Annual Report • Mar 1, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Elisa lyhyesti 1 | |
|---|---|
| Toimitusjohtajan katsaus 2 | |
| Henkilöasiakkaat 4 | |
| Yritysasiakkaat 6 | |
| Henkilöstö 8 |
| Yritysvastuu11 | |
|---|---|
| Selvitys hallinto- ja | |
| ohjausjärjestelmästä 14 | |
| Johtoryhmä 75 |
Elisa Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 25.3.2013 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä, Messuaukio 1, 00520 Helsinki.
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on keskiviikkona 13.3.2013 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään maanantaina 18.3.2013 kello 18, mihin mennessä ilmoittautumisen on oltava perillä yhtiössä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
a) internetissä osoitteessa www.elisa.fi/yhtiokokous b) sähköpostilla
Osakkeenomistajalla on mahdollisuus tehdä yhtiökokoukselle esityksiä ja käyttää puheenvuoroja. Osakkeenomistajat käyttävät osakkeisiinsa kuuluvaa äänioikeutta yhtiökokouksessa. Jokaisella osakkeella on yksi ääni, ja viime kädessä päätökset tehdään äänestämällä.
Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2012 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2012 perusteella jaetaan osinkoa 1,30 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonjaon täsmäytyspäivänä torstaina 28.3.2013 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksen mukaan osinko maksetaan tiistaina 9.4.2013.
Elisa Oyj julkaisee sähköisen vuosikertomuksen ohella osavuosikatsaukset 19.4.2013, 12.7.2013 ja 17.10.2013. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sähköinen vuosikertomus löytyy osoitteesta www.elisa.fi.
Vuosikertomus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineisto on nähtävissä Elisan internetsivuilla osoitteessa www.elisa.fi/Sijoittajille.
Vesa Sahivirta Johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä Puh. 010 262 3036 e-mail [email protected]
Elisalla on vahva verkkopalvelutoimittaja-asema. Sen lisäksi yhtiö tarjoaa ja kehittää asiakkailleen uusia, heille tarpeellisia ja mielenkiintoisia palveluita. Yritysasiakkaille suunnatut ICT- ja kuluttajille suunnatut online-palvelut ovat kasvussa.
lisa on tietoliikenne- ja ICT-palveluyritys ja on julkisesti noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla. Elisa palvelee alueellisesti noin 2,2 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota tuomalla elämyksiä suomalaisten elämään ja tuottavuutta liiketoimintaan online- ja ICT-palveluilla. Mobiililiittymien markkinajohtajana Elisa tarjoaa asiakkailleen Suomen kattavimmat ja nopeimmat mobiiliverkot. Palveluita tarjotaan kansainvälisesti yhteistyössä Vodafonen ja Telenorin
kanssa. Liiketoiminta muodostuu henkilöasiakkaista ja yritysasiakkaista. Tuotemerkit ovat Elisa ja Saunalahti.
Suomen kilpailuympäristö on ollut tiukka mutta vakaa. Elisa on alansa markkinajohtaja ja menestynyt hyvin kilpailussa. Kasvua on tullut mm. mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kasvusta, kuin myös voimakkaasta panoksesta uusiin palveluihin. Valtaosa myydyistä matkapuhelimista oli älypuhelimia, mikä lisäsi mobiililiittymien ja mobiilidatapalvelujen käyttöä entisestään. Kiinteän laajakaistan liiketoimintaa on kasvattanut monipuolinen Elisa Viihde IPTV -palvelu.
Elisa uudisti marraskuussa voitonjakopolitiikkaansa. Uuden voitonjakopolitiikan mukaan varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto. Elisan voitonjako vuonna 2012 sisälsi huhtikuussa maksetun osingon, 1,30 euroa osakkeelta, yhteensä 203 miljoonaa euroa. Se vastasi 101 prosenttia vuoden 2011 nettotuloksesta.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 553 | 1 530 | 1 463 |
| Käyttökate | 501 | 506 | 485 |
| Liikevoitto | 299 | 295 | 268 |
| Tulos ennen veroja | 269 | 265 | 197 |
| Nettotulos | 209 | 201 | 151 |
| Tulos/osake, euroa | 1,33 | 1,29 | 0,96 |
| Tutkimus ja tuotekehitys | 9 | 5 | 10 |
| Investoinnit osakkeisiin | 0 | 0 | 35 |
| Investoinnit | |||
| käyttöomaisuuteen | 193 | 197 | 184 |
| Omavaraisuusaste, % | 43 | 42 | 43 |
| Velkaantumisaste, % | 99 | 94 | 93 |
| Henkilöstö 31.12. | 3 863 | 3 772 | 3 665 |
leisellä taloudellisella tilanteella oli jonkin verran vaikutusta ICT-palveluiden kysyntään vuonna 2012. Selkeimmin tämä ilmeni varovaisuutena suomalaisten yritysten investointihalukkuudessa. Kuluttajien käyttäytymisessä taloudellinen taantuma ei näkynyt merkittävästi. Haastava taloudellinen tilanne loi Elisalle myös mahdollisuuksia yritysten tuottavuutta parantavien ratkaisujen tarjoajana. Kysyntää vahvisti myös palvelujen edullisuus, sillä Suomessa telepalvelujen hinnat ovat Euroopan edullisimmat.
