AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Elisa Oyj

Annual Report Mar 5, 2008

3216_10-k_2008-03-05_f6d595d3-b7d5-4236-8691-8ae1e5c1cba6.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Elisa Oyj vuosikertomus 2007

Vuosikertomus 2007

Elisa Oyj

Rekisteröity kotipaikka Helsinki

Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 0102 6000 www.elisa.fi

Sisältö

  • 1 Elisa lyhyesti
  • 2 Toimitusjohtajan katsaus
  • 4 Henkilöasiakkaat ja yrittäjät
  • 6 Yritysasiakkaat
  • 8 Viro
  • 9 Henkilöstö ja ympäristö
  • 12 Toimintakertomus ja tilinpäätös
  • 70 Hallinto ja rakenne

Tietoja osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Elisa Oyj:n vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2008 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.

Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään lauantaina 8.3.2008 klo 20.00, kirjallisesti osoitteeseen Elisa Oyj, Contact Center -palvelut/Sö A 6200, PL 30, 00061 ELISA, puhelimitse kaikkina viikonpäivinä kello 8.00–20.00 numeroon 0800 0 6242 tai telefaksilla numeroon 010 262 2727, tai sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 7.3.2008 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään äänestämällä.

Pääomanpalautus

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Voitonjakoon kuuluvat osingon maksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2007 perusteella jaetaan osakkeenomistajille pääomanpalautusta 1,80 euroa osakkeelta. 0,80 euroa osakkeelta on voitonjakopolitiikan mukaista ja 1,00 euroa ylimääräistä varojen jakoa pääomarakenteen kehittämiseksi. Pääomanpalautus vastaa 130 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että varat jaetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Oikeus yhtiökokouksen päättämään varojen jakamiseen on osakkeenomistajalla, joka on 25.3.2008 merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 1.4.2008. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Taloudellinen informaatio

Elisa Oyj julkaisee vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 25.4.2008, 1.8.2008 ja 24.10.2008. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja vuosikertomuksia voi tilata numerosta 050 305 1605.

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internetsivuilla osoitteessa www.elisa.fi osiossa Sijoittajille.

Suunnittelu ja taitto Kreab Oy Valokuvat Pekka Holmström Kansikuva Getty Images Paino Edita Prima Oy 2008

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö

Vesa Sahivirta

Johtaja, Sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 010 262 3036, 050 520 5555 Faksi 010 262 5723 e-mail vesa[email protected]

Elisa lyhyesti

Elisa on johtava suomalainen viestintäpalveluyritys, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkailleen tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Sen visiona on olla vetovoimaisin ja tehokkain operaattori.

Avainluvut

Milj. euroa 2007 2006 2005
Liikevaihto 1 568 1 518 1  337
Käyttökate 499 434 446
Liikevoitto 302 225 233
Tulos ennen veroja 285 212 212
Nettotulos 220 161 178
Tulos/osake, euroa 1,38 0,97 1,22
Tutkimus ja tuotekehitys 8 6 8
Investoinnit osakkeisiin 12 10 415
Investoinnit käyttöomaisuuteen 206 207 204
Omavaraisuusaste % 48 63 62
Gearing % 71 29 22
Henkilöstö 31.12. 3 015 3 592 4 681

Elisa harjoittaa liiketoimintaa Suomessa ja tarkoin valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Elisa tarjoaa asiakkailleen kansainvälisiä palveluja yhteistyökumppaneidensa Vodafonen ja Telenorin kanssa.

Elisan kotimaan liiketoiminta muodostuu Henkilöasiakkaat ja yrittäjät -yksiköstä, Yritysasiakkaat-yksiköstä, Uudet palvelut ja liiketoiminnat -yksiköstä, Tuotanto-yksiköstä sekä Tukitoiminnoista.

Elisa on Suomessa kiinteän ja mobiililaajakaistan, sekä matkaviestinnän uusien ns. 3G-palveluiden markkinajohtaja. Palveluita tarjotaan Elisa-, Saunalahti- ja Kolumbus-tuotemerkeillä.

Elisa vuonna 2007

Vuosi 2007 oli kannattavuudeltaan ja tulokseltaan Elisan historian paras vuosi. Liikevaihto kasvoi yli 3 prosenttia, mikä on enemmän kuin eurooppalaisilla operaattoreilla keskimäärin. Tulos ennen veroja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35 prosenttia.

Elisan markkina-asema vahvistui entisestään, erityisesti matkaviestinnän 3G-palvelujen ja laajakaistan osalta. Mobiilin internetin yleistymistä vauhditettiin kasvattamalla 3G-verkon peittoa, kuluttajaystävällisellä hinnoittelulla ja päätelaitteilla, jotka mahdollistavat yhä paremman internet-kokemuksen. 3G-markkina toimi kertomusvuonna hyvänä veturina koko toimialan kehittymiselle. Merkittävä osa uusista matkaviestintäliittymistä oli 3G-liittymiä, ja asiakkaat käyttivät yhä enemmän monipuolisia sisältöpalveluja.

3G-asiakkaita oli vuoden 2007 lopussa Suomessa yli miljoona. Elisalla on noin 50 prosentin markkinaosuus 3G-käyttäjistä.

Myös yritys- ja yhteisöasiakkaiden puolella Elisan markkinaasema vahvistui. Liikkuvan työn ratkaisut lisäsivät yhä useamman asiakkaan toiminnan tehokkuutta, saavutettavuutta ja työn joustavuutta. Asiakkaat ottivat älypuhelimet ja mobiililaajakaistan tuottavaan käyttöön sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisesti.

Vuoden 2007 keskeinen investointikohde oli nopeamman mobiililaajakaistan mahdollistavan 3G-verkon rakentaminen. Vuoden 2007 loppuun mennessä Elisan 3G-verkko kattoi jo 75 prosenttia suomalaisista, ja se on tutkitusti kattavuudeltaan ja kuuluvuudeltaan paras verkko.

Elisan yhdentyminen jatkui vuonna 2007. Lounet Oy fuusioitiin Elisaan, samoin First Orange Contact Oy ja Elisa Ventures Oy. Lisäksi Saunalahden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Elisan palvelukseen lokakuun alussa.

Elisan voitonjako vuonna 2007 sisälsi kaksi osingonjakoa ja omien osakkeiden hankinnan. Varsinainen yhtiökokous päätti 0,50 euron osingosta ja lisäksi 1,00 euron lisäosingosta. Kesällä Elisan hallitus päätti 1,00 euron ylimääräisen osingon jakamisesta. Kaikkiaan osinkoina jaettiin vuonna 2007 noin 400 miljoonaa euroa. Elisa hankki huhti-toukokuussa kaikkiaan 4000000 omaa osaketta arvoltaan noin 80 miljoonaa euroa.

Elisa kehityksen vauhdittajana

Elisa on merkittävä suomalaisen yhteiskunnan rakentaja. Kehitämme palveluja suomalaisten hyvinvoinnin ja viihtymisen edistämiseksi. Olemme yksi suurimpia Suomeen ja Viroon investoivia yrityksiä. Haluamme vuosittaisella noin 200 miljoonan euron investointipanoksellamme pitää kotimarkkinamme jatkossakin maailman kärkimaana telekommunikaatiossa ja viestintäpalveluissa.

Vuoden 2007 keskeinen investointikohteemme on ollut uuden, nopeampia siirtoyhteyksiä mahdollistavan, ns. 3G-verkon rakentaminen. Olemme rakentaneet entistä nopeampia mobiiliyhteyksiä ja laajempaa verkon peittoa. Vuoden 2007 loppuun mennessä Elisan 3G-verkko kattoi jo 75 prosenttia suomalaisista ja oli laadultaan tutkitusti paras verkko. Virolaisista tavoitamme jo 40 prosenttia. Vuoden lopulla Suomessa myytiin miljoonas 3G-päätelaite. Elisalla on Suomessa noin 50 prosentin markkinaosuus 3G-käyttäjistä.

Koko 3G-markkina on käytännössä synnytetty kahden vuoden sisällä. Elisan aloitteellisuus on luonut edellytykset päätelaitekaupalle ja palvelujen määrän ja laadun kasvulle. Internet on tullut asiakkaiden taskuun.

Tavoitteena palvelujohtajuus

edellytykset Elisan kannattavalle kasvulle.

Kilpailu asiakkaista on kovaa. Kynnys vaihtaa operaattoria on alhainen, ja hintakilpailu jatkuu sen vuoksi edelleen. Myös palveluilla kilpaileminen on lisännyt kilpailuintensiteettiä. Matkapuhelinhinnat ovat Euroopan halvimmat, ja myös kiinteän verkon laajakaistan hinnoittelu on erittäin alhainen kovan kilpailun seurauksena.

Hinnan lisäksi asiakkaat odottavat yhä parempaa palvelua. Odotukset sekä asiakaspalvelun että sisältöpalvelujen suhteen ovat kasvaneet, ja meidän tehtävämme onkin vastata tähän palvelukilpailun haasteeseen.

Olemme lanseeranneet uusia palveluja ja tuotteita, ja tulemme strategiamme mukaisesti tekemään niin yhä useammin myös tulevaisuudessa. Kehitämme myös verkosta riippumattomia palveluja. Vuonna 2007 lanseeratuista palveluista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa virtuaalinen treenimaailma Traxmeet ja nettiyhteisö Wippies.

Strategiamme mukaan keskitymme vahvasti toiminnassamme edelleen kolmeen kehittämispolkuun: yhden Elisan integrointiin, markkina-aseman vahvistamiseen palveluvalikoimaa laajentamalla ja kasvuun uusilla palveluilla ja uusille markkinoille.

Olemme edelleen tehostaneet yhden Elisan mukaista toimintaa. Vuonna 2007 integroimme Lounetin ja Saunalahden täysin Elisan organisaatioon. Olemme tehneet myös merkittäviä investointeja yhtenäisiin tietojärjestelmiin, joista tärkeimpänä voidaan mainita yhtenäinen asiakastieto- ja laskutusjärjestelmä. Järjestelmämuutos lisäsi asiakkaiden yhteydenottoja odotettua enemmän, minkä vuoksi puhelinpalvelumme jonoajat pidentyivät merkittävästi. Tavoitteenamme on selkeästi parempi puhelinpalvelutaso kuin mitä asiakkaamme ovat viime kuukausina kokeneet. Tilanteen korjaamiseksi olemme tehneet lukuisia toimenpiteitä muun muassa lisäämällä asiakaspalveluhenkilöiden määrää.

Asemamme markkinoilla on vahvistunut entisestään, erityisesti 3G-palvelujen ja laajakaistan puolella olemme entistä vahvempia. Myös yritys- ja yhteisöasiakkaiden puolella olemme vahvistaneet markkina-asemaamme.

125 vuotta muutoksen kärjessä

Vuonna 2007 juhlimme 125-vuotista historiaamme. Loppuvuodesta vietimme juhlia sekä sidosryhmiemme että henkilöstömme kanssa. Meillä on vahvat juuret useammilta paikkakunnilta jo yli sadan vuoden ajalta. Alueellinen perimä on vahvuutemme myös tänään. Merkittävimpänä Suomessa pääkonttoria pitävänä tietoliikennepalveluyrityksenä olemme lähellä asiakkaitamme, läsnä heidän arjessaan ja yhteyksissään.

125-vuotisen historian perspektiivistä on hyvä arvioida koko toimialan muutosta. Toimialamme on ollut aina kehityksen kärjessä, hyödyntänyt uusimpia keksintöjä ja teknologioita. Muutosrytmi tällä vuosituhannella on yhä kiihtyvä. Muutos viimeisen viiden vuoden aikana on muuttanut sekä toimialaa että Elisaa nopeammin kuin edeltävinä 120 vuotena.

Elisa osana yhteiskuntaa

Elisa on edelleen merkittävä työllistäjä. Työllistämme suoraan noin 3000 henkilöä, mutta roolimme välillisenä työllistäjänä on erittäin merkittävä. Ulkoistamalla työtä kumppaniorganisaatioille olemme saavuttaneet paitsi joustoa vaihteleviin tarpeisiimme myös erikoisosaamisen kehittämistä niistä toiminnoista, joita olemme antaneet ammattitaitoisille kumppaneillemme hoidettavaksi.

Yrityksille ja yhteisöille tarjotut ratkaisut lisäävät tuottavuutta. Työn tuottavuuden parantamisella on hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle suuri merkitys. Työn tuottavuuden ja tehokkuuden ja samalla myös jouston lisääminen ovat kaikkien toimijoiden, myös työntekijöiden, etu.

Elisan tuotteet ja palvelut vähentävät ympäristön liikennekuormitusta. Kommunikaatioratkaisut vähentävät ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen tarvetta. Esimerkiksi liikkuvan työn ratkaisut antavat mahdollisuuden joustavuuteen työn tekemisessä, ja ne mahdollistavat työmatkaliikkumisen vähenemisen.

Menestystä ja hyvää tuloskuntoa

Keskellä muutospaineita olemme kuitenkin onnistuneet hyvin työssämme. Liikevaihtomme kasvoi enemmän kuin toimialallamme keskimäärin. Tämän lisäksi vuodesta 2007 tuli historiamme paras tulosvuosi. Tämä saavutus on merkittävä erityisesti kun huomioidaan, miten merkittävästi asiakashinnat ovat laskeneet viimeisten viiden vuoden aikana. Suurin kiitos kuuluu luonnollisesti aktiiviisille asiakkaillemme. Hyvät kumppanimme ovat myös osaltaan auttaneet meitä menestymään. Ja tietenkin jokainen elisalainen voi olla ylpeä – olemme kehittyneet tuloksellisesti, elisalaisten arvojen mukaisesti.

Lähdemme vuoteen 2008 innostuneina. Elisa on jatkanut rohkeaa ja tavoitteellista muutosta, ja olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia. Asiakkaidemme ja omistajiemme odotukset vuodelle 2008 ovat yhä suuremmat; meiltä odotetaan palvelujohtajuutta, kasvua, tuottavuutta ja kansainvälistymistä.

Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöämme, omistajiamme ja sidosryhmiämme vuodesta 2007: teimme yhdessä tästä vuodesta historiamme menestyksekkäimmän. Näistä lähtökohdista meillä on erinomaiset edellytykset tehdä vuodesta 2008 vieläkin parempi.

Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja

Henkilöasiakkaat ja yrittäjät

tehneet palvelumme.

Henkilöasiakkaat ja yrittäjät -yksikkö helpottaa henkilö- ja yrittäjäasiakkaidensa arkea tarjoamalla tele- ja tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään. Tuotemerkkejämme Suomessa ovat Elisa, Saunalahti ja Kolumbus.

Suomessa yksikkö toimii voimakkaasti kilpailluilla tietoliikennepalvelumarkkinoilla ja on menestynyt dynaamisessa kilpailuympäristössä hyvin kaikilla päätuotealueillaan: laajakaistapalveluissa ja kiinteän verkon puhepalveluissa olemme markkinajohtaja, matkaviestinpalveluissa kilpailemme kutakuinkin tasoissa suurimman kilpailijamme kanssa markkinajohtajuudesta, ja kaapelitelevisiopalveluissa olemme markkinakakkonen. Lisäksi yksikkö on merkittävä matkapuhelinten, tietokoneiden ja näiden oheislaitteiden jälleenmyyjä.

Yksiköllä on noin 1,5 miljoonaa kotitalousasiakasta eli lähes 75 prosenttia kaikista Suomen kotitalouksista ja lisäksi yli 100000 yrittäjäasiakasta. Yhteensä näillä asiakkaillamme on käytössään yli kolme miljoonaa Elisan matkaviestinverkon ja kiinteän verkon liittymää. Kaikkia palvellaan periaatteella: "Elisa tekee sen helpoksi." Elisa kykenee toimittamaan niin kotitaloudelle kuin pienyrityksellekin kaikki sen tarvitsemat sähköisen viestinnän palvelut turvallisesti ja helposti kilpailukykyiseen hintaan.

Yksikkö toimii koko Suomessa vahvasti paikallisesti yli 60 omassa Elisa Shopit -myymälässä ja sadoissa edustajakumppaneiden myymälöissä. Valtakunnallisesti palvelemme asiakkaitamme Contact Centerimme ja verkkopalveluidemme välityksellä. Yksikön noin 1000 työntekijästä yli 80 prosenttia työskentelee näissä välittömissä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä.

Matkaviestintäpalvelut

Suomi hyväksyi matkapuhelimen ja liittymän myynnin yhdistettynä palvelupakettina huhtikuussa 2006. Suomessa näiden palvelupakettien piiriin tulivat kolmannen sukupolven päätelaitteet (3G). Tämä markkinamuutos, jonka Elisa tehokkaasti hyödynsi, siirsi suomalaiset vajaassa kahdessa vuodessa Euroopan 3G-tiheydessä eturiviin: miljoonan 3G-käyttäjän raja rikkoutui vuodenvaihteessa 2007–2008.

Vuosi 2007 kuului 3G:lle, sillä merkittävä osa uusista liittymistä oli 3G-liittymiä ja asiakkaat käyttivät yhä enemmän monipuolisia sisältöpalveluja. Erityisen suosittuja olivat sähköpostin ja internetin käyttö. Elisan osuus 3G-markkinasta on noin puolet.

3G-verkkomme on Suomen kattavin ja laajennamme sitä edelleen määrätietoisesti vastaamaan kysynnän lisääntymistä. Vuoden 2008 alussa jo noin 75 prosenttia suomalaisista yli 130 kunnassa on Elisan 3G-palveluiden piirissä. Marraskuussa 2007 Elisa otti ensimmäisenä maailmassa kaupalliseen käyttöön UMTS900-

KOTI JA T YÖ S A MALLA TON TILLAMaisema-arkkitehti Sonja Iiramo

Iiramon arkkitehtiperhe on yhdistänyt työn ja perhe-elämän kätevästi samaan pihapiiriin Vantaan Voutilan kylässä.

Arkkitehtitoimiston pyörittäminen onnistuu Elisan kiinteän puhelinlinjan, matkapuhelinten ja laajakaistayhteyksien avulla.

"Yrittäjien arjessa ei aina voi erottaa työ- ja vapaa-aikaa toisistaan", maisema-arkkitehti Sonja Iiramo sanoo. Asunto- ja pihasuunnittelua tarjoava perheyritys haluaa hoitaa asiakkaansa hyvin, minkä vuoksi puheluihin ja sähköposteihin vastataan ajasta tai paikasta riippumatta – aina kun mahdollista.

"Kaikkein käytetyin palvelu meillä ovat tekstiviestit, joita jokainen lapsemme lähettää useita satoja kuukaudessa."

tekniikan, joka mahdollistaa 3G-verkon rakentamisen myös hajaasutusalueille ja tuo 3G-palvelut koko Suomeen.

Suomen nopein ja kattavin 3G-verkko tukee HSDPA-teknologiaa 1–2 Mbit/s –nopeuksilla verkosta päätelaitteeseen. Vuoden 2008 aikana Elisan 3G-verkon nopeus tulee edelleen viisinkertaistumaan, jolloin matkaviestinverkkoa hyödyntäen voidaan tarjota erittäin nopeaa kiinteää laajakaistaa vastaava palvelu. Datayhteys toimii myös loma-asunnolla tai esimerkiksi ulkomailla ilman, että asiakas tarvitsee uusia erillisliittymiä tai -laitteita.

Vuoden 2007 loppupuoliskolla yksikkö toi markkinoille mobiililaajakaistan. Sitä käyttäen asiakkaamme saavat kiinteää laajakaistaa vastaavan kiinteähintaisen palvelun, joka kuitenkin tuotetaan matkaviestinverkkoa hyödyntäen ja joka siten tarjoaa asiakkaalle laajakaistapalvelut paikasta riippumattomasti. Vuodelta 2008 odotamme merkittävää mobiililaajakaistan läpilyöntiä, erityisesti kotien ja pienyritysten kiinteää laajakaistapalvelua täydentävänä tuotteena.

Matkaviestinpalveluiden kehittämiseksi ja asiakkaidemme palvelun parantamiseksi otimme huhtikuussa 2007 käyttöön uuden laskutus- ja asiakashallintajärjestelmän, jonka käyttöönottovaihe jatkuu osittain edelleen. Asiakkaillemme uusi järjestelmä tulee näkymään selkeämpinä laskuina ja nopeutuvana asiakaspalveluna sekä lisääntyvänä joustavuutena.

Yksikön asiakkailla oli vuoden 2007 lopussa noin kaksi miljoonaa matkapuhelinliittymää. Tavoitteenamme on vuonna 2008 edelleen vahvistaa markkinajohtajuuttamme data- ja 3G-palveluissa.

Kodin palvelut

Yksikkö on markkinajohtaja kotien tietoliikennepalvelujen tarjoajana. Sen asiakkailla oli vuoden 2007 lopussa noin 1,1 miljoonaa kiinteän verkon liittymää: noin 450000 laajakaistaliittymää, lähes 370000 kiinteän verkon puheliittymää ja lähes 240000

kaapeli-tv-liittymää. Laajakaistaliittymistä 30 prosenttia oli siirtonopeudeltaan 2 Mbit/s tai sitä nopeampia.

Vuoden aikana Elisa lanseerasi Laajakaista Super -palvelun, joka tarjoaa kotitalouksille maksimissaan 100 Mbit/s -yhteysnopeuden. Se mahdollistaa yhä nopeampia yhteyksiä vaativien palvelujen, kuten tv- ja tilausvideopalvelujen, hyödyntämisen. Supernopeat laajakaistayhteydet ovat yksikön asiakkaiden saatavilla lähes 250000 kotitaloudessa Elisan kuitu- ja kaapeli-tvverkon alueella.

Saunalahti toi markkinoille aivan uudenlaisen digi-tvsovittimen, SaunaVision. Normaalissa tv-katselussa SaunaVisio toimii kuten mikä tahansa antenniverkon digivastaanotin, mutta tallennettaessa ohjelmia niitä ei taltioida sovittimen omaan muistiin, vaan verkossa sijaitsevalle virtuaalilevylle asiakkaan laajakaistayhteyttä hyödyntäen. SaunaVisio on jatkuvasti kytketty internetiin kodin laajakaistayhteyden kautta.

Elisa aloitti syksyllä 2007 HDTV- eli teräväpiirtolähetykset kaapelitelevisioverkossaan. HDTV-kanavia on tarjolla aluksi kaksi, Voom ja Luxe, mutta jatkossa tarjontaa tullaan oleellisesti lisäämään. Yksikkö tulee panostamaan merkittävästi tv-palveluidensa kehittämiseen myös vuonna 2008.

Perinteinen lankapuhelimen liittymämäärä on laskenut tasaisesti jo usean vuoden ajan, mutta yhä edelleen lankapuhelimella on oma uskollinen ja aktiivinen käyttäjäkuntansa.

Kodin palveluissa tavoitteenamme on vuonna 2008 vahvistaa markkinajohtajuuttamme uusilla, innovatiivisilla palveluilla ja tarjoamalla asiakkaillemme entistä parempia, nopeampia ja luotettavampia yhteyksiä.

Yritysasiakkaat

Toimintamme lähtökohtana on suomalaisten yritysten ja niiden asiakkaiden välisten viestintätarpeiden syvällinen ymmärrys.

Elisa Yritysasiakkaat -yksikkö auttaa yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita lisäämään tuottavuutta ja parantamaan tavoitettavuutta niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä.

Yritysasiakas-yksikössä työskentelee noin 700 henkilöä yritysmyynnin, tarjooman sekä palvelutuotannon tehtävissä. Palvelemme suomalaisia yrityksiä maanlaajuisesti 12 toimipisteessä Rovaniemeltä Helsinkiin. Asiakkainamme on noin 15000 suomalaista organisaatiota elinkeinoelämän eri toimialoilta ja julkiselta sektorilta. Tuotamme luotettavia viestintä- ja kanssakäymisratkaisuja keskisuurille ja suurille suomalaisille organisaatioille valtakunnallisesti.

Elisa Yritysasiakkaat -yksikön keskeisiä kehityshankkeita vuoden 2007 aikana olivat asiakas-, prosessi- ja kumppaniosaamisen kasvattaminen sekä Kasvun lähteet -projekti, jonka pohjalta jalostamme uusia palveluja ja ratkaisuja asiakkaidemme viestintäja kanssakäymistarpeisiin. Kasvun lähteet -projektin ansiosta olemme entistä paremmassa asemassa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kiristyvään kilpailuun suomalaisessa viestintämarkkinassa.

Viestintä on kanssakäymistä

Yrityksille tietoliikenne- ja viestintäratkaisuja tarjoava ja tuottava markkina on erittäin kilpailtu. Viestintäteknologiat ovat muuttumassa välineiksi, joita loppukäyttäjät hyödyntävät omien tarpeiden, halujen ja käyttötottumustensa mukaan niin työelämässä kuin vapaa-aikana. Tämä muutos on haasteellinen myös asiakasyrityksillemme.

Me haluamme olla tässä muutoksessa vahvasti mukana ja auttaa asiakkaitamme integroimaan uudet viestintäratkaisut kiinteäksi osaksi organisaatioiden avainprosesseja ja ihmisten välistä kanssakäymistä.

Olemme kehittäneet muun muassa liikkuvan työn ratkaisuun palvelun, jolla luodaan turvallinen yhteys matkapuhelimesta yrityksen tietojärjestelmiin, tietokantoihin ja sovelluksiin. Jo tutuksi tulleiden mobiilin sähköpostin, kalenterin ja yhteystietojen lisäksi puhelimella pääsee nyt myös yrityksen sisäisiin sovelluksiin, kuten asiakashallintajärjestelmiin tai intranetiin.

Sovellusten mobilisointipalvelu laajentaa yritysten mahdollisuutta aitoon tuottavuuden parantamiseen kun työnteko tehostuu ja päätöksenteko nopeutuu. Esimerkiksi turha matkustaminen asiakkaan ja oman toimiston välillä vähenee, kun käyttäjällä on pääsy liiketoiminnan kannalta tärkeään tietoon kaikkialta.

BA REN T S RES C UE 2007 Pelastusjohtaja Martti Soudunsaari,Lapin Pelastuslaitos

Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuuskautena järjestettiin lokakuussa 2007 Barentsin alueen pelastusyhteistyöharjoitus Barents Rescue 2007. Harjoitustilanteena Ivalossa oli lento-onnettomuus, jossa lentokone teki pakkolaskun erämaahan ja yli 200 matkustajaa loukkaantui vakavasti tai menehtyi. Lapin alueelle simuloitiin suuronnettomuushälytys ja Barentsin alueen maille, Pohjoismaat ja Venäjä, esitettiin avunpyyntö.

Elisa suunnitteli ja toteutti pelastusharjoituksen koko viestintäarkkitehtuurin sekä varmisti tietoliikenneyhteydet Barents Rescue 2007 -harjoitukselle. Elisan kanssakäymisratkaisujen avulla harjoituksessa välitettiin tosiaikainen tilannekuva useiden eri maiden pelastuslaitoksiin ja ministeriöihin.

"Erinomaisesti toteutettu kokonaisuus, jonka lisäarvo oli merkittävä", toteaa Martti Soudunsaari.

Toimintamalli ja ratkaisut

Ydinosaamistamme on suunnitella, koordinoida ja toteuttaa kanssakäymistä tehostavia viestintäratkaisuja yhdistämällä toimialan parhaat sovellukset ja teknologiat saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi avaimet käteen -periaatteella.

Yritysasiakkaat-yksikön tarjooma koostuu kolmesta ratkaisualueesta: asiakaspalveluratkaisut, toimistotyön ratkaisut sekä tuotantoratkaisut. Kaikkia tuottamiamme viestintäratkaisuja on mahdollista yhdistää joustavasti toisiinsa asiakkaan kulloistenkin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi tehokkaat ja tietoturvalliset liikkuvan työn ratkaisut mahdollistavat luotettavan mobiilikanavan, jonka avulla voidaan ottaa yhteys asiakasyrityksen käytössä olevien tuotantoratkaisujen kattaviin hallinta- ja valvontapalveluihin.

Konsultointiyksikkö Elisa Design kartoittaa ja toteuttaa yhdessä asiakkaiden kanssa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisää tuottavuutta viestintäteknologian keinoin.

Kehittämistä kumppaneiden kanssa

Vuonna 2007 vahvistimme ydinosaamistamme ja markkinaasemaamme yritysostoilla, kumppanuussopimuksilla sekä omaa liiketoiminta- ja teknologiaosaamistamme kehittämällä. Yritysasiakkaat-yksikkö palvelee kansainvälistyviä asiakkaita yhdessä laajan kumppaniverkoston kautta kaikkialla maailmassa.

Yhteistyökumppanimme ovat omalla alallaan merkittäviä toimijoita, kuten esimerkiksi Vodafone, Cisco ja Microsoft. Me yhdistämme oman osaamisemme sekä viestintä- ja teknologiakumppaneidemme ratkaisut tavalla, joka hyödyntää parhaiten suomalaisten asiakasyritysten viestintätarpeita.

Kasvatimme asiakaspalveluratkaisujemme markkinajohtajuutta ostamalla monikanavaisia asiakaspalvelujärjestelmiä toimittavan ohjelmistotalo First Orange Contact Oy:n. Käynnistimme Microsoftin kanssa kumppanuuden, jonka myötä toimme markkinoille kehittyneet kanssakäymispalvelut.

Saimme kansainvälistä tunnustusta IP- ja mobiiliosaamisestamme, kun Cisco myönsi meille Gold Partner ja Mobility Partner of the Year -tunnustukset sekä Outdoor Wireless Mesh -sertifikaatin ensimmäisenä Euroopassa.

Tavoitteet vuodelle 2008

Viestintämarkkinan ja kilpailutilanteen muutokset niin Suomessa kuin ulkomailla tekevät toimialasta haasteellisen ja mielenkiintoisen. Tavoitteemme on vahvistaa ja kasvattaa markkinaasemaamme tuomalla uusia innovatiivisia ratkaisuja markkinoille, laajentamalla asiakaskuntaamme ja syventämällä kumppanuuttamme suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin viestintäratkaisutoimittajana.

Viro

  • Viron nopea talouskasvu on nostanut virolaisten elintasoa ja tuonut muutoksia
  • virolaisten elintapoihin ja elinympäristöön. Viro on Euroopan kärkimaita julkisten ja
  • kaupallisten palvelujen sähköistämisesssä.

Elisan liiketoiminta Virossa kasvoi myös vuonna 2007. Elisan osuus Viron matkaviestintämarkkinoista oli 25 prosenttia. Elisa oli kolmatta kertaa peräkkäin johtavan talouslehden (Äripäev) "Viron yritykset top 500"- listalla paras yritys toimialallaan.

Kattava palvelukokonaisuus kilpailuetuna

Virossa Elisan palveluvalikoima on lähes yhtä kattava kuin Suomessa. Yrityksille Elisa tarjoaa koko viestintäpalvelujen valikoiman ja kuluttajille mobiili- ja laajakaistapalvelut. Kaikki palvelut saa yhdestä yhtiöstä toisin kuin muilla alan toimijoilla Virossa, mikä tuo Elisalle kilpailuetua.

Palveluiden käyttö poikkeaa Suomen markkinoista siten, että Virossa prepaid-liittymien osuus on noin 30 prosenttia. Lisäksi yritysten ICT-ulkoistukset ovat vasta käynnistymässä. Esimerkiksi Contact Centerit ovat vielä pääosin yritysten omassa hallinnassa.

Elisan asiakaspalvelu on koettu Virossa erittäin laadukkaaksi. Elisan Contact Center valittiin vuonna 2007 toimialansa parhaaksi jo toista vuotta peräkkäin. Lisäksi Elisan työntekijä valittiin Viron parhaaksi asiakaspalvelijaksi.

Verkon kehittämiseen panostettiin

Virossa on panostettu vuosien 2006 ja 2007 aikana voimakkaasti matkaviestintäverkon kuuluvuusalueen laajentamiseen ja tekniseen kehittämiseen. Elisan GSM-verkon kuuluvuusalueella on tällä hetkellä 98 prosenttia virolaisista. Markkinoita valvovan regulaattorin vuonna 2007 toteuttamien mittausten perusteella Elisan verkko on maan laadukkain.

Verkon kehittäminen on tarjonnut asiakkaille entistä laajemman valikoiman viestintäpalveluja. Esimerkiksi mobiilidatan käyttö kymmenkertaistui vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Tallinnassa ja Pärnussa on jo käytössä nopea HSDPA-verkkoyhteys, jonka maksiminopeus on 7,2 Mbit/s. Lisäksi EDGE-nopeudet ovat käytettävissä valtaosassa maata.

Kasvu jatkuu Virossa

Matkaviestinpenetraatio ei kasva enää merkittävästi, mutta viestintäpalvelujen markkinoiden odotetaan Virossa jatkavan kasvuaan myös vuonna 2008, vaikka Viron talouskasvun ennustetaankin olevan hitaampaa kuin edellisvuosina.

Elisan tavoitteena on kasvaa edelleen markkinan kasvua nopeammin Virossa. Kasvu perustuu vahvimmin prepaid-tuotteisiin, yrityspalveluihin ja mobiilidataan. Liikevaihdon odotetaan kuitenkin kasvavan hieman edellisvuosia maltillisemmin, mikä johtuu yhdysliikennehintojen laskusta vuoden 2007 lopulla. Kannattavuuteen hintamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta.

Henkilöstö ja ympäristö

  • Vuonna 2007 vietettiin Elisan 125-vuotisjuhla-
  • vuotta, jonka merkeissä 3000 elisalaista
  • kokoontui yhteiseen henkilöstöjuhlaan Helsingin
  • Jäähalliin marraskuussa.

Työyhteisön kehittäminen ja hyvinvointi

Elisa rakentaa yhteistyössä henkilöstönsä kanssa työyhteisöä, joka houkuttelee aktiivisia ja työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja kannustaa näitä kehittymään. Elisalla on yhteiset, yrityksen laajuiset henkilöstökäytännöt muun muassa rekrytoinnin, yrityskulttuurin ja työyhteisön kehittämisen, osaamisen kehittämisen, palkkauksen ja palkitsemisen saroilla.

Elisan työilmapiiriä seurataan vuosittain henkilöstötutkimuksilla. Vuoden 2007 syyskuussa toteutetussa tutkimuksessa elisalaiset pitivät esimiestyötä, oman ryhmän yhteishenkeä ja Elisan muutoskykyä merkittävästi parempana kuin suomalaisten yritysten henkilöstö yleensä. Keskeisten osa-alueiden kehittymistä seurataan voimavaraindeksillä neljännesvuosittain.

Työyhteisöä kehitetään jokaisen esimiehen johdolla. Sen lisäksi Elisassa toimi henkilöstön, työsuojelun ja johdon edustajista koottu työyhteisön kehittämisryhmä, joka tekee esityksiä Elisatasoisista työyhteisön kehittämishankkeista. Työterveyshuolto ja työympäristöryhmät osallistuvat kaikilla paikkakunnilla elisalaisten hyvinvoinnin edistämiseen elisalaisten ja esimiesten tukena.

Ikääntyville työntekijöille suunnatun senioriohjelman puitteissa yli 55-vuotiaat elisalaiset tapasivat neljällä paikkakunnalla yhteensä kuusi kertaa ajankohtaisten työhyvinvointiaiheiden parissa.

Työskentely-ympäristön, työvälineiden ja työprosessien kehittäminen

Elisa panostaa fyysisen työympäristön joustaviin ratkaisuihin ja hyödyntää liikkuvan työn teknologiaratkaisuja. Vuonna 2007 valmistui Pasilan monitilatoimisto, jossa noin tuhat elisalaista työskentelee päivittäin. Tilat ja toimintojen sijoittelu eri toimitiloihin tukevat monimuotoista työskentelyä ja kannustavat yhteistyöhön sekä mahdollistavat työn tekemisen muuallakin kuin omassa toimipisteessä.

Elisa panostaa sisäisten prosessiensa helppouteen henkilöstön näkökulmasta. Tätä varmistamassa toimi tukiprosessien kehitysryhmä. Työn häiriöiden tunnistamisessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä Elisa kehitti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa vuonna 2007 valmistunutta työhyvinvointipaja-toimintamallia.

Henkilöstö ja ympäristö

2007 2006 2005
Henkilöstömäärä yhteensä 3 015 3 592 4 681
Bruttovahvuus 3 364 4 094 4 846
Miehiä 1 906 2 239 2 680
Naisia 1 458 1 855 2 166

Liikevaihto/henkilö 1 000 euroa

Henkilöstön määrä

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstökulut/henkilö

Henkilöstön koulutuspanos/ henkilö euroa

Työsuojelu ja työympäristötoiminta

Elisan työsuojelun yhteistyötä toteutettiin toimialueiden työympäristöryhmissä. Nämä toimivat lakisääteisinä työsuojelutoimikuntina. Työympäristötavoitteille määriteltiin numeeriset mittarit ja painokertoimet sekä tavoitteiden toteutumista seurattiin työympäristöryhmissä.

Yhteisten työpaikkojen työsuojelua kehitettiin yhteistyössä palvelutoimittajien kanssa. Työpaikkojen vaaroja kartoitettiin Sähköja tietoliikennealoille kehitetyn työpaikkojen riskienarviointimenetelmän avulla. Esimiehille annettiin työympäristökoulutusta.

Tasa-arvon edistäminen

Elisassa vuodeksi 2007 laadittu tasa-arvosuunnitelma keskittyi kolmen aiheeseen:

  • – Palkkauksen tasa-arvoisuuden kehittämiseen
  • – Naisten osuuden lisäämiseen esimiestehtävissä
  • – Naisten ja miesten tasapuoliseen nimittämiseen erilaisiin työryhmiin

Elisan henkilöstöstä oli naisia 1458 (1855) ja miehiä 1906 (2239). Elisan esimiehistä oli naisia 29 prosenttia (29). Elisan yksiköiden johtoryhmissä miehiä oli 39 ja naisia 7.

Henkilöstön kehittäminen

!

Keskeinen oppimisen muoto Elisassa on osallistuminen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Yksikönlaajuisiin tai koko Elisaa koskeviin kehityshankkeisiin osallistui vuonna 2007 yli 200 elisalaista.

Esimiestyötä tuettiin uusien esimiesten valmennuksilla, joihin kuului sekä johtajuutta, liiketoimintaa ja taloutta että työlainsäädäntöä ja työsuhdeasioita käsitteleviä osioita. Kokeneille esimiehille ja kehittämisvastuullisille asiantuntijoille suunnatun valmennusohjelman sai valmiiksi vuoden aikana 46 henkilöä. Projektipäälliköitä koulutettiin kahdessa eri laajuisessa valmennusohjelmassa.

Vuoden suurimpia koulutushankkeita oli asiakashallintaan ja laskutukseen liittyvien uusien prosessien ja työkalujen käyttöönottokoulutus, joka koski lähes puolta Elisan henkilöstöstä. Asiakaspalvelu- ja myyntihenkilöstölle järjestettiin jatkuvaa koulutusta muun muassa tuotteista ja toimintamalleista.

Elisa tukee henkilöstönsä omaehtoista opiskelua sekä taloudellisesti että mahdollistamalla opiskelua myös työajalla. Tätä tukea sai vuonna 2007 yli 40 elisalaista.

Henkilöstön palveluaikajakauma Koulutusjakauma, % Henkilöstön ikäjakauma

Oppilaitosyhteistyö

Elisa toimii aktiivisesti yhteistyössä useiden oppilaitosten kanssa antaen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua eri tavoin tämän päivän työelämään. Tiiviimpää yhteistyötä tehtiin muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kanssa.

Yhteistoiminta

Vuosi 2007 oli yhteistoiminnan kannalta poikkeuksellinen, erityisesti syyskaudella lähes kolme kuukautta kestäneiden työehtosopimusneuvotteluiden vuoksi. Lopulta marraskuun puolivälissä saatiin – tällä kertaa valtakunnansovittelijan avulla – sopimukset tehdyiksi ja työrauha ylläpidetyksi. Tätä edelsi kuitenkin päivän kestänyt työnseisaus Joensuun ja Kokkolan asiakaspalveluissa.

Yritysjärjestelyt ja niihin liittyvä yhteistoiminta henkilöstöasioissa jatkuivat muutaman edeltävän vuoden tavoin aktiivisina. Esimerkiksi Lounetin fuusion, Saunalahden liikkeenluovutuksen ja eri toimintojen ulkoistusten henkilöstövaikutukset käytiin yhteistoiminnassa ennakoivasti läpi.

Vuoden 2007 alussa otettiin Elisassa käyttöön uusi muutoksen suunnittelun malli, jossa yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa valmistellaan ja selvitellään edessä olevaa muutostilannetta. Välttämättömien muutosten perustelut ja vaihtoehtoiset tavat toimia on voitu näin huolellisesti käydä yhteistoiminnassa läpi ennen kuin on edetty varsinaisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

Elisassa on jatkettu lakisääteistä muutosturvaa laajempaa ja monipuolisempaa tukea irtisanottaville. Vuonna 2007 sitä laajennettiin MuutosVäylä-nimisellä palvelulla, jossa henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus tehostettuun uudelleensijoittumisohjelmaan. Tämäkin toimintamalli on kehitetty yhdessä henkilöstön edustajien kanssa.

Ympäristövastuu

Elisa toteuttaa korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen tarvetta ja siten vähennetään ympäristöä kuormittavaa liikennettä.

Elisa seuraa toimintojensa ympäristövaikutuksia ja pyrkii jatkuvasti parantamaan niiden ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöasiat huomioidaan yhtenä tekijänä Elisan tavara- ja palvelutoimittajia sekä alihankkijoita koskevissa päätöksissä.

Elisan ympäristötoiminnan perusperiaatteet

  • 1) Elisan ympäristötyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti osana kilpailukykyistä liiketoimintaa.
  • 2) Elisa sitoutuu suojelemaan ympäristöä niiltä osin, joihin se toiminnallaan vaikuttaa ja ottaa huomioon ympäristö-, laatu- ja turvallisuusnäkökohdat päätöksenteossaan ja johtamisjärjestelmässään.
  • 3) Elisa noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä ympäristötoimintaa ohjaavia säädöksiä.

Elisan ympäristöryhmä keräsi ympäristön kuormitustietoja (energian ja veden kulutustiedot, polttoaineiden käyttö, jätteet), seurasi ympäristölainsäädännön ja muuta kehitystä sekä lisäsi henkilöstön ympäristötietoutta ohjeistamalla niitä toimintoja, jotka vaikuttavat ympäristön kuormittamiseen.

Kuluneen vuoden keskeisiä hankkeita ovat olleet standardisoidun ympäristöjärjestelmän suunnittelun jatkaminen, ympäristökuormitustietojen raportointijärjestelmän edelleen kehittäminen, jätteiden lajittelun parantaminen sekä tuotantojäteprosessien kehittäminen.

Yhteistyö ympäristöhuoltoyhtiöiden kanssa on jatkunut monipuolisena. Elisa toimii ympäristöasioissa yhteistyössä Vodafonen, Suomen ympäristöjohtamisen yhdistyksen (www.yjy.fi) ja Ekokumppanit Klubi ry:n (Pirkanmaa) kanssa.

Toimintakertomus ja tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös / Konserni

  • Tuloslaskelma
  • Tase
  • Rahavirtalaskelma
  • Laskelma oman pääoman muutoksista
  • Liitetiedot
    • Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
    • Tilinpäätöksen liitetiedot
  • Tunnusluvut

Tilinpäätös / Emoyhtiö

  • Tuloslaskelma
  • Tase
  • Rahoituslaskelma
  • Liitetiedot
    • Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet
    • Tilinpäätöksen liitetiedot
  • Osakkeet ja osakkeenomistajat
  • Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
  • Tilintarkastuskertomus

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007

Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

Markkinatilanne

Matkaviestinnän liittymäkanta ja datapalveluiden käyttö on kehittynyt Suomessa myönteiseen suuntaan. Merkittävä osa uusista liittymistä on 3G-liittymiä. Uusia palveluja tarjoavat 3Gliittymät ovat kasvattaneet palveluiden käyttöä. Liittymäkannan kasvuun on vaikuttanut myös useampien päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin. Liittymien vaihtuvuus on ollut markkinatilanteeseen nähden normaalilla tasolla, ja kilpailu on kohdistunut enemmän palveluihin.

Kiinteän verkon liiketoiminnassa aiempi trendi jatkui: laajakaistaliittymien määrä kasvoi ja perinteisten liittymien määrä sekä käyttö vähenivät. Laajakaistamarkkina on jatkanut hienoista kasvuaan.

Liikevaihdon, tuloksen ja taloudellisen aseman kehitys

Milj. euroa 2007 2006 2005
Liikevaihto 1 568 1 518 1 337
Käyttökate * 499 434 446
Käyttökateprosentti * 31,8 28,6 33,4
Liikevoitto * 302 225 233
Liikevoittoprosentti* 19,3 14,8 17,4
Oman pääoman tuottoprosentti 18,8 12,1 15,9
Omavaraisuusaste, prosenttia 47,9 63,1 61,7

* Luvut ilman kertaeriä: Käyttökate 2007 491 milj. euroa, 2006 445 milj. euroa ja 2005 346 milj. euroa, käyttökateprosentti 2007 31,3%, 2006 29,3% ja 2005 25,9%, liikevoitto 2007 294 milj. euroa, 2006 236 milj. euroa ja 2005 133 milj. euroa, sekä liikevoittoprosentti 2007 18,8%, 2006 15,5% ja 2005 9,9%

Liikevaihdon kehitys segmenteittäin:

Milj. euroa 1–12/2007 1–12/2006
Matkaviestintä 980 930
Kiinteä verkko 642 665
Segmenttien välinen myynti –54 –77
Yhteensä 1 568 1 518

Elisan liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2007. Tähän vaikuttivat mm. laajakaista- ja matkaviestintäliittymäkannan sekä matkaviestintäpalveluiden käytön kasvu. Liikevaihtoa heikensi alhaisemmat yhdysliikenne- ja roaming-hinnat, vähäisempi laitekauppa, sekä kiinteän verkon perinteisten liittyminen määrän ja liikenteen väheneminen.

Tuloskehitys segmenteittäin:

Tilinpäätös Ilman kertaeriä
Milj. euroa 1–12/2007 1–12/2006 1–12/2007 1–12/2006*
Matkaviestintä
käyttökate 299 259 300 263
käyttökateprosentti 30,5 28 30,7 28
liikevoitto 195 162 196 166
Kiinteä verkko
käyttökate 206 181 197 187
käyttökateprosentti 32,1 27 30,7 28
liikevoitto 113 71 104 77
Konsernitoiminnot
käyttökate –6 –6 –6 –6
liikevoitto –6 –7 –6 –7
Yhteensä
käyttökate 499 434 491 445
käyttökateprosentti 31,8 29 31,3 29
liikevoitto 302 225 294 236

* Kiinteistöjen myyntivoitot 11 milj. euroa ja toimintojen uudelleen-

järjestelyvaraus –3 milj. euroa

** Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus –10 milj. euroa

Elisan käyttökate ilman kertaeriä kasvoi 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttökatteen nousuun vaikuttivat mm. matkaviestintäliiketoiminnan uudet palvelut ja liiketoiminnan tehostamistoimenpiteet. Kiinteän verkon kannattavuusparannukseen vaikuttivat laajakaistaliittymien hintamuutokset ja liittymämäärän kasvu, sekä kustannustehokkuuden parantuminen.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –17 miljoonaa euroa (–14). Rahoituseriin sisältyy myös 13 miljoonaa euroa Comptelin osakkeiden myyntivoittoa, sekä realisoitumaton, kassavirtaan vaikuttamaton, noin –2 miljoonan euron suuruinen johdannaisten käypien arvojen muutos. Vertailukelpoiset rahoitustuotot ja -kulut olivat siten –28 miljoonaa euroa (–14). Kasvu edellistä vuodesta johtui pääosin kasvaneesta nettovelasta.

Tuloslaskelman tuloverot olivat –65 miljoonaa euroa (–50).

Elisan tammi-joulukuun tulos verojen jälkeen oli 220 miljoonaa euroa (161). Konsernin tulos/osake oli 1,38 euroa (0,97). Konsernin oma pääoma/osake oli vuoden 2007 lopussa 6,53 euroa (8,07 vuoden 2006 lopussa).

Konsernirakenteen muutoksia

Elisa osti helmikuussa Contact Center -järjestelmiä toimittavan First Orange Contact Oy:n koko osakekannan 4,3 miljoonan euron hinnalla yhtiön toimivalta johdolta ja Aura Capital Oy:ltä. Yhtiö sulautui Elisaan 31.8.2007.

Elisa ja Lounet Oy:n hallitukset allekirjoittivat 24.5. sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Lounet sulautuu Elisaan. 5.7.2007

Lounetin ylimääräinen yhtiökokous ja Elisan hallitus hyväksyivät sulautumisen, joka rekisteröitiin 30.9.2007.

Elisa ja Oy L M Ericsson Ab allekirjoittivat sopimuksen Elisan yritysasiakkaiden puhelinjärjestelmien ja vaihdeasennusten etähallinnan ulkoistamisesta ja vaihdeasennusten kenttätoimintojen osittaisesta ulkoistamisesta Ericssonille. Liiketoiminnat siirtyivät 28.9.2007.

Elisan tytäryhtiön Saunalahti Oyj:n henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella Elisan palvelukseen 1.10.2007 alkaen. Liikkeenluovutuksessa Saunalahden noin 170 työntekijää siirtyi Elisan palvelukseen osaksi Elisan noin 900 henkilön henkilöasiakkaat ja yrittäjät -yksikköä.

Matkaviestintäliiketoiminta

31.12.2007 31.12.2006
Kokonaisliittymämäärä 2 657 400 2 488 900
- Verkko-operaattori, Suomi 2 334 600 2 194 400
- Liittymämäärä, Viro 322 800 294 500
Käyttäjäkohtaiset tunnusluvut
1)
10–12/
2007
10–12/
2006
1–12/
2007
1–12/
2006
Keskim. liikevaihto/liittymä, ¤/kk 30,1 30,8 30,0 30,2
Vaihtuvuus vuositasolla, % 12,6 14,0 12,2 13,8
Lähtevät puhelut, min./liitt./kk 217 213 218 203
Tekstiviestit, kpl/liittymä/kk 57 54 53 50
Lisäarvopalvelut/liikevaihto, % 19 17 19 17
Verkon käytön tunnusluvut
2)
10–12/
2007
10–12/
2006
1–12/
2007
1–12/
2006
Lähtevät puhelut, milj. min. 1 447 1 330 5 661 4 888
Tekstiviestit, milj. kpl 407 336 1 550 1 193

1) Elisan palveluoperaattorit Suomessa (ei sisällä prepaid-liittymiä)

2) Elisan verkko-operaattori Suomessa

Elisan verkko-operaattorin liittymämäärä Suomessa kasvoi vuonna 2007 noin 140 000 liittymällä, johon vaikutti merkittävästi 3Gpalvelupakettien, mobiililaajakaista- ja prepaid-liittymien hyvä menestys. Liittymiä oli vuoden lopussa noin 2334600 kappaletta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liittymämäärä kasvoi noin 25000 liittymällä.

Vuonna 2007 Elisan omien palveluoperaattoreiden soitettujen puheminuuttien määrä liittymää kohden kasvoi noin 7 prosenttia ja lähetettyjen tekstiviestien määrä nousi noin 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaispuheluminuuttien määrä kasvoi 16 prosenttia ja tekstiviestit 30 prosenttia, mihin vaikutti Elisan palveluoperaattorin liittymämäärän kasvu.

Matkaviestinnän liikevaihto kasvoi 5 prosenttia alentuneista yhdysliikennehinnoista ja vähäisemmästä laitekaupasta huolimatta. Liittymäkohtainen liikevaihto laski vajaan prosentin edelliseen

vuoteen verrattuna, mikä johtui vuoden alusta voimaan tulleista alhaisemmista yhdysliikennehinnoista ja roaming-hintojen alentumisesta syyskuussa.

Elisan henkilöasiakasliittymien matkapuheluiden hinnoittelumalli muuttui vuonna 2007, kun kotimaassa soitetuissa matkapuheluissa otettiin käyttöön 0,049 euron suuruinen aloitusmaksu. Liittymien minuuttihinnat säilyivät ennallaan.

Elisa sopi muiden matkaviestintäoperaattoreiden kanssa uusista yhdysliikennemaksuista vuosille 2007–2008 sekä niiden määräytymisperiaatteista osapuolten välillä 2009–2010. Operaattoreiden toisiltaan perimät yhdysliikennemaksut alenevat ja erot kaventuvat. Tasamaksut tulevat voimaan 1.12.2009. Elisan uusi yhdysliikennemaksu oli 1.1.2007 alkaen 7,0 senttiä minuutilta ja vuonna 2008 5,1 senttiä minuutilta.

Saunalahti aloitti ensimmäisenä Suomessa MobiiliVoIPliittymien myynnin. Saunalahden palvelu perustuu standardoituun UMA-teknologiaan. UMA (Unlicensed Mobile Access) yhdistää GSM-verkon ja langattomat WLAN-lähiverkot saumattomaksi kokonaisuudeksi mahdollistaen liittymän käyttäjälle jopa ilmaisten puheluiden soittamisen.

Elisa uudisti Mobiililaajakaistan hintoja 1.8. alkaen ja roaminghintojaan Euroopan unioniin kuuluvissa maissa 30.8. alkaen.

Elisan 3G-verkon kuuluvuus ja peitto ovat tutkitusti toimialan parhaat. Suomalaisista noin 75 prosenttia yli 120 kunnassa oli 2007 lopussa Elisan 3G-palveluiden piirissä. Elisan ensimmäisenä maailmassa kaupallistama UMTS900-tekniikka mahdollistaa 3G-verkon rakentamisen myös haja-asutusalueille ja tuo 3G-palvelut lähivuosina koko Suomeen. Vuoden 2008 aikana Elisan 3G-verkon nopeus tulee kasvamaan merkittävästi, jolloin mobiililaajakaista vastaa jo erittäin nopeaa kiinteää laajakaistaa. Jatkossa mobiililaajakaistan avulla etätyöskentely on mahdollista lähes koko Suomessa.

Elisa toi joulukuussa asiakkailleen multiSIM-palvelun, joka mahdollistaa saman puhelinnumeron kahteen eri matkapuhelimeen, ja Saunalahti-liittymällä jopa viiteen eri matkapuhelimeen. Palvelussa matkapuhelinliittymän SIM-korttiin liitetään rinnakkaiskortti, jossa on sama puhelinnumero.

Elisan Virossa toimivan tytäryhtiön matkaviestintäliiketoiminta jatkoi kasvuaan niin liikevaihdon kuin liittymämärän osalta. Liikevaihto kasvoi 113,1 miljoonaan euroon (102,9), käyttökate 36,2 miljoonaan euroon (32,6) ja liikevoitto 25,2 miljoonaan euroon (22,5). Liittymämäärä oli vuoden 2007 lopussa 322800 (294500).

Kiinteän verkon liiketoiminta

kappaletta 31.12.2007 31.12.2006 muutos, %
Laajakaistaliittymät 521 844 496 300 5
ISDN kanavat 70 815 76 200 –7
Kaapeli-TV-liittymät 237 109 226 000 5
Analogiset ja muut liittymät 471 542 521 100 –10
Liittymät yhteensä 1 301 310 1 319 600 –1

Elisan laajakaistaliittymien kasvu jatkui koko vuoden 2007. Lisäystä vuoden takaisesta liittymämäärästä oli noin 25600 liittymää, eli 5 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laajakaistaliittymämäärä kasvoi noin 3400 liittymällä. Elisa jatkoi Suomen laajakaistamarkkinajohtajana.

Perinteisten liittymien määrä jatkoi edelleen laskuaan puheen siirtyessä matkaviestintäverkkoon ja datan siirtyessä laajakaistaliittymiin.

Elisa uudisti heinäkuun alussa henkilö- ja yritysasiakkaiden lankapuheluhinnoittelua valtakunnallisesti. Muutoksessa hinnoittelurakennetta yhtenäistettiin siten, että lankapuhelinliittymistä soitetut lähipuhelut ja paikallisverkkomaksu ovat jatkossa samanhintaisia kaikilla Elisan alueilla. Lisäksi lähipuheluiden aloitusmaksu ja minuuttiveloitus muuttuivat.

Elisa ja Microsoft aloittivat kumppanuuden, jonka myötä Elisa tarjosi palveluna yritysasiakkailleen Microsoftin yritystuotteita, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen työskentelymahdollisuuden verkottuneessa yritysympäristössä ajasta ja paikasta riippumatta. Yhteistyössä tarjotut ratkaisut on suunnattu erityisesti pk-yrityksille.

Cisco myönsi Elisalle arvostetun Cisco Gold Certified Partner -sertifikaatin osoituksena Elisan osaamisesta sekä panostuksesta innovatiivisten kommunikaatioratkaisujen kehittämiseen ja asiakastyytyväisyyteen. Gold-partneri hallitsee verkon suunnittelun, hallinnan ja tukipalvelut myös vaativissa ympäristöissä.

Saunalahti toi markkinoille uudenlaisen digi-tv-sovittimen. Normaalissa tv-katselussa SaunaVisio-digiboksi toimii kuten mikä tahansa antenniverkon digivastaanotin, mutta tallennettaessa ohjelmia niitä ei taltioida sovittimen omaan muistiin, vaan verkossa sijaitsevalle virtuaalilevylle. Käyttäjillä on mahdollisuus tallentaa ohjelmia viiden teratavun (5000 Gt) edestä.

Elisa aloitti 3.9.2007 HDTV- eli teräväpiirtolähetykset kaapelitelevisioverkossaan. HDTV-kanavia on tarjolla aluksi kaksi, mutta jatkossa tarjontaa tullaan oleellisesti lisäämään. Elisan valtakunnallisessa kaapeli-tv-verkossa on noin 237000 kotitaloutta.

Laajakaista Super -palvelu avattiin syyskuussa. Se tarjoaa kotitalouksille maksimissaan 100 Mbit/s -yhteysnopeuden ja mahdollistaa siten yhä nopeampia yhteyksiä vaativien palvelujen, kuten TV- ja tilausvideopalveluiden, hyödyntämisen. Laajakaista Super on tilattavissa huoneistokohtaisesti kiinteistöissä, jotka kuuluvat Elisan valokuituyhteydellä toteutetun laajakaistaverkon piiriin.

Elisa otti marraskuussa käyttöön puheentunnistukseen perustuvan häiriöilmoitusautomaatin, johon asiakkaat voivat tehdä laajakaistaliittymien häiriöilmoituksia. Ratkaisu tarjoaa asiakkaille helpon ja nopean väylän ilmoitusten tekemiseksi, sillä jonottaa ei tarvitse, ja palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden.

Suomalaisen Wippies-nettiyhteisön keväällä 2007 perustama World Wide Wippies -yhteisö laajeni vahvasti. Vuoden lopussa Wippiesillä oli noin 9000 World Wide Wippies -verkkoa Suomessa ja Ruotsissa. Wippies toimii myös Virossa ja tulee jatkossa laajenemaan muihinkin maihin.

Joulukuussa Elisa julkisti uuden Traxmeet-urheilupalvelun, joka on Internet-pohjainen harjoitteluun, valmennukseen, virtuaalikilpailuihin ja urheiluyhteisöjen sisäiseen yhteydenpitoon tarkoitettu, urheilutietokoneen avulla käytettävä palvelu.

Henkilöstö

Elisan palveluksessa oli vuonna 2007 keskimäärin 3299 henkilöä (2006 keskimäärin 4086 henkilöä ja 2005 keskimäärin 4989 henkilöä). Palkat ja palkkiot vuonna 2007 olivat yhteensä 148 miljoonaa euroa (2006 173 miljoonaa euroa, 2005 194 miljoonaa euroa). Vuoden 2007 lopussa henkilömäärä oli 3015 (3592).

Henkilömäärä segmenteittäin:

31.12.2007 31.12.2006 31.122005
Matkaviestintä 1 252 1 329 1 629
Kiinteä verkko 1 727 2 224 3 001
Muu liiketoiminta
Konsernitoiminnot 36 38 51
Yhteensä 3 015 3 592 4 681

Elisassa jatkettiin vuonna 2007 toimintojen uudelleenjärjestelyjä. Elisa ja Barona Solutions Oy sopivat Elisan yritysasiakkaiden tilauskäsittelyyn ja laskutukseen liittyvien toimintojen ulkoistamisesta Baronalle 1.2.2007 alkaen. Siirron yhteydessä yhteensä 187 henkilöä siirtyi Elisalta ns. vanhoina työntekijöinä Baronan palvelukseen. Elisan helmikuussa hankkiman First Orange Contact Oy:n 16 työntekijää sisältyvät yllä oleviin lukuihin.

Elisa ulkoisti kiinteän puhelinverkon keskusten suunnittelu- ja operointitoiminnan Nokia Siemens Networksille 1.5.2007. Ulkoistuksen myötä Elisasta siirtyi 46 henkilöä Nokia Siemens Networksin palvelukseen.

Elisan Yritysasiakkaat-yksikön puhelinvaihteiden etähallintojen siirron yhteydessä yhteensä 56 henkilöä siirtyi Ericssonin palvelukseen.

Joulukuun alussa Elisa ulkoisti Tampereen ja Jyväskylän asiakaspalveluun liittyvät Contact Center -toiminnot Teleperformance Finland Oy:lle. Ulkoistuksen yhteydessä Elisasta siirtyi 61 työntekijää.

Elisan integrointi- ja tehostamistoimiin liittyvät Henkilöasiakkaat ja Yrittäjät -yksikön yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut päättyivät 4.12.2007. Yt-neuvotteluiden tuloksena yksiköstä väheni 52 henkilöä. Alustava vähennystarve oli 80 henkilöä. Vähennykset eivät kohdistuneet välittömissä asiakaspalvelutehtävissä oleviin henkilöihin.

Tilikauden tuloksesta siirretään henkilöstörahastoon 4,3 miljoonaa euroa.

Elisan hallitus päätti joulukuussa optio-oikeuksien antamisesta Elisan ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena ovat ne

noin 150–200 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu vuonna 2006 päätetyn ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Sama henkilö ei voi kuulua sekä optiojärjestelmän että osakepalkkiojärjestelmän piiriin.

Investoinnit

Milj. euroa 1–12/2007 1–12/2006 1–12/2005
Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta 206 207 204
- matkaviestintäliiketoiminta 91 78 86
- GSM-rahoitussopimusten takaisinostot 2 2 4
- kiinteän verkon liiketoiminta 113 127 112
- muut 2
Osakkeet 12 10 415
- josta osakevaihdolla hankittu 5 361
Yhteensä 218 218 619

Investointien pääasialliset kohteet olivat 3G-verkon laajennus, laajakaistaverkon nopeuksien ja kapasiteetin kasvattaminen sekä uusi laskutus- ja asiakashallintajärjestelmä, jonka ensimmäinen vaihe on otettu käyttöön.

Rahoitusasema

Pääomarakennetta on kehitetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti jakamalla osinkoa 401 miljoonaa euroa ja hankkimalla omia osakkeita 86 miljoonalla eurolla. Näillä toimenpiteillä pääomarakenne on saatu tavoitetasolle. Elisan rahoitusasema ja likviditeetti säilyivät vakaina. Kassavirta investointien jälkeen oli 114 miljoonaa euroa (118).

Elisa sopi 15.2.2007 kahden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta. Lainojen määrä oli yhteensä 350 miljoonaa euroa. Kolmivuotisen vaihtuvakorkoisen lainan määrä on 50 miljoonaa euroa ja seitsenvuotisen lainan määrä on 300 miljoonaa euroa. Lainat laskettiin liikkeelle yhtiön Eurooppalaisen joukkovelkakirjaohjelman (EMTN) puitteissa. Samassa yhteydessä Elisa solmi seitsenvuotisen koronvaihtosopimuksen, jossa 150 miljoonaa euroa vaihdettiin kiinteäkorkoisesta vaihtuvakorkoiseksi.

Elisa teki maaliskuussa järjestelyn, jolla se suojasi vuonna 1999 tehtyyn ns. QTE-järjestelyyn liittyvän rahoituslaitosriskin. Riskin suojaus tehtiin CDS-velkajohdannaisella. Suojaus katettiin alkuperäistä riskiä vastaavan luottoluokituksen omaavalla noin 125 liikkeeseenlaskijan CDO-velkajohdannaisportfoliolla. Järjestelystä ei odoteta aiheutuvan oleellisia kassa- tai tulosvaikutuksia.

Elisa myi syyskuussa 7 miljoonaa Comptel Oyj:n osaketta, jolloin Elisan omistus Comptelissa laski 19,9 prosentista 13,4 prosenttiin. Osakkeiden myyntihinta oli 13,2 miljoonaa euroa, josta 13,1 miljoonaa euroa oli verovapaata myyntivoittoa. Myyntivoitto kirjattiin kertaluonteiseksi eräksi rahoitustuottoihin

Elisa allekirjoitti 23.11.2007 seitsenvuotisen 130 miljoonan euron syndikoidun lainajärjestelyn. Lainajärjestely on komittoitu luottolimiitti, ja se on tarkoitettu yrityksen yleisiin rahoitustarpeisiin.

Rahoituksen keskeiset tunnusluvut:

Milj. euroa 31.12.2007 31.12.2006
Nettovelka 738 377
Gearing, prosenttia 71,3 28,7
Omavaraisuusaste, prosenttia 47,9 63,1
1–12/2007 1–12/2006
Kassavirta investointien jälkeen 114 118

Voimassaolevat rahoitusjärjestelyt:

Käytössä
Milj. euroa Enimmäismäärä 31.12.2007
Komittoidut luottolimiitit 300 0
Yritystodistusohjelma 1) 250 92
EMTN-ohjelma 2) 1 000 666

1) Ohjelma ei ole komittoitu

2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu

Pitkien lainojen luokitukset:

Luokitus Luokituksen näkymä
vakaa
vakaa
Baa2
BBB

Osake

Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 166307586 (166066016) kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia. Osakkeen päätöskurssi oli 21,00 euroa (20,75), nousua 1,2 prosenttia. Elisan ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 3323 miljoonaa euroa (3360).

Vuonna 2007 Elisa jakoi osinkoa yhteensä 401 miljoonaa euroa, eli 2,50 euroa osakkeelta. Yhtiö hankki tilikauden aikana 4 miljoonaa omaa osaketta.

Lounetin sulautumisvastikkeena annettiin 241570 uutta Elisan osaketta, jotka tulivat kaupankäynnin kohteeksi 1.10.2007.

Elisan osakkeita vaihdettiin Helsingin Arvopaperipörssissä vuoden 2007 aikana kaikkiaan 316 miljoonaa kappaletta (247) 6737 miljoonan euron kokonaishintaan (4218). Vaihto oli 199,7 prosenttia ulkona olevien osakkeiden määrästä (153). Omistukset hallintarekisterissä laskivat 47 prosentista 38 prosenttiin. Elisan osakkeella käydään kauppaa myös muilla säännellyillä markkinapaikoilla.

Elisalla oli vuoden 2007 lopussa voimassa olevia optio-oikeuksia enintään 2550000 osaketta vastaava määrä. Optiot jakaantuivat A, B- ja C-optioihin, joita kutakin on 850000 kappaletta. Osakkeen merkintähinnat määräytyvät kullekin optiolle marraskuun vaihdolla painotetulla keskikurssilla. A-optioiden hinnaksi määräytyi vuonna 2007 20,84 euroa osakkeelta. B- ja C-optioiden hinnat lasketaan vastaavasti vuosina 2008 ja 2009. Osakkeiden merkintäaika ajoittuu välille 1.12.2009–31.5.2013. Optiooikeuksien antamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta.

Yhtiökokous antoi 19.3.2007 valtuutuksen hallitukselle enintään 16000000 oman osakkeen hankkimisesta. Elisan omistuksessa oli vuoden lopussa 8049976 osaketta (vuoden 2006 lopussa yhtiön ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa 4125000), joiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 4,02 miljoonaa euroa ja osuus osake- ja äänimäärästä oli 4,84 prosenttia.

Hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla oli tilinpäätöshetkellä Elisan osakkeita 52870 kpl, joka vastaa 0,03 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Elisa vastaanotti 13.12.2007 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta, Valtion eläkerahastolta, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralta ja Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennialta. Ilmoituksen mukaan ilmoittajilla oli yhteensä yli kahdeskymmenesosan (5 prosenttia) osuus Elisa Oyj:n osake- ja äänimäärästä. Ilmoituksessa kerrottiin yhdenmukaisesta äänestyskäyttäytymisestä sekä valtakirjojen keräämisestä Elisa Oyj:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen 21.1.2008. Elisa vastaanotti 22.1.2008 ilmoituksen, että 13.12.2007 annetussa liputusilmoituksessa mainittu liputusperuste päättyi ylimääräisen yhtiökokouksen tultua pidetyksi 21.1.2008.

Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin ja suuruusluokittain, sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen osassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".

Jakokelpoiset varat

Elisan yhtiökokous 28.6.2007 teki päätöksen 530 miljoonan euron ylikurssirahaston siirtämisestä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Siirto toteutettiin 5.11.2007.

Elisa Oyj:n jakokelpoiset varat olivat vuoden lopussa noin 657 miljoonaa euroa.

Tutkimus ja kehitys

Konsernissa käytettiin vuonna 2007 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 8 miljoonaa euroa (6 milj. euroa 2006 ja 8 milj. euroa 2005), mikä vastaa 0,5 prosenttia liikevaihdosta (0,4 prosenttia 2006 ja 0,6 prosenttia 2005). Yritysrakenteen muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.

Elisan yhtiökokous

Elisa varsinainen yhtiökokous päätti 19.3.2007 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että vuodelta 2006 maksetaan osinkona 0,50 euroa osakkeelta ja lisäosinkona 1,00 euroa osakkeelta, yhteensä 1,50 euroa osakkeelta. Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi ja siihen valittiin uudelleen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi Mika Ihamuotila, Pekka Ketonen, Lasse Kurkilahti, Matti Manner ja Ossi Virolainen sekä uutena jäsenenä Risto Siilasmaa.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö, päävastuullinen tilintarkastaja Pekka Pajamo, KHT.

Hallituksen valtuudet

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jolla hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 31.3.2009 saakka ja sen nojalla annettavien osakkeiden yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 30 miljoonaa kappaletta. Valtuutuksesta on käytetty optiojärjestelmään 2550000 kappaletta ja Lounetin sulautumiseen 241570 kappaletta, eli yhteensä 2797500 kappaletta.

Yhtiökokous päätti valtuutuksesta omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutus on muuten hallituksen alkuperäisen ehdotuksen mukainen, mutta hankintavaltuutuksen osakemäärää korotettiin enintään 16000000 osakkeeseen. Valtuutuksesta on käytetty 4 miljoonaa osaketta, ja se on voimassa 31.8.2008 saakka.

Elisa ylimääräinen yhtiökokous

Elisa Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous päätti 28.6.2007 hallituksen ehdotuksen mukaisesti alentaa yhtiön taseen 31.12.2006 mukaista ylikurssirahastoa 530412283,69 eurolla siirtämällä kaikki taseen 31.12.2006 mukaisessa ylikurssirahastossa olevat varat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Lisäksi ylimääräinen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2007 tekemän osingonjakopäätöksen lisäksi osingon jakamisesta korkeintaan 165000000 euroon saakka. Osinko voidaan jakaa yhdellä tai useammalla kerralla. Hallituksella on oikeus päättää muista osingonjakoon liittyvistä asioista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen alkuun saakka.

Hallitus päätti 31.7.2007 yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti 1,00 euron ylimääräisen osakekohtaisen osingon jakamisesta. Osinko maksettiin 25.10.2007, yhteensä 158 miljoonaa euroa.

Merkittävät oikeudelliset asiat

Helsingin käräjäoikeus antoi 31.10.2007 päätöksen oikeudenkäynnissä, joka koski Jippii Groupin pörssitiedottamista vuonna 2001. Syyttäjä oli vaatinut asiassa Elisan tytäryhtiö Saunalahti Group Oyj:lle 800000 euron yhteisösakkoa ja noin 215000 euron menettämisseuraamusta. Käräjäoikeus ei päätöksessään tuominnut yhtiölle yhteisösakkoa tai menettämisseuraamusta. Syyttäjä on valittanut päätöksestä hovioikeuteen.

Viron viestintäasioista vastaava viranomainen on antanut päätöksen yhdysliikennekorvauksien tasosta. Elisa on valittanut tästä päätöksestä, ja prosessi on vireillä. Elion Ettevõtted AS on esittänyt yhdysliikennekorvausten hinnaneroon perustuvan noin 1,8 miljoonan euron vaatimuksen liikaa perittyjen yhteenliittämismaksujen palauttamisesta sekä vaatinut muuta vahingonkorvausta. Elisa on kiistänyt korvausvaatimuksen.

Kilpailuvirasto selvittää Elisan laajakaistahinnoittelua.

Elisan toimintaan liittyvät olennaiset riskit

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää, jonka avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yritys jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Telekommunikaatiotoimiala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Telekommunikaatioala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja säätelevät useat viranomaistahot. Nämä tahot mm. säätelevät joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintatasoja.

Tietoliikennetoiminnan nopealla teknologisella kehityksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, jossa matkapuhelimien määrä asukasta kohden on suuri, joten liittymien kasvu on rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön toiminta on olennaisilta osin katettu vakuutuksin onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisen varalta. Vahinkoriskeihin sisältyvät myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Elisan riskienhallintapolitiikassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2007. Rahoitusriskejä selostetaan tarkemmin yhtiön tilinpäätöksessä.

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi käytettiin korkojohdannaisia.

Elisa-konsernin kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin likvidien varojen, komittoitujen luottolimiittien ja sijoitusten määrä oli vuoden 2007 lopussa 317 miljoonaa euroa (192).

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä suuren asiakaskannan takia.

Vastapuoliriskien hallitsemiseksi yhtiö käytti luottojohdannaisia.

Ympäristöasiat

Elisa toteuttaa korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen tarvetta ja siten vähennetään liikennettä.

Elisa seuraa toimintojensa ympäristövaikutuksia ja pyrkii jatkuvasti parantamaan niiden ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöasiat huomioidaan yhtenä tekijänä Elisan tavara- ja palvelutoimittajia sekä alihankkijoita koskevissa päätöksissä. Henkilöstön ympäristöasioiden tietoutta lisätään jatkuvasti myös avoimella tiedotuksella ympäristövaikutuksista.

Elisan ympäristöryhmä keräsi ympäristön kuormitustietoja (energian ja veden kulutustiedot, polttoaineiden käyttö, jätteet), seurasi ympäristölainsäädännön ja muuta kehitystä sekä lisäsi henkilöstön ympäristötietoutta ohjeistamalla niitä toimintoja, jotka vaikuttavat ympäristön kuormittamiseen.

Kuluneen vuoden keskeisiä hankkeita ovat olleet standardisoidun ympäristöjärjestelmän suunnittelun jatkaminen, ympäristökuormitustietojen raportointijärjestelmän edelleen kehittäminen, jätteiden lajittelun parantaminen sekä tuotantojäteprosessien kehittäminen.

Yhteistyö ympäristöhuoltoyhtiöiden kanssa on jatkunut monipuolisena. Elisa toimii ympäristöasioissa yhteistyössä Vodafonen, Suomen ympäristöjohtamisen yhdistyksen (www.yjy.fi) ja Ekokumppanit Klubi ry:n (Pirkanmaa) kanssa.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Elisa ylimääräinen yhtiökokous 21.1.2008

Novator Finland Oy:n pyynnöstä 22.11.2007 koolle kutsuttu Elisan ylimääräinen yhtiökokous päätti 21.1.2008 hylätä Novatorin esityksen mukaisen ehdotuksen vapauttaa Elisan nykyisen hallituksen jäsenet tehtävistään.

Muut tilikauden jälkeiset tapahtumat

Teleyritysten toisiltaan perimät tukkuhinnat alenivat 1.2.2008 noin kolmanneksen aiemmasta tasosta. Tämä näkyi mm. yritysnumeroihin soitettujen puhelujen vähittäishintojen laskuna.

Näkymät vuodelle 2008

Suomen telekommunikaatiomarkkinoiden haasteellinen kilpailutilanne jatkuu edelleen painopisteen ollessa enemmän palveluissa. Matkaviestinnän ja laajakaistatuotteiden käyttö jatkaa kasvuaan. Elisan tavoitteena on edelleen vahvistaa asemaansa palvelujohtajana.

Konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta. Kertaluonteisista eristä puhdistetun käyttökatteen ja liikevoiton arvioidaan paranevan edellisestä vuodesta. Tähän vaikuttavat mm. 3G-markkinan kasvu ja tehostamistoimenpiteet.

Koko vuoden käyttöomaisuusinvestointien arvioidaan olevan 10–12 prosenttia liikevaihdosta ja kassavirta paranee merkittävästi edellisestä vuodesta mm. nettokäyttöpääoman muutoksen takia.

Pääomanpalautus

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Voitonjakoon kuuluvat osingon maksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2007 perusteella jaetaan osakkeenomistajille pääomanpalautusta 1,80 euroa osakkeelta. 0,80 euroa osakkeelta on voitonjakopolitiikan mukaista ja 1,00 euroa ylimääräistä varojen jakoa pääomarakenteen kehittämiseksi. Pääomanpalautus vastaa 130 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että varat jaetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Oikeus yhtiökokouksen päättämään varojen jakamiseen on osakkeenomistajalla, joka on 25.3.2008 merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 1.4.2008. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus 15 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä vastaa 9 prosenttia osakekannasta.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus varojen jakamiseen kertyneiden voittovarojen tililtä tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta korkeintaan 250 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat vuoden lopussa olivat 657 miljoonaa euroa.

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa Liite 2007 2006
Liikevaihto 4 1 568,4 1 518,4
Liiketoiminnan muut tuotot 5 21,0 8,7
Materiaalit ja palvelut 6 –707,0 –689,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7 –181,2 –213,9
Liiketoiminnan muut kulut –201,8 –189,4
Käyttökate 499,4 434,5
Poistot 9 –197,4 –209,1
Liikevoitto 302,0 225,4
Rahoitustuotot 10 27,9 9,8
Rahoituskulut 10 –44,7 –23,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,1
Voitto ennen veroja 285,2 211,8
Tuloverot 11 –64,9 –50,4
Tilikauden voitto 220,3 161,4
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 219,8 160,3
Vähemmistölle 0,5 1,1
220,3 161,4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa/osake):
Laimentamaton 1,38 0,97
Laimennettu 1,38 0,97
Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1000 osaketta):
Laimentamaton 159 417 165 417
Laimennettu 159 417 165 417

Konsernin tase

Milj. euroa Liite 31.12.2007 31.12.2006
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 637,3 645,5
Liikearvo 14 773,6 772,3
Muut aineettomat hyödykkeet 14 194,5 190,4
Osuudet osakkuusyrityksissä 15 0,1 0,4
Myytävissä olevat sijoitukset 17 30,9 48,4
Saamiset 18 7,3 4,8
Laskennalliset verosaamiset 19 31,7 33,7
1 675,4 1 695,5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 20 28,5 38,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 454,6 334,6
Tuloverosaamiset 0,2 0,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 22 2,7
Rahavarat 23 14,2 22,2
500,2 395,4
VARAT YHTEENSÄ 2 175,6 2 090,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 83,0 83,0
Ylikurssirahasto 0,0 530,4
Omat osakkeet –165,8 –81,3
Vararahasto 3,4 3,4
Arvonmuutosrahasto 19,5 37,7
Muut rahastot 381,0 381,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 535,7
Kertyneet voittovarat 176,6 353,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 25 1 033,4 1 307,6
Vähemmistön osuus 2,0 4,7
Oma pääoma yhteensä 1 035,4 1 312,3
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 19 34,9 36,3
Eläkevelvoitteet 27 2,1 2,2
Varaukset 28 5,2 6,0
Korolliset velat 29 627,3 321,1
Muut velat 30 24,6 16,1
694,1 381,7
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 30 303,2 287,5
Tuloverovelat 10,8 28,7
Varaukset 28 4,1 2,7
Korolliset velat 29 128,0 78,0
446,1 396,9
Velat yhteensä 1 140,2 778,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 175,6 2 090,9

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa Liite 2007 2006
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen veroja 285,2 211,8
Oikaisut
Poistot 9 197,4 209,1
Rahoitustuotot ja -kulut 16,8 13,7
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot –14,7 –3,2
Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot –0,1 –0,9
Varausten muutos tuloslaskelmassa 0,5 –1,9
Muut oikaisut 1,1 0,6
201,0 217,4
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten muutos –116,0 –95,4
Vaihto-omaisuuden muutos 10,0 –18,1
Osto- ja muiden velkojen muutos 6,5 36,7
–99,5 –76,8
Saadut osingot 1,2 1,0
Saadut korot 6,8 7,3
Maksetut korot –26,9 –25,8
Maksetut verot –82,2 –0,3
Liiketoiminnan nettorahavirta 285,6 334,6
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla –4,2 –25,3
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin –203,7 –205,7
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin –2,0 –0,1
Tytäryritysten myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 4,5
Osakkuusyritysten myynti 0,3
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 23,8 5,1
Myytävissä olevien sijoitusten myynti 14,1 1,1
Pitkäaikaiset saamiset 4,2
Investointien nettorahavirta –171,7 –216,2
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta 25 –85,6 –79,4
Omien osakkeiden myynti 1,7 1,0
Pitkäaikaisten lainojen nostot 350,0
Pitkäaikaisten lainojen maksut –44,2 –122,4
Lyhytaikaisten lainojen lisäys, vähennys 67,0 25,0
Rahoitusleasingvelkojen maksut –6,7 –9,5
Maksetut osingot –401,4 –123,6
Rahoituksen nettorahavirta –119,2 –308,9
Rahavarojen muutos –5,3 –190,5
Rahavarat tilikauden alussa 22,2 212,7
Rahavarat tilikauden lopussa 23 16,9 22,2

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Oma pääoma 31.12.2007 83,0 –165,8 403,9 535,7 176,6 1 033,4 2,0 1 035,4
Osakepalkitseminen 3,9 3,9 3,9
Omien osakkeiden myynti 1,1 0,4 1,5 1,5
Omien osakkeiden hankinta –85,6 –85,6 –85,6
Osingonjako –401,7 –401,7 –0,4 –402,1
Tytäryritysten hankinnat 5,3 –0,8 4,5 –2,8 1,7
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut –530,4 –18,2 530,4 221,4 203,2 0,5 203,7
Tilikauden voitto 219,8 219,8 0,5 220,3
Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät –530,4 –18,2 530,4 1,6 –16,6 –16,6
Muut muutokset 1,6 1,6 1,6
Myytävissä olevat sijoitukset –18,2 –18,2 –18,2
Ylikurssirahaston alentaminen ja siirto –530,4 530,4
Oma pääoma 1.1.2007 83,0 530,4 –81,3 422,1 353,4 1 307,6 4,7 1 312,3
Oma pääoma 31.12.2006 83,0 530,4 –81,3 422,1 353,4 1 307,6 4,7 1 312,3
Osakepalkitseminen 2,2 2,2 2,2
Omien osakkeiden myynti 0,8 0,1 0,9 0,9
Omien osakkeiden hankinta –79,4 –79,4 –79,4
Osingonjako –116,2 –116,2 –3,0 –119,2
Tytäryritysten hankinnat –0,2 –0,2 –5,8 –6,0
Kaudella kirjatut tuotot ja kulut 3,2 159,8 163,0 1,1 164,1
Tilikauden voitto 160,3 160,3 1,1 161,4
Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät 3,2 –0,5 2,7 2,7
Muut muutokset –0,2 –0,5 –0,7 –0,7
Myytävissä olevat sijoitukset 3,4 3,4 3,4
Oma pääoma 1.1.2006 83,0 530,4 –2,5 418,9 307,5 1 337,3 12,4 1 349,7
Milj. euroa Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Omat
osakkeet
Muut
rahastot
pääoman
rahasto
voitto
varat
Yhteensä mistön
osuus
pääoma
yhteensä
vapaan
oman
Kertyneet Vähem Oma
Sijoitetun

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yrityksen perustiedot

Elisa-konserni harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai Internet-osoitteesta www.elisa.fi.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni siirtyi raportoimaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vuonna 2005.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.

Konserni on soveltanut seuraavia standardeja, standardien muutoksia ja tulkintoja 1.1.2007 alkaen:

  • – IFRS 7 Rahoitusinstrumentit; tilinpäätöksessä esitettävät tiedot sekä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen; tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Sekä standardi että standardimuutos edellyttävät uusien liitetietojen esittämistä; IFRS 7 rahoitusinstrumenteista ja IAS 1 pääomasta. IFRS 7 -standardilla ei ole vaikutusta konsernin rahoitusinstrumenttien luokitteluun tai arvostamiseen.
  • – IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala.
  • – IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi. Tulkinta vaatii arvioimaan sisältyykö sopimuksiin kytketty johdannainen, joka on erotettava pääsopimuksesta ja käsiteltävä johdannaisena.
  • – IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvonalentumiset. IFRIC 10 kieltää osavuosikatsauksessa liikearvosta tehdyn arvonalennustappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä raportointikauden aikana.

Uusilla käyttöönotetuilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta raportoituun tuloslaskelmaan, taseeseen eikä liitetietoihin.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arviot ja oletukset liittyvät erityisesti aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisiin pitoaikoihin ja arvonalentumistestauksiin.

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.

Tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä alkaen. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen asti.

Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista omana eränään taseen omassa pääomassa.

Vähemmistöosuuden hankintaan sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin periaatetta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöihin liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pl. käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä.

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.

Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.

Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.

Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Ennen 1.1.2004 hankittujen tytäryhtiöiden hankintamenon oman pääoman ylittävä osa, jota ei ole kohdistettu hankituille omaisuuserille, esitetään liikearvona. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004 jälkeen tehtyihin hankintoihin sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia. Hankittavan yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvo on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon.

Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Testausta varten liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka ovat Saunalahti, Matkaviestintä ja Kiinteä verkko. Saunalahti RTY (rahavirtaa tuottava yksikkö) sisältää Saunalahden asiakkaille tarjottavat matkaviestintä- ja kiinteän verkon palvelut. Matkaviestintä RTY sisältää Elisan kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia matkaviestintäverkon puhe- ja datapalveluja. Kiinteän verkon RTY

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

sisältää Elisan kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 5 vuotta
Tuotemerkki 10 vuotta
Kehittämismenot 3 vuotta
IT-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Rakennusaikaisia korkoja ei aktivoida aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta
Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiili core) 6–10 vuotta
Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta
Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) 3–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Rahoitusvarat ja -velat Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon, ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisa-konserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun

myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.

Myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuus- ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Arvonalentumiset

Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, kyseisestä omaisuuserästä arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos

ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin on alun perin alaskirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Omat osakkeet

Tytär- ja osakkuusyritysten sekä emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva velvoite (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan aikana siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Tulospalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto

Konsernin henkilöstö on joko tulos- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Osakeperusteinen palkitseminen

Elisassa otettiin vuonna 2006 käyttöön osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden syntymisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Elisa arvioi osakkeiden toteutuvaa määrää tilinpäätöshetken kurssitason perusteella. Järjestelmän jäljellä olevan ansaitsemisjakson tuotto arvioidaan ns. CAP-mallia hyväksi käyttäen. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä ansaintajakson päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.

Osakeoptiot

Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle. Optioiden myöntämishetki oli tammikuussa 2008, joten järjestelmästä ei tehty kirjauksia vuoden 2007 tilinpäätökseen.

Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black–Scholes-optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin. Yritys on siirtynyt soveltamaan IFRIC 4 Miten määritetään sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen -tulkintaa vuoden 2004 IFRS-vertailutietojen laadinnasta alkaen.

Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja sekä it-palvelimia.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon, investointitarpeeseen sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Osakepalkkiojärjestelmä 2006

Osakepalkkiojärjestelmän kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan osakkeen kokonaistuotosta maaliskuun 2006 ja maaliskuun 2008 välillä. Arvio on laadittu käyttäen Capital Asset Pricing -mallia (CAPM). Arvio voi poiketa ko. periodin toteutuvasta kokonaistuotosta. Ks. liitetieto 26.

Tuotot ja kulut

Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita. Aikaisempaan kokemukseen perustuen arvostuksen muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta.

Verot

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös

muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.

Uusien ja muutettujen standardien soveltaminen

Elisa ottaa käyttöön 1.1.2009 seuraavat konsernin tilinpäätökseen vaikuttavat IASB:n vuonna 2006 ja 2007 julkistamat uudet tai uudistetut standardit ja uudet tulkinnat, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä EU:n hyväksymiä.

IFRS 8 Operating segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla) muuttaa konsernin segmenttiraportointia.

Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot (voimassa

1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistus koskee vieraan

1. Segmentti-informaatio

Ensisijaisiksi konsernin raportointisegmenteiksi on määritelty IAS 14:n mukaan liiketoiminnalliset segmentit ja toissijaisiksi maantieteelliset segmentit. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään hintaan.

Konsernin liiketoimintasegmentit ovat Matkaviestintä, Kiinteä verkko ja Muut toiminnat.

Matkaviestintäliiketoiminta sisältää kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia matkaviestintäverkon puhe- ja datapalveluja.

Kiinteän verkon liiketoiminta sisältää kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Palveluvalikoima kattaa lisäksi ICT-kokonaispalvelut ja contact center-palvelut.

pääoman menojen aktivointia osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Konsernin arvion mukaan uudistuksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Tuloslaskelmaa, tasetta ja oman pääoman esittämistä koskevat uudistukset astuvat voimaan 1.1.2009. Uudistukset vaikuttavat konsernitilinpäätöksen esittämiseen.

IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat (voimaan 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla). Konserni on aloittanut standardin vaikutusten selvittämisen. Arvioidaan, että muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.

IFRIC 14 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen suhde.

Muu toiminta sisältää konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomat toiminnat.

Liiketoimintasegmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. liiketoiminnolle. Kohdistetut varat koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta sekä myyntisaamisista ja muista saamisista. Velat sisältävät ostovelkoja, muita korottomia velkoja ja eläkevelvoitteet. Liiketoimintasegmenteille kohdistamattomat erät sisältävät tuloverot ja rahoituserät sekä koko konsernille yhteisiä eriä kuten konsernihallinnon kuluja.

Maantieteelliset segmentit ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään maantieteellisellä segmentillä asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja velat esitetään varojen sijaintimaan mukaan.

Liiketoimintasegmentit

2007 Konserni
Milj. euroa Matkaviestintä Kiinteä verkko Muu toiminta Kohdistamattomat Eliminoinnit yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle 959,7 608,7 1 568,4
Segmenttien välinen myynti 20,2 33,5 –53,7 0,0
Liikevaihto 979,9 642,2 –53,7 1 568,4
Käyttökate 299,5 206,0 –6,1 499,4
Liikevoitto 194,8 113,4 –6,2 302,0
Rahoitustuotot ja -kulut –16,8 –16,8
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0
Voitto ennen veroja 285,2
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,1 0,1
Varat yhteensä 1 516,6 571,9 87,1 2 175,6
Velat yhteensä 174,9 162,3 803,0 1 140,2
Investoinnit 92,8 113,6 206,4
Poistot 104,7 92,6 0,1 197,4
Henkilöstö vuoden lopussa 1 252 1 727 36 3 015

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2006 Konserni
Milj. euroa Matkaviestintä Kiinteä verkko Muu toiminta Kohdistamattomat Eliminoinnit yhteensä
Myynti konsernin ulkopuolelle 905,5 612,8 0,1 1 518,4
Segmenttien välinen myynti 24,4 52,2 –76,6 0,0
Liikevaihto 929,9 665,0 0,1 –76,6 1 518,4
Käyttökate 259,0 181,1 –5,6 434,5
Liikevoitto 161,7 70,6 –6,9 225,4
Rahoitustuotot ja -kulut –13,7 –13,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1
Voitto ennen veroja 211,8
Osuudet osakkuusyrityksissä 0,4 0,4
Varat yhteensä 1 384,2 597,0 109,7 2 090,9
Velat yhteensä 181,2 170,8 426,6 778,6
Investoinnit 80,0 127,4 207,4
Poistot 97,2 110,8 1,1 209,1
Henkilöstö vuoden lopussa 1 329 2 224 39 3 592
Maantieteelliset segmentit
2007 Muu Muut Konserni
Milj. euroa Suomi Eurooppa maat Eliminoinnit yhteensä
Liikevaihto 1 406,0 170,2 7,9 –15,7 1 568,4
Varat 2 115,8 59,8 2 175,6
Investoinnit 193,5 12,9 206,4
2006 Muu Muut Konserni
Milj .euroa Suomi Eurooppa maat Eliminoinnit yhteensä
Liikevaihto 1 365,9 175,3 –22,8 1 518,4

Varat 2 007,5 83,4 2 090,9 Investoinnit 193,6 13,8 207,4

2. Yrityshankinnat

Yrityshankinnat vuonna 2007

Konserni ei tehnyt merkittäviä yrityshankintoja vuonna 2007.

First Orange Oy:n hankinta v. 2007

Elisa hankki First Orange Contact Oy:n osakekannan sen toimivalta johdolta ja Aura Capital Oy:ltä helmikuussa 2007. First Orange Contact Oy oli suomalainen ohjelmistotalo, joka suunnitteli, toteutti ja myi järjestelmiä ja palveluita kontaktien ohjaukseen ja hallintaan. First Orange Contact Oy konsolidoitiin konserniin helmikuusta 2007 lähtien ja sulautui emoyhtiöön 31.8.2007. Jos hankinta olisi tapahtunut tilikauden 2007 alusta, sillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.

Lounet Oy:n vähemmistöosuuden hankinta v. 2007

Vuoden 2007 alussa Elisan omistus Lounet Oy:stä oli 80,2 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen lisähankintojen ja Lounet Oy:n yhtiökokouksen sekä Elisan hallituksen 5.7.2007 hyväksymän sulautumissuunnitelman seurauksena omistus nousi 100 prosenttiin. Sulautumissuunnitelman mukaan Lounetin osakkeenomistajat saivat sulautumisvastikkeena Elisan uusia osakkeita siten, että kutakin Lounetin osaketta vastaan annettiin 0,07 Elisan osaketta. Liikkeeseen lasketut osakkeet arvostettiin hankinnassa 28.9.2007 kurssiin. Sulautuminen rekisteröitiin 30.9.2007.

Lounet-konserni muodostui emoyhtiö Lounet Oy:sta ja sen tytäryhtiöistä Lounet Oy Call Centeristä, Kiinteistö Oy Paimion Puhelinkulmasta sekä Kiinteistö Oy Brahenkartanosta. Lounet Oy harjoitti tietoliikennetoimintaa Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa, painopisteenä Turun seutu. Yhtiön palvelu- ja tuotevalikoima kattoi kaikki kotien ja yritysten tietoliikennetarpeet.

Hankintamenojen muodostuminen

Vuoden 2007 hankintamenoista kohdistettiin hankittuun teknologiaan 5,1 milj. euroa ja asiakaskantaan 1,0 milj. euroa. Liikearvoa syntyi 1,1 milj. euroa.

Milj. euroa
Rahana maksettava kauppahinta 5,2
Liikkeeseen laskettujen osakkeiden käypä arvo 5,3
Kokonaishankintameno 10,5
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 9,4
Liikearvo 1,1
Hankitun nettovarallisuuden erittely Kirjatut
käyvät
arvot
Kirjanpito
arvot ennen
yhdistämistä
Rahavarat 2,3 2,3
Aineettomat hyödykkeet 6,1 0,0
Aineelliset hyödykkeet 3,5 3,2
Saamiset 0,8 0,8
Velat –3,3 –2,0
Hankittu nettovarallisuus 9,4 4,3

Hankintojen vaikutus rahavirtaan

Rahana maksettava kauppahinta –4,4
Hankitun tytäryrityksen rahavarat 0,5
Rahavirta –3,9

Yrityshankinnat vuonna 2006

Lounet Oy:n vähemmistöosuuden hankinta vuonna 2006

Elisa tarjoutui julkisella ostotarjouksella ostamaan kaikki Lounet Oy:n osakkeet. Lounetin osakkeenomistajille suunnattu julkinen ostotarjous alkoi 21.6.2006 ja päättyi 31.12.2006. Tarjoushinta oli 1310 euroa kutakin vanhaa Lounetin puhelinosaketta kohden, mikä vastasi 1,31 euron osakekohtaista hintaa Lounetin osakkkeesta. Ostotarjouksen alkaessa Elisan omistus Lounet Oy:sta oli 46,7 prosenttia.

Elisa lisäsi omistustaan Lounet Oy:sta 33,47 prosentilla kesäjoulukuussa 2006. Ostotarjouksen päättymisen jälkeen Elisan omistusosuus Lounetista oli 80,2 prosenttia.

Tarkemmat tiedot Lounet-konsernin rakenteesta sekä liiketoiminnasta ks. vuoden 2007 yrityshankinnat.

Hankintamenosta kohdistettiin asiakaskantaan 1,8 milj. euroa. Liikearvoa syntyi 0,3 milj. euroa.

Hankintamenon muodostuminen

Milj. euroa
Rahana maksettava kauppahinta 9,1
Hankinnalle kohdistettavat kulut 0,1
Kokonaishankintameno 9,2
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo 8,9
Liikearvo 0,3
Kirjatut
käyvät
Kirjanpitoarvot
ennen
yhdistämistä (2
Hankitun nettovarallisuuden erittely arvot (1
Rahavarat 2,4 2,4
Aineettomat hyödykkeet 1,8 0,2
Aineelliset hyödykkeet 6,5 6,0
Saamiset 0,8 0,8
Velat –2,6 –2,1
Hankittu nettovarallisuus 8,9 7,3

1) Kirjatut käyvät arvot on laskettu hankinnoittain hankitun osuuden mukaisesti, ja ne edustavat hankittua 33,47%:n osuutta

(2 Myös esitetyt kirjanpitoarvot edustavat hankittua omistusta vastaavaa prosenttiosuutta.

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

Rahana maksettava kauppahinta –9,1
Hankinnalle kohdistettavat kulut –0,1
Rahavirta –9,2

3. Yritysmyynnit

Yritysmyynnit vuosina 2007 ja 2006

Vuonna 2007 ei ollut yritysmyyntejä ja vuoden 2006 yritysmyynnit olivat merkitykseltään hyvin vähäiset.

4. Liikevaihto

Milj. euroa 2007 2006
Palvelumyynti 1 467,1 1 394,1
Tavaroiden myynti 101,3 124,3
Liikevaihto yhteensä 1 568,4 1 518,4

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

5. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2007 2006
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 14,6 2,5
Osakkeiden myyntivoitot 0,1 0,9
Julkiset avustukset 0,5
Muut (1 5,8 5,3
Yhteensä 21,0 8,7

1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja, saatuja vahingonkorvauksia sekä muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

6. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa 2007 2006
Ostot tilikauden aikana 148,3 264,8
Varastojen muutos 9,8 –18,1
Ulkopuoliset palvelut 548,9 442,6
Yhteensä 707,0 689,3

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa 2007 2006
Palkat ja palkkiot 139,2 168,1
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 9,2 5,0
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 21,9 28,9
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt 0,5 –1,7
Muut henkilösivukulut 10,4 13,6
Yhteensä 181,2 213,9

Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 27. Eläkevelvoitteet.

Johdon palkat ja palkkiot

Milj. euroa 2007 2006
Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien sijaiset 1) 2,0 2,0
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,5 0,4
Hallintoneuvostojen jäsenet sekä varajäsenet 0,0 0,0

1) Palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kulu 0,8 milj. euroa vuodelta 2007 (0,4 milj. euroa).

Toimitusjohtajien eläkesitoumukset

Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.

4 086
3 299

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.

Milj. euroa 2007 2006
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 3,6 3,7
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 0,4
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulu (1 5,0 2,8
9,0 6,5

1) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2007 kirjattu kulu on 9,2 milj. euroa (5,0 milj. euroa), josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,8 milj. euroa (0,4 milj. euroa) ja Elisan johtoryhmän muille jäsenille allokoitu osuus on yhteensä 4,2 milj. euroa (2,4 milj. euroa). Tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehdot on kuvattu kohdassa 26. Osakeperusteiset maksut.

Toimitusjohtajalle on maksettu tilikauden 2007 aikana kokonaispalkkaa yhteensä 789556,66 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan (462920,00 euroa) ja tulospalkkion (310713,00 euroa) sekä verotettavat puhelin- ja autoedut. Lisäksi kannustinjärjestelmä 2004 puitteissa tehdystä talletuksesta toimitusjohtajalle on suoritettu palkkiosumma 257134,34 euroa. Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Elisan toimitusjohtajalla on oikeus lisäeläkevakuutuksen perusteella jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä.

Hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5000 euroa/kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus.

Konsernin johtoryhmän jäsenillä on ryhmälisäeläkevakuutuksen perusteella oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä.

Johdolle annetut osakeoptiot

Hallituksen jäsenillä, toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä ei ollut voimassa olevia optio-oikeuksia.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 63717 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,04 prosenttia.

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Tulospalkkiojärjestelmä

Konsernin henkilöstö on joko tulos- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Henkilöiden tulospalkkio on konsernin, yksikön ja oman ryhmän taloudellisiin mittareihin sekä joko henkilötai ryhmäkohtaisiin toiminnallisiin mittareihin perustuva. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osalla konsernin avainhenkilöistä on mahdollisuus tulospalkkion lisäosaan, joka talletetaan vuodeksi, ja talletuksen tuotto riippuu Elisan osakkeen tuotosta.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittarina toimii Elisa-konsernin tilintarkastetun tuloksen perusteella hallituksen päättämin tavoin oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseniä ovat Elisa Oyj:n ja sen 100 prosenttisesti omistamien tytäryhtiöiden henkilöstö, mikäli tytäryhtiön hallitus on päättänyt liittymisestä Elisa Oyj:n henkilöstörahastoon. Vuonna 2007 henkilöstörahaston jäseninä on ollut Elisa Oyj:n ja siihen vuoden aikana fuusioituneiden tytäryhtiöiden sekä Ecosite Oy:n henkilöstö.

Henkilöstörahastoon kirjattiin vuoden 2007 tuloksen perusteella 4,3 milj. euroa (6,0 milj. euroa v. 2006).

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Elisa Oyj:n hallitus päätti 2.3.2006 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 26. Osakeperusteiset maksut.

Optio-ohjelma

Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle merkittäväksi korkeintaan 2550000 kpl optio-oikeuksia. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 26. Osakeperusteiset maksut.

8. Tutkimus- ja kehittämismenot

Milj. euroa 2007 2006
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 7,5 6,0
Aktivoidut kehittämismenot 0,0

Vuoden 2007 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat mm. liikkuvaa työtä ja tavoitettavuutta tehostavat palveluratkaisut sekä kodin ja terveyteen liittyvät uudet palvelumahdollisuudet. Kehittämismenojen aktivoinnit olivat vähäiset.

9. Poistot

Milj. euroa 2007 2006
Poistot aineettomista hyödykkeistä
Asiakaskanta 14,5 14,2
Muut aineettomat hyödykkeet 24,0 21,3
Yhteensä 38,5 35,5
Poistot aineellisista hyödykkeistä
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat 8,5 8,9
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut
rakennukset ja rakennelmat
0,7 0,7
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 141,3 150,5
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet 6,9 11,8
Muut aineelliset hyödykkeet 1,5 1,7
Yhteensä 158,9 173,6
Poistot yhteensä 197,4 209,1

Omaisuuseristä ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2006–2007.

10. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa 2007 2006
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista 1,2 1,0
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 3,2 6,1
Korko- ja rahoitustuotot käypään arvoon tulos
vaikutteisesti kirjattavista rahavaroista
2,0 1,3
Korkotuotot johdannaisista 6,0
Rahoitustuotot QTE-järjestelystä 1,3 1,3
Muut rahoitustuotot 0,3 0,1
Myyntivoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista 13,2
Arvonmuutoksetkäypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista, johdannaiset eisuojaus
laskennassa 0,7
Yhteensä 27,9 9,8

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostet
tavista rahoituslainoista
–34,1 –22,3
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon
kirjatuista veloista
–0,4 –0,3
Korkokulut johdannaisista –5,9
Muut korkokulut –0,2 –0,4
Muut rahoituskulut –1,1 –0,6
Arvonmuutoksetkäypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusveloista, johdannaiset eisuojaus­
laskennassa –3,0
Yhteensä –44,7 –23,6

Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.

11. Tuloverot

Milj. euroa 2007 2006
Tilikauden verot –63,7 –46,1
Edellisten tilikausien verot –0,4 –0,3
Laskennalliset verot –0,4 –2,4
Edellisten tilikausien laskennalliset verot –0,4 –1,6
Yhteensä –64,9 –50,4

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26%) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa 2007 2006
Tulos ennen veroja 285,2 212,0
Kotimaan verokannan mukainen vero –74,2 –55,1
Verovaikutukset seuraavista:
Osakkeiden verovapaat myyntivoitot/
-tappiot
3,5
Vähennyskelvottomat kulut –0,8 –0,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 6,6 6,5
Muut erät 0,8 0,7

Verot aikaisemmilta tilikausilta –0,8 –1,9 Verot tuloslaskelmassa –64,9 –50,4 Efektiivinen verokanta 22,8% 23,8%

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2007 2006
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto
(milj. euroa)
219,8 160,3
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikauden aikana (1000 kpl)
159 417 165 417
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/
osake)
1,38 0,97

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole kantaosakkeiden määrää lisääviä instrumentteja.

2007 2006
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto
(milj. euroa)
219,8 160,3
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikais
tun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj.
euroa)
219,8 160,3
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
tilikauden aikana (1000 kpl)
159 417 165 417
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi (1000 kpl)
159 417 165 417
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (euro/osake)
1,38 0,97

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2007 Maa- ja
vesi
Rakennukset ja Telelaitteet,
koneet
Muut
aineelliset
Keskeneräiset ja
Milj. euroa alueet rakennelmat ja kalusto hyödykkeet ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1.  2007 6,5 208,0 1 765,2 36,5 46,4 2 062,7
Lisäykset 0,1 9,4 133,3 0,1 28,1 171,0
Hankitut tytäryritykset 0,0 0,0
Vähennykset –0,4 –39,1 –22,4 –61,9
Siirrot erien välillä 0,1 7,6 37,0 0,1 –44,7 0,1
Hankintameno 31.12.2007 6,3 185,9 1 913,1 36,7 29,8 2 171,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 73,9 1 312,8 30,5 1 417,2
Hankitut tytäryritykset 0,0 0,0
Poistot 9,2 148,2 1,5 158,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –21,4 –20,1 –0,1 –41,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 61,7 1 440,9 31,9 1 534,5
Kirjanpitoarvo 1.1.2007 6,5 134,1 452,4 6,0 46,4 645,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 6,3 124,2 472,2 4,8 29,8 637,3
2006
Milj. euroa
Maa- ja
vesi
alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Telelaitteet
koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2006 6,6 185,4 1 687,8 55,5 30,7 1 966,1
Lisäykset 0,4 13,8 113,2 0,9 44,4 172,7
Vähennykset –0,5 –11,8 –62,3 –0,6 –0,4 –75,6
Siirrot erien välillä 0,0 20,6 26,5 –19,3 –28,3 –0,5
Hankintameno 31.12.2006 6,5 208,0 1 765,2 36,5 46,4 2 062,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 57,6 1 207,5 40,3 1 305,4
Poistot 9,6 162,3 1,7 173,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 6,7 –57,0 –11,5 –61,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 73,9 1 312,8 30,5 1 417,2
Kirjanpitoarvo 1.1.2006 6,6 127,8 480,3 15,2 30,7 660,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2006 6,5 134,1 452,4 6,0 46,4 645,5

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin 31.12.2007 olivat 24,2 milj. euroa. Lisäyksiin sisältyy vuonna 2007 2,7 milj. euroa (vuonna 2006 1,8 milj. euroa) rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

2007
Milj. euroa
Rakennukset ja
rakennelmat
Telelaitteet,
koneet ja
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 17,4 88,9 106,3
Kertyneet poistot 1,9 80,8 82,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 15,5 8,1 23,6
2006
Hankintameno 29,3 105,3 134,6
Kertyneet poistot 3,2 90,0 93,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2006 26,1 15,3 41,4

14. Aineettomat hyödykkeet

Muut
2007 aineettomat Keskeneräiset ja
Milj. euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet ennakkomaksut Yhteensä
Hankintameno 1.1.2007 772,3 72,2 167,5 71,6 1 083,6
Lisäykset 24,2 16,9 41,1
Hankitut tytäryritykset 1,1 1,0 0,0 2,1
Vähennykset –0,4 –0,4
Siirrot erien välillä 0,2 36,4 –36,3 0,3
Hankintameno 31.12.2007 773,6 73,2 227,7 52,2 1 126,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 18,0 102,9 120,9
Hankitut tytäryritykset 0,0 0,0
Poistot 14,5 24,0 38,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,8 –0,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 32,5 126,1 158,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2007 772,3 54,2 64,6 71,6 962,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 773,6 40,7 101,6 1) 52,2 968,1
2006
Milj. euroa
Liikearvo Asiakas–
kanta
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Keskeneräiset ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2006 770,6 70,6 172,6 30,7 1 044,5
Lisäykset 1,7 1,6 3,6 41,9 48,8
Vähennykset –9,6 –9,6
Siirrot erien välillä 0,9 –1,0 –0,1
Hankintameno 31.12.2006 772,3 72,2 167,5 71,6 1 083,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2006 3,8 91,4 95,2
Poistot 14,2 21,3 35,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –9,8 –9,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2006 18,0 102,9 120,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2006 770,6 66,8 81,2 30,7 949,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2006 772,3 54,2 64,6 1) 71,6 962,7

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. euroa 2007 2006
Matkaviestintä 712,9 712,9
Kiinteä verkko 56,1 54,8
Saunalahti 4,6 4,6
Yhteensä 773,6 772,3

Kiinteän verkon kassavirtaa tuottava yksikkö vastaa ensisijaisen segmenttijaon mukaista kiinteän verkon liiketoimintaa. Matkaviestintä vastaa ensisijaisen segmenttijaon mukaista matkaviestintäliiketoimintaa ilman Saunalahti Group Oyj:tä, joka on juridisena yhtiönä erillinen kassavirtaa tuottava yksikkö.

Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 11,1–13,0 prosenttia. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos joko nollaksi tai tasaisesti väheneväksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä investointitarpeeseen.

Herkkyysanalyysi

Matkaviestintä Kiinteä verkko Saunalahti
Käytetyt ennusteparametrit 2007 2006 2007 2006 2007 2006
Määrä jolla kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa 1 456 1 301 202 398 288 217
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (* 39,3 31,9 28,2 31,3 17,4 11,2
Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta (* 8,9 9,9 16,1 15,2 1,3 1,3
Horisonttikasvu, % 0,0 0,0 –2,0 –2,0 0,0 0,0
Yleinen korkotaso, % 4,3 3,7 4,3 3,7 4,3 3,7

*) viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin

Keskeisten ennusteparametrien prosenttiyksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo (*

Matkaviestintä Kiinteä verkko Saunalahti
2007 2006 2007 2006 2007 2006
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % –17,4 –13,2 –4,8 –8,2 –11,4 –7,5
Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta 12,8 9,7 4,5 6,1 8,4 5,5
Horisonttikasvu, % –32,0 –18,0 –7,0 –19,6 –335,0 –75,0
Yleinen korkotaso, % 12,6 10,0 4,5 10,0 22,9 19,7

*) muutos yksittäisessä parametrissa muiden ollessa ennallaan

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

15. Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

Osakkuusyritykset

Milj. euroa 2007 2006
Tilikauden alussa 0,4 0,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,0 0,1
Siirrot erien välillä –0,2
Konsernirakenteen muutokset –0,1
Muut muutokset –0,1
Tilikauden lopussa 0,1 0,4

Elisa myi tilikaudella 2007 30 prosentin osuutensa Joensuun Datalaite Oy:stä.

Osakkuusyritysosuuksiin sisältyvä liikearvo taseessa 31.12.2007 oli 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa).

Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 32. Lähipiiritapahtumat.

Yhteisyritykset

Elisalla oli vuoden 2007 lopulla kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, jotka on yhdistelty konserniin konsernin omistusta vastaavalla osuudella. Elisan omistus Kiinteistö Oy Paimion Puhelinkulmasta oli 77 prosenttia ja Kiinteistö Oy Brahenkartanosta 60 prosenttia.

16. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

Myytävissä
olevat
rahoitus
Lainat
ja muut
Käypään
arvoon
tulos
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat/
Käypään
arvoon
tulos
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat/
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitus
Tase
erien
Tase
erien
2007
Milj. euroa
varat saamiset -velat (1 -velat (2 velat kirjanpito
arvot
käyvät
arvot
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 30,9 30,9 30,9 17
Saamiset 6,3 1,0 7,3 7,3 18
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 454,6 454,6 454,6 21
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatta
vat ­rahoitusvarat
2,7 2,7 2,7 22
30,9 460,9 2,7 1,0 495,5 495,5
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 627,3 627,3 616,1 29
Muut velat 3,0 21,6 24,6 24,6 30
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 128,0 128,0 128,0 29
Ostovelat ja muut velat 303,2 303,2 303,2 30
3,0 1 080,1 1 083,1 1 071,9

1) Kaupankäyntitarkoituksessa olevat

2) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat

2006
Milj. euroa
Myytävissä
olevat
rahoitus
varat
Lainat ja
muut
saamiset
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
rahoitusvelat
Tase-erien
kirjanpito
arvot
Tase-erien
käyvät
arvot
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 48,4 48,4 48,4 17
Saamiset 4,8 4,8 4,8 18
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 334,6 334,6 334,6 21
48,4 339,4 387,8 387,8
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 321,1 321,1 327,0 29
Muut velat 16,1 16,1 16,1 30
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 78,0 78,0 78,6 29
Ostovelat ja muut velat 287,5 287,5 287,5 30
702,7 702,7 709,2

Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

17. Myytävissä olevat sijoitukset

18. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa 2007 2006
Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 20,3 38,3
Noteeraamattomat osakesijoitukset 10,6 10,1
Yhteensä 30,9 48,4

Tilikauden aikana myydyistä osakkeista on kirjattu myyntivoittoa 13,2 milj. euroa (0,8 milj. euroa), josta Comptelin osakkeista 13,1 milj. euroa. Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset –4,9 milj. euroa (3,4 milj. euroa) on kirjattu omaan pääomaan.

Milj. euroa 2007 2006
Siirtosaamiset osakkuusyrityksiltä 0,1
Lainasaamiset 0,1 0,1
Siirtosaamiset 5,0 3,2
Johdannaissopimukset 1,0
Muut pitkäaikaiset saamiset 1,2 1,4
Yhteensä 7,3 4,8

Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0 (0).

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikauden 2007 aikana jakautuu seuraavasti:

Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa
1.1.2007 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Siirrot
erien välillä
Kirjattu
omaan
pääomaan
Ostetut/
myydyt
tytäryritykset 31.12.2007
Varaukset 2,5 0,2 0,2 2,9
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 14,6 –2,7 11,9
Rahoitusleasingsopimukset 3,2 0,3 –0,3 3,2
Negatiivinen poistoero 2,5 –2,5 0,0
Sisäiset katteet 10,2 –1,5 1,3 10,0
Osakepalkkiojärjestelmä 0,7 2,4 3,1
Muut väliaikaiset erot 0,8 –0,2 0,6
Yhteensä 33,7 –3,0 –0,5 1,5 31,7

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa
1.1.2007 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Siirrot
erien välillä
Kirjattu
omaan
pääomaan
Ostetut/
myydyt tytär
yritykset 31.12.2007
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
24,1 –5,3 1,3 20,1
Kertyneet poistoerot 10,9 2,4 13,3
Rahoitusleasingsopimukset 0,3 –0,3 0,0
Muut väliaikaiset erot 1,0 0,7 –0,2 1,5
Yhteensä 36,3 –2,2 –0,5 1,3 34,9

Konsernilla oli 31.12.2007 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 5,8 milj. euroa (5,8 milj. euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2009–2016. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.

Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikauden 2006 aikana jakautuu seuraavasti:

Kirjattu Kirjattu Ostetut/
Laskennalliset verosaamiset tulos Siirrot omaan myydyt tytär
Milj. euroa 1.1.2006 laskelmaan erien välillä pääomaan yritykset 31.12.2006
Varaukset 3,4 –0,9 2,5
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 22,4 –7,8 14,6
Rahoitusleasingsopimukset 2,4 0,8 3,2
Negatiivinen poistoero 5,4 –2,9 2,5
Sisäiset katteet 8,4 1,8 10,2
Osakepalkkiojärjestelmä,
rahassa maksettava osuus 0,7 0,7
Muut väliaikaiset erot 0,5 –0,5 0,0
Yhteensä 42,5 –8,8 33,7
Laskennalliset verovelat
Milj. euroa
1.1.2006 Kirjattu
tulos
laskelmaan
Siirrot
erien välillä
Kirjattu
omaan
pääomaan
Ostetut/
myydyt tytär
yritykset
31.12.2006
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon hankinnassa
28,4 –4,8 0,5 24,1
Kertyneet poistoerot 11,1 –0,2 10,9
Rahoitusleasingsopimukset 0,3 0,3
Muut väliaikaiset erot 0,8 0,2 1,0
Yhteensä 40,6 –4,8 0,5 36,3

20. Vaihto-omaisuus

23. Rahavarat

Milj. euroa 2007 2006
Aineet ja tarvikkeet 9,7 11,3
Keskeneräiset asiakastyöt 1,2 0,7
Valmiit tuotteet/tavarat 17,6 26,4
Yhteensä 28,5 38,4

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 1,5 milj. euroa (4,6 milj. euroa).

21. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa 2007
Myyntisaamiset 436,0 317,3
Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,1
Siirtosaamiset 13,3 12,8
Lainasaamiset 0,1
Muut saamiset 5,3 4,3
Yhteensä 454,6 334,6

Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä tavanomaisista myynnin ja liikekulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Milj. euroa 2007 2006
Erääntymättömät 353,8 286,6
Erääntyneet alle 30 päivää 58,0 23,6
Erääntyneet 31–60 päivää 10,6 3,8
Erääntyneet 61–90 päivää 5,5 2,1
Erääntyneet yli 90 päivää 8,1 1,2
Yhteensä 436,0 317,3

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 33.

22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Milj. euroa 2007 2006
Yritystodistukset 2,7
Yhteensä 2,7
Milj. euroa 2007 2006
Kassavarat 13,6 21,1
Pankkitalletukset 0,6 1,1
Yhteensä 14,2 22,2

Pankkitalletusten efektiivinen korko oli 3,25% ja keskimaturiteetti 2 päivää.

Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:

Milj. euroa 2007 2006
Kassavarat ja pankkitalletukset 14,2 22,2
Yritystodistukset 2,7
Yhteensä 16,9 22,2

24. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Voimassa
2007 oloaika 1–5 Yli
Milj. euroa alle 1 vuosi vuotta 5 vuotta
Koronvaihtosopimukset 150,0
Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) * 45,6
Yhteensä 195,6

Johdannaissopimusten käyvät arvot

2007 Positiivinen Negatiivinen
käypä
Milj. euroa käypä arvo arvo Yhteensä
Koronvaihtosopimukset –3,0 –3,0
Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) * 1,0 1,0
Yhteensä 1,0 –3,0 –2,0

*) Tehty luottoriskin vaihtosopimus (CDS) liittyy QTE-sopimuksen takaajapankkiriskin suojaamiseen.

Käyvän arvon määrittäminen

Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

25. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma, ylikurssirahasto ja omat osakkeet Osakkeiden
lukumäärä Osake Ylikurssi Omat
Milj. euroa (tuhansia) pääoma rahasto osakkeet Yhteensä
1.1.2006 166 066 83,0 530,4 –2,5 610,9
Omien osakkeiden hankinta –79,4 –79,4
Omien osakkeiden myynti 0,8 0,8
Muut muutokset –0,2 –0,2
31.12.2006 166 066 83,0 530,4 –81,3 532,1
Omien osakkeiden hankinta –85,6 –85,6
Omien osakkeiden myynti 1,1 1,1
Osakeanti 242
Siirrot erien välillä –530,4 –530,4
31.12.2007 166 308 83,0 0,0 –165,8 –82,8

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83033008 euroa (31.12.2006: 83033008 euroa).

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1000 miljoonaa osaketta (2006: 1000 miljoonaa osaketta). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.

Elisan ylimääräinen yhtiökokous päätti 28.6.2007 taseen ylikurssirahaston alentamisesta 530412283,69 eurolla. Alentaminen pantiin täytäntöön 5.11.2007. Alentamisten jälkeen Elisan

taseessa 31.12.2006 olleen ylikurssirahaston määrä on nolla. Alennettu määrä on siirretty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ja on osa yhtiön jakokelpoisia varoja tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuoden 2007 aikana Elisa Oyj hankki omia osakkeita yhteensä 4000000 kappaletta. Hankintahinta oli 85,6 milj. euroa, mikä esitetään oman pääoman vähennyksenä. Lounet Oy:n omistamat Elisan osakkeet siirtyivät Lounetin sulautumisen yhteydessä Elisa Oyj:lle.

Kirjanpidollinen %-osuus
Osakkeita vasta-arvo osakkeista ja
Omat osakkeet kpl euroa äänistä
Lounet Oy:lla 31.12.2006 125 000 62 500 0,08%
Elisa Oyj:llä 31.12.2006 4 000 000 2 000 000 2,41%
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2006 4 125 000 2 062 500 2,48%
Lounet Oy myynyt osakkeita –75 024 –37 437 –0,05%
Elisa Oyj ostanut omia osakkeita 25.4.–15.5. 4 000 000 1 996 000 2,41%
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2007 8 049 976 4 021 063 4,84%
Sijoitetun
Arvon vapaan
Muut rahastot muutos Muut pääoman
Milj. euroa Vararahasto rahasto rahastot rahasto Yhteensä
1.1.2006 3,4 34,3 381,2 418,9
Myytävissä olevat sijoitukset 3,4 3,4
Muut muutokset –0,2 –0,2
31.12.2006 3,4 37,7 381,0 422,1
Myytävissä olevat sijoitukset –18,2 –18,2
Tytäryritysten hankinnat 5,3 5,3
Siirrot erien välillä 530,4 530,4
31.12.2007 3,4 19,5 381,0 535,7 939,6

Vararahasto 3,4 milj. euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/ yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Arvonmuutosrahasto 19,5 milj. euroa sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset. Muut rahastot 381,0 milj. euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa

26. Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiojärjestelmä 2006

Elisa Oyj:n hallitus päätti 2.3.2006 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kahdelta kahden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot ovat A-osalle 2.3.2006–31.3.2008 ja B-osalle 1.1.2008–31.3.2010.

Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu Elisan osakkeen kokonaistuottoon ansaintajaksolla. Palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osittain yhtiön osakkeina (50%) ja osittain rahana (50%). Hallituksella on oikeus tietyissä tilanteissa muuttaa jakosuhdetta.

Enimmäispalkkio A-osalle on yhteensä enintään 51,6 miljoonaa euroa, joka maksetaan 50% Elisan osakkeina ja 50% rahana. Maksimipalkkio A-osassa saavutetaan, jos Elisan osakkeen ansaitsemisjakson aikana jaetuilla osingoilla oikaistu osakekurssi on 32 euroa. Palkkion enimmäismäärä vastaa yhtä prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä. A-osan mahdolliyrityshankinnassa. Muuntoerot ovat vähäisiä, alle 0,1 milj. euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.

nen suoritus määräytyy maaliskuun 2008 osakevaihdolla painotetun osakkeen keskikurssin perusteella ja suoritetaan toukokuussa 2008. Tilikaudella 2007 osakepalkkiojärjestelmän A-osan perusteella kirjatut kulut olivat 9,2 miljoonaa euroa (5,0 milj. euroa).

Enimmäispalkkio B-osalle on yhteensä enintään 67,1 miljoonaa euroa, joka maksetaan 50% Elisan osakkeina ja 50% rahana. Maksimipalkkio B-osassa saavutetaan, jos Elisan osakkeen ansaitsemisjakson aikana jaetuilla osingoilla oikaistu osakekurssi on 41,62 euroa. Palkkion enimmäismäärä vastaa yhtä prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä. B-osan mahdollinen suoritus määrätyy maaliskuussa 2010 ja suoritetaan toukokuussa 2010. Tilikaudella 2007 osakepalkkiojärjestelmän B-osan perusteella ei ole kirjattu kuluja.

Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Johtoryhmään kuuluvien henkilöiden on omistettava puolet järjestelmän perusteella saaduista osakkeista vähintään kaksi vuotta. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saaduista osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu.

2006
Osakepalkkion määrä A B A B
Vähimmäistasolla, kpl (1 172 800 172 800 172 800 ei määritetty
Maksimitasolla, kpl 1 612 800 1 612 800 1 612 800 ei määritetty
Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, ¤ 21,00 21,00 20,75
Ansaintajakso alkaa 2.3.2006 1.1.2008 2.3.2006 1.10.2007
Ansaintajakso päättyy 31.3.2008 31.3.2010 31.3.2008 31.3.2010
Toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, kpl 874 136 727 375
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, ¤ 16 171 521 13 365 516
Jaettu määrä 78% 68% 80% 0%
Järjestelmän piirissä henkilöitä 46 39 46 0

1) Jos Elisan osakkeen ansaitsemisjakson aikana jaetuilla osingoilla oikaistu kurssi on alle 16,00 euroa, A-osan osakepalkkiota ei jaeta ja jos kurssi on alle 20,81 euroa, B-osan osakepalkkiota ei jaeta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2007 2006
Osakepalkkion käyvän arvon laskenta A B A B
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, ¤ 21,00 21,00 20,75
Toteumaoletus, kpl 874 136 727 375
osakekurssi, ¤ 21,56 23,50
kokonaistuotto, % (* 67,3% 51,3%
Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo, ¤ 6 993 090 5 819 000
Rahana maksettavan osuuden käypä arvo, ¤ 9 178 431 7 546 516
Osakepalkkiojärjestelmän käypä arvo, ¤ 16 171 521 13 365 516

*) arvonnousu ja osingot ansaitsemisjaksolla

Toteumaoletus on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.

Optio-ohjelma 2007

Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena ovat ne noin 150–200 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu vuonna 2006 päätetyn ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Sama henkilö ei voi kuulua sekä optiojärjestelmän että osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta.

Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä ne optio-oikeudet 2007A, joita ei jaeta avainhenkilöille, annetaan tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä jakaa optio-oikeuksia konsernin nykyisille tai rekrytoitaville avainhenkilöille.

Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2550000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuvat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850000 kappaletta.

Optio-ohjelmasta ei tilinpäätöshetkellä ollut myönnetty optioita.

Järjestely 2007A 2007B 2007C
Myöntämispäivä - - -
Myönnettyjen instrumenttien määrä - - -
Merkintähinta 20,84 euroa 1) 2) 3)
Osakehinta myöntämishetkellä -
Voimassaoloaika (vuosina) 3'5 - -
Merkintäaika 1.12.2009–31.5.2011 1.12.2010–31.5.2012 1.12.2011–31.5.2013
Oikeuden siirtymisehdot

1) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2007

2) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2008

3) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2009

Optioiden käyvät arvot

Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes mallia. Käypä arvo jaksotetaan kuluksi ansaintajaksolle. Tilikaudelle 2007 ei optio-ohjelmista ole kirjattu kuluja.

27. Eläkevelvoitteet

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu sekä TyELeläkkeiden että lisäeläketurvan osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa 2007 2006
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 1,2 1,4
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 56,7 59,9
Varojen käypä arvo –54,9 –58,1
Ali-/ylikate 3,0 3,2
Kirjaamattomat
vakuutusmatemaattiset
voitot(+)/tappiot(–) –0,9 –1,0
Eläkevelka taseessa 2,1 2,2

Velvoitteen nykyarvon muutokset:

Milj. euroa 2007 2006
Velvoite tilikauden alussa 61,3 68,8
Työsuorituksesta johtuvat menot 0,4 0,2
Korkokulut 2,6 2,8
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+)
ja voitot (–)
–2,4 0,6
Maksetut etuudet –4,0 –3,5
Järjestelyn supistamisesta johtuvat voitot (–)
ja tappiot (+)
–7,6
Velvoite tilikauden lopussa 57,9 61,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

Milj. euroa 2007 2006
Järjestelyyn kuuluvien varojen ­käyvät arvot
tilikauden alussa
58,1 64,2
Varojen odotettu tuotto 2,5 3,2
Maksetut etuudet –4,0 –3,5
Vakuutusmatemaattiset voitot (+)
ja tappiot (–)
–2,3 –0,2
Työnantajan suorittamat maksut 0,6 0,6
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta –6,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot
tilikauden lopussa
54,9 58,1

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa 2007 2006
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat
menot
–0,2 –0,2
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
menot
–0,2
Korkomenot –2,6 –2,8
Varojen odotettu tuotto 2,5 3,2
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta 1,5
–0,5 1,7

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 0,2 milj. euroa vuonna 2007 (3,0 milj. euroa vuonna 2006).

Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:

2007 2006
Diskonttauskorko 5,00% 4,50%
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu
tuotto
5,00% 4,50%
Tulevan ajan palkankorotusolettamus 3,30% 3,30%
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus 2,10% 2,10%

Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:

Milj. euroa 2007 2006 2005
Velvoitteen nykyarvo 57,9 61,3 68,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo –54,9 –58,1 –64,2
Ylikate (+)/Alikate (–) –3,0 –3,2 –4,6
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin
kuuluviin varoihin
–2,3 –0,2
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin
kuuluviin velkoihin
–0,5 –0,6

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 milj. euroa vuonna 2008.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

28. Varaukset

Uudelleen
Milj. euroa järjestelyt Muut Yhteensä
1.1.2007 7,0 1,7 8,7
Varausten lisäykset 5,0 1,3 6,3
Käytetyt varaukset –5,6 –0,1 –5,7
31.12.2007 6,4 2,9 9,3
Milj. euroa 2007 2006
Pitkäaikaiset varaukset 5,2 6,0
Lyhytaikaiset varaukset 4,1 2,7
Yhteensä 9,3 8,7

Uudelleenjärjestelyvaraus

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2007 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuonna 2008 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2008–2009.

Muut varaukset

Muut varaukset koostuvat vuonna 2007 tyhjien toimitilojen varauksesta sekä puhelinpylväistä tehdystä ympäristövarauksesta.

29. Korolliset velat

2007 2006
Milj. euroa Tasearvot Käyvät arvot Tasearvot Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 604,1 592,8 283,0 288,9
Rahoitusleasingvelat 22,9 23,0 37,9 37,9
Muut pitkäaikaiset velat 0,3 0,3 0,2 0,2
627,3 616,1 321,1 327,0
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 30,0 30,0 44,1 44,7
Rahoitusleasingvelat 5,4 5,4 8,3 8,3
Yritystodistukset 92,0 92,0 25,0 25,0
Muut lyhytaikaiset velat 0,6 0,6 0,6 0,6
128,0 128,0 78,0 78,6
Yhteensä 755,2 744,1 399,1 405,6

Lainat sisältävät yhteensä 28,4 milj. euroa (45,4 milj. euroa) vakuudellisia velkoja (leasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Kaikki korolliset velat ovat euromääräisiä. Korolliset velat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 5,4 (5,4) vuotta ja efektiivinen keskikorko 5,174 prosenttia (4,95).

Korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2007
Milj. euroa 2008 2009 2010 2011 2012 2013– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 60,7 64,9 76,5 248,8 14,4 316,8 782,1
Rahoituskulut 30,7 28,9 26,5 22,9 14,4 16,8 140,2
Lyhennykset 30,0 36,0 50,0 225,9 0,0 300,0 641,9
Yritystodistukset 92,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 92,0
Rahoituskulut 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4
Lyhennykset 91,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 91,6
Rahoitusleasingvelat 7,5 5,1 2,6 2,3 2,2 63,9 83,6
Rahoituskulut 2,1 1,8 1,8 1,7 1,8 46,1 55,3
Lyhennykset 5,4 3,3 0,8 0,6 0,4 17,8 28,3
Muut velat 0,6 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,9
Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Lyhennykset 0,6 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,9
Koronvaihtosopimukset 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 3,5
Yhteensä 161,4 70,7 79,8 251,8 17,2 381,3 962,1
2006
Milj. euroa 2007 2008 2009 2010 2011 2012– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 59,1 43,4 48,0 11,7 234,5 0,0 396,6
Rahoituskulut 15,0 13,4 12,0 11,7 8,6 0,0 60,6
Lyhennykset 44,1 30,0 36,0 0,0 225,9 0,0 336,0
Yritystodistukset 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,0
Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Lyhennykset 25,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,0
Rahoitusleasingvelat 11,3 8,2 5,8 3,3 3,1 68,6 100,3
Rahoituskulut 3,0 2,7 2,5 2,4 2,3 41,2 54,1
Lyhennykset 8,3 5,5 3,3 0,9 0,8 27,4 46,2
Muut velat 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8
Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1
Lyhennykset 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,8
Koronvaihtosopimukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
Yhteensä 96,0 51,6 53,8 15,0 237,6 68,6 522,7

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, gsm- ja kuituverkkoa sekä palvelimia. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta. Toimitilaleasingsopimus on purkautunut vuonna 2007.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiöllä on joukkovelkakirjalainaohjelmiensa puitteissa laskettu liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

31.12.2007
Käypä arvo
Milj. euroa
31.12.2007
Tasearvo
Milj. euroa
31.12.2007
Nimellisarvo
Milj. euroa
Nimelliskorko 31.12.2007
Efektiivinen
korko
Eräpäivä
EMTN -ohjelma 2001/1000 milj. euroa
III/2002 20,0 20,0 20,0 euribor 6kk + 1,02% 5,756% 8.4.2009
IV/2002 30,0 30,0 30,0 euribor 3kk + 0,93% 5,773% 8.4.2008
V/2002 6,0 6,0 6,0 euribor 6kk + 1,00% 5,753% 8.4.2009
VI/2002 10,0 10,0 10,0 euribor 6kk + 1,00% 5,753% 8.4.2009
IX/2004 220,3 218,9 225,9 4,375% 5,226% 22.9.2011
I/2007 50,0 49,9 50,0 euribor 3kk + 0,22% 5,045% 3.3.2010
II/2007 286,5 299,3 300,0 4,750% 4,789% 3.3.2014
Yhteensä 622,8 634,1 641,9

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.

30. Ostovelat ja muut korottomat velat

Milj. euroa 2007 2006
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot 7,2 5,8
Johdannaiset 3,0
Muut velat 14,4 10,3
24,6 16,1

Lyhytaikaiset

Ostovelat 168,9 169,8
Saadut ennakot 5,2 6,4
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 33,3 38,9
Muut siirtovelat 42,6 43,1
Muut velat 53,2 29,3
303,2 287,5
Yhteensä 327,8 303,6

Korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.

31. Muut vuokrasopimukset

Ei irtisanottavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa 2007 2006
Alle yhden vuoden kuluessa 16,3 21,5
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden
vuoden kuluttua
35,3 37,8
Yli viiden vuoden kuluttua 21,1 21,4
Yhteensä 72,7 80,7

Elisa on vuokrannut mm. toimitiloja, teletiloja, konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat konttorikoneiden ja autojen 3–6 vuodesta teletilojen yli 50 vuoteen.

32. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. euroa 2007 2006
Annetut pantit
Annetut pankkitalletukset omasta velasta 1,3 0,7
Annetut takaukset 42,3 0,5
Yhteensä 43,6 1,2

Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä oli 31.12.2007 0,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa). 40,8 miljoonan euron takaus liittyy seuraavassa kuvattuun QTE-järjestelyyn.

Vuokraus-/ takaisinvuokraussopimuksen vastuu (ns. QTE-järjestely)

Milj. euroa 2007 2006
Järjestelyn kokonaisarvo 137,9 154,1
Keskeytysriski 14,5 18,6

Elisa Oyj on syyskuussa 1999 solminut vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen (ns. QTE-järjestely) yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten kanssa. Järjestelyn kohteena on televerkon laitteita, joiden omistusoikeus pysyy sopimuksen mukaan Elisa Oyj -konsernin yhtiöillä. Järjestelyn kokonaisvuokramaksut ja -saamiset suoritettiin järjestelyn tekohetkellä, jolloin yhtiöille jäi noin 13 milj. euron nettokorvaus. Järjestelyn kokonaisarvo oli noin 137,9 miljoonaa euroa (noin 203 milj. USD). Korvauksesta tuloutettiin konsernissa muihin rahoitustuottoihin 1,3 milj. euroa vuonna 2007 (1,3 milj. euroa vuonna 2006). Korvaus tuloutetaan kokonaisuudessaan 10 vuoden aikana sopimuksen solmimisesta.

Järjestelyn valuutta on Yhdysvaltain dollari. Siten Elisan euromääräinen vastuu muuttuu myös euron ja dollarin vaihtokurssin vaihtelun seurauksena. QTE-järjestely on kirjattu taseeseen nettoarvostaan perustuen IASB:n antamaan tulkintaohjeeseen SIC27. Elisalla on oikeus päättää sopimus kustannuksetta aikaisintaan vuonna 2014.

Järjestelyn ei odoteta aiheuttavan konsernille muita kassavirtoja kuin edellä mainittu nettokorvaus. Yhtiöiden ja konsernin vastuu järjestelyssä rajoittuu tilanteisiin, jossa yhtiön etukäteen maksamien vuokrien edelleen välittämisestä huolehtiva EU-alueella toimiva A2/A-luokitettu rahoituslaitos tai järjestelyn yhdysvaltalainen Aa2/AA-luokitettu takaajapankki ei vastaa sitoumuksistaan.

Järjestelyyn liittyen Elisalla on noin 67,2 miljoonan dollarin suuruinen vastapuoliriski kohdistuen kansainväliseen vakuutus- ja finanssiyhtiöön, jonka pitkäaikainen luottoluokitus on Aa2/AA/ AA (Moody's/S&P/Fitch). Vastapuoliriski sisältyy järjestelyn kokonaisarvoon. Vuonna 2007 vastapuoliriskin hajauttamiseksi Elisa solmi luottoriskijohdannaissopimuksen (CDS) kyseistä finanssiyhtiötä koskien. Samassa yhteydessä Elisa antoi takauksen noin 60 miljoonan dollarin noin 125 liikkeseenlaskijaan sijoittavasta luottojohdannaisportfoliosta (CDO). CDO-portfolion luottoluokitus vastaa alkuperäistä finanssiyhtiön luottoluokitusta. Tehdyn transaktion seurauksena Elisan järjestelyyn liittyvä luottoriski säilyi suuruusluokaltaan entisenä kohdistuen yhden vastapuolen sijasta noin 125 vastapuoleen.

Milj. euroa Milj. dollaria
Järjestelyyn liittyvän CDS-sopimuksen
nimellisarvo (1
–45,6 –67,2
Järjestelyyn liittyvän CDO-portfolion
takauksen nimellisarvo (2
40,8 60,0
Luottoriski netto –4,8 –7,2

Muut sopimusvelvoitteet

Milj. euroa 2007 2006
Takaisinostovastuut 0.2 0.4

Takaisinostovastuut liittyvät pääosin asiakkaiden leasingrahoituksella ostamiin televerkon päätelaitteisiin kuten esim. yritysvaihteisiin.

33. Rahoitusriskien hallinta

Elisan taloudellisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan vaikuttavat riskit.

Pääperiaatteena riskien hallinnassa on, että riskit hallitaan syntymisperiaatteen mukaan liiketoimintayksiköissä. Liiketoimintariskien hallinta on osa jatkuvaa liiketoiminnan ja strategian suunnittelua. Konsernin rahoitusyksikkö tekee kokonaisriskiselvityksen vuosittain. Rahoitusyksikkö toimii myös läheisessä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa ja koordinoi mm. vakuutuksia.

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä.

Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

1) esitetty myös liitteessä 24

2) esitetty myös edellä kohdassa "Annetut takaukset"

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2007, nimellisarvoon

Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu alle 1 vuosi 1–5 vuoden sisällä yli 5 vuoden sisällä Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Yritystodistuslainat 92,0 92,0
Joukkovelkakirjalainat 30,0 86,0 116,0
Velat rahoituslaitoksilta 0,0
Rahoitusleasing 6,0 6,0
Muut 1,0 1,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat 225,9 300,0 525,9
Rahoitusleasing 5,0 17,3 22,3
Muut
Johdannaisten vaikutus 150,0 –150,0 0,0
Yhteensä 279,0 316,9 167,3 763,2

Korollisten sijoitusten koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2007, nimellisarvoon

Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Rahamarkkinasijoitukset 3,0 3,0
Yhteensä 3,0 3,0

Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2007 (31.12.2006) sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

2007 2006
Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma
Korkotason muutos +/–1% milj. euroa +/–2,7 +/–0,9

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräistä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (ekonominen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Yhdysvaltain dollari (USD) ja Viron kruunu (EEK). Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.

Elisan vuokraus- ja takaisinvuokrausjärjestely, joka kuvataan liitteessä 32, perustuu Yhdysvaltain dollareihin. Elisan euromääräisenä ilmoitetut riskit ja vastuut muuttuvat siten EUR/USDvaluuttakurssin muutoksen myötä.

Elisan valuuttapositio 31.12.2007

Milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat Ulkomaisten
tytärten
nettosijoitukset
SDR 0,6 9,9
USD 0,6 1,4
EEK 527,0

Elisan valuuttapositio 31.12.2006

Milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat Ulkomaisten
tytärten
nettosijoitukset
SDR 1,7 14,5
USD 0,5 2,5
EEK 513,3

Kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan 6,7 milj. euroa (6,6 milj. euroa) ja 2,1 milj. euroa voittoon ennen veroja (3,2 milj. euroa).

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1000 milj. euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 666 milj. euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 milj. euron yritystodistusohjelma sekä 170 ja 130 milj. euron sitovat syndikoidut luottolimiitit.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat limiitit

Milj. euroa 2007 2006
Rahat ja pankkisaamiset 16,9 22,2
Luottolimiitit 300,0 170,0
Yhteensä 316,9 192,2

Korollisten velkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitteessä 29.

Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Sijoitustoimintaa valvotaan, eikä avoinna olevista sijoituksista odoteta aiheutuvan luottotappioita. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Elisan vuokraus- ja takaisivuokrausjärjestelyyn liittyvästä vastapuoliriskistä ks. liitetieto 31.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 5 prosenttia asiakaslaskutuksesta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 12,5 milj. euroa (10,8 milj. euroa). Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Konserni on vuodesta 2007 lähtien myynyt keskimäärin 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21.

Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2007 (31.12.2006) sisältämät osakkeet. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.

2007 2006
Tulos
laskelma
Oma
pääoma
Tulos
laskelma
Oma
pääoma
Comptelin osakekurssin
muutos +/–20%
Milj. euroa +/–0 +/–4,1 +/–0 +/–7,7

Pääomarakennetta koskevat lisätiedot

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Yhtiön pääomarakennetavoitteena on velkaantumisaste 50–100 prosenttia ja nettovelka/ käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.

Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Pitkän aikavälin voitonjakotavoite on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Lyhyellä tähtäimellä voitonjakotavoitteesta voidaan poiketa pääomarakenteen tavoitteiden mukaisesti.

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

31.12.2006
376,9
1 312,3
1 773,8 1 689,2
71,3% 28,7%
0,9
47,9% 63,1%
31.12.2007
738,4
1 035,4
1,5

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Tavanomaisesti osakeantivaltuutuksen määrä on ollut 15–25% osakemäärästä. Valtuutusta on käytetty yritysjärjestelyiden yhteydessä.

Oma pääoma 31.12.2007 31.12.2006
Hallussa olevat osakkeet, 1000 kpl 8 049 4 125
Osakeantivaltuutus, 1000 kpl 1) 27 208 16 600
Yhteensä enintään, 1000 kpl 2) 27 208 20 725
Osakekurssi 21,00 20,75
Yhteensä, milj. euroa 571,4 344,5

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma 31.12.2007 31.12.2006
Yritystodistusohjelma (ei sitova) 3) 158,0 150,0
Syndikoidut luotot (sitova) 4) 300,0 170,0
EMTN-ohjelma (ei sitova) 5) 333,9 684,0
Yhteensä 791,9 1 004,0
Oma pääoma ja velkapääoma yhteensä 1 363,3 1 348,5

1) Osakeantivaltuutus 30000000. Valtuutuksesta on Lounetin fuusion yhteydessä käytetty 241570 ja optiojärjestelmästä päätettäessä 2550000 osaketta.

2) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2007 oli enintään 27208430 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.

3) Yritystodistusohjelman koko on 250 milj. euroa, josta käytössä 31.12.2007 oli 92 milj. euroa.

4) Elisalla on kaksi sitovaa syndikoitua luottojärjestelyä yhteensä 300 milj. euroa. Molemmat järjestelyt olivat käyttämättä 31.12.2007.

5) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1000 milj. euroa. Siitä oli 666 milj. euroa käytössä 31.12.2007.

34. Lähipiiritapahtumat

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

31.12.2007
Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Konsernin
omistus
Konsernin tytäryhtiöt Kotipaikka osuus-%
Ecosite Oy Espoo 100
Elisa Eesti As Tallinna 100
Fiaset Oy Jyväskylä 100
Fonetic Oy Jyväskylä 100
JMS Group Oy Helsinki 100
Kiinteistö Oy Brahenkartano Turku 60
Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulma Paimio 77
Kiinteistö Oy Raision Luolasto Espoo 100
Kiinteistö Oy Rinnetorppa Kuusamo 80
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo 100
LNS Kommunikation AB Tukholma 100
Lounet Oy Call Center Turku 100
Preminet Oy Helsinki 100
OOO LNR Pietari 100
Saunalahti Group Oyj Espoo 100
Helsingin Netti Media Oy Helsinki 100
Supertel Oy Helsinki 100
SIA Radiolinja Latvija Riika 100
Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 63
UAB Radiolinja Vilna 100

Konsernin osakkuusyhtiöt

City-Suvanto Oy Joensuu 36
Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere 50
Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 Helsinki 42
Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki 30
Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 Helsinki 40
Pispalan Televisio Oy Tampere 28
Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki 33
Vantaan Yhteisverkko Oy Vantaa 24

Merkittävät omistusten muutokset on esitetty liitetietojen kohdassa 2. Yrityshankinnat ja 3. Yritysmyynnit.

Lähipiirin kuuluvien yhtiöiden kanssa ovat toteutuneet seuraavat liiketapahtumat:

Ostot lähipiirin kanssa:
-------------------------- --
Milj. euroa 2007 2006
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 0,6 0,6
Yhteensä 0,6 0,6

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.

35. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

Tunnusluvut

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

IFRS IFRS IFRS
2007 2006 2005
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 1 568 1 518 1 337
Liikevaihdon muutosprosentti 3,3 13,5 –1,4
Käyttökate, milj. euroa 499 434 446
Käyttökate, % liikevaihdosta 31,8 28,6 33,4
Liikevoitto, milj. euroa 302 225 233
Liikevoitto, % liikevaihdosta 19,3 14,8 17,4
Tulos ennen veroja, milj. euroa 285 212 212
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 18,2 13,9 15,8
Oman pääoman tuotto (ROE), % 18,8 12,1 15,9
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,8 13,2 14,7
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 8 6 8
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 0,3 0,4 0,6
TASE
Velkaantumisaste (gearing), % 71,3 28,7 21,7
Maksuvalmius (current ratio) 1,1 1,0 1,4
Omavaraisuusaste, % 47,9 63,1 61,7
Koroton vieras pääoma, milj. euroa 385 380 347
Taseen loppusumma, milj. euroa 2 175 2 091 2 202
SIJOITUKSET
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa 12 10 415
josta osakevaihdolla hankitut 5 361
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 206 207 204
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 13,2 13,7 15,3
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 3 299 4 086 4 989
Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa 475 372 268

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut (1

IFRS IFRS IFRS
2007 2006 2005
Osakepääoma, euroa 83 033 008,00 83 033 008,00 83 033 008,00
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 158 257 610 161 941 016 165 886 016
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 159 417 319 165 416 720 144 806 906
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 158 257 610 161 941 016 165 886 016
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 159 417 319 165 416 720 144 806 906
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 3 323 3 360 2 596
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,38 0,97 1,22
Osakekohtainen osinko, euroa 2,50 0,70
Osinko tuloksesta, % 250,3 57,4
Osakekohtainen pääomanpalautus, euroa *) 1,80
Pääomanpalautus tuloksesta % 129,6
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 6,53 8,07 8,06
Hinta/voitto -suhde (P/E) 15,2 21,4 12,8
Efektiivinen osinkotuotto, % 12,05 4,47
Efektiivinen pääomanpalautustuotto, % 8,57
Osakkeen kurssikehitys Helsingin Pörssissä
Keskikurssi, euroa 21,31 17,06 13,95
Kurssi vuoden lopussa, euroa 21,00 20,75 15,65
Alin kurssi, euroa 18,63 14,00 10,56
Ylin kurssi, euroa 24,41 20,76 16,79
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys
Kokonaisvaihto 1000 kpl 316 087 247 303 248 290
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (3 200 150 172

*) Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautusta jaetaan 1,80 euroa osakkeelta.

1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.

2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

3) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Oman pääoman tuotto % (ROE) Tilikauden voitto
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
x 100
Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Velkaantumisaste (gearing) % Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Oma pääoma yhteensä
x 100
Maksuvalmius (current ratio) Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot
Omavaraisuusaste % Oma pääoma yhteensä
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100

osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos (EPS) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Osakekohtainen osinko *) Osakeantioikaistu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto *) Osakekohtainen osinko
Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä x 100
Osinko tuloksesta prosentteina *) Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto-suhde (PE-luku) Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen tulos

*) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Milj. euroa Liite 2007 2006
Liikevaihto 1 1 353,7 1 315,2
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0,3 –1,5
Liiketoiminnan muut tuotot 2 23,2 62,8
Materiaalit ja palvelut 3 –617,4 –611,5
Henkilöstökulut 4 –153,7 –183,5
Poistot ja arvonalentumiset 5 –221,0 –225,4
Liiketoiminnan muut kulut –179,7 –165,3
Liikevoitto/tappio 205,4 190,8
Rahoitustuotot ja -kulut 6 –7,0 –6,1
Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 198,4 184,7
Satunnaiset erät 7 –13,2 –34,6
Voitto/tappio satunnaisten erien jälkeen 185,2 150,1
Tilinpäätössiirrot 8 –6,4 6,0
Tuloverot 9 –62,4 –44,5
Tilikauden voitto/tappio 116,4 111,6

Emoyhtiön tase, FAS

Milj. euroa Liite 31.12.2007 31.12.2006
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 10 726,4 781,6
Aineelliset hyödykkeet 10 497,8 482,7
Sijoitukset 11 74,4 104,4
1 298,6 1 368,7
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 12 23,2 30,8
Pitkäaikaiset saamiset 13 13,3 78,1
Lyhytaikaiset saamiset 14 439,9 308,9
Rahoitusarvopaperit 15 2,7
Rahat ja pankkisaamiset 6,9 9,6
486,0 427,4
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 784,6 1 796,1
VASTATTAVAA
Oma pääoma 16
Osakepääoma 83,0 83,0
Ylikurssirahasto 530,4
Omat osakkeet –165,6 –79,4
Vararahasto 3,4 3,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 533,8
Edellisten tilikausien voitto 172,5 462,3
Tilikauden voitto/tappio 116,4 111,6
743,5 1 111,3
Tilinpäätössiirtojen kertymä 9,7
Pakolliset varaukset 17 8,8 8,7
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 18 618,3 299,1
Lyhytaikainen vieras pääoma 19 404,3 377,0
1 022,6 676,1
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 784,6 1 796,1

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

Milj. euroa 2007 2006
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen satunnaisia eriä 198,4 184,7
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 221,0 225,4
Muut rahoitustuotot ja -kulut 20,2 6,1
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) –15,3 –5,0
Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) –12,8 –53,9
Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa 0,1 –2,3
Muut oikaisut –0,7 4,9
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 410,9 359,9
Käyttöpääoman muutos –113,3 –12,0
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 297,6 347,9
Maksetut korot sekä saadut korot ja osingot –17,3 –8,1
Maksetut tuloverot –79,9 1,2
Liiketoiminnan nettorahavirta 200,4 341,0
Investointien rahavirrat
Investoinnit käyttöomaisuuteen –178,8 –186,4
Käyttöomaisuuden myynti 24,3 6,4
Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin –6,7 –25,3
Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 13,6 6,6
Myönnetyt lainat –11,4
Lainasaamisten takaisinmaksut 62,9 3,0
Investointien nettorahavirta –96,1 –195,7
Rahavirta investointien jälkeen 104,3 145,3
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankkiminen –85,6 –79,4
Pitkäaikaisten velkojen muutos 305,8 –122,4
Lyhytaikaisten velkojen muutos 66,5 40,1
Maksetut osingot –400,3 –120,7
Annetut/saadut konserniavustukset –0,4 –30,0
Rahoituksen nettorahavirta –114,0 –312,4
Rahavarojen muutos –9,7 –167,1
Rahavarat tilikauden alussa 9,6 172,0
Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden siirtyneet kassavarat 9,7 4,7
Rahavarat tilikauden lopussa 9,6 9,6

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Vertailukelpoisuus edelliseen vuoteen

Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida, että tilikauden aikana on tapahtunut konserniyhtiöiden sulautumisia emoyhtiöön sekä useita liiketoimintojen ulkoistuksia. Lisäksi tilinpäätökseen sisältyy kertaluonteisia eriä.

Vuoden 2007 kertaluonteiset erät:

  • – fuusiotappiot 12,8 milj. euroa
  • – kiinteistöjen myyntivoitot 12,7 milj. euroa
  • – uudelleenjärjestelyvaraus irtisanomisista johtuvista menoista 2,6 milj. euroa
  • – Comptel Oyj:n osakkeiden myyntivoitto 13,1 milj. euroa

Vertailuvuoden 2006 kertaluonteiset erät:

  • – uudelleenjärjestelyvaraus irtisanomisista johtuvista menoista 10,1 milj. euroa
  • – fuusiovoittoja 7,7 milj. euroa ja fuusiotappioita 12,3 milj. euroa
  • – maksettuja konserniavustuksia 30,0 milj. euroa

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan EKP:n ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus emoyhtiön tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Puhelinkeskukset 6–10 vuotta
Kaapeliverkko 8–15 vuotta
Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) 3–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuuden arvostusperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman ao. kuluerään. Taseessa ne esitetään pakollisissa varauksissa silloin, kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Myyntituotot ja liikevaihto

Milj. euroa 2007 2006
Myyntituotot 1 433,7 1 392,6
Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät –80,0 –77,4
Liikevaihto yhteensä 1 353,7 1 315,2

Maantieteellinen jakauma

Suomi 1 299,7 1 258,5
Muu Eurooppa 46,1 50,5
Muu maat 7,9 6,2
Yhteensä 1 353,7 1 315,2

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2007 2006
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 13,4 4,4
Osakkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot 2,0 54,4
Muut 1) 7,8 4,0
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 23,2 62,8

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja, saatuja vahingonkorvauksia sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa 2007 2006
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 71,9 117,4
Varastojen muutos 8,2 –13,7
80,1 103,7
Ulkopuoliset palvelut 537,3 507,8
Materiaalit ja palvelut yhteensä 617,4 611,5

4. Henkilöstökulut

Milj. euroa 2007 2006
Palkat ja palkkiot 124,9 147,0
Eläkekulut 20,9 25,8
Muut henkilösivukulut 7,9 10,7
Henkilöstökulut yhteensä 153,7 183,5
Henkilöstö keskimäärin 2 765 3 425

Johdon palkat ja palkkiot, euroa

Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilan
palkat ja palkkiot 789 556,66 878 370,93

Lisäksi vuonna 2004 kannustinjärjestelmän puitteissa tehdystä talletuksesta toimitusjohtajalle on suoritettu vuonna 2007 palkkiosumma 257134,34 euroa (185268,43 vuonna 2006).

Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden ikävuoden jälkeen 60 prosentin tasoa vastaavalla kokonaiseläkkeellä.

Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2007 2006
Pekka Ketonen 113 040 79 800
Mika Ihamuotila 79 200 59 900
Lasse Kurkilahti 65 600 47 700
Matti Manner 67 000 49 100
Risto Siilasmaa 51 000
Ossi Virolainen 80 200 64 300
Matti Aura 11 700
Jussi Länsiö 11 400
Keijo Suila 20 100
456 040 344 000

Hallituksen jäsenen kuukausipalkkiolla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus.

5. Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa 2007 2006
Poistot aineettomista hyödykkeistä 94,9 93,6
Poistot aineellisista hyödykkeistä 126,1 131,8
Yhteensä 221,0 225,4

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy kohtaan Pysyvät vastaavat.

6. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa 2007 2006
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 3,1 4,3
Muilta 1,2 1,0
Osinkotuotot yhteensä 4,3 5,3
Luovutusvoitot sijoituksista 13,2
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 3,4 1,7
Muilta 11,0 6,9
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 14,4 8,6
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 31,9 13,9
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille –0,5 –0,9
Muille –38,4 –19,1

8. Tilinpäätössiirrot

Milj. euroa 2007 2006
Poistoeron muutos –6,4 –6,0
Tilinpäätössiirrot yhteensä –6,4 –6,0

7. Satunnaiset erät

Milj. euroa 2007 2006
Satunnaiset tuotot
Fuusiovoitto 7,7
Satunnaiset kulut
Fuusiotappio –12,8 –12,3
Maksetut konserniavustukset –0,4 –30,0
Satunnaiset erät yhteensä –13,2 –34,6

Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä –38,9 –20,0 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –7,0 –6,1

9. Tuloverot

Milj. euroa 2007 2006
Tuloverot satunnaisista eristä 7,8
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta –62,0 –52,2
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta –0,4 –0,1
Tuloverot yhteensä –62,4 –44,5

10. Pysyvät vastaavat/Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut pitkä
vaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9,4 769,1 115,8 71,2 965,5
Fuusioissa siirtynyt 0,1 0,9 1,0
Lisäykset 1,8 18,9 16,8 37,5
Vähennykset –1,9 –1,9
Siirrot erien välillä 0,6 37,1 –35,8 1,9
Hankintameno 31.12. 0,0 11,9 769,1 170,8 52,2 1 004,0
Kertyneet poistot 1.1. 4,8 82,9 96,3 184,0
Fuusioissa siirtynyt 0,1 0,6 0,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,9 –1,9
Tilikauden poisto 1,7 78,3 14,8 94,8
Kertyneet poistot 31.12. 0,0 6,6 161,2 109,8 277,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 0,0 5,3 607,9 61,0 52,2 726,4

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Milj. euroa Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 5,6 75,0 1 508,6 35,0 41,0 1 665,2
Fuusioissa siirtynyt 0,1 0,6 27,6 28,3
Lisäykset 2,0 118,0 21,3 141,3
Vähennykset –0,5 –26,9 –2,0 –0,5 –29,9
Siirrot erien välillä 5,1 29,3 0,1 –36,4 –1,9
Hankintameno 31.12. 5,2 55,8 1 681,5 34,6 25,9 1 803,0
Kertyneet poistot 1.1. 41,5 1 111,2 29,8 1 182,5
Fuusioissa siirtynyt 0,3 18,0 18,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –20,0 –1,2 –0,4 –21,6
Tilikauden poisto 3,3 121,4 1,3 126,0
Kertyneet poistot 31.12. 25,1 1 249,4 30,7 1 305,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 5,2 30,7 432,1 3,9 25,9 497,8

11. Sijoitukset

Osakkeet Saamiset
Milj. euroa Konserni
yritykset
Osakkuus
yritykset
Muut
yritykset
Konserni
yritykset
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 74,6 5,9 11,4 12,8 104,7
Fuusioissa siirtynyt 6,0 0,2 6,2
Fuusioissa poistunut –35,0 –35,0
Lisäykset 8,6 2,0 10,6
Myynnit/vähennykset –0,6 –0,2 –11,0 –11,8
Hankintameno 31.12. 54,2 5,3 13,4 1,8 74,7
Arvonalentumiset 1.1. –0,3 –0,3
Arvonalentumiset 31.12. –0,3 –0,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2007 54,2 5,3 13,1 1,8 74,4

Julkisesti noteerattujen osakkeiden jälleenhankintahinta 31.12.2007 oli 20,1 milj. euroa kirjanpitoarvoa korkeampi (38,1 milj. euroa 31.12.2006).

12. Vaihto-omaisuus

Milj. euroa 2007 2006
Aineet ja tarvikkeet 9,6 10,8
Keskeneräiset tuotteet 1,2 0,7
Valmiit tuotteet/tavarat 12,4 19,3
Vaihto-omaisuus yhteensä 23,2 30,8

13. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa 2007 2006
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 1,8 67,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,1
Saamiset muilta
Lainasaamiset 1) 0,1 0,1
Muut saamiset 1,0 1,2
Siirtosaamiset 2) 10,4 9,6

1) Lainasaamiset vuonna 2007 sisältävät 100000 euroa lainasaamisia

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 13,3 78,1

Sofia Digital Oy:ltä.

2) Vuonna 2007 siirtosaamisiin sisältyy joukkovelkakirjojen emissiotappiojaksotuksia 5,2 milj. euroa (6,4 milj. euroa vuonna 2006) sekä vuokraennakoita 5,0 milj. euroa (3,2 milj. euroa).

14. Lyhytaikaiset saamiset

Milj. euroa 2007 2006
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 22,0 20,7
Lainasaamiset 45,3 43,1
Siirtosaamiset 1,6 0,7
68,9 64,5
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Myyntisaamiset 0,1
Siirtosaamiset 0,1
0,1 0,1
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 356,3 234,9
Muut saamiset 1,0 1,3
Siirtosaamiset 1) 13,6 8,1
370,9 244,3
Yhteensä 439,9 308,9

1) Merkittävimmät siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista 7,5 milj. euroa (0,4) ja tavanomaisista liikekulujen jaksotuksista.

15. Rahoitusarvopaperit

Rahoitusarvopaperit koostuvat pääosin sijoituksista rahamarkkinarahastoihin sekä lyhytaikaisiin sijoitus- ja yritystodistuksiin. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2007 rahoitusarvopapereiden tasearvo oli 2,7 milj. euroa.

16. Oma pääoma

Milj. euroa 2007 2006
Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0
Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0
Ylikurssirahasto 1.1. 530,4 530,4
Siirto sijoitetun vapaan pääoman rahastoon –530,4
Ylikurssirahasto 31.12. 530,4
Omien osakkeiden rahasto 1.1. –79,4
Omien osakkeiden hankinta –86,2 –79,4
Omien osakkeiden rahasto 31.12. –165,6 –79,4
Vararahasto 1.1. 3,4 3,4
Vararahasto 31.12. 3,4 3,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
Siirto ylikurssirahastosta 530,4
Lisäys 3,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 533,8
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 573,9 578,5
Osingonjako –401,4 –116,2
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 172,5 462,3
Tilikauden voitto 116,4 111,6
Oma pääoma yhteensä 743,5 1 111,3

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Edellisten tilikausien voittovarat 172,5 462,3
Omien osakkeiden rahasto –165,6 –79,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 533,8
Tilikauden voitto 116,4 111,6
Yhteensä voitonjakokelpoisia varoja 31.12. 657,1 494,5

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

17. Pakolliset varaukset

Milj. euroa 2007 2006
Varaus työttömyyseläkkeitä varten 4,7 5,7
Muut pakolliset varaukset 1) 4,1 3,0
Pakolliset varaukset yhteensä 8,8 8,7

1) Muut pakolliset varaukset koostuvat lähinnä irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen.

Varauksia käytettiin 6,1 milj. euroa vuonna 2007 (12,9 milj. euroa vuonna 2006).

18. Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2007 2006
Korollinen
Joukkovelkakirjalainat 611,9 291,9
Koroton
Muut velat 6,4 7,2
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 618,3 299,1
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin ­viiden
vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat 300,0
------------------------ -------

19. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2007 2006
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka 2,1 24,8
Muut velat 0,5
2,1 25,3
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 30,0
Muut velat 92,5 69,7
122,5 69,7
Korollinen yhteensä 124,6 95,0

Koroton

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 6,0 7,1
Muut velat 0,2
Siirtovelat 0,1 0,1
6,1 7,4
Velat muille
Saadut ennakot 3,4 2,6
Ostovelat 138,9 160,2
Muut velat 54,3 23,4
Siirtovelat 1) 77,0 88,3
273,6 274,5
Koroton yhteensä 279,7 282,0
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 404,3 377,0

1) Merkittävimmät siirtovelat muodostuvat seuraavista jaksotuksista: lomapalkat ja tulospalkkiot sosiaalikuluineen 33 milj. euroa (37), korkokulut 19 milj. euroa (4), tuloverot 11 milj. (28) sekä muut tavanomaiset pääosin tuloennakoiden jaksotukset 14 milj. euroa (19).

20. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. euroa 2007 2006
Annetut pantit
Muut velat
Annetut pankkitalletukset 1,3 0,7
Pantit yhteensä 1,3 0,7
Annetut takaukset
Muiden puolesta 42,3 0,5
Takaukset yhteensä 42,3 0,5
Yhteensä 43,6 1,2

Leasing- ja vuokrasopimusvastuut

Milj. euroa 2007 2006
Televerkon leasingvastuut 1)
alle yhden vuoden sisällä erääntyvät
3,7 5,2
Televerkon leasingvastuut 1)
1–5 vuoden sisällä erääntyvät
6,4 10,0
Televerkon leasingvastuut 1)
myöhemmin erääntyvät
1,7 2,3
11,8 17,5
Muut leasingvastuut 2)
alle yhden vuoden sisällä erääntyvät
3,9 4,9
Muut leasingvastuut 2)
1–5 vuoden sisällä erääntyvät
5,9 7,0
9,8 11,9
Takaisinostovastuut yhteensä 3) 3,2 5,0
Vuokravastuut kiinteistöistä 4)
alle yhden vuoden sisällä erääntyvät
15,5 16,5
Vuokravastuut kiinteistöistä 4)
1–5 vuoden sisällä erääntyvät
46,0 42,1
Vuokravastuut kiinteistöistä 4)
myöhemmin erääntyvät
111,7 96,6
173,2 155,2
Leasing- ja vuokrasopimusvastuut yhteensä 198,0 189,6

1) Koostuu eräistä yksilöidyistä gsm-verkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.

2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja itlaitteistoista.

3) Takaisinostovastuut liittyvät pääosin televerkon leasingrahoitteisiin laitteisiin sekä asiakkaiden leasingrahoituksella rahalaitoksilta ostamiin päätelaitteisiin kuten vaihteisiin.

4) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista. Vuokravastuut on esitetty nimellishinnoin.

Vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen vastuu (ns. QTE-järjestely)

Milj. euroa 2007 2006
Järjestelyn kokonaisarvo 137,9 154,1
Keskeytysriski, myöhemmin erääntyvät
(yli 5 vuotta) 14,5 18,6

Vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen vastuu (QTE-järjestely)/Leasing- ja vuokrasopimukset

Elisa Oyj on syyskuussa 1999 solminut vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen (ns. QTE-järjestely) yhdysvaltalaisten pääomasijoittajien kanssa. Järjestelyn kohteena on televerkon laitteita, joiden omistusoikeus pysyy sopimuksen mukaan Elisa Oyj:llä. Järjestelyn kokonaisvuokramaksut ja -saamiset suoritettiin järjestelyn tekohetkellä, jolloin yhtiöille jäi noin 13 milj. euron nettokorvaus. Järjestelyn kokonaisarvo oli noin 203 milj. Yhdysvaltain dollaria. Korvauksesta tuloutettiin konsernissa muihin rahoitustuottoihin 1,3 milj. euroa vuonna 2007. Korvaus tuloutetaan kokonaisuudessaan 10 vuoden aikana sopimuksen solmimisesta.

Järjestelyn ei odoteta aiheuttavan Elisalle muita kassavirtoja kuin edellä mainittu nettokorvaus. Yhtiön vastuu järjestelyssä rajoittuu tilanteeseen, jossa yhtiön maksamien vuokrien edelleen välittämisestä huolehtiva rahoituslaitos tai järjestelyn takaajapankki ei vastaa sitoumuksistaan.

Johdannaissopimukset
Milj. euroa 2007 2006
Koronvaihtosopimukset
Nimellisarvo 150,0
Käypä arvo –3,0
Luottoriskin vaihtosopimus
Nimellisarvo 45,6
Käypä arvo 1,0

Ympäristökulut

Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83033008 euroa.

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50000000 kappaletta ja enimmäismäärä 1000000 000 kappaletta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 166307586 kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.

2. Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 19.3.2007 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita korkeintaan 30000000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 18 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen lain säätämissä rajoissa.

Valtuutus on voimassa 31.3.2009 saakka. Valtuutus oikeuttaa poikkeamaan osakkeenomistajien etuoikeudesta merkitä uusia osakkeita (suunnattu osakeanti) laissa määrätyin edellytyksin. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus käsittää oikeuden päättää siitä, miten merkintähinta merkitään yhtiön taseeseen. Merkintähinta voidaan maksaa paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Hallituksella on oikeus päättää muista osakeantiin liittyvistä seikoista.

Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

Hallitus voi päättää enintään 16000000 oman osakkeen hankkimisesta. Määrä on noin 9,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 31.8.2008 saakka. Valtuutus käsittää osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä Helsingin Pörssissä sen sääntöjen mukaisesti ja hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen) laissa määrätyin edellytyksin. Yhtiön omat osakkeet hankitaan käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden totuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Ylimääräinen yhtiökokous 28.6.2007 valtuutti hallituksen päättämään varsinaisen yhtiökokouksen 19.3.2007 tekemän osingonjakopäätöksen lisäksi osingon jakamisesta korkeintaan 165000000 euroon saakka. Osinko voidaan jakaa yhdellä tai useammalla kerralla. Hallituksella on oikeus päättää muista osingonjakoon liittyvistä asioista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen alkuun saakka. Valtuutuksen nojalla Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.7.2007 yhden euron ylimääräisestä osakekohtaisesta osingosta niin, että yhtiön hallussa oleville osakkeille ei osinkoa jaeta. Ylimääräinen osinko oli kokonaissuuruudeltaan noin 158300000 euroa, ja se maksettiin 25.10.2007.

3. Omat osakkeet

Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 4000000 omaa osaketta ja sen lisäksi Elisa Oyj:n tytäryhtiön Lounet Oy:n hallussa oli 125000 Elisan osaketta. Lounet Oy myi alkuvuoden aikana omistamiaan osakkeita, ja Lounet Oy:n sulautuessa Elisaan 30.9.2007 siirtyi 49976 Elisan osaketta Elisa Oyj haltuun.

Varsinainen yhtiökokous 19.3.2007 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 16000000 omaa osaketta. Valtuutuksen perusteella Elisa Oyj hankki 4000000 miljoonaa omaa osakettaan pörssikaupankäynnissä 25.4.–15.5.2007 välisenä aikana.

Tilikauden päätteessä Elisa Oyj omisti 8049976 omaa osaketta.

Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä, niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,84 prosenttia.

4. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakkeenomistus

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2007 oli 52870 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,03 prosenttia.

5. Kurssikehitys

Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 28.12.2007 oli 21,00 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 24,41 euroa, alin 18,63 euroa ja keskikurssi 21,31 euroa.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 3323 milj. euroa.

6. Noteeraus ja vaihto

Elisa Oyj:n osake noteerataan Helsingin pörssin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin Helsingin Pörssissä ajalla 1.1.2007–31.12.2007 kaikkiaan 316086786 kappaletta 6737 milj. euron kokonaishintaan. Vaihto oli 199,7 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.

7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2007

Osakkeita Osuus
kaikista
osakkeista, %
1. Yritykset 27 532 175 16,55
2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 7 167 346 4,31
3. Julkisyhteisöt 17 765 030 10,68
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 607 683 1,57
5. Kotitaloudet 39 155 180 23,54
6. Ulkomaat 219 418 0,13
7. Erityistilit 444 981 0,27
Hallintarekisteröidyt 63 365 797 38,10
Elisa Oyj -konserni 8 049 976 4,84
Yhteensä 166 307 586 100,00

8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2007

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %
1–100 26 867 11,92 1 359 045 0,82
101–500 191 237 84,85 34 345 052 20,65
501–1 000 4 858 2,16 3 305 317 1,99
1001–5 000 2 054 0,91 3 813 692 2,29
5 001–10 000 162 0,07 1 148 535 0,69
10 001–50 000 136 0,06 3 210 698 1,93
50 001–100 000 31 0,01 2 323 317 1,40
100 001–500 000 26 0,01 5 352 622 3,22
500 001– 14 0,01 102 954 281 61,91
Kaikki yhteensä 225 385 100,00 157 812 559 94,89
Odotusluettelolla yhteensä 70 0,00
Erityistileillä 444 981 0,27
Elisa Oyj -konserni 8 049 976 4,84
Liikkeeseen laskettu määrä 166 307 586 100,00

9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2007

Nimi Osakkeita %
1 Novator Finland Oy 19 903 680 11,97
2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8 150 000 4,90
3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 999 196 1,80
4 Ajanta Oy 2 074 176 1,25
5 Sijoitusrahasto OP-Delta 1 417 106 0,85
6 Nordea Pankki Suomi Oyj 1 234 781 0,74
7 Helsingin kaupunki 1 124 690 0,68
8 Valtioneuvoston kanslia 1 085 642 0,65
9 Valtion eläkerahasto 1 050 000 0,63
10 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 950 000 0,57
11 Keskinäinen vakuutusosakeyhtiö Eläke-Fennia 680 000 0,41
12 Sijoitusrahasto Sampo Suomi Osake 483 183 0,29
13 Sijoitusrahasto Nordea Fennia 365 966 0,22
14 Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaa 330 000 0,20
15 Erikoissijoitusrahasto OP-Focus 303 000 0,18
16 Sijoitusrahasto ABN Amro Finland 298 734 0,18
17 Sijoitusrahasto Gyllenberg Finlandia 290 841 0,17
18 Vantaan kaupunki 258 738 0,16
19 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 239 448 0,14
20 Erikoissijoitusrahasto OMX Helsinki 25 237 204 0,14
Yhteensä 43 476 385 26,14
8 049 976 4,84
100 300 0,06
63 365 797 38,10
51 315 128 30,86
166 307 586 100,00

10. Kurssikehitys päivittäin

11. Osakevaihto

=JVVR 1NUVR 6JJUR\ 1^Q]R =X^TX 4N\r 1NRWr .UX <bb\ 5XTJ 6J[[J\ 3X^U^ Milj. kpl/kuukausi

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2007 mukaan on 743481303,06 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 657066358,79 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.2007–31.12.2007 on 116399320,83 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

  • – pääomanpalautusta jaetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 1,80 euroa/osake eli yhteensä 284863698,00 euroa
  • – emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta pääomanpalautusta
  • – jätetään omaan pääomaan 372202660,79 euroa.

Helsingissä helmikuun 11. päivänä 2008

Pekka Ketonen Mika Ihamuotila Lasse Kurkilahti hallituksen puheenjohtaja

Matti Manner Risto Siilasmaa Ossi Virolainen

Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen, joka sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä Suomessa voimassa olevien määräysten mukaisesti laaditut toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta, emoyhtiön tilinpäätöksestä ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät toimintakertomus ja tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä, 11. helmikuuta 2008

KPMG OY AB Pekka Pajamo KHT

Hallinto ja rakenne

Elisan kotimaan ydinliiketoiminta muodostuu Henkilöasiakkaat ja yrittäjät -yksiköstä, Yritysasiakkaat-yksiköstä, Uudet palvelut ja liiketoiminnat -yksiköstä (1.1.2008 alkaen), Tuotanto-yksiköstä sekä Tukitoiminnoista.

Elisan tulos raportoidaan matkaviestintäliiketoimintana ja kiinteän verkon liiketoimintana. Elisassa noudatetaan Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance).

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa konsernituloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Elisan vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2008 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.

Hallitus

Kokoonpano ja toimikausi

Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsi 19.3.2007 hallituksen jäseniksi Pekka Ketosen (pj), Mika Ihamuotilan (vpj), Lasse Kurkilahden, Matti Mannerin, Risto Siilasmaan ja Ossi Virolaisen.

Tehtävät

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on vahvistanut työjärjestyksen, johon on kirjattu hallituksen kokouskäytäntö sekä hallituksen tehtävät. Hallituksen yleisenä tehtävänä on suunnata yhtiön toimintaa niin, että se tuottaa mahdollisimman suuren lisäarvon omistajien sijoittamalle pääomalle, ottaen huomioon yhtiön eri sidosryhmien intressit.

Päämääränsä toteuttamiseksi hallitus muun muassa

  • – vahvistaa yhtiön eettiset arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutumista
  • – seuraa yhtiön johdon tiedottamista omistajakunnalle ja arvopaperimarkkinoille ja käsittelee tarvittaessa omistajaintressin muotoutumista ja markkinoiden suhtautumista
  • – määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen osingosta
  • – vahvistaa vuosittain yhtiön perusstrategian ja siitä johdetut liiketoiminnan tavoitteet
  • – hyväksyy vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman ja siihen perustuvat liiketoiminnan tavoitteet
  • – hyväksyy vuosi-investointien kokonaismäärän sekä päättää erikseen suurista ja strategisesti merkittävistä investoinneista, disinvestoinneista ja yrityskaupoista
  • – hyväksyy merkittävät etabloitumiset uusille liiketoiminnan alueille tai ulkomaille
  • – perehtyy vuosittain toimialan tekniseen kehitykseen ja alan yleiseen kysyntä- ja kilpailutilanteeseen ja arvioi toimitusjohtajan laatiman analyysin perusteella yhtiön keskeiset riskit
  • – käsittelee ja hyväksyy välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
  • – vahvistaa Elisan organisaatiorakenteen pääpiirteet
  • – nimittää ja tarvittaessa erottaa toimitusjohtajan ja hänen välittömät alaisensa sekä päättää heidän työehdoistaan ja kannustusjärjestelmistään
  • – tekee tarvittaessa yhtiökokoukselle esityksiä johdon ja henkilöstön palkkiojärjestelmistä
  • – arvioi vuosittain omaa toimintaansa.

Valiokunnat

Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2007 toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Valiokunnat eivät tee varsinaisia päätöksiä, vaan valmistelevat hallituksessa päätettäviä valiokunnan tehtäväkenttään kuuluvia asioita. Valiokunnan pöytäkirjat jaetaan kaikille hallituksen jäsenille.

Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta valmistelee muun muassa seuraavia asioita: johtoon kuuluvien henkilöiden nimittäminen ja erottaminen, pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja johdon palkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokunnan puheenjohtaja keskustelee suurimpien omistajien kanssa yhtiökokoukselle tehtävästä ehdotuksesta koskien hallituksen jäseniä ja heidän palkkioitaan.

Vuonna 2007 kompensaatio- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Pekka Ketonen ja jäseninä Mika Ihamuotila ja Lasse Kurkilahti.

Tarkastusvaliokunnan tehtävä on muun muassa valvoa, että taloudellinen raportointi, kirjanpito ja varainhoito sekä ulkoinen ja sisäinen tarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Toteuttaakseen tehtävänsä valiokunnan kokouksissa muun muassa:

  • – käsitellään tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen sisältö ennen varsinaista hallituskäsittelyä
  • – sisäinen tarkastus esittää tarkastussuunnitelman ja edellisen vuoden tarkastusraportin
  • – tilintarkastajat esittävät tulevan vuoden tarkastussuunnitelman ja edellisen vuoden tarkastusraportin ja
  • – esitellään riskienhallinnan järjestäminen ja käsitellään selvitys suurimmista riskeistä.

Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.

Vuonna 2007 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Ossi Virolainen ja jäsenenä Matti Manner ja Risto Siilasmaa.

Vuonna 2007 hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokunta kokoontui 5 kertaa ja tarkastusvaliokunta 6 kertaa.

Kokoukset ja palkkiot

Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa. Kokouksen esittelijänä toimii Elisa Oyj:n toimitusjohtaja.

Hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2007 seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot:

  • – puheenjohtajan kuukausipalkkio 9000 euroa/kk
  • – varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6000 euroa/kk
  • – jäsenen kuukausipalkkio 5000 euroa/kk
  • – kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö.

Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisen ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus.

Vuonna 2007 hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin palkkioina Elisan osakkeita 1933 kpl, varapuheenjohtajalle 1300 kpl, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1300 kpl ja hallituksen jäsenille 1051 kpl. Elisan hallituksen jäsenille 28.12.2007 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvo-osuustileille vasta 3.1.2008, joten nämä osakemäärät eivät sisälly alla jäsenien kohdalla mainittuun osakemäärään.

Osakkeita, kpl,
Elisan hallituksen Elisa-omistukset 31.12.2007
Pekka Ketonen, hallituksen puheenjohtaja 7 414
Mika Ihamuotila, hallituksen varapuheenjohtaja 4 639
Lasse Kurkilahti, hallituksen jäsen 2 236
Matti Manner, hallituksen jäsen 1 736
Risto Siilasmaa, hallituksen jäsen 564
Ossi Virolainen, hallituksen jäsen 8 402

Vuonna 2007 hallitus kokoontui 21 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli 94 prosenttia.

Toimitusjohtaja

Elisalla on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2007 Veli-Matti Mattila.

Toimitusjohtajan palkkaus

Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle on maksettu tilikauden aikana kokonaispalkkaa yhteensä 789556,66 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan (462920,00 euroa) ja tulospalkkion (310713,00 euroa) sekä verotettavat puhelin- ja autoedut. Lisäksi johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä 2004 puitteissa toimitusjohtajalle on suoritettu palkkiosumma 257134,34 euroa.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.

Elisan toimitusjohtajalla on oikeus lisäeläkevakuutuksen perusteella jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä.

Toimitusjohtajan palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin tilinpäätöksen liitetietojen 7 ja 26 kohdalla.

Elisan johtoryhmä

Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa ja seuraa tulosten muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Johtoryhmän kokoonpano (1.1.2008) ja sen omistukset ilmenevät alla olevasta taulukosta.

Elisan johtoryhmän Osakkeita, kpl,
Elisa-omistukset 31.12.2007
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja 23 879
Asko Känsälä, johtaja,
Henkilöasiakkaat ja yrittäjät
3 172
Panu Lehti, johtaja
Tuotteet (Henkilöasiakkaat ja yrittäjät)
300
Pasi Mäenpää, johtaja
Yritysasiakkaat
Timo Katajisto, johtaja
Tuotanto
Tapio Karjalainen, johtaja
Uudet palvelut ja liiketoiminnot
3 034
Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja 253
Jukka Peltola, johtaja
Kehitys
Anne Korkiakoski, viestintäjohtaja 1 500
Sami Ylikortes, hallintojohtaja 2 562

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää, jonka avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yritys jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.

Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Yhtiön strategiaprosessiin kuuluu riskien kartoitus sekä tunnistettujen riskien suuruuden, todennäköisyyden ja hyväksyttävyyden arviointi. Strategiset tavoitteet viedään henkilöstön operatiivista toimintaa ohjaaviksi yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden kautta.

Toimintapolitiikkojen, menettelyohjeiden ja riskien seurannan avulla varmistetaan, että toimenpiteet ovat tavoitteiden mukaisia.

Hallinto ja rakenne

Elisan vakuutettavaksi jäävät riskit hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen vakuutusmeklarin kanssa.

Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta on oleellinen osa yhtiön hallintoa ja johtamista. Vastuu yhtiön valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Sisäisen valvonnan vastuuketju ulottuu koko organisaatioon siten, että kukin elisalainen vastaa aina oman vastuualueensa valvonnasta omalle esimiehelleen. Sisäisen valvonnan toteuttamisessa auttaa myös sisäinen tarkastus.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten se tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja informaatiota yhtiön ylimmän johdon käyttöön.

Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on liikkeenjohdollinen, ja työtä tehdään läheisessä yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuiset tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen pyynnöstä tarkastuksia erikseen pyydetyistä asioista.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien tehtävänä on varmistua siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille. Muita keskeisiä tavoitteita: varmistua, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistuu organisaation toimimisesta yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöllä oli vuonna 2007 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Kertomusvuonna Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi Pekka Pajamo, KHT.

Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2007 olivat yhteensä 196000 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 145000 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 42000 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 584229,75 euroa. Nämä palvelut liittyivät muun muassa yritysjärjestelyistä, veropalveluista, regulaatiolaskennan läpikäynnistä sekä muista asiantuntijapalveluista.

Yhtiön sisäpiiri

Elisassa on käytössä Helsingin Pörssin 1.1.2006 voimaan tullut sisäpiiriohje.

Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön yhtiöstä päävastuullinen tarkastaja. Tämän lisäksi pysyviin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä internetissä Elisan kotisivujen www.elisa.fi kautta.

Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.

Sisäpiirihallinto

Elisan lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK:n) kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätösjulkistamista edeltävinä 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suositeltavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.

Hallitus

Pekka Ketonen

s. 1948, TkT h.c, hallituksen puheenjohtaja, jäsen vuodesta 2001.

  • – Keskeinen työkokemus: Vaisala Oyj:n toimitusjohtaja 1992–2006
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: VTT:n hallituksen puheenjohtaja.

Mika Ihamuotila

s. 1964, KTT, hallituksen varapuheenjohtaja, Marimekko Oyj, toimitusjohtaja 1.2.2008 alkaen, jäsen vuodesta 2003.

– Keskeinen työkokemus: Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja 2005–31.1.2007, Mandatum Pankin johtaja ja toimitusjohtaja 1994–2000.

Hallitus

Elisan hallitus vasemmalta: Pekka Ketonen, Mika Ihamuotila, Lasse Kurkilahti, Matti Manner, Risto Siilasmaa ja Ossi Virolainen

Lasse Kurkilahti

  • s. 1948, ekonomi, jäsen vuodesta 2005.
  • – Keskeinen työkokemus: Pääjohtaja Kemira Oyj:ssä vuosina 2004-2007, Toimitusjohtajana Elcoteq Network Oyj:ssä 2001–2004, Raisio Yhtymä Oyj:ssä 2000–2001 ja Nokian Renkaat Oyj:ssä 1988–2000.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät : Lassila & Tikanoja Oyj:n ja SRV Yhtiöt Oyj:n hallituksen jäsen.

Matti Manner

  • s. 1953, varatuomari ja asianajaja, jäsen vuodesta 2005.
  • – Keskeinen työkokemus: Asianajotoimisto Brander & Manner Oy:n osakas vuodesta 1980. Manner on toiminut tuomarina ja esittelijänä Turun käräjäoikeudessa ja Turun hovioikeudessa, assistenttina Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä nimismiehenä ja henkikirjoittajana. Suomen Asianajajaliiton hallituksen jäsen hän oli vuosina 1996–1998, varapuheenjohtaja 1998–2001 ja puheenjohtaja 2001–2004.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ruissalo Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Turun Osuuskaupan, Länsi-Suomi Yhtymä Oy:n ja YH Länsi-Suomi Oy:n ja YH VS-Rakennuttaja Oy:n hallituksen jäsenen.

Risto Siilasmaa

  • s. 1966, jäsen vuodesta 2007.
  • – Keskeinen työkokemus: F-Secure Oyj:n perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ekahau Oy:n, Efecte Oy:n ja Fruugo Oy:n hallituksen puheenjohtaja; Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtaja ja Blyk Ltd:n hallituksen jäsen sekä Liikenne- ja viestintäministeriön viestintähallinnon neuvottelukunnan jäsenen. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n hallituksen jäsen. Hän on myös Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Teknillisen korkeakoulun neuvottelukuntien jäsen.

Ossi Virolainen

  • s. 1944, OTK ja ekonomi, jäsen vuodesta 1997.
  • – Keskeinen työkokemus: Avesta-Polarit Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 2001–2003 sekä Outokumpu Oyj:n palveluksessa 1967–2001, josta ajasta varapääjohtaja 1992–2001 ja johtoryhmän jäsen 1983–2001.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Oy Langh Ship Ab:n hallituksen jäsen.

Kaikki vuoden 2007 aikana toimineet Elisan hallituksen jäsenet ovat riippumattomia.

Johtoryhmä

Elisan johtoryhmä vasemmalta: Veli-Matti Mattila, Asko Känsälä, Panu Lehti, Pasi Mäenpää ja Timo Katajisto

Johtoryhmä (1.1.2008 alkaen)

Veli-Matti Mattila

s. 1961, DI, MBA, toimitusjohtaja, yhtiön palveluksessa vuodesta 2003.

  • – Keskeinen työkokemus: Oy L M Ericsson Ab:n toimitusjohtaja 1997–2003. Hän on työskennellyt Ericsson-konsernin eri tehtävissä Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien. Mattila on toiminut myös asiantuntijana sveitsiläisessä Ascom Hasler AG:ssä.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja FiCom ry:ssä (1.1.2007 alkaen), varapuheenjohtaja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitossa (TIKLI) ja hallituksen jäsen Keskuskauppakamarissa sekä hallintoneuvoston jäsen Suomen Messut Osuuskunnassa.

Asko Känsälä

s. 1957, DI, johtaja, Henkilöasiakkaat ja yrittäjät, yhtiön palveluksessa vuodesta 2003.

– Keskeinen työkokemus: Ericsson-konsernin Pohjoismaiden ja Baltian myyntiyksikön myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–2003, Oy LM Ericsson AB:n myyntijohtaja 1996–2001, Teknologian kehittämiskeskus (TEKES), Japanin teollisuussihteeritoimiston päällikkö 1993–1996, Hewlett-Packard Oy, myyntipäällikkö 1987–1993.

Panu Lehti

s. 1970, tekn. yo, fil. yo, johtaja, Tuotteet (Henkilöasiakkaat ja yrittäjät), yhtiön palveluksessa vuodesta 2005.

– Keskeinen työkokemus: Saunalahti Group Oyj:n palveluksessa vuodesta 2000, ensin teknisenä johtajana ja heinäkuusta 2002 alkaen Internet- ja teleoperaattoriyksiköstä vastaavana liiketoimintajohtajana. Hän on aikaisemmin työskennellyt mm. NIC Tietoverkot Oy:n toimitusjohtajana ja Nortel Networks Oy:n myyntipäällikkönä.

Pasi Mäenpää

s. 1965, datanomi, MBA, johtaja, Yritys-asiakkaat, yhtiön palveluksessa vuodesta 2006.

  • – Keskeinen työkokemus: Cisco Systems Finland Oy:n toimitusjohtaja 2002–2006, Netigy Corporationin Keski-Euroopan johtaja 2000–2002, Fujitsun Euroopan ja USA:n myyntijohtaja 1999–2000 sekä Oracle Corporationin myynti- ja maajohtaja Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa 1990–1999.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustoimet: Affecto Oyj:n hallituksen jäsen.

Timo Katajisto

s. 1968, DI, johtaja, Tuotanto, yhtiön palveluksessa 1.1.2008 alkaen.

– Keskeinen työkokemus: Nokia Siemens Networksin johtokunnan jäsen 2007 Strategiset muutoshankkeet sekä laatu. Nokia Networksin johtokunnan jäsen 2005–2007 Tuotanto ja

Tapio Karjalainen, Jari Kinnunen, Jukka Peltola, Anne Korkiakoski ja Sami Ylikortes

verkonasennus. Useita eri tehtäviä Nokia Networksissä ja sen edeltäjässä Nokia Telecommunicationsissä 1992-2005.

Tapio Karjalainen

s. 1959, DI, johtaja, Uudet palvelut ja liiketoiminnat, yhtiön palveluksessa kahteen otteeseen vuosina 1985–1992 ja vuodesta 2003.

– Keskeinen työkokemus: Useissa johtotehtävissä Nokia Networkissa ja sen edeltäjissä 1992–2001, Nokia Networksin ja sen edeltäjän Nokia Telecommunicationsin johtoryhmän jäsen vuosina 1998–2001. HPY:ssä 1985–1992 mm. myyntijohtajana ja osastopäällikkönä.

Jari Kinnunen

s. 1962, KTM, talous- ja rahoitusjohtaja, yhtiön palveluksessa vuodesta 1999.

– Keskeinen työkokemus: Yomi Oyj:n toimitusjohtaja 2004, Elisa Kommunikation GmbH:n talousjohtaja 1999–2004 Saksassa, Polar International Oyj:n toimitusjohtaja 1996–99 ja controlleri 1990–96 sekä Oy Alftan Ab:n controlleri 1987–90.

Jukka Peltola

s. 1970, fil.yo, johtaja, Kehitys, yhtiön palveluksessa vuodesta 2005.

– Keskeinen työkokemus: PSS-Trade Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä Saunalahti Group Oyj:n Internet- ja teleoperaattoritoiminnan johtaja vuodesta 2002.

– Keskeisimmät samanaikaiset luottamustoimet: Finncomm Oy:n, Seicapital Oy:n ja SmartIT Finland Oy:n hallituksen jäsen.

Anne Korkiakoski

s. 1964, KTM, viestintäjohtaja, yhtiön palveluksessa 1.8.2007 alkaen.

– Keskeinen työkokemus: Euro RSCG Oy, toimitusjohtaja 1992–2006, Euro RSCG Worldviden Nordic, toimitusjohtaja 2003–2006, Rubinstein Consulting, markkinointiviestinnän konsultti 1989–1992, Neste Oy, energia- ja markkinatutkija 1986–1989.

Sami Ylikortes

s. 1967, KTM, OTK, hallintojohtaja, yhtiön palveluksessa vuodesta 1996.

  • – Keskeinen työkokemus: hallintojohtaja vuodesta 2000. Toiminut hallituksen sihteerinä vuosina 1998–2007 sekä Suomen Unileverin taloushallinnon tehtävissä vuosina 1991–1996.
  • – Keskeisimmät samanaikaiset luottamustoimet: Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton (TIKLI) hallituksen jäsen

Elisan johtoryhmän jäseninä toimivat vuonna 2007 myös Matias Castrén, Hannu Laakso, Jukka Valtanen ja Matti Vikkula.

Elisan johtoryhmän jäsenillä ja eräillä muilla johdon jäsenillä on ryhmälisäeläkevakuutuksen perusteella oikeus jäädä eläkkeelle pääasiassa 62 ikävuoden jälkeen.

Johtoryhmä

johdon palkitsemisjärjestelmä

Hallitus päätti 2.3.2006 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa hallituksen päättämille avainhenkilöille mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kahdelta kahden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Sen piiriin kuului vuonna 2007 yhteensä 46 henkilöä.

Ansaintajaksoja ovat 2.3.2006–31.3.2008 osalle A ja 1.1.2008–31.3.2010 osalle B. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu Elisan osakkeen kokonaistuottoon ansaintajaksolla.

Järjestelmän tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt kehittämään yrityksen kannattavuutta ja arvonnousua pitkällä tähtäimellä palkitsemalla heitä tavoitteiden mukaisesta kehityksestä ja samalla lisätä johdon osakeomistusta.

Johdon palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin tilinpäätöksen liitetietojen 7 ja 26 kohdalla.

Suunnittelu ja taitto Kreab Oy Valokuvat Pekka Holmström Kansikuva Getty Images Paino Edita Prima Oy 2008

Sisältö

8 Viro

Yhtiökokous

äänestämällä.

Pääomanpalautus

1 Elisa lyhyesti

6 Yritysasiakkaat

70 Hallinto ja rakenne

osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.

2 Toimitusjohtajan katsaus 4 Henkilöasiakkaat ja yrittäjät

9 Henkilöstö ja ympäristö

12 Toimintakertomus ja tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille

Elisa Oyj:n vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 18.3.2008 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa,

Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään lauantaina 8.3.2008 klo 20.00, kirjallisesti osoitteeseen Elisa Oyj, Contact Center -palvelut/Sö A 6200, PL 30, 00061 ELISA, puhelimitse kaikkina viikonpäivinä kello 8.00–20.00 numeroon 0800 0 6242 tai telefaksilla numeroon 010 262 2727, tai sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].

keelta on voitonjakopolitiikan mukaista ja 1,00 euroa ylimääräistä varojen jakoa pääomarakenteen kehittämiseksi. Pääomanpalautus vastaa 130 prosenttia tilikauden tuloksesta. Hallitus ehdottaa, että varat jaetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Oikeus yhtiökokouksen päättämään varojen jakamiseen on osakkeenomistajalla, joka on 25.3.2008 merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 1.4.2008. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin

Elisa Oyj julkaisee vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 25.4.2008, 1.8.2008 ja 24.10.2008. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja vuosikertomuksia

Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internetsivuilla osoitteessa www.elisa.fi

voittovaroihin.

osiossa Sijoittajille.

Faksi 010 262 5723 e-mail [email protected]

Vesa Sahivirta

Taloudellinen informaatio

voi tilata numerosta 050 305 1605.

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö

Johtaja, Sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 010 262 3036, 050 520 5555

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 7.3.2008 merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Voitonjakoon kuuluvat osingon maksu,

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2007 perusteella jaetaan osakkeenomistajille pääomanpalautusta 1,80 euroa osakkeelta. 0,80 euroa osak-

pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Elisa Oyj Rekisteröity kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 0102 6000 www.elisa.fi

Vuosikertomus 2007

Elisa Oyj vuosikertomus 2007

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.