Annual Report • Feb 27, 2009
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Vuosikertomus 2008
Elisa Oyj:n vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 18.3.2009 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, 00520, Helsinki.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 6.3.2009 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiökokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 9.3.2009 klo 18.00, kirjallisesti osoitteeseen Elisa Oyj, Contact Center -palvelut/Sö A 6223, PL 30, 00061 ELISA, puhelimitse ma–pe klo 8.00 –18.00 numeroon 0800 0 6242, telefaxilla numeroon 010 262 2727 ja sähköpostilla osoitteeseen: [email protected].
Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään äänestämällä.
Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Voitonjakoon kuuluvat osingon maksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2008 perusteella jaetaan osakkeenomistajille osinkoa 0,60 euroa osakkeelta. Oikeus yhtiökokouksen päättämään varojen jakamiseen on osakkeenomistajalla, joka on 23.3.2009 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 31.3.2009. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Elisa Oyj julkaisee sähköisen vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 24.4.2009, 17.7.2009 ja 23.10.2009. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sähköinen vuosikertomus löytyy osoitteesta www.elisa.fi.
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internetsivuilla osoitteessa www.elisa.fi osiossa Sijoittajille.
Vesa Sahivirta Johtaja, Sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 010 262 3036, 050 520 5555 Fax. 010 262 5723 e-mail [email protected]
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 485 | 1568 | 1518 |
| Käyttökate | 472 | 499 | 434 |
| Liikevoitto | 264 | 302 | 225 |
| Tulos ennen veroja | 228 | 285 | 212 |
| Nettotulos | 177 | 220 | 161 |
| Tulos/osake, euroa | 1,12 | 1,38 | 0,97 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 11 | 8 | 6 |
| Investoinnit osakkeisiin | 15 | 12 | 10 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 184 | 206 | 207 |
| Omavaraisuusaste, % | 43 | 48 | 63 |
| Velkaantumisaste, % | 93 | 71 | 29 |
| Henkilöstö 31.12. | 3 017 | 3015 | 3592 |
Elisa on Pohjoismaiden johtava viestintäpalvelujen tuottaja, joka toimii Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa ja Venäjällä. Elisa keskittyy kehittämään kuluttajille ja yritysasiakkaille ICT- ja online-palveluja. Elisa toimii globaalisti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa.
Elisan liiketoiminta muodostuu henkilöasiakkaista, yritysasiakkaista ja Viron toiminnasta.
Elisa on Suomessa kiinteän ja matkaviestintälaajakaistan, sekä matkaviestinnän uusien ns. 3G-palveluiden markkinajohtaja. Palveluita tarjotaan Elisa- ja Saunalahti-tuotemerkeillä.
Vuoden 2008 aikana maailmantalous joutui kovan myllerryksen kouriin. Pankkeja otettiin valtioiden haltuun ja valtiot rakensivat tukipaketteja taloudellisen toiminnan elvyttämiseksi. Teleoperaattoriliiketoiminta ei kuitenkaan vielä kertomusvuonna joutunut juurikaan kärsimään talouden epätasapainosta.
Vuonna 2008 Elisan tulosta rasitti alkuvuonna uuden laskutus- ja asiakashallintajärjestelmän käyttöönotto, mutta loppuvuotta kohden tulos parani selvästi, kun käyttöönottoon liittyneet haasteet saatiin selvitettyä. Lisäksi tehostamistoimenpiteet paransivat kannattavuutta ja viimeisen neljänneksen käyttökateprosentti nousi jo 35 prosenttiin.
Elisan markkina-asema vahvistui entisestään vuonna 2008, erityisesti matkaviestinnän 3G-palvelujen ja mobiililaajakaistan osalta. 3G-markkina toimi kertomusvuonna hyvänä veturina
koko toimialan kehittymiselle. 3G-asiakkaita oli vuoden 2008 lopussa Suomessa noin 1,7 miljoonaa. Elisalla on noin 50 prosentin markkinaosuus 3G-käyttäjistä.
Vuoden 2008 keskeinen investointikohde oli nopeamman mobiililaajakaistan mahdollistavan 3G-verkon rakentaminen. Vuoden 2008 loppuun mennessä Elisan 3G-verkko kattoi jo yli 250 paikkakuntaa ja yli 80 prosenttia suomalaisista, ja se on tutkitusti kattavuudeltaan, kuuluvuudeltaan ja laadultaan Suomen paras verkko.
Elisan voitonjako vuonna 2008 sisälsi pääomanpalautuksen ja omien osakkeiden hankinnan. Elisan yhtiökokous päätti, että osakkeenomistajille maksetaan pääomanpalautusta 1,80 euroa osakkeelta yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2007 perusteella. Elisa hankki elo–syyskuussa 3 miljoonaa omaa osakettaan arvoltaan noin 43 miljoonaa euroa.
Toimintavuoden aikana Elisan osakkeenomistuksissa tapahtui merkittäviä muutoksia. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma hankki Novatorin kanssa tehtyjen kauppojen jälkeen vajaan 15 prosentin osuuden Elisan osakepääomasta ja äänimäärästä. Suomen valtion ja Varman keskinäisen sopimuksen mukaisesti valtio osti osan näistä osakkeista ja sen omistus nousi 9,6 prosenttiin Varman omistuksen laskiessa 6,1 prosenttiin. Aikaisemmin kesällä DNA Oy:n, Lännen Puhelin Oy:n, Oulun Puhelin Holding Oyj:n, Kuopion Puhelin Sijoitus Oy:n ja PHP Liiketoiminta Oyj:n yhteenlaskettu omistusosuus ylitti 5 prosenttia Elisan osakkeista ja äänivallasta.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila:
Me elisalaiset haluamme olla luomassa tulevaisuuden elämyksiä ja tuottavuutta verkossa. Olemme mukana asiakkaidemme arjessa kehittämällä viestintäpalveluja, joiden avulla suomalaiset voivat hyödyntää nopeita ja luotettavia tietoverkkoja työssään ja vapaa-ajalla. Rakennamme näin osaltamme ympäristöystävällisempää ja parempaa yhteiskuntaa.
Tavoitteenamme on, että kaikki suomalaiset voivat hyödyntää nopeita yhteyksiä ja uusia palveluja. Jatkuvien investointien ansiosta Elisalla on Suomen kattavin 3G-verkko, joka on tutkitusti paras kuuluvuudeltaan ja laadultaan sekä puhe- että datapalveluissa.
Mobiililaajakaistan merkittävä kasvu on vahvistanut myös Elisan kilpailukykyä. Jatkamme verkon pitkäjänteistä rakentamista määrätietoisesti ja sitoutuneesti.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tuomassa erittäin nopeat laajakaistayhteydet kaikkien suomalaisten ulottuville. Tuemme ministeriön tärkeää hanketta ja edesautamme tavoitteen täyttymistä kansantaloudellisesti kannattavalla tavalla.
Olemme jatkaneet strategiamme määrätietoista toteuttamista. Toimintaamme Suomessa ja Virossa ovat ohjanneet yhden Elisan integrointi ja markkina-aseman vahvistaminen palveluvalikoimaa laajentamalla.
Olemme panostaneet merkittävästi oman toimintamme tehostamiseen ja tuottavuuteen. Työn tulokset ovat jo näkyvissä, ja meillä on tuottavuuden parantamisessa suuria mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Taloudellisten hyötyjen lisäksi asiakkaamme ovat saaneet etua Elisan yhtenäistetystä toimintatavasta ja uusista palveluista.
Elisa ja Saunalahti toivat ensimmäisenä Suomeen maailmalla suurta suosiota saaneet minikannettavat. Ne soveltuvat erityisesti liikkuvaa elämäntapaa arvostaville kuluttajille, jotka haluavat olla yhteydessä internetiin helposti ja nopeasti. Saunalahti Kotitotaali -laajakaistapaketti ja SaunaVisiodigiboksi ovat hyviä esimerkkejä laajakaistan innovatiivisesta hyödyntämisestä. Digiboksin kautta ohjelmat voi tallentaa palvelimelle, tilausvideot ja teräväpiirtolähetykset tilata suoraan kotisohvalta.
Vuoden aikana kehitimme merkittävästi kaapelitelevisioverkon palveluitamme. Digitalisoimme koko kaapelitelevisioverkon, toimme ensimmäisenä markkinoille valinnanvapauden maksu-tv-paketin sisältöön ja aloitimme teräväpiirtolähetykset Pekingin olympialaisista.
Yritysasiakkaidemme kilpailukyvyn kehittämiseksi olemme tuoneet useita liikkuvaa työtä ja kanssakäymistä parantavia palveluita. Moni yritys on jo siirtänyt kokoukset verkkoon. Joustavasti palveluna saatava virtuaalineuvotteluratkaisu ei edellytä investointeja laitteisiin eikä ohjelmistoihin. Kanssakäymispalveluita hyödyntämällä yritykset lisäävät tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, kun matkustamiseen käytetty aika säästyy ja kustannukset vähenevät. Samalla säästämme myös ympäristöä.
Vuoden 2008 aikana otimme myös tärkeitä askeleita strategiamme kolmannella kehittämisalueella, josta haemme kasvua uusilla palveluilla ja uusilla markkinoilla. Olemme kehittäneet yhdessä asiakkaidemme kanssa langattomia lähiverkkoja hyödyntäviä nettiyhteisöjä sekä samanaikaisesti laajakaistaa, internetiä ja matkapuhelinta hyödyntävän kodin
turvapalvelun. Olemme lisäksi kehittäneet yritysten henkilöstötuottavuutta parantavia hyvinvoinnin palveluja.
Tiedämme, että asiakkaamme arvostavat hyvän hintalaatusuhteen lisäksi kattavaa palveluvalikoimaa ja laadukasta asiakaspalvelua. Kehitämme systemaattisesti näitä kahta osa-aluetta.
Uudistetun laskutus- ja asiakashallintajärjestelmän vaatimat merkittävät ponnistelut on saatu valtaosin tehtyä. Olemme pahoillamme asiakkaillemme aiheutuneesta ylimääräisestä vaivasta järjestelmäuudistuksen aikana ja kiitämme kärsivällisyydestä ja luottamuksesta Elisaa kohtaan.
Asiakaspalvelumme palvelutaso on parantunut huomattavasti. Asiakkaamme ovat myös valmiita hallinnoimaan omia palveluitaan. Olemme kehittäneet huomattavasti Oma Elisa -asiointipalvelua, jossa oman asiakastilin, liittymäsopimuksen ja laskujen hallinnointi hoituu aina sopivana ajankohtana.
EPSI Rating -tutkimuksessa itsepalvelua pidettiin tärkeänä ominaisuutena, mistä kertoo myös se, että asiakkaat arvioivat Saunalahden Suomen parhaaksi matkapuhelinoperaattoriksi.
Elisalla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan viestintäpalveluiden kehittäjänä. Yli 127-vuotisen historiamme aikana olemme tuoneet lukuisia palveluita ensimmäisenä maailmassa asiakkaidemme käyttöön.
Elämme tietoyhteiskunnassa, joka tarvitsee langattomien verkkojen ja erilaisten palveluiden yhteistoimintaan perustuvaa joka paikan tietotekniikkaa. Operaattoreiden kannalta tämä
tarkoittaa tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluiden ulottamista ICT-integraation avulla asteittain kaikkialle ja kaikkiin käyttötilanteisiin.
Esimerkkinä mobiiliasiointivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen väline sähköiselle tunnistamiselle ja allekirjoittamiselle. Uuden lainsäädännön myötä vuonna 2009 mobiilitunnistamisesta odotetaankin menestystä.
Jatkamme vahvaa kehitystyötämme myös tulevaisuudessa niin, että asiakkaidemme arki on entistä sujuvampaa nopeiden ja luotettavien viestintäpalveluiden avulla.
Elisan hyvä kannattavuus vuonna 2008 saavutettiin vahvistuneen kilpailukyvyn ansiosta. Elisan taloudellinen asema ja likviditeetti on hyvä. Kilpailukyvyn oleelliseen parantumiseen ovat vaikuttaneet houkuttelevan palveluvalikoiman kehittäminen ja määrätietoinen toiminnan tehostaminen.
Strategiamme yhden Elisan kehittämiseksi, kannattavuutemme parantamiseksi ja uusien palvelujen tarjoamiseen on osoittautunut tulokselliseksi. Vahva asemamme luo edellytykset jatkaa strategian menestyksellistä toteuttamista. Haluan kiittää kaikkia asiakkaita hyvästä yhteistyöstä, osakkeenomistajia uskosta Elisan kehitykseen ja elisalaisia heidän panoksestaan Elisan menestyksen eteen.
Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Asiakkaitamme ovat suomalaiset kuluttajat ja kotitaloudet, joiden sähköisen viestinnän tarpeisiin olemme tehneet palvelumme.
Lähes jokainen suomalainen on Elisan asiakas. Elisan Henkilöasiakasyksikkö on mukana kuluttajien ja kotitalouksien arjessa. Tunnemme asiakkaidemme tietoliikennetarpeet ja haluamme tarjota heille uusia, helppokäyttöisiä liittymiä ja palveluita.
Elisa on kotitalouksien viestintäpalveluiden markkinajohtaja. Vuoden 2008 aikana Elisa panosti entistä monipuolisempien ja nopeampien laajakaistayhteyksien tarjoamisen kannattavasti valituilla alueilla, ja lanseerasi asiakkailleen useita uusia palveluita.
Esimerkkinä liittymästä palveluineen on Mikro PC:n vuoden tuotteeksi valitsema Saunalahti Kotitotaali -laajakaistapaketti. Huippunopeaan 8–24 Mbit/s -liittymään on paketoitu ennennäkemättömän paljon palveluita. Kotitotaalin nettiyhteys syntyy Wippies Homebox -reitittimellä. Samalla käyttäjä liittyy Wippies-yhteisöön. Kotitotaali-pakettiin kuuluu myös SaunaVisio-digiboksi, joka tallentaa tv-ohjelmat kiintolevyn sijaan palvelimelle ja tuo tilausvideot ja teräväpiirto-lähetykset kotisohvalle.
Myös Elisan kattava kaapeli-tv-verkko mahdollistaa monipuoliset palvelut. Lähes neljännesmiljoonaa kotitaloutta voi saada tv-palveluiden lisäksi jopa 100 Mbit/s -laajakaistayhteyden kaapelimodeemina. Elisa toi ensimmäisenä kaapelitelevisio-operaattorina Suomessa markkinoille kanavapaketin, joka tarjoaa asiakkaille valinnanvapauden maksu-tvpaketin sisältöön.
Saunalahti toi ensimmäisenä markkinoille nettitikun, jolla 3G-yhteyden käyttäminen on entistä helpompaa. Elisa Kotikaista tarjoaa huolettoman laajakaistan ja turvallisen langattoman kotiverkon. Käyttöönotto on helppoa palvelukokonaisuuteen kuuluvan Elisa Kotiboksin ansiosta.
Elisan ja Saunalahden syksyn suosikkituote oli miniläppäri. Elisa toi ensimmäisenä Suomeen oman minikannettavansa, jossa on sisäänrakennettu 3G-modeemi. Elisa Miniläppäri soveltuu edullisen hintansa, monipuolisten ominaisuuksiensa ja helppokäyttöisyytensä ansiosta erinomaisesti nuorille tai perheen kakkoskoneeksi.
Edelläkävijänä ja markkinajohtajana Elisan tavoitteena on vahvistaa edelleen palveluidensa tarjontaa vuonna 2009.
Elisa on matkaviestinnän edelläkävijä Suomessa. Viimeisen vuoden aikana Elisa on investoinut määrätietoisesti 3G-verkkonsa kehittämiseen. European Communications Engineering (ECE Ltd) elo–marraskuussa 2008 tekemä riippumaton tutkimus 3G-verkkojen kuuluvuudesta osoitti, että Elisan 3G-verkko on edelleen kuuluvuudeltaan ja laadultaan Suomen paras. Tämä pätee niin puhe- kuin datapalveluihinkin. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin tammi–helmikuussa 2008.
Elisan miniläppäri on helppokäyttöinen, edullinen ja ominaisuuksiltaan monipuolinen tietokone sisäänrakennetulla 3G-yhteydellä.
Elisan 3G-verkko on jo yli 250 paikkakunnalla ja kattaa yli 80 prosenttia suomalaisista. Suuri osa Elisan 3G-verkosta tukee 5 Mbit/s -siirtonopeuksia. Suomen parhaassa verkossa toimivat sekä Elisan että Saunalahden liittymät. Mittavista verkkoinvestoinneista huolimatta mobiili-, puhe- ja datahinnat ovat Euroopan edullisimpia. Uutuutena markkinoille tuotiin syksyllä Saunalahti Edukas -liittymä, jossa on edulliset kuukausi- ja minuuttiveloitukset ilman määräaikaista sopimusta.
Elisan asiakkailla oli vuoden 2008 lopussa noin 2,5 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Vuonna 2009 haluamme edelleen vahvistaa markkinajohtajuuttamme matkaviestintäpalveluissa ja tarjota asiakkaillemme parhaat palvelut Suomen parhaassa matkaviestintäverkossa.
Henkilöasiakasyksikkö on menestynyt Suomen voimakkaasti kilpailuilla viestintäpalvelumarkkinoilla, erityisesti koska palveluiden merkitys kilpailuetutekijänä on kasvanut. Olemme markkinajohtaja 3G-palveluissa, laajakaistapalveluissa ja kiinteän verkon puhepalveluissa. Matkaviestintäpalveluissa ja kaapelitelevisiopalveluissa olemme markkinoiden kärkipaikoilla. Yksikkö on myös merkittävä matkapuhelinten, tietokoneiden ja oheislaitteiden toimittaja.
Palvelemme noin 1,5 miljoonaa kotitaloutta, joilla on käytössään noin 2,8 miljoonaa Elisan matkaviestintä- ja kiinteän verkon liittymää.
Asiakkaillamme oli vuoden 2008 lopussa noin 900 000 kiinteän verkon liittymää: noin 370 000 laajakaistaliittymää, noin 240 000 kaapeli-tv-liittymää, ja noin 300 000 puheliittymää. Laajakaistaliittymien keskimääräinen siirtonopeus oli yli 2 Mbit/s.
Yksikkö toimii valtakunnallisesti ja noin 1 000 työntekijästämme lähes 80 prosenttia työskentelee välittömissä asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä. Elisa haluaa palvella kaikkia suomalaisia. Palvelemme asiakkaitamme yli 60 Elisa Shopit -myymälässä sekä satojen edustajakumppaneidemme kautta.
Olemme panostaneet voimakkaasti asiakaspalveluumme ja erityisesti sähköisten asiointipalvelujemme kehittämiseen. Myymälöiden ja contact centerimme lisäksi Oma Elisa ja Oma Saunalahti -itsepalvelukanavien käyttö on kasvanut merkittävästi. Saunalahdella on tutkitusti Suomen tyytyväisimmät asiakkaat, ja myös Elisan asiakastyytyväisyys on kasvussa.
Uskomme, että hyvän asiakaspalvelun lisäksi asiakkaamme arvostavat toimivia tuotteita ja palveluita, laadukasta ja kattavaa verkkoa, laajaa jakelutieverkostoa sekä yrityksen palveluasennetta, joka pyrkii koko ajan kehittämään toimintaansa asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Toimintamme lähtökohtana on suomalaisten yritysten ja yhteisöjen sekä heidän asiakkaidensa välisten viestintätarpeiden ymmärrys.
Elisa Yritysasiakkaat -yksikön toiminnan lähtökohtana on kyky ja halu ymmärtää asiakkaiden viestintätarpeita. Pitkä kokemus, osaaminen sekä turvalliset tietoverkko- ja palvelualustat antavat meille hyvät lähtökohdat kehittää uusia ICT-palveluja. Palvelumme auttavat asiakkaitamme lisäämään tuottavuutta ja tehostamaan toimintaa sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Yritysasiakkaat-yksikkö keskittyi vuoden 2008 aikana tuottamaan uusia, innovatiivisia ICT-palveluja yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön. Toteutimme asiakkaillemme muun muassa virtuaalisia kanssakäymispalveluja, liikkuvan työn ratkaisuja sekä Elisa OIWA:n eli uudenlaisen palvelupaketin yritysten sähköisen viestinnän kehittämiseen sekä jatkoimme Oma Elisa -sähköisen asiointikanavan kehittämistä.
Panostimme myös Elisan turvallisuusratkaisuihin. Kartoitamme, suunnittelemme ja toteutamme yhdessä asiakkaidemme kanssa turvallisia johtamisen arkkitehtuuriratkaisuja, joissa uusilla viestintäteknologioilla on keskeinen rooli.
Uusien palvelujen ja panostusten ansiosta olemme valmiina vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kiristyvään kilpailuun suomalaisessa ICT- ja viestintämarkkinassa.
Verkko- ja viestintäteknologiat ovat läsnä kaikkialla. Ne ovat muuttumassa välineiksi, joita loppukäyttäjät hyödyntävät omien tarpeidensa, toiveidensa ja käyttötottumustensa mukaan sekä työelämässä että vapaa-aikana. Samanaikaisesti talouden suhdannevaihtelut, väestön ikääntyminen ja hyvinvointipalvelujen turvaaminen yhä niukemmilla resursseilla ajavat uusien verkkopalvelujen entistä laajamittaisempaa hyödyntämistä.
Virtuaaliset kanssakäymispalvelut mahdollistavat verkon välityksellä tapahtuvat uudenlaiset asiointitavat ja asiantuntijaresurssien hyödyntämisen. Kanssakäymisratkaisut parantavat vuorovaikutusta yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen, samalla säästäen kustannuksia ja ympäristöä.
Autamme asiakkaitamme integroimaan uudet viestintäratkaisut kiinteäksi osaksi organisaatioiden toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä. Elisan ydinosaamista on suunnitella ja toteuttaa kanssakäymistä tehostavia viestintäratkaisuja yhdistämällä toimialan parhaat sovellukset ja teknologiat saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi "avaimet käteen" -periaatteella.
Monipuoliset kanssakäymisratkaisumme parantavat asiakkaidemme tuottavuutta. Verkon välityksellä tapahtuvat, ryhmätyötä helpottavat sekä päätöksentekoa nopeuttavat verkkokokoukset tehostavat yhteydenpitoa ja alentavat matkakuluja sekä pienentävät hiilijalanjälkeä. Sovellusvuokraukseen perustuvat verkkokokouspalvelut ovat heti saatavissa eivätkä ne vaadi asiakkaalta investointeja.
Elisa TelePresence virtuaaliläsnäoloratkaisu tuo eri paikoissa olevat ihmiset yhdellä napin painalluksella "saman pöydän ääreen".
Elisan TelePresence virtuaaliläsnäoloratkaisu tarjoaa täysin uudenlaisen kokouselämyksen. Korkealaatuinen, aidon läsnäolon tuntu tulee muun muassa teräväpiirtotekniikasta, monikanavaisesta äänitekniikasta ja luonnollisen kokoisista ihmisistä. Elisa toimittaa ratkaisun asiakkailleen myös palveluna.
Kaikkialla läsnä oleva viestintäteknologia on tehnyt paikasta riippumattoman työn tekemisen mahdolliseksi. Elisan liikkuvan työn ratkaisut mahdollistavat työnteon kaikkialla silloin, kun aika on sopivin. Liikkuva työ tehostaa paitsi työntekoa, lisää myös vapaa-aikaa ja säästää sekä ympäristöä että kustannuksia.
Elisa on tuonut määrätietoisesti uusia liikkuvan työn ratkaisuja vastaamaan asiakkaiden kasvavia tarpeita. Yhä useampi yritysasiakas hyödyntää Elisan kattavaa 3G-verkkoa ja langatonta mobiililaajakaistaa joko nettitikun tai valmiiksi kannettavaan tietokoneeseen sisäänrakennetun 3G sim-kortin kautta.
Elisa palvelee noin 15 000 suomalaista organisaatiota elinkeinoelämän eri toimialoilla ja julkisella sektorilla. Tuotamme heille viestintä- ja kanssakäymisratkaisuja ja palvelemme valtakunnallisesti 12 toimipisteessä Kemijärveltä Helsinkiin. Yritysasiakkaat-yksikössä työskentelee noin 800 ammattilaista yritysmyynnin, tarjooman, konsultoinnin, asiakaspalveluratkaisujen sekä palvelutuotannon tehtävissä.
Kuluneen vuoden aikana Elisa Yritysasiakkaat -yksikkö laajensi palvelutarjontaansa ja vahvisti osaamistaan myös yrityskauppojen kautta. Electurin virtualisoinnin ja Identity Management -konsultoinnin sekä palvelualustat kattava palvelutarjonta täydentää Elisan yritysasiakkaiden sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja.
Vahvistaakseen kykyään tarjota asiakaspalveluratkaisuja kokonaispalveluna Elisa perusti Asiakaspalveluratkaisut -liiketoimintayksikön. DialMedia Oy:n ja Doneto Oy:n yritysostot tekevät Elisasta yritysten asiakaspalveluratkaisujen johtavan toimittajan Suomessa.
Telenorin Suomen yhtiön Telenor Oy:n liiketoimintojen ostolla Elisa vahvisti entisestään oman yritysverkkonsa kattavuutta Suomessa.
Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa organisaatiot hakevat entistä parempaa tuottavuutta. Osaavana ICT-toimijana ja innovatiivisten palvelujen tarjoajana Elisalla on paljon annettavaa. Olemme myös vahvasti mukana rakentamassa suomalaista tietoyhteiskuntaa.
Elisan vahvuus on viestintäosaamisessa ja -verkoissa, jotka mahdollistavat uusien palvelujen toteuttamisen. Tavoitteenamme on vahvistaa ja kasvattaa markkinaasemaamme tuomalla markkinoille uusien teknologioiden mahdollistamia, tuottavuutta parantavia sekä elämyksellisiä palveluja. Pyrimme myös laajentamaan asiakaskuntaamme niin Suomessa kuin kansainvälisestikin sekä syventämään kumppanuuttamme suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin viestintäratkaisutoimittajana.
Elisan asiakaspalvelua pidetään Virossa erittäin laadukkaana. Tele-, media- ja IT-yhtiöitä vertailleessa tutkimuksessa Elisan asiakaspalvelun osaaminen ja ystävällisyys todettiin kolmanneksi parhaaksi.
Elisan prepaidpalvelu on markkinajohtaja nuorten segmentissä. Prepaid-liittymien osuus mobiililiittymistä on noin 30 prosenttia.
Viron nopea talouskasvu on nostanut virolaisten elintasoa ja tuonut muutoksia virolaisten elintapoihin ja elinympäristöön koko 2000-luvun ajan. Viro on Euroopan kärkimaita julkisten ja kaupallisten palveluiden sähköistämisessä. Viron nopea talouskasvu on globaalin taantuman myötä kääntynyt taantumaksi myös Virossa vuoden 2008 aikana.
Taantumasta huolimatta Elisan liiketoiminnan kannattavuus Virossa parani edelleen vuonna 2008. Käyttökate oli 37 prosenttia. Yhdysliikennehinnat laskivat melkein 50 prosenttia vuoden 2007 lopussa. Vaikka liikevaihto laski noin 12 prosenttia, liikevoitto parani 5 prosenttia. Elisan osuus Viron matkaviestintämarkkinoista on yli 20 prosenttia.
Elisan matkapuhelinliittymien määrä kasvoi 5 prosenttia, ollen 338 000 liittymää vuoden lopussa. Elisa tarjoaa yrityksille koko viestintäpalvelujen valikoiman. Mobiilipalvelut ovat saatavilla valtakunnallisesti ja kiinteän verkon palvelut Elisan kiinteän verkon palvelualueella kolmessa suurimmassa kaupungissa. Elisa tarjoaa ainoana alan yrityksenä kaikki telepalvelut yhden brändin ja yhden tiskin periaatteella.
Elisan prepaid-palvelu on markkinajohtaja nuorten segmentissä. Prepaid-liittymien osuus Viron kaikista mobiililiittymistä on noin 30 prosenttia.
Elisan asiakaspalvelu on koettu Virossa erittäin laadukkaaksi. Viron kaikkien yritysten palvelutaso-vertailussa Elisa sai 8:nnen sijan ja toisessa Tele-, media- ja IT-yhtiöitä vertailleessa tutkimuksessa Elisan asiakaspalvelun osaaminen ja ystävällisyys todettiin kolmanneksi parhaaksi.
Elisa on panostanut viime vuosina voimakkaasti erityisesti matkaviestintäverkkoon. Elisan GSM-verkko on tutkitusti paras lähes kaikissa Viron suurimmissa kaupungeissa. Samoin Elisan 3G-verkko on tihein ja mahdollistaa nopeimman datayhteyden kolmessa suurimmassa kaupungissa. Markkinoita valvovan regulaattorin vuonna 2007 toteuttamien mittausten perusteella Elisan GSM-verkossa on markkinoiden paras laatu. Elisa otti ensimmäisenä Virossa ja kolmantena Euroopassa käyttöön UMTS900-teknologian. Matalampia taajuuksia käyttävä 3G-verkko mahdollistaa 3G-peittoalueen kasvattamisen kustannustehokkaasti.
Matkapuhelimien määrä asukasta kohden ei kasva, mutta viestintäpalvelujen markkinoiden odotetaan Virossa jatkavan kasvuaan mobiilidatan osalta, vaikka talouskasvun nopea taittuminen ei mahdollista yhtä nopeata kasvua kuin aiempina vuosina.
Elisan tavoitteena on kasvattaa edelleen markkinaosuutta Virossa. Tavoiteltava kasvu perustuu prepaid-tuotteisiin, yrityspalveluihin ja mobiilidataan. Liikevaihdon odotetaan kuitenkin laskevan yhdysliikennehintojen edelleen laskiessa. Yhdysliikennehintojen lasku ei heikennä kannattavuutta.
Elisan työskentely vuonna 2008 painottui yhteisen työyhteisön, tuottavuuden ja toimintatapojen kehittämiseen.
Elisa hyödyntää liikkuvan työn ratkaisuja.
Elisa rakentaa yhteistyössä henkilöstönsä kanssa työyhteisöä, joka houkuttelee aktiivisia ja työhönsä sitoutuneita ammattilaisia ja kannustaa näitä kehittymään. Elisalla on yhteiset, yrityksen laajuiset henkilöstökäytännöt muun muassa rekrytoinnin, työhyvinvoinnin edistämisen, työyhteisön kehittämisen, osaamisen kehittämisen, palkkauksen ja palkitsemisen saroilla.
Vuonna 2008 työskentelyä väritti yhteinen työyhteisön, tuottavuuden ja toimintatapojen kehittäminen.
Vuoden 2008 syyskuussa toteutetussa henkilöstötutkimuksessa elisalaisten tyytyväisyys oli noussut merkittävästi kaikilla kyselyn osa-alueilla. Tutkimuksen tulosten perusteella ryhmät laativat omat kehittämistoimenpiteensä esimiesten johdolla. Keskeisten osa-alueiden kehittymistä seurattiin voimavaraindeksillä neljännesvuosittain.
Vuonna 2008 painotettiin liikunnan tukemista muun muassa liikuntasetelien käyttöönotolla ja pilotoimalla hyvinvointivalmennuksia sekä pienryhmätoimintaa.
Elisassa toimi henkilöstön, työsuojelun ja johdon edustajista koottu työyhteisön kehittämisryhmä, joka tekee esityksiä Elisa-tasoisista työyhteisön kehittämishankkeista. Työterveyshuolto ja työympäristöryhmät osallistuvat kaikilla paikkakunnilla elisalaisten hyvinvoinnin edistämiseen elisalaisten ja esimiesten tukena.
Ikääntyville työntekijöille suunnatun senioriohjelman puitteissa yli 50-vuotiaat elisalaiset tapasivat 4 paikkakunnalla yhteensä 8 kertaa ajankohtaisten työhyvinvointiaiheiden parissa.
Elisa panostaa fyysisen työympäristön joustaviin ratkaisuihin ja hyödyntää liikkuvan työn teknologiaratkaisuja. Monitilatoimistoa kehitettiin edelleen ja uusia toimitiloja siirtyi monitilatoimistomalliin. Myös etätyön tekemismahdollisuudet lisääntyivät etäkokousvälineiden vahvan käyttöönoton myötä.
Kesällä 2008 käynnistetyssä tuottavuusohjelmassa tavoitteena on yhteisen kehittämisen kautta parantaa tuottavuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Ohjelman hankkeisiin osallistui vuoden aikana satoja elisalaisia, ja se jatkuu myös vuonna 2009.
Elisan työsuojelun yhteistoimintamallia kehitettiin liiketoimintaa paremmin tukevaksi. Elisan yhteinen työympäristötoimikunta käsittelee muun muassa yhteisiä työterveyshuollon linjauksia, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Yksikkökohtaiset työympäristöryhmät tarkastelevat työsuojelun piiriin kuuluvia asioita yksikkönäkökulmasta ja toimivat mm. työpaikkaselvitysten tärkeimpinä hyödyntäjinä. Toimipaikkakohtaiset työympäristötiimit hoitavat esimerkiksi toimitiloihin, turvallisuuteen ja järjestykseen liittyviä asioita.
Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta muutettiin 1.6.2005. Lain mukaan työnantajan on toteutettava tasaarvoa edistäviä toimia erillisen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Elisassa on laadittu tasa-arvosuunnitelma vuosittain, ensimmäistä kertaa vuodeksi 2006.
| 2008 | 2007 | 2006 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstömäärä yhteensä | 3017 | 3015 | 3592 |
| Bruttovahvuus | 3589 | 3364 | 4094 |
| Miehiä | 2050 | 1906 | 2239 |
| Naisia | 1539 | 1458 | 1855 |
1 000 euroa
Elisassa toimii tasa-arvoryhmä, joka laatii tasa-arvosuunnitelman ja vastaa elisalaisten tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin. Vuodeksi 2008 laaditussa tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota seuraaviin aihekokonaisuuksiin: palkkaus, kehittyminen uralla, ryhmien muodostaminen, tasa-arvoasiain painoarvo; kaikkien näiden asioiden kehittymistä on seurattu vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2008 toteutetuista toimenpiteistä mainittakoon, että tehtävänimikkeitä on karsittu ja yhdenmukaistettu. Naisia on kannustettu uralla etenemiseen ja yleistä tasa-arvotietoisuutta on lisätty.
Elisa kehittää henkilöstöään sekä tarjoamalla kehittymismahdollisuuksia uusien työtehtävien muodossa että sisäisillä ja ulkoisilla koulutuksilla. Koulutusta järjestävät sekä yksiköt että HR.
Elisan perinteisiä pitkiä valmennusohjelmia olivat Development Center, uusien esimiesten Kehittyvä esimies -valmennukset, Elisa Pro asiakasrajapinnan ansioituneille myyjille ja myyntineuvottelijoille sekä Johtamisen erikoisammattitutkinto JET. Uusina ohjelmina käynnistettiin syksyllä Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja Myynnin ammattitutkinto. Näihin yli 6 kk kestäviin valmennusohjelmiin osallistui lähes 200 elisalaista.
Lyhyempiä 0,5–2 päivän valmennuksia erilaisista aihepiireistä järjestettiin vuoden aikana sisäisesti noin 180 kappaletta. Koko esimieskunta koulutettiin SAP HR:n käyttöön. Projektipäälliköitä koulutettiin kahdessa eri laajuisessa valmennusohjelmassa. Asiakaspalvelu- ja myyntihenkilöstölle
järjestettiin jatkuvaa koulutusta mm. tuotteista ja toimintamalleista. Yksiköt järjestivät myös teknologiakoulutusta ja omaa esimiesten jatkokoulutusta. Elisa Akatemia kokosi elisalaisia teknologian ja liiketoiminnan uusien virtausten äärelle.
Reaaliaikaisten verkkoluentojen ja verkko-oppimisympäristön kautta jaeltavien verkko-oppimismateriaalien käyttö lisääntyi huomattavasti mahdollistaen opiskelun omalla työpisteellä joka puolelta maata.
Elisa tukee henkilöstönsä omaehtoista opiskelua sekä taloudellisesti että mahdollistamalla opiskelua myös työajalla. Tätä tukea sai vuonna 2008 yli 35 elisalaista.
Elisa toimii aktiivisesti yhteistyössä useiden oppilaitosten kanssa antaen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua eri tavoin tämän päivän työelämään. Tiiviimpää yhteistyötä tehtiin muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa.
Vuosi 2008 alkoi yhteistoiminnan kannalta normaalioloissa. Uudet työehtosopimukset kaudeksi 2007–2010 oli saatu solmittua vasta myöhään loppusyksyllä 2007 pitkittyneiden ja riitautuneiden tes-neuvotteluiden seurauksena valtakunnansovittelijan johdolla.
Yritysjärjestelyt ja niihin liittyvä yhteistoiminta henkilöstöasioissa jatkuivat alkuvuonna aiempia vuosia pienemmissä puitteissa. Loppuvuonna Elisa hankki yritysostoilla kaksi contact center toimintaa harjoittavaa yritystä, DialMedian ja
■ ■ vaihtuvuus ilman irtisanomisia
Henkilöstön vaihtuvuus % Henkilöstön koulutuspanos/ henkilö euroa
Koulutusjakauma, %
Doneton, mutta ne hoitavat henkilöstöasiansa ja yhteistoimintansa erillisinä itsenäisinä yhtiöinä.
Vuoden 2007 alussa Elisassa käyttöön otettua muutoksen suunnittelun mallia sovellettiin edelleen. Mallin mukaan edessä olevia muutostilanteita valmistellaan ja selvitellään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Välttämättömien muutosten perustelut ja vaihtoehtoiset tavat toimia on voitu näin huolellisesti käydä yhteistoiminnassa läpi ennen kuin on edetty varsinaisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.
Elisassa on jatkettu lakisääteistä muutosturvaa laajempaa ja monipuolisempaa tukea työpaikkansa menettäneille.
Vuoden 2008 merkittävin saavutus yhteistoiminnan alueella oli työnantajan ja henkilöstön edustajien yhdessä suunnittelema ja valmistelema Tuottavuusohjelma. Ohjelman eri projektien ja hankkeiden avulla saavutettiin jo loppuvuoden aikana merkittävää edistymistä tehokkuudessa ja tuottavuudessa ilman henkilöstövähennyksiä. Tuottavuusohjelman on arvioitu kestävän aktiivisimmillaan syyskuuhun 2009.
Elisa toteuttaa korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen tarvetta ja siten vähennetään ympäristöä kuormittavaa liikennettä.
Elisa seuraa toimintojensa ympäristövaikutuksia ja pyrkii jatkuvasti parantamaan niiden ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöasiat huomioidaan yhtenä tekijänä Elisan tavara- ja palvelutoimittajia sekä alihankkijoita koskevissa päätöksissä.
Elisan ympäristötoiminnan perusperiaatteet:
Elisan ympäristöryhmä keräsi ympäristön kuormitustietoja, seurasi ympäristölainsäädännön ja muuta kehitystä sekä lisäsi henkilöstön ympäristötietoutta järjestämällä kilpailuja sekä ohjeistamalla niitä toimintoja, jotka vaikuttavat ympäristön kuormittamiseen. Verkosta palautuvan materiaalin kierrätysvastuuta siirrettiin alihankkijoille.
Kuluneen vuoden keskeisiä hankkeita ovat olleet standardisoidun ympäristöjärjestelmän suunnittelun jatkaminen, ympäristökuormitustietojen raportointijärjestelmän edelleen kehittäminen, toimitalojen jätteiden lajittelun parantaminen ja paperin kulutuksen vähentäminen. Kertakäyttömukien käyttöä on vähennetty hankkimalla kahvimukeja.
Yhteistyö ympäristöhuoltoyhtiöiden kanssa on jatkunut monipuolisena. Elisa toimii ympäristöasioissa yhteistyössä Vodafonen, Suomen ympäristöjohtamisen yhdistyksen (www.yjy.fi) ja Ekokumppanit Klubi ry:n (Pirkanmaa) kanssa.
Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.
Matkaviestinnän liittymäkanta ja datapalveluiden käyttö on kehittynyt Suomessa myönteiseen suuntaan. Merkittävä osa uusista liittymistä on 3G-liittymiä. 3G-liittymien kautta tarjolla olevien palvelujen käyttö on myös lisääntynyt. Liittymäkannan kasvuun ovat lisäksi vaikuttaneet useiden päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin, mobiililaajakaistapalvelut sekä prepaid-liittymät. Liittymien vaihtuvuus on ollut markkinatilanteeseen nähden normaalilla tasolla, ja kilpailu on kohdistunut etupäässä palveluihin ja kampanjointiin.
Kiinteän verkon liiketoiminnassa perinteisten liittymien määrän ja käytön väheneminen hidastui verrattuna edelliseen vuoteen. Kiinteiden laajakaistaliittymien markkina on vähäisessä laskussa samalla, kun mobiililaajakaistaliittymien määrä kasvaa.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 485 | 1 568 | 1 518 |
| Käyttökate | 472 | 499 | 434 |
| Käyttökateprosentti | 31,8 | 31,8 | 28,6 |
| Käyttökate ilman kertaeriä | 478 | 491 | 445 |
| Käyttökateprosentti ilman kertaeriä | 32,2 | 31,3 | 29,3 |
| Liikevoitto | 264 | 302 | 225 |
| Liikevoittoprosentti | 17,8 | 19,3 | 14,8 |
| Oman pääoman tuottoprosentti | 18,5 | 18,8 | 12,1 |
| Omavaraisuusaste, prosenttia | 43,3 | 47,9 | 63,1 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Matkaviestintä | 919 | 980 | 930 |
| Kiinteä verkko | 615 | 642 | 665 |
| Segmenttien välinen myynti | –49 | –54 | –77 |
| Yhteensä | 1 485 | 1 568 | 1 518 |
Elisan liikevaihto väheni 5 prosenttia vuonna 2008. Tähän vaikuttivat mm. matkaviestinnän yhdysliikennemaksujen aleneminen sekä Suomessa että Virossa, aiempaa vähäisempi laitekauppa sekä kiinteän verkon perinteisten liittymien ja liikenteen määrän väheneminen.
| 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| 266 | 299 | 259 |
| 29,0 | 30,5 | 27,9 |
| 269 | 300 | 263 |
| 29,3 | 30,7 | 28,3 |
| 151 | 195 | 162 |
| 209 | 206 | 181 |
| 27,2 | ||
| 187 | ||
| 28,1 | ||
| 71 | ||
| –3 | –6 | –6 |
| –7 | ||
| 472 | 499 | 434 |
| 31,8 | 31,8 | 28,6 |
| 445 | ||
| 32,2 | 31,3 | 29,3 |
| 225 | ||
| 33,9 212 34,5 117 –4 478 264 |
32,1 197 30,7 113 –6 491 302 |
* 2008: Uudelleenjärjestelykulut –7 miljoonaa euroa. 2007: Kiinteistöjen myyntivoitot 11 miljoonaa euroa ja uudelleenjärjestelykulut –3 miljoonaa euroa. 2006: Uudelleenjärjestelykulut –10 miljoonaa euroa.
Käyttökate ilman kertaeriä laski hieman, mutta käyttökateprosentti parani. Käyttökateprosentin paranemiseen vaikuttivat mm. matkaviestintäliiketoiminnan uudet palvelut ja liiketoiminnan tehostamistoimenpiteet. Myös matkaviestinnän yhdysliikenteen alentunut liikevaihto ja kustannukset paransivat kannattavuutta. Kiinteän verkon kannattavuusparannukseen vaikuttivat laajakaistaliittymien hinnanmuutokset, laajakaistatarjonnasta luopuminen joillakin heikommin kannattavilla maantieteellisillä alueilla ja kustannustehokkuuden parantuminen.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –37 miljoonaa euroa (–17). Vuoden 2007 rahoitustuotot ja -kulut sisälsivät 13 miljoonaa euroa Comptelin osakkeiden myyntivoittoa. Kasvu edellistä vuodesta johtui pääosin kasvaneesta nettovelasta. Tuloslaskelman tuloverot olivat –51 miljoonaa euroa (–65).
Elisan tammi–joulukuun tulos verojen jälkeen oli 177 miljoonaa euroa (220). Konsernin tulos/osake oli 1,12 euroa (1,38). Konsernin oma pääoma/osake oli vuoden 2008 lopussa 5,61 euroa (6,53).
Rahoitusasema
| Milj. euroa | 31.12.2008 31.12.2007 31.12.2006 | ||
|---|---|---|---|
| Nettovelka | 812 | 738 | 377 |
| Nettovelka / käyttökate 1) | 1,7 | 1,5 | 0,9 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 92,8 | 71,3 | 28,7 |
| Omavaraisuusaste, prosenttia | 43,3 | 47,9 | 63,1 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Kassavirta investointien jälkeen | 260 | 114 | 118 |
1) (korolliset velat–rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)
Rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät vakaina. Käteisvaroja ja nostamattomia sitovia luottoja oli vuoden lopussa yhteensä 258 miljoonaa euroa, eikä ennen vuotta 2011 ole odotettavissa merkittäviä jälleenrahoitustarpeita.
Elisan nettovelka lisääntyi 738 miljoonasta eurosta 812 miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa 285 miljoonan euron pääomanpalautuksen maksusta maaliskuussa 2008.
Kassavirta investointien jälkeen parani edellisvuoteen verrattuna huomattavasti ja oli 260 miljoonaa euroa (114) pääasiassa nettokäyttöpääoman muutoksen vuoksi.
Helmikuun lopussa Elisa osti 51 prosenttia Kuntokompassi Oy:stä. Tällä hankinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Elisan tulokseen eikä taseeseen. Yhtiön uusi nimi on Excenta Oy.
Kesäkuussa Elisa osti 100 prosenttia Electur Oy:stä. Electurin ydintoimintoja ovat identiteetinhallinta, kertakirjautuminen ja pääsynhallinta. Elisa kehittää yritysasiakkailleen uusia sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja yhdistämällä Electurin tuotteita Elisan ICTpalveluihin.
Lokakuun lopussa Elisa osti Dialmedia Oy:n liiketoiminnan ja liitti sen Elisan kokonaan omistamaan tytäryhtiöön Lounet Call Center Oy:hyn, sekä osti 100 prosenttia Doneto Oy:stä. Molempien yhtiöiden liiketoiminta muodostuu contact center -palveluista.
Marraskuussa Elisa osti 100 prosenttia Telenor Oy:stä Telenor Sverige Ab:lta. Yhtiön uusi nimi on Elisa Links Oy. Elisa Links Oy:n liiketoiminta koostuu Telenor Oy:n yrityskaupan myötä Elisalle siirtyneistä asiakkaista, palveluista ja verkosta Suomessa.
| Liittymämäärä | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Kokonaisliittymämäärä | 2 879 600 | 2 657 400 |
| - Liittymät Suomessa | 2 541 900 | 2 334 600 |
| - Liittymät Virossa | 337 700 | 322 800 |
| Käyttäjäkohtaiset tunnusluvut 1) | 10–12/ 2008 |
10–12/ 2007 |
1–12/ 2008 |
1–12/ 2007 |
|---|---|---|---|---|
| Keskimääräinen liikevaihto /liittymä, ¤/kk |
26,3 | 30,1 | 26,4 | 30,0 |
| Vaihtuvuus vuositasolla, % | 12,0 | 12,6 | 13,3 | 12,2 |
| Lähtevät puhelut, min./liittymä/kk | 213 | 217 | 218 | 218 |
| Tekstiviestit, kpl/liittymä/kk | 56 | 57 | 56 | 53 |
| Muut kuin äänipalvelut/liikevaihto, % | 20 | 19 | 20 | 19 |
| 1–12/ | |||
|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| 5 661 | |||
| 434 | 407 | 1 615 | 1 550 |
| 1 527 | 1 447 | 10–12/ 10–12/ 1–12/ 6 031 |
1) Elisan palveluoperaattorit Suomessa (ei sisällä prepaid-liittymiä).
2) Elisan verkko-operaattori Suomessa.
Elisan verkko-operaattorin liittymämäärä Suomessa kasvoi noin 207 400 liittymällä vuonna 2008. Kasvuun vaikutti merkittävästi 3G-palvelupakettien sekä mobiililaajakaista- ja prepaid-liittymien hyvä menestys. Liittymiä oli vuoden lopussa noin 2 541 900 kappaletta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä liittymämäärä kasvoi Suomessa noin 54 200 liittymällä. Vuonna 2008 Virossa liittymämäärä kasvoi 14 900 liittymällä, mutta viimeisen neljänneksen aikana se pieneni 4 600 liittymällä.
Vuonna 2008 Elisan oman palveluoperaattorin soitettujen puheluminuuttien määrä liittymää kohden oli suunnilleen edellisen vuoden tasolla ja lähetettyjen tekstiviestien määrä nousi noin 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Elisan palveluoperaattorin liittymämäärän kasvusta johtuen verkon kokonaispuheluminuuttien määrä kasvoi 7 prosenttia ja tekstiviestit 4 prosenttia.
Matkaviestinnän liikevaihto pieneni 6 prosenttia, mikä johtui lähinnä alentuneista yhdysliikennemaksuista sekä Suomessa että Virossa, ja laitekaupan vähenemisestä. Liittymäkohtainen liikevaihto laski edellisestä vuodesta 12 prosenttia, mikä johtui vuoden alusta saakka voimassa olleista alhaisemmista yhdysliikennemaksuista ja syyskuussa 2007 laskeneista roaming-maksuista. Myös mobiililaajakaistaliittymien lisäys vaikutti liittymäkohtaiseen liikevaihtoon negatiivisesti.
Elisa laski toukokuussa 2008 matkaviestinnän data roaming -hintojaan noin 30–50 prosenttia. Hinnanalennus koskee Internet-, MMS- ja WAP-yhteyksiä.
Elisa sopi muiden suomalaisten matkaviestintäoperaattoreiden kanssa uusista yhdysliikennemaksuista ajalle 1.1.2009–30.11.2009. Uudet maksut perustuvat matkaviestintäoperaattoreiden 19.2.2007 tekemään sopimukseen. Sopimuksen mukaan operaattoreiden yhdysliikennemaksut yhdenmukaistetaan asteittain vuosina 2007– 2009, ja maksut ovat samat alkaen 1.12.2009.
Elisan matkaviestintäverkon yhdysliikennemaksu ajalle 1.1.2009– 30.11.2009 on 4,9 senttiä minuutilta ja vuonna 2008 maksu oli 5,1 senttiä minuutilta. Matkaviestintäoperaattoreiden 1.12.2009 voimaan tulevasta yhtäläisestä yhdysliikennemaksusta sovitaan erikseen myöhemmin.
Suomalaisista noin 80 prosenttia yli 250 paikkakunnalla oli vuoden 2008 lopussa Elisan 3G-palveluiden piirissä. UMTS900-tekniikka mahdollistaa 3G-verkon rakentamisen myös haja-asutusalueille kustannustehokkaammin. Tämä tekniikka tuo 3G-palvelut lähivuosina koko Suomeen. Vuoden 2008 aikana Elisan 3G-verkon nopeus kasvoi. Suurin osa verkosta käyttää maksimissaan 5 Mbit/s siirtonopeutta. Jatkossa mobiililaajakaistan avulla etätyöskentely on mahdollista lähes koko Suomessa.
Yhdysliikennehintojen alentaminen marraskuussa 2007 ja heinäkuussa 2008 pienensi Elisan Viron tytäryhtiön liikevaihtoa. Näillä muutoksilla ei ollut oleellista vaikutusta tulokseen, koska yhdysliikennekustannukset laskivat vastaavasti. Liikevaihto laski 98,5 miljoonaan euroon (113,1), käyttökate nousi 36,7 miljoonaan euroon (36,2)
ja liikevoitto 25,8 miljoonaan euroon (25,2). Liittymämäärä oli vuoden 2008 lopussa 337 700 (322 800).
| Liittymämäärä | 31.12.2008 31.12.2007 | |
|---|---|---|
| Laajakaistaliittymät | 501 500 | 521 800 |
| ISDN-kanavat | 54 400 | 70 800 |
| Kaapelitelevisioliittymät | 244 200 | 237 100 |
| Analogiset ja muut liittymät | 447 700 | 471 500 |
| Kokonaisliittymämäärä | 1 247 800 1 301 300 |
Elisan kiinteiden laajakaistaliittymien määrä väheni läpi vuoden 2008 ja laski noin 20 300 liittymällä eli 4 prosentilla edellisvuodesta. Tämä johtui pääasiassa laajakaistatarjonnasta luopumisesta joillakin heikommin kannattavilla maantieteellisillä alueilla sekä kiinteiden laajakaistaliittymien poismyynnistä oman verkkoalueen ulkopuolella. Elisa myi 6 500 laajakaistaliittymää Vaasan alueella Anvialle.
Perinteisten liittymien määrä jatkoi edelleen laskuaan puheen siirtyessä matkaviestintäverkkoon ja datan siirtyessä laajakaistaliittymiin.
Teleyritysten toisiltaan perimät tukkuhinnat alenivat 1.2.2008 noin kolmanneksen aiemmasta tasosta.
Elisa lanseerasi Saunalahti-brändin alla täydellisen Kotitotaalikolmikantapalvelun, joka tarjoaa asiakkaille nopean laajakaistayhteyden, television ja kiinteän linjan puhelinpalvelut samalla kuukausimaksulla.
Cisco myönsi Elisalle Service Provider Partner of the Year -palkinnon. Elisa on Ciscon suurimpia kumppaneita Suomessa, ja se on sitoutunut kehittämään innovatiivisia viestintäratkaisuja yhdessä Ciscon kanssa.
Elisan palveluksessa oli vuonna 2008 keskimäärin 2 946 henkilöä (2007 keskimäärin 3 299 henkilöä ja 2006 keskimäärin 4 086 henkilöä). Henkilöstökulut olivat vuonna 2008 yhteensä 162 miljoonaa euroa (181 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 214 miljoonaa euroa vuonna 2006). Vuoden 2008 lopussa henkilömäärä oli 3 017 (3 015).
Henkilömäärä segmenteittäin
| 31.12.2008 31.12.2007 | ||
|---|---|---|
| Matkaviestintä | 1 271 | 1 252 |
| Kiinteä verkko | 1 710 | 1 727 |
| Konsernitoiminnot | 36 | 36 |
| Yhteensä | 3 017 | 3 015 |
1.6.2008 Elisa ulkoisti osan Elisan kiinteän verkon suunnittelusta ja dokumentoinnista sekä materiaalitoimituksista Eltelille, Empowerille ja Relacomille. Järjestely koski 47 työntekijää.
Joulukuussa Elisan hallitus päätti uudesta Elisa-konsernin ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Ohjelman tarkoituksena on yhdistää osakkeenomistajien ja ylimmän johdon tavoitteet yhtiön arvon lisäämiseksi, ylimmän johdon sitouttamiseksi yhtiöön sekä Elisan osakkeiden omitukseen perustuvan kilpailukykyisen palkitsemisohjelman tarjoamiseksi heille.
Ohjelma on suunnattu noin 50 henkilölle. Ohjelman perusteella maksettavat palkkiot vastaavat arvoltaan yhteensä enintään 2,2 miljoonaa Elisan osaketta (tähän sisältyy enintään 1,1 miljoonaa osaketta sekä rahana maksettava osuus).
Osana kannustinjärjestelmiä Elisalla on myös osakeoptio-ohjelma. 150:lle Elisa-konsernin avainhenkilöille jaettiin noin 500 000 kappaletta 2007A -optio-oikeutta. Nämä henkilöt eivät kuulu osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.
Elisalla on henkilöstörahasto, johon kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka eivät ole muiden kannustinjärjestelmien piirissä. Vuoden 2008 tuloksen perusteella henkilöstörahastoon ei siirretty varoja.
| 10–12/ | 10–12/ | 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta | 64 | 69 | 184 | 206 |
| - matkaviestintäliiketoiminta | 38 | 28 | 103 | 91 |
| - GSM-rahoitussopimusten takaisinostot | 2 | 2 | 2 | |
| - kiinteän verkon liiketoiminta | 26 | 38 | 79 | 113 |
| Osakkeet | 2 | 1 | 15 | 12 |
| - josta osakevaihdolla hankittu | 5 | |||
| Yhteensä | 66 | 70 | 199 | 218 |
Investointien pääasialliset kohteet olivat 3G-verkon laajennus sekä laajakaistaverkon nopeuksien ja kapasiteettien kasvattaminen.
Voimassaolevat rahoitusjärjestelyt
| Käytössä | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | Enimmäismäärä | 31.12.2008 |
| Komittoidut luottolimiitit | 300 | 75 |
| Yritystodistusohjelma 1) | 250 | 55,6 |
| EMTN-ohjelma 2) | 1 000 | 636 |
1) Ohjelma ei ole komittoitu
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu
Pitkien lainojen luokitukset
| Luokittaja | Luokitus | Luokituksen näkymä |
|---|---|---|
| Moody's Investor Services | Baa2 | Vakaa |
| Standard & Poor's | BBB | Vakaa |
| 10–12/ | 10–12/ | 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden pörssivaihdon kehitys | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Vaihdetut osakkeet, miljoonaa | 76,1 | 73,0 | 338,8 | 316,0 |
| Vaihto, miljoonaa euroa | 881,4 1 536,2 5 041,1 6 737,0 | |||
| % osakkeista | 45,8 | 43,9 | 217,7 | 199,7 |
| Osakkeet ja markkina-arvot | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Osakkeita yhteensä | 166 307 586 | 166 307 586 |
| Omat osakkeet | 10 688 629 | 8 049 976 |
| Ulkona olevat osakkeet | 155 618 957 | 158 257 610 |
| Päätöskurssi, euroa | 12,30 | 21,00 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa | 1 914 | 3 323 |
| Omien osakkeiden rahasto, % | 6,43 | 4,8 |
Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 166 307 586 (166 066 016) kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia. Osakkeiden päätöskurssi oli 12,30 euroa (21,00), laskua 41,4 prosenttia. Elisan ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 1 914 miljoonaa euroa (3 323).
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti Elisa siirsi 361 347 yhtiön omaa osaketta vuoden 2006 kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille 2.5.2008.
Elisa vastaanotti elokuussa 2008 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen ilmoituksen DNA Oy:ltä, Lännen Puhelin Oy:ltä, Oulun Puhelin Holding Oyj:ltä, Kuopion Puhelin Sijoitus Oy:ltä ja PHP Liiketoiminta Oyj:ltä. Ilmoituksen mukaan ilmoittajilla oli yhteensä yli kahdeskymmenesosan (5 prosenttia) osuus Elisan osake- ja äänimäärästä. Yhtiöt voivat käyttää äänivaltaansa yhteisestä sopimuksesta.
Elisa vastaanotti lokakuussa 2008 seuraavat kolme ilmoitusta: 1. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman omistusosuus Elisan osakkeista ja äänimääristä ylittää 10 prosenttia. 2. Novator Finland Oy:n omistusosuus Elisan osakkeista on laskenut alle kahdeskymmenesosaan (5 %), nollaan (0 %). 3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varman omistusosuus Elisan osakkeista ja äänimääristä ylittää 15 prosenttia.
Elisa vastaanotti joulukuussa 2008 kaksi ilmoitusta, joiden mukaan Keskinäinen Työeläkeyhtiö Varma on myynyt 16 000 000 Elisan osaketta Suomen valtiolle ja näiden omistusosuus Elisasta on laskenut alle 10 prosenttiin Elisan osakkeista ja äänimäärästä, ja valtion omistusosuus oli 9,62 prosenttia Elisan osakkeista ja äänimäärästä.
Hallituksen 18.12.2007 tekemän päätöksen perusteella Elisakonsernin avainhenkilöille jaettiin noin 500 000 kappaletta 2007A -optio-oikeutta. Optioiden lunastushinta on 19,04 euroa.
Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen osassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".
| Elisan osakkeenomistajat, | Prosenttia osakkeista |
|---|---|
| joilla on yli 5 prosentin omistusosuus | ja äänimäärästä |
| Suomen valtio | 9,62 |
| Elisa | 6,43 |
| Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 6,10 |
Konsernissa käytettiin vuonna 2008 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 11 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa euroa on aktivoitu (8 milj. euroa 2007 ja 6 milj. euroa 2006), mikä vastaa 0,7:ää prosenttia liikevaihdosta (0,5 prosenttia 2007 ja 0,4 prosenttia 2006). Yritysrakenteen muutosten takia luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.
Elisan yhtiökokous päätti 18.3.2008 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osakkeenomistajille maksetaan pääomanpalautuksena 1,80 euroa osakkeelta yhtiökokouksen hyväksymän taseen 31.12.2007 perusteella.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen kyseiseltä tilikaudelta. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2007.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi (6), ja siihen valittiin uudelleen Risto Siilasmaa ja Ossi Virolainen sekä uusina jäseninä Tomas Otto Hansson (johtaja, Novator), Orri Hauksson (johtaja, Novator Finland), Pertti Korhonen (toimitusjohtaja, Elektrobit
Corporation) sekä Eira Palin-Lehtinen (ent. johtaja, Nordea Pankki). Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö, päävastuullinen tilintarkastaja Pekka Pajamo, KHT.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitukselle annetaan valtuudet päättää vapaasta pääomasta tehtävästä varojen jaosta korkeintaan 250 000 000 euroon saakka. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jolla hallitus valtuutetaan päättämään osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa 31.3.2010 saakka. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle korkeintaan 50,0 miljoonaa yrityksen osaketta. 2.5.2008 oli laskettu liikkeelle yhteensä 361 347 osaketta.
Yhtiökokous päätti valtuutuksesta omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutuksen nojalla voidaan hankkia enintään 15 000 000 omaa osaketta. Valtuutus on voimassa 31.8.2009 saakka.
Elisan 1.8.2008 ilmoittamat osakkeiden takaisinostot saatettiin päätökseen 16.9.2008. Elisa osti 8.8–16.9.2008 NASDAQ OMX Helsingissä 3 000 000 omaa osakettaan. Keskihinta osakkeelta oli 14,43 euroa, ja ostohinta yhteensä oli noin 43 miljoonaa euroa. Ostojen jälkeen Elisa omistaa 10 688 629 omaa osaketta.
Novator Finland Oy:n pyynnöstä 22.11.2007 koolle kutsuttu Elisan ylimääräinen yhtiökokous päätti 21.1.2008 hylätä Novator Finland Oy:n esityksen mukaisen ehdotuksen vapauttaa Elisan hallituksen jäsenet tehtävistään.
TeliaSoneran korvausvaatimus hintaeron vuoksi saadusta kohtuuttomasta lisätuotosta, joka johtui TeliaSoneran omasta tietoliikenteen koodausvirheestä, on noin 4 miljoonaa euroa. Asia ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Elisa on kiistänyt TeliaSoneran korvausvaatimuksen kokonaisuudessaan.
Elisan laskutus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoa ja ylläpitoa koskeva Elisan ja IBM:n välinen erimielisyys on välimiesmenettelyssä.
Helsingin käräjäoikeus antoi 31.10.2007 päätöksen oikeudenkäynnissä, joka koski Jippii Group Oyj:n pörssitiedottamista vuonna 2001. Päätöksessä yhtiölle ei tuomittu yhteisösakkoa tai menettämisseuraamusta. Syyttäjä on valittanut päätöksestä ja vaatii 800 000 euron yhteisösakkoa ja 215 000 euron menettämisseuraamusta.
Viron viestintäasioista vastaava viranomainen on antanut vuonna 2007 päätöksen yhdysliikennekorvauksien tasosta. Elisa on valittanut
tästä päätöksestä, ja prosessi on yhä vireillä. Elion Ettevõtted AS on esittänyt noin 2 miljoonan euron vaatimuksen liikaa perittyjen maksujen palauttamisesta. Elisa kiistää korvausvaatimuksen.
Kilpailuvirasto selvittää Elisan laajakaistahinnoittelua.
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää, jonka avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yritys luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.
Telekommunikaatiotoimiala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkinaalueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Telekommunikaatioala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja säätelevät useat viranomaistahot. Nämä tahot mm. säätelevät joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintatasoja.
Tietoliikennetoiminnan nopealla teknologisella kehityksellä voi olla merkittäviä vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.
Elisan päämarkkina-alue on Suomi, jossa matkapuhelimien määrä asukasta kohden on yksi maailman suurimmista, joten liittymien kasvu on rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.
Taloudellisen ympäristön heikkeneminen voi vaikuttaa Elisan palveluiden ja tuotteiden kysyntään ja sitä kautta kasvunäkymiin. Televiestintäpalveluiden kysynnän odotetaan kuitenkin jatkuvan hyvänä myös mahdollisen laskusuhdanteen aikana.
Yhtiön toiminta on olennaisilta osin katettu vakuutuksin onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskeihin sisältyvät myös oikeudenkäynnit ja kanteet.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään korkojohdannaisia.
Elisa-konsernin kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen. Elisan Viron liiketoiminta, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on noin 7 prosenttia, on Viron kruunun määräistä.
Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Konsernin likvidien varojen, nostamattomien sidottujen luottolimiittien ja rahoitusinvestointien määrä oli vuoden 2008 lopussa 258 miljoonaa euroa (317).
Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä suuren asiakaskannan ansiosta.
Elisa antoi vastapuoliriskin suojaamisen yhteydessä takauksen luottojohdannaisportfoliolle (CDO), jonka enimmäismäärä on 60 miljoonaa dollaria. Takauksen riski on rahoitusmarkkinoiden muutoksen vuoksi lisääntynyt. Luottojohdannaisen luottoluokitus on heikentynyt Aa3-tasosta tasolle B1. Takaus on voimassa 15.12.2012 saakka. Maksimitakausvastuu vuosille 2010 on noin 0,5 miljoonaa dollaria, vuodelle 2011 noin 33 miljoonaa dollaria ja vuodelle 2012 noin 26,5 miljoonaa dollaria.
Viimeaikainen epävarmuus rahoitusmarkkinoilla on vahingoittanut pankkitoimialaa, ja pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ovat heikentyneet. Myös pääomamarkkinat ovat osittain menettäneet toimintakykyään. Elisalla on kuitenkin käteisvaroja, sidottuja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.
Elisa toteuttaa korkealaatuisia ja ympäristöystävällisiä tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen tarvetta ja siten vähennetään liikennettä.
Elisa seuraa toimintojensa ympäristövaikutuksia ja pyrkii jatkuvasti parantamaan niiden ympäristöystävällisyyttä. Ympäristöasiat huomioidaan yhtenä tekijänä Elisan tavara- ja palvelutoimittajia sekä alihankkijoita koskevissa päätöksissä. Henkilöstön ympäristöasioiden tietoutta lisätään jatkuvasti myös avoimella tiedotuksella ympäristövaikutuksista.
Elisan ympäristöryhmä keräsi ympäristön kuormitustietoja (energian ja veden kulutustiedot, polttoaineiden käyttö, jätteet), seurasi ympäristölainsäädännön ja muuta kehitystä sekä lisäsi henkilöstön ympäristötietoutta ohjeistamalla niitä toimintoja, jotka vaikuttavat ympäristön kuormittamiseen.
Vuoden 2008 keskeisiä hankkeita olivat standardisoidun ympäristöjärjestelmän suunnittelun jatkaminen, ympäristökuormitustietojen raportointijärjestelmän edelleen kehittäminen, jätteiden lajittelun parantaminen sekä tuotantojäteprosessien kehittäminen.
Elisan tytäryhtiö Tampereen Tietoverkko Oy (TTV) ulkoisti koko henkilöstönsä (19 henkilöä) Elisan palvelukseen liikkeenluovutuksella 1.2.2009 lähtien. Jatkossa TTV ostaa kaikki liiketoimintapalvelut Elisalta. TTV hoitaa omat asiakkaansa ja kumppanuutensa. Elisa omistaa noin 63 prosenttia ja Alma Media noin 35 prosenttia TTV:stä.
Vallitseva taloudellinen tilanne ja rahoitusmarkkinoiden vaikeudet luovat epävarmuutta vuoden 2009 näkymiin. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu haasteellisena.
Heikentynyt taloudellinen tilanne on toistaiseksi vain vähän vaikuttanut Elisan liiketoimintaan. Elisa ei ole kuitenkaan immuuni heikkenevälle taloustilanteelle. Tässä tilanteessa on haasteellista arvioida taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.
Liikevaihdon arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla tai hieman alempi. Matkaviestinnän ja laajakaistatuotteiden käyttö jatkaa kasvuaan. Päätelaitteiden kaupan määrän väheneminen ja myynti joissain asiakassegmenteissä saattaa vähentyä. Kertaluonteisista eristä puhdistetun käyttökatteen arvioidaan myös olevan vuoden 2008 tasolla tai hieman alempi. Elisa jatkaa päättäväisesti palveluidensa kysynnän aktivointia ja tuottavuuden parantamista. Käyttöomaisuusinvestointeja kontrolloidaan aktiivisesti niin, että ne ovat korkeintaan 12 prosenttia liikevaihdosta. Käyttöomaisuusinvestoin-
teja voidaan myös vähentää selvästi, mikäli yleinen taloudellinen tilanne heikkenee edelleen.
Pitkäaikaista kasvua ja tuottavuutta tukevia seikkoja ovat 3G-markkinoiden kasvu ja tehokkuutta parantavat toimenpiteet, jotka etenevät suunnitelmien mukaisesti. Rahoitusasema ja likviditeetti ovat vakaat. Merkittäviä jälleenrahoitustarpeita ei ole odotettavissa ennen vuotta 2011.
Elisan voitonjakopolitiikan mukaan varsinainen voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Voitonjakoon kuuluvat osingonmaksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle varsinaiseksi osingoksi 0,60 euroa osakkeelta. Osingonmaksu vastaa 53 prosenttia tilikauden tuloksesta.
Oikeus yhtiökokouksen päättämään varojen jakamiseen on osakkeenomistajalla, joka on 23.3.2009 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 31.3.2009. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus 15 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä vastaa 9 prosenttia osakekannasta.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus varojen jakamiseen kertyneiden voittovarojen tililtä tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta korkeintaan 150 miljoonaa euroa.
Emoyhtiön jakokelpoiset varat vuoden lopussa olivat 406 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 | 1 485,0 | 1 568,4 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 6,5 | 21,0 |
| Materiaalit ja palvelut | 6 | –652,4 | –707,0 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 7 | –162,5 | –181,2 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –205,0 | –201,8 | |
| Käyttökate | 471,6 | 499,4 | |
| Poistot | 9 | –207,1 | –197,4 |
| Liikevoitto | 264,5 | 302,0 | |
| Rahoitustuotot | 11 | 17,1 | 27,9 |
| Rahoituskulut | 11 | –54,0 | –44,7 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | |
| Voitto ennen veroja | 227,6 | 285,2 | |
| Tuloverot | 12 | –50,6 | –64,9 |
| Tilikauden voitto | 177,0 | 220,3 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 176,3 | 219,8 | |
| Vähemmistölle | 0,7 | 0,5 | |
| 177,0 | 220,3 | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa/osake): | |||
| Laimentamaton | 1,12 | 1,38 | |
| Laimennettu | 1,12 | 1,38 | |
| Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta): | |||
| Laimentamaton | 157 450 | 159 417 | |
| Laimennettu | 157 450 | 159 417 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 630,5 | 637,3 |
| Liikearvo | 15 | 778,6 | 773,6 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 177,5 | 194,5 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 0,1 | 0,1 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 18 | 29,0 | 30,9 |
| Saamiset | 19 | 12,4 | 7,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 20 | 28,3 | 31,7 |
| 1 656,4 | 1 675,4 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 21 | 21,7 | 28,5 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 22 | 318,9 | 454,6 |
| Tuloverosaamiset | 0,5 | 0,2 | |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 23 | 2,7 | |
| Rahavarat | 24 | 33,0 | 14,2 |
| 374,1 | 500,2 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 2 030,5 | 2 175,6 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | –202,0 | –165,8 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 9,1 | 19,5 | |
| Muut rahastot | 381,0 | 381,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 250,8 | 535,7 | |
| Kertyneet voittovarat | 348,1 | 176,6 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 26 | 873,4 | 1 033,4 |
| Vähemmistön osuus | 1,6 | 2,0 | |
| Oma pääoma yhteensä | 875,0 | 1 035,4 | |
| Velat | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 20 | 30,9 | 34,9 |
| Eläkevelvoitteet | 28 | 1,3 | 2,1 |
| Varaukset | 29 | 4,3 | 5,2 |
| Korolliset velat | 30 | 672,3 | 627,3 |
| Muut velat | 31 | 14,0 | 24,6 |
| 722,8 | 694,1 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 31 | 255,5 | 303,2 |
| Tuloverovelat | 3,4 | 10,8 | |
| Varaukset | 29 | 1,5 | 4,1 |
| Korolliset velat | 30 | 172,3 | 128,0 |
| Velat yhteensä | 432,7 1 155,5 |
446,1 1 140,2 |
|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 2 030,5 | 2 175,6 |
| Milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Voitto ennen veroja | 227,6 | 285,2 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot | 9 | 205,8 | 197,4 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 36,9 | 16,8 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot | –0,7 | –14,7 | |
| Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot | –0,1 | ||
| Varausten muutos tuloslaskelmassa | –4,3 | 0,5 | |
| Muut oikaisut | 0,2 | 1,1 | |
| 237,9 | 201,0 | ||
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 132,5 | –116,0 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | 6,7 | 10,0 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | –56,2 | 6,5 | |
| 83,0 | –99,5 | ||
| Saadut osingot | 1,0 | 1,2 | |
| Saadut korot | 9,8 | 6,8 | |
| Maksetut korot | –49,6 | –26,9 | |
| Maksetut verot | –59,5 | –82,2 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 450,2 | 285,6 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –2,9 | –4,2 | |
| Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | –179,2 | –203,7 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | –8,7 | –2,0 | |
| Osakkuusyritysten myynti | 0,1 | 0,3 | |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 0,6 | 23,8 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten myynti | 0,1 | 14,1 | |
| Investointien nettorahavirta | –190,0 | –171,7 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Omien osakkeiden hankinta | 26 | –43,3 | –85,6 |
| Omien osakkeiden myynti | 1,7 | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) | 80,0 | 350,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen maksut (–) | –30,0 | –44,2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (–) | 38,6 | 67,0 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut (–) | –4,0 | –6,7 | |
| Maksetut osingot ja pääoman palautukset | –285,4 | –401,4 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –244,1 | –119,2 | |
| Rahavarojen muutos | 16,1 | –5,3 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 16,9 | 22,2 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24 | 33,0 | 16,9 |
| Sijoitetun | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| vapaan | |||||||||
| oman | Kertyneet | Vähem- | Oma | ||||||
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Omat osakkeet |
Muut rahastot |
pääoman rahasto |
voitto- varat |
Yhteensä | mistön osuus |
pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2007 | 83,0 | 530,4 | –81,3 | 422,1 | 353,4 | 1 307,6 | 4,7 | 1 312,3 | |
| Ylikurssirahaston alentaminen ja siirto | –530,4 | 530,4 | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | –18,2 | –18,2 | –18,2 | ||||||
| Muut muutokset | 1,6 | 1,6 | 1,6 | ||||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät | –530,4 | –18,2 | 530,4 | 1,6 | –16,6 | –16,6 | |||
| Tilikauden voitto | 219,8 | 219,8 | 0,5 | 220,3 | |||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut | –530,4 | –18,2 | 530,4 | 221,4 | 203,2 | 0,5 | 203,7 | ||
| Tytäryritysten hankinnat | 5,3 | –0,8 | 4,5 | –2,8 | 1,7 | ||||
| Osingonjako | –401,7 | –401,7 | –0,4 | –402,1 | |||||
| Omien osakkeiden hankinta | –85,6 | –85,6 | –85,6 | ||||||
| Omien osakkeiden myynti | 1,1 | 0,4 | 1,5 | 1,5 | |||||
| Osakepalkitseminen | 3,9 | 3,9 | 3,9 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2007 | 83,0 | –165,8 | 403,9 | 535,7 | 176,6 | 1 033,4 | 2,0 | 1 035,4 | |
| Oma pääoma 1.1.2008 | 83,0 | –165,8 | 403,9 | 535,7 | 176,6 | 1 033,4 | 2,0 | 1 035,4 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | –10,4 | –10,4 | –10,4 | ||||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut erät | –10,4 | –10,4 | –10,4 | ||||||
| Tilikauden voitto | 176,3 | 176,3 | 0,7 | 177,0 | |||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut | –10,4 | 176,3 | 165,9 | 0,7 | 166,6 | ||||
| Pääoman palautus | –284,9 | –284,9 | –284,9 | ||||||
| Osingonjako | 0,0 | –1,1 | –1,1 | ||||||
| Omien osakkeiden hankinta | –43,3 | –43,3 | –43,3 | ||||||
| Osakepalkitseminen | 7,1 | –4,8 | 2,3 | 2,3 | |||||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 83,0 | –202,0 | 393,5 | 250,8 | 348,1 | 873,4 | 1,6 | 875,0 |
Elisa-konserni harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1999 lähtien.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai Internetosoitteesta www.elisa.fi.
Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2008 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni siirtyi raportoimaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vuonna 2005.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina.
1.1.2008 alkaen ei ole tullut sovellettavaksi uusia standardeja, standardien muutoksia tai tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Käytetyt arviot ja oletukset perustuvat tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Arviot ja oletukset liittyvät erityisesti aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden taloudellisiin pitoaikoihin ja arvonalentumistestauksiin.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50%:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta.
Tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä alkaen. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen asti.
Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista omana eränään taseen omassa pääomassa.
Vähemmistöosuuden hankintaan sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin periaatetta.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20% yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pl. käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan.
Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä.
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen
matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.
Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.
Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.
Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Ennen 1.1.2004 hankittujen tytäryhtiöiden hankintamenon oman pääoman ylittävä osa, jota ei ole kohdistettu hankituille omaisuuserille, esitetään liikearvona. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004 jälkeen tehtyihin hankintoihin sovelletaan IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia. Hankittavan yrityksen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvo on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää hankitun yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon.
Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Testausta varten liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka ovat Saunalahti, Matkaviestintä ja Kiinteä verkko. Saunalahti RTY (rahavirtaa tuottava yksikkö) sisältää Saunalahden asiakkaille tarjottavat matkaviestintä- ja kiinteän verkon palvelut. Matkaviestintä RTY sisältää Elisan kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia matkaviestintäverkon puhe- ja datapalveluja. Kiinteän verkon RTY sisältää Elisan kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
Asiakaskanta 5 vuotta
| Tuotemerkki | 10 vuotta |
|---|---|
| Kehittämismenot | 3 vuotta |
| IT-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.
Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Rakennusaikaisia korkoja ei aktivoida aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) | 8–15 vuotta |
| Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiili core) | 6–10 vuotta |
| Verkon ja keskusten laitteet | 3–8 vuotta |
| Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) | 2–5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseenlaskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseenlaskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisa-konserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.
Myytävissä olevat sijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuus- ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä
tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin on alun perin alaskirjattu. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva velvoite (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja tiedottanut asiasta.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan aikana siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Konsernin henkilöstö on joko tulos- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.
Elisalla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden syntymisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Elisa arvioi osakkeiden toteutuvaa määrää tilinpäätöshetken kurssitason perusteella. Järjestelmän jäljellä olevan ansaitsemisjakson tuotto arvioidaan ns. CAP-mallia hyväksi käyttäen. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä ansaintajakson päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.
Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle. Optioiden myöntämishetki oli tammikuussa 2008. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin. Yritys on siirtynyt soveltamaan IFRIC 4 Miten määritetään sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen -tulkintaa vuoden 2004 IFRS-vertailutietojen laadinnasta alkaen.
Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja sekä it-palvelimia.
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon, investointitarpeeseen sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä sekä option myöntämishetken laskennalliseen arvoon. Arviot voivat poiketa ko. periodin toteutuvasta kokonaistuotosta. Ks. liitetieto 27.
Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita.
Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.
Elisa on antanut takauksen liittyen CDO-johdannaiseen. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden muutokset ovat lisänneet takaukseen liittyvää riskiä. Ks. liitetieto 33.
Elisa ottaa käyttöön 1.1.2009 seuraavat konsernin tilinpäätökseen vaikuttavat IASB:n uudet tai uudistetut standardit ja uudet tulkinnat, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä EU:n hyväksymiä.
IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardi muuttaa olennaisesti konsernin segmenttirakennetta ja -raportointia. Vuoden 2009 alusta uudet segmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.
Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi koskee vieraan pääoman menojen aktivointia osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Konsernissa tehdyn selvityksen mukaan uudistuksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tuleviin tilinpäätöksiin.
Uudistettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Tuloslaskelmaa ja oman pääoman esittämistä koskevat uudistukset vaikuttavat konsernitilinpäätöksen esittämiseen.
Uudistettu IFRS 2 Osakeperusteiset maksut. Uudistettu standardi ei muuta konsernin kirjauskäytäntöä.
IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat. Tehtyjen selvitysten perusteella tulkinta ei muuta konsernin kirjauskäytäntöä.
IFRIC 14 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen suhde.
Uudistetut IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös standardit yhtiö ottaa käyttöön niiden voimaan tullessa.
Ensisijaisiksi konsernin raportointisegmenteiksi on määritelty IAS 14:n mukaan liiketoiminnalliset segmentit ja toissijaisiksi maantieteelliset segmentit. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään hintaan.
Konsernin liiketoimintasegmentit ovat Matkaviestintä, Kiinteä verkko ja Muut toiminnat.
Matkaviestintäliiketoiminta sisältää kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia matkaviestintäverkon puhe- ja datapalveluja.
Kiinteän verkon liiketoiminta sisältää kuluttaja-, yritys- ja operaattoriasiakkaille tarjottavia kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Palveluvalikoima kattaa lisäksi ICT-kokonaispalvelut ja contact center -palvelut.
Muu toiminta sisältää konsernin ydinliiketoimintaan kuulumattomat toiminnat.
Liiketoimintasegmenttien varat ja velat sisältävät ne erät, jotka ovat suoraan tai perustellusti kohdistettavissa ao. liiketoiminnolle. Kohdistetut varat koostuvat aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta sekä myyntisaamisista ja muista saamisista. Velat sisältävät ostovelkoja, muita korottomia velkoja ja eläkevelvoitteet. Liiketoimintasegmenteille kohdistamattomat erät sisältävät tuloverot ja rahoituserät sekä koko konsernille yhteisiä eriä kuten konsernihallinnon kuluja.
Maantieteelliset segmentit ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään maantieteellisellä segmentillä asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat ja velat esitetään varojen sijaintimaan mukaan.
| 2008 | Konserni | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Kohdistamattomat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 904,6 | 580,4 | 1 485,0 | ||
| Segmenttien välinen myynti | 14,7 | 34,8 | –49,5 | 0,0 | |
| Liikevaihto | 919,3 | 615,2 | –49,5 | 1 485,0 | |
| Käyttökate | 266,3 | 208,7 | –3,4 | 471,6 | |
| Liikevoitto | 150,5 | 117,5 | –3,5 | 264,5 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –36,9 | ||||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 227,6 | ||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,1 | 0,1 | |||
| Varat yhteensä | 1 398,7 | 528,5 | 103,3 | 2 030,5 | |
| Velat yhteensä | 141,6 | 137,2 | 876,7 | 1 155,5 | |
| Investoinnit | 105,1 | 78,8 | 183,9 | ||
| Poistot | 115,8 | 91,2 | 0,1 | 207,1 | |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 1 271 | 1 710 | 36 | 3 017 |
| 2007 | Konserni | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Kohdistamattomat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Myynti konsernin ulkopuolelle | 959,7 | 608,7 | 1 568,4 | ||
| Segmenttien välinen myynti | 20,2 | 33,5 | –53,7 | 0,0 | |
| Liikevaihto | 979,9 | 642,2 | –53,7 | 1 568,4 | |
| Käyttökate | 299,5 | 206,0 | –6,1 | 499,4 | |
| Liikevoitto | 194,8 | 113,4 | –6,2 | 302,0 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | –16,8 | –16,8 | |||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | ||||
| Voitto ennen veroja | 285,2 | ||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0,1 | 0,1 | |||
| Varat yhteensä | 1 516,6 | 571,9 | 87,1 | 2 175,6 | |
| Velat yhteensä | 174,9 | 162,3 | 803,0 | 1 140,2 | |
| Investoinnit | 92,8 | 113,6 | 206,4 | ||
| Poistot | 104,7 | 92,6 | 0,1 | 197,4 | |
| Henkilöstö vuoden lopussa | 1 252 | 1 727 | 36 | 3 015 | |
| Maantieteelliset segmentit | |||||
| 2008 | Muu | Muut | Konserni | ||
| Milj. euroa | Suomi | Eurooppa | maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto | 1 342,3 | 150,7 | 5,1 | –13,1 | 1 485,0 |
| Varat | 1 960,6 | 69,9 | 2 030,5 | ||
| Investoinnit | 168,7 | 15,2 | 183,9 | ||
| 2007 | Muu | Muut | Konserni | ||
| Milj. euroa | Suomi | Eurooppa | maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto | 1 406,0 | 170,2 | 7,9 | –15,7 | 1 568,4 |
| Varat | 2 115,8 | 59,8 | 2 175,6 | ||
| Investoinnit | 193,5 | 12,9 | 206,4 |
Konserni ei tehnyt merkittäviä yrityshankintoja vuonna 2008.
Elisa hankki 50,98 % Kuntokompassi Oy:n osakekannasta 29.2.2008. Yhtiön uusi nimi on Excenta Oy. Excenta on vuonna 2000 perustettu kuntovalmennustalo, joka on erikoistunut yritysvalmennuksiin ja Personal Training -palveluihin. Excenta konsolidoitiin konserniin maaliskuusta 2008 lähtien.
Elisa hankki Electur Oy:n koko osakekannan 6.6.2008. Electur Oy on vuonna 2001 perustettu tietotekniikan palveluja tarjoava ratkaisutoimittaja, joka on keskittynyt identiteetin- ja pääsynhallintaan. Electur Oy:n tulos konsolidoitiin konserniin heinäkuusta 2008 lähtien.
Elisa hankki Doneto Oy:n koko osakekannan 20.10.2008. Doneto Oy on keskittynyt operaattoriliittymämyyntiin. Doneto Oy:n tulos konsolidoitiin konserniin marraskuun 2008 alusta lähtien.
Elisa hankki Telenor Oy:n koko osakekannan 7.11.2008 tehdyllä liiketoimintakaupalla. Yhtiön uusi nimi on Elisa Links Oy. Elisa Links Oy:n liiketoiminta koostuu Telenor Oy:n yrityskaupan myötä Elisalle siirtyneistä asiakkaista, palveluista ja verkosta Suomessa. Elisa Links Oy:n tulos konsolidoitiin marraskuun alusta lähtien.
Vaikka hankinnat olisivat tapahtuneet tilikauden 2008 alusta, sillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.
Hankintamenoista kohdistettiin aineettomiin oikeuksiin 1,2 milj. euroa ja asiakaskantaan 0,5 milj. euroa. Liikearvoa syntyi 4,6 milj. euroa ja negatiivinen liikearvo 1,3 milj. euroa, joka on tuloutettu hankinnan yhteydessä liiketoiminnan muuna tuottona. Liikearvo syntyi osaamisen hankinnasta.
| Rahana maksettava kauppahinta | 6,0 |
|---|---|
| Hankinnalle kohdistettavat kulut | 0,1 |
| Kokonaishankintameno | 6,1 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 2,8 |
| Liikearvo | 3,3 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut | Kirjanpito |
|---|---|---|
| käyvät | arvot ennen | |
| arvot | yhdistämistä | |
| Aineettomat hyödykkeet | 1,7 | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 0,7 | 0,7 |
| Saamiset | 2,1 | 2,1 |
| Rahavarat | 0,7 | 0,7 |
| Velat | –2,4 | –1,9 |
| Hankittu nettovarallisuus | 2,8 | 1,6 |
| Rahana maksettava kauppahinta | –3,0 |
|---|---|
| Hankinnalle kohdistettavat kulut | –0,1 |
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 0,7 |
| Rahavirta | –2,4 |
Konserni ei tehnyt merkittäviä yrityshankintoja vuonna 2007.
Elisa hankki First Orange Contact Oy:n osakekannan sen toimivalta johdolta ja Aura Capital Oy:ltä helmikuussa 2007. First Orange Contact Oy oli suomalainen ohjelmistotalo, joka suunnitteli, toteutti ja myi järjestelmiä ja palveluita kontaktien ohjaukseen ja hallintaan. First Orange Contact Oy konsolidoitiin konserniin helmikuusta 2007 lähtien ja sulautui emoyhtiöön 31.8.2007. Jos hankinta olisi tapahtunut tilikauden 2007 alusta, sillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.
Vuoden 2007 alussa Elisan omistus Lounet Oy:stä oli 80,2%. Vuoden aikana tehtyjen lisähankintojen ja Lounet Oy:n yhtiökokouksen sekä Elisan hallituksen 5.7.2007 hyväksymän sulautumissuunnitelman seurauksena omistus nousi 100 %:iin. Sulautumissuunnitelman mukaan Lounetin osakkeenomistajat saivat sulautumisvastikkeena Elisan uusia osakkeita siten, että kutakin Lounetin osaketta vastaan annettiin 0,07 Elisan osaketta. Liikkeeseen lasketut osakkeet arvostettiin hankinnassa 28.9.2007 kurssiin. Sulautuminen rekisteröitiin 30.9.2007.
Lounet-konserni muodostui emoyhtiö Lounet Oy:sta ja sen tytäryhtiöistä Lounet Oy Call Centeristä, Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulmasta sekä Kiinteistö Oy Brahenkartanosta. Lounet Oy harjoitti tietoliikennetoimintaa Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa, painopisteenä Turun seutu. Yhtiön palvelu- ja tuotevalikoima kattoi kaikki kotien ja yritysten tietoliikennetarpeet.
Vuoden 2007 hankintamenoista kohdistettiin hankittuun teknologiaan 5,1 milj. euroa ja asiakaskantaan 1,0 milj. euroa. Liikearvoa syntyi 1,1 milj. euroa.
| Rahana maksettava kauppahinta | 5,2 |
|---|---|
| Liikkeeseen laskettujen osakkeiden käypä arvo | 5,3 |
| Kokonaishankintameno | 10,5 |
| Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo | 9,4 |
| Liikearvo | 1,1 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut | Kirjanpito |
|---|---|---|
| käyvät | arvot ennen | |
| arvot | yhdistämistä | |
| Rahavarat | 2,3 | 2,3 |
| Aineettomat hyödykkeet | 6,1 | 0,0 |
| Aineelliset hyödykkeet | 3,5 | 3,2 |
| Saamiset | 0,8 | 0,8 |
| Velat | –3,3 | –2,0 |
| Hankittu nettovarallisuus | 9,4 | 4,3 |
Hankintojen vaikutus rahavirtaan
| Rahana maksettava kauppahinta | –4,4 |
|---|---|
| Hankitun tytäryrityksen rahavarat | 0,5 |
| Rahavirta | –3,9 |
Yritysmyynnit vuosina 2008 ja 2007 Vuosina 2008 ja 2007 ei ollut yritysmyyntejä.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palvelumyynti | 1 403,3 | 1 467,1 |
| Tavaroiden myynti | 81,7 | 101,3 |
| Liikevaihto yhteensä | 1 485,0 | 1 568,4 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot | 0,7 | 14,6 |
| Osakkeiden myyntivoitot | 0,1 | |
| Julkiset avustukset | 0,3 | 0,5 |
| Muut (1 | 5,5 | 5,8 |
| Yhteensä | 6,5 | 21,0 |
1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja, saatuja vahingonkorvauksia ja muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja sekä yrityshankinnan yhteydessä syntyneen negatiivisen liikearvon.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 118,4 | 148,3 |
| Varastojen muutos | 6,6 | 9,8 |
| Ulkopuoliset palvelut | 527,4 | 548,9 |
| Yhteensä | 652,4 | 707,0 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 130,3 | 139,2 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät | 0,6 | 9,2 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 20,9 | 21,9 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 0,1 | 0,5 |
| Muut henkilösivukulut | 10,6 | 10,4 |
| Yhteensä | 162,5 | 181,2 |
Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 28. Eläkevelvoitteet.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien sijaiset 1) | 0,9 | 2,0 |
| Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet | 0,5 | 0,5 |
1) Palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kulu –0,0 milj. euroa vuodelta 2008 (0,8 milj. euroa)
Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | 2 946 | 3299 |
|---|---|---|
Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Hallitus | 0,5 | 0,5 |
| Toimitusjohtaja | 0,7 | 0,8 |
| Johtoryhmä | 1,4 | 2,3 |
| Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet | 0,4 | |
| Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulu (1 | –0,4 | 5,0 |
| 2,2 | 9,0 |
1) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2008 kirjattu kulu on –0,5 milj. euroa ( 9,2 milj. euroa), josta toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle allokoitu osuus on yhteensä –0,4 milj. euroa (5,0 milj. euroa). Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on kuvattu emoyhtiön liitetietojen kohdassa 4. Henkilöstökulut.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta. Irtisanomisajanpalkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 9 kuukauden palkkaa.
Elisan toimitusjohtajalla on oikeus lisäeläkevakuutuksen perusteella jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Muilla johtoryhmän jäsenillä on ryhmälisäeläkevakuutuksen perusteella oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2009 puitteissa myönnetty maksimipalkkio vastaa konsernin johtoryhmän osalta 350 000 osaketta, josta toimitusjohtajan enimmäispalkkio vastaa 80 000 osaketta.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 211 978 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,13 %.
Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannustepalkkio- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2008 osakepalkkio- ja optiojärjestelmän piirissä.
Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.
Voittopalkkiojärjestelmän mittarina toimii Elisa-konsernin tilintarkastetun tuloksen perusteella hallituksen päättämin tavoin oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.
Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta avainhenkilöitä, jotka kuuluvat jonkin muun palkitsemisjärjestelmän piiriin.
Henkilöstörahastoon ei kirjattu vuoden 2008 tuloksen perusteella mitään (4,3 milj. euroa v. 2007).
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2009–2011. Samassa yhteydessä peruutettiin vuoden 2006 osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmät on kuvattu kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle merkittäväksi korkeintaan 2 550 000 kpl optio-oikeuksia. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 27. Osakeperusteiset maksut.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 8,4 | 7,5 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 2,5 | 0,0 |
Vuoden 2008 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat mm. liikkuvaa työtä ja tavoitettavuutta tehostavat palveluratkaisut sekä uudet palvelumahdollisuudet liittyen kotien digitalisoitumiseen, terveyteen ja mobiiliverkon paikannuskyvykkyyteen.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | ||
| Asiakaskanta | 14,7 | 14,5 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 28,5 | 24,0 |
| Yhteensä | 43,2 | 38,5 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Omistetut rakennukset ja rakennelmat | 8,7 | 8,5 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat |
0,4 | 0,7 |
| Telelaitteet, koneet ja kalusto | ||
| Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto | 150,3 | 141,3 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet | 3,4 | 6,9 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 1,1 | 1,5 |
| Yhteensä | 163,9 | 158,9 |
| Poistot yhteensä | 207,1 | 197,4 |
Omaisuuseristä ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2007–2008.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,1 |
| Muut palvelut | 0,8 | 0,5 |
| 1,0 | 0,8 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 1,0 | 1,2 |
| Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista | 2,3 | 3,2 |
| Korko- ja rahoitustuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahavaroista |
0,4 | 2,0 |
| Korkotuotot johdannaisista | 7,1 | 6,0 |
| Rahoitustuotot QTE-järjestelystä | 2,7 | 1,3 |
| Muut rahoitustuotot | 0,6 | 0,3 |
| Myyntivoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista | 13,2 | |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, |
||
| johdannaiset ei suojauslaskennassa | 3,0 | 0,7 |
| Yhteensä | 17,1 | 27,9 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostet- |
||
| tavista rahoituslainoista | –44,3 | –34,1 |
| Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon | ||
| kirjatuista veloista | –1,2 | –0,4 |
| Korkokulut johdannaisista | –7,7 | –5,9 |
| Muut korkokulut | –0,3 | –0,2 |
| Rahoituskulut QTE-järjestelystä | –0,4 | |
| Muut rahoituskulut | –0,1 | –1,1 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikuttei- | ||
| sesti kirjattavista rahoitusveloista, johdannaiset ei | ||
| suojaus-laskennassa | –3,0 | |
| Yhteensä | –54,0 | –44,7 |
Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | –50,9 | –63,7 |
| Edellisten tilikausien verot | –0,8 | –0,4 |
| Laskennalliset verot | 1,1 | –0,4 |
| Edellisten tilikausien laskennalliset verot | –0,4 | |
| Yhteensä | –50,6 | –64,9 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 227,6 | 285,2 |
| Kotimaan verokannan mukainen vero | –59,2 | –74,2 |
| Verovaikutukset seuraavista: | ||
| Osakkeiden verovapaat myyntivoitot/-tappiot | 1,8 | 3,5 |
| Vähennyskelvottomat kulut | –0,2 | –0,8 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus | 7,0 | 6,6 |
| Muut erät | 0,8 | 0,8 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | –0,8 | –0,8 |
| Verot tuloslaskelmassa | –50,6 | –64,9 |
| Efektiivinen verokanta | 22,2 % | 22,8 % |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
176,3 | 219,8 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl) |
157 450 | 159 417 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,12 | 1,38 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernilla ei ole kantaosakkeiden määrää lisääviä instrumentteja.
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
176,3 | 219,8 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj. euroa) |
176,3 | 219,8 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
157 450 | 159 417 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
157 450 | 159 417 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,12 | 1,38 |
| 2008 Milj. euroa |
Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset ja ennakko maksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. 2008 | 6,3 | 185,9 | 1 913,1 | 36,7 | 29,8 | 2 171,8 |
| Lisäykset | 0,2 | 6,5 | 128,8 | 23,3 | 158,8 | |
| Hankitut tytäryritykset | 0,8 | 0,8 | ||||
| Vähennykset | –0,8 | –10,4 | –11,2 | |||
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 3,8 | 20,8 | –24,6 | 0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2008 | 6,6 | 195,4 | 2 053,1 | 36,7 | 28,5 | 2 320,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 61,7 | 1 440,9 | 31,9 | 1 534,5 | ||
| Poistot | 9,1 | 153,7 | 1,1 | 163,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,5 | –8,1 | –8,6 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 70,3 | 1 586,5 | 33,0 | 1 689,8 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 6,3 | 124,2 | 472,2 | 4,8 | 29,8 | 637,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 6,6 | 125,1 | 466,6 | 3,7 | 28,5 | 630,5 |
| 2007 | Maa- ja vesi |
Rakennukset ja | Telelaitteet koneet ja |
Muut aineelliset |
Keskeneräiset ja ennakko |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. 2007 | 6,5 | 208,0 | 1 765,2 | 36,5 | 46,4 | 2 062,7 |
| Lisäykset | 0,1 | 9,4 | 133,3 | 0,1 | 28,1 | 171,0 |
| Vähennykset | –0,4 | –39,1 | –22,4 | –61,9 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 7,6 | 37,0 | 0,1 | –44,7 | 0,1 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 6,3 | 185,9 | 1 913,1 | 36,7 | 29,8 | 2 171,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 73,9 | 1 312,8 | 30,5 | 1 417,2 | ||
| Poistot | 9,2 | 148,2 | 1,5 | 158,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –21,4 | –20,1 | –0,1 | –41,6 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 61,7 | 1 440,9 | 31,9 | 1 534,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 6,5 | 134,1 | 452,4 | 6,0 | 46,4 | 645,5 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 6,3 | 124,2 | 472,2 | 4,8 | 29,8 | 637,3 |
Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin 31.12.2008 olivat 2,3 milj. euroa (24,2 milj. euroa). Vuonna 2008 lisäyksiin sisältyy 4,7 milj. euroa (vuonna 2007 2,7 milj. euroa) rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| Telelaitteet, | |||
|---|---|---|---|
| 2008 | Rakennukset ja | koneet ja | |
| Milj. euroa | rakennelmat | kalusto | Yhteensä |
| Hankintameno | 17,4 | 89,4 | 106,8 |
| Kertyneet poistot | 2,3 | 82,0 | 84,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 15,1 | 7,4 | 22,5 |
| 2007 | |||
| Hankintameno | 17,4 | 88,9 | 106,3 |
| Kertyneet poistot | 1,9 | 80,8 | 82,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 15,5 | 8,1 | 23,6 |
| Muut | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2008 | aineettomat | Keskeneräiset ja | |||
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakaskanta | hyödykkeet | ennakkomaksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 773,6 | 73,2 | 227,7 | 52,2 | 1 126,7 |
| Lisäykset | 0,4 | 8,8 | 15,8 | 25,0 | |
| Hankitut tytäryritykset | 4,6 | 0,5 | 1,2 | 6,3 | |
| Siirrot erien välillä | 28,5 | –28,6 | –0,1 | ||
| Hankintameno 31.12.2008 | 778,6 | 73,7 | 266,2 | 39,4 | 1 157,9 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 | 32,5 | 126,1 | 158,6 | ||
| Poistot | 14,7 | 28,5 | 43,2 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 | 47,2 | 154,6 | 201,8 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2008 | 773,6 | 40,7 | 101,6 | 52,2 | 968,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 778,6 | 26,5 | 111,6 1) | 39,4 | 956,1 |
| 2007 Milj. euroa |
Liikearvo | Asiakaskanta | Muut aineettomat hyödykkeet |
Keskeneräiset ja ennakkomaksut |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2007 | 772,3 | 72,2 | 167,5 | 71,6 | 1 083,6 |
| Lisäykset | 24,2 | 16,9 | 41,1 | ||
| Hankitut tytäryritykset | 1,1 | 1,0 | 2,1 | ||
| Vähennykset | –0,4 | –0,4 | |||
| Siirrot erien välillä | 0,2 | 36,4 | –36,3 | 0,3 | |
| Hankintameno 31.12.2007 | 773,6 | 73,2 | 227,7 | 52,2 | 1 126,7 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 | 18,0 | 102,9 | 120,9 | ||
| Poistot | 14,5 | 24,0 | 38,5 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,8 | –0,8 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 | 32,5 | 126,1 | 158,6 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2007 | 772,3 | 54,2 | 64,6 | 71,6 | 962,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 773,6 | 40,7 | 101,6 1) | 52,2 | 968,1 |
1) Sisältää it-ohjelmia kirjanpitoarvoltaan 78,2 milj.euroa (58,6 milj. euroa) ja brandia kirjanpitoarvoltaan 27,3 milj. euroa (31,2 milj. euroa).
Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Matkaviestintä | 712,9 | 712,9 |
| Kiinteä verkko | 61,1 | 56,1 |
| Saunalahti | 4,6 | 4,6 |
| Yhteensä | 778,6 | 773,6 |
Kiinteän verkon kassavirtaa tuottava yksikkö vastaa ensisijaisen segmenttijaon mukaista kiinteän verkon liiketoimintaa. Matkaviestintä vastaa ensisijaisen segmenttijaon mukaista matkaviestintäliiketoimintaa ilman Saunalahti Group Oyj:tä, joka on juridisena yhtiönä erillinen kassavirtaa tuottava yksikkö.
Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.
Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 12,69–14,21%. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos joko 0,5 %:ksi tai tasaisesti väheneväksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä investointitarpeeseen.
| Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Saunalahti | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Käytetyt ennusteparametrit | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | |
| Määrä, jolla kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa | 1 325 | 1 456 | 368 | 202 | 93 | 288 | |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (* | 38,7 | 39,3 | 34,2 | 28,2 | 9,2 | 17,4 | |
| Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta (* | 9,2 | 8,9 | 17,2 | 16,1 | 0,7 | 1,3 | |
| Horisonttikasvu, % | 0,5 | 0,0 | –2,0 | –2,0 | 0,5 | 0,0 | |
| Yleinen korkotaso, % | 3,9 | 4,3 | 3,9 | 4,3 | 3,9 | 4,3 |
*) viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin
| Keskeisten ennusteparametrien prosenttiyksikkömuutos, | Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Saunalahti | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo (* | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 | 2008 | 2007 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % | –16,2 | –17,4 | –7,5 | –4,8 | –4,4 | –11,4 |
| Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta | 12,0 | 12,8 | 5,5 | 4,5 | 3,2 | 8,4 |
| Horisonttikasvu, % | –24,2 | –32,0 | –22,7 | –7,0 | –14,1 | –335,0 |
| Yleinen korkotaso, % | 10,9 | 12,6 | 9,8 | 4,5 | 7,6 | 22,9 |
*) muutos yksittäisessä parametrissa muiden ollessa ennallaan
Osakkuusyritykset
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,1 | 0,4 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,0 | |
| Siirrot erien välillä | –0,2 | |
| Konsernirakenteen muutokset | –0,1 | |
| Tilikauden lopussa | 0,1 | 0,1 |
Osakkuusyritysosuuksiin sisältyvä liikearvo taseessa 31.12.2008 oli 0,1 milj.euroa (0,1 milj.euroa).
Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Elisalla oli vuoden 2008 lopulla kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, jotka on yhdistelty konserniin konsernin omistusta vastaavalla osuudella. Elisan omistus Kiinteistö Oy Paimion Puhelinkulmasta oli 77% ja Kiinteistö Oy Brahenkartanosta 60%.
| 2008 Milj. euroa |
Myytävissä olevat rahoitus- varat |
Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/ -velat1) |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus velat |
Tase erien kirjanpito arvot |
Tase erien käyvät arvot |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 29,0 | 29,0 | 29,0 | 18 | |||
| Saamiset | 11,4 | 1,0 | 12,4 | 12,4 | 19 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 318,9 | 318,9 | 318,9 | 22 | |||
| 29,0 | 330,3 | 1,0 | 360,3 | 360,3 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 672,3 | 672,3 | 616,1 | 30 | |||
| Muut velat | 14,0 | 14,0 | 14,0 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 172,3 | 172,3 | 172,3 | 30 | |||
| Ostovelat ja muut velat | 255,5 | 255,5 | 255,5 | 31 | |||
| 0,0 | 1 114,1 | 1 114,1 | 1 057,9 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
| Käypään | Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | arvoon | Jaksotettuun | ||||||
| tulos | tulos | hankinta | ||||||
| Myytävissä | vaikutteisesti | vaikutteisesti | menoon | Tase | Tase | |||
| olevat | Lainat | kirjattavat | kirjattavat | kirjattavat | erien | erien | ||
| 2007 | rahoitus | ja muut | rahoitusvarat/ | rahoitusvarat/ | rahoitus | kirjanpito | käyvät | |
| Milj. euroa | varat | saamiset | -velat (1 | -velat (2 | velat | arvot | arvot | Liite |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 30,9 | 30,9 | 30,9 | 18 | ||||
| Saamiset | 6,3 | 1,0 | 7,3 | 7,3 | 19 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 454,6 | 454,6 | 454,6 | 22 | ||||
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat | ||||||||
| rahoitusvarat | 2,7 | 2,7 | 2,7 | 23 | ||||
| 30,9 | 460,9 | 2,7 | 1,0 | 495,5 | 495,5 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 627,3 | 627,3 | 616,1 | 30 | ||||
| Muut velat | 3,0 | 21,6 | 24,6 | 24,6 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Korolliset velat | 128,0 | 128,0 | 128,0 | 30 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 303,2 | 303,2 | 303,2 | 31 | ||||
| 3,0 | 1 080,1 | 1 083,1 1 071,9 | ||||||
| 1) Kaupankäyntitarkoituksessa olevat |
2) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Julkisesti noteeratut osakesijoitukset | 9,9 | 20,3 |
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 19,1 | 10,6 |
| Yhteensä | 29,0 | 30,9 |
Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset –10,4 milj. euroa (–4,9 milj. euroa) on kirjattu omaan pääomaan.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Siirtosaamiset | 10,4 | 5,0 |
| Johdannaissopimukset | 1,0 | 1,0 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0,9 | 1,2 |
| Yhteensä | 12,4 | 7,3 |
Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.
Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0 (0).
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2008 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu tulos | Siirrot | Kirjattu omaan | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2008 | laskelmaan | erien välillä | pääomaan | tytäryritykset 31.12.2008 | |
| Varaukset | 2,9 | –1,3 | 1,6 | |||
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 7,1 | 7,1 | ||||
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,2 | 3,2 | ||||
| Negatiivinen poistoero | 4,8 | 1,0 | 5,8 | |||
| Sisäiset katteet | 10,0 | –1,1 | 8,9 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmä, rahassa maksettava osuus | 3,1 | –1,8 | 1,3 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 0,6 | –0,2 | 0,4 | |||
| Yhteensä | 31,7 | –3,4 | 28,3 |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu tulos | Siirrot | Kirjattu omaan | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2008 | laskelmaan | erien välillä | pääomaan | tytäryritykset 31.12.2008 | |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa |
20,1 | –5,3 | 0,4 | 15,2 | ||
| Kertyneet poistoerot | 13,3 | 0,8 | 14,1 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 1,5 | 0,1 | 1,6 | |||
| Yhteensä | 34,9 | –4,4 | 0,4 | 30,9 |
Konsernilla oli 31.12.2008 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 5,8 milj. euroa (5,8 milj. euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2009–2017. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2007 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu tulos | Siirrot | Kirjattu omaan | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2007 | laskelmaan | erien välillä | pääomaan | tytäryritykset | 31.12.2007 |
| Varaukset | 2,5 | 0,2 | 0,2 | 2,9 | ||
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 10,8 | –3,7 | 7,1 | |||
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,2 | 0,3 | –0,3 | 3,2 | ||
| Negatiivinen poistoero | 6,3 | –1,5 | 4,8 | |||
| Sisäiset katteet | 10,2 | –1,5 | 1,3 | 10,0 | ||
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,7 | 2,4 | 3,1 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 0,8 | –0,2 | 0,6 | |||
| Yhteensä | 33,7 | –3,0 | –0,5 | 1,5 | 31,7 | |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu tulos | Siirrot | Kirjattu omaan | Ostetut/myydyt | ||
| Milj. euroa | 1.1.2007 | laskelmaan | erien välillä | pääomaan | tytäryritykset | 31.12.2007 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden | ||||||
| arvostaminen käypään arvoon hankinnassa | 24,1 | –5,3 | 1,3 | 20,1 | ||
| Kertyneet poistoerot | 10,9 | 2,4 | 13,3 | |||
| Rahoitusleasingsopimukset | 0,3 | –0,3 | 0,0 | |||
| Muut väliaikaiset erot | 1,0 | 0,7 | –0,2 | 1,5 | ||
| Yhteensä | 36,3 | –2,2 | –0,5 | 1,3 | 34,9 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 8,2 | 9,7 |
| Keskeneräiset asiakastyöt | 1,2 | 1,2 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 12,3 | 17,6 |
| Yhteensä | 21,7 | 28,5 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 1,6 milj. euroa (1,5 milj. euroa).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 293,7 | 436,0 |
| Siirtosaamiset | 14,6 | 13,3 |
| Muut saamiset | 10,6 | 5,3 |
| Yhteensä | 318,9 | 454,6 |
Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 226,5 | 353,8 |
| Erääntyneet alle 30 päivää | 49,6 | 58,0 |
| Erääntyneet 31–60 päivää | 6,1 | 10,6 |
| Erääntyneet 61–90 päivää | 2,9 | 5,5 |
| Erääntyneet yli 90 päivää | 8,6 | 8,1 |
| Yhteensä | 293,7 | 436,0 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Yritystodistukset | - | 2,7 |
| Yhteensä | - | 2,7 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 18,1 | 13,6 |
| Pankkitalletukset | 14,9 | 0,6 |
| Yhteensä | 33,0 | 14,2 |
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kassavarat ja pankkitalletukset | 33,0 | 14,2 |
| Yritystodistukset | 2,7 | |
| Yhteensä | 33,0 | 16,9 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | 2008 | 2007 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Voimassaoloaika alle 1 vuosi |
1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Voimassaoloaika alle 1 vuosi |
1–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 150,0 | ||||
| Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) * | 47,4 | 45,6 | ||||
| Yhteensä | 197,4 | 195,6 | ||||
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | 2008 | 2007 | ||||
| Milj. euroa | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä |
| Koronvaihtosopimukset | 1,0 | 1,0 | –3,0 | –3,0 | ||
| Luottoriskin vaihtosopimus (CDS) * | 1,0 | 1,0 | ||||
| Yhteensä | 1,0 | 0,0 | 1,0 | 1,0 | –3,0 | –2,0 |
*) tehty luottoriskin vaihtosopimus (CDS) liittyy QTE-sopimuksen takaajapankkiriskin suojaamiseen. CDS-sopimuksen käypä arvo on kirjattu alas tilinpäätöksessä 2008.
Johdannaissopimusten käypä arvo määritellään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.
Osakepääoma, ylikurssirahasto ja omat osakkeet
| Osakkeiden | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | Osake | Ylikurssi | Omat | ||
| Milj. euroa | (tuhansia) | pääoma | rahasto | osakkeet | Yhteensä |
| 1.1.2007 | 166 066 | 83,0 | 530,4 | –81,3 | 532,1 |
| Omien osakkeiden hankinta | –85,6 | –85,6 | |||
| Omien osakkeiden myynti | 1,1 | 1,1 | |||
| Osakeanti | 242 | ||||
| Siirrot erien välillä | –530,4 | –530,4 | |||
| 31.12.2007 | 166 308 | 83,0 | –165,8 | –82,8 | |
| Omien osakkeiden hankinta | –43,3 | –43,3 | |||
| Osakepalkitseminen | 7,1 | 7,1 | |||
| 31.12.2008 | 166 308 | 83,0 | –202,0 | –119,0 |
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83033008 euroa (31.12.2007: 83033008 euroa).
Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1000 miljoonaa osaketta (2007: 1000 miljoonaa osaketta). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Vuoden 2008 aikana Elisa Oyj hankki omia osakkeita yhteensä 3000000 kappaletta. Hankintahinta oli 43,3 milj. euroa, mikä esitetään oman pääoman vähennyksenä. Elisa luovutti osakepalkitsemisjärjestelmän maksuna hallussaan olleita omia osakkeita 361 347 kappaletta. Omien osakkeiden hankintahinta 7,1 milj. euroa siirrettiin kertyneisiin voittovaroihin.
| Omat osakkeet | Kirjanpidollinen | %-osuus | |
|---|---|---|---|
| Osakkeita, | vasta-arvo, | osakkeista ja | |
| kpl | euroa | äänistä | |
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet | 8 049 976 | ||
| Luovutettu, osakepalkkio A-osa | –361 347 | ||
| Omien osakkeiden ostot 8.8.–16.9. | 3 000 000 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet | 10 688 629 | 5 336 552 | 6,43 % |
| Muut rahastot | Sijoitetun | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käyvän | vapaan oman | ||||
| arvon | Muut | pääoman | |||
| Milj. euroa | Vararahasto | rahasto | rahastot | rahasto | Yhteensä |
| 1.1.2007 | 3,4 | 37,7 | 381,0 | 422,1 | |
| Myytävissä olevat sijoitukset | –18,2 | –18,2 | |||
| Tytäryritysten hankinnat | 5,3 | 5,3 | |||
| Siirrot erien välillä | 530,4 | 530,4 | |||
| 31.12.2007 | 3,4 | 19,5 | 381,0 | 535,7 | 939,6 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | –10,4 | –10,4 | |||
| Pääoman palautus | –284,9 | –284,9 | |||
| 31.12.2008 | 3,4 | 9,1 | 381,0 | 250,8 | 644,3 |
Vararahasto 3,4 milj. euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/ yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto 9,1 milj. euroa sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset. Muut rahastot 381,0 milj. euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa. Muuntoerot ovat vähäisiä, alle 0,1 milj. euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 uuden osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kolmelta kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011.
Hallitus päättää ansaintakriteerit ja kriteereille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Vuoden 2009 ansaintakriteerit ovat osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kehittyminen. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahana makse-
| käyvän arvon laskennassa | 2008 |
|---|---|
| Maksimitasolla, kpl | 688 000 |
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä | 634 000 |
| Myöntämispäivä | 31.12.2008 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 1) | 11,50 |
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 12,30 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus 2) | 12,87 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2009 |
| Rajoitusjakso päättyy | 31.12.2011 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus | 67 % |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 47 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAPmallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.
taan enintään annettavien osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1100000 osaketta. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 2200000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Hallitus on tehnyt päätöksen järjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä ainoastaan vuoden 2009 osalta.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu. Muiden henkilöiden on omistettava järjestelmän perusteella ansaituista osakkeista kaikki yhden vuoden ajan ja 2/3 kahden vuoden ajan kunkin ansaintajakson päättymisestä lukien.
Aiempi voimassa ollut osakepalkkiojärjestelmä tarjosi ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kahdelta kahden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä oli sidottu Elisan osakkeen kokonaistuottoon ansaintajaksolla. Ansaintajaksot olivat A-osalle 2.3.2006–31.3.2008 ja B-osalle 1.1.2008–31.3.2010. Sekä A- että B-osan osalta palkkion määrä vastasi vähimmäistasolla 172 800 kpl ja maksimitasolla 1 612 800 kpl Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Mikäli ansaitsemisjakson aikana jaetulla osingolla oikaistu kurssi olisi ollut alle 16,00 euroa, ei A-osan osakepalkkiota olisi jaettu, jos kurssi olisi alle 20,81 euroa B-osan osakepalkkiota ei jaettaisi. Joulukuussa 2008 päätettiin edunsaajien ja hallituksen yhteisellä sopimuksella osakepalkitsemisjärjestelmän B-osan peruuttamisesta. Tilikaudella 2008 osakepalkkiojärjestelmän B-osan osakeosuudesta kirjatut kulut olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).
A-osan suoritus määräytyi maaliskuun 2008 osakevaihdolla painotetun osakkeen keskikurssin 14,54 euroa perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 11,7 milj. euroa, josta rahana maksettiin 6,4 milj. euroa. Elisa siirsi 2.5.2008 hallituksen päätöksen mukaisesti kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 49 henkilöille 361 347 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 142 053 osaketta ja toimitusjohtajalle 31 923 osaketta. Tilikaudella 2008 osakepalkkiojärjestelmän A-osan perusteella kirjatut tuotot olivat 1,4 milj. euroa (kulut 9,2 milj. euroa).
Johtoryhmään kuuluvien henkilöiden on omistettava puolet järjestelmän perusteella saaduista osakkeista vähintään kaksi vuotta. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella saaduista osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu.
| 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakepalkkion käyvän arvon laskenta | A | B | A | 2007 B |
| Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, eur | 21,00 | 21,00 | ||
| Suoritettu määrä kpl | 361 347 | |||
| Toteumaoletus, kpl | 874 136 | |||
| osakekurssi, eur | 21,56 | |||
| kokonaistuotto, % 1) | 67,3 % | |||
| Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo, eur | 6 993 090 | |||
| Rahana maksettavan osuuden käypä arvo, eur | 9 178 431 | |||
| Osakepalkkiojärjestelmän käypä arvo, eur | 16 171 521 | |||
| Jaettu määrä | 78% | 68% | ||
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 49 | 46 | 39 |
1) arvonnousu ja osingot ansaitsemisjaksolla
Toteumaoletus on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.
Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena ovat ne noin 150 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki optio-oikeudet 2007B ja 2007C sekä ne optio-oikeudet 2007A, joita ei ole jaettu avainhenkilöille,
annetaan tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä jakaa optiooikeuksia konsernin nykyisille tai rekrytoitaville avainhenkilöille.
Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2550000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuvat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850000 kappaletta.
| Osakekurssi | ||
|---|---|---|
| Myöntämispäivä | Myönnetty määrä | myöntämishetkellä |
| 31.1.2008 | 500 500 | 19,02 |
| 30.4.2008 | 4 000 | 14,46 |
| 31.8.2008 | 6 000 | 14,58 |
| 31.11.2008 | 2 000 | 11,29 |
| 31.12.2008 | 5 000 | 12,30 |
| Myönnettyjen instrumenttien määrä | 517 500 | |
| Palautuneiden instrumenttien määrä | –16 150 |
| Järjestelyn ehdot | 2007A | 2007B | 2007C |
|---|---|---|---|
| Merkintähinta | 19,04 euroa1) | 11,89 euroa2) | 3 ) |
| Voimassaoloaika (vuosina) | 3,5 | 3,5 | - |
| Merkintäaika | 1.12.2009–31.5.2011 | 1.12.2010–31.5.2012 | 1.12.2011–31.5.2013 |
Oikeuden syntymisehdot
1) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2007 vähennettynä vuoden 2008 pääomanpalautuksella 1,80 euroa.
2) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2008.
3) osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy.ssä 1.11.–30.11.2009.
Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes mallia. Käypä arvo jaksotetaan kuluksi ansaintajaksolle. Tilikaudella 2008 optio-ohjelman perusteella kirjatut kulut olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,0 milj. euroa).
Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu sekä TyELeläkkeiden että lisäeläketurvan osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen
Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0,9 | 1,2 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 51,0 | 56,7 |
| Varojen käypä arvo | –49,3 | –54,9 |
| Ali-/ylikate | 2,6 | 3,0 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (+)/tappiot (–) | –1,3 | –0,9 |
| Eläkevelka taseessa | 1,3 | 2,1 |
Velvoitteen nykyarvon muutokset:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | 57,9 | 61,3 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 0,1 | 0,4 |
| Korkokulut | 2,7 | 2,6 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) | –0,3 | –2,4 |
| Maksetut etuudet | –4,0 | –4,0 |
| Järjestelyn supistamisesta johtuvat voitot (–) | ||
| ja tappiot (+) | –4,5 | |
| Velvoite tilikauden lopussa | 51,9 | 57,9 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa |
54,9 | 58,1 |
| Varojen odotettu tuotto | 2,7 | 2,5 |
| Maksetut etuudet | –4,0 | –4,0 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) |
–0,7 | –2,3 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 0,8 | 0,6 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | –4,4 | |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa |
49,3 | 54,9 |
järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot |
–0,1 | –0,2 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot |
–0,2 | |
| Korkomenot | –2,7 | –2,6 |
| Varojen odotettu tuotto | 2,7 | 2,5 |
| Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta | ||
| –0,1 | –0,5 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 2,0 milj. euroa vuonna 2008 (0,2 milj. euroa vuonna 2007).
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko | 5,00 % | 5,00 % |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto |
5,00 % | 5,00 % |
| Tulevan ajan palkankorotusolettamus | 3,30 % | 3,30 % |
| Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus | 2,10 % | 2,10 % |
Määrät tilikaudelta ja edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | 51,9 | 57,9 | 61,3 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | –49,3 | –54,9 | –58,1 |
| Ylikate (+)/Alikate (–) | –2,6 | –3,0 | –3,2 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin varoihin |
–0,7 | –2,3 | –0,2 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyihin kuuluviin velkoihin |
–0,3 | –0,5 | –0,6 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,4 milj. euroa vuonna 2009.
| Uudelleen | |||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | järjestelyt | Muut | Yhteensä |
| 1.1.2008 | 6,4 | 2,9 | 9,3 |
| Varausten lisäykset | 7,9 | 7,9 | |
| Käytetyt varaukset | –10,8 | –0,6 | –11,4 |
| 31.12.2008 | 3,5 | 2,3 | 5,8 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 4,3 | 5,2 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 1,5 | 4,1 | |
| Yhteensä | 5,8 | 9,3 |
Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2008 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuonna 2009 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2009–2011.
Muut varaukset koostuvat tyhjien toimitilojen varauksesta sekä puhelinpylväistä tehdystä ympäristövarauksesta.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 570,1 | 536,6 | 604,1 | 592,8 |
| Rahoituslaitoslainat | 80,2 | 80,3 | 0,3 | 0,3 |
| Rahoitusleasingvelat | 22,0 | 22,0 | 22,9 | 23,0 |
| 672,3 | 638,9 | 627,3 | 616,1 | |
| Lyhytaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 36,0 | 36,2 | 30,0 | 30,0 |
| Rahoituslaitoslainat | 75,1 | 75,1 | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitusleasingvelat | 5,1 | 5,1 | 5,4 | 5,4 |
| Yritystodistukset | 55,6 | 55,6 | 92,0 | 92,0 |
| Muut lyhytaikaiset velat | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
| 172,3 | 172,5 | 128,0 | 128,0 | |
| Yhteensä | 844,6 | 811,4 | 755,2 | 744,1 |
Lainat sisältävät yhteensä 27,1 milj. euroa (28,4 milj. euroa) vakuudellisia velkoja (leasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.
Kaikki korolliset velat ovat euromääräisiä. Korolliset velat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Korollisten velkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 3,9 (5,4) vuotta ja efektiivinen keskikorko 5,1% (5,2%)
Korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat
| 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014– | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 63,7 | 75,0 | 250,4 | 14,5 | 14,4 | 314,4 | 732,4 |
| rahoituskulut | 27,7 | 25,0 | 24,5 | 14,5 | 14,4 | 14,4 | 120,5 |
| lyhennykset | 36,0 | 50,0 | 225,9 | 300,0 | 611,9 | ||
| Pankkilainat | 4,5 | 33,6 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 59,0 | 106,2 |
| rahoituskulut | 4,4 | 3,5 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | 9,0 | 25,9 |
| lyhennykset | 0,0 | 30,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 50,0 | 80,3 |
| Sitovat luottolimiitit | 75,2 | 75,2 | |||||
| rahoituskulut | 0,2 | 0,2 | |||||
| lyhennykset | 75,0 | 75,0 | |||||
| Yritystodistukset | 55,6 | 55,6 | |||||
| rahoituskulut | 1,1 | 1,1 | |||||
| lyhennykset | 54,5 | 54,5 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 7,3 | 4,3 | 2,9 | 2,2 | 1,8 | 62,5 | 81,1 |
| rahoituskulut | 2,2 | 1,9 | 1,7 | 1,6 | 1,6 | 45,0 | 54,0 |
| lyhennykset | 5,1 | 2,4 | 1,2 | 0,6 | 0,2 | 17,5 | 27,1 |
| Muut velat | 0,5 | 0,5 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 0,5 | 0,5 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 1,2 | 7,3 |
| rahoituskulut | 36,8 | 31,6 | 30,4 | 20,4 | 20,3 | 69,6 | 209,0 |
| lyhennykset | 171,2 | 82,5 | 227,1 | 0,6 | 0,3 | 367,6 | 849,3 |
| Yhteensä | 208,0 | 114,1 | 257,5 | 21,0 | 20,6 | 437,2 | 1 058,3 |
| 2007 | |||||||
| Milj. euroa | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013– | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 60,7 | 64,9 | 76,5 | 248,8 | 14,4 | 316,8 | 782,1 |
| rahoituskulut | 30,7 | 28,9 | 26,5 | 22,9 | 14,4 | 16,8 | 140,2 |
| lyhennykset | 30,0 | 36,0 | 50,0 | 225,9 | 0,0 | 300,0 | 641,9 |
| Pankkilainat | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,4 | ||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| lyhennykset | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,4 | ||
| Yritystodistukset | 92,0 | 92,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,4 | 0,4 | |||||
| lyhennykset | 91,6 | 91,6 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 7,5 | 5,1 | 2,6 | 2,3 | 2,2 | 63,9 | 83,6 |
| rahoituskulut | 2,1 | 1,8 | 1,8 | 1,7 | 1,8 | 46,1 | 55,3 |
| lyhennykset | 5,4 | 3,3 | 0,8 | 0,6 | 0,4 | 17,8 | 28,3 |
| Muut velat | 0,5 | 0,5 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 0,5 | 0,5 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 3,6 |
| rahoituskulut | 33,8 | 31,3 | 28,9 | 25,2 | 16,8 | 63,5 | 199,5 |
| lyhennykset | 127,6 | 39,4 | 50,9 | 226,6 | 0,4 | 317,8 | 762,7 |
| Yhteensä | 161,4 | 70,7 | 79,8 | 251,8 | 17,2 | 381,3 | 962,1 |
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.
Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, gsm- ja kuituverkkoa sekä palvelimia. Sopimusehdot vaihtelevat ostooptioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.
Emoyhtiöllä on joukkovelkakirjalainaohjelmiensa puitteissa laskettu liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:
| 31.12.2008 Käypä arvo |
31.12.2008 Tasearvo |
31.12.2008 Nimellisarvo |
31.12.2008 Efektiivinen |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Milj. euroa | Milj. euroa | Nimelliskorko | korko | Eräpäivä | |
| EMTN -ohjelma 2001 / 1000 milj. euroa | ||||||
| III/2002 | 20,1 | 20,0 | 20,0 | euribor 6kk + 1,02 % | 6,439 % | 8.4.2009 |
| V/2002 | 6,0 | 6,0 | 6,0 | euribor 6kk + 1,00 % | 6,419 % | 8.4.2009 |
| VI/2002 | 10,1 | 10,0 | 10,0 | euribor 6kk + 1,00 % | 6,419 % | 8.4.2009 |
| IX/2004 | 217,4 | 220,7 | 225,9 | 4,375 % | 5,226 % | 22.9.2011 |
| I/2007 | 49,2 | 50,0 | 50,0 | euribor 3kk + 0,22 % | 4,036 % | 3.3.2010 |
| II/2007 | 270,0 | 299,4 | 300,0 | 4,750 % | 4,789 % | 3.3.2014 |
| Yhteensä | 572,8 | 606,1 | 611,9 |
Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Saadut ennakot | 7,0 | 7,2 |
| Johdannaiset | 3,0 | |
| Muut velat | 7,0 | 14,4 |
| 14,0 | 24,6 |
| Ostovelat | 145,2 | 168,9 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 4,1 | 5,2 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 27,3 | 33,3 |
| Muut siirtovelat | 38,6 | 42,6 |
| Muut velat | 40,3 | 53,2 |
| 255,5 | 303,2 | |
| Yhteensä | 269,5 | 327,8 |
Korottomien velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.
Ei irtisanottavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Alle yhden vuoden kuluessa | 22,2 | 20,6 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
36,8 | 42,6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 15,2 | 21,1 |
| Yhteensä | 74,2 | 84,3 |
Elisa on vuokrannut mm. toimitiloja, teletiloja, konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat konttorikoneiden ja autojen 3–6 vuodesta teletilojen yli 50 vuoteen.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Kiinnitykset | ||
| Omasta tai konserniyhtiön velasta | 0,4 | |
| Pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta | 0,8 | 1,3 |
| Takaukset | ||
| Muiden puolesta *) | 44,3 | 42,3 |
| Yhteensä | 45,5 | 43,6 |
*) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä oli 31.12.2008 0,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa). 43,1 miljoonan euron takaus liittyy seuraavassa kuvattuun QTE-järjestelyyn.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Järjestelyn kokonaisarvo | - | 137,9 |
| Keskeytysriski | - | 14,5 |
Elisa Oyj solmi syyskuussa 1999 vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen (ns. QTE-järjestely) yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten kanssa. Järjestelyn kohteena oli televerkon laitteita, joiden omistusoikeus pysyi sopimuksen mukaan Elisa Oyj -konsernin yhtiöillä. Järjestelyn kokonaisarvo oli noin 145,8 milj. euroa (noin. 203 milj. USD). Järjestelyn kokonaisvuokramaksut ja -saamiset suoritettiin järjestelyn tekohetkellä, jolloin yhtiölle jäi noin 13 milj. euron nettokorvaus. QTE-järjestely kirjattiin taseeseen nettoarvostaan perustuen IASB:n antamaan tulkintaohjeeseen SIC27. Alkuperäisen suunnitelman mukaan korvaus tuloutetaan kokonaisuudessaan kymmenen vuoden aikana sopimuksen solmimisesta. Elisalla oli oikeus päättää sopimus kustannuksetta aikaisintaan vuonna 2014, mutta järjestelyn osapuolien yhteisellä sopimuksella se päätettiin marraskuussa 2008. Vaikutus konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin vuonna 2008 oli 2,3 milj. euroa (1,3 milj. euroa).
QTE-järjestelyn velkasitoumuksiin liittyen Elisalla oli n. 66 miljoonan dollarin suuruinen vastapuoliriski, joka sisältyi QTE-järjestelyn kokonaisarvoon. Vuonna 2007 vastapuoliriskin suojaamiseksi Elisa solmi eurooppalaisen pankin kanssa vastaavan määrän suuruisen vuoteen 2012 ulottuvan luottoriskin vaihtosopimuksen (CDS). Vuoden 2008 tilinpäätöksessä luottoriskin vaihtosopimuksen (CDS) käypä arvo kirjattiin nollaan, koska QTE-järjestelyn purkamisen yhteydessä vastapuolena ollut finanssiyhtiö maksoi QTE-järjestelyyn liittyneet velvoitteensa. Vaikutus konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin vuonna 2008 –1,0 milj. euroa (1,0 milj.euroa).
Vastapuoliriskin suojaamisen yhteydessä Elisa antoi vuonna 2007 vuoteen 2012 ulottuvan 60 milj. dollarin (43 milj. euroa) maksimimääräisen takauksen eurooppalaisen pankin luottojohdannaisportfoliolle (CDO), joka koostuu 125 yhtiön ja valtion luottojohdannaisista. Kokonaisuudessaan johdannaisjärjestelyillä oli tarkoituksena vähentää ja hajauttaa riski yhdestä vastapuolesta CDO-portfolioon, jossa usempia vastapuolia.
Takauksen riski on rahoitusmarkkinoiden muutoksen vuoksi lisääntynyt. Luottojohdannaisen luottoluokitus on heikentynyt Moodysin luokituksella Aa3-tasosta tasolle B1. Takaus on voimassa 15.12.2012 saakka. Maksimitakausvastuu jakautuisi realisoituessaan kassavirtamaksuina seuraavasti: vuodelle 2010 noin 0,5 miljoonaa dollaria, vuodelle 2011 noin 33 miljoonaa dollaria ja vuodelle 2012 noin 26,5 miljoonaa dollaria.
| Milj. euroa | Milj. dollaria | |
|---|---|---|
| Järjestelyyn liittyvän CDS-sopimuksen nimellisarvo (1 |
–47,4 | –66,0 |
| Järjestelyyn liittyvän CDO-portfolion takauksen nimellisarvo (2 |
43,1 | 60,0 |
1) esitetty myös liitteessä 25
2) esitetty myös edellä kohdassa "Annetut takaukset"
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Takaisinostovastuut | 0,1 | 0,2 |
Takaisinostovastuut liittyvät pääosin asiakkaiden leasingrahoituksella ostamiin televerkon päätelaitteisiin kuten esim. yritysvaihteisiin.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2008 on 16,8 milj. euroa.
Elisan taloudellisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa liiketoimintaan vaikuttavat riskit.
Pääperiaatteena riskien hallinnassa on, että riskit hallitaan syntymisperiaatteen mukaan liiketoimintayksiköissä. Liiketoimintariskien hallinta on osa jatkuvaa liiketoiminnan ja strategian suunnittelua. Konsernin rahoitusyksikkö tekee kokonaisriskiselvityksen vuosittain. Rahoitusyksikkö toimii myös läheisessä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa ja koordinoi mm. vakuutuksia.
Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä.
Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu | alle 1 vuosi | 1–5 vuoden sisällä | yli 5 vuoden sisällä | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Yritystodistuslainat | 55,6 | 55,6 | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 86,0 | 86,0 | ||
| Sitovat luottolimiitit | 75,0 | 75,0 | ||
| Velat rahoituslaitoksilta | 80,0 | 80,0 | ||
| Rahoitusleasing | 5,1 | 5,1 | ||
| Muut | 0,5 | 0,5 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 225,9 | 300,0 | 525,9 | |
| Rahoitusleasing | 4,4 | 17,5 | 21,9 | |
| Muut | 0,3 | 0,3 | ||
| Johdannaisten vaikutus | 150,0 | –150,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 452,2 | 230,6 | 167,5 | 850,3 |
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||
|---|---|---|
| Rahamarkkinasijoitukset | 14,9 | 14,9 |
| Yhteensä | 14,9 | 14,9 |
Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2008 (31.12.2007) sisältämät rahoitusvelat. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma |
| Korkotason muutos +/–1% | +/– 4,3 | +/–2,7 |
Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräistä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (ekonominen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Yhdysvaltain dollari (USD) ja Viron kruunu (EEK). Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.
Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.
CDS- ja CDO-järjestelyt perustuvat yhdysvaltain dollareihin (Ks. kuvaus liite 33). Elisan euromääräisenä ilmoitetut riskit ja vastuut muuttuvat siten EUR/USD-valuuttakurssin muutoksen myötä.
| Elisan valuuttapositio 31.12.2008 | Ulkomaisten tytärten |
||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat | nettosijoitukset |
| SDR | 4,7 | 9,4 | |
| USD | 0,5 | ||
| EEK | 60,7 |
| Elisan valuuttapositio 31.12.2007 | Ulkomaisten tytärten |
||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat | nettosijoitukset |
| SDR | 0,6 | 10,6 | |
| USD | 0,4 | 1,0 | |
| EEK | 33,7 |
Kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan 12,1 milj. euroa (6,7 milj. euroa) ja 1,1 milj. euroa voittoon ennen veroja (2,1 milj. euroa).
Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 636 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat syndikoidut luottolimiitit. Näistä 17.6.2012 erääntyvä 170 miljoonaa euroa on käyttämättä ja 21.11.2014 erääntyvästä 130 miljoonan euron luottolimiitistä on 75 miljoonaa euroa nostettuna 31.12.2008. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.
Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 33,0 | 16,9 |
| Luottolimiitit | 225,0 | 300,0 |
| Yhteensä | 258,0 | 316,9 |
Korollisten velkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitteessä 30.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Sijoitustoimintaa valvotaan, eikä avoinna olevista sijoituksista odoteta aiheutuvan luottotappioita. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.
Elisan luottojohdannaisjärjestelyyn liittyy 60 milj. dollarin takausriski, ks. liitetieto 33.
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa n. 7 %:a asiakaslaskutuksesta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 11,7 milj. euroa (12,5 milj. euroa). Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Konserni on vuodesta 2007 lähtien myynyt keskimäärin 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 22.
Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi sisältää taseen 31.12.2008 (31.12.2007) sisältämät osakkeet. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.
| 2008 | 2007 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tulos laskelma |
Oma pääoma |
Tulos laskelma |
Oma pääoma |
| Comptelin osakekurssin muutos +/–20% |
+/– 0 | +/– 2,0 | +/– 0 | +/– 4,1 |
Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.
Yhtiön pääomarakennetavoitteena on velkaantumisaste 50–100% ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.
Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Pitkän aikavälin voitonjakotavoite on 40–60% tilikauden tuloksesta. Lyhyellä tähtäimellä voitonjakotavoitteesta voidaan poiketa pääomarakenteen tavoitteiden mukaisesti.
| 31.12.2008 | 31.12.2007 | |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka | 811,6 | 738,4 |
| Oma pääoma yhteensä | 875,1 | 1 035,4 |
| Pääoma yhteensä | 1 686,7 | 1 773,8 |
| Velkaantumisaste | 92,7 % | 71,3 % |
| Nettovelka/käyttökate | 1,7 | 1,5 |
| Omavaraisuusaste | 43,3 % | 47,9 % |
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Tavanomaisesti osakeantivaltuutuksen määrä on ollut 15–25% osakemäärästä. Valtuutusta on käytetty yritysjärjestelyiden yhteydessä.
| Oma pääoma | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Hallussa olevat osakkeet, 1000 kpl | 10 689 | 8 049 |
| Osakeantivaltuutus, 1000 kpl 1) | 49 639 | 27 208 |
| Yhteensä enintään, 1000 kpl 2) | 49 639 | 27 208 |
| Osakekurssi | 12,30 | 21,00 |
| Yhteensä, milj. eur | 610,6 | 571,4 |
Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.
| Velkapääoma | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|
| Yritystodistusohjelma (ei sitova) 3) | 194,4 | 158,0 |
| Syndikoidut luotot (sitova) 4) | 225,0 | 300,0 |
| EMTN-ohjelma (ei sitova) 5) | 333,9 | |
| Yhteensä | 419,4 | 791,9 |
| Oma pääoma ja velkapääoma yhteensä | 1 030,0 | 1 363,3 |
1) Osakeantivaltuutus 50 000000. Valtuutuksesta on osakepalkkion maksamisen yhteydessä käytetty 361347 osaketta.
2) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2008 oli enintään 49638653 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.
3) Yritystodistusohjelman koko on 250 milj. euroa, josta oli 31.12.2008 käytössä 55,6 milj. euroa.
4) Elisalla on kaksi sitovaa syndikoitua luottojärjestelyä yhteensä 300 milj. euroa. Järjestelyistä oli 31.12.2008 käytössä 75 milj. euroa.
5) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 000 milj. euroa. Siitä oli 31.12.2008 käytössä 636 milj. euroa. Uusien lainojen liikkeeseenlasku edellyttää ohjelman päivittämistä. Yhtiö arvioi päivityksen tapahtuvan vuoden 2009 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:
| 31.12.2008 | ||
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. | Konsernin | |
| omistus | ||
| Konsernin tytäryhtiöt | Kotipaikka | osuus-% |
| Dial Media Oy | Helsinki | 100 % |
| Doneto Oy | Helsinki | 100 % |
| Ecosite Oy | Espoo | 100 % |
| Electur Oy | Helsinki | 100 % |
| Elisa Eesti As | Tallinna | 100 % |
| Elisa Links Oy | Helsinki | 100 % |
| Excenta Oy | Pori | 51 % |
| Fiaset Oy | Jyväskylä | 100 % |
| Fonetic Oy | Jyväskylä | 100 % |
| JMS Group Oy | Helsinki | 100 % |
| Kiinteistö Oy Brahenkartano | Turku | 60 % |
| Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulma | Paimio | 77 % |
| Kiinteistö Oy Raision Luolasto | Espoo | 100 % |
| Kiinteistö Oy Rinnetorppa | Kuusamo | 80 % |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto | Espoo | 100 % |
| LNS Kommunikation AB | Tukholma | 100 % |
| Preminet Oy | Helsinki | 100 % |
| OOO LNR | Pietari | 100 % |
| Saunalahti Group Oyj | Espoo | 100 % |
| Helsingin Netti Media Oy | Helsinki | 100 % |
| Supertel Oy | Helsinki | 100 % |
| SIA Radiolinja Latvija | Riika | 100 % |
| Tampereen Tietoverkko Oy | Tampere | 63 % |
| UAB Radiolinja | Vilna | 100 % |
| City-Suvanto Oy | Joensuu | 33 % |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto | Tampere | 50 % |
| Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 | Helsinki | 42 % |
| Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 | Helsinki | 30 % |
| Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 | Helsinki | 40 % |
| Suomen Numerot NUMPAC Oy | Helsinki | 33 % |
| Vantaan Yhteisverkko Oy | Vantaa | 24 % |
Merkittävät omistusten muutokset on esitetty liitetietojen kohdassa 2. Yrityshankinnat ja 3. Yritysmyynnit.
Lähipiirin kuuluvien yhtiöiden kanssa ovat toteutuneet seuraavat liiketapahtumat:
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset | 0,4 | 0,6 |
| Yhteensä | 0,4 | 0,6 |
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2006 | |
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 485 | 1 568 | 1 518 |
| Liikevaihdon muutosprosentti | –5,3 % | 3,3 % | 13,5 % |
| Käyttökate, milj. euroa | 472 | 499 | 434 |
| Käyttökate, % liikevaihdosta | 31,8 % | 31,8 % | 28,6 % |
| Liikevoitto, milj. euroa | 264 | 302 | 225 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 17,8 % | 19,3 % | 14,8 % |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 228 | 285 | 212 |
| Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta | 15,3 % | 18,2 % | 13,9 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 18,5 % | 18,8 % | 12,1 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 15,6 % | 18,3 % | 13,2 % |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 11 | 8 | 6 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta | 0,7 % | 0,5 % | 0,4 % |
| TASE | |||
| Velkaantumisaste (gearing), % | 92,8 | 71,3 % | 28,7 % |
| Maksuvalmius (current ratio) | 0,9 | 1,1 | 1,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 43,3 % | 47,9 % | 63,1 % |
| Koroton vieras pääoma, milj. euroa | 311 | 385 | 380 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 2 030 | 2 175 | 2 091 |
| SIJOITUKSET | |||
| Osakkeiden hankinnat, milj. euroa | 15 | 12 | 10 |
| josta osakevaihdolla hankitut | 5 | ||
| INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 184 | 206 | 207 |
| Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta | 12,4 % | 13,2 % | 13,7 % |
| HENKILÖSTÖ | |||
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 2 946 | 3 299 | 4 086 |
| Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa | 504 | 475 | 372 |
Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.
| IFRS | IFRS | IFRS | |
|---|---|---|---|
| 2008 | 2007 | 2006 | |
| Osakepääoma, euroa | 83 033 008,00 | 83 033 008,00 | 83 033 008,00 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa | 155 618 957 | 158 257 610 | 161 941 016 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 157 449 911 | 159 417 319 | 165 416 720 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu | 155 618 957 | 158 257 610 | 161 941 016 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu | 157 449 911 | 159 417 319 | 165 416 720 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 | 1 914 | 3 323 | 3 360 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 1,12 | 1,38 | 0,97 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 0,60*) | 2,50 | |
| Osinko tuloksesta, % | 53 % | 250,3 % | |
| Osakekohtainen pääomanpalautus, euroa | 1,80 | ||
| Pääomanpalautus tuloksesta % | 129,6 % | ||
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 5,61 | 6,53 | 8,07 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 11,0 | 15,2 | 21,4 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % 2) | 4,88 % | 12,05 % | |
| Efektiivinen pääomanpalautustuotto, % 2) | 8,57 % | ||
| Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä | |||
| Keskikurssi, euroa | 15,02 | 21,31 | 17,06 |
| Kurssi vuoden lopussa, euroa | 12,30 | 21,00 | 20,75 |
| Alin kurssi, euroa | 9,85 | 18,63 | 14,00 |
| Ylin kurssi, euroa | 22,18 | 24,41 | 20,76 |
| Osakkeiden pörssivaihdon kehitys | |||
| Kokonaisvaihto 1 000 kpl | 338 825 | 316 087 | 247 303 |
| Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (3 | 218 % | 200 % | 150 % |
*) Hallitus ehdottaa, että pääomanpalautusta jaetaan 0,60 euroa osakkeelta.
1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.
2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.
3) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.
| Käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|
| Oman pääoman tuotto % (ROE) | Tilikauden voitto | x 100 |
| Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) | Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista | x 100 |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) | ||
| Velkaantumisaste (gearing) % | Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | x 100 |
| Oma pääoma yhteensä | ||
| Maksuvalmius (current ratio) | Lyhytaikaiset varat | |
| Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot | ||
| Omavaraisuusaste % | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella | |
| Osakeantioikaistu osinko | ||
| Osakekohtainen osinko *) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko | ||
| Efektiivinen osinkotuotto *) | Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | x 100 |
| Osinko tuloksesta prosentteina *) | Osakekohtainen osinko | x 100 |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Hinta/voitto-suhde (PE-luku) | Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen tulos |
*) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2008 | 2007 |
| Liikevaihto | 1 | 1 296,2 | 1 353,7 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | –0,1 | 0,3 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 11,6 | 23,2 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | –570,3 | –617,4 |
| Henkilöstökulut | 4 | –157,9 | –153,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | –233,7 | –221,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –178,9 | –179,7 | |
| Liikevoitto/tappio | 166,9 | 205,4 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | –34,9 | –7,0 |
| Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä | 132,0 | 198,4 | |
| Satunnaiset erät | 8 | –4,1 | –13,2 |
| Voitto/tappio satunnaisten erien jälkeen | 127,9 | 185,2 | |
| Tilinpäätössiirrot | 9 | –2,0 | –6,4 |
| Tuloverot | 10 | –48,6 | –62,4 |
| Tilikauden voitto/tappio | 77,3 | 116,4 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 651,3 | 726,4 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 489,8 | 497,8 |
| Sijoitukset | 12 | 84,8 | 74,4 |
| 1 225,9 | 1 298,6 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 18,2 | 23,2 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 17,0 | 13,3 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 15 | 297,1 | 439,9 |
| Rahoitusarvopaperit | 16 | 2,7 | |
| Rahat ja pankkisaamiset | 24,8 | 6,9 | |
| 357,1 | 486,0 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 583,0 | 1 784,6 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 17 | ||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | –201,9 | –165,6 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 248,9 | 533,8 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 281,9 | 172,5 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 77,3 | 116,4 | |
| 492,6 | 743,5 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 11,7 | 9,7 | |
| Pakolliset varaukset | 18 | 5,0 | 8,8 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 19 | 663,0 | 618,3 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 20 | 410,7 | 404,3 |
| 1 073,7 | 1 022,6 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 583,0 | 1 784,6 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 132,0 | 198,4 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 233,7 | 221,0 |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 35,3 | 20,2 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) | –0,6 | –15,3 |
| Osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot (–/+) | 0,0 | –12,8 |
| Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa | –3,8 | 0,1 |
| Muut oikaisut | 0,4 | –0,7 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 397,0 | 410,9 |
| Käyttöpääoman muutos | 89,0 | –113,3 |
| Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 486,0 | 297,6 |
| Saadut osingot | 3,0 | 1,8 |
| Saadut korot | 16,9 | 5,9 |
| Maksetut korot | –53,0 | –25,0 |
| Maksetut tuloverot | –56,8 | –79,9 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 396,1 | 200,4 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –150,9 | –178,8 |
| Käyttöomaisuuden myynti | 0,4 | 24,3 |
| Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin | –7,2 | –6,7 |
| Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista | 0,2 | 13,6 |
| Myönnetyt lainat | –7,2 | –11,4 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 22,2 | 62,9 |
| Investointien nettorahavirta | –142,5 | –96,1 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 253,6 | 104,3 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Omien osakkeiden hankkiminen | –43,3 | –85,6 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 80,0 | 350,0 |
| Pitkaikaisten lainojen maksut | –30,0 | –44,2 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 39,1 | 66,5 |
| Maksetut osingot | –284,2 | –400,3 |
| Annetut / saadut konserniavustukset | –0,4 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –238,4 | –114,0 |
| Rahavarojen muutos | 15,2 | –9,7 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 9,6 | 9,6 |
| Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden siirtyneet kassavarat | 9,7 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24,8 | 9,6 |
Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Tilikauden ja vertailuvuoden tilinpäätökset eivät ole keskenään vertailukelpoiset johtuen pääasiassa vertailuvuonna tapahtuneista konserniyhtiöiden sulautumisista emoyhtiöön sekä useista liiketoimintojen ulkoistuksista. Lisäksi sekä vuoden 2008 että 2007 tilinpäätöksiin sisältyy kertaluonteisia eriä.
Vuoden 2008 kertaluonteiset erät:
− irtisanomisista johtuvat henkilöstömenot 6,6 milj. euroa
Vuoden 2007 kertaluonteiset erät:
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus emoyhtiön tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä
Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Puhelinkeskukset | 6–10 vuotta |
| Kaapeliverkko | 8–15 vuotta |
| Telepäätelaitteet (asiakkaille vuokratut) | 2–5 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.
Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman ao. kuluerään. Taseessa ne esitetään pakollisissa varauksissa silloin, kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.
Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.
Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.
| 2007 | |
|---|---|
| 1 433,7 | |
| –80,0 | |
| 1 296,2 | 1 353,7 |
| 2008 1 370,8 –74,6 |
| Suomi | 1 247,8 | 1 299,7 |
|---|---|---|
| Muu Eurooppa | 43,3 | 46,1 |
| Muu maat | 5,1 | 7,9 |
| Yhteensä | 1 296,2 | 1 353,7 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,5 | 13,4 |
| Osakkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot | 1,0 | 2,0 |
| Muut 1) | 10,1 | 7,8 |
| Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä | 11,6 | 23,2 |
1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja, saatuja vahingonkorvauksia sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat | ||
| Ostot tilikauden aikana | 66,9 | 71,9 |
| Varastojen muutos | 5,0 | 8,2 |
| 71,9 | 80,1 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 498,4 | 537,3 |
| Materiaalit ja palvelut yhteensä | 570,3 | 617,4 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 128,4 | 124,9 |
| Eläkekulut | 20,9 | 20,9 |
| Muut henkilösivukulut | 8,6 | 7,9 |
| Henkilöstökulut yhteensä | 157,9 | 153,7 |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 567 | 2 765 |
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa
| 2008 | 2007 | |
|---|---|---|
| Kuukausipalkka | 486 080,00 | 462 920,00 |
| Tulospalkkiot | 155 719,64 | 310 713,00 |
| Luontoisedut | 16 213,00 | 15 923,66 |
| Osakeperusteiset maksut *) | 1 031 467,60 | 257 134,34 |
| 1 689 480,24 1 046 691,00 |
*) Vuonna 2008 annettiin osakepalkkiojärjestelmän 2006 puitteissa toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle Elisa Oyj:n osakkeita 31 923 kpl arvoltaan 464160,42 euroa ja rahana maksettiin 567307,18 euroa. Vuonna 2007 suoritus perustui vuoden 2004 kannustinjärjestelmän puitteissa tehtyyn talletukseen.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 ikävuoden jälkeen 60 prosentin tasoa vastaavalla kokonaiseläkkeellä.
| Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Risto Siilasmaa | 112 000,00 | 51 000,00 |
| Tomas Otto Hansson | 53 500,00 | |
| Orri Hauksson | 53 500,00 | |
| Pertti Korhonen | 53 000,00 | |
| Eira Palin-Lehtinen | 54 000,00 | |
| Ossi Virolainen | 87 000,00 | 80 200,00 |
| Pekka Ketonen | 34 000,00 113 040,00 | |
| Mika Ihamuotila | 24 000,00 | 79 200,00 |
| Lasse Kurkilahti | 20 500,00 | 65 600,00 |
| Matti Manner | 21 000,00 | 67 000,00 |
| 512 500,00 456 040,00 |
Hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5000 euroa/ kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Kuukausipalkkioilla (60%:n laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 98,4 | 94,9 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | 135,3 | 126,1 |
| Yhteensä | 233,7 | 221,0 |
Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy kohtaan Pysyvät vastaavat.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,0 | 0,0 |
| Muut palvelut | 0,7 | 0,5 |
| 0,9 | 0,7 |
Milj. euroa 2008 2007
Saman konsernin yrityksiltä 2,0 3,1 Muilta 1,1 1,2 Osinkotuotot yhteensä 3,1 4,3
Luovutusvoitot sijoituksista 13,2
Saman konsernin yrityksiltä 1,9 3,4 Muilta 11,9 11,0 Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 13,8 14,4 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä 16,9 31,9
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Satunnaiset kulut | ||
| Fuusiotappio | –12,8 | |
| Maksetut konserniavustukset | –4,1 | –0,4 |
| Satunnaiset erät yhteensä | –4,1 | –13,2 |
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | –2,0 | –6,4 |
| Tilinpäätössiirrot yhteensä | –2,0 | –6,4 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | –47,8 | –62,0 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | –0,8 | –0,4 |
| Tuloverot yhteensä | –48,6 | –62,4 |
Muut korko- ja rahoitustuotot
| Saman konsernin yrityksille | –0,3 | –0,5 |
|---|---|---|
| Muille | –51,5 | –38,4 |
| Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä | –51,8 | –38,9 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | –34,9 | –7,0 |
| Aineettomat hyödykkeet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 11,9 | 769,1 | 170,8 | 52,2 | 1 004,0 |
| Lisäykset | 1,0 | 7,6 | 14,1 | 22,7 | |
| Siirrot erien välillä | 0,7 | 28,6 | –28,5 | 0,8 | |
| Hankintameno 31.12.2008 | 13,6 | 769,1 | 207,0 | 37,8 | 1 027,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | 6,6 | 161,2 | 109,8 | 277,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,2 | 0,2 | |||
| Tilikauden poisto | 2,0 | 77,2 | 19,2 | 98,4 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 8,6 | 238,4 | 129,2 | 376,2 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 5,0 | 530,7 | 77,8 | 37,8 | 651,3 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 5,2 | 55,8 | 1 681,5 | 34,6 | 25,9 | 1 803,0 |
| Lisäykset | 2,0 | 110,7 | 15,5 | 128,2 | ||
| Vähennykset | –0,1 | –0,7 | –0,3 | –1,1 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,8 | 16,3 | –17,8 | –0,7 | ||
| Hankintameno 31.12.2008 | 5,1 | 57,9 | 1 808,2 | 34,6 | 23,6 | 1 929,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | 25,1 | 1 249,4 | 30,7 | 1 305,2 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,6 | –0,3 | –0,9 | |||
| Tilikauden poisto | 3,0 | 131,4 | 0,9 | 135,3 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 27,5 | 1 380,5 | 31,6 | 1 439,6 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 5,1 | 30,4 | 427,7 | 3,0 | 23,6 | 489,8 |
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 54,2 | 5,3 | 13,4 | 1,8 | 74,7 |
| Lisäykset | 6,2 | 3,3 | 1,1 | 10,6 | |
| Myynnit/vähennykset | –0,1 | –0,1 | –0,2 | ||
| Hankintameno 31.12.2008 | 60,4 | 5,2 | 16,6 | 2,9 | 85,1 |
| Arvonalentumiset 1.1.2008 | –0,3 | –0,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2008 | –0,3 | –0,3 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 60,4 | 5,2 | 16,3 | 2,9 | 84,8 |
Julkisesti noteerattujen osakkeiden jälleenhankintahinta 31.12.2008 oli 9,7 milj. euroa kirjanpitoarvoa korkeampi (20,1 milj. euroa 31.12.2007).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 7,5 | 9,6 |
| Keskeneräiset tuotteet | 1,0 | 1,2 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 9,7 | 12,4 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 18,2 | 23,2 |
Rahoitusarvopaperit koostuvat pääosin sijoituksista rahamarkkinarahastoihin sekä lyhytaikaisiin sijoitus- ja yritystodistuksiin. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2008 rahoitusarvopapereita ei ollut (2,7 milj. euroa 31.12.2007).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 6,5 | 1,8 |
| Saamiset muilta | ||
| Lainasaamiset 1) | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,5 | 1,0 |
| Siirtosaamiset 2) | 9,9 | 10,4 |
| Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 17,0 | 13,3 |
1) Lainasaamiset vuonna 2008 sisältävät 0,1 milj. euroa lainasaamisia Sofia Digital Oy:ltä.
2) Vuonna 2008 siirtosaamisiin sisältyy joukkovelkakirjojen emissiotappiojaksotuksia 3,5 milj. euroa (5,2 milj. euroa vuonna 2007) sekä vuokraennakoita 6,4 milj. euroa (5,0 milj. euroa).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 21,0 | 22,0 |
| Lainasaamiset | 35,8 | 45,3 |
| Siirtosaamiset | 0,2 | 1,6 |
| 57,0 | 68,9 | |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | ||
| Siirtosaamiset | 0,0 | 0,1 |
| 0,0 | 0,1 | |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 222,9 | 356,3 |
| Muut saamiset | 1,7 | 1,0 |
| Siirtosaamiset 1) | 15,5 | 13,6 |
| 240,1 | 370,9 | |
| Yhteensä | 297,1 | 439,9 |
1) Merkittävimmät siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista 8,4 milj. euroa (9,8) ja tavanomaisista liikekulujen jaksotuksista.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 83,0 | 83,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 83,0 | 83,0 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 530,4 | |
| Siirto sijoitetun vapaa pääoman rahastoon | –530,4 | |
| Ylikurssirahasto 31.12. | ||
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | –165,6 | –79,4 |
| Omien osakkeiden hankinta | –43,3 | –86,2 |
| Omien osakkeiden luovutus | 7,0 | |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | –201,9 | –165,6 |
| Vararahasto 1.1. | 3,4 | 3,4 |
| Vararahasto 31.12. | 3,4 | 3,4 |
| Sijoitetun vapaa oman pääoman rahasto 1.1. | 533,8 | |
| Siirto ylikurssirahastosta | 530,4 | |
| Lisäys | 3,4 | |
| Vähennys | –284,9 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 248,9 | 533,8 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 288,9 | 573,9 |
| Osingonjako | –401,4 | |
| Omien osakkeiden luovutus | –7,0 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 281,9 | 172,5 |
| Tilikauden voitto | 77,3 | 116,4 |
| Oma pääoma yhteensä | 492,6 | 743,5 |
| Laskelma voitonjakokelpoisista varoista | ||
| Edellisten tilikausien voittovarat | 281,9 | 172,5 |
| Omien osakkeiden rahasto | –201,9 | –165,6 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 248,9 | 533,8 |
| Tilikauden voitto | 77,3 | 116,4 |
| Yhteensä voitonjakokelpoisia varoja 31.12. | 406,2 | 657,1 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 3,5 | 4,7 |
| Muut pakolliset varaukset 1) | 1,5 | 4,1 |
| Pakolliset varaukset yhteensä | 5,0 | 8,8 |
1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen sekä tyhjien toimitilojen vuokravarauksesta.
Varauksia käytettiin 11,7 milj. euroa vuonna 2008 (6,1 milj. euroa vuonna 2007).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 575,9 | 611,9 |
| Rahoituslaitoslainat | 80,0 | |
| Koroton | ||
| Muut velat | 7,1 | 6,4 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 663,0 | 618,3 |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Joukkovelkakirjalainat | 300,0 | 300,0 |
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Konsernitilivelka | 13,5 | 2,1 |
| 13,5 | 2,1 | |
| Velat muille | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 36,0 | 30,0 |
| Rahoituslaitoslainat | 75,0 | |
| Muut velat | 56,1 | 92,5 |
| 167,1 | 122,5 | |
| Korollinen yhteensä | 180,6 | 124,6 |
| Ostovelat | 4,9 | 6,0 |
|---|---|---|
| Muut velat | 4,7 | |
| Siirtovelat | 0,1 | |
| 9,6 | 6,1 |
| Saadut ennakot | 1,7 | 3,4 |
|---|---|---|
| Ostovelat | 120,4 | 138,9 |
| Muut velat | 40,9 | 54,3 |
| Siirtovelat 1) | 57,5 | 77,0 |
| 220,5 | 273,6 | |
| Koroton yhteensä | 230,1 | 279,7 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 410,7 | 404,3 |
1 ) Merkittävimmät siirtovelat muodostuvat seuraavista jaksotuksista: lomapalkat ja tulospalkkiot sosiaalikuluineen 26 milj. euroa (33), korkokulut 20 milj. euroa (19), tuloverot 3 milj. euroa (11) sekä muut tavanomaiset pääosin tuloennakoiden jaksotukset 9 milj. euroa (14).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta | 0,5 | 1,3 |
| Annetut takaukset | ||
| Muiden puolesta*) | 44,3 | 42,3 |
| Yhteensä | 44,8 | 43,6 |
*) Annetuista takauksista 43,1 miljoonan euroa liittyy Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33. kuvattuun QTE-järjestelyyn.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Televerkon leasingvastuut 1) | ||
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 2,7 | 3,7 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
3,1 | 6,4 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 1,3 | 1,7 |
| Muut leasingvastuut 2) | 7,1 | 11,8 |
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 8,9 | 3,9 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
9,1 | 5,9 |
| 18,0 | 9,8 | |
| Takaisinostovastuut yhteensä 3) | 1,1 | 3,2 |
| Vuokravastuut kiinteistöistä 4) | ||
| Alle yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 15,1 | 15,5 |
| Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
40,9 | 46,0 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 104,1 | 111,7 |
| 160,1 | 173,2 | |
| Leasing- ja vuokrasopimusvastuut yhteensä | 186,3 | 198,0 |
1) Koostuu eräistä yksilöidyistä gsm-verkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.
2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja it-laitteistoista.
3) Takaisinostovastuut liittyvät pääosin televerkon leasingrahoitteisiin laitteisiin sekä asiakkaiden leasingrahoituksella rahalaitoksilta ostamiin päätelaitteisiin kuten vaihteisiin.
4) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista. Vuokravastuut on esitetty nimellishinnoin.
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Järjestelyn kokonaisarvo | - | 137,9 |
| Keskeytysriski, myöhemmin erääntyvät | ||
| (yli 5 vuotta) | - | 14,5 |
Elisa Oyj solmi syyskuussa 1999 vuokraus-/takaisinvuokraussopimuksen (ns. QTE-järjestely) yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten kanssa. Järjestelyn kohteena oli televerkon laitteita, joiden omistusoikeus pysyi sopimuksen mukaan Elisa Oyj:llä. Järjestelyn kokonaisvuokramaksut ja -saamiset suoritettiin järjestelyn tekohetkellä, jolloin yhtiöille jäi noin 13 milj.euron nettokorvaus. Sopimus päätettiin marraskuussa 2008. Vaikutus Elisa Oyj:n rahoitustuottoihin ja -kuluihin oli vuonna 2008 2,3 milj. euroa (1,3 milj. euroa vuonna 2007).
| Milj. euroa | 2008 | 2007 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 150,0 | 150,0 |
| Käypä arvo | 1,0 | –3,0 |
| Luottoriskin vaihtosopimus*) | ||
| Nimellisarvo | 47,4 | 45,6 |
| Käypä arvo | - | 1,0 |
*) tehty luottoriskin vaihtosopimus (CDS) liittyy QTE-sopimuksen takaajapankkiriskin suojaamiseen. CDS-sopimuksen käypä arvo on kirjattu alas tilinpäätöksessä 2008.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2008 on 15 milj. euroa.
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83033008 euroa.
Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50000000 kappaletta ja enimmäismäärä 1000000000 kappaletta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 166307586 kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Yhtiökokous 18.3.2008 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita korkeintaan 50000000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 30 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen lain säätämissä rajoissa.
Valtuutus on voimassa 31.3.2010 saakka. Valtuutus oikeuttaa poikkeamaan osakkeenomistajien etuoikeudesta merkitä uusia osakkeita (suunnattu osakeanti) laissa määrätyin edellytyksin. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus käsittää oikeuden päättää siitä, miten merkintähinta merkitään yhtiön taseeseen. Merkintähinta voidaan maksaa paitsi rahalla myös kokonaan tai osittain muulla omaisuudella (apporttiomaisuus) tai käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen. Hallituksella on oikeus päättää muista osakeantiin liittyvistä seikoista.
Yhtiökokous valtuutti lisäksi hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:
Hallitus voi päättää enintään 15000000 oman osakkeen hankkimisesta. Määrä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 31.8.2009 saakka. Valtuutus käsittää osakkeiden hankkimisen julkisessa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsingissä sen sääntöjen mukaisesti ja hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua markkinahintaan. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa.
Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen) laissa määrätyin edellytyksin. Yhtiön omat osakkeet hankitaan käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden totuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.
Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 8049976 omaa osaketta.
Varsinainen yhtiökokous 18.3.2008 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 15000000 omaa osaketta. Valtuutuksen perusteella Elisa Oyj hankki 3000000 miljoonaa omaa osakettaan pörssikaupankäynnissä 8.8.–17.9.2008 välisenä aikana. 2.5.2008 Elisa siirsi hallituksen päätöksen mukaisesti 361347 osaketta henkilöille, jotka kuuluivat vuoden 2006 kannustusohjelmaan.
Tilikauden päätteessä Elisa Oyj omisti 10688629 omaa osaketta.
Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä, niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 6,43 prosenttia.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2008 oli 82602 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,05 prosenttia.
Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2008 oli 12,30 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 22,18 euroa, alin 9,85 euroa ja keskikurssi 15,02 euroa.
Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 1914 miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä ajalla 1.1.2008–31.12.2008 kaikkiaan 338 824 976 kappaletta 5 041 milj. euron kokonaishintaan. Vaihto oli 217,7 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.
| Osakkeita | Osuus kaikista osakkeista, % |
|
|---|---|---|
| 1. Yritykset | 16 532 563 | 9,94 |
| 2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 282 143 | 4,38 |
| 3. Julkisyhteisöt | 36 398 633 | 21,89 |
| 4. Kotitaloudet | 41 147 817 | 24,74 |
| 5. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 2 753 797 | 1,66 |
| 6. Ulkomaat | 1 425 472 | 0,86 |
| 7. Erityistilit | 419 536 | 0,25 |
| Hallintarekisteröidyt | 49 658 996 | 29,86 |
| Elisa Oyj -konserni | 10 688 629 | 6,43 |
| Yhteensä | 166 307 586 | 100,00 |
| Omistuksia | % | Osakkeita | % |
|---|---|---|---|
| 28 105 | 12,48 | 1 452 023 | 0,87 |
| 194 088 | 86,17 | 38 124 493 | 22,92 |
| 2 798 | 1,24 | 6 490 870 | 3,90 |
| 195 | 0,09 | 5 806 615 | 3,49 |
| 39 | 0,02 | 9 572 477 | 5,76 |
| 16 | 0,01 | 93 752 943 | 56,37 |
| 225 241 | 100,00 | 155 199 421 | 93,32 |
| 419 536 | 0,25 | ||
| 10 688 629 | 6,43 | ||
| 166 307 586 | 100,00 | ||
| Nimi | Osakkeita | % |
|---|---|---|
| 1 Valtioneuvoston kanslia |
16 006 000 | 9,62 |
| 2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma |
10 151 976 | 6,10 |
| 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen |
3 697 788 | 2,22 |
| 4 Dna Oy |
2 952 111 | 1,78 |
| 5 Valtion eläkerahasto |
2 150 000 | 1,29 |
| 6 OP-Delta -sijoitusrahasto |
1 591 656 | 0,96 |
| 7 Lännen Teletieto Oy |
1 480 757 | 0,89 |
| 8 Kuopion Puhelin Sijoitus Oy |
1 475 556 | 0,89 |
| 9 Oulun Puhelin Holding Oyj |
1 475 556 | 0,89 |
| 10 Php Liiketoiminta Oyj | 1 475 556 | 0,89 |
| 11 Folketrygdfondet | 1 192 441 | 0,72 |
| 12 Helsingin Kaupunki | 1 124 690 | 0,68 |
| 13 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera | 738 799 | 0,44 |
| 14 Gyllenberg Finlandia Sijoitusrahasto | 490 841 | 0,30 |
| 15 Sijoitusrahasto Danske Suomi Osake | 480 118 | 0,29 |
| 16 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto | 460 000 | 0,28 |
| 17 Kuntien Eläkevakuutus | 391 856 | 0,24 |
| 18 Op-Focus -Erikoissijoitusrahasto | 385 000 | 0,22 |
| 19 Svenska Handelsbanken Ab (publ), | ||
| Filialvverksamheten I Finland | 334 903 | 0,20 |
| 20 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy | 323 082 | 0,19 |
| Yhteensä | 48 378 686 | 29,09 |
| Elisa Oyj -konserni yhteensä | 10 688 629 | 6,43 |
| Elisa-konsernin Henkilöstörahasto | 136 600 | 0,08 |
| Hallintarekisteröidyt | 49 658 996 | 29,86 |
| Muut kuin mainitut | 57 444 675 | 34,54 |
| Yhteensä | 166 307 586 | 100,00 |
Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2008 mukaan on 492 645 016,11 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 406 230 071,84 euroa.
Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.2008–31.12.2008 on 77 310 300,99 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
– osinkona jaetaan 0,60 euroa/osake eli yhteensä 93 371 374,20 euroa
– emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa
– jätetään omaan pääomaan 399 273 641,91 euroa.
Helsingissä helmikuun 12. päivänä 2009
Risto Siilasmaa Tomas Otto Hansson Orri Hauksson hallituksen puheenjohtaja
Pertti Korhonen Eira Palin-Lehtinen Ossi Virolainen
Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Olemme tarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Helsingissä, 12. helmikuuta 2009
KPMG OY AB
Pekka Pajamo KHT
Elisassa noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositusta listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance). Koodi on esillä yhdistyksen kotisivuilla www.arvopaperimarkkinayhdistys.fi. Elisalla ei ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista.
Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsi 18.3.2008 hallituksen jäseniksi Risto Siilasmaan (pj), Ossi Virolaisen (vpj) Tomas Otto Hanssonin, Orri Haukssonin, Pertti Korhosen ja Eira Palin-Lehtisen.
Kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat olleet riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet Siilasmaa, Virolainen, Korhonen ja Palin-Lehtinen ovat olleet koko toimikauden riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista ja Tomas Otto Hansson ja Orri Hauksson ovat olleet 13.10.2008 jälkeen riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista Novator Finland Oy:n myytyä omistamansa Elisa Oyj:n osakkeet.
Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2008 toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.
Risto Siilasmaa
ja johtoryhmän jäsen 1983–2001.
s. 1961, DI, hallituksen jäsen vuodesta 2008.
Päätoimi: Elektrobit Oyj:n toimitusjohtaja 2006–
Elisan hallitus: Risto Siilasmaa, Ossi Virolainen, Tomas Otto Hansson, Orri Hauksson, Pertti Korhonen ja Eira Palin-Lehtinen
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti sekä päättää asioista, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.
Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on määrittää yhtiön strategiset linjaukset sekä operatiiviset tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteuttamista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen toimitusjohtajan esityksestä. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta sekä yhtiön taloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien perusteella. Hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoiminnan ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisten investointien ja rahoitusjärjestelyiden toteuttamisessa.
Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita, kuten vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet sekä liiketoimintojen päälinjaukset. Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain kysymysten kautta tapahtuvana itsearviointina.
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa.
Hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2008 seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot:
puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa/kk
varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa/kk
Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto poistuu.
Vuonna 2008 hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (18.3.2008 lähtien) sai palkkioina Elisan osakkeita 2 890 kpl, entinen puheenjohtaja Pekka Ketonen (18.3.2008 saakka) 666 kpl, varapuheenjohtaja (18.3.2008 lähtien) ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Ossi Virolainen 2 123 kpl ja entinen varapuheenjohtaja Mika Ihamuotila (18.3.2008 saakka) 444 kpl ja hallituksen muut jäsenet 6 336 kpl. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille 30.12.2008 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvo-osuustileille vasta 7.1.2009, joten nämä osakemäärät eivät sisälly alla jäsenien kohdalla mainittuun osakemäärään.
| Elisan hallituksen Elisa-omistukset , (määräysvaltayhtiöt) |
Osakkeita, kpl, 31.12.2008 |
|---|---|
| Risto Siilasmaa, hallituksen puheenjohtaja |
7 865 |
| Ossi Virolainen, hallituksen varapuheenjohtaja |
10 287 |
| Tomas Otto Hansson, hallituksen jäsen | 912 |
| Orri Hauksson, hallituksen jäsen | 912 |
| Pertti Korhonen, hallituksen jäsen | 912 |
| Eira Palin-Lehtinen, hallituksen jäsen | 912 |
Vuonna 2008 hallitus kokoontui 26 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli 87 prosenttia.
Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan johtoon kuuluvien henkilöiden nimittämisen ja erottamisen, pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja muut johdon palkitsemiseen liittyvät asiat.
Valiokunnan tehtäviin kuuluu huolehtia, että yhtiökokoukselle valmistellaan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi. Valmistelu tehdään keskustellen yhtiön suurimpien omistajien kanssa.
Vuonna 2008 kompensaatio- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (pj) ja jäseninä Pertti Korhonen ja Tomas Otto Hansson. Vuonna 2008 hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokunta kokoontui 7 kertaa ja osallistumisaste oli 95 prosenttia.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito ja taloushallinto, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus sekä riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan erityisesti seuraavat asiat:
Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen sekä tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi.
Vuonna 2008 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Ossi Virolainen ja jäseninä Orri Hauksson ja Eira Palin-Lehtinen. Vuoden 2008 tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa ja osallistumisaste oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.
Elisalla on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2008 Veli-Matti Mattila.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 1 689 480,24 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat puhelin- ja autoedut sekä sairauskuluvakuutuksen (502 293,00 euroa) ja tulospalkkion (155 719,64 euroa) sekä johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän 2006 A-osan perusteella maksetun 1 031 467,60 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus oli 464 160,42 euroa (31 923 osaketta).
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Yhtiöjärjestelytilanteissa voi erokorvaus olla suurempi.
Elisan toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläke vastaa 60 prosentin tasoa. Toimitusjohtajan osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 94 657,56 euroa.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalla oli 31.12.2008 hallussaan 60 802 Elisan osaketta.
Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa mm. konsernituloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti ilmoituksella kahdessa Suomessa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään 17 päivää ennen kokousta. Kutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena ja se on siten saatavilla Elisan internetsivuilla (www.elisa.fi). Kutsussa kerrotaan kulloinkin kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle löytyvät ennen kokousta Elisan internetsivuilta.
Elisan yhtiöjärjestys on saatavilla Elisan internetsivuilla (www.elisa.fi). Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää aina yhtiökokous.
Elisan vuoden 2009 varsinainen yhtiökokous pidetään 18.3.2009 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa, osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki.
Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa ja seuraa tulosten muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Johtoryhmän kokoonpano (31.12.2008) ja sen omistukset ilmenevät alla olevasta taulukosta.
| Elisan johtoryhmän Elisa-omistukset | Osakkeita, kpl, 31.12.2008 |
|---|---|
| Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja |
60 802 |
| Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö |
27 114 |
| Panu Lehti, johtaja Tuotteet (Henkilöasiakasyksikkö) |
17 857 |
| Pasi Mäenpää, johtaja Yritysasiakkaat |
17 557 |
| Timo Katajisto, johtaja, Tuotanto |
19 153 |
| Jari Kinnunen, Talous- ja rahoitusjohtaja |
14 222 |
| Jukka Peltola, johtaja Kehitys |
17 557 |
| Katiye Vuorela, Viestintäjohtaja |
0 |
| Sami Ylikortes, Hallintojohtaja |
15 331 |
Elisan johtoryhmä vasemmalta: Asko Känsälä, Timo Katajisto, Katiye Vuorela, Panu Lehti ja Veli-Matti Mattila
Veli-Matti Mattila
Jukka Peltola, Jari Kinnunen, Pasi Mäenpää ja Sami Ylikortes
Elisan johtoryhmän jäseninä toimivat vuonna 2008 myös Tapio Karjalainen ja Anne Korkiakoski.
Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, joka sisältää rahapalkan ja verotettavat puhelin- ja autoedut.
Lisäksi johtoryhmälle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin.
Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Johtoryhmän jäsenille tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 5 868 606,56 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat puhelin- ja autoedut sekä sairauskuluvakuutuksen (1 640 173,23 euroa) ja tulospalkkion (202 891,00 euroa) sekä johdon palkitsemisja kannustinjärjestelmän 2006 A-osan perusteella maksetun 4 590 030,82 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus oli 2 065 450,62 euroa (142 053 osaketta). Yhdelle johtoryhmän jäsenelle on säännöllisen kuukausipalkan sijasta maksettu konsulttipalkkioina 127 490 euroa.
Elisan johtoryhmän jäsenillä toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Eläke vastaa 60 prosentin tasoa. Johtoryhmän osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 109 106,82 euroa.
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista, palkkioista ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmistä.
Elisan hallitus päätti 12.12.2008 uudesta Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 perustuu Elisa-konsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja liikevaihtoon. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2009 maksetaan vuonna 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia ansaintajaksoa seuraavan kahden vuoden ajan. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta.
Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 50 henkilöä. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2,2 miljoonan Elisa Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen osakkeita enintään 1,1 miljoonaa sekä rahana maksettavan osuuden).
Johdon palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa 7 ja 27 sekä emoyhtiön liitetiedossa 4.
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää, jonka avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Yhtiön strategiaprosessiin kuuluvat riskien kartoitus sekä tunnistettujen riskien suuruuden, todennäköisyyden ja hyväksyttävyyden arviointi. Strategiset tavoitteet viedään henkilöstön operatiivista toimintaa ohjaaviksi yhtiö- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden kautta.
Toimintapolitiikkojen, menettelyohjeiden ja riskien seurannan avulla varmistetaan, että toimenpiteet ovat tavoitteiden mukaisia.
Elisan vakuutettavaksi jäävät riskit hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen vakuutusmeklarin kanssa.
Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja informaatiota yhtiön ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle. Sisäisessä tarkastustoiminnassa tukeudutaan kansainvälisiin standardeihin (IIA).
Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.
Tilintarkastajien tehtävänä on varmistua siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.
Muita keskeisiä tavoitteita: varmistua, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistuu organisaation toimimisesta yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.
Yhtiöllä oli vuonna 2008 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Kertomusvuonna Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi Pekka Pajamo, KHT.
Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2008 olivat yhteensä 193 000 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 150 000 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 42 000 euroa.
Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 786 146 euroa. Nämä palvelut liittyivät mm. yritysjärjestelyihin, veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin sekä muihin asiantuntijapalveluihin.
Elisassa on käytössä NASDAQ OMX Helsingin 1.1.2006 voimaan tullut sisäpiiriohje.
Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön yhtiöstä päävastuullinen tarkastaja. Tämän lisäksi pysyviin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä internetissä Elisan kotisivujen www.elisa.fi kautta.
Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.
Elisan lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätösjulkistamista edeltävinä 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.
Elisa Oyj Rekisteröity kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 0102 6000 www.elisa.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.