysohjelmillaan pyrkinyt integroimaan vastuullisuuden osaksi palveluratkaisuja. Konseptit ohjaavat Luoteaa ja sen asiakkaita valitsemaan kiinteistöjen ylläpidossa kestävät käytännöt.

Suomessa implementoidaan parhaillaan energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Jäsenvaltiolle on annettu paljon liikkumatilaa sen suhteen, kuinka korkealle

Strategiset vastuullisuustavoitteet 2025

Mittari	Tavoite	2025	2024
Henkilöstön suosittelu,eNPS	> 50 vuoteen 2026mennessä	24	21
Hiilijalanjälki (scope 1 ja 2 )	-50 % vuoteen 2030mennessä suhteessa vuoteen 2018	-53	-42
Hiilikädenjälki	kasvaa nopeamminkuin liikevaihto	-378,8	-438,2
Kokonaistapaturmataajuus(TRIF)	19 vuoteen 2026mennessä	18	19
Sairauspoissaoloprosentti	alle 4,3 % vuoteen2026 mennessä	5,0	5,0
Eettiset periaatteet -koulutuksenkattavuus henkilöstössä	100% omasta henkilöstöstä	68	64
Nostaa kerättyjen ja käsiteltyjenmateriaalien kierrätysastetta	70 %:iin 2030 mennessä	49,8	55,2

rima asetetaan. Suomen hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Luotea energiatehokkuusratkaisujen tarjoajana tukee kunnianhimoisia tavoitteita.

Energiatehokkuuden parantaminen tulisi nähdä paitsi kulutuksen ja päästöjen mitigointikeinona myös ja erityisesti kiinteistön arvon kasvattajana.

Vastuullisuustyö tukee Luotean strategiaa

Luotean vastuullisuusohjelman tavoitteissa on huomioitu toimintaympäristön mahdolliset vaikutukset. Nykyisen vastuullisuusohjelman tavoitteet edistävät Luotean tavoitetta olla alan vastuullisin kumppani.

Palveluiden kautta Luotea luo ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi ja edistää materiaalien kiertoa sekä luo ratkaisuja rakennetun ympäristön kestävään käyttöön.
Luotea arvostaa työpaikan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä panostaa työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen.
Luotea toimii oikein ja läpinäkyvästi koko arvoketjussa. Hyvä hallinto on Luotean kestävyystyön kulmakivi.

Luotean vastuullisuusohjelma sisältää tavoitteita vuoteen 2030 asti. Keskeiset vastuullisuusohjelman mitattavat tavoitteet 2025 koskevat Luotean ilmastotavoitteita, kierrätysastetta, henkilöstön työturvallisuustaajuutta, terveyttä ja työtyytyväisyyttä sekä eettisten periaatteiden koulutuskattavuutta. Toimitusketjun vaatimuksenmukaisuutta mitataan toimittajien eettisten periaatteiden kattavuuden ja siihen liittyvän itsearvioinnin kautta.

Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet

Luotea on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals). Yhtiö on tunnistanut seuraavat tavoitteet keskeisiksi sen toiminnan kannalta:

Tavoite 7: edullista ja puhdasta energiaa
Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen
Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt
Tavoite 12: vastuullista kuluttamista
Tavoite 13: ilmastotekoja
Tavoite 15: maanpäällinen elämä.

Sitoutuminen kansallisiin ja kansainvälisiin aloitteisiin

Luotea on sitoutunut tukemaan seuraavia keskeisiä julistuksia ja sopimuksia:

YK:n kestävän kehityksen periaatteet vuodesta 2018
Global Compact -periaatteet vuodesta 2018
ILO:n perussopimus työelämän perusoikeuksista
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukset
Tieteeseen perustuvat päästötavoitteet (SBTi)

Arvonluonti

Panostamalla kestäviin ratkaisuihin Luotea tavoittelee kasvavaa arvoa kaikille keskeisille sidosryhmilleen.

Resurssit

Luotealla on vankka ammattitaito vähähiilisten ja resursseja säästävien palvelujen kehittämisessä.
Luotea kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja energiatehokkuuden, älykkään siivouksen, teollisuuden sivuvirtojen, luontopalveluiden ja kiertotalouden edistämiseksi. Ratkaisut parantavat asiakkaiden toiminnan tehokkuutta, nostavat kiinteistöjen arvoa ja vähentävät ympäristövaikutuksia.
Luotea huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta ja investoi työkykyyn ja hyvinvointiin. Koulutusmahdollisuudet ja sertifikaatit, kuten ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 45001, tukevat laadukasta ja kestävää toimintaa.

Tulokset

Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät neitseellisiä luonnonvaroja sekä vähentävät jätteiden ja päästöjen määrää.
Kiinteistöpalvelut edistävät liiketoimintaratkaisuillaan kiinteistöjen energiatehokkuutta, kiinteistöjen tuottavuutta ja arvoa sekä luonnon monimuotoisuutta.
Työturvallisuus on parantunut vuosittain, ja Luotea vie hyviä käytänteitä myös alihankkijoille ja kumppaneille.
Luotea on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka.

SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmätyön painopiste on niissä sidosryhmissä, joihin Luotean toiminnan vaikutukset kohdistuvat eniten ja jotka pystyvät toiminnallaan vaikuttamaan eniten Luotean liiketoiminta- ja kestävyystavoitteiden toteutumiseen. Sidosryhmien odotukset huomioidaan Luotean strategiatyössä ja liiketoimintavalinnoissa. Sidosrymien näkemykset olivat myös keskeinen osa Luotean kaksoisolennaisuusanalyysiä.

Keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, oma henkilöstö ja potentiaaliset työntekijät, sijoittajat, valtakunnalliset ja alueelliset päättäjät ja vaikuttajat, kansalaisjärjestöt, media sekä toimittajat ja alihankkijat.

Luotea käy aktiivista vuoropuhelua tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa. Yhtiö mittaa säännöllisesti sidosryhmätukea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyskyselyillä sekä kolmannen osapuolen tekemän mainetutkimuksen kautta. Luotea osallistuu myös Ecovadis -yritysvastuuarviointiin, joka mittaa Luotean vastuullisuustyön laatua ja, jota kautta Luotea saa yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä ja kehitysehdotuksia asiakkailtaan. Vuoropuhelun ja mittausten avulla Luotea tunnistaa sidosryhmien odotukset sekä määrittelee tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä koskevat kyselyn ja mainetutkimuksen tulokset sekä niihin liittyvät mahdolliset kehityskohteet raportoidaan vähintään kerran vuodessa toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle sekä hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle. Vuonna 2025 mainetutkimusta ei toteutettu osittaisjakautumiseen valmistautumisen johdosta.

Luotean nykyinen strategia ja vastuullisuusohjelman tavoitteet ovat linjassa sidosryhmäodotuksien kanssa. Luotean strategiaan tai liiketoimintalliin ei ole tehty

Sidosryhmä	Keskeiset mielenkiinnonkohteet 2025	Odotuksiin vastaaminen	Vuorovaikutus
Asiakkaat	Asiakaspalvelu- ja tyytyväisyys, toimitusvarmuus,viestintä ja raportointi,hinnoittelu, työolot arvoketjussa, kiertotalous, kierrätys ja ennallistaminen,energiatehokkuus.	•Luotea kehitti kestävyyttä edistäviä liiketoimintaratkaisujaliittyen luonnon ennallistamiseen ja monimuotoisuudenedistämiseen.•Luotea on jatkanut digitaalisten asiointikanaviensa kehitystä toimivuutta sekä liiketoimintakohtaisia toimenpiteitäpalveluiden tehokkuuden optimoimiseksi asiakas rajapinnassa.	Yritysasiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaavaasiakaskysely (NPS) sekä useita asiakaskohtaisiakyselyitä. Asiakaspalvelu (puhelin, digitaaliset asiointikanavat) sekä vuoropuhelu asiakasvastaavien jamyynnin kanssa. Markkinointiviestintä ja digi- ja muuttapahtumat.
Oma henkilöstö	Henkilöstön fyysinen jahenkinen hyvinvointi, työssäjaksaminen, koulutus jaosaamisen kehittäminensekä lisäksi työtyytyväisyysja henkilöstökokemus.	•Luotea tarjosi monipuolisia fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin palveluja työntekijöille sekä työssäoppimismahdollisuuksia, urapolkuja ja koulutuksia.• Luotea laajensi koulutustarjontaansa vahvistamalla henkilöstön hyvinvointia tukevia teemoja koulutustarjonnassa,kuten ajanhallinnon, tiimitaitojen ja itsensä kehittämistä.	Palaute- ja kehityskeskustelut, Fiilinki-henkilöstökyselyt, yhteistoiminta ja European Works Council -toiminta, työpajat, digi- ja muut tilaisuudet ja sisäisenviestinnän kanavat, kuten intranet ja Teams.
Potentiaalisettyöntekijät	Työnantajamielikuva jatyöntekijäkokemus.	•Luotea hyödynsi aiempien vuosien tapaan laajasti digitaalisia mahdollisuuksia kertoa työstä Luotealla potentiaalisille työnhakijoille ja osallistui erilaisiin ura- ja rekrytointitapahtumiin.	Yhteistyö oppilaitosten kanssa, rekrytointi- ja uratapahtumat, työnantajamielikuvan kehittäminen jatiedon jakaminen sosiaalisen median kanavien välityksellä.
Sijoittajat jaomistajat	Osittaisjaukautuminen,taloudellinen suorituskyky, strategia ja sen eteneminen, liiketoiminnanvastuullisuus ja ESG-luokitukset, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys.	•Luotea on tiedottanut osittaisjakautumisen etenemisestäajantasaisesti•Luotea osallistui valikoituihin ESG-kyselyihin ja kehitti kestävyysraportointia.•Luotea kävi myös aktiivista vuoropuhelua sijoittajienkanssa kestävyysasioista.	Pörssitiedotteet, talouskatsaukset, vuosiraportointi,konsernin verkkosivut, webcast- lähetykset, säännölliset sijoittajatapaamiset ja vuosittainen yhtiökokous.
Päättäjät ja vaikuttajat (ml. valtakunnalliset jaalueelliset päättäjät)sekä elinkeino- jatyönantajajärjestöt	Kiertotalous ja ilmastonmuutoksen hillintä, työllistäminen, työolot sekämarkkinoiden toimivuus jakilpailuneutraliteetti.	•Luotea osallistui elinkeino- ja työmarkkinajärjestöjen toimintaan.•Luotea edisti aloitteita vihreän siirtymän vahvistamiseksisekä työmarkkinoiden kehittämiseksi.•Luotea teki Suomessa aloitteita kiertotalouden vauhdittamiseksi•Luotea on edistänyt osatyökykyisten työmahdollisuuksiasekä työperäistä maahanmuuttoa	Toiminta järjestöissä, vuoropuhelu viranomaisten japäättäjien kanssa, yhteistyöhankkeet, projektit, kyselyihin vastaaminen, verkkosivut ja vuosiraportointi.
Media jakansalaisjärjestöt	Kiertotalouden käytännönedistysaskeleet, luonnonmonimuotoisuutta edistävät käytännön teot, työolot ja ihmisoikeudet.	•Luotea julkaisi lukuisia lehdistötiedotteita ja osallistuihaastatteluihin.	Lehdistötiedotteet, haastattelut, julkaisut, mediatilaisuudet, yhtiön verkkosivut ja sosiaalisen mediankanavat. Vuoropuhelu ja kyselyihinvastaaminen.
Toimittajat jaalihankkijat	Laatu,vastuullinen hankinta,arvoketjun työntekijät.	•Luotea kävi vuoropuhelua ja toteutti auditointeja ja itsearviointeja.	Vuoropuhelu, kyselyihin vastaaminen, auditoinnit jaitsearvioinnit.

Keskeisimmät sidosryhmät ja niiden mielenkiinnon kohteet, odotukset ja vuorovaikutus

ryhmien silmissä.

Korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit voivat aiheuttaa maine- ja taloudellisia vahinkoja yhtiölle. Luotea hyödyntää säännöllistä koulutusta, tarkastuksia ja tiukkoja sääntöjä osapuolten sitouttamiseksi. Eettisten periaatteiden noudattaminen on Luotealle ensisijaisen tärkeää. Se vahvistaa yhtiön mainetta vastuullisena toimijana ja luo luottamusta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa.

Ympäristöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Luotean ympäristöön liittyvät vaikutukset liittyvät suurelta osin konserniin vuoden 2025 loppuu asti kuuluneen kiertotalousliiketoiminnan strategiaan ja liiketoimintamalleihin. Kiertotalousliiketoiminnoissa asiakkaille tuotetut palvelut vähentävät päästöjä (hiilikädenjälki) sekä edistävät materiaalin kierrätystä. Samalla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähennetään arvoketjun riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista. Tämä näkyy asiakkaille tehokkaana jätehuoltona, jossa materiaalien kierrätys on ensisijaista riippumatta jätelajista.

Jatkuvien toimintojen osalta Luotean tuottamat energiatehokkuusratkaisut vaikuttavat myönteisesti asiakkaiden kiinteistöjen sähkön kulutukseen samalla vähentäen energian käytöstä syntyneitä päästöjä. Luotea uskoo vahvan kysynnän energiankulutuksen hallintapalveluille jatkuvan ja odottaa kasvua tähän liittyvässä palveluliiketoiminnassaan. Vastaavasti yhtiön tuottamat luontopalvelut, kuten ympäristörakentamisen pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet, kiinteistöpalveluiden niitystyshankkeet ja vieraslajien poistamiseen vaikuttavat positiivisesti biologiseen monimuotoisuuteen. Nämä toimet tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja parantavat ympäristön tilaa ja lukeutuvat kasvumahdollisuuksiin.

Luotean liiketoimintayksiköt ovat riippuvaisia energiasta esimerkiksi logistiikan ja kiinteistötoimintojen osalta. Tästä syntyy myös huomattava määrä hiilidioksidipäästöjä. Valtaosa päästöistä syntyy kuitenkin toimitusketjussa. Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat keskeisiä näiden vaikutuksien lieventämiseksi.

Yhteisökohtainen vaikutus hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen kautta. Hiilikädenjälki kertoo, paljonko yhtiö on pystynyt tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla välttämään päästöjä ja ilmastokuormitusta, joita se aikaisemmilla toimintatavoillaan tuotti. Luotean tavoitteena vuoteen 2025 asti on ollut kasvattaa toiminnan positiivista ilmastovaikutusta.

Mahdolliset riskit lyhyellä aikavälillä liittyvät kiertotalousliiketoimintoja koskevaan sääntelyn tiukentumiseen sekä markkinoiden ja taloudellisten ajureiden, kuten rahoituksen muutoksiin. Sääntelyn muutokset voivat kasvattaa kustannuksia esimerkiksi yhtiön siirtyessä kohti vähäpäästöisempiä toimintoja, mutta samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia, erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen osalta sekä kierrätysratkaisujen ja materiaalitehokkuuden kehittyessä.

Vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneet muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella Luotealle olennaisiin kestävyysaiheisiin ei tullut muutosta raportointikaudella. Luotean olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneet muutokset verrattuna edelliseen raportointikauteen on koottu taulukkoon s. 28.

Kestävyysaiheen E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut Osa-aiheen vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan osa-osa-aiheen esim. maaperän sulkeminen osalta taloudellisten vaikutusten pisteytys ei ylittänyt olennai-

vuoden 2025 aikana sidoryhmien eduista ja näkemyksistä johtuvia muutoksia. Vastuullisuustavoitteita päivitetään säännöllisesti huomioiden myös mahdolliset muutokset toimintaympäristössä ja sidosryhmäodotuksissa. Keskeiset tulevat kehityskohteet kuvataan kunkin kokonaisuuden yhteydessä osana yhtiön kestävyysraportointia.

Luotea on tiivistänyt sidosryhmien odotukset seuraaviin kolmeen näkökulmaan:

Vastuullisen liiketoiminnan toiminnanjohtajuus: Yhtenä alan johtavana yhtiönä Luotean odotetaan kehittävän koko alaa yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan ja toimivan ympäristöasioissa oikein ja kestävästi.
Hyvä työnantajuus: Suurena työllistäjänä ja palveluyrityksenä Luotea edellytetään olevan vastuullinen työnantaja, joka pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista ja kohtelee henkilöstöään hyvin ja tasapuolisesti sekä noudattaa erityistä huolellisuutta haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden työsuhteissa.
Hyödyllinen kumppani: Luotean odotetaan olevan asiakkaidensa hyödyllinen kumppani, joka kehittää uusia palveluita ja tukee asiakkaita heidän omien tavoitteidensa saavuttamisessa sekä pitää kiinni lupauksistaan.

Luotea ottaa oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet huomioon strategiassaan ja liiketoimintamallissaan monin tavoin. Luotea on tunnistanut ja arvioinut omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, ja keskeisiksi teemoiksi ovat nousseet työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, yhdistymisvapaus, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo. Luotean strategisena painopistealueena on alan parhaiden osaajien saaminen, ja henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestystekijä liiketoiminnalle. Luotea käy laajaa ja monipuolista vuoropuhelua henkilöstönsä kanssa, ja henkilöstön näkemykset huomioidaan liiketoimintastrategiaa laadittassa. Lisäksi Luotean eettiset periaatteet henkilöstölle, henkilöstöpolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka ja työturvallisuuspolitiikka ohjaavat toimintaa ja varmistavat työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen. Tarkemmin omaa työvoimaa on kuvattu kohdassa S1, s. 63–72.

Luotea huomioi myös arvoketjun työntekijöiden intressit, näkemykset ja oikeudet sekä heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittamisen toiminnassaan. Luotean eettisissä periaatteissa toimittajille määritetään vähimmäisvaatimukset, joita toimittajien on kunnioitettava ja noudatettava omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan. Eettiset periaatteet sisältävät muun muassa työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisen, työturvallisuuden sekä lapsi- ja pakkotyön käytön kiellon. Luotea edellyttää toimittajiaan sitoutumaan näihin periaatteisiin ja ne ovat myös sisällytetty osaksi Luotean hankintasopimuksia. Lisäksi Luotea seuraa ja arvioi toimittajien eettisten periaatteiden vaatimuksenmukaisuutta erillisellä itsearviointimallilla. Yhtiö on myös tunnistanut ja arvioinut yhteistyössä hankinnan kanssa toimitusketjun mahdolliset ihmisoikeusriskit (toteutettu vuonna 2024). Arviointi on osa yhtiön ihmisoikeusperiaatteita.

Luotealla on erillinen, julkinen anonyymi ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä. Luotea käsittelee mahdolliset ihmisoikeusrikkomukset selkeiden toimintaohjeiden mukaisesti ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Tarkemmin arvoketjun työntekijöitä on kuvattu kohdassa ESRS S2, s. 73–75.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli- suudet sekä niiden vuorovaikutus strategiaan ja lii- ketoiminta-mallien kanssa

Luotean olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet perustuvat vuoden 2025 aikana päivitettyyn kaksoisolennaisuusanalyysin. Päivitystyössä arvioitiin Luotean liiketoiminnoissa ja toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja muutosten merkitystä aiempaan vuonna 2024 tehtyyn olennaisuuden arvioon. Päivityksessä tarkasteltiin olennaisuutta yhtiön toimialojen kiinteistöpalvelut ja kiertotalousliiketoiminta osalta, että yhtiötä kokonaisuutena. Luotean olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja mihin ne keskittyvät yhtiönliiketoiminnoissa ja arvoketjussa on esitetty kootusti taulukossa, s. 24-27

Osittaisjakautumisen vaikutus Luotean olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon osalta ilmenevät lyhyellä aikavälillä. Osittaisjakautuminen vaikuttaa merkittävästi Luotean vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuteen jatkuvien toimintojen osalta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kestävyysaiheiden E4 biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ja E5 resurssien käyttö ja kiertotalous osalta olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet keskittyvä lopetettuihin toimintoihin (kiertotalousliiketoiminta) ja sen arvoketjun alku- ja loppupäähän, ja ovat olennaisia Luotealle vain lyhyellä aikavälillä. Kestävyysaiheen E1 ilmastonmuutos osalta yhtiön positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään arvioidaan yhteisökohtaisella mittarilla hiilikädenjälki (tnCO2 e). Hiilikädenjälki syntyy pääasiassa kiertotalousliiketoiminnassa ja sen arvoketjussa ja vaikutus on niin ikään olennainen Luotealle vain lyhyellä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen siirtymäriskit kohdistuvat merkittäviltä osin kiertotalousliiketoimintaan ja sen arvoketjun alkupäähän ja ovat Luotealle olennaisia vain lyhyellä aikavälillä.

Oman ja arvoketjun henkilöstöön ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Suurena palvelualan toimijana oma henkilöstö on keskeinen voimavara yhtiön strategian ja palveluiden toteuttamisessa. Luotean toiminta on riippuvainen myös toimitusketjusta sekä sen tuottamista palveluista ja tuotteista. Toimintatavoilla yhtiö vaikuttaa oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden henkilöstön hyvinvointiin, työturvallisuuteen, työterveyteen, monimuotoisuuteen ja työkäytänteisiin. Suomen ja Ruotsin vahva lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen rakenne luovat hyvän pohjan arvoketjun työkäytänteiden edistämiselle. Lisäksi omilla toimintatavoilla yhtiö vaikuttaa arvoketjun henkilöstön ihmisoikeuksiin ja työkäytänteisiin ja vähentää siten mahdollisia riskejä, jotka toteutuessaan voivat heikentää Luotean mainetta, vaikeuttaa työvoiman saatavuutta ja lisätä vaihtuvuutta.

Hyvän hallinnon käytännöt luovat pohjan Luotean yritystoiminnalle. Liiketoiminnan harjoittamisen keskeiset positiiviset vaikutukset liittyvät Luotean hyvän yrityskulttuurin, kuten yhtiön eettisiin periaatteiden, korruption ja lahjonnan torjumisen käytänteisiin sekä väärinkäytösten ilmoittamisen prosesseihin. Yhtiön omat politiikat, periaatteet ja ohjeet ohjaavat käytänteitä niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa ja toimet niissä vahvistavat yhtiön luotettavuutta asiakkaiden ja sidos-

suuden kynnysarvoa, eikä tunnistettua kiertotalousliiketoimintaan kohdentuvaa mahdollisuutta raportoida. Aiheen olennaisuudelle ei tullut vahvistusta sidosryhmähaastatteluista eikä luontovaikutusten ja riippuvuuksien arvioinnista 2025. Osa-osaaihe oli valittu raportoitavaksi vuonna 2024 kvalitaativisessa tarkastelussa.

Kestävyysaiheen S2 Arvoketjun työntekijät olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon vuonna 2024 tehdyn Luotean ihmisoikeusriskiarvioinnin tulokset. Arviossa tunnistetut avoketjun työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset olennaiset ihmisoikeusriskit, jotka liittyivät työturvallisuuteen, työoloihin sekä syrjintään, otettiin huomioon osa-osa-aiheiden pisteytyksessä siten, että vaikutuksen vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Osa-osa-aiheet, jossa tunnistettu ihmisoikeusriski otettiin huomioon, olivat osa-aiheen työolot kaikki osa-osa-aiheet ja osa-aiheen Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille osa-osaaihe Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Pisteytys muuttui siten, että osa-osa-aihe Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi nousi uudeksi olennaiseksi vaikutukseksi. Työolojen osalta ainoastaan osa-osa-aihe Terveys ja työturvallisuus ylitti olennaisuuden kynnysarvon. Vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden työoloihin liittyvät mahdolliset negatiiviset vaikutukset oli nostettu kvalitatiivisessa tarkastelussa olennaiseksi kokonaisuudessaan. Luotean tämänhetkinen arvio kuitenkin on, että Luotean vaikutukset ja riskit tämän osa-aiheen osalta varsinkin suorien toimittajien osalta ovat vähäiset.

Kestävyysaiheen G1 Liiketoiminnan harjoittaminen osa-aihe suhteet tavara- ja palveluntoimittajiin vaikutusten pisteytys ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoa sisäisessä arviossa eikä vaikutusten olennaisuudelle tullut vahvistusta sidosryhmähaastateluissa 2025. Luotea ei tämän takia raportoi tiedonantovaatimuksen ESRS 2 G1-2 - Suhteet toimittajiin sekä ESRS 2 G1-6 - Maksukäytännöt mukaisia tietoja vuonna 2025. Osa-aiheeseen liittyvät vaikutukset nousivat vuonna 2024 raportoitaviksi kvalitatiivisessa tarkastelussa. Luotean toimittajahallintaan liittyvää kehitystyötä on jatkettu aktiivisesti vuonna 2025 ja toimittajasuhteiden hallinnasta vastaa dedikoidut kategoriapäälliköt.

Osa-aihe väärinkäytösten paljastajien suojelu vaikutusten pisteytys ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoa sisäisessä arviossa. Aiheen olennaisuudelle ei tullut vahvistusta sidosryhmähaastateluissa 2025. Toimintaympäristössä tai omassa toiminnassa ei tunnistettu muutoksia, jotka olisivat vaikuttaneet arvioon. Osa-aiheeseen liittyvät vaikutukset nousivat vuonna 2024 raportoitaviksi kvalitatiivisessa tarkastelussa. Luotealla on olemassa olevat käytännöt, joita noudatetaan, jotta henkilötiedot pysyvät salassa. Luotean tietoon ei ole tullut, että Luotean WB kanavaa pidettäisiin epäluotettavana.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset sekä vaikutus strategiaan ja liiketoimintaan

Yhtiö arvioi vuosittain mahdollisuudet ja riskit sekä niiden taloudelliset vaikutukset ja riskeihin liittyvät hallintakeinot.

Luoteaon hallinnut raportointikautena olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tuloksiin ja kassavirtoihin yhtiön olemassa olevilla riskinhallintakeinoilla ja toimintaperiaatteilla. Raportointikauden aikana olennaisista kestävyysriskeistä ei ole syntynyt merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja niiden arvioidaan jäävän vähäiseksi riskien osalta niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Näihin ei odoteta kirjanpitoarvoihin liittyviä oikaisuja seuraavan tilikauden aikana.

Luotean strategian ja liiketoimintamallien resilienssi käsitellä yhtiön olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan olevan hyvä strategiakaudella 2022–2026. Yhtiöllä on vakiintuneet riskienhallintakäytännöt, sopeutumiskyky markkinoiden muutoksiin ja tiivis toimintaympäristöseuranta. Luotea hakee kasvua energiatehokkuuspalveluissa panostamalla Smartti-palvelun kehitykseen. Kasvua haetaan liiketoimintoja kehittämällä sekä mahdollisesti täydentävillä yritysostoilla. Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella Luotean olennaiset yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (vaikutusten olennaisuus) sekä kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) liittyvät ympäristön osalta ilmastonmuutokseen (E1), biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (E4), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen (E5) sekä yhteiskunnan osalta omaan työvoimaan (S1) ja arvoketjun työntekijöihin (S2). Lisäksi liiketoiminnan harjoittamiseen (G1) liittyvä kokonaisuus on olennainen Luotealle. Nämä kaikki kokonaisuudet sisältyvät myös Luotean nykyiseen vastuullisuusohjelmaan ja niillä

on yhteys yhtiön strategiaan.

Ympäristön kannalta olennaiset kestävyysseikat (E1, E4 ja E5) ovat linjassa Luotean vuonna 2025 noudatetun strategian kanssa, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä. Kiertotalous on avainasemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Luotean strategia on riippuvainen myös yhteiskunnasta ja ihmisistä, mikä heijastuu vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin niin oman työvoiman (S1) kuin arvoketjun työntekijöiden (S2) osalta. Luotean tavoitteena on tarjota työntekijöille tasapainoinen arki, jossa jokainen voi työskennellä omana itsenään, sekä edistää ihmisoikeuksia toimitusketjussaan. Liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat toimintaperiaatteet sekä yrityskulttuuri luovat pohjan kestävälle liiketoiminnalle. Luotean tavoitteena on hyvä ja reilu hallinto.

Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon ovat jatkuvan seurannan alla. Vaikutukset syntyvät ympäristön, oman työvoiman ja arvoketjun osalta Luotean strategisista tavoitteista ja liiketoimintamallista, kun taas liiketoiminnan harjoittamista koskevan kokonaisuuden katsotaan olevan hyvän hallintotavan perusedellytyksiä. Tarvittaessa yhtiö reagoi näihin vaikutuksiin tekemällä muutoksia strategiaansa, liiketoimintamalliinsa tai hallintomalleihinsa. Yhtiö on asettanut kattavat kestävyystavoitteet, jotka koskevat koko arvoketjua, erityisesti ilmaston osalta. Lisäksi toimitusketjun kestävyyttä edistetään hankintasopimuksessa esitettyjen vaatimuksien ja niiden seurannan avulla. Tarkempi kuvaus Luotean ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, omaan työvoimaan ja arvoketjun työntekijöihin liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksia sekä niiden vuorovaikutuk-

sesta strategian ja liiketoimintamallin kanssa on osana seuraavia aihekohtaisia ESRS-standardeja:

• Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu kohdassa E1 Ilmastonmuutos vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoiminta-

mallin kanssa, s. 49.

• Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet on kuvattu kohdassa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 58.

Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet on kuvattu kohdassa S1 Oma työvoima vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s.63.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset on kuvattu kohdassa S2 Arvoketjun työntekijät vaatimuksessa SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 73.

IRO-1 – Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja arviointia koskeva prosessi

Luotea kaksoisolennaisuusanalyysissä on arvioitu Luotean vaikutuksia yhteiskuntaan, ympäristöön ja hallintotapaan sekä näiden vaikutusten taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia. Analyysi pohjautuu eurooppalaisessa kestävyysstandardissa esitettyihin kestävyysaiheisiin sekä niiden osa-alueisiin ja osa-osa-alueisiin.

Vuonna 2025 yhtiön kaksoisolennaisuus arvio päivitettiin sisäisenä asiantuntijatyönä. Olennaisuusanalyysi kattoi kaikki Luotean konserniyritykset. Päivitystyöhön osallistui yhtiön yritysvastuun, liiketoiminnan, EHSQ:n, hankinnan, lakiasiain ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoita kummaltakin toimialalta.

Päivitystyössä arvioitiin Luotean aiemmassa arviossa tunnistamien yhtiön toiminnasta syntyvien ja yhtiöön kohdistuvista vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien kattavuutta ja ajatasaisuutta, sekä arvioitiin onko toimintaympäristössä tai Luotean liiketoiminnassa tapahtunut muutoksia, jotka muuttaisivat aiempaa arviota. Päivitystyö toteutettiin työpajatyöskentelynä. Työpajassa asiantuntijaryhmät uudelleenarvioivat viimeisimmän kaksoisolennaisuusanalyysin pisteytyksen sekä täydensivät olemassa olevaa listaa tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. ESRS-standardien mukaisten teemojen olennaisuutta yhtiölle analysoitiin kahdensuuntaisesti ja kahden liiketoimintasegmentin kautta. Tarkastelu ulotettiin Luotean arvoketjuun ja sen kestävyysvaikutuksiin.

Arvoketjutarkastelu käsitti oman toiminnan lisäksi sopimussuhteiset toimittajat ja jätteenkäsittelykumppanit sekä asiakkaat. Arvoketjussa tai sidosryhmissä ei todettu olennaisia muutoksia vuoden 2025 osalta, joten sidosryhmäanalyysiä tai arvoketjukuvausta ei päivitetty kaksoisolennaisuusanalyysin päivitystyön yhteydessä.

Arvioinnissa huomiotiin Luoteassa vuonna 2024 laaditun ihmisoikeusriskiarvioinnin tulokset. Kaksoisolennaisuuden tuloksien osalta on tarkastettu, että ne eivät ole ristiriidassa ihmisoikeusarvion kanssa.

Keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kerättiin kohdennettujen haastattelujen avulla. Haastatteluissa sidosryhmille esitettiin päivitetty lista yhtiölle olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, ja kysyttiin sidosryhmien arviota listan kattavuudesta. Syventävät sidosryhmähaastattelut suoritettiin keskeisille toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille ja niissä pyrittiin myös laajemmin kartoittamaan sidosryhmien kestävyysodotuksia sekä mahdollisia kehitystarpeita. Sidosryhmien näkemykset huomiotiin pisteytyksessä. Sidosryhmien näkemys Luotealle olennaisista kestävyysaiheista sekä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista oli yhdenmukainen yhtiön oman sisäisen arvion kanssa.

Päivitetty lista yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista esiteltiin Luotean eurooppalaiselle yritysneuvostolle (European Works Council),

käsiteltiin Luotean johtoryhmässä ja henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnassa ja lopuksi hallitus vahvisti Luotean kaksoisolennaisuuden. Päivitysprosessista vastasi konsernin Head of Sustainability, joka raportoi prosessissa käytetyistä menetelmistä, prosessin etenemisestä ja tuotoksista kaksoisolenaisuusanalyysille asetetulle johtoryhmälle kolme kertaa prosessin aikana.

Vaikutusten olennaisuus

Luotean vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa huomioitiin vaikutusten mittakaava, laaja-alaisuus sekä niiden korjaamaton luonne viisiportaisella asteikolla, jossa kussakin kokonaisuudessa arvosana viisi oli merkittävä. Arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyyttä. Arvioinnissa huomioitiin mahdolliset kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, joiden vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Olennaisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin vaikutusten katsottiin olevan merkityksellisiä yhtiön kannalta. Lisäksi arvioinnissa huomioitiin sidosryhmäkyselyistä ja -haastatteluista saadut tulokset.

Taloudellinen olennaisuus

Luotean taloudellisten vaikutusten arviointi perustui Luotean riskien arviointiprosessiin. Riskien vaikuttavuutta analysoitiin muun muassa vaikutuksien kautta ja niiden toteutumisen todennäköisyyden arvioinnissa huomioitiin toiminnan laatu ja tehdyt riskejä lieventävät toimenpiteet. Luotean riskien arviointiprosessin soveltamisen kautta pyrittiin varmistamaan, että kestävyyteen liittyvät riskit tunnistetaan vastaavalla tavalla kuin yhtiön strategiset ja operatiiviset riskit. Muutokset kierrätysraaka-aineiden markkinoissa, regulaation kehittyminen esimerkiksi jätehuollon osalta (E5 Kiertotalous) sekä työvoiman saatavuus- ja vaihtuvuushaasteet (S1 Oma työvoima) on huomioitu myös Luotean strategisissa riskeissä.

Arvioinnissa huomioitiin mahdollisten vaikutusten muutos lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2-5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta) sekä tarkasteltiin mahdollisten vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys. Olennaisuuden kynnysarvoksi määritettiin arvosana kahdeksan (maksimipistearvo 15), jolloin riskien ja mahdollisuuksien katsottiin yhtiön kannalta olevan merkityksellisiä.

Kaksoisolennaisuusananalyysiprosessin aikana Luotea on tarkastellut vaikutuksiaan ja riippuvuuksiaan sekä niiden yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin analysoimalla kunkin kestävyysaiheen vaikutusta yhtiön liiketoimintamalliin, nykyisiin riskienhallintakeinoihin, prosesseihin ja henkilöstöön. Lisäksi Luotea on arvioinut lainsäädäntömuutosten aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Arvioinnissa huomioitiin myös riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteiskunnallisista resursseista.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä taloudellisia riskejä hallitaan yhtiön ilmastoon liittyvällä siirtymäsuunnitelmalla, joka sisältää päästövähennystavoitteet ja niihin tarvittavat investoinnit. Panostukset työpaikan turvallisuuteen ja hyvinvointiin voivat puolestaan parantaa henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä, mikä vähentää näistä tekijöistä johtuvia riskejä.

Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotean olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on arvioitu osana Luotean kaksoisolennaisuuden päivitystyötä 2025. Luotea ei päivittänyt aikaisemmin laadittuja skenaarioanalyysejä vuonna 2025.

Ilmastoon liittyvien vaikutusten arviointi

Yhtiön ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien olennaisten vaikutusten arvointi perustuu yhtiön energian kulutukseen ja hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan. Luotean johto ja vastuullisuusorganisaatio seuraa omasta toiminnasta syntyviä suoria päästöjä sekä 2025 olennaisena ollutta yhtiön hiilikädenjälkeä kvartaalitasoilla. Yhtiön arvoketjussa syntyviä päästöjä arvioidaan vuositasolla.

Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien arviointi

Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa on sovellettu TCFD (Task Force for Climate-related Financial Disclosures) -suosituksia. Ilmastoriskejä arvioidaan Luotean riskimallin mukaisesti lyhyellä (raportointikausi), keskipitkällä (2–5v.) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 v.). Riskien vaikuttavuutta analysoidaan EBIT-vaikutusten ja todennäköisyyden kautta huomioiden riskin luonne ja olemassa olevat lieventämistoimenpiteet. Lyhyen ja keskipitkän aikajänteet vastaavat yhtiön strategisissa riskeissä käytettyjä aikajänteitä. Toimet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-3, s. 49–50.

Arvioinnissa huomioitiin fyysiset riskit ja siirtymäriskit sekä niiden vaikutus Luotean omaan henkilöstöön ja liiketoimintaan. Riskit ja mahdollisuudet arvoketjussa keskittyvät pääosin lopetettujen toimintojen palvelutarjoamaan. Fyysiset riskit voivat syntyä luonnonilmiöiden vaikutuksesta, kuten lämpötilan vaihtelut (krooninen riski) tai mahdolliset tulvat (akuuttiriski). Näiden arvioidaan voimistuvan ilmastonmuutoksen myötä. Siirtymäriskit käsittävät mahdolliset regulaatio- ja markkinamuutoksien vaikutukset. Luotean jatkuvien toimintojen osalta nämä keskittyvät energiatehokkuusmarkkinan kehitykseen ja lopetettujen toimintojen osalta uusien teknologioiden vaikutukset vähäpäästöisen kaluston kehittymiseen.

Fyysiset riskit

Luotea on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä osana resilienssianalyysiään. Kroonisista ilmastoriskeistä, kuten lämpötilan noususta ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä, on tunnistettu mahdollisia vaikutuksia yhtiön logistiikkaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Analyysi perustuu IPCC:n RCP-skenaarioihin (1,5 °C, <2 °C ja 4 °C) sekä IEA:n APS-, NZE2050- ja STEPS-skenaarioihin, joita on peilattu Suomen ja Ruotsin säävaihteluihin. Tarkastelu kattaa lyhyen (5 vuotta) ja pitkän aikavälin (vuoteen 2035) vaikutukset. Akuuttien ilmastoriskien, kuten tulvien, vaikutukset Luotean kiinteistöihin on arvioitu vähäisiksi, sillä toimipisteet eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Maantieteellinen tarkastelu kattoi Suomen ja Ruotsin toiminnot. Analyysin perusteella ei havaittu merkittäviä riskejä, jotka estäisivät yhtiön ilmastotavoitteiden saavuttamista. Luotean arvion mukaan yhtiön varat ja liiketoiminnot eivät ole merkittävästi

herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaratekijöille. Luotean toiminta on jakautunut tasaisesti ympäri Suomen ja Ruotsin, joten toimintaa voidaan tarpeen tullen siirtää tilapäisesti toisaalle häiriötilanteessa. Lisäksi Luotean kiinteistöt ja irtaimisto on vakuutettu.

Siirtymäriskit

Aikaisemmissa analyyseissä on tunnistettu Luotealle merkittävät siirtymäriskit ilmastoskenaariossa, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen. Tunnistettujen siirtymäriskien osalta olennaisuuden arvio päivitettiin yhtiön kaksoisolennaisuuden päivityksen yhteydessä. Olennaiset siirtymäriskit kohdentuivat lopetettuihin toimintoihin ja toimialaan liittyvän regulaation muutoksiin ja markkinoiden kehittymiseen. Luotean riskiarvioinnissa on huomioitu regulaatioriskien taustalla muun muassa päästöoikeuksien hintakehitys, biotalouden ja vähähiilisen talouden skenaariot, kiertotalouteen liittyvän lainsäädännön kehitys ja mahdolliset muutokset kansalliseen jätelainsäädäntöön, kansalliset kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteet.

Luotea on arvioinut liiketoimintansa altistumista tunnistetuille siirtymätapahtumille sekä niiden herkkyyttä niille. Arviointi huomioi siirtymäriskien todennäköisyyden, laajuuden ja keston. Energia-alan toimijoiden investoinnit erityisesti uusiutuviin polttoaineisiin tai uusien teknologioiden yleistyminen, esimerkiksi kaluston osalta vaikuttavat puolestaan Luotean omien päästötavoitteiden ja yhtiön ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman toteutumiseen.

Nykyiset tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet lisäävät Luotean resilienssiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiöllä on vahva markkina-asema kaikilla liiketoiminta-alueillaan. Lisäksi ilmastoa koskeva siirtymäsuunnitelma mahdollistaa muutosten tehokkaan toteuttamisen. Keskeisiä painopisteitä ovat myös jatkossa uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekä fossiilisesta hiilestä luopuminen erityisesti liikenteen osalta. Riskien hallintaa vahvistetaan arvioimalla regulaatio- ja markkinamuutoksia ja reagoimalla niihin oikea-aikaisesti. Yhtiö osallistuu lainsäädäntöprosesseihin liittyvään vaikuttamistyöhön alan keskeisten edunvalvontajärjestöjen kautta.

Ilmastosiirtymä luo Luotealle merkittävän liiketoimintamahdollisuuden. Luotea tuottaa arvoa asiakkaille energiamanageeraus palveluillaan, jotka pienentävät kiinteistöjen energian kulutusta ja auttavat asiakkaita saavuttamaan energiatehokkuus tavoitteensa. Luotea arvioi säännöllisesti ilmastoriskejä osana riskiarviointiaan ja mukauttaa strategiaansa muutosten mukaisesti. Ilmastoskenaariot ja niihin liittyvät oletukset eivät ole aiheuttaneet merkittäviä vaikutuksia yhtiön tilinpäätöksen lukuihin tai keskeisiin taloudellisiin tietoihin.

Regulaatioon ja markkinoihin liittyvät siirtymäriskit on huomioitu osana Luotean strategisia riskejä kaudella 2022-2026.

Kuvaus pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotea tarkasteli kaksoisolennaisuusanalyysissä myös E2 Pilaantuminen ja E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat -osa- ja osaosa-aiheita. Pilaantumisen sekä vesivarojen ja merten luonnonvarojen arvioinnissa huomioitiin toimipaikkojen sijainti ja omistukset. Sijainnin, toimipaikkojen toimintoihin liittyvien ympäristönäkökohtien arvioinnin sekä toimipaikoilla tehtyjen ympäristöhavaintojen perusteella arvioitiin Luotean tosiasiallisia ja potentiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoketjun osalta riittävän laadukasta tietoa ei ollut saatavilla ja siten arviointi jäi pintapuoliseksi. Luotea ei järjestänyt arvioinnin yhteydessä erillistä sidosryhmäkuulemista näihin kestävyysaiheisiin liittyen.

Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotean oman toiminnan biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet päivitettiin kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä, ja niiden arvioitiin keskittyvän merkittävin osin lopetettuihin toimintoihin. Ympäristövaikutusten tunnistamisessa on hyödynnetty yhtiön ympäristönäkökohtien arviointeja, ympäristölupaprosessista saatua tietoa, asiakaspalautteita erityisesti tuotannollisten toimipaikkojen osalta sekä paikkatietoa toimipaikkojen sijanneista suhteessa arvokkaisiin luontokohteisiin. Luotea on kuullut vaikutuksen kohteena olevia yhteisöjä toimipaikkoihin liittyvien mahdollisten negatiivisten ympäristövaikutusten osalta ympäristölupahakemusten aikana. Todellisia vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin ei ole tunnistettu kuulemisissa. Luotea ei järjestänyt kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä erillistä sidosryhmäkuulemista kestävyysaiheeseen liittyen.

Vuonna 2025 kiertotalousliiketoiminnan toimialoihin, ja sen arvoketjuun liittyviä vaikutuksia ja riippuvuuksia on tarkasteltu TNFD leap-viitekehystä ja ENCORE analyysityökalua hyödyntäen. Analyysissä tarkennettiin ymmärrystä toimialan luontovaikutuksista oman toiminnan osalta ja pyrittiin hahmottamaan merkittävät luontovaikutukset arvoketjun osalta. Kiinteistöpalveluiden osalta vastaavaa tarkastelua ei tehty sillä kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä tehdyssä sisäisessä vaikutusten arvioinnissa toimialan vaikutukset biologiseen muotoisuuteen ja ekosysteemeihin arvioitiin pieniksi. Luotea harkitsee vuonna 2026 tarkastelun laajentamista kiinteistöpalveluihin.

Luotea on tunnistanut paikkatietoanalyysin perusteella toimipaikat, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkien alueiden läheisyydessä. Biologisesti herkkien alueiden läheisyydessä olevien toimipaikkojen toiminnan osalta arvioitiin sisäisenä asiantuntijatyönä ympäristöluvan kirjauksien, omien sisäisten kontrollimenettelyjen ja saadun sidosryhmäpalautteen perusteella kielteisten vaikutusten olennaisuutta luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymiseen. Tarkastelun perusteella Luotean toimipisteiden vaikutukset biologisesti herkkien alueiden ympäristölle ei ole olennaisia. Toimipaikkojen ei ole todettu vaikuttavan kielteisesti niiden läheisyydessä sijaitseviin biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin eikä toimipisteille ei ole viranomaisen taholta erikseen määritetty biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Luotea ei ole arvioinut yhtiön biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä, mutta niitä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä. Ilmastonmuutos on merkittävä luontokadon ja ekosysteemipalveluiden heikentymisen ajuri, johon Luotealla on suora vaikutus omien ja arvoketjun päästöjensä kautta. Ilmastoriskitarkastelussa arvioidaan sään ääri-ilmiöidentaloudellisia vaikutuksia yhtiön omaan toimintaan. Myös ekosysteemipalveluiden heikentyminen voi johtaa sään ääri-ilmiöiden ja niiden vaikutusten kuten tulvien lisääntymiseen tai niiden vahvistumiseen.

Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseista

Luotea päivitti ja arvioi resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin sekä jätteisiin liittyviä

olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Luotea analysoi toimintaansa tunnistaakseen ja arvioidakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa toiminnassa. Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet kohdistuvat lopetettuihin toimintoihin ja ovat listattu taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 25 ja näistä on kerrottu tarkemmin s. 60. Luotea on seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä. Seulonnassa hyödynnettiin yhtiön toimintaa koskevia ympäristölupia, tietoa asiakkailta vastaanotettujen jätteiden sisään- ja ulosvirtauksista, yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä raportteja ja selvityksiä sekä

sidosryhmien kuulemisia erilaisissa foorumeissa.

Luotea ei kuullut erikseen kierrätyslaitosten tai käsittelykeskusten paikallisyhteisöjä osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Kiertotalousliiketoimintojen osalta yhtiö on käynyt toimipaikkojen ympäristölupaprosessin ja alueellisen yhteistyön puitteissa säännöllistä vuoropuhelua paikallisten asukkaiden kanssa toimipisteidensä ympäristövaikutuksista.

Kuvaus omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotea on tunnistanut ja arvioinut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksoisolennaisuusanalyysissään. Luotean on saanut käsityksen työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riskeistä muun muassa säännöllisen vuoropuhelun, erityisryhmien tunnistamisen, työturvallisuusriskien - ja havaintojen arvioinnin sekä 2024 ihmisoikeusriskitarkastelun perusteella. Seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia: työllisyysturva, työterveys- ja turvallisuus, työaika, riittävä palkkaus ja tasa-arvo palkkauksessa, työ- ja yksityisielämän tasapaino, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo, työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, osaamisen kehittäminen, monimuotoisuuden tukeminen sekä häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisy. Nämä aiheet ovat keskeisessä roolissa Luotean strategiassa ja liiketoimintamallissa, ja ne vaikuttavat suoraan yhtiön toimintaan ja sen mukauttamiseen. Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu tarkemmin kohdassa S1 SBM-3, s. 63.

Kuvaus arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Luotea on tunnistanut ja arvioinut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen arvoketjun työntekijöihin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä. Arvionti perustui 2024 laaditun ihmisoikeusriskitarkastelun tuloksiin, arvioon Luotean alihankinnan työn luonteesta ja työturvallisuuteen liittyvistä riskeistä, hankintayhteistyöhön ja Luotean omaan toimittajariskiarviointiin. Seuraaviin osa-osa-aiheisiin liittyen tunnistettiin ja arvioitiin olennaisia vaikutuksia: arvoketjun työtekijöiden työturvallisuus ja työhyvinvointi, sekä arvoketjun työntekijöihin kohdistuva syrjintä. Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2 SBM-3, s. 73.

Luotea on tunnistanut, että tietyt arvoketjun työntekijät, joilla on tiettyjä omi-

naisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa. Alihankinnan työntekijöistä erityisesti ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä voi olla puutteellinen kielitaito, joka voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista. Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille. Lisäksi työntekijät, jotka työskentelevät Luotean tai asiakkaiden tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä prosessipuhdistuksen ja kiinteistöjen ylläpidon tuotannollisissa tehtävissä, joissa tosiallisesti voi esiintyä esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski, voivat olla vahingon vaarassa. Mahdolliset vaikutukset voivat liittyä myös puutteellisiin työkäytänteiden toteuttamiseen, kuten epäselviin työaikakirjauksiin.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistetut olennaiset vaikutukset ja riskit liittyivät seuraaviin osa-aiheisiin ja osaosa-aiheisiin: yrityskulttuuriin, korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen sekä tapauksiin. Näihin liittyvien olennaisten vaikutusten arvioinnin taustalla on huomioitu Luotean toimintojen maantieteellinen sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoiminnan rakenne.

Kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten olennaisuuden perusteella olennaiseksi nousi yrityskulttuuri. Taloudellisen olennaisuuden osalta olennaiseksi liiketoiminnan harjoittamiseen liittyväksi riskiksi nousi korruption ja lahjonnan ehkäiseminen.

Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys

Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi on integroitu osaksi Luotean riskienhallintaprosessia ja se toteutetaan yhteistyössä liiketoimintojen asiantuntijoiden, riskienhallinnan ja talouden organisaatioiden kanssa. Prosessin aikana arvioidaan kestävyysseikkojen vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioiden mahdolliset muutokset toimintaympäristössä. Analyysin tulokset päivitetään vuosittain, ja ne käsitellään ja hyväksytään Luotean johtoryhmässä ja hallituksessa. Seuraavan kerran kaksoisolennaisuusanalyysi päivitetään 2026.

IRO-2 – Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet

Seuraavissa taulukoissa on esitetty luettelo kestävyysraportointistandardin (ESRS) tiedonantovaatimuksista, joita Luotea on noudattanut laatiessaan tätä kestävyysraporttia kaksoisolennaisuuden perusteella sekä tiedot niistä tiedonantovaatimuksista, jotka Luotea on arvioinut epäolennaisiksi kaksoisolennaisuuden perusteella. Taulukko sisältää myös Luotean yhteisökohtaiset tiedonantovelvoitteet. Taulukoita voidaan käyttää navigointiin kestävyysraportin tiedonantovaatimusta koskeviin tietoihin.

Jos Luotean ei kaksoisolennaisuuden perustella ole tarvinnut raportoida tietoja liittyen tiettyyn tiedonantovaatimukseen, se on merkitty viivalla. Olennaisten tiedonantovaatimusten osalta tiedon puuttumista on tarkennettu selitteellä.

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet	Osa-osa-aiheet	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus	Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä		Todellinen negatiivinen vaikutus	läpi arvoketjun	Oman toiminnan ja arvoketjun aiheuttamatkasvihuonekaasupäästöt (scope 1-3)	LKP
Ilmastonmuutoksen hillintä		Mahdollinen positiivinen vaikutus	läpi arvoketjun	Materiaalikierrätyspalveluiden avulla voidaanvälttää päästöjä arvoketjun ja asiakkaidentoiminnassa. Vältetyt päästöt muodostavatyhtiön hiilikädenjäljen.	L
Ilmastonmuutoksen hillintä		Riski	oma toiminta, arvoketjunalkupää	Vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyväsääntelyyn, rahoitukseen, polttoainemarkkinoihinja vähäpäästöisen teknologian kehitykseen liittyvätsiirtymäriskit. Sääntely voi aiheuttaa muutoksiaenergian ja päästöjen hinnoitteluun. Markkinatvoivat kehittyä toivottua hitaammin vähäpäästöisenraskaankaluston osalta. Epäonnistuminen ilmastotavoitteissa vaikuttaa lainaehtojen täyttämiseen.	L
Energia		Mahdollisuus	oma toiminta	Regulaatio ja asiakkaiden vahvistuvatilmastotavoitteet luovat mahdollisuuksiaenergiatehokkuusratkaisuille.	LKP
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä	Itse luokiteltu osa-aihe: Yhtiöntarjoamat luontopalvelut jakiertotalous	Mahdollinen positiivinen vaikutus	oma toiminta, arvoketjunloppupää	Palvelutarjoomaan sisältyy pilaantuneiden maidenkunnostusta, niityttämistä ja vieraslajien poistoa,joilla vaikutetaan myönteisesti ekosysteemien tilaan.Kierrätys edistää luonnonvarojen kestävää käyttöäja näin ollen vähentää ekosysteemipalveluihin kohdistuvaa painetta.	L
Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä	Itse luokiteltu osa-aihe: Yhtiöntarjoamat luontopalvelut ja kiertotalous	Mahdollisuus	oma toiminta	Siirtymään ja regulaatioon kohdentuvat liiketoimintamahdollisuudet liittyen ympäristörakentamiseenja asiakkaille toteutettaviin ennallistamishankkeisiin	L

E Ympäristö

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus	Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)
E5 Kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset	Todellinen positiivinen vaikutus	arvoketjun alkupää	Asiakkaita ohjataan jätteiden erilliskeräyksessä, jottamateriaalit saadaan käsiteltyä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mikä vähentää koko arvoketjunriippuvuutta fossiilisista ja primaarisista raaka-aineista.	L
Resurssien sisäänvirtaukset	Mahdollisuus	oma toiminta	Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-ainetavoitteet luovat mahdollisuuksia asiakkuuksien kehittämiselle ja asiantuntijapalveluille.	L
Resurssien ulosvirtaukset	Todellinen positiivinen vaikutus	arvoketjun loppupää	Materiaalien kierrätys kumppaneiden kanssa uusientuotteiden ja pakkausten raaka-aineiksi.	L
Resurssien ulosvirtaukset	Mahdollisuus	oma toiminta	Regulaatiosta tulevat kierrätys- ja kierrätysraaka-ainetavoitteet luovat mahdollisuuksia materiaalien käsittelylle ja kierrätyksen kehittämiselle.	L
Jätteet	Todellinen negatiivinen vaikutus	läpi arvoketjun	Energia-, seka- ja loppusijoitukseen menevän jätteenmäärä.	L

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet	Osa-osa-aiheet	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus	Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)
S1 Oma Henkilöstö
Työolot	Työllisyysturva	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Vakituisten työntekijöiden suhteellinen osuus korkea	LKP
Työolot	Työaika	Todellinen negatiivinen vaikutus	oma toiminta	Osa-aikatyön määrä joissain työtehtävissä	LKP
Työolot	Riittävä palkkaus	Todellinen negatiivinen vaikutus	oma toiminta	Osa toimialoista matalapalkkasektoreilla	LKP
Työolot	Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- jaosallistumisoikeudet	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Yhdistymisenvapaus, luottamusmiesjärjestelmät	LKP
Työolot	Työmarkkinaosapuoltenvuoropuhelu	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Vuoropuhelukokousjärjestelmät sekä EWC-toimielin	LKP
Työolot	Työehtosopimusneuvottelu	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Lähes koko henkilööstö kuuluu työehtosopimustenpiiriin	LKP
Työolot	Terveys ja turvallisuus	Mahdollinen negatiivinen vaikutus	oma toiminta	Puutteet työterveyden ja turvallisuuden käytänteissävoisivat vaikuttaa työntekijöiden fyysiseen ja henkiseentyökykyyn.	LKP
Työolot	Terveys ja turvallisuus	Mahdollisuus	oma toiminta	Työturvallisuuteen panostaminen on olennaistaasiakkaille	LKP
Työolot	Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Käytäntönä joustavat työaikajärjestelyt jatyövuorosuunnittelu	LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläisetmahdollisuudet kaikille	Sukupuolten tasa-arvo ja samapalkka	Todellinen positiivinen, negatiivinen	oma toiminta	Tasa-arvo palkkauksessa kansallista keskiarvoakorkeampi	LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläisetmahdollisuudet kaikille	Koulutus ja taitojen kehittäminen	Todellinen positiivinen vaikutus	oma toiminta	Osaava työvoima ja monipuolinen koulutustarjonta	LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnäntorjumiseksi	Mahdollinen negatiivinen vaikutus	oma toiminta	Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnänesiintyminen toimialoilla, joissa työskentelee työntekijöitäuseista maista ja erilaisista kulttuureista.	LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	Monimuotoisuus	Todellinen positiivinen, negatiivinen	oma toiminta	Työyhteisö monikansallinen ja ikä- jakaumaltaantasainen	LKP
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot	Terveys ja turvallisuus	Mahdollinen negatiivinen	arvoketjun alku ja loppupää	Arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuusaliurakoinnissa ja vuokratyössä	LKP
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläisetmahdollisuudet kaikille	Toimenpiteet työpaikallaesiintyvän väkivallan ja häirinnäntorjumiseksi	Mahdollinen negatiivinen	arvoketjun alku ja loppupää	Mahdollinen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnänesiintyminen aliurakoinnissa ja vuokratyössä toimialoilla,joissa työskentelee työntekijöitä useista maista jaerilaisista kulttuureista.	LKP

S Yhteiskunta

Olennaiset kestävyysaiheet ja osa-aiheet	Osa-osa-aiheet	Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Sijainti arvoketjussa	Kuvaus	Aikahorisontti (Lyhyt, Keskipitkä, Pitkä)
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri		Todellinen positiivinen	läpi arvoketjun	Hyvä ja läpinäkyvä hallinto ja yritysetiikka	LKP
Lahjonta ja korruptio	Ehkäiseminen ja havaitseminen,ml koulutus.	Riski	oma toiminta, arvoketjunalkupää	Lahjontaan tai korruptioon osallistuminen	LKP

Muutokset IROt

ESRS osa-aihe/osa-osa-aihe	Vaikutus/ Taloudellinen vaikutus	Olennainen 2025, ei raportoitu 2024	2024 raportoitu, ei noussut olennaiseksi raportoitavaksi 2025
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut/ esim. maaperän sulkeminen	Mahdollisuus		x
S2 Työolot/ Työllisyysturva	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Työaika	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Riittävä palkkaus	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Työehtosopimusneuvottelu	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Työolot/ Työ- ja yksityiselämän tasapaino	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille/ Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi	Mahdollinen negatiivinen vaikutus	x
G Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x
G Suhteet tavaran ja palveluntoimittajiin	Mahdollinen negatiivinen vaikutus		x

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset

Yleiskuva tuloksista

Kaksoisolennaisuusanalyysissä tarkasteltiin erikseen jokaisen kestävyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-aiheen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Luotean liiketoimintaan. Lisäksi tarkasteltiin jokaisen kestävyysaiheen, osa-aiheen ja osa-osa-aiheeseen liittyviä Luotean liiketoiminnan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan asteikon ollessa 0–15.

Olennaisiksi kokonaisuuksiksi katsotaan kaikki ne osa- ja osaosa-aiheet, joiden lopputulos ylitti joko vaikutusten olennaisuuden tai taloudellisen olennaisuuden raja-arvon, joka oli kummankin osalta kahdeksan. Olennaisuuden raja-arvoa on kuvaajassa merkitty sinisellä taustavärillä. Kuvaajassa X- ja Y-akselilla huomioidaan kullekin ESRS:n mukaiselle kestävyysaiheelle annetut maksimipistearvot, vaikka ne muodostuisivat eri osa-aiheista.

ESRS:n mukaiselle kestävyysaiheelle vaikutusten arvioinnin keskiarvopisteytystä kuvaajassa ilmaistaan pisteen koolla. Tällöin voidaan tunnistaa, kuinka suuri osa kokonaisuuden osa- tai osaosa-aiheista on kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettu olennaisiksi. Esimerkiksi E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit on olennaiseksi tunnistettu kokonaisuus, mutta kokonaisuuden pisteytyksen keskiarvo on kohtuullisen pieni, eli vain muutama osaosa-aihe on tarkastelussa noussut olennaiseksi.

Värien selitykset

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11	Olennainen
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11	Olennainen
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11	Olennainen
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niidenkäsittelemät kestävyysseikat	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 15	Olennainen
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16	Olennainen
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16	Olennainen
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 17	Olennainen
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 17
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19	Olennainen
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutusstrategian ja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 20	Olennainen
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- jaarviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardientiedonantovaatimukset	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 23	Olennainen

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
ESRS E1 Ilmastonmuutos
E1 ESRS 2 GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 16	Olennainen
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 48	Olennainen
E1 ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategianja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49	Olennainen
E1 ESRS 2 IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksientunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49	Olennainen
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 49	Olennainen
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 50	Olennainen
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 51	Olennainen
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Kestävyysraportti: ESRS E1 Ilmastonmuutos, s. 52	Olennainen
E1-7	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjenhillintähankkeet	Luotealla ei ole suunnitelmaa liittyen ilmastoyksiköiden ostamiseen vapaaehtoisilta markkinoilta,eikä Luotea omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan edistä kasvihuonekaasupäästöjen poistotai varastointihankkeita.	Epäolennainen
E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	Luotealla ei ole käytössä sisäistä hiilen hinnoittelumekanismia	Epäolennainen
E1-9	Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvienmahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta, eikä raportoi vuodelta 2025	Olennainen
ESRS E2 Pilaantuminen
E2 ESRS 2 IRO-1	Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksientunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	-	Epäolennainen
E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	-	Epäolennainen
E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	-	Epäolennainen
E2-4	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	-	Epäolennainen
E2-5	Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet	-	Epäolennainen
E2-6	Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiinliittyvät vaikutusmittari	-	Epäolennainen

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
	ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3 ESRS 2 IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten,riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
E3-1	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	-	Epäolennainen
E3-2	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	-	Epäolennainen
E3-3	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	-	Epäolennainen
E3-4	Vedenkulutus	-	Epäolennainen
E3-5	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	-	Epäolennainen
	ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden jaekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58	Olennainen
E4 ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niidenvuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58	Olennainen
E4 ESRS 2 IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaistenvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
E4-2	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvättoimintaperiaatteet	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58	Olennainen
E4-3	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvättoimet ja resurssit	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 58	Olennainen
E4-4	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 59	Olennainen
E4-5	Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiinliittyvät vaikutusmittari	Kestävyysraportti: ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, s. 59	Olennainen
E4-6	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta,eikä raportoi vuodelta 2025	Olennainen
	ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5 ESRS 2 IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvienolennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisja arviointiprosesseist	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60	Olennainen
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 60	Olennainen
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61	Olennainen
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61	Olennainen
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	Kestävyysraportti: ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, s. 61	Olennainen
E5-6	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien jamahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta,eikä raportoi vuodelta 2025	Olennainen

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
ESRS S1 Oma työvoima
S1. ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19	Olennainen
S1. ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niidenvuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63	Olennainen
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 63	Olennainen
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidänedustajiensa kanssa	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64	Olennainen
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöillehuolenaiheiden esiin tuomiseksi	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 64	Olennainen
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen jatoimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 65	Olennainen
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteistenvaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67	Olennainen
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 67	Olennainen
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöidenominaisuudet	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 68	Olennainen
S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69	Olennainen
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69	Olennainen
S1-10	Riittävä palkka	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69	Olennainen
S1-11	Sosiaalinen suojelu	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69	Olennainen
S1-12	Vammaiset henkilöt	-	Epäolennainen
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 69	Olennainen
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 70	Olennainen
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72	Olennainen
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72	Olennainen
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Kestävyysraportti: ESRS S1 Oma työvoima, s. 72	Olennainen

ainen

ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen
ainen

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
ESRS S2 Arvoketjun työntekijät
S2 ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 19	Olennainen
S2 ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian jaliiketoimintamallin kanssa	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 73	Olennainen
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 73	Olennainen
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74	Olennainen
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöillehuolenaiheiden esiin tuomiseksi	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74	Olennainen
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen jalähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksija olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 74	Olennainen
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen jaolennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Kestävyysraportti: ESRS S2 Arvoketjun työntekijät, s. 75	Olennainen
	ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	-	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	-	Epäolennainen
S3-1	Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	-	Epäolennainen
S3-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevienyhteisöjen kanssa	-	Epäolennainen
S3-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena olevilleyhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	-	Epäolennainen
S3-4	Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiinryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvienolennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksisekä kyseisten toimien tehokkuus	-	Epäolennainen
S3-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseenja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	-	Epäolennainen

Tiedonantovaatimus		Kohta/sisällytetty viittaus ja sivunumero	Olennainen /Epäolennainen
	ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS 2 SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	-	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategianja liiketoimintamallin kanssa	-	Epäolennainen
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	-	Epäolennainen
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	-	Epäolennainen
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjillehuolenaiheiden esiin tuomiseksi	-	Epäolennainen
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminenja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiinkohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksienhyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	-	Epäolennainen
S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen jaolennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	-	Epäolennainen
	ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1 ESRS GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 11	Olennainen
G1 ESRS IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- jaarviointiprosesseista	Kestävyysraportti: ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21	Olennainen
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 76	Olennainen
G1-2	Suhteet toimittajiin	-	Epäolennainen
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 78	Olennainen
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	Kestävyysraportti: ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 78	Olennainen
G1-5	Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta	-	Epäolennainen
G1-6	Maksukäytännöt	-	Epäolennainen

Seuraava taulukko sisältää kaikki ESRS 2:n liitteessä B luetellut muut EU-lainsäädännöstä johdetut datapisteet. Taulukosta näkee, mistä raportistamme datapisteet löytyvät ja mitkä datapisteet on arvioitu epäolennaiseksi kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella. Jos Luotealla ei vielä ole tietoja liittyen tiettyyn tietopisteeseen, se on merkitty viivalla (-).

Muuhun lainsäädäntöön perustuva tietojen antaminen

					Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kestävyystiedot	Sijainti ja sivu	SFDR	Pilari 3	Vertailuarvoasetus	EU:n ilmastolaki
ESRS 2 GOV-1	21 (d)	Hallituksen sukupuolijakauma	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11	x		x
ESRS 2 GOV-1	21 (e)	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli, s. 11			x
ESRS 2 GOV-4	30	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista, s. 16	x
ESRS 2 SBM-1	40 (d) i	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvääntoimintaan	Epäolennainen	x	x	x
ESRS 2 SBM-1	40 (d) ii	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	Epäolennainen	x		x
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iii	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	Epäolennainen	x		x
ESRS 2 SBM-1	40 (d) iv	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan	Epäolennainen			x
ESRS E1-1	14	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, s. 48				x
ESRS E1-1	16 (g)	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset	Epäolennainen		x	x
ESRS E1-4	34	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvättavoitteet, s. 50	x	x	x
ESRS E1-5	38	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutuseriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51	x
ESRS E1-5	37	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51	x
ESRS E1-5	40–43	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, s. 51	x
ESRS E1-6	44	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- jascope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt jakokonaispäästöt, s. 52	x	x	x

					Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kestävyystiedot	Sijainti ja sivu	SFDR	Pilari 3	Vertailuarvoasetus	EU:n ilmastolaki
ESRS E1-6	53–55	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt jakokonaispäästöt, s. 52	x	x	x
ESRS E1-7	56	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset	Epäolennainen				x
ESRS E1-9	66	Vertailuportfolion alttius ilmastoon liittyville fyysisilleriskeille	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta			x
ESRS E1-9	66 (a); 66 (c)	Rahamäärien erittely akuuttien ja kroonisten fyysisienriskien mukaan; Merkittävien omaisuuserien sijaintimerkittävien fyysisien riskien alueilla	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta		x
ESRS E1-9	67 (c)	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta		x
ESRS E1-9	69	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminenportfoliossa	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta			x
ESRS E2-4	28	Ilmaan, veteen ja maaperään päästettyjenE-PRTR-asetuksen liitteessä II lueteltujen saasteiden määrä	Epäolennainen	x
ESRS E3-1	9	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Epäolennainen	x
ESRS E3-1	13	Kohdennetut toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
ESRS E3-1	14	Merien ja valtamerten kestävyys	Epäolennainen	x
ESRS E3-4	28 (c)	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	Epäolennainen	x
ESRS E3-4	29	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnannettoliikevaihtoon suhteutettuna	Epäolennainen	x
ESRS 2 SBM-3 – E4	16 (a)	Luettelo oman toiminnan kannalta oleinnaisista toimipaikoista	Epäolennainen	x
ESRS 2 SBM-3 – E4	16 (b)	Vaikutuksen kohteena olevien biologisen monimuotoisuudenkannalta herkät alueet	Epäolennainen	x
ESRS 2 SBM-3 – E4	16 (c)	Uhanalaisiin lajeihin vaikuttava toiminta	Epäolennainen	x
ESRS E4-2	24 (b)	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöttai toimintaperiaatteet	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihinliittyvät toimintaperiaatteet, s. 58	x
ESRS E4-2	24 (c)	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihinliittyvät toimintaperiaatteet, s. 58	x

					Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kestävyystiedot	Sijainti ja sivu	SFDR	Pilari 3	Vertailuarvoasetus	EU:n ilmastolaki
ESRS E4-2	24 (d)	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihinliittyvät toimintaperiaatteet, s. 58	x
ESRS E5-5	37 (d)	Kierrättämätön jäte	E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 59	x
ESRS E5-5	39	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	E5-5 – Resurssien ulosvirtaus, s. 59	x
ESRS 2 SBM-3 – S1	14 (f)	Pakkotyötapausten riski	S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoimintamallin kannalta, s. 63	x
ESRS 2 SBM-3 – S1	14 (g)	Lapsityövoimatapausten riski	S1 SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategianja liiketoimintamallin kannalta, s. 63	x
ESRS S1-1	20	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63	x
ESRS S1-1	21	Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista, s. 16			x
ESRS S1-1	22	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit jatoimenpiteet	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63	x
ESRS S1-1	23	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet taihallintajärjestelmä	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet, s. 63	x
ESRS S1-3	32 (c)	Epäkohtien tai valitusten käsittelymekanismit	S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen jaoman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen, s. 64	x
ESRS S1-14	88 (b) & (c)	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmienlukumäärä ja osuus	S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit, s. 70	x		x
ESRS S1-14	88 (e)	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten taisairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	Luotea hyödyntää siirtymäsäännöstä vaadittujen tietojen osalta	x
ESRS S1-16	97 (a)	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero jakokonaisansiot), s. 72	x		x
ESRS S1-16	97 (b)	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkkiosuhde	S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero jakokonaisansiot), s. 72	x
ESRS S1-17	103 (a)	Syrjintätapaukset	S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset, s. 72	x
ESRS S1-17	104 (a)	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamattajättäminen	Epäolennainen	x		x
ESRS 2 SBM-3 – S2	11 (b)	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riskiarvoketjussa	S2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niidenvuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, s. 73	x

					Viittaus muuhun EU-lainsäädäntöön
Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kestävyystiedot	Sijainti ja sivu	SFDR	Pilari 3	Vertailuarvoasetus	EU:n ilmastolaki
ESRS S2-1	17	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvättoimintaperiaatteet, s. 73	x
ESRS S2-1	18	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvättoimintaperiaatteet, s. 73	x
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämi
ESRS S2-1	19	nen	Epäolennainen	x		x
ESRS S2-1	19	Kansainvälisen työjärjestö ILO:n kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista, s. 16			x
ESRS S2-4	36	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS S3-1	16	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Epäolennainen	x
ESRS S3-1	17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, kansainvälisen työjärjestö ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Epäolennainen	x		x
ESRS S3-4	36	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS S4-1	16	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Epäolennainen	x
		Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättämi
ESRS S4-1	17	nen	Epäolennainen	x		x
ESRS S4-4	35	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Epäolennainen	x
ESRS G1-1	10 (b)	Korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaisetkorruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat periaatteet	Epäolennainen	x
ESRS G1-1	10 (d)	Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat periaatteet	Epäolennainen	x
ESRS G1-4	24 (a)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakienrikkomisesta määrätyt sakot	G1-4 – Korruptio ja lahjonta, s. 78	x		x
ESRS G1-4	24 (b)	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, s. 78	x

Luotea julkaisee tässä osiossa EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän (EU taksonomia) mukaiset tiedot ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Tiedot perustuvat Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus). Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta.

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, kiertotalous, ympäristön pilaantuminen, sekä biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Luotea raportoi tilikaudelta 2025 taksonomian mukaiset (taxonomy alignment), taksonomiakelpoiset (taxonomy eligiblity) ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liiketoiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Yhtiön EU taksonomia raportointi kattaa kaikki Luotean konserniyritykset, jotka on esitetty tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätöksessä. Luotean kiinteistöpalveluliiketoiminnalla viitatataan jatkuviin toimintoihin ja kiertotalousliiketoiminnalla lopetettuihin toimintoihin. Yhtiön taksonomiaraportoinnissa ei hyödynnetä Euroopan Komission Omnibus-paketin tuomia helpotuksia.

Taksonomian mukaisuudessa raportoidaan, miltä osin kyseinen liiketoiminta tukee ympäristötavoitteita. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta merkittävää haittaa (does not significantly harm, DNSH) muille. Lisäksi toiminnan on täytettävä vähimmäistason suojatoimia koskevat kriteerit (minimum safeguards).

Luotean tarkastelu

Luotea on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän ilmastosäädöksen ja delegoidun ympäristösäädöksen sekä tällä hetkellä saatavilla olevien Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella.

Taksonomiakelpoisuutta on arvioitu Euroopan komission delegoiduissa asetuksissa esitettyjen taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen NACE-koodien perusteella. Taksonomiaan liittyvä arviointi on tehty liiketoiminnasta syntyneestä liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen siirtymiseen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Luotealla ei ole ydinenergiaan tai fossiilisiin maakaasuihin liittyvää toimintaa.

Taksonomiaa koskevat taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat talous- ja toiminnanohjausjärjestelmistä saatuihin lukuihin. Laskettaessa taksonomian mukaiseen ja taksonomiakelpoiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden osuutta liikevaihdosta, Luotea ottaa huomioon tuotot palveluista ja tuotteista, joilla on selkeä yhteys tunnistettuihin taloudellisiin toimintoihin. Vuoden 2025 taksonomia raportoinnissa liikevaihto koostuu kiinteistöpalveluliiketoiminnan liikevaihdosta (tilinpäätöksen liitetieto 1.2) ja kiertotalousliiketoiminnan liikevaihdosta (tilinpäätöksen liitetieto 6). Pääomamenojen ja toimintamenojen osalta on tarkasteltu vuoden 2025 kirjauksia ja verrattu arviointikriteerien vastaavuutta kirjattuihin tietoihin. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Luotean taksonomia raportoinnissa pääomamenot koostuvat kiinteistöpalveluliiketoiminnan pääomamenoista (tilinpäätöksen liitetiedot 3.1, 3.3, ja 3.4) ja kiertotalousliiketoiminnan pääomamenoista (tilinpäätöksen liitetieto 6). Toimintamenot koostuvat kiinteistöpalvelu- ja kiertotalousliiketoiminnan aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät kaluston ja rakennusten huollon, korjauksen ja ylläpidon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta koskevissa arvioinneissa on huomioitu vain ne toiminta- ja pääomamenot, jotka vastaavat toimintaa koskevia teknisiä vaatimuksia. Luotealla ei ole erillisiä taksonomiaa koskevia

pääoma- tai toimintamenosuunnitelmia.

Luotea raportoi taksonomiasta konsernitasolla. Kunkin toimialan asiantuntijat ja liiketoimintojen edustajat ovat arvioineet, täyttävätkö taksonomiassa tunnistetut taloudelliset toiminnot taksonomian mukaisuuden kriteerit. Arviointi perustuu tunnistettuihin taksonomia-asetuksessa kuvattuihin toimintakohtaisiin teknisiin arviointikriteereihin sekä DNSH-kriteereihin. Luotean ilmastoriskit on kuvattu kohdassa E1 SBM-3, s. 49.

Luotean kiertotalousliiketoiminnan toiminta on reguloitua ja edellyttää erillisiä ympäristölupia, joissa määritetään ympäristövaatimukset veden, maaperän pilaantumisen ja luonnon osalta. Pyrimme noudattamaan kaikkia toimintaamme koskevia ympäristövaatimuksia. Menettelytapoja on kuvattu tarkemmin kohdassa E4-2, s. 58.

Luotealla on käytössä johtamisjärjestelmä, joka kattaa kaikki Luotean palvelut sertifikaattien ISO 9001, ISO 14001, ja ISO 45001 osalta. EHSQ-johtamismalli varmistaa, että Luotean toiminnot noudattavat lupaehtoja ja näitä tarkkaillaan ja raportoidaan säännöllisesti. Lisäksi Luotea pyrkii hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia koulutusten ja teknisten ratkaisujen avulla. Teknisiä arviointikriteerejä on tarkasteltu rinnakkain, jotta raportointi on mahdollisimman yhtenäinen ja vältetään kaksoislaskenta.

Vähimmäistason suojavaatimukset

Teknisten kriteerien lisäksi taksonomia-asetuksessa säädetään vähimmäistason suojatoimista, jotka käsittelevät työelämä- ja ihmisoikeuksia, korruption ja lahjonnan ehkäisyä, oikeudenmukaista kilpailua ja verotusta. Luotealla vähimmäistason suojatoimia on arvioitu konsernitasolla.

EU taksonomia

periaatteita ja noudattaa OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitettujen toimintaohjeiden kuutta vaihetta. Luotean ihmisoikeusvaikutuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 16.

Korruption ja lahjonnan ehkäisyssä Luotealla noudatetaan kansallisia lakeja ja sopimuksia. Nämä periaatteet on viety myös erilliseen korruption ja lahjonnan vastaiseen politiikkaan, joka selkeästi kieltää lahjonnan, lahjojen vastaanottamisen ja antamisen, sekä muut epäeettiset toimet. Luotean ohjeistus lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamiselle on julkinen ja löydettävissä yrityksen verkkosivuilta sekä intranetistä. Korruption ja lahjonnan ehkäisyä on käsitelty tarkemmin kohdassa G1-3, s. 78.

Verotusta koskevat pääperiaatteet on kuvattu Luotean veropolitiikassa, jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt. Politiikka kattaa Luotean kaikki toimialat kaikissa toimintamaissa ja koskee koko henkilöstöä. Verojen maksamisessa, keräämisessä, tilittämisessä ja raportoinnissa Luotea noudattaa paikallista lainsäädäntöä. Keskeinen periaate on laadukas ja oikea-aikainen veroilmoitusten ja muiden lakisääteisten viranomaisraporttien raportointi.

Luotea maksaa ja tilittää verot toimintamaihinsa, joissa sen liiketoiminta luo arvoa, eikä siirrä luotua arvoa matalan verotuksen maihin. Konsernin sisäisten transaktioiden hinnoittelussa noudatetaan voimassa olevaa siirtohinnoittelulainsäädäntöä sekä siihen vaikuttavia OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja verohallinnon suosituksia. Kaikki Luotean investointi- ja sijoittautumispäätökset tehdään liiketoiminnan tarpeisiin perustuen. Verovaikutukset selvitetään ja huomioidaan osana päätöksentekoprosessia ja liiketoimintoja ja konsernirakenteita käsitellään niiden taloudellisen sisällön perusteella. Luotea ei osallistu vain verotuksellisista syistä tehtyihin järjestelyihin ilman liiketaloudellista substanssia.

Luotea toimii Suomessa ja Ruotsissa, kannattaa reilua kilpailua sekä noudattaa kaikessa liiketoiminnassaan hyvää liiketoimintatapaa ja kilpailuoikeudellisia sääntöjä. Kaikki liiketoimet, joissa Luotea on osallisena, ovat rakenteeltaan läpinäkyviä ja taloudellisesti perusteltuja. Luotea noudattaa yrityskauppaprosesseissaan kilpailulainsäädäntöä, suorittaa due diligence -tarkastuksen kohteista ja tekee lainsäädännön mukaiset ilmoitukset kilpailuviranomaisille.

Luotean eettiset periaatteet sisältävät perussäännöt kilpailuoikeuden ja lainsäädännön noudattamisesta. Lisäksi Luotealla on kilpailuoikeuskoulutus henkilöstölle, joiden työnkuvan osalta on tunnistettu tarve täsmentävälle koulutukselle. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tunnistamaan sellaiset tilanteet, jotka voivat olla kyseenalaisia tai kiellettyjä kilpailuoikeudellisten sääntöjen näkökulmasta sekä antaa tarkemmat ohjeet miten menetellä eri tilanteissa.

Luotealla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit verotusta, korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia ja korruptiota koskevat vaatimukset on huomioitu omina periaatteinaan, sisällytetty eettisiin periaatteisiin ja koulutuksiin, sekä huomioitu yhtiön hankintaprosesseissa ja -ohjeissa. Konsernitason politiikat koskevat kaikkia Luotean liiketoimintoja Suomessa ja Ruotsissa.

Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot

Luotean kiertotalousliiketoimintaan kuuluu taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa jätteiden keräys ja kuljetus, materiaalien talteenotto tavanomaisesta jätteestä, vaarallisen jätteen käsittely, jäteveden keruu ja käsittely, käytettyjen tavaroiden myynti, sekä ympäristörakentamisen palvelut koskien pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostamista. Nämä kiertotalousliiketoiminnat käsittävät ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toiminnot 5.5 (Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikalla lajitelluissa jakeissa) ja 5.9 (Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä). Siirtymän kiertotalouteen, jätteen ehkäisyyn ja kierrätykseen liittyvät toiminnot 2.3 (Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.7 (Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto) ja 5.4 (Käytettyjen tavaroiden myynti). Saasteiden ehkäisyyn ja kontrollointiin liittyvän toiminnot 2.1 (Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus); 2.2 (Vaarallisen jätteen käsittely) ja 2.4 (Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen) sekä veden ja merellisten resurssien kestävää käyttöä koskevan toiminnon 2.2 (Yhdyskuntajätevesien käsittely).

Luotean kiinteistöpalvelutoimialojen liiketoimintaan Suomessa ja Ruotsissa kuuluu taksonomiakelpoisten ja -mukaisten toimintojen osalta muun muassa energiatehokkuuslaitteiden ja uusiutuvan energiateknologian asennus, huolto ja korjaus sekä rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen, säätämiseen ja hallintaan tarkoitettujen välineiden ja laitteiden asennus, huolto ja korjaus. Lisäksi liiketoimintaan kuuluu rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät asiantuntijapalvelut. Taksonomiaraportoinnissa on huomioitu ilmastonmuutokseen liittyvät toiminnot 7.3 (Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus); 7.4 (Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa); 7.5 (Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus); 7.6 (Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus) ja 9.3 (Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut).

Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu)

Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Luotealla ei ole täydentävässä delegoidussa ilmastosäädöksessä kuvattuja ydinvoimaan tai maakaasuihin liittyviä luokitusjärjestelmäkelpoisia eikä luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja. Näin ollen Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on esitetty oikealla, ja lomakkeet 2–5 on jätetty esittämättä.

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavatenergiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parastakäytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöätai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaanliittyviä vastuita.	Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa,tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköätuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitostenrakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Liikevaihto jatkuvat toiminnot

Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat		Koodi Liikevaihto	Osuusliikevaihdosta,vuosi N	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Vähimmäistasonsuojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuusliikevaihdosta,vuosi N-1	Luokkamahdollistavatoiminta	Luokkasiirtymätoiminta
		(MEUR)	(%)	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E	K; E	K; E	K; E	K; E;	K; E	K; E	(%)	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	15,0	4,3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,6 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4		0,2	0,05 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,03 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnas-sa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	5,9	1,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,5 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6		1,4	0,4 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,3 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM 9.3	7,0	2,0 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,8 %	M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmänmukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		29,5	8,5 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	6,2 %
Josta mahdollistavat toiminnat		29,5	8,5 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	6,2 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	7,1	2,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								2,1 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4		3,5	1,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,7 %
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus CCM 7.6		0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM 9.3	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		10,7	3,1 %	3,1 %													2,9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatuliikevaihto (A.1+A.2)		40,2	11,6 %	11,6 %													9,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		305,7	88,4 %
YHTEENSÄ (A+B)		346,0	100 %

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous. A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta

Pääomamenot jatkuvat toiminnot

Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot	Osuuspääomamenoista,vuosi N	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantuminen	Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Vähimmäistasonsuojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten(A.2.) osuuspääomamenoista, vuosi N-1	Luokkamahdollistavatoiminta	Luokkasiirtymätoiminta
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT		(MEUR)	(%)	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E	K; E	K; E	K; E	K; E;	K; E	K; E	(%)	M	T

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnatEnergiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,6	5,3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	4,6 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM 7.4	0,1	1,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,0 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä javalvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,2	2,0 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,5 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,huolto ja korjaus	CCM 7.6	0,1	0,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,6 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM 9.3	0,4	3,2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	3,8 %	M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		1,4	12,3 %	12,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	12,6 %
Josta mahdollistavat toiminnat		1,4	12,3 %	12,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	12,6 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,6	5,6 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								5,8 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM 7.4	0,1	1,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,0 %
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä javalvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huoltoja korjaus	CCM 7.6	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelutLuokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta	CCM 9.3	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen pääomamenot (A.2)		0,8	6,6 %	6,6 %	0,0 %	0,00 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								6,8 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot(A.1+A.2)		2,2	18,9 %	18,9 %	0,0 %	0,00 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								19,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		9,3	81,1 %
YHTEENSÄ		11,5	100 %

Koodi: CCM = Ilmastonmuutoksen hillintä, WTR = Vesivarat ja merten luonnovarat, PPC = Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen, CE = Kiertotalous. A.1: K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta, E/S – Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta A.2: KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta

Toimintamenot jatkuvat toiminnot

Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Toimintamenot(MEUR)	Osuustoimintamenoista,vuosi N(%)	IlmastonmuutoksenhillintäK; E; E/S	IlmastonmuutokseensopeutuminenK; E; E/S	VesiK; E; E/S	YmpäristönpilaantumiK; E; E/S	nen KiertotalousK; E; E/S	BiologinenmonimuotoisuusK; E; E/S	IlmastonmuutoksenhillintäK; E	IlmastonmuutokseensopeutuminenK; E	VesiK; E	YmpäristönpilaantumiK; E	nen KiertotalousK; E;	BiologinenmonimuotoisuusK; E	VähimmäistasonsuojatoimetK; E	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten(A.2.) osuus toimintamenoista,vuosi N-1(%)	LuokkamahdollistavatoimintaM	LuokkasiirtymätoimintaT
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,4	5,5 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	3,7 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4		0,1	0,9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,7 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnas-sa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.5	0,2	3,4 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,4 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus,huolto ja korjaus	CCM 7.6	0,05	0,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,5 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM 9.3	0,3	3,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	3,1 %	M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		1,0	14,2 %	14,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	10,5 %
Josta mahdollistavat toiminnat		1,0	14,2 %	14,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	10,5 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	0,4	5,7 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								4,7 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa CCM 7.4		0,1	0,8 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,7 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen toimintamenot (A.2)		0,5	6,6 %	6,6 %	0,0 %	0,00 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								5,3 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		1,5	20,7 %	20,7 %	0,0 %	0,00 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								15,9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		5,6	79,3 %
YHTEENSÄ		7,1	100 %

Vuosikertomus 2025

Liikevaihto jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat		Koodi Liikevaihto	Osuusliikevaihdosta,vuosi N	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantuminen	Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Vähimmäistasonsuojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuusliikevaihdosta,vuosi N-1	Luokkamahdollistavatoiminta	Luokkasiirtymätoiminta
		(MEUR)	(%)	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E	K; E	K; E	K; E	K; E;	K; E	K; E	(%)	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	15,0	1,9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,2 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM7.4	0,2	0,0 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,0 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävienvälineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.5	5,9	0,8 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,7 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM7.6	1,4	0,2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,1 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM9.3	7,0	0,9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,8 %	M
"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikallalajitelluissa jakeissa"	CCM5.5	12,2	1,6 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,5 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	1,8	0,2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,3 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	25,9	3,4 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	4,3 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	10,7	1,4 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,5 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE5.4	16,0	2,1 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,2 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	PPC2.1	22,4	2,9 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,7 %
Vaarallisen jätteen käsittely	PPC2.2	4,7	0,6 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,6 %
Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen	PPC2.4	3,4	0,4 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,4 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmänmukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		126,5	16,4 %	5,6 %	0,0 %	0,0 %	4,0 %	6,8 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	15,3 %
Josta mahdollistavat toiminnat		29,5	3,8 %	3,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	2,8 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL			KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL		KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	7,1	0,9 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,0 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM7.4	3,5	0,5 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,3 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	0,4	0,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,1 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	9,0	1,2 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,3 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	8,2	1,1 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,0 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	PPC2.1	1,7	0,2 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		29,9	3,9 %	1,4 %	0,0 %	0,0 %	0,2 %	2,2 %	0,0 %								3,9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatuliikevaihto (A.1+A.2)		156,4	20,3 %	7,1 %	0,0 %	0,00 %	4,2 %	9,0 %	0,0 %								19,2 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		613,9	79,7 %
YHTEENSÄ (A+B)		770,3	100 %

Pääomamenot jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Pääomamenot	Osuuspääomamenoista,vuosi N	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantumi	nen Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Vähimmäistasonsuojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten(A.2.) osuuspääomamenoista, vuosi N-1	Luokkamahdollistavatoiminta	Luokkasiirtymätoiminta
		(MEUR)	(%)	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E	K; E	K; E	K; E	K; E;	K; E	K; E	(%)	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	0,6	0,9 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,7 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM7.4	0,1	0,2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,2 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassakäytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.5	0,2	0,3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,4 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huolto ja korjaus	CCM7.6	0,1	0,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,1 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM9.3	0,4	0,5 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,6 %	M
"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikallalajitelluissa jakeissa"	CCM5.5	0,2	0,3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	3,0 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	0,7	1,0 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,4 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	2,2	3,2 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	6,3 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	0,9	1,3 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,2 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE5.4	1,3	2,0 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,7 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	PPC2.1	2,0	2,9 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	3,7 %
Vaarallisen jätteen käsittely	PPC2.2	0,2	0,3 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,7 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		9,0	13,2 %	3,4 %	0,0 %	0,0 %	3,3 %	6,5 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	20,9 %
Josta mahdollistavat toiminnat		1,4	2,1 %	2,1 %	0,0 %	0,0 %	3,3 %	6,5 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	1,8 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL			KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	0,6	0,9 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,8 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjaus rakennuksissa	CCM7.4	0,1	0,2 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,1 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	0,2	0,2 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,4 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	0,8	1,1 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,9 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	0,7	1,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,4 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetusLuokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannaltakestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen pääomamenot (A.2)	PPC2.1	0,12,5	0,2 %3,7 %	E/KEL1,4 %	E/KEL0,0 %	E/KEL0,0 %	KEL0,2 %	E/KEL2,1 %	E/KEL0,0 %								0,3 %5,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		11,5	16,9 %	4,7 %	0,0 %	0,00 %	3,5 %	8,7 %	0,0 %								25,8 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		56,5	83,1 %
YHTEENSÄ		68,0	100 %

Toimintamenot jatkuvat ja lopetetut toiminnot yhteensä

													"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
Tilikausi N			2025				Merkittävän edistämisen kriteerit						(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Toimintamenot	Osuustoimintamenoista,vuosi N	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantuminen	Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Ilmastonmuutoksenhillintä	Ilmastonmuutokseensopeutuminen	Vesi	Ympäristönpilaantuminen	Kiertotalous	Biologinenmonimuotoisuus	Vähimmäistasonsuojatoimet	Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tailuokitusjärjestelmäkelpoisten(A.2.) osuus toimintamenoista,vuosi N-1	Luokkamahdollistavatoiminta	Luokkasiirtymätoiminta

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT		(MEUR)	(%)	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E	K; E	K; E	K; E	K; E;	K; E	K; E	(%)	M	T
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	0,4	1,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,9 %	M
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjausrakennuksissa	CCM7.4	0,1	0,2 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,2 %	M
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamisessa, säätelyssä javalvonnassa käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.5	0,2	0,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,6 %	M
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian asennus, huoltoja korjaus	CCM7.6	0,1	0,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,1 %	M
Rakennusten energiatehokkuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut	CCM9.3	0,3	0,7 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,8 %	M
"Vaarattoman jätteen keräys ja kuljetus syntypaikallalajitelluissa jakeissa"	CCM5.5	0,8	2,3 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,1 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	0,0	0,1 %	K	E/S	E/S	E/S	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,1 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	1,9	5,3 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	6,7 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	0,8	2,2 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	2,3 %
Käytettyjen tavaroiden myynti	CE5.4	1,2	3,3 %	E/S	E/S	E/S	E/S	K	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,8 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	PPC2.1	0,7	2,1 %	E/S	E/S	E/S	K	E/S	E/S	K	K	K	K	K	K	K	1,9 %
Vaarallisen jätteen käsittelyPilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen	PPC2.2PPC2.4	0,20,0	0,4 %0,1 %	E/SE/S	E/SE/S	E/SE/S	KK	E/SE/S	E/SE/S	KK	KK	KK	KK	KK	KK	KK	0,4 %0,1 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmänmukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		6,6	18,6 %	5,2 %	0,0 %	0,0 %	2,6 %	10,8 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	18,1 %
Josta mahdollistavat toiminnat		1,0	2,8 %	2,8 %	0,0 %	0,0 %	3,3 %	6,5 %	0,0 %	K	K	K	K	K	K	K	2,6 %	M
Josta siirtymätoiminnat		0,0	0,0 %	0,0 %						K	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
				KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL	KEL; E/KEL
Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM7.3	0,4	1,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,1 %
Sähköajoneuvojen latausasemien asennus, huolto ja korjausrakennuksissa	CCM7.4	0,1	0,2 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Materiaalin talteenotto tavanomaisesta jätteestä	CCM5.9	0,0	0,01 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE2.3	0,7	1,8 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								2,0 %
Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto	CE2.7	0,6	1,7 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,5 %
Vaarallisen jätteen keräys ja kuljetusLuokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannaltakestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)toimintojen toimintamenot (A.2)	PPC2.1	0,11,8	0,2 %5,0 %	E/KEL1,3 %	E/KEL0,0 %	E/KEL0,0 %	KEL0,2 %	E/KEL3,5 %	E/KEL0,0 %								0,1 %5,1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot(A.1+A.2)		8,4	23,6 %	6,5 %	0,0 %	0,00 %	2,8 %	14,3 %	0,0 %								23,1 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		27,1	76,4 %
YHTEENSÄ		35,5	100 %

E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Ilmastotavoitteet ovat osa Luotean strategisia tavoitteita. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa nettonolla oman toiminnan ja koko toimitusketjun osalta vuoteen 2045 mennessä. Luotea on myös sitoutunut irtaantumaan fossiilisista polttoaineista pitkällä aikavälillä. Luotean ilmastotavoitteet kuvataan tarkemmin kohdassa E1-4, s. 48.

Tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Luotea ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen vertailuarvojen ulkopuolelle.

2025 Luotean oman toiminnan (scope 1 ja 2) osuus kokonaispäästöistä oli 8 %, joista noin 98 % syntyi kuljetuksista (scope 1). Scope 2 -päästöjen osuus oli 2 % Luotean oman toiminnan päästöistä. Scope 2 -päästöihin sisältyvät kaikki Luotean kiinteistöjen sähkönkäytöstä sekä lämmitys- ja jäähdytysenergiasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Valtaosa, noin 92 %, Luotean kokonaispäästöistä syntyy arvoketjussa (scope 3).

Tavoitteiden saavuttamiseksi Luotea on laatinut erillisen ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman, jossa on arvioitu keskeiset toimenpiteet oman toiminnan ja toimitusketjun osalta vuoteen 2030. Siirtymäsuunnitelman keskiössä ovat yhtiön toimenpiteet liikenteen irtautumiseksi fossiilisesta hiilestä sekä käytetyn polttonesteen että kaluston osalta siten, että vuonna 2030 36 % yhtiön oman toiminnan käyttämästä liikenteen polttonesteestä olisi uusiutuvaa ja vastaavasti 20 % Luotean omasta kalustosta olisi vähäpäästöistä, kuten biokaasulla tai sähköllä toimivaa. Osittaisjakautuminen vaikuttaa huomattavasti yhtiön päästömääriin ja päästöjakaumaan scope 3 päästöjen osalta ja yhtiö tulee päivittämään siirtymäsuunnitelmansa vuonna 2026.

Oman toimintansa lisäksi Luotea pyrkii edistämään arvoketjua koskevia päästövähennystavoitteitaan tiivistämällä yhteistyötään arvoketjun kumppaneiden kanssa. Vuoden 2025 aikana Luotea on panostanut kuljetusalihankinnan ja koneurakoinnin päästötietojen keräämiseen toimittajiltaan. Luotean jatkuvat toiminnot tulevat arvioimaan vuonna 2026 keinoja vähentää toimitusketjussa syntyviä päästöjä.

Mahdollisten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisen ei arvioida aiheuttavan merkittävää siirtymäriskiä tai estävän päästövähennystavoitteiden saavuttamista oman toiminnan osalta, sillä käytössä olevan kaluston käyttövoimaa voidaan säätää käytön aikana, esimerkiksi korvaamalla fossiilinen energia uusiutuvalla energialla. Uusiutuvan energian saatavuuden odotetaan säilyvän hyvänä tulevaisuudessa.

Luotean ilmastotavoitteet ovat osa yhtiön liiketoiminnan strategisia tavoitteita. Tavoitteita tukeva tarkempi siirtymäsuunnitelma, jossa on tarkasteltu keskeisten omaan toimintaan kohdentuvien toimien tehokkuutta suhteessa päästötavoitteisiin sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia, on hyväksytty hallituksessa.

Suunnitelmassa on huomioitu ennakoidut pääoma- ja toimintamenot oman toiminnan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2030 loppuun mennessä. Pitkän aikavälin, vuoteen 2045 ulottuvat toimenpiteet eivät ole vielä riittävän yksiLuotea on suunnitellut vähentävänsä omasta toiminnasta syntyviä päästöjä noin 31 % vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelluista oman toiminnan päästövähennyksistä 70 % muodostuvat uusiutuvan energian käytön lisäämisestä ja 30% kaluston käyttövoimamuutoksista.

Arvoketjussa suunniteltujen päästövähennysten ajurit ovat kierrätysasteen kasvaminen ja alihankintalogistiikan päästövähennystoimet. Lisäksi scope 3 -päästöjen odotetaan vähenevän orgaanisesti muiden arvoketjussa tapahtuvien hiilestä irtautumisen toimien johdosta.

Yhtiön pitkän aikavälin nettonollatavoitteena on vähentää päästöjä 90 % vuoden 2022 tasosta, ja kompensoida niiden päästöjen osuus, joita ei voida omassa toiminnassa tai arvoketjussa

vähentää.

E1 Ilmastonmuutos

Luotean keskeiset hiilestä irtaantumisen keinot sekä niiden vaikutus Luotean lyhyen aikavälin tavoitteisiin

tCO2e

tyiskohtaisella tasolla puutteellisen läpinäkyvyyden vuoksi. Toimenpiteiden riittävyyttä ja niitä koskevaa rahoitussuunnitelmaa tullaan tarkastelemaan vuosittain osana Luotean investointipäätöksiä.

Luotean suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääomamenot liittyvät vähäpäästöisen kaluston suhteellisen osuuden kasvattamiseen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitellut toimet tulevat nostamaan Luotean vuotuisia pääomamenoja, mikä puolestaan tulee lisäämään Luotean tuloslaskelman poistoja. Kasvavien poistojen vastapainoksi Luotea ennakoi vähäpäästöisen kaluston pienentävän tuloslaskelman vuosittaisia kaluston käyttökuluja. Muun kuin vähäpäästöisen kaluston osalta Luotea tulee siirtymäsuunnitelman mukaan lisäämään merkittävästi uusiutuvien polttonesteiden käyttöä. Tämän toimenpiteen ennakoidaan kasvattavan Luotean tuloslaskelman vuosittaisia polttoainekuluja vuoteen 2030 mennessä. Luotean jatkuvien toimintojen kokonaisliikevaihto ja investointien ja poistojen erittely on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 1.1.

Yrityksen taloudellisen toiminnan mukauttaminen komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 säännöksiin keskittyy lähinnä kaluston uudistamiseen, jonka odotetaan vähentävän yrityksen yleistä ympäristövaikutusta. Vaikka kalustouudistus ei suoraan liity taksonomiassa määriteltyihin toimintoihin merkittävässä määrin, se tukee yrityksen pyrkimyksiä kohti kestävämpää toimintaa.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallien kanssa

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ilmastonmuutokseen liittyvät Luotealle olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuden parantamiseen. Luotean yhteisökohtaiset tiedonantovelvoitteet koskevat hiilikädenjälkeä sekä hiili-intensiteettiä (gCO2 /km), joka on myös yksi Luotean vuonna 2022 liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan vastuullisuustavoitteista. Joukkovelkakirjalaina siirtyi osittaisjakautumisessa Kiertotalousliiketoiminnoille.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat globaaleja ilmiöitä, joiden hillintä luo Luotean liiketoiminnalle sekä mahdollisuuksia että riskejä. Yhtiön positiiviset vaikutukset syntyvät liiketoimintojen tarjoamista energiatehokkuuspalveluista, jotka vähentävät asiakkaiden kulutetun energian määrää. Luotean lopetetut toiminnot tukevat vähähiiliseen kiertotalouteen siirtymistä, edistämällä materiaalien ja raaka-aineiden kierrätystä ja vähentämällä loppusijoitetun ja poltetun jätteen määrää. Luotean oman toiminnan kielteiset vaikutukset syntyvät muun muassa liikenteen päästöistä ja ostetuista tuotteista ja palveluista. Suurin osa Luotean päästöistä syntyy arvoketjussa.

Siirtymä vähäpäästöiseen kalustoon sekä uusiutuvan energian käytön merkittävä lisääminen ovat keskeisiä toimenpiteitä Luotean päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Näihin liittyvät myös Luotean olennaiset siirtymäriskit, jotka ovat viivästykset vähäpäästöisen ja sähkökäyttöisen raskaankaluston teknologisessa kehityksessä ja uusiutuvien polttoaineiden saatavuus ja hinta pitkällä aikavälillä.

Palveluiden positiivista ilmastovaikutusta mitataan hiilikädenjäljen avulla. Hiilikädenjälki kuvaa yritysten tietoisten valintojen ja ratkaisujen avulla vältettyjä päästöjä suhteessa aikeisempiin toimintatapoihin. Luotean hiilikädenjälki syntyy asiakkaille tuotettujen palvelujen, kuten energiatehokkuusratkaisujen ja materiaalikierrätyksen

kautta.

Liiketoimintoihin kohdistuvien ilmastonmuutoksen seurausten arviointi on integroitu Luotean strategiaprosessiin. Yhtiö on tarkastellut ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä lyhyellä viiden vuoden strategiakaudella että pitkällä aikavälillä vuoteen 2035 saakka. Resilienssianalyysi perustuu liiketoimintaympäristön epävarmuustekijöiden kvalitatiiviseen arviointiin, jossa on huomioitu markkina- ja toimintaympäristömuutokset ja niiden merkittävät taloudelliset vaikutukset. Viimeisin skenaariotarkastelu on tehty 2023.

Resilienssianalyysi kohdentui Luotean omaan toimintaan ja se huomioi siirtymäriskien osalta muutokset markkinoissa ja sääntelyssä sekä fysikaalisten riskien osalta mahdolliset säänvaihtelut Suomessa ja Ruotsissa. Analyysin taustalla on huomioitu Luotean omat ilmastotavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet, kuten Luotean logistiikan päästövähennystoimet sekä kalustoinvestoinnit ja materiaalien kierrätystä edistävät toimet.

Yhtiön resilienssianalyysissä on hyödynnetty kansainvälisen ilmastopaneelin skenaarioita, joissa ilmasto lämpenee 1,5 astetta, alle kaksi astetta ja neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä (RCP 2,6 ja RCP 6,0), joita on peilattu uusimman ilmastotutkimuksen tietoihin säänvaihteluista Suomessa. Tarkastelussa on myös hyödynnetty IEA:n (International Energy Agency) skenaariotarkasteluissa käytettyä taustadataa ja olettamuksia (APS, NZE2050 ja STEPS).

Arvioitavat skenaariot käsittivät toimintaympäristön, jossa lainsäädäntö ja toimenpiteet tukevat ja ohjaavat yrityksiä kohti nettonollan mukaisia tavoitteita. Toisessa ääripäässä oli toimintaympäristö, jossa muutos taantuu ja tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan hitaasti. Eri skenaarioissa ilmastonmuutoksen liiketoimintavaikutuksia tarkasteltiin sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja teknologiseen kehitykseen liittyvien toimialan muutostekijöiden kautta.

Resilienssianalyysin epävarmuustekijät liittyvät sääntely- ja markkinamuutoksiin. Nämä tekijät on otettu huomioon Luotean ilmastoa koskevan siirtymäsuunnitelman taustalla osana vähäpäästöisen kaluston investointien vaikutuksia arvioitaessa. Liiketoimintamallin muutosjoustavuus eri ilmastoskenaarioiden mukaisissa toimintaympäristöissä on vakaalla pohjalla. Viiteskenaariona toimi liiketoimintaympäristö, jossa vallitseva tila tukee 1,5 asteen ilmastopolkua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2023 strategiatyön yhteydessä Luotea kiristi ilmastotavoitteitaan siten, että yhtiön asetti nettonolla tavoitteen 2045 mennessä. Tarkastelu osoitti, että Luotean päivitetyt ilmastotavoitteet, toimenpiteet niiden edistämiseksi sekä toimitusketjulle osoitetut erilliset ilmastotavoitteet ovat linjassa skenaariotarkastelun havaintojen kanssa.

E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet

Luotean ilmastotavoitteita ohjataan yhtiön ympäristöpolitiikalla, joka oman toiminnan lisäksi kuvaa periaatteita arvoketjun osalta. Julkisesti Luotean verkkosivuilla esitetyn ympäristöpolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Luotean ympäristöpolitiikassa kuvataan ilmastonmuutoksen hillinnän, uusiutuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden edistämisen kannalta yhtiön olennaiset tavoitteet ja periaatteet. Luotea on sitoutunut nettonolla-tavoitteisiin vuoteen 2045 mennessä ja kannustaa myös kumppaneitaan asettamaan omat

ilmastotavoitteensa sekä vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Lisäksi omassa toiminnassa ja arvoketjussa syntyviä päästöjä vähennetään edistämällä uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Ympäristöpolitiikassa on huomioitu asiakasratkaisut, joilla Luotea edistää asiakkaidensa ilmastotavoitteita. Arvoketjun positiivinen ilmastovaikutus syntyy, kun yhtiön palveluiden avulla korvataan neitseellisiä raaka-aineita kierrätys- ja uusiutuvilla raaka-aineilla tai kun Luotea toteuttaa asiakkaiden energiatehokkuustoimenpiteitä. Samalla Luotean oma hiilikädenjälki kasvaa.

Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön yritysvastuusta vastaavalla johtajalla, joka valmistelee yhdessä Luotean asiantuntijoiden kanssa politiikan keskeiset periaatteet. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole osallistettu. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan. Toimitusketjua koskevat ilmastotavoitteet on huomioitu Luotean uusissa hankintasopimuksissa.

E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Luotean ilmastotavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautuvat yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille toteutettujen kiertotalous- ja energiatehokkuusratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Lisäksi ilmastotavoitteet ja niiden seuranta ovat yksi Luotean viestinnän avainteemoista, ja kokonaisuutta käsitellään säännöllisesti myös toimialojen sisäisissä henkilöstöinfoissa.

Toimenpiteet oman toiminnan päästöjen vähentämiseksi

Keskeiset oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian käyttöönottoon liittyvät toimet kohdentuvat vähäpäästöisten kaluston käyttöönottoon sekä kalustossa käytetyn uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Yhtiö panostaa myös kuljettajien ajotapa- ja kaluston käyttökoulutuksiin. Toimenpiteet tukevat Luotean pyrkimystä irtaantua fossiilisesta hiilestä niin lyhyellä (vuoteen 2030 mennessä) kuin pitkällä aikavälillä (vuoteen 2045 mennessä).

Luotean päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin vuoden 2025 aikana. Oman toiminnan päästöt ovat laskeneet 53 % (jatkuvat toiminnot 65 %) vuodesta 2018. Kalustouudistukset ja uusiutuvan polttoaineen merkittävä käytön kasvu vaikuttivat huomattavasti oman toiminnan scope 1 -päästöihin.

Vuonna 2025 tehtiin muun muassa seuraavia toimia oman toiminnan tavoitteiden edistämiseksi:

Kiertotalousliiketoiminnoissa ajotavanseurantalaitteisto oli asennettu 1345 ajoneuvoon vuoden 2025 lopussa.
Kiinteistöpalveluissa ajotavanseurantalaitteisto on asennettu kaikkiin ajoneuvoihin ja vuoden 2025 aikana otettiin käyttöön johtamisen työkalu poikkeamien, kuten jarrutusten, kiihdytysten ja ylinopeuksien seurantaan.
Luotean kiertotalouspalveluilla on käytössä 91 vähäpäästöistä raskaan kaluston ajoneuvoa ja kiinteistöpalveluilla 72 kevyen kaluston ajoneuvoa, jotka toimivat joko biokaasulla tai sähköllä.
Luotean liikenteessä käyttämästä dieselöljystä 27 % korvattiin uusiutuvista raaka-aineista valmistetulla HVO:lla (Hydrotreated Vegetable Oil).
Luotea tekee jatkuvaa reittisuunnittelua. Suunnittelun avulla yhtiö sai tehos-

tettua toimintaa sekä vähennettyä päästöjä, ajokilometrejä ja työtunteja.

• Luotea otti käyttöön edelläkävijänä pohjoismaissa sähköistä raskasta kalustoa, muun muassa sähkökäyttöisen imupaineauton, joka on osa lopetettuja toimintoja

Luotean kiinteistöissä siirrytään uusiutuvan sähkön käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa käytetty sähkö on tuotettu ydinenergialla ja varmistettu alkuperätakuin. Kiinteistöjen energiatehokkuutta on tehostettu esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia sekä uusimalla LED valaistusta, rakennusautomaatiojärjestelmiä, ilmanvaihtokoneita ja lämmitysjärjestelmiä. Luotean omistamissa kiinteistöissä kaikki öljylämmitysjärjestelmät on vaihdettu vesi-ilmalämpöpumppuihin. Vuoden 2025 aikana energiatehokkuustoimenpiteitä tehtiin 13 kohteeseen. Toimenpiteiden myötä on vähennetty 121 tnCO2 e -päästöjä, mikä vastaa noin 22,4 % scope 2 -päästöistä. Vuoden 2030 ennakoidut scope 2 -päästövähennykset ovat noin 1 000 tnCO2 evuoden 2018 tasosta.

Myös Luotean validoidut SBTi päästövähennystavoitteet ovat edenneet hyvin. Päästöintensiteetti (scope 1 ja 2, tnCO2 e ajokilometriä kohden) laski 51 % vuoden 2018 tasosta ja yhtiö on linjassa valitun päästövähennyspolun kanssa. Tavoite on myös yksi Luotean vastuullisuustavoitteisiin sidotun joukkovelkakirjalainan ehdoista. Toimitusketjutavoite päivitettiin vuonna 2023 absoluuttiseksi 20 %:n päästövähennystavoitteeksi vuoden 2022 tasosta.

Luotean toiminnan hiilikädenjälki

Luotean hiilikädenjälki syntyy muun muassa asiakkaille tehdystä pitkäjänteisestä energiatehokkuus- ja vastuullisuustyöstä sekä palveluista, jotka edistävät arvoketjun kiertotaloutta. Laaja-alaisten energiatehokkuuspalveluiden myötä asiakkaamme ovat saavuttaneet merkittäviä energia- ja päästösäästöjä implementoimalla asiantuntijoidemme löytämiä ja suosittelemia energiatehokkuustoimenpiteitä.

Luotean Kiinteistöpalveluiden kehittämän Smartti Automaatio -palvelun avulla ohjataan kiinteistöautomaatiojärjestelmiä, mikä parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Luotea tarjoaa myös räjäytyspuhdistusmenetelmää teollisten voimalaitosten kattiloiden puhdistamiseen, mikä vähentää päästöjä ja parantaa hyötysuhdetta.

Vuonna 2025 Luotean toiminnasta syntynyt hiilikädenjälki oli 378,8 MCO2 e, mikä oli noin 14 % pienempi kuin vuonna 2024. Hiilikädenjäljen laskuun vaikuttivat erityisesti yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja tästä johtuva jätevirtojen pieneneminen sekä kierrätyspolttoaineiden kysynnän lasku.

Toimitusketjussa tehtävä ilmastotyö

Valtaosa Luotean kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjun päästöistä, kuten ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnan, jätteiden käsittelyn sekä kuljetusalihankinnan päästöistä. Luotea on analysoinut merkittävimmät toimitusketjun scope 3 -päästölähteet ja tehnyt lyhyen tähtäimen 2030 toimenpidesuunnitelman sen perusteella. Toimenpiteillä vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillintään, edistetään uusiutuvien energioiden käyttöönottoa sekä vähennetään arvoketjun riippuvuutta fossiilisesta hiilestä.

Noin 17 % Luotean scope 3 -päästöistä syntyy jätteiden poltossa, kuten sekaja energiajätteen sisältämästä muovista ja vaarallisen jätteen loppukäsittelystä. Yhtiön tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua yhdessä asiakkaiden kanssa ohjaamalla seka- ja energiajätteessä olevat raaka-aineet kiertoon, jolloin myös jätteiden ilmastovaikutukset pienenevät. Tämän lisäksi Luotea kehittää ratkaisuja vaarallisten jätteiden kierrätyksen parantamiseksi. Keskeistä on myös toimitusketjun datan laadun parantaminen siten, että päästölaskenta pohjautuu entistä enemmän toimittajilta saatuun primääridataan.

Huomattava osa Luotean scope 3 -päästöistä syntyy kuljetusalihankinnan aikana. Vuonna 2025 toimittajakohtaisia kuljetuspäästöraportointikyselyjä toteutettiin Kiertotalousliiketoiminnassa. Vuonna 2025 kuljetusalihankinnan päästöt laskivat 0,1 % edellisen vuoden päästöistä, mutta olivat edelleen 2 % korkeammat kuin vertailuvuoden 2020 päästöt.

Osittaisjakautuminen vaikuttaa huomattavasti scope 3 päästöjakaumaan ja Luotea tulee analysoimaan vuoden 2026 uudestaan merkittävimmät scope 3 päästölähteensä.

Ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Luotean omaan toimintaan liittyvät päästövähennystoimenpiteet edellyttävät taloudellisia pääoma- ja toimintamenoja, joita Luotean taksonomiaraportointi ei huomioi täysimääräisesti, sillä osa toimenpiteistä ei ole luokitusjärjestelmäkelpoisia taksonomia-asetuksessa sisällytetyn toimialaluokituksen vuoksi. Merkittävimmät pääomamenot kohdentuvat erityisesti siirtymäsuunnitelman mukaisiin vähäpäästöisten kalustojen investointeihin, kun taas keskeiset toimintamenot käsittävät muun muassa uusiutuvan polttoaineen käytöstä aiheutuneet kustannukset. Luotean toimenpiteiden merkittävät pääoma- ja toimintamenot on kuvattu osana siirtymäsuunnitelman taloudellista selvitystä kohdassa E1-1, s. 48–49. Taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot on raportoitu osana taksonomiaa, s. 40–47.

Luotean toimenpiteet ovat osin riippuvaisia myös ulkopuolisista tekijöistä, kuten markkinoiden kehityksestä, teknologisista innovaatioista sekä lainsäädännön muutoksista, jotka voivat joko edistää tai hidastaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Yhtiö seuraa tiiviisti toimintaympäristön kehittymistä ja sopeuttaa strategiaansa sen mukaisesti.

Tulevat kehityskohteet

Olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi Luotea tulee jatkossa panostamaan erityisesti toimitusketjun ilmastotavoitteiden seurannan kehittämiseen ja päästövähennystoimenpiteiden jalkauttamiseen.

E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Luotea päivitti loppuvuodesta 2023 ilmastotavoitteensa, joiden keskiössä on irtautuminen fossiilisista raaka-aineista. Luotean tavoitteena on nettonolla koko arvoketjussa (scope 1, 2 ja 3) siten, että koko ketjun absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 90 %:lla vuoteen 2045 mennessä. Tavoite edellyttää myös päästövähennysten jälkeen jäljellä olevien päästöjen kompensointia hiilinielujen, ilmastopositiivisten hankkeiden tai hiilensidonnan kautta. Tavoitteen vertailuvuodet ovat oman toiminnan osalta 2018 ja arvoketjun osalta 2022. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei ole tehty erillistä sidosryhmäkuulemista. Oman toiminnan osalta 2018 on ensimmäinen vuosi, jolloin polttoaine- ja energiankäyttötietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon luotettavuuden varmistamiseksi. Luotea on arvioinut kyseisen vuoden edustavan normaalia toiminnan tasoa. Arvoketjun päästöjen osalta 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin taustatietojen kattavuus ja eheys ovat riittävällä tasolla vertailuarvon luotettavuuden varmistamiseksi. Luotea on arvioinut, että tällöin Covid-19 -pandemian vaikutukset toimeliaisuuden tasoon olivat enää vain hyvin vähäisiä, eikä tällä ole vaikutusta vertailuarvon luotettavuuteen.

Pitkän aikavälin tavoitteiden lisäksi Luotea on asettanut erilliset lyhyen aikavälin tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Koko arvoketjua koskevat absoluuttiset päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:

Oman toiminnan päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2018 tasosta (2018: 47 400 tCO2 e). Tavoite on SBTi validoitu.
20 % vähemmän arvoketjussa syntyviä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta (2022: 271 200 tCO2 e). Lisäksi yhtiö on asettanut erilliset tavoitteet kuljetusalihankinnalle: 30 % vähemmän kuljetusalihankinnasta syntyneitä päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta (2020: 20 501 tCO2 e). Tavoite koskee lopetettuja toimintoja.

Seuraavan vuoden tavoitteita päivitetään aina vuosittain ja vuoden 2045 nettonolla tavoite on jaettu keskimääräiseen vuositavoitteeseen, joka on - 4,2%.

Luotean hallitus on hyväksynyt yhtiön ilmastotavoitteet ja yhtiön nettonolla tavoitteelle on suunniteltu haettavan SBTi validaatiota (Science Based Targets Initiatives). Luotean 2045 ilmastotavoite on linjassa ilmaston lämpenemistä rajoittavan 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen ja Euroopan Unionin ilmastotavoitteiden kanssa. Voimassa olevat SBTi validoidut lyhyen aikavälin ilmastotavoitteemme perustuvat Luotean aikaisempiin ilmastotavoitteisiin, jotka vastasivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden celsiusasteen. Luotea jatkuvat toiminnot tulee vuoden 2026 aikana asettamaan uudet SBTi validoidut lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet.

Päästötavoitteiden lisäksi Luotea on sitoutunut Elinkeinoelämän yleiseen palvelualan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan kaudelle 2017–2025. Yhtiön tavoitteena on parantaa kiinteistöjensä energiatehokkuutta 7,5 prosenttia vuoden 2020 energiankulutuksesta vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä 2 758 MWh säästöä. Energiatehokkuussopimuskauden 2017-2025 tavoite -7,5 % saavutettiin ja ylitettiin sopimuskauden loppuun mennessä. Yhteenlaskettu energiatehokkuustoimenpiteillä saavutettu raportoitu energian säästö koko sopimuskauden ajalta oli 3 038 MWh, joka ylitti tavoitteen +10 %:lla.

Päästötavoitteiden keskeiset hiilestä irtautumisen keinot on kuvattu tarkemmin kohdassa E1-1, s. 47.

Luotean nettonolla ilmastotavoitteissa 2045 on huomioitu kasvihuonekaasujen poistot tai kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet mahdollisina toimenpiteinä. Vuonna 2025 Luotealle ei ole ollut tällaisia hankkeita omien päästöjen kompensoimiseksi. Yhtiö ei sovella tavoitteisiinsa liittyvissä toimissa sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä. Tavoitteiden taustalla on huomioitu aikaisemmin esitetyn skenaariotarkastelun tulokset sekä ulkoisten sidosryhmien odotukset, joita on kartoitettu muun muassa Luotean kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin yhteydessä.

Yritysjärjestelyt tai muutokset laskentaperiaatteissa ja -menetelmissä voivat vaikuttaa ilmastotavoitteissa asetettujen vertailuvuosien päästöarvojen uudelleenlaskentaan. Yritysjärjestelyn johdosta päästöarvot on vuosien 2025 ja 2024 osalta laskettu jatkuville toiminnoille. Luotean toimintaympäristössä ei ole tunnistettu merkittäviä muutoksia, jotka olisivat edellyttäneet vertailuvuoden tietojen uudelleen-

laskentaa vuonna 2025. Luotea jatkuvat toiminnot tulee vuoden 2026 aikana laskemaan perusvuoden vertailutiedot uudestaan, jotta uudet ilmastotavoitteet voidaan asettaa niihin nojaten. Päästöjen laskentaperiaatteet on esitetty kohdassa E1-6, s. 52-53.

E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Luotean käyttämän uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta kasvoi vuoden 2025 aikana. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 30 %. Luotean toiminnassa polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta on 83 %, ja itse tuotetun uusiutuvan energian määrä oli 120 MWh.

Luotean energiatehokkuustavoite on edistynyt suunnitelmallisesti. Ostetun energian kulutus laski 7,3 prosenttia vertailuvuodesta 2024. Luotean kiinteistöjen energiatehokkuutta parannettiin esimerkiksi optimoimalla talotekniikan ohjauksia ja uudistamalla valaistusta. Vuoden 2025 aikana jatkettiin lämmitysjärjestelmien uusimista ja osa kiinteistöjen maakaasu- ja öljylämmitysjärjestelmistä vaihdettiin vesi-ilmalämpöpumppuihin. Lämpöjärjestelmien uudistukset jatkuvat vuonna 2026.

Vuonna 2025 Luotean Suomen kiinteistöjen energiankulutus oli 32 575 MWh, josta 77 % oli päästötöntä. Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa laski 5,5 % vertailuvuodesta 2024. Luotean käyttämän ostosähkön alkuperä on varmennettu alkuperätakuin Suomessa. Luotean oma energiankulutus on eritelty oheisessa taulukossa.

Laskentaperusteet

Energiankulutuksen laskenta sisältää kaiken Luotean ostaman ja tuottaman energian megawattitunneissa (MWh). Energian loppukäytössä lasketaan yhteen Luotean raportointivuonna ostama polttoaine, itse tuotettu uusiutuva sähkö sekä ostosähkön ja ostolämmön määrä. Tieto saadaan Luotean omista järjestelmistä ja energiatoimittajien raportointijärjestelmistä. Vuokratilojen energiankäyttö, joissa sähkö- tai lämpöenergian käyttö sisältyy vuokrakuluihin, eikä Luotealla ole sopimusta energiatoimittajan kanssa, on huomioitu scope 3 päästölaskennassa.

Eri polttoaineiden sisältämän energian laskemiseen käytetään paikallisia kertoimia. Luotean ostosähkön alkuperä on varmistettu alkuperätakuin Suomessa. Ruotsissa Luotea käyttää useampaa toimittajaa sähkölle, ja ostosähkön alkuperä riippuu sopimuksesta. Ostettu sähkö on taulukoitu fossiiliseksi, kun sähkön tuotantotapa on sekoitus ydinenergiaa ja uusiutuvaa, tai sisältää fossiilista tuotantoa. Luotean ostamasta energiasta 77 prosenttia on varmistettu päästöttömäksi sopimuksella tai jälkikäteen markkinoilta hankittavilla alkuperätakuilla.

Energiaintensiteetti lasketaan toiminnasta, joka muodostuu ilmastovaikutuksilta merkittäviltä aloilta. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288 liitteessä 1 ilmastovaikutuksilta merkittäviksi aloiksi on määritelty NACE-pääluokissa A-H ja L -luetellut alat, siten kun ne on vahvistettu Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) 1893/2006.

Luotean energiaintensiteetin laskennassa on käytetty konsernin kokonaisenergiankulutusta ja kokonaisliikevaihtoa, sillä energiankulutuksen raportointi ei tällä hetkellä mahdollista jaottelua NACE-luokituksen mukaan. Luotean jatkuvien toimintojen kokonaisliikevaihto on 346,0 MEUR (tilinpäätöksen liitetieto 1.2). Seuraavassa taulukossa on lueteltu kaksinumerotason tarkkuudella NACE toimialat, joilla Luotealla on merkittävää toimintaa:

NACE Rev.2luokitus	Kuvaus
C16	Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus(pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus)
C22	Kumi- ja muovituotteiden valmistus
E37	Viemäri- ja jätevesihuolto
E38	Jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus; materiaalienkierrätys
E39	Maaperän ja vesistöjen kunnostus ja muutympäristönhuoltopalvelut
F43	Erikoistunut rakennustoiminta
N71	Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus jaanalysointi
O81	Kiinteistön- ja maisemanhoito

Oma energiankulutus, MWh	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvatja lopetetut toiminnot2025	Jatkuvatja lopetetut toiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevanpolttoaineen kulutus	0	0	0	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevanpolttoaineen kulutus	10 050	103 900	121 600	12 500
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineenkulutus	90	90	30	30
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevapolttoaineen kulutus	0	0	0	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus	800	7 500	8 400	600
Fossiilisen energian kokonaiskulutus	11 000	111 500	130 000	13 000
Fossiilisten energianlähteiden osuus energiankokonaiskulutuksesta, %	77	57	62	81
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä olevanenergian kulutus	1 100	25 100	26 600	800
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuusenergian kokonaiskulutuksesta, %	8	13	13	5
Uusiutuvista lähteistä, ml. biomassa, peräisinolevan polttoaineen kulutus	2 100	57 100	52 500	2 100
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistäperäisin olevan sähkön, lämmön, höyryn jajäähdytyksen kulutus	200	400	500	300
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus	0	120	85	0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus	2 200	57 500	53 100	2 400
Uusiutuvien energialähteiden osuus energiankokonaiskulutuksesta, %	16	30	25	15
Energian kokonaiskulutus	14 300	194 100	209 700	16 200

Kokonaiskulutustietojen raportointi perustuu pyöristämättömään dataan.

Energiaintensiteetti (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	2025	2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnankokonaisenergiankulutus, MWh	194 100	209 700
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnankokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon, MWh/MEUR	252	272

E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Vuonna 2025 Luotean kasvihuonekaasupäästöt laskivat vertailukaudesta 2024. Luotean oman toiminnan päästöt vuonna 2025 olivat 22 140 tCO2 e, joista 98 prosenttia syntyi kaluston polttoaineiden käytöstä. Luotea raportoi scope 2 -päästöjä markkinaperusteisesti, sillä se heijastaa paremmin yhtiön tekemiä valintoja ostoenergian osalta ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä.

Valtaosa Luotean kokonaispäästöistä syntyy toimitusketjussa (scope 3), kuten ostettujen tuotteiden ja palveluiden hankinnasta, alihankkijoiden polttoaineen kulutuksesta sekä materiaalien loppukäsittelystä syntyneistä päästöistä. Scope 3 -päästöjen osuus Luotean kokonaispäästöistä oli 92 % vuonna 2025. Luotea ei suorittanut kasvihuonekaasujen poistoja raportointikauden aikana, eikä Luotealla ollut ostoenergiaan liittyviä sopimuksellisia päästöjä.

Biogeeniset päästöt ovat peräisin bioperäisen polttoaineen, kuten uusiutuvan dieselin käytöstä. Luotea raportoi vain oman toiminnan biogeeniset päästöt.

Vuonna 2025 scope 3 kategoria 2 laskenta laajennettiin huomioimaan myös Ruotsin toiminnot. Luotean muihin scope 1-, 2- tai 3 -laskentaperiaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia.

Luoteassa 31.12.2025 toteutuneen osittaisjakautumisen myötä Luotea raportoi vuodelta 2025 Luotean jatkuviin toimintoihin allokoitavat päästötiedot eriteltynä.

Kasvihuonekaasuja koskevat laskentaperiaatteet

Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti ja ne perustuvat GHG Protocol Corporate Standardin ja scope 3 -standardin raportointivaatimuksiin. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt syntyvät biopolttoaineiden ja orgaanisen materiaalien palamisesta. Scope 2 biogeeniset hiilidioksidipäästöt perustuvat kaukolämmön sijaintiperusteisiin päästökertoimiin.

Luotean kasvihuonekaasulaskennan konsolidointimenetelmänä on käytetty taloudellista kontrollia. Raportti käsittää kaikkien Luotean tuotantolaitosten ja ajoneuvojen scope 1 -päästöt. Scope 2 -päästöt raportoidaan sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Scope 3 -päästöt raportoidaan koko Luotean osalta 17 % scope 3 -päästöjen laskennasta perustuu toimittajilta saatuihin tietoihin.

Kasvihuonekaasulaskenta sisältää kaikki GHG-protokollan kattamat kasvihuonekaasut (CO2 , CH4, N2 O, HFC-yhdisteet, PFC-yhdisteet, SF6 ja NF3). Päästöt on muunnettu hiilidioksidiekvivalenteiksi eri kasvihuonekaasujen ominaislämmitysvaikutus (Global Warming Potential, GWP) -kertoimia hyödyntäen, siten kuin ne ovat IPCC:n viidennessä arviointiraportissa määritetty.

Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen mittari

Luotea laski liikkeeseen yrityksen vastuullisuustavoitteisiin sidotun 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan toukokuussa 2022. Joukkovelkakirjalainan taloudelliset ominaisuudet ovat osittain sidoksissa yrityksen ajokilometriperusteisen kasvihuonekaasuintensiteetin (gCO2 e/km) kehitykseen korkokehityksen kautta. Vuonna 2025 joukkovelkakirjalainan ehtoja muutettiin osittaisjakautumiseen liittyen ja uusia ehtoja sovelletaan 31.12.2025 alkaen. Jakautumisen seurauksena joukkovelkakirjojen vastuullisuustavoitteisiin tehtiin lähtötasojen tarkistus, jossa lähtötason arvot

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöt						Takautuva			Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi	Jatkuvattoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2024	Jatkuvattoiminnot2024	% N/N-1	2030	2045	Vuotuinentavoite, %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt, tCO2e	45 500	2 110	21 600	26 450	2 700	80 %	-50 %	-90 %	4,2 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvienscope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, %	0	0	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope2 -bruttopäästöt, tCO2e	6 900	170	2 470	3 030	140	80 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope2 -bruttopäästöt, tCO2e	1 900	90	540	760	60	75 %	-50 %	-100 %	4,2%
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3)kokonaisbruttopäästöt, tCO2e	271 200	53 520	250 100	262 200	60 100	95 %	-20 %	-90 %	3,1 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	113 320	42 470	96 400	103 200	48 600	95 %
2 Tuotantohyödykkeet	560	90	1 170	1 010	360	115 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	9 490	790	9 440	10 840	940	85 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	20 5011	6 020	20 950	20 970	5 250	100 %	-30 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 190	880	1 530	1 480	800	105 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	6 900	3 280	5 150	6 310	4 120	80 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	126 900	0	115 500	118 400	0	100 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset), tCO2e		55 810	274 200	291 700	62 900	95 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset),tCO2e		55 720	272 300	289 400	62 800	95 %

Luotean scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2018. Scope 3 päästövähennystavoitteiden perusvuosi on 2022. Vuotuinen vähennystavoite-% on laskettu 2030 tavoitteille. Kokonaispäästötiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.1

Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti	Jatkuvattoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2024	Jatkuvattoiminnot2024
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO2e/MEUR	6	29	35	12
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1, 2 ja 3 (markkinaperusteinen), tCO2e/MEUR	161	353	376	281
Ajokilometreihin perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti, scope 1 ja 2 (markkinaperusteinen), tCO2e/km	137	468	556	165

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO2

Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO2	Jatkuvattoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot2024	Jatkuvattoiminnot2024
Biogeeniset scope 1 hiilidioksidipäästöt	1 000	19 200	17 800	1 100
Biogeeniset scope 2 hiilidioksidipäästöt	700	6 400	6 900	400

rajattiin vastamaan päästömääriä lopetetuissa toiminnoissa, jolle joukkovelkakirjoihin liittyvät velvoitteet ja vastuut siirtyvät 31.12.2025.

Ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti on mittari, joka ilmaisee yrityksen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää suhteessa toiminnan aikana kuljettuihin kilometreihin. Laskenta perustuu GHG-protokollan periaatteisiin, ja se huomioi yrityksen oman toiminnan päästöt sekä kaluston ajotietokoneiden rekisteröimät ajokilometritiedot. Mittari ei huomioi biogeenisiä päästöjä.

Vuonna 2025 Luotean ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli 468 gCO2 e/km (2024: 556 gCO2 e/km). Luotean lopetettujen toimintojen ajokilometriperusteinen kasvihuonekaasuintensiteetti oli 637 gCO2 e/km (2024: 757 gCO2 e/km). Päästöintensiteetti on laskenut kevyen kaluston sähköistymisen ja raskaan kaluston uusiutuvan polttoaineen käyttöasteen kasvun myötä. Päästöjä koskevat tarkemmat tiedot on esitetty sivun 52 taulukoissa.

Hiilikädenjälki: kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella määritetty yhteisökohtainen mittari

Hiilikädenjälki mittaa Luotean palveluiden positiivisia ilmastovaikutuksia. Päästövähennykset syntyvät, kun fossiiliset ja neitseelliset raaka-aineet korvataan uusiutuvilla ja kierrätetyillä raaka-aineilla tai parannetaan asiakkaiden oman toiminnan energiatehokkuutta. Laskelmissa huomioidaan koko arvoketju jätteen keräyksestä uusiomateriaalin käyttöön. Hiilikädenjäljen kasvattaminen on Luotean keskeinen pitkän aikavälin tavoite ja olennainen mittari.

Vuonna 2025 Luotean toiminnan johdosta vältetyt päästöt laskivat 14 % vertailukaudesta 2024, ja olivat yhteensä -378,8 MCO2 e. Intensiteetti kuvaa palveluiden tuottamaa hiilikädenjälkeä konsernin kokonaisliikevaihtoon suhteutettuna ja vuonna 2025 Luotean hiilikädenjälki-intensiteetti oli -492 tCO2 e/MEUR. Vuonna 2025 yleisen taloudellisen toimeliaisuuden hidastuminen ja kierrätyspolttoaineiden kysynnän lasku vaikuttivat hiilikädenjälkeen laskevasti Kiertotalousliiketoiminnassa.

Laskentaperusteet

Hiilikädenjälki kuvaa Luotean palveluista syntyneitä laskennallisia vältettyjä päästöjä. Luotean hiilikädenjälkilaskennassa huomioidaan jätteiden kierrätyksestä, energiantuotannosta, räjäytyspuhdistuksesta ja energiapalveluiden kautta syntyneet vältetyt päästöt. Raportoituihin vältettyihin päästötietoihin liittyy suurta epävarmuutta.

Kierrätysmateriaalien osalta hiilikädenjälki on laskettu materiaalikohtaisesti ja se perustuu siihen, kuinka paljon kierrätysmateriaali vähentää päästöjä verrattuna vastaavaan tuotantoon neitseellisistä raaka-aineista. Materiaalipainotiedot saadaan Luotean omista järjestelmistä. Kierrätysmateriaalien päästötiedot perustuvat tieteelliseen tutkimukseen erilliskerättyjen ja kierrätykseen ohjattujen jätemateriaalien päästökertoimista. Päästökertoimet ovat yleisiä ja kierrätysmateriaalien oletettuun hiilikädenjälkeen liittyy suurta epävarmuutta. Luotean öljypohjaisista jätteistä jalostamien tuotteiden hiilikädenjälki on laskettu Luotean asiantuntijoiden toimesta ja se perustuu Luotean omaan päästölaskentaan ja vaihtoehtoisen loppukäsittelyn päästöihin.

Energiantuotannossa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun fossiilisia polttoaineita korvataan bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Polttoaineiden osalta hiilikädenjäljessä on huomioitu Luotean kierrätyspolttoainetoimitukset ja niistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt verrattuna vastaavan energiamäärän tuottamiseen fos-

2025	2024
-289,4	-331,6
-85,5	-102,0
-3,8	-4,6
-378,8	-438,2
-492	-569

siilisilla polttoaineilla. Laskennassa vertailukohtana on pääsääntöisesti käytetty kivihiiltä. Päästökertoimien lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta 2023.

Luotean Teollisuuspalveluiden suorittama räjäytyspuhdistus parantaa voimakattiloiden energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, kun energian tuottamiseen kuluu vähemmän polttoainetta. Laskenta perustuu VTT:n luomaan malliin puhdistusten vaikutuksista voimakattiloiden energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin.

Lisäksi energiatehokkuustoimenpiteiden laskenta kattaa Luotean Energiapalveluiden asiakkailleen energiatehokkuustoimenpiteillä tuottamat laskennalliset säästöt ja Smartti Automaatioon liitetyt kiinteistöt ja tuotantolaitokset, ja niihin älykkäällä rakennusautomaatio-ohjauksella tuotettu energian säästö. Sähkön ja lämmön päästökertoimien lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen julkaisemia, liukuvien tilastovuosien 2021–2023 keskiarvopäästökertoimia.

Laskennalliset päästövähennykset on laskettu VTT:n luoman mallin avulla koko arvoketjulle jätteen keräyksestä uusiomateriaalin tai polttoaineen käyttöön asti.

Hallituksen toimintakertomus Kestävyysraportti Vuosikertomus 2025

• Luotea käsittelee omat jätteensä asiakkaidensa puolesta käsittelemiensä jätteiden rinnalla. Näiden päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 12. Laadullisen arvioinnin mukaan nämä päästöt

• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Luotealla ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin

• Laadullisen arvioinnin perusteella tämä kategoria ei ole merkityksellinen. Nykyisten järjestelmärajoitusten vuoksi ei ole mahdollista tehdä tarkkaa eroa tuotantoketjun alku- ja loppupään kuljetusten välillä kuljetusalihankkijan osallistumisen perusteella ja siten koko loppupään kuljetusalihankintaan liittyvät päästöt on raportoitu Scope 3 kategoriassa 4.

Scope 3 -laskentaa koskeva yhteenveto

Luettelo raporttiin sisältyvistä scope 3 -kategorioista

Kategoria 1: Ostetut tavarat ja palvelutKategoria 2: Tuotantohyödykkeet (kalusto)Kategoria 3: Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2)Kategoria 4: Kuljetusalihankinnan päästötKategoria 6: Liikematkat LuokkaKategoria 7: Työntekijöiden työmatkaliikenne LuokkaKategoria 12: Materiaalien loppukäsittely

Luettelo raportin ulkopuolelle jätetyistäscope 3-toiminnoista sekä niiden poissulkemistakoskevat perustelut

Kategoria 5: Omassa toiminnassa syntyvä jäte – ei sisällyovat alle 2 % yhtiön Scope 3 kategorian 12-päästöistä eikä niitä siten raportoida eriteltyinä.Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät – ei sisällyScope 3 -toimintoihin.Kategoria 9: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjun loppupäässä – ei sisällyKategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus – ei sisällyKategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö – ei sisällyKategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät – ei sisällyKategoria 14: Franchising-sopimukset – ei sisällyKategoria 15: Investoinnit – ei sisällymintoihin. Luotea ei tarjoa rahoituspalveluja.

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. Luotea tuottaa ensisijaisesti palveluita. Myytyjen tuotteiden käsittelyyn liittyvät päästöt arvioidaan minimaalisiksi (alle 2 %) verrattuna muihin Scope 3 -luokkiin. Kierrätettäväksi myytyjen jätemateriaalien päästöt on sisällytetty kategorian 12 laskentaan.

• Kvantitatiivisen arvioinnin mukaan Luotean myytyjen tuotteiden ja laitteiden käytönaikaiset päästöt ovat alle 1 % yhtiön Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu laitteiden energiankulutukseen ja Suomen sähköntuotannon päästökertoimiin.

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen, sillä Luotealla ei ole vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toimintoihin.

• Kvantitatiivisen arvioinnin perusteella yhtiön omistaman Huomenta-franchising-ketjun päästöt edustavat alle 1 % Luotean Scope 3 kokonaispäästöistä, joten ne on jätetty laskennan ulkopuolelle. Arvio perustuu siivouksen laskennalliseen europohjaiseen hiilidioksidi-intensiteettiin ja ketjun tuottamiin liikevaihtotietoihin.

• Laadullisen arvioinnin perusteella kategoria ei ole merkityksellinen. Luotealla ei ole sellaisiin investointeihin liittyviä päästöjä, jotka eivät vielä sisälly Scope 1 tai 2 laskentaan tai muihin Scope 3 -toi-

Scope	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Scope 1, Suorat päästöt	Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):•Suomi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Alekstra (SaaS-palvelu) raportointijärjestelmään tai toimittajan järjestelmään rekisteröityinä•Ruotsi: Polttoainetiedot kiloina tai litroina mitattuna ja Ziklo Fleet Services (SaaS-palvelu) raportointijärjestelmään rekisteröityinä	Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):•Suomi: Tilastokeskus Polttoaineluokitus 20251•Ruotsi: Energiavirasto – drivmedel 20242
Scope 2, Ostoenergiantuotannon päästöt	Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot):•Suomi: Energiankulutustiedot kilowattitunteina(kWh) mitattuina jaEnerkey-raportointijärjestelmään kirjattuina (SaaS-palvelu)•Ruotsi: Energiankulutustiedot energiantoimittajan laskuilta kerättynä (kWh)	Päästökertoimet (toissijaiset tiedot):Markkinaehtoinen, Suomi:•Sähkö: Luotean ostot Sähkön alkuperätakuut (Veni)•Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot Enerkey-raportointijärjestelmästä (SaaS-palvelu)Markkinaehtoinen, Ruotsi:•Sähkö: Toimittajakohtaiset päästötiedot, jotka perustuvat energiantoimitussopimuksiin•Kaukolämpö: Toimittajakohtaiset päästötiedot energiantoimittajalta kerättynäSijaintiin perustuva, Suomi:•Sähkö: Motiva3•Kaukolämpö: Motiva3Sijaintiin perustuva, Ruotsi:•Sähkö: Ruotsin energiavirasto4•Kaukolämpö: Energiföretagen Sverige (toimialajärjestö)5

Scope	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Tuotantoketjun alkupään scope 3 -päästöt
1: Ostetut tuotteet ja palvelut	Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean hankintadatasta saatavat määrät (painotai tilavuus) ja ostojen määrä (euroa).Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaiset päästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)6	Ostettujen tuotteiden ja palveluiden laskenta sisältää kaikki materiaalit ja palvelut, joita ei ole huomioitu Scope 1, 2 tai muissa Scope3 -laskennoissa. Tuotteiden ja palveluiden päästölaskenta perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoimiin. Päästökertoimeton hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
2: Tuotantohyödykkeet	Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean hankintadatasta saatavat määrät (paino taitilavuus) ja ostojen määrä (euroa)Päästökertoimet (sekundääritiedot): ENVIMAT 2019 -julkaisu (Euro-pohjaisetpäästökertoimet korjattuna vuotuisella inflaatiolla)6	Tuotantohyödykkeiden laskenta sisältää tuotantolaitteiden hankinnan, ja se perustuu ostotietoihin ja europohjaisiin päästökertoimiin. Laskelma sisältää kaikki kalustoon liittyvät hankinnat, joita pidetään tuotantohyödykkeinä. Päästökertoimet on hankittu ulkoisista julkisesti saatavissa olevista lähteistä (kirjallisuudesta) ja korjattu vuotuisen inflaation mukaan.Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
3: Polttoaineisiin ja energiaanliittyvät toiminnot (eivät sisällysoveltamisalaan 1 tai 2)	Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Polttoaineen ja energian kulutusta koskevat tiedot, sellaisinakuin ne on mitattu ja kirjattu toimittajien raportointijärjestelmiinPäästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: WTT- ja T&D-päästökertoimetpolttoaineille, sähkölle ja lämmölle7	Epäsuorat energiapäästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) sisältävät energian tuotannon ja jakelun alkupään päästöt sekä ostettujen polttoaineiden WTT-päästöt. Päästökertoimet perustuvat DEFRA:n sijaintiin perustuviin julkisiin tietoihin, ja perustiedot ovatostetun polttoaineen/energian määrä raportointivuoden aikana.Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa
4: Kuljetus ja jakelu tuotantoketjunalkupäässä	Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Toimittajan ilmoittamat polttoaineenkulutustiedot, tai jostietoa ei ole saatavilla, rahalliset ostomäärät (euroina) Luotean hankintajärjestelmästä.Päästökertoimet (sekundääritiedot): Tilastokeskus Polttoaineluokitus 20251,DEFRA 2025: WTT-päästökertoimet polttoaineille7, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi20258	Kuljetus- ja koneurakoitsijoiden päästölaskelmat perustuvat hankintatietoihin ja arvioituun polttoaineenkulutukseen sekäurakoitsijoiden toimittamiin todellisiin polttoaineenkulutustietoihin. Tiedot yhdistetään Tilastokeskuksen julkaisemiin polttoaineidenluokitustietoihin sekä DEFRA:n julkaisemiin polttoaineiden WTT-päästötietoihin.Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa. Ruotsissa ei ole merkittäviä kuljetusurakointiin liittyviä hankintoja
6: Liikematkat	Toimintatiedot (ensisijaiset tiedot): CWT-matkatoimisto, Luotean hankinnan järjestelmistä saatavat rahalliset ostomäärät (euroina), Luotean HR-järjestelmään merkityt kilometrikorvauksetPäästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilöautojen päästöt/km7	Liikematkustamista koskevat tiedot perustuvat matkanjärjestäjältä saatuihin lento- ja junamatkojen kokonaispäästötietoihin(matkaperusteinen). Taksimatkustuksen päästöjen arviointi perustuu taksimatkustuksen kuluihin. Kaikkia taksimatkojen ostojaverrataan keskimääräiseen taksikilometrihintaan täydennettynä DEFRA:n julkaisemilla henkilöautoliikenteen WTW-päästökertoimiin ajettua kilometriä kohti. Yksityisautolla tehtävät liikematkat perustuvat maksettuihin kilometrikorvauksiin yhdistettynäDEFRA:n tarjoamiin WTW-päästökertoimiin ajokilometriä kohden.Kattavuus: Kaikki toimialat Suomessa ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi
7: Työntekijän työmatkat	Aktiivisuustiedot (ensisijaiset tiedot): Työntekijän asuinosoite, Traficomin kansallinen työmatkatutkimus9Päästökertoimet (sekundääritiedot): DEFRA 2025: Henkilömatkustuksen päästötiedot jaWTT-päästökertoimet polttoaineille7, Aalto-yliopiston tutkimus: Joukkoliikenteen päästöt/km10	Työmatkan päästölaskenta tehdään työntekijän työnantajalle ilmoittaman postinumeron perusteella. Keskimääräinen työmatka ja-muoto arvioitiin valtakunnallisen liikennetutkimuksen perusteella, jossa selvitettiin eri liikennemuotojen ja päivittäisten matkamatkojen osuus erikokoisissa kaupungeissa/yhteisöissä. Osa-aikaisten palkansaajien vuosityöpäivät arvioitiin keskimääräisen viikkotyöajan perusteella. Laskentamenetelmä ja käytetyt lähteet sisältävät merkittävän määrän epävarmuuksia, joten niitä voidaan käyttäävain erittäin korkean tason arviona Luotean työntekijöiden työmatkojen ilmastovaikutuksista.Kattavuus: Kaikki toiminnot Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsin henkilöstön osalta työmatkustuksen päästöt on arvioitu henkilöstön

Scope	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä tietotyypeistä ja -lähteistä	Kuvaus päästöjen laskennassa käytetyistä laskentaperiaatteista, jakomenetelmistä ja oletuksista
Tuotantoketjun loppupään scope 3 -päästöt
12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	Toimintotiedot (ensisijaiset tiedot): Luotean ERP-järjestelmän jätetiedotPäästökertoimet (sekundääritiedot): Toimittajien ilmoittamat päästökertoimet,Ecoinvent 3.11, Tilastokeskus Polttoaineluokitus 20251, SYKE11	Tuotteiden loppukäyttö kattaa ne materiaalivirrat, jotka Luotea toimittaa energianpolttoon, maarakentamiseen, läjitykseen tai loppusijoitukseen. Laskenta perustuu toimitettuihin materiaalitonnimääriin. Päästökertoimet on hankittu joko kumppaneilta tai julkisistalähteistä toimittajakohtaisten tietojen puuttuessa. Jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöt kuuluvat Luotean omiin suoriin päästöihin, eikä ulkopuolisten vastaanottajien käsittelypäästöjä huomioida. Materiaalien jatkojalostus rajataan ulos laskennasta. Rinnakkaispolttolaitoksille toimitettavat kierrätyspolttoaineet sekä biojäte rajataan laskennan ulkopuolelle, koska ne toimivat teollisuudenraaka-aineina. Kierrätykseen toimitettavista materiaaleista mukana ovat vain vaaralliset jätteet, sillä materiaalina hyödyntämiseenliittyy merkittävää epävarmuutta. Laskentaan sisältyy myös epävarmuuksia materiaalimassojen rajauksista.Kattavuus: Kaikki kiertotalousliiketoiminnot Suomessa. Kiinteistöpalveluilla ja Ruotsin liiketoiminnoilla ei ole merkittäviä jätteenkäsit

Tuotteiden loppukäyttö kattaa ne materiaalivirrat, jotka Luotea toimittaa energianpolttoon, maarakentamiseen, läjitykseen tai loppusijoitukseen. Laskenta perustuu toimitettuihin materiaalitonnimääriin. Päästökertoimet on hankittu joko kumppaneilta tai julkisista lähteistä toimittajakohtaisten tietojen puuttuessa. Jätteiden keräyksen ja kuljetuksen päästöt kuuluvat Luotean omiin suoriin päästöihin, eikä ulkopuolisten vastaanottajien käsittelypäästöjä huomioida. Materiaalien jatkojalostus rajataan ulos laskennasta. Rinnakkaispolttolaitoksille toimitettavat kierrätyspolttoaineet sekä biojäte rajataan laskennan ulkopuolelle, koska ne toimivat teollisuuden raaka-aineina. Kierrätykseen toimitettavista materiaaleista mukana ovat vain vaaralliset jätteet, sillä materiaalina hyödyntämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Laskentaan sisältyy myös epävarmuuksia materiaalimassojen rajauksista. Kattavuus: Kaikki kiertotalousliiketoiminnot Suomessa. Kiinteistöpalveluilla ja Ruotsin liiketoiminnoilla ei ole merkittäviä jätteenkäsittelyyn liittyviä päästöjä ja nämä on huomioitu Scope 3 kategorian 1 laskennassa.

Lähteet:

Tilastokeskus: Polttoaineluokitus 2025, https://stat.fi/tup/khkinv/khkaasut\_polttoaineluokitus.html
Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/statistik/ovrig-energistatistik/statistik-om-biobranslen-och-drivmedel/
Motiva, https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto\_suomessa/co2-paastokertoimet
Ruotsin energiavirasto, https://www.energimyndigheten.se/klimat/hallbarhetskriterier/fragor-och-svar-om-hallbarhetskriterier/
Energiföretagen, https://www.energiforetagen.se/statistik/fjarrvarmestatistik/miljovardering-av-fjarrvarme/
Suomen Ympäristökeskus: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, http://hdl.handle.net/10138/300737
DEFRA (2025) , https://www.gov.uk/government/publications/greenhouse-gas-reporting-conversion-factors-2025
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi (2025), https://stat.fi/tup/kustannusindeksit/kuorma-autoliikenteen-kustannusindeksi.html
Traficom: Henkilöliikennetutkimus, https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/hlt/henkiloliikennetutkimusten-julkaisut
Sree Manikanta Kumar Kanujula Kanujula, Carbon Emission Estimator for Public Transportation in Finland. Aalto-yliopisto, https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301291841 11) Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) Y-Hiilari, https://www.syke.fi/fi/ymparistotieto/laskurit-ja-tyokalut#y-hiilari-%E2%80%93-hiilijalanj%C3%A4ljen-laskentaan-yrityksille

E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

Luotean tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä edistää raaka-aineiden kestävää käyttöä kiertotalouden keinoin. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on myös yksi Luotean 2025 vastuullisuusohjelman painopisteistä, jossa yhtiön myönteinen vaikutus syntyy etenkin rakennettuun ympäristöön suunnattujen luontopalveluiden kautta.

Luonnon monimuotoisuutta edistetään Luotean toiminnassa erityisesti kolmen näkökulman kautta. Nämä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja kierrätys raaka-aineiden käyttö sekä biologisen monimuotoisuuden vaaliminen rakennetussa ympäristössä. Toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi tukevat välillisesti Luotean luontotyötä. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen ja erilaiset viherpalveluratkaisut, kuten niityttäminen ja vieraslajien poistaminen, lisäävät biologista monimuotoisuutta rakennetussa ympäristössä ja ovat Luotealle liiketoimintaa, jossa on kasvumahdollisuuksia. Näkökulmat ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodiversiteettistrategian kanssa.

Luotea ei ole arvioinut erikseen strategiansa ja liiketoimintamalliensa resilienssiä suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä on tarkasteltu välillisesti osana ilmastoriskejä ja tähän liittyvässä resilienssi tarkastelussa, jotka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E1 SMB-3, s. 49. Yhtiön nykyisessä liiketoimintamallissa ja strategiassa ei ole tunnistettu olennaisia riskejä.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Luotea ei ole tunnistanut toimipaikkoja, jotka sijaintinsa ja toimintojensa puolesta vaikuttaisivat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin. Luotean toimipakkoja, joiden toimintaan liittyy potentiaalisia ympäristövaikutuksia, ohjaavat ympäristölupien velvoitteet ja niiden seuranta. Ympäristöluvissa on huomioitu alueiden luontotyypit, lajien elinympäristöt ja suojelualueet.

Luotean palvelutarjoomaan sisältyy pilaantuneiden maiden kunnostusta, niityttämistä ja vieraslajien poistoa, sekä erilaisia hulevesiratkaisuja, joilla vaikutetaan myönteisesti ekosysteemien tilaan ja kykyyn tuottaa ekosysteemipalveluita. Pilaantuneiden maamassojen puhdistaminen voi parantaa puhtaan makean veden muodostumisen edellytyksiä. Vastaavasti työmaille ja vastaaviin kohteisiin räätälöidyillä hulevesien puhdistusratkaisuilla vähennetään vesistöjen kuormitusta. Niityttämisellä voidaan vahvistaa biologista monimuotoisuutta, lisätä suojaa ääreviltä säiltä ja torjua eroosiota. Kierrätys edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja näin ollen vähentää ekosysteemipalveluihin kohdistuvaa painetta muun muassa torjumalla ilmastonmuutosta. Luotean luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita tukevaa palvelutarjoamaa tukevat Luotean konsultointipalvelut.

Luotea on tunnistanut useita mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa nykyisissä palveluissa sekä tuottaa lisäarvoa asiakkaille uusilla luonnonmonimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita tukevilla palveluilla. Luotea uskoo, että lähitulevaisuudessa ympäristönsuojeluun liittyvän regulaation kehittyminen kohdentuu liiketoimintamahdollisuuksina ympäristörakentamisen liiketoiminnassa ja asiakkaille toteutettaviin ennallistamishankkeisiin.

Kuvaus olennaisista biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevista vaikutuksista, ja mahdollisuuksista löytyy myös ESRS 2 SBM-3, s. 20.

E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

Luotean olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia ohjaavat yhtiön strategia sekä omat toimintaperiaatteet kuten ympäristöpolitiikka, sekä toimenpiteet asiakkaiden toiminnan luonnonmonimuotoisuuden edistämiseksi. Luotean ympäristöjohtamisenjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001 mukaisesti.

Ympäristöpolitiikka ja ympäristöjohtamisenjärjestelmä

Julkisesti Luotean verkkosivuilla esitetyssä ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu hillitsemään ilmastonmuutosta, edistämään raaka-aineiden kestävää käyttöä ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta edistämällä kiertotaloutta, ehkäisemällä maaperän ja veden pilaantumista sekä tukemalla metsien kestävää käyttöä. Lisäksi Luotea tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja, joilla ennallistetaan pilaantuneita maaalueita ja edistetään rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta. Politiikan periaatteet koskevat niin Luotean omaa toimintaa kuin asiakasrajapinnassa tehtyjä hankkeita.

Politiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa ja se koskee kaikkia Luotean toimintoja. Politiikan periaatteita tarkastellaan säännöllisesti kahden vuoden välein. Vastuu politiikan päivityksestä ja sen sisällöstä on yhtiön vastuullisuudesta vastaavalla johtajalla. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toimeenpanosta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan valmistelussa ei ole erikseen kuultu ulkopuolisia sidosryhmiä. Ympäristöjohtamisenjärjestelmällä ehkäistään yhtiön omasta toiminnasta aiheutuvaa pilaantumista, joka on yksi biologisen monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttava vaikutustekijä. Luotean kiertotalousliiketoiminta on tiukasti säänneltyä ja vaatii erityistä ympäristölupaa, jossa määritetään vaatimukset veden, maaperän saastumisen sekä luonnon osalta. Lisäksi siihen sisältyy näihin liittyvä seurantaprosessi. Seurantaprosesseihin sisältyy toimipisteisen vaikutusten seuranta toimipisteiden läheisyydessä oleviin biologisenmonimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin, mikäli mahdollisia vaikutuksia on todettu ympäristöluvassa. Ympäristöluvat koskevat kaikkia Luotean käsittely- ja varastointialueita sekä jätteenkäsittelylaitoksia. Luotean toimintaperiaatteena on minimoida oman toiminnan ympäristövaikutukset ja varmistaa, että kaikki ympäristöluvan edellyttämät laitokset toimivat lupaehtojen mukaisesti. Kaikki ympäristölupapäätökset ovat julkisesti saatavilla.

Yhtiön vaikutuksia ilmastonmuutokseen hallintaan siirtymäsuunnitelmalla, josta

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

kerrotaan tarkemmin kohdassa E1-1, s. 48. Yhtiöllä ei ole toimintaa, joka edistäisi

suoraan maankäytön muutoksia, makean veden ja merten käytön muutoksia, haitallisia vaikutuksia lajien tilaan, haitallisia vaikutuksia ekosysteemien laajuuteen ja tilaan sekä ekosysteemipalveluihin, eikä näitä vaikutuksia ole huomiotu yhtiön nykyisessä ympäristöpolitiikassa tai ympäristöjohtamisen järjestelmässä. Toimintaperiaatteet Luotea ennustaa ekosysteemipalveluita ylläpitävän regulaation lisääntyvän ja tämä lisää kysyntää asiakkaille toteutettaviin ennallistamishankkeisiin. Tämä on yhtiölle olennainen mahdollisuus ja positiinen vaikutus. Viherrakentamispalvelut ja pilaantuneiden maiden kunnostustoimet perustuvat maaperän, veden ja paikallisten ekosysteemien terveyden ylläpitämiseen. Lisäksi näiden palveluiden avulla voidaan parantaa paikallisten yhteisöjen elinympäristön viihtyisyyttä. Samalla kaupunkien maa- ja viheralueet käytetään tehokkaasti, jonka myötä niiden taloudellinen arvo sekä luontoon liittyvä ja sosiaalinen arvo voi kasvaa. Yhtiön pilaantuneen maan kunnostuspalveluilla on positiivinen vaikutus paikallisten maaperä- ja vesiekosysteemien tilaan ja puhtaanveden tuotannon ekosysteemipalveluihin. Toimintaperiaatteena on ehkäistä kunnostustoimien yhteydessä tehtävien massanvaihtojen myötä mahdollisesti tapahtuvaa vieraslajien leviämistä. Luotean hyödyntämät seurantamittarit on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS E4-5, s. 59.

Viherrakentamispalveluissa noudatamme kestävän ympäristörakentamisen periaatteita, niin raketamisessa kuin kunnossapidossa. Viher- ja luontopalveluilla on myöskin RALAn (rakentamisen laadun) myöntämä laatu- sekä ympäristösertifikaatti että pätevyys.

Osana kiertotalousliiketoimintaa Luotea tuottaa kuormalavojen korjaus- ja uudelleenkäyttöönohjauspalveluja. Kuormalavaliiketoiminnoissa välitetään myös joitain uusia puupakkaustuotteita sekä kuormalavojen korjaamisen käytetään uusia puuosia. Vuonna 2025 Luotea on valmistautunut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1115 lyhyemmin metsäkato asetuksen soveltamiseen toiminnassaan. Luotea on valmistautunut asetuksen voimaantuloon ja sisällyttänyt metsäkatoon liittyvän riskin hankintojen riskien arviointiprosessiin.

Luotean päätoimiala ei suoraan kohdennu maatalouteen. Ottaen huomioon toiminnan luonne ja toimipisteiden maantiteellinen sijainti, vaikutukset meriin jäävät vähäiseksi. Näin ollen Luotealla ei ole erillisiä näitä koskevia politiikkoja tai toimintaperiaatteita.

E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Asiakashankkeet rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi jatkuivat vuonna 2025 sekä niitytystoimien ja vieraslajien poistamisen osalta useissa eri asiakaskohteissa. Toimien kautta on kartutettu kotoperäisiä kasvillisuuslajeja sekä lisätty hyönteis- ja lintukantaa käsitellyillä alueilla.

Vuonna 2025 niitytettävä pinta-ala oli 6,8 ha. Niitytetty ala väheni 59 % edellisen vuoden tasosta. Vieraslajeja, kuten lupiineja tai kurtturuusuja, poistettiin puolestaan

38,9 hehtaarin alueelta. Viherrakentamispalvelut tekivät luonnonmonimuotoisuus kartoituksen toimenpide-ehdotuksineen 250 kohteeseen ja toteutti biologista moni muotoisuutta lisääviä toimenpiteitä yli 300 asiakaskohteessa samalla vähentäen ilmastomuutoksen sopeutumiseen liittyviä riskejä mm. hulevesiratkaisuilla yli 50 asiakaskohteessa.

Vuonna 2025 viherrakentamisenpalveluissa tutkimushanke hiekotushiekan hyö dyntämisestä vieraslajien hävittämisessä ja alueiden niityttämisessä jatkui. Koealu eelle perustettu niitty voi hyvin, eikä lupiinia ole toistaiseksi esiintynyt alueella. Koeala on toteutettu yhteistyössä asiakkaan ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on kehittää pysyvä toimintatapa, jossa saman aikaisesti kierrätettäisiin hiekoitushiekkaa, tukahdutettaisiin vieraslaji ja perustettaisiin monimuotoinen uus niitty.

Myös pilaantuneiden maiden kunnostushankkeet ympäristörakentamisen lii ketoiminnassa edistyivät hyvin vuonna 2025. Yhtiö kehitti teollisen ympäristöra kentamisen palveluitaan luonnon ennallistamista ja luontokadon torjuntaa varten. Vuonna 2025 Luotean kiertotalousliiketoiminta käsitteli pilaantuneita maamassoja 179 906 tonnia. Lisäksi Luotean kiertotalousliiketoiminta on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää malli pilaantuneiden maiden ennallistamisesta saa tavan arvon laskemiselle. Hanke on osa yritysten vastuullisuusvalintoja ja ympä ristökestävyyden arvonluontia tutkivaa EBITDA-konsortiohanketta, jota johtaa Tampereen yliopisto. Hankkeen toteteuttamista jatketaan vuonna 2026 Luotean lopetetuissa toiminnoissa ja laskentamallin on tarkoitus valmistua vuoden 2026 lop puun mennessä.

Toistaiseksi Luotea ei ole hyödyntänyt biologista monimuotoisuutta koskevia hyvi tyksiä omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan tai yhdistänyt suoraan paikallista tai alkuperäiskansojen tietämystä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee meihin liittyviin toimiin. Vaikka nämä eivät vielä ole osa Luotean vakiintuneita toi mintatapoja, yhtiö tunnistaa tällaisen tiedon arvon erityisesti luontopohjaisten rat kaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Luotea pyrkii kehittämään toimintojaan monimuotoisuuden ja ekosysteemien edistämiseksi.

Seuraavien vuosien aikana Luotea kehittää luonnon monimuotoisuuteen liittyvää vaikutusten ja riskienarviota. Luotean olennaiset vaikutukset liittyvät lopetettuihin toimintoihin ja osittaisjaukutumisen myötä Luotean jatkuvat toiminnot tulee arvioi maan tarpeen tarkemmalle toimintasuunnitelmalle luonnonmonimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tukemiseksi.

E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

Luotean kestävyystyön painopiste on ollut ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toi meenpanossa, jotka vaikuttavat välillisesti myös luonnon monimuotoisuuteen. Luotealla ei ole tarkempaa toimintasuunnitelmaa tai muita tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Yhtiö seuraa positiivisia vaikutuksiaan ekosystee mipalveluihin kohdassa E4-5 esitetyillä mittareilla. Myös kohdassa E5-3 esityt kierto talouden edistämiseen liittyvät tavoitteilla on välillinen positiivinen vaikutus ekosys teemipalveluihin.

E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

omien seurantamittareiden kautta:

Luotean asiakasrajapinnassa tehtyjen toimien kehittymistä seurataan Luotean
Mittareihin kohdistuvien toimien edistymisestä on annettu tarkemmat tiedot koh -
Niitytettyjen asiakaskohteiden kokonaispinta-ala hehtaareina
Asiakaskohteista poistetut vieraslajit hehtaareina
Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantu neiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa.

dassa ESRS E4-3, s. 58.

Laskentaperusteet

Niitytettyjen asiakaskohteiden ja asiakaskohteista poistettujen vieraslajien hehtaa rimäärä perustuu raportointikauden aikana asiakaskohteissa suoritettujen töiden työohjeissa määritettyihin pinta-alatietoihin. Pinta-alatieto saadaan Maanmittaus laitoksen karttapalvelun mitta-alalaskurin avulla, ja tarvittavat toimenpiteet sekä alueet sovitaan asiakkaan kanssa ennen työhön ryhtymistä. Vuoden aikana suori tettujen töiden ominaisuuksia ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti Luo tean sisäisestä järjestelmästä.

Raportointivuoden aikana valmistuneissa hankkeissa käsiteltyjen pilaantuneiden maamassojen kokonaismäärä tonneissa perustuu käsittelylaitoksissa punnittuihin vaakapainoihin. Painotietoja ylläpidetään, seurataan ja raportoidaan kootusti Luo tean sisäisestä järjestelmästä.

E5-1 – Resurssien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää toimintaa, olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia hallitaan Luotean toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymällä Luotean julkisella ympäristöpolitiikalla.

Ympäristöpolitiikka koskee kaikkea Luotean harjoittamaa liiketoimintaa kaikissa sen toimintamaissa. Lisäksi lopetetut toiminnot ylläpitävät resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimintaohjeita, mm lajitteluohjeita. Luotean olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet kohdistuvat lopetettuihin toimintoihin ja niitä on hallittu ja ohjattu liiketoimintastrategialla.

Toimintaperiaatteiden ja strategian lisäksi Luotean lopetettujen toimintojen vaikutuksia hallitaan ympäristölupien asettamilla velvoitteilla ja näihin liittyvällä sisäisellä valvonnalla ja sertifioinneilla. Luotean koko toiminta on sertifioitu ja täyttää ISO 14001 -standardin vaatimukset, jonka hallinnoinnista vastaa konsernin riskienhallinnasta vastaava johtaja.

Ympäristöpolitiikka

Luotean resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja keskeisiä päämääriä ohjataan konsernin ympäristöpolitiikalla, joka oman toiminnan lisäksi kuvaa Luoteassa noudatettavia periaatteita arvoketjun osalta.

Luotean ympäristöpolitiikka ei sisällä toimintaperiaatteita tavoitteen seurantaprosessin osalta. Yhtiö tulee päivittämään ympäristöpolitiikkansa ja siihen liittyvientavoitteiden seurantaprosessiaan vuoden 2026 aikana.

Luotean ympäristöpolitiikassa ei käsitellä siirtymistä pois primääriresurssien käytöstä, mutta siinä huomioidaan sekundaariresurssien käytön lisääminen arvoketjussa. Ympäristöpolitiikassa yhtiö sitoutuu edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla.

Luotean kiertotalouteen liittyvät tavoitteet ja ympäristöpolitiikan periaatteet jalkautetaan yksiköihin toimialakohtaisten alatavoitteiden, ohjeistusten ja asiakkaille tarjottavien kiertotalouspalvelujen ja -ratkaisujen kautta käytännön toimiksi. Jalkautuksesta vastaavat liiketoimintayksiköt EHSQ- ja vastuullisuustoimintojen tuella.

Kierrätys- ja jätehuoltopalvelut, kiertotalouteen liittyvä konsultointi sekä ympäristörakentaminen ovat yhtiön kiertotalousliiketoimintaa, johon liittyy konsernitason tavoitteiden lisäksi erillisiä kaupallisia liiketoimintayksikkö- ja toimialakohtaisia tavoitteita. Kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteiden toteutumisen seuranta palvelutuotannossa perustuu Luotean ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioituihin johtamisjärjestelmiin.

Luotean vastuullisuudesta vastaava johtaja vastaa ympäristöpolitiikan toteuttamisesta konsernin toiminnassa. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resurssoinnista omassa toiminnassaan. Ympäristöpolitiikan laatimisen yhteydessä ei ole erikseen kuultu sidosryhmiä. Ympäristöpolitiikan periaatteita tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2026.

E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Arvonluonti ja kasvu kiertotalouden ratkaisuilla oli Luotean strategian keskiössä vielä vuonna 2025. Kiertotalousliiketoiminta edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ehkäisemällä jätteen syntyä, ohjaamalla materiaalien palauttamista kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, sekä korvaamalla fossiilisia polttoaineita bio- ja kierrätysraaka-aineilla. Lisäksi yhtiö on pyrkinyt edistämään toimintaympäristössään kiertotalouden edellytyksiä. Yhtiö seuraa kiertotalouden periaatteiden toteutumista palveluissaan ja sen strategisena tavoitteena on nostaa kierrätysastetta. Tavoite on esitetty tarkemmin kohdassa E5-3, s. 61.

Kiertotalousliiketoiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa kiertotalouden toimintaedellytyksiin välillisesti omien asiakkaidensa ja uusioraaka-aineiden loppukäyttäjien keskuudessa. Kiertotalousliiketoiminta huolehtii jätteen keräilystä asiakaskohteista ja ohjaa keräämänsä materiaalivirrat jätehuollon etusijajärjestyksen mukaiseen käsittelyyn. Kiertotalousliiketoiminta tarjoaa palveluna asiakkailtaan saamien materiaalien esikäsittelyä ja yhtiöllä on useita, omia kierrätyslaitoksia, joissa asiakkailta kerätystä materiaalista valmistetaan kierrätysraaka-aineita teollisuuden käyttöön. Sellaiset jakeet, joille ei ole omaa käsittelyä, ohjataan kumppaneille, joilla on ympäristölupa ja osaaminen kyseisen jakeen käsittelyyn. Luotean toimet kiertotalouden toimintaedellytysten edistämiseksi ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden, kiertotalouspaketin ja biodiversiteettistrategian kanssa.

Luotean omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisään- ja ulosvirtaukset ovat vähäisiä. Esimerkkejä tällaisista sisäänvirtauksista ovat Luotean hankkimat tuotteet ja laitteet, ja ulosvirtauksista yhtiön omat jätevirrat.

Luotean toimenpiteet tavoitteen ja päämäärien saavuttamiseksi liittyvät kiertotalousliiketoiminnan asiakkuuksissa jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja uudelleenkäyttöön, valmisteluun uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, muuhun hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn EU:n jätehierarkian mukaisesti.

Yhtiön käsittely- ja kierrätyslaitokset sijaitsevat maantieteellisesti Suomessa, jossa on kattava ympäristölainsäädäntö ja toiminta edellyttää toimipaikkakohtaisia ympäristölupia. Ympäristölupaprosessiin sisältyy sidosryhmien kuuleminen. Mahdolliset toiminnasta aiheutuvat ympäristövahingot käsitellään yhdessä Suomen ympäristöviranomaisten kanssa, ja viranomaiset hyväksyvät mahdollisen ympäristövahingon korjaustoimenpiteet. Kiertotalousliiketoiminta valvoo omia loppusijoitusalueitaan alueen sulkemisen jälkeen ja lopetetuissa toiminnoissa on tehnyt kirjanpitoon tarvittavat varaukset mahdollisten tulevaisuudessa tarvittavien korjaustoimenpiteiden varalle.

Vuonna 2025, Luotea toteutti seuraavat toimet edellä mainittujen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi:

Jätteiden synnyn ehkäisy

Luotea tuki ja konsultoi yritysasiakkaitaan jätteiden synnyn ehkäisemisessä. Yhtiön kattavat asiakasraportoinnin työkalut tarjosivat asiakkaille näkyvyyden asiakkaan toiminnassa syntyviin jätevirtoihin mahdollistaen asiakkaalle jätteiden syntyä vähentävät toimenpiteet. Katsauskaudella tuettiin yhteensä 340 asiakaskohdetta jätteiden synnyn ehkäisemisessä ja erilliskeräyksen tehostamisessa.

Valmistelu uudelleenkäyttöön

Luotean lopettuihin toimintoihin kuului korjausliiketoiminta, jossa vioittuneita kuormalavoja korjataan ja palautetaan takaisin käyttöön. Vuonna 2025 kuormalavojen korjausliiketoiminta laajeni kun kilpailuviranomainen hyväksyi Stena Recyclingin kuormalavojen korjausliiketoiminnan ostamiseen liittyneen yrityskaupan.

Kierrätys

Luotea tuki ja kehitti asiantuntijapalveluillansa arvoketjun alkupäässä asiakkaidensa syntypaikkalajittelua ja muuta kiertotalouteen liittyvää toimintaa, jotta asiakkaiden jätteet ja sivuvirrat saadaan ohjattua kierrätykseen. Luotea toimittaa asiakkailta erilliskerätyt jätejakeet mahdollisimman korkean jalostusasteen hyödyntämiseen.

Luotean lopetettuihin toimintoihin kuuluu omia jätteen esikäsittelylaitoksia, joissa käsitellään eri jätejakeita kuten kuituja, puujätettä, laseja ja metalleja sekä käsittelylaitoksia, joissa valmistetaan uusioraaka-aineita, kuten muovigranuulia.

