ELISAN VUOSIKERTOMUS 2024

VUOSIKERTOMUS 2024 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS

VUOSIKERTOMUS 2024 SISÄLLYSLUETTELO

Elisa lyhyesti5
Vuoden kohokohdat6
Toimitusjohtajan katsaus	7
Strategiamme 9
Liiketoimintakatsaukset 11
Vastuullisuuskatsaus 18
Henkilöstökatsaus	23

TALOUDELLINEN KATSAUS

Hallituksen toimintakertomus27
Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille	33 35 36

Kestävyysraportti	37
Yleiset tiedot Yleiset vaatimukset	39 39
E – Ympäristö53
EU-taksonomia	53
Ilmastonmuutos 60
Resurssien käyttö ja kiertotalous	75
S – Yhteiskunta	78
Oma työvoima	78
Arvoketjun työntekijät Asiakkaat ja loppukäyttäjät	86 89
G – Liiketoiminnan harjoittaminen 92
Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli	92
Toimintaperiaatteet	92
Suhteet toimittajiin94
Yhteisökohtainen	95
Kriittinen infrastruktuuri	95
Kestävyysraportin varmennuskertomus	98
Liitteet	100

Tilinpäätös	103
Konsernitilinpäätös	105
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	109
Emoyhtiön tilinpäätös159
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	161
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	171
Tilintarkastuskertomus 172

HALLINNOINTI & PALKITSEMINEN

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 176
I. Johdanto 178 II. Hallinnointia koskevat kuvaukset 178 III. Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä 189 IV. Muut selvityksessä annettavat tiedot 190
Palkitsemisraportti 192
1. Johdanto193 2. Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2024 195 3. Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudelta 2024196

Elisan vuoden 2024 vuosikertomus sisältää vuosikatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen, kestävyysraportin, tilinpäätöksen sekä hallinnointi- ja palkitsemisraportit.

VUOSIKATSAUS

Vuosikatsaus

Elisa lyhyesti5
Vuoden kohokohdat6
Toimitusjohtajan katsaus 7
Strategiamme 9
Liiketoimintakatsaukset 11
Vastuullisuuskatsaus	18
Henkilöstökatsaus 23

VUOSI 2024

Kannattavaa kasvua ja asiakasarvon luomista teknologisella edelläkävijyydellä.

Elisa lyhyesti

6 100 elisalaista • yli 20 maassa • yli 140 vuoden kokemuksella

Vuoden 2024 tuloksemme osoittavat vahvan sitoutumisemme kannattavaan kasvuun ja asiakasarvon luomiseen teknologisella edelläkävijyydellä sekä tuottavuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen.

Vauhditimme kansainvälistymistämme yritysostoin ja saimme tunnustusta vastuullisuudestamme. Asiakastyytyväisyys nousi ennätystasolle.

Vertailukelpoinen tulos/osake, €

Vuoden kohokohdat

Kohokohtia

Q1

Huijauspuheluiden estoratkaisulle Traficomin palkinto
Yrityskaupat: Moontalk vahvistaa yritysasiakasliiketoimintaa, Romaric Elisa IndustrIQ -liiketoimintaa
Elisan läpinäkyvä ilmastoraportointi nousi CDP A-listalle

Q2

Itsenäinen 5G uusiin liittymiimme
Yrityskauppa: Leanware osaksi Elisa IndustrIQia
Kaisanetin valokuituverkkojen hankinta Itä- ja Pohjois-Suomessa
Time Magazine ja Statista: Elisa on maailman 66. vastuullisin yritys

Elisa Etuohjelma lanseerattiin kuluttaja-asiakkaille
Operaattorit ottivat käyttöön Elisan hajautetun energian varastointiratkaisun (DES)

Elisa on arvioitu yhdeksi maailman vastuullisimmista yrityksistä.

Q4

Yrityskauppa: sedApta vahvistaa Elisa IndustrIQ -liiketoimintaa
Elisa Kotiakku -palvelu markkinoille
Ensimmäisenä Suomessa: ikäsuositus lapsen älypuhelimen hankinnalle
Ensimmäisenä Euroopassa: 100 gigabitin nopeutta kokeiltiin tuotannollisessa valokuituverkossa

Toimitusjohtajan katsaus

Elisa pystyi tekemään vahvan tuloksen vuonna 2024 vaikka talousympäristöstä muodostui ennakoitua haasteellisempi ja odotettu kasvukäänne siirtyi alkaneelle vuodelle 2025. Otimme isoja harppauksia kansainvälistymisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä. Asiakastyytyväisyys nousi ennätystasolle ja pitkäjänteinen työmme kestävän kehityksen hyväksi sai kansainvälistä tunnustusta.

Vuoden 2024 aikana geopoliittinen epävarmuus ja makrotalouden vaisu kehitys jatkuivat ja talouden yleinen epävarmuus viivästytti yritysten investointipäätöksiä. Suomen markkinassa kilpailuympäristö sekä mobiilissa että kiinteän verkon puolella oli kireää.

Haasteellisessa toimintaympäristössä pystyimme tekemään vahvan taloudellisen tuloksen. Elisan liikevaihto kasvoi 0,5 prosenttia edellisvuodesta 2 191 miljoonaan euroon. Liikevaihtoon vaikuttivat mm. Videran liiketoiminnasta sekä Viaplay-sopimuksesta luopuminen.

Vertailukelpoinen käyttökate parani 3,6 prosenttia ennätykselliseen 783 miljoonaan euroon mobiilin palveluliikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien myötä. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,35 euroa.

Vahva taloudellinen suoriutuminen on mahdollistanut Elisalle kasvavan osingonmaksun jo 10 vuoden ajan. Elisan hallitus esittää vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle 2,35 euron osinkoa osakkeelle.

Vahva panostus 5G- ja kuituverkkoon

Vuoden aikana 5G saavutti jokaisen Suomen kunnan, vain kuusi vuotta 5G-verkkomme avaamisen jälkeen. Väestöpeittomme Suomessa on 96 ja Virossa 78 prosenttia. Toimme myös ensimmäisenä itsenäisen 5G-verkon palvelut suomalaisten saataville julkaisemalla 5G+ -puheliittymän sekä Omakaista-laajakaistaliittymän. 5G-asiakkaamme ovat tutkitusti tyytyväisimpiä. Itsenäinen 5G-verkkomme parantaa edelleen laatua ja palvelutasoa sekä pienentäää laitteiden energiankulutusta.

Jatkoimme vahvoja panostuksiamme kuituverkkoomme, jota rakennettiin enemmän kuin koskaan. Kesästä saakka olemme rakentaneet verkkoa Nokian valokuituteknologialla, jota käytettiin myös tekemäämme 100 Gbit/s -nopeusennätyksen. Asiakkaille tarjottavat liittymänopeudet kasvavat lähivuosien aikana portaittain ja tulevaisuuden nopeuksia varten otimme käyttöön maailman ensimmäisen 800 Gbit/s koherentin runkoverkkoyhteyden. Oman verkon rakentamisen lisäksi laajensimme vuoden aikana kuidun

Meillä on vahva jatkuvan parantamisen kulttuuri ja markkinajohtajan asema.

TOPI MANNER • TOIMITUSJOHTAJA

Jatkoimme kansainvälistä kasvuamme ja toteutimme arvoa luovia yritysostoja.

saatavuutta ostamalla valokuituverkkoa Pohjois-Karjalassa sekä Kuusamon alueella. Kilpaillussa markkinassa valokuitua nettiyhteydekseen harkitsevat asiakkaat arvostavat kotimaisen Elisan luotettavuutta ja selkeitä sopimusmalleja.

Elisalla on keskeinen rooli kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa Suomessa ja Virossa. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien lisäksi turvaamme digitaalista ympäristöä monin tavoin. Osoituksena huoltovarmuuden toimivuudesta käytännössä, kahden merenalaisen datakaapelin vaurioituminen Suomenlahdella joulun aikana ei häirinnyt Elisan tietoliikennepalveluja ja vaurioituneet kaapelit korjattiin nopeasti.

Elisan asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-tulos nousi ennätystasolle 31,1 (28,1 vuonna 2023).

Tekoäly ja automaatio hyötykäytössä

Elisa on panostanut vahvasti palveluiden tekoälypohjaiseen automaatiokehitykseen ja noussut kymmenen vuoden aikana yhdeksi toimialan edelläkävijöistä. Tarjoamme automaatioratkaisuita niin verkon, kyberturvapalveluiden kuin teollisuuden toimitusketjujen hallintaan.

Omassa toiminnassamme otimme vuoden aikana tekoälyä laajemmin käyttöön prosessiemme tehostamisessa erityisesti myynnissä ja asiakaspalvelussa. Automaatiolla ehkäisemme myös huijauspuheluita ja -viestejä. Patentoimamme ja palkittu estoratkaisu on otettu Suomessa myös Traficomin kansallisen ratkaisun perustaksi.

Yritysasiakasliiketoiminnassamme olemme ottaneet johtajuuden tekoälypohjaisissa IT-palveluissa. Elisa on myös Suomen johtava toimija yritysten mobiilipalveluissa. Vahvistimme asemaamme yritysten prosessien digitalisoinnin kumppanina ostamalla enemmistöosuuden Moontalk Oy:sta, jolla on vahvaa sovelluskehitysosaamista.

Kuluttajapalveluiden tarjonta laajenee

Elisa on vahvasti mukana kuluttajien arjessa. Yksi kasvualueemme on kodin ratkaisut. Toimme markkinoille Elisa Kotiakku -palvelun, joka tasaa pörssisähkön hintapiikkejä ja varastoi aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.

Elisa Viihteen alkuperäissarjat täyttivät 10 vuotta. Palkittuja sarjoja on julkaistu jo yli 40 ja niitä on rahoitettu ja myyty myös kansainvälisesti. Elisan draamasarjojen vienti kattaa jo yli 80 maata Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Kasvoimme kansainvälisesti

Otimme vuoden 2024 aikana kansainvälisissä liiketoi minnoissamme kasvuloikan sekä orgaanisen kasvun, että yrityskauppojen avulla.

Vauhditimme yrityskaupoilla Elisa IndustrIQ -liiketoimintaamme ostamalla yhdysvaltalaisen Romaricin ja suomalaisen Leanwaren. Italialaisen teollisuuden ohjelmistotoimittajan sedApta Groupin yrityskauppa vahvistaa teollisuusautomaation ohjelmistotarjontaamme ja Elisa IndustrIQin asemaa globaalissa valmistavan teollisuuden asiakaskannassa.

Elisan hajautetun energian varastointiratkaisu (DES) tukee energiasiirtymää ja on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Ratkaisun ottivat vuoden aikana käyttöön DNA Tower Finland sekä ahvenanmaalainen Ålcom.

Yksi maailman vastuullisimmista yrityksistä

Elisalla kestävä kehitys tarkoittaa vastuullista arvonluontia ihmisille, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Vastuullisuus on osa strategiaamme ja missiotamme: digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja saavuttamaan nollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.

Kannamme erityisesti vastuuta lasten ja nuorten digitaalisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestimme Suomen suurimman SuperDigikoulun, johon osallistui yli 70 000 yläkoululaista. Teimme ensimmäisenä yrityksenä Suomessa ikäsuosituksen, jonka mukaan älypuhelin tulisi hankkia aikaisintaan 9-vuotiaille.

Pitkäjänteinen vastuullisuustyömme näkyi vuoden aikana myös kansainvälisissä arvioinneissa. Elisa nousi maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon niin Time Magazinen ja Statistan kuin Corporate Knights Global 100 -rankingeissa.

Kansainvälinen Elisa jakaa yhteiset arvot

Yhä kansainvälisempi Elisa työllistää tuhansia ammattilaisia yli 20 maassa. Päivitimme yhteistyössä arvomme, ja odotan innolla, että pääsemme yhdessä rakentamaan entistä vahvempaa ja yhtenäisempää Elisa-yhteisöä.

Haluan kiittää jokaista elisalaista tuloksista, innovatiivisuudesta ja työstä asiakkaidemme hyväksi. Olemme vahvasti sitoutuneet kannattavaan kasvuun ja asiakasarvon luomiseen teknologisella edelläkävijyydellä sekä tuottavuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen.

Kiitän myös kansainvälistä asiakaskuntaamme, kumppaneitamme, osakkeenomistajia ja muita sidosryhmiämme siitä, että he kokevat Elisan luottamuksen arvoiseksi.

Topi Manner Toimitusjohtaja

Strategiamme

MISSIOMME

Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

VISIOMME

Olemme globaali esimerkki arvon luomisessa viestintä- ja digitaalisilla palveluilla.

Jatkuva erinomaisuuden tavoittelu ja innovointi tekevät meistä joka päivä parempia.

STRATEGIAMME

Innovoimme digitaalisia palveluja asiakkaille oman verkon toimialueella ja kansainvälisesti verkko-omistuksesta riippumattomilla palveluilla.

Parannamme toimintaamme kannustamalla ihmisiä erinomaisuuden rakentamiseen.

VUOSIKERTOMUS 2024 Vuosikatsaus 9

Vuosi 2024 Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

Päivitetyt arvomme

Me elisalaiset…

…luomme arvoa asiakkaalle

Kuuntelemme ja ymmärrämme asiakkaiden tarpeita.

Luomme ja toimitamme arvoa asiakasymmärryksen pohjalta.

Rakennamme asiakassuhteita yhdessä pitkäjänteisesti.

…menestymme tiiminä

Kunnioitamme toisiamme ja välitämme toisistamme.

Arvostamme toistemme erilaisia taustoja, kulttuureita ja taitoja.

Yhteiset tavoitteemme ja Elisan etu ohjaavat toimintaamme.

…kannamme vastuuta

Olemme avoimia ja rehellisiä – luottamuksen arvoisia.

Otamme vahvan omistajuuden vastuistamme.

Teemme kestäviä valintoja.

…saamme aikaan tuloksia

Valitsemme, mihin keskitymme.

Pidämme riman korkealla.

Toimimme päättäväisesti ja rohkeasti löytääksemme tien onnistumisiin.

…kasvamme ja kehitymme rohkeasti

Etsimme rohkeasti uusia toimintamalleja ja haastamme uskomuksiamme.

Opimme virheistä, onnistumisista, asiakkailta ja kumppaneilta.

Muokkaamme tulevaisuutta innovoimalla.

Liiketoimintakatsaukset

LIIKETOIMINTAMME

Autamme asiakkaitamme hyödyntämään teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia turvallisesti.

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

Jo 10 vuotta Elisa Viihteen alkuperäissarjoja.

Mukana asiakkaidemme arjessa

Henkilöasiakkaat-liiketoimintasegmentti tarjoaa kuluttajille tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia palveluita, kaapeli-tv-liittymiä, sekä viihtymisen palveluita.

Panostimme vuoden aikana vahvasti 5G- ja kuituverkkojen voimakkaaseen rakentamiseen tarjotaksemme asiakkaillemme digitaalisen arjen mahdollistavat nopeat ja luotettavat yhteydet.

Lokakuusta 2024 lähtien Elisan 5G-verkko on ollut saatavilla Suomen jokaisessa kunnassa, ja 96 prosenttia suomalaisista asuu kattavan 5G-verkkomme alueella. Elisan valonnopea kiinteä yhteys on saatavilla yli miljoonaan kotitalouteen ja liikehuoneistoon Suomessa valokuidulla tai kaapelimodeemilla toteutettuna.

Kasvatamme verkkojemme kyvykkyyksiä vastaamaan asiakkaiden tarpeita nyt ja tulevaisuudessa: kokeilimme ensimmäisenä Euroopassa 100 gigan valokuituyhteyttä ja tuomme entistä nopeampia liittymiä asiakkaiden käyttöön. Toimme kuluttajille saataville ensimmäisenä Suomessa itsenäistä 5G-verkkoa hyödyntävät 5G+ puhelin- ja laajakaistaliittymät. Valikoimissamme on myös itsenäistä 5G-verkkoa tukevia puhelimia ja reitittimiä. Valokuidussa toimme taloyhtiöiden saataville huippunopean 2,5 gigan nettiyhteyden. Huippunopeiden valokuituyhteyksien kehityksen rinnalla Elisa uudisti kaikki taloyhtiöille ja pientaloille tarjottavat valokuidun liittymänopeudet symmetrisiksi, jolloin sekä netin lähetysnopeus että latausnopeus ovat yhtä suuria.

Turvaamme asiakkaidemme digitaalista elämää ja kannamme vastuuta lasten ja nuorten digitaalisesta hyvinvoinnista

Autamme asiakkaita suojaamaan digitaalista elämäänsä helposti. Toimme saataville uudistetut tietoturvapalvelut Elisa Tietoturvan ja Kodin tietoturvapalvelun. Elisa Tietoturva suojaa tietokoneita ja mobiililaitteita, niiden netinkäyttöä ja käyttäjän identiteettiä, Elisa Kodin Tietoturva on ainoa saatavilla oleva

Elisa Etuohjelman avulla haluamme tuoda uudenlaisen tavan huomioida nykyisiä asiakkaitamme ja palkita heitä pitkäaikaisesta asiakkuudesta sekä liittymien ja palveluiden keskittämisestä.

5G+

Itsenäistä 5G-verkkoa hyödyntävät liittymät ensimmäisenä Suomessa

VUOSIKERTOMUS 2024 Vuosikatsaus 12

keskitetty tietoturva kaikille nettiin kytketyille kodin älylaitteille. Suosittelemme mobiilivarmenteen käyttöä turvallisena vaihtoehtona kaksivaiheiseen tunnistautumiseen.

Tietojenkalasteluhuijausten lisääntyessä mobiilivarmenteen käyttö kasvoi vuoden aikana useita kymmeniä prosentteja. Tietoturvapalveluiden lisäksi olemme tarjonneet ajankohtaista tietoa tietoturvariskeistä ja toimineet suunnannäyttäjinä rakentamassa tietoturvasta uutta kansalaistaitoa.

Elisa haluaa operaattorina kantaa vastuuta lasten ja nuorten digitaalisesta hyvinvoinnista. Teimme älypuhelimen hankinnalle ensimmäisenä yrityksenä Suomessa ikäsuosituksen, jonka mukaan suosittelemme, että lapsen ensilaite olisi älypuhelimen sijaan kello- tai peruspuhelin, jossa ei ole pääsyä avoimeen internetiin. Älypuhelimen hankkimista Elisa suosittaa aikaisintaan 9-vuotiaille. Muutamassa vuodessa kellopuhelimen asema on vakiintunut ja se on yhä yleisempi vaihtoehto ensipuhelimeksi.

Elisa Viihteen alkuperäissarjat 10 vuotta

Julkaisimme kuusi Elisa Viihde alkuperäissarjaa, esimerkiksi suosittuun Kale Puonnin dekkarisarjaan perustuvan Pasilan Myrkky – Mannin, sekä kansainvälistä menestystä saaneet Toinen Tuleminen ja Operaatio Valhalla -sarjat. Toinen tuleminen voitti Canneseries-tv-festivaalien lyhyiden sarjojen kilpailussa keväällä 2024 Student Award for Best Short Form Series -palkinnon. Jään vangit voitti MIP Draman Coup de Coeur -palkinnon Cannesissa. Elisa Viihteen alkuperäissarjat keräsivät yhteensä 10 Kultainen Venla -ehdokkuutta, ja Toinen tuleminen palkittiin Kultaisella Venlalla parhaasta fiktiokäsikirjoituksesta ja oli ehdolla pohjoismaiden parhaaksi draamakäsikirjoitukseksi

Göteborgin elokuvafestivaaleilla. Jatkoimme yhteistyötä Nelonen Median Ruutu+ -palvelun kanssa.

Juhlimme vuoden aikana Elisa Viihteen alkuperäissarjojen 10-vuotista taivalta. Elisa on julkaissut jo yli 40 alkuperäissarjaa ja niitä on myyty jo yli 80 maahan, mikä tekee niistä merkittävän vientituotteen. Olemme aloittaneet kokeilut, miten voimme hyödyntää tekoälyä ja teknologiaa alkuperäissarjoissa.

Kehitimme yhdessä Googlen kanssa tekoälyä hyödyntävän virtuaaliavustajan Elisa Viihteeseen. Suomen kielellä ääniohjattava virtuaaliavustaja auttaa käyttäjää löytämään helposti häntä kiinnostavaa katsottavaa Elisa Viihde -palvelusta. Järjestimme vuonna 2024 jo kolmannen kerran kansainvälisen e-urheiluturnauksen, jolla tavoitimme kansainvälisesti kymmeniä miljoonia katsojia. Elisa on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa e-urheilussa, ja on Suomen suurin esports-toimija. Elisa Masters Espoo palkittiin SPOT Awardsissa maaliskuussa vuoden parhaana B2C-tapahtumana.

Elisa Kirja yhdistyi BookBeatiin, ja Elisa Kirjan kuukausimaksulliset palvelut sekä omaksi ostetut ääni- ja e-kirjat siirtyivät BookBeatiin 17.6.2024.

Keskittämisetuja ja uusia palveluita

Lanseerasimme syyskuussa kokonaan uudenlaisen, yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetyn, etuohjelman kuluttaja-asiakkailleen. Vastaavaa etuohjelmaa ei ole muilla operaattoreilla Suomessa. Elisa Etuohjelman avulla haluamme tuoda uudenlaisen tavan huomioida nykyisiä asiakkaitamme ja palkita heitä pitkäaikaisesta asiakkuudesta sekä liittymien

ja palveluiden keskittämisestä. Haluamme, että asiakas kokee saavansa parhaat edut liittymällä etuohjelmaamme. Etuohjelmamme on kehitetty asiakkaidemme toiveesta, ja he ovat myös päässeet vaikuttamaan etuihin.

Elisa kehitti kotiakkupalvelun, joka tasaa pörssisähkön hintapiikkejä ja varastoi aurinkopaneelien tuottamaa sähköä. Kotien sähkönkäytön älykäs ohjaus perustuu Elisan mobiiliverkon tukiasemissakin käytettävään tekoälyä hyödyntävään hajautettuun virtuaalivoimalaitosratkaisuun (DES). Elisa Kotiakku -palvelu kytkee kotiakut osaksi Elisan akkureserviä, joka tuo vakautta koko Suomen sähköverkkoon. Lisäksi kotitalous saa hyvityksen akkureserviin osallistumisesta. Ensimmäiset Elisa Kotiakut asennettiin ja otettiin käyttöön. Onnistuneen testijakson myötä kotiakun saatavuutta laajennettiin koko Uudellemaalle ja Tampereen seudulle lokakuussa. Palvelua kehitetään edelleen ja saatavuutta laajennetaan vaiheittain.

Henkilöasiakkaat-segmentin avainluvut 2024

Liikevaihto, milj. €

1 329 -0,5%

545 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. € 4,6%

361 Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. € 4,8%

Investoinnit, milj. €

229

Henkilöstö

2 951 -0,8%

7,7%

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

YRITYSASIAKKAAT

Suomalaisyritysten luotettu kumppani digitalisaatiossa

Elisan Yritysasiakkaat-liiketoimintasegmentti toimittaa yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille tekoälyä ja automaatiota hyödyntäviä turvallisia digitaalisia palveluita. Yhteistyössä tuomme digitalisaation hyödyt koko yhteiskunnan käyttöön.

Vuonna 2024 heikentynyt makrotalous vaikutti yrityksiin Suomessa ja toimintaympäristöä leimasivat konkurssien kasvanut määrä sekä epävarmuus tulevaisuudesta.

Elisa on mukana auttamassa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia. Huolehdimme myös digitaalisesta turvallisuudesta.

Vuoden aikana Elisan ja Suomen Yrittäjien yhteistyötaival saavutti 25 vuoden rajapyykin. Pitkäaikainen kumppanuutemme on kehittynyt monipuoliseksi yhteistyöksi, joka tukee suomalaisten yrittäjien menestystä. Yhteisenä tavoitteenamme on auttaa yrityksiä kasvamaan ja kehittymään.

Nopeita ja turvallisia yhteyksiä yrityksille

Connectivity-liiketoimintaan kuuluva Liittymät ja palvelut -liiketoimintamme tuo kaikille yrityksille ja yhteisöille nopeat ja laadukkaat yhteydet sekä turvallisen pääsyn internetiin ja yrityksen tietojärjestelmiin.

Mobiiliin puhekommunikaation hallintaan keskittyneen ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n enemmistöosuuden hankinta vuoden alussa vahvistaa asemaamme modernien mobiilipalveluiden palveluiden tarjoajana, ja tukee tavoitettamme olla Suomen luotetuin kumppani yritysten prosessien digitalisoinnissa.

Kesän alussa toimme yrityksille itsenäistä 5G-verkkoa hyödyntävät mobiililaajakaistaliittymät sekä puhelinliittymät ensimmäisenä Suomessa. Elisan itsenäisen 5G-verkon palvelut edustavat kansainvälisessä mittakaavassa edelläkävijyyttä.

Elisa haluaa olla yrittäjille tärkeä kumppani, joka auttaa liiketoiminnan digitalisoinnissa ja turvaamisessa tietoturvauhkilta.

Vuotta Suomen Yrittäjien yhteistyökumppanina

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

Verkko- ja tietoturvapalveluilla turvaamme sekä Suomessa että kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden nopealla reagoinnilla ja palautumisella ongelmatilanteista. Kehittynyt automaatio takaa asiakkaalle läpinäkyvyyden verkkoon ja palveluihin.

Outokumpu valitsi Elisan strategiseksi kumppaniksi, koska pystymme tarjoamaan luotettavan ratkaisun globaaliin verkonvalvontaan. Laajentuneen kumppanuuden myötä Outokummun tavoitteena on ottaa käyttöön uuden sukupolven verkkopalvelut, mikä yksinkertaistaa verkkoratkaisujen johtamista, keskittyy vahvemmin Suomeen ja parantaa yhtiön tietoturvaa.

Terveydenhuollon isolle yritykselle Mehiläiselle kyberturvan jatkuva parantaminen on suorastaan elinehto. Elisan Kyberturvakeskus tuli Mehiläisen kyberturvakumppaniksi muutama vuosi sitten. Tänään Elisan Kyberturvakeskuksen valvonnassa on mm. Mehiläisen 13 000 päätelaitetta, palvelininfra sekä verkkoliikenne Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Saksassa ja käytössä on Elisan Cyber Resilience Platform -palvelumalli.

IT-palvelut tukevat liiketoiminnan kasvua ja sujuvaa arkea

IT-palveluilla tuotamme arvoa asiakkaalle varmistamalla sovellusten saatavuuden digitaalisessa työympäristössä. Tekoälyn ja automaation avulla takaamme erinomaisen asiakaskokemuksen ja tehokkuuden.

HR-järjestelmätoimittaja Sympa valitsi Elisan kumppanikseen vastaamaan julkipilviympäristön hallinnasta ja valvonnasta sekä kyberturvan SOC-palveluista. Kumppanuus vahvistaa Sympan kykyä skaalata palveluitaan turvallisesti ja tehokkaasti, samalla täyttäen markkinoiden tiukentuvat vaatimukset ja asiakasyritysten tarpeet.

Digitaaliset asiakaskokemuksen ratkaisumme auttavat yrityksiä parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta hyödyntämällä dataa, palvelumuotoilua ja älykkäitä ratkaisuja. Toimimme täyden palvelun CX (Customer eXperience) -kumppanina, joka yhdistää asiakaskokemuksen osaksi liiketoiminnan tavoitteita ja auttaa saavuttamaan mitattavia tuloksia.

Elisa on saanut laajaa tunnustusta kyvystään vähentää jopa kolmannes asiakaspalvelun turhista rutiineista hyödyntämällä tekoälyagentteja. Toimme myös myös ensimmäisenä markkinoille täysin uuden Microsoft-pohjaisen contact center -ratkaisun. Ratkaisua pilotoidaan Atria Suomen myynnissä, jossa tavoitteena on asiakaskokemuksen kehittäminen hyödyntäen asiakasdataa tehokkaasti ja kattavasti kaikissa liiketoiminnan prosesseissa.

Haluamme tulla tunnetuksi luotettavana ja kokonaisvaltaisena IT-kumppanina, joka kehittää jatkuvasti palveluitaan vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin.

Yritysasiakkaat-segmentin avainluvut 2024

863 Liikevaihto, milj. € 239 Vertailukelpoinen käyttökate, milj. € 143 Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. € 108 Investoinnit, milj. € 3198 Henkilöstö 2,0% 1,6% 0,2% -0,3% 18,9%

KANSAINVÄLISET DIGITAALISET LIIKETOIMINNAT

Kaksinumeroisen orgaanisen kasvun ja yritysostojen vuosi

Elisan kansainväliset digitaaliset palvelut, joihin kuuluvat Elisa IndustrIQ, Elisa Polystar ja Elisa DES, kehittävät ja myyvät tekoälypohjaisia ohjelmistoratkaisuja teollisuustuotantoon, televiestintään ja energiasiirtymään.

Kansainvälisten digitaalisten palveluiden liiketoimintamme jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Saavutimme kaksinumeroisen orgaanisen kasvun huolimatta haastavista markkinaolosuhteista, jotka hidastivat asiakkaidemme investointipäätöksiä. Orgaanista kasvua vauhdittivat vuoden aikana tehdyt useat yritysostot, jotka vahvistivat Elisa IndustrIQin valmistavan teollisuuden liiketoiminnan kasvua strategiamme mukaisesti.

Asiakkaat tavoittelevat toimintojensa automatisoinnista selkeitä taloudellisia hyötyjä, kuten tuottavuuden kasvua, kustannussäästöjä ja tuotteiden laadun parantumista, joten markkinoiden odotetaan kasvavan tasaisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Elisa Polystar

Elisa Polystar on strateginen kumppani yli 120 teleoperaattorille maailmanlaajuisesti. Se johtaa muutosta kohti täysin autonomisia, itseohjautuvia verkkoja, joiden avulla operaattorit voivat tarjota erinomaisen loppukäyttäjäkokemuksen ja operatiivisen suorituskyvyn. Automaattisen varmistuksen ja

suorituskyvyn hallinnan ratkaisumme tasoittavat operaattoreiden tietä kohti täysin itsenäisiä verkko-operaatioita

Vuoden aikana Elisa Polystar voitti useita merkittäviä projekteja Euroopan ja APAC-alueen johtavilta operaattoreilta ja uudisti menestyksekkäästi usean maan asiakaskokemuksen palvelunvarmistussopimuksia.

Elisa Polystar arvioitiin GigaOM:n Radar for NetDevOps -tutkimuksessa johtavaksi ja ketteräksi toimijaksi. Lisäksi Elisa Polystar uudisti vuoden aikana onnistuneesti ISO 9001- ja ISO 27001 -sertifikaatit.

Elisa IndustrIQ

Yritysostot vauhdittivat merkittävästi Elisa IndustrIQin kasvua vuonna 2024. Liiketoiminta tarjoaa nyt jo yli 2 000 teollisuusasiakkaalle yli 50 maassa tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvia ohjelmistoratkaisuja, joiden avulla tehtaan työntekijät voivat tehdä kriittisiä päätöksiä nopeammin ja helpommin.

Helmikuussa yhdysvaltalaisesta Romaricista tuli osa camLine-yhtiötä, joka on Elisa IndustrIQ -liiketoimintaa. Huhtikuussa suomalainen Leanware Oy liittyi Elisa IndustrIQiin.

liiketoimintamme työllistävät jo noin 1500 henkilöä yli 20 maassa.

Lokakuussa Elisa sai päätökseen italialaisen sedApta Groupin oston. sedApta on tehnyt yhteistyötä Elisa IndustrIQin kanssa jo kolmen vuoden ajan. Yritysosto lisää merkittävästi Elisa IndustrIQin laajenemismahdollisuuksia teollisuusasiakkaiden keskuudessa Italiassa, Ranskassa ja Saksassa.

Yritysostojen ansiosta yhdistetty palveluportfoliomme on entistä vahvempi ja luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille, joiden avulla Elisa IndustrIQ voi palvella asiakkaitaan entistä paremmin tulevaisuudessa.

Elisa IndustrIQ keskittyy valituille toimialoille korkean teknologian, kemian-, elintarvike- ja juoma- sekä kone- ja laiteteollisuudessa ja tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja toimitusketjun, tuotantotoiminnan, laadun ja EHS:n keskeisiin prosesseihin. Ratkaisumme parantavat asiakkaidemme kilpailukykyä ja taloudellista suorituskykyä ja vaikuttavat myönteisesti niiden kestävään kehitykseen.

Elisan hajautettu sähkönvarastointiratkaisu (Distributed Energy Storage, DES)

Elisan hajautettu sähkönvarastointiratkaisu (Distributed Energy Storage, DES) tarjoaa televerkko-operaattoreille, Elisa mukaan lukien, sekä muille yrityksille ja kotitalouksille mahdollisuuden ottaa tärkeä rooli energiasiirtymässä.

DES-ratkaisu perustuu tekoälyyn ja koneoppimiseen. Televiestintäverkoissa se käyttää varavoima-akkujen joustavuutta tukiasemien sähkönsyötön ohjaamiseen optimoimalla sähkönhankinnan ajoituksen ajoittamalla akkujen lataus- ja purkuajat. Osa tästä joustokapasiteetista tarjotaan kantaverkon haltijoille verkon tasapainottamista varten.

Vuonna 2024 DES-ratkaisua jatkokehitettiin hyödyntämään energialähteenä myös aurinkoenergiaa verkkoenergian lisäksi.

Vuoden aikana DES:n käyttöönotto laajeni Elisan omassa verkossa Suomessa, jossa ratkaisu optimoi nyt noin puolet mobiiliverkon tukiasemien vara-akuista. Käyttöönotto alkoi myös Elisan verkossa Virossa.

DES:n kaupalliset toimitukset alkoivat vuonna 2024 sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaille. Suomessa matkaviestinverkkoja rakentava ja ylläpitävä DNA Tower ilmoitti helmikuussa ottavansa DES-ratkaisun käyttöön laitetiloissaan. Kesäkuussa ahvenanmaalainen operaattori Ålcom aloitti DES:n käytön aurinkoenergian avulla verkossaan.

Lokakuussa Elisa toi DES-ratkaisun koteihin lanseeraamalla Suomessa Elisa Kotiakku-palvelun, joka auttaa kotitalouksia tasaamaan pörssisähkön hintapiikkejä ja varastoi aurinkopaneelien tuottamaa sähköä.

Joulukuussa Elisan AI-pohjainen ratkaisu valittiin optimoimaan maailman suurinta hiekka-akkua Fingridin reservimarkkinoilla yhteistyösopimuksella kaukolämpöyhtiö Loviisan Lämmön ja hiekka-akkutoimittaja Polar Night Energyn kanssa.

Lue lisää DES-ratkaisustamme

Vastuullisuuskatsaus

VASTUULLISUUSKATSAUS

Elisalla kestävä kehitys tarkoittaa vastuullista arvonluontia ihmisille, ympäristölle ja yhteiskunnalle.

VUOSIKERTOMUS 2024 Vuosikatsaus 18

Elisa nousi maailman vastuullisimpien yhtiöiden joukkoon

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Pitkäjänteinen vastuullisuustyömme näkyy myös kansainvälisissä arvioinneissa. Vuonna 2024 Elisa arvioitiin maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon. Jatkamme vastuullisuustyötä asiakkaidemme, yhteiskuntamme ja ympäristömme hyväksi.

Vastuullisuus on ollut osa strategiaamme jo yli 15 vuotta. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen, turvallisen digitaalisen ympäristön, tasavertaisuuden ja eettisen liiketoiminnan edistämiseen sekä määrätietoiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Meille vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea toimenpiteitä, joilla on myönteinen vaikutus kestävään kehitykseen. Edistämme yhteiskunnan kestävää kehitystä kehittämällä kestäviä digitaalisia ratkaisuja ja vähentämällä oman toimintamme negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi parantamalla mobiiliverkon sähkönkulutusta ja turvaamalla ihmisten yksityisyyden suojaa.

Elisa on asettanut kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet nopeiden yhteyksien saatavuudelle, kyberturvallisuudelle, Elisan hiilijalanjäljen pienentämiselle ja matkaviestinverkon energiatehokkuudelle, innovaatiotoiminnalle ja tasa-arvon edistämiselle.

Läpinäkyvä kvartaali- ja vuosiraportointi auttaa sidosryhmiä arvioimaan Elisan kestävän kehityksen toimenpiteiden edistymistä. Olemme sitoutuneet vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan myös rahoituksen osalta ja allekirjoitimme huhtikuussa jälleen uuden, vastuullisuustavoitteisiin linkitetyn lainan.

71 %

Elisan mobiiliverkon energiatehokkuuden parannus vuodesta 2016.

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

Elisan vastuullisuus näkyy käytännössä

Vastuullisuus on ennen kaikkea tekoja, joilla on todellista vaikutusta kestävään kehitykseen. Teemme tätä yhteistyössä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa ja kaikkien Elisan työntekijöiden tuella yli 20 maassa.

Käytännön tuloksina 5G-verkkomme kattaa jo 96 prosenttia suomalaisista, ja ratkaisumme auttavat asiakkaitamme toimimaan ilmastoystävällisemmin. Olemme parantaneet energiatehokkuutta mobiiliverkossamme 71 prosenttia vuodesta 2016.

Olemme myös yksi suurimpia patenttien hakijoita Suomessa, esimerkkinä mobiiliverkon akkuja sähköverkon varavoimana hyödyntävä Distributed Energy Storage (DES) -innovaatiomme.

Elisalla on keskeinen rooli Suomen kyberturvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa. Heinäkuussa Elisa osallistui Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyöhön liittyvään kyberharjoitukseen. Traficom palkitsi Elisan uraauurtavasta yhteistyöstä viranomaisten ja muiden operaattorien kanssa huijauspuheluiden ja -viestien estämiseksi Suomessa.

Teemme joka päivä työtä rakentaaksemme turvallisen digitaalisen ympäristön, jotta kaikkien yhtäläiset oikeudet toteutuisivat. Edistämme monin tavoin tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Päivitimme vuoden aikana ihmisoikeuspolitiikkamme. Yhdistimme voimamme Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa lasten ja nuoren digihyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestimme yhteistyössä SuperDigikoulun. Suomen suurimmalle digihyvinvoinnin oppitunnille osallistui lokakuussa yli 70 000 yläkoululaista ja sen materiaalit ovat vapaasti käytettävissä. Julkaisimme myös ensimmäisenä yrityksenä ikäsuosituksen lapsen älypuhelimen hankinnalle.

Elisan monimuotoisessa työyhteisössä on nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja työsyrjinnälle. Haluamme edistää edistämme yhdenvertaisuutta omassa toiminnassamme monin tavoin mm. varmistamalla yhdenvertaisen rekrytoinnin, kouluttamalla esihenkilöitä ja henkilöstöä sekä järjestämällä tapahtumia yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vuonna 2024 teimme yhteistyötä mm. Inklusiivin ja Women4Cyberin kanssa.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Elisa oli yksi ensimmäisistä suomalaisyrityksistä, jonka tieteeseen perustuvat (Science Based Targets, SBTi) ilmastotavoitteet hyväksyttiin jo vuonna 2018. Nämä tavoitteet Elisa on jo saavuttanut ja puolittanut oman toimintansa ja kuluttamansa energian (Scope 1 ja 2) -päästöt.

Vuoden 2024 aikana jatkoimme määrätietoisia toimenpiteitä kohti entistä kunnianhimoisempia SBTi-tavoitteitamme vuodelle 2030 sekä Net-Zero Standardin mukaisen nollapäästötavoitteen vuoteen 2040 mennessä, sisältäen myös toimitusketjun päästöt.

Käytämme nollapäästöistä sähköä ja parannamme toimintamme energiatehokkuutta mm. modernisoimalla verkkoa.

Elisan nollapäästö 2040 -tavoitteen saavuttamisessa

toimitusketjun toimenpiteet ovat ratkaisevassa asemassa. Olimme vuoden aikana ensimmäisten joukossa Suomessa hyödyntämässä vastuullista toimittajarahoitusta ja kannustamme toimittajamme kumppaneitamme hakemaan keinoja päästöjen vähentämiseen Elisalle toimitetuissa palveluissa ja tuotteissa.

Kansainvälistä tunnustusta

Elisa on saanut kansainvälistä tunnustusta vastuullisuudesta, ja noussut yhdeksi maailman johtavista yrityksistä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Saadut tunnustukset ovat osoitus Elisan jo yli 15-vuotisesta sitoutumisesta kestävän tulevaisuuden rakentamiseen, jossa päätavoitteenamme on nyt saavuttaa nettonollapäästöt vuoteen 2040 mennessä.

Vuoden 2024 aikana saadut tunnustukset:

• Elisa arvioitiin maailman 66. kestävimmäksi yritykseksi Time Magazinen ja Statistan World's Most Sustainable Companies -listalla
• Elisa sijoittui maailman 100 kestävimmän yrityksen joukkoon Corporate Knights Global 100 -listalla.
• Globaalisti yritysten vastuullisuutta arvioiva MSCI nosti Elisan ESG-luokituksen korkeimmalle AAA-tasolle.
• Yritysten ympäristötietojen julkistamista maailmanlaajuisesti arvioiva CDP nosti Elisan korkeimmalle A-listalleen tunnustuksena johtavasta roolista avoimuudessa ja ilmastonmuutosta koskevassa toiminnassa. Elisa on yksi harvoista yrityksistä, jotka saavuttivat A-tason yli 21 000 arvioidun yrityksen joukosta.
• Sustainable Brand Index 2024 -tutkimuksen mukaan Elisa on suomalaisten kuluttajien mielestä toimialansa vastuullisin brändi jo viidettä vuotta peräkkäin.
• Elisa Eestille myönnettiin vastuullisen liiketoiminnan kultainen merkki.
• Elisa noteerattiin myös Financial Timesin European Climate Leaders ja European Diversity Leaders -rankingeissa.

Lue lisää Elisan kestävyysraportti 2024 elisa.fi/vastuullisuus

Elisa on noussut yhdeksi maailman johtavista yrityksistä myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Vastuullisuustavoitteet ja suoriutuminen 2024

MISSIOMME: Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

	Vaikutus yhteiskuntaan			Vastuullinen toiminta
	TAVOITE	STATUS	TAVOITE	STATUS
Ympäristövastuu Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta	50 % hiilikädenjäljen kasvattaminen*	11%	-20 % verkon energiatehokkuuden muutos vuoteen 2024 mennessä*	-22%
Ilmastovastuu Jatkamme matkaamme kohti netto nollapäästöjä 2040	Pitkän aikavälin tavoite: absoluut tisten scope 1, 2 ja 3 kasvihuone kaasupäästöjen vähentäminen 90 % vuoteen 2040 mennessä*	2%	Lähiajan tavoite: aboluuttisten scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 42 % vuoteen 2030 mennessä*	2%
Digitaalinen vastuu Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa digitaalisessa ympäristössä	12 kyberturvallisuusharjoitusta viranomaisten ja isojen yritys asiakkaiden kanssa**	15	Kyberturvallisuusindeksin tulos 92 % vuoteen 2024 mennessä	Tavoite saavutettu
Sosiaalinen vastuu Edistämme oikeudemukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa	Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto	95%	32 % naisten osuus esihenkilöistä 2024 mennessä	29%
Taloudellinen vastuu Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia	Keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukainen jatkuva tuloksen kasvattaminen		>100 uusia patenttihakemuksia**	116

*Vertailuvuosi 2021. **Kumulatiivinen 2022–2024. Tavoitteet vuoden lopussa.

Henkilöstökatsaus

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme Henkilöstömme

HENKILÖSTÖMME

Kansainvälistyvä henkilöstömme jakaa yhteiset arvomme.

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme Henkilöstömme

Yli 30 % Elisalaisista työskenteli Suomen ulkopuolella.

Elisalaiset ovat yhä kansainvälisempiä

Vuoden 2024 aikana Elisan työyhteisö kasvoi yli 500 hengellä. Suurimpana tekijänä oli sedAptan yrityskauppa. Kasvavalle elisalaiselle joukolle valmennetaan myös Elisan hyviä henkilöstökäytäntöjä kuten oppimis- ja tavoitekeskusteluita, henkilöstötutkimuksen hyödyntämistä ja 1-2-1-valmennuskeskusteluita oman esihenkilön kanssa.

Elisalla on mitattu henkilöstötyytyväisyyttä jo yli 15 vuoden ajan. Päämittarimme Elisa Engagement Score mittaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja suositteluhalukkuutta. Vuoden lopun tulos oli 69 (77 vuonna 2023). Elisalaiset olivat tyytyväisimpiä kiusaamis- ja syrjintävapaaseen työympäristöön, mahdollisuuksiin oppia ja kehittyä Elisassa tai Elisa-yhtiössä sekä kokemukseen yhteenkuuluvuudesta työyhteisössään. Keskeisimpiä syitä tuloksen laskuun oli runsaasti keskustelua herättänyt uusi hybridityön linjaus, sekä muutokset organisaatioissa ja toiminnassa.

Prosessimme mukaisesti tuloksia käsitellään yksikkö- ja tiimikohtaisesti ja niiden pohjalta valitaan kehittämistoimenpiteet, joihin keskittymällä teemme Elisasta yhä paremman työpaikan.

Arvopohjainen johtaminen ja valmentava esihenkilötyö

Jatkoimme valmentavan johtamisen koulutuksia esihenkilöille eri puolilla Elisan yhtiöitä. Suomessa esihenkilövalmennuksissa keskityttiin erityisesti varhaisen tuen malliin ja hyvinvointiin. Virossa puolestaan käynnistettiin Elisa Leadership Academy, joka keskittyy mm. ihmiskeskeisten taitojen kehittämiseen ja välittävään johtajuuteen. Kansainvälisesti digitaalisen liiketoiminnan yhtiöissä huomio kiinnitettiin Elisan henkilöstökäytäntöihin ja valmentavaan johtamiseen perehtymiseen.

Elisalaisen esihenkilötyön peruskäytännöt kuten kahdenkeskiset, valmentavat keskustelut oman esihenkilön kanssa ovat edelleen hyvin arvostettuja henkilöstön mielestä. Valmennuskeskustelut viikoittaisella rytmillä ovat yhteydessä suurimpaan henkilöstötyytyväisyyteen.

Viestintä kaikilla organisaation tasoilla tukee esihenkilöiden työtä. Käynnistimme uuden, noin kerran kuukaudessa järjestettävän virtuaalisen Elisa Today -tilaisuuden, joka pidetään suomeksi ja englanniksi. Näissä puhujina oli toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten lisäksi asiantuntijoita ympäri Elisaa. Vuorovaikutteiset tilaisuudet ovat olleet hyvin suosittuja, jokaiseen on osallistunut yli tuhat elisalaista eri puolilta

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme Henkilöstömme

maailmaa. Lisäksi toimitusjohtaja kiersi laajasti Elisan paikkakuntia Suomessa ja maailmalla keskustellen sekä elisalaisten että esihenkilöiden kanssa.

Yksiköiden säännölliset info- ja keskustelutilaisuudet mahdollistivat syvemmät keskustelut kullekin kohderyhmälle keskeisimmistä aiheista. Esimerkiksi Tuotanto-yksikössä otettiin käyttöön käyttöön koko Tuotannon henkilöstön ja johdon yhteinen virtuaalinen tapaaminen, joka perustui yksikön henkilöstön lähettämiin kysymyksiin, joihin vastattiin keskustellen. Kysymykset olivat avoimia ja nousivat henkilöstöltä joko ennen tilaisuutta tai sen aikana.

Työyhteisöjen hyvinvointia tuettiin yksiköissä kohdennetuilla hankkeilla, muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmennuksilla ja työyhteisön osana työskentelevän, kaikkien käytettävissä olevan valmentajan avulla. Nämä toimet saivat hyvää palautetta, ja niiden vaikutus näkyi henkilöstökyselyssä.

Elisan arvot yhteisessä pohdinnassa

Syksyllä 2023 käynnistynyt arvoprosessi jatkui keväällä 2024 ja elisalaiset osallistuivat eri puolilla maailmaa aktiivisesti prosessiin keskustelujen, kyselyjen ja prototyyppien avulla. Elisalaiset toivat esiin, että arvoissa on paljon säilytettävää, mutta prosessin aikana tunnistettiin myös päivitystä vaativia kohtia. Päivitetyissä arvoissa erityisen onnistuneeksi nähtiin arvojen muotoilu "me"-muotoon. Elisan päivitetyt arvot julkaistiin syksyllä 2024.

Oppiminen ja koulutus

Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen jokapäiväisessä työssä on henkilöstöpalautteen perusteella yksi Elisan vahvuuksista. Ammatillista kehittymistä vahvistetaan mm. yhteisöissä, joita Elisassa toimii lukuisilla alueilla esimerkiksi kyberturvan ja designin parissa. Elisa Design Summit kokosi satoja design-ammattilaisia ja kiinnostuneita yli organisaatiorajojen tarjoten merkittävän oppimisen ja verkostoitumisen foorumin.

Kiihtyvä teknologisen murroksen tahti haastaa nopeaan uuden oppimiseen ja vaivattomiin oppimispolkuihin. Otimme käyttöön eri puolilla organisaatiota kuratoituja oppimispolkuja tarjoavia palveluja, joita elisalaiset hyödynsivät itseohjautuvaan ammatilliseen oppimiseen.

Rekrytointi

Vuonna 2024 rekrytoimme 1 131 uutta kollegaa. Rekrytoinnit painottuivat IT-alan ammattilaisiin eri puolille maailmaa, sekä asiakaspalvelun ja myynnin osaajiin erityisesti Suomessa ja Virossa. Kiinnostavuutemme IT- ja kaupallisen alan ammattilaisten keskuudessa Suomessa parani.

Vuonna 2024 saimme myös ennätysmäärän hakijoita Elisan Career Kickstart -ohjelmaan, jonka kautta palkaamme vuosittain useita tietoliikenne- ja kyberturvallisuusalaa opiskelleita osaajia alansa ensimmäisiin tehtäviin.

Lue lisää Elisasta työnantajana sekä monimuotoisuudes tamme. Kestävyysraportissamme kerrotaan vuoden 2024 monimuotoisuus- ja tasa-arvotoimenpiteistä.

Henkilöstökulut/

5 171 5 371 5 623 5 666 6 149

Liikevaihto/henkilö*

1000 euroa 86/100

Elisalaisista vastasi henkilöstötutkimukseen

Henkilöstötutkimus: Esihenkilöni kanssa käydyt valmennuskeskustelut ovat arvokkaita

Elisalaiset maittain*

Suomi
Viro
Italia
Ruotsi
Saksa
Indonesia • Ranska
Belgia
Romania
Puola
Iso-Britannia
Singapore
Yhdysvallat
Slovakia
Malesia
Taiwan
Espanja
Egypti
Intia
Unkari

2423222120

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Taloudellinen katsaus

Osakkeet ja osakkeenomistajat 33
Hallituksen esitys voittovarojen
käyttämisestä 35
Tietoa sijoittajille 36

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024

Markkinatilanne

Kilpailuympäristö on ollut aktiivinen etenkin 4G-liittymien osalta. Mobiilipalvelujen käyttö on kehittynyt edelleen suotuisasti. Myös 5G-palvelujen kysyntä on jatkunut vilkkaana entistä laajemman 5G-laitevalikoiman ja verkon paremman kattavuuden myötä. Geopoliittinen epävarmuus ja makrotalouden vaisu kehitys ovat jatkuneet. Tämä tilanne on lisännyt kyberturvallisuuspalvelujen kysyntää. Kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoista on ollut edelleen tiukkaa, ja perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö ovat vähentyneet.

Suotuisa kehitys IT-palvelujen markkinoilla on jatkunut. Talouden yleinen epävarmuus on viivästyttänyt joidenkin yritysten investointipäätöksiä ja projektien toteutusta.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Liikevaihto kasvoi 1 prosenttia edellisvuodesta. Mobiilipalvelujen ja kansainvälisten digitaalisten palvelujen kasvu lisäsi liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät laitemyynnin lasku, yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos, perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku, kotimaisten digitaalisten palvelujen lasku sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen. Yritysostojen ja liiketoimintojen myyntien nettovaikutuksella oli myös negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.

Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 4 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 3 prosenttia, mikä johtui pääasiassa mobiilin palveluliikevaihdon kasvusta, kansainvälisistä digitaalisista palveluista, liiketoimintojen myynneistä ja tehostamistoimista.

Nettorahoitustuotot ja -kulut kasvoivat –39 miljoonaan euroon (–23) pääasiassa korkojen nousun, nettovelan kasvun ja 5 miljoonan euron lainasaamisten alaskirjauksen seurauksena. Tuloslaskelman tuloverot olivat –91 miljoonaa euroa (–84). Nettotulos oli 356 miljoonaa euroa (374), ja osakekohtainen tulos oli 2,23 euroa (2,34). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,35 euroa (2,37).

Rahoitusasema

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen laski 1 prosenttia 357 miljoonaan euroon. Suurempi käyttökate ja pienemmät lisenssimaksut vahvistivat kassavirtaa, kun taas suuremmat käyttöomaisuusinvestoinnit, verot ja rahoituskulut heikensivät sitä.

Rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät vahvalla tasolla. Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä oli vuoden lopussa 390 miljoonaa euroa.

Konsernirakenteen muutokset

Helmikuussa Elisan tytäryhtiö camLine osti Romaric Automation Inc -yrityksen vahvistaakseen tuotannon huippuosaamistaan.

Maaliskuussa Elisa hankki enemmistöosuuden Moontalk Oy:stä.

Leanware Oy:n osto saatiin päätökseen toukokuussa.

Heinäkuussa Elisa osti valokuituverkkoyhtiö Koillisnet Oy:n.

Elisa osti syyskuussa allekirjoitetulla sopimuksella loput (81 %) sedApta Groupin osakekannasta. Yritysosto saatiin päätökseen 30.10.2024.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Milj.euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	2 191	2 180	2 130
Käyttökate	767	756	733
Käyttökate-%	35,0 %	34,7 %	34,4 %
Vertailukelpoinen käyttökate (1	783	756	735
Vertailukelpoinen käyttökate-%	35,7 %	34,7 %	34,5 %
Liikevoitto	488	482	470
Liikevoitto-%	22,3 %	22,1 %	22,1 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2	504	487	472
Vertailukelpoinen liikevoitto-%	23,0 %	22,4 %	22,2 %
Oman pääoman tuotto, %	27,6 %	29,4 %	30,4 %

1) Vuosi 2024 ilman 17 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 2) Vuosi 2023 ilman 6 miljoonan euron arvonalentumisia.

Rahoitusasema

Milj.euroa	2024	2023	2022
Nettovelka	1 473	1 304	1 276
Nettovelka / käyttökate (1	1,9	1,7	1,7
Velkaantumisaste, %	113,9 %	100,8 %	101,9 %
Omavaraisuusaste, %	38,7 %	41,6 %	40,6 %
Kassavirta (2	256	347	300
Vertailukelpoinen kassavirta (3	357	361	321

1) (Korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen käyttökate).

2) Kassavirta rahoituksen jälkeen.

3) Vuosi 2024 ilman 101 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja myönnettyjä lainoja. Vuosi 2023 ilman 14 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja -myyntejä. Vuosi 2022 ilman 21 miljoonan euron osakehankintoja.

Henkilöasiakkaat

Milj.euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	1 329	1 335	1 301
Käyttökate	539	521	496
Käyttökate-%	40,6 %	39,0 %	38,1 %
Vertailukelpoinen käyttökate (1	545	521	497
Vertailukelpoinen käyttökate-%	41,0 %	39,0 %	38,2 %
Liikevoitto	356	342	322
Liikevoitto-%	26,8 %	25,6 %	24,7 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2	361	344	323
Vertailukelpoinen liikevoitto-%	27,2 %	25,8 %	24,9 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit	229	213	191

1) Vuosi 2024 ilman 5 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 1,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 2) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.

Liikevaihto väheni 0,5 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui Viaplay-yhteistyön päättymisestä. Liikevaihtoa heikensivät myös laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku. Liikevaihtoa vahvisti mobiilipalvelujen ja kiinteän verkon palvelujen kasvu. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 5 prosenttia.

Yritysasiakkaat

Milj.euroa	2024	2023	2022
Liikevaihto	863	846	829
Käyttökate	228	235	238
Käyttökate-%	26,4 %	27,8 %	28,7 %
Vertailukelpoinen käyttökate (1	239	235	238
Vertailukelpoinen käyttökate-%	27,7 %	27,8 %	28,7 %
Liikevoitto	132	140	148
Liikevoitto-%	15,3 %	16,6 %	17,9 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2	143	143	148
Vertailukelpoinen liikevoitto-%	16,6 %	16,9 %	17,9 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit	108	108	99

1) Vuosi 2024 ilman 11 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja.. 2) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Liikevaihtoa vahvisti kasvu mobiilipalveluissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä digitaalisissa palveluissa. Videran myynti heikensi liikevaihtoa. Myös laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen, yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku heikensivät liikevaihtoa. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 2 prosenttia.

Investoinnit

Milj.euroa	2024	2023	2022
Käyttöomaisuusinvestoinnit (1, josta	338	321	290
Henkilöasiakkaat	229	213	191
Yritysasiakkaat	108	108	99
Sijoitukset osakkeisiin	114	12	25
Investoinnit yhteensä	452	333	314
Osake- ja liiketoimintahankinnat	124	25	25
Lisenssit		2	9
Käyttöoikeusomaisuus	33	23	26
Investoinnit ilman käyttöoikeusomaisuutta,
lisenssejä sekä sijoituksia osakkeisiin ja liiketoimintoihin	295	284	255
Investoinnit % liikevaihdosta	13	13	12

1) 2023 sisältää Viron 26 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 2 miljoonaa euroa. 2022 sisältää Viron 3,5 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 7 miljoonaa euroa ja 2x10 MHz:n taajuuslisenssin, 2 miljoonaa euroa.

Pääinvestoinnit liittyivät 5G:n kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen, kuitu- ja muihin verkkoihin sekä IT-investointeihin.

Henkilöstö

Vuonna 2024 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 5 781 (5 721) ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat yhteensä 433 (417) miljoonaa euroa. Henkilömäärä segmenteittäin vuoden lopussa:

	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Henkilöasiakkaat	2 951	2 976	2 939
Yritysasiakkaat	3 198	2 690	2 684
Yhteensä	6 149	5 666	5 623

Kestävä kehitys

Keskeiset vastuullisuusmittarit	10–12 2024	10–12 2023	10–12 2022
Mobiiliverkon energiatehokkuus Suomessa (1
Energian käytön muutos per gigatavu 10–12 2021 tasosta	–21,6 %	–26,1 %	–5,7 %
Yli 100 Mbps yhteyksien väestöpeitto	95,5 %	92,5 %	86,2 %
Naisten osuus esihenkilöistä	29,0 %	28,7 %	29,6 %
Patenttiportfolion kehitys (1
Aktiivisen patenttiportfolion koko, kpl (2	495	396	337
Uusien ensihakemusten määrä, kpl	8	11	12
1) Mittaria ei ole varmennettu
2) Aktiivisten patenttihakemusten ja patenttien määrä.

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

milj.euroa	Enimmäismäärä	Käytössä 31.12.2024
Komittoidut luottolimiitit	300	0
Lainajärjestely (ei komittoitu)	100	50
Yritystodistusohjelma (ei komittoitu)	350	307
EMTN-ohjelma (ei komittoitu)	1 500	900
Pitkien lainojen luokitukset	Luokitus	Näkymä
Luokittaja
Moody's Ratings	Baa2	Vakaa
S&P Global Ratings	BBB+	Vakaa

Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa. Elisa allekirjoitti 10.4.2024 Pohjoismaiden investointipankin kanssa seitsemän vuoden sopimuksen 100 miljoonan euron

lainasta. Lainan korkomarginaali on kytketty Elisan kestävyystavoitteisiin.

Osake

Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingissä ja muilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin. Päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin.

Osakevaihto, miljoonaa osaketta	2024	2023	2022
Nasdaq Helsinki	69,7	64,4	71,2
Cboe	121,3	148,8	154,6
Lontoon pörssi	27,7	29,8	40,3
Muut kauppapaikat	10,9	10,3	11,5
Kokonaisvaihto (1	229,6	253,3	277,6
Vaihto, miljoonaa euroa	9 923	12 376	14 431
% osakkeista	137,2 %	151,4 %	165,9 %

Osakkeet ja markkina-arvot	2024	2023	2022
Osakkeet, kpl	167 335 073	167 335 073	167 335 073
Omat osakkeet, kpl	6 925 607	6 946 654	7 075 378
Ulkona olevat osakkeet, kpl	160 409 466	160 388 419	160 259 695
Päätöskurssi, euroa	41,80	41,87	49,46
Markkina-arvo, miljoonaa euroa	6 995	7 006	8 276
Omat osakkeet, %	4,14%	4,15 %	4,23 %

Osakkeiden lukumäärä	Yhteensä	Omat	Ulkona olevat
Osakkeet 31.12.2023	167 335 073	6 946 654	160 388 419
Osakepalkkiojärjestelmät 31.1.2024 (2		–129 271	129 271
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 31.1.2024 (2		–4 907	4 907
Siirto omiin osakkeisiin 23.12.2024 (3		113 131	–113 131
Osakkeet 31.12.2024	167 335 073	6 925 607	160 409 466

1) Markkinapaikkatiedot perustuvat Modular Financen tietoihin.

2) Pörssitiedote 31.1.2024.

3) Pörssitiedote 23.12.2024.

Elisa siirsi 134 178 omaa osakettaan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2021–2023 piiriin kuuluville henkilöille ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2019 sitouttamisjakson 2022–2023 piiriin kuuluville henkilöille 31.1.2024.

Tammikuussa Elisan hallitus päätti toimitusjohtajan vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksoista. Ensimmäinen ansaintajakso (yhteensä 4 782 osaketta) päättyi 31.12.2024, ja toinen ansaintajakso (7 172 osaketta) päättyy 31.12.2025.

Toukokuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 13 630 osaketta) päättyy 31.5.2026. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan.

Marraskuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 14 750 osaketta) päättyy 31.1.2027. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan.

Yhteistililtä siirrettiin 23.12.2024 yhteensä 113 131 Elisan osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi. Tämä perustui Elisan varsinaisen yhtiökokouksen päätökseen, jonka mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n osakkeita sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet päättyivät 12.4.2024.

Tutkimus ja kehitys

Suurin osa palvelujen kehittämisestä tapahtuu tavanomaisessa liiketoiminnassa, ja se kirjataan tavanomaisiin toimintakuluihin. Elisa investoi tutkimus- ja kehitystoimintaan 27 (24) miljoonaa euroa, josta 8 (9) miljoonaa euroa aktivoitiin vuonna 2024, mikä on 1,2 prosenttia (1,1) liikevaihdosta.

Varsinainen yhtiökokous 2024

Elisan varsinainen yhtiökokous päätti 12.4.2024 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2023 perusteella jaetaan osinkoa 2,25 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 1,13 euroa osakkeelta maksettiin 23.4.2024 ja toinen maksuerä 1,12 euroa osakkeelta maksettiin 30.10.2024.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2023. Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023. Yhtiökokous ei hyväksynyt hallituksen ehdotusta toimielinten palkitsemispolitiikaksi. Päätökset ovat osakeyhtiölain mukaan neuvoa-antavia.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan (8). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Christoph Vitzthum. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.

Yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioiden muuttamisesta. Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa ja hallituksen jäsenille 72 000 euroa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Terhi Mäkinen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja korvataan matkakulut yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous päätti, että sellaisten Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeiden osalta, joiden sulautumisvastiketta ei ole vaadittu ja osakekirjaa tai muuta vastaavaa asiakirjaa sekä mahdollista omistusoikeuden osoittavaa saantoselvitystä, sekä edellä mainittuihin perustuvaa kirjaamisvaatimusta, ei ole esitetty viimeistään 12.4.2024, oikeus sulautumisvastikkeena annettuihin Elisa Oyj:n osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin on menetetty. Mikäli osakekirja tai muu vastaava asiakirja on kadonnut, sulautumisvastiketta on vaadittava ja kirjaamisvaatimus esitettävä viimeistään edellä mainittuna määräaikana ja osakekirjan tai muun vastaavan asiakirjan kuolettamista koskeva päätös on esitettävä Elisa Oyj:lle viimeistään 29.11.2024. Menetetyn vastikkeen saa sulautumisen vastaanottava yhtiö Elisa Oyj, ja tällaisiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä.

Elisan hallituksen valiokuntien kokoonpano

Järjestäytymiskokouksessaan Elisan hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan Katariina Kravin (pj), Maher Chebbon ja Eva-Lotta Sjöstedtin, sekä tarkastusvaliokuntaan Kim Ignatiuksen (pj), Pia Kållin, Antti Vasaran ja Christoph Vitzthumin.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölaissa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on

15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Elisan suurimmat osakeomistajat osakasluettelon 31.8.2024 mukaan nimittivät nimitystoimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut syyskuusta 2024 alkaen seuraava:

Pauli Anttila, sijoitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Markus Aho, sijoituksista vastaava johtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
Jonna Ryhänen, sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Anssi Vanjoki, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Pauli Anttilan.

Varsinainen yhtiökokous perusti Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat

Ulkomaisten osinkojen lähdeveroon liittyneen verotarkastuksen seurauksena Elisa on saanut huhtikuussa 2021 päätöksen, jonka mukaan sen on maksettava yhteensä 1,7 miljoonaa euroa väitetysti väärinmääritetyistä lähdeveroista vuosilta 2015 ja 2016. Hallinto-oikeus teki asiassa päätöksen Elisan hyväksi helmikuussa 2024. Päätös on lopullinen ja sitova.

EU antoi huhtikuussa asetuksen toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi tavoitteena verkonrakentamisen kustannusten ja esteiden vähentäminen sekä olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin parempi hyödyntäminen. Asetuksen mukaan 1.1.2029 lähtien palveluntarjoajat eivät saa soveltaa erilaisia vähittäishintoja kuluttajille kotimaisesta ja EU:n sisäisestä viestinnästä. EU:n komissio arvioi tilannetta ja velvoitteita viimeistään 30.6.2027 mennessä. Asetus tulee voimaan 12.11.2025.

Direktiivin 2022/2523 (direktiivi monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa) saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä saatiin päätökseen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, ja lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2024. Tällä muutoksella arvioidaan olevan vaikutusta Elisan Viron liiketoiminnan tuloslaskelman veroihin vuodesta 2024 alkaen.

Heinäkuussa 2020 Tucana Telecom NV käynnisti Polystar OSIX Ab:hen kohdistuvan oikeusprosessin Brysselin yritystuomioistuimessa väittäen, että Polystar OSIX Ab on rikkonut jakelusopimukseen sisältyvää yksinoikeutta sekä irtisanonut jakelusopimuksen oikeudettomasti. Tuomioistuin antoi asiasta päätöksen 10.6.2022. Tuomioistuin hylkäsi Polystar OSIX Ab:tä vastaan nostetun kanteen kokonaisuudessaan, eikä kantajalle näin ollen myönnetty hyvitystä tai vahingonkorvausta. Päätöksestä on valitettu.

Elisa valitti joulukuussa 2022 Viron hallinto-oikeuteen Viron kuluttajansuoja- ja teknisen sääntelyviranomaisen päätöksestä, joka koski tietyissä aikarajoissa asetettuja rajoituksia käyttää Huawein laitteita Elisa Estonian verkoissa. Elisa joutui korvaamaan verkoissaan käytetyt Huawein laitteistot ja ohjelmistot, mutta korvausjärjestelmää ei ole. Elisa jätti marraskuussa 2024 Viron hallinto-oikeudelle korvausvaatimuksen, jossa se vaati korvausta 4G-laitteistoista ja -ohjelmistoista, jotka on vaihdettava mobiiliverkossa ennenaikaisesti. Hallinto-oikeus on keskeyttänyt menettelyn, kunnes rajoitusten laillisuus on selvitetty rinnakkaisessa menettelyssä.

