Environmental & Social Information • Mar 15, 2022
Environmental & Social Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
VASTUULLISUUS
HALLINNOINTI 2021 PALKITSEMINEN
VUOSIKATSAUS TILINPÄÄTÖS
Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu
s.22
s.27
17 Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa
22 Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia
Elisan vastuullisuusraportti vuodelta 2021 on selvitys Elisan muista kuin taloudellisista tiedoista ja se sisältää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot. Raportti julkaistaan osana Elisan vuosikertomusta, joka koostuu viidestä osasta: vuosikatsaus, vastuullisuusraportti, tilinpäätös, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti, ja julkaistaan osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus.
Vastuullisuusraportti on laadittu Global Reporting Initiative (GRI) standardien, pääosin peruslaajuuden (core) vaatimusten mukaisesti, ja se sisältää lisäksi laajempien (comprehensive) vaatimusten mukaisia indikaattoreita. Elisa raportoi ei-taloudellista tietoa myös viitaten SASB (Sustainability Accounting Standards Board) -viitekehykseen. Emme tällä hetkellä raportoi kaikkia standardiin sisältyviä mittareita, mutta arvioimme niitä jatkossakin. Sisällössä on huomioitu myös Nasdaq Nordic ESG Reporting Guide -ohjeistus. ESG-hakemisto vuodelta 2021 sisältää GRI-, SASB- ja omat indikaattorimme ja on osa raporttia.
Lisäksi Elisa julkaisee ilmastoon liittyviä taloustietoja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti erillisessä englanninkielisessä TCFD-raportissa, joka on saatavilla sivuillamme.
Vastuullisuusraportin varmentaa kolmas osapuoli. Varmentaja vuoden 2021 yritysvastuutietojen osalta on KPMG Oy Ab. Rajoitetun varmuuden varmennus kattaa Elisan vuosikertomuksen 2021 vastuullisuusosion.
Raportointijakso on kalenterivuosi 2021. Olennaisten näkökohtien raportointi kattaa Elisan konsernilaskennassa mukana olevat liiketoimintayksiköt: henkilöasiakasyksikkö, yritysasiakasyksikkö, tuotanto ja tukitoiminnot sekä tytäryhtiöt.
Raportointi vastaa Elisa-konsernin raportointilaajuutta. Tietyissä indikaattoreissa rajausta määrittää luotettava tietojen saatavuus. Poikkeamat rajauksissa ja laskentatapojen muutokset on kerrottu indikaattoreiden yhteydessä. Kehitämme edelleen raportointiamme näiltä osin kattavammaksi. Taloudellinen informaatio on konsernin tilinpäätöksestä, ja sen osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Ympäristötunnuslukujen osalta on laskettu GRI-ohjeistuksen mukaisesti emoyhtiön ja tytäryhtiöiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan Corporate Standardin mukaiseen metodologiaan. Scope 3 -laskenta raportoidaan GHG protocol Corporate Value Chain -standardin mukaisesti. Scope 2 -päästöjenraportoinnissa on huomioitu GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistus. Laskennan kuvaus on yritysvastuusivuillamme. Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin vuosikertomuksessa.
Tämän on Elisan 9. vastuullisuusraportti ja sen julkaisupäivä on 15.3.2022. Aikaisemmat raportit ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille.
Minna Kröger, Yritysvastuujohtaja [email protected], puh. 050 572 7620
Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Sen mukaisesti olemme ratkaisemassa ihmisille, yhteiskunnalle ja kestävälle kehitykselle tärkeitä yhteisiä asioita.
Olemme edelläkävijä tietoliikenteen ja digitaalisten palveluiden tarjoajana. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnalle ja asiakkaillemme.
Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat edellytys kilpailukykyiselle ja tasa-arvoiselle tietoyhteiskunnalle.
Toimintaympäristömme muuttuessa yhä digitalisoidummaksi olemme keskeisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan sekä yritysten ja kansalaisten toiminta- ja työskentely-ympäristöön päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti.
Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen ja allekirjoittaneet YK:n naisten voimaanuuttamisperiaatteet (UN Women Empowerment Principles). Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja korruption ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia kaikissa toimintamaissamme ja kumppanuusverkostossamme.
Rakentamalla digitalisaatiolla kestävää tulevaisuutta edistämme toimintamme kannalta olennaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Voimme sekä vähentää oman toimintamme aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia (jalanjälki) että tarjota kestäviä digitaalisia ratkaisuja asiakkaille ja muille sidosryhmille (kädenjälki).
Noudatamme lakeja ja toimintaperiaatteitamme kaikessa toiminnassamme, ja edellytämme sitä myös yhteistyökumppaneiltamme. Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) määrittelemme arvoihimme perustuvat tapamme toimia. Elisa Oyj noudattaa Suomen Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallinnointikoodia (Finnish Corporate Governance Code).
Elisan kestävään kehitykseen liittyvät olennaiset asiat käsitellään ja hyväksytään Elisan yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan johtoryhmässä sekä Elisan hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Elisan hallitus vahvistaa ja allekirjoittaa vuosittaisen kestävän kehityksen raportin, mukaan lukien ei-taloudelliset tiedot.
Elisan yritysvastuun johtoryhmä kokoontui vuoden 2021 aikana kuusi kertaa. Aihekohtaiset työryhmät kokoontuivat kvartaaleittain.
Johdon kuvaukset Elisan vastuullisuuden osa-alueittain
Vastuullisuus on ollut osa Elisan strategiaa jo vuodesta 2009. Vuonna 2021 vastuullisuuden pääpainoalueita olivat digitaalisen luottamuksen varmistaminen, yhdenvertaisuuden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistaminen, innovaatioiden edistäminen materiaali- ja energiatehokkuudessa sekä yhteisen ymmärryksen lisääminen missiostamme. Painopistealueiden toimenpiteet ovat olleet osana liiketoimintojen strategioita ja toimintasuunnitelmia, ja niitä kuvataan tarkemmin osa-alueittain tässä raportissa.
Strategiaprosessin yhteydessä päivitimme Elisan vastuullisuuden painopistealueet vuodesta 2022 alkaen. Arvioimme ja priorisoimme myös ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, joihin voimme omalla toiminnallamme merkittävästi vaikuttaa. Olemme mukana rakentamassa kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria (SDG 9), vähennämme eriarvoisuutta (SDG 10), teemme ilmastotekoja (SDG 13) ja edistämme rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (SDG 16).
Olemme asettaneet vastuullisuuden eri osa-alueille omat tavoitteet ja mittarit. Näiden ohella seuraamme sidosryhmien näkemystä onnistumisestamme Vastuullisuus-mittarilla. Tämä on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimittareista. Elisan yritysvastuun toteutumista seurataan kuukausitasolla osana kuluttaja- ja yritysasiakastutkimuksia Suomessa ja Virossa. Tutkimuksessa lähes 8 000 vastaajalta kysytään, toimiiko Elisa vastuullisesti yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat toimenpiteitä vastuullisen toiminnan kehittämiseksi.
Vuonna 2021 seurasimme kuukausittaisella sisäisellä kyselyllä, miten Elisan missio ohjaa päivittäisiä päätöksiä työssä.
Elisalaiset ovat käyneet keskusteluita missiotyöpajoissa, joissa on rakennettu yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kestävä tulevaisuus ja vastuullisuus tarkoittavat työarjessamme. Jo yli 93 % Elisan tiimeistä on osallistunut missiotyöpajaan.
Hyödynsimme dataa ja tekoälyä auttaessamme yhteiskuntaa Covid-19 tilanteen jatkuessa.
Riskienhallinta on olennainen osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Olennaiset vastuullisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallinta on kuvattu eri vastuullisuusaihealueiden yhteydessä.
Koronaviruspandemia vaikutti edelleen vuonna 2021 Elisan toimintaympäristöön. Keskityimme tarjoamaan kestäviä ja innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme sekä varmistamaan turvallisen työskentelyja asiointiympäristön.
Joustavien työnteon tapojen pitkäaikainen kehittäminen oli merkittävä etu työntekijöillemme ja Elisalle. Liikkumisen rajoituksista huolimatta pystyimme jatkamaan työskentelyä turvallisesti ja täysipainoisesti omaksutun etätyökulttuurin ansiosta. Vuosittaisen työmatkakyselyn tulosten perusteella elisalaiset tekivät poikkeusolojen jatkuessa keskimäärin 3,45 etätyöpäivää viikossa (mittausjakso marraskuu 2021, N=2 362).
Varmistimme henkilöstömme ja asiakkaidemme turvallisuuden sekä hallitun siirtymisen hybriditoimintamallien ja etätyömallien välillä pandemiatilanteen mukaisesti. Voitimme RAKLI:n ja Suomen Toimitilayhdistyksen (FIFMA) järjestämän Vuoden työympäristöteko -kilpailun teolla, jossa digitalisaation keinoin tuimme elisalaisia siirtymään etätyöhön sekä autoimme yhteistyökumppaneitamme pandemian aikana.
Kiinnitimme erityistä huomiota toimivien ja helppokäyttöisten etäpalveluiden tarjoamiseen. Perustimme jo pandemian alussa virtuaalimyymälän, ja olemme tarjonneet ilmaista digitukea verkkopalvelujen käytössä. Tehostimme valtakunnallista kotiinkuljetusta ja laitteiden turvallisia myymälänoutoja. Omaguru-palvelumme etätuen avulla asiakkaamme saavat apua kaikissa kodin tietoteknisten laitteiden asennuksissa ja ongelmatilanteissa. Vastaavasti yrityksiä auttaa Yritysguru.
Elisan 5G Showroomissa asiakkaat ja sidosryhmät ovat voineet tutustua palveluihin myös live-virtuaalisesti. Mahdollistimme live-virtuaaliset vierailut yritysasiakkaillemme myös verkonhallintakeskukseemme sekä IT-palvelutuotantoon.
Toimimme vuoden aikana yhteiskunnan apuna monin eri tavoin hyödyntämällä dataa ja tekoälyä. Suomessa Helsingin yliopistollinen sairaala HUS hyödynsi Elisan rakentamaa älykästä tilannekuvaa ja anonymisoitua liikkumisdataa koronaviruspandemian leviämisen ennustamisessa. Elisan kehittämä tilannekuvaratkaisu HUSin johdon käyttöön hyödyntää tiedon keräämistä, yhdistämistä, analysointia, automatisointia ja visualisointia koronavirustilanteen seuraamisessa ja ennustamisessa.
Virossa analysoimme yhteistyössä MindTitanin kanssa nimettömiä verkkotietoja selvittääksemme, kuinka paljon ihmiset seuraavat viranomaisten liikkumisohjeita koronan aikana. Koronarajoitusten aikana tuotimme analysoitua liikkumisdataa Virossa julkiselle ja yksityiselle sektorille sekä julkaisimme tiedot myös Viron verkkosivuillamme.
Elisan toimenpiteet Covid-19-poikkeustilanteessa
Elisa on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin ja olemme mukana kantamassa vastuuta maapallon kestävästä kehityksestä. Toimenpiteisiin kuuluvat:
Vuonna 2021 liityimme ensimmäisten yritysten joukossa The Climate Pledge –aloitteeseen. Liityimme myös jäseneksi monimuotoisuutta edistävään Inklusiiv-yhteisöön.
Määrätietoinen työ laadun ja asiakaskokemuksen kehittämiseksi palkittiin EFQM Global Award -arvioinnissa merkittävällä kuuden tähden sertifikaatilla, jonka Elisa sai ensimmäisenä teleoperaattorina maailmassa. Saimme myös Laatukeskuksen 2021 Finnish Quality Award -palkinnon.
Suomalaiskuluttajat valitsivat Elisan jo toisena vuotena peräkkäin toimialansa vastuullisimmaksi yritykseksi Sustainable Brand Index -tutkimuksessa. Elisa pääsi ainoana suomalaisyrityksenä kymmenen parhaan yrityksen joukkoon Financial Times -lehden eurooppalaisten ilmastojohtajien 2021 listalle. Elisa ja Polystar saavuttivat Silver-tason EcoVadiksen vastuullisuusarvioinnissa.
Aktiivinen sidosryhmädialogi on tärkeä osa Elisan päivittäisen liiketoiminnan ja vastuullisuuden kehittämistä. Käymme jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa säännöllisten tapaamisten sekä erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla. Olennaisten näkökohtien säännöllinen tarkastelun sekä yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi on tärkeä osa vastuullisuustyötämme Elisan yritysvastuun johtoryhmässä.
Elisan Compliance-ohjelman tarkoituksena on varmistaa lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) mukainen toiminta Elisassa. Vuoden keskeisimpiä kehitystoimenpiteitä koko Elisa-konsernissa olivat
Toimitusketjun ihmisoikeusriskikartoitus
Lahjonnanvastaisen ohjelman toteuttaminen: lahjonnanvastainen koulutus (verkkokoulutus koko henkilöstölle Suomessa ja Virossa, kohderyhmäkohtaiset koulutukset), lahjontariskikartoitustyökalun kehitys ja pilotointi
Yhteiskunnalliset toimijat
Ilmastonmuutos &
luonnonvarojen niukkuus
Megatrendit
Sidosryhmät
Yritysasiakasliiketoiminta
Henkilöasiakasliiketoiminta
Henkilöstö
Tuotannon toiminnot
Automaatio & tekoäly
Kumppanit
Strategia
Kansainväliset liiketoiminnot
Tukitoiminnot
Prosessit & käytännöt
Arvot: Vastuullisuus, asiakaskeskeisyys, uusiutuminen, tuloksellisuus, yhteistyö
Politiikat ja periaatteet
DIGITAALINEN Varmistamme ihmisten yksityisyyttä turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä
SOSIAALINEN Edistämme reilua ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa
TALOUDELLINEN Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia
YMPÄRISTÖ Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta
Omistajat Asiakkaat
Väestön ikääntyminen Turvallisten yhteyksien maailma
ENERGIA & MATERIAALIT
TALOUDELLISET Liikevaihto, voitto
DATA & TEKNOLOGIAT Prosessit, tuotantoyksiköt,
IHMISET & SUHTEET Työntekijät ja osaaminen
Kumppani- ja asiantuntijaverkostot
sis. alihankkijat
Sähkö, polttoaine, kaukokylmä ja kaukolämpö sekä aineelliset hyödykkeet
Kestävää arvoa yhteiskunnalle
Yhteiskuntavastuu Tavoitevuosi:
2021
| Suoriutuminen: |
|---|
| 88 % |
Varmistamme ihmisten yksityisyyttä turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä
| Tavoitevuosi: | 2021 |
|---|---|
| Suoriutuminen: | 97 % |
Tavoitevuosi: 2021
Suoriutuminen: 73 %
Tavoitevuosi: 2021
Suoriutuminen: 75 % Sosiaalinen Edistämme reilua ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa
| Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS-tavoitteeseen |
|
|---|---|
| Tavoitevuosi: | 2021 |
| Suoriutuminen: | 81 % |
| Employee engagement score | |
| Tavoitevuosi: | 2021 |
| Suoriutuminen: | 95 % |
| Code of Conduct -koulutuksen | Kaikki elisalaiset ovat suorittaneet |
| Tavoitevuosi: | Jatkuva |
| Suoriutuminen: | 93 % |
| Toimitusketjun vastuullisuuden kehitys | |
| Tavoitevuosi: | Jatkuva |
100 % hankinta- ja vastuullisuustiimeistä suorittanut Eettisen ostamisen periaatteet
-koulutuksen
Suoriutuminen:
Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia
Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta
| CO2-päästösäästöt | ||
|---|---|---|
| Tavoitevuosi: | 2021 |
Suoriutuminen: 95 %
Tavoitevuosi: 2025
100 %
Suoriutuminen:
TAVOITTEET JA SUORIUTUMINEN 2021
Häiriöiden määrän vähentäminen
97 %
Kyberturvallisuus
73 %
Kaikki elisalaiset ovat suorittaneet tietosuojakoulutuksen
75 %
Digitalisaatio yhdistää meidät paikasta riippumatta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluita turvallisesti.
Elisalla on tärkeä rooli tämän mahdollistamisessa. Liiketoimintamme perustuu asiakkaiden luottamukseen, toimiviin palveluihin ja tietoturvaan.
Yhteiskuntamme ja yritysten liiketoiminta ovat riippuvaisia toimivasta ja turvallisesta tietoliikenteestä ja palveluista. Elisalla on keskeinen rooli mahdollistaa asiakkailleen osallistuminen digitaaliseen yhteiskuntaan Suomessa ja Virossa.
Tuotamme luotettavasti toimivia tietoliikenneverkkoja sekä tarjoamme asiakkaillemme turvallisia palveluita, joissa hyödynnetään nopeita yhteyksiä.
Kehitämme julkishallinnolle ja yritysasiakkaillemme palveluita, jotka vahvistavat toiminnan jatkuvuutta ja kyberturvallisuutta. Tarjoamme tähän asiantuntemukseen perustuvia palveluja myös muille operaattoreille kansainvälisesti.
Yhteistyö ja luottamus
Muutosjoustavuus Jatkuva parantaminen
Uudet verkkopalvelut tukevat myös merkittävästi viranomaisten ja muiden osapuolten välistä kriittistä viestintää. Elisa valittiin vuonna 2020 Suomessa Virve 2.0 -viranomaisverkon ainoaksi radioverkkotoimittajaksi verkon laadun ja kattavuuden ansiosta. Virve 2.0 on käytettävissä vuodesta 2022 alkaen ja kattaa 4G- ja 5G-teknologiat sekä esineiden internetin.
Olemme keskeinen toimija Suomen kansallisen televiestintä- ja ICT-palvelujen toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Esimerkiksi koronapandemiassa yhteiskunnan ja yritysten toiminta, kuten etätyö ja opiskelu, ei olisi ollut mahdollista ilman laadukkaita ja turvallisia yhteyksiä. Suomessa Elisa oli mukana viranomaisten ja yritysten välisiin kriisi- ja jatkuvuusharjoituksissa (UUSIMAA21 ja TIETO2020) sekä suunnittelussa että osallistujana.
Olemme keskeinen toimija myös toiseksi suurimmalla markkinallamme Virossa ja osallistuimme vuoden aikana viranomaisten kanssa kriisinhallintaharjoituksiin mobiiliverkon toimivuuden varmistamiseksi. Valmistauduimme kyberharjoituksien avulla kyberuhkiin yhdessä Viron valtion kanssa.
Päivitimme tietosuojapolitiikkamme sekä sisäisiä turvallisuusohjeitamme vuoden aikana.
Häiriötön ja nopea tietoliikenneverkko on yhteiskuntamme digitalisaation kulmakivi.
Tavoitteenamme on jatkuva häiriöiden vähentäminen esimerkiksi ennakoivien toimenpiteiden avulla. Vuoden 2021 aikana häiriöiden määrä oli 68 414 ja pystyimme ennakoinnin avulla vähentämään häiriöitä 97 %.
5G-mobiiliverkkomme laajeni vuoden aikana edelleen ja kattaa jo 70 % suomalaisista yli 150 paikkakunnalla. Syys-
kuussa toteutetun riippumattoman vertailututkimuksen tulokset osoittavat, että Elisan 5G-verkko on Suomessa selvästi kattavin.
Elisa on panostanut mobiiliverkon vahvistamiseen myös harvempaan asutuilla alueilla. Ennakoimme luonnonilmiöistä johtuvia sähkökatkosriskejä ja varmistimme mobiiliverkon häiriöttömän toiminnan korjausten ajaksi esimerkiksi toimintaharjoitusten avulla. Virossa harjoitus toteutettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten luodun virtuaalisen live-viestintäalustan kautta, jonka kautta harjoitukseen osallistuvat henkilöt ja laitokset pystyivät vaihtamaan reaaliaikaista tietoa.
Elisan Cyber Security & Service Operations Center -palveluhallintakeskus (cSOC) valvoo palveluidemme toimivuutta, johtaa häiriöiden korjaustoimenpiteitä sekä huolehtii sisäisestä ja ulkoisesta häiriöviestinnästä. Huolehdimme yhteyksien ja palveluiden toimivuudesta aktiivisella ympärivuorokautisella valvonnalla, vikatilanteiden ennakoinnilla ja korjaamisella sekä verkon muutostöillä.
Pitkän aikavälin laadun ja automaation kehittämisen seurauksena häiriöiden määrä Elisan verkossa on vähentynyt merkittävästi, vaikka palveluiden käyttö on lisääntynyt. Suomessa Elisan verkossa ei ollut vuonna 2021 yhtään vakavaa (A-luokan) häiriötä (Lähde: Traficom).
Varmistamme verkkomme sekä käyttämämme mobiiliteknologian turvallisuuden ja laadun operoimalla itse verkkoamme hyödyntäen kehittämäämme automaatiota. Teemme myös tiivistä yhteistyötä alan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa.
Elisa toimii Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja viranomaisten määräysten mukaan. Kaikille uusille tukiasemillemme tehdään turvallisuusarvio varmistaaksemme niiden sijoittamisen ihmisille ja ympäristölle turvallisella tavalla. Suomessa ja Virossa viranomaisen päätökset teknologian käytöstä perustuvat kansainvälisiin tieteellisiin tutkimustuloksiin.
Varmistamme digitaalisen ympäristön toimivuuden ja turvallisuuden esimerkiksi käyttämällä uusinta tekniikkaa ja kehittämällä jatkuvasti verkkojemme, laitteidemme ja palveluidemme turvallisuutta. Ylläpidämme työntekijöidemme huippuluokan asiantuntemusta mm. harjoitusten avulla. Teemme myös jatkuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa esimerkiksi huoltovarmuustoiminnan alueella.
Teemme keskeisten kumppaniemme kanssa erilliset turvallisuussopimukset, joissa sovitaan tietosuojasta ja keskeisistä turvallisuuteen liittyvistä asoista. Auditoimme kumppaneitamme ja seuraamme auditointihavaintojen mukaisten kehitys- ja korjaustoimien toteuttamista.
Kyberturvallisuus on keskeinen osa toimintaamme ja palveluidemme laatua. Jatkuva tavoitteemme on kyberturvallisuuden kehittäminen ja vuoden 2021 aikana suoriutumisemme ylsi 73 % suhteessa tavoitteeseen. Elisalla kyberturvallisuutta ohjataan läpi organisaation erillisen ohjausryhmän kautta. Pääperiaatteitamme ovat kyberturvallisuuskulttuurin kehittäminen, läpinäkyvyys, selkeä viestintä, vahva sidosryhmäyhteistyö, kybersuojausten kerroksellisuus ja toiminnan jatkuva kehittäminen.
Olemme esimerkiksi osittain automatisoineet vaatimusten hallinnan (ml. toimittaja-auditoinnit). Edistämme yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista sekä sisäisillä kyberharjoituksilla että yhdessä asiakkaidemme ja viranomaisten kanssa.
Elisan digitaalinen vastuullisuus
Lähestymme kyberturvallisuutta kolmesta näkökulmasta:
Erilaiset kyberuhat koskettavat yhä useammin asiakkaitamme, julkisia organisaatioita, yrityksiä ja henkilöstöämme. Hallinnoimme tietoturvapoikkeamia Elisan Cyber Security Operations -toimintamme sekä jatkuvan harjoittelun avulla. Näin pystymme tehokkaasti varautumaan tietoturvauhkiin.
Erilaisten verkko- ja puheluhuijausten määrä kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi FluBot -haittaohjelma levisi laajasti Suomesssa vuoden 2021 lopussa. Elisa tekee aktiivisesti toimenpiteitä, joilla estetään verkkohyökkäyksiä ja varmistetaan asiakkaiden luottamus sekä turvallisuus internet- ja puhelinpalveluissa.
Ulkomailta tulevien huijauspuheluiden torjumiseksi Elisa otti ensimmäisenä operaattorina Suomessa käyttöön huijaamisen estämiseksi tarkoitetun käytännön.
Olemme panostaneet erityisesti tietoturvahaavoittuvuuksien hallintaprosessin kehittämiseen ja sisäisiin ohjeistuksiin.
Korkean vakavuuden haavoittuvuuksia on saatu merkittävästi vähennettyä ja haavoittuvuuksien palkkiometsästys-, eli Bug Bounty -ohjelmamme laajentui edelleen. Vuoden aikana ohjelmassa oli 2 472 rekisteröitynyttä hakkeria, sen kautta löydettiin 115 potentiaalista haavoittuvuutta ja maksettiin palkkioina 7 000 dollaria.
Lisäksi tuimme Elisan alustalla toimivan Generation Z Challenge -hakkerointi- ja tietoturvahaastekampanjan kautta nuoria lahjakkaita hakkereita, jotka olivat löytäneet haavoittuvuuksia suomalaisesta ylioppilastutkintojärjestelmästä ja raportoivat niistä.
Resilienssi kyberturvallisuudessa on erityisen tärkeää pilviympäristössä ja keskeisinä toimenpiteinämme on havaitsemis- ja reagointikyvyn sekä riskeihin perustuvien suojaustoimenpiteiden parantaminen. Olemme määrätietoisesti lisänneet harjoittelua kyberturvallisuusuhkiin varautumisessa ja suorittaneet harjoituksia skenaarioista kuten esimerkiksi kiristyshaittaohjelmista ja palvelunestohyökkäyksistä.
Jatkoimme 2020 aloitettua kyberhyökkäyssimulaatioharjoittelua (Purple Teaming) ja olemme saavuttaneet sen avulla merkittäviä parannuksia suojaus-, havainnointi- ja reagointikyvykkyyksiimme.
Vuoden 2021 aikana uudistimme kyberturvallisuuskoulutuksemme vastaamaan entistä paremmin nykyistä työskentelytapaa ja kohdistimme koulutuksia roolikohtaisesti.
Jatkoimme elisalaisten tietoisuuden lisäämistä hyödyntämällä pelillistä HoxHunt -tietojenkalastelukoulutusalustaa. Jatkuvan koulutuksen ansiosta tiedonkalasteluviestien tunnistaminen ja raportointi on hyvällä tasolla, ja elisalaiset suoriutuvat globaalia verrokkiryhmää paremmin haitallisten viestien tunnistamisessa.
Lisäsimme elisalaisten ja kumppaniemme kybertietoisuutta myös kuukausittaisella Kybersäätiedotteella sekä julkaisemalla neljännesvuosittaista tilannekuvaa Elisan tietoturvatapahtumista tarinoiden ja tilastojen keinoin. Tarjosimme myös vinkkejä kalastelun tunnistamiseen.
Yksityisyydensuoja kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Noudatamme ihmisoikeuspolitiikkamme mukaisesti kaikessa toiminnassa korkeaa tietosuojaa niin, ettei jokaiselle kuuluva oikeus yksityisyyteen vaarantuisi myöskään digitaalisessa ympäristössä.
Tavoitteenamme on, että kaikki elisalaiset olisivat suorittaneet vuosittan tietosuojakoulutuksen ja saavutimme vuoden 2021 tavoitteemme 75 prosenttisesti.
Otamme joka vaiheessa huomioon tietosuojaperi aatteet aina kun käsittelemme toiminnassamme hen kilötietoja. Tietosuojaperiaatteet kuvaavat henkilötieto jen käsittelyä koskevat käytänteet, kuten muun muassa käsittelyn tarkoitukset ja keinot, mitkä huomioimme esimerkiksi uusien palveluiden kehittämisessä. Varmis tamme tietosuojavaatimuksiemme toteutumisen myös kumppaniemme osalta eri tavoin, kuten sopimuksin ja esimerkiksi erilaisin tarkastuksin ja muilla yhteisesti sovituilla tavoilla. Koulutamme myös henkilöstöämme säännöllisesti tietosuojaan liittyen. Meillä on lisäksi esimerkiksi eri puolella Elisaa toimivat Tietosuojalä hettiläät, jotka voivat omalla osaamisellaan varmistaa osaltaan yksityisyyden suojan toteutumisen yksittäises sä toiminteessa.
Asiakkaamme voivat helposti tarkastaa heitä koske vat käsittelemämme tiedot. Vuonna 2021 Elisalle tuli yli 16 000 henkilötietokyselyä.
Vuoden 2021 aikana tietosuojaa koskeva viran omaisohjeistus ja oikeuskäytäntö jatkoivat kasvuaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Myös oman toimintamme kansainvälistyminen jatkui ja olemme tehneet määrätietoista työtä sen varmistamiseksi, että esimerkiksi henkilötietojen siirtäminen on lainsäädän nön mukaista ja turvallista sekä asiakkaillemme että omalle kansainväliselle toiminnallemme.
Tarjoamme yritys- ja kuluttaja-asiakkaillemme uutta tietosuojapalvelua (Elisa Identiteettisuoja) sähköisen identiteetin turvaamiseksi. Samalla voimme tarjota työntekijöillemme ja kumppaneillemme entistä käyttä jäystävällisempiä ja turvallisempia tapoja työskennellä virtuaalisesti.
Data on Elisan liiketoiminnan ytimessä. On tärkeää, että yritys ymmärtää tietoresurssejaan ja osaa hyödyntää niitä. Edistämme Elisassa datademokratiaa eli sitä, että elisalaiset ymmärtävät millaista dataa meillä on, mistä se löytyy ja miten sitä hallinnoidaan vastuullisesti. Digitaali sen tiedon näkyvyyden lisääminen ja vakioitujen roolipoh jaisten työnkulkujen hyödyntäminen ovat olennainen osa vastuullista tiedonhallintaa.
Datan laatu on yksi osatekijä missiomme mahdol listajana. Elisan Yritysasiakasyksikössä käyttöönotettu Salesforce-järjestelmä on mahdollistanut paremman asiakkuuksien ja myynnin hallinnan. Datan eheys, luot tamuksellisuus ja saatavuus auttaa mm. nopeuttamaan viankorjausta myös Change & Incident Management -prosesseissa. Lanseerasimme elisalaisille koulutuksen datalaadun hallinnasta.
Tukeaksemme datademokratiaa ja lisätäksemme elisa laisten tietoisuutta julkaisimme myös Data and Analytics -uutiskirjeen, jossa kerroimme esimerkiksi uudesta da tastrategiastamme. Päivitimme tekoälyn eetiset periaat teet sisältämään myös datan.
Elisan datavastuullisuus sai kunniamaininnan Suomen vastuullisuusraportointiarvioinnissa, jossa palkitaan Suo men parhaat vastuullisuusraportit.
Lue lisää Elisan digitaalisesta turvallisuudesta
Analytiikka, tekoäly, koneäly ja robotiikka toimivat tärkeinä työkaluina datan tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Kehitimme edelleen tekoäly-, koneoppimis- ja robotiikkaprosessejamme ja ratkaisujamme. Ohjelmistorobotiikka (RPA) toimii yhtenä digitalisaation mahdollistajista Elisassa. Automaation avulla saavutimme 7,5 miljoonan robotiikkatapahtumaa vuoden aikana.
Yhdessä Aalto Yliopiston kanssa olemme kehittäneet Elisa Puhebotin suomenkielisen luonnollisen puheen tunnistamiseen. Elisa Puhebotti hyödyntää tekoälyä ja luonnollisen kielen tunnistamista ja sillä on maailman paras suomen kielen tunnistuksen algoritmi, jonka avulla sekä puhe että teksti ymmärretään. Elisa Puhebotilla on noin 70 prosenttia vähemmän virheitä kuin toiseksi parhaalla vastaavalla ratkaisulla.
Hoitohenkilökunnan eläköityminen ja kuormitus lisäävät tarvetta digitalisaatiolle kuntayhtymissä ympäri Suomea. Datan hyödyntäminen parantaa kotihoidon palvelun laatua ja sen ansiosta ikääntyvät ihmiset voivat asua pidempään kotona.
Sensoreiden ja datan käyttö terveydentilan seurannassa helpottaa ennakointia, nopeampaa reagointia sekä kotihoidon asiakkaan itsenäisempää elämää. Hoitoalan ammattilainen voi säästää aikaa digitaalisten työvälineiden avulla.
Elisan kotihoidon digitaalisten palveluiden avulla helpotetaan työntekijäpulaa ja vähennetään hiilijalanjälkeä.
Elisa Digihoiva (Elisa Digivård) mahdollistaa useamman erilaisen toiminnon (mm. videopuhelut, kodin anturit, hälyttävä turvapaikannin, lääkemuistuttaja,
etämittaus, sähkölukko) käyttämisen yhden käyttöliittymän kautta.
Palvelun avulla kotona asuvan ikäihmisen vointia ja aktiviteetteja voidaan seurata liikedatan avulla ja ajoittaa tapaamiset asiakkaan vuorokausirytmin mukaan. Tämä vapauttaa kotihoidon tapaamaan esimerkiksi aamulla kiireellisimpiä asiakkaita ja mahdollistaa ajantasaisen tilannekuvan sekä ammattilaisille että omaisille. Palvelun avulla saadaan myös omainen mukaan hoivarinkiin. Elisan Digihoivapalvelua hyödyntämällä ja etäkäynteihin sovellettavien 25 digitablettien avulla Kaarinan kaupunki vähensi viikottain 800 km kotikäytiajoa.
Digitaalisuuden hyödyntämisestä on tullut positiivista palautetta hoitohenkilökunnalta ja se on otettu erityisen lämpimästi vastaan asiakkaiden ja omaisten suunnalta; palvelu on mahdollistanut esimerkiksi omaisten lounashetket yhdessä (kotihoidon) asiakkaan kanssa.
Elisan Digihoiva –käyttäjäkerhossa jaetaan hyviä käytänteitä yhdessä asiakkaiden kanssa ja pyritään välttämään kompastuskivet.
"Elisa Digihoiva-palvelun todetaan sopivan hyvin kotona asuvan asiakkaan voinnin seurannan ja turvallisuuden huomioimiseen. "
Digi-HTA arviointiraportti yhteistyössä Suvanto Caren kanssa
Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS-tavoitteeseen
Employee engagement score
95 %
Kaikki elisalaiset ovat suorittaneet Code of Conduct -koulutuksen
Toimitusketjun vastuullisuuden kehitys
100 % hankinta- ja vastuullisuustiimeistä suorittanut Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen
SOSIAALINEN VASTUU
Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme yleisiä toimintaperiaatteitamme työskennellessämme yhdessä kumppaneidemme kanssa kestävän tulevaisuuden luomiseksi.
Syrjimättömyys, tasa-arvo, hyvä johtaminen sekä työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat Elisalle tärkeitä teemoja. Työskentelemme päivittäin turvallisen digitaalisen ympäristön rakentamiseksi, jotta kaikkien yhtäläiset oikeudet toteutuvat.
Olemme merkittävä työnantaja päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa. Kansainvälistymisen myötä työllistämme suoraan ja välillisesti tuhansia ammattilaisia eri puolilla maailmaa. Mittaamme onnistumistamme työnantajana työntekijöidemme työtyytyväisyystutkimuksella. Pitkän aikavälin tavoitteemme on olla kansainvälisesti 5 % parhaimman työnantajan joukossa. Vuonna 2021 Engagement Score -tulos oli 76 emmekä vielä päässeet tavoitteeseemme. Teemme systemaattista kehitystyötä kyselystä saadun palautteen pohjalta ja työympäristömme muuttuessa.
Meille on tärkeää, että kaikki työntekijämme voivat kokea olonsa turvalliseksi, tulevansa kuulluksi sekä kohdelluiksi reilusti ja arvostavasti. Näissä onnistuminen edellyttää hyvää johtamista ja valmennustaitojen kehittämistä sekä panostusta niin työskentelytapoihin kuin kulttuuriin. Olemme olleet jo pitkään edelläkävijä joustavassa työnteossa ja se on luonnollinen osa työskentelykulttuuriamme. Joustavan työn tekemisen tavat, jotka mahdollistavat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen ja ekologisemman työskentelyn, ovat meille arkipäivää.
Kansainvälistyminen, muuttuva työ ja toimintaympäristö vaativat jatkuvaa toiminnan kehittämistä sekä työnantajan ja työntekijän molemminpuolista vastuunottoa työhyvinvoinnista. Hyvinvointia ja organisaation joustavuutta tukevan toiminnan keskiössä ovat luottamus ja avoin vuorovaikutus, sekä selkeät yhdessä sovitut tekemisen periaatteet ja tavoitteet.
Mittaamme vuosittain syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumista osana henkilöstön tyytyväisyyskyselyämme. Mittauksen tulos oli 90, mikä on 2 pistettä korkeampi kuin Top 5 % kansainvälinen vertailukohta.
Kuluneen vuoden aikana teimme useita toimenpiteitä edistääkseemme yhdenvertaista työkulttuuria. Otimme käyttöön sukupuolineutraalit työnimikkeet. Asetimme naisten työurien edistämiseksi tavoitteen nostaa naisten osuutta Suomen toimintojen esihenkilöissä. Kehitimme rekrytointikäytäntöjämme tasavertaisimmiksi. Jokaiseen esihenkilötehtävään on haastateltava eri sukupuolia ja otimme käyttöön työkalun, jolla voimme edelleen kehittää työpaikkailmoitustemme ja -hakulomakkeiden kieltä sukupuolineutraalimmaksi.
Liityimme jäseneksi Inklusiiv-yhteisöön tukemaan yhdenvertaisemman yhteiskunnan ja työelämän rakentamista sekä oppiaksemme että voidaksemme kehittää toimintaamme edelleen. Lähdimme mukaan tukemaan Suomen Women4Cyber -verkostoa vuodelle 2022. Voittoa tavoittelemattoman säätiön tavoitteena on edistää, kannustaa ja tukea naisten osallistumista kyberturvallisuusalalla. Osallistuimme yhdessä muiden teleoperaattoreiden kanssa jokavuotiseen tapaan Suomen suurimpaan ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma Prideen juhlistaaksemme ihmisoikeuksia ja kaikkia sateenkaaren sävyjä.
Elisan yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuonna 2021.
Joustavan työn mallimme mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen ja ekologisemman työskentelyn.
saamme arvokasta palautetta alueen sidosryhmien Keräämme systemaattisesti edustajilta toiminnan kehittämiseen. asiakaspalautetta ja kehitämme palveluitamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa.
Palvelujemme kautta kohtaamme vuosittain miljoonia yritys- ja kuluttaja-asiakkaita joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Yksi keskeinen tavoitteemme on mahdollistaa jokaisessa tapaamisessa aito ja vaivaton kohtaaminen, joka tapahtuu turvallisesti yksityisyydensuojaa kunnioittaen. Näin edistämme myös yhdenvertaisuutta ja varmistamme syrjimättömyyden.
Mittaamme onnistumistamme asiakaskohtaamisissamme NPS (Net Promoter Score) -tutkimuksella. Meille on erityisen tärkeää varmistaa, että asiointi on kaikille asiakkaille helppoa ja turvallista. Vuoden tulos suhteessa tavoitteeseemme oli 81 %. Kehittääksemme toimintaamme keräämme NPS-mittauksen ohella säännöllisesti palautetta suoriutumisestamme erilaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Suomessa hyödynnämme myös alueraateja, joissa
Onnistunut asiakaskohtaaminen sekä turvalliset ja helppokäyttöiset palvelut ovat keskeisiä osa-alueita Elisan asiakaskokemuksen kehittämisessä. Vuoden 2021 aikana jatkoimme työtä palveluiden vaivattomuuden ja esteettömyyden edistämiseksi. Muita vuoden pääkehityskohteita olivat Elisan verkon toimivuuden ja luotettavuuden, yksityisyydensuojaa parantavien palveluiden ja asiakaspalvelukäytänteiden parantaminen. Yritysasiakkaiden myyntimallissa otimme käyttöön palautetoimintamallin, mikä parantaa entisestään palautteen antamisen mahdollisuutta.
Olemme tehneet Suomessa toimenpiteitä palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kehitimme toimintamallejamme edelleen mm. tarjoamalla asiakkaillemme maksutonta Digitukea sekä panostamalla Omaguru-palvelumme asiantuntijatukeen. Järjestimme yhdessä Selkokeskuksen kanssa koko Elisan henkilöstölle suunnatun selkokielisyyskoulutuksen. Edistimme digitaalisten palveluidemme saavutettavuutta palvelukehityksen asiantuntijoillemme suunnatuilla kohdennetuilla koulutuksilla sekä saavutettavuusarvioinneilla yli kymmenessä Elisan palvelussa. Teimme saavutettavuusselosteen esimerkiksi Elisa Ring -mobiilisovelluksiin. Jatkoimme saavutettavuuden kokeiluja. Vuonna 2020 julkaisimme Vastuullisuusraportin äänikirjana ja helppolukuinen vuoden 2021 raportti on saatavilla Elisa Kirja -palvelussa
Lue lisää Elisan saavutettavuudesta
Tavoitteemme on kehittää jatkuvasti toimintaamme yhdessä toimitusketjun toimijoiden kanssa ja siten varmistaa toimitusketjumme eettisyys ja ekologinen kestävyys.
Vuonna 2021 maksoimme toimittajille ja alihankkijoille yhteensä 936 miljoonaa euroa.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toimenpiteiden edistämistä koordinoiva Vastuullisen hankinnan työryhmä, jonka kehitystoimenpiteet kohdistuvat eritoten laitteiden ja tuotteiden toimitusketjuun, kokoontui neljä kertaa.
Teimme yhteensä 71 vastuullisuusauditointia, joiden tuloksena ei hylätty yhtään yhteistyökumppania. Auditoinneissa tunnistimme korjattavia puutteita, jotka kohdistuvat mm. työterveyteen ja -turvallisuuteen, ympäristöön ja työtunteihin. Näiden osalta kehitystoimenpiteitä seurataan JAC-toimintamallin mukaisesti. Lue lisää hankinnan vastuullisuuden johtamisesta
Uudistimme vuoden aikana eettisen ostamisen käytäntöjä ja periaatteita. Uuden eettisen ostamisen periaatteiden verkkokoulutuksen suoritti 100 % Elisan hankinnan ja vastuullisuustiimin henkilöstöstä. Aloitimme toimitusketjussamme pakkotyövoimaa ja syrjintää koskevan kohdennetun kartoituksen. Teimme Lenovon kanssa yhteistyöhankkeen elisalaisille hankittavien päätelaitteiden päästöjen vähentämiseksi ja otimme käyttöön Lenovon hiilikompensoidut työasemat. Päivitimme tuotteiden kemiallista turvallisuutta koskevat REACH-vaatimusten mukaiset sisäiset ohjeet ja järjestimme ohjeistuksista koulutusta sekä kommunikoimme niistä Suomen toimintojen tuotepäälliköille.
Uudistimme autopolitiikkaamme ja autokantaamme, ja kiristimme leasing-autojen päästörajoja. Elisan asiakkaille tehtävissä 5G-palveluasennuksissa käytetään täyssähköautoja.
ja Elisan Eettisen ostamisen periaatteista
Vastuullisuus on tekoja. Elisa ja elisalaiset ovat olleet mukana Nenäpäivän kumppaneina jo 10 vuotta lasten hyväksi.
Meille on tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin eteen.
Perustamamme ShedHelsinki -säätiö on tukenut jo neljä vuotta monimuotoista ja erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä. Säätiö tuottaa yhdessä lapsia ja nuorisoa auttavien yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa luovan esittämisen musiikkiteatteritoimintaa, tilaisuuksia ja tapahtumia, kuten musikaaleja.
Vuonna 2021 ShedHelsinki -musikaalin nimi oli Saiturin joulu. Lisäksi toteutettiin ensimmäinen Shedin Kirjoitusklubi, jossa "vanhat" shediläiset pääsivät kirjoittamaan monologeja kirjoitustyöpajassa. Taltioidut tarinat voi katsoa täältä.
Elisan Digikouluissa jo yli 2 000 lasta on tutkinut digitaalisen maailman ihmeitä ja oppinut ohjelmoinnin perusteita. Vuoden 2021 rajoitusten vuoksi fyysisiä kouluja ei päästy järjestämään, mutta kehitimme konseptia eteenpäin.
Joulukuussa toteutimme ensimmäistä kertaa Rovaniemellä lasten digiturvakoulun, jonka veti suosittu somevaikuttaja Inari Fernández. Digiturvakoulu pureutuu tarkemmin digitaaliseen turvallisuuteen, jonka merkitys lasten arjessa kasvaa. Jatkoimme yhteistyötämme Queen Silvia Nursing Award -järjestön kanssa. Yhteistyössä on kyse stipendistä, joka myönnetään sairaanhoitaja- tai lähihoitajaopiskelijalle, joka keksii hyvän idean parantaa etenkin muistisairaiden potilaiden hoitoa.
Elisan keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
Toimimalla vastuullisesti ja kannattavasti luomme arvoa suomalaiselle ja virolaiselle yhteiskunnalle. Kestävän kehityksen edistäminen edellyttää jatkuvaa innovointia.
Pitkäjänteisen strategiamme tavoitteena on mahdollistaa kestävä liiketoiminta sidosryhmillemme myös tulevaisuudessa.
Elisan vahva taloudellinen suoriutuminen jatkui vuonna 2021, ja kilpailukykymme luo kestävää arvoa sidosryhmillemme ja koko yhteiskunnalle.
Merkittävä osa Elisan liikevaihdosta ohjautuu takaisin yhteiskuntaan. Investoinnit, työpaikat, maksetut verot ja omistajillemme maksamamme osingot sekä maksut yhteistyökumppaneillemme lisäävät taloudellista hyvinvointia. Elisalla on pitkäaikainen kokemus menestyvien ja kestävien palveluiden sekä digitaalisen yhteiskunnan kehittämisestä yhteistyössä startup-yritysten ja korkeakoulujen kanssa.
| Liikevaihto 1 998 (1 895) | ||||
|---|---|---|---|---|
| Maksut toimittajille ja kumppaneille |
Maksetut palkat ja sivukulut |
Osingot ja korot |
Maksetut yhteisöverot |
Käyttö omaisuus investoinnit |
| 936 | 374 | 325 | 77 | 265 |
| (888) | (326) | (310) | (70) | (266) |
Elisan liiketoiminta ja digitalisaatioratkaisut edistävät merkittävästi kestävää kehitystä ja asiakkaiden sekä yhteiskunnan ympäristöystävällistä toimintaa. Ympäristötyössä Elisa on toimialansa edelläkävijä: yhtiö on hiilineutraali ja liiketoiminta YK:n kestävän kehityksen kriteerien mukaista. Elisan vastuullisen rahoituksen viitekehys (Sustainability Finance Framework) tukee kestävän kehityksen tavoitteita ja investointeja.
Euroopan Unionin kestävän rahoituksen pakettiin sisältyy kestävän rahoituksen asetus (EU 2019/2088), jonka perusteella rahoitusmarkkinoiden toimijoiden tulee arvioida ja antaa tietoja tarjoamiensa sijoitustuotteiden kestävyydestä. Taksonomia-asetuksella (EU 2020/852) pyritään määrittelemään yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille.
Kestävien investointien edistämiseksi tarkoitetun luokitusjärjestelmän ratifiointityö on vielä osin kesken, eikä teleoperaattoritoimialaa ole toistaiseksi sisällytetty EU:n luokitusjärjestelmään. Tässä vaiheessa luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvien taloudellisten aktiviteettien osuus Elisan liikevaihdosta, käyttöomaisuusinvestoinneista sekä operatiivisista kustannuksista jää näin ollen vähäiseksi.
Olemme tunnistaneet, määritelleet ja raportoimme taksonomia-asetuksen perusteella Elisan osalta tämänhetkisen luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvien taloudellisten aktiviteettien osalta vaadittavat indikaattorit. Arviointi on tehty yhtiönlaajuisesti kattaen kaikki liiketoiminnat ja NACE-koodit, ja Elisan liiketoiminnoista luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviksi on tunnistettu seuraavat toiminnot: konesalipalvelut, viihtymisen palvelut, teollisuuden ja verkon IoT-ratkaisut sekä etäneuvottelupalvelut. Näihin liittyviä kriteerejä on määritelty luokitusjärjestelmän toiminnoissa 8. Informaatio ja viestintä, kohdissa 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta, 8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten sekä 8.3. Ohjelmointi- ja lähetystoiminta.
Vuoden 2021 raportoinnissa tunnuslukujen määrittelyssä on noudatettu delegoidun asetuksen (EU) 2021/4987 liitteen 1 sekä 2021/2800 liitteiden 1 ja 2 määrittely- ja laskentaohjeistuksia. Liikevaihto, käyttöomaisuusinvestoinnit ja operatiiviset kustannukset perustuvat Elisan tilinpäätökseen 2021. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoiset tulovirrat taksonomian aktiviteetteihin vain kerran. Laskenta ja tulokset on varmennettu kolmannen osapuolen toimesta.
| Liikevaihto (milj. €) | Osuus liikevaihdosta (%) | |
|---|---|---|
| Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta | 284,2 | 14,2 |
| Luokitusjärjestelmään kuulumaton toiminta | 1 713,7 | 85,8 |
| Yhteensä | 1 997,9 | 100,0 |
| Investoinnit (milj. €) | Osuus investoinneista (%) | |
| Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta | 23,2 | 8,6 |
| Luokitusjärjestelmään kuulumaton toiminta | 246,5 | 91,4 |
| Yhteensä | 269,7 | 100,0 |
| Operatiiviset kustannukset (milj. €) | Osuus operatiivisista kustannuksista (%) | |
| Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta | 8,3 | 7,3 |
| Luokitusjärjestelmään kuulumaton toiminta | 105,3 | 92,7 |
| Yhteensä | 113,6 | 100,0 |
Olemme aloittaneet valmistautumisen seuraavan vuoden raportointiin ja tutustuneet nykyisen EU Taksonomia-asetuksen mukaisuusvaatimuksiin. Seuraamme myös asetukseen ja ohjeistuksiin tulevia mahdollisia muutoksia, joilla voi olla vaikutuksia raportoituihin indikaattoreihin. Arviomme on, että EU-luokitusjärjestelmän kelpoisten liikevaihdon, käyttöomaisuuden ja sekä toimintakulujen mukaisten toimintojen osuudet tulevat olemaan pienemmät.
Olemme Suomen suurin operaattori-investoija. Investoimme vuosittain noin 12 prosenttia liikevaihdostamme verkkoihin ja palveluihin päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa. Jatkuvilla investoinneilla rakennamme ja ylläpidämme kattavaa kiinteää ja mobiiliverkkoa ja otamme käyttöön uusimpia teknologioita digitalisoituvan yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin.
Vuonna 2021 käyttöomaisuusinvestointimme olivat 265 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuvat verkkojen kehittämiseen, IT-järjestelmiin ja asiakaspäätelaitteisiin. Panostamme myös digitaalisiin palveluihin sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Tavoitteellinen vastuullisuustyö näkyy myös Elisan rahoituksessa. Elisa allekirjoitti vuonna 2021 ensimmäisen vastuullisuustavoitteisiin linkitetyn 130 miljoonan euron lainajärjestelyn. Vuoden 2022 alussa julkaisimme vastuullisen rahoituksen viitekehyksen, joka sisältää Elisan ilmastotavoitteiden lisäksi digitaalisen ja sosiaalisen vastuun osa-alueet.
Vastuullisuustavoitteisiin kytketty rahoitus auttaa meitä vauhdittamaan kestävää kasvua ja linkittyy suoriutumiseen keskeisissä vastuullisuustavoitteissa.
Elisan vastuullisen rahoituksen viitekehys ja siitä annettu riippumaton arvio ovat saatavilla sijoittajasivuilla.
Elisa on ollut toista vuotta peräkkäin yksi Suomen eniten patentteja hakevista yrityksistä. Patentoitavat keksinnöt ovat tyypillisesti syntyneet Elisan tuotteiden ja palvelujen kehittämisen yhteydessä.
Elisan strategiana on tuotteistaa oman toiminnan kehittämisen yhteydessä syntyneistä innovaatioista ohjelmistotuotteita myytäväksi kansainvälisille markkinoille, muun muassa muille operaattoreille.
Innovaatioita suojaavien patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien merkitys korostuu uusissa liiketoiminnoissa. Ne tukevat innovaatioiden muuttamista liiketoiminnaksi.
Elisalla on 265 patenttia ja patenttihakemusta, jotka liittyvät suurelta osin verkkojen ja palvelujen kehittämiseen, ylläpitoon ja valvontaan, sekä automatisoituun saatavuuden varmistukseen ja viankorjaukseen.
Muun muassa tekoälyyn, koneoppimiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvän teknologian suojaamista vahvistettiin.
Vuonna 2021 uusia ensihakemuksia jätettiin 40.
Elisa on sitoutunut vastuulliseen ja tulokselliseen toimintaan. Maksamalla veroja ja muita julkisia maksuja osallistumme yhteiskunnan kehittämiseen kaikissa toimintamaissamme.
Elisan veroperiaatteet perustuvat lainsäädäntöön ja maksamme veroja paikallisten verosäädösten ja -määräysten mukaisesti. Maksamme välilliset ja välittömät verot lakien ja asetusten mukaan kaikissa toimintamaissamme. Elisa pyrkii siihen, että tulos verotetaan vain yhdessä maassa.
Elisan verojalanjälki koostuu yhteisöveron lisäksi arvonlisäverosta, ennakonpidätyksistä ja lähdeverosta, lakisääteisistä sosiaaliturvamaksuista ja muista veroista sekä muista
veroluonteisista maksuista. Elisa-konsernin yhtiöiden verotiedot löytyvät vastuullisuusraportin ESG-tunnusluvuista.
Elisan päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Suomessa Elisa on 3. suurin yhteisöveronmaksaja ja osuutemme teleoperaattoreiden yhteisöverosta on 77 prosenttia (vahvistetut verotiedot 2020). Vuonna 2021 maksamamme ja tilittämämme verot olivat 531 miljoonaa euroa. Elisan tuloksellisuus vaikuttaa valtakunnallisesti. Yhteisöverosta lähes puolet ohjautuu 37 eri kuntaan, ja monella paikkakunnalla olemme merkittävä yhteisöveron maksaja.
Päämarkkina-alueeseemme kuuluvassa Virossa yhtiö maksaa yhteisöveroa vain, jos se maksaa osinkoja omistajilleen. Elisan virolaiset tytäryhtiöt eivät ole maksaneet osinkoja emoyhtiölleen.
Kansainvälistymisen myötä Elisa toimii 21 maassa, joissa se maksaa veroja paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Elisan veroperiaatteiden toteutumista tukevat sisäiset ohjeet ja valvonta. Elisan veroasioista vastaa yhtiön talousyksikkö. Elisan riskienhallintaprosessi sisältää myös verotuksen arvioinnin. Elisa tekee läpinäkyvää yhteistyötä veroviranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Elisalla on käytössä anonyymi whistleblowing-kanava, johon sidosryhmät voivat ilmoittaa Elisan yleisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) vastaisesta toiminnasta.
Elisan verotiedot toimintamaittain, ESG Tunnusluvut, s.69
"Startup-yhteistyöllä paransimme esimerkiksi Kalmarin nostureiden etäohjausjärjestelmää. Yhdistimme korealaisen Mopic Labsin 3D-videokuvateknologian ja Elisan 5G-verkon, jotta nostureita voidaan etäohjata kolmiulotteisen livevideon avulla ilman VR-laseja."
Laura Puusaari, Head of Startups, Elisa
Elisa on Suomen merkittävimpiä kotimaisten tv-sarjojen ja elokuvien draaman tuottajia. Olemme julkaisseet yli 25 alkuperäissarjaa, joita on myyty yli 50 maahan ja palkittu kansainvälisesti. Laskennallinen kulttuurikädenjälkemme 2021 oli 40 miljoonaa euroa (sisältäen suorat sisällönostot pääasiassa kotimaisilta toimijoilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille). Elisa tarjoaa Elisa Viihde Viaplay suoratoistopalvelun yhteistyössä Nordic Entertainment Groupin kanssa.
Elisa on myös merkittävä eSport-tuottaja ja kansainvälisten turnausten järjestäjä. Pelaaminen yhdistää nuoria yhteisen kiinnostuksen kohteen äärelle. Valvomme ja kannustamme tasa-arvoiseen ja toista kunnioittavaan käyttäytymiseen palveluissamme.
Elisalla on yli 2 000 startupin kansainvälinen verkosto. Startupit ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön (suositteluindeksinä 67). Olemme yhteiskehittäneet startupien kanssa yhteensä yli 40 uutta innovaatiota.
Vuonna 2021 toteutimme yhdeksän kestävän tulevaisuuden mahdollistavaa uutta innovaatiota. Kehitämme uudet ratkaisut yhdessä asiakkaidemme kanssa varmistaen, että niillä on arvoa ja kestävää merkitystä kuluttajien arjessa ja organisaatioiden toiminnassa.
Vuonna 2021 suurin osa startupien kanssa kehitetyistä innovaatioista hyödynsi Elisan kattavaa 5G-verkkoa. Yritysasiakkaillemme kehitimme suomalaisen startupin, Vertical Hobbyn, kanssa automatisoidun dronelentopalvelun pakettitoimituksiin sekä 5G-etäohjattavan dronen sisätiloihin parantamaan pelastusviranomaisten työturvallisuutta ja rakennusten ulkorakenteiden tarkastusta.
Kuluttajaliiketoiminnassa toimme Suomen markkinoille ruotsalaisen startupin, Freverin, sosiaalisen median sisältöjä mahdollistavan suositun mobiiilisovelluksen. Se tuo 5G:n avulla kuluttajille uudenlaisen tavan tuottaa animaatiovideoita omalla puhelimellaan ja jakaa niitä omissa sosiaalisen median kanavissaan.
Toteutimme tänä vuonna myös kolme kestävän tulevaisuuden startup-kiihdyttämöä yhdessä viiden asiakkaamme kanssa. Kanssamme tulevaisuuden ratkaisuja suunnittelivat ja kehittivät Fazer, Helen, HUS, Kalmar ja Yle. Kiihdyttämöohjelmissa olemme yhdistäneet Elisan 5G-palvelut kumppaniyritystemme tarpeisiin ja luoneet uusia innovaatioita yhdessä startupien kanssa.
Vuonna 2021 aloitimme yhteistyön uusien akateemisten kumppaneiden kanssa sekä jatkoimme olemassa olevaa yhteistyötä Suomen Tekoälykeskuksen (FCAI) kanssa. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on tutustua uusimpiin teknologian ja liiketoimintamallien trendeihin, sekä mahdollistaa huipputeknologiat, joita voidaan käyttää uusimpien tuotteiden ja palveluiden rakentamiseen asiakkaillemme.
Käynnistimme vuonna 2021 uusia yhteistyöhankkeita Helsingin yliopiston ja Etelä-Kalifornian yliopiston keskeisten aiheiden, kuten tekoälyn, big datan ja kyberturvallisuuden alueilla.
Hyödynsimme myös korkealaatuista tutkimusta parantaaksemme huippuluokan automaattisten puheentunnistusratkaisujemme laatua, joita yritysasiakkaamme arvostavat laajasti. Lisäksi FCAI:n kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön tuloksia hyödynnetään kaapeli-TV-verkon ja tietokonetyöasemien hälytysten ennustamisen automatisoinnissa, mikä mahdollistaa laitteidemme ja verkkojemme tekoälypohjaisen ennakoivan ylläpidon.
Seuraavina askelina pyrimme edistämään merkittävästi asiakaskokemusratkaisujemme laatua tekoälypohjaisen chatbotin avulla, jonka tutkimus- ja kehitystyö tehdään yhteistyössä FCAI:n kanssa.
Lisäksi tuemme vuosittain HPY:n Tutkimussäätiön kautta teletekniikan, televiestinnän ja tietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä. Säätiö on jakanut vuoteen 2021 mennessä apurahoja yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoille eri yliopistoissa. Säätiön kirjastoon on tallennettu 132 väitöskirjaa.
Innovaatiot ovat olennainen osa Elisan liiketoimintaa. Niiden avulla luomme kestäviä palveluita digitaaliseen yhteiskuntaan niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
TAVOITTEET JA SUORIUTUMINEN 2021
CO2-päästösäästöt
95 %
100 %
Science Based Target (SBTi) (T1)
YMPÄRISTÖVASTUU
Ympäristövastuutyömme keskittyy ilmastoon ja on linjassa Pariisin ilmastokokouksessa sovitun 1,5 asteen tavoitteen kanssa Science Based Targets initiative -vaatimusten mukaisesti.
Elisa on jo oman toimintansa osalta hiilineutraali. Kiinnitämme huomiota toimitusketjumme päästöihin ja haluamme auttaa asiakkaitamme vähentämään omaa hiilijalanjälkeään.
Ilmastonmuutos ja resurssipula aiheuttavat maailmassa useita kriisejä, jotka johtavat eriarvoisuuteen ja luonnon monimuotoisuuden katoon. Elisa voi parhaiten vaikuttaa muutokseen edistämällä energia- ja materiaalitehokkuutta.
Toimimme ympäristövastuussamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 13 mukaisesti, eli ryhdymme kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi. Tämän lisäksi näemme tärkeänä varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyttä. Elisa tukee lisäksi näissä tavoitteissaan YK:n Global Compact -aloitteen varovaisuusperiaatetta, erilaisia vastuullisuutta edistäviä aloitteita ja ympäristöystävällisen teknologian edistystä.
Autamme asiakkaitamme vähentämään energiankulutustaan.
Hyödynnämme datakeskustemme hukkalämpöä kaukolämpöverkossa.
Parannamme jatkuvasti tietoliikenneverkkojemme energiatehokkuutta.
Käytämme uusiutuvaa energiaa: 100 % sähkössä (FI, EE), 100 % kaukokylmässä (FI).
Kierrätämme laitteita tietoturvallisesti.
Uusiokäytämme ajantasaisia verkkolaitteita.
Pidennämme puhelinten elinkaarta korjaamalla ja kunnostamalla.
Tarjoamme asiakkaillemme tuotteita palveluna kiertotalousmallilla.
28 ELISA VASTUULLISUUS 2021
Strategisella ennakoinnilla ja skenaariotyöllä voimme lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksen riskeistä ja samalla varautua niihin paremmin. Ilmastoriskien arviointi on myös osa Elisan kolmitasoista riskienhallintaprosessia, jonka tavoitteena on hallita riskitasoa hyväksymällä, vähentämällä tai välttämällä erilaisia riskejä. Sana jalanjälki kuvaa yrityksen toteutuneita haittavaikutuksia. Mitä isompia ne ovat, sitä suuremmiksi myös niiden riskit muodostuvat.
Elisa laatii vuosittain CDP (Carbon Disclosure Project) -raportin ilmastomuutoksen riskeistä toiminnassamme. CDP -raportti noudattaa myös TCFD:n (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) parhaita käytäntöjä ja julkaisemme erillisen TCFD-raportin.
Suomessa käyttämämme kaukokylmä sekä Suomessa ja Virossa hankkimamme sähkö tulevat vain uusiutuvista lähteistä.
Energiavalinnoillamme ja jatkuvilla tehokkuustoimillamme olemme pystyneet pienentämään hiilijalanjälkeämme 77 prosenttia vuodesta 2016. Laajennamme hyväksi havaitsemamme keinot ja pilotoimme tapoja vähentää edelleen energiankäyttöämme ja sen vaikutuksia.
Elisa on mukana Suomen energiatehokkuussopimuksessa, jossa raportoimme näiden toimiemme vaikutuksia.
Elisan liiketoiminnoista vain hyvin rajallinen osa kuuluu nykyiseen EU:n kestävien investointien edistämiseksi tarkoitettuun luokittelujärjestelmään. Näitä ovat mm. konesalipalvelut, viihtymisen palvelut, teollisuuden ja verkon IoT-ratkaisut sekä etäneuvottelupalvelut. Ulkopuolelle jäävät Elisan hiilineutraali verkkoliiketoiminta ja sen pohjalta tarjottavat palvelut, jotka ovat tärkeässä roolissa kestävän yhteiskunnan rakentamisessa tulevaisuudessa. Ne auttavat asiakkaitamme pienentämään omaa ympäristövaikutustaan esimerkiksi välttämällä matkustamista tai pidentämällä laitteiden elinkaarta. GSMA:n The Enablement Effect –raportin mukaan palveluillamme voi olla kymmenkertainen kädenjälki niiden aiheuttamaan jalanjälkeen verrattuna. Tarkemmat tunnusluvut ja määrittelyt löytyvät vastuullisuusraportin taloudellisen vastuun osiosta.
Hyödynnämme isojen konesaliemme hukkalämpöä kaukolämpöverkossa. Konesalimme Tapiolassa on osallistunut Espoon kaukolämmön tuottamiseen jo vuosikymmenen ajan. Ratkaisumme lämmön talteenotossa vähentää myös hiilipäästöjä.
Tarkastelujaksolla 1.1.-31.12.2021 Säterin datakeskuksemme oli hiilinegatiivinen, eli se on vähentänyt hiilipäästöjä enemmän kuin tuottanut ja tuonut samalla tuloja energian myynnistä. Datakeskuksissa käyttämämme kaukokylmä on 100-prosenttisesti uusiutuvaa. Teemme jatkuvasti myös muita energiatehokkuustoimia konesaleissamme ja teknisissä teletiloissamme.
Elisa toi jo vuonna 2009 markkinoille rajattoman datan liiketoimintamallin, mikä on osaltaan edesauttanut suomalaisen tietoyhteiskunnan ja kestävämpien digitaalisten ratkaisujen kehittymistä. Suomalaiset ovat suurimpia datankäyttäjiä maailmassa.
5G mahdollistaa entistä suuremmat datamäärät mobiiliverkoissa. Vaikka moderni 5G-teknologia on paljon energiatehokkaampaa kuin aikaisemmat verkkosukupolvet, tulee datamäärän kasvu lisäämään sähkön käyttöä.
Olemme vuodesta 2016 parantaneet energiatehokkuutta Suomen mobiiliverkossamme 68 prosenttia. Jatkamme energiatehokkuuden parantamista esimerkiksi ajamalla alas 3G-teknologiaa ja optimoimalla edelleen 5G:tä.
Elisan verkon ympäristövaikutukset liittyvät energiankäytön lisäksi tarvittavien laitteiden valmistukseen. Käymme jatkuvaa dialogia toimitusketjun sidosryhmien kanssa ja huomioimme ympäristövaikutukset hankintapäätöksissämme.
Vähennämme sähkö- ja elektroniikkaromujen (SER) määrää uusiokäytöllä ja kierrätyksellä. Näin olemme mobiiliverkoissamme säästäneet kustannuksia samalla kun olemme uusiokäytöllä vähentäneet vastaavien uusien laitteiden valmistuksesta syntyviä päästöjä.
Myös asiakkaillemme myytävien laitteiden elinkaaren aikana syntyy väistämättömästi ympäristövaikutuksia. Valmistajien tulee vähentää yhä enemmän laitteiden valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja kierrätyksen päästöjä.
Elisa vähentää asiakkaille myytyjen laitteiden ympäristövaikutuksia esimerkiksi korjaamalla, kunnostamalla ja myymällä uusiokäyttöisiä puhelimia sekä edistämällä kierrätystä. Vuonna 2021 lanseerasimme Luurit looppiin –aloitteemme, jolla lisäämme tietoisuutta kierrätyksen hyödyistä ja teemme puhelinten kierrätyksen mahdollisimman helpoksi.
Teimme kiertotalouden tietoisuuden lisäämiseksi yhteistyötä mm. tunnetun suomalaisen sosiaalisen median vaikuttajan Julia Thurénin kanssa. Julian blogikirjoitukset ovat luettavissa myös Elisan Kiertotalous -sivulla.
"Blogi- ja sosiaalisen median yhteistyöni Elisan kanssa on ollut valtavan antoisaa. Jokainen Elisan yhteistyökokonaisuus on saanut paljon huomiota kanavissani ja olen saanut satoja yksityisviestejä puhelinten palautuksesta innostuneilta seuraajilta. Kuluttajat tuntuvat aidosti innostuneen Luurit Looppiin -kampanjasta ja mikä parasta – nyt he osaavat yhdistää puhelimen kierrätyksen juuri Elisaan. Kampanja tuli juuri oikeaan aikaan, sillä tuntuu että nyt elektroniikan kierrätys ja vastuullisuus alkaa olla kaikkien huulilla."
Julia Thurén, Juliaihminen-blogi
Kiihdyttämällä innovointia voimme auttaa asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme ratkaisemaan omia haasteitaan kestävän kehityksen eri osa-alueilla. Kutsumme tätä Elisan kädenjäljeksi, eli se kuvaa esimerkiksi vältettävissä olevia päästöjä verrattuna vanhaan toimintatapaan. Näiden mahdollisuuksien priorisointi on osa Elisan strategiaprosessia.
Sähkön käyttö muodostaa huomattavan osan digitalisaation ympäristöjalanjäljestä. Elisalla on pitkäaikaista osaamista energiatehokkuuden parantamisesta ja voimme tarjota asiakkaillemme kestäviä digitaalisia palveluita.
GSM Association on raportoinut, että energiankulutus muodostaa operaattoreilla tyypillisesti 20–40 prosenttia verkon juoksevista kuluista ja RAN (Radio Access Network) lähes 60 prosenttia kyseisistä kustannuksista. Elisa on kehittänyt IES (Intelligent Energy Saver) –koneoppimisen ratkaisun, joka vähentää tätä energiankäyttöä 14 prosenttia, ja vastaavasti myös päästöjä.
Olemme yli vuosikymmenen ajan tehneet työtä oman hiilijalanjälkemme minimoimiseksi, ja keskitymme nyt yhä enemmän toimitusketjun hiilipäästöihin. 99 prosenttia hiilipäästöistämme syntyy Scope 3 –kategoriassa. Siksi on tärkeää tehdä yhteistyötä toimitusketjumme kanssa. Elisa on mukana järjestöissä kuten JAC (Joint Audit Cooperation) ja GSMA (GSM Association). Voimme yhdessä muiden kanssa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että toimitusketjumme yritykset sitoutuvat Science Based -tavoitteisiin ja kiihdyttävät ilmastotoimiaan.
Resurssien riittävyys lineaarisessa taloudessa on ilmastonmuutoksen ohella kasvava haaste yrityksille. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat ratkaisuja materiaalitehokkuuden lisäämiseksi. Elisalla on useita kiertotaloutta tukevia ratkaisuja.
Palveluntarjoajana pienennämme ympäristövaikutuksia esimerkiksi tarjoamalla laitteita palveluna yrityksille, tarjoamalla korjauspalveluita, kunnostamalla ja uusiomyymällä puhelimia sekä kierrättämällä elinkaaren lopussa olevia laitteita turvallisesti.
Pyrimme vähentämään syntyvien jätteiden määrää huoltamalla, korjaamalla, kunnostamalla, uusiokäyttämällä ja lopuksi kierrättämällä laitteita. Tarjoamme näitä palveluita myös asiakkaillemme, samoin kuin kiertotalouden liiketoimintamalleja kuten tuotteita palveluina (product
as a service). Esimerkiksi Elisa Viihde Premium –digiboksi tarjotaan asiakkaalle osana viihdepalvelua.
Elisan työntekijät voivat ottaa käyttöön Lenovon hiilikompensoituja tietokoneita, ja tarjoamme niitä myös yritysasiakkaillemme.
Elisan kansainvälisissä liiketoiminnoissa on erinomaisia mahdollisuuksia parantaa tuotantoketjujen materiaalitehokkuutta, mikä kasvattaa Elisan ympäristökädenjälkeä.
Teemme päivittäin useita päätöksiä, joilla on joko suoraan tai välillisesti vaikutusta kestävään kehitykseen. Elisan missio antaa henkilöstöllemme vahvan mandaatin olla valinnoissamme vastuullisia.
Huomioimme ympäristövastuun esimerkiksi hankinnan sopimuksissa, kiinteistötoiminnassa ja henkilöstöravintoloidemme ruokahävikissä. Erityisesti Elisan Tuotanto-yksikössä on merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa energiatehokkuuteen esimerkiksi datakeskusten ja mobiiliverkon jatkuvan kehityksen sekä uusiutuvan energian hankinnan kautta. Olemme lisänneet tietoisuutta kestävästä palvelusuunnittelusta (eco design) käynnistämällä sisäisiä koulutuksia sekä käymällä sidosryhmävuoropuhelua.
Elisalaiset osallistuivat vuonna 2021 aktiivisesti ympäristöaiheisiin webinaareihin ja kommentoivat esimerkiksi sisäisesti julkaistua työmatkakyselyn analyysia.
Vastaamme sidosryhmiemme odotuksiin läpinäkyvästi raportoimalla edistymistä ympäristövastuussa. Käymme vuosittain vuoropuhelua ympäristövastuuraportoinnin aiheista eri instituutioiden kanssa.
Talouslehti Financial Times listasi 300 eurooppalaista yritystä, jotka ovat vähentäneet eniten ilmastopäästöjään vuosien 2014 ja 2019 välillä. Elisa sijoittui Europe's Climate Leaders 2021 -listan yhdeksännelle sijalle parhaimpana suomalaisena yrityksenä.
Asiakkaamme kysyvät yhä useammin lisätietoja ilmastovaikutuksista, mikä antaa hienon mahdollisuuden käydä vuoropuhelua heidän kokemistaan kestävän kehityksen haasteista ja samalla ymmärtää toimintamme hiilikädenjäljen mahdollisuuksia.
Jatkoimme yhteistyötä Helsingin kaupungin ja WWF:n kanssa lisätäksemme tietoisuutta paikallisesta biodiversiteetistä. Kehitimme 5G-verkon avulla yhteistyössä korkealaatuisia livestriimausratkaisuja luontokohteissa.
"Toimimme oman työmme ohessa eElisa tutoreina ja olemme kiinnostuneita erityisesti kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Vuoden 2021 aikana olimme tiiviisti mukana Luurit looppiin -puhelinkierrätysprosessin kehityksessä ideoimassa ja kokeilemassa erilaisia tapoja kierrättää puhelimia yhdessä asiakkaidemme kanssa."
eElisa-tutorit Anna-Kaisa Tolvanen, Minna Jokela, Kaisa Niemelä ja Youssef Oudrhiri
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaamme vuodesta 2009 lähtien, ja vuonna 2018 laadimme ilmastotavoitteet Science Based Targets (SBTi)-aloitteen mukaan, linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Elisa saavutti hiilineutraaliustavoitteen oman toimintansa osalta vuonna 2020 ensimmäisenä pohjoismaisena operaattorina toteuttamalla energianvähennystoimenpiteitä sekä hankkimalla sertifioituja päästökompensaatioita.
Tavoitteenamme on vähentää kompensoinnin tarvetta edelleen jatkamalla resurssitehokkuustyötä ja seuraavaksi keskittymällä ydintoimintamme ulkopuolisiin päästöihin läpi koko toimitusketjumme. Mittaamme myös, miten kädenjälkemme kautta autamme asiakkaita vähentämään omaa jalanjälkeään.
Elisa sitoutui vuoden 2021 aikana CLC (Climate Leadership Coalition) Call on Carbon ja CDP European Climate Pact -aloitteisiin, sekä toimi Global Compact Network Finland -järjestön Climate Ambition Accelerator -ohjelman kumppanina. Sitoutumisemme The Climate Pledge -aloitteen Net Zero-päästötavoitteeseen tarkoittaa, että laitteiden valmistuksesta tai palveluiden käytöstä aiheutuvat päästöt ovat nettovaikutukseltaan nolla vuoteen 2040 mennessä. Olemme tunnistaneet ja raportoimme EU:n luokittelujärjestelmään kuuluvien taloudellisten aktiviteettien osuudet. Raportoimme ne taloudellisen vastuullisuuden osiossa.
Elisan ilmastotyön hiililaskentaperiaattet, ympäristöhallintajärjestelmä ja -politiikka
Kompensoinneissa noudatamme päästövähennyshierarkiaa, jossa ensisijaisena keinona on aina omien päästöjen tunnistaminen ja minimoiminen. Kun tällä tavalla toteutamme kompensointimme vastuullisesti, saavutamme ilmastoa aidosti hyödyttäviä tekoja.
Olemme tunnistaneet toimintamme ilmastovaikutukset ja sen perusteella vuodesta 2009 tehneet systemaattisesti energiatoimenpiteitä.
Jatkamme hiilineutraaliuden osakeinona oman toimintansa jäljelle jäävien energian suorien (Scope 1) ja epäsuorien (Scope 2), sekä liikematkojen, työmatkojen ja jätteiden (Scope 3) päästöjen kompensointia. Käytämme portfoliomme hankkeita Elisan kaikkiin ilmastokompensaatioihin.
Valitsemme kompensaatioportfolioomme korkealuokkaisia hiilipäästöjä vähentäviä ja kestävää kehitystä edistäviä hankkeita. Puolet projekteistamme on tällä hetkellä Gold Standardin mukaan sertifioituja ja kaikissa on varmistettu, että hanke on kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen.
Kompensaatioportfoliotamme käytetään myös vastuullisessa Elisa Rehti 5G -liittymässä, joka tukee Elisan asiakkaita pienentämään omaa hiilijalanjälkeään hyvittämällä puhelimen elinkaaren päästöt kuukausittaisella ilmastohankkeiden jyvityksellä. Tietääksemme tämä on maailman ensimmäinen vastuullinen liittymä lajissaan.
Elisan kompensaatioportfolion hallinta
| Vaikutus yhteiskuntaan | Vastuullinen liiketoiminta | |
|---|---|---|
| DIGITAALINEN | Kyberturvallisuusharjoitusten määrä viranomaisten ja isojen yritysasiakkaiden kanssa 2024 |
Kyberturvallisuusindeksin tulos 2024 |
| SOSIAALINEN | Elisan nopeat yhteydet kaikille suomalaisille 2025 |
Naisten osuus esihenkilöistä 2024 |
| TALOUDELLINEN | Keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukainen jatkuva tuloksen kasvattaminen 2020-2023 |
Patenttiportfolion kehitys 2024 |
| YMPÄRISTÖ | Hiilikädenjäljen kasvattaminen 2024 |
Mobiiliverkon energiatehokkuus 2024 |
Olemme Elisa Oyj:n (jäljempänä "Elisa") johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet Elisan Vuosikertomuksen 2021 Vastuullisuusosiossa esitetyt yritysvastuun tunnusluvut (jäljempänä "Yritysvastuutiedot") 31.12.2021 päättyneeltä vuodelta.
Elisan johto vastaa Yritysvastuutietojen sekä niissä esitettyjen väittämien laatimisesta ja esittämisestä raportointikriteeristön eli GRI Sustainability Reporting Standards ja SASB Telecommunication Services Sustainability Accounting Standard version 2018-10 -raportointiohjeistojen mukaisesti. Elisan johto vastaa myös Yritysvastuutietojen laatimisesta ja esittämisestä EU:n taksonomiaraportoinnin osalta noudattaen asetusta EU2020/852 ja sen delegoituja säädöksiä sekä yrityksen omaa laskentaohjeistusta aiheesta. Johto vastaa myös Elisan kestävän kehityksen tavoitteiden määrittämisestä suoriutumisen ja raportoinnin osalta, sisältäen sidosryhmien ja olennaisten näkökulmien tunnistamisen, sekä niiden toiminnan johtamisen ja sisäisen valvonnan järjestelmien perustamisesta ja ylläpitämisestä, joista raportoitu toimintaan liittyvä tieto on saatu.
Meidän velvollisuutemme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava toimeksianto ja esittää toimeksiannon perusteella riippumaton johtopäätös. Olemme suorittaneet varmennustoimeksiannon Yritysvastuutiedoille International Auditing and Assurance Standard Board IAASB:in julkaiseman kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin International Standard on Assurance Engagements ISAE 3000 (uudistettu), Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus, mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko Yritysvastuutiedoissa olennaista virheellisyyttä.
KPMG Oy Ab soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia International Standard on Quality Control ISQC 1 ja sen mukaisesti ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyvät dokumentoidut toimintaperiaatteet ja menettelytavat eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettaviin säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.
Olemme noudattaneet International Ethics Standards Board for Accountants IESBA:n eettisten sääntöjen riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia, jotka perustuvat rehellisyyden, objektiivisuuden, ammatillisen pätevyyden ja huolellisuuden, salassapitovelvollisuuden ja ammatillisen käyttäytymisen periaatteille.
Rajoitetun varmuuden antava toimeksianto toteutetaan tekemällä tiedusteluja pääasiassa henkilöille, joiden tehtävänä on laatia esitetyt Yritysvastuutiedot, sekä soveltamalla analyyttisia ja muita asianmukaisia evidenssin hankkimismenetelmiä. Olemme suorittaneet toimeksiannossa muun muassa seuraavat toimenpiteet:
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavista toimenpiteistä ja ovat niitä suppeampia. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka olisi saatu suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Kaikkiin varmennustoimeksiantoihin liittyy luontaisia rajoituksia tarkastellun tiedon valikoivasta testauksesta johtuen. Siten havaitsematta jääneitä väärinkäytöksiä, virheellisyyksiä tai säädöstenvastaisuuksia saattaa esiintyä. Lisäksi ei-taloudelliseen tietoon saattaa liittyä merkittävämpiä luontaisia rajoituksia kuin taloudelliseen tietoon ottaen huomioon sekä sen luonteen että menetelmät, joita käytetään tällaisten tietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen.
Johtopäätöksemme on tehty toisaalla tässä raportissa esitettyihin seikkoihin perustuen, ja se on niistä riippuvainen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet johtopäätöksemme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että varmennustoimeksiannon kohteena olleet tiedot eivät olisi olennaisilta osiltaan laadittu GRI Sustainability Reporting Standards ja SASB Telecommunication Services Sustainability Accounting Standard version 2018-10 -raportointiohjeistojen sekä taksonomiaraportoinnin osalta asetuksen EU2020/852 ja sen delegoitujen säädösten mukaisesti.
Helsinki, 14. maaliskuuta 2022 KPMG Oy Ab
Toni Aaltonen Tomas Otterström KHT Partner, Advisory
Helsingissä, maaliskuun 8. päivänä 2022
Anssi Vanjoki, hallituksen puheenjohtaja Clarisse Berggårdh Kim Ignatius Eva-Lotta Sjöstedt
Topi Manner
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja
Seija Turunen
Maher Chebbo
Antti Vasara
36 ELISA VASTUULLISUUS 2021
(GRI, SASB, Elisan omat)
EW = Elisan nettisivut; GRI = Global Reporting Initiative (raportointiviitekehys) SASB = Sustainability Accounting Standard Board (raportointiviitekehys)
Käytetyt lyhenteet: ESG = Environment, Social, Governance (standardi ja viitekehys); EWI = Elisan Sijoittajat nettisivu ; EWG = Elisan Hallinnointi nettisivut
EWS = Elisan vastuullisuuden nettisivu; CGR = Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2021 CRR = Elisan palkkioraportti 2021 AR = Vuosikatsaus 2021 SR = Vastuullisuusraportti 2021
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| https://www.glo balcompact.fi/ |
https://sdgs.un.org/ goals |
| 1. Organisaation taustakuvaus | ||||
|---|---|---|---|---|
| 102-1 | Raportoivan organisaation nimi | EWG - Yhtiötieto, yhtiöjärjestys. | X | |
| 102-2 | Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut |
EW - Tietoa Elisasta (mitä teemme); Elisan brändit: Elisa, Elisa Saunalahti, Elisa Viihde, Elisa Teleteenused, Elisa Santa Monica, Elisa Polystar, Elisa IndustrIQ, Elisa Videra. |
X | |
| 102-3 | Organisaation pääkonttorin sijainti | EWI - Konsernin perustiedot. | X | |
| 102-4 | Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta |
AR, s.17-18. | X | |
| 102-5 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto | EWI - Omistusrakenne. | X | |
| 102-6 | Markkina-alueet | AR, s.4, 17-18 - Tilinpäätös 2021. | X | |
| 102-7 | Raportoivan organisaation koko | AR - Tilinpäätös 2021. | ||
| 102-8 | Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mu kaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 10. |
| 102-9 | Organisaation toimitusketju | EW - Toimittajat, Vastuullinen toimitusketju; | ||
| EWS - Vastuullista hankintaa ja kumppaniyhteistyötä; | X | |||
| SR - Toimitusketjun vastuullisuus, s.20. | ||||
| 102-10 | Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakentees sa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa |
AR - Tilinpäätös 2021. | X | |
| 102-11 | Varovaisuusperiaatteen soveltaminen organisaatiossa | EWG - Valvontajärjestelmät; | ||
| CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riski enhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, s.15. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 102-12 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten | EWS - Politiikat ja ohjeet; | |||
| toimijoiden periaatteet tai aloitteet | EWS - Indeksit ja sitoumukset. | ||||
| 102-13 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | EWS - Sidosryhmädialogi. | |||
| 2. Strategia | |||||
| 102-14 | Toimitusjohtajan katsaus | AR, s.6. | X | ||
| 102-15 | Riskit ja mahdollisuudet | EW - Riskienhallinta; | |||
| CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, s.15.; |
X | ||||
| SR, s.6.; GRI tunnusluvut. | |||||
| 3. Liiketoiminnan eettisyys | |||||
| 102-16 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | EWS - Ethics and compliance/Code of conduct. | X | UN SDG 16. | |
| 102-17 | Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen | EWS - Ethics and compliance/Code of conduct; | |||
| EWS - Whistleblowing. | X | UN SDG 16. | |||
| 4. Hallinto | |||||
| 102-18 | Hallintorakenne ja valiokunnat | EWG - Hallintorakenne ja päätöksenteko; | |||
| EWG - Hallituksen työjärjestys ja valiokunnat; | X | ||||
| CGR - Hallituksen valiokunnat ja niiden toiminta, s.3. - 9. | |||||
| 102-19 | Vastuunjako | EWS - Johtaminen; | |||
| SR - Hyvä hallinto, s.5. | X | ||||
| 102-20 | Vastuuhenkilöt | CGR - Hallintorakenne, s.3.; | |||
| EWG - Hallinnointi; | X | ||||
| SR - Hyvä hallinto, s.5. | |||||
| 102-21 | Sidosryhmien konsultointi | EWS - Sosiaalinen vastuu/Moninaiset asiakkaamme; | |||
| EWS - Olennaisuudet; | X | UN SDG 16. | |||
| SR, s.7. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 102-22 | Hallituksen kokoonpano | EWG - Hallitus; | |||
| CGR - Hallintorakenne, s.3.; | X | UN SDG 10 | |||
| 102-23 | Hallituksen puheenjohtajan asema | EWG - Hallinnointi; | |||
| CGR - Hallintorakenne, s.3.; | X | UN SDG 16. | |||
| 102-24 | Hallituksen valinta | EWG - Hallituksen valinta ja monimuotoisuus. | X | UN SDG 16. | |
| 102-25 | Eturistiriitojen välttäminen | EWG - Hallinnointi/Sisäpiiri- ja lähipiiriperiaatteet; Johdon liiketoi met; Johdon omistukset; |
X | UN SDG 16. | |
| CGR - Hallitusjäsenten riippumattomuus, s.9. | |||||
| 102-26 | Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen arvojen ja | CGR - Hallituksen työjärjestys, s.5.; | |||
| strategian määrittelyssä | SR - Hyvä hallinto, s.5. | X | |||
| 102-27 | Hallituksen vastuullisuustietoisuus | CGR - Hallintorakenne, s.3.; Hallituksen työjärjestys, s.5. |
|||
| 102-28 | Hallituksen suorituksen arviointi | CGR - Hallintorakenne, s.3.; Hallituksen työjärjestys, s.5. |
X | ||
| 102-29 | Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa ja hallinnassa | CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja ris kienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä; Valvontajärjestelmät, Tarkastusvaliokunnan toiminta, s.15. |
X | UN SDG 16. | |
| SR, s.6. | |||||
| 102-30 | Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi | CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja ris kienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä; Valvontajärjestelmät, Tarkastusvaliokunnan toiminta, s.15. |
X | ||
| EWG - Riskienhallinta; | |||||
| SR, s.6. | |||||
| 102-31 | Taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun aihei den katselmointi |
SR, s.5. | X | ||
| 102-32 | Yritysvastuuraportin hyväksyminen | SR - Hallituksen allekirjoitukset, s.36. | X | ||
| 102-33 | Epäkohtien kommunikointi | EWS - Whistleblowing. Raportoidaan hallituksen tarkastusvalio kunnalle osana säännöllistä Compliance -raportointia. |
X | ||
| 102-34 | Epäkohtien määrä ja luonne | Elisalle raportoitiin 53 potentiaalista väärinkäytösilmoitusta nimet tömän väärinkäytösilmoituskanavan kautta. Tutkittujen ilmoitusten seurauksena järjestettiin koulutusta, prosessikatselmointeja, viestintää ja muita korjaavia toimenpiteitä. |
|||
| 102-35 | Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen | CRR; | |||
| EWG - Palkitsemispolitiikka. | X |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 102-36 | Palkitsemisjärjestelmät | CRR; | |||
| EWG - Palkitsemispolitiikka. | X | ||||
| 102-37 | Sidosryhmien näkemysten huomiointi | CRR; | |||
| EWG - Palkitsemispolitiikka. | X | UN SDG 16. | |||
| 5. Sidosryhmävuorovaikutus | |||||
| 102-40 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | X | ||
| 102-41 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
GRI tunnusluvut. | X | ||
| 102-42 | Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | X | ||
| 102-43 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | |||
| SR, s.7. | X | ||||
| 102-44 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huo lenaiheet |
EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | X | ||
| 6. Raportointikäytäntö | |||||
| 102-45 | Konsernin laskentaraja | SR - Raportin kuvaus, s.3. | |||
| 102-46 | Raportin sisällönmäärittely | SR - Raportin kuvaus, s.3. | |||
| 102-47 | Olennaiset näkökohdat | EWS - Vastuullisuuden osa-alueet; | |||
| EWI - Vastuullisuuden avainluvut (2014 lähtien); | |||||
| EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | |||||
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 102-48 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | SR - Raportin kuvaus, s.3. | |||
| 102-49 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökoh tien laskentarajoissa |
SR - Raportin kuvaus, s.3. | |||
| 102-50 | Raportointijakso | SR - Raportin kuvaus, s.3. | X | ||
| 102-51 | Edellisen raportin päiväys | SR - Raportin kuvaus, s.3. | X | ||
| 102-52 | Raportin julkaisutiheys | SR - Raportin kuvaus, s.3. | X |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 102-53 | Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja |
SR - Raportin kuvaus, s.3. | X | ||
| 102-54 | GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus | SR - Raportin kuvaus, s.3. | X | ||
| 102-55 | GRI-sisällysluettelo | SR - Raportin kuvaus, s.3. | X | ||
| 102-56 | Raportoinnin varmennus | SR - Raportin varmennuslausunto, s.35. | X |
| GRI 103: JOHTAMISMALLI (GRI 103, 2016 standardi) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 103-1 | Olennaiset näkökohdat ja niitä koskevat laskentarajat | EWS - Olennaisuudet ja sidosryhmät. | |||
| SR - sisällysluettelo, s.33.; raportin kuvaus, s.3. | |||||
| 103-2; 103-3 | Johtamismallin komponentit; Johtamismallin arviointi | ||||
| Välilliset taloudelliset tulokset, DMA | EWS - Taloudellinen vastuu; X |
||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen,s.10.; Hyvä hallinto, s.5. - s.10.; | |||||
| EW - Tutkimus ja kehitys. | |||||
| Verot, DMA SR , s.24.; |
|||||
| EWS - Taloudellinen vastuu. | |||||
| Energia, DMA | EWS - Ympäristövastuu; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Vesi ja jätevedet, DMA | EWS - Ympäristövastuu/Environmental Management System | ||||
| Päästöt, DMA | EWS - Ympäristövastuu; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Jätteet, DMA | EWS - Ympäristövastuu/Environmental Management System | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Tuotteet ja palvelut, DMA | EWS - Ympäristövastuu; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Compliance, DMA | EWS - Code of conduct. |
| ESG | UN Global | YK:n kestävän kehityksen |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| viitekehys | Kuvaus Markkinointiviestintä, DMA |
Vastaus tai huomio EWS - Sosiaalinen vastuu/asiakaskohtaaminen; |
Compact | tavoitteet | Puutteet |
| Digitaalinen vastuu/Palvelujen saatavuus, turvallisuus ja esteettömyys; |
|||||
| EW - Markkinointiviestintä; | |||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Asiakkaiden yksityisyydensuoja, DMA | EWS - Digitaalinen vastuu/Kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja; |
||||
| EW - Tietosuoja; | |||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Asiakkaiden terveys ja turvallisuus, DMA | EWS - Digitaalinen vastuu/Mobiiliverkon käyttö on turvallista | ||||
| SR, s.12. - s.15. | |||||
| Työllistäminen, DMA | EWS - Sosiaalinen vastuu/vastuullinen työnantaja; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| AR, s.15. | |||||
| Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet, DMA | EWS - Sosiaalinen vastuu/vastuullinen työnantaja; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Työterveys- ja turvallisuus, DMA | EWS - Sosiaalinen vastuu/vastuullinen työnantaja; | ||||
| SR, s.17. | |||||
| Koulutus, DMA | EWS - Sosiaalinen vastuu/vastuullinen työnantaja; | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| AR, s.17. | |||||
| Syrjinnän kielto, DMA | EWS - Sosiaalinen vastuu/vastuullinen työnantaja; | ||||
| EWS - Ethics and compliance/Code of Conduct, Ihmisoikeuspolitiikka; |
|||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. | |||||
| Turvallisuusäytännöt, DMA | EWS - Digitaalinen vastuu/Kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja; |
||||
| EW - Tietosuoja; | |||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen, s.10. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| Lahjonta ja korruption vastaisuus, DMA | EWS - Ethics and compliance/Code of conduct, Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka; |
||||
| SR, s.4., GRI tunnusluvut. | |||||
| Ihmisoikeusarviointi, DMA | GRI tunnusluvut; SR - Hyvä hallinto, s.5., Compliance kehitys, s.8., Yksityisyyden suoja, s.14. - s.15., Sosiaalinen vastuu, s.17. - s.19., Vastuullinen toimitusketju, s.20. |
||||
| Toimitusketjun arviointi, DMA | GRI tunnusluvut; SR -Vastuullinen toimitusketju, s. 20.; EWS - Taloudellinen vastuu. |
||||
| Poliittinen vaikuttaminen, DMA | EWS - Johtaminen; | ||||
| Sidosryhmädialogi; | |||||
| Ethics and compliance/Code of conduct, Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka; |
|||||
| GRI tunnusluvut. | |||||
| GRI 201: TALOUDELLISET TULOKSET (GRI 201, 2016 standardi) | |||||
| 201-1 | Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautu minen |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 9 | ||
| 201-2 | Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutuk set sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaa tion toimintaan |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 13. | ||
| GRI 203: VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET (GRI 203, 2016 standardi) | |||||
| 203-1 | Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllisten palvelu | EWS - Digitaalinen vastuu; | |||
| jen tuen kehitys ja vaikutukset | GRI tunnusluvut myös liittyen GRI 201-1, Käyttöomaisuusinvestoinnit. | UN SDG 9 | |||
| 203-2 | Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden | EW - Tutkimus ja kehitys; | |||
| laajuus | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Digitaalinen vastuu, Ympäristövastuu. |
||||
| GRI 205: KORRUPTIONVASTAISUUS (GRI 205, 2016 standardi) | |||||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politikoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus |
EWS - Politiikat ja ohjeet (julkinen politiikka); SR - Compliance-kehitystoimenpiteet, s.8; |
X | UN SDG 16. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 205-3 | Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet | GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 16. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 207: VEROT (GRI 207, 2019 standard) | |||||
| 207-1 | Lähestymistapa veroihin | SR, s.24. | UN SDG 10. | ||
| 207-2 | Verotuksen hallinnointi, valvonta ja riskienhallinta | SR, s.24. | UN SDG 10. | ||
| 207-3 | Sidosryhmäyhteistyö ja veroihin liittyvien huolenaihei den hallinta |
SR, s.24. | UN SDG 10. | ||
| 207-4 | Maakohtainen veroraportointi | GRI tunnusluvut. | UN SDG 10. | ||
| GRI 302: ENERGIA (GRI 302, 2016 standardi) | |||||
| 302-1 | Organisaation oma energiankulutus | EWS - Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 | |||
| GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 13. | |||
| 302-3 | Energiaintensiteetti | EWS - Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 | |||
| GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 13. | |||
| 302-4 | Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu | EWS - Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 | |||
| energiansäästö | GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 13. | ||
| GRI 303: VESI JA JÄTEVEDET (GRI 303, 2018 standardi) | |||||
| 303-1 | Vesi jaettuna resurssina | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset | |||
| 303-2 | Jäteveden vaikutusten hallinta | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset | |||
| 303-3 | Vedenotto | EWS - Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia; GRI tunnusluvut. |
|||
| 303-4 | Veden purku | EWS - Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia; GRI tunnusluvut. |
|||
| 303-5 | Vedenkulutus | EWS - Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia; GRI tunnusluvut. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 305: PÄÄSTÖT (GRI 305, 2016 standardi) | |||||
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1) | EWS - Ympäristövastuu/Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 |
X | UN SDG 13. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 305-2 | Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2) | EWS - Ympäristövastuu/Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 |
X | UN SDG 13. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 305-3 | Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) |
EWS - Ympäristövastuu/Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 |
X | UN SDG 13. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 305-4 | Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti | EWS - Ympäristövastuu/Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 |
X | UN SDG 13. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen | EWS - Ympäristövastuu/Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 |
X | UN SDG 13. | |
| GRI tunnusluvut. | |||||
| GRI 306: JÄTTEET (GRI 306, 2020 standardi) | |||||
| 306-1 | Merkittävät syntyvän jätteen vaikutukset | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset | |||
| 306-2 | Merkittävien syntyvän jätteen vaikutusten hallinta | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset | |||
| 306-3 | Syntyvä jäte | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset; GRI tunnusluvut. |
X | ||
| 306-4 | Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset; GRI tunnusluvut. |
X | ||
| 306-5 | Hävitettäväksi ohjattava jäte | EWS - Ympäristövastuu/Kierrätys ja muut ympäristövaikutukset; GRI tunnusluvut. |
X | ||
| GRI 307: YMPÄRISTÖ, MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS (GRI 307, 2016 standardi) | |||||
| 307-1 | Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 16. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 401: TYÖLLISTÄMINEN (GRI 401, 2016 standardi) | |||||
| 401-1 | Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain |
GRI tunnusluvut. | X | ||
| 401-2 | Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei tarjota määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille merkittä vänkokoisten sijaintipaikkojen mukaan |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 10. | ||
| GRI 403: TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS (GRI 403, 2018 standardi) | |||||
| 403-1 | Työterveys- ja turvallisuus -järjestelmä | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
Elisa raportoi indikaattorin |
||
| SR, s.18. | omalla taval- laan. |
||||
| 403-2 | Riskien tunnistaminen, analysointi ja tapaturmien tutkinta |
EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
Elisa raportoi | ||
| Digitaalinen vastuu/Mobiiliverkon käyttö on turvallista; | indikaattorin omalla taval |
||||
| SR, s.20. | laan. | ||||
| 403-3 | Työterveyspalvelut | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
Elisa raportoi indikaattorin |
||
| SR, s.18. | omalla taval- laan. |
||||
| 403-4 | Työntekijöiden kattavuus työterveyspalveluista | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
Elisa raportoi indikaattorin |
||
| SR, s.18. | omalla taval- laan. |
||||
| 403-5 | Työntekijöiden työterveyskoulutus | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
|||
| SR, s.18. | |||||
| 403-6 | Työntekijöiden terveyden edistäminen | EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
|||
| SR, s.18. | |||||
| 403-7 | Liiketoiminnan työterveysvaikutusten estäminen ja vähentäminen |
EWS - Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja, Työhyvinvointi ja -turvallisuus; |
Elisa raportoi indikaattorin |
||
| SR, s.18. | omalla taval- laan. |
||||
| 403-8 | Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna viral lisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikun nissa |
GRI tunnusluvut; SR, s.18. | Elisa raportoi indikaattorin omalla taval laan. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| 403-9 | Työhön liittyvät tapaturmat | GRI tunnusluvut; SR, s.18. | Elisa raportoi indikaattorin omalla taval laan. |
||
| 403-10 | Työstä johtuvat sairaudet | GRI tunnusluvut; SR, s.18. | Elisa raportoi indikaattorin omalla taval laan. |
||
| GRI 404: KOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN (GRI 404, 2016 standardi) | |||||
| 404-1 | Keskimääräiset vuoden koulutustunnit työntekijää koh den henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 10. | |
| 404-2 | Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat |
AR - Henkilöstökatsaus, s.15. | |||
| 404-3 | Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö suku puolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna |
GRI tunnusluvut. | X | ||
| GRI 405: MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET (GRI 405, 2016 standardi) | |||||
| 405-1 | Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilös tön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna sukupuo len, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden moni muotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 5. | |
| GRI 406: SYRJINNÄN KIELTO (GRI 406, 2016 standardi) | |||||
| 406-1 | Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 5. | |
| GRI 410: TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT (GRI 410, 2016 standardi) | |||||
| 410-1 | Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle | GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 16. | |
| GRI 412: IHMISOIKEUSKATSELMOINNIT (GRI 412, 2016 standardi) | |||||
| 412-1 | Toimintojen määrä, joissa on toteutettu ihmisoikeuksien läpikäynti tai vaikutusarviointi |
GRI tunnusluvut. | |||
| 412-2 | Ihmisoikeuskoulutus henkilöstölle | GRI tunnusluvut. | |||
| 412-3 | Lukumäärä ja prosenttiosuus merkittävistä investoin tisopimuksista, jotka sisältävät ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja tai joiden yhteydessä on tehty ihmisoikeuskatsel mointi |
GRI tunnusluvut. |
| ESG viitekehys |
Kuvaus | Vastaus tai huomio | UN Global Compact |
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet |
Puutteet |
|---|---|---|---|---|---|
| GRI 414 TOIMITUSKETJU | |||||
| 414-1 | Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvoinnit | SR, s.20.; GRI tunnusluvut. |
UN SDG 16. | ||
| 414-2 | Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpi teet |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 16. | ||
| GRI 415: POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN (GRI 415, 2016 standardi) | |||||
| 415-1 | Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edustajittain |
GRI tunnusluvut. | X | UN SDG 16. | |
| GRI 416: ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS (GRI 416, 2016 standardi) | |||||
| 416-2 | Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuus vaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna loppu tulosten mukaan |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 16. | ||
| GRI 417: MARKKINOINTIVIESTINTÄ JA TUOTEINFORMAATIO (GRI 417, 2016 standardi) | |||||
| 417-3 | Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 16. | ||
| GRI 418: ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDENSUOJA (GRI 418, 2016 standardi) | |||||
| 418-1 | Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asia kastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset |
GRI tunnusluvut. | UN SDG 16. | Elisa raportoi indikaattorin omalla taval laan. |
| TC-TL-000.A | Mobiililiittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut; EWI - Tuloskeskus/Operational Data Q4 2021 |
|---|---|---|
| TC-TL-000.B | Kiinteiden liittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut; EWI - Tuloskeskus/Operational Data Q4 2021 |
| TC-TL-000.C | Laajakaistaliittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut; EWI - Tuloskeskus/Operational Data Q4 2021 |
| TC-TL-000.D | Verkkoliikenne määrä - datamäärä verkossa | SASB tunnusluvut; EWI - Tuloskeskus/Operational Data Q4 2021 |
| Toiminnan ympäristöjalanjälki | ||||
|---|---|---|---|---|
| TC-TL-130a.1 | Kokonaisenergiankulutus | SASB tunnusluvut. | ||
| Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä | SASB tunnusluvut. | |||
| Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta (hankittu uusiutuva energia / käytetty kokonaisenergia) |
SASB tunnusluvut. | |||
| Käytetyt muuntokertoimet | EWS - Elisa Energy and GHG Emission Disclosure 2021 | |||
| PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku | SASB tunnusluvut. | |||
| Tietosuoja | ||||
| TC-TL-220a.1 | Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja käytännöistä | EW - Tietosuoja; | ||
| SASB tunnusluvut. | ||||
| EW - Markkinointiluvat ja asiakasviestintä; | ||||
| EW - Sopimusehdot/tietosuojaperiaatteet | ||||
| TC-TL-220a.2 | Asiakkaiden määrä, joiden tietoja käytetään toissijaisiin tarkoituksiin | SASB tunnusluvut. | ||
| TC-TL-220a.3 | Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien rahallisten menetysten kokonaismäärä |
SASB tunnusluvut. | ||
| TC-TL-220a.4 | 1. Viranomaisten esittämien asiakatietopyyntöjen lukumäärä, 2. Tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumärä, 3. Paljastumiseen johtaneiden tietopyyntöjen osuus |
SASB tunnusluvut. |
| Tietoturva | ||||
|---|---|---|---|---|
| TC-TL-230a.1 | 1. Tietovuotojen lukumäärä. 2. Tietovuodot, joissa mukana henkilötotietoja. 3. Asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat. |
SASB tunnusluvut. | ||
| TC-TL-230a.2 | Kuvaus lähestymistavasta tietoturvariskien tunnistamiseen ja torjumiseen, mukaan lukien kolmansien osapuolten kyberturvallisuusstandardien käyttö |
SASB tunnusluvut. | ||
| EW - Elisan kyberturvapalvelut asiakkaille on kuvattu Elisan nettisivuilla. | ||||
| Tuotteen elinkaaren hallinta | ||||
| TC-TL-440a.1 | Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit | SASB tunnusluvut. | ||
| Jätteiden uusiokäyttö | SASB tunnusluvut. | |||
| Jätteiden kierrätys | SASB tunnusluvut. | |||
| Jätteiden kaatopaikkasijoitus | SASB tunnusluvut. | |||
| Kilpailu ja avoin internet | ||||
| TC-TL-520a.1 | Rahalliset menetykset liittyen oikeudelliseen säätelyyn tai kilpailulainsäädäntöön | SASB tunnusluvut. | ||
| TC-TL-520a.2 | Keskimääräinen (1) oman ja kaupallisen sisällön ja (2) ei-kaupallisen sisällön todellinen latausnopeus |
Elisa ei raportoi latausnopeuksia. | ||
| TC-TL-520a.3 | Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloitukseen ja niihin liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista |
SASB tunnusluvut. | ||
| Teknologian häiriöistä johtuvien systeemiriskien hallinta | ||||
| TC-TL-550a.1 | 1. Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden (keskimääräinen häiri öiden määrä asiakasta kohti) 2. Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakas ta kohti. |
SASB tunnusluvut. | ||
| TC-TL-550a.2 | Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta palvelukat kosten aikana |
SASB tunnusluvut. |
ELISAN OMAT
| Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa. | Omat tunnusluvut. | |
|---|---|---|
| Kyberturvallisuus suhteessa kyberturvallisuusindeksiin. | Omat tunnusluvut. | |
| Tietosuojakoulutuksen suorittamismäärä. | Omat tunnusluvut. | |
| Henkilötietojen kyselyjen määrä. | Omat tunnusluvut. | |
| Elisan vastuulli | Code of Conduct (Toimintaohjeet) koulutusten suoritusmäärä. | Omat tunnusluvut. |
| suustavoitteet | Employee enagagement score. | Omat tunnusluvut. |
| Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS tavoitteeseen. | Omat tunnusluvut. | |
Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen. Omat tunnusluvut. Yhteiskuntavastuumittari. Omat tunnusluvut.
| Science Based Target (SBTi) suoriutuminen. | Omat tunnusluvut. | |
|---|---|---|
| EU:N TAKSONOMIA | ||
| Tiedot EU:n takso nomian tukikel poisista taloudelli sista toiminnoista |
Laadullisen ja määrällisen tiedon raportointi taloudelliseen toimintaan liittyen. | SR, s.23. |
| Naisten osuuden kasvu johtotehtävissä [%] | SR - ESG tunnusluvut, s.71. |
|---|---|
| Väestön osuuden väheneminen ilman nopeaa nettiyhteyttä [%] | SR - ESG tunnusluvut. s.71. |
| Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen, ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan energian saa tavuuden lisäämiseksi |
SR - ESG tunnusluvut, s.71. |
| Asiakkaiden yksityisyydensuoja | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastie tojen hävittämiseen liittyvät valitukset [kpl] (418-1 ) |
2019 2020 |
2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |||||
| 1 | 6 | 8 | Elisa ei raportoi tietosuojavaltuutetun tietopyyntöjen lisäksi muiden valitusten eikä tietovuotojen lukumäärää. |
Laajuus: Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar. |
| Aktiviteettimittarit | 2019 | 2020 | 2021 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Mobiililiittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.A) | 4 736 500 | 4 798 100 | 4 919 100 | 2020 luvut on korjattu. 2019 luvut on lisätty. | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Kiinteiden liittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.B) | 1 526 700 | 1 527 600 | 1 477 000 | 2020 luvut on korjattu. 2019 luvut on lisätty. | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Laajakaistaliittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.C) | 689 500 | 701 100 | 666 200 | 2020 luvut on korjattu. 2019 luvut on lisätty. | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Verkkoliikenne määrä - datamäärä verkossa [miljoonaa giga tavua] (TC-TL-000.D) |
1 000 | 1 360 | 1 643 | Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. Elisa ei raportoi kiinteän verkon liikennettä. |
Laajuus: Mobiiliverkko Elisa Suomi. |
Tietosuoja Tiedot sisältävät
Henkilötietojen käsittely perustuu organisaatiotasoiseen Tietosuojapolitiikkaan, joka määrittelee tietosuojavaatimusten toteutumisen Elisan toiminnassa. Politiikka on pakollinen Elisalle, sen tytäryhtiöille ja toimittajille sopimusten perusteella.
Tietosuojapolitiikka, sitä täydentävät periaatteet ja ohjeet katselmoidaan säännöllisesti ja ne sisältävät esimerkiksi :
Henkilötietojen käsittelyn
Tietosuojaperiaatteet (käsittäen henkilötietoilmoituksen)
Mainonnan ja asiakastietoihin liittyvät tietosuojapolitiikan, periaatteet ja ohjeet
Ohjeet sähköiseen suoramarkkinointiin
Viestinnän ja liikennetietojen käsittelyyn liittyvät yleiset periaatteet ja roolit
Tietosuojaperiaatteet (käsittäen henkilötietoilmoituksen)
Tietosuojaperiaatteet rekrytointiprosessissa (käsittäen henkilötietoilmoituksen)
Käytännöt liittyen tietosuojaorganisaatioon, arviointiin, EUn tietovuotojen suojauksen läpikäyntiin, analysointiin.
Elisa ei laske tai raportoi kyseistä tunnuslukua. Elisan yksityisyyden ja tietosuojaan liittyvissä politiikoissa ja asiakasohjeissa on kerrottu mitä tietoa keräämme, mitä tarkoitusta varten sekä kuinka käsittelemme tietoa. Toimitetut periaatteet ja politiikat liittyen asiakkaiden henkilötietoon, rajoituksiin ja vaatimuksiin jatkokäsittelyä varten:
Tietosuojaperiaatteet
Tietosuojapolitiikka (tietosuojailmoitus)
Viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuus
Elisa ei julkaise tietoa vaan raportoi merkittävät oikeudelliset seuraukset Elisan tilinpäätöksessä (Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat).
Elisa hallinnoi tietovuotoja prosessinsa mukaisesti ja jokainen tapaus dokumentoidaan. Elisa ei raportoi viranomaistietopyyntöjen lukumäärää.
Tietoturva Tiedot sisältävät
(1) Tietovuotojen lukumäärä (2) Tietovuodot, joissa mukana henkilötotietoja (3) Asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat (TC-TL-230a.1)
Elisalla on prosessi tietovuotojen hallinnointiin ja tapausten dokumentointiin. Elisa ei raportoi tietovuotojen lukumäärää.
Elisan operatiivisten riskien hallinta on jatkuva prosessi, joka on osa organisaation normaalia toimintaa. Prosessi aktivoi kaikki Elisan työntekijät ja yhteistyökumppanit tunnistamaan ja ilmoittamaan prosesseihin, järjestelmiin, tekniikkaan ja muihin operatiivisiin toimintoihin liittyvistä riskeistä. Operatiivisen riskienhallinnan avulla mahdollistetaan läpinäkyvyys toimintojen potentiaalisiin ongelmiin ja mahdollisuuksiin, varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden ja optimoi kustannukset riskien arvioinnin, hallinnan ja seurannan avulla. Prosessi on yhteensopiva ISO 27005 ja ISO 31000 kansainvälisten standardien kanssa. Elisan kyberturvapalvelut asiakkaille on kuvattu Elisan nettisivuilla.
| Teknologian häiriöistä johtuvien systeemiriskien hallinta | Tiedot sisältävät |
|---|---|
| (1) Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden (keskimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti) (2) Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti (TC-TL-550a.1) |
|
| Keskimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti: 0,19. Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti 19 tuntia. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta palvelukatkosten aikana (TC-TL-550a.2) | |
| Elisan verkko on suunniteltu joustavaksi ja toimintamme perustuu ITIL-malliin. Toiminnassa keskitymme automaatioon ja ennakoivaan palveluhallintaan. Elisan verkkosuunnittelun periaatteena on optimoidut varmennukset. Tämä kattaa sekä vaihtoehtoisten fyysisten paikkojen, reittien että toisiaan varmentavien laitteiden käytön. Myös laitetilat on suunniteltu samalla periaatteella ja esimerkiksi sähkönsyöttö on varmistettu käyttämällä generaattoreita ja akkuja. Suomessa viranomaiset asettavat vaatimuksia varmistuksille ja niiden lisäksi suunnitteluperiaatteemme edellyttävät varmennusten hyödyntämistä suurten tai liiketoimin nalle merkittävien häiriöiden välttämiseksi (TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2020). Elisan verkkoa ja palveluita toteutetaan käyttämällä vain valittujen toimittajien laitteita ja kaikki uudet järjestelmät ja ohjelmistot testataan ennen käyttöönottoa. Testauk sen tarkoituksena on varmistaa uusien järjestelmien toimivuus sekä yhteensopivuus olemassa olevan verkkoinfrastruktuurin kanssa. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Elisan toiminta on sekä ennakoivaa että automatisoitua. Tavoitteena on käsitellä kaikki tapaukset ennen kuin ne vaikuttavat asiakkaiden palveluihin. Jos tapausta ei voida välttää, palautumisaika on yleensä lyhyt automaattisten korjaustoimenpiteiden vuoksi. Asiakaskokemuksen ymmärtämiseksi Elisalla on Cyber Security and Service Management Center (cSOC) toiminto, joka seuraa palveluiden saatavuutta ja asiakaskokemaa 24/7. Tilannekuvaan perustuen cSOC vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta tiedottamisesta ja toimii myös keskitettynä koordinoijana vakavien ja liiketoiminnalle kriittisten vikatapausten sekä eskalaatiotapausten korjaamisessa. Jokainen Elisan verkon häiriö kirjataan vikatikettijärjestelmään. Vikatiketille kirjataan asiaankuuluvat tiedot, kuten tapahtuma-aika, vian luonne, toimenpiteet ja tieto lopul lisesta korjauksesta. Tätä dataa käytetään prosessin ja muiden laatuun vaikuttavien näkökohtien parantamiseen analysointi-, luokittelu- ja koneoppimisalgoritmeilla. |
|
| Meillä Elisassa on määritelty prosessi onnistumisista ja virheistä oppimiseen. Jokainen ennalta määritellyt kriteerit täyttävä tapaus käydään läpi ja havainnot muotoillaan parannustoimenpiteiksi asiaankuuluville sidosryhmille. Tehtävien suorittamista ohjaa ongelmanhallintatoiminto. |
| 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tietoturvakoulutusten suorittamismäärä [%] | 67 % | 73 % | 75 % | 2021 luku raportoidaan Elisa Suomen (Oyj) ja Elisa Viron henkilömäärän mukaan. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Kyberturvallisuus suhteessa kyberturvallisuusindeksiin [%] | 72 % | 72 % | 73 % | Laajuus: Elisa Suomi. | |
| Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa [%] | 93 % | 96 % | 97 % | Laajuus: Elisa Suomi. | |
| Henkilötietojen kyselyjen määrä [kpl] | 16 000 | 16 777 | 16 558 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Yleinen henkilöstöön liittyvä sisältö | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna [hlö] (102-8) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Henkilöstön määrä, bruttovahvuus 31.12.2021 | 5 617 | 5 744 | 5 947 | ||
| Vakinaiset | 5 515 | 5 649 | 5 858 | Aikaisempien vuosien | |
| Suomi | 4 272 | 4 350 | 4 330 | lukuja on tarkennettu johtuen datan keruu |
|
| Viro | 961 | 971 | 926 | metodin päivityk sestä. |
|
| Ruotsi | 150 | 142 | 142 | ||
| Espanja | 51 | 65 | 61 | ||
| Saksa | N/A | 7 | 87 | ||
| Muut maat | 81 | 114 | 312 | ||
| Miehet | 3 773 | 3 859 | 3 951 | ||
| Naiset | 1 742 | 1 790 | 1 807 | ||
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 0 | 100 | ||
| Määräaikaiset | 102 | 95 | 89 | ||
| Suomi | 52 | 57 | 43 | ||
| Viro | 46 | 34 | 38 | ||
| Ruotsi | 3 | 3 | 4 | ||
| Espanja | 1 | 1 | 0 | ||
| Saksa | N/A | 0 | 3 | ||
| Muut maat | 0 | 0 | 1 | ||
| Miehet | 50 | 49 | 34 | ||
| Naiset | 52 | 45 | 48 | ||
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 1 | 7 | ||
| Kokoaikaiset | 4 553 | 4 711 | 5 002 | Aikaisempien vuosien |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 3 382 | 3 488 | 3 561 | lukuja on tarkennettu johtuen datan keruu |
| Viro | 907 | 923 | 881 | metodin päivityk sestä. |
| Ruotsi | 148 | 141 | 143 | |
| Espanja | 52 | 65 | 61 | |
| Saksa | N/A | 6 | 72 | |
| Muut maat | 64 | 88 | 284 | |
| Miehet | 3 045 | 3 176 | 3 348 | |
| Naiset | 1 508 | 1 535 | 1 553 | |
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 0 | 101 | |
| Osa-aikaiset | 1 064 | 1 033 | 945 | |
| Suomi | 942 | 919 | 812 | |
| Viro | 100 | 82 | 83 | |
| Ruotsi | 5 | 4 | 3 | |
| Espanja | 0 | 1 | 0 | |
| Saksa | N/A | 1 | 18 | |
| Muut maat | 17 | 26 | 29 | |
| Miehet | 778 | 738 | 637 | |
| Naiset | 286 | 294 | 302 | |
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 1 | 6 |
| Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö [%] (102-41) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|
| 73 % | 73 % | 73 % | Aikaisempien vuosien lukuja on tarkennettu. |
| Korruptionvastaisiin politikoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus [%] (205-2) | Tiedot sisältävät | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Osuus henkilöstöstä, joille organisaation korruptionvastaiset politiikat ja menettelytavat on viestitty | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
|||||
| Korruptionvastaiset politiikat on viestitty kaikille työntekijöille [100 %] Elisalla Virossa ja Suomessa. Lisäksi Code of Conduct on viestitty kaikille elisalaisille. |
||||||
| Osuus hallinnon henkilöstöstä, joille organisaation korruptionvastaiset politiikat ja menettelytavat on viestitty |
||||||
| Korruptionvastaiset politiikat on viestitty hallinnolle [100 %]. | ||||||
| Suoritettujen koulutusten osuus hallinnon henkilöstöstä maittain | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
| Suomi | N/A | N/A | 69 % | Laajuus: Elisa Suomi ja | ||
| Viro | N/A | N/A | 71 % | Elisa Viro. | ||
| Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet [kpl] (205-3) |
Ei todettuja tapauksia vuonna 2021.
| Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain [hlö] (401-1) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Uudet, aloittaneet työsuhteet | 1 264 | 1 322 | 1 283 | ||
| Suomi | 966 | 1 070 | 969 | ||
| Viro | 249 | 182 | 226 | ||
| Ruotsi | 14 | 10 | 4 | ||
| Espanja | 6 | 25 | 8 | ||
| Saksa | N/A | 3 | 7 | ||
| Muut maat | 29 | 32 | 69 | ||
| Miehet | 882 | 894 | 862 | ||
| Naiset | 382 | 428 | 386 | ||
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 0 | 35 | ||
| Alle 30 vuotta | 898 | 935 | 880 | ||
| 30-39 vuotta | 216 | 227 | 262 | ||
| 40-49 vuotta | 106 | 115 | 89 | ||
| Yli 49 vuotta | 44 | 45 | 52 |
| Päättyneet työsuhteet | 1 267 | 1 184 | 1 321 |
|---|---|---|---|
| Suomi | 958 | 954 | 995 |
| Viro | 269 | 192 | 268 |
| Ruotsi | 16 | 12 | 12 |
| Espanja | 12 | 7 | 14 |
| Saksa | N/A | N/A | 0 |
| Muut maat | 12 | 19 | 32 |
| Miehet | 829 | 793 | 889 |
| Naiset | 438 | 391 | 407 |
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 0 | 25 |
| Alle 30 vuotta | 745 | 765 | 813 |
| 30-39 vuotta | 278 | 207 | 272 |
| 40-49 vuotta | 133 | 106 | 131 |
| Yli 49 vuotta | 111 | 106 | 105 |
Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille (401-2 )
Ei eroja yleisellä tasolla.
| Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa [%] (403-8) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| 95 % | 97 % | 94 % | Elisa raportoi indikaat torin omalla tavallaan. Laskettu Elisan oman henkilöstön osuute na % |
| taajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuole Kuvaus Tiedot sisältävät mantapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan (403-9,403-10) 2019 2020 2021 Työtunnit [t] |
|
|---|---|
| Koko vuoden luku. Keskimääräiset työtunnit (tunnit/työntekijä) 1 473 1 480 1 367 |
|
| Tapaturmataajuus (IR) Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|
| Suomi | |
| Tapaturmat työmatkalla 7 4 3 |
|
| Työtapaturmat 5 3 4 |
|
| Viro | |
| Tapaturmat työmatkalla 1 0 0 |
|
| Työtapaturmat 1 1 2 |
|
| Ruotsi | |
| Tapaturmat työmatkalla 0 0 0 |
|
| Työtapaturmat 0 0 0 |
|
| Espanja | |
| Tapaturmat työmatkalla 13 0 0 |
|
| Työtapaturmat 0 0 0 |
|
| Saksa | |
| Tapaturmat työmatkalla N/A 0 0 |
|
| Työtapaturmat N/A 0 0 |
|
| Muut maat | |
| Tapaturmat työmatkalla 0 0 0 |
|
| Työtapaturmat 5 0 0 |
|
| Työperäiset sairaudet, taajuus (ODR) | |
| Suomi 0 0 0 |
|
| Viro 0 0 0 |
|
| Ruotsi 0 0 0 |
|
| Espanja 0 0 0 |
| Saksa | 0 | 0 | 0 |
|---|---|---|---|
| Muut maat | 0 | 0 | 0 |
Ruotsi 0 0 N/A Espanja 1 0 0
| Suomi | 185 | 161 | 253 |
|---|---|---|---|
| Viro | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 |
| Espanja | 0 | 0 | 0 |
| Saksa | N/A | 0 | 0 |
| Muut maat | 0 | 0 | 0 |
| Viro | 1 | 0 | 0 | |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 42 | 27 | 19 | |
| Työmatkalla tapahtuneet tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 44 | 27 | 19 | |
| Muut maat | 0 % | 0 % | 1 % | |
| Saksa | N/A | 26 % | 4 % | |
| Espanja | 0 % | 2 % | 1 % | |
| Ruotsi | 0 % | 0 % | 2 % | |
| Viro | 7 % | 4 % | 4 % | |
| Suomi | 3 % | 3 % | 4 % |
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
|---|---|---|---|---|
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 0 | 0 | 0 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Työtapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 34 | 21 | 25 | |
| Suomi | 32 | 20 | 22 | |
| Viro | 1 | 1 | 3 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | N/A | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
|---|---|---|---|---|
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
| Muut maat | 1 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 39 | 17 | 6 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Työstä johtuvat vakavat tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 0 | 0 | 0 | |
| Suomi | 0 | 0 | 0 | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 2 | 8 | 2 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Työperäiset sairaudet (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 0 | 0 | 2 | |
| Suomi | 0 | 0 | 2 | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | N/A | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 0 | 3 | 0 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Työperäiset kuolemantapaukset (tapaturmista ja sairaudesta johtuvat) (oman henkilöstön kokonaismäärä) |
0 | 0 | 0 | |
| Suomi | 0 | 0 | 0 | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | N/A | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 0 | 0 | 0 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Tapaturmista johtuvat poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 156 | 137 | 192 | |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 156 | 137 | 192 | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
| Saksa | N/A | 0 | 0 | |
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 57 | 59 | 41 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 43 898 | 39 179 | 51 294 | |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 29 204 | 30 315 | 39 172 | |
| Viro | 14 609 | 8 406 | 9 546 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 830 | |
| Espanja | 0 | 218 | 168 | |
| Saksa | N/A | 240 | 846 | |
| Muut maat | 85 | 0 | 732 | |
| Alihankkijat | N/A | 279 | 97 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna [t] (404-1) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset koulutustunnit / henkilö | 11 | 2020 lukuja on tar | |||
| Mies | 8 | 19 | 10 | kennettu. Vuodesta 2021 eteen |
|
| Nainen | 11 | 11 | 12 | päin henkilöstöryh mät on päivitetty. |
|
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 6 | 7 | ||
| Johto | 5 | 9 | 14 | ||
| Ylemmät toimihenkilöt | 14 | 7 | 21 | ||
| Toimihenkilöt | 8 | 19 | 10 |
| jaoteltuna [hlö] (404-3) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus Tiedot sisältävät |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö [%] | 75 % | 73 % | 84 % | Vuodesta 2021 eteen | |
| Mies | 2 850 | 2 827 | 3 299 | päin henkilöstöryh mät on päivitetty. |
|
| Nainen | 1 337 | 1 390 | 1 570 | ||
| Sukupuoli ei ilmoitettu | 0 | 0 | 94 | ||
| Johto | 150 | 138 | 228 | ||
| Ylemmät toimihenkilöt | 887 | 934 | 488 | ||
| Toimihenkilöt | 3 150 | 3 145 | 4 247 |
| liittyvien tekijöiden mukaisesti (405-1 ) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus Tiedot sisältävät |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Elisan johtoryhmä [hlö] | 11 | 11 | 11 | ||
| Naiset | 2 | 2 | 2 | ||
| Miehet | 9 | 9 | 9 | ||
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | ||
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 | ||
| 40-49 vuotta | 2 | 3 | 3 | ||
| Yli 49 vuotta | 9 | 8 | 8 | ||
| Elisan hallitus [hlö] | 7 | 7 | 8 | ||
| Naiset | 3 | 3 | 3 | ||
| Miehet | 4 | 4 | 5 | ||
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | ||
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 | ||
| 40-49 vuotta | 1 | 1 | 1 | ||
| Yli 49 vuotta | 6 | 6 | 7 |
| Yksiköiden johtoryhmät [hlö] | 85 | 93 | 95 | |
|---|---|---|---|---|
| Naiset | 31 | 33 | 43 | |
| Miehet | 54 | 60 | 52 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 6 | 5 | 6 | |
| 40-49 vuotta | 42 | 49 | 41 | |
| Yli 49 vuotta | 37 | 39 | 48 | |
| Yritysvastuun johtoryhmä [hlö] | 11 | 14 | 8 | |
| Naiset | 6 | 9 | 5 | |
| Miehet | 5 | 5 | 3 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 1 | 1 | 0 | |
| 40-49 vuotta | 6 | 8 | 3 | |
| Yli 49 vuotta | 4 | 5 | 5 | |
| Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaan [%] | ||||
| Naiset | 68 % | 68 % | 67 % | |
| Miehet | 32 % | 32 % | 31 % | |
| Other or Unknown | 0 % | 0 % | 2 % | |
| Henkilöstön jakauma ikäryhmän mukaan [%] | ||||
| Alle 30 vuotta | 30 % | 26 % | 25 % | |
| 30-39 vuotta | 25 % | 29 % | 30 % | |
| 40-49 vuotta | 18 % | 26 % | 26 % | |
| Yli 49 vuotta | 27 % | 19 % | 19 % | |
| Henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin [%] | ||||
| Ylemmät toimihenkilöt | 3 % | 3 % | 4 % | Vuodesta 2021 eteen |
| Johto | 18 % | 20 % | 10 % | päin henkilöstöryh mät on päivitetty. |
| Toimihenkilöt | 79 % | 77 % | 86 % | |
| Syrjinnänvastaisuus |
3 selvitettyä tapausta vuonna 2021. Kaikki tapaukset on suljettu korjaavien toimenpiteiden jälkeen.
| Turvallisuuskäytännöt | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|
| Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle [%] (410-1) | ||
| 79 % Elisalla työskentelevistä ulkopuolisista turvahenkilöistä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen. | Vuodesta 2021 eteenpäin luku sisältää vain ulkopuoli sen turvahenkilöstön. |
|
| Ihmisoikeuskatselmoinnit | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Toimintojen määrä, joissa on toteutettu ihmisoikeuksien läpikäynti tai vaikutusarviointi (412-1) | ||
| Lukumäärä ja prosenttiosuus toiminnoista, joissa on toteutettu ihmisoikeuksien läpikäynti tai vaikutusarviointi | ||
| Elisan ihmisoikeusvastuu ja raportointi arvioitiin osana Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -projektia. Projektissa käytettiin UNGP Core indikaattorimenetelmää. Elisan Ihmisoikeuspolitiikan kehittämisessä on käytetty arvioinnin tuloksia. Tämän lisäksi Elisan toimitusketjussa, M&A -organisaatiossa sekä muissa oleellisissa liiketoiminnoissa on suoritettu ihmisoikeuden huolellisuus periaatteen arviointi. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|
| Ihmisoikeuskoulutus henkilöstölle (412-2) | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Kokonaistuntimäärä, joka on kohdennettu ihmisoikeuspolitiikkojen koulutukseen tai toimintatapoihin, jotka ovat ihmisoikeusnäkö kulman kannalta olennaisia organisaation menettelytapoja |
||
| Elisa Oyj:n työntekijöiden tunteja käytettiin pakolliseen ihmisoikeuksien perusteisiin perehdyttävään Code of Conduct -koulutukseen, vapaaehtoiseen ihmisoikeuspolitiikan syventävään koulutukseen, pakolliseen tietosuojakoulutukseen sekä vapaaehtoiseen Eettisen ostamisen periaatteet -koulutukseen. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|
| Osuus henkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin tai toimintatapoihin, jotka ovat ihmisoikeus näkökulman kannalta olennaisia organisaation menettelytapoja [%] |
||
| Elisalaisista 93 % on suorittanut pakollisen ihmisoikeuspolitiikan perusteisiin perehdyttävän Code of Conduct -koulutuksen. Tämän lisäksi 100 % hankinta- ja yritysvastuutiimin jäsenistä on suorittanut uudistetun Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen, yli 150 työntekijää on suoritta nut vapaaehtoisen Ihmisoikeuspolitiikka -koulutuksen ja 75 % Elisa Suomen ja Viron työntekijöistä on suorittanut tietosuojakoulutuksen. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|
| Merkittävät investointisopimukset, jotka sisältävät ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja tai joiden yhteydessä on tehty ihmisoikeuskatselmointeja (412-3) |
Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Olennaisten ja merkittävien investointi- ja muiden sopimusten yhteismäärä sekä prosenttiosuus, niiden sopimusten osalta, jotka sisältävät ihmisoikeuslausekkeita tai joille on tehty ihmisoikeusarviointi tai katselmointeja. |
||
| Elisa (Elisa Corporateion) on käyttänyt vuonna 2021 merkittäviä resursseja ihmisoikeuspolitiikan uudistamiseen ja ihmisoikeuspolitiikan kou lutuksen järjestämiseen. Myös M&A -toiminnassa on panostettu ihmisoikeuksiin liittyviin huolellisuusperiaatteisiin. Molemmissa edellisissä tapauksissa Elisa on käyttänyt ulkopuolista toimijaa. Lisäksi Elisa on JAC:n (Joint Audit Co-operation) jäsen ja tekee toimitusketjun auditointeja viisi kertaa vuodessa. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
| Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvoinnit [%] (414-1) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| N/A | N/A | 0 % | Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||
| Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet (414-2) | Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||||
| Kokonaismäärä toimittajista, jotka on arvioitu [kpl] | 116 | 76 | 71 | 2019 ja 2020 luvut raportoitu 414-1 indi kaattorissa (kpl). |
|
| Toimittajien lukumäärä, joilla on havaittu merkittäviä todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia [kpl] |
N/A | N/A | 34 | ||
| Merkittävimmät todennetut tai mahdolliset negatiiviset sosiaaliset vaikutukset toimitusketjussa [kpl] |
584 | 665 | 402 | ||
| Osuus toimittajista, joilla todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia, ja joiden kanssa korjaavat toimenpiteen on sovittu [%] |
N/A | N/A | 100 % | ||
| Osuus toimittajista, joilla todenettujen tai mahdollisten negatiivisten sosiaalisten vaikutusten vuoksi toimittajasuhde on lopetettu [%], ja syyt miksi. |
N/A | N/A | 0 % |
Emme ole jakaneet poliittisia tukia vuonna 2021.
Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan [kpl] (416-2)
Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2021.
Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan [kpl] (417-3)
Vuonna 2021 yksi tapaus, joka on käsitelty.
| 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Code of Conduct (Toimintaohjeet) koulutusten suoritusmäärä [%] |
63 % | 84 % | 93 % | 2021 lukuun ei sisälly TenForce NV:n henkilöstö, jon ka osuus koko Elisan henkilöstöstä on alle 1 %. Luku ei myöskään sisällä työntekijöiden pitkiä sairauslo mia tai muita poissaoloja eikä vanhempienvapaita. |
|
| Yhteiskuntavastuumittari [%] | N/A | N/A | 88 % | Laskettu vuosittaisen suoriutumistavoitteen mukaan (27). |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS -tavoitteeseen [%] | 93 % | 93 % | 81 % | Laskettu vuosittaisen suoriutumistavoitteen mukaan (32). |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
Toimitusketjun auditoinnit suoritettu ja toimitusketjun vastuullisuus sisällytetty Elisan toimittajahallintaprosessiin. 100 % hankinnan ja yritysvastuun tiimeistä suorittanut Elisan Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen.
Tavoite on saavutettu. 31.12.2021 lähtien naisten osuus Elisan johtotehtävissä on 27 %.
Tavoite on saavutettu. 31.12.2021 lähtien vain 27,5 % kotitalouksista on ilman nopeaa nettiyhteyttä.
95 % Laskettu vuosittaisen suoriutumistavoitteen mukaan (80). Laajuus: Elisa Suomi.
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Videra.
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Laajuus: Elisa Oyj, Elisa Videra Oy, Elisa Santa Monica Oy, Fenix Solutions Oy.
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa raportoin indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. Laajuus: Elisa Suomi.
| Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen [EUR miljoonaa] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| (201-1) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Tuotot asiakkailta | 1 844 | 1 895 | 1 998 | Sisältää taloudellisen tuloksen. | |
| Toimittajat ja kumppanit | 868 | 888 | 936 | ||
| Henkilöstö | 320 | 326 | 374 | ||
| Osakkeenomistajat ja rahoittajat | 301 | 310 | 325 | ||
| Julkinen sektori | 68 | 70 | 77 | Tilinpäätöksen 75 miljoonan euron tuloverossa on 2 miljoonan euron negatiivinen muutos laskennallisissa verosaamisissa ja -veloissa, joka ei sisälly yhteisöveroon verojalanjäljessä. |
|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 256 | 266 | 265 | ||
| Lahjoitukset | N/A | N/A | 0,03 | Elisa raportoin luvun ensimmäistä kertaa vuonna 2021. | |
| Verot ja veroluonteiset maksut | 457 | 485 | 531 | ||
| Yhteisöverot | 68 | 70 | 77 | Tilinpäätöksen 75 miljoonan euron tuloverossa on 2 miljoonan euron negatiivinen muutos laskennallisissa verosaamisissa ja -veloissa, joka ei sisälly yhteisöveroon verojalanjäljessä. |
|
| Arvonlisäverot | 255 | 253 | 275 | ||
| Ennakkopidätykset ja lähdevero | 102 | 121 | 132 | ||
| Lakisääteiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut verot | 22 | 24 | 29 | ||
| Veroluonteiset maksut | 10 | 17 | 18 |
| Riski | Kuvaus | Vaikutusarvio | Riskinhallinta / mahdollisuus | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärimmäisiä sääilmiöitä |
Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa keskey tyksiä Elisan palveluissa. Nämä voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoksista sekä esimerkiksi toimitusketjun logistiikan häiriöistä. |
Hyvin todennäköistä lyhyellä aikavälillä. Häiriötilojen määrän kasvu aiheuttaa suurempia henkilöstökus tannuksia sekä kustannuksia johtuen rikkinäisten laitteiden vaihdosta. Arvioidut kustannukset voivat vaihdella 0,2-2 miljoonan euron välillä riippuen tapahtumien määrästä ja muista olosuhteista. |
Kestävien ratkaisujen mahdollistaminen mobiiliteknologialla: Elisalla on kattava reaaliaikai nen ja ennakoiva verkon häiriötilojen monitorointi, mikä mahdollistaa nopean ongelma tilanteiden tunnistamisen ja korjaamisen. Elisa arvioi, että sen tarjoamien reaaliaikaisten mittaus- ja monitorointipalveluiden kysyntä nousee tulevaisuudessa. |
|||
| Keskilämpötilan muutok sia ilmaston lämpenemi sen vuoksi |
Keskilämpötilojen nousu ja lämpöaallot lisää vät jäähdytystarvetta Elisan tele- ja muissa tiloissa. |
Hyvin todennäköistä keskipitkällä aikavälillä. Kulut kasvavat lisääntyneen sähkönkulutuksen ja jääh dytyslaitteiden investointien takia. Arvioimme, että sähkönkulutus voi lisääntyä noin 2 %. |
Jalanjäljen pienentäminen pitkäjänteisillä energiatehokkuustoimilla: Elisalla on pääkaupun kiseudulla kolme konesalia, joissa hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon. Elisa on li sännyt lämmön uudelleenkäyttöä myös toimistoympäristöissä. Elisa näkee mahdollisuuksia myös muiden uusien energiatehokkuuden innovaatioiden lisääntyvässä hyödyntämisessä. |
|||
| Lisääntyviä kustannuksia sääntelyn ja energiavero jen vuoksi |
Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston lämpe neminen halutaan pysäyttää 1,5 celsiusastee seen. Sopimukseen sitoutuneet maat asetta vat kunnianhimoiset tavoitteet viiden vuoden välein ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. |
Todennäköistä lyhyellä aikavälillä. Arvioidut kus tannukset hiilen hinnoittelusta Elisalle ovat alle 1 % operationaalisista kustannuksista. Keskimääräisen sähkön hinnan odotetaan kasvavan, uusiutuvan energian tuotanto-osuutta koskevan sääntelyn takia. |
Päästöjen hillitseminen uusiutuvan energian hyödyntämisellä: Elisa on verrattain hyvässä asemassa EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) kannalta. Elisa on esimerkiksi käyttänyt hii livapaata sähköä vuodesta 2014 lähtien, asettanut Science Based Target -tavoitteen (SBTi) mikä on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, sekä allekirjoittanut Suomen energiatehok kuussopimuksen. Elisa on tarjonnut asiakkailleen hiilineutraaleja palveluja vuodesta 2020. |
|||
| Sidosryhmillä on yhä korkeammat odotukset ilmastotoimille |
Ilmastonmuutos vaikuttaa Elisan sidosryh mien ympäristötietoisuuden lisääntymiseen. Sidosryhmien ilmastoraportoinnin sekä ilmastoystävällisen toiminnan vaatimukset kasvavat. Tämä lisää paineita investointeihin ja toimintaan. |
Todennäköistä keskipitkällä aikavälillä. Sustainable Brand Index 2021 tutkimuksen mukaan 2/3 kulut tajista harkitsee kestävän kehityksen asioita osto päätöksissään. Epätietoisuus Elisan ilmastotoimista kuluttajien keskuudessa voi johtaa laskuun tiettyjen nykyisten tuotteiden kysynnässä. |
Uusien liiketoiminta-alueiden kestävän kehityksen innovaatiot: Elisa asettaa kunnianhi moisia tavoitteita ja etsii jatkuvasti uusia tapoja edelleen vähentää omaa hiilijalanjälkeään, esimerkiksi koko konserninlaajuisen energiatehokkuutta hallinnoivan työryhmän kautta ja kannustamalla kumppaneitaan. Elisa on joissain tapauksissa kyennyt muuttamaan oman jalanjäljen pienenemisen kädenjälkipalveluiksi. Esimerkiksi kansainväliset Elisa Polystar, Elisa IndustrIQ ja myös Elisa Videra -liiketoimintamme tarjoavat asiakkailleen keinoja pie nentää omaa hiilijalanjälkeään. |
|||
| Sidosryhmien halutto muus yhteistyölle ilmas totoimissa |
Merkittävä osa ICT-alan ympäristövaikutuk sista tulee laitteiden valmistuksesta. Elisan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää saada keskeiset sidosryhmät, kuten toimitusketjun yhteistyökumppanit, mukaan ilmastonmuu toksen hillitsemiseen. |
Epätodennäköistä keskipitkällä aikavälillä. Lain säädäntövaatimusten ja standardien odotetaan ohjaavan useimpia toimitusketjun sidosryhmiä kestävämpään suuntaan. Net Zero -sitoumusten saavuttamatta jättäminen alalla olisi suuri takaisku ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. |
Kiertotalous kiinteästi mukana päivittäisessä liiketoiminnassa: Palveluntarjoajana Elisa voi vähentää laitteiden ympäristövaikutuksia muun muassa kiinnittämällä huomiota kestä vyyteen, tarjoamalla korjauspalveluita, kunnostusta ja käytettyjen laitteiden myyntiä, sekä järjestämällä turvallisen kierrätyksen. Elisa on myös mukana kansainvälisessä Joint Audit Cooperation (JAC) -toimialayhteistyössä, mikä arvioi ja kehittää vastuullisia lähestymistapo ja tärkeiden monikansallisten ICT-toimittajien kanssa. Elisa osallistuu vastaaviin hankkeisiin myös GSMA-yhteistyössä. |
|||
| Muut asiat, jotka kääntä vät huomion pois ilmas totoimista |
Maapallo on järjestelmä, jossa ilmastonmuu tos vaikuttaa luonnollisiin ekosysteemeihin radikaalisti. Tämä voi aiheuttaa uhkia, jotka suoraan tai epäsuorasti luovat maailmanlaa juisia järjestelmäsokkeja (kuten covid-19). |
Todennäköisemmin kuin ei pitkällä aikavälillä. Poikkeukselliset olosuhteet voivat laskea liikevaihtoa tuotteiden ja palveluiden kysynnän vähenemisen tai toimitusketjun ongelmien vuoksi. Asiakkaiden ja arvoketjun huomio saattaa vaikeina aikoina myös kääntyä pois ilmastotoimista. |
Kestävän toiminnan mahdollistaminen vähäpäästöisten palveluiden avulla: Sopeutumis kyvystä tulee erityisen tärkeä kun toimintaympäristössä tapahtuu isoja muutoksia. Tämä tarkoittaa, että Elisa huolehtii perustehtävästään kaikissa olosuhteissa. Elisa auttaa yhteis kuntaa sopeutumaan vaikeaan uuteen tilanteeseen, samalla innovoiden aktiivisesti uusia tapoja tukea heikoimmassa asemassa olevia. Elisa voi auttaa asiakkaitaan selviytymään muutoksista tukemalla heitä esimerkiksi digitaalisten toimintojen käyttöönotossa ja tällä tavalla sopeutumaan uuteen normaaliin. |
| Maakohtainen veroraportointi [EUR miljoonaa] (207-4) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | N/A | N/A | 474 | Elisa raportoi luvun ensimmäistä | |
| Viro | N/A | N/A | 40 | kertaa vuonna 2021. | |
| Ruotsi | N/A | N/A | 8 | Tilinpäätöksen 75 miljoonan euron tuloverossa on 2 miljoonan euron |
|
| Espanja | N/A | N/A | 1 | negatiivinen muutos laskennallisis | |
| Saksa | N/A | N/A | 4 | sa verosaamisissa ja -veloissa, joka ei sisälly yhteisöveroon verojalan |
|
| Muut maat | N/A | N/A | 4 | jäljessä. | Sisältää: Australia, Belgia, Kanada, Ranska, Unkari, Italia, Malesia, Norja, Ro mania, Venäjä, Singapore, Taiwan, Yhdistyneet Kunin gaskunnat ja Yhdysvallat. |
| Kilpailukäyttäytyminen & avoin internet | ||
|---|---|---|
| Rahalliset menetykset liittyen oikeudellisiin säätelyyn tai kilpailulainsäädäntöön (TC-TL-520a.1) | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Elisa raportoi merkittävät oikeudelliset seuraukset Elisan tilinpäätöksessä (Merkittävät oikeudeliset ja sääntelyyn liittyvät asiat, s.10). | ||
| Keskimääräinen todellinen latausnopeus (1) omistetun ja kaupallisen sisällön ja (2) muun sisällön todellinen keskimääräinen latausnopeus megabitteinä sekunnissa (Mbps) (TC-TL-520a.2) |
||
| Elisa ei raportoi latausnopeuksia. | ||
| Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloitus ja siihen liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista (TC-TL-520a.3) |
||
Elisan toimii markkinoilla, joissa datapalvelut ovat pääsääntöisesti rajattomia. Verkkoneutraaliuuden, maksetun vertaisarvioinnin ja nollaveloituksen riskit ja mahdollisuudet eivät ole merkittäviä. 5G voi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi verkon viipalointi ja optimoidut palvelut). Huomioimme tuotteistuksiin liittyvissä verkkoneutraliteettikysymyksissä viranomaisten ohjeistukset.
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan.
| Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|
| Naisten osuuden kasvu johtotehtävissä [%] | ||
| Vuoden 2021 tavoite on saavutettu. 31.12.2021 naisten osuus Elisan johtotehtävissä on 27 %. | Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liitty vän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa raportoin indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. |
Laajuus: Elisa Oyj, Elisa Videra Oy, Elisa Santa Monica Oy, Fenix Solutions Oy. |
| Väestön osuuden väheneminen ilman nopeaa nettiyhteyttä [%] | ||
| Vuoden 2021 tavoite on saavutettu. 31.12.2021 27,5 % kotitalouksista on ilman nopeaa nettiyhteyttä. | Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liitty vän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. |
Laajuus: Elisa Suomi. |
| Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen, ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan energian saata vuuden lisäämiseksi |
||
| Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla varmistetuista uusiutuvista energialähteistä. |
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liitty vän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2021. |
Varovaisuusperiaate huomioidaan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
| vielä raportoitu. | ||||
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä suora energiankulutus | 9 363 | 9 946 | 9 148 |
| Päälähteiden epäsuora energiankulutus | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 1 160 178 | 1 061 068 | 1 173 205 | Laajuus: Elisa | |
| Lämmitys | 51 797 | 38 628 | 46 224 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
|
| Kaukokylmä | 41 589 | 42 598 | 42 087 | Laajuus: Elisa Suomi | |
| Yhteensä epäsuora energiankulutus | 1 253 564 | 1 142 294 | 1 261 516 | ||
| Hankittu uusiutuva sähkö | 975 600 | 1 007 460 | 1 016 935 | Hankittu alkuperäta kuilla (vesivoima). |
|
| Uusiutuvan sähkön kulutus | 1 159 994 | 1 060 921 | 1 164 973 | Kaikki kulutus, sisältä en vuokrakohteet. |
|
| Hankittu uusiutuva sähkö jäähdytykseen | 0 | 37 571 | 42 087 | 2021 alkaen kaikki kaukojäähdytyksessä käytetty sähkö on uusiutuvaa. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Myyty energia (datakeskusten hukkalämpö) | N/A | N/A | 18 966 | 2021 alkaen raportoi daan myyty energia. |
Laajuus: Elisa Suomi |
Laajuus 2021 alkaen: Elisa Suomi ja Elisa Viro
| Yhteensä energian kulutus organisaatiossa | 1 262 927 | 1 152 240 | 1 251 698 | Kokonaisenergia lasketaan suoran ja epäsuoran energian summana vähen nettynä myydyllä energialla. |
|
|---|---|---|---|---|---|
| Energiaintensiteetti [kWh/GB] (302-3) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Mobiiliverkon sähkönkulutus per siirretty gigatavu | 0,15 | 0,12 | 0,11 | Laajuus: Elisa Suomi | |
| Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu energiansäästö [GJ] (302-4) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Palvelinten hukkalämmön talteenotto | 41 588 | 42 598 | 60 469 | Laajuus: Elisa Suomi | |
| Verkon energiatehokkuus (sähkö) | 26 963 | 22 842 | 77 376 | 2019 luku on tarken nettu. 2021 alkaen lasken tamenetelmä on tarkennettu. 2021 alkaen raportoi daan myös kiinteän verkon energiasääs |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Elisa Ideal Work (joustavat työratkaisut) | 16 621 | N/A | N/A | töt. Poikkeuksellisesta pandemiatilanteesta johtuen 2020 ja 2021 raportointi ei sisällä joustavan työn ener giasäästöjä. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Yhteensä | 85 172 | 65 440 | 137 845 |
| 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Vedenotto [ML] (303-3) | Elisan toiminnassa suurimmat veteen liitty | |||||
| Kuntien vesihuolto | N/A | 18 | 22 | vät näkökohdat tulevat toimistoista, joissa vedenotto, -purku ja -kulutus oletetaan olevan sama. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro | |
| Vedenpurku [ML] (303-4) | Vesiraportoinnissa käytetään Elisan kan | |||||
| Jätevesi | N/A | 18 | 22 | nalta olennaista tarkkuustasoa, kokoamalla tietoa raportointijärjestelmästämme. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro | |
| Vedenkulutus [ML] (303-5) | ||||||
| Vedenotto | N/A | 18 | 22 | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| mukaan [tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia] (305-1 ja 305-2) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt | 650 | 666 | 597 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, markkinakohtaiset | 4 310 | 1 666 | 2 444 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa Suomessa ja Elisa Virossa käytetään 100 % uusiutuvaa sähköä, Elisa Suomessa lisäksi 100 % uusiutuvaa kaukojäähdytystä. |
Laajuus: Elisa |
| Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, sijaintikohtaiset | 71 340 | 59 760 | 53 588 | Laajuus: Elisa |
| 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Ostetut tuotteet ja palvelut | 96 147 | 120 451 | 110 384 | Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennet tu päivitetyillä päästökertoimilla. |
Laajuus 2021 alkaen: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Tuotantoinvestoinnit | 39 901 | 33 911 | 38 272 | Ostetut tukiasemat ja muut verkkolaitteet. | Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Videra |
| Energian tuotannon elinkaarivaikutukset | 12 753 | 14 044 | 22 940 | Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennet tu uudistetulla metodologialla. |
|
| Upstream kuljetukset | 209 | 165 | 246 | Tavarakuljetukset Elisalle ja Elisan asiak kaille. |
Laajuus 2021 alkaen: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Oman toiminnan jätteet | 371 | 590 | 425 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Laajuus 2021 alkaen: Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar |
| Liikematkustus | 2 659 | 1 498 | 406 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Laajuus: Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Santa Monica Oy, Elisa Videra Oy, Enia Oy, Fenix Solutions Oy, Fonum Oy ja Kepit Systems Oy |
| Yhteensä | 171 409 | 198 107 | 204 400 | |
|---|---|---|---|---|
| Investoinnit | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, ei merkittävää sijoitus- ja rahoitustoimintaa. Tuotantoinvestoinnit raportoitu erikseen. |
| Franchising | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, ei franchising- toimintaa |
| Downstream leasinghyödykkeet | N/A | N/A | N/A | Vuokralla olevien operaattoreiden energia kulutus sisältyy Scope 2 laskentaan (Elisa ostaa 100 % uusituvaa sähköä). |
| Myytyjen tuotteiden loppusijoitus | 655 | 906 | 1 032 | Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennet Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro tu päivitetyillä päästökertoimilla. |
| Myytyjen tuotteiden käyttö | 16 534 | 25 173 | 28 959 | Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennet Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro tu päivitetyillä päästökertoimilla. |
| Myytyjen tuotteiden prosessointi | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, ei tuotteiden prosessointia. |
| Upstream kuljetukset | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, Elisa ei myy kuljetuspalve luja. |
| Upstream leasinghyödykkeet | N/A | N/A | N/A | Energiankulutus vuokrakohteissa laskettu Scope 2:ssa. |
| Työmatkat (pendelöinti) | 2 180 | 1 369 | 1 736 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. Aikai Laajuus: Elisa Oyj sempien vuosien tiedot on tarkennettu uudistetulla metodologialla. |
| Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti [kgCO2 e/EUR] (305-4) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Scope 1 ja Scope 2 päästöt per liikevaihto | 0,003 | 0,001 | 0,002 | ||
| Kasvihuonekaasujen vähentäminen [tCO2 e] (305-5) |
2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
| Oman toiminnan päästövähennykset | |||||
| Verkkojen päästövähennykset, Scope 2 | 2 170 | 1 582 | 5 025 | 2019 luku on tarkennettu. | Laajuus: Elisa Suomi |
| 2021 alkaen laskentamenetelmä on uudistettu. |
|||||
| 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän verkon päästövähennykset. |
|||||
| Hankitun uusiutuvan energian käyttö, Scope 2 | 112 151 | 91 240 | 88 141 | Raportoidaan käytetty hankittu uusiutuva energia. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Käytetyn infrastruktuurin uudelleenkäyttö, Scope 3 | N/A | N/A | 704 | 2021 alkaen raportoidaan verkkolaitteiden uusiokäytöstä saadut päästövähennykset. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Päästökompensaatio | N/A | 6 750 | 6 450 | Vuodesta 2020 lähtien kompensaatioiden rajaus on laajennettu sisältämään etätyön, ja 2021 alkaen myös liiketoimintakohtaiset kompensaatiositoumukset. |
|
| Elisa Ideal Work (joustavat työratkaisut), Scope 3 | 6 084 | N/A | N/A | Poikkeuksellisesta pandemiatilanteesta johtuen 2020 ja 2021 raportointi ei sisällä joustavan työn energiasäästöjä. |
|
| Yhteensä | 120 405 | 99 572 | 100 319 |
| Syntyvä jäte [t] (306-3) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaisjätemäärä | 1 014 | 1 009 | 645 | Laajuus 2021 alkaen: Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar |
|
| Ongelmajätemäärä | 242 | 401 | 293 | ||
| Ei-vaaralliset jätteet | 772 | 608 | 352 | ||
| SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) | 303 | 321 | 145 |
| Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön [t] (306-4) | Kaikki loppusijoitukseen ohjatut jätteet hyödynnetään organisaation ulkopuolella. |
|||
|---|---|---|---|---|
| Ongelmajätteet | 218 | 364 | 262 | |
| Kierrätys | 218 | 364 | 262 | |
| Ei-haitalliset jätteet | 772 | 608 | 351 | |
| Kierrätys | 772 | 608 | 351 | |
| Kompostointi | 0 | 0 | 0,12 | |
| Syntyvän jätteen estäminen | 989 | 972 | 613 | |
| Hävitettäväksi ohjattava jäte [t] (306-5) | Kaikki jäte käsitellään organisaation ulko puolella. |
|||
|---|---|---|---|---|
| Yhteensä ongelmajäte | 24 | 37 | 31 | |
| Ongelmajätteen hävitys | 24 | 37 | 31 | |
| Yhteensä ei-haitallinen jäte | 0 | 0 | 1 | |
| Poltto (energian talteenotto) | 0 | 0 | 1 |
Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä (307-1)
Ei rikkomuksia vuonna 2021.
| Toiminnan ympäristöjalanjälki (TC-TL-130a.1) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaisenergiankulutus [GJ] | 1 262 927 | 1 152 240 | 1 251 698 | Ainoastaan organisaa tion oma energian kulutus raportointi vuonna. |
Laajuus: Elisa |
| Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä [%] | 92 % | 92 % | 94 % | Laajuus: Elisa | |
| Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta [%] (Hankittu uusiutuva energia / Käytetty kokonaisenergia) |
92 % | 95 % | 95 % | Sisältää uusituvan sähkön ja kaukojääh dytyksen. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku | N/A | 1,6 | 1,4 | 2021 alkaen sisältää Elisa Suomen 10 isoimman datakes kuksen PUE datan. |
Laajuus: Elisa Suomi |
| Tuotteen elinkaaren hallinta (TC-TL-440a.1) | 2019 | 2020 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|---|---|
| Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit [t] | N/A | 321 | 120 | Laajuus: Elisa Suomi ja Fonum Oy |
|
| Uusiokäyttöaste [%] | N/A | 0 % | 4 % | Laajuus: Elisa Suomi ja Fonum Oy |
|
| Kierrätysaste [%] | N/A | 100 % | 96 % | 2020 luku on tarken nettu. |
Laajuus: Elisa Suomi ja Fonum Oy |
| Kaatopaikkasijoitusaste [%] | N/A | 0 % | 0 % | Laajuus: Elisa Suomi ja Fonum Oy |
| Science Based Target (SBTi) suoriutuminen | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät |
|---|---|---|---|
| T1 (Scope 1 ja Scope 2) | Tavoitteissa | Laajuus: Elisa |
Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla varmistetuista uusiutuvista energialähteistä. Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa raportoin indikaattorin ensimmäistä Laajuus: Elisa Suomi
kertaa vuonna 2021.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.