KONE Oyj — Earnings Release 2011

Jan 26, 2012

Dedicated to People Flow

KONE

14.07 CAPITAL CITY, MOSKOVA, VENÁJÁ

Sujuvaa liikkumista Euroopan korkeimmassa tornitalossa.

Moscow Tower-pilvenpiirtäjä ja sitä ympäröivät rakennukset tarjoavat käyttäjilleen sujuvaa liikkumista KONEen edistyneillä ratkaisuilla, jotka huomioivat rakennuksen monipuoliset People Flow® -tarpeet.

TILKON P 04

TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2011

---

Q4 | 2

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

Loka–joulukuu 2011: Hyvää kehitystä haastavassa ympäristössä

• Loka-joulukuussa 2011 saadut tilaukset olivat 1 099 (10–12/2010: 1 006) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat 9,2 % historiallisin valuuttakurssein laskettuna ja 9,3 % vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna.
• Liikevaihto kasvoi 6,7 % 1 589 (1 489) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvu oli 6,9 %.
• Liikevoitto oli 233,0 (227,3) miljoonaa euroa eli 14,7 % (15,3 %) liikevaihdosta.
• Rahavirta liiketoiminnasta oli 212,5 (195,1) miljoonaa euroa.

Tammi–joulukuu 2011: Ennätysvuosi saaduissa tilauksissa ja hyvää kokonaiskehitystä epävarmassa ympäristössä

• Tammi–joulukuussa 2011 saadut tilaukset olivat 4 465 (1–12/2010: 3 809) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat 17,2 % historiallisin valuuttakurssein laskettuna ja 17,8 % vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna. Vuoden 2011 lopussa tilauskanta oli 4 348 (31.12.2010: 3 598) miljoonaa euroa.
• Liikevaihto kasvoi 4,8 % 5 225 (4 987) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein kasvu oli 5,4 %.
• Liikevoitto oli 725,1 (696,4) miljoonaa euroa eli 13,9 % (14,0 %) liikevaihdosta.
• Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 2,52 euroa. Laimentamaton osakekohtainen tulos ilman kerta-luonteista voittoa liittyen aiemman 40 prosentin GiantKONE-omistuksen uudelleenarvostamiseen oli 2,30 euroa.
• Rahavirta oli 819,8 (857,2) miljoonaa euroa.
• KONEen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 8–13 % vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoteen 2011. Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 730–790 miljoonaa euroa, olettaen että valuuttojen muuttokurssit eivät eroa merkittävästi vuoden 2012 alun tilanteesta.
• Hallitus ehdottaa vuodelta 2011 jaettavaksi 1,40 euroa osinkoa B-sarjan osakkeelta.

AVAINLUVUT

		10–12/2011	10–12/2010	muutos %	1–12/2011	1–12/2010	muutos %
Saadut tilaukset	Me	1 098,8	1 006,3	9,2	4 465,1	3 809,0	17,2
Tilauskanta	Me	4 348,2	3 597,8	20,9	4 348,2	3 597,8	20,9
Liikevaihto	Me	1 588,8	1 488,8	6,7	5 225,2	4 986,6	4,8
Liikevoitto	Me	233,0	227,3	2,5	725,1	696,4	4,1
Liikevoitto	%	14,7	15,3		13,9	14,0
Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)	Me	212,5	195,1		819,8	857,2
Tilikauden voitto	Me	246,5	173,8		644,4	535,9
Tilikauden laaja tulos	Me	267,7	190,1		669,5	577,6
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	0,96	0,68		2,52	2,10
Korollinen nettovelka	Me	-829,1	-749,8		-829,1	-749,8
Omavaraisuusaste	%	54,0	49,3		54,0	49,3
Nettovelkaantumisaste	%	-40,8	-46,8		-40,8	-46,8

---

Q4 | 3

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

Toimitusjohtaja Matti Alahuhta katsauksen yhteydessä:

"Vuonna 2011 toimintaympäristömme pysyi haastavana Aasian ja Tyynenmeren alueen ulkopuolella. Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa rakentaminen oli alhaisella tasolla koko vuoden. Keski- ja Pohjois-Euroopassa markkinat elpyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvun tasaantuessa vuoden loppua kohden.

Tavoitteenamme on ollut vuoden 2008 keväästä lähtien ottaa vallitseva vaikea markkinatilanne mahdollisuutena. Tämä lähestymistapa yhdistettynä aktiivisiin myyntiponnisteluihimme, tuotteidemme hyvään kilpailukykyyn sekä vahvaan asemaamme tärkeimmillä kasvumarkkinoilla mahdollistivat kuluneena vuonna voimakkaan kasvun tilausvirrassa. Saadut tilauksemme kasvoivat 9 prosenttia viimeisellä neljänneksellä ja 17 prosenttia koko vuonna 2011.

Vuoden aikana nopea kasvumme tärkeillä kasvumarkkinoilla Aasiassa jatkui, ja Aasian ja Tyynenmeren osuus liikevaihdostamme nousi 27 prosenttiin. Yksi vuoden kohokohdista oli omistusosuutemme kasvattaminen GiantKONEesta 80 prosenttiin. Tämä kauppa nosti huomattavasti KONEen markkinaosuutta niin Kiinassa kuin globaalistikin.

Liikevoittomme kehitystä rasittivat nousseet raaka-ainekustannukset, työvoimakustannukset Aasiassa sekä hintapaineet erityisesti heikoimmilla maantieteellisillä markkina-alueilla. Tästä huolimatta liikevoittomme oli ennätyksellisen korkea, 725 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli vahva, 820 miljoonaa euroa. Haluan jälleen kiittää työntekijöitämme heidän hyvästä työpanoksestaan.

Markkinanäkymät vuodelle 2012 ovat melko vakaat. Talouden epävarmuus Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on laskenut, mutta on edelleen huomattavaa. Katsomme silti vuoteen 2012 luottavaisina kiitos vahvan tilauskantamme ja taloudellisen asemamme, jatkuvan kehityshakuisuutemme sekä vahvan markkina-asemamme Aasian ja Tyynenmeren alueen tärkeillä kasvumarkkinoilla."

---

Q4 | 4

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

Laskentaperiaatteet

Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun KONEen tilintarkastettuun 2011 tilinpäätökseen. KONE Oyj:n tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset-säännösten mukaisesti. KONE on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2011. KONE on muuttanut saatujen ennakoiden esittämistapaa taseessa aiempiin tilikaudella julkaistuihin osavuosikatsauksiin verrattuna.

Katsaus loka-joulukuulta 2011

Toimintaympäristö loka-joulukuussa

Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä KONEen toimintaympäristö pysyi jakautuneena vahvasti kasvavaan Aasian ja Tyynenmeren alueeseen sekä uusien laitteiden markkinoiltaan monissa maissa edelleen heikolla tasolla olevaan Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueella uusien laitteiden markkina oli Keski- ja Pohjois-Euroopassa vakaa suhteellisen hyvällä tasolla, kun taas Etelä-Euroopan markkina pysyi heikkona. Amerikan alueella uusien laitteiden markkinan asteittainen elpyminen jatkui. Aasian ja Tyynenmeren alueella nopea kasvu jatkui kaikilla markkinoilla, vaikkakin hitaammin kuin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Suurprojektien segmentti pysyi aktiivisena, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Lähi-idässä. Modernisointimarkkinat kasvoivat hieman, mutta vaihtelivat alueellisesti. Huoltomarkkinoiden suotuisa kehitys jatkui kaikilla alueilla. Pitkittynyt heikkous uusien laitteiden markkinoilla erityisesti Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on johtanut tiiviiseen hintakilpailuun kaikilla liiketoiminta-alueilla.

EMEA-alueella uusien laitteiden markkina oli vakaa Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja pysyi heikkona Etelä-Euroopassa. Uusien laitteiden markkinoiden kasvu jatkui Saksassa. Ruotsin markkinalla oli merkkejä kasvun tasaantumisesta. Uusien laitteiden markkina Isossa-Britanniassa oli vakaa lukuunottamatta suur-Lontoon aluetta, jolla aktiviteetin taso oli korkea. Belgiassa uusien laitteiden markkina heikkeni hieman. Markkinatilanne Alankomaissa pysyi heikkona. Suomessa, Norjassa ja Itävallassa markkina pysyi vakaana. Ranskassa aktiviteetti asuinrakentamisen segmentillä parani muun uusien laitteiden markkinan pysyessä vakaana. Uusien laitteiden markkinat Italiassa ja Espanjassa laskivat edelleen aiemmalta, jo matalalta tasolta. Monilla Etelä-Euroopan markkinoilla toimistorakennussegmenttiä rasittivat edelleen matalat käyttöasteet, kun taas infrastruktuuri-, hotelli-, sairaala- ja koulurakennussegmentit tarjosivat valikoituja mahdollisuuksia. Lähi-idässä uusien laitteiden markkina kasvoi vahvasti Saudi-Arabiassa, jossa kasvua vauhdittivat erityisesti suurprojektit. Venäjän uusien laitteiden

markkinan kasvu jatkui. Modernisointimarkkinat kasvoivat Keski- ja Pohjois-Euroopassa mutta laskivat Etelä-Euroopassa erityisesti Ranskan markkinalla jatkuneesta laskusta johtuen. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys jatkui EMEA-alueella, mutta hintakilpailu pysyi tiukkana.

Amerikan alueella uusien laitteiden markkinan asteittainen elpyminen jatkui, mutta Yhdysvalloissa markkina pysyi alhaisella tasolla sen asteittaisesta elpymisestä huolimatta. Markkinatilanne Yhdysvalloissa vaihteli huomattavasti alueittain. Kehitys jatkui myönteisimpänä itä- ja länsirannikon sekä Teksasin markkinoilla. Infrastruktuurisegmentin aktiviteetti pysyi matalalla tasolla suurimmassa osassa Yhdysvaltoja. Kanadassa uusien laitteiden markkina pysyi vakaana hyvällä tasolla, ja Meksikossa sen kasvu jatkui. Modernisointimarkkinat olivat melko vakaat. Huoltomarkkinat kehittyivät Amerikan alueella myönteisesti, mutta hintakilpailu pysyi tiukkana.

Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden markkinoiden nopea kasvu jatkui neljännellä vuosineljänneksellä, vaikkakin hitaammin kuin aiemmin vuoden aikana. Kiinassa kasvu jatkui kaikilla segmenteillä infrastruktuurisegmenttiä lukuunottamatta, vaikkakin hitaammin kuin vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Asuinrakennussegmentin kasvua vauhdittivat edullinen asuinrakentaminen kaikenkokoisissa kaupungeissa ja muu asuinrakentaminen sisämaan keskikokoisissa kaupungeissa. Muiden asuinrakennussegmenttien kuin edullisen asuinrakentamisen kasvu hidastui suurissa kaupungeissa neljännen vuosineljänneksen aikana. Hidastuminen oli seurausta Kiinan hallituksen toimista, joilla on pyritty hillitsemään asuntojen hintojen nousua ja yleistä inflaatiota. Kaupallisen rakentamisen ja toimisto-, hotelli- ja sairaalarakentamisen hyvä kehitys jatkui, kun taas julkisen liikenteen segmenttiin vaikutti yhä negatiivisesti nopeiden rautatieyhteyksien investointien uudelleenarviointi. Intiassa uusien laitteiden markkina kasvoi hieman, erityisesti asuin- ja hotellirakentamisessa. Kasvuvauhti oli selvästi hitaampi kuin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana rahoitusrajoitteista johtuen. Australiassa uusien laitteiden markkina laski päätöksenteon hidastuttua yleisen taloustilanteen odotusten heikkenemisestä johtuen. Australian modernisointimarkkinan kasvu jatkui. Kaakkois-Aasian markkinat pysyivät vahvoina Malesian, Singaporein ja Indonesian uusien laitteiden markkinoiden kasvaessa nopeimmin. Kasvua vauhdittivat erityisesti asuin-, monikäyttö- ja toimistorakentaminen sekä korkea aktiviteetti suurprojekteissa. Aasian ja Tyynenmeren alueen huoltomarkkinoiden suotuisa kehitys jatkui. Hinnoitteluympäristö pysyi haastavana kaikilla markkinoilla.

Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa

Saadut tilaukset kasvoivat 9,2 % loka-joulukuuhun 2010 verrattuna ja olivat 1 099 (10–12/2010: 1 006) miljoonaa euroa.

---

Q4 | 5

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN, Me

	10–12/2011	%	10–12/2010	%	1–12/2011	%	1–12/2010	%
EMEA 1)	889,2	56	912,3	61	2 893,7	55	2 911,5	58
Amerikka	285,9	18	271,7	18	947,3	18	1 018,3	21
Aasian ja Tyynenmeren alue	413,7	26	304,8	21	1 384,2	27	1 056,8	21
Yhteensä	1 588,8		1 488,8		5 225,2		4 986,6

1) EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset kasvoivat 9,3 %. KONE menestyi erityisesti uusien laitteiden volyymiliiketoiminnassa. Saadut modernisointitilaukset pysyivät vakaina. Huoltosopimuksia ei sisällytetä saatuihin tilauksiin.

Saadut tilaukset kasvoivat Aasian ja Tyynenmeren alueella, Amerikan alueella sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja laskivat Etelä-Euroopassa. Kasvu oli voimakkainta Aasian ja Tyynenmeren alueella, missä saadut tilaukset kasvoivat eniten Kiinassa ja Intiassa. Saadut tilaukset olivat vakaat EMEA-alueella, missä kehitys oli parasta Sveitsissä, Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä. Saadut tilaukset kasvoivat selvästi Amerikan alueella kaikilla markkinoilla, joilla KONE toimii.

Suurimpiin saatuihin tilauksiin loka-joulukuussa 2011 lukeutui tilaus modernisoida kolme korkeaa liukuoporrasta Ruoholahden metroasemalla Helsingissä. KONE sai myös viiden vuoden huoltosopimuksen liukuportaille. Kiinassa KONE sai tilauksen toimittaa 62 hissiä sekä 94 liukuoporrasta ja -käytä- vää Lishui Wandi Plaza -keskukseen Zhejiangin provinssiin, tilauksen toimittaa 79 hissiä kahteen tornitaloon Yu Jia Pun liikealueella, joka sijaitsee Pohjois-Kiinassa, Tianjinin kaupungin Binhain kaupunginosan uudella alueella, sekä tilauksen toimittaa 71 liukuoporrasta ja 40 hissiä Pekingin ensimmäiseen magneettijunalinjaan. KONE valittiin myös toimittamaan 49 hissiä, 79 raskaaseen käyttöön suunniteltua liukuoporrasta ja neljä liukukäytävää South Island Line (East)- ja Kwun Tong Line Extension -projekteihin Hongkongissa. Venäjällä KONE sai tilauksen toimittaa 40 hissiä ja neljä liukuoporrasta Moskovaan rakennettavaan Kutuzovsky Business Centeriin.

KONEen liikevaihto kasvoi 6,7 % verrattuna loka-joulukuuhun 2010 ja oli 1 589 (1 489) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna liikevaihto kasvoi 6,9 %.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 767,7 (696,2) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 10,3 % kasvua vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 10,7 %.

Palvelujen liikevaihto (huolto ja modernisointi) kasvoi 3,6 % ja oli 821,1 (792,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 3,5 %. Huollon liikevaihto kasvoi, kun taas modernisoinnin liikevaihto oli vakaa.

Liikevoitto loka-joulukuussa 2011 oli 233,0 (227,3) miljoonaa euroa eli 14,7 % (15,3 %) liikevaihdosta. Vaikka liikevoitto kasvoi, sen kasvua rasittivat nousseet materiaalikustannukset ja palkkakustannukset Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä voimakas hintakilpailu. Lisäksi KONE jatkoi kiinteiden kustannusten kasvattamista liiketoiminnan kasvua tukevilla alueilla, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, tuotekehityksessä ja prosessikehityksessä. Suhteellisen liikevoittoon vaikuttivat myös negatiivisesti aineettomien hyödykkeiden poistot seurauksena GiantKONEen konsolidoinnista 1. joulukuuta 2011 alkaen.

Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja oli loka-joulukuussa 2011 vahva ollen 212,5 (10–12/2010: 195,1) miljoonaa euroa. Rahavirta oli vahva johtuen parantuneesta vaihto-omaisuuden kierrosta, edelleen vahvasta ennakkomaksujen tasosta sekä ostovelkojen kasvusta.

Katsaus tammi-joulukuulta 2011

KONEen toimintaympäristö

Vuonna 2011 KONEen toimintaympäristö pysyi vaihtelevana läpi koko vuoden. Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinat kasvoivat vahvasti, kun taas uusien laitteiden markkinat pysyivät heikolla tasolla monissa maissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan (EMEA) alueella uusien laitteiden markkina kasvoi monissa maissa Keski- ja Pohjois-Euroopassa, kun taas Etelä-Euroopan markkinat pysyivät vakaina heikolla tasolla. Amerikan alueella uusien laitteiden markkina elpyi asteittain, mutta oli vuoden lopulla edelleen matalalla tasolla. Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden markkinat kasvoivat nopeasti. Aktiviteetti suurprojekteissa oli korkealla tasolla erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Lähi-idässä. Modernisointimarkkinat kasvoivat

---

Q4 | 6

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

hieman, mutta alueellisin vaihteluin. Huoltomarkkinoiden suotuisa kehitys jatkui kaikilla alueilla. Pitkittynyt heikkous uusien laitteiden markkinoilla erityisesti Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on johtanut hintakilpailun tiivistymiseen kaikilla liiketoiminta-alueilla vuoden aikana.

EMEA-alueella uusien laitteiden markkina kasvoi Keski- ja Pohjois-Euroopassa vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvu tasaantui vuoden toisella puoliskolla. Uusien laitteiden markkina Saksassa kasvoi koko vuoden ajan asuinrakentamisen vauhdittamana. Pohjoismaiden markkinat Tanskaa lukuunottamatta kasvoivat ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kasvun tasaantuessa vuoden loppua kohden. Uusien laitteiden markkina Isossa-Britanniassa oli kaksijakoinen suur-Lontoon alueen kehittyessä myönteisesti koko vuoden, ja markkinan ollessa selvästi heikompi suur-Lontoon ulkopuolella. Markkinat Alankomaissa ja Tanskassa olivat heikot. Belgiassa uusien laitteiden markkina kasvoi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja osoitti pientä heikkenemistä viimeisellä neljänneksellä. Aktiviteetti Ranskassa kasvoi asuinrakentamisen vauhdittamana. Uusien laitteiden markkinat Italiassa ja Espanjassa olivat heikot koko vuoden ajan ja laskivat lisää vuoden loppua kohden. Monissa Etelä-Euroopan maissa toimistorakennussegmenttiä rasittivat matalat käyttöasteet, kun taas infrastruktuuri-, hotelli-, sairaala- ja koulurakennussegmentit tarjosivat valikoituja mahdollisuuksia. Lähi-idässä uusien laitteiden markkina kasvoi vahvasti Saudi-Arabiassa. Venäjällä markkina-aktiviteetti kasvoi koko vuoden ajan. Modernisointimarkkinat kehittyivät myönteisesti Keski- ja Pohjois-Euroopassa mutta heikkenivät Etelä-Euroopassa. Huoltomarkkinoiden hyvä kehitys jatkui EMEA-alueella, mutta hintakilpailu tiivistyi edelleen.

Amerikan alueella uusien laitteiden markkina elpyi asteittain matalalta tasolta. Yhdysvalloissa uusien laitteiden markkinan asteittainen elpyminen jatkui läpi vuoden, mutta markkina pysyi matalalla tasolla. Markkinatilanne Yhdysvalloissa vaihteli huomattavasti alueittain. Kehitys oli myönteisintä itä- ja länsi-rannikolla sekä Teksasissa. Infrastruktuurisegmentin aktiviteetti oli matalalla tasolla Yhdysvalloissa. Kanadassa uusien laitteiden markkinan aktiviteetti oli hyvällä tasolla, ja Meksikon uusien laitteiden markkina elpyi läpi vuoden. Modernisointimarkkinat kasvoivat hieman. Huoltomarkkinat kehittyivät Amerikan alueella myönteisesti. Hintakilpailu pysyi tiukkana.

Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien laitteiden markkinat kasvoivat nopeasti vuonna 2011, vaikkakin kasvuvauhti hidastui vuoden loppua kohden. Kiinassa uusien laitteiden markkina kasvoi vahvasti erityisesti kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kasvutahti heikkeni vuoden loppua kohden seurauksena Kiinan hallituksen toimista, joilla on pyritty kiinteistömarkkinan kasvun ja yleisen inflaation hillitsemiseen, mutta aktiviteetti pysyi korkealla tasolla. Nopeimmin Kiinassa

kasvoi edullinen asuinrakentaminen. Myös kaikki muut segmentit infrastruktuurisegmenttiä lukuunottamatta kasvoivat nopeasti, erityisesti sisämaan keskikokoisissa kaupungeissa. Myös kaupallinen rakentaminen ja toimisto-, hotelli- ja sairaalarakentaminen kehittyivät hyvin, kun taas julkisen liikenteen segmenttiin vaikutti negatiivisesti vuoden toisella puoliskolla nopeiden rautatieyhteyksien investointien uudelleenarviointi. Intiassa uusien laitteiden markkina kasvoi vahvasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta hitaammin vuoden toisella puoliskolla rahoitusrajoitteista johtuen. Australiassa uusien laitteiden markkina kehittyi myönteisesti kolmella ensimmäisellä neljänneksellä mutta heikkeni vuoden viimeisellä neljänneksellä päätöksenteon hidastuttua yleisen taloustilanteen odotusten heikkenemisestä johtuen. Modernisointimarkkina kasvoi Australiassa koko vuoden ajan. Kaakkois-Aasian markkinat olivat vahvat koko vuoden, erityisesti Malesiassa, Singaporessa ja Indonesiassa. Kasvua vauhdittivat ennen kaikkea asuin-, monikäyttö- ja toimistorakennussegmentit. Aasian ja Tyynenmeren alueen huoltomarkkinat kehittyivät suotuisasti. Hinnoitteluympäristö pysyi haastavana kaikilla markkinoilla.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuoden 2011 aikana saadut tilaukset kasvoivat 17,2 % ja olivat 4 465 (2010: 3 809) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 17,8 %. Huoltosopimuksia ei sisällytetä saatuihin tilauksiin.

Vaikka monet uusien laitteiden markkinat Aasian ja Tyynenmeren alueen ulkopuolella olivat haastavat, KONEen saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kasvu saaduissa tilauksissa oli vahvinta Aasian ja Tyynenmeren alueella, jolla KONEen saadut tilaukset kasvoivat kaikilla markkinoilla. Kaikkiaan KONEen saadut tilaukset kasvoivat vahvasti uusien laitteiden liiketoiminnassa ja jonkin verran modernisointiliiketoiminnassa. Uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla. Modernisoinnissa saadut tilaukset kasvoivat Aasian ja Tyynenmeren ja Amerikan alueilla sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, mutta laskivat Etelä-Euroopassa.

Tilauskanta kasvoi vuoden 2010 lopusta 20,9 % ja oli ennätyksellisen korkealla 4 348 (31.12.2010: 3 598) miljoonan euron tasolla vuoden 2011 lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna tilauskanta kasvoi 19,3 %. Tilauskannan kate laski, mutta pysyi hyvällä tasolla. Lasku johtui nousseista materiaalikustannuksista ja työvoimakustannuksista Aasiassa sekä kasvaneista hintapaineista. Tilausten peruutukset pysyivät hyvin alhaisella tasolla.

EMEA-alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi verrattuna vuoteen 2010. Tilausvirta kasvoi vuoden jokaisella neljänneksellä. Uusissa laitteissa saadut tilaukset kasvoivat selvästi, ja kasvu oli nopeinta Isossa-Britanniassa, Venäjällä, Lähi-idässä,

---

Q4 | 7

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

Ruotsissa ja Suomessa. Uusien laitteiden saadut tilaukset laskivat Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Alankomaissa ja Irlannissa. KONEen tilausvirta modernisointiliiketoiminnassa oli vakaa verrattuna edelliseen vuoteen. Modernisoinnin saaduissa tilauksissa kehitys oli parasta Ruotsissa, kun taas saadut modernisointitilaukset laskivat selvästi Ranskassa ensimmäisen SNELin mukaisen hissien modernisointeja koskevan määräajan umpeuduttua vuoden 2010 lopussa.

Amerikassa saadut tilaukset kasvoivat selvästi verrattuna edelliseen vuoteen johtuen vahvasta tilausvirran kasvusta Yhdysvalloissa. Uusien laitteiden saadut tilaukset kasvoivat vahvasti Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä laskivat hieman Meksikossa. Modernisoinnissa saadut tilaukset kasvoivat hieman.

Aasian ja Tyynenmeren alueella saadut tilaukset kasvoivat erittäin vahvasti kaikilla markkinoilla. Vahva kasvu saaduissa tilauksissa jatkui läpi vuoden, mutta kasvu oli hitaampaa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtui uusien laitteiden markkinan kasvuvauhdin hidastumisesta Kiinassa, mikä oli seurausta Kiinan hallituksen asuntojen hintojen ja yleisen inflaation nousun hillitsemiseen tähdänneistä toimista. Uusien laitteiden saaduissa tilauksissa kasvu oli nopeinta Intiassa ja Kiinassa. Myös saadut modernisointitilaukset kasvoivat hyvin vahvasti Aasian ja Tyynenmeren alueella, jolla Australian osuus modernisointimarkkinasta kokonaisuudessaan on suuri.

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 4,8 % edellisvuoteen verrattuna ja oli 5 225 (2010: 4 987) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 5,4 %. Vuonna 2011 toteutuneiden yrityskauppojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilikauden liikevaihtoon.

Uusien laitteiden liikevaihto oli 2 395 (2 305) miljoonaa euroa, mikä vastaa 3,9 % kasvua vuoteen 2010 verrattuna. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 4,8 %. Uusien laitteiden osuus liikevaihdosta oli 46 % (46 %).

Palveluiden (huolto ja modernisointi) liikevaihto kasvoi 5,5 % ja oli 2 830 (2 682) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna kasvu oli 5,9 %. Sekä huollon että modernisoinnin liikevaihto kasvoi huollon liikevaihdon kasvassa nopeammin kuin modernisoinnin. Huoltoliiketoiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta oli 37 % (37 %) ja modernisoinnin 17 % (17 %). KONEen hissi- ja liukuporrashuoltokanta kasvoi edelleen ja ylitti 850 000 laitteen määrän vuoden 2011 lopulla (huoltokanta ylitti 800 000 laitteen määrän vuoden 2010 lopulla). Huoltokannan kasvu oli seurausta hyvänä pysyneenä tasosta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisessä huoltokantaan sekä yritysostoista.

EMEA-alueella liikevaihto oli vakaa. Uusien laitteiden ja modernisoinnin liikevaihto laski, kun taas huollon liikevaihto

kasvoi. Lasku uusien laitteiden toimituksissa oli seurausta heikoista uusien laitteiden markkinoista edellisinä vuosina. Modernisoinnin liikevaihto laski johtuen erityisesti liikevaihdon laskusta Ranskassa.

Amerikassa liikevaihto laski jonkin verran verrattuna edelliseen vuoteen. Uusien laitteiden liikevaihto laski johtuen heikosta uusien laitteiden tilausvirrasta vuoden 2009 toisella puoliskolla ja vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Amerikan markkinoilla viive tilauksesta toimitukseen on pidempi kuin muilla markkina-alueilla. Huollon ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi.

Aasian ja Tyynenmeren alueella liikevaihto kasvoi erittäin vahvasti verrattuna vuoteen 2010. Liikevaihto kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla. Kasvu oli voimakkainta Kiinassa. Liikevaihdon kasvu Kiinassa oli seurausta erittäin vahvasta saatujen tilausten kasvusta vuoden 2010 toisella ja vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Modernisoinnin ja huollon liikevaihto kasvoi kaikilla Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinoilla.

Liikevaihdosta vuonna 2011 tuli 55 % (58 %) EMEA-alueelta, 18 % (21 %) Amerikasta ja 27 % (21 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelta. Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina, Yhdysvallat ja Ranska, jossa kussakin liikevaihto ylitti 10 % KONEen kokonaisliikevaihdosta vuonna 2011.

Tulos

Vuonna 2011 KONEen liikevoitto oli hyvä, 725,1 (2010: 696,4) miljoonaa euroa eli 13,9 % (14,0 %) liikevaihdosta. Liikevoiton kasvu oli vahvaa erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja hieman alhaisempaa vuoden toisella puoliskolla. Liikevoiton kasvu seurasi erityisesti hyvästä liiketoiminnan kehityksestä Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Keski- ja Pohjois-Euroopassa, kokonaislaadun ja -tuottavuuden parantumisesta sekä kasvusta huoltoliiketoiminnassa. Vuoden toisella puoliskolla liikevoiton kasvua rasittivat kasvavassa määrin kohonneet materiaali- ja työvoimakustannukset sekä hintakilpailun tiukentuminen. Tämän lisäksi KONE jatkoi kiinteiden kustannustensa kasvattamista koko vuoden ajan kasvua tukevilla alueilla, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä prosessikehityksessä. Nettorahoituserät olivat 18,2 (5,7) miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja vuonna 2011 oli 816,6 (714,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja sisältää 63,0 miljoonan euron kertaluonteisen voiton, joka liittyy KONEen aiemman GiantKONEesta omistaman 40 prosentin osuuden uudelleenarvostamiseen (ennen uuden 40 prosentin osuuden hankintaa). Verot olivat 172,2 (178,5) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 21,1 % efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle sisältäen tiettyjä aiempien vuosien verohyötyjä sekä GiantKONEeseen

---

Q4 | 8

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

liittyvän kertaluonteisen voiton vaikutuksen, jotka kirjattiin vuonna 2011. Ilman näitä vaikutuksia liiketoiminnoista johtuva tilikauden efektiivinen veroaste oli 24,8 %. Katsauskauden voitto oli 644,4 (535,9) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus tilikauden voitosta oli 643,6 (535,3) miljoonaa euroa, mikä vastaa 2,52 (2,10) euron osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen tulos ilman GiantKONEeseen liittyvän kertaluonteisen voiton vaikutusta oli 2,30 euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 7,93 (6,25) euroa.

Tase ja rahavirta

Tase pysyi erittäin vahvana, ja korolliset varat ylittivät merkittävästi korolliset velat joulukuun 2011 lopussa. Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseria ja veroja) oli 819,8 (2010: 857,2) miljoonaa euroa vuonna 2011.

Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseria ja veroja pysyi erittäin hyvällä tasolla, vaikka se oli matalampi kuin edellisvuonna johtuen erityisesti pienemmästä parannuksesta nettokäyttöpääomassa (ennen rahoituseria ja veroja) kuin vuonna 2010. Nettokäyttöpääoma, sisältäen rahoituserat ja verot, oli -361,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: -394,3).

Korollinen nettovelka oli vuoden 2011 lopussa -829,1 (31.12.2010: -749,8) miljoonaa euroa nettovelkaantumisaste -40,8 % (-46,8 %) ja KONEen omavaraisuusaste 54,0 % (49,3 %).

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit mukaan lukien yritysostot olivat 237,1 (2010: 210,7) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tutkimuksen ja kehityksen sekä tietojenkäsittelyn laitteisiin sekä tuotantoon. Yritysostojen osuus oli 185,3 (167,2) miljoonaa euroa.

Tärkein vuonna 2011 tehty yritysosto oli KONEen omistusosuuden kasvattaminen 40 prosentilla sen kiinalaisessa yhteisyrityksessä GiantKONE Elevators Co., Ltd.:ssa, mikä nosti KONEen omistusosuuden GiantKONEessa aiemmasta 40 prosentista 80 prosenttiin. Tämän yrityskaupan myötä KONE vahvisti entisestään asemaansa yhtenä toimialansa johtavista yhtiöistä Kiinassa. Kiina on maailman suurin yksittäinen uusien hissien ja liukuportaiden markkina. GiantKONE on kasvanut nopeasti yhdeksi suurimmista kansallisista hissi- ja liukuportas-yhtiöistä toimien sekä uusien laitteiden että palveluliiketoimintamarkkinoilla Kiinassa. Vuonna 2011 GiantKONE työllisti noin 2 000 henkeä yli 40:ssä toimipisteessä ympäri maata. GiantKONEen saadut tilaukset olivat vuonna 2011 342 miljoonaa euroa ja sen liikevaihto 247 miljoonaa euroa. GiantKONEen suhteellinen liikevoitto oli noin 11 % liikevaihdosta vuonna 2011. Nousseet materiaali- ja työvoimakustannukset rasittivat liikevoittoa huomattavasti.

Kauppahinta uudelle 40 % omistusosuudelle, 950 miljoonaa renminbiä (noin 101 miljoonaa euroa) suoritettiin kaupan loppuunsaattamisen yhteydessä kokonaisuudessaan myyjälle, Giant Holdingsille. Giant Holdings jatkaa GiantKONEen osakkeenomistajana 20 prosentin osuudella. Kauppa sisältää optioehdon, jonka mukaan KONE voi ostaa loput 20 prosenttia GiantKONEesta ja Giant Holdings vastaavasti myydä 20 prosentin osuutensa KONEelle. GiantKONEen liiketoiminta jatkuu GiantKONE -tuotemerkillä.

KONE on konsolidoinut GiantKONEen tytäryhtiönä 1. joulukuuta 2011 alkaen. IFRS 3 -standardin mukaisesti KONE kirjasi kertaluonteisen, 63 miljoonan euron voiton liittyen ennen kauppaa KONEen omistuksessa olleen aiemman 40 prosentin omistusosuuden uudelleenarvostukseen. Tämä voitto kirjattiin osuuteen osakkuusyhtiöiden tuloksesta konsernituloslaskelmassa. Kaupan myötä kertyneellä liikevaihdolla ei ole olennaista vaikutusta KONEen liikevaihtoon vuonna 2011. GiantKONEen konsolidoinnilla oli marginaalinen negatiivinen vaikutus KONEen liikevoittoon vuonna 2011, ja sillä odotetaan olevan marginaalinen positiivinen vaikutus KONEen liikevoittoon vuonna 2012, kun huomioidaan IFRS 3:n mukaiset kirjaukset kuten aineettomien hyödykkeiden poistot.

Muihin merkittävimpiin KONEen vuoden 2011 aikana tekemiin yritysostoihin lukeutui kaksi yritysostoa Yhdysvalloissa, yksi Kanadassa ja yksi Skotlannissa, Iso-Britanniassa. Kanadassa KONE osti CNIM Canada Inc:in hissien ja liukuportaiden huolto- ja kunnossapitotoimintaan liittyvät liiketoiminnot katteen myös yhtiön koko huoltosopimuskannan maassa. Yhdysvalloissa KONE osti yksityisen hissiyhtiön Long Elevator & Machine Co., Inc:n, jolla on toimintaa Missourissa, Indianassa ja Illinoisissa, sekä Quality Elevator Sales and Service Inc:n, jolla on toimintaa Pennsylvanian osavaltiossa. KONE osti myös Lift Maintenance Limitedin, yksityisen Skotlannissa, Isossa-Britanniassa toimivan hissien huoltoyhtiön.

Näillä yritysostoilla sekä pienemmillä yritysostoilla raportointikauden aikana ei erikseen tai kokonaisuutena ollut merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

KONE tiedotti heinäkuussa 2010 tuotanto- ja tuotekehitysyksikkönsä siirtämisestä ja laajentamisesta Kunshanissa, Kiinassa. KONE saa Kunshanin kaupungilta yksikön siirtämistä koskevan investointituen, joka maksetaan erissä vuosina 2010–2012, mikä pienentää KONEen nettoinvestointia. Yksikön rakennustyöt etenivät hyvin vuoden 2011 aikana. Tuotanto uudessa yksikössä alkaa suunnitellun mukaisesti vuonna 2012, jolloin hanke raportoidaan investointina.

---

Q4 | 9

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

Tutkimus ja kehitys

Tutkimus- ja kehitysmenot olivat 82,5 (2010: 70,9) miljoonaa euroa eli 1,6 % (1,4 %) liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen. KONEen hissit ja liukuportaat perustuvat energiatehokkaaseen teknologiaan.

KONE keskittyy visionsa "KONEen ratkaisut tarjoavat parhaan käyttäjäkokemuksen" mukaisesti tuotteidensa ja palvelujensa loppukäyttäjien tarpeiden ymmärtämiseen helpottaakseen ihmisvirtojen liikkumista rakennuksissa ja parantaakseen käyttäjäkokemusta. Yksi KONEen vuoden 2011 alussa julkaisuista viidestä kehitysohjelmasta, Innovatiiviset People Flow™-ratkaisut, on kohdennettu innovatiivisten tuotteiden kehittämiseen yhä kaupungistuvampaan maailmaan, painopisteinään ekotehokkuus, käyttömukavuus ja visuaalinen ilme.

Vuonna 2011 KONE kokosi liukuportaiden ja -käytävien energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja helposti käyttöönotettaviin tuotepaketteihin parantaakseen entisestään alallaan johtavaa energiatehokkaiden tuotteiden tarjontaansa. KONEen asiakkaat saavat tuotepakettien ansiosta huomattavat säästöt energiankulutuksessa. Muita etuja ovat tuotteiden pidentynyt käyttöikä, vähentyneet hiilidioksidipäästöt ja tuotteiden parantunut vastaavuus rakennusten ekotehokkuussertifiointien vaatimusten kanssa. KONE laajensi entisestään energiaa palauttavien hissin moottoriensa tarjontaa tehden näistä standardiratkaisun kaikissa keskikorkeiden sekä korkeiden rakennusten hissiratkaisuissa. KONEen energiaa palauttavilla moottoreilla on mahdollista ottaa talteen jopa 30 % koko hissijärjestelmän kuluttamasta energiasta, ja ne myös parantavat käyttömukavuutta. Lisäksi KONE laajensi edelleen tarjontaansa hisseissä, joilla on VDI-standardien mukainen A-luokan energiatehokkuus (lisätietoja kappaleessa Ympäristö). Tarjonnan lisäykseen kuului innovatiivisia uusia ominaisuuksia laitteiden energiankulutuksen vähentämiseksi niiden ollessa valmiustilassa sekä niiden nostokoneiston osalta.

KONE toi markkinoille myös useita muita parannuksia tuotetarjontaansa sekä uusien laitteiden että modernisointimarkkinoille. Näihin parannuksiin kuului lisäyksiä hissi- ja liukuporrastuotteiden tarjonnassa sekä parannuksia asennus- ja toimitusprosesseissa. Vahvistaakseen asemiaan nopeasti kasvavilla Aasian markkinoilla, KONE laajensi tarjontaansa Intian markkinalle sekä Kiinan edullisen asuinrakentamisen segmentille.

Muita tärkeitä tapahtumia tilikaudella

KONE tiedotti maaliskuussa 2010, että Itävallassa eräät kunnat, julkisyhteisöt ja yritykset olivat nostaneet vahingonkorvauskanteita suurimpia hissi- ja liukuporrasyhtiöitä, mukaan lukien KONEen itävaltaista tytäryhtiötä KONE AG:ta, vastaan. Kyseiset kanteet ovat seurausta Itävallan kartellioikeuden vuoden 2007 päätöksestä, joka liittyy ennen vuoden 2004 puolivälia tapahtuneisiin toimiin. Joitakin lisäkanteita on nostettu tiedotteen jälkeen ja vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaaditun summan pääoman määrä oli yhteensä 169 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

KONE tiedotti tammikuussa 2011, että eräät julkisyhteisöt ja yritykset olivat nostaneet vahingonkorvauskanteita KONEen saksalaista tytäryhtiötä KONE GmbH:ta ja eräitä muita Saksassa toimivia hissi- ja liukuporrasyhtiöitä vastaan. Kanteet kohdistuvat toimintaan Saksan markkinoilla ja ovat seurausta Euroopan komission vuonna 2007 tekemästä päätöksestä liittyen kyseessä olevien yhtiöiden väitettyihin kilpailua rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla ennen vuoden 2004 alkua. Joitakin lisäkanteita on nostettu tiedotteen jälkeen ja vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaaditun summan pääoman määrä oli yhteensä noin 79 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa. KONE pitää vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

KONE tiedotti heinäkuussa 2011, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin oli antanut tuomionsa koskien KONEen valitusta Euroopan komission vuoden 2007 päätöksestä, jolla komissio langetti sakkoja suurimmille hissi- ja liukuporrasyhtiöille, KONE mukaanlukien, vuotta 2004 edeltäneistä paikallisista kilpailunrajoituksista Belgiassa, Luxemburgissa, Saksassa ja Alankomaissa. Tuomioistuin hylkäsi KONEen valituksen. KONE on valittanut tästä tuomioista syyskuussa 2011 Euroopan unionin tuomioistuimeen. KONEelle langetetut 142 miljoonan euron sakot kirjattiin kuluksi vuonna 2007 ja maksettiin vuonna 2009.

KONE tiedotti joulukuussa 2011, että toimitusjohtaja Matti Alahuhta jatkaa KONEen toimitusjohtajana myös kesäkuun 2012 jälkeen, jolloin hänellä olisi ollut mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana hänen yhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

Muutokset johtokunnassa

KONE tiedotti maaliskuussa 2011 Pierre Liautaudin nimittämisestä Länsi- ja Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtajaksi 1.4.2011 alkaen Eric Maziolin jäätyä eläkkeelle. Pierre Liautaudista tuli KONEen johtokunnan jäsen, ja hän raportoi KONEen toimitusjohtaja Matti Alahuhdalle.

Henkilöstö

KONEen henkilöstöstrategian päämääränä on edistää yrityksen liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on varmistaa henkilöstön saatavuus, yritykseen sitoutuminen, motivaatio ja jatkuva kehittäminen. KONEen toimintaa ohjaa

---

Q4 | 10

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

vat eettiset periaatteet. Henkilöstöä koskevat oikeudet ja velvollisuudet kieltävät kaikenlaisen syrjinnän ja takaavat oikeuden turvalliseen ja terveeseen työympäristöön sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

KONE valitsi Osallistuva henkilöstö –kehitysohjelman yhdeksi viidestä uudesta kehitysohjelmastaan vuoden 2011 alusta alkaen. Ohjelma jatkaa aiemman, ihmisten johtamiseen keskittyneen ohjelman pohjalta, ja se on kohdennettu johtamisvalmiuksien kehittämiseen, työntekijöiden henkilökohtaisten kasvumahdollisuuksien edistämiseen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseen työpaikalla. Vuoden 2011 aikana KONE toteutti aktiivisesti kehitysohjelman toimenpide-suunnitelmaa rakentamalla yhtenäisen mallin työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi, tekemällä tutkimuksen joustavista työskentelytavoista ja työsuhde-etuuksia koskevan kartoituksen, suunnittelemalla uudelleen globaalit johtamisen kehitysohjelmat, tarjoamalla mentorointikoulutusta sekä toimeenpanemalla useita työnkiertomahdollisuuksien parantamiseen pyrkiviä toimenpiteitä.

KONE suoritti vuosittaisen globaalin henkilöstökyselyn, jonka vastausprosentti oli kaikkien aikojen paras. Kesäkuun loppuun mennessä määriteltiin globaalit ja paikalliset toimenpiteet todettujen kehitysalueiden parantamiseksi, ja yhtiön johtokunta seurasi niiden toteutumista vuosineljänneksittäin. Koulutusohjelmat, kuten Supervisor Development Program -ohjelma ja KONE Leader -ohjelma, jatkuvat suunnitellusti. Vuosittaiset johtamis- ja kykykartoitusprosessit saatiin päätökseen ja arvioiduksi johtokunnan toimesta. Uusi ylimmän johdon kehitysohjelma pilototiin ja implementoidaan täysin vuonna 2012, ja uusi rekrytointikoulutusohjelma toimeenpantiin maailmanlaajuisesti.

Toimenpiteet työturvallisuuden parantamiseksi jatkuvat, ja tapaturmataajuutta mittaava tunnusluku (IIFR, Industrial Injury Frequency Rate) parani edelleen. Panostukset näkyivät henkilöstötutkimuksessa siten, että henkilöstö arvioi edelleen vuonna 2011 KONEen sitoutumisen työturvallisuuden parantamiseen parhaalla yksittäisellä arvosanalla koko tutkimuksessa. Säännöllisiä virtuaalikokouksia turvallisuusasioista jatkettiin informaation, parhaiden käytäntöjen ja uusien työturvallisuus-toimenpiteiden jakamiseksi. Laajaa hanketta alihankkijoiden työturvallisuuden parantamiseksi jatkettiin.

KONEen palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 37 542 (31.12.2010: 33 755) henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 34 769 (33 566).

Henkilöstöstä 50 % (55 %) sijoittui EMEA-alueelle, 14 % (15 %) Amerikkaan ja 36 % (30 %) Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Ympäristö

KONEen tavoitteena on olla ekotehokkuudessa alansa johtava yritys. Ekotehokkaiden hissi- ja liukuporrasratkaisujen kehittämisessä keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen valmiistilassa ja käytön aikana.

KONEen maailmanlaajuisen toiminnan merkittävin ympäristövaikutus liittyy KONEen ratkaisujen elinkaarensa aikana kuluttamaan sähköenergiaan. Tämä korostaa energiatehokkain hissi- ja liukuporrasinnovaatioiden kehittämisen tärkeyttä. KONEen omassa toiminnassa eniten hiilidioksidipäästöjä syntyy yhtiön ajoneuvokannan käytöstä, sähkönkulutuksesta ja logistiikkatoiminnoista.

KONE tiedotti vuoden 2010 lopulla saavuttaneensa vuonna 2008 asetetun kunnianhimoisen tavoiteensa vähentää volyymihissiensä sähkönkulutusta 50 %. Vuoden 2011 aikana KONE jatkoi työtään tuotteidensa energiankulutuksen vähentämiseksi edelleen ja lisätäkseen energiatehokkain referenssiensä määrää maailmanlaajuisesti. Vuonna 2010 tiedotettiin useiden KONEen olemassaolevien hissiratkaisujen – niin mataliin ja keskikorkeisiin kuin korkeisiin rakennuksiin suunnattujen – saaneen Euroopassa ja Aasiassa VDI 4707:n mukaisen A-energiatehokkuusluokituksen. Vuonna 2011 tämän A-luokituksen sai lisäksi Euroopassa MonoSpace® Special-hissi. VDI 4707 on Saksan insinööriiliton ohjeistus hissien luokitteluun niiden energiankulutuksen perustella (luokituksen vaihteluväli on A:sta G:hen, energiatehokkaimmasta energiatehottomimpaan).

Raportointikauden aikana KONE jatkoi työtään useissa määräyksiä ja standardeja valmistelevissa elimissä, kuten ISO 25745 –standardisarjasta vastaavassa ISO-komiteassa, jossa KONE keskittyy hissien ja liukuportaiden energiatehokkuuteen liittyvien vaatimusten kehittämiseen. KONE on myös mukana VDI 4707-ohjeistuksen toisen ja kolmannen osan valmistelussa (German Elevator Energy Efficiency Performance Guideline).

Vuonna 2011 KONEen MonoSpace® ja MiniSpace™ -hissit saivat meksikolaisen FIDE Energy Efficiency-sertifioinnin, joka kattaa sekä Meksikon että Etelä-Amerikan. KONE on ensimmäinen sertifioinnin saanut hissi- ja liukuporrasyhtiö. FIDE:n sertifiointi pohjautuu VDI 4707 -ohjeistukseen.

KONE työskentelee jatkuvasti hiilijalanjälkensä pienentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että KONEen toimittajat noudattavat vastaavia vaatimuksia ja ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Raportointikauden aikana KONE jatkoi työtä energiankulutuksen vähentämiseksi tuotannon, kiinteistöjen, autokannan ja logistiikan osalta. Tieto KONEen vuoden 2011 hiilijalanjäljestä ei ole vielä saatavilla.

Vuonna 2011 KONE jatkoi ajoneuvokantansa ylläpitoa globaalin ajoneuvo-ohjesääntönsä mukaisesti. Ohjesäännössä määritellään maksimitaso CO₂-päästöille. Kaikkia vuonna

---

Q4 | 11

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

2011 uusilla korvattuja ajoneuvoja valittaessa varmistettiin, että mallien moottorit käyttävät polttoainetta tehokkaasti. KONE toi useita kokonaan sähköisiä ajoneuvomalleja autokantaansa Euroopassa vuonna 2011. KONE keskittyi myös ajoneuvojensa kokoluokkiin, kasvattaen pienten ja keskikokoisten huoltoautojensa osuuden 83 prosenttiin ajoneuvokannastaan joulukuuhun 2011 mennessä. KONE seurasi lisäksi kolmentuhannen työntekijänsä ajokäyttäytymistä Euroopassa.

Logistiikassa KONE keskittyi edelleen kuljetusverkostonsa ja reitityksensä optimointiin, parantaen tilankäyttöään kuljetuksissa ja käyttäen aiempaa ympäristöystävällisempiä kuljetustapoja. KONE paransi tehokkuuttaan logistiikassa ja näin ollen myös pieneni päästöjään suhteessa toimitettujen laitteiden määrään valitsemalla toimittajia, joilla on optimaalinen sijainti jakelukeskuksiin nähden. Lastaustehokkuutta nostettiin parannuksilla lastauksen suunnittelussa, yhdistämällä eri pakkauksia, sekä käyttämällä ympäristöystävällisempää kuljetuskalustoa.

Vuonna 2011 KONE jatkoi myös työtään ISO 14001-ympäristöhallintajärjestelmän toimeenpanemiseksi. Vuoden 2011 loppuun mennessä KONE Oyj, KONEen kaikki teknologiakeskukset ja tuotantoyksiköt (poislukien GiantKONEen tuotantolaitos Kiinassa) sekä 16 suurimpiin kuuluvaa maaorganisaatiota oli ISO 14001 -sertifioitu.

KONEen pisteytys Carbon Disclosure -projektissa (CDP) parani ollen 83/100 vuonna 2011. KONE pääsi ensimmäisen kerran mukaan Carbon Disclosure Leadership -indeksiin (CDLI), joka koostuu parhaasta 10 prosentista yrityksiä, jotka ovat mukana CDP:n pohjoismaita koskevassa raportissa. CDLI:hin pääsevät mukaan yritykset, joiden ilmastonmuutosta koskevan tiedonannon hallinnointi on ammattimaisinta. Vuoden 2011 painopiste oli yritysten ilmastonmuutosta lieventämään pyrkivien lyhyen sekä pitkän aikavälin toimenpiteiden laadun ja edistyneisyyden arvioiminen. Carbon Disclosure Project on maailmanlaajuinen, voittoa tavoittelematon ilmastonmuutosta koskeva raportointijärjestelmä, joka edustaa noin 550 institutionaalista sijoittajaa.

KONE julkaisi keväällä 2011 yritysvastuuraportin vuodelta 2010. Yritysvastuuraportti seurasi Global Reporting Initiativen raportointiohjeiden B-tasoa. KONE on määrittänyt uusia ympäristötavoitteita parantaakseen seuraavan sukupolven hissiensä ja liukuportaidensa energiatehokkuutta. Muut kunnianhimoiset tavoitteet vuosien 2011–2013 ympäristötavoiteohjelmassa keskittyvät KONEen toimintojen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kaudelle 2011–2013 KONE on asettanut vuosittaiseksi omien toimintojensa hiilijalanjäljen vähennys-tavoitteeksi 3 % suhteessa nettoliikevaihtoon. Lisäksi KONE keskittyy edelleen toimitusketjunsa ympäristötekijöihin. KONE julkaisee yritysvastuuraportin vuodelta 2011 vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.

Riskienhallinta

KONE on alttiina riskeille, jotka voivat johtua yhtiön operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Uusien laitteiden markkinan kasvun häiriintyminen Aasian ja Tyynenmeren alueella, erityisesti Kiinassa, tai uusien laitteiden markkinoiden merkittävä heikkeneminen Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa voisi johtaa KONEen saatujen tilausten vähentymiseen, jo sovittujen toimitusten peruuntumiseen tai projektien aloitusten viivästymiseen, entisestään lisääntyneeseen hintakilpailuun, ja siten vaikuttaa negatiivisesti KONEen kannattavuuteen.

Jatkunut epävarmuus maailmantaloudessa altistaa KONEta myös vastapuoliriskeille rahoituslaitosten ja asiakkaiden osalta. Altistuminen rahoituslaitoksia koskevalle vastapuoliriskeille aiheutuu siitä, että KONEella on merkittävä summia likvidejä varoja talletettuna rahoituslaitoksi Euroopassa ja Kiinassa. Hajauttaakseen rahoituksen luottoriskejä KONE tallettaa varojaan useaan eri pankkiin ja sijoittaa osan varoista erittäin likvideihin rahamarkkinarahastoihin. KONE myös hyväksyy vastapuoliksi vain rahoituslaitoksia, joiden luottokelpoisuus on korkea. Jokaisen vastapuolen limitin koko heijastaa tämän luottokelpoisuutta, ja KONE arvioi näitä limittejä jatkuvasti.

KONE on myös alttiina riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -aikatauluun, ja jotka voivat johtaa luottotappioihin. Pienentääkseen näitä riskejä, KONE on määritellyt toimintasäännöt tarjouksille, hyväksyntävaltuuksille ja luotonhallinnalle. Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONEen asiakaskunta koostuu laajasta määrästä asiakkaita useilla markkina-alueilla, ja yhdenkään asiakkaan liikevaihto ei edusta merkittävää osaa KONEen liikevaihdosta.

KONE toimii kansainvälisesti ja sen liiketoimintaan liittyy siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka muodostuvat tulojen ja menojen rahavirroista sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi. KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen liitetiedossa 2.

KONEen liiketoiminnot ovat riippuvaisia hankintakanavien, tuotantolaitosten, logistiikkaprosessien ja käytettävien IT -järjestelmien toimintavarmuudesta, laadusta ja luotettavuudesta.

---

Q4 | 12

KONEen katsaus tammi-joulukuulta 2011

Merkittävä osa KONEen komponenttitoimittajista ja tuotantokapasiteetista on Kiinassa. Näitä riskejä hallitaan analysoimalla ja parantamalla prosessien viansietokykyä, täsmällisellä ennustamisella, tekemällä läheistä yhteistyötä KONEen toimittajien kanssa ja kasvattamalla valmiutta siirtää kriittisten komponenttien valmistusta yhdeltä tuotantolinjalta tai toimittajalta toiselle. KONE seuraa aktiivisesti merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa ja vakavaraisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehdoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

Raaka-aine- ja komponenttihintojen muutokset vaikuttavat suoraan hissien, liukuportaiden ja automaattiovien valmistuskuluihin. Raaka-aine- ja komponenttihintojen muutoksilla on ollut ja voi jatkossakin olla negatiivinen vaikutus KONEen kannattavuuteen. Pienentääkseen raaka-aine- ja hankintahintojen vaihtelua KONE pyrkii solmimaan kiinteähintaisia sopimuksia merkittävien toimittajien kanssa osalle raaka-aine- ja komponenttihankinnoistaan. Kunnossapitotoiminnot vaativat suuren huoltoautokaluston, minkä vuoksi polttoaineiden hintojen muutokset vaikuttavat huollon kustannuksiin.

KONE toimii joillakin sellaisilla nopeasti kasvavilla markkinoilla, joilla ammattitaitoisen asennushenkilöstön saatavuus on haastavaa. Tämä voi johtaa toimitusviivästyksiin ja kustannusnousuihin, millä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen. KONE pyrkii proaktiivisella projekti- ja resurssisuunnittelulla varmistamaan tarvittavien resurssien saatavuuden.

Merkittävä osuus KONEen liikevaihdosta muodostuu huoltoliiketoiminnasta, joka on vähemmän altis taloudellisen laskusuhdanteen vaikutuksille, mutta joka muodostuu toiminnoista, jotka vaativat runsaasti henkilöstöä. KONEen tuloskehitys voi vaarantaa, jos tuottavuuden parantumistavoitteita ei saavuteta, erityisesti mikäli palkka- ja muut kustannukset kasvisivat enemmän kuin KONE kykenisi nostamaan hintojaan, tai jos resursseja ei ole mahdollista mukauttaa liiketoimintamahdollisuuksien ja -ympäristön muuttuessa. Näitä riskejä hallitaan ennakoivilla suunnittelu- ja ennustamisprosesseilla, hinnoitteluprosessien ja tuottavuuden jatkuvalla kehittämisellä sekä joidenkin toimintojen ulkoistamisella.

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 28. helmikuuta 2011. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2010.

Hallituksen jäsenten lukumäärä vahvistettiin kahdeksaksi, minkä lisäksi päätettiin valita yksi varajäsen. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin uudelleen Matti Alahuhta, Anne Brunila, Reino Hanhinen, Antti Herlin, Sirkka Hämäläinen-Lindfors, Juhani Kaskeala, Shunichi Kimura ja Sirpa Pietikäinen ja varajäseneksi Jussi Herlin.

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Hämäläinen-Lindforsin.

Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Sirkka Hämäläinen-Lindfors ja Anne Brunila riippumattomiksi jäseniksi.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseniksi valittiin Antti Herlin puheenjohtajaksi sekä Reino Hanhinen ja Juhani Kaskeala riippumattomiksi jäseniksi.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 54 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 44 000 euroa, jäsenten palkkioksi 33 000 euroa ja varajäsenen palkkioksi 16 500 euroa vuodessa. Lisäksi vahvistettiin 500 euron kokouspalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 25 570 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia enintään 3 810 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita enintään 21 760 000 kappaletta, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta hankintapäivänä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella. Valtuutus on voimassa yhden vuoden ajan yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Tilintarkastajiksi valittiin uudestaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja KHT Heikki Lassila.

Osingoksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti 0,895 euroa kutakin 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 0,90 euroa kutakin ulkona olevaa 217 283 894 B-sarjan osaketta kohden. Osingonjaon täsmäytyspäivä oli 3. maaliskuuta 2011, ja osingot maksettiin 10. maaliskuuta 2011.

Osakepääoma ja markkina-arvo

Vuoden 2010 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 3 810 000 A-sarjan osaketta ja 21 760 000 B-sarjan osaketta. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintävetoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Vuonna 2007 KONE myönsi ehdollisen 2007-optio-ohjelman. 2007-optio-oikeudet otettiin julkisen kaupankäynnin

---

Q4 | 13

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

kohteeksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.4.2010 alkaen. 2007-opio-oikeuksia oli yhteensä 2 000 000 kappaletta, joista 888 000 omistaa KONE Oyj:n tytäryhtiö. Vuoden 2011 lopussa ulkona olevien optio-oikeuksien määrä oli 725 328. Jokainen optio-oikeus oikeuttaa kahden (2) KONE Oyj:n oman yhtiön hallussa olevan B-sarjan osakkeen merkitsemiseen, merkintähinnan ollessa 1.3.2011 alkaen 21,945 euroa. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2010–30.4.2012.

Vuonna 2010 KONE myönsi ehdollisen 2010 -optio-ohjelman. Optio-oikeuksia voidaan antaa enintään 3 000 000 kappaletta. Kullakin optio-oikeudella voi merkitä yhden (1) B-sarjan uuden tai yhtiön hallussa olevan oman osakkeen merkintähinnan ollessa 1.3.2011 alkaen 34,10 euroa. Osakkeiden merkintäaika on 1.4.2013–30.4.2015. Osakkeiden merkintäaika alkaa kuitenkin vain, jos KONE-konsernin tilikausien 2010–2012 taloudellinen kehitys on yhtiön hallituksen kokonaisarvion perusteella vähintään yhtä hyvä kuin KONEen merkittävimmillä kilpailijoilla keskimäärin. Jos edellä mainittu edellytys ei toteudu, optio-oikeudet raukeavat hallituksen harkinnan mukaan ja hallituksen päättämässä laajuudessa ja tavalla optio-oikeuksien ehtojen mukaisesti.

1. joulukuuta 2011 KONEen osakepääoma oli 65 134 030,00 euroa. Osakepääoma koostui 222 431 764 listatusta B-sarjan osakkeesta ja 38 104 356 listaamattomasta A-sarjan osakkeesta.

KONEen markkina-arvo 31. joulukuuta 2011 oli 10 249 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

KONEen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella hallitus päätti aloittaa mahdollisen omien osakkeiden hankinnan aikaisintaan 8. maaliskuuta 2011.

Vuoden 2011 aikana KONE käytti edellistä valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen helmikuussa ja osti yhteensä 298 835 B-sarjan osakettaan. Huhtikuussa KONE luovutti 219 000 omaa B-sarjan osaketta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Heinäkuussa 200 000 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla. Elokuussa KONE käytti voimassaolevaa valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen ja osti yhteensä 799 250 B-sarjan osakettaan. Lokakuussa 300 000 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla. Joulukuussa yhteensä 268 944 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla, ja 3 000 B-sarjan osaketta palautui vastikkeetta KONE Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän 2010–2012 ehtojen mukaisesti.

Joulukuun 2011 lopussa konsernilla oli hallussaan 4 962 176 B-sarjan osaketta. Yhtiön hallussa olevat osakkeet edustavat 2,2 % kaikista listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 0,8 % kaikista äänistä.

Kaupankäynti NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

Vuonna 2011 NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä kaupankäynnin kohteena oli 151,7 miljoonaa KONE Oyj:n B-sarjan osaketta. Osakkeiden vaihto katsauskaudella oli 6 036 miljoonaa euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 599 449 osaketta (2010: 534 297). Osakkeen hinta 30. joulukuuta 2011 oli 40,10 euroa. Osakkeen hinnan volyymilla painotettu keskiarvo katsauskaudella oli 39,80 euroa. Katsauskaudella osakkeen korkein hinta oli 44,37 euroa ja matalin 33,78 euroa. NASDAQ OMX Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. KONEen B-osakkeiden vaihdon volyymi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vastasi noin 49 % koko niiden vaihdon volyymista vuonna 2011 (lähde: Fidessa Fragmentation Index, www.fragmentation.fidessa.com).

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli katsauskauden alussa 29 772 ja lopussa 30 402. Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä oli 27 858, mikä vastaa noin 13 % listatuista B-sarjan osakkeista.

Hallintarekistereiden mukaan 45,7 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien omistuksessa. Muut ulkomaiset omistukset katsauskauden lopussa vastasivat 6,3 % listatuista B-sarjan osakkeista. Kaiken kaikkiaan 52,0 % KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli katsauskauden lopussa ulkomaisessa omistuksessa, mikä vastaa noin 19 % kaikista äänistä.

---

Q4 | 14

KONEen katsaus tammi–joulukuulta 2011

Markkinanäkymät 2012

Aasian ja Tyynenmeren alueen uusien laitteiden markkinoiden kasvun odotetaan jatkuvan, mutta selvästi hitaammin kuin vuonna 2011. Uusissa laitteissa Keski- ja Pohjois-Euroopan markkinoiden odotetaan pysyvän suhteellisen vakaina tai heikkenevän hieman, ja Etelä-Euroopan markkinoiden odotetaan laskevan jo heikolta tasolta. Pohjois-Amerikan uusien laitteiden markkinan odotetaan elpyvän asteittain matalalta tasolta. Modernisointimarkkinoiden odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011 tai kasvavan hieman. Huoltomarkkinoiden hyvän kehityksen odotetaan jatkuvan.

Liiketoimintanäkymät 2012

KONEen liikevaihdon arvioidaan kasvavan 8–13 % vertailukelpoisin valuuttakurssein verrattuna vuoteen 2011.

Liikevoiton (EBIT) arvioidaan olevan 730–790 miljoonaa euroa, olettaen että valuuttojen muutokurssit eivät eroa merkittävästi vuoden 2012 alun tilanteesta.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2011 on 2 036 713 931,63 euroa, josta tilikauden voitto on 492 628 306,08 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävistä olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,395 euroa kutakin ulkona olevaa 38 104 356 A-sarjan osaketta kohden ja 1,40 euroa kutakin ulkona olevaa 217 469 588 B-sarjan osaketta kohden, joten osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 357 612 999,82 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 1 679 100 931,81 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 15. maaliskuuta 2012. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2011.

Yhtiökokous 2012

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään 5. maaliskuuta 2012 klo 11.00 Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13, Helsinki.

Helsingissä 26. tammikuuta 2012

KONE Oyj Hallitus

---

Q4 | 15

Konsernituloslaskelma

Me	10–12/2011	%	10–12/2010	%	1–12/2011	%	1–12/2010	%
Liikevaihto	1 588,8		1 488,8		5 225,2		4 986,6
Kulut	-1 337,5		-1 245,4		-4 434,2		-4 226,7
Poistot	-18,3		-16,1		-65,9		-63,5
Liikevoitto	233,0	14,7	227,3	15,3	725,1	13,9	696,4	14,0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	65,8		3,3		73,3		12,3
Rahoitustuotot	4,1		3,2		26,4		14,7
Rahoituskulut	-3,5		-2,2		-8,2		-9,0
Voitto ennen veroja	299,4	18,8	231,6	15,6	816,6	15,6	714,4	14,3
Verot	-52,9		-57,8		-172,2		-178,5
Tilikauden voitto	246,5	15,5	173,8	11,7	644,4	12,3	535,9	10,7
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	246,3		173,9		643,6		535,3
Määräysvallattomille omistajille	0,2		-0,1		0,8		0,6
Yhteensä	246,5		173,8		644,4		535,9
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta laskettu osakekohtainen tulos, e
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e	0,96		0,68		2,52		2,10
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	0,96		0,68		2,51		2,09

Laaja konsernituloslaskelma

Me	10–12/2011	10–12/2010	1–12/2011	1–12/2010
Tilikauden voitto	246,5	173,8	644,4	535,9
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:
Muuntoero	35,8	16,1	29,0	45,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-7,6	1,7	-2,3	0,5
Tulevien kassavirtojen suojaus	-7,0	-1,5	-1,6	-4,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	21,2	16,3	25,1	41,7
Tilikauden laaja tulos	267,7	190,1	669,5	577,6
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	267,5	190,2	668,7	577,0
Määräysvallattomille omistajille	0,2	-0,1	0,8	0,6
Yhteensä	267,7	190,1	669,5	577,6

---

Q4 | 16

Lyhennetty konsernitase

Varat

Me	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	1 165,3	859,6
Aineelliset hyödykkeet	231,6	204,9
Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset	5,5	1,8
Laskennalliset verosaamiset	178,3	176,5
Sijoitukset	169,4	180,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä	1 750,1	1 423,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	794,7	765,9
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset	1 262,1	1 141,2
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	686,3	624,9
Rahavarat	234,0	192,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä	2 977,1	2 724,5
Varat yhteensä	4 727,2	4 147,9

Oma pääoma ja velat

Me	31.12.2011	31.12.2010
Oma pääoma	2 034,0	1 600,6
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat	21,1	28,7
Laskennalliset verovelat	81,6	60,8
Eläkevastuut	105,2	113,4
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	207,9	202,9
Varaukset	88,7	99,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat	75,6	40,7
Saadut ennakot	962,1	902,7
Ostovelat ja muut velat	1 358,9	1 301,6
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 396,6	2 245,0
Oma pääoma ja velat yhteensä	4 727,2	4 147,9

---

Q4 | 17

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osakepääoma	Ylikurssi-rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Omat osakkeet	Kertyneet voitovarat	Tilikauden voitto	Määräysvallattomien omistajien osuudet	Yhteensä
1.1.2011	65,1	100,3	35,0	-3,9	21,5	-91,4	1 472,7		1,3	1 600,6
Tilikauden tulos								643,6	0,8	644,4
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos					29,0					29,0
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus					-2,3					-2,3
Tulevien rahavirtojen suojaus				-1,6						-1,6
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:
Voitonjako							-229,7			-229,7
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)			16,5							16,5
Omien osakkeiden osto						-40,7				-40,7
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa							-0,3		5,2	4,9
Optio- ja osakepalkitseminen						33,3	-20,4			12,9
31.12.2011	65,1	100,3	51,5	-5,5	48,2	-98,8	1 222,3	643,6	7,3	2 034,0
Me	Osakepääoma	Ylikurssi-rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Muuntoero	Omat osakkeet	Kertyneet voitovarat	Tilikauden voitto	Määräysvallattomien omistajien osuudet	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
1.1.2010	64,6	100,3	13,1	0,4	-24,5	-80,1	1 264,6		0,8	1 339,2
Tilikauden tulos								535,3	0,6	535,9
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoeron muutos					45,5					45,5
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus					0,5					0,5
Tulevien rahavirtojen suojaus				-4,3						-4,3
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa:
Voitonjako						1,3	-334,5			-333,2
Osakeanti (optio-oikeudet)	0,5		21,8							22,3
Omien osakkeiden osto						-16,9				-16,9
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa							-1,1		-0,1	-1,2
Optio- ja osakepalkitseminen			0,1			4,3	8,4			12,8
31.12.2010	65,1	100,3	35,0	-3,9	21,5	-91,4	937,4	535,3	1,3	1 600,6

---

Q4 | 18

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Me	10–12/2011	10–12/2010	1–12/2011	1–12/2010
Liikevoitto	233,0	227,3	725,1	696,4
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	-38,8	-50,3	28,8	95,3
Poistot ja arvonalentumiset	18,3	18,1	65,9	65,5
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	212,5	195,1	819,8	857,2
Rahoituseren ja verojen rahavirta	-75,5	-49,5	-216,8	-174,2
Rahavirta liiketoiminnasta	137,0	145,6	603,0	683,0
Investointien rahavirta	-106,0	-11,1	-225,6	-142,2
Rahavirta investointien jälkeen	31,0	134,5	377,4	540,8
Omien osakkeiden hankinta, myynti ja luovutukset	-	0,1	-40,7	-16,8
Oman pääoman lisäys (optio-oikeudet)	12,3	-	16,7	22,3
Voitonjako	-	-0,5	-229,7	-333,2
Talletusten ja lainasaamisten nettomuutos	41,0	-137,0	-42,0	-182,7
Velkojen muutos	-1,1	-15,8	-38,3	-54,1
Rahavirta rahoitustoiminnasta	52,2	-153,2	-334,0	-564,5
Rahavarojen muutos	83,2	-18,7	43,4	-23,7
Rahavarat kauden lopussa	234,0	192,5	234,0	192,5
Valuuttakurssien vaikutus	-3,3	-3,0	1,9	-11,3
Rahavarat kauden alussa	147,5	208,2	192,5	204,9
Rahavarojen muutos	83,2	-18,7	43,4	-23,7

KOROLLISEN NETTOVELAN MUUTOS

Me	10–12/2011	10–12/2010	1–12/2011	1–12/2010
Korollinen nettovelka kauden alussa	-823,2	-610,7	-749,8	-504,7
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-829,1	-749,8	-829,1	-749,8
Korollisen nettovelan muutos	-5,9	-139,1	-79,3	-245,1

---

Q4 | 19

Osavuosikatsauksen liitetietoja

TUNNUSLUVUT

		1-12/2011	1-12/2010
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	2,52	2,10
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	e	2,51	2,09
Oma pääoma/osake	e	7,93	6,25
Korollinen nettovelka	Me	-829,1	-749,8
Omavaraisuusaste	%	54,0	49,3
Nettovelkaantumisaste	%	-40,8	-46,8
Oman pääoman tuotto	%	35,5	36,5
Sijoitetun pääoman tuotto	%	34,3	34,8
Taseen loppusumma	Me	4 727,2	4 147,9
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma	Me	1 204,9	850,8
Käyttöpääoma (sisältäen rahoitus- ja veroerat)	Me	-361,4	-394,3

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Me	1-12/2011	%	1-12/2010	%
EMEA¹⁾	2 893,7	55	2 911,5	58
Amerikka	947,3	18	1 018,3	21
Aasia ja Tyynenmeren alue	1 384,2	27	1 056,8	21
Yhteensä	5 225,2		4 986,6

¹⁾ EMEA = Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka

TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTAIN

		Q4/2011	Q3/2011	Q2/2011	Q1/2011	Q4/2010	Q3/2010	Q2/2010	Q1/2010
Saadut tilaukset	Me	1 098,8	1 095,4	1 226,2	1 044,7	1 006,3	865,2	1 042,8	894,7
Tilauskanta	Me	4 348,2	4 143,2	3 947,7	3 737,5	3 597,8	3 657,9	3 933,7	3 638,5
Liikevaihto	Me	1 588,8	1 296,2	1 286,4	1 053,8	1 488,8	1 235,9	1 258,9	1 003,0
Liikevoitto	Me	233,0	188,9	184,5	118,7	227,3	184,8	175,7	108,6
Liikevoitto	%	14,7	14,6	14,3	11,3	15,3	15,0	14,0	10,8
		Q4/2009	Q3/2009	Q2/2009	Q1/2009	Q4/2008	Q3/2008	Q2/2008	Q1/2008
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
Saadut tilaukset	Me	813,5	766,5	953,9	898,5	845,2	892,4	1 092,4	1 117,5
Tilauskanta	Me	3 309,1	3 603,4	3 754,1	3 753,1	3 576,7	4 002,8	3 838,7	3 617,4
Liikevaihto	Me	1 426,8	1 127,3	1 168,6	1 021,0	1 431,6	1 123,8	1 142,1	905,3
Liikevoitto	Me	202,7	160,1	146,3 ¹⁾	91,2	189,2	146,0	136,7	86,5
Liikevoitto	%	14,2	14,2	12,5 ¹⁾	8,9	13,2	13,0	12,0	9,6
		Q4/2007	Q3/2007	Q2/2007	Q1/2007	Q4/2006	Q3/2006	Q2/2006	Q1/2006
---	---	---	---	---	---	---	---	---	---
Saadut tilaukset	Me	901,9	926,3	944,4	902,1	712,1	742,0	821,9	840,3
Tilauskanta	Me	3 282,3	3 473,6	3 318,0	3 105,7	2 762,1	2 951,0	2 818,0	2 654,0
Liikevaihto	Me	1 294,2	971,6	1 001,9	811,2	1 145,6	879,8	840,4	735,0
Liikevoitto	Me	160,8 ²⁾	126,7	116,4	69,3 ³⁾	123,4	101,1	83,9	51,7
Liikevoitto	%	12,4 ²⁾	13,0	11,6	8,5 ³⁾	10,8	11,5	10,0	7,0

¹⁾ Ilman 33,6 miljoonan euron kertaluonteista uudelleenjärjestelykulua, joka liittyy kiinteiden kustannusten sopeutumisohjelmaan.
²⁾ Ilman 22,5 miljoonan euron varausta koskien Itävallan kartellioikeuden päätöstä sekä ilman 12,1 miljoonan euron KONE Buildingistä saatua myyntivoittoa.
³⁾ Ilman 142,0 miljoonan euron sakkoa koskien Euroopan komission päätöstä.

---

Q4 | 20

Osavuosikatsauksen liitetietoja

SAADUT TILAUKSET
Me	1-12/2011	1-12/2010
	4 465,1	3 809,0
TILAUSKANTA
---	---	---
Me	31.12.2011	31.12.2010
	4 348,2	3 597,8
INVESTOINNIT
---	---	---
Me	1-12/2011	1-12/2010
Käyttöomaisuuteen	39,5	32,0
Vuokrasopimuksiin	12,3	11,5
Yritysostoiihin	185,3	167,2
Yhteensä	237,1	210,7
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT
---	---	---
Me	1-12/2011	1-12/2010
	82,5	70,9
Tutkimus- ja kehitysmenot prosenttia liikevaihdosta	1,6	1,4
HENKILÖSTÖ
---	---	---
	1-12/2011	1-12/2010
Keskimäärin	34 769	33 566
Kauden lopussa	37 542	33 755

---

Q4 | 21

Osavuosikatsauksen liitetietoja

VASTUUT

Me	31.12.2011	31.12.2010
Kiinnitykset
Omien velkojen vakuudeksi	-	-
Pantit
Omien velkojen vakuudeksi	0,1	2,0
Takaukset
Osakkuusyhtiöiden puolesta	6,5	3,5
Muiden puolesta	5,6	6,0
Muut vuokrasopimukset	202,8	179,0
Yhteensä	215,0	190,5

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi enintään 701,7 (699,3) miljoonan euron arvosta 31.12.2011.

Vuonna 2005 jakautuneen Kone Oyj:n mahdolliset vastuut kohdistuvat KONE Oyj:lle jakautumissuunnitelman mukaisesti.

Konserni vuokraa autoja, koneita, kalustoa sekä kiinteistöjä ehdoiltaan vaihtelevilla muilla vuokrasopimuksilla.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat

Me	31.12.2011	31.12.2010
Yhden vuoden kuluessa	53,1	44,5
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	124,3	100,7
Yli viiden vuoden kuluttua	25,4	33,8
Yhteensä	202,8	179,0

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten käyvät arvot	positiivinen käypä arvo 31.12.2011	negatiivinen käypä arvo 31.12.2011	netto käypä arvo 31.12.2011	netto käypä arvo 31.12.2010
Valuuttaterminiin ja valuutanvaihtosopimukset	10,6	14,4	-3,8	-2,9
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	-	33,2	-33,2	-20,2
Sähkötermiinit	0,1	0,5	-0,4	0,9
Yhteensä	10,7	48,1	-37,4	-22,2

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Me	31.12.2011	31.12.2010
Valuuttaterminiin ja valuutanvaihtosopimukset	814,8	534,7
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset	139,3	139,3
Sähkötermiinit	4,0	5,6
Yhteensä	958,1	679,6

---

Q4 | 22

Osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2011	A-sarjan osakkeet	B-sarjan osakkeet	Yhteensä
Osakkeiden lukumäärä	38 104 356	222 431 764	260 536 120
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, kpl 1)		4 962 176
Osakepääoma, e			65 134 030
Osakkeiden markkina-arvo, Me			10 249
B-osakkeiden pörssivaihto, milj. kpl, 1–12/2011		151,7
B-osakkeiden pörssivaihto, Me, 1–12/2011		6 036
Osakkeenomistajien lukumäärä	3	30 402	30 402
	Päätöskurssi	Ylin	Alin
---	---	---	---
B-osakkeen hinta, e, tammi-joulukuu 2011	40,10	44,37	33,78

1) Vuoden 2011 aikana KONE käytti edellistä valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen helmikuussa ja osti yhteensä 298 835 B-sarjan osakettaan. Huhtikuussa KONE luovutti 219 000 omaa B-sarjan osaketta osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Heinäkuussa 200 000 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla. Elokuussa KONE käytti voimassaolevaa valtuutustaan omien osakkeiden ostamiseen ja osti yhteensä 799 250 B-sarjan osakettaan. Lokakuussa 300 000 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla. Joulukuussa yhteensä 268 844 KONEen omaa B-sarjan osaketta merkittiin 2007 -optio-oikeuksilla, ja 3 000 B-sarjan osaketta palautui vastikkeetta KONE Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän 2010–2012 ehtojen mukaisesti.

---

KONE Oyj

Konsernihallinto
Keilasatama 3
PL 7
02151 Espoo
Puh. 0204 751
Faksi 0204 75 4496
www.kone.com

Lisätiedot:
Henrik Ehrnrooth
Talousjohtaja
Puh. 0204 75 4260
Karla Lindahl
Sijoittajasuhdejohtaja
Puh. 0204 75 4441

KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin ja tarjoaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaatiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja modernisointiin. Eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on ohjannut yhtiön toimintaa jo sadan vuoden ajan. KONEen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. Vuonna 2011 KONEen liikevaihto oli 5,2 miljardia euroa ja henkilöstömäärä keskimäärin 35 000. Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. www.kone.com

Tämä tiedote sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja valuuttakursseissa.