Elisa Oyj:tä vastaan käynnistettiin joulukuussa 2024 välitysmenettely. Riita koskee Elisa Viihde -televisiopalveluun liittyviä maksuja.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit:

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkinaalueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

Elisa käsittelee erilaisia tietoja, kuten henkilötietoja ja liikennetietoja. Tämän takia sovellettavalla tietosuojalainsäädännöllä, erityisesti EU:n yleisellä tietosuojaasetuksella, sekä muulla dataa koskevalla sääntelyllä, voi olla merkittävä vaikutus Elisaan ja sen liiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Valtiollisten suhteiden muutokset, myös turvallisuusympäristössä, voivat lisätä riskiä siitä, että Elisan verkossa käytettäviin verkkopalvelujen tarjoajien laitteisiin kohdistuu rajoituksia. Tällä voi olla taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa mahdollinen ylimääräinen pääoma. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona maksetaan 2,35 euroa osakkeelta. Osingonjako on 100 prosenttia tilikauden vertailukelpoisesta nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 4.4.2025. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025. Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa, maksetaan yhtiön osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille 17.10.2025, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 24.10.2025. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.

HALLITUS

Kansainvälisen liiketoiminnan laajeneminen ja siihen liittyvät mahdolliset tulevat ulkomaiset yritysostot voivat lisätä riskejä.

Elisa maksaa toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä veroja sekä lähdeveroja. Paikalliset veroviranomaiset saattavat olla eri mieltä verojen maksusta, millä voi olla negatiivinen taloudellinen vaikutus Elisaan. Muutos veroviranomaisten verolakien tulkinnassa voi johtaa yhtiöiden verotaakan kasvuun.

Venäjän sotaan Ukrainassa liittyy yhä enemmän epävarmuutta. Tämän odotetaan vaikuttavan yleiseen taloudelliseen ympäristöön, kuten inflaatioon ja energian hintoihin. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Lisäksi voi esiintyä infrastruktuurin toimintaan liittyviä häiriöitä esimerkiksi verkkotapahtumien seurauksena. Elisan liiketoiminta Venäjällä oli vähäistä ja Elisa on vetäytynyt Venäjältä vuonna 2022.

Vahinkoriskit:

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit:

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen. Valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää valuuttajohdannaisia.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.

Venäjän sota Ukrainassa ja korkeampi inflaatio on lisännyt volatiliteettia rahoitusmarkkinoilla. Tämä saattaa vaikuttaa Elisan varainhankintamahdollisuuksiin ja kasvattaa sen rahoituskustannuksia.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys

Erillinen selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan viikolla 9 (24.2.2025 alkava viikko) yhtiön verkkosivustolla osoitteessa elisa.fi/ vuosikertomus.

Konsernikestävyysraportti 2024

Toimintakertomukseen sisältyvä konsernikestävyysraportti vuodelta 2024 sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti ja se on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintotapaosioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin.

Konsernikestävyysraportti on kokonaisuudessaan luettavissa kohdassa konsernikestävyysraportti 2024.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan camLineen, joka on osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen 3.1.2025.

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odotetaan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuutta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 167 335 073. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia.

2. Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 12.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen lisäksi päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin: hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.

3. Omat osakkeet, osakeannit ja osakkeiden mitätöinti

Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 6 946 654 omaa osaketta.

Varsinainen yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.

Elisa luovutti tilikauden aikana 134 178 omaa osaketta ja yhteistililtä siirrettiin 113 131 osaketta.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 6 925 607 omaa osaketta.

Elisan hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,14 prosenttia.

4. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakkeenomistus

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 194 895 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia.

5. Kurssikehitys

Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2024 oli 41,80 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 49,08 euroa, alin 40,18 euroa ja keskikurssi 43,23 euroa. Tiedot perustuvat kaupankäyntiin Nasdaq Helsingissä.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n kokonaisosakekannan markkina-arvo oli 6 994,6 miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihto

Elisa Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELISA. Osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2024 kaikkiaan 69 715 725 kappaletta 3 013,6 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto oli 41,7 prosenttia tilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.

7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2024

9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

		Osakkeita	Osuus kaikista osakkeista, %
1	Yksityiset yritykset	4 155 445	2,48
2	Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5 199 568	3,11
3	Julkisyhteisöt	30 687 071	18,34
4	Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	5 157 925	3,08
5	Kotitaloudet	36 196 303	21,63
6	Ulkomaat	177 932	0,11
7	Hallintarekisteröidyt	78 835 222	47,11
	Elisa Oyj omat osakkeet	6 925 607	4,14
		167 335 073	100,00

8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024

Osakkeiden määrä	Omistuksia	%	Osakkeita	%
1–100	54 549	30,59	2 338 180	1,40
101–1 000	119 396	66,96	26 792 279	16,01
1 001–10 000	4 124	2,31	9 661 568	5,77
10 001–100 000	203	0,11	5 014 252	3,00
100 001–1 000 000	31	0,02	8 519 539	5,09
1 000 001–	11	0,01	36 174 033	21,62
Hallintarekisteröidyt			78 835 222	47,11
	179 614	100,00
Elisa Oyj omat osakkeet (1			6 925 607	4,14
Liikkeeseenlaskettu määrä			167 335 073	100,00

1) Elisan 12.4.2024 yhtiökokouksen päätöksen mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n osakkeita sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet päättyivät 12.4.2024 ja tämän perusteella Elisan yhteistililtä on siirretty 113 131 osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi.

	Nimi	Osakkeita	%
1	Solidium Oy	16 802 800	10,04
2	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 801 592	2,87
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	3 096 976	1,85
4	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	2 584 000	1,54
5	Valtion Eläkerahasto	1 150 000	0,69
6	Helsingin kaupunki	1 124 690	0,67
7	OP-Suomi -sijoitusrahasto	640 280	0,38
8	SR Nordea Pro Suomi	586 886	0,35
9	Sr Säästöpankki Kotimaa	490 100	0,29
10	Föreningen Konstsamfundet R.f.	450 000	0,27
11	Seligson OMX Helsinki 25 ETF sijoitusrahasto	443 754	0,27
12	OP-Henkivakuutus Oy	417 067	0,25
13	Sr Evli Suomi Select	380 000	0,23
14	Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland Rf	368 982	0,22
15	OP-Suomi Indeksi Sr	353 644	0,21
16	KEVA	350 979	0,21
17	Danske Invest Suomi Osake	348 709	0,21
18	Sigrid Juséliuksen Säätiö	330 700	0,20
19	Svenska Litteratursällskapet i Finland	300 000	0,18
20	S-Pankki Fenno Sijoitusrahasto	261 060	0,16
		35 282 219	21,08
	Hallintarekisteröidyt (1	78 835 222	47,11
	Elisa Oyj omat osakkeet	6 925 607	4,14
	Muut	46 292 025	27,66
		167 335 073	100,00

1) BlackRock Inc. ilmoitti 1.10.2024, että sen hallinnoimien rahastojen omistus Elisa Oyj:ssä oli osakkeilla 10 702 416 ja rahoitusvälineillä 181 630 osaketta, yhteensä 10 884 046 osaketta, mikä vastaa 6,50 % yhtiön osakkeista.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Kurssikehitys päivittäin 10. Kurssikehitys päivittäin

1) Suhteutettuna Elisan osakekurssiin 1) Suhteutettuna Elisan kurssiin.

Osakevaihto milj. kpl/kk 11. Osakevaihto

Milj. kpl/kuukausi

Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin. Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2024 mukaan on 507 972 248,33 euroa, josta jakokelpoiset varat ovat 394 968 020,56 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on 347 442 990,73 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

osinkona jaetaan 2,35 euroa/osake eli yhteensä 376 962 245,10 euroa
osinko jaetaan kahdessa erässä
emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa
jätetään omaan pääomaan 18 005 775,46 euroa.

Tietoa sijoittajille

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odote-taan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuut-ta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden vertailukelpoi-sen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Käyttö-omaisuusinvestointien odotetaan olevan korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta.

Voitonjakopolitiikka

Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Elisan voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Ohjeistus vuodelle 2025

Liikevaihto	2024 tasolla tai hieman korkeampi
Vertailukelpoinen käyttökate	2024 tasolla tai hieman korkeampi
Investoinnit liikevaihdosta	Korkeintaan 12 %

Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä

Liikevaihto 2022–2025	Keskimääräinen vuosikasvu >2 %
Käyttökate 2022–2025	Keskimääräinen vuosikasvu >3 %
Käyttöomaisuus investoinnit/liikevaihto	Korkeintaan 12 %
Nettovelka/käyttökate	1,5–2x
Omavaraisuusaste	Yli 35 %

Yhtiökokous

Elisan varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2025. Lisätietoja yhtiökokouskutsussa sekä elisa.fi/yhtiokokous

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2024 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2024 perusteella jaetaan osinkoa 2,35 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 4.4.2025. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025. Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa, maksetaan yhtiön osakasluetteloon 17.10.2025 merkityille osakkeenomistajille, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 24.10.2025.

Elisan osakkeen pörssilistaus

Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Julkaisupäivät 2025

17.4.2025: Osavuosikatsaus Q1 2025
15.7.2025: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025
23.10.2025: Osavuosikatsaus Q3 2025

Taloudellinen informaatio

Elisa julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu informaatio sekä tiedonantopolitiikka ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt

Vesa Sahivirta	Kati Norppa
IR-johtaja	IR-viestintäpäällikkö
[email protected]	[email protected]
puh. 050 520 5555	puh. 050 308 9773

elisa.fi/sijoittajille [email protected]

KESTÄVYYS-RAPORTTI 2024

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot39
E – Ympäristö53
S – Yhteiskunta	78
G – Liiketoiminnan harjoittaminen 92
Kestävyysraportin varmennuskertomus98
Liitteet	100

VUOSIKERTOMUS 2024	Kestävyysraportti 38

Ympäristö
-----------	--

Sisällysluettelo

KONSERNIKESTÄVYYSRAPORTTI Yleiset tiedot 39 Yleiset vaatimukset 39 Yleiset laatimisperusteet 39 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 39 Kestävän kehityksen hallinto 40 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 42 Vastuullisuusstrategia 42 Sidosryhmien intressit ja näkemykset 44 Due diligence -selvitys 47 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 47 E – Ympäristö 53 EU-taksonomia 53 Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi 53 Ei aiheuta merkittävää haittaa 54 Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet 55 Laskentaperiaatteet 55 EU:n taksonomiaindikaattorit 56 Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot 59 Ilmastonmuutos 60 Toimintaperiaatteet 60 Lähestymistapamme 60 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 63 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 66 Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä 66 Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet 69 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 71 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3 73 Laskentaperiaatteet 74 Resurssien käyttö ja kiertotalous 75 Toimintaperiaatteet 75 Lähestymistapamme 75 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 75 Resurssien sisäänvirtaukset 76 Resurssien ulosvirtaukset - Jäte 77 Laskentaperiaatteet 77

S – Yhteiskunta	78
Oma työvoima	78
Toimintaperiaatteet	78
Lähestymistapamme	79
Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa	80
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 81
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024	82
Työntekijöiden ominaisuudet	83
Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	84
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	84
Monimuotoisuuden mittarit	85
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit	85
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	85
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	85
Laskentaperiaatteet	85
Arvoketjun työntekijät	86
Toimintaperiaatteet	86
Lähestymistapamme	86
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vuorovaikutusprosessit	87
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöiden huolenaiheiden esiin tuomiseksi	87
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024	88
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	89
Toimintaperiaatteet	89
Lähestymistapamme	89
Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	90
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	91
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024	91
G – Liiketoiminnan harjoittaminen	92
Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli	92
Toimintaperiaatteet	92
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024	93
Laskentaperiaatteet	93
Ilmoitusmenettelyperiaatteet	94
Suhteet toimittajiin	94

Yhteisökohtainen	95
Kriittinen infrastruktuuri	95
Kyberturvallisuus	95
Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri	95
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 95
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	96
Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024	96
Kestävyysraportin varmennuskertomus	98
Liitteet	100
ESRS-indeksi	100

Konsernin kestävyysraportti

Yleiset tiedot

ESRS 2

Yleiset tiedot

Yleiset vaatimukset

Yleiset laatimisperusteet

Tämän kestävyysraportin raportointijakso on kalenterivuosi 2024 ja sille ei ilmoiteta vertailulukuja, lukuun ottamatta bruttokasvihuonekaasupäästöjen mittareita. Kestävyysraportti sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti ja se on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintotapa-osioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan vuosina 2023–2024 tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Yksityiskohtaiset tiedot kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessista, menetelmistä ja laajuudesta on esitetty kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi.

Konsernin kestävyysraportti on laadittu Elisa-konsernille (Elisa). Se sisältää emoyhtiön, Elisa Oyj (Suomi), sekä tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt ja yhteisjärjestelyt, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti Elisan tilinpäätöksessä 2024. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät Elisan suoriin ja epäsuoriin ylä- ja alapään arvoketjun toimijoihin, on sisällytetty asianmukaisesti. Eri kestävän kehityksen aiheet on huomioitu kunkin arvoketjun toimijan olennaisuuden laajuudessa. Elisa ei ole jättänyt pois mitään tietoja, jotka koskevat immateriaalioikeuksia, osaamista tai innovaation tuloksia. Hankittujen materiaalien arvoketjun alku- ja loppupää on otettu huomioon vastaavasti.

Kaikkien määrällisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa (ESG) koskevien tietojen konsolidointi noudattaa edellä mainittua laajuutta, ellei toisin ole mainittu laskentaperiaatteissa, jotka on esitetty kunkin raportoidun tiedon vieressä olevien ESG-osioiden taulukoissa.

Kestävyysraportin taloudelliset tiedot on johdettu Elisan tilinpäätöksestä, joka on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.

Ympäristöindikaattoreiden osalta Elisa-konsernin merkittävimmät ympäristövaikutukset on laskettu ESRS-ohjeiden mukaisesti. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu kasvihuonekaasupäästöjen mittaus- ja raportointiprotokollan mukaiseen (Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting) standardiin. Oman työvoiman osalta tiedot kattavat Elisa-konsernin, ja selvityksessä esitetyt luokat ja määritelmät vastaavat Elisan henkilöstöhallinnon työntekijäluokitusta ja määritelmiä. Elisa-konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin Elisan tilinpäätöksessä kohdassa Konsernin yhtiöt. Tiedonantoperiaatteet ja laskentamenetelmät sekä tietolähteet on kuvattu kunkin tiedon Laskentaperiaatteet -osiossa sekä ESG-raportoinnin ohjeasiakirjassa. Asiakirja on saatavilla Elisan vastuullisuussivustolla osoitteessa elisa.fi/ vastuullisuus.

Elisa käyttää seuraavia määritelmiä aikahorisonteille kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinneissa: lyhyt aikaväli (0–2 vuotta), keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (yli 5 vuotta). Käytetyt aikahorisontit ovat linjassa Elisan strategisten aikahorisonttien kanssa.

Elisan vastuullisuusraportin tietojen tarkkuuteen liittyvät olennaiset epävarmuustekijät koskevat yläpään hiilidioksidipäästöjen laskelmia: Scope 1, 2 ja 3 bruttotason päästöt sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöt. Epäsuoria tietolähteitä on käytetty tuotteiden, palveluiden ja pääomahyödykkeille, koska näiden tietojen saatavuudessa oli puutteita. Elisalla on käynnissä ohjelmia tietojen tarkkuuden ja saatavuuden parantamiseksi yhteistyössä arvoketjun alkupään kumppaneidemme kanssa. Tietolähteitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti parantaen raportointia vastaavasti. Laskentaperiaatteet, mukaan lukien tietoja koskevat oletukset ja arviot, selitetään yksityiskohtaisemmin kunkin datapisteen kirjanpitoperiaatteissa. Vastaavasti käytettäessä arvoketjutietojen arvioituja epäsuoria lähteitä. Laatimisperusteet kuvaillaan ja tarkkuuden taso arvioidaan kyseisten tietojen yhteydessä.

Elisan kestävyysraportti 2024 julkaistaan suomeksi ja englanniksi osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus. Vuoden 2024 kestävyysraportin on varmentanut Ernst & Young.

Olemme käyttäneet tässä selvityksessä ESRS-standardien mukaisia vaiheittain käyttöön otettavia säännöksiä datapisteissä SBM-3_09, E1-9, E5-6 sekä S1-14_08, S1-14_09 ja S1-14_10.

Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Elisalla on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmä kestävyysraportin laatimista ja raportointia varten. Järjestelmässä keskitytään varmistamaan ESG-tietojen ja raportointiprosessin yhdenmukaisuus, tarkkuus ja laatu. Elisan kestävän kehityksen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että ne tukevat raportointiprosessin luotettavuutta. Tämän ohella ne myös tukevat kestävyysraportin laadintaa ulkoisiin tarkoituksiin hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden, sovellettavan lainsäädännön, CSRD-direktiivin ja muiden pörssiyhtiöitä koskevien vaatimusten mukaisesti.

Vuoden 2024 kestävyysraportti on Elisan 12. varmennettu selvitys (aikaisemmin nimellä vastuullisuusraportti). Elisan kestävyysraportoinnissa noudatetaan lakisääteisen raportoinnin osalta Elisan konsernitason kestävyysraportoinnin periaatteita. Kokonaisvastuu kestävyysraportoinnista on Elisa-konsernin vastuullisuustoiminnolla (kestävyystoiminto), joka ohjaa ja valvoo kestävyystietojen keskitetyn hallintaa ja hallintatyökalujen kehitystä. Se konsolidoi ESG-tiedot konsernitasolla ja varmistaa, että ne ovat CSRD:n ja muiden asiaankuuluvien säännösten mukaisia. Kestävyystoiminto vastaa myös tämän selvityksen pakollisesta kolmannen osapuolen varmennuksesta.

Elisa pyrkii vähentämään inhimillisten virheiden riskiä kehittämällä jatkuvasti konserninlaajuisesti osaamista, mukaan lukien viestintä ja koulutus nimetyille kestävyysraportointiin osallistuville henkilöille. Lisäksi Elisa-konsernin kestävyystoiminto ylläpitää ajantasaisia suosituksia, ohjeita, jotka ovat kestävyysraportoinnin prosessiin osallistuvien

asiantuntijoiden käytettävissä. Sekä inhimillisten virheiden, että järjestelmävirheiden mahdollista riskiä myös vähentää neljän silmän periaate: tietojen tallentajan ja hyväksyjän roolit on erotettu toisistaan. Lisäksi Elisa-konsernin kestävyystoiminto tarkistaa tiedot osana konsolidointia. Lopulliset tiedot jaetaan myös tietojen hyväksyjien ja Elisan johdon tarkasteltavaksi ennen lopullista varmennusta ja julkaisua. Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta ja Elisan yritysvastuun johtoryhmä seuraavat vuosittain kestävyysraportoinnin riskinarviointeja ja sisäisen valvonnan arviointeja.

Elisan sisäinen tarkastus tarkasti Elisan kestävyysraportoinnin prosessit ja järjestelmät vuonna 2024. Keskeiset suositukset on toteutettu kestävän kehityksen raportointiprosessissa vuoden aikana.

Kestävän kehityksen hallinto

Elisan kestävän kehityksen ylimpään johtoon CSRD:n mukaisesti kuuluvat Elisan hallitus, Elisan johtoryhmä ja yritysvastuun johtoryhmä. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council), jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia sekä edistää johdon ja henkilöstön välistä vuoropuhelua. Työntekijöillä ei ole edustusta Elisan ja yritysvastuun johtoryhmissä tai hallituksessa. Lisätietoja vuorovaikutuksesta työntekijöiden edustajien kanssa kohdassa Oma työvoima.

Varsinainen yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa tuloslaskelman ja taseen sekä päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta. Yhtiökokous valitsee myös tilintarkastajan, vastuullisuusraportin varmentajan ja hallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää vastuuvapaudesta. Hallitus huolehtii yhtiön toiminnan hallinnosta ja asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka

Kestävän kehityksen hallinto

lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yhtiön strategisista linjauksista ja Elisan johdon tavoitteista sekä seurata niiden toteutumista. Hallituksen on myös nimitettävä toimitusjohtaja ja päätettävä Elisan johtoryhmän kokoonpanosta. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä. Se myös valvoo säännösten noudattamista sekä operatiivisten ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä. Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:

Elisan strategisista valinnoista
Voitonjakopolitiikasta
Yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle
Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista
Merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista
Tilinpäätöksestä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja kestävyysraportista
Toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen linjaukset. Elisan yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on oltava vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa kyseisen yhtiökokouksen päättyessä ja loppuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista, niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 toimivia valiokuntia olivat henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2024 hallitukseen valittiin kahdeksan (8) jäsentä seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Hallitus on arvioinut, että jokainen hallituksen jäsen on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti jokaisella hallituksen jäsenellä on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja riittävästi aikaa vaadittuihin tehtäviin. Kestävyysaiheiden osalta hallitus on arvioinut asiantuntemustaan olennaisissa aiheissa. Hallituksella on asiantuntemusta ainakin seuraavissa Elisan kannalta merkityksellisissä kestävyysaiheissa: vaatimustenmukaisuus (ml. lahjonnan ja korruption torjunta); ilmastonmuutos; kiertotalous; kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät seikat, kuten yksityisyys, terveys ja turvallisuus; kyberturvallisuus ja kriittinen infrastruktuuri; ihmisoikeudet, mukaan lukien arvoketjun työntekijät (esim. pakkotyö/lapsityövoima, terveys ja turvallisuus), henkilöstö (ml. monimuotoisuus, työehtosopimusneuvottelut, terveys ja turvallisuus); toimittajien hallinta; ja kestävyysraportointi. Lisäksi Elisan hallinto-, johto- ja valvontaelimet saavat käyttöönsä kestävän kehityksen asiantuntemusta varmistamalla riittävät resurssit ja säännölliset katsaukset.

Vuonna 2024 hallitus tarkasteli kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia eli kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia sekä mahdollisia tarvittavia kompromisseja ja keskusteli niistä kahdessa kokouksessa. Taulukossa Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus on luettelo käsitellyistä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointituloksista. Lisäksi hallitus hyväksyi vastuullisuusstrategian, joka on linjassa vuoden 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksien kanssa.

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön kestävyysraportoinnin, hallinnon ja tarkastusten, sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kestävyysraportoinnin ja tilintarkastuksen osalta tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi erityisesti yhtiön kestävyysraportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tehokkuutta sekä kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta.

Kestävyysraportointiin liittyviä näkökohtia seurattiin ja arvioitiin ja niistä keskusteltiin kolmessa (3) kokouksessa vuoden 2024 aikana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Elisan compliance-viitekehyksen täytäntöönpanoa, mukaan lukien compliance-riskit ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät asiat. Tarkastusvaliokunta käsitteli compliance-aiheita viidessä (5) kokouksessa.

Elisan johtoryhmään kuuluvilla johtajilla on osaamista ja kokemusta olennaisilta toimialoilta ja liiketoiminnoista sekä kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla. Heidän tehtävänään on tarkastella ja arvioida säännöllisesti strategisten kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymistä ja tehokkuutta sekä erityisten kestävyysaloitteiden hallinnointia. Vuonna 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia tarkasteltiin ja niistä keskusteltiin kahdessa (2) johtoryhmän kokouksessa vastuullisuusstrategian yhteydessä. Osana säännöllistä suorituksen arviointia johtoryhmä tarkastelee myös, onko Elisa-konsernissa riittävästi kestävyyden resursseja, taitoja ja asiantuntemusta. Vuonna 2024 Elisa lisäsi johtoryhmän tarkastelun perusteella valmiuksiaan kestävyysanalyyseihin ja tiedonhallintaan.

Elisan yritysvastuun johtoryhmässä (Corporate Responsibility Management Board, CRMB) on johdon ja johtotason edustajia liiketoiminnoista, Elisan Eesti AS toiminnoista, tukitoiminnoista ja Elisan johtoryhmästä. Sen tehtävänä on seurata ja ohjata kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin ja kestävyysstrategian valmistelua. Lisäksi CRMB seuraa kestävyyden toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä sekä vastuullisuusstrategian täytäntöönpanoa Elisan kaikissa toiminnoissa.

Johtoryhmä valvoo myös sitä, että aihekohtaiset ohjaus- ja työryhmät tekevät niille kuuluvia toimenpiteitä kestävyystyön edistämiseksi sekä seuraa osaltaan resurssien ja asiantuntemuksen riittävyyttä liittyen kestävyysaloitteisiin. Johtoryhmä vastaa Elisan Suomen toimintojen ISO 14001 -sertifioidun

ympäristöjärjestelmän ja ISO 50001 -sertifioidun energianhallintajärjestelmän katselmuksista. Lisäksi CRMB tarkistaa ja hyväksyy Elisan ympäristö-, energia- ja ihmisoikeuspolitiikat. CRMB kokoontui kahdeksan (8) kertaa vuonna 2024. Aihekohtaiset ohjaus- ja työryhmät koostuvat kyseisen aihealueen parissa työskentelevistä Elisan asiantuntijoista. Aihekohtaisten ryhmien tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja jakaa kestävyyden parhaita käytäntöjä koko Elisassa.

Hallintoelinten käsittelemät keskeiset asiat ja olennaiset aiheet vuonna 2024 olivat:

Kaksinkertainen olennaisuus, mukaan lukien riskit, mahdollisuudet ja mahdolliset kompromissit
Kestävyysraportointidirektiivi
Ilmastosiirtymän edistyminen ja ilmastotavoitteet

Elisan johdon kokoonpano sukupuolen ja ikäryhmän
mukaan vuonna 2024

Hallitus	8
Miehet (henkilömäärä)	5
Naiset (henkilömäärä)	3
Miehet (%)	63
Naiset (%)	38*
Alle 30 vuotta (henkilömäärä)	0
30–39 vuotta (henkilömäärä)	0
40–49 vuotta (henkilömäärä)	1
Yli 49 vuotta (henkilömäärä)	7
Johtoryhmä	10
Miehet (henkilömäärä)	8
Naiset (henkilömäärä)	2
Miehet (%)	80
Naiset (%)	20
Alle 30 vuotta (henkilömäärä)	0
30–39 vuotta (henkilömäärä)	0
40–49 vuotta (henkilömäärä)	2
Yli 49 vuotta (henkilömäärä)	8
Yritysvastuun johtoryhmä	10
Miehet (henkilömäärä)	5
Naiset (henkilömäärä)	5
Miehet (%)	50
Naiset (%)	50
Alle 30 vuotta (henkilömäärä)	0
30–39 vuotta (henkilömäärä)	1
40–49 vuotta (henkilömäärä	4
Yli 49 vuotta (henkilömäärä)	5

*40 prosenttia laskettuna osakeyhtiölain (6:9a) mukaisesti.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Elisan palkitsemispolitiikassa määritetään hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen varatoimitusjohtajan palkitsemisen periaatteet. Elisan henkilöstön (toimitusjohtaja mukaan lukien) palkitseminen perustuu kokonaispalkkaukseen, joka voi sisältää sekä muuttuvia että kiinteitä osia ja henkilöstöetuja. Henkilöstöön sovelletaan pääasiassa tulospohjaista palkitsemisjärjestelmää. Lisäksi Elisan henkilöstö kuuluu pääsääntöisesti pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmään, kuten henkilöstörahastoon tai osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään. Palkitsemispolitiikalla varmistetaan, että palkitseminen edistää Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä sekä vahvistaa sitoutumista ja tukee Elisan taloudellisia tavoitteita.

Elisalla on toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja tietyille avainhenkilöille tarkoitettu osakepohjainen kannustinohjelma, joka sisältää kestävyystavoitteita. Esimerkiksi ansaintajaksoon 2024–2026 sisältyy työntekijöiden sitoutumista ja ilmastoa koskevia tavoitteita. Ilmastotavoite on linjassa Elisan tieteeseen perustuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden (Science Based Targets -aloite, SBTi) kanssa. Lisäksi toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle 2024 sisältyi ESG-kehitystavoite, joka keskittyi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Elisan henkilöstörahaston vuoden 2024 tavoitteissa oli myös hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Hallitus tarkastelee vuosittain kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.

Vastuullisuusstrategia

Elisa on televiestinnän ja digitaalisten palvelujen edelläkävijä. Elisalla on noin 2,8 miljoonaa kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakasta päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti. Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa muun muassa nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan (ICT) laitteita,

mobiili- ja kiinteän verkon liittymiä sekä esineiden internet (IoT) -palveluja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa ja parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Kuluttaja-asiakkaille tarjoamme mobiili- ja kiinteitä laajakaistaliittymiä, puhelinliittymiä, laitteita, tietoturvapalveluja ja viihdepalveluja. Kasvava kansainvälinen digitaalinen liiketoimintamme tarjoaa laajan valikoiman ohjelmistopalveluja valmistavalle teollisuudelle ja eri toimialoille sekä televiestinnän asiakkaille maailmanlaajuisesti.

Elisalla on 6 731 työntekijää 22 maassa, ja yhtiön kokonaisliikevaihto vuonna 2024 oli 2 191 miljoonaa euroa. Lisätietoja henkilöstömäärän jakautumisesta maantieteellisten alueiden mukaan kohdassa Oma työvoima.

Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa, kestäviä yhteyksiä ja digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tehtävämme yhteiskunnassa on edistää kestävää tulevaisuutta digitalisaatiolla.

Vuoden 2024 strategiaprosessin (kaudelle 2025–2027) sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena kestävyyden painopistealueet ja tavoitteet on määritetty uudelleen seuraavasti:

Ilmastosiirtymä
Vastuullinen digitaalinen muutos

Olemme asettaneet strategiset tavoitteet ja niille keskeiset indikaattorit vastuullisen liiketoimintamme varmistamiseksi, että etenkin myönteisen yhteiskunnallisen vaikutuksemme vahvistamiseksi. Painopistealueiden toimenpiteet sisältyvät liiketoimintastrategioihimme ja toimintasuunnitelmiimme. Elisan johtoryhmä valvoo suoriutumista säännöllisesti.

Kestävyyden vaikutusten, tavoitteiden ja suoriutumisen lisäksi mittaamme kestävyysviestinnän onnistumista kartoittamalla sidosryhmien käsityksiä Elisan vastuullisuudesta. Kuukausittain tehtävän tutkimuksen toteuttaa riippumaton kolmas osapuoli

Suomessa ja Virossa. Siinä 8 000 vastaajaa arvioi kuinka vastuullinen toimija Elisa on yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat vastuullisten toimintatapojen ja sidosryhmädialogin kehittämistä. Tulos on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimittareista. Lisäksi olemme asettaneet vuodelle 2030 kunnianhimoisen ilmastotavoitteen, jonka SBTi -aloite on hyväksynyt. Se on tärkeä virstanpylväs matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040. Tätä indikaattoria kuvataan tarkemmin ympäristöä koskevassa osiossa.

Elisan liiketoimintamalli, sisältäen toiminnot, resurssit ja liikesuhteet, mahdollistavat laadukkaita tuotteita ja palveluja asiakkaillemme. Toimintamalli määrittää Elisan arvoketjuntuotteiden ja palveluiden alkupään kehityksestä toimitukseen ja elinkaaren päähän. Arvoketjun alkupäähän kuuluvat toimittajamme, alihankkijamme ja palveluntarjoajamme, jotka toimittavat tuotantohyödykkeitä, tuotteita ja palveluja, joita käytämme toimintamme kehittämisessä palvelemaan asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa. Kuvassa alla esitetään yksityiskohtaisesti suorat ja epäsuorat liikesuhteemme ja niihin liittyvät olennaiset aiheet. Arvoketjun alkupään olennaisimmat vaikutukset ja riskit liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja resurssien sisään virtauksiin sekä työntekijöihin liittyviin työ- ja ihmisoikeuksiin. Elisan tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen hankinnasta vastaavat pääosin keskitetysti Elisan hankintapalvelut ja logistiikka. Hankintaprosessin keskitetyt prosessit ja yhteiset ohjeet varmistavat, että Elisan kestävyyttä koskevat tavoitteet, vaatimukset ja odotukset on sisällytetty vastaavasti toimittajasuhteiden toimintaan. Lisätietoja toimittajasuhteiden hallinnasta on esitetty kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen. Elisan käyttämät resurssit ja yhtiön panokset on esitetty kohdissa Ilmastonmuutos ja Resurssien käyttö ja kiertotalous. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset on esitetty kohdassa Arvoketjun työntekijät.

Omassa toiminnassamme käytämme ja hallinnoimme tietoliikenneinfrastruktuuria ja kehitämme ICT-palveluja, joita tarjoamme asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tässä arvoketjun osassa olennaisimpia kohteita ovat Elisan oma työvoima, työtilat ja infrastruktuuri, mukaan lukien verkot ja datakeskukset. Yksityiskohtaiset tiedot omaan toimintaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on esitetty kohdissa Ilmastonmuutos, Resurssien käyttö ja kiertotalous, Oma työvoima ja Liiketoiminnan harjoittaminen.

Arvoketjun loppupäässä toimintamme koostuu pääasiassa tuotteiden ja palvelujen myynnistä kuluttaja- ja yritysasiakkaillemme kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Arvoketjun loppupäässä meillä on suoria liikesuhteita muun muassa asiakkaidemme, logistiikkapalvelujen tarjoajien, jätehuoltoyritysten, yhteiskuntien ja loppukäyttäjien sekä julkisten organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Asiakkaat, julkiset organisaatiot, viranomaiset, yhteiskunnat ja loppukäyttäjät vastaanottavat ja käyttävät myymiämme tuotteita ja palvelujamme, logistiikkakumppanimme toimittavat laitteet ja jätehuoltokumppanimme huolehtivat tuotteiden asianmukaisesta kierrätyksestä käytön jälkeen. Tärkeimmät käytöstä poistettujen tuotteiden hallintaan liittyvät vaikutukset ja riskit on esitetty kohdassa Resurssien käyttö ja kiertotalous ja tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät vaikutukset ja riskit kohdassa Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Olennaisiin aiheisiin ja niihin liittyviin ESRS-tiedonantovaatimuksiin sisältyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lisäksi Elisa on tunnistanut kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä yhteisökohtaisia vaikutuksia ja riskejä. Näitä vaikutuksia ja riskejä aiheutuu Elisan myymien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä ja käytöstä omassa toiminnassamme sekä arvoketjun loppupäässä. Lisätietoja tästä on kohdassa Yhteisökohtainen – Kriittinen infrastruktuuri.

Vuoden 2024 raportoinnissa tunnistetut ja julkistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät poikkea merkittävästi edellisestä raportointijaksosta.

Yleiskuva Elisan olennaisista aiheista, vaikutuksista liiketoimintamalliin ja olennaiset aiheet

Sidosryhmien intressit ja näkemykset

Sidosryhmät voivat vaikuttaa merkittävästi Elisan toimintaan. Säännöllisellä vuorovaikutuksella saamme paremman käsityksen vaikutuksistamme sidosryhmiin ja tietoa heidän odotuksistaan. Saatuja tuloksia arvioidaan ja käsitellään Elisan liiketoimintajohtoryhmissä säännöllisesti. Olemme määrittäneet tärkeimmät sidosryhmämme ja niiden Elisaan liittyvät odotukset seuraavasti:

Työntekijät: Odottavat työnantajansa huolehtivan heidän fyysisestä, henkisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoin nistaan.

Asiakkaat: Odottavat läpinäkyvyyttä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten sekä yrityksen suorituskyvyn osalta näillä alueilla. Erityisesti Elisan odotetaan ottavan vastuuta aiheista, joilla on suoria vaikutuksia asiakkaisiin, kuten kriittisestä infrastruk tuurista, yksityisyydestä, kyberturvallisuudesta ja laitteiden kierrosta.

Tärkeimmät kumppanit ja toimittajat: Odottavat läpinäkyvää ja eettistä liiketoimintaa, yhteistyötä yhteisissä ja merkityksellisissä kestävyystavoitteissa sekä kestävyyden riskien ja vaikutusten vähentämisessä. Keskeisillä yhteistyökumppaneilla ja toimitta jilla on tärkeä rooli Elisan toiminnassa. Liiketoimintavaatimuk semme, hankintaperiaatteemme ja kestävyystavoitteemme ovat yhteistyösuhteen kulmakiviä.

Osakkeenomistajat: Odottavat lyhyen ja pitkän aikavälin tulok sellisuutta, kasvavien kestävyyttä koskevien sääntelyvaatimusten noudattamista toiminnassa sekä avointa ja oikea-aikaista ESG-raportointia ja -viestintää. Osakkeenomistajillamme on taloudellinen intressi Elisassa, ja siksi he odottavat osinkoja, osakekurssin kehitystä, johdonmukaista ja kestävää strategiaa sekä ennakoitavaa ja luotettavaa viestintää. Olemme vuorovai kutuksessa osakkeenomistajien kanssa varmistaaksemme, että ymmärrämme heidän näkemyksensä ja odotuksensa.

Yhteiskunta: Odottaa meidän osallistuvan yhteiskunnan toimintaan investoinneilla ja veroilla sekä työllistämällä suoraan ja välillisesti arvoketjumme kautta. Elisalla on keskeinen rooli turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan kehittämisessä. Elisan mission mukaisesti meillä on vastuu kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Yhteiskunta säätää lakeja ja odottaa, että yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitetut digitaaliset palvelut ovat teknisesti luotettavia ja turvallisia.

Lisäksi käymme jatkuvaa vuoropuhelua haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeista (esim. lapset, nuoret ja vanhukset). Nämä sidosryhmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät ja kestä vyysraportin käyttäjät. Ensimmäinen ryhmä koostuu pääasiassa toimittajista, työntekijöistämme, asiakkaista (mukaan lukien lapset, nuoret ja vanhukset), paikallisyhteisöistä ja yhteiskun nasta sekä luonnosta. Kestävyysraportin käyttäjät ovat yleensä asiakkaita, sijoittajia, omistajia ja sosiaalisia toimijoita.

Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet vuonna 2024

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen mittarit	Olennaiset aiheet	Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan strategiaan ja liiketoimintamalliin	Sidosryhmän luonne
Oma työvoima	• Henkilöstötutkimus ja Pulse-kysely • Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa • Vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa	• Terveys ja turvallisuus • Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; yritysneuvostojen olemassaolo ja työntekijöiden tiedonsaanti-,	Pääaiheet: datan eettinen käyttö ja tekoäly; energiatehokkuus; työn joustavuus ja etätyö; työhyvinvointi ja henkinen stressi; ilmasto; monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
	• Vuoropuhelu oppimisesta ja kehityksestä, kuulemis- ja osallistumisoikeudet; yhdistymisvapaus; arvovuoropuhelu työehtosopimusneuvottelut • Koulutus ja taitojen kehittäminen • Monimuotoisuus, mukaan lukien toimenpiteet häirintää vastaan	Toimenpiteet: tärkeimpiä aiheita koskeva koulutus tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, työmatkatutkimus sekä olennaisia aiheita, työskentelytapoja ja prosessien kehittämistä koskeva viestintä, erilaisten intressiyhteisöjen tukeminen (Sateenkaari, data ja tekoäly, Digimuijat, jne.)
Yritysasiakkaat	• Asiakaskokemustutkimukset • Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet	• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri)	Tärkeimmät aiheet: kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertokulku, tekoäly, kestävyysdata, kiertotalous.	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät ja
	• Strategiset kokoukset • Ilmastonmuutos • Tapahtumat • Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien • Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla käyttö ja kiertotalous)	Toimenpiteet: automatisoitujen kestävyystietojen kehittäminen asiakkaille, kyberturvallisuusharjoitukset, sisäinen koulutus eettisestä myynnistä	kestävyysraportin käyttäjät
Kuluttaja-asiakkaat	• Asiakaskokemustutkimukset • Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja • Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet loppukäyttäjät)		Tärkeimmät aiheet: eettiset myyntimenettelyt (esim. myynti vanhuksille), kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertotalous, tekoäly	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
	• Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla • • Markkinointi ja viestintä (kriittinen infrastruktuuri) • käyttö ja kiertotalous)	Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien • Nuorten digitaalinen hyvinvointi	Toimenpiteet: sisäinen koulutus eettisestä myynnistä, kiertotalousviestintä (Circularity Hero -video), OmaElisan kehitys, saavutettavuuden kehittäminen, yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa
Toimittajat	• Strategiset ja operatiiviset kokoukset • Palautekyselyt • Tarkastukset	• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos) • Resurssien sisään virtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte	Tärkeimmät aiheet: energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, Scope 3 -päästövähennykset, ihmisoikeusriskit, luonnon monimuotoisuus, kiertotalous	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
	• Koulutus (resurssien käyttö ja kiertotalous) • Sitouttamisohjelmat • Terveys ja turvallisuus • Tapahtumat • Työaika • Väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet työpaikalla • Pakkotyö • Lapsityövoima	Toimenpiteet: CDP:n toimitusketjutulosten arviointikokoukset (sisäiset ja ulkoiset), toimittajien vuorovaikutusalustan kehittäminen, auditointitulosten perusteella tehtävistä korjaavista toimista sopiminen, toimialan yhteisen foorumin hyödyntäminen kestävyyskäytäntöjen kehittämisessä, toimittajien sisäisen riskienhallintajärjestelmän ohjausnäkymän kehittäminen, yhteistyö asiakasratkaisujen kehittämisessä

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen mittarit	Olennaiset aiheet	Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan strategiaan ja liiketoimintamalliin	Sidosryhmän luonne Kestävyysraportin käyttäjät
Omistajat ja sijoittajat	• Sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat • Yhtiökokous • Pääomamarkkinapäivät • Sijoittajien tietopyynnöt	• Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos) • Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) • Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) • Monimuotoisuus	Tärkeimmät aiheet: kestävyys rahoituksessa, energiatehokkuus, ilmastotyö ja -tavoitteet, luonnon monimuotoisuus, datan eettinen käyttö ja tekoäly, monimuotoisuus Toimenpiteet: läpinäkyvän ja laadukkaan ESG-tiedottamisen kehittäminen, kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
Hallitukset, poliittiset päättäjät ja sääntelyviranomaiset	• Kyselyt • Kokoukset, työpajat ja tapahtumat • Säännöllinen tietopyyntö • Lobbaustoiminta	• Yksityisyys (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri)	Tärkeimmät aiheet: energiankulutus, ilmasto, kyberturvallisuus, saavutettavuus, toimivan yhteiskunnan turvaaminen, eettinen data ja tekoäly Toimenpiteet: vaatimustenmukaisuuden tarkastelu johtamisjärjestelmässä, sisäinen säännösten seuranta, palaute uusista säädöksistä, energiatietojen toimittaminen	Kestävyysraportin käyttäjät
Kansalaisjärjestöt ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt	• Kyselyt • Kokoukset ja tapahtumat • Hankeyhteistyö	• Digitaalinen hyvinvointi • Lasten suojelu (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Ilmastonmuutos • Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit • Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous)	Tärkeimmät aiheet: digitaalisten alustojen liiallisesta käytöstä johtuva sosiaalinen syrjäytyminen, lasten turvallisuus, yksityisyys verkossa ja tietoisuuden lisääminen, luonto Toimenpiteet: yhteinen hanke nuorten digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi, sponsorointi, hankeyhteistyö, hyväntekeväisyys	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
Toimialajärjestöt	• Yhteiset aloitteet ja ohjelmat • Säännölliset kokoukset ja tapahtumat • Panos strategisiin suuntaviivoihin • Työpajat ja tietämyksen jakaminen	• Ilmastonmuutos • Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous)	Tärkeimmät aiheet: ihmisoikeusriskien arviointi, ilmastonmuutos, toimittajien due diligence -prosessin kehittäminen Toimenpiteet: yhteinen työ due diligence -prosessin kehittämiseksi, parhaiden käytäntöjen jakaminen ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin ja toimittajien kestävyysriskien arvioinnin osalta, osallistuminen asiantuntijapaneeleihin	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
Yhteiskunta ja paikallisyhteisöt	• Säännölliset tutkimukset • Kansalaisten tietopyynnöt	• Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri)	Tärkeimmät aiheet: verkkojen rakentamiseen liittyvät aiheet Toimenpiteet: viestintä Elisan toiminnasta ja kestävyydestä, tietopyyntöihin vastaaminen	Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät
Tutkijat, oppilaitokset ja opiskelijat	• Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat • Vierailujen järjestäminen • Opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot • Työpajat	• Ilmastonmuutos • Kestävyysraportointi	Tärkeimmät aiheet: ilmastonmuutos, päästöt, vihreä koodaus, eettinen data ja tekoäly, säännökset Toimenpiteet: opinnäytetöiden aiheiden tarjoaminen ja ohjaus, yhteistyö olennaisten aiheiden parissa tutkijana	Kestävyysraportin käyttäjät

Elisan kestävyysraportissa annettujen due diligence -prosessia koskevien tietojen kartoitus

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät kestävyysraportissa	Osio
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin	Kestävän kehityksen hallinto; strategia ja liiketoimintamalli
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa due diligence -prosessin kaikissa keskeisissä vaiheissa	Sidosryhmien edut ja näkemykset
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi
d) Toiminta haitallisten vaikutusten korjaamiseksi	Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko: Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024.
e) Näiden toimien vaikuttavuuden seuranta ja niistä tiedottaminen	Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko: Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024.

Due diligence -selvitys

Pyrimme välttämään ja minimoimaan toimintamme, myymiemme tuotteiden tai palveluiden suoria tai välillisiä haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty Elisan kestävyysraportissa esitettyjen due diligence -prosessia koskevien tietojen sijainti. Lisäksi Elisa raportoi aihekohtaiset due diligence -prosessikuvaukset kunkin aiheen yhteydessä.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi

Elisa luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, vakuutettaviin ja taloudellisiin riskeihin. Vakuutuskelpoiset riskit tunnistetaan ja niiden varalta otetaan vakuutus ulkopuolisen vakuutusmeklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaa yhtiötä vakuutettavien riskien määrän ja todennäköisyyden arvioinnissa. ESG-riskit ja -mahdollisuudet on päivitetty kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena ja sisällytetty yleiseen riskienhallintaan.

Tämä on Elisan ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Se on tehty hyödyntäen aineistoanalyysiä, johon sisältyy toimialaraportteja, tieteellistä tutkimusta ja vertailuanalyysejä vertaisryhmien kanssa, asiakaskyselyjen ja muiden kuin asiakkaiden kyselyjen tuloksia, sekä toimittajien työpajoja, kohdennettuja haastatteluja sidosryhmien edustajien kanssa sekä aihekohtaisia keskusteluja sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Kävimme vuoropuhelua liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen johdon ja aiheasiantuntijoiden kanssa. Ulkoisten sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa otimme huomioon toimittajat, kumppanit, asiakkaat, viranomaiset ja toimialajärjestöt ymmärtääksemme myös heidän näkemyksiään vaikutuksistamme, riskeistämme ja mahdollisuuksistamme. Näiden ohella jatkuva vuorovaikutuksemme paikallisyhteisöjemme kanssa luo vankan perustan Elisalle olennaisimpien vaikutusten ja riskien arvioinnille. Kasinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia verrattiin myös kolmannen osapuolen suorittamaan ulkopuoliseen tieteelliseen arviointiin.

Omien toimintojemme osalta tunnistimme ja arvioimme ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä liiketoimintamme mahdolliset riskit. Arvioimme myös arvoketjun vaikutukset ja riskit useimpien aiheiden osalta. Arvoketjujen tarkastelut perustuivat sisäiseen tietoon, toimialatietoihin, tutkimusasiakirjoihin ja -artikkeleihin. Arvioimme koko Elisaa mukaan lukien kaikki Elisan tytäryhtiöiden arvoketjut. Huomioimme sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, sekä kestävyysseikkoihin liittyvät todelliset ja mahdolliset vaikutukset. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissamme tarkastelimme todellisia ja mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä sekä potentiaalisia mahdollisuuksia, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastelimme lyhyen aikavälin (0–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta) aikahorisontteja.

Sidosryhmiemme kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja keräämme säännöllisesti palautetta kestävyysseikoista tapaamisissa ja tapahtumissa sekä tekemällä kyselyjä. Olennaisten näkökohtien järjestelmällinen tarkastelu sekä toimintamme yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeä väline Elisan kestävyyden kehittämisessä. Keräämme palautetta Elisan työntekijöiltä muun muassa henkilöstö- ja mielipidekyselyillä. Tapaamme myös säännöllisesti kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden ja toimittajien edustajia saadaksemme ajankohtaista näkemystä vaikutuksistamme ja sidosryhmiä askarruttavista aiheista.

Viimeaikaisissa keskusteluissa esille ovat nousseet odotukset ympäristöön, erityisesti energiaan ja päästöihin, sekä digitaaliseen turvallisuuteen liittyvät huolet ja ESG-tiedonantojen vaatimukset.

Olemme ottaneet nämä näkemykset huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin viimeistelyssä. Näin olemme varmistaneet, että kestävyystavoitteemme ja toimenpiteemme vastaavat sidosryhmien odotuksia kunkin olennaisen aiheen osalta. Lisäksi vuorovaikutuksen tulokset näkyvät politiikoissamme ja periaatteissamme, joita tarkistetaan vuosittain kestävyyden säännösten ja standardien sekä kansainvälisten sitoumusten ja viitekehysten mukaisesti.

Olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella Elisa on tunnistanut seuraavat olennaiset kestävyysaiheet: ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun työntekijät, asiakkaat ja loppukäyttäjät, liiketoiminnan harjoittaminen sekä yhteisökohtaisena aiheena kriittinen infrastruktuuri. Elisa raportoi vastaavasti merkitykselliset tiedot sovellettavien tiedonantovaatimusten mukaisesti, ellei tiettyjä tietoja ole arvioitu epäolennaisiksi tai merkityksettömiksi. Jos tällaisia poissulkemisia on, ne mainitaan kunkin datapisteen kohdalla tiedonantovaatimusten mukaisesti.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä vaikutusten kohteena olevat yhteisöt eivät olleet olennaisia Elisalle, koska niiden tulokset jäivät arvioinnissa alle kynnysten molemmissa sekä vaikutus ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa.

Arviointi sekä vesistöihin että biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien näkökohtien osalta tehtiin tutkimalla maailmanlaajuisesti 46:den eri maantieteellisen Elisan liiketoimintapaikan vaikutuksia hyödyntäen kaupallisesti tai julkisesti saatavilla olevia työkaluja.

Elisalla ei ole omia valmistustoimintoja, joilla voisi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöihin, vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin erilaisten saasteiden kautta.

Elisan verkko-operaatiot sijaitsevat pääasiassa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, joissa on tiukat saasteiden torjuntaa koskevat säädökset. Kotimarkkinoidemme verkko-operaatioilla on vain vähän suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen maaperän heikkenemisen kautta, sillä kohteet käyttävät pieniä maa-alueita ja sijaitsevat usein kaupunkialueilla. Uusien kohteiden rakentaminen tapahtuu paikallisten lakien ja viranomaisten myöntämien rakennus- ja ympäristölupien

mukaisesti, mikä tässä yhteydessä edustaa paikallisia yhteisöjä. Olemme biologisen monimuotoisuuden riskianalyysissä vastaavasti arvioineet riippuvuuksia asiaankuuluvien teollisuudenalojen näkökulmasta, erityisesti televiestintäpalvelujen (mukaan lukien langattomat) sekä elektroniikka- ja puolijohdevalmistuksen osalta.

Emme tehneet konsultaatioita paikallisten yhteisöjen kanssa, koska vaikutukset tehdyn arvion perusteella olivat vähäisiä käyttämiemme toimistotilojen ja verkkotoimintojen osalta. Pidämme kuitenkin yhä enemmän aihetta esillä toimittajakeskusteluissa osana ilmastosiirtymäkeskustelua.

Vaikutusten olennaisuus

Vaikutusten kartoituksessa olemme hyödyntäneet aikaisempia olennaisuusanalyysin tuloksia, viimeaikaisia tutkimuksia, toimialan vertailuanalyysituloksia sekä tietoja, jotka on saatu Elisan omista hankkeista. Aineistoa on käytetty olennaisuusarvioinnin työpajojen valmistelussa ja työpajoissa varmistamaan riittävät tiedot, joilla pystyimme määrittämään vaikutukset kunkin ESRS-osa-aiheen ja -osaosa-aiheen osalta.

ESRS-ohjeiden mukaisesti vaikutusten vakavuuden arvioinnissa on käytetty kolmea parametria: mittakaava, laaja-alaisuus ja vaikutuksen korjaamaton luonne tai toteutuminen. Kielteisten vaikutusten osalta on käytetty korjaamatonta luonnetta, ja vaikutuksen toteutumista on käytetty toteutuneen myönteisen vaikutuksen ymmärtämiseen. Lisäksi on luotu todennäköisyysmatriisi kolmen parametrin keskiarvona (esim. esiintymistiheys, hillintämenettelyt ja liiketoiminnan jatkuvuus). Vaikutusten lopullinen pistemäärä laskettiin kertomalla vaikutusten vakavuus vaikutusten todennäköisyydellä.

Arvioimme kaikki ESRS-aiheet ja suoritimme alustavan vaikutusten olennaisuusarvioinnin käyttäen apuna aiempien olennaisuustutkimusten tuloksia, toimialaraportteja ja tieteellisiä tutkimusjulkaisuja. Seuraavassa vaiheessa täydensimme

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi

tuloksia liiketoimintojen ja konsernitoimintojen aiheasiantuntijoiden haastatteluista varmistaaksemme arvioinnin linjauksen Elisan operatiiviseen kontekstiin ja päivittäiseen työhön. Lisäksi olennaisille sidosryhmille järjestettiin perehdytystilaisuuksia

CSRD:n vaatimuksista ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tavoitteista.

Alustavan aiheiden tunnistamisen tarkastelun jälkeen tulokset kerrattiin sisäisten asiantuntijoiden kanssa työpajoissa. Näiden tuloksena arvioimme ja mukautimme joitakin vaikutuksia. Lopuksi kaikki aiheet käytiin läpi kestävyystiimissä, jonka tehtävänä oli säätää aiheiden lopulliset olennaisuuspistemäärät toisiinsa nähden sekä varmistaa pisteytyksen perustelujen

riittävä dokumentointi ja asiaankuuluvien viitteiden saatavuus varmennusta varten.

Lopulliset konsolidoidut olennaiset vaikutukset esiteltiin ja niistä keskusteltiin yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Näiden keskustelujen ja määritetyn olennaisuusrajan tuloksena saatiin lopullinen luettelo 17 olennaisesta aiheesta, joiden arvioitiin saavan pistemääräksi vähintään kahdeksan (8).

Taloudellinen olennaisuus

Osana CSRD-valmistelua arvioimme taloudellisen olen naisuuden sekä riskien, että mahdollisuuksien kannalta. Vaikutusten olennaisuusarvioinnin tulokset muodostivat perustan kestävyysriskien kartoittamiselle taloudellisen olennai suuden osalta. Lisäksi jotkut riskit johtuvat ulkoisista tekijöistä, kuten ilmastonmuutoksesta, liiketoiminnan ympäristöriskeistä, geopoliittisista muutoksista, jne. Elisan strategiatyön tulokset sekä Elisan uuden liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen muodostivat perustan mahdollisuuksien tunnistamiselle.

Riskien pisteytyksessä arvioimme riskin mahdollisia vaikutuksia Elisan vuotuiseen kassavirtaan (puolet pisteytyksestä) ja riskin toteutumisen todennäköisyyttä (puolet pisteytyksestä). Arviointi sisältää riskinhallintatoimet osana todennäköisyysmatriisia. Arvioimme vaikutusten luonnetta eri skenaarioissa, joissa oletukset perustuivat aiheasiantuntijoilta saatuihin paramet reihin. Pisteytykseen perustuva riskien olennaisuusluokitus oli suuri, keskisuuri, keskisuuri–pieni tai pieni. Riskien olennaisuuspisteytys perustui yhdistelmään riskin mahdollisista vaikutuksista kassavirtaan sekä todennäköisyyteen. Pisteytyk sissä riskin mahdolliset vaikutukset olivat todennäköisyyttä tärkeämpiä. Mahdollisuuksia pisteyttäessämme arvioimme kuitenkin vain niiden potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia Elisan vuotuiseen kassavirtaan.

Kassavirta valittiin mittariksi arvioitaessa riskien ja mahdol lisuuksien potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan ja toimintoihin. Ennen vaikutusten arviointia kullekin osa-aiheelle ja osaosa-aiheelle määritettiin potentiaa lisen taloudellisen vaikutuksen suuruus (miljoonina euroina). Ohjeellinen riskin suuruus perustui pääasiassa erilaisista säännöksistä aiheutuviin mahdollisiin sakkoihin tai rangaistuk siin, tai toimialan vertaisyrityksille tiettyihin aiheisiin liittyvistä väärinkäytöksistä tai rikkomuksista aiheutuneisiin tosiasiallisiin sakkoihin tai kustannuksiin, jotka laskettiin suhteessa Elisan liikevaihtoon. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus, tekoälysäädös, NIS2-direktiivi ja direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvel voitteesta. Vastaavasti mahdollisuuksien ohjeelliset koot määritettiin osana Elisan strategiaa ja siihen liittyvää työtä vuonna 2024. Kun taloudellisten vaikutusten suuruudet oli määritetty ja kohdennettu, ne pisteytettiin nollasta (0) neljään (4) asetetun kynnysprosentin mukaan.

Otimme asianosaiset sidosryhmät mukaan varmistaaksemme, että kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon ja että ne ovat linjassa Elisan muun taloudellisen riskiarvioinnin kanssa. Mukana oli liiketoimintojen sisäisiä aiheasiantuntijoita sekä ohjausryhmä, johon kuului edustajia seuraavista toiminnoista: riskinarviointi, lakiasiat, konsernin rahoitus, liiketoiminta ja kestävä kehitys. Alun perin määritetty taloudellinen olennaisuus vahvistettiin ja sitä täydennettiin muilla mahdollisilla kestävyysriskeillä ja -mahdollisuuksilla ohjausryhmän kanssa pidetyissä kokouksissa. Koko prosessin ajan arvioitiin ja dokumentoitiin kunkin mahdollisen riskin alkuperäiset suuruudet ja todennä köisyydet. Näiden kokousten perusteella laadimme skenaa rioita tunnistettujen kestävyysriskien taloudellisten vaikutusten kuvaamiseksi, laadimme riskipisteytyksen ja arvioimme, miksi riskeillä on tietty kynnysarvo. Riskipisteytyksen määrittämisen

jälkeen käytettiin samanlaista menetelmää mahdollisuuksien määrittelyyn.

Kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista esiteltiin konsolidoidut yleiskatsaukset sisäisille sidosryhmille ja johdolle, joiden kanssa niistä keskusteltiin. Pisteytyksen ja vastaavien olennaisuusrajojen perusteella saatiin lopullinen luettelo seitsemästä (7) olennaisesta riskistä ja neljästä (4) olennaisesta mahdollisuudesta, jotka liittyvät suuriksi tai keskisuuriksi arvioituihin kestävyysseikkoihin.

Tunnistetut riskit tai mahdollisuudet, eivät merkittävästi vaikututa Elisan taloudelliseen asemaan, suorituskykyyn tai rahavirtoihin, mikä voisi johtaa merkittävään riskiin aiheuttaen muutoksia seuraavan tilikauden aikana raportoitujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin.

Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus

ESRS-aihe	Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti	IRO-esiintyminen	Kuvaus
E1 Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutoksen hillitseminen
	Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju	Elisalla on vaikutuksia lähinnä toimitusketjunsa kautta verkkolaitteiden ja elektronisten tuotteiden ja palvelujen hankinnan sekä energiankäytön seurauksena toiminnassaan.
	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju Oma toiminta	Ilmastosäädösten tiukentuminen ja sitoutuminen Elisan SBTi-ilmastotavoitteisiin saattavat edellyttää toimintakulujen kasvua. Lisäksi rahoitusala ja muut sidosryhmät odottavat, että ilmastotavoitteet saavutetaan vakaasti. Maineelle voi aiheutua vahinkoa, jos emme täytä sitoumuksiamme ja ilmastotoimiimme kohdistuvia odotuksia. Lisäksi säännösten noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin.
	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
	Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin)		Elisan huippuluokan esineiden internetin (IoT) alusta ja valmiudet koneoppimiseen ja ennakoivaan analyysiin tuovat käyttöön esimerkiksi kattavan näkymän rakennuksista ja ulkoisesta datasta Elisan älykkäissä rakennusratkaisuissa. Lisäksi Elisan tekoälypohjaisten ohjelmistojen arvioidaan kasvattavan tuotantoa nopeasti, kustannustehokkaasti ja kestävästi tunnistamalla ongelmat tarkasti ja optimoimalla energiankäyttöä.
	Energia
	Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju Oma toiminta	Elisa käyttää energiaa verkkonsa ja datakeskustensa toimintaan sekä palvelujen kehittämiseen asiakkaille ja loppukäyttäjille.
	Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin)		Elisan hajautettu energian varastointiratkaisu (Distributed Energy Solution, DES) muuttaa mobiiliverkot hajautetuiksi virtuaalivoimaloiksi, jotka tekoälyn avulla optimoivat energianhallinnan akkujen tehokkaalla lataamisella ja purkamisella. Tämä auttaa esimerkiksi ratkaisemaan haasteita, joita uusiutuvien energialähteiden vaihteleva energiantuotto aiheuttaa sähköverkoille.
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien käyttö
	Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju	Elektroniikkalaitteissa ja teknologioissa käytetään lukuisia kriittisiä metalleja ja materiaaleja valmiiden tuotteiden tärkeinä panoksina. Monilla näistä tuotantopanoksista on vain vähän tai ei lainkaan korvaavia tuotteita, ja ne hankitaan usein vain muutamasta maasta, joista moniin voi kohdistua geopoliittista epävarmuutta.
	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju	Aiheen taloudellinen olennaisuus syntyy olennaisuuden vaikutuksesta. Epäonnistuminen hankintojen tehokkaassa hallinnassa voi rajoittaa tarvittavien materiaalien saatavuutta, pienentää katteita, heikentää liikevaihdon kasvua tai lisätä pääomakustannuksia. Lisäksi riippuvuus jalometalleista ja mineraaleista altistaa yhtiön toimitusketjun haavoittuvuudelle, joka voi aiheuttaa häiriöitä kriittisten resurssien saatavuudessa ja hinnoittelussa.
	Resurssien ulosvirtaus - jäte
	Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Oma toiminta		Sähkötekniikan ja elektroniikkalaitteiden myynnin ja käytön vuoksi toimintamme ulosvirtauksiin sisältyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) Samalla myös akkujätteestä tulee merkittävää, koska akkuja käytetään monissa verkkoteknologian ja elektroniikan tuotteissa.
	Myönteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju	Laitteiden käyttöiän pidentäminen ja verkkolaitteiden, -moduulien ja -komponenttien uudelleenkäyttö sekä elektroniikkalaitteiden takuukorjaukset tai uudelleenkäyttö vaikuttavat suoraan resurssien sisäänvirtauksiin ja raaka-aineiden ja kriittisten materiaalien käyttöön sekä vähentävät syntyvää jätettä.
	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju	Jätehuolto on sääntelyn ja kestävyyden kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä puutteellinen jätehuolto (erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun
		Oma toiminta	ja akkujen hävittämisen osalta) voi johtaa ympäristöhaittoihin ja aiheuttaa riskin siitä, että sääntelyä ei noudateta, mikä johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja maksuihin. Lisäksi laajennetun tuottajavastuun noudattamatta jättäminen voi johtaa huomattaviin sakkoihin.
	Mahdollisuudet (Pitkän aikavälin)		Kiertoon ja resurssien ulosvirtauksiin liittyvät mahdollisuudet ovat jo toteutuneet Elisassa. Kierto edistää myös oman toimintamme tehokkuutta, ja sillä on suora vaikutus pääomamenoihin.

ESRS-aihe	Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti	IRO-esiintyminen	Kuvaus
S1 Oma työvoima	Terveys ja turvallisuus
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Oma toiminta	Elisan omat työntekijät kuuluvat Elisan työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut kuolemantapauksia eikä erittäin vakavia työhön liittyviä loukkaantumisia tai tapaturmia. Lisäksi mielenterveystukea on maakohtaisesti saatavilla työntekijöille osana työterveyshuollon palveluja.
	Riski (Lyhyen aikavälin)	Oma toiminta	Jos riskiä ei hallita, työntekijöiden loppuun palaminen ja sairauspoissaolot saattavat lisääntyä ja vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen. Tämä saattaa johtaa eläkekustannusten kasvuun. Lisäksi taloudellinen riski Elisalle voi olla suuri, jos työturvallisuuden ohjeet ja koulutus eivät ole riittäviä ja tapaturmia sattuu.
	Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvottelut
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Oma toiminta	Elisa noudattaa työoloja ja työlainsäädäntöä koskevaa paikallista lainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan. Kaikki työntekijät voivat vapaasti valita, haluavatko he kuulua ammattiliittoon, ja Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopimuksia tai vastaavia lakeja. Kaikki työntekijätiedot tallennetaan keskitettyyn henkilöstöhallintojärjestelmään.
	Monimuotoisuus (mukaan lukien toimenpiteet häirintää ja syrjintää vastaan)
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Oma toiminta	Elisalla on nollatoleranssi väkivaltaan, häirintään ja syrjintään. Ilmoitettujen tapausten osalta Elisa ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin ja prosesseihin toimintaperiaatteidensa mukaisesti. Lisäksi olemme asettaneet tavoitteita ja luoneet prosesseja monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kehittämiseksi.
	Koulutus ja taitojen kehittäminen
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Oma toiminta	Pidämme jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoimintamme tärkeimmistä menestystekijöistä, ja yhteinen arvomme, uudistuminen, ohjaa meitä innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Sovellamme osaamisen kehittämiseen oppimisen ja kehittämisen 70-20-10 -mallia. (70 prosenttia työssä oppimista, 20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista koulutusta)
S2 Arvoketjun	Pakkotyö ja lapsityövoima
työntekijät	Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju	Tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikka-alan toimitusketjussa on ollut joitakin tapauksia, joissa on esiintynyt modernia orjuutta ja pakkotyötä. Lisäksi mineraalien ja metallien louhinta on yhdistetty pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön. Elisa vaikuttaa tähän aiheeseen epäsuorien suhteiden kautta, joita sillä on toimitusketjuun ja sen työntekijöihin.
	Työaika
	Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju	Ohjelmistoyritysten sekä tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikkatuotteita valmistavien yritysten toimitusketjun työntekijöiden liian pitkät työajat voivat vaikuttaa työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen.
	Terveys ja turvallisuus
	Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju	Työn luonteen, liian pitkien työaikojen tai terveys- ja turvallisuusnormien puuttumisen vuoksi toimitusketjun työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia.

ESRS-aihe	Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti	IRO-esiintyminen	Kuvaus
S4 Kuluttajat ja	Yksityisyys
loppukäyttäjät	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju	Johtavana viestintäverkkojen ja digitaalisten palvelujen tarjoajana Elisalla on keskeinen rooli ihmisten yksityisyyden suojaamisessa, digitaalisen osallisuuden edistämisessä ja käyttäjäystävällisten palvelujen tarjoamisessa. Asettamalla yksityisyyden ja tietoturvan etusijalle Elisa edistää kuluttajien ja loppukäyttäjien luottamusta ja vahvistaa asemaansa luotettavana ja vastuullisena digitaalisten palvelujen tarjoajana.
	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Arvoketju	Tietosuojalainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen on ratkaisevan tärkeää, koska Elisa käsittelee erityyppisiä tietoja, kuten henkilötietoja, luottamuksellisia tietoja ja välitystietoja. Näiden säännösten rikkomisella voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia Elisalle ja sen liiketoiminnoille, mukaan lukien oikeudelliset rangaistusseuraamukset, sakot ja/tai sääntelyelinten rankaisutoimenpiteet.
	Terveys ja turvallisuus
	Mahdollisuudet (Lyhyen aikavälin)		Elisa on tutkinut liiketoimintamahdollisuuksia terveysalalla. Hyödyntämällä terveysalan yrityksiä B2B-sektorilla (esim. Digihoiva, eKonsultaatio) sekä data- ja tekoälyvalmiuksiaan Elisa voisi kehittää terveys- ja turvallisuusratkaisuja kuluttajille, koska sillä on laaja B2C-asiakaskunta ja koska asiakkaat luottavat yritykseen.
G1 Liiketoiminnan	Lahjonnan ja korruption torjunta
harjoittaminen	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Oma toiminta	Korruption riski saattaa kasvaa, koska Elisan liiketoiminta ja toiminnot laajenevat kansainvälisesti ja toimitusketjuverkostot kasvavat. Jos tämä riski toteutuu missä tahansa Elisan arvoketjun osassa, siitä voi aiheutua mainehaittaa, luottamuksen menetys sidosryhmien keskuudessa ja liikesuhteiden heikkeneminen sekä oikeudellisia menettelyjä, jotka voivat johtaa tutkintakustannuksiin ja mahdollisiin rangaistuksiin/sakkoihin.
	Suhteet toimittajiin
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju Oma toiminta	Hyvä toimittajahallinta, jolla varmistetaan yleisten toimintaperiaatteidemme ja muiden kestävyyteen liittyvien käytäntöjemme noudattaminen.
Yhteisökohtainen	Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri
– Kriittinen infrastruktuuri	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju Oma toiminta	Tietoliikennetoiminta on merkittävä osa Elisan liiketoimintaa. Nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä tarvitaan kestävää ja luotettavaa infrastruktuuria kaikkia digitaalisia yhteyksiä varten, sillä yhteiskunta ja sidosryhmät ovat riippuvaisia luotettavista ja helposti saatavilla olevista verkkoyhteyksistä eri tarpeisiin niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä.
	Kyberturvallisuus
	Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin)	Arvoketju Oma toiminta	Maailmanlaajuinen geopoliittinen epävakaus ja taloudellinen epävarmuus ovat viime aikoina lisääntyneet uusien jännitteiden, sotilaallisten konfliktien ja humanitaaristen kriisien vuoksi. Tämä on edellyttänyt Elisalta kyberturvallisuuden varmistamista ja verkon häiriönsietokyvyn parantamista entisestään. Elisa työskentelee jatkuvasti parantaakseen kyberturvallisuutta sekä omassa toiminnassaan että asiakkaidensa ja yhteiskunnan kannalta.
	Riski (Keskipitkän aikavälin)	Oma toiminta	Tietoturvauhkien riittämätön ennaltaehkäisy, havaitseminen ja korjaaminen voivat vaikuttaa asiakashankintaan ja -pitoon sekä johtaa markkinaosuuden pienenemiseen ja Elisan tuotteiden kysynnän vähenemiseen. Lisäksi uudet ja kehitteillä olevat tietoturvastandardit ja -säännökset voivat vaikuttaa yhteisöjen toimintakuluihin, koska niiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset kasvavat.

E – Ympäristö

EU-taksonomia

E – Ympäristö

EU-taksonomia

Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi otettiin vuonna 2020 käyttöön EU-taksonomia taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmänä. Taksonomia-asetus (EU) 2020/852 määrittää yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Sen mukaan suurten yritysten on ilmoitettava, kuinka suuri osa niiden toiminnoista on taksonomiakelpoisia ja taksonomian mukaisia. Lisäksi yritysten on ilmoitettava, kuinka paljon ne investoivat ja kuinka paljon toimintamenoja näihin toimintoihin liittyy.

Taksonomiakelpoisuus osoittaa, kuuluuko taloudellinen toiminta EU:n taksonomia-asetuksessa tunnistettujen toimintojen piiriin. Taksonomian mukaisuus viittaa niiden taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuuteen, jotka täyttävät määritetyt tekniset kriteerit, ovat vähimmäistason suojatoimien mukaisia ja täyttävät ei merkittävää haittaa -vaatimukset.

Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi

Televiestintäala ei vielä kuulu EU:n taksonomia-asetuksen soveltamisalaan, mikä rajoittaa siihen liittyvien keskeisten taloudellisten tulosindikaattoreiden soveltuvuutta Elisan osalta. Kaikkiaan 10,6 prosenttia Elisan taloudellisista toiminnoista tulkittiin taksonomiakelpoisiksi liikevaihdolla mitattuna. Tunnistetut taloudelliset toiminnot on määritetty vertaamalla delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja NACE-koodeja Elisan taloudellisiin toimintoihin. Lisäksi EU-taksonomiassa

määritetään kuusi pääasiallista ympäristötavoitetta, joita vasten yrityksen taloudellisia toimintoja on arvioitava. Nämä ympäristötavoitteet ovat: a) ilmastonmuutoksen hillintä, b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, d) siirtyminen kiertotalouteen, e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Elisan taloudellisten toimintojen katsottiin edistävän ilmastonmuutoksen hillintää, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kiertotalouteen siirtymistä koskevia tavoitteita.

Elisan taksonomiakelpoisten toimintojen arvioitiin olevan samat kuin edellisenä vuotena lukuun ottamatta toimintaa 7.7 (rakennusten hankinta ja omistaminen), joka jätettiin pois Elisan taksonomiakelpoisista toiminnoista. Elisan rakennukset ovat vuokrattuja eivätkä omistuksessa, joten tarkistimme tämän toiminnan taksonomiakelpoisuutta. Elisa seuraa edelleen EU-taksonomian kehittyvää ohjeistusta ja arvioi taloudellisten toimintojensa taksonomiakelpoisuutta sitä mukaa, kun asiaa koskevaa sääntelyä päivitetään ja markkinakäytäntöjä syntyy.

Olemme muuttaneet raportointia koskien projektin tuottoja, jotka koostuvat datakeskusten hukkalämmön myynnistä. Vuonna 2023 tämä tuotto raportoitiin kohdassa 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö. Vuonna 2024 raportoimme tämän kohdassa 4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä.

Tunnistettujen taksonomiakelpoisten toimintojen osalta jatkoimme Elisan liiketoimintojen taksonomian mukaisuuden arviointia merkittävän edistämisen kriteerin perusteella.

Vuonna 2024 tarkastelimme yhdessä asianomaisten liiketoimintayksiköiden kanssa kutakin taksonomiakelpoista toimintoa suhteessa asetuksessa esitettyihin taksonomian mukaisuuden kriteereihin.

Seuraavassa esitetään selitykset Elisan toimintojen taksonomiakelpoisuudesta ja taksonomian mukaisuudesta:

Ilmastonmuutoksen hillintä

CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla

Elisa on asentanut tiloihinsa aurinkopaneeleita, jotka tuottavat osan Elisa verkon käyttämästä sähköstä. Energiatiedot ovat käytössä ja ne raportoidaan osana Elisan vuosikertomusta. Näin ollen tämä toiminta täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden että taksonomian mukaisuuden kriteerit.

CCM 4.10. Sähkön varastointi

Elisan hajautettu energian varastointijärjestelmä (DES) tukee kestävää toimintaa optimoimalla energian varastointia koko mobiiliverkossa, mikä tehostaa uusiutuvan energian käyttöä. Tämä toiminto täyttää täysin taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden vaatimukset.

CCM 4.16. Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö Elisa käyttää televiestintätilojensa lämmitykseen sähkölämpöpumppuja, myös ilma-vesilämmitysjärjestelmiä. Vaikka toiminta täyttää energiatehokkuusvaatimukset ja vastaa Elisan hankintakäytäntöjä, nykyisissä lämpöpumpuissa käytettävien kylmäaineiden ominaislämmitysvaikutus (GWP) ovat kynnysarvoa 675 korkeammat. Tämä johtuu siitä, että Elisan tarpeisiin tarvittavat

järjestelmät perustuvat tällä hetkellä teknologioihin, joissa käytetään korkean GWP:n kylmäaineita, eikä vaihtoehtoja ole vielä laajalti saatavilla. Näin ollen toiminta on taksonomiakelpoista mutta ei taksonomian mukaista.

CCM 4.22. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla

Elisa on siirtynyt öljylämmitysjärjestelmistä maalämpöratkaisuihin. Tämä toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden kriteerit, mutta taksonomian mukaisuus edellyttää elinkaariarviointia, jota ei ole vielä saatu päätökseen. Siten toiminta on taksonomiakelpoista mutta ei taksonomian mukaista.

CCM 4.25. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

Elisa hyödyntää palvelimien hukkalämpöä rakennustensa lämmittämisessä, mikä on EU:n taksonomiavaatimusta mukaista toimintaa, jossa lämpöä/jäähdytystä tuotetaan hukkalämmöllä. Energiatiedot dokumentoidaan ja raportoidaan Elisan kestävyysraportissa, mikä täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden että taksonomian mukaisuuden kriteerit.

CCM 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne

Elisan työntekijöille tarjoama täysi leasingautoetu on tunnistettu taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Tähän palveluun kuuluu M1-, N1- ja L-luokkien ajoneuvojen leasing, rahoitus tai käyttö asiaankuuluvien EU-asetusten mukaisesti.

EU-taksonomian vaatimusten noudattamiseksi ajoneuvojen CO2-ominaispäästöjen on oltava alle 50 g kilometriltä vuoteen 2025 asti, ja ajoneuvojen on oltava päästöttömiä vuodesta 2026 alkaen. Tällä hetkellä toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden kriteerit, mutta täydellistä taksonomian mukaisuutta ei ole saavutettu, koska kaikki leasingajoneuvot eivät täytä vaadittuja päästökynnyksiä.

Elisa pyrkii aktiivisesti parantamaan taksonomian mukaisuutta arvioimalla ja muuttamalla leasingajoneuvokantaansa vaadittujen päästönormien mukaiseksi. Tämä vastaa myös Elisan ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2040.

CCM 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta

Elisan informaatioteknologian liiketoimintayksikön toiminta on määritetty taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Elisa arvioi niiden viiden datakeskuksensa taksonomian mukaisuuden, jotka tuottavat asiakkaille palveluja tämän liiketoiminnan osalta. Raportoinnin laajuus sisältää datakeskukset, joissa on informaatioteknologian liiketoimintayksikön kuormituksen tyyppinen kuormitus.

Taksonomian mukaisuutta arvioitiin asetuksessa esitettyjen kolmen keskeisen kriteerin perusteella. Ensinnäkin Elisa tarkisti ja varmisti yhdessä sisäisten datakeskusasiantuntijoiden kanssa datakeskusten energiatehokkuutta koskevien EU:n käytännesääntöjen mukaisten käytäntöjen toteutuksen. Vuonna 2024, näiden käytäntöjen toteutuksen kolmantena vuotena, Elisa suoritti näiden käytäntöjen auditoinnit osana ISO-sertifiointiaan. Lopuksi Elisa arvioi viiden datakeskuksensa jäähdytysjärjestelmissä käytettävien kylmäaineiden GWP-arvot. Kolme keskusta täytti GWP-kynnysarvot, mutta kahden osalta rajan todettiin ylittyvän, mikä edellyttää lisäparannuksia.

Vuoden 2024 loppuun mennessä Elisa oli saavuttanut 41 prosentin taksonomian mukaisuuden tässä liiketoiminnassa, mikä heijastaa energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista ja jäähdytysjärjestelmien päivityksiä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta

Elisan Viihde ja Elisa Elamus -liiketoiminnot on määritetty taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Nämä palvelut tarjoavat kuluttajille viihderatkaisuja, jotka sisältävät laitteita ja joko Elisan tuottamia tai ulkopuolisilta media- ja sisällöntuottajilta hankittuja sisältöjä. Taksonomian mukaisuuden arvioinnissa keskityttiin sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamiseen sekä ohjelma- ja lähetystoimintaan liittyvien ilmastoriskien käsittelyyn. Arviointi perustuu toiminnan ja palvelun tuottamisen näkökulmiin.

Tämän liiketoiminnan taksonomian mukaisuuden saavuttamiseksi Elisa on tehnyt vankan ilmastoriski- ja haavoittuvuusarvioinnin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Näissä arvioinneissa on tunnistettu fyysisiä ja siirtymävaiheen ilmastoriskejä, ja Elisa on toteuttanut asianmukaisia sopeutumistoimia lieventääkseen olennaisia riskejä viihdepalveluissaan. Sopeutumisratkaisut on toteutettu parhaiden käytäntöjen, tieteellisten suositusten sekä paikallisten ja alueellisten ilmastosopeutumisstrategioiden mukaisesti. Näitä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti tehokkuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi sekä Elisa Viihde- että Elisa Elamus -palveluista on tehty elinkaariarvioinnit, jotka antavat tietoa niiden ympäristöjalanjäljestä.

Kiertotalous

CE 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus Elisan Fonum korjaus- ja kunnostusliiketoiminnot on luokiteltu taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Näihin palveluihin kuuluu sellaisten tuotteiden korjaaminen ja kunnostaminen, joita asiakkaat (joko yksityishenkilöt tai organisaatiot) ovat aiemmin käyttäneet aiottuihin tarkoituksiinsa. Korjaustoiminnoissa keskitytään palauttamaan vialliset tuotteet toimintakuntoon, jotta niitä voidaan käyttää

uudelleen. Kunnostamiseen kuuluu käytettyjen tuotteiden testaaminen, korjaaminen, puhdistaminen tai muokkaaminen niiden toimivuuden ja suorituskyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi tai sovellettavien teknisten standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Ensisijaisena tavoitteena on toimittaa täysin toimiva tuote, joka soveltuu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa tai sitä laajempaan käyttöön.

Taksonomian mukaisuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarkistettiin myyntisopimuslausekkeita sen varmistamiseksi, että ne sisältävät riittävät vaatimukset tuotteiden laadusta, myyjän vastuista, takuista ja riitojen ratkaisumenettelyistä. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua varten laadittiin ja julkaistiin jätehuoltosuunnitelma. Siinä esitetään, miten materiaalit, erityisesti kriittiset komponentit, käytetään uudelleen, kierrätetään tai hävitetään asianmukaisesti paikallisten säännösten mukaisesti.

Toiminta ei ole vielä täysin taksonomian mukaista, koska ei merkittävää haittaa -vaatimuksia ei ole kokonaan vielä täytetty. Elisa jatkaa työtä näiden kriteerien täyttämiseksi ja täyden EU-taksonomia-asetusten mukaisuuden saavuttamiseksi.

CE 5.5. Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit

Elisan päätelaitepalveluliiketoiminta on tunnistettu taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Tässä palvelumallissa asiakkaat saavat tuotteet käyttöönsä käyttösuuntautuneen palvelujärjestelyn kautta, jossa tuote pysyy keskeisenä ja sen omistusoikeus säilyy palveluntarjoajalla, kun se on vuokrattu. Taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttämiseksi Elisa tarkisti sopimuslausekkeita varmistaakseen, että ne vastaavat EU-taksonomian vaatimuksia, mukaan lukien määräykset tuotteiden omistusoikeuden säilyttämisestä sekä selkeät vuokrausta ja tulossuuntautunutta palveluntarjontaa koskevat ehdot. Tässä toiminnassa toimitettujen tuotteiden

pakkaussisällön osalta voidaan todeta, että pakkaukset on suunniteltu uudelleenkäytettäviksi kiertoa tukevassa uudelleenkäyttöjärjestelmässä.

Tämä toiminta ei kuitenkaan ole vielä täysin taksonomian mukaista, koska asiakkaat voivat lunastaa tuotteen sen käyttöiän lopussa, mikä vaikuttaa kriteerien noudattamiseen.

Ei aiheuta merkittävää haittaa

Ilmastoon sopeutumisen osalta Elisa suoritti ilmastoriskien arvioinnin teknisen arviointikehyksen mukaisesti. Riskit huomioitiin osana CSRD:n kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Kiertotalousvaatimukset täytetään noudattamalla EU:n direktiivien mukaisia laite- ja tuotestandardeja ja rajoitusten kohteena olevia aineita koskevia vaatimuksia sekä laajaa jätehuoltosuunnitelmaa. Elinkaarensa lopussa olevien elektronisten laitteiden, tuotteiden ja akkujen kierrätyksestä tai uudelleen käytöstä tehdään yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa. Elisan yleiset ehdot ja toimittajasopimukset velvoittavat noudattamaan sovellettavia EU:n tuoteasetuksia (ml. mutta ei rajoittuen REACH, ROHS, CE-merkinnät), mikä varmistaa pilaantumista koskevien vaatimusten noudattamisen.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaatimusten osalta Elisa toimii lainmukaisesti voimassa olevien ympäristölupien ja sovellettavien paikallisten säännösten mukaisesti.

Useimpien taksonomiakelpoisten toimintojen osalta vaikutukset veden tilaan eivät ole olennaisia, koska vettä ei käytetä näissä liiketoiminnoissa tai toiminnoissa. Kun vettä käytetään (esimerkiksi datakeskuksissa), yksityiskohtaisessa analyysissä tunnistettiin, että datakeskusten jäähdytysjärjestelmät toimivat suljetussa silmukassa, mikä minimoi merkittävästi vedenkäyttöä ja jätteen syntymistä. Lisäksi tietokonehuoneisiin asennetut anturit varmistavat välittömän reagoinnin vuotojen tai kosteusongelmien varalta.

Näillä toimilla Elisa osoittaa noudattavansa ei merkittävää haittaa -kriteerejä ja samalla kestävän kehityksen tavoitteita, sääntelyvaatimuksia ja vankkoja toimintapuitteita.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

Elisa varmistaa vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet vahvoilla yhtiötason politiikoilla ja ohjeilla, jotka koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksia, lahjonnan ja korruption torjuntaa, verotusta ja reilua kilpailua. Nämä toimintaperiaatteet ovat linjassa asiaankuuluvien kansainvälisten standardien ja viitekehysten kanssa. Elisan lähestymistapa vaatimustenmukaisuuden arviointiin sisältää jatkuvan due diligence -prosessin ja seurantamekanismeja, kuten valitusmenettelyjä. Yksityiskohtaisempia tietoja valitusmenettelyistä kohdassa Ilmoitusmenettelyperiaatteet.

Laskentaperiaatteet - EU-taksonomian tunnusluvut Elisa pyrkii edelleen parantamaan mukautumistaan nykyisiin EU-taksonomiavaatimuksiin ja on aloittanut valmistautumisen tuleviin ympäristötavoitteisiin. Taloudelliset tiedot ovat Elisan konsernitilinpäätöksestä, joka on laadittu IFRS-standardien mukaisesti. EU-taksonomiaa koskevat keskeiset suorituskykymittarit määritettiin delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987 ja 2021/2800 liitteissä 1–5 annettujen ohjeiden mukaisesti. Liikevaihtoa, pääomamenoja ja toimintamenoja koskevat tiedot

perustuvat Elisan vuoden 2024 konsernitilinpäätökseen.

Liikevaihto

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa Elisa soveltaa samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksen laajaan tuloslaskelmaan sisältyvää ulkoista liikevaihtoa eli asiakassopimuksista saatuja myyntituottoja. Liikevaihtoon sovellettavia laatimisperiaatteita käsitellään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Liikevaihto oli vuonna 2024 2 191 miljoonaa euroa (nimittäjä). Taksonomian mukainen liikevaihto oli 175,3 miljoonaa euroa (osoittaja), tai 8,0 prosenttia Elisan liikevaihdosta. Vuonna 2023 taksonomian mukainen liikevaihto oli 183,4 miljoonaa euroa (8,4 prosenttia koko liikevaihdosta).

Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin aktiviteettien liikevaihdossa ei ollut olennaisia muutoksia verrattuna edelliseen kauteen. Taksonomiakelpoisten taloudellisten aktiviteettien muutokset liittyvät normaaliin liiketoimintaan, ja taksonomian mukaisten taloudellisten aktiviteettien liikevaihdon muutos johtui 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta mukaisuuden kasvusta.

Pääomamenot

Elisan taksonomiakelpoiset investoinnit määritellään aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiksi tilikauden aikana. Liikearvon lisäykset eivät sisälly pääomamenoihin. Lisäykset määritellään tilikauden aikana tehdyiksi investoinneiksi, ja niihin sisältyvät myös liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvat lisäykset. Elisan konsernitilinpäätöksessä esitetyt investoinnit eivät sisällä liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvia lisäyksiä.

Vuonna 2024 aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä vuokrasopimuksiin liittyvät pääomamenot olivat yhteensä 369,3 miljoonaa euroa (nimittäjä). Lisäykset kiinteistöihin, koneisiin ja laitteisiin esitetään liitetiedossa 5.2, lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin liitetiedossa 5.3 ja vuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuden lisäykset liitetiedossa 5.4 konsernitilinpäätöksessä. Taksonomiaan liittyvät pääomamenot vuonna 2024 olivat 12,1 miljoonaa euroa (osoittaja), mikä vastaa 3,3 prosenttia konsernin kokonaispääomamenoista. Vuonna 2023 taksonomiaan liittyvät pääomamenot olivat 13,1 miljoonaa euroa (4,1 prosenttia kokonaispääomamenoista).

Taksonomiakelpoisissa pääomamenoissa olennainen muutos verrattuna edelliseen kauteen, johtui taloudellisen aktiviteetin 7.7 Rakennusten hankinta ja omistus pois poisjättämisestä.

Toimintamenot

Määritelmän mukaan toimintamenoja ovat suorat pääomittamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan

varmistamiseksi. Tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät suorat pääomittamattomat kustannukset vastaavat Elisa-konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien tutkimus- ja kehittämismenojen määrää.

Vuonna 2024 toimintamenot tuotteista ja palveluista liittyen taksonomiakelpoisiin taloudellisiin aktiviteetteihin oli 118,3 miljoonaa euroa (110,5 miljoonaa euroa vuonna 2023) (nimittäjä). Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2023).

Toimintamenoissa ei ollut olennaisia muutoksia verrattuna edelliseen kauteen.

Olemme varmistaneet tarkkuuden välttämällä huolellisesti kaksinkertaista laskentaa. Tämä tapahtuu luokittelemalla ulkoiset tulovirrat (pääomamenot ja toimintamenot) taksonomiatoimintoihin vain kerran, ja kolmas osapuoli on varmentanut kaikki laskelmat ja tulokset. Osana EU-taksonomian mukaisia tietoja Elisa raportoi myös ydinvoimaan tai fossiilisiin kaasuihin liittyvistä toiminnoistaan käyttämällä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 liitteessä XII esitettyä ja asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua lomaketta 1.

EU Taksonomian tunnusluvut

EU:n taksonomiaindikaattorit

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2024 koskevat tiedot

										Ei merkittävää haittaa -kriteerit				Vä su oj hi	ke liik luo m Lu uk ok lp ev kit	to Lu im ok	(si Lu ok irt
Tilikausi		2024 Lii			so	Merkittävän edistämisen kriteerit	pi			hil	so		(DNSH: Does Not Significantly Harm) pi			ato m mä im	ais oi itu ai us ste te hd sjä -jä	int ka a) (m	ym ka äto
Taloudelliset toiminnat	Ko od i	(M ke EU va R) iht o	do Os sta uu (% s l iik ), ev 20 aih 24	mu Ilm as uto to ks n en h illi ntä	mu Ilm pe as uto utu to k-s n -m ee ine n n	Ve si	Ym laa pä ntu ris mi tö n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	nm Ilm lin as uu tä to to ks en	nm Ilm pe as uu utu to to ks mi en ne n	Ve si	Ym laa pä ntu ris mi tö n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	ist et as on	n n os rje rje (A (A ta ste ste .1) .2 20 ) o lm lm ta 23 ä än su i us	ah do llis tav a	im int a)
Teksti		Valuutta	%		K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S					K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähkön varastointi	CCM 4.10	2,2	0,1 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	K	K	0,0 %	M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	CCM 4.25	0,2	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	N/A	K	K	K	K	0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta	CCM 8.1	12,4	0,6 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	N/A	K	0,3 %		T
Radio- ja televisio- toiminta	CCA 8.3	160,5	7,3 %	E/S	K	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	K	8,1 %	M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		175,3	8,0 %	0,7 %	7,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	8,4 %
Josta mahdollistavat toiminnat		162,7	7,4 %	0,1 %	7,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	8,1 %	M
Josta siirtymätoiminnat		12,4	0,6 %	0,6 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	0,3 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/KEL
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	14,0	0,6 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,7 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit	CE 5.5	23,8	1,1 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								1,1 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta	CCM 8.1	19,8	0,9 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		57,6	2,6 %	0,9 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	1,7 %	0,0 %								3,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		232,9	10,6 %	1,6 %	7,3 %	0,0 %	0,0 %	1,7 %	0,0 %								11,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		1 958,6	89,4 %
Yhteensä		2 191,5	100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot

Tilikausi	2024				Merkittävän edistämisen kriteerit				Ei merkittävää haittaa -kriteerit							liik ke luo m Lu uk ok lp ev kit	to Lu im ok	(si Lu ok irt
Taloudelliset toiminnat	Ko od i(t)	(M Pä äo EU ma R) -m en ot	20 Os me 24 uu no s p ist a ää (% om ), a	hil mu Ilm lin as uto tä to ks n en	so nm Ilm pe as uu utu to to ks mi ee ne n n	Ve si	Ym pi laa pä ntu ris tö mi n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	hil mu Ilm lin as uto tä to ks n en	so mu Ilm pe as uto utu to ks n mi ee ne n n	Ve si	Ym pi laa pä ntu ris tö mi n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	ato m mä im ist et as on	ais oi itu ai us ste te hd sjä -jä n n os rje rje (A (A ta ste ste .1) .2 20 ) o lm ta lm 23 ä än su i us	int ka a) (m ah do llis tav a	ym ka äto im int a)
Teksti		Valuutta	%		K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S					K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	CCM 4.1	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	N/A	N/A	K	K	K	0,0 %
Sähkön varastointi	CCM 4.10	3,0	0,8 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	K	K	1,8 %	M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	CCM 4.25	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	N/A	K	K	K	K	0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä
toiminta	CCM 8.1	4,3	1,2 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	N/A	K	0,5 %		T
Radio- ja televisio- toiminta	CCA 8.3	4,8	1,3 %	E/S	K	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	K	1,8 %	M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		12,1	3,3 %	2,0 %	1,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	4,1 %
Josta mahdollistavat toiminnat		7,8	2,1 %	0,8 %	1,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	3,6 %	M
Josta siirtymätoiminnat		4,3	1,2 %	1,2 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	0,5 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö	CCM 4.16	0,5	0,1 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,2 %
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla	CCM 4.22	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,1 %
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	0,0	0,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,0 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit	CE 5.5	0,0	0,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	CCM 6.5	3,6	1,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								1,1 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta	CCM 8.1	6,2	1,7 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								2,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)		10,3	2,8 %	2,8 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								3,6 %
A. Luokitusjärjestelmä kelposten toimintojen pääomamenot
(A.1+A.2)		22,4	6,1 %	4,8 %	1,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								7,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		346,9	93,9 %
Yhteensä		369,3	100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot

Tilikausi	2024 Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit								Vä su oj hi	to ke luo m Lu uk im ok lp kit oi	to Lu im ok
Taloudelliset toiminnat	Ko od i ( a)	To (M im EU int R) am en ot	Os me uu no s t ist oi a( %) mi nta , 2 02 4	hil Ilm lin as tä to nm uu to ks en	so mu Ilm pe as uto utu to ks n mi ee ne n n	Ve si	Ym pi laa pä ntu ris tö mi n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	hil Ilm lin as tä to nm uu to ks en	so mu Ilm pe as uto utu to ks n mi ee ne n n	Ve si	Ym pi laa pä ntu ris tö mi n ne n	Kie rto tal ou s	mo Bio nim log ine uo to n isu us	ato m mä im ist et as on	ais int itu us ste am te sjä jä n n rje en rje (A (A ste oi ste .1) .2 sta lm ) o lm ta , 2 ä än su i 02 us 3	int ka a) (m ah do llis tav a	ka (s iir ty mä to im int a)
Teksti		Valuutta	%		K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S					K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla	CCM 4.1	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	N/A	N/A	K	K	K	0,0 %
Sähkön varastointi	CCM 4.10	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	K	K	0,0 %	M
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	CCM 4.25	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	N/A	K	K	K	K	0,0 %
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta	CCM 8.1	0,0	0,0 %	K	E	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	K	K	N/A	K	N/A	K	0,0 %		T
Radio- ja televisio- toiminta	CCA 8.3	0,5 %	0,4 %	E/S	K	E/S	E/S	E/S	E/S	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	K	0,4 %	M
	Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)		0,5 %	0,4 %	0,0 %	0,4 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		0,5 %	0,4 %	0,0 %	0,4 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	0,4 %	M
	Josta siirtymätoiminnat	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	N/A	K	K	K	K	K	K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
					KEL; E/KEL KEL; E/KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/ KEL	KEL; E/KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö	CCM 4.16	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla	CCM 4.22	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	0,0	0,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,0 %
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit	CE 5.5	0,0	0,0 %	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	KEL	E/KEL								0,0 %
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla	CCM 6.5	0,0	0,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	E/KEL							0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		0,5	0,4 %	0,0 %	0,4 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimintojen toimintamenot		117,8	99,6 %
Yhteensä		118,3	100,0 %

Taksonomiakelpoinen ja mukainen liikevaihto ympäristötavoitteittain vuonna 2024

Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto
	Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%)	Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)	0,7	0,9
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)	7,3	0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)	0,0	0,0
Kiertotalous (CE)	0,0	1,7
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC)	0,0	0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)	0,0	0,0

Taksonomiakelpoinen ja mukainen pääomameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024

Pääomamenot	Pääomamenojen osuus / Pääomamenot yhteensä
	Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%)	Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)	2,0	2,8
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)	1,3	0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)	0,0	0,0
Kiertotalous (CE)	0,0	0,0
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC)	0,0	0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)	0,0	0,0

Taksonomiakelpoinen ja mukainen toimintameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024

Toimintamenot	Toimintamenojen osuus / Toimintamenot yhteensä
	Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%)	Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%)
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)	0,0	0,0
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)	0,4	0,0
Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)	0,0	0,0
Kiertotalous (CE)	0,0	0,0
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC)	0,0	0,0
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)	0,0	0,0

Liite VII

	Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

innovatiivisia ratkaisuja.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Lähestymistapamme

ESRS E1

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos

Toimintaperiaatteet

noudattavat niitä samoin.

periaatteita.

teen.

Elisa on asettanut konsernitasoiset politiikat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyen. Elisan toimintaohjeet muodostavat perustan eettiselle liiketoiminnallemme. Elisan ympäristöpolitiikka kuvaa sitoutumisemme vähentää liiketoi

mintamme ympäristövaikutuksia omassa toiminnassamme ja toimintaketjussamme. Samoin Elisan energiapolitiikka kuvaa tavoitteemme parantaa kestävällä tavalla energiatehokkuutta. Lisäksi Elisan eettisen ostamisen periaatteet kuvaavat toimittaji

emme eettisiä ja oikeudellisia velvollisuuksia ja vastuita. Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia ympäristö- ja ilmas

tolainsäädäntöjä ja -määräyksiä ja edellyttää, että kaikki sen toimintaan ja toimintaketjuun osallistuvat sidosryhmät

Elisan ympäristö- ja energiapolitiikka noudattaa CSRD:n, YK:n Global Compact:in ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) periaatteita ja raportointiohjeita, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Nämä politiikat on hyväksynyt Elisan yritysvastuun johtoryhmä. Politiikat ovat julkisesti saatavilla ja koskevat jokaista Elisan työntekijää. Nämä politiikat koskevat kaikkia Elisan puolesta toimivia kolmansia osapuolia. Edellytämme, että toimittajamme, alihankkijamme ja ulkoiset kumppanimme noudattavat näitä tai vastaavia

Politiikoissa annetaan selkeät ohjeet vastuullisista käytännöistä ja esitetään sitoumukset, joilla edistetään ympäristökestävyyttä, kuten hillitsemään ilmastonmuutosta, sopeutumaan siihen, ja pyrkimään energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kiertotalou

Elisa pyrkii pienentämään merkittävästi sekä omaa että asiakkaidensa hiilijalanjälkeä kestävyystoimilla ja kehittämällä Elisa hyödynsi aiempia ilmastoskenaariotyön tuloksia osana kaksinkertaista olennaisuuden arviointia. Elisa tarkasteli analyysissä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaiset negatiiviset vaikutukset ovat sekä yläpään toimitusketjussamme että omassa toiminnassamme. Tarkastelun tuloksena Elisa on tunnistanut fyysiset ja siirtymä vaiheen ilmastoriskit, joilla on vaikutusta Elisan toiminnalle eri aikahorisonteissa. Ilmastonmuutoksen resilienssitarkastelu on tehty koskien koko Elisa-konsernia ja keskeisiä hankintaketjun osa-alueita.

Olemme arvioineet fyysiseen ilmastonmuutokseen liittyviä haavoittuvuuksia sekä vaikutuksia toimintoihimme ja kehittäneet edelleen niiden perusteella hillintä- ja sopeutumisstrategioita. Resilienssikykyarviota tehdessämme tunnistimme ne tekijät, jotka koskevat Elisan toimintaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen resilienssikykyä koskeva arviomme tarkistettiin vuonna 2024.

Sen perusteella Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa sijaitseviin toimipaikkoihin ei kohdistu merkittäviä ilmas tonmuutoksen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Olemme tunnistaneet, että Elisalla on toimintaa myös alueilla, joilla on esimerkiksi vesipulaa. Kuivuus ei suoraan vaikuta Elisan toimintaan lyhyellä tähtäimellä.

Käytämme resilienssiarvion tuloksia Elisan ilmastomuutoksen siirtymäsuunnitelmassa, varmistaaksemme yhdenmukaisuuden olennaisten strategisten ja taktisten toimien osalta organisaa tiossa. Sillä on myös vaikutusta rahoitussuunnitteluun.

Elisan riippuvuus arvoketjusta, erityisesti toimitusketjusta ja sen suoriutumisesta ilmastosiirtymässä, vaikuttaa riskeihin sekä jossain määrin mahdollisuuksiin ja kasvihuonekaasu päästöihimme. Organisaationa jatkamme työtämme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi vähentämällä hiilijalanjäl keämme, ja varmistamalla toimenpiteet 1,5 celsiusasteen keskimääräistä lämpötilan nousua koskevan tavoitteen

mukaisesti, ja sopeutumalla toimintaamme samalla jopa 3 celsiusasteen skenaarioon. Näemme jo nyt, että sääntely on keskeinen tekijä eurooppalaisten yritysten kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ei ainoastaan ilmaston osalta vaan myös yleisesti planeettamme kestokyvyn kannalta. Tavoitteenamme ovat vakaat, pidemmän aikavälin strategiat, joissa kestävä kehitys integroidaan Elisan digitaaliseen liiketoimintaan. Tämä antaa meille myös mahdollisuuden reagoida uusiin ongelmiin yhä monimutkaisemmassa ja arvaamattomammassa maailmassa. Samoista syistä jatkamme kokeiluja nopean oppimisen ja innovoinnin edistämiseksi.

Mahdolliset ilmastoon liittyvät vaaratekijät Elisan toiminnassa

Olemme tunnistaneet seuraavat ilmastoon liittyvät vaaratekijät Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipit källä ja pitkällä aikavälillä:

Lyhyt aikaväli (0–2 vuotta)

Äärimmäiset sääilmiöt, kuten ankarat talvimyrskyt
Haavoittuvien paikkojen tulviminen rankkasateiden aikana
Maastopalojen voimistuminen ja yleistyminen

Keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta)

Pidemmät helleaallot ja äärimmäiset lämpötilat
Lisääntyneet sademäärät ja kausittaiset rankkasateet

Pitkä aikaväli (yli 5 vuotta)

Kuivuuden yleistyminen ja pitkittyminen
Merenpinnan nousu, joka johtaa rannikoiden eroosioon ja tulviin

Elisan toiminnan fyysiset ilmastoriskit

Ilmastovaarojen mukaisesti emme arvioi fyysisten ilmastoriskien olevan merkittäviä Elisan toiminnalle lyhyellä aikavälillä. Ennakoimme kuitenkin fyysisten ilmastoriskien mahdollisia vaikutuksia omaan toimintaamme pidemmällä aikavälillä.

Fyysisen ilmastoriskin tyyppi, kuvaus ja riskien hallinta

Fyysisen ilmastoriskin tyyppi	Kuvaus	Hallinta
Akuutti Akuutteja riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti myrskyt (mukaan lukien lumimyrskyt ja hiekkamyrskyt), jotka vaikuttaisivat erityisesti Elisan datakeskuksiin ja verkkotoimintoihin Suomessa ja Virossa.	Luotettava sähköntoimitus on äärimmäisen tärkeää Elisan datakeskus- ja verkkotoiminnoille, joita on tuhansissa toimipisteissä eri puolilla Suomea ja Viroa. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten metsäpalot, myrskyt ja tulvat, voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai fyysisiä vahinkoja. Elisalla on yhteiskunnallinen velvollisuus tarjota luotettavia yhteyspalveluja, ja katkokset voivat johtaa sekä tulonmenetyksiin että mainehaittoihin, joten olemme ryhtyneet toimenpiteisiin esimerkiksi tukiasematorneja koskevien tilanteiden varalta. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen voi johtaa henkilöstöön ja rikkoutuneisiin laitteisiin liittyvien kustannusten kasvuun.	Elisa käyttää kattavaa reaaliaikaista järjestelmää verkon häiriöiden seurantaan ja nopeaan tunnistamiseen. Lisäksi pyrimme jo suunnitteluvaiheessa lieventämään fyysiseen infrastruktuuriin liittyviä riskejä. Elisa toimii tiiviissä yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien (esim. sähkönjakeluyhtiöiden) kanssa sähkökatkojen sattuessa. Yhteinen kehittäminen, varmistetut sähköjärjestelmät, harjoitukset sidosryhmien kanssa sekä vakuutus- tai muut sopimukset ovat esimerkkejä ennalta ehkäisevästä riskienhallinnasta.
Krooninen Kroonisia riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti keskilämpötilan nousun vaikutukset erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa Elisalla on verkko- ja datakeskusliiketoimintaa.	Laitteiden oikeat käyttölämpötilat ovat tärkeitä teknisten vikojen ja niihin liittyvien palveluhäiriöiden välttämiseksi, joten nousevat keskilämpötilat saattavat lisätä jäähdytyksen käyttökustannuksia. Vaikutukset Elisan kansainvälisiin toimintoihin Pohjois-Euroopan ulkopuolisissa digitaalisissa palveluissa koskevat pääasiassa toimistotiloja, joihin saattaa vaikuttaa lähinnä ilmastointikustannusten nousu. Riittävän jäähdytyksen varmistaminen erityisesti mobiiliverkon tukiasemissa ja datakeskuksissa edellyttää ajan mittaan suurempia investointeja laitteiden jäähdytysratkaisuihin ja lisää käyttökustannuksia. Myös nousevien keskilämpötilojen ja niihin liittyvien helleaaltojen vaikutukset työntekijöiden terveyteen on otettava huomioon. Usein toistuvat helleaallot saattavat lisätä suoria käyttökustannuksia korkeampien energiakustannusten ja kunnossapitovaatimusten vuoksi, mutta vaikutuksen suuruusluokan arvioidaan olevan vähäinen.	Näiden vaikutusten lieventämiseksi pyrimme jatkuvasti parantamaan energiatehokkuutta ja toimitilojen suunnittelua sekä tekemään yhteistyötä hankintatoiminnon ja toimittajien kanssa.

Elisan toimintojen siirtymävaiheen ilmastoriskit

Olemme tunnistaneet seuraavat siirtymäriskit Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä:

Siirtymävaiheen ilmastoriskit, kuvaus ja riskien hallinta

Riskin tyyppi	Kuvaus	Hallinta
Kustannusten nousu markkinoiden, sääntelyn ja energiaverojen vuoksi	Elisa on käsitellyt energiariskejä osana strategiaansa vuodesta 2009 lähtien, ja lieventää näitä riskejä parantamalla jatkuvasti energiatehokkuutta ja käyttämällä hiilivapaata sähköä. EU:n lainsäädäntö voi myös olla keskeinen tekijä energiatehokkuuden parantamisessa hiiliveromekanismien avulla. Elisan päämarkkinat ovat EU:ssa (Suomessa ja Virossa), jossa saattaa tulla lisää vaatimuksia päästöjen vähentämisestä ja kompensoinnista uusien verojen tai hiilen kattavamman ja korkeamman hinnoittelun avulla. Jos nämä kehityskulut toteutuvat, ne vaikuttavat Elisan toimintakuluihin energian hinnan nousun, hiiliverojen ja vapaaehtoisen (tai jopa pakollisen) kompensoinnin kautta. Hiilivero saattaa vaikuttaa myös ostettujen tavaroiden ja palvelujen kustannuksiin, kun toimittajat yrittävät kattaa omat kehityskulunsa.	Elisa on parantanut ennakoivasti energiatehokkuutta mobiiliverkoissaan, datakeskuksissaan, tietoliikennetiloissaan ja muissa tiloissaan yli kymmenen vuoden ajan. Verkkojen energiankulutus on yli 90 prosenttia Elisan kokonaisenergiankulutuksesta. Samaan aikaan Elisan energiankulutuksen odotetaan kasvavan energiatehokkuustoimista huolimatta lisääntyneen datakäytön vuoksi. Elisa on käyttänyt hiilivapaata sähköä vuodesta 2014 lähtien. Keskitetty energianhankinta parantaa tehokkuutta ja arvoa esimerkiksi kymmenvuotisen tuulivoiman hankintasopimusten kautta.
Sidosryhmät odottavat tieto- ja viestintätekniikkateollisuudelta konkreettisia toimia	Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt lisäävät ympäristötietoisuutta Elisan sidosryhmien keskuudessa. Sekä työntekijät että asiakkaat odottavat Elisalta korkeaa suorituskykyä kestävyyden ja ympäristövastuun osalta. Asiakkaat, sijoittajat ja viranomaiset ovat yhä kiinnostuneempia yritysten ympäristösuorituskyvystä, ja pyrimme korkeaan tasoon sitoutumisessa ja läpinäkyvyydessä.	Elisa pitää yllä avointa ilmastovuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa, sillä kuluttajien epätietoisuus kestävyyskysymyksistä voi johtaa nykyisten tuotteiden kysynnän vähenemiseen. Digitalisaatio edellyttää hyvin toimivaa verkkoinfrastruktuuria, joka toimii sähköllä, sekä laitteita, jotka valmistetaan raaka-aineista, ja Elisa edistää aktiivisesti resurssitehokkuutta näillä aloilla.
Riippuvuus arvoketjun sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin	Elisa on riippuvainen monimutkaisesta arvoketjusta, myös ilmastosiirtymässä. Valtaosa Elisan ympäristövaikutuksista syntyy toimitusketjun epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen kautta, kun palvelujemme käyttämiseen ja tarjoamiseen tarvittavat laitteet ja välineet valmistetaan. Laitteisiin liittyvät päästöt syntyvät Elisan toimitusketjun alkupäässä erityisesti Scope 3 -kategorioissa Ostetut tavarat ja palvelut ja Tuotantohyödykkeet. Elisan sidosryhmät odottavat korkeaa suorituskykyä ympäristövastuullisuudessa ja vaativat yhä useammin läpinäkyvää ilmastoraportointia. Monilla toimittajilla ei kuitenkaan ole vielä valmiuksia tukea tätä tarjoamiensa tuotteiden ja palvelujen elinkaariarvioinneilla. Lisäksi lisääntyneet tuotekehitystarpeet voivat aiheuttaa toimittajille paineita nostaa hintoja investointiensa kattamiseksi.	Elisan kunnianhimoisten lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastosiirtymätavoitteiden saavuttamiseksi olemme lisänneet tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja tehneet yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa. Luonnollisesti myös suoran toiminnan ja arvoketjun loppupään sidosryhmät on otettava tiiviisti mukaan näihin toimiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energiaan liittyvät mahdollisuudet

Ilmaston muutos on ollut Elisan strategiassa vuodesta 2009. Kokemuksemme ansiosta voimme nyt auttaa asiakkaitamme luomaan kestävämpää tulevaisuutta digitalisaation avulla. Näemme mahdollisuuksia ilmastohaasteiden ratkaisemisessa kehittämällä kestävyyteen liittyviä uusia liiketoimintainnovaatioita. Esimerkiksi kansainvälisten digitaalisten palvelujemme liiketoiminta perustuu automaation ja digitalisoinnin asiantuntemukseemme.

Elisa tarjoaa myös IoT-alustan, jossa on kehittyneet koneoppimisen ja ennakoivan analyysin valmiudet. Tämä teknologia tarjoaa ratkaisun myös rakennusten energiatehokkuuden ja muiden asiaankuuluvien parametrien hallintaan. Lisäksi Elisan tekoälyohjattu ohjelmisto tukee tuotantoprosessin kestävyyttä tunnistamalla ongelmat ja optimoimalla energiankäyttöä. Hajautettu energian varastointiratkaisumme (DES) muuttaa mobiiliverkot virtuaalisiksi voimalaitoksiksi ja käyttää tekoälyä energian tehokkaaseen hallintaan ohjaamalla akkujen lataamista ja purkamista. Hajautetulla energian varastointiratkaisulla voidaan myös tarjota sähköverkon tasapainottamisen palveluja siirtoverkonhaltijoille. Tämä auttaa vastaamaan uusiutuvien energialähteiden tuomiin haasteisiin. Suomessa Elisa osallistuu hajautetulla energian varastointiratkaisulla automaattiseen taajuuden palautusreserviin ja tarjoaa verkon tasapainottamisen palveluja kansalliselle siirtoverkonhaltijalle Fingridille.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Elisa on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen tavoitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen. Vuonna 2023 saimme SBTi -aloitteen hyväksynnän Elisan päivitetylle tieteeseen perustuvalle lyhyen aikavälin tavoitteelle, ja meistä tuli myös ensimmäinen suomalainen pörssiyhtiö, joka asetti pitkän aikavälin nettonollatavoitteen. Kunnianhimoisella matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040 keskitymme tällä hetkellä Elisan lyhyen aikavälin ilmastotavoitteeseen, joka on kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttinen 42 prosentin vähennys kaikissa Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3- päästöissämme vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen 2021 verrattuna. Verkkosivuillamme on julkaistu yleiskatsaus Elisan ilmastosiirtymäsuunnittelusta.

Elisan ilmastotavoitteet on keskusteltu Elisa hallituksessa ja hyväksytty Elisan johtoryhmässä. Tavoitteista on viestitty sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille.

Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelma (Climate Transition Plan, CTP) on suunnitelma kohti vähähiilistä liiketoimintaa kattaen Elisan omat toiminnot ja toimintaketjun. Ilmastosiirtymäsuunnitelma ja tarkempi ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma (Climate Transition Action Plan, CTAP) edistää kunnianhimoisia ilmastotavoitteitamme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkän aikavälin sitoutumista jatkuvaan hiilipäästöjen vähentämiseen ja se luo pohjan strategiakausikohtaisille suunnitelmille ohjaten esimerkiksi ilmastotoimia kolmivuotisen strategiakauden 2025–2027 aikana. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on sisällytetty Elisan energianhallinta- ja ympärsistöjärjestelmiin.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osuus Elisan kokonaishiilipäästöistä on noin 1 prosentti, jonka seurauksena Scope 3 -päästöjen osuus on 99 prosenttia. Scope 3 päästöistä, oman toimintamme päästöt mukaan lukien, toiminnassa muodostuva jäte, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne, on vain 2 prosenttia ja jäljelle jäävä osuus syntyy arvoketjun päästöistä. Tämän vuoksi vuorovaikutus ja yhteistyö toimitusketjun kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ilmastotavoitteidemme että planeettamme kestokyvyn kannalta. Vuonna 2024 Elisa otti käyttöön

vastuullisen toimittajarahoituksen ja tarjoaa käyttöpääomarahoitusratkaisua rahoituskumppaninsa kanssa.

Materiaalitehokkuuteen päästään pääasiassa kiertotalousratkaisuilla. Vähentääksemme toimintamme jätteiden määrää korjaamme, kunnostamme ja käytämme uudelleen laitteita mahdollisuuksien mukaan ja kierrätämme ne vastuullisesti elinkaaren lopussa. Tarjoamme asiakkaillemme myös laitteiden korjaus- ja kunnostuspalveluja sekä erityisiä kiertotalouden liiketoimintamalleja, kuten laitteita palveluna.

Energiatehokkuus on ollut osa toimintamme kehittämistä ja seurannassamme strategisella tasolla vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2024 loppuun mennessä olimme parantaneet siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta 71 prosenttia vuodesta 2016. Vastaavasti Elisan hiilijalanjälki Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä oli pienentynyt yli 80 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Joissakin tapauksissa olemme pystyneet tuotteistamaan oman toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi kehittämiämme innovaatioita osaksi kestävää ratkaisua, jota tarjoamme asiakkaillemme.

Energiatehokkuusaloitteisiin panostetaan jatkuvasti ja merkittävästi koko Elisan toiminnassa, mm. modernisoimalla mobiiliverkkoa. Merkittäviä investointeja on tehty myös Elisan ensimmäisiin kiertotalousaloitteisiin, jotka liittyvät korjaus- ja kunnostuskapasiteetin kehittämiseen. Jälkimmäinen raportoidaan myös EU:n taksonomia-asetusten mukaisesti.

Elisan infrastruktuuri ei aiheuta suuria päästöjä, sillä käytämme televiestintäverkoissamme ja datakeskuksissamme vain hiilivapaata sähköä. Elisalla on näin ollen hyvin vähän omaisuutta, jossa on lukittuja kasvihuonekaasupäästöjä. Poikkeuksen muodostavat fossiilisia polttoaineita käyttävät varavoimageneraattorit, joita on vaikea poistaa käytöstä sääntelyn resilienssivaatimusten vuoksi.

Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tuloksia hyödyntäen liiketoiminta tunnistaa sen kannalta tärkeät ympäristökysymykset. Strategiset kestävyystavoitteet ovat osana Elisan strategisia ylätason pääkeinoja (Key Means), joiden kunkin omistajuus on määritellyllä Elisan johtoryhmän jäsenellä. Heidän sekä nimettyjen strategiavastaavien vastuulla on varmistaa tarvittavat toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa sovituissa aikatauluissa. Näin varmistetaan päätason tavoitteita edistävien alatason toimenpiteiden omistajuus, delegointi, riittävät resurssit toteutukseen sekä säännöllinen seuranta strategisen suunnitelman toteutuksesta. Strategiasta vastaavat henkilöt raportoivat suoriutumisesta asianosaisille Elisan sidosryhmille. Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa käydään läpi liiketoiminnan kannalta tärkeät ympäristökysymykset.

Yritysvastuun johtoryhmä hyväksyy ympäristöjärjestelmän sekä seuraa ja ohjaa ilmastosiirtymätoimintasuunnitelmaa. Olennaisten liiketoimintojen vastuulla on asettaa tämän suunnitelman mukaisia riittäviä toimia.

Ympäristö- ja energiatyöryhmässä alueiden asiantuntijat seuraavat ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman edistymistä osana ympäristöjärjestelmän ja energianhallintajärjestelmän säännöllistä hallinnointia. Yritysvastuun johtoryhmä katselmoi tuloksia säännöllisesti.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma (CTP)

Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma

Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä

Olemme määritelleet, miten otamme huomioon ilmastoon liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten kannustimissa ja palkitsemisessa, Ilmastonäkökohtien sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin osoittaa, että niin johdon kuin työntekijöiden roolit ovat tärkeitä Elisan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja muiden ympäristösitoumusten saavuttamisessa.

Elisan ilmastotavoite on linjassa tieteeseen perustuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden (SBTi) kanssa. Elisan henkilöstörahaston vuoden 2024 ehdoissa oli myös hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle 2024 sisältyi ESG-tavoite, joka keskittyi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Asetimme myös ilmastotavoitteen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, jonka kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valitut avainhenkilöt. Tämä tarkoittaa käytännössä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämistä 7 prosenttia vuodessa kohti Elisan tieteeseen perustuvia lyhyen aikavälin ilmastotavoitteita eli päästöjen vähentämistä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021.

Lisätietoja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämisestä kannustinjärjestelmiin kohdassa Kestävän kehityksen hallinto.

Elisa on sitoutunut Pariisin sopimukseen, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Olemme asettaneet konsernitasolla tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, jotka SBTi on hyväksynyt. Matkallamme kohti nettonollaa vuoteen 2040 mennessä, välietappi on vuoden 2030 lähiajan ilmastotavoitteemme, joka on 42 prosentin absoluuttinen vähennys kaikissa Scope 1-, 2- ja 3 -päästöissä. Asettamiemme tavoitteiden vertailuvuosi on 2021. Nämä kaksi konsernitasoista tavoitetta ovat linjassa ympäristöpolitiikkamme kanssa, jossa olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme olennaisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Olemme sitouttaneet sisäiset sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen.

Kokonaispäästöt Scope 3 olivat hieman korkeammat vuoden 2024 lopussa verrattuna perusvuoteen. Suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat ostetut tavarat ja palvelut sekä pääomahyödykkeet. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on keskittyä arvoketjun alkupäähän. Siksi tulevina vuosina jatkamme toimien tehostamista arvoketjussa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

Tavoite	Kuvaus	Suoriutuminen
Lyhyen aikavälin ilmastotavoite vuodelle 2030	Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021. Saavutamme tämän ilman arvoketjun ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai lieventämistoimia.	1,8 prosentin vähennys Scope 1,2 ja 3 päästöissä verrattuna vuoden 2021 päästöihin.
Nettonollatavoite vuodelle 2040	Pitkän aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2021. Asetamme etusijalle hiilestä irtautumisen suorien päästöjen vähennyksillä, ja kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti ennen nettonollapäästöjen saavuttamista vuonna 2040.

Ilmastosiirtymän toimenpiteet sekä niiden arvioidut taloudelliset ja ilmastovaikutukset

Olemme luokitelleet hiilestä irtautumisen keinomme ja arvioineet niiden odotetut kasvihuonekaasupäästövähennykset vuonna 2030 (prosentteina kaikkien keinojen kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennysvaikutuksesta):

Scope 1 (1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Elisan oma toiminta:

Lämpöpumppujen modernisointi (42 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Uusiutuva lämmitys (38 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Kaukolämmitys (20 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Scope 2 (52,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Elisan oma toiminta:

Alkuperätakuu (85 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 44,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Sähkönhankintasopimukset (12 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 6,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Modernisointi ja optimointi (2 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 0,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Datakeskusten lämmön talteenotto (1 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 0,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonais-VUOSIKERTOMUS 2024 vähennyksistä) Kestävyysraportti 67

Scope 3 (45,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Toimittajien tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet:

Toimittajien ilmastotavoitteet (58 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 26,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)
Pääomainfrastruktuurin uudelleenkäyttö (0,4 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 0,2 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Myytyjen tuotteiden käyttö:

• Energiapolitiikkaan sitoutuminen ja uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuri (20 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 9,1 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa:

• Laitteiden korjaus ja kunnostus (10 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 4,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Energiantuotanto:

• Ylimääräiset alkuperätakuut ja siirtyminen tuuli- tai aurinkoenergian alkuperätakuisiin (7 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 3,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Oma toiminta:

• Politiikkaan perustuva (4 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä)

Olemme arvioineet energiaan liittyvien keinojen olevan vähemmän tai keskimääräisesti monimutkaisia ja niihin tarvittavien jatkuvien investointien odotetaan olevan keskisuuria. Arvoketjun alkupään yhteistyöhön liittyvät keinot ovat arviomme mukaan puolestaan monimutkaisuudeltaan keskisuuria tai suuria ja odotamme niiden edellyttävän keskisuuria tai suuria kumulatiivisia investointeja vuoteen 2030 asti.

Osa edellä kuvatuista ilmastosiirtymäkeinoista on EU-taksonomiakelpoisia toimintoja (sellaisena kuin niitä on täydennetty komission delegoiduilla asetuksilla 2021/2139 ja 2021/2178), jotka liittyvät datakeskuksiin (merkintänä lämpöpumppujen modernisointi ja raportoitu taksonomian aktiviteetin Sähköpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 alla), hajautettuun energian varastointiin (sijoittuisi kuvan sisäisen innovoinnin kvadranttiin ja on raportoitu taksonomian aktiviteetin Sähkönvarastointi CCM 4.10 alla) ja laitteiden kiertoon (merkintänä korjaaminen ja kunnostaminen ja raportoitu taksonomian aktiviteetin Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 alla). Pääomamenotiedot raportoidaan kestävyysraportin EU-taksonomiaa käsittelevässä osiossa, ja ne on vielä laajemmin sisällytetty vieressä olevaan taulukkoon Elisan ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman toteuttamisen edellyttämistä merkittävistä pääoma- ja toimintamenoista. Elisalle asiaankuuluvat pääomamenot ovat tyypillisesti

investointeja televiestintäinfrastruktuurin energiatehokkuuteen, ja käyttökustannukset ovat esimerkiksi hiilivapaan energian hankintaa alkuperätakuilla tai sähkönostosopimuksilla. Nämä menojen esimerkit ovat jo osa Elisan toimintojen jatkuvan parantamisen vakiintuneita prosesseja. Muut alueet ovat vähemmän kehittyneitä, esimerkiksi riskien lieventäminen, jotka johtuvat riippuvuuksista toimittajien suorituskyvystä heidän omien ilmastotavoitteidensa suhteen. Tämä voi vaatia lisäresursseja, kuten toimittajien sitouttamista kannustimilla, sellaisten politiikkojen asettamista, jotka voivat johtaa hinnankorotuksiin, ja kiertotalouden mahdollisuuksien laajentamista. Olemme edelleen muodostamassa ymmärrystämme ja lähestymistapaamme tällä alueella, joten emme vielä anna taloudellisia arvioita pääoma- tai käyttökustannuksista tällaisille suunnitelluille toimille.

Elisan ilmastonmuutoksen suunnittelussa tunnistamme kolme toimintaklusteria: energia, toimitusketju ja kiertotalous.

Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelmaan osoitetut taloudelliset resurssit vuonna 2024

Välineet	Toimenpiteet, niiden laajuudet ja aikahorisontit	Pääomamenot (mEUR)	Toimintamenot (mEUR)
Energia tehokkuus	Parannuksia kiinteisiin ja mobiiliverkkoihin esimerkiksi modernisoimalla 4G ja 5G:tä sekä muuntamalla vanhoja kiinteitä verkkoja uudempaan teknologiaan.	136	1
	Parannuksia toimitiloihin ja konesaleihin, esimerkiksi jäähdytyksen modernisoinnilla, optimoinnilla, pilvisiirtymällä, automaatiolla sekä kiinteistöjen käytön jatkuvalla kehittämisellä.
	Uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittäminen, esimerkiksi hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä, hajautettua energian varastointia, älymittareita sekä toteuttamalla ja kehittämällä vihreää koodausta.
	Edellä mainitut avaintoimenpiteet tarkoittavat usean vuoden mittaista kehitystyötä pääasiassa Elisan televerkkotoiminnassa Suomen ja Viron kotimarkkinoilla. Näiden toimien Scope 1 ja 2 päästövähennykset alkavat usein näkyä jo raportointivuoden aikana, mutta ovat yleensä pitkäaikaisia.
Muut ilmastotoimet	Energiantuotanto omassa suorassa toiminnassa, energian alkuperätodistukset ja sopimukset, toimittajien sitoutuminen materiaalitehokkuuteen, sekä tutkimus ja arvoketjun ulkopuoliset ilmastotoimet.	0	3
	Edellä mainitut avaintoimenpiteet ovat useamman vuoden kehitystyötä, jotka kattavat toiminnan Elisa-konsernin tai sen arvoketjun eri osissa ja maantieteellisillä alueilla. Näiden toimien Scope 3 -päästövähennykset osoittavat yhä enemmän kohti Elisan vuoden 2030 lähiajan ilmastotavoitteita, kun taas Scope 1 ja 2 - päästövähennykset ovat useimmiten välittömiä.

Nämä ovat sopusoinnussa Elisan ympäristöön, energiaan ja hankintoihin liittyvien politiikkojen ja suuntaviivojen tavoitteiden kanssa. Erityiset toiminnot, kuten mobiiliverkkojen energiatehokkuuden parantaminen tai energian alkuperätodistukset, koostuvat erilaisista toimenpiteistä, joita tehdään kertomusvuoden aikana Elisa-konsernin tai sen arvoketjun eri osissa ja maantieteellisillä alueilla tai muiden

sidosryhmien kanssa. Toimitusketjujen ja kiertotalouden osalta kehitämme edelleen lähestymistapojamme, joten emme vielä esitä taloudellisia arvioita tällaisten suunniteltujen toimien pääoma- tai toimintamenoista. Yllä olevaan taulukkoon tiivistetyt avaintoimenpiteet ovat pääosin jatkuvaa parantamista useiden vuosien ajan, mutta niillä kaikilla odotetaan olevan lopputulos, joka edesauttaa Elisan lähiajan ilmastotavoitteiden saavuttamista vuonna 2030.

Emme ole toistaiseksi tunnistaneet yllä olevan listan mukaisesti merkittäviä haittoja, joita ilmastonmuutossuunnitelmaamme perustuvista toimista aiheutuisi ulkoisille sidosryhmille, mutta arvioimme tarvittavia toimenpiteitä, jos tämäntyyppisiä tapauksia ilmenee.

Varmistamme johdonmukaisuuden ilmastosiirtymätavoitteiden ja kasvihuonekaasujen inventaariorajausten välillä, eli raportoinnissamme otetaan huomioon asiaankuuluvat päästölähteet. Tämä saavutetaan määrittämällä selkeästi organisaatiorajaukset Elisan kasvihuonekaasuinventaariolle, mukaan lukien asiaankuuluvat alueet, toimitilat, omaisuuserät ja toiminnot. Käytämme johdonmukaisia menetelmiä ja myös automaatiota laskiessamme kasvihuonekaasupäästöjä kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Lisäksi varmistamme, että menetelmien jatkuva kehittäminen dokumentoidaan läpinäkyvästi ja että tietoja korjataan tarvittaessa takautuvasti, jotta voidaan tehdä mielekkäitä vertailuja. Olemme rakentaneet vankan ESG-tiedonhallintajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen hallintaa ja raportointia varten, ja kehittäneet valmiuksia skenaarioanalyyseihin eri päästövähennyskeinojen vaikutuksista. Erityisesti toimittajien kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä

SBTi hyväksyi Elisan ensimmäisen lyhyen aikavälin tavoitteen vuonna 2018, ja sitä päivitettiin vuonna 2023, jolloin uudeksi perusvuodeksi asetettiin 2021. Aikaisempi edistyminen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on esitetty Elisan vuosikertomuksissa. Asetetut perustason arvot perustuvat Elisan varmennettuun ja julkisesti saatavilla olevaan ESG-raportointiin. Elisan kansainvälinen laajentuminen aiheuttaa jonkin verran haasteita perustason suhteen, sillä uudet yritysostot kasvattavat jossain määrin kasvihuonekaasuinventaariomme rajauksia. Perustason arvoja tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein SBTi-ohjeiden mukaisesti päivitetyn tavoitteenasettelun yhteydessä. Tähän liittyvällä laskentamenetelmällä

läpinäkyvyyden luomiseksi, jota tarvitaan Elisan kasvihuonekaasuinventaarion yhä yksityiskohtaisempaan analyysiin.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

varmistetaan, että tavoitteet ovat yhteensopivia, kun tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin avulla tunnistamme esimerkiksi Elisan toimintaympäristöstä parametrit, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi toimintaan. Markkinatutkimus asiantuntijamme toimittavat esimerkiksi teknologiaan liittyvistä tiekartoista, Elisan kilpailijoista ja muista markkinatekijöistä strukturoituja analyysejä. Olemme jatkuvasti yhteydessä sidosryhmiin, joihin toimintamme vaikuttaa tai jotka vaikuttavat liiketoimintastrategiaan tai toimintaan, kuten asiakkaisiin, työntekijöihin, sijoittajiin, sääntelyviranomaisiin ja toimittajiin. Tunnustamme myös esimerkiksi paikallisyhteisöjen ja kansa laisjärjestöjen esittämät tärkeät näkökulmat. Skenaarioanalyy sissämme otetaan huomioon sekä fyysiset että siirtymäriskit eri tietolähteiden perusteella.

Olemme arvioineet nykyisiä ja tulevia fyysisiä ilmastovai kutuksia toiminnallemme hyödyntäen ilmastoskenaarioita, huomioiden äärimmäiset sääolot ja ilmaston tulevia muutoksia pitkällä tähtäimellä, yli kolmen vuosikymmenen. Olemme hyödyntäneet tietolähteitä ja työkaluja, joissa on huomioitu toimintamme kannalta merkityksellisimpiä ilmastonmuutok seen liittyviä tekijöitä, kuten tulvat, voimakkaat myrskyt ja maastopalovaarat. Käsittelimme myös yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle. Analyysin mukaan ilmastonmuutokseen liittyvä altistuminen ja haavoittuvuus ovat suhteellisen vähäisiä sekä Suomessa että Virossa, mutta joillakin kansainvälisillä toimipisteillämme on suuremmat riskit joillakin alueilla.

Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet

Elisan Nettonolla 2040 -tavoitteen hiilipäästöjen neutraloitiin voimme hyödyntää SBTi-aloitteen suositusten mukaisesti poistotyyppisiä päästöhyvityshankkeita, pitkän aikavälintavoit teen saavuttamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että enintään

10 prosenttia nettonollatavoitteen päästöistä voidaan kattaa poistamalla hiiltä päästöhyvityksillä.

Ensisijaisesti teemme työtä päästöjen vähentämiseen omassa arvoketjussamme yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Juuri nyt keskitymme vuodelle 2030 asetettuun lyhyen aikavälin tavoitteeseemme vähentää päästöjämme 42 prosenttia koskien kaikkien päästöluokkien päästöjämme. Emme käytä päästöhyvityksiä lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteen saavutta miseen, mutta näemme että ne jo nyt ovat hyödyllisiä panoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen myös oman arvoketjumme ulkopuolella

Elisa ei ole kehittänyt omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tai varastointiin liittyviä hankkeita. Yhtiö otti vuonna 2020 käyttöön arvoketjun ulkopuolisen päästövähennyksen käyttämällä vuosittain päästöhyvityksiä oman toimintansa jäljellä olevia päästöjä vastaavan määrän. Tämä kattaa päästöjä polttoaineista (Scope 1), pieni osuus muusta energian käytöstä (Scope 2) sekä jätteistä, liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta ja työnte kijöiden työmatkaliikenteestä, etätyö mukaan lukien (Scope 3). Arvoketjun ulkopuolinen ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat arvokas osa Elisan vastuullisten palveluiden tarjontaa asiakkaille. Monilla valitsemillamme päästöhyvityshankkeil lamme on hyötyjä myös ihmisille ja luonnolle.

