Annual Report • Mar 3, 2011
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Elisa lyhyesti | 1 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus | 2 |
| Henkilöasiakasyksikkö | 4 |
| Yritysasiakkaat | 6 |
| Elisa Eesti | 8 |
| Henkilöstö ja ympäristö | 9 |
| Toimintakertomus ja tilinpäätös | 12 |
| Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä | 73 |
Elisa Oyj:n vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 25.3.2011 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä, Messuaukio 1, 00520 Helsinki.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on tiistaina 15.3.2011 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään perjantaina 18.3.2011 kello 18, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä yhtiössä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua: a) internetissä osoitteessa www.elisa.fi/yhtiokokous,
Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään äänestämällä.
Elisan voitonjakopolitiikan mukaan varsinainen voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2010 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2010 perusteella jaetaan osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 30.3.2011 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan 7.4.2011.
Elisa Oyj julkaisee sähköisen vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 20.4.2011, 19.7.2011 ja 21.10.2011. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sähköinen vuosikertomus löytyy osoitteesta www.elisa.fi.
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internet-sivuilla osoitteessa www.elisa.fi/ Sijoittajille.
Vesa Sahivirta Johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 0102623036 e-mail [email protected]
Elisan vahvan verkkopalvelutoimittaja-aseman lisäksi Elisa tarjoaa ja kehittää asiakkailleen uusia, heille tarpeellisia ja mielenkiintoisia palveluita. Yritysasiakkaille suunnatut ICT- ja kuluttajille suunnatut onlinepalvelut ovat kasvussa.
Elisa on Pohjoismaiden johtava viestintäpalvelujen tuottaja ja on julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla. Elisa toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa ja Venäjällä. Palvelemme alueellisesti noin 2 miljoonaa kuluttajaasiakasta ja kansainvälisesti noin 150000 yritysasiakasta ja julkishallinnon organisaatiota tarjoamalla laajan valikoiman erilaisia liittymiä palveluineen. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.
Elisan liiketoiminta muodostuu henkilöasiakkaista, yritysasiakkaista ja Viron toiminnasta.
Elisa on Suomessa matkaviestintälaajakaistan ja matkaviestinnän uusien ns. 3G-palveluiden markkinajohtaja. Palveluita tarjotaan Elisa- ja Saunalahti-tuotemerkeillä.
Yleisen taloudellisen tilanteen myönteinen kehitys jatkui vuonna 2010. Liiketoimintaympäristö ei ole kuitenkaan täysin toipunut taantumaa edeltäneelle tasolle.
Kilpailuympäristö oli kertomusvuonna vakaa, mutta tiukka. Matkaviestinnän liittymäkannan ja datapalveluiden käytön myönteinen kehitys jatkui. 3G-liittymien kautta tarjolla olevien palvelujen käyttö lisääntyi. Liittymäkannan kasvuun vaikuttivat mm. useiden päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin ja mobiililaajakaistapalvelut.
Älypuhelinten markkinat alkoivat kasvaa vuoden aikana puhelinvalikoimien laajetessa. Älypuhelimet lisäävät internetin, sähköpostin ja erilaisten sovellusten käyttöä, ja siten myös mobiilidatapalveluita.
Elisan voitonjako vuonna 2010 sisälsi pääomanpalautuksen ja osingon jaon. Elisa maksoi pääomanpalautusta 0,92 euroa osakkeelta. Lisäksi osakkeenomistajille maksettiin marraskuussa ylimääräinen 0,50 euron suuruinen osinko osakkeelta.
Sjoitusyhtiö Capital Research and Management Company:n hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlaskettu osuus Elisa Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä ylitti viisi prosenttia 28.12.2010.
Elisa lahjoitti vuonna 2010 yhteensä 650000 euroa tieteen, tutkimuksen ja opetuksen tukemiseen suomalaisissa yliopistoissa. Aalto-yliopistolle lahjoitettiin 500000 euroa. Lisäksi lahjoituksia saivat Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1436 | 1430 | 1485 |
| Käyttökate | 485 | 484 | 472 |
| Liikevoitto | 268 | 267 | 264 |
| Tulos ennen veroja | 197 | 235 | 228 |
| Nettotulos | 151 | 177 | 177 |
| Tulos/osake, euroa | 0,96 | 1,13 | 1,12 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 10 | 10 | 11 |
| Investoinnit osakkeisiin | 35 | 6 | 15 |
| Investoinnit | |||
| käyttöomaisuuteen | 182 | 171 | 184 |
| Omavaraisuusaste,% | 43 | 46 | 43 |
| Velkaantumisaste,% | 93 | 80 | 93 |
| Henkilöstö 31.12. | 3665 | 3331 | 3017 |
Liikevaihto Milj. euroa
Liikevoitto Milj. euroa
Suomen yleistaloudellinen tilanne kehittyi vuoden 2010 aikana positiiviseen suuntaan. Kuluttajien kysyntä jatkui hyvänä. Yritysasiakkaat olivat vuoden alussa jonkin verran varovaisia, mutta vuoden jälkipuoliskolla kysyntä piristyi. Viron talouden tila tasapainottui ja alkoi kehittyä positiiviseen suuntaan.
Kilpailutilanne televiestintämarkkinoilla jatkui vuonna 2010 haastavana mutta vakaana. Älypuhelinten, tablettien ja niissä käytettävien sovellusten suosio lisääntyi voimakkaasti. Uusien matkapuhelimien myynnistä jo 45% oli älypuhelimia neljännellä neljänneksellä. Uusien päätelaitteiden luoma kehitys avaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia myös Elisalle.
Matkaviestinnän liittymäkannan kasvu Suomessa jatkui. Tähän vaikuttivat muun muassa mobiililaajakaistapalvelujen käytön yleistyminen sekä kuluttajien kiinnostus uusiin älypuhelimiin. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän lievä lasku tasaantui asiakkaiden arvostaessa kiinteän laajakaistan ominaisuuksia mm. IPTVpalveluja varten.
Strategiamme yhden Elisan kehittämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi on tuottanut tulosta. Asiakastyytyväisyyden ja tuottavuuden parantamisessa on kuitenkin vielä merkittävästi mahdollisuuksia. Keskitimme tietojärjestelmiä edelleen, lyhensimme toimitus- ja korjausaikoja sekä panostimme asiakkaiden tarpeita vastaavaan asiakaspalveluun. Avasimme teknisen asiantuntijuuden Omaguru-palvelun kotitalouksille ja pienyrityksille. Lisäksi panostimme asiakkaiden palvelemiseen ennakoivalla tiedottamisella verkkojemme toimivuudesta. Jatkamme päättäväisesti toimintamme kehittämistä laadun ja kannattavuuden parantamiseksi.
Jatkoimme viime vuosien tahtiamme alamme merkittävimpänä investoijana. Raportoitu investointimme ICT-infrastruktuuriin oli yli 180 miljoonaa euroa ja olemme viimeisten viiden vuoden osalta suurin investoija operaattoreista. Panostimme merkittävästi verkko- ja palvelujärjestelmiin, kuten esimerkiksi kiinteän verkon liityntä- ja runkoverkkoihin. Vuoden 2010 aikana vahvistimme moninkertaisesti 3G-verkkomme kapasiteettia ja nopeutta. Riippumaton tutkimus osoittaa, että Elisan 3G-verkko on edelleen suomalaisoperaattoreiden verkoista kattavin. Jatkuvilla panostuksilla verkkoomme vastaamme esimerkiksi älypuhelinten myötä voimakkaasti kasvaviin tiedonsiirtotarpeisiin. Otimme myös uuden sukupolven 4G-verkon käyttöön Helsingissä. 4G-verkkoa hyödynnetään muun muassa korkealaatuiseen virtuaalineuvotteluun.
Strategiamme mukaisesti jatkoimme uusien palvelujen tarjoamista asiakkaillemme. Suomen monipuolisin IPTV-palvelu Elisa Viihde kehittyi käyttäjämäärien kasvaessa suotuisasti edelleen. Asiakkaamme arvostavat palvelua palvelun monipuolisten toiminnallisuuksien sekä merkityksellisten sisältöjen ansiosta. Solmimme ruotsalaisen videopalveluyhtiö Voddlerin kanssa yhteistyösopimuksen, joka toi tuhansia videoita lisää Elisa Viihteen asiakkaiden katsottavaksi. Elisa Vahti -palvelu tuli tunnetuksi yhä useammalle asiakkaalle. Toimme myös markkinaan uuden Elisa Kirja -äänikirjapalvelun, jossa on suurin suomalaisten äänikirjojen valikoima.
Toteutimme strategiaamme yritysten ICT-palvelujen tarjoajana. Elisan palvelut ovat osoittautuneet menestyksellisiksi tilanteissa, joissa yritys tai julkishallinnon organisaatio etsii hyviä vaihtoehtoja tuottavuuden ja työn joustavuuden parantamiseksi. Ostimme koko osakekannan IT-ulkoistuspalveluja tarjoavasta Appelsiinista. Lisäksi ostimme enemmistön videoneuvottelutoimija Viderasta. Kauppojen avulla Elisan markkina-asema IT-ulkoistuspalveluissa vahvistui ja Elisasta tuli Pohjoismaiden johtava videoneuvotteluratkaisujen tarjoaja.
Keskityimme määrätietoisesti henkilöstön kehittämiseen aktiivisen työkierron ja kattavien koulutus- ja valmennusohjelmien kautta. Investoimme erilaisiin virtuaaliratkaisuihin, joiden avulla työntekijämme voivat säästää aikaa ja lisätä jokapäiväisen työnteon tehokkuutta. Henkilöstörahastomme kasvoi vuoden tuloksen perusteella.
Elisa lahjoitti yhteensä 650000 euroa tieteen, tutkimuksen ja opetuksen tukemiseen suomalaisissa yliopistoissa. Aaltoyliopistolle lahjoitettiin 500000 euroa. Lisäksi lahjoituksia saivat Jyväskylän, Turun ja Helsingin yliopistot.
Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus ovat meille tärkeitä panostusalueita. Vuonna 2010 toteutimme Espoossa sijaitsevaan uuteen palvelukeskukseen kansainvälisesti ainutlaatuisen kokonaisenergiaratkaisun, jossa palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä.
Elisan liikevaihto kasvoi eurooppalaisen vertailuryhmän liikevaihdon kasvua nopeammin vaikka taantuman jälkeinen kasvu olikin vasta kaksi prosenttia. Elisan kannattavuus pysyi vuonna 2010 vahvana ja alkuvuoden ohjeistuksemme mukaisena. Tasaisen varma tuloskehitys, hyvä omavaraisuusaste ja vahva kassavirta mahdollistivat suomalaisten pörssiyhtiöiden yhden parhaista osingonmaksukyvyistä vuoden 2009 tuloksesta ja myös tämän kevään yhtiökokoukselle hallitus esittää erinomaista voitonjakoa omistajille.
Keskitymme toiminnassamme määrätietoiseen asiakastyytyväisyyden ja tuottavuuden parantamiseen sekä laajenevan palvelutarjonnan kehittämiseen. Uskon, että liiketoimintamme kehittyy suotuisasti myös vuonna 2011.
Kiitos asiakkaille luottamuksesta Elisaa kohtaan ja osakkeenomistajille uskosta Elisan menestykseen. Kiitän myös kaikkia elisalaisia sitoutuneesta panoksesta yhtiön menestyksen eteen vuonna 2010.
Veli-Matti Mattila Toimitusjohtaja
Elisan Henkilöasiakasyksikkö palvelee yksityishenkilöitä ja kotitalouksia valtakunnallisesti. Tarjoamme asiakkaillemme markkinoiden kustannustehokkaimmat liittymät sekä uusia elämyksellisiä palveluja, joissa on ideaa ja joilla on merkitystä.
Liiketoimintamme kehittyi positiivisesti vuonna 2010, paransimme asiakastyytyväisyyttä ja kustannustehokkuuttamme ja toimme lisäksi markkinoille uusia palveluita. Vahvistimme asemaamme strategiamme mukaisesti henkilöasiakkaiden viestintäpalvelujen markkinajohtajana mobiililiittymissä ja kiinteän verkon puhepalveluissa. Kaapelitelevisiopalveluissa ja kiinteissä laajakaistaliittymissä säilytimme asemamme markkinoiden kärkipaikoilla
Palvelemme tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa kotitaloutta, joilla on käytössään noin 3,1 miljoonaa Elisan matkaviestintä- ja kiinteän verkon liittymää. Liittymistä noin 2,2 miljoonaa on matkapuhelinliittymiä, noin 250000 kiinteitä puhelinliittymiä ja noin 350000 kiinteitä laajakaistaliittymiä. Kaapelitelevisioasiakkaita on noin 250000.
Mobiilipalvelut tuomme asiakkaillemme laadukkaan Elisan 3G-verkon kautta, joka tutkitusti on kattavuudeltaan Suomen paras.
Suuren asiakaskantamme ansiosta voimme jatkuvasti kehittää ja tarjota liittymäasiakkaillemme elämyksiä tuottavia palveluja. Palveluliiketoimintamme on koottu Elisa-brändin alle.
Elisa Viihde on kasvattanut suosiotaan ja on tällä hetkellä IPTVpalveluiden markkinajohtaja. Elisa Viihteen suuren kysynnän vuoksi olemme laajentaneet palvelun alueellista saatavuutta, ja Elisa Viihde on saatavilla maanlaajuisesti kaikissa tärkeimmissä kasvukeskuksissa. Olemme myös kasvattaneet sisällön tarjontaa merkittävästi uusilla TV-kanavilla ja elokuvilla. Elisa Viihteeseen on vuoden 2010 aikana tullut 17 uutta kanavaa, ja Viihteen kautta kuluttajat nauttivat uusista vuorovaikutteisista erityissisällöistä, kuten NHL-otteluista ja F1-kilpailuista.
Elisa aloitti ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2010 yhteistyön ruotsalaisen Voddler-videopalvelun kanssa. Palvelun avulla Elisan asiakkaat voivat katsoa tuhansia videoita maksutta internetistä PC:n kautta. Videopalvelu tuo Elisan asiakkaiden ulottuville yli 2500 laadukasta elokuvaa, televisiosarjaa ja dokumenttia.
Elisa Vahti -palvelu on otettu kuluttajien keskuudessa hyvin vastaan. Palvelun avulla käyttäjä voi seurata esimerkiksi mitä kotona tai mökillä tapahtuu. Palvelua on kehitetty entisestään vuonna 2010 asiakaspalautteen perusteella. Elisa Vahti on kasvattanut tunnettuuttaan erinomaisesti ja on täyttänyt sille asetetut tavoitteet.
Täysin uusi palvelu on kesäkuussa 2010 lanseerattu Elisa Kirja, joka tuo kuluttajan saataville kaikki Suomessa julkaistut äänikirjat mp3-muodossa. Elisa tekee yhteistyötä kaikkien merkittävimpien suomalaisten kustantajien kanssa.
Kehitämme jatkuvasti asiakaspalveluamme, sillä tyytyväiset asiakkaat ovat menestyksekkään toimintamme perusta. Olemme parantaneet Oma Elisa ja Oma Saunalahti -itsepalvelukanaviamme tuomalla niihin uusia toiminnallisuuksia. Asiakkaat ottivat erinomaisesti vastaan uuden Omaguru-palvelumme, joka on uudenlainen teknistä neuvontaa ja asennuksia tarjoava asiantuntija-apu. Omaguru opastaa asiakkaitamme erilaisten digitaalisten laitteiden, järjestelmien ja sovellusten käyttöönotossa, käytössä ja asennuksessa henkilökohtaisesti ja tukee siten apua tarvitsevia aiempaa laaja-alaisemmin.
Panostukset asiakaspalveluun niin itsepalvelukanavien kuin puhelinpalvelunkin osalta ovat tuottaneet tulosta. Saunalahden asiakastyytyväisyys on IROResearchin tekemien tutkimusten mukaan Suomen paras.
Vuonna 2011 jatkamme strategian määrätietoista toteuttamista. Vahvistamme edelleen kykyämme tarjota edullisia ja laadukkaita liittymiä asiakkaillemme. Panostamme palveluliiketoimintaamme tuomalla uusia palveluja ja merkityksellisiä uusia ominaisuuksia.
Liittymä- ja palveluliiketoiminnan edellytysten parantamiseksi jatkamme investointeja verkkoon mobiililaajakaistan saatavuuden ja kattavuuden kasvattamiseksi.
Keskeinen tavoitteemme on parantaa asiakastyytyväisyyttä ja tuotteiden ja palveluiden laatua.
Mobiilipalvelut tuomme asiakkaillemme laadukkaassa Elisan 3G-verkossa, joka tutkitusti on kattavuudeltaan Suomen paras.
Kesäkuussa 2010 lanseerattu Elisa Kirja tuo kuluttajan saataville kaikki Suomessa julkaistut äänikirjat mp3-muodossa.
Elisa Yritysasiakkaat -yksikkö tuottaa ICT-palveluja, jotka auttavat yrityksiä ja yhteisöjä kehittämään toimintojaan ja parantamaan tuottavuuttaan. Lähtökohtanamme on kyky ja halu ymmärtää asiakkaidemme liiketoiminta- ja viestintätarpeita, jotta he voivat palvella omia asiakkaitaan yhä paremmin.
Kaikki palvelumme ovat saatavilla verkosta. Toteutamme palvelumme vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaidemme prosesseja ja liiketoimintatarpeita. Tarjontamme kattaa ratkaisut niin toimisto-, tuotanto- kuin asiakaspalveluympäristöihin. Laaja ymmärryksemme asiakkaidemme liiketoiminnasta, pitkä historiamme, kokemuksemme ja osaamisemme viestinnän alalla sekä turvalliset tietoverkko- ja palvelualustat antavat meille erinomaiset lähtökohdat kehittää uusia ICT-palveluja.
Yritysasiakkaat -yksikkö palvelee kansainvälisesti noin 150000 yritysasiakasta elinkeinoelämän eri toimialoilla sekä julkisella sektorilla. Palvelemme asiakkaitamme valtakunnallisesti 12 toimipisteessä Kemijärveltä Helsinkiin.
Kasvatimme asemaamme ICT-palvelujen tarjoajana ja täydensimme palvelutarjontaamme tuotekehityksellä, uusilla palveluilla sekä onnistuneilla yritysostoilla. Ostimme IT-palveluihin erikoistuneen Appelsiini Finland Oy:n koko osakekannan ja täydensimme näin infrastruktuuripalveluitamme. Yhdistämällä Appelsiinin IT-palvelut Elisan nykyiseen palvelutarjontaan mahdollistamme yrityksille markkinoiden vahvimman ICT-palvelukokonaisuuden keskisuurten yritysten segmentissä.
Uudet palvelut ja yritysostot vahvistivat asemaamme ICT-toimijana.
Vahvistimme myös asemaamme ostamalla osake-enemmistön Pohjoismaiden johtavasta videoneuvottelutoimijasta Viderasta. Elisan ja Videran osaamisalueiden yhdistäminen luo mahdollisuuksia hyödyntää vuorovaikutteisia viestintäratkaisuja uudella tavalla muun muassa asiakaspalvelussa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.
Uusien palveluidemme lisäksi panostimme vuonna 2010 laadun ja asiakasymmärryksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Haluamme olla edelläkävijöitä ja kehittää palvelutarjontaamme vastaamaan yhä paremmin organisaatioiden tarpeisiin muuttuvassa maailmassa. Työnteon muuttuessa liikkuvammaksi ja kansainvälisemmäksi myös vaatimukset viestintävälineitämme kohtaan kovenevat. Samaan aikaan työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy, ja joustavuus kasvaa. Työtapojen muutokset muuttavat myös johtamisen tapoja. Lisäksi ympäristökysymykset on otettava entistä vahvemmin huomioon.
Virtuaalinen kanssakäyminen parantaa vuorovaikutusta yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen sekä säästää samalla kustannuksia ja ympäristöä. Elisa kasvatti uusien videoneuvottelupalvelujen valikoimaa ja osaamistaan entisestään. Elisa toi markkinoille Android-videoneuvottelusovelluksen, jolla työntekijät voivat osallistua videoneuvotteluihin suoraan älypuhelimella tai tablettietokoneella.
Virtuaaliset kanssakäymispalvelut ovat parantaneet merkittävästi myös omaa tuottavuuttamme. Olemme Suomen suurimpia virtuaalipalvelujen käyttäjiä ja avasimme esimerkiksi virtuaaliset yrityspalvelupisteet Kajaaniin, Kuopioon ja Espoon Tapiolaan.
Vuoden 2010 aikana olemme virtuaalikokouksia hyödyntämällä laskennallisesti säästäneet noin 46 000 edestakaista matkaa, yli 100 000 työtuntia ja noin 1 186 000 kg hiilidioksidipäästöjä.
Kehitimme edelleen Elisa Pilvipalveluja, jotka mahdollistavat konesalien, sovelluskehitysalustojen sekä ohjelmistojen vuokraamisen pilven kautta. Asiakas voi itse hallinnoida palvelukokonaisuutta omalta työasemaltaan, pystyttää konesalin jopa minuuteissa ja hallita konesalipalvelujaan reaaliaikaisesti. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat ostaa tarvitsemansa palvelut joustavasti ja palasissa.
Sähköinen asiointi ja laskutus yleistyvät tuoden kustannus- ja ympäristösäästöjä. Elisa lanseerasi pk-yrityksille Suomen kattavimman internet-pohjaisen sähköisen taloushallinnon ohjelmiston. Sähköinen taloushallinto vapauttaa perinteisiin rutiineihin kuluvan ajan varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseen, myyntityöhön ja asiakaspalveluun sekä pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä.
Vuonna 2010 kehitimme edellisvuoden tavoin asiakaspalveluratkaisujemme valikoimaa ja toimme markkinoille uusia innovatiivisia palveluita. Yhdistimme henkilökohtaisen asiakaspalvelun osaksi yritysasiakkaiden verkkoasiointia, minkä ansiosta asiakas saa yhdellä napinpainalluksella puhe- tai pikaviestintäyhteyden verkkosivujen kautta palveluntarjoajan asiakaspalveluun. Lisäksi toimme yritysasiakkaillemme Elisa Dialogin, joka on kaksisuuntainen tekstiviestipalvelu viestintään, asiakaspalveluun ja markkinointiin. Palvelun avulla viestintä voidaan kohdistaa ja räätälöidä tarkasti kunkin kohderyhmän tarpeisiin.
Tulemme vuonna 2011 panostamaan uusiin viestintäpalveluihin, joita asiakkaamme voivat hyödyntää niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Haluamme vahvistaa asemaamme Pohjoismaiden johtavana videoneuvottelupalvelujen tuottajana, ja jatkamme uusien IT-, tietoliikenne-, visuaalisen viestinnän palvelujen sekä asiakasvuorovaikutusratkaisujen kehittämistä. Oman asiakaspalvelumme lisäksi jatkamme sähköisen asioinnin, kuten verkkokaupan ja Oma Elisa -palvelun kehittämistä.
Muutokset työtavoissa muuttavat myös johtamisen tapoja.
Elisan liittymämäärä kasvoi 2010 mobiililaajakaistan suosion nousun myötä.
Taloustaantuma on Virossa selvästi hidastunut ja syvin vaihe ohitettiin vuonna 2010. Viron tilastokeskuksen mukaan BKT kasvoi Virossa kertomusvuonna koko vuoden. Elisa Eesti AS:n koko vuoden liikevaihto oli 84 miljoonaa euroa.
Elisa sai Virossa vuoden aikana yli 80000 uutta asiakasta, ja vuoden lopussa asiakkaita oli 438000.
Vuoden 2010 elokuussa Elisa saavutti johtoaseman numeroiden siirrettävyydessä. Viron teknisen valvontaviraston tilastojen perusteella asiakkaat ovat suosineet vuoden toisella puoliskolla numeroita siirrettäessä selvästi eniten Elisan verkkoa.
Elisa Eesti on ollut vuonna 2010 Viron tietoliikennemarkkinoilla tienraivaaja mobiili-internetpalveluiden osalta. Markkinoille tarjotut, kuluttajia houkuttavat rajoittamattoman datasiirron mobiililaakakaistapaketit käynnistivät mobiillaajakaistan käyttäjämäärän kasvun.
Viron johtavan markkinatutkimuslaitos TSN Emorin tutkimusten mukaan Elisa Eesti on mobiililaajakaistapalvelujen markkinajohtaja yli 30 prosenttia markkinaosuudella.
Viron puhelinpalvelumarkkinoilla on kova hintakilpailu, minkä takia operaattoreiden hintataso on laskenut huomattavasti. Verrattaessa virolaisten mobiililupalvelujen hintoja koko Eurooppaan on hintataso Viron matkapuhelinmarkkinoilla erittäin kuluttajaystävällinen.
Elisa Eesti takaa asiakkaille parhaan palvelulaadun. Elisa laajensi kertomusvuonna voimakkaasti 3G ja 2G -kuuluvuusalueita perustamalla 173 uutta tukiasemaa ympäri Viroa.
Elisa Eesti takaa asiakkaille parhaan palvelulaadun.
Elisan päämääränä on tarjota nopeinta tiedonsiirtoyhteyttä kaupungeissa ja maakunnissa, joissa yhtiöllä on 3G-verkko. Elisa otti ensimmäisenä Virossa ja kolmantena Euroopassa käyttöön UMTS900-teknologian. Matalampia taajuuksia käyttävä 3G-verkko mahdollistaa 3G-kuuluvuusalueen laajentamisen kustannustehokkaasti harvaan asutuilla alueilla.
Elisa Eesti laski EU-asetusten johdosta mobile-internetin, puhelujen sekä tekstiviestien hintoja ulkomailla 1. heinäkuuta 2010 lähtien.
Elisan tavoittelee kasvua Virossa erityisesti mobiililaajakaistan sekä perinteisten prepaid- ja postpaid-palvelujen kautta.
Elisassa panostettiin vuonna 2010 tulos- ja tavoitehakuiseen, erinomaisuuteen ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävän kulttuurin luomiseen, hyvinvointiin sekä innostavaan ja tulokselliseen johtajuuteen.
Elisa tarjoaa henkilöstölleen hyvät edut. Suosimme
Elisan henkilöstö, esimiehet ja johto rakentavat yhdessä erinomaista Elisaa, joka houkuttelee joukkoonsa innovatiivisia ja tavoitteisiinsa sitoutuneita osaajia, jotka rakentavat asiakkaille elämyksiä tuottavia palveluita sekä tuottavuutta parantavia kokonaisratkaisuja.
Elisalla on yhteiset, yrityksen laajuiset henkilöstökäytännöt mm. rekrytoinnin, hyvinvoinnin edistämisen, työyhteisön kehittämisen, osaamisen kehittämisen, palkkauksen ja palkitsemisen saroilla.
Työn tuloksellisuuden sekä henkilöstön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ovat tärkeitä. Elisan monitilatyöympäristö tukee Elisan brändiä ja liikkuvaa työntekoa virtuaalisin työkaluin ja ratkaisuin. Etätyön määrä kasvoi edelleen, ja se koettiin tehokkaaksi ja tuottavaksi tavaksi tehdä työtä. Se myös helpotti työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän yhteensovittamista, mikä osaltaan paransi henkilöstön hyvinvointia.
Sisäinen liikkuvuus (tehtäväkierto ja uudelleensijoittuminen), erilaiset koulutus- ja valmennusohjelmat, omaehtoisen opiskelun tukeminen sekä opinto- ja vuorotteluvapaat kasvattavat henkilöstön osaamista ja parantavat myös hyvinvointia. Kaikkia näitä elementtejä käytettiin ahkerasti vuonna 2010.
Vuoden 2010 syyskuussa toteutetun henkilöstötutkimuksen tulosten mukaan elisalaisten tyytyväisyys lähes kaikilla kyselyn osa-alueilla oli edelleen noussut. Sisäinen työnantajakuva sekä tunne henkilöstöstä välittämisestä paranivat merkittävästi vuoden 2010 aikana. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin esimiesten johdolla, ja henkilöstö sekä esimiehet päättivät yhdessä niistä kehittämistoimenpiteistä, joiden avulla kukin ryhmä ja kukin esimies parantaa
vuoden 2011 aikana omaa toimintaansa. Ilmapiirin kehittymistä keskeisillä osa-alueilla seurattiin ja seurataan neljä kertaa vuodessa tehtävällä voimavarakyselyllä.
Elisa osallistui ensimmäisen kerran Great Place to Work -tutkimukseen. Tutkimuksen henkilöstökyselyn (Trust Index) tulosten pohjalta päätettiin nostaa esiin henkilöstölle tärkeitä kehittämiskohteita. Niiden avulla työyhteisön toimintaa kehitetään kohti erinomaisuutta.
Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on erittäin tärkeää. Ennalta ehkäisevä toiminta ja tehokas paikallinen yhteistyö olivat vuoden 2010 painopisteitä.
Alueellisen virkistystoiminnan kautta eri paikkakunnilla työskentelevät elisalaiset pääsivät yhdessä harrastamaan liikuntaa ja myös kulttuuria. Joukkuepelit, kuntosalit, yhteiset jumppatuokiot sekä kävely- ja liikuntakoulut olivat hyvin suosittuja liikuntamuotoja. Terveyskioskit koettiin mukavaksi ja joustavaksi tavaksi tarkistaa omia elämäntapoja ja omaan terveyteen liittyviä tärkeitä asioita. Pitkäkestoisia hyvinvointivalmennuksia jatkettiin, ja niissä mukana olleet henkilöt nostivat fyysistä kuntoaan ja panostivat terveellisiin elämäntapoihin.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön on yksi hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Tätä kehitettiin vuoden 2010 aikana laajentamalla pienryhmätoimintaa uusiin työyhteisöihin ja uusille paikkakunnille etenkin asiakaspalveluorganisaatioissa.
Liikevaihto/henkilö
2009
2010
1 359
| 1074 | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | 2008 | 967 | ||||||
| Henkilöstön määrä | 3665 | 3331 | 3017 | ||||||
| Bruttovahvuus yht. | 4303 | 3986 | 3589 | 500 | |||||
| Miehiä | 2577 | 2394 | 2050 | 353 | |||||
| Naisia | 1726 | 1592 | 1539 | <20 | 20–29 | 30–39 | 40–49 | 50–59 |
2008
Vuoden 2010 aikana vakiintui uusi työympäristötoiminnan ja hyvinvoinnin yhteistoimintaorganisaatio vastaamaan liiketoiminnan muutostarpeita. Yhteistoimintaorganisaatio koostuu Työympäristötoimikunnasta ja työympäristön kehittämisen ohjausryhmästä sekä alueellisista virkistystoimikunnista.
Työympäristötoimikunnan kehys on psyykkisen ja sosiaalisen työympäristön asioissa, niiden seurannassa, havainnoinnissa ja yhteisten linjausten käsittelyssä. Painopisteet vuonna 2010 olivat jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat, liikkuvan työnteon, contact center ja help desk -työn olosuhdehaasteet sekä häirinnän ja kiusaamisen ehkäiseminen tietoisuutta ja ymmärrystä lisäämällä.
Elisassa on laadittu tasa-arvosuunnitelma vuosittain, ensimmäistä kertaa vuodeksi 2006. Vuoden 2010 tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota palkkaukseen, uralla kehittymiseen, ryhmien muodostamiseen, tasa-arvoasiain painoarvoon ja hyvinvointiin.
20–29 40–49 30–39 50–59 >60 51 Naisia kannustettiin uralla etenemiseen ja yleistä tasa-arvotietoisuutta lisättiin mm. kysymällä henki-
löstökyselyssä aiempaa useampia tasa-arvoon kohdistuvia kysymyksiä. Vuoden 2011 yhdeksi tavoitteeksi asetettiin etätyön tekemisen mahdollistaminen entistä laajemmin ja etätyön vakiinnuttaminen yhtenä työn tekemisen muotona.
Elisan henkilöstön kehittämistoimenpiteet jakaantuvat työssä oppimiseen, esimiesten ja valmentajien tukeen sekä erilaisiin koulutus- ja valmennusohjelmiin. Elisan HR järjesti keskitetysti pääasiassa johtamis- ja esimieskoulutuksia, projektikoulutuksia, kielikoulutuksia ja työyhteisön kehittämiseen tähtääviä koulutuksia. Tuote-, palvelu-, myynti-, prosessi- ja perehdytyskoulutukset järjes-
tettiin yksiköiden toimesta.
Vuoden 2010 aikana nostimme sisäisen liikkuvuuden eli aktiivisen tehtäväkierron ja uudelleensijoittumisen osaksi osaamisen kokonaiskehittämistä. Vuoden 2010 aikana vajaa 10 prosenttia Elisan henkilöstöstä vaihtoi tehtäviä väliaikaisesti tai pysyvästi.
Varhaisen välittämisen malli lanseerattiin johtamisen tueksi. Esimies auttaa ja tukee työntekijää, mikäli suoriutumisen taso alkaa heiketä, poissaolojen määrä kasvaa tai työssä ilmenee muita ongelmia.
Vuoden 2010 syksyllä aloitettiin Johdon valmennusohjelma, joka käsittää kolme viikon pituista moduulia. Näistä ensimmäinen toteutettiin marraskuussa 2010 ja kaksi seuraavaa toteutuu vuoden 2011 alkupuolella.
Perinteisiä pitkiä valmennusohjelmia olivat uusien esimiesten Kehittyvä esimies -valmennukset sekä ElisaPro asiakasrajapinnan ansioituneille myyjille ja asiakaspalvelijoille. Näyttötutkinnoista aloitimme vuoden 2010 aikana Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET), Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon ja Myynnin ammattitutkinnon. Näihin yli 6 kk kestäviin valmennuksiin osallistuu useita kymmeniä elisalaisia.
Lyhyempiä 0,5–2 päivän valmennuksia erilaisista aihepiireistä järjestettiin vuonna 2010 yli kaksisataa. Verkko-oppimisympäristön kautta tarjottava koulutus on yhä yleisempää. Elisan kulttuuria vahvistava, laatuun ja erinomaisuuteen tähtäävä koulutus esimiehille ja henkilöstölle toteutettiin verkkokoulutuksena sekä yhteisillä prosessien kehittämiseen tähtäävillä läpikävelyharjoituksilla. Koulutukseen osallistui jokainen elisalainen vuoden 2010 aikana.
Elisa Meeting Centerin käyttäminen oli edelleen erittäin aktiivista virtuaalikokousten ja -koulutusten välineenä. Elisa tuki myös henkilöstönsä omaehtoista opiskelua heidän itsensä valitsemissa koulutusohjelmissa.
Elisa toimii yhteistyössä useiden oppilaitosten kanssa antaen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua eri tavoin tämän päivän työelämään. Vahvinta yhteistyötä tehtiin vuonna 2010 Aalto-yliopiston sekä muutamien ammattikorkeakoulujen kanssa.
Vuosi 2010 oli yhteistoiminnan kannalta monella tapaa varsin poikkeuksellinen. ICT-alan työehtosopimukset olivat voimassa vuoden 2010 kesäkuun loppuun saakka, ja neuvottelut uusien sopimiseksi aloitettiin huhtikuussa. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n kanssa päästiin sopimukseen kolmevuotisesta työehtosopimuksesta kesäkuussa 2010. Sen sijaan toimihenkilösopimuksen neuvottelut Toimihenkilöunionin (nyk. Pro) ja Tietoja tekniikka-alojen työnantajaliitto Tiklin välillä venyivät syyskuun loppupuolelle. Tuolloin solmittu sopimus on kaksivuotinen.
Positiivisinta yhteistoimintaa oli vuoden 2010 alussa käyttöönotettu henkilöstön uudelleensijoittumistoiminta tilanteissa, jolloin organisoinnin, liiketoiminnan muutoksen, markkinatilanteen tai vastaavan syyn vuoksi ilman työtä jäävä henkilöstö valmennetaan entistä syvällisemmin ja tehokkaammin löytämään ratkaisu tilanteeseensa joko Elisasta tai Elisan ulkopuolelta. Elisassahan otettiin käyttöön jo kolme vuotta sitten muutoksen suunnittelumalli, jota sovellettiin edelleen, ja nyt sen jatkoksi rakennettiin tehokas uudelleensijoittumistoiminta.
Elisa haluaa olla mukana luomassa vähähiilistä yhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Tähän tavoitteeseen päästään sekä Elisan että asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämisellä Elisan palveluita hyödyntäen. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan jatkuvalla mittaamisella ja arvioinnilla.
ICT-alalla on mahdollisuus vähentää välillisesti kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuoteen 2020 mennessä jopa 15 prosenttia. Jokaisella ihmisellä on osaltaan vastuu tulevaisuudesta. Elisa voi omalla toimialallaan vaikuttaa tulevaisuuteen merkittävästi tarjoamalla teknologiaa, jonka avulla asiakkaat voivat vähentää omaa hiilijalanjälkeään ja ottamalla itse käyttöön energiansäästöratkaisuja.
Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuun liiketoimintayksiköiden operatiiviseen toimintaan ja on osa yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia. Keväällä 2010 Elisa käynnisti uuden palvelinkeskuksen rakentamisen, joka toteutetaan yhdessä erään johtavan energiayhtiön kanssa kansainvälisesti ainutlaatuisena, ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Perinteisenä ratkaisuna palvelinsalin hiilidioksidipäästöt olisivat arviolta 2000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Rakenteilla olevassa ratkaisussa tietokonesalin päästötase on kuitenkin negatiivinen, koska palvelimista syntyvä lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä. Kaikkiaan lämmön hyödyntämisen ansiosta sali vähentää päästöjen määrää Espoon alueella noin 7500 tCO2.
Elisa käynnisti tavoitteellisen hiilidioksidipäästöjen laskennan 1.7.2010. Luotettavien laskentamenetelmien avulla Elisa voi osoittaa hiilidioksidivähennykset konkreettisina lukuina. Laskennan tulokset varmentaa riippumaton rajoitetusti vastuullinen taho. Toisen vuosipuoliskon aikana saavutettiin 1247 tCO2:n laskennalliset päästösäästöt asiakkailla ja 1620 tCO2:n laskennalliset päästösäästöt yhtiön omassa toiminnassa. Radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät syksyllä 1,9 prosenttia ja suhteutettuna pakettidatavolyymiin yli 55 prosenttia suhteessa vertailukauteen 2009.
Tarkempi raportti Elisan ympäristövastuun mittareista H2/2010 löytyvät Elisan internet-sivuilta, www.elisa.fi.
| Toimintakerto mus |
13 |
|---|---|
| Tilinpäätös | |
| Konserni | |
| Tuloslaskelma | 18 |
| Tase | 19 |
| Rahavirtalaskelma | 20 |
| Laskelma oman pääoman muutoksista | 21 |
| Liitetiedot | |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 22 |
| Tilinpäätöksen liitetiedot | 28 |
| Tunnusluvut | 55 |
| Emoyhtiö | |
| Tuloslaskelma | 58 |
| Tase | 59 |
| Rahoituslaskelma | 60 |
| Liitetiedot | |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 61 |
| Tilinpäätöksen liitetiedot | 62 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 69 |
| Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä | 71 |
| Tilintarkastuskertomus | 72 |
Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.
Yleisen taloudellisen tilanteen myönteinen kehitys on jatkunut. Liiketoimintaympäristö ei ole kuitenkaan vielä täysin toipunut taantumaa edeltäneelle tasolle.
Kilpailuympäristö on ollut edelleen tiukka Suomessa. Matkaviestinnän liittymäkannan ja datapalveluiden käytön myönteinen kehitys on jatkunut. Älypuhelinmarkkina on kehittynyt vahvasti. Puhelinvalikoiman laajennuttua merkittävä osa myydyistä matkapuhelimista on ollut älypuhelimia. 3G-liittymien kautta tarjolla olevien palvelujen käyttö on lisääntynyt. Liittymäkannan kasvuun ovat lisäksi vaikuttaneet useiden päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin, mobiililaajakaistapalvelut sekä prepaid-liittymät. Matkaviestinliittymien vaihtuvuus on kasvanut aiempaa voimakkaamman kampanjoinnin takia.
Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö vähentyivät samaan tahtiin kuin aikaisemmilla vuosineljänneksillä. Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi hiukan, ja mobiililaajakaistaliittymien määrä jatkoi voimakasta kasvuaan.
Liikevaihto ja tulos:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1463 | 1430 | 1485 |
| Käyttökate | 485 | 484 | 472 |
| Käyttökate-% | 33,1 | 33,8 | 31,8 |
| Käyttökate ilman kertaeriä | 485 | 484 | 478 |
| Käyttökateprosentti ilman kertaeriä | 33,1 | 33,8 | 32,2 |
| Liikevoitto | 268 | 267 | 264 |
| Liikevoittoprosentti | 18,3 | 18,7 | 17,8 |
| Oman pääoman tuottoprosentti | 17,4 | 19,9 | 18,5 |
| Omavaraisuusaste,% | 42,5 | 46,1 | 43,3 |
Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihto kasvoi henkilöasiakkaiden mobiilipalveluissa ja laitemyynnissä sekä yritysasiakkaiden mobiili- ja ICT-palveluissa. Myös henkilöasiakkaiden online-palvelut vaikuttivat myönteisesti liikevaihdon kasvuun. Perinteisten kiinteiden televiestintäpalveluiden kehitys kummassakin segmentissä vaikutti liikevaihtoon negatiivisesti.
Käyttökate oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihdon kasvu mobiilipalveluissa paransi käyttökatetta, mutta matkaviestinnän liittymäkannan voimakas kasvu ja aiempaa suurempi vaihtuvuus toisaalta lisäsivät myyntikuluja. Lisäksi henkilöstökustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta puhelinpalvelukeskusten kasvaneen toiminnan ja yrityshankintojen takia.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –71 miljoonaa euroa (–33). Rahoituskulut kasvoivat pääasiassa luottojohdannaissalkun takausvastuun 40 miljoonan euron suuruisen sopimusmaksun takia (katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33). Korkokulut pienenivät 2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tuloslaskelman tuloverot olivat –47 miljoonaa euroa (–58). Elisan tulos verojen jälkeen oli 151 miljoonaa euroa (177). Konsernin tulos osaketta kohden oli 0,96 euroa (1,13).
Rahoitusasema:
| Milj. euroa | 31.12. 2010 |
31.12. 2009 |
31.12. 2008 |
|---|---|---|---|
| Nettovelka | 776 | 719 | 812 |
| Nettovelka/käyttökate 1) | 1,6 | 1,5 | 1,7 |
| Velkaantumisaste (gearing),% | 93,2 | 79,8 | 92,8 |
| Omavaraisuusaste,% | 42,5 | 46,1 | 43,3 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 |
| Kassavirta investointien jälkeen | 172 | 252 | 260 |
1) (korolliset velat–rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)
Elisan kassavirta investointien jälkeen oli 172 miljoonaa euroa (252). Kassavirta oli edellisvuotta heikompi pääasiassa luottojohdannaissalkun takausvastuun sopimiseen liittyvästä 40 miljoonan euron suuruisesta maksusta, käyttöomaisuusinvestointien kasvun ja hankintojen takia. Nettokäyttöpääoman muutos oli 7 miljoonaa euroa (37).
Huhtikuussa Elisa vahvisti asemaansa ICT-palvelujen tarjoajana ostamalla enemmistöosuuden Pohjoismaiden johtavasta videoneuvottelutoimijasta Viderasta. Viderasta tuli osa Elisa-konsernia, ja Elisan omistusosuus on 68,8 prosenttia. Videra jatkaa toimintaansa Elisan tytäryhtiönä. Hankintahinta oli 11 miljoonaa euroa.
Syyskuussa Elisa aloitti yhteistyön Internetissä toimivan ruotsalaisen videopalvelun Voddlerin kanssa. Yhteistyön syventämiseksi ja Voddlerin kansainvälistymisen tukemiseksi Elisa sijoitti Voddleriin 3 miljoonaa euroa ja sai 8 prosenttia Voddlerin osakkeista.
Marraskuussa Elisa osti Appelsiini Finland Oy:n koko osakekannan. Hankintahinta oli 17 miljoonaa euroa, mikä sisältää yhtiön 2 miljoonan euron kassavarat. Appelsiini jatkaa toimintaa Elisan tytäryhtiönä, josta Elisa omistaa 100 prosenttia.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto | 885 | 848 |
| Käyttökate | 290 | 284 |
| Käyttökate-% | 32,7 | 33,5 |
| Liikevoitto | 165 | 161 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 108 | 92 |
Henkilöasiakkaat-yksikön liikevaihto kasvoi 4 prosenttia. Liikevaihto kasvoi mobiililaajakaistapalvelujen ja muiden matkaviestintäpalvelujen käytön kasvaessa liittymien määrän ja laitemyynnin lisäyksen seurauksena. Online-palvelujen kasvutrendi jatkui ja vahvistui. Kiinteän verkon palveluissa liikevaihto laski edelleen. Käyttökate kasvoi 2 prosenttia lähinnä liikevaihdon kasvun vuoksi. Viron liiketoiminnan liikevaihto ja käyttökate pienenivät edellisvuodesta.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto | 578 | 583 |
| Käyttökate | 195 | 200 |
| Käyttökate-% | 33,8 | 34,3 |
| Liikevoitto | 103 | 107 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 76 | 79 |
Yritysasiakkaat-yksikön liikevaihto supistui 1 prosentin verran. Mobiilipalvelujen käyttö ja liittymien määrän kasvu kasvattivat matkaviestinnän liikevaihtoa. Yritysostot paransivat ICT-palvelujen kasvua. Perinteisten kiinteiden televiestintäpalvelujen liikevaihto laski edelleen. Käyttökatteen heikkeneminen johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta.
Tammi-joulukuussa Elisan henkilöstöön kuului keskimäärin 3477 henkeä (2009 keskimäärin 3 216 ja vuonna 2008 keskimäärin 2946). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat vuonna 2010 yhteensä 208 miljoonaa euroa (189 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 162 miljoonaa euroa vuonna 2008). Vuoden 2010 lopussa henkilömäärä oli 3665 (3331). Henkilömäärä segmenteittäin kauden lopussa:
| 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 2084 | 1975 |
| Yritysasiakkaat | 1581 | 1356 |
| Yhteensä | 3665 | 3331 |
Vuoteen 2009 verrattuna henkilöstön määrä kasvoi lähinnä yritysostojen takia ja kasvusta puhelinpalvelukeskuksissa. Puhelinpalveluhenkilöstön määrä vaihtelee joustavasti asiakaspalveluliiketoiminnan muutosten mukaan. Yritysostojen vuoksi henkilöstön määrä kasvoi 181 hengellä.
Vuonna 2008 Elisan hallitus päätti uudesta Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, jonka yksityiskohtaiset ehdot on kuvattu Elisan vuoden 2009 vuosikertomuksessa. Ohjelmassa on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011.
Elisan hallitus päätti joulukuussa, että mahdollinen tulospalkkio ansaintajaksolta 2011 perustuu Elisa-konsernin vuoden 2011 osakekohtaiseen tulokseen ja liikevaihtoon. Ohjelma koskee noin 160:tä henkeä. Ansaintajaksolta 2011 ohjelman perusteella maksettavat palkkiot voivat olla arvoltaan enintään 909000 Elisan osaketta.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta | 184 | 171 |
| - Henkilöasiakkaat | 108 | 92 |
| - Yritysasiakkaat | 76 | 79 |
| Osakkeet | 35 | 6 |
| Yhteensä | 218 | 178 |
Vuonna 2010 tärkeimmät investoinnit liittyivät 3G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkkoihin ja IT-investointeihin.
Voimassa olevat rahoitusjärjestelyt:
| Käytössä | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | Enimmäismäärä | 31.12.2010 |
| Komittoidut luottolimiitit | 300 | 32 |
| Yritystodistusohjelma 1) | 250 | 102 |
| EMTN-ohjelma 2) | 1000 | 625 |
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu
| Luokituksen | ||
|---|---|---|
| Luokittaja | Luokitus | näkymä |
| Moody's Investor Services | Baa2 | Vakaa |
| Standard & Poor's | BBB | Vakaa |
Konsernin käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä 31.12.2010 oli 300 miljoonaa euroa (331 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa).
Maaliskuussa Elisa laski liikkeelle 75 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan EMTN-ohjelman puitteissa. Joukkovelkakirjalainan maturiteetti on kolme vuotta, ja sen korko on kolme prosenttia.
Elisan ja järjestäjäpankin välinen erimielisyys Elisan luottojohdannaissalkun takausta koskevien velvoitteiden ja vastuiden laajuudesta ja määrästä on ratkaistu, ja takaus on päättynyt joulukuussa. Takauskustannusten lopullinen määrä on 40 miljoonaa euroa, mikä on 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kirjattu varaus vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana. Takausvastuu on mainittu Elisan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.
| Osakkeiden pörssivaihdon 1–12/ kehitys 2010 |
1–12/ 2009 |
|---|---|
| Vaihdetut osakkeet, miljoonaa 144,7 |
180,6 |
| Vaihto, milj. euroa 2226,7 |
2170,0 |
| % osakkeista 87,0 |
116,1 |
| Osakkeet ja markkina-arvot | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|
| Osakkeita yhteensä | 166307586 | 166307586 |
| Omat osakkeet | 10534506 | 10688629 |
| Ulkona olevat osakkeet | 155773080 | 155618957 |
| Päätöskurssi, euroa | 16,27 | 15,96 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa |
2534 | 2484 |
| Omien osakkeiden rahasto,% | 6,33 | 6,43 |
Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 166307586 (166307586) kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Elisa jakoi maaliskuussa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä pääomanpalautusta 0,92 euroa osaketta kohden, eli yhteensä 143 miljoonaa euroa.
Elisa siirsi maaliskuussa 156633 Elisan osaketta vuosien 2009– 2011 osakepohjaisiin kannustinohjelmiin kuuluville henkilöille. Kesäkuussa osakepohjaisen kannustinohjelman nojalla annettuja osakkeita palautui yhtiölle 2510 kappaletta.
Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Elisa ja Vodafone uusivat kumppanuutta ja pitkän aikavälin yhteistyötä koskevan sopimuksensa. Uudesta sopimuksesta poistettiin lauseke, joka vuonna 2002 solmitun sopimuksen nojalla antoi Vodafonelle mahdollisuuden osallistua Elisan osakkeista tehtäviin tarjouksiin.
Toukokuussa Elisa vastaanotti ilmoituksen, että BlackRock Inc:in osuus Elisan osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on laskenut alle 5 prosentin (1/20) ja oli ilmoituksessa mainittuna päivänä 4,94 prosenttia (8,2 miljoonaa osaketta).
Lokakuussa Elisa jakoi kertyneiden voittovarojen tililtä ylimääräistä osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden, yhteensä 78 miljoonaa euroa. Osinkoa ei maksettu Elisan hallussa oleville omille osakkeille.
Elisan vuoden 2007 optio-oikeuksien sarjan 2007A merkintähinta on 16,62 euroa, sarjan 2007B merkintähinta on 9,47 euroa ja sarjan 2007C merkintähinta on 12,57 euroa. Tulevat osingot ja pääomanpalautukset vähennetään merkintähinnasta maksupäivänä. Osakkeiden merkintäaika 2007B-optio-oikeuksilla alkoi 1.12.2010 ja päättyy 31.5.2012. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optiooikeuksilla alkoi 1.12.2009 ja päättyy 31.5.2011.
Marraskuussa Elisa päätti hakea Elisan 2007B-optio-oikeuksien listaamista NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 1.12.2010 alkaen. Ulkona olevien 2007B-optio-oikeuksien kokonaismäärä on 850000. Jokainen 2007B-optio-oikeus oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden (1) Elisan osakkeen. 273000 kappaletta 2007B-optio-oikeuksia on Elisan tytäryhtiöllä Fonetic Oy:llä, joka ei voi merkitä osakkeita optio-oikeuksilla.
Joulukuussa Elisa vastaanotti ilmoituksen, että Capital Research and Management Company:n hallinnoimien sijoitusrahastojen omistamien Elisan osakkeiden ja äänimäärän osuus on ylittänyt viisi (5) prosenttia (8395128 osaketta). Capital Research and Management Company ei omista kyseisiä osakkeita omaan lukuunsa. Osakkeet ovat sijoitusrahastojen omistuksessa ja omaisuuden hoidosta vastaa harkinnanvaraisesti Capital Research and Management Company.
Joulukuussa merkittiin 2007B-optio-oikeuksilla 400 osaketta. Merkinnät hyväksytään vuonna 2011.
Konsernissa käytettiin vuonna 2010 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 10 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on aktivoitu (10 milj. euroa 2009 ja 11 milj. euroa 2008), mikä vastaa 0,7:ää prosenttia liikevaihdosta (0,7 prosenttia 2009 ja 0,7 prosenttia 2008).
Elisan varsinaisessa yhtiökokouksessa osakkeenomistajat päättivät 18.3.2010 jakaa pääoman palautuksena 0,92 euroa osaketta kohden vuoden 2009 hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesti.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen kyseiseltä tilikaudelta. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2009.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän (7). Hallitukseen valittiin uudelleen Pertti Korhonen, Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Eira Palin-Lehtinen, Risto Siilasmaa ja Ossi Virolainen sekä uutena jäsenenä Leena Niemistö (toimitusjohtaja, Lääkärikeskus Dextra).
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Pekka Pajamo, KHT.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi muutosehdotuksen, joka koski yhtiöjärjestykseen merkittyä varsinaisesta yhtiökokouksesta ilmoittamista. Pääasiallinen muutos on, että ilmoituksen julkaisupäivämäärä vastaa muutettua osakeyhtiölakia.
Hallitus sai valtuutuksen lahjoittaa enintään 700000 euroa suomalaisten yliopistojen ja oppilaitosten toiminnan tukemiseen vuonna 2010. Tämän valtuutuksen nojalla hallitus lahjoitti Aalto-yliopistolle sekä Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistoille yhteensä 650000 euroa.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitukselle annetaan valtuutus päättää vapaasta pääomasta tehtävästä varojen jaosta korkeintaan 100 miljoonaan euroon saakka. Tästä summasta 78 miljoonaa euroa on käytetty. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka.
Varsinainen yhtiökokous päätti valtuutuksesta omien osakkeiden ostamiseksi tai niiden ottamiseksi pantiksi. Omien osakkeiden osto voi olla suunnattu. Valtuutuksen kattama enimmäismäärä on 10 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2011 saakka.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Anti voi olla suunnattu. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle korkeintaan 15 miljoonaa yhtiön osaketta.
Jippii Groupin vuoden 2001 pörssitiedottamisesta 28.5.2009 annettu tuomio sai lopullisen lainvoiman, koska Korkein oikeus teki 10.3.2010 päätöksen hylätä asiasta tehty valitus. Korkein oikeus kuitenkin kumosi 10.1.2011 Helsingin hovioikeuden antaman päätöksen.
Viestintävirastossa on meneillään selvitys, joka koskee Elisan paikallisverkon tilaajayhteyksien tukkuhinnoittelua. Kilpailuvirasto on lopettanut Elisan kotitalouksille tarjoamien talokaapeliyhteyksien hinnoittelua koskevan selvitystyön.
Viestintävirasto antoi toukokuussa päätöksen tilaajayhteysmaksujen hinnoittelusta. Päätöksen mukaan Elisan on laskettava hintojaan Viestintäviraston päätöksen mukaiselle tasolle. Elisa valitti Viestintäviraston päätöksestä ja haki toimeenpanon keskeytystä Korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joka antoi osakysymystä koskevan väliaikaisen päätöksen ja hylkäsi toimeenpanon keskeytystä koskevan vaatimuksen elokuussa 2010. Päätös ei koskenut pääasiaa, ja Korkein hallinto-oikeus jatkaa asian käsittelyä.
Elisa on selvittänyt luottojohdannaissalkun takausjärjestelyä koskevat erimielisyydet järjestäjäpankin kanssa ja päättänyt takauksen.
Eduskunta on päättänyt muuttaa viestintämarkkinalakia. Muutos vaikuttaa puhelinnumeroiden nykyisiin siirrettävyyskäytäntöihin. Lainmuutoksen pääsisältö on se, että puhelinnumeron siirrettävyys tulee sallia, vaikka asiakkaalla olisi voimassa oleva määräaikainen sopimus. Muutos astuu voimaan keväällä 2011.
Joulukuussa Viestintävirasto julkaisi oman näkemyksensä mobiiliverkkojen yhteenliittämismaksujen kehityksestä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan maksujen pitäisi laskea tulevaisuudessa.
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin, vahinko- sekä rahoitusriskeihin.
Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Televiestintäala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaistahot. Nämä tahot mm. sääntelevät joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintatasoja.
Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.
Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymien kasvu on rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.
Yhtiön toiminta on olennaisilta osin katettu vakuutuksin onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskeihin sisältyvät myös oikeudenkäynnit ja kanteet.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.
Elisa-konsernin kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen. Elisan Viron-liiketoiminta, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on noin 6 prosenttia, on Viron kruunun määräistä. Viro liittyi Euroopan Talous- ja rahaliittoon 1.1.2011 nykyisellä vaihtokurssilla, mikä poistaa tämän valuuttariskin.
Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmentaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.
Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.
Rahoitusriskien hallinta on selostettu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Elisa toteuttaa laadukkaita ja ympäristövastuullisia tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen tarvetta ja vähennetään siten liikennettä.
Elisa haluaa olla mukana luomassa matalahiilistä yhteiskuntaa ja edistämässä kestävää kehitystä. Tähän tavoitteeseen päästään pienentämällä Elisan omaa ja yhtiön asiakkaiden hiilijalanjälkeä Elisan palveluja hyödyntämällä. Nämä tavoitteet saavutetaan jatkuvalla mittauksella ja arvioinnilla.
Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuuta yhtiön liiketoimintayksiköiden operatiiviseen toimintaan, ja siksi se on osa Elisan liiketoimintamahdollisuuksia. Elisa käynnisti uuden palvelinkeskuksen rakentamisen keväällä 2010. Se toteutetaan yhdessä erään johtavan energiayhtiön kanssa kansainvälisesti ainutlaatuisena ja ympäristöystävällisenä ratkaisuna. Konesalin päästötase on negatiivinen, koska palvelinten tuottama lämpö hyödynnetään kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä.
Heinäkuussa Elisa käynnisti hiilidioksidipäästöjen laskennan ja asetti laskennalle selkeät tavoitteet. Luotettavien laskentamenetelmien käyttö antaa Elisalle mahdollisuuden osoittaa hiilidioksidipäästövähennykset konkreettisina lukuina. Laskentatulokset tarkistaa riippumaton rajoitetusti vastuullinen taho.
Elisa julkistaa vuoden 2010 vuosikertomuksen, joka sisältää toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedotteen vuodelle 2010, sekä erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 9 Internet-sivuillaan osoitteessa: www.elisa.fi.
Tilikauden jälkeen ei ole ollut huomattavia tapahtumia.
Yleisen taloudellisen tilanteen myönteinen kehitys on jatkunut. Riskit liittyvät useiden Euroopan maiden budjettivajauksista aiheutuneeseen hermostuneisuuteen markkinoilla ja siihen, miten se vaikuttaa yleisen taloudellisen tilanteen kehitykseen. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu haasteellisena.
Koko vuoden liikevaihdon odotetaan kasvavan hieman viime vuodesta. Matkaviestinnän ja erityisesti laajakaistapalvelujen käyttö sekä laitemyynti jatkavat kasvuaan. Lisäksi uusien ICT- ja online-palvelujen liikevaihto kasvaa. Kertaluonteisista eristä puhdistetun koko vuoden käyttökatteen arvioidaan parantuvan hieman vuoteen 2010 verrattuna. Koko vuoden investointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta.
Elisan vahvan verkkopalvelutoimittaja-aseman lisäksi Elisa on muuttamassa omia kykyjään tarjota asiakkailleen uusia, heille tarpeellisia mielenkiintoisia palveluja. Pitkäaikaista kasvua ja tuottavuutta tukevia seikkoja ovat myös 3G-markkinoiden kasvu sekä uudet online- ja ICT-palvelut. Elisa jatkaa määrätietoisesti tehostamistoimiaan. Elisan rahoitusasema ja likviditeetti ovat vakaat.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona maksetaan 0,90 euroa osakkeelta. Voitonjako on 94 prosenttia tilikauden nettotuloksesta.
Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 30.3.2011 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 7.4.2011. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Hallitus päätti myös ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus jakaa myöhemmin lisäosinkona 0,40 euroa osaketta kohden. Hallitus suunnittelee tämän valtuutuksen käyttöä, mikäli se myönnetään. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön rahoitusaseman sekä tulevat rahoitustarpeet ja taloudelliset tavoitteet.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus korkeintaan 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia koko osakekannasta. Hallitus ei tällä hetkellä suunnittele käyttävänsä tätä valtuutusta.
| Milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 | 1 463,2 | 1 430,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 5,1 | 4,2 |
| Materiaalit ja palvelut | 6 | –600,2 | –576,3 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 7 | –208,3 | –188,8 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –175,1 | –185,6 | |
| Käyttökate | 484,7 | 483,9 | |
| Poistot | 9 | –216,7 | –216,4 |
| Liikevoitto | 268,0 | 267,5 | |
| Rahoitustuotot | 11 | 9,5 | 10,5 |
| Rahoituskulut | 11 | –80,4 | –43,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | |
| Voitto ennen veroja | 197,1 | 234,9 | |
| Tuloverot | 12 | –46,6 | –57,9 |
| Tilikauden voitto | 150,5 | 177,0 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 149,7 | 176,3 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,8 | 0,7 | |
| 150,5 | 177,0 | ||
| Tulos/osake (euroa): | |||
| Laimentamaton | 0,96 | 1,13 | |
| Laimennettu | 0,96 | 1,13 | |
| Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta): | |||
| Laimentamaton | 155 748 | 155 619 | |
| Laimennettu | 156 129 | 155 809 | |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
| Tilikauden voitto | 150,5 | 177,0 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 19 | –1,2 | 1,2 |
| Laajan tuloslaskelman voitto | 149,3 | 178,2 | |
| Laajan tuloslaskelman voiton jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 148,5 | 177,5 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,8 | 0,7 | |
| 149,3 | 178,2 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 611,3 | 617,9 |
| Liikearvo | 15 | 798,0 | 782,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 129,3 | 148,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 0,1 | 0,1 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 19 | 33,2 | 30,7 |
| Saamiset | 20 | 22,5 | 19,4 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21 | 19,6 | 25,7 |
| 1 614,0 | 1 624,0 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 38,7 | 31,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 283,1 | 278,0 |
| Tuloverosaamiset | 4,1 | 0,4 | |
| Rahavarat | 24 | 31,8 | 31,0 |
| 357,7 | 340,6 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 1 971,7 | 1 964,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | -199,0 | –202,0 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 9,1 | 10,3 | |
| Muut rahastot | 381,0 | 381,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 45,3 | 188,6 | |
| Kertyneet voittovarat | 507,0 | 434,9 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 26 | 829,8 | 899,2 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 3,1 | 0,8 | |
| Oma pääoma yhteensä | 832,9 | 900,0 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 21 | 26,9 | 26,6 |
| Eläkevelvoitteet | 28 | 1,2 | 0,8 |
| Varaukset | 29 | 3,6 | 3,7 |
| Korolliset velat | 30 | 445,8 | 592,3 |
| Muut velat | 31 | 15,7 | 13,4 |
| Lyhytaikaiset velat | 493,2 | 636,8 | |
| Ostovelat ja muut velat | 31 | 280,6 | 263,3 |
| Tuloverovelat | 0,6 | 6,4 | |
| Varaukset | 29 | 2,1 | 0,9 |
| Korolliset velat | 30 | 362,3 | 157,2 |
| 645,6 | 427,8 | ||
| Velat yhteensä | 1 138,8 | 1 064,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 1 971,7 | 1 964,6 |
| Milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Voitto ennen veroja | 197,1 | 234,9 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot | 9 | 216,7 | 216,4 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 70,9 | 32,5 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot | –1,7 | –0,9 | |
| Varausten muutos tuloslaskelmassa | 1,4 | –2,7 | |
| Muut oikaisut | 1,1 | 0,6 | |
| 288,4 | 245,9 | ||
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 2,1 | 36,3 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | –6,4 | –9,4 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 11,2 | 10,1 | |
| 6,9 | 37,0 | ||
| Saadut osingot | 1,1 | 1,1 | |
| Saadut korot | 8,6 | 8,9 | |
| Maksetut korot | –77,6 | –39,6 | |
| Maksetut verot | –53,4 | –57,2 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 371,1 | 431,0 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –15,5 | –9,2 | |
| Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | –181,6 | –170,3 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | –3,8 | –0,5 | |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 1,9 | 0,9 | |
| Investointien nettorahavirta | –199,0 | –179,1 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) | 75,0 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen maksut (–) | –80,2 | –36,1 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (–) | 59,3 | –56,6 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut (–) | –4,1 | –4,5 | |
| Maksetut osingot ja pääoman palautukset | –221,3 | –156,7 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –171,3 | –253,9 | |
| Rahavarojen muutos | 0,8 | –2,0 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 31,0 | 33,0 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24 | 31,8 | 31,0 |
| Sijoitetun vapaan | Kertyneet | Määräys– vallattomien |
Oma | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osake | Omat | Muut | oman pääoman | voitto– | omistajien | pääoma | ||
| Milj. euroa | pääoma | osakkeet | rahastot | rahasto | varat | Yhteensä | osuus | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2009 | 83,0 | –202,0 | 393,5 | 250,8 | 348,1 | 873,4 | 1,6 | 875,0 |
| Pääoman palautus | –62,2 | –62,2 | –0,7 | –62,9 | ||||
| Osingonjako | –92,7 | –92,7 | –0,8 | –93,5 | ||||
| Osakepalkitseminen | 3,2 | 3,2 | 3,2 | |||||
| Laajan tuloksen erät | 1,2 | 176,3 | 177,5 | 0,7 | 178,2 | |||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 83,0 | –202,0 | 394,7 | 188,6 | 434,9 | 899,2 | 0,8 | 900,0 |
| Oma pääoma 1.1.2010 | 83,0 | –202,0 | 394,7 | 188,6 | 434,9 | 899,2 | 0,8 | 900,0 |
| Pääoman palautus | –143,3 | –143,3 | –143,3 | |||||
| Osingonjako | –77,9 | –77,9 | –0,6 | –78,5 | ||||
| Osakepalkitseminen | 3,0 | 0,6 | 3,6 | 3,6 | ||||
| Muut muutokset | –0,3 | –0,3 | 2,1 | 1,8 | ||||
| Laajan tuloksen erät | –1,2 | 149,7 | 148,5 | 0,8 | 149,3 | |||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 83,0 | –199,0 | 393,5 | 45,3 | 507,0 | 829,8 | 3,1 | 832,9 |
Elisa-konserni harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1999 lähtien.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt 10. helmikuuta 2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai Internet-osoitteesta www.elisa.fi.
Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni siirtyi raportoimaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vuonna 2005.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.
Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja uusia tulkintoja:
Seuraavilla käyttöönotetuilla muutetuilla tai uudistetuilla standardeilla ja uusilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin:
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arviot ja oletukset liittyvät erityisesti aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisiin pitoaikoihin ja arvonalentumistestauksiin.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50%:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.
Tytäryritykset yhdistellään hankintahetkestä alkaen ja myydyt yritykset myyntihetkeen saakka. Tytäryritysten hankintaan sovelletaan IFRS 3 standardia Liiketoimintojen yhdistäminen. Määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset kirjataan voittovaroihin.
Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta omana eränä taseen omassa pääomassa.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nollaarvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pl. käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perustella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Projektien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.
Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.
Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.
Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Ennen 1.1.2004 hankittujen tytäryritysten hankintamenon oman pääoman ylittävä osa, jota ei ole kohdistettu hankituille omaisuuserille, esitetään liikearvona. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004 jälkeen tehtyihin hankintoihin sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia. Hankittavan yrityksen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvo on määrä, jolla tytäryrityksen hankintameno, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja vaiheittaisten hankintojen aiemman osuuden hankintahetken käypä arvo ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon.
Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat vuodesta 2009 alkaen Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Henkilöasiakkaat-CGU sisältää Elisan kuluttaja-asiakkaille tarjottavia matkaviestintä- ja kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-CGU sisältää Elisan yritys- ja yhteisöasiakkaille tarjottavia matkaviestintä- ja kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Asiakaskanta | 4–5 vuotta |
|---|---|
| Tuotemerkki | 10 vuotta |
| Kehittämismenot | 3 vuotta |
| IT–ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.
Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) |
8–15 vuotta |
| Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiili core) | 6–10 vuotta |
| Verkon ja keskusten laitteet | 3–8 vuotta |
| Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisakonserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.
Myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuus- ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaan tasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Konsernin koronvaihtosopimus luokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaan luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset luokitellaan tasolle 3. Ks. liitetieto 17.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin on alun perin alaskirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva velvoite (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan aikana siltä osin kuin se ylittää 10% järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Konsernin henkilöstö on joko tulos- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.
Elisalla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden käteisosuuden osalta palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuus sitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Järjestelmän jäljellä olevan sitouttamisjakson tuotto arvioidaan ns. CAP-mallia hyväksi käyttäen. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.
Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokraaikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin.
Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja sekä it-palvelimia.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon, investointitarpeeseen sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä sekä option myöntämishetken laskennalliseen arvoon. Arviot voivat poiketa ko. periodin toteutuvasta kokonaistuotosta. Ks.liitetieto 27.
Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita.
Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.
Elisa ottaa käyttöön 1.1.2011 seuraavat konsernin tilinpäätökseen vaikuttavat IASB:n uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä EU:n hyväksymiä. Muutoksilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin raportoitavaan tilinpäätökseen.
• Muutettu IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen etuuspohjaiseen järjestelyyn suoritettavat ennakkomaksut voidaan tietyissä tapauksissa merkitä varoiksi taseeseen.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Velkoja ja velallinen voivat neuvotella lainan ehdot uudelleen siten, että velkoja hyväksyy velan tai sen osan takaisinmaksuna velallisen oman pääoman ehtoisia instrumentteja; velka vaihdetaan omaksi pääomaksi. Tällaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat "maksettua vastiketta", jolloin rahoitusvelan (tai sen osan) kirjanpitoarvon ja myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien alkuperäisen arvostushinnan erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Elisa ottaa käyttöön seuraavan julkistetun standardin 1.1.2013 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardin mukaan rahoitusvarat luokitellaan kahteen arvostusluokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Myös arvostamistapoja on yksinkertaistettu.
Konsernin raportoitavat segmentit muuttuivat IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin käyttöönoton myötä vuonna 2009. Standardi edellyttää, että esitettävät segmenttitiedot perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Aikaisempi raportointi perustui Matkaviestintä- ja Kiinteän verkon liiketoimintaan, joka nykyisin toimii tuotteita ja palveluja koskevien tietojen jaotteluperusteena.
Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakastoimintasegmentteihin.
Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Johdon raportointiin ei sisälly segmenttien velkoja.
Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätöksen laadintaperiaatteita kuin konsernissa.
Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.
Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja velat esitetään varojen sijaintimaan mukaan.
| 2010 | Henkilö– | Yritys– | Kohdista– | Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | asiakkaat | asiakkaat | mattomat | yhteensä |
| Liikevaihto | 885,0 | 578,2 | 1 463,2 | |
| Käyttökate | 289,6 | 195,1 | 484,7 | |
| Poistot | –125,0 | –91,7 | –216,7 | |
| Liikevoitto | 164,6 | 103,4 | 268,0 | |
| Rahoitustuotot | 9,5 | 9,5 | ||
| Rahoituskulut | –80,4 | –80,4 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 197,1 | |||
| Investoinnit | 107,7 | 76,1 | 183,8 | |
| Varat | 1 062,0 | 801,0 | 108,7 | 1 971,7 |
| 2009 | Henkilö– | Yritys– | Kohdista– | Konserni |
| Milj. euroa | asiakkaat | asiakkaat | mattomat | yhteensä |
| Liikevaihto | 847,7 | 582,7 | 1 430,4 | |
| Käyttökate | 283,8 | 200,1 | 483,9 | |
| Poistot | –123,1 | –93,3 | –216,4 | |
| Liikevoitto | 160,7 | 106,8 | 267,5 | |
| Rahoitustuotot | 10,5 | 10,5 | ||
| Rahoituskulut | –43,1 | –43,1 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 234,9 | |||
| Investoinnit | 91,9 | 79,5 | 171,4 | |
| Varat | 1 059,5 | 766,3 | 138,8 | 1 964,6 |
Tuotteet ja palvelut
| 2010 Milj. euroa |
Matka– viestintä |
Kiinteä verkko |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 923,2 | 540,0 | 1 463,2 |
| 2009 | Matka– | Kiinteä | Konserni |
| Milj. euroa | viestintä | verkko | yhteensä |
| Liikevaihto | 872,4 | 558,0 | 1 430,4 |
Maantieteelliset tiedot
| 2010 Milj. euroa |
Suomi | Muu Eurooppa |
Muut maat |
Eliminoinnit | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 351,9 | 118,1 | 3,7 | –10,5 | 1 463,2 |
| Varat | 1 864,0 | 107,7 | 1 971,7 | ||
| 2009 | Muu | Muut | Konserni | ||
| Milj. euroa | Suomi | Eurooppa | maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto | 1 307,9 | 128,8 | 3,8 | –10,1 | 1 430,4 |
| Varat | 1 874,7 | 89,9 | 1 964,6 |
Elisa hankki 13.4.2010 Videra Oy:n osakekannasta yhteensä 68,8% suunnatulla osakeannilla, ostamalla osakkeita sekä hankkimalla Arediv Oy:n osakekannasta 62%. Elisa vahvisti strategiansa mukaisesti asemaansa ICT-toimijana ostamalla osake-enemmistön Pohjoismaiden johtavasta videoneuvottelutoimijasta Viderasta. Kahden vahvan toimijan osaamisen yhdistäminen luo mahdollisuuksia hyödyntää vuorovaikutteisia viestintäratkaisuja muun muassa asiakaspalvelussa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla uudella tavalla.
Hankintahinta oli 11,0 milj. euroa, joka maksettiin käteisellä. Hankintoihin liittyvät kulut 0,1 milj. euroa sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut.
Hankinnoista syntynyt määräysvallattomien omistajien osuus 2,1 milj.euroa sisältyy taseen riville Määräysvallattomien omistajien osuus. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.
Yhtiöiden tulos on yhdistelty 1.6.2010 alkaen. Hankittujen yhtiöiden hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 10,3 milj. euroa ja voitto 0,3 milj. euroa. Vaikka hankinnat olisivat tapahtuneet tilikauden 2010 alusta, niillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.
Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei hankintahetkellä ollut keskinäisiä liiketoimia, joita tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.
Hankintamenosta kohdistettiin asiakkuuksiin 3,7 milj. euroa, joka poistetaan neljässä vuodessa. Liikearvoa syntyi 3,8 milj. euroa. Videran hankinnalla Elisa sai vahvan markkinaosuuden nopeasti kasvavassa videoneuvottelumarkkinassa sekä osaamista tuoteja palvelukehitykseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
| Milj. euroa | |
|---|---|
| Käteinen raha | 11,0 |
| Kokonaishankintameno | 11,0 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 7,2 |
| Liikearvo | 3,8 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 1,4 |
| Asiakkuudet (aineettomat hyödykkeet) | 3,7 |
| Vaihto–omaisuus | 0,8 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 1,1 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 3,2 |
| Rahavarat | 4,4 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | –1,7 |
| Rahoitusleasingvelat | –1,1 |
| Ostovelat ja muut velat | –3,5 |
| Laskennalliset verovelat | –1,1 |
| Hankittu nettovarallisuus | 7,2 |
Elisa hankki 4.11.2010 tietotekniikan konsultointi-, ohjelmistokehitys- sekä ulkoistuspalveluihin erikoistuneen Appelsiini Finland Oy:n koko osakekannan. Oston myötä Elisa laajentaa erityisesti keskisuurille yrityksille suunnattujen IT-ulkoistuspalvelujen tarjontaansa ja ulottaa sen koko Suomeen.
Hankintahinta oli 19,9 milj. euroa. Hankintahinnasta 12,5 milj. euroa maksettiin käteisenä vuonna 2010, vuonna 2011 maksetaan 4,6 milj. euroa ja 2,8 milj. euroa muodostuu ehdollisesta lisäkauppahinnasta. Ehdollinen lisäkauppahinta perustuu vuosien 2011–2012 yhteenlaskettuun palveluliikevaihtoon ja se voi vaihdella 0,0–4,0 milj. euron välillä. Liikevaihtoennusteen perusteella laskettu ehdollisen vastikkeen käypä arvo tilinpäätöshetkellä on 2,6 milj. euroa. Diskonttokorkona on käytetty 2,7 prosenttia, joka hankintahetkellä vastasi Elisan riskittömän lisäluoton korkoa. Diskonttaamisesta aiheutunut arvostusero on tilinpäätöksessä kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Hankintaan liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero ja konsultointikulut, 0,3 milj. euroa sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut.
Yhtiön tulos on yhdistelty konserniin 1.11.2010 alkaen. Hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 2,6 milj. euroa ja tulos 0,1 milj. euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut tilikauden 2010 alusta, vaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 13,2 milj. euroa ja tilikauden voittoon 1,4 milj. euroa.
Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei hankintahetkellä ollut keskinäisiä liiketoimia, joita tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.
Hankinnasta kohdistettiin 7,5 milj. euroa asiakkuuksille ja 1,4 milj. euroa Appelsiini-brändille. Molemmat poistetaan neljässä vuodessa. Liikearvoa syntyi 10,8 milj. euroa. Liikearvo Appelsiini Finland Oy:n hankinnasta liittyy yritysasiakkaiden it-palvelukokonaisuuden täydentämiseen ja nopeampaan pääsyyn keskisuurten yritysten it-palvelumarkkinaan. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
| Milj. euroa | |
|---|---|
| Käteinen raha | 17,1 |
| Ehdollinen vastike | 2,6 |
| Kokonaishankintameno | 19,7 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 8,9 |
| Liikearvo | 10,8 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 0,8 |
| Asiakkuudet (aineettomat hyödykkeet) | 7,5 |
| Brändi (aineettomat hyödykkeet) | 1,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | 0,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,8 |
| Rahavarat | 2,1 |
| Rahoitusleasingvelat | –0,3 |
| Ostovelat ja muut velat | –2,1 |
| Laskennalliset verovelat | –2,6 |
| Hankittu nettovarallisuus | 8,9 |
Aiempien vuosien hankinnoista maksettiin 1,5 milj. euron lisäkauppahinta, joka on kirjattu liikearvon lisäykseksi.
Konserni ei tehnyt merkittäviä yrityshankintoja vuonna 2009.
Elisa hankki 13.2.2009 Xenetic Oy:n koko osakekannan. Xenetic Oy on vuonna 2000 perustettu hosting-palveluyritys, jonka liiketoiminta koostuu konesali-, valvonta-, hallinta-, tietoliikenne- ja tietoturvapalveluista sekä laite- ja sovellusvuokrauksesta. Xenetic Oy:n tulos konsolidoitiin konserniin maaliskuusta 2009 lähtien.
Elisa osti 6.2.2009 Trackway Oy:n omaisuudenhallinnan ja logistiikan järjestelmien liiketoiminnan.
Vaikka hankinnat olisivat tapahtuneet tilikauden 2009 alusta, niillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.
Hankintamenoista kohdistettiin aineettomiin oikeuksiin 0,3 milj. euroa ja asiakkuuksiin 2,4 milj. euroa. Liikearvoa syntyi 3,5 milj. euroa. Liikearvo syntyi liiketoimintakonseptin hankinnasta.
| Rahana maksettava kauppahinta | 6,6 |
|---|---|
| Kokonaishankintameno | 6,6 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 3,1 |
| Liikearvo | 3,5 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 2,2 |
| Asiakkuudet (aineettomat hyödykkeet) | 2,4 |
| Aineettomat oikeudet | 0,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,1 |
| Rahavarat | –1,1 |
| Rahoitusleasingvelat | –0,5 |
| Ostovelat ja muut velat | –0,8 |
| Laskennalliset verovelat | –0,6 |
| Hankittu nettovarallisuus | 3,1 |
Aiempien vuosien hankinnoista maksettiin 1,5 milj. euron lisäkauppahinta, joka on kirjattu liikearvon lisäykseksi.
Yritysmyynnit vuosina 2010 ja 2009
Vuosina 2010 ja 2009 ei ollut yritysmyyntejä.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palvelumyynti | 1 381,1 | 1 373,7 |
| Tavaroiden myynti | 82,1 | 56,7 |
| Liikevaihto yhteensä | 1 463,2 | 1 430,4 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuushyödykkeiden | ||
| myyntivoitot | 1,8 | 0,9 |
| Julkiset avustukset | 0,8 | 0,4 |
| Muut 1) | 2,5 | 2,9 |
| Yhteensä | 5,1 | 4,2 |
1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 120,7 | 101,8 |
| Varastojen muutos | –5,2 | –9,8 |
| Ulkopuoliset palvelut | 484,7 | 484,3 |
| Yhteensä | 600,2 | 576,3 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 165,3 | 149,1 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät | 5,4 | 5,2 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 28,2 | 23,9 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 0,6 | 0,2 |
| Muut henkilösivukulut | 8,8 | 10,4 |
| Yhteensä | 208,3 | 188,8 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien | ||
| sijaiset 1) | 1,3 | 1,7 |
| Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet | 0,5 | 0,5 |
1) Palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kulu 0,2 milj. euroa vuodelta 2010 (0,4 milj.euroa).
Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | 3 477 | 3 216 |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Hallitus | 0,5 | 0,5 |
| Toimitusjohtaja | 0,6 | 0,8 |
| Johtoryhmä | 1,8 | 2,0 |
| Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulu 1) | 1,3 | 1,6 |
| 4,2 | 4,9 |
1 ) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2010 kirjattu kulu on 2,8 milj.euroa (3,2 milj. euroa), josta toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle allokoitu osuus on yhteensä 1,3 milj.euroa (1,6 milj. euroa). Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on kuvattu emoyhtiön liitetietojen kohdassa 4. Henkilöstökulut.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta. Irtisanomisajanpalkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 9 kuukauden palkkaa.
Elisan toimitusjohtajalla on johtajasopimuksen mukaisesti oikeus jäädä maksupohjaiselle eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60–61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 0,3 milj. euroa sisältyy taseen eläkevelvoitteisiin. Eläkettä kerrytetään 5,1% Tyel:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin eläkettä kerrytetään Tyel:n alaisesta vuosiansiosta 20,7% johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä on johtajasopimukseen perustuva oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Johtajasopimukseen perustuva oikeus on katettu ryhmälisäeläkevakuutuksella.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2009 puitteissa maksettiin vuonna 2010 toimitusjohtajalle 20083 osaketta vastaava palkkiomäärä ja johtoryhmälle 52715 osaketta vastaava palkkiomäärä. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2010 puitteissa myönnetty maksimipalkkio vastaa konsernin johtoryhmän osalta 290000 osaketta, josta toimitusjohtajan enimmäispalkkio vastaa 80000 osaketta. Palkkio maksetaan 2010 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä kuukautena. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2011 puitteissa myönnetty maksimipalkkio vastaa konsernin johtoryhmän osalta 300000 osaketta, josta toimitusjohtajan enimmäispalkkio vastaa 80000 osaketta. Palkkio maksetaan 2011 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä kuukautena.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 253391 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,15%.
Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2010 lisäksi osakepalkkio- tai optiojärjestelmän piirissä.
Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.
Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin tilintarkastetun tuloksen perusteella hallituksen päättämin tavoin oikaistu osakekohtainen tulos ja liikevaihto. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.
Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta avainhenkilöitä, jotka kuuluvat joko osakepalkkio- tai optiojärjestelmän piiriin.
Henkilöstörahastoon kirjattiin vuoden 2010 tuloksen perusteella 1,1 milj.euroa (1,8 milj.euroa vuonna 2009).
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2009–2011. Järjestelmät on kuvattu kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle merkittäväksi korkeintaan 2550000 kpl optio-oikeuksia. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 7,6 | 7,7 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 2,2 | 2,8 |
Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat mm. mobiilitunnistautuminen, e-kirjan ja sosiaalisen kanssakäymispalveluiden kehittäminen sekä visuaalisen kommunikoinnin ja pilvipalveluiden kehittäminen.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Omistetut rakennukset ja rakennelmat | 9,6 | 9,1 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat |
0,4 | 0,4 |
| Telelaitteet, koneet ja kalusto | ||
| Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto | 150,7 | 147,8 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet |
3,7 | 4,0 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,4 | 0,8 |
| Yhteensä | 164,8 | 162,1 |
| Asiakaskanta | 12,5 | 15,4 |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 39,4 | 38,9 |
| Yhteensä | 51,9 | 54,3 |
| Poistot yhteensä | 216,7 | 216,4 |
Omaisuuseristä ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2009–2010.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,3 | 0,3 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Koulutuspalvelut | 0,5 | 0,4 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,0 |
| 0,9 | 0,8 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 1,1 | 1,1 |
| Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista |
1,0 | 1,4 |
| Korkotuotot johdannaisista | 7,1 | 7,1 |
| Muut rahoitustuotot | 0,6 | 0,4 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, |
||
| johdannaiset ei suojauslaskennassa | –0,3 | 0,5 |
| Yhteensä | 9,5 | 10,5 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostettavista rahoituslainoista | –32,1 | –34,0 |
| Muut rahoituskulut jaksotettuun | ||
| hankintamenoon kirjatuista veloista | –1,3 | –0,9 |
| Korkokulut johdannaisista | –6,7 | –7,1 |
| Muut korkokulut | –0,4 | –0,7 |
| Muut rahoituskulut 1) | –39,9 | –0,4 |
| Yhteensä | –80,4 | –43,1 |
Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.
1) Muut rahoituskulut sisältää takauskuluja 39,5 milj.euroa, ks. liite 33.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | –43,4 | –60,5 |
| Edellisten tilikausien verot | –0,2 | 0,4 |
| Laskennalliset verot | –2,8 | 3,0 |
| Edellisten tilikausien laskennalliset verot | –0,2 | –0,8 |
| Yhteensä | –46,6 | –57,9 |
Muihin laajan tuloksen eriin ei liity veroja. Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien sijoitusten arvonmuutoksesta. Arvonmuutos on verovapaa, koska Saunalahti Group Oyj omistaa yli 10 prosenttia yhtiön osakepääomasta.
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 197,1 | 234,9 |
| Kotimaan verokannan mukainen vero | –51,2 | –61,1 |
| Verovaikutukset seuraavista: | ||
| Osakkeiden verovapaat myyntivoitot/–tappiot |
0,6 | |
| Vähennyskelvottomat kulut | 0,0 | –0,8 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus | 3,8 | 5,1 |
| Negatiivinen poistoero | 1,5 | |
| Muut erät | –0,9 | –0,7 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | –0,4 | –0,4 |
| Verot tuloslaskelmassa | –46,6 | –57,9 |
| Efektiivinen verokanta | 23,7% | 24,6% |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
149,7 | 176,3 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
155 748 | 155 619 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) |
0,96 | 1,13 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
149,7 | 176,3 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj. euroa) |
149,7 | 176,3 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
155 748 | 155 619 |
| Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) | 381 | 190 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
156 129 155 809 | |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) |
0,96 | 1,13 |
| 2010 Milj. euroa |
Maa– ja vesi– alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset ja ennakko– maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2010 | 6,6 | 204,1 | 2 190,3 | 36,7 | 26,7 | 2 464,4 |
| Lisäykset | 0,2 | 6,9 | 126,1 | 21,9 | 155,1 | |
| Hankitut tytäryritykset | 2,8 | 2,8 | ||||
| Vähennykset | –0,2 | –1,2 | –13,2 | –14,6 | ||
| Siirrot erien välillä | 4,2 | 15,7 | –19,4 | 0,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 6,6 | 214,0 | 2 321,7 | 36,7 | 29,2 | 2 608,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | 78,5 | 1 734,2 | 33,8 | 1 846,5 | ||
| Poistot | 10,0 | 154,4 | 0,4 | 164,8 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,1 | –13,3 | –14,4 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 |
87,4 | 1 875,3 | 34,2 | 1 996,9 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 6,6 | 125,6 | 456,1 | 2,9 | 26,7 | 617,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 6,6 | 126,6 | 446,4 | 2,5 | 29,2 | 611,3 |
| Maa– ja | Telelaitteet, | Muut | Keskeneräiset | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | vesi– | Rakennukset ja | koneet ja | aineelliset | ja ennakko– | |
| Milj. euroa | alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 6,6 | 195,4 | 2 053,1 | 36,7 | 28,5 | 2 320,3 |
| Lisäykset | 0,1 | 5,6 | 121,7 | 20,1 | 147,5 | |
| Hankitut tytäryritykset | 2,2 | 2,2 | ||||
| Vähennykset | –0,1 | –1,3 | –5,1 | –6,5 | ||
| Siirrot erien välillä | 4,4 | 18,4 | –21,9 | 0,9 | ||
| Hankintameno 31.12.2009 | 6,6 | 204,1 | 2 190,3 | 36,7 | 26,7 | 2 464,4 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 70,3 | 1 586,5 | 33,0 | 1 689,8 | ||
| Poistot | 9,5 | 151,8 | 0,8 | 162,1 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,3 | –4,1 | –5,4 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 |
78,5 | 1 734,2 | 33,8 | 1 846,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 6,6 | 125,1 | 466,6 | 3,7 | 28,5 | 630,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 6,6 | 125,6 | 456,1 | 2,9 | 26,7 | 617,9 |
Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin 31.12.2010 olivat 49,8 milj. euroa (30,7 milj. euroa).
Vuonna 2010 lisäyksiin sisältyy 2,2 milj.euroa (1,1 milj.euroa) rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä ja yrityshankintojen kautta saatuja 0,8 milj. euroa (0,0 milj. euroa).
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2010 Milj. euroa |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno | 17,4 | 92,9 | 110,3 |
| Kertyneet poistot | 3,2 | 89,8 | 93,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 14,2 | 3,1 | 17,3 |
| 2009 | |||
| Hankintameno | 17,4 | 89,9 | 107,3 |
| Kertyneet poistot | 2,8 | 85,9 | 88,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 14,6 | 4,0 | 18,6 |
| 2010 | Muut aineettomat |
Keskeneräiset ja ennakko– |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakaskanta | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 782,0 | 76,1 | 316,1 | 12,1 | 1 186,3 |
| Lisäykset | 1,5 | 15,8 | 11,4 | 28,7 | |
| Hankitut tytäryritykset | 14,6 | 11,4 | 1,7 | 27,7 | |
| Vähennykset | –0,1 | –7,8 | –7,9 | ||
| Siirrot erien välillä | 7,2 | –7,7 | –0,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 798,0 | 87,5 | 333,0 | 15,8 | 1 234,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | 62,6 | 193,5 | 256,1 | ||
| Poistot | 12,5 | 39,4 | 51,9 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | –1,0 | –1,0 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 | 75,1 | 231,9 | 307,0 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 782,0 | 13,5 | 122,6 | 12,1 | 930,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 798,0 | 12,4 | 101,11) | 15,8 | 927,3 |
| 2009 | Muut aineettomat |
Keskeneräiset ja ennakko |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakaskanta | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 778,6 | 73,7 | 266,2 | 39,4 | 1 157,9 |
| Lisäykset | 0,5 | 12,4 | 10,7 | 23,6 | |
| Hankitut tytäryritykset | 3,0 | 2,4 | 0,4 | 5,8 | |
| Vähennykset | –0,1 | –0,1 | |||
| Siirrot erien välillä | 37,1 | –38,0 | –0,9 | ||
| Hankintameno 31.12.2009 | 782,0 | 76,1 | 316,1 | 12,1 | 1 186,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 | 47,2 | 154,6 | 201,8 | ||
| Poistot | 15,4 | 38,9 | 54,3 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 | 62,6 | 193,5 | 256,1 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2009 | 778,6 | 26,5 | 111,6 | 39,4 | 956,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 782,0 | 13,5 | 122,61) | 12,1 | 930,2 |
1) Sisältää it-ohjelmia kirjanpitoarvoltaan 76,2 milj. euroa (94,7 milj. euroa) ja brändia kirjanpitoarvoltaan 20,8 milj. euroa (23,3 milj. euroa).
Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 480,2 | 479,9 |
| Yritysasiakkaat | 317,8 | 302,1 |
| Yhteensä | 798,0 | 782,0 |
IFRS 8 Toimintasegmentit -standardin käyttöönotto muutti liikearvon kohdistamista. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo on kohdistettu uudelleen näille rahavirtaa tuottaville yksiköille vuoden 2009 alusta. Toimintasegmentit ovat myös alin taso, jolla yrityksen johto seuraa liikearvoja.
Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.
Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 8,23–8,27%. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä investointitarpeeseen.
| Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | |
|---|---|---|---|---|
| Käytetyt ennusteparametrit | 2010 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Määrä, jolla kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa | 1 852 | 887 | 1641 | 759 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin,% *) | 35,8% | 34,1% | 37,5% | 34,6% |
| Investoinnit keskimäärin,% liikevaihdosta *) | 13,2% | 13,5% | 11,2% | 13,9% |
| Horisonttikasvu,% | 0,0% | 0,0% | 0,0% | 0,0% |
| Yleinen korkotaso,% | 2,3% | 2,3% | 3,3% | 3,3% |
*) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin
| Ennusteparametrien tason muutos, | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat |
|---|---|---|---|---|
| joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo | 2010 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin,% | –15,6% | –23,4% | –17,7% | –11,1% |
| Investoinnit keskimäärin,% liikevaihdosta | 11,5% | 8,7% | 13,2% | 8,2% |
| Horisonttikasvu,% | –33,0% | –16,5% | –33,8% | –16,2 % |
| Yleinen korkotaso,% | 16,6% | 12,5% | 13,5% | 8,8% |
Osakkuusyritykset
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,1 | 0,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,0 | 0,0 |
| Tilikauden lopussa | 0,1 | 0,1 |
Osakkuusyritysosuuksiin sisältyvä liikearvo taseessa 31.12.2010 oli 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa).
Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Elisalla oli vuoden 2010 lopussa kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, jotka on yhdistelty konserniin konsernin omistusta vastaavalla osuudella. Elisan omistus Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulmasta oli 77% ja Kiinteistö Oy Brahenkartanosta 60%.
| Milj. euroa | 2010 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
1,2 | 1,2 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 33,2 | 9,9 | 23,3 | |
| Yhteensä | 34,4 | 9,9 | 1,2 | 23,3 |
| Milj. euroa | 2009 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
1,5 | 1,5 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 30,7 | 11,2 | 19,5 | |
| Yhteensä | 32,2 | 11,2 | 1,5 | 19,5 |
Tason 3 täsmäytyslaskelma
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Alkusaldo | 19,5 | 19,1 |
| Ostot | 3,8 | 0,5 |
| Myynnit | –0,1 | |
| Loppusaldo | 23,3 | 19,5 |
Tasojen määrittely ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kohta Rahoitusvarat ja -velat.
| 2010 Milj. euroa |
Myy tävissä olevat rahoitus varat |
Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulos– vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/ –velat1) |
Jaksotettuun hankinta– menoon kirjattavat rahoitus– velat |
Tase– erien kirjanpito– arvot |
Tase– erien käyvät arvot |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 33,2 | 33,2 | 33,2 | 19 | |||
| Saamiset | 21,3 | 1,2 | 22,5 | 22,5 | 20 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 283,1 | 283,1 | 283,1 | 23 | |||
| 33,2 | 304,4 | 1,2 | 338,8 | 338,8 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 445,8 | 445,8 | 462,5 | 30 | |||
| Muut velat2) | 9,1 | 9,1 | 9,1 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 362,3 | 362,3 | 367,2 | 30 | |||
| Ostovelat ja muut velat2) | 274,9 | 274,9 | 274,9 | 31 | |||
| 1 092,1 | 1 092,1 | 1 113,7 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
| Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | Jaksotettuun | ||||||
| Myy | tulos– | hankinta– | |||||
| tävissä | vaikutteisesti | menoon | Tase– | Tase– | |||
| olevat | Lainat | kirjattavat | kirjattavat | erien | erien | ||
| 2009 | rahoitus | ja muut | rahoitusvarat/ | rahoitus– | kirjanpito– | käyvät | |
| Milj. euroa | varat | saamiset | –velat1) | velat | arvot | arvot | Liite |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 30,7 | 30,7 | 30,7 | 19 | |||
| Saamiset | 17,9 | 1,5 | 19,4 | 19,4 | 20 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 278,0 | 278,0 | 278,0 | 23 | |||
| 30,7 | 295,9 | 1,5 | 328,1 | 328,1 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 592,3 | 592,3 | 609,7 | 30 | |||
| Muut velat2) | 6,7 | 6,7 | 6,7 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 157,2 | 157,2 | 157,0 | 30 | |||
| Ostovelat ja muut velat2) | 258,9 | 258,9 | 258,9 | 31 | |||
| 1 015,1 | 1 015,1 | 1 032,3 | |||||
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Julkisesti noteeratut osakesijoitukset | 9,9 | 11,2 |
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 23,3 | 19,5 |
| Yhteensä | 33,2 | 30,7 |
Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset –1,2 milj. euroa (+1,2 milj. euroa) on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Myyntisaamiset | 10,9 | 9,7 |
| Siirtosaamiset | 7,5 | 6,7 |
| Etuuspohjainen eläkejärjestely | 0,9 | 1,1 |
| Johdannaissopimukset | 1,1 | 1,5 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 2,0 | 0,3 |
| Yhteensä | 22,5 | 19,4 |
Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.
Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0 (0).
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2010 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu tulos– | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2010 | laskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2010 |
| Varaukset | 0,8 | 0,4 | 1,2 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 7,0 | –6,6 | 0,4 | |
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,0 | 0,2 | 3,2 | |
| Negatiivinen poistoero | 5,8 | 1,2 | 7,0 | |
| Sisäiset katteet | 7,9 | –1,0 | 6,9 | |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,8 | –0,6 | 0,2 | |
| Muut väliaikaiset erot | 0,4 | 0,3 | 0,7 | |
| Yhteensä | 25,7 | –6,1 | 19,6 | |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu tulos– | Ostetut/myydyt | ||
| Milj. euroa | 1.1.2010 | laskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2010 |
| 9,2 | |||
|---|---|---|---|
| 15,3 | |||
| 1,0 | 1,2 | 0,2 | 2,4 |
| 26,6 | –3,2 | 3,5 | 26,9 |
| 10,3 15,3 |
–4,4 0,0 |
3,3 |
Konsernilla oli 31.12.2010 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 14,3 milj. euroa (13,8 milj. euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2011–2019. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2009 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu tulos– | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2009 | laskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2009 |
| Varaukset | 1,6 | –0,8 | 0,8 | |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 7,1 | –0,1 | 7,0 | |
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,2 | –0,2 | 3,0 | |
| Negatiivinen poistoero | 5,8 | 5,8 | ||
| Sisäiset katteet | 8,9 | –1,0 | 7,9 | |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 1,3 | –0,5 | 0,8 | |
| Muut väliaikaiset erot | 0,4 | 0,0 | 0,4 | |
| Yhteensä | 28,3 | –2,6 | 25,7 |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu tulos– | Ostetut/myydyt | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2009 | laskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2009 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa |
15,2 | –5,5 | 0,6 | 10,3 | |
| Kertyneet poistoerot | 14,1 | 1,2 | 15,3 | ||
| Muut väliaikaiset erot | 1,6 | –0,6 | 1,0 | ||
| Yhteensä | 30,9 | –4,9 | 0,6 | 26,6 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 12,6 | 12,9 |
| Keskeneräiset asiakastyöt | 0,4 | 0,6 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 25,7 | 17,7 |
| Yhteensä | 38,7 | 31,2 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,8 milj. euroa (0,8 milj. euroa).
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 257,9 | 257,1 |
| Siirtosaamiset | 15,2 | 12,7 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 1,4 | |
| Muut saamiset | 8,6 | 8,2 |
| Yhteensä | 283,1 | 278,0 |
Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 233,3 | 233,6 |
| Erääntyneet alle 30 päivää | 17,0 | 13,7 |
| Erääntyneet 31–60 päivää | 4,0 | 4,3 |
| Erääntyneet 61–90 päivää | 2,1 | 2,3 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 1,5 | 3,2 |
| Yhteensä | 257,9 | 257,1 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 26,3 | 19,1 |
| Pankkitalletukset | 5,5 | 11,9 |
| Yhteensä | 31,8 | 31,0 |
Pankkitalletusten efektiivinen korko oli 0,13% ja keskimaturiteetti 3 päivää.
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika | Voimassaoloaika | |||||
| Milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 150,0 | ||||
| Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) 1) | 44,0 | |||||
| Yhteensä | 150,0 | 194,0 |
1) Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) liittyi QTE-sopimuksen takaajapankin vastapuoliriskin suojaamiseen. CDS-sopimuksen käypä arvo kirjattiin alas tilinpäätöksessä 2008. Sopimus päättyi joulukuussa 2010.
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | 2010 | 2009 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä |
| Koronvaihtosopimukset | 1,2 | 1,2 | 1,5 | 1,5 | ||
| Yhteensä | 1,2 | 1,2 | 1,5 | 1,5 |
Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu
Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.
Elisan koronvaihtosopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.
Osakepääoma, ylikurssirahasto ja omat osakkeet
| Milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä (tuhansia) |
Osake– pääoma |
Omat osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2009 | 166 308 | 83,0 | –202,0 | –119,0 |
| 31.12.2009 | 166 308 | 83,0 | –202,0 | –119,0 |
| Osakepalkitseminen | 3,0 | 3,0 | ||
| 31.12.2010 | 166 308 | 83,0 | –199,0 | –116,0 |
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa (31.12.2009: 83 033 008 euroa).
Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa osaketta (2009: 1000 miljoonaa osaketta). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.
| Kirjanpidollinen | %–osuus | ||
|---|---|---|---|
| Osakkeita, kpl | vasta–arvo, euroa | osakkeista ja äänistä | |
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2009 | 10 688 629 | ||
| Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä | –154 123 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2010 | 10 534 506 | 5 259 589 | 6,33% |
| Muut rahastot | Sijoitetun | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käyvän | vapaan oman | ||||
| arvon | Muut | pääoman | |||
| Milj. euroa | Vararahasto | rahasto | rahastot | rahasto | Yhteensä |
| 1.1.2009 | 3,4 | 9,1 | 381,0 | 250,8 | 644,3 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 1,2 | 1,2 | |||
| Pääoman palautus | –62,2 | –62,2 | |||
| 31.12.2009 | 3,4 | 10,3 | 381,0 | 188,6 | 583,3 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | –1,2 | –1,2 | |||
| Pääoman palautus | –143,3 | –143,3 | |||
| 31.12.2010 | 3,4 | 9,1 | 381,0 | 45,3 | 438,8 |
Vararahasto 3,4 milj. euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/ yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto 9,1 milj. euroa sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset. Muut rahastot 381,0 milj. euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa. Muuntoerot ovat –0,3 milj. euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kolmelta kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011.
Hallitus päättää ansaintakriteerit ja kriteereille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Vuosien 2010 ja 2011 ansaintakriteerit ovat osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kehittyminen. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1 100000 osaketta. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 2200000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Hallitus on tehnyt päätöksen järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä vuosien 2010 ja 2011 osalta.
Vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2009 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,1 milj. euroa, josta rahana maksettiin 2,7 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2010 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 47 henkilölle 156633 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 52715 osaketta ja toimitusjohtajalle 20083 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui 1.6.2010 yhtiölle 2510 osaketta.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu. Muiden henkilöiden on omistettava järjestelmän perusteella ansaituista osakkeista kaikki yhden vuoden ajan ja 2/3 kahden vuoden ajan kunkin ansaintajakson päättymisestä lukien. Palkkio on palautettava, mikäli rajoitusjakson aikana työsuhde irtisanotaan tai puretaan joko yhtiön tai henkilön toimesta.
Tilikaudella 2010 osakepalkkiojärjestelmän perusteella kirjatut kulut olivat 2,8 milj. euroa (3,2 milj. euroa vuonna 2009).
| Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa |
Vuoden 2011 järjestelmä |
Vuoden 2010 järjestelmä |
Vuoden 2009 järjestelmä |
|---|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl | 909 000 | 630 000 | 624 000 |
| Myöntämispäivä | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 1) | 15,47 | 15,16 | 11,50 |
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 16,27 | 16,27 | 16,27 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus yhden sitoumavuoden jälkeen 2) | 18,37 | 17,99 | 13,59 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus kahden sitoumavuoden jälkeen 2) | 19,72 | 19,30 | 14,48 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2011 | 1.1.2010 | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Rajoitusjakso päättyy | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa | 50% | 50% | 67% |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä | 36% | ||
| Ansaintakriteerien toteuma | 53% | ||
| Suoritettu määrä, kpl | 156 633 | ||
| Palautettu määrä, kpl | -2 510 | ||
| Osakekurssi, euroa | 15,42 | ||
| Jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä | 25% | ||
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 161 | 50 | 47 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model).
Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.
Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena ovat ne noin 150 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia.
Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2550 000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuvat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850000 kappaletta.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki ne optio-oikeudet, joita ei ole jaettu avainhenkilöille, annetaan tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä jakaa optio-oikeuksia konsernin nykyisille tai rekrytoitaville avainhenkilöille.
| Osakekurssi | ||
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | Myönnetty määrä | myöntämishetkellä |
| 31.1.2008 | 500 500 | 19,02 |
| 30.4.2008 | 4 000 | 14,46 |
| 31.8.2008 | 6 000 | 14,58 |
| 30.11.2008 | 2 000 | 11,29 |
| 31.12.2008 | 5 000 | 12,30 |
| Myönnettyjen instrumenttien määrä | 517 500 | |
| Palautuneiden instrumenttien määrä | –39 650 | |
| Ulkona | 477 850 | |
| Varastossa | 365 150 | |
| Osakekurssi | ||
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | Myönnetty määrä | myöntämishetkellä |
| 31.1.2009 | 571 000 | 12,39 |
| 28.2.2009 | 5000 | 10,15 |
| 31.5.2009 | 8 000 | 10,50 |
| 30.6.2009 | 7 000 | 11,73 |
| 31.7.2009 | 6 000 | 12,87 |
| 31.8.2009 | 3 000 | 13,76 |
| 30.9.2009 | 6 000 | 14,02 |
| 31.10.2009 | 7 000 | 13,19 |
| 31.12.2009 | 3500 | 15,96 |
| 30.11.2010 | 3000 | 15,21 |
| Myönnettyjen instrumenttien määrä | 619 500 | |
| Palautuneiden instrumenttien määrä | –42 500 | |
| Osakkeiksi merkityt | –400 | |
| Ulkona | 576 600 | |
| Varastossa | 273 400 | |
Optio-ohjelma 2007C
| Osakekurssi | ||
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | Myönnetty määrä | myöntämishetkellä |
| 31.1.2010 | 630 500 | 15,79 |
| 31.3.2010 | 2 000 | 15,27 |
| 31.5.2010 | 4 000 | 13,68 |
| 31.10.2010 | 6 000 | 15,50 |
| 30.11.2010 | 1 000 | 15,21 |
| Myönnettyjen instrumettien määrä | 643 500 | |
| Palautuneiden instrumettien määrä | –29 500 | |
| Ulkona | 614 000 | |
| Varastossa | 236 000 |
| Järjestelyn ehdot | 2007A | 2007B | 2007C |
|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika (vuosina) | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
| Merkintäaika | 1.12.2009–31.5.2011 1.12.2010–31.5.2012 | 1.12.2011–31.5.2013 | |
| Merkintähinnan määräytymisajankohta 1) | 1.11.–30.11.2007 | 1.11.– 30.11.2008 | 1.11.–30.11.2009 |
| Alkuperäinen merkintähinta, euroa | 20,84 | 11,89 | 13,99 |
| Osinko ja pääomanpalautus 2008, euroa | –1,80 | ||
| Osinko ja pääomanpalautus 2009, euroa | –1,00 | –1,00 | |
| Osinko ja pääomanpalautus 2010, euroa | –1,42 | –1,42 | –1,42 |
| Merkintähinta 31.12.2010 | 16,62 | 9,47 | 12,57 |
1) Elisa Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä
Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes mallia. Käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ansaintajaksolle. Myöntämishetki on se hetki, jolloin oikeuden saaja kirjallisesti vahvistaa vastaanottavansa optio-oikeudet. Tilikaudella 2010 optio-ohjelman perusteella kirjatut kulut olivat 2,6 miljoonaa euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2009).
Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL–eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta henkivakuutusyhtiön kautta. Suomen TyEL–järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | –1,2 | –0,8 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | –44,7 | –44,6 |
| Varojen käypä arvo | 43,7 | 43,6 |
| Ali-/ylijäämä | –2,2 | –1,8 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (–) /tappiot (+) |
1,9 | 2,1 |
| Nettomääräinen velka taseessa | –0,3 | 0,3 |
| Määrät taseessa: | ||
| Velat | –1,2 | –0,8 |
| Saaminen | 0,9 | 1,1 |
| Nettomääräinen velka taseessa | –0,3 | 0,3 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | –45,4 | –51,9 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | –0,6 | –0,2 |
| Korkokulut | –2,1 | –2,4 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) | –1,9 | 4,6 |
| Maksetut etuudet | 4,1 | 4,5 |
| Velvoite tilikauden lopussa | –45,9 | –45,4 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa |
43,6 | 49,3 |
| Varojen odotettu tuotto | 2,1 | 2,4 |
| Maksetut etuudet | –4,1 | –4,5 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) |
2,1 | –5,4 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 0,0 | 1,8 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa |
43,7 | 43,6 |
omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot |
0,2 | 0,2 |
| Korkomenot | 2,1 | 2,4 |
| Varojen odotettu tuotto | –2,1 | –2,4 |
| Takautuvaan työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 0,4 | |
| 0,6 | 0,2 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli +4,3 milj. euroa vuonna 2010 (–3,1 milj. euroa vuonna 2009).
Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 4,25% | 5,00 % |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen | ||
| odotettu tuotto | 4,25% | 5,00 % |
| Tulevan ajan palkankorotusolettamus | 3,30% | 3,30 % |
| Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus | 2,10% | 2,10 % |
Määrät tilikaudelta ja neljältä edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | –45,9 | –45,4 | –51,9 | –57,9 | –61,3 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
43,7 | 43,6 | 49,3 | 54,9 | 58,1 |
| Ylikate (+)/Alikate (–) | –2,2 | –1,8 | –2,6 | –3,0 | –3,2 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin |
–0,4 | –5,5 | –0,7 | –2,3 | –0,2 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin |
0,9 | 4,6 | 0,3 | 2,4 | –0,6 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 milj.euroa vuonna 2011 (0,2 milj.euroa).
| Uudelleen– | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | järjestelyt | Muut Yhteensä | |
| 1.1.2010 | 1,6 | 3,0 | 4,6 |
| Varausten lisäykset | 1,2 | 1,7 | 2,9 |
| Käytetyt varaukset | –1,0 | –0,8 | –1,8 |
| 31.12.2010 | 1,8 | 3,9 | 5,7 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 3,6 | 3,7 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 2,1 | 0,9 | |
| Yhteensä | 5,7 | 4,6 |
Toimintojen uudelleenjärjestelyvarauksella varaudutaan työttömyyseläkkeisiin, jotka realisoituvat vuosina 2011–2013.
Muut varaukset sisältävät tyhjien toimitilojen varauksen sekä puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 374,5 | 391,2 | 522,1 | 539,5 |
| Rahoituslaitoslainat | 51,1 | 51,1 | 50,2 | 50,2 |
| Rahoitusleasingvelat | 20,2 | 20,2 | 20,0 | 20,0 |
| 445,8 | 462,5 | 592,3 | 609,7 | |
| Lyhytaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 224,5 | 229,4 | 50,0 | 49,8 |
| Rahoituslaitoslainat | 32,8 | 32,8 | 30,0 | 30,0 |
| Rahoitusleasingvelat | 3,0 | 3,0 | 3,2 | 3,2 |
| Yritystodistukset | 102,0 | 102,0 | 74,0 | 74,0 |
| 362,3 | 367,2 | 157,2 | 157,0 | |
| Yhteensä | 808,1 | 829,7 | 749,5 | 766,7 |
Lainat sisältävät yhteensä 23,2 milj. euroa (23,2 milj. euroa) vakuudellisia velkoja (leasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.
Kaikki korolliset velat ovat euromääräisiä. Korolliset velat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 3,2 (3,5) vuotta ja efektiivinen keskikorko 4,0% (4,7%).
Korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat
| 2010 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016- | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 252,3 | 16,6 | 91,6 | 314,3 | 0,0 | 0,0 | 674,8 |
| rahoituskulut | 26,4 | 16,6 | 16,6 | 14,3 | 0,0 | 0,0 | 73,9 |
| lyhennykset | 225,9 | 75,0 | 300,0 | 600,9 | |||
| Pankkilainat | 1,4 | 1,3 | 5,8 | 10,1 | 9,9 | 28,3 | 56,8 |
| rahoituskulut | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 0,8 | 0,6 | 0,9 | 5,3 |
| lyhennykset | 0,4 | 0,3 | 4,8 | 9,3 | 9,3 | 27,4 | 51,5 |
| Sitovat luottolimiitit | 32,2 | 32,2 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 32,2 | 32,2 | |||||
| Yritystodistukset | 102,0 | 102,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,4 | 0,4 | |||||
| lyhennykset | 101,6 | 101,6 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 4,8 | 3,6 | 2,3 | 1,9 | 1,7 | 58,9 | 73,2 |
| rahoituskulut | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 | 1,5 | 41,8 | 50,0 |
| lyhennykset | 3,0 | 1,9 | 0,7 | 0,3 | 0,2 | 17,1 | 23,2 |
| Muut velat | 0,3 | 0,3 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 0,3 | 0,3 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –1,6 | ||
| rahoituskulut | 29,2 | 18,9 | 18,8 | 16,3 | 2,1 | 42,7 | 128,0 |
| lyhennykset | 363,4 | 2,2 | 80,5 | 309,6 | 9,5 | 44,5 | 809,7 |
| Yhteensä | 392,6 | 21,1 | 99,3 | 325,9 | 11,6 | 87,2 | 937,7 |
| 2009 | |||||||
| Milj. euroa | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015– | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 74,5 | 249,3 | 14,4 | 14,5 | 302,5 | 655,2 | |
| rahoituskulut | 24,5 | 23,4 | 14,4 | 14,5 | 2,5 | 79,3 | |
| lyhennykset | 50,0 | 225,9 | 0,0 | 0,0 | 300,0 | 575,9 | |
| Pankkilainat | 31,1 | 1,2 | 1,2 | 1,0 | 10,8 | 41,3 | 86,6 |
| rahoituskulut | 1,1 | 1,1 | 1,1 | 1,0 | 0,8 | 1,3 | 6,4 |
| lyhennykset | 30,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 10,0 | 40,0 | 80,2 |
| Yritystodistukset | 74,0 | 74,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,3 | 0,3 | |||||
| lyhennykset | 73,7 | 73,7 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 5,2 | 3,2 | 2,4 | 1,8 | 1,8 | 60,8 | 75,2 |
| rahoituskulut | 2,0 | 1,7 | 1,6 | 1,6 | 1,6 | 43,5 | 52,0 |
| lyhennykset | 3,2 | 1,5 | 0,8 | 0,2 | 0,2 | 17,3 | 23,2 |
| Koronvaihtosopimukset | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –0,1 | –1,6 | |
| Takaukset | 0,3 | 22,9 | 18,4 | 41,6 | |||
| rahoituskulut | 27,9 | 48,7 | 35,2 | 16,7 | 4,8 | 44,8 | 178,1 |
| lyhennykset | 156,9 | 227,5 | 0,9 | 0,2 | 310,2 | 57,3 | 753,0 |
| Yhteensä | 184,8 | 276,2 | 36,0 | 16,9 | 315,0 | 102,1 | 931,1 |
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.
Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, gsm- ja kuituverkkoa sekä palvelimia. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.
Takaukset on esitetty kaudella, jolla takaus voidaan aikaisintaan joutua maksamaan.
Emoyhtiöllä on joukkovelkakirjalainaohjelmiensa puitteissa laskettu liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:
| 31.12.2010 Käypä arvo |
31.12.2010 Tasearvo |
31.12.2010 Nimellisarvo |
31.12.2010 Efektiivinen |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Milj. euroa | Milj. euroa | Nimelliskorko | korko | Eräpäivä | |
| EMTN-ohjelma 2001 / 1 000 milj. euroa | ||||||
| IX/2004 | 229,4 | 224,5 | 225,9 | 4,375% | 5,225% | 22.9.2011 |
| II/2007 | 315,7 | 299,6 | 300,0 | 4,750% | 4,789% | 3.3.2014 |
| I/2010 | 75,5 | 74,9 | 75,0 | kiinteä 3,000% | 3,064% | 22.3.2013 |
| Yhteensä | 620,6 | 599,0 | 600,9 |
Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Saadut ennakot | 6,6 | 6,8 |
| Muut velat | 9,1 | 6,6 |
| 15,7 | 13,4 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 159,4 | 155,1 |
| Saadut ennakot | 5,7 | 4,4 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 38,7 | 35,1 |
| Muut siirtovelat | 35,9 | 37,8 |
| Muut velat | 40,9 | 30,9 |
| 280,6 | 263,3 | |
| Yhteensä | 296,3 | 276,7 |
Korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.
Ei irtisanottavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Alle yhden vuoden kuluessa | 20,5 | 19,2 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
31,8 | 34,8 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 9,4 | 13,5 |
| Yhteensä | 61,7 | 67,5 |
Elisa on vuokrannut mm. toimitiloja, teletiloja, konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat konttorikoneiden ja autojen 3–6 vuodesta teletilojen yli 50 vuoteen.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Kiinnitykset | ||
| Omasta tai konserniyhtiön velasta | 2,0 | |
| Pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta |
0,9 | 0,7 |
| Takaukset | ||
| Omasta puolesta | 0,8 | |
| Muiden puolesta 1) | 0,5 | 42,4 |
| Yhteensä | 4,2 | 43,1 |
1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä oli 31.12.20100,5 milj. euroa (0,5 milj.euroa). Vertailuvuoden 2009 summasta 41,6 milj. euroa liittyi vuonna 2007 eurooppalaisen pankin luottojohdannaisportfoliolle annettuun takaukseen.
Vuonna 1999 solmitun vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen (ns. QTE-järjestely) velkasitoumuksiin liittyen Elisalla oli 63,3 milj. dollarin vastapuoliriski. Vuonna 2007 riskin suojaamiseksi Elisa solmi eurooppalaisen pankin kanssa vastaavan suuruisen luottoriskin vaihtosopimuksesta (CDS) ja antoi 60 milj. dollarin takauksen pankin luottojohdannaisportfoliolle (CDO). Johdannaisjärjestelyjen tarkoituksena oli vähentää ja hajauttaa vastapuoliriski. QTE-sopimus päätettiin osapuolten yhteisellä sopimuksella vuonna 2008. Luottoriskin vaihtosopimuksen ja annetun takauksen päättymisestä sovittiin järjestäjäpankin kanssa joulukuussa 2010. Maksettu summa 39,5 milj. euroa kirjattiin rahoituskuluihin.
Muut sopimusvelvoitteet
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Takaisinostovastuut | 0,0 | 0,0 |
Takaisinostovastuut liittyvät pääosin asiakkaiden leasingrahoituksella ostamiin televerkon päätelaitteisiin kuten esim. yritysvaihteisiin.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2010 on 19,7 milj. euroa (18,5 milj. euroa).
Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.
Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu | alle 1 vuosi | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Yritystodistuslainat | 102,0 | 102,0 | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 225,9 | 225,9 | ||
| Velat rahoituslaitoksilta | 83,9 | 83,9 | ||
| Rahoitusleasing | 3,0 | 3,0 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 375,0 | 375,0 | ||
| Rahoitusleasing | 3,1 | 17,1 | 20,2 | |
| Yhteensä | 414,8 | 378,1 | 17,1 | 810,0 |
| Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu | alle 1 vuosi | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Rahamarkkinasijoitukset | 5,5 | 5,5 | ||
| Yhteensä | 5,5 | 5,5 |
Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2010 (31.12.2009) sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma |
| Korkotason muutos +/–1% | +/– 1,8 | +/– 2,0 |
Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräistä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (ekonominen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Yhdysvaltain dollari (USD) ja Viron kruunu (EEK). Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.
Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.
| Elisan valuuttapositio 31.12.2010 | Ulkomaisten tytärten |
||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat | nettosijoitukset |
| SDR | 3,3 | 5,7 | |
| USD | 0,1 | 0,7 | |
| EEK | 60,7 |
| Elisan valuuttapositio 31.12.2009 | Ulkomaisten tytärten |
||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat | nettosijoitukset |
| SDR | 2,0 | 4,4 | |
| USD | 1,1 | ||
| EEK | 60,7 |
Kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan 12,1 milj. euroa (12,1 milj. euroa) ja 0,7 milj. euroa voittoon ennen veroja (0,7 milj. euroa).
Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 625,0 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat syndikoidut luottolimiitit. 31.12.2010 on syndikoiduista luottolimiiteistä 17.6.2012 erääntyvä 170 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan nostamatta ja 21.11.2014 erääntyvästä 130 miljoonasta eurosta on 98 miljoonaa euroa nostamatta. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.
Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 31,8 | 31,0 |
| Luottolimiitit | 268,0 | 300,0 |
| Yhteensä | 299,8 | 331,0 |
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 197,8 milj. euroa 31.12.2010 (257,0 milj. euroa).
Korollisten velkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitteessä 30.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Vuoden 2008 aikana sijoituskohteita ja niiden limiittejä tarkistettiin johtuen rahoitusmarkkinoiden epävakaasta tilanteesta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa n. 7%:a asiakaslaskutuksesta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 8,5 milj. euroa (9,4 milj. euroa). Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Konserni on vuodesta 2007 lähtien myynyt määritettyjen asiakasryhmien yli 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 23.
Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2010 (31.12.2009) sisältämät osakkeet. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.
| 2010 | 2009 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tulos– laskelma |
Oma pääoma |
Tulos– laskelma |
Oma pääoma |
| Comptelin osakekurssin muutos +/–20% |
+/– 0 | +/– 2,0 | +/– 0 | +/– 2,2 |
Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.
Yhtiön omavaraisuustavoite on yli 35% ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.
Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 40–60% tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.
| 31.12.2010 | 31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka | 776,2 | 718,5 |
| Oma pääoma yhteensä | 833,1 | 900,0 |
| Pääoma yhteensä | 1 609,3 | 1 618,5 |
| Velkaantumisaste | 93,2% | 79,8% |
| Nettovelka/käyttökate | 1,6 | 1,5 |
| Omavaraisuusaste | 42,5% | 46,1% |
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty pääsääntöisesti yritysjärjestelyiden yhteydessä.
| Oma pääoma | 31.12.2010 31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Hallussa olevat osakkeet, 1000 kpl | 10 535 | 10 689 |
| Osakeantivaltuutus, 1000 kpl | 15 000 | 50 000 |
| Yhteensä enintään, 1000 kpl 1) | 15 000 | 50 000 |
| Osakekurssi | 16,27 | 15,96 |
| Yhteensä, milj. euroa | 244,1 | 798,0 |
Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.
| Velkapääoma | 31.12.2010 31.12.2009 | |
|---|---|---|
| Yritystodistusohjelma (ei sitova) 2) | 148,0 | 176,0 |
| Syndikoidut luotot (sitova) 3) | 268,0 | 300,0 |
| EMTN-ohjelma (ei sitova) 4) | 375,0 | 400,0 |
| Yhteensä | 791,0 | 876,0 |
| Oma pääoma ja velkapääoma yhteensä |
1 035,1 | 1 674,0 |
1) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2010 oli enintään 15 000 000 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| 31.12.2010 | ||
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. | Konsernin | |
| omistus– | ||
| Konsernin tytäryhtiöt | Kotipaikka | osuus-% |
| Appelsiini Finland Oy | Helsinki | 100 |
| Arediv Oy | Oulu | 62 |
| Dial Media Oy | Helsinki | 100 |
| Ecosite Oy | Espoo | 100 |
| Elisa Eesti As | Tallinna | 100 |
| Elisa Hong Kong Limited | Hong Kong | 100 |
| Elisa Links Oy | Helsinki | 100 |
| Enia Oy | Helsinki | 100 |
| Excenta Oy | Pori | 51 |
| Fiaset Oy | Jyväskylä | 100 |
| Fonetic Oy | Jyväskylä | 100 |
| JMS Group Oy | Helsinki | 100 |
| Kiinteistö Oy Brahenkartano | Turku | 60 |
| Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulma | Paimio | 77 |
| Kiinteistö Oy Raision Luolasto | Espoo | 100 |
| Kiinteistö Oy Rinnetorppa | Kuusamo | 80 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto | Espoo | 100 |
| LNS Kommunikation AB | Tukholma | 100 |
| Preminet Oy | Helsinki | 100 |
| OOO LNR | Pietari | 100 |
| Saunalahti Group Oyj | Espoo | 100 |
| Helsingin Netti Media Oy | Helsinki | 100 |
| Supertel Oy | Helsinki | 100 |
| SIA Radiolinja Latvija | Riika | 100 |
| Tampereen Tietoverkko Oy | Tampere | 63 |
| UAB Radiolinja | Vilna | 100 |
| Videra Oy | Oulu | 69 |
| Xenex Telecom Oy | Tuusula | 69 |
| One Conference Ab | Solna | 69 |
| City-Suvanto Oy | Joensuu | 33 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 | Helsinki | 50 |
| Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto | Tampere | 50 |
| Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 | Helsinki | 42 |
| Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 | Helsinki | 30 |
| Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 | Helsinki | 40 |
| Suomen Numerot NUMPAC Oy | Helsinki | 33 |
Merkittävät omistusten muutokset on esitetty liitetietojen kohdassa 2. Yrityshankinnat ja 3. Yritysmyynnit.
Lähipiirin kuuluvien yhtiöiden kanssa ovat toteutuneet seuraavat liiketapahtumat:
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 0,6 | 0,6 |
| Yhteensä | 0,6 | 0,6 |
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | 2008 | |
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 463 | 1 430 | 1 485 |
| Liikevaihdon muutosprosentti | 2,3% | –3,7% | –5,3% |
| Käyttökate, milj. euroa | 485 | 484 | 472 |
| Käyttökate,% liikevaihdosta | 33,1% | 33,8% | 31,8% |
| Liikevoitto, milj. euroa | 268 | 267 | 264 |
| Liikevoitto,% liikevaihdosta | 18,3% | 18,7% | 17,8% |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 197 | 235 | 228 |
| Tulos ennen veroja,% liikevaihdosta | 13,5% | 16,4% | 15,3% |
| Oman pääoman tuotto (ROE),% | 17,4% | 19,9% | 18,5% |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI),% | 14,0% | 16,0% | 15,6% |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 10 | 10 | 11 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot,% liikevaihdosta | 0,7% | 0,7% | 0,7% |
| TASE | |||
| Velkaantumisaste (gearing),% | 93,2% | 79,8% | 92,8% |
| Maksuvalmius (current ratio) | 0,6 | 0,8 | 0,9 |
| Omavaraisuusaste,% | 42,5% | 46,1% | 43,3% |
| Koroton vieras pääoma, milj. euroa | 331 | 315 | 311 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 1 972 | 1 965 | 2 030 |
| SIJOITUKSET | |||
| Osakkeiden hankinnat, milj. euroa | 34 | 6 | 15 |
| INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 184 | 171 | 184 |
| Bruttoinvestoinnit,% liikevaihdosta | 12,6% | 11,9% | 12,4% |
| HENKILÖSTÖ | |||
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 3 477 | 3 216 | 2 946 |
| Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa | 421 | 445 | 504 |
Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2010 | 2009 | 2008 | |
| Osakepääoma, euroa | 83033008,00 | 83033008,00 | 83033008,00 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa | 155773080 | 155618957 | 155618957 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 155773080 | 155618957 | 157449911 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu | 156129164 | 155809082 | 155618957 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu | 156153867 | 155809082 | 157449911 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 2) | 2534 | 2484 | 1914 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 0,97 | 1,13 | 1,12 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 0,90 *) | 0,50 | 0,60 |
| Osinko tuloksesta,% | 93,6% | 44,2% | 53,0% |
| Osakekohtainen pääomanpalautus, euroa | 0,92 | 0,40 | |
| Pääomanpalautus tuloksesta,% | 81,2% | 35,3% | |
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 5,33 | 5,78 | 5,61 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 16,8 | 14,1 | 11,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto,% 2) | 5,53% | 3,13% | 4,88% |
| Efektiivinen pääomanpalautustuotto,% 2) | 5,76% | 3,25% | |
| Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä | |||
| Keskikurssi, euroa | 15,39 | 12,01 | 15,02 |
| Kurssi vuoden lopussa, euroa | 16,27 | 15,96 | 12,30 |
| Alin kurssi, euroa | 12,67 | 9,69 | 9,85 |
| Ylin kurssi, euroa | 17,43 | 15,99 | 22,18 |
| Osakkeiden pörssivaihdon kehitys | |||
| Kokonaisvaihto 1 000 kpl | 144696 | 180605 | 338825 |
| Vaihdon osuus osakkeiden määrästä,% 3) | 87% | 116% | 218% |
*) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 0,90 euroa osakkeelta.
1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.
2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.
3) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.
| Käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto% (ROE) | Tilikauden voitto | x 100 |
| Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto% (ROI) | Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista | x 100 |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) | ||
| Velkaantumisaste (gearing)% | Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
x 100 |
| Oma pääoma yhteensä | ||
| Maksuvalmius (current ratio) | Lyhytaikaiset varat | |
| Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot | ||
| Omavaraisuusaste% | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella | |
| Osakeantioikaistu osinko | ||
| Osakekohtainen osinko *) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko | ||
| Efektiivinen osinkotuotto *) | Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | x 100 |
| Osinko tuloksesta prosentteina *) Osakekohtainen osinko | ||
| Osakekohtainen tulos | x 100 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Hinta/voitto-suhde (PE-luku) | Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen tulos |
*) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
| 1.1. –31.12. | 1.1. –31.12. | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2010 | 2009 |
| Liikevaihto | 1 | 1 167,2 | 1 196,1 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | –0,2 | –0,4 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 7,9 | 23,9 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | –467,1 | –476,5 |
| Henkilöstökulut | 4 | –175,2 | –163,4 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | –193,9 | –239,5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –142,1 | –155,4 | |
| Liikevoitto/tappio | 196,6 | 184,8 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | –28,3 | –29,4 |
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | 168,3 | 155,4 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 10,0 | –5,9 |
| Voitto/tappio satunnaisten erien jälkeen | 178,3 | 149,5 | |
| Tilinpäätössiirrot | 9 | –1,1 | –4,7 |
| Tuloverot | 10 | –42,4 | –56,7 |
| Tilikauden voitto/tappio | 134,8 | 88,1 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA Pysyvät vastaavat |
|||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 521,6 | 565,3 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 468,3 | 482,3 |
| Sijoitukset | 12 | 125,2 | 90,3 |
| 1 115,1 | 1 137,9 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 33,9 | 29,2 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 12,8 | 17,0 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 15 | 258,9 | 249,7 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 18,8 | 22,8 | |
| 324,4 | 318,7 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 439,5 | 1 456,6 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 16 | ||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | –198,8 | –201,9 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 43,4 | 186,7 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 273,0 | 266,5 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 134,8 | 88,1 | |
| 338,8 | 425,8 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 17,4 | 16,3 | |
| Pakolliset varaukset | 17 | 5,2 | 3,8 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 434,1 | 582,6 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 644,0 | 428,1 |
| 1 078,1 | 1 010,7 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 439,5 | 1 456,6 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen satunnaisia eriä |
168,4 | 155,4 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 193,9 | 239,5 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 38,0 | 29,3 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) | –1,5 | –0,8 |
| Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) | –9,7 | 0,1 |
| Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa | 1,4 | –1,2 |
| Muut oikaisut | –0,4 | 0,0 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 390,1 | 422,3 |
| Käyttöpääoman muutos | 28,1 | 12,4 |
| Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 418,2 | 434,7 |
| Saadut osingot | 31,7 | 2,3 |
| Saadut korot | 8,2 | 9,0 |
| Maksetut korot | –75,3 | –37,3 |
| Maksetut tuloverot | –49,9 | –53,3 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 332,9 | 355,4 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –138,4 | –146,3 |
| Käyttöomaisuuden myynti | 3,6 | 1,2 |
| Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin | –28,3 | –8,6 |
| Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista | 10,5 | 1,3 |
| Myönnetyt lainat | –26,4 | –2,4 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 1,4 | 49,8 |
| Investointien nettorahavirta | –177,6 | –105,0 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 155,3 | 250,4 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 75,0 | |
| Pitkaikaisten lainojen maksut | –80,0 | –36,5 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 72,3 | –56,6 |
| Maksetut osingot | –220,7 | –155,2 |
| Annetut/saadut konserniavustukset | –5,9 | –4,1 |
| Rahoituksen nettorahavirta | –159,3 | –252,4 |
| Rahavarojen muutos | –4,0 | –2,0 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 22,8 | 24,8 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 18,8 | 22,8 |
Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Tilikauden ja vertailuvuoden tilinpäätökset eivät ole keskenään vertailukelpoiset johtuen rahoituskuluihin vuonna 2010 kirjatusta 39,5 milj. euron kertaluonteisesta takauskulusta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus emoyhtiön tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Puhelinkeskukset | 6–10 vuotta |
| Kaapeliverkko | 8–15 vuotta |
| Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.
Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.
Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman ao. kuluerään. Taseessa ne esitetään pakollisissa varauksissa silloin, kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.
Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.
Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Myyntituotot | 1 254,4 | 1 280,5 |
| Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät | –87,2 | –84,4 |
| Liikevaihto yhteensä | 1 167,2 | 1 196,1 |
| Suomi | 1 126,5 | 1 155,1 |
|---|---|---|
| Muu Eurooppa | 37,0 | 37,2 |
| Muut maat | 3,7 | 3,8 |
| Yhteensä | 1 167,2 | 1 196,1 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1,6 | 0,8 |
| Osakkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot | 0,0 | 0,0 |
| Muut 1) | 6,3 | 23,1 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 7,9 | 23,9 |
1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
| Ostot tilikauden aikana | 45,1 | 44,9 |
| Varastojen muutos | –4,7 | –11,2 |
| 40,4 | 33,7 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 426,7 | 442,8 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 467,1 | 476,5 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 143,7 | 131,7 |
| Eläkekulut | 25,8 | 23,7 |
| Muut henkilösivukulut | 5,7 | 8,0 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 175,2 | 163,4 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 634 | 2 569 |
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa
| 2010 | 2009 | |
|---|---|---|
| Kuukausipalkka | 494 256,00 | 476 820,00 |
| Tulospalkkiot | 133 288,80 | 306 180,00 |
| Luontoisedut | 14 909,00 | 14 960,00 |
| Osakeperusteiset maksut 1) | 656 937,77 | |
| 1 299 391,57 | 797 960,00 |
1) Vuonna 2010 annettiin osakepalkkiojärjestelmän 2009 perusteella toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle Elisa Oyj:n osakkeita 20 083 kpl arvoltaan 314 634,74 euroa ja rahana maksettiin 342 303,03 euroa.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 ikävuoden jälkeen, ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.
| euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Risto Siilasmaa | 116 500,00 | 115 500,00 |
| Pertti Korhonen | 67 500,00 | 67 500,00 |
| Ari Lehtoranta | 68 000,00 | 48 500,00 |
| Raimo Lind | 77 500,00 | 50 000,00 |
| Leena Niemistö | 51 000,00 | |
| Eira Palin-Lehtinen | 69 500,00 | 68 000,00 |
| Ossi Virolainen | 81 500,00 | 80 000,00 |
| Tomas Otto Hansson | 16 500,00 | |
| Orri Hauksson | 17 500,00 | |
| 531 500,00 | 463 500,00 |
Hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa/kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeita pörssistä. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.
Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 11. Pysyvät vastaavat.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 10,0 | |
| Satunnaiset kulut | ||
| Maksetut konserniavustukset | –5,9 | |
| Satunnaiset erät yhteensä | 10,0 | –5,9 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,1 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Koulutuspalvelut | 0,5 | 0,4 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,0 |
| 0,8 | 0,6 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | –1,1 | –4,7 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | –1,1 | –4,7 |
| 7. Rahoitustuotot ja -kulut | |
|---|---|
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 30,9 | 1,3 |
| Muilta | 0,8 | 1,0 |
| Osinkotuotot yhteensä | 31,7 | 2,3 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0,4 | 0,7 |
| Muilta | 17,9 | 8,3 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä | 18,3 | 9,0 |
| Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä | 50,0 | 11,3 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | –0,3 | –0,2 |
| Muille 1) | –78,0 | –40,5 |
| Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä | –78,3 | –40,7 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –28,3 | –29,4 |
1) Korko- ja muut rahoituskulut sisältävät takauskuluja 39,5 milj. euroa, ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 33.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Tuloverot satunnaisista eristä | –2,6 | –1,5 |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | –39,6 | –55,2 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | –0,2 | 0,0 |
| Tuloverot yhteensä | –42,4 | –56,7 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Milj. euroa |
Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 0,8 | 16,0 | 769,1 | 252,0 | 12,0 | 1 049,9 |
| Lisäykset | 0,4 | 2,0 | 7,3 | 11,2 | 20,9 | |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 | –0,7 | –0,7 | ||
| Siirrot erien välillä | 1,2 | 0,3 | 6,5 | –7,6 | 0,4 | |
| Hankintameno 31.12.2010 | 2,4 | 18,3 | 769,1 | 265,1 | 15,6 | 1 070,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 0,1 | 10,8 | 315,4 | 158,3 | 484,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | –0,7 | –0,7 | |||
| Tilikauden poisto | 0,7 | 2,3 | 30,8 | 31,2 | 65,0 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0,8 | 13,1 | 346,2 | 188,8 | 548,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,6 | 5,2 | 422,9 | 76,3 | 15,6 | 521,6 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | aineelliset | Keskeneräiset | |
| Milj. euroa | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 5,0 | 61,5 | 1 925,1 | 34,6 | 24,4 | 2 050,6 |
| Lisäykset | 0,0 | 3,7 | 96,0 | 0,0 | 17,7 | 117,4 |
| Vähennykset | –0,1 | –1,1 | –4,0 | –5,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,9 | 12,9 | 0,0 | –16,3 | –0,5 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 4,9 | 67,0 | 2 030,0 | 34,6 | 25,8 | 2 162,3 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 29,3 | 1 506,8 | 32,2 | 1 568,3 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,0 | –2,1 | –3,1 | |||
| Tilikauden poisto | 3,4 | 125,1 | 0,3 | 128,8 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 31,7 | 1 629,8 | 32,5 | 1 694,0 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 4,9 | 35,3 | 400,2 | 2,1 | 25,8 | 468,3 |
| 2009 Milj. euroa |
Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2009 | 0,0 | 13,6 | 769,1 | 207,0 | 37,8 | 1 027,5 |
| Lisäykset | 0,3 | 1,4 | 10,6 | 10,5 | 22,8 | |
| Vähennykset | –0,2 | –0,2 | ||||
| Siirrot erien välillä | 0,5 | 1,0 | 34,6 | –36,3 | –0,2 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 0,8 | 16,0 | 769,1 | 252,0 | 12,0 | 1 049,9 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0,0 | 8,6 | 238,4 | 129,2 | 376,2 | |
| Tilikauden poisto | 0,1 | 2,2 | 77,0 | 29,1 | 108,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0,1 | 10,8 | 315,4 | 158,3 | 484,6 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 0,7 | 5,2 | 453,7 | 93,7 | 12,0 | 565,3 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | aineelliset | Keskeneräiset | |
| Milj. euroa | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 5,1 | 57,9 | 1 808,2 | 34,6 | 23,6 | 1 929,4 |
| Lisäykset | 2,6 | 103,8 | 0,0 | 16,9 | 123,3 | |
| Vähennykset | –0,1 | –1,3 | –0,9 | –2,3 | ||
| Siirrot erien välillä | 2,3 | 14,0 | 0,0 | –16,1 | 0,2 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 5,0 | 61,5 | 1 925,1 | 34,6 | 24,4 | 2 050,6 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 27,5 | 1 380,5 | 31,6 | 1 439,6 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,3 | –0,3 | –1,6 | |||
| Tilikauden poisto | 3,1 | 126,6 | 0,6 | 130,3 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 29,3 | 1 506,8 | 32,2 | 1 568,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 5,0 | 32,2 | 418,3 | 2,4 | 24,4 | 482,3 |
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 64,8 | 5,2 | 17,0 | 3,6 | 90,6 |
| Lisäykset | 31,2 | 0,1 | 3,8 | 0,6 | 35,7 |
| Myynnit/vähennykset | –0,6 | –0,2 | –0,8 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 95,4 | 5,3 | 20,6 | 4,2 | 125,5 |
| Arvonalentumiset 1.1.2010 | –0,3 | –0,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2010 | –0,3 | –0,3 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 95,4 | 5,3 | 20,3 | 4,2 | 125,2 |
Saamisiin sisältyvän 1,9 milj.euron pääomalainasaamisen kertyneitä korkoja 0,2 milj.euroa ei ole varovaisuuden periaatetta noudattaen kirjattu.
Luettelo yhtiön tytäryrityksistä löytyy Konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2009 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 60,4 | 5,2 | 16,6 | 2,9 | 85,1 |
| Lisäykset | 5,8 | 0,5 | 0,7 | 7,0 | |
| Myynnit/vähennykset | –1,4 | –0,1 | –1,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2009 | 64,8 | 5,2 | 17,0 | 3,6 | 90,6 |
| Arvonalentumiset 1.1.2009 | –0,3 | –0,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2009 | –0,3 | –0,3 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 64,8 | 5,2 | 16,7 | 3,6 | 90,3 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 11,8 | 11,8 |
| Keskeneräiset tuotteet | 0,4 | 0,6 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 21,3 | 16,6 |
| Ennakkomaksut | 0,4 | 0,2 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 33,9 | 29,2 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 4,7 | 5,7 |
| Saamiset muilta Myyntisaamiset |
0,5 | 3,0 |
| Lainasaamiset 1) | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,0 | |
| Siirtosaamiset 2) | 7,5 | 8,2 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 12,8 | 17,0 |
1) Lainasaamiset sisältävät 0,1 milj. euroa lainasaamisia Sofia Digital Oy:ltä.
| Vuokraennakot | 7,2 | 6,5 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainojen emissiotappiot | 0,3 | 1,7 |
| 7,5 | 8,2 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 40,0 | 47,7 |
| Lainasaamiset | 41,3 | 15,8 |
| Muut saamiset | 14,6 | 0,0 |
| Siirtosaamiset | 0,3 | 0,2 |
| 96,2 | 63,7 | |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 147,1 | 171,5 |
| Muut saamiset | 0,5 | 0,6 |
| Siirtosaamiset 1) | 15,1 | 13,9 |
| 162,7 | 186,0 | |
| Yhteensä | 258,9 | 249,7 |
| 1) Erittely siirtosaamisista | ||
| Korot | 6,1 | 6,1 |
| Vuokraennakot | 1,3 | 1,5 |
| Joukkovelkakirjalainojen emissiotappiot | 1,4 | 1,9 |
| Verot | 1,4 | 0,0 |
| Muut liikekulujen menoennakot | 4,9 | 4,4 |
| 15,1 | 13,9 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 83,0 | 83,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 83,0 | 83,0 |
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | –201,9 | –201,9 |
| Omien osakkeiden luovutus | 3,1 | |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | –198,8 | –201,9 |
| Vararahasto 1.1. | 3,4 | 3,4 |
| Vararahasto 31.12. | 3,4 | 3,4 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 186,7 | 248,9 |
| Pääoman palautus | –143,3 | –62,2 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 43,4 | 186,7 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 354,6 | 359,2 |
| Osingonjako | –77,9 | -93,4 |
| Vanhojen osinkovelkojen palautus | 0,7 | |
| Omien osakkeiden luovutus | –3,1 | |
| Lahjoitukset | –0,6 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 273,0 | 266,5 |
| Tilikauden voitto | 134,8 | 88,1 |
| Oma pääoma yhteensä | 338,8 | 425,8 |
| Edellisten tilikausien voittovarat | 273,0 | 266,5 |
|---|---|---|
| Omien osakkeiden rahasto | –198,8 | –201,9 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 43,4 | 186,7 |
| Tilikauden voitto | 134,8 | 88,1 |
| Yhteensä voitonjakokelpoisia varoja 31.12. | 252,4 | 339,4 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2,5 | 2,3 |
| Muut pakolliset varaukset 1) | 2,7 | 1,5 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 5,2 | 3,8 |
1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen sekä tyhjien toimitilojen vuokravarauksesta.
Varauksia käytettiin 1,8 milj. euroa vuonna 2010 (2,7 milj. euroa vuonna 2009).
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 375,0 | 525,9 |
| Rahoituslaitoslainat | 50,0 | 50,0 |
| Koroton | ||
| Muut velat | 2,9 | 0,3 |
| Siirtovelat1) | 6,2 | 6,4 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 434,1 | 582,6 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Rahoituslaitoslainat | 50,0 |
| 1) Erittely siirtoveloista | ||
|---|---|---|
| Vuokraennakot | 6,1 | 6,3 |
| Muut | 0,1 | 0,1 |
| 6,2 | 6,4 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Konsernitilivelka | 53,2 | 40,9 |
| Muut velat | 0,1 | 0,1 |
| 53,3 | 41,0 | |
| Velat muille | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 225,9 | 50,0 |
| Rahoituslaitoslainat | 32,0 | 30,0 |
| Muut velat | 102,0 | 74,0 |
| 359,9 | 154,0 | |
| Korollinen yhteensä | 413,2 | 195,0 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Koroton | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 9,7 | 7,3 |
| Muut velat | 0,0 | 6,0 |
| 9,7 | 13,3 | |
| Velat muille | ||
| Saadut ennakot | 2,4 | 2,3 |
| Ostovelat | 118,9 | 121,9 |
| Muut velat | 38,5 | 30,4 |
| Siirtovelat 1) | 61,3 | 65,2 |
| 221,1 | 219,8 | |
| Koroton yhteensä | 230,8 | 233,1 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 644,0 | 428,1 |
| 1) Erittely siirtoveloista | ||
| Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen | 33,4 | 31,1 |
| Korot | 22,5 | 21,5 |
| Välittömät verot | 0,0 | 6,0 |
| Vuokraennakot | 0,9 | 0,9 |
| Tuloennakot | 3,3 | 4,4 |
| Muut | 1,2 | 1,3 |
| 61,3 | 65,2 |
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta |
0,5 | 0,5 |
| Annetut takaukset | ||
| Omasta puolesta | 0,7 | |
| Muiden puolesta 1) | 0,5 | 42,3 |
| Yhteensä | 1,7 | 42,8 |
1) 31.12.2009 annetuista takauksista 41,6 milj. euroa liittyi vuonna 2007 europpalaisen pankin luottojohdannaisportfoliolle annettuun takaukseen. Takauksen päättymisestä sovittiin järjestäjäpankin kanssa joulukuussa 2010. Maksettu summa 39,5 miljoonaa euroa on kirjattu rahoituskuluihin. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 33.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Televerkon leasingvastuut 1) | ||
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,8 | 0,8 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
1,8 | 2,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 1,0 | 1,3 |
| 3,6 | 4,4 | |
| Muut leasingvastuut 2) | ||
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 5,4 | 7,6 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
6,0 | 6,5 |
| 11,4 | 14,1 | |
| Takaisinostovastuut yhteensä 3) | 0,0 | 0,0 |
| Vuokravastuut kiinteistöistä 4) | ||
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 13,9 | 13,4 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 34,0 | 37,9 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 90,7 | 97,2 |
| 138,6 | 148,5 | |
| Leasing- ja vuokrasopimusvastuut yhteensä |
153,6 | 167,1 |
1) Koostuu eräistä yksilöidyistä gsm-verkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.
2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja it-laitteistoista.
| Milj. euroa | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 150,0 | 150,0 |
| Käypä arvo | 1,2 | 1,5 |
| Luottoriskin vaihtosopimus 1) | ||
| Nimellisarvo | 44,0 |
1) Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) liittyi QTE-sopimuksen takaajapankin vastapuoliriskin suojaamiseen. CDS-sopimuksen käypä arvo on kirjattu alas tilinpäätöksessä 2008. Sopimus päättyi joulukuussa 2010. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 33.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2010 on 18,4 milj. euroa (17,0 milj. euroa).
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83033008 euroa.
Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50000000 kappaletta ja enimmäismäärä 1000000000 kappaletta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 166307586 kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Yhtiökokous 18.3.2010 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15000000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka ja se päättää 18.3.2009 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.
Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:
Hallitus voi päättää enintään 10 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa.
Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2011 saakka ja se päättää 18.3.2009 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.
Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 10688629 omaa osaketta.
Varsinainen yhtiökokous 18.3.2010 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 10000000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.
1.3.2010 Elisa siirsi hallituksen päätöksen mukaisesti 156633 osaketta henkilöille, jotka kuuluivat vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän piiriin. 1.6.2010 Elisalle palautui osakepalkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaisesti 2510 osaketta työsuhteen päättymisen seurauksena.
Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 10534506 omaa osaketta.
Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 6,33 prosenttia.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2010 oli 124867 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,08 prosenttia.
Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2010 oli 16,27 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 17,43 euroa, alin 12,67 euroa ja keskikurssi 15,39 euroa.
Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 2534 miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2010 kaikkiaan 144695847 kappaletta 2227 milj. euron kokonaishintaan. Vaihto oli 87,0 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.
| Osuus | ||
|---|---|---|
| kaikista | ||
| Osakkeita | osakkeista, % | |
| 1. Yksityiset yritykset | 27 296 682 | 16,41 |
| 2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 087 021 | 4,26 |
| 3. Julkisyhteisöt | 21 231 130 | 12,77 |
| 4. Voittoa tavoittelemattomat | ||
| yhteisöt | 6 548 264 | 3,94 |
| 5. Kotitaloudet | 50 057 954 | 30,10 |
| 6. Ulkomaat | 882 417 | 0,53 |
| 7. Hallintarekisteröidyt | 42 669 612 | 25,66 |
| Elisa Oyj -konserni | 10 534 506 | 6,33 |
| Yhteensä | 166 307 586 | 100,00 |
| Osakkeiden määrä | Omistuksia | % | Osakkeita | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 31 358 | 13,58 | 1691000 | 1,02 |
| 101–1 000 | 193 743 | 83,92 | 40789428 | 24,53 |
| 1 001–10 000 | 5 392 | 2,34 | 13088374 | 7,87 |
| 10 001–100 000 | 325 | 0,14 | 8107242 | 4,87 |
| 100 001–1 000 000 | 47 | 0,02 | 12923119 | 7,77 |
| 1 000 001– | 7 | 0,00 | 78756832 | 47,36 |
| Kaikki yhteensä | 230 872 | 100,00 | 155355995 | 93,41 |
| Erityistileillä | 417085 | 0,25 | ||
| Elisa Oyj -konserni | 10534506 | 6,33 | ||
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 166307586 | 100,00 |
| Nimi | Osakkeita | % | |
|---|---|---|---|
| 1 | Solidium Oy | 16 801 000 | 10,10 |
| 2 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma |
10 151 976 | 6,10 |
| 3 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö | ||
| Ilmarinen | 5 010 334 | 3,01 | |
| 4 | Valtion Eläkerahasto | 2 000 000 | 1,20 |
| 5 | KPY Sijoitus Oy | 1 127 163 | 0,68 |
| 6 | Helsingin Kaupunki | 1 124 690 | 0,68 |
| 7 | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 927 291 | 0,56 |
| 8 | Svenska Litteratursällskapet | 772 000 | 0,46 |
| 9 | Sijoitusrahasto Nordea Suomi | 721 200 | 0,43 |
| 10 Föreningen Konstsamfundet Rf | 580 000 | 0,35 | |
| 11 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva | 500 000 | 0,30 | |
| 12 Pensionsförsäkringsaktiebolaget | |||
| Veritas | 496 183 | 0,30 | |
| 13 Sijoitusrahasto Danske Invest Finland | 494 022 | 0,30 | |
| 14 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake |
475 118 | 0,29 | |
| 15 Eläke-Fennia Keskinäinen | |||
| Vakuutusyhtiö | 455 000 | 0,27 | |
| 16 Nordea Pankki Suomi Oyj | 440 850 | 0,27 | |
| 17 Kuntien Eläkevakuutus | 391 856 | 0,24 | |
| 18 Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland | 388 432 | 0,23 | |
| 19 Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia | 375 841 | 0,23 | |
| 20 Anvia Oyj | 375 019 | 0,23 | |
| Yhteensä | 43 607 975 | 26,22 | |
| Elisa Oyj | 10 534 506 | 6,33 | |
| Elisa Oyj:n Henkilöstörahasto | 156 800 | 0,09 | |
| Hallintarekisteröidyt | 42 669 612 | 25,66 | |
| Muut kuin mainitut | 66 338 693 | 41,69 | |
| Yhteensä | 166 307 586 100,00 |
Capital Research and Management antoi arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 § mukaisen ilmoituksen, että sen omistus Elisa Oyj:ssä 28.12.2010 oli 8 395 128 osaketta, mikä vastaa 5,05% yhtiön osakkeista.
Päätöskurssi, euroa
Milj. kpl/kuukausi
Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2010 mukaan on 338 793 743,80 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 252 378 799,53 euroa.
Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.2010–31.12.2010 on 134 821 082,31 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Helsingissä helmikuun 10. päivänä 2011
Risto Siilasmaa Pertti Korhonen Ari Lehtoranta hallituksen puheenjohtaja
Raimo Lind Leena Niemistö Eira Palin-Lehtinen
Ossi Virolainen Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Elisa Oyj vuosikertomus 2010 71
Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 10. helmikuuta 2011
KPMG OY AB
Pekka Pajamo KHT
Elisan hallitus vasemmalta oikealle:
Takana: Raimo Lind, Ari Lehtoranta, Pertti Korhonen ja hallituksen varapuheenjotaja Ossi Virolainen Edessä: Leena Niemistö, hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Eira Palin-Lehtinen
Elisassa noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositusta listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance Statement). Koodi on esillä yhdistyksen kotisivuilla www.cgfinland.fi. Elisalla ei ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Elisan tilinpäätös sisältäen toimintakertomuksen julkaistaan Elisan kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.
Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Yhtiökokouksessa 18.3.2010 hallitukseen valittiin Pertti Korhonen, Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Leena Niemistö, Eira Palin-Lehtinen, Risto Siilasmaa (puheenjohtaja) ja Ossi Virolainen (varapuheenjohtaja).
Kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat olleet riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2010 toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti sekä päättää asioista, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.
Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on määrittää yhtiön strategiset linjaukset sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteuttamista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja yhtiön johdon kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta sekä yhtiön taloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien perusteella. Hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoiminnan ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisten investointien ja rahoitusjärjestelyiden toteuttamisessa.
Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita, kuten vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet sekä liiketoimintojen päälinjaukset. Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain kysymysten kautta tapahtuvana itsearviointina.
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti 8–10 kertaa vuodessa.
Hallituksen jäsenille maksettiin 2010 seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot:
Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto poistuu.
Vuonna 2010 hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sai palkkioina Elisan osakkeita 2756 kpl, varapuheenjohtaja Ossi Virolainen 1837 kpl, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Raimo Lind 1759 kpl, jäsenet Pertti Korhonen, Ari Lehtoranta ja Eira Palin-Lehtinen 1530 kpl kukin sekä Leena Niinistö 1141 kpl. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille 31.12.2010 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvo-osuustileille vasta 4.1.2011, joten nämä osakemäärät eivät sisälly edellä jäsenien kohdalla mainittuun osakemäärään.
| Elisan hallituksen | Osakkeita, kpl, |
|---|---|
| Elisa-omistukset , (määräysvaltayhtiöt) | 31.12.2010 |
| Risto Siilasmaa, | |
| hallituksen puheenjohtaja Ossi Virolainen, |
14183 |
| hallituksen varapuheenjohtaja | 13959 |
| Pertti Korhonen, hallituksen jäsen | 4420 |
| Ari Lehtoranta, hallituksen jäsen | 3425 |
| Raimo Lind, hallituksen jäsen | 2798 |
| Leena Niemistö, hallituksen jäsen | 778 |
| Eira Palin-Lehtinen, hallituksen jäsen | 4420 |
Vuonna 2010 hallitus kokoontui 12 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli 95 prosenttia.
Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan johtoon kuuluvien henkilöiden nimittämisen ja erottamisen, johdon seuraajasuunnittelun ja kehittämisen, johdon pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja muut johdon palkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokunta käsittelee myös Elisan henkilöstön kannustinjärjestelmät.
Valiokunnan tehtäviin kuuluu huolehtia, että yhtiökokoukselle valmistellaan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja tekee tarvittaessa ehdotuksen itse. Valmistelu tehdään keskustellen yhtiön suurimpien omistajien kanssa.
Vuonna 2010 kompensaatio- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja jäseninä Pertti Korhonen ja Ari Lehtoranta. Vuonna 2010 hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokunta kokoontui 4 kertaa ja osallistumisaste oli 100 prosenttia.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito ja taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus sekä riskienhallinta ovat asianmukaisesti järjestetyt.
Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan erityisesti seuraavat asiat:
Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen sekä tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi.
Vuonna 2010 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Raimo Lind ja jäseninä Leena Niemistö, Eira Palin-Lehtinen ja Ossi Virolainen. Vuonna 2010 tarkastusvaliokunta kokoontui 7 kertaa, ja osallistumisaste oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.
Elisan toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2010 Veli-Matti Mattila.
Elisan johtoryhmä vasemmalta oikealle: Veli-Matti Mattila, Katiye Vuorela, Asko Känsälä, Pasi Mäenpää, Timo Katajisto, Sami Ylikortes ja Jari Kinnunen
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle tilikauden aikana maksettu palkka oli yhteensä 642453,80 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat edut 509165,00 euroa ja tulospalkkion 133288,80 euroa. Tulospalkkio voi olla korkeintaan 80 prosenttia veronalaisesta ansiosta. Lisäksi johdon palkitsemisja kannustinjärjestelmän 2009 perusteella maksettiin 656937,77 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 314634,74 euroa (20083 osaketta).
Elisan toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Lisäeläkkeen määräytymisperuste on maksuperusteinen. Lisäeläkkeen vakuutusmaksu, joka kattaa eläkkeen ikävuodesta 62 lukien, vuoden 2010 osalta oli 163058,78 euroa. Ikävuosien 60 ja 61 osalta karttunut vastuu 326769,00 euroa on kirjattu yhtiön taseeseen. Toimitusjohtajalla on vapaakirjaoikeus.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalla oli 31.12.2010 hallussaan 81169 Elisan osaketta.
Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys
Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa mm. yhtiön tuloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee
hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internetsivuilla ja tieto yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä internet-sivujen osoitteesta ilmoituksella yhdessä Suomessa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Kutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena, ja se löytyy siten Elisan internet-sivuilta (www.elisa.fi/yhtiokokous). Kutsussa kerrotaan kulloinkin kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle löytyvät ennen kokousta Elisan internetsivuilta.
Elisan yhtiöjärjestys on saatavilla Elisan internetsivuilla (www.elisa.fi). Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää aina yhtiökokous.
Elisan vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous pidetään 25.3.2011 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa, kongressisiivessä, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.
Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Johtoryhmän kokoonpano (31.12.2010) ja sen omistukset ilmenevät alla olevasta taulukosta.
| Elisan johtoryhmän | Osakkeita, kpl, |
|---|---|
| Elisa-omistukset | 31.12.2010 |
| Veli-Matti Mattila, | |
| Toimitusjohtaja | 81169 |
| Asko Känsälä, johtaja, | |
| Henkilöasiakasyksikkö | 42176 |
| Pasi Mäenpää, johtaja | |
| Yritysasiakkaat | 30109 |
| Timo Katajisto, johtaja, | |
| Tuotanto | 10041 |
| Jari Kinnunen, | |
| Talous- ja rahoitusjohtaja | 19392 |
| Katiye Vuorela, | |
| Viestintäjohtaja | 6020 |
| Sami Ylikortes, | |
| Hallintojohtaja | 20501 |
Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, joka sisältää rahapalkan ja verotettavat puhelin- ja autoedut.
Lisäksi johtoryhmälle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin.
Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Johtoryhmän jäsenille tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 1838848,06 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat edut 1 332893,00 euroa ja tulospalkkion 505955,06 euroa. Lisäksi johdon palkitsemisja kannustinjärjestelmän 2009 perusteella maksettiin 1724460,91 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 825871,14 euroa (52715 osaketta).
Elisan johtoryhmän jäsenillä toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Eläkkeet ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 143143,65 euroa.
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista, palkkioista ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmistä.
Elisa hallitus päätti 22.12.2008 Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Järjestelmän palkkiona ansaintajaksolta 2009 on maksettu yhteensä 156633 osaketta keväällä 2010 ja tämän lisäksi verot kattava rahaosuus. Osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia ansaintajaksoa seuraavan kahden vuoden ajan. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta.
Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2010 perustuu Elisakonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja liikevaihtoon. Palkkio ansaintajaksolta 2010 maksetaan vuonna 2011 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy vastaava kahden vuoden luovutusrajoitus kuin vuoden 2009 järjestelmään.
Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 perustuu Elisa-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja liikevaihtoon. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan vuonna 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy vastaava kahden vuoden luovutusrajoitus kuin vuoden 2009 järjestelmään.
Järjestelmän kohderyhmään vuosina 2009 ja 2010 kuuluu noin 50 henkilöä ja vuonna 2011 noin 160 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2,2 miljoonan Elisa Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen osakkeita enintään 1,1 miljoonaa sekä rahana maksettavan osuuden).
Johdon palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa 7 ja 27 sekä emoyhtiön liitetiedossa 4.
Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että näissä noudatetaan lakia ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisen COSO-viitekehyksen avulla.
Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, tavoitteelliseen johtamiseen sekä kuvattuihin ja valvottuihin prosesseihin, käytäntöihin, politiikkoihin ja ohjeistuksiin. Vastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on kohdistettu Elisan taloustoiminnolle.
Vuosittaiset liiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste ovat keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa Elisassa. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa sekä ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen että strategiseen suunnitelmaan.
Tavoitteet asetetaan Elisa-konsernille sekä yksiköille ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti- ja tulospalkkiojärjestelmän kautta kahdesti vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa sovitaan tavoitteista ja arvioidaan tuloksia ja toimintaa eritoten arvojen kautta.
Riskien arviointi on integroitu osa Elisan suunnitteluprosessia. Riskien arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja analysoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit sekä tunnistamaan toimenpiteet riskien vähentämiseksi.
Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja näiden kautta syntyneisiin taloudellisiin menetyksiin sekä muiden yhtiön varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.
Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosesseihin rakennetuista automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joilla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä hallitsemaan sen riskejä. Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä tietojärjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteuttaminen.
Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksiköittäin. Talousjohto käsittelee kokouksissaan poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä tarkastelee kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla oleva syyt ja perusteet.
Elisan ulkoisen viestinnän tavoitteena on antaa ajantasaista, tasapuolista, läpinäkyvää ja tietosisällöltään oikeaa tietoa kaikille intressiryhmille samanaikaisesti. Viestinnän tulee täyttää pörssiyhtiölle asetettavat lait, asetukset, toimintaohjeet ja muut säännöt. Tiedottaminen tapahtuu pörssi- ja lehdistötiedottein sekä yhtiön internet-sivujen välityksellä. Elisan taloudellista tietoa saavat kommunikoida ainoastaan toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja sekä rahoitusjohtaja. Elisa myös soveltaa ns. hiljaista kautta tulostietojen julkistamista edeltävänä kahden viikon ajanjaksona.
Keskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranet-sivustoilla ja muissa yhteisissä välineissä. Keskeisistä ohjeista ja muutoksista tiedotetaan myös erillisin tilaisuuksin, sähköpostein sekä jokapäiväisessä esimiestyössä. Koulutusta ja opastusta sääntöjen ja vaatimuksen mukaisesta toiminnasta järjestetään tarpeen mukaan eri osapuolille. Lisäksi talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta koskien erityisesti kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten sekä tiedonantovelvoitteiden muutoksia.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiön kirjanpito ja taloushallinto, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus sekä riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Yhtiön hallitus tarkastaa ja hyväksyy osavuosikatsaus- ja tilinpäätöstiedotteet säännöllisissä kokouksissa ennen niiden julkaisemista. Elisan hallitus ja johtoryhmä seuraavat konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden saavuttamista kuukausittain. Elisan taloustoiminto arvioi itse jatkuvasti kontrollien toimivuutta ja riittävyyttä. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelmansa puitteissa.
Riskien hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdissa "Hallituksen työjärjestys", "Tarkastusvaliokunta" ja "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä".
Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.
Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan vakuutuksin. Yhtiö käyttää vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä selvitettäessä ulkopuolista vakuutusmeklaria.
Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja informaatiota yhtiön ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä tarvittaessa tarkastusvaliokunnalle. Sisäisessä tarkastustoiminnassa tukeudutaan kansainvälisiin standardeihin (IIA).
Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.
Tilintarkastajien tehtävänä on varmistua siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.
Muita keskeisiä tavoitteita: varmistua, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistuu organisaation toimimisesta yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.
Yhtiöllä oli vuonna 2010 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Kertomusvuonna Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi Pekka Pajamo, KHT.
Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2010 olivat yhteensä 215000,00 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 150000,00 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 38000,00 euroa.
Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 650 000,00 euroa. Nämä palvelut liittyivät mm. yritysjärjestelyihin, veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin sekä muihin asiantuntijapalveluihin. Palkkiosumma sisältää myös KPMG-konserniin kuuluvan, koulutuksia tarjoavan Telewaren maksut 462000,00 euroa, jotka liittyvät pääosin Elisan operatiiviseen toimintaan.
Elisassa on käytössä Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullut sisäpiiriohje.
Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tarkastaja. Tämän lisäksi julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisen sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä internetissä Elisan kotisivujen www.elisa.fi kautta.
Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.
Elisan lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätösjulkistamista edeltävinä 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.
Elisa Oyj Rekisteröity kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 01026000 www.elisa.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.