Elisa Oyj

743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:OtherReservesMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:sharesxbrli:shares743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31eli:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember743700TU2S3DXWGU7H322024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus .................2 Osakkeet ja osakkeenomistajat ..............8 Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä ................................... 10 Tietoa sijoittajille ................................11 2VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2024 Markkinatilanne Kilpailuympäristö on ollut aktiivinen etenkin 4G-liittymien osalta. Mobiilipalvelujen käyttö on kehittynyt edelleen suotuisasti. Myös 5G-palvelujen kysyntä on jatkunut vilkkaana entistä laajemman 5G-laitevalikoiman ja verkon paremman kattavuuden myötä. Geopoliittinen epävarmuus ja makrotalouden vaisu kehitys ovat jatkuneet. Tämä tilanne on lisännyt kyberturvallisuuspalvelujen kysyntää. Kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoista on ollut edelleen tiukkaa, ja perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö ovat vähentyneet. Suotuisa kehitys IT-palvelujen markkinoilla on jatkunut. Talouden yleinen epävarmuus on viivästyttänyt joidenkin yritysten investointipäätöksiä ja projektien toteutusta. Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema Liikevaihto kasvoi 1 prosenttia edellisvuodesta. Mobiilipalvelujen ja kansainvälisten digitaalisten palvelujen kasvu lisäsi liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät laitemyynnin lasku, yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos, perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku, kotimaisten digitaalisten palvelujen lasku sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen. Yritysostojen ja liiketoimintojen myyntien nettovaikutuksella oli myös negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 4 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 3 prosenttia, mikä johtui pääasiassa mobiilin palveluliikevaihdon kasvusta, kansainvälisistä digitaalisista palveluista, liiketoimintojen myynneistä ja tehostamistoimista. Nettorahoitustuotot ja -kulut kasvoivat –39 miljoonaan euroon (–23) pääasiassa korkojen nousun, nettovelan kasvun ja 5 miljoonan euron lainasaamisten alaskirjauksen seurauksena. Tuloslaskelman tuloverot olivat –91 miljoonaa euroa (–84). Nettotulos oli 356 miljoonaa euroa (374), ja osakekohtainen tulos oli 2,23 euroa (2,34). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,35 euroa (2,37). Rahoitusasema Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen laski 1 prosenttia 357 miljoonaan euroon. Suurempi käyttökate ja pienemmät lisenssimaksut vahvistivat kassavirtaa, kun taas suuremmat käyttöomaisuusinvestoinnit, verot ja rahoituskulut heikensivät sitä. Rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät vahvalla tasolla. Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä oli vuoden lopussa 390 miljoonaa euroa. Konsernirakenteen muutokset Helmikuussa Elisan tytäryhtiö camLine osti Romaric Automation Inc -yrityksen vahvistaakseen tuotannon huippuosaamistaan. Maaliskuussa Elisa hankki enemmistöosuuden Moontalk Oy:stä. Leanware Oy:n osto saatiin päätökseen toukokuussa. Heinäkuussa Elisa osti valokuituverkkoyhtiö Koillisnet Oy:n. Elisa osti syyskuussa allekirjoitetulla sopimuksella loput (81 %) sedApta Groupin osakekannasta. Yritysosto saatiin päätökseen 30.10.2024. Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema Milj.euroa 2024 2023 2022 Liikevaihto 2 191 2 180 2 130 Käyttökate 767 756 733 Käyttökate-% 35,0 % 34,7 % 34,4 % Vertailukelpoinen käyttökate (1 783 756 735 Vertailukelpoinen käyttökate-% 35,7 % 34,7 % 34,5 % Liikevoitto 488 482 470 Liikevoitto-% 22,3 % 22,1 % 22,1 % Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2 504 487 472 Vertailukelpoinen liikevoitto-% 23,0 % 22,4 % 22,2 % Oman pääoman tuotto, % 27,6 % 29,4 % 30,4 % 1) Vuosi 2024 ilman 17 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 2) Vuosi 2023 ilman 6 miljoonan euron arvonalentumisia. Rahoitusasema Milj.euroa 2024 2023 2022 Nettovelka 1 473 1 304 1 276 Nettovelka / käyttökate (1 1,9 1,7 1,7 Velkaantumisaste, % 113,9 % 100,8 % 101,9 % Omavaraisuusaste, % 38,7 % 41,6 % 40,6 % Kassavirta (2 256 347 300 Vertailukelpoinen kassavirta (3 357 361 321 1) (Korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen käyttökate). 2) Kassavirta rahoituksen jälkeen. 3) Vuosi 2024 ilman 101 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja myönnettyjä lainoja. Vuosi 2023 ilman 14 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja -myyntejä. Vuosi 2022 ilman 21 miljoonan euron osakehankintoja. 3VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Henkilöasiakkaat Milj.euroa 2024 2023 2022 Liikevaihto 1 329 1 335 1 301 Käyttökate 539 521 496 Käyttökate-% 40,6 % 39,0 % 38,1 % Vertailukelpoinen käyttökate (1 545 521 497 Vertailukelpoinen käyttökate-% 41,0 % 39,0 % 38,2 % Liikevoitto 356 342 322 Liikevoitto-% 26,8 % 25,6 % 24,7 % Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2 361 344 323 Vertailukelpoinen liikevoitto-% 27,2 % 25,8 % 24,9 % Käyttöomaisuusinvestoinnit 229 213 191 1) Vuosi 2024 ilman 5 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 1,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 2) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia. Liikevaihto väheni 0,5 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtui Viaplay-yhteistyön päättymisestä. Liikevaihtoa heikensivät myös laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku. Liikevaihtoa vahvisti mobiilipalvelujen ja kiinteän verkon palvelujen kasvu. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 5 prosenttia. Yritysasiakkaat Milj.euroa 2024 2023 2022 Liikevaihto 863 846 829 Käyttökate 228 235 238 Käyttökate-% 26,4 % 27,8 % 28,7 % Vertailukelpoinen käyttökate (1 239 235 238 Vertailukelpoinen käyttökate-% 27,7 % 27,8 % 28,7 % Liikevoitto 132 140 148 Liikevoitto-% 15,3 % 16,6 % 17,9 % Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2 143 143 148 Vertailukelpoinen liikevoitto-% 16,6 % 16,9 % 17,9 % Käyttöomaisuusinvestoinnit 108 108 99 1) Vuosi 2024 ilman 11 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2022 ilman 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. . 2) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia. Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Liikevaihtoa vahvisti kasvu mobiilipalveluissa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä digitaalisissa palveluissa. Videran myynti heikensi liikevaihtoa. Myös laitemyynnin lasku, yhdysliikenteen ja verkkovierailujen väheneminen, yritysten palvelunumerojen sääntelymuutos sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän lasku heikensivät liikevaihtoa. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 2 prosenttia. 4VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Investoinnit Milj.euroa 2024 2023 2022 Käyttöomaisuusinvestoinnit (1 , josta 338 321 290 Henkilöasiakkaat 229 213 191 Yritysasiakkaat 108 108 99 Sijoitukset osakkeisiin 114 12 25 Investoinnit yhteensä 452 333 314 Osake- ja liiketoimintahankinnat 124 25 25 Lisenssit 2 9 Käyttöoikeusomaisuus 33 23 26 Investoinnit ilman käyttöoikeusomaisuutta, lisenssejä sekä sijoituksia osakkeisiin ja liiketoimintoihin 295 284 255 Investoinnit % liikevaihdosta 13 13 12 1) 2023 sisältää Viron 26 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 2 miljoonaa euroa. 2022 sisältää Viron 3,5 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 7 miljoonaa euroa ja 2x10 MHz:n taajuuslisenssin, 2 miljoonaa euroa. Pääinvestoinnit liittyivät 5G:n kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen, kuitu- ja muihin verkkoihin sekä IT-investointeihin. Henkilöstö Vuonna 2024 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 5 781 (5 721) ja työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat yhteensä 433 (417) miljoonaa euroa. Henkilömäärä segmenteittäin vuoden lopussa: 31.12.2024 31.12.2023 31.12.2022 Henkilöasiakkaat 2 951 2 976 2 939 Yritysasiakkaat 3 198 2 690 2 684 Yhteensä 6 149 5 666 5 623 Kestävä kehitys Keskeiset vastuullisuusmittarit 10–12 2024 10–12 2023 10–12 2022 Mobiiliverkon energiatehokkuus Suomessa (1 Energian käytön muutos per gigatavu 10–12 2021 tasosta –21,6 % –26,1 % –5,7 % Yli 100 Mbps yhteyksien väestöpeitto 95,5 % 92,5 % 86,2 % Naisten osuus esihenkilöistä 29,0 % 28,7 % 29,6 % Patenttiportfolion kehitys (1 Aktiivisen patenttiportfolion koko, kpl (2 495 396 337 Uusien ensihakemusten määrä, kpl 8 11 12 1) Mittaria ei ole varmennettu 2) Aktiivisten patenttihakemusten ja patenttien määrä. Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset milj.euroa Enimmäismäärä Käytössä 31.12.2024 Komittoidut luottolimiitit 300 0 Lainajärjestely (ei komittoitu) 100 50 Yritystodistusohjelma (ei komittoitu) 350 307 EMTN-ohjelma (ei komittoitu) 1 500 900 Pitkien lainojen luokitukset Luokitus Näkymä Luokittaja Moody's Ratings Baa2 Vakaa S&P Global Ratings BBB+ Vakaa Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa. Elisa allekirjoitti 10.4.2024 Pohjoismaiden investointipankin kanssa seitsemän vuoden sopimuksen 100 miljoonan euron lainasta. Lainan korkomarginaali on kytketty Elisan kestävyystavoitteisiin. 5VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Osake Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingissä ja muilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin. Päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin. Osakevaihto, miljoonaa osaketta 2024 2023 2022 Nasdaq Helsinki 69,7 64,4 71,2 Cboe 121,3 148,8 154,6 Lontoon pörssi 27,7 29,8 40,3 Muut kauppapaikat 10,9 10,3 11,5 Kokonaisvaihto (1 229,6 253,3 277,6 Vaihto, miljoonaa euroa 9 923 12 376 14 431 % osakkeista 137,2 % 151,4 % 165,9 % Osakkeet ja markkina-arvot 2024 2023 2022 Osakkeet, kpl 167 335 073 167 335 073 167 335 073 Omat osakkeet, kpl 6 925 607 6 946 654 7 075 378 Ulkona olevat osakkeet, kpl 160 409 466 160 388 419 160 259 695 Päätöskurssi, euroa 41,80 41,87 49,46 Markkina-arvo, miljoonaa euroa 6 995 7 006 8 276 Omat osakkeet, % 4,14% 4,15 % 4,23 %    Osakkeiden lukumäärä Yhteensä Omat Ulkona olevat Osakkeet 31.12.2023 167 335 073 6 946 654 160 388 419 Osakepalkkiojärjestelmät 31.1.2024 (2 –129 271 129 271 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 31.1.2024 (2 –4 907 4 907 Siirto omiin osakkeisiin 23.12.2024 (3 113 131 –113 131 Osakkeet 31.12.2024 167 335 073 6 925 607 160 409 466 1) Markkinapaikkatiedot perustuvat Modular Financen tietoihin. 2) Pörssitiedote 31.1.2024. 3) Pörssitiedote 23.12.2024. Elisa siirsi 134 178 omaa osakettaan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2021–2023 piiriin kuuluville henkilöille ja sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2019 sitouttamisjakson 2022–2023 piiriin kuuluville henkilöille 31.1.2024. Tammikuussa Elisan hallitus päätti toimitusjohtajan vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksoista. Ensimmäinen ansaintajakso (yhteensä 4 782 osaketta) päättyi 31.12.2024, ja toinen ansaintajakso (7 172 osaketta) päättyy 31.12.2025. Toukokuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 13 630 osaketta) päättyy 31.5.2026. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan. Marraskuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 14 750 osaketta) päättyy 31.1.2027. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan. Yhteistililtä siirrettiin 23.12.2024 yhteensä 113 131 Elisan osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi. Tämä perustui Elisan varsinaisen yhtiökokouksen päätökseen, jonka mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n osakkeita sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet päättyivät 12.4.2024. Tutkimus ja kehitys Suurin osa palvelujen kehittämisestä tapahtuu tavanomaisessa liiketoiminnassa, ja se kirjataan tavanomaisiin toimintakuluihin. Elisa investoi tutkimus- ja kehitystoimintaan 27 (24) miljoonaa euroa, josta 8 (9) miljoonaa euroa aktivoitiin vuonna 2024, mikä on 1,2 prosenttia (1,1) liikevaihdosta. Varsinainen yhtiökokous 2024 Elisan varsinainen yhtiökokous päätti 12.4.2024 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2023 perusteella jaetaan osinkoa 2,25 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 1,13 euroa osakkeelta maksettiin 23.4.2024 ja toinen maksuerä 1,12 euroa osakkeelta maksettiin 30.10.2024. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2023. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2023. Yhtiökokous hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023. Yhtiökokous ei hyväksynyt hallituksen ehdotusta toimielinten palkitsemispolitiikaksi. Päätökset ovat osakeyhtiölain mukaan neuvoa-antavia. Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan (8). Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Christoph Vitzthum. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi. Yhtiökokous päätti hallituksen vuosipalkkioiden muuttamisesta. Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa ja hallituksen jäsenille 72 000 euroa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Terhi Mäkinen. Tilintarkastajalle maksetaan palkkio ja korvataan matkakulut yhtiön hyväksymän laskun mukaan. 6VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Yhtiökokous päätti, että sellaisten Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeiden osalta, joiden sulautumisvastiketta ei ole vaadittu ja osakekirjaa tai muuta vastaavaa asiakirjaa sekä mahdollista omistusoikeuden osoittavaa saantoselvitystä, sekä edellä mainittuihin perustuvaa kirjaamisvaatimusta, ei ole esitetty viimeistään 12.4.2024, oikeus sulautumisvastikkeena annettuihin Elisa Oyj:n osakkeisiin ja niihin perustuviin oikeuksiin on menetetty. Mikäli osakekirja tai muu vastaava asiakirja on kadonnut, sulautumisvastiketta on vaadittava ja kirjaamisvaatimus esitettävä viimeistään edellä mainittuna määräaikana ja osakekirjan tai muun vastaavan asiakirjan kuolettamista koskeva päätös on esitettävä Elisa Oyj:lle viimeistään 29.11.2024. Menetetyn vastikkeen saa sulautumisen vastaanottava yhtiö Elisa Oyj, ja tällaisiin osakkeisiin sovelletaan yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevia säännöksiä. Elisan hallituksen valiokuntien kokoonpano Järjestäytymiskokouksessaan Elisan hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan Katariina Kravin (pj), Maher Chebbon ja Eva-Lotta Sjöstedtin, sekä tarkastusvaliokuntaan Kim Ignatiuksen (pj), Pia Kållin, Antti Vasaran ja Christoph Vitzthumin. Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölaissa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta Elisan suurimmat osakeomistajat osakasluettelon 31.8.2024 mukaan nimittivät nimitystoimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut syyskuusta 2024 alkaen seuraava: • Pauli Anttila, sijoitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy • Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen • Markus Aho, sijoituksista vastaava johtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma • Jonna Ryhänen, sijoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo • Anssi Vanjoki, Elisan hallituksen puheenjohtaja Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Pauli Anttilan. Varsinainen yhtiökokous perusti Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat Ulkomaisten osinkojen lähdeveroon liittyneen verotarkastuksen seurauksena Elisa on saanut huhtikuussa 2021 päätöksen, jonka mukaan sen on maksettava yhteensä 1,7 miljoonaa euroa väitetysti väärinmääritetyistä lähdeveroista vuosilta 2015 ja 2016. Hallinto-oikeus teki asiassa päätöksen Elisan hyväksi helmikuussa 2024. Päätös on lopullinen ja sitova. EU antoi huhtikuussa asetuksen toimenpiteistä gigabittitason sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi tavoitteena verkonrakentamisen kustannusten ja esteiden vähentäminen sekä olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin parempi hyödyntäminen. Asetuksen mukaan 1.1.2029 lähtien palveluntarjoajat eivät saa soveltaa erilaisia vähittäishintoja kuluttajille kotimaisesta ja EU:n sisäisestä viestinnästä. EU:n komissio arvioi tilannetta ja velvoitteita viimeistään 30.6.2027 mennessä. Asetus tulee voimaan 12.11.2025. Direktiivin 2022/2523 (direktiivi monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa) saattaminen osaksi Suomen lainsäädäntöä saatiin päätökseen vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, ja lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2024. Tällä muutoksella arvioidaan olevan vaikutusta Elisan Viron liiketoiminnan tuloslaskelman veroihin vuodesta 2024 alkaen. Heinäkuussa 2020 Tucana Telecom NV käynnisti Polystar OSIX Ab:hen kohdistuvan oikeusprosessin Brysselin yritystuomioistuimessa väittäen, että Polystar OSIX Ab on rikkonut jakelusopimukseen sisältyvää yksinoikeutta sekä irtisanonut jakelusopimuksen oikeudettomasti. Tuomioistuin antoi asiasta päätöksen 10.6.2022. Tuomioistuin hylkäsi Polystar OSIX Ab:tä vastaan nostetun kanteen kokonaisuudessaan, eikä kantajalle näin ollen myönnetty hyvitystä tai vahingonkorvausta. Päätöksestä on valitettu. Elisa valitti joulukuussa 2022 Viron hallinto-oikeuteen Viron kuluttajansuoja- ja teknisen sääntelyviranomaisen päätöksestä, joka koski tietyissä aikarajoissa asetettuja rajoituksia käyttää Huawein laitteita Elisa Estonian verkoissa. Elisa joutui korvaamaan verkoissaan käytetyt Huawein laitteistot ja ohjelmistot, mutta korvausjärjestelmää ei ole. Elisa jätti marraskuussa 2024 Viron hallinto-oikeudelle korvausvaatimuksen, jossa se vaati korvausta 4G-laitteistoista ja -ohjelmistoista, jotka on vaihdettava mobiiliverkossa ennenaikaisesti. Hallinto-oikeus on keskeyttänyt menettelyn, kunnes rajoitusten laillisuus on selvitetty rinnakkaisessa menettelyssä. Elisa Oyj:tä vastaan käynnistettiin joulukuussa 2024 välitysmenettely. Riita koskee Elisa Viihde -televisiopalveluun liittyviä maksuja. Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin. Strategiset ja operatiiviset riskit: Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina- alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja. Elisa käsittelee erilaisia tietoja, kuten henkilötietoja ja liikennetietoja. Tämän takia sovellettavalla tieto- suojalainsäädännöllä, erityisesti EU:n yleisellä tietosuoja- asetuksella, sekä muulla dataa koskevalla sääntelyllä, voi olla merkittävä vaikutus Elisaan ja sen liiketoimintaan. Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan. Valtiollisten suhteiden muutokset, myös turvallisuusympäristössä, voivat lisätä riskiä siitä, että Elisan verkossa käytettäviin verkkopalvelujen tarjoajien laitteisiin kohdistuu rajoituksia. Tällä voi olla taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan. Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia. 7VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Kansainvälisen liiketoiminnan laajeneminen ja siihen liittyvät mahdolliset tulevat ulkomaiset yritysostot voivat lisätä riskejä. Elisa maksaa toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä veroja sekä lähdeveroja. Paikalliset veroviranomaiset saattavat olla eri mieltä verojen maksusta, millä voi olla negatiivinen taloudellinen vaikutus Elisaan. Muutos veroviranomaisten verolakien tulkinnassa voi johtaa yhtiöiden verotaakan kasvuun. Venäjän sotaan Ukrainassa liittyy yhä enemmän epävarmuutta. Tämän odotetaan vaikuttavan yleiseen taloudelliseen ympäristöön, kuten inflaatioon ja energian hintoihin. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Lisäksi voi esiintyä infrastruktuurin toimintaan liittyviä häiriöitä esimerkiksi verkkotapahtumien seurauksena. Elisan liiketoiminta Venäjällä oli vähäistä ja Elisa on vetäytynyt Venäjältä vuonna 2022. Vahinkoriskit: Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet. Rahoitusriskit: Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia. Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen. Valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää valuuttajohdannaisia. Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta. Venäjän sota Ukrainassa ja korkeampi inflaatio on lisännyt volatiliteettia rahoitusmarkkinoilla. Tämä saattaa vaikuttaa Elisan varainhankintamahdollisuuksiin ja kasvattaa sen rahoituskustannuksia. Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys Erillinen selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan viikolla 9 (24.2.2025 alkava viikko) yhtiön verkkosivustolla osoitteessa elisa.fi/ vuosikertomus. Konsernikestävyysraportti 2024 Toimintakertomukseen sisältyvä konsernikestävyysraportti vuodelta 2024 sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti ja se on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintotapaosioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Konsernikestävyysraportti on kokonaisuudessaan luettavissa kohdassa konsernikestävyysraportti 2024. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan camLineen, joka on osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQ- ohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen 3.1.2025. Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025 Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odotetaan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuutta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä. Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta. Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia. Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin. Voitonjako Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa mahdollinen ylimääräinen pääoma. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona maksetaan 2,35 euroa osakkeelta. Osingonjako on 100 prosenttia tilikauden vertailukelpoisesta nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 4.4.2025. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025. Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa, maksetaan yhtiön osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille 17.10.2025, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 24.10.2025. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin. Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta. HALLITUS 8VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Osakkeet ja osakkeenomistajat 1. Osakepääoma ja osakkeet Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 167 335 073. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia. 2. Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous 12.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen. Yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen lisäksi päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin: hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 5.4.2023 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen. 3. Omat osakkeet, osakeannit ja osakkeiden mitätöinti Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 6 946 654 omaa osaketta. Varsinainen yhtiökokous 12.4.2024 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella. Elisa luovutti tilikauden aikana 134 178 omaa osaketta ja yhteistililtä siirrettiin 113 131 osaketta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 6 925 607 omaa osaketta. Elisan hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,14 prosenttia. 4. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakkeenomistus Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 194 895 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia. 5. Kurssikehitys Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2024 oli 41,80 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 49,08 euroa, alin 40,18 euroa ja keskikurssi 43,23 euroa. Tiedot perustuvat kaupankäyntiin Nasdaq Helsingissä. Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n kokonaisosakekannan markkina-arvo oli 6 994,6 miljoonaa euroa. 6. Noteeraus ja vaihto Elisa Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELISA. Osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2024 kaikkiaan 69 715 725 kappaletta 3 013,6 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto oli 41,7 prosenttia tilikauden lopun kokonaisosakemäärästä. 9VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille 7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2024 Osakkeita Osuus kaikista osakkeista, % 1 Yksityiset yritykset 4 155 445 2,48 2 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5 199 568 3,11 3 Julkisyhteisöt 30 687 071 18,34 4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 157 925 3,08 5 Kotitaloudet 36 196 303 21,63 6 Ulkomaat 177 932 0,11 7 Hallintarekisteröidyt 78 835 222 47,11 Elisa Oyj omat osakkeet 6 925 607 4,14 167 335 073 100,00 8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2024 Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita % 1–100 54 549 30,59 2 338 180 1,40 101–1 000 119 396 66,96 26 792 279 16,01 1 001–10 000 4 124 2,31 9 661 568 5,77 10 001–100 000 203 0,11 5 014 252 3,00 100 001–1 000 000 31 0,02 8 519 539 5,09 1 000 001– 11 0,01 36 174 033 21,62 Hallintarekisteröidyt 78 835 222 47,11 179 614 100,00 Elisa Oyj omat osakkeet (1 6 925 607 4,14 Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,00 1) Elisan 12.4.2024 yhtiökokouksen päätöksen mukaan Kymen Puhelin Oy:n ja Telekarelia Oy:n osakkeenomistajien oikeus saada Elisa Oyj:n osakkeita sulautumisvastikkeena ja osakkeisiin perustuvat oikeudet päättyivät 12.4.2024 ja tämän perusteella Elisan yhteistililtä on siirretty 113 131 osaketta Elisan hallussa oleviksi omiksi osakkeiksi. 9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024 Nimi Osakkeita % 1 Solidium Oy 16 802 800 10,04 2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 801 592 2,87 3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 096 976 1,85 4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 584 000 1,54 5 Valtion Eläkerahasto 1 150 000 0,69 6 Helsingin kaupunki 1 124 690 0,67 7 OP-Suomi -sijoitusrahasto 640 280 0,38 8 SR Nordea Pro Suomi 586 886 0,35 9 Sr Säästöpankki Kotimaa 490 100 0,29 10 Föreningen Konstsamfundet R.f. 450 000 0,27 11 Seligson OMX Helsinki 25 ETF sijoitusrahasto 443 754 0,27 12 OP-Henkivakuutus Oy 417 067 0,25 13 Sr Evli Suomi Select 380 000 0,23 14 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland Rf 368 982 0,22 15 OP-Suomi Indeksi Sr 353 644 0,21 16 KEVA 350 979 0,21 17 Danske Invest Suomi Osake 348 709 0,21 18 Sigrid Juséliuksen Säätiö 330 700 0,20 19 Svenska Litteratursällskapet i Finland 300 000 0,18 20 S-Pankki Fenno Sijoitusrahasto 261 060 0,16 35 282 219 21,08 Hallintarekisteröidyt (1 78 835 222 47,11 Elisa Oyj omat osakkeet 6 925 607 4,14 Muut 46 292 025 27,66 167 335 073 100,00 1) BlackRock Inc. ilmoitti 1.10.2024, että sen hallinnoimien rahastojen omistus Elisa Oyj:ssä oli osakkeilla 10 702 416 ja rahoitusvälineillä 181 630 osaketta, yhteensä 10 884 046 osaketta, mikä vastaa 6,50 % yhtiön osakkeista. 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 Elisa OMX Helsinki 25 -indeksi (1 Kurssikehitys päivittäin Päätöskurssi, euroa 1/2024 2/2024 3/2024 4/2024 5/2024 6/2024 7/2024 8/2024 9/2024 10/2024 11/2024 12/2024 1) Suhteutettuna Elisan osakekurssiin 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osakevaihto milj. kpl/kk 6,8 7,1 5,8 8,1 5,8 6,1 5,6 4,0 5,5 5,8 4,8 4,4 1/2024 2/2024 3/2024 4/2024 5/2024 6/2024 7/2024 8/2024 9/2024 10/2024 11/2024 12/2024 10VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2024 mukaan on 507 972 248,33 euroa, josta jakokelpoiset varat ovat 394 968 020,56 euroa. Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on 347 442 990,73 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: • osinkona jaetaan 2,35 euroa/osake eli yhteensä 376 962 245,10 euroa • osinko jaetaan kahdessa erässä • emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa • jätetään omaan pääomaan 18 005 775,46 euroa. Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin. Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. 11. Osakevaihto Milj. kpl/kuukausi 10. Kurssikehitys päivittäin Päätöskurssi, euroa 1) Suhteutettuna Elisan kurssiin. 11VUOSIKERTOMUS 2024 Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille Tietoa sijoittajille Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2025 Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odote-taan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuut-ta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä. Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden vertailukelpoi-sen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2024. Käyttö-omaisuusinvestointien odotetaan olevan korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta. Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Lisäksi Elisan jatkuvat laadun parantamistoimenpiteet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia. Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin. Voitonjakopolitiikka Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Elisan voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto. Yhtiökokous Elisan varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2025. Lisätietoja yhtiökokouskutsussa sekä elisa.fi/yhtiokokous Osingonmaksu Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2024 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2024 perusteella jaetaan osinkoa 2,35 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 1,18 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 4.4.2025. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 11.4.2025. Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,17 euroa, maksetaan yhtiön osakasluetteloon 17.10.2025 merkityille osakkeenomistajille, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 24.10.2025. Elisan osakkeen pörssilistaus Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn. Julkaisupäivät 2025 • 17.4.2025: Osavuosikatsaus Q1 2025 • 15.7.2025: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2025 • 23.10.2025: Osavuosikatsaus Q3 2025 Ohjeistus vuodelle 2025 Liikevaihto 2024 tasolla tai hieman korkeampi Vertailukelpoinen käyttökate 2024 tasolla tai hieman korkeampi Investoinnit liikevaihdosta Korkeintaan 12 % Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä Liikevaihto 2022–2025 Keskimääräinen vuosikasvu >2 % Käyttökate 2022–2025 Keskimääräinen vuosikasvu >3 % Käyttöomaisuus- investoinnit/liikevaihto Korkeintaan 12 % Nettovelka/käyttökate 1,5–2x Omavaraisuusaste Yli 35 % Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt Vesa Sahivirta IR-johtaja [email protected] puh. 050 520 5555 Kati Norppa IR-viestintäpäällikkö [email protected] puh. 050 308 9773 elisa.fi/sijoittajille [email protected] Taloudellinen informaatio Elisa julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu informaatio sekä tiedonantopolitiikka ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille KESTÄVYYS- RAPORTTI 2024 Yleiset tiedot ...........................................14 E – Ympäristö ........................................ 28 S – Yhteiskunta ...................................... 53 G – Liiketoiminnan harjoittaminen ........... 67 Kestävyysraportin varmennuskertomus ........73 Liitteet .................................................. 75 13VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Sisällysluettelo KONSERNIKESTÄVYYSRAPORTTI 14 Yleiset tiedot 14 Yleiset vaatimukset 14 Yleiset laatimisperusteet 14 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta 14 Kestävän kehityksen hallinto 15 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 17 Vastuullisuusstrategia 17 Sidosryhmien intressit ja näkemykset 19 Due diligence -selvitys 22 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 22 E – Ympäristö 28 EU-taksonomia 28 Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi 28 Ei aiheuta merkittävää haittaa 29 Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet 30 Laskentaperiaatteet - EU-taksonomian tunnusluvut 30 EU:n taksonomiaindikaattorit 31 Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot 34 Ilmastonmuutos 35 Toimintaperiaatteet 35 Lähestymistapamme 35 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 38 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 40 Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä 40 Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet 44 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 46 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3 48 Laskentaperiaatteet - Kasvihuonekaasupäästöt 49 Resurssien käyttö ja kiertotalous 50 Toimintaperiaatteet 50 Lähestymistapamme 50 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 50 Resurssien sisäänvirtaukset 51 Resurssien ulosvirtaukset - Jäte 52 Laskentaperiaatteet – Resurssien ulosvirtaus - jäte 52 S – Yhteiskunta 53 Oma työvoima 53 Toimintaperiaatteet 53 Lähestymistapamme 54 Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa 55 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi 56 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 57 Työntekijöiden ominaisuudet 58 Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 59 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 59 Monimuotoisuuden mittarit 60 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit 60 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 60 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60 Laskentaperiaatteet - Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60 Arvoketjun työntekijät 61 Toimintaperiaatteet 61 Lähestymistapamme 61 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vuorovaikutusprosessit 62 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöiden huolenaiheiden esiin tuomiseksi 62 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 63 Asiakkaat ja loppukäyttäjät 64 Toimintaperiaatteet 64 Lähestymistapamme 64 Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 65 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 66 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 66 G – Liiketoiminnan harjoittaminen 67 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli 67 Toimintaperiaatteet 67 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 68 Laskentaperiaatteet 68 Ilmoitusmenettelyperiaatteet 69 Suhteet toimittajiin 69 Yhteisökohtainen 70 Kriittinen infrastruktuuri 70 Kyberturvallisuus 70 Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri 70 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 70 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 71 Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 71 Kestävyysraportin varmennuskertomus 73 Liitteet 75 ESRS-indeksi 75 ESRS 2 Yleiset vaatimukset Yleiset laatimisperusteet Tämän kestävyysraportin raportointijakso on kalenterivuosi 2024 ja sille ei ilmoiteta vertailulukuja, lukuun ottamatta bruttokasvihuonekaasupäästöjen mittareita. Kestävyysraportti sisältää tietoja yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti ja se on laadittu Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-an- tavan ryhmän (European Financial Reporting Advisory Group) julkaisemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Ympäristö-, Yhteiskunta- ja Hallintota- pa-osioissa esitetyt kestävyyteen liittyvät seikat ja tiedot, arvoketjun alku- ja loppupää mukaan lukien, perustuvat Elisan vuosina 2023–2024 tekemään kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Yksityiskohtaiset tiedot kaksinkertaisen olennai- suuden arvioinnin prosessista, menetelmistä ja laajuudesta on esitetty kohdassa Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Konsernin kestävyysraportti on laadittu Elisa-konsernille (Elisa). Se sisältää emoyhtiön, Elisa Oyj (Suomi), sekä tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt ja yhteisjärjestelyt, jotka on kuvattu yksityiskoh- taisesti Elisan tilinpäätöksessä 2024. Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät Elisan suoriin ja epäsuoriin ylä- ja alapään arvoketjun toimijoihin, on sisällytetty asianmukaisesti. Eri kestävän kehityksen aiheet on huomioitu kunkin arvoketjun toimijan olennaisuuden laajuudessa. Elisa ei ole jättänyt pois mitään tietoja, jotka koskevat immateriaa- lioikeuksia, osaamista tai innovaation tuloksia. Hankittujen materiaalien arvoketjun alku- ja loppupää on otettu huomioon vastaavasti. Yleiset tiedot Kaikkien määrällisten ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintotapaa (ESG) koskevien tietojen konsolidointi noudattaa edellä mainittua laajuutta, ellei toisin ole mainittu laskentaperiaat- teissa, jotka on esitetty kunkin raportoidun tiedon vieressä olevien ESG-osioiden taulukoissa. Kestävyysraportin taloudelliset tiedot on johdettu Elisan tilinpäätöksestä, joka on laadittu kansainvälisten IFRS-tilinpää- tösstandardien mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Ympäristöindikaattoreiden osalta Elisa-konsernin merkit- tävimmät ympäristövaikutukset on laskettu ESRS-ohjeiden mukaisesti. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu kasvihuo- nekaasupäästöjen mittaus- ja raportointiprotokollan mukaiseen (Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting) standardiin. Oman työvoiman osalta tiedot kattavat Elisa-konsernin, ja selvityksessä esitetyt luokat ja määritelmät vastaavat Elisan henkilöstöhallinnon työntekijäluokitusta ja määritelmiä. Elisa-konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin Elisan tilinpäätöksessä kohdassa Konsernin yhtiöt. Tiedonantoperiaatteet ja laskentamenetelmät sekä tietolähteet on kuvattu kunkin tiedon Laskentaperiaatteet -osiossa sekä ESG-raportoinnin ohjeasiakirjassa. Asiakirja on saatavilla Elisan vastuullisuussivustolla osoitteessa elisa.fi/ vastuullisuus. Elisa käyttää seuraavia määritelmiä aikahorisonteille kaksin- kertaisen olennaisuuden arvioinneissa: lyhyt aikaväli (0–2 vuotta), keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta) ja pitkä aikaväli (yli 5 vuotta). Käytetyt aikahorisontit ovat linjassa Elisan strategisten aikahorisonttien kanssa. Elisan vastuullisuusraportin tietojen tarkkuuteen liittyvät olennaiset epävarmuustekijät koskevat yläpään hiilidioksi- dipäästöjen laskelmia: Scope 1, 2 ja 3 bruttotason päästöt sekä kokonaiskasvihuonekaasupäästöt. Epäsuoria tietolähteitä on käytetty tuotteiden, palveluiden ja pääomahyödykkeille, koska näiden tietojen saatavuudessa oli puutteita. Elisalla on käynnissä ohjelmia tietojen tarkkuuden ja saatavuuden paranta- miseksi yhteistyössä arvoketjun alkupään kumppaneidemme kanssa. Tietolähteitä tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti parantaen raportointia vastaavasti. Laskentaperiaatteet, mukaan lukien tietoja koskevat oletukset ja arviot, selitetään yksityiskohtaisemmin kunkin datapisteen kirjanpitoperiaat- teissa. Vastaavasti käytettäessä arvoketjutietojen arvioituja epäsuoria lähteitä. Laatimisperusteet kuvaillaan ja tarkkuuden taso arvioidaan kyseisten tietojen yhteydessä. Elisan kestävyysraportti 2024 julkaistaan suomeksi ja englanniksi osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus. Vuoden 2024 kestävyysraportin on varmentanut Ernst & Young. Olemme käyttäneet tässä selvityksessä ESRS-standardien mukaisia vaiheittain käyttöön otettavia säännöksiä datapisteissä SBM-3_09, E1-9, E5-6 sekä S1-14_08, S1-14_09 ja S1-14_10. Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta Elisalla on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestelmä kestävyysraportin laatimista ja raportointia varten. Järjestelmässä keskitytään varmistamaan ESG-tietojen ja raportointiprosessin yhdenmukaisuus, tarkkuus ja laatu. Elisan kestävän kehityksen raportointiin liittyvät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät on suunniteltu siten, että ne tukevat raportointiprosessin luotettavuutta. Tämän ohella ne myös tukevat kestävyysraportin laadintaa ulkoisiin tarkoituksiin hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden, sovellettavan lainsää- dännön, CSRD-direktiivin ja muiden pörssiyhtiöitä koskevien vaatimusten mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti on Elisan 12. varmennettu selvitys (aikaisemmin nimellä vastuullisuusraportti). Elisan kestävyysraportoinnissa noudatetaan lakisääteisen raportoinnin osalta Elisan konsernitason kestävyysraportoinnin periaatteita. Kokonaisvastuu kestävyysraportoinnista on Elisa-konsernin vastuullisuustoiminnolla (kestävyystoiminto), joka ohjaa ja valvoo kestävyystietojen keskitetyn hallintaa ja hallintatyöka- lujen kehitystä. Se konsolidoi ESG-tiedot konsernitasolla ja varmistaa, että ne ovat CSRD:n ja muiden asiaankuuluvien säännösten mukaisia. Kestävyystoiminto vastaa myös tämän selvityksen pakollisesta kolmannen osapuolen varmennuksesta. Elisa pyrkii vähentämään inhimillisten virheiden riskiä kehittämällä jatkuvasti konserninlaajuisesti osaamista, mukaan lukien viestintä ja koulutus nimetyille kestävyysra- portointiin osallistuville henkilöille. Lisäksi Elisa-konsernin kestävyystoiminto ylläpitää ajantasaisia suosituksia, ohjeita, jotka ovat kestävyysraportoinnin prosessiin osallistuvien Yleiset tiedot 14VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Konsernin kestävyysraportti asiantuntijoiden käytettävissä. Sekä inhimillisten virheiden, että järjestelmävirheiden mahdollista riskiä myös vähentää neljän silmän periaate: tietojen tallentajan ja hyväksyjän roolit on erotettu toisistaan. Lisäksi Elisa-konsernin kestävyystoiminto tarkistaa tiedot osana konsolidointia. Lopulliset tiedot jaetaan myös tietojen hyväksyjien ja Elisan johdon tarkasteltavaksi ennen lopullista varmennusta ja julkaisua. Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta ja Elisan yritysvastuun johtoryhmä seuraavat vuosittain kestävyysraportoinnin riskinarviointeja ja sisäisen valvonnan arviointeja. Elisan sisäinen tarkastus tarkasti Elisan kestävyysraportoinnin prosessit ja järjestelmät vuonna 2024. Keskeiset suositukset on toteutettu kestävän kehityksen raportointiprosessissa vuoden aikana. Kestävän kehityksen hallinto Elisan kestävän kehityksen ylimpään johtoon CSRD:n mukaisesti kuuluvat Elisan hallitus, Elisan johtoryhmä ja yritys- vastuun johtoryhmä. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto (European Works Council), jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden tiedonsaantia sekä edistää johdon ja henkilöstön välistä vuoropuhelua. Työntekijöillä ei ole edustusta Elisan ja yritysvastuun johtoryhmissä tai hallituk- sessa. Lisätietoja vuorovaikutuksesta työntekijöiden edustajien kanssa kohdassa Oma työvoima. Varsinainen yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa tuloslaskelman ja taseen sekä päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta. Yhtiökokous valitsee myös tilintarkastajan, vastuullisuusraportin varmentajan ja hallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää vastuu- vapaudesta. Hallitus huolehtii yhtiön toiminnan hallinnosta ja asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka • Elisan strategisista valinnoista • Voitonjakopolitiikasta • Yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuk- sista yhtiökokoukselle • Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista • Merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista • Tilinpäätöksestä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja kestävyysraportista • Toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän toimisuhteidensa ehdoista. Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen linjaukset. Elisan yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on oltava vähintään viisi (5) ja enintään yhdeksän (9) jäsentä. Hallituksen jäsenet nimitetään varsinaisessa yhtiökokouksessa yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa kyseisen yhtiöko- kouksen päättyessä ja loppuu seuraavan varsinaisen yhtiöko- kouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista, niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2024 toimivia valiokuntia olivat henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 12.4.2024 hallitukseen valittiin kahdeksan (8) jäsentä seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen, jonka mukaan hallituksen tehtävänä on päättää yhtiön strategisista linjauksista ja Elisan johdon tavoitteista sekä seurata niiden toteutumista. Hallituksen on myös nimitettävä toimitusjohtaja ja päätettävä Elisan johtoryhmän kokoonpanosta. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä. Se myös valvoo säännösten noudattamista sekä operatiivisten ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä. Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista: Kestävän kehityksen hallinto Hallitus Elisan johtoryhmä Yritysvastuun johtoryhmä Ihmisoikeus- ohjausryhmä Ympäristö- työryhmä Vastuullisen hankinnan työryhmä Tarkastus- valiokunta Henkilöstö ja palkitsemis- valiokunta Turvallisuuden johtoryhmä Compliance ohjausryhmä Työympäristötoimikunta Kestävän kehityksen tiimi 15VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Hallitus on arvioinut, että jokainen hallituksen jäsen on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Nimitys- ja monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti jokaisella hallituksen jäsenellä on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja riittävästi aikaa vaadittuihin tehtäviin. Kestävyysaiheiden osalta hallitus on arvioinut asiantuntemustaan olennaisissa aiheissa. Hallituksella on asiantuntemusta ainakin seuraavissa Elisan kannalta merkityksellisissä kestävyysaiheissa: vaatimustenmu- kaisuus (ml. lahjonnan ja korruption torjunta); ilmastonmuutos; kiertotalous; kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät seikat, kuten yksityisyys, terveys ja turvallisuus; kyberturvallisuus ja kriittinen infrastruktuuri; ihmisoikeudet, mukaan lukien arvoketjun työntekijät (esim. pakkotyö/lapsityövoima, terveys ja turvallisuus), henkilöstö (ml. monimuotoisuus, työehtosopi- musneuvottelut, terveys ja turvallisuus); toimittajien hallinta; ja kestävyysraportointi. Lisäksi Elisan hallinto-, johto- ja valvon- taelimet saavat käyttöönsä kestävän kehityksen asiantuntemusta varmistamalla riittävät resurssit ja säännölliset katsaukset. Vuonna 2024 hallitus tarkasteli kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia eli kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä, mahdollisuuksia sekä mahdollisia tarvittavia kompromisseja ja keskusteli niistä kahdessa kokouksessa. Taulukossa Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus on luettelo käsitellyistä kaksin- kertaisen olennaisuuden arviointituloksista. Lisäksi hallitus hyväksyi vastuullisuusstrategian, joka on linjassa vuoden 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksien kanssa. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa yhtiön kestävyysra- portoinnin, hallinnon ja tarkastusten, sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kestävyysraportoinnin ja tilintarkastuksen osalta tarkastusva- liokunta seuraa ja arvioi erityisesti yhtiön kestävyysraportoin- tijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen tehokkuutta sekä kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta. Kestävyysraportointiin liittyviä näkökohtia seurattiin ja arvioitiin ja niistä keskusteltiin kolmessa (3) kokouksessa vuoden 2024 aikana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Elisan compliance-viitekehyksen täytäntöönpanoa, mukaan lukien compliance-riskit ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyvät asiat. Tarkastusvaliokunta käsitteli compliance-aiheita viidessä (5) kokouksessa. Elisan johtoryhmään kuuluvilla johtajilla on osaamista ja kokemusta olennaisilta toimialoilta ja liiketoiminnoista sekä kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla. Heidän tehtävänään on tarkastella ja arvioida säännöllisesti strate- gisten kestävyystavoitteiden ja -toimenpiteiden edistymistä ja tehokkuutta sekä erityisten kestävyysaloitteiden hallinnointia. Vuonna 2024 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia tarkasteltiin ja niistä keskusteltiin kahdessa (2) johtoryhmän kokouksessa vastuullisuusstrategian yhteydessä. Osana säännöllistä suorituksen arviointia johtoryhmä tarkastelee myös, onko Elisa-konsernissa riittävästi kestävyyden resursseja, taitoja ja asiantuntemusta. Vuonna 2024 Elisa lisäsi johtoryhmän tarkastelun perusteella valmiuksiaan kestävyysa- nalyyseihin ja tiedonhallintaan. Elisan yritysvastuun johtoryhmässä (Corporate Responsibility Management Board, CRMB) on johdon ja johtotason edustajia liiketoiminnoista, Elisan Eesti AS toiminnoista, tukitoiminnoista ja Elisan johtoryhmästä. Sen tehtävänä on seurata ja ohjata kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin ja kestävyysstrategian valmistelua. Lisäksi CRMB seuraa kestävyyden toimenpiteiden ja tavoitteiden edistymistä sekä vastuullisuusstrategian täytäntöönpanoa Elisan kaikissa toiminnoissa. Johtoryhmä valvoo myös sitä, että aihekohtaiset ohjaus- ja työryhmät tekevät niille kuuluvia toimenpiteitä kestävyystyön edistämiseksi sekä seuraa osaltaan resurssien ja asiantunte- muksen riittävyyttä liittyen kestävyysaloitteisiin. Johtoryhmä vastaa Elisan Suomen toimintojen ISO 14001 -sertifioidun ympäristöjärjestelmän ja ISO 50001 -sertifioidun energian- hallintajärjestelmän katselmuksista. Lisäksi CRMB tarkistaa ja hyväksyy Elisan ympäristö-, energia- ja ihmisoikeuspolitiikat. CRMB kokoontui kahdeksan (8) kertaa vuonna 2024. Aihe- kohtaiset ohjaus- ja työryhmät koostuvat kyseisen aihealueen parissa työskentelevistä Elisan asiantuntijoista. Aihekohtaisten ryhmien tehtävänä on ylläpitää, kehittää ja jakaa kestävyyden parhaita käytäntöjä koko Elisassa. Hallintoelinten käsittelemät keskeiset asiat ja olennaiset aiheet vuonna 2024 olivat: • Kaksinkertainen olennaisuus, mukaan lukien riskit, mahdollisuudet ja mahdolliset kompromissit • Kestävyysraportointidirektiivi • Ilmastosiirtymän edistyminen ja ilmastotavoitteet Elisan johdon kokoonpano sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2024 Hallitus 8 Miehet (henkilömäärä) 5 Naiset (henkilömäärä) 3 Miehet (%) 63 Naiset (%) 38 Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 30–39 vuotta (henkilömäärä) 0 40–49 vuotta (henkilömäärä) 1 Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 7 Johtoryhmä 10 Miehet (henkilömäärä) 8 Naiset (henkilömäärä) 2 Miehet (%) 80 Naiset (%) 20 Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 30–39 vuotta (henkilömäärä) 0 40–49 vuotta (henkilömäärä) 2 Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 8 Yritysvastuun johtoryhmä 10 Miehet (henkilömäärä) 5 Naiset (henkilömäärä) 5 Miehet (%) 50 Naiset (%) 50 Alle 30 vuotta (henkilömäärä) 0 30–39 vuotta (henkilömäärä) 1 40–49 vuotta (henkilömäärä 4 Yli 49 vuotta (henkilömäärä) 5 40 prosenttia laskettuna osakeyhtiölain (6:9a) mukaisesti. 16VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Elisan palkitsemispolitiikassa määritetään hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen varatoimitusjohtajan palkitse- misen periaatteet. Elisan henkilöstön (toimitusjohtaja mukaan lukien) palkitseminen perustuu kokonaispalkkaukseen, joka voi sisältää sekä muuttuvia että kiinteitä osia ja henkilöstöetuja. Henkilöstöön sovelletaan pääasiassa tulospohjaista palkitsemis- järjestelmää. Lisäksi Elisan henkilöstö kuuluu pääsääntöisesti pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmään, kuten henkilös- törahastoon tai osakepohjaiseen palkitsemisjärjestelmään. Palkitsemispolitiikalla varmistetaan, että palkitseminen edistää Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja omistaja-arvon suotuisaa kehitystä sekä vahvistaa sitoutumista ja tukee Elisan taloudellisia tavoitteita. Elisalla on toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille ja tietyille avainhenkilöille tarkoitettu osakepohjainen kannustinohjelma, joka sisältää kestävyystavoitteita. Esimerkiksi ansaintajaksoon 2024–2026 sisältyy työntekijöiden sitoutumista ja ilmastoa koskevia tavoitteita. Ilmastotavoite on linjassa Elisan tieteeseen perustuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden (Science Based Targets -aloite, SBTi) kanssa. Lisäksi toimi- tusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle 2024 sisältyi ESG-kehitystavoite, joka keskittyi hiilidioksidi- päästöjen vähentämiseen. Elisan henkilöstörahaston vuoden 2024 tavoitteissa oli myös hiilidioksidipäästöjen vähennysta- voitteita. Hallitus tarkastelee vuosittain kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Vastuullisuusstrategia Elisa on televiestinnän ja digitaalisten palvelujen edelläkävijä. Elisalla on noin 2,8 miljoonaa kuluttaja-, yritys- ja julkishal- linnon asiakasta päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti. Yritysasiakkaille Elisa tarjoaa muun muassa nykyaikaisia tieto- ja viestintätekniikan (ICT) laitteita, mobiili- ja kiinteän verkon liittymiä sekä esineiden internet (IoT) -palveluja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa ja parantavat tehokkuutta ja turvallisuutta. Kuluttaja-asiakkaille tarjoamme mobiili- ja kiinteitä laajakaistaliittymiä, puhelinliit- tymiä, laitteita, tietoturvapalveluja ja viihdepalveluja. Kasvava kansainvälinen digitaalinen liiketoimintamme tarjoaa laajan valikoiman ohjelmistopalveluja valmistavalle teollisuudelle ja eri toimialoille sekä televiestinnän asiakkaille maailmanlaajui- sesti. Elisalla on 6 731 työntekijää 22 maassa, ja yhtiön kokonaislii- kevaihto vuonna 2024 oli 2 191 miljoonaa euroa. Lisätietoja henkilöstömäärän jakautumisesta maantieteellisten alueiden mukaan kohdassa Oma työvoima. Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa, kestäviä yhteyksiä ja digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tehtävämme yhteiskunnassa on edistää kestävää tulevaisuutta digitalisaatiolla. Vuoden 2024 strategiaprosessin (kaudelle 2025–2027) sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena kestävyyden painopistealueet ja tavoitteet on määritetty uudelleen seuraavasti: • Ilmastosiirtymä • Vastuullinen digitaalinen muutos Olemme asettaneet strategiset tavoitteet ja niille keskeiset indikaattorit vastuullisen liiketoimintamme varmistamiseksi, että etenkin myönteisen yhteiskunnallisen vaikutuksemme vahvistamiseksi. Painopistealueiden toimenpiteet sisältyvät liiketoimintastrategioihimme ja toimintasuunnitelmiimme. Elisan johtoryhmä valvoo suoriutumista säännöllisesti. Kestävyyden vaikutusten, tavoitteiden ja suoriutumisen lisäksi mittaamme kestävyysviestinnän onnistumista kartoittamalla sidosryhmien käsityksiä Elisan vastuullisuudesta. Kuukausittain tehtävän tutkimuksen toteuttaa riippumaton kolmas osapuoli Suomessa ja Virossa. Siinä 8 000 vastaajaa arvioi kuinka vastuullinen toimija Elisa on yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat vastuullisten toimintatapojen ja sidosryhmädialogin kehittä- mistä. Tulos on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimitta- reista. Lisäksi olemme asettaneet vuodelle 2030 kunnianhi- moisen ilmastotavoitteen, jonka SBTi -aloite on hyväksynyt. Se on tärkeä virstanpylväs matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040. Tätä indikaattoria kuvataan tarkemmin ympäristöä koskevassa osiossa. Elisan liiketoimintamalli, sisältäen toiminnot, resurssit ja liikesuhteet, mahdollistavat laadukkaita tuotteita ja palveluja asiakkaillemme. Toimintamalli määrittää Elisan arvoketjun- tuotteiden ja palveluiden alkupään kehityksestä toimitukseen ja elinkaaren päähän. Arvoketjun alkupäähän kuuluvat toimittajamme, alihankkijamme ja palveluntarjoajamme, jotka toimittavat tuotantohyödykkeitä, tuotteita ja palveluja, joita käytämme toimintamme kehittämisessä palvelemaan asiakkaitamme ja koko yhteiskuntaa. Kuvassa alla esitetään yksityiskohtaisesti suorat ja epäsuorat liikesuhteemme ja niihin liittyvät olennaiset aiheet. Arvoketjun alkupään olennaisimmat vaikutukset ja riskit liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja resurssien sisään virtauksiin sekä työntekijöihin liittyviin työ- ja ihmisoikeuksiin. Elisan tuotteiden, teknologioiden ja palvelujen hankinnasta vastaavat pääosin keskitetysti Elisan hankintapalvelut ja logistiikka. Hankintaprosessin keskitetyt prosessit ja yhteiset ohjeet varmistavat, että Elisan kestävyyttä koskevat tavoitteet, vaatimukset ja odotukset on sisällytetty vastaavasti toimittajasuhteiden toimintaan. Lisätietoja toimit- tajasuhteiden hallinnasta on esitetty kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen. Elisan käyttämät resurssit ja yhtiön panokset on esitetty kohdissa Ilmastonmuutos ja Resurssien käyttö ja kiertotalous. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset on esitetty kohdassa Arvoketjun työntekijät. Omassa toiminnassamme käytämme ja hallinnoimme tietoliikenneinfrastruktuuria ja kehitämme ICT-palveluja, joita tarjoamme asiakkaillemme ja yhteiskunnalle. Tässä arvoketjun osassa olennaisimpia kohteita ovat Elisan oma työvoima, työtilat ja infrastruktuuri, mukaan lukien verkot ja datakeskukset. Yksityiskohtaiset tiedot omaan toimintaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on esitetty kohdissa Ilmastonmuutos, Resurssien käyttö ja kiertotalous, Oma työvoima ja Liiketoiminnan harjoittaminen. Arvoketjun loppupäässä toimintamme koostuu pääasiassa tuotteiden ja palvelujen myynnistä kuluttaja- ja yritysasiakkail- lemme kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Arvoketjun loppupäässä meillä on suoria liikesuhteita muun muassa asiak- kaidemme, logistiikkapalvelujen tarjoajien, jätehuoltoyritysten, yhteiskuntien ja loppukäyttäjien sekä julkisten organisaatioiden ja viranomaisten kanssa. Asiakkaat, julkiset organisaatiot, viranomaiset, yhteiskunnat ja loppukäyttäjät vastaanottavat ja käyttävät myymiämme tuotteita ja palvelujamme, logistiikka- kumppanimme toimittavat laitteet ja jätehuoltokumppanimme huolehtivat tuotteiden asianmukaisesta kierrätyksestä käytön jälkeen. Tärkeimmät käytöstä poistettujen tuotteiden hallintaan liittyvät vaikutukset ja riskit on esitetty kohdassa Resurssien käyttö ja kiertotalous ja tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät vaikutukset ja riskit kohdassa Kuluttajat ja loppukäyt- täjät. Olennaisiin aiheisiin ja niihin liittyviin ESRS-tiedonantovaati- muksiin sisältyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lisäksi Elisa on tunnistanut kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä yhteisökohtaisia vaikutuksia ja riskejä. Näitä vaikutuksia ja riskejä aiheutuu Elisan myymien tuotteiden ja palvelujen kehit- tämisestä ja käytöstä omassa toiminnassamme sekä arvoketjun loppupäässä. Lisätietoja tästä on kohdassa Yhteisökohtainen – Kriittinen infrastruktuuri. Vuoden 2024 raportoinnissa tunnistetut ja julkistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät poikkea merkittävästi edellisestä raportointijaksosta. 17VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Yleiskuva Elisan olennaisista aiheista, vaikutuksista liiketoimintamalliin ja olennaiset aiheet 18VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Sustainability Statements 18ANNUAL REPORT 2024 Arvoketjun alkupää Omat toiminnot Arvoketjun loppupäää TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN OSTO VERKONTOIMINNOT, KONESALIT JA PALVELUIDEN KEHITYS TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN MYYNTI Teknologian ja laitteiden myyjät (Ilmaston muutoksen hillintä, arvoketjun työntekijät) Huolto ja rakentamis- palvelujen toimittajat (Omat työntekijät, Arvoketjun työntekijät) IT ja ohjelmistopalvelumyyjät (konsultit) (Omat työntekijät, Arvoketjun työntekijät) Teknologian ja laitteiden valmistajat (Ilmaston muutoksen hillintä, arvoketjun työntekijät) Alihankkijat (Omat työntekijät, Arvoketjun työntekijät) Sisällön tuottajat (Arvoketjun työntekijät) Komponenttien valmistajat (Ilmaston muutoksen hillintä, arvoketjun työntekijät) Alihankkijat (Arvoketjun työntekijät) Logistiikkapalvelujen tuottajat (Arvoketjun työntekijät) Muuta palvelut (Media, markkinointi, HR, valuutukset, talous ja konsultointi) (Arvoketjun työntekijät) Kaivostoiminta ja materiaalien louhinta (Resurssien sisäänvirtaus, Arvoketjun työntekijät) Palvelun tarjoajat (kiinteistön hallinta, ruokalat ja muut palvelut) (Arvoketjun työntekijät) Elisan työpaikka (Liiketoiminnan harjoittaminen) Omat työntekijät (Omat työntekijät) Elisan verkot, infrastruktuuri ja konesalit (Ilmaston muutoksen hillitseminen, ilmaston muutokseen sopeutunminen, Energia, Jäte) Omat ja vuokratut rakennukset (Energia, Jäte) Kuluttaja-asiakkaat (Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte, Yksityisyyden suoja) Yritysasiakkaat (Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte, Yksityisyyden suoja) Julkiset organisaatiot ja hallitukset (Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte, Yksityisyyden suoja) Yhteiskunnat ja loppukäyttäjät (Yksityisyyden suoja) Logistiikka palvelujen tarjoajat (Arvoketjun työntekijät) Jäätteiden käsittelyn partnerit (Resurssien ulosvirtaus mukaanlukien jäte) Suorat suhteet Epäsuorat suhteet Sidosryhmien intressit ja näkemykset Sidosryhmät voivat vaikuttaa merkittävästi Elisan toimintaan. Säännöllisellä vuorovaikutuksella saamme paremman käsityksen vaikutuksistamme sidosryhmiin ja tietoa heidän odotuksistaan. Saatuja tuloksia arvioidaan ja käsitellään Elisan liiketoimintajohtoryhmissä säännöllisesti. Olemme määrittäneet tärkeimmät sidosryhmämme ja niiden Elisaan liittyvät odotukset seuraavasti: Työntekijät: Odottavat työnantajansa huolehtivan heidän fyysisestä, henkisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoin- nistaan. Asiakkaat: Odottavat läpinäkyvyyttä ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten sekä yrityksen suorituskyvyn osalta näillä alueilla. Erityisesti Elisan odotetaan ottavan vastuuta aiheista, joilla on suoria vaikutuksia asiakkaisiin, kuten kriittisestä infrastruk- tuurista, yksityisyydestä, kyberturvallisuudesta ja laitteiden kierrosta. Tärkeimmät kumppanit ja toimittajat: Odottavat läpinäkyvää ja eettistä liiketoimintaa, yhteistyötä yhteisissä ja merkityksellisissä kestävyystavoitteissa sekä kestävyyden riskien ja vaikutusten vähentämisessä. Keskeisillä yhteistyökumppaneilla ja toimitta- jilla on tärkeä rooli Elisan toiminnassa. Liiketoimintavaatimuk- semme, hankintaperiaatteemme ja kestävyystavoitteemme ovat yhteistyösuhteen kulmakiviä. Osakkeenomistajat: Odottavat lyhyen ja pitkän aikavälin tulok- sellisuutta, kasvavien kestävyyttä koskevien sääntelyvaatimusten noudattamista toiminnassa sekä avointa ja oikea-aikaista ESG-raportointia ja -viestintää. Osakkeenomistajillamme on taloudellinen intressi Elisassa, ja siksi he odottavat osinkoja, osakekurssin kehitystä, johdonmukaista ja kestävää strategiaa sekä ennakoitavaa ja luotettavaa viestintää. Olemme vuorovai- kutuksessa osakkeenomistajien kanssa varmistaaksemme, että ymmärrämme heidän näkemyksensä ja odotuksensa. Yhteiskunta: Odottaa meidän osallistuvan yhteiskunnan toimintaan investoinneilla ja veroilla sekä työllistämällä suoraan ja välillisesti arvoketjumme kautta. Elisalla on keskeinen rooli turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan kehittämisessä. Elisan mission mukaisesti meillä on vastuu kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Yhteiskunta säätää lakeja ja odottaa, että yksityishenkilöille ja yrityksille tarkoitetut digitaaliset palvelut ovat teknisesti luotettavia ja turvallisia. Lisäksi käymme jatkuvaa vuoropuhelua haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeista (esim. lapset, nuoret ja vanhukset). Nämä sidosryhmät voidaan jakaa kahteen ryhmään: vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät ja kestä- vyysraportin käyttäjät. Ensimmäinen ryhmä koostuu pääasiassa toimittajista, työntekijöistämme, asiakkaista (mukaan lukien lapset, nuoret ja vanhukset), paikallisyhteisöistä ja yhteiskun- nasta sekä luonnosta. Kestävyysraportin käyttäjät ovat yleensä asiakkaita, sijoittajia, omistajia ja sosiaalisia toimijoita. 19VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet vuonna 2024 Sidosryhmä Vuorovaikutuksen mittarit Olennaiset aiheet Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan strategiaan ja liiketoimintamalliin Sidosryhmän luonne Oma työvoima • Henkilöstötutkimus ja Pulse-kysely • Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa • Vuoropuhelu esihenkilöiden kanssa • Vuoropuhelu oppimisesta ja kehityksestä, arvovuoropuhelu • Terveys ja turvallisuus • Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu; yritysneuvostojen olemassaolo ja työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet; yhdistymisvapaus; työehtosopimusneuvottelut • Koulutus ja taitojen kehittäminen • Monimuotoisuus, mukaan lukien toimenpiteet häirintää vastaan Pääaiheet: datan eettinen käyttö ja tekoäly; energiatehokkuus; työn joustavuus ja etätyö; työhyvinvointi ja henkinen stressi; ilmasto; monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Toimenpiteet: tärkeimpiä aiheita koskeva koulutus tietoisuuden ja osaamisen lisäämiseksi, työmatkatutkimus sekä olennaisia aiheita, työskentelytapoja ja prosessien kehittämistä koskeva viestintä, erilaisten intressiyhteisöjen tukeminen (Sateenkaari, data ja tekoäly, Digimuijat, jne.) Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Yritysasiakkaat • Asiakaskokemustutkimukset • Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet • Strategiset kokoukset • Tapahtumat • Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) • Ilmastonmuutos • Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) Tärkeimmät aiheet: kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertokulku, tekoäly, kestävyysdata, kiertotalous. Toimenpiteet: automatisoitujen kestävyystietojen kehittäminen asiakkaille, kyberturvallisuusharjoitukset, sisäinen koulutus eettisestä myynnistä Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät ja kestävyysraportin käyttäjät Kuluttaja-asiakkaat • Asiakaskokemustutkimukset • Asiakaspyynnöt ja palautelomakkeet • Yhteydenottolomakkeet verkkosivuilla • Markkinointi ja viestintä • Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) • Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) • Nuorten digitaalinen hyvinvointi Tärkeimmät aiheet: eettiset myyntimenettelyt (esim. myynti vanhuksille), kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertotalous, tekoäly Toimenpiteet: sisäinen koulutus eettisestä myynnistä, kiertotalousviestintä (Circularity Hero -video), OmaElisan kehitys, saavutettavuuden kehittäminen, yhteistyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Toimittajat • Strategiset ja operatiiviset kokoukset • Palautekyselyt • Tarkastukset • Koulutus • Sitouttamisohjelmat • Tapahtumat • Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos) • Resurssien sisään virtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) • Terveys ja turvallisuus • Työaika • Väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet työpaikalla • Pakkotyö • Lapsityövoima Tärkeimmät aiheet: energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen, Scope 3 -päästövähennykset, ihmisoikeusriskit, luonnon monimuotoisuus, kiertotalous Toimenpiteet: CDP:n toimitusketjutulosten arviointikokoukset (sisäiset ja ulkoiset), toimittajien vuorovaikutusalustan kehittäminen, auditointitulosten perusteella tehtävistä korjaavista toimista sopiminen, toimialan yhteisen foorumin hyödyntäminen kestävyyskäytäntöjen kehittämisessä, toimittajien sisäisen riskienhallintajärjestelmän ohjausnäkymän kehittäminen, yhteistyö asiakasratkaisujen kehittämisessä Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät 20VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Sidosryhmä Vuorovaikutuksen mittarit Olennaiset aiheet Tärkeimmät esille otetut aiheet ja toimenpiteet, jotka liittyvät Elisan strategiaan ja liiketoimintamalliin Sidosryhmän luonne Omistajat ja sijoittajat • Sijoittajatapaamiset ja -tapahtumat • Yhtiökokous • Pääomamarkkinapäivät • Sijoittajien tietopyynnöt • Ilmastonmuutoksen hillitseminen (ilmastonmuutos) • Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) • Yksityisyys, terveys ja turvallisuus (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) • Monimuotoisuus Tärkeimmät aiheet: kestävyys rahoituksessa, energiatehokkuus, ilmastotyö ja -tavoitteet, luonnon monimuotoisuus, datan eettinen käyttö ja tekoäly, monimuotoisuus Toimenpiteet: läpinäkyvän ja laadukkaan ESG-tiedottamisen kehittäminen, kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi Kestävyysraportin käyttäjät Hallitukset, poliittiset päättäjät ja sääntelyviranomaiset • Kyselyt • Kokoukset, työpajat ja tapahtumat • Säännöllinen tietopyyntö • Lobbaustoiminta • Yksityisyys (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) Tärkeimmät aiheet: energiankulutus, ilmasto, kyberturvallisuus, saavutettavuus, toimivan yhteiskunnan turvaaminen, eettinen data ja tekoäly Toimenpiteet: vaatimustenmukaisuuden tarkastelu johtamisjärjestelmässä, sisäinen säännösten seuranta, palaute uusista säädöksistä, energiatietojen toimittaminen Kestävyysraportin käyttäjät Kansalaisjärjestöt ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt • Kyselyt • Kokoukset ja tapahtumat • Hankeyhteistyö • Digitaalinen hyvinvointi • Lasten suojelu (kuluttajat ja loppukäyttäjät) • Ilmastonmuutos • Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit • Resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) Tärkeimmät aiheet: digitaalisten alustojen liiallisesta käytöstä johtuva sosiaalinen syrjäytyminen, lasten turvallisuus, yksityisyys verkossa ja tietoisuuden lisääminen, luonto Toimenpiteet: yhteinen hanke nuorten digitaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi, sponsorointi, hankeyhteistyö, hyväntekeväisyys Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Toimialajärjestöt • Yhteiset aloitteet ja ohjelmat • Säännölliset kokoukset ja tapahtumat • Panos strategisiin suuntaviivoihin • Työpajat ja tietämyksen jakaminen • Ilmastonmuutos • Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö; resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien jäte (resurssien käyttö ja kiertotalous) Tärkeimmät aiheet: ihmisoikeusriskien arviointi, ilmastonmuutos, toimittajien due diligence -prosessin kehittäminen Toimenpiteet: yhteinen työ due diligence -prosessin kehittämiseksi, parhaiden käytäntöjen jakaminen ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin ja toimittajien kestävyysriskien arvioinnin osalta, osallistuminen asiantuntijapaneeleihin Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Yhteiskunta ja paikallisyhteisöt • Säännölliset tutkimukset • Kansalaisten tietopyynnöt • Kyberturvallisuus, luotettavuus ja luotettava infrastruktuuri (kriittinen infrastruktuuri) Tärkeimmät aiheet: verkkojen rakentamiseen liittyvät aiheet Toimenpiteet: viestintä Elisan toiminnasta ja kestävyydestä, tietopyyntöihin vastaaminen Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät Tutkijat, oppilaitokset ja opiskelijat • Yhteistyöhankkeet ja tapahtumat • Vierailujen järjestäminen • Opinnäytetyöt ja harjoittelujaksot • Työpajat • Ilmastonmuutos • Kestävyysraportointi Tärkeimmät aiheet: ilmastonmuutos, päästöt, vihreä koodaus, eettinen data ja tekoäly, säännökset Toimenpiteet: opinnäytetöiden aiheiden tarjoaminen ja ohjaus, yhteistyö olennaisten aiheiden parissa tutkijana Kestävyysraportin käyttäjät 21VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Due diligence -selvitys Pyrimme välttämään ja minimoimaan toimintamme, myymiemme tuotteiden tai palveluiden suoria tai välillisiä haitallisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty Elisan kestävyysraportissa esitettyjen due diligence -prosessia koskevien tietojen sijainti. Lisäksi Elisa raportoi aihekohtaiset due diligence -prosessiku- vaukset kunkin aiheen yhteydessä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi Elisa luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, vakuutettaviin ja taloudellisiin riskeihin. Vakuutuskelpoiset riskit tunnistetaan ja niiden varalta otetaan vakuutus ulkopuolisen vakuutus- meklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaa yhtiötä vakuutettavien riskien määrän ja todennäköisyyden arvioinnissa. ESG-riskit ja -mahdollisuudet on päivitetty kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena ja sisällytetty yleiseen riskienhallintaan. Tämä on Elisan ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Se on tehty hyödyntäen aineistoanalyysiä, johon sisältyy toimialaraportteja, tieteellistä tutkimusta ja vertailuana- Olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella Elisa on tunnistanut seuraavat olennaiset kestävyysaiheet: ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous, oma työvoima, arvoketjun työntekijät, asiakkaat ja loppukäyttäjät, liiketoiminnan harjoitta- minen sekä yhteisökohtaisena aiheena kriittinen infrastruktuuri. Elisa raportoi vastaavasti merkitykselliset tiedot sovellettavien tiedonantovaatimusten mukaisesti, ellei tiettyjä tietoja ole arvioitu epäolennaisiksi tai merkityksettömiksi. Jos tällaisia poissulkemisia on, ne mainitaan kunkin datapisteen kohdalla tiedonantovaatimusten mukaisesti. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä vaikutusten kohteena olevat yhteisöt eivät olleet olennaisia Elisalle, koska niiden tulokset jäivät arvioinnissa alle kynnysten molemmissa sekä vaikutus ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa. Arviointi sekä vesistöihin että biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien näkökohtien osalta tehtiin tutkimalla maailmanlaajuisesti 46:den eri maantieteellisen Elisan liiketoimintapaikan vaikutuksia hyödyntäen kaupallisesti tai julkisesti saatavilla olevia työkaluja. Elisalla ei ole omia valmistustoimintoja, joilla voisi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia vesistöihin, vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen tai ekosysteemeihin erilaisten saasteiden kautta. Elisan verkko-operaatiot sijaitsevat pääasiassa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, joissa on tiukat saasteiden torjuntaa koskevat säädökset. Kotimarkkinoidemme verkko-operaatioilla on vain vähän suoria vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen maaperän heikkenemisen kautta, sillä kohteet käyttävät pieniä maa-alueita ja sijaitsevat usein kaupunkialueilla. Uusien kohteiden rakentaminen tapahtuu paikallisten lakien ja viranomaisten myöntämien rakennus- ja ympäristölupien Elisan kestävyysraportissa annettujen due diligence -prosessia koskevien tietojen kartoitus Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät kestävyysraportissa Osio a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin Kestävän kehityksen hallinto; strategia ja liiketoimintamalli b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa due diligence -prosessin kaikissa keskeisissä vaiheissa Sidosryhmien edut ja näkemykset c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi d) Toiminta haitallisten vaikutusten korjaamiseksi Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko: Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024. e) Näiden toimien vaikuttavuuden seuranta ja niistä tiedottaminen Ilmoitetaan osana kutakin olennaista aihetta. Taulukko: Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa ja olennaiset aiheet 2024. tarkastelut perustuivat sisäiseen tietoon, toimialatietoihin, tutkimusasiakirjoihin ja -artikkeleihin. Arvioimme koko Elisaa mukaan lukien kaikki Elisan tytäryhtiöiden arvoketjut. Huomioimme sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, sekä kestävyysseikkoihin liittyvät todelliset ja mahdolliset vaikutukset. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissamme tarkastelimme todellisia ja mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä sekä potentiaalisia mahdollisuuksia, joilla voi olla taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkastelimme lyhyen aikavälin (0–2 vuotta), keskipitkän aikavälin (3–5 vuotta) ja pitkän aikavälin (yli 5 vuotta) aikahorisontteja. Sidosryhmiemme kanssa käymme jatkuvaa vuoropuhelua ja keräämme säännöllisesti palautetta kestävyysseikoista tapaamisissa ja tapahtumissa sekä tekemällä kyselyjä. Olennaisten näkökohtien järjestelmällinen tarkastelu sekä toimintamme yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeä väline Elisan kestävyyden kehittämisessä. Keräämme palautetta Elisan työntekijöiltä muun muassa henkilöstö- ja mielipidekyselyillä. Tapaamme myös säännöllisesti kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden ja toimittajien edustajia saadaksemme ajankohtaista näkemystä vaikutuksistamme ja sidosryhmiä askarruttavista aiheista. Viimeaikaisissa keskusteluissa esille ovat nousseet odotukset ympäristöön, erityisesti energiaan ja päästöihin, sekä digi- taaliseen turvallisuuteen liittyvät huolet ja ESG-tiedonantojen vaatimukset. Olemme ottaneet nämä näkemykset huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin viimeistelyssä. Näin olemme varmistaneet, että kestävyystavoitteemme ja toimenpiteemme vastaavat sidosryhmien odotuksia kunkin olennaisen aiheen osalta. Lisäksi vuorovaikutuksen tulokset näkyvät politiikois- samme ja periaatteissamme, joita tarkistetaan vuosittain kestävyyden säännösten ja standardien sekä kansainvälisten sitoumusten ja viitekehysten mukaisesti. lyysejä vertaisryhmien kanssa, asiakaskyselyjen ja muiden kuin asiakkaiden kyselyjen tuloksia, sekä toimittajien työpajoja, kohdennettuja haastatteluja sidosryhmien edustajien kanssa sekä aihekohtaisia keskusteluja sisäisten ja ulkoisten sidosryh- mien kanssa. Kävimme vuoropuhelua liiketoiminta-alueiden ja konsernitoimintojen johdon ja aiheasiantuntijoiden kanssa. Ulkoisten sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa otimme huomioon toimittajat, kumppanit, asiakkaat, viran- omaiset ja toimialajärjestöt ymmärtääksemme myös heidän näkemyksiään vaikutuksistamme, riskeistämme ja mahdolli- suuksistamme. Näiden ohella jatkuva vuorovaikutuksemme paikallisyhteisöjemme kanssa luo vankan perustan Elisalle olennaisimpien vaikutusten ja riskien arvioinnille. Kasin- kertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia verrattiin myös kolmannen osapuolen suorittamaan ulkopuoliseen tieteelliseen arviointiin. Omien toimintojemme osalta tunnistimme ja arvioimme ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä liiketoi- mintamme mahdolliset riskit. Arvioimme myös arvoketjun vaikutukset ja riskit useimpien aiheiden osalta. Arvoketjujen 22VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet mukaisesti, mikä tässä yhteydessä edustaa paikallisia yhteisöjä. Olemme biologisen monimuotoisuuden riskianalyysissä vastaavasti arvioineet riippuvuuksia asiaankuuluvien teolli- suudenalojen näkökulmasta, erityisesti televiestintäpalvelujen (mukaan lukien langattomat) sekä elektroniikka- ja puolijohde- valmistuksen osalta. Emme tehneet konsultaatioita paikallisten yhteisöjen kanssa, koska vaikutukset tehdyn arvion perusteella olivat vähäisiä käyttämiemme toimistotilojen ja verkkotoimintojen osalta. Pidämme kuitenkin yhä enemmän aihetta esillä toimittajakes- kusteluissa osana ilmastosiirtymäkeskustelua. Vaikutusten olennaisuus Vaikutusten kartoituksessa olemme hyödyntäneet aikaisempia olennaisuusanalyysin tuloksia, viimeaikaisia tutkimuksia, toimialan vertailuanalyysituloksia sekä tietoja, jotka on saatu Elisan omista hankkeista. Aineistoa on käytetty olennaisuusar- vioinnin työpajojen valmistelussa ja työpajoissa varmistamaan riittävät tiedot, joilla pystyimme määrittämään vaikutukset kunkin ESRS-osa-aiheen ja -osaosa-aiheen osalta. ESRS-ohjeiden mukaisesti vaikutusten vakavuuden arvioinnissa on käytetty kolmea parametria: mittakaava, laaja-alaisuus ja vaikutuksen korjaamaton luonne tai toteutuminen. Kielteisten vaikutusten osalta on käytetty korjaamatonta luonnetta, ja vaikutuksen toteutumista on käytetty toteutuneen myönteisen vaikutuksen ymmärtämiseen. Lisäksi on luotu todennäköisyys- matriisi kolmen parametrin keskiarvona (esim. esiintymistiheys, hillintämenettelyt ja liiketoiminnan jatkuvuus). Vaikutusten lopullinen pistemäärä laskettiin kertomalla vaikutusten vakavuus vaikutusten todennäköisyydellä. Arvioimme kaikki ESRS-aiheet ja suoritimme alustavan vaikutusten olennaisuusarvioinnin käyttäen apuna aiempien olennaisuustutkimusten tuloksia, toimialaraportteja ja tieteel- lisiä tutkimusjulkaisuja. Seuraavassa vaiheessa täydensimme Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessi tuloksia liiketoimintojen ja konsernitoimintojen aiheasiantunti- joiden haastatteluista varmistaaksemme arvioinnin linjauksen Elisan operatiiviseen kontekstiin ja päivittäiseen työhön. Lisäksi olennaisille sidosryhmille järjestettiin perehdytystilaisuuksia CSRD:n vaatimuksista ja kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tavoitteista. Alustavan aiheiden tunnistamisen tarkastelun jälkeen tulokset kerrattiin sisäisten asiantuntijoiden kanssa työpajoissa. Näiden tuloksena arvioimme ja mukautimme joitakin vaikutuksia. Lopuksi kaikki aiheet käytiin läpi kestävyystiimissä, jonka tehtävänä oli säätää aiheiden lopulliset olennaisuuspistemäärät toisiinsa nähden sekä varmistaa pisteytyksen perustelujen 23VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet • Elisan vaikutus ympäristöön ja ihmisiin • Kestävyysaiheiden vaikutus Elisan arvonluontiin Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tarkastellut kestävyysseikat Arvioitujen vaikutusten tyyppi Vaikutusten olennaisuuden pisteytys Taloudellisen olennaisuuden pisteytys Tulokset • Aihekohtaiset ESRS-stan- dardit – Aiheet • ESRS E1 lImastonmuutos • ESRS E2 Pilaantuminen • ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat • ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit • ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous • ESRS S1 Oma työvoima • ESRS S2 Arvoketjun työntekijät • ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt • ESRS S4 Kuluttajat ja loppu käyttäjät • ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen • Yhteisökohtainen • Arvoketju • Alkupää • Oma toiminta • Loppupää • Kielteinen/myönteinen • Taloudellinen riski/ mahdollisuus • Todellinen/ mahdollinen • Aikahorisontti • Lyhyt aikaväli 0-2 vuotta • Keskipitka aikaväli 3-5 vuotta • Pitka aikavali > 5 vuotta • Kielteinen vaikutus • Mittakaava: Kuinka vakava (0-5) • Laaja-alaisuus: Kuinka laajalle levinnyt (0-5) • Korjattavuus (0-5) • Myönteinen vaikutus • Mittakaava: Kuinka hyödyllinen (0-5) • Laaja-alaisuus: kuinka laajalle levinnyt (0-5) • Vaikutuksen toteutu- minen (0-5) • Todennakoisyys • Asteikko 0-1 • Arviointipisteytys • Vakavuus (1-15) x todennäkoisyys (0-1) • Olennaisuusraja • Aiheet, joiden pistemäärä on 8 tai enemmän, katsotaan olennaisiksi • Riski, mahdollisuus • Asteikko: vaikutus kassavirtaan (0-4) • Todennäköisyys • Asteikko 0-1 • Arviointipisteytys • Vaikutus kassavirtaan (tai mahdollisuuteen) (0-4) x todennäköisyys (0-1) • Olennaisuusraja • Kynnysarvo pistey- tyksiin ”keskitaso” ja ”korkea” • Kunkin aiheen osalta: • Keskiarvo kaikista arvioinneista, joiden pistemäärä ylittää kynnysarvon • Yleisarviointi • Tulosten valvonta/ kalibrointi • Yhteenveto • Tulosten visualisointi riittävä dokumentointi ja asiaankuuluvien viitteiden saatavuus varmennusta varten. Lopulliset konsolidoidut olennaiset vaikutukset esiteltiin ja niistä keskusteltiin yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan johtoryhmässä sekä tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Näiden keskustelujen ja määritetyn olennaisuusrajan tuloksena saatiin lopullinen luettelo 17 olennaisesta aiheesta, joiden arvioitiin saavan pistemääräksi vähintään kahdeksan (8). Taloudellinen olennaisuus Osana CSRD-valmistelua arvioimme taloudellisen olen- naisuuden sekä riskien, että mahdollisuuksien kannalta. Vaikutusten olennaisuusarvioinnin tulokset muodostivat perustan kestävyysriskien kartoittamiselle taloudellisen olennai- suuden osalta. Lisäksi jotkut riskit johtuvat ulkoisista tekijöistä, kuten ilmastonmuutoksesta, liiketoiminnan ympäristöriskeistä, geopoliittisista muutoksista, jne. Elisan strategiatyön tulokset sekä Elisan uuden liiketoiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen muodostivat perustan mahdollisuuksien tunnistamiselle. Riskien pisteytyksessä arvioimme riskin mahdollisia vaikutuksia Elisan vuotuiseen kassavirtaan (puolet pisteytyksestä) ja riskin toteutumisen todennäköisyyttä (puolet pisteytyksestä). Arviointi sisältää riskinhallintatoimet osana todennäköisyysmatriisia. Arvioimme vaikutusten luonnetta eri skenaarioissa, joissa oletukset perustuivat aiheasiantuntijoilta saatuihin paramet- reihin. Pisteytykseen perustuva riskien olennaisuusluokitus oli suuri, keskisuuri, keskisuuri–pieni tai pieni. Riskien olennaisuuspisteytys perustui yhdistelmään riskin mahdollisista vaikutuksista kassavirtaan sekä todennäköisyyteen. Pisteytyk- sissä riskin mahdolliset vaikutukset olivat todennäköisyyttä tärkeämpiä. Mahdollisuuksia pisteyttäessämme arvioimme kuitenkin vain niiden potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia Elisan vuotuiseen kassavirtaan. Kassavirta valittiin mittariksi arvioitaessa riskien ja mahdol- lisuuksien potentiaalisia taloudellisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan ja toimintoihin. Ennen vaikutusten arviointia kullekin osa-aiheelle ja osaosa-aiheelle määritettiin potentiaa- lisen taloudellisen vaikutuksen suuruus (miljoonina euroina). Ohjeellinen riskin suuruus perustui pääasiassa erilaisista säännöksistä aiheutuviin mahdollisiin sakkoihin tai rangaistuk- siin, tai toimialan vertaisyrityksille tiettyihin aiheisiin liittyvistä väärinkäytöksistä tai rikkomuksista aiheutuneisiin tosiasiallisiin sakkoihin tai kustannuksiin, jotka laskettiin suhteessa Elisan liikevaihtoon. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus, tekoälysäädös, NIS2-direktiivi ja direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvel- voitteesta. Vastaavasti mahdollisuuksien ohjeelliset koot määritettiin osana Elisan strategiaa ja siihen liittyvää työtä vuonna 2024. Kun taloudellisten vaikutusten suuruudet oli määritetty ja kohdennettu, ne pisteytettiin nollasta (0) neljään (4) asetetun kynnysprosentin mukaan. Otimme asianosaiset sidosryhmät mukaan varmistaaksemme, että kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon ja että ne ovat linjassa Elisan muun taloudellisen riskiarvioinnin kanssa. Mukana oli liiketoimintojen sisäisiä aiheasiantuntijoita sekä ohjausryhmä, johon kuului edustajia seuraavista toiminnoista: riskinarviointi, lakiasiat, konsernin rahoitus, liiketoiminta ja kestävä kehitys. Alun perin määritetty taloudellinen olennaisuus vahvistettiin ja sitä täydennettiin muilla mahdollisilla kestävyysriskeillä ja -mahdollisuuksilla ohjausryhmän kanssa pidetyissä kokouksissa. Koko prosessin ajan arvioitiin ja dokumentoitiin kunkin mahdollisen riskin alkuperäiset suuruudet ja todennä- köisyydet. Näiden kokousten perusteella laadimme skenaa- rioita tunnistettujen kestävyysriskien taloudellisten vaikutusten kuvaamiseksi, laadimme riskipisteytyksen ja arvioimme, miksi riskeillä on tietty kynnysarvo. Riskipisteytyksen määrittämisen jälkeen käytettiin samanlaista menetelmää mahdollisuuksien määrittelyyn. Kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista esiteltiin konsolidoidut yleiskatsaukset sisäisille sidosryhmille ja johdolle, joiden kanssa niistä keskusteltiin. Pisteytyksen ja vastaavien olennaisuusrajojen perusteella saatiin lopullinen luettelo seitsemästä (7) olennaisesta riskistä ja neljästä (4) olennaisesta mahdollisuudesta, jotka liittyvät suuriksi tai keskisuuriksi arvioituihin kestävyysseikkoihin. Tunnistetut riskit tai mahdollisuudet, eivät merkittävästi vaikututa Elisan taloudelliseen asemaan, suorituskykyyn tai rahavirtoihin, mikä voisi johtaa merkittävään riskiin aiheuttaen muutoksia seuraavan tilikauden aikana raportoitujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. 24VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Olennaiset kestävyysaiheet ja kuvaus ESRS-aihe Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus E1 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Elisalla on vaikutuksia lähinnä toimitusketjunsa kautta verkkolaitteiden ja elektronisten tuotteiden ja palvelujen hankinnan sekä energiankäytön seurauksena toiminnassaan. Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Ilmastosäädösten tiukentuminen ja sitoutuminen Elisan SBTi-ilmastotavoitteisiin saattavat edellyttää toimintakulujen kasvua. Lisäksi rahoitusala ja muut sidosryhmät odottavat, että ilmastotavoitteet saavutetaan vakaasti. Maineelle voi aiheutua vahinkoa, jos emme täytä sitoumuksiamme ja ilmastotoimiimme kohdistuvia odotuksia. Lisäksi säännösten noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin) Elisan huippuluokan esineiden internetin (IoT) alusta ja valmiudet koneoppimiseen ja ennakoivaan analyysiin tuovat käyttöön esimerkiksi kattavan näkymän rakennuksista ja ulkoisesta datasta Elisan älykkäissä rakennusratkaisuissa. Lisäksi Elisan tekoälypohjaisten ohjelmistojen arvioidaan kasvattavan tuotantoa nopeasti, kustannustehokkaasti ja kestävästi tunnistamalla ongelmat tarkasti ja optimoimalla energiankäyttöä. Energia Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Elisa käyttää energiaa verkkonsa ja datakeskustensa toimintaan sekä palvelujen kehittämiseen asiakkaille ja loppukäyttäjille. Mahdollisuudet (Keskipitkän aikavälin) Elisan hajautettu energian varastointiratkaisu (Distributed Energy Solution, DES) muuttaa mobiiliverkot hajautetuiksi virtuaalivoimaloiksi, jotka tekoälyn avulla optimoivat energianhallinnan akkujen tehokkaalla lataamisella ja purkamisella. Tämä auttaa esimerkiksi ratkaisemaan haasteita, joita uusiutuvien energialähteiden vaihteleva energiantuotto aiheuttaa sähköverkoille. E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien käyttö Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Elektroniikkalaitteissa ja teknologioissa käytetään lukuisia kriittisiä metalleja ja materiaaleja valmiiden tuotteiden tärkeinä panoksina. Monilla näistä tuotantopanoksista on vain vähän tai ei lainkaan korvaavia tuotteita, ja ne hankitaan usein vain muutamasta maasta, joista moniin voi kohdistua geopoliittista epävarmuutta. Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Aiheen taloudellinen olennaisuus syntyy olennaisuuden vaikutuksesta. Epäonnistuminen hankintojen tehokkaassa hallinnassa voi rajoittaa tarvittavien materiaalien saatavuutta, pienentää katteita, heikentää liikevaihdon kasvua tai lisätä pääomakustannuksia. Lisäksi riippuvuus jalometalleista ja mineraaleista altistaa yhtiön toimitusketjun haavoittuvuudelle, joka voi aiheuttaa häiriöitä kriittisten resurssien saatavuudessa ja hinnoittelussa. Resurssien ulosvirtaus - jäte Kielteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Sähkötekniikan ja elektroniikkalaitteiden myynnin ja käytön vuoksi toimintamme ulosvirtauksiin sisältyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER) Samalla myös akkujätteestä tulee merkittävää, koska akkuja käytetään monissa verkkoteknologian ja elektroniikan tuotteissa. Myönteinen vaikutus (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Laitteiden käyttöiän pidentäminen ja verkkolaitteiden, -moduulien ja -komponenttien uudelleenkäyttö sekä elektroniikkalaitteiden takuukorjaukset tai uudelleenkäyttö vaikuttavat suoraan resurssien sisäänvirtauksiin ja raaka-aineiden ja kriittisten materiaalien käyttöön sekä vähentävät syntyvää jätettä. Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Jätehuolto on sääntelyn ja kestävyyden kannalta ratkaisevan tärkeää, sillä puutteellinen jätehuolto (erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromun ja akkujen hävittämisen osalta) voi johtaa ympäristöhaittoihin ja aiheuttaa riskin siitä, että sääntelyä ei noudateta, mikä johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin ja maksuihin. Lisäksi laajennetun tuottajavastuun noudattamatta jättäminen voi johtaa huomattaviin sakkoihin. Mahdollisuudet (Pitkän aikavälin) Kiertoon ja resurssien ulosvirtauksiin liittyvät mahdollisuudet ovat jo toteutuneet Elisassa. Kierto edistää myös oman toimintamme tehokkuutta, ja sillä on suora vaikutus pääomamenoihin. 25VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS-aihe Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus S1 Oma työvoima Terveys ja turvallisuus Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisan omat työntekijät kuuluvat Elisan työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut kuolemantapauksia eikä erittäin vakavia työhön liittyviä loukkaantumisia tai tapaturmia. Lisäksi mielenterveystukea on maakohtaisesti saatavilla työntekijöille osana työterveyshuollon palveluja. Riski (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Jos riskiä ei hallita, työntekijöiden loppuun palaminen ja sairauspoissaolot saattavat lisääntyä ja vaikuttaa toiminnan tuottavuuteen. Tämä saattaa johtaa eläkekustannusten kasvuun. Lisäksi taloudellinen riski Elisalle voi olla suuri, jos työturvallisuuden ohjeet ja koulutus eivät ole riittäviä ja tapaturmia sattuu. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, työehtosopimusneuvottelut Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisa noudattaa työoloja ja työlainsäädäntöä koskevaa paikallista lainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan. Kaikki työntekijät voivat vapaasti valita, haluavatko he kuulua ammattiliittoon, ja Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopimuksia tai vastaavia lakeja. Kaikki työntekijätiedot tallennetaan keskitettyyn henkilöstöhallintojärjestelmään. Monimuotoisuus (mukaan lukien toimenpiteet häirintää ja syrjintää vastaan) Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Elisalla on nollatoleranssi väkivaltaan, häirintään ja syrjintään. Ilmoitettujen tapausten osalta Elisa ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin ja prosesseihin toimintaperiaatteidensa mukaisesti. Lisäksi olemme asettaneet tavoitteita ja luoneet prosesseja monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kehittämiseksi. Koulutus ja taitojen kehittäminen Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Oma toiminta Pidämme jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoimintamme tärkeimmistä menestystekijöistä, ja yhteinen arvomme, uudistuminen, ohjaa meitä innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Sovellamme osaamisen kehittämiseen oppimisen ja kehittämisen 70-20-10 -mallia. (70 prosenttia työssä oppimista, 20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista koulutusta) S2 Arvoketjun työntekijät Pakkotyö ja lapsityövoima Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikka-alan toimitusketjussa on ollut joitakin tapauksia, joissa on esiintynyt modernia orjuutta ja pakkotyötä. Lisäksi mineraalien ja metallien louhinta on yhdistetty pakkotyöhön ja lapsityövoiman käyttöön. Elisa vaikuttaa tähän aiheeseen epäsuorien suhteiden kautta, joita sillä on toimitusketjuun ja sen työntekijöihin. Työaika Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Ohjelmistoyritysten sekä tieto- ja viestintätekniikka- ja elektroniikkatuotteita valmistavien yritysten toimitusketjun työntekijöiden liian pitkät työajat voivat vaikuttaa työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Työn luonteen, liian pitkien työaikojen tai terveys- ja turvallisuusnormien puuttumisen vuoksi toimitusketjun työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen terveyteen voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia. 26VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS-aihe Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) ja aikahorisontti IRO-esiintyminen Kuvaus S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät Yksityisyys Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Johtavana viestintäverkkojen ja digitaalisten palvelujen tarjoajana Elisalla on keskeinen rooli ihmisten yksityisyyden suojaamisessa, digitaalisen osallisuuden edistämisessä ja käyttäjäystävällisten palvelujen tarjoamisessa. Asettamalla yksityisyyden ja tietoturvan etusijalle Elisa edistää kuluttajien ja loppukäyttäjien luottamusta ja vahvistaa asemaansa luotettavana ja vastuullisena digitaalisten palvelujen tarjoajana. Riski (Keskipitkän aikavälin) Arvoketju Tietosuojalainsäädännön ja erityisesti yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen on ratkaisevan tärkeää, koska Elisa käsittelee erityyppisiä tietoja, kuten henkilötietoja, luottamuksellisia tietoja ja välitystietoja. Näiden säännösten rikkomisella voi olla merkittäviä taloudellisia seurauksia Elisalle ja sen liiketoiminnoille, mukaan lukien oikeudelliset rangaistusseuraamukset, sakot ja/tai sääntelyelinten rankaisutoimenpiteet. Terveys ja turvallisuus Mahdollisuudet (Lyhyen aikavälin) Elisa on tutkinut liiketoimintamahdollisuuksia terveysalalla. Hyödyntämällä terveysalan yrityksiä B2B-sektorilla (esim. Digihoiva, eKonsultaatio) sekä data- ja tekoälyvalmiuksiaan Elisa voisi kehittää terveys- ja turvallisuusratkaisuja kuluttajille, koska sillä on laaja B2C-asiakaskunta ja koska asiakkaat luottavat yritykseen. G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Lahjonnan ja korruption torjunta Riski (Keskipitkän aikavälin) Oma toiminta Korruption riski saattaa kasvaa, koska Elisan liiketoiminta ja toiminnot laajenevat kansainvälisesti ja toimitusketjuverkostot kasvavat. Jos tämä riski toteutuu missä tahansa Elisan arvoketjun osassa, siitä voi aiheutua mainehaittaa, luottamuksen menetys sidosryhmien keskuudessa ja liikesuhteiden heikkeneminen sekä oikeudellisia menettelyjä, jotka voivat johtaa tutkintakustannuksiin ja mahdollisiin rangaistuksiin/sakkoihin. Suhteet toimittajiin Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Hyvä toimittajahallinta, jolla varmistetaan yleisten toimintaperiaatteidemme ja muiden kestävyyteen liittyvien käytäntöjemme noudattaminen. Yhteisökohtainen – Kriittinen infrastruktuuri Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Tietoliikennetoiminta on merkittävä osa Elisan liiketoimintaa. Nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä tarvitaan kestävää ja luotettavaa infrastruktuuria kaikkia digitaalisia yhteyksiä varten, sillä yhteiskunta ja sidosryhmät ovat riippuvaisia luotettavista ja helposti saatavilla olevista verkkoyhteyksistä eri tarpeisiin niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Kyberturvallisuus Myönteinen vaikutus (Lyhyen aikavälin) Arvoketju Oma toiminta Maailmanlaajuinen geopoliittinen epävakaus ja taloudellinen epävarmuus ovat viime aikoina lisääntyneet uusien jännitteiden, sotilaallisten konfliktien ja humanitaaristen kriisien vuoksi. Tämä on edellyttänyt Elisalta kyberturvallisuuden varmistamista ja verkon häiriönsietokyvyn parantamista entisestään. Elisa työskentelee jatkuvasti parantaakseen kyberturvallisuutta sekä omassa toiminnassaan että asiakkaidensa ja yhteiskunnan kannalta. Riski (Keskipitkän aikavälin) Oma toiminta Tietoturvauhkien riittämätön ennaltaehkäisy, havaitseminen ja korjaaminen voivat vaikuttaa asiakashankintaan ja -pitoon sekä johtaa markkinaosuuden pienenemiseen ja Elisan tuotteiden kysynnän vähenemiseen. Lisäksi uudet ja kehitteillä olevat tietoturvastandardit ja -säännökset voivat vaikuttaa yhteisöjen toimintakuluihin, koska niiden noudattamisesta aiheutuvat kustannukset kasvavat. 27VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet E – Ympäristö EU-taksonomia Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttami- seksi vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi otettiin vuonna 2020 käyttöön EU-taksonomia taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmänä. Taksonomia-asetus (EU) 2020/852 määrittää yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Sen mukaan suurten yritysten on ilmoitettava, kuinka suuri osa niiden toiminnoista on taksonomiakelpoisia ja taksonomian mukaisia. Lisäksi yritysten on ilmoitettava, kuinka paljon ne investoivat ja kuinka paljon toimintamenoja näihin toimintoihin liittyy. Taksonomiakelpoisuus osoittaa, kuuluuko taloudellinen toiminta EU:n taksonomia-asetuksessa tunnistettujen toimintojen piiriin. Taksonomian mukaisuus viittaa niiden taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuuteen, jotka täyttävät määritetyt tekniset kriteerit, ovat vähimmäistason suojatoimien mukaisia ja täyttävät ei merkittävää haittaa -vaatimukset. Kelpoisuuden ja mukaisuuden arviointi Televiestintäala ei vielä kuulu EU:n taksonomia-asetuksen soveltamisalaan, mikä rajoittaa siihen liittyvien keskeisten taloudellisten tulosindikaattoreiden soveltuvuutta Elisan osalta. Kaikkiaan 10,6 prosenttia Elisan taloudellisista toiminnoista tulkittiin taksonomiakelpoisiksi liikevaihdolla mitattuna. Tunnistetut taloudelliset toiminnot on määritetty vertaamalla delegoiduissa säädöksissä tarkoitettuja NACE-koodeja Elisan taloudellisiin toimintoihin. Lisäksi EU-taksonomiassa määritetään kuusi pääasiallista ympäristötavoitetta, joita vasten yrityksen taloudellisia toimintoja on arvioitava. Nämä ympäristötavoitteet ovat: a) ilmastonmuutoksen hillintä, b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, d) siirtyminen kiertotalouteen, e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Elisan taloudellisten toimintojen katsottiin edistävän ilmastonmuutoksen hillintää, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kiertotalouteen siirtymistä koskevia tavoitteita. Elisan taksonomiakelpoisten toimintojen arvioitiin olevan samat kuin edellisenä vuotena lukuun ottamatta toimintaa 7.7 (rakennusten hankinta ja omistaminen), joka jätettiin pois Elisan taksonomiakelpoisista toiminnoista. Elisan rakennukset ovat vuokrattuja eivätkä omistuksessa, joten tarkistimme tämän toiminnan taksonomiakelpoisuutta. Elisa seuraa edelleen EU-taksonomian kehittyvää ohjeistusta ja arvioi taloudellisten toimintojensa taksonomiakelpoisuutta sitä mukaa, kun asiaa koskevaa sääntelyä päivitetään ja markkinakäytäntöjä syntyy. Olemme muuttaneet raportointia koskien projektin tuottoja, jotka koostuvat datakeskusten hukkalämmön myynnistä. Vuonna 2023 tämä tuotto raportoitiin kohdassa 4.16 Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö. Vuonna 2024 raportoimme tämän kohdassa 4.25 Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä. Tunnistettujen taksonomiakelpoisten toimintojen osalta jatkoimme Elisan liiketoimintojen taksonomian mukaisuuden arviointia merkittävän edistämisen kriteerin perusteella. Vuonna 2024 tarkastelimme yhdessä asianomaisten liiketoi- mintayksiköiden kanssa kutakin taksonomiakelpoista toimintoa suhteessa asetuksessa esitettyihin taksonomian mukaisuuden kriteereihin. Seuraavassa esitetään selitykset Elisan toimintojen taksonomia- kelpoisuudesta ja taksonomian mukaisuudesta: Ilmastonmuutoksen hillintä CCM 4.1. Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla Elisa on asentanut tiloihinsa aurinkopaneeleita, jotka tuottavat osan Elisa verkon käyttämästä sähköstä. Energiatiedot ovat käytössä ja ne raportoidaan osana Elisan vuosikertomusta. Näin ollen tämä toiminta täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden että taksonomian mukaisuuden kriteerit. CCM 4.10. Sähkön varastointi Elisan hajautettu energian varastointijärjestelmä (DES) tukee kestävää toimintaa optimoimalla energian varastointia koko mobiiliverkossa, mikä tehostaa uusiutuvan energian käyttöä. Tämä toiminto täyttää täysin taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden vaatimukset. CCM 4.16. Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö Elisa käyttää televiestintätilojensa lämmitykseen sähkölämpö- pumppuja, myös ilma-vesilämmitysjärjestelmiä. Vaikka toiminta täyttää energiatehokkuusvaatimukset ja vastaa Elisan hankinta- käytäntöjä, nykyisissä lämpöpumpuissa käytettävien kylmäai- neiden ominaislämmitysvaikutus (GWP) ovat kynnysarvoa 675 korkeammat. Tämä johtuu siitä, että Elisan tarpeisiin tarvittavat järjestelmät perustuvat tällä hetkellä teknologioihin, joissa käytetään korkean GWP:n kylmäaineita, eikä vaihtoehtoja ole vielä laajalti saatavilla. Näin ollen toiminta on taksonomiakel- poista mutta ei taksonomian mukaista. CCM 4.22. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla Elisa on siirtynyt öljylämmitysjärjestelmistä maalämpöratkai- suihin. Tämä toiminta täyttää taksonomiakelpoisuuden kriteerit, mutta taksonomian mukaisuus edellyttää elinkaariarviointia, jota ei ole vielä saatu päätökseen. Siten toiminta on taksono- miakelpoista mutta ei taksonomian mukaista. CCM 4.25. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä Elisa hyödyntää palvelimien hukkalämpöä rakennustensa lämmittämisessä, mikä on EU:n taksonomiavaatimusta mukaista toimintaa, jossa lämpöä/jäähdytystä tuotetaan hukkalämmöllä. Energiatiedot dokumentoidaan ja raportoidaan Elisan kestävyysraportissa, mikä täyttää sekä taksonomiakelpoisuuden että taksonomian mukaisuuden kriteerit. CCM 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne Elisan työntekijöille tarjoama täysi leasingautoetu on tunnistettu taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Tähän palveluun kuuluu M1-, N1- ja L-luokkien ajoneuvojen leasing, rahoitus tai käyttö asiaankuuluvien EU-asetusten mukaisesti. E – Ympäristö 28VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet EU-taksonomian vaatimusten noudattamiseksi ajoneuvojen CO 2 -ominaispäästöjen on oltava alle 50 g kilometriltä vuoteen 2025 asti, ja ajoneuvojen on oltava päästöttömiä vuodesta 2026 alkaen. Tällä hetkellä toiminta täyttää taksonomiakelpoi- suuden kriteerit, mutta täydellistä taksonomian mukaisuutta ei ole saavutettu, koska kaikki leasingajoneuvot eivät täytä vaadittuja päästökynnyksiä. Elisa pyrkii aktiivisesti parantamaan taksonomian mukaisuutta arvioimalla ja muuttamalla leasingajoneuvokantaansa vaadittujen päästönormien mukaiseksi. Tämä vastaa myös Elisan ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2040. CCM 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta Elisan informaatioteknologian liiketoimintayksikön toiminta on määritetty taksonomiakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Elisa arvioi niiden viiden datakeskuksensa taksonomian mukaisuuden, jotka tuottavat asiakkaille palveluja tämän liiketoiminnan osalta. Raportoinnin laajuus sisältää datakeskukset, joissa on informaatioteknologian liiketoiminta- yksikön kuormituksen tyyppinen kuormitus. Taksonomian mukaisuutta arvioitiin asetuksessa esitettyjen kolmen keskeisen kriteerin perusteella. Ensinnäkin Elisa tarkisti ja varmisti yhdessä sisäisten datakeskusasiantuntijoiden kanssa datakeskusten energiatehokkuutta koskevien EU:n käytännesääntöjen mukaisten käytäntöjen toteutuksen. Vuonna 2024, näiden käytäntöjen toteutuksen kolmantena vuotena, Elisa suoritti näiden käytäntöjen auditoinnit osana ISO-sertifiointiaan. Lopuksi Elisa arvioi viiden datakeskuksensa jäähdytysjärjestelmissä käytettävien kylmäaineiden GWP-arvot. Kolme keskusta täytti GWP-kynnysarvot, mutta kahden osalta rajan todettiin ylittyvän, mikä edellyttää lisäparannuksia. Vuoden 2024 loppuun mennessä Elisa oli saavuttanut 41 prosentin taksonomian mukaisuuden tässä liiketoiminnassa, mikä heijastaa energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista ja jäähdytysjärjestelmien päivityksiä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen CCA 8.3. Radio- ja televisiotoiminta Elisan Viihde ja Elisa Elamus -liiketoiminnot on määritetty taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Nämä palvelut tarjoavat kuluttajille viihderatkaisuja, jotka sisältävät laitteita ja joko Elisan tuottamia tai ulkopuolisilta media- ja sisällöntuottajilta hankittuja sisältöjä. Taksonomian mukaisuuden arvioinnissa keskityttiin sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamiseen sekä ohjelma- ja lähetystoi- mintaan liittyvien ilmastoriskien käsittelyyn. Arviointi perustuu toiminnan ja palvelun tuottamisen näkökulmiin. Tämän liiketoiminnan taksonomian mukaisuuden saavutta- miseksi Elisa on tehnyt vankan ilmastoriski- ja haavoittuvuus- arvioinnin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Näissä arvioinneissa on tunnistettu fyysisiä ja siirtymävaiheen ilmastoriskejä, ja Elisa on toteuttanut asianmukaisia sopeutumistoimia lieventääkseen olennaisia riskejä viihde- palveluissaan. Sopeutumisratkaisut on toteutettu parhaiden käytäntöjen, tieteellisten suositusten sekä paikallisten ja alueellisten ilmastosopeutumisstrategioiden mukaisesti. Näitä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti tehokkuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Lisäksi sekä Elisa Viihde- että Elisa Elamus -palveluista on tehty elinkaariarvi- oinnit, jotka antavat tietoa niiden ympäristöjalanjäljestä. Kiertotalous CE 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus Elisan Fonum korjaus- ja kunnostusliiketoiminnot on luokiteltu taksonomiakelpoisiksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Näihin palveluihin kuuluu sellaisten tuotteiden korjaaminen ja kunnostaminen, joita asiakkaat (joko yksityishenkilöt tai organisaatiot) ovat aiemmin käyttäneet aiottuihin tarkoi- tuksiinsa. Korjaustoiminnoissa keskitytään palauttamaan vialliset tuotteet toimintakuntoon, jotta niitä voidaan käyttää uudelleen. Kunnostamiseen kuuluu käytettyjen tuotteiden testaaminen, korjaaminen, puhdistaminen tai muokkaaminen niiden toimivuuden ja suorituskyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi tai sovellettavien teknisten standardien ja sääntelyvaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Ensisijai- sena tavoitteena on toimittaa täysin toimiva tuote, joka soveltuu alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa tai sitä laajempaan käyttöön. Taksonomian mukaisuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi tarkistettiin myyntisopimuslausekkeita sen varmistamiseksi, että ne sisältävät riittävät vaatimukset tuotteiden laadusta, myyjän vastuista, takuista ja riitojen ratkaisumenettelyistä. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua varten laadittiin ja julkaistiin jätehuoltosuunnitelma. Siinä esitetään, miten materiaalit, erityisesti kriittiset komponentit, käytetään uudelleen, kierrä- tetään tai hävitetään asianmukaisesti paikallisten säännösten mukaisesti. Toiminta ei ole vielä täysin taksonomian mukaista, koska ei merkittävää haittaa -vaatimuksia ei ole kokonaan vielä täytetty. Elisa jatkaa työtä näiden kriteerien täyttämiseksi ja täyden EU-taksonomia-asetusten mukaisuuden saavuttamiseksi. CE 5.5. Tuote palveluna ja muut kiertokäyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit Elisan päätelaitepalveluliiketoiminta on tunnistettu taksono- miakelpoiseksi tämän taloudellisen toiminnan osalta. Tässä palvelumallissa asiakkaat saavat tuotteet käyttöönsä käyttö- suuntautuneen palvelujärjestelyn kautta, jossa tuote pysyy keskeisenä ja sen omistusoikeus säilyy palveluntarjoajalla, kun se on vuokrattu. Taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttämiseksi Elisa tarkisti sopimuslausekkeita varmistaakseen, että ne vastaavat EU-taksonomian vaatimuksia, mukaan lukien määräykset tuotteiden omistusoikeuden säilyttämisestä sekä selkeät vuokrausta ja tulossuuntautunutta palveluntarjontaa koskevat ehdot. Tässä toiminnassa toimitettujen tuotteiden pakkaussisällön osalta voidaan todeta, että pakkaukset on suunniteltu uudelleenkäytettäviksi kiertoa tukevassa uudelleen- käyttöjärjestelmässä. Tämä toiminta ei kuitenkaan ole vielä täysin taksonomian mukaista, koska asiakkaat voivat lunastaa tuotteen sen käyttöiän lopussa, mikä vaikuttaa kriteerien noudattamiseen. Ei aiheuta merkittävää haittaa Ilmastoon sopeutumisen osalta Elisa suoritti ilmastoriskien arvioinnin teknisen arviointikehyksen mukaisesti. Riskit huomioitiin osana CSRD:n kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Kiertotalousvaatimukset täytetään noudattamalla EU:n direktiivien mukaisia laite- ja tuotestandardeja ja rajoitusten kohteena olevia aineita koskevia vaatimuksia sekä laajaa jätehuoltosuunnitelmaa. Elinkaarensa lopussa olevien elektronisten laitteiden, tuotteiden ja akkujen kierrätyksestä tai uudelleen käytöstä tehdään yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa. Elisan yleiset ehdot ja toimittajasopimukset velvoittavat noudattamaan sovellettavia EU:n tuoteasetuksia (ml. mutta ei rajoittuen REACH, ROHS, CE-merkinnät), mikä varmistaa pilaantumista koskevien vaatimusten noudattamisen. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaatimusten osalta Elisa toimii lainmukaisesti voimassa olevien ympäristölupien ja sovellettavien paikallisten säännösten mukaisesti. Useimpien taksonomiakelpoisten toimintojen osalta vaikutukset veden tilaan eivät ole olennaisia, koska vettä ei käytetä näissä liiketoiminnoissa tai toiminnoissa. Kun vettä käytetään (esimerkiksi datakeskuksissa), yksityiskohtaisessa analyysissä tunnistettiin, että datakeskusten jäähdytysjärjestelmät toimivat suljetussa silmukassa, mikä minimoi merkittävästi vedenkäyttöä ja jätteen syntymistä. Lisäksi tietokonehuoneisiin asennetut anturit varmistavat välittömän reagoinnin vuotojen tai kosteusongelmien varalta. 29VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Näillä toimilla Elisa osoittaa noudattavansa ei merkittävää haittaa -kriteerejä ja samalla kestävän kehityksen tavoitteita, sääntelyvaatimuksia ja vankkoja toimintapuitteita. Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet Elisa varmistaa vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet vahvoilla yhtiötason politiikoilla ja ohjeilla, jotka koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksia, lahjonnan ja korruption torjuntaa, verotusta ja reilua kilpailua. Nämä toimintaperiaatteet ovat linjassa asiaankuuluvien kansainvälisten standardien ja viitekehysten kanssa. Elisan lähestymistapa vaatimusten- mukaisuuden arviointiin sisältää jatkuvan due diligence -prosessin ja seurantamekanismeja, kuten valitusmenettelyjä. Yksityiskohtaisempia tietoja valitusmenettelyistä kohdassa Ilmoitusmenettelyperiaatteet. Laskentaperiaatteet - EU-taksonomian tunnusluvut Elisa pyrkii edelleen parantamaan mukautumistaan nykyisiin EU-taksonomiavaatimuksiin ja on aloittanut valmistautumisen tuleviin ympäristötavoitteisiin. Taloudelliset tiedot ovat Elisan konsernitilinpäätöksestä, joka on laadittu IFRS-standardien mukaisesti. EU-taksonomiaa koskevat keskeiset suorituskyky- mittarit määritettiin delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987 ja 2021/2800 liitteissä 1–5 annettujen ohjeiden mukaisesti. Liikevaihtoa, pääomamenoja ja toimintamenoja koskevat tiedot perustuvat Elisan vuoden 2024 konsernitilinpäätökseen. Liikevaihto Liikevaihtoa koskevan tunnusluvun laskennassa Elisa soveltaa samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksen laajaan tuloslaskelmaan sisältyvää ulkoista liikevaihtoa eli asiakasso- pimuksista saatuja myyntituottoja. Liikevaihtoon sovellettavia laatimisperiaatteita käsitellään konsernitilinpäätöksen liitetie- dossa 2.3. Liikevaihto oli vuonna 2024 2 191 miljoonaa euroa (nimittäjä). Taksonomian mukainen liikevaihto oli 175,3 miljoonaa euroa (osoittaja), tai 8,0 prosenttia Elisan liikevaihdosta. Vuonna 2023 taksonomian mukainen liikevaihto oli 183,4 miljoonaa euroa (8,4 prosenttia koko liikevaihdosta). Taksonomiakelpoisiin ja taksonomian mukaisiin taloudellisiin aktiviteettien liikevaihdossa ei ollut olennaisia muutoksia verrattuna edelliseen kauteen. Taksonomiakelpoisten taloudel- listen aktiviteettien muutokset liittyvät normaaliin liiketoimin- taan, ja taksonomian mukaisten taloudellisten aktiviteettien liikevaihdon muutos johtui 8.1. Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta mukaisuuden kasvusta. Pääomamenot Elisan taksonomiakelpoiset investoinnit määritellään aineel- listen hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja käyttöoi- keusomaisuuserien lisäyksiksi tilikauden aikana. Liikearvon lisäykset eivät sisälly pääomamenoihin. Lisäykset määritellään tilikauden aikana tehdyiksi investoinneiksi, ja niihin sisältyvät myös liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvat lisäykset. Elisan konsernitilinpäätöksessä esitetyt investoinnit eivät sisällä liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvia lisäyksiä. Vuonna 2024 aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä vuokrasopimuksiin liittyvät pääomamenot olivat yhteensä 369,3 miljoonaa euroa (nimittäjä). Lisäykset kiinteistöihin, koneisiin ja laitteisiin esitetään liitetiedossa 5.2, lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin liitetiedossa 5.3 ja vuokrasopimuk- siin liittyvät käyttöoikeusomaisuuden lisäykset liitetiedossa 5.4 konsernitilinpäätöksessä. Taksonomiaan liittyvät pääomamenot vuonna 2024 olivat 12,1 miljoonaa euroa (osoittaja), mikä vastaa 3,3 prosenttia konsernin kokonaispääomamenoista. Vuonna 2023 taksonomiaan liittyvät pääomamenot olivat 13,1 miljoonaa euroa (4,1 prosenttia kokonaispääomamenoista). Taksonomiakelpoisissa pääomamenoissa olennainen muutos verrattuna edelliseen kauteen, johtui taloudellisen aktiviteetin 7.7 Rakennusten hankinta ja omistus pois poisjättämisestä. Toimintamenot Määritelmän mukaan toimintamenoja ovat suorat pääomit- tamattomat kustannukset, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehittämiseen, rakennusten perusparantamiseen, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, kunnossapitoon ja korjauksiin, sekä kaikki muut suorat menot, jotka liittyvät yrityksen suorittamaan tai kolmannelle osapuolelle ulkoistettuun aineellisten käyttöomai- suushyödykkeiden huoltoon ja jotka ovat tarpeen näiden omaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät suorat pääomittamattomat kustannukset vastaavat Elisa-konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien tutkimus- ja kehittämisme- nojen määrää. Vuonna 2024 toimintamenot tuotteista ja palveluista liittyen taksonomiakelpoisiin taloudellisiin aktiviteetteihin oli 118,3 miljoonaa euroa (110,5 miljoonaa euroa vuonna 2023) (nimittäjä). Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2023). Toimintamenoissa ei ollut olennaisia muutoksia verrattuna edelliseen kauteen. Olemme varmistaneet tarkkuuden välttämällä huolellisesti kaksinkertaista laskentaa. Tämä tapahtuu luokittelemalla ulkoiset tulovirrat (pääomamenot ja toimintamenot) taksonomiatoimintoihin vain kerran, ja kolmas osapuoli on varmentanut kaikki laskelmat ja tulokset. Osana EU-takso- nomian mukaisia tietoja Elisa raportoi myös ydinvoimaan tai fossiilisiin kaasuihin liittyvistä toiminnoistaan käyttämällä delegoidun asetuksen (EU) 2022/1214 liitteessä XII esitettyä ja asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua lomaketta 1. 30VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet EU Taksonomian tunnusluvut Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2024 koskevat tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus-järjestelmä- kelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta 2023 Luokka (mahdollistava toiminta) Luokka (siirtymätoiminta) Taloudelliset toiminnat Koodi Liikevaihto (MEUR) Osuus liikevaih- dosta (%), 2024 Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutok-seen sopeutu-minen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmasto- nmuutoksen hillintä Ilmasto- nmuutoksen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Sähkön varastointi CCM 4.10 2,2 0,1 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,0 % M Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,2 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 % Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 12,4 0,6 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,3 % T Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 160,5 7,3 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 8,1 % M Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 175,3 8,0 % 0,7 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 8,4 % Josta mahdollistavat toiminnat 162,7 7,4 % 0,1 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 8,1 % M Josta siirtymätoiminnat 12,4 0,6 % 0,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,3 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/KEL Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 14,0 0,6 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,7 % Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 23,8 1,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 1,1 % Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 19,8 0,9 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,2 % Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 57,6 2,6 % 0,9 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,7 % 0,0 % 3,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 232,9 10,6 % 1,6 % 7,3 % 0,0 % 0,0 % 1,7 % 0,0 % 11,4 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 1 958,6 89,4 % Yhteensä 2 191,5 100,0 % EU:n taksonomiaindikaattorit 31VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus-järjestelmä- kelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta 2023 Luokka (mahdollistava toiminta) Luokka (siirtymätoiminta) Taloudelliset toiminnat Koodi(t) Pääoma-menot (MEUR) Osuus pääoma- menoista (%), 2024 Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmasto- nmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmaston- muutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 % Sähkön varastointi CCM 4.10 3,0 0,8 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 1,8 % M Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 % Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 4,3 1,2 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,5 % T Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 4,8 1,3 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 1,8 % M Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 12,1 3,3 % 2,0 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 4,1 % Josta mahdollistavat toiminnat 7,8 2,1 % 0,8 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 3,6 % M Josta siirtymätoiminnat 4,3 1,2 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,5 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/KEL Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,5 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 % Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,1 % Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 % Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 % Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla CCM 6.5 3,6 1,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 1,1 % Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 6,2 1,7 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 2,2 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 10,3 2,8 % 2,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,6 % A. Luokitusjärjestelmä kelposten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 22,4 6,1 % 4,8 % 1,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,7 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 346,9 93,9 % Yhteensä 369,3 100,0 % 32VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot Tilikausi 2024 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Vähimmäistason suojatoimet Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2) osuus toimintamenoista, 2023 Luokka (mahdollistava toiminta) Luokka (siirtymätoiminta) Taloudelliset toiminnat Koodi (a) Toimintamenot (MEUR) Osuus toiminta- menoista(%), 2024 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Teksti Valuutta % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K 0,0 % Sähkön varastointi CCM 4.10 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K 0,0 % M Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K N/A K K K K 0,0 % Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 0,0 0,0 % K E E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 0,0 % T Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,5 % 0,4 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 0,4 % M Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 0,5 % 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 % Josta mahdollistavat toiminnat 0,5 % 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,4 % M Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 % T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/ KEL KEL; E/KEL Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 % Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 % Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 % Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL 0,0 % Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla CCM 6.5 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 % Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % E/KEL 0,0 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 0,5 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimintojen toimintamenot 117,8 99,6 % Yhteensä 118,3 100,0 % 33VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Taksonomiakelpoinen ja mukainen liikevaihto ympäristötavoitteittain vuonna 2024 Liikevaihto Osuus liikevaihdosta / kokonaisliikevaihto Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%) Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%) Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 0,7 0,9 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 7,3 0,0 Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0 Kiertotalous (CE) 0,0 1,7 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 0,0 Taksonomiakelpoinen ja mukainen pääomameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024 Pääomamenot Pääomamenojen osuus / Pääomamenot yhteensä Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%) Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%) Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 2,0 2,8 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 1,3 0,0 Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0 Kiertotalous (CE) 0,0 0,0 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 0,0 Taksonomiakelpoinen ja mukainen toimintameno ympäristötavoitteittain vuonna 2024 Toimintamenot Toimintamenojen osuus / Toimintamenot yhteensä Tavoitekohtainen taksonomian mukaisuus (%) Tavoitekohtainen taksonomiakelpoisuus (%) Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM) 0,0 0,0 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA) 0,4 0,0 Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR) 0,0 0,0 Kiertotalous (CE) 0,0 0,0 Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) 0,0 0,0 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO) 0,0 0,0 Liite VII Lomake 1. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 2. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 3. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 5. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 6. Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei 34VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS E1 Ilmastonmuutos Toimintaperiaatteet Elisa on asettanut konsernitasoiset politiikat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyen. Elisan toimintaohjeet muodostavat perustan eettiselle liiketoiminnallemme. Elisan ympäristöpolitiikka kuvaa sitoutumisemme vähentää liiketoi- mintamme ympäristövaikutuksia omassa toiminnassamme ja toimintaketjussamme. Samoin Elisan energiapolitiikka kuvaa tavoitteemme parantaa kestävällä tavalla energiatehokkuutta. Lisäksi Elisan eettisen ostamisen periaatteet kuvaavat toimittaji- emme eettisiä ja oikeudellisia velvollisuuksia ja vastuita. Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia ympäristö- ja ilmas- tolainsäädäntöjä ja -määräyksiä ja edellyttää, että kaikki sen toimintaan ja toimintaketjuun osallistuvat sidosryhmät noudattavat niitä samoin. Elisan ympäristö- ja energiapolitiikka noudattaa CSRD:n, YK:n Global Compact:in ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) periaatteita ja raportointiohjeita, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Nämä politiikat on hyväksynyt Elisan yritysvastuun johtoryhmä. Politiikat ovat julkisesti saatavilla ja koskevat jokaista Elisan työntekijää. Nämä politiikat koskevat kaikkia Elisan puolesta toimivia kolmansia osapuolia. Edellytämme, että toimittajamme, alihankkijamme ja ulkoiset kumppanimme noudattavat näitä tai vastaavia periaatteita. Politiikoissa annetaan selkeät ohjeet vastuullisista käytännöistä ja esitetään sitoumukset, joilla edistetään ympäristökestävyyttä, kuten hillitsemään ilmastonmuutosta, sopeutumaan siihen, ja pyrkimään energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kiertotalou- teen. Elisa pyrkii pienentämään merkittävästi sekä omaa että asiakkaidensa hiilijalanjälkeä kestävyystoimilla ja kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja. Lähestymistapamme Elisa hyödynsi aiempia ilmastoskenaariotyön tuloksia osana kaksinkertaista olennaisuuden arviointia. Elisa tarkasteli analyysissä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaiset negatiiviset vaikutukset ovat sekä yläpään toimitusketjussamme että omassa toiminnassamme. Tarkastelun tuloksena Elisa on tunnistanut fyysiset ja siirtymä- vaiheen ilmastoriskit, joilla on vaikutusta Elisan toiminnalle eri aikahorisonteissa. Ilmastonmuutoksen resilienssitarkastelu on tehty koskien koko Elisa-konsernia ja keskeisiä hankintaketjun osa-alueita. Olemme arvioineet fyysiseen ilmastonmuutokseen liittyviä haavoittuvuuksia sekä vaikutuksia toimintoihimme ja kehittäneet edelleen niiden perusteella hillintä- ja sopeutumisstrategioita. Resilienssikykyarviota tehdessämme tunnistimme ne tekijät, jotka koskevat Elisan toimintaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen resilienssikykyä koskeva arviomme tarkistettiin vuonna 2024. Sen perusteella Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa sijaitseviin toimipaikkoihin ei kohdistu merkittäviä ilmas- tonmuutoksen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Olemme tunnistaneet, että Elisalla on toimintaa myös alueilla, joilla on esimerkiksi vesipulaa. Kuivuus ei suoraan vaikuta Elisan toimintaan lyhyellä tähtäimellä. Käytämme resilienssiarvion tuloksia Elisan ilmastomuutoksen siirtymäsuunnitelmassa, varmistaaksemme yhdenmukaisuuden olennaisten strategisten ja taktisten toimien osalta organisaa- tiossa. Sillä on myös vaikutusta rahoitussuunnitteluun. Elisan riippuvuus arvoketjusta, erityisesti toimitusketjusta ja sen suoriutumisesta ilmastosiirtymässä, vaikuttaa riskeihin sekä jossain määrin mahdollisuuksiin ja kasvihuonekaasu- päästöihimme. Organisaationa jatkamme työtämme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi vähentämällä hiilijalanjäl- keämme, ja varmistamalla toimenpiteet 1,5 celsiusasteen keskimääräistä lämpötilan nousua koskevan tavoitteen mukaisesti, ja sopeutumalla toimintaamme samalla jopa 3 celsiusasteen skenaarioon. Näemme jo nyt, että sääntely on keskeinen tekijä eurooppalaisten yritysten kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, ei ainoastaan ilmaston osalta vaan myös yleisesti planeettamme kestokyvyn kannalta. Tavoitteenamme ovat vakaat, pidemmän aikavälin strategiat, joissa kestävä kehitys integroidaan Elisan digitaaliseen liiketoimintaan. Tämä antaa meille myös mahdollisuuden reagoida uusiin ongelmiin yhä monimutkaisemmassa ja arvaamattomammassa maailmassa. Samoista syistä jatkamme kokeiluja nopean oppimisen ja innovoinnin edistämiseksi. Mahdolliset ilmastoon liittyvät vaaratekijät Elisan toiminnassa Olemme tunnistaneet seuraavat ilmastoon liittyvät vaaratekijät Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipit- källä ja pitkällä aikavälillä: Lyhyt aikaväli (0–2 vuotta) • Äärimmäiset sääilmiöt, kuten ankarat talvimyrskyt • Haavoittuvien paikkojen tulviminen rankkasateiden aikana • Maastopalojen voimistuminen ja yleistyminen Keskipitkä aikaväli (3–5 vuotta) • Pidemmät helleaallot ja äärimmäiset lämpötilat • Lisääntyneet sademäärät ja kausittaiset rankkasateet Pitkä aikaväli (yli 5 vuotta) • Kuivuuden yleistyminen ja pitkittyminen • Merenpinnan nousu, joka johtaa rannikoiden eroosioon ja tulviin 35VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Elisan toiminnan fyysiset ilmastoriskit Ilmastovaarojen mukaisesti emme arvioi fyysisten ilmastoriskien olevan merkittäviä Elisan toiminnalle lyhyellä aikavälillä. Ennakoimme kuitenkin fyysisten ilmastoriskien mahdollisia vaikutuksia omaan toimintaamme pidemmällä aikavälillä. Fyysisen ilmastoriskin tyyppi, kuvaus ja riskien hallinta Fyysisen ilmastoriskin tyyppi Kuvaus Hallinta Akuutti Akuutteja riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti myrskyt (mukaan lukien lumimyrskyt ja hiekkamyrskyt), jotka vaikuttaisivat erityisesti Elisan datakeskuksiin ja verkkotoimintoihin Suomessa ja Virossa. Luotettava sähköntoimitus on äärimmäisen tärkeää Elisan datakeskus- ja verkkotoiminnoille, joita on tuhansissa toimipisteissä eri puolilla Suomea ja Viroa. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten metsäpalot, myrskyt ja tulvat, voivat aiheuttaa sähkökatkoksia tai fyysisiä vahinkoja. Elisalla on yhteiskunnallinen velvollisuus tarjota luotettavia yhteyspalveluja, ja katkokset voivat johtaa sekä tulonmenetyksiin että mainehaittoihin, joten olemme ryhtyneet toimenpiteisiin esimerkiksi tukiasematorneja koskevien tilanteiden varalta. Äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen voi johtaa henkilöstöön ja rikkoutuneisiin laitteisiin liittyvien kustannusten kasvuun. Elisa käyttää kattavaa reaaliaikaista järjestelmää verkon häiriöiden seurantaan ja nopeaan tunnistamiseen. Lisäksi pyrimme jo suunnitteluvaiheessa lieventämään fyysiseen infrastruktuuriin liittyviä riskejä. Elisa toimii tiiviissä yhteistyössä tarvittavien sidosryhmien (esim. sähkönjakeluyhtiöiden) kanssa sähkökatkojen sattuessa. Yhteinen kehittäminen, varmistetut sähköjärjestelmät, harjoitukset sidosryhmien kanssa sekä vakuutus- tai muut sopimukset ovat esimerkkejä ennalta ehkäisevästä riskienhallinnasta. Krooninen Kroonisia riskejä aiheuttaisivat todennäköisesti keskilämpötilan nousun vaikutukset erityisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa Elisalla on verkko- ja datakeskusliiketoimintaa. Laitteiden oikeat käyttölämpötilat ovat tärkeitä teknisten vikojen ja niihin liittyvien palveluhäiriöiden välttämiseksi, joten nousevat keskilämpötilat saattavat lisätä jäähdytyksen käyttökustannuksia. Vaikutukset Elisan kansainvälisiin toimintoihin Pohjois-Euroopan ulkopuolisissa digitaalisissa palveluissa koskevat pääasiassa toimistotiloja, joihin saattaa vaikuttaa lähinnä ilmastointikustannusten nousu. Riittävän jäähdytyksen varmistaminen erityisesti mobiiliverkon tukiasemissa ja datakeskuksissa edellyttää ajan mittaan suurempia investointeja laitteiden jäähdytysratkaisuihin ja lisää käyttökustannuksia. Myös nousevien keskilämpötilojen ja niihin liittyvien helleaaltojen vaikutukset työntekijöiden terveyteen on otettava huomioon. Usein toistuvat helleaallot saattavat lisätä suoria käyttökustannuksia korkeampien energiakustannusten ja kunnossapitovaatimusten vuoksi, mutta vaikutuksen suuruusluokan arvioidaan olevan vähäinen. Näiden vaikutusten lieventämiseksi pyrimme jatkuvasti parantamaan energiatehokkuutta ja toimitilojen suunnittelua sekä tekemään yhteistyötä hankintatoiminnon ja toimittajien kanssa. 36VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Elisan toimintojen siirtymävaiheen ilmastoriskit Olemme tunnistaneet seuraavat siirtymäriskit Elisan päämarkkinoilla Pohjois-Euroopassa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: Siirtymävaiheen ilmastoriskit, kuvaus ja riskien hallinta Riskin tyyppi Kuvaus Hallinta Kustannusten nousu markkinoiden, sääntelyn ja energiaverojen vuoksi Elisa on käsitellyt energiariskejä osana strategiaansa vuodesta 2009 lähtien, ja lieventää näitä riskejä parantamalla jatkuvasti energiatehokkuutta ja käyttämällä hiilivapaata sähköä. EU:n lainsäädäntö voi myös olla keskeinen tekijä energiatehokkuuden parantamisessa hiiliveromekanismien avulla. Elisan päämarkkinat ovat EU:ssa (Suomessa ja Virossa), jossa saattaa tulla lisää vaatimuksia päästöjen vähentämisestä ja kompensoinnista uusien verojen tai hiilen kattavamman ja korkeamman hinnoittelun avulla. Jos nämä kehityskulut toteutuvat, ne vaikuttavat Elisan toimintakuluihin energian hinnan nousun, hiiliverojen ja vapaaehtoisen (tai jopa pakollisen) kompensoinnin kautta. Hiilivero saattaa vaikuttaa myös ostettujen tavaroiden ja palvelujen kustannuksiin, kun toimittajat yrittävät kattaa omat kehityskulunsa. Elisa on parantanut ennakoivasti energiatehokkuutta mobiiliverkoissaan, datakeskuksissaan, tietoliikennetiloissaan ja muissa tiloissaan yli kymmenen vuoden ajan. Verkkojen energiankulutus on yli 90 prosenttia Elisan kokonaisenergiankulutuksesta. Samaan aikaan Elisan energiankulutuksen odotetaan kasvavan energiatehokkuustoimista huolimatta lisääntyneen datakäytön vuoksi. Elisa on käyttänyt hiilivapaata sähköä vuodesta 2014 lähtien. Keskitetty energianhankinta parantaa tehokkuutta ja arvoa esimerkiksi kymmenvuotisen tuulivoiman hankintasopimusten kautta. Sidosryhmät odottavat tieto- ja viestintätekniikkateollisuudelta konkreettisia toimia Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt lisäävät ympäristötietoisuutta Elisan sidosryhmien keskuudessa. Sekä työntekijät että asiakkaat odottavat Elisalta korkeaa suorituskykyä kestävyyden ja ympäristövastuun osalta. Asiakkaat, sijoittajat ja viranomaiset ovat yhä kiinnostuneempia yritysten ympäristösuorituskyvystä, ja pyrimme korkeaan tasoon sitoutumisessa ja läpinäkyvyydessä. Elisa pitää yllä avointa ilmastovuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa, sillä kuluttajien epätietoisuus kestävyyskysymyksistä voi johtaa nykyisten tuotteiden kysynnän vähenemiseen. Digitalisaatio edellyttää hyvin toimivaa verkkoinfrastruktuuria, joka toimii sähköllä, sekä laitteita, jotka valmistetaan raaka-aineista, ja Elisa edistää aktiivisesti resurssitehokkuutta näillä aloilla. Riippuvuus arvoketjun sitoutumisesta ilmastotavoitteisiin Elisa on riippuvainen monimutkaisesta arvoketjusta, myös ilmastosiirtymässä. Valtaosa Elisan ympäristövaikutuksista syntyy toimitusketjun epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen kautta, kun palvelujemme käyttämiseen ja tarjoamiseen tarvittavat laitteet ja välineet valmistetaan. Laitteisiin liittyvät päästöt syntyvät Elisan toimitusketjun alkupäässä erityisesti Scope 3 -kategorioissa Ostetut tavarat ja palvelut ja Tuotantohyödykkeet. Elisan sidosryhmät odottavat korkeaa suorituskykyä ympäristövastuullisuudessa ja vaativat yhä useammin läpinäkyvää ilmastoraportointia. Monilla toimittajilla ei kuitenkaan ole vielä valmiuksia tukea tätä tarjoamiensa tuotteiden ja palvelujen elinkaariarvioinneilla. Lisäksi lisääntyneet tuotekehitystarpeet voivat aiheuttaa toimittajille paineita nostaa hintoja investointiensa kattamiseksi. Elisan kunnianhimoisten lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastosiirtymätavoitteiden saavuttamiseksi olemme lisänneet tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja tehneet yhteistyötä tärkeimpien toimittajien kanssa. Luonnollisesti myös suoran toiminnan ja arvoketjun loppupään sidosryhmät on otettava tiiviisti mukaan näihin toimiin. 37VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energiaan liittyvät mahdollisuudet Ilmaston muutos on ollut Elisan strategiassa vuodesta 2009. Kokemuksemme ansiosta voimme nyt auttaa asiakkaitamme luomaan kestävämpää tulevaisuutta digitalisaation avulla. Näemme mahdollisuuksia ilmastohaasteiden ratkaisemisessa kehittämällä kestävyyteen liittyviä uusia liiketoimintainnovaa- tioita. Esimerkiksi kansainvälisten digitaalisten palvelujemme liiketoiminta perustuu automaation ja digitalisoinnin asiantun- temukseemme. Elisa tarjoaa myös IoT-alustan, jossa on kehittyneet koneop- pimisen ja ennakoivan analyysin valmiudet. Tämä teknologia tarjoaa ratkaisun myös rakennusten energiatehokkuuden ja muiden asiaankuuluvien parametrien hallintaan. Lisäksi Elisan tekoälyohjattu ohjelmisto tukee tuotantoprosessin kestävyyttä tunnistamalla ongelmat ja optimoimalla energiankäyttöä. Hajautettu energian varastointiratkaisumme (DES) muuttaa mobiiliverkot virtuaalisiksi voimalaitoksiksi ja käyttää tekoälyä energian tehokkaaseen hallintaan ohjaamalla akkujen lataamista ja purkamista. Hajautetulla energian varastointirat- kaisulla voidaan myös tarjota sähköverkon tasapainottamisen palveluja siirtoverkonhaltijoille. Tämä auttaa vastaamaan uusiutuvien energialähteiden tuomiin haasteisiin. Suomessa Elisa osallistuu hajautetulla energian varastointiratkaisulla automaattiseen taajuuden palautusreserviin ja tarjoaa verkon tasapainottamisen palveluja kansalliselle siirtoverkonhaltijalle Fingridille. Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Elisa on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen tavoitteeseen ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen. Vuonna 2023 saimme SBTi -aloitteen hyväksynnän Elisan päivitetylle tieteeseen perustuvalle lyhyen aikavälin tavoitteelle, ja meistä tuli myös ensimmäinen suomalainen pörssiyhtiö, joka asetti pitkän aikavälin nettonollatavoitteen. Kunnianhimoisella matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040 keskitymme tällä hetkellä Elisan lyhyen aikavälin ilmastotavoitteeseen, joka on kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttinen 42 prosentin vähennys kaikissa Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3- pääs- töissämme vuoteen 2030 mennessä perusvuoteen 2021 verrattuna. Verkkosivuillamme on julkaistu yleiskatsaus Elisan ilmastosiirtymäsuunnittelusta. Elisan ilmastotavoitteet on keskusteltu Elisa hallituksessa ja hyväksytty Elisan johtoryhmässä. Tavoitteista on viestitty sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelma (Climate Transition Plan, CTP) on suunnitelma kohti vähähiilistä liiketoimintaa kattaen Elisan omat toiminnot ja toimintaketjun. Ilmastosiirtymäsuun- nitelma ja tarkempi ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma (Climate Transition Action Plan, CTAP) edistää kunnian- himoisia ilmastotavoitteitamme sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii pitkän aikavälin sitoutumista jatkuvaan hiilipäästöjen vähentämiseen ja se luo pohjan strategiakausikohtaisille suunnitelmille ohjaten esimerkiksi ilmastotoimia kolmivuotisen strategiakauden 2025–2027 aikana. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on sisällytetty Elisan energianhallinta- ja ympärsistöjärjestelmiin. Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osuus Elisan kokonaishiili- päästöistä on noin 1 prosentti, jonka seurauksena Scope 3 -päästöjen osuus on 99 prosenttia. Scope 3 päästöistä, oman toimintamme päästöt mukaan lukien, toiminnassa muodostuva jäte, liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne, on vain 2 prosenttia ja jäljelle jäävä osuus syntyy arvoketjun päästöistä. Tämän vuoksi vuorovaikutus ja yhteistyö toimitusketjun kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä sekä ilmastotavoitteidemme että planeet- tamme kestokyvyn kannalta. Vuonna 2024 Elisa otti käyttöön vastuullisen toimittajarahoituksen ja tarjoaa käyttöpääomarahoi- tusratkaisua rahoituskumppaninsa kanssa. Materiaalitehokkuuteen päästään pääasiassa kiertotalousrat- kaisuilla. Vähentääksemme toimintamme jätteiden määrää korjaamme, kunnostamme ja käytämme uudelleen laitteita mahdollisuuksien mukaan ja kierrätämme ne vastuullisesti elinkaaren lopussa. Tarjoamme asiakkaillemme myös laitteiden korjaus- ja kunnostuspalveluja sekä erityisiä kiertotalouden liiketoimintamalleja, kuten laitteita palveluna. Energiatehokkuus on ollut osa toimintamme kehittämistä ja seurannassamme strategisella tasolla vuodesta 2009 lähtien. Vuoden 2024 loppuun mennessä olimme parantaneet siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta 71 prosenttia vuodesta 2016. Vastaavasti Elisan hiilijalanjälki Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä oli pienentynyt yli 80 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Joissakin tapauksissa olemme pystyneet tuotteistamaan oman toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi kehittämiämme innovaatioita osaksi kestävää ratkaisua, jota tarjoamme asiakkaillemme. Energiatehokkuusaloitteisiin panostetaan jatkuvasti ja merkittävästi koko Elisan toiminnassa, mm. modernisoimalla mobiiliverkkoa. Merkittäviä investointeja on tehty myös Elisan ensimmäisiin kiertotalousaloitteisiin, jotka liittyvät korjaus- ja kunnostuskapasiteetin kehittämiseen. Jälkimmäinen raportoi- daan myös EU:n taksonomia-asetusten mukaisesti. Elisan infrastruktuuri ei aiheuta suuria päästöjä, sillä käytämme televiestintäverkoissamme ja datakeskuksissamme vain hiilivapaata sähköä. Elisalla on näin ollen hyvin vähän omaisuutta, jossa on lukittuja kasvihuonekaasupäästöjä. Poikkeuksen muodostavat fossiilisia polttoaineita käyttävät varavoimageneraattorit, joita on vaikea poistaa käytöstä sääntelyn resilienssivaatimusten vuoksi. Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksia hyödyntäen liiketoiminta tunnistaa sen kannalta tärkeät ympäristökysymykset. Strategiset kestävyystavoitteet ovat osana Elisan strategisia ylätason pääkeinoja (Key Means), joiden kunkin omistajuus on määritellyllä Elisan johtoryhmän jäsenellä. Heidän sekä nimettyjen strategiavastaavien vastuulla on varmistaa tarvittavat toimenpiteet, tavoitteet ja resurssit, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa sovituissa aikatauluissa. Näin varmistetaan päätason tavoitteita edistävien alatason toimenpiteiden omistajuus, delegointi, riittävät resurssit toteutukseen sekä säännöllinen seuranta strategisen suunnitelman toteutuksesta. Strategiasta vastaavat henkilöt raportoivat suoriutumisesta asianosaisille Elisan sidosryhmille. Elisan vuosittaisessa strategiaprosessissa käydään läpi liiketoiminnan kannalta tärkeät ympäristökysy- mykset. Yritysvastuun johtoryhmä hyväksyy ympäristöjärjestelmän sekä seuraa ja ohjaa ilmastosiirtymätoimintasuunnitelmaa. Olennaisten liiketoimintojen vastuulla on asettaa tämän suunnitelman mukaisia riittäviä toimia. Ympäristö- ja energiatyöryhmässä alueiden asiantuntijat seuraavat ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman edistymistä osana ympäristöjärjestelmän ja energianhallintajärjestelmän säännöllistä hallinnointia. Yritysvastuun johtoryhmä katselmoi tuloksia säännöllisesti. 38VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet 39VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Ilmastosiirtymäsuunnitelma (CTP) 2010 2020 2030 2040 Elisan omat päästöt Kaavion asteikko on vain suuntaa-antava 300 000 t CO 2 -ekv. Arvoketjun päästöjen vähennys Elisan tavoitteiden mukaisesti Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021 Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2021 Zero Waste 2030 Toimitusketjun päästöjä koskeva skenaario vanhoilla toimintatavoilla 40VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelma Raportointivuoden 2024 päästöt 2021 perusvuosi ja päästömuutokset siitä Scope 3 Toimittajien lisätoimet Scope 3 Toimittajien SBTi- tavoitteet Scope 3 Myytyjen tuotteiden käyttö Scope 3 Myytyjen tuotteiden loppusijoitus Scope 3 Energiantuotannon elinkaarivaikutukset Scope 3 Elisan omat toiminnot Scope 2 Elisan energiankäyttö Scope 1 Elisan energiankäyttö 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 -42 % Huolimatta yritysos- toista, teknologia- investoinneista ja kasvavista tuotteiden ja palveluiden ostoista, päästöt ovat tasaantuneet vuoden 2021 tasolle Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuo- nekaasupäästöjä -42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021 Toimittajien omat ilmastotavoitteet ja niiden toteutumiset ovat ratkaisevia Toimittajien sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet Vihreän hankinnan politiikkojen asettaminen Kiertotalousprosessien ja liiketoimintamallien omaksuminen Käyttövaiheen päästöjen parempi arviointi kotimarkki- noiden sähköpäästö- kertoimilla, globaalien keskiarvojen sijaan Kierrätystavoitteet Asiakkaiden tietoi- suuden lisääminen Huomioi uusiutuvan energian tuotannon päästömuodot Zero Waste 2030 -tavoite Vihreän työmat- kaliikenteen sekä liikematkustamisen edistäminen Sisäiset hiilibudjetit Jatketaan energiatehok- kuustyötä Omaksutaan vihreän koodauksen periaatteet laajasti Fossiilisten poltto- aineiden käytön lopettaminen kaikissa toiminnoissa tCO 2 ekv. vuoteen 2030 mennessä Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Kuvaus Suoriutuminen Lyhyen aikavälin ilmastotavoite vuodelle 2030 Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021. Saavutamme tämän ilman arvoketjun ulkopuolisia päästöhyvityksiä tai lieventämistoimia. 1,8 prosentin vähennys Scope 1,2 ja 3 päästöissä verrattuna vuoden 2021 päästöihin. Nettonollatavoite vuodelle 2040 Pitkän aikavälin ilmastotavoitteessaan Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2021. Asetamme etusijalle hiilestä irtautumisen suorien päästöjen vähennyksillä, ja kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti ennen nettonollapäästöjen saavuttamista vuonna 2040. Kestävyyteen liittyvä suorituskyky kannustinjärjestelmissä Olemme määritelleet, miten otamme huomioon ilmastoon liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten kannustimissa ja palkitsemisessa, Ilmastonäkökohtien sisällyt- täminen kannustinjärjestelmiin osoittaa, että niin johdon kuin työntekijöiden roolit ovat tärkeitä Elisan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja muiden ympäristösitoumusten saavutta- misessa. Elisan ilmastotavoite on linjassa tieteeseen perustuvien hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden (SBTi) kanssa. Elisan henkilöstörahaston vuoden 2024 ehdoissa oli myös hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteita. Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään vuodelle 2024 sisältyi ESG-tavoite, joka keskittyi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Asetimme myös ilmastotavoitteen pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, jonka kohderyhmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja valitut avainhenkilöt. Tämä tarkoittaa käytännössä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämistä 7 prosenttia vuodessa kohti Elisan tieteeseen perustuvia lyhyen aikavälin ilmastotavoitteita eli päästöjen vähentämistä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perus- vuodesta 2021. Lisätietoja kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämisestä kannustinjärjestelmiin kohdassa Kestävän kehityksen hallinto. Elisa on sitoutunut Pariisin sopimukseen, jonka tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Olemme asettaneet konsernitasolla tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet, jotka SBTi on hyväksynyt. Matkallamme kohti nettonollaa vuoteen 2040 mennessä, välietappi on vuoden 2030 lähiajan ilmastotavoitteemme, joka on 42 prosentin absoluuttinen vähennys kaikissa Scope 1-, 2- ja 3 -päästöissä. Asettamiemme tavoitteiden vertailuvuosi on 2021. Nämä kaksi konsernitasoista tavoitetta ovat linjassa ympäristöpolitiikkamme kanssa, jossa olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme olennaisia negatiivisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Olemme sitouttaneet sisäiset sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen. Kokonaispäästöt Scope 3 olivat hieman korkeammat vuoden 2024 lopussa verrattuna perusvuoteen. Suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat ostetut tavarat ja palvelut sekä pääomahyö- dykkeet. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on keskittyä arvoketjun alkupäähän. Siksi tulevina vuosina jatkamme toimien tehosta- mista arvoketjussa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. 41VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Scope 3 (45,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvä- hennyksistä) Toimittajien tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet: • Toimittajien ilmastotavoitteet (58 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 26,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) • Pääomainfrastruktuurin uudelleenkäyttö (0,4 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 0,2 prosenttia kasvihuone- kaasujen kokonaisvähennyksistä) Myytyjen tuotteiden käyttö: • Energiapolitiikkaan sitoutuminen ja uusiutuvien energialähteiden infrastruktuuri (20 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 9,1 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa: • Laitteiden korjaus ja kunnostus (10 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 4,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) Energiantuotanto: • Ylimääräiset alkuperätakuut ja siirtyminen tuuli- tai aurinkoenergian alkuperätakuisiin (7 prosenttia Scope 3 -vähennyksistä, 3,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) Oma toiminta: • Politiikkaan perustuva (4 prosenttia Scope 3 -vähennyk- sistä, 1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen- nyksistä) Olemme arvioineet energiaan liittyvien keinojen olevan vähemmän tai keskimääräisesti monimutkaisia ja niihin tarvittavien jatkuvien investointien odotetaan olevan keskisuuria. Arvoketjun alkupään yhteistyöhön liittyvät keinot ovat arviomme mukaan puolestaan monimutkaisuudeltaan keskisuuria tai suuria ja odotamme niiden edellyttävän keskisuuria tai suuria kumulatiivisia investointeja vuoteen 2030 asti. Ilmastosiirtymän toimenpiteet sekä niiden arvioidut taloudelliset ja ilmastovaikutukset Olemme luokitelleet hiilestä irtautumisen keinomme ja arvioineet niiden odotetut kasvihuonekaasupäästövähennykset vuonna 2030 (prosentteina kaikkien keinojen kasvihuone- kaasupäästöjen kokonaisvähennysvaikutuksesta): Scope 1 (1,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen- nyksistä) Elisan oma toiminta: • Lämpöpumppujen modernisointi (42 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) • Uusiutuva lämmitys (38 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,7 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) • Kaukolämmitys (20 prosenttia Scope 1 -vähennyksistä, 0,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) Scope 2 (52,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen- nyksistä) Elisan oma toiminta: • Alkuperätakuu (85 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 44,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksistä) • Sähkönhankintasopimukset (12 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 6,3 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonais- vähennyksistä) • Modernisointi ja optimointi (2 prosenttia Scope 2 -vähen- nyksistä, 0,8 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaisvähen- nyksistä) • Datakeskusten lämmön talteenotto (1 prosenttia Scope 2 -vähennyksistä, 0,5 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonais- vähennyksistä) 42VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Matala vaikeustaso Keskitason vaikeus Korkea vaikeustaso INVESTOINNIT “NOPEAT VOITOT” YHTEISTYÖ SISÄISET INNOVAATIOT Energian alkuperä- todistukset (GoO) Aurinko- ja tuulivoimaan liittyvät lisätoimet Korjaus ja kunnostus Pitkäaikaiset sähkönosto- sopimukset (PPA) Lämpöpumppumodernisointi Uusiutuva lämmitysenergia Kaukolämpötoimet Politiikkaperusteinen Hukkalämmön talteenotto Matala taso Keskitaso Korkea taso Infrastruktuurin uudelleenkäyttö Toimintasuunnitelmien vaikutuksia Modernisointi ja optimointi Toimittajien ilmastotavoitteet Kumulatiiviset kustannukset tai säästöt, 2024-2030: Kustannukset Säästöt Tulot Päästövähennykset (t CO 2 -ekv.) >100 000 ~30 000 ~5 000 Ilmastosiirtymän toimintasuunnitelmaan osoitetut taloudelliset resurssit vuonna 2024 Välineet Toimenpiteet, niiden laajuudet ja aikahorisontit Pääomamenot (mEUR) Toimintamenot (mEUR) Energia- tehokkuus Parannuksia kiinteisiin ja mobiiliverkkoihin esimerkiksi modernisoimalla 4G ja 5G:tä sekä muuntamalla vanhoja kiinteitä verkkoja uudempaan teknologiaan. Parannuksia toimitiloihin ja konesaleihin, esimerkiksi jäähdytyksen modernisoinnilla, optimoinnilla, pilvisiirtymällä, automaatiolla sekä kiinteistöjen käytön jatkuvalla kehittämisellä. Uusien innovaatioiden ja ratkaisujen kehittäminen, esimerkiksi hyödyntäen koneoppimista ja tekoälyä, hajautettua energian varastointia, älymittareita sekä toteuttamalla ja kehittämällä vihreää koodausta. Edellä mainitut avaintoimenpiteet tarkoittavat usean vuoden mittaista kehitystyötä pääasiassa Elisan televerkkotoiminnassa Suomen ja Viron kotimarkkinoilla. Näiden toimien Scope 1 ja 2 päästövähennykset alkavat usein näkyä jo raportointivuoden aikana, mutta ovat yleensä pitkäaikaisia. 136 1 Muut ilmastotoimet Energiantuotanto omassa suorassa toiminnassa, energian alkuperätodistukset ja sopimukset, toimittajien sitoutuminen materiaalitehokkuuteen, sekä tutkimus ja arvoketjun ulkopuoliset ilmastotoimet. Edellä mainitut avaintoimenpiteet ovat useamman vuoden kehitystyötä, jotka kattavat toiminnan Elisa-konsernin tai sen arvoketjun eri osissa ja maantieteellisillä alueilla. Näiden toimien Scope 3 -päästövähennykset osoittavat yhä enemmän kohti Elisan vuoden 2030 lähiajan ilmastotavoitteita, kun taas Scope 1 ja 2 - päästövähennykset ovat useimmiten välittömiä. 0 3 Osa edellä kuvatuista ilmastosiirtymäkeinoista on EU-taksonomiakelpoisia toimintoja (sellaisena kuin niitä on täydennetty komission delegoiduilla asetuksilla 2021/2139 ja 2021/2178), jotka liittyvät datakeskuksiin (merkintänä lämpöpumppujen modernisointi ja raportoitu taksonomian aktiviteetin Sähköpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 alla), hajautettuun energian varastointiin (sijoittuisi kuvan sisäisen innovoinnin kvadranttiin ja on raportoitu taksonomian aktiviteetin Sähkönvarastointi CCM 4.10 alla) ja laitteiden kiertoon (merkintänä korjaaminen ja kunnostaminen ja raportoitu taksonomian aktiviteetin Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 alla). Pääomamenotiedot raportoidaan kestävyysraportin EU-taksonomiaa käsittelevässä osiossa, ja ne on vielä laajemmin sisällytetty vieressä olevaan taulukkoon Elisan ilmastosiirtymän toimintasuunnitelman toteuttamisen edellyttämistä merkittävistä pääoma- ja toiminta- menoista. Elisalle asiaankuuluvat pääomamenot ovat tyypillisesti investointeja televiestintäinfrastruktuurin energiatehokkuuteen, ja käyttökustannukset ovat esimerkiksi hiilivapaan energian hankintaa alkuperätakuilla tai sähkönostosopimuksilla. Nämä menojen esimerkit ovat jo osa Elisan toimintojen jatkuvan parantamisen vakiintuneita prosesseja. Muut alueet ovat vähemmän kehittyneitä, esimerkiksi riskien lieventäminen, jotka johtuvat riippuvuuksista toimittajien suorituskyvystä heidän omien ilmastotavoitteidensa suhteen. Tämä voi vaatia lisäresursseja, kuten toimittajien sitouttamista kannustimilla, sellaisten politiikkojen asettamista, jotka voivat johtaa hinnan- korotuksiin, ja kiertotalouden mahdollisuuksien laajentamista. Olemme edelleen muodostamassa ymmärrystämme ja lähestymistapaamme tällä alueella, joten emme vielä anna taloudellisia arvioita pääoma- tai käyttökustannuksista tällaisille suunnitelluille toimille. Elisan ilmastonmuutoksen suunnittelussa tunnistamme kolme toimintaklusteria: energia, toimitusketju ja kiertotalous. Nämä ovat sopusoinnussa Elisan ympäristöön, energiaan ja hankintoihin liittyvien politiikkojen ja suuntaviivojen tavoitteiden kanssa. Erityiset toiminnot, kuten mobiiliverk- kojen energiatehokkuuden parantaminen tai energian alkuperätodistukset, koostuvat erilaisista toimenpiteistä, joita tehdään kertomusvuoden aikana Elisa-konsernin tai sen arvoketjun eri osissa ja maantieteellisillä alueilla tai muiden sidosryhmien kanssa. Toimitusketjujen ja kiertotalouden osalta kehitämme edelleen lähestymistapojamme, joten emme vielä esitä taloudellisia arvioita tällaisten suunniteltujen toimien pääoma- tai toimintamenoista. Yllä olevaan taulukkoon tiivistetyt avaintoimenpiteet ovat pääosin jatkuvaa parantamista useiden vuosien ajan, mutta niillä kaikilla odotetaan olevan lopputulos, joka edesauttaa Elisan lähiajan ilmastotavoitteiden saavuttamista vuonna 2030. Emme ole toistaiseksi tunnistaneet yllä olevan listan mukaisesti merkittäviä haittoja, joita ilmastonmuutossuunnitelmaamme perustuvista toimista aiheutuisi ulkoisille sidosryhmille, mutta arvioimme tarvittavia toimenpiteitä, jos tämäntyyppisiä tapauksia ilmenee. Varmistamme johdonmukaisuuden ilmastosiirtymätavoitteiden ja kasvihuonekaasujen inventaariorajausten välillä, eli rapor- toinnissamme otetaan huomioon asiaankuuluvat päästölähteet. Tämä saavutetaan määrittämällä selkeästi organisaatiorajaukset Elisan kasvihuonekaasuinventaariolle, mukaan lukien asiaankuuluvat alueet, toimitilat, omaisuuserät ja toiminnot. Käytämme johdonmukaisia menetelmiä ja myös automaatiota laskiessamme kasvihuonekaasupäästöjä kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Lisäksi varmistamme, että menetelmien jatkuva kehittäminen dokumentoidaan läpinä- kyvästi ja että tietoja korjataan tarvittaessa takautuvasti, jotta voidaan tehdä mielekkäitä vertailuja. Olemme rakentaneet vankan ESG-tiedonhallintajärjestelmän kasvihuonekaasupääs- töjen hallintaa ja raportointia varten, ja kehittäneet valmiuksia skenaarioanalyyseihin eri päästövähennyskeinojen vaikutuk- sista. Erityisesti toimittajien kanssa on tärkeää tehdä yhteistyötä läpinäkyvyyden luomiseksi, jota tarvitaan Elisan kasvihuone- kaasuinventaarion yhä yksityiskohtaisempaan analyysiin. SBTi hyväksyi Elisan ensimmäisen lyhyen aikavälin tavoitteen vuonna 2018, ja sitä päivitettiin vuonna 2023, jolloin uudeksi perusvuodeksi asetettiin 2021. Aikaisempi edistyminen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on esitetty Elisan vuosikertomuksissa. Asetetut perustason arvot perustuvat Elisan varmennettuun ja julkisesti saatavilla olevaan ESG-rapor- tointiin. Elisan kansainvälinen laajentuminen aiheuttaa jonkin verran haasteita perustason suhteen, sillä uudet yritysostot kasvattavat jossain määrin kasvihuonekaasuinventaariomme rajauksia. Perustason arvoja tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein SBTi-ohjeiden mukaisesti päivitetyn tavoitteen- asettelun yhteydessä. Tähän liittyvällä laskentamenetelmällä varmistetaan, että tavoitteet ovat yhteensopivia, kun tavoitteena 43VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin avulla tunnistamme esimerkiksi Elisan toimintaympäristöstä parametrit, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi toimintaan. Markkinatutkimus- asiantuntijamme toimittavat esimerkiksi teknologiaan liittyvistä tiekartoista, Elisan kilpailijoista ja muista markkinatekijöistä strukturoituja analyysejä. Olemme jatkuvasti yhteydessä sidosryhmiin, joihin toimintamme vaikuttaa tai jotka vaikuttavat liiketoimintastrategiaan tai toimintaan, kuten asiakkaisiin, työntekijöihin, sijoittajiin, sääntelyviranomaisiin ja toimittajiin. Tunnustamme myös esimerkiksi paikallisyhteisöjen ja kansa- laisjärjestöjen esittämät tärkeät näkökulmat. Skenaarioanalyy- sissämme otetaan huomioon sekä fyysiset että siirtymäriskit eri tietolähteiden perusteella. Olemme arvioineet nykyisiä ja tulevia fyysisiä ilmastovai- kutuksia toiminnallemme hyödyntäen ilmastoskenaarioita, huomioiden äärimmäiset sääolot ja ilmaston tulevia muutoksia pitkällä tähtäimellä, yli kolmen vuosikymmenen. Olemme hyödyntäneet tietolähteitä ja työkaluja, joissa on huomioitu toimintamme kannalta merkityksellisimpiä ilmastonmuutok- seen liittyviä tekijöitä, kuten tulvat, voimakkaat myrskyt ja maastopalovaarat. Käsittelimme myös yhteiskunnan alttiutta ilmastonmuutokselle. Analyysin mukaan ilmastonmuutokseen liittyvä altistuminen ja haavoittuvuus ovat suhteellisen vähäisiä sekä Suomessa että Virossa, mutta joillakin kansainvälisillä toimipisteillämme on suuremmat riskit joillakin alueilla. Kasvihuonekaasujen poisto- ja hillintähankkeet Elisan Nettonolla 2040 -tavoitteen hiilipäästöjen neutraloitiin voimme hyödyntää SBTi-aloitteen suositusten mukaisesti poistotyyppisiä päästöhyvityshankkeita, pitkän aikavälintavoit- teen saavuttamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että enintään 10 prosenttia nettonollatavoitteen päästöistä voidaan kattaa poistamalla hiiltä päästöhyvityksillä. Ensisijaisesti teemme työtä päästöjen vähentämiseen omassa arvoketjussamme yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Juuri nyt keskitymme vuodelle 2030 asetettuun lyhyen aikavälin tavoitteeseemme vähentää päästöjämme 42 prosenttia koskien kaikkien päästöluokkien päästöjämme. Emme käytä päästöhyvityksiä lyhyen tai pitkän aikavälin tavoitteen saavutta- miseen, mutta näemme että ne jo nyt ovat hyödyllisiä panoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseen myös oman arvoketjumme ulkopuolella Elisa ei ole kehittänyt omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tai varastointiin liittyviä hankkeita. Yhtiö otti vuonna 2020 käyttöön arvoketjun ulkopuolisen päästövähennyksen käyttämällä vuosittain päästöhyvityksiä oman toimintansa jäljellä olevia päästöjä vastaavan määrän. Tämä kattaa päästöjä polttoaineista (Scope 1), pieni osuus muusta energian käytöstä (Scope 2) sekä jätteistä, liiketoimintaan liittyvästä matkustamisesta ja työnte- kijöiden työmatkaliikenteestä, etätyö mukaan lukien (Scope 3). Arvoketjun ulkopuolinen ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat arvokas osa Elisan vastuullisten palveluiden tarjontaa asiakkaille. Monilla valitsemillamme päästöhyvityshankkeil- lamme on hyötyjä myös ihmisille ja luonnolle. Elisa on ajan mittaan rakentanut päästöhyvitysportfolion useista erityyppisistä, eri mantereilla toteutettavista laadukkaista hankkeista seuraavien motivaatiotekijöiden mukaisesti: • Riskien pienentäminen tasapainoisella portfoliolla • Korkealaatuisten päästöhyvitysten saatavuuden ennustetta- vuus • Strategisista hankinnoista saatava taloudellinen hyöty • Elisan maantieteellisten arvoketjuvaikutusten huomioiminen • Käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin tutustuminen ja niiden testaaminen tukemaan ilmastosiirtymää Kun hankimme hiilikrediittejä, teemme huolellisuustarkas- tuksen seuraavasti: • Lisäisyys: Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä, joita ei vähennetä muiden aloitteiden kautta • Vuodon estäminen: Hankkeen päästövähennykset eivät vuoda muihin paikkoihin tai toimintoihin • Pysyvyys: Hanke estää pysyvästi hiilidioksidipäästöjen pääsyn ilmakehään • Todennettavuus: Objektiivinen kolmas osapuoli vahvistaa, että hankkeen päästövähennykset ovat uskottavia • Muu riskinarviointi: Hanke esimerkiksi välttää erittäin korkean riskin maita Elisa ostaa hiilikrediittejä korkealaatuisista hankkeista, jotka on varmennettu standardointielinten, kuten Gold Standard:in ja Verified Carbon Standard:in, toimesta ja jotka ovat linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Näiden standardien menetelmät varmistavat erilaisten hillintäteknolo- gioiden ja -prosessien tarkan kvantifioinnin ja todennuksen. Vähentääksemme hiilikrediittien laadun riskejä teemme lisätarkastuksia mahdollisuuksien mukaan yhdessä valittujen kumppaneiden kanssa. Seuraamme menetelmien kehitystä ja osallistumme aktiivisesti vuoropuheluun tarjoajien ja muiden asiantuntijoiden tai sidosryhmien kanssa kehittääksemme jatkuvasti Elisan hiilikrediittiportfoliota. 44VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Hiilikredittien portfolio vuonna 2024 Hankkeen nimi Hankkeen tyyppi Hankkeen lyhyt kuvaus Laatustandardi ja hankkeen tunnus American BioCarbon -biohiili (USA) Poistaminen (Oxford-luokka 5) Teknologinen hiilinielu American BioCarbon tuottaa biohiiltä Louisianassa Yhdysvalloissa hyödyntämällä sokeriruokoteollisuuden maatalousjätettä (bagassia eli sokeriruokojätettä). Puhtaan hiilenpoistohyödyn lisäksi hankkeessa tuotetaan puhdasta energiaa sekä biohiiltä, jota voidaan käyttää maanparannusaineena. Kun runsas biogeeninen jätemateriaali muunnetaan biohiileksi, hiilidioksidi saadaan pois ilmakehästä. Puro.earth Puro-543800 San Jerónimo Coatlán (Meksiko) Poistaminen (Oxford-luokka 4) Biogeeninen hiilinielu San Jerónimo Coatlán on maaseutuyhteisö ja osittain alkuperäiskansojen yhteisö Oaxacan eteläosassa Meksikossa. Maa on yhteisomistuksessa, ja viimeisten 20 vuoden ajan yhteisö on tuottanut yhteisistä metsistä mänty- ja tammipuuta. Hankkeen ansiosta yhteisö voi investoida metsien ennallistamiseen ja metsitykseen, ylläpitää metsänvartijapalvelua metsäpalojen ja kulkutautien torjumiseksi sekä investoida sosiaalisiin hankkeisiin, joilla parannetaan väestön terveydenhoitoa ja vedensaantia. Climate Action Reserve CAR1829 Borneon turvesuot (Indonesia) Vähennys (Oxford-luokka 2) Indonesian Borneolla (Kalimantan) on noin 5,7 miljoonaa hehtaaria turvesoita. Hankkeessa suojellaan ja ennallistetaan 149 800 hehtaaria turvemaiden ekosysteemejä, jotka kattavat yhden Indonesian suurimmista jäljellä olevista koskemattomista suometsistä, ja metsitetään 4 433 hehtaaria metsättömiä alueita hankealueella. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa. Verified Carbon Standard VCS 1477 Keio Seima (Kambodža) Vähennys (Oxford-luokka 2) Seiman suojelumetsää on 292 690 hehtaaria. Se sijaitsee Kambodžan itäosassa, pääasiassa Mondulkirin maakunnassa, ja pieni alue ulottuu Kratien maakuntaan. REDD-hankealueella on 166 983 hehtaaria metsää. Hanke on maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä (AFOLU) koskeva hanke, joka kuuluu metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentämistä (REDD) koskevaan hankeluokkaan. Hanke suojelee myös luonnonvaraisia eläimiä ja parantaa alueen yhteisön toimeentuloa. Verified Carbon Standard VCS 1650 Rimba Raya (Indonesia) Vähennys (Oxford-luokka 2) Hankkeessa suojellaan Indonesiassa Borneon saaren kaakkoisosassa olevaa Rimba Rayan aluetta metsäkadolta. Metsäkato on ollut jo vuosikymmenten ajan vakava ongelma Borneolla. Jäljellä olevat sademetsät ovat vaarassa hävitä puunkorjuun, laittomien hakkuiden, mineraalikaivosten ja palmuöljyn tuotannon vuoksi. Suojelualueen koko on 64 000 hehtaaria. Se on satojen eri lajien elinympäristö, myös uhanalaisen borneonorangin. Verified Carbon Standard VCS 674 Elisan arvoketjun ulkopuolinen hillintäportfolio koostuu tällä hetkellä sekä vähennys- että poistohankkeista. Kuten alla on kuvattu, Elisan aktiivinen hiilikrediittiportfolio, josta mitätöintejä on tehty raportointivuonna, sisälsi poistotyyppisiä hankkeita Oxfordin kategoriasta 4 (metsien ennallistaminen/ uudelleenmetsitys) ja kategoriasta 5 (biohiili) sekä vähennys- tyyppisiä hankkeita. Näemme lisäarvon innovaatiossa ja vuoropuhelussa myös suoraan hankkeiden kehittäjien kanssa ja tuemme esimerkiksi aloitteita kuten aurinkoliesijärjestelmiä Sambian kyläyhteisöille ja mangroveviljelmiä Indonesiassa ja Filippiineillä. Kuvaamme Elisan vastuullisuussivuilla läpinäkyvästi kaikki portfoliomme hankkeet ja niihin liittyvät mitätöinnit sekä niiden ilmasto- ja muut edut. 45VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Mitätöidyt hiilikreditit Raportointivuonna mitätöidyt päästöhyvitykset Vertaileva (2023) N (2024) Yhteensä (t CO 2 -ekv.) 11 101 6 800 Poistohankkeiden osuus (%) 4 16 Vähennyshankkeiden osuus (%) 96 84 Verified Carbon Standard (%) 96 84 Puro.earth (%) 1 1 Gold Standard (%) 3 0 Climate Action Reserve (%) 0 15 Osuus hankkeista EU:n alueella (%) 1 0 Vastaaviksi oikaisuiksi kelpaavien päästöhyvitysten osuus (%) 0 0 Tulevaisuudessa peruutettavaksi suunnitellut päästöhyvitykset Määrä 2040 asti Yhteensä (t CO 2 -ekv.) Olemme toistaiseksi ostaneet krediittejä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta, eikä meillä ole usean vuoden mittaisia sopimuksia. Odotamme jatkavamme hiilidioksidipäästöjen mitätöintiä hiilikrediiteillä omassa suorassa toiminnassamme jäljellä olevien päästöjen verran ja valmistaudumme yhä enemmän kohti neutralointivaihetta vuoden 2040 jälkeenkin. Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Energian kokonaiskulutus vuonna 2024 Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 4 018 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 33 Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0 Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus (MWh) 11 959 Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 16 010 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 4 Ydinvoimalla tuotettu energia (MWh) 239 847 Ydinvoimalla tuotetun energian kulutuksen osuus kokonaisenergian kulutuksesta (%) 66 Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety, jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 17 Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh) 109 382 Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 50 Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 109 449 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 30 Energian kokonaiskulutus (MWh) 365 306 Energian kokonaistuotanto vuonna 2024 Energian kokonaistuotanto (MWh) 6 565 Uusiutuvan energian kokonaistuotanto (MWh) 6 565 46VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Käytetyt sopimukselliset välineet vuonna 2024 Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon yhdessä energian tuotannon ominaisuustietojen kanssa suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%) 30,9 Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin Sähkönostosopimukset (PPA) ja uusiutuvan energian sertifikaatit (REC) Osuus sopimuksista, joita käytetään energian myyntiin ja ostoon ilman energian tuotannon ominaisuustietoja suhteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin (%) 69,1 Energian myyntiin ja ostoon käytettävät sopimustyypit, jotka sisältävät energian tuotannon ominaisuustietoja ja liittyvät Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin Alkuperätodistukset (GoO) ja REC Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut varmistamaan hiilivapaan sähkön hankinnan Elisa Oyj (Suomi) ja Elisa Eesti As:ssa. Hiilivapaa sähkö on sähköenergiaa, joka tuotetaan resursseista, jotka eivät tuota hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2024 Elisa-konsernissa, mukaan lukien Elisa Corporation (Suomi) ja Elisa Eesti As, käytetään 100 prosenttia hiilivapaata sähköä, joka katetaan alkuperätakuilla, omalla tuotannolla, omilla asennuksilla ja tuulivoiman PPA-sopimuksilla. Energiankulutus suhteessa liikevaihtoon vuonna 2024 Toimintojen kokonaisenergiankulutus korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla suhteessa toimintojen nettotuloihin korkean ilmastovaikutuksen sektoreilla (MWh/EUR) 0,0002 47VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt Scope 1, 2 ja 3 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Takautuva Välitavoitteet ja tavoitevuode Perusvuosi (2021) Vertailukelpoinen (2023) Vuosi N (2024) Prosentti- muutos N/N-1 2025 2030 2050 Vuotuinen % tavoite (2030) / perusvuosi (2021) Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO 2 -ekv.) 5 927 4 084 925 22,7 860 3 438 593 5 Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen osuus säännellystä päästökauppajärjestelmästä (%) 0 0 0 0 0 0 0 0 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt Sijaintiperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO 2 -ekv.) 53 510 63 047 44 025 69,8 40 943 31 036 5 351 5 Markkinaperusteisten Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen bruttomäärä (t CO 2 -ekv.) 2 328 1 595 1 432 89,8 1 332 1 350 233 5 Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) kokonaisbruttopäästöt (t CO 2 -ekv.) 238 961 268 877 240 458 89,4 223 626 138 597 23 896 5 (1) Ostetut tavarat ja palvelut 140 994 146 646 124 520 84,9 115 803 81 777 14 099 5 (2) Tuotantohyödykkeet 40 669 36 219 30 085 83,1 27 979 23 588 4 067 5 (3) Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin) 24 483 28 201 29 819 105,7 27 731 14 200 2 448 5 (4) Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 257 451 280 62,0 260 149 26 5 (5) Toiminnassa muodostuva jäte 425 673 517 76,9 481 247 43 5 (6) Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 406 2 233 1 358 60,8 1 263 235 41 5 (7) Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 1 736 1 987 1 896 95,4 1 764 1 007 174 5 (8) Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A (9) Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A (10) Myytyjen tuotteiden jalostus N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A (11) Myytyjen tuotteiden käyttö 28 959 49 512 49 289 99,5 45 839 16 796 2 896 5 (12) Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 1 032 2 955 2 694 91,2 2 506 599 103 5 (13) Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A (14) Franchising N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A (15) Investoinnit N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A N/A Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (t CO 2 -ekv.) 298 398 336 009 285 408 265 429 173 071 29 840 5 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (t CO 2 -ekv.) 247 216 274 556 242 815 225 818 143 385 24 722 5 48VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Kasvihuonekaasupäästöt suhteessa liikevaihtoon Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon N (2024) N-1 (2023) % N / N-1 Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO 2 -ekv./EUR) 0,00013 0,00015 84 Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (t CO 2 -ekv./EUR) 0,00011 0,00013 88 Elisa raportoi sekä sijaintiperusteiset että markkinaperusteiset luvut. Sähkönkulutuksen paikkaperusteiset päästöt lasketaan käyttämällä viimeisimmän eurooppalaisen jäännösjakauma- raportin kolmen vuoden keskiarvoa koko toimittajajakauman osalta. EU:n ulkopuolisten yritysten osalta käytetään maakoh- taisia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja. Markkinaperusteiset sähkölaskennat tehdään käyttämällä jäännösjakauman kolmen vuoden keskiarvoa viimeisimmistä eurooppalaisista jäännösjakaumaraporteista. EU:n ulko- puolisten yritysten osalta käytetään maakohtaisia tietoja, jos niitä on saatavilla. Jos maakohtaisia tietoja ei ole saatavilla, käytetään maailmanlaajuisia keskiarvoja. Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta käytetään maakohtaisia kertoimia, jos ne ovat saatavilla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytetään Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuministe- riön (Defra) viimeisimmän raportin lämmitys- ja jäähdytysläm- pökertoimia. Elisan kotimarkkinoiden tietotekniikka- ja viestintälaitteiden vähittäiskauppa on luokiteltu ilmastovaikutuksiltaan merkittä- vään toimintaan G47.4. Emme erottele tätä toimintaa Elisan tilinpäätöksessä. Elisan yhtiöiden energian kokonaiskulutus liikevaihtoon suhteutettuna (energiaintensiteetti) johdetaan Elisan kokonaisenergiakulutuksesta, joka on raportoitu taulukossa Energian kokonaiskulutus vuonna 2024 jaettuna Elisan konsernin tuloslaskelman kokonaisliikevaihdolla (Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3). Elisa raportoi kaikki olennaiset Scope 3 -päästöjen kategoriat hiilidioksidiekvivalenttitonneina, kuten on esitetty taulukossa Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt: Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt. Tiettyjen kategorioiden ja yritysten olennaisuus perustuu europerusteiseen kynnysarvoon. Kun euromääräinen tieto ylittävät kynnysarvon, ne raportoidaan asiaankuuluvissa kategorioissa. Käytetyt Scope 3 -tiedot on saatu joko suoraan Elisan sisäisistä järjestelmistä tai kolmannen osapuolen kumppaneiden raporteista. Tuote- ja toimittajakohtaisia CO 2 -kertoimia käytetään mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi elektroniikkatuotteiden päästöt lasketaan käyttämällä toimittaja- ja tuotekohtaisia kertoimia (esim. Apple-tuotteet, kannettavat tietokoneet), ja tuotantoketjun alkupään kuljetukset lasketaan toimittajakohtaisten päästöker- toimien avulla. Jos niitä ei ole saatavilla, käytämme yleistä keskiarvoa tai toimialakohtaisia kertoimia (esim. Defran päästökertoimet, LIPASTO:n liikennepäästötietokannan päästökertoimet tai eri elinkaariarviointitutkimusten keskiarvo). 0,12 prosenttia päästöistä on laskettu pohjaten toimittajan raportoimaan päästötietoon. Kuusi kasvihuonekaasupäästöjen kategoriaa on jätetty laskennan ulkopuolelle (tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä, myytyjen tuotteiden jalostus, tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, franchising ja investoinnit) koska niiden arvioitiin olevan epäolennaisia. Elisalla ei ole merkittäviä Scope 3 -kategoriaan vuokrattuja omaisuuseriä, jotka eivät kuuluisi jo Scope 1- ja Scope 2 -kategorioihin. Energiankulutus vuokratuissa toimipaikoissa sekä muiden vuokrasopimusten alaisten toimijoiden energiankulutus lasketaan ja raportoidaan Scope 2 -kategoriassa. Elisa ei harjoita franchising-toimintaa, eikä investoinneista ja myytyjen tuotteiden jalostuksesta aiheutuvilla päästöillä ole merkitystä. Päästöt kuljetuksista tuotantoketjun loppupäässä sisältyvät alkupään kuljetusluokkiin. Elisan kasvavan kansainvälisen jalanjäljen vuoksi raportoin- timme ja tietojemme rajauksissa ovat mukana vuonna 2024 tehdyt uudet yritysostot. Elisa kehittää mittauksiaan jatkuvasti, mikä voi aiheuttaa muutoksia tietoihin liiketoiminnan tai toiminnan muutosten lisäksi. Vuonna 2024 kehitimme perusteellisesti tiedonkeruu- ja tiedonhallintaprosessejamme ja priorisoimme ensisijaisia tietoja toissijaisten arvioitujen tai oletettujen tietojen sijasta, minkä ansiosta tietojen laatu parani yleisesti. Nämä parannukset ovat havaittavissa esimerkiksi, epäsuorissa ja Scope 3 ostetut palvelut tiedoissa. Lisäksi olemme pitäneet Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupääs- tökertoimet ajan tasalla kolmansien osapuolten toimittamien lähteiden mukaan. Olemme myös päivittäneet kasvihuone- kaasupäästökertoimemme uusimman saatavilla olevan tiedon perusteella Scope 3 -päästöjen osalta. Elisan päästöjen vaikutukset suhteessa liikevaihtoon (päästöin- tensiteetti) on laskettu Elisan yhtiöiden kokonaispäästöistä, jotka on raportoitu taulukossa Kokonaiskasvihuonepäästöt (osoittaja) jaettuna Elisan tilinpäätöksessä raportoidulla liikevaihdolla (nimittäjä) (Konsernin tilinpäätöksen liite 2.3). Laskentaperiaatteet – Kasvihuonekaasupäästöt Elisan energiakulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yritysten tiedot, jotka raportoidaan Elisan tilinpäätöksessä. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavien standardien mukaisesti: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard. Elisa ottaa laskelmissaan huomioon yleiset laskentaperiaatteet. Laskennan rajaukset on määritetty toiminnoille siten, että ne vastaavat parhaiten Elisan toimintaa. Raportointi sisältää suorat kasvihuo- nekaasupäästöt (Scope 1), epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) sekä arvoketjun alkupään ja loppupään päästöt merkityksellisistä Scope 3 -kategorioista. Suora energia sisältää polttoaineet, öljyt ja kaasun, joita Elisa ostaa käytettäväksi liikkuvissa (kuten työsuhdeautoissa) tai kiinteissä lähteissä (kuten lämmitysjärjestelmissä tai generaat- toreissa). Scope 1 -päästölaskelmat perustuvat Elisan suoraan energiankulutukseen ja kunkin polttoainetyypin asiaankuuluviin päästökertoimiin. Päästökertoimet on johdettu Tilastokeskuksen uusimmasta tietokannasta. Epäsuora energia sisältää hankitun lämmityksen, jäähdytyksen ja sähkön kulutuksen eri tiloissa (kuten toimistotiloissa, myymälöissä, verkoissa, jne.), joita Elisa vuokraa tai omistaa. Yleensä kulutusluvut saadaan vuokranantajalta (kiinteistön- hoitoyhtiöltä), vuokralaskuista tai muista vastaavista laskuista. Jos tietoja todellisesta kulutuksesta ei ole saatavilla, energia lasketaan neliömetrien perusteella ja käyttämällä toimitila- kohtaista kulutusintensiteettiä (kWh/m2). Scope 2 -päästölas- kelmat perustuvat Elisan epäsuoraan energiankulutukseen. 49VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous Toimintaperiaatteet Elisa päivitti konsernitason ympäristöpolitiikkansa vuonna 2024 edistääkseen resurssitehokkuutta, kiertotaloutta ja jätehuoltoa koskevia tavoitteitaan. Politiikassa painotetaan keskeisiä alueita, kuten jätteiden vähentämistä, resurssitehok- kuuden parantamista ja siirtymistä kohti kiertotaloutta. Elisa edistää primääriresurssien käytön vähentämistä ja kestävää hankintaa tukemalla kiertotalousratkaisuja ja asettamalla kier- totalousvaihtoehdot etusijalle mahdollisuuksien mukaan. Elisa keskittyy toiminnassaan pidentämään tuotteiden elinkaarta ja kehittämään kiertotalouden liiketoimintamalleja, joilla pyritään luopumaan asteittain kaatopaikkojen käytöstä ja minimoimaan muun kuin energiajätteen poltto. Yhtiö tukee asiakkaita ja sidosryhmiä kiertotalouden tarjoamalla. Kehitämme Elisassa toimintaamme niin, että ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö, kunnostaminen ja kierrätys sekä muut hyödyntämismenetelmät ovat ensisijaisia hävittämiseen verrattuna. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan jätteen syntymisen vastuullisilla liiketoimintakäy- tännöillä, ottamaan sidosryhmät mukaan kiertotalousaloitteisiin ja varmistamaan, että siirtyminen kiertotalouteen on oikeuden- mukaista ja tasapuolista kaikille. Lisätietoja politiikan soveltamisalasta ja täytäntöönpanosta kohdassa Ilmastonmuutos. Lähestymistapamme Elisa on arvioinut vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuk- siaan osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, joka on selitetty tämän selvityksen DMA-osiossa. Meillä ei ole omaa valmistustoimintaa, mutta tiedostamme, että liiketoimintamme ja toimintomme ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joita tarvitaan käyttämiemme ja myymiemme laitteiden valmistuk- Tavoitteet, suoriutuminen ja toimenpiteet vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet Ei jätettä tuotantohyödykkeiden toimituksissa (tuotantoketjun alkupäässä) Elisa- konserni Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, ja Elisan ympäristöpolitiikka päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle Toimittajien sitouttaminen ilmastosiirtymän suunnitteluun, keskittyen aluksi logistiikkaan Suomessa Ei jätettä kaatopaikoille tai muuhun kuin energiaa tuottavaan polttoon (suora) Elisa- konserni Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, ja Elisan ympäristöpolitiikka päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle Liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen verkkolaitteiden uudelleenkäytölle Suomessa ja Virossa. Toimistojen jätevirtojen arvion päivitys, keskittyen Suomeen Ei jätettä ennen luovutusta asiakkaalle (tuotantoketjun loppupää) Elisa- konserni Nollahukka 2030 -tavoite määriteltiin, ja Elisan ympäristöpolitiikka päivitettiin vastaavasti vuonna 2024, mikä luo perustan tulevalle työlle Hiilivaikutuksen laskennan kehittäminen kunnostetuille ja korjatuille laitteille Suomessa. Laitteiden kiertotalouden parantaminen ja kehittäminen EU:n taksonomiavaatimusten mukaisesti Suomen toiminnoissa. Kuluttajien tietoisuuden lisääminen laitteiden kierrätyksestä ja uudelleen käytöstä sosiaalisen median kampanjan avulla. seen. Lisäksi näemme kiertotalouden resurssien ulosvirtaukset suurelta osin mahdollisuutena esimerkiksi kuluttaja-asiakkaille suunnatun laitteiden kunnostus- ja korjausliiketoimintamme kautta tai yritysasiakkaillemme suunnattuina kiertotalouden liiketoimintamalleina, joissa laitteet tarjotaan palveluna. Elisa on riippuvainen arvoketjun alkupään ilmastositoumuksista ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Parannamme jatkuvasti resurssitehokkuutta omassa toiminnassamme mutta myös laajemmin arvoketjussamme kiertotaloustoimilla yhteistyössä toimittajiemme kanssa. Kiertotaloustoimet ovat myös tärkeitä keinoja vaikuttaa myönteisesti ilmasto- ja muihin ympäristö- vaikutuksiimme. Olemme luoneet arvoketjumme loppupäässä liiketoimintamalleja, joiden avulla asiakkaamme voivat sitoutua kiertotalouden liiketoimintamalleihin. Samoin etsimme jatkuvasti keinoja parantaa oman toimintamme resurssitehok- kuutta uudelleenkäytön, korjaamisen ja kunnostamisen avulla sekä osallistumalla käytettyjen tavaroiden markkinapaikkoihin. Elisa ei ole suoraan kysynyt paikallisyhteisöiltä palautetta kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen. Käymme kuitenkin säännöllistä keskustelua ja keräämme palautetta olennaisista aiheista kiertotalouteen ja jätteisiin liittyen asiakkailta ja toimittajiltamme, mukaan lukien jätehuoltopartnerit. Elisa ei ole tunnistanut sellaisia yhteisöjä, joita Elisan resurssien käyttö ja kiertotalouden toimenpiteet, olisivat suoraan olennaisilta osin koskettaneet tai vahingoittaneet. Yhtiö tarkastelee vaikutuksia varmistaakseen, että toiminta ei aiheuta negatiivista vaikutusta sidosryhmiin, ja se arvioi tarvittavia toimenpiteitä, jos tällaisia tapauksia ilmenee. Kiertotalouden ja siihen kuuluvien resurssien sisään virtausten ja ulosvirtausten (tässä jätteen) merkitys on arvioitu Elisalle olennaiseksi, joten olemme asettaneet osana ilmastosiirtymäämme Nollahukka 2030 -tavoitteen, jolla on myös kolme yllä esitettyä alatavoitetta. Elisalla nollahukka tarkoittaa resurssien säästämistä kaikessa toiminnassa, jotta vältetään haitalliset päästöt. Tavoite on vapaaehtoinen eikä sitä ole velvoitettu lainsäädännöllä. Siinä pyritään minimoimaan ja vähitellen luopumaan kaatopaikalle vietävästä jätteestä. Jätehuoltoa hoidetaan kohdennetuilla toimilla tuotantoketjun alkupäässä, suorassa toiminnassa ja tuotantoketjun loppupäässä, mukaan lukien asianmukainen käsittely kiertoprosesseissa, kuten materiaalien talteenotossa ja uudelleenkäytössä. Nollahukka 2030 -tavoite on jaettu kolmeen alatavoitteeseen. Ensimmäinen alatavoite on nollahukka pääomahyödyk- keiden toimituksissa, mikä tarkoittaa pakkausmateriaalien minimointia ja kierrätettävien pakkausmateriaalien käyttöä verkkolaitteissa. Toinen alatavoite on nollahukka kaatopaikalle tai muuhun kuin energiaa tuottavaan polttoon, mikä tarkoittaa esimerkiksi toimisto- ja myymäläjätteiden minimoimista, sekä verkkolaitteiden uudelleenkäyttöä, kunnostamista ja vastuullista kierrätystä. Kolmas alatavoite on nollahukka asiakastoimitukseen asti, mikä tarkoittaa laitteiden uudelleen- käyttöä, kunnostamista ja vastuullista kierrätystä. Suorituskyvyn edistymistä tarkastellaan asetettuun tavoitteeseen nähden. Tavoite on linjassa ympäristöpolitiikkamme kanssa, jossa olemme sitoutuneet hallitsemaan toimintamme olennaisia negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Olemme sitouttaneet sisäiset sidosryhmät tavoitteiden asettamiseen. 50VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Elisa on yksi Suomen suurimmista mobiililaitteiden jälleenmyy- jistä, minkä vuoksi laitteiden valmistuksessa käytetyt resurssit ovat meille olennaisia. Palveluntarjoajan roolissamme voimme vaikuttaa myönteisesti elektroniikka jätteisiin ja ympäristöön tarjoamalla ratkaisuja, jotka pidentävät laitteiden elinkaarta ja tietoturvallista kierrätystä. Yhtiö noudattaa lakisääteisiä määräyksiä ja ohjeita myös verkkojemme rakentamisessa. Verkkojen rakentamisessa ja kunnossapidossa yhtiöllä on prosessi laitteiden uudelleenkäyttöä varten. Jos uudelleen- käyttö ei ole käytännössä mahdollista teknisistä syistä tai taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi huonon energiatehok- kuuden vuoksi, laitteiden materiaalit kierrätetään. Paikalliset yhteistyökumppanit vastaavat kierrätyksen ja jätehuollon järjestämisestä toimistotiloissamme. Jätteisiin liittyvät tiedot kerätään Elisan kestävyysraportointi- ja seurantajärjestelmän kautta, ja ne perustuvat yhteistyökumppaneilta saatuihin tietoihin tai arvioihin. Suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin seurataan yritysvastuujohtoryhmässä ja olennai- sissa toiminnoissa. Yhtiö on sitoutunut tukemaan ratkaisuja, jotka on suunniteltu kiertotaloutta varten ekologisen suunnittelun ja tuotteiden käyttöiän pidentämisen avulla. Tähän sisältyy tuotteiden uudel- leenkäyttö, korjaaminen ja kunnostaminen niiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden parantamiseksi, jotka ovat keskeisiä osatekijöitä siirtymisessä kohti kiertotaloutta. Vähennämme riippuvuuttamme uusista raaka-aineista, ja tavoitteenamme on priorisoida kiertoon perustuvien vaihtoehtojen hankkimista ja lisätä materiaalien talteenottoa omassa toiminnassamme. Sitoumuksemme ulottuu materiaa- lien kestävään hankintaan, kiertovaihtoehtojen suosimiseen toimitusketjussamme sekä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden turvaamiseen. Nämä toimet ovat uusiutuvien luonnonvarojen kaskadikäyttöperiaatteen mukaisia, jossa korostetaan luonnonvarojen vastuullista ja tehokasta käyttöä. Resurssien sisäänvirtaukset vuonna 2024 Resurssien sisään virtauksen tuotteiden kokonaispaino mukaan lukien pakkaukset (kg) 79 199 692 Biologisten materiaalien osuus mukaan lukien pakkausmateriaalit (%) 0,4 Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja toissijaisten materiaalien mukaan lukien pakkaaminen (kg) 0 Toissijaisten uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, toissijaisten välituotteiden ja toissijaisten materiaalien prosenttiosuus (%) 0 Laskentaperiaatteet – Resurssien sisäänvirtaukset Mittari sisältää Elisa Oyj:n (Suomi), Elisa Eesti As:n toiminnot, koska tuotteiden sisään virtaus on olennaisin näille liiketoimi- noille. Tuotteiden kokonaispaino sisältää kaikki vuoden 2024 aikana hankitut valmistetut materiaalit, elektroniset laitteet ja verkkoteknologiat. Painotiedot kerätään Elisan hankintajärjestelmästä, jossa toimittajan antamia tietoja käytetään, kun ne ovat olleet saatavilla. Jos tällaisia tietoja ei ole ollut saatavilla, olemme käyttäneet tutkittuja arvioita. Käytetty tai hankittu biologinen materiaali on määrältään merkityksetön, joten arvioimme sen määrän olevan lähes nolla. Arvioimme toissijaisten uudelleen- käytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien painon ja osuuden myös vähäisiksi, ja on siksi nolla, koska meillä ei ole riittäviä ja tarkkoja tietoja oikeutettujen laskelmien tekemiseksi. Varmistaaksemme raportoitujen tietojen tarkkuuden olemme huolellisesti välttäneet kaksoislaskennan käyttämällä Elisan hankintajärjestelmästä saatuja tietoja vain kerran ja olemme käyttäneet kolmannen osapuolen varmennusta tiedoille ja laskelmille. Elisa sitouttaa kuluttajia kiertoajatteluun esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta ja edistämällä laitteiden kierrätystä asiakkaille suunnattujen kannustimien avulla. Jatkamme myös kestävien ja kiertotaloustuotteiden tarjoamamme laajentamista esimerkiksi laite palveluna -liiketoimintamallien avulla. Resurssien sisäänvirtaukset Valmistetut elektronisten laitteet, verkkoteknologiat ja akut muodostavat suurimman osan sisäänvirtaavista materiaaleista. Käytämme näitä laitteita ja teknologioita verkostojemme toimintaan sekä palvelujen ja tuotteiden tarjoamiseen asiakkaillemme ja loppukäyttäjillemme. Näissä laitteissa ja teknologioissa käytetään metalleja ja mineraaleja, myös joitakin kriittisiä ja harvinaisia materiaaleja. Monille näistä materiaaleista on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan korvaavia vaihtoehtoja. 51VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Resurssien ulosvirtaukset - Jäte Elisa ei itse valmista tai tuota mitään markkinoilla tarjoamistaan tuotteista. Elisa toimii jälleenmyyjänä, joka toimittaa tuotteita asiakkaille. Tässä ominaisuudessa resurssien sisään- ja ulosvirtausmäärät, tuotteet ja niiden pakkaukset mukaan lukien, ovat lähes samanarvoisia. Elisan verkkotoiminnoissa, toimitiloissa, toimistotiloissa ja liiketoiminnoissa resurssien ulosvirtaukset ovat pääosin elektroniikkajätettä, johon kuuluu tyypillisesti verkkolaitteita, muuta elektroniikkaa, paristoja (ladattavia ja ei-ladattavia) ja lisäksi pakkauksia. Toimistojätteen määrä on Elisan jätemää- rässä minimaalinen, ja noudatamme yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa jätehuoltoperiaatteita, joita ovat vähentäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Elisa toimii laajennetun tuottajavastuun periaatteiden mukaisesti kierrättämällä elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja sekä pakkausmateriaalia. Vaihdetut verkkolaitteet joko käytetään uudelleen omissa toiminnoissamme, myydään käytettyjen laitteiden markkinoille tai kierrätetään kolmannen osapuolen kumppanimme kautta. Laitteet, jotka luovutetaan kolmannelle osapuolelle jatkokunnostusta ja myyntiä varten, kerätään ja tutkitaan ensin Elisassa, jotta voidaan arvioida, ovatko ne kaupallisesti kannattavia, ennen kuin ne pakataan kuljetusta varten. Suomessa ja Virossa sijaitsevissa myymä- löissämme on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräyspisteitä, joiden kautta esimerkiksi laitteet viedään uudelleenkäsittelyyn uusien elektroniikkatuotteiden materiaaleiksi. Suomen myymä- löissämme on erityisiä keräyslaatikoita mobiililaitteiden ja muiden kannettavien laitteiden kierrätystä varten. Tarjoamme rahallisen korvauksen uudelleenkäyttöön kelpaavista puhelimista esimerkiksi uuden laitteen oston yhteydessä. Kerätyt laitteet korjataan, kunnostetaan ja tuodaan uudelleen markkinoille kuluttajille, mikä edistää kiertotaloutta. Lisäksi Elisa noudattaa paikallisia lakeja osana tuottajavastuuta, esimerkiksi Suomessa pakkausjätteen kierrätyksen osalta. Jätemäärät vuonna 2024 Jätteen kokonaismäärä (kg) 838 763 Kierrättämätön jäte (kg) 219 803 Kierrättämätön jäte (%) 26 Vaarallisen jätteen kokonaismäärä (kg) 356 435 Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä (kg) 675 699 Vaarallinen jäte (kg) 356 415 Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A Kierrätys (kg) 356 415 Muut hyödyntämistoimet (kg) N/A Tavanomaiset jätteet (kg) 319 284 Valmistelu uudelleenkäyttöä varten (kg) N/A Kierrätys (kg) 262 545 Muut hyödyntämistoimet (kg) 56 739 Loppukäsittelyyn ohjattu jäte yhteensä (kg) 163 065 Vaarallinen jäte (kg) 20 Poltto (kg) N/A Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A Muu loppukäsittely (kg) 20 Tavanomaiset jätteet (kg) 163 045 Poltto (kg) 163 045 Kaatopaikalle sijoittaminen (kg) N/A Muu loppukäsittely (kg) N/A Laskentaperiaatteet – Resurssien ulosvirtaus - Jäte Mittari sisältää Elisa-konsernin tiedot eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisan jätemäärät koostuvat suoraan eri toimipaikoissa (kuten toimistoissa, myymälöissä ja verkkoinfrastruktuurin toimipaikoissa) syntyvistä materiaaleista, jotka liittyvät pääasiassa liiketoimintaamme. Suurin osa jätteestä koostuu paristojätteestä ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (johon kuuluvat teknologialaitteet ja kulutuselektroniikkatuotteet) sekä metalli- ja pakkaus- jätteestä. Lisäksi toimistojätettä on pieni osa kokonais- jätemäärästä, ja se sisältää tyypillisesti paperin, pahvin ja biojätteen kaltaisia materiaaleja. Näiden jätevirtojen koostumukseen kuuluu monenlaisia materiaaleja, erityisesti mineraaleja, metalleja ja kriittisiä materiaaleja teknolo- gialaitteista ja paristoista, pakkausmateriaaleista peräisin olevia muoveja sekä toimistojen biojätteestä peräisin olevaa biomassaa. Jätetiedot kerätään järjestelmällisesti jätehuol- tokumppaneidemme tai rakennuksen johdon raporteista, mikä takaa tarkkuuden. Tapauksissa, joissa tosiasiallisia tietoja ei ole saatavilla, erityisesti tietyissä toimistoissa, käytetään toimistojen henkilömäärään perustuvia arvioita, koska se korreloi suoraan jätteen syntymiseen. Arvioidun tiedon osuus on kuitenkin alle 3 prosenttia Elisan kokonais- jätemäärästä. 52VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS S1 Oma työvoima Toimintaperiaatteet Elisa tunnustaa ihmisten vapautta, ihmisarvoa ja tasa-arvoa suojaavien perusoikeuksien yleismaallisen ja absoluuttisen luonteen. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti koko arvoketjussamme. Elisa on sitoutunut kunnioittamaan kaikkien Elisan palve- luksessa työskentelevien ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia joko suoraan työntekijöinä tai välillisesti muina kuin työsuhteisina työntekijöinä. Yhtiön sitoumus ja julkilausuma on vahvistettu ihmisoikeuspolitiikassa ja yleisissä toimintape- riaatteissa. Elisa noudattaa aina paikallista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia toimintamaissaan. Yleiset toimintaperiaatteet luovat puitteet liiketoiminnallemme ja määrittävät eettiset standardit Elisa-konsernin työntekijöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Lisätietoja yleisistä toimintaperiaatteista kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen. Elisan vuonna 2024 päivitetty ihmisoikeuspolitiikka luo perustan ja ohjaa ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessimme kehittämistä kaikissa toiminnoissamme ja toimintaketjuissamme. Se luo myös puitteet Elisan ihmisoi- keussitoumukselle. Päivityksessä otettiin huomioon Elisan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tulokset. Arviointi tehtiin YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti, ja se huomioi Elisan toiminnan kansainvälistymisen ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin kehittymisen. Politiikka koskee Elisaa, sen omistamia yrityksiä tai yrityksiä, joissa sillä on enemmistö- osuus, sekä sen hallinnoimia toimintoja. Elisa edellyttää, että työntekijät, liikekumppanit ja muut kumppanit, joiden toiminnalla voi olla suora vaikutus Elisan toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja sitoutuvat olemaan loukkaamatta niitä. Yhtiö korostaa ihmisoikeuspolitiikassa sitoutumista siihen, että työpaikalla ei esiinny häirintää, kiusaamista eikä syrjintää ja että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti rekrytoinnissa, työ- ja oppimismahdollisuuksissa, palkkauksessa ja työsuhteen- päättymisissä. Elisa ei hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa, pakkotyötä, orjatyötä tai orjuutta eikä mitään modernin orjuuden muotoa Elisan sisällä tai sen toimintaketjussa. Tapauksissa, joissa yhtiö havaitsee mahdollisia haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, se on sitoutunut ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Valitusten käsittelyn ja korjaavien toimenpiteiden toimintatapaan kuuluu, että käsittelemme kaikki kielteiset ihmisoikeusvaikutukset, jotka olemme aiheuttaneet tai joihin olemme myötävaikuttaneet ja jotka vaikuttavat yksilöihin, työntekijöihin tai yhteisöihin. Terveys ja turvallisuus Elisan työterveys- ja työturvallisuuskäytäntöjä johdetaan hyvällä esihenkilötyöllä ja toimintaohjelmilla, jotka ovat osana päivittäistä toimintaamme. Työympäristön kehittäminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työntekijät voivat osallistua ja vaikuttaa työterveys- ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn työpaikalla. Elisa noudattaa kunkin toimintamaan työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöä. Elisan henkilöstöhallinto vastaa työterveyshuollon kehittämi- sestä ja palvelujen hankinnasta sekä varmistaa toiminnan S – Yhteiskunta hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Sen tavoitteena on varmistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, ehkäistä työperäisiä sairauksia sekä ylläpitää ja edistää Elisan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työterve- yshuoltoa varten laaditaan vuosittainen toimintasuunnitelma, joka koskee kaikkia yksiköitä ja paikkakuntia ja jossa esitetään työterveyshuollon keskeiset tavoitteet. Työterveyshuollon toimivuutta ja tehokkuutta seurataan Elisan henkilöstöhallin- nossa esimerkiksi sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon kustannuksia koskevien raporttien sekä käyttäjäpalautteen avulla. Elisan työympäristötoimikunta käsittelee työsuojeluasioita Elisa Oyj:n tasolla Suomessa ja koordinoi työsuojeluorganisaation ja -ohjelmien toimintaa. Työympäristötoimikunta seuraa työterveyshuoltopalvelujen toteutumista ja tekee kehitysehdo- tuksia. Lisäksi toimikunta vastaa työsuojelun toimintaohjelman laatimisesta, työpaikkojen terveellisyyden ja turvallisuuden valvontatoimenpiteiden määrittämisestä sekä tapaturmien ja sairauspoissaolojen seurannasta yritystasolla. Työympäris- tötiimit seuraavat sairauspoissaoloja paikkakunta-, alue- ja toimintokohtaisesti. Elisa kerää, kirjaa ja mittaa alihankkijoidensa työtapaturmien määrää sekä Suomessa että Virossa. Noudatamme myös paikallisia lakeja ja ohjeita ja teemme tiivistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa varmistaaksemme työn suorittamisen turvallisuuden. 95 prosenttia Elisan työntekijöistä kuuluu työsuojelun piiriin, eikä kolmen viime vuoden aikana ole sattunut yhtään kuolemantapausta. Elisa tarjoaa tietoa terveydenhuoltopalveluista henkilöstölle intranetsivuilla, ja sisällyttää tätä tietoa myös työntekijöiden perehdytykseen. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus Työnantajana Elisa noudattaa syrjimättömyyden ja tasa-arvon periaatteita kaikessa toiminnassa, ja edellyttää näiden periaatteiden noudattamista myös kaikilta yhteistyökump- paneilta. Edistämme tasa-arvoa koko työsuhteen elinkaaren ajan. Moninainen työvoima rikastuttaa yhtiön näkökulmia, edistää innovatiivisuutta ja tukee yhdessä oppimista. Elisassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ohjaavat useat ohjeet ja periaatteet, joista tärkeimmät ovat Elisan arvot ja Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Jokainen työntekijä käy Elisan yleisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen, jossa käydään läpi Elisan syrjimättömyysperiaatteet. Työterveys- ja työturvallisuus-, ihmisoikeus- ja etätyöpolitiikat vahvistavat osaltaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ja niitä edistetään myös päivittäisillä johtamiskäytännöillämme. Vastuu käytäntöjen toteuttamisesta ja resurssien riittävyydestä on Elisan henkilöstöjohtajalla, joka valvoo arvojen sisällyttämistä toimintaamme. Elisa kehittää työympäristöjä ja työtapoja niin, että ne takaavat asianmukaiset ja turvalliset työolosuhteet kaikille, ja tekee tarvittaessa niihin kohtuullisia mukautuksia. Myös perhevapaita on yhdenvertaisesti saatavilla. Helpottaakseen paluuta töihin perhevapaan tai muiden pidempien poissaolojen jälkeen yhtiö yleensä sopii työntekijöiden kanssa ajankohtaisia asioita koskevien tietojen jakamisesta. Perhevapaalta palaaville järjestetään asianmukaista uudelleenkoulutusta. Elisa on sitoutunut tarjoamaan työympäristön, joka kannustaa kaikkia oppimaan, kasvamaan, jakamaan ideoita ja kehittämään työtään. Yhtiölle on tärkeää, että jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea tulevansa kuulluksi sellaisena kuin on. Elisassa ei suvaita syrjintää, kiusaamista ja häirintää, mukaan lukien rasismi ja seksuaalinen häirintä. Elisa kohtelee S – Yhteiskunta 53VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti erityistuen tarpeesta, etnisestä alkuperästä, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuo- lesta, uskonnollisesta vakaumuksesta ja muista henkilökohtaista ominaisuuksista riippumatta. On tärkeää tunnustaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun toteuttaminen edellyttää, että teemme arviointeja muidenkin ulottuvuuksien kuin esimerkiksi sukupuolen perusteella. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta viestiminen ja vuoropu- helun edistäminen on tärkeä osa niiden edistämistä. Jaamme tietoa työntekijöille muun muassa henkilöstön uutiskirjeillä ja kohdennetuilla tasa-arvotapahtumilla. Elisa seuraa sisäisen viestinnän tehokkuutta osana henkilöstötyytyväisyystutkimusta. Käsittelemme tasa-arvoon liittyviä viestintätoimenpiteitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän sekä säännöllisissä kestävän kehityksen viestintäryhmän kokouksissa Jokaisella Elisan yrityksellä on asianmukaiset, vaatimustenmu- kaiset ja päivitetyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, -ohjeet ja -politiikat, jotka ovat saatavilla niiden intraneteissä. Elisa Oyj on FIBS (Finnish Business & Society) monimuo- toisuusverkoston ja Inklusiiv-yhteisön jäsen Suomessa. Elisa Eesti AS on jäsen Viron ihmisoikeuskeskuksen monimuotoi- suusverkostoa ja on allekirjoittanut Viron monimuotoisuussi- toumuksen. Koulutus ja urakehitys Elisa pitää jatkuvaa oppimista yhtenä liiketoiminnan tärkeimmistä menestystekijöistä. Oppimisen mahdollistaminen -prosessissa kuvataan, miten Elisalla mahdollistetaan jokaiselle työntekijälle päivittäinen oppiminen. Siinä käsitellään rooleja ja tärkeimpiä oppimiskäytäntöjä. Yksi Elisan arvoista on, että kasvamme ja kehitymme rohkeasti. Se ohjaa elisalaisia innostumaan oppimisesta ja jatkuvasta parantamisesta. Elisa hyödyntää ja kehittää järjestelmällisesti osaamista 70-20-10-oppimismallilla (70 prosenttia työssä oppimista, 20 prosenttia oppimista muilta, 10 prosenttia muodollista koulutusta). Työntekijät sopivat linjaesihenkilönsä kanssa oppimis- ja tavoitekeskusteluissa siitä, miten he kehittävät osaamistaan. Näin varmistetaan, että osaamisen kehittämisen suunta on linjassa strategiamme kanssa. Yleisesti 70–20–10- mallin tarkoituksena on laajentaa ajatteluamme osaamisen kehittämismenetelmistä sekä auttaa meitä tunnistamaan parhaat tavat tehdä päivittäistä työtämme. Yhtiö haluaa edistää kaikkien jatkuvaa oppimista. Yhtiö hyödyntää erilaisia Elisan tukemia oppimismenetelmiä (kuten työnkiertoa ja työkokeiluja), jotka tuovat myös joustavuutta toimintaan. Yhtiö haluaa ottaa henkilöstön mukaan kehittämään omaa sekä työtään että tiimityötä. Elisa kehittää työyhteisöä jatkuvasti esimerkiksi säännöllisten henkilöstökyselyjen tulosten perusteella. Työolot Elisa noudattaa työoloja koskevaa lainsäädäntöä ja lakeja sekä työlainsäädäntöä kaikissa toimintamaissaan Elisan tasolla sovellettavien käytäntöjen lisäksi. Ihmisoikeuspolitiikkamme vahvistaa sitoutumisemme oikeudenmukaisiin työehtoihin. Suomessa Elisa noudattaa toimialakohtaisia työehtosopi- muksia. Yli 95 prosenttia Elisan työntekijöistä työskentelee Euroopassa (esimerkiksi Suomessa, Virossa, italiassa, Ruotsissa ja Saksassa), jossa on tiukat työoloja koskevat lakisääteiset vaatimukset, kuten kohtuulliset työajat, vuosiloma, vanhempainvapaa ja osa-aikatyö. Kansallisen lainsäädännön salliessa kaikki työntekijät voivat vapaasti valita, haluavatko he kuulua ammattiliittoon. Työn luonteen salliessa työntekijät voivat soveltaa joustavia työaikoja ja valita joustavasti, milloin he tekevät etätyötä. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto. Eurooppalaisen yritysneuvoston tavoitteena on parantaa työnte- kijöiden tiedonsaantia eli näkemysten vaihtoa ja vuoropuhelua johdon ja työntekijöiden välillä. Vuoropuhelua käydään suoraan ja avoimesti. Vahva vuorovaikutus on olennainen osa tiedottamista ja kuulemista. Sen tarkoituksena on selventää ja viestiä sekä Elisan että sen työntekijöiden tarpeita. Lähestymistapamme Elisa on merkittävä työnantaja kotimarkkinoillamme Suomessa ja Virossa, joissa työskentelee enemmän kuin 80 prosenttia henkilöstöstämme. Jatkuvasti kansainvälistyvänä yrityksenä työllistämme kuitenkin yhä enemmän ammattilaisia digitaalisen palvelun liiketoiminnoissamme eri puolilla maailmaa. Työntekijöidemme lisäksi työllistämme yli 6 000 muuta kuin työsuhteista työntekijää ulkopuolisten työnvälitystoimistojen kautta. Elisa tarkastelee vaikutuksiaan työvoimaan säännöllisten arviointien ja työntekijöiden saadun palautteen kautta. Tässä prosessissa se ottaa erityisesti huomioon haavoittuvat tai syrjäytyneet ryhmät. Näihin ryhmiin voi kuulua työntekijöitä eri toimintarajoitteisuudella, sukupuolella, iällä, seksuaalisella suuntautumisella tai työntekijöitä, jotka työskentelevät erikoislaatuisissa olosuhteissa ja suorittavat erityisiä tehtäviä. Elisan henkilöstö koostuu pääasiassa työntekijöistä, jotka työskentelevät asiantuntijoina teknologian kehittämisen, asiakastuen tai myyntitehtävissä. Ne edellyttävät tieto- ja viestintätekniikka-alan erityistietoja ja -taitoja. Tehtävät sijoittuvat pääosin toimisto- tai myymäläympäristöön ja työskentely tapahtuu päätelaitteiden ja tai vastaavien avustuksella. Työn terveysvaikutukset liittyvät tyypillisimmin henkiseen ja ruumiilliseen kuormitutukseen. Myynnissä, erityisesti myymälätyössä ja kauppakeskusten myyntipisteissä, työskentelevät työntekijät voivat joutua kohtaamaan asiakkaiden käyttäytymisestä aiheutuvia turvallisuusuhkia. Lisäksi, osa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä osallistuu Elisan verkkoinfrastruktuurin rakentamiseen ja kunnossapitoon, mikä edellyttää esimerkiksi korkeisiin mastoihin/torneihin kiipeämistä, johon liittyy terveys- ja turvallisuusriskejä. Muut kuin työsuhteiset työntekijät, kuten alihankkijat, vuokra- työntekijät ja konsultit, työskentelevät Elisan alaisuudessa, vaikka heidän työnantajansa on Elisalle palvelua tarjoava ulkopuolinen yritys. Elisa on kuitenkin tietoinen siitä, että sillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia näihin työntekijöihin, jotka eivät ole suorassa työsuhteessa. Kaikki työntekijät, joihin Elisan toiminnot ja liiketoiminta voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat julkistettavien tietojen piiriin. Elisa on sitoutunut parantamaan henkilöstönsä hyvinvointia mielenterveyden tukemiseen ja turvallisiin työoloihin keskittyvillä toimenpiteillä. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan myönteisesti työntekijöihiinsä ja muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin tarjoamalla jatkuvaa koulutusta, kehitysohjelmia ja kannustavan työympäristön. Nämä aloitteet hyödyttävät kaikkia työntekijöitä, myös toimisto- ja asiakaskohtaamisteh- tävissä työskenteleviä, sillä ne parantavat työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä. Elisa etsii mahdollisuuksia edistää myönteistä työkulttuuria, jossa korostetaan monimuotoisuutta, yhden- vertaisuutta ja osallisuutta, mikä voi parantaa työntekijöiden sitoutumista ja tuottavuutta. Syksyllä 2024 Elisa päätti ottaa vuoden 2025 alusta lähtien käyttöön uudet hybridityöperiaatteet, jotka edellyttävät työntekijöiden työskentelevän vähintään kolme päivää viikossa Elisan toimistolla. Uusi hybridityömalli otettiin käyttöön ennakoivasti lieventämään liian laajan etätyön mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja korostamaan kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä yrityskulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa työntekijöiden keskuudessa. Yhtiö tiedostaa kuitenkin, että tämä muutos vaikuttaa Elisan Scope 3 -päästöihin, jotka liittyvät työntekijöiden työmatkoihin, sillä toimistopäivien lisääntyminen voi lisätä työmatkapäästöjä 54VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet verrattuna etätyöhön. Lisäksi useammat toimistopäivät voivat hieman lisätä toimistojätteen päästöjä, vaikka toimistojäte muodostaa vain pienen osan Elisan kokonaisjätemäärästä. Elisan ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi ja vaikutusten arviointi osoitti, että niissä maissa, joissa toimimme ei ole merkittävää pakkotyön tai sidotun työn riskiä. Toiminnassamme ei myöskään ole merkittävää lapsityövoiman käytön riskiä. Yhtiö on kohdentanut erilaisia taloudellisia ja henkilöresursseja, mukaan lukien tehokkaiden prosessien ja järjestelmien luominen materiaalivaikutusten hallintaan. Elisa tunnustaa työehtosopimusten merkityksen ja puolustaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja käydä työehtosopi- musneuvotteluja. Varmistamme, että kaikki työntekijät, myös kolmansien osapuolten kautta palkatut työntekijät, ovat tietoisia oikeuksistaan ja että heillä on mahdollisuus käyttää mekanismeja, joilla näitä oikeuksia suojellaan. Elisa ei ole tunnistanut olennaisia negatiivisia vaikutuksia, joilla olisi negatiivisia seurauksia tai ne vahingoittaisivat työvoimaa. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Elisa on varannut erilaisia taloudellisia sekä henkilöresursseja, mukaan lukien perustanut tehokkaita prosesseja ja järjestelmiä olennaisten vaikutusten hallinnoimi- seksi. Elisa tunnistaa, että hyvien työllistämiskäytäntöjen noudatta- matta jättämisellä tai heikoilla työolosuhteilla on meille negatii- visia seurauksia, kuten menetettyjen työpäivien lisääntyminen, lahjakkuuksien menettäminen, mahdolliset tulonmenetykset asiakasboikottien vuoksi, negatiivinen medianäkyvyys sekä sijoittajien ja sidosryhmien luottamuksen menetys, jotka kaikki voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Noudattamalla hyviä käytäntöjä, ohjeita ja asiaankuuluvaa paikallista lainsäädäntöä syntyy mahdollisuuksia, kuten lahjakkuuksien saaminen, työntekijöiden parempi sitoutuminen ja hyvinvointi, osaamisen kehittyminen ja työntekijöiden pysyvyys, joilla kaikilla on mahdollinen positiivinen vaikutus Elisan taloudelliseen suorituskykyyn. Yhteistyö työntekijöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa Elisa ylläpitää säännöllistä vuorovaikutusta työntekijöiden ja ylimmän johdon välillä erilaisissa virallisissa tapaamisissa, jotta varmistetaan, että kaikkien ryhmien, myös erityisen haavoittu- vien tai syrjäytyneiden ryhmien, näkökulmat tulevat kuulluiksi. Toimitusjohtaja pitää kuukausittaisia henkilöstötilaisuuksia suomeksi ja englanniksi. Ne tarjoavat tilaisuuden vuoropuhe- lulle toimitusjohtajan ja työntekijöiden välillä. Näiden ohella pidetään viikoittaisia osasto- ja yksikkötason kokouksia, mikä varmistetaan jatkuvaa vuoropuhelua ja sitoutumista Elisan tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin kaikilla tasoilla. Työnte- kijöillä on myös kahdenkeskisiä tapaamisia esihenkilöidensä kanssa viikoittain, kahden viikon välein tai tarpeen mukaan, jolloin kaikilla työntekijöillä, myös haavoittuviin tai syrjäytynei- siin ryhmiin kuuluvilla, on mahdollisuus antaa palautetta ja ilmaista näkemyksensä. Työntekijöiden henkilöstökysely Elisalla ei ole henkilöstölle globaalia puitesopimusta. Yhteiset arvot, visio, missio ja Elisan yleiset toimintaohjeet luovat perustan Elisan yrityskulttuurille, jossa jokainen voi ilmaista mielipiteensä ja huolensa. Käytäntöjen ohella, joilla varmistamme jatkuvan vuoropuhelun työntekijöidemme kanssa, toteutamme kahdesti vuodessa anonyymin henki- löstökyselyn (Elisa Engagement Survey). Kyselyllä kerätään palautetta ja näkemyksiä työntekijöiltä onnistumisesta työnan- tajana ja parannustarpeista. Työntekijät voivat antaa kyselyssä palautetta eri aihealueista ja toimintatavoista mukaan lukien työympäristö, yhteistyö, työntekijöiden hyvinvointi, työmäärä ja välineet, tasa-arvo ja syrjintä, johtaminen, viestintä, kehitys- mahdollisuudet, yrityskulttuuri, missio ja asiakaskeskeisyys. Kysely arvioi koko organisaation, mukaan lukien johtaminen, yhteistyö, viestintä, sisäinen organisaatiokuva ja asiakaslähtöi- syys. Henkilöstökyselyt ovat luottamuksellisia verkkokyselyjä, jotka toteutetaan yhdessä ulkopuolisen kumppanin kanssa. Henkilös- töhallinto koordinoi kyselyprosessia sekä viestii henkilöstölle tuloksista sisäisten kanavien kautta. Näin varmistetaan, että tulokset käydään läpi Elisan organisaation kaikilla tasoilla lähtien yksittäisistä tiimeistä ja kattaen koko Elisa-konsernin. Tavoitteena on läpinäkyvä ja osallistava prosessi, jolla mahdol- listetaan jokaisen elisalaisen osallistuminen sekä kyselyyn että kehityssuunnitelmien tekoon. Tulosten pohjalta kaikilla organisaatiotasoilla (tiimit, yksiköt, tulosyksikkö, osasto ja yritys) laaditaan organisaatiokohtaiset kehityssuunnitelmat seuraavalle yhdessä sovitulle aikajaksolle. Palautteiden pohjalta Elisalla on muun muassa käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään parantamaan eri työntekijäryhmien osaamisen kehittämismahdollisuuksia. Elisa seuraa sitoutumisprosessin tehokkuutta ja erityisiä paran- nustoimia tiimi- ja osastotasolla. Konsernitasolla seurataan työntekijöiden vastausastetta suhteessa vertailuarvoon. Vastausaste on pysynyt jatkuvasti yli 75 prosentissa. Korkea vastausaste on osoitus sitouttamisstrategioiden tehokkuudesta ja rohkaisee työntekijöitä jakamaan näkemyksiään. Henkilöstökyselyn laadinnassa ja tulosten perusteella tehtävien suunnitelmissa otetaan huomioon mahdolliset esteet, jotka liittyvät kulttuurieroihin, maantieteelliseen sijaintiin, sukupuoleen, ikään, rooliin ja työntekijän toimikauteen, sekä itse kyselyssä että kehitystoimia koskevissa keskusteluissa. Lisäksi arvioimme tarkasti työntekijöidemme käsityksiä tasa-arvosta. Oppimis- ja tavoitekeskustelut Elisan oppimis- ja tavoitekeskustelut ovat työntekijöiden ja heidän esihenkilöidensä välinen vuoropuhelu, joka toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Se tarjoaa työntekijöille ja esihenkilöille ennalta suunnitellun tilaisuuden, jossa he voivat asettaa tavoitteita, suunnitella oppimista ja keskustella muista merkityksellisistä aiheista, kuten hyvinvoinnista, palautteesta ja työyhteisön dynamiikasta. Prosessi alkaa työntekijän itsearvioin- nilla, jossa hän arvioi suoritustaan, oppimistaan ja suunnitel- miaan. Tämän jälkeen keskustelu käydään yhdessä esihenkilön kanssa etukäteen sovittuna ajankohtana molemmille sopivassa paikassa. Keskustelut ovat olennainen osa henkilökohtaisen kehityksen ja organisaation tavoitteiden yhteensovittamista ja työntekijöiden työkokemuksen parantamista. Vuorovaikutus työntekijöiden edustajien kanssa Suomessa Elisa-konsernin työntekijöiden työehdot määräytyvät ICT- ja IT-palvelualojen työehtosopimusten sekä kaupan alan työehtosopimuksen ja teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaan. Näistä sopimuksista neuvotellaan jatkuvasti, ja edellisen sopimuksen ehdot ovat voimassa, kunnes uusi tehdään. Noin 75 prosenttia työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin, mikä takaa jatkuvan edustuksen ja neuvottelut heidän puolestaan. Elisalla on vakiintunut eurooppalainen yritysneuvosto, joka parantaa työntekijöiden tiedonsaantia ja helpottaa johdon ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua. Eurooppalaisessa yritysneuvostossa on edustajia Suomesta, Virosta, Saksasta ja Romaniasta, ja se kattaa 85 prosenttia työntekijöistä vuodesta 2024 alkaen. Elisa käy säännöllistä vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sovituin kokousmenettelyin ja muulla jatkuvilla yhteistyöllä. Suomessa Elisa Oyj:n toimitusjohtajakokoukseen osallistuvat vuosittain valitut henkilöstön edustajat ja pääluot- 55VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet tamushenkilöt. Kokouksessa keskustellaan tilinpäätöksestä, tuotanto- ja työllisyysnäkymistä, kannattavuudesta ja merkittä- vistä johdon päätöksistä. Se toimii yhtenä yhteistoimintalain mukaisena tiedotus- ja vaikuttamiskanavana. Suomessa yritysasiakkaiden ja henkilöasiakkaiden johtoryhmissä on työntekijöiden edustus. Elisa Oyj:ssä järjestetään myös säännöllisiä kuukausittaisia pääluottamushenkilöryhmän kokouksia, joissa käydään yhteistoimintalaissa tarkoitettua vuoropuhelua, valvotaan yhteistoimintalainsäädännön noudattamista ja käsitellään työntekijöihin vaikuttavia toimenpiteitä. Lisäksi yksiköt ja tulosyksiköt kokoontuvat viikoittain tekemään yhteistyötä, ja osasto-, työntekijä- ja tiimikokouksia pidetään tarpeen mukaan. Jatkuva yhteistyö tapahtuu paikallistasolla, ja paikalliset luottamushenkilöt ja henkilöstöpäälliköt osallistuvat siihen osana päivittäistä toimintaa. Työsuojelutoimikunnat Elisan työsuojelutoimikunnalla on keskeinen rooli yhtiön terveys- ja turvallisuustoimintaohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Toimikunnan päätavoitteet ovat työntekijöiden työterveyden ja työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja tapaturmien ehkäiseminen. Toimikuntaa tukevat alueelliset tiimit, joihin kuuluu työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu- tettuja, aluepäälliköitä, henkilöstöhallinnon edustajia sekä kiinteistönhallintapalvelujen edustajia. Terveysalan edustaja voi tarvittaessa osallistua kokouksiin asiantuntijana. Työsuojelutiimi vastaa työoloihin liittyvien kysymysten käsittelystä, tapahtuma- raporttien käsittelystä, työtapaturmien tutkinnasta, korjaavien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvonnasta ja yleisten turvallisuusstandardien varmistamisesta. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi Sovellettavien lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden noudattaminen on jokaisen Elisan työntekijän vastuulla ja väärinkäytöksistä ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvol- lisuus. Elisan työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät voivat ilmoittaa kaikista epäillyistä väärinkäytöksistä, joita voivat olla esimerkiksi Elisan toiminnassa tapahtuvat lainrikkomukset sekä Elisan yleisten toimintaperiaatteiden ja Elisan ohjeiden rikkomukset, jotka koskevat työntekijän omaa esihenkilöä tai linjaesihenkilöä. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto, yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäinen tarkastus. Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitusmenettelyka- nava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä rikkomuksista voi ilmoittaa nimettömänä. Lisätietoja ilmoitusmenettelyka- navasta ja siitä, miten suojaamme ilmiantajia kostotoimilta, kohdassa G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen. Kurinpitotoimenpiteiden oikeudenmukainen ja johdonmu- kainen soveltaminen rikkomusten tai laiminlyöntien yhteydessä on tärkeää työntekijöiden oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Elisa viestii kaikille työntekijöille, että epäeettistä, lainvastaista tai sääntöjen vastaista käytöstä ei suvaita ja että siitä seuraa sovellettavien lakien mukaisia seuraamuksia riippumatta siitä, missä asemassa työntekijä toimii. Rangaistusten ja rikkomuksista aiheutuvien kielteisten seuraamusten lisäksi Elisa tarjoaa myös myönteisiä kannustimia, kuten Elisa Arvot -palkinnot. Lisäksi Elisan tulospalkkiomittareihin sisältyy sääntöjen noudattamiseen liittyviä mittareita, jotka toimivat positiivisina kannustimina. Elisan henkilöstöhallinnon johtoryhmä ja Elisan johtoryhmä arvioi vuosittain tasa-arvotilannetta. Tämä tehdään sisällyttä- mällä työntekijöiden henkilöstökyselyn (sitoutumiskyselyyn) kysymyksiä, joissa arvioidaan, miten hyvin yhdenvertainen kohtelu toteutuu Elisassa. Yrityksen sisällä voimme käyttää näitä periaatteita perustana laatiessamme yksityiskohtaisempia ohjeita tasa-arvon toteuttamiseksi. Elisa Oyj:n ja Elisa Santa Monican tasa-arvosuunnitelmat Suomessa on käsitelty lain ja säännösten edellyttämällä tavalla. Suunnitelmien toteutumista seurataan ensisijaisesti yritystasolla yhteistyöelimissä ja Suomessa tasa-arvotyöryhmässä. 56VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet Olemme globaalisti 10 prosentin parhaimman joukossa työntekijöiden sitoutumisessa henkilöstö kyselyllä mitattuna (Employee engagement) Elisa- konserni Alle tavoitteen. Henkilöstökyselyn tulos 69. Vahvistettu vuoropuhelua työntekijöiden kanssa parantamalla viestintätoimenpiteitä (aloitteita tiimin vuoropuhelun parantamiseksi esihenkilöiden koulutuksen kautta). Johtajuuden kehittäminen laajentamalla Elisa Way -johtamistaitoja ja -käytäntöjä laajemmalle yleisölle, mikä vaikuttaa positiivisesti elisialaisten sitoutumiseen. Useita projekteja käynnissä eri liiketoimintayksiköissä, kaikki tähtäävät työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen tarjoamalla työntekijöille tukea ja työkaluja oman hyvinvoinnin hallintaan 100 prosenttia oppimis- ja tavoitekeskusteluun osallistuvista on yksilölliset oppimissuunnitelma Elisa- konserni 85 prosentilla työntekijöistä, jotka kuuluvat oppimis- ja tavoitekeskustelun piiriin on yksilöllinen oppimissuunnitelma. AI- ja datakompetenssien vahvistaminen järjestämällä koulutuksia, työpajoja ja tapahtumia, laajemmilla e-oppimismahdollisuuksilla ja rakentamalla yhteisöjä aiheiden ympärille. Oppimispolkujen sekä kurssien ja oppimateriaalien kokoelmien päivittäminen useilla osaamisalueilla. Naisten osuuden kasvattaminen esihenkilötehtävissä 33,5 prosentin vuoteen 2029 mennessä Elisa- konserni 29 prosenttia esihenkilöistä naisia Puolueettoman rekrytointikoulutuksen perustaminen kaikille esimiehille. ElisaWomen-yhteisön perustaminen Naisten osuus esihenkilötehtävissä ja Osuus työntekijöistä, jotka osallistuvat LOD-prosessiin ja joilla on yksilölliset oppimissuunnitelmat, työntekijät osallistuvat vain suorituskyvyn seurantaan. Investoimme jatkuvasti työntekijöiden kehittämi- seen, monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin ja varmistamme, että toimintatapamme eivät aiheuta työntekijöihimme kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Nämä toimet ovat tiiviisti linjassa Elisan laajempien kestävyystavoitteiden kanssa, mukaan lukien useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, sillä pyrimme luomaan pysyviä työntekijöi- himme kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia. Elisa on sitoutunut vaikuttamaan myönteisesti työntekijöihinsä erilaisilla toimintasuunnitelmilla, aloitteilla ja jatkuvilla paran- nuksilla, joilla pyritään vähentämään riskejä ja parantamaan työntekijöiden hyvinvointia. Yhtiö mittaa suoritustaan työnan- tajana tekemällä kahdesti vuodessa työntekijöiden sitoutumis- kyselyjä. Kunnianhimoisena tavoitteena on olla työnantajien parhaan 10 prosentin joukossa kansainvälisesti vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksista kerättyjen tietojen avulla Elisa voi tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja seurata samalla edistymistä työntekijöiden tyytyväisyyden ja osallisuuden parantamisessa. Lisäksi yhtiö varmistaa, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla (100 prosenttia) oppimis- ja tavoitekeskusteluprosessiin osallistuvilla työntekijöillä on yksi- löllinen oppimissuunnitelma, joka tukee strategisen osaamisen kehittämistä. Kompetenssien kehittämisen ja lahjakkuuksien kasvattamisen kautta yhtiö varmistaa tulevaisuudessakin vahvan osaamisen. Tämä on Elisan strategian toteuttamisen keskeinen tekijä. Vuonna 2024 keskityimme vahvasti tekoäly- ja data- osaamiseen, jota täydennettiin työpajoilla, verkko-oppimisen mahdollisuuksilla ja yhteisöllisyyttä rakentavilla tapahtumilla. Monimuotoisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat Elisan keskeisiä painopistealueita, ja olemme asettaneet pitkän aikavälin konsernitason tavoitteeksi, että vuoteen 2029 mennessä nitelmiin liittyvä tavoitteen on asettanut Elisan oppimisen prosessin omistaja. Työntekijät ja työntekijöiden edustajat eivät osallistu suoraan tavoitteiden asettamiseen. Kuitenkin henkilöstötyytyväisyyskyselyn tavoitteiden osalta he osallistuvat suoriutumisen seurantaan ja parannuskohteiden sekä tarvittavien keinojen tunnistamiseen, kuten on kuvattu osiossa Työntekijöiden henkilöstökysely. Mitä tulee tavoitteisiin, 33,5 prosenttia esihenkilöistä on naisia. Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s Sustainability Linked Loan) Elisa on sitoutunut edistämään naisten osuutta esihenki- lötehtävissä Elisa - konsernissa. Vuonna 2024 suoriutuminen oli 29 prosenttia. Elisalle esihenkilö tarkoittaa henkilöä, jolla on alaisia. Tavoitteessa lasketaan naisten osuutta esihenkilöteh- tävissä suhteessa koko esihenkilötehtävissä olevien määrään. Vuoden 2024 mittari ei sisällä SedApta yhtiön tietoja, koska ostetun yhtiön integraatio on käynnissä ja se saadaan päätökseen vuonna 2025. Elisa seuraa ja arvioi säännöllisesti naisten urakehitystä organisaatiossaan. Johtajuuden kehittä- mistä tuetaan Elisa Way Leadership -ohjelmamme kautta, joka sisältää monimuotoisuus- ja urakehityskoulutusta, mentorointia ja urakehitysmahdollisuuksia. Työntekijöiden hyvinvointi on henkilöstöä koskevien toimen- piteidemme kulmakiviä. Vuonna 2024 kehitimme mielenter- veyden työkalupakkiamme ja käynnistimme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pilottitilaisuudet uusille työntekijöille. Elisa lisäsi myös työterveys- ja työturvallisuusasioiden näkyvyyttä sisäisillä kampanjoilla, joissa käsiteltiin muun muassa mielenterveyttä, turvallista työmatkaliikennettä ja työperäisten vaarojen arviointia. Osana jatkuvaa sitoutumista yhtiö työntekijöiden terveyteen parantaa riskiryhmien terveystarkastusprosessia ja varmistamme, että esihenkilöiden on helpompi hallita ja seurata terveyteen liittyviä keskeisiä tietoja. Elisa kehittää parhaillaan sovellettavia työterveyden ja työturvallisuuden konsernitason mittareita ja tavoitteita. Elisa on asettanut kolme konsernitason tavoitetta, joilla pyritään hallitsemaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä edistämään myönteisiä vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Tavoitteissa onnistumista seurataan suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Tavoitteet henkilöstön sitoutumiselle ja naisten osuudelle esihenkilötehtävissä asetetaan osana strategiatyötä, ja ne hyväksyy Elisan johtoryhmä. Yksilöllisiin oppimissuun- 57VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Työntekijöiden ominaisuudet Työsuhteisten työntekijöiden määrää sukupuolen mukaan vuonna 2024 Sukupuoli Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Miehet 4 617 Naiset 2 021 Muut 93 Yhteensä 6 731 Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain vuonna 2024 Maa Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Suomi 4 622 Viro 948 Italia 388 Ruotsi 145 Saksa 134 Indonesia 70 Ranska 61 Belgia 54 Romania 50 Muut 259 Yhteensä 6 731 Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen ja työaikasuhteen mukaan henkilömäärinä vuonna 2024 Suomi Viro Italia Ruotsi Saksa Indonesia Ranska Belgia Romania Muut Kaikki Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 622 948 388 145 134 70 61 54 50 259 6 731 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 587 926 388 144 129 64 57 54 50 252 6 651 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 35 22 0 1 5 6 4 0 0 7 80 Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 3 708 884 363 139 102 70 59 54 45 252 5 676 Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 914 64 25 6 32 0 2 0 5 7 1 055 Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä työehtosopimusten ja sukupuolen mukaan jaoteltuna vuonna 2024 Miehet Naiset Muut Yhteensä Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 617 2 021 93 6 731 Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 4 577 1 982 92 6 651 Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 40 39 1 80 Kokoaikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 3 887 1 720 69 5 676 Osa-aikaisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 730 301 24 1 055 Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus vuonna 2024 Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä, jotka ovat lähteneet yhtiöstä (henkilömäärä) 1 190 Työsuhteisten työntekijöidensä vaihtuvuuden 0,18 Laskentaperiaatteet – Työntekijöiden ominaisuudet Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportoin- tikauden lopussa eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen. Elisalla henkilömäärä tarkoittaa voimassa olevan työsopimuksen omaavien työntekijöiden bruttomäärää. Tilinpäätöksessä raportoidaan HTV, joka on verrannollinen henkilömäärään. Henkilömäärää raportoitaessa ilmoitetaan vain sellaiset suorat työntekijät, joilla oli raportointikauden päättyessä jatkuva työsuhde Elisaan. Työntekijä on henkilö, joka on työsuhteessa ja jolla on suora sopimus Elisa-yrityksen kanssa, tytäryhtiöt (oikeushenkilö) mukaan lukien, ja jonka palkan Elisa-yritys maksaa kansallisen lainsäädännön tai sen soveltamisen mukaisesti. Pääasiallinen tietolähde työnteki- jätiedoille Elisan henkilöstöhallinnon oma tietojärjestelmä. Muut sukupuolet tarkoittavat muut kuin miehet tai naiset työntekijöiden oman ilmoituksen perusteella. Vakituinen työntekijä on työntekijä, jonka on kanssa tehty sopimus kokoaikaisesta tai osa-aikaisesta työstä määrää- mättömäksi ajaksi. Samoin määräaikainen työntekijä on työntekijä, jonka työsopimus päättyy, kun tietty työsuhteen kesto päättyy tai kun on suoritettu tietty työtehtävä, johon on liitetty aika-arvio, mukaan lukien hankkeen tai työvaiheen päättyminen tai korvattujen työntekijöiden paluu. Kokoaikaisella työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, jonka työaika viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on määritetty työaikaa koskevan kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti (esimerkiksi kansallisessa lainsäädännössä säädetään, että kokoaikaisella tarkoitetaan vähintään yhdeksää kuukautta vuodessa ja vähintään 30:tä tuntia viikossa). Osa-aikainen työntekijä on työntekijä, jonka työaika viikossa, kuukaudessa tai vuodessa on vähemmän kuin edellä määritetyn kokoaikaisen työntekijän työaika. Vaihtelut työntekijöiden määrissä johtuvat pääosin yritysostoista, joita on tehty raportointikauden aikana. Työntekijöiden vaihtuvuus on laskettu lähteneiden työntekijöiden määrä jaettuna raportointikauden lopun kokonaistyöntekijöiden määrällä. 58VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Yrityksen työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä vuonna 2024 Muut kuin työsuhteiset työntekijöiden määrä (henkilömäärä) Vuokratyöntekijät 381 Konsultit 436 Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevät työntekijät 184 Alihankkijat/palveluntarjoajat 5 346 Muut 6 Muut kuin työsuhteiset työntekijät 6 353 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun piiriin kuuluvien työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työntekijöistä vuonna 2024 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Kattavuusaste Työsuhteiset työntekijät, ETA-alue Työsuhteiset työntekijät, muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (Maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) (Arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 prosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) (Maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 rosenttia työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä) 0–19 % Viro, Ruotsi, Saksa, Belgia Indonesia Belgia, Ruotsi, Ranska, Italia 20–39 % 40–59 % 60–79 % 80–100 % Suomi, Romania, Italia, Ranska Suomi, Viro, Saksa, Romania Laskentaperiaatteet – Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Ensisijainen tietolähde muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tiedoille on Elisan henki- löstöhallinnon tietojärjestelmä. Raportoitu muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä on raportointijakson lopun henkilöstömäärä. Elisa on määritellyt muut kuin työsuhteiset työntekijänsä seuraavasti: • Vuokratyöntekijä: Vuokratyöntekijät ovat heidän palkkansa maksavan toimiston palveluksessa. Käyttäjäyritys (Elisa-yritys) ohjaa ja valvoo tehtävää työtä. Vuokratyöntekijä työskentelee kokopäiväisesti käyttäjäyritykselle. Vuokratyöntekijät työskentelevät useimmiten asiakaspalve- lussa tai teknisinä asiantuntijoina. • Konsultti: Konsultti on sopimussuhteen osalta kuin vuokratyöntekijä. Konsultteja käytetään kuitenkin yleensä ammattimaisemmissa tehtävissä sekä ongelmanratkaisuun ja kehittämiseen liittyvässä työssä. • Toimitilojen hallintatehtävissä työskentelevä työntekijä: Toimitilojen hallinnan työntekijä työskentelee kiinteistöhuollon ja hallinnan parissa, kuten työtilojen kunnossapitäjänä, ravintolatyöntekijänä, jne. • Alihankkija/palveluntarjoaja: Tämäntyyppistä tilapäistätyöntekijää ohjaa ja valvoo toinen yritys. Työ on tyypillisesti hankepohjaista tai yksittäisiä tehtäviä, kuten tietoliikennemastolaitteiden asennusta ja huoltoa, verkkolaitteistojen asennusta ja huoltoa ja toimitilojen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkölaitteiden tai muiden laitteiden asennusta. Tiedot sisältävät Elisa-konsernin henkilömäärän raportointikauden lopussa toisin sanoen ne sisältävät kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätök- seen. Työehtosopimukset ovat organisaatiotasolla, toimialatasolla (maissa, joissa tämä on käytäntönä) tai molemmilla tasoilla. Ne voivat koskea tiettyjä työnte- kijäryhmiä, esimerkiksi tiettyä toimintaa harjoittavia tai tietyssä paikassa työskenteleviä työntekijöitä. Työehtosopimusneuvotteluissa määritetään työolot ja työsuhteen ehdot ja/tai säännellään työnantajien ja työntekijöiden välisiä suhteita ja/tai säännellään työnantajien tai työantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestön tai työntekijäjärjestöjen välisiä suhteita. Työehdot työntekijöille, jotka eivät ole työehtosopimuksen piirissä, määräytyvät paikallisen lainsäädännön mukaan. Työehtosopimukset kattavat kaikentyyppiset neuvottelut, kuulemiset tai pelkän tietojenvaihdon hallitusten, työnantajien, työnantajajärjestöjen ja työntekijöiden edustajien välillä talous- ja sosiaalipolitiikkaan liittyvistä yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Ne voivat olla kolmikantaisia (jolloin hallitus on vuoropuhelun virallinen osapuoli), tai ne voivat koostua vain työntekijöiden edustajien ja yritysjohdon (tai ammattiliittojen ja työnantaja- järjestöjen) kahdenvälisistä suhteista. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on mukana työntekijät, joilla on maa kohtainen edustaja Eurooppalaisessa yritysneuvostossa. Laskentaperiaatteet – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 59VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Monimuotoisuuden mittarit Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma vuonna 2024 Henkilömäärä Alle 30 vuotta 1 552 30–50 vuotta 3 713 Yli 50 vuotta 1 466 Yhteensä 6 731 Monimuotoisuustiedot koskien johtoa on raportoitu Kestävän kehityksen hallinnointi kohdassa. Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat indikaattorit Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvat työntekijät vuonna 2024 Työsuhteiset työntekijöiden osallistuminen (%) 73 Miehet (henkilömäärä) 3 357 Naiset (henkilömäärä) 1 506 Muut (henkilömäärä) 75 Koulutustuntien (t) keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti vuonna 2024 Työsuhteiset työntekijät (t) 12 Miehet (t) 12 Naiset (t) 11 Muut (t) 0,2 Laskentaperiaatteet – Koulutus ja taitojen kehittäminen Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todellisen henkilöstö- määrän, eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätök- seen raportointikauden lopussa. Säännölliset tulos- ja urakehitysarvioinnit perustuvat työntekijän ja hänen esimiehensä asettamiin kriteereihin. Elisassa tämä on oppimis- ja tavoitekeskustelu. Arviointi suoritetaan työntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa ja se voi sisältää esihenkilön arvion työntekijän suoriutumi- sesta, sekä palautteen kollegoilta tai laajemmalta työnteki- jäjoukolta. Elisan henkilöstöhallinto valvoo tätä prosessia. Suoriutumisen tiedot perustuvat todellisiin tietoihin ja niiden ensisijainen lähde on Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä. Elisan koulutustunnit määritellään koulutukseen käytettyinä tunteina, sisältäen: ammatillinen koulutus ja opetus, orga- nisaation työntekijöilleen tarjoama palkallinen opintovapaa, ulkopuolinen koulutus tai opetus, jonka organisaatio maksaa kokonaan tai osittain, tai organisaation koulutus tietyistä aiheista. Kaikkien tällaisten koulutusten tulee kestää vähintään yhden tunnin. Tiedot sisältävät kaikkien työntekijöiden vähimmäiskoulutustunnit, koska on monia koulutustietoja, joita ei kerätä keskitetysti. Esimerkiksi emme ole sisällyttäneet esimiesten tai kollegoiden paikan päällä antamaa ohjausta (kuten perehdytys). Koulutustuntitiedot saadaan suoraan kolmannen osapuolen koulutuskumppaneilta, alustalta tai Elisan omasta koulutus- järjestelmästä. Jos tiedot eivät ole saatavilla, arvioimme ne parhaan saatavilla olevan vertailutiedon perusteella. Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Työsuhteiset työntekijöiden terveys ja turvallisuus tiedot vuonna 2024 Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvien prosenttiosuus (%) 95 Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä 0 Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 76 Kirjattavien työtapaturmien osuus 8 Kirjattavien työperäistä terveysongelmaa koskevien tapausten lukumäärä 0 Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä 85 Laskentaperiaatteet – Terveys ja Turvallisuus Tiedot sisältävät Elisa-konsernin todelliset luvut eli kaikki yhtiöt, jotka sisältyvät Elisan tilinpäätökseen raportointikauden lopussa. Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja ei raportoida tässä mittarissa. Menetetyt työpäivät johtuvat työhön liittyvistä tapaturmista. Kuolemantapauksia tai työhön liittyviä sairastapauksia ei ole ollut vuonna 2024. Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusrikkomukset vuonna 2024 Työhön liittyvien syrjintätapausten lukumäärä häirintä mukaan lukien 7 Ilmoituskanavien kautta tehtyjen valitusten lukumäärä 7 Edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten lukumäärä 0 Yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoima) 0 Omaan työvoimaan liittyvät vakavat ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille 0 Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeusongelmien ja ihmisoikeuksien loukkauksien perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten tai korvausten lukumäärä 0 Laskentaperiaatteet – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset Tiedot sisältävät vahvistetut tapaukset Elisan whistleblowing kanavan kautta tehdyistä työpaikkasyrjintäilmoituksista. 60VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS S2 Arvoketjun työntekijät Toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat Elisan eettisten ostamisen periaatteet, joissa kuvataan Elisalle laitteita, ohjelmistoja, järjestelmiä, materiaaleja ja palveluja toimittaviin organisaatioihin liittyvät eettiset ja oikeudelliset tehtävät, vastuut ja velvoitteet. Eettisen ostamisen periaatteet perustuvat ILO:n (International Labour Organisation) yleis- sopimuksissa, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa vahvistet- tuihin kansainvälisiin työnormeihin. Ne ovat linjassa myös YK:n Global Compact periaatteiden kanssa, joihin Elisa on sitoutunut. Elisa odottaa kaikkien toimittajiensa noudattavan periaatteita kaikissa liiketoiminnoissaan ja toimitusketjuissaan. Elisan periaatteiden politiikkojen lisäksi, toimittajien odotetaan noudattavan kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja standardeja kaikissa toimintamaissaan. Toimittajien odotetaan tiedottavan työntekijöilleen asianmukaisesti eettisen ostamisen periaatteista ja varmistavan, että käytössä on asianmukainen koulutus sekä menettelyt, jotka mahdollistavat periaatteiden noudattamisen. Periaatteita sovelletaan turvallisten ja oikeudenmukaisten työolojen sekä ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten vastuullisen hallinnan edistämiseksi Elisan toimitusketjussa. Toimittajien odotetaan noudattavan toimin- nassaan Elisan eettisen ostamisen periaatteita tai vastaavia periaatteita. Ne koskettavat kaikkia arvoketjun työntekijöitä ja niillä edistämme turvallisia ja oikeudenmukaisia työolosuhteita sekä vastuullisuutta liittyen ympäristöön ja eettiseen toimintaan Elisan arvoketjussa. Elisan eettisen ostamisen periaatteiden täytäntöönpanosta vastaa Elisan hankintaorganisaatio. Elisan hankintayksikön johtaja raportoi Elisa-konsernin talousjohtajalle. Elisa odottaa toimittajien noudattavan Elisa eettisen ostamisen periaatteita tai vastaavia vaatimuksia mukaan lukien: Työolot • Oikeudenmukaiset työkäytännöt, mukaan lukien työajat ja palkkaus • Yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin • Syrjimättömyys • Paikallisen työlainsäädännön noudattaminen Terveys ja turvallisuus • Työntekijöille on tarjottava terveellinen ja turvallinen työympäristö kansainvälisten standardien ja kansallisten lakien mukaisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi puhtaiden käymälätilojen, juomakelpoisen veden ja tarvittaessa elintarvikkeiden säilytykseen tarkoitettujen tilojen saatavuus. • Jos työnantaja tarjoaa majoitustiloja, niiden on oltava puhtaita ja turvallisia ja täytettävä työntekijöiden perustar- peet. • Työntekijöille on annettava asianmukaista terveys- ja turvallisuustietoa ja -koulutusta. Muut työskentelyyn liittyvät olosuhteet • Työhön ei saa ottaa henkilöä, joka ei ole täyttänyt laillista vähimmäisikää. • Lapsia (alle 18-vuotiaita henkilöitä) ei saa palkata vaaralli- siin töihin tai työhön, joka ei vastaa heidän henkilökohtaista kehitystään. • Kun lapsi on työsuhteessa, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. • On edistettävä, tuettava tai kehitettävä toimintaperiaatteita ja ohjelmia, joilla autetaan kaikkia työtä tekeviä lapsia. • Pakkotyö, orjatyö tai pakollinen työ, orjuus ja ihmiskauppa ovat ehdottomasti kiellettyjä. • Työntekijöiden on voitava irtisanoutua työstään kohtuullisen irtisanomisajan jälkeen. Työntekijöitä ei saa vaatia talletta- maan rahaa tai henkilöllisyystodistuksia työnantajalleen. Elisan eettisen ostamisen periaatteissa ja ihmisoikeuspolitii- kassa määritetään toimittajiin kohdistuvat odotukset, kuten ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyvät eettiset standardit. Elisan ihmisoikeuspolitiikkaan (päivitettiin vuonna 2024) viitataan myös Elisan eettisen ostamisen periaatteissa toimittajille. Päivitetty politiikka sisältää odotukset, joita Elisa asettaa toimittajilleen pakkotyön ja pakollisen työn osalta. Odotamme, että toimittajamme noudattavat kaikessa toimin- nassaan näitä odotuksia, jotka koskevat esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta, yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, palkkoja ja työaikaa. Elisa ei missään olosuhteissa hyväksy minkäänlaista pakkotyötä, orjatyötä tai modernia orjuutta omassa toiminnas- saan tai toimitusketjussaan. Yhtiö on sitoutunut minimoimaan pakkotyön ja pakollisen työn riskit toimitusketjussa. Elisa etsii ennakoivasti mahdollisuuksia lisätä tietoisuutta ja olla vuorovaikutuksessa toimitusketjun kanssa, voidakseen kehittää ja soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa pakkotyöhön tai pakolliseen työhön liittyvien riskien hallinnan arvioimiseksi ja parantamiseksi. Yhtiö ei myöskään missään tilanteessa hyväksy laitonta lapsityövoiman käyttöä. Elisa tekee toimia lapsityövoi- maan liittyvien vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Elisa tekee aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa, jotta se voi arvioida ja seurata lapsityövoimaan liittyviä riskejä toimitusketjussaan. Lakisääteistä työikää nuorempien lasten rekrytointi ja palkkaus on kiellettyä. Alle 18-vuotias ei myöskään saa tehdä vaarallisia töitä. Jos lapsityövoiman käyttöä havaitaan, toimimme lapsen parhaan edun mukaisesti. Elisa ei suvaitse eikä hyväksy minkäänlaista ihmiskauppaa toiminnassaan tai toimintaketjussaan. Jos Elisan toimittajan epäillään käyttävän pakkotyövoimaa tai syyllistyneen väärin- käytöksiin, ryhdytään välittömästi toimiin, jotta mahdollinen huolenaihe voidaan tutkia ja toimia sen mukaisesti. Jos rikkomuksia havaitaan eikä toimittaja ryhdy välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, pidätämme oikeuden irtisanoa sopimus kyseisen toimittajan kanssa. Elisa ei ole tunnistanut yhtään vahvistettua tapausta, jossa arvoketjun työntekijät olisivat jättäneet noudattamatta YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita. Teemme kuitenkin tarkastuksia Joint Alliance for CSR (JAC) -viitekehyksen mukaisesti. Se sisältää ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä aiheita. Kaikkia tunnistettuja ongelmia seurataan korjaavien toimintasuunnitelmien avulla. Lähestymistapamme Elisan arvoketjuun kuuluu laaja joukko työntekijöitä, joihin toimintamme voi olennaisesti vaikuttaa. Tähän kuuluvat verkkolaitteiden, palvelimien, elektroniikkakomponenttien, kulutuselektroniikan ja ohjelmistopalvelujen tuotantoon ja jakeluun osallistuvat työntekijät. Nämä työntekijät voivat olla toimittajiemme, alihankkijoidemme tai logistiikkatoimittaji- emme palveluksessa, ja heidän kohtelunsa ja työolonsa ovat merkittävä painopistealue vaikutustenarvioinneissa. Kaikki arvoketjun työntekijät, joihin Elisan toiminnot ja liiketoiminta voivat vaikuttaa olennaisesti, kuuluvat annettujen tietojen piiriin. Yhtiön arvoketjun tietyillä sekä maantieteellisillä alueilla että hyödykkeillä on merkittäviä lapsi- ja pakkotyöhön liittyviä riskejä. Erityisesti kaikissa elektroniikkalaitteissa yleisesti käytettävien metallien ja mineraalien, erityisesti tinan, tantaalin, volframin ja kullan (3TG-mineraalit), louhintaan ja hankintaan liittyy modernia orjuutta ja lapsityövoiman käyttöä. 61VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Nämä mineraalit ovat keskeisiä tieto- ja viestintälaitteissa, joten ne muodostavat merkittävän riskialueen toimitusketjus- samme. Elisan arvioinnissa on myös tunnistettu, että lapsi- ja pakkotyöhön liittyvien mahdollisten ongelmien riski voi olla suuri tietyillä maantieteellisillä alueilla, kuten Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Elisan suora vaikutusmahdollisuus näihin kysymyksiin on rajoitettu hankintojemme laajuuden ja riskien sijainnin vuoksi (niitä esiintyy useimmiten toimi- tusketjumme alimmilla tasoilla), tiedostamme merkittävien kielteisten vaikutusten mahdollisuuden ja pyrimme aktiivisesti lieventämään riskejä. Muita yleisimpiä tunnistettuja olennaisia kielteisiä vaikutuksia ovat liiallinen työaika, riittämätön palkka ja työoloihin liittyvät ongelmat. Vaikutukset liittyvät usein vaarallisiin ympäristöihin ja riittämättömään työntekijöiden suojeluun erityisesti matalan tason toimittajilla ja alihankkijoilla. Elisa pyrkii parantamaan näkemystään siitä, mitkä työnteki- järyhmät ovat haavoittuvimmassa asemassa ja näin voivat olla suuremmassa vaarassa joutua vahingon kohteeksi. Yhtiö tunnistaa, että esimerkiksi siirtotyöläiset, naiset ja nuoret työntekijät, ovat suuremmassa vaarassa joutua hyväksikäytön ja väärinkäytön kohteeksi erityisesti alueilla, joilla sääntelyn valvonta on heikompaa. Voimme toimenpiteillämme vaikuttaa myönteisesti arvoketjun työntekijöihin. Tunnistamalla riskiryhmät ja toteuttamalla kohdennettuja toimenpiteitä heidän oikeuksiensa suojelemiseksi ja työolojensa parantamiseksi. Sekä esimerkiksi JAC:n jäsenyytemme kautta edistämällä eettisiä käytäntöjä ja kestävyyttä koko tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjussa. JAC:n toimitusketjun auditoinneilla ja koulu- tusohjelmilla pyrimme parantamaan työntekijöiden työoloja ja edistämään muun muassa terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, mikä voi johtaa työntekijöihin kohdistuviin myönteisiin vaikutuksiin koko arvoketjussamme. Seuratakseen ja valvoakseen arvoketjun työntekijöihin liittyviä kysymyksiä Elisa tekee ja hyödyntää tarkastuksia sekä riski- ja vaikutusarviointeja. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan tunnistaa ja korjata ongelmia tai riskejä ja varmistaa, että tarvittavat korjaavat toimet toteutetaan tehokkaasti toimitus- ketjussa. Elisa on yhteydessä sidosryhmiin ja toimittajiin varmistaakseen, että seurantaprosessit ovat kattavia ja läpinäkyviä. Elisa on tehnyt toimitusketjun vaikutusten arvioinnin ja ottanut käyttöön vaatimustenmukaisuutta ja sopimuksia koskevia valvontatoimia toimittajien valinnassa. Tietyillä toimitusketjun osa-alueilla on suurempi riski ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin. Elisan kannalta tällaiset tapahtumat voivat johtaa vakavaan mainehaittaan, taloudelliseen vastuuseen tai oikeudenkäynteihin, etenkin kun yritysten due diligence -prosesseja koskevat vaatimukset ja määräykset lisääntyvät. Kielteinen mediajulkisuus, sijoittajien ja sidosryhmien luottamuksen menettäminen, asiakkaiden boikottien aiheuttamat mahdolliset tulonmenetykset tai tarve irtautua tietyistä toimittajista tai markkinoista ovat lisäriskejä, joita ennakoimme pidemmällä aikavälillä, jos kielteisiä vaikutuksia ilmenee. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vuorovaikutusprosessit Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoiminnan vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Yhtiöllä on nimetty vastuuhenkilö tärkeimmille yli 180 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja parantamisen varmistamiseksi. Lisäksi yhtiö on tekemisissä arvoketjun työntekijöiden kanssa muun muassa yhteistyö- kokousten ja auditointiprosessien ja muiden toimitusketjun hallintaan liittyvien kanssakäymisten kautta. Elisan toimittajien kanssa pidettävissä yhteistyökokouksissa pyrimme käsittele- mään tärkeitä kestävyyteen liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien työhön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. JAC:n jäsenenä Elisa osallistuu koordinoituun auditointi- ja toimittajien kehittämisohjelmaan, jossa noudatetaan yhteistä menetelmää korjaavien toimintasuunnitelmien todentamisessa, arvioinnissa ja seurannassa. Korjaavia toimia seurataan säännöllisesti JAC:n yhteistyöelimissä ja olemalla suoraan toimittajien kanssa. Muun muassa auditointien kautta saamme tietoa työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyvistä huolenaiheista myös korkean riskin ympäristössä työskenteleviltä työntekijöiltä ja voimme arvioida työoloja ja ihmisoikeuksiin liittyviä huolenaiheita. Tämä lähestymistapa vahvistaa yhtiön kykyä hallita mahdollisia riskejä ja parantaa läpinäkyvyyttä ja vastuu- velvollisuutta koko tieto- ja viestintätekniikan toimitusketjussa. Elisan osallistuminen JAC:hen tuo myös käyttöön alan parhaita käytäntöjä, edistää yhteistyötä muiden teleoperaattoreiden kanssa ja parantaa merkittävästi tarkastuskapasiteettiamme. Sitoumusten tehokkuutta mitataan toimittajien säännöllisillä arvioinneilla, tarkastuskertomuksilla ja korjaavien toimintasuun- nitelmien seurannalla. Näin varmistetaan jatkuva parantaminen ja yhdenmukaisuus JAC:n yritysvastuun standardien kanssa. Vaikka yhtiöllä on käytössä vahvat mekanismit, joihin kuuluu suora ja epäsuora yhteydenpito toimitusketjun työntekijöihin, se tiedostaa, että sen on kehitettävä riskiperusteisesti prosesseja, joilla kerätään tietoa erityisen haavoittuvassa asemassa olevilta tai syrjäytyneiltä työntekijöiltä. Tällä hetkellä meillä ei ole virallista kansainvälistä puitesopimusta työnteki- jöiden oikeuksista, mutta arvioimme jatkuvasti mahdollisuuksia vahvistaa sitoumuksiamme tällä alueella. Tämä on yksi tulevien parannusten painopistealueista yhtiössä. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöiden huolenaiheiden esiin tuomiseksi Elisa kannustaa toimittajiaan ja toimitusketjun työntekijöitä ilmoittamaan kaikista havaitsemistaan epäillyistä rikkomuksista tai vaatimustenvastaisuuksista, jotka liittyvät yhteistyöhön Elisan kanssa. Ilmoituksen voi tehdä joko vastuulliselle vendor managerille tai Elisan ilmoituskanavaan tai JAC-auditointien aikana. Kaikki ilmoitukset käsitellään täsmällisesti ja huolelli- sesti, ja niiden lähettäjän yksityisyyden suoja turvataan ja sitä kunnioitetaan. Nimettömiä ilmoituksia voi tehdä Elisan ilmoi- tuskanavan kautta, ja ne käsitellään Elisan ilmoitusmenettelype- riaatteiden mukaisesti. Yhtiö kertoo ilmoituskanavista mukaan lukien anonyymistä Elisan ilmoituskanavasta myös Eettisen ostamisen periaatteissa. Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja -prosessistamme kohdassa Ilmoitusmenettelyperiaatteet JAC-tarkastusten kautta raportoidut ilmoitukset, tutkitaan ja tarvittaessa asetetaan asianmukaiset korjaavat toimenpiteet (CAP). Elisa seuraa näitä toimia säännöllisesti toimittajien kanssa. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ja pyrkii estämään mahdolliset negatiiviset vaikutukset. 62VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet Niiden toimittajien prosenttiosuus, jotka ovat allekirjoittaneet Elisan eettisen ostamisen periaatteet tai vastaavat ehdot Elisa Oyj (Suomi) 36 prosenttia kohdennetuista toimittajista on hyväksynyt Elisan eettisen ostamisen periaatteet Toimittajaluokituksen parantaminen Elisa Eesti AS (Viro) vastaamaan emoyhtiön A, B, C ja D luokitusta (vastaamaan Elisa Oyj:n luokitusta) Niiden toimittajien prosenttiosuus, jotka on arvioitu toimittajatietokannassa kestävyystekijöiden perusteella Elisa Oyj (Suomi) 43 prosenttia toimittajista on arvioitu Toimittajatietojen kattavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen toimittajatietokannassa, Elisa Oyj (Suomi. Kestävyyskysymysten parantaminen liittyen ilmasto- ja ihmisoikeus due diligence -prosessiin, Elisa Oyj (Suomi). 100 prosenttia vendor managereista on suorittanut Eettistä ostamista koskevan koulutuksen Elisa Oyj (Suomi) 22 prosenttia vendor manager:eista on suorittanut koulutuksen Ostamisen prosessin koulutuksen loppuun saattaminen Elisa Eesti AS (Viro) tätä tavoitetta vähintään vuosittain ja muistuttaa toimittajapäälli- köitä koulutusvaatimuksesta. Toimenpiteiden riittävyyttä asetettujen tavoitteiden saavuttami- seksi arvioidaan säännöllisesti yritysvastuujohtoryhmässä ja hankinnan johtoryhmässä. Vuonna 2024 tavoitteet on asetettu Elisa Oyj:n (Suomi) tasolla, mutta tarkastelemme näitä tavoitteita uudelleen voidaksemme asettaa Elisa-konsernin tasoiset tavoitteet vuoden 2025 aikana. Konsernitason tavoitteen asettamiseksi ja toimittajahallinnan sekä yhteistyön parantamiseksi Elisa Estonian toiminnot ovat myös alkaneet luokitella toimittajia A-, B- ja C-luokkiin emoyhtiön mallin mukaisesti. Edellä mainituilla tavoilla edistämme myös YK:n Global Compact -periaatteiden toteutumista toimitusketjussa, muun muassa viemällä käytäntöön Elisan eettisten periaatteet, kouluttamalla työntekijöitä eettisistä toimintamalleista sekä käymällä säännöllistä vuoropuhelua arvoketjun sidosryhmien kanssa myös auditointien kautta ja varmistamalla, että korjaavat toimenpiteet dokumentoidaan ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurataan tehokkaasti. Lisäksi yhtiö tekee taustatarkistuksia kaikille toimittajille tunnistaakseen mahdolliset tunnetut ihmisoikeusloukkaukset tai pakotteet. Toimittaja-arvioinneissa korostetaan tarvetta, että yritykset toteuttavat ennakoivia toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi, ylläpitävät kirjallista toimintaohjetta ja tarjoavat työntekijöille anonyymin ilmoituskanavan. Alihankkijoiden osalta, jotka osallistuvat infrastruktuurimme ylläpitoon ja rakentamiseen, varmistetaan ennakoivasti alihankintaketjun vaatimustenmukaisuuden tekemällä perusteellisia tausta- tarkistuksia tarjousprosessin aikana. Alihankkijat ovat myös turvallisuustarkastusten kohteena korkeiden turvallisuusstandar- diemme ylläpitämiseksi. Elisa on asettanut kolme vuoden 2030 tavoitetta parantaak- seen hankintapalvelujaan ja toimintojaan A-, B- ja C-kategorian toimittajien osalta sekä hallitakseen olennaisia negatiivisia vaikutuksia ja riskejä sekä edistääkseen positiivisia vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Nämä toimittajat muodostavat yli 60 prosenttia Elisan menoista ja ne on luokiteltu Elisan strategian, riskien ja vaikutusten näkökulmasta. Elisan tavoitteet ovat linjassa YK:n Global Compact -sitoumuksen sekä Elisan eettisen hankinnan periaatteiden kanssa. Yhtiö pyrkii parantamaan työolosuhteita ja puolustamaan työ- ja ihmisoi- keuksia arvoketjun työntekijöille, kun se samalla varmistaa turvallisen työympäristön. Näillä toimilla se edistää myös positiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 3: Hyvä terveys ja hyvinvointi sekä tavoitetta 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Elisa tarkastelee suorituskyvyn edistymistä asetettuun tavoitteeseen nähden. Emme ole vielä sitouttaneet arvoketjun työntekijöitä tai heidän edustajiaan tavoiteasetantaprosessiin. Tämä sitouttaminen on tunnistettu tulevaisuuden kehitysalueeksi voidaksemme kehittää vaikutuksemme toimitusketjussa edelleen. Ensimmäinen yhtiön tavoite on saada 100 prosenttia A-, B- ja C-toimittajistamme sitoutumaan Elisan eettisen hankinnan tai vastaaviin periaatteisiin. Näillä vaatimuksilla se asettaa toimit- tajille selkeät odotukset eettisistä käytännöistä ja menettelyistä. Toinen tavoite on, että 100 prosenttia A-, B- ja C-toimittajista suorittaa itsearvioinnin Elisan kestävyyteen liittyvien kysymysten mukaisesti Elisan toimittajahallintatyökalussa. Kolmas tavoite on, että 100 prosenttia toimittajapäälliköistä suorittaa verkkokoulutuksen Elisan eettisistä hankintape- riaatteista. Saavutettavan ja pakollisen koulutuksen avulla vahvistamme eettisten hankintastandardien toteuttamista toiminnassamme. Elisa seuraa säännöllisesti edistymistä kohti 63VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS S4 Asiakkaat ja loppukäyttäjät Toimintaperiaatteet Asiakkaiden ja loppukäyttäjien yksityisyyttä ja tietosuojaa ohjaavat Elisan yksityisyyteen liittyvät periaatteet, politiikat ja ohjeet. Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan tieto- suojapolitiikkaan, jossa määritetään tietosuojavaatimusten toteuttaminen Elisan toiminnoissa. Politiikka on pakollinen Elisalle ja sen tytäryhtiöille sekä toimittajille niiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Tietosuojapolitiikkaa ja sitä täydentäviä periaatteita ja ohjeita tarkistetaan säännöllisesti, ja niihin kuuluvat esimerkiksi: • Henkilötietojen käsittely • Tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuojailmoituksena) • Mainontaa ja asiakkaiden yksityisyyden suojaa koskevat periaatteet ja käytännön ohjeet • Sähköistä suoramarkkinointia koskevat ohjeet • Vaatimukset, jotka koskevat liikenne- ja sijaintitietojen käsittelyä markkinointia varten • Työntekijöitä koskevat tietosuojaperiaatteet (toimii tietosuo- jailmoituksena) • Henkilötietojen käsittelyn periaatteet henkilöstön rekrytointi- prosessissa (toimii tietosuojailmoituksena) • Tietosuojan järjestämiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt sekä kuukausittainen katsaus EU:n tietosuojarikkomuksiin analyyseineen Politiikan tavoitteena on suojella Elisan asiakkaiden, työnteki- jöiden ja muiden sidosryhmien oikeuksia viestinnän ja henkilö- tietojen luottamuksellisuuteen sekä varmistaa, että työntekijät ja prosessit noudattavat vaatimuksia. Tietosuojan toteuttamisessa on otettava huomioon lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset sekä muut vaatimukset tietojen asianmukaisessa käsittelyssä. Korkeatasoinen tietosuoja edellyttää laadukasta ja luotettavaa toimintaa, joka hyödyttää asiakkaita, sekä sitä, että tietosuojan suunnittelu ja toteuttaminen ovat osa toimintaa ja järjestelmiä. Elisan turvallisuusjohtoryhmä vastaa Elisan tietosuojaan liittyvästä strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta. Asianmukainen tietosuoja on kaikkien vastuulla. Tietosuoja- vaatimusten täyttäminen on osa normaalia liiketoimintavastuu- tamme, ja linjaorganisaatio on vastuussa sen toteuttamisesta. Tietosuojavaatimukset on aina otettava huomioon palveluja, prosesseja ja järjestelmiä kehitettäessä. Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa tietosuojasta myös silloin, kun ne hankkivat tietojenkäsittelypalveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Elisalla on Suomessa ja Virossa erilliset tietosuojavastaavat, jotka ohjaavat ja opastavat tietosuojaan liittyvissä asioissa ja valvovat tietosuojanäkökohtien toteutumista. Elisan tytäryhtiö voi, jos toiminnan luonne ja toimintaympäristö sitä edellyttävät, nimetä tietosuojavastaavan tai hankkia sellaisen palveluna. Tietosuojavastaava on nimettävä erikseen, jos tytäryhtiön ydintoimintoihin kuuluu esimerkiksi arkaluonteisten tietojen laajamittainen käsittely tai rekisteröityjen säännöllinen ja järjestelmällinen seuranta. Elisan tietosuojaryhmä koordinoi ja kehittää tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ja ottaa käyttöön vaatimuksia yksiköissä ja tytäryhtiöissä. Se myös valmistelee tietosuojaperiaatteet ja muut liiketoiminnan kannalta merkittävät asiat Elisan turvallisuusjohtoryhmälle. Elisan tieto- suoja-asiantuntijaryhmä ja tietosuojalähettiläiden organisaatio varmistavat tietoisuuden tietosuojasta ja tietosuojaosaamisen. Yritysturvallisuusyksikkö ohjaa valmistelutoimia ja vastaa kokonaisturvallisuuden kehittämisestä sekä tukee yksiköiden tietosuojaa. Tietosuojapolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon varmis- tamiseksi tietosuojapolitiikasta tiedotetaan käytännössä asianomaisille sidosryhmille ja sen soveltamiseen osallistuville henkilöille pakollisessa koulutuksessa ja tietosuojalähettiläiden organisaation kautta. Konsernitason politiikan lisäksi kullakin Elisa-yrityksellä on omat periaatteensa ja politiikkansa. Esimerkiksi Elisa Polystarilla on sisäiset tietojenkäsittelyn käytännöt ja ohjeet henkilöstölle sekä ulkoisesti asetetut politiikat, periaatteet ja sopimusvelvoitteet asiakkailta, joiden puolesta henkilötietoja käsitellään. Tähän sisältyvät käyttötarkoitusta ja pääsyä koskevat rajoitukset, maantieteelliset rajoitukset ja muut tekniset rajoitukset. Toimintaperiaatteet ovat sekä yleisiä (kattavat esimerkiksi tietoturvakehyksen ja ISO 27001 -sertifioinnin) että asiakassopimuksiin liittyviä erityissitoumuksia. Käytännöt ja ohjeet sisällytetään perehdytykseen, koko yhtiön laajuisiin ohjeisiin ja osastokohtaiseen henkilöstökoulutukseen. Vastuu tietoturvan ylläpitämisestä rekisteröityjen ja asiakkaiden edut huomioon ottaen kuuluu hallitukselle, toimitusjohtajalle ja linjaesihenkilöille. Olemme Elisa Eestissä laatineet julkisesti saatavilla olevat omat räätälöidyt tietosuojaperiaatteet rekisteröidyille ryhmille: • Yksityisasiakkaiden tietosuojakäytäntö • Oikeushenkilöiden tietosuojakäytäntö • Rekrytoinnin tietosuojakäytäntö Työntekijöiden tietosuojakäytännöt ovat saatavilla intranetis- sämme. Ne sisältävät yksityiskohtaisia tietosuojailmoituksia ja erityisvaatimuksia, jotka koskevat henkilöstön jäsenten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä. Elisan tietosuojapoli- tiikka ja henkilötietojen käsittelyä koskevat ohjeet ilmoitetaan työntekijöille heidän aloittaessaan työsuhteensa. Näin varmistetaan, että he ovat täysin tietoisia tietosuojaan liittyvistä velvollisuuksistaan. Politiikkojen täytäntöönpanoa tuetaan sään- nöllisillä koulutustilaisuuksilla ja vakiintuneiden käytäntöjen noudattamisella. Näin varmistetaan, että kaikki työntekijät ymmärtävät tietosuojavaatimukset ja noudattavat niitä. Tuomalla politiikat helposti sekä asiakkaidemme että työntekijöidemme saataville vahvistamme sitoutumistamme vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen tietojenkäsittelykäytännöissämme. Lähestymistapamme Yksityisyys ja tietosuoja Turvallinen infrastruktuuri, nopeisiin yhteyksiin perustuvat hyvin toimivat verkot ja luotettavat digitaaliset palvelut luovat perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Verkkomme yhdistävät miljoonia ihmisiä, koteja, organisaatioita ja sovelluksia. Asiakkaiden, verkkojen ja järjestelmien turvallisuus on tärkeää ja keskeinen osa toimintaamme. Ymmärrämme erityisen roolimme yksityi- syyden, tietosuojan, tietoturvan ja luottamuksellisten viestien suojelun suhteen. Elisa edistää luottamuksellisen viestinnän periaatetta kaikille asiakkailleen toimintansa perustavana ja sisäistettynä periaatteena. Elisa noudattaa kaikkia sovellettavia yksityisyys- ja tietosuoja- säännöksiä, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suomen tietosuojalakia ja lakia sähköisen viestinnän palveluista sekä sovellettavaa kansallista tietosuojalainsäädäntöä, kun toimimme maailmanlaajuisesti. Samalla yhtiö kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusjulistusta ja yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, sekä muita kansainvälisiä standardeja, kuten OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevia toimintaohjeita, joilla pyritään edistämään ja suojelemaan ihmisten oikeutta yksityisyyteen. Näissä säännöksissä ja lainsäädännössä kuvataan meitä koskevia vaatimuksia, ja sään- telyviranomaiset valvovat näiden lakien noudattamista ja voivat tarvittaessa vaatia meitä ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin. Kaikki asiakkaat ja loppukäyttäjät, jotka käyttävät Elisan myymiä tuotteita tai palveluita, voivat olla merkittävästi Elisan toiminnan ja liiketoiminnan vaikutuksen alaisia ja kuuluvat siten raportoinnin piiriin. Tämä koskee myös haavoittuvia ryhmiä, kuten vanhuksia ja nuoria sekä lapsia. Yhtiö kerää ja käsittelee erilaisia henkilötietoja palveluiden tarjoamiseksi ja paranta- 64VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet miseksi. Tiedot sisältävät yhteys-, tunnistetietoja, palveluihin liittyviä tietoja sekä käyttö- ja asiakasvuorovaikutustietoja. Tietoja kerätään palvelujen tarjoamiseksi, yhteydenpitoa varten kuluttaja- ja yritysasiakkaidemme kanssa, tarjontamme parantamiseksi, lakisääteisten vaatimusten noudattamiseksi ja palvelun laadun varmistamiseksi. Näiden toimintojen luonteen vuoksi tietojenkäsittelyyn voi liittyä kielteisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi tietomurtoja, luvattomia pääsyjä ja henkilötietojen väärinkäyttöä. Elisa on sitoutunut ehkäisemään näitä negatiivisia vaikutuksia ja riskejä vahvojen teknisten ja organisatoristen turvallisuus- protokollien avulla sekä erilaisten taloudellisten, henkilö ja teknologisten resurssien avulla, mukaan lukien tehokkaiden prosessien ja järjestelmät. Lisäksi keskitymme jatkuvasti käyttöoikeuksien rajaamiseen, noudatamme suppeampien oikeuden periaatetta ja toteutamme muita lisäturvatoimenpi- teitä yhteistyössä asiaankuuluvan henkilöstön kanssa, erityisesti niiden, jotka ovat suoraan mukana tietojen ja järjestelmien hallinnassa. Näiden protokollien ja toimenpiteiden toteuttaminen johtaa positiivisiin tuloksiin ja vaikutuksiin, kuten tietomäärien minimointiin, pseudonymisointiin, salaukseen, parannettuihin tietoturvatoimenpiteisiin, suojaavat kuluttajatietoja ja varmistavat yksityisyyden suojan periaatteiden toteuttamiseen tuotekehityksessämme. ja koulutushankkeisiin, jotka lisäävät tietoisuutta tietosuojasta kuluttajiemme ja loppukäyttäjiemme keskuudessa. Korkea yksityisyyden taso on Elisan keskeinen strateginen tavoite, erityisesti koska teleoperaattorina meillä on merkittävä rooli digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa ja tarjoami- sessa. Luottamuksellisten tietojen, henkilötietojen ja viestinnän luottamuksellisuuden suojaaminen toteutetaan osana kehitys- vaiheita toteutettavien turvallisuus- ja tietosuojatoimenpiteiden avulla. Keskeisiä palveluita seurataan jatkuvasti, jotta voidaan estää ja tunnistaa näissä palveluissa esiintyvät tapahtumat. Elisa varmistaa henkilökohtaisten tietojen ja tietoturvalouk- kausten väitteiden nopean ja asianmukaisen hallinnan ja tarkastelun. Elisa ei ole tunnistanut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, jotka olisivat vaikuttaneet tai vahingoittaneet asiakkaita ja loppukäyttäjiä. Arvioimme jatkuvasti ja pyrimme estämään toimintamme mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Vuonna 2024 ei ollut vahvistettuja vakavia ihmisoikeusongelmia yksityisyyden suhteen. Tietosuojaviranomaisilta tai muilta toimivaltaisilta viranomaisilta tuli kahdeksan (8) tiedustelua tietomurtoihin liittyen. Tietosuojatiimi on ensisijaisesti vastuussa tietosuojavaatimusten määrittämisestä, ohjeiden antamisesta työntekijöille ja johdolle sekä sovellettavien tietosuojalakien ja -asetusten noudattamisen varmistamisesta. Kutakin yksikköä tukee/tukevat nimetty tietosuojakoordinaattori ja/tai liiketoimintayksiköihin sijoitetut tietosuojalähettiläät, jotka valvovat sääntöjen noudattamista omalla alueellaan ja varmistavat ennakoivan riskienhallinnan. Valvonnan tehostamiseksi ja tietoon perustuvan päätöksenteon edistämiseksi Elisalla on tietosuojaryhmä, joka koostuu kaikkien liiketoimintayksiköiden edustajista. Ryhmä käsittelee tietosuojariskejä ja sovittaa strategiset painopisteet yhteen koko organisaatiossa. Kansainvälinen tietosuojaryhmä koostuu Elisan tärkeimpien kansainvälisten liiketoimintojen ja tytäryhti- öiden edustajista. Lisäksi kaikissa yksiköissä tehdään vuosittain sisäisiä itsearviointeja, joissa tarkastellaan vaatimustenmukaisuuden tasoa ja keskustellaan keskeisistä painopistealueista. Olemme sitoutuneet edistämään vaatimustenmukaisuuden kulttuuria, joten olemme asettaneet tavoitteen ja edellytämme, että kaikki työntekijät osallistuvat vuosittain pakolliseen turvallisuus- ja tietosuojakoulutukseen. Tietosuojatiimi toimittaa turvallisuusjohtoryhmälle vuosittain kattavan raportin, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti tietosuojan noudattamisen tilanne ja tuodaan esiin kaikki siihen liittyvät riskit. Tämä jäsennelty lähestymistapa kuvastaa Elisan sitoutumista henkilötietojen suojaamiseen ja yksityisyyteen liittyvien riskien hallintaan olennaisena osana yleistä liiketoi- mintastrategiaamme. Terveys ja turvallisuus Keväällä 2024 Elisa toteutti hankkeen, jossa kartoitettiin kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia. Yksi mielenkiintoinen liiketoimintamahdollisuus oli digitalisaatio terveys- ja hyvinvointialalla. Projektin tulokset esiteltiin hallituk- selle ja päätettiin, että jatkamme liiketoimintamahdollisuuden selvittämistä osana vuoden 2024 strategiatyötä. Löytämisvai- heen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia B2B-terveys- ratkaisuja, kuten Digihoivaa ja eKonsultaatiota, sekä yhtiön vahvoja data- ja tekoälyvalmiuksia innovatiivisten terveys- ja turvallisuusratkaisujen kehittämiseksi kuluttajille. Aloite on osa meneillään olevaa digitaalista terveyttä ja hyvinvointia koskevaa tutkimushanketta. Se on linjassa yhtiön laajempien kestävyystavoitteiden kanssa. Hanke jatkui vuoden loppuun. Siinä keskityttiin muun muassa vanhusten kotihoitoon, nuorten henkiseen hyvinvointiin ja naisten terveyttä edistävään teknologiaan (femtech). Hankkeen kohteena ovat suomalaiset kuluttajat. Prosessit vuorovaikutukseen kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Elisa parantaa toimintaansa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja keräämällä säännöllisesti palautetta suorituskyvystä, jotta se ymmärtää paremmin palvelujen vaikutuksia ja niihin mahdollisesti liittyviä riskejä. Suomessa ja Virossa käytettävän Net Promoter Score (NPS) -mittarin lisäksi tärkeimpiä palautetyökaluja ovat asiakastyytyväisyyskyselyt, erilaiset aihekohtaiset asiakaskyselyt ja muut kuin asiakasky- selyt sekä fokusryhmähaastattelut. Suomessa Elisalla on myös alueellisia raateja, joilta saamme arvokasta palautetta kunkin alueen sidosryhmiltä, ja teemme yhteistyötä kansalaisjärjes- töjen kanssa, jotka edustavat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten vanhuksia (esim. Valli ja Enter ry) ja lapsia (esim. Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Elisalla on liiketoimintakohtaiset hallinta- ja toimintamallit, jotka ohjaavat palautteiden käsittelyä ja edelleen kehittämistä toimitus- ja myyntiprosessikokeilujen ja lopullisen käyttöönoton kautta. Kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa on kuukausittain yhteydenpitoa, jonka tuloksia tarkastellaan ja niistä keskustel- laan kuluttaja-asiakkaiden johtoryhmässä. Jos asiakkaat ottavat yhteyttä muiden tietosuojaan liittyvien palvelukanavien kautta, olemme ottaneet käyttöön menettelyt, joilla varmistetaan, että tiedustelut välitetään viipymättä tietosuojatiimille. Näin varmistetaan, että asiakkaat saavat tarkat vastaukset nopeasti. Tietoja siitä, miten Elisaan voi ottaa yhteyttä tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä, on helposti saatavilla Elisan verkko- sivustolla ja yksityiskohtaisesti tietosuojakäytännössämme. Säännöllistä yhteydenpitoa on tarpeen mukaan, ja tietosuoja- tiimin vastuulla on helpottaa tätä vuorovaikutusta ja ylläpitää tehokasta viestintää asiakkaidemme kanssa. 65VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat ilmoittaa Elisan ilmoitus- kanavan kautta kaikista havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai lainsäädännön noudattamatta jättämisistä, jotka liittyvät yhteis- työhön Elisan kanssa. Ilmoituskanavan kautta esiin tuodut asiat käsitellään Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti. Lisätietoja ilmoituskanavastamme ja -prosessistamme kohdassa Liiketoiminnan harjoittaminen. Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet Elisan työntekijöistä 100 prosenttia on suorittanut turvallisuussertifiointikoulutuksen vuoteen 2030 mennessä Elisa - konserni 83 prosenttia työntekijöistä on suorittanut koulutuksen Kehitimme edelleen tietosuojalähettiläsohjelmaamme taitojen ja kattavuuden parantamiseksi sekä vahvistamaan tietosuojatukea kansainvälisille yrityksillemme. Turvallisuussertifiointikoulutuksen tavoite asetettiin osana Elisan strategiaprosessia ja hyödyntäen kaksinkertaisen olennai- suuden arvioinnin löydöksiä (DMA). Elisan turvallisuuden johtoryhmä tarkastelee säännöllisesti mittaria ja tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä, suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Suoriutumista tavoitteeseen nähden sekä keskeisiä keinoja raportoidaan vuosittain kestävyysraportoinnissa. Asiakkaat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet tavoitteen asettamiseen. Olemme sitoutuneet hallitsemaan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksia ja riskejä kattavien toimintasuun- nitelmien ja riittävien resurssien avulla. Olemme asettaneet konsernitasolla tavoitteeksi, että 100 prosenttia Elisan työnteki- jöistä on suorittanut turvallisuussertifiointikoulutuksen vuoteen 2030 mennessä. Tämä koulutus sisältää kolme moduulia, jotka keskittyvät turvallisuuteen, tietoturvaan ja tietosuojaan. Kurssin sisältö tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan, ja jokaisen työntekijän on suoritettava koulutuskokonaisuus kerran vuodessa. Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt, kuten Elisan tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan jakamalla koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä raportointikauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät työntekijät, jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla ja vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Mittarin laskennassa käytetyt ensisijaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja koulutusalustalta. Uusi ostettu yhtiö SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana. Lisäksi työntekijöiden on suoritettava GDPR-koulutus. Elisa tunnistaa, että sen työntekijöiden tulee olla hyvin tietoisia yksi- tyisyyden suojaan liittyvistä asioista, sillä Elisan työntekijät ovat keskeisessä roolissa käsitellessään yhteiskuntaan, asiakkaisiin ja henkilöstöön liittyviä arkaluonteisia tietoja. Laadukkaiden ja luotettavien toimien tarjoaminen asiakkaillemme ja loppukäyt- täjille edellyttää korkean turvallisuustason ylläpitämistä, mikä on myös viranomaisten vaatimus. Yhtiö seuraa myös toimia ja suoriutumista yksityisyyden suojan edistämiseksi jokaisessa Elisa-yhtiössä. Keskeiset toimet toteuttaa Elisan turvallisuusorganisaatio, joka vastaa ohjelmien luomisesta ja kehittäminen yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvän tietoisuuden lisäämiseksi. He vastaavat myös koulutusohjelman johtamisesta. Elisan seuratessa toimien tehokkuutta, se varmistaa, ettei se aiheuta tai edistä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Elisa Polystarissa aloitteet keskittyvät tietojen säilyttämiseen, jonka tavoitteena on toteuttaa teknisiä toimenpiteitä tietojen minimoinnin varmistamiseksi. Työ yhtiössä jatkuu vuoteen 2025 ja sen jälkeen, jotta varmistetaan osastojen noudattavan asiakkaiden asettamia tietoturvavaatimuksia. Elisa suorittaa myös arviointeja ja tietosuojaan liittyviä vaikutustenmääritelyjä uusille hankituille yrityksille sekä uusille kehityshankkeille ja palveluille, samoin kuin asiakkaiden asettamia tarkastuksia, mukaan lukien paikan päällä tehtävät arvioinnit. 66VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet ESRS G1 Hallinto-, valvonta- ja johtoelinten rooli Elisan liiketoiminnan harjoittamisen standardi on määritetty Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa, jotka heijastavat Elisan missiota ja arvoja ja kuvaavat lisäksi yleisiä periaatteita siitä, miten työntekijöiden tulisi kohdella toisiaan, harjoittaa kannattavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa ja huolehtia yhtiön omaisuudesta. Hallitus on hyväksynyt Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Ne ovat olennainen osa Elisan liiketoimin- tajärjestelmää ja muodostavat perustan Elisan konsernitason compliance-kehykselle. Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja johtoryhmän hyväksymä compliance-kehys luovat perustan Elisan compliance-oh- jelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Elisa toimii lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Compliance-ohjelmaa ohjaa Compliance-ohjausryhmä, johon kuuluu jäseniä lakiasiain-, kestävän kehityksen, henkilöstö-, turvallisuus-, talous-, sijoittajasuhde- ja viestintäosastoista. Compliance-ohjausryhmä tarkastelee vuosittain Elisan yleisiä toimintaperiaatteita ja määrittää Elisan koko konsernin laajuiset compliance-painopisteet ja -tavoitteet. Compliance-ohjelmasta raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus arvioi ja tutkii riippumattomasti Elisan toimintaa, sekä myös compliance-kehyksen ja -ohjelman sekä riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan prosessien tehokkuutta. G – Liiketoiminnan harjoittaminen Toimintaperiaatteet Yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan missio ja arvot sekä Elisan yleiset toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet luovat puitteet Elisan liiketoiminnalle ja perustan Elisassa työskentelylle. Niiden tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tekemään oikeita päätöksiä jokapäiväisessä työssään. Elisa on sitoutunut toimimaan yleisten toimintaperi- aatteiden mukaisesti. Ne koskevat koko Elisa-konsernia, kaikkia toimintoja, liiketoimintayksiköitä ja tytäryhtiöitä sekä jokaista Elisan työntekijää, toimihenkilöä ja johtajaa. Elisan yleiset toimintaperiaatteet ovat osa jatkuvasti kansainvä- listyvää yrityskulttuuriamme. Jotta voimme toimia asianmukai- sesti ja johdonmukaisesti, olemme laatineet yleiset periaatteet sille, miten kohtelemme toisiamme, harjoitamme kannattavaa ja eettisesti kestävää liiketoimintaa sekä huolehdimme yhtiön omaisuudesta. Tämä on elintärkeää myös omistaja-arvon luomisessa ja riskienhallinnassa. Yleisiä toimintaperiaatteita täydennetään politiikoilla ja sisäisillä ohjeilla. Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisella on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista Elisalle, jotta voimme korjata mahdolliset puutteet ja tehdä jatkossa parempia valintoja. Tämä on osa Elisan avointa yrityskulttuuria. Kaikilla elisalaisilla on rooli Elisan arvojen ylläpitämisessä toimimalla niiden mukaisesti ja varmistamalla lakien ja yleisten toimintaperiaatteiden noudattaminen. Yleisiä toimintaperiaat- teita koskeva verkkokoulutus on pakollinen kaikille työnteki- jöille, ja se on osa Elisan uusien työntekijöiden perehdytysoh- jelmaa. Vuoden 2024 lopussa 90 prosenttia työntekijöistä oli suorittanut yleisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen. Lahjonnan ja korruption torjunta Elisa on sitoutunut noudattamaan eettisen liiketoiminnan normeja. Elisan lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa esitetään Elisan nollatoleranssi lahjontaan ja korruptioon. Sitä sovelletaan kaikkiin Elisa-konsernin ja sen tytäryhtiöiden työntekijöihin, johtajiin ja toimihenkilöihin sekä hallituksen jäseniin ja Elisan puolesta toimiviin kolmansiin osapuoliin. Hallitus on viimeksi tarkistanut ja hyväksynyt toimintaperiaat- teet vuonna 2022. Elisa edellyttää toimittajiltaan, alihankkijoiltaan ja ulkoisilta yhteistyökumppaneiltaan samankaltaisten periaatteiden noudattamista ja nollatoleranssia korruptioon ja lahjontaan. Nollatoleranssipolitiikan tavoitteena on ehkäistä ja havaita korruptio Elisan maailmanlaajuisessa liiketoimintaympäristössä ja vahvistaa Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa esitettyjä periaatteita. Lahjusten tai epäasianmukaisten maksujen tarjoaminen, hyväksyminen tai vastaanottaminen on ehdottomasti kielletty. Tähän kuuluu myös välittäjien käyttäminen tällaisten toimien helpottamiseksi. Työntekijät eivät saa ottaa vastaan tai tarjota vieraanvaraisuutta tai lahjoja, jotka voivat vaikuttaa liiketoi- mintapäätöksiin. Kaikkien liiketoimien on oltava läpinäkyviä, kohtuullisia ja dokumentoituja. Elisa tekee lahjoituksia voittoa tavoittelemattomille järjestöille osana yhteiskuntavastuutaan, mutta lahjoituksia ei saa käyttää epäasianmukaisten liiketoimintaetujen hankkimiseen. Sponsoroinnin on oltava läpinäkyvää ja Elisan arvojen mukaista. Kaikki lahjonta ja korruptio riippumatta siitä liittyykö siihen julkisen sektorin virkamiehiä vai yksityissektorin työntekijöitä, ovat Elisalla yhtä lailla kiellettyä, on tärkeää tunnistaa, että virkamiehiin ja viranomaisiin kohdistuu usein yksityissektorin toimijoita tiukempia sääntöjä ja rajoitteita. Kiinnitämme erityistä huomiota toimiessamme virkamiesten kanssa. Kaikessa vuorovaikutuksessa on noudatettava sovellettavia lakeja, ja se on dokumentoitava täydellisesti. Tiedostamme, että saatamme toimia maissa, joissa on tiukempia korruption ja lahjonnan vastaisia lakeja tai määräyksiä. Tällaisissa tapauksissa paikal- lisesti sovellettavien lakien määräykset ovat ensisijaisia Elisan lahjonnan ja korruption vastaisessa politiikassa esitettyihin periaatteisiin nähden. Kaikkien työntekijöiden on perehdyttävä lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan vaatimuksiin ja suoritettava heille määrätty koulutus. Lisäksi työntekijöille, joiden katsotaan olevan suurimmassa vaarassa joutua työssään tekemisiin korruption ja lahjonnan kanssa, järjestetään säännöllisesti räätälöityä koulutusta. Kaikkien Elisan työntekijöiden vastuulla ja velvollisuutena on ilmoittaa lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan tai sovellettavien lakien epäillystä tai tosiasiallisesta noudattamatta jättämisestä omalle esihenkilölleen, sisäiselle tarkastukselle, paikalliselle lakiosastolle tai Elisa-konsernin lakiasian- tai kestävyystoiminnolle. Tosiasiallisista tai epäillyistä rikkomuk- sista voi myös ilmoittaa nimettömänä Elisan ilmoituskanavan kautta Elisan verkkosivustolla. G – Liiketoiminnan harjoittaminen 67VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Arvioimme lahjontariskejä toiminnoittain ja maantieteellisesti. Elisan liiketoiminnassa riskitoiminnot lahjonnan osalta ovat kansainvälinen kauppa ja hankinta, erityisesti silloin, kun toiminta on korkean lahjontariskin maissa. Lahjontaan liittyviä riskejä arvioidaan ja tarvittavia torjuntakeinoa toimeenpannaan osana toimittajien käyttöönottoa, kansainvälisen myynnin ja yritysostojen due diligence -prosesseja. Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet 100 prosenttia elisalaisista on suorittanut lahjonnan vastaisen koulutuksen. Elisa - konserni 86 prosenttia työntekijöistä on suorittanut koulutuksen Räätälöity koulutus myynnille kansainvälisessädigitaalisten palvelujen liiketoiminnoissa Räätälöity koulutus teknologia yksikölle ja yritysmyynnille Elisa Eesti AS yhtiössä Riskinarvioinnin haastattelutyökalun päivitys Kansainvälisen digitaalisten palvelujen liiketoiminnan riskinarviointihaastattelut tehty CamLine liiketoiminnoissa Lahjonnan ja korruption vastaista politiikkaa koskeva sisäinen viestintä Suomessa Kohdennetun eettisen ohjeiden e-koulutuksen lanseeraus, joka sisältää räätälöityä ABC-koulutussisältöä kuluttaja- asiakasrajapinnassa työskentelevälle henkilöstölle Suomessa. Korruption ja lahjonnan vastaisuutta koskevat tiedonannot vuonna 2024 Korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen perusteella annettujen tuomioiden lukumäärä Ei vahvistettuja korruption tai lahjonnan vastaisten lakien rikkomuksia Korruption ja lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisen perusteella annettujen sakkojen määrä Ei korruption tai lahjonnan vastaisen lainsäädännön rikkomisen perusteella annettuja sakkoja Vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten lukumäärä Ei vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia Tiedot vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten luonteesta Ei käytössä Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi Ei käytössä Sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvien rikkomusten vuoksi Ei käytössä Tiedot korruptiota tai lahjontaa koskevista julkisista oikeustapauksista, jotka on pantu vireille yritystä ja sen omia työntekijöitä vastaan sekä tällaisten tapausten lopputulokset Ei käytössä Korruption ja lahjonnan vastainen koulutuksen suoritus prosentti vuonna 2024 Koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden osuus (%) 86 Koulutusohjelmien piiriin kuuluvien riskitoimintojen prosenttiosuus (%) 64 Koulutuksen suorittaneiden riskitoimintojen prosenttiosuus (%) 58 Laskentaperiaatteet – Lahjonnan ja korruption vastaisuus Tiedot sisältävät kaikkien Elisa-konsernin yhtiöt, kuten Elisan tilinpäätöksessä on raportoitu. Mittari lasketaan jakamalla koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä raportointi- kauden lopun kokonaismäärällä. Tiedot sisältävät työntekijät, jotka ovat pidemmillä sairauslomilla, poissaoloilla ja vanhempainvapailla sekä uudet työntekijät, joiden työsuhde on kestänyt 14 päivää tai vähemmän. Uusi ostettu yhtiö SedApta on mukana kokonaishenkilömäärässä, mutta, koska integraatio on vielä menossa, pakollinen koulutusohjelma lanseerataan yhtiöön vuoden 2025 aikana. Mittarin ensisi- jaiset tiedot ovat Elisan henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja koulutusalustalta. Lisäksi muut ABC:hen liittyvät tiedot kerätään keskitetysti ja saadaan Elisan lakiosastolta. 68VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Ilmoitusmenettelyperiaatteet Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukaan jokaisen Elisassa työskentelevän velvollisuus on ilmoittaa Elisalle välittömästi kaikista tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintape- riaatteiden rikkomuksista. Periaatetta tuetaan tarjoamalla työntekijöille useita tapoja ja kanavia ilmoittaa tiedossa olevista tai epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden tai sovellettavien lakien rikkomuksista ilman, että heidän tarvitsee pelätä kostotoimia tai muita kielteisiä seurauksia. Kaikkien työnteki- jöiden tulee voida ilmoittaa huolenaiheensa helposti. Epäillyistä yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista ja muista huolenaiheista voi ilmoittaa esihenkilölle tai linjaesihenkilölle. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi aina tehdä suoraan seuraaviin toimintoihin: lakiasiat, henkilöstöhallinto, yritysturvallisuus, vastuullisuus tai sisäisen tarkastus. Lisäksi Elisalla on luottamuksellinen ja turvallinen ilmoitus- menettelykanava, jonka kautta tiedossa olevista tai epäillyistä väärinkäytöksistä voi ilmoittaa nimettömänä. Kanava on Elisan verkkosivustolla, ja se on avoin kaikille työntekijöille sekä toimittajille, asiakkaille ja muille sidosryhmille. Elisan työntekijöitä muistutetaan säännöllisesti myös ilmoituskanavasta ja sen käytöstä. Kaikkiin ilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja ne käsitellään luottamuksellisesti Elisan ilmoitusmenettelype- riaatteiden mukaisesti, jotka koskevat kaikkia Elisa-konsernin yrityksiä. Ilmoituskanavaa ylläpitämällä varmistamme, että noudatamme EU:n whistleblowing-direktiiviä sekä kussakin maassa kulloinkin voimassa olevaa pakollista ja sovellettavaa kansallista lainsää- däntöä, joka koskee väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua. Elisan ilmoituskanava on tarkoitettu ilmoituksille, jota kuuluvat väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua koskevan pakollisen lainsäädännön soveltamisalaan. Lisäksi Elisa haluaa ottaa vastaan ilmoituksia mahdollisista väärinkäytöksistä laajemmin kuin lainsäädännössä edellytetään. Tästä syystä ihmiset voivat ilmoittaa kanavan kautta myös väärinkäytöksistä, jotka eivät kuulu ilmoittajan suojelua koskevan lainsäädännön piiriin. Väärinkäytöksistä voidaan ilmoittaa kaikissa epäillyissä lainrikkomuksissa Elisan konserniyritysten toiminnassa sekä Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomuksista esimerkiksi seuraavissa asioissa: • Lahjonta ja korruptio • Eturistiriidat • Taloudelliset väärinkäytökset • Verolainsäädännön vastainen toiminta • Sisäpiirilainsäädännön vastainen toiminta • Kilpailu- ja kuluttajansuojalainsäädännön vastainen toiminta • Tietosuojalainsäädännön vastainen toiminta • Ihmisoikeusloukkaukset • Ympäristörikkomukset • Liikesalaisuussuojan rikkominen • Elisan sopimusperiaatteiden vastainen toiminta Epäiltyjä väärinkäytöksiä koskevien ilmoitusten käsittelyn pääperiaatteisiin kuuluvat nimettömyys, luottamuksellisuus, ilmoittajien suojelu, eturistiriitojen välttäminen ja tapaus- kohtaiset korjaavat toimet. Elisa Oyj:n compliance-päällikkö, lakiasiainjohtaja ja sisäisen tarkastuksen johtaja vastaavat ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittelystä, ja heille ilmoitetaan jokaisesta kanavan kautta saadusta ilmoituksesta. Ilmoituksen käsittelyyn voivat tapauksen mukaan osallistua nimetyt asiantuntijat, esimerkiksi Elisa Oyj:n tai sen konserniyritysten laki-, compliance-, henkilöstö-, kestävyys- ja yritysturvallisuuden toimintojen, sisäisen tarkastuksen tai kyseisen liiketoimintayksikön asiantuntijat. Ilmoituksen käsittelyyn voidaan nimittää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaikki nimetyt asiantuntijat käsittelevät ilmoitukset luottamuksel- lisesti Elisan ilmoitusmenettelyperiaatteiden mukaisesti. Ilmoituskanavan kautta tehdyistä ilmoituksista ja niiden perusteella toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan säännölli- sesti tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa johtoryhmän jäsenille osana Elisan compliance-ohjelman täytäntöönpanoa. Suhteet toimittajiin Elisan toimittajilla on tärkeä rooli, kun tuemme digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus -missiomme –toteuttamista, ilmastotavoit- teiden saavuttamista sekä kielteisten ihmisoikeusvaikutusten vähentämistä ja ehkäisemistä. Tämä tapahtuu asettamalla sosiaaliset ja ympäristövaatimukset sekä vastuuvelvollisuus toimittajillemme ja lisäämällä tietoisuutta sekä yhteistyön kautta ja sopimusneuvotteluissa. Vuonna 2024 Elisa maksoi toimittajillemme ja alihankkijoillemme yhteensä 1 234 miljoonaa euroa. Elisassa hankintaorganisaatiolla ja liiketoi- minnan vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Tällä hetkellä yhtiöllä on nimetty vastuuhenkilöt 254 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja parantamisen varmistamiseksi etenkin A-, B- ja C-luokan toimittajien osalta. Näiden toimittajien osuus Elisan menoista on yli 60 prosenttia, ja ne ovat tärkeitä Elisan strategian, riskien ja vaikutusten kannalta. Hankinta koostuu pääasiassa kuluttajaelektroniikan ja -laitteiden, verkkojen rakentamiseen tarvittavien laitteiden sekä erilaisten palvelujen ostoista Suomessa ja kansainvä- lisesti. Hankintavastuuta ohjaavat Elisan eettisen ostamisen periaatteet ja tilaajavastuulain noudattaminen sekä muut sovellettavat Elisan politiikat, ohjeet ja periaatteet. Yhtiö vaatii kaikilta yhteistyökumppaneilta ja alihankkijoilta lakien ja säädösten noudattamista ja lahjonnan estämistä. Eettisen ostamisen periaatteiden lisäksi yhtiö odottaa, että toimittajat noudattavat kaikkia sovellettavia lakeja, direktiivejä ja standardeja kaikissa toimintamaissaan. Elisa odottaa myös, että toimittajat tiedottavat asiasta asianmukaisesti työntekijöilleen ja varmistavat, että käytössä on asianmukainen koulutus ja menettelyt, joiden avulla Elisan eettisen ostamisen periaat- teiden vaatimuksia voidaan noudattaa. Vaatimuksia sovelletaan turvallisten ja oikeudenmukaisten työolojen edistämiseen sekä ympäristö- ja sosiaalisten kysymysten vastuulliseen hallintaan toimitusketjussa. Kannustamme toimittajiamme ja niiden alihankkijoita ilmoittamaan epäillyistä eettisen ostamisen periaatteiden rikkomuksista tai noudattamatta jättämisestä Elisan ilmoituskanavan kautta verkkosivuillamme. Elisa hallinnoi ja kohtelee kaikkia toimittajia tasapuolisesti, ja teemme yhteistyötä kaikkien toimittajiemme kanssa sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden edistämiseksi molemminpuolisen edun mukaisesti. Näin ollen meillä ei ole erityisiä menettelyjä tai käytäntöjä haavoittuvassa asemassa olevien toimittajien tukemiseksi. Kannustamme toimittajiamme ryhtymään ilmastotoimiin vuonna 2024 käynnistämällämme vastuullisella toimittajarahoituksella. 69VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Yhteisökohtainen Kriittinen infrastruktuuri Kriittisen kansallisen infrastruktuurin tarjoajana suunnit- telemme, tuotamme ja kehitämme palvelujamme aina turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Elisa noudattaa sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta, jossa tietoturva, palvelujen turvallisuus ja turvallinen käyttö otetaan huomioon kehittämisen kaikissa vaiheissa. Kehittäjät ja palvelujen omistajat varmistavat sisäänrakennetun turvallisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvan. Yhtiö suojaa yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja, tietoliikenneyhteyksiä ja dataa ja varmistamme, että ne pysyvät toiminnassa. Elisa haluaa myös aktiivisesti estää rikollista toimintaa ja huijausyrityksiä ja kehittää uusia tapoja torjua yhä moninaisempia uhkia. Kyky sopeutua nopeasti odottamattomiin tilanteisiin on tärkeää kaikissa olosuhteissa. Kyberturvallisuus Elisassa kyberturvallisuus perustuu lainsäädännön, toimialan säännösten ja asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa tehtyjen sopimusten vaatimuksiin sekä Elisan itselleen asettamiin tavoit- teisiin. Tärkeimpiä näistä tavoitteista ovat tietojen luottamuksel- lisuus ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Tietoturva on elintärkeä osa kaikkea toimintaamme. Toteutamme tietoturvaa sekä hallinnollisin että teknisin toimenpitein. Yhtiö hyödyntää Yhdysvaltain kansallisen standardointi- ja teknologiainstituutin (National Institute of Standards and Technology) kyberturvallisuuden viitekehystä, joka on laajalti tunnustettu ja käytössä alalla. Viitekehyksen ytimessä on viisi jatkuvaa toimintoa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitse- minen, reagointi ja palauttaminen. Yhdessä nämä toiminnot antavat strategisen kuvan kyberturvallisuusriskien hallinnasta ja auttavat toiminnan kehittämisessä. Suomessa käytämme uhkamallien ja menetelmien kehittämisen perustana myös MITRE ATT&CKiä, joka on maailmanlaajuinen tietämyskanta todellisista hyökkäystekniikoista ja -taktiikoista. Oman kyberturvallisuustoimintamme arvioinnissa ja kehittämi- sessä käytämme liikenne- ja viestintäviraston kansallisen kyber- turvallisuuskeskuksen kehittämää Kybermittaria. Mittaamme säännöllisesti kaikkien tulosyksiköidemme kyberkypsyyttä, ja tulosten perusteella laadimme yksikkökohtaisia kehittämissuun- nitelmia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kyberkypsyyden arviointi antaa meille arvokkaan vertailukohdan muihin alan toimijoihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kyberturvalli- suus on keskeinen osa toimintaamme ja palvelujemme laatua. Ohjaavia periaatteitamme ovat kyberturvallisuuskulttuurin kehittäminen, läpinäkyvyys, selkeä viestintä, vahva sidosryhmä- yhteistyö, monitasoinen kyberturvallisuus ja jatkuva kehitys. Elisan kyberturvallisuutta koskevista linjauksista päättää Elisan turvallisuuden ohjausryhmä, joka myös valvoo keskeisten tietoturvariskien hallintaa. Tietosuojan, kyberturvallisuuden ja operatiivisen turvallisuuden asiantuntijaryhmiä johtaa turval- lisuusorganisaatio, ja niiden tehtävänä on kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaamme ja toteuttaa sitä käytännössä. Resilienssi ja luotettava infrastruktuuri Elisan tehtävä on suomalaisessa ja virolaisessa yhteiskunnassa varmistaa kattavat ja luotettavat matkaviestintä- ja datayhteydet sekä turvallisesti toimiva yhteiskunta. Elisa noudattaa Suomen ja Viron lainsäädännössä määritettyjä yleispalveluvelvoitteita. Elisan on laadittava varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat, jotka perustuvat lainsäädäntöön, alaa koskeviin määräyksiin ja viranomaisten asettamiin velvoitteisiin. Yhtiö on tunnistanut liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisimmät järjestelmät, prosessit ja palvelut, ja mahdollisia poikkeustilanteita varten on laadittu kattavat jatkuvuuden hallintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon palvelujen palautus eri olosuhteissa. Järjestämme harjoituksia, joissa simuloidaan poikkeuksellisia olosuhteita, sovellamme niistä saamiamme kokemuksia käytäntöön ja päivitämme suunnitelmiamme tarpeen mukaan. Olemme mobiiliverkkojen markkinajohtaja Suomessa ja toisella sijalle Virossa. Suomessa hoidamme suurimman osan maan verkkoliikenteestä, ja olemme tärkeä toimija myös Virossa. Elisan kestävään kehitykseen sidotussa lainassa (Elisa’s Sustai- nability Linked Loan) Elisa on sitoutunut vähentämään ilman nopeita yhteyksiä olevan väestön osuutta Elisa Oyj (Suomi) ja Elisa Eesti AS:ssa. Nopea yhteys määritellään vähintään 100 Mbps:n laajakaistayhteydeksi. Se lasketaan sen väestön osuutena Suomessa ja Virossa, jolla ei ole nopeaa yhteyttä. Nopeiden yhteyksien peittoalue prosentteina lasketaan jakamalla nopean yhteyden verkon peittoalueella olevissa rakennuksissa asuvien asukkaiden määrä kokonaisväestöllä. Peitto ilman nopeita yhteyksiä on 100 prosenttia vähennettynä peittoprosentti. Vuonna 2024, 8 prosenttia väestöstä oli ilman nopeaa yhteyttä. Elisan liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikalla varmis- tetaan liiketoiminnan jatkuvuus priorisoitujen tuotteiden ja palvelujen osalta eriasteisissa häiriötilanteissa Elisan strategian sekä lakien, säännösten ja asiakasvaatimusten mukaisesti normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, jotka on määritetty Suomen valmiuslain ja Viron hätätilalain mukaisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamallin kehittäminen perustuu ISO 22301 -standardiin. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikassa asetetaan velvoitteita Elisa Oyj:lle, sen tytäryhtiöille sekä Elisan toimitta- jille ja alihankkijoille voimassa olevien sopimusten ja tehtyjen riskianalyysien mukaisesti. Elisan turvallisuusjohtoryhmä hyväksyy liiketoiminnan jatkuvuuden hallintapolitiikan ja siihen liittyvät periaatteet. Yritysturvallisuus tukee ja kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä sekä valvoo ja tarkistaa politiikkojen ja periaatteiden toteutumista Elisa-konsernin tasolla (Elisa Oyj). Jokaisen Elisan henkilöstöön kuuluvan on ymmärrettävä oma roolinsa liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta ja ilmoitettava kaikista tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa Elisan palvelujen jatkuvuuteen. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Elisa jakaa säännöllisesti ajantasaista ja ajankohtaista tietoa tilannekuvasta tärkeille sidosryhmillemme. Nämä tiedot kerätään sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä, ja niissä käsitellään organisaation kannalta kriittisimpiä kysymyksiä. Yhtiö hyödyntää näitä tietoja toiminnassaan eri tasoilla ja organisaation eri osissa ja jaamme niistä asianmukaisia osia myös asiakkaillemme. Elisa tarjoaa yritysasiakkailleen kyberturvakeskuspalveluja 24/7. Näiden palvelujen avulla asiakkaamme saavat käyttöönsä laajan valikoiman asiantuntijapalveluja kybertur- vallisuuden eri osa-alueilta. Elisan palvelut mahdollistavat kattavan seurannan eri toimintaympäristöissä sekä jatkuvasti kehittyvät turvalliset palvelut tietoturvan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Asiakasorganisaatiot voivat hyödyntää monipuolisia IT- ja verkonhallintapalvelujamme sekä täydentäviä asiantuntija- ja koulutuspalvelujamme. Kaikki sertifioidut asiantuntijamme ovat Suomen kansalaisia, joille Suomen viranomaiset ovat tehneet turvallisuusselvityksen. Kyberturvallisuuden edelläkävijänä Suomessa yhtiö perusti jo vuonna 2004 sisäisen tietoteknisen ensivastetiimin, joka on laajentunut kyberturvakeskukseksi. Vuonna 2015 lansee- rasimme yritysasiakkaille suunnatun kyberturvakeskuksen, joka on operaattoreista ja laitevalmistajista riippumaton palvelu. Elisa edistää yhteistyötä ja jatkuvaa parantamista sekä sisäisillä kyberharjoituksilla että yhteistyössä asiakkaidemme ja viranomaisten kanssa. Yhteistyö yhtiön asiakkaiden, yhteisöjen, viranomaisten ja muiden yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa on tärkeää varautumisen ja kybertur- vallisuuden kannalta. 70VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Yhteisökohtainen Elisa tarjoaa asiakkaille ja loppukäyttäjille palveluja kyberris- kien hallintaan ja poikkeustilanteisiin varautumiseen. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Elisan verkko on suunniteltu joustavaksi, ja toimintamme perustuu tietotekniikan infrastruktuurikirjastomalliin (Information Technology Infrastructure Library (ITIL)) ja häiriönhallintaprosessiin. Keskitymme toiminnassamme automatisointiin ja palvelujen ennakoivaan seurantaan. Elisan verkon suunnitteluperiaatteet perustuvat optimaaliseen vikasietoisuuteen. Tämä kattaa vaihtoehtoisten fyysisten sijainti- paikkojen ja reittien käytön sekä laitteistojen vikasietoisuuden. Vikasietoisuutta käytetään myös yleishyödyllisissä palveluissa esimerkiksi generaattoreiden ja akkujen avulla. Suomessa viranomaiset ovat asettaneet vaatimukset vika- sietoisuudelle (TRAFICOM/54045/03.04.05.00/2020), ja näiden vaatimusten lisäksi suunnitteluperiaatteissamme edellytetään vikasietoisuuden hyödyntämistä suurten tai liiketoimintakriittisten häiriöiden välttämiseksi. Elisan verkko ja palvelut rakennetaan käyttämällä vain valittujen toimittajien laitteita, ja kaikki uudet järjestelmät ja ohjelmistot testataan ennen käyttöönottoa. Testauksen tarkoituksena on varmistaa nykyisen verkkoinfrastruktuurin yhteensopivuus sekä testattavien laitteiden toimivuus. Elisan toiminta on sekä ennakoivaa että automatisoitua. Tavoitteena on käsitellä kaikki häiriötilanteet ennen kuin ne vaikuttavat asiakaspalveluihin. Jos häiriötilannetta ei voida välttää, palautumisaika on yleensä lyhyt automaattisten palautustoimien ansiosta. Liiketoiminnan kriittisyyden vuoksi jokaisen työntekijän on tunnettava ja pystyttävä tunnistamaan omat vastuualueensa ja tiedettävä, miten toimia tilanteen vaatiessa. Olemme jo pitkään työskennelleet tietoisuuden lisäämiseksi, toimintamallien toteut- tamiseksi ja erilaisten koulutusten tarjoamiseksi, ja jatkamme kaikkien näiden toimenpiteiden käyttöä myös tulevina vuosina. Tieto ja osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa koko Elisa-konsernin tietoturvan kehittämisessä ja parantamisessa. Työntekijöiden kouluttaminen on yksi tehokkaimmista ja tärkeimmistä keinoista torjua verkkouhkia. Pakollisen peruskou- lutuksen lisäksi järjestämme räätälöityä syventävää koulutusta eri kohderyhmille. Asiakaskokemuksen ymmärtämiseksi Elisalla on kyber- turvallisuuskeskus, joka valvoo palvelujen saatavuutta ja asiakaskokemusta 24/7. Tilannetietoisuuteen perustuva kyberturvallisuuskeskus vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta häiriötilanneviestinnästä ja toimii keskitettynä hallintatoi- mintona suurista ja liiketoimintakriittisistä häiriötilanteista ja eskalointitapauksista palautumisessa. Jokaista Elisan verkossa tapahtuvaa häiriötä hallitaan vikailmoitusjärjestelmän avulla. Tapahtumakohtaiset vikailmoitukset täytetään asiaankuuluvilla tiedoilla, joita ovat esimerkiksi tapahtuman ajankohta ja luonne, mahdolliset lieventämistoimenpiteet ja tiedot lopullisesta ratkaisusta. Näitä tietoja käytetään prosessin ja muiden laatuun vaikuttavien näkökohtien parantamiseen analyysin, luokittelun ja koneoppi- misen algoritmien avulla. Meillä on määritetty prosessi, jonka avulla opimme onnis- tumisista ja virheistä. Käymme tapahtumia läpi määritellyn kriteerien pohjalta ja tehdyt havainnot muunnetaan paran- nustoimenpiteiksi. Näiden tehtävien suorittamista valvoo ratkaisunhallinnan toiminto. Elisa arvioi vuosittain liiketoimintayksiköidensä kyberkypsyyttä seuratakseen ja kehittääkseen kyberturvallisuutta koko organisaatiossa. Tätä varten olemme asettaneet kyberturvalli- suuden kypsyysmittarin ja sille tavoitteen. Elisan turvallisuuden hallintoneuvosto ja tuotannon johtoryhmä tarkastelevat ennalta ehkäisevän valvonnan perusteella. Yhteistyö viran- omaisten ja muiden sidosryhmien kanssa on ollut ratkaisevan tärkeää haitallisen liikenteen estämisessä. Vuoden 2024 aikana huijausten torjuntatoimillamme estettiin 1,4 miljoonaa huijausviestiä. Ennaltaehkäisy- ja torjuntaprosessi jatkuu, sillä uusia huijauskampanjoita käynnistetään suomalaisia asiakkaita vastaan. Hajautettujen palvelunestohyökkäysten torjunta ja lieventäminen Hajautettujen palvelunestohyökkäysten (DDoS) estäminen ja torjunta jatkui vuonna 2024. Jos niitä ei torjuta tehokkaasti, ne voivat aiheuttaa vakavia vaikutuksia verkkopalveluihin ja -sivustoihin. Elisalla on jatkuva ennaltaehkäisy- ja torjuntapro- sessi, joka suojaa palvelunestohyökkäyksiltä sovelluskerrok- sessa ja järjestelmätasolla palomuureilla ja kuormantasaajilla. Verkkoliikenteen puhdistus suojaa haitalliselta datalta, jolloin liikennekuormaa voidaan vähentää sopivalle tasolle, jotta palvelut pysyvät toiminnassa. Elisa osallistuu aktiivisesti tietojen jakamiseen asiaankuuluvien sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Torjuntatoimilla pyritään estämään hyökkäykset laajemmassa mittakaavassa ja pitämään kaikki palvelut toiminnassa. Vuonna 2024 Elisa esti ja torjui 309 700 palvelunestohyökkäystä. säännöllisesti mittaria ja suoriutumista asetettuun tavoitteeseen nähden. Tavoitteen asteikko on 0-100 prosenttia, ja kypsyys arvioidaan vuosittain kaikissa Yhdysvaltain kansallisen standardi- ja teknologiainstituutin (NIST CSF) kyberturvalli- suusviitekehyksen kategorioissa: tunnistaminen, suojaaminen, havaitseminen, reagointi ja palautuminen. Arvioinnit tehdään käyttämällä Kybermittari-työkalua, ja tulosten yhdistetty näkymä esitetään Elisan johtoryhmälle. Vuoteen 2024 asti tavoitteen suorituskykyä mitattiin itsearvioinnilla, ja vuodesta 2025 alkaen Elisa aikoo kehittää prosessia edelleen suorittamalla kyberkypsyysarvioinnin (CMA) ulkopuolisen tahon fasilitoi- mien haastattelujen avulla. Lisäksi strateginen tavoitteemme kyberturvallisuustietoisuuden ja -kulttuurin kehittämiseksi on varmistaa, että koko Elisan henkilöstö on varustettu tiedoilla ja taidoilla, jotka ovat välttämättömiä digitaalisten omaisuutemme suojaamiseksi ja turvallisen työympäristön ylläpitämiseksi. Huijauspuhelujen ja -tekstiviestien estäminen Elisa on estänyt yli 23 miljoonaa huijauspuhelua sen jälkeen, kun otimme käyttöön uudet tekniset valvontatoimet ulkomailta tulevien väärennettyjen puhelujen estämiseksi. Jatkuvat huijaussoittohyökkäykset Suomen kansalaisia vastaan alkoivat vuonna 2021, ja huijaustekstiviestikampanjoiden määrä kasvoi vuoden 2023 aikana. Molemmat hyökkäystyypit pysyvät aktiivisina, sillä hyökkääjät muuttavat taktiikkaansa käytetyn Tavoitteet, toimenpiteet ja suoriutuminen vuonna 2024 Tavoite Rajaus Suoriutuminen Toimenpiteet 2024 Kyberturvallisuuden kypsyys 69 prosenttia vuoteen 2027 mennessä Elisa Oyj (Suomi) Elisa Eesti AS Elisa Santa Monica Oy Kyberturvallisuuden kypsyys 60 prosenttia Kyberturvallisuus mittarin uudelleen arviointi Tietoisuuden lisääminen ja osaamisen kehittäminen koulutusten, tapahtumien ja viestinnän avulla. Kyberturvaharjoitukset 71VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Uhkien jatkuva hallinta Koska kyberuhat kehittyvät ja yleinen hyökkäyspinta laajenee, tarvitaan jatkuvaa ja nykyaikaista uhkille altistumisen hallintaa. Tämä edellyttää ajantasaista tietoa siitä, miten alttiita organisaation toiminnot ovat erilaisille kyberuhkille ja miten uhat kehittyvät ajan myötä. Jo käytössä olevien menetelmien lisäksi käynnissä on kehityshankkeita, joilla parannetaan toimintamme turvallisuutta. Vuoden 2024 aikana toteutettuihin jatkuvaan uhkien hallintaan liittyviin toimenpiteisiin kuuluivat esimerkiksi purple team -harjoitukset, automatisoitu ulkoisen hyökkäyspinnan hallinta, ulkoisten haavoittuvuuksien hallintaan liittyvä bug bounty -ohjelma ja tavanomaista haavoittuvuuksien hallintaa laajempi jatkuvan uhkien hallinnan kehittämishanke. Vuonna 2024 Elisan bug bounty -ohjelmaan ilmoittautui 667 henkilöä. Elisa sai 234 ilmoitusta haavoittuvuuksista ja maksoi rahapalkkioina 21 750 Yhdysvaltain dollaria. 72VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Kestävyysraportin varmennuskertomus Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksi- annon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu 1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyys- raportointistandardeja (ESRS); 2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Elisa Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysra- portointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmen- tamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksianto-standardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvolli- suudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Muu seikka Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Elisa Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyys- raportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun- hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas- tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta- mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Elisa Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportoin- tistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia; • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeel- liseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepä- varmuutta. Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävar- muutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konserni- kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kestävyysraportin varmennuskertomus 73VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatil- lista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat [konserni]kestävyysraportin olennaisen virheelli- syyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheel- lisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhen- kilöitä. • Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolli- ympäristöstä konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen. • Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin: • Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan yrityksen dokumentaatioon. • Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudel- leenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyys- raportin oikeellisuutta. • Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä 30.1.2025 Ernst & Young Oy kestävyystarkastusyhteisö Terhi Mäkinen KRT 74VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Liite 1 ESRS-indeksi Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti ESRS 2 – Yleiset laatimisperiaatteet BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 14 BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 14 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 15 GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 15 GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 16 GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 22 GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 14 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 18 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 25 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22 IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 75 E1 - Ilmastonmuutos ESRS GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 41 E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 38 ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 37 ESRS IRO-1 – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 37 E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 35 E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 35 E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 42 E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 46 E1-6 – Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 48 E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 44 E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Sovelletaan siirtymäsäännöstä ensimmäiseen vuoteen. Liitteet Liitteet ESRS-indeksi 75VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS IRO-1 – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22 E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 50 E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 50 E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 50 E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset 51 E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset - jäte 52 E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Sovelletaan siirtymäsäännöstä ensimmäiseen vuoteen. S1 - Oma työvoima ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19 ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 54 S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 55 S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 56 S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 56 S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 57 S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 57 S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 58 S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 59 S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 59 S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit 60 S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 60 S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 60 S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 60 S2 - Arvoketjun työntekijät ESRS 2 SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19 ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 61 S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 61 S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa 62 S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 62 S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 63 S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 63 76VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet Standardi Raportointivaatimukset Paikka Kommentti S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset 19 ESRS SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 64 S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 64 S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa 65 S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 66 S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 66 S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 66 G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS 2 GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 67 ESRS 2 IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 22 G1-1– Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 67 G1-2 – Suhteet toimittajiin 69 G1-3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 67 G1-4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset 68 Yhteisökohtainen Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 70 Yhteisökohtaiset toimintaperiaatteet 70 Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit 71 Yhteisökohtaiset kestävyysseikkoihin liittyvät tavoitteet 71 77VUOSIKERTOMUS 2024 Kestävyysraportti Yleiset tiedot Ympäristö Yhteiskunta Hallinto Varmennus Liiteet TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös ............................80 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .........84 Emoyhtiön tilinpäätös ....................... 134 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot .... 136 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset ............. 146 Tilintarkastuskertomus ...................... 147 79VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus KONSERNITILINPÄÄTÖS 80 Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat 80 Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma 80 Konsernin tase 81 Konsernin rahavirtalaskelma 82 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 83 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 84 1. Yleiset laadintaperiaatteet 84 1.1 Konsernin perustiedot 84 1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta 84 1.3 Uudet ja tulevat standardit 85 2. Toiminnan tulos 86 2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot 86 2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 88 2.3 Liikevaihto 89 2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 90 2.5 Liiketoiminnan kulut 90 2.6 Osakekohtainen tulos 90 3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 92 4. Henkilöstö 98 4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 98 4.2 Osakeperusteiset maksut 100 4.3 Eläkevelvoitteet 103 5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 105 5.1 Poistot ja arvonalentumiset 105 5.2 Aineelliset hyödykkeet 105 5.3 Käyttöoikeusomaisuus 107 5.4 Aineettomat hyödykkeet 108 6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat 111 6.1 Vaihto-omaisuus 111 6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 111 6.3 Ostovelat ja muut velat 113 7. Pääomarakenne 114 7.1 Rahoitusriskien hallinta 114 7.2 Pääoman hallinta 116 7.3 Oma pääoma 117 7.4 Rahoitusvarat ja -velat 118 8. Muut liitetiedot 124 8.1 Verot 124 8.2 Varaukset 126 8.3 Lähipiiritiedot 127 8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset 129 8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 130 9. Tunnusluvut 131 9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 131 9.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut 132 9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut 133 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 134 Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat 134 Tuloslaskelma 134 Tase 134 Rahoituslaskelma 135 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 136 Laatimisperiaatteet 136 Tuloslaskelman liitetiedot 137 1. Liikevaihto 137 2. Liiketoiminnan muut tuotot 137 3. Materiaalit ja palvelut 137 4. Henkilöstökulut 137 5. Poistot ja arvonalentumiset 138 6. Tilintarkastajan palkkiot 138 7. Rahoitustuotot ja -kulut 138 8. Tilinpäätössiirrot 138 9. Tuloverot 138 Taseen liitetiedot 139 10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 139 11. Sijoitukset 141 12. Vaihto-omaisuus 142 13. Pitkäaikaiset saamiset 142 14. Lyhytaikaiset saamiset 142 15. Oma pääoma 143 16. Pakolliset varaukset 143 17. Pitkäaikainen vieras pääoma 143 18. Lyhytaikainen vieras pääoma 144 19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset 144 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 146 TILINTARKASTUSKERTOMUS 147 Sisällysluettelo 80VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tuloslaskelma milj.euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 2.1, 2.3 2 191,5 2 180,5 Liiketoiminnan muut tuotot 2.4 6,1 9, 8 Materiaalit ja palvelut 2.5 –783,9 –817 ,9 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4.1 –433,3 –417 ,1 Liiketoiminnan muut kulut 2.5 –213,5 –199 ,3 Käyttökate 2.1 766,8 755,9 Poistot ja arvonalentumiset 2.1, 5.1 –279 ,2 –274,1 Liikevoitto 2.1 487 ,6 481,8 Rahoitustuotot 7.4.1 9, 4 8,7 Rahoituskulut 7.4.1 –47 ,9 –32,0 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –1,2 –0,4 Tulos ennen veroja 447 ,9 458,1 Tuloverot 8.1.1 –91,5 –84,1 Tilikauden tulos 356,4 374,0 Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 358,4 375,2 Määräysvallattomille omistajille –2,0 –1,2 356,4 374,0 Tulos/osake (euroa) Laimentamaton 2.6 2,23 2,34 Laimennettu 2.6 2,23 2,34 Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta) Laimentamaton 2.6 160 509 160 376 Laimennettu 2.6 160 668 160 530 Konsernin laaja tuloslaskelma milj.euroa Liite 2024 2023 Tilikauden tulos 356,4 374,0 Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Rahavirran suojaukset –0,5 –0,1 Muuntoerot –1,5 –0,4 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 4.3 –0,2 1,2 Muut laajan tuloksen erät –2,3 0,8 Tilikauden laaja tulos 354,1 374,8 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 356,0 376,0 Määräysvallattomille omistajille –1,9 –1,2 81VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin tase milj.euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset hyödykkeet 5.2 874,5 815,6 Käyttöoikeusomaisuus 5.3 94,1 8 7, 3 Liikearvo 5.4.1 1 262,9 1 157,2 Aineettomat hyödykkeet 5.4 234,6 210,3 Osuudet osakkuusyrityksissä 8.3.2 11,7 20,8 Muut rahoitusvarat 7.4.3 15,6 16,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.2.2, 7.4.4 105,1 107 ,9 Laskennalliset verosaamiset 8.1.2 11,1 11,5 2 609,6 2 426,6 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 6.1 75,6 77 ,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.2.1 573,0 555,8 Tuloverosaamiset 8,3 1,7 Rahavarat 89 ,9 63,4 746,8 698,0 VARAT YHTEENSÄ 2.1 3 356,4 3 124,6 milj.euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 OMA PÄÄOMA JA VELAT OMA PÄÄOMA Osakepääoma 83,0 83,0 Omat osakkeet –118,8 –121,7 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 90,9 90,9 Muut rahastot 374,3 375,1 Kertyneet voittovarat 856,1 863,1 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 4.2, 7.3 1 285,5 1 290,4 Määräysvallattomien omistajien osuus 7, 3 3,3 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 292,8 1 293,7 VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 8.1.2 38,1 24,7 Korolliset velat 7.4.2, 7.4.3 1 007,6 996,7 Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2, 7.4.3 75,5 67 ,8 Ostovelat ja muut velat 6.3, 7.4.3, 7.4.4 19 ,4 19 ,4 Eläkevelvoitteet 4.3 6,2 9, 3 Varaukset 8.2 3,3 3,4 1 150,1 1 121,3 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 7.4.2, 7.4.3 458,5 282,2 Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2, 7.4.3 21,0 20,8 Ostovelat ja muut velat 6.3, 7.4.3 424,2 402,5 Tuloverovelat 3,3 3,1 Varaukset 8.2 6,5 1,0 913,6 709 ,6 VELAT YHTEENSÄ 2 063,7 1 830,9 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 3 356,4 3 124,6 82VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin rahavirtalaskelma milj.euroa Liite 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirrat Tulos ennen veroja 447 ,9 458,1 Oikaisut Poistot ja arvonalentumiset 5.1 279 ,2 274,1 Rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) 7.4.1 38,5 23,3 Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) –2,7 –4,2 Varausten lisäys (+) / vähennys (–) tuloslaskelmassa 5,3 0,7 Muut oikaisut –19 ,7 –19 ,6 300,7 274,4 Käyttöpääoman muutos Myynti- ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+) 29 ,9 –2,4 Vaihto-omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) 5,5 15,0 Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–) –19 ,8 2,4 15,5 15,1 Saadut osingot 1,2 0,5 Saadut korot 5,1 5,4 Maksetut korot –33,0 –24,0 Maksetut verot –86,5 –81,6 Liiketoiminnan nettorahavirta 650,9 647 ,8 milj.euroa Liite 2024 2023 Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinnat 3 –86,8 Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet –0,6 –4,1 Osakkuusyritysten hankinnat –0,3 Muiden sijoitusten hankinnat 0,0 –0,3 Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin –306,7 –304,7 Myönnetyt lainat –3,8 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit 0,1 3,7 Muiden sijoitusten myynnit 0,3 Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 3,0 4,6 Investointien nettorahavirta –394,9 –300,8 Rahavirta ennen rahoitusta 256,1 347 ,0 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen nostot 99 ,8 298,2 Pitkäaikaisten lainojen maksut –266,3 –201,7 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) 323,0 –90,5 Vuokrasopimusvelkojen maksut –25,4 –25,4 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta –7 ,3 Maksetut osingot –359 ,8 –343,5 Rahoituksen nettorahavirta –228,8 –370,1 Rahavarojen muutos 27 ,3 –23,1 Kurssierot –0,8 1,1 Rahavarat tilikauden alussa 63,4 85,4 Rahavarat tilikauden lopussa 89 ,9 63,4 83VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Sijoitetun vapaan Määräys- oman Kertyneet vallattomien Oma Osake- Omat pääoman Muut voitto- omistajien pääoma milj. euroa pääoma osakkeet rahasto rahastot varat Yhteensä osuus yhteensä Oma pääoma 1.1.2023 83,0 –124,5 90,9 37 3,9 823 ,2 1 246,5 5,4 1 251,9 Tilikauden tulos 375,2 375,2 –1,2 374,0 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot –0,4 –0,4 0,0 –0,4 Rahavirran suojaukset –0,1 –0,1 –0,1 Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 1,2 1,2 1,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä 1,2 –0,4 0,8 0,0 0,8 Tilikauden laaja tulos 1,2 3 74,8 376,0 –1,2 374,8 Osingonjako –344,8 –344,8 –0,2 –345,1 Osakepalkitseminen 2,8 2,8 2,8 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta –0,6 –0,6 Muut muutokset 9, 9 9, 9 –0,1 9, 8 Oma pääoma 31.12.2023 83,0 –121,7 90,9 375,1 863,1 1 290,4 3,3 1 293,7 Tilikauden tulos 358,4 358,4 –2,0 356,4 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot –1,6 –1,6 0,0 –1,5 Rahavirran suojaukset –0,5 –0,5 –0,5 Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät –0,2 –0,2 –0,2 Muut laajan tuloksen erät yhteensä –0,8 –1,6 –2,3 0,0 –2,3 Tilikauden laaja tulos –0,8 356,8 356,0 –1,9 354,1 Osingonjako –361,2 –361,2 –0,1 –361,3 Osakepalkitseminen 2,9 2,9 2,9 Määräysvallan hankinta tytäryrityksessä 0,2 0,2 Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta –6,0 –6,0 6,0 0,0 Muut muutokset 3,3 3,3 –0,1 3, 2 Oma pääoma 31.12.2024 83,0 –118,8 90,9 374,3 856,1 1 285,5 7, 3 1 292,8 84VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Yleiset laadintaperiaatteet 1.1 Konsernin perustiedot Konsernin emoyhtiön tiedot: Elisa Oyj Kotipaikka: Helsinki, Suomi Rekisteröity osoite: Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki Y-tunnus: 0116510-6 Elisa-konserni (”Elisa” tai ”konserni”) harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien. Elisa Oyj:n hallitus on hyväksynyt 30.1.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi. 1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS- tilinpäätösstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja, eläkevelvoitteita sekä johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle. 1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, rakenne ja esittämistapa Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä, ks. seuraava taulukko. Vain muutamat konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa. Alla yhteenveto Elisan konsernitilinpäätöksen olennaisista laadintaperiaatteista liitetietonumeroineen. Laadintaperiaate Liite Toimintasegmentit 2.1 Myyntituotot asiakassopimuksista 2.3 Liiketoiminnan muut tuotot 2.4 Tutkimus- ja kehittämismenot 2.5 Osakekohtainen tulos 2.6 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 3 Osakeperusteiset maksut 4.2 Eläkevelvoitteet 4.3 Aineelliset hyödykkeet 5.2 Käyttöoikeusomaisuus 5.3 Aineettomat hyödykkeet 5.4 Liikearvo 5.4.1 Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat 6 Rahoitusvarat ja -velat 7.4 Johdannaissopimukset 7.4.4 Tuloverot 8.1.1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat 8.1.2 Varaukset 8.2 Konserniyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.1 Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.2 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset 8.4 Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetietojen luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan I/S = Tuloslaskelma B/S = Tase C/F = Rahavirta Yhdistelyperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisjärjestely liitetiedoissa 8.3.1 ja 8.3.2 tarkemmin kuvatulla tavalla. Ulkomaanrahan määräiset erät Toimintavaluutta Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä, jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. 85VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. 1.2.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa olevissa IFRS-säännöksissä on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan säännöllisesti arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, liittyy hankintamenetelmän käyttöön (3), arvonalentumistestaukseen (5.4.1), osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksiin (4.2), etuuspohjaisen eläkevelvoitteen kirjaamiseen (4.3) sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen (8.1.2). Mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, joille konserni on alttiina, on kuvattu Kestävyysraportin 2024 kohdissa Elisan toiminnan fyysiset ilmastoriskit ja Elisan toimintojen siirtymävaiheen ilmastoriskit. Johdon harkinnan mukaan ilmastoon liittyvillä riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi huomioida konsernitilinpäätöksessä. Koska ilmastonmuutoksen tulevat vaikutukset riippuvat ympäristöstä, sääntelystä ja muista konsernin hallinnan ulkopuolella olevista tekijöistä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa, arvioita tullaan seuraamaan johdon toimesta. 1.3 Uudet ja tulevat standardit Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2023 lukuun ottamatta seuraavia standardimuutoksia, joita konserni on soveltanut 1.1.2024 alkaen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin. • Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardiin. Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralleottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen. • Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin. Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan. • Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin. Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä. Elisa ottaa käyttöön seuraavan standardimuutoksen 1.1.2025 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin. • Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardiin. Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä. Elisa ottaa käyttöön seuraavat standardimuutokset 1.1.2026 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin. • Muutokset IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin. Muutokset selventävät muun muassa ESG-liitännäisten rahoitusvarojen luokittelua ja tuovat uusia liitetietovaatimuksia. Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin 1.1.2027 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. • IFRS 18 Tilinpäätöksen esittäminen ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardi. Standardi korvaa IAS 1 -standardin. Standardi tuo muutoksia ennen kaikkea tuloslaskelman esittämiseen, sen rakenteeseen ja pakollisiin välisummiin. Standardi edellyttää myös liitetietojen esittämistä tietyistä johdon määrittelemistä tunnusluvuista ja sisältää uusia vaatimuksia tilinpäätöstietojen yhdistämis- ja erittelykriteereihin, joita sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen liitetietoihin. Elisa on aloittanut analysoinnin standardin käyttöönottoon vaikutuksista tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin. Liikevaihto 2023 Käyttökate 2024 86VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2. Toiminnan tulos 2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot Elisan raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia palveluita, kaapeli-tv-liittymiä sekä viihtymisen palveluita kuten Elisa Viihde. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille mm. digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuita sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä. Kansainvälisesti tarjotaan mm. mobiilioperaattoreille ratkaisuja verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioon, sekä teollisuudelle IoT-ratkaisuita. Toimintasegmentit 2024 Henkilö- Yritys- Kohdista- Konserni milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä Liikevaihto 1 328,5 862,9 2 191,5 Liiketoiminnan muut tuotot 4,6 1,5 6,1 Materiaalit ja palvelut –477,4 –306,5 –783,9 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut –190,2 –243,1 –433,3 Liiketoiminnan muut kulut –126,3 –87,3 –213,5 Käyttökate 539,3 227,5 766,8 Poistot ja arvonalentumiset –183,7 –95,5 –279,2 Liikevoitto 355,6 132,0 487,6 Rahoitustuotot 9,4 9,4 Rahoituskulut –47,9 –47,9 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –1,2 –1,2 Tulos ennen veroja 447,9 Investoinnit 229,5 108,2 337,6 Varat 1 929,0 1 290,8 136,7 3 356,4 2023 Henkilö- Yritys- Kohdista- Konserni milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä Liikevaihto 1 334,7 845,8 2 180,5 Liiketoiminnan muut tuotot 5,5 4,3 9,8 Materiaalit ja palvelut –516,2 –301,7 –817,9 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut –187,4 –229,7 –417,1 Liiketoiminnan muut kulut –115,8 –83,5 –199,3 Käyttökate 520,8 235,1 755,9 Poistot ja arvonalentumiset –179,3 –94,9 –274,1 Liikevoitto 341,6 140,3 481,8 Rahoitustuotot 8,7 8,7 Rahoituskulut –32,0 –32,0 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –0,4 –0,4 Tulos ennen veroja 458,1 Investoinnit 213,0 108,4 321,4 Varat 1 900,5 1 110,7 113,4 3 124,6 Liikevaihto 2024 Milj. euroa Käyttökate 2024 Milj. euroa Henkilöasiakkaat 1 328,5 Yritysasiakkaat 862,9 Henkilöasiakkaat 539,3 Yritysasiakkaat 227,5 87VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Maantieteelliset tiedot 2024 Muu Konserni milj.euroa Suomi Eurooppa Muut maat yhteensä Liikevaihto 1 833,0 311,4 47,0 2 191,5 Varat 2 707,2 606,6 42,6 3 356,4 2023 Muu Konserni milj.euroa Suomi Eurooppa Muut maat yhteensä Liikevaihto 1 821,6 312,8 46,0 2 180,5 Varat 2 597,3 497,3 30,0 3 124,6 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Toimintasegmentit: Toimintasegmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin. Toimintasegmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuudesta, vaihto- omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Toimintasegmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset, osuudet osakkuusyrityksistä, muut sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Toimintasegmenteille ei kohdisteta velkoja. Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä. Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan. 88VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Elisa käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen hankintakulut sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen rakennejärjestelykulut sekä lainsäädäntömuutoksista, vahingonkorvauksista tai oikeudenkäynneistä aiheutuneet kulut. Tuloslaskelma milj. euroa 2024 2023 Rakennejärjestelyt –16,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa –16,6 Käyttöomaisuuden arvonalentumiset –5,6 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa –16,6 –5,6 Saamisten arvonalentumiset –5,0 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja –21,6 –5,6 Tuloverot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä 3,3 1,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa –18,3 –4,5 milj.euroa 2024 2023 Vertailukelpoinen käyttökate I/S Käyttökate 766,8 755,9 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa 16,6 783,4 755,9 Vertailukelpoinen liikevoitto I/S Liikevoitto 487,6 481,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa 16,6 5,6 504,2 487,4 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja I/S Tulos ennen veroja 447,9 458,1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja 21,6 5,6 469,5 463,7 Vertailukelpoinen tilikauden tulos I/S Tilikauden tulos 356,4 374,0 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa 18,3 4,5 374,7 378,5 Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Vertailukelpoinen tilikauden tulos 374,7 378,5 Määräysvallattomien omistajien osuus –2,0 –1,2 376,6 379,7 Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos 376,6 379,7 Keskimääräinen osakemäärä, laimentamaton (1 000 kpl) 160 509 160 376 2,35 2,37 Rahavirta milj. euroa 2024 2023 Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat sekä myynnit 101,3 13,8 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta 101,3 13,8 Suurimmat vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat sedApta Groupin, Moontalk Oy:n, Leanware Oy:n, ja Koillisnet Oy:n osakkeiden sekä Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan hankinta. Suurimmat vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Elenian valokuituverkon liiketoimintakauppa, camLine lisäkauppahintavelan ja Sulakkeen kauppahintasaamisen maksut. Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen C/F Rahavirta ennen rahoitusta 256,1 347,0 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta 101,3 13,8 357,3 360,8 20242023202220212020 1 895 1 998 Liikevaihdon kehitys, milj. euroa 2 130 2 180 2 191 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 89VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista Konsernin liikevaihto jakautuu seuraavasti milj.euroa 2024 2023 Palveluliikevaihto 1 800,9 1 781,4 Laiteliikevaihto 390,1 398,7 Korkoliikevaihto 0,5 0,4 I/S 2 191,5 2 180,5 milj.euroa 2024 2023 Matkaviestintä 1 301,9 1 290,2 Kiinteä verkko ja muut 889,6 890,2 I/S 2 191,5 2 180,5 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Myyntituotot asiakassopimuksista: Henkilöasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, kaapeli-tv-liittymistä sekä Elisa Viihde -palvelusta. Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaan tyypillisesti vakiomuotoisia sopimuksia, jotka käsitellään erillisinä yksittäisinä suoritevelvoitteina. Asiakassopimukseen voi sisältyä useita suoritevelvoitteita ja asiakkaan kanssa voidaan sopia useamman tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toimittamisesta tai suorittamisesta (palvelupaketti). Palvelupakettiin kuuluvien suoritevelvoitteiden sopimusten mukaiset hinnat muodostavat tällöin transaktiohinnan, joka kohdistetaan suoritevelvoitteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Yritysasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden IoT-ratkaisuista. Yritysasiakkaiden kanssa solmitut sopimukset täyttävät tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena neuvotellun sopimuskokonaisuuden kriteerit, jolloin myyntituotot kohdistetaan tavaroille ja palveluille perustuen asiakaskohtaisesti neuvoteltuihin hintoihin. Suoritevelvoite voidaan täyttää ja myyntituotot kirjata joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Tiettynä ajankohtana täytettävissä suoritevelvoitteissa, kuten laitteissa, asiakas saa määräysvallan sopimuksen tekohetkellä ja myyntituotot tuloutetaan, kun laite luovutetaan asiakkaalle. Palvelusopimukset ovat tyypillisesti ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, joissa myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan asiakkaalle. Konsernin määräaikaiset palvelusopimukset tuloutuvat sopimuskauden aikana ja sopimusten avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut ja annetut alennukset jaksottuvat koko sopimuskaudelle. Määräaikaisten asiakassopimusten saamisesta aiheutuvat lisämenot, kuten myyntiprovisiot ja edustajapalkkiot kirjataan taseeseen ja jaksotetaan kuluksi sopimuskaudelle siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi tiettyyn yksilöitävissä olevaan asiakassopimukseen. Konsernin toistaiseksi voimassa olevat palvelusopimukset tuloutuvat ajan kuluessa. Avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut tuloutuvat kytkentähetkellä. Tilikaudella 2024 Elisa lanseerasi henkilöasiakkaille suunnatun Etuohjelman, johon kuuluvat henkilöt saavat tasokohtaisia etuja, kuten tarjouksia ja alennuksia. Etuohjelman mukaiset edut eivät pääsääntöisesti muodosta IFRS 15 mukaista erillistä suoritevelvoitetta, vaan ne tulkitaan tarjouksiksi, jotka Elisa käsittelee kirjanpidossaan vasta, kun asiakas toteuttaa lisätavaroiden tai -palvelujen ostamista koskevan option. Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joissa asiakas voi maksaa ostamansa laitteen joko myyntihetkellä tai osamaksulla 12–36 kuukauden maksuajalla. Laitteiden myyntituotot kirjataan myyntihetkellä riippumatta siitä, onko asiakas maksanut laitteen myyntihetkellä vai osamaksulla. Mikäli osamaksusopimuksella kertyvät myyntituotot ovat laitteen käteismyyntihintaa suuremmat, huomioidaan erotus rahoituskomponenttina. Tällöin transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin huomioon ottamiseksi ja korkotuotto tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan sopimuskauden aikana. Korkotuotto esitetään osana liikevaihtoa. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien toteutuneen käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin. Asiakkaalla on pääsääntöisesti neljä viikkoa aikaa peruuttaa etämyynnissä tehty sopimus ja palauttaa hankittu laite. Myymälästä ostetulla tuotteella ei lähtökohtaisesti ole peruutusoikeutta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen palautusten määrän arvioidaan olevan vähäinen, mistä johtuen konserni ei ole kirjannut palautusoikeuteen liittyvää takaisinmaksuvelkaa eikä myyntituottoja ole oikaistu palautusten arvioidulla määrällä. 90VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2.4 Liiketoiminnan muut tuotot milj.euroa 2024 2023 Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 1,7 4,2 Tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot 0,5 0,5 Julkiset avustukset 0,2 0,0 Muut (1 3,7 5,1 I/S 6,1 9,8 1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liiketoiminnan muut tuotot: Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot, kuten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot sekä huoneistovuokratuotot. Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa. 2.5 Liiketoiminnan kulut Materiaalit ja palvelut milj.euroa 2024 2023 Ostot tilikauden aikana 502,1 529,0 Varastojen muutos 5,6 11,2 Ulkopuoliset palvelut 275,9 277,7 Valuuttakurssivoitot- ja tappiot 0,4 0,0 I/S 783,9 817,9 Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko materiaaleihin ja palveluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty liitetiedossa 4. Tilintarkastajan palkkiot milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastus 0,4 0,4 Veroneuvonta 0,0 0,0 Muut palvelut 0,1 0,1 0,5 0,5 Yhtiökokous valitsi 12.4.2024 Ernst & Young Oy:n Elisa Oyj:n tilintarkastajaksi. Vuonna 2023 tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab. Ernst & Young:n palkkiot olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja KPMG:n palkkiot 0,5 miljoonaa euroa vuonna 2023. Ernst & Young Oy:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 miljoonaa euroa. 91VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tutkimus- ja kehittämismenot milj.euroa 2024 2023 Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 18,3 15,5 Aktivoidut kehittämismenot 8,4 8,9 26,8 24,4 Vuoden 2024 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat yritysasiakkaiden palvelu- ja alustakehitys, valmistavan teollisuuden tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistojen kehitys sekä teleoperaattoreille tarjottavien verkon ohjelmistoratkaisujen kehitys. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tutkimus- ja kehittämismenot: Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on sekä aikomus että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muussa tapauksessa kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. 2.6 Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos 2024 2023 I/S Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (milj.euroa) 358,4 375,2 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 160 509 160 376 Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) 2,23 2,34 Laimennettu osakekohtainen tulos 2024 2023 I/S Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj.euroa) 358,4 375,2 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 160 509 160 376 Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus 159 154 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) 160 668 160 530 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake) 2,23 2,34 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakekohtainen tulos: Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton huomioiden lisäksi kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. 92VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot Hankitut liiketoiminnot vuonna 2024 Romaric Automation Design Inc.:n hankinta camLine osti yhdysvaltalaisen Romaric Automation Design Inc.:n 15.2.2024. Romaric on materiaalinhallintajärjestelmien ohjelmistotoimittaja, joka vahvistaa camLinen ohjelmistovalikoimaa ja jalansijaa Yhdysvaltain markkinoilla. Kauppasumma oli 14,5 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 2,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 0,4 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 1,7 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 11,3 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja ohjelmistoliiketoiminnan kehityksen vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen. Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.2.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 2,7 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,2 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,4 miljoonaa euroa. Luovutettu vastike milj. euroa Alustava Käteinen raha 11,7 Ehdollinen kauppahinta 2,8 Kokonaishankintameno 14,5 Hankittu nettovarallisuus milj. euroa Käyttöoikeusomaisuus 0,2 Aineettomat hyödykkeet 2,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,6 Tuloverosaamiset 0,2 Rahavarat 2,4 Laskennalliset verovelat –0,5 Vuokrasopimusvelat –0,2 Ostovelat ja muut velat –1,6 3,2 Hankinnan vaikutus rahavirtaan milj. euroa Alustava Rahana maksettu kauppahinta –11,7 Hankitun kohteen rahavarat 2,4 –9,3 Liikearvon syntyminen hankinnassa milj. euroa Luovutettu vastike 14,5 Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 3,2 Liikearvo 11,3 Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,3 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,1 (0,2) miljoonaa euroa . 93VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Moontalk Oy:n hankinta Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. Moontalk toimii mobiilien kommunikaatiopalveluiden ohjelmistomarkkinassa. Kauppahinta oli 16,6 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,0 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,5 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 16,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan sovelluskehitysosaamisen vahvistamiseen etenkin SaaS-pohjaisten sovellusten kehittämisessä. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen. 1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin. Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.3.2024 alkaen. Moontalkin hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 3,9 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,4 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 4,6 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa. Luovutettu vastike milj. euroa Alustava Käteinen raha 15,6 Ehdollinen kauppahinta 1,0 Kokonaishankintameno 16,6 Hankittu nettovarallisuus milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,2 Käyttöoikeusomaisuus 0,1 Aineettomat hyödykkeet 3,7 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,9 Rahavarat 0,5 Laskennalliset verovelat –0,3 Korolliset velat –1,6 Vuokrasopimusvelat –0,1 Ostovelat ja muut velat –3,1 0,3 Hankinnan vaikutus rahavirtaan milj. euroa Alustava Rahana maksettu kauppahinta –15,6 Hankitun kohteen rahavarat 0,5 –15,1 Liikearvon syntyminen hankinnassa milj. euroa Luovutettu vastike 16,6 Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 0,3 Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta 0,3 Liikearvo 16,0 Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita. Näistä tilikaudelle 2024 on kirjattu 0,4 (0,2) miljoonaa euroa. 94VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Leanware Oy:n hankinta Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Lean Group Oy:n tytäryhtiö Leanware Oy tarjoaa yrityksille tuotannon, toimitusketjun ja logistiikan ohjelmistoja. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland Oy:ksi. Osakkeiden kauppahinta oli 16,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 26,0 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQin teollisen ohjelmistoliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen ja jalansijan vahvistamiseen teollisuusasiakkaissa Suomessa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen. Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.5.2024 alkaen. Elisa IndustrIQ Finland Oy:n hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 6,7 miljoonaa euroa ja yhtiöiden vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 10,5 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,5 miljoonaa euroa. Luovutettu vastike milj. euroa Alustava Käteinen raha 16,1 Kokonaishankintameno 16,1 Hankittu nettovarallisuus milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,1 Käyttöoikeusomaisuus 0,4 Aineettomat hyödykkeet 3,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,2 Rahavarat 1,4 Laskennalliset verovelat –0,3 Korolliset velat –12,8 Vuokrasopimusvelat –0,4 Ostovelat ja muut velat –3,1 –9,9 Hankinnan vaikutus rahavirtaan milj. euroa Alustava Rahana maksettu kauppahinta –16,1 Hankittujen kohteiden rahavarat 1,4 –14,7 Liikearvon syntyminen hankinnassa milj. euroa Luovutettu vastike 16,1 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus –9,9 Liikearvo 26,0 Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita. 95VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan ja Koillisnet Oy:n hankinta Elisa osti Kaisanet Oy:n valokuituliiketoiminnan Pohjois-Karjalassa ja Kuusamon alueella toimivan valokuituverkkoyhtiö Koillisnet Oy:n osakekannan ja valokuituverkon kokonaisuudessaan 3.7.2024. Liiketoiminnan ja osakekannan kauppasumma oli 14,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,0 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 4,2 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan valokuituverkkoliiketoiminnan vahvistamiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen. Hankittu valokuituliiketoiminta on yhdistelty konserniin 1.7.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 1,0 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 1,9 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –0,2 miljoonaa euroa. Luovutettu vastike milj. euroa Alustava Käteinen raha 14,8 Kokonaishankintameno 14,8 Hankittu nettovarallisuus milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 14,3 Käyttöoikeusomaisuus 1,1 Aineettomat hyödykkeet 1,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,1 Rahavarat 0,2 Laskennalliset verovelat –0,2 Korolliset velat –4,7 Vuokrasopimusvelat –1,1 Ostovelat ja muut velat –0,2 10,6 Hankinnan vaikutus rahavirtaan milj. euroa Alustava Rahana maksettu kauppahinta –14,8 Hankittujen kohteiden rahavarat 0,2 –14,5 Liikearvon syntyminen hankinnassa milj. euroa Luovutettu vastike 14,8 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 10,6 Liikearvo 4,2 Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,2 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä varainsiirtoveroja ja asiantuntijapalkkioita. 96VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus sedApta Groupin hankinta Elisa osti 30.10.2024 loput sedApta Groupin osakepääomasta (81 prosenttia). Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta vuonna 2021. Italialainen sedApta on kansainvälinen ohjelmistotoimittaja, joka on erikoistunut valmistavan teollisuuden ja toimitusketjujen hallinnan IT-ratkaisuihin. Kauppasumma oli 61,8 miljoonaa euroa. Elisan aiemmin omistamien sedAptan osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli 7,8 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 3,6 miljoonaa euroa asiakaskantaan ja 2,2 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka molemmat poistetaan 5 vuodessa. Aiempi omistus mukaan lukien hankinnasta syntyi 48,6 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisa IndustrIQ -liiketoiminnan kasvun vauhdittamiseen vahvistamalla teollisuusautomaation ohjelmistotarjontaa sekä Elisan jalansijaa globaalissa valmistavan teollisuuden asiakaskannassa. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskelma kauppahinnan kohdistamisesta on alustava, koska hankittujen nettovarallisuuserien arvostamista ei ole saatu kaikilta osin päätökseen. Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.11.2024 alkaen. Hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2024 oli 7,5 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –1,0 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2024 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2024 liikevaihtoon olisi ollut 44,1 miljoonaa euroa ja tilikauden 2024 tulokseen –3,6 miljoonaa euroa. Luovutettu vastike milj. euroa Alustava Käteinen raha 61,8 Aiempi omistus 7,8 Aiemman liiketoimen selvitys 0,5 Kokonaishankintameno 70,1 Hankittu nettovarallisuus milj. euroa Alustava Aineelliset hyödykkeet 4,4 Aineettomat hyödykkeet 11,5 Laskennalliset verosaamiset 0,2 Vaihto-omaisuus 4,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 17,2 Tuloverosaamiset 1,5 Rahavarat 18,3 Laskennalliset verovelat –1,4 Korolliset velat –9,1 Ostovelat ja muut velat –23,5 Tuloverovelat –1,8 21,9 Hankinnan vaikutus rahavirtaan milj. euroa Rahana maksettu kauppahinta –61,8 Hankittujen kohteiden rahavarat 18,3 –43,5 Liikearvon syntyminen hankinnassa milj. euroa Luovutettu vastike 70,1 Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 21,9 Määräysvallattomien omistajien osuus yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta –0,5 Liikearvo 48,6 Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu 0,4 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita. Myydyt liiketoiminnot vuonna 2024 Tilikaudella 2024 ei tapahtunut olennaisia liiketoimintojen myyntejä. 97VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Hankitut liiketoiminnot vuonna 2023 Muutokset tytäryritysomistuksissa Elisa hankki 30.10.2023 43,5 prosentin lisäosuuden Sutaria Services Inc.:sta 7,3 miljoonalla eurolla. Konserni omistaa hankinnan jälkeen yrityksen osakekannan kokonaisuudessaan. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 0,6 miljoonaa euroa ja lunastusvelvoitteesta kirjattu 7,3 (6,6) miljoonan euron velka maksettiin määräysvallattomille omistajille. Lunastusvelvoitteen alkuperäinen kirjaus sekä sen muutokset on käsitelty oman pääoman transaktioina. Myydyt liiketoiminnot vuonna 2023 Elisa Videra -liiketoiminnan myynti Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile VideoCommunication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla. Osakevaihdon myötä Elisa menetti määräysvaltansa Elisa Videra Oy:stä ja sen tytäryhtiöistä. Määräysvallan menettäminen on käsitelty konsernissa tytäryhtiön myyntinä ja myynnistä syntynyt myyntivoitto 0,5 miljoonaa euroa sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin. Yhtiöt on yhdistelty tytäryrityksinä 30.11.2023 saakka ja 1.12.2023 lähtien osakkuusyrityksinä. Myydyn yrityksen nettovarallisuus Kirjatut milj. euroa arvot Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1,0 Vaihto-omaisuus 2,4 Myyntisaamiset ja muut saamiset 23,6 Rahavarat 2,2 Laskennalliset verovelat –1,1 Rahoitusleasingvelat –0,3 Ostovelat ja muut velat –6,9 20,9 Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan milj. euroa Myydyn yrityksen rahavarat –2,2 –2,2 Myynnin vaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen milj. euroa Myyntihinta 11,0 Myydyn yrityksen nettovarallisuus –20,9 Aiemmat liiketoimet (1 10,4 Myyntivoitto 0,5 1) Määräysvallan menetyksestä johtuen Elisa-konsernin nettovarallisuus kasvoi, kun aikaisemmin sisäisinä erinä eliminoidut nettosaamiset, 10,4 miljoonaa euroa, siirryttiin käsittelemään ulkoisina saamisina vertailuvuonna. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Hankitut ja myydyt liiketoiminnot: Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Yrityshankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Myöhemmät määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman liiketoimina. Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Kauppahinta muodostuu luovutettujen käteisvarojen ja ehdollisen vastikkeen käyvistä arvoista. Kauppahinnan määrä, joka ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Liikearvon arvostamisesta ja arvonalentumistestauksesta ks. tarkemmin liitetieto 5.4.1. Ehdollisen vastikkeen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kuten asiantuntijakulut ja varainsiirtoverot kirjataan kuluksi syntyessään ja esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa. Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Hankitut liiketoiminnot: Yrityshankintojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määrittämisessä joudutaan käyttämään harkintaa ja tekemään arvioita. Arviot ja harkinta perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen hankintahetken tilanteesta. 20242023202220212020 2 2572 914 2 526 2 845 2 684 2 939 2 690 3 198 2 976 2 951 Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat Henkilöstö tilikauden lopussa 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 98VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 4. Henkilöstö 4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut milj.euroa 2024 2023 Palkat ja palkkiot 353,7 331,0 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 9,7 15,4 Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 44,2 45,8 Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 0,3 0,5 Muut henkilösivukulut 25,4 24,3 I/S 433,3 417,1 Henkilöstö tilikauden lopussa 2024 2023 Henkilöasiakkaat 2 951 2 976 Yritysasiakkaat 3 198 2 690 6 149 5 666 Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi konsernilla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon. Tulospalkkiojärjestelmä Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä on lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä. Henkilöstörahasto Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin. Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja määritettyjen strategisten tavoitteiden täyttyminen. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot. Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Vuonna 2024 henkilöstörahastoon kirjattiin 0,9 (1,5) miljoonaa euroa. Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot milj. euroa 2024 2023 Toimitusjohtajat 7,6 7,9 Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,8 0,8 99VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä. Elisan edellinen toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila työskenteli konsernin toimitusjohtajana 29.2.2024 saakka ja konsernin uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4. Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudet (1 milj.euroa 2024 2023 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 4,8 4,8 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,1 0,3 Osakeperusteiset etuudet (2 4,3 5,7 9,2 10,8 1) Perustuu Veli-Matti Mattilan palkitsemiseen 29.2.2024 saakka ja Topi Mannerin palkitsemiseen 1.3.2024 alkaen 2) Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2024 kirjattu kulu on 9,7 (15,4) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,9 miljoonaa euroa, edelliselle toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,3 (1,5) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 3,1 (4,2) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 4.2. Tilikaudella maksetut etuudet milj.euroa 2024 2023 Hallitus 0,8 0,8 Toimitusjohtaja (1 0,9 Edellinen toimitusjohtaja 0,3 1,0 Johtoryhmä 2,7 3,1 Osakeperusteiset etuudet (2 4,6 5,3 9,4 10,1 1) Sisältää korvauksen edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä 0,2 miljoonaa euroa 2) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa edelliselle toimitusjohtajalle maksettu osuus 1,2 (1,4) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 3,4 (3,9) miljoonaa euroa. Elisan uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloitti tehtävässään 1.3.2024. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisalta 15 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Johdon eläkesitoumukset Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Elisan johtoryhmän ennen vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät pääsääntöisesti heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä on johtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdon ryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus. Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta aiheutuvan muita vastuita. Tämän lisäksi johdon ryhmäeläkevakuutukseen maksettavaa eläkettä kerrytettiin tilikauden 2024 aikana TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen suhteellisen työssäoloajan mukaisesti. Johdolle myönnetyt osakepalkkiot Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2021–2023 puitteissa maksettiin tilikaudella 2024 edelliselle toimitusjohtajalle 13 171 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 38 069 osaketta vastaava määrä. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2017 ansaintajakson 2020–2022 puitteissa maksettiin tilikaudella 2023 edelliselle toimitusjohtajalle 12 057 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 34 848 osaketta vastaava määrä. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2022–2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 32 000 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 88 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2023–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 3 586 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 38 430 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 111 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2024 ansaintajakson 2024–2026 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 44 000 osaketta. Edellisen toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 2 444 osaketta. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 133 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2026 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 4 782 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän 2023 ansaintajakson 2024–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 7 172 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Johdon omistamat Elisan osakkeet Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 194 895 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia. 100VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 4.2 Osakeperusteiset maksut Konsernilla on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden saamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. 4.2.1 Osakepalkkiojärjestelmä 2024 Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2024–2028. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ansaintajakson 2024–2026 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kasvuun, henkilöstötyytyväisyyteen ja vuosittaiseen edistymiseen valituissa keskeisissä liiketoiminnan kasvu- ja ESG (ilmasto) -tavoitteissa. Ansaintajaksolta 2024–2026 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 460 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset Ansaintajakso käyvän arvon laskennassa 2024–2026 Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 460 000 Myöntämispäivä 1.2.2024 Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 42,97 Ansaintajakso alkaa 1.1.2024 Ansaintajakso päättyy 31.12.2026 Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 68 Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 64 Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 189 4.2.2 Osakepalkkiojärjestelmä 2021 Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2021–2025. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 395 800 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 360 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen ja liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 410 700 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta. 101VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset Ansaintajakso Ansaintajakso Ansaintajakso käyvän arvon laskennassa 2023–2025 2022–2024 2021–2023 Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 395 800 360 500 410 700 Myöntämispäivä 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2020 Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 49,46 54,12 49,70 Ansaintajakso alkaa 1.1.2023 1.1.2022 1.1.2021 Ansaintajakso päättyy 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023 Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 41 44 46 Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 49 65 Ansaintakriteerien toteutuma, % 76 Suoritettu määrä 129 271 Siirtopäivän keskikurssi, euroa 42,26 Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä, % 31 Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 154 Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 174 163 4.2.3 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2019 Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2019 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2019–2025. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Sitouttamis- Sitouttamis- Sitouttamis- Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset jakso jakso jakso käyvän arvon laskennassa 2023 2022–2023 2022–2023 Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 2 500 8 000 2 500 Myöntämispäivä 1.1.2023 1.8.2022 1.8.2022 Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 49,78 54,16 54,16 Sitouttamisjakso alkaa 1.1.2023 1.8.2022 1.8.2022 Sitouttamisjakso päättyy 31.12.2023 31.12.2023 31.8.2023 Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100 100 Ansaintakriteerien toteutuma, % 100 100 100 Suoritettu määrä 1 175 3 732 1 185 Siirtopäivän keskikurssi, euroa 42,26 42,26 44,98 Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä, % 47 47 47 Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 6 4 5 102VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 4.2.4 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023 Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2023–2027. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Sitouttamis- Sitouttamis- Sitouttamis- Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä jakso jakso jakso oletukset käyvän arvon laskennassa 2024–2025 2024 2023–2024 Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 7 172 4 782 334 Myöntämispäivä 1.3.2024 1.3.2024 1.11.2023 Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 42,04 42,04 40,78 Sitouttamisjakso alkaa 1.3.2024 1.3.2024 1.11.2023 Sitouttamisjakso päättyy 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2024 Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100 100 Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100 100 Ansaintakriteerien toteutuma, % 100 Suoritettu määrä 0 (1 Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 1 Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 1 1 1) Suoritettu kokonaisuudessaan rahana tilikauden 2024 aikana. Sitouttamis- Sitouttamis- jakso jakso Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa 2024–2027 2024–2026 Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 14 750 13 630 Myöntämispäivä 1.11.2024 1.6.2024 Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 43,22 41,90 Sitouttamisjakso alkaa 1.11.2024 1.6.2024 Sitouttamisjakso päättyy 31.1.2027 31.5.2026 Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100 Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100 100 Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 13 13 Osakepalkkiojärjestelmien kulut Tilikaudella 2024 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 9,7 (15,4) miljoonaa euroa. Konserni ennakoi maksavansa osakepalkkiojärjestelmistä aiheutuvia työntekijöiden veroja ja veronluonteisia maksuja 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut: Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä osakeperusteinen liiketoimi maksetaan työntekijälle nettona verojen jälkeen ja Elisalla on velvollisuus toimittaa osakepalkkiojärjestelmästä saadun edun arvosta ennakonpidätys. Osakepalkkiojärjestelmiä käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja työsuhdekulu kirjataan perustuen myönnettyjen brutto-osakkeiden määrään huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta vain netto-osakkeet ja Elisa suorittaa ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle. Konsernin verottajalle maksama ennakonpidätys kirjataan suoraan omaan pääomaan. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja. Järjestelmään liittyviä mahdollisia luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakeperusteiset maksut: Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista. 103VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 4.3 Eläkevelvoitteet Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni maksaa ennalta määrättyjä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä. Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.1. Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka milj.euroa 2024 2023 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo –1,0 –2,8 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo –38,7 –41,2 Varojen käypä arvo 33,6 34,7 B/S Nettomääräinen eläkevelka (–) /-saaminen (+) taseessa –6,2 –9,3 Laajan tuloslaskelman eläkekulu milj.euroa 2024 2023 Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 0,0 0,2 Nettokorkokulu 0,3 0,4 Velvoitteen täyttämiset –1,8 –1,4 0,5 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0,3 –1,5 Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin liittyvä vero –0,1 0,3 I/S 0,2 –1,2 Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma milj.euroa 2024 2023 Nettovelka tilikauden alussa 9,3 12,9 Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu –1,4 0,5 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,3 –1,5 Työnantajan suorittamat maksut –2,0 –2,6 Nettovelka tilikauden lopussa 6,2 9,3 104VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset milj.euroa 2024 2023 Velvoite tilikauden alussa –44,0 –50,6 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 0,0 –0,2 Korkomenot –1,5 –1,5 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) –0,6 2,4 Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (–) 0,0 1,5 Maksetut etuudet 4,6 4,5 Velvoitteen täyttäminen 1,8 Velvoite tilikauden lopussa –39,7 –44,0 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset milj.euroa 2024 2023 Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 34,7 37,7 Korkotuotot 1,2 1,2 Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (–) 0,2 –2,3 Maksetut etuudet –4,6 –4,5 Työantajan suorittamat maksut 2,0 2,6 Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 33,6 34,7 Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset 2024 2023 Diskonttauskorko, % 3,3 3,8 Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % 2,4 2,7 Inflaatio, % 2,1 2,4 Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyysanalyysi Vaikutus etuuspohjaiseen nettoeläkevelkaan, meur Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos 2024 2023 Diskonttauskorko +0,5 % –0,5 –0,6 Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 % 0,6 0,7 Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi 0,5 0,6 Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden olettamusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin olettamuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta, koska varojen käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan. Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,2 (12,7) vuotta. Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,7 (1,4) miljoonaa euroa vuonna 2025. Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100-prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Eläkevelvoitteet: Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka. Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Eläkevelvoitteet: Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään olettamuksia ja arvioita muun muassa eläkevelvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen arvostamiseen käytetystä diskonttauskorosta sekä inflaation ja palkkatason kehityksestä. 105VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 5.1 Poistot ja arvonalentumiset milj.euroa 2024 2023 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Käyttöoikeusomaisuus 1,3 1,2 Rakennukset ja rakennelmat Omistetut rakennukset ja rakennelmat 12,5 12,3 Käyttöoikeusomaisuus 21,9 21,5 Telelaitteet, koneet ja kalusto Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 174,7 176,0 Käyttöoikeusomaisuus 3,1 2,9 Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1 213,6 213,9 Aineettomat hyödykkeet Asiakaskanta 2,6 2,6 Muut aineettomat hyödykkeet 62,9 57,6 65,6 60,2 I/S 279,2 274,1 Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia. Vertailuvuoden arvonalennukset liittyivät 3G-verkon alasajoon . 5.2 Aineelliset hyödykkeet Kesken- Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, Muut eräiset 2024 vesi- ja koneet ja aineelliset aineelliset milj.euroa alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 11,7 351,3 3 875,3 36,6 38,3 4 313,3 Hankitut liiketoiminnot 0,0 3,8 5,2 0,3 9,2 Lisäykset 0,3 13,9 193,3 0,0 29,6 237,1 Vähennykset 0,0 –0,2 –2,9 –3,1 Siirrot erien välillä 11,4 –36,1 –27,6 –52,2 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 12,0 380,2 4 034,8 36,7 40,6 4 504,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –0,1 217,4 3 244,5 35,9 3 497,7 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 12,5 174,7 0,1 187,3 Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot 0,3 0,3 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 6,7 –62,2 –55,5 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –0,1 236,7 3 357,3 36,0 3 629,8 B/S Kirjanpitoarvo 1.1. 11,9 133,9 630,8 0,8 38,3 815,6 B/S Kirjanpitoarvo 31.12. 12,1 143,5 677,5 0,7 40,6 874,5 106VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Kesken- Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, Muut eräiset 2023 vesi- ja koneet ja aineelliset aineelliset milj.euroa alueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 11,7 334,8 4 045,9 36,6 32,7 4 461,7 Lisäykset 0,3 14,8 190,8 0,1 30,6 236,6 Myydyt liiketoiminnot –0,5 –9,5 –10,0 Vähennykset –0,2 –1,2 –374,6 –0,1 0,0 –376,2 Siirrot erien välillä 0,0 3,4 22,7 –24,9 1,3 Muuntoerot 0,0 0,0 –0,1 0,0 0,0 –0,1 Hankintameno 31.12. 11,7 351,3 3 875,3 36,6 38,3 4 313,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. –0,1 206,7 3 452,6 35,9 3 695,0 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 12,3 176,0 0,1 188,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 –1,1 –374,6 –0,1 –375,8 Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot –0,4 –9,5 –9,9 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –0,1 217,4 3 244,5 35,9 3 497,7 B/S Kirjanpitoarvo 1.1. 11,8 128,1 593,3 0,8 32,7 766,7 B/S Kirjanpitoarvo 31.12. 11,9 133,9 630,8 0,8 38,3 815,6 Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2024 81,9 (73,5) miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa. Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. J ulkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineellisten hyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta Telepäätelaitteet 2–4 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. 107VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 5.3 Käyttöoikeusomaisuus 2024 Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, milj.euroa vesialueet ja rakennelmat koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 18,7 135,7 14,7 169,1 Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,6 0,1 0,7 Lisäykset 1,7 27,3 3,6 32,6 Siirrot erien välillä –0,3 –6,2 –2,9 –9,3 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 20,1 157,5 15,4 193,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 4,9 68,9 8,0 81,8 Poistot ja arvonalentumiset 1,3 21,9 3,1 26,3 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –6,1 –2,8 –9,2 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 6,0 84,7 8,3 98,9 B/S Kirjanpitoarvo 1.1. 13,8 66,8 6,7 87,3 B/S Kirjanpitoarvo 31.12. 14,2 72,8 7,2 94,1 2023 Maa- ja Rakennukset Telelaitteet, milj.euroa vesialueet ja rakennelmat koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1. 17,2 143,6 20,9 181,7 Lisäykset 1,8 17,7 3,8 23,3 Myydyt liiketoiminnot –0,9 –0,1 –1,0 Vähennykset –0,5 –0,5 Siirrot erien välillä –0,2 –24,2 –9,9 –34,3 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 18,7 135,7 14,7 169,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 4,0 72,2 15,1 91,3 Poistot ja arvonalentumiset 1,2 21,5 2,9 25,6 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –24,2 –9,9 –34,3 Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot –0,7 –0,1 –0,7 Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 4,9 68,9 8,0 81,8 B/S Kirjanpitoarvo 1.1. 13,2 71,4 5,9 90,4 B/S Kirjanpitoarvo 31.12. 13,8 66,8 6,7 87,3 Tulevaisuudessa alkavien vuokrasopimusten IFRS 16 -standardin mukaiset velkasitoumukset 31.12.2024 olivat 2,5 (2,8) miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Käyttöoikeusomaisuus: Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Elisa arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimitilojen, tele- ja laitetilojen sekä liikepaikkojen ja autojen vuokrasopimuksista. Tilaajayhteysvuokrat toisilta operaattoreilta ja sopimukset kaapeleiden sijoitusoikeuksista eivät pääsääntöisesti täytä vuokrasopimuksen kriteereitä. Taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuden poistot ja vuokrasopimusvelkojen korot. Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi. Käyttöoikeusomaisuutta oikaistaan tietyissä tapauksissa vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisen yhteydessä. Vuokrasopimusvelat uudelleenmääritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleenmääritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuden kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Lyhytaikaisia ovat vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän. Arvoltaan vähäisiä ovat vuokrasopimukset, joiden kohdeomaisuus on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset. Elisa erottaa vuokrasopimuksiin sisältyvät palvelukomponentit toimitilojen, liikepaikkojen ja autojen osalta ja kirjaa näiden osuuden tuloslaskelmaan kuluna. 108VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 5.4 Aineettomat hyödykkeet Muut Keskeneräiset 2024 aineettomat aineettomat milj.euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 178,4 44,3 961,8 14,8 2 199,3 Hankitut liiketoiminnot 106,1 8,0 25,3 1,0 140,4 Lisäykset 59,7 8,2 67,9 Vähennykset –1,8 –1,8 Siirrot erien välillä –2,5 –14,7 7,3 –7,6 –17,5 Muuntoerot –0,3 –0,2 0,2 –0,4 Hankintameno 31.12. 1 281,7 37,3 1 052,5 16,4 2 387,9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 21,2 40,9 769,7 831,8 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 2,6 62,9 65,6 Hankittujen liiketoimintojen kertyneet poistot 12,2 12,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –2,5 –14,7 –1,9 –19,1 Muuntoerot 0,1 –0,3 0,1 –0,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 18,8 28,6 843,1 890,5 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 157,2 3,4 192,0 14,8 1 367,5 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 262,9 8,8 209,4 (1 16,4 1 497,5 Muut Keskeneräiset 2023 aineettomat aineettomat milj.euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 1 178,4 44,3 906,4 19,0 2 148,1 Lisäykset 51,5 (2 10,0 61,6 Vähennykset –1,4 –1,4 Myydyt liiketoiminnot –7,9 –0,1 –8,0 Siirrot erien välillä 13,1 –14,1 –1,0 Muuntoerot –0,1 0,0 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 1 178,4 44,3 961,8 14,8 2 199,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 21,1 38,3 720,8 780,2 Poistot ja arvonalentumiset 2,6 57,6 60,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,3 –1,3 Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot –7,4 –7,4 Muuntoerot 0,1 0,0 0,0 0,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 21,2 40,9 769,7 831,8 Kirjanpitoarvo 1.1. 1 157,3 6,0 185,5 19,0 1 367,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 157,2 3,4 192,1 (1 14,8 1 367,5 1) Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 116,9 (96,8) miljoonaa euroa. 2) Sisältää Viron 26 GHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 1,63 miljoonaa euroa. 109VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet: Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet, kuten asiakaskanta ja tuotemerkki arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Asiakaskanta 3–5 vuotta Tuotemerkki 10 vuotta Kehittämismenot 3 vuotta IT-ohjelmat 5 vuotta Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa . Pilvipalveluiden käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli aineettoman omaisuuserän aktivointiedellytykset täyttyvät. Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. 5.4.1 Liikearvo Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti: milj.euroa 2024 2023 Henkilöasiakkaat 643,7 641,0 Yritysasiakkaat 619,2 516,2 B/S 1 262,9 1 157,2 Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Arvonalentumistestaus: Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 5,9 prosenttia (vertailuvuonna 6,9 prosenttia Henkilöasiakkaiden ja 6,8 prosenttia Yritysasiakkaiden osalta). Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutokseksi 2 prosentin kasvu. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon, horisonttikasvuun ja diskonttauskorkoon. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. 110VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Herkkyysanalyysi Henkilö- Yritys- Henkilö- Yritys- asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat Käytetyt ennusteparametrit 2024 2024 2023 2023 Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa 7 548 3 146 5 478 2 847 Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 39,3 29,0 39,1 28,9 Horisonttikasvu, % 2,0 2,0 2,0 2,0 Diskonttauskorko ennen veroja, % 5,9 5,9 6,9 6,8 1) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin Henkilö- Yritys- Henkilö- Yritys- Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä asiakkaat asiakkaat asiakkaat asiakkaat arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo 2024 2024 2023 2023 Käyttökatemarginaali keskimäärin, % –20,0 –13,0 –18,1 –13,8 Horisonttikasvu, % –39,0 –19,0 –30,6 –29,4 Diskonttauskorko ennen veroja, % 19,2 13,1 17,1 16,4 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liikearvo: Ennen vuotta 2010 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti. 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Arvonalentumistestaus: Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. 111VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat 6.1 Vaihto-omaisuus milj.euroa 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 21,1 25,2 Valmiit tuotteet/tavarat 54,5 51,9 B/S 75,6 77,1 Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,7 (1,1) miljoonaa euroa. 6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.2.1 Lyhytaikaiset saamiset milj.euroa 2024 2023 Myyntisaamiset 446,7 441,5 Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset –6,2 –6,1 Saamiset asiakassopimustuotoista 3,8 3,8 Saamiset asiakassopimuskuluista 5,8 5,8 Siirtosaamiset 87,0 75,2 Rahoitusleasingsaamiset 17,4 17,2 Lainasaamiset 0,0 0,1 Saamiset osakkuusyrityksiltä 3,7 7,0 Muut saamiset 14,8 11,4 B/S 573,0 555,8 Siirtosaamiset koostuvat korkosaamisista sekä liiketuottojen ja -kulujen jaksotuksista. Myyntisaamisten ikäjakauma 2024 2023 milj.euroa Nimellisarvo Luotto tappiot Tasearvo Nimellisarvo Luotto tappiot Tasearvo Erääntymättömät 396,2 0,0 396,2 394,9 0,0 394,9 Erääntyneet Alle 30 päivää 28,4 –0,2 28,2 28,2 –0,2 28,1 31–60 päivää 8,8 –0,6 8,2 5,9 –0,7 5,2 61–90 päivää 3,3 –0,6 2,6 3,0 –0,7 2,4 91–180 päivää 3,6 –2,0 1,6 3,1 –1,8 1,3 Yli 181 päivää 6,3 –2,7 3,6 6,4 –2,8 3,6 446,7 –6,2 440,4 441,5 –6,1 435,5 Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 7.1. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 440,4 miljoonaa euroa. 112VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 6.2.2 Pitkäaikaiset saamiset milj.euroa 2024 2023 Lainasaamiset 0,0 0,0 Myyntisaamiset 91,3 94,7 Saamiset osakkuusyrityksiltä 6,3 4,2 Rahoitusleasingsaamiset 5,5 5,7 Siirtosaamiset 0,2 1,3 Pitkäaikaiset johdannaiset 0,4 1,0 Muut pitkäaikaiset saamiset 1,3 1,1 B/S 105,1 107,9 Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia. Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärä - vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain milj.euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 17,8 17,4 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,6 5,7 23,4 23,1 Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot –0,5 –0,2 Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo 22,9 22,9 Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti milj.euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 17,4 17,2 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,5 5,7 22,9 22,9 Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä viiteen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta . 113VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 6.3 Ostovelat ja muut velat milj.euroa 2024 2023 Pitkäaikaiset Saadut ennakot 4,6 4,8 Johdannaissopimukset 0,0 Muut velat (1 14,7 14,6 B/S 19,4 19,4 Lyhytaikaiset Ostovelat (2 (3 177,7 191,2 Saadut ennakot 14,0 11,0 Velat asiakassopimustuotoista 34,8 34,7 Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 69,1 62,0 Muut siirtovelat 20,6 11,1 Velat osakkuusyrityksille 0,0 0,5 Muut velat (1 108,0 92,2 B/S 424,2 402,5 443,6 421,9 1) Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 7,6 (8,7) miljoonaa euroa ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 4,1 (1,1) miljoonaa euroa liiketoimintojen hankintoihin liittyviä ehdollisia vastikkeita ja ehdollisia määräysvallattomien omistajien lunastusvelvoitteita. 2) Lisensseihin liittyvät lyhytaikaiset velat koostuvat 26 GHz -taajuuslisenssiin liittyvästä 0,0 (1,4) miljoonan euron velasta. 3) Ostovelkoihin sisältyy toimittajarahoituksellisia ostovelkoja 5,2 (1,4) miljoonaa euroa. Järjestelyissä pankki tarjoaa Elisan toimittajille käyttöpääomarahoitusratkaisun, jossa toimittaja maksaa Elisan ostovelkojen nopeammasta suorituksesta. Toimittajarahoituksellisten ostovelkojen erääntymisajat ovat 60–75 päivää laskun päiväyksestä, kun normaalien ostovelkojen erääntymisajat ovat pääosin 30–40 päivää laskun päiväyksestä. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten tuottojen ja kulujen jaksotuksista. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat: Vaihto-omaisuus: Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa. Myyntisaamiset ja muut saamiset: Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappiovarauksen odotettuihin luottotappioihin perustuen ja arvonalentumistappion, kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin kuin myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee. Myyntisaamiset ja muut saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Muutoin ne luokitellaan lyhytaikaisiksi saamisiksi. Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joilla asiakas voi maksaa ostamansa laitteen 12–36 kuukauden maksuajalla. Konserni kirjaa laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja myyntisaamiseksi ja luokittelee myyntisaamisen pitkäaikaiseksi, mikäli se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua. Rahoitusleasingsaamiset: Konserni toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien päätelaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot konserni kirjaa vuokra- ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella saman suuruisen tuottoasteen. Ostovelat: Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. 114VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7. Pääomarakenne 7.1 Rahoitusriskien hallinta Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa. 7.1.1 Markkinariskit Korkoriski Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2024, nimellisarvoon Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit Yritystodistukset 307,0 307,0 Pankkilainat 150,0 150,0 Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit Joukkovelkakirjalainat 900,0 900,0 Pankkilainat 100,0 100,0 Vuokrasopimusvelat 21,0 32,3 43,3 96,6 478,0 932,3 143,3 1 553,6 Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 89,9 miljoonaa euroa 31.12.2024. Vuokrasopimuksissa on indeksisidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen, käyttöoikeusomaisuuden sekä poistojen määrään. Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden. milj. euroa 2024 2023 Korkotason muutos +/- 1 % –4,6 / 4,6 –1,3 / 1,3 Valuuttakurssiriski Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Elisa Polystar Sweden AB:sta ja sen tytäryhtiöistä, kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin muista hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD), Englannin punta (GBP) ja Sveitsin frangi (CHF). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia on käytetty Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin arvon muutosta vastaan. Konserni on suojannut Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä kuluja valuuttatermiinein. Konsernin rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä. Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio koostuu pääosin Elisa Polystar -alakonsernista. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu. Valuuttapositio 2024 2023 milj.euroa Myyntisaamiset Ostovelat Myyntisaamiset Ostovelat USD 9,6 5,5 10,1 5,8 SEK 3,4 0,3 4,0 0,2 GBP 0,1 0,3 0,4 0,7 CAD 1,4 0,0 2,5 0,0 CHF 0,8 0,0 0,1 0,0 Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 20 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan olisi: milj.euroa 2024 2023 USD +/– 0,8 +/– 0,9 SEK +/– 0,6 +/– 0,8 GBP –/+ 0,0 –/+ 0,0 CAD +/– 0,3 +/– 0,5 CHF +/– 0,2 –/+ 0,0 115VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Hyödykeriskit Elisa panostaa voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön ja on solminut tuulivoiman hankintasopimuksen Puutikankangas Wind -tuulivoimapuistosta. Sopimus on voimassa maaliskuuhun 2033 saakka ja kattaa noin puolet Elisan Suomen mobiiliverkon sähköenergian kulutuksesta. Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä rahavirran suojaukset. Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa. Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, % 2024 2023 0–1 vuotta 92,0 93,1 1–2 vuotta 71,6 77,4 2–3 vuotta 42,1 38,8 3–4 vuotta 41,1 42,3 4–5 vuotta 34,5 41,1 Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2024 tasosta +/– 10 %, olisi vaikutus vuoden 2025 omaan pääomaan +0,3/–0,3 (+0,4/–0,4) miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja. 7.1.2 Likviditeettiriski Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 500 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 900 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Elisa maksoi 18.3.2024 takaisin maaliskuussa 2024 erääntyneistä joukkovelkakirjalainoista jäljellä olleet 248 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on lisäksi 350 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron komittoidut luottolimiitit, joista 22.9.2028 erääntyvä 130 miljoonan euron limiitti ja 17.5.2028 erääntyvä 170 miljoonan euron limiitti olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024. Komittoitujen lainalimiittien marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen sekä vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen pohjalta. Elisa on solminut Landesbank Baden-Württembergin kanssa käyttöpääomarahoituslimiitin suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Limiitti on ei-komittoitu ja se on voimassa toistaiseksi. Limiitistä on käytössä 50 miljoonaa euroa 31.12.2024. Elisa allekirjoitti 10.4.2024 uuden, 100 miljoonan euron lainasopimuksen Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa. Seitsemänvuotisen lainajärjestelyn korkomarginaali on sidottu vastuullisuustavoitteisiin. Järjestely on kiinteäkorkoinen. Elisalla on rahoituskovenantti kahdessa yhteensä 300 miljoonan euron komittoidussa luottolimiittijärjestelyssä sekä kahdessa yhteensä 200 miljoonan euron lainasopimuksessa, jotka on solmittu Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Rahoituskovenanttiehdon mukaan omavaraisuusaste ei saa mennä alle 30 prosentin. Kovenantin tulee täyttyä jatkuvasti ja se testataan ja raportoidaan lainanantajille vuosineljänneksittäin. Elisan talousennusteet eivät anna viitteitä kovenanttien rikkoutumisesta. Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody’s Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). S&P Global on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB+ (näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2. Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiitit milj.euroa 2024 2023 Rahat ja pankkisaamiset 89,9 63,4 Luottolimiitit 300,0 300,0 389,9 363,4 Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 82,9 (328,9) miljoonaa euroa 31.12.2024. Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 7.4.2. 116VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7.1.3 Luottoriski Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 7 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 6,2 (6,1) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien erääntyneet myyntisaamiset säännöllisesti. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä. 31.12.2024 konsernilla oli 440,4 (435,5) miljoonaa euroa lyhytaikaisia myyntisaamisia ja 91,3 (94,7) miljoonaa euroa pitkäaikaisia myyntisaamisia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 6.2.1. 7.2 Pääoman hallinta Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti. Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1,5–2. Elisan voitonjako omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. 7.2.1 Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut milj. euroa 2024 2023 Korollinen nettovelka 1 472,8 1 304,1 B/S Oma pääoma yhteensä 1 292,8 1 293,7 Pääoma yhteensä 2 765,5 2 597,7 Velkaantumisaste, % 113,9 100,8 Nettovelka/käyttökate 1,9 1,7 Omavaraisuusaste, % 38,7 41,6 117VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7.2.2 Käytettävissä olevat rahoituslähteet Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Varsinainen yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Oma pääoma 2024 2023 Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl 6 926 6 947 Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl 15 000 14 999 Tilinpäätöspäivän osakekurssilla osakeantivaltuutuksen maksimimäärä 31.12.2024 oli 627,0 (628,0) miljoonaa euroa. Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille. Velkapääoma 2024 2023 Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1 43,0 315,5 Lainajärjestely (ei sitova) 50,0 100,0 Komittoidut luottolimiitit (2 300,0 300,0 EMTN-ohjelma (ei sitova) (3 600,0 352,0 Yhteensä, milj. euroa 993,0 1 067,5 Osakeantivaltuutuksen ja sitovien sekä ei sitovien velkajärjestelyiden yhteismäärä tilinpäätöspäivänä oli 1 620,0 (1 695,5) miljoonaa euroa. 1) Yritystodistusohjelman koko on 350 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2024 käytössä 307 miljoonaa euroa. 2 ) Elisalla on kaksi komittoitua luottolimiittiä, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024. 3) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 500 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2024 käytössä 900 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 19.7.2024, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä. 7.3 Oma pääoma 7.3.1 Osakepääoma ja omat osakkeet Osakkeiden lukumäärä Osake- Omat milj.euroa (tuhansia) pääoma osakkeet 1.1.2023 167 335 83,0 –124,5 Omien osakkeiden luovutus 2,8 B/S 31.12.2023 167 335 83,0 –121,7 Omien osakkeiden luovutus 2,9 B/S 31.12.2024 167 335 83,0 –118,8 Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa. Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on kullakin yksi ääni. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä. Kirjan pidollinen %-osuus Osakkeiden vasta-arvo osakkeista Omat osakkeet lukumäärä euroa ja äänistä Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2023 7 075 378 3 510 859 4,23 Omien osakkeiden luovutus –128 724 Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2023 6 946 654 3 446 986 4,15 Omien osakkeiden luovutus –134 178 Siirto yhteistililtä 113 131 Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2024 6 925 607 3 436 542 4,14 7.3.2 Osingot Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2024 jaetaan osinkoa 2,35 euroa/osake. Vuoden 2023 tuloksesta jaettiin osinkoa 2,25 euroa/osake. 118VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7.3.3 Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman Käyvän pääoman Vara- arvon Muut milj.euroa rahasto rahasto rahasto rahastot Yhteensä 1.1.2023 90,9 3,4 –10,5 381,0 464,8 Rahavirran suojaukset –0,1 –0,1 Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 1,2 1,2 B/S 31.12.2023 90,9 3,4 –9,4 381,0 465,9 Rahavirran suojaukset –0,5 –0,5 Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät –0,2 –0,2 B/S 31.12.2024 90,9 3,4 –10,1 381,0 465,2 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan. Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto sisältää etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. Muihin rahastoihin on kirjattu yrityshankintojen yhteydessä toteutettujen osakeantien nimellishintaa korkeammat hinnat. 7.4 Rahoitusvarat ja -velat 7.4.1 Rahoitustuotot ja -kulut milj.euroa 2024 2023 Rahoitustuotot Osinkotuotot muista rahoitusvaroista 0,6 0,5 Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 5,0 4,7 Luovutusvoitot rahoitusvaroista 0,8 0,2 Valuuttakurssivoitot 2,8 2,1 Muut rahoitustuotot 0,2 1,2 I/S 9,4 8,7 Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista –34,5 –24,3 Korkokulut vuokrasopimusveloista –3,9 –3,3 Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista –2,2 –2,1 Muut korkokulut –0,2 –0,1 Arvonalentumiset –5,0 –0,1 Luovutustappiot rahoitusvaroista 0,0 –0,3 Valuuttakurssitappiot –2,0 –1,9 Muut rahoituskulut –0,1 0,0 I/S –47,9 –32,0 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko liikevaihtoon, materiaaleihin ja palveluihin, liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 119VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7.4.2 Rahoitusvelat 2024 2023 milj.euroa Tasearvot Käyvät arvot Tasearvot Käyvät arvot Pitkäaikaiset Joukkovelkakirjalainat 895,8 885,1 893,7 870,5 Pankkilainat 111,8 111,8 103,0 103,0 Vuokrasopimusvelat 75,5 75,5 67,8 67,8 B/S 1 083,1 1 072,4 1 064,5 1 041,4 Lyhytaikaiset Joukkovelkakirjalainat 247,7 246,5 Pankkilainat 151,5 151,5 0,0 0,0 Vuokrasopimusvelat 21,0 21,0 20,8 20,8 Yritystodistukset 307,0 307,0 34,5 34,5 B/S 479,6 479,6 303,0 301,8 1 562,7 1 552,0 1 367,5 1 343,2 Lainat sisältävät yhteensä 96,6 (88,6) miljoonaa euroa vakuudellisia vuokrasopimusvelkoja. Vuokrasopimusvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle. Rahoitusvelat ovat merkittäviltä osin euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin. Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,2 (2,8) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,4 (2,0) prosenttia. Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat 2024 milj. euroa 2025 2026 2027 2028 2029 2030– Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 17,0 317,0 313,2 12,0 312,0 0,0 971,2 Rahoituskulut 17,0 17,0 13,2 12,0 12,0 0,0 71,2 Lyhennykset 0,0 300,0 300,0 0,0 300,0 0,0 900,0 Pankkilainat 158,7 8,3 6,0 5,7 4,1 108,3 291,0 Rahoituskulut 7,2 3,8 3,7 3,7 3,7 5,6 27,6 Lyhennykset 151,5 4,5 2,3 2,0 0,4 102,7 263,4 Yritystodistukset 307,0 307,0 Rahoituskulut 3,7 3,7 Lyhennykset 303,3 303,3 Vuokrasopimusvelat 25,4 19,3 15,2 8,5 6,9 70,3 145,6 Rahoituskulut 4,4 6,6 5,5 3,0 2,5 27,0 49,0 Lyhennykset 21,0 12,7 9,7 5,5 4,4 43,3 96,6 Johdannaiset –0,4 0,0 –0,4 Sähköjohdannaiset –0,4 0,0 –0,4 Valuuttajohdannaiset 0,0 0,0 Ehdolliset vastikkeet 5,4 5,4 Ostovelat 177,7 177,7 Yhteensä 690,9 344,6 334,4 26,2 323,0 178,6 1 897,6 Rahoituskulut 32,0 27,4 22,4 18,7 18,2 32,6 151,2 Lyhennykset 658,9 317,2 312,0 7,5 304,8 146,0 1 746,4 120VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 2023 milj. euroa 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä Joukkovelkakirjalainat 258,3 16,1 316,1 312,8 12,0 312,0 1 227,3 Rahoituskulut 10,3 16,1 16,1 12,8 12,0 12,0 79,3 Lyhennykset 248,0 0,0 300,0 300,0 0,0 300,0 1 148,0 Pankkilainat 4,7 104,7 0,2 0,2 0,2 2,1 112,1 Rahoituskulut 4,5 4,4 0,0 0,0 0,0 0,1 9,1 Lyhennykset 0,3 100,3 0,2 0,2 0,2 1,9 103,0 Yritystodistukset 34,5 34,5 Rahoituskulut 0,6 0,6 Lyhennykset 33,9 33,9 Vuokrasopimusvelat 24,4 19,7 12,9 6,6 4,5 68,5 136,6 Rahoituskulut 3,6 7,0 5,0 2,5 1,7 28,1 47,9 Lyhennykset 20,8 12,7 7,8 4,1 2,8 40,4 88,6 Johdannaiset –0,9 –0,2 –1,1 Sähköjohdannaiset –0,8 –0,2 –1,0 Valuuttajohdannaiset –0,1 –0,1 Ehdolliset vastikkeet 1,1 1,1 Ostovelat 191,2 191,2 Yhteensä 513,3 140,4 329,2 319,5 16,7 382,5 1 701,7 Rahoituskulut 18,0 27,4 21,2 15,3 13,7 40,2 135,8 Lyhennykset 495,3 113,0 308,0 304,2 3,0 342,3 1 565,9 Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa. Yhtiöllä on sitovia luottolimiittejä 300 miljoonaa euroa. Sekä 130 miljoonan euron että 170 miljoonan euron limiitit erääntyvät vuonna 2028 ja olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2024. Joukkovelkakirjalainat Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat: 31.12.2024 Käypä arvo Tasearvo Nimellisarvo Nimellis- Efektiivinen milj. euroa milj. euroa milj. euroa korko-% korko-% Eräpäivä EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroa I/2019 295,0 298,7 300,0 1,125 1,236 26.2.2026 I/2020 280,1 299,0 300,0 0,250 0,322 15.9.2027 I/2023 310,0 298,2 300,0 4,000 4,092 27.1.2029 885,1 895,8 900,0 Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin. Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat erääntymisajoittain milj.euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 21,0 20,8 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 32,3 27,4 Yli viiden vuoden kuluttua 43,3 40,4 96,6 88,6 121VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 7.4.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin Käypään arvoon Käypään arvoon muiden Jaksotettuun tulosvaikutteisesti laajan tuloksen hankintamenoon 2024 kirjattavat erien kautta kirjattavat kirjattavat Kirjanpito- Käyvät milj.euroa rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat arvot arvot Liite Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut rahoitusvarat (1 0,6 15,0 15,6 15,6 Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,4 104,7 105,1 105,1 6.2.2 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 573,0 573,0 573,0 6.2.1 0,6 0,4 692,6 693,6 693,6 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat 1 083,1 1 083,1 1 072,4 7.4.2 Ostovelat ja muut velat (2 1,3 13,4 14,7 14,7 6.3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat 479,6 479,6 479,6 7.4.2 Ostovelat ja muut velat (2 4,1 406,2 410,3 410,3 6.3 5,4 1 982,3 1 987,7 1 977,0 Käypään arvoon Käypään arvoon muiden Jaksotettuun tulosvaikutteisesti laajan tuloksen hankintamenoon 2023 kirjattavat erien kautta kirjattavat kirjattavat Kirjanpito- Käyvät milj.euroa rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat arvot arvot Liite Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut rahoitusvarat (1 0,6 15,4 16,0 16,0 Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,0 106,9 107,9 107,9 6.2.2 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset 555,8 555,8 555,8 6.2.1 0,6 1,0 678,1 679,7 679,7 Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat 1 064,5 1 064,5 1 041,4 7.4.2 Ostovelat ja muut velat (2 14,6 14,6 14,6 6.3 Lyhytaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat 303,0 303,0 301,8 7.4.2 Ostovelat ja muut velat (2 1,1 390,4 391,5 391,5 6.3 1,1 1 772,5 1 773,6 1 749,3 1) Muut rahoitusvarat sisältävät konsernin noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset. 2) Poislukien saadut ennakot Kunkin rahoitusvara- ja velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa. 122VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Käypään arvoon arvostetut varat ja velat milj.euroa 2024 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat Sähköjohdannaiset 0,4 0,4 Valuuttajohdannaiset 0,0 0,0 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat Noteeratut osakesijoitukset 0,6 0,6 Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet –5,4 –5,4 –4,5 0,6 0,4 –5,4 milj.euroa 2023 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat Sähköjohdannaiset 1,0 1,0 Valuuttajohdannaiset 0,1 0,1 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat Noteeratut osakesijoitukset 0,6 0,6 Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet –1,1 –1,1 0,5 0,6 1,0 –1,1 Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat, kuten Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon, kuten konsernin sähkö- ja valuuttajohdannaiset. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon, kuten konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet. Tason 3 täsmäytyslaskelma Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet milj.euroa 2024 2023 Tilikauden alussa 1,1 4,9 Ehdollisen vastikkeen lisäys 4,9 0,6 Ehdollisen vastikkeen maksu –0,6 –4,2 Ehdollisen vastikkeen purku –0,1 Muuntoerot 0,1 0,0 Tilikauden lopussa 5,4 1,1 Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä. 7.4.4 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2024 2023 Voimassaoloaika Voimassaoloaika milj.euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Sähköjohdannaiset 2,4 3,5 Valuuttajohdannaiset 4,0 3,3 6,4 6,8 Johdannaissopimusten käyvät arvot 2024 2023 Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen milj.euroa käypä arvo käypä arvo Yhteensä käypä arvo käypä arvo Yhteensä Sähköjohdannaiset 0,4 0,4 1,0 1,0 Valuuttajohdannaiset 0,0 0,0 0,1 0,1 0,4 0,4 1,0 1,0 123VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. Liitetieto 7.4.3. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Johdannaissopimukset: Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinna olevat johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja, tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Konserni soveltaa suojauslaskentaa sähkön hintariskin ja Ruotsin kruunun osalta ja käsittelee johdannaissopimuksia rahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään ”Muut rahastot”). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat: Rahoitusvarat: Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle. Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyrityksiin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan muiksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakesijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. 31.12.2024 konsernin osakesijoitukset koostuivat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Rahoitusvelat: Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Tilanteissa, joissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvelan ehtoja muutetaan siten, että muutos ei johda velan kirjaamiseen taseesta, konsernin on kuitenkin kirjattava tulosvaikutteinen voitto tai tappio, joka lasketaan alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen muutettujen sopimusehtojen mukaisten rahavirtojen välisenä erotuksena. Vuokrasopimusvelat: Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva kausi sekä mahdollisten päättämisoptioiden ja jatko-optioiden kattamat ajanjaksot riippuen siitä, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy kassavirrassa. Mikäli konsernin arvio mahdollisen option käytöstä muuttuu, vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen. Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu: Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka on tarkoitus pitää sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pelkästään pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja/-velkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä. Konsernin suojauslaskennan alaiset sähkö- ja valuuttajohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi/-veloiksi. Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet sekä noteeratut osakesijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Konsernin muut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi. 124VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 8. Muut liitetiedot 8.1 Verot 8.1.1 Tuloverot milj.euroa 2024 2023 Tilikauden verot –80,1 –82,7 Edellisten tilikausien verot 0,0 0,0 Laskennalliset verot –11,4 –1,4 I/S –91,5 –84,1 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot: 2024 2023 Ennen Vero- Verojen Ennen Vero- Verojen milj.euroa veroja vaikutus jälkeen veroja vaikutus jälkeen Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät –0,3 0,1 –0,2 1,5 –0,3 1,2 Rahavirran suojaukset –0,7 0,1 –0,5 –0,1 0,0 –0,1 –1,0 0,2 –0,8 1,5 –0,3 1,2 Muuntoeroihin ei kohdistu verovaikutusta. Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: milj.euroa 2024 2023 I/S Tulos ennen veroja 447,9 458,1 Kotimaan verokannan mukainen vero –89,6 –91,6 Verovaikutukset seuraavista: Verovapaat tuotot 0,0 0,1 Vähennyskelvottomat kulut –2,1 –1,8 Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 2,7 11,0 Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,2 0,7 Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista –2,0 –2,4 Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,0 0,0 Muut erät –0,8 0,0 I/S Verot tuloslaskelmassa –91,5 –84,1 Efektiivinen verokanta, % 20,4 18,4 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot: Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Ks. tarkemmin liitetieto 8.1.2. Globaali minimiverosääntely (OECD:n pilari II) tuli voimaan vuonna 2024. Koska Elisa toimii pääsääntöisesti maissa, joiden paikallinen verokanta on 15 prosentin minimiveroa suurempi, ei merkittäviä täydennysveroja odoteta tulevan maksuun. Viron tytäryhtiöiden osalta sovelletaan voitonjaon verotukseen perustuvaa verojärjestelmää, jossa yhteisövero kannetaan vasta voitonjaon yhteydessä verokannalla, joka ei alita vähimmäisverokantaa. Tilikaudella 2024 Viron tytäryhtiöiden verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen voitonjakovero 8,5 miljoonaa euroa, joka vastaa globaalia 15 prosentin minimiveroa. Sääntelyn mukaan voitonjakoveron tulee realisoitua maksuun seuraavan neljän tilikauden aikana. Viron tytäryhtiöiden vertailukauden 2023 tuloksista, 54,9 miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista veroa. Tilikauteen ja aikaisempiin tilikausiin voi kohdistua verotarkastus, joka voi jälkikäteen johtaa veropäätösten muutokseen ja lisäveroihin tai palautuksiin. 125VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 8.1.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2024 Laskennalliset verosaamiset Kirjattu Kirjattu Hankitut tulos- laajaan tulos- liike- Muunto- milj. euroa 1.1.2024 laskelmaan laskelmaan toiminnot erot 31.12.2024 Vuokrasopimusvelat 16,4 1,2 17,6 Käyttöoikeusomaisuuserät –14,6 –1,0 –15,6 Vuokrasopimukset yhteensä 1,8 0,2 2,0 Sisäiset katteet 2,4 –0,5 1,9 Osakepalkkiojärjestelmät 3,6 –0,8 2,8 Eläkevelvoitteet 2,1 –0,3 0,1 1,9 Varaukset 1,0 0,8 1,8 Muut väliaikaiset erot 0,6 –0,2 0,1 0,2 0,0 0,8 B/S 11,5 –0,8 0,2 0,2 0,0 11,1 Laskennalliset verovelat Kirjattu Hankitut tulos- liike- Muunto- milj. euroa 1.1.2024 laskelmaan toiminnot erot 31.12.2024 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 2,0 –1,1 2,7 0,0 3,7 Kertyneet poistoerot 18,0 3,2 0,1 21,4 Rahoitusleasingsopimukset 0,9 0,0 0,9 Asiakassopimukset 1,7 0,0 1,7 Joukkovelkakirjalainat 0,5 –0,2 0,3 Laskennallinen voitonjakovero 8,5 8,5 Muut väliaikaiset erot 1,6 0,1 1,6 B/S 24,7 10,6 2,8 0,0 38,1 Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2024 konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia vahvistetuista tappioista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 24,1 (20,1) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2023 Laskennalliset verosaamiset Kirjattu Kirjattu tulos- laajaan tulos- milj. euroa 1.1.2023 laskelmaan laskelmaan Muuntoerot 31.12.2023 Vuokrasopimusvelat 17,3 –0,9 16,4 Käyttöoikeusomaisuuserät –15,6 1,0 –14,6 Vuokrasopimukset yhteensä 1,7 0,1 1,8 Sisäiset katteet 2,8 –0,4 2,4 Osakepalkkiojärjestelmät 3,9 –0,3 3,6 Eläkevelvoitteet 2,8 –0,4 –0,3 2,1 Varaukset 0,8 0,2 1,0 Vahvistetut tappiot 0,3 –0,3 0,0 Muut väliaikaiset erot 0,8 –0,2 0,0 0,0 0,6 B/S 13,1 –1,3 –0,3 0,0 11,5 Laskennalliset verovelat Kirjattu tulos- Myydyt milj. euroa 1.1.2023 laskelmaan liiketoiminnot Muuntoerot 31.12.2023 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 3,0 –1,0 0,0 2,0 Kertyneet poistoerot 17,4 0,6 18,0 Rahoitusleasingsopimukset 1,3 0,7 –1,1 0,9 Asiakassopimukset 1,8 –0,1 1,7 Joukkovelkakirjalainat 0,7 –0,2 0,5 Muut väliaikaiset erot 1,6 0,0 1,6 B/S 25,7 0,1 –1,1 0,0 24,7 126VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Laskennalliset verosaamiset ja -velat: Laskennalliset verot kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen tai verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, silloin kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, eikä liiketapahtuma toteutuessaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallista veroa ei myöskään kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa. Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti liiketoimia, joissa omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyy keskenään samansuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen ero. Elisa kirjaa tästä erosta syntyvän verokulun tai -tuoton tulosvaikutteisesti ja esittää taseessa laskennallisissa verosaamisissa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Viron tytäryhtiöiden ennen tilikautta 2024 kertyneitä verottamattomia voittovaroja 251,8 miljoonaa euroa, joiden osalta ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voittovarojen jakamisesta. Tilikaudesta 2024 alkaen Viron tytäryhtiöiden verotettavasta tuloksesta on kirjattu globaalin minimiverosääntelyn mukainen laskennallinen voitonjakoverovelka. Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Laskennalliset verosaamiset: Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin. 8.2 Varaukset Työsuhteen päättämiseen milj.euroa liittyvät etuudet Muut Yhteensä 1.1.2023 2,0 1,7 3,7 Varausten lisäykset 4,4 4,4 Käytetyt varaukset –3,3 –3,3 Käyttämättömien varausten peruutukset –0,3 –0,3 31.12.2023 2,8 1,7 4,5 Varausten lisäykset 15,5 15,5 Käytetyt varaukset –8,5 –8,5 Käyttämättömien varausten peruutukset –1,7 –1,7 31.12.2024 8,1 1,7 9,8 milj.euroa 2024 2023 B/S Pitkäaikaiset varaukset 3,3 3,4 B/S Lyhytaikaiset varaukset 6,5 1,0 9,8 4,5 Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2024 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuosina 2025–2026 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2025–2026. Muut varaukset Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset ja ehdolliset velat: Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen. Ehdolliset velat esitetään liitetiedossa 8.4. 127VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 8.3 Lähipiiritiedot Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän määräysvaltayhteisönsä ja läheiset perheenjäsenensä. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet: 2024 milj.euroa Myynnit Ostot Saamiset Velat Osakkuusyritykset 1,6 0,9 10,0 0,0 2023 milj.euroa Osakkuusyritykset 0,7 0,9 11,6 0,5 Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 4.1. 8.3.1 Konserniyhtiöt Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Tytäryritykset Kotipaikka Konsernin omistusosuus - % Banana Fingers Limited Bristol, Englanti 100 Digiset Oy Helsinki, Suomi 100 Elisa Eesti AS Tallinna, Viro 100 Elisa Finance Oü Tallinna, Viro 100 Elisa France SAS Les Sorinieres, Ranska 100 Elisa IndustrIQ Oy Helsinki, Suomi 100 Elisa camLine Holding GmbH Petershausen, Saksa 100 camLine GmbH Petershausen, Saksa 100 camLine Solutions S.r.l. Iași, Romania 100 camLine USA Inc. Atlanta, GA, Yhdysvallat 100 Romaric Automation Design Inc. Utah, Yhdysvallat 100 camLine Hungary Kft. Szombathely, Unkari 60 camLine Pte. Ltd. Singapore, Singapore 100 camLine Taiwan New Taipei City, Taiwan 100 camLine sdn. Bhd. Bayan Lepas, Malesia 100 PT Elisa camLine Indonesia Surabaya, Indonesia 100 Suzhou camLine Technology Co. Ltd Suzhou, Kiina 100 Tytäryritykset Kotipaikka Konsernin omistusosuus - % sedApta s.r.l. Genova, Italia 100 Aimesys S.r.l. Genova, Italia 51 Atomos Hyla S.p.A. Genova, Italia 100 Nextchain S.r.l. Milano, Italia 78 Best Solutions and Processes Consultant S.r.l. Torino, Italia 100 Atomos Hyla Informatica SA Belo Horizonte, Brasilia 69 Novigo Technology S.R.L. Genova, Italia 60 sedApta GmbH Chemnitz, Saksa 100 SedApta Ltd. Lontoo, Englanti 100 sedApta Osys S.A. Changé, Ranska 100 TenForce NV Leuven, Belgia 50 Process Data Control Corporation Arlington, TX, Yhdysvallat 50 Corporate Car Solutions Italia S.r.l. Rooma, Italia 50 Elisa IndustrIQ USA Inc. Murphy, TX, Yhdysvallat 100 Elisa Santa Monica Oy Helsinki, Suomi 100 Elistar AB Tukholma, Ruotsi 100 Elisa Polystar Finland Oy Helsinki, Suomi 100 Elisa Polystar UK Ltd. Guildford, Englanti 100 Elisa Polystar Poland SP. z.o.o. Lublin, Puola 100 Elisa Polystar Slovakia s.r.o. Bratislava, Slovakia 100 Polystar Egypt LLC Kairo, Egypti 100 Elisa Polystar Canada Inc. Toronto, Kanada 100 Elisa Polystar USA Inc. Frisco,TX, Yhdysvallat 100 Elisa Polystar Sweden AB Tukholma, Ruotsi 100 Polystar Asia Private Ltd. Singapore, Singapore 100 Elisa Polystar Australia Pty Sydney, Australia 100 Elisa Polystar Spain S.L. Bilbao, Espanja 100 Enia Oy Helsinki, Suomi 100 Epic TV SAS Sallanches, Ranska 100 Fenix Solutions Oy Turku, Suomi 100 Fonum Oy Helsinki, Suomi 100 Karelsat Oy Joensuu, Suomi 100 Kepit Systems Oy Vaasa, Suomi 70 Kiinteistö Oy Raision Luolasto Espoo, Suomi 100 Kiinteistö Oy Rinnetorppa Kuusamo, Suomi 100 Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo, Suomi 100 128VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin Tytäryritykset Kotipaikka omistusosuus - % Koillisnet Oy Kuusamo, Suomi 100 Lean Group Oy Tampere, Suomi 100 Elisa IndustrIQ Finland Oy Tampere, Suomi 100 LNS Kommunikation AB Tukholma, Ruotsi 100 Moontalk Oy Oulu, Suomi 93 Preminet Oy Helsinki, Suomi 100 Yhteisjärjestelyt Kiinteistö Oy Brahenkartano Turku, Suomi 60 Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedossa 3. Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa. Watson Nordic Oy sulautui Elisa Oyj:hin 30.4.2024, Tenforce USA LLC Process Data Control Corporation:iin 1.7.2024 ja Elisa Deutschland GmbH camLine GmbH:iin 22.8.2024. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryritysten yhdistelyperiaatteet: Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konserni altistuu tai on oikeutettu yhteisön muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta. Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisjärjestelyiden yhdistelyperiaatteet: Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konserni käyttää yhden tai useamman osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konsernin ainoa yhteisjärjestely, Kiinteistö Oy Brahenkartano, on yhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdään suhteellista menetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhtiö omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat pääasiassa toimisto- ja teletilojen hallintaan. 8.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä Taloudellisen informaation yhteenveto osakkuusyrityksistä milj.euroa 2024 2023 I/S Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista –1,2 –0,4 B/S Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa 11,7 20,8 milj.euroa 2024 2023 Tilikauden alussa 20,8 9,9 Lisäykset (1 0,0 11,5 Siirrot erien välillä (2 –7,8 –0,2 Osuus tilikauden tuloksista –1,2 –0,4 Saadut osingot 0,0 0,0 Arvonalentumiset 0,0 –0,1 B/S Tilikauden lopussa 11,7 20,8 1) Vertailuvuonna Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile Video Communication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jäi yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla ja osakkeiden hankintahinta oli 11,4 miljoonaa euroa. 2) Elisa osti loput (81 prosenttia) sedApta Groupin osakepääomasta 30.10.2024. Elisa osti vähemmistöosuuden (19 prosenttia) sedAptasta vuonna 2021. 129VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Konsernin Osakkuusyritykset Kotipaikka omistusosuus - % FNE-Finland Oy Kontiolahti, Suomi 45,9 KE-Masto Oy Kajaani, Suomi 49,5 Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaarentie 19 Helsinki, Suomi 41,7 Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki, Suomi 50,0 Kiinteistö Oy Helsingin Stenbäckinkatu 5 Helsinki, Suomi 40,0 Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere, Suomi 50,0 Kiinteistö Oy Pohjanplassi Lapua, Suomi 39,3 Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9 Riihimäki, Suomi 35,0 Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki, Suomi 29,6 MVC Mobile Video Communication GmbH Kronberg im Taunus, Saksa 37,5 Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki, Suomi 33,3 Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet: Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyritykseen liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut huomattavan vaikutusvallan ja luovutetut osakkuusyritykset siihen saakka, jolloin huomattava vaikutusvalta lakkaa. 8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset Vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista: milj.euroa 2024 2023 Vuokrakulut alle 12 kk pituisista vuokrasopimuksista 39,9 34,9 Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä 14,7 14,2 54,6 49,1 Ei purettavissa olevien taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: milj.euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 14,9 14,4 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 3,8 5,1 Yli viiden vuoden kuluttua 0,6 1,4 19,3 20,9 Vuokravastuut esitetään arvonlisäverottomina. Konserni vuokralle antajana Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat: milj.euroa 2024 2023 Yhden vuoden kuluessa 2,9 3,0 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,2 0,4 3,1 3,5 130VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset: Konserni vuokralle ottajana Elisa kirjaa lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut tuloslaskelmaan ja esittää ne taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Konserni vuokralle antajana Konsernilla on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia. Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut milj.euroa 2024 2023 Omasta puolesta annetut vakuudet Kiinnitykset 3,8 3,8 Takaukset 2,8 0,8 Talletukset 0,6 0,5 Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset 0,5 0,5 7,6 5,6 Muut sopimusvelvoitteet Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,2 0,2 0,2 Kiinteistöinvestoinnit Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu ilmoittaa määrän, jolla jo tehtyä arvonlisäverovähennystä on muutettava kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa kokonaan vähennyskelvottomaksi. Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 oli 59,5 (39,7) miljoonaa euroa. 8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Elisan tytäryhtiö camLine osti iCADA GmbH:n laajentaakseen prosessien huippuosaamistaan puolijohdeprosesseissa. iCADA on saksalainen puolijohdeteollisuuden kestävien elinkaariratkaisujen ohjelmistotoimittaja, ja se integroidaan camLineen, joka on osa Elisan teollisen tuotannon IndustrIQ-ohjelmistoliiketoimintaa. Yritysosto saatiin päätökseen 3.1.2025. 131VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 9. Tunnusluvut 9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020 TULOSLASKELMA Liikevaihto, milj. euroa 2 191 2 180 2 130 1 998 1 895 Liikevaihdon muutosprosentti 0,5 2,4 6,6 5,5 2,8 Käyttökate, milj. euroa 767 756 733 697 685 Käyttökate, % liikevaihdosta 35,0 34,7 34,4 34,9 36,2 Liikevoitto, milj. euroa 488 482 470 431 409 Liikevoitto, % liikevaihdosta 22,3 22,1 22,1 21,6 21,6 Tulos ennen veroja, milj. euroa 448 458 456 418 398 Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 20,4 21,0 21,4 20,9 21,0 Oman pääoman tuotto (ROE), % 27,6 29,4 30,4 28,8 28,1 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 17,7 18,5 18,3 16,9 16,7 Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 27 24 21 16 10 Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 1,2 1,1 1,0 0,8 0,5 TASE Velkaantumisaste (gearing), % 113,9 100,8 101,9 101,2 101,9 Maksuvalmius (current ratio) 0,8 1,0 1,0 1,4 1,3 Omavaraisuusaste, % 38,7 41,6 40,6 39,9 39,1 Korottomat velat, milj. euroa 501 463 488 491 430 Korollinen nettovelka 1 473 1 304 1 276 1 219 1 207 Taseen loppusumma, milj. euroa 3 356 3 125 3 101 3 028 3 041 SIJOITUKSET Osakkeiden hankinnat, milj. euroa 114 12 25 28 70 INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 338 321 290 265 266 Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 15,4 14,7 13,6 13,3 14,1 HENKILÖSTÖ Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 5 781 5 721 5 523 5 391 5 097 Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 379 381 386 371 372 Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole olennainen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen. Tunnuslukujen laskentakaavat Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden tulos × 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista × 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) Velkaantumisaste (gearing), % Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat × 100 Oma pääoma yhteensä Maksuvalmius (current ratio) Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä × 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot 132VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut (1 2024 2023 2022 2021 2020 TULOSLASKELMA Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 783 756 735 706 685 Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 35,7 34,7 34,5 35,3 36,2 Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 504 487 472 439 415 Vertailukelpoinen liikevoitto, % liikevaihdosta 23,0 22,4 22,2 22,0 21,9 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, milj. euroa 469 464 458 427 399 Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 21,4 21,3 21,5 21,4 21,0 Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), % 29,0 29,7 30,5 29,3 28,1 Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,5 18,7 18,4 17,2 16,7 Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS) 2,35 2,37 2,34 2,19 2,05 1) muu kuin IFRS-normistossa määritelty taloudellinen tunnusluku Vertailukelpoisten tunnuslukujen laskentakaavat Vertailukelpoinen käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen kauden tulos Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoinen tulos / osake (Vertailukelpoinen EPS) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden tulos +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät × 100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin) Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät × 100 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen Liiketoiminnan nettorahavirta – investointien nettorahavirta +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 133VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut (1 2024 2023 2022 2021 2020 Osakepääoma, euroa 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008 Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 160 409 466 160 388 419 160 259 695 160 187 301 160 082 908 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 160 508 759 160 376 432 160 253 348 160 174 453 160 065 712 Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 160 568 849 160 542 095 160 416 729 160 187 301 160 082 908 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 160 668 143 160 530 108 160 410 382 160 174 453 160 065 712 Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 6 995 7 006 8 276 9 056 7 508 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,23 2,34 2,33 2,15 2,05 Osakekohtainen osinko, euroa 2,35 (6 2,25 2,15 2,05 1,95 Osinko tuloksesta, % 105,3 96,2 92,1 95,6 95,1 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 8,01 8,05 7,78 7,48 7,39 Hinta/voitto -suhde (P/E) 18,7 17,9 21,2 25,2 21,9 Efektiivinen osinkotuotto, % (3 5,6 5,4 4,3 3,8 4,3 Osakkeen kurssikehitys Nasdaq Helsingissä Keskikurssi, euroa 43,23 48,86 51,99 51,00 51,08 Kurssi vuoden lopussa, euroa 41,80 41,87 49,46 54,12 44,87 Alin kurssi, euroa 40,18 39,41 45,57 45,10 40,79 Ylin kurssi, euroa 49,08 56,52 56,90 56,18 58,88 Osakkeiden pörssivaihdon kehitys Nasdaq Helsingissä (4 Kokonaisvaihto 1 000 kpl 69 716 64 380 71 229 81 557 122 497 Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (5 42 38 43 49 73 1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. 2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin ja tilikauden lopun kokonaisosakemäärän (167 335 073) perusteella. 3) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella. 4) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Bloombergin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2024 noin 229 (289) prosenttia Nasdaq Helsingin volyymista. 5) Laskettu suhteessa tilikauden lopun kokonaisosakemäärään. 6) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 2,35 euroa osakkeelta. Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat Osakekohtainen tulos (EPS) Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella Osakekohtainen osinko (1 Osakeantioikaistu osinko Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Efektiivinen osinkotuotto, % (1 Osakekohtainen osinko × 100 Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä Osinko tuloksesta, % (1 Osakekohtainen osinko × 100 Osakekohtainen tulos Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä Osakekohtainen tulos 1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin. 134VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus milj. euroa Liite 2024 2023 Liikevaihto 1 1 776,4 1 771,6 Liiketoiminnan muut tuotot 2 11,2 10,3 Materiaalit ja palvelut 3 –654,4 –666,3 Henkilöstökulut 4 –265,8 –271,9 Poistot ja arvonalentumiset 5 –268,8 –267,9 Liiketoiminnan muut kulut –182,4 –174,0 Liikevoitto 416,2 401,7 Rahoitustuotot ja -kulut 7 23,5 –37,3 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 439,8 364,4 Tilinpäätössiirrot 8 –14,7 0,8 Tuloverot 9 –77,6 –80,8 Tilikauden voitto 347,4 284,3 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS milj. euroa Liite 31.12.2024 31.12.2023 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 223,2 247,7 Aineelliset hyödykkeet 10 788,9 741,0 Sijoitukset 11 972,1 851,5 1 984,2 1 840,2 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 12 49,8 52,8 Pitkäaikaiset saamiset 13 167,7 109,3 Lyhytaikaiset saamiset 14 487,0 465,0 Rahat ja pankkisaamiset 47,3 37,9 751,7 665,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 735,9 2 505,3 VASTATTAVAA Oma pääoma 15 Osakepääoma 83,0 83,0 Omat osakkeet –118,6 –121,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8 Vararahasto 3,4 3,4 Edellisten tilikausien voitto 114,9 194,1 Tilikauden voitto 347,4 284,3 508,0 521,2 Tilinpäätössiirtojen kertymä 104,3 87,3 Pakolliset varaukset 16 8,5 5,4 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 17 1 007,1 1 005,8 Lyhytaikainen vieras pääoma 18 1 108,1 885,6 2 115,2 1 891,4 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 735,9 2 505,3 Emoyhtiön tase, FAS 135VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus milj. euroa 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirrat Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 439,8 364,4 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 268,8 267,9 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 5,5 1,1 Muut rahoitustuotot (–) ja -kulut (+) –11,2 18,0 Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) –1,5 –3,9 Sijoitusten myyntivoitot (–) ja -tappiot (+) 0,3 16,6 Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa 3,1 0,4 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 704,6 664,5 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys(+) –15,2 0,9 Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+) 2,5 10,8 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–) –11,3 –4,0 Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 680,6 672,2 Saadut osingot 1,4 5,0 Saadut korot 4,7 5,3 Maksetut korot –38,0 –28,5 Maksetut tuloverot –83,0 –77,8 Liiketoiminnan nettorahavirta 565,7 576,1 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS milj. euroa 2024 2023 Investointien rahavirrat Investoinnit käyttöomaisuuteen –293,6 –292,5 Käyttöomaisuuden myynnit 3,6 4,0 Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin –42,7 –4,7 Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 0,2 0,3 Myönnetyt lainat –109,5 –13,4 Lainasaamisten takaisinmaksut 4,7 5,2 Investointien nettorahavirta –437,2 –301,2 Rahavirta investointien jälkeen 128,5 275,0 Rahoituksen rahavirrat Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 100,0 300,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (–) –248,0 –202,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) 383,9 –39,5 Saadut (+) / annetut (–) konserniavustukset 4,6 –5,3 Maksetut osingot –359,6 –343,2 Rahoituksen nettorahavirta –119,2 –290,0 Rahavarojen muutos 9,3 –15,0 Rahavarat tilikauden alussa 37,9 53,0 Fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat 0,0 Rahavarat tilikauden lopussa 47,3 37,9 136VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen. Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Pysyvät vastaavat Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin. Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat: Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta Liikearvo 5–20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta Kaapeliverkko 8–15 vuotta Telepäätelaitteet 2–4 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihtoomaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa. Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä. Tuloutusperiaatteet Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325). Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan sekä aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset ja huoneistojen vuokratuotot. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntitappiot. Käyttöomaisuuteen kuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Tutkimus ja kehitys Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa. Vastaiset menot ja menetykset Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa. Tuloverot Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja eikä -saamisia. 137VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 1. Liikevaihto milj. euroa 2024 2023 Myyntituotot 1 834,3 1 838,4 Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät –57,8 –66,8 1 776,4 1 771,6 Maantieteellinen jakauma Suomi 1 756,8 1 747,1 Muu Eurooppa 18,5 23,2 Muut maat 1,2 1,4 1 776,4 1 771,6 2. Liiketoiminnan muut tuotot milj. euroa 2024 2023 Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 1,5 3,9 Fuusiovoitto 2,6 Muut (1 7,1 6,5 11,2 10,3 1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja. 3. Materiaalit ja palvelut milj. euroa 2024 2023 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 339,2 346,5 Varastojen muutos 3,0 11,8 342,2 358,4 Ulkopuoliset palvelut 312,2 308,0 654,4 666,3 4. Henkilöstökulut milj. euroa 2024 2023 Palkat ja palkkiot 226,2 226,7 Eläkekulut 34,2 38,7 Muut henkilösivukulut 5,4 6,5 265,8 271,9 Henkilöstö keskimäärin 3 240 3 361 Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Manner 2024 2023 Kuukausipalkat 586 014,00 Aiemman työnantajan palkkioiden menettämisestä maksettava korvaus 200 000,00 Tulospalkkiot 113 256,00 Luontoisedut 17 315,53 Osakeperusteiset maksut (1 0,00 916 585,53 1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 63 126 osaketta. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa / Mattila 2024 2023 Kuukausipalkat 183 940,00 668 040,00 Tulospalkkiot 161 924,40 294 218,10 Luontoisedut 3 589,64 20 903,10 Osakeperusteiset maksut (1 1 180 154,26 1 351 749,69 1 529 608,30 2 334 910,89 1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 40 500 osaketta. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1. Toimitusjohtaja Topi Mannerin eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Edellisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti ja eläke-etuuteen sisältyi vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyi taseen eläkevelvoitteisiin ja tilikauden 2024 aikana karttunut vastuu ja siihen liittyvät varat siirrettiin vakuutusyhtiön hoidettavaksi eikä yhtiölle odoteta aiheutuvan muita vastuita. 138VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2024 2023 Clarisse Berggårdh 2 400,00 Maher Chebbo 92 000,00 93 400,00 Kim Ignatius 99 000,00 98 000,00 Katariina Kravi 99 000,00 97 200,00 Pia Kåll 83 200,00 83 000,00 Topi Manner 78 200,00 Eva-Lotta Sjöstedt 92 000,00 93 400,00 Anssi Vanjoki 157 200,00 148 000,00 Antti Vasara 84 000,00 82 200,00 Christoph Vitzthum 80 800,00 787 200,00 775 800,00 Vuonna 2024 yhtiökokous päätti seuraavat hallituksen vuosipalkkiot: puheenjohtajalle 150 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa ja jäsenille 72 000 euroa, minkä lisäksi kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Vuosipalkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä on hankittu hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita 24.4.2024 ja loput on maksettu rahana vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten. 5. Poistot ja arvonalentumiset milj. euroa 2024 2023 Aineettomista hyödykkeistä 84,4 83,7 Aineellisista hyödykkeistä 184,3 184,3 268,8 267,9 Omaisuuseristä on kirjattu 0,1 (5,6) miljoonaa euroa arvonalennuksia. Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10. 6. Tilintarkastajan palkkiot milj. euroa 2024 2023 Tilintarkastus 0,2 0,2 Veroneuvonta 0,0 Muut palvelut 0,1 0,1 0,3 0,3 7. Rahoitustuotot ja -kulut milj. euroa 2024 2023 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,3 4,5 Osakkuusyrityksiltä 0,0 0,0 Muilta 0,4 0,4 0,8 4,9 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 1,4 1,0 Luovutusvoitot sijoituksista 74,6 0,1 Muilta 5,2 4,9 81,2 5,9 82,0 10,8 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille –9,3 –8,6 Arvonalentumiset konserniyrityksistä –0,1 Muille 1) –49,2 –39,4 –58,5 –48,2 23,5 –37,3 1) Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät konsernin sisäisten lainasaamisten luottotappion 12,8 miljoonaa euroa. 8. Tilinpäätössiirrot milj. euroa 2024 2023 Poistoeron muutos –17,3 –3,9 Saadut konserniavustukset 11,7 10,4 Annetut konserniavustukset –9,1 –5,7 –14,7 0,8 9. Tuloverot milj. euroa 2024 2023 Varsinaisesta toiminnasta –77,7 –80,8 Aikaisemmilta tilikausilta 0,1 0,0 –77,6 –80,8 139VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 2024 milj. euroa Kehittämis- menot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5 Lisäykset 9,9 2,7 40,2 8,0 60,8 Vähennykset –0,9 –0,1 –6,0 –7,0 Siirrot erien välillä 1,8 0,0 6,7 –7,6 0,8 Hankintameno 31.12. 97,5 168,7 886,3 687,5 15,2 1 855,2 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,9 –0,1 –4,2 –5,2 Poistot ja arvonalentumiset 10,8 9,1 28,8 35,7 84,4 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 77,2 113,2 857,8 583,8 1 631,9 Kirjanpitoarvo 31.12. 20,3 55,5 28,5 103,7 15,2 223,2 Aineelliset hyödykkeet 2024 milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5 Lisäykset 0,2 11,4 192,1 0,0 29,1 232,7 Vähennykset 0,0 –0,2 –3,2 –3,4 Siirrot erien välillä 3,4 23,2 –27,5 –0,8 Hankintameno 31.12. 9,6 272,8 4 171,0 35,1 37,4 4 526,0 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –3,6 –3,7 Poistot ja arvonalentumiset 8,5 175,8 0,0 184,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 166,8 3 535,7 34,6 3 737,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 9,6 106,0 635,3 0,5 37,4 788,9 140VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Aineettomat hyödykkeet 2023 milj. euroa Kehittämis- menot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 74,0 163,2 886,3 603,3 18,8 1 745,6 Lisäykset 8,3 1,8 35,3 9,9 55,4 Vähennykset –0,1 –0,1 Siirrot erien välillä 4,4 1,1 8,0 –13,9 –0,4 Hankintameno 31.12. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 58,2 95,1 797,5 518,4 1 469,2 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,1 –0,1 Poistot ja arvonalentumiset 9,2 9,1 31,4 34,0 83,7 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8 Kirjanpitoarvo 31.12. 19,4 61,9 57,3 94,2 14,8 247,7 Aineelliset hyödykkeet 2023 milj. euroa Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 9,4 243,8 4 114,8 35,1 31,3 4 434,3 Lisäykset 0,2 12,7 188,1 29,4 230,4 Vähennykset 0,0 –1,0 –372,2 –373,3 Siirrot erien välillä 0,0 2,6 28,3 –24,9 6,1 Hankintameno 31.12. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 151,2 3 554,3 34,6 3 740,0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,0 –366,8 –367,8 Poistot ja arvonalentumiset 0,0 8,3 176,0 0,0 184,3 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5 Kirjanpitoarvo 31.12. 9,5 99,7 595,5 0,5 35,8 741,0 141VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 11. Sijoitukset Osakkeet Saamiset 2024 milj. euroa Konserni- yritykset Osakkuus- yritykset Muut yritykset Konserni- yritykset Muut yritykset Yhteensä Hankintameno 1.1. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6 Lisäykset (1 128,2 0,0 128,2 Vähennykset (2 –7,6 0,0 –7,6 Hankintameno 31.12. 966,8 17,8 23,1 1,5 1 009,2 Arvonalentumiset 1.1. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1 Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 934,2 17,6 18,8 1,5 972,1 1) Elisa hankki 64,5 prosenttia ohjelmistoyritys Moontalk Oy:n osakekannasta 5.3.2024. 1.6.2024 Elisa Oyj siirsi Ring-mobiilivaihdeliiketoiminnan Moontalk Oy:lle saaden vastikkeeksi Moontalk Oy:n liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Suunnatun osakeannin seurauksena Elisa Oyj:n omistus Moontalk Oy:n osakekannasta kasvoi 92,7 prosenttiin. Osakkeiden hankintahinta oli tämän jälkeen yhteensä 94,8 miljoonaa euroa. Elisa hankki suomalaisen Lean Group Oy:n osakekannan 8.5.2024. Leanware Oy:n nimi muuttui hankinnan yhteydessä Elisa IndustrIQ Finland Oy:ksi. Osakkeiden hankintahinta oli 28,5 miljoonaa euroa. Elisa osti 3.7.2024 Koillisnet Oy:n osakekannan hankintahintaan 4,9 miljoonaa euroa. 2) Watson Nordic Oy fuusioitiin Elisaan 30.4.2024. Osakkeiden hankintahinta oli 7,6 miljoonaa euroa. Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3. Osakkeet Saamiset 2023 milj. euroa Konserni- yritykset Osakkuus- yritykset Muut yritykset Konserni- yritykset Muut yritykset Yhteensä Hankintameno 1.1. 842,2 6,3 23,3 1,5 873,3 Lisäykset 4,1 11,5 0,3 0,0 16,0 Vähennykset –0,2 –0,5 –0,6 Hankintameno 31.12. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6 Arvonalentumiset 1.1. –5,1 –0,1 –4,3 –9,6 Vähennykset –27,4 –0,1 0,0 –27,5 Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 813,6 17,6 18,7 1,5 851,5 142VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 13. Pitkäaikaiset saamiset milj. euroa 2024 2023 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 77,1 17,2 Saamiset osakkuusyrityksiltä Lainasaamiset 6,3 4,2 Saamiset muilta Myyntisaamiset 73,1 74,5 Siirtosaamiset (1 11,1 13,5 84,3 87,9 167,7 109,3 1) Erittely siirtosaamisista Vuokraennakot 8,3 8,8 Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,9 4,6 11,1 13,5 12. Vaihto-omaisuus milj. euroa 2024 2023 Aineet ja tarvikkeet 6,7 13,1 Valmiit tuotteet/tavarat 43,0 39,7 49,8 52,8 14. Lyhytaikaiset saamiset milj. euroa 2024 2023 Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset 61,5 41,8 Myyntisaamiset 8,2 3,7 Siirtosaamiset 2,0 1,2 Muut saamiset 12,6 10,8 84,2 57,6 Saamiset osakkuusyrityksiltä Lainasaamiset 6,8 Myyntisaamiset 3,6 0,2 3,6 6,9 Saamiset muilta Myyntisaamiset 326,7 340,7 Siirtosaamiset (1 64,0 52,9 Muut saamiset 8,4 7,0 399,1 400,5 487,0 465,0 1) Erittely siirtosaamisista Korot 2,1 0,2 Vuokraennakot 1,4 1,4 Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,0 2,2 Välittömät verot 3,1 Muut liikekulujen menoennakot 55,4 49,0 64,0 52,9 143VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 15. Oma pääoma milj. euroa 2024 2023 Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0 Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0 Omien osakkeiden rahasto 1.1. –121,5 –124,4 Omien osakkeiden luovutus 2,9 2,8 Omien osakkeiden rahasto 31.12. –118,6 –121,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 77,8 77,8 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8 Vararahasto 1.1. 3,4 3,4 Vararahasto 31.12. 3,4 3,4 Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 478,4 541,6 Osingonjako –361,2 –344,8 Vanhojen osinkovelkojen palautus omaan pääomaan 0,5 0,2 Omien osakkeiden luovutus –2,9 –2,8 Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 114,9 194,1 Tilikauden voitto 347,4 284,3 Oma pääoma yhteensä 508,0 521,2 Laskelma jakokelpoisista varoista Edellisten tilikausien voittovarat 114,9 194,1 Omien osakkeiden rahasto –118,6 –121,5 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8 Kehittämismenot –26,6 –23,9 Tilikauden voitto 347,4 284,3 395,0 410,8 16. Pakolliset varaukset milj. euroa 2024 2023 Eläkevaraukset 2,5 4,3 Muut pakolliset varaukset (1 6,0 1,0 8,5 5,4 1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin. Vuonna 2024 varauksia käytettiin 8,1 (1,3) miljoonaa euroa ja peruutettiin 3,9 (2,9) miljoonaa euroa. 17. Pitkäaikainen vieras pääoma milj. euroa 2024 2023 Korollinen Velat muille Joukkovelkakirjalainat 900,0 900,0 Lainat rahoituslaitoksilta 100,0 100,0 1 000,0 1 000,0 Koroton Velat muille Siirtovelat (1 7,1 5,8 7,1 5,8 1 007,1 1 005,8 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Joukkovelkakirjalainat 300,0 Lainat rahoituslaitoksilta 100,0 100,0 300,0 1) Erittely siirtoveloista Vuokraennakot 7,1 5,8 144VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 18. Lyhytaikainen vieras pääoma milj. euroa 2024 2023 Korollinen Velat saman konsernin yrityksille Konsernitilivelka 335,5 283,8 335,5 283,8 Velat muille Lainat rahoituslaitoksilta 150,0 Joukkovelkakirjalainat 248,0 Yritystodistukset 307,0 34,5 457,0 282,5 792,5 566,4 Koroton Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 9,9 7,1 Muut velat 9,1 5,8 19,1 12,9 Velat osakkuusyrityksille Ostovelat 0,0 0,4 0,0 0,4 Velat muille Saadut ennakot 4,4 4,7 Ostovelat 147,1 163,4 Siirtovelat (1 67,4 65,5 Muut velat 77,7 72,3 296,6 305,9 315,6 319,2 1 108,1 885,6 1) Erittely siirtoveloista Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 45,6 48,8 Korot 15,2 8,2 Välittömät verot 0,0 2,2 Vuokraennakot 1,2 1,0 Tuloennakot 4,7 4,8 Muut 0,7 0,6 67,4 65,5 19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset Vakuudet milj. euroa 2024 2023 Omasta puolesta annetut Talletukset 0,3 0,3 Takaukset 0,5 0,5 0,8 0,8 Vuokrasopimusvastuut milj. euroa 2024 2023 Vuokravastuut kiinteistöistä (1 Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 29,8 29,8 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 35,1 34,7 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 65,6 63,7 130,5 128,2 Muut vuokravastuut (2 Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 5,4 4,9 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 6,1 6,4 11,5 11,3 Vuokravastuut yhteensä 142,0 139,5 Muut sopimusvelvoitteet milj. euroa 2024 2023 Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,2 1) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista. 2) Koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista. Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään. Vuokravastuut ovat arvonlisäverottomia lukuun ottamatta autoleasingvastuita. 145VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Johdannaissopimukset milj. euroa 2024 2023 Valuuttajohdannaiset Nimellisarvo 4,0 3,3 Käypä arvo 0,0 0,1 Sähköjohdannaiset Nimellisarvo 2,4 3,5 Käypä arvo 0,4 1,0 Elisa suojaa sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä. Sähköjohdannaisissa noudatetaan suojauslaskentaa. Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, % 2024 2023 0–1 vuotta 92,0 93,1 1–2 vuotta 71,6 77,4 2–3 vuotta 42,1 38,8 3–4 vuotta 41,1 42,3 4–5 vuotta 34,5 41,1 Kiinteistöinvestoinnit Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2024 on 59,5 (39,7) miljoonaa euroa. 146VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Elisa Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Elisa Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025 Anssi Vanjoki hallituksen puheenjohtaja Maher Chebbo Kim Ignatius Katariina Kravi Pia Kåll Eva-Lotta Sjöstedt Antti Vasara Christoph Vitzthum Topi Manner toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä tammikuun 30. päivänä 2025 Ernst &Young Oy Tilintarkastusyhteisö Terhi Mäkinen KHT 147VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomus Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS -tilinpäätösstandardien mukaisesti, • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5 ja emoyhtiön liitetiedossa 6. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. 148VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA Liikearvon arvostus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 5.4.1 Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 1 263 miljoonaa euroa, joka on 38 % kokonaisvaroista ja 98 % omasta pääomasta. Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy merkittävää johdon harkintaa koskien keskeisiä käytettyjä oletuksia; ja • liikearvo on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty perustuen käyttöarvolaskelmiin, joiden tulos voi vaihdella merkittävästi laskelmaan sisältyvien oletusten muuttuessa. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavat useat oletukset, kuten esimerkiksi liikevaihdon kasvu, käyttökatteen kehittyminen ja rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen. Tilintarkastustoimenpiteemme koostuivat muun muassa seuraavista toimenpiteistä: • Käytimme apuna arvonmäärityksen erityisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta. • Arvioimme johdon oletuksia vertaamalla niitä hyväksyttyihin budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. • Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä ja vertasimme diskontattujen kassavirtojen summaa Elisan markkina-arvoon. • Vertasimme konsernin arvonalentumistestin liitetietoa 5.4.1 sovellettavan standardin vaatimuksiin tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista ja kävimme läpi herkkyysanalyysista annettuja tietoja. TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA Myynnin tuloutus Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.3 Elisa-konsernin tulovirrat koostuvat useasta tulovirrasta kuten kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä, erilaisista digitaalisista palveluista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden loT-ratkaisuista. Tuotteita ja palveluita myydään erikseen tai yhdessä. Myyntituotot kirjataan joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Myynnin oikeellisuuteen ja oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyy kohonnut riski johtuen IT- järjestelmien monimutkaisuudesta, suuresta määrästä erilaisia sopimuksia ja transaktioita sekä uusista liiketoiminta- ja hinnoittelumalleista (tariffirakenne, kannustinjärjestelyt, alennukset jne.). Myynnin tuloutuksen laskentaperiaatteiden soveltaminen on monimutkaista ja myynnin kirjaaminen oikea-aikaisesti ja oikeaan määrään vaatii johdolta merkittävää harkintaa ja arvioiden soveltamista. Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuottojen kirjaamiseen liittyvästä riskistä. Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä myynnin tuloutuksessa, sisälsivät muun muassa: • arvioimme konsernin laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden myynnin tuloutuksen osalta ja vertailimme sovellettaviin laskentastandardeihin; • testasimme keskeisten laskutusjärjestelmien yleiset IT-kontrollit ja järjestelmäkontrollit; • testasimme myynnin tuloutuksen otantaan perustuen, sisältäen sisäisten kontrollien testauksen soveltuvin osin; • testasimme laskutus- ja kirjanpitojärjestelmien täsmäytykset; • testasimme myynnin jaksotukset otantaan perustuen; • arvioimme myyntituottoja analyyttisillä aineistotarkastustoimenpiteillä; ja • arvioimme liitetietoja myyntituottojen osalta. 149VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. 150VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2024 alkaen. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä 30.1.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Terhi Mäkinen KHT 151VUOSIKERTOMUS 2024 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus Riippumattoman tilintarkastajan raportti Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Elisa Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Elisa Oyj:n (y-tunnus: 0116510-6) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700TU2S3DXWGU7H32-2024-12-31- 0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu, • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Elisa Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700TU2S3DXWGU7H32-2024-12-31-0-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Elisa Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu 30.1.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä 25.2.2025 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö Terhi Mäkinen KHT

AI Terminal

More from Elisa Oyj

Talk to a Data Expert