Ympäristörakentamisen liiketoiminnassa puhdistetaan asiakaskohteiden pilaantuneita maamassoja. Maamassat käsitellään asiakaskohteessa tai toimitetaan käsittelykeskuksiin käsiteltäväksi. Puhdistamisen jälkeen maamassat palautetaan kohteeseen, hyödynnetään maanrakentamisessa toisessa kohteessa tai loppusijoitetaan.

Luotean omissa toimipisteissä on kattavat lajittelumahdollisuudet toiminnasta syntyville jätejakeille ja jakeet kierrätetään jätehuollon etusijajärjestyksen mukaisesti. Luotean omaan toimintaan liittyvien materiaalivirtojen määrä on erittäin pieni verrattuna yhtiön käsittelemiin asiakkaiden materiaalivirtoihin.

Vuonna 2025 Luotea järjesti useita koulutuksia, asiakastilaisuuksia ja webinaareja liittyen eri jätejakeiden oikeaan lajitteluun ja kiertotalouden kehitykseen. Yhtiö kävi aktiivista vuoropuhelua yritysasiakkaiden ja kumppanien kanssa yritysten jätejakeiden kierrättämisen teknologisista valinnoista ja mahdollisuuksista.

Yhtiöllä oli käynnissä vuonna 2025 useita tutkimus ja kehityshankkeita, joissa tavoitellaan materiaalien jalostusasteen kasvattamista sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämistä. Kuormalavaliiketoimintaan tehtyjen investointien lisäksi, yhtiöllä oli käynnissä hankkeita joissa kehitetään puun kierrätysratkaisuja ja yhtiö on tutkinut kierrätyspuun hyödyntämistä biohiilen valmistuksessa. Pakkausmuovien erilliskeräys on kehittynyt positiivisesti 2025 ja yhtiö on kehittänyt mekaanisen kierrätyksen prosessiaan sekä tutkinut kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksia. Yhtiön kiertotalousliiketoiminta on myös laajentanut palvelutarjoaamaansa vesienpuh-

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

distusratkaisuissa haitta-aineiden poistamiseksi erilaisista likaantuneista vesistä. Käynnissä on myös tutkimushanke, jossa etsitään ratkaisuja PFAS-yhdisteitä sisältävien jätteiden käsittelylle ja kierrätykselle.

Muu hyödyntäminen

Luotea valmistaa asiakkaiden kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista kierrätyspolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita mm. kaukolämmön tuotannossa.

Loppukäsittely

Yhtiöllä on omia loppukäsittelyalueita sellaisille maamassoille ja jakeille, joita ei voida turvallisesti uudelleenkäyttää eikä kierrättää. Luotean lopetetuilla toiminnoilla on suunnitteilla kaksi uutta loppusijoitusaluetta, joista toinen valmistui vuonna 2025 ja toisen odotetaan valmistuvan 2026–2027.

E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Luotea on asettanut ympäristöpolitiikassaan tavoitteen nostaa yhtiön käsittelemien materiaalien kierrätysaste 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kierrätystavoite on Luotean keräämien ja käsittelemien materiaalien kierrätysasteiden summa painoperusteisesti laskettuna. Kierrätysaste tavoite koskee vain lopetettuja toimintoja. Kyse on absoluuttisesta tavoitteesta. Tavoite kattaa Luotean yritysasiakkailta kerätyt yhdyskuntajätteet, vaaralliset jätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa. Se sisältää myös sellaiset materiaalit, joiden kierrättäminen ei ole mahdollista, kuten PFAS-yhdisteitä sisältävät vaaralliset jätteet. Tavoite koskee Luotean omaa toimintaa.

Kierrätystavoite liittyy resurssien ulosvirtauksiin. Kierrätysasteen kehittyminen riippuu viime kädessä kiertotalousliiketoiminnan asiakkaiden tekemistä kierrätys- ja materiaalivalinnoista ja toimialoista. Kiertotalousliiketoiminnan tavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuus käsitellä eri jätejakeet jätehierarkian mahdollisimman korkean tason mukaisesti. Lopullisen valinnan jätejakeen käsittelystä tekee aina asiakas. Asiakkaiden toimialat eroavat siinä, mitä jätejakeita niiden liiketoiminnasta syntyy. Esimerkiksi kaupan alalla päästään korkeampaan kierrätysasteeseen kuin rakennusteollisuudessa johtuen liiketoiminnan ja materiaalivirtojen erilaisesta luonteesta. On edelleen useita jätejakeita, joita ei ole mahdollista kierrättää turvallisesti, ja osa vaarallisista jätteistä käsitellään vaarallisen jätteen käsittelyyn luvitetussa polttolaitoksessa tai loppusijoitetaan.

Kierrätystavoite tukee Luotean toimintaperiaatetta kiertotalouden ja kierrätyksen edistämisestä lisäten arvoketjussa käytössä olevaa sekundaarisen raaka-aineen osuutta. Kierrätystavoite liittyy jätehierarkian etusijajärjestyksen kohtaan "kierrätys".

Tavoite on linjassa EU:n kiertotalouspaketin tavoitteiden kanssa. Tavoite ei ole tieteeseen perustuva. Suuri osa kiertotalouspalveluiden asiakkaista on myös asettanut kierrätysastetavoitteen jätteillensä.

Tavoite on yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän hyväksymä ja se kattaa koko konsernin. Tavoite on asetettu vuonna 2018 (54,2 %) ja se on luonteeltaan vapaaehtoinen eli ei lainsäädännön edellyttämä. Tavoitteen asettamisessa ei ole kuultu sidosryhmiä.

Vuonna 2025 Luotean kierrätysaste oli 49,8 % (55,2 %). Kierrätysasteeseen vai-

kutti laskevasti erityisesti pilaantuneiden maamassojen kasvanut suhteellinen osuus kaikista Luotean käsittelemistä materiaalivirroista. Kierrätysasteeseen vaikutti nostavasti sekä erilliskerätyn pakkausmuovin ja maateriaalihyödyntämiseen ohjatun puujätteen määrän kasvu. Heikko suhdanne laski Luotean käsittelemien jätteiden määrää.

Kestävyysstandardin mukainen kierrätysastelaskenta kuvaa heikosti Luotean lopetettujen toimintojen kaltaisen kierrätys- ja jätealan toimijan materiaalikierrätyksen eteen tekemään työtä. Ympäristörakentamisen projektiliiketoiminnan käsittelemien pilaantuneiden maamassojen tonnimäärä vaihtelee merkittävästi vuosittain työkohteiden määrän ja profiilin vaihtelun mukaisesti. Pilaantuneiden maamassojen tonnimäärät ovat suuruusasteeltaan merkittävästi suurempia kuin materiaalikierrätyksen muut virrat, kuten esimerkiksi muovi-, puu-, tai kuitumateriaalivirrat, joten ne vaikuttavat kokonaiskierrätysasteeseen huomattavasti. Luotea on tarkastellut vuoden 2025 aikana kiertotalouden edistymiseen seurantaan käytettyjä mittareita ja kehittänyt sopivaa mittaristoa kiertotalousliiketoimin-

tojen käyttöön.

E5-4 – Resurssien sisäänvirtaus

Luotean omaan toimintaan suoraan liittyvät materiaalien sisäänvirtaukset ovat vähäisiä. Esimerkki tällaisesta sisäänvirtauksesta ovat Luotean hankkimat tuotteet, joita yhtiö käyttää palvelujensa tuottamiseen.

Luotean oman toiminnan kannalta pakkaukset tai pakkausjätteet eivät ole olen-

naisia.

Lopetettuihin toimintoihin kuului erilaisten jätteiden ja raaka-aineiden käsittely ja jalostaminen. Kiertotalousliiketoiminta käsittelee ja jalostaa toimitiloissaan yritysasiakkailta vastaanotettuja jäte- ja raaka-aineita. Tällaisia jätteitä ja raaka-aineita ovat muun muassa muovi, puu, lasi, kartonki ja paperi sekä vaaralliset jätteet, kuten öljy ja käsitelty jätevesi.

Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino esitetään kohdassa E5-5, s. 61.

Luotea on palveluyhtiö, joka ei lähtökohtaisesti valmista itse tuotteita. Palveluiden tuottamiseen tarvittavien biologisten materiaalien hankinta on vähäistä ja uusiutuvien polttonesteiden hankintaa kuvataan kohdassa E1-3, s. 49.

Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa asiakkaiden jätevirroista voitaisiin määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi Luotea käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5, s. 61.

E5-5 – Resurssien ulosvirtaus

Kiertotalousliiketoiminta kerää asiakkailtaan ja käsittelee merkittäviä määriä erilaisia jätemateriaaleja ja maamassoja. Jätemateriaalit ja maamassat käsitellään, kierrätetään, tai toimitetaan sellaisenaan jatkokäyttöön samalle tai toiselle asiakkaalle.

Uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen toimitetut merkitykselliset materiaalivirrat koostuivat pääosin yritysasiakkailta kerätyistä yhdyskuntajätteistä, kuten muovista, paperista, pahvista ja biojätteistä, syntypaikkalajitelluista vaarallisista jätteistä, teollisuuden jätteistä ja rakennusjätteistä Suomessa. Yhtiö käsittelee myös lietteitä, maamassoja sekä tuhkia. Lisäksi yhtiö valmistaa kierrätyspolttoainetta ja toimittaa jätettä jätteenpolttoon sekä loppusijoitukseen. Luotean käsittelemiin jätevirtoihin

vaikuttavat toimialat, joilla yhtiön asiakkaat operoivat ja asiakkaiden liiketoiminnan kehittyminen.

Kiertotalousliiketoiminta on merkittävä kierrätysraaka-aineiden valmistaja. Liiketoimintoihin kuuluvalla muovijalostamolla Merikarvialla syntyy asiakkaiden muovijätteestä muovigranuulia, josta voidaan valmistaa uusia muovituotteita. Yhtiö kierrättää vaarallisia jätteitä, kuten glykolia ja jäteöljyä uudelleen käytettäviksi. Yhtiö ei valmista tuotteita olennaisessa mittakaavassa.

Luotean omasta toiminnasta syntyvien jätteiden kokonaismäärät on sisältyvä taulukon lukuihin sivulla 62.

Laskentaperiaatteet

Jäte- ja materiaalitietojen raportointi sisältää Luotean asiakkailta kerätyt jätteet ja materiaalit sekä Luotean omilla toimipaikoilla syntyvät jätteet. Tiedot saadaan Luotean omista toiminnanohjausjärjestelmistä. Raportoinnissa ilmoitetut tonnit perustuvat joko todelliseen punnittuun painoon tai oletuspainoihin, jotka perustuvat astiakohtaisiin keskipainomittauksiin. Jätemäärät ilmoitetaan kosteus mukaan lukien. Jätteenkäsittelytavan määrittämisessä hyödynnetään materiaalien vastaanotta-

jilta saatuja tietoja jätteiden käsittelytavasta tai jätejaekohtaisia oletuksia jätteiden käsittelytavasta siltä osin kuin toimittajakohtaista tietoa ei ole saatavilla. Oletetun käsittelytavan ja todellisen toteuman välillä ei arvioida olevan merkittävää eroa konsernin raportoinnin tasolla.

Luotean hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat 2025

Tuhatta kilogrammaa	Vaaraton jätteet	Vaaralliset jätteet	Yhteensä1
Jätteet ja materiaalivirrat	902 000	164 000	1 066 000
Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit	742 700	52 200	795 000
Valmistelu uudelleenkäyttöön	44 600	0	44 600
Kierrätys	447 000	40 000	487 000
Muu hyödyntäminen	251 100	12 300	263 400
Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit	159 200	111 900	271 000
Poltto	1 690	16 700	18 400
Kaatopaikkaus	155 500	91 400	247 000
Muu loppukäsittely	2 000	3 700	5 700
Kierrättämätön jäte	410 300	124 100	534 500
Kierrättämätön jäte, %	45	76	50

Kierrätys- ja jätehuollon toimijana osa Luotean asiakkaiden jätevirroista voitaisiin määritellä myös resurssien sisäänvirtauksiksi. Kaksoislaskennan välttämiseksi Luotea käsittelee kaikki virrat kohdassa E5-5 Resurssien ulosvirtaus. Vuoden 2025 osalta materiaalivirtoihin on laskettu mukaan kiertotalousliiketoimintoihin kuuluvan Ruotsin liiketoiminnan asiakkailta palveluiden yhteydessä kerätyt jätteet. Määrät ovat pieniä, eivätkä vaikuta kokonaisjätemääriin. 1 Sarakkeen tiedot perustuvat pyöristämättömään dataan.

Luotean hallussa olevat jätteet ja materiaalivirrat 2024

Tuhatta kilogrammaa	Vaaraton jätteet	Vaaralliset jätteet	Yhteensä1
Jätteet ja materiaalivirrat	900 000	163 000	1 063 000
Loppukäsittelystä pois ohjatut materiaalit	809 000	49 900	859 000
Valmistelu uudelleenkäyttöön	25 300	0	25 300
Kierrätys	519 000	42 200	561 000
Muu hyödyntäminen	265 000	7 700	272 000
Loppukäsittelyyn ohjatut materiaalit	90 300	113 000	204 000
Poltto	190	16 400	16 600
Kaatopaikkaus	88 800	94 700	184 000
Muu loppukäsittely	1 300	2 400	3 700
Kierrättämätön jäte	355 000	121 000	476 000
Kierrättämätön jäte, %	39	74	45

SBM-3 – Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet strategian ja liiketoimintamallin kannalta

Luotea on kaksoisolennaisuusanalyysissään arvioinut ja tunnistanut oman työvoiman vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Eurooppalaisen kestävyysraportointistandardin osa-aiheita ja osa-osa-aiheita vasten. Olennaisiksi vaikutuksiksi ja mahdollisuuksiksi tunnistettiin työllisyysturva, työaika, riittävä palkkaus, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet, työehtosopimusneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino, terveys ja turvallisuus sekä sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka, koulutus ja taitojen kehittäminen, toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi ja moninaisuus. Luotean olennaiset vaikutukset ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on esitetty ESRS 2-osion taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 26.

Palvelualan yrityksenä ja merkittävänä työllistäjänä henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestystekijä Luotean liiketoiminnalle. Luotean yhtenä strategisena painopistealueena on alan parhaiden osaajien saaminen konserniyhtiöihin, sillä ihmiset ovat palvelualayhtiön tärkeä voimavara. Henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisellä on negatiivinen vaikutus, sillä Luotean palvelut ja yhtiön asiakkailleen tarjoama asiakaskokemus syntyvät vuorovaikutuksessa motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Henkilöstön saatavuus on palvelualan yritykselle keskeinen liiketoiminnan kasvua mahdollistava tai rajoittava tekijä. Kilpailussa sopivasta työvoimasta, vastuullinen henkilöstöpolitiikka ja toimintatavat ovat erittäin tärkeitä. Luotea käy henkilöstönsä kanssa jatkuvaa ja monipuolista vuoropuhelua usealla organisaatiotasolla.

Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että Luotealaisilla on oikea osaaminen, henkilöstön määrä, laatu ja pysyvyys ovat tuloksekkaan toiminnan edellyttämällä tasolla, työyhteisö on monimuotoinen ja tasa-arvoinen, henkilöstön työ- ja toimintakyky säilyvät koko työelämän ajan vanhuuseläkeikään asti ja henkilöstöä kannustetaan ja motivoidaan hyviin suorituksiin yhtiön päämäärien saavuttamiseksi.

Tässä kestävyysraportissa oma työvoima kattaa Luotean työsuhteisen henkilöstön sekä ei-työsuhteisen henkilöstön. Työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa johonkin Luotea-yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Ei-työsuhteisilla työntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat Luotea-yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankkijoita.

Luotea pyrkii tarjoamaan henkilöstölleen erinomaisen työntekijäkokemuksen, turvallisen ja terveellisen työyhteisön, laadukasta johtamista sekä mahdollisuuksia kasvattaa omaa osaamista, että kehittyä omassa työssään. Huomioiden yhtiön toimintaperiaatteet, toimet ja maantieteellinen sijainti, tunnistetut mahdolliset henkilöstöön kohdentuvat negatiiviset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä tai systemaattisia. Tunnistetut mahdolliset negatiiviset vaikutukset liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Luotean henkilöstövastuun näkökulmat ovat linjassa kansallisten

lakien, sopimusten ja muiden velvoitteiden kanssa. Kunnioitamme Luotealla YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, kansainvälisiä sopimuksia ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Olemme myös sitoutuneet tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita. Luotea pyrkii tarjoamaan vakituisen työsuhteen mahdollisuuksien mukaan. Yhtiöllä on Suomessa ja Ruotsissa 5 007 työsuhteessa olevaa henkilöä. Suurimmat henkilöstöryhmät työntekijöissä ovat siivoojat sekä kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan työntekijät. Lisäksi yhtiöllä on toimihenkilöitä myynnin, asiakaspalvelun, talouden, viestinnän, IT:n ja henkilöstöhallinnon sekä muissa asiantuntijarooleissa 504 henkilöä. Luotea käyttää vuokratyövoimaa osassa liiketoimintoja ja tätä on kuvattu tarkemmin kohdassa S1-7, s. 68.

Yhtiö on arvioinut potentiaalisia negatiivisia vaikutuksia, joita Luotean eri henkilöstöryhmiin voisi kohdistua. Luotea on tunnistanut, että nuoret kesätyöntekijät voisivat olla muita henkilöstöryhmiä alttiimpia työturvallisuusriskeille, mikäli nuorten kausityöntekijöiden perehdytystä ei toteuteta yhtiön työturvallisuusohjeiden edellyttämällä tavalla. Luotean siivouspalveluissa työskentelee myös henkilöitä, joiden suomen- tai englanninkielen taito ei ole muiden henkilöstöryhmien tasolla ja he voisivat olla alttiita työturvallisuusriskeihin, mikäli heidän perehdytystään ja koulutustaan ei toteuteta riittävää huolellisuutta noudattaen.

Luotea toimii Suomessa ja Ruotsissa, joissa työolosuhteita, kuten kohtuullista työaikaa, työturvallisuutta, vuosilomaa, vanhempainvapaata ja osa-aikaista työntekoa, koskevat lakisääteiset vaatimukset ovat korkealla tasolla. Kaikilla työntekijöillä molemmissa toimintamaissa on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammattiliittoon. Yhtiöllä ei ole liiketoimintaa maissa, joissa lapsityön tai pakkotyön riski olisi perinteisesti korkea. Luotea kuitenkin seuraa aktiivisesti eri toimialoilla ilmenneitä tapauksia ja päivittää riskiarvioitaan aktiivisesti.

Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö, työehtosopimukset ja viranomaisvalvonta määrittävät vähimmäisvaatimukset työsuojelulle. Mahdolliset työolosuhteisiin liittyvät negatiiviset vaikutukset voisivat toteutuessaan heikentää työntekijöiden fyysistä ja henkistä työkykyä ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa taloudellisesti. Luotealle voisi aiheutua myös taloudellisia ja oikeudellisia ja/tai taloudellisia seuraamuksia. Vaikutukset voisivat toteutuessaan heikentää työnantajan mainetta, joka puolestaan heikentää työvoiman saatavuutta ja lisää vaihtuvuutta. Vaikutuksia hallitaan standardoiduilla prosesseilla ja sopimuspohjilla sekä säännöllisellä esihenkilökoulutuksella. Työsopimukset tehdään aina kirjallisesti.

Luotea yhtiönä on järjestäytynyt toimialojensa mukaisiin työnantajaliittoihin. Järjestäytymisellään Luotea myös osoittaa sitoutuneensa työehtosopimusten noudattamiseen ja varmistaa, että yhtiöllä on käytössään viimeisimmät tulkinnat työehtosopimusten soveltamisesta.

Luotea seuraa työehtosopimusten, ympäristö-, työ- ja työturvallisuuslainsäädännön sekä taloudenpitoon liittyvien säännösten noudattamista ja noudattaa paikallista tilaajavastuulainsäädäntöä ja edellyttää samaa myös toimittajiltaan. Luotean eettisissä periaatteissa painotetaan reilua ja tasa-arvoista kohtelua sekä

S1 Oma työvoima

jokaisen yksilön ihmisarvon, yksityisyyden ja oikeuksien kunnioittamista. Esihenkilöiden kouluttamisella ja tukemisella sekä esimerkiksi työaikojen seuraamisella varmistetaan, että esihenkilöt toimivat ohjeiden ja sääntöjen mukaisesti ja osaavat tukea henkilöstöä kiiretilanteissa.

Palvelualan yrityksenä Luotea on riippuvainen henkilöstöresursseista oman työvoiman osalta. Kuvaus olennaisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista liittyen omaan työvoimaan on esitetty taulukossa kohdassa ESRS 2 SBM-3, s. 26 ja on tunnistettu sivulla 20 esitetyn kaksoisolennaisuusprosessin mukaisesti.

S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät periaatteet

Luotean omaan työvoimaan liittyvää toimintaa, vaikutuksia ja riskienhallintaa ohjaavat liiketoimintastrategia, yhtiön julkiset eettiset periaatteet, henkilöstöpolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka, työturvallisuuspolitiikka sekä erilaiset ohjeet. Periaatteet ja politiikat koskevat kaikkea liiketoimintaa kaikissa toimintamaissa.

Eettiset periaatteet

Luotean eettiset periaatteet määrittävät odotukset yhtiön henkilöstön vastuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaatteet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein.Periaatteet koskevat koko Luoteaa. Yhtiöllä on erilliset toimittajan eettiset periaatteet, jotka koskevat toimitusketjua. Eettisistä periaatteista vastaa yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa periaatteiden noudattamista. Eettiset periaatteet on henkilöstölle saatavilla Luotean verkkosivuilla, intranetissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Toimintaperiaatteet on käsitelty vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa.

Henkilöstöpolitiikka

Luotean omaan työvoimaan liittyviä tavoitteita ohjataan konsernin henkilöstöpolitiikalla. Henkilöstöpolitiikan on hyväksynyt Luotean toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Henkilöstöpolitiikassa yhtiö sitoutuu noudattamaan henkilöstötoiminnoissaan kansallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattamaan kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisiä periaatteita. Politiikassa linjataan Luotean sitoutuminen tasa-arvoon sekä lapsityövoiman käytön ja kaikenlaisen syrjinnän vastustamiseen. Henkilöstöpolitiikka päivitetään säännöllisesti kahden vuoden välein. Henkilöstöpolitiikasta vastaa yhtiön henkilöstö- ja lakiasianjohtaja yhdessä henkilöstöhallinnon organisaation kanssa. Politiikkaa jalkautetaan osana henkilöstöhallinnon prosesseja. Henkilöstöpolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa ennen sen voimaantuloa.

Ihmisoikeuspolitiikka

Luotean ihmisoikeuspolitiikalla pyritään vaikuttamaan yhtiön mahdollisiin suoriin tai epäsuoriin ihmisoikeusvaikutuksiin omaan henkilöstöön, toimitusketjuun ja

asiakkaisiin. Ihmisoikeuspolitiikassa Luotea sitoutuu kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia sekä kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemiä työntekijöiden oikeuksia, OECD:n toimintaohjeita ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita. Politiikassa kuvataan yhtiön sitoutuminen tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmis- ja työoikeusperiaatteita sekä noudattamaan kansallisia lakeja, sopimuksia ja muita velvoitteita.

Luotea ei salli missään tilanteessa ihmiskauppaa, pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä lasten oikeuksien vastaisesti tai modernin orjatyön muotoja omassa toiminnassaan tai hankintaketjun toiminnassa. Lisäksi ihmisoikeuspolitiikassa määritetään nollatoleranssi kaikenlaista kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua ja syrjintää kohtaan niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa. Luotealla ketään ei syrjitä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, raskauden, synnytyksen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös rotu ja etninen alkuperä, ihonväri ja kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä ovat kiellettyjä syrjintäperusteita.

Luotean ihmisoikeuspolitiikan on hyväksynyt yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön johtoryhmä on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuspolitiikka on käsitelty yhtiön luottamushenkilöiden kanssa. Vastuu ihmisoikeuspolitiikasta kuuluu Luotea konsernin henkilöstö- ja lakiasianjohtajalle. Ihmisoikeuspolitiikkaa jalkautetaan osana yhtiön henkilöstöhallinnon prosesseja. Politiikka kattaa Luotea konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat kaikissa toimintamaissa ja se koskee koko henkilöstöä. Ihmisoikeuspolitiikka päivitetään kahden vuoden välein. Seuraava päivitys tehdään vuonna 2026. Luotealla ei ole erillistä korvausmekanismia ihmisoikeusrikkomuksiin liittyen vaan yhtiö noudattaa mahdollisten korvausten osalta Suomen ja Ruotsin lainsäädäntöä.

Työturvallisuuspolitiikka

Luotean työturvallisuuspolitiikka kattaa sekä koko Luotean oman toiminnan että yhtiön toimittajaverkoston. Se kuvaa keskeiset työturvallisuuspäämäärät, vastuut ja organisoinnin sekä sitoutumisen toimintaa koskevan lainsäädännön ja viranomaismääräysten noudattamiseen. Työturvallisuuspolitiikasta vastaa henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja, joka jalkauttaa politiikan yhdessä työturvallisuusorganisaation kanssa. Luotean työturvallisuustoiminnan päämääränä on taata koko henkilöstölle turvallinen työpaikka. Yhtiö sitoutuu "nolla tapaturmaa" -ajatteluun ja uskoo, että kaikki tapaturmat ja vahingot ovat vältettävissä. Yhtiö puuttuu lainsäädännön, viranomaismääräysten ja ohjeiden vastaiseen toimintaan ja käytökseen välittömästi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Luotean työturvallisuuspolitiikan on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä ja se päivitetään kahden vuoden välein. Seuraava päivitys tehdään vuonna 2026. Työturvallisuuspolitiikka on käsitelty yhdessä konsernin luottamushenkilöiden kanssa.

Ohjeistukset ja suunnitelmat

Luotean politiikkoja täydentävät toimiala- ja maakohtaiset ohjeistukset ja suunnitelmat, jotka koskevat pääsääntöisesti vain työsuhteista henkilöstöä. Suomessa Luotea on laatinut koko Suomen henkilöstöä koskevan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun estämistä koskevan ohjeistuksen, työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman sekä päihdeohjelman. Lisäksi Luotea laatii Suomessa toimialakohtaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Yhtiöllä on tavoite- ja kehityskeskustelun käymistä koskeva prosessi. Luotealla on lisäksi EHSQ-käsikirja, johon on koottu yhtiön toimintaohjeet liittyen muun muassa, työterveyteen ja työturvallisuuteen. Toimintakäsikirjan tavoitteena on helpottaa tiedon löytämistä ja varmistaa, että kaikki tiedot ovat ajan tasalla. Toimintakäsikirjan tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa tai aina, kun kyseisen osa-alueen toimintamalleja päivitetään.

Ruotsissa Teollisuuspalveluiden liiketoiminnalla on omat syrjinnän vastaiset ohjeistuksensa, päihdepolitiikkansa, toimintaohjeensa sekä työturvallisuutta koskevat ohjeistuksensa. Ruotsissa kiinteistöpalveluissa on oma päihdepolitiikka, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka, työympäristö- ja turvallisuuskäsikirja sekä syrjinnän ja häirinnän estämistä koskeva prosessi.

S1-2 – Vuorovaikutus oman henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa

Oma henkilöstö on yksi Luotean tärkeimmistä sidosryhmistä. Vuorovaikutus henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa on moninaista ja tiivistä. Oman henkilöstön osalta pääasiallisia vuorovaikutustapoja ovat esimerkiksi yrityksen intranet, sisäiset uutiskirjeet, henkilöstöinfot, strategiapäivät ja muut tilaisuudet, esihenkilöviestintä, tavoite- ja kehityskeskustelut, European Works Councilin toiminta sekä Suomen osalta Luotea Suomen konserniyhteistyöfoorumin toiminta ja yhteistoimintalain mukaiset toimialakohtaiset vuoropuhelut.

Vuorovaikutuksen prosessin suunnittelu oman henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa kuuluu henkilöstö- ja lakiasianjohtajan vastuualueeseen. Vuorovaikutuksesta henkilöstön edustajien kanssa vastaavat Suomessa henkilöstö- ja lakiasianjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluvat toimialajohtajat oman toimialansa osalta sekä henkilöstö- ja lakiasianjohtajan alaisuudessa toimiva työsuhdejuristeista koostuva työsuhdetiimi sekä valitut HR-vastuulliset roolit. Työsuojelullisissa ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa yhteistyöstä vastaa myös työsuojelupäällikkö tiimeineen. Ruotsissa henkilöstön ja heidän edustajiensa vuorovaikutuksesta vastaavat Ruotsin kiinteistöpalvelujen liiketoimintajohtaja ja henkilöstöpäällikkö tiimeineen. Suomessa yhteydenpito henkilöstön edustajien kanssa omaan työvoimaan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaikutuksista tapahtuu neljännesvuosittain järjestettävässä yhteistoimintalain mukaisessa vuoropuhelussa, yhteistoimintalain mukaisissa muutosneuvotteluissa, vähintään kerran vuodessa järjestettävissä kotimaisen konserniyhteistyöfoorumin kokouksissa tai neljä kertaa vuodessa järjestettävissä työ-

suojelutoimikuntien kokouksissa.

Kokoukset järjestetään aiheesta ja foorumista riippuen joko konsernitasoisesti, juridisen yhtiön tasolla tai yksikkötasolla. Siltä osin kuin jollain henkilöstöryhmällä ei ole edustajaa, käydään yhteydenpitoa suoraan kyseiseen henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa.

Jokaisella juridisella Luotean yhtiöllä on lisäksi omat työsuojelutoimikuntansa. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään erityisesti työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä teemoja. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2025 aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti.

European Works Council -kokous järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja siihen kokoontuvat henkilöstön edustajat molemmista toimintamaista keskustelemaan vaihtelevista aiheista.

Luotea käy vuoropuhelua ihmisoikeuksien edistämisestä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Luotean ihmisoikeuspolitiikka on laadittu Suomen ja Ruotsin henkilöstön edustajia kuullen.

Henkilöstökyselyt Fiilinki ja Pulsen

Luotea toteuttaa vuosittain Fiilinki/Pulsen - henkilöstötyytyväisyyskyselyn, jonka kautta koko henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta omaan työhön ja johtamiseen liittyvistä teemoista. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi ja kyselyyn vastataan nimettömästi.

S1-3 – Prosessit negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen ja oman henkilöstön kanavat huolenaiheiden ilmaisemiseen

Luotea tavoittelee organisaatiokulttuuria, jossa jokainen voi kertoa, jos epäilee tai havaitsee lakien tai Luotean ohjeiden vastaista toimintaa.

Henkilöstöä rohkaistaan ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista ja Luotean toimintaan liittyvistä mahdollisista rikkomuksista. Ilmoituksen voi tehdä omalle esihenkilölle tai ulkopuolisen palveluntarjoajan teknisellä alustalla toimivaan ilmoituskanavaan. Lisäksi häirintäilmoitukset kirjataan erilliseen sähköiseen häirintäilmoitusjärjestelmään Suomessa ja Ruotsissa.

Väärinkäytösepäilyilmoituksen voi tehdä ilmoituskanavaan nimettömänä. Ilmoituskanavaohjeistus ja ohjeistus häirinnän, syrjinnän, kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ovat koko henkilöstön saatavilla Luotean intranetissä. Lisäksi ilmoituskanavaohjeistus löytyy yhtiön julkisilta verkkosivuilta. Ilmoituskanavaa koskevan ohjeistuksen päivitykset käsitellään vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa ja heillä on mahdollisuus kysyä ja kommentoida suunniteltuja muutoksia. Henkilöstön edustajilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda huolenaiheitaan johdon tietoon säännönmukaisissa vuoropuhelukokouksissa ja muussa johdon

kanssa käytävässä muodollisessa ja epämuodollisessa keskustelussa. Kerran vuodessa toteutettavassa henkilöstötyytyväisyyskyselyssä on myös mahdollisuus kirjoittaa avoimia vastauksia ja tuoda huolenaiheita yhtiön johdon tietoon nimettömänä.

Kaikki Luotean tietoon tulleet rikkomukset ja epäilykset epäasiallisesta toiminnasta käsitellään.

Luotean Ilmoituskanavaan tehdyt väärinkäytösepäilyilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti lakiosastolla erikseen nimetyn henkilön toimesta, jolla on oikeustieteen maisterin koulutus. Väärinkäytösepäilyilmoitukset käydään läpi compliance-ryhmässä sekä toimitusjohtajan kanssa ja raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokuntaan. Luotea päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä, tekee tarvittaessa korjaavat toimenpiteet ja ohjeistukset sekä seuraa niiden tehokkuutta asiasta vastaavien henkilöiden toimesta.

Luotean omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ja heidän edustajansa, joihin mahdolliset kielteiset vaikutukset voivat kohdistua, voivat käyttää kanavia sen yrityksen tasolla, jonka palveluksessa he ovat tai joihin heidät on palkattu työskentelemään. Ilmoituskanavaan voi myös tehdä väärinkäytösepäilyilmoituksen koskien Luotea

konsernin toisen yhtiön piirissä tapahtuvaa toimintaa.

Luotea kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen vastatoimiin. Tämä on kirjattu erikseen ilmoituskanavan ohjeisiin sekä linjataan yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja korruption ja lahjonnan estämisen politiikassa.

Luotean vuoden 2025 toteuttamassa henkilöstökyselyssä yhtenä kysymyksenä oli väärinkäytösepäilyistä ilmoittaminen, jonka avulla yhtiö selvitti, miten laajalti henkilöstö on tietoinen kanavista ja mekanismeista, joiden kautta voidaan ilmaista huolenaiheita. Luotea- konsernin koko henkilöstöstä 72 % olivat tietoisia yhtiön kanavista ja mekanismeista, joiden kautta voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä.

Kolmansien osapuolten mekanismit, kuten esimerkiksi valtion, kansalaisjärjestöjen, toimialajärjestöjen ja muiden yhteistyöaloitteiden ylläpitämät mekanismit huolenaiheiden esiin tuomiseksi ovat kaikkien yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä. Luotea ei estä tällaisten mekanismien hyödyntämistä, ellei kyse ole esimerkiksi yhtiön liikesalaisuudesta, joka voisi rajoittaa tällaisten mekanismien käyttöä. Luotea seuraa säännöllisesti yhtiöön mahdollisesti kohdennettuja Kansallisen yhteyselimen kautta tehtyjä valituksia sekä OECD:n tietokantaan tulleita väärinkäytösepäilyilmoituksia.

Luotea konsernilla on valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittelemiseksi Suomessa ja Ruotsissa asetuksen EU 2022/1288 edellyttämällä tavalla.

S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Omaan työvoimaan liittyen tärkeitä osa-alueita ovat henkilöstötyytyväisyyden ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen, monimuotoisuustyön kehittäminen sekä työturvallisuuden parantaminen. Merkittävimmät omaan työvoimaan liittyvät negatiiviset vaikutukset Luotean toimintaympäristössä kohdistuvat työturvallisuuteen. Yhtiö työskentelee myös syrjimättömän, kiusaamisvapaan ja tasapuolisen työpaikan eteen.

Luotean strategisena tavoitteena on nostaa henkilöstön suositteluaste, eNPS, tasolle 50 vuoteen 2026 mennessä ja 70 vuoteen 2030 mennessä. Lyhyenaikavälin tavoite tarkistettiin 2024, koska eNPS oli siltä vuodelta 21, ja vuoden 2025 tavoitteeksi määriteltiin 25. eNPS vaihtelee liiketoimintakohtaisesti ja vuonna 2026 tullaan asettamaan uudet tavoitteet jatkuvien toimintojen osalta.

Yhtiön vaikutukset ja mahdollisuudet liittyen omaan työvoimaan on kuvattu kohdassa ESRS S1 SBM-3, s. 63.

Luotea on monimuotoinen työyhteisö, jonka voimavarana on erilaisuuksien hyväksyminen ja kunnioittaminen. Luotealla uskotaan siihen, että laaja-alaisella monimuotoisuustyöllä vahvistetaan jokaisen Luotealaisten henkilöstökokemusta. Yhtiössä kehitetään kulttuuria ja toimintatapoja siten, että jokaisen on helppo tulla Luotealle töihin ja viihtyä osana työyhteisöä.

Luotealla ehkäistään syrjintää ja kiusaamista, ja rakennetaan tasapuolista työyhteisöä esimerkiksi prosesseilla, työehtosopimuksen mukaisella palkkauksella, tehtävien vaativuusluokituksilla sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla henkilöstöä,

erityisesti esihenkilöitä.

Epätyypilliset työsuhteet, kuten esimerkiksi osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet, saattavat aiheuttaa erityisiä ihmisoikeusriskejä esimerkiksi riittävän toimeentulon ja työtuntien näkökulmasta. Tällaisten työsuhteiden käyttö Luotealla perustuu aina lainsäädäntöön, liiketoiminnan luonteeseen ja asiakkaiden tarpeisiin erityisesti Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimialoilla.

Vuoden 2025 aikana Luotea täsmensi Ruotsin henkilöstöä koskevaa tiedon keruuprosessia järjestelmäkehitysprojektin avulla. Projektin myötä viime raportointikaudella arvioitu tieto on nyt osittain saatavilla suoraan järjestelmästä. Luotea jatkaa Ruotsin henkilöstödataan liittyvän kattavuuden kehittämistä.

Työtyytyväisyyden kehittäminen ja henkilöstön työkyvyn vahvistaminen

Työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö on Luotean tärkein voimavara ja yksi menestyksen avaintekijöistä. Hyvinvointi tarkoittaa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Luotealla työtehtävät ovat useimmiten fyysisesti kuormittavia, mutta myös henkisten voimavarojen merkitys on tärkeä. Yhtiö tukee henkilöstöään löytämään oman tapansa huolehtia hyvinvoinnistaan. Työnantajana Luotea pyrkii myös jatkuvasti löytämään keinoja työn ja työympäristön kehittämiseen työkykyä tukevaksi. Luotealla työkyvyn johtamisen tavoitteena on laskea sairauspoissaolojen määrää 4,5 %:iin vuoteen 2026 mennessä. Jotta sairauspoissaolojen määrä saadaan tavoi-

tetasolle, jatketaan terveyden edistämiseksi tehdyn toimenpidesuunnitelman määrätietoista toimeenpanoa.

Luotean toimintamaista Suomessa työterveyshuolto on lakisääteinen oikeus. Yhtiö tarjoaa henkilöstölleen ennaltaehkäisevän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä sairaanhoitopalvelut työterveyshuollossa. Lisäksi yhtiö täydentää työterveyshuollon palvelua yhtiön sairauskassalla Suomessa. Vuonna 2025 työterveyden palvelujen piirissä oli koko Suomen henkilöstö. Vuokratyövoima on lakisääteisen työterveyshuollon piirissä oman työnantajansa puolelta. Ruotsissa henkilöstö on kansallisen terveydenhuollon piirissä.

Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhtiö on vuonna 2025 edistänyt tuki- ja liikuntaelinterveyttä sekä estänyt vaivojen pitkittymistä, nopeuttanut kuntoutumisen käynnistymistä ja vaikuttanut työtapoihin ja työoloihin. Ergonomiaan ja työjärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä on toteutettu paikallisten ja tehtäväkohtaisten tarpeiden mukaan.

Henkistä hyvinvointia on tuettu katsauskaudella matalan kynnyksen palveluilla, joita on voinut hyödyntää esimerkiksi stressi- tai muutostilanteissa, ihmissuhdekriiseissä tai esihenkilötyön haasteissa. Hankalampiin henkisen hyvinvoinnin haasteisiin tai mielenterveyteen liittyviin ongelmatilanteisiin on tarjottu henkilöstölle työterveyspsykologin tukea ja lyhytterapiaa.

Luotea pyrkii pienentämään sairauspoissaolojen määrää hyödyntämällä Luotean varhaisen tuen mallia ja monipuolisia työhön paluun tukitoimia. Katsauskaudella sairauspoissaolot laskivat Suomessa, mutta lisääntyivät hieman Ruotsissa. Sairauspoissaoloprosentti oli Suomessa 5,0 % (4,9 %) ja Ruotsissa 5,0 % (5,4 %). Varhaisen tuen mallin mukaisesti mahdollisiin työkyvyn haasteisiin tartutaan yhteistyössä työntekijän, esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisen tuen keskustelujen toteutumista on seurattu vuonna 2025 varhaisen tuen suoritusprosentin avulla. Vuonna 2025 oli edellisvuotta

vähemmän esihenkilöitä, joilla oli pitämättömiä varhaisen tuen keskusteluja.

Luotea jatkoi katsauskaudella säännöllisten työkykytuokioiden järjestämistä. Niissä esihenkilöt ovat käyneet yksikkökohtaisissa tapaamisissa varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tukeen liittyviä käytännön toimenpiteitä läpi toisten esihenkilöiden ja henkilökunnan kanssa. Luotea järjesti myös varhaisen tuen malliin koulutusta, jossa tavoitteena on lisätä esihenkilön valmiuksia parantaa vuorovaikutusta sekä puuttua ja etsiä ratkaisuja hankaliin tilanteisiin ja mahdollisiin työkykyhaasteisiin.

Yhtiö tuki pitkien sairauspoissaolojen jälkeistä työhön paluuta ja hyödynsi siinä monenlaisia tukitoimia. Tavallisimmin ne ovat työhön paluun tukemista entiseen työhön tai entisen kaltaiseen työhön tilapäisellä työn muokkaamisella sekä osasairauspäivärahan tai työpaikkakuntoutuksen hyödyntämistä. Jos nykyinen työtehtävä ei enää sovi työntekijälle, voidaan häntä auttaa löytämään työkykyä ja osaamista vastaava, sopivampi työ ammatillisen kuntoutuksen tai Sopiva työ -toimintamallin avulla.

Luotealla työtyytyväisyyden kehittämisessä tavoite- ja kehityskeskustelut ovat keskeinen väline. Keskustelujen tavoitteena on varmistaa, että jokaiselle Luotealaiselle on asetettu yhteisiä päämääriä edistävät tavoitteet. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa selkeä työnkuva, tarvittava osaamistaso sekä työskentelyedellytykset onnistumisen mahdollistamiseksi. Nämä toimet tukevat työtyytyväisyyttä.

Tavoite ja kehityskeskustelu käydään lähtökohtaisesti kaikkien työsuhteessa olevien kanssa vähintään kerran vuodessa. Keskustelu on vapaaehtoinen alle vuoden määräaikaisuuksissa tai niiden osa-aikaisten kanssa, joiden viikkotyöaika on alle 20 tuntia. Keskusteluissa arvioidaan mennyttä kautta, asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle ja keskustellaan työntekijän hyvinvoinnista, työtilanteesta, osaamisesta ja uratoiveista. Vuonna 2025 95 % (98 %) toimihenkilöistä kävi tavoite- ja kehityskeskustelun esihenkilönsä kanssa.

Esihenkilötyön laadulla on suuri merkitys työtyytyväisyyden rakentamisessa. Hyvä ihmisten johtaminen edellyttää toimivaa vuoropuhelua esihenkilön ja työntekijän välillä sekä työkaverien kesken.

Vuonna 2025 tarjosimme tukea esihenkilötyössä menestymiseen muun muassa erilaisten valmennusten kautta. Yhtiö järjesti säännöllisiä uusien esihenkilöiden valmennuksia, joissa henkilöt perehdytetään Luotean esihenkilötyön käytäntöihin ja annetaan eväitä onnistumisen johtamiseen. Lisäksi esihenkilöille oli tarjolla lyhytkoulutuksia muun muassa, työsuhdeasioihin, tiimin johtamiseen ja onnistuneen tavoite- ja kehityskeskustelun pitämiseen. Toimialoilla johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen linkittyi vahvasti strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisen mahdollistamiseen.

Monimuotoisuus

Luotea on sitoutunut pitkällä aikavälillä edistämään osatyökykyisten työllistämistä. Yhtiö etsii jatkuvasti uusia keinoja tavoittaa laajempaa joukkoa työnhakijoita sellaisista väestöryhmistä, joita ei ole tähän asti yhteiskunnassa tunnistettu osaavaksi työvoimaksi. Tulosten saavuttamiseksi on tärkeää, että asiaa edistetään harkitusti valittuihin osatyökykyisten ryhmiin keskittyen. Näin toimien Luotealle työllistyville osatyökykyisille voidaan suunnitella paras mahdollinen tuki ja varmistaa jo etukäteen myös esihenkilöiden riittävä osaaminen osatyökykyisen henkilön työssä tukemisessa.

Luotealla on osatyökykyisten työllistämistä koskien käynnissä yhteistyöhankkeita muun muassa pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.

Hankkeiden menestyksekkään toteutumisen varmistamiseksi Luotealla on Kiinteistöpalveluiden organisaatiossa erillinen työvoiman saatavuuden ja osatyökykyisen työvoiman työllistämisen edistämiseen keskittyvä projektipäällikkö.

Työturvallisuus

Työturvallisuustyötä tehdään Luotealla systemaattisesti kaikissa yksiköissä ja tiimeissä. Työturvallisuusriskien lieventämisen keskiössä on ennakollinen riskienarviointi. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee asiakaskohteissa, jonka vuoksi kohteissa tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa kohdekohtainen riskienarviointi, joiden tulokset käydään kohteessa työskentelevien työntekijöiden kanssa läpi osana perehdytystä tai työturvallisuustuokioita.

Keskeisimpiä toimenpiteitä katsauskaudella olivat säännölliset turvallisuustuokiot tuotannon rooleissa työskenteleville, Safety Walk -kävelyt, joissa havainnoidaan mahdollisia riskipaikkoja työympäristöstä sekä turvallisuushavainnot ja erilaiset riskikartoitukset koko henkilöstölle. Jokainen Luotean työntekijä pystyy tekemään järjestelmän kautta puhelimella työturvallisuushavaintoja, jotka ohjautuvat esihenkilön käsittelyyn. Ennakoivien turvallisuustoimenpiteiden raportointi perustuu Luotean järjestelmistä saataviin tietoihin.

Vuonna 2025 kasvatettiin henkilöstön tietotasoa työturvallisuudesta ja -riskeistä jo osana perehdytysohjelmaa, hyödyntämällä työturvallisuuden verkkokoulutuksia ja selkeitä ohjeistuksia sekä tarjoamalla säännöllisesti tietoiskuja ohjeista ja toimintamalleista. Myös laitoksilla toimivien alihankkijoiden perehdyttämisestä työturvallisuuteen huolehditaan tarkasti. Lisäksi Luotean henkilöstö osallistuu asiakkaiden järjestämiin työturvallisuusperehdytyksiin, jotta voidaan varmistua, että noudatamme aina kyseisen toimipaikan työturvallisuusohjeita.

Jos tapaturma ennakoivasta toiminnasta huolimatta sattuu, se tutkitaan. Tapaturmatutkinnassa on käytössä menetelmä, jonka avulla saamme entistä paremmin selville tapaturmien juurisyyt ja pystymme kohdentamaan oikein korjaavat toimenpiteet. Tapaturmatutkintojen lisäksi tapaturmaraadeissa tapaturmat käydään vielä kerran läpi ja varmistetaan korjaavien toimien riittävyys.

Henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallinnan resurssointi

Luotea on osoittanut henkilöstöstä aiheutuvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallintaa varten laajasti erilaisia resursseja. Luotealla on kaikissa toimintamaissa riittävä ja kattava henkilöstöhallinnon organisaatio sekä työsuojeluorganisaatio. Organisaatioon kuuluvat työkykytiimi, työsuhdetiimi, palkkahallinto, liiketoimintakohtaiset HR Business Partnerit, HR-palvelutiimi, osaamisen kehittämisen tiimi sekä HR-järjestelmätiimi. Jokaisella toimialalla on myös oma työturvallisuuspäällikkönsä.

Vuoropuheluihin henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa osoitetaan vuosittain tarvittava määrä sekä taloudellisia että henkilöresursseja, mutta näiden tarkkaa määrää ei ole ennalta määritetty. European Works Councilin toimintaan on sen sijaan budjetoitu taloudellisia resursseja noin 40 000 euroa vuodessa ja henkilöstöresursseja käsiteltävien asioiden edellyttämällä tavalla.

Luotealla on myös Suomessa järjestetty työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita sekä kattava sairauskassa.

Ennakoivat turvallisuustoimenpiteet

Jatkuvat

	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Turvallisuushavainnot	49 595	63 933	73 449	59 482
Safety Walkit	9 153	15 958	20 770	14 158
Turvallisuustuokiot	11 184	16 512	19 488	14 398
Riskiarvioinnit	911	1 326	1 172	855
Yhteensä	70 843	97 729	114 879	88 893

Tavoite

Tavoite	Tavoite2030	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot
eNPS	>70	toteuma 24tavoite 25	toteuma 21tavoite 25
Sairauspoissaolot (%)	4	toteuma 5,0tavoite 4,6	toteuma 5,0tavoite 4,7
TRIF	15	toteuma 18tavoite 19	toteuma 19tavoite 21

Jatkuvat ja lopetetut toiminnot 20252	Jatkuvat ja lopetetut toiminnot 2024
2 723	4 724
2 280	2 712
2	3
2	2
5 007	7 441
3 805	6 313
1 172	1 128
5 858	5 980

1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. 2 Vuoden viimeisen päivän tilanne, jolloin jakautuminen tapahtui

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Raportointikauden aikana lähteneet työsuhteiset työntekijät	1 265	1 474	1 806	1 506
Työsuhteisten työntekijöidenvaihtuvuus, %	17	15	22	26

S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Luotean omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet on hyväksynyt yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Omaa työsuhteista työvoimaa koskevista aikasidonnaista ja tulossuuntautuneista tavoitteista, kuten eNPS, TRIF sekä sairauspoissaoloprosentti käydään säännöllistä vuoropuhelua Luotean Suomen yhtiöissä henkilöstön edustajien kanssa vuoropuhelukokouksissa. Henkilöstön edustajilla on mahdollisuus kertoa ajatuksiaan kehitystoimenpiteiksi, joilla tavoitteisiin päästään. Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ovat absoluuttisia ja ne koskevat koko konsernia. Tavoitteiden perusvuosi on 2020 ja tällöin eNPS oli 82, sairauspoissaoloprosentti oli 4,7 ja TRIF oli 24.

Henkilöstön edustajien kanssa on käyty vuonna 2025 vuoropuhelua henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksista ja eNPS-mittarin kehittymisestä.

Omaan työvoimaan liittyvien tavoitteiden edistymistä seurataan vuosineljänneksittäin ja tulokset esitellään koko henkilöstölle henkilöstöinfoissa.

Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset puretaan tiimikohtaisissa purkupajoissa. Purkupajoissa sovitaan yhdessä tiimin kesken tiimille konkreettiset toimenpiteet henkilöstötyytyväisyyden lisäämiseksi ja esihenkilötyön kehittämiseksi arjessa.

S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Raportoinnissa työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa johonkin Luotea yhtiöön Suomessa tai Ruotsissa. Henkilöstöllä tarkoitetaan työsuhteisia työntekijöitä. Oma työvoima kattaa työsuhteiset työntekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät. Ei-työsuhteisella työntekijällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat Luotea yhtiöissä vuokratyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Oman työvoiman määritelmä ei sisällä alihankkijoita.

Luotea käyttää määräaikaista työvoimaa vain tarpeen mukaan. Määräaikaiset työsopimukset kohdentuvat tyypillisesti kausiluonteisiin työtehtäviin, kuten kesätyölomittajiin sekä Teollisuuspalveluissa tasaamaan kausivaihteluita. Pitkäaikaisia määräaikaisia työntekijöitä käytetään lähinnä projektiluonteisissa tehtävissä tai perhevapaiden sijaisuuksissa. Myös määräaikaiset työntekijät saavat samoilla ehdoilla vastaavat sosiaali- ja muut työsuhde-edut kuin vakituiset työntekijät.

Luotea pyrkii tarjoamaan kokoaikaista työtä mahdollisuuksien mukaan. Osa-aikaisten ja nollatuntisopimuksellisten työntekijöiden määrä vaihtelee toimialoittain. Osa-aikatyön tekeminen on yleistä nuorimmilla ja vanhimmilla palkansaajilla. Pääsääntöisesti osa-aikaiset tehtävät käsittävät Kiinteistöpalveluissa siivoustyötä, Teollisuuspalveluissa prosessipuhdistustyöntekijöitä ja Ympäristöpalveluissa asiakaspalvelutehtäviä sekä kuorma-autonkuljettajan tehtäviä.

Nollatuntisopimuksellisten määrä on hyvin pieni. Ympäristöpalvelussa osa-aikaiset työskentelevät nollatuntisopimuksella ja pääsääntöisesti omasta pyynnöstään. Luotea on kartoittanut pistemäisesti syitä osa-aikaisille tehtäville. Tyypillisesti osa-aikaisiin tehtäviin hakeutuvat esimerkiksi Ympäristöpalveluissa ja Kiinteistöpalveluissa opiskelijat ja lisätyötä kaipaavat sekä Teollisuuspalveluissa projektityöntekijät.

Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna per 31.12.

2025 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	Naiset	Miehet	Muut1	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 280	2 723	2	2	5 007
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 003	2 341	1	1	4 346
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	277	382	1	1	661
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	241	457	1	1	700
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 294	1 728	0	1	3 023
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	676	538	1	0	1 215

1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

Työntekijät sukupuolittain, henkilölukumääränä ilmaistuna

2024 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	Naiset	Miehet	Muut1	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 712	4 724	3	2	7 441
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 499	4 237	0	2	6 828
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	213	397	3	0	613
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	273	497	3	0	773
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 692	3 646	0	2	5 340
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	747	581	0	0	1 328

1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna per 31.12.

2025 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	Suomi	Ruotsi	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	3 835	1 172	5 007
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	3 449	897	4 346
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	386	275	661
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	529	240	769
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	2 301	722	3 023
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 005	210	1 215

Työntekijät maittain, henkilölukumääränä ilmaistuna

2024 (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	Suomi	Ruotsi	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	6 313	1 128	7 441
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	5 822	1 006	6 828
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	491	122	613
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä	678	95	773
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	4 521	819	5 340
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 114	214	1 328

ä

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin.

Henkilöstön lukumäärä raportoidaan henkilölukuna ellei muuta ole ilmoitettu. Raportointi ei sisällä pitkällä poissaololla olevia työntekijöitä. Luotea työllistää vuodessa noin 612 (750) kausiluonteista kesätyöntekijää, opinnäytetyöntekijää, ja harjoittelijaa, joista kaikki eivät ole työsuhteessa raportointikauden lopussa, jolloin henkilömäärä lasketaan.

Keskimääräisen henkilölukumäärän (FTE) laskenta perustuu todellisiin työpäiviin. Työpäivät tulevat kaikilta tehdyiltä työpäiviltä huolimatta työpäivän pituudesta ts. jos henkilö työskentelee yhden tunnin päivässä, huomioidaan se laskennassa yhtenä todellisena työpäivänä. Laskennassa ei huomioida ylitöitä eli henkilö ei voi olla raportilla yli 1.

Vaihtelevalla työajalla työskentelevä henkilöstö

Vaihtelevan työajan sopimuksella tarkoitetaan tarvittaessa työhön kutsuttavia henkilöitä. Tarvittaessa töihin kutsuttava henkilöstö kutsutaan töihin usein lyhyellä varoitusajalla. Tällaiselle työlle tyypillistä on se, että osapuolet eivät ole sitoutuneet työn toistuvaan tarjoamiseen tai työhön tulemiseen etukäteen. Tarvittaessa töihin kutsuttavan henkilöstön työsopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

Suomessa tarvittaessa töihin kutsuttavalla henkilöstöllä tarkoitetaan henkilöstöä, jolla on nollatuntisopimus, eikä vakituista viikoittaista työaikavelvoitetta. Vaihtelevan työajan sopimuksia koskeva raportointi ei sisällä työsopimuksia, jossa on sovittu vaihtelevasta viikoittaisesta työajasta (esimerkiksi 10–20 tuntia/viikko), sillä Luotea Suomen yhtiöiden HR-järjestelmä ei tunne tällaisia haitarisopimuksia/vaihtelevaa työaikaa. Nämä henkilöt on kuitenkin raportoitu osana osa-aikaisia työntekijöitä.

Ruotsissa tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, joilla on määräaikainen työsopimus nollan prosentin työsuhteella. Tämä tarkoittaa, että heillä ei ole taattua työaikaa ja heidät kutsutaan töihin työnantajansa tarpeen mukaan. Työnantaja tekee työpyynnöt sovitulla tuntipalkalla.

Henkilöstön lähtövaihtuvuus

Henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportoinnissa huomioidaan omalla syyllä päättyneet työsuhteet. Omalla syyllä tarkoitetaan työntekijän aloitteesta tapahtuvaa koeaikapurkua, irtisanoutumista, eläköitymistä, työntekijän kuolemaa sekä purkaantunutta työsuhdetta. Määräaikaiset työsuhteet ja täten esimerkiksi kesätyöntekijät eivät sisälly henkilöstön lähtövaihtuvuuden raportointiin. Lisäksi vaihtuvuudessa raportoidaan työnantaja-aloitteiset työsuhteen päättämiset, kuten irtisanomiset henkilöön liittyvällä syyllä ja kollektiiviperusteella, työnantajan aloitteesta tehdyt koeaikapurut, työsuhteen purkamiset ja työsuhteen päättämissopimukset. Luotean henkilöstön lähtövaihtuvuus on laskettu seuraavasti: Raportointikauden aikana omasta syystä päättyneiden työsuhteiden sekä työnantajan aloitteesta päättyneiden työsuhteiden yhteismäärä jaettuna raportointikauden viimeinen päivä voimassa olleiden työsuhteiden kokonaismäärällä.

Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin,kokoaikavastaavana ilmaistuna(jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	2025	2024
Muut kuin työsuhteiset työntekijät keskimäärin,kokoaikavastaavana ilmaistuna	20,1	63,2
Toimihenkilöt	3,9	7,2
Työntekijät	16,2	56,0

S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Luotea hyödyntää muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden käyttöä toiminnassaan. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat pääasiassa työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten toimittamia henkilöitä, raportoinnissa vuokratyöntekijöitä. Vuokratyövoimaa voidaan käyttää kaikilla toimialoilla, pääasiassa kuitenkin siivoustyössä sekä Teollisuuspalveluiden prosessipuhdistuksen vuosihuoltotöissä. Vuokratyövoiman käyttö on yleisintä tuotannollisissa rooleissa sairaustapausten tai henkilöstövajauksen korvaamisessa sekä prosessipuhdistuksen vaihtelevan henkilöresurssitarpeen täyttämisessä. Vuokratyöntekijät koulutetaan työtehtäväänsä samoin kuin työsuhteiset työntekijät, ja he ovat Luotean työturvallisuusjärjestelmien piirissä. Ruotsissa vuokratyötä käytetään lähinnä asiantuntijarooleissa vähäisessä määrin.

Laskentaperiaatteet

Raportoinnissa on ilmoitettu omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (vuokratyöntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat) kokoaikavastaavana ilmaistuna (FTE) raportointikauden lopussa raportointikauden keskiarvona. Suomessa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja Luotean konserniyhtiöittäin sekä henkilöryhmittäin määriteltyyn keskituntiansioon. Keskituntiansiota laskettaessa on käytetty kunkin Luotean konserniyhtiön HR:n antamaa, TES:in mukaisiin tuntipalkkoihin perustuvaa arviota henkilöstöryhmän keskituntiansiosta. Tämä keskituntiansio on kerrottu vuokratyökertoimella, jonka pohjana on ollut kunkin Luotean konserniyhtiön ja henkilöryhmän suurimpien vuokratyötoimittajien kertoimet. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jakamalla laskennalliset työtunnit 7,5:llä ja vuoden työpäivien määrällä.

Ruotsissa vuokratyövoiman FTE-laskenta perustuu vuokratyöostoihin ja laskutuksen perusteena käytettyihin työtunteihin. Vuokratyövoiman FTE on laskettu jakamalla laskutetut työtunnit 8:lla ja vuoden työpäivien määrällä.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 2025

Kattavuusaste
0-19 %
20-39 %

60-79 %

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät- muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue 40-59 % Ruotsi 80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 2024 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työsuhteiset työntekijät - ETA-alue Työsuhteiset työntekijät- muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla - vain ETA-alue 40-59 % Ruotsi 80-100 % Suomi, Ruotsi Suomi

Kattavuusaste
0-19 %
20-39 %

60-79 %

S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Luotean Suomen yhtiöissä kaikki työntekijät ja toimihenkilöt (100 %) kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Luotean Suomen yhtiöissä työehtosopimuksia ei sovelleta ylempiin toimihenkilöihin eikä johtoon kuuluviin henkilöihin. Edellä mainittujen henkilöstöryhmien työehdot määräytyvät soveltuvan lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 2025 Luotea on soveltanut kuitenkin ylempien toimihenkilöiden työsuhteissa käytäntöjä, joita kulloinkin sovelletaan kyseisessä Luotea yhtiössä toimihenkilöihin lomarahan, sairausajan palkan, vuosiloman, perhevapaiden ja palkankorotusten osalta. Ruotsin kiinteistö- ja teollisuuspalveluissa kaikki työntekijät (100 %) johtoa lukuun ottamatta kuuluvat työehtosopimuksen piiriin. Johdon työehdot on määritelty työsopimuksissa.

Luotealla toimii eurooppalainen yritysneuvosto European Works Council, jossa tiedotetaan ja kuullaan henkilöstön edustajia ylikansallisista asioista. Luotealla on solmittu European Works Councilia koskien erillinen sopimus, jonka mukaisesti toiminta Luotealla järjestetään. Sopimus on ollut voimassa vuodesta 2018. EWC:ssä on edustus Suomesta ja Ruotsista.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuuden laskennan piiriin ei kuulu ylemmät toimihenkilöt eikä johto, sillä Luotealla ei ole sovellettavaa kollektiivista työehtosopimusta kyseisille henkilöstöryhmille.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Henkilöstö on oikeutettu valitsemaan itselleen edustajan työpaikalla. Edustajan tehtävä on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu työpaikan päätöksenteossa ja että heidän oikeuksiaan suojellaan.

Tällaisia edustajia voivat olla esimerkiksi luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, EWC-edustaja tai kotimaisen konserniyhteistyön edustaja. Henkilöstön edustuksen piiriin kuuluvien henkilöiden luku on ilmoitettu maakohtaisesti sen mukaan, kuinka suuri osuus Luotealaisista on tosiasiallisesti valinnut henkilöstön edustajan henkilöstöryhmälleen.

S1-9 – Monimuotoisuus

Luotean lähtökohtana on, että monimuotoisen työyhteisön tietoinen rakentaminen on yksi keino rakentaa liiketoiminnan kestävää kasvua. Luotean kokonaisvaltaisena tavoitteena on, että monimuotoisuus kasvaa kaikissa henkilöstöryhmissä.

Luotealla työsuhteisista työntekijöistä miesten osuus on 54 % ja naisten osuus on 46 %. Yhtiö tarjoaa työtehtäviä eri ikäisille ja uransa eri vaiheissa oleville henkilöille.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin. Raportoinnissa ylin johto käsittää Luotea konsernin johtoryhmään kuuluvat henkilöt.

S1-10 – Riittävä palkka

Luotealla maksetaan kaikille työsuhteisille työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa Suomessa ja Ruotsissa.

Luotean Suomen toimialoilla (Kiinteistöpalvelut Suomi, Ympäristöpalvelut, Teollisuuspalvelut ja konsernitoiminnot) tehtiin vuonna 2024 tasa-arvolain mukaiset palkkakartoitukset. Palkkakartoituksissa ei havaittu perusteettomia eroja palkkauksessa sukupuolten välillä. Tarkastelemme sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteutumista osana kaksivuotisia monimuotoisuussuunnitelmiamme.

Luotealla palkkaukseen vaikuttavat mm. tehtävän sisältö ja vaativuus, henkilön osaaminen, suoriutuminen ja kokemus sekä mahdollisesti sovellettavan työehtosopimuksen palkkamääräykset. Luotealla palkkauksen syrjimättömyyttä edistetään siten, että Luotealla palkkaus perustuu työtehtävän vaativuuteen, joita arvioidaan objektiivisin kriteereihin. Vaativuus- ja palkkaluokat perustuvat esimerkiksi Luotealla sovellettaviin työehtosopimuksiin.

Luotean toiminta on monialaista, minkä vuoksi keskimääräinen palkka ei ole oikea tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Katsauskaudella Luotea jatkoi valmistautumista EU:n palkka-avoimuusdirektiivin muutoksiin, jotka implementoidaan Suomen lainsäädäntöön viimeistään 7.6.2026 mennessä.

S1-11 – Sosiaalinen suojelu

Kaikki Luotean työsuhteiset työntekijät kuuluvat kestävyysraportointistandardissa tarkoitetun sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta Suomessa ja Ruotsissa.

S1-13 – Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Henkilöstö on avainasemassa yhtiön strategian onnistuneessa toteuttamisessa. Luotealla on monia työtehtäviä, joihin ei tarvita koulutusta tai aiempaa työkokemusta. Laadukkaalla perehdytyksellä opastetaan henkilöstö suoriutumaan uusien työtehtävien parissa ja varmistetaan onnistuneen henkilöstökokemuksen heti työsuhteen alussa. Esimerkiksi siivouspalveluiden digitalisoidulla Polku-perehdytysmallilla perehdytämme vuosittain satoja henkilöitä siivoojan tehtävään.

Osaamisen kehittämisen pääpaino on päivittäisessä työssä oppimisessa, mutta myös koulutuksilla ja valmennuksilla on roolinsa. Luotea Akatemian valmennustarjonnasta löytyy laaja-alaisista teemoista koulutuksia erityisesti esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille. Vuoden 2025 koulutusaiheina olivat esimerkiksi projektijohtaminen, työsuhdeasiat, esihenkilötyö, talousjohtaminen, tietosuoja, työhyvinvointi- ja ajanhallinta, Luotean liiketoiminta, vastuullisuus sekä IT.

Tiiviit ja lyhyet Luotea Akatemian koulutukset ovat alentaneet henkilöstön kynnystä kasvattaa omaa osaamistaan. Lisäksi Luotea tarjoaa toimialakohtaisia koulutuksia ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja ammattipätevyyden ylläpitoon sekä strategisten tavoitteiden saavuttamisen tueksi.

Luotea tekee koulutusyhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Henkilöstöllemme on vuonna 2025 ollut tarjolla oppisopimuskoulutuksia esimerkiksi puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintojen sekä logistiikan perustutkinnon suorittamiseen.

Vuonna 2025 Luotean työsuhteinen henkilöstö osallistui erilaisiin koulutuksiin keskimäärin 3,1 tuntia. Luku perustuu koulutuskirjauksiin sekä henkilölukumää-

Koulutus ja taitojen kehittäminen(jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	2025	2024
Säännöllisiin tavoite- ja kehityskeskusteluihinosallistuneet työsuhteiset työntekijät, %	83	78
Miehet	82	75
Naiset	84	81
Muut	0	0
Ei ilmoitettu	100	100
Työntekijät	79	72
Toimihenkilöt	95	98
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntienkeskimääräinen lukumäärä	3,1	5,5
Miehet	3,6	6,5
Naiset	2,2	3,7
Muut	0,0	0,0
Ei ilmoitettu	0,0	6,0
Työntekijät	2,5	5,1
Toimihenkilöt	5,7	6,8

78
75
81
0
100
72
98
5,5
6,5
3,7
0,0
6,0
5,1
6,8

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma,henkilöä (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	2025	2024
Alle 30-vuotiaat	841	1 366
30-50-vuotiaat	2 464	3 726
Yli 50-vuotiaat	1 702	2 349

	2025		2024
Sukupuolijakaumaylin johto	Henkilömäärä		Osuus, % Henkilömäärä	Osuus, %
Miehet	7	87,5	7	87,5
Naiset	1	12,5	1	12,5

rään. Luku ei sisällä kaikkea koulutustarjontaa eikä kaikkia koulutustunteja, joita Luotealaiset ovat suorittaneet. Erityisesti asiantuntijat ja esihenkilöt osallistuvat työaikana myös monenlaisiin seminaareihin ja koulutuksiin, joita tarjoavat erilaiset yhteisöt, yhteistyökumppanit ja yritykset. Yhtiö tarjoaa myös työharjoittelu- ja loppu työpaikkoja Luotealla muun muassa siivouksen, kiinteistöhuollon, myynnin ja asia kaspalvelun tehtävissä.

Lopetettujen toimintojen osalta Luotea on varmistanut, että kaikki kuljettajat suorittavat tarvittavat kuljettajien ammattipätevyydet, ja että ne ovat jatkuvasti ajan tasalla. Lisäksi pakolliset ammatilliseen pätevyyteen liittyvät koulutukset, kuten mm. Suomen osalta hygieniapassi, märkätilasiivous, ensiapu (EA1 ja EA2) ja tulityökortti, tarjotaan kaikille niitä tarvitseville työntekijöille. Suomessa koulutuksien suoritta mista seurataan HR-järjestelmässä.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa taviin tietoihin.

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työntekijät

Henkilöstön tavoite- ja kehityskeskusteluprosentti kuvaa raportointikauden lopussa aktiivisten henkilöiden, jotka kuuluvat tavoite- ja kehityskeskusteluiden piiriin, rapor tointiajanjakson aikana käytyjen tavoite- ja kehityskeskusteluiden määrää koko henkilöstön osalta. Raportointikauden lopussa tavoite- ja kehityskeskustelun piiriin kuuluva täyttää seuraavat kriteerit:

Henkilö, joka ei ole raportointikauden lopussa pitkällä yhdenjaksoisella poissa ololla (yli 30 pv)
Henkilö, jonka työsopimustunnit ovat vähintään 20 h/vko
Henkilö, jonka työsuhteen kesto on ollut vähintään 90 pv (toimihenkilöt) tai 60 pv (työntekijät)
Henkilö, jonka määräaikaisen työsuhteen kesto on vähintään 360 pv

Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä Keskimääräisten koulutustuntien laskennassa otetaan huomioon kaikki raportoin tikauden aikana HR-järjestelmiin rekisteröidyt koulutustuntikirjaukset. Koulutustun tien määrä ilmoitetaan sukupuolittain jaoteltuna henkilölukumäärään perustuen.

S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työturvallisuudessa Luotean tavoitteena on nolla tapaturmaa. Yhtiön strateginen mittari työturvallisuudelle on tapaturmataajuus, TRIF. Luotean tavoitteena on, että vuonna 2030 yhtiön TRIF on 15 ja vuonna 2026 tavoite on 19. Vuonna 2025 Luotea konsernissa kirjattujen työsuhteisten työntekijöiden työtapaturmien määrä oli 220. Turvallisuus on kokousten asialistalla johtoryhmästä lähtien ja lisäksi se on useim milla palvelutuotannon esihenkilöillä sidottu henkilökohtaisiin tulospalkkioihin. Tur vallisuuskehityksestä raportoidaan kuukausittain johtoryhmälle ja hallitukselle sekä toimialoille yksikkötasoilla asti.

Luotean työturvallisuustoiminta on sertifioitu ja kolmannen osapuolen auditoima. Työturvallisuustoimintaa Luotealla ohjaa ISO 45001-standardin mukainen johta misjärjestelmä sekä työturvallisuuspolitiikka. Sertifiointi kattaa 100 % Luotean liike toiminnoista ja henkilöstöstä.

Yhtiö tekee toimivaa yhteistyötä henkilöstön kanssa ja jokaisella Luotea yhti -

Työterveys ja -turvallisuus Muut työntekijät Suomi Ruotsi Muut työntekijät Suomi Ruotsi Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Ammattitautitapaukset Kuolemaan johtaneet ammattitautitapaukset Työterveyden ja -turvallisuuden johtamisjärjestelmien kattavuus,

Työterveys ja -turvallisuus	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Tapaturmataajuus, TRIF	16	18	19	18
Työsuhteiset työntekijät	16	18	19	18
Suomi	17	18	20	18
Ruotsi	14	20	17	15
Muut työntekijät	0	0	0	0
Suomi	0	0	0	0
Ruotsi	0	0	0	0
Tapaturmien määrä	126	220	243	141
Työsuhteiset työntekijät	126	220	243	141
Suomi	103	184	213	117
Ruotsi	23	36	30	24
Muut työntekijät	0	0	0	0
Suomi	0	0	0	0
Ruotsi	0	0	0	0
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat	0	0	0	0
Ammattitautitapaukset	2	2	0	0
Kuolemaan johtaneetammattitautitapaukset	0	0	0	0
Työtunnit, miljoonaa tuntia	7,9	12,2	12,6	8,3
Työsuhteiset työntekijät	7,8	12,1	12,5	8,2
Suomi	6,2	10,3	10,8	6,6
Ruotsi	1,6	1,8	1,8	1,6
Muut työntekijät	0,0	0,1	0,1	0,1
Suomi	0,0	0,1	0,1	0,0
Ruotsi	0,0	0,0	0,0	0,0
Työterveyden ja -turvallisuudenjohtamisjärjestelmien kattavuus,
kaikki työntekijät %	100	100	100	100
Suomi	100	100	100	100
Ruotsi	100	100	100	100

Yhteisökohtainen mittari:Sairauspoissaoloprosentti	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Sairauspoissaolo, %	4,8	5,0	5,0	4,8
Suomi	4,9	5,0	4,9	4,7
Ruotsi	4,8	5,0	5,4	5,5

öllä on omat työsuojelutoimikunnat. Jokainen toimikunta kokoontui vuoden 2025 aikana lakisääteisen kokousaikataulun mukaisesti.

Vuonna 2025 todettiin kaksi ammattitautitapausta. Vuonna 2025 yhtiössä ei ollut yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa kuolemantapausta. Luotea kehittää työperäisten vammojen ja työtapaturmien vuoksi menetettyjen päivien laskentaan vuonna 2026.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden EHSQ-järjestelmistäsaataviin tietoihin. Työtapaturmien lukumäärä, kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä sekä tapaturmataajuus (TRIF) kattavat sekä työsuhteiset työntekijät, että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Tapaturmataajuus on laskettu miljoonaa työtuntia kohti. Ammattitautitapausten raportointi sisältää vain Luotean työsuhteiset työntekijät, sillä tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei ole saatavilla. Tältä osin yhtiö hyödyntää siirtymäsäännöstä.

Yhteisökohtainen mittari: Sairauspoissaoloprosentti

Sairauspoissaoloprosentti mittaa sairauden tai tapaturman takia menetettyjä työtunteja suhteessa raportointijaksolle suunniteltuihin työtunteihin. Luotean tavoitteena on enintään 4,6 % sairauspoissaolo vuodelle 2025, ja enintään 4 % sairauspoissaolo vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 sairauspoissaoloprosentti oli 5 %.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin. Laskennassa huomioidaan Luotealla töissä olevan henkilön työstä poissaolo sairauden tai tapaturman takia. Laskennassa ei huomioida lapsen sairasteluun tai hoitoon liittyviä poissaoloja. Laskennassa huomioidaan sekä terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittamalla sairauspoissaolotodistuksella tapahtuneet poissaolot että työntekijän itsensä ilmoittamat sairauspoissaolot.

Yhteisökohtainen mittari: eNPS eli henkilöstön suositteluaste

Henkilöstön suositteluaste (eNPS) kuvaa henkilöstön tyytyväisyyttä työnantajaansa. Henkilöstön suositteluaste mitataan vuosittain tehtävällä digitaalisella kyselyllä, joka lähetetään Luotean kaikille työsuhteisille työntekijöille. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilöstökysely mittaa henkilöstön motivaatiota, tiimin arkea ja yhteistyötä, esihenkilötyötä ja johtamista sekä henkilöstön suositteluhalukkuutta.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden sisäisistä järjestelmistä saataviin tietoihin.

Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset

Ilmoituskanavan tapaukset ja ihmisoikeusrikkomukset	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Raportointikauden aikana tulleet syrjintä- tai häirintäilmoitukset	14	18	7	5
Todetut syrjintä- ja häirintätapaukset	0	0	0	0
Muut syrjintään liittyvät ilmoitukset	0	0	0	0
Todettujen tapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamustenja vahingonkorvausten kokonaismäärä, €	0	0	0	0

Kokonaisansion suhde mediaaniin	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Korkeimman vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioidenmediaaniin (pl. korkeinta ansiota saava henkilö)	15	25	29	22

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde, % (jatkuvat ja lopetetut toiminnot)

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde, %	2025		2024
(jatkuvat ja lopetetut toiminnot)	Suomi	Ruotsi	Suomi	Ruotsi
Yhteensä	15	14	15	13
Työntekijät	22	17	21	16
Toimihenkilöt	20	9	19	16

Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisen palkkatason ero ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta. Luvut sisältävät sekä lopetetut että jatkuvat toiminnot.

Oikeus perhevapaisiin ja perhevapaiden käyttö

Oikeus perhevapaisiin japerhevapaiden käyttö	Jatkuvattoiminnot 2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2025	Jatkuvat ja lopetetuttoiminnot2024	Jatkuvattoiminnot 2024
Perhevapaaseen oikeutettujentyösuhteisten työntekijöiden osuus, %	100	100	100	100
Perhevapaita ottaneiden työsuhteistentyöntekijöiden osuus, %	13	14	15	14
Naiset	45	36	39	50
Miehet	55	64	61	50
Muut1	0	0	0	0

1 Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli

S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Luotean toimintamaissa Suomessa ja Ruotsissa koko henkilöstöllä (100 %) on laki sääteinen oikeus perhevapaaseen. Vuoden 2025 aikana henkilöstöstä 14 % oli per hevapaalla. Perhevapaalla olleista henkilöistä 36 % oli naisia ja 64 % miehiä.

Laskentaperiaatteet

Raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytäryhtiöiden HR-järjestelmistä saa taviin tietoihin. Perhevapaaseen oikeutettujen henkilöiden määrää laskettaessa on huomioitu työsuhteiset henkilöt, joiden työsuhde on aktiivinen. Perhevapaa käsittää kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla käytettävissä olevan äitiysvapaan, isyysvapaan, vanhempainvapaan ja omaishoitovapaan.

Luotea Suomen osalta laskennassa on huomioitu kaikki työsopimuslain 4 luvun mukaiset perhevapaat lukuun ottamatta työsopimuslain 7, 7a ja 7b -kohdissa tar koitettuja poissaoloja pakottavasta perhesyistä, poissaoloa perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi tai omaishoitovapaata, sillä Luotea Suomen yhtiöissä ei ole yksilöity tällaisia poissaoloja omalle koodilleen, vaan ne sisältyvät rapor toinnissa samalle koodille muiden palkattomien poissaolojen kanssa. Näin ollen laskennassa on huomioitu raskausvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa, ja tila päinen poissaolo lapsen sairauden takia.

Kiinteistöpalvelut Ruotsin ja SVB:n osalta perhevapaan käsite sisältää koko- tai osa-aikaisen vanhempainvapaan (Sv: föräldarledigt), isyysvapaan (Sv: pappale digt), adaptioisän vapaan (Sv: Pappaledigt 10 dgr vid barns adoption), tilapäinen hoitovapaa (Sv: Tillfällig föräldrapenning (TFP) dvs VAB, vård av sjukt barn), vapaa läheisen hoitamiseksi (Sv: vård av närstående) ja raskausraha (Sv: Graviditetspen ning).

Henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättäneet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu prosentti luvussa.

S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Luotea on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstön sukupuolten välisen prosentuaa lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt käsittäen kaikki Luotean toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johdon. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja Ruotsin osalta. Seuraava palkkakartoitus Luotean Suomen toimialoilla tehdään vuonna 2026 osana monimuotoisuussuunnitelmiamme. Vuonna 2024 tehdyssä palkkakar toituksessa kokonaisuudessaan tuntipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka oli 95 % ja kuukausipalkkaisten naistyöntekijöiden palkka 98 % miesten palkasta vastaaviin tehtäviin verrattuna.

Laskentaperiaatteet

Palkkaeron ja kokonaisansioiden raportointi perustuu Luotea konsernin ja sen tytä ryhtiöiden HR-järjestelmistä saataviin tietoihin. Miesten ja naisten tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkavertailun raportointi perustuu palkkatietoihin sellaisissa teh tävissä, joista tasa-arvolain mukainen palkkavertailu on pystytty luotettavasti teke mään yksityisyydensuojaa vaarantamatta.

Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkojen suhde

Luotea on ilmoittanut työsuhteisen henkilöstönsä sukupuolten välisen prosentuaa lisen palkkaeron henkilöstöryhmittäin. Palkoissa on huomioitu tuntipalkat, keskitun tiansio ja kuukausipalkkaisilla kokonaispalkka.

Jaotteluna on käytetty ryhmiä työntekijät ja toimihenkilöt (käsittäen kaikki Luo tean toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt sekä johto). Henkilöt, jotka ovat ilmoitta neet HR-järjestelmässä sukupuolekseen muun kuin mies tai nainen tai jättäneet tämän tiedon ilmoittamatta, ei ole huomioitu luvuissa, eli vertailu on tehty miesten ja naisten palkoista. Prosentuaalinen palkkaero on raportoitu myös maittain Suomen ja Ruotsin osalta.

Luotean Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Raportointikauden päätyttyä tarvittavat valuuttamuunnokset suoritetaan käyttäen raportointikauden valuuttakurssien keskiarvoa.

Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku

Korkeinta ansiota saava henkilö on ollut raportointikauden osalta laskennassa Luotea konsernin toimitusjohtaja. Laskennassa on huomioitu kaikkien työsuh teisten henkilöiden veronalainen ansio.

Luotean Ruotsin toiminnot raportoivat ansiotiedot paikallisessa valuutassa. Valuuttamuunnokset suoritetaan raportointikauden päätyttyä käyttäen raportointi kauden valuuttakurssien keskiarvoa.

S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Luotea ei salli minkäänlaista syrjintää, häirintää, kiusaamista, rasismia tai epäasial lista kohtelua eikä hyväksy lapsityövoiman käyttöä, mitään pakkotyön muotoa eikä muita ihmisoikeuksien loukkauksia omassa toiminnassaan tai toimitusketjunsa toiminnassa.

Vuonna 2025 Luotealle ei ilmoitettu yhtään todennettavissa olevaa syrjintä- tai häirintätapausta eikä yhtään vakavaa ihmisoikeustapausta. Näin ollen vuonna 2025 Luotea ei ole maksanut sakkoja, muita seuraamuksia ja vahingonkorvauksia väärinkäytöstapauksiin ja valituksiin liittyen. Raportoiduissa tiedoissa "ilmoitetulla syrjintä- tai häirintätapauksella" tarkoitetaan yhtiön tietoon tuotua häirintä- tai syrjintäepäilyä sukupuolen, raskauden, synnytyksen, sukupuoli-identiteetin, suku puolen ilmaisun, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, ter veydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella taikka muuta kiusaamista, epäasiallista kohtelua tai häi rintää. Muita syrjintään liittyviä ilmoituksia ei ole tullut raportointikauden aikana.

Laskentaperiaatteet

Luotean Suomen yhtiöillä on käytössä oma sähköinen häirintäilmoitusjärjestel mänsä ja Luotean Ruotsin kiinteistöpalveluiden yhtiöillä omansa. Ruotsin teolli suuspalvelu yhtiön SVB:n käytössä ei ole sähköistä häirintäilmoitusjärjestelmää. Ilmoitusten lukumäärää seurataan ja ylläpidetään konsernitasolla yrityksen sisäi sessä järjestelmässä.

SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Arvoketjun työntekijöitä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu yleisissä tiedoissa esitetyn kaksoisolennaisuusanalyysin mukaisesti kohdassa ESRS 2 IRO-1, s. 21. Luotealle olennaiset vaikutukset liittyvät toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin ja mahdolliseen häirinnän, kiusaamisen ja syrjinnän esiintymiseen toimialoilla, joissa työntekijöitä useista maista ja erilaisista kulttuureista.

Tarkastelu painottui Luotean suoriin toimittajiin, joista tietoa oli jo ennestään saatavilla. Vaikutukset arvoketjun loppupäähään katsottiin jäävän vähäisiksi. Tarkasteluun vaikutti Luotean ihmisoikeusriskiarvio, joka kattoi toimitusketjun vaikutukset.

Kuvaus toimitusketjusta

Toimitusketjun rakenne ja toimittajien alkuperä voivat vaikuttaa toimitusketjun työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin. Luotean ostot painottuvat paikallisesti toimiviin yrityksiin Suomessa ja Ruotsissa. Näissä maissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatteita ja ne tunnetaan myös korkeasta sosiaalisesta luottamuksesta ja kattavista työmarkkinasäännöksistä. Tästä huolimatta työperäinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja harmaa talous ovat ongelmia, joita esiintyy laajasti eri toimialoilla.

Vuonna 2025 Luotean Suomen tytäryhtiöiden ostoista noin 97 % tehtiin Suomessa toimivilta yrityksiltä ja noin 2,8 % muissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. EU:n ulkopuolelta ostoja tehtiin noin 0,2 %. Luotean ruotsalaisten tytäryritysten ostoista 99 % tehtiin Ruotsissa toimivilta yrityksiltä ja 0,5 % ostoista oli muista EU-maista. EU:n ulkopuolelta ostoja ei juuri tehty.

Luotean toimitusketjun hankinnaista viidesosa liittyy suoriin palveluhankintoihin ja 15% syntyy materiaalihankinnoista, kuten erilaiset aineet ja tarvikkeet.

Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvat tosiasialliset tai potentiaaliset vaikutukset

Luotean toimet voivat epäsuorasti vaikuttaa toimitusketjun suorien toimittajien työntekijöihin.

Luotean toiminta on riippuvainen muun muassa alihankinnasta, kuten esimerkiksi kuljetusalihankinnasta, jota käytetään täydentämään Luotean omaa logistiikkaa. Tyypillisesti alihankinnan työntekijät työskentelevät Luotean tai asiakkaiden tiloissa erityisesti logistiikassa, ympäristörakentamisen hankkeissa sekä prosessipuhdistuksen ja kiinteistön ylläpidossa tuotannollisissa tehtävissä, joissa voi esiintyä tosiasiallisesti esimerkiksi kohonnut työturvallisuusriski. Syrjintää ja työntekijöiden hyväksikäyttöä voi esiintyä paljon ulkomaalaisia työntekijöitä työllistävillä palvelualoilla. Näitä ovat Luoteassa mm. siivouksen ja kiinteistöhuollon alihankinta ja vuokratyö. Lisäksi mahdolliset vaikutukset voivat liittyä puutteellisiin työoloihin, kuten epäselviin työaikakirjauksiin. Luotea on arvioinut, että olennaisten vaikutusten osalta erityisesti haavoittuvat ryhmät ovat nuoret ja ulkomaiset työntekijät. Mahdollisia vaikutuksia pyritään minimoimaan hankintasopimuksin, joissa on huomioitu Luotean toimittajia koskevat eettiset periaatteet. Lisäksi Luotea käy säännöllisesti läpi omissa tai asiakkaiden tiloissa tehtyjä työturvallisuushavaintoja yhdessä toimittajien ja niiden työntekijöiden kanssa sekä tekee tarvittaessa kor-

jaavat toimenpiteet.

Luotea tunnistaa, että potentiaalisia vaikutuksia voi myös esiintyä syvemmällä arvoketjussa, erityisesti maissa, joissa työelämän käytännöt tai lainsäädäntö ovat puutteellisia. Näissä maissa työolosuhteisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia esiintyy todennäköisemmin kuin ei-riskimaissa. Esimerkkeinä tällaisista toimitusketjuista ovat Luotean työvaatteiden valmistus sekä kaluston ja ICT-laitteiden raaka-aineiden hankinta.

Kuvaus Luotean toimitusketjun työntekijöistä

Luotean toimitusketjussa työskentelevät työntekijät Suomessa ja Ruotsissa voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:

• Tuotannon alihankinnan työntekijät erityisesti kuljetustehtävissä (Kiertotalousliiketoiminta), kiinteistöhuollon kausiluontoisissa lumi- ja vihertöissä (Kiinteistöhuolto), siivouksessa (Siivouspalvelut) sekä teollisuuden prosessipuhdistus-

• ICT-palveluiden ja perusterveydenhuollon asiantuntijatyötä tekevät työntekijät. • Materiaalikierrätyskumppaneiden laitoksilla työskentelevät asiantuntija ja tuo-

töissä (Kiertotalousliiketoiminta).
tannon työntekijät (Kiertotalousliiketoiminta).

Toimitusketjun eri vaiheissa saattaa työskennellä erityisen haavoittuvia työntekijäryhmiä. Alihankinnassa tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset työntekijät, joiden puutteellinen kielitaito voi vaikeuttaa työturvallisuuskäytäntöjen omaksumista sekä altistaa ihmisoikeusloukkauksille. Lisäksi heillä saattaa olla puutteelliset tiedot kansallisista työkäytänteistä. Myös nuoret työntekijät ilman aikaisempaa työkokemusta voivat olla alttiimpia erilaisille rikkomuksille. Luotean toimipisteissä työskentelevien alihankkijoiden työntekijät perehdytetään työtehtäviinsä samojen periaatteiden mukaisesti kuin Luotean oma henkilöstö.

Luotean arvoketjussa voi ilmetä myös potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Huomioiden toiminnan maantieteellisen sijainnin Suomessa ja Ruotsissa, työntekijöihin kohdentuvien vaikutuksien ei kuitenkaan arvioida olevan laajamittaisia tai systeemisiä vaan enemmän satunnaisia. Näitä vaikutuksia voi ilmetä yksittäistapauksina, kuten puutteellisina suojaimien käyttönä tai työperäisinä vammoina, jotka syntyvät toistuvan fyysisen kuormituksen vaikutuksesta. Luotean toiminnalla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöihin. Luotean työturvallisuuskäytänteiden ulottaminen alihankintaan sekä niiden seuraaminen kehittää koko ketjun työturvallisuusvalmiuksia ja edistää parhaita käytänteitä toimitusketjussa. Lisäksi Luotean eettiset periaatteet toimittajille asettavat perustason vaatimukset hyvälle toimintatavalle. Näiden vaatimusten tueksi laadittu toimittajien itsearviointimalli lisää puolestaan toimitusketjun tietoisuutta Luotean

odotuksista ja käytänteistä muun muassa työ- ja ihmisoikeuksien, työturvallisuuden ja työolosuhteiden osalta.

Kaikki lapsityövoiman ja pakkotyön muodot ovat ehdottomasti kiellettyjä, ja ne rikkovat eettisiä periaatteita. Luotea ei ole tunnistanut merkittäviä riskejä, jotka liittyisivät lapsityövoiman tai pakkotyön käyttöön omassa toiminnassaan tai toimitusketjussaan Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa ja Ruotsissa on vahva lainsäädäntö, viranomaisvalvonta sekä oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen vähentävät toimintaympäristön riskejä.

S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Luotea on sitoutunut kunnioittamaan työ- ja ihmisoikeuksia koko arvoketjussa. Yhtiön ihmisoikeusperiaatteet ja -vaatimukset on kuvattu yhtiön ihmisoikeuspolitiikassa ja ne kattavat koko arvoketjun. Ihmisoikeuspolitiikka on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S1-1, s. 63. Lisäksi Luotean toimittajia koskevat vastuullisen liiketoiminnan odotukset on huomioitu Luotean toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka ovat osa Luotean hankintasopimuksia. Sekä Luotean ihmisoikeuspolitiikassa että toimittajien eettisissä periaatteissa sitoudutaan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan YK:n ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita sekä OECD:n toimintaohjeita monikansallisisille yrityksille. Luotea on myös sitoutunut Global Compact -periaatteisiin. Luotea edellyttää, että toimittajien henkilöstö, toimittajat tai alihankkijat noudattavat näitä ohjeita.

Eettiset periaatteet asettavat velvoitteita Luotean toimittajille liittyen lakien noudattamiseen, liiketoiminnan harjoittamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen mukaan lukien lapsi- ja pakkotyönkäytön sekä ihmiskaupan kieltäminen ja terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen, sekä ympäristö- ja ilmastovaikutusten vähentämiseen. Lisäksi periaatteissa kuvataan Luotean ilmoituskanava, jonka kautta arvoketjun toimijat voivat anonyymisti ilmoittaa väärinkäytöksistä. Eettiset periaatteet ovat osa Luotean hankintasopimuksen liitteitä ja ne ovat julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Eettiset periaatteet on hyväksynyt toimitusjohtaja yhdessä konsernin johtoryhmän kanssa.

Vastuu toimittajien eettisten periaatteiden kehittämisestä on konsernin hankintajohtajalla ja niiden sisältö arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan, siten että Luotea reagoi aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Arviointiin osallistuvat hankinnan lisäksi Luotean keskeiset sisäiset sidosryhmät, kuten lakiosasto sekä vastuullisuusorganisaatio. Toistaiseksi muita sidosryhmiä ei ole kuultu politiikan valmisteluprosessin yhteydessä. Luotean toimialat ja yksiköt huolehtivat politiikan toteutuksesta ja tarvittavasta resursoinnista omassa toiminnassaan.

Luotean ihmisoikeusperiaatteet on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-4, s. 16. Näihin periaatteisiin sisältyvät riskien tunnistaminen ja arviointi, menettelytavat huolien esille tuomiseksi sekä käytännöt asianmukaisten korjaustoimenpiteiden toteuttamiseksi. Toimintaperiaatteet vastaavat monikansallisisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden käytänteitä.

S2 Arvoketjun työntekijät

S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Luotealla ei ole käytössä yleisiä prosesseja yhteydenpitoon arvoketjun työntekijöiden kanssa.

Vuonna 2026 pyritään tunnistamaan tarkemmin mihin arvoketjun työntekijöihin kohdistuu suurimmat vaikutukset. Lisäksi suunnitellaan miten voitaisiin edistää yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden kanssa.

S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Luotean käytössä olevat prosessit

Luotean toimittajien eettisissä periaatteissa määritellään selkeät vaatimukset arvoketjun työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, mukaan lukien työolosuhteet, turvallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Toimittaja sitoutuu periaatteisiin hankintasopimuksen yhteydessä. Toimittajat uusivat sitoutumisensa eettisin periaatteisiin vähintään kolmen vuoden välein.

Toimittajan eettisten periaatteiden noudattamista valvotaan vuosittaisen suunnitelman mukaisesti toimittajan itsearviointien ja auditointien avulla. Luotean itsearviointimallissa toimittaja arvioi suoritustaan yritysetiikan, työturvallisuuden, ympäristön, laadun ja toimitusketjun vastuullisuuskäytäntöjen osalta huomioiden politiikat ja periaatteet sekä toimenpiteet näiden kokonaisuuksien edistämiseksi.

Kyselyn taustalle on määritetty myös niin sanotut nollatoleranssikysymykset, jotka käsittelevät lapsityövoiman käyttöä, pakkotyötä ja sitoutumista Luotean eettisiin periaatteisiin. Poikkeamat näissä kysymyksissä edellyttävät aina lisätoimenpiteitä toimittajien kanssa.

Mikäli itsearvioinnissa ilmenee merkittäviä poikkeamia, Luotea aloittaa dialogin toimittajan kanssa ja sopii yhteisymmärryksessä toimintasuunnitelmasta, aikatauluista epäkohtien korjaamiseksi. Toimintasuunnitelmassa huomioidaan myös mahdolliset vaikutukset toimitusaikoihin siten, että kriittiset poikkeamat saadaan ensisijaisesti korjattua. Toimenpiteiden edistymistä ja niiden tehokkuutta voidaan arvioida esimerkiksi uusilla itsearvioinneilla tai auditoinneilla. Vuonna 2025 ei ole ilmennyt merkittäviä poikkeamia, joiden vuoksi olisi aloitettu dialogi toimittajien kanssa.

Yhteistyötä toimittajan kanssa ei ensisijaisesti katkaista, koska se ei edistä työntekijöiden asemaa toimitusketjussa. Kuitenkin tilanteessa, jossa yhteistyökumppani ei osoita halua ja sitoutumista kehittää havaittuja puutteita, yhteistyö voidaan lopettaa.

Ilmoituskanava ja ilmoitusten käsittely

Luotealla on käytössä ilmoituskanava, jonka kautta Luotean työntekijät, asiakkaat, toimittajat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa Luotean toimintaan kohdistuvista väärinkäytösepäilyistä liittyen lainsäädännön tai toimittajien eettisten periaatteiden rikkomiseen. Ilmoituskanavan kautta on mahdollista ilmoittaa Luotean toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti. Ilmoituskanava on julkinen ja anonyymi.

Arvoketjun työntekijät voivat raportoida havaitsemistaan epäkohdista ilmoituskanavan kautta.

Ilmoitusten käsittelyä tukee puolueeton ulkopuolinen taho, joka takaa riippumattomuuden ja luottamuksellisuuden. Ohjeet ilmoituksen tekemiseksi sekä kuvaus toimintamallista on esitetty läpinäkyvästi yhtiön ja ilmoituskanavan verkkosivuilla. Toimittajille ja heidän työntekijöilleen tiedotetaan ilmoituskanavan käytöstä ja tarkoituksesta osana Luotean eettisiä periaatteita sekä yhtiön hankinnan verkkosivuilla.

Luotea kieltää vastatoimet kaikkia vilpittömässä mielessä ilmoituksen tekeviä henkilöitä kohtaan ja ryhtyy kurinpitotoimiin toimijoiden, joiden todetaan syyllistyneen vastatoimiin, kanssa. Myös Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö suojaa väärinkäytösten ilmoittajia. Yhtiön sitoutumisesta epäkohtien ilmoittajien suojeluun viestitään toimittajien eettisissä periaatteissa, ulkoisilla verkkosivuilla ja ilmoituskanavan etusivulla.

Jokaista ilmoitusta käsittelee tapauskohtaisesti valittu tutkimustiimi. Kokoonpanossa huomioidaan aiheen edellyttämä asiantuntemus välttäen mahdolliset eturistiriidat. Ilmoituksen vastaanottaminen vahvistetaan lähettäjälle seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Lisäksi ilmoittajalle lähetetään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tieto siitä, mihin toimenpiteisiin ilmoitus johti. Kanavasta on tehty mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta ilmoittaminen olisi vaivatonta.

Luotea tutkii kaikki ilmoitukset ja määrittävät tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Vuonna 2025 Luotean ilmoituskanaviin tuli yhteensä 24 ilmoitusta, joista 1 liittyi toimitusketjuun.

Luotea seuraa ilmoituskanavan kautta esiin tuotuja kysymyksiä ja arvioi kanavan toimivuutta niiden perusteella. Ilmoituskanavalle tulevat ilmoitukset dokumentoidaan ja luokitellaan aihepiireittäin, jolloin yhtiö voi tunnistaa yleisimmät ongelmat ja toistuvat teemat arvoketjussa. Luotealle voi antaa myös palautetta kanavan käytettävyydestä ja sen tarjoamasta tuesta. Lisäksi yhtiö seuraa kanavan käyttöaktiivisuutta, jonka perusteella voidaan arvioida, tavoittaako kanava kohderyhmänsä. Muuten Luotea ei ole arvioinut ovatko arvoketjun työntekijät tietoisia käytössä olevista prosesseista (ilmoituskanava). Niiden henkilöiden osalta, jotka käyttävät ilmoituskanavaa, suojellaan vastatoimilta. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdan G1-1, s. 77 lopussa, se koskee kaikkia mukaanlukien arvoketjun työntekijöitä.

S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Toimet toimittajien työntekijöiden työkäytänteiden edistämiseksi

Luotean olennaiset vaikutukset kohdentuvat toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuuden ja työolosuhteiden toteutumiseen sekä toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvaan syrjintään. Luotean toimittajaodotukset esitetään toimittajien eettisissä periaatteissa, jotka sisältävät vaatimukset työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta, työkäytänteistä ja turvallisista työoloista.

Eettisten periaatteiden vaatimuksen mukaisuutta arvioidaan toimittajien itsearviointikyselyillä, joissa toimittajia pyydetään kuvaamaan tavoitteitaan, toimintaperiaatteitaan ja toimia oman toimintansa osalta. Lisäksi Luotea toteuttaa riskiperusteisia auditointeja varmistaakseen, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja työolot ovat turvallisia.

Luotean itsearviointikysely otettiin laajamittaisesti käyttöön vuoden 2024 aikana. Vuoden 2025 alkaessa otettiin käyttöön toimittajariskien arviointiprosessi, jossa riskien pisteytyksessä otetaan huomioon mm. toimittajan vaatimuksenmukaisuus. Vuodesta 2025 alkaen merkittävät poikkeamat on käsitelty hankinnan johtoryhmässä. Merkittäviä poikkeamia ei esiintynyt 2025. Vuoden aikana Luotea kehitti toimittajariskienarviointi prosessia siten, että se jatkossa kattaisi myös arvoketjun loppupään toimittajat, joita ovat jätteenkäsittelykumppanit. Itsearviointia koskeva prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa ESRS S2-3, s. 74.

Vuonna 2025 Luotean toimittajia koskevaa auditointimallia on kehitetty lisäämällä auditointiprosessiin riskiarviointiperuste. Luotea suunnittelee toimittajakohtaisten auditointien perusteella tarvittavia syrjintää ehkäiseviä ja työoloja parantavia toimenpiteitä toimittajien osalta.

Vuonna 2024 Luotea otti käyttöön toimittajahallintajärjestelmän, jonka kautta se voi seurata järjestelmällisesti arvoketjun vaatimuksen mukaisuuden toteutumista myös eettisten periaatteiden ja itsearviointien osalta. 2025 yhtiö tarkensi sisäisiä seurantaprosesseja ja toimittajavastuita.

Vuoden lopussa 75 % toimittajista on sitoutunut Luotean eettisiin periaatteisiin tai vastaaviin periaatteisiin ja 71 % toimittajista on suorittanut Luotean itsearviointikyselyn. Kyselyissä ei havaittu nollatoleransseihin liittyviä poikkeamia.

Luotea jatkaa vastuullisuuskriteereiden integrointia hankintaprosesseihinsa seuraavien vuosien aikana. Toimittajia koskevat eettiset periaatteet on päivitetty vuoden 2025 aikana. Vuoden 2026 aikana arvioidaan toimia, joilla lisätään toimittajien tietoisuutta ja edistetään toimitusketjun työntekijöiden osallistamista.

Luotean nykyisessä arvoketjussa ei ole havaittu vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai merkittäviä ongelmia, kuten lapsi- tai pakkotyötä. Mikäli tällaisia raportteja saataisiin, yhtiö toimisi välittömästi käynnistämällä selvityksen ja ryhtymällä korjaaviin toimenpiteisiin yhteistyössä toimittajan kanssa.

Toimet alihankinnan työntekijöiden työturvallisuuden edistämiseksi

Luotea minimoi alihankintaketjun työntekijöihin kohdistuvia työturvallisuusriskejä ylläpitämällä ja kehittämällä työturvallisuuskäytäntöjä, kuten ennakoivaa turvallisuustyötä ja riskienhallintaprosesseja.

Luotea edellyttää, että alihankkijat varmistavat henkilöstölleen turvallisen ja terveellisen työpaikan, noudattamalla toimintaansa koskevaa lainsäädäntöä ja Luotean toimittajien eettisiä periaatteita. Alihankkijat pystyvät osallistumaan turvallisuustyöhön tekemällä turvallisuushavaintoja sekä työnaloituslistoja. Lisäksi työtehtävästä riippuen alihankkijoilla on mahdollisuus osallistua Luotean turvallisuustuokioihin tapaturmien ehkäisemiseksi.

Luotealla kirjataan Nollapeli-ilmoituskanavaan alihankkijoiden mukaan lukien vuokratyön (Suomen liiketoimintojen ja Teollisuuspalvelut Ruotsin alihankkijat) Luotean työtehtävissä sattuneet tapaturmat. Näiden osalta tapaturmien käsittelyssä noudatetaan samaa toimintamallia kuin Luotean omien henkilöiden osalta. Luotea

suunnittelee turvallisuushavaintojen ja tapaturmailmoitusten perusteella tarvittavat tapaturmia ehkäisevät toimet. Alihankkijoiden tekemät ennakoivat toimet ovat mukana Luotean raportoinnissa.

Luotea pyrkii lisäämään toimitusketjun työntekijöiden työturvallisuusosaamista ja parantaa heidän työturvallisuuttaan myös tulevaisuudessa. Kaikkiin Nollapeli-ilmoi tuskanavaan tulleisiin turvallisuushavaintoihin annetaan vastaukset ilmoituksen tekijälle ja myös kaikki tapaturmat tutkitaan ja niiden juurisyyt pyritään löytämään. Luotean tavoitteena on kehittää pitkän aikavälin yhteistyötä toimittajien kanssa ja tarjota heidän henkilöstölleen vakaa ja turvallinen työympäristö.

S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Luotea on asettanut koko konsernia koskevat tavoitteet, jotka liittyvät toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten hallintaan ja toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen:

80% toimittajia koskevien eettisten periaatteiden -kattavuus valitulle han kinnan ostoille vuonna 2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty mm. viranomaiset, rahoitus- ja vakuutusyhtiöt sekä toimittajat joihin kohdistuu vähäisesti ostoja (alle 20 000€/vuosi). Tavoitteen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki toimittajat olennaisilta osin sitoutuvat yrityksen eettisiin periaattei siin, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja turvalliset työolot.
70% valituista toimittajista hankinnan spendin perusteella on itsearviointipro sessin piirissä vuonna 2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty mm. viranomaiset, rahoitus- ja vakuutusyhtiöt sekä toimittajat joihin kohdistuu vähäisesti ostoja (alle 20 000€/vuosi).Tavoitteen avulla pyritään keräämään kattavaa tietoa toimittajien käytännöistä ja mahdollisista riskeistä, sekä paran tamaan toimitusketjun vaatimuksenmukaisuuden hallintaa.

Tavoitteiden avulla seurataan mahdollisia toimitusketjun kielteisiä vaikutuksia ja edistetään vastuullisia toimintatapoja koko ketjussa.

Seuranta Eettisten periaatteiden kattavuudesta ja itsearviointien toteutumisesta aloitettiin 2024 aikana, jolloin myös asetettiin tavoitteet ensimmäistä kertaa. Tavoit teet ovat absoluuttisia ja asetetaan vuosittain. Vuoden 2024 lopussa 59% toimit tajista oli sitoutunut Luotean eettisiin periaatteisiin tavoitteen ollessa 85% ja 55 % toimittajista oli suorittanut Luotean itsearviointikyselyn tavoitteen ollessa 60 %. Vuoden 2025 aikana tarkennettiin seurantaa siten että määriteltiin tarkemmin mitä hankintoja seuranta koskee.

Luotean 2025 tavoitteet on kehitetty Luotean hankinnan toimesta yhteistyössä vastuullisuusorganisaation kanssa. Ne on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä hallitus. Tavoitteiden luonteen vuoksi yhtiö ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Tavoitteet perustuvat kuitenkin yrityksen toimittajaverkoston analyysiin ja yleisesti hyväksyttyihin vastuulli suuskäytäntöihin.

Luotea pyrkii parantamaan toimitusketjun läpinäkyvyyttä itsearviointiproses sien ja seurannan avulla, jotta mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset voidaan tunnistaa ja huomioida jatkossa hankinnan tavoitteiden kehittämisessä. Seurannan tuloksia käytetään tunnistamaan toimitusketjun nykykäytäntöjen vah vuuksia ja kehityskohteita, sekä arvioimaan tavoitteiden vaikuttavuutta.

Laskentaperiaatteet

Luotea seuraa toimittajia koskevien tavoitteiden täyttymistä valittuihin kokonaisos toihin perustuen. Raportointi perustuu konsernin käyttämän ulkoisen palveluntarjo ajan toimittajahallintapalvelusta saataviin tietoihin.

G1-1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Luotean liiketoiminnan harjoittamisen vaatimuksenmukaisuutta ja yhtiön yrityskulttuuria ohjaavat soveltuvan lainsäädännön lisäksi yhtiön politiikat ja periaatteet. Hallintoa ja yrityskulttuuria koskevat politiikat ja periaatteet käsittävät hyvän hallinnon periaatteet, joita yhtiö noudattaa kaikessa toiminnassaan ja kaikissa toimintamaissa.

Luotea on myös sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitetta ja sen ihmisoikeuksia, työntekijöitä ja ympäristöä sekä korruption vastustamista koskevia periaatteita.

Luotean hallitus hyväksyy yhtiön eettiset periaatteet, ihmisoikeuspolitiikan, tiedonantopolitiikan, veropolitiikan ja pörssiyhtiön hallinnointiin liittyvän koodiston. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyvät muut konserninlaajuiset politiikat, kuten politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi sekä tietosuojapolitiikan.

Yrityskulttuuria luovien ja kehittävien politiikkojen jalkautuksesta vastaa konsernin johtoryhmään kuuluvat henkilöstö- ja lakiasianjohtajat. Lakiosasto jalkauttaa politiikkoja linjaorganisaation tuella.

Luotealla yrityskulttuuria luodaan, kehitetään ja edistetään monenlaisilla toimenpiteillä. Verkko- ja luokkahuonekoulutuksilla varmistetaan, että henkilöstö on tietoinen politiikoista ja periaatteista, joita heidän tulee noudattaa. Koulutuksissa käydään läpi esimerkkejä tilanteista, joita henkilöstö saattaa kohdata. Koulutuksista kirjataan kurssisuoritus, jotta henkilöstö- ja lakiosasto voivat varmistaa, että työntekijät ovat suorittaneet kyseisen roolin kannalta keskeiset koulutukset. Yhtiöllä on erilliset koulutukset henkilöstölle muun muassa eettisistä periaatteista, tietosuojasta sisältäen tietoturvan sekä korruption ja lahjonnan estämisestä sisältäen hankinnan lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamisen ohjeistuksen.

Sisäisellä viestinnällä ja henkilöstöinfoilla kehitetään ja edistetään yhtiön yrityskulttuuria. Luotean intranetissä, sisäisissä uutiskirjeissä ja henkilöstöinfoissa käsitellään eettiseen liiketoimintaan liittyviä teemoja säännöllisesti ja yhtiön johto kertoo sitoutumisestaan periaatteisiin ja esimerkillään osoittaa niiden keskeisyyden yhtiössä.

Yrityskulttuuria ja sitoutumista eettisiin periaatteisiin arvioidaan vuosittain henkilöstötyytyväisyyskyselyssä, jossa koko henkilöstöllä on mahdollisuus nimettömänä antaa palautetta esihenkilötyöstä, yhtiön sitoutumisesta vastuullisuuteen, arjen toiminnasta sekä erilaisista vaihtuvista teemoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti on pysynyt hyvällä tasolla, vuoden 2025 tulos oli 78 % (77 %).

Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yhtiön hallituksessa, johtoryhmässä sekä tiimitasolla. Kyselyn tulokset analysoidaan ja niiden perusteella tehdään toimenpiteitä tiimi- ja konsernitasolla.

Yrityskulttuurin kannalta keskeiset politiikat, periaatteet ja ohjeet Eettiset periaatteet henkilöstölle

Luotean eettiset periaatteet henkilöstölle määrittävät odotukset Luotealaisten vastuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Periaatteissa edellytetään muun muassa lakien, sääntöjen ja määräysten noudattamista, rehellistä ja läpinäkyvää toimintaa, ihmisoikeuksien ja työkavereiden kunnioittamista sekä turvallista työskentelyä. Eettiset periaatteet toiselta nimeltään tapa toimia ohjeet hyväksyy yhtiön hallitus ja ne päivitetään kahden vuoden välein. Eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön lakiasianjohtaja ja johtoryhmä seuraa ohjeiden noudattamista. Eettiset periaatteet henkilöstölle ovat julkisia ja ne ovat saatavilla Luotean verkkosivuilla, intranetissä ja toimipisteiden ilmoitustauluilla. Eettiset periaatteet on käsitelty vuoropuhelussa henkilöstön edustajien kanssa.

Luotean tavoitteena on, että 100 % työsuhteisista työntekijöistä ja toimihenkilöistä Suomessa ja Ruotsissa on suorittanut henkilöstön eettisten periaatteiden eli tapa toimia ohjeiden verkkokoulutuksen, jossa perehdytään toimintaperiaatteiden sisältöön ja käytännön esimerkkeihin. Tavoitteen toteutumista seurataan vuositasolla aina vuoden lopussa. Tavoite on absoluuttinen ja sen on hyväksynyt hallitus. Tavoitetta laadittaessa ei ole kuultu henkilöstöä.

Eettisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutus on pakollinen osa jokaisen uuden työntekijän perehdytystä. Toimihenkilöille ja työntekijöille on tarjolla omat verkkokurssinsa. Vuonna 2025 Luotea päivitti työntekijöille suunnatun koulutuksen, ja sen suorittavat myös kaikki nykyiset työntekijät. Suomessa kurssin voi suorittaa myös mobiililaitteella, mikä helpottaa osallistumista erityisesti liikkuvaa työtä tekevien keskuudessa. Toimihenkilöille suunnattu laajempi verkkokoulutus on ollut käytössä vuodesta 2023.

Eettiset periaatteet toimittajille

Luotealla on erilliset toimittajille suunnatut eettiset periaatteet, joissa kuvataan odotukset toimitusketjun edustajille. Yhtiö edellyttää, että sen toimittajat tutustuvat periaatteisiin ja toimivat niiden mukaisesti sekä kehittävät jatkuvasti toimintaansa niiden mukaisesti. Periaatteet käsittelevät muun muassa korruptiota, lahjontaa, tietoturvaa, lainmukaisuutta, ihmis- ja työoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta, toimittajan itsearviointia sekä väärinkäytöksistä ilmoittamista.

Toimittaja vastaa siitä, että sen henkilöstö, toimittajat ja alihankkijat noudattavat näitä periaatteita. Toimittajan on ilmoitettava Luotealle alihankkijoiden käytöstä. Luotea voi pyytää toimittajia tekemään itsearvioinnin yhteistyön alkaessa tai sen aikana. Toimittajien eettiset periaatteet hyväksyvät toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Toimittajien eettiset periaatteet päivitettiin vuonna 2025. Toimittajien eettisten periaatteiden jalkauttamisesta vastaa yhtiön hankintajohtaja ja hankinnan johtoryhmä seuraa niiden noudattamista. Eettiset periaatteet toimittajille ovat julkisesti saatavilla Luotean verkkosivuilla. Ne ovat myös osa hankintasopimuksia.

Luotean tavoitteina on, että 80 % valittujen hankinnan ostojen toimittajista ostojen perusteella laskettuna on sitoutunut toimittajien eettisiin periaatteisiin sekä 70 %

näistä toimittajista ostojen perusteella laskettuna on tehnyt itsearvioinnin vuonna 2025. Valittujen toimijoiden ulkopuolelle on jätetty viranomaiset, rahoitus- ja vakuutusyhtiöt sekä toimittajat, joihin kohdistuu vähäisesti ostoja (alle 20000 €/vuosi). Tavoitteet ovat absoluuttisia ja asetetaan vuosittain. Vuodesta 2025 eteenpäin toimittajien eettiset periaatteet ovat sisältyneet jokaiseen uuteen sopimukseen ja eettiset periaatteet hyväksytetään erikseen niillä toimittajilla, joilla on jo olemassa oleva sopimus. Luotettavaa tietoa lähtötasosta ei ole saatavilla, sillä palvelulinjojen raportointikäytänteet ovat vaihdelleet. Luotea ei ole tehnyt selvitystä sopimuskattavuudesta. Tavoite on hyväksytty hallituksessa. Luotea ei ole käynyt suoraa vuoropuhelua toimittajien kanssa tavoitteesta.

Korruption ja lahjonnan estämisen politiikka

Luotean korruption ja lahjonnan estämisen politiikka määrittää konsernin pelisäännöt korruption ja lahjonnan estämiseksi. Yhtiö noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. Luotea on sitoutunut YK:n yleissopimuksen mukaisiin korruption ja lahjonnan torjuntaan koskeviin toimintaperiaatteisiin. Luotea kieltää kaikenlaisen lahjonnan ja korruption. Yhtiö ottaa politiikassa kantaa muun muassa lainmukaiseen ja eettiseen liiketoiminnan harjoittamiseen, reiluun kilpailuun, hyväksyttävään vieraanvaraisuuteen, eturistiriitojen välttämiseen sekä korruption ja lahjonnan tunnistamiseen ja estämiseen.

Luotean politiikan korruption ja lahjonnan estämiseksi hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Vastuu Luotean korruption ja lahjonnan estämistä koskevasta politiikasta ja sen jalkauttamisesta kuuluu lakiasiainjohtajalle ja sitä seuraa johtoryhmä. Luotea päivittää politiikan kahden vuoden välein. Politiikka kattaa konsernin kaikki yhtiöt ja toimialat ja se koskee omaa työvoimaa kaikissa toimintamaissa ja muita liiketoimintaan osallistuvia tahoja, kuten konsultteja. Politiikka on käsitelty vuoropuheluissa henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa sekä European Works Councilin kokouksessa.

Yhtiö on arvioinut, että sen sisäisistä toiminnoista hankinta, myynti sekä liiketoiminnan johto ovat alttiimpia korruptiolle ja lahjonnalle. Näissä rooleissa korruption ja lahjonnan estämisen verkkokurssin suorituksia seurataan erityisen tarkkaan ja mikäli henkilö ei suorita kurssia määräajan sisällä, hänen kanssaan käydään erillinen keskustelu korruption ja lahjonnan estämisestä. Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka on julkinen ja se on saatavilla Luotean verkkosivuilla ja intranetissä. Toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi on kuvattu tarkemmin kohdassa G1-3, s. 78.

Luotean tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat politiikan mukaisesti. Lisäksi yhtiö varmistaa, että toiminnan kannalta keskeiseksi tunnistetut toimihenkilöt ja johto suorittavat politiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulutuksen 100 prosenttisesti vuoteen 2026 mennessä. Tavoite on absoluuttinen ja koskee koko Luotean omaa toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Luotealla on ollut korruption ja lahjonnan vastaisen politiikka voimassa vuodesta 2024. Politiikka päivitetään kahden vuoden välein. Yhtiö teki myös politiikan sisällöistä verkkokoulutuksen, joka pyrkii korruption ja lahjonnan estämiseen. Vuonna

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Asemavaltuutusohje

Asemavaltuutusohje määrittelee päätöksentekoelimet ja päätöksentekojärjestyksen Luotealla. Ohjeessa määritellään, kuka voi tai kenen pitää päättää asioista ja mihin euromäärään saakka. Siinä määritellään myös, milloin päätöksenteko pitää viedä ylemmälle tasolle ja milloin pitää konsultoida lakiosastoa tai muuta asiantuntijaorganisaatioita ennen päätöksentekoa. Päätökset tulee tehdä määriteltyjen linjausten mukaisesti. Asemavaltuutusohjeesta vastaa henkilöstö- ja lakiasianjohtaja lakiosaston tuella. Asemavaltuutusohje koskee koko henkilöstöä ja sen hyväksyy toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ohje on päivitetty vuonna 2025.

Laskentaperiaatteet

Verkkokurssien suoritusmäärä ilmaistaan prosentteina kohdeyleisöstä. Koulutuskattavuudella kuvataan sitä, kuinka suuri osa raportointikauden lopussa aktiivisista työsuhteisista työntekijöistä tai hallituksen jäsenistä, joille kyseinen koulutus on osoitettu, on sen hyväksytysti suorittanut. Koulutuksen suoritus- ja osoitustiedot saadaan suoraan Luotean omista järjestelmistä.

Kielletystä toiminnasta ilmoittaminen

Mikäli henkilöstö havaitsee tai epäilee Luotealla kiellettyä toimintaa, kuten korruptiota, lahjontaa tai eturistiriitatilanteita, niistä tulee ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle tai lakiosastolle. Ilmoituksen voi myös tehdä Luotean Ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen ilmoituskanavaan voi tehdä nimettömänä. Linkki ja ohjeistus ilmoituskanavaan löytyy yhtiön intranetistä ja verkkosivuilta, eettisistä periaatteista henkilöstölle, eettisistä periaatteista toimittajille sekä ilmoitustauluilta. Luotea kannustaa omaa työvoimaa ja toimitusketjun edustajia puhumaan, jos he epäilevät eettisten periaatteiden tai korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan rikkomista tai jos he saavat tietää rikkomuksesta, erityisesti tapauksissa, joissa heille tarjotaan lahjusta, heitä pyydetään antamaan lahjus tai jos he epäilevät, että tiettyyn tapahtumaan liittyy lahjontaa.

Ilmoituskanavaan tulee satunnaisesti myös sinne kuulumattomia ilmoituksia, jotka ohjataan oikeaan kanavaan. 'Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimintaan' sisältää kaikki epäeettisen toiminnan ilmoituskanaviin tulleet ilmoitukset, riippumatta ilmoituksen sisällöstä. Tutkintaan johtaneiden ilmoitusten luvusta on poistettu muihin kanaviin ohjatut ilmoitukset ja yhteydenotot.

Luotea tutkii kaikki epäillyt rikkomukset. Kenellekään, joka hyvässä uskossa ilmoittaa ilmoituskanavalainsäädännön soveltamisalaan kuuluvista epäilyistään ja osallistuu mahdollisten väärinkäytösepäilyiden tutkintaan ja selvittämiseen, ei aiheudu tämän johdosta kielteisiä seuraamuksia, kuten myöhempää syrjinnän kohteeksi tai epäedulliseen asemaan joutumisen riskiä. Luotea ryhtyy kurinpitotoimiin kaikkia niitä vastaan, joiden todetaan syyllistyneen mahdollisiin kiellettyihin kostotoimiin.

Ilmoituskanavaan tulleita ilmoituksia tutkivat Luotean Compliance Officer, lakiosasto tai muut lakiasiainjohtajalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin tai muu soveltuva koulutus. Luotean compliance-työryhmä käsittelee kaikki tutkintaan johtaneet ilmoitukset ja työryhmä raportoi kaikki rikkomukset ja kriittiset ilmoitukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

2025 verkkokurssin oli suorittanut 93 % niistä henkilöistä, jotka yhtiö on arvioinut altteimmiksi korruptiolle ja lahjonnalle. Verkkokoulutus tulee uusia 2-3 vuoden välein ja uudet henkilöt, jotka on tunnistettu toiminnan kannalta keskeiseksi, suorittavat koulutuksen työsuhteen alussa.

Vuonna 2025 Luotea varmisti, että mahdollinen korruptio ja lahjonta havaitaan muistuttamalla nimettömän ilmoituskanavan käytöstä koko henkilöstölle ja arvoketjun työntekijöille.

Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikat

Tietosuojapolitiikka määrittelee Luotealla sisäisesti hyväksytyt tietosuojaperiaatteet asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien sekä työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelemiseksi. Tietosuojapolitiikalla ja politiikasta johdetuilla toimintokohtaisilla tietosuojaohjeistuksilla Luotea pyrkii varmistamaan henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn ja asianmukaisen tietosuojan tason. Tietosuojapolitiikkaa täydentää erillinen tietoturvapolitiikka, jonka ohjaavina tekijöinä ovat ulkoiset sekä sisäiset vaatimukset, kuten lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset, sopimusperusteiset vaatimukset sekä yleinen tietoturvaan ja siihen kohdistuviin uhkiin liittyvä tilanne ja kehitys. Tietoturvapolitiikan toteuttamista tuetaan täydentävillä tietoturvaohjeilla, -määrityksillä, -suunnitelmilla sekä -koulutuksilla. Tietosuoja- ja turvapolitiikat koskevat koko yhtiötä.

Tietosuojapolitiikan on hyväksynyt hallitus ja tietoturvapolitiikan toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Politiikat arvioidaan ja päivitetään tarvittaessa kahden vuoden välein. Henkilöstö- ja lakiasiainjohtaja vastaa tietosuojapolitiikan jalkauttamisesta sekä tietosuojalainsäädännön ja tietosuojaohjeistuksen noudattamisen seurannasta Luotealla. Tietohallintojohtaja vastaa tietoturvapolitiikan jalkauttamisesta ja seurannasta.

Luotea on käynyt tietosuojapolitiikasta suoraa vuoropuhelua henkilöstön kanssa 2025 politiikan päivityksen yhteydessä. Tietosuojapolitiikka on julkinen ja se on saatavilla Luotean verkkosivuilla ja intranetissä. Tietoturvapolitiikka on tarkoitettu vain yhtiön sisäiseen käyttöön ja se on työntekijöiden saatavilla intranetissä.

Luotea tarjoaa työntekijöille ohjeistusta ja koulutusta tietosuoja- ja tietoturva-asioissa. Kaikkien työntekijöiden tulee tuntea työtehtäviinsä liittyvät tietosuoja- ja tietoturvavelvoitteet ja noudattaa niitä. Vuonna 2025 toimihenkilöistä 92 % oli suorittanut tietoturvapolitiikan sisältöihin perehdyttävän verkkokoulutuksen, joka sisältää myös tietosuojapolitiikan keskeisimmät aihealueet.

Hankinnan lahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeva ohje

Luotealla on erillinen ohje liittyen lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamiseen toimittajalta tai niiden antamiseen. Ohje täydentää Luotean eettisiä periaatteita henkilöstölle sekä korruption ja lahjonnan estämisen politiikkaa. Ohjeessa määritellään kohtuullinen lahja tai vieraanvaraisuus, jonka Luotealainen voi ottaa vastaan, ja missä tilanteissa minkäänlaista vieraanvaraisuutta ei voida vastaanottaa. Ohje koskee Luotean johtoa ja kaikkia hankintoja tekeviä. Ohjeen on hyväksynyt toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ohjeen päivityksestä ja jalkauttamisesta vastaa hankinnoista vastaava johtaja. Luotea ei ole määritellyt ohjeelle tavoitteita.

Koulutuskattavuus, %	2025	2024
Eettiset periaatteet henkilöstölle	68	64
Toimihenkilöt	96	84
Työntekijät	61	59
Tietoturva	70	68
Toimihenkilöt	92	85
Työntekijät	65	64
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen	93	83
Avainasemassa toimivat henkilöt	94	81
Hallinto-, johto- ja valvontaelimet	89	91

Hyvän hallintotavan tai eettisen yrityskulttuurin
vastaiset tapaukset	2025	2024
Kaikki ilmoitukset liittyen epäeettiseen toimintaan	24	23
Tutkintaan johtaneet ilmoitukset	8	15
Hallitukselle raportoidut kriittiset ilmoitukset	0	0
Kilpailun vastainen toiminta	1	0
Oikeustoimet kilpailun vastaisesta toiminnasta	0	0

Korruption ja lahjonnantorjuntakoulutuksen kattavuus	Avainasemassatoimivat henkilöt	Hallinto-, johto-, javalvontaelimet
Koulutuksen kattavuus, henkilöä
Henkilöstön määrä	141	44
Koulutuksen saaneet	133	39
Koulutusmenetelmä ja koulutuksenkesto, tuntia
Tietokoneavusteinen koulutus	0.5	0.5
Toistuvuus
Koulutuksen uusiminen	2-3 vuoden välein	2-3 vuoden välein
Käsitellyt aiheet
Lahjat ja lahjonta	X	X
Eturistiriidat	X	X
Kestitseminen	X	X
Korruptio	X	X
Sponsorointi	X	X
Viranomaisyhteistyö
Menettelyt epäiltäessä/havaittaessa	X	X

G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Luotealla on erillinen lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, jonka toimitusjoh taja ja johtoryhmä on hyväksynyt. Politiikan jalkautuksesta vastaa lakiasianjohtaja yhdessä lakiosaston kanssa. Liiketoiminta tukee lakiosastoa jalkautuksessa.

Yhtiö on määritellyt roolit, joissa alttius korruptiolle on muita rooleja suurempi. Näitä rooleja ovat hankinnan, myynnin ja liiketoiminnan johdon roolit mukaan lukien konsernin johtoryhmä. Kaikki näissä rooleissa (100 %) työskentelevät henkilöt kou lutetaan Luotean lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan sisältöön sekä tapau sesimerkkeihin ja koulutussuorituksia seurataan. Vuoden 2025 osalta 93 % edellä mainituissa rooleissa työskentelevistä henkilöistä olivat suorittaneet korruption ja lahjonnan vastaisen koulutuksen. Tarkempi kuvaus toimintaperiaatteista on annettu kohdassa G1-1, s. 76.

Yhtiöllä on erillinen verkkokoulutus korruption ja lahjonnan estämiseksi. Koulutus määrittelee yhtiössä kielletyt käytännöt, antaa näistä tapausesimerkkejä ja kertoo, miten toimia, jos organisaatiossa kohtaa tai epäilee korruptiota tai lahjontaa. Koulu tuksen kesto on noin 30 minuuttia.

Korruptio- ja lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa omalle esihenkilölle, henkilöstöhallin nolle, lakiosastolle tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä ilmoituskanavaan.

Ilmoituksia käsittelevät Luotean Compliance Officer, lakiosasto tai lakiasiainjohta jalle raportoivat henkilöt, joilla on oikeustieteen maisterin tai muu soveltuva koulutus. Ilmoituksia käsittelevät henkilöt eivät käsittele omaan organisaatioonsa kohdistuvia ilmoituksia ja ovat näin erillään asiaan osallisesta komentoketjusta.

Ilmoitukset käsitellään Luotean compliance-työryhmässä sekä raportoidaan halli tuksen tarkastusvaliokunnalle kerran vuodessa.

G1-4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset

Luotean tietoon ei tullut yhtään korruptioon tai lahjontaan liittyvää rikkomusta kat sauskaudella eikä yhtiö maksanut sakkoja tai sanktioita korruptioon tai lahjontaan liittyen. Luotean johdon edustajia ei ole tuomittu lahjonnasta tai korruptiosta. Vuoden 2025 aikana on saapunut yksi ilmoitus kilpailunvastaiseen toimintaan liit tyen. Ilmoitus liittyy väitettyyn lahjontaan ja on vielä selvityksessä.

Konsernin tunnusluvut ��	� 80
Tunnuslukujen laskentaperusteet��	� 82

Konsernin tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut²

	2025	2024	20234
Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot	0,03	-0,82	0,77
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot	0,03	-0,82	0,76
Osakekohtainen tulos, EUR	4,23	-0,05	0,77
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	4,23	-0,05	0,76
Oma pääoma/osake, EUR	1,08	5,48	6,06
Osinko/osake, EUR¹	0,07	0,50	0,49
Osinko/tulos, %¹, jatkuvat toiminnot	216,2	n/a	64,0
Osinko/tulos, %¹	1,7	n/a	64,0
Efektiivinen osinkotuotto,%, jatkuvat toiminnot 1 3	2,7	6,4	5,0
Efektiivinen osinkotuotto,%1	0,7	6,4	5,0
Hinta/voittosuhde (P/E) 3	86	-173,3	12,8
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen/osake, EUR	1,16	1,07	1,33
Tilikauden
alin kaupantekokurssi, EUR	7,7	7,71	9,00
ylin kaupantekokurssi, EUR	10,7	10,36	11,84
keskikurssi, EUR	10,58	8,81	10,11
viimeinen kaupantekokurssi, EUR	10,62	7,87	9,80
Osakekannan markkina-arvo 31.12., MEUR	405,8	300,5	373,9
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl
keskimäärin vuoden aikana	38 180	38 164	38 127
vuoden lopussa	38 212	38 189	38 154
keskimäärin vuoden aikana laimennettu	38 246	38 268	38 232
Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	6 600	8 605	5 649
% keskimääräisestä osakemäärästä	17,4	22,5	14,8
Osakkeiden vaihto, MEUR	62,9	75,8	57,1

¹ 2025 Hallituksen ehdotus

² Ellei toisin mainita, lukuihin sisältyvät sekä jatkuvat toiminnot että lopetetut toiminnot. 31.12.2025 taseen luvut eivät sisällä lopetettuja toimintoja.

³ 2025 luku perustuen 2.1.2026 osakekurssiin

4 2023 luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot, vaikka rivillä olisi maininta jatkuvista toiminnoista

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2025	2024	20234
Liikevaihto, MEUR, jatkuvat toiminnot	346,0	349,5	802,1
Liikevoitto, MEUR, jatkuvat toiminnot	3,0	-31,8	37,3
% liikevaihdosta	0,9	-9,0	4,6
Oikaistu liikevoitto, MEUR, jatkuvat toiminnot	5,5	-0,3	37,9
% liikevaihdosta	1,6	0,1	4,7
EBITDA, MEUR, jatkuvat toiminnot	14,8	3,6	95,8
% liikevaihdosta	4,3	1	11,9
Tulos ennen veroja, MEUR, jatkuvat toiminnot	2,3	-32,6	34,6
% liikevaihdosta	0,7	-9,3	4,3
Tilikauden tulos, MEUR, jatkuvat toiminnot	1,2	-31,5	29,2
% liikevaihdosta	0,3	-9,0	3,6
Liiketoiminnan rahavirta, MEUR	75,6	81,4	93,6
Taseen loppusumma, MEUR	142,0	607,9	648,8
Oman pääoman tuotto, % (ROE)1	1,0	-0,8	12,9
Sijoitettu pääoma, MEUR	60,9	396,1	425,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	77,8	3,3	10,1
Omavaraisuusaste, %	29,1	35,4	36,7
Nettovelkaantumisaste, %	10,1	73,2	69,5
Korolliset nettovelat, MEUR	4,1	153,0	160,9
Bruttoinvestoinnit, MEUR, jatkuvat toiminnot	1,3	1,4	60,3
% liikevaihdosta	0,4	0,4	7,5
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin	5 864	5 980	6 743
Henkilöstö kokopäiväiset ja osa-aikaiset yhteensä	5 007	7 441	8 159

1 2025 laskentakaavassa käytetty jatkuvien toimintojen tilikauden tulosta

² Ellei toisin mainita, lukuihin sisältyvät sekä jatkuvat toiminnot että lopetetut toiminnot. 31.12.2025 taseen luvut eivät sisällä lopetettuja toimintoja.

4 2023 luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot, vaikka rivillä olisi maininta jatkuvista toiminnoista

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys

Yhtiö julkaisee IFRS-tunnuslukujen ohella tiettyjä yleisesti käytettyjä muita tunnuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloslaskelmasta ja taseesta. Näiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty kappaleessa Tunnuslukujen laskentaperusteet. Yhtiön näkemyksen mukaan tunnusluvut selventävät tuloslaskelman ja taseen antamaa kuvaa toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja vertailukelpoisuudesta.

Oikaistun liikevoiton täsmäytys liikevoittoon

1.1. — 31.12. MEUR	2025	2024
Liikevoitto¹	3,0	-31,8
Vertailtavuuteen vaikuttavat erät:
- liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistäaiheutuneet kulut	0,2	4,0

- liikearvon arvonalentuminen	0	23,3
- muut erät	2,3	4,1
Oikaistu liikevoitto, jatkuvat toiminnot	5,5	-0,3

Muut erät vuonna 2025 koostuvat pääasiassa käynnissä olevaan tehostamisohjelmaan liittyvistä kuluista sekä Ruotsin tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liittyvien varausten muutoksista. Muut erät vuonna 2024 koostuvat pääasiasssa Kiinteistöpalvelut Ruotsin tappiollisiin sopimuksiin ja riita-asioihin liittyvistä varauksista.

Bruttoinvestointien täsmäytys

1.1. — 31.12. MEUR	2025	2024
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	0,3	0,4

Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	1,0	0,9

Bruttoinvestoinnit, jatkuvat toiminnot	1,3	1,4

Sijoitetun pääoman tuotto-% segmenteittäin

1.1. — 31.12. MEUR	2025	2024
Kiinteistöpalvelut Suomi
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun jalopun keskiarvo	14,6	19,4
Liikevoitto	11,1	9,4
+ rahoitustuotot	0,6	0,6
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR)	11,7	10,0
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	80,2	51,4

Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Sijoitettu pääoma (MEUR), tilikauden alun ja
lopun keskiarvo	30,5	44,9
Liikevoitto ¹	-5,3	-35,1
+ rahoitustuotot	0,1	0,1
Sijoitetun pääoman tuotto (MEUR)	-5,2	-34,9
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	-17,2	-77,9

¹ Sisältää joulukuussa 2024 kirjatun 23,3 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Osakekohtaiset tunnusluvut

¹ Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulosOsakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin		Oikaistu liikevoitto	=	Liikevoitto +/- vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Laimennettu osakekohtainen tulos	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulosOsakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin		Vertailtavuuteen vaikuttavat erät²	=	Olennaiset liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä tai ostoista aiheutuneet kulut, liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot tai-tappiot ja liiketoimintojen lopettamisista aiheutuneet kulut sekä muutolennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät
Oma pääoma / osake	=	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääomaOsakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä		EBITDA	=	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Osakekohtainen osinko¹	=	Tilikauden osingonjakoOsakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä	x 100	Oman pääoman tuotto, % (ROE)	=	Tilikauden tulosOma pääoma (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
		Osakekohtainen osinko	x 100	Sijoitettu pääoma	=	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Osinko/tulos, %¹	=	Osakekohtainen tulos				Liikevoitto + rahoitustuotot + osuus osakkuus- jayhteisyritysten tuloksesta
Efektiivinen osinkotuotto, %¹	=	Osakekohtainen osinkoTilikauden päätöskurssi		Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
Hinta/voittosuhde (P/E)	=	Tilikauden päätöskurssiOsakekohtainen tulos		Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääomaTaseen loppusumma - saadut ennakot
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien	=	Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen		Nettovelkaantumisaste, %	=	Korolliset nettovelatOma pääoma
jälkeen / osake		Osakkeiden laimentamaton lukumäärä keskimäärin		Korolliset nettovelat	=	Korollinen vieras pääoma - rahavarat
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita x tilikaudenpäätöskurssi		Bruttoinvestoinnit	=	Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiinilman käyttöoikeusomaisuuseriä ja muita oikaisuja ml. raskaan vuokrakaluston hankinnat ja yrityskaupat

$$ \times 100 $$

x 100

Konsernin tuloslaskelma��	�84
Konsernin laaja tuloslaskelma��	�84
Konsernitase��	�85
Konsernin rahavirtalaskelma��	�86
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista��	�87
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot��	�88
Emoyhtiön tilinpäätös��	124
Hallituksen voitonjakoehdotus ja
tilinpäätösmerkintä��	133

1.1	Segmentti-informaatio 90
	1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista 92
1.3	Liiketoiminnan muut tuotot 93
1.4	Materiaalit ja palvelut 94
1.5	Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 94
1.6	Liiketoiminnan muut kulut 94
1.7	Osakeperusteiset maksut 95
	1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 97
	1.9 Poistot ja arvonalentumiset 97
1.10	Rahoitustuotot ja -kulut 98
1.11	Tuloverot 98

2.1	Myyntisaamiset ja muut saamiset101
2.2	Vaihto-omaisuus101
2.3	Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 102
2.4	Muut pitkäaikaiset velat 102
2.5	Varaukset 102
2.6	Eläkevelvoitteet 103

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä3muut pitkäaikaiset varat3.1Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 1063.2Liikearvon arvonalentumistestaukset 1073.3Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1083.4Käyttöoikeusomaisuuserät ja .vuokrasopimusvelat 1093.5Muut pitkäaikaiset varat110

4Rahoitusriskit ja pääomarakenne
4.1Rahoitusvarat ja -velat112
4.2Rahoitusriskien hallinta114
4.3Oma pääoma116
4.4Osakekohtainen tulos ja osinko117
4.5Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat117

5 Konsolidointi ja muut liitetiedot
5.1Yhdistelyperiaatteet119
5.2Konserniyritykset119
5.3Hankitut liiketoiminnot 120
5.4Lähipiiritapahtumat121
5.5Tilintarkastuskustannukset121
5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat121

Konsernin tuloslaskelma

1.1. — 31.12. MEUR	2025	2024	Liite	1.1. — 31.12. MEUR	2025	2024	Liite
Jatkuvat toiminnot
				Tilikauden tulos	161,7	-1,7
Liikevaihto	346,0	349,5	1.2
				Muut laajan tuloksen erät, veroilla vähennettynä
Liiketoiminnan muut tuotot	0,8	2,0	1.3
				Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi
Materiaalit ja palvelut	-99,3	-105,8	1.4	Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-201,6	-201,6	1.5	johtuvat erät, jatkuvat toiminnot	0,0	-0,0	2.6
Liiketoiminnan muut kulut	-31,1	-40,5	1.6	Erät, joita ei siirretä myöhemmin tulosvaikutteiseksi, yhteensä	0,0	-0,0
Poistot ja arvonalentumiset	-11,8	-12,1	1.9
Liikearvon arvonalentuminen	-	-23,3	1.9, 3.2	Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
				Muuntoerot, jatkuvat toiminnot	1,2	-1,8
Liikevoitto	3,0	-31,8		Muuntoerot, lopetetut toiminnot	0,7	-0,3
				Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä	1,9	-2,1
Rahoitustuotot	0,5	0,7	1.10
Rahoituskulut	-1,1	-1,5	1.10	Muut laajan tuloksen erät, yhteensä	1,9	-2,1
Kurssierot (netto)	-0,1	-0,0	1.10
Rahoitustuotot ja -kulut	-0,7	-0,8	1.10	Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen	163,6	-3,8

Tulos ennen veroja	2,3	-32,6		Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
				Emoyhtiön omistajille	163,6	-3,8
Tuloverot	-1,1	1,1	1.11	Jatkuvat toiminnot	2,4	-33,2
				Lopetetut toiminnot	161,2	29,4
Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot	1,2	-31,5

Tilikauden tulos, lopetetut toiminnot	160,4	29,7	6	Lisätietoja konsernin laajan tuloslaskelman veroista on esitetty liitetiedossa 1.11 Tuloverot.

Tilikauden tulos	161,7	-1,7

Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	161,7	-1,7
Jatkuvat toiminnot	1,2	-31,5
Lopetetut toiminnot	160,4	29,7

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, EUR	4,23	-0,05	4.4
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	4,23	-0,05	4.4
Osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot	0,03	-0,82	4.4
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, jatkuvat toiminnot	0,03	-0,82	4.4
Osakekohtainen tulos, EUR, lopetetut toiminnot	4,20	0,78	4.4
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR, lopetetut toiminnot	4,20	0,78	4.4

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

31.12. MEUR	2025	2024	Liite	31.12. MEUR	2025	2024	Liite
VARAT				OMA PÄÄOMA JA VELAT
Pitkäaikaiset varat				Oma pääoma
Aineettomat hyödykkeet			3.1	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma			4.3
Liikearvo	38,8	157,0		Osakepääoma	1,0	19,4
Muut aineettomat hyödykkeet	4,8	42,2		Muut rahastot	-11,6	-13,5
	43,6	199,2		Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	0,1	0,6
				Kertyneet voittovarat	51,6	202,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	6,3	164,3	3.3	Oma pääoma yhteensä	41,1	209,2
Käyttöoikeusomaisuuserät	14,6	69,1	3.4
	20,9	233,4		Velat
Muut pitkäaikaiset varat				Pitkäaikaiset velat
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	-	18,9	3.5	Laskennalliset verovelat	4,5	26,6	1.9
Muut osakkeet ja osuudet	0,1	0,2	3.5	Eläkevelvoitteet	0,9	1,1	2.6
Laskennalliset verosaamiset	2,1	2,0	1.9	Varaukset	-	9,0	2.5
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,4	1,0	3.5	Lainat	5,0	115,1	4.1
	2,6	22,0		Vuokrasopimusvelat	8,8	53,2	3.4, 4.1
				Muut velat	-	13,4	2.4
Pitkäaikaiset varat yhteensä	67,1	454,7			19,2	218,4
				Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset varat				Lainat	-	0,5	4,1
Vaihto-omaisuus	-	9,2	2.2	Vuokrasopimusvelat	6,0	18,1	3.4, 4.1
Myyntisaamiset	36,7	86,5	2.1, 4.1	Ostovelat ja muut velat	73,7	158,8	2.3, 4.1
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	8,8	16,1	1.2, 2.1, 4.1	Tuloverovelat	0,2	0,3	2.3
Tuloverosaamiset	0,6	0,3	2.1	Varaukset	1,8	2,5	2.5
Muut saamiset	13,1	7,1	2.1, 4.1		81,6	180,3
Rahavarat	15,7	33,9	4.1
Lyhytaikaiset varat yhteensä	74,9	153,2		Velat yhteensä	100,9	398,7
VARAT YHTEENSÄ	142,0	607,9		OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	142,0	607,9

Konsernin rahavirtalaskelma 1

1.1. —31.12. MEUR	2025	2024	Liite	1.1. —31.12. MEUR	2025	2024	Liite
Liiketoiminnan rahavirta				Investointien rahavirta
				Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken ra
Tilikauden tulos	161,7	-1,7		havaroilla	-11,1	-1,5	5.3
Oikaisut				Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-23,4	-42,7
Verot	7,7	6,1	1.11	Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	1,5	1,9
Poistot ja arvonalentumiset	53,3	79,2	1.9	Saadut osingot yhteisyritykseltä	1,6	1,8
Rahoitustuotot ja -kulut	7,8	8,6	1.10	Osinkotuotot muista pitkäaikaisista sijoituksista	0,0	0,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot	-0,6	-1,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-1,9	-3,2	3.5	Investointien nettorahavirta	-31,4	-40,5
Varaukset	-3,8	3,6	2.5
Jakautumiseen liittyvät ei-rahavirtavaikutteiset oikaisut	-133,8	-		Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen	44,2	40,8
Muut oikaisut	0,9	1,2
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	91,4	92,5		Rahoituksen rahavirta
				Lyhytaikaisten lainojen nostot	30,0	60,0	4.1
Käyttöpääoman muutos				Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-30,0	-60,0	4.1
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-12,7	14,6		Pitkäaikaisten lainojen nostot	55,0	-	4.1
Vaihto-omaisuuden muutos	-0,2	-1,4		Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-40,9	-0,6	4.1
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	8,2	-9,9		Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-20,2	-20,4
Käyttöpääoman muutos	-4,7	3,2		Maksetut osingot	-19,1	-18,7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-10,6	-9,2		Rahoituksen nettorahavirta	-25,2	-39,7
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	0,6	0,8
Maksetut verot	-1,1	-5,9		Rahavarojen nettomuutos	19,0	1,1
				Rahavarat tilikauden alussa	33,9	32,9
Liiketoiminnan nettorahavirta	75,6	81,4		Jakautumisen vaikutus nettovaroihin 2	-37,4	-
				Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,1	-0,1

				Rahavarat taseessa tilikauden lopussa	15,7	33,9	4.1

1 Sisältää sekä jatkuvien että lopetettujen toimintojen rahavirrat.

2 Jakautumisen vaikutus rahavaroihin sisältää Lassila & Tikanojalle siirtyneet rahavarat.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

MEUR	Osakepääoma	Muuntoerorahasto	Sijoitetun vapaanpääoman rahasto	Kertyneetvoittovarat	Oma pääomayhteensä	Liite
Oma pääoma 1.1.2024	19,4	-11,5	0,6	222,8	231,3
Laaja tulos
Tilikauden tulos jatkuvat toiminnot				-31,5	-31,5
Tilikauden tulos lopetetut toiminnot				29,7	29,7
Muut laajan tuloksen erät jatkuvat toiminnot		-1,8		-0,0	-1,8
Muut laajan tuloksen erät lopetetut toiminnot		-0,3			-0,3
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	-2,1	-	-1,7	-3,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeperusteiset etuudet				0,3	0,3	1.5
Maksetut osingot				-18,7	-18,7
Palautuneet osingot				0,0	0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	-	-18,4	-18,4
Oma pääoma 31.12.2024	19,4	-13,5	0,6	202,7	209,2
Oma pääoma 1.1.2025	19,4	-13,5	0,6	202,7	209,2
Laaja tulos
Tilikauden tulos jatkuvat toiminnot				1,2	1,2
Tilikauden tulos lopetetut toiminnot				160,4	160,4
Muut laajan tuloksen erät, jatkuvat toiminnot		1,2		0,0	1,2
Muut laajan tuloksen erät, lopetetut toiminnot		0,7			0,7
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-	1,9	-	161,7	163,6
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepääoman alentaminen	-18,4		18,4		-
Osakeperusteiset etuudet				0,7	0,7	1.5
Maksetut osingot				-19,1	-19,1
Palautuneet osingot				0,0	0,0
Jakautumisessa siirtyneet varat käyvin arvoin				-313,3	-313,3
Muu jakautumisen vaikutus			-18,9	18,9	-
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-18,4	-	-0,5	-312,7	-331,7
Oma pääoma 31.12.2025	1,0	-11,6	0,1	51,6	41,1

Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj alensi osakepääoman 1 000 000 euroon. Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Luotea Oyj kirjasi voittovaroista jakovelan Lassila & Tikanojalle siirtyvän liiketoiminnan käypään arvoon ja jakautumishetkellä yhtiö kirjasi jakovelan tulokseen, mikä kompensoi konsernista lähtevien nettovarojen tulosvaikutusta. Jakautumisen yhteydessä Luotea Oyj:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoa purettiin ja konsernissa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon syntyneet kirjaukset vanhoista optio-ohjelmista siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiön osakepääomaa alennettiin jakautumissuunnitelman mukaisesti 18 399 tuhat euroa ja osakepääoman alennus siirrettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osittaisjakautumisen toteuttamishetkellä osittaisjakautuminen on käsitelty järjestelynä omistajien kanssa IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti. Jakautumisvoitto on laskettu kiertotalousliiketoiminnan käyvän arvon ja konsernin taseesta jaettujen nettovarojen kirjanpitoarvon erotuksena. Jakautumisvoitto esitetään lopetettujen toimintojen tilikauden tuloksessa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Luotea -konserni on kiinteistöihin ja laitoksiin erikoistunut palveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja kiinteistöjen koko elinkaarelle, yhdistäen energiatehokkuuden ja älykkään teknologian. Konsernilla on toimintaa Suomessa ja Ruotsissa.

Konsernin emoyritys on Luotea Oyj, jonka y-tunnus on 1680140-0. Luotea Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Yhtiön rekisteröity osoite on Kutomotie 2, 00380 Helsinki, Suomi.

Luotea Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on LUOTEA.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.luotea. com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kutomotie 2, 00380 Helsinki, Suomi.

Luotean Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tilinpäätöksen julkaistavaksi 7. päivänä huhtikuuta 2026.

Osittaisjakautuminen ja lopetetut toiminnot

Lassila & Tikanojan Oyj:n kiertotalousliiketoiminta eriytettiin 31.12.2025 osittaisjakautumisella itsenäiseen yhtiöön, jonka nimeksi tuli uusi Lassila & Tikanoja Oyj. Luotea Oyj jatkaa kiinteistöpalvelut-liiketoimintaa. Tässä konsernitilinpäätöksessä Luotea Oyj esittää kiertotalousliiketoiminnan Lopetettuina toimintoina IFRS 5 -standardin mukaan. IFRS 5 -standardin mukainen esittäminen ei kuvasta jatkuvien eikä lopetettujen toimintojen kannattavuutta erillisinä yhtiöinä ennen osittaisjakautumista.

IFRS 5 -standardin soveltaminen edellytti johdolta harkintaa erityisesti arvioitaessa, mitä koko konsernille yhteisiä tuottoja ja kuluja kohdistetaan lopetetuille toiminnoille. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään konsernituloslaskelmassa omalla rivillään erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista. Vertailukaudet on oikaistu vastaavasti. Osittaisjakautumisen toteuduttua 31.12.2025 lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat siirrettiin Lassila & Tikanojalle. Yhtiön tilinpäätöshetken tase ei sisällä lopetettujen toimintojen varoja ja velkoja.

Osittaisjakautumisen toteuttamishetkellä osittaisjakautuminen on käsitelty järjestelynä omistajien kanssa IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti. Jakautumisvoitto on laskettu kiertotalousliiketoiminnan käyvän arvon ja konsernin taseesta jaettujen nettovarojen kirjanpitoarvon erotuksena. Jakautumisvoitto esitetään lopetettujen toimintojen tilikauden tuloksessa. Kiertotalousliiketoiminnan käypä arvo (313,3 miljoonaa euroa) määritettiin kertomalla Lassila & Tikanojan ensimmäisen kaupankäyntipäivän 2.1.2026 päätöskurssi (8,2 euroa) jakautumisvastikkeena annettujen osakkeiden määrällä (38 211 724). Jaettujen nettovarojen kirjanpitoarvo oli 179,4 miljoonaa euroa, mikä johti 134,0 miljoonan euron jakautumisvoittoon tilikauden viimeisellä neljänneksellä. Osittaisjakautumisesta aiheutuneet kulut (5,7 miljoonaa euroa) on esitetty osana lopetettujen toimintojen tulosta. Jakautumissuunnitelman mukaisesti Luotea veloitti osan osittaisjakautumiseen liittyvistä

kuluista Lassila & Tikanojalta. Edelleenveloitus kirjattiin osittaisjakautumispäivänä ja se vähensi osittaisjakautumisesta aiheutuneiden kulujen määrää lopetettujen toimintojen tuloksessa 4,2 miljoonalla eurolla. Kiertotalousliiketoiminnasta omaan pääomaan kertyneet kumulatiiviset muuntoerot (-0,2 miljoonaa euroa) kirjattiin kuluksi lopetettujen toimintojen tulokseen osittaisjakautumishetkellä.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetiedossa 6 Lopetetut toiminnot. Tuloslaskelmassa lopetettuihin toimintoihin on sisällytetty liikevaihto ja kulut, jotka aiheutuivat suoraan kiertotalousliiketoiminnasta ja jotka poistuivat jatkuvilta liiketoiminnoilta osittaisjakautumisen jälkeen. Tuloslaskelma sisältää lisäksi jakautumisvoiton ja osittaisjakautumisesta aiheutuvat kulut.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina ellei toisin mainita. Osittaisjakautumisen toteuduttua 31.12.2025 lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat siirrettiin Lassila & Tikanojalle. Yhtiön tilinpäätöshetken tase ei sisällä lopetettujen toimintojen varoja ja velkoja.

Lopetettujen toimintojen taloudellista informaatiota on esitetty liitetiedossa 6. Liitetieto sisältää lopetettujen toimintojen tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman. Taseessa on esitetty kiertotalousliiketoiminnan varat ja velat juuri ennen

osittaisjakautumista 31.12.2025.

Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Vuonna 2025 käyttöönotetut uudet ja uudistetut standardit ja

tulkinnat

Konserni on ottanut käyttöön IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat, joita on sovellettava 1.1.2025 alkaen. Näillä standardeilla ei ole ollut vaikutusta kuluneeseen tilikauteen eikä niillä odoteta olevan olennaista vaikutusta tuleviin tilikausiin eikä odotettavissa oleviin liiketapahtumiin.

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Konserni ottaa uudet standardit ja tulkinnat käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta. IASB julkaisi 9.4.2024 IFRS 18 -tilinpäätösstandardin. Standardi korvaa nykyisen IAS 1 -standardin "Tilinpäätöksen esittäminen" ja sillä muutetaan useita muita IFRS-tilinpäätösstandardeja, kuten IAS 7 -standardia "Rahavirtalaskelmat" ja IAS 8 -standardia "Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet". Standardi sisältää:

uusia vaadittuja summia, välisummia ja kategorioita voittoa tai tappiota osoittavassa laskelmassa,
uusia vaatimuksia johdon määrittelemiä, tuloksellisuutta kuvaavia lukuja koskevien tietojen antamisesta ja
uusia esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteita.

Yhtiö analysoi parhaillaan uuden stardardin vaatimuksia ja sen edellyttämiä muutoksia järjestelmiin ja tilikarttoihin. IFRS 18 -standardi vaikuttaa yhtiön raportointiin ensisijaisesti esittämistapaan ja luokitteluun tilinpäätöksessä. Standardi selkeyttää tuloslaskelman rakennetta, määrittelee tarkemmin erien esittämistä koskevia periaatteita sekä lisää vaatimuksia taloudellisten tunnuslukujen (erityisesti johdon käyttämien vaihtoehtoisten tunnuslukujen) esittämisestä ja täsmäytyksistä. Muutokset parantavat raportoinnin vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä, mutta eivät olennaisesti muuta yhtiön tulosta tai taloudellista asemaa. Standardia on sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Myös aiempi soveltaminen on sallittua. Konserni alkaa soveltamaan standarsia 1.1.2027 alkavalla tilikaudella. Millään tiedossa olevalla myöhemmin käyttöön otettavalla uudella standardilla tai standardin muutoksella ei katsota olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen raportointiin.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot

Konsernin johto joutuu IFRS-tilinpäätöstä laatiessaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Johto joutuu lisäksi käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta.

Harkintaan perustuvat ratkaisut koskevat erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää yhtiön johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Arviot ja oletukset pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden taustalla on aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset. Merkittävin osa-alue, joissa johto on käyttänyt edellä kuvattua harkintaa, liittyy hankittujen liiketoimintojen yhteydessä kirjattujen omaisuuserien ja velkojen arvostamiseen.

Keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävimmät riskit konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana on esitetty seuraavien liitetietojen yhteydessä:

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista
1.11 Tuloverot
2.5 Varaukset
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat
5.3 Hankitut liiketoiminnot

1 Taloudellinen tulos

1.1	Segmenttitiedot	90
1.2	Myyntituotot asiakassopimuksista 92
	1.3 Liiketoiminnan muut tuotot 93
	1.4 Materiaalit ja palvelut	94
	1.5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	94
1.6	Liiketoiminnan muut kulut	94
1.7	Osakeperusteiset maksut	95
1.8	Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 97
1.9	Poistot ja arvonalentumiset 97
1.10	Rahoitustuotot ja -kulut	98
1.11	Tuloverot	98

1.1 Segmenttitiedot

Laatimisperiaate

Segmenttitiedot raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla ja ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä toimii Luotea Oyj:n toimitusjohtaja.

Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Koko konsernille yhteiset erät kuten konsernijohdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat sisältyvät Konsernihallinto- ja muut -erään. Lisäksi tähän erään sisältyvät vuokrasopimusvelat ja eliminoinnit.

Konsernin toimintasegmentit

Konsernilla on kaksi jatkuvien toimintojen raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin toimialayksiköt:

Kiinteistöpalvelut Suomi ja
Kiinteistöpalvelut Ruotsi.

Näiden toimialasegmenttien lisäksi raportoidaan myös Konsernihallinto ja muut yleishallinnolliset erät erikseen.

Kiinteistöpalvelut Suomi -toimiala tarjoaa siivous- ja muita tukipalveluita kiinteistöille sekä kiinteistöhuollon ja -tekniikan palveluita mukaan lukien energianhallinnan palvelut.

Kiinteistöpalvelut Ruotsi -toimiala tarjoaa siivous- ja tukipalveluita kiinteistöille sekä kiinteistöteknisiä palveluita.

Kiertotalousliiketoiminta, joka siirrettiin uudelle Lassila & Tikanojalle 31.12.2025 osittaisjakautumisen kautta, on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi ja siksi sitä ei esitetä osana segmenttiraportointia vuonna 2025.

Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetiedossa 6 Lopetetut toiminnot.

2025 MEUR

2025 MEUR	Kiinteistöpalvelut Suomi	Kiinteistöpalvelut Ruotsi	Konsernihallinto ja muut	Konserni
Liikevaihto, ulkoinen	224	121,9	-	346,0
Toimialojen välinen liikevaihto	0,4	0,0	-0,4	-
Liikevaihto yhteensä	224,4	121,9	-0,4	346
Liiketoiminnan muut tuotot	-	-	-	0,8
Materiaalit ja palvelut	42,6	56,7	-	99,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	138,9	58,3	4,3	201,6
Liiketoiminnan muut kulut	27,3	7,3	-3,5	31,1
EBITDA	16,2	-0,3	-1,2
Oikaistu EBITDA¹	17,6	1,1	-1,4
OIkaistu EBITA¹	12,6	-2,7	-2,9
Poistot ja arvonalentumiset	5,2	5,1	1,6	11,8
Liikevoitto	11,1	-5,3	-2,7	3,0
Oikaistu liikevoitto¹	12,4	-3,9	-2,9
Liikevoitto-%	4,9	-4,4	-	0,9
Oikaistu liikevoitto-%1	5,5	-3,2	-
Rahoitustuotot ja -kulut	-	-	-	-0,7
Tulos ennen veroja	-	-	-	2,3
Tuloverot	-	-	-	-1,1
Tilikauden tulos	-	-	-	1,2
Sijoitettu pääoma	12,1	31,0	17,8	60,9
Sijoitetun pääoman tuotto %	80,2	-17,2		77,8
Bruttoinvestoinnit¹	0,9	0,1	0,3	1,3

2024 MEUR	Kiinteistöpalvelut Suomi	Kiinteistöpalvelut Ruotsi	Konsernihallinto ja muut	Konserni
Liikevaihto, ulkoinen	237,6	111,9	-	349,5
Toimialojen välinen liikevaihto	0,4	0,0	-0,4	-
Liikevaihto yhteensä	238	111,9	-0,4	349,5
Liiketoiminnan muut tuotot	-	-	-	2,0
Materiaalit ja palvelut	52,5	53,3	-	105,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	142,5	54,3	4,8	201,6
Liiketoiminnan muut kulut	27,5	12,5	0,4	40,5
EBITDA	16,2	-7,0	-5,6
Oikaistu EBITDA1	16,4	-2,8	-1,8
OIkaistu EBITA1	9,9	-6,3	-2,4
Poistot ja arvonalentumiset2	6,8	28,1	0,5	35,4
Liikevoitto	9,4	-35,1	-6,1	-31,8
Oikaistu liikevoitto¹	9,6	-7,5	-2,4
Liikevoitto-%	3,9	-31,3	-	-9,0
Oikaistu liikevoitto-%1	4,0	-6,7	-
Rahoitustuotot ja -kulut	-	-	-	-0,8
Tulos ennen veroja	-	-	-	-32,6
Tuloverot	-	-	-	1,1
Tilikauden tulos	-	-	-	-31,5
Sijoitettu pääoma	17,0	29,9	349,23	396,13
Sijoitetun pääoman tuotto %	51,4	-77,9		3,3
Bruttoinvestoinnit¹	1,1	0,1	0,1	1,4

¹ Tilintarkastamaton

2Sisältää 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta.

3 Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Konserni
349,5

349,5
2,0
105,8
201,6
40,5


35,4
$-31,8$
$-9,0$

-0,8
-32,6

1,1$-31,5$

396,1ª3,3
1,4

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Laatimisperiaate

Konserni toimii Suomessa ja Ruotsissa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat esitetään varojen sijaintimaan mukaan.

MEUR	2025	2024
Liikevaihto
Suomi	223,9	237,6
Ruotsi	122,0	111,9
Muut maat	0,1	0,1
Yhteensä	346,0	349,5

Varat1
Suomi	88,4	561,3
Ruotsi	53,6	46,6
Yhteensä	142,0	607,9

Investoinnit
Suomi	1,2	1,3
Ruotsi	0,1	0,1
Yhteensä	1,3	1,4

1 2024 varat sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot

1.2 Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaate

Myyntituottojen jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti. Jatkuvien toimintojen liikevaihto muodostuu Kiinteistöpalveluista Suomessa ja Ruotsissa.

Kiertotalousliiketoiminnan liikevaihto on esitetty lopetettujen toimintojen tuloksessa.

Myyntituotto asiakassopimuksista kirjataan, kun tai sitä mukaan kuin suoritevelvoite täytetään luovuttamalla luvattu tavara tai palvelu asiakkaalle. Tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, kun asiakas saa siihen määräysvallan. Myyntituotto kirjataan siihen rahamäärään, johon yhtiön odotetaan olevan oikeutettu kyseisiä tavaroita ja palveluja vastaan.

Yhtiö toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissaan. Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa, eikä esitä raportointikauden lopussa täyttämättä (tai osittain täyttämättä) oleville suoritevelvoitteille kohdistetun transaktiohinnan yhteenlaskettua määrää. Tämä johtuu siitä, että asiakassopimusten, kuten projektitoimitusten, kestoaika on tyypillisesti lyhyt. Pitkäkestoisissa palveluissa sopimukset voivat kuitenkin olla kestoltaan useampia vuosia. Näiden osalta sovelletaan käytännön apukeinoa, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus saada asiakkaalta vastike, joka suoraan vastaa yhtiön tarkasteluhetkeen mennessä tuottaman suoritteen arvoa asiakkaalle. Tällöin yhtiö tulouttaa määrän, jonka se on oikeutettu laskuttamaan.

Palveluliiketoiminta

Palveluliiketoiminta jakautuu pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja erikseen tilattaviin palveluihin.

Pitkäkestoiset palvelusopimukset sisältävät esimerkiksi Kiinteistöpalveluiden siivouksen ja kiinteistöhuollon palveluja. Pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa asiakkaille tarjottava suorite muodostuu yhdestä tai useammasta palvelukokonaisuudesta, joita toimitetaan tasaisesti koko sopimuksen keston ajan. Asiakas voi samalla sopimuksella tilata esimerkiksi siivouspalvelut, ulkotyöt sekä taloteknisen huollon palvelut, jotka muodostavat toisistaan erillisiä palvelukokonaisuuksia. Jokainen palvelukokonaisuus muodostaa erillisen suoritevelvoitteen, sillä asiakas kykenee hyötymään niistä erikseen ja asiakas voisi halutessaan hankkia palvelut eri toimittajilta. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, transaktiohinta kohdistetaan kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.Pitkäkestoisten palvelusopimusten lisäksi asiakkaille tarjotaan erikseen tilattavia palveluja kiinteistö- ja siivouspalveluissa. Erikseen tilattavat palvelut eroavat pitkäkestoisista palveluista siinä, että suoritettava työ on tyypillisesti lyhyttä ja joko satunnaisesti toistuvaa tai kertaluontoista.

Myyntituotot palveluliiketoiminnasta tuloutetaan ajan kuluessa, sillä asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn sitä mukaan kuin suoritetta tuotetaan.

Kiinteällä kuukausiveloituksella laskutettavat palvelut tuloutetaan tasaisesti sopimuskauden aikana, sillä myös suoritetta toimitetaan tasaisesti. Tuntiveloitteiset työt tuloutetaan ja laskutetaan tehtyyn työhön perustuen. Konsernin johto on tunnistanut, että erityisesti kiinteistöhuollon pitkäkestoisissa palvelusopimuksissa voi esiintyä kausiluontoista vaihtelua, sillä suoritettavan työn sisältö vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Johdon arvion mukaan kulut näistä palveluista kertyvät olennaisilta osin tasaisesti, jolloin myös myyntituotot kirjataan tasaisesti sopimuskaudella.

Projektiliiketoiminta

Konsernin projektiliiketoimintaan kuuluvat Kiinteistöpalveluiden kaupan kylmätekniikan ja energianhallinnan projektiurakat. Projektitoimituksissa asiakas tilaa projektin yhtenä kokonaisuutena, jolloin projekti käsittää tyypillisesti yhden suoritevelvoitteen. Sopimus voi myös sisältää useita erillisiä kohteita, joista jokainen muodostaa erillisen suoritevelvoitteen. Mikäli sopimus sisältää useamman kuin yhden erillisen suoritevelvoitteen, kohdistetaan transaktiohinta kullekin suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella.

Projektitoimitukset tuloutetaan ajan kuluessa, sillä yhtiön suorittamat urakat liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan määräysvallassa olevan omaisuuserän parantamiseen. Projektiliiketoiminnassa suoritevelvoitteen täyttämisasteen määrittämisessä käytetään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää. Johto arvioi, että urakoiden suorittamisen kustannukset voidaan määrittää luotettavalla tavalla. Lisäksi urakoiden sopimusrakenteesta johtuen johto katsoo, että yhtiöllä on aina oikeus maksuun tarkasteluhetkeen mennessä tehdystä työstä. Projektiliiketoiminnassa laskutus tapahtuu tyypillisesti ennalta sovittujen maksupostien perusteella.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset

Sopimukseen perustuva omaisuuserä on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista tai palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Jos asiakkaalle luovutetaan tavaroita tai palveluja ennen kuin asiakkaalle lähetetään lasku, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva omaisuuserä. Jos yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen, erä esitetään taseessa myyntisaamisena.

Sopimukseen perustuva omaisuuserä ja myyntisaamiset arvioidaan arvon alentumisen varalta IFRS 9:n mukaisesti. Yhtiön yleinen maksuehto asiakkaille on 14 päivää, mutta se saattaa vaihdella tapauskohtaisesti.

Sopimukseen perustuvat velat

Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Jos asiakas maksaa vastikkeen ennen kuin tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, esitetään tilinpäätöksessä sopimukseen perustuva velka, kun asiakas on suorittanut maksun.

Sopimuksesta aiheutuvat menot

Yhtiöllä ei ole olennaisia sopimuksen saamisesta aiheutuvia lisämenoja. Yhtiö hyödyntää käytännön apukeinoa, jonka perusteella sopimuksen saamisesta aiheutuva lisämenot voidaan kirjata kuluksi niiden toteutuessa

Muuttuvan vastikemäärän arvioiminen

Asiakassopimuksiin saattaa sisältyä muuttuvan vastikkeen komponentteja kuten bonuksia ja myöhästymisestä johtuvia rangaistusseuraamuksia. Johto on arvioinut, että lähtökohtaisesti saatavaan vastikemäärään liittyvä epävarmuus on vähäinen. Arviota muuttuvan vastikkeen rahamäärään liittyen päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa.

Myyntituottojen jakauma

Liikevaihto jakautuu ajan kuluessa tuloutettaviin palveluihin, yhtenä ajankohtana tuloutettaviin tuotteisiin. Ajan kuluessa tuloutetut palvelut sisältää myyntituotot pitkäkestoisista palvelusopimuksista, erikseen tilattavista palveluista sekä projektiliiketoiminnasta.

Myyntituotot esitetään liitetiedossa 6. lopetettujen toimintojen osalta.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Myyntituottojen kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa erityisesti seuraavissa osa-alueissa:

palveluliiketoiminnan suoritevelvoitteiden tunnistaminen
palvelu- ja projektiliiketoiminnan myyntituottojen kirjaamisen ajoittuminen

Kirjaamisessa käytetty harkinta on kuvattu tarkemmin kyseisen myyntituoton kuvauksen yhteydessä.

Yhtiö raportoi myyntituottonsa kolmessa pääluokassa: pitkäkestoiset palvelusopimukset, erikseen tilattavat palvelut ja projektiliiketoiminta. Luokittelu perustuu yhtiön asiakasratkaisujen rakenteeseen sekä siihen, miten tuloutus ja taloudellinen ansaintalogiikka eri palvelumuodoissa muodostuvat. Tämä jako heijastaa myös johdon seurantaa ja sisäistä raportointi.

Liikevaihtoyhteensä

Liikevaihtoyhteensä
224,4
121,9
346,3
-0,4
346,0

Liikevaihtoyhteensä

2024 MEUR	Pitkäkestoisetpalvelusopimukset	Erikseentilattavatpalvelut	Projektiliiketoiminta	Liikevaihtoyhteensä
Kiinteistöpalvelut Suomi	169,3	62,1	6,6	238,0
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	46,0	62,0	3,8	111,9
Yhteensä	215,3	124,2	10,4	349,9
Toimialojen välinen liikevaihto	-	-	-	-0,4
Ulkoinen liikevaihto yhteensä	-	-	-	349,5

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

MEUR	2025	2024
Myyntisaamiset	36,7	37,4
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	8,8	8,9
Sopimukseen perustuvat velat	1,0	1,0

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät koostuvat laskuttamattomasta myynnistä, joka laskutetaan seuraavan tilikauden aikana, jonka osalta yhtiöllä ei ole tilinpäätöshetkellä ehdotonta oikeutta vastikkeeseen.

Sopimukseen perustuvat velat liittyvät pääasiassa pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin ja tuloutuvat seuraavan kauden aikana. Sopimukseen perustuvat velat sisältyvät taseen erään Ostovelat ja muut velat.

Aikaisemmilla tilikausilla täytetyistä suoritevelvoitteista ei kirjattu myyntituottoja tilikaudella.

Myyntituotot asiakasopimuksista on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan muut tuotot jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti.

Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneitä myyntivoittoja ja saatuja korvauksia.

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan.

Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana.

Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	2025	2024
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	0,5	0,7
Saadut korvaukset ja julkiset avustukset¹	0,2	0,2
Muut	0,2	1,1
Yhteensä	0,8	2,0

¹ Saadut korvaukset ja julkiset avustukset: Luotea FM AB vastaanotti 173,5 tuhatta euroa liiketoiminnan kehittämistä varten valtionavustusta 2025 ja Luotea Oyj vastaanotti 12,9 tuhatta euroa hyvinvointitukea.

Liiketoiminnan muut tuotot on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.6 Liiketoiminnan muut kulut

Laatimisperiaate

Liiketoiminnan muut kulut jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti.

Liiketoiminnan muut kulut sisältävät mm. asiantuntija- ja konsultointipalkkioita, omaisuuserien ja liiketoimintojen myynnistä syntyneet tappiot, luottotappiokulut ja - varaukset sekä niiden peruutukset ja ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia kuluja, ICT-kuluja, vapaaehtoisia henkilöstökuluja, matkakuluja, toimitilakuluja ja pilvipalveluiden käyttöönottokuluja.

Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	2025	2024

ICT-kulut	9,0	9,3
Matkakulut	3,8	3,6
Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos	1,0	1,0
Tappiollisiin sopimuksiin liittyvien varausten muutos	-1,1	3,3
Ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineet	1,7	2,1
Ajoneuvojen ja työkoneiden huolto ja korjaus	5,8	6,8
Vakuutukset	0,6	0,7
Kiinteistöjen ylläpitokulut	0,4	0,9
Asiantuntijapalkkiot	6,4	7,0
Vapaaehtoiset sosiaalikulut	3,5	2,9
Markkinointikulut	0,6	0,8
Tappiot omaisuuserien myynnistä	0,1	0,0
Muut	-0,7	2,1
Yhteensä	31,1	40,5

Liiketoiminnan muut kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.5 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaate

Työsuhde-etuuksien jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti.

Konsernin työsuhde-etuuksiin kuuluvat palkat ja palkkiot, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (maksupohjaiset eläkejärjestelyt ja etuus-pohjaiset eläkejärjestelyt), osakeperusteiset maksut ja muut henkilösivukulut (lakisääteiset sosiaalikulut).

Tiedot osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 1.7 Osakeperusteiset maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat. Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 2.6 Eläkevelvoitteet.

Eläkekulut

Suomi
Ruotsi
Yhteensä

MEUR	2025	2024
Palkat ja palkkiotEläkekulut	159,4	160,5
Maksupohjaiset järjestelyt	37,9	37,5
Etuuspohjaiset järjestelyt	0,0	0,0
Osakepalkitseminen	0,5	0,4
Muut henkilösivukulut	3,8	3,3
Yhteensä	201,6	201,6

Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin	2025	2024

Suomi	3 248	3 434
Ruotsi	772	719
Yhteensä	4 020	4 153

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.4 Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaate

Materiaalit ja palvelut -erä sisältää tilikauden aikana ostetut raaka-aineet, tarvikkeet, tavarat ja palvelut, jotka on hankittu myytäväksi tai käytetty tuotannossa. Laatimisperiaatteiden mukaisesti nämä kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jona ne on käytetty tai jona vastaava liikevaihto on syntynyt.

Materiaalit ja palvelut -erän jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti.

MEUR	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	-46,6	-43,8
Alihankintapalvelut	-52,7	-61,9
Varaston muutos	0,0	-0,1

Yhteensä	-99,3	-105,8

Aineista ja tarvikkeista 31,0 miljoonaa euroa liittyy kiinteistötekniikan aine- ja tarvikeostoihin. Kuluerä sisältää myös edelleen laskutettavia kulueriä.

1.7 Osakeperusteiset maksut

Laatimisperiaate

Konsernilla on useita kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2023–2027

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 uudesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2027 on kolme kolmen vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastasivat jakson käynnistyessä yhteensä enintään noin 173 032 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2023—2025 noin 36 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2023–2025 palkkio perustuu sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2023–2025.Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastasivat jakson käynnistyessä yhteensä enintään noin 202 672 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson käynnistyessä osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2024-2026 noin 38 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustui jakson käynnistyessä sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2024–2026.

Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastasivat jakson käynnistyessä yhteensä enintään noin 324 578 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson käynnistyessä osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2025-2027 noin 50 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustui jakson käynnistyessä osakkeen kokonaistuottoon (TSR), sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE), hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) ja liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027.

Lassila & Tikanojan osittaisjakautumisen johdosta yhtiön hallitus päätti alkuvuonna 2026 tarpeenmukaisista päivityksistä osakepalkkiojärjestelmän 2023-2027 käynnissä olevien ansaintajaksojen 2024-2026 sekä 2025-2027 jäljellä oleville vuosille 2026 ja 2027.

Päivitys koskee ESG-kriteerin sisältöä. ESG-kriteerin sisältö päätetiin muuttaa ansaintajakson jäljellä oleville vuosille Hiilijalanjäljen pienentämisen sijasta henkilöstökokemusta mittaavaksi eNPS:ksi. Palkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu jakautumisen jälkeen vain Luotea Oyj:hin siirtyneet henkilöt. Palkkioiden suuruudet ja ansaintakriteerit pysyivät muilta osin ennallaan. Ansaintajaksolla 2024–2026 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansain-

takriteereihin:

• Relatiivinen osakkeen kokonaistuotto (TSR) vuosina 2024–2026 • Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vuosina 2024–2026 • Hiilijalanjäljen pienentäminen, Scope 1, 2 ja 3 (ESG) vuosina 2024-2025 ja

eNPS (ESG) vuonna 2026

Ansaintajaksolla 2025-2027 palkkioiden ansainta perustuu seuraaviin ansaintakriteereihin:

• Relatiivinen osakkeen kokonaistuotto (TSR) vuosina 2025-2027 • Hiilijalanjäljen pienentäminen, Scope 1, 2 ja 3 (ESG) vuonna 2025 ja eNPS

Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vuosina 2025-2027
(ESG) vuosina 2026-2027
Liikevaihdon kasvu vuosina 2025-2027

Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmä 2023–2026

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.12.2025 tapahtuneen osittaisjakautumisen myötä ansaintajaksoihin 2024–2026 ja 2025–2027 sisältyvän ESG-mittarin (=hiilijalanjäljen pienentäminen) sisältö osittaisjakautumisen jälkeisille vuosille määritetään uudelleen osittaisjakautumisen jälkeen Luotea Oyj:n hallituksen toimesta. Itse mittarit (ROCE, TSR, ESG, liikevaihto) säilyvät osittaisjakautumisesta riippumatta samoina ansaintajaksojen päättymiseen asti. Osittaisjakautumisen myötä myös ansaintajaksojen 2024–2026 ja 2025–2027 kohderyhmä muuttuu ja palkkion enimmäismäärät konvertoidaan Luotea Oyj:n osakkeiksi. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat jatkossa yhteensä enintään noin 49 391 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen (konvertoidaan myöhemmin Luotea Oyj:n osakkeiksi) arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2024– 2026 jatkossa 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2024–2026 palkkio perustuu jatkossa sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja osakkeen kokonaistuottoon (TSR) vuosina 2024–2026, hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuosina 2024–2025 sekä henkilöstön suositteluindeksiin (ESG) ansaintajakson viimeisenä vuonna 2026.

Ansaintajaksolta 2025–2027 maksettavat palkkiot vastaavat jatkossa yhteensä enintään noin 78 538 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa (konvertoidaan myöhemmin Luotea Oyj:n osakkeiksi) sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu ansaintajaksolla 2025– 2027 jatkossa 16 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Ansaintajakson 2025–2027 palkkio perustuu jatkossa sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja osakkeen kokonaistuottoon (TSR) vuosina 2025–2027, hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2025, henkilöstön suositteluindeksiin (ESG) vuosina 2026-2027, sekä liikevaihdon kasvuun vuosina 2025–2027.

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 14.12.2022 siirtymävaiheen osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmässä 2023–2026 on ollut kaksi (2) yhden (1) vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023 ja 2024. Ansaintajaksoja on seurannut kahden vuoden sitouttamisjaksot. Järjestelmän tarkoituksena on ollut tukea siirtymävaihetta vanhasta osakepalkkiojärjestelmästä uuteen osakepalkkiojärjestelmään. Hallitus on päättänyt järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajaksojen alkaessa.

Ansaintajaksolta 2023 maksettavat palkkiot on maksettu helmikuussa 2024 ja raportoitu tilinpäätöksessä vuonna 2025.

Ansaintajaksolta 2024 maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 15 200 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2024 noin 9 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Helmikuussa 2025 ansaintajaksolta 2024 maksetut palkkiot vastasivat yhteensä noin 1 787 Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2024 palkkio perustui sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE) ja hiilijalanjäljen pienentämiseen (ESG) vuonna 2024.

Yhtiön hallituksen päätöksellä osittaisjakautumisen jälkeen siirtymävaiheen osakepalkkiojärjestelmän piirissä olevien henkilöiden ansaitsemiin ei-työnantajayhtiön osakkeisiin liittyvä sitouttamisjakso on päättynyt osittaisjakautumisen hetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmistä kirjattavatkulut, MEUR	2025	2024
Osakkeina maksettavat palkkiot	0,5	0,4
Yhteensä	0,5	0,4

Taulukossa esitetään sekä jatkuvat että lopetetut toiminnot.

Osakepalkkiojärjestelmien tiedot

		Osakepalkkiojärjestelmä2023-2027	Siirtymävaiheenosakepalkkiojärjestelmä2023-2026	Siirtymävaiheenosakepalkkiojärjestelmä2023-2026
Osakepalkkiojärjestelmä	Ansaintajakso2025-2027	Ansaintajakso2024-2026	Ansaintajakso2023-2025	Ansaintajakso2024	Ansaintajakso2023
Myöntämispäivä	14.3.2025	17.1.2024	16.1.2023	17.1.2024	16.1.2023
Ansaintajakso alkaa	1.1.2025	1.1.2024	1.1.2023	1.1.2024	1.1.2023
Ansaintajakso päättyy	31.12.2027	31.12.2026	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä	8,88	9,88	11,48	9,88	11,48
Annettavat maksimiosakkeet	78 538	49 391	44 075	15 200	15 200
Toteutunut määrä, kpl	-	-	9 352	1 787	1 543
Palautunut määrä, kpl	-	-	-	-	-
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	-	-	-	2	2
Osakkeiden vapautuminen	-	-	-	31.3.2027	31.3.2026
Henkilöitä	15	9	9	2	2

Taulukossa esitetään Luotean osuutta osakepalkkiojärjestelmästä.

1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut

Laatimisperiaate

Vuokrasopimuksiin liittyvien kulujen jaottelu esitetään jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti.

Konserni vuokraa tuotanto- ja toimistotiloja, niihin liittyviä maa-alueita, ajoneuvoja ja ICT laitteita. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka, joiden arvo perustuu tulevien vuokrien nykyarvoon.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan myöhemmillä kausilla poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon, ja sitä oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleenarvioinneilla. Poistot lasketaan tasapoistoina vuokrakauden alusta vuokra-ajan loppuun tai taloudellisen vaikutusajan loppuun, mikäli se on vuokra-ajan loppua aikaisemmin. Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä esitetään tuloslaskelman rivillä Poistot ja arvonalentumiset.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Se arvostetaan uudestaan, kun tulevat vuokrat muuttuvat indeksin tai hintatason muutoksesta johtuen tai jos konserni muuttaa arviotaan siitä, tullaanko mahdollisia osto-, jatko- tai terminointioptioita käyttämään. Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut sisältyvät tuloslaskelman riville Rahoitustuotot ja -kulut. Rahavirtalaskelmalla vuokrasopimusvelkojen lyhennykset esitetään rahoituksen rahavirrassa ja korot liiketoiminnan rahavirrassa.

Konserni soveltaa lyhytaikaisia vuokrasopimuksia koskevaa helpotusta tuotanto ja -toimistotilavuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevaa helpotusta ICT-laitteiden vuokrasopimuksiin. Näiden sopimusten osalta käyttöoikeusomaisuuserää ja vuokrasopimusvelkaa ei kirjata. Vähäarvoisiin omaisuuseriin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrat esitetään tuloslaskelman riveillä Liiketoiminnan muut kulut ja Materiaalit ja palvelut.

MEUR	2025	2024

Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-6,6	-6,1
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-0,5	-0,6
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-1,5	-1,8
Yhteensä	-8,6	-8,5

Vuokrasopimuksiin liittyvät rahavirrat jatkuville ja lopetetuille toiminnoille vuonna 2025 olivat -22,2 miljoonaa euroa (-22,8).

Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.9 Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaate

Poistot ja arvonalentumiset on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5 -standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Aineettomat hyödykkeet: 5-10 vuotta Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet: 3-13 vuotta Rakennukset ja rakennelmat: 5-30 vuotta

Kuljetusvälineet: 6-15 vuotta Koneet ja kalusto: 4-15 vuotta

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen neljänneksen aikana.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuuserien tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei katsota olevan tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.

Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2. Liikearvon arvonalentumistestaukset.

Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot

Käyttöomaisuuserien luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

MEUR	2025	2024
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-2,4	-2,6
Rakennukset	-0,2	-0,3
Koneet ja kalusto	-2,6	-3,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	-6,6	-6,1
Yhteensä	-11,8	-12,1
Arvonalentumiset ¹
Liikearvo	-	-23,3
Yhteensä	-	-23,3
Myyntivoitot / -tappiot
Voitot omaisuuserien myynnistä	0,5	0,7
Tappiot omaisuuserien myynnistä	-0,1	-0,0
Yhteensä	0,4	0,6

¹ Vuoden 2024 liikearvon arvonalentuminen kohdistuu Kiinteistöpalvelut Ruotsiin. Lisätietoja arvonalentumistestauksesta on esitetty liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset.

Poistot ja arvonalentumiset on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.10 Rahoitustuotot ja -kulut

Laatimisperiaate

Rahoitustuotot ja -kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5 -standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätöksen liitetiedoissa "ulkomaan raha" tarkoittaa Ruotsin kruunuja.

Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Tietyt ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Tilinpäätöshetkellä tällaisia eriä ei ollut. Lainojen nostamisesta välittömästi johtuneet transaktiomenot on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä.

MEUR	2025	2024
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,5	0,7
Rahoitustuotot yhteensä	0,5	0,7

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
lainoista	0,5	0,9
Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,5	0,6
Muut rahoituskulut	0,1	0,0
Valuuttakurssitappiot	0,1	0,0
Rahoituskulut yhteensä	1,2	1,5

Rahoitustuotot ja -kulut	-0,7	-0,8

Rahoitustuotot ja -kulut on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotalousliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

1.11 Tuloverot

Laatimisperiaate

Konsernin verot muodostuvat jatkuvien toimintojen kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin kirjattavien erien verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Tuloverot tuloslaskelmalla

MEUR

Tilikauden verotettavaan tuloon
Edellisten tilikausien verot
Laskennalliset verot
Yhteensä

MEUR	2025	2024

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-0,3	-6,3
Edellisten tilikausien verot	0,0	-0,1
Laskennalliset verot	-0,8	7,5
Yhteensä	-1,1	1,1

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

MEUR	2025	2024
Tulos ennen veroja	2,3	-32,6
Verot Suomen verokannan mukaan 20 %	-0,5	6,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen
vaikutus	0,0	0,1
Vähennyskelvottomat kulut	-0,2	-4,4
Verovapaat tulot ja myyntivoitot	0,2	-0,0
Verot aiemmilta tilikausilta	0,0	-0,1
Tilikauden tappioista kirjaamaton laskennallinen vero	-0,6	0,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden
käyttö	-	-0,7
Muut erät	-0,1	-0,2
Yhteensä	-1,1	1,1

Ulkomaisten tytäryhtiöiden erilaisten verokantojen




Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden

Laskennalliset verot taseella

MEUR	2025	2024
Laskennalliset verosaamiset	2,1	2,0
Laskennalliset verovelat	-4,5	-26,6
Laskennalliset verot, netto	-2,4	-24,7

Konserniyhtiöillä oli tilinpäätöshetkellä yhteensä 6,1 miljoona euroa (3,3) verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä. Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovelkoihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun niiden vähentämiseen toisistaan on laillinen oikeus ja niiden vastapuolena on sama veroviranomainen.

Konserni kuuluu OECD:n toisen pilarin mallisääntöjen (Pillar Two model rules) piiriin. Toisen pilarin lainsäädäntö on ollut voimassa Suomessa 1. tammikuuta 2024 alkaen. Konserni ei ole kirjannut vuonna 2025 verokuluja lisäveroon liittyen. Konserni on soveltanut väliaikaista pakollista helpotusta laskennallisen verovelan kirjaamiseen lisäveron mahdollisten vaikutusten osalta ja kirjaa sen tilikauden verona, jos se toteutuu. Konsernin altistumisriski lisäverolle on yhtiön arvion mukaan rajallinen, koska konsernin toiminnot ovat Suomessa ja Ruotsissa, joissa molemmissa on yli 15 prosentin yhteisöverokanta.

Tuloverot on esitetty jatkuville toiminnoille IFRS 5-standardin mukaisesti, koska kiertotaluosliiketoiminta on luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi. Lopetettujen toimintojen tiedot esitetään liitetieto 6:ssa.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen liittyy johdon harkintaa. Jokaisen tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arvioidaan laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet. Tätä varten arvioidaan, miten todennaköisesti tytäryhtiöillä on kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset voidaan hyödyntää. Ennusteissa käytettävät tekijät voivat poiketa toteutuneista, mikä voi johtaa laskennallisten verosaamisten alaskirjauksiin.

Verovaikutukset, muut laajan tuloksen erät

			2025			2024
MEUR		Ennenveroja	Verovaikutus	Verojenjälkeen	Ennenveroja	Verovaikutus	Verojenjälkeen	MEUR	1.1.2024	Kirjattutulos-laskelmaan	Kirjattuomaanpääomaan	Kurssierot	Hankitut liiketoiminnat	31.12.2024
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät		0,0	-0,0	0,0	-0,0	0,0	-0,0	Laskennalliset verosaamiset
Muuntoerot, jatkuvat toiminnot		1,2	-	1,2	-1,8	-	-1,8	Verotukselliset tappiot	1,4	0,7	-	-0,1	-	2,1
								Vuokrasopimusvelat	15,5	-1,3	-	-	-	14,3
Muuntoerot, lopetetut toiminnot		0,7	-	0,7	-0,3	-	-0,3	Eläke-etuudet	0,1	-	0,0	-	-	0,1
								Varaukset	1,8	0,2	-	-	-	1,9
Muut laajan tuloksen erät, yhteensä		1,9	-0,0	1,9	-2,1	0,0	-2,1	Hyllypoistot	1,7	0,0	-	-	-	1,6
								Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	4,6	-0,6	-	-	-	3,9
								Netotus	-21,8	-	-	-	-	-21,9
Laskennalliset verosaamiset ja -velat								Yhteensä	3,1	-1,0	0,0	-0,1	-	2,0
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	omaan		Hankitut lii	Osittaisja		Laskennalliset verovelat
MEUR	1.1.2025	laskelmaan	pääomaan	Kurssierot	ketoiminnat	kautuminen	31.12.2025	Yrityshankinnat	-26,3	0,4	-	0,1	-0,2	-26,0
Laskennalliset verosaamiset								Käyttöoikeusomaisuuserät	-15,2	1,4	-	-	-	-13,8
Verotukselliset tappiot	2,1	0,0	-		0,1-	-	2,2	Tilinpäätössiirrot	-7,6	0,2	-	-	-	-7,4
Vuokrasopimusvelat	14,3	1,1	-		--	-12,4	3,0	Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	-1,0	-0,3	-	-	-	-1,3
Eläke-etuudet	0,1	-	-0,0		--	-	0,1	Netotus	21,8	-	-	-	-	21,9
Varaukset	1,9	-0,0	-		--	-1,6	0,3	Yhteensä	-28,3	1,7	-	0,1	-0,2	-26,6
Hyllypoistot	1,6	0,1	-		--	-1,6	0,1
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	3,9	-0,4	-		--	-2,8	0,8

Netotus	-21,9	-	-		--	-	-4,4
Yhteensä	2,0	0,8	-0,0		0,10,0	-18,4	2,1
Laskennalliset verovelat
Käyttöomaisuuserät	-26,0	0,4	-		-0,1-0,3	20,8	-5,1
Yrityshankinnat	-13,8	-1,3	-		--	12,2	-2,9

MEUR		veroja	vaikutus	jälkeen	veroja	vaikutus	jälkeen	MEUR

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät		0,0	-0,0	0,0	-0,0	0,0	-0,0	Laskennalliset verosaamiset

Muuntoerot, jatkuvat toiminnot		1,2	-	1,2	-1,8	-	-1,8
Muuntoerot, lopetetut toiminnot		0,7	-	0,7	-0,3	-	-0,3

Muut laajan tuloksen erät, yhteensä		1,9	-0,0	1,9	-2,1	0,0	-2,1


Laskennalliset verosaamiset ja -velat
		Kirjattu	Kirjattu
		tulos-	omaan		Hankitut lii	Osittaisja		Laskennalliset verovelat
MEUR	1.1.2025	laskelmaan	pääomaan	Kurssierot	ketoiminnat	kautuminen	31.12.2025
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	2,1	0,0	-	0,1	-	-	2,2
Vuokrasopimusvelat	14,3	1,1	-	-	-	-12,4	3,0
Eläke-etuudet	0,1	-	-0,0	-	-	-	0,1
Varaukset	1,9	-0,0	-	-	-	-1,6	0,3
Hyllypoistot	1,6	0,1	-	-	-	-1,6	0,1
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	3,9	-0,4	-	-	-	-2,8	0,8
Netotus	-21,9	-	-	-	-	-	-4,4
Yhteensä	2,0	0,8	-0,0	0,1	0,0	-18,4	2,1

Laskennalliset verovelat
Käyttöomaisuuserät	-26,0	0,4	-	-0,1	-0,3	20,8	-5,1
Yrityshankinnat	-13,8	-1,3	-	-	-	12,2	-2,9
Tilinpäätössiirrot	-7,4	0,2	-	-	-	6,6	-0,6
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	-1,3	-1,0	-	-	-	2,0	-0,2
Netotus	21,9	-	-	-	-	-	4,4
Yhteensä	-26,6	-1,5	-	-0,1	-0,3	41,6	-4,5

2 Operatiiviset varat ja velat

2.1Myyntisaamiset ja muut saamiset 101
2.2Vaihto-omaisuus 101
2.3Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat102
2.4Muut pitkäaikaiset velat102
2.5Varaukset102
2.6Eläkevelvoitteet103

2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaate

Myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen myynnin määräisenä vähennettynä todennäköisillä arvonalentumistappioilla. Saamiset ovat korottomia ja yhtiön yleinen maksuehto on 14 päivää. Myyntisaamisiin sisällytetään myös sellainen laskuttamaton myynti, jonka osalta yhtiö on täyttänyt suoritevelvoitteensa ja jonka osalta yhtiöllä on ehdoton oikeus vastikkeeseen. Myyntisaamiset luokitellaan rahoitusvaroiksi, joita selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

Luottotappioiden kirjaamiseen sovelletaan IFRS 9 -standardin mukaista yksinkertaistettua arvonalentumismallia. Odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan jakamalla myyntisaamiset ikääntymisen perusteella luokkiin ja kertomalla kyseiset luokat luottotappioprosentilla, joka perustuu historiatietoon myyntisaamisten toteutuneista luottotappioista ottaen huomioon lähiajan taloudelliset näkymät. Arvonalentumismalli koskee yhtiön myyntisaamisia ja sopimukseen perustuvia omaisuuseriä.

Historiatiedon sekä lähiajan taloudellisten näkymien perusteella kirjataan luottotappiovarausta seuraavasti (vertailukauden varausprosentti suluissa): Erääntymättömät myyntisaamiset 0,1 prosenttia (0,1), erääntyneet 1-90 päivää 0,9 prosenttia (0,7), erääntyneet 91-365 päivää 35 prosenttia (17,8).

Yli 360 päivää vanhat myyntisaamiset kirjataan alas kokonaisuudessaan. Mikäli asiakas on ajautunut maksukyvyttömyystilaan kuten esimerkiksi konkurssiin tai velkasaneeraukseen, kirjataan myyntisaaminen pois taseesta lopullisena luottotappiona, kun siitä ei kohtuudella arvioida saatavan suoritusta.

Myyntisaamiset 1
Sopimukseen perustuvat omais
Siirtosaamiset
Ennakkomaksut
Tuloverosaamiset
Muut saamiset
Yhteensä

MEUR	2025	2024
Myyntisaamiset¹	36,7	86,5
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät1	8,8	16,1
Siirtosaamiset	5,6	6,7
Ennakkomaksut	0,1	0,2
Tuloverosaamiset	0,6	0,3
Muut saamiset	7,4	0,3
Yhteensä	59,2	110,1

¹ Osittaisjakautumisen vaikutus myyntisaamisiin ja muihin saamisiin on 51,5 miljoonaa euroa.

Luottotappiovarauksen muutos

MEUR	2025	2024
Luottotappiovaraus 1.1.	0,4	0,5
Varauksen muutos tuloslaskelmassa	0,0	-0,1
Jakautumisen vaikutus	-0,4	-
Luottotappiovaraus 31.12.	0,1	0,4

Luottotappiot ja luottotappiovarauksen muutos esitetään liitetiedossa 1.4 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia ja muista rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

2.2 Vaihto-omaisuus

Laatimisperiaate

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Varastot määritetään FIFO-periaatteella.

Osittaisjakautumisessa koko vaihto-omaisuus siirtyi Lassila & Tikanojalle.

MEUR	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	-	4,2
Valmiit tuotteet/tavarat	-	1,2
Muu vaihto-omaisuus	-	3,8
Yhteensä	-	9,2

Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 0,1 miljoonaa euroa (0,0), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kulukirjaus esitetään lopetettujen toimintojen tuloslaskelman erässä Materiaalit ja palvelut.

Myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja luottotappiovarausten ikäjakauma

	2025		2024
MEUR	Myyntisaamisetja sopimukseenperustuvatomaisuuserät	josta luottotappiovaraus	Myyntisaamisetja sopimukseenperustuvatomaisuuserät	josta luottotappiovaraus
Erääntymättömät myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat omaisuuserät	39,9	0,0	92,2	0,1
Erääntyneet 1-90 pv	5,6	0,0	10,1	0,1
Erääntyneet 91-365 pv	0,1	0,0	0,5	0,1
Erääntyneet yli 365 pv	0,0	0,0	0,2	0,2
Yhteensä	45,6	0,1	103,1	0,4

Siirtosaamisten erittely

MEUR	2025	2024
Korot	-	-
Kela, työterveyshuollon korvaukset	1,0	1,6
Maksetut lisenssit	0,7	0,6
Muut	4,0	4,5
Yhteensä	5,6	6,7

2.3 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Laatimisperiaate

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Ostovelat luokitellaan rahoitusveloiksi, joista selostetaan tarkemmin liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta.

MEUR	2025	2024

Saadut ennakot	1,0	10,5
Ostovelat	25,4	51,7
Tuloverovelat	0,2	0,3
Muut velat	11,8	23,6
Siirtovelat	35,5	73,0
Yhteensä	73,9	159,2

Siirtovelkojen erittely
Henkilöstökuluihin liittyvät velat1	34,7	66,7
Muut jaksotetut kulut	0,9	6,3
Yhteensä	35,5	73,0

1 Henkilöstökuluihin liittyvät siirtovelat sisältävät tavanomaisia palkka-, eläke- ja sosiaalikuluvarauksia.

Saadut ennakot sisältävät sopimukseen perustuvat velat sekä saadut ennakot vuokramaksuista. Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten korottomien velkojen käyvät arvot ovat samat kuin niiden tasearvot.

Osittaisjakautumisen vaikutus ostovelkoihin ja muihin korottomiin lyhytaikaisiin velkoihin on 107,2 miljoonaa euroa.

2.4 Muut pitkäaikaiset velat

MEUR	2025	2024
Saadut ennakot	-	6,7
Siirtyvä vastike	-	5,9
Muut velat	-	0,8
Yhteensä	-	13,4

Siirtyvä vastike liittyy lopetettuihin toimintoihin Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n ("SVB") osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022.

2.5 Varaukset

Laatimisperiaate

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Ajan kulumisesta johtuva varauksen lisäys kirjataan korkokuluksi. Varauksen muutokset merkitään tuloslaskelmaan samaan erään kuin varaus on alun perin kirjattu.

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka seurauksena maksuvelvoitteen syntyminen on todennäköistä ja sen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa ja varaukset diskontataan nykyarvoonsa.

Ympäristövarauksien määrään liittyvien arvioiden muutokset merkitään varauksena aktivoitujen kustannusten oikaisuksi. Taseessa euromääräisesti suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Kaatopaikkoihin liittyvät varaukset ovat siirtyneet kokonaisuudessaan uudelle Lassila & Tikanojalle osittaisjakautumisen yhteydessä.

MEUR	2025	2024

Pitkäaikaiset varaukset	0,0	9,0
Lyhytaikaiset varaukset	1,8	2,5
Yhteensä	1,8	11,5

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Varausten kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Todelliset menot ja niiden toteutumisajankohta voivat erota näistä arvioista. Erityisesti ympäristövarauksille on ominaista, että menot saattavat toteutua hyvin pitkän ajan päästä tai pitkällä aikavälillä, mikä lisää arviontiepävarmuutta. Varausten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti ja oikaistaan tarvittaessa huomioiden kustannusarvioissa, sääntelyssä, sovellettavissa tekniikoissa ja olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset

Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset liittyvät Kiinteistöpalvelut Ruotsin julkisen sektorin kiinteähintaisiin asiakassopimuksiin, joihin liittyvät vastaiset menot tulevat johdon arvion mukaan ylittämään odotettavissa olevat tuotot. Tappiollisista sopimuksista kirjatut varaukset on purettu tilikauden 2025 aikana.

Muut varaukset

Muut varaukset ovat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykulu- ja tapaturmamaksuvarauksia sekä vuokrattujen toimitilojen ennallistamisvarauksia.

Ympäristövaraukset

Ympäristövaraukset 6,3 miljoonaa euroa ovat siirtyneet osittaisjakautumisen yhteydessä uudelle Lassila & Tikanojalle.

2.6 Eläkevelvoitteet

Laatimisperiaate

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt noudattavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Yhtiöllä on vähäinen määrä pääosin yrityskauppojen mukana tulleita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riskipreemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AA. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka (tai -omaisuuserä).

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät (mm. vakuu-tusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta nettokorkoon sisältyviä eriä) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tulos-vaikutteiesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut. Konsernilla on Ruotsissa muutamia henkilöitä koskevia eläketalletuksia, joihin konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Näihin järjestelyihin liittyvät varat on kirjattu taseen pitkäaikaisiin saamisiin ja vastaavansuuruinen velka on kirjattu eläkevel-

koihin.

MEUR	2025	2024
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyyseuraavasti:
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	0,3	0,3
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo	-0,3	-0,3
	0,0	0,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	0,5	0,5
Eläketalletuksiin liittyvä velka	0,4	0,6
Nettomääräinen eläkevelka taseessa	0,9	1,1
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Velvoite kauden alussa	1,4	1,4
Korkomenot	0,0	0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-0,0	0,0
Maksetut etuudet	-0,1	-0,1
Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset	-0,1	-0,1
Jakautumisen vaikutus	-0,1	-
Velvoite tilikauden lopussa	1,1	1,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojenmuutokset
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kaudenalussa	0,3	0,3
Korkotuotot	0,0	0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	0,0	0,0
Maksetut etuudet	-0,0	-0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot kauden
lopussa	0,3	0,3

MEUR	Ympäristövaraukset	Tappiollisetsopimukset	Muutvaraukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2025	6,3	3,3	1,9	11,5
Varausten lisäykset	0,5	-	1,8	2,4
Käytetyt varaukset	-0,4	-0,3	-1,3	-1,9
Käyttämättömien varaustenperuutukset	-	-2,9	-0,5	-3,4
Diskounttauksen vaikutus	-0,1	-0,2	0,0	-0,3
Valuuttakurssimuutostenvaikutus	-	0,1	0,0	0,1
Jakautumisen vaikutus	-6,3	-	-0,3	-6,6
Varaukset 31.12.2025	-	-	1,8	1,8

MEUR	Ympäristövaraukset	Tappiollisetsopimukset	Muutvaraukset Yhteensä
Varaukset 1.1.2024	7,2	-	0,9	8,1
Varausten lisäykset	0,6	3,3	1,2	5,1
Käytetyt varaukset	-0,4	-	-0,2	-0,6
Käyttämättömien varaustenperuutukset	-	-	-	-
peruutukset
Diskonttauksen vaikutus	-1,0	-	-	-1,0
Varaukset 31.12.2024	6,3	3,3	1,9	11,5

Vuosikertomus 2025

Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

MEUR	2025	2024
Taseessa esitetyn velan muutokset:	1,1	1,2
Velka kauden alussa	0,0	0,0
Tuloslaskelmaan merkityt kulut	0,0	0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-0,0	0,0
Maksetut etuudet	-0,0	-0,0
Eläketalletuksiin liittyvän velan muutokset	-0,1	-0,1
Jakautumisen vaikutus	-0,1	-
Velka kauden lopussa	0,9	1,1

Laajan tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulumääräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	0,0
Korkomenot	0,0	0,0
Korkotuotot	-0,0	-0,0
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-0,0	0,0
Yhteensä	0,0	0,0

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 36 tuhatta euroa vuonna 2026.

MEUR	2025	2024
Velvoitteen nykyarvo	1,1	1,4
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo	-0,3	-0,3
Alikate	0,9	1,1

Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattisetoletukset, %
Diskonttauskorko	3,5	3,1
Varojen odotettu tuotto	3,2	3,1
Tuleva palkankorotusolettamus	2,2	2,1
Inflaatio-oletus	2,0	1,9

Velvoitteen maksuperusteinen maturiteetti

MEUR
Maturiteetti alle vuoden
1-5 vuotta
5-10 vuotta
10-15 vuotta
15-20 vuotta
20-25 vuotta
25-30 vuotta
yli 30 vuotta
Yhteensä

MEUR	2025	2024
Maturiteetti alle vuoden	0,1	0,1
1-5 vuotta	0,3	0,3
5-10 vuotta	0,3	0,3
10-15 vuotta	0,2	0,2
15-20 vuotta	0,1	0,1
20-25 vuotta	0,1	0,1
25-30 vuotta	0,1	0,1
yli 30 vuotta	0,1	0,1
Yhteensä	1,1	1,1

3 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä muut pitkäaikaiset varat

3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 106
3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset 107
3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 108
3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 109
3.5 Muut pitkäaikaiset varat	110

3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Laatimisperiaate

Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta viimeisen vuosineljänneksen aikana. Liikearvot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton. Konsernin liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa asiakassuhteita. Asiakassuhteiden poistoaika on keskimäärin kymmenen vuotta.

Muut aineettomat hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Muut aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina taloudellisena vaikutusaikanaan. Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa konsernille vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot.

Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on 5–10 vuotta.Liikearvon arvonalentumistestausta on kuvattu liitetiedossa 3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia on kuvattu liitetiedossa 1.9 Poisto ja arvonalentumiset.

MEUR	Liikearvo	Asiakassuhteetyrityskaupoista	Kilpailukieltosopimuksetyrityskaupoista	Muutaineettomathyödykkeetyrityskaupoista	Aineettomatoikeudet	Muutaineettomathyödykkeet	Ennakkomaksut jakeskeneräisethankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	170,7	59,1	1,4	10,0	9,8	20,8	20,9	292,6
Lisäykset	-	-	-	-	0,0	0,1	2,6	2,7
Hankitut liiketoiminnot	6,4	4,9	0,2	-	-	-	-	11,5
Vähennykset	-	-	-	-	-0,1	-2,1	-	-2,2
Jakautumisen vaikutus1	-125,7	-33,2	-0,3	-10,1	-1,1	-33,5	-1,7	-205,6
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	-	21,5	-21,5	-
Kurssierot	1,5	1,3	0,1	0,0	0,3	0,0	-	3,2
Hankintameno 31.12.20251	52,9	32,1	1,4	0,0	10,0	6,7	0,2	102,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.20251	-13,6	-45,9	-1,4	-9,9	-7,8	-14,8	-	-93,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-	0,0	2,1	-	2,1
Tilikauden poistot	-	-3,1	-0,0	-0,0	-0,6	-3,1	-	-6,9
Jakautumisen vaikutus	-	20,7	0,1	10,0	0,4	10,1	-	41,3
Kurssierot	-0,5	-1,0	-0,1	-0,0	-0,2	-0,0	-	-1,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset31.12.2025	-14,1	-29,2	-1,4	-0,0	-8,1	-5,7	-	-58,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	38,8	2,9	-	-	0,8	1,0	0,2	43,6

Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat pääasiassa ympäristölupia, jotka siirtyivät osittaisjakautumisen myötä uudelle Lassila & Tikanojalle. Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä. 1 Sisältää 2024 vuoden 23,3 miljoonan euron arvonalentumisen.

Hankintameno 1.1.2024
Lisäykset
Hankitut liiketoiminnot
Vähennykset
Arvonalentumiset
Siirrot erien välillä
Kurssierot
Hankintameno 31.12.2024

Kertyneet poistot ja arvonalentu
Vähennysten ja siirtojen kertyne

MEUR	Liikearvo	Asiakassuhteetyrityskaupoista	Kilpailukieltosopimuksetyrityskaupoista	Muutaineettomathyödykkeetyrityskaupoista	Aineettomatoikeudet	Muutaineettomathyödykkeet	Ennakkomaksut jakeskeneräisethankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	194,7	59,1	1,5	10,1	9,8	18,4	14,6	308,2
Lisäykset	-	-	-	-	0,1	0,0	9,5	9,7
Hankitut liiketoiminnot	0,8	0,7	0,0	-	-	-	-	1,5
Vähennykset	-	-	-	-	-0,0	-0,9	-	-1,0
Arvonalentumiset	-23,3	-	-	-	-	-	-	-23,3
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	-	3,3	-3,3	-
Kurssierot	-1,6	-0,7	-0,0	-0,0	-0,1	-0,0	-	-2,5
Hankintameno 31.12.2024	170,7	59,1	1,4	10,0	9,8	20,8	20,9	292,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-13,9	-43,1	-1,4	-9,8	-7,2	-13,8	-	-89,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	-	0,0	0,9	-	1,0
Tilikauden poistot	-	-3,3	-0,0	-0,1	-0,6	-2,0	-	-6,0
Kurssierot	0,3	0,5	0,0	0,0	0,1	0,0	-	0,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-13,6	-45,9	-1,4	-9,9	-7,8	-14,8	-	-93,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	157,0	13,2	0,0	0,2	2,0	5,9	20,9	199,2

3.2 Liikearvon arvonalentumistestaukset

Laatimisperiaate

Liikearvon arvonalentumistesti tehdään vähintään vuosittain neljännen vuosineljänneksen aikana tai useammin, mikäli on ilmennyt viitteitä liikearvon arvonalentumisesta. Arvonalentumistestaus tehdään testiajankohdan liiketoimintarakenteen mukaisesti.

Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat rahavirrat käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon neljän vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka on tehty strategiaprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja yksikön kannattavuus, hinnoittelu, henkilöstö- ja raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset.

Rahavirrat, jotka ulottuvat neljän vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Laskelmissa käytetty kasvu perustuu johdon arvioon liiketoiminnan pitkän aikavälinkasvusta ja kannattavuuden kehittymisestä.

Liikearvon arvonalentumistestaukset-liitteessä on esitetty jatkuvat toiminnot.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liikearvojen arvonalentumistesteissä käytettävien käyttöarvoon perustuvien laskelmien laatiminen edellyttää johdon arvioiden käyttämistä. Vastaiset rahavirrat perustuvat hallituksen hyväksymiin strategiakausien ennusteisiin, jotka perustuvat toteutuneeseen kehitykseen sekä johdon käsitykseen alan kasvunäkymistä. Käytetty ikuisuuskasvuolettama perustuu johdon käsitykseen liiketoiminnan pitkän aikavälin kasvusta. Käytetty diskonttokorko vastaa parasta arviota keskimääräisestä painotetusta pääomakustannuksesta. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Liikearvojen kohdistaminen

Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu alla olevan taulukon mukaisesti rahavirtaa tuottaville yksiköille:

Kiinteistöpalvelut Suomi
Kiinteistöpalvelut Ruotsi
Yhteensä

MEUR	2025	2024
Kiinteistöpalvelut Suomi	28,6	28,6
Kiinteistöpalvelut Ruotsi	10,2	9,6
Yhteensä	38,8	38,2

Arvonalentumistestaus vuonna 2025

Arvonalentumistestaus on laadittu käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat diskontataan nykyarvoon. Käyttöarvolaskelmissa on käytetty rahavirtaa tuottavissa yksiköissä ikuisuuskasvuolettamana 2,0 prosenttia, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Ikuisuuskasvuolettama on sama kaikissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä perustuen yhteneväiseen liiketoiminta-alueeseen.

Laskennassa käytetty diskonttauskorko perustuu konsernin painotettuun keskimääräiseen pääomakustannukseen (WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, yhtiökohtainen beta, vieraan pääoman kustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on määritetty oma diskonttauskorkonsa.

Laskennassa käytetyt keskeiset olettamat

%	2025	2024
Diskonttauskorko ennen veroja, Kiinteistöpalvelut SuomiDiskonttauskorko ennen veroja, Kiinteistöpalvelut RuotsiLiikevaihdon kasvuolettama tarkastelujaksolla, Suomi	8,28,05,4	8,88,83,6
Liikevaihdon kasvuolettama tarkastelujaksolla, Ruotsi	1,0	3,9
Liikevaihdon ikuisuusolettama, Kiinteistöpalvelut Suomi	2,0	2,0
Liikevaihdon ikuisuusolettama, Kiinteistöpalvelut Ruotsi	2,0	2,0
EBITDA % tarkastelujaksolla, Kiinteistöpalvelut Suomi	9,6	8,4
EBITDA % tarkastelujaksolla, Kiinteistöpalvelut Ruotsi	6,5	5,2

Kiinteistöpalvelut Ruotsin vuoden 2025 tappio pieneni odotetusti. Vuoden 2024 tulos oli odotettua heikompi, ja Kiinteistöpalvelut Ruotsin arvonalentumistestausten käyttöarvolaskelmien mukainen käyttöarvo oli 22 miljoonaa euroa, mikä alitti testattujen varojen kirjanpitoarvon. Tämän johdosta Kiinteistöpalvelut Ruotsiin kohdistetusta liikearvosta kirjattiin yhteensä 23 miljoonan euron arvonalentuminen vuodelle 2024. Arvonalentuminen on esitetty konsernin tuloslaskelman rivillä Liikearvon arvonalentuminen.

Arvonalentumistestin herkkyysanalyysit

Jokaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin herkkyysanalyysi, jossa laskennan keskeiset oletukset testattiin. Testauksen oletuksina käytettiin diskonttauskorkoa sekä toteutuneen kehityksen perusteella määritettyä loppuarvon laskennassa käytettyä EBITDA-prosenttia. Herkkyysanalyysissa laskettiin yksittäistä keskeistä oletusta muuttamalla millä raja-arvoilla käyttöarvo on yhtä suuri kirjanpitoarvon kanssa.

Merkittävät muutokset tulevaisuuden kasvu- ja liikevaihtokehityksessä sekä EBIT-DA-prosentissa voivat aiheuttaa laskun liikearvoon. Yhtiön johto ei näe tätä vaihtoehtoa todennäköisenä.

3.3 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaate

Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen aineellisen omaisuuserän hankkimisesta. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Lisäksi hankintamenossa otetaan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut.

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaatopaikkoja. Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Kaatopaikkoihin liittyvät aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ovat siirtyneet kokonaisuudessaan uudelle Lassila & Tikanojalle osittaisjakautumisen yhteydessä.

Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat	5–30 vuotta
Kuljetusvälineet	6–15 vuotta
Koneet ja kalusto	4–15 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi.

Aineellisten hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisen käsittelyä on kuvattu liitetiedossa 1.9 Poistot ja arvonalentumiset.

Hankintameno 1.1.2025
Lisäykset
Hankitut liiketoiminnot
Vähennykset
Jakautumisen vaikutus
Siirrot erien välillä
Kurssierot
Hankintameno 31.12.2025

Kertyneet poistot 1.1.2025
Tilikauden poistot
Vähennysten ja siirtojen kertyr
Jakautumisen vaikutus
Kurssierot
Kertyneet poistot 31.12.2025
Kiriannitoan i o 21 12 2025

			Koneet ja	Muutaineelliset	Ennakkomaksut jakeskeneräiset
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	7,7	152,6	423,4	0,4	8,0	592,2
Lisäykset	0,0	1,1	9,1	0,0	12,0	22,2
Hankitut liiketoiminnot	-	-	1,0	0,0	-	1,0
Vähennykset	-	-1,3	-17,4	0,8	-	-18,0
Jakautumisen vaikutus	-7,6	-135,6	-320,0	-1,1	-12,5	-476,8
Siirrot erien välillä	-	3,7	3,7	-	-7,4	0,0
Kurssierot	-	0,0	0,6	0,0	0,0	0,7
Hankintameno 31.12.2025	0,1	20,5	100,3	0,1	0,1	121,2

Kertyneet poistot 1.1.2025	-	-116,5	-311,2	-0,2	-	-427,9
Tilikauden poistot	-	-5,4	-21,7	-0,0	-	-27,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	1,1	16,4	-0,8	-	16,7
Jakautumisen vaikutus	0,0	101,0	221,7	0,9	0,0	323,7
Kurssierot	-	-0,0	-0,2	-0,0	-	-0,3
Kertyneet poistot 31.12.2025	-	-19,9	-95,0	-0,1	-	-114,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0,1	0,7	5,3	0,0	0,1	6,3

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 1,6 miljoonaa euroa (0,0).

			Koneet ja	Muutaineelliset	Ennakkomaksut jakeskeneräiset
MEUR		Maa-alueet Rakennukset	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä¹
Hankintameno 1.1.2024	7,7	146,1	416,4	0,3	16,0	586,5
Lisäykset	0,0	0,7	10,4	0,0	18,6	29,7
Hankitut liiketoiminnot	-	-	0,3	0,0	-	0,4
Vähennykset	-	-3,7	-20,4	-	-0,1	-24,1
Siirrot erien välillä	-	9,5	16,9	-	-26,4	0,0
Kurssierot	-	-0,0	-0,3	-0,0	-0,0	-0,3
Hankintameno 31.12.2024	7,7	152,6	423,4	0,4	8,0	592,2
Kertyneet poistot 1.1.2024	-	-113,8	-307,7	-0,1	-	-421,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	2,6	19,9	-	-	22,5
Tilikauden poistot	-	-5,4	-23,4	-0,0	-	-28,8
Kurssierot	-	0,0	0,1	0,0	-	0,1
Kertyneet poistot 31.12.2024	-	-116,5	-311,2	-0,2	-	-427,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7,7	36,1	112,3	0,2	8,0	164,3

3.4 Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

Laatimisperiaate

Vuokrasopimuksesta aiheutuva käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin vuokralleantaja antaa kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Alkuperäisen arvostamisen mukaiseen hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla ja sopimuksesta alkuvaiheessa koituneilla välittömillä menoilla. Lisäksi hankintamenossa otetaan huomioon mahdolliset kohdeomaisuuserän ennallistamiskulut. Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvoja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta, kuten liitetiedossa 1.9 Poistot ja arvonalentumiset on kuvattu.

Vuokralleottaja arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan diskonttaamalla sopimuksen tulevat vähimmäisvuokrat nykyarvoon. Konsernin vuokrasopimusten sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä, joten tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen konsernin lisäluoton korkoa. Lisäluoton korko määritellään standardin mukaan koroksi, jota vuokralleottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka tarvittaisiin käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoa arvoltaan vastaavan omaisuuserän hankkimiseen vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Konserni on määrittänyt lisäluoton koron vuokrasopimuksille perustuen sopimusten maturiteettiin ja taloudelliseen ympäristöön.

Yhtiön vuokrasopimusvelka kattaa rahoitusyhtiön kautta vuokrattujen hyödykkeiden sekä muiden vuokrasopimusten vuokravastuut pois lukien lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset, joista ei kirjata vuokrasopimusvelkaa. Yhtiön vuokrasopimukset eivät sisällä olennaisia muuttuvia vuokria tai jäännösarvotakuita.

MEUR

MEUR	Maaalueet	Rakennukset	Koneet ja	kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2025	13,6	68,7	70,1	152,5
Lisäykset	1,0	17,0	11,7	29,6
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,9	0,0	1,0
Vähennykset	-0,3	-17,6	-11,2	-29,2
Jakautumisen vaikutus	-11,7	-42,6	-49,0	-103,2
Kurssierot	-	0,6	0,8	1,4
Hankintameno 31.12.2025	2,6	27,0	22,5	52,1
Kertyneet poistot 1.1.2025	-5,1	-38,8	-39,4	-83,3
Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot	0,1	14,1	9,4	23,7
Jakautumisen vaikutus	3,3	16,4	22,7	42,5
Tilikauden poistot	-0,9	-10,0	-8,4	-19,3
Kurssierot	-	-0,4	-0,6	-1,0
Kertyneet poistot 31.12.2025	-2,6	-18,7	-16,2	-37,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0,0	8,4	6,2	14,6

Vähennysten ja siirtojen

MEUR

MEUR	Maaalueet	Rakennukset	Koneet ja	kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	15,1	59,2	81,7	155,9
Lisäykset	0,4	16,0	3,5	19,9
Hankitut liiketoiminnot	-	0,1	0,0	0,1
Vähennykset	-1,8	-6,3	-14,7	-22,8
Kurssierot	-	-0,3	-0,4	-0,7
Hankintameno 31.12.2024	13,6	68,7	70,1	152,5

Kertyneet poistot 1.1.2024	-4,5	-33,6	-41,8	-79,9
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot	0,4	4,9	11,9	17,2
Tilikauden poistot	-1,0	-10,3	-9,8	-21,1
Kurssierot	-	0,1	0,3	0,4
Kertyneet poistot 31.12.2024	-5,1	-38,8	-39,4	-83,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	8,5	29,9	30,8	69,1

Vähennysten ja siirtojen

Tilinpäätöshetkellä tiedossa ei ole tulevilla tilikausilla voimaan astuvia uusia vuokrasopimuksia, joilla olisi olennaista vaikutusta käyttöoikeusomaisuuserän tai vuokra-

sopimusvelan määrään.

Vuokrasopimusvelat ja niiden maturiteetti on esitetty liitetiedoissa 4.1 Rahoitusvarat ja -velat ja 4.2 Rahoitusriskien hallinta. Vuokrasopimuksiin liittyvistä kuluista on esitetty tarkemmin tietoja liitetiedossa 1.8 Vuokrasopimuksiin liittyvät kulut.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia erityisesti kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyen. Toistaiseksi voimassa olevien kiinteistö- ja maa-aluesopimusten osalta vuokrakauden pituus perustuu johdon arvioon vuokrakauden pituudesta. Arviossa otetaan huomioon esimerkiksi sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät menot sekä kohdeomaisuuserän tärkeys konsernin toimintojen kannalta ottaen huomioon kohdeomaisuuserän erityislaatuisuuden, sijaintipaikan ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Johto arvioi kohteiden vuokrakauden pituutta jatkossa varmistaakseen, että vuokrakausi vastaa tarkasteluhetken olosuhteita.

3.5 Muut pitkäaikaiset varat

Laatimisperiaate

Konsernin muut pitkäaikaiset varat koostuvat osuuksista osakkuus- ja yhteisyrityksissä sekä muista osakkeista ja osuuksista. Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan ja vastaavasti taseessa olevan sijoituksen oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Muut osakkeet ja osuudet koostuvat muutaman pienemmän yhtiön osakkeista, sekä golf-osakkeista ja ne arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Muut saamiset sisältävät pääasiassa Ruotsin yhtiöiden eläkevastuisiin liittyviä rahastoituja varoja sekä pitkäaikaisia ennakkomaksuja

MEUR	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	Muutosakkeet jaosuudet	Muutsaamiset
Hankintameno 1.1.2025	18,9	0,2	1,0
Vähennykset	-	-	-0,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritystentuloksesta	1,9	-	-
Saadut osingot	-1,6	-	-
Kurssierot	-	-	-0,0
Jakautumisen vaikutus	-19,2	-0,1	-0,3
Hankintameno 31.12.2025	-	0,1	0,4

Osittaisjakautumisen myötä kaikki osakkuus- ja yhteisyritykset siirtyivät Lassila & Tikanojalle.

MEUR

MEUR	Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	Muutosakkeet jaosuudet	Muutsaamiset
Hankintameno 1.1.2024	17,6	0,2	1,5
Vähennykset	-0,0	-	-0,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritystentuloksesta	3,2	-	-
Saadut osingot	-1,8	-	-
Kurssierot	-	-	-0,0
Hankintameno 31.12.2024	18,9	0,2	1,0

4 Rahoitusriskit ja pääomarakenne

4.1Rahoitusvarat ja -velat112
4.2Rahoitusriskien hallinta114
4.3Oma pääoma116
4.4Osakekohtainen tulos ja osinko117
4.5Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat117

4.1 Rahoitusvarat ja -velat

Laatimisperiaate

Konsernin rahoitusvarat ja -velat koostuvat rahavaroista, myynti- ja muista saamisista, ostoveloista ja muista veloista, pankkilainoista, joukkovelkakirjalainoista, yritystodistuksista, vuokrasopimusveloista ja johdannaisista. Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu seuraaviin arvostusryhmiin:

Käypä arvo tulosvaikutteisesti

• Yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet

Jaksotettu hankintameno

Rahavarat
Myynti- ja muut saamiset
Korolliset velat, kuten pankkilainat, joukkovelkakirjalainat, yritystodistukset, vuokrasopimusvelat
Osto- ja muut velat

Tämä luokittelu tapahtuu rahoitusvaroihin kuuluvan rahoitusvaran tai -velan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen liiketoimintamalliin, jolla rahoitusvaroja hallinnoidaan sekä sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteeseen. Rahoitusvelkojen luokittelu eri arvostusryhmiin perustuu siihen tarkoitukseen, mitä varten rahoitusvelat on alun perin hankittu.

Rahoitusvara kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun kaikki omistuksen olennaiset riskit ja tuotot ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai rauennut.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista. Niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Valuuttamääräiset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän päätöskursseja. Käytössä olevat luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Saamiset kuuluvat lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin, ellei niiden eräpäivä ole yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Myyntisaamisista tehdään arvonalentumiskirjaus, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, ettei konserni tule saamaan kaikkia saataviaan alkuperäisin ehdoin. Konserni soveltaa myyntisaamisten arvonalentumisten määrittämiseen yksinkertaistettua odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa mallia. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Ei-palautumisoikeudellisesti myytyihin myyntisaamisiin liittyvä luottoriski ja sopimusperusteiset oikeudet saamisiin siirtyvät myyntihetkellä pois konsernilta ja järjestelyyn liittyvät kulut kirjataan rahoituskuluihin. Lisätietoja luottotappiovarauksista on esitetty liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, sekä yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan käypään arvon tulosvaikutteisesti. Tähän ryhmään kuuluvat johdannaiset ovat lyhytaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on alle 12 kuukautta ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti käyttäen tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksia. Siirtyvät vastikkeet ovat yleensä pitkäaikaisia velkoja, joiden maturiteetti on yli 12 kuukautta. Siirtyvän vastikkeen käyvän arvon määritys perustuu myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat kirjataan hankintahetkellä konsernitaseeseen saadun vastikkeen mukaisesti. Lainan hankintaan tai liikkeeseen laskuun suoraan liittyvät transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korkokulut kirjataan tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Tilinpäätöshetkestä seuraavan 12 kuukauden kuluessa erääntyvät rahoitusvelat, sisältäen käytössä olevat pankkitililimiitit, käsitellään lyhytaikaisina korollisina velkoina ja tämän jälkeen erääntyvät pitkäaikaisina korollisina velkoina.

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimusvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat lisäluoton korolla. Lisätietoja vuokrasopimusvelkojen laskentaperiaatteista on esitetty liitetiedossa 3.4. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. Hierarkiatasolle 1 kuuluvat rahoitusinstrumentit, joiden käypä arvo saadaan suoraan toimivilta markkinoilta. Hierarkiatason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC) -johdannaiset sekä jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat lainasaamiset ja lainat. Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Konsernissa johdannaiset ja yrityskauppoihin liittyvät siirtyvät vastikkeet kirjataan

käypään arvoon. Johdannaisten, jotka ovat koronvaihtosopimuksia, käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. Siirtyvän vastikkeen käypä arvo kuuluu hierarkiatasolle 3. Sen arvostusta kuvataan tarkemmin alla:

Täsmäytyslaskelma tason 3 mukaan käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista

MEUR	2025	2024

Kirjanpitoarvo 1.1.	6,7	5,9
Lisäykset kauden aikana	1,1	-
Käyvän arvon muutos	-0,9	1,0
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	0,4	-0,2
Jakautumisen vaikutus	-7,3	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	6,7

Siirtyvä vastike liittyy Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan Sand & Vattenbläst i Tyringe AB:n ("SVB") osakekannan 70 prosentin osuuden ostoon 1.2.2022. SVB siirtyi osittaisjakautumisessa uudelle Lassila & Tikanojalle. Osittaisjakautumiseen asti SVB yhdisteltiin 100 prosentin osuudella Luotea -konserniin ja järjestelyyn liittyen Luotea oli kirjannut rahoitusvelkoihin arvion siirtyvästä vastikkeesta, joka liittyy määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan. Se arvostetaan käypään arvoon, jota kuvastaa arvioidun velvoitteen nykyarvo. Siirtyvä vastike erääntyy maksettavaksi aikaisintaan 1.2.2026. Siirtyvän vastikkeen arvostus perustuu osakassopimukseen, ja siihen vaikuttaa hankitun yhtiön taserakenne sekä vuoden 2025 käyttökate. Siirtyvä vastike tullaan maksamaan vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Lisäys vuoden 2025 aikana liittyy RecondConcept i Ånge AB:n hankintaan joulukuussa 2025. Järjestelyyn liittyen Luotea kirjasi pitkäaikaisiin velkoihin 1,1 miljoonan euron ehdollisen vastikkeen (lisäkauppahinnan). Ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n käyttökatteen kehitykseen vuosina 2026 ja 2027. RecondConcept i Ånge AB ja siihen liittyvät varat ja velat siirtyivät osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle.

Korolliset nettovelat

MEUR	2025	2024
Lainat rahoituslaitoksilta	5,0	40,3
Joukkovelkakirjalainat	-	74,8
Vuokrasopimusvelat	8,8	53,2
Pitkäaikaiset korolliset velat	13,8	168,3

Osittaisjakautumisen seurauksena 173,3 miljoonaa euroa
pitkäaikaisia korollisia nettovelkoja on siirtynyt uudelle
Lassila & Tikanojalle.


Vuokrasopimusvelat	6,0	18,1
Lyhytaikaiset lainat	-	0,5
Lyhytaikaiset korolliset velat	6,0	18,6

Osittaisjakautumisen seurauksena 13,6 miljoonaa euroa
lyhytaikaisia vuokrasopimusvelkoja on siirtynyt uudelle
Lassila & Tikanojalle.

Korolliset velat yhteensä	19,8	186,9

Rahavarat	15,7	33,9
Korolliset nettovelat	4,1	153,0

		20252024
MEUR	Jaksotettuunhankintamenoon	Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti	Tase-erienkirjanpitoarvot	Jaksotettuunhankintamenoon	Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti	Tase-erienkirjanpitoarvot	Käyvänarvonhierarkiataso	Liite

Pitkäaikaiset rahoitusvarat	-	-	-	-	-	-
Muut osakkeet ja osuudet	-	0,1	0,1	-	0,21	0,21	3
Muut saamiset	0,4	-	0,4	0,7	-	0,7

Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	44,2	-	44,2	86,8	-	86,8		2.1
Rahavarat	15,7	-	15,7	33,9	-	33,9
Rahoitusvarat yhteensä	60,2	0,1	60,3	121,4	0,2	121,6

Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat	5,0	-	5,0	115,1	-	115,1	2
Vuokrasopimusvelat	8,8	-	8,8	53,2	-	53,2		4.2
Siirtyvä vastike	-	-	-		6,7	6,7	3

Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat	-	-	-	0,5	-	0,5	2
Vuokrasopimusvelat	6,0	-	6,0	18,1	-	18,1		4.2
Korkovelat	0,0	-	0,0	2,2	-	2,2
Ostovelat ja muut velat	28,5	-	28,5	56,9	-	56,9		2.3
Rahoitusvelat yhteensä	48,3	-	48,3	246,0	6,7	252,7

Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita. Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä ostovelat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja) ja siirtovelkoja. Tase-erien käyvät arvot eivät eroa merkittävästi tase-erien kirjanpitoarvoista. 1 Vuoden 2024 tilinpäätöksessä muut osakkeet ja osuudet on esitetty osana Muut saamiset-erää.

114

4.2 Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen. Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa

Valuuttariski

Konserni muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa ja Ruotsissa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan.

Translaatioriski

Translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät oman pääoman sijoitukset ja kertyneet voittovarat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suojata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina. Vuonna 20245tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja 1,9 miljoonaa euroa (-2,1), sisältäen jatkuvat ja lopetetut toiminnot. Jatkuvien toimintojen osuus muuntoerosta oli 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2025. Muuntoero aiheutuu ainoastaan Ruotsin liiketoiminnasta. Tilinpäätöshetken Ruotsin kruunumääräinen translaatiopositio oli 31,5 miljoonaa euroa (33,1), sisältäen jatkuvat ja lopetetut toiminnot. Jatkuvien toimintojen osuus translaatiopositiosta on 18,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Transaktioriski

Ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa eikä siten aiheuta transaktioriskiä. Yhtiön politiikkana on pitää käteisvarannot pääosin konsernin toimintavaluutassa, jolloin niihin ei kohdistu valuuttakurssiriskiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääosin konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Konsernin sisäisten lainojen määrä on vähäinen, eikä niistä aiheudu merkittävää transaktioriskiä.

Sijoitusten hintariski

Konserni ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille.

Hyödykehintariski

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat tuotantokalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin.

Korollisten nettovelkojen muutos

	2025					2024
MEUR	Lainatrahoituslaitoksilta	Joukkovelkakirjalainat	Vuokrasopimusvelat Rahavarat		Yhteensä	Lainatrahoituslaitoksilta	Joukkovelkakirjalainat	Vuokrasopimusvelat Rahavarat Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	-40,8	-74,8	-71,3	33,9	-153,0	-41,4	-74,7	-77,6	32,9	-160,9
Nettovelan muutokset erissä, joihin liittyymaksutapahtuma:
Pitkäaikaisten lainojen nostot	-55,0	-	-	-	-55,0	-	-	-	-	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	40,9	-	-	-	40,9	0,6	-	-	-	0,6
Lyhytaikaisten lainojen nostot	-30,0	-	-	-	-30,0	-60,0	-	-	-	-60,0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	30,0	-	-	-	30,0	60,0	-	-	-	60,0
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	-	-	20,2	-	20,2	-	-	20,4	-	20,4
Rahavarojen muutos	-	-	-	19,0	19,0	-	-	-	1,1	1,1
Rahavirrat yhteensä	-14,1	-	20,2	19,0	25,1	0,6	-	20,4	1,1	22,1
Nettovelan muutokset erissä, joihin ei liitymaksutapahtumaa:	-	-	-	-	-	-.	-	-	-	-
Vuokrasopimusvelkojen muutokset	-	-	-25,6	-	-25,6	-	-	14,1	-	-14,1
Hankitut liiketoiminnot	-0,5	-	-	-	-0,5	-	-	-	-	-
Jakautumisen vaikutus	50,4	74,8	61,9	-37,4	149,7	-	-	-	-	-
Muut muutokset	0,0	-	-	0,1	0,1	-	-0,1	-	-0,1	-0,2
Muutokset yhteensä	49,9	74,8	36,3	-37,2	123,8	-	-0,1	-14,1	-0,1	-14,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	-5,0	-	-14,8	15,7	-4,1	-40,8	-74,8	-71,3	33,9	-153,0

Korkoriski

Alhaisen nettovelan takia Luotean korkoriski on rajallinen. Tämä johtuu siitä, että vaihtuvakorkoisten velkojen ja vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten korkomuutokset kumoavat suurelta osin toisensa. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,9 prosenttia (3,8).

Pääosa konsernin liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi konsernin rahoituspolitiikassa on määritelty, että likvidien varojen määrä pyritään pitämään riittävällä tasolla suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen.

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa. Yhtiöllä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimistoja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. Yhtiöllä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia. Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta käytetään yksinkertaistettua arvonalentumismallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten luottotappioiden määriin. Lisätietoa luottotappiovarauksesta esitetään liitetiedossa 2.1 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti.

Rahoitusvarat ja niihin liittyvät luottoriskit1

MEUR	2025	2024
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,4	0,9
Myyntisaamiset	36,7	86,5
Muut saamiset	7,4	0,2
Rahavarat	15,7	33,9

1 Luvut sisältävät jatkuvat ja lopetetut toiminnot

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että konserni pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. Konserni pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan rahavirtaennusteiden avulla. Konsernissa on käytössä konsernipankkitilijärjestelmä, joka auttaa käteisvarojen hallinnassa. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan joustavilla lainaehdoilla ja riittävän aikaisella jälleenrahoituksella.

Konsernin likviditeetistä huolehditaan sekä riittävillä rahavaroilla että komittui-

dulla luottolimiitillä. Lyhytaikaisia, rahavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten yhtiöllä on käytössä kaksi 10 miljoonan euron tililimiittiä. Luotean veloiksi jäivät 5 miljoonan euron määräaikaisluotto ja 10 miljoonan euron rahoitusluottolimiitti. Nämä erääntyvät vuoden 2028 toisella vuosineljänneksellä, ja näitä koskevissa sopimuksissa on kahden vuoden jatko-optio. Tililimiitti ja komittoitu luottolimiitti olivat tilikauden lopussa vertailukauden tapaan käyttämättä. Lisäksi yhtiöllä on 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, joka oli tilikauden lopussa kokonaan käyttämättä (vertailukaudella kokonaan käyttämättä). Tilikauden lopussa konsernin likvidien varojen määrä oli 15,7 miljoonaa euroa (33,9). Tilikauden lopussa

kovenanttiehdot täyttyivät, ja yhtiön arvion mukaan ne tulevat täyttymään myös seuraavan kahdentoista kuukauden aikana.

Rahoitusjärjestelyt on sidottu seuraaviin taloudellisiin kovenanttiehtoihin: omavaraisuusaste ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen. Kovenanttiehtojen täyttymistä seurataan vuosineljänneksittäin. Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopimuksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja.

Rahoitusvelkojen erääntyminen

Lainat rahoituslaitoksilta
Vuokrasopimusvelat
Ostovelat ja muut velat
Yhteensä

MEUR 2025	Tasearvo	Sopimustenmukainenrahavirta	2026	2027	2028	2029	2030	2031 jamyöh.

Lainat rahoituslaitoksilta	5,0	5,4	0,1	0,1	5,1	-	-	-
Vuokrasopimusvelat	14,8	15,5	6,5	5,8	1,9	0,9	0,4	-
Ostovelat ja muut velat	28,5	28,5	28,5	-	-	-	-	-
Yhteensä	48,3	49,3	35,1	6,0	7,1	0,9	0,4	-

MEUR 2024	Tasearvo	Sopimustenmukainenrahavirta	2025	2026	2027	2028	2029	2030 jamyöh.
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat¹	40,8	40,8	0,5	40,3	0,1	0,0	-	-
Joukkovelkakirjalainat	74,8	75,0	-	-	-	75,0	-	-
Korkovelat	2,2	13,8	4,4	4,4	2,5	2,5	-	-
Vuokrasopimusvelat	71,3	76,0	21,2	16,1	8,2	6,7	5,8	18,0
Ostovelat ja muut velat	56,9	56,9	56,9	-	-	-	-	-
Yhteensä	246,0	262,5	83,0	60,7	10,8	84,2	5,8	18,0

Lainojen ja limiittien rakenne

Lainat rahoituslaitoksilta
Joukkovelkakirjalainat
Tililimiitti
Sitova luottolimiitti
Yritystodistusohjelma
Vuokrasopimusvelka 1
Yhteensä

		2025		2024
	Käytössä	Käytettävissä	Yhteensä	Käytössä	Käytettävissä	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	5,0	-	5,0	40,8	-	40,8
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	74,8	-	74,8
Tililimiitti	-	20,0	20,0	-	10,0	10,0
Sitova luottolimiitti	-	10,0	10,0	-	40,0	40,0
Yritystodistusohjelma	-	100,0	100,0	-	100,0	100,0
Vuokrasopimusvelka 1	14,8	-	14,8	71,3	24,7	96,0
Yhteensä	19,8	130,0	149,8	186,9	174,7	361,6

Seuraavassa esitetty herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason muutoksille taseessa olevista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista.

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

Korkotason nousuksi oletetaan + 1,0 prosenttiyksikköä ja laskuksi -1,0 prosenttiyksikköä.
Laskelman perustana oleva positio sisältää korolliset rahoitusvelat ja -saamiset.

Vaihtuvakorkoiset lainat	2025	2024
+1,0% muutos markkinakoroissa	-0,0	-0,4
-1,0% muutos markkinakoroissa	0,0	0,4

4.3 Oma pääoma

Laatimisperiaate

Kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien osakkeiden liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, näiden instrumenttien hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Luotea Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

4.12.2025 ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj alensi osakepääoman 1 000 000 euroon. Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 587 150 omaa osaketta, jotka edustavat 1,5 % kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella Luotea Oyj kirjasi 18,4 mijoonaa euroa osakepääomasta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osittaisjakautumisen yhteydessä Luotea Oyj:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoa purettiin ja konsernissa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon syntyneet kirjaukset vanhoista optio-ohjelmista siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin.

Jakautumisen vaikutus" -rivi muodostuu IFRIC 17 -tulkinnan mukaisesti siten, että jakautumisessa omistajille siirrettyjen varojen kirjanpitoarvot ja näiden käyvät arvot erotuksineen on kirjattu omaan pääomaan. IFRIC 17:n periaatteiden mukaisesti jakautumisessa jaettavat varat arvostetaan jakautumishetken käypään arvoon, ja oman pääoman vähennys vastaa näiden varojen kirjanpitoarvoa. Käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus esitetään oman pääoman eränä "jakautumisen vaikutus.

Muut rahastot

Muuntoerorahasto

Muuntoeroja syntyy ulkomaisten tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muun-

tamisesta euromääräisiksi.

MEUR	Ulkonaolevienosakkeidenlukumäärä,1000 kpl	Osakepääoma	Svoprahasto	Omat	osakkeet Yhteensä
1.1.2025	38 189	19,4	0,6	-9,4	10,6
Osakepääomanalentaminen	-	-18,4	18,4	-	-
26.2.2025 Omienosakkeiden luovutus	8	-	-	0,1	0,1
2.5.2025 Omienosakkeiden luovutus	14	-	-	0,2	0,2
Jakautumisen vaikutus	-	-	-18,9	-	-18,9
31.12.2025	38 212	1,0	0,1	-9,1	-8,0

MEUR

MEUR	Ulkonaolevienosakkeidenlukumäärä,1000 kpl	Osakepääoma	Svoprahasto	Omatosakkeet	Yhteensä
1.1.2024	38 154	19,4	0,6	-10,0	10,1
26.2.2024 Omienosakkeiden luovutus	21	-	-	0,3	0,3
2.5.2024 Omienosakkeiden luovutus	13	-	-	0,2	0,2
31.12.2024	38 189	19,4	0,6	-9,4	10,6

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla.

Yhtiön tavoitteena on jakaa vähintään 50% tilikauden tuloksesta osinkona. Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen avulla vuosineljänneksittäin.

MEUR	2025	2024
Oma pääoma konsernitaseessa	41,1	209,2
Taseen loppusumma	142,0	607,9
Saadut lyhytaikaiset ennakot	-1,0	-10,5
Saadut pitkäaikaiset ennakot	-	-6,7
Pääoma yhteensä	141,0	590,7

Omavaraisuusaste, %	29,1	35,4

MEUR	2025	2024
Oma pääoma konsernitaseessa	41,1	209,2
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	13,8	168,3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	6,0	18,6
Rahavarat	-15,7	-33,9
Korolliset nettovelat	4,1	153,0

Nettovelkaantumisaste, %	10,1	73,2

Herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenttien korkoriskeistä

4.4 Osakekohtainen tulos ja osinko

Laatimisperiaate

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakean tioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuk sessa olevia osakkeita. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vai kutus.

Osakekohtainen tulos ja osinko on esitetty jatkuvien toimintojen osalta alla olevassa taulukossa.

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, MEUR¹	1,2	-31,5
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin
kauden aikana, miljoonaa kpl	38,2	38,2
Osakekohtainen tulos, EUR¹, jatkuvat toiminnot	0,03	-0,82
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR¹, jatkuvat toimin.	0,03	-0,82
Osakekohtainen tulos, EUR¹, lopetetut toiminnot	4,20	0,78
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR¹, lopetetut toimin.	4,20	0,78
Osakekohtainen tulos, EUR¹, yhteensä	4,23	-0,05
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR¹, yhteensä	4,23	-0,05

Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus,
miljoonaa kpl	0,1	0,1
Ulkona olevien osakkeiden laimennettu osakeantioikaistu
lukumäärä keskimäärin kauden aikana, miljoona kpl	38,2	38,3
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR¹	0,03	-0,82

1 Yhtiön hallitus ehdottaa 29.4.2026 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2025 jaetaan osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Vuodelta 2024 yhtiö jakoi yhtiökokouksen päätöksellä osinkoa 0,50 euroa osakkeelta.

4.5 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

MEUR	2025	2024
Omista sitoumuksista annetut vakuudet
Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen	-	0,1
Yrityskiinnitykset	-	0,5
Muut vakuudet	0,0	0,0
Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset	-	25,0
Muut pankkitakaukset	2,7	7,1

Omassa hallussa olevat kiinnitykset
Yrityskiinnitykset	-	0,2

Vastuut yhteisyrityksen puolesta
Pankkitakaukset	-	16,5

Vuokravastuut
Alle vuoden kuluttua	0,4	0,8
Yli vuoden kuluttua	0,3	0,5

Vertailukauden luvut sisältävät kiertotalousliiketoimintaan liittyvät vastuusi toumukset ja ehdolliset velat, jotka osittaisjakautumisessa siirtyivät Lassila & Tika nojalle.

Konsernilla oli osittaisjakautumishetkeen asti 55 % omistusosuus Laania Oy:ssä, 1.7.2022 yhdessä Neovan kanssa muodostetussa yhteisyrityksessä. Vastuut yhtei syrityksen puolesta on ilmoitettu konsernin omistusosuuden mukaisesti vastuun enimmäismäärästä. Laanian osakkeet ja yhteisyritykseen liittyvät vastuut siirtyivät osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle.

Vuokravastuut koostuvat arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevien vuokraso pimusten vähimmäisvuokravastuista, joihin konserni soveltaa IFRS 16 -standardin sallimaa helpotusta.

Konserniyhtiö Luotea FM AB (entinen Lassila & Tikanoja FM AB) on kantajana ja vastaajana oikeusprosessissa Ruotsissa koskien konsernin entiseltä asiakkaalta laskutettuja maksamattomia saatavia. Luotea FM AB on kesäkuussa 2022 nos tanut kanteen Solnan käräjäoikeudessa Luotean entistä asiakasyritystä vastaan vaatien suoritusta maksamattomista saatavista. Tilikauden 2025 lopussa saataviin on kohdistettu täysimääräinen arvonalentumiskirjaus. Kyseinen Luotean entinen asiakasyritys on kiistänyt Luotea FM AB:n vaatimukset ja maksuvelvollisuutensa sekä samalla nostanut vastakanteen vaatien yhteensä noin 144 miljoonaa Ruotsin kruunua Luotea FM AB:lta. Riita-asian käsittely on kesken. Luotea pitää vastakan netta perusteettomana eikä ole kirjannut siihen liittyen varauksia.

Yllä mainitun riita-asian lisäksi Luotea Oyj on osapuolena muutamassa kon sernin tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

5 Konsolidointi ja muut liitetiedot

5.1	Yhdistelyperiaatteet 119
5.2	Konserniyritykset 119
5.3	Hankitut liiketoiminnot 120
5.4	Lähipiiritapahtumat 121
5.5	Tilintarkastuskustannukset. 121
5.6	Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 121

5.1 Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Luotea Oyj:n lisäksi kaikki tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan liitetiedossa 3.1 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Kauden voitto tai tappio ja laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernilla ei ole määräysvallattomien omistajien osuuksia.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai tappion sekä laajan tuloksen osittaisjakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään erillisen tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun Luotea omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta muiden järjestelyn osapuolten kanssa.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Hankintahetkellä sijoitus arvostetaan käypään arvoon. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta.

Luotea Oyj:n kaikki osakkuus- ja yhteisyritykset siirtyivät jakaantumisessa Lassila & Tikanojalle.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Konsernilla ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

5.2 Konserniyritykset

Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta %

Konsernin emoyritys Luotea Oyj

Kotimaiset tytäryritykset Luotea Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki 100,0 Luotea Siivous Oy, Helsinki 100,0 Luotea Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki 100,0

Ulkomaiset tytäryritykset

Luotea FM AB, Tukholma, Ruotsi 100,0 Luotea Service AB, Tukholma, Ruotsi 100,0

5.3 Hankitut liiketoiminnot

Laatimisperiaate

Kaikki vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat liittyivät kiertotalousliiketoimintaan. Osittaisjakautumisessa niihin liittyvät tase-erät siirtyivät Lassila & Tikanojalle.

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia sekä ympäristölupia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat sekä myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja velat arvostetaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista. Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää liitetiedossa 1.9. Poistot ja arvonalentumiset.

Hankitut liiketoiminnot 2025

Kaikki vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat liittyivät kiertotalousliiketoimintaan. Osittaisjakautumisessa niihin liittyvät tase-erät siirtyivät Lassila & Tikanojalle. Luotea Oyj:n tytäryhtiö L&T Ympäristöpalvelut Oy osti 2.6.2025 Stena Recycling Oy:n kuormalavaliiketoiminnan. Liiketoiminnan vuositason liikevaihto on ollut noin 10 miljoonaa euroa. Kauppa vahvistaa konsernin kiertotalousliiketoiminnan palvelutarjoomaa sekä tukee kiertotalousliiketoiminnan kasvua. Konsernin kuormalavaliiketoiminta työllistää liiketoimintakaupan myötä reilut 30 työntekijää neljässä toimipisteessä. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 3,7 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 3,4 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa laajempaan palveluverkostoon, vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Liikearvo on verotuksessa vähennyskelpoista.

Luotea Oyj:n tytäryhtiö L&T Teollisuuspalvelut Oy osti 1.12.2025 Viemärihuolto Reinikka Oy:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,9 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 1,4 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa laajempaan palveluverkostoon, vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin.

Luotean ruotsalainen tytäryhtiö Sand & Vattenbläst i Tyringe AB (SVB) osti 1.12.2025 Ruotsissa prosessipuhdistuspalveluita tarjoavan RecondConcept i Ånge AB:n koko osakekannan. Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin 0,4 miljoonan euron arvosta asiakassuhteisiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä ja 1,6 miljoonan euron arvosta liikearvoa. Liikearvo perustuu pääasiassa vahvempaan palvelutarjoamaan sekä tulevaisuuden kehitysnäkymiin. Järjestelyyn liittyen Luotea on kirjannut pitkäaikaisiin velkoihin 1,1 miljoonan euron ehdollisen vastikkeen (lisäkauppahinnan). Ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvon, joka perustuu RecondConcept i Ånge AB:n käyttökatteen kehitykseen vuosina 2026 ja 2027.

Tilikauden aikana hankittujen liiketoimintojen vaikutus konsernin lopetettujen toimintojen liikevaihtoon oli 7,1 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,3 miljoonaa euroa. Mikäli hankinnat olisivat toteutuneet 1.1.2025, olisi Luotean lopetettujen toimintojen liikevaihto ollut noin 434,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto noin 45,0 miljoonaa euroa. Ostettuihin liiketoimintoihin liittyen tilikauden lopetettujen toimintojen liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin transaktiokuluja kuluja 0,3 miljoonaa euroa (0,3).

Hankitut liiketoiminnot, käypä arvo yhteensä, MEUR 2025

Aineettomat hyödykkeet	5,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	1,0
Vaihto-omaisuus	0,5
Saamiset	0,6
Rahavarat	0,8
Varat yhteensä	9,0

Vuokrasopimusvelat	0,9
Muut velat	1,1
Laskennallinen verovelka	0,3
Velat yhteensä	2,3

Hankittu nettovarallisuus	6,7

Kokonaisvastike	13,0
Liikearvo	6,4

Vaikutus rahavirtaan:
Kokonaisvastike	-13,0
Ehdollinen vastike (lisäkauppahinta)	1,1
Rahana maksettu vastike	-11,9
Hankittujen yritysten rahavarat	0,8
Rahavirtavaikutus yhteensä	-11,1

Vuoden 2025 hankintamenolaskelmat ovat vielä alustavia. Joulukuussa toteutettujen hankintojen nettovarallisuuden käyvät arvot täsmentyvät vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Tiedot sellaisista hankituista yrityksistä ja liiketoiminnoista, jotka eivät ole erikseen tarkasteltuna olennaisia, esitetään yhteenlaskettuna.

	Liikevaihto	Liikevoitto
Jatkuvat toiminnot 2024Lopetetut toiminnot 2024	349,5424,0	-31,841,6
Koko konserni	770,7	9,8
Ml hankitut toiminnotHankittujen toimintojen vaikutus	770,80,1	9,80,0
Lopetetut toiminnot 2024 vaikutus huomioituna	424,1	41,6

5.4 Lähipiiritapahtumat

Luotea -konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin johtoon kuuluvat avainhenkilöt (hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) ja heidän läheiset perheenjäsenensä ja näiden määräysvaltayhteisöt, tytäryhtiöt sekä Luotea Sairauskassa (entinen L&T Sairauskassa).

Osittaisjakautumisen yhteydessä tytäryhtiöistä L&T Ympäristöpalvelut Oy, L&T Teollisuuspalvelut Oy, Suomen Keräystuote Oy, Viemärihuolto Reinikka Oy, Sand & Vattenbläst i Tyringe AB ja RecondConcept i Ånge AB sekä yhteisyritys Laania Oy siirtyivät Lassila & Tikanojalle. Osittaisjakautumishetkeen 31.12.2025 asti nämä yhtiöt kuuluivat Luotea -konsernin lähipiiriin.

Konserniyhtiöiden maksamat tukimaksut Luotea Sairauskassalle tilikaudella olivat 1,0 miljoonaa euroa (1,0). Osittaisjakautumisessa Lassila & Tikanojalle siirtyvien tytäryhtiöiden osuus vuoden 2025 kannatusmaksuista oli 0,5 miljoonaa euroa. Konsernilla on tavanomaisia liiketoimia konserniyhtiöiden välillä.

Konsernin liiketapahtumat Laania Oy:n kanssa on esitetty seuraavassa taulukossa. Konsernin Laanian rahoitusjärjestelyihin antamat takaukset on purettu vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2025 Laania maksoi osinkoa 1,6 miljoonaa euroa (1,8). Luotealle. Konsernilla ei ole merkittäviä liiketapahtumia muun lähipiirin kanssa.

Liiketoimet yhteisyrityksen kanssa

MEUR	2025	2024
Liikevaihto	2,7	3,1
Tavaroiden ja palveluiden ostot	-0,8	-0,9
Myynti- ja muut saamiset	-	0,0

Yhteisyritys Laania Oy liittyy lopetettuihin toimintoihin. Lopetettujen toimintojen osalta ei ole myynti- tai muita saamisia.

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

TEUR	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	472,4	473,9
Tulos- ja lisäpalkkiot	92,6	89,4
Osakepalkkiot	66,3	145,7
Eläkekulut, lakisääteiset	52,2	48,7
Yhteensä	683,5	757,8

Pitää sisällään vain edeltävän toimitusjohtajan palkkiot.

Muun johtoryhmän työsuhde-etuudet

TEUR	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2 004,9	1 510,4
Tulos- ja lisäpalkkiot	143,3	134,7
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	-	697,3
Osakepalkkiot	34,2	246,6
Eläkekulut, lakisääteiset	132,1	160,0
Yhteensä	2 314,5	2 749,0

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkio

TEUR	2025	2024

Jukka Leinonen, puheenjohtaja	98	97
Sakari Lassila, varapuheenjohtaja	68	67
Teemu Kangas-Kärki	64	50
Laura Lares	3	49
Juuso Maijala	48	48
Anna-Maria Ronkainen	48	50
Pasi Tolppanen	48	49
Tuija Kalpala¹	48	-
Timo Karppinen	-	-
Soile Kankaanpää	-	-
Johan Mild, puheenjohtaja 31.12.2025 alkaen	-	-
Anna-Maria Tuominen-Reini1	49	-

1 Hallituksen jäsen 27.3.2025 alkaen.

Vuonna 2025 toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille luovutettiin 8 399 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta osana osakepalkitsemisjärjestelmiä (21 499). 2.5.2025 luovutettiin hallituksen jäsenille 14 392 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta osana hallituksen palkkiota (8.5.2024: 13 332). Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Yhtiö on myynyt lähipiiriin kuuluville tahoille normaaliin liiketoimintaan kuuluvia palveluita vuonna 2025 markkinahinnalla yhteensä 5 289 eurolla. Hallituksen jäsenet eivät kuulu osakeohjelmien piiriin. Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

5.5 Tilintarkastuskustannukset

MEUR	2025	2024
Tilintarkastus	0,2	0,3
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot	0,3	0,0
Veroneuvonta	0,1	0,0
Muut palvelut	0,7	0,1
Yhteensä	1,2	0,5

Lakisääteisen tilintarkastajan, PricewaterhouseCoopers Oy:n, suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut tilikaudella 2025 olivat yhteensä 755 tuhatta euroa (178 tuhatta euroa tilikaudella 2024).

5.6 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Yhtiö tiedotti 13.1.2026, että osakkeenomistajien nimitystoimikunta esittää 29.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksessa olisi kuusi (6) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen kaikki sen nykyiset jäsenet eli Johan Mild, Pasi Tolppanen, Anna-Maria Ronkainen, Juuso Maijala, Timo Karppinen sekä Soile Kankaanpää. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa Johan Mild ja varapuheenjohtajana Pasi Tolppanen. Kaikki ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

6 Lopetetut toiminnot

Rahavirta, lopetetut toiminnot

2025 MEUR	Konserni2025	Konserni2024

Liiketoiminnan rahavirta, netto	57,9	73,2
Investointien rahavirta, netto	-31,5	-39,9
Rahoituksen rahavirta, netto	-4,6	-14,9

Tuloslaskelma, lopetetut toiminnot

Luotea (vanha Lassila & Tikanoja) julkaisi 7.8.2025 jakautumissuunnitelman yhtiön kiertotalousliiketoiminnan eriyttämisestä osittaisjakautumisella. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi jakautumissuunnitelman 4.12.2025. Jakautuminen toteutettiin 31.12.2025. Alla on esitetty lopetettujen toimintojen tuloslaskelma, tase ja rahavirta. Lopetettujen toimintojen tuloslaskelma sisältää kiertotalousliiketoiminnan liikevaihdon ja suoraan kiertotalousliiketoimintaan liittyvät kulut, jotka poistuvat konsernista jakautumisen jälkeen. Lisäksi lopetettujen toimintojen tulos sisältää jakautumisvoiton ja jakautumiseen liittyvät kulut sekä kiertotalousliiketoiminnasta kertyneet jakautumisen yhteydessä tulokseen kirjatut muuntoerot. Taseessa on esitetty kiertotalousliiketoimintaan liittyvät varat ja velat 31.12.2025, jotka jakautumisessa siirtyivät Lassila & Tikanojalle.

Tuloslaskelma, lopetetut toiminnot

2025 MEUR	Konserni2025	Konserni2024

Liikevaihto	426,7	424,0
Liiketoiminnan muut tuotot	3,4	2,7
Varaston muutos	0,6	1,8
Materiaalit ja palvelut	-126,8	-125,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-142,0	-141,2
Liiketoiminnan muut kulut	-76,3	-76,5
Poistot ja arvonalentumiset	-41,5	-43,8
Liikevoitto	44,2	41,6
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,1	-7,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	1,9	3,2
Voitto ennen veroja	39,0	37,0
Tuloverot	-7,7	-7,2
Tuotot lopetettujen toimintojen nettovarojen käy
pään arvoon arvostamisesta	134,0	-
Jakautumiseen liittyvät kulut	-5,7	-
Verot jakautumiseen liittyvistä kuluista	1,1	-
Muuntoerot	-0,2	-
Tilikauden voitto	160,4	29,7

2025 MEUR	Konserni2025	Konserni2024
Bruttoinvestoinnit	40,3	35,9

Varat ja velat, lopetetut toiminnot

Varat

MEUR	31.12.2025

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	164,3
Aineelliset hyödykkeet	153,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	60,8
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19,2
Muut osakkeet ja osuudet	0,1
Laskennalliset verosaamiset	0,3
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä	398,2

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus	9,9
Myyntisaamiset	51,5
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	12,3
Muut saamiset	1,4
Rahavarat	37,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä	112,5

Varat yhteensä	510,7

MEUR	31.12.2025

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	164,3

Aineelliset hyödykkeet	153,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	60,8
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	19,2
Muut osakkeet ja osuudet	0,1
Laskennalliset verosaamiset	0,3
Muut pitkäaikaiset saamiset	0,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä	398,2

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus	9,9
Myyntisaamiset	51,5
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	12,3
Muut saamiset	1,4
Rahavarat	37,4
Lyhytaikaiset varat yhteensä	112,5

Varat yhteensä	510,7

Velat

MEUR	31.12.2025
Pitkäaikaiset velat

Laskennalliset verovelat	23,5
Eläkevelvoitteet	0,1
Varaukset	6,3
Lainat	125,0
Vuokrasopimusvelat	48,3
Muut velat	7,0
Pitkäaikaiset velat yhteensä	210,2

Lyhytaikaiset velat
Lainat	0,2
Vuokrasopimusvelat	13,6
Ostovelat ja muut velat	101,0
Tuloverovelat	6,1
Varaukset	0,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	121,1
Velat yhteensä	331,4

Tulos ��	125
Tase ��	125
Rahoituslaskelma .��	126
Laatimisperiaatteet .��	126
Tilinpäätöksen liitetiedot ��	128

Emoyhtiön tuloslaskelma

Tuhat euroa	2025	2024	Liite
Liikevaihto	23 163	23 633	1

Liiketoiminnan muut tuotot	4 268	2 864	4

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-11 077	-10 494	2
Liiketoiminnan muut kulut	-23 450	-18 121	3,4
Poistot ja arvonalentumiset	-929	-767

Liiketulos	-8 025	-2 884

Rahoitustuotot ja -kulut	-1 075	-19 462	5

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-9 100	-22 346
Tilinpäätössiirrot			6
Poistoeron muutos	-26	-58
Konserniavustus	9 950	35 281
	9 924	35 223

Tuloverot	-140	-5 265	7

Tilikauden tulos	684	7 612

Emoyhtiön tase

Tuhat euroa	2025	2024	Liite
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet			8
Aineettomat oikeudet	-	2
Muut aineettomat hyödykkeet	623	2 382
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	215	244
	838	2 628
Aineelliset hyödykkeet			9
Rakennukset ja rakennelmat	-	124
Koneet ja kalusto	87	44
Muut aineelliset hyödykkeet	-	42
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	26	-
	113	210
Sijoitukset			10
Osuudet saman konsernin yrityksissä	38 430	125 696
Osuudet yhteisyrityksessä	-	9 947
Muut osakkeet ja osuudet	6	106
	38 436	135 749
Pysyvät vastaavat yhteensä	39 388	138 587
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	-	2 225
Siirtosaamiset	-	237
Muut pitkäaikaiset saamiset	-	60
Laskennalliset verosaamiset	70	86	12
Lyhytaikaiset saamiset	70	2 607
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	21 970	53 588	11
Myyntisaamiset	2	-
Muut saamiset	7 108	267
Siirtosaamiset	1 281	819	11
	30 361	54 674
Rahat ja pankkisaamiset	15 679	32 014
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	46 110	89 295
Vastaavaa yhteensä	85 498	227 881

Tuhat euroa	2025	2024	Liite
VASTATTAVAA
Oma pääoma			13
Osakepääoma	1 000	19 399
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto	80	727
Edellisten tilikausien voitto	13 583	32 038
Tilikauden voitto	684	7 612
	15 346	59 776
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	126	238

Pakolliset varaukset			14
Pitkäaikainen	231	249
Lyhytaikainen	0	21
	232	270

Vieras pääoma			15
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	5 000	40 000
Joukkovelkakirjalainat	-	75 000
	5 000	115 000
Lyhytaikainen
Ostovelat	8 360	3 215
Velat saman konsernin yrityksille	55 125	43 871
Muut velat	514	714
Siirtovelat	795	4 799
	64 794	52 597

Vieras pääoma yhteensä	69 794	167 597

Vastattavaa yhteensä	85 498	227 881

Emoyhtiön rahoituslaskelma

Tuhat euroa	2025	2024
Liiketoiminta
Voitto (+)/tappio (-) ennen
tilinpäätössiirtoja ja veroja	-9 100	-22 346
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset	929	767
Myyntivoitot ja -tappiot pysyvistä vastaavista	32	-2
Rahoitustuotot ja -kulut	1 075	-13 763
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista¹	-	33 226
Varaukset	-11	-29
Fuusiovoitto	-	-2 661
Muut oikaisut	-	117
Rahavirta ennen käyttöpääoman ja konsernitilin
muutosta	-7 075	-4 692
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten
lisäys/vähennys	-7 774	241
Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojenlisäys/vähennys	6 820	1 611
Käyttöpääoman muutos	-954	1 851
Konsernitilin muutos	2 839	-12 223
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista	-8 114	-6 097
Saadut korot liiketoiminnasta	3 127	2 788
Maksetut välittömät verot	-999	-4 588
Liiketoiminnan rahavirta	-11 176	-22 961
Investoinnit
Tytäryhtiölainasaamisten lisäys	-1 762	-1 498
Myydyt muut osakkeet ja osuudet	-	65
Investoinnit tytär- ja osakkuusyrityksiin ja hankitut liiketoiminnot	-1 809	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin	-1 014	-532
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeidenluovutustulot	-	2
Saadut osingot	1 586	17 019
Investointien rahavirta	-2 999	15 056

Tuhat euroa	2025	2024
Rahoitus
Maksettu konserniavustus	-	-3 358
Saatu konserniavustus	35 281	31 526
Lyhytaikaisten lainojen nostot	30 000	60 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-30 000	-60 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	55 000	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-40 000	-
Maksetut osingot	-19 078	-18 686
Rahoituksen rahavirta	31 203	9 482

Rahavarat, jotka siirtyneet osittaisjakautumisessa	-33 363
Rahavarojen muutos	-16 335	1 576
Rahavarat 1.1.	32 013	30 437
Rahavarat 31.12.	15 679	32 014

¹ Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Luotea Oyj on Luotea-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiö tuottaa konserniyhtiöille hallintopalveluja, jotka on keskitetty emoyhtiön tuotettaviksi. Luotea Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätös on laadittu euroina ja tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, jollei erikseen ole esitetty kirjanpitoperustojen jaksottamista ohjaavaksi laajuudeksi antavaa poikkeusta 31.12.2025. Luotea Oyj noudattaa erillistilinpäätöksessään Luotea konsernin IFRS-normistoon perustuvia laatimisperiaatteita soveltuvin osin. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty Luotea Oyj:n noudattamat konsernin laatimisperiaatteista poikkeavat laatimisperiaatteet.

Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla. Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta, jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat allokoidaan edelleen tytäryhtiöiden kerryttäviin rahamääriin. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli tytäryhtiöosakkeiden ja tytäryhtiöiltä olevien nettolainasaamisten summa ylittää vastaavan omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Osuudet yhteisyrityksissä ja muut osakkeet ja osuudet

Yhteisyritykset sekä muut osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalennuksilla.

Lainat rahoituslaitoksilta ja joukkovelkakirjalainat

Lainat merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Lainoihin liittyvät liikkeeseenlaskukulut ja muut rahoituksen hankintaan välittömästi liittyvät menot aktivoidaan siirtosaamisiin ja jaksotetaan kuluiksi tasapoistoina lainan juoksuajalle. Lainojen korot kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota ne koskevat.

Osakepalkitseminen

Osakkeina maksettavat osakepalkkiot kirjataan omaan pääomaan omien osakkeiden hankintamenon vähennyksenä. Työsuhdeoptioihin liittyvän maksukatteisen osakepalkkion kirjaus tehdään kuluksi tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin ja velaksi siihen asti, kun maksu maksetaan.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten vuokrat kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa ja ne esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa . Vuokrattuja hyödykkeitä ja niihin liittyviä velkoja ei kirjata emoyhtiön taseeseen .

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi syntyvuotenaan .

Pakolliset varaukset

Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka perustuvat lakiin tai ovat joko sopimusperusteisesti tai muuten sitovia velvoitteita sivullisia kohtaan, mutta jotka eivät ole vielä realisoituneet, ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikau teen, toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä mutta täsmällinen määrä ja toteutumisajankohta ovat epävarmoja ja niitä vas taava tulo ei ole varma eikä todennäköinen . Pakollisten varausten muutokset sisäl tyvät tuloslaskelmaan .

Eläkkeet

Suurin osa yhtiön eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joihin liit tyen yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja vakuutusyhtiöille . Nämä maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee . Yhtiön etuuspohjaiset eläke järjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä .

Osittaisjakautuminen

Lassila & Tikanojan Oyj:n kiertotalousliiketoiminta eriytettiin 31 .12 .2025 osittaisja kautumisella itsenäiseen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Lassila & Tikanoja Oyj . Samalla vanhan Lassila & Tikanojan nimi vaihtui Luotea Oyj:ksi . Jakautumisessa uudelle Lassila & Tikanojalle siirtyneet varat ja velat kirjattiin pois emoyhtiön taseesta kirjan pitoarvollaan 31 .12 .2025 . Varojen ja velkojen välinen erotus kirjattiin vähennykseksi yhtiön omaan pääomaan . Jakautumisen vaikutus emoyhtiön omaan pääomaan oli 26,0M€ .

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Liikevaihto

Tuhat euroa	2025	%	2024	%
Liikevaihto
Hallintopalvelut, konsernin
yrityksille	23 163	100,0	23 633	100,0
Yhteensä	23 163	100,0	23 633	100,0

Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi	23 163	100,0	23 633	100,0
Yhteensä	23 163,3	100,0	23 632,9	100,0

2. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

	2025	2024
Henkilöstö keskimäärin
Toimihenkilöt	95	95
Yhteensä	95	95

Tuhat euroa	2025	2024

Tilikauden henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	9 271	8 885
Eläkekulut	1 564	1 427
Muut henkilösivukulut	242	182
Yhteensä	11 077	10 494

Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4 Lähipiiritapahtumat.

Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.

3. Tilintarkastajan palkkiot

Tuhat euroa	2025	2024
Tilintarkastus	60	59
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot	252	14
Veroneuvonta	52	7
Muut palvelut	691	104
Yhteensä	1 055	184

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot






Liiketoiminnan muut kulut

Tuhat euroa	2025	2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Saadut avustukset	13	-
Fuusiovoitot	-	2 661
Saadut korvaukset	-	187
Muut1	4 255	16
Yhteensä	4 268	2 864
Liiketoiminnan muut kulut
ICT kulut	13 458	10 446
Matkakulut	381	212
Ajoneuvot ja työkoneet	130	61
Vuokrat ja kiinteistökulut	1 967	1 623
Asiantuntijapalkkiot	5 920	4 996
Vapaaehtoiset sosiaalikulut	466	401
Muut	1 127	383
Yhteensä	23 450	18 121

1 Sisältää osittaisjakautumiseen liittyviä tuottoja 4,2 M€ Lassila & Tikanoja Oyj:ltä

5. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhat euroa	2025	2024
Korko- ja muut rahoitustuotot	4 879	19 806
Korko- ja muut rahoituskulut	-5 954	-6 043
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista ¹	-	-33 226
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 075	-19 462
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät:
Korkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä	2 626	2 149
Muilta	502	638
Osinkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä	-	15 200
Yhteisyrityksiltä2	1 586	1 818
Muilta	-	0,1
Muita rahoitustuottoja
Muilta	-	0,2
Kurssivoittoja
Muilta	166	-
Korkokuluja
Saman konsernin yrityksille	-784	-757
Muille	-4 430	-5 063
Kurssivoittoja
Muille	-20
Muita rahoituskuluja
Muille	-720	-222
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumisia	-	-33 226
Yhteensä	- 1 075	-19 462

¹ Arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin.

2 Luku sisältää pääasiassa osingon Laania Oy:ltä, joka ei ole enää 31.12.2025 alkaen Luotean yhteisyritys

6. Tilinpäätössiirrot

Tuhat euroa	2025	2024
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjenpoistojen erotus
Aineettomista hyödykkeistä	-36	-58
Aineellisista hyödykkeistä	10	-
	-26	-58
Konserniavustukset
Saadut konserniavustukset	9 950	35 281
Konserniavustukset yhteensä	9 950	35 281

Tilinpäätössiirrot yhteensä	9 924	35 223

7. Tuloverot

Tuhat euroa	2025	2024
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta	157	5 275
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-25	-20
Laskennallisten verojen muutos	9	11
Yhteensä	140	5 265

8. Aineettomat hyödykkeet

2025	Aineettomat	Muut aineettomat	Ennakkomaksut jakeskeneräiset
Tuhat euroa	oikeudet	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	307	8 398	244	8 948
Lisäykset	-	-	1 308	1 308
Vähennykset	-33	-2 595	-	-2 628
Siirrot osittaisjakautumisessa	-38	-2 421	-1 049	-3 508
Siirrot erien välillä	-	288	-288	-
Hankintameno 31.12.	236	3 670	215	4 121

Kertyneet poistot 1.1.	-305	-6 016	-	-6 321
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	32	2 566	-	2 598
Siirrot osittaisjakautumisessa	38	1 160	-	1 198
Tilikauden poistot	-2	-756	-	-758
Kertyneet poistot 31.12.	-236	-3 047	-	-3 282

Kirjanpitoarvo yhteensä	-	623	215	838

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät useita ICT-projekteja.

2024Tuhat euroa	Aineettomatoikeudet	Muut aineettomathyödykkeet	Ennakkomaksut jakeskeneräisethankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	307	7 614	1 365	9 286
Lisäykset	-	-	402	402
Vähennykset	-	-740	-	-740
Siirrot erien välillä	-	1 523	-1 523	-
Hankintameno 31.12.	307	8 398	244	8 948
Kertyneet poistot 1.1.	-291	-6 038	-	-6 329
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	740	-	740
Tilikauden poistot	-13	-718	-	-731
Kertyneet poistot 31.12.	-305	-6 016	-	-6 321
Kirjanpitoarvo yhteensä	2,4	2 382	244	2 628

9. Aineelliset hyödykkeet

2025				Ennakkomaksut
Tuhat euroa	Rakennukset jarakennelmat	Koneet jakalusto	Muut aineellisethyödykkeet	ja keskeneräisethankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	359	274	42	-	675
Lisäykset	-	181	-	199	381
Vähennykset	-206	-213	-3	-	-421
Siirrot osittaisjakautumisessa	-	-127	-40	-173	-340
Hankintameno 31.12.	153	116	0	26	295

Kertyneet poistot 1.1.	-235	-230	-	-	-465
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	206	213	-	-	419
Siirrot osittaisjakautumisessa	-	36	-	-	36
Tilikauden poistot	-124	-47	-	-	-171
Kertyneet poistot 31.12.	-153	-28	-	-	-181

Kirjanpitoarvo yhteensä	-	87	0	26	113

2024	Rakennukset ja	Koneet ja	Muut aineelliset	Ennakkomaksutja keskeneräiset
Tuhat euroa	rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	359	289	42	-	690
Vähennykset	-	-15	-	-	-15
Hankintameno 31.12.	359	274	42	-	675
Kertyneet poistot 1.1.	-214	-230	-	-	-444
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	15	-	-	15
Tilikauden poistot	-21	-15	-	-	-36
Kertyneet poistot 31.12.	-235	-230	-	-	-465
Kirjanpitoarvo yhteensä	124	44	42	-	210

10. Sijoitukset

Tuhat euroa	Osuudet samankonsernin yrityksissä	Osuudetyhteisyrityksissä	Muut osakkeet jaosuudet	Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.	125 696	9 947	106	135 749
Lisäykset¹	1 809	-	-	1 809
Siirrot osittaisjakautumisessa	-89 075	-9 947	-100	-99 122
Hankintameno 31.12.	38 430	-	6	38 436

Kirjanpitoarvo yhteensä	38 430	0	6	38 436
2024
Hankintameno 1.1.	159 082	9 947	171	169 200
Arvonalentumiset¹	-33 226	-	-	-33 226
Vähennykset	-160	-	-65	-225
Hankintameno 31.12.	125 696	9 947	106	135 749

Kirjanpitoarvo yhteensä	125 696	9 947	106	135 749

Hankintameno 1.1.	159082	9
Arvonalentumiset 1	$-33226$
Vähennykset	$-160$
Hankintameno 31.12.	125 696	9

Kirjanpitoarvo yhteensä	125 696	9

11. Lyhytaikaiset saamiset

Tuhat euroa	2025	2024
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Konsernitilisaamiset	10 319	18 307
Myyntisaamiset	1 701	-
Konserniavustussaaminen	9 950	35 281
Yhteensä	21 970	53 588

Muut saamiset 1	7 108	-

Siirtosaamiset
Kela, työterveyshuollon korvaukset	9	30
Maksetut lisenssit	690	605
Verot	359	-
Muut	223	184
Yhteensä	1 281	819

1 Sisältää 6 933 tuhatta euroa osittaisjakautumiseen liittyviä saamisia Lassila & Tikanoja Oyj:tä.

Konsernin rahoitus hoidetaan emoyhtiön toimesta ja emoyhtiön tytäryhtiöille antama rahoitus on markkinaehtoista.

12. Laskennalliset verosaamiset

Tuhat euroa	2025	2024
Hyllypoistot	2	5
Pakolliset varaukset	46	54
Käyttöomaisuuden alaskirjauksesta	22	27
Yhteensä	70	86

¹ Lisäykset ja arvonalentumiset kohdistuvat ruotsalaisen tytäryhtiön osakkeisiin

	Yhtiön osuus osakkeistaja äänivallasta %
Omistetut yritykset
Luotea Kiinteistöhuolto Oy, Helsinki	100,0
Luotea Kiinteistötekniikka Oy, Helsinki	100,0
Luotea Siivous Oy, Helsinki	100,0
Luotea Service Ab, Tukholma, Ruotsi	100,0
Luotea FM AB, Tukholma, Ruotsi	100,0

13. Oma pääoma

Tuhat euroa	2025	2024
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	19 399	19 399
Osakepääoman alennus 31.12 1 2	-18 399

Sidottu oma pääoma yhteensä	1 000	19 399

Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	727	727
Jakautumisen vaikutus 31.12. 1	-19 046
Osakepääoman siirto SVOP-rahastoon 1 2 3	18 399
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	80	727

Edellisten tilikausien voitto 1.1.	39 650	50 608
Osingonjako	-19 099	-18 706
Vanhentuneet osingot	15	19
Omien osakkeiden luovutus	-	117
Jakautumisen vaikutus 31.12 1	-6 983
Edellisten tilikausien voitto 31.12.	13 583	32 038
Tilikauden voitto	683	7 612
Vapaa oma pääoma yhteensä	14 346	40 377

Oma pääoma 31.12.	15 346	59 776

Jakokelpoinen oma pääoma
Edellisten tilikausien voitto	13 583	32 038
Tilikauden voitto	684	7 612
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	80	727
Jakokelpoisia varoja	14 346	40 377

1Jakautumisen yhteydessä osakepääomaa alennettiin

jakautumissuunnitelman mukaisesti 18 399 t€ ja osakepääoman alennus siirrettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto väheni jakautumisen seurauksena 19 046 t€, joten sen nettomuutokseksi muodostui -647 t€. Lisäksi jakautumisessa siirtyi kertyneitä voittovaroja 6 983 t€.

2 ylimääräinen yhtiökokous päätti 4.12.2025 osakepääoman alentamisesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

3 SVOP-rahasto = sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

14. Pakolliset varaukset

Tuhat euroa	2025	2024
Eläkevastuut	231	249
Uudelleenjärjestelyvaraukset	0	21
Yhteensä	232	270

15. Vieras pääoma

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina

Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille






Siirtovelat

Tuhat euroa	2026	2028
Lainat rahoituslaitoksilta	-	5 000
Tuhat euroa	2025	2024
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	-	20
Konsernitilivelat	54 956	43 468
Muut velat	-	219
Siirtovelat	168	164
Yhteensä	55 125	43 871

Siirtovelat
Henkilöstökulut	601	1 943
Korkokulut	8	2 189
Verot	157	664
Muut kulut	30	3
Yhteensä	795	4 799

16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Tuhat euroa	2025	2024
Omista sitoumuksista
Kiinnitykset vuokraoikeuteen	-	122

Vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat	466	1 694
Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat	953	506
Yhteensä	1 419	2 200

Takaukset konserniyritysten puolesta	2 704	44 000

Takaukset muiden puolesta	32 377

Takaukset yhteisyritysten puolesta	-	16 500

Muut pankkitakaukset	348	265

Omassa hallussa olevat
Yrityskiinnitykset	-	210

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Samuli Perälä KHT

Hallituksen voitonjakoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa tilikaudelta 2025 maksetaan 0,07 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä 4.5.2026 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.5.2026. Maksun täsmäytyspäivänä 4.5.2026 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 211 724 kappaletta,

joten osingon kokonaismäärä olisi 2 674 820,68 euroa Jäljelle jäävä jakokelpoinen oma pääoma 11 671 476,57 euroa Yhteensä 14 346 297,25 euroa

Hallituksen lausumat sekä toimintakertomuksen ja vuoden 2025 tilinpäätöksen allekirjoitukset

Tilinpäätös on laadittu voimassa olevia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja se antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä tilikauden tuloksesta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 7. päivänä huhtikuuta 2026

Johan Mild Pasi Tolppanen Timo Karppinen

Soile Kankaanpää Juuso Maijala Anna-Maria Ronkainen

Antti Niitynpää toimitusjohtaja

Luotea Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Luotea Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:

konsernitaseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.5.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 4 500 000.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet merkittävimmät konserni yhtiöt, ja tarkastus on kattanut riittävän osuuden konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista
Myyntituottojen tulouttaminen
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Liikearvon arvostus
Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saatavien arvostus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,

jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätöksellemääritetty olennaisuus	€ 4 500 000 (edellinen vuosi € 4 600 000)
Olennaisuuden määrittämisessä käytettyvertailukohde	Konsernin olennaisuus on määritelty perustuenkonsernin liikevaihtoon.
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaanse tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jotatilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaankonsernin suoriutumista.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Luotea-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Luotea-konsernilla on kaksi raportoitavaa segmentti, Kiinteistöpalvelut Suomi ja Kiinteistöpalvelut Ruotsi, ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Ruotsi. Olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden kattamaan konsernitilinpäätöksen riittävässä laajuudessa.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus Vuosikertomus 2025

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkas-

tuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

• hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä rele-

hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituottojen täy-
testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimukseen pe-

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myyntituottojen tulouttaminen	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.1 ja 1.2)Luotea -konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 346 miljoonaa euroa. Konserninmyyntituotot asiakassopimuksista koostuvat liitetiedossa 1.2 kuvatulla tavalla useastaeri liikevaihtovirrasta. Myyntituottojen tuloutusperiaate määritellään erikseen eri liikevaihtovirroille.Asianmukaisen tuloutusperiaatteen valintaan liittyvän johdon harkinnan sekä liikevaihdon olennaisuuden takia myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinenseikka.	•hankimme ymmärryksen konsernin tuloutusperiaatteista ja vertasimme niitä relevantteihin IFRS-standardeihin•hankimme ymmärryksen sisäisistä kontrolleista, joilla yhtiö arvioi myyntituottojen täydellisyyttä, oikeellisuutta ja oikeata tuloutusajankohtaa•testasimme otannalla myyntitapahtumia•testasimme otannalla myyntiin liittyviä tase-eriä kuten esimerkiksi sopimukseen perustuvia omaisuuseriä ja velkoja.
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
(Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1.5 ja 5.4)Luotea -konsernin liiketoiminta on erittäin työvoimavaltaista ja palkoista ja palkkioistasekä muista työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen vaikutus konsernin tulonmuodostukseen on merkittävä. Tilikaudella 2025 jatkuvien toimintojen työsuhde-etuuksistaaiheutuvat kulut olivat 202 miljoonaa euroa.Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikkajohtuen sen olennaisesta vaikutuksesta konsernin tuloslaskelmaan.	•hankimme ymmärryksen konsernin palkkaprosessista•arvioimme ja testasimme niitä sisäisiä kontrolleja, joilla yhtiö arvioi työsuhde-etuuksista aiheutuvien kulujen oikeellisuutta•suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihinliittyen•testasimme otannalla työsuhde-etuuksiin liittyviä tilinpäätösjaksotuksia.
Liikearvon arvostus	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
(Konsernitilinpäätöksenliitetieto 3.1 ja 3.2)Konsernitaseessa oli 31.12.2025 liiketoimintojen yhdistämisten yhteydessä syntynyttä liikearvoa 39 miljoonaa euroa. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vähintäänkerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen varalta. Liikearvon arvonalentumistaarvioidaan konsernissa käyttöarvolaskelmilla, joissa tulevat rahavirrat diskontataannykyarvoon. Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittävää johdon harkintaa koskien mm.kannattavuustasoja, pitkän aikavälin kasvutekijöitä ja diskonttauskorkoja.Arvonalentumistestaukseen liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon olennaisuudestajohtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	•hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista•testasimme laskelmien matemaattista oikeellisuutta•arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuuttabudjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin nähden•arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiettyjämuita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa oleviinmarkkinatietoihin•arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka keskeisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvonalentumiseen

arvioimme ja testasimme niitä sisäisiä kontrolleja, joilla yhtiö arvioi työsuhde-etuuk-
suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin

• hankimme ymmärryksen liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyistä mene-

• arvioimme ennustettujen kannattavuustasojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta budjettiin ja yhtiön strategiaprosessin yhteydessä tehtyihin ennusteisiin nähden • arvioimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiettyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa oleviin

• arvioimme johdon herkkyysanalyysia tunnistaaksemme sen liikkumavaran, joka keskeisissä oletuksissa erikseen tai yhdessä muiden kanssa voisi johtaa arvonalentumi-

• arvioimme tilinpäätöksessä annettujen tietojen riittävyyttä.

Tilintarkastuskertomus Vuosikertomus 2025

Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Emoyhtiön taseeseen sisältyvien tytäryhtiöosakkeiden ja konserniyhtiöiltä olevien saatavien arvostus	Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 10 ja 11.	•arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen tulevaisuuden ennusteiden kohtuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että ne ovat johdonmukaisia hyväksyttyjenbudjettien ja ennusteiden kanssa
Emoyhtiön taseessa oli 31.12.2025 yhteensä 38 miljoonaa euroa osuuksia saman konsernin yrityksissä ja lyhytaikaisia saatavia konserniyhtiöiltä 22 miljoonaa euroa.	•arvioimme arvonalentumistestauksessa käytettyjen diskonttokorkojen ja pitkän aikavälin kasvuennusteiden määrittelytapaa esimerkiksi vertaamalla näitä havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin.
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostusta arvioidaan vuosittain ja ne testataan arvonalentumisen varalta tarvittaessa käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää.
Tytäryhtiöosakkeiden ja konsernisaatavien arvostus on emoyhtiön tilinpäätöksen tarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen näiden sijoitusten tasearvojen merkittävyydestä sekä niiden arvonalentumistestauksessa käytettävään menetelmään liittyvästä

johdon harkinnasta.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.3.2022 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kes-

tävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Tuloverokertomuksen rekisteröinti

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Helsingissä 8.4.2026 PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Luotea Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Luotea Oyj:n (y-tunnus 1680140-0) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.– 31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
1. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Luotea Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Luotea Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
tuvaa olennaista virheellisyyttä.

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä joh-

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä organisaation eri tasoilla hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 8.4.2026

PricewaterhouseCoopers Oy Kestävyystarkastusyhteisö

Samuli Perälä KRT

Luotea Kutomotie 2, 00380 Helsinki puh. 010 590 2000 <www.luotea.com>

AI assistant

Luotea Plc — Annual Report 2025

35798_rns_2026-04-08_b76243b3-8a68-4b3a-9879-80c7103482c7.pdf

Pintaa syvempi vaikutus

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys ja hallinto

Taloudellinen kehitys

Jatkuvat toiminnot liikevaihto ja tulos

Toimialakatsaukset

Kiinteistöpalvelut Suomi

Kiinteistöpalvelut Ruotsi

Lopetetut toiminnot

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tiedot keskeisistä aineettomista voimavaroista

Rahoitus ja investoinnit

Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville

Näkymät

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osittaisjakautuminen

Tehostamisohjelma

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Muutokset johtoryhmässä

Luotean johtoryhmä

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Osingonjakopolitiikka

Voitonjakoehdotus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkaiden lukumäärä

Osakkeenomistajat

Hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän omistukset

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025, poislukien hallintarekisteröidyt

Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

Kaupankäynti osakkeilla vuonna 2025

Liputusilmoitukset

Omat osakkeet

Hallituksen valtuutukset

Riskienhallinnan järjestämisen pääpiirteet

Vastuut

Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi

Riskianalyysi

Lähiaikojen riskit ja epävarmuustekijät

Riskit ja riskienhallinta

Strategiset, operatiiviset ja vastuullisuusriskit

Operatiiviset riskit

Vastuullisuusriskit

BP-1 – Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

ESRS E1 Ilmastonmuutos

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

E1-6, s. 52-57.

GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallitus ja hallituksen valiokunnat

ESRS 2 Yleiset tiedot

Henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen

Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

Compliance-työryhmä

Luottamusmiesorganisaatio ja eurooppalainen yritysneuvosto

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 1.1.2025 - 30.12.2025

Pääasiallinen osaaminen

Hallituksen osaamiset

Hallitusjäsenyys vuosina (henkilömäärä)

Sukupuolijakauma (henkilömäärä)

Hallituksen monimuotoisuus ja osaaminen 31.12.2025

Kestävyysraportti Vuosikertomus 2025 Hallituksen toimintakertomus

GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Keskeiset politiikat 2025, vastuut ja politiikkoihin liittyvät koulutukset

GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmään

GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista

Due diligence -prosessi yrityskauppojen yhteydessä

Luotea Plc Annual Report 2025