Environmental & Social Information • Mar 21, 2018
Environmental & Social Information
Open in ViewerOpens in native device viewer
Yritysvastuuraportti 2
| Vastuullisuus Elisalla3 | |
|---|---|
| Taloudellinen vastuu8 | |
| Digitaalinen vastuu11 | |
| Sosiaalinen vastuu15 | |
| Ympäristövastuu 19 |
|
| Raportin kuvaus21 | |
| Yhteystiedot21 | |
| Varmennusraportti | 22 |
| GRI-hakemisto25 | |
| GRI-tunnusluvut30 |
Asiakaskeskeisyys ohjaa päivittäistä toimintaamme. Teemme jatkuvaa kehitystyötä palveluidemme luotettavuuden, turvallisuuden, saatavuuden ja ilmastovaikutuksien parantamiseksi.
Suomalaisena tietoliikenne-, ICT- ja online-palvelujen edelläkävijänä meillä on merkittävä rooli osana yhteiskuntaa. Olemme mobiilin ja kiinteän verkon palveluiden markkinajohtaja. Suomessa ja markkinakakkonen Virossa. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakasta päämarkkinoillamme ja kansainvälisesti. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen.
Meille on tärkeää, että toimimme kaikissa tilanteissa vastuullisesti, eettisesti ja lainmukaisesti. Toimintaamme ohjaavat arvojemme mukaiset Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Yhteisesti sovituilla toimintaperiaatteilla ja politiikoilla edistämme kestävää, eettistä ja menestyksellistä liiketoimintaa ja vahvistamme luottamusta sidosryhmiimme.
Yleiset toimintaperiaatteet yhdessä Elisan sopimusperiaatteiden ja eturistiriitapolittikan kanssa ovat tärkeä ohjeisto eettisen liiketoiminnan, yhdenvertaisen, tietoturvallisen ja lahjonnan vastaisen toimintakulttuurin varmistamisessa. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin. Elisan kaikki julkiset sitoumukset, politiikat sekä indeksit löytyvät Yritysvastuun sivuiltamme.
Elisan toimialaan vaikuttavat globaalit megatrendit ja liiketoimintamalli on kuvattu vuosikertomuksen Strategia ja toimintaympäristö -osiossa. Yritysvastuun näkökulmasta tarkasteltuna keskeiset ICT-alaan ja Elisan toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat:
Tulevaisuudessa kaikkialla läsnä oleva digitaalisuus ja kyberturvallisuus ovat yksilölle, palveluille ja tuotteille välttämätön ominaisuus.
Elisan kannalta olennaiset teemat: Tietoturva, toimintavarmuus ja palveluiden luotettavuus.
Ikääntyvien (yli 65 vuotta) osuus väestöstä kasvaa, ja heidän elintasonsa on korkeampi kuin aiemmin. Mobiilit terveyspalvelut, etämittaukset ja analytiikka mahdollistavat ikääntyvien ihmisten elämisen kotona.
Palveluiden helppokäyttöisyys, saatavuus ja esteettömyys.
Suorittavat ja oppivat järjestelmät lisäävät asiakasymmärrystä, parantavat toiminnan laatua ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia.
Elisan kannalta olennaiset teemat: Verkkojen toimivuus, palveluiden saatavuus ja tietoturva.
Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos ohjaavat yhteiskunnat älykkäämpään tiedon ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Palveluja tehdään tehokkaammin, virtuaalisesti ja etätyöskennellen.
Verkon energiankulutus, laitteiden kierrätys, uusiutuvan energian käyttö ja ympäristölainsäädännön vaatimukset.
Yritysvastuumme perustuu strategiaamme, arvoihimme ja liiketoimintamalliimme. Olemme yhdessä sidosryhmiemme kanssa määritelleet vastuullisuuden osa-alueet, joissa onnistumista mittaamme tuloskortilla.
Näiden avulla voimme parhaiten vaikuttaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin joko oman toimintamme (jalanjälki) tai asiakkaille ja muille sidosryhmille kehitetyn palvelun (kädenjälki) kautta.
Teemme turvallista digitaalista ympäristöä yhdessä sidosryhmiemme kanssa.
Kasvatamme ymmärrystä digitaalisesta turvallisuudesta.
Kehitämme esteettömiä ja turvallisia palveluja yhdessä käyttäjien kanssa.
Kierrätämme päätelaitteet turvallisesti.
Toimimme empaattisesti
Teemme toimia, joilla turvataan erityisesti nuorten ja senioreiden pysyminen mukana yhteiskunnan digitalisaatiossa.
Edistämme uudenlaisia digitaalisia työn tekemisen tapoja.
Toimimme vastuullisesti myynnissä ja asiakasviestinnässä.
Toimimme vastuullisesti, eettisesti ja lainmukaisesti
Parannamme verkkojemme ja työympäristömme energiatehokkuutta.
Käytämme uusiutuvaa sähköä.
Teemme taloudellisia panostuksia yhteiskuntaan niin investointien, verojen ja työllistämisen kuin sponsoroinnin ja hyväntekeväisyyden kautta.
Yritysvastuuraportti 4
Riskienhallinta on olennainen osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan.
Uusina riskienhallinnan toimenpiteinä käynnistimme vuoden 2017 aikana compliance-ohjelman, jonka tavoitteena on päivittää Elisan nykyinen compliance-johtamismalli mukaan lukien mm. lahjonnan vastaisuus, kilpailuoikeus, tuote- ja ympäristövastuu sekä työturvallisuus ja -olot ja niihin liittyvät complience käytännöt. Teetimme koko konsernia koskevan ihmisoikeusriski- ja vaikutuskartoituksen.
Lisätietoa yhtiön riskienhallinnasta löytyy sijoittajasivuiltamme. Yritysvastuuseen erityisesti liittyvien riskien hallinta on kuvattu yritysvastuun johtamisen periaatteissa ja käytännöissä, joista saa lisätietoa yritysvastuusivuiltamme.
Käynnistimme vuoden 2017 aikana compliance-ohjelman, jonka tavoitteena on päivittää Elisan nykyinen compliance-johtamismalli.
Aktiivinen sidosryhmädialogi on tärkeä osa Elisan päivittäistä liiketoiminnan ja yritysvastuun kehittämistä.
Tunnistaessamme Elisalle olennaisia yritysvastuun aiheita olemme huomioineet toimintamme, tuotteidemme ja palveluidemme kannalta merkittävimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä toimialaan vaikuttavat muut merkittävät trendit sekä soveltaneet GRI-raportointiohjeistusta.
Teimme laajan sidosryhmäkyselyn osana vuoden 2017 yhteiskuntavastuun strategiatyötä. Sen ja vuoden aikana saatujen sidosryhmäpalautteiden pohjalta uudelleenarviomme yritysvastuun tärkeimmät aiheet ja osa-alueet.
Tärkeimmät sidosryhmämme ovat henkilöstö, asiakkaat, omistajat, yhteiskunnalliset toimijat ja kumppanit. Sidosryhmät katselmoidaan vuosittain olennaisuusanalyysipäivityksen yhteydessä Elisan yritysvastuun johtoryhmässä.
Aktiivinen sidosryhmädialogi on tärkeä osa Elisan päivittäistä liiketoiminnan ja yritysvastuun kehittämistä. Käymme dialogia säännöllisten tapaamisten sekä erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla.
Sidosryhmämme voivat tehdä ilmoituksen Elisan yleisten toimintaperiaatteiden (Code of conduct) vastaisesta toiminnasta osoitteeseen [email protected]. Aiheesta voi kysyä neuvoa tai tehdä ilmoituksen myös nimettömästi seuraavien tahojen kautta: Elisan sisäinen tarkastus tai Elisan lakiosasto.
Elisan työntekijät voivat lisäksi tehdä ilmoituksen omalle esimiehelle tai Elisan HR-neuvonnalle. Tapaukset tutkitaan käytössä olevien prosessien mukaisesti ja toimintaperiaatteiden vastaiseen toimintaan puututaan soveltuvin keinoin.
Lisätietoa sidosryhmädialogista löytyy yritysvastuusivuiltamme.
Yritysvastuuasioita käsitellään ja hyväksytetään säännöllisesti Elisan johtoryhmässä sekä Elisan hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Yritysvastuun johtamisen kuvaus ja ulkoiset aloitteet löytyvät yritysvastuusivuiltamme.
UN Women Empowerment Principles (WEP) Sitoumus 2050 Energiatehokkuussopimus Science Based Targets
Yrityskansalaisuus on yksi Elisan strategisista tavoitteista, joita mitataan tuloskortilla. Olemme määritelleet yritysvastuulle keskipitkän aikavälin tavoitteet ja mittarit, jotka raportoidaan vuosittain yritysvastuuraportissa:
| Teemat | Tavoite | Tavoitevuosi | Suoriutuminen |
|---|---|---|---|
| Mahdollistamme turvallinen digitaalisen ympäristön kaikille | 2019 | Uusi mittari Tavoitteet asetettu vuonna 2017 |
|
| YRITYSKANSALAISUUS | Toimimme empaattisesti | ||
| Toimimme eettisesti ja lain mukaan | |||
| TALOUDELLINEN | Elisan keskipitkän aikavälin tavoitteet www.corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/ |
2020 | |
| 100 % Elisalaisista on suorittanut tietosuojakoulutuksen (1 |
Jatkuva | 18 % | |
| DIGITAALINEN | Kyberturvallisuus | Jatkuva | 68 % |
| Häiriöiden määrän pienentäminen | 2020 | 57 % | |
| 98 % osuus tiimeistä, joiden työtyyväisyys on ≥ 3,5 | 2019 | 87 % | |
| Asiakastyytyväisyys | 2019 | 79 % | |
| SOSIAALINEN | 100 % elisalaisista suorittanut CoC:n |
Jatkuva | 72 % |
| Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen | Jatkuva | Auditointikäytäntöjen uudistaminen |
|
| Tavoitteet asetettu vuonna | |||
| YMPÄRISTÖ | SBTi tavoite | 2025 | 2017 |
| CO päästösäästöt 2 |
2019 | 97 % |
1) Tietosuojakoulutuksen sisältö uudistettiin vuoden 2017 aikana ja uudistettu koulutus avattiin elisalaisille suoritettavaksi 2017 lokakuussa.
Vastuullisena yrityksenä meille on tärkeää huolehtia taloudellisesta kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Vain näin voimme taata jatkuvasti kehittyvät palvelut ja verkon sekä työllistää tuhansia ammattitaitoisia elisalaisia yhdessä kumppaniverkostomme kanssa. Osallistumme merkittävällä tavalla koko yhteiskunnan kehittämiseen myös maksamalla yhteisöveroja sekä tekemällä aktiivista tutkimus- ja startup-yhteistyötä.