Vuosi 2012 oli Elisalle hyvä. Liikevaihto ja tuloksen kehitys seurasivat hyvin vuoden alussa antamaamme ohjeistusta. Liikevaihdon kasvua tukivat päätelaitteiden, mobiilien puhe- ja datapalveluiden sekä uusien palvelujen kysyntä. Vahva tuloksentekokyky vahvisti Elisan kilpailukykyä haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta.
Kuluttajat ja yritykset ottivat hyvin vastaan uusia vuoden aikana lanseeraamiamme palveluja ja käyttivät innokkaasti elämyksellisiä ja tuottavuutta lisääviä ICT-palvelujamme. Matkaviestinliiketoiminta vahvistui edelleen, mitä vauhditti mobiilidatan räjähdysmäinen lisääntyminen nettitikkujen, älypuhelinten ja tablettien suosion kasvaessa edelleen.
Vuosi 2012 oli hyvä myös Virossa, missä pystyimme kasvattamaan liittymämääräämme edelleen. Kasvua oli Suomen tapaan erityisesti mobiilidataliittymissä.
Yhden Elisan kehittäminen, markkina-asemamme vahvistaminen ja uusien palvelujen tarjoaminen asiakkaillemme on edennyt suunnitelmiemme mukaisesti. Olimme vahvasti läsnä suomalaisten ja virolaisten asiakkaidemme arjessa.
Panostuksemme toimintamme tehokkuuden parantamiseen jatkuivat usealla eri saralla. Jatkoimme hyvää kehitystä laskuttamisen ja toimittamisen toimintamallien tehostamisessa. Kehitimme toimenpiteitä tarpeettomien asiakaskontaktien vähentämiseksi ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi. Kuluttaja-asiakkaiden asiakaspalvelussa tehtiin useita parannuksia. Yhtenä osoituksena parantamisesta Elisan kuluttajaliiketoiminnan asiakaspalvelu voitti suurten organisaatioiden sarjan Vuoden Parhaat 2012 Asiakaspalvelukilpailussa. Laajensimme lisäksi kuluttaja-asiakaspalvelua vahvistamalla sosiaalisen median käyttöä. Yritysasiakkaille avattiin uudenlainen IT-tuen verkkopalvelu, jossa on kanavina muun muassa videoyhteys ja chat. Tähänastiset tulokset ovat hyviä, mutta uskomme, että meillä on vielä useita mahdollisuuksia parantaa tuottavuuttamme, jotta voimme palvella asiakkaitamme yhä paremmin.
Asiakkaamme ovat ottaneet uudet palvelumme hyvin vastaan. Toimme kuluttajille kaksi uutta palvelua: Elisa Vahti Live välittää arjen tapahtumat kotoa puhelimeen tai tablettiin laadukkaana reaaliaikaisena videokuvana. Elisa Lompakko puolestaan sisältää kontaktittoman maksamisen, erilliset nettimaksukortit, netti- ja mobiilisovelluksen sekä mahdollisuuden käyttäjien välisiin rahasiirtoihin. Elisa Viihde ja Elisa Kirja - palveluiden tabletti- ja älypuhelinsovellusten latausten määrä ylitti yli 230 000. Elisa Kirja -palvelussa lanseerattiin uudenlainen sähköisen lukemisen tapa, missä kuvaäänikirja yhdistää kuvituksen ja kertojaäänen.
Yritysasiakkaiden ICT-palveluiden kysyntä vahvistui uusien tuottavuutta parantavien palvelujen myötä. Elisan videoratkaisuja on toimitettu jo yli 10 000 kohteeseen yli 100 maassa. Yritysten IT-ratkaisujen tueksi Elisa toi markkinaan Elisa eSali -pilvipalvelun. Sen avulla yritykset voivat joustavasti hankkia lisää palvelinkapasiteettia, jolloin on mahdollista yhdistää oma ja virtuaalinen konesali. Useat yritykset ottivat vuoden aikana mobiilivarmenteen käyttöön. Esimerkiksi terveyskeskusasiakas voi mobiilivarmenteella asioida luotettavasti verkossa.
Elisa ryhtyi ensimmäisenä tietoliikenne- ja ICT-palveluyrityksenä raportoimaan tarjoamiensa palvelujen päästösäästöt. Saavutimme toimialamme ensimmäisen sijan Carbon Disclosure Projectin eli CDP:n pohjoismaisessa ilmastoindeksissä, jossa yrityksiä arvioidaan ilmastoraportoinnin perusteella. Merkittävimmät päästöjä vähentävät tekijät ovat liikkuvan työnteon ratkaisujen yleistyminen ja videoneuvotteluratkaisujen kysynnän voimakas kasvu.
Elisan liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2012, mikä on selvästi yli eurooppalaisten operaattoreiden keskiarvon. Myös tulos kasvoi, kassavirta jatkui vahvana ja omavaraisuusaste pysyi hyvänä. Vahvan taloudellisen aseman tukemana myös tämän kevään yhtiökokoukselle hallitus esittää listayhtiöiden kärkeä edustavaa voitonjakoa.
Elisa on merkittävä veronmaksaja. Olimme myös vuonna 2012 alan merkittävin investoija, jonka investoinnit suomalaisen ICT-infrastruktuurin kehittämiseen olivat 193 miljoonaa euroa. Kattavaa ja nopeaa 3Gverkkoa laajennettiin edelleen ja 4G-nopeudet ovat saatavilla jo lähes 200 paikkakunnalla. Asiakkaamme ovat kokeneet 4G-palvelut hyviksi, ja niiden kysyntä oli vuoden aikana vilkasta. Elisalla on suomalaisoperaattoreista kattavin roaming- eli verkkovierailuverkosto,
mikä mahdollistaa niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaille sujuvan matkapuhelimen käytön ympäri maailmaa.
Olemme kiitollisia asiakkaidemme luottamuksesta ja uskollisuudesta palvelujamme kohtaan ja myös siitä, että olemme voineet innovoida olemassa olevia ja uusia palveluja yhdessä asiakkaidemme kanssa. Pyrimme jatkossakin olemaan luottamuksen arvoisia ja luomaan arvoa asiakkaillemme. Kiitos myös uskollisille omistajille, jotka ovat luottaneet Elisan strategiaan ja sen täytäntöönpanoon.
Haluan myös kiittää kaikkia elisalaisia. Ilman sitoutunutta ja ammattimaista työskentelyä Elisan menestyksen eteen, emme olisi tässä. Panostimme vuonna 2012 erityisesti elisalaisten osaamisen kehittämiseen, elisalaisen kulttuurin vahvistamiseen sekä innostavaan esimiestyöskentelyyn. Työmme tuotti tulosta ja vuosittaisessa henkilöstutkimuksessa henkilöstön tyytyväisyys kasvoi viime vuoteen verrattuna.
Jatkamme edelleen päättäväisesti asiakastyytyväisyyden ja toimintamme tuottavuuden parantamista. Elämyksellisten ja tuottavuutta parantavien palveluiden kehittäminen asiakkaillemme on kilpailukykyisen toimintamme lähtökohta jatkossakin. Uskon, että haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta liiketoimintamme kehittyy suotuisasti myös vuonna 2013.
Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Elisan Henkilöasiakkaat-yksikkö palvelee suomalaisia kuluttajia ja kotitalouksia. Tarjoamme asiakkaillemme hinta-laatusuhteeltaan ylivoimaisia liittymiä maailmanluokan tehokkuudella ja elämyksellisiä palveluja verkossa.
enkilöasiakkaat-yksikön liiketoiminta kehittyi edelleen positiivisesti vuonna 2012. Säilytimme asemamme kuluttaja-asiakasmarkkinan kärkipaikoilla mobiililiittymissä ja toimme markkinoille uusia palveluita. Kuluttaja-asiakkaidemme käytössä on yhteensä noin 3,7 miljoonaa matkaviestintä- ja kiinteän verkon liittymää. Mobiililiittymiä on 2,9 miljoonaa, kiinteitä puhelinliittymiä 142 000 ja kiinteitä laajakaistaliittymiä 415 000. Kaapelitelevisioliittymiä on 259 000 kappaletta.
Jatkoimme asiakaspalvelumme systemaattista kehittämistä asiakkailta saadun palautteen perusteella ja otimme käyttöön henkilöasiakkaiden puhelinpalvelussa takaisinsoittopalvelun, joka helpottaa asiointia ruuhkatilanteissa. Asiakkaan ei tarvitse jäädä jonottamaan, vaan tarjoamme mahdollisuutta takaisinsoittoon. Laajensimme asiakaspalvelua myös sosiaaliseen mediaan ottamalla keskustelupalsta - ja Facebook-yhteisöt osaksi asiakaspalvelukanaviamme. Elisan henkilöasiakkaiden Contact Center voitti Vuoden Parhaat 2012 Asiakaspalvelukilpailun suurten organisaatioiden sarjan. Tunnustus on osoitus toiminnan kehittämisestä asiakkaiden toiveiden perusteella.
Liittymäliiketoiminnassa erityisesti mobiililaajakaistan myynti jatkoi voimakasta kasvuaan. Kattavaa ja nopeaa 3G-verkkoa laajennettiin edelleen ja 4G-nopeudet ovat saatavilla jo yli 200 paikkakunnalla.
Älypuhelinmarkkina kasvoi vuoden aikana voimakkaasti ja vuoden lopussa 87 prosenttia kaikista myydyistä puhelimista oli älypuhelimia. Vuoden lopulla markkinoille saatiin ensimmäiset nopeimpia 4G-yhteyksiä hyödyntävät älypuhelimet. Myös huippunopean kiinteän laajakaistan suosio jatkoi kasvuaan ja saatavuutta laajennettiin edelleen vahvalla panostuksella kuiturakentamiseen.
Elisa Viihde -palvelun tabletti- ja älypuhelinsovellusten suosio jatkuu edelleen ja niitä on ladattu yli 150 000 kertaa. Sovelluksilla asiakkaamme voivat nauhoittaa ja katsella TV-tallenteitaan myös iPadilla ja Android-tabletilla. Vuoden aikana toimme Elisa Viihde -palveluun uusia ominaisuuksia ja sisältöjä. Kevään 2012 MM-jääkiekon kotikisat nähtiin iptvyksinoikeudella Elisa Viihteen jääkiekkosovelluksessa ja koko Formula 1-kausi oli katsottavissa palvelun F1 sovelluksessa. Jatkoimme myös suoria livelähetyksiä tunnettujen artistien konserteista: The Rasmuksen ja Jesse Kaikurannan konsertit sekä karaoken SMkilpailujen tunnelmat välitettiin asiakkaille suorina lähetyksinä Elisa Viihde -palvelussa.
Elisa Kirja -palvelu kasvoi vuoden aikana laajimmaksi suomalaisen kirjallisuuden sähköiseksi palveluksi ja tabletti- ja älypuhelinsovellusten määrä ylitti 80 000. Lanseerasimme Elisa Kirja -palvelussa uudenlaisen sähköisen lukemisen tavan: kuvaäänikirja yhdistää kuvituksen ja kertojaäänen ja sopii hyvin alle kouluikäisen oppimiskokemukseksi. Ensimmäisissä julkaistuissa kuvaäänikirjoissa seikkailee kirjailija Silja Sillanpään ja graafikko Tommi Mutikaisen luoma Eero-hahmo. Teimme vuonna 2012 myös yhteistyötä Helsingin ja Oulun kaupunginkirjastojen kanssa tuomalla Elisa Kirja -palvelun ja tabletin lainattavaksi kirjastoista.
Lanseerasimme Elisa Vahti Live -palvelun, joka tuo laadukasta videokuvaa sekä älypuhelin- että tablettisovellukseen. Helppokäyttöinen palvelu kehitettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaittemme kanssa, ja se on nopeasti kasvattanut suosiotaan mm. lapsi- ja lemmikkiperheissä. Toimme lisäksi kuluttajille uudenlaisen tavan siirtää perinteisen lompakon ominaisuuksia puhelimeen: Elisa Lompakko auttaa hallinnoimaan taloutta ajasta ja paikasta riippumatta ja palvelun maksutarralla voi maksaa pikkuostoksia kätevästi. Virtuaalisilla nettimaksukorteilla voi tehdä turvallisesti ostoksia verkossa, vaikka käytössä ei olisikaan varsinaista luotto- tai maksukorttia. Elisa Lompakon yhteistyökumppanina toimii MasterCard®.
Elisa avasi vuoden aikana yhteensä 17 uudistettua Elisa Shopitia ympäri Suomen. Moderni myymäläkonsepti helpottaa Elisan palvelujen ja Saunalahti-liittymien sekä erilaisten laitteiden kokeilemista ja valintaa. Uudistetuissa Elisa Shopiteissa on hyödynnetty laajasti digitaalisuutta, mikä on vapauttanut myyjien resursseja olennaiseen eli asiakaspalveluun. Myymälöissä mm. kaikki julisteet, tuotetiedot sekä hintalaput on korvattu digitaalisilla medianäytöillä.
"Mobiililaajakaistan myynti jatkoi voimakasta kasvuaan. Kattavaa ja nopeaa 3G-verkkoa laajennettiin edelleen ja 4G-nopeudet ovat saatavilla jo yli 200 paikkakunnalla."
Jatkamme strategiamme määrätietoista toteuttamista myös vuonna 2013. Haasteellisesta kilpailutilanteesta ja talouden epävarmuudesta huolimatta tavoitteenamme on säilyttää ja vahvistaa asemaamme mobiililiittymien markkinajohtajana tarjoamalla asiakkaillemme parasta vastinetta rahalle. Keskeinen tavoitteemme on jatkaa palveluliiketoiminnan vahvaa kehittämistä ja tarjota asiakkaillemme muistettavia elämyksiä. Jatkamme panostuksiamme asiakaspalvelun laatuun niin itsepalvelukanavissa kuin puhelinpalvelussakin.
Vuosi 2012 oli Henkilöasiakkaat-yksikölle hyvä myös Virossa. Liittymämäärä kasvoi edelleen mm. numeronsiirrettävyyden myötä ja oli vuoden lopussa 565 700. Kasvu oli voimakasta erityisesti mobiilidataliittymissä. Myös Virossa älypuhelimien suosio jatkoi nopeaa kasvuaan, mikä lisäsi datapakettien myyntiä. Laajensimme Elisan 3,5G -verkkoa vuoden aikana useisiin uusiin maakuntiin ja avasimme 4G-verkon koekäyttöön.
Elisan Yritysasiakkaat-yksikkö auttaa asiakkaitaan menestymään tuottavuutta parantavilla ICTpalveluilla. Haluamme ymmärtää asiakkaidemme liiketoiminta- sekä viestintähaasteita ja kehitämme palvelujamme jatkuvasti vastaamaan asiakkaidemme tarpeita.
uoden 2012 tapahtumat maailmalla ja Euroopan talouden tilanne heijastuivat kuluneella tilikaudella suomalaisyrityksiin investointien varovaisuutena. Säästö- ja tehostamistoimenpiteiden lisäksi yritykset ja yhteisöt ovat joutuneet miettimään uudenlaisia toimintamalleja ja tuottavuuden tehostamista.
Muuttuvat liiketoiminta- ja ulkoistustarpeet, toiminnan tehostaminen ja uudelleenorganisointi ovat tarjonneet Elisalle ja sen tytäryhtiöille mahdollisuuden ratkoa yritysten ja julkisen sektorin haasteita ICT:n keinoin. Useiden eri osatoimittajien sijaan organisaatiot haluavatkin keskittää yhä suurempia kokonaisuuksia yhdelle palvelutoimittajalle. Tähän kysyntään Elisa vastaa yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa mahdollistamalla entistä laajempien ICT-ratkaisukokonaisuuksien hankkimisen palveluna.
IT-ulkoistukset ja pilvipalveluiden käyttöönotto jatkoivat kasvuaan. Asiakkaat ovat valmiita ulkoistamaan toimintansa pilveen sekä tarjoamaan omia sovelluksiaan palveluna verkosta. Merkittävimmät tekijät olivat pilvipalveluna tarjottavien Elisa Toimisto 365 -sovellusten sekä virtuaalikonesalikapasiteetin kysynnän kasvu. Elisan joustavat IT-ratkaisut tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden hallita kapasiteettia oman tarpeen mukaan. Tytäryhtiönsä Appelsiinin myötä Elisa saavutti merkittävän jalansijan keskisuurten ja suurten organisaatioiden IT-ulkoistuspalveluiden tarjoajana. IT-liiketoimintayksikkö jatkoi vahvaa panostusta osaamisen ja uusien teknologioiden asiantuntijuuden kehittämiseen.
Videoratkaisujen käyttö viestinnässä ja hyödyntäminen uudenlaisissa käyttökohteissa kasvaa. Erityisesti kansainvälisissä ja hajallaan olevissa organisaatioissa henkilökunnan liikkuvuus edellyttää entistä joustavampia ja liikkuvampia ratkaisuja kommunikointiin ja kokoustamiseen. Tähän tarpeeseen vastasi Elisan ja Videran yhdessä kehittämä ratkaisu, joka yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi eri teknologiat ja huone- sekä mobiilipäätelaitteet. Videran tuottaman HomeCarepalvelun avulla terveydenhuollon ammattilaiset voivat pitää yhteyttä asiakkaisiin kotona. Ratkaisun avulla ikäihmiset voivat olla myös yhteydessä toisiinsa tai osallistua aktivoiviin tapahtumiin palvelussa.
Elisa toi videoratkaisut osaksi asiantuntijapalvelua omassa maanlaajuisessa yrittäjäpalvelupisteverkostossa. Otimme myös käyttöön videoyhteydellä verkossa tarjottavan asiakaspalvelun, joka mahdollistaa asiantuntijoiden saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Se tuo asiantuntijat niin Elisan myynnin kuin loppuasiakkaiden tueksi.
Avainasemassa videoliiketoiminnassa oli myös uusien digitaalisten medianäyttöratkaisujen kehittäminen ja markkinoille tuonti. Mediataulujen kysyntä kasvoi merkittävästi kuluneella tilikaudella. Niitä hyödynnetään niin organisaatioiden sisäisessä kuin asiakasviestinnässä. Elisa Shopit -ketju uudistettiin Videran visuaalisten ratkaisujen avulla Euroopan digitaalisimmaksi myymäläkonseptiksi ja hyödynnämme vahvasti digitaalisia näyttöjä myös omassa sisäisessä tiedon jaossa.
Älypuhelinten osuus yritysten puhelinkannassa kasvoi räjähdysmäisesti vuonna 2012. Merkittävää oli Symbian-käyttöjärjestelmän väistyminen Windowsin tieltä. Älypuhelinten yleistyminen ja nopeammat 4G-yhteydet ajavat datasiirron voimakasta kasvua. Merkittävimmät kasvua lisäävät tekijät ovat toimistosovellusten, internetin ja videon käyttö mobiilisti. Mobiililaitteiden monipuolisempi hyödyntäminen sekä päätelaitteiden kirjo asettavat uudenlaisia vaatimuksia tietoturvalle ja yritysverkoille. Elisa lanseerasi myös yhtenevää viestintää tukevan Elisa Ring -mobiilivaihdepalvelun sekä Suomessa että Virossa.
Elisa vastasi kansainvälisten organisaatioiden tarpeisiin yksinkertaistamalla verkkovierailuhinnoittelua eri maissa ja alentamalla hintoja. Tämän lisäksi Elisa toi markkinoille erittäin kilpailukykyisen puhepalvelujen vierailijaverkkohinnoittelun, Vodafone Passportin, yhteistyössä maailman kattavimman mobiilioperaattori Vodafonen kanssa.
Lanseerasimme loppuvuodesta uudenlaisen julkishallinnon asiointimallin. Henkilökohtainen asiakaspalvelu voidaan tuoda videoyhteyden avulla jopa kotisohvalle ja digitalisoida prosessit mobiilivarmenteella vahvaa tunnistautumista ja allekirjoittamista hyödyntäen. Organisaatiolle tämä antaa mahdollisuuden hyödyntää hajallaan olevia asiantuntija- ja asiakaspalveluresursseja, mutta samalla johtaa toimintaa keskitetysti.
"Elisa Yritysasiakkaat otti omaan käyttöönsä videoyhteydellä verkossa tarjottavan asiakaspalvelun, joka mahdollistaa asiantuntijoiden saavutettavuuden ajasta ja paikasta riippumatta. Se tuo asiantuntijat niin Elisan myynnin kuin loppuasiakkaiden tueksi. "
Toimme myös uusia ratkaisuja verkkoasiointiin sekä maksamiseen, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman asioinnin sekä uudenlaiset tavat maksaa ja tunnistautua verkossa.
Kaksisuuntaisen Elisa Dialogi -tekstiviestipalvelun käyttö lisääntyi yritysasiakaskunnassa. Vuorovaikutteista palvelua hyödynnettiin mm. asiakassuhteen hoitamiseen, asiakastyytyväisyyskyselyihin, tiedottamiseen, mobiiliäänestyksiin, ajanvarauksiin sekä organisaation kriisiviestintään.
Elisan laadukkaat Contact Center- ja välittäjäpalvelut mahdollistavat asiakkaille joustavan ja tehokkaan palvelutuotannon. Vastausresursseja voidaan lisätä yksittäisen asiakkaan kannalta joustavasti kausivaihtelut ja vaikeasti ennustettavat puhelupiikit huomioiden, jolloin puhelinpalvelun odotusajat eivät pääse nousemaan pitkiksi.
Laajensimme uudenlaisen työn teon tapoja ottamalla omaan käyttöömme entistä monipuolisemmat työvälineet ja vuorovaikutusta edistävät työtilat. Näitä hyödynnetään tavalla, jolla osaaminen ja resurssit saadaan tukemaan tuottavuutta ja palvelemaan liiketoimintaa. Tästä saatuja kokemuksia ja tuloksia asiakkaamme voivat hyödyntää oman toimintansa kehittämisessä.
Yritysasiakkaat-yksikön vuosi 2012 oli menestyksekäs myös Virossa. Älypuhelinten räjähdysmäinen kasvu myös yrityksissä lisäsi erityisesti mobiilidataliittymien määrää. Aloitimme yhteistyön Viron postin kanssa, ja toimme markkinoille uuden, yritysasiakkaille tarkoitetun kiinteän ja mobiili-internetin sisältävän ratkaisun. Elisa toimitti myös mobiili-internetpalvelun Tallinnan ja Harjumaan julkisen liikenteen e-lippujärjestelmälle, ja Elisan palveluita ryhtyvät käyttämään 6 ministeriötä, Viron valtioneuvoston kanslia, Viron valtiontalouden tarkastusvirasto sekä 3 säätiötä.
Elisan henkilöstö, esimiehet ja johto rakentavat yhdessä pitkäjänteisesti erinomaista Elisaa, joka toimii laadukkaasti asiakkaiden parhaaksi. Elisa tavoittelee joukkoonsa joustavia ja muutoskykyisiä joukkuepelaajia, innovatiivisia ja tavoitteisiinsa sitoutuvia osaajia, joiden intohimona on luoda elämyksiä tuottavia palveluita ja tuottavuutta parantavia kokonaisratkaisuja Elisan asiakkaille sekä varmistaa Elisalle teknologinen kyvykkyys ja tehokas operatiivinen toiminta. Elisalaiset ovat osaavia joukkuepelaajia, parhaita työkavereita toisilleen.
avoitteemme on tarjota haastavia ja merkityksellisiä työtehtäviä, joissa ihmiset voivat kokea onnistumisen iloa ja nähdä jatkuvia kehittymisen mahdollisuuksia. Elisan henkilöstöpolitiikan perusperiaate on, että avoimet tehtävät täytetään ensisijaisesti sisäisen tehtäväkierron kautta.
Joustava työ ja työaika vaikuttavat myönteisesti henkilöstön viihtyvyyteen ja hyvinvointiin sekä työn tuloksellisuuteen. Etätyömahdollisuus on entisestään parantanut Elisan henkilöstön työtyytyväisyyttä. Se koetaan tehokkaaksi ja tuottavaksi tavaksi tehdä työtä.
Elisassa mitataan henkilöstön hyvinvointia vuosittain laajan henkilöstötutkimuksen sekä kvartaaleittain tehtävän voimavarakyselyn avulla. Henkilöstötutkimuksen tulos 2012 oli kaikkien aikojen paras. Lähiesimiesten laadukas toiminta, hyvä ilmapiiri ja ryhmähenki, hyvä työnantajakuva ja vahva sitoutuneisuus työnantajaan ovat Elisan vahvuuksia samoin kuin kehityskeskustelujen säännöllisyys ja laadukkuus. Elisan henkilöstön tyytyväisyys on asiantuntijatyön vertailuaineistoon nähden erittäin hyvällä tasolla.
Hyvää yhteishenkeä tukee osaltