Annual Report • Mar 7, 2012
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
Elisa Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 4.4.2012 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä, Messuaukio 1, 00520 Helsinki.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on perjantaina 23.3.2012 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään keskiviikkona 28.3.2011 kello 18.00, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä yhtiössä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään äänestämällä.
Elisan voitonjakopolitiikan mukaan varsinainen voitonjako on 40–60 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2011 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2011 perusteella jaetaan osinkoa 1,30 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä 11.4.2012 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan 18.4.2012.
Elisa Oyj julkaisee sähköisen vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 27.4.2012, 13.7.2012 ja 19.10.2012. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sähköinen vuosikertomus löytyy osoitteesta www.elisa.fi.
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internet-sivuilla osoitteessa www.elisa.fi/ sijoittajat.
Vesa Sahivirta Johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 010 262 3036 e-mail [email protected]
Elisalla on vahva verkkopalvelutoimittaja-asema. Sen lisäksi yhtiö tarjoaa ja kehittää asiakkailleen uusia, heille tarpeellisia ja mielenkiintoisia palveluita. Yritysasiakkaille suunnatut ICT- ja kuluttajille suunnatut online-palvelut ovat kasvussa.
Elisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys ja on julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla. Elisa palvelee alueellisesti noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota tuomalla elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluilla. Mobiililiittymien markkinajohtajana Elisa tarjoaa asiakkailleen Suomen kattavimmat ja nopeimmat mobiiliverkot. Palveluita tarjotaan kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin kanssa. Liiketoiminta muodostuu henkilöasiakkaista ja yritysasiakkaista. Tuotemerkit ovat Elisa ja Saunalahti.
Suomen kilpailuympäristö oli vuonna 2011 tiukka mutta vakaa. Mobiili liittymäkannan ja datapalvelujen käytön kehitys jatkui suotuisana. Älypuhelinmarkkina kasvoi erittäin nopeasti. Puhelinvalikoiman laajennuttua noin kaksi kolmasosaa myydyistä matkapuhelimista oli älypuhelimia. Tämä lisäsi mobiilidatapalvelujen käyttöä entisestään. Lisäksi kasvua edistivät mobiililaajakaistapalvelut ja useiden päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin. Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö vähenivät edelleen. Toisaalta kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä nousi pääasiassa uusien palvelujen kasvun myötä.
Elisan voitonjako vuonna 2011 sisälsi huhtikuussa maksetun osingon, 0,90 euroa osakkeelta. Lisäksi osakkeenomistajille maksettiin marraskuussa ylimääräinen 0,40 euron suuruinen osinko osakkeelta.
Liikevoitto Milj. euroa
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 530 | 1 463 | 1 430 |
| Käyttökate | 506 | 485 | 484 |
| Liikevoitto | 295 | 268 | 267 |
| Tulos ennen veroja | 265 | 197 | 235 |
| Nettotulos | 201 | 151 | 177 |
| Tulos/osake, euroa | 1,29 | 0,96 | 1,13 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 5 | 10 | 10 |
| Investoinnit osakkeisiin | 0 | 35 | 6 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 197 | 184 | 171 |
| Omavaraisuusaste, % | 42 | 43 | 46 |
| Velkaantumisaste, % | 94 | 93 | 80 |
| Henkilöstö 31.12. | 3 772 | 3 665 | 3 331 |
Euroopan ja Suomen taantuva taloudellinen tilanne ei vaikuttanut merkittävästi ICT-palvelujen kysyntään vuonna 2011. Palvelumme ovat vahvasti mukana helpottamassa suomalaisten ja virolaisten asiakkaiden arkea. Toisaalta kysynnän vakaus perustuu myös palvelujen edullisuuteen. Esimerkiksi Suomen telepalvelujen hinnat ovat tutkitusti alle EU:n keskiarvohintojen ja televiestintä on ainoa EU-keskiarvoa edullisempi tuoteryhmä Suomessa.
Kuluttajien ja yritysten kiinnostus uusia palveluja kohtaan kasvoi. Yhä useammat asiakkaat halusivat päästä käyttämään esimerkiksi elämyksellisiä viihdepalveluita tai parantamaan tuottavuuttaan nopeasti käyttöön otettavilla videopohjaisilla viestintäratkaisuilla. Älypuhelinten ja tablettien suosio jatkoi kasvuaan. Älypuhelinten osuus puhelinten koko myyntimäärästä kasvoi 74 prosenttiin vuoden lopulla, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 prosenttia.
Elisan liikevaihto ja tulos kehittyivät 2011 vuoden alussa antamamme ohjeistuksen mukaisesti hyvin. Markkina-asemamme ja kilpailukykymme kehittyivät myös vahvasti, vaikka kilpailutilanne jatkui haastavana. Liittymämäärämme kasvoivat sekä kiinteässä laajakaistassa että mobiilipalveluissa, joissa ylitimme 4 miljoonan käyttäjän rajan. Myös uusien kuluttajapalveluiden sekä työtä tehostavien ICT-palveluratkaisujen käyttö kasvoi selvästi vuoden aikana.
Jatkoimme päättäväistä strategiamme toteuttamista. Yhden Elisan kehittäminen, markkina-asemamme vahvistaminen ja uusien palvelujen tarjoaminen asiakkaillemme on edennyt suunnitelmiemme mukaisesti. Olemme panostaneet vahvasti kyvykkyyksiemme parantamiseen laskuttamisen ja toimittamisen osalta. Olemme onnistuneet toimintatapojemme kehittämisessä, mitä todistavat mm. EPSI-ratingin (Extended Performance Satisfaction Index) mukaiset hyvät tulokset asiakkaiden tyytyväisyydestä Elisan palveluihin. Olemme toimialan ykkösiä mm. mobiilipalveluissa ja mobiililaajakaistapalveluissa. Asiakaspalvelussa olemme kehittäneet asiakaspalautteen käsittelyä merkittävästi, mistä meitä palkittiin Vuoden Parhaat 2011 Asiakaspalvelukilpailussa. Näiden edistysaskeleiden lisäksi uskomme meillä vielä olevan merkittävästi mahdollisuuksia parantaa toimintaamme asiakkaiden palvelemiseksi. Tätä työtä jatkamme innokkaasti.
Jatkoimme vahvaa kehitystä perustietoliikennepalvelujen tarjonnassa mm. tuomalla 4G-nopeudet Suomen kattavimpaan ja nopeimpaan 3G-verkkoon. Nämä entistä nopeammat mobiilidatayhteydet olivat käytettävissä jo yli sadalla paikkakunnalla.
Uusien palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Elisa Viihde -palvelun vahva kehitys jatkui ja asiakasmäärä ylitti 100 000. Elisa Viihde sai monia uusia ominaisuuksia ja mielenkiintoisia sisältöjä, mm. tablettisovellutuksen. Avasimme vuoden 2011 aikana Suomen laajimman sähköisten kirjojen valikoiman. Elisa Kirja tarjoaa kaikkien merkittävien suomalaiskustantajien e-kirjat ja äänikirjat ja on käytettävissä usealla eri päätelaitteella. Elisa Vahti -palvelun kysyntä kehittyi myös hyvin vuoden aikana.
Yritysasiakkaille toimme vuoden aikana useita uusia yritysten tuottavuutta parantavia palveluja. Elisa oli maailmanlaajuisesti kehityksen kärjessä, kun toimme asiakkaillemme ensimmäisenä maailmassa skaalautuvan teräväpiirtoisen videoneuvottelupalvelun mobiilipäätelaitteisiin. Asiakkaamme pääsivät myös ensimmäisinä nauttimaan paketoiduista päiväkohtaisista tiedonsiirtohinnoista EU-alueella ja sen ulkopuolella. Palvelu helpottaa datakäytöstä ulkomailla syntyvien kustannusten hallitsemista. Ryhdyimme myös myöntämään ensimmäisenä Suomessa mobiilivarmenteita.
Julkaisimme ensimmäisenä tietoliikenne- ja ICT-palveluyrityksenä palveluidemme päästösäästöt. Esimerkiksi Elisan palvelinkeskuksissa tuotetuilla pilvipalveluilla asiakkaalla on mahdollisuus vähentää energiankulutusta yli 90 prosentilla. Päästösäästöissä keskeisessä asemassa ovat energiatehokkuutta parantavat ja matkustamista vähentävät ratkaisut, pilvipalvelut sekä teknologian kehitys.
Elisan liikevaihto kehittyi hyvin kasvaen 4,6 prosenttia vuonna 2011 kasvuvauhdin ollessa eurooppalaisten operaattoreiden kärkeä. Myös tuloksemme kasvoi ja taloudellinen asemamme pysyi vahvana. Hyvän tuloskehityksen, vahvan kassavirran ja hyvän omavaraisuusasteen perusteella hallitus esittää myös tämän kevään yhtiökokoukselle voitonjakoa, joka on jälleen kerran listayhtiöiden kärkeä.
Merkittävän veronmaksun lisäksi Elisa panosti vahvasti verkkoja palvelujärjestelmiin. Olimme myös vuonna 2011 alan merkittävin investoija. Investointimme suomalaisen ICT-infrastruktuurin kehittämiseen olivat 190 miljoonaa euroa. Ihmisten kasvava langattoman tiedonsiirron tarve sekä älypuhelinten suuri suosio ovat vauhdittaneet Elisan investointeja erityisesti 3G-verkkoomme, mikä on todettu riippumattomassa tutkimuksessa Suomen kattavimmaksi. Sen ansiosta Elisan ja Saunalahden asiakkaille taataan häiriötön mobiilipalvelujen käyttö ympäri Suomea. Verkkoa kehitetään jatkuvasti asiakkailta ja tutkimuksista saadun tiedon perusteella.
Asiakkaillemme kuuluu suuri kiitos palvelujemme käyttämisestä ja luottamuksesta Elisaa kohtaan. Vain aktiivisten ja vaativien asiakkaiden avulla pystymme kehittämään toimintaamme niin, että pystymme entistä paremmin luomaan arvoa asiakkaidemme arkeen. Omistajiamme haluamme myös kiittää luottamuksesta Elisan strategiaan ja sen toteuttamiseen.
Lisäksi kiitän kaikkia elisalaisia ammattimaisesta ja sitoutuneesta työstä yhtiön menestymiseksi vuoden 2011 aikana. Panostuksemme erityisesti työssäjaksamiseen sekä esimiesten valmentamiseen ovat tuottaneet tulosta ja henkilöstön tyytyväisyys on parantunut. Vuoden aikana pääpainopisteemme olivat innostavan ja sitouttavan työyhteisön rakentaminen sekä kannustaminen erinomaisiin suorituksiin.
Keskitymme määrätietoisesti parantamaan asiakastyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Jatkamme vahvasti innovointia palvelutarjontamme monipuolistamiseksi. Minulla on täysi syy uskoa, että liiketoimintamme kehittyy suotuisasti myös vuonna 2012.
Veli-Matti Mattila Toimitusjohtaja
Elisan Henkilöasiakkaat-yksikkö palvelee suomalaisia kuluttajia. Tarjoamme asiakkaillemme hinta-laatusuhteeltaan ylivoimaisia liittymiä maailmanluokan tehokkuudella ja elämyksellisiä palveluja verkossa.
Henkilöasiakasyksikön liiketoiminta jatkoi vuonna 2011 positiivista kehitystään. Sekä liittymäliiketoiminnan että palveluliiketoiminnan puolella ylitimme kuluneena vuonna merkittävän rajapyykin, kun Elisa Viihde -palvelu ylitti 100 000 käyttäjän rajan. Henkilöasiakkaiden käytössä on yhteensä noin 3,6 miljoonaa matkaviestintä- ja kiinteän verkon liittymää. Matkapuhelinliittymiä on 2,8 miljoonaa, kiinteitä puhelinliittymiä 178 000 ja kiinteitä laajakaistaliittymiä 389 000. Kaapelitelevisiopalveluilla asiakkaita on 253 000.
Kehitimme asiakaspalveluamme asiakkailta saadun palautteen perusteella ja uudistimme asiakaspalvelusivustomme. Uudistuksen seurauksena asiakkaillemme on tarjolla entistä helppokäyttöisempi ja informatiivisempi sivusto, jolla asiakkaan useimmin tarvitsemat palvelut on ryhmitelty selkeiksi kokonaisuuksiksi. Saunalahden verkkoasiakaspalveluun lisäsimme ominaisuuden, jolla asiakas pystyy reaaliajassa seuraamaan liittymänsä tilauksen etenemistä ja toimitusaikaa. Panostuksemme asiakaspalautteen käyttöön toiminnan kehittämisessä on myös huomattu: Asiakaspalvelumme sai Parhaat Käytännöt -erityismaininnan Vuoden Parhaat 2011 Asiakaspalvelukilpailussa. Tunnustus annettiin asiakaspalautteen hyödyntämisestä ja asiakaspalveluhenkilökunnan tukemisesta. Panostus näkyy myös asiakastyytyväisyydessä: vaihtuvuus on pysynyt matalalla tasolla ja Saunalahti-liittymän käyttäjät ovat tutkitusti Suomen tyytyväisimpiä (EPSI Rating -tutkimus 2011).
Liittymäliiketoiminnassa erityisesti mobiililaajakaistojen myynti on ollut voimakkaassa kasvussa koko vuoden ajan. Elisan 3G-verkko on tutkitusti Suomen nopein ja kattavin, ja Elisan asema mobiililaajakaistojen markkinajohtajana vahva. Panostimme mobiililaajakaistaan vuoden aikana edelleen: langattomuus siirtyi uudelle tasolle Elisan tuodessa loppuvuodesta 4G-nopeudet yli sadalle paikkakunnalle. Kiinteän laajakaistan suosio pysyi vakaana liittymämäärän jatkaessa kasvuaan. Huippunopeiden kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuutta laajennettiin merkittävästi lisäämällä panostuksia kuiturakentamiseen.
Panostimme mobiililaajakaistaan vuoden aikana: langattomuus siirtyi uudelle tasolle Elisan tuodessa loppuvuodesta 4G-nopeudet yli sadalle paikkakunnalle.
Elisa Viihde ylitti sille asetetut odotukset ja rikkoi 100 000 käyttäjän rajan. Vuoden aikana kehitimme edelleen palveluun fiksuja ominaisuuksia, ja toimme tarjolle uusia sisältöjä. Yksinoikeussopimus pohjoismaisen elokuvalevittäjän Nordisk Filmin kanssa toi Elisa Viihteen videovuokraamoon kattavan valikoiman kotimaisia elokuvia runsaan ulkomaisen tarjonnan lisäksi. Syksyllä teimme historiaa, kun elokuvaensi-ilta järjestettiin ensi kertaa Suomessa samaan aikaan sekä Elisa Viihteen videovuokraamossa että elokuvateattereissa.
Elisa Viihteen sisältö monipuolistui myös musiikin alueella, kun palvelun karaoke-ominaisuus lanseerattiin. Syksyllä lähetimme Lauri Tähkän levynjulkaisukeikan livestreamauksena Elisa Studiolta yksinoikeudella Elisa Viihteen asiakkaille.
Vuoden lopulla toimme Elisa Viihde -palveluun tablet-sovellukset, joiden avulla asiakkaamme voivat katsella tallenteitaan myös iPadilla ja Android-tabletilla.
Elisa Kirja -palvelussa lanseerasimme laajimman suomalaisen sähköisten kirjojen valikoiman, joka sisältää kaikkien merkittävien suomalaiskustantajien ääni- ja e-kirjoja. Yhteistyö kustantajien kanssa toi mahdollisuuden tarjota asiakkaillemme myös sellaista kirjallisuutta, joka on tarjolla vain Elisa Kirjan asiakkaille. Elisa Kirja -palvelun kautta julkaisimme yhteistyössä muun muassa CrimeTime- ja WSOY-kustantamoiden kanssa ensimmäisiä teoksia yksinoikeudella. Elisa oli näkyvästi mukana myös syksyn kirjamessuilla.
Elisa Vahti -palvelu on kasvattanut suosiotaan kuluttajien suosimana reaaliaikaisena vdeopalveluna.
Elisa avasi vuoden aikana kaksi uuden ajan Elisa Shopitia, toisen Jyväskylään ja toisen Tampereelle. Uudenlaisessa myymälässä asiakas pääsee joko yksin tai henkilökunnan avustuksella tutustumaan uusimpiin laitteisiin ja palveluihin interaktiivisten esittelyjen kautta. Tavoitteena on helpottaa Elisan palvelujen ja Saunalahtiliittymien sekä erilaisten laitteiden valintaa ja käyttöä.
Osa liikkeiden henkilökunnasta neuvoo asiakkaita Oma Guru -palvelussa kaikkien kodin teknisten laitteiden asennuksissa, käytössä ja mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Jatkamme strategiamme määrätietoista toteuttamista vuonna 2012. Tavoitteenamme on säilyttää ja vahvistaa asemaamme mobiililiittymien markkinajohtajana tarjoamalla asiakkaillemme parasta vastinetta rahalle. Jatkamme palveluliiketoiminnan kehittämistä ja tarjoamme asiakkaillemme muistettavia elämyksiä. Keskeinen tavoitteemme on panostaa asiakaspalvelun laatuun niin itsepalvelukanavissa kuin puhelinpalvelussakin hyödyntämällä asiakkailtamme saamaamme palautetta entistäkin paremmin.
Henkilöasiakkaat-yksikölle vuosi 2011 oli hyvä myös Virossa. Liittymämäärä nousi 14 prosentilla 411 000 kappaleeseen. Mobiilidataliittymien määrän kasvu oli erittäin voimakasta. Myös Virossa älypuhelimien suosio kasvoi nopeasti, myynti kasvoi moninkertaiseksi. Lisäksi melkein kaikkien puhelimien yhteydessä asiakkaille toimitettiin datapaketti. Mobiilinumeroiden siirroissa Elisa oli selvä voittaja. Nuorison keskuudessa Elisan Zen-prepaidliittymä oli edelleen selvästi suosituin.
Elisan Yritysasiakkaat-yksikkö tuottaa kokonaisvaltaisia ICT-palveluja, jotka auttavat organisaatioita kehittämään kilpailukykyään ja toimintojaan sekä parantamaan tuottavuuttaan. Haluamme ymmärtää asiakkaidemme liiketoiminta- sekä viestintähaasteita ja kehitämme palvelujamme jatkuvasti vastaamaan asiakkaidemme tarpeita.
Yritysasiakkaat-yksikkö tukee noin 150 000 organisaation liiketoimintaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Älypuhelimet sekä tablet-tietokoneet yleistyvät voimakkaasti ja niiden käyttö monipuolistuu. Vuonna 2011 yksikön toiminnassa korostuivatkin verkosta käytettävät pilvipalvelut, videoratkaisut sekä dataliikenteen räjähdysmäinen kasvu. Mobiililiittymämäärä kasvoi vuoden aikana 888 400 kappaleeseen.
Vastataksemme paremmin asiakastarpeisiin, organisoimme vuoden 2011 alussa Yritysasiakkaat-yksikön neljään liiketoimintayksikköön. Uudistuksen myötä olemme voineet kehittää palvelujamme entistä asiakaslähtöisemmiksi. Asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut -yksikkö auttaa innovatiivisten palvelujen ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla asiakkaitamme palvelemaan asiakkaitaan laadukkaasti, tehokkaasti ja monikanavaisesti.
Visuaalisen kommunikaation yksikkö tarjoaa videoratkaisut entistä rikkaampaan kanssakäymiseen sekä mediataulut tehokkaaseen myyntiin ja markkinointiin. IT-liiketoimintayksikkö keskittyy IT-ulkoistusratkaisuihin sekä laitteista riippumattomiin IT-palveluihin pilvestä. Yhteys- ja päätelaitepalvelut -yksikkö tuo asiakkaidemme käyttöön saumattomat puhe- ja datapalvelut, monipuoliset päätelaitteet sekä turvalliset tietoverkkoratkaisut, jotka mahdollistavat liiketoiminnan tehokkuuden ja jatkuvuuden.
Vuonna 2010 ostetut tytäryhtiöt Videra ja Appelsiini Finland laajensivat palveluvalikoimaamme entisestään.
Video yleistyy vauhdilla. Toimme yhdessä Videran kanssa ensimmäisenä maailmassa teräväpiirtoiset videoneuvottelut mobiilipäätelaitteisiin. Uusien videoneuvottelupalvelujen avulla samaan videoneuvotteluun voi osallistua kännykällä, tabletilla, kannettavalla tietokoneella sekä videoneuvotteluhuoneesta. Näin työnteko on joustavampaa.
Asiointi verkossa lisääntyy, ja yhä useamman organisaation menestyminen riippuu toimivista sähköisen asioinnin ratkaisuista. Toimme ensimmäisenä maailmassa videoneuvotteluyhteyden osaksi asiakaspalvelua. Organisaatiot voivat käyttää resurssejaan joustavammin, kun vapaana olevat asiakaspalvelijat ovat käytettävissä etäpalvelun kautta, ajasta ja paikasta riippumatta.
Olemme tehostaneet toimintaamme ja pienentäneet hiilijalanjälkeämme käyttämällä toiminnassamme omia palvelujamme ja uudistamalla niiden avulla toimintamallejamme. Otimme käyttöön Elisa Mediataulut ja Elisa Virtuaalineuvotteluratkaisut yrittäjäpalvelupisteissämme sekä uusimmissa Elisa Shopiteissa. Virtuaalineuvotteluratkaisun ansiosta esimerkiksi tekniseen asiantuntijaan saa helposti keskusteluyhteyden videokanavan avulla.
Vuonna 2011 vahvistimme jalansijaamme IT-palvelujen tarjoajana. Elisan ja Appelsiinin osaamisen sekä palvelutarjooman yhdistäminen
Vuonna 2011 toiminnassa korostuivat verkosta käytettävät pilvipalvelut, videoratkaisut sekä dataliikenteen räjähdysmäinen kasvu.
toi kotimaiset, korkean luokan IT-ulkoistus- ja pilvipalvelut asiakkaidemme ulottuville. Esimerkiksi sovellus- ja konesalipalvelut pilvestä vapauttavat asiakkaan resursseja, säästävät rahaa ja tuovat joustoa muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.
Säästöjä ei saavuteta pelkästään teknologialla, vaan teknologian mahdollistamien uusien toimintatapojen avulla. Pilvipalvelu tuo toimistosovellukset liikkuvaan työntekoon, kun sovelluksia voi käyttää ajasta tai paikasta riippumatta. Vahvistimme asemaamme pilvipalvelujen toimittajana ja toimme markkinoille Elisa Toimisto 365:n, joka yhdistää verkkokäyttöiset sähköposti-, toimisto- ja pikaviestintäohjelmistot.
Elisa toi Suomen kattavimpaan 3G-verkkoon 4G-nopeudet, mikä helpottaa liikkuvaa työntekoa. Yhteistyömme Telenorin ja maailman johtavan mobiilioperaattorin Vodafonen kanssa takaa asiakkaillemme sujuvan työskentelyn verkossa myös ulkomailla. Paketoimme ensimmäisenä Suomessa päiväkohtaiset tiedonsiirtohinnat Daily Traveller -palveluksi, mikä selkiyttää hinnoittelua ja kustannusten hallintaa.
Mobiilipäätelaitteiden ja sähköisen asioinnin yleistyessä varman tunnistautumisen merkitys kasvaa. Elisa Mobiilivarmenne toimii kuluttajien sähköisenä henkilöllisyystodistuksena verkkoasioinnissa. Aloitimme ensimmäisenä sen myöntämisen kuluttajille ja lanseerasimme yhteistyössä asiakasyritystemme kanssa ensimmäiset mobiilivarmennetta hyödyntävät palvelut. Mobiilimaksamista helpotimme tuomalla markkinoille Oma Lasku -palvelun, jonka avulla yritysliittymää voi käyttää henkilökohtaiseen asiointiin.
Dataliikenne jatkaa voimakasta kasvuaan, mikä lisää pilvipalvelujen kysyntää. Henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitys organisaatioissa kasvaa ja videoratkaisujen käyttö tulee yleistymään. Videon avulla toteutettava virtuaalinen asiakaspalvelu ja interaktiiviset videonäytöt yleistyvät. Vuorovaikutteisia palveluja voidaan hyödyntää uusilla tavoilla eri toimialoilla, kuten terveydenhuollossa ja kotihoitopalveluissa.
Yritysasiakkaat-yksikön vuosi 2011 oli menestyksekäs myös Virossa. Liittymien määrä kasvoi 13 prosenttia ja oli vuoden lopuussa 88 300. Lisäksi mobiilidataliittymien määrä kasvoi merkittävästi. Lanseerasimme Virossa modernin viestintäratkaisun: joustava ja helppokäyttöinen Elisa Ring -palvelu korvaa mm. perinteiset yritysvaihteet ja tarjoaa yrityksille yhdentyvän viestinnän palveluita. Toimme myös datan ja puheen sekä älypuhelimia ja tabletteja sisältävän kokonaispaketin yritysasiakkaille. Elisan järjestämä Smartwork with Elisa -tapahtuma keräsi yli 400 yrityspäättäjää keskustelemaan ICT-alan tulevaisuuden näkymistä.
Vuonna 2011 Elisassa jatkettiin tulos- ja tavoitehakuisen, erinomaisuuteen ja jatkuvaan parantamiseen tähtäävän kulttuurin vahvistamista. Innostava ja jämäkkä johtajuus sekä henkilöstön hyvinvointi ovat olleet kehittämisen painopisteitä.
Elisan henkilöstö, esimiehet ja johto rakentavat yhdessä erinomaista Elisaa, joka toimii laadukkaasti asiakkaiden parhaaksi. Elisa tavoittelee joukkoonsa joustavia ja muutoskykyisiä joukkuepelaajia, innovatiivisia ja tavoitteisiinsa sitoutuvia osaajia, joiden intohimona on luoda elämyksiä tuottavia palveluita ja tuottavuutta parantavia kokonaisratkaisuja Elisan asiakkaille sekä varmistaa Elisalle teknologinen kyvykkyys ja tehokas operatiivinen toiminta.
Henkilöstön viihtyvyyden ja hyvinvoinnin sekä työn tuloksellisuuden kannalta mahdollisuudet työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ovat tärkeitä. Etätyö niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista, koetaan tehokkaaksi ja tuottavaksi tavaksi tehdä työtä. Elisan vahvuuksia ovat joustava työ ja työaika, vapaan järjestäminen tarvittaessa, selkeät tavoitteet ja tavoitteiden seuranta, lähiesimiestyö, vahva ryhmähenki ja tasa-arvo.
Vuoden 2011 syyskuussa toteutetun henkilöstötutkimuksen tulosten mukaan elisalaisten tyytyväisyys työhön, johtamiseen ja työnantajaan oli edelleen noussut. Kehityskeskustelujen hyödyllisyys, naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä työssään, palautteen saaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen säännöllinen seuranta paranivat merkittävästi vuoden 2011 aikana. Tutkimuksen tulokset käsiteltiin prosessin mukaisesti esimiesten johdolla. Henkilöstön ja esimiesten yhdessä päättämien kehittämistoimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan vuonna 2012 neljä kertaa vuodessa tehtävällä voimavarakyselyllä.
Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on erittäin tärkeää. Varhainen välittäminen, henkilöstön hyvinvointi ja paluu pitkiltä sairauspoissaoloilta takaisin työelämään olivat yhteistyön kannalta keskeisiä asioita vuonna 2011.
Työympäristötoiminta tukee Elisan liiketoimintaa ja edistää Elisan vetovoimaisuutta työnantajana kehittämällä työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä.
Alueellinen virkistystoiminta mahdollistaa eri paikkakunnilla työskenteleville elisalaisille yhteiset liikunta- ja kulttuurituokiot. Joukkuepelit, kuntosalit, yhteiset jumppatuokiot sekä kävely- ja liikuntakoulut olivat edelleen hyvin suosittuja liikuntamuotoja. Useat elisalaiset osallistuivat puolimaratoni- ja maratonikisoihin vuoden 2011 aikana. Pitkäkestoisia hyvinvointivalmennuksia jatkettiin, ja niissä mukana olleet henkilöt nostivat vireyttään ja fyysistä kuntoaan sekä panostivat terveellisiin elämäntapoihin.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työympäristöön on yksi hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Elisassa aloitetaan Muutoksen suunnittelu -prosessi aina, kun liiketoiminnassa tehdään sellaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia henkilöstön määrään ja/tai tehtäväkuviin tai muihin työn sisällön kannalta keskeisiin asioihin. Henkilöstön aktiviinen mukanaolo ko. prosessissa on erityisen tärkeää ja henkilöstön oman palautteen pohjalta tähän on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 2011 aikana. Tavoitteena vuodelle 2012 on, että jokainen muutosprojekti vahvistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia ja parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja jaksamista.
Joustavaa työtä ja työaikaa
Suosimme Elisassa
Liikuntaa ja terveitä elämäntapoja työkyvyn ja jaksamisen ylläpitämiseksi
Omien palveluiden ja tuotteiden käyttämistä, jotta osaamme auttaa asiakkaitamme
Etätyötä, joka on hellää myös ympäristölle
Monipuolisia työvälineitä, joiden avulla työn tekeminen missä vain ja milloin vain on mahdollista
1000 euroa
Henkilöstön keski-ikä Vuotta
Henkilöstön vaihtuvuus
Henkilöstökulut Milj. euroa
Henkilöstökulut/henkilö 1000 euroa
Alempi keskiaste
2011 2010 2009 799 758,7 515,5 12 13 Perustaso Ylempi keskiaste Ylempi tutkinto Koulutusjakauma % Henkilöstön koulutuspanos/henkilö Euroa
Vuodesta 2010 lähtien Elisassa on toteutettu nykymuotoista uudelleensijoittumisohjelmaa. Työtä vaille jääneet pyritään sijoittamaan uusiin tehtäviin irtisanomisen sijasta. Vuoden 2010 alusta lähtien liiketoiminnallisista syistä ilman tehtäviä jääneet henkilöt ovat siirtyneet aktiiviseen uudellensijoittumisohjelmaan, jonka tarkoituksena on löytää henkilöille uutta työtä Elisasta tai Elisan ulkopuolelta. Vuoden 2011 aikana ohjelmaa kehitettiin ja tehostettiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Aktiivisen uudelleensijoittumisohjelman aikana henkilöt saavat tarvitsemaansa valmennusta kaikkiin työn hakemisen kannalta keskeisiin asioihin.
Kun Elisassa avautuu uusia tehtäviä, niitä tarjotaan ensisijaisesti uudelleensijoittuville, mikäli heidän osaamisensa vastaavat riittävällä tasolla tehtävien vaatimuksia. Myös väliaikaisiin projektitehtäviin uudelleensijoittuvat ovat olleet haluttuja henkilöitä heidän osaamisensa vuoksi. Vuosien 2010–2011 aikana hieman yli kaksi kolmasosaa uudelleensijoittuvista on löytänyt uudelleensijoittumisohjelman aikana haluamansa ratkaisun, työpaikan muualta Elisasta tai Elisan ulkopuolelta tai opiskelupaikan haluamaltaan alalta.
Uudelleensijoittumisohjelma on saanut henkilöstöltä positiivisen vastaanoton ja sen vaikutus on osaltaan parantanut henkilöstön tyytyväisyyttä.
Työympäristötoiminnan toiminta-ajatuksena on tukea Elisan liiketoimintaa ja edistää Elisan vetovoimaisuutta työnantajana kehittämällä työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä elisalaisten työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiselle olennaista on prosessien ja toimintatapojen sekä johtamisen kehittäminen. Lisäksi huolehdimme työyhteisöstä, yksilöiden terveydestä ja työkyvystä sekä työympäristöstä.
Vuonna 2011 työympäristötoiminnan ja työsuojelun painopisteet olivat:
Elisassa on laadittu tasa-arvosuunnitelma vuosittain, ensimmäistä kertaa vuodeksi 2006. Vuoden 2011 tasa-arvosuunnitelmassa kiinnitettiin huomiota palkkaukseen, naisten uralla etenemiseen, naishakijoiden määrän kasvattamiseen ulkoisissa rekrytoinneissa ja yleiseen tasa-arvotietoisuuteen. Diversiteetin kasvattaminen Elisassa on yksi keskeisistä tavoitteista tasa-arvon edistämisessä. Vuonna 2011 naisten edustus yksiköiden ja tulosyksiköiden johtoryhmissä kasvoi entisestään.
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | 3 772 | 3 665 | 3 331 |
| Bruttovahvuus yht. | 4 347 | 4 303 | 3 986 |
| Miehiä | 2 661 | 2 577 | 2 394 |
| Naisia | 1 686 | 1 726 | 1 592 |
Elisan henkilöstö kehittyy työssä oppimalla, esimiesten tuen ja valmentavan johtajuuden sekä erilaisten koulutus- ja valmennusohjelmien avulla. Elisa järjestää johtamis- ja esimieskoulutuksia, projekti- ja talouskoulutuksia, kielikoulutuksia ja työyhteisön kehittämiseen tähtääviä koulutuksia samoin kuin tuotteisiin, asiakkaiden palvelemiseen ja myymiseen liittyvää koulutusta.
Sisäinen liikkuvuus eli aktiivinen tehtäväkierto ja uudelleensijoittuminen parantavat myös henkilöstön osaamista. Vuoden 2011 aikana n. 10 prosenttia Elisan henkilöstöstä vaihtoi tehtäviä väliaikaisesti tai pysyvästi.
Varhaisen välittämisen malli osana johtamista on yksi Elisan painopisteistä. Esimies auttaa ja tukee työntekijää, mikäli suoriutumisen taso alkaa heiketä, poissaolojen määrä kasvaa tai työssä ilmenee muita ongelmia.
Perinteisiä pitkiä valmennusohjelmia tuotettiin sekä uusille esimiehille että jo pidempään esimiehenä toimineille. Lisäksi toteutettiin n. 5 kk:n pituinen johdon valmennusohjelma, joka alkoi syksyllä 2010 ja päättyi keväällä 2011.
ElisaPro asiakasrajapinnan ansioituneille myyjille ja asiakaspalvelijoille jatkui edelleen. Johtamisen erikoisammattitutkinto (JET), Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, Asiakaskeskeinen prosessijohtaminen (Tekniikan erikoisammattitutkinto) ja Myynnin erikoisammattitutkinto olivat v. 2011 suosittuja tutkintoon johtavia valmennusohjelmia. Näihin pitkiin valmennusohjelmiin osallistui useita kymmeniä elisalaisia.
Lyhyempiä 0,5–2 päivän valmennuksia erilaisista aihepiireistä järjestettiin vuonna 2011 yli kaksisataa. Elisan kulttuuria vahvistava, laatuun ja erinomaisuuteen tähtäävä koulutus koko henkilöstölle toteutettiin verkkokoulutuksena jälleen vuonna 2011. Jatkuvaan parantamiseen liittyvät työkalut koulutettiin kaikille esimiehille vuoden 2011 aikana. Elisa tuki myös henkilöstönsä omaehtoista opiskelua heidän itsensä valitsemissa koulutusohjelmissa.
Elisa teki laajaa yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa antaen opiskelijoille ja oppilaitosten edustajille mahdollisuuden tutustua eri tavoin tämän päivän työelämään. Yhteistyö toteutui vuonna 2011 pääsääntöisesti erilaisina yhteistyöprojekteina, luentovierailuina, tutkimusyhteistyönä, yritysvierailuina ja -esittelyinä sekä Elisassa suoritettavien harjoitus- ja opinnäytetöiden muodossa. Yhteistyön kautta Elisa tarjosi opiskelijoille kosketuksen nykypäivän yritysmaailmaan. Yhteistyöoppilaitoksina ovat olleet ensisijaisesti tekniikan ja kaupallisen alan oppilaitokset, yliopistot ja korkeakoulut.
Vuonna 2011 yhteistoiminta Elisassa sujui totuttuun tapaan hyvin. Työmarkkinakentässä syntyi syksyllä 2011 tilanne, että myös ICT-alan työehtosopimuksista neuvoteltiin valtakunnallisen ns. raamiratkaisun puitteissa. ICT-alan sopimukset olisivat olleet voimassa syksyyn 2012 (toimihenkilöt) ja syksyyn 2013 (ylemmät toimihenkilöt). Raamisopimuksen mukaiset sopimukset solmittiin myös ICT-alalle ja työehtosopimusten voimassaoloajat pitenivät.
Elisalle ympäristövastuu merkitsee pitkäjänteistä ja läpinäkyvää toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Ympäristöstä huolehtiminen kuvastaa yhtä Elisan keskeisistä arvoista, vastuullisuutta. Ympäristövastuu merkitsee meille ennen kaikkea pitkäjänteistä ja läpinäkyvää toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Elisan päämääränä on toimia esimerkkinä ja kannustaa vastuullisuuteen.
Maapalloa uhkaa ilmastokriisi, mutta vielä on mahdollista vaikuttaa: omilla valinnoillamme on merkitystä. ICT-alan palveluilla on mahdollisuus vähentää välillisesti kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen määrää vuoteen 2020 mennessä jopa 15 prosentilla. Climate Groupin mukaan tämä määrä on noin viisinkertainen ICT-alan omaan arvioituun hiilijalanjälkeen verrattuna.
Elisa haluaa olla mukana luomassa vähähiilistä yhteiskuntaa. Tätä tavoitetta toteutimme vuoden 2011 aikana innovoimalla ICT- ja online-palveluja, jotka pienensivät asiakkaidemme hiilijalanjälkeä yhteensä 15 232 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tavoitteiden toteutuminen varmistettiin jatkuvalla mittaamisella ja arvioinnilla. Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen on kytkenyt Elisan ympäristövastuun kiinteästi liiketoimintayksiköiden operatiiviseen toimintaan ja ympäristöystävälliset palvelut muodostivat merkittävän osan yhtiön liiketoimintamahdollisuuksista.
Elisan palvelut virtuaaliratkaisuista älypuhelimiin tarjosivat asiakkaillemme mahdollisuuden toteuttaa omaa ympäristövastuutaan sekä toimia samalla kustannustehokkaasti. Elisan omassa toiminnassa hiilijalanjälkeä pienennettiin energiatehokkuudella, omien palveluiden maksimaalisella hyödyntämisellä ja toimintatapamuutoksilla. Elisalaiset tekivät mm. etätöitä keskimäärin 3,4 päivää kuukaudessa ja ovat käyttäneet laajamittaisesti videoneuvotteluja omassa toiminnassaan jo vuodesta 2008. Olemme halunneet näyttää omalla toiminnallamme suuntaa ja ratkaisumme on huomioitu myös kansainvälisesti.
Keväällä 2011 Elisa raportoi ensimmäisenä operaattorina tarjoamiensa palveluidensa avulla saavutetut päästösäästöt. Syksyllä Elisa julkaisi toisen vastaavan raportin, jossa tarkasteltiin kevään 2011 tuloksia. Laskennan tulokset varmennettiin ulkopuolisella riippumattomalla asiantuntijalla. Luotettavien laskentamenetelmien avulla Elisa osoitti raporteissa hiilidioksidivähennykset konkreettisina lukuina. Niiden avulla yritykset ja yhteisöt voivat suunnitella omia toimenpiteitään päästösäästöjensä ja tavoitteidensa toteuttamiseksi.
Tulokset osoittavat, että Elisan tarjoamien palveluiden avulla asiakkaat voivat vähentää omien hiilidioksidipäästöjensä määrää.
Vuonna 2011 Elisan palveluiden avulla kyettiin vähentämään päästöjä yli 9 900 hiilidioksiditonnia. Lisäksi Elisan palvelut tuotettiin ympäristöystävällisemmin, yli 5 300 hiilidioksiditonnia pienemmällä päästömäärällä tehostuneen toiminnan ja ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönoton ansiosta. Nämä päästösäästöt vastaavat yli 80 miljoonaa keskimääräisellä suomalaisella henkilöautolla ajettua kilometriä.
Päästösäästöt olivat yli kaksinkertaiset verrattuna edelliseen vuoteen ja yhdeksänkertaiset verrattuna lähtötasoomme, vuoteen 2009. Tätä erittäin merkittävää päästösäästöjen kasvua selittää osittain laskennan laajentuminen uusiin osa-alueisiin, mutta sen lisäksi se kuvaa hyvin Elisan kestävän kehityksen liiketoiminnan kasvua.
Tulokset osoittavat, että Elisan tarjoamien palveluiden avulla asiakkaat voivat vähentää omien hiilidioksidipäästöjensä määrää. Voidaan perustellusti arvioida, että todellisten säästöjen määrä on toteutettua laskentaa merkittävästi suurempi.
Suomessa Elisan radioverkon päästöt liittymää kohden vähenivät 18 prosenttia ja välitetyn mobiiilidatan osalta 68 prosenttia suhteessa vertailukauteen (syksy 2009). Pääasiallinen syy päästöjen vähenemiseen on liittymien ja välitetyn mobiilidatan määrän kasvu. Elisan radioverkot ovat siten vuoden 2011 aikana tarjonneet korkeampaa käyttökapasiteettia vertailukautta paremmalla energiatehokkuudella. Lisäksi Elisan radioverkko on mahdollistanut älykkäiden palveluiden (rakennukset, liikenneratkaisut, energiaverkot) laajamittaisen käyttöönoton ja myös tältä osin päästöjen vähenemisen muilla toimialoilla.
Elisan palvelujen merkittävimmät asiakkaiden päästöjä vähentävät tekijät ovat liikkuvan työnteon ratkaisujen yleistyminen ja erityisesti videoneuvotteluratkaisujen kysynnän huikea kasvu (päästösäästö 7 306 tCO2 vuonna 2011). Niiden avulla asiakkaan hiilijalanjäljen eri osa-alueita on mahdollista pienentää palvelusta riippuen 16–40 prosenttia.
Liikkuvan työn ratkaisut vähentävät organisaatioiden aiheuttamia päästöjä mahdollistamalla ihmisten, palveluiden ja tietojen tavoitettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä vähentää päästöjä mahdollistamalla mm. etätyön, monitilatoimistoratkaisut ja virtuaalineuvottelut.
Videoneuvotteluratkaisut olivat vuoden 2011 aikana merkittävin yksittäinen palveluiden päästöjä vähentävä tekijä. Kyseisessä muutoksessa näkyy selkeästi paitsi yritysten käyttöönottamien ratkaisujen yleistyminen myös henkilökohtaisten valintojen merkitys. Olennaista on kokonaisvaltainen ajattelun ja toimintatavan muutos. Jos liikkuvan työn ratkaisuja käyttöönotettaessa yrityksissä ei samalla huomioida toimitilojen tilatehokkuutta, merkittävä osa säästöpotentiaalista jää hyödyntämättä. Liikkuvan työn ratkaisujen ansiosta esimerkiksi Elisassa käytettiin vuonna 2011 jopa 40 prosenttia vähemmän toimistotilaa työntekijää kohden kuin keskimäärin suomalaisyrityksissä ja saavutettiin päästösäästöjä 2 604 tCO2.
Elisan palveluiden päästöjä vähennettiin vuonna 2011 prosessien tehostamisella sekä ottamalla käyttöön uusia ympäristöystävällisimpiä teknologioita. Merkittävimmät päästösäästöt toteutuivat konesalien energiatehokkuudessa.
Elisan pilvipalveluna tuottamat palvelinkeskukset vähentävät energiankulutusta jopa 94 prosenttia.
Elisa säästi vuonna 2011 konesaleissaan kasvihuonepäästöjä yhteensä 3 738 tCO2. Perinteisesti toimialalla konesalien palvelimien jäähdytys kuluttaa jopa lähes saman verran sähköä kuin palvelimet, ja syntynyt lämpö haihdutetaan ulkoilmaan. Elisa otti kesäkuussa 2011 käyttöön innovatiivisen, palvelinten hukkalämpöä hyödyntävän ratkaisun konesalikeskuksessaan Espoossa. Ratkaisu mahdollistaa konesalin palvelimissa syntyvän lämpöenergian hyödyntämiseen kokonaisuudessaan Espoon kaukolämmityksessä. Elisan konesali tuottaa lämpöä vuosittain noin 20 000 megawattituntia, joka vastaa yli 1 000 keskimääräisen suomalaisen omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta. Konesalin energiatehokkuus lisääntyy huomattavasti, kun palvelimissa syntyvää lämpöenergiaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti ympäri vuoden.
Perinteisenä ratkaisuna kyseisen konesalin hiilidioksidipäästöt täysimääräisessä käytössä tulisivat olemaan arviolta 2 000 tCO2. Innovatiivisen ratkaisun avulla konesalin päästötase tulee olemaan negatiivinen ja täysimääräisessä käytössään sali tulee vähentämään hiilidioksidipäästöjen määrää Espoon alueella jopa 7 500 tCO2.
Elisan pilvipalveluna tuottamat palvelinkeskukset vähentävät energiankulutusta jopa 94 prosenttia. Elisan pilvipalveluissa perinteisen palvelinratkaisun sijaan asiakkaalle tarjotaan virtuaalista palvelinta eli palvelinkapasiteettia Elisan laitteista. Palvelimien virtualisoinnin etuna on, että yhtä fyysistä palvelinta voi käyttää useampi asiakas. Näin palvelinten käyttö tehostuu eikä kapasiteetin ylläpitoon tarvita yhtä paljon energiaa kuin perinteisessä ratkaisussa. Kyseisellä toiminnan tehostumisella säästettiin päästöjä vuonna 2011 yhteensä 994 hiilidioksiditonnia.
Tuotteiden uudelleenkäyttö vähentää raaka-aineiden tarvetta Vuonna 2011 Elisa tehosti tuotepalautusten uudelleenkäyttöä. Osa Elisan henkilöasiakkaille lähettämistä laitteista palautetaan takaisin lyhyen kokeilujakson jälkeen. Tarkistus- ja pakkausmenetelmien tehostaminen on mahdollistanut sen, että toimiviksi todetut tuotteet otetaan entistä tehokkaammin talteen ja lähetetään edelleen seuraaville asiakkaille.
Marraskuussa 2011 Elisa lanseerasi yritysasiakkailleen uuden kierrätyspalvelun, jossa tietokonepaketin ostaja voi kierrättää vanhat kannettavat tietokoneensa uuteen käyttöön. Elisalla on jo vuodesta 2010 ollut toiminnassa vastaava palvelu henkilöasiakkaiden matkapuhelimiin liittyen. Käytetyt puhelimet myydään uusiokäyttöön ja korjauskelvottomista hyödynnetään uudelleen käytetyt osat tai ainakin raaka-aineet. Käytetystä laitteesta saatavan rahallisen hyvityksen tarkoituksena on kannustaa asiakkaita palauttamaan vanhat elektroniikkalaitteet sen sijaan, että ne jäisivät ilman käyttöä. Vuoden 2011 aikana tuotteiden uudelleenkäytöllä saavutettiin 367 hiilidioksiditonnin päästösäästöt.
Elisa edisti asiakkaiden laskutuksen siirtymistä paperilaskuista sähköiseen laskutukseen (päästösäästö 223 tCO2). Lisäksi Elisa otti heinäkuussa 2011 ensimmäisenä suomalaisoperaattorina käyttöön uuden, ympäristöystävällisen teknologian verkon rakentamiseen hyödyntämällä mikro-ojitusteknologiaa. Nopea, pienemmät ympäristöhaitat ja talvirakentamisen mahdollistava menetelmä tulee vauhdittamaan tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kehitystä erityisesti tiheillä taajama-alueilla.
Vuoden 2011 aikana Elisa raportoi koko konserninsa toiminnasta vuonna 2010 muodostuneet hiilidioksidipäästöt (93 459 tCO2) internet-sivuillaan sekä Carbon Disclosure Project (CDP) organisaatiolle. Elisa hyväksyttiin maaliskuussa 2011 kestävän kehityksen OMX GES Sustainability Finland -indeksiin.
Tarkemmat tiedot Elisan ympäristövastuusta on saatavilla erikseen julkaistavista yritysvastuun indikaattoreista (GRI), sekä päästösäästöraportista 2011, jotka löytyvät Elisan internet-sivuilta, www.elisa.fi.
| Toimintakertomus | 15 |
|---|---|
| Tilinpäät ös Konserni |
|
| Tuloslaskelma Tase Rahavirtalaskelma Laskelma oman pääoman muutoksista |
20 21 22 23 |
| Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot Tunnusluvut |
24 30 57 |
| Emoyhtiö Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma |
60 61 62 |
| Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot |
63 64 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tilintarkastuskertomus |
71 73 74 |
Tilinpäätös on laadittu IFRS standardien mukaisesti.
Suomen kilpailuympäristö on ollut tiukka mutta vakaa. Matkaviestinnän liittymäkannan ja datapalveluiden käytön myönteinen kehitys on jatkunut. Älypuhelinmarkkina kasvaa nopealla vauhdilla. Puhelinvalikoiman laajennuttua yli kaksi kolmasosaa myydyistä matkapuhelimista on älypuhelimia. Tämä lisää mobiilidatapalvelujen käyttöä entisestään. Matkaviestintämarkkinoiden kasvuun on vaikuttanut myös useampien päätelaitteiden käyttö eri tarkoituksiin. Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö vähentyivät samaan tahtiin kuin edellisvuonna.
Uusien visuaalisten viestintäpalvelujen (videoneuvottelupalvelujen) markkinoiden myönteinen kehitys jatkuu. Myös epälineaaristen TV-palvelujen kysyntä on kasvamassa.
Liikevaihto ja tulos:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 530 | 1 463 | 1 430 |
| Käyttökate | 506 | 485 | 484 |
| Käyttökate-% | 33,1 | 33,1 | 33,8 |
| Käyttökate ilman kertaeriä | 506 | 485 | 484 |
| Käyttökateprosentti ilman kertaeriä |
33,1 | 33,1 | 33,8 |
| Liikevoitto | 295 | 268 | 267 |
| Liikevoittoprosentti | 19,3 | 18,3 | 18,7 |
| Oman pääoman tuottoprosentti | 24,1 | 17,4 | 19,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,3 | 42,5 | 46,1 |
Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvua vauhditti laitemyynnin sekä yritysasiakkaiden ICT-palvelujen ja Viron liiketoiminnan kasvu. Myös henkilöasiakkaiden verkkopalvelut, kuten Elisa Viihde -palvelu, vaikuttivat myönteisesti liikevaihdon kasvuun. Perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärien väheneminen kummassakin segmentissä ja matkaviestinnän yhdysliikennemaksujen lasku vaikuttivat liikevaihtoon negatiivisesti.
Käyttökate kasvoi edellisvuodesta 4 prosenttia. Käyttökatteen kasvu johtui pääasiassa liikevaihdon lisäyksestä ja tehostamistoimenpiteistä. Pienikatteisten laite- ja uusien palveluiden myynnin kasvu vaikutti negatiivisesti käyttökateprosenttiin.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä –30 miljoonaa euroa (–71; -31 ilman kertaluonteista 40 miljoonan euron luottojohdannaissalkun takausvastuukulua). Tuloslaskelman tuloverot olivat –64 miljoonaa euroa (–47). Tulos verojen jälkeen oli 201 miljoonaa euroa (151) ja tulos osaketta kohti oli 1,29 euroa (0,96).
| 31.12. | 31.12. | 31.12. | |
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 |
| Nettovelka | 788 | 776 | 719 |
| Nettovelka/käyttökate 1) | 1,6 | 1,6 | 1,5 |
| Velkaantumisaste (gearing), % | 93,8 | 93,2 | 79,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,3 | 42,5 | 46,1 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 |
| Kassavirta investointien jälkeen | 207 | 172 | 252 |
1) (korolliset velat–rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)
Elisan kassavirta investointien jälkeen oli 207 miljoonaa euroa (172; 212 ilman kertaluonteista luottojohdannaissalkun takausvastuukulua). Nettokäyttöpääoman muutos ja käyttöomaisuusinvestointien kasvu vaikuttivat kassavirtaan negatiivisesti. Käyttökatteen kasvulla sekä verojen ja osakeinvestointien aiempaa pienemmällä määrällä oli puolestaan myönteinen vaikutus kassavirtaan.
Elisa myi 51 prosentin osuutensa Excenta Oy:stä maaliskuussa. Tällä ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai -taseeseen.
Joulukuun 16. päivänä Elisa siirsi Elisa Eesti AS:n omistusosuutensa Saunalahti Group Oyj:lle emoyhtiöltä. Joulukuun 31. päivänä 2011 Elisan kokonaan omistama tytäryhtiö Saunalahti Group Oyj sulautui Elisa Oyj:hin. Sulautumisella ei ollut vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai -taseeseen. Nämä järjestelyt kasvattivat emoyhtiön tulosta ja omaa pääomaa, mutta niillä ei ollut verovaikutusta. Ks. emoyhtiön liitetiedot 2 ja 8.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
| Liikevaihto | 930 | 885 |
| Käyttökate | 301 | 290 |
| Käyttökate-% | 32,4 | 32,7 |
| Liikevoitto | 181 | 165 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 119 | 108 |
Henkilöasiakkaat-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 5 prosenttia. Liikevaihdon kasvua vauhditti laitemyynnin, Viron liiketoiminnan ja matkaviestinpalvelujen kasvu liittymien määrän lisäyksen seurauksena. Verkkopalvelujen kasvusuuntaus jatkui. Kiinteän verkon palveluiden käytön ja liittymämäärien väheneminen ja matkaviestinnän yhdysliikennemaksujen lasku vaikuttivat liikevaihtoon negatiivisesti. Käyttökate kasvoi 4 prosenttia lähinnä liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimenpiteiden vuoksi. Pienikatteisten laite- ja uusien palvelujen myynnin kasvu vaikutti negatiivisesti käyttökateprosenttiin.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
| Liikevaihto | 600 | 578 |
| Käyttökate | 205 | 195 |
| Käyttökate-% | 34,1 | 33,8 |
| Liikevoitto | 114 | 103 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 78 | 76 |
Yritysasiakkaat-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 4 prosenttia. Liikevaihdon kasvua vauhdittivat osittain edellisvuoden yrityshankinnoista johtunut ICT-palvelujen kasvu ja laitemyynnin lisääntyminen. Perinteisten kiinteän verkon käytön ja liittymämäärien väheneminen ja matkaviestinnän yhdysliikennemaksujen lasku pienensivät liikevaihtoa. Käyttökate kasvoi 5 prosenttia. Käyttökatteen kasvu johtui liikevaihdon lisäyksestä ja tehostamistoimenpiteistä. Pienikatteisten laite- ja ICT-palvelujen myynnin kasvu vaikutti negatiivisesti käyttökateprosenttiin.
Vuonna 2011 Elisan henkilöstöön kuului keskimäärin 3 757 (3 477) henkilöä. Henkilöstökulut olivat 223 miljoonaa euroa (208). Vuoden 2011 lopussa henkilömäärä oli 3 772 (3 665). Henkilömäärä segmenteittäin kauden lopussa:
| 31.12.2011 | 31.12.2010 | |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 2 153 | 2 084 |
| Yritysasiakkaat | 1 619 | 1 581 |
| Yhteensä | 3 772 | 3 665 |
Edellisvuoteen verrattuna henkilöstön määrä kasvoi lähinnä uusien palvelujen ja Viron liiketoiminnan kasvun takia.
Elisa Oyj:n hallitus hyväksyi 19.12.2011 kaksi uutta avainhenkilöiden osakepohjaista kannustinjärjestelmää.
Ensimmäisessä, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016. Palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonan Elisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.
Ansaintajakson 2012–2014 mahdollinen palkkio perustuu Elisan henkilöasiakas- ja yritysasiakassegmenttien uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisan osakekohtaiseen tulokseen. Järjestelmän palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, joka sisältää myös rahana maksettavan osuuden.
Toinen, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä koskee vuosia 2012– 2018. Järjestelmän mukaisesti myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolme vuotta. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 0,5 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, joka sisältää myös rahana maksettavan osuuden. Päätöksiä tämän järjestelmän pohjalta ei ole vielä tehty.
| 1–12/ | 1–12/ | |
|---|---|---|
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen, josta | 197 | 184 |
| - Henkilöasiakkaat | 119 | 108 |
| - Yritysasiakkaat | 78 | 76 |
| Osakkeet | 0 | 35 |
| Yhteensä | 197 | 218 |
Vuonna 2011 tärkeimmät investoinnit liittyivät 3G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkkoihin ja IT-investointeihin.
Voimassa olevat rahoitusjärjestelyt:
| Käytössä | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | Enimmäismäärä | 31.12.2011 |
| Komittoidut luottolimiitit | 300 | 25 |
| Yritystodistusohjelma 1) | 250 | 189 |
| EMTN-ohjelma 2) | 1 000 | 375 |
1) Ohjelma ei ole komittoitu
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu
| Luokituksen | ||
|---|---|---|
| Luokittaja | Luokitus | näkymä |
| Moody's Investor Services | Baa2 | Vakaa |
| Standard & Poor's | BBB | Vakaa |
Konsernin käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä 31.12.2011 oli 334 miljoonaa euroa (300 miljoonaa euroa 31.12.2010).
Elisa allekirjoitti 3. kesäkuuta 2011 viisivuotisen 170 miljoonan euron syndikoidun luottolimiittisopimuksen, johon sisältyy optio laina-ajan pidentämiseen kahdella vuodella. Uusi luottolimiittisopimus korvaa kesäkuussa 2005 allekirjoitetun samansuuruisen luottojärjestelyn.
Elisa allekirjoitti 29. heinäkuuta 2011 Euroopan investointipankin kanssa pitkäaikaisen 120 miljoonan euron määräisen lainasopimuksen. Laina nostettiin 15. syyskuuta 2011.
Syyskuun 22. päivä 2011 Elisa maksoi kokonaan takaisin 226 miljoonan euron erääntyvän joukkovelkakirjalainan.
Elisa allekirjoit ti 21. joulukuuta 2011 Pohjoismaiden Investointipankin kanssa seitsenvuotisen 50 miljoonan euron määräisen lainasopimuksen. Laina nostettiin 27. joulukuuta 2011.
Osakkeiden vaihtomäärät ja päätöskurssit perustuvat NASDAQ OMX Helsingin kaupankäyntiin. Luvut eivät sisällä vaihtoehtoisten markkinapaikkojen kaupankäyntiä.
| Osakkeiden pörssivaihdon kehitys | 1–12/2011 | 1–12/2010 |
|---|---|---|
| Vaihdetut osakkeet, miljoonaa | 121,9 | 144,7 |
| Vaihto, miljoonaa euroa | 1 880,9 | 2 226,7 |
| % osakkeista | 73,1 | 87,0 |
| Osakkeet ja markkina-arvot | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
| Osakkeita, kpl | 166 662 763 | 166 307 586 |
| Omat osakkeet | 10 435 275 | 10 534 606 |
| Ulkona olevat osakkeet | 156 227 488 | 155 773 080 |
| Päätöskurssi, euroa | 16,13 | 16,27 |
| Markkina-arvo, miljoonaa euroa | 2 520 | 2 534 |
| Omat osakkeet, % | 6,26 | 6,33 |
| Ulkona olevat | Osakepääoman | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakemäärät | Osakkeita, kpl | Omat osakkeet | osakkeet | muutos, euroa |
| Osakkeet 31.12.2010 | 166 307 586 | 10 534 506 | 155 773 080 | |
| Osakepalkkiojärjestelmä 1.3.20111) | -99 483 | 99 483 | ||
| Palautuneet osakkeet, osakepalkkiojärjestelmä | 252 | -252 | ||
| Merkityt osakkeet 22.3.20112) | 16 839 | 16 839 | 159 465 | |
| Merkityt osakkeet 27.6.20113) | 13 975 | 13 975 | 208 247 | |
| Merkityt osakkeet 24.10.20114) | 1 350 | 1 350 | 11 570 | |
| Merkityt osakkeet 29.12.20115) | 323 013 | 323 013 | 2 639 016 | |
| Osakkeet 30.12.2011 | 166 662 763 | 10 435 275 | 156 227 488 | 3 018 298 |
1)Pörssitiedote 11.2.2011, 2)Pörssitiedote 22.3.2011, 3)Pörssitiedote 26.6.2011, 4)Pörssitiedote 24.10.2011, 5)Pörssitiedote 29.12.2011
| 2007A | 2007B | 2007C | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 850 000 | 850 000 | 850 000 | 2 550 000 |
| 0 | 268 000 | 245 000 | 513 000 |
| 12 375 | 342 802 | 0 | 355 177 |
| 1 000 | 1 000 | ||
| 837 625 | 0 | 0 | 837 625 |
| 0 | 238 198 | 605 000 | 843 198 |
| - | 8,17 | 11,27 | |
| 1.12.2009– | 1.12.2010– | 1.12.2011– | |
| 31.5.2011 | 31.5.2012 | 31.5.2013 | |
Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 166 662 763 (166 307 586) kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Elisa siirsi 99 483 omaa osakettaan vuosien 2009–2011 osakeperusteiseen kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille 1.3.2011. Siirretyistä osakkeista 252 palautui yhtiölle joulukuussa 2011.
Elisa jakoi huhtikuussa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä osinkoa 0,90 euroa osaketta kohden eli yhteensä 140 miljoonaa euroa. Marraskuussa Elisa jakoi varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksella ylimääräistä osinkoa 0,40 euroa osaketta kohden, yhteensä 62 miljoonaa euroa,perustuen yhtiökokouksen enintään 70 miljoonan euron vapaan oman pääoman jakovaltuutukseen.
Maaliskuun 22. päivään 2011 mennessä 2007B-optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 16 839 uutta Elisan osaketta. Merkintähinta 159 000 euroa on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Elisan 2007B-optio-oikeuksien merkintäaika alkoi 1.12.2010 ja päättyy 31.5.2012.
Ajanjaksolla 11.3.2011–31.5.2011 Elisan 2007A- ja 2007B-optiooikeuksilla on merkitty yhteensä 13 975 uutta Elisan osaketta (12 375 2007A-optio-oikeuksilla ja 1 600 2007B-optio-oikeuksilla). Merkintähinta 208 000 euroa on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2007B-optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 1 350 uutta Elisan osaketta 1.6.2011–13.10.2011 välisenä aikana. Merkintähinta 11 600 euroa on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
2007B-optio-oikeuksilla on merkitty yhteensä 323 013 uutta Elisan osaketta 24.10.2011–12.12.2011 välisenä aikana. Merkintähinta 2 639 000 euroa on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Lisätietoja saa konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 27 ja 18.12.2007 julkaistusta pörssitiedotteesta.
Elisa käytti vuonna 2011 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 5 miljoonaa euroa, josta 2 miljoonaa euroa on aktivoitu (10 miljoonaa euroa 2010 ja 10 miljoonaa euroa 2009), mikä vastaa 0,3 prosenttia liikevaihdosta (0,7 prosenttia 2010 ja 0,7 prosenttia 2009). Palvelujen kehittäminen tapahtuu pääasiassa normaalin liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan liiketoimintakuluihin.
Hallituksen esityksen mukaisesti Elisan varsinainen yhtiökokous päätti vuoden 2010 hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisen 0,90 euron osakekohtaisen osingon maksamisesta. Osinko vaikutti Elisan vuoden 2007 optio-oikeuksiin laskemalla sarjan 2007A-optio-oikeuksien lunastushintaa 15,72 euroon, sarjan 2007B-optio-oikeuksien lunastushintaa 8,57 euroon ja sarjan 2007C-optio-oikeuksien lunastushintaa 11,67 euroon.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2010.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin viisi. Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Leena Niemistö, Eira Palin-Lehtinen ja Risto Siilasmaa valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Hallitus valitsi Risto Siilasmaan hallituksen puheenjohtajaksi ja Raimo Lindin varapuheenjohtajaksi. Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Ari Lehtoranta ja Eira Palin-Lehtinen nimitettiin nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäseniksi. Raimo Lind (puheenjohtaja), Leena Niemistö ja Eira Palin-Lehtinen nimitettiin tarkastusvaliokuntaan.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Esa Kailiala, KHT.
Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen päättää vapaasta pääomasta tehtävästä varojen jaosta korkeintaan 70 miljoonaan euroon saakka. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka.
Yhtiökokous päätti valtuutuksesta omien osakkeiden ostamiseksi tai niiden ottamiseksi pantiksi. Omien osakkeiden osto voi olla suunnattu. Valtuutuksen kattama enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 saakka.
Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Anti voi olla suunnattu. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle korkeintaan 15 miljoonaa yrityksen osaketta.
Jippii Groupin vuoden 2001 pörssitiedottamisesta 28.5.2009 annettu tuomio sai lopullisen lainvoiman, koska Korkein oikeus teki 10.3.2010 päätöksen hylätä asiasta tehty valitus. Korkein oikeus kuitenkin kumosi päätöksensä ja palautti asian hovioikeuteen 10.1.2011.
Korkein oikeus antoi 15.6.2011 tuomion, jossa vahvistettiin, että Elisalla ja Saunalahdella on oikeus mainostaa Elisan 3G-verkon olevan Suomen kattavin.
Viestintävirasto antoi toukokuussa 2010 päätöksen tilaajayhteysmaksujen hinnoittelusta. Päätöksen mukaan Elisan on laskettava hintojaan Viestintäviraston päätöksen mukaiselle tasolle. Elisan aloittaman valitusmenettelyn käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Puhelinnumeroiden siirtoa koskevat viestintämarkkinalain muutokset astuivat voimaan 25. toukokuuta 2011. Muutetun lain mukaan asiakkaat voivat siirtää puhelinnumeronsa toiselle operaattorille myös määräaikaisen liittymäsopimuksen voimassaoloaikana.
Elisa ja muut matkaviestintäoperaattorit sopivat 23. kesäkuuta 2011 yhdysliikennemaksuista vuosille 2011–2014. Kaikkien suomalaisten matkaviestinoperaattoreiden maksut ovat yhtenevät. Tällä hetkellä maksu on 3,82 senttiä minuutilta. Yhdysliikennemaksu laskee 2,8 senttiin minuutilta 1.12.2012 alkaen ja se on voimassa 30.11.2014 asti.
Matkapuhelinliittymien puhelinmyynnin rajoittamista koskeva hallituksen esitys annettiin viime vuonna. Asiaa koskevan lain odotetaan astuvan voimaan eduskuntakäsittelyn jälkeen vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana.
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin, vahinko- sekä rahoitusriskeihin.
Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Televiestintäala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaistahot. Nämä tahot mm. sääntelevät joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintatasoja. Sääntely voi vaatia pitkäkestoisia investointeja.
Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.
Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymien kasvu on rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.
Yhtiön toiminta on olennaisilta osin katettu vakuutuksin onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskeihin sisältyvät myös oikeudenkäynnit ja kanteet.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.
Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.
Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.
Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.
Rahoitusriskien hallinta on selostettu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Elisa toteuttaa laadukkaita ja ympäristövastuullisia tietoliikennepalveluja. Palveluja hyödyntämällä vähennetään ihmisten ja tavaroiden kuljettamisen tarvetta ja vähennetään siten liikennettä.
Elisa on mukana luomassa matalahiilistä yhteiskuntaa ja edistämässä kestävää kehitystä. Tähän tavoitteeseen päästään pienentämällä Elisan omaa ja yhtiön asiakkaiden hiilijalanjälkeä Elisan palveluja hyödyntämällä. Nämä tavoitteet saavutetaan jatkuvalla mittauksella ja arvioinnilla.
Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuuta. Vuonna 2011 Elisan ICT- ja verkkopalvelut pienensivät asiakkaiden hiilijalanjälkeä yhteensä 15 232 hiilidioksiditonnin (tCO2) verran.
Vuoden 2009 lähtötasoon verrattuna Elisan radioverkon päästöt pienentyivät Suomessa 18 prosenttia liittymää kohden ja yli 68 prosenttia siirrettyyn mobiilidatamäärään suhteutettuna.
Elisa julkistaa erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 10 (5.3.2012 alkaen) internet-sivuillaan osoitteessa www.elisa.fi.
Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.
Useiden Euroopan maiden budjettivajeet ja vakavaraisuusongelmat ovat heijastuneet jossain määrin Suomen talouteen. Suomen talouden yleisiä näkymiä on heikennetty edellisvuodesta. Yleisen talouskehityksen heikentymistä koskeva riski luo epävarmuutta. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu haasteellisena.
Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla. Matkaviestintä, ja erityisesti laajakaistapalvelujen käyttö sekä laitemyynti, jatkaa kasvuaan. Lisäksi Elisa tulee jatkossakin investoimaan uusiin palveluihin, joiden liikevaihdon ennakoidaan kasvavan. Kertaluonteisista eristä puhdistetun koko vuoden käyttökatteen arvioidaan pysyvän samalla tasolla, ja liikevoiton odotetaan parantuvan viime vuodesta alhaisemman poistotason vuoksi. Koko vuoden investointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta.
Elisan vahvan verkkopalvelutoimittaja-aseman lisäksi Elisa on muuttamassa omia kykyjään tarjota asiakkailleen uusia, heille tarpeellisia mielenkiintoisia palveluja. Pitkäaikaista kasvua ja tuottavuutta tukevia seikkoja on myös mobiilidatamarkkinoiden kasvu sekä uudet verkko- ja ICT-palvelut. Elisa jatkaa määrätietoisesti tehostamistoimiaan. Elisan rahoitusasema ja likviditeetti ovat vakaat.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona maksetaan 1,3 euroa osakkeelta. Voitonjako on 101 prosenttia tilikauden nettotuloksesta.
Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 11.4.2012 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 18.4.2012. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.
HALLITUS
| Milj. euroa | Liite | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 4 | 1 530,0 | 1 463,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 5,8 | 5,1 |
| Materiaalit ja palvelut | 6, 35 | –643,5 | –600,2 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 7, 27 | –223,0 | –208,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | –163,1 | –175,1 |
| Käyttökate | 1 | 506,2 | 484,7 |
| Poistot | 1, 10 | –211,4 | –216,7 |
| Liikevoitto | 1 | 294,8 | 268,0 |
| Rahoitustuotot | 11 | 11,6 | 9,5 |
| Rahoituskulut | 11 | –41,2 | –80,4 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,0 | |
| Voitto ennen veroja | 265,3 | 197,1 | |
| Tuloverot | 12 | –63,9 | –46,6 |
| Tilikauden voitto | 201,4 | 150,5 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 201,5 | 149,7 | |
| Määräysvallattomille omistajille | –0,1 | 0,8 | |
| 201,4 | 150,5 | ||
| Tulos/osake (euroa): | |||
| Laimentamaton | 13 | 1,29 | 0,96 |
| Laimennettu | 13 | 1,29 | 0,96 |
| Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1000 osaketta): | |||
| Laimentamaton | 13 | 155 878 | 155 748 |
| Laimennettu | 13 | 156 179 | 156 129 |
| Konsernin laaja tuloslaskelma | |||
| Tilikauden voitto | 201,4 | 150,5 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | |||
| Muuntoerot | 0,2 | –0,2 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 19 | –1,2 | –1,2 |
| Laajan tuloslaskelman voitto | 200,4 | 149,1 | |
| Laajan tuloslaskelman voiton jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 200,5 | 148,3 | |
| Määräysvallattomille omistajille | –0,1 | 0,8 | |
| 200,4 | 149,1 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 617,7 | 611,3 |
| Liikearvo | 15 | 797,1 | 798,0 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 109,2 | 129,3 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 0,1 | 0,1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 17–19 | 30,8 | 33,2 |
| Saamiset | 17–18, 20, 25 | 30,3 | 22,5 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21 | 11,9 | 19,6 |
| 1 597,2 | 1 614,0 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 40,2 | 38,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 302,7 | 283,1 |
| Tuloverosaamiset | 0,3 | 4,1 | |
| Rahavarat | 24 | 59,0 | 31,8 |
| 402,2 | 357,7 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 1 | 1 999,4 | 1 971,7 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | –197,0 | –199,0 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 7,8 | 9,1 | |
| Muut rahastot | 381,0 | 381,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 48,3 | 45,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 510,3 | 507,0 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 26, 27 | 836,8 | 829,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 3,5 | 3,1 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 840,3 | 832,9 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 21 | 19,4 | 26,9 |
| Eläkevelvoitteet | 28 | 1,2 | 1,2 |
| Varaukset | 29 | 3,5 | 3,6 |
| Rahoitusvelat | 30 | 625,9 | 445,8 |
| Muut velat | 31 | 15,6 | 15,7 |
| 665,7 | 493,2 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 31 | 260,4 | 280,6 |
| Tuloverovelat | 11,0 | 0,6 | |
| Varaukset | 29 | 0,8 | 2,1 |
| Rahoitusvelat | 30 | 221,2 | 362,3 |
| 493,4 | 645,6 | ||
| VELAT YHTEENSÄ | 1 159,1 | 1 138,8 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 1 999,4 | 1 971,7 |
| 1 | |
|---|---|
| 1 | |
| 0 | |
| 2 | |
| S | |
| Ö | |
| T | |
| Ä | |
| Ä | |
| P | |
| N | |
| LI | |
| TI | |
| Milj. euroa | Liite | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Voitto ennen veroja | 265,3 | 197,1 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot | 10 | 211,4 | 216,7 |
| Rahoitustuotot (–) ja –kulut (+) | 29,9 | 70,9 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja –tappiot (+) | –2,7 | –1,7 | |
| Varausten lisäys (+) / vähennys (–) tuloslaskelmassa | –1,3 | 1,4 | |
| Muut oikaisut | 1,4 | 1,1 | |
| 238,7 | 288,4 | ||
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myynti– ja muiden saamisten lisäys (–) / vähennys (+) | –18,7 | 2,1 | |
| Vaihto–omaisuuden lisäys (–) / vähennys (+) | –1,5 | –6,4 | |
| Osto– ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (–) | –10,5 | 11,2 | |
| –30,7 | 6,9 | ||
| Saadut osingot | 3,0 | 1,1 | |
| Saadut korot | 9,7 | 8,6 | |
| Maksetut korot | –43,9 | –77,6 | |
| Maksetut verot | –50,7 | –53,4 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 391,3 | 371,1 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | –14,9 | ||
| Tytäryritysten lisäkauppahinnat | –5,1 | –0,6 | |
| Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | –188,2 | –181,6 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin | –0,1 | –3,8 | |
| Tytäryritysten myynti | 2,0 | ||
| Osakkuusyritysten myynti | 0,8 | ||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit | 0,7 | ||
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 6,0 | 1,9 | |
| Investointien nettorahavirta | –183,9 | –199,0 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 170,0 | 75,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen maksut | –226,2 | –80,2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (–) | 80,7 | 59,3 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | –4,9 | –4,1 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys liittyen optioiden käyttöön |
3,0 | ||
| Maksetut osingot ja pääoman palautukset | –202,8 | –221,3 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | –180,2 | –171,3 | |
| Rahavarojen muutos | 27,2 | 0,8 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 31,8 | 31,0 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24 | 59,0 | 31,8 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Omat osakkeet |
Muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voitto varat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2010 | 83,0 | –202,0 | 394,7 | 188,6 | 434,9 | 899,2 | 0,8 | 900,0 |
| Kauden tulos | 149,7 | 149,7 | 0,8 | 150,5 | ||||
| Muuntoerot | –0,2 | –0,2 | –0,2 | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
–1,2 | –1,2 | –1,2 | |||||
| Laaja tulos | –1,2 | 149,5 | 148,3 | 0,8 | 149,1 | |||
| Pääoman palautus | –143,3 | –143,3 | –143,3 | |||||
| Osingonjako | –77,9 | –77,9 | –0,6 | –78,5 | ||||
| Osakepalkitseminen | 3,0 | 0,6 | 3,6 | 3,6 | ||||
| Muut muutokset | –0,1 | –0,1 | 2,1 | 2,0 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2010 | 83,0 | –199,0 | 393,5 | 45,3 | 507,0 | 829,8 | 3,1 | 832,9 |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 83,0 | –199,0 | 393,5 | 45,3 | 507,0 | 829,8 | 3,1 | 832,9 |
| Kauden tulos | 201,5 | 201,5 | –0,1 | 201,4 | ||||
| Muuntoerot | 0,2 | 0,2 | 0,2 | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
–1,2 | –1,2 | –1,2 | |||||
| Laaja tulos | –1,2 | 201,7 | 200,5 | –0,1 | 200,4 | |||
| Osingonjako | –202,7 | –202,7 | –0,7 | –203,4 | ||||
| Osakepalkitseminen | 2,0 | 2,3 | 4,3 | 4,3 | ||||
| Toteutetut osakeoptiot | 3,0 | 3,0 | 3,0 | |||||
| Muut muutokset | 2,1 | 2,1 | 1,2 | 3,3 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 83,0 | –197,0 | 392,3 | 48,3 | 510,3 | 836,8 | 3,5 | 840,3 |
Elisa-konserni ("Elisa" tai "yhtiö") harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1999 lähtien.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt 2. helmikuuta 2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai Internet-osoitteesta www.elisa.fi.
Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konserni siirtyi raportoimaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti vuonna 2005.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.
Seuraavilla 1.1.2011 käyttöönotetuilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja uusilla tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin:
nan ehdot uudelleen siten, että velkoja hyväksyy velan tai sen osan takaisinmaksuna velallisen oman pääoman ehtoisia instrumentteja; velka vaihdetaan omaksi pääomaksi. Tällaiset oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat "maksettua vastiketta", jolloin rahoitusvelan (tai sen osan) kirjanpitoarvon ja myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien alkuperäisen arvostushinnan erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.
• IFRS-standardien vuosittaiset muutokset (Annual Improvements)
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, vaikka yhtiöllä olisi vähemmän kuin puolet äänivallasta, kun yhtiöllä on sopimuksen perusteella oikeus enempään kuin puoleen äänivallasta, oikeus määrätä yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista, oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sellaisen hallintoelimen jäsenistä, joka käyttää määräysvaltaa yhteisössä tai oikeus käyttää äänten enemmistöä viimemainitussa hallintoelimessä.
Tytäryritykset yhdistellään hankintahetkestä alkaen ja myydyt yritykset myyntihetkeen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.
Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Edullisesta kaupasta syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset kirjataan voittovaroihin.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nollaarvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja –tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Projektien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.
Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.
Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.
Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä voimassaolevia kanta-asiakasohjelmia.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Liikevoitolla yhtiö tarkoittaa liikevaihtoa sekä liiketoiminnan muita tuottoja vähennettynä liiketoiminnan kuluilla (materiaalit ja palvelut oikaistuna varastojen muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnat muut kulut), poistoilla sekä arvonalentumisilla.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon
arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004 - 31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3 (2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Henkilöasiakkaat -CGU sisältää Elisan kuluttaja-asiakkaille tarjottavia matkaviestintä- ja kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-CGU sisältää Elisan yritys- ja yhteisöasiakkaille tarjottavia matkaviestintä- ja kiinteän verkon puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Asiakaskanta | 4–5 vuotta |
|---|---|
| Tuotemerkki | 10 vuotta |
| Kehittämismenot | 3 vuotta |
| IT–ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.
Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) |
8–15 vuotta |
| Keskukset ja keskittimet (kiinteä- ja mobiiliverkko) | 6–10 vuotta |
| Verkon ja keskusten laitteet | 3–8 vuotta |
| Telepäätelaitteet | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon, ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisa-konserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myynti- ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaan tasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Konsernin koronvaihtosopimus luokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaan luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon. Yhtiöllä ei ole 31.12.2011 tasolle 3 luokiteltavia rahoitusinstrumentteja. Ks. liitetieto 17.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin, mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva velvoite (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Yhtiö ei kirjaa taseeseen ehdollisia velkoja ja varoja. Nämä ovat mahdollisia velvoitteita tai ehdollisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo varmistuu, vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläkeetuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan aikana siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Konsernin henkilöstö on joko tulos- tai provisiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.
Elisalla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden käteisosuuden osalta palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuus sitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.
Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black-Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan rahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja, it-palvelimia, videokonferenssilaitteita ja -infrastruktuuria.
Yhtiöllä on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.
Yhtiö on toiminut vuodesta 2010 lähtien rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien videoneuvottelulaitteiden vuokralle antajana. Yhtiö kirjaa rahoitusleasingsopimuksella myydyn laitteen myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot yhtiö kirjaa vuokra-ajan
kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.2011 on 797,1 milj. euroa. Ks. Liitetieto 15 Liikearvon arvonalentumistestaukset.
Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä sekä option myöntämishetken laskennalliseen arvoon. Arviot voivat poiketa ko. periodin toteutuvasta kokonaistuotosta. Osakepalkitsemisjärjestelmien perusteella kirjatut kulut tilikaudella 2011 olivat 6,9 milj. euroa ja 31.12.2011 taseeseen sisältyy järjestelmiin liittyviä velkoja 1,9 milj. euroa. Ks.liitetieto 27.
Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita.
Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin. Konsernilla on 31.12.2011 11,9 milj. euroa laskennallisia verosaamisia.
Elisa ottaa käyttöön 1.1.2012 seuraavat konsernin tilinpäätökseen vaikuttavat IASB:n uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, mikäli ne ovat suunnitellulla käyttöönottohetkellä EU:n hyväksymiä. Muutoksilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin raportoitavaan tilinpäätökseen.
• IFRS-standardien vuosittaiset muutokset (Annual Improvements)
Elisa ottaa käyttöön 1.1.2013 seuraavat julkistetut uudet tai uudistetut standardit, mikäli ne on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.
• Muutettu IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen Elisa ottaa käyttöön seuraavan julkistetun standardin 1.1.2015
alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardin mukaan rahoitusvarat luokitellaan kahteen arvostusluokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Myös arvostamistapoja on yksinkertaistettu.
Konsernin raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.
Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.
Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakastoimintasegmentteihin.
Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat rahoitusvarat, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Johdon raportointiin ei sisälly segmenttien velkoja.
Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.
Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.
| 2011 | Henkilö | Yritys | Kohdista | Konserni |
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | asiakkaat | asiakkaat | mattomat | yhteensä |
| Liikevaihto | 930,1 | 599,9 | 1 530,0 | |
| Käyttökate | 301,5 | 204,7 | 506,2 | |
| Poistot | –120,2 | –91,2 | –211,4 | |
| Liikevoitto | 181,3 | 113,5 | 294,8 | |
| Rahoitustuotot | 11,6 | 11,6 | ||
| Rahoituskulut | –41,2 | –41,2 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,1 | ||
| Voitto ennen veroja | 265,3 | |||
| Investoinnit | 119,0 | 78,4 | 197,4 | |
| Varat | 1 084,1 | 773,8 | 141,5 | 1 999,4 |
| 2010 | Henkilö | Yritys | Kohdista | Konserni |
| Milj. euroa | asiakkaat | asiakkaat | mattomat | yhteensä |
| Liikevaihto | 885,0 | 578,2 | 1 463,2 | |
| Käyttökate | 289,6 | 195,1 | 484,7 | |
| Poistot | –125,0 | –91,7 | –216,7 | |
| Liikevoitto | 164,6 | 103,4 | 268,0 | |
| Rahoitustuotot | 9,5 | 9,5 | ||
| Rahoituskulut | –80,4 | –80,4 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,0 | 0,0 | ||
| Voitto ennen veroja | 197,1 | |||
| Investoinnit | 107,7 | 76,1 | 183,8 | |
| Varat | 1 062,0 | 801,0 | 108,7 | 1 971,7 |
Tuotteet ja palvelut
| 2011 | Matka | Kiinteä | Konserni |
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | viestintä | verkko | yhteensä |
| Liikevaihto | 930,1 | 599,9 | 1 530,0 |
| 2010 | Matka | Kiinteä | Konserni |
| Milj. euroa | viestintä | verkko | yhteensä |
| Liikevaihto | 923,2 | 540,0 | 1 463,2 |
Maantieteelliset tiedot
| Konserni | ||||
|---|---|---|---|---|
| Suomi | Eurooppa | maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| 1 414,6 | 127,0 | 4,3 | –15,9 | 1 530,0 |
| 1 876,1 | 123,3 | 1 999,4 | ||
| Konserni | ||||
| Suomi | Eurooppa | maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| 1 351,9 | 118,1 | 3,7 | –10,5 | 1 463,2 |
| 1 864,0 | 107,7 | 1 971,7 | ||
| Muu Muu |
Muut Muut |
Yrityshankinnat vuonna 2011
Konserni ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2011.
Elisa hankki 13.4.2010 Videra Oy:n osakekannasta 68,8 %. Hankintamenolaskelmaa on korjattu tilikauden aikana siten, että hankintamenoa on kohdistettu lisää asiakkuuksiin 1,7 milj. euroa, määräysvallattomien omistajien osuuteen 1,3 milj. euroa ja laskennallisiin verovelkoihin 0,4 milj. euroa. Liikearvoon korjauksella ei ollut vaikutusta.
Seuraavassa tekstiosuudessa on esitetty sekä alkuperäiset että korjatut hankintamenolaskelmien arvot. Taulukko-osuudessa on esitetty vain lopulliset arvot.
Elisa vahvisti strategiansa mukaisesti asemaansa ICT-toimijana ostamalla osake-enemmistön Pohjoismaiden johtavasta videoneuvottelutoimijasta Viderasta. Kahden vahvan toimijan osaamisen yhdistäminen luo mahdollisuuksia hyödyntää vuorovaikutteisia viestintäratkaisuja muun muassa asiakaspalvelussa niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla uudella tavalla.
Elisa hankki 13.4.2010 Videra Oy:n osakekannasta yhteensä 68,8 % suunnatulla osakeannilla, ostamalla osakkeita sekä hankkimalla Arediv Oy:n osakekannasta 62 %. Hankintahinta oli 11,0 milj. euroa, joka maksettiin käteisellä. Hankintoihin liittyvät kulut 0,1 milj. euroa sisältyivät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut.
Hankinnoista syntyny t määräysvallattomien omistajien osuus oli alunperin 2,1 milj. euroa. Määrä sisältyy taseen riville Määräysvallattomien omistajien osuus. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu suhteellisena osuutena hankittujen kohteiden yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Tilikaudella 2011 määräysvallattomien omistajien osuutta korjattiin 1,3 milj. eurolla, minkä seurauksena se nousi 3,3 milj.euroon.
Yhtiöiden tulos on yhdistelty 1.6.2010 alkaen. Hankittujen yhtiöiden hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 10,3 milj. euroa ja voitto 0,3 milj. euroa. Vaikka hankinnat olisivat tapahtuneet tilikauden 2010 alusta, niillä ei olisi ollut konsernin liikevaihtoon tai tilikauden voittoon merkittävää vaikutusta.
Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei hankintahetkellä ollut keskinäisiä liiketoimia, joita tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.
Hankintamenosta kohdistettiin asiakkuuksiin alunperin 3,7 milj. euroa, joka poistetaan neljässä vuodessa. Liikearvoa syntyi 3,8 milj. euroa. Tilikaudella 2011 kohdistusta asiakkuuksiin lisättiin 1,7 milj. eurolla, minkä seurauksena kohdistus on kokonaisuudessaan 5,4 milj. euroa. Lisäkohdistus loppuunpoistetaan kuten alkuperäinen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
Videran hankinnalla Elisa sai vahvan markkinaosuuden nopeasti kasvavassa videoneuvottelumarkkinassa sekä osaamista tuote- ja palvelukehitykseen.
| Milj. euroa | |
|---|---|
| Käteinen raha | 11,0 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta |
|
| nettovarallisuudesta | 3,3 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva | |
| nettovarallisuus | –10,5 |
| Liikearvo | 3,8 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 2,0 |
| Asiakkuudet (aineettomat hyödykkeet) | 5,4 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,1 |
| Vaihto-omaisuus | 1,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 1,7 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4,6 |
| Rahavarat | 6,4 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | –2,5 |
| Rahoitusleasingvelat | –1,7 |
| Ostovelat ja muut velat | –5,0 |
| Laskennalliset verovelat | –1,6 |
| Hankittu nettovarallisuus | 10,5 |
Elisa hankki 4.11.2010 tietotekniikan konsultointi-, ohjelmistokehitys- sekä ulkoistuspalveluihin erikoistuneen Appelsiini Finland Oy:n koko osakekannan. Oston myötä Elisa laajentaa erityisesti keskisuurille yrityksille suunnattujen IT-ulkoistuspalvelujen tarjontaansa ja ulottaa sen koko Suomeen.
Hankintahinta oli 19,9 milj. euroa. Hankintahinnasta 12,5 milj. euroa maksettiin käteisenä vuonna 2010, 4,6 milj. euroa vuonna 2011 ja 2,8 milj. euroa muodostuu ehdollisesta lisäkauppahinnasta. Ehdollinen lisäkauppahinta perustuu vuosien 2011–2012 yhteenlaskettuun palveluliikevaihtoon ja se voi vaihdella 0,0–4,0 milj. euron välillä. Liikevaihtoennusteen perusteella laskettu ehdollisen vastikkeen käypä arvo oli tilinpäätöshetkellä 2,6 milj. euroa. Diskonttokorkona on käytetty 2,7 %, joka hankintahetkellä vastasi Elisan riskittömän lisäluoton korkoa. Diskonttaamisesta aiheutunut arvostusero kirjattiin tilinpäätöksessä tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
Hankintaan liittyvät kulut, kuten varainsiirtovero ja konsultointikulut, 0,3 milj. euroa sisältyivät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut.
Yhtiön tulos yhdisteltiin konserniin 1.11.2010 alkaen. Hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 2,6 milj. euroa ja tulos 0,1 milj. euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut tilikauden 2010 alusta, vaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 13,2 milj. euroa ja tilikauden voittoon 1,4 milj. euroa.
Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei hankintahetkellä ollut keskinäisiä liiketoimia, joita tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.
Hankinnasta kohdistettiin 7,5 milj. euroa asiakkuuksille ja 1,4 milj. euroa Appelsiini-brändille. Molemmat poistetaan neljässä vuodessa. Liikearvoa syntyi 10,8 milj. euroa. Liikearvo Appelsiini Finland Oy:n hankinnasta liittyy yritysasiakkaiden it-palvelukokonaisuuden täydentämiseen ja nopeampaan pääsyyn keskisuurten yritysten it-palvelumarkkinaan. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.
| Milj. euroa | |
|---|---|
| Käteinen raha | 17,1 |
| Ehdollinen vastike | 2,6 |
| Kokonaishankintameno | 19,7 |
| Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus | 8,9 |
| Liikearvo | 10,8 |
| Hankitun nettovarallisuuden erittely | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 0,8 |
| Asiakkuudet (aineettomat hyödykkeet) | 7,5 |
| Brändi (aineettomat hyödykkeet) | 1,4 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,3 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 1,8 |
| Rahavarat | 2,1 |
| Rahoitusleasingvelat | –0,3 |
| Ostovelat ja muut velat | –2,1 |
| Laskennalliset verovelat | –2,6 |
| Hankittu nettovarallisuus | 8,9 |
Aiempien vuosien hankinnoista maksettiin 1,5 milj. euron lisäkauppahinta, joka on kirjattu liikearvon lisäykseksi.
Yritysmyynnit vuonna 2011
Elisa myi koko omistamansa osuuden, 51 % Excenta Oy:n osakekannasta Pohjola Vakuutus Oy:lle 3.5.2011. Kauppahinta oli 0,3 milj. euroa. Osana kauppaa Elisa myi 1,9 milj. euron pääomalainasaamisen. Myyntivoitto oli 1,1 milj. euroa ja se sisältyy tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut tuotot. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämät tappiot vaikuttivat myyntivoittoon. Konsernista poistui myynnin yhteydessä 1,0 milj. euroa liikearvoa.
Excentan tulos on yhdistelty konserniin 30.4.2011 saakka.
| Myydyn yrityksen nettovarallisuus | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,2 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 0,3 |
| Rahavarat | 0,1 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | –0,5 |
| Myyty nettovarallisuus | 0,1 |
| Rahana saatu kauppahinta | 0,3 |
|---|---|
| Rahana saatu pääomalainasaaminen | 1,9 |
| Myydyn tytäryrityksen rahavarat | –0,1 |
| Rahavirta | 2,1 |
Konserni ei myynyt yrityksiä vuonna 2010.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palvelumyynti | 1 390,3 | 1 381,1 |
| Laitteiden myynti | 139,7 | 82,1 |
| 1 530,0 | 1 463,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
2,8 | 1,8 |
| Julkiset avustukset | 0,7 | 0,8 |
| Muut (1 | 2,3 | 2,5 |
| 5,8 | 5,1 |
1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 218,1 | 120,7 |
| Varastojen muutos | –1,8 | –4,9 |
| Ulkopuoliset palvelut | 427,1 | 484,5 |
| 643,5 | 600,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 176,7 | 165,3 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät | 6,9 | 5,4 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt | 29,7 | 28,2 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt | 0,1 | 0,6 |
| Muut henkilösivukulut | 9,6 | 8,8 |
| 223,0 | 208,3 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien | ||
| sijaiset 1) | 1,6 | 1,3 |
| Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet | 0,5 | 0,5 |
1) Palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kulu 0,1 milj. euroa vuodelta 2011 (0,2 milj. euroa).
Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.
Konsernin henkilöstö keskimäärin 3 757 3 477
Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Hallitus | 0,4 | 0,5 |
| Toimitusjohtaja | 0,6 | 0,6 |
| Johtoryhmä | 1,7 | 1,8 |
| Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulu (1 | 1,5 | 1,3 |
| 4,2 | 4,2 |
1) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2011 kirjattu kulu on 5,4 milj. euroa (2,8 milj. euroa), josta toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle allokoitu osuus on yhteensä 1,5 milj. euroa (1,3 milj. euroa). Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 27. Osakeperusteiset maksut.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on kuvattu emoyhtiön liitetiedossa 4. Henkilöstökulut.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta. Irtisanomisajanpalkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 9 kuukauden palkkaa.
Elisan toimitusjohtajalla on johtajasopimuksen mukaisesti oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläkejärjestely on maksuperusteinen. Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60–61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 0,4 milj. euroa sisältyy taseen eläkevelvoitteisiin. Eläkettä kerrytetään vuosittain 5,1 % Tyel:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin eläkettä kerrytetään Tyel:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 % johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä on johtajasopimukseen perustuva oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Johtajasopimukseen perustuva oikeus on katettu ryhmälisäeläkevakuutuksella.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2010 puitteissa maksettiin vuonna 2011 toimitusjohtajalle 9 280 osaketta vastaava palkkiomäärä ja johtoryhmälle 77 940 osaketta vastaava palkkiomäärä. Osakepalkitsemisjärjestelmän 2011 puitteissa myönnetty maksimipalkkio vastaa konsernin johtoryhmän osalta 300 000 osaketta, josta toimitusjohtajan enimmäispalkkio vastaa 80 000 osaketta. Palkkio maksetaan 2011 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä kuukautena.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 257 865 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,15 %.
Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2011 lisäksi osakepalkkio- tai optiojärjestelmän piirissä.
Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.
Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin tilintarkastetun tuloksen perusteella hallituksen päättämin tavoin oikaistu osakekohtainen tulos ja liikevaihto. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.
Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta avainhenkilöitä, jotka kuuluvat joko osakepalkkio- tai optiojärjestelmän piiriin.
Henkilöstörahastoon kirjattiin vuoden 2011 tuloksen perusteella 1,1 milj. euroa (1,1 milj. euroa).
Elisa Oyj:n hallitus päätti 19.12.2011 kahdesta uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2012–2018. Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2009– 2011. Järjestelmät on kuvattu liitetiedossa 27. Osakeperusteiset maksut.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle, merkittäväksi korkeintaan 2 550 000 kpl optio-oikeuksia. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti liitetiedossa 27. Osakeperusteiset maksut.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,2 | 0,3 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,0 |
| Koulutuspalvelut | 0,3 | 0,5 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,1 |
| 0,7 | 0,9 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot | 2,9 | 7,6 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 2,0 | 2,2 |
Vuoden 2011 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat visuaalisen kommunikoinnin palvelut sekä mobiilivarmenne, e-kirja ja kokonaisvaltainen vaihdejärjestelmäpalvelu.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Omistetut rakennukset ja rakennelmat | 10,2 | 9,6 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat |
0,4 | 0,4 |
| Telelaitteet, koneet ja kalusto | ||
| Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto | 151,7 | 150,7 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet |
2,6 | 3,7 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,4 | |
| 164,9 | 164,8 |
| Asiakaskanta | 4,4 | 12,5 |
|---|---|---|
| Muut aineettomat hyödykkeet | 42,1 | 39,4 |
| 46,5 | 51,9 | |
| 211,4 | 216,7 |
Omaisuuseristä ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2010–2011.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista |
2,0 | 1,1 |
| Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista |
2,0 | 1,0 |
| Korkotuotot johdannaisista | 7,1 | 7,1 |
| Muut rahoitustuotot | 0,8 | 0,6 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista, johdannaiset ei |
||
| suojauslaskennassa | –0,3 | –0,3 |
| 11,6 | 9,5 | |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista |
–32,7 | –32,1 |
| Muut rahoituskulut jaksotettuun | ||
| hankintamenoon arvostettavista veloista | –0,7 | –0,8 |
| Korkokulut johdannaisista | –6,7 | –6,7 |
| Muut korkokulut | –0,3 | –0,4 |
| Muut rahoituskulut 1) | –0,8 | –40,4 |
| –41,2 | –80,4 |
Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.
1) Muut rahoituskulut sisälsivät vuonna 2010 takauskuluja 39,5 milj. euroa.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | –64,1 | –43,4 |
| Edellisten tilikausien verot | –0,1 | –0,2 |
| Laskennalliset verot | 0,5 | –2,8 |
| Edellisten tilikausien laskennalliset verot | –0,4 | –0,2 |
| Suomen yhteisöverokannan muutoksen | ||
| vaikutus | 0,2 | 0,0 |
| –63,9 | –46,6 |
Muihin laajan tuloksen eriin ei liity veroja. Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvonmuutokseen ei kohdistu verovaikutusta, koska konsernin omistusosuus yhtiöstä on yli 10 %.
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tulos ennen veroja | 265,3 | 197,1 |
| Kotimaan verokannan mukainen vero | –69,0 | –51,2 |
| Verovaikutukset seuraavista: | ||
| Osakkeiden verovapaat myyntivoitot (+) / -tappiot (–) |
0,8 | 0,6 |
| Vähennyskelvottomat kulut | –0,4 | 0,0 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus | 4,1 | 3,8 |
| Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista |
2,0 | |
| Negatiivinen poistoero | 0,0 | 1,5 |
| Muut erät | –1,0 | –0,9 |
| Verot aikaisemmilta tilikausilta | –0,5 | –0,4 |
| Verot tuloslaskelmassa | –63,9 | –46,6 |
| Efektiivinen verokanta | 24,1 % | 23,7 % |
Suomen yhteisöverokanta muuttui vuoden aikana 26 %:sta 24,5 %:iin. Muutos hyväksyttiin 29.12.2011 ja se tulee voimaan 1.1.2012. Tämän vuoksi laskennalliset verot on määritetty uudelleen.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
201,5 | 149,7 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
155 878 | 155 748 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,29 | 0,96 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) |
201,5 | 149,7 |
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj. euroa) |
201,5 | 149,7 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
155 878 | 155 748 |
| Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) | 300 | 381 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
156 179 | 156 129 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,29 | 0,96 |
| 2011 Milj. euroa |
Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2011 | 6,6 | 214,0 | 2 321,7 | 36,7 | 29,2 | 2 608,2 |
| Lisäykset | 0,2 | 6,5 | 195,2 | 0,1 | 21,3 | 223,3 |
| Vähennykset | 0,0 | –1,3 | –93,5 | –1,2 | –96,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 3,4 | 17,0 | –19,7 | 0,7 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 6,8 | 222,6 | 2 440,4 | 35,6 | 30,8 | 2 736,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 | 87,4 | 1 875,3 | 34,2 | 1 996,9 | ||
| Poistot | 10,6 | 154,3 | 0,0 | 164,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,2 | –42,1 | –1,0 | –43,3 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 |
97,8 | 1 987,5 | 33,2 | 2 118,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 6,6 | 126,6 | 446,4 | 2,5 | 29,2 | 611,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 6,8 | 124,8 | 452,9 | 2,4 | 30,8 | 617,7 |
| Maa- ja | Telelaitteet, | Muut | Keskeneräiset | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 | vesi | Rakennukset ja | koneet ja | aineelliset | aineelliset | |
| Milj. euroa | alueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 6,6 | 204,1 | 2 190,3 | 36,7 | 26,7 | 2 464,4 |
| Lisäykset | 0,2 | 6,9 | 126,1 | 21,9 | 155,1 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 2,8 | 2,8 | ||||
| Vähennykset | –0,2 | –1,2 | –13,2 | –14,6 | ||
| Siirrot erien välillä | 4,2 | 15,7 | –19,4 | 0,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 6,6 | 214,0 | 2 321,7 | 36,7 | 29,2 | 2 608,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | 78,5 | 1 734,2 | 33,8 | 1 846,5 | ||
| Poistot | 10,0 | 154,4 | 0,4 | 164,8 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,1 | –13,3 | –14,4 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 |
87,4 | 1 875,3 | 34,2 | 1 996,9 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 6,6 | 125,6 | 456,1 | 2,9 | 26,7 | 617,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 6,6 | 126,6 | 446,4 | 2,5 | 29,2 | 611,3 |
Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2011 53,7 milj. euroa (49,8 milj. euroa) ja rahoitusleasinghankintoihin 3,0 milj. euroa (10,0 milj. euroa).
Vuonna 2011 lisäyksiin sisältyy 9,2 milj. euroa (2,2 milj. euroa) rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä. Vuoden 2011 lisäykset eivät sisällä liiketoimintojen yhdistämisten kautta saatuja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä (0,8 milj. euroa).
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2011 Milj. euroa |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno | 17,4 | 102,8 | 120,2 |
| Kertyneet poistot | 3,6 | 92,4 | 96,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 13,8 | 10,4 | 24,2 |
| 2010 | |||
| Hankintameno | 17,4 | 92,9 | 110,3 |
| Kertyneet poistot | 3,2 | 89,8 | 93,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 14,2 | 3,1 | 17,3 |
| 2011 | Muut aineettomat |
Keskeneräiset aineettomat |
Aineettomat | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakaskanta | hyödykkeet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 798,0 | 87,5 | 333,0 | 15,8 | 1 234,3 |
| Lisäykset | 1,7 | 20,2 | 7,3 | 29,2 | |
| Vähennykset | –0,9 | –2,1 | –3,0 | ||
| Siirrot erien välillä | 8,2 | –8,9 | –0,7 | ||
| Hankintameno 31.12.2011 | 797,1 | 89,2 | 359,3 | 14,2 | 1 259,8 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 | 75,1 | 231,9 | 307,0 | ||
| Poistot | 4,4 | 42,1 | 46,5 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 | 79,5 | 274,0 | 353,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 798,0 | 12,4 | 101,1 | 15,8 | 927,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 797,1 | 9,7 | 85,3 1) | 14,2 | 906,3 |
| 2010 | Muut aineettomat |
Keskeneräiset aineettomat |
Aineettomat | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liikearvo | Asiakaskanta | hyödykkeet | hyödykkeet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 782,0 | 76,1 | 316,1 | 12,1 | 1 186,3 |
| Lisäykset | 1,5 | 15,8 | 11,4 | 28,7 | |
| Liiketoimintojen yhdistäminen | 14,6 | 11,4 | 1,7 | 27,7 | |
| Vähennykset | –0,1 | –7,8 | –7,9 | ||
| Siirrot erien välillä | 7,2 | –7,7 | –0,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 798,0 | 87,5 | 333,0 | 15,8 | 1 234,3 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 | 62,6 | 193,5 | 256,1 | ||
| Poistot | 12,5 | 39,4 | 51,9 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | –1,0 | –1,0 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 | 75,1 | 231,9 | 307,0 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 782,0 | 13,5 | 122,6 | 12,1 | 930,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 798,0 | 12,4 | 101,1 1) | 15,8 | 927,3 |
1) Sisältää it-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 61,1 milj. euroa (76,2 milj. euroa) ja brändiä kirjanpitoarvoltaan 16,5 milj. euroa (20,8 milj. euroa).
Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 480,2 | 480,2 |
| Yritysasiakkaat | 316,9 | 317,8 |
| 797,1 | 798,0 |
Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Toimintasegmentit ovat myös alin taso, jolla yrityksen johto seuraa liikearvoja.
Yhtiöllä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.
Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 7,56–7,60 %. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.
| Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | |
|---|---|---|---|---|
| Käytetyt ennusteparametrit | 2011 | 2011 | 2010 | 2010 |
| Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa | 2 626 | 1 266 | 1 852 | 887 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 | 36,7 | 34,3 | 35,8 | 34,1 |
| Horisonttikasvu, % | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Diskonttauskorko ennen veroja, % | 7,6 | 7,6 | 8,3 | 8,2 |
1) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin
| Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat | Henkilöasiakkaat | Yritysasiakkaat |
|---|---|---|---|---|
| käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo | 2011 | 2011 | 2010 | 2010 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % | –19,3 | –14,4 | –15,6 | –11,7 (2 |
| Horisonttikasvu, % | –60,8 | –24,5 | –33,0 | –16,5 |
| Diskonttauskorko ennen veroja, % | 22,7 | 15,1 | 16,4 | 11,0 |
2) Lukuarvo korjattu tilikaudella 2011 tehdyn liikearvon arvonalentumistestauksen yhteydessä.
Osakkuusyritykset
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,1 | 0,1 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 0,1 | 0,0 |
| Tilikauden lopussa | 0,1 | 0,1 |
Osakkuusyritysosuuksiin sisältyvä liikearvo taseessa 31.12.2011 oli 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa).
Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Elisalla oli vuoden 2011 lopussa kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, jotka on yhdistelty konserniin konsernin omistusta vastaavalla osuudella. Elisan omistus Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulmasta oli 77 % ja Kiinteistö Oy Brahenkartanosta 60 %.
| Milj. euroa | 2011 | Taso 1 | Taso 2 | |
|---|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 0,8 | 0,8 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 7,0 | 7,0 | ||
| 7,8 | 7,0 | 0,8 | ||
| Milj. euroa | 2010 | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 1,2 | 1,2 | ||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 11,3 | 9,9 | 1,4 | |
| 12,5 | 9,9 | 1,2 | 1,4 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Alkusaldo | 1,4 | 1,4 |
| Kirjaus hankintamenoon (1 | –1,4 | |
| Loppusaldo | 1,4 |
1) Datawell Oy:n osakkeet palautettu tilikaudella hankintamenoon. Ks. liitetieto 19.
Tasojen määrittely ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kohta Rahoitusvarat ja -velat.
| 2011 Milj. euroa |
Myy tävissä olevat rahoitus varat |
Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/ -velat1) |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus velat |
Tase erien kirjanpito arvot |
Tase erien käyvät arvot |
Liite |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 30,8 | 30,8 | 30,8 | 19 | |||
| Saamiset | 29,5 | 0,8 | 30,3 | 30,3 | 20 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 302,7 | 302,7 | 302,7 | 23 | |||
| 30,8 | 332,2 | 0,8 | 363,8 | 363,8 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 625,9 | 625,9 | 643,8 | 30 | |||
| Muut velat 2) | 9,3 | 9,3 | 9,3 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 221,2 | 221,2 | 221,2 | 30 | |||
| Ostovelat ja muut velat 2) | 255,1 | 255,1 | 255,1 | 31 | |||
| 1 111,5 | 1 111,5 | 1 129,4 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
| Käypään | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon | Jaksotettuun | ||||||
| Myy | tulos | hankinta | |||||
| tävissä | vaikutteisesti | menoon | Tase | Tase | |||
| olevat | Lainat | kirjattavat | kirjattavat | erien | erien | ||
| 2010 | rahoitus | ja muut | rahoitusvarat/ | rahoitus | kirjanpito | käyvät | |
| Milj. euroa | varat | saamiset | -velat1) | velat | arvot | arvot | Liite |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 33,2 | 33,2 | 33,2 | 19 | |||
| Saamiset | 21,3 | 1,2 | 22,5 | 22,5 | 20 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 283,1 | 283,1 | 283,1 | 23 | |||
| 33,2 | 304,4 | 1,2 | 338,8 | 338,8 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 445,8 | 445,8 | 462,5 | 30 | |||
| Muut velat 2) | 9,1 | 9,1 | 9,1 | 31 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 362,3 | 362,3 | 367,2 | 30 | |||
| Ostovelat ja muut velat 2) | 274,9 | 274,9 | 274,9 | 31 | |||
| 1 092,1 | 1 092,1 | 1 113,7 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Julkisesti noteeratut osakesijoitukset | 7,0 | 9,9 |
| Noteeraamattomat osakesijoitukset | 23,8 | 23,3 |
| 30,8 | 33,2 |
Erittely merkittävimmistä kirjanpitoarvoon arvostetuista noteeraamattomista osakesijoituksista.
| Anvia Oyj | 8,6 | 8,6 |
|---|---|---|
| Sulake Corporation Oy | 6,4 | 6,4 |
| Voddler Group Ab | 3,3 | 3,3 |
| Datawell Oy 1) | 2,1 | |
| 20,4 | 18,3 |
Osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, mikäli osakesijoitusten käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.
1) Datawell Oy:n osakkeet palautettiin hankintamenoon tilikaudella 2011. 31.12.2010 osakkeet oli kirjattu käypään arvoon, joka oli 1,4 milj. euroa. Ks. liitetieto 17.
Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset –1,2 milj. euroa (–1,2 milj. euroa) on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Myyntisaamiset | 15,1 | 10,9 |
| Siirtosaamiset | 8,2 | 7,5 |
| Etuuspohjainen eläkejärjestely | 1,4 | 0,9 |
| Johdannaissopimukset | 0,8 | 1,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 4,5 | 1,8 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0,1 | 0,2 |
| 30,3 | 22,5 |
Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.
Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0 % (0 %).
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 3,9 | 1,5 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
4,6 | 2,0 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 8,5 | 3,5 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot | –0,3 | -0,2 |
| Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo | 8,2 | 3,3 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 3,7 | 1,4 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 4,5 | 1,8 |
| 8,2 | 3,3 |
Elisa on antanut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle videoneuvottelulaitteita. Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat 1–5 vuoden välillä ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2011 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2011 | tuloslaskelmaan | 31.12.2011 |
| Varaukset | 1,2 | –0,6 | 0,6 |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 0,4 | –0,4 | |
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,2 | –0,4 | 2,8 |
| Negatiivinen poistoero | 7,0 | –5,7 | 1,4 |
| Sisäiset katteet | 6,9 | –0,6 | 6,2 |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,2 | 0,5 | 0,7 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,7 | –0,4 | 0,2 |
| 19,6 | –7,6 | 11,9 | |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2011 | tuloslaskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2011 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa |
9,2 | –2,4 | 0,4 | 7,1 |
| Kertyneet poistoerot | 15,3 | –5,1 | 10,2 | |
| Muut väliaikaiset erot | 2,4 | –0,3 | 2,1 | |
| 26,9 | –7,9 | 0,4 | 19,4 |
Konsernilla oli 31.12.2011 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 5,5 milj. euroa (14,3 milj. euroa), joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2012–2020. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista 109,8 milj. euroa ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden 2010 aikana jakautuu seuraavasti:
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2010 | tuloslaskelmaan | 31.12.2010 |
| Varaukset | 0,8 | 0,4 | 1,2 |
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot | 7,0 | –6,6 | 0,4 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,0 | 0,2 | 3,2 |
| Negatiivinen poistoero | 5,8 | 1,2 | 7,0 |
| Sisäiset katteet | 7,9 | –1,0 | 6,9 |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,8 | –0,6 | 0,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,4 | 0,3 | 0,7 |
| 25,7 | –6,1 | 19,6 |
| Laskennalliset verovelat | Kirjattu | Ostetut/myydyt | ||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2010 | tuloslaskelmaan | tytäryritykset | 31.12.2010 |
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon hankinnassa |
10,3 | –4,4 | 3,3 | 9,2 |
| Kertyneet poistoerot | 15,3 | 0,0 | 15,3 | |
| Muut väliaikaiset erot | 1,0 | 1,2 | 0,2 | 2,4 |
| 26,6 | –3,2 | 3,5 | 26,9 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 11,6 | 12,6 |
| Keskeneräiset asiakastyöt | 0,2 | 0,4 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 28,3 | 25,7 |
| 40,2 | 38,7 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,1 milj. euroa (0,1 milj. euroa).
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 277,5 | 266,4 |
| Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset |
–7,1 | –8,5 |
| Siirtosaamiset | 20,7 | 15,2 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 3,7 | 1,4 |
| Muut saamiset | 7,9 | 8,6 |
| 302,7 | 283,1 |
Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 239,7 | 233,3 |
| Erääntyneet alle 30 päivää | 23,9 | 17,0 |
| Erääntyneet 31–60 päivää | 3,6 | 4,0 |
| Erääntyneet 61–90 päivää | 2,1 | 2,1 |
| Erääntyneet yli 90 pvää | 1,1 | 1,5 |
| 270,4 | 257,9 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 270,4 milj. euroa.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 59,0 | 26,3 |
| Pankkitalletukset | 5,5 | |
| 59,0 | 31,8 |
| Johdannaissopimusten nimellisarvot | 2011 | 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Voimassaoloaika Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Voimassaoloaika Alle 1 vuosi |
1–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 150,0 | ||||
| 150,0 | 150,0 |
| Johdannaissopimusten käyvät arvot | 2011 | 2010 | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä |
| Koronvaihtosopimukset | 0,8 | 0,8 | 1,2 | 1,2 | ||
| 0,8 | 0,8 | 1,2 | 1,2 |
Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu
Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.
Elisan koronvaihtosopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.
Osakepääoma, ylikurssirahasto ja omat osakkeet
| Osakkeiden | |||
|---|---|---|---|
| lukumäärä | Osake | Omat | |
| Milj. euroa | (tuhansia) | pääoma | osakkeet |
| 1.1.2010 | 166 308 | 83,0 | –202,0 |
| Osakepalkitseminen | 3,0 | ||
| 31.12.2010 | 166 308 | 83,0 | –199,0 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 355 | 2,0 | |
| 31.12.2011 | 166 663 | 83,0 | –197,0 |
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa (83 033 008 euroa).
Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1 000 miljoonaa osaketta (1 000 miljoonaa osaketta). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.
| Osakkeita, kpl | Kirjanpidollinen vasta-arvo, euroa |
%-osuus osakkeista ja äänistä |
|
|---|---|---|---|
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2010 | 10 688 629 | ||
| Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä | –154 123 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2010 | 10 534 506 | 5 259 589 | 6,33 % |
| Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä | –99 231 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2011 | 10 435 275 | 5 208 968 | 6,26 % |
| Muut rahastot | Sijoitetun | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Käyvän | vapaan oman | ||||
| arvon | Muut | pääoman | |||
| Milj. euroa | Vararahasto | rahasto | rahastot | rahasto | Yhteensä |
| 1.1.2010 | 3,4 | 10,3 | 381,0 | 188,6 | 583,3 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | –1,2 | –1,2 | |||
| Pääoman palautus | –143,3 | –143,3 | |||
| 31.12.2010 | 3,4 | 9,1 | 381,0 | 45,3 | 438,8 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | –1,2 | –1,2 | |||
| Toteutetut osakeoptiot | 3,0 | 3,0 | |||
| 31.12.2011 | 3,4 | 7,8 | 381,0 | 48,3 | 440,6 |
Vararahasto 3,4 milj. euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/ yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto 7,8 milj. euroa sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset. Muut rahastot 381,0 milj. euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa. Muuntoerot ovat –0,1 milj. euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 19.12.2011 kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta.
Ensimmäisessä, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013– 2015 ja 2014–2016. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 3 315 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Ansaintajakson 2012–2014 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. 2012–2014 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 160 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 983 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.
Toinen, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012– 2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolme vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kolmelta kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011.
Hallitus päättää ansaintakriteerit ja kriteereille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Vuoden 2011 ansaintakriteerit olivat osakekohtainen tulos ja liikevaihdon kehittyminen. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän perusteella annetaan palkkiona yhteensä enintään 1 100 000 osaketta. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 2 200 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Vuoden 2010 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2010 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 3,5 milj. euroa, josta rahana maksettiin 1,8 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2011 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 48 henkilölle 99 483 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 37 648 osaketta ja toimitusjohtajalle 4 408 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 252 kappaletta 13.12.2011.
Vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2009 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,1 milj. euroa, josta rahana maksettiin 2,7 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2010 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 47 henkilölle 156 633 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 52 715 osaketta ja toimitusjohtajalle 20 083 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 2 510 kappaletta 1.6.2010.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu. Muiden henkilöiden on omistettava järjestelmän perusteella ansaituista osakkeista kaikki yhden vuoden ajan ja 2/3 kahden vuoden ajan kunkin ansaintajakson päättymisestä lukien. Palkkio on palautettava, mikäli rajoitusjakson aikana työsuhde irtisanotaan tai puretaan joko yhtiön tai henkilön toimesta.
Tilikaudella 2011 osakepalkkiojärjestelmän perusteella kirjatut kulut olivat 5,4 milj. euroa (2,8 milj. euroa).
| Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa | Vuoden 2011 | Vuoden 2010 | Vuoden 2009 |
|---|---|---|---|
| järjestelmä | järjestelmä | järjestelmä | |
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl | 907 000 | 630 000 | 624 000 |
| Myöntämispäivä | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 1) | 15,47 | 15,16 | 11,50 |
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 16,13 | 16,13 | 16,13 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus yhden sitoumavuoden jälkeen 2) | 18,37 | 17,99 | 13,59 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus kahden sitoumavuoden jälkeen 2) | 19,72 | 19,30 | 14,48 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2011 | 1.1.2010 | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Rajoitusjakso päättyy | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa | 50 % | 50 % | 67 % |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä | 30 % | ||
| Ansaintakriteerien toteuma | 40 % | 53 % | |
| Suoritettu määrä kpl | 99 483 | 156 633 | |
| Palautettu määrä kpl | –252 | –2 510 | |
| Siirtopäivän keskikurssi, eur | 16,71 | 15,42 | |
| Jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä | 16 % | 25 % | |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 161 | 50 | 47 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model).
Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.
| Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa | Vuoden 2014 järjestelmä |
Vuoden 2013 järjestelmä |
Vuoden 2012 järjestelmä |
|---|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl | 983 000 | ||
| Myöntämispäivä | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa 1) | 12,23 | ||
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 16,13 | ||
| Osakkeen kurssin toteumaoletus ansainta- ja rajoitusjakson jälkeen 2) | 16,16 | ||
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2014 | 1.1.2013 | 1.1.2012 |
| Ansainta- ja rajoitusjakso päättyvät | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa | 72 % | ||
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 160 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja 1,30 euroa.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.
Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle. Optiojärjestelmän kohteena olivat ne noin 150 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia.
Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2 550 000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuvat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850 000 kappaletta.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki ne optio-oikeudet, joita ei ole jaettu avainhenkilöille, annetaan tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä jakaa optio-oikeuksia konsernin nykyisille tai rekrytoitaville avainhenkilöille.
| Optio-ohjelma | Optio-ohjelma | Optio-ohjelma | ||
|---|---|---|---|---|
| Järjestelyn ehdot | 2007A | 2007B | 2007C | |
| Voimassaoloaika (vuosina) | 3,5 | 3,5 | 3,5 | |
| Merkintäaika | 1.12.2009–31.5.2011 1.12.2010–31.5.2012 | 1.12.2011–31.5.2013 | ||
| Merkintähinnan määräytymisajankohta 1) | 1.11.–30.11.2007 | 1.11.–30.11.2008 | 1.11.–30.11.2009 | |
| Optioiden | Optioiden | Optioiden | ||
| lukumäärä | lukumäärä | lukumäärä | Yhteensä | |
| Optio-oikeudet 1.1.2010 | 477 850 | 598 500 | 1 076 350 | |
| Myönnetty | 8 000 | 643 500 | 651 500 | |
| Käytetty | –400 | –400 | ||
| Palautuneet | –29 500 | –29 500 | –59 000 | |
| Optio-oikeudet 31.12.2010 | 477 850 | 576 600 | 614 000 | 1 668 450 |
| Myönnetty | 5 000 | 11 000 | 16 000 | |
| Käytetty | –12 375 | –343 402 | –355 777 | |
| Palautuneet | –20 000 | –20 000 | ||
| Rauenneet | –465 475 | –465 475 | ||
| Rauenneet varastossa olleet optiot | –372 150 | –372 150 | ||
| Optio-oikeudet 31.12.2011 | 238 198 | 605 000 | 843 198 | |
| Varastossa 31.12.2010 | 365 150 | 273 400 | 236 000 | 874 550 |
| Varastossa 31.12.2011 | 268 000 | 245 000 | 513 000 | |
| Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2010 | 477 850 | 598 500 | 1 076 350 | |
| Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2011 | 238 198 | 605 000 | 843 198 | |
| Alkuperäinen merkintähinta, euroa | 20,84 | 11,89 | 13,99 | |
| Merkintähinta 31.12.2010 | 16,62 | 9,47 | 12,57 | |
| Merkintähinta 31.12.2011 | 15,72 2) | 8,17 | 11,27 |
1) Elisa Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä
2) Merkintähinta raukeamishetkellä 31.5.2011
Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes mallia. Käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ansaintajaksolle. Myöntämishetki on se hetki, jolloin oikeuden saaja kirjallisesti vahvistaa vastaanottavansa optio-oikeudet. Tilikaudella 2011 optio-ohjelman perusteella kirjatut kulut olivat 1,5 milj. euroa (2,6 milj. euroa).
Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta henkivakuutusyhtiön kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuul-
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | –1,2 | –1,2 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | –43,9 | –44,7 |
| Varojen käypä arvo | 42,6 | 43,7 |
| Alijäämä (–) / ylijäämä (+) | –2,5 | –2,2 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (–) /tappiot (+) |
2,7 | 1,9 |
| Nettomääräinen velka (–) / saaminen (+) taseessa |
0,2 | –0,3 |
| Määrät taseessa: | ||
| Velat | –1,2 | –1,2 |
| Saaminen | 1,4 | 0,9 |
| Nettomääräinen velka (–) / saaminen (+) taseessa |
0,2 | –0,3 |
Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | –45,9 | –45,4 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | –0,1 | –0,6 |
| Korkomenot | –1,8 | –2,1 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) | –1,2 | –1,9 |
| Maksetut etuudet | 3,9 | 4,1 |
| Velvoite tilikauden lopussa | –45,1 | –45,9 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa |
43,7 | |
| Varojen odotettu tuotto | 1,8 | 43,6 2,1 |
| Maksetut etuudet | –3,9 | –4,1 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) |
0,4 | 2,1 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 0,6 | 0,0 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa |
42,6 | 43,7 |
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot |
0,1 | 0,2 |
| Korkomenot | 1,8 | 2,1 |
| Varojen odotettu tuotto | –1,8 | –2,1 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat | ||
| menot | 0,0 | 0,4 |
| 0,1 | 0,6 |
Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko, % | 4,75 | 4,25 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu | ||
| tuotto, % | 4,75 | 4,25 |
| Tulevan ajan palkankorotusolettamus, % | 3,30 | 3,30 |
| Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % | 2,10 | 2,10 |
Määrät tilikaudelta ja neljältä edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | –45,1 | –45,9 | –45,4 | –51,9 | –57,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo |
42,6 | 43,7 | 43,6 | 49,3 | 54,9 |
| Alijäämä (–) /ylijäämä (+) | –2,5 | –2,2 | –1,8 | –2,6 | –3,0 |
| Kokemusperäiset oikaisut järjestelyihin kuuluviin varoihin, voitto (–), tappio (+) |
0,4 | 2,2 | –5,5 | –0,7 | –2,3 |
| Kokemusperäiset oikaisut järjestelyihin kuuluviin velkoihin, voitto (+), tappio (–) |
–2,0 | 0,9 | 4,6 | 0,3 | 2,4 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,7 milj. euroa vuonna 2012 (0,2 milj. euroa).
| Irtisanomisen | |||
|---|---|---|---|
| yhteydessä suori | |||
| Milj. euroa | tettavat etuudet | Muut Yhteensä | |
| 1.1.2011 | 1,8 | 3,9 | 5,7 |
| Varausten lisäykset | 2,0 | 0,9 | 2,9 |
| Käytetyt varaukset | –2,5 | –1,8 | –4,3 |
| 31.12.2011 | 1,3 | 3,0 | 4,3 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 3,5 | 3,6 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,8 | 2,1 | |
| 4,3 | 5,7 |
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavilla etuuksilla varaudutaan työttömyyseläkkeisiin, jotka realisoituvat vuosina 2012–2014.
Muut varaukset sisältävät tyhjien toimitilojen varauksen sekä puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen. Tyhjien toimitilojen varauksen arvioidaan realisoituvan vuosina 2012–2015.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot |
| Pitkäaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 374,7 | 392,6 | 374,5 | 391,2 |
| Pankkilainat | 220,7 | 220,7 | 51,1 | 51,1 |
| Rahoitusleasingvelat | 30,4 | 30,4 | 20,2 | 20,2 |
| 625,9 | 643,8 | 445,8 | 462,5 | |
| Lyhytaikaiset | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 224,5 | 229,4 | ||
| Pankkilainat | 26,5 | 26,5 | 32,8 | 32,8 |
| Rahoitusleasingvelat | 5,6 | 5,6 | 3,0 | 3,0 |
| Yritystodistukset | 189,0 | 189,0 | 102,0 | 102,0 |
| 221,2 | 221,2 | 362,3 | 367,2 | |
| 847,0 | 865,0 | 808,1 | 829,7 |
Lainat sisältävät yhteensä 36,1 milj. euroa (23,2 milj. euroa) vakuudellisia velkoja (rahoitusleasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.
Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 3,1 (3,2) vuotta ja efektiivinen keskikorko 3,7 % (4,0 %).
Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat
| 2011 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017– | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 16,5 | 91,5 | 314,3 | 422,3 | |||
| rahoituskulut | 16,5 | 16,5 | 14,3 | 47,3 | |||
| lyhennykset | 75,0 | 300,0 | 375,0 | ||||
| Pankkilainat | 6,1 | 10,6 | 14,9 | 14,5 | 134,3 | 71,4 | 251,8 |
| rahoituskulut | 5,8 | 5,8 | 5,6 | 5,3 | 5,1 | 3,2 | 30,8 |
| lyhennykset | 0,3 | 4,8 | 9,3 | 9,2 | 129,2 | 68,2 | 221,0 |
| Sitovat luottolimiitit | 25,3 | 25,3 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 25,2 | 25,2 | |||||
| Yritystodistukset | 189,0 | 189,0 | |||||
| rahoituskulut | 2,1 | 2,1 | |||||
| lyhennykset | 186,9 | 186,9 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 8,3 | 7,1 | 5,2 | 3,1 | 2,9 | 62,2 | 88,6 |
| rahoituskulut | 2,6 | 2,4 | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 41,3 | 52,5 |
| lyhennykset | 5,6 | 4,7 | 2,9 | 1,1 | 0,9 | 20,9 | 36,1 |
| Muut velat | 1,0 | 1,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 1,0 | 1,0 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –1,1 | |||
| Ostovelat | 150,1 | 150,1 | |||||
| rahoituskulut | 26,7 | 24,3 | 21,7 | 7,4 | 7,1 | 44,5 | 131,6 |
| lyhennykset | 369,1 | 84,5 | 312,2 | 10,3 | 130,1 | 89,1 | 995,3 |
| Yhteensä | 395,8 | 108,8 | 333,9 | 17,7 | 137,2 | 133,6 | 1 127,0 |
| 2010 | |||||||
| Milj. euroa | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016– | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 252,3 | 16,6 | 91,6 | 314,3 | 0,0 | 0,0 | 674,8 |
| rahoituskulut | 26,4 | 16,6 | 16,6 | 14,3 | 0,0 | 0,0 | 73,9 |
| lyhennykset | 225,9 | 75,0 | 300,0 | 600,9 | |||
| Pankkilainat | 1,4 | 1,3 | 5,8 | 10,1 | 9,9 | 28,3 | 56,8 |
| rahoituskulut | 1,0 | 1,0 | 1,0 | 0,8 | 0,6 | 0,9 | 5,3 |
| lyhennykset | 0,4 | 0,3 | 4,8 | 9,3 | 9,3 | 27,4 | 51,5 |
| Sitovat luottolimiitit | 32,2 | 32,2 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 32,2 | 32,2 | |||||
| Yritystodistukset | 102,0 | 102,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,4 | 0,4 | |||||
| lyhennykset | 101,6 | 101,6 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 4,8 | 3,6 | 2,3 | 1,9 | 1,7 | 58,9 | 73,2 |
| rahoituskulut | 1,8 | 1,7 | 1,6 | 1,6 | 1,5 | 41,8 | 50,0 |
| lyhennykset | 3,0 | 1,9 | 0,7 | 0,3 | 0,2 | 17,1 | 23,2 |
| Muut velat | 0,3 | 0,3 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 0,3 | 0,3 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –0,4 | –1,6 | ||
| Ostovelat | 159,4 | 159,4 | |||||
| rahoituskulut | 29,2 | 18,9 | 18,8 | 16,3 | 2,1 | 42,7 | 128,0 |
| lyhennykset | 522,7 | 2,2 | 80,5 | 309,6 | 9,5 | 44,5 | 969,1 |
| Yhteensä | 551,9 | 21,1 | 99,3 | 325,9 | 11,6 | 87,2 | 1 097,1 |
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.
Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:
| 31.12.2011 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo Milj. euroa |
Tasearvo Milj. euroa |
Nimellisarvo Milj. euroa |
Nimelliskorko | Efektiivinen korko |
Eräpäivä | |
| EMTN -ohjelma 2001 / 1000 milj. euroa | ||||||
| II/2007 | 316,8 | 299,7 | 300,0 | 4,750 % | 4,789 % | 3.3.2014 |
| I/2010 | 75,9 | 74,9 | 75,0 | 3,000 % | 3,018 % | 22.3.2013 |
| 392,6 | 374,7 | 375,0 |
Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 8,2 | 4,6 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
18,3 | 9,5 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 62,1 | 59,0 |
| 88,6 | 73,2 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | –52,5 | –50,0 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 36,1 | 23,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 5,6 | 3,0 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
9,6 | 3,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 20,9 | 17,1 |
| 36,1 | 23,2 |
Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, gsm- ja kuituverkkoa ja palvelimia sekä videoneuvottelulaitteita ja -infrastruktuuria. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/ lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Saadut ennakot | 6,3 | 6,6 |
| Muut velat | 9,3 | 9,1 |
| 15,6 | 15,7 |
| Ostovelat | 150,1 | 159,4 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 5,3 | 5,7 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 40,4 | 38,7 |
| Muut siirtovelat | 26,6 | 35,9 |
| Muut velat | 38,0 | 40,9 |
| 260,4 | 280,6 | |
| 276,0 | 296,3 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.
Konserni vuokralle ottajana
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 42,9 | 42,8 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 37,1 | 34,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 11,3 | 11,3 |
| 91,3 | 88,3 |
Elisa on vuokrannut mm. toimi- ja teletiloja sekä konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat yhdestä kuukaudesta teletilojen yli 50 vuoteen.
Vähimmäisvuokrat esitettiin vuoden 2010 tilinpäätöksessä nykyarvoon. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä sekä kuluvan että vertailukauden luvut on esitetty bruttomäärinä.
Vuonna 2011 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 52,1 milj. euroa (52,7 milj. euroa vuonna 2010).
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 2,0 | 1,5 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään | ||
| viiden vuoden kuluttua | 0,3 | 1,2 |
| 2,2 | 2,7 |
Elisa toimii vuokralleantajana pääasiallisesti tavanomaisissa liikehuoneiston vuokrasopimuksissa sekä teletila- ja laitepaikkavuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Kiinnitykset | ||
| Omasta tai konserniyhtiön velasta | 2,0 | 2,0 |
| Pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta |
0,9 | 0,9 |
| Takaukset | ||
| Muiden puolesta 1) | 0,5 | 0,5 |
| 3,4 | 3,4 |
1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä oli 31.12.2011 0,5 milj. euroa (0,5 milj. euroa).
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2011 on 24,2 milj. euroa (19,7 milj. euroa).
Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.
Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
| Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Yritystodistuslainat | 189,0 | 189,0 | ||
| Pankkilainat | 127,3 | 127,3 | ||
| Rahoitusleasing | 5,6 | 5,6 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 375,0 | 375,0 | ||
| Pankkilainat | 120,0 | 120,0 | ||
| Rahoitusleasing | 9,6 | 20,9 | 30,4 | |
| 321,9 | 504,6 | 20,9 | 847,4 |
Konsernilla ei ollut korollisia rahoitusvaroja 31.12.2011.
Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma |
| Korkotason muutos +/–1 % | +/– 3,1 | +/– 1,8 |
Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (ekonominen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.
Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat |
|---|---|---|
| SDR | 2,4 | 5,6 |
| USD | 0,2 | 1,2 |
Elisan valuuttapositio 31.12.2010 Ulkomaisten
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat | tytärten nettosijoitukset |
|---|---|---|---|
| SDR | 3,3 | 5,7 | |
| USD | 0,1 | 0,7 | |
| EEK | 60,7 |
SDR:n kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin tulokseen +/– 0,8 milj. euroa (+/– 0,6 milj. euroa) ja USD:n +/– 0,2 milj. euroa (+/– 0,1 milj. euroa). EEK:n kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos olisi vaikuttanut konsernin omaan pääomaan +/– 12,1 milj. euroa 31.12.2010. Vuoden 2011 alussa EEK-valuuttakurssiriski poistui, koska Viron valuutta vaihtui euroksi.
Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 000 milj. euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 375 milj. euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 milj. euron yritystodistusohjelma sekä 300 milj. euron sitovat syndikoidut luottolimiitit. 31.12.2011 on syndikoiduista luottolimiiteistä 3.6.2016 erääntyvä 170 milj. euroa kokonaisuudessaan nostamatta ja 21.11.2014 erääntyvästä 130 milj. eurosta on 105 milj. euroa nostamatta. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.
Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset | 59,0 | 31,8 |
| Luottolimiitit | 275,0 | 268,0 |
| 334,0 | 299,8 |
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 145,0 milj. euroa 31.12.2011 (197,8 milj. euroa).
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 30.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa n. 6 %:a liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 7,1 milj. euroa (8,5 milj. euroa). Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien keskimäärin 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä, joka 31.12.2011 on 270,4 milj. euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 23.
Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi käsittää taseen osakkeet tilinpäätöshetkellä. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.
| 2011 | 2010 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tulos laskelma |
Oma pääoma |
Tulos laskelma |
Oma pääoma |
| Comptelin osakekurssin muutos +/–20 % |
+/– 0 | +/–1,4 | +/– 0 | +/– 2,0 |
Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.
Yhtiön omavaraisuustavoite on yli 35 % ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.
Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 40–60 % tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.
| Milj. euroa | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka | 788,0 | 776,2 |
| Oma pääoma yhteensä | 840,3 | 832,9 |
| Pääoma yhteensä | 1 628,4 | 1 609,1 |
| Velkaantumisaste | 93,8 % | 93,2 % |
| Nettovelka/käyttökate | 1,6 | 1,6 |
| Omavaraisuusaste | 42,3 % | 42,5 % |
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty pääsääntöisesti yritysjärjestelyiden yhteydessä.
| Oma pääoma | 31.12.2011 31.12.2010 | |
|---|---|---|
| Hallussa olevat osakkeet, 1000 kpl | 10 435 | 10 535 |
| Osakeantivaltuutus, 1000 kpl | 14 901 | 15 000 |
| Yhteensä enintään, 1000 kpl 1) | 14 901 | 15 000 |
| Osakekurssi | 16,13 | 16,27 |
| Yhteensä, milj. euroa | 240,4 | 244,1 |
Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.
| Velkapääoma | 31.12.2011 31.12.2010 | |
|---|---|---|
| Yritystodistusohjelma (ei sitova) 2) | 61,0 | 148,0 |
| Syndikoidut luotot (sitova) 3) | 275,0 | 268,0 |
| EMTN-ohjelma (ei sitova) 4) | 625,0 | 375,0 |
| Yhteensä, milj. euroa | 961,0 | 791,0 |
| Oma pääoma ja velkapääoma |
yhteensä 1 201,4 1 035,1
1) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2011 oli enintään 14 900 517 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.
2) Yritystodistusohjelman koko on 250 milj. euroa, josta oli 31.12.2011 käytössä 189 milj. euroa.
3) Elisalla on kaksi sitovaa syndikoitua luottojärjestelyä yhteensä 300 milj. euroa. Järjestelyistä oli 31.12.2011 nostettuna 25 milj. euroa.
4) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 000 milj. euroa. Siitä oli 31.12.2011 käytössä 375 milj. euroa. Ohjelma päivitettiin 16.3.2011, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Elisa Oyj -konsernin rakenne:
| 31.12.2011 | ||
|---|---|---|
| Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. | Konsernin | |
| omistus | ||
| Tytäryritykset | Kotipaikka | osuus-% |
| Appelsiini Finland Oy | Helsinki | 100 |
| Arediv Oy | Oulu | 62 |
| Dial Media Oy | Helsinki | 100 |
| Ecosite Oy | Espoo | 100 |
| Elisa Eesti As | Tallinna | 100 |
| Elisa Hong Kong Limited | Hong Kong | 100 |
| Elisa Rahoitus Oy | Helsinki | 100 |
| Elisa Links Oy | Helsinki | 100 |
| Enia Oy | Helsinki | 100 |
| Fiaset Oy | Jyväskylä | 100 |
| Fonetic Oy | Jyväskylä | 100 |
| Helsingin Netti Media Oy | Helsinki | 100 |
| JMS Group Oy | Helsinki | 100 |
| Kiinteistö Oy Raision Luolasto | Espoo | 100 |
| Kiinteistö Oy Rinnetorppa | Kuusamo | 80 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto | Espoo | 100 |
| LNS Kommunikation AB | Tukholma | 100 |
| Preminet Oy | Helsinki | 100 |
| OOO LNR | Pietari | 100 |
| Supertel Oy | Helsinki | 100 |
| Tampereen Tietoverkko Oy | Tampere | 63 |
| UAB Radiolinja | Vilna | 100 |
| Videra Oy | Oulu | 69 |
| One Conference Ab | Solna | 69 |
| Videra Norge As | Oslo | 69 |
| Xenex Telecom Oy | Tuusula | 69 |
| Kiinteistö Oy Brahenkartano | Turku | 60 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulma | Paimio | 77 |
| Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha | Kauniainen | 27 |
|---|---|---|
| Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 | Helsinki | 50 |
| Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto | Tampere | 50 |
| Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 | Helsinki | 42 |
| Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 | Helsinki | 30 |
| Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 | Helsinki | 40 |
| Suomen Numerot NUMPAC Oy | Helsinki | 33 |
Merkittävät omistusten muutokset on esitetty liitetiedoissa 2. Yrityshankinnat ja 3. Yritysmyynnit.
Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu alla.
Emoyhtiö Elisa perusti 28.4.2011 Elisa Innova Oy:n, jonka nimi muutettiin tilikaudella Elisa Rahoitus Oy:ksi. Videra Oy perusti 22.6.2011 Videra Norge As:n, joka tarjoaa videoneuvottelupalveluja norjalaisille asiakkaille. Täysin omistetut tytäryritykset yhdistellään konserniin perustamishetkestä lähtien.
SIA Radiolinja Latvija purettiin 23.8.2011. Konsernista poistui purkamisen yhteydessä 0,2 milj. euroa laskennallista verovelkaa. Purkamisesta ei aiheutunut muita tulosvaikutuksia.
Saunalahti Group Oyj sulautui Elisa Oyj:hin 31.12.2011. Sulautuminen ei vaikuta konsernitilinpäätökseen.
Lähipiirin kuuluvien yhtiöiden kanssa ovat toteutuneet seuraavat liiketapahtumat:
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | 0,6 | 0,6 |
| 0,6 | 0,6 |
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.
Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.
| 2011 | 2010 | 2009 | |
|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 530 | 1 463 | 1 430 |
| Liikevaihdon muutosprosentti | 4,6 % | 2,3 % | –3,7 % |
| Käyttökate, milj. euroa | 506 | 485 | 484 |
| Käyttökate, % liikevaihdosta | 33,1 % | 33,1 % | 33,8 % |
| Liikevoitto, milj. euroa | 295 | 268 | 267 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 19,3 % | 18,3 % | 18,7 % |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 265 | 197 | 235 |
| Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta | 17,3 % | 13,5 % | 16,4 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 24,1 % | 17,4 % | 19,9 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 17,9 % | 14,0 % | 16,0 % |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 5 | 10 | 10 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta | 0,3 % | 0,7 % | 0,7 % |
| TASE | |||
| Velkaantumisaste (gearing), % | 93,8 % | 93,2 % | 79,8 % |
| Maksuvalmius (current ratio) | 0,8 | 0,6 | 0,8 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,3 % | 42,5 % | 46,1 % |
| Korottomat velat, milj. euroa | 312 | 331 | 315 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 1 999 | 1 972 | 1 965 |
| SIJOITUKSET | |||
| Osakkeiden hankinnat, milj. euroa | 0 | 35 | 6 |
| INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 197 | 184 | 171 |
| Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta | 12,9 % | 12,6 % | 11,9 % |
| HENKILÖSTÖ | |||
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 3 757 | 3 477 | 3 216 |
| Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa | 407 | 421 | 445 |
Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.
| 2011 | 2010 | 2009 |
|---|---|---|
| 83 033 008,00 | ||
| 156 227 740 | 155 773 080 | 155 618 957 |
| 155 878 493 | 155 748 377 | 155 618 957 |
| 156 528 070 | 156 153 867 | 155 809 082 |
| 156 178 823 | 156 129 164 | 155 809 082 |
| 2 520 | 2 534 | 2 484 |
| 1,29 | 0,96 | 1,13 |
| 1,30 *) | 1,30 | 0,50 |
| 100,6 % | 135,2 % | 44,2 % |
| 0,92 | ||
| 81,2 % | ||
| 5,36 | 5,33 | 5,78 |
| 12,5 | 16,8 | 14,1 |
| 8,1 % | 8,0 % | 3,1 % |
| 5,8 % | ||
| 15,41 | 15,39 | 12,01 |
| 16,13 | 16,27 | 15,96 |
| 12,70 | 12,67 | 9,69 |
| 17,00 | 17,43 | 15,99 |
| 121 878 | 144 696 | 180 605 |
| 78 % | 93 % | 116 % |
| 83 033 008,00 | 83 033 008,00 |
*) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,30 euroa osakkeelta.
1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.
2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.
3) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.
| Käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
|
| Oman pääoman tuotto % (ROE) | Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana) |
x 100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto % (ROI) | Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) |
x 100 |
| Velkaantumisaste (gearing) % | Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Oma pääoma yhteensä |
x 100 |
| Maksuvalmius (current ratio) | Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot |
|
| Omavaraisuusaste % | Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma – saadut ennakot |
x 100 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella | |
| Osakeantioikaistu osinko | ||
| Osakekohtainen osinko *) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko | x 100 | |
| Efektiivinen osinkotuotto *) | Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | |
| Osinko tuloksesta prosentteina *) Osakekohtainen osinko | x 100 | |
| Osakekohtainen tulos | ||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakekohtainen oma pääoma | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Hinta/voitto-suhde (PE-luku) | Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen tulos |
*) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
| 1.1.–31.12. | 1.1.–31.12. | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Liite | 2011 | 2010 |
| Liikevaihto | 1 | 1 165,2 | 1 167,2 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | –0,2 | –0,2 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 201,3 | 7,9 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | –513,4 | –467,1 |
| Henkilöstökulut | 4 | –172,7 | –175,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | –188,6 | –193,9 |
| Liiketoiminnan muut kulut | –131,8 | –142,1 | |
| Liikevoitto | 359,8 | 196,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | –26,4 | –28,3 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 333,4 | 168,3 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 60,9 | 10,0 |
| Voitto satunnaisten erien jälkeen | 394,3 | 178,3 | |
| Tilinpäätössiirrot | 9 | 17,4 | –1,1 |
| Tuloverot | 10 | –43,4 | –42,4 |
| Tilikauden voitto | 368,3 | 134,8 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 480,7 | 521,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 484,7 | 468,3 |
| Sijoitukset | 12 | 293,1 | 125,2 |
| 1 258,5 | 1 115,1 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 34,5 | 33,9 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 26,8 | 12,8 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 15 | 281,8 | 258,9 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 52,6 | 18,8 | |
| 395,7 | 324,4 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 654,1 | 1 439,5 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 16 | ||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | –196,9 | –198,8 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 46,4 | 43,4 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 205,2 | 273,0 | |
| Tilikauden voitto | 368,3 | 134,8 | |
| 509,5 | 338,8 | ||
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | 17,4 | ||
| Pakolliset varaukset | 17 | 3,9 | 5,2 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 604,4 | 434,1 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 536,4 | 644,0 |
| 1 140,7 | 1 078,1 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 654,1 | 1 439,5 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 333,4 | 168,4 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 188,6 | 193,9 |
| Muut rahoitustuotot (–) ja –kulut (+) | 26,7 | 38,0 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot (–) ja –tappiot (+) | –1,4 | –1,5 |
| Osakkeiden myyntivoitot (–) ja –tappiot (+) | –184,1 | –9,7 |
| Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa | –1,6 | 1,4 |
| Muut oikaisut | –0,4 | |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 361,6 | 390,1 |
| Käyttöpääoman lisäys (+) / vähennys (–) | –11,3 | 28,1 |
| Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 350,3 | 418,2 |
| Saadut osingot | 3,1 | 31,7 |
| Saadut korot | 9,0 | 8,2 |
| Maksetut korot | –41,7 | –75,3 |
| Maksetut tuloverot | –44,8 | –49,9 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 275,9 | 332,9 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | –148,7 | –138,4 |
| Käyttöomaisuuden myynti | 2,2 | 3,6 |
| Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin | –5,3 | –28,3 |
| Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista | 1,5 | 10,5 |
| Myönnetyt lainat | –0,1 | –26,4 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 50,0 | 1,4 |
| Investointien nettorahavirta | –100,4 | –177,6 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 175,5 | 155,3 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 170,0 | 75,0 |
| Pitkaikaisten lainojen maksut | –225,9 | –80,0 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 102,6 | 72,3 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korotus liittyen optioiden käyttöön |
3,0 | |
| Maksetut osingot | –202,2 | –220,7 |
| Annetut (–) / saadut (+) konserniavustukset | 10,0 | –5,9 |
| Rahoituksen nettorahavirta | –142,4 | –159,3 |
| Rahavarojen muutos | 33,1 | –4,0 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 18,8 | 22,8 |
| Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden yhteydessä | ||
| siirtyneet kassavarat | 0,6 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 52,6 | 18,8 |
Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida vuonna 2011 liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattu osakkeiden myyntivoitto 184,8 milj. euroa sekä satunnaisiin eriin kirjattu fuusiovoitto 60,9 milj. euroa ja vuonna 2010 rahoituskuluihin kirjattu 39,5 milj. euron kertaluonteinen takauskulu.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus emoyhtiön tilinpäätöksessä esitetään tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
|---|---|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Puhelinkeskukset | 6–10 vuotta |
| Kaapeliverkko | 8–15 vuotta |
| Telepäätelaitteet | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.
Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.
Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida taseeseen myöhemmin.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Taseessa ne esitetään pakollisissa varauksissa silloin, kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.
Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.
Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Myyntituotot | 1 228,1 | 1 254,4 |
| Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät | –62,9 | –87,2 |
| Liikevaihto yhteensä | 1 165,2 | 1 167,2 |
| Maantieteellinen jakauma Suomi |
1 120,6 | 1 126,5 |
| Muu Eurooppa | 40,3 | 37,0 |
| Muut maat | 4,3 | 3,7 |
| 1 165,2 | 1 167,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 1,4 | 1,6 |
| Osakkeiden ja liiketoimintojen myyntivoitot | 184,8 | 0,0 |
| Muut 1) | 15,2 | 6,3 |
| 201,3 | 7,9 |
1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet tarvikkeet ja tavarat | ||
| Ostot tilikauden aikana | 87,9 | 45,1 |
| Varastojen muutos | –0,8 | –4,7 |
| 87,1 | 40,4 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 426,3 | 426,7 |
| 513,4 | 467,1 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 141,9 | 143,7 |
| Eläkekulut | 24,8 | 25,8 |
| Muut henkilösivukulut | 5,9 | 5,7 |
| 172,7 | 175,2 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 636 | 2 634 |
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa
| 2011 | 2010 | |
|---|---|---|
| Kuukausipalkka | 482 844,00 | 494 256,00 |
| Tulospalkkiot | 121 627,87 | 133 288,80 |
| Luontoisedut | 14 764,00 | 14 909,00 |
| Osakeperusteiset maksut 1) | 156 247,32 | 656 937,77 |
| 775 483,19 | 1 299 391,57 |
1) Vuonna 2011 annettiin osakepalkkiojärjestelmän 2010 perusteella toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle Elisa Oyj:n osakkeita 4 408 kpl arvoltaan 74 836,20 euroa, ja rahana maksettiin 81 411,12 euroa.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 ikävuoden jälkeen, ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.
| euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Risto Siilasmaa | 116 500,00 | 116 500,00 |
| Pertti Korhonen | 18 000,00 | 67 500,00 |
| Ari Lehtoranta | 67 000,00 | 68 000,00 |
| Raimo Lind | 79 000,00 | 77 500,00 |
| Leena Niemistö | 67 000,00 | 51 000,00 |
| Eira Palin-Lehtinen | 68 500,00 | 69 500,00 |
| Ossi Virolainen | 19 500,00 | 81 500,00 |
| 435 500,00 | 531 500,00 |
Vuonna 2011 hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa/kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeita pörssistä. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä | 65,1 | 65,0 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä | 123,5 | 128,9 |
| 188,6 | 193,9 |
Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 11. Pysyvät vastaavat.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tilintarkastuspalkkiot | 0,1 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,0 |
| Koulutuspalvelut | 0,2 | 0,5 |
| Muut palvelut | 0,1 | 0,1 |
| 0,5 | 0,8 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2,3 | 30,9 |
| Muilta | 0,8 | 0,8 |
| 3,1 | 31,7 | |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 0,7 | 0,4 |
| Muilta | 8,7 | 17,9 |
| 9,5 | 18,3 | |
| 12,6 | 50,0 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
| Saman konsernin yrityksille | –0,8 | –0,3 |
| Muille 1) | –38,2 | –78,0 |
| –39,0 | –78,3 | |
| –26,4 | –28,3 |
1) Vuonna 2010 korko- ja muut rahoituskulut sisälsivät 39,5 milj. euroa takauskuluja.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 10,0 | |
| Fuusiovoitto 1) | 60,9 | |
| 60,9 | 10,0 |
1) Saunalahti Group Oyj:n fuusio 31.12.2011.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | 17,4 | –1,1 |
| 17,4 | –1,1 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Tuloverot satunnaisista eristä | –2,6 | |
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | –43,4 | –39,6 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | 0,0 | –0,2 |
| –43,4 | –42,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut pitkä | ||||||
| 2011 | Kehittämis | Aineettomat | vaikutteiset | Keskeneräiset | ||
| Milj. euroa | menot | oikeudet | Liikearvo | menot | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 2,4 | 18,3 | 769,1 | 265,1 | 15,6 | 1 070,6 |
| Fuusiossa siirtynyt | 1,7 | 0,1 | 1,8 | |||
| Lisäykset | 1,9 | 3,5 | 12,7 | 7,2 | 25,3 | |
| Vähennykset | –1,9 | –0,3 | –2,3 | |||
| Siirrot erien välillä | 3,6 | –0,3 | 5,7 | –8,9 | 0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 6,0 | 22,9 | 769,1 | 283,7 | 14,0 | 1 095,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | 0,8 | 13,1 | 346,2 | 188,8 | 548,9 | |
| Fuusiossa siirtynyt | 1,0 | 0,1 | 1,1 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,2 | –0,2 | ||||
| Tilikauden poisto | 1,6 | 2,3 | 28,2 | 32,9 | 65,1 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 2,2 | 16,4 | 374,4 | 221,9 | 614,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 3,8 | 6,5 | 394,7 | 61,8 | 14,0 | 480,7 |
| Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 | Maa- ja | Rakennukset ja | Koneet ja | aineelliset | Keskeneräiset | |
| Milj. euroa | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 4,9 | 67,0 | 2 030,0 | 34,6 | 25,8 | 2 162,3 |
| Fuusiossa siirtynyt | 0,1 | 38,5 | 38,7 | |||
| Lisäykset | 0,0 | 2,5 | 103,3 | 17,6 | 123,4 | |
| Vähennykset | 0,0 | –0,2 | –8,0 | –8,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,3 | 14,1 | –16,5 | –0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 4,8 | 71,7 | 2 178,0 | 34,6 | 26,9 | 2 316,0 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | 31,7 | 1 629,8 | 32,5 | 1 694,0 | ||
| Fuusiossa siirtynyt | 0,0 | 20,7 | 20,7 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –0,1 | –6,7 | –6,9 | |||
| Tilikauden poisto | 3,7 | 119,8 | –0,1 | 123,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 35,4 | 1 763,6 | 32,4 | 1 831,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 4,8 | 36,3 | 414,4 | 2,2 | 26,9 | 484,7 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Muut pitkä | ||||||
| 2010 | Kehittämis | Aineettomat | vaikutteiset | Keskeneräiset | ||
| Milj. euroa | menot | oikeudet | Liikearvo | menot | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 0,8 | 16,0 | 769,1 | 252,0 | 12,0 | 1 049,9 |
| Lisäykset | 0,4 | 2,0 | 7,3 | 11,2 | 20,9 | |
| Vähennykset | 0,0 | 0,0 | –0,7 | –0,7 | ||
| Siirrot erien välillä | 1,2 | 0,3 | 6,5 | –7,6 | 0,4 | |
| Hankintameno 31.12.2010 | 2,4 | 18,3 | 769,1 | 265,1 | 15,6 | 1 070,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 0,1 | 10,8 | 315,4 | 158,3 | 484,6 | |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0,0 | –0,7 | –0,7 | |||
| Tilikauden poisto | 0,7 | 2,3 | 30,8 | 31,2 | 65,0 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 0,8 | 13,1 | 346,2 | 188,8 | 548,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 1,6 | 5,2 | 422,9 | 76,3 | 15,6 | 521,6 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Milj. euroa |
Maa– ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 5,0 | 61,5 | 1 925,1 | 34,6 | 24,4 | 2 050,6 |
| Lisäykset | 0,0 | 3,7 | 96,0 | 0,0 | 17,7 | 117,4 |
| Vähennykset | –0,1 | –1,1 | –4,0 | –5,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,9 | 12,9 | 0,0 | –16,3 | –0,5 |
| Hankintameno 31.12.2010 | 4,9 | 67,0 | 2 030,0 | 34,6 | 25,8 | 2 162,3 |
| Kertyneet poistot 1.1.2010 | 29,3 | 1 506,8 | 32,2 | 1 568,3 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | –1,0 | –2,1 | –3,1 | |||
| Tilikauden poisto | 3,4 | 125,1 | 0,3 | 128,8 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2010 | 31,7 | 1 629,8 | 32,5 | 1 694,0 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 4,9 | 35,3 | 400,2 | 2,1 | 25,8 | 468,3 |
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 95,4 | 5,3 | 20,6 | 4,2 | 125,4 |
| Fuusiossa siirtynyt | 194,3 | 8,9 | 203,2 | ||
| Lisäykset | 3,7 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 3,8 |
| Vähennykset | –32,4 | –1,2 | –0,3 | –1,9 | –35,7 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 261,0 | 4,1 | 29,1 | 2,3 | 296,6 |
| Arvonalentumiset 1.1.2011 | –0,3 | –0,3 | |||
| Fuusiossa siirtynyt | –3,6 | –3,6 | |||
| Vähennysten kertyneet arvonalentumiset | 0,3 | 0,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2011 | –3,6 | –3,6 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 257,4 | 4,1 | 29,1 | 2,3 | 293,1 |
Luettelo yhtiön tytäryrityksistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2010 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2010 | 64,8 | 5,2 | 17,0 | 3,6 | 90,6 |
| Lisäykset | 31,2 | 0,1 | 3,8 | 0,6 | 35,7 |
| Vähennykset | –0,6 | –0,2 | –0,8 | ||
| Hankintameno 31.12.2010 | 95,4 | 5,3 | 20,6 | 4,2 | 125,5 |
| Arvonalentumiset 1.1.2010 | –0,3 | –0,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2010 | –0,3 | –0,3 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2010 | 95,4 | 5,3 | 20,3 | 4,2 | 125,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 10,7 | 11,8 |
| Keskeneräiset tuotteet | 0,2 | 0,4 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 23,1 | 21,3 |
| Ennakkomaksut | 0,4 | 0,4 |
| 34,5 | 33,9 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 4,6 | 4,7 |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 13,7 | 0,5 |
| Lainasaamiset 1) | 0,1 | 0,1 |
| Muut saamiset | 0,2 | |
| Siirtosaamiset 2) | 8,2 | 7,5 |
| 26,8 | 12,8 | |
1) 1) Lainasaamiset sisältävät 0,1 milj. euroa lainasaamisia Sofia Digital Oy:ltä.
2) Erittely siirtosaamisista
| Vuokraennakot | 7,5 | 7,2 |
|---|---|---|
| Joukkovelkakirjalainojen emissiotappiot | 0,7 | 0,3 |
| 8,2 | 7,5 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 3,4 | 40,0 |
| Lainasaamiset | 12,8 | 41,3 |
| Muut saamiset | 0,0 | 14,6 |
| Siirtosaamiset | 0,2 | 0,3 |
| 16,4 | 96,2 | |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 244,5 | 147,1 |
| Muut saamiset | 3,7 | 0,5 |
| Siirtosaamiset 1) | 17,2 | 15,1 |
| 265,4 | 162,7 | |
| 281,8 | 258,9 |
| Korot | 7,0 | 6,1 |
|---|---|---|
| Vuokraennakot | 1,3 | 1,3 |
| Joukkovelkakirjalainojen emissiotappiot | 0,3 | 1,4 |
| Verot | 1,4 | |
| Muut liikekulujen menoennakot | 8,6 | 4,9 |
| 17,2 | 15,1 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 83,0 | 83,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 83,0 | 83,0 |
| Omien osakkeiden rahasto 1.1. | –198,8 | –201,9 |
| Omien osakkeiden luovutus | 2,0 | 3,1 |
| Omien osakkeiden rahasto 31.12. | –196,9 | –198,8 |
| Vararahasto 1.1. | 3,4 | 3,4 |
| Vararahasto 31.12. | 3,4 | 3,4 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. Pääoman palautus |
43,4 | 186,7 –143,3 |
| Osakemerkintä optioiden perusteella | 3,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. | 46,4 | 43,4 |
| Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. | 407,8 | 354,6 |
| Osingonjako | –202,7 | –77,9 |
| Vanhojen osinkovelkojen palautus | 2,1 | |
| Omien osakkeiden luovutus | –2,0 | –3,1 |
| Lahjoitukset | –0,6 | |
| Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. | 205,2 | 273,0 |
| Tilikauden voitto | 368,3 | 134,8 |
| Edellisten tilikausien voittovarat | 205,2 | 273,0 |
|---|---|---|
| Omien osakkeiden rahasto | –196,9 | –198,8 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 46,4 | 43,4 |
| Tilikauden voitto | 368,3 | 134,8 |
| 423,1 | 252,4 |
509,5 338,8
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2,4 | 2,5 |
| Muut pakolliset varaukset 1) | 1,5 | 2,7 |
| 3,9 | 5,2 |
1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen, tyhjien toimitilojen vuokravarauksesta sekä varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin.
Varauksia käytettiin 2,7 milj. euroa vuonna 2011 (1,8 milj. euroa).
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 375,0 | 375,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 220,0 | 50,0 |
| Koroton | ||
| Muut velat | 2,8 | 2,9 |
| Siirtovelat 1) | 6,5 | 6,2 |
| 604,4 | 434,1 | |
| Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua |
||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 100,0 | 50,0 |
| Erittely siirtoveloista 1) | ||
|---|---|---|
| Vuokraennakot | 6,5 | 6,1 |
| Muut | 0,1 | |
| 6,5 | 6,2 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Konsernitilivelka | 75,1 | 53,2 |
| Muut velat | 0,1 | 0,1 |
| 75,1 | 53,3 | |
| Velat muille | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 225,9 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 25,0 | 32,0 |
| Yritystodistukset | 189,0 | 102,0 |
| 214,0 | 359,9 | |
| Korollinen yhteensä | 289,1 | 413,2 |
| Koroton | ||
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 10,3 | 9,7 |
| Muut velat | 0,0 | 0,0 |
| 10,4 | 9,7 | |
| Velat muille | ||
| Saadut ennakot | 3,7 | 2,4 |
| Ostovelat | 134,3 | 118,9 |
| Muut velat | 32,3 | 38,5 |
| Siirtovelat 1) | 66,6 | 61,3 |
| 236,8 | 221,1 | |
| Koroton yhteensä | 247,2 | 230,8 |
| 536,4 | 644,0 | |
| Erittely siirtoveloista 1) | ||
| Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen | 33,3 | 33,4 |
| Korot | 20,0 | 22,5 |
| Välittömät verot | 10,1 | 0,0 |
| Vuokraennakot | 0,9 | 0,9 |
| Tuloennakot | 2,4 | 3,3 |
| Muut | 0,0 | 1,2 |
66,6 61,3
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta |
0,6 | 0,5 |
| Annetut takaukset | ||
| Muiden puolesta | 0,5 | 0,5 |
| 1,1 | 1,0 |
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 150,0 | 150,0 |
| Käypä arvo | 0,8 | 1,2 |
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2011 on 22,7 milj. euroa (18,4 milj. euroa).
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
| Milj. euroa | 2011 | 2010 |
|---|---|---|
| Televerkon leasingvastuut 1) | ||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,6 | 0,8 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
1,4 | 1,8 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,8 | 1,0 |
| 2,8 | 3,6 | |
| Muut leasingvastuut 2) | ||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 5,2 | 5,4 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
6,9 | 6,0 |
| 12,1 | 11,4 | |
| Vuokravastuut kiinteistöistä 3) | ||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 35,8 | 35,6 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
36,8 | 34,0 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 92,2 | 90,8 |
| 164,8 | 160,4 | |
| 179,7 | 175,4 |
1) Koostuu eräistä yksilöidyistä mobiiliverkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.
2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja it-laitteistoista.
3) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.
Vuokravastuut on esitetty nimellishinnoin.
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa.
Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50 000 000 kappaletta ja enimmäismäärä 1 000 000 000 kappaletta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 166 662 763 kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Yhtiökokous 18.3.2010 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka, ja se päätti 18.3.2009 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.
Yhtiökokous 25.3.2011 valtuutti hallituksen päättämään vapaan oman pääoman jakamisesta enintään 70 000 000 euroon saakka. Vapaata omaa pääomaa voidaan jakaa yhdellä tai useammalla kerralla. Pääomaa voidaan jakaa joko kertyneistä voittovaroista tai vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka.
Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:
Hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).
Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2012 saakka, ja se päättää 18.3.2010 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.
Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 10 534 506 omaa osaketta.
Varsinainen yhtiökokous 25.3.2011 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.
1.3.2011 Elisa siirsi hallituksen päätöksen mukaisesti 99 483 osaketta henkilöille, jotka kuuluivat vuoden 2010 osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Joulukuussa Elisalle palautui osakepalkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaisesti 252 osaketta työsuhteen päättymisen seurauksena.
Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 10 435 275 omaa osaketta.
Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 6,26 prosenttia.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2011 oli 257 865 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,15 prosenttia.
Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2011 oli 16,13 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 17,00 euroa, alin 12,70 euroa ja keskikurssi 15,41 euroa.
Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 2 520 miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2011 kaikkiaan 121 877 720 kappaletta 1 878 milj. euron kokonaishintaan. Vaihto oli 78,0 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.
| Osuus | |
|---|---|
| kaikista | |
| Osakkeita | osakkeista, % |
| 26 437 222 | 15,86 |
| 5 974 430 | 3,58 |
| 20 388 855 | 12,23 |
| 7 374 936 | 4,43 |
| 50 305 021 | 30,18 |
| 556 643 | 0,33 |
| 45 190 381 | 27,11 |
| 10 435 275 | 6,26 |
| 166 662 763 | 100,00 |
| Osakkeiden määrä | Omistuksia | % | Osakkeita | % |
|---|---|---|---|---|
| 1–100 | 32 158 | 14,21 | 1 739 077 | 1,04 |
| 101–1 000 | 188 251 | 83,19 | 39 942 407 | 23,97 |
| 1 001–10 000 | 5 519 | 2,44 | 13 384 332 | 8,03 |
| 10 001–100 000 | 326 | 0,14 | 8 780 125 | 5,27 |
| 100 001–1 000 000 | 36 | 0,02 | 8 582 262 | 5,15 |
| 1 000 001– | 8 | 0,00 | 38 191 819 | 22,92 |
| Hallintarekisteröidyt | 45 190 381 | 27,11 | ||
| Kaikki yhteensä | 226 298 | 100,00 155 810 403 | 93,49 |
| Erityistileillä, Elisa Oyj - | |
|---|---|
| -- | ------------------------------ |
| Yhteistili 1) | 417 085 | 0,25 |
|---|---|---|
| Elisa Oyj -konserni | 10 435 275 | 6,26 |
| Liikkeeseenlaskettu määrä | 166 662 763 | 100,00 |
| Nimi | Osakkeita | % |
|---|---|---|
| 1 Solidium Oy |
16 801 000 | 10,08 |
| 2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma |
9 231 976 | 5,54 |
| 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö |
||
| Ilmarinen | 6 089 787 | 3,65 |
| 4 Valtion Eläkerahasto |
1 900 000 | 1,14 |
| 5 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö |
1 311 950 | 0,79 |
| 6 KPY Sijoitus Oy |
1 127 163 | 0,68 |
| 7 Helsingin kaupunki |
1 124 690 | 0,67 |
| 8 Svenska Litteratursällskapet i Finland |
1 072 000 | 0,64 |
| 9 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva |
661 223 | 0,40 |
| 10 Föreningen Konstsamfundet Rf | 580 000 | 0,35 |
| 11 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi | ||
| Osake | 475 118 | 0,29 |
| 12 Kuntien Eläkevakuutus | 391 856 | 0,24 |
| 13 Svenska Handelsbanken Ab (publ) Filial | 385 264 | 0,23 |
| 14 Anvia Oyj | 375 019 | 0,23 |
| 15 Sijoitusrahasto Seligson & Co | 336 350 | 0,20 |
| 16 Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Yhteisöosake |
331 290 | 0,20 |
| 17 Op-Delta -Sijoitusrahasto | 300 000 | 0,18 |
| 18 Sigrid Juséliuksen Säätiö | 297 000 | 0,18 |
| 19 Schweizerische Nationalbank | 287 907 | 0,17 |
| 20 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö | ||
| Eläke-Fennia | 273 000 | 0,16 |
| Yhteensä | 43 352 593 | 26,01 |
| Elisa Oyj | 10 435 275 | 6,26 |
| Elisa Oyj:n Henkilöstörahasto | 148 600 | 0,09 |
| Elisa Oyj -yhteistili 1) | 417 085 | 0,25 |
| Hallintarekisteröidyt | 45 190 381 | 27,11 |
| Muut kuin mainitut | 67 118 829 | 40,27 |
Yhteensä 166 662 763 100,00
1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai sen jälkeen.
Capital Research and Management antoi 28.12.2010 arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 § mukaisen ilmoituksen, että sen omistus Elisa Oyj:ssä oli ylittänyt 5 %:n rajan ja oli 8 395 128 osaketta, mikä vastaa 5,05 % yhtiön osakkeista.
Milj. kpl/kuukausi
Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2011 mukaan on 509 543 818,53 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 423 128 874,26 euroa.
Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.2011–31.12.2011 on 368 343 983,16 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Helsingissä helmikuun 2. päivänä 2012
Risto Siilasmaa Ari Lehtoranta Raimo Lind hallituksen puheenjohtaja
Leena Niemistö Eira Palin-Lehtinen
Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 2. helmikuuta 2012
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Elisan hallitus vasemmalta oikealle: Takana: Ari Lehtoranta ja Raimo Lind Edessä: Leena Niemistö, hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Eira Palin-Lehtinen
Elisassa noudatetaan Arvopaperimarkkinayhdityksen suositusta listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance Statement). Koodi on esillä yhdistyksen kotisivuilla www.cgfinland.fi. Elisalla ei ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Elisan tilinpäätös sisältäen toimintakertomuksen julkaistaan Elisan kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.
Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tällä hetkellä hallitukseen kuuluu 5 jäsentä. Yhtiökokouksessa 25.3.2011 hallitukseen valittiin Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Raimo Lind (varapuheenjohtaja), Ari Lehtoranta, Leena Niemistö ja Eira Palin-Lehtinen.
Kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat olleet riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2011 toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti sekä päättää asioista, jotka lainsäädännön mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.
Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on määrittää yhtiön strategiset linjaukset sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteuttamista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja yhtiön johdon kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta sekä yhtiön taloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien perusteella. Hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoiminnan ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisten investointien ja rahoitusjärjestelyiden toteuttamisessa.
Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita, kuten vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet sekä liiketoimintojen päälinjaukset. Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain kysymysten kautta tapahtuvana itsearviointina. Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen tulee eturistiriidan johdosta lain mukaan jäävätä itsensä.
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti 8–10 kertaa vuodessa.
Hallituksen jäsenille maksettiin 2011 seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot:
Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto poistuu.
Vuonna 2011 hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sai palkkioina Elisan osakkeita 2 796 kpl, varapuheenjohtaja Raimo Lind 1 864 kpl, jäsenet Ari Lehtoranta, Leena Niinistö ja Eira Palin-Lehtinen 1 552 kpl kukin. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille 30.12.2011 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvoosuustileille vasta 4.1.2012, joten nämä osakemäärät eivät sisälly alla jäsenien kohdalla mainittuun osakemäärään.
| Elisan hallituksen Elisa-omistukset , (määräysvaltayhtiöt) |
Osakkeita, kpl 31.12.2011 |
|---|---|
| hallituksen puheenjohtaja | 16 963 |
| Raimo Lind | |
| hallituksen varapuheenjohtaja | 4 651 |
| Ari Lehtoranta, hallituksen jäsen | 4 968 |
| Leena Niemistö, hallituksen jäsen | 2 321 |
| Eira Palin-Lehtinen, hallituksen jäsen | 5 963 |
Vuonna 2011 hallitus kokoontui 14 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste hallituksen kokouksiin oli 95 prosenttia.
Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan johtoon kuuluvien henkilöiden nimittämisen ja erottamisen, johdon seuraajasuunnittelun ja kehittämisen, johdon pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja muut johdon palkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokunta käsittelee myös Elisan henkilöstön kannustinjärjestelmät.
Valiokunnan tehtäviin kuuluu huolehtia, että yhtiökokoukselle valmistellaan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja tekee tarvittaessa ehdotuksen itse. Valmistelu tehdään keskustellen yhtiön suurimpien omistajien kanssa.
Vuonna 2011 kompensaatio- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja jäseninä Ari Lehtoranta ja Eira Palin-Lehtinen. Vuonna 2011 hallituksen kompensaatio- ja nimitysvaliokunta kokoontui 8 kertaa ja osallistumisaste oli 96 prosenttia.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito ja taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus sekä riskienhallinta ovat asianmukaisesti järjestetyt.
Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksen mukaan erityisesti seuraavat asiat:
Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen sekä tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi.
Vuonna 2011 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen varapuheenjohtaja Raimo Lind ja jäseninä Leena Niemistö ja Eira Palin-Lehtinen. Vuonna 2011 tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa, ja osallistumisaste oli 100 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.
Elisan toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2011 Veli-Matti Mattila.
Elisan johtoryhmä vasemmalta oikealle: Ylhäällä: Veli-Matti Mattila Keskellä: Katiye Vuorela, Asko Känsälä ja Pasi Mäenpää Alhaalla: Timo Katajisto, Sami Ylikortes ja Jari Kinnunen
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle tilikauden aikana maksettu palkka oli yhteensä 619 235,87 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat edut 497 608,00 euroa ja tulospalkkion 121 627,87 euroa. Tulospalkkio voi olla korkeintaan 90 prosenttia veronalaisesta ansiosta. Lisäksi johdon palkitsemisja kannustinjärjestelmän 2009 perusteella maksettiin 156 247,32 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 74 836,20 euroa (4 408 osaketta).
Elisan toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Lisäeläkkeen määräytymisperuste on maksuperusteinen. Lisäeläkkeen vakuutusmaksu, joka kattaa eläkkeen ikävuodesta 62 lukien, oli vuoden 2011 osalta 126 796 euroa. Ikävuosien 60 ja 61 osalta kirjattiin vastuuta lisää 58 336,00 euroa yhtiön taseeseen. Toimitusjohtajalla on vapaakirjaoikeus.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalla oli 31.12.2011 hallussaan 61 086 Elisan osaketta.
Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa mm. yhtiön tuloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internetsivuilla ja tieto yhtiökokouksen ajasta ja paikasta sekä internet-sivujen osoitteesta ilmoituksella yhdessä Suomessa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Kutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena, ja se löytyy siten Elisan internet-sivuilta (www.elisa.fi/yhtiokokous). Kutsussa kerrotaan kulloinkin kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle löytyvät ennen kokousta Elisan internetsivuilta.
Elisan yhtiöjärjestys on saatavilla Elisan internetsivuilla (www.elisa.fi). Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää aina yhtiökokous.
Elisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous pidetään 4.4.2012 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksen Kongressisiivessä, osoitteessa, Messuaukio 1, Helsinki.
Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Johtoryhmän kokoonpano (31.12.2011) ja sen omistukset ilmenevät alla olevasta taulukosta.
| Elisan johtoryhmän | Osakkeita, kpl, |
|---|---|
| Elisa-omistukset | 31.12.2011 |
| Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja | 61 086 |
| Asko Känsälä, johtaja, | |
| Henkilöasiakasyksikkö | 53 519 |
| Pasi Mäenpää, johtaja, Yritysasiakkaat | 39 561 |
| Timo Katajisto, johtaja, Tuotanto | 14 256 |
| Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja | 20 494 |
| Katiye Vuorela, viestintäjohtaja | 9 801 |
| Sami Ylikortes, hallintojohtaja | 24 282 |
Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, joka sisältää rahapalkan ja verotettavat puhelin- ja autoedut.
Lisäksi johtoryhmälle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin.
Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Johtoryhmän jäsenille tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 1 688 935,61 euroa, mikä sisältää säännöllisen kuukausipalkan mukaan lukien verotettavat edut 1 348 031,00 euroa ja tulospalkkion 340 904,61 euroa. Lisäksi johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän 2009 perusteella maksettiin 1 312 275,01 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 628 518,75 euroa (37 021 osaketta).
Elisan johtoryhmän jäsenillä toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Eläkkeet ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 130 687,00 euroa. Johtoryhmän jäsenillä on vapaakirjaoikeus.
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista, palkkioista ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmistä.
Elisan hallitus päätti 19.12.2011 kahdesta uudesta konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.
Ensimmäisessä, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016. Palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonan Elisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.
Ansaintajakson 2012–2014 mahdollinen palkkio perustuu Elisan henkilöasiakas- ja yritysasiakassegmenttien uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisan osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio maksetaan vuonna 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 160 henkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1 miljoonan Elisan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.
Toinen, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012– 2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolmen vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 0,5 miljoonan Elisan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.
Elisa hallitus päätti 22.12.2008 Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Järjestelmän palkkiona ansaintajaksolta 2010 on siirretty yhteensä 99 483 osaketta keväällä 2011 ja tämän lisäksi verot kattava rahaosuus. Osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia ansaintajaksoa seuraavan kahden vuoden ajan. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Vuoden 2011 aikana on osakkeita palautettu 252 kappaletta.
Järjestelmän palkkio ansaintajaksolta 2011 perustuu Elisakonsernin osakekohtaiseen tulokseen (EPS) ja liikevaihtoon. Palkkio ansaintajaksolta 2011 maksetaan vuonna 2012 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy vastaava kahden vuoden luovutusrajoitus kuin vuoden 2010 järjestelmään.
Järjestelmän 2008 kohderyhmään vuosina 2009 ja 2010 kuuluu noin 50 henkilöä, vuonna 2011 noin 160 henkilöä. Järjestelmän 2008 perusteella maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 2,2 miljoonan Elisa Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen osakkeita enintään 1,1 miljoonaa sekä rahana maksettavan osuuden).
Johdon palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa 7 ja 27 sekä emoyhtiön liitetiedossa 4.
Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että näissä noudatetaan lakia ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisen COSO-viitekehyksen avulla.
Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, tavoitteelliseen johtamiseen sekä kuvattuihin ja valvottuihin prosesseihin, käytäntöihin, politiikkoihin ja ohjeistuksiin. Vastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on kohdistettu Elisan taloustoiminnolle.
Vuosittaiset liiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste ovat keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa Elisassa. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa sekä ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen että strategiseen suunnitelmaan.
Tavoitteet asetetaan Elisa-konsernille sekä yksiköille ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti- ja tulospalkkiojärjestelmän kautta kahdesti vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa sovitaan tavoitteista ja arvioidaan tuloksia ja toimintaa eritoten arvojen kautta.
Riskien arviointi on integroitu osa Elisan suunnitteluprosessia. Riskien arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja analysoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit sekä tunnistamaan toimenpiteet riskien vähentämiseksi.
Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja näiden kautta syntyneisiin taloudellisiin menetyksiin sekä muiden yhtiön varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.
Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosesseihin rakennetuista automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joilla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus sekä hallitsemaan sen riskejä. Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä tietojärjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteuttaminen.
Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksiköittäin. Talousjohto käsittelee kokouksissaan poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä tarkastelee kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla oleva syyt ja perusteet.
Elisan ulkoisen viestinnän tavoitteena on antaa ajantasaista, tasapuolista, läpinäkyvää ja tietosisällöltään oikeaa tietoa kaikille intressiryhmille samanaikaisesti. Viestinnän tulee täyttää pörssiyhtiölle asetettavat lait, asetukset, toimintaohjeet ja muut säännöt. Tiedottaminen tapahtuu pörssi- ja lehdistötiedottein sekä yhtiön web-sivujen välityksellä. Elisan taloudellista tietoa saavat kommunikoida ainoastaan toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja sekä rahoitusjohtaja. Elisa myös soveltaa ns. hiljaista kautta tulostietojen julkistamista edeltävänä kahden viikon ajanjaksona.
Keskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranet-sivustoilla ja muissa yhteisissä välineissä. Keskeisistä ohjeista ja muutoksista tiedotetaan myös erillisin tilaisuuksin, sähköpostein sekä jokapäiväisessä esimiestyössä. Koulutusta ja opastusta sääntöjen ja vaatimuksen mukaisesta toiminnasta järjestetään tarpeen mukaan eri osapuolille. Lisäksi talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta koskien erityisesti kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten sekä tiedonantovelvotteiden muutoksia.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiön kirjanpito ja taloushallinto, sisäinen tarkastus ja tilintarkastus sekä riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Yhtiön hallitus tarkastaa ja hyväksyy osavuosikatsaus- ja tilinpäätöstiedotteet säännöllisissä kokouksissa ennen niiden julkaisemista. Elisan hallitus ja johtoryhmä seuraavat konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden saavuttamista kuukausittain. Elisan taloustoiminto arvioi itse jatkuvasti kontrollien toimivuutta ja riittävyyttä. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelmansa puitteissa.
Riskien hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdissa "Hallituksen työjärjestys", "Tarkastusvaliokunta" ja "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä".
Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.
Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan vakuutuksin. Yhtiö käyttää vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä selvitettäessä ulkopuolista vakuutusmeklaria.
Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja informaatiota yhtiön ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä tarvittaessa tarkastusvaliokunnalle. Sisäisessä tarkastustoiminnassa tukeudutaan kansainvälisiin standardeihin (IIA).
Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.
Tilintarkastajien tehtävänä on varmistua siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.
Muita keskeisiä tavoitteita: varmistua, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistuu organisaation toimimisesta yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.
Yhtiöllä oli vuonna 2011 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Kertomusvuonna Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Esa Kailiala yhtiökokouksesta 2011 lähtien ja sitä ennen KHT Pekka Pajamo.
Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2011 olivat yhteensä 200 000,00 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 109 000,00 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 22 000,00 euroa.
Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 455 000,00 euroa. Nämä palvelut liittyivät mm. yritysjärjestelyihin, veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin sekä muihin asiantuntijapalveluihin. Palkkiosumma sisältää myös KPMG-konserniin kuuluvan, koulutuksia tarjoavan Telewaren maksut 266 000,00 euroa, jotka liittyvät pääosin Elisan operatiiviseen toimintaan.
Elisassa on käytössä Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullut sisäpiiriohje.
Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tarkastaja. Tämän lisäksi julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisen sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä internetissä Elisan kotisivujen www.elisa.fi kautta.
Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.
Elisan lakiasiat valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla siten, ettei kaupankäynti heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätösjulkistamista edeltävinä 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.
Elisa Oyj Rekisteröity kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 01026000 www.elisa.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.