Elisa on ajan mittaan rakentanut päästöhyvitysportfolion useista erityyppisistä, eri mantereilla toteutettavista laadukkaista hankkeista seuraavien motivaatiotekijöiden mukaisesti:

Riskien pienentäminen tasapainoisella portfoliolla
Korkealaatuisten päästöhyvitysten saatavuuden ennustetta vuus
Strategisista hankinnoista saatava taloudellinen hyöty
Elisan maantieteellisten arvoketjuvaikutusten huomioiminen

• Käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin tutustuminen ja niiden testaaminen tukemaan ilmastosiirtymää

Kun hankimme hiilikrediittejä, teemme huolellisuustarkas tuksen seuraavasti:

Lisäisyys: Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä, joita ei vähennetä muiden aloitteiden kautta
Vuodon estäminen: Hankkeen päästövähennykset eivät vuoda muihin paikkoihin tai toimintoihin
Pysyvyys: Hanke estää pysyvästi hiilidioksidipäästöjen pääsyn ilmakehään
Todennettavuus: Objektiivinen kolmas osapuoli vahvistaa, että hankkeen päästövähennykset ovat uskottavia
Muu riskinarviointi: Hanke esimerkiksi välttää erittäin korkean riskin maita

Elisa ostaa hiilikrediittejä korkealaatuisista hankkeista, jotka on varmennettu standardointielinten, kuten Gold Standard:in ja Verified Carbon Standard:in, toimesta ja jotka ovat linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Näiden standardien menetelmät varmistavat erilaisten hillintäteknolo gioiden ja -prosessien tarkan kvantifioinnin ja todennuksen. Vähentääksemme hiilikrediittien laadun riskejä teemme lisätarkastuksia mahdollisuuksien mukaan yhdessä valittujen kumppaneiden kanssa. Seuraamme menetelmien kehitystä ja osallistumme aktiivisesti vuoropuheluun tarjoajien ja muiden asiantuntijoiden tai sidosryhmien kanssa kehittääksemme jatkuvasti Elisan hiilikrediittiportfoliota.

Elisan arvoketjun ulkopuolinen hillintäportfolio koostuu tällä hetkellä sekä vähennys- että poistohankkeista. Kuten alla on kuvattu, Elisan aktiivinen hiilikrediittiportfolio, josta mitätöintejä on tehty raportointivuonna, sisälsi poistotyyppisiä hankkeita Oxfordin kategoriasta 4 (metsien ennallistaminen/ uudelleenmetsitys) ja kategoriasta 5 (biohiili) sekä vähennystyyppisiä hankkeita.

Hiilikredittien portfolio vuonna 2024

Hankkeen nimi	Hankkeen tyyppi	Hankkeen lyhyt kuvaus	Laatustandardi ja hankkeen tunnus
American BioCarbon -biohiili (USA)	Poistaminen (Oxford-luokka 5) Teknologinen hiilinielu	American BioCarbon tuottaa biohiiltä Louisianassa Yhdysvalloissa hyödyntämällä sokeriruokoteollisuuden maatalousjätettä (bagassia eli sokeriruokojätettä). Puhtaan hiilenpoistohyödyn lisäksi hankkeessa tuotetaan puhdasta energiaa sekä biohiiltä, jota voidaan käyttää maanparannusaineena. Kun runsas biogeeninen jätemateriaali muunnetaan biohiileksi, hiilidioksidi saadaan pois ilmakehästä.	Puro.earth Puro-543800
San Jerónimo Coatlán (Meksiko)	Poistaminen (Oxford-luokka 4) Biogeeninen hiilinielu	San Jerónimo Coatlán on maaseutuyhteisö ja osittain alkuperäiskansojen yhteisö Oaxacan eteläosassa Meksikossa. Maa on yhteisomistuksessa, ja viimeisten 20 vuoden ajan yhteisö on tuottanut yhteisistä metsistä mänty- ja tammipuuta. Hankkeen ansiosta yhteisö voi investoida metsien ennallistamiseen ja metsitykseen, ylläpitää metsänvartijapalvelua metsäpalojen ja kulkutautien torjumiseksi sekä investoida sosiaalisiin hankkeisiin, joilla parannetaan väestön terveydenhoitoa ja vedensaantia.	Climate Action Reserve CAR1829
Borneon turvesuot (Indonesia)	Vähennys (Oxford-luokka 2)	Indonesian Borneolla (Kalimantan) on noin 5,7 miljoonaa hehtaaria turvesoita. Hankkeessa suojellaan ja ennallistetaan 149 800 hehtaaria turvemaiden ekosysteemejä, jotka kattavat yhden Indonesian suurimmista jäljellä olevista koskemattomista suometsistä, ja metsitetään 4 433 hehtaaria metsättömiä alueita hankealueella. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.	Verified Carbon Standard VCS 1477
Keio Seima (Kambodža)	Vähennys (Oxford-luokka 2)	Seiman suojelumetsää on 292 690 hehtaaria. Se sijaitsee Kambodžan itäosassa, pääasiassa Mondulkirin maakunnassa, ja pieni alue ulottuu Kratien maakuntaan. REDD-hankealueella on 166 983 hehtaaria metsää. Hanke on maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä (AFOLU) koskeva hanke, joka kuuluu metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämistä (REDD) koskevaan hankeluokkaan. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa.	Verified Carbon Standard VCS 1650
Rimba Raya (Indonesia)	Vähennys (Oxford-luokka 2)	Hankkeessa suojellaan Indonesiassa Borneon saaren kaakkoisosassa olevaa Rimba Rayan aluetta metsäkadolta. Metsäkato on ollut jo vuosikymmenten ajan vakava ongelma Borneolla. Jäljellä olevat sademetsät ovat vaarassa hävitä puunkorjuun, laittomien hakkuiden, mineraalikaivosten ja palmuöljyn tuotannon vuoksi. Suojelualueen koko on 64 000 hehtaaria. Se on satojen eri lajien elinympäristö, myös uhanalaisen borneonorangin.	Verified Carbon Standard VCS 674

hankkeet ja niihin liittyvät mitätöinnit sekä niiden ilmasto- ja

muut edut.

aloitteita kuten aurinkoliesijärjestelmiä Sambian kyläyhteisöille ja mangroveviljelmiä Indonesiassa ja Filippiineillä. Kuvaamme

suoraan hankkeiden kehittäjien kanssa ja tuemme esimerkiksi

Mitätöidyt hiilikreditit

Raportointivuonna mitätöidyt päästöhyvitykset	Vertaileva (2023)	N (2024)
Yhteensä (t CO2-ekv.)	11 101	6 800
Poistohankkeiden osuus (%)	4	16
Vähennyshankkeiden osuus (%)	96	84
Verified Carbon Standard (%)	96	84
Puro.earth (%)	1	1
Gold Standard (%)	3	0
Climate Action Reserve (%)	0	15
Osuus hankkeista EU:n alueella (%)	1	0
Vastaaviksi oikaisuiksi kelpaavien päästöhyvitysten osuus (%)	0	0

Tulevaisuudessa peruutettavaksi

suunnitellut päästöhyvitykset	Määrä 2040 asti
Yhteensä (t CO2-ekv.)	Olemme toistaiseksi ostaneet krediittejä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta, eikä meillä ole usean vuoden mittaisia sopimuksia. Odotamme jatkavamme hiilidioksidipäästöjen mitätöintiä hiilikrediiteillä omassa suorassa toiminnassamme jäljellä olevien päästöjen verran ja valmistaudumme yhä enemmän kohti neutralointivaihetta vuoden 2040 jälkeenkin.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energian kokonaiskulutus vuonna 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	4 018
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	33
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus (MWh)	11 959
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	16 010
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	4
Ydinvoimalla tuotettu energia (MWh)	239 847
Ydinvoimalla tuotetun energian kulutuksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta (%)	66
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety, jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	17
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	109 382
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	50
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	109 449
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
Energian kokonaiskulutus (MWh)	365 306

Energian kokonaistuotanto vuonna 2024
Energian kokonaistuotanto (MWh)	6 565
Uusiutuvan energian kokonaistuotanto (MWh)	6 565

Käytetyt sopimukselliset välineet vuonna 2024
Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon yhdessä energian tuotannon ominaisuustietojen kanssa suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%)	30,9
Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin	Sähkönostosopimukset (PPA) ja uusiutuvan energian sertifikaatit (REC)
Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon ilman energian tuotannon ominaisuustietoja suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%)	69,1
Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin	Alkuperätodistukset (GoO) ja REC
Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa's
Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut varmistamaan
hiilivapaan sähkön hankinnan Elisa Oyj (Suomi) ja Elisa Eesti
As:ssa. Hiilivapaa sähkö on sähköenergiaa, joka tuotetaan
resursseista, jotka eivät tuota hiilidioksidipäästöjä. Vuonna
2024 Elisa-konsernissa, mukaan lukien Elisa Corporation
(Suomi) ja Elisa Eesti As, käytetään 100 prosenttia hiilivapaata
sähköä, joka katetaan alkuperätakuilla, omalla tuotannolla,
omilla asennuksilla ja tuulivoiman PPA-sopimuksilla.
Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon vuonna 2024

Toimintojen kokonaisenergiankulutus korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla suhteessa toimintojen nettotuloihin korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla (MWh/EUR) 0,0002

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

		Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuode
	Perusvuosi (2021)	Vertailukelpoinen (2023)	Vuosi N (2024)	Prosentti muutos N/N-1	2025	2030	2050	Vuotuinen % tavoite (2030) / perusvuosi (2021)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO2-ekv.)	5 927	4 084	925	22,7	860	3 438	593	5
Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus säännellystä päästökauppajärjestelmästä (%)	0	0	0	0	0	0	0	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Sijaintiperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO2-ekv.)	53 510	63 047	44 025	69,8	40 943	31 036	5 351	5
Markkinaperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO2-ekv.)	2 328	1 595	1 432	89,8	1 332	1 350	233	5
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (t CO2-ekv.)	238 961	268 877	240 458	89,4	223 626	138 597	23 896	5
(1) Ostetut tavarat ja palvelut	140 994	146 646	124 520	84,9	115 803	81 777	14 099	5
(2) Tuotantohyödykkeet	40 669	36 219	30 085	83,1	27 979	23 588	4 067	5
(3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2
-päästöihin)	24 483	28 201	29 819	105,7	27 731	14 200	2 448	5
(4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	257	451	280	62,0	260	149	26	5
(5) Toiminnassa muodostuva jäte	425	673	517	76,9	481	247	43	5
(6) Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	406	2 233	1 358	60,8	1 263	235	41	5
(7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 736	1 987	1 896	95,4	1 764	1 007	174	5
(8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
(9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
(10) Myytyjen tuotteiden jalostus	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
(11) Myytyjen tuotteiden käyttö	28 959	49 512	49 289	99,5	45 839	16 796	2 896	5
(12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	1 032	2 955	2 694	91,2	2 506	599	103	5
(13) Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
(14) Franchising	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
(15) Investoinnit	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO2-ekv.)	298 398	336 009	285 408		265 429	173 071	29 840	5
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (t CO2-ekv.)	247 216	274 556	242 815		225 818	143 385	24 722	5

Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	N (2024)	N-1 (2023)	% N / N-1
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO2-ekv./EUR)	0,00013	0,00015	84
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO2-ekv./EUR)	0,00011	0,00013	88

Laskentaperiaatteet – Kasvihuonekaasupäästöt

Elisan energiakulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yritysten tiedot, jotka raportoidaan Elisan tilinpäätöksessä. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavien standardien mukaisesti: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Elisa ottaa laskelmissaan huomioon yleiset laskentaperiaatteet. Laskennan rajaukset on määritetty toiminnoille siten, että ne vastaavat parhaiten Elisan toimintaa. Raportointi sisältää suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä arvoketjun alkupään ja loppupään päästöt merkityksellisistä Scope 3 -kategorioista.

Suora energia sisältää polttoaineet, öljyt ja kaasun, joita Elisa ostaa käytettäväksi liikkuvissa (kuten työsuhdeautoissa) tai kiinteissä lähteissä (kuten lämmitysjärjestelmissä tai generaattoreissa). Scope 1 -päästölaskelmat perustuvat Elisan suoraan energiankulutukseen ja kunkin polttoainetyypin asiaankuuluviin päästökertoimiin. Päästökertoimet on johdettu Tilastokeskuksen uusimmasta tietokannasta.

Epäsuora energia sisältää hankitun lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön kulutuksen eri tiloissa (kuten toimistotiloissa, myymälöissä, verkoissa, jne.), joita Elisa vuokraa tai omistaa. Yleensä kulutusluvut saadaan vuokranantajalta (kiinteistönhoitoyhtiöltä), vuokralaskuista tai muista vastaavista laskuista. Jos tietoja todellisesta kulutuksesta ei ole saatavilla, energia lasketaan neliömetrien perusteella ja käyttämällä toimitilakohtaista kulutusintensiteettiä (kWh/m2). Scope 2 -päästölaskelmat perustuvat Elisan epäsuoraan energiankulutukseen.

Elisa raportoi sekä sijaintiperusteiset että markkinaperusteiset luvut. Sähkönkulutuksen paikkaperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä viimeisimmän eurooppalaisen jäännösjakaumaraportin kolmen vuoden keskiarvoa koko toimittajajakauman osalta. EU:n ulkopuolisten yritysten osalta käytetään maakohtaisia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja. Markkinaperusteiset sähkölaskennat tehdään käyttämällä jäännösjakauman kolmen vuoden keskiarvoa viimeisimmistä eurooppalaisista jäännösjakaumaraporteista. EU:n ulkopuolisten yritysten osalta käytetään maakohtaisia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja. Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta käytetään maakohtaisia kertoimia, jos ne ovat saatavilla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministeriön (Defra) viimeisimmän raportin lämmitys- ja jäähdytyslämpökertoimia.

Elisan kotimarkkinoiden tietotekniikka- ja viestintälaitteiden vähittäiskauppa on luokiteltu ilmastovaikutuksiltaan merkittävään toimintaan G47.4. Emme erottele tätä toimintaa Elisan tilinpäätöksessä. Elisan yhtiöiden energian kokonaiskulutus liikevaihtoon suhteutettuna (energiaintensiteetti) johdetaan Elisan kokonaisenergiakulutuksesta, joka on raportoitu taulukossa Energian kokonaiskulutus vuonna 2024 jaettuna Elisan konsernin tuloslaskelman kokonaisliikevaihdolla (Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3).

Elisa raportoi kaikki olennaiset Scope 3 -päästöjen kategoriat

hiilidioksidiekvivalenttitonneina, kuten on esitetty taulukossa Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt: Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt. Tiettyjen kategorioiden ja yritysten olennaisuus perustuu europerusteiseen kynnysarvoon. Kun euromääräinen tieto ylittävät kynnysarvon, ne raportoidaan asiaankuuluvissa kategorioissa. Käytetyt Scope 3 -tiedot on saatu joko suoraan Elisan sisäisistä järjestelmistä tai kolmannen osapuolen kumppaneiden raporteista. Tuote- ja toimittajakohtaisia CO2-kertoimia käytetään mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi elektroniikkatuotteiden päästöt lasketaan käyttämällä toimittaja- ja tuotekohtaisia kertoimia (esim. Apple-tuotteet, kannettavat tietokoneet), ja tuotantoketjun alkupään kuljetukset lasketaan toimittajakohtaisten päästökertoimien avulla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytämme yleistä keskiarvoa tai toimialakohtaisia kertoimia (esim. Defran päästökertoimet, LIPASTO:n liikennepäästötietokannan päästökertoimet tai eri elinkaariarviointitutkimusten keskiarvo). 0,12 prosenttia päästöistä on laskettu pohjaten toimittajan raportoimaan päästötietoon.

Kuusi kasvihuonekaasupäästöjen kategoriaa on jätetty laskennan ulkopuolelle (tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, myytyjen tuotteiden jalostus, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, franchising ja investoinnit) koska niiden arvioitiin olevan epäolennaisia. Elisalla ei ole merkittäviä Scope 3 -kategoriaan vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät kuuluisi jo Scope 1- ja Scope 2 -kategorioihin. Energiankulutus vuokratuissa toimipaikoissa sekä muiden

vuokrasopimusten alaisten toimijoiden energiankulutus lasketaan ja raportoidaan Scope 2 -kategoriassa. Elisa ei harjoita franchising-toimintaa, eikä investoinneista ja myytyjen tuotteiden jalostuksesta aiheutuvilla päästöillä ole merkitystä. Päästöt kuljetuksista tuotantoketjun loppupäässä sisältyvät alkupään kuljetusluokkiin.

Elisan kasvavan kansainvälisen jalanjäljen vuoksi raportointimme ja tietojemme rajauksissa ovat mukana vuonna 2024 tehdyt uudet yritysostot. Elisa kehittää mittauksiaan jatkuvasti, mikä voi aiheuttaa muutoksia tietoihin liiketoiminnan tai toiminnan muutosten lisäksi. Vuonna 2024 kehitimme perusteellisesti tiedonkeruu- ja tiedonhallintaprosessejamme ja priorisoimme ensisijaisia tietoja toissijaisten arvioitujen tai oletettujen tietojen sijasta, minkä ansiosta tietojen laatu parani yleisesti. Nämä parannukset ovat havaittavissa esimerkiksi, epäsuorissa ja Scope 3 ostetut palvelut tiedoissa. Lisäksi olemme pitäneet Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästökertoimet ajan tasalla kolmansien osapuolten toimittamien lähteiden mukaan. Olemme myös päivittäneet kasvihuonekaasupäästökertoimemme uusimman saatavilla olevan tiedon perusteella Scope 3 -päästöjen osalta.

Elisan päästöjen vaikutukset suhteessa liikevaihtoon (päästöintensiteetti) on laskettu Elisan yhtiöiden kokonaispäästöistä, jotka on raportoitu taulukossa Kokonaiskasvihuonepäästöt (osoittaja) jaettuna Elisan tilinpäätöksessä raportoidulla liikevaihdolla (nimittäjä) (Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3).

ESRS E5

Resurssien käyttö ja kiertotalous

Toimintaperiaatteet

Elisa päivitti konsernitason ympäristöpolitiikkansa vuonna 2024 edistääkseen resurssitehokkuutta, kiertotaloutta ja jätehuoltoa koskevia tavoitteitaan. Politiikassa painotetaan keskeisiä alueita, kuten jätteiden vähentämistä, resurssitehokkuuden parantamista ja siirtymistä kohti kiertotaloutta. Elisa edistää primääriresurssien käytön vähentämistä ja kestävää hankintaa tukemalla kiertotalousratkaisuja ja asettamalla kiertotalousvaihtoehdot etusijalle mahdollisuuksien mukaan. Elisa keskittyy toiminnassaan pidentämään tuotteiden elinkaarta ja kehittämään kiertotalouden liiketoimintamalleja, joilla pyritään luopumaan asteittain kaatopaikkojen käytöstä ja minimoimaan muun kuin energiajätteen poltto. Yhtiö tukee asiakkaita ja sidosryhmiä kiertotalouden tarjoamalla. Kehitämme Elisassa toimintaamme niin, että ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö, kunnostaminen ja kierrätys sekä muut hyödyntämismenetelmät ovat ensisijaisia hävittämiseen verrattuna. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan jätteen syntymisen vastuullisilla liiketoimintakäytännöillä, ottamaan sidosryhmät mukaan kiertotalousaloitteisiin ja varmistamaan, että siirtyminen kiertotalouteen on oikeudenmukaista ja tasapuolista kaikille.

Lisätietoja politiikan soveltamisalasta ja täytäntöönpanosta kohdassa Ilmastonmuutos.

Lähestymistapamme

Elisa on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, joka on selitetty tämän selvityksen DMA-osiossa. Meillä ei ole omaa valmistustoimintaa, mutta tiedostamme, että liiketoimintamme ja toimintomme ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joita tarvitaan käyttämiemme ja myymiemme laitteiden valmistukseen. Lisäksi näemme kiertotalouden resurssien ulosvirtaukset suurelta osin mahdollisuutena esimerkiksi kuluttaja-asiakkaille suunnatun laitteiden kunnostus- ja korjausliiketoimintamme kautta tai yritysasiakkaillemme suunnattuina kiertotalouden liiketoimintamalleina, joissa laitteet tarjotaan palveluna.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Elisa on riippuvainen arvoketjun alkupään ilmastositoumuksista ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Parannamme jatkuvasti resurssitehokkuutta omassa toiminnassamme mutta myös laajemmin arvoketjussamme kiertotaloustoimilla yhteistyössä toimittajiemme kanssa. Kiertotaloustoimet ovat myös tärkeitä keinoja vaikuttaa myönteisesti ilmasto- ja muihin ympäristövaikutuksiimme. Olemme luoneet arvoketjumme loppupäässä liiketoimintamalleja, joiden avulla asiakkaamme voivat sitoutua kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Samoin etsimme jatkuvasti keinoja parantaa oman toimintamme resurssitehokkuutta uudelleenkäytön, korjaamisen ja kunnostamisen avulla sekä osallistumalla käytettyjen tavaroiden markkinapaikkoihin.

Elisa ei ole suoraan kysynyt paikallisyhteisöiltä palautetta kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen. Käymme kuitenkin säännöllistä keskustelua ja keräämme palautetta olennaisista aiheista kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen asiakkailta ja toimittajiltamme, mukaan lukien jätehuoltopartnerit. Elisa ei ole tunnistanut sellaisia yhteisöjä, joita Elisan resurssien käyttö ja kiertotalouden toimenpiteet, olisivat suoraan olennaisilta osin koskettaneet tai vahingoittaneet. Yhtiö tarkastelee vaikutuksia varmistaakseen, että toiminta ei aiheuta negatiivista vaikutusta sidosryhmiin, ja se arvioi tarvittavia toimenpiteitä, jos tällaisia tapauksia ilmenee.

Kiertotalouden ja siihen kuuluvien resurssien sisään virtausten ja ulosvirtausten (tässä jätteen) merkitys on arvioitu Elisalle olennaiseksi, joten olemme asettaneet osana ilmastosiirtymäämme Nollahukka 2030 -tavoitteen, jolla on myös kolme yllä esitettyä alatavoitetta. Elisalla nollahukka tarkoittaa resurssien säästämistä kaikessa toiminnassa,

Tavoitteet, suoriutuminen ja toimenpiteet vuonna 2024

Tavoite Rajaus Suoriutuminen			Toimenpiteet
Ei jätettä tuotantohyödykkeiden toimituksissa (tuotantoketjun alkupäässä)	Elisa konserni	Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, ja Elisan ympäristöpolitiikka päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle	Toimittajien sitouttaminen ilmastosiirtymän suunnitteluun, keskittyen aluksi logistiikkaan Suomessa
Ei jätettä kaatopaikoille tai muuhun kuin energiaa tuottavaan polttoon (suora)	Elisa konserni	Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, ja Elisan ympäristöpolitiikka päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle	Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen verkkolaitteiden uudelleenkäytölle Suomessa ja Virossa.
			Toimistojen jätevirtojen arvion päivitys, keskittyen Suomeen
Ei jätettä ennen luovutusta asiakkaalle	Elisa Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, konserni ja Elisan ympäristöpolitiikka		Hiilivaikutuksen laskennan kehittäminen kunnostetuille ja korjatuille laitteille Suomessa.
(tuotantoketjun loppupää)		päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle	Laitteiden kiertotalouden parantaminen ja kehittäminen EU:n taksonomiavaatimusten mukaisesti Suomen toiminnoissa.
			Kuluttajien tietoisuuden lisääminen laitteiden kierrätyksestä ja uudelleen käytöstä sosiaalisen median kampanjan avulla.

jotta vältetään haitalliset päästöt. Tavoite on vapaaehtoinen eikä sitä ole velvoitettu lainsäädännöllä. Siinä pyritään minimoimaan ja vähitellen luopumaan kaatopaikalle vietävästä jätteestä. Jätehuoltoa hoidetaan kohdennetuilla toimilla tuotantoketjun alkupäässä, suorassa toiminnassa ja tuotantoketjun loppupäässä, mukaan lukien asianmukainen käsittely kiertoprosesseissa, kuten materiaalien talteenotossa ja uudelleenkäytössä.

Nollahukka 2030 -tavoite on jaettu kolmeen alatavoitteeseen. Ensimmäinen alatavoite on nollahukka pääomahyödykkeiden toimituksissa, mikä tarkoittaa pakkausmateriaalien minimointia ja kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä verkkolaitteissa. Toinen alatavoite on nollahukka kaatopaikalle tai muuhun kuin energiaa tuottavaan polttoon, mikä tarkoittaa esimerkiksi toimisto- ja myymäläjätteiden minimoimista, sekä verkkolaitteiden uudelleenkäyttöä, kunnostamista ja vastuullista kierrätystä. Kolmas alatavoite on nollahukka asiakastoimitukseen asti, mikä tarkoittaa laitteiden uudelleenkäyttöä, kunnostamista ja vastuullista kierrätystä. Suorituskyvyn edistymistä tarkastellaan asetettuun tavoitteeseen nähden. Tavoite on linjassa ympäristöpolitiikkamme kanssa, jossa olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme olennaisia negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Olemme sitouttaneet sisäiset sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen.

Elisa on yksi Suomen suurimmista mobiililaitteiden jälleenmyyjistä, minkä vuoksi laitteiden valmistuksessa käytetyt resurssit ovat meille olennaisia. Palveluntarjoajan roolissamme voimme vaikuttaa myönteisesti elektroniikka jätteisiin ja ympäristöön tarjoamalla ratkaisuja, jotka pidentävät laitteiden elinkaarta ja tietoturvallista kierrätystä. Yhtiö noudattaa lakisääteisiä määräyksiä ja ohjeita myös verkkojemme rakentamisessa. Verkkojen rakentamisessa ja kunnossapidossa yhtiöllä on prosessi laitteiden uudelleenkäyttöä varten. Jos uudelleenkäyttö ei ole käytännössä mahdollista teknisistä syistä tai taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi huonon energiatehokkuuden vuoksi, laitteiden materiaalit kierrätetään. Paikalliset yhteistyökumppanit vastaavat kierrätyksen ja jätehuollon järjestämisestä toimistotiloissamme. Jätteisiin liittyvät tiedot kerätään Elisan kestävyysraportointi- ja seurantajärjestelmän kautta, ja ne perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin tai arvioihin. Suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin seurataan yritysvastuujohtoryhmässä ja olennaisissa toiminnoissa.

Yhtiö on sitoutunut tukemaan ratkaisuja, jotka on suunniteltu kiertotaloutta varten ekologisen suunnittelun ja tuotteiden käyttöiän pidentämisen avulla. Tähän sisältyy tuotteiden uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kunnostaminen niiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden parantamiseksi, jotka ovat keskeisiä osatekijöitä siirtymisessä kohti kiertotaloutta. Vähennämme riippuvuuttamme uusista raaka-aineista, ja tavoitteenamme on priorisoida kiertoon perustuvien vaihtoehtojen hankkimista ja lisätä materiaalien talteenottoa omassa toiminnassamme. Sitoumuksemme ulottuu materiaalien kestävään hankintaan, kiertovaihtoehtojen suosimiseen toimitusketjussamme sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden turvaamiseen. Nämä toimet ovat uusiutuvien luonnonvarojen kaskadikäyttöperiaatteen mukaisia, jossa korostetaan luonnonvarojen vastuullista ja tehokasta käyttöä.

Elisa sitouttaa kuluttajia kiertoajatteluun esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta ja edistämällä laitteiden kierrätystä asiakkaille suunnattujen kannustimien avulla. Jatkamme myös kestävien ja kiertotaloustuotteiden tarjoamamme laajentamista esimerkiksi laite palveluna -liiketoimintamallien avulla.

Resurssien sisäänvirtaukset

Valmistetut elektronisten laitteet, verkkoteknologiat ja akut muodostavat suurimman osan sisäänvirtaavista materiaaleista. Käytämme näitä laitteita ja teknologioita verkostojemme toimintaan sekä palvelujen ja tuotteiden tarjoamiseen asiakkaillemme ja loppukäyttäjillemme. Näissä laitteissa ja teknologioissa käytetään metalleja ja mineraaleja, myös joitakin kriittisiä ja harvinaisia materiaaleja. Monille näistä materiaaleista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan korvaavia vaihtoehtoja.

Resurssien sisäänvirtaukset vuonna 2024

Resurssien sisään virtauksen tuotteiden kokonaispaino mukaan lukien pakkaukset (kg)	79 199 692
Biologisten materiaalien osuus mukaan lukien pakkausmateriaalit (%)	0,4
Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja toissijaisten materiaalien mukaan lukien pakkaaminen (kg)	0
Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja toissijaisten materiaalien prosenttiosuus (%)	0

Laskentaperiaatteet – Resurssien sisäänvirtaukset

Mittari sisältää Elisa Oyj:n (Suomi), Elisa Eesti As:n toiminnot, koska tuotteiden sisään virtaus on olennaisin näille liiketoiminoille. Tuotteiden kokonaispaino sisältää kaikki vuoden 2024 aikana hankitut valmistetut materiaalit, elektroniset laitteet ja verkkoteknologiat. Painotiedot kerätään Elisan hankintajärjestelmästä, jossa toimittajan antamia tietoja käytetään, kun ne ovat olleet saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole ollut saatavilla, olemme käyttäneet tutkittuja arvioita. Käytetty tai hankittu biologinen materiaali on määrältään merkityksetön, joten arvioimme sen määrän olevan lähes nolla. Arvioimme toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien painon ja osuuden myös vähäisiksi, ja on siksi nolla, koska meillä ei ole riittäviä ja tarkkoja tietoja oikeutettujen laskelmien tekemiseksi.

Varmistaaksemme raportoitujen tietojen tarkkuuden olemme huolellisesti välttäneet kaksoislaskennan käyttämällä Elisan hankintajärjestelmästä saatuja tietoja vain kerran ja olemme käyttäneet kolmannen osapuolen varmennusta tiedoille ja laskelmille.

Resurssien ulosvirtaukset - Jäte

Elisa ei itse valmista tai tuota mitään markkinoilla tarjoamistaan tuotteista. Elisa toimii jälleenmyyjänä, joka toimittaa tuotteita asiakkaille. Tässä ominaisuudessa resurssien sisään- ja ulosvirtausmäärät, tuotteet ja niiden pakkaukset mukaan lukien, ovat lähes samanarvoisia.

Elisan verkkotoiminnoissa, toimitiloissa, toimistotiloissa ja liiketoiminnoissa resurssien ulosvirtaukset ovat pääosin elektroniikkajätettä, johon kuuluu tyypillisesti verkkolaitteita, muuta elektroniikkaa, paristoja (ladattavia ja ei-ladattavia) ja lisäksi pakkauksia. Toimistojätteen määrä on Elisan jätemää rässä minimaalinen, ja noudatamme yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa jätehuoltoperiaatteita, joita ovat vähentäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys.

Elisa toimii laajennetun tuottajavastuun periaatteiden mukaisesti kierrättämällä elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja sekä pakkausmateriaalia. Vaihdetut verkkolaitteet joko käytetään uudelleen omissa toiminnoissamme, myydään käytettyjen laitteiden markkinoille tai kierrätetään kolmannen osapuolen kumppanimme kautta. Laitteet, jotka luovutetaan kolmannelle osapuolelle jatkokunnostusta ja myyntiä varten, kerätään ja tutkitaan ensin Elisassa, jotta voidaan arvioida, ovatko ne kaupallisesti kannattavia, ennen kuin ne pakataan kuljetusta varten. Suomessa ja Virossa sijaitsevissa myymä löissämme on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyspisteitä, joiden kautta esimerkiksi laitteet viedään uudelleenkäsittelyyn uusien elektroniikkatuotteiden materiaaleiksi. Suomen myymä löissämme on erityisiä keräyslaatikoita mobiililaitteiden ja muiden kannettavien laitteiden kierrätystä varten. Tarjoamme rahallisen korvauksen uudelleenkäyttöön kelpaavista puhelimista esimerkiksi uuden laitteen oston yhteydessä. Kerätyt laitteet korjataan, kunnostetaan ja tuodaan uudelleen markkinoille kuluttajille, mikä edistää kiertotaloutta.

Lisäksi Elisa noudattaa paikallisia lakeja osana tuottajavastuuta, esimerkiksi Suomessa pakkausjätteen kierrätyksen osalta.

Jätemäärät vuonna 2024

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Jätteen kokonaismäärä (kg)	838 763
Kierrättämätön jäte (kg)	219 803 26
Kierrättämätön jäte (%)
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (kg)	356 435
Loppukäsittelystä muualle ohjatun
jätteen kokonaismäärä (kg)	675 699
Vaarallinen jäte (kg)	356 415
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg)	N/A
Kierrätys (kg)	356 415
Muut hyödyntämistoimet (kg)	N/A
Tavanomaiset jätteet (kg)	319 284
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg)	N/A
Kierrätys (kg)	262 545
Muut hyödyntämistoimet (kg)	56 739
Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä
(kg)	163 065
Vaarallinen jäte (kg)	20
Poltto (kg)	N/A
Kaatopaikalle sijoittaminen (kg)	N/A
Muu loppukäsittely (kg)	20

Tavanomaiset jätteet (kg) 163 045 Poltto (kg) 163 045 Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A Muu loppukäsittely (kg) N/A

Laskentaperiaatteet – Resurssien ulosvirtaus - Jäte

Mittari sisältää Elisa-konsernin tiedot eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisan jätemäärät koostuvat suoraan eri toimipaikoissa (kuten toimistoissa, myymälöissä ja verkkoinfrastruktuurin toimipaikoissa) syntyvistä materiaaleista, jotka liittyvät pääasiassa liiketoimintaamme. Suurin osa jätteestä koostuu paristojätteestä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (johon kuuluvat teknologialaitteet ja kulutuselektroniikkatuotteet) sekä metalli- ja pakkaus jätteestä. Lisäksi toimistojätettä on pieni osa kokonais jätemäärästä, ja se sisältää tyypillisesti paperin, pahvin ja biojätteen kaltaisia materiaaleja. Näiden jätevirtojen koostumukseen kuuluu monenlaisia materiaaleja, erityisesti mineraaleja, metalleja ja kriittisiä materiaaleja teknolo gialaitteista ja paristoista, pakkausmateriaaleista peräisin olevia muoveja sekä toimistojen biojätteestä peräisin olevaa biomassaa. Jätetiedot kerätään järjestelmällisesti jätehuol tokumppaneidemme tai rakennuksen johdon raporteista, mikä takaa tarkkuuden. Tapauksissa, joissa tosiasiallisia tietoja ei ole saatavilla, erityisesti tietyissä toimistoissa, käytetään toimistojen henkilömäärään perustuvia arvioita, koska se korreloi suoraan jätteen syntymiseen. Arvioidun tiedon osuus on kuitenkin alle 3 prosenttia Elisan kokonais jätemäärästä.

S – Yhteiskunta

ESRS S1

S – Yhteiskunta

Oma työvoima

Toimintaperiaatteet

Elisa tunnustaa ihmisten vapautta, ihmisarvoa ja tasa-arvoa suojaavien perusoikeuksien yleismaallisen ja absoluuttisen luonteen. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti koko arvoketjussamme.

Elisa on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien Elisan palveluksessa työskentelevien ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia joko suoraan työntekijöinä tai välillisesti muina kuin työsuhteisina työntekijöinä. Yhtiön sitoumus ja julkilausuma on vahvistettu ihmisoikeuspolitiikassa ja yleisissä toimintaperiaatteissa. Elisa noudattaa aina paikallista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia toimintamaissaan.

Yleiset toimintaperiaatteet luovat puitteet liiketoiminnallemme ja määrittävät eettiset standardit Elisa-konsernin työntekijöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Lisätietoja yleisistä toimintaperiaatteista kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen.

Elisan vuonna 2024 päivitetty ihmisoikeuspolitiikka luo perustan ja ohjaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessimme kehittämistä kaikissa toiminnoissamme ja toimintaketjuissamme. Se luo myös puitteet Elisan ihmisoikeussitoumukselle. Päivityksessä otettiin huomioon Elisan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulokset. Arviointi tehtiin YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja se huomioi Elisan toiminnan kansainvälistymisen ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin kehittymisen. Politiikka koskee Elisaa,

sen omistamia yrityksiä tai yrityksiä, joissa sillä on enemmistöosuus, sekä sen hallinnoimia toimintoja.

Elisa edellyttää, että työntekijät, liikekumppanit ja muut kumppanit, joiden toiminnalla voi olla suora vaikutus Elisan toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja sitoutuvat olemaan loukkaamatta niitä. Yhtiö korostaa ihmisoikeuspolitiikassa sitoutumista siihen, että työpaikalla ei esiinny häirintää, kiusaamista eikä syrjintää ja että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti rekrytoinnissa, työ- ja oppimismahdollisuuksissa, palkkauksessa ja työsuhteenpäättymisissä. Elisa ei hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa, pakkotyötä, orjatyötä tai orjuutta eikä mitään modernin orjuuden muotoa Elisan sisällä tai sen toimintaketjussa. Tapauksissa, joissa yhtiö havaitsee mahdollisia haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, se on sitoutunut ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Valitusten käsittelyn ja korjaavien toimenpiteiden toimintatapaan kuuluu, että käsittelemme kaikki kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, jotka olemme aiheuttaneet tai joihin olemme myötävaikuttaneet ja jotka vaikuttavat yksilöihin, työntekijöihin tai yhteisöihin.

Terveys ja turvallisuus

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Elisan työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjä johdetaan hyvällä esihenkilötyöllä ja toimintaohjelmilla, jotka ovat osana päivittäistä toimintaamme. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työntekijät voivat osallistua ja vaikuttaa työterveys- ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn työpaikalla. Elisa noudattaa kunkin toimintamaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä.

Elisan henkilöstöhallinto vastaa työterveyshuollon kehittämisestä ja palvelujen hankinnasta sekä varmistaa toiminnan

hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Sen tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä ylläpitää ja edistää Elisan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuoltoa varten laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, joka koskee kaikkia yksiköitä ja paikkakuntia ja jossa esitetään työterveyshuollon keskeiset tavoitteet. Työterveyshuollon toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Elisan henkilöstöhallinnossa esimerkiksi sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia koskevien raporttien sekä käyttäjäpalautteen avulla.

Elisan työympäristötoimikunta käsittelee työsuojeluasioita Elisa Oyj:n tasolla Suomessa ja koordinoi työsuojeluorganisaation ja -ohjelmien toimintaa. Työympäristötoimikunta seuraa työterveyshuoltopalvelujen toteutumista ja tekee kehitysehdotuksia. Lisäksi toimikunta vastaa työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta, työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden valvontatoimenpiteiden määrittämisestä sekä tapaturmien ja sairauspoissaolojen seurannasta yritystasolla. Työympäristötiimit seuraavat sairauspoissaoloja paikkakunta-, alue- ja toimintokohtaisesti.

Elisa kerää, kirjaa ja mittaa alihankkijoidensa työtapaturmien määrää sekä Suomessa että Virossa. Noudatamme myös paikallisia lakeja ja ohjeita ja teemme tiivistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa varmistaaksemme työn suorittamisen turvallisuuden. 95 prosenttia Elisan työntekijöistä kuuluu työsuojelun piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut yhtään kuolemantapausta.

Elisa tarjoaa tietoa terveydenhuoltopalveluista henkilöstölle intranetsivuilla, ja sisällyttää tätä tietoa myös työntekijöiden perehdytykseen.

Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus

Työnantajana Elisa noudattaa syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteita kaikessa toiminnassa, ja edellyttää näiden periaatteiden noudattamista myös kaikilta yhteistyökumppaneilta. Edistämme tasa-arvoa koko työsuhteen elinkaaren ajan. Moninainen työvoima rikastuttaa yhtiön näkökulmia, edistää innovatiivisuutta ja tukee yhdessä oppimista. Elisassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ohjaavat useat ohjeet ja periaatteet, joista tärkeimmät ovat Elisan arvot ja Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Jokainen työntekijä käy Elisan yleisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen, jossa käydään läpi Elisan syrjimättömyysperiaatteet. Työterveys- ja työturvallisuus-, ihmisoikeus- ja etätyöpolitiikat vahvistavat osaltaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja niitä edistetään myös päivittäisillä johtamiskäytännöillämme. Vastuu käytäntöjen toteuttamisesta ja resurssien riittävyydestä on Elisan henkilöstöjohtajalla, joka valvoo arvojen sisällyttämistä toimintaamme.

Elisa kehittää työympäristöjä ja työtapoja niin, että ne takaavat asianmukaiset ja turvalliset työolosuhteet kaikille, ja tekee tarvittaessa niihin kohtuullisia mukautuksia. Myös perhevapaita on yhdenvertaisesti saatavilla. Helpottaakseen paluuta töihin perhevapaan tai muiden pidempien poissaolojen jälkeen yhtiö yleensä sopii työntekijöiden kanssa ajankohtaisia asioita koskevien tietojen jakamisesta. Perhevapaalta palaaville järjestetään asianmukaista uudelleenkoulutusta.

Elisa on sitoutunut tarjoamaan työympäristön, joka kannustaa kaikkia oppimaan, kasvamaan, jakamaan ideoita ja kehittämään työtään. Yhtiölle on tärkeää, että jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea tulevansa kuulluksi sellaisena kuin on. Elisassa ei suvaita syrjintää, kiusaamista ja häirintää, mukaan lukien rasismi ja seksuaalinen häirintä. Elisa kohtelee

kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti erityistuen tarpeesta, etnisestä alkuperästä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, uskonnollisesta vakaumuksesta ja muista henkilökohtaista ominaisuuksista riippumatta. On tärkeää tunnustaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun toteuttaminen edellyttää, että teemme arviointeja muidenkin ulottuvuuksien kuin esimerkiksi sukupuolen perusteella.

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta viestiminen ja vuoropuhelun edistäminen on tärkeä osa niiden edistämistä. Jaamme tietoa työntekijöille muun muassa henkilöstön uutiskirjeillä ja kohdennetuilla tasa-arvotapahtumilla. Elisa seuraa sisäisen viestinnän tehokkuutta osana henkilöstötyytyväisyystutkimusta. Käsittelemme tasa-arvoon liittyviä viestintätoimenpiteitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän sekä säännöllisissä kestävän kehityksen viestintäryhmän kokouksissa

Jokaisella Elisan yrityksellä on asianmukaiset, vaatimustenmukaiset ja päivitetyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, -ohjeet ja -politiikat, jotka ovat saatavilla niiden intraneteissä. Elisa Oyj on FIBS (Finnish Business & Society) monimuotoisuusverkoston ja Inklusiiv-yhteisön jäsen Suomessa. Elisa Eesti AS on jäsen Viron ihmisoikeuskeskuksen monimuotoisuusverkostoa ja on allekirjoittanut Viron monimuotoisuussitoumuksen.

Koulutus ja urakehitys

Elisa pitää jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoiminnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Oppimisen mahdollistaminen -prosessissa kuvataan, miten Elisalla mahdollistetaan jokaiselle työntekijälle päivittäinen oppiminen. Siinä käsitellään rooleja ja tärkeimpiä oppimiskäytäntöjä. Yksi Elisan arvoista on, että kasvamme ja kehitymme rohkeasti. Se ohjaa elisalaisia innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Elisa hyödyntää ja kehittää järjestelmällisesti osaamista 70-20-10-oppimismallilla (70 prosenttia työssä oppimista,

20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista koulutusta). Työntekijät sopivat linjaesihenkilönsä kanssa oppimis- ja tavoitekeskusteluissa siitä, miten he kehittävät osaamistaan. Näin varmistetaan, että osaamisen kehittämisen suunta on linjassa strategiamme kanssa. Yleisesti 70–20–10 mallin tarkoituksena on laajentaa ajatteluamme osaamisen kehittämismenetelmistä sekä auttaa meitä tunnistamaan parhaat tavat tehdä päivittäistä työtämme.

Yhtiö haluaa edistää kaikkien jatkuvaa oppimista. Yhtiö hyödyntää erilaisia Elisan tukemia oppimismenetelmiä (kuten työnkiertoa ja työkokeiluja), jotka tuovat myös joustavuutta toimintaan. Yhtiö haluaa ottaa henkilöstön mukaan kehittämään omaa sekä työtään että tiimityötä. Elisa kehittää työyhteisöä jatkuvasti esimerkiksi säännöllisten henkilöstökyselyjen tulosten perusteella.

Työolot

Elisa noudattaa työoloja koskevaa lainsäädäntöä ja lakeja sekä työlainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan Elisan tasolla sovellettavien käytäntöjen lisäksi. Ihmisoikeuspolitiikkamme vahvistaa sitoutumisemme oikeudenmukaisiin työehtoihin. Suomessa Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopimuksia. Yli 95 prosenttia Elisan työntekijöistä työskentelee Euroopassa (esimerkiksi Suomessa, Virossa, italiassa, Ruotsissa ja Saksassa), jossa on tiukat työoloja koskevat lakisääteiset vaatimukset, kuten kohtuulliset työajat, vuosiloma, vanhempainvapaa ja osa-aikatyö. Kansallisen lainsäädännön salliessa kaikki työntekijät voivat vapaasti valita, haluavatko he kuulua ammattiliittoon. Työn luonteen salliessa työntekijät voivat soveltaa joustavia työaikoja ja valita joustavasti, milloin he tekevät etätyötä.

Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto. Eurooppalaisen yritysneuvoston tavoitteena on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia eli näkemysten vaihtoa ja vuoropuhelua johdon ja työntekijöiden välillä. Vuoropuhelua käydään suoraan ja avoimesti. Vahva vuorovaikutus on olennainen osa tiedottamista ja kuulemista. Sen tarkoituksena on selventää ja viestiä sekä Elisan että sen työntekijöiden tarpeita.

Lähestymistapamme

Elisa on merkittävä työnantaja kotimarkkinoillamme Suomessa ja Virossa, joissa työskentelee enemmän kuin 80 prosenttia henkilöstöstämme. Jatkuvasti kansainvälistyvänä yrityksenä työllistämme kuitenkin yhä enemmän ammattilaisia digitaalisen palvelun liiketoiminnoissamme eri puolilla maailmaa. Työntekijöidemme lisäksi työllistämme yli 6 000 muuta kuin työsuhteista työntekijää ulkopuolisten työnvälitystoimistojen kautta.

Elisa tarkastelee vaikutuksiaan työvoimaan säännöllisten arviointien ja työntekijöiden saadun palautteen kautta. Tässä prosessissa se ottaa erityisesti huomioon haavoittuvat tai syrjäytyneet ryhmät. Näihin ryhmiin voi kuulua työntekijöitä eri toimintarajoitteisuudella, sukupuolella, iällä, seksuaalisella suuntautumisella tai työntekijöitä, jotka työskentelevät erikoislaatuisissa olosuhteissa ja suorittavat erityisiä tehtäviä.

Elisan henkilöstö koostuu pääasiassa työntekijöistä, jotka työskentelevät asiantuntijoina teknologian kehittämisen, asiakastuen tai myyntitehtävissä. Ne edellyttävät tieto- ja viestintätekniikka-alan erityistietoja ja -taitoja. Tehtävät sijoittuvat pääosin toimisto- tai myymäläympäristöön ja työskentely tapahtuu päätelaitteiden ja tai vastaavien avustuksella. Työn terveysvaikutukset liittyvät tyypillisimmin henkiseen ja ruumiilliseen kuormitutukseen. Myynnissä, erityisesti myymälätyössä ja kauppakeskusten myyntipisteissä, työskentelevät työntekijät voivat joutua kohtaamaan asiakkaiden käyttäytymisestä aiheutuvia turvallisuusuhkia. Lisäksi, osa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä osallistuu Elisan verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon,

mikä edellyttää esimerkiksi korkeisiin mastoihin/torneihin kiipeämistä, johon liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä. Muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten alihankkijat, vuokratyöntekijät ja konsultit, työskentelevät Elisan alaisuudessa, vaikka heidän työnantajansa on Elisalle palvelua tarjoava ulkopuolinen yritys. Elisa on kuitenkin tietoinen siitä, että sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia näihin työntekijöihin, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa. Kaikki työntekijät, joihin Elisan toiminnot ja liiketoiminta voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat julkistettavien tietojen piiriin.

Elisa on sitoutunut parantamaan henkilöstönsä hyvinvointia mielenterveyden tukemiseen ja turvallisiin työoloihin keskittyvillä toimenpiteillä. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myönteisesti työntekijöihiinsä ja muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin tarjoamalla jatkuvaa koulutusta, kehitysohjelmia ja kannustavan työympäristön. Nämä aloitteet hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, myös toimisto- ja asiakaskohtaamistehtävissä työskenteleviä, sillä ne parantavat työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä. Elisa etsii mahdollisuuksia edistää myönteistä työkulttuuria, jossa korostetaan monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, mikä voi parantaa työntekijöiden sitoutumista ja tuottavuutta.

Syksyllä 2024 Elisa päätti ottaa vuoden 2025 alusta lähtien käyttöön uudet hybridityöperiaatteet, jotka edellyttävät työntekijöiden työskentelevän vähintään kolme päivää viikossa Elisan toimistolla. Uusi hybridityömalli otettiin käyttöön ennakoivasti lieventämään liian laajan etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja korostamaan kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa työntekijöiden keskuudessa. Yhtiö tiedostaa kuitenkin, että tämä muutos vaikuttaa Elisan Scope 3 -päästöihin, jotka liittyvät työntekijöiden työmatkoihin, sillä toimistopäivien lisääntyminen voi lisätä työmatkapäästöjä

verrattuna etätyöhön. Lisäksi useammat toimistopäivät voivat hieman lisätä toimistojätteen päästöjä, vaikka toimistojäte muodostaa vain pienen osan Elisan kokonaisjätemäärästä.

Elisan ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi ja vaikutusten arviointi osoitti, että niissä maissa, joissa toimimme ei ole merkittävää pakkotyön tai sidotun työn riskiä. Toiminnassamme ei myöskään ole merkittävää lapsityövoiman käytön riskiä. Yhtiö on kohdentanut erilaisia taloudellisia ja henkilöresursseja, mukaan lukien tehokkaiden prosessien ja järjestelmien luominen materiaalivaikutusten hallintaan.

Elisa tunnustaa työehtosopimusten merkityksen ja puolustaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja käydä työehtosopimusneuvotteluja. Varmistamme, että kaikki työntekijät, myös kolmansien osapuolten kautta palkatut työntekijät, ovat tietoisia oikeuksistaan ja että heillä on mahdollisuus käyttää mekanismeja, joilla näitä oikeuksia suojellaan. Elisa ei ole tunnistanut olennaisia negatiivisia vaikutuksia, joilla olisi negatiivisia seurauksia tai ne vahingoittaisivat työvoimaa. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Elisa on varannut erilaisia taloudellisia sekä henkilöresursseja, mukaan lukien perustanut tehokkaita prosesseja ja järjestelmiä olennaisten vaikutusten hallinnoimiseksi.

Elisa tunnistaa, että hyvien työllistämiskäytäntöjen noudattamatta jättämisellä tai heikoilla työolosuhteilla on meille negatiivisia seurauksia, kuten menetettyjen työpäivien lisääntyminen, lahjakkuuksien menettäminen, mahdolliset tulonmenetykset asiakasboikottien vuoksi, negatiivinen medianäkyvyys sekä sijoittajien ja sidosryhmien luottamuksen menetys, jotka kaikki voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Noudattamalla hyviä käytäntöjä, ohjeita ja asiaankuuluvaa paikallista lainsäädäntöä syntyy mahdollisuuksia, kuten lahjakkuuksien saaminen, työntekijöiden parempi sitoutuminen ja hyvinvointi, osaamisen kehittyminen ja työntekijöiden pysyvyys, joilla kaikilla on

mahdollinen positiivinen vaikutus Elisan taloudelliseen suorituskykyyn.

Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa

Elisa ylläpitää säännöllistä vuorovaikutusta työntekijöiden ja ylimmän johdon välillä erilaisissa virallisissa tapaamisissa, jotta varmistetaan, että kaikkien ryhmien, myös erityisen haavoittuvien tai syrjäytyneiden ryhmien, näkökulmat tulevat kuulluiksi. Toimitusjohtaja pitää kuukausittaisia henkilöstötilaisuuksia suomeksi ja englanniksi. Ne tarjoavat tilaisuuden vuoropuhelulle toimitusjohtajan ja työntekijöiden välillä. Näiden ohella pidetään viikoittaisia osasto- ja yksikkötason kokouksia, mikä varmistetaan jatkuvaa vuoropuhelua ja sitoutumista Elisan tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin kaikilla tasoilla. Työntekijöillä on myös kahdenkeskisiä tapaamisia esihenkilöidensä kanssa viikoittain, kahden viikon välein tai tarpeen mukaan, jolloin kaikilla työntekijöillä, myös haavoittuviin tai syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvilla, on mahdollisuus antaa palautetta ja ilmaista näkemyksensä.

Työntekijöiden henkilöstökysely

Elisalla ei ole henkilöstölle globaalia puitesopimusta. Yhteiset arvot, visio, missio ja Elisan yleiset toimintaohjeet luovat perustan Elisan yrityskulttuurille, jossa jokainen voi ilmaista mielipiteensä ja huolensa. Käytäntöjen ohella, joilla varmistamme jatkuvan vuoropuhelun työntekijöidemme kanssa, toteutamme kahdesti vuodessa anonyymin henkilöstökyselyn (Elisa Engagement Survey). Kyselyllä kerätään palautetta ja näkemyksiä työntekijöiltä onnistumisesta työnantajana ja parannustarpeista. Työntekijät voivat antaa kyselyssä palautetta eri aihealueista ja toimintatavoista mukaan lukien työympäristö, yhteistyö, työntekijöiden hyvinvointi, työmäärä ja välineet, tasa-arvo ja syrjintä, johtaminen, viestintä, kehitysmahdollisuudet, yrityskulttuuri, missio ja asiakaskeskeisyys.

Kysely arvioi koko organisaation, mukaan lukien johtaminen, yhteistyö, viestintä, sisäinen organisaatiokuva ja asiakaslähtöisyys.

Henkilöstökyselyt ovat luottamuksellisia verkkokyselyjä, jotka toteutetaan yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa. Henkilöstöhallinto koordinoi kyselyprosessia sekä viestii henkilöstölle tuloksista sisäisten kanavien kautta. Näin varmistetaan, että tulokset käydään läpi Elisan organisaation kaikilla tasoilla lähtien yksittäisistä tiimeistä ja kattaen koko Elisa-konsernin. Tavoitteena on läpinäkyvä ja osallistava prosessi, jolla mahdollistetaan jokaisen elisalaisen osallistuminen sekä kyselyyn että kehityssuunnitelmien tekoon.

Tulosten pohjalta kaikilla organisaatiotasoilla (tiimit, yksiköt, tulosyksikkö, osasto ja yritys) laaditaan organisaatiokohtaiset kehityssuunnitelmat seuraavalle yhdessä sovitulle aikajaksolle. Palautteiden pohjalta Elisalla on muun muassa käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään parantamaan eri työntekijäryhmien osaamisen kehittämismahdollisuuksia.

Elisa seuraa sitoutumisprosessin tehokkuutta ja erityisiä parannustoimia tiimi- ja osastotasolla. Konsernitasolla seurataan työntekijöiden vastausastetta suhteessa vertailuarvoon. Vastausaste on pysynyt jatkuvasti yli 75 prosentissa. Korkea vastausaste on osoitus sitouttamisstrategioiden tehokkuudesta ja rohkaisee työntekijöitä jakamaan näkemyksiään.

Henkilöstökyselyn laadinnassa ja tulosten perusteella tehtävien suunnitelmissa otetaan huomioon mahdolliset esteet, jotka liittyvät kulttuurieroihin, maantieteelliseen sijaintiin, sukupuoleen, ikään, rooliin ja työntekijän toimikauteen, sekä itse kyselyssä että kehitystoimia koskevissa keskusteluissa. Lisäksi arvioimme tarkasti työntekijöidemme käsityksiä tasa-arvosta.

Oppimis- ja tavoitekeskustelut

Elisan oppimis- ja tavoitekeskustelut ovat työntekijöiden ja heidän esihenkilöidensä välinen vuoropuhelu, joka toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Se tarjoaa työntekijöille ja esihenkilöille ennalta suunnitellun tilaisuuden, jossa he voivat asettaa tavoitteita, suunnitella oppimista ja keskustella muista merkityksellisistä aiheista, kuten hyvinvoinnista, palautteesta ja työyhteisön dynamiikasta. Prosessi alkaa työntekijän itsearvioinnilla, jossa hän arvioi suoritustaan, oppimistaan ja suunnitelmiaan. Tämän jälkeen keskustelu käydään yhdessä esihenkilön kanssa etukäteen sovittuna ajankohtana molemmille sopivassa paikassa. Keskustelut ovat olennainen osa henkilökohtaisen kehityksen ja organisaation tavoitteiden yhteensovittamista ja työntekijöiden työkokemuksen parantamista.

Vuorovaikutus työntekijöiden edustajien kanssa

Suomessa Elisa-konsernin työntekijöiden työehdot määräytyvät ICT- ja IT-palvelualojen työehtosopimusten sekä kaupan alan työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan. Näistä sopimuksista neuvotellaan jatkuvasti, ja edellisen sopimuksen ehdot ovat voimassa, kunnes uusi tehdään. Noin 75 prosenttia työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, mikä takaa jatkuvan edustuksen ja neuvottelut heidän puolestaan. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto, joka parantaa työntekijöiden tiedonsaantia ja helpottaa johdon ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Eurooppalaisessa yritysneuvostossa on edustajia Suomesta, Virosta, Saksasta ja Romaniasta, ja se kattaa 85 prosenttia työntekijöistä vuodesta 2024 alkaen.

Elisa käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sovituin kokousmenettelyin ja muulla jatkuvilla yhteistyöllä. Suomessa Elisa Oyj:n toimitusjohtajakokoukseen osallistuvat vuosittain valitut henkilöstön edustajat ja pääluot-

tamushenkilöt. Kokouksessa keskustellaan tilinpäätöksestä, tuotanto- ja työllisyysnäkymistä, kannattavuudesta ja merkittävistä johdon päätöksistä. Se toimii yhtenä yhteistoimintalain mukaisena tiedotus- ja vaikuttamiskanavana. Suomessa yritysasiakkaiden ja henkilöasiakkaiden johtoryhmissä on työntekijöiden edustus.

Elisa Oyj:ssä järjestetään myös säännöllisiä kuukausittaisia pääluottamushenkilöryhmän kokouksia, joissa käydään yhteistoimintalaissa tarkoitettua vuoropuhelua, valvotaan yhteistoimintalainsäädännön noudattamista ja käsitellään työntekijöihin vaikuttavia toimenpiteitä. Lisäksi yksiköt ja tulosyksiköt kokoontuvat viikoittain tekemään yhteistyötä, ja osasto-, työntekijä- ja tiimikokouksia pidetään tarpeen mukaan. Jatkuva yhteistyö tapahtuu paikallistasolla, ja paikalliset luottamushenkilöt ja henkilöstöpäälliköt osallistuvat siihen osana päivittäistä toimintaa.

Työsuojelutoimikunnat

Elisan työsuojelutoimikunnalla on keskeinen rooli yhtiön terveys- ja turvallisuustoimintaohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Toimikunnan päätavoitteet ovat työntekijöiden työterveyden ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja tapaturmien ehkäiseminen. Toimikuntaa tukevat alueelliset tiimit, joihin kuuluu työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettuja, aluepäälliköitä, henkilöstöhallinnon edustajia sekä kiinteistönhallintapalvelujen edustajia. Terveysalan edustaja voi tarvittaessa osallistua kokouksiin asiantuntijana. Työsuojelutiimi vastaa työoloihin liittyvien kysymysten käsittelystä, tapahtumaraporttien käsittelystä, työtapaturmien tutkinnasta, korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvonnasta ja yleisten turvallisuusstandardien varmistamisesta.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Sovellettavien lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden noudattaminen on jokaisen Elisan työntekijän vastuulla ja väärinkäytöksistä ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Elisan työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät voivat ilmoittaa kaikista epäillyistä väärinkäytöksistä, joita voivat olla esimerkiksi Elisan toiminnassa tapahtuvat lainrikkomukset sekä Elisan yleisten toimintaperiaatteiden ja Elisan ohjeiden rikkomukset, jotka koskevat työntekijän omaa esihenkilöä tai linjaesihenkilöä. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto, yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäinen tarkastus. Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitusmenettelykanava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa nimettömänä. Lisätietoja ilmoitusmenettelykanavasta ja siitä, miten suojaamme ilmiantajia kostotoimilta, kohdassa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen.

Kurinpitotoimenpiteiden oikeudenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen rikkomusten tai laiminlyöntien yhteydessä on tärkeää työntekijöiden oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Elisa viestii kaikille työntekijöille, että epäeettistä, lainvastaista tai sääntöjen vastaista käytöstä ei suvaita ja että siitä seuraa sovellettavien lakien mukaisia seuraamuksia riippumatta siitä, missä asemassa työntekijä toimii. Rangaistusten ja rikkomuksista aiheutuvien kielteisten seuraamusten lisäksi Elisa tarjoaa myös myönteisiä kannustimia, kuten Elisa Arvot -palkinnot. Lisäksi Elisan tulospalkkiomittareihin sisältyy sääntöjen noudattamiseen liittyviä mittareita, jotka toimivat positiivisina kannustimina.

Elisan henkilöstöhallinnon johtoryhmä ja Elisan johtoryhmä arvioi vuosittain tasa-arvotilannetta. Tämä tehdään sisällyttämällä työntekijöiden henkilöstökyselyn (sitoutumiskyselyyn) kysymyksiä, joissa arvioidaan, miten hyvin yhdenvertainen kohtelu toteutuu Elisassa. Yrityksen sisällä voimme käyttää näitä periaatteita perustana laatiessamme yksityiskohtaisempia ohjeita tasa-arvon toteuttamiseksi. Elisa Oyj:n ja Elisa Santa Monican tasa-arvosuunnitelmat Suomessa on käsitelty lain ja säännösten edellyttämällä tavalla. Suunnitelmien toteutumista seurataan ensisijaisesti yritystasolla yhteistyöelimissä ja Suomessa tasa-arvotyöryhmässä.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

Tavoite Rajaus		Suoriutuminen	Toimenpiteet
Olemme globaalisti 10	Elisa	Alle tavoitteen.	Vahvistettu vuoropuhelua työntekijöiden
prosentin parhaimman konserni		Henkilöstökyselyn tulos 69.	kanssa parantamalla viestintätoimenpiteitä
joukossa työntekijöiden			(aloitteita tiimin vuoropuhelun parantamiseksi
sitoutumisessa			esihenkilöiden koulutuksen kautta).
henkilöstö kyselyllä
mitattuna (Employee			Johtajuuden kehittäminen laajentamalla Elisa
engagement)			Way -johtamistaitoja ja -käytäntöjä laajemmalle
			yleisölle, mikä vaikuttaa positiivisesti elisialaisten
			sitoutumiseen.
			Useita projekteja käynnissä eri
			liiketoimintayksiköissä, kaikki tähtäävät
			työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen
			tarjoamalla työntekijöille tukea ja työkaluja oman
			hyvinvoinnin hallintaan
100 prosenttia oppimis	Elisa	85 prosentilla työntekijöistä,	AI- ja datakompetenssien vahvistaminen
ja tavoitekeskusteluun	konserni	jotka kuuluvat oppimis	järjestämällä koulutuksia, työpajoja
osallistuvista		ja tavoitekeskustelun	ja tapahtumia, laajemmilla
on yksilölliset		piiriin on yksilöllinen	e-oppimismahdollisuuksilla ja rakentamalla
oppimissuunnitelma		oppimissuunnitelma.	yhteisöjä aiheiden ympärille.
			Oppimispolkujen sekä kurssien ja
			oppimateriaalien kokoelmien päivittäminen
			useilla osaamisalueilla.
Naisten osuuden	Elisa	29 prosenttia esihenkilöistä	Puolueettoman rekrytointikoulutuksen
kasvattaminen	konserni	naisia	perustaminen kaikille esimiehille.
esihenkilötehtävissä			ElisaWomen-yhteisön perustaminen
33,5 prosentin vuoteen
2029 mennessä

Elisa on asettanut kolme konsernitason tavoitetta, joilla pyritään hallitsemaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä edistämään myönteisiä vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Tavoitteissa onnistumista seurataan suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteet henkilöstön sitoutumiselle ja naisten osuudelle esihenkilötehtävissä asetetaan osana strategiatyötä, ja ne hyväksyy Elisan johtoryhmä. Yksilöllisiin oppimissuunnitelmiin liittyvä tavoitteen on asettanut Elisan oppimisen prosessin omistaja. Työntekijät ja työntekijöiden edustajat eivät osallistu suoraan tavoitteiden asettamiseen. Kuitenkin henkilöstötyytyväisyyskyselyn tavoitteiden osalta he osallistuvat suoriutumisen seurantaan ja parannuskohteiden sekä tarvittavien keinojen tunnistamiseen, kuten on kuvattu osiossa Työntekijöiden henkilöstökysely. Mitä tulee tavoitteisiin,

Naisten osuus esihenkilötehtävissä ja Osuus työntekijöistä, jotka osallistuvat LOD-prosessiin ja joilla on yksilölliset oppimissuunnitelmat, työntekijät osallistuvat vain suorituskyvyn seurantaan. Investoimme jatkuvasti työntekijöiden kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin ja varmistamme, että toimintatapamme eivät aiheuta työntekijöihimme kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Nämä toimet ovat tiiviisti linjassa Elisan laajempien kestävyystavoitteiden kanssa, mukaan lukien useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, sillä pyrimme luomaan pysyviä työntekijöihimme kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.

Elisa on sitoutunut vaikuttamaan myönteisesti työntekijöihinsä erilaisilla toimintasuunnitelmilla, aloitteilla ja jatkuvilla parannuksilla, joilla pyritään vähentämään riskejä ja parantamaan työntekijöiden hyvinvointia. Yhtiö mittaa suoritustaan työnantajana tekemällä kahdesti vuodessa työntekijöiden sitoutumiskyselyjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on olla työnantajien parhaan 10 prosentin joukossa kansainvälisesti vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksista kerättyjen tietojen avulla Elisa voi tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja seurata samalla edistymistä työntekijöiden tyytyväisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Lisäksi yhtiö varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla (100 prosenttia) oppimis- ja tavoitekeskusteluprosessiin osallistuvilla työntekijöillä on yksilöllinen oppimissuunnitelma, joka tukee strategisen osaamisen kehittämistä. Kompetenssien kehittämisen ja lahjakkuuksien kasvattamisen kautta yhtiö varmistaa tulevaisuudessakin vahvan osaamisen. Tämä on Elisan strategian toteuttamisen keskeinen tekijä. Vuonna 2024 keskityimme vahvasti tekoäly- ja dataosaamiseen, jota täydennettiin työpajoilla, verkko-oppimisen mahdollisuuksilla ja yhteisöllisyyttä rakentavilla tapahtumilla.

Monimuotoisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat Elisan keskeisiä painopistealueita, ja olemme asettaneet pitkän aikavälin konsernitason tavoitteeksi, että vuoteen 2029 mennessä

33,5 prosenttia esihenkilöistä on naisia. Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa's Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut edistämään naisten osuutta esihenkilötehtävissä Elisa - konsernissa. Vuonna 2024 suoriutuminen oli 29 prosenttia. Elisalle esihenkilö tarkoittaa henkilöä, jolla on alaisia. Tavoitteessa lasketaan naisten osuutta esihenkilötehtävissä suhteessa koko esihenkilötehtävissä olevien määrään. Vuoden 2024 mittari ei sisällä SedApta yhtiön tietoja, koska ostetun yhtiön integraatio on käynnissä ja se saadaan päätökseen vuonna 2025. Elisa seuraa ja arvioi säännöllisesti naisten urakehitystä organisaatiossaan. Johtajuuden kehittämistä tuetaan Elisa Way Leadership -ohjelmamme kautta, joka sisältää monimuotoisuus- ja urakehityskoulutusta, mentorointia ja urakehitysmahdollisuuksia.

Työntekijöiden hyvinvointi on henkilöstöä koskevien toimenpiteidemme kulmakiviä. Vuonna 2024 kehitimme mielenterveyden työkalupakkiamme ja käynnistimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pilottitilaisuudet uusille työntekijöille. Elisa lisäsi myös työterveys- ja työturvallisuusasioiden näkyvyyttä sisäisillä kampanjoilla, joissa käsiteltiin muun muassa mielenterveyttä, turvallista työmatkaliikennettä ja työperäisten vaarojen arviointia. Osana jatkuvaa sitoutumista yhtiö työntekijöiden terveyteen parantaa riskiryhmien terveystarkastusprosessia ja varmistamme, että esihenkilöiden on helpompi hallita ja seurata terveyteen liittyviä keskeisiä tietoja. Elisa kehittää parhaillaan sovellettavia työterveyden ja työturvallisuuden konsernitason mittareita ja tavoitteita.

Maa (henkilömäärä) Suomi 4 622 Viro 948 Italia 388 Ruotsi 145 Saksa 134 Indonesia 70 Ranska 61 Belgia 54 Romania 50

Muut 259 Yhteensä 6 731

Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus vuonna 2024

jotka ovat lähteneet yhtiöstä (henkilömäärä) 1 190 Työsuhteisten työntekijöidensä vaihtuvuuden 0,18

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä,

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain

Työntekijöiden ominaisuudet

vuonna 2024

Työsuhteisten työntekijöiden määrää sukupuolen mukaan vuonna 2024

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	4 617
Naiset	2 021
Muut	93
Yhteensä	6 731

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen ja työaikasuhteen mukaan henkilömäärinä vuonna 2024

	Suomi	Viro		Ruotsi	Saksa Indonesia		Ranska	Belgia Romania		Muut	Kaikki
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	4 622	948	388	145	134	70	61	54	50	259	6 731
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	4 587	926	388	144	129	64	57	54	50	252	6 651
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	35	22	0	1	5	6	4	0	0	7	80
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	3 708	884	363	139	102	70	59	54	45	252	5 676
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	914	64	25	6	32	0	2	0	5	7	1 055

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä työehtosopimusten ja sukupuolen mukaan jaoteltuna vuonna 2024

	Miehet	Naiset	Muut	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	4 617	2 021	93	6 731
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	4 577	1 982	92	6 651
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	40	39	1	80
Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	3 887	1 720	69	5 676
Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	730	301	24	1 055

Laskentaperiaatteet – Työntekijöiden ominaisuudet

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportointikauden lopussa eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisalla henkilömäärä tarkoittaa voimassa olevan työsopimuksen omaavien työntekijöiden bruttomäärää. Tilinpäätöksessä raportoidaan HTV, joka on verrannollinen henkilömäärään. Henkilömäärää raportoitaessa ilmoitetaan vain sellaiset suorat työntekijät, joilla oli raportointikauden päättyessä jatkuva työsuhde Elisaan. Työntekijä on henkilö, joka on työsuhteessa ja jolla on suora sopimus Elisa-yrityksen kanssa, tytäryhtiöt (oikeushenkilö) mukaan lukien, ja jonka palkan Elisa-yritys maksaa kansallisen lainsäädännön tai sen soveltamisen mukaisesti. Pääasiallinen tietolähde työntekijätiedoille Elisan henkilöstöhallinnon oma tietojärjestelmä.

Muut sukupuolet tarkoittavat muut kuin miehet tai naiset työntekijöiden oman ilmoituksen perusteella.

Vakituinen työntekijä on työntekijä, jonka on kanssa tehty sopimus kokoaikaisesta tai osa-aikaisesta työstä määräämättömäksi ajaksi. Samoin määräaikainen työntekijä on työntekijä, jonka työsopimus päättyy, kun tietty työsuhteen kesto päättyy tai kun on suoritettu tietty työtehtävä, johon on liitetty aika-arvio, mukaan lukien hankkeen tai työvaiheen päättyminen tai korvattujen työntekijöiden paluu.

Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työaika viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on määritetty työaikaa koskevan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti (esimerkiksi kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että kokoaikaisella tarkoitetaan vähintään yhdeksää kuukautta vuodessa ja vähintään 30:tä tuntia viikossa). Osa-aikainen työntekijä on työntekijä, jonka työaika viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on vähemmän kuin edellä määritetyn kokoaikaisen työntekijän työaika.

Vaihtelut työntekijöiden määrissä johtuvat pääosin yritysostoista, joita on tehty raportointikauden aikana. Työntekijöiden vaihtuvuus on laskettu lähteneiden työntekijöiden määrä jaettuna raportointikauden lopun kokonaistyöntekijöiden määrällä.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä vuonna 2024

	Muut kuin työsuhteiset työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Vuokratyöntekijät	381
Konsultit	436
Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevät työntekijät	184
Alihankkijat/palveluntarjoajat	5 346
Muut	6
Muut kuin työsuhteiset työntekijät	6 353

Ensisijainen tietolähde muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tiedoille on Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. Raportoitu muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä on raportointijakson lopun henkilöstömäärä. Elisa on määritellyt muut kuin työsuhteiset työntekijänsä seuraavasti:

Vuokratyöntekijä: Vuokratyöntekijät ovat heidän palkkansa maksavan toimiston palveluksessa. Käyttäjäyritys (Elisa-yritys) ohjaa ja valvoo tehtävää työtä. Vuokratyöntekijä työskentelee kokopäiväisesti käyttäjäyritykselle. Vuokratyöntekijät työskentelevät useimmiten asiakaspalvelussa tai teknisinä asiantuntijoina.
Konsultti: Konsultti on sopimussuhteen osalta kuin vuokratyöntekijä. Konsultteja käytetään kuitenkin yleensä ammattimaisemmissa tehtävissä sekä ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen liittyvässä työssä.
Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevä työntekijä: Toimitilojen hallinnan työntekijä työskentelee kiinteistöhuollon ja hallinnan parissa, kuten työtilojen kunnossapitäjänä, ravintolatyöntekijänä, jne.
Alihankkija/palveluntarjoaja: Tämäntyyppistä tilapäistätyöntekijää ohjaa ja valvoo toinen yritys. Työ on tyypillisesti hankepohjaista tai yksittäisiä tehtäviä, kuten tietoliikennemastolaitteiden asennusta ja huoltoa, verkkolaitteistojen asennusta ja huoltoa ja toimitilojen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteiden tai muiden laitteiden asennusta.

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työntekijöistä vuonna 2024

	Muut kuin työsuhteiset työntekijöiden määrä	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus			Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
	(henkilömäärä)	Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät, ETA-alue	Työsuhteiset työntekijät, muu kuin ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
Vuokratyöntekijät	381		(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista	(Arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista	(Maat, joissa on yli 50 työsuhteista
Konsultit	436		työntekijää, joiden osuus on yli 10	työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia	työntekijää, joiden osuus on yli 10
Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevät työntekijät	184		prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	rosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
Alihankkijat/palveluntarjoajat	5 346	0–19 %	Viro, Ruotsi, Saksa, Belgia	Indonesia	Belgia, Ruotsi, Ranska, Italia
Muut	6
Muut kuin työsuhteiset työntekijät	6 353	20–39 % 40–59 %
		60–79 %
Laskentaperiaatteet – Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet		80–100 %	Suomi, Romania, Italia, Ranska		Suomi, Viro, Saksa, Romania

Laskentaperiaatteet – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportointikauden lopussa toisin sanoen ne sisältävät kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen.

Työehtosopimukset ovat organisaatiotasolla, toimialatasolla (maissa, joissa tämä on käytäntönä) tai molemmilla tasoilla. Ne voivat koskea tiettyjä työntekijäryhmiä, esimerkiksi tiettyä toimintaa harjoittavia tai tietyssä paikassa työskenteleviä työntekijöitä. Työehtosopimusneuvotteluissa määritetään työolot ja työsuhteen ehdot ja/tai säännellään työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita ja/tai säännellään työnantajien tai työantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestön tai työntekijäjärjestöjen välisiä suhteita. Työehdot työntekijöille, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä, määräytyvät paikallisen lainsäädännön mukaan.

Työehtosopimukset kattavat kaikentyyppiset neuvottelut, kuulemiset tai pelkän tietojenvaihdon hallitusten, työnantajien, työnantajajärjestöjen ja työntekijöiden edustajien välillä talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Ne voivat olla kolmikantaisia (jolloin hallitus on vuoropuhelun virallinen osapuoli), tai ne voivat koostua vain työntekijöiden edustajien ja yritysjohdon (tai ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen) kahdenvälisistä suhteista.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on mukana työntekijät, joilla on maa kohtainen edustaja Eurooppalaisessa yritysneuvostossa.

Monimuotoisuuden mittarit

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma vuonna 2024
-----------------------------------------------------	--	--	--

	Henkilömäärä
Alle 30 vuotta	1 552
30–50 vuotta	3 713
Yli 50 vuotta	1 466
Yhteensä	6 731

Monimuotoisuustiedot koskien johtoa on raportoitu Kestävän kehityksen hallinnointi kohdassa.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvat työntekijät vuonna 2024

Työsuhteiset työntekijöiden
osallistuminen (%)	73
Miehet (henkilömäärä)	3 357
Naiset (henkilömäärä)	1 506
Muut (henkilömäärä)	75

Koulutustuntien (t) keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti vuonna 2024

Työsuhteiset työntekijät (t)	12
Miehet (t)	12
Naiset (t)	11
Muut (t)	0,2

Laskentaperiaatteet – Koulutus ja taitojen kehittäminen

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todellisen henkilöstömäärän, eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen raportointikauden lopussa.

Säännölliset tulos- ja urakehitysarvioinnit perustuvat työntekijän ja hänen esimiehensä asettamiin kriteereihin. Elisassa tämä on oppimis- ja tavoitekeskustelu. Arviointi suoritetaan työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa ja se voi sisältää esihenkilön arvion työntekijän suoriutumisesta, sekä palautteen kollegoilta tai laajemmalta työntekijäjoukolta. Elisan henkilöstöhallinto valvoo tätä prosessia. Suoriutumisen tiedot perustuvat todellisiin tietoihin ja niiden ensisijainen lähde on Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä.

Elisan koulutustunnit määritellään koulutukseen käytettyinä tunteina, sisältäen: ammatillinen koulutus ja opetus, organisaation työntekijöilleen tarjoama palkallinen opintovapaa, ulkopuolinen koulutus tai opetus, jonka organisaatio maksaa kokonaan tai osittain, tai organisaation koulutus tietyistä aiheista. Kaikkien tällaisten koulutusten tulee kestää vähintään yhden tunnin. Tiedot sisältävät kaikkien työntekijöiden vähimmäiskoulutustunnit, koska on monia koulutustietoja, joita ei kerätä keskitetysti. Esimerkiksi emme ole sisällyttäneet esimiesten tai kollegoiden paikan päällä antamaa ohjausta (kuten perehdytys).

Koulutustuntitiedot saadaan suoraan kolmannen osapuolen koulutuskumppaneilta, alustalta tai Elisan omasta koulutusjärjestelmästä. Jos tiedot eivät ole saatavilla, arvioimme ne parhaan saatavilla olevan vertailutiedon perusteella.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työsuhteiset työntekijöiden terveys ja turvallisuus tiedot vuonna 2024

Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus (%)	95
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	0
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	76
Kirjattavien työtapaturmien osuus	8
Kirjattavien työperäistä terveysongelmaa koskevien tapausten lukumäärä	0
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä	85

Laskentaperiaatteet – Terveys ja Turvallisuus

Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todelliset luvut eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen raportointikauden lopussa. Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja ei raportoida tässä mittarissa. Menetetyt työpäivät johtuvat työhön liittyvistä tapaturmista. Kuolemantapauksia tai työhön liittyviä sairastapauksia ei ole ollut vuonna 2024.

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusrikkomukset vuonna 2024

Työhön liittyvien syrjintätapausten lukumäärä häirintä mukaan lukien	7
Ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä	7
Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten lukumäärä	0
Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoima)	0
Omaan työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille	0
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja ihmisoikeuksien loukkauksien perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten tai korvausten lukumäärä	0

Laskentaperiaatteet – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Tiedot sisältävät vahvistetut tapaukset Elisan whistleblowing kanavan kautta tehdyistä työpaikkasyrjintäilmoituksista.

ESRS S2

Arvoketjun työntekijät

Toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat Elisan eettisten ostamisen periaatteet, joissa kuvataan Elisalle laitteita, ohjelmistoja, järjestelmiä, materiaaleja ja palveluja toimittaviin organisaatioihin liittyvät eettiset ja oikeudelliset tehtävät, vastuut ja velvoitteet. Eettisen ostamisen periaatteet perustuvat ILO:n (International Labour Organisation) yleissopimuksissa, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistettuihin kansainvälisiin työnormeihin. Ne ovat linjassa myös YK:n Global Compact periaatteiden kanssa, joihin Elisa on sitoutunut.

Elisa odottaa kaikkien toimittajiensa noudattavan periaatteita kaikissa liiketoiminnoissaan ja toimitusketjuissaan. Elisan periaatteiden politiikkojen lisäksi, toimittajien odotetaan noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja standardeja kaikissa toimintamaissaan. Toimittajien odotetaan tiedottavan työntekijöilleen asianmukaisesti eettisen ostamisen periaatteista ja varmistavan, että käytössä on asianmukainen koulutus sekä menettelyt, jotka mahdollistavat periaatteiden noudattamisen. Periaatteita sovelletaan turvallisten ja oikeudenmukaisten työolojen sekä ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten vastuullisen hallinnan edistämiseksi Elisan toimitusketjussa. Toimittajien odotetaan noudattavan toiminnassaan Elisan eettisen ostamisen periaatteita tai vastaavia periaatteita. Ne koskettavat kaikkia arvoketjun työntekijöitä ja niillä edistämme turvallisia ja oikeudenmukaisia työolosuhteita sekä vastuullisuutta liittyen ympäristöön ja eettiseen toimintaan Elisan arvoketjussa.

Elisan eettisen ostamisen periaatteiden täytäntöönpanosta vastaa Elisan hankintaorganisaatio. Elisan hankintayksikön johtaja raportoi Elisa-konsernin talousjohtajalle. Elisa odottaa toimittajien noudattavan Elisa eettisen ostamisen periaatteita tai vastaavia vaatimuksia mukaan lukien:

Työolot

Oikeudenmukaiset työkäytännöt, mukaan lukien työajat ja palkkaus
Yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin
Syrjimättömyys

peet.

• Paikallisen työlainsäädännön noudattaminen

Terveys ja turvallisuus

Työntekijöille on tarjottava terveellinen ja turvallinen työympäristö kansainvälisten standardien ja kansallisten lakien mukaisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi puhtaiden käymälätilojen, juomakelpoisen veden ja tarvittaessa elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitettujen tilojen saatavuus. • Jos työnantaja tarjoaa majoitustiloja, niiden on oltava puhtaita ja turvallisia ja täytettävä työntekijöiden perustar-
Työntekijöille on annettava asianmukaista terveys- ja turvallisuustietoa ja -koulutusta.

Muut työskentelyyn liittyvät olosuhteet

Työhön ei saa ottaa henkilöä, joka ei ole täyttänyt laillista vähimmäisikää.
Lapsia (alle 18-vuotiaita henkilöitä) ei saa palkata vaarallisiin töihin tai työhön, joka ei vastaa heidän henkilökohtaista kehitystään.
Kun lapsi on työsuhteessa, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
On edistettävä, tuettava tai kehitettävä toimintaperiaatteita ja ohjelmia, joilla autetaan kaikkia työtä tekeviä lapsia.
Pakkotyö, orjatyö tai pakollinen työ, orjuus ja ihmiskauppa ovat ehdottomasti kiellettyjä.

• Työntekijöiden on voitava irtisanoutua työstään kohtuullisen irtisanomisajan jälkeen. Työntekijöitä ei saa vaatia tallettamaan rahaa tai henkilöllisyystodistuksia työnantajalleen.

Elisan eettisen ostamisen periaatteissa ja ihmisoikeuspolitiikassa määritetään toimittajiin kohdistuvat odotukset, kuten ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät eettiset standardit. Elisan ihmisoikeuspolitiikkaan (päivitettiin vuonna 2024) viitataan myös Elisan eettisen ostamisen periaatteissa toimittajille. Päivitetty politiikka sisältää odotukset, joita Elisa asettaa toimittajilleen pakkotyön ja pakollisen työn osalta. Odotamme, että toimittajamme noudattavat kaikessa toiminnassaan näitä odotuksia, jotka koskevat esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta, yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, palkkoja ja työaikaa.

Elisa ei missään olosuhteissa hyväksy minkäänlaista pakkotyötä, orjatyötä tai modernia orjuutta omassa toiminnassaan tai toimitusketjussaan. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan pakkotyön ja pakollisen työn riskit toimitusketjussa. Elisa etsii ennakoivasti mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja olla vuorovaikutuksessa toimitusketjun kanssa, voidakseen kehittää ja soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa pakkotyöhön tai pakolliseen työhön liittyvien riskien hallinnan arvioimiseksi ja parantamiseksi. Yhtiö ei myöskään missään tilanteessa hyväksy laitonta lapsityövoiman käyttöä. Elisa tekee toimia lapsityövoimaan liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Elisa tekee aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa, jotta se voi arvioida ja seurata lapsityövoimaan liittyviä riskejä toimitusketjussaan. Lakisääteistä työikää nuorempien lasten rekrytointi ja palkkaus on kiellettyä. Alle 18-vuotias ei myöskään saa tehdä vaarallisia töitä. Jos lapsityövoiman käyttöä havaitaan, toimimme lapsen parhaan edun mukaisesti.

Elisa ei suvaitse eikä hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa toiminnassaan tai toimintaketjussaan. Jos Elisan toimittajan epäillään käyttävän pakkotyövoimaa tai syyllistyneen väärinkäytöksiin, ryhdytään välittömästi toimiin, jotta mahdollinen huolenaihe voidaan tutkia ja toimia sen mukaisesti. Jos rikkomuksia havaitaan eikä toimittaja ryhdy välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, pidätämme oikeuden irtisanoa sopimus kyseisen toimittajan kanssa. Elisa ei ole tunnistanut yhtään vahvistettua tapausta, jossa arvoketjun työntekijät olisivat jättäneet noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita. Teemme kuitenkin tarkastuksia Joint Alliance for CSR (JAC) -viitekehyksen mukaisesti. Se sisältää ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä aiheita. Kaikkia tunnistettuja ongelmia seurataan korjaavien toimintasuunnitelmien avulla.

Lähestymistapamme

Elisan arvoketjuun kuuluu laaja joukko työntekijöitä, joihin toimintamme voi olennaisesti vaikuttaa. Tähän kuuluvat verkkolaitteiden, palvelimien, elektroniikkakomponenttien, kulutuselektroniikan ja ohjelmistopalvelujen tuotantoon ja jakeluun osallistuvat työntekijät. Nämä työntekijät voivat olla toimittajiemme, alihankkijoidemme tai logistiikkatoimittajiemme palveluksessa, ja heidän kohtelunsa ja työolonsa ovat merkittävä painopistealue vaikutustenarvioinneissa. Kaikki arvoketjun työntekijät, joihin Elisan toiminnot ja liiketoiminta voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat annettujen tietojen piiriin.

Yhtiön arvoketjun tietyillä sekä maantieteellisillä alueilla että hyödykkeillä on merkittäviä lapsi- ja pakkotyöhön liittyviä riskejä. Erityisesti kaikissa elektroniikkalaitteissa yleisesti käytettävien metallien ja mineraalien, erityisesti tinan, tantaalin, volframin ja kullan (3TG-mineraalit), louhintaan ja hankintaan liittyy modernia orjuutta ja lapsityövoiman käyttöä.

Nämä mineraalit ovat keskeisiä tieto- ja viestintälaitteissa, joten ne muodostavat merkittävän riskialueen toimitusketjussamme. Elisan arvioinnissa on myös tunnistettu, että lapsi- ja pakkotyöhön liittyvien mahdollisten ongelmien riski voi olla suuri tietyillä maantieteellisillä alueilla, kuten Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Elisan suora vaikutusmahdollisuus näihin kysymyksiin on rajoitettu hankintojemme laajuuden ja riskien sijainnin vuoksi (niitä esiintyy useimmiten toimitusketjumme alimmilla tasoilla), tiedostamme merkittävien kielteisten vaikutusten mahdollisuuden ja pyrimme aktiivisesti lieventämään riskejä. Muita yleisimpiä tunnistettuja olennaisia kielteisiä vaikutuksia ovat liiallinen työaika, riittämätön palkka ja työoloihin liittyvät ongelmat. Vaikutukset liittyvät usein vaarallisiin ympäristöihin ja riittämättömään työntekijöiden suojeluun erityisesti matalan tason toimittajilla ja alihankkijoilla.

Elisa pyrkii parantamaan näkemystään siitä, mitkä työntekijäryhmät ovat haavoittuvimmassa asemassa ja näin voivat olla suuremmassa vaarassa joutua vahingon kohteeksi. Yhtiö tunnistaa, että esimerkiksi siirtotyöläiset, naiset ja nuoret työntekijät, ovat suuremmassa vaarassa joutua hyväksikäytön ja väärinkäytön kohteeksi erityisesti alueilla, joilla sääntelyn valvonta on heikompaa. Voimme toimenpiteillämme vaikuttaa myönteisesti arvoketjun työntekijöihin. Tunnistamalla riskiryhmät ja toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä heidän oikeuksiensa suojelemiseksi ja työolojensa parantamiseksi. Sekä esimerkiksi JAC:n jäsenyytemme kautta edistämällä eettisiä käytäntöjä ja kestävyyttä koko tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjussa. JAC:n toimitusketjun auditoinneilla ja koulutusohjelmilla pyrimme parantamaan työntekijöiden työoloja ja edistämään muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, mikä voi johtaa työntekijöihin kohdistuviin myönteisiin vaikutuksiin koko arvoketjussamme.

Seuratakseen ja valvoakseen arvoketjun työntekijöihin liittyviä kysymyksiä Elisa tekee ja hyödyntää tarkastuksia sekä riski- ja

vaikutusarviointeja. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan tunnistaa ja korjata ongelmia tai riskejä ja varmistaa, että tarvittavat korjaavat toimet toteutetaan tehokkaasti toimitusketjussa. Elisa on yhteydessä sidosryhmiin ja toimittajiin varmistaakseen, että seurantaprosessit ovat kattavia ja läpinäkyviä.

Elisa on tehnyt toimitusketjun vaikutusten arvioinnin ja ottanut käyttöön vaatimustenmukaisuutta ja sopimuksia koskevia valvontatoimia toimittajien valinnassa. Tietyillä toimitusketjun osa-alueilla on suurempi riski ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin. Elisan kannalta tällaiset tapahtumat voivat johtaa vakavaan mainehaittaan, taloudelliseen vastuuseen tai oikeudenkäynteihin, etenkin kun yritysten due diligence -prosesseja koskevat vaatimukset ja määräykset lisääntyvät. Kielteinen mediajulkisuus, sijoittajien ja sidosryhmien luottamuksen menettäminen, asiakkaiden boikottien aiheuttamat mahdolliset tulonmenetykset tai tarve irtautua tietyistä toimittajista tai markkinoista ovat lisäriskejä, joita ennakoimme pidemmällä aikavälillä, jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vuorovaikutusprosessit

Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoiminnan vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Yhtiöllä on nimetty vastuuhenkilö tärkeimmille yli 180 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi yhtiö on tekemisissä arvoketjun työntekijöiden kanssa muun muassa yhteistyökokousten ja auditointiprosessien ja muiden toimitusketjun hallintaan liittyvien kanssakäymisten kautta. Elisan toimittajien kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa pyrimme käsittelemään tärkeitä kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien työhön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia.

JAC:n jäsenenä Elisa osallistuu koordinoituun auditointi- ja toimittajien kehittämisohjelmaan, jossa noudatetaan yhteistä menetelmää korjaavien toimintasuunnitelmien todentamisessa, arvioinnissa ja seurannassa. Korjaavia toimia seurataan säännöllisesti JAC:n yhteistyöelimissä ja olemalla suoraan toimittajien kanssa. Muun muassa auditointien kautta saamme tietoa työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista myös korkean riskin ympäristössä työskenteleviltä työntekijöiltä ja voimme arvioida työoloja ja ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita. Tämä lähestymistapa vahvistaa yhtiön kykyä hallita mahdollisia riskejä ja parantaa läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta koko tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjussa. Elisan osallistuminen JAC:hen tuo myös käyttöön alan parhaita käytäntöjä, edistää yhteistyötä muiden teleoperaattoreiden kanssa ja parantaa merkittävästi tarkastuskapasiteettiamme. Sitoumusten tehokkuutta mitataan toimittajien säännöllisillä arvioinneilla, tarkastuskertomuksilla ja korjaavien toimintasuunnitelmien seurannalla. Näin varmistetaan jatkuva parantaminen ja yhdenmukaisuus JAC:n yritysvastuun standardien kanssa.

Vaikka yhtiöllä on käytössä vahvat mekanismit, joihin kuuluu suora ja epäsuora yhteydenpito toimitusketjun työntekijöihin, se tiedostaa, että sen on kehitettävä riskiperusteisesti prosesseja, joilla kerätään tietoa erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta tai syrjäytyneiltä työntekijöiltä. Tällä hetkellä meillä ei ole virallista kansainvälistä puitesopimusta työntekijöiden oikeuksista, mutta arvioimme jatkuvasti mahdollisuuksia vahvistaa sitoumuksiamme tällä alueella. Tämä on yksi tulevien parannusten painopistealueista yhtiössä.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöiden huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisa kannustaa toimittajiaan ja toimitusketjun työntekijöitä ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäillyistä rikkomuksista tai vaatimustenvastaisuuksista, jotka liittyvät yhteistyöhön Elisan kanssa. Ilmoituksen voi tehdä joko vastuulliselle vendor managerille tai Elisan ilmoituskanavaan tai JAC-auditointien aikana. Kaikki ilmoitukset käsitellään täsmällisesti ja huolellisesti, ja niiden lähettäjän yksityisyyden suoja turvataan ja sitä kunnioitetaan. Nimettömiä ilmoituksia voi tehdä Elisan ilmoituskanavan kautta, ja ne käsitellään Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti. Yhtiö kertoo ilmoituskanavista mukaan lukien anonyymistä Elisan ilmoituskanavasta myös Eettisen ostamisen periaatteissa. Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja -prosessistamme kohdassa Ilmoitusmenettelyperiaatteet

JAC-tarkastusten kautta raportoidut ilmoitukset, tutkitaan ja tarvittaessa asetetaan asianmukaiset korjaavat toimenpiteet (CAP). Elisa seuraa näitä toimia säännöllisesti toimittajien kanssa. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään mahdolliset negatiiviset vaikutukset.

allekirjoittaneet Elisan eettisen ostamisen periaatteet tai vastaavat ehdot Niiden toimittajien prosenttiosuus, jotka on arvioitu toimittajatietokannassa kestävyystekijöiden perusteella

Niiden toimittajien prosenttiosuus, jotka ovat

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

100 prosenttia vendor managereista on suorittanut Eettistä ostamista koskevan	manager:eista on suorittanut	22 prosenttia vendor	Ostamisen prosessin koulutuksen loppuun saattaminen Elisa Eesti AS (Viro)
koulutuksen koulutuksen
Elisa on asettanut kolme vuoden 2030 tavoitetta parantaak	-		Emme ole vielä sitouttaneet arvoketjun työntekijöitä tai heidän
seen hankintapalvelujaan ja toimintojaan A-, B- ja C-kategorian		edustajiaan tavoiteasetantaprosessiin. Tämä sitouttaminen on
toimittajien osalta sekä hallitakseen olennaisia negatiivisia		tunnistettu tulevaisuuden kehitysalueeksi voidaksemme kehittää

vaikutuksia ja riskejä sekä edistääkseen positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Nämä toimittajat muodostavat yli 60 prosenttia Elisan menoista ja ne on luokiteltu Elisan strategian, riskien ja vaikutusten näkökulmasta. Elisan tavoitteet ovat linjassa YK:n Global Compact -sitoumuksen sekä Elisan eettisen hankinnan periaatteiden kanssa. Yhtiö pyrkii parantamaan työolosuhteita ja puolustamaan työ- ja ihmisoi keuksia arvoketjun työntekijöille, kun se samalla varmistaa turvallisen työympäristön. Näillä toimilla se edistää myös positiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 3: Hyvä terveys ja hyvinvointi sekä tavoitetta 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Elisa tarkastelee suorituskyvyn edistymistä asetettuun tavoitteeseen nähden.

vaikutuksemme toimitusketjussa edelleen. Ensimmäinen yhtiön tavoite on saada 100 prosenttia A-, B- ja C-toimittajistamme sitoutumaan Elisan eettisen hankinnan tai vastaaviin periaatteisiin. Näillä vaatimuksilla se asettaa toimit tajille selkeät odotukset eettisistä käytännöistä ja menettelyistä. Toinen tavoite on, että 100 prosenttia A-, B- ja C-toimittajista suorittaa itsearvioinnin Elisan kestävyyteen liittyvien kysymysten mukaisesti Elisan toimittajahallintatyökalussa.

Kolmas tavoite on, että 100 prosenttia toimittajapäälliköistä suorittaa verkkokoulutuksen Elisan eettisistä hankintape riaatteista. Saavutettavan ja pakollisen koulutuksen avulla vahvistamme eettisten hankintastandardien toteuttamista toiminnassamme. Elisa seuraa säännöllisesti edistymistä kohti tätä tavoitetta vähintään vuosittain ja muistuttaa toimittajapäälli köitä koulutusvaatimuksesta.

Toimenpiteiden riittävyyttä asetettujen tavoitteiden saavuttami seksi arvioidaan säännöllisesti yritysvastuujohtoryhmässä ja hankinnan johtoryhmässä.

Vuonna 2024 tavoitteet on asetettu Elisa Oyj:n (Suomi) tasolla, mutta tarkastelemme näitä tavoitteita uudelleen voidaksemme asettaa Elisa-konsernin tasoiset tavoitteet vuoden 2025 aikana. Konsernitason tavoitteen asettamiseksi ja toimittajahallinnan sekä yhteistyön parantamiseksi Elisa Estonian toiminnot ovat myös alkaneet luokitella toimittajia A-, B- ja C-luokkiin emoyhtiön mallin mukaisesti.

Edellä mainituilla tavoilla edistämme myös YK:n Global Compact -periaatteiden toteutumista toimitusketjussa, muun muassa viemällä käytäntöön Elisan eettisten periaatteet, kouluttamalla työntekijöitä eettisistä toimintamalleista sekä käymällä säännöllistä vuoropuhelua arvoketjun sidosryhmien kanssa myös auditointien kautta ja varmistamalla, että korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan tehokkaasti.

Lisäksi yhtiö tekee taustatarkistuksia kaikille toimittajille tunnistaakseen mahdolliset tunnetut ihmisoikeusloukkaukset tai pakotteet. Toimittaja-arvioinneissa korostetaan tarvetta, että yritykset toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi, ylläpitävät kirjallista toimintaohjetta ja tarjoavat työntekijöille anonyymin ilmoituskanavan. Alihankkijoiden osalta, jotka osallistuvat infrastruktuurimme ylläpitoon ja rakentamiseen, varmistetaan ennakoivasti alihankintaketjun vaatimustenmukaisuuden tekemällä perusteellisia tausta tarkistuksia tarjousprosessin aikana. Alihankkijat ovat myös turvallisuustarkastusten kohteena korkeiden turvallisuusstandar diemme ylläpitämiseksi.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet

Elisa Oyj (Suomi) 36 prosenttia

Elisa Oyj (Suomi) 43 prosenttia

kohdennetuista toimittajista on hyväksynyt Elisan eettisen ostamisen periaatteet

toimittajista on arvioitu

Toimittajaluokituksen parantaminen Elisa Eesti AS (Viro) vastaamaan emoyhtiön A, B, C ja D luokitusta (vastaamaan Elisa Oyj:n luokitusta)

Toimittajatietojen kattavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen

toimittajatietokannassa, Elisa Oyj (Suomi.

Kestävyyskysymysten parantaminen liittyen ilmasto- ja ihmisoikeus due diligence -prosessiin, Elisa Oyj (Suomi).

ESRS S4

Asiakkaat ja loppukäyttäjät

Toimintaperiaatteet

Asiakkaiden ja loppukäyttäjien yksityisyyttä ja tietosuojaa ohjaavat Elisan yksityisyyteen liittyvät periaatteet, politiikat ja ohjeet. Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan tietosuojapolitiikkaan, jossa määritetään tietosuojavaatimusten toteuttaminen Elisan toiminnoissa. Politiikka on pakollinen Elisalle ja sen tytäryhtiöille sekä toimittajille niiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Tietosuojapolitiikkaa ja sitä täydentäviä periaatteita ja ohjeita tarkistetaan säännöllisesti, ja niihin kuuluvat esimerkiksi:

Henkilötietojen käsittely
Tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuojailmoituksena)
Mainontaa ja asiakkaiden yksityisyyden suojaa koskevat periaatteet ja käytännön ohjeet
Sähköistä suoramarkkinointia koskevat ohjeet
Vaatimukset, jotka koskevat liikenne- ja sijaintitietojen käsittelyä markkinointia varten
Työntekijöitä koskevat tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuojailmoituksena)
Henkilötietojen käsittelyn periaatteet henkilöstön rekrytointiprosessissa (toimii tietosuojailmoituksena)
Tietosuojan järjestämiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt sekä kuukausittainen katsaus EU:n tietosuojarikkomuksiin analyyseineen

Politiikan tavoitteena on suojella Elisan asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden sidosryhmien oikeuksia viestinnän ja henkilötietojen luottamuksellisuuteen sekä varmistaa, että työntekijät ja prosessit noudattavat vaatimuksia. Tietosuojan toteuttamisessa on otettava huomioon lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset sekä muut vaatimukset tietojen asianmukaisessa käsittelyssä. Korkeatasoinen tietosuoja edellyttää laadukasta ja luotettavaa toimintaa, joka hyödyttää asiakkaita, sekä sitä, että

tietosuojan suunnittelu ja toteuttaminen ovat osa toimintaa ja järjestelmiä.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Elisan turvallisuusjohtoryhmä vastaa Elisan tietosuojaan liittyvästä strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta. Asianmukainen tietosuoja on kaikkien vastuulla. Tietosuojavaatimusten täyttäminen on osa normaalia liiketoimintavastuutamme, ja linjaorganisaatio on vastuussa sen toteuttamisesta. Tietosuojavaatimukset on aina otettava huomioon palveluja, prosesseja ja järjestelmiä kehitettäessä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa tietosuojasta myös silloin, kun ne hankkivat tietojenkäsittelypalveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Elisalla on Suomessa ja Virossa erilliset tietosuojavastaavat, jotka ohjaavat ja opastavat tietosuojaan liittyvissä asioissa ja valvovat tietosuojanäkökohtien toteutumista. Elisan tytäryhtiö voi, jos toiminnan luonne ja toimintaympäristö sitä edellyttävät, nimetä tietosuojavastaavan tai hankkia sellaisen palveluna. Tietosuojavastaava on nimettävä erikseen, jos tytäryhtiön ydintoimintoihin kuuluu esimerkiksi arkaluonteisten tietojen laajamittainen käsittely tai rekisteröityjen säännöllinen ja järjestelmällinen seuranta. Elisan tietosuojaryhmä koordinoi ja kehittää tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ja ottaa käyttöön vaatimuksia yksiköissä ja tytäryhtiöissä. Se myös valmistelee tietosuojaperiaatteet ja muut liiketoiminnan kannalta merkittävät asiat Elisan turvallisuusjohtoryhmälle. Elisan tietosuoja-asiantuntijaryhmä ja tietosuojalähettiläiden organisaatio varmistavat tietoisuuden tietosuojasta ja tietosuojaosaamisen. Yritysturvallisuusyksikkö ohjaa valmistelutoimia ja vastaa kokonaisturvallisuuden kehittämisestä sekä tukee yksiköiden tietosuojaa.

Tietosuojapolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tietosuojapolitiikasta tiedotetaan käytännössä asianomaisille sidosryhmille ja sen soveltamiseen osallistuville henkilöille pakollisessa koulutuksessa ja tietosuojalähettiläiden organisaation kautta.

Konsernitason politiikan lisäksi kullakin Elisa-yrityksellä

on omat periaatteensa ja politiikkansa. Esimerkiksi Elisa Polystarilla on sisäiset tietojenkäsittelyn käytännöt ja ohjeet henkilöstölle sekä ulkoisesti asetetut politiikat, periaatteet ja sopimusvelvoitteet asiakkailta, joiden puolesta henkilötietoja käsitellään. Tähän sisältyvät käyttötarkoitusta ja pääsyä koskevat rajoitukset, maantieteelliset rajoitukset ja muut tekniset rajoitukset. Toimintaperiaatteet ovat sekä yleisiä (kattavat esimerkiksi tietoturvakehyksen ja ISO 27001 -sertifioinnin) että asiakassopimuksiin liittyviä erityissitoumuksia. Käytännöt ja ohjeet sisällytetään perehdytykseen, koko yhtiön laajuisiin ohjeisiin ja osastokohtaiseen henkilöstökoulutukseen. Vastuu tietoturvan ylläpitämisestä rekisteröityjen ja asiakkaiden edut huomioon ottaen kuuluu hallitukselle, toimitusjohtajalle ja linjaesihenkilöille.

Olemme Elisa Eestissä laatineet julkisesti saatavilla olevat omat räätälöidyt tietosuojaperiaatteet rekisteröidyille ryhmille:

Yksityisasiakkaiden tietosuojakäytäntö
Oikeushenkilöiden tietosuojakäytäntö
Rekrytoinnin tietosuojakäytäntö

Työntekijöiden tietosuojakäytännöt ovat saatavilla intranetissämme. Ne sisältävät yksityiskohtaisia tietosuojailmoituksia ja erityisvaatimuksia, jotka koskevat henkilöstön jäsenten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Elisan tietosuojapolitiikka ja henkilötietojen käsittelyä koskevat ohjeet ilmoitetaan työntekijöille heidän aloittaessaan työsuhteensa. Näin varmistetaan, että he ovat täysin tietoisia tietosuojaan liittyvistä velvollisuuksistaan. Politiikkojen täytäntöönpanoa tuetaan säännöllisillä koulutustilaisuuksilla ja vakiintuneiden käytäntöjen noudattamisella. Näin varmistetaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät tietosuojavaatimukset ja noudattavat niitä. Tuomalla politiikat helposti sekä asiakkaidemme että työntekijöidemme saataville vahvistamme sitoutumistamme vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen tietojenkäsittelykäytännöissämme.

Lähestymistapamme

Yksityisyys ja tietosuoja

Turvallinen infrastruktuuri, nopeisiin yhteyksiin perustuvat hyvin toimivat verkot ja luotettavat digitaaliset palvelut luovat perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Verkkomme yhdistävät miljoonia ihmisiä, koteja, organisaatioita ja sovelluksia. Asiakkaiden, verkkojen ja järjestelmien turvallisuus on tärkeää ja keskeinen osa toimintaamme. Ymmärrämme erityisen roolimme yksityisyyden, tietosuojan, tietoturvan ja luottamuksellisten viestien suojelun suhteen. Elisa edistää luottamuksellisen viestinnän periaatetta kaikille asiakkailleen toimintansa perustavana ja sisäistettynä periaatteena.

Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia yksityisyys- ja tietosuojasäännöksiä, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalakia ja lakia sähköisen viestinnän palveluista sekä sovellettavaa kansallista tietosuojalainsäädäntöä, kun toimimme maailmanlaajuisesti. Samalla yhtiö kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistusta ja yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, sekä muita kansainvälisiä standardeja, kuten OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita, joilla pyritään edistämään ja suojelemaan ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Näissä säännöksissä ja lainsäädännössä kuvataan meitä koskevia vaatimuksia, ja sääntelyviranomaiset valvovat näiden lakien noudattamista ja voivat tarvittaessa vaatia meitä ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin.

Kaikki asiakkaat ja loppukäyttäjät, jotka käyttävät Elisan myymiä tuotteita tai palveluita, voivat olla merkittävästi Elisan toiminnan ja liiketoiminnan vaikutuksen alaisia ja kuuluvat siten raportoinnin piiriin. Tämä koskee myös haavoittuvia ryhmiä, kuten vanhuksia ja nuoria sekä lapsia. Yhtiö kerää ja käsittelee erilaisia henkilötietoja palveluiden tarjoamiseksi ja paranta-

miseksi. Tiedot sisältävät yhteys-, tunnistetietoja, palveluihin liittyviä tietoja sekä käyttö- ja asiakasvuorovaikutustietoja. Tietoja kerätään palvelujen tarjoamiseksi, yhteydenpitoa varten kuluttaja- ja yritysasiakkaidemme kanssa, tarjontamme parantamiseksi, lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi ja palvelun laadun varmistamiseksi. Näiden toimintojen luonteen vuoksi tietojenkäsittelyyn voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi tietomurtoja, luvattomia pääsyjä ja henkilötietojen väärinkäyttöä.

Elisa on sitoutunut ehkäisemään näitä negatiivisia vaikutuksia ja riskejä vahvojen teknisten ja organisatoristen turvallisuusprotokollien avulla sekä erilaisten taloudellisten, henkilö ja teknologisten resurssien avulla, mukaan lukien tehokkaiden prosessien ja järjestelmät. Lisäksi keskitymme jatkuvasti käyttöoikeuksien rajaamiseen, noudatamme suppeampien oikeuden periaatetta ja toteutamme muita lisäturvatoimenpiteitä yhteistyössä asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat suoraan mukana tietojen ja järjestelmien hallinnassa.

Näiden protokollien ja toimenpiteiden toteuttaminen johtaa positiivisiin tuloksiin ja vaikutuksiin, kuten tietomäärien minimointiin, pseudonymisointiin, salaukseen, parannettuihin tietoturvatoimenpiteisiin, suojaavat kuluttajatietoja ja varmistavat yksityisyyden suojan periaatteiden toteuttamiseen tuotekehityksessämme. ja koulutushankkeisiin, jotka lisäävät tietoisuutta tietosuojasta kuluttajiemme ja loppukäyttäjiemme keskuudessa.

Korkea yksityisyyden taso on Elisan keskeinen strateginen tavoite, erityisesti koska teleoperaattorina meillä on merkittävä rooli digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa ja tarjoamisessa. Luottamuksellisten tietojen, henkilötietojen ja viestinnän luottamuksellisuuden suojaaminen toteutetaan osana kehitysvaiheita toteutettavien turvallisuus- ja tietosuojatoimenpiteiden avulla. Keskeisiä palveluita seurataan jatkuvasti, jotta voidaan

estää ja tunnistaa näissä palveluissa esiintyvät tapahtumat. Elisa varmistaa henkilökohtaisten tietojen ja tietoturvaloukkausten väitteiden nopean ja asianmukaisen hallinnan ja tarkastelun.

Elisa ei ole tunnistanut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, jotka olisivat vaikuttaneet tai vahingoittaneet asiakkaita ja loppukäyttäjiä. Arvioimme jatkuvasti ja pyrimme estämään toimintamme mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Vuonna 2024 ei ollut vahvistettuja vakavia ihmisoikeusongelmia yksityisyyden suhteen. Tietosuojaviranomaisilta tai muilta toimivaltaisilta viranomaisilta tuli kahdeksan (8) tiedustelua tietomurtoihin liittyen.

Tietosuojatiimi on ensisijaisesti vastuussa tietosuojavaatimusten määrittämisestä, ohjeiden antamisesta työntekijöille ja johdolle sekä sovellettavien tietosuojalakien ja -asetusten noudattamisen varmistamisesta. Kutakin yksikköä tukee/tukevat nimetty tietosuojakoordinaattori ja/tai liiketoimintayksiköihin sijoitetut tietosuojalähettiläät, jotka valvovat sääntöjen noudattamista omalla alueellaan ja varmistavat ennakoivan riskienhallinnan.

Valvonnan tehostamiseksi ja tietoon perustuvan päätöksenteon edistämiseksi Elisalla on tietosuojaryhmä, joka koostuu kaikkien liiketoimintayksiköiden edustajista. Ryhmä käsittelee tietosuojariskejä ja sovittaa strategiset painopisteet yhteen koko organisaatiossa. Kansainvälinen tietosuojaryhmä koostuu Elisan tärkeimpien kansainvälisten liiketoimintojen ja tytäryhtiöiden edustajista.

Lisäksi kaikissa yksiköissä tehdään vuosittain sisäisiä itsearviointeja, joissa tarkastellaan vaatimustenmukaisuuden tasoa ja keskustellaan keskeisistä painopistealueista. Olemme sitoutuneet edistämään vaatimustenmukaisuuden kulttuuria, joten olemme asettaneet tavoitteen ja edellytämme, että kaikki työntekijät osallistuvat vuosittain pakolliseen turvallisuus- ja tietosuojakoulutukseen.

Tietosuojatiimi toimittaa turvallisuusjohtoryhmälle vuosittain kattavan raportin, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti tietosuojan noudattamisen tilanne ja tuodaan esiin kaikki siihen liittyvät riskit. Tämä jäsennelty lähestymistapa kuvastaa Elisan sitoutumista henkilötietojen suojaamiseen ja yksityisyyteen liittyvien riskien hallintaan olennaisena osana yleistä liiketoimintastrategiaamme.

Terveys ja turvallisuus

Keväällä 2024 Elisa toteutti hankkeen, jossa kartoitettiin kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia. Yksi mielenkiintoinen liiketoimintamahdollisuus oli digitalisaatio terveys- ja hyvinvointialalla. Projektin tulokset esiteltiin hallitukselle ja päätettiin, että jatkamme liiketoimintamahdollisuuden selvittämistä osana vuoden 2024 strategiatyötä. Löytämisvaiheen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia B2B-terveysratkaisuja, kuten Digihoivaa ja eKonsultaatiota, sekä yhtiön vahvoja data- ja tekoälyvalmiuksia innovatiivisten terveys- ja turvallisuusratkaisujen kehittämiseksi kuluttajille. Aloite on osa meneillään olevaa digitaalista terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tutkimushanketta. Se on linjassa yhtiön laajempien kestävyystavoitteiden kanssa. Hanke jatkui vuoden loppuun. Siinä keskityttiin muun muassa vanhusten kotihoitoon, nuorten henkiseen hyvinvointiin ja naisten terveyttä edistävään teknologiaan (femtech). Hankkeen kohteena ovat suomalaiset kuluttajat.

Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Elisa parantaa toimintaansa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja keräämällä säännöllisesti palautetta suorituskyvystä, jotta se ymmärtää paremmin palvelujen vaikutuksia ja niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Suomessa ja Virossa käytettävän Net Promoter Score (NPS) -mittarin lisäksi tärkeimpiä palautetyökaluja ovat asiakastyytyväisyyskyselyt, erilaiset aihekohtaiset asiakaskyselyt ja muut kuin asiakaskyselyt sekä fokusryhmähaastattelut. Suomessa Elisalla on myös alueellisia raateja, joilta saamme arvokasta palautetta kunkin alueen sidosryhmiltä, ja teemme yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka edustavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten vanhuksia (esim. Valli ja Enter ry) ja lapsia (esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto).

Elisalla on liiketoimintakohtaiset hallinta- ja toimintamallit, jotka ohjaavat palautteiden käsittelyä ja edelleen kehittämistä toimitus- ja myyntiprosessikokeilujen ja lopullisen käyttöönoton kautta. Kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuukausittain yhteydenpitoa, jonka tuloksia tarkastellaan ja niistä keskustellaan kuluttaja-asiakkaiden johtoryhmässä.

Jos asiakkaat ottavat yhteyttä muiden tietosuojaan liittyvien palvelukanavien kautta, olemme ottaneet käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tiedustelut välitetään viipymättä tietosuojatiimille. Näin varmistetaan, että asiakkaat saavat tarkat vastaukset nopeasti.

Tietoja siitä, miten Elisaan voi ottaa yhteyttä tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä, on helposti saatavilla Elisan verkkosivustolla ja yksityiskohtaisesti tietosuojakäytännössämme. Säännöllistä yhteydenpitoa on tarpeen mukaan, ja tietosuojatiimin vastuulla on helpottaa tätä vuorovaikutusta ja ylläpitää tehokasta viestintää asiakkaidemme kanssa.

VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti 91

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa Elisan ilmoitus kanavan kautta kaikista havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lainsäädännön noudattamatta jättämisistä, jotka liittyvät yhteis työhön Elisan kanssa. Ilmoituskanavan kautta esiin tuodut asiat käsitellään Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti. Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja -prosessistamme kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen.

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

Tavoite	Rajaus	Suoriutuminen	Toimenpiteet
Elisan työntekijöistä 100	Elisa -	83 prosenttia	Kehitimme edelleen
prosenttia on suorittanut	konserni	työntekijöistä on	tietosuojalähettiläsohjelmaamme taitojen ja
turvallisuussertifiointikoulutuksen		suorittanut koulutuksen	kattavuuden parantamiseksi sekä vahvistamaan
vuoteen 2030 mennessä			tietosuojatukea kansainvälisille yrityksillemme.

Turvallisuussertifiointikoulutuksen tavoite asetettiin osana Elisan strategiaprosessia ja hyödyntäen kaksinkertaisen olennai suuden arvioinnin löydöksiä (DMA). Elisan turvallisuuden johtoryhmä tarkastelee säännöllisesti mittaria ja tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä, suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Suoriutumista tavoitteeseen nähden sekä keskeisiä keinoja raportoidaan vuosittain kestävyysraportoinnissa. Asiakkaat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen. Olemme sitoutuneet hallitsemaan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä kattavien toimintasuun nitelmien ja riittävien resurssien avulla. Olemme asettaneet konsernitasolla tavoitteeksi, että 100 prosenttia Elisan työnteki jöistä on suorittanut turvallisuussertifiointikoulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Tämä koulutus sisältää kolme moduulia, jotka keskittyvät turvallisuuteen, tietoturvaan ja tietosuojaan. Kurssin sisältö tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan, ja jokaisen työntekijän on suoritettava koulutuskokonaisuus kerran vuodessa. Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt, kuten Elisan tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan jakamalla koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä raportointikauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät työntekijät, jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla ja vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Mittarin laskennassa käytetyt ensisijaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja koulutusalustalta. Uusi ostettu yhtiö SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana.

Lisäksi työntekijöiden on suoritettava GDPR-koulutus. Elisa tunnistaa, että sen työntekijöiden tulee olla hyvin tietoisia yksi tyisyyden suojaan liittyvistä asioista, sillä Elisan työntekijät ovat keskeisessä roolissa käsitellessään yhteiskuntaan, asiakkaisiin ja henkilöstöön liittyviä arkaluonteisia tietoja. Laadukkaiden ja luotettavien toimien tarjoaminen asiakkaillemme ja loppukäyt täjille edellyttää korkean turvallisuustason ylläpitämistä, mikä on myös viranomaisten vaatimus.

Yhtiö seuraa myös toimia ja suoriutumista yksityisyyden suojan edistämiseksi jokaisessa Elisa-yhtiössä. Keskeiset toimet toteuttaa Elisan turvallisuusorganisaatio, joka vastaa ohjelmien luomisesta ja kehittäminen yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. He vastaavat myös koulutusohjelman johtamisesta. Elisan seuratessa toimien tehokkuutta, se varmistaa, ettei se aiheuta tai edistä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Elisa Polystarissa aloitteet keskittyvät tietojen säilyttämiseen, jonka tavoitteena on toteuttaa teknisiä toimenpiteitä tietojen minimoinnin varmistamiseksi. Työ yhtiössä jatkuu vuoteen 2025 ja sen jälkeen, jotta varmistetaan osastojen noudattavan asiakkaiden asettamia tietoturvavaatimuksia. Elisa suorittaa myös arviointeja ja tietosuojaan liittyviä vaikutustenmääritelyjä uusille hankituille yrityksille sekä uusille kehityshankkeille ja palveluille, samoin kuin asiakkaiden asettamia tarkastuksia, mukaan lukien paikan päällä tehtävät arvioinnit.

G – Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS G1

G – Liiketoiminnan harjoittaminen

Toimintaperiaatteet

Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli

Elisan liiketoiminnan harjoittamisen standardi on määritetty Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa, jotka heijastavat Elisan missiota ja arvoja ja kuvaavat lisäksi yleisiä periaatteita siitä, miten työntekijöiden tulisi kohdella toisiaan, harjoittaa kannattavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa ja huolehtia yhtiön omaisuudesta. Hallitus on hyväksynyt Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Ne ovat olennainen osa Elisan liiketoimintajärjestelmää ja muodostavat perustan Elisan konsernitason compliance-kehykselle.

Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja johtoryhmän hyväksymä compliance-kehys luovat perustan Elisan compliance-ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Elisa toimii lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Compliance-ohjelmaa ohjaa Compliance-ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä lakiasiain-, kestävän kehityksen, henkilöstö-, turvallisuus-, talous-, sijoittajasuhde- ja viestintäosastoista. Compliance-ohjausryhmä tarkastelee vuosittain Elisan yleisiä toimintaperiaatteita ja määrittää Elisan koko konsernin laajuiset compliance-painopisteet ja -tavoitteet. Compliance-ohjelmasta raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastus arvioi ja tutkii riippumattomasti Elisan toimintaa, sekä myös compliance-kehyksen ja -ohjelman sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta.

Toimintaperiaatteet

Yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct)

Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan missio ja arvot sekä Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet luovat puitteet Elisan liiketoiminnalle ja perustan Elisassa työskentelylle. Niiden tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tekemään oikeita päätöksiä jokapäiväisessä työssään. Elisa on sitoutunut toimimaan yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Ne koskevat koko Elisa-konsernia, kaikkia toimintoja, liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä sekä jokaista Elisan työntekijää, toimihenkilöä ja johtajaa.

Elisan yleiset toimintaperiaatteet ovat osa jatkuvasti kansainvälistyvää yrityskulttuuriamme. Jotta voimme toimia asianmukaisesti ja johdonmukaisesti, olemme laatineet yleiset periaatteet sille, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme kannattavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa sekä huolehdimme yhtiön omaisuudesta. Tämä on elintärkeää myös omistaja-arvon luomisessa ja riskienhallinnassa. Yleisiä toimintaperiaatteita täydennetään politiikoilla ja sisäisillä ohjeilla.

Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisella on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista Elisalle, jotta voimme korjata mahdolliset puutteet ja tehdä jatkossa parempia valintoja. Tämä on osa Elisan avointa yrityskulttuuria.

Kaikilla elisalaisilla on rooli Elisan arvojen ylläpitämisessä toimimalla niiden mukaisesti ja varmistamalla lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden noudattaminen. Yleisiä toimintaperiaatteita koskeva verkkokoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, ja se on osa Elisan uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa. Vuoden 2024 lopussa 90 prosenttia työntekijöistä oli suorittanut yleisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen.

Lahjonnan ja korruption torjunta

Elisa on sitoutunut noudattamaan eettisen liiketoiminnan normeja. Elisan lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa esitetään Elisan nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon. Sitä sovelletaan kaikkiin Elisa-konsernin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöihin, johtajiin ja toimihenkilöihin sekä hallituksen jäseniin ja Elisan puolesta toimiviin kolmansiin osapuoliin. Hallitus on viimeksi tarkistanut ja hyväksynyt toimintaperiaatteet vuonna 2022.

Elisa edellyttää toimittajiltaan, alihankkijoiltaan ja ulkoisilta yhteistyökumppaneiltaan samankaltaisten periaatteiden noudattamista ja nollatoleranssia korruptioon ja lahjontaan. Nollatoleranssipolitiikan tavoitteena on ehkäistä ja havaita korruptio Elisan maailmanlaajuisessa liiketoimintaympäristössä ja vahvistaa Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa esitettyjä periaatteita.

Lahjusten tai epäasianmukaisten maksujen tarjoaminen, hyväksyminen tai vastaanottaminen on ehdottomasti kielletty. Tähän kuuluu myös välittäjien käyttäminen tällaisten toimien helpottamiseksi. Työntekijät eivät saa ottaa vastaan tai tarjota vieraanvaraisuutta tai lahjoja, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintapäätöksiin. Kaikkien liiketoimien on oltava läpinäkyviä, kohtuullisia ja dokumentoituja. Elisa tekee lahjoituksia voittoa tavoittelemattomille järjestöille osana yhteiskuntavastuutaan, mutta lahjoituksia ei saa käyttää epäasianmukaisten

liiketoimintaetujen hankkimiseen. Sponsoroinnin on oltava läpinäkyvää ja Elisan arvojen mukaista. Kaikki lahjonta ja korruptio riippumatta siitä liittyykö siihen julkisen sektorin virkamiehiä vai yksityissektorin työntekijöitä, ovat Elisalla yhtä lailla kiellettyä, on tärkeää tunnistaa, että virkamiehiin ja viranomaisiin kohdistuu usein yksityissektorin toimijoita tiukempia sääntöjä ja rajoitteita. Kiinnitämme erityistä huomiota toimiessamme virkamiesten kanssa. Kaikessa vuorovaikutuksessa on noudatettava sovellettavia lakeja, ja se on dokumentoitava täydellisesti. Tiedostamme, että saatamme toimia maissa, joissa on tiukempia korruption ja lahjonnan vastaisia lakeja tai määräyksiä. Tällaisissa tapauksissa paikallisesti sovellettavien lakien määräykset ovat ensisijaisia Elisan lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa esitettyihin periaatteisiin nähden.

Kaikkien työntekijöiden on perehdyttävä lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan vaatimuksiin ja suoritettava heille määrätty koulutus. Lisäksi työntekijöille, joiden katsotaan olevan suurimmassa vaarassa joutua työssään tekemisiin korruption ja lahjonnan kanssa, järjestetään säännöllisesti räätälöityä koulutusta.

Kaikkien Elisan työntekijöiden vastuulla ja velvollisuutena on ilmoittaa lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan tai sovellettavien lakien epäillystä tai tosiasiallisesta noudattamatta jättämisestä omalle esihenkilölleen, sisäiselle tarkastukselle, paikalliselle lakiosastolle tai Elisa-konsernin lakiasian- tai kestävyystoiminnolle. Tosiasiallisista tai epäillyistä rikkomuksista voi myös ilmoittaa nimettömänä Elisan ilmoituskanavan kautta Elisan verkkosivustolla.

yritysostojen due diligence -prosesseja.

Arvioimme lahjontariskejä toiminnoittain ja maantieteellisesti. Elisan liiketoiminnassa riskitoiminnot lahjonnan osalta ovat kansainvälinen kauppa ja hankinta, erityisesti silloin, kun toiminta on korkean lahjontariskin maissa. Lahjontaan liittyviä riskejä arvioidaan ja tarvittavia torjuntakeinoa toimeenpannaan osana toimittajien käyttöönottoa, kansainvälisen myynnin ja

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

Tavoite	Rajaus	Suoriutuminen	Toimenpiteet
100 prosenttia Elisa - elisalaisista konserni on suorittanut lahjonnan vastaisen		86 prosenttia työntekijöistä on	Räätälöity koulutus myynnille kansainvälisessädigitaalisten palvelujen liiketoiminnoissa	prosentti vuonna 2024
	suorittanut koulutuksen	Räätälöity koulutus teknologia yksikölle ja yritysmyynnille Elisa Eesti AS yhtiössä	Koulutusohjelmien piiriin kuuluvien riskitoimintojen
koulutuksen.	Riskinarvioinnin haastattelutyökalun päivitys Kansainvälisen digitaalisten palvelujen liiketoiminnan	riskinarviointihaastattelut tehty CamLine liiketoiminnoissa	Koulutuksen suorittaneiden riskitoimintojen
			Lahjonnan ja korruption vastaista politiikkaa koskeva sisäinen viestintä Suomessa Kohdennetun eettisen ohjeiden e-koulutuksen lanseeraus, joka sisältää räätälöityä ABC-koulutussisältöä kuluttaja asiakasrajapinnassa työskentelevälle henkilöstölle	Laskentaperiaatteet – Lahjonnan ja korruption vastaisuus

Korruption ja lahjonnan vastaisuutta koskevat tiedonannot vuonna 2024

Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen perusteella annettujen tuomioiden lukumäärä	Ei vahvistettuja korruption tai lahjonnan vastaisten lakien rikkomuksia
Korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisen	Ei korruption tai lahjonnan vastaisen lainsäädännön
perusteella annettujen sakkojen määrä	rikkomisen perusteella annettuja sakkoja
Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä	Ei vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia
Tiedot vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten	Ei käytössä
luonteesta
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia	Ei käytössä
työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu
kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien
tapausten vuoksi
Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät	Ei käytössä
liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on
irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan
liittyvien rikkomusten vuoksi
Tiedot korruptiota tai lahjontaa koskevista julkisista	Ei käytössä
oikeustapauksista, jotka on pantu vireille yritystä ja sen omia
työntekijöitä vastaan sekä tällaisten tapausten lopputulokset

Suomessa.

Korruption ja lahjonnan vastainen koulutuksen suoritus

Koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus (%)	86
Koulutusohjelmien piiriin kuuluvien riskitoimintojen prosenttiosuus (%)	64
Koulutuksen suorittaneiden riskitoimintojen
prosenttiosuus (%)	58

Laskentaperiaatteet – Lahjonnan ja korruption

Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt, kuten Elisan tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan jakamalla koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä raportointikauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät työntekijät, jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla ja vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Uusi ostettu yhtiö SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana. Mittarin ensisijaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja koulutusalustalta. Lisäksi muut ABC:hen liittyvät tiedot kerätään keskitetysti ja saadaan Elisan lakiosastolta.

Suhteet toimittajiin

Ilmoitusmenettelyperiaatteet

Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisen Elisassa työskentelevän velvollisuus on ilmoittaa Elisalle välittömästi kaikista tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista. Periaatetta tuetaan tarjoamalla työntekijöille useita tapoja ja kanavia ilmoittaa tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden tai sovellettavien lakien rikkomuksista ilman, että heidän tarvitsee pelätä kostotoimia tai muita kielteisiä seurauksia. Kaikkien työntekijöiden tulee voida ilmoittaa huolenaiheensa helposti. Epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista ja muista huolenaiheista voi ilmoittaa esihenkilölle tai linjaesihenkilölle. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto, yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäisen tarkastus. Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitusmenettelykanava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä väärinkäytöksistä voi ilmoittaa nimettömänä. Kanava on Elisan verkkosivustolla, ja se on avoin kaikille työntekijöille sekä toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. Elisan työntekijöitä muistutetaan säännöllisesti myös ilmoituskanavasta ja sen käytöstä. Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne käsitellään luottamuksellisesti Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kaikkia Elisa-konsernin yrityksiä.

Ilmoituskanavaa ylläpitämällä varmistamme, että noudatamme EU:n whistleblowing-direktiiviä sekä kussakin maassa kulloinkin voimassa olevaa pakollista ja sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, joka koskee väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua. Elisan ilmoituskanava on tarkoitettu ilmoituksille, jota kuuluvat väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua koskevan pakollisen lainsäädännön soveltamisalaan. Lisäksi Elisa haluaa ottaa vastaan ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä laajemmin kuin lainsäädännössä edellytetään. Tästä syystä ihmiset voivat ilmoittaa kanavan kautta myös väärinkäytöksistä, jotka eivät

kuulu ilmoittajan suojelua koskevan lainsäädännön piiriin. Väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa kaikissa epäillyissä lainrikkomuksissa Elisan konserniyritysten toiminnassa sekä Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista esimerkiksi seuraavissa asioissa:

Lahjonta ja korruptio
Eturistiriidat
Taloudelliset väärinkäytökset
Verolainsäädännön vastainen toiminta
Sisäpiirilainsäädännön vastainen toiminta
Kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädännön vastainen toiminta
Tietosuojalainsäädännön vastainen toiminta
Ihmisoikeusloukkaukset
Ympäristörikkomukset
Liikesalaisuussuojan rikkominen
Elisan sopimusperiaatteiden vastainen toiminta

Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten käsittelyn pääperiaatteisiin kuuluvat nimettömyys, luottamuksellisuus, ilmoittajien suojelu, eturistiriitojen välttäminen ja tapauskohtaiset korjaavat toimet. Elisa Oyj:n compliance-päällikkö, lakiasiainjohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja vastaavat ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelystä, ja heille ilmoitetaan jokaisesta kanavan kautta saadusta ilmoituksesta. Ilmoituksen käsittelyyn voivat tapauksen mukaan osallistua nimetyt asiantuntijat, esimerkiksi Elisa Oyj:n tai sen konserniyritysten laki-, compliance-, henkilöstö-, kestävyys- ja yritysturvallisuuden toimintojen, sisäisen tarkastuksen tai kyseisen liiketoimintayksikön asiantuntijat. Ilmoituksen käsittelyyn voidaan nimittää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaikki nimetyt asiantuntijat käsittelevät ilmoitukset luottamuksellisesti Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti.

Ilmoituskanavan kautta tehdyistä ilmoituksista ja niiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa johtoryhmän jäsenille osana Elisan compliance-ohjelman täytäntöönpanoa.

Suhteet toimittajiin

Elisan toimittajilla on tärkeä rooli, kun tuemme digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus -missiomme –toteuttamista, ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä kielteisten ihmisoikeusvaikutusten vähentämistä ja ehkäisemistä. Tämä tapahtuu asettamalla sosiaaliset ja ympäristövaatimukset sekä vastuuvelvollisuus toimittajillemme ja lisäämällä tietoisuutta sekä yhteistyön kautta ja sopimusneuvotteluissa. Vuonna 2024 Elisa maksoi toimittajillemme ja alihankkijoillemme yhteensä 1 234 miljoonaa euroa. Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoiminnan vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Tällä hetkellä yhtiöllä on nimetty vastuuhenkilöt 254 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja parantamisen varmistamiseksi etenkin A-, B- ja C-luokan toimittajien osalta. Näiden toimittajien osuus Elisan menoista on yli 60 prosenttia, ja ne ovat tärkeitä Elisan strategian, riskien ja vaikutusten kannalta.

Hankinta koostuu pääasiassa kuluttajaelektroniikan ja -laitteiden, verkkojen rakentamiseen tarvittavien laitteiden sekä erilaisten palvelujen ostoista Suomessa ja kansainvälisesti. Hankintavastuuta ohjaavat Elisan eettisen ostamisen periaatteet ja tilaajavastuulain noudattaminen sekä muut sovellettavat Elisan politiikat, ohjeet ja periaatteet. Yhtiö vaatii kaikilta yhteistyökumppaneilta ja alihankkijoilta lakien ja säädösten noudattamista ja lahjonnan estämistä. Eettisen ostamisen periaatteiden lisäksi yhtiö odottaa, että toimittajat noudattavat kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja standardeja kaikissa toimintamaissaan. Elisa odottaa myös, että toimittajat tiedottavat asiasta asianmukaisesti työntekijöilleen ja varmistavat, että käytössä on asianmukainen koulutus ja menettelyt, joiden avulla Elisan eettisen ostamisen periaatteiden vaatimuksia voidaan noudattaa. Vaatimuksia sovelletaan turvallisten ja oikeudenmukaisten työolojen edistämiseen sekä ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten vastuulliseen

hallintaan toimitusketjussa. Kannustamme toimittajiamme ja niiden alihankkijoita ilmoittamaan epäillyistä eettisen ostamisen periaatteiden rikkomuksista tai noudattamatta jättämisestä Elisan ilmoituskanavan kautta verkkosivuillamme.

Elisa hallinnoi ja kohtelee kaikkia toimittajia tasapuolisesti, ja teemme yhteistyötä kaikkien toimittajiemme kanssa sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden edistämiseksi molemminpuolisen edun mukaisesti. Näin ollen meillä ei ole erityisiä menettelyjä tai käytäntöjä haavoittuvassa asemassa olevien toimittajien tukemiseksi. Kannustamme toimittajiamme ryhtymään ilmastotoimiin vuonna 2024 käynnistämällämme vastuullisella toimittajarahoituksella.

Yhteisökohtainen

Kriittinen infrastruktuuri

Kriittisen kansallisen infrastruktuurin tarjoajana suunnittelemme, tuotamme ja kehitämme palvelujamme aina turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Elisa noudattaa sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta, jossa tietoturva, palvelujen turvallisuus ja turvallinen käyttö otetaan huomioon kehittämisen kaikissa vaiheissa. Kehittäjät ja palvelujen omistajat varmistavat sisäänrakennetun turvallisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvan. Yhtiö suojaa yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja, tietoliikenneyhteyksiä ja dataa ja varmistamme, että ne pysyvät toiminnassa. Elisa haluaa myös aktiivisesti estää rikollista toimintaa ja huijausyrityksiä ja kehittää uusia tapoja torjua yhä moninaisempia uhkia. Kyky sopeutua nopeasti odottamattomiin tilanteisiin on tärkeää kaikissa olosuhteissa.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Kyberturvallisuus

Elisassa kyberturvallisuus perustuu lainsäädännön, toimialan säännösten ja asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten vaatimuksiin sekä Elisan itselleen asettamiin tavoitteisiin. Tärkeimpiä näistä tavoitteista ovat tietojen luottamuksellisuus ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoturva on elintärkeä osa kaikkea toimintaamme. Toteutamme tietoturvaa sekä hallinnollisin että teknisin toimenpitein. Yhtiö hyödyntää Yhdysvaltain kansallisen standardointi- ja teknologiainstituutin (National Institute of Standards and Technology) kyberturvallisuuden viitekehystä, joka on laajalti tunnustettu ja käytössä alalla. Viitekehyksen ytimessä on viisi jatkuvaa toimintoa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitseminen, reagointi ja palauttaminen. Yhdessä nämä toiminnot antavat strategisen kuvan kyberturvallisuusriskien hallinnasta ja auttavat toiminnan kehittämisessä.

Suomessa käytämme uhkamallien ja menetelmien kehittämisen

perustana myös MITRE ATT&CKiä, joka on maailmanlaajuinen tietämyskanta todellisista hyökkäystekniikoista ja -taktiikoista. Oman kyberturvallisuustoimintamme arvioinnissa ja kehittämisessä käytämme liikenne- ja viestintäviraston kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen kehittämää Kybermittaria. Mittaamme säännöllisesti kaikkien tulosyksiköidemme kyberkypsyyttä, ja tulosten perusteella laadimme yksikkökohtaisia kehittämissuunnitelmia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kyberkypsyyden arviointi antaa meille arvokkaan vertailukohdan muihin alan toimijoihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kyberturvallisuus on keskeinen osa toimintaamme ja palvelujemme laatua. Ohjaavia periaatteitamme ovat kyberturvallisuuskulttuurin kehittäminen, läpinäkyvyys, selkeä viestintä, vahva sidosryhmäyhteistyö, monitasoinen kyberturvallisuus ja jatkuva kehitys.

Elisan kyberturvallisuutta koskevista linjauksista päättää Elisan turvallisuuden ohjausryhmä, joka myös valvoo keskeisten tietoturvariskien hallintaa. Tietosuojan, kyberturvallisuuden ja operatiivisen turvallisuuden asiantuntijaryhmiä johtaa turvallisuusorganisaatio, ja niiden tehtävänä on kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaamme ja toteuttaa sitä käytännössä.

Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri

Elisan tehtävä on suomalaisessa ja virolaisessa yhteiskunnassa varmistaa kattavat ja luotettavat matkaviestintä- ja datayhteydet sekä turvallisesti toimiva yhteiskunta. Elisa noudattaa Suomen ja Viron lainsäädännössä määritettyjä yleispalveluvelvoitteita. Elisan on laadittava varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat, jotka perustuvat lainsäädäntöön, alaa koskeviin määräyksiin ja viranomaisten asettamiin velvoitteisiin. Yhtiö on tunnistanut liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisimmät järjestelmät, prosessit ja palvelut, ja mahdollisia poikkeustilanteita varten on laadittu kattavat jatkuvuuden hallintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon palvelujen palautus eri olosuhteissa. Järjestämme harjoituksia, joissa simuloidaan poikkeuksellisia olosuhteita, sovellamme niistä saamiamme kokemuksia

käytäntöön ja päivitämme suunnitelmiamme tarpeen mukaan. Olemme mobiiliverkkojen markkinajohtaja Suomessa ja toisella sijalle Virossa. Suomessa hoidamme suurimman osan maan verkkoliikenteestä, ja olemme tärkeä toimija myös Virossa.

Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa's Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut vähentämään ilman nopeita yhteyksiä olevan väestön osuutta Elisa Oyj (Suomi) ja Elisa Eesti AS:ssa. Nopea yhteys määritellään vähintään 100 Mbps:n laajakaistayhteydeksi. Se lasketaan sen väestön osuutena Suomessa ja Virossa, jolla ei ole nopeaa yhteyttä. Nopeiden yhteyksien peittoalue prosentteina lasketaan jakamalla nopean yhteyden verkon peittoalueella olevissa rakennuksissa asuvien asukkaiden määrä kokonaisväestöllä. Peitto ilman nopeita yhteyksiä on 100 prosenttia vähennettynä peittoprosentti. Vuonna 2024, 8 prosenttia väestöstä oli ilman nopeaa yhteyttä.

Elisan liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikalla varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus priorisoitujen tuotteiden ja palvelujen osalta eriasteisissa häiriötilanteissa Elisan strategian sekä lakien, säännösten ja asiakasvaatimusten mukaisesti normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jotka on määritetty Suomen valmiuslain ja Viron hätätilalain mukaisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamallin kehittäminen perustuu ISO 22301 -standardiin. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikassa asetetaan velvoitteita Elisa Oyj:lle, sen tytäryhtiöille sekä Elisan toimittajille ja alihankkijoille voimassa olevien sopimusten ja tehtyjen riskianalyysien mukaisesti.

Elisan turvallisuusjohtoryhmä hyväksyy liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikan ja siihen liittyvät periaatteet. Yritysturvallisuus tukee ja kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä sekä valvoo ja tarkistaa politiikkojen ja periaatteiden toteutumista Elisa-konsernin tasolla (Elisa Oyj). Jokaisen Elisan henkilöstöön kuuluvan on ymmärrettävä oma

roolinsa liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ja ilmoitettava kaikista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa Elisan palvelujen jatkuvuuteen.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Elisa jakaa säännöllisesti ajantasaista ja ajankohtaista tietoa tilannekuvasta tärkeille sidosryhmillemme. Nämä tiedot kerätään sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä, ja niissä käsitellään organisaation kannalta kriittisimpiä kysymyksiä. Yhtiö hyödyntää näitä tietoja toiminnassaan eri tasoilla ja organisaation eri osissa ja jaamme niistä asianmukaisia osia myös asiakkaillemme.

Elisa tarjoaa yritysasiakkailleen kyberturvakeskuspalveluja 24/7. Näiden palvelujen avulla asiakkaamme saavat käyttöönsä laajan valikoiman asiantuntijapalveluja kyberturvallisuuden eri osa-alueilta. Elisan palvelut mahdollistavat kattavan seurannan eri toimintaympäristöissä sekä jatkuvasti kehittyvät turvalliset palvelut tietoturvan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Asiakasorganisaatiot voivat hyödyntää monipuolisia IT- ja verkonhallintapalvelujamme sekä täydentäviä asiantuntija- ja koulutuspalvelujamme. Kaikki sertifioidut asiantuntijamme ovat Suomen kansalaisia, joille Suomen viranomaiset ovat tehneet turvallisuusselvityksen.

Kyberturvallisuuden edelläkävijänä Suomessa yhtiö perusti jo vuonna 2004 sisäisen tietoteknisen ensivastetiimin, joka on laajentunut kyberturvakeskukseksi. Vuonna 2015 lanseerasimme yritysasiakkaille suunnatun kyberturvakeskuksen, joka on operaattoreista ja laitevalmistajista riippumaton palvelu. Elisa edistää yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista sekä sisäisillä kyberharjoituksilla että yhteistyössä asiakkaidemme ja viranomaisten kanssa. Yhteistyö yhtiön asiakkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja muiden yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa on tärkeää varautumisen ja kyberturvallisuuden kannalta.

Elisa tarjoaa asiakkaille ja loppukäyttäjille palveluja kyberriskien hallintaan ja poikkeustilanteisiin varautumiseen.

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Elisan verkko on suunniteltu joustavaksi, ja toimintamme perustuu tietotekniikan infrastruktuurikirjastomalliin (Information Technology Infrastructure Library (ITIL)) ja häiriönhallintaprosessiin. Keskitymme toiminnassamme automatisointiin ja palvelujen ennakoivaan seurantaan. Elisan verkon suunnitteluperiaatteet perustuvat optimaaliseen vikasietoisuuteen. Tämä kattaa vaihtoehtoisten fyysisten sijaintipaikkojen ja reittien käytön sekä laitteistojen vikasietoisuuden. Vikasietoisuutta käytetään myös yleishyödyllisissä palveluissa esimerkiksi generaattoreiden ja akkujen avulla.

Suomessa viranomaiset ovat asettaneet vaatimukset vikasietoisuudelle (TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2020), ja näiden vaatimusten lisäksi suunnitteluperiaatteissamme edellytetään vikasietoisuuden hyödyntämistä suurten tai liiketoimintakriittisten häiriöiden välttämiseksi. Elisan verkko ja palvelut rakennetaan käyttämällä vain valittujen toimittajien laitteita, ja kaikki uudet järjestelmät ja ohjelmistot testataan ennen käyttöönottoa. Testauksen tarkoituksena on varmistaa nykyisen verkkoinfrastruktuurin yhteensopivuus sekä testattavien laitteiden toimivuus. Elisan toiminta on sekä ennakoivaa että automatisoitua. Tavoitteena on käsitellä kaikki häiriötilanteet ennen kuin ne vaikuttavat asiakaspalveluihin. Jos häiriötilannetta ei voida välttää, palautumisaika on yleensä lyhyt automaattisten palautustoimien ansiosta.

Liiketoiminnan kriittisyyden vuoksi jokaisen työntekijän on tunnettava ja pystyttävä tunnistamaan omat vastuualueensa ja tiedettävä, miten toimia tilanteen vaatiessa. Olemme jo pitkään työskennelleet tietoisuuden lisäämiseksi, toimintamallien toteuttamiseksi ja erilaisten koulutusten tarjoamiseksi, ja jatkamme kaikkien näiden toimenpiteiden käyttöä myös tulevina vuosina. Tieto ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa koko Elisa-konsernin tietoturvan kehittämisessä ja parantamisessa. Työntekijöiden kouluttaminen on yksi tehokkaimmista ja tärkeimmistä keinoista torjua verkkouhkia. Pakollisen peruskoulutuksen lisäksi järjestämme räätälöityä syventävää koulutusta eri kohderyhmille.

Asiakaskokemuksen ymmärtämiseksi Elisalla on kyberturvallisuuskeskus, joka valvoo palvelujen saatavuutta ja asiakaskokemusta 24/7. Tilannetietoisuuteen perustuva kyberturvallisuuskeskus vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta häiriötilanneviestinnästä ja toimii keskitettynä hallintatoimintona suurista ja liiketoimintakriittisistä häiriötilanteista ja eskalointitapauksista palautumisessa.

Jokaista Elisan verkossa tapahtuvaa häiriötä hallitaan vikailmoitusjärjestelmän avulla. Tapahtumakohtaiset vikailmoitukset täytetään asiaankuuluvilla tiedoilla, joita ovat esimerkiksi tapahtuman ajankohta ja luonne, mahdolliset lieventämistoimenpiteet ja tiedot lopullisesta ratkaisusta. Näitä tietoja käytetään prosessin ja muiden laatuun vaikuttavien näkökohtien parantamiseen analyysin, luokittelun ja koneoppimisen algoritmien avulla.

Meillä on määritetty prosessi, jonka avulla opimme onnistumisista ja virheistä. Käymme tapahtumia läpi määritellyn kriteerien pohjalta ja tehdyt havainnot muunnetaan parannustoimenpiteiksi. Näiden tehtävien suorittamista valvoo ratkaisunhallinnan toiminto.

Elisa arvioi vuosittain liiketoimintayksiköidensä kyberkypsyyttä seuratakseen ja kehittääkseen kyberturvallisuutta koko organisaatiossa. Tätä varten olemme asettaneet kyberturvallisuuden kypsyysmittarin ja sille tavoitteen. Elisan turvallisuuden hallintoneuvosto ja tuotannon johtoryhmä tarkastelevat

Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024

Tavoite	Rajaus	Suoriutuminen	Toimenpiteet 2024
Kyberturvallisuuden kypsyys 69 prosenttia vuoteen 2027 mennessä	Elisa Oyj (Suomi) Elisa Eesti AS Elisa Santa Monica Oy	Kyberturvallisuuden kypsyys 60 prosenttia	Kyberturvallisuus mittarin uudelleen arviointi Tietoisuuden lisääminen ja osaamisen kehittäminen koulutusten, tapahtumien ja viestinnän avulla.
			Kyberturvaharjoitukset

säännöllisesti mittaria ja suoriutumista asetettuun tavoitteeseen nähden. Tavoitteen asteikko on 0-100 prosenttia, ja kypsyys arvioidaan vuosittain kaikissa Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja teknologiainstituutin (NIST CSF) kyberturvallisuusviitekehyksen kategorioissa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitseminen, reagointi ja palautuminen. Arvioinnit tehdään käyttämällä Kybermittari-työkalua, ja tulosten yhdistetty näkymä esitetään Elisan johtoryhmälle. Vuoteen 2024 asti tavoitteen suorituskykyä mitattiin itsearvioinnilla, ja vuodesta 2025 alkaen Elisa aikoo kehittää prosessia edelleen suorittamalla kyberkypsyysarvioinnin (CMA) ulkopuolisen tahon fasilitoimien haastattelujen avulla. Lisäksi strateginen tavoitteemme kyberturvallisuustietoisuuden ja -kulttuurin kehittämiseksi on varmistaa, että koko Elisan henkilöstö on varustettu tiedoilla ja taidoilla, jotka ovat välttämättömiä digitaalisten omaisuutemme suojaamiseksi ja turvallisen työympäristön ylläpitämiseksi.

Huijauspuhelujen ja -tekstiviestien estäminen

Elisa on estänyt yli 23 miljoonaa huijauspuhelua sen jälkeen, kun otimme käyttöön uudet tekniset valvontatoimet ulkomailta tulevien väärennettyjen puhelujen estämiseksi. Jatkuvat huijaussoittohyökkäykset Suomen kansalaisia vastaan alkoivat vuonna 2021, ja huijaustekstiviestikampanjoiden määrä kasvoi vuoden 2023 aikana. Molemmat hyökkäystyypit pysyvät aktiivisina, sillä hyökkääjät muuttavat taktiikkaansa käytetyn

ennalta ehkäisevän valvonnan perusteella. Yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut ratkaisevan tärkeää haitallisen liikenteen estämisessä. Vuoden 2024 aikana huijausten torjuntatoimillamme estettiin 1,4 miljoonaa huijausviestiä. Ennaltaehkäisy- ja torjuntaprosessi jatkuu, sillä uusia huijauskampanjoita käynnistetään suomalaisia asiakkaita vastaan.

Hajautettujen palvelunestohyökkäysten torjunta ja lieventäminen

Hajautettujen palvelunestohyökkäysten (DDoS) estäminen ja torjunta jatkui vuonna 2024. Jos niitä ei torjuta tehokkaasti, ne voivat aiheuttaa vakavia vaikutuksia verkkopalveluihin ja -sivustoihin. Elisalla on jatkuva ennaltaehkäisy- ja torjuntaprosessi, joka suojaa palvelunestohyökkäyksiltä sovelluskerroksessa ja järjestelmätasolla palomuureilla ja kuormantasaajilla. Verkkoliikenteen puhdistus suojaa haitalliselta datalta, jolloin liikennekuormaa voidaan vähentää sopivalle tasolle, jotta palvelut pysyvät toiminnassa. Elisa osallistuu aktiivisesti tietojen jakamiseen asiaankuuluvien sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Torjuntatoimilla pyritään estämään hyökkäykset laajemmassa mittakaavassa ja pitämään kaikki palvelut toiminnassa. Vuonna 2024 Elisa esti ja torjui 309 700 palvelunestohyökkäystä.

Uhkien jatkuva hallinta

Koska kyberuhat kehittyvät ja yleinen hyökkäyspinta laajenee, tarvitaan jatkuvaa ja nykyaikaista uhkille altistumisen hallintaa. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten alttiita organisaation toiminnot ovat erilaisille kyberuhkille ja miten uhat kehittyvät ajan myötä. Jo käytössä olevien menetelmien lisäksi käynnissä on kehityshankkeita, joilla parannetaan toimintamme turvallisuutta. Vuoden 2024 aikana toteutettuihin jatkuvaan uhkien hallintaan liittyviin toimenpiteisiin kuuluivat esimerkiksi purple team -harjoitukset, automatisoitu ulkoisen hyökkäyspinnan hallinta, ulkoisten haavoittuvuuksien hallintaan liittyvä bug bounty -ohjelma ja tavanomaista haavoittuvuuksien hallintaa laajempi jatkuvan uhkien hallinnan kehittämishanke. Vuonna 2024 Elisan bug bounty -ohjelmaan ilmoittautui 667 henkilöä. Elisa sai 234 ilmoitusta haavoittuvuuksista ja maksoi rahapalkkioina 21 750 Yhdysvaltain dollaria.

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Elisa Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksianto-standardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Elisa Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Elisa Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti 99

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatil lista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat [konserni]kestävyysraportin olennaisen virheelli syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheel lisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhen kilöitä.
Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolli ympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon.
Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudel leenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyys raportin oikeellisuutta.
Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 30.1.2025

Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö Terhi Mäkinen KRT

Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liitteet

Standardi	Raportointivaatimukset	Paikka
ESRS 2 – Yleiset laatimisperiaatteet	BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	39
	BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	39
	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	40
	GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	40
	GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	42
	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	47
	GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	39
	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	43

ESRS 2 – Yleiset laatimisperiaatteet	BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	39
	BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	39
	GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	40
	GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	40
	GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	42
	GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	47
	GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	39
	SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	43
	SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	44
	SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	50
	IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	47
	IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	100
E1 - Ilmastonmuutos	ESRS GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	66
	E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	63
	ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	61
	ESRS IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	61
	E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	60
	E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	60
	E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	67
	E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	71
	E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	73
	E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	69
	E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset		Sovelletaan siirtymäsäännöstä ensimmäiseen vuoteen.

Liite 1

Liitteet

Standardi	Raportointivaatimukset	Paikka	Kommentti
E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous	ESRS IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	47
	E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	75
	E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	75
	E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	75
	E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset	76
	E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset - jäte	77
	E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset		Sovelletaan siirtymäsäännöstä ensimmäiseen vuoteen.
S1 - Oma työvoima	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	44
	ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	79
	S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	78
	S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	80
	S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	81
	S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	81
	S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	82
	S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	83
	S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	84
	S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	84
	S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit	85
	S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	85
	S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	85
	S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	85
S2 - Arvoketjun työntekijät	ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	44
	ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	86
	S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	86
	S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	87
	S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	87
	S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	88
	S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	88

Standardi	Raportointivaatimukset	Paikka
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät	ESRS SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset	44
	ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	89
	S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	89
	S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	90
	S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	91
	S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	91
	S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	91
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	92
	ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	47
	G1-1– Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	92
	G1-2 – Suhteet toimittajiin	94
	G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	92
	G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	93
Yhteisökohtainen	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	95
	Yhteisökohtaiset toimintaperiaatteet	95
	Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	96
	Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät tavoitteet	96

TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös	105
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	109
Emoyhtiön tilinpäätös	159
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot161
Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset	171
Tilintarkastuskertomus 172

Sisällysluettelo

KONSERNITILINPÄÄTÖS 105

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat 105

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma 105 Konsernin tase 106 Konsernin rahavirtalaskelma 107 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 108

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 109

1. Yleiset laadintaperiaatteet	109
1.1 Konsernin perustiedot	109
1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta	109
1.3 Uudet ja tulevat standardit	110

2. Toiminnan tulos	111
--------------------	-----

2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot
2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	111 113
2.3 Liikevaihto	114
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot	115
2.5 Liiketoiminnan kulut	115
2.6 Osakekohtainen tulos	116

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 117

123

4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	123
4.2 Osakeperusteiset maksut	125
4.3 Eläkevelvoitteet	128

5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	130
5.1 Poistot ja arvonalentumiset	130
5.2 Aineelliset hyödykkeet	130
5.3 Käyttöoikeusomaisuus	132
5.4 Aineettomat hyödykkeet	133
6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja
muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat	136
6.1 Vaihto-omaisuus	136
6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset	136
6.3 Ostovelat ja muut velat	138
7. Pääomarakenne	139
7.1 Rahoitusriskien hallinta	139
7.2 Pääoman hallinta	141
7.3 Oma pääoma	142
7.4 Rahoitusvarat ja -velat	143
8. Muut liitetiedot	149
8.1 Verot	149
8.2 Varaukset	151
8.3 Lähipiiritiedot	152
8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset
ja muut vastuusitoumukset	154
8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	155
9. Tunnusluvut	156
9.1 Konsernin taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut	156
9.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut	157
9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut	158

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	159
Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat	159
Tuloslaskelma	159
Tase	159
Rahoituslaskelma	160
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	161
Laatimisperiaatteet	161
Tuloslaskelman liitetiedot	162
1. Liikevaihto	162
2. Liiketoiminnan muut tuotot	162
3. Materiaalit ja palvelut	162
4. Henkilöstökulut	162
5. Poistot ja arvonalentumiset	163
6. Tilintarkastajan palkkiot	163
7. Rahoitustuotot ja -kulut	163
8. Tilinpäätössiirrot	163
9. Tuloverot	163
Taseen liitetiedot	164
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	164
11. Sijoitukset	166
12. Vaihto-omaisuus	167
13. Pitkäaikaiset saamiset	167
14. Lyhytaikaiset saamiset	167
15. Oma pääoma	168
16. Pakolliset varaukset	168
17. Pitkäaikainen vieras pääoma	168
18. Lyhytaikainen vieras pääoma	169
19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset	169
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN
ALLEKIRJOITUKSET	171

TILINTARKASTUSKERTOMUS 172

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

milj.euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2.1, 2.3	2 191,5	2 180,5

Liiketoiminnan muut tuotot	2.4	6,1	9,8

Materiaalit ja palvelut	2.5	–783,9	–817,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.1	–433,3	–417,1
Liiketoiminnan muut kulut	2.5	–213,5	–199,3
Käyttökate	2.1	766,8	755,9

Poistot ja arvonalentumiset	2.1, 5.1	–279,2	–274,1
Liikevoitto	2.1	487,6	481,8

Rahoitustuotot	7.4.1	9,4	8,7
Rahoituskulut	7.4.1	–47,9	–32,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		–1,2	–0,4
Tulos ennen veroja		447,9	458,1

Tuloverot	8.1.1	–91,5	–84,1
Tilikauden tulos		356,4	374,0

Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		358,4	375,2
Määräysvallattomille omistajille		–2,0	–1,2
		356,4	374,0
Tulos/osake (euroa)
Laimentamaton	2.6	2,23	2,34
Laimennettu	2.6	2,23	2,34

Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)
Laimentamaton	2.6	160 509	160 376
Laimennettu	2.6	160 668	160 530

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj.euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden tulos		356,4	374,0
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		–0,5	–0,1
Muuntoerot		–1,5	–0,4
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	4.3	–0,2	1,2
Muut laajan tuloksen erät		–2,3	0,8
Tilikauden laaja tulos		354,1	374,8

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		356,0	376,0
Määräysvallattomille omistajille		–1,9	–1,2

Konsernin tase

milj.euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	5.2	874,5	815,6
Käyttöoikeusomaisuus	5.3	94,1	87,3
Liikearvo	5.4.1	1 262,9	1 157,2
Aineettomat hyödykkeet	5.4	234,6	210,3
Osuudet osakkuusyrityksissä	8.3.2	11,7	20,8
Muut rahoitusvarat	7.4.3	15,6	16,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6.2.2, 7.4.4	105,1	107,9
Laskennalliset verosaamiset	8.1.2	11,1	11,5
		2 609,6	2 426,6
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	6.1	75,6	77,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6.2.1	573,0	555,8
Tuloverosaamiset		8,3	1,7
Rahavarat		89,9	63,4
		746,8	698,0

VARAT YHTEENSÄ	2.1	3 356,4	3 124,6

milj.euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		83,0	83,0
Omat osakkeet		–118,8	–121,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		90,9	90,9
Muut rahastot		374,3	375,1
Kertyneet voittovarat		856,1	863,1
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	4.2, 7.3	1 285,5	1 290,4
Määräysvallattomien omistajien osuus		7,3	3,3
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		1 292,8	1 293,7
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	8.1.2	38,1	24,7
Korolliset velat 7.4.2,	7.4.3	1 007,6	996,7
Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2,	7.4.3	75,5	67,8
Ostovelat ja muut velat 6.3, 7.4.3,	7.4.4	19,4	19,4
Eläkevelvoitteet	4.3	6,2	9,3
Varaukset	8.2	3,3	3,4
		1 150,1	1 121,3
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 7.4.2,	7.4.3	458,5	282,2
Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2,	7.4.3	21,0	20,8
Ostovelat ja muut velat 6.3,	7.4.3	424,2	402,5
Tuloverovelat		3,3	3,1
Varaukset	8.2	6,5	1,0
		913,6	709,6
VELAT YHTEENSÄ		2 063,7	1 830,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		3 356,4	3 124,6

Konsernin rahavirtalaskelma

milj.euroa	Liite	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja		447,9	458,1
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	5.1	279,2	274,1
Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+)	7.4.1	38,5	23,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)		–2,7	–4,2
Varausten lisäys (+) / vähennys (–) tuloslaskelmassa		5,3	0,7
Muut oikaisut		–19,7	–19,6
		300,7	274,4
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+)		29,9	–2,4
Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+)		5,5	15,0
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–)		–19,8	2,4
		15,5	15,1
Saadut osingot		1,2	0,5
Saadut korot		5,1	5,4
Maksetut korot		–33,0	–24,0
Maksetut verot		–86,5	–81,6
Liiketoiminnan nettorahavirta		650,9	647,8

milj.euroa Liite		2024	2023
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinnat	3	–86,8
Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet		–0,6	–4,1
Osakkuusyritysten hankinnat			–0,3
Muiden sijoitusten hankinnat		0,0	–0,3
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin		–306,7	–304,7
Myönnetyt lainat		–3,8
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit		0,1	3,7
Muiden sijoitusten myynnit			0,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit		3,0	4,6
Investointien nettorahavirta		–394,9	–300,8

Rahavirta ennen rahoitusta		256,1	347,0

Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot		99,8	298,2
Pitkäaikaisten lainojen maksut		–266,3	–201,7
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)		323,0	–90,5
Vuokrasopimusvelkojen maksut		–25,4	–25,4
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta			–7,3
Maksetut osingot		–359,8	–343,5
Rahoituksen nettorahavirta		–228,8	–370,1

Rahavarojen muutos		27,3	–23,1
Kurssierot		–0,8	1,1
Rahavarat tilikauden alussa		63,4	85,4
Rahavarat tilikauden lopussa		89,9	63,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa	Osake pääoma	Omat osakkeet	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muut rahastot	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	83,0	–124,5	90,9	373,9	823,2	1 246,5	5,4	1 251,9
Tilikauden tulos					375,2	375,2	–1,2	374,0
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					–0,4	–0,4	0,0	–0,4
Rahavirran suojaukset				–0,1		–0,1		–0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät				1,2		1,2		1,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä				1,2	–0,4	0,8	0,0	0,8
Tilikauden laaja tulos				1,2	374,8	376,0	–1,2	374,8
Osingonjako					–344,8	–344,8	–0,2	–345,1
Osakepalkitseminen		2,8				2,8		2,8
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta							–0,6	–0,6
Muut muutokset					9,9	9,9	–0,1	9,8
Oma pääoma 31.12.2023	83,0	–121,7	90,9	375,1	863,1	1 290,4	3,3	1 293,7

Tilikauden tulos					358,4	358,4	–2,0	356,4
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot					–1,6	–1,6	0,0	–1,5
Rahavirran suojaukset				–0,5		–0,5		–0,5
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät				–0,2		–0,2		–0,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä				–0,8	–1,6	–2,3	0,0	–2,3
Tilikauden laaja tulos				–0,8	356,8	356,0	–1,9	354,1
Osingonjako					–361,2	–361,2	–0,1	–361,3
Osakepalkitseminen		2,9				2,9		2,9
Määräysvallan hankinta tytäryrityksessä							0,2	0,2
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta					–6,0	–6,0	6,0	0,0
Muut muutokset					3,3	3,3	–0,1	3,2
Oma pääoma 31.12.2024	83,0	–118,8	90,9	374,3	856,1	1 285,5	7,3	1 292,8

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yleiset laadintaperiaatteet

1.1 Konsernin perustiedot Konsernin emoyhtiön tiedot: Elisa Oyj Kotipaikka: Helsinki, Suomi Rekisteröity osoite: Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki Y-tunnus: 0116510-6

Elisa-konserni ("Elisa" tai "konserni") harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla.

Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.

Elisa Oyj:n hallitus on hyväksynyt 30.1.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi.

1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta

Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRStilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja

niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja, eläkevelvoitteita sekä johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.

1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, rakenne ja esittämistapa

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä, ks. seuraava taulukko. Vain muutamat konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa.

Alla yhteenveto Elisan konsernitilinpäätöksen olennaisista laadintaperiaatteista liitetietonumeroineen.

Laadintaperiaate	Liite
Toimintasegmentit	2.1
Myyntituotot asiakassopimuksista	2.3
Liiketoiminnan muut tuotot	2.4
Tutkimus- ja kehittämismenot	2.5
Osakekohtainen tulos	2.6
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	3
Osakeperusteiset maksut	4.2
Eläkevelvoitteet	4.3
Aineelliset hyödykkeet	5.2
Käyttöoikeusomaisuus	5.3
Aineettomat hyödykkeet	5.4

Liikearvo	5.4.1
Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset
sekä ostovelat ja muut velat	6
Rahoitusvarat ja -velat	7.4
Johdannaissopimukset	7.4.4
Tuloverot	8.1.1
Laskennalliset verosaamiset ja -velat	8.1.2
Varaukset	8.2
Konserniyritysten yhdistelyperiaatteet	8.3.1
Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet	8.3.2
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset	8.4

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetietojen luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan

I/S = Tuloslaskelma

B/S = Tase

C/F = Rahavirta

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisjärjestely liitetiedoissa 8.3.1 ja 8.3.2 tarkemmin kuvatulla tavalla.

Ulkomaanrahan määräiset erät Toimintavaluutta

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

1.2.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevissa IFRS-säännöksissä on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan säännöllisesti arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, liittyy hankintamenetelmän käyttöön (3), arvonalentumistestaukseen (5.4.1), osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksiin (4.2), etuuspohjaisen eläkevelvoitteen kirjaamiseen (4.3) sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen (8.1.2).

Mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, joille konserni on alttiina, on kuvattu Kestävyysraportin 2024 kohdissa Elisan toiminnan fyysiset ilmastoriskit ja Elisan toimintojen siirtymävaiheen ilmastoriskit. Johdon harkinnan mukaan ilmastoon liittyvillä riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi huomioida konsernitilinpäätöksessä. Koska ilmastonmuutoksen tulevat vaikutukset riippuvat ympäristöstä, sääntelystä ja muista konsernin hallinnan ulkopuolella olevista tekijöistä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa, arvioita tullaan seuraamaan johdon toimesta.

1.3 Uudet ja tulevat standardit

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023 lukuun ottamatta seuraavia standardimuutoksia, joita konserni on soveltanut 1.1.2024 alkaen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardiin. Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralleottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myyntija takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.
Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin. Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

• Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin. Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan standardimuutoksen 1.1.2025 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

• Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardiin. Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

Elisa ottaa käyttöön seuraavat standardimuutokset 1.1.2026 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

• Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin. Muutokset selventävät muun muassa ESG-liitännäisten rahoitusvarojen luokittelua ja tuovat uusia liitetietovaatimuksia.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin 1.1.2027 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi. Standardi korvaa IAS 1 -standardin. Standardi tuo muutoksia ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen, sen rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin. Standardi edellyttää myös liitetietojen esittämistä tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista ja sisältää uusia vaatimuksia tilinpäätöstietojen yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. Elisa on aloittanut analysoinnin standardin käyttöönottoon vaikutuksista tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin.

2. Toiminnan tulos

Toimintasegmentit

2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot

Elisan raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia palveluita, kaapeli-tv-liittymiä sekä viihtymisen palveluita kuten Elisa Viihde.

Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille mm. digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuita sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä. Kansainvälisesti tarjotaan mm. mobiilioperaattoreille ratkaisuja verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioon, sekä teollisuudelle IoT-ratkaisuita.

2024	Henkilö asiakkaat	Yritys asiakkaat	Kohdista mattomat	Konserni yhteensä
milj.euroa Liikevaihto	1 328,5	862,9		2 191,5
Liiketoiminnan muut tuotot	4,6	1,5		6,1
Materiaalit ja palvelut	–477,4	–306,5		–783,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–190,2	–243,1		–433,3
Liiketoiminnan muut kulut	–126,3	–87,3		–213,5
Käyttökate	539,3	227,5		766,8
Poistot ja arvonalentumiset	–183,7	–95,5		–279,2
Liikevoitto	355,6	132,0		487,6
Rahoitustuotot			9,4	9,4
Rahoituskulut			–47,9	–47,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta			–1,2	–1,2
Tulos ennen veroja				447,9
Investoinnit	229,5	108,2		337,6
Varat	1 929,0	1 290,8	136,7	3 356,4


2023	Henkilö	Yritys	Kohdista	Konserni
milj.euroa	asiakkaat	asiakkaat	mattomat	yhteensä
Liikevaihto	1 334,7	845,8		2 180,5
Liiketoiminnan muut tuotot	5,5	4,3		9,8
Materiaalit ja palvelut	–516,2	–301,7		–817,9
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	–187,4	–229,7		–417,1
Liiketoiminnan muut kulut	–115,8	–83,5		–199,3
Käyttökate	520,8	235,1		755,9
Poistot ja arvonalentumiset	–179,3	–94,9		–274,1
Liikevoitto	341,6	140,3		481,8
Rahoitustuotot			8,7	8,7
Rahoituskulut			–32,0	–32,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta			–0,4	–0,4
Tulos ennen veroja				458,1
Investoinnit	213,0	108,4		321,4

Henkilöasiakkaat 1 328,5 Yritysasiakkaat 862,9

Käyttökate 2024 Käyttökate 2024

Milj. euroa

Yritysasiakkaat 227,5

Maantieteelliset tiedot

2024 milj.euroa	Suomi	Muu Eurooppa	Muut maat	Konserni yhteensä
Liikevaihto	1 833,0	311,4	47,0	2 191,5
Varat	2 707,2	606,6	42,6	3 356,4

2023		Muu		Konserni
milj.euroa	Suomi	Eurooppa	Muut maat	yhteensä
Liikevaihto	1 821,6	312,8	46,0	2 180,5
Varat	2 597,3	497,3	30,0	3 124,6

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Toimintasegmentit:

Toimintasegmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Toimintasegmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuudesta, vaihtoomaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Toimintasegmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset, osuudet osakkuusyrityksistä, muut sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Toimintasegmenteille ei kohdisteta velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.

2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Elisa käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen hankintakulut sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen rakennejärjestelykulut sekä lainsäädäntömuutoksista, vahingonkorvauksista tai oikeudenkäynneistä aiheutuneet kulut.

Tuloslaskelma

milj. euroa	2024	2023
Rakennejärjestelyt	–16,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa	–16,6
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset		–5,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	–16,6	–5,6
Saamisten arvonalentumiset	–5,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja	–21,6	–5,6
Tuloverot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä	3,3	1,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa	–18,3	–4,5

milj.euroa 2024 2023 Vertailukelpoinen käyttökate I/S Käyttökate 766,8 755,9 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa 16,6 783,4 755,9 Vertailukelpoinen liikevoitto I/S Liikevoitto 487,6 481,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 16,6 5,6 504,2 487,4 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja I/S Tulos ennen veroja 447,9 458,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja 21,6 5,6 469,5 463,7 Vertailukelpoinen tilikauden tulos I/S Tilikauden tulos 356,4 374,0 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa 18,3 4,5 374,7 378,5 Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Vertailukelpoinen tilikauden tulos 374,7 378,5 Määräysvallattomien omistajien osuus –2,0 –1,2 376,6 379,7 Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos 376,6 379,7 Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 kpl) 160 509 160 376

Rahavirta

milj. euroa	2024	2023
Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat sekä myynnit	101,3	13,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta	101,3	13,8

Suurimmat vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat sedApta Groupin, Moontalk Oy:n, Leanware Oy:n, ja Koillisnet Oy:n osakkeiden sekä Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan hankinta.

Suurimmat vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Elenian valokuituverkon liiketoimintakauppa, camLine lisäkauppahintavelan ja Sulakkeen kauppahintasaamisen maksut.

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen

C/F Rahavirta ennen rahoitusta	256,1	347,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta	101,3	13,8
	357,3	360,8

2,35 2,37

2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista

Konsernin liikevaihto jakautuu seuraavasti

milj.euroa	2024	2023
Palveluliikevaihto	1 800,9	1 781,4
Laiteliikevaihto	390,1	398,7
Korkoliikevaihto	0,5	0,4
I/S	2 191,5	2 180,5
milj.euroa	2024	2023
Matkaviestintä	1 301,9	1 290,2
Kiinteä verkko ja muut	889,6	890,2
I/S	2 191,5	2 180,5

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Myyntituotot asiakassopimuksista:

Henkilöasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, kaapeli-tv-liittymistä sekä Elisa Viihde -palvelusta. Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaan tyypillisesti vakiomuotoisia sopimuksia, jotka käsitellään erillisinä yksittäisinä suoritevelvoitteina. Asiakassopimukseen voi sisältyä useita suoritevelvoitteita ja asiakkaan kanssa voidaan sopia useamman tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toimittamisesta tai suorittamisesta (palvelupaketti). Palvelupakettiin kuuluvien suoritevelvoitteiden sopimusten mukaiset hinnat muodostavat tällöin transaktiohinnan, joka kohdistetaan suoritevelvoitteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.

Yritysasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden IoT-ratkaisuista. Yritysasiakkaiden kanssa solmitut sopimukset täyttävät tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena neuvotellun sopimuskokonaisuuden kriteerit, jolloin myyntituotot kohdistetaan tavaroille ja palveluille perustuen asiakaskohtaisesti neuvoteltuihin hintoihin.

Suoritevelvoite voidaan täyttää ja myyntituotot kirjata joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Tiettynä ajankohtana täytettävissä suoritevelvoitteissa, kuten laitteissa, asiakas saa määräysvallan sopimuksen tekohetkellä ja myyntituotot tuloutetaan, kun laite luovutetaan asiakkaalle. Palvelusopimukset ovat tyypillisesti ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, joissa myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan asiakkaalle.

Konsernin määräaikaiset palvelusopimukset tuloutuvat sopimuskauden aikana ja sopimusten avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut ja annetut alennukset jaksottuvat koko sopimuskaudelle. Määräaikaisten asiakassopimusten saamisesta aiheutuvat lisämenot, kuten myyntiprovisiot ja edustajapalkkiot kirjataan taseeseen ja jaksotetaan kuluksi sopimuskaudelle siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi tiettyyn yksilöitävissä olevaan asiakassopimukseen. Konsernin toistaiseksi voimassa olevat palvelusopimukset tuloutuvat ajan kuluessa. Avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut tuloutuvat kytkentähetkellä.

Tilikaudella 2024 Elisa lanseerasi henkilöasiakkaille suunnatun Etuohjelman, johon kuuluvat henkilöt saavat tasokohtaisia etuja, kuten tarjouksia ja alennuksia. Etuohjelman mukaiset edut eivät pääsääntöisesti muodosta IFRS 15 mukaista erillistä suoritevelvoitetta, vaan ne tulkitaan tarjouksiksi, jotka Elisa käsittelee kirjanpidossaan vasta, kun asiakas toteuttaa lisätavaroiden tai -palvelujen ostamista koskevan option.

Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joissa asiakas voi maksaa ostamansa laitteen joko myyntihetkellä tai osamaksulla 12–36 kuukauden maksuajalla. Laitteiden myyntituotot kirjataan myyntihetkellä riippumatta siitä, onko asiakas maksanut laitteen myyntihetkellä vai osamaksulla. Mikäli osamaksusopimuksella kertyvät myyntituotot ovat laitteen käteismyyntihintaa suuremmat, huomioidaan erotus rahoituskomponenttina. Tällöin transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin huomioon ottamiseksi ja korkotuotto tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan sopimuskauden aikana. Korkotuotto esitetään osana liikevaihtoa.

Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien toteutuneen käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.

Asiakkaalla on pääsääntöisesti neljä viikkoa aikaa peruuttaa etämyynnissä tehty sopimus ja palauttaa hankittu laite. Myymälästä ostetulla tuotteella ei lähtökohtaisesti ole peruutusoikeutta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen palautusten määrän arvioidaan olevan vähäinen, mistä johtuen konserni ei ole kirjannut palautusoikeuteen liittyvää takaisinmaksuvelkaa eikä myyntituottoja ole oikaistu palautusten arvioidulla määrällä.

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

milj.euroa 2024 2023 Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 1,7 4,2 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot 0,5 0,5 Julkiset avustukset 0,2 0,0 Muut (1 3,7 5,1 I/S 6,1 9,8

1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liiketoiminnan muut tuotot:

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot, kuten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot sekä huoneistovuokratuotot.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

2.5 Liiketoiminnan kulut

Materiaalit ja palvelut

milj.euroa	2024	2023
Ostot tilikauden aikana	502,1	529,0
Varastojen muutos	5,6	11,2
Ulkopuoliset palvelut	275,9	277,7
Valuuttakurssivoitot- ja tappiot	0,4	0,0
I/S	783,9	817,9

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko materiaaleihin ja palveluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty liitetiedossa 4.

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastus	0,4	0,4
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,1	0,1
	0,5	0,5

Yhtiökokous valitsi 12.4.2024 Ernst & Young Oy:n Elisa Oyj:n tilintarkastajaksi. Vuonna 2023 tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab. Ernst & Young:n palkkiot olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja KPMG:n palkkiot 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Ernst & Young Oy:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehittämismenot

milj.euroa	2024	2023
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	18,3	15,5
Aktivoidut kehittämismenot	8,4	8,9
	26,8	24,4

Vuoden 2024 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat yritysasiakkaiden palvelu- ja alustakehitys, valmistavan teollisuuden tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistojen kehitys sekä teleoperaattoreille tarjottavien verkon ohjelmistoratkaisujen kehitys.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tutkimus- ja kehittämismenot:

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on sekä aikomus että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muussa tapauksessa kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

2.6 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos	2024	2023
I/S Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (milj.euroa)	358,4	375,2
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	160 509	160 376
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	2,23	2,34

Laimennettu osakekohtainen tulos	2024	2023
I/S Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (milj.euroa)	358,4	375,2
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	160 509	160 376
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus	159	154
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl)	160 668	160 530
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	2,23	2,34

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton huomioiden lisäksi kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2024

Romaric Automation Design Inc.:n hankinta

camLine osti yhdysvaltalaisen Romaric Automation Design Inc.:n 15.2.2024. Romaric on materiaalinhallintajärjestelmien ohjelmistotoimittaja, joka vahvistaa camLinen ohjelmistovalikoimaa ja jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla.

Kauppasumma oli 14,5 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 2,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 0,4 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 1,7 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 11,3 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja ohjelmistoliiketoiminnan kehityksen vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.

Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.2.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 2,7 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,2 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,4 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Alustava
Käteinen raha	11,7
Ehdollinen kauppahinta	2,8
Kokonaishankintameno	14,5

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa
Käyttöoikeusomaisuus	0,2
Aineettomat hyödykkeet	2,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,6
Tuloverosaamiset	0,2
Rahavarat	2,4
Laskennalliset verovelat	–0,5
Vuokrasopimusvelat	–0,2
Ostovelat ja muut velat	–1,6
	3,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Alustava
Rahana maksettu kauppahinta	–11,7
Hankitun kohteen rahavarat	2,4
	–9,3

Liikearvon syntyminen hankinnassa

milj. euroa
Luovutettu vastike	14,5
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	3,2
Liikearvo	11,3

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.

Moontalk Oy:n hankinta

Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. Moontalk toimii mobiilien kommunikaatiopalveluiden ohjelmistomarkkinassa.

Kauppahinta oli 16,6 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,0 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,5 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 16,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan sovelluskehitysosaamisen vahvistamiseen etenkin SaaS-pohjaisten sovellusten kehittämisessä. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.

1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin.

Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.3.2024 alkaen. Moontalkin hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 3,9 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,4 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 4,6 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Alustava
Käteinen raha	15,6
Ehdollinen kauppahinta	1,0
Kokonaishankintameno	16,6

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet	0,2
Käyttöoikeusomaisuus	0,1
Aineettomat hyödykkeet	3,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,9
Rahavarat	0,5
Laskennalliset verovelat	–0,3
Korolliset velat	–1,6
Vuokrasopimusvelat	–0,1
Ostovelat ja muut velat	–3,1
	0,3

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Alustava
Rahana maksettu kauppahinta	–15,6
Hankitun kohteen rahavarat	0,5
	–15,1

Liikearvon syntyminen hankinnassa

milj. euroa
Luovutettu vastike	16,6
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	0,3
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta	0,3
Liikearvo	16,0

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,4 (0,2) miljoonaa euroa.

Leanware Oy:n hankinta

Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Lean Group Oy:n tytäryhtiö Leanware Oy tarjoaa yrityksille tuotannon, toimitusketjun ja logistiikan ohjelmistoja. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland Oy:ksi.

Osakkeiden kauppahinta oli 16,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQin teollisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen ja jalansijan vahvistamiseen teollisuusasiakkaissa Suomessa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.5.2024 alkaen. Elisa IndustrIQ Finland Oy:n hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 6,7 miljoonaa euroa ja yhtiöiden vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 10,5 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa.

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Alustava
Rahana maksettu kauppahinta	–16,1
Hankittujen kohteiden rahavarat	1,4
	–14,7

Liikearvon syntyminen hankinnassa

milj. euroa
Luovutettu vastike	16,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	–9,9
Liikearvo	26,0

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Alustava
Käteinen raha	16,1
Kokonaishankintameno	16,1

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa

Aineelliset hyödykkeet	0,1
Käyttöoikeusomaisuus	0,4
Aineettomat hyödykkeet	3,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,2
Rahavarat	1,4
Laskennalliset verovelat	–0,3
Korolliset velat	–12,8
Vuokrasopimusvelat	–0,4
Ostovelat ja muut velat	–3,1
	–9,9

Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan ja Koillisnet Oy:n hankinta

Elisa osti Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan Pohjois-Karjalassa ja Kuusamon alueella toimivan valokuituverkkoyhtiö Koillisnet Oy:n osakekannan ja valokuituverkon kokonaisuudessaan 3.7.2024.

Liiketoiminnan ja osakekannan kauppasumma oli 14,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,0 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 4,2 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan valokuituverkkoliiketoiminnan vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.

Hankittu valokuituliiketoiminta on yhdistelty konserniin 1.7.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 1,0 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 1,9 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,2 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Alustava
Käteinen raha	14,8
Kokonaishankintameno	14,8

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa

Aineelliset hyödykkeet	14,3
Käyttöoikeusomaisuus	1,1
Aineettomat hyödykkeet	1,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,1
Rahavarat	0,2
Laskennalliset verovelat	–0,2
Korolliset velat	–4,7
Vuokrasopimusvelat	–1,1
Ostovelat ja muut velat	–0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa	Alustava
Rahana maksettu kauppahinta	–14,8
Hankittujen kohteiden rahavarat	0,2
	–14,5

Liikearvon syntyminen hankinnassa

10,6

milj. euroa
Luovutettu vastike	14,8
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	10,6
Liikearvo	4,2

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,2 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita.

sedApta Groupin hankinta

Elisa osti 30.10.2024 loput sedApta Groupin osakepääomasta (81 prosenttia). Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta vuonna 2021.

Italialainen sedApta on kansainvälinen ohjelmistotoimittaja, joka on erikoistunut valmistavan teollisuuden ja toimitusketjujen hallinnan IT-ratkaisuihin.

Kauppasumma oli 61,8 miljoonaa euroa. Elisan aiemmin omistamien sedAptan osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli 7,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 3,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 2,2 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 5 vuodessa. Aiempi omistus mukaan lukien hankinnasta syntyi 48,6 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQ -liiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen vahvistamalla teollisuusautomaation ohjelmistotarjontaa sekä Elisan jalansijaa globaalissa valmistavan teollisuuden asiakaskannassa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.11.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 7,5 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –1,0 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 44,1 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –3,6 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike

milj. euroa	Alustava
Käteinen raha	61,8
Aiempi omistus	7,8
Aiemman liiketoimen selvitys	0,5
Kokonaishankintameno	70,1

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa	Alustava
Aineelliset hyödykkeet	4,4
Aineettomat hyödykkeet	11,5
Laskennalliset verosaamiset	0,2
Vaihto-omaisuus	4,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17,2
Tuloverosaamiset	1,5
Rahavarat	18,3
Laskennalliset verovelat	–1,4
Korolliset velat	–9,1
Ostovelat ja muut velat	–23,5
Tuloverovelat	–1,8
	21,9

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta	–61,8
Hankittujen kohteiden rahavarat	18,3
	–43,5

Liikearvon syntyminen hankinnassa

milj. euroa
Luovutettu vastike	70,1
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus	21,9
Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta	–0,5
Liikearvo	48,6

Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,4 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita.

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2024

Tilikaudella 2024 ei tapahtunut olennaisia liiketoimintojen myyntejä.

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2023

Muutokset tytäryritysomistuksissa

Elisa hankki 30.10.2023 43,5 prosentin lisäosuuden Sutaria Services Inc.:sta 7,3 miljoonalla eurolla. Konserni omistaa hankinnan jälkeen yrityksen osakekannan kokonaisuudessaan. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 0,6 miljoonaa euroa ja lunastusvelvoitteesta kirjattu 7,3 (6,6) miljoonan euron velka maksettiin määräysvallattomille omistajille. Lunastusvelvoitteen alkuperäinen kirjaus sekä sen muutokset on käsitelty oman pääoman transaktioina.

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2023

Elisa Videra -liiketoiminnan myynti

Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile VideoCommunication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla.

Osakevaihdon myötä Elisa menetti määräysvaltansa Elisa Videra Oy:stä ja sen tytäryhtiöistä. Määräysvallan menettäminen on käsitelty konsernissa tytäryhtiön myyntinä ja myynnistä syntynyt myyntivoitto 0,5 miljoonaa euroa sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Yhtiöt on yhdistelty tytäryrityksinä 30.11.2023 saakka ja 1.12.2023 lähtien osakkuusyrityksinä.

Myydyn yrityksen nettovarallisuus milj. euroa	Kirjatut arvot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	1,0
Vaihto-omaisuus	2,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23,6
Rahavarat	2,2
Laskennalliset verovelat	–1,1
Rahoitusleasingvelat	–0,3
Ostovelat ja muut velat	–6,9

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan

milj. euroa
Myydyn yrityksen rahavarat	–2,2

–2,2

20,9

Myynnin vaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen

milj. euroa
Myyntihinta	11,0
Myydyn yrityksen nettovarallisuus	–20,9
Aiemmat liiketoimet (1	10,4
Myyntivoitto	0,5

1) Määräysvallan menetyksestä johtuen Elisa-konsernin nettovarallisuus kasvoi, kun aikaisemmin sisäisinä erinä eliminoidut nettosaamiset, 10,4 miljoonaa euroa, siirryttiin käsittelemään ulkoisina saamisina vertailuvuonna.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Hankitut ja myydyt liiketoiminnot:

Yrityshankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Myöhemmät määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kauppahinta muodostuu luovutettujen käteisvarojen ja ehdollisen vastikkeen käyvistä arvoista. Kauppahinnan määrä, joka ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Liikearvon arvostamisesta ja arvonalentumistestauksesta ks. tarkemmin liitetieto 5.4.1.

Ehdollisen vastikkeen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kuten asiantuntijakulut ja varainsiirtoverot kirjataan kuluksi syntyessään ja esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa.

Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Hankitut liiketoiminnot:

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määrittämisessä joudutaan käyttämään harkintaa ja tekemään arvioita. Arviot ja harkinta perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen hankintahetken tilanteesta.

4. Henkilöstö

4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj.euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	353,7	331,0
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät	9,7	15,4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	44,2	45,8
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,3	0,5
Muut henkilösivukulut	25,4	24,3
I/S	433,3	417,1

Henkilöstö tilikauden lopussa	2024	2023
Henkilöasiakkaat	2 951	2 976
Yritysasiakkaat	3 198	2 690
	6 149	5 666

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi konsernilla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.

Tulospalkkiojärjestelmä

Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä on lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja määritettyjen strategisten tavoitteiden täyttyminen. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Vuonna 2024 henkilöstörahastoon kirjattiin 0,9 (1,5) miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot

milj. euroa	2024	2023
Toimitusjohtajat	7,6	7,9
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet	0,8	0,8

Henkilöstö tilikauden lopussa

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä. Elisan edellinen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila työskenteli konsernin toimitusjohtajana 29.2.2024 saakka ja konsernin uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.

Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudet (1

milj.euroa	2024	2023
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4,8	4,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,1	0,3
Osakeperusteiset etuudet (2	4,3	5,7
	9,2	10,8

1) Perustuu Veli-Matti Mattilan palkitsemiseen 29.2.2024 saakka ja Topi Mannerin palkitsemiseen 1.3.2024 alkaen

2) Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2024 kirjattu kulu on 9,7 (15,4) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,9 miljoonaa euroa, edelliselle toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,3 (1,5) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 3,1 (4,2) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 4.2.

Tilikaudella maksetut etuudet

milj.euroa	2024	2023
Hallitus	0,8	0,8
Toimitusjohtaja (1	0,9
Edellinen toimitusjohtaja	0,3	1,0
Johtoryhmä	2,7	3,1
Osakeperusteiset etuudet (2	4,6	5,3
	9,4	10,1

1) Sisältää korvauksen edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä 0,2 miljoonaa euroa

2) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa edelliselle toimitusjohtajalle maksettu osuus 1,2 (1,4) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 3,4 (3,9) miljoonaa euroa.

Elisan uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla.

Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisalta 15 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.

Johdon eläkesitoumukset

Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Elisan johtoryhmän ennen vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät pääsääntöisesti heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä on johtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdon ryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.

Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta aiheutuvan muita vastuita. Tämän lisäksi johdon ryhmäeläkevakuutukseen maksettavaa eläkettä kerrytettiin tilikauden 2024 aikana TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen suhteellisen työssäoloajan mukaisesti.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2021–2023 puitteissa maksettiin tilikaudella 2024 edelliselle toimitusjohtajalle 13 171 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 38 069 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2017 ansaintajakson 2020–2022 puitteissa maksettiin tilikaudella 2023 edelliselle toimitusjohtajalle 12 057 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 34 848 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2022–2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 32 000 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 88 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2023–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 38 430 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 111 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2024 ansaintajakson 2024–2026 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 44 000 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 2 444 osaketta. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 133 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2026 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 4 782 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 7 172 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 194 895 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia.

4.2 Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden saamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

4.2.1 Osakepalkkiojärjestelmä 2024

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2024–2028.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kasvuun, henkilöstötyytyväisyyteen ja vuosittaiseen edistymiseen valituissa keskeisissä liiketoiminnan kasvu- ja ESG (ilmasto) -tavoitteissa. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 460 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	Ansaintajakso 2024–2026
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä	460 000
Myöntämispäivä	1.2.2024
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	42,97
Ansaintajakso alkaa	1.1.2024
Ansaintajakso päättyy	31.12.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %	68
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	64
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	189

4.2.2 Osakepalkkiojärjestelmä 2021

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2021–2025.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 395 800 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 360 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen ja liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 410 700 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2022–2024	Ansaintajakso 2021–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä	395 800	360 500	410 700
Myöntämispäivä	31.12.2022	31.12.2021	31.12.2020
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	49,46	54,12	49,70
Ansaintajakso alkaa	1.1.2023	1.1.2022	1.1.2021
Ansaintajakso päättyy	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, %	41	44	46
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	49	65
Ansaintakriteerien toteutuma, %			76
Suoritettu määrä			129 271
Siirtopäivän keskikurssi, euroa			42,26
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %			31
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä			154
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	174	163

4.2.3 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2019

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2019 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2019–2025.

Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	Sitouttamis jakso 2023	Sitouttamis jakso 2022–2023	Sitouttamis jakso 2022–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä	2 500	8 000	2 500
Myöntämispäivä	1.1.2023	1.8.2022	1.8.2022
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa	49,78	54,16	54,16
Sitouttamisjakso alkaa	1.1.2023	1.8.2022	1.8.2022
Sitouttamisjakso päättyy	31.12.2023	31.12.2023	31.8.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %	100	100	100
Ansaintakriteerien toteutuma, %	100	100	100
Suoritettu määrä	1 175	3 732	1 185
Siirtopäivän keskikurssi, euroa	42,26	42,26	44,98
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %	47	47	47
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä	6	4	5

4.2.4 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023

Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2023–2027.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	Sitouttamis jakso 2024–2025	Sitouttamis jakso 2024	Sitouttamis jakso 2023–2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä	7 172	4 782	334
Myöntämispäivä	1.3.2024	1.3.2024	1.11.2023
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa	42,04	42,04	40,78
Sitouttamisjakso alkaa	1.3.2024	1.3.2024	1.11.2023
Sitouttamisjakso päättyy	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2024
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %	100	100	100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	100	100
Ansaintakriteerien toteutuma, %			100
Suoritettu määrä			0 (1
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä			1
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	1	1

1) Suoritettu kokonaisuudessaan rahana tilikauden 2024 aikana.

Sitouttamis	Sitouttamis

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa	jakso 2024–2027	jakso 2024–2026
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä	14 750	13 630
Myöntämispäivä	1.11.2024	1.6.2024
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa	43,22	41,90
Sitouttamisjakso alkaa	1.11.2024	1.6.2024
Sitouttamisjakso päättyy	31.1.2027	31.5.2026
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, %	100	100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, %	100	100
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä	13	13

Osakepalkkiojärjestelmien kulut

Tilikaudella 2024 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 9,7 (15,4) miljoonaa euroa.

Konserni ennakoi maksavansa osakepalkkiojärjestelmistä aiheutuvia työntekijöiden veroja ja veronluonteisia maksuja 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut:

Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä osakeperusteinen liiketoimi maksetaan työntekijälle nettona verojen jälkeen ja Elisalla on velvollisuus toimittaa osakepalkkiojärjestelmästä saadun edun arvosta ennakonpidätys. Osakepalkkiojärjestelmiä käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja työsuhdekulu kirjataan perustuen myönnettyjen brutto-osakkeiden määrään huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta vain netto-osakkeet ja Elisa suorittaa ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle. Konsernin verottajalle maksama ennakonpidätys kirjataan suoraan omaan pääomaan.

Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja. Järjestelmään liittyviä mahdollisia luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakeperusteiset maksut:

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista.

4.3 Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni maksaa ennalta määrättyjä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.1.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka

milj.euroa	2024	2023
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	–1,0	–2,8
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	–38,7	–41,2
Varojen käypä arvo	33,6	34,7
B/S Nettomääräinen eläkevelka (–) /-saaminen (+) taseessa	–6,2	–9,3
Laajan tuloslaskelman eläkekulu
milj.euroa	2024	2023
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno	0,0	0,2
Nettokorkokulu	0,3	0,4
Velvoitteen täyttämiset	–1,8
	–1,4	0,5

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	0,3	–1,5
Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin liittyvä vero	–0,1	0,3
I/S	0,2	–1,2

Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma

milj.euroa	2024	2023
Nettovelka tilikauden alussa	9,3	12,9
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu	–1,4	0,5
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	0,3	–1,5
Työnantajan suorittamat maksut	–2,0	–2,6
Nettovelka tilikauden lopussa	6,2	9,3

Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset

milj.euroa	2024	2023
Velvoite tilikauden alussa	–44,0	–50,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	–0,2
Korkomenot	–1,5	–1,5
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–)	–0,6	2,4
Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (–)	0,0	1,5
Maksetut etuudet	4,6	4,5
Velvoitteen täyttäminen	1,8
Velvoite tilikauden lopussa	–39,7	–44,0

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset

milj.euroa	2024	2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	34,7	37,7
Korkotuotot	1,2	1,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (–)	0,2	–2,3
Maksetut etuudet	–4,6	–4,5
Työantajan suorittamat maksut	2,0	2,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	33,6	34,7
Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset	2024	2023
Diskonttauskorko, %	3,3	3,8
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, %	2,4	2,7
Inflaatio, %	2,1	2,4

Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyysanalyysi Vaikutus etuuspohjaiseen

	nettoeläkevelkaan, meur
Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos	2024	2023
Diskonttauskorko +0,5 %	–0,5	–0,6
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 %	0,6	0,7
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi	0,5	0,6

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden olettamusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin olettamuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta, koska varojen käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,2 (12,7) vuotta. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,7 (1,4) miljoonaa euroa vuonna 2025. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100-prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Eläkevelvoitteet:

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Eläkevelvoitteet:

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään olettamuksia ja arvioita muun muassa eläkevelvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen arvostamiseen käytetystä diskonttauskorosta sekä inflaation ja palkkatason kehityksestä.

5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

5.1 Poistot ja arvonalentumiset

milj.euroa	2024	2023
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Käyttöoikeusomaisuus	1,3	1,2
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat	12,5	12,3
Käyttöoikeusomaisuus	21,9	21,5
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto	174,7	176,0
Käyttöoikeusomaisuus	3,1	2,9
Muut aineelliset hyödykkeet	0,1	0,1
	213,6	213,9
Aineettomat hyödykkeet
Asiakaskanta	2,6	2,6
Muut aineettomat hyödykkeet	62,9	57,6
	65,6	60,2
I/S	279,2	274,1

Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia. Vertailuvuoden arvonalennukset liittyivät 3G-verkon alasajoon.

2024 milj.euroa	Maa- ja vesi alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Telelaitteet, koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Kesken eräiset aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	11,7	351,3	3 875,3	36,6	38,3	4 313,3
Hankitut liiketoiminnot	0,0	3,8	5,2		0,3	9,2
Lisäykset	0,3	13,9	193,3	0,0	29,6	237,1
Vähennykset	0,0	–0,2	–2,9			–3,1
Siirrot erien välillä		11,4	–36,1		–27,6	–52,2
Muuntoerot	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	12,0	380,2	4 034,8	36,7	40,6	4 504,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–0,1	217,4	3 244,5	35,9		3 497,7
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	12,5	174,7	0,1		187,3
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot			0,3			0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	6,7	–62,2			–55,5
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–0,1	236,7	3 357,3	36,0		3 629,8
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	11,9	133,9	630,8	0,8	38,3	815,6
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	12,1	143,5	677,5	0,7	40,6	874,5

5.2 Aineelliset hyödykkeet

	elisa

	Maa- ja	Rakennukset	Telelaitteet,	Muut	Kesken eräiset
2023 milj.euroa	vesi alueet	ja rakennelmat	koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	11,7	334,8	4 045,9	36,6	32,7	4 461,7
Lisäykset	0,3	14,8	190,8	0,1	30,6	236,6
Myydyt liiketoiminnot		–0,5	–9,5			–10,0
Vähennykset	–0,2	–1,2	–374,6	–0,1	0,0	–376,2
Siirrot erien välillä	0,0	3,4	22,7		–24,9	1,3
Muuntoerot	0,0	0,0	–0,1	0,0	0,0	–0,1
Hankintameno 31.12.	11,7	351,3	3 875,3	36,6	38,3	4 313,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–0,1	206,7	3 452,6	35,9		3 695,0
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	12,3	176,0	0,1		188,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,0	–1,1	–374,6	–0,1		–375,8
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot		–0,4	–9,5			–9,9
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0		0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–0,1	217,4	3 244,5	35,9		3 497,7
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	11,8	128,1	593,3	0,8	32,7	766,7
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	11,9	133,9	630,8	0,8	38,3	815,6

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2024 81,9 (73,5) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:
Rakennukset ja rakennelmat	25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet	10–25 vuotta
Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv)	8–15 vuotta
Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko)	6–10 vuotta
Verkon ja keskusten laitteet	3–8 vuotta
Telepäätelaitteet	2–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–5 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

5.3 Käyttöoikeusomaisuus

2024 milj.euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Telelaitteet, koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	18,7	135,7	14,7	169,1
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,6	0,1	0,7
Lisäykset	1,7	27,3	3,6	32,6
Siirrot erien välillä	–0,3	–6,2	–2,9	–9,3
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	20,1	157,5	15,4	193,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	4,9	68,9	8,0	81,8
Poistot ja arvonalentumiset	1,3	21,9	3,1	26,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,2	–6,1	–2,8	–9,2
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	6,0	84,7	8,3	98,9
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	13,8	66,8	6,7	87,3
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	14,2	72,8	7,2	94,1

2023 milj.euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Telelaitteet, koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	17,2	143,6	20,9	181,7
Lisäykset	1,8	17,7	3,8	23,3
Myydyt liiketoiminnot		–0,9	–0,1	–1,0
Vähennykset		–0,5		–0,5
Siirrot erien välillä	–0,2	–24,2	–9,9	–34,3
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	18,7	135,7	14,7	169,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	4,0	72,2	15,1	91,3
Poistot ja arvonalentumiset	1,2	21,5	2,9	25,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,2	–24,2	–9,9	–34,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot		–0,7	–0,1	–0,7
Muuntoerot		0,0	0,0	0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	4,9	68,9	8,0	81,8
B/S Kirjanpitoarvo 1.1.	13,2	71,4	5,9	90,4
B/S Kirjanpitoarvo 31.12.	13,8	66,8	6,7	87,3

Tulevaisuudessa alkavien vuokrasopimusten IFRS 16 -standardin mukaiset velkasitoumukset 31.12.2024 olivat 2,5 (2,8) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Käyttöoikeusomaisuus:

Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Elisa arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen.

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimitilojen, tele- ja laitetilojen sekä liikepaikkojen ja autojen vuokrasopimuksista. Tilaajayhteysvuokrat toisilta operaattoreilta ja sopimukset kaapeleiden sijoitusoikeuksista eivät pääsääntöisesti täytä vuokrasopimuksen kriteereitä.

Taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa,

vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuden poistot ja vuokrasopimusvelkojen korot. Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Käyttöoikeusomaisuutta oikaistaan tietyissä tapauksissa vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisen yhteydessä. Vuokrasopimusvelat uudelleenmääritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleenmääritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuden kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.

Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Lyhytaikaisia ovat vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän. Arvoltaan vähäisiä ovat vuokrasopimukset, joiden kohdeomaisuus on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset.

Elisa erottaa vuokrasopimuksiin sisältyvät palvelukomponentit toimitilojen, liikepaikkojen ja autojen osalta ja kirjaa näiden osuuden tuloslaskelmaan kuluna.

5.4 Aineettomat hyödykkeet

2024 milj.euroa	Liikearvo	Asiakaskanta	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 178,4	44,3	961,8	14,8	2 199,3
Hankitut liiketoiminnot	106,1	8,0	25,3	1,0	140,4
Lisäykset			59,7	8,2	67,9
Vähennykset			–1,8		–1,8
Siirrot erien välillä	–2,5	–14,7	7,3	–7,6	–17,5
Muuntoerot	–0,3	–0,2	0,2		–0,4
Hankintameno 31.12.	1 281,7	37,3	1 052,5	16,4	2 387,9
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	21,2	40,9	769,7		831,8
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	2,6	62,9		65,6
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot			12,2		12,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–2,5	–14,7	–1,9		–19,1
Muuntoerot	0,1	–0,3	0,1		–0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	18,8	28,6	843,1		890,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 157,2	3,4	192,0	14,8	1 367,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 262,9	8,8	209,4 (1	16,4	1 497,5

2023			Muut	Keskeneräiset
milj.euroa	Liikearvo	Asiakaskanta	aineettomat hyödykkeet	aineettomat hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 178,4	44,3	906,4	19,0	2 148,1
Lisäykset			51,5 (2	10,0	61,6
Vähennykset			–1,4		–1,4
Myydyt liiketoiminnot			–7,9	–0,1	–8,0
Siirrot erien välillä			13,1	–14,1	–1,0
Muuntoerot	–0,1	0,0	0,0		0,0
Hankintameno 31.12.	1 178,4	44,3	961,8	14,8	2 199,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	21,1	38,3	720,8		780,2
Poistot ja arvonalentumiset		2,6	57,6		60,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot			–1,3		–1,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot			–7,4		–7,4
Muuntoerot	0,1	0,0	0,0		0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	21,2	40,9	769,7		831,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 157,3	6,0	185,5	19,0	1 367,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 157,2	3,4	(1 192,1	14,8	1 367,5

1) Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 116,9 (96,8) miljoonaa euroa.

2) Sisältää Viron 26 GHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 1,63 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet, kuten asiakaskanta ja tuotemerkki arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta	3–5 vuotta
Tuotemerkki	10 vuotta
Kehittämismenot	3 vuotta
IT-ohjelmat	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Pilvipalveluiden käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli aineettoman omaisuuserän aktivointiedellytykset täyttyvät.

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

5.4.1 Liikearvo

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

milj.euroa	2024	2023
Henkilöasiakkaat	643,7	641,0
Yritysasiakkaat	619,2	516,2
B/S	1 262,9	1 157,2

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Arvonalentumistestaus:

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 5,9 prosenttia (vertailuvuonna 6,9 prosenttia Henkilöasiakkaiden ja 6,8 prosenttia Yritysasiakkaiden osalta). Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutokseksi 2 prosentin kasvu.

DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon, horisonttikasvuun ja diskonttauskorkoon.

Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.

Henkilö-

Yritys-

Henkilö-

Yritys-

Herkkyysanalyysi

Käytetyt ennusteparametrit	asiakkaat 2024	asiakkaat 2024	asiakkaat 2023	asiakkaat 2023
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa	7 548	3 146	5 478	2 847
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1	39,3	29,0	39,1	28,9
Horisonttikasvu, %	2,0	2,0	2,0	2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, %	5,9	5,9	6,9	6,8

1) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo	Henkilö asiakkaat 2024	Yritys asiakkaat 2024	Henkilö asiakkaat 2023	Yritys asiakkaat 2023
Käyttökatemarginaali keskimäärin, %	–20,0	–13,0	–18,1	–13,8
Horisonttikasvu, %	–39,0	–19,0	–30,6	–29,4
Diskonttauskorko ennen veroja, %	19,2	13,1	17,1	16,4

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liikearvo:

Ennen vuotta 2010 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Arvonalentumistestaus:

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

6.1 Vaihto-omaisuus

milj.euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	21,1	25,2
Valmiit tuotteet/tavarat	54,5	51,9
B/S	75,6	77,1

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,7 (1,1) miljoonaa euroa.

6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

6.2.1 Lyhytaikaiset saamiset

milj.euroa	2024	2023
Myyntisaamiset	446,7	441,5
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset	–6,2	–6,1
Saamiset asiakassopimustuotoista	3,8	3,8
Saamiset asiakassopimuskuluista	5,8	5,8
Siirtosaamiset	87,0	75,2
Rahoitusleasingsaamiset	17,4	17,2
Lainasaamiset	0,0	0,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä	3,7	7,0
Muut saamiset	14,8	11,4
B/S	573,0	555,8

Siirtosaamiset koostuvat korkosaamisista sekä liiketuottojen ja -kulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

		2024			2023
milj.euroa	Nimellisarvo	Luottotappiot	Tasearvo	Nimellisarvo	Luottotappiot	Tasearvo
Erääntymättömät	396,2	0,0	396,2	394,9	0,0	394,9
Erääntyneet
Alle 30 päivää	28,4	–0,2	28,2	28,2	–0,2	28,1
31–60 päivää	8,8	–0,6	8,2	5,9	–0,7	5,2
61–90 päivää	3,3	–0,6	2,6	3,0	–0,7	2,4
91–180 päivää	3,6	–2,0	1,6	3,1	–1,8	1,3
Yli 181 päivää	6,3	–2,7	3,6	6,4	–2,8	3,6
	446,7	–6,2	440,4	441,5	–6,1	435,5

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 7.1. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 440,4 miljoonaa euroa.

6.2.2 Pitkäaikaiset saamiset

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti

milj.euroa	2024	2023
Lainasaamiset	0,0	0,0
Myyntisaamiset	91,3	94,7
Saamiset osakkuusyrityksiltä	6,3	4,2
Rahoitusleasingsaamiset	5,5	5,7
Siirtosaamiset	0,2	1,3
Pitkäaikaiset johdannaiset	0,4	1,0
Muut pitkäaikaiset saamiset	1,3	1,1
B/S	105,1	107,9

milj.euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	17,4	17,2
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	5,5	5,7
	22,9	22,9

Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä viiteen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärä - vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain

milj.euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	17,8	17,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	5,6	5,7
	23,4	23,1
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot	–0,5	–0,2
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo	22,9	22,9

6.3 Ostovelat ja muut velat

milj.euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot	4,6	4,8
Johdannaissopimukset	0,0
Muut velat (1	14,7	14,6
B/S	19,4	19,4
Lyhytaikaiset
Ostovelat (2 (3	177,7	191,2
Saadut ennakot	14,0	11,0
Velat asiakassopimustuotoista	34,8	34,7
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	69,1	62,0
Muut siirtovelat	20,6	11,1
Velat osakkuusyrityksille	0,0	0,5
Muut velat (1	108,0	92,2
B/S	424,2	402,5
	443,6	421,9

1) Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 7,6 (8,7) miljoonaa euroa ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 4,1 (1,1) miljoonaa euroa liiketoimintojen hankintoihin liittyviä ehdollisia vastikkeita ja ehdollisia määräysvallattomien omistajien lunastusvelvoitteita.

2) Lisensseihin liittyvät lyhytaikaiset velat koostuvat 26 GHz -taajuuslisenssiin liittyvästä 0,0 (1,4) miljoonan euron velasta.

3) Ostovelkoihin sisältyy toimittajarahoituksellisia ostovelkoja 5,2 (1,4) miljoonaa euroa. Järjestelyissä pankki tarjoaa Elisan toimittajille käyttöpääomarahoitusratkaisun, jossa toimittaja maksaa Elisan ostovelkojen nopeammasta suorituksesta. Toimittajarahoituksellisten ostovelkojen erääntymisajat ovat 60–75 päivää laskun päiväyksestä, kun normaalien ostovelkojen erääntymisajat ovat pääosin 30–40 päivää laskun päiväyksestä.

Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten tuottojen ja kulujen jaksotuksista.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat:

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Myyntisaamiset ja muut saamiset:

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappiovarauksen odotettuihin luottotappioihin perustuen ja arvonalentumistappion, kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin kuin myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.

Myyntisaamiset ja muut saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Muutoin ne luokitellaan lyhytaikaisiksi saamisiksi.

Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joilla asiakas voi maksaa ostamansa laitteen 12–36 kuukauden maksuajalla. Konserni kirjaa laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja myyntisaamiseksi ja luokittelee myyntisaamisen pitkäaikaiseksi, mikäli se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusleasingsaamiset:

Konserni toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien päätelaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot konserni kirjaa vuokraajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella saman suuruisen tuottoasteen.

Ostovelat:

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

7. Pääomarakenne

7.1 Rahoitusriskien hallinta

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

7.1.1 Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2024, nimellisarvoon

Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Yritystodistukset	307,0			307,0
Pankkilainat	150,0			150,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat		900,0		900,0
Pankkilainat			100,0	100,0
Vuokrasopimusvelat	21,0	32,3	43,3	96,6
	478,0	932,3	143,3	1 553,6

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 89,9 miljoonaa euroa 31.12.2024.

Vuokrasopimuksissa on indeksisidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen, käyttöoikeusomaisuuden sekä poistojen määrään.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

milj. euroa	2024	2023
Korkotason muutos +/- 1 %	–4,6 / 4,6	–1,3 / 1,3

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Elisa Polystar Sweden AB:sta ja sen tytäryhtiöistä, kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin muista hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD), Englannin punta (GBP) ja Sveitsin frangi (CHF). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen.

Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia on käytetty Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin arvon muutosta vastaan. Konserni on suojannut Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä kuluja valuuttatermiinein. Konsernin rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio koostuu pääosin Elisa Polystar -alakonsernista. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.

Valuuttapositio	2024		2023
milj.euroa	Myyntisaamiset	Ostovelat	Myyntisaamiset	Ostovelat
USD	9,6	5,5	10,1	5,8
SEK	3,4	0,3	4,0	0,2
GBP	0,1	0,3	0,4	0,7
CAD	1,4	0,0	2,5	0,0
CHF	0,8	0,0	0,1	0,0

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 20 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan olisi:

milj.euroa	2024	2023
USD	+/– 0,8	+/– 0,9
SEK	+/– 0,6	+/– 0,8
GBP	–/+ 0,0	–/+ 0,0
CAD	+/– 0,3	+/– 0,5
CHF	+/– 0,2	–/+ 0,0

Hyödykeriskit

Elisa panostaa voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön ja on solminut tuulivoiman hankintasopimuksen Puutikankangas Wind -tuulivoimapuistosta. Sopimus on voimassa maaliskuuhun 2033 saakka ja kattaa noin puolet Elisan Suomen mobiiliverkon sähköenergian kulutuksesta.

Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä rahavirran suojaukset.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %	2024	2023
0–1 vuotta	92,0	93,1
1–2 vuotta	71,6	77,4
2–3 vuotta	42,1	38,8
3–4 vuotta	41,1	42,3
4–5 vuotta	34,5	41,1

Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2024 tasosta +/– 10 %, olisi vaikutus vuoden 2025 omaan pääomaan +0,3/–0,3 (+0,4/–0,4) miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

7.1.2 Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 500 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 900 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa.

Yhtiöllä on lisäksi 350 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron komittoidut luottolimiitit, joista 22.9.2028 erääntyvä 130 miljoonan euron limiitti ja 17.5.2028 erääntyvä 170 miljoonan euron limiitti olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024. Komittoitujen lainalimiittien marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen sekä vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen pohjalta.

Elisa on solminut Landesbank Baden-Württembergin kanssa käyttöpääomarahoituslimiitin suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Limiitti on ei-komittoitu ja se on voimassa toistaiseksi. Limiitistä on käytössä 50 miljoonaa euroa 31.12.2024.

Elisa allekirjoitti 10.4.2024 uuden, 100 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa. Seitsemänvuotisen lainajärjestelyn korkomarginaali on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Järjestely on kiinteäkorkoinen.

Elisalla on rahoituskovenantti kahdessa yhteensä 300 miljoonan euron komittoidussa luottolimiittijärjestelyssä sekä kahdessa yhteensä 200 miljoonan euron lainasopimuksessa, jotka on solmittu Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Rahoituskovenanttiehdon mukaan omavaraisuusaste ei saa mennä alle 30 prosentin. Kovenantin tulee täyttyä jatkuvasti ja se testataan ja raportoidaan lainanantajille vuosineljänneksittäin. Elisan talousennusteet eivät anna viitteitä kovenanttien rikkoutumisesta.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). S&P Global on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB+ (näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiitit

milj.euroa	2024	2023
Rahat ja pankkisaamiset	89,9	63,4
Luottolimiitit	300,0	300,0
	389,9	363,4

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 82,9 (328,9) miljoonaa euroa 31.12.2024.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 7.4.2.

7.1.3 Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 7 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 6,2 (6,1) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien erääntyneet myyntisaamiset säännöllisesti. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä. 31.12.2024 konsernilla oli 440,4 (435,5) miljoonaa euroa lyhytaikaisia myyntisaamisia ja 91,3 (94,7) miljoonaa euroa pitkäaikaisia myyntisaamisia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 6.2.1.

7.2 Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1,5–2.

Elisan voitonjako omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.

7.2.1 Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

milj. euroa	2024	2023
Korollinen nettovelka	1 472,8	1 304,1
B/S Oma pääoma yhteensä	1 292,8	1 293,7
Pääoma yhteensä	2 765,5	2 597,7
Velkaantumisaste, %	113,9	100,8
Nettovelka/käyttökate	1,9	1,7
Omavaraisuusaste, %	38,7	41,6

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Varsinainen yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta.

Oma pääoma	2024	2023
Hallussa olevat osakkeet, 1000 kpl	6 926	6 947
Osakeantivaltuutus, 1000 kpl	15 000	14 999

Tilinpäätöspäivän osakekurssilla osakeantivaltuutuksen maksimimäärä 31.12.2024 oli 627,0 (628,0) miljoonaa euroa.

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma	2024	2023
Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1	43,0	315,5
Lainajärjestely (ei sitova)	50,0	100,0
Komittoidut luottolimiitit (2	300,0	300,0
EMTN-ohjelma (ei sitova) (3	600,0	352,0
Yhteensä, milj. euroa	993,0	1 067,5

Osakeantivaltuutuksen ja sitovien sekä ei sitovien velkajärjestelyiden yhteismäärä tilinpäätöspäivänä oli 1 620,0 (1 695,5) miljoonaa euroa.

1) Yritystodistusohjelman koko on 350 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2024 käytössä 307 miljoonaa euroa.

2 ) Elisalla on kaksi komittoitua luottolimiittiä, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024.

3) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 500 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2024 käytössä 900 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 19.7.2024, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.

7.3 Oma pääoma

7.3.1 Osakepääoma ja omat osakkeet

milj.euroa	Osakkeiden lukumäärä (tuhansia)	Osake pääoma	Omat osakkeet
1.1.2023	167 335	83,0	–124,5
Omien osakkeiden luovutus			2,8
B/S 31.12.2023	167 335	83,0	–121,7
Omien osakkeiden luovutus			2,9
B/S 31.12.2024	167 335	83,0	–118,8

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on kullakin yksi ääni. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Kirjanpidollinen vasta-arvo euroa	%-osuus osakkeista ja äänistä
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2023	7 075 378	3 510 859	4,23
Omien osakkeiden luovutus	–128 724
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2023	6 946 654	3 446 986	4,15
Omien osakkeiden luovutus	–134 178
Siirto yhteistililtä	113 131
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024	6 925 607	3 436 542	4,14

7.3.2 Osingot

Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 2,35 euroa/osake. Vuoden 2023 tuloksesta jaettiin osinkoa 2,25 euroa/osake.

7.3.3 Muut rahastot

milj.euroa	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Vara rahasto	Käyvän arvon rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
1.1.2023	90,9	3,4	–10,5	381,0	464,8
Rahavirran suojaukset			–0,1		–0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät			1,2		1,2
B/S 31.12.2023	90,9	3,4	–9,4	381,0	465,9
Rahavirran suojaukset			–0,5		–0,5
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät			–0,2		–0,2
B/S 31.12.2024	90,9	3,4	–10,1	381,0	465,2

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden.

Käyvän arvon rahasto sisältää etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

Muihin rahastoihin on kirjattu yrityshankintojen yhteydessä toteutettujen osakeantien nimellishintaa korkeammat hinnat.

7.4 Rahoitusvarat ja -velat

7.4.1 Rahoitustuotot ja -kulut

milj.euroa	2024	2023
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0,6	0,5
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista	5,0	4,7
Luovutusvoitot rahoitusvaroista	0,8	0,2
Valuuttakurssivoitot	2,8	2,1
Muut rahoitustuotot	0,2	1,2
I/S	9,4	8,7

Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	–34,5	–24,3
Korkokulut vuokrasopimusveloista	–3,9	–3,3
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	–2,2	–2,1
Muut korkokulut	–0,2	–0,1
Arvonalentumiset	–5,0	–0,1
Luovutustappiot rahoitusvaroista	0,0	–0,3
Valuuttakurssitappiot	–2,0	–1,9
Muut rahoituskulut	–0,1	0,0
I/S	–47,9	–32,0

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitustuotot ja -kulut:

Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko liikevaihtoon, materiaaleihin ja palveluihin, liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

7.4.2 Rahoitusvelat

	2024		2023
milj.euroa	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat	895,8	885,1	893,7	870,5
Pankkilainat	111,8	111,8	103,0	103,0
Vuokrasopimusvelat	75,5	75,5	67,8	67,8
B/S	1 083,1	1 072,4	1 064,5	1 041,4
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat			247,7	246,5
Pankkilainat	151,5	151,5	0,0	0,0
Vuokrasopimusvelat	21,0	21,0	20,8	20,8
Yritystodistukset	307,0	307,0	34,5	34,5
B/S	479,6	479,6	303,0	301,8
	1 562,7	1 552,0	1 367,5	1 343,2

Lainat sisältävät yhteensä 96,6 (88,6) miljoonaa euroa vakuudellisia vuokrasopimusvelkoja. Vuokrasopimusvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Rahoitusvelat ovat merkittäviltä osin euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,2 (2,8) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,4 (2,0) prosenttia.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2024
milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030–	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	17,0	317,0	313,2	12,0	312,0	0,0	971,2
Rahoituskulut	17,0	17,0	13,2	12,0	12,0	0,0	71,2
Lyhennykset	0,0	300,0	300,0	0,0	300,0	0,0	900,0
Pankkilainat	158,7	8,3	6,0	5,7	4,1	108,3	291,0
Rahoituskulut	7,2	3,8	3,7	3,7	3,7	5,6	27,6
Lyhennykset	151,5	4,5	2,3	2,0	0,4	102,7	263,4
Yritystodistukset	307,0						307,0
Rahoituskulut	3,7						3,7
Lyhennykset	303,3						303,3
Vuokrasopimusvelat	25,4	19,3	15,2	8,5	6,9	70,3	145,6
Rahoituskulut	4,4	6,6	5,5	3,0	2,5	27,0	49,0
Lyhennykset	21,0	12,7	9,7	5,5	4,4	43,3	96,6
Johdannaiset	–0,4	0,0					–0,4
Sähköjohdannaiset	–0,4	0,0					–0,4
Valuuttajohdannaiset	0,0						0,0
Ehdolliset vastikkeet	5,4						5,4
Ostovelat	177,7						177,7
Yhteensä	690,9	344,6	334,4	26,2	323,0	178,6	1 897,6
Rahoituskulut	32,0	27,4	22,4	18,7	18,2	32,6	151,2
Lyhennykset	658,9	317,2	312,0	7,5	304,8	146,0	1 746,4

2023

milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029–	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	258,3	16,1	316,1	312,8	12,0	312,0	1 227,3
Rahoituskulut	10,3	16,1	16,1	12,8	12,0	12,0	79,3
Lyhennykset	248,0	0,0	300,0	300,0	0,0	300,0	1 148,0
Pankkilainat	4,7	104,7	0,2	0,2	0,2	2,1	112,1
Rahoituskulut	4,5	4,4	0,0	0,0	0,0	0,1	9,1
Lyhennykset	0,3	100,3	0,2	0,2	0,2	1,9	103,0
Yritystodistukset	34,5						34,5
Rahoituskulut	0,6						0,6
Lyhennykset	33,9						33,9
Vuokrasopimusvelat	24,4	19,7	12,9	6,6	4,5	68,5	136,6
Rahoituskulut	3,6	7,0	5,0	2,5	1,7	28,1	47,9
Lyhennykset	20,8	12,7	7,8	4,1	2,8	40,4	88,6
Johdannaiset	–0,9	–0,2					–1,1
Sähköjohdannaiset	–0,8	–0,2					–1,0
Valuuttajohdannaiset	–0,1						–0,1
Ehdolliset vastikkeet	1,1						1,1
Ostovelat	191,2						191,2
Yhteensä	513,3	140,4	329,2	319,5	16,7	382,5	1 701,7
Rahoituskulut	18,0	27,4	21,2	15,3	13,7	40,2	135,8
Lyhennykset	495,3	113,0	308,0	304,2	3,0	342,3	1 565,9

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Yhtiöllä on sitovia luottolimiittejä 300 miljoonaa euroa. Sekä 130 miljoonan euron että 170 miljoonan euron limiitit erääntyvät vuonna 2028 ja olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024.

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

	31.12.2024
	Käypä arvo milj. euroa	Tasearvo milj. euroa	Nimellisarvo milj. euroa	Nimellis korko-%	Efektiivinen korko-%	Eräpäivä
EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroa
I/2019	295,0	298,7	300,0	1,125	1,236	26.2.2026
I/2020	280,1	299,0	300,0	0,250	0,322	15.9.2027
I/2023	310,0	298,2	300,0	4,000	4,092	27.1.2029
	885,1	895,8	900,0

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.

Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat erääntymisajoittain

milj.euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	21,0	20,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	32,3	27,4
Yli viiden vuoden kuluttua	43,3	40,4
	96,6	88,6

7.4.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2024 milj.euroa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1	0,6		15,0	15,6	15,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset		0,4	104,7	105,1	105,1	6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			573,0	573,0	573,0	6.2.1
	0,6	0,4	692,6	693,6	693,6
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			1 083,1	1 083,1	1 072,4	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	1,3		13,4	14,7	14,7	6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			479,6	479,6	479,6	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	4,1		406,2	410,3	410,3	6.3
	5,4		1 982,3	1 987,7	1 977,0

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen	Jaksotettuun hankintamenoon
2023 milj.euroa	kirjattavat rahoitusvarat/-velat	erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Kirjanpito arvot	Käyvät arvot	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1	0,6		15,4	16,0	16,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1,0	106,9	107,9	107,9	6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset			555,8	555,8	555,8	6.2.1
	0,6	1,0	678,1	679,7	679,7
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			1 064,5	1 064,5	1 041,4	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2			14,6	14,6	14,6	6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat			303,0	303,0	301,8	7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2	1,1		390,4	391,5	391,5	6.3
	1,1		1 772,5	1 773,6	1 749,3

1) Muut rahoitusvarat sisältävät konsernin noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

2) Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara- ja velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostetut varat ja velat

milj.euroa	2024	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset	0,4		0,4
Valuuttajohdannaiset	0,0		0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat
Noteeratut osakesijoitukset	0,6	0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet	–5,4			–5,4
	–4,5	0,6	0,4	–5,4


milj.euroa Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat	2023	Taso 1	Taso 2	Taso 3
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset	1,0		1,0
Valuuttajohdannaiset	0,1		0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat Noteeratut osakesijoitukset	0,6	0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet	–1,1			–1,1
	0,5	0,6	1,0	–1,1

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat, kuten Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon, kuten konsernin sähkö- ja valuuttajohdannaiset. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon, kuten konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet.

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet

milj.euroa	2024	2023
Tilikauden alussa	1,1	4,9
Ehdollisen vastikkeen lisäys	4,9	0,6
Ehdollisen vastikkeen maksu	–0,6	–4,2
Ehdollisen vastikkeen purku		–0,1
Muuntoerot	0,1	0,0
Tilikauden lopussa	5,4	1,1

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.

7.4.4 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	2024			2023
	Voimassaoloaika				Voimassaoloaika
milj.euroa	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Alle 1 vuosi	1–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Sähköjohdannaiset	2,4			3,5
Valuuttajohdannaiset	4,0			3,3
	6,4			6,8

Johdannaissopimusten käyvät arvot

		2024			2023
milj.euroa	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Yhteensä	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Yhteensä
Sähköjohdannaiset	0,4		0,4	1,0		1,0
Valuuttajohdannaiset	0,0		0,0	0,1		0,1

0,4 0,4 1,0 1,0

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja.

Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. Liitetieto 7.4.3.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Johdannaissopimukset:

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinna olevat johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja, tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa sähkön hintariskin ja Ruotsin kruunun osalta ja käsittelee johdannaissopimuksia rahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään "Muut rahastot"). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat:

Rahoitusvarat:

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyrityksiin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan muiksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakesijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. 31.12.2024 konsernin osakesijoitukset koostuivat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista.

Rahoitusvelat:

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Tilanteissa, joissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvelan ehtoja muutetaan siten, että muutos ei johda velan kirjaamiseen taseesta, konsernin on kuitenkin kirjattava tulosvaikutteinen voitto tai tappio, joka lasketaan alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen muutettujen sopimusehtojen mukaisten rahavirtojen välisenä erotuksena.

Vuokrasopimusvelat:

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva kausi sekä mahdollisten päättämisoptioiden ja jatko-optioiden kattamat ajanjaksot riippuen siitä, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy kassavirrassa. Mikäli konsernin arvio mahdollisen option käytöstä muuttuu, vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu:

Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka on tarkoitus pitää sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pelkästään pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja/-velkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä.

Konsernin suojauslaskennan alaiset sähkö- ja valuuttajohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi/-veloiksi. Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet sekä noteeratut osakesijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Konsernin muut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

8. Muut liitetiedot

8.1 Verot

8.1.1 Tuloverot

milj.euroa	2024	2023
Tilikauden verot	–80,1	–82,7
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0
Laskennalliset verot	–11,4	–1,4
I/S	–91,5	–84,1

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

	2024			2023
milj.euroa	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	–0,3	0,1	–0,2	1,5	–0,3	1,2
Rahavirran suojaukset	–0,7	0,1	–0,5	–0,1	0,0	–0,1
	–1,0	0,2	–0,8	1,5	–0,3	1,2

Muuntoeroihin ei kohdistu verovaikutusta.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj.euroa	2024	2023
I/S Tulos ennen veroja	447,9	458,1
Kotimaan verokannan mukainen vero	–89,6	–91,6
Verovaikutukset seuraavista:
Verovapaat tuotot	0,0	0,1
Vähennyskelvottomat kulut	–2,1	–1,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus	2,7	11,0
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	0,2	0,7
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	–2,0	–2,4
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0,0	0,0
Muut erät	–0,8	0,0
I/S Verot tuloslaskelmassa	–91,5	–84,1
Efektiivinen verokanta, %	20,4	18,4

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot:

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Ks. tarkemmin liitetieto 8.1.2.

Globaali minimiverosääntely (OECD:n pilari II) tuli voimaan vuonna 2024. Koska Elisa toimii pääsääntöisesti maissa, joiden paikallinen verokanta on 15 prosentin minimiveroa suurempi, ei merkittäviä täydennysveroja odoteta tulevan maksuun. Viron tytäryhtiöiden osalta sovelletaan voitonjaon verotukseen perustuvaa verojärjestelmää, jossa yhteisövero kannetaan vasta voitonjaon yhteydessä verokannalla, joka ei alita vähimmäisverokantaa. Tilikaudella 2024 Viron tytäryhtiöiden verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen voitonjakovero 8,5 miljoonaa euroa, joka vastaa globaalia 15 prosentin minimiveroa. Sääntelyn mukaan voitonjakoveron tulee realisoitua maksuun seuraavan neljän tilikauden aikana. Viron tytäryhtiöiden vertailukauden 2023 tuloksista, 54,9 miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista veroa.

Tilikauteen ja aikaisempiin tilikausiin voi kohdistua verotarkastus, joka voi jälkikäteen johtaa veropäätösten muutokseen ja lisäveroihin tai palautuksiin.

8.1.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2024

Laskennalliset verosaamiset

		Kirjattu tulos	Kirjattu laajaan tulos	Hankitut liike	Muunto
milj. euroa	1.1.2024	laskelmaan	laskelmaan	toiminnot	erot	31.12.2024
Vuokrasopimusvelat	16,4	1,2				17,6
Käyttöoikeusomaisuuserät	–14,6	–1,0				–15,6
Vuokrasopimukset yhteensä	1,8	0,2				2,0
Sisäiset katteet	2,4	–0,5				1,9
Osakepalkkiojärjestelmät	3,6	–0,8				2,8
Eläkevelvoitteet	2,1	–0,3	0,1			1,9
Varaukset	1,0	0,8				1,8
Muut väliaikaiset erot	0,6	–0,2	0,1	0,2	0,0	0,8
B/S	11,5	–0,8	0,2	0,2	0,0	11,1

Laskennalliset verovelat

milj. euroa	1.1.2024	Kirjattu tulos laskelmaan	Hankitut liike toiminnot	Muunto erot	31.12.2024
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	2,0	–1,1	2,7	0,0	3,7
Kertyneet poistoerot	18,0	3,2	0,1		21,4
Rahoitusleasingsopimukset	0,9	0,0			0,9
Asiakassopimukset	1,7	0,0			1,7
Joukkovelkakirjalainat	0,5	–0,2			0,3
Laskennallinen voitonjakovero		8,5			8,5
Muut väliaikaiset erot	1,6	0,1			1,6
B/S	24,7	10,6	2,8	0,0	38,1

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2024 konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia vahvistetuista tappioista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 24,1 (20,1) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista.

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2023

Laskennalliset verosaamiset

milj. euroa	1.1.2023	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu laajaan tulos laskelmaan	Muuntoerot	31.12.2023
Vuokrasopimusvelat	17,3	–0,9			16,4
Käyttöoikeusomaisuuserät	–15,6	1,0			–14,6
Vuokrasopimukset yhteensä	1,7	0,1			1,8
Sisäiset katteet	2,8	–0,4			2,4
Osakepalkkiojärjestelmät	3,9	–0,3			3,6
Eläkevelvoitteet	2,8	–0,4	–0,3		2,1
Varaukset	0,8	0,2			1,0
Vahvistetut tappiot	0,3	–0,3			0,0
Muut väliaikaiset erot	0,8	–0,2	0,0	0,0	0,6
B/S	13,1	–1,3	–0,3	0,0	11,5

Laskennalliset verovelat

milj. euroa	1.1.2023	Kirjattu tulos laskelmaan	Myydyt liiketoiminnot	Muuntoerot	31.12.2023
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä	3,0	–1,0		0,0	2,0
Kertyneet poistoerot	17,4	0,6			18,0
Rahoitusleasingsopimukset	1,3	0,7	–1,1		0,9
Asiakassopimukset	1,8	–0,1			1,7
Joukkovelkakirjalainat	0,7	–0,2			0,5
Muut väliaikaiset erot	1,6	0,0			1,6
B/S	25,7	0,1	–1,1	0,0	24,7

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Laskennalliset verosaamiset ja -velat:

Laskennalliset verot kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen tai verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, silloin kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, eikä liiketapahtuma toteutuessaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallista veroa ei myöskään kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti liiketoimia, joissa omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyy keskenään samansuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen ero. Elisa kirjaa tästä erosta syntyvän verokulun tai -tuoton tulosvaikutteisesti ja esittää taseessa laskennallisissa verosaamisissa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Viron tytäryhtiöiden ennen tilikautta 2024 kertyneitä verottamattomia voittovaroja 251,8 miljoonaa euroa, joiden osalta ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voittovarojen jakamisesta. Tilikaudesta 2024 alkaen Viron tytäryhtiöiden verotettavasta tuloksesta on kirjattu globaalin minimiverosääntelyn mukainen laskennallinen voitonjakoverovelka.

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Laskennalliset verosaamiset:

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.

8.2 Varaukset

	Työsuhteen
milj.euroa	päättämiseen liittyvät etuudet	Muut	Yhteensä
1.1.2023	2,0	1,7	3,7
Varausten lisäykset	4,4		4,4
Käytetyt varaukset	–3,3		–3,3
Käyttämättömien varausten peruutukset	–0,3		–0,3
31.12.2023	2,8	1,7	4,5
Varausten lisäykset	15,5		15,5
Käytetyt varaukset	–8,5		–8,5
Käyttämättömien varausten peruutukset	–1,7		–1,7
31.12.2024	8,1	1,7	9,8
milj.euroa		2024	2023
B/S Pitkäaikaiset varaukset		3,3	3,4
B/S Lyhytaikaiset varaukset		6,5	1,0
		9,8	4,5

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2024 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuosina 2025–2026 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2025–2026.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset ja ehdolliset velat:

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen. Ehdolliset velat esitetään liitetiedossa 8.4.

8.3 Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän määräysvaltayhteisönsä ja läheiset perheenjäsenensä.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:

2024

milj.euroa	Myynnit	Ostot	Saamiset	Velat
Osakkuusyritykset	1,6	0,9	10,0	0,0
2023 milj.euroa
Osakkuusyritykset	0,7	0,9	11,6	0,5

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 4.1.

8.3.1 Konserniyhtiöt

Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.

		Konsernin
Tytäryritykset	Kotipaikka	omistusosuus - %
Banana Fingers Limited	Bristol, Englanti	100
Digiset Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa Eesti AS	Tallinna, Viro	100
Elisa Finance Oü	Tallinna, Viro	100
Elisa France SAS	Les Sorinieres, Ranska	100
Elisa IndustrIQ Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa camLine Holding GmbH	Petershausen, Saksa	100
camLine GmbH	Petershausen, Saksa	100
camLine Solutions S.r.l.	Iași, Romania	100
camLine USA Inc.	Atlanta, GA, Yhdysvallat	100
Romaric Automation Design Inc.	Utah, Yhdysvallat	100
camLine Hungary Kft.	Szombathely, Unkari	60
camLine Pte. Ltd.	Singapore, Singapore	100
camLine Taiwan	New Taipei City, Taiwan	100
camLine sdn. Bhd.	Bayan Lepas, Malesia	100
PT Elisa camLine Indonesia	Surabaya, Indonesia	100
Suzhou camLine Technology Co. Ltd	Suzhou, Kiina	100

Tytäryritykset	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus - %
sedApta s.r.l.	Genova, Italia	100
Aimesys S.r.l.	Genova, Italia	51
Atomos Hyla S.p.A.	Genova, Italia	100
Nextchain S.r.l.	Milano, Italia	78
Best Solutions and Processes Consultant S.r.l.	Torino, Italia	100
Atomos Hyla Informatica SA	Belo Horizonte, Brasilia	69
Novigo Technology S.R.L.	Genova, Italia	60
sedApta GmbH	Chemnitz, Saksa	100
SedApta Ltd.	Lontoo, Englanti	100
sedApta Osys S.A.	Changé, Ranska	100
TenForce NV	Leuven, Belgia	50
Process Data Control Corporation	Arlington, TX, Yhdysvallat	50
Corporate Car Solutions Italia S.r.l.	Rooma, Italia	50
Elisa IndustrIQ USA Inc.	Murphy, TX, Yhdysvallat	100
Elisa Santa Monica Oy	Helsinki, Suomi	100
Elistar AB	Tukholma, Ruotsi	100
Elisa Polystar Finland Oy	Helsinki, Suomi	100
Elisa Polystar UK Ltd.	Guildford, Englanti	100
Elisa Polystar Poland SP. z.o.o.	Lublin, Puola	100
Elisa Polystar Slovakia s.r.o.	Bratislava, Slovakia	100
Polystar Egypt LLC	Kairo, Egypti	100
Elisa Polystar Canada Inc.	Toronto, Kanada	100
Elisa Polystar USA Inc.	Frisco,TX, Yhdysvallat	100
Elisa Polystar Sweden AB	Tukholma, Ruotsi	100
Polystar Asia Private Ltd.	Singapore, Singapore	100
Elisa Polystar Australia Pty	Sydney, Australia	100
Elisa Polystar Spain S.L.	Bilbao, Espanja	100
Enia Oy	Helsinki, Suomi	100
Epic TV SAS	Sallanches, Ranska	100
Fenix Solutions Oy	Turku, Suomi	100
Fonum Oy	Helsinki, Suomi	100
Karelsat Oy	Joensuu, Suomi	100
Kepit Systems Oy	Vaasa, Suomi	70
Kiinteistö Oy Raision Luolasto	Espoo, Suomi	100
Kiinteistö Oy Rinnetorppa	Kuusamo, Suomi	100
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto	Espoo, Suomi	100

Tytäryritykset	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus - %
Koillisnet Oy	Kuusamo, Suomi	100
Lean Group Oy	Tampere, Suomi	100
Elisa IndustrIQ Finland Oy	Tampere, Suomi	100
LNS Kommunikation AB	Tukholma, Ruotsi	100
Moontalk Oy	Oulu, Suomi	93
Preminet Oy	Helsinki, Suomi	100
Yhteisjärjestelyt
Kiinteistö Oy Brahenkartano	Turku, Suomi	60

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedossa 3. Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa.

Watson Nordic Oy sulautui Elisa Oyj:hin 30.4.2024, Tenforce USA LLC Process Data Control Corporation:iin 1.7.2024 ja Elisa Deutschland GmbH camLine GmbH:iin 22.8.2024.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryritysten yhdistelyperiaatteet:

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konserni altistuu tai on oikeutettu yhteisön muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisjärjestelyiden yhdistelyperiaatteet:

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konserni käyttää yhden tai useamman osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Konsernin ainoa yhteisjärjestely, Kiinteistö Oy Brahenkartano, on yhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdään suhteellista menetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhtiö omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat pääasiassa toimisto- ja teletilojen hallintaan.

8.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä

Taloudellisen informaation yhteenveto osakkuusyrityksistä

milj.euroa	2024	2023
I/S Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista	–1,2	–0,4
B/S Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa	11,7	20,8
milj.euroa	2024	2023
Tilikauden alussa	20,8	9,9
Lisäykset (1	0,0	11,5
Siirrot erien välillä (2	–7,8	–0,2
Osuus tilikauden tuloksista	–1,2	–0,4
Saadut osingot	0,0	0,0
Arvonalentumiset	0,0	–0,1
B/S Tilikauden lopussa	11,7	20,8

1) Vertailuvuonna Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile Video Communication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jäi yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla ja osakkeiden hankintahinta oli 11,4 miljoonaa euroa.

2) Elisa osti loput (81 prosenttia) sedApta Groupin osakepääomasta 30.10.2024. Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta vuonna 2021.

Osakkuusyritykset Kotipaikka Konsernin omistusosuus - % FNE-Finland Oy Kontiolahti, Suomi 45,9 KE-Masto Oy Kajaani, Suomi 49,5 Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaarentie 19 Helsinki, Suomi 41,7 Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki, Suomi 50,0 Kiinteistö Oy Helsingin Stenbäckinkatu 5 Helsinki, Suomi 40,0 Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere, Suomi 50,0 Kiinteistö Oy Pohjanplassi Lapua, Suomi 39,3 Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9 Riihimäki, Suomi 35,0 Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki, Suomi 29,6 MVC Mobile Video Communication GmbH Kronberg im Taunus, Saksa 37,5 Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki, Suomi 33,3

8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista:

milj.euroa	2024	2023
Vuokrakulut alle 12 kk pituisista vuokrasopimuksista	39,9	34,9
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	14,7	14,2
	54,6	49,1

Ei purettavissa olevien taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	14,9	14,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	3,8	5,1
Yli viiden vuoden kuluttua	0,6	1,4
	19,3	20,9

Vuokravastuut esitetään arvonlisäverottomina.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa	2024	2023
Yhden vuoden kuluessa	2,9	3,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,2	0,4
	3,1	3,5

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet:

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyritykseen liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut huomattavan vaikutusvallan ja luovutetut osakkuusyritykset siihen saakka, jolloin huomattava vaikutusvalta lakkaa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset:

Konserni vuokralle ottajana

Elisa kirjaa lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut tuloslaskelmaan ja esittää ne taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.

Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

milj.euroa	2024	2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset	3,8	3,8
Takaukset	2,8	0,8
Talletukset	0,6	0,5
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	0,5	0,5
	7,6	5,6
Muut sopimusvelvoitteet
Venture Capital -sijoitussitoumus	0,2	0,2
	0,2	0,2

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu ilmoittaa määrän, jolla jo tehtyä arvonlisäverovähennystä on muutettava kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa kokonaan vähennyskelvottomaksi.

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 oli 59,5 (39,7) miljoonaa euroa.

8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan camLineen, joka on osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQ-ohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen 3.1.2025.

9. Tunnusluvut

9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2024	2023	2022	2021	2020	Tunnuslukujen laskentakaavat
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	2 191	2 180	2 130	1 998	1 895
Liikevaihdon muutosprosentti	0,5	2,4	6,6	5,5	2,8
Käyttökate, milj. euroa	767	756	733	697	685	Käyttökate	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate, % liikevaihdosta	35,0	34,7	34,4	34,9	36,2
Liikevoitto, milj. euroa	488	482	470	431	409		Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
Liikevoitto, % liikevaihdosta	22,3	22,1	22,1	21,6	21,6	Liikevoitto	osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Tulos ennen veroja, milj. euroa	448	458	456	418	398
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	20,4	21,0	21,4	20,9	21,0		Tilikauden tulos
						Oman pääoman tuotto (ROE), %	Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)	× 100
Oman pääoman tuotto (ROE), %	27,6	29,4	30,4	28,8	28,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	17,7	18,5	18,3	16,9	16,7
						Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista	× 100
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa	27	24	21	16	10		Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta	1,2	1,1	1,0	0,8	0,5
TASE							Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Velkaantumisaste (gearing), %	113,9	100,8	101,9	101,2	101,9	Velkaantumisaste (gearing), %	kirjattavat rahoitusvarat	× 100
Maksuvalmius (current ratio)	0,8	1,0	1,0	1,4	1,3		Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %	38,7	41,6	40,6	39,9	39,1
Korottomat velat, milj. euroa	501	463	488	491	430
Korollinen nettovelka	1 473	1 304	1 276	1 219	1 207	Maksuvalmius (current ratio)	Lyhytaikaiset varat
Taseen loppusumma, milj. euroa	3 356	3 125	3 101	3 028	3 041		Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot

SIJOITUKSET							Oma pääoma yhteensä
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa	114	12	25	28	70	Omavaraisuusaste, %	Taseen loppusumma – saadut ennakot	× 100
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	338	321	290	265	266
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta	15,4	14,7	13,6	13,3	14,1

HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	5 781	5 721	5 523	5 391	5 097

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole olennainen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 379 381 386 371 372

9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut (1

	2024	2023	2022	2021	2020
TULOSLASKELMA
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa	783	756	735	706	685
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta	35,7	34,7	34,5	35,3	36,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa	504	487	472	439	415
Vertailukelpoinen liikevoitto, % liikevaihdosta	23,0	22,4	22,2	22,0	21,9
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, milj. euroa	469	464	458	427	399
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, % liikevaihdosta	21,4	21,3	21,5	21,4	21,0
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), %	29,0	29,7	30,5	29,3	28,1
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	18,5	18,7	18,4	17,2	16,7
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS)	2,35	2,37	2,34	2,19	2,05

1) muu kuin IFRS-normistossa määritelty taloudellinen tunnusluku

Vertailukelpoinen käyttökate	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto	Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen kauden tulos	Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen tulos / osake (Vertailukelpoinen EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)	× 100
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)	× 100
Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta – investointien nettorahavirta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Vertailukelpoisten tunnuslukujen laskentakaavat

9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut (1

	2024	2023	2022	2021	2020	Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat
Osakepääoma, euroa	83 033 008	83 033 008	83 033 008	83 033 008	83 033 008
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa	160 409 466	160 388 419	160 259 695	160 187 301	160 082 908
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin	160 508 759	160 376 432	160 253 348	160 174 453	160 065 712
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu	160 568 849	160 542 095	160 416 729	160 187 301	160 082 908	Osakekohtainen tulos (EPS)	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu	160 668 143	160 530 108	160 410 382	160 174 453	160 065 712		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2	6 995	7 006	8 276	9 056	7 508
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	2,23	2,34	2,33	2,15	2,05	Osakekohtainen osinko (1	Osakeantioikaistu osinko
Osakekohtainen osinko, euroa	2,35(6	2,25	2,15	2,05	1,95		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, %	105,3	96,2	92,1	95,6	95,1
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	8,01	8,05	7,78	7,48	7,39		Osakekohtainen osinko × 100
Hinta/voitto -suhde (P/E)	18,7	17,9	21,2	25,2	21,9	Efektiivinen osinkotuotto, % (1	Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto, % (3	5,6	5,4	4,3	3,8	4,3
Osakkeen kurssikehitys Nasdaq Helsingissä							Osakekohtainen osinko
Keskikurssi, euroa	43,23	48,86	51,99	51,00	51,08	Osinko tuloksesta, % (1	× 100 Osakekohtainen tulos
Kurssi vuoden lopussa, euroa	41,80	41,87	49,46	54,12	44,87
Alin kurssi, euroa	40,18	39,41	45,57	45,10	40,79		Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ylin kurssi, euroa	49,08	56,52	56,90	56,18	58,88	Osakekohtainen oma pääoma
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys Nasdaq Helsingissä (4							Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Kokonaisvaihto 1 000 kpl	69 716	64 380	71 229	81 557	122 497
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (5	42	38	43	49	73	Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
							Osakekohtainen tulos

1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin ja tilikauden lopun kokonaisosakemäärän (167 335 073) perusteella.

3) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

4) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Bloombergin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2024 noin 229 (289) prosenttia Nasdaq Helsingin volyymista.

5) Laskettu suhteessa tilikauden lopun kokonaisosakemäärään.

6) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 2,35 euroa osakkeelta.

1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	1	1 776,4	1 771,6

Liiketoiminnan muut tuotot	2	11,2	10,3

Materiaalit ja palvelut	3	–654,4	–666,3
Henkilöstökulut	4	–265,8	–271,9
Poistot ja arvonalentumiset	5	–268,8	–267,9
Liiketoiminnan muut kulut		–182,4	–174,0
Liikevoitto		416,2	401,7

Rahoitustuotot ja -kulut	7	23,5	–37,3
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		439,8	364,4

Tilinpäätössiirrot	8	–14,7	0,8
Tuloverot	9	–77,6	–80,8
Tilikauden voitto		347,4	284,3

Emoyhtiön tase, FAS

milj. euroa Liite	31.12.2024	31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 10	223,2	247,7
Aineelliset hyödykkeet 10	788,9	741,0
Sijoitukset 11	972,1	851,5
	1 984,2	1 840,2
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 12	49,8	52,8
Pitkäaikaiset saamiset 13	167,7	109,3
Lyhytaikaiset saamiset 14	487,0	465,0
Rahat ja pankkisaamiset	47,3	37,9
	751,7	665,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ	2 735,9	2 505,3

VASTATTAVAA
Oma pääoma 15
Osakepääoma	83,0	83,0
Omat osakkeet	–118,6	–121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	77,8	77,8
Vararahasto	3,4	3,4
Edellisten tilikausien voitto	114,9	194,1
Tilikauden voitto	347,4	284,3
	508,0	521,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä	104,3	87,3

Pakolliset varaukset 16	8,5	5,4
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 17	1 007,1	1 005,8
Lyhytaikainen vieras pääoma 18	1 108,1	885,6
	2 115,2	1 891,4
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	2 735,9	2 505,3

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	439,8	364,4
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	268,8	267,9
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	5,5	1,1
Muut rahoitustuotot (–) ja -kulut (+)	–11,2	18,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)	–1,5	–3,9
Sijoitusten myyntivoitot (–) ja -tappiot (+)	0,3	16,6
Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa	3,1	0,4
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	704,6	664,5

Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys(+)	–15,2	0,9
Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+)	2,5	10,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–)	–11,3	–4,0
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	680,6	672,2

Saadut osingot	1,4	5,0
Saadut korot	4,7	5,3
Maksetut korot	–38,0	–28,5
Maksetut tuloverot	–83,0	–77,8
Liiketoiminnan nettorahavirta	565,7	576,1

milj. euroa	2024	2023
Investointien rahavirrat
Investoinnit käyttöomaisuuteen	–293,6	–292,5
Käyttöomaisuuden myynnit	3,6	4,0
Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin	–42,7	–4,7
Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista	0,2	0,3
Myönnetyt lainat	–109,5	–13,4
Lainasaamisten takaisinmaksut	4,7	5,2
Investointien nettorahavirta	–437,2	–301,2

Rahavirta investointien jälkeen	128,5	275,0

Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)	100,0	300,0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (–)	–248,0	–202,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–)	383,9	–39,5
Saadut (+) / annetut (–) konserniavustukset	4,6	–5,3
Maksetut osingot	–359,6	–343,2
Rahoituksen nettorahavirta	–119,2	–290,0

Rahavarojen muutos	9,3	–15,0
Rahavarat tilikauden alussa	37,9	53,0
Fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat		0,0
Rahavarat tilikauden lopussa	47,3	37,9

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet	3–5 vuotta
Liikearvo	5–20 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet	10–25 vuotta
Keskukset ja keskittimet
(kiinteä ja mobiiliverkko)	6–10 vuotta
Kaapeliverkko	8–15 vuotta
Telepäätelaitteet	2–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutustai jälleenhankintahintaan. Vaihtoomaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan sekä aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset ja huoneistojen vuokratuotot.

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntitappiot. Käyttöomaisuuteen kuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Tutkimus ja kehitys

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja eikä -saamisia.

1. Liikevaihto

4. Henkilöstökulut

milj. euroa	2024	2023
Myyntituotot	1 834,3	1 838,4
Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät	–57,8	–66,8
	1 776,4	1 771,6

Maantieteellinen jakauma
Suomi	1 756,8	1 747,1
Muu Eurooppa	18,5	23,2
Muut maat	1,2	1,4
	1 776,4	1 771,6

2. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa	2024	2023
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	1,5	3,9
Fuusiovoitto	2,6
Muut (1	7,1	6,5
	11,2	10,3

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. Materiaalit ja palvelut

milj. euroa	2024	2023
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	339,2	346,5
Varastojen muutos	3,0	11,8
	342,2	358,4
Ulkopuoliset palvelut	312,2	308,0
	654,4	666,3

milj. euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	226,2	226,7
Eläkekulut	34,2	38,7
Muut henkilösivukulut	5,4	6,5
	265,8	271,9

Henkilöstö keskimäärin	3 240	3 361

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Manner	2024	2023
Kuukausipalkat	586 014,00
Aiemman työnantajan palkkioiden menettämisestä maksettava korvaus	200 000,00
Tulospalkkiot	113 256,00
Luontoisedut	17 315,53
Osakeperusteiset maksut (1	0,00
	916 585,53

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 63 126 osaketta. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Mattila	2024	2023
Kuukausipalkat	183 940,00	668 040,00
Tulospalkkiot	161 924,40	294 218,10
Luontoisedut	3 589,64	20 903,10
Osakeperusteiset maksut (1	1 180 154,26	1 351 749,69
	1 529 608,30	2 334 910,89

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 40 500 osaketta. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.

Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti.

Clarisse Berggårdh 2 400,00 Maher Chebbo 92 000,00 93 400,00 Kim Ignatius 99 000,00 98 000,00 Katariina Kravi 99 000,00 97 200,00 Pia Kåll 83 200,00 83 000,00 Topi Manner 78 200,00 Eva-Lotta Sjöstedt 92 000,00 93 400,00 Anssi Vanjoki 157 200,00 148 000,00 Antti Vasara 84 000,00 82 200,00 Christoph Vitzthum 80 800,00 787 200,00 775 800,00	Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa	2024	2023

Vuonna 2024 yhtiökokous päätti seuraavat hallituksen vuosipalkkiot: puheenjohtajalle 150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa ja jäsenille 72 000 euroa, minkä lisäksi kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Vuosipalkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä on hankittu hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita 24.4.2024 ja loput on maksettu rahana vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten.

5. Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa	2024	2023
Aineettomista hyödykkeistä	84,4	83,7
Aineellisista hyödykkeistä	184,3	184,3
	268,8	267,9

Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia.

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10.

6. Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa	2024	2023
Tilintarkastus	0,2	0,2
Veroneuvonta		0,0
Muut palvelut	0,1	0,1
	0,3	0,3

7. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa	2024	2023
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	0,3	4,5
Osakkuusyrityksiltä	0,0	0,0
Muilta	0,4	0,4
	0,8	4,9
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1,4	1,0
Luovutusvoitot sijoituksista	74,6	0,1
Muilta	5,2	4,9
	81,2	5,9
	82,0	10,8
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	–9,3	–8,6
Arvonalentumiset konserniyrityksistä		–0,1
Muille1)	–49,2	–39,4
	–58,5	–48,2
	23,5	–37,3

1) Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät konsernin sisäisten lainasaamisten luottotappion 12,8 miljoonaa euroa.

8. Tilinpäätössiirrot

milj. euroa	2024	2023
Poistoeron muutos	–17,3	–3,9
Saadut konserniavustukset	11,7	10,4
Annetut konserniavustukset	–9,1	–5,7
	–14,7	0,8

9. Tuloverot

milj. euroa	2024	2023
Varsinaisesta toiminnasta	–77,7	–80,8
Aikaisemmilta tilikausilta	0,1	0,0
	–77,6	–80,8

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

	Aineettomat hyödykkeet
2024 milj. euroa	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut pitkävaikutteiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	86,7	166,0	886,3	646,6	14,8	1 800,5
Lisäykset	9,9	2,7		40,2	8,0	60,8
Vähennykset	–0,9	–0,1		–6,0		–7,0
Siirrot erien välillä	1,8	0,0		6,7	–7,6	0,8
Hankintameno 31.12.	97,5	168,7	886,3	687,5	15,2	1 855,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	67,4	104,1	829,0	552,4		1 552,8
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	–0,9	–0,1		–4,2		–5,2
Poistot ja arvonalentumiset	10,8	9,1	28,8	35,7		84,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	77,2	113,2	857,8	583,8		1 631,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,3	55,5	28,5	103,7	15,2	223,2

Aineelliset hyödykkeet

2024 milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	9,5	258,1	3 958,9	35,1	35,8	4 297,5
Lisäykset	0,2	11,4	192,1	0,0	29,1	232,7
Vähennykset	0,0	–0,2	–3,2			–3,4
Siirrot erien välillä		3,4	23,2		–27,5	–0,8
Hankintameno 31.12.	9,6	272,8	4 171,0	35,1	37,4	4 526,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	0,0	158,5	3 363,4	34,6		3 556,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		–0,2	–3,6			–3,7
Poistot ja arvonalentumiset		8,5	175,8	0,0		184,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0,0	166,8	3 535,7	34,6		3 737,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,6	106,0	635,3	0,5	37,4	788,9

Aineettomat hyödykkeet

2023 milj. euroa	Kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut pitkävaikutteiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	74,0	163,2	886,3	603,3	18,8	1 745,6
Lisäykset	8,3	1,8		35,3	9,9	55,4
Vähennykset				–0,1		–0,1
Siirrot erien välillä	4,4	1,1		8,0	–13,9	–0,4
Hankintameno 31.12.	86,7	166,0	886,3	646,6	14,8	1 800,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	58,2	95,1	797,5	518,4		1 469,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot				–0,1		–0,1
Poistot ja arvonalentumiset	9,2	9,1	31,4	34,0		83,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	67,4	104,1	829,0	552,4		1 552,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	19,4	61,9	57,3	94,2	14,8	247,7

Aineelliset hyödykkeet

2023 milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	9,4	243,8	4 114,8	35,1	31,3	4 434,3
Lisäykset	0,2	12,7	188,1		29,4	230,4
Vähennykset	0,0	–1,0	–372,2			–373,3
Siirrot erien välillä	0,0	2,6	28,3		–24,9	6,1
Hankintameno 31.12.	9,5	258,1	3 958,9	35,1	35,8	4 297,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.		151,2	3 554,3	34,6		3 740,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		–1,0	–366,8			–367,8
Poistot ja arvonalentumiset	0,0	8,3	176,0	0,0		184,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0,0	158,5	3 363,4	34,6		3 556,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,5	99,7	595,5	0,5	35,8	741,0

11. Sijoitukset

		Osakkeet		Saamiset
2024 milj. euroa	Konserni yritykset	Osakkuus yritykset	Muut yritykset	Konserni yritykset	Muut yritykset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	846,2	17,8	23,1	1,5		888,6
Lisäykset (1	128,2		0,0			128,2
Vähennykset (2	–7,6			0,0		–7,6
Hankintameno 31.12.	966,8	17,8	23,1	1,5		1 009,2
Arvonalentumiset 1.1.	–32,6	–0,2	–4,3			–37,1
Arvonalentumiset 31.12.	–32,6	–0,2	–4,3			–37,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	934,2	17,6	18,8	1,5		972,1

1) Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. 1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin. Osakkeiden hankintahinta oli tämän jälkeen yhteensä 94,8 miljoonaa euroa. Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland Oy:ksi. Osakkeiden hankintahinta oli 28,5 miljoonaa euroa. Elisa osti 3.7.2024 Koillisnet Oy:n osakekannan hankintahintaan 4,9 miljoonaa euroa.

2) Watson Nordic Oy fuusioitiin Elisaan 30.4.2024. Osakkeiden hankintahinta oli 7,6 miljoonaa euroa.

Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.

	Osakkeet			Saamiset
2023 milj. euroa	Konserni yritykset	Osakkuus yritykset	Muut yritykset	Konserni yritykset	Muut yritykset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	842,2	6,3	23,3	1,5		873,3
Lisäykset	4,1	11,5	0,3	0,0		16,0
Vähennykset	–0,2		–0,5			–0,6
Hankintameno 31.12.	846,2	17,8	23,1	1,5		888,6
Arvonalentumiset 1.1.	–5,1	–0,1	–4,3			–9,6
Vähennykset	–27,4	–0,1	0,0			–27,5
Arvonalentumiset 31.12.	–32,6	–0,2	–4,3			–37,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	813,6	17,6	18,7	1,5		851,5

12. Vaihto-omaisuus

14. Lyhytaikaiset saamiset

milj. euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet	6,7	13,1
Valmiit tuotteet/tavarat	43,0	39,7
	49,8	52,8
13. Pitkäaikaiset saamiset
milj. euroa	2024	2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	77,1	17,2
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	6,3	4,2
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	73,1	74,5
Siirtosaamiset (1	11,1	13,5
	84,3	87,9
	167,7	109,3
1) Erittely siirtosaamisista
Vuokraennakot	8,3	8,8
Lainojen emissiotappiot ja kulut	2,9	4,6
	11,1	13,5

milj. euroa	2024	2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	61,5	41,8
Myyntisaamiset	8,2	3,7
Siirtosaamiset	2,0	1,2
Muut saamiset	12,6	10,8
	84,2	57,6
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset		6,8
Myyntisaamiset	3,6	0,2
	3,6	6,9

Saamiset muilta
Myyntisaamiset	326,7	340,7
Siirtosaamiset (1	64,0	52,9
Muut saamiset	8,4	7,0
	399,1	400,5
	487,0	465,0

1) Erittely siirtosaamisista
Korot	2,1	0,2
Vuokraennakot	1,4	1,4
Lainojen emissiotappiot ja kulut	2,0	2,2
Välittömät verot	3,1
Muut liikekulujen menoennakot	55,4	49,0
	64,0	52,9

15. Oma pääoma

16. Pakolliset varaukset

milj. euroa	2024	2023
Osakepääoma 1.1.	83,0	83,0
Osakepääoma 31.12.	83,0	83,0
Omien osakkeiden rahasto 1.1.	–121,5	–124,4
Omien osakkeiden luovutus	2,9	2,8
Omien osakkeiden rahasto 31.12.	–118,6	–121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	77,8	77,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	77,8	77,8
Vararahasto 1.1.	3,4	3,4
Vararahasto 31.12.	3,4	3,4
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1.	478,4	541,6
Osingonjako	–361,2	–344,8
Vanhojen osinkovelkojen palautus omaan pääomaan	0,5	0,2
Omien osakkeiden luovutus	–2,9	–2,8
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12.	114,9	194,1
Tilikauden voitto	347,4	284,3
Oma pääoma yhteensä	508,0	521,2
Laskelma jakokelpoisista varoista
Edellisten tilikausien voittovarat	114,9	194,1
Omien osakkeiden rahasto	–118,6	–121,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	77,8	77,8
Kehittämismenot	–26,6	–23,9
Tilikauden voitto	347,4	284,3

milj. euroa	2024	2023
Eläkevaraukset	2,5	4,3
Muut pakolliset varaukset (1	6,0	1,0
	8,5	5,4

1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2024 varauksia käytettiin 8,1 (1,3) miljoonaa euroa ja peruutettiin 3,9 (2,9) miljoonaa euroa.

17. Pitkäaikainen vieras pääoma

395,0 410,8

milj. euroa	2024	2023
Korollinen
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	900,0	900,0
Lainat rahoituslaitoksilta	100,0	100,0
	1 000,0	1 000,0
Koroton
Velat muille
Siirtovelat (1	7,1	5,8
	7,1	5,8
	1 007,1	1 005,8

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat		300,0
Lainat rahoituslaitoksilta	100,0
	100,0	300,0
1) Erittely siirtoveloista
Vuokraennakot	7,1	5,8

18. Lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa	2024	2023
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka	335,5	283,8
	335,5	283,8
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta	150,0
Joukkovelkakirjalainat		248,0
Yritystodistukset	307,0	34,5
	457,0	282,5
	792,5	566,4
Koroton
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	9,9	7,1
Muut velat	9,1	5,8
	19,1	12,9

Velat osakkuusyrityksille
Ostovelat	0,0	0,4
	0,0	0,4
Velat muille
Saadut ennakot	4,4	4,7
Ostovelat	147,1	163,4
Siirtovelat (1	67,4	65,5
Muut velat	77,7	72,3
	296,6	305,9
	315,6	319,2
	1 108,1	885,6
1) Erittely siirtoveloista
Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen	45,6	48,8
Korot	15,2	8,2
Välittömät verot	0,0	2,2
Vuokraennakot	1,2	1,0
Tuloennakot	4,7	4,8
Muut	0,7	0,6
	67,4	65,5

19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vakuudet

milj. euroa	2024	2023
Omasta puolesta annetut
Talletukset	0,3	0,3
Takaukset	0,5	0,5
	0,8	0,8
Vuokrasopimusvastuut
milj. euroa	2024	2023
Vuokravastuut kiinteistöistä (1
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	29,8	29,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät	35,1	34,7
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	65,6	63,7
	130,5	128,2
Muut vuokravastuut (2
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät	5,4	4,9
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät	6,1	6,4
	11,5	11,3
Vuokravastuut yhteensä	142,0	139,5

Muut sopimusvelvoitteet

milj. euroa	2024	2023
Venture Capital -sijoitussitoumus	0,2	0,2

1) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.

2) Koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.

Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.

Vuokravastuut ovat arvonlisäverottomia lukuun ottamatta autoleasingvastuita.

Johdannaissopimukset

milj. euroa	2024	2023
Valuuttajohdannaiset
Nimellisarvo	4,0	3,3
Käypä arvo	0,0	0,1
Sähköjohdannaiset
Nimellisarvo	2,4	3,5
Käypä arvo	0,4	1,0

Elisa suojaa sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä. Sähköjohdannaisissa noudatetaan suojauslaskentaa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %

	2024	2023
0–1 vuotta	92,0	93,1
1–2 vuotta	71,6	77,4
2–3 vuotta	42,1	38,8
3–4 vuotta	41,1	42,3
4–5 vuotta	34,5	41,1

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 on 59,5 (39,7) miljoonaa euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Elisa Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Elisa Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025

Anssi Vanjoki hallituksen puheenjohtaja	Maher Chebbo	Kim Ignatius
Katariina Kravi	Pia Kåll	Eva-Lotta Sjöstedt
Antti Vasara	Christoph Vitzthum	Topi Manner

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025

Ernst &Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen KHT

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 5.4.1

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 1 263 miljoonaa euroa, joka on 38 % kokonaisvaroista ja 98 % omasta pääomasta.

Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska

vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia; ja
liikearvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta.

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvolaskelmiin, joiden tulos voi vaihdella merkittävästi laskelmaan sisältyvien oletusten muuttuessa. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi liikevaihdon kasvu, käyttökatteen kehittyminen ja rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Tilintarkastustoimenpiteemme koostuivat muun muassa seuraavista toimenpiteistä:

Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
Arvioimme johdon oletuksia vertaamalla niitä hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta.
Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä ja vertasimme diskontattujen kassavirtojen summaa Elisan markkina-arvoon.
Vertasimme konsernin arvonalentumistestin liitetietoa 5.4.1 sovellettavan standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista ja kävimme läpi herkkyysanalyysista annettuja tietoja.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.3

Elisa-konsernin tulovirrat koostuvat useasta tulovirrasta kuten kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä, erilaisista digitaalisista palveluista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden loT-ratkaisuista. Tuotteita ja palveluita myydään erikseen tai yhdessä. Myyntituotot kirjataan joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Myynnin oikeellisuuteen ja oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyy kohonnut riski johtuen IT- järjestelmien monimutkaisuudesta, suuresta määrästä erilaisia sopimuksia ja transaktioita sekä uusista liiketoiminta- ja hinnoittelumalleista (tariffirakenne, kannustinjärjestelyt, alennukset jne.).

Myynnin tuloutuksen laskentaperiaatteiden soveltaminen on monimutkaista ja myynnin kirjaaminen oikea-aikaisesti ja oikeaan määrään vaatii johdolta merkittävää harkintaa ja arvioiden soveltamista.

Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen kirjaamiseen liittyvästä riskistä.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa:

arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden myynnin tuloutuksen osalta ja vertailimme sovellettaviin laskentastandardeihin;
testasimme keskeisten laskutusjärjestelmien yleiset IT-kontrollit ja järjestelmäkontrollit;
testasimme myynnin tuloutuksen otantaan perustuen, sisältäen sisäisten kontrollien testauksen soveltuvin osin;
testasimme laskutus- ja kirjanpitojärjestelmien täsmäytykset;
testasimme myynnin jaksotukset otantaan perustuen;
arvioimme myyntituottoja analyyttisillä aineistotarkastustoimenpiteillä; ja
arvioimme liitetietoja myyntituottojen osalta.

VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös 173

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2024 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 30.1.2025

Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KHT

SELVITYS HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2024

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

I. Johdanto 178
II. Hallinnointia koskevat kuvaukset	178
III. Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä	189
IV. Muut selvityksessä annettavat
tiedot	190

Sisältö

I. JOHDANTO 178
II. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET 178
Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys 178
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 179
Hallituksen työjärjestys ja toiminta 180
Hallituksen kokoonpano 180
Hallitusjäsenten riippumattomuus	181
Hallitusjäsenten kokousosallistuminen 183
Hallituksen jäsenten valinta- ja
monimuotoisuusperiaatteet 183
Hallituksen valiokunnat 183
Elisan hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2024183
Toimitusjohtajan tehtävät 185
Muu johtoryhmä 185
Elisan johtoryhmän jäsenet 186

III. KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ	189
Valvontaympäristö 189
Riskien arviointi 189
Kontrollit 189
Valvonta 189
Riskienhallinta 189
Taloudellinen viestintä ja koulutus 189

IV. MUUT SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT

TIEDOT	190
Sisäinen tarkastus	190
Yleiset toimintaperiaatteet ja compliance	190
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet	190
Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat	190
Tilintarkastajat	190

I. JOHDANTO

Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

II. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2024

I. JOHDANTO

I. Johdanto

II. Hallinnointia koskevat kuvaukset

Elisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2025 voimaan tullutta Hallinnointikoodia (Finnish Corporate Governance Code) eikä Elisalla ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024 on tehty Hallinnointikoodin mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa cgfinland.fi.

Elisa julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä osana vuosikertomusta. Vuosikertomus sisältää vuosikatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen, kestävyysraportin, tilinpäätöksen liitetietoineen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportin.

Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisia tietoja päivitetään Elisan internetsivuille elisa.fi/sijoittajille. Elisan palkitsemispolitiikka käsiteltiin varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2024 ja se on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Elisa julkaisee palkitsemisraportin tilikaudelta 2024.

Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvä toimintakertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla elisa.fi.

II. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Elisan hallintorakenne

Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa tuloslaskelman ja taseen sekä päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta. Yhtiökokous valitsee myös tilintarkastajan ja kestävyysraportin varmentajan sekä hallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää vastuuvapaudesta.

Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan Elisan kotisivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Kutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisan kotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla ennen kokousta.

Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa elisa.fi. Yhtiöjärjestyksen muutoksista päättää aina yhtiökokous. Elisan vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous järjestettiin 12.4.2024 Helsingissä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Elisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusi nimitystoimikunta on nimitetty.

Elisan osakasluettelon per 31.8.2024 mukaisesti määriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotka nimesivät toimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut seuraava:

Pauli Anttila on toiminut toimikunnan puheenjohtajana.

Vuonna 2024 nimitystoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikunta keskusteli hallituksen koosta, kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta kartoitti ja haastatteli jäsenehdokkaita. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten palkitsemista. Valmistellessaan palkitsemisehdotusta nimitystoimikunta arvioi palkitsemisen kehitystä vastavilla markkinoilla, palkitsemistasoa muissa vastaavissa yhtiöissä, sekä hallituksen jäsenten työn luonnetta ja vaativuutta. Lisäksi toimikunta on tutustunut hallituksen itsearviointiin ja keskustellut siitä.

Nimi	Asema	Nimeäjä	Sukupuoli
Pauli Anttila	Sijoitusjohtaja	Solidium Oy	Mies
Jouko Pölönen	Toimitusjohtaja	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	Mies
Markus Aho	Sijoituksista vastaava johtaja	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	Mies
Jonna Ryhänen	Sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	Nainen
Anssi Vanjoki	Elisan hallituksen puheenjohtaja		Mies

Toimikunta ilmoitti 13.12.2024 ehdotuksensa Elisan hallitukselle yhtiökokouskutsua varten. Toimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle:

• Hallituksen vuosipalkkioiden muuttamista. Kokouspalkkioiden tasoon ei ehdoteta muutoksia. Ehdotukseen ei sisälly osakkeiden määräaikaista luovutusrajoitusta, mutta toimikunta edellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistusta yhtiössä.
• Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 160 000 euroa (150 000 euroa vuonna 2024), varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 89 000 euroa (87 000 euroa vuonna 2024) ja hallituksen jäsenille 73 000 euroa (72 000 euroa vuonna 2024). Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta (800 euroa vuonna 2024). Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen (1 600 euroa vuonna 2024).
• Ehdotuksen mukaan vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana, pääasiassa vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten. Osakkeet hankitaan hallituksen jäsenille vuoden 2025 ensimmäistä vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä kolmantena kaupankäyntipäivänä.
• Hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä (vuonna 2024 kahdeksan jäsentä).
• Hallituksen nykyisistä jäsenistä Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt ja Christoph Vitzthum valitaan uudelleen. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uusina jäseninä Tuomas Hyyryläinen ja Urs Schaeppi.
• Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Christoph Vitzthum ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta arvioi ehdotettujen hallituksen jäsenten olevan riippumattomia Elisasta ja Elisan merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta Tuomas Hyyryläistä, jonka on arvioitu olevan riippumaton Elisasta, mutta ei sen merkittävästä osakkeenomistajasta Solidiumista johtuen hänen asemastaan Solidiumin hallituksen jäsenenä.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Elisassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut Hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Hallituksen työjärjestys ja toiminta

Hallituksen kokoonpano

Hallituksen työjärjestys ja toiminta

Hallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.

Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on päättää yhtiön strategiset valinnat sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskien ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä.

Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:

• Elisan strategisista valinnoista
• voitonjakopolitiikasta
• yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle
• Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista
• merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista
• tilinpäätöksestä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja kestävyysraportista
• toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset.

Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensä eturistiriidan vuoksi.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynä toteutettavana itsearviointina tai ulkopuolisen toteuttamana arviona. Vuonna 2024 toiminnan arviointi tehtiin itsearviointina, jossa jäsenet arvioivat erityisesti hallituksen ja valiokuntien toimintaa, sekä hallituksen jäsenten ja hallituksen puheenjohtajan suoriutumista. Tulokset esiteltiin Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle. Lisäksi hallitus arvioi itse jatkuvasti omaa toimintaansa.

Hallitus keskittyi vuoden 2024 aikana erityisesti yhtiön strategiaan ja sen toteuttamisen seurantaan, toimintaympäristön ja markkinan muutoksiin sekä geopoliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin ja niiden vaikutuksiin Elisan toimintaan. Muita painopistealueita olivat asiakastyytyväisyys, kyberturvallisuus, 5G- ja kuitumarkkinan kehitys sekä kansainvälistyminen, mukaan lukien yritysjärjestelyt. Hallitus valmistautui uuteen kestävyysraportointilainsäädäntöön sekä hyväksyi yhtiön päivitetyt arvot.

Hallituksen kokoonpano

Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan hallituksen valiokunnista sekä niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 Elisassa oli henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.

Yhtiökokouksessa 12.4.2024 hallitukseen valittiin kahdeksan (8) jäsentä. Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Uutena jäsenenä valittiin Christoph Vitzthum. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.

*) Laskettu Osakeyhtiölain 6:9a § mukaisesti

Hallitusjäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten tiedot

Nimi	Syntymävuosi ja sukupuoli	Kansallisuus	Toimikaudet*	Valiokuntajäsenyys	Riippumattomuus yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Elisan osakkeita, kpl**
Anssi Vanjoki (puheenjohtaja)	1956 Mies	Suomi	7	-	Riippumaton	7 891
Katariina Kravi (varapuheenjohtaja)	1967 Nainen	Suomi	3	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta (puheenjohtaja)	Riippumaton	1 932
Maher Chebbo	1965 Mies	Ranska	4	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta	Riippumaton	2 269
Kim Ignatius	1956 Mies	Suomi	6	Tarkastusvaliokunta (puheenjohtaja)	Riippumaton	3 796
Pia Kåll	1980 Nainen	Suomi	3	Tarkastusvaliokunta	Riippumaton	1 684
Eva-Lotta Sjöstedt	1966 Nainen	Ruotsi	5	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta	Riippumaton	2 350
Antti Vasara	1965 Mies	Suomi	8	Tarkastusvaliokunta	Riippumaton	4 795
Christoph Vitzthum	1969 Mies	Suomi	1	Tarkastusvaliokunta	Riippumaton	671

* Hallitusjäsenen toimikausi alkaa varsinaisen yhtiökokouksen valinnasta.

** Hallituksen jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöidensä Elisa-omistukset 31.12.2024

Takana vasemmalta: Christoph Vitzthum, Pia Kåll, Antti Vasara, Kim Ignatius ja Maher Chebbo. Edessä vasemmalta: Katariina Kravi, Anssi Vanjoki ja Eva-Lotta Sjöstedt.

Anssi Vanjoki

• Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2019 ja jäsen vuodesta 2018.
• KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu.
• Keskeinen työkokemus: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, professori 2013–2019. Nokia Oyj, Executive Vice President and General Manager 1998–2011, Senior Vice President 1994–1998, Vice President 1991–1994. 3M Corporation, eri tehtäviä 1981–1991.

Katariina Kravi

• Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2023 ja jäsen vuodesta 2022.
• OTK, Varatuomari, Turun Yliopisto.
• Keskeinen työkokemus: Henkilöstö- ja viestintäjohtaja, Stora Enso Oyj 2020–. Henkilöstöjohtaja, Tieto Oyj 2012–2020. Useita henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja johtotehtäviä 1996–2012 Nokia Oyj.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallintoneuvoston jäsen, Varma.

Maher Chebbo

• Hallituksen jäsen vuodesta 2021.
• PhD (Scientific), MinesParisTec (1990). Leading Global Businesses, Harvard Business School
• Keskeinen työkokemus: CTS, Perustaja ja hallituksen neuvonantajan tehtäviä 2020–. Univers Europe, toimitusjohtaja 2022–. GE Digital, General Manager Global Digital Solutions 2017–2020. SAP General Manager EMEA Energy & Industries Digital 2005–2017. SAP, johtaja SAP Corporate Venturing 2002–2004, Global

Field Operations 2000–2001, SAP myyntiyksikön johtaja ja johdon strateginen neuvonantaja Southwest Europe 1996–2000. Cap Gemini johtaja, Utilities, Telecom & Media Software Engineering 1990–1995. ARMINES, Data Science R&D Engineer 1987–1990.

• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: CEET:n jäsen (Council of Engineers for Energy transition advising the UN-secretary General). Digitaalisen ryhmän puheenjohtaja: EU Batteries Europe. Hallintoneuvoston jäsen: EIT Manufacturing.

Kim Ignatius

• Hallituksen jäsen vuodesta 2019.
• Ekonomi, Helsingin kauppakorkeakoulu
• Keskeinen työkokemus: Sanoma Oyj, Executive Vice President 2017, talousjohtaja 2008–2016. TeliaSonera AB, talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja 2003–2008. Sonera Oyj, talousjohtaja 2000–2002. Tamro Oyj, talousjohtaja 1997–2000.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Duell Oyj. Hallituksen varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Yliopiston Apteekki. Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Pihlajalinna Oyj

Pia Kåll

• Hallituksen jäsen vuodesta 2022.
• DI, Teknillinen korkeakoulu
• Keskeinen työkokemus: CapMan, Toimitusjohtaja 2023–, Managing Partner CapMan Buyout 2016–2023. Outotec, Senior Vice President Strategy, Marketing and Operational Excellence 2013–2016.
McKinsey&Company, Liikkeenjohdon konsultti 2006–2013.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: -

Eva-Lotta Sjöstedt

• Hallituksen jäsen vuodesta 2020.
• Bachelors (KY), liiketaloustiede, markkinointi, IHM Business School. Ylimmän johdon koulutus, Wharton School 2013.
• Keskeinen työkokemus: Johdon neuvonantajan tehtäviä 2017–. Georg Jensen, toimitusjohtaja 2016–2018. Karstadt, toimitusjohtaja 2014–2015. IKEA Group, Global Deputy Retail Manager 2012–2013, toimitusjohtaja IKEA Alankomaat 2009–2012, useita johtotehtäviä IKEA Japanin perustamisvaiheessa 2005–2009. Erilaisia tehtäviä designin ja muodin parissa.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Johtokunnan jäsen: Metro AG. Hallituksen jäsen ja ESG-komitean puheenjohtaja: Alliance Pharma PLC.

Antti Vasara

• Hallituksen jäsen vuodesta 2017.
• TkT (Tekn. fys.), Teknillinen korkeakoulu (Helsinki).
• Keskeinen työkokemus: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, toimitusjohtaja 2015–. Tieto Oyj, johtaja 2012–2015. Nokia Oyj, johtaja 2003–2012. SmartTrust Oy, toimitusjohtaja 2000–2003. McKinsey & Company, johdon konsultti 1993–2000. Teknillinen korkeakoulu (Helsinki), tutkija 1986–1991.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Jane ja Aatos Erkko Säätiö. Puheenjohtaja ja

hallituksen jäsen: EARTO, (European Association of Research and Technology Organisations). Hallintoneuvoston jäsen: Ilmarinen.

Christoph Vitzthum

• Hallituksen jäsen vuodesta 2024.
• Kauppatieteiden maisteri, Hanken
• Keskeinen työkokemus: Konsernijohtaja, Fazer-konserni 2013–. Services-liiketoiminnan johtaja, Wärtsilä Oyj Abp 2009–2013. Power Plants-liiketoiminnan johtaja Wärtsilä Oyj Abp 2006–2009. Toimitusjohtaja, Wärtsilä Propulsion 2002–2006.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen, Oras Invest Oy. Hallintoneuvoston puheenjohtaja, Varma. Hallituksen jäsen, Elintarviketeollisuusliitto ry. Hallituksen jäsen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari. Hallituksen puheenjohtaja: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) valtuuskunta ja Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA). Hallituksen puheenjohtaja: Svenska handelshögskolan.

Hallitusjäsenten kokousosallistuminen

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen jäsenten valinta- ja monimuotoisuusperiaatteet

Elisan hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2024

Hallitusjäsenten kokousosallistuminen

Hallituksen jäsenten osallistuminen hallituksen kokouksiin 2024	Hallituksen kokous	Tarkastusvaliokunnan kokous	Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan kokous
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja	13/14
Katariina Kravi, varapuheenjohtaja	14/14		5/5
Maher Chebbo, jäsen	13/14		4/5
Kim Ignatius, jäsen	14/14	5/5
Pia Kåll, jäsen	14/14	4/5
Eva-Lotta Sjöstedt, jäsen	13/14		4/5
Antti Vasara, jäsen	14/14	5/5
Christoph Vitzthum, jäsen (12.4.2024 alkaen)	10/11	4/4

Hallituksen jäsenten valinta- ja monimuotoisuusperiaatteet

Elisassa monimuotoisuus nähdään olennaisena osana vastuullista toimintaa ja menestystekijänä, joka mahdollistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja asiakasymmärryksen jatkuvan parantamisen.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa huomioon yhtiön liiketoimintojen tarpeet ja kehitysvaiheet sekä hallituksen valiokuntien edellyttämät osaamisalueet. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Elisan nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Monimuotoisuus tukee tätä tavoitetta.

Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Elisan kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja

toimialoilta, eri kehitysvaiheista olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee kokemus kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja eri kulttuureista sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen. Tavoitteena on, että aliedustetun sukupuolen vähimmäismäärä on 40 %.

Elisan hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös pitkän aikavälin tarpeet ja seuraajasuunnittelu.

Elisan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallituksessa on vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituskokoonpanon ja jäsenten lukumäärän on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi ja kokoonpanoksi

valmistelee ja tekee Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Elisaan hallituksen, jossa on kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenten osaaminen, koulutus- ja kokemustaustat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Hallituksen jäsenillä on toimialakokemusta sekä vahvaa osaamista muun muassa talouden, johtamisen, strategian, riskienhallinnan, kansainvälisen liiketoiminnan ja kestävyysasioiden (ESG) osa-alueilla. Hallituksen vastuullisuusosaaminen on kuvattu kestävyysraportissa. Hallituksen jäsenet edustavat kolmea eri kansalaisuutta. Hallituksessa toimii kolme naista ja viisi miestä, iältään 45–68-vuotiaita. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan on Elisan päivitettyjen monimuotoisuusperiaatteiden mukainen.

Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla elisa.fi.

Hallituksen valiokunnat

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti johtoon kuuluvien henkilöiden palkitsemisen ja suoriutumisen arvioinnin sekä seuraajasuunnittelun, Elisan palkitsemispolitiikan ja -raportin, Elisan kannustinjärjestelmät sekä johdon ja henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita.

Vuonna 2024 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Katariina Kravi ja jäseninä Maher Chebbo ja Eva-Lotta Sjöstedt. Valiokunnan kokouksiin on osallistunut myös hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2024 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta keskittyi muun muassa henkilöstötyytyväisyyteen, palkitsemispolitiikan toteuttamisen seurantaan, palkitsemispolitiikan ja -raportin valmisteluun sekä pitkän- ja lyhyen aikavälin palkitsemiseen, mukaan lukien ylimmän johdon palkitsemisen vertailu yleiseen markkinakäytäntöön.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilintarkastus, kestävyysraportointi ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Taloudellisen ja kestävyysraportoinnin sekä tarkastuksen osalta tarkastusvaliokunta erityisesti seuraa ja arvioi yhtiön raportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta ja erityisesti näiden harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista. Tarkastusvaliokunta myös valvoo ja arvioi lähipiiripolitiikan toteutumista.

Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:

• merkittävät muutokset kirjausperiaatteissa
• merkittävät muutokset taseeseen arvostetuissa erissä
• tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden seuraaminen
• sisäisen tarkastuksen raportoimat asiat
• tilinpäätökset ja puoli- ja osavuosikatsaukset sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• riskiselvitykset ja riskienhallinnan järjestämisen
• taloushallinnon ja rahoituksen järjestämisen

• lähipiiripolitiikan
• compliance- ja yksityisyydensuojaraportit
• vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin liittyvät asiat

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin varmennusta koskevan ehdotuksen.

Vuonna 2024 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kim Ignatius ja jäseninä Pia Kåll, Antti Vasara ja Christoph Vitzthum (12.4.2024 alkaen). Valiokunnan kokouksiin on osallistunut myös päävastuullinen tilintarkastaja, sisäinen tarkastaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta antoi suosituksen hallitukselle tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valinnasta. Tarkastusvaliokunta keskittyi vuoden aikana erityisesti uuden sääntelyn mukaisen kestävyys raportoinnin valmisteluun, taloushallinnon valvontaan ja lainsäädännön kehitykseen, taloudellisiin ja muihin riskeihin sekä kontrolleihin, liikearvon alentumistestaukseen, verotusasioihin, rahoitusjärjestelyihin, sisäisen tarkastuksen toimintaan, Elisan vastuullisuuteen (ESG) sekä aikaisempien yritysjärjestelyiden tarkasteluun. Tarkastusvaliokunta hyväksyi sisäisen tarkastuksen työjärjestyksen sekä muita kuin tilin tarkastuspalveluita koskevan politiikan (non-audit services). Lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli Elisan riskienhallintaa ja compliance-raportointia (mukaan lukien whistleblowing-ka navaan tulleiden tapausten seuranta).

Toimitusjohtajan tehtävät

Johtoryhmän tehtävät

Nimi	Asema	Syntymävuosi ja sukupuoli	Kansallisuus	Johtoryhmän jäsen vuodesta	Elisan osakkeita, kpl*
Topi Manner	Toimitusjohtaja (1.3.2024 alkaen)	1974 Mies	Suomi	2024	5 847
Eveliina Dahl	Henkilöstöjohtaja (1.1.2025 alkaen)	1983 Nainen	Suomi	2025	0
Timo Katajisto	ohtaja, Yritysasiakkaat	1968 Mies	Suomi	2008	31 282
Jari Kinnunen	Talous- ja rahoitusjohtaja	1962 Mies	Suomi	2005	64 122
Sami Komulainen	Johtaja, Tuotanto	1976 Mies	Suomi	2019	6 975
Henri Korpi	Johtaja, Kansainväliset digitaaliset palvelut	1973 Mies	Suomi	2017	23 584
Antti Nieminen	Johtaja, Markkinointi (31.3.2025 saakka)	1975 Mies	Suomi	2020	3 976
Vesa-Pekka Nikula	Johtaja, Henkilöasiakkaat	1964 Mies	Suomi	2014	15 379
Eliisa Tapio	Viestintä- ja vastullisuusjohtaja (28.2.2025 saakka)	1972 Nainen	Suomi	2023	823
Sami Ylikortes	Hallintojohtaja (28.2.2025 saakka)	1967 Mies	Suomi	2000	17 519

* Johtoryhmän jäsenen ja hänen määräysvaltayhteisöidensä Elisa-omistukset 31.12.2024

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän tiedot selvityksen julkaisuhetkellä 26.2.2025

Veli-Matti Mattila toimi yhtiön toimitusjohtajana 1.3.2024 saakka. Merja Ranta-aho toimi yhtiön henkilöstöjohtajana 31.12.2024 saakka. Kati Nyman on nimitetty 1.3.2025 alkaen konserniasioista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimikkeellä Executive Vice President, Corporate Chief of Staff. Stuart Wells on nimitetty Elisan markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.4.2025 alkaen.

Toimitusjohtajan tehtävät

Elisan toimitusjohtaja johtaa yhtiön liiketoimintaa ja hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten, yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja valmistelee yhtiön strategian ja tavoitteet hallitukselle ja vastaa niiden toteuttamisesta. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2024 Topi Manner (Veli-Matti Mattila 28.2.2024 saakka).

Johtoryhmän tehtävät

Elisan johtoryhmä valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia muun muassa merkittäviä yritysjärjestelyitä ja organisaatiomuutoksia. Lisäksi johtoryhmä seuraa riskien hallintaa ja toimitusjohtajan ohjeistuksen perusteella hoitaa hallinnon asianmukaista järjestämistä. Hallituksen työjärjestyksen edellyttämät asiat viedään hallituksen päätettäväksi.

Topi Manner

• Toimitusjohtaja
• KTM
• Keskeinen työkokemus: Finnair Oyj, toimitusjohtaja 2019–2024. Nordea, konsernin johtoryhmän jäsen ja henkilöasiakkaista vastaavan Personal Banking -liiketoiminta-alueen johtaja 2016–2018, erilaiset johtotehtävät 2006–2016.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: UPM-Kymmene Oyj, Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Puheenjohtaja: Huoltovarmuusneuvosto.

Elisan johtoryhmän jäsenet

Eveliina Dahl

• Henkilöstöjohtaja

• DI
• Keskeinen työkokemus: Fortum Oyj, henkilöstöjohtaja, City Solutions -divisioona & People Service 2018−2021, henkilöstöpäällikkö, TNV & eNext 2016−2018, kehitystehtäviä strategia- ja hankintayksikössä 2007−2026.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Työeläkeyhtiö Varman hallituksen jäsen.

Timo Katajisto

• Johtaja, Yritysasiakkaat
• DI
• Keskeinen työkokemus: Elisa, tuotanto-yksikön johtaja 2008–2014. Nokia Siemens Networks, johtokunnan jäsen 2007, vastuualueina strategiset muutoshankkeet ja laatu. Nokia Networks, johtokunnan jäsen 2005–2007, vastuualueina tuotanto ja verkkoasennus. Useita eri tehtäviä Nokia Networksissa ja sen edeltäjässä (Nokia Telecommunications) 1992–2005.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Palvelualojen työnantajat Palta ry:n elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen. FiCom ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Jari Kinnunen

• Talous- ja rahoitusjohtaja
• KTM
• Keskeinen työkokemus: Yomi Oy, toimitusjohtaja 2004. Elisa Kommunikation GmbH, talousjohtaja 1999–2004. Polar International Oyj, toimitusjohtaja 1996–99 ja controller 1990–96. Oy Alftan Ab, controller 1987–90.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Talous- ja verovaliokunnan jäsen.

Sami Komulainen

• Johtaja, Tuotanto

• DI
• Keskeinen työkokemus: Elisa, tuotanto-yksikön verkkopalveluista vastaava johtaja 2018–2019 ja mobiiliverkkopalveluista sekä logistiikasta vastaava johtaja 2013–2018. Lukuisia tehtäviä Elisa-konsernissa 1999–2013.

Henri Korpi

• Johtaja, Kansainväliset digitaaliset palvelut
• OTK
• Keskeinen työkokemus: Elisa, henkilöasiakasyksikön liittymäliiketoiminnan johtaja 2011–2017, henkilöasiakasyksikön Senior Business Controller 2006–2011. Saunalahti Group Oyj, rahoituspäällikkö 2002–2006. Riot Entertainment Oy, talousjohtaja 2000–2002. Takomo Bros Oy, talouspäällikkö 1998–2000.

Antti Nieminen

• Johtaja, Markkinointi
• KTM
• Keskeinen työkokemus: F-Secure Oyj, brändijohtaja 2018–2020. OP-Ryhmä, markkinointijohtaja 2015–2018. Finnair Oyj, brändi- ja markkinointijohdon tehtävät 2008-2015, Unilever, brändi- ja markkinointijohdon tehtävät 2005-2007. Brändi- ja markkinointijohdon tehtäviä Caratilla, Hartwallilla ja Kauppalehdessä 1999-2005.

Vesa-Pekka Nikula

• Johtaja, Henkilöasiakasyksikkö
• DI, MBA
• Keskeinen työkokemus: Elisa, tuotanto-yksikön johtaja 2014–2018, henkilöasiakasyksikön asiakaspalvelujohtaja 2010–2014 ja kehitysjohtaja 2009–2010. Nokia Siemens Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja WSE (West South Europe) 2007–2009. Nokia Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja EMEA (Europe, Middle East, Africa) 2005–2007. Ericsson-konserni, lukuisat eri tehtävät Suomessa, Hollannissa ja Englannissa 1994–2005.

Eliisa Tapio

• Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
• VTM
• Keskeinen työkokemus: Elisa, viestintäjohtaja 2022–2023, kansainvälisen viestinnän johtaja 2020–2022. Nokia, Global Services -liiketoimintaryhmän viestintäjohtaja 2013–2020. Nokia Siemens Networks, globaali muutosviestinnän johtaja 2011–2013, viestinnän johtotehtäviä 2007–2011. Nokia, viestintätehtäviä 1999–2007.

Sami Ylikortes

• Hallintojohtaja
• KTM, OTK
• Keskeinen työkokemus: Suomen Unilever, taloushallinnon tehtävissä 1991–1996.
• Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen.

III. Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

III. KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Valvontaympäristö

Riskien arviointi

Kontrollit

Valvonta

Riskienhallinta

Taloudellinen viestintä ja koulutus

III. KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit noudattavat lakeja ja säädöksiä, ovat luotettavia ja antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisellä COSO-viitekehyksellä.

Valvontaympäristö

Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, yleisiin toimintaperiaatteisiin (Elisa Code of Conduct), compliance viitekehykseen sekä täydentäviin politiikkoihin, ohjeistuksiin ja käytäntöihin sekä tavoitteelliseen johtamiseen. Elisan keskeisistä prosesseista on tehty kuvaukset ja niitä sekä valvotaan että kehitetään systemaattisesti.

Keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa ovat vuosittaiset liiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen ja strategiseen suunnitelmaan.

Elisan ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti- ja tulospalkkiojärjestelmän avulla vähintään kahdesti vuodessa käytävissä oppimis- ja tavoitekeskusteluissa.

Riskien arviointi

Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnittelu- ja suoriutumisen arviointiprosesseja. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida riskit, jotka vaarantavat tavoitteiden saavuttamisen, sekä yksilöidä toimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi.

Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiön muiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.

Kontrollit

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja hallitsemaan riskejä. Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä järjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteutus.

Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohto käsittelee säännöllisesti poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta varmistetaan myös operatiivisten mittareiden, ajurien ja tunnuslukujen laajalla, analyyttisella raportoinnilla sekä raportoinnin jatkuvalla kehittämisellä.

Valvonta

Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Elisan hallitus tarkastaa ja hyväksyy puoli- ja osavuosikatsaus- sekä tilinpäätöstiedotteet. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä seuraavat kuukausittain konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden toteutumista.

Elisan talousyksikkö vastaa taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta ja arvioi jatkuvasti kontrollien toimivuutta. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo osana tarkastustoimintaa taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisissa tarkastuksissaan. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä tarkempi kuvaus kohdassa Sisäinen tarkastus.

Riskienhallinta

Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan ulkopuolisen vakuutusmeklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaa yhtiötä vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä arvioitaessa.

Lisätietoa Elisan riskienhallinnasta elisa.fi/sijoittajille.

Taloudellinen viestintä ja koulutus

Keskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissa. Elisassa järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta erityisesti kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten ja tiedonantovelvoitteiden muutoksista.

Elisan tiedonantopolitiikka elisa.fi/sijoittajille.

IV. MUUT SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Yleiset toimintaperiaatteet ja compliance

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastajat

IV. MUUT SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

IV. Muut selvityksessä annettavat tiedot

Sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta.

Sisäisen tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Samalla sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu soveltuvilta osin kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.

Yleiset toimintaperiaatteet ja compliance

Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan missio, arvot ja yleiset toimintaperiaatteet (Elisa Code of Conduct). Elisan hallituksen hyväksymät yleiset toimintaperiaatteet muodostavat raamit Elisan liiketoiminnalle ja kaikkien elisalaisten työskentelylle. Yleisiä toimintaperiaatteita täydentävät Elisan sisäiset politiikat ja ohjeet. Jokaisen elisalaisen velvollisuutena on noudattaa Elisan yleisiä toimintaperiaatteita ja sisäisiä ohjeita sekä ilmoittaa Elisalle havaitsemistaan epäkohdista. Ilmoituksen epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta voi halutessaan tehdä anonyymisti Elisan whistleblowing -kanavan kautta.

Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja johtoryhmän hyväksymä Compliance-viitekehys muodostavat perustan Elisan Compliance -ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden mukainen toiminta Elisassa. Compliance-ohjelmasta raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Elisa noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huolehtii siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille, päätöksenteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Elisan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisältävä lähipiiripolitiikka on hyväksytty Elisan hallituksessa.

Elisa on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja Elisan lakiasiainosasto pitää yllä luetteloa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä. Elisassa ylläpidetään ajantasaista ohjeistusta lähipiirisääntelystä ja lähipiiritoimia koskevat vaatimukset on huomioitu myös Elisa korruption

ja lahjonnan vastaisessa politiikassa sekä Elisan eturistiriitaohjeistuksessa.

Elisa voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa Elisan tavanomaista liiketoimintaa ja tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin Elisan sisäisen ohjeistuksen mukaista päätöksentekomenettelyä noudattaen.

Lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole Elisan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Elisan hallitus esteellisyyssäännökset huomioiden.

Lähipiiritoimia seurataan säännöllisesti Elisan liiketoiminta- ja tukiyksiköissä sekä lähipiirille toteutettavilla kyselyillä. Sisäinen tarkastus valvoo eturistiriitatilanteita. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Elisa noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sisäpiiriohjetta. Lisäksi Elisan hallitus on vahvistanut yhtiölle Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sisäpiiriohjetta täydentävän sisäpiiriohjeen.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi Elisassa on määritelty Elisa Oyj:n hallituksen jäsenet ja Elisa Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Elisan johtohenkilö ei saa käydä kauppaa Elisan osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä 30 päivää ennen tulosjulkistuksia (=suljettu ajanjakso). Elisa suosittelee johtohenkilöitään tekemään Elisan osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden osalta pitkäaikaisia sijoituksia ja ajoittamaan mahdolliset toimet tulosjulkistusten jälkeiseen ajankohtaan. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimet julkaistaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti.

Henkilöt ja tahot, joilla on pääsy tiettyyn sisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty ei saa käydä kauppaa Elisan osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä sinä aikana, kun hänet on merkitty luetteloon.

Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista sekä pitää yllä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään ja sisäpiiriluetteloja.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.

Muita keskeisiä tavoitteita on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistaa organisaation toiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tilintarkastajaksi on valittava tilintarkastusyhteisö, jonka nimeämän päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi on sitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajan tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi Elisan tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Terhi Mäkinen.

Elisan hallitus valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilintarkastajana toimivan Ernst & Young Oy:n, jonka nimeämänä päävastuullisena tarkastajana toimii KHT Terhi Mäkinen.

Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2024 olivat yhteensä 201 285 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 185 185 euroa. Ulkomaisten konserni yhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 182 180 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu muista kuin tilintarkas tuspalveluita koskevista palveluista palkkioita 122 494 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 114 194 euroa ja ulkomaisten konserniyhtiöiden osuus oli 8 300 euroa. Nämä palvelut liittyivät pääasiassa muihin varmennus- ja asiantuntijapalveluihin.

PALKITSEMIS-RAPORTTI 2024

Palkitsemisraportti

1. Johdanto	193
2. Hallituksen palkkiot
tilikaudelta 2024	195
3. Toimitusjohtajan palkitseminen
tilikaudelta 2024	196

Johdanto

1. Johdanto

Tämä on Elisa Oyj:n (Elisa) lainsäädännön ja hallinnointikoodinmukainen palkitsemisraportti. Se kuvaa Elisan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista tilikaudella 2024. Elisan hallituksen Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on valmistellut tämän palkitsemisraportin 2024, joka esitetään Elisan varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025.

Hallitus esitteli vuoden 2023 palkitsemisraportin varsinaiselle yhtiökokoukselle 12.4.2024. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi raportin. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja, sisältäen äänestystulokset, on saatavilla Elisan internetsivuilla. Vuoden 2024 palkitsemisraporttia laadittaessa kerättiin ja analysoitiin osakkeenomistajilta saatua palautetta ja heidän esittämistään aiheista keskusteltiin, jotta niitä ymmärrettäisiin paremmin.

Keskeiset muutokset vuoden 2024 palkitsemisraporttiin

Keskeiset muutokset ja parannukset verrattuna vuoden 2023 palkitsemisraporttiin ovat seuraavat:

• Yksityiskohtaisemmat tiedot lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien (STI) mittareista, mukaan lukien kunkin mittarin yksilöllinen käsittely, mittarille asetetut tulostavoitteet ja saavutustasot.
• Yksityiskohtaisemmat tiedot pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien (LTI) mittareista, mukaan lukien kunkin mittarin yksilöllinen käsittely, mittarille asetetut tulostavoitteet ja saavutustasot
• Tiedot toimitusjohtajan palkkiosta, sekä eriteltyinä että yhdistettyinä, nykyisen ja edellisen toimitusjohtajan osalta tilikaudella 2024.
• Joitakin rakenteellisia muutoksia, jotka parantavat ymmärrettävyyttä ja luettavuutta.

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen perustuu Elisan palkitsemispolitiikkaan. 12.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous ei hyväksynyt sille esitettyä palkitsemispolitiikkaa neuvoa-antavalla päätöksellä. Päivitetty palkitsemispolitiikka esitetään vuoden 2025 yhtiökokoukselle. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on seurannut palkitsemispolitiikan toteuttamista. Palkitsemisen arvioinnissa on käytetty ulkoisia asiantuntijoita ja vertailutietoa (kuvattu tarkemmin luvussa 3). Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu tilikauden 2024 aikana, lukuun ottamatta uuden toimitusjohtajan palkitsemista (ks. luku 3) eikä tilikaudella ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta palkkioiden takaisinperintään.

Veli-Matti Mattila toimi Elisan toimitusjohtajana 29.2.2024 saakka. Elisan hallitus nimitti Topi Mannerin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.3.2024 lähtien. Elisalla ei ole ollut toimitusjohtajan sijaista kyseisenä tilikautena. Tämä palkitsemisraportti sisältää tietoa sekä Veli-Matti Mattilan että Topi Mannerin palkitsemisesta.

Lisäksi tiikauden aikana Elisan hallitukseen nimitettiin yksi uusi jäsen.

Elisan pitkän aikavälin taloudellinen menestys ja palkitseminen

Elisan palkitsemispolitiikan mukaan palkitseminen edistää Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä omistaja-arvon kasvua silloin kun se on oikeudenmukaista, sitouttavaa, kilpailukykyistä ja yhtiön tavoitteita tukevaa. Toimitusjohtajan palkitseminen on perustunut tärkeimpiin taloudellisiin ja operatiivisiin kriteereihin, jotka mittaavat strategian toteutumisen menestystä ja vaikuttavat Elisan pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen. Elisan keskeisten taloudellisten kriteereiden kehitys on ollut myönteistä. Liikevaihdon keskimääräinen kasvu on ollut 3,7 prosenttia vuosina 2020–2024 ja vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen kasvu 3,4 prosenttia. Elisan pitkän aikavälin taloudellinen kehitys ja omistaja-arvon kasvu ovat olleet myönteisiä: osakkeen kokonaistuotto on ollut noin 3,7 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2024. Johdon osakepohjainen palkitseminen on linjassa osakkeenomistajien intressien kanssa.

Yhtiön johdon ja henkilöstön palkitsemisen kehitys sekä yhtiön taloudellinen kehitys

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna yhtiön työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja yhtiön taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta:

	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen puheenjohtaja
vuosipalkkio, euroa	150 000	140 000	130 000	126 000	123 000
kokouspalkkio, euroa	800*	800*	800*	800*	750
Hallituksen varapuheenjohtaja, valiokuntien puheenjohtajat
vuosipalkkio, euroa	87 000	86 000	85 000	84 000	82 000
kokouspalkkio, euroa	800*	800*	800*	800*	750
Hallituksen jäsen
vuosipalkkio, euroa	72 000	71 000	70 000	69 000	67 000
kokouspalkkio, euroa	800*	800*	800*	800*	750
Hallituksen jäsenelle maksettu palkkio (palkkioiden keskiarvo), euroa	98 400	96 975	91 556	91 550	89 107
Toimitusjohtajan rahapalkka ja verotettavat luontoisedut, euroa	990 860**	688 943	694 717	684 543	684 146
Toimitusjohtajan tulospalkkio, euroa	275 234***	294 218	365 377	251 031	198 238
Toimitusjohtajan osakepalkkion kokonaisarvo, euroa	1 180 154***	1 351 749	715 958	865 204	2 269 493
Palkat ja palkkiot tilinpäätöksen mukaisesti sekä vuoden aikana maksetut osakepalkkiot ja henkilöstörahaston voittopalkkioerä/henkilötyövuosi (HTV). Koko konsernin henkilöstö ilman toimitusjohtajaa, euroa.	63 010	60 249	58 411	58 286	56 148
Palkat ja palkkiot tilinpäätöksen mukaisesti sekä vuoden aikana maksetut osakepalkkiot ja henkilöstörahaston voittopalkkioerä, yhteensä. Koko konsernin henkilöstö ilman toimitusjohtajaa, euroa.	364 198 354	344 684 682	322 605 898	314 160 449	286 130 772
Keskimääräiset palkankorotukset, % Kaksi suurinta henkilöstöryhmää, Elisa Oyj, sis. työehtosopimusten mukaiset yleiskorotukset ja yrityskohtaiset erät sekä yhtiön päättämät korotukset.	2,5	4,0	2,0	2,6	1,9
Elisa-konsernin liikevaihto, milj. euroa	2 191,5	2 180,5	2 129,5	1 997,9	1 894,6
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa	2,35	2,37	2,34	2,19	2,05
Osakkeen hinta (vuoden päätöskurssi), euroa	41,80	41,87	49,46	54,12	44,87
Osingon määrä, euroa/osake	2,25	2,15	2,05	1,95	1,85

*Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan 800 euroa, kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Perustuu yhtiökokouksen päätökseen 2021-2024.

** Yhdistetty arvo sisältäen sekä Veli-Matti Mattila että Topi Mannerin palkitsemisen. Sisältää käteisosuuden 200 000 euroa, joka maksettiin Topi Mannerille maaliskuussa 2024 korvauksena edellisen työnantajan palkkioiden menetyksestä.

*** Yhdistetty arvo sisältäen sekä Veli-Matti Mattila että Topi Mannerin palkitsemisen.

Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2024

2. Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2024

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta julkisti 25. tammikuuta 2024 ehdotuksensa hallituksen palkitsemisesta. Valmistellessaan palkitsemisehdotusta nimitystoimikunta arvioi palkitsemisen kehitystä vastavilla markkinoilla, palkitsemistasoa muissa vastaavissa yhtiöissä, sekä hallituksen jäsenten työn luonnetta ja vaativuutta.

Elisan hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää vuosittain Elisan yhtiökokous palkitsemispolitiikan mukaisesti. Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti seuraavat palkkiot:

• puheenjohtajan vuosipalkkio 150 000 euroa
• varapuheenjohtajan ja valiokuntien puheenjohtajan vuosipalkkio 87 000 euroa
• jäsenen vuosipalkkio 72 000 euroa
• kokouspalkkio 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuosipalkkio maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 prosentilla palkkion määrästä hankittiin hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksettiin rahana vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten. Osakkeet hankittiin hallituksen jäsenille pörssistä ensimmäistä vuoden 2024 vuosineljännestä koskevan

osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä kolmantena kaupankäyntipäivänä 24.4.2024. Lisäksi hallituksen jäsenille on korvattu hallitustyöskentelystä aiheutuvat matkaja muut kulut toteutuneiden kustannusten mukaan.

Hallituksen jäsenten palkkiot vuonna 2024

Vuosipalkkiona hankittuihin osakkeisiin ei sisälly osakkeiden määräaikaista luovutusrajoitusta, mutta Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta edellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistusta yhtiössä. Hallituksen puheenjohtajalle ei ole maksettu palkkiota osallistumisesta Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokouksiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 12.4.2024 päättämät kiinteät vuosipalkkiot, kokouskohtaiset palkkiot vuodelta 2024, vuosipalkkiolla hallituksen jäsenille hankittujen osakkeiden lukumäärät sekä hallituksen osakeomistus 31.12.2024.

Nimi	Asema hallituksessa	Kiinteät palkkiot, euroa *	Hallitus kokousten palkkiot, euroa **	Valiokunta kokousten palkkiot, euroa**	Palkkiot yhteensä, euroa	Kiinteillä palk kioilla hankitut Elisan osakkeet, kpl*	Hallituksen osakeomistukset 31.12.2024, kpl***
Anssi Vanjoki	Puheenjohtaja Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan	150 000	7 200	-	157 200	1399	7891
Maher Chebbo	jäsen	72 000	14 400	5 600	92 000	671	2269
Kim Ignatius	Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Varapuheenjohtaja, Henkilöstö- ja	87 000	8 000	4 000	99 000	811	3796
Katariina Kravi	palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja	87 000	8 000	4 000	99 000	811	1932
Pia Kåll	Tarkastusvaliokunnan jäsen Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan	72 000	8 000	3 200	83 200	671	1684
Eva-Lotta Sjöstedt	jäsen	72 000	14 400	5 600	92 000	671	2350
Antti Vasara	Tarkastusvaliokunnan jäsen Tarkastusvaliokunnan jäsen	72 000	8 000	4 000	84 000	671	4795
Christoph Vitzthum	12.4.2024 alkaen	72 000	5 600	3 200	80 800	671	671
Yhteensä		684 000	73 600	29 600	787 200	6 376	25 388

*Yhtiökokouksessa 12.4.2024 valituille hallituksen jäsenille on 24.4.2024 hankittu kiinteillä palkkioilla Elisan osakkeita perustuen yhtiökokouksen päätökseen 12.4.2024.

** Perustuen kokousmääriin. Kokouspalkkio on 800 euroa/kokous. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen perustuen vuosien 2023 ja 2024 yhtiökokouksien päätöksiin.

*** Osakeomistukset 31.12.2024 (ml. määräysvaltayhteisöt). Ajantasainen tieto osakeomistuksista on saatavilla Elisan internetsivuilla sekä johdon liiketoimet pörssitiedotteista.

Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudelta 2024

3. Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudelta 2024

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä ja luontaisetuuksista. Elisan palkitsemispolitiikan mukaisesti suoritukseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet mitoitetaan tavoitetasolla suuremmaksi kuin kiinteä palkka. Elisan johtoryhmän palkitsemista (mukaan lukien toimitusjohtaja) arvioitiin vuonna 2024 ulkopuolisten konsulttien avulla. Palkitsemista arviointiin suhteessa suuriin suomalaisiin pörssiyhtiöihin, joilla on vastaava markkina-arvo ja henkilöstömäärä ja kansainvälisesti suhteessa eurooppalaisiin tietoliikennealan verrokkiyhtiöihin. Arviointi kohdistui palkitsemisen tavoiteja ansaintatasoihin sekä kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen väliseen suhteeseen.

Seuraavassa taulukossa esitetään Elisan toimitusjohtajana toimineiden Topi Mannerin ja Veli-Matti Mattilan palkat ja taloudelliset etuudet vuoden 2024 aikana. Vertailun vuoksi esitetään sekä yksilölliset että yhdistetyt luvut.

Kaikki tilikausilla 2024 ja 2023 toimitusjohtajalle maksetut palkat ja taloudelliset etuudet ja niiden suhteelliset osuudet

Tilikausi	Rahapalkka, euroa	Verotettavat luontoisedut, euroa	Tulospalkkiot, euroa	Suorituspohjaisen osakepalkkion kokonaisarvo, euroa*	Lisäeläke, euroa	Yhteensä, euroa	Osakepalkkiosta osakkeina suoritettu osuus, kpl
Mattila, 29.2.2024	183 940	3 590	161 978	1 180 154 *	30 648	1 560 310	13 171
saakka	11,8 %	0,2 %	10 %	76 %	2 %	100 %
Manner, 1.3.2024	786 014***	17 316	113 256	0	0	916 586	0
alkaen	86 %	2 %	12 %	0 %	0 %	100 %
2024 (Mattila ja	969 954	20 906	275 234	1 180 154 *	30 648	2 476 896	13 171
Manner yhdistetty)	39 %	1 %	11 %	48 %	1 %	100 %
	668 040	20 903	294 218	1 351 750**	219 074	2 553 985	12 057
2023	26 %	1 %	12 %	53 %	8 %	100 %

* Luovutuspäivämäärän 31.1.2024 osakekurssin mukaan.

** Luovutuspäivämäärän 1.2.2023 osakekurssin mukaan.

*** Sisältää käteisosuuden 200 000 euroa, joka maksettiin maaliskuussa 2024 korvauksena edellisen työnantajan palkkioiden menetyksestä.

3.1 Toimitusjohtaja Topi Mannerin palkitsemista koskevat järjestelyt

Topi Manner nimitettiin toimitusjohtajaksi 1.3.2024 alkaen. Hänen palkitsemistaan koskevat järjestelyt on kuvattu alla.

Topi Mannerin palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä ja luontoiseduista. Lisäksi on erikseen sovittu korvauksesta, joka koskee toimitusjohtajan edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetystä. Elisan palkitsemispolitiikassa 2020 ei nimenomaisesti mainita tällaista korvausta, mutta siinä sallitaan kuitenkin poikkeaminen politiikasta toimitusjohtajan vaihtuessa.

Kiinteä palkka ja luontoisedut

Toimitusjohtajalle maksetaan kokonaispalkkaa, joka on 60 000 euroa kuukaudessa. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo sisältyy kokonaispalkkaan. Verotettavat luontaisedut ovat vapaa autoetu, matkapuhelinetu ja sairauskuluvakuutus.

Tilikaudella 2024 Topi Mannerille maksettiin kokonaispalkkaa, joka sisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavat luontoisedut (puhelin, auto, sairaskuluvakuutus). Kiinteä rahapalkka oli 583 614 euroa vuodessa. Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin lomaraha 2400 euroa. Verotettavat luontoisedut olivat 17 316 euroa vuodessa. Lomat ja muut vastaavat ehdot on käsitelty yhtiön normaalin politiikan mukaisesti.

Muuttuvat palkitsemisen osat: lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Tilikaudelta 2024 toimitusjohtajalle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin, palkitsemispolitiikan mukaisiin ansaintakriteereihin: osakekohtaiseen tulokseen, liikevaihdon kehitykseen, henkilöstö- sekä asiakastyytyväisyyden kehitykseen sekä ESG-kehitykseen (CO2 päästöjen vähentäminen). Tulospalkkiojärjestelmän tavoitekausi on puoli vuotta ja enimmäisansaintamahdollisuus 100 % vuosipuoliskon kausiansioista. Tulospalkkiota maksettiin 1.3.2024 eteenpäin. Maaliskuussa 2025 toimitusjohtajalle maksetaan myös tilikauden 2024 toisen vuosipuoliskon tulospalkkio.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän enimmäisrajat, tavoitteet, maksetut palkkiot ja maksuajankohdat

1H 2024*			Kausi 2H 2024					Kausi	1H 2025
						vuosipuoliskon	100 %				vuosipuoliskon	100 %
Painoarvo	Kynnys arvo	Tavoite 50 %	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)	Tavoitteet	Painoarvo	Kynnys arvo	Tavoite 50 %	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)	Tavoitteet	Paino-arvo
						Taloudelliset							Taloudelliset	70 %
50 %	1,03	1,15	1,26	1,14 Kynnysarvon ja tavoitteen välillä	45,7 %	Osakekohtainen tulos	50 %	1,14	1,25	1,39	1,2 ja tavoitteen välillä	27,6 %	Käyttökate	50 %
20 %	N/A*	N/A*	N/A*	Kynnysarvon ja tavoitteen välillä	47,5 %	Palveluiden liikevaihdon kehitys, EURm	20 %	N/A*	N/A*	N/A*	ja tavoitteen välillä	28 %	Palveluiden liikevaihdon kehitys, EURm	20 %
						Ei-taloudelliset							Ei-taloudelliset	30 %
10 %	76	77	79	76 Alle kynnysarvon 29,6	0 %	Henkilöstö tyytyväisyyden kehitys	10 %	76	77	78	69 Alle kynnysarvon 31,1	0 %	Henkilöstö tyytyväisyyden kehitys	5 %
10 %	25,9	27,9	29,9	ja maksimin välillä	93,4 %	kehitys NPS	10 %	29,2	31,2	33,2	ja tavoitteen välillä	47,5 %	Asiakastyytyväisyyden kehitys, NPS	5 %
				2 974 Tavoitteen ja maksimin		ESG-kehitys (CO2 päästöjen					1 905		ESG-kehitys (CO2 päästöjen vähentäminen)	5 %
														15 %


	70 % 30 % 10 %	3 024	2 977	100 % 2 945 47,19 % 113 256 Syyskuu 2024	*N/A Tavoitteen välillä	55 %	Enimmäisraja kausiansioista tavoitteet tavoitteet vähentäminen) Toteuma, % Tulospalkkio, euroa Maksuajankohta	70 % 30 % Asiakastyytyväisyyden 10 %	2 927	2 898	2 794 34,15 % 122 940 Maaliskuu 2025	*N/A Maksimi	Kynnysarvon Kynnysarvon Kynnysarvon 100 %	Enimmäisraja kausiansioista tavoitteet tavoitteet Strategiset projektit

* Toimitusjohtaja Mannerin toimisuhde alkoi 1.3.2024.

** Kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista.

Muuttuvat palkitsemisen osat: pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannuste koostuu suorituspohjaisista osakepalkkiojärjestelmistä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit kunkin ansaintajakson alussa.

Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjestelmän toteuma perustuu seuraaviin tekijöihin

1) osakkeiden enimmäismäärään, josta päätetään ansaintajakson alussa,

2) tavoitteiden toteutumiseen (0–100 %),

3) osakekurssin kehitykseen.

Lisäksi osinkokorjaus voi lisätä maksettavan palkkion arvoa.

Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veroluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, riippuu maksettavan palkkion suuruus päättymisen syystä. Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjestelmän sääntöjen mukaan toimitusjohtajan on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja pidettävä nämä osakkeet omistuksessaan koko toimikautensa ajan.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2024-2028

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä 2024–2028. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028.

2024–2026			2025–2027
Palkkion maksuvuosi	2027	Palkkion maksuvuosi	2028
Osakkeet, kpl (maksimi)	44 000	Osakkeet, kpl (maksimi)
Tavoitteet	Painotus	Tavoitteet	Painotus
Taloudelliset tavoitteet	86,67 %	Taloudelliset tavoitteet	90 %
Osakekohtainen tulos (EPS)	60 %	Osakekohtainen tulos (EPS)	60 %
Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kasvu	20 %	Liikevaihdon kasvu strategisilla painopistealueilla	30 %
Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet	6,67 %
Ei-taloudelliset tavoitteet	13,33 %	Ei-taloudelliset tavoitteet	10 %
Henkilöstötyytyväisyyden kehitys	10 %	Henkilöstötyytyväisyyden kehitys	5 %
ESG-kehitys (CO2 päästöjen
vähentäminen)	3,33 %	CO2 päästöjen vähentäminen	5 %

Tiedot kiinteiden ja muuttuvien palkitsemisen osien suhteellisista osuuksista

Elisan palkitsemispolitiikan mukaisesti suoritukseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet mitoitetaan tavoitetasolla suuremmaksi kuin kiinteä palkka. Suorituspohjaisissa osakepalkkiojärjestelmissä mitoitus tapahtuu ansaintajakson alussa. Toteuma on riippuvainen ansaintakriteereiden toteutumisesta. Osakkeen arvon muuttuessa maksettavan palkkion arvo kasvaa tai pienenee. Muuttuvassa palkitsemisessa pitkän aikavälin kannustimen paino on vuositasolla suurempi kuin lyhyen aikavälin kannustimen.

Muut taloudelliset etuudet kuten luontaisetuudet, allekirjoittamispalkkio, sitouttamiskorvaus tai erokorvaus

Toimitusjohtajan eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla. Toimitusjohtajaa koskee 12 kuukauden kilpailukielto.

Luontaisedut sisältävät työsuhdeauton, matkapuhelimen ja terveysvakuutuksen verotettavat arvot.

Korvaus edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä

Korvaus edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä koostuu seuraavista osista

• Osuuksista sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä, kuvattu alla
• Osuuksista suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä, kuvattu taulukossa
• 200 000 euron käteispalkkiosta, joka on maksettu maaliskuussa 2024

Edellinen työnantaja on vahvistanut menetettyjen palkkioiden määrän, jota Elisa on käyttänyt korvauksen määrittelyssä.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023

Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä, jota on tarkoitus käyttää hallituksen tarpeelliseksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi yhtiön avainhenkilöiden sitouttamisen varmistamiseksi, uusien osaajien houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen määrittelemissä erityistilanteissa.

Jos Elisa päättää toimitusjohtajan toimisuhteen, toimitusjohtajalle maksetaan erillisellä päätöksellä sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkiot kokonaisuudessaan.

Ansaintakausi	1.1–31.12. 2024	1.1.2024 –31.12.2025
Palkkion maksuvuosi	2025	2026
Osakkeet, kpl	4 782	7 172
Osakkeina suoritettu määrä, kpl	2 271
Osakkeiden luovutuspäivämäärä	5.2.2025
Luovutushinta, euroa	42,2977
Osakepalkkion kokonaisarvo, euroa (sisältää osakkeet, rahaosuuden ja varainsiirtoveron)	203 708

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2025

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025.

Ansaintajakso			2022–2024	2023–2025
Palkkion maksuvuosi			2025	Palkkion maksuvuosi	2026
Osakkeet, kpl (maksimi)			3 586	Osakkeet, kpl (maksimi)	3 586
Tavoitteet	Painotus	Kynnysarvo	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)	Tavoitteet	Painotus
Taloudelliset tavoitteet	90 %					Taloudelliset tavoitteet	90 %
Osakekohtainen tulos (EPS)	60 %	6,21	7,1	7,06 N/A**	86,7 %	Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	60 %
Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kasvu	10 %	N/A**	N/A**	Alle kynnysarvon	0 %	Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen liikevaihto	10 %
Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen orgaaninen liikevaihdon kasvu	10 %	8 %	16 %	10,1 %	26,8 %	Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen orgaaninen liikevaihdon kasvu	10 %
Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet (esim. tiettyjen palveluiden aktiiviset käyttäjämäärät tai palveluiden myynti) **	10 %	1 tavoite saavutettu	8 tavoitetta saavutettu	8 tavoitetta saavutettu	100 %	Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet (esim. tiettyjen palveluiden aktiiviset käyttäjämäärät tai palveluiden myynti) **	10 %
Ei-taloudelliset tavoitteet	10 %					Ei-taloudelliset tavoitteet	10 %
Henkilöstötyytyväisyys (ESG-tavoite) 10 %		80	82	69	0 %	Henkilöstötyytyväisyys (ESG-tavoite) 10 %
Toteuma (%)			64,678 %
Osinkokorjaus (%) *			15,43 %
Osakkeina suoritettu määrä (kpl)		1 271
Osakkeiden luovutuspäivämäärä		5.2.2025
Luovutushinta euroa			42,2977
Osakepalkkion kokonaisarvo euroa (sisältää osakkeet, rahaosuuden ja varainsiirtoveron)			114 047

3.2 Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan palkitsemista koskevat järjestelyt

Kiinteä vuosipalkka

Veli-Matti Mattila toimi Elisan toimitusjohtajana 29.2.2024 saakka. Tilikaudella 2024 Mattilalle maksettiin kokonaispalkkaa, joka sisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavat luontoisedut (puhelin, auto, sairaskuluvakuutus). Kiinteä rahapalkka oli 106 940 euroa vuodessa (641 640 euroa vuonna 2023). Lisäksi maksettiin lomaraha 77 000 euroa (26 400 vuonna 2023). Verotettavat luontoisedut olivat 3 590 euroa (20 903 euroa vuonna 2023). Lomat ja muut vastaavat ehdot on käsitelty yhtiön normaalin politiikan mukaisesti. Kaikki maksut vastaavat työskentelyaikaa tilikaudella 2024.

Muuttuvat palkitsemisen osat: lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Tilikaudelta 2024 Veli-Matti Mattilalle maksettiin tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin, palkitsemispolitiikan mukaisiin ansaintakriteereihin: osakekohtaiseen tulokseen, liikevaihdon kehitykseen, henkilöstö- sekä asiakastyytyväisyyden kehitykseen sekä ESG kehitykseen (CO2 päästöjen vähentäminen). Tulospalkkiojärjestelmän tavoitekausi on puoli vuotta, tulospalkkio maksetaan 6 kuukauden välein ja enimmäisansaintamahdollisuus oli 90 % vuosipuoliskon kausiansioista.

* Suoritetussa osakemäärässä on huomioitu ansaintakauden aikana maksetut osingot.

** Kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän enimmäisrajat, tavoitteet, maksetut palkkiot ja maksuajankohdat

Kausi	2H 2023						Kausi	1H 2024*
Enimmäisraja vuosipuoliskon kausiansioista	90 %						Enimmäisraja vuosipuoliskon kausiansioista	90 %
Tavoitteet	Paino-arvo	Kynnysarvo	Tavoite 50 %	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)	Tavoitteet	Paino-arvo	Kynnysarvo	Tavoite 50 %	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)
Taloudelliset tavoitteet	70 %						Taloudelliset tavoitteet	70 %
Osakekohtainen tulos Palveluiden liikevaihdon kehitys, EURm	50 % 20 %	1,17 N/A*	1,3 N/A*	1,43 N/A*	1,24 Kynnysarvon ja tavoitteen välillä *N/A Kynnysarvon ja tavoitteen välillä	26,9 % 19,2 %	Osakekohtainen tulos Palveluiden liikevaihdon kehitys, EURm	50 % 20 %	1,03 N/A*	1,15 N/A*	1,26 N/A*	1,14 Kynnysarvon ja tavoitteen välillä *N/A Kynnysarvon ja tavoitteen välillä	45,7 % 47,5 %
Ei-taloudelliset tavoitteet	30 %						Ei-taloudelliset tavoitteet	30 %
Henkilöstötyytyväisyyden kehitys (ESG-tavoite) Asiakastyytyväisyyden kehitys, yritysasiakkaat NPS	10 % 10 %	74 23,8	77 25,8	79 27,8	77 Tavoitetasossa 26,4 Tavoitetason ja maksimin välillä	50 % 65 %	Henkilöstötyytyväisyyden kehitys Asiakastyytyväisyyden kehitys NPS	10 % 10 %	76 25,9	77 27,9	79 29,9	76 Alle kynnysarvon 29,6 Tavoitetason ja maksimin välillä	0 % 93,4 %
Asiakastyytyväisyyden kehitys, henkilöasiakkaat NPS Toteuma, %	10 %	25,4	28,4	31,4 38,79 %	32,7 Maksimi	100 %	ESG-kehitys (CO2 päästöjen vähentäminen) Toteuma, %	10 %	3 024	2 977	2 945 47,19 %	2 974 Tavoitetason ja maksimin välillä	55 %
Tulospalkkio, euroa	115 260						Tulospalkkio, euroa	46 718
Maksuajankohta	Maaliskuu 2024						Maksuajankohta	Syyskuu 2024

* Toimitusjohtaja Mattilan toimikausi päättyi 29.2.2024.

** Kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista.

Muuttuvat palkitsemisen osat: pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Veli-Matti Mattilan. pitkän aikavälin kannuste koostuu suorituspohjaisista osakepalkkiojärjestelmistä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailu kykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit kunkin ansaintajakson alussa.

Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjestelmän toteuma perustuu seuraaviin tekijöihin

1) osakkeiden enimmäismäärään, josta päätetään ansainta jakson alussa,

2) tavoitteiden toteutumiseen (0–100 %),

3) osakekurssin kehitykseen.

Lisäksi osinkokorjaus voi lisätä maksettavan palkkion arvoa.

Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, riippuu maksettavan palkkion suuruus päättymisen syystä. Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjes telmän sääntöjen mukaan toimitusjohtajan on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes osakeo mistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja pidettävä nämä osakkeet omistuksessaan koko toimikautensa ajan.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2025

Ansaintajakso	2021–2023				2022–2024				2023–2025
Palkkion maksuvuosi	2024				Palkkion maksuvuosi	2025					Palkkion maksuvuosi	2026
Osakkeet, kpl (maksimi)	32 000			Osakkeet, kpl (maksimi)	32 000				Osakkeet, kpl (maksimi)	38 430
Tavoitteet	Paino-arvo	Kynnysarvo	Maksimi 100 %	Toteuma	Tulos (% maksimista)	Tavoitteet	Maksimi Tulos (% Paino-arvo Kynnysarvo 100 % Toteuma maksimista)		Tavoitteet	Painotus
Taloudelliset tavoitteet	100 %					Taloudelliset tavoitteet	90 %					Taloudelliset tavoitteet	90 %
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Kansainvälisten digitaalisten	60 %	5,73	6,71	6,9 N/A****	100 %	Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Kansainvälisten digitaalisten	60 %	6,21	7,1	7,06 N/A****	86,7 %	Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Kansainvälisten digitaalisten	60 %
liiketoimintojen liikevaihto, EURm	20 %	N/A****	N/A****	Alle kynnysarvon	0 %	liiketoimintojen liikevaihto, EURm	10 %	N/A****	N/A****	Alle kynnysarvon	0 %	liiketoimintojen liikevaihto, EURm	10 %
						Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	10 %	8 %	16 %	10,1 %	26,8 %	Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen liikevaihdon orgaaninen kasvu, %	10 %
Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet ***	20 %	1 tavoite saavutettu	8 tavoitetta saavutettu	6 tavoitetta saavutettu	77,78 %	Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet ***	10 %	1 tavoite saavutettu	8 tavoitetta saavutettu	8 tavoitetta saavutettu	100 %	Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet ***	10 %
						Ei-taloudelliset tavoitteet	10 %					Ei-taloudelliset tavoitteet	10 %
						Henkilöstötyytyväisyys (ESG-tavoite)	10 %	80	82	69	0 %	Henkilöstötyytyväisyys (ESG-tavoite)	10 %
Toteuma, %	75,556 %			Toteuma, %	64,678 %
Osinkokorjaus (%) *	14,690 %			Osinkokorjaus (%) *	15,43 %
Osakkeina suoritettu määrä (kpl)	13 171			Osakkeina suoritettu määrä (kpl) **	8 195					* Suoritetussa osakemäärässä on huomioitu ansaintakauden aikana maksetut osingot. **Määrä on suhteutettu työskentelyaikaan ansaintajaksolla.
Osakkeiden luovutuspäivämäärä	31.1.2024			Osakkeiden luovutuspäivämäärä	5.2.2024
Luovutushinta euroa	42,2582			Luovutushinta euroa	42,2977
Osakepalkkion kokonaisarvo euroa (sisältää osakkeet,				Osakepalkkion kokonaisarvo euroa (sisältää osakkeet,	*** Esim. tiettyjen palveluiden aktiiviset käyttä jämäärät tai palveluiden myynti. Kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista.
rahaosuuden ja varainsiirtoveron)	1 180 154			rahaosuuden ja varainsiirtoveron)		**** Kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka 735 011 julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2024-2028

2024–2026
Palkkion maksuvuosi	2027
Osakkeet, kpl (maksimi)	2 444
Tavoitteet	Painotus
Taloudelliset tavoitteet	86,67 %
Osakekohtainen tulos (EPS)	60 %
Kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kasvu	20 %
Muut vuosittain päätettävät liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet	6,67 %
Ei-taloudelliset tavoitteet	13,33 %
Henkilöstötyytyväisyyden kehitys	10 %
ESG kehitys (CO2 päästöjen vähentäminen)	3,33 %

Tiedot kiinteiden ja muuttuvien palkitsemisen osien suhteellisista osuuksista

Lisäeläkemaksut

Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti. Eläkejärjestelyyn sisältyy vapaakirjaoikeus. Tilikaudella 2020 hallitus sopi toimitusjohtajan kanssa, että hän jatkaa yhtiön toimitusjohtajana toistaiseksi. Aiemman toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti hän olisi jäänyt eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkeiän nousu kompensoidaan hallituksen päätöksellä.

Veli-Matti Mattila jäi eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 29.2.2024.

Mattilan lisäeläkejärjestelyyn, ikävuodesta 62 lukien, maksettiin 30 648 euroa (176 207 vuonna 2023). Suoritus vastaa työssäoloaikaa tilikaudella 2024.

Muut taloudelliset etuudet, kuten luontaisetuudet, allekirjoittamispalkkio, sitouttamiskorvaus tai erokorvaus

Luontaisedut sisältävät työsuhdeauton, matkapuhelimen, lankapuhelimen ja terveysvakuutuksen verotettavat arvot.

AI Terminal

Elisa Oyj

3216_10-k_2025-02-26_52b15abc-7e1f-4cbe-a613-520cd408fba1.pdf

ELISAN VUOSIKERTOMUS 2024

VUOSIKERTOMUS 2024 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS

TALOUDELLINEN KATSAUS

HALLINNOINTI & PALKITSEMINEN

VUOSIKATSAUS

6 100 elisalaista • yli 20 maassa • yli 140 vuoden kokemuksella

Kohokohtia

Q1

Q2

Q4

Toimitusjohtajan katsaus

Vahva panostus 5G- ja kuituverkkoon

Jatkoimme kansainvälistä kasvuamme ja toteutimme arvoa luovia yritysostoja.

Tekoäly ja automaatio hyötykäytössä

Kuluttajapalveluiden tarjonta laajenee

Kasvoimme kansainvälisesti

Yksi maailman vastuullisimmista yrityksistä

Kansainvälinen Elisa jakaa yhteiset arvot

Topi Manner Toimitusjohtaja

Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

VISIOMME

STRATEGIAMME

Päivitetyt arvomme

Me elisalaiset…

…luomme arvoa asiakkaalle

…menestymme tiiminä

…kannamme vastuuta

…saamme aikaan tuloksia

…kasvamme ja kehitymme rohkeasti

LIIKETOIMINTAMME

Mukana asiakkaidemme arjessa

Turvaamme asiakkaidemme digitaalista elämää ja kannamme vastuuta lasten ja nuorten digitaalisesta hyvinvoinnista

Elisa Viihteen alkuperäissarjat 10 vuotta

Keskittämisetuja ja uusia palveluita

YRITYSASIAKKAAT

Suomalaisyritysten luotettu kumppani digitalisaatiossa

Nopeita ja turvallisia yhteyksiä yrityksille

IT-palvelut tukevat liiketoiminnan kasvua ja sujuvaa arkea

Kaksinumeroisen orgaanisen kasvun ja yritysostojen vuosi

Elisa Polystar

Elisa IndustrIQ

Elisan hajautettu sähkönvarastointiratkaisu (Distributed Energy Storage, DES)

VASTUULLISUUSKATSAUS

Elisa nousi maailman vastuullisimpien yhtiöiden joukkoon

71 %

Vuosi 2024 Liiketoimintamme Vastuullisuus Henkilöstömme

Elisan vastuullisuus näkyy käytännössä

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Elisan nollapäästö 2040 -tavoitteen saavuttamisessa

Kansainvälistä tunnustusta

Elisa on noussut yhdeksi maailman johtavista yrityksistä myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Vastuullisuustavoitteet ja suoriutuminen 2024

Kansainvälistyvä henkilöstömme jakaa yhteiset arvomme.

Elisalaiset ovat yhä kansainvälisempiä

Arvopohjainen johtaminen ja valmentava esihenkilötyö

Elisan arvot yhteisessä pohdinnassa

Oppiminen ja koulutus

Rekrytointi

Elisalaiset maittain*

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024

Markkinatilanne

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Rahoitusasema

Konsernirakenteen muutokset

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Rahoitusasema

Henkilöasiakkaat

Yritysasiakkaat

Investoinnit

Henkilöstö

Kestävä kehitys

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

Osake

Tutkimus ja kehitys

Varsinainen yhtiökokous 2024