Käyttöomaisuusinvestoinnit eivät sisällä lisenssi-investointeja.
Me Elisalla uskomme, että tulevaisuuden palvelut rakennetaan kokeilemalla ennakkoluulottomasti uusia mahdollisuuksia ja tekemällä yhteistyötä innovaatioverkostoissa.
Edistämme digitaalisen yhteiskunnan kehitystä muun muassa olemalla tiiviisti mukana tutkimuksessa ja startup-toiminnassa. Keskeinen osa toimintaa on opinnoissaan menestyneille korkeakouluopiskelijoille suunnattu harjoitteluohjelma, joka on työllistänyt kuudessa vuodessa 42 opiskelijaa.
Olemme muodostaneet vahvan yhteistyön akateemisten tutkijoiden ja Elisan liiketoimintojen välille. Näin lisäämme ymmärrystämme uusista tieteellisistä läpimurroista ja edistämme strategisia valintojamme.
Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyömahdollisuuksia eri tieteenalojen kansainvälisesti parhaiden tutkijoiden kanssa. Vuonna 2017 Elisan tutkimusyksikkö yhdisti elisalaiset yli 150 uuden huippututkijan kanssa kymmenestä eri maasta ja edisti huippututkimusta 24 tutkimushankkeessa.
Olemme jo vuosia tuoneet startup-yritysten kanssa markkinoille lukuisia innovaatioita edistäen uusien yritysten menestystä.
tä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä. Säätiö on jakanut vuoteen 2017 mennessä apurahoja yhteensä 1 015 710 euroa pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoille eri yliopistoissa. Säätiön kirjastossa on 109 väitöskirjaa. Uudistumme startup-kumppanuuksilla
Startup-kumppanuudet ovat tärkeä osa Elisan jatkuvaa uudistumista. Olemme jo vuosia tuoneet startup-yritysten kanssa markkinoille lukuisia innovaatioita edistäen uusien yritysten menestystä. Elisalla oli vuonna 2017 yli 80 suomalaista ja kansainvälistä startup-kumppanuutta.
Keräämme startup-yrityksiltä jatkuvaa palautetta, jonka mukaan meitä pidetään helposti lähestyttävänä ja ketteränä kumppanina. Tavoitteenamme on molempia osapuolia hyödyttävä liiketoiminta, jossa voimme toimia startup-yritysten aikaisen vaiheen asiakkaana tai vaihtoehtoisesti tarjota niiden käyttöön tehokkaat myyntikanavamme.
Aikaisen vaiheen asiakkuutena käytimme esimerkiksi Habbo Hotelissa Two Hat Security -startupin keinoälyä ja tehostimme tällä tavoin palvelun operatiivisia kustannuksia yli 50 prosenttia. Myyntikanavana jatkoimme yhteistyötä muun muassa OnePlus -startupin kanssa, jonka tuotteet jatkoivat vuonna 2017 Elisan myydyimpinäpuhelimina.
Järjestimme jo kolmatta kertaa Elisa Innovation Challenge -kilpailun. Sen tehtävänä on kannustaa sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä luomaan uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, joissa hyödynnetään verkottunutta teknologiaa.
Vuonna 2017 kilpailuun lähetettiin 84 ehdotusta 19 maasta. Parhaiden tuotteiden kehittäjät julkistettiin ja palkittiin Slush 2017 -tapahtumassa, jonka pääyhteistyökumppanina olimme jo neljättä vuotta peräkkäin. Kolmen finalistin joukosta voittoon nousi suomalainen kasvuyritys iqBox etähallittavalla ja energiatehokkaalla älypostilaatilaatikollaan, joka mahdollistaa elintarvikkeiden toimituksen kotiin, kun asiakas ei ole paikalla vastaanottamassa tilausta.
Lisäksi tuemme HPY:n Tutkimussäätiön kautta suomalaisen teletekniikan, televiestinnän ja tietoliikenteen tieteellis-
Vastuullisuus Elisalla Taloudellinen vastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu GRI-tunnusluvut
Maksamalla veroja ja muita julkisia maksuja osallistumme koko yhteiskunnan kehittämiseen. Olemme merkittävä yhteisöveronmaksaja Suomessa. Vuoden 2016 vahvistettujen verotietojen mukaisesti Elisa oli yhtiökohtaisesti laskettuna 7. suurin veronmaksaja ja maksoi suomalaisten teleoperaattoreiden veroista yli 80 prosenttia.
Vuonna 2016 maksamamme ja tilittämämme verot olivat 392 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus Suomessa oli 60 miljoonaa euroa. Virossa yhtiö maksaa yhteisöveroa vain, jos se maksaa osinkoja omistajilleen. Elisa Eesti ei ole maksanut osinkoja emoyhtiölleen.
Toimimme Suomessa valtakunnallisesti, joten maksamastamme yhteisöverosta kunnille kohdistui 30,59 prosenttia. Tästä noin puolet suuntautui pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, ja olemme näin merkittävä yhteisöveron maksaja monella paikkakunnalla Suomessa.
Olemme myös Suomen merkittävin operaattori-investoija. Rakennamme ja ylläpidämme kiinteää ja mobiilia viestintäverkkoa päämarkkina-alueillamme Suomessa ja Virossa.
Vuonna 2017 käyttöomaisuusinvestointimme olivat 246 (204) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistuvat jälleen suoraan tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, 4G-verkkoihin, kiinteään runkoverkkoon, IT-järjestelmiin, digitaalisiin palveluihin sekä asiakaspäätelaitteisiin.
Liiketoimintamme perustuu asiakkaiden luottamukseen, palveluiden toimivuuteen ja tietojen turvallisuuteen. Maailman digitalisoituessa ja toimintojen sähköistyessä kyberturvallisuuden merkitys kasvaa. Samalla ICT-palveluidemme ja prosessiemme toiminnan luotettavuus ja tietoturvallisuus korostuvat.
Digitalisoituminen on tuonut mukanaan verkossa tapahtuvan rikollisuuden. Kun kaikki tapahtuu verkossa, yhä useampi altistuu yhä monimuotoisemmille, ammattimaisesti toteutetuille väärinkäytöksille. Myös tietosuojan merkitys ajankohtaistuu digitalisaation ja uuden tietosuoja-asetuksen myötä. Sisäänrakennettu tietosuoja ei pelkästään minimoi riskejä ja seuraamuksia, vaan ylläpitää asiakkaiden luottamusta yrityksiä kohtaan.
Määrittelemme turvallisuuspolitiikassamme ja turvallisuuden hallintamallissamme ne periaatteet, roolit ja vastuut, joita noudatamme turvallisuuden ja tietosuojan kehittämisessä, ylläpitämisessä sekä valvonnassa. Politiikat velvoittavat elisalaisia, tytäryhtiöitämme ja sopimusten kautta myös toimittajiamme ja alihankkijoitamme.
Lue lisää Tietoturvan johtamisesta yritysvastuusivuiltamme.
Noudatamme kaikessa toiminnassamme korkeaa tietosuojaa. Käsittelemme asiakkaiden, työntekijöiden ja kumppanien henkilötietoja, joten tietosuoja ja viestinnän luottamuksellisuus ovat toiminnassamme ensiarvoisen tärkeitä. Tietosuojaperiaatteet on otettu osaksi henkilötietojen käsittelyä sisältäviä toimintojamme niiden kaikissa vaiheissa. Henkilökuntamme ja kumppanimme on koulutettu ottamaan tietosuoja huomioon työskentelyssään ja olemme kaikki vaitiolovelvollisia yksityisyyden suojaan kuuluvista tiedoista.
EU:n uutta tietosuoja-asetusta sovelletaan 25. toukokuuta 2018 alkaen. Tietosuoja-asetuksen myötä tietosuojan merkitys korostuu ja henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojavaatimukset tarkentuvat.
Tietosuoja ja viestinnän luottamuksellisuus ovat toiminnassamme ensiarvoisen tärkeitä.
Olemme aloittaneet valmistautumisen ja toimintamme tarkastelun muuttuvaa lainsäädäntöä vasten jo hyvissä ajoin varmistaaksemme valmiutemme ja kyvykkyytemme sen soveltamiseen. Tietosuoja-asetukseen valmistelua ja jalkauttamista johdetaan turvallisuuden johtamismallin mukaisesti. Toimenpiteitä eri liiketoiminta- ja tuotantoyksikkötasolla koordinoi tietosuojaryhmä. Vuoden 2017 aikana tietosuoja-asetuksen toimeenpanoon on käytetty yli 300 henkilön työpanosta.
Valmisteluvaiheessa olemme muun muassa varmistaneet tietosuojatietoisuuden lisääntymisen Elisassa sekä tytäryhtiöissä, tunnistaneet ja toteuttaneet vaadittavia teknisiä muutoksia ja kehityskohteita henkilötietoa käsitteleviin järjestelmiin, suorittaneet tietosuojan riskiarvioita toiminnallemme sekä kouluttaneet henkilökuntaamme laaja-alaisesti ymmärtämään muuttuvan lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi olemme tarkastaneet sekäsopimusten asianmukaisuuden että kehittäneet tarvittavaa dokumentaatiota erityisesti toimiessamme asiakasyritystemme henkilötietojen käsittelijänä.
Vuoden aikana noin 160 elisalaista avainhenkilöä eri puolilta organisaatiota on suorittanut Tietosuojalähettiläskoulutuksen. Tietosuojalähettiläsorganisaatiolla on keskeinen rooli tietosuojavaatimusten jalkauttamisessa läpi organisaation. Tietosuojalähettiläät ovat koulutuksessaan syventyneet EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin, ja he saavat jatkuvaa lisäkoulutusta ajankohtaisista tietosuoja-asioista.
Tietoturva on keskeinen osa toimintaamme ja palveluidemme laatua. Asiakkaat, lainsäädäntö ja liiketoimintamme asettavat vaatimuksia tietoturvalle.
Vuonna 2017 Elisan IT-liiketoimintayksikkö sai ISO 27001 -tietoturvasertifioinnin, joka kattaa kapasiteettipalvelut ja Elisan Turvallisuusvalvomon toiminnot. Standardin mukaisen sertifioinnin saavuttaakseen yrityksen on osoitettava, että se soveltaa omassa toiminnassaan systemaattista tietoturvapolitiikkaa tietojärjestelmiensä sekä arkaluontoisen tiedon suojaamiseksi ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi.
yhden palvelun kautta.
Toukokuussa 2017 astui voimaan laki sähköisestä tunnistamisesta, joka antaa mahdollisuuden välittää vahvoja tunnistuspalveluita kansallisen luottamusverkoston osapuolille. Lainmuutoksen myötä toimme markkinoille uuden Elisa Tunnistus -palvelun, joka liittyy kansalliseen luottamusverkostoon ja pystyy välittämään kaikki verkostoon kuuluvat tunnistustavat, pankkitunnistuksen ja Mobiilivarmenteen
Kuluttajan tietoturvan parantamiseksi toimme asiakkaillemme ensimmäisenä operaattorina F-Secure SENSE -reitittimen, jonka suojaussovelluksen avulla kuluttuja voi turvata kaikki kodin älylaitteet. Uudistimme myös Elisan turvapakettipalvelua. Palvelu suojaa lasten netin käyttöä, paikantaa kadonneen puhelimen ja tarjoaa vanhemmille apua lasten ruutuajan ohjaamiseen.
Vuoden aikana joitain asiakkaitamme on lähestytty sekä tietojenkalasteluun tarkoitetuilla huijausviesteillä (phishing) että haittaohjelman sisältävillä sähköposteilla. Tietojenkalastelu ja haittaohjelmien levittäminen ovat rikollista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan verkon toimintaa tai keräämään luottamuksellisia tietoja, kuten sähköpostitunnuksia ja salasanoja. Käytäntöjemme mukaisesti tiedotimme havainnoista heti asiakkaillemme ja ohjeistimme, miten toimia. Ohjeita ja lisätietoja huijausyritysten välttämiseksi on saatavilla myös verkkosivuiltamme.
Vuonna 2017 järjestimme henkilöstölle sekä yleistä tietoturvakoulutusta että kohdennettua koulutusta. Kohdennetussa koulutuksessa työntekijöitä koulutettiin simuloitujen riskitilanteiden avulla toimimaan oikein tietoturvauhka- tai tietojen kalasteluyritystilanteissa. Simulaatioihin osallistui yhteensä 5 598 elisalaista ja Elisalle töitä tekevää henkilöä eri yksiköistä.
Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen edellyttää toimintavarmaa ja yhä nopeampaa tietoliikenneverkkoa. Tärkeä tehtävämme Suomessa ja Virossa on varmistaa luotettavat ja turvalliset matkaviestin- ja tietoliikenneyhteydet. Olemme keskeisessä roolissa myös yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaamisessa. Lue lisää verkonhallinnan johtamisesta ja mobiiliverkon käytön turvallisuudesta yritysvastuusivultamme.
Suuntasimme jälleen valtaosan investoinneistamme sekä kiinteän että mobiiliverkon toimivuuden parantamiseen ja laajempaan saatavuuteen. Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Testasimme ensimmäisenä Suomessa teknologiaa, jossa mobiilitukiasemat ovat helpommin etähallittavissa pilvipalvelussa. Otimme loppuvuodesta käyttöön 4G-verkossa NB-IoT-teknologian, jonka avulla
yritykset pääsevät hyödyntämään 5G:n esiastetta 5G-teknologioiden testaamiseen ja uusien Internet of Things -palveluiden kehittämiseen.
Mobiilitukiasemien siirtäminen pilvipalveluihin lisää sekä palvelujen luotettavuutta että säästää energiaa ja pienentää hiilidioksidipäästöjä. Syksyllä käynnistimme Tampereen alueella uusimman teknologian mukaisen verkon rakentamisen, joka mahdollistaa 5G-palvelut ja älykaupunkiratkaisut. Vastaavaa teknologiaa otettiin käyttöön myös Helsingin keskustassa.
Elisan asiantuntijat pitävät huolta asiakkaan palveluiden toimivuudesta vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Varmistamme laitteiden ja yhteyksien toimivuuden aktiivisella valvonnalla, ennakoivilla toimenpiteillä, viankorjauksella sekä rakentamalla uutta ja purkamalla vanhaa. Päivystysaikana keskitytään erityisesti vika- ja uhkatilanteiden ennakointiin ja vikojen korjaamiseen.
Kun laaja häiriö havaitaan, asiakastiedotus aloitetaan aina mahdollisimman nopeasti, ja viankorjauksen etenemisestä viestitään, kunnes häiriötilanne on ohi. Vuonna 2017 jatkoimme panostuksia häiriötilanteiden ennakointiin ja kokonaisvaltaiseen tiedottamiseen. Onnistuimme edelleen vähentämään kokonaisvikamääriä ja merkittävien häiriöiden määriä, vaikka palveluidemme määrä kasvaa jatkuvasti.
Kriittiseksi luokiteltujen viranomaispalvelujen siirtäminen kaupalliseen 4G verkkoon edellyttää tiedonsiirtopalvelujen toimintavarmuuden testaamista ruuhkatilanteissa. Testasimme onnistuneesti näiden palveluiden priorisointia ja toimintavarmuutta yhdessä Nokian kanssa helmikuussa testiympäristössä ja vappuna aidossa tilanteessa.
Suomessa matkaviestintäverkojen turvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus (STUK), Virossa ympäristöministeriön alainen hallinto elin (The Environmental Board). Seuraamme jatkuvasti alan tutkimusta ja viranomaisten antamia ohjeistuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa vähentääksemme radiotaajuisen säteilyn mahdollisia haittavaikutuksia mm. suunnittelemalla huolellisesti mobiilitukiasemien sijoittamista. Olemme asiantuntijajäsenenä Suomessa toimivassa sähkömagneettisten kenttien neuvottelukunnassa.
Suuntasimme valtaosan investoinneistamme sekä kiinteän että mobiiliverkon toimivuuden parantamiseen ja laajempaan saatavuuteen.
Kehitämme jatkuvasti tuotteitamme ja palveluitamme asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. Palveluiden elämyksellisyys, tuottavuus, turvallisuus ja saavutettavuus ovat jatkuvan kehitystyömme tavoitteita. Lue lisää esteettömyyden kehittämisen periaatteistamme yritysvastuusivuiltamme.
Tavoitteenamme on suunnitella palvelut haastavimman asiakkaan tarpeiden mukaan, jolloin ne ovat kaikille saavutettavia (Design for all). Kutsuimme erilaisia asiakasryhmiä testaamaan palveluitamme ja kävimme asiakkaiden kotona tutustumassa palveluiden toimivuuteen erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Vuoden aikana osallistimme yli 200 erilaista asiakasta palveluidemme suunnitteluun ja kehittämiseen.
Keväällä pidetyssä Word Design Campissa nuoret kehittivät yhdessä Elisan palvelumuotoilijoiden kanssa uusia ideoita lukemiseen ja kirjoittamiseen. Nuorten kanssa kehitetyt ideat jaettiin kaikkien suomalaisnuorten käyttöön. Vastaava osallistava työpaja järjestettiin syksyllä osana Pidetään yhtä -hanketta, jonka tarkoituksena on pienentää sukupolvien välistä viestintäkuilua.
Elisan palvelumuotoilijat järjestivät Suomen palvelumuotoiluverkoston jäsenille työpajan, jossa ideoitiin, miten lasten oikeudet voitaisiin parhaiten huomioida palvelumuotoilussa. UNICEF oli fasilitoimassa tilaisuuden keskustelua, ja työpajan pohjustuksena käytettiin sen tarjoamaa lasten oikeuksien arviointityökalua.
Jatkoimme suosittuja lasten digikouluja 18:lla eri paikkakunnalla. Vuonna 2017 digikoulutuksia pidettiin myös yrittäjille yhteistyössä Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Digikoulut jatkuvat vuonna 2018.
YK:n päivän tilaisuudessa teemana oli palveluiden saavutettavuus. Seminaarissa selkokeskuksen asiantuntija piti esityksen selkeästä viestinnästä, ja tapahtuman jälkeen Elisan viestinnän ammattilaisille järjestettiin selkeän viestinnän koulutus yhdessä Selkokeskuksen kanssa.
Equileapin sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta mittaavassa tutkimuksessa Elisa sijoittui ainoana suomalaisyhtiönä kymmenen parhaan joukkoon.
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille vastuuta asiakkaistamme, henkilöstöstämme ja kumppaneistamme. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, hyvä johtaminen, työhyvinvointi ja turvallisuus ovat meille olennaisia asioita. Edellytämme ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä työntekijöiltämme että kumppaneiltamme.
Työllistämme ammattilaisia yli 4 700 henkilötyövuoden verran Suomessa ja kansainvälisesti. Elisan menestyminen perustuu osaavan ja muutoskykyisen henkilöstömme työpanokseen ja hyvinvointiin.
Digitalisoituminen muuttaa liiketoimintaamme, työn sisältöä, tapaa tehdä töitä, johtamista, työvälineitä ja -ympäristöä. Tämä vaatii työelämässä jatkuvaa kehittymistä, vastuunottoa omasta hyvinvoinnista, luottamusta ja avointa vuorovaikutusta. Muutos vaatii myös selkeää tavoitteen asettamista esimiehiltä.
Uudet työntekemisen tavat sallivat joustavan työn ja vapaa-ajan vuorottelun. Selkeät tavoitteet, modernit työkalut ja joustavat mahdollisuudet työntekoon lisäävät työn mielekkyyttä ja tuottavuutta. Ne säästävät myös aikaa ja ympäristöä.
Elisan johtamisperiaatteet perustuvat valmentamiseen, selkeään tavoiteasetantaan ja jaettuihin arvoihin. Päivittäisjohtaminen ja kahdesti vuodessa pidettävä kehityskeskustelu esimiehen ja työntekijän välillä ovat tärkeä osa elisalaista johtamista.
Edistämme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja tuemme naisten siirtymistä miesvaltaisiin työpaikkoihin ja päinvastoin. Mittaamme työtyytyväisyyskyselyn ohella syrjimättömyyden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista vuosittaisella yhdenvertaisuus ja tasa-arvokyselyllä. Keväällä tehdyn sisäisen tasa-arvoanalyysin tulosten perusteella elisalaiset kokevat työpaikkansa kohtelun yhdenvertaisena.
Equileapin sukupuolten välistä tasa-arvoisuutta mittaavassa tutkimuksessa sijoitumme ainoana suomalaisyhtiönä kymmenen parhaan joukkoon ja henkilöstö valitsi Elisan Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon.
Elisa Oyj henkilöstö maittain (31.12.2017, henkilömäärä)
| Iso-Britannia | 18 |
|---|---|
| Hongkong | 3 |
| Italia | 2 |
| Norja | 1 |
| Ranska | 7 |
| Espanja | 54 |
| Suomi | 4 079 |
| Ruotsi | 6 |
| USA | 1 |
| Viro | 968 |
| Venäjä | 11 |
| Kanada | 1 |
| Singapore | 1 |
| F |
|---|
| $\mathbf{r}$ |
| $\mathsf{k}$ |
| Ĺ |
| F F E |
| Pohjois-Suomi | 147 |
|---|---|
| Itä-Suomi | 407 |
| Keski-Suomi | 77 |
| Länsi-Suomi | 111 |
| Pohjanmaa | 367 |
| Pirkanmaa ja Häme | 531 |
| Etelä-Suomi | 2 071 |
| Viro | 899 |
*Emoyhtiö + tytäryhtiöt.
Meillä on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja -syrjinnälle. Seuraamme säännöllisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuustavoitteidemme toteutumista.
Vuoden aikana allekirjoitimme UN Women Empowerment Principles -aloitteen ja päivitimme kehittämistoimenpiteitä sisältävän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteiden mukaisen suunnitelman. Teimme myös ihmisoikeusriskikartoituksen ja järjestimme jälleen YK:n päivänä elisalaisille kansainvälisesti ihmisoikeusseminaarin, jonka teemana oli selkokielisyys.
Henkilöstöllämme ja kumppaneillamme on oikeus tehdä työtä terveellisessä ja turvallisessa työympäristössä sekä velvollisuus osaltaan kantaa vastuunsa työyhteisöstämme.
Päivittäisjohtaminen on avaintekijä työhyvinvoinnin sekä työterveyden ja -turvallisuuden edistämisessä. Se tarjoaa hyvät puitteet varhaisen välittämisen toimenpiteille. Lisäksi teemme yhteistyötä toimialan muiden toimijoiden ja kumppaneiden kanssa parantaaksemme omaa sekä toimialan yhteistä työturvallisuutta. Erityisesti toimenpiteet koskettavat tietoliikenneyhteyksien huoltotehtäviä, kuten esim. mastojen huoltotehtävissä olevien asentajien työoloja.
Työterveyshuoltomme palvelusisältö Suomessa ylittää huomattavasti suomalaisen lakisääteisen tason. Tarjoamme myös oman hyvinvoinnista huolehtimisen tueksi liikunta- ja harrastustoimintaa.
Lisätietoja vuosikertomuksen Henkilöstökatsaus -osiossa sekä yritysvastuusivuillamme.
Asiakkainamme on yli 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti. Meidän on ymmärrettävä asiakkaidemme tarpeita syvällisesti, jotta voimme kehittää palveluitamme vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Asiakaskeskeisyys onkin yksi arvoistamme ja asiakastyytyväisyys tärkeä toimintaamme ohjaava tekijä.
Tuotteiden ja palveluiden tietoturvallisuus, turvallisuus, saatavuus ja helppokäyttöisyys ovat keskeisiä osa-alueita asiakaskokemuksen kehittämisessä. Lue lisää asiakaskohtaamisen johtamisesta yritysvastuusivuiltamme.
Kehittääksemme palveluitamme ja toimintaamme haemme jatkuvasti palautetta asiakkailtamme erilaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Analysoimamme palautteet muutetaan kehityssuunnitelmiksi ja liiketoimintamme pohjaksi.
Vuonna 2017 panostimme kuluttajien asioinnin helppouden ja asiakaskohtaamisen laadun kehittämiseen sekä monikielisyyteen. Olemme saaneet hyviä tuloksia yksinkertaistamalla prosesseja, lisäämällä asiakaskohtaamisiin osaamista ja selkeyttämällä ohjeistuksia sekä parantamalla asioinnista saadun palautteen käsittelyä.
Positiivinen kehitys näkyi asiakastyytyväisyyttämme jatkuvasti mittaavassa NPS (Net Promoter Score), suositteluastessa. Suomessa henkilöasiakkaiden NPS parani vuoden aikana 19 %.
EU:n tuleva tietosuojadirektiivi asettaa yrityksille uusia vaatimuksia asiakastiedon hallinnalle. Olemme panostaneet viimeisten vuosien aikana tietosuojavaatimusten mukaisen osaamisen sekä teknisen kyvykkyyden lisäämiseen. Jatkoimme toimintamme kehittämistä esimerkiksi tiedon huollon sekä ajantasaisuuden varmistamiseksi.
Vuonna 2017 panostimme kuluttajien asioinnin helppouden ja asiakaskohtaamisen laadun kehittämiseen sekä monikielisyyteen.
Teemme yhteistyötä yli 5 700 toimittajan ja alihankkijan kanssa, joten kumppanit ovat tärkeä osa vastuullisen liiketoimintamme kehittämistä. Hankimme huomattavan osan palveluja, materiaaleja ja tuotteita EU:n alueelta (91,9 %), mutta osin myös EU:n ulkopuolelta (8,1 %).
Aktiivisella yhteistyöllä voimme varmistaa, että laatuun ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet saavutetaan toimitusketjun eri osa-alueilla. Lue lisää hankinnan vastuullisuuden ohjaamisesta yritysvastuusivuiltamme.
Kartoitimme toimitusketjuun liittyvät ihmisoikeusriskit osana koko konsernille tehtyä ihmisoikeusriskikartoitusta. Tunnistettuja riskejä ovat ihmiskauppa, syrjintä, palkkaus, lapsityövoiman käyttö sekä ympäristö- ja yhteisölliset vaikutukset.
Toimitusketjun olennaisten vastuullisuustoimenpiteiden kehittämiseksi ja tiedon kartoittamiseksi teimme kesän 2017 aikana yritysvastuukyselyn 52 keskeiselle toimittajallemme Kyselyn pohjalta jatkoimme yhteistyön syventämistä kahden toimittajan kanssa.
Päivitimme Elisan Eettisen ostamisen periaatteita vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä koskien työntekijöiden lähettämistä ja tilaajavastuulakia. Muutimme yritysvastuuauditointikäytänteitämme riskimaissa. Vuodesta 2017 uusien riskimaissa toimivien toimittajien auditoinnit suorittaa riippumaton auditointeihin erikoistunut taho. Yritysvastuuauditointi kattaa työolot ja -oikeudet, ympäristönäkökohdat, lahjonnan, ihmisoikeudet ja lainmukaisuuden.
Vuoden aikana riskimaissa tehtiin 3 CSR-auditointia, joissa 0 yrityksistä hylättiin. Auditoinneissa löydettiin 34 huomautettavaa kohtaa, joista 3 oli luokiteltu kriittiseksi, 7 huomattavaksi ja 24 vähäiseksi. Vuoden loppuun mennessä 18 epäkohtaa oli korjattu, joista oli 2 kriittistä, 6 huomattavaa ja 10 vähäistä.
Vuoden 2017 lopussa Tata Consulting Servicesiin kohdistui Suomen toimintojen osalta työaikaan liittyviä epäilyjä. TCS on Elisan kumppani ja varmistimme selvityspyynnöllä, että toiminta vastaa Elisan yleisiä toimintaperiaatteita ja lainsäädäntöä.
Yrityskansalaisuuteen kuuluu yhteiskunnallinen tuki ja sponsorointi. Me Elisalla tuemme ja sponsoroimme tarkkaan harkittuja kohteita. Yhteistyökumppanimme puhuttelevat laajoja kohderyhmiä, ovat vastuullisia ja vastaavat Elisan arvoja sekä linkittyvät luontevasti toimintaamme. Teemme valittujen kohteiden kanssa aina pitkäaikaista yhteistyötä.
Jo usean vuoden ajan olemme tehneet pitkäjänteistä työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin eteen. Olemme olleet mukana ja tukeneet merkittävällä panoksellamme muun muassa Tukikummien, Aseman Lapset ry:n ja ShedHelsingin toimintaa.
Keväällä 2017 perustimme ShedHelsinki Säätiön, joka tukee ja toteuttaa erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä musiikkiteatteritoiminnan muodossa. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.
ShedHelsinki Säätiön toiminta huipentui vuonna 2017 jälleen musiikkiteatterinäytökseen. Prinsessa Ruusunen – Paluu tulevaisuuteen -esitys toteutettiin yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterin kanssa.
Syksyllä 2017 käynnistimme Pidetään yhtä -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä aikuisten ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Osana hanketta elisalaisille tarjotaan mahdollisuus osallistua työajallaan vapaaehtoistyöhön valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Noin vuoden kestävä vapaaehtoistyöhanke kulkee nimellä "Pidetään yhtä – elisalaisina" ja tarjoaa Elisa Oyj:n ja Elisa Appelsiini Oy:n työntekijöille mahdollisuuden vaihtaa yhden työpäivän vapaaehtoistyöhön.
Olemme mukana tukemassa suomalaisen Ekapelin menestystarinaa. Ekapeli on auttanut jo satojatuhansia suomalaislapsia kehittämään lukutaidon perusteita. Yhteistyön taustalla on Elisan halu tukea lasten ja nuorten oppimista digitaalisissa ympäristöissä ja olla mukana varmistamassa tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Yhteistyö on jatkumoa poikien lukutaidon kehittämiseen tähtäävälle Elisa WORD -hankkeelle sekä jo vuodesta 2014 asti järjestetyille lasten digikouluille.
Lisätietoja Elisan yhteistyöhankkeista löytyy verkkosivuiltamme.
Haluamme olla edistämässä hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamista. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaamme vuodesta 2009 lähtien.
Pitkäjänteinen ympäristövastuutyömme keskittyy ilmastoon ja energiaan. Pienennämme määrätietoisesti sekä asiakkaidemme että omaa hiilijalanjälkeämme. ICT-alalla on merkittävä rooli toimintatapojen muuttamisessa ympäristöystävällisemmiksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Alan tuotteiden ja palveluiden avulla on mahdollista pienentää maailman hiilijalanjälkeä jopa 20 prosenttia.
Lue lisää Elisan ympäristöpolitiikasta ja -johtamisjärjestelmästä yritysvastuusivuiltamme.
Haluamme olla edistämässä hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamista. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaamme vuodesta 2009 lähtien. Toimintaamme kehittämällä voimme tarjota kestäviä digitaalisia palveluita, joiden avulla asiakkaamme voivat toimia resurssien suhteen viisaammin ja ilmastoystävällisemmin.
Asetimme vuonna 2017 uudet hiilijalanjälkitavoitteet. Sitoudumme tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteenamme on vähentää energiankulutuksemme hiilijalanjälkeä 50 % vuoden 2016 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet on tehty Science Based Target -aloitteen vaatimusten mukaisesti, ja ne ovat linjassa Pariisin ilmastokokouksessa sovitun tavoitteen kanssa. Sitouduimme myös Sitoumus 2050 -aloitteeseen. Liityimme Suomen energiatehokkuussopimukseen ja teimme energiatehokkuusdirektiivin vuoteen 2019 mennessä velvoittamat energiakatselmukset.
Parannamme ja uudistamme jatkuvasti verkkoamme ja hankimme uusiutuvaa energiaa pienentääksemme hiilijalanjälkeämme. Hiilijalanjälkemme (Scope 1 ja 2) on laskenut vuodesta 2016 63 %. Lähes kaikki Suomessa ja Virossa käyttämämme sähkö, 267 672 MWh (276 931), on tuotettu uusiutuvalla energialla. Vuonna 2017 uusiutuva sähkö oli tuotettu Suomessa tuulienergialla ja Virossa vesivoimlla.
Espoon Konesalikeskuksessamme otimme hyötykäyttöön aiempaa enemmän hukkalämpöä. Määrä vastasi 122 (82) omakotitalon vuotuisen sähkölämmityksen kulutusta. Olemme virtualisoineet omista palvelimistamme 63 %, mikä vuonna 2017 säästi 13 172 MWh energiaa. Mobiiliverkoissamme saimme säästöä 6 574 MWh modernisointien ja sähkönsäästöominaisuuksien avulla.
Vastuullisuus Elisalla Taloudellinen vastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu GRI-tunnusluvut
Autamme asiakkaitamme vähentämään hiilijalanjälkeä tarjoamalla heille tehokkaita ja ympäristöystävällisiä palveluita. Asiakkaamme saavuttivat ratkaisuillamme 34 901 tCO2 (37 527) säästöt päästöistä. Suurimmat säästöt tulivat virtuaalisten vuorovaikutusratkaisuiden käytöstä 27 564 (30 221) tCO2. Pilvipalveluiden avulla asiakkaamme säästivät 7 264 (7 166) tCO2.
Vuonna 2017 lähetimme noin 23 miljoonaa laskua, joista noin 70 % on sähköisiä. Tilausvahvistusten osalta sähköisten lähetysten osuus on noin 90 %.
Käynnistimme Viisaan työmatkaliikkumisen projektin, jonka osana toteutettiin kysely koko henkilöstölle, avainhenkilöiden työpajat sekä pilottiryhmän työmatkaliikkumisen kokeilu. Projektin tuloksena on laadittu työmatkaliikkumisen kehityssuunnitelma, jonka toimenpiteitä edistetään vuoden 2018 aikana.
Raportoimme hiilijalanjälkemme vuosittain kansainvälisessä sijoittajille suunnatussa CDP-kyselyssä. CDP 2017 –raportissa Elisa listattiin Climate A -listalle 106 muun kärkiyrityksen joukossa. Vuosittain tehtävään CDP:n ilmastoraportointiin osallistuu tuhansia yrityksiä eri puolilta maailmaa.
Merkittävä osa ICT-alan ympäristövaikutuksista tulee laitteiden valmistuksesta. Palveluntarjoajana voimme vähentää laitteiden ympäristövaikutuksia kierrättämällä käytetyt laitteet tehokkaasti ja asianmukaisella tavalla.
Vuonna 2017 teimme kierrätyksestä opasvideon asiakkaillemme sekä sisäisen koulutusvideon myymälöidemme henkilöstölle.
63%
Elisan hiilijalanjälki
Elisan vuosikertomus koostuu neljästä osasta: tilinpäätös, vuosikatsaus, hallinto ja vastuullisuus. Vuosikertomus julkaistaan suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.elisa.fi/vuosikertomus, jossa vuosikertomuksen osiot ovat ladattavissa interaktiivisina pdf-tiedostoina
Tämä on Elisan viides varmennettu vastuuraportti, joka julkaistaan osana vuosikertomusta. Vastuuraportti on myös Elisan muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen raportti. Raportti on laadittu Global Reporting Initiative standardien Core -vaatimusten mukaisesti. Sisällössä on huomioitu Nasdaq Nordic ESG Reporting Guide -ohjeistus.
Raportointijakso on kalenterivuosi 2017. GRI-hakemisto vuodelta 2017 on osa raporttia.
Elisan johto on päättänyt, että vastuuraportin varmentaa kolmas osapuoli. Varmentaja vuoden 2017 yritysvastuutietojen osalta on EY. Varmennus kattaa Elisan vuosikertomuksen 2017 vastuullisuusosion sekä henkilöstökatsauksen.
Olennaisten näkökohtien raportointi kattaa Elisan konsernilaskennassa mukana olevat liiketoimintayksiköt: henkilöasiakasyksikkö, yritysasiakasyksikkö, tuotanto ja tukitoiminnot sekä tytäryhtiöt. Raportointi on lähtökohtaisesti kehitetty vastaamaan talouden raportointilaajuutta (Elisa-konserni). Tietyissä indikaattoreissa rajausta määrittää luotettava tietojen saatavuus. Poikkeamat rajauksissa on kerrottu indikaattoreiden yhdeydessä. Kehitämme edelleen raportointiamme näiltä osin kattavammaksi.
Taloudellinen informaatio on konsernin tilinpäätöksestä, ja sen osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Ympäristötunnuslukujen osalta on GRI:n ohjeistuksen mukaisesti laskettu emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan (www.ghgprotocol.org) Corporate Standardin mukaiseen metodologiaan. Scope 3 -laskenta raportoidaan GHG protocol Corporate Value Chain -standardin mukaisesti. Scope 2 -päästöjen raportoinnissa on huomioitu GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistus. Laskennan kuvaus löytyy yritysvastuusivuiltamme.
Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin vuosikertomuksessa.
Vastuuraportti julkaistaan vuosittain. Aikaisemmat vastuuraportit ovat saatavilla osoitteesta www.elisa.fi/sijoittajille. Ennen vuotta 2013 olemme laatineet GRI:n kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisen vastuutoimintaa kuvaavan hakemiston vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2016 raportin julkaisupäivä oli 15.3.2017.
Elisa Oyj Yritysvastuujohtaja Minna Kröger puh. 050 572 7620 [email protected]
Yritysvastuun verkkosivusto: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/
Sijoittajasuhteet: http://corporate.elisa.fi/sijoittajille/sijoittajasuhteet/
ELISA OYJ:N JOHDOLLE Elisa Oyj:n (jatkossa Elisa) johdon pyynnöstä olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat Elisan yritysvastuuraportissa 2017 esitetyt tiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2017 (jatkossa yritysvastuutiedot).
Elisan johto vastaa yritysvastuutietojen laatimisesta ja esittämisestä GRI Sustainability Reporting Standards 2016 sekä Elisan sisäisten raportointiohjeiden mukaisesti (jatkossa raportointiperiaatteet).
Velvollisuutenamme on suorittaa rajoitetun varmuuden antava varmennustoimeksianto ja esittää suorittamamme työn perusteella riippumaton johtopäätös yritysvastuutiedoista. Emme vastaa muille kuin Elisalle työstämme, varmennusraportistamme ja esittämistämme johtopäätöksistä.
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon Kansainvälisen Varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus" mukaisesti. ISAE 3000 -standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon
suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko yritysvastuutiedot kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.
Noudatamme IESBA:n (International Ethics Standards Board for Accountants) määrittämiä riippumattomuus- ja muita eettisiä vaatimuksia. Sovellamme kansainvälistä ISQC 1-laadunvalvontastandardia ja näin ollen ylläpidämme kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädösten ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamiseen.
Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa. Varmennustoimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioon riskeistä, että yritysvastuutiedot eivät olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti. Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä, johon perustaa johtopäätöksemme.
Toimeksiannossamme olemme suorittaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:
Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaa huomioon yritysvastuutietojen tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitukset. Riippumatonta varmennusraporttiamme ei tule käyttää arvioitaessa Elisan suoriutumista määrittelemiensä yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden toteutumisessa.
Tässä raportissa kuvatun varmennustyömme perusteella toteamme, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivät Elisan raportoimat yritysvastuutiedot olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.
Helsingissä 1. maaliskuuta 2018
Ernst & Young Oy
Terhi Mäkinen
Partner, KHT
Yritysvastuupalveluiden johtaja
Helsingissä maaliskuun 7. päivänä 2018
| Raimo Lind hallituksen puheenjohtaja |
Clarisse Berggårdh | Petteri Koponen |
|---|---|---|
| Leena Niemistö | Seija Turunen | Antti Vasara |
| Mika Vehviläinen | Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja |
| Kuvaus | Nimi | Rajaus | UN Global Compact |
|
|---|---|---|---|---|
| Internetsivu: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus | ||||
| GRI 102: YLEINEN SISÄLTÖ (GRI 102, 2016 standardi) | ||||
| 1. Organisaation taustakuvaus | ||||
| 102-1 | Raportoivan organisaation nimi | Tilinpäätöksen laatimisperusteet | Elisa -konserni | x |
| 102-2 | Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet ja palvelut | Elisa lyhyesti | Elisa -konserni | x |
| 102-3 | Organisaation pääkonttorin sijainti | Konsernin perustiedot | Elisa -konserni | x |
| 102-4 | Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissa organisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissa kuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta |
Vastuullinen työnantaja | Elisa -konserni | x |
| 102-5 | Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto | Osakkeet ja osakkeenomistajat | Elisa -konserni | x |
| 102-6 | Markkina-alueet | Tilinpäätöksen liitetiedot 1. | Elisa -konserni | x |
| 102-7 | Raportoivan organisaation koko | Hallituksen toimintakertomus; Tilinpäätöksen liitetiedot 1. | Elisa -konserni | x |
| 102-8 | Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 102-9 | Organisaation toimitusketju | Kumppanit | Elisa -konserni | x |
| 102-10 | Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa |
Tilinpäätöksen liitetiedot 2. 3. ja 35. | Elisa -konserni | x |
| 102-11 | Varovaisuuden periaatteen soveltaminen | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| 102-12 | Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet |
Vastuullisuus Elisalla; Politiikat ja ohjeet; Indeksit ja sitoumukset; Johtaminen ja tavoitteet |
Elisa -konserni | |
| 102-13 | Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa | Sidosryhmädialogi | Elisa -konserni | |
| 2. Strategia | ||||
| 102-14 | Toimitusjohtajan katsaus | Toimitusjohtajan katsaus | Elisa -konserni | x |
| 102-15 | Riskit ja mahdollisuudet | Vastuullisuus Elisalla; Riskit; GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 3. Liiketoiminnan eettisyys | ||||
| 102-16 | Arvot ja liiketoimintaperiaatteet | Elisa Lyhyesti ; Code of conduct | Elisa -konserni | x |
| 102-17 | Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät; Sidosryhmädialogi | Elisa -konserni | x |
| 4. Hallinto | ||||
| 102-18 | Hallintorakenne ja valiokunnat | Hallintorakenne; Johtaminen ja tavoitteet | Elisa -konserni | x |
| 102-19 | Vastuunjako | Hallintorakenne; Johtaminen ja tavoitteet | Elisa -konserni | x |
| 102-20 | Vastuuhenkilöt | Johtaminen ja tavoitteet | Elisa -konserni | x |
| 102-21 | Sidosryhmien konsultointi | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät; Asiakaskohtaaminen ja viestintä; Johtaminen ja tavoitteet |
Elisa -konserni | x |
| Kuvaus | Nimi | Rajaus | UN Global Compact |
|
|---|---|---|---|---|
| 102-22 | Hallituksen kokoonpano | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-23 | Hallituksen puheenjohtajan asema | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-24 | Hallituksen valinta | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-25 | Eturistiriitojen välttäminen | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-26 | Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen arvojen ja strategian määrittelyssä | Hallituksen työjärjestys | Elisa -konserni | x |
| 102-28 | Hallituksen suorituksen arviointi | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-29 | Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa ja hallinnassa | Hallintorakenne | Elisa -konserni | x |
| 102-30 | Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi | III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä |
Elisa -konserni | x |
| 102-31 | Taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun aiheiden katselmointi | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät | Elisa -konserni | x |
| 102-32 | Yritysvastuuraportin hyväksyminen | Yritysvastuu ja muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen -raportin allekirjoitukset |
Elisa -konserni | x |
| 102-33 | Epäkohtien kommunikointi | Sisäinen tarkastus | Elisa -konserni | x |
| 102-35 | Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen | Palkka- ja palkkioselvitys | Elisa -konserni | x |
| 102-36 | Palkitsemisjärjestelmät | Palkka- ja palkkioselvitys | Elisa -konserni | x |
| 102-37 | Sidosryhmien näkemysten huomiointi | Palkka- ja palkkioselvitys | Elisa -konserni | x |
| 5. Sidosryhmävuorovaikutus | ||||
| 102-40 | Luettelo organisaation sidosryhmistä | Sidosryhmädialogi; Olennaiset aiheet ja sidosryhmät | Elisa -konserni | x |
| 102-41 | Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 102-42 | Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät | Elisa -konserni | x |
| 102-43 | Sidosryhmätoiminnan periaatteet | Sidosryhmädialogi; Asiakaskohtaaminen ja viestintä | Elisa -konserni | x |
| 102-44 | Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät; Asiakaskohtaaminen ja viestintä; Kumppanit |
Elisa -konserni | x |
| 6. Raportointikäytäntö | ||||
| 102-45 | Konsernin laskentaraja | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | |
| 102-46 | Raportin sisällönmäärittely | Toimintamalli; Raportin kuvaus | Elisa -konserni | |
| 102-47 | Olennaiset näkökohdat | Olennaiset aiheet ja sidosryhmät; GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| 102-48 | Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | |
| 102-49 | Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | |
| 102-50 | Raportointijakso | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | x |
| 102-51 | Edellisen raportin päiväys | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | x |
| 102-52 | Raportin julkaisutiheys | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | x |
| 102-53 | Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyä siihen liittyviä lisätietoja | Raportointi ja yhteystiedot | Elisa -konserni | x |
| 102-54 | GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus | Raportin kuvaus | Elisa -konserni | x |
| 102-55 | GRI-sisällysluettelo | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 102-56 | Raportoinnin varmennus | GRI tunnusluvut; Raportin kuvaus | Elisa -konserni | x |
| Kuvaus | Nimi | Rajaus | UN Global Compact |
|
|---|---|---|---|---|
| AIHEKOHTAINEN SISÄLTÖ | ||||
| GRI 103: JOHTAMISMALLI (GRI 103, 2016 standardi) | ||||
| 103-1 | Olennaiset näkökohdat ja niitä koskevat laskentarajat | Raportin kuvaus; Olennaiset aiheet ja sidosryhmät; GRI sisällysluettelo |
Elisa -konserni | |
| 103-2; 103-3 | Johtamismallin komponentit; Johtamismallin arviointi | |||
| Välilliset taloudelliset tulokset, DMA | Toimintamalli; Taloudellinen vastuu; Tutkimus ja kehitys; Tavoiteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Energia, DMA | Toimintamalli; Ympäristövastuu; Tavoitteet ja suoriutuminen | Elisa -konserni | x | |
| Päästöt, DMA | Toimintamalli; Ympäristövastuu; Tavoitteet ja suoriutuminen | Elisa -konserni | x | |
| Tuotteet ja palvelut, DMA | Toimintamalli; Ympäristövastuu ; Tavoitteet ja suoriutuminen | Elisa -konserni | x | |
| Jätevedet ja jätteet, DMA | Toimintamalli; Ympäristövastuu; Tavoitteet ja suoriutuminen | Elisa Suomi | x | |
| Määräysten mukaisuus, DMA | Toimintamalli; Vastuullisuus Elisalla; Code of Conduct | Elisa -konserni | x | |
| Markkinointiviestintä, DMA | Toimintamalli; Asiakaskohtaaminen ja viestintä ; Palveluiden saatavuus, turvallisuus ja esteettömyys; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Asiakkaiden yksityisyydensuoja, DMA | Toimintamalli; Johtaminen ja tavoiteet; Digitaalinen vastuu; Tietoturva ja yksityisyydensuoja; Tavoitteet ja suorituminen |
Elisa -konserni | x | |
| Asiakkaiden terveys ja turvallisuus , DMA | Toimintamalli; Toimiva verkko ja palvelut | Elisa -konserni | x | |
| Työllistäminen, DMA | Toimintamalli; Vastuullinen työnantaja; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet, DMA | Toimintamalli; Vastuullinen työnantaja; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Työterveys- ja turvallisuus, DMA | Toimintamalli;Vastuullinen työnantaja; Henkilöstökatsaus; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Koulutus, DMA | Toimintamalli; Henkilöstökatsaus ; Tavoitteet ja suoriutuminen | Elisa -konserni | x | |
| Syrjinnän kielto, DMA | Toimintamalli; Vastuullinen työnantaja; Code of conduct; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Turvallisuusäytännöt, DMA | Toimintamalli; Tietoturva ja yksityisyydensuoja; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Lahjonta ja korruption vastaisuus, DMA | Toimintamalli; Kumppanit; Code of conduct; Tavoitteet ja suoriutuminen |
Elisa -konserni | x | |
| Poliittinen vaikuttaminen, DMA | Toimintamalli; Sidosryhmädialogi; Code of conduct | Elisa -konserni | x | |
| GRI 201: TALOUDELLISET TULOKSET (GRI 201, 2016 standardi) | ||||
| 201-1 | Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| 201-2 | Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| GRI 203: VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET (GRI 203, 2016 standardi) | ||||
| 203-1 | Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja vaikutukset | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| 203-2 | Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus | Tutkimus ja kehitys; Vastuullinen työnantaja; Toimiva verkko ja palvelut |
Elisa -konserni |
| Kuvaus | Nimi | Rajaus | UN Global Compact |
|
|---|---|---|---|---|
| GRI 205: KORRUPTIONVASTAISUUS (GRI 205, 2016 standardi) | ||||
| 205-2 | Korruptionvastaisiin politikoihin ja menettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 205-3 | Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 302: ENERGIA (GRI 302, 2016 standardi) | ||||
| 302-1 | Organisaation oma energian kulutus | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 302-3 | Energiaintensiteetti | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 302-4 | Energiankulutuksen vähentäminen | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 302-5 | Vähennykset tuotteiden ja palveluiden energiatarpeessa | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 305: PÄÄSTÖT (GRI 305, 2016 standardi) | ||||
| 305-1 | Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 305-2 | Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 305-3 | Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 3) | GRI tunnusluvut | Elisa-konserni, Yksityiskohtaisempi rajaus indikaattorin yhteydessä |
x |
| 305-5 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 306: JÄTEVEDET JA JÄTTEET (GRI 306, 2016 standardi) | ||||
| 306-2 | Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti | GRI tunnusluvut | Elisa Suomi | x |
| 306-3 | Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus | GRI tunnusluvut | Elisa Finland | x |
| GRI 307: YMPÄRISTÖ, MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS (GRI 307, 2016 standardi) | ||||
| 307-1 | Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojen rahamääräinen arvo määrä sekä ei-rahallisten sanktioiden lukumäärä |
GRI tunnusluvut | Elisa Corporation | x |
| GRI 401: TYÖLLISTÄMINEN (GRI 401, 2016 standardi) | ||||
| 401-1 | Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 401-2 | Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei tarjota määräaikaisille tai osa aikaisille työntekijöille. |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| GRI 403: TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS (GRI 403, 2016 standardi) | ||||
| 403-1 | Työsuojelutoimikuntien piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| 403-2 | Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan |
GRI tunnusluvut | Elisa- konserni, poislukien: Elisa Videra Italy, Elisa Videra UK, LNS kommunication, Santa Monica Networks Oy |
| Kuvaus | Nimi | Rajaus | UN Global Compact |
|
|---|---|---|---|---|
| GRI 404: KOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN (GRI 404, 2016 standardi) | ||||
| 404-1 | Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa työntekijää kohden jaoteltuna sukupuolen mukaan ja henkilöstöryhmittäin |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| 404-2 | Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat | Henkilöstökatsaus | Elisa-konserni , poislukien: Enia, Hong Kong ja LNR kommunications Oy |
|
| 404-3 | Prosenttiosuus tavoite- ja kehityskeskustelut käyneestä henkilöstöstä jaoteltuna sukupuolen ja ikäryhmän mukaisesti |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 405: MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET (GRI 405, 2016 standardi) | ||||
| 405-1 | Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 406: SYRJINNÄN KIELTO (GRI 406, 2016 STANDARDI) | ||||
| 406-1 | Syrjintätapaukset ja korjaavat toimenpiteet | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 410: TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT (GRI 410, 2016 standardi) | ||||
| 410-1 | Prosenttiosuus turvahenkilöstöstä, joka on saanut koulutusta organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin ja organisaation toiminnan kannalta relevantteihin |
GRI tunnusluvut | Elisa Suomi | |
| menettelytapoihin | x | |||
| GRI 415: POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN (GRI 415, 2016 standardi) | ||||
| 415-1 | Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edustajittain | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | x |
| GRI 416: ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS (GRI 416, 2016 standardi) | ||||
| 416-2 | Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi | GRI tunnusluvut | Elisa -konserni | |
| GRI 417: MARKKINOINTIVIESTINTÄ JA TUOTEINFORMAATIO (GRI 417, 2016 standardi) | ||||
| 417-3 | Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
GRI tunnusluvut | Elisa- konserni | |
| GRI 418: ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDENSUOJA (GRI 418, 2016 standardi) | ||||
| 418-1 | Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset |
GRI tunnusluvut | Elisa -konserni |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Tuotot asiakkailta, milj. euroa 1) | 1 578 | 1 647 | 1 787 |
| Toimittajat ja kumppanit | 776 | 802 | 881 |
| Henkilöstö | 266 | 275 | 304 |
| Osakkeenomistajat ja rahoittajat | 238 | 248 | 263 |
| Julkinen sektori | 56 | 60 | 65 |
| Käyttöomaisuusinvestoinnit 2) | 196 | 204 | 246 |
| Verot, milj. euroa | 368 | 392 | 408 |
| Yhteisöverot | 56 | 60 | 65 |
| Arvonlisäverot | 199 | 207 | 215 |
| Ennakonpidätykset ja lähdevero | 87 | 93 | 94 |
| Veroluonteiset maksut | 15 | 20 | 19 |
| Muut verot ja veroluonteiset maksut | 11 | 11 | 16 |
1) Sisältää rahoitustuotot
2) Käyttöomaisuusinvestoinnit poikkeaa määritelmällisesti GRI:n tarkoittamista yhteisöinvestoinneista eikä sisällä lisenssi-investointeja.
| Riski | Kuvaus | Vaikutusarvio | Riskin hallinta/mahdollisuus |
|---|---|---|---|
| Kansainväliset sopimukset |
Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1.5 celsiusasteeseen ja sopimukseen kuuluvat maat ovat sitoutuneet asettamaan kunnianhimoiset tavoitteet viiden vuoden välein ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. |
Arvioidut kustannukset hiilen hinnoittelusta Elisalle on 100 000 - 200 000 euroa. Arvioidut vaikutukset ovat alle 1 % operationaalisista kustannuksista. |
Olemme asettaneet Science based target- tavoitteen, joka on linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Ostamme uusiutuvaa energiaa jotta asiakkaillamme on mahdollisuus käyttää vähähiilisiä yhteyksiä. |
| Verotuksen muutokset | Ilmastonmutoksesta joko suoraan tai epäsuorasti aiheutuvat verotuksen muutokset mm. sähkön verotuksessa, sähkön siirron verotuksessa ja mahdollinen hiilidioksidivero. |
Keskimääräisen sähkön hinnan odotetaan kasvavan 18 % 2030 mennessä verrattuna 2010 tasoon. Sähkön hinnan odotetaan kasvavan pääasiassa uusiutuvan energian tuotanto-osuuksien sääntelyn takia. 12 % kasvu Elisan sähkökuluissa on noin 1,1 milj. euroa (36 euroa/MWh). |
Elisalla on konserninlaajuinen energia- ja hiilijalanjäljen johtamisjärjestelmä, jota johtaa energiatehokkuusryhmä. Asiakkamme voivat toimia energiatehokkaalla tavalla käyttämällä palveluitamme. Esimerkiksi tutkimustemme mukaan yksi virtuaalipalvelin on jopa 95 % energiatehokkaampi kuin fyysinen palvelin. |
| Sääntelyn muutokset | Suomen uusi kansallinen Ilmastolaki astui voimaan 6.1.2015. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden seurannasta. Tulevaisuudessa voi tulla uutta lainsäädäntöä liittyen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. |
Lisää mahdollisesti tarvetta entistäkin yksityiskohtaisempaan energiankulutuksen mittaamiseen ja seuraamiseen sekä raportointiin. Voi lisätä myös painetta entistä kunnianhimoisempaan tavoitteenasetantaan ja hiilidioksidin hinnoitteluun. |
Pyrimme jatkuvasti parantamaan mittaamistamme ja laskentamme, käytämme uusiutuvaa energiaa ja olemme asettaneet keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet hiilijalanjäljellemme. Asiakkaamme voivat vähentää hiiljalanjälkeään käyttämällä digitaalisia palveluita kuten virtuaalineuvotteluja. Laskelmiemme mukaan yksi virtuaalinen kokous säästää noin 25 kgCO2 per kokous. |
| Sään ääri-ilmiöt | Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka ovat uhaksi lähinnä Elisan mobiiliverkolle. Myrskyt aiheuttavat sähkökatkoja sekä katkoksia Elisan palveluissa. |
Häiriötilojen määrän kasvu aiheuttaa suurempia henkilöstökustannuksia sekä kustannuksia rikkinäisten laitteiden vaihdoista. Kustannukset on arvioitu yhden vakavan häiriötilaneet kustannusten perustella. Kustannukset voivat vaihdella 200 000- 500 000 euron välillä riippuen kokonaistilanteesta. |
Elisalla on reaaliaikainen ja kattava verkon häiriötilojen monitorointi. Tämä mahdollistaa häiriöiden tunnistamisen ja korjaamisen nopeasti. Reaaliaikaisten mittaus- ja monitorointipalveluiden kysyntä nousee tulevaisuudessa. |
| Muutokset keskilämpötilassa |
Keskilämpötilojen nouseminen ja helleaallot lisäävät viilennyksen tarvetta Elisan tele- ja konetiloissa sekä toimitiloissa. |
Kulut kasvavat jäähdytyslaitteiden investointien ja lisääntyneen sähkön kulutuksen takia. Arvioimme, että sähkön kulutus voi jäähdytyksen lisääntymisen kasvun myötä lisääntyä noin 1%, joka vastaa noin 96 000 euroa (36 euroa/MWh). |
Elisalla on Espoossa konesali, joka käyttää konesalissa syntyneen lämmön uudelleen kaukolämpöverkossa. Olemme lisänneet palvelinten lämmön uudelleen käyttöä myös toimistoympäristöissämme. |
| Sidosryhmien kasvava ympäristötietoisuus |
Ilmastonmuutos vaikuttaa Elisan sidosryhmien ympäristötietoisuuden lisääntymiseen. Raportointi eri sidosryhmille lisääntyy ja vaatimukset ilmastomyönteiselle toiminnalle kasvavat. |
Riski vaikuttaa Elisan palveluiden kysyntään. Sustainable Index 2017 tutkimuksen mukaan 33 % kuluttajista on valmis maksamaan 10 % enemmän vastuullisista tuotteista ja palveluista. Jos Elisa epäonnistuu hyödyntämään tämän potentiaalin, se voi aiheuttaa tulevaisuudessa arviolta noin 3,3 % laskun kuluttajaliiketoiminnan liikevaihtoon (noin 33 milj. euroa). |
Elisalla palveluiden avulla voidaan rakentaa vähähiilisempää yhteiskuntaa. Elisan liiketoiminnan, kuten visuaalisten palveluiden liiketoiminnan ja muiden ICT- palveluiden kasvu. Voi synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi Elisan uusi etämittauspalvelu astmapotilaille voi säästää CO2 päästöjä 12 % samalla kuin kustannussäästöt vanhaan prosessiin verrattuna on 20 %. |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 1) | 196 | 204 | 246 |
| Investoinnit/liikevaihto, % | 12 | 13 | 14 |
1) Investoinnit ovat pääosin kaupallisia investointeja
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Virtuaalikokouksia | 211 024 | 227 556 | 268 586 |
| Etäpäiviä/ hlö/vuosi | 75 | 77 | 75 |
| Päästösäästöjä (tCO2 ) |
8 817 | 5 101 | 5 606 |
416-2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan Ei rikkomuksia vuonna 2017
417-3 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan
Elisa sai vuoden 2017 markkinaoikeudelta kieltopäätöksen liittyen Elisan markkinointiin. Tietosuojavaltuutettu on antanut yksittäistapauksissa huomautuksia suoramarkkinoinnista.
Vuonna 2017 tietosuojavaltuutettu tutkinut yksittäisiä asiakkaita koskevia tietosuojavalituksia.
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, vuoden lopussa 31.12.2017 | 4 545 | 4 781 | 5 152 |
| Vakinaiset | 4 410 | 4 475 | 5 008 |
| Suomi | 3 705 | 3 838 | 4 009 |
| Viro | 538 | 506 | 888 |
| Muut maat | 111 | 131 | 111 |
| Mies | 2 790 | 2 962 | 3 283 |
| Nainen | 1 564 | 1 513 | 1 725 |
| Määräaikaiset | 153 | 306 | 144 |
| Suomi | 83 | 189 | 70 |
| Viro | 65 | 112 | 71 |
| Muut maat | 3 | 5 | 3 |
| Mies | 77 | 192 | 80 |
| Nainen | 74 | 114 | 64 |
| Kokoaikaiset | 3 753 | 3 926 | 4 291 |
| Suomi | 3 076 | 3 236 | 3 302 |
| Viro | 538 | 563 | 888 |
| Muut maat | 106 | 127 | 101 |
| Mies | 2 387 | 2 570 | 2 773 |
| Nainen | 1 333 | 1 356 | 1 518 |
| Osa-aikaiset | 792 | 855 | 861 |
| Suomi | 130 | 791 | 777 |
| Viro | 38 | 55 | 80 |
| Muut maat | 8 | 9 | 4 |
| Mies | 41 | 584 | 590 |
| Nainen | 135 | 271 | 271 |
| 2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|
| 95% | 82% | 78% |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Uudet, aloittaneet työsuhteet | 1 139 | 1 224 | 1 396 |
| Suomi | 887 | 922 | 1 123 |
| Viro | 194 | 258 | 232 |
| Muut maat | 58 | 44 | 41 |
| Mies | 709 | 815 | 989 |
| Nainen | 430 | 409 | 407 |
| Alle 30 vuotta | 819 | 902 | 843 |
| 30-39 vuotta | 193 | 207 | 415 |
| 40-49 vuotta | 82 | 75 | 98 |
| Yli 49 vuotta | 45 | 40 | 40 |
| Päättyneet työsuhteet | 983 | 1271 | 1 433 |
| Suomi | 786 | 950 | 966 |
| Viro | 193 | 201 | 400 |
| Muut maat | 4 | 120 | 67 |
| Mies | 558 | 807 | 863 |
| Nainen | 425 | 464 | 570 |
| Alle 30 vuotta | 659 | 748 | 832 |
| 30–39 vuotta | 166 | 276 | 316 |
| 40–49 vuotta | 81 | 125 | 164 |
| Yli 49 vuotta | 77 | 122 | 121 |
| 1) Elisa on raportoinut indikaattorin omalla tavallaan: henkilöstön vaihtuvuus puuttuu |
Työehtosopimusten mukaisesti työterveys- vakuutus- ja eläke-etumme eivät riipu työsuhteen kestosta tai osa-aikaisuudesta.
. n/a 97% 98%
työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa
| Injury rate (IR) Suomi Tapaturmat työmatkalla n/a n/a 8,0 Työtapaturmat n/a n/a 3,9 Viro Tapaturmat työmatkalla n/a n/a 0,0 Työtapaturmat n/a n/a 0,0 Muut maat Tapaturmat työmatkalla n/a n/a 6,3 Työtapaturmat n/a n/a 0,0 Lost day rate (LDR) Suomi n/a n/a 98,1 Viro n/a n/a 0,0 Muut maat n/a n/a 0,0 Occupational disease rate (ODR) Suomi n/a n/a 0,2 Viro n/a n/a 0,0 Muut maat n/a n/a 0,0 Absentee rate (AR) Suomi n/a 3,6% 3,7% Viro n/a n/a 7,8% Muut maat n/a n/a 0,5% Työmatkalla tapahtuneet tapaturmat 48 Suomi n/a n/a 47 Viro n/a n/a 0 Muut maat n/a n/a 1 Työtapaturmat 23 Suomi n/a n/a 23 Viro n/a n/a 0 Muut maat n/a n/a 0 1 Työperäiset sairaudet Suomi n/a n/a 1 Viro n/a n/a 0 Muut maat n/a n/a 0 |
2015 | 2016 | 2017 |
|---|---|---|---|
| Menetetyt työpäivät | 72 | ||
|---|---|---|---|
| Suomi | n/a | n/a | 72 |
| Viro | n/a | n/a | 0 |
| Muut maat | n/a | n/a | 0 |
| Poissaolopäivät | 50 416 | ||
| Suomi | n/a | n/a | 32 055 |
| Viro | n/a | n/a | 18 258 |
| Muut maat | 103 | ||
| Työperäiset kuolemantapaukset | 0 | ||
| Suomi | n/a | n/a | 0 |
| Viro | n/a | n/a | 0 |
| Muut maat | n/a | n/a | 0 |
1) Raportointi kattaa 98 % konsernin henkilöstöstä. Pyrimme parantamaan raportointiamme. Kts. tarkemmin raportin kuvaus- kappaleesta
| 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain 2015 2016 |
2017 |
|---|---|
| Sukupuoli | |
| Mies 8,98 12,83 |
8,63 |
| Nainen 10,86 16,38 |
8,89 |
| Henkilöstöryhmät | |
| Johto 10,9 15,33 |
9,18 |
| Ylemmät toimihenkilöt 8,8 19,92 |
15,48 |
| Toimihenkilöt 11,9 12,63 |
7,32 |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö | 89 % | 78 % | 76 % 1) |
| Mies | 1 596 | 2 488 | 2 282 |
| Nainen | 844 | 1 223 | 1 304 |
| Johto | n/a | 169 | 124 |
| Ylemmät toimihenkilöt | n/a | 757 | 754 |
| Toimihenkilöt | n/a | 2 785 | 2 708 |
1) Raportointi kattaa 91 % konsernin henkilöstöstä. Pyrimme parantamaan raportointiamme. Kts. tarkemmin raportin kuvaus- kappaleesta
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Elisan johtoryhmä | 9 | 9 | 10 |
| Naisten määrä | 2 | 2 | 2 |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 |
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 |
| 40-49 vuotta | 4 | 3 | 3 |
| Yli 49 vuotta | 5 | 6 | 7 |
| Hallitus | 6 | 7 | 7 |
| Naisten määrä | 2 | 3 | 3 |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 |
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 |
| 40-49 vuotta | 1 | 2 | 1 |
| Yli 49 vuotta | 5 | 5 | 6 |
| Yksiköiden johtoryhmät | 79 | 79 | 75 |
| Naisten määrä | 32 | 32 | 27 |
| Alle 30 vuotta | 1 | 0 | 0 |
| 30-39 vuotta | 10 | 8 | 11 |
| 40-49 vuotta | 43 | 42 | 37 |
| Yli 49 vuotta | 25 | 29 | 27 |
| Yritysvastuun johtoryhmä | 10 | 10 | 9 |
| Naisten määrä | 4 | 4 | 4 |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 |
| 30-39 vuotta | 1 | 1 | 1 |
| 40-49 vuotta | 5 | 6 | 5 |
| Yli 49 vuotta | 4 | 3 | 3 |
| 63,6 % | 66,0 % | 65,3% |
|---|---|---|
| 36,4 % | 34,0 % | 34,7% |
| 25,3 % | 25,9 % | 26,3% |
| 33,0 % | 31,5 % | 31,3% |
| 24,8 % | 25,0 % | 24,8% |
| 16,9 % | 17,5 % | 17,6% |
Ei tapauksia vuonna 2017
Elisalla vakituisesti työskentelevä turvahenkilöstö (100 %) on suorittanut Suomen laissa määritetyt koulutukset ja he ovat saaneet Elisan yleisten toimintaperiaatteiden koulutuksen.
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Code of conduct - koulutukset | n/a | 79% | 72% |
Ei tapauksia vuonna 2017
Emme ole jakaneet polittisia tukia vuonna 2017
Varovaisuusperiaate huomioidaan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti
Päälähteiden suora energiankulutus
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Dieselin ja bensiinin kulutus | 2 435 | 2 261 | 2 174 |
| Öljyn kulutus | 3 533 | 3 435 | 3 596 1) |
| Yhteensä | 5 968 | 5 696 | 5 770 |
| Hankittu uusiutuva polttoaine | 0 | 0 | 0 |
1) Lukua korjattu takautuvasti vuoteen 2015
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Sähkö | 920 134 | 964 550 | 963 845 |
| Lämmitys | 59 361 | 59 671 | 53 331 |
| Kaukokylmä | 16 797 | 18 021 | 23 977 |
| Yhteensä | 996 291 | 1 042 242 | 1 041 153 |
| Hankittu uusiutuva sähkö | 864 180 | 880 920 | 901 620 |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Mobiiliverkon sähkönkulutus per siirretty Gtavu (KWh) | 0,7 | 0,3 | 0,2 |
| 302-4 Energiankulutuksen vähentäminen (GJ) 1) | |||
| 2015 | 2016 | 2017 | |
| Monitilatoimistot (sähkö ja lämpö) | 39 832 | 52 286 | 56 830 |
| Palvelinympäristöjen energiatehokkuus (sähkö) | 26 010 | 37 955 | 47 421 |
| Palvelinten lämmön uudelleenkäyttö (sähkö) | 16 913 | 17 950 | 18 669 |
| Mobiiliverkon tehostamistoimet (sähkö) | n/a | 24 630 | 23 666 |
| Yhteensä | 82 754 | 132 821 | 146 585 |
1) Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Virtuaalisiin palvelimiin siirtyminen (sähkö) | 85 026 | 73 975 | 75 799 |
1) Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt | 409 | 391 | 409 2) |
| Scope2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, market based | 9 071 | 12 751 | 4 402 |
| Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, location based | 77 071 | 79 271 | 71 225 |
1) Lisätietoja Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu 2) Lukua korjattu takautuvasti vuoteen 2015
| Epäsuorat päästöt (scope 3) | 2015 | 2016 | 2017 | Kuvaus | Luku sisältää: |
|---|---|---|---|---|---|
| Ostetut tuotteet ja palvelut | 86 338 | 85 195 | 73 431 | Olennainen, laskettu |
Elisa Suomi ja Elisa Eesti , paperi- ja sähköinen laskutus sekä toimistopaperi. Elisa Suomi: Ostetut tuotteet myyntiin ja ostetut palvelut. |
| Tuotantoinvestoinnit | 16 872 | 17 289 | 35 631 | Olennainen, laskettu |
Elisa Suomi, verkoon ostetut mobiilitukiasemat sekä muut laitteet verkkoon. |
| Polttoaineen ja energian käyttö | 5 228 | 5 787 | 3 146 | Olennainen, laskettu |
Elisa Suomi ja Elisa Eesti. Sähkön tuottamisessa tarvitun polttoaineen tuotannon päästöt |
| Upstream kuljetukset | 554 | 1 456 | 1 022 | Ei olennainen, laskettu |
Tavaroiden kuljetukset Elisalle ja Elisalta asiakkaille. |
| Jätteet | 612 | 868 | 683 | Ei olennainen, laskettu |
Elisa Suomi jätteet |
| Liikematkustus | 1 579 | 1 998 | 1 201 | Olennainen, laskettu |
Elisa |
| Pendelöinti | 3 054 | 2 541 | 3 186 | Olennainen, laskettu |
Elisa |
| Vuokratut hyödykkeet | 0 | 0 | 0 | Ei olennainen, selitetty |
Elisan energiankulutus vuokrakohteissa laskettu Scope 2:ssa. |
| Upstream kuljetukset | 0 | 0 | 0 | Ei olennainen, selitetty |
Ei olennainen , Elisa ei myy kuljetuspalveluja |
| Tuotteiden prosessointi | 0 | 0 | 0 | Ei olennainen, selitetty |
Ei oleellinen, ei tuotteiden prosessointia |
| Myytyjen tuotteiden käyttö | 11 483 | 13 935 | 8 211 | Olennainen, laskettu |
Asiakkaiden laitteiden energiankulutus. Palveluiden energiankulutus raportoitu Scope 2:ssa. |
| Myytyjen tuotteiden loppusijoitus | 672 | 624 | 305 | Olennainen laskettu |
Elisan myytyjen tuotteiden loppusijoituksen hiilijalanjälki |
| Tuotteiden leasinghyödykkeet | 0 | 0 | 0 | Olennainen laskettu |
Elisa Suomi, vuokralla olevat operaattorit. Sisältyy Scope 2 laskentaan, Ostamme uusituvaa sähköä |
| Franchising | 0 | 0 | 0 | Ei olennainen selitetty |
Ei oleellinen Elisalle, ei franchising- toimintaa |
| Luotonanto | 0 | 0 | 0 | Ei olennainen, selitetty |
Ei oleellinen Elisalle, ei merkittävää luotonantoa |
1) Lisätietoja Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Scope 1 ja 2 päästöt per liikevaihto (KgCO2 /EUR) |
0,006 | 0,008 | 0,003 |
| 305-5 Kasvihuonekaasujen vähentäminen (tCO2) 1) | 2015 | 2016 | 2017 |
| Elisan omat päästösäästöt | 49 633 | 118 560 | 121 067 |
| Ideal work - ratkaisut, scope 3 | 8 817 | 5 101 | 5 606 |
| Konesalit, scope 2 | 6 075 | 5 197 | 6 336 |
| Tuotepalautusten uudelleenkäyttö, scope 3 | 1 496 | 1 939 | 1 210 |
| Verkkolaskutus, scope 3 | 914 | 937 | 1 121 |
| Mobiiliverkon säästövähennykset , scope 2 | 32 331 | 2 756 | 2 268 |
| Uuusiutuvan energian käyttö, scope 2 | n/a | 102 630 | 104 526 |
| 1) Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu |
| 2015 | 2016 | 2017 | |
|---|---|---|---|
| Kokonaisjätemäärä 2) | 964 | 1 339 | 1 017 |
| Ongelmajätemäärä 2) | 102 | 257 | 177 |
| SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 2) | 275 | 397 | 302 |
| Jätteiden kierrätysaste | 83 % | 93 % | 99 % |
| Jätteiden hyötykäyttö | 17 % | 7,2 % | 0,7 % |
| Kaatopaikkasijoitus | 0 % | 0,2 % | 0,0 % |
| 1) Elisa on käyttänyt raportoinnissa omaa jätejaottelua |
2)Jätemääriä ei ole saatavilla Elisa Eestin osalta.
Ei vuotoja vuonna 2017
Ei rikkomuksia 2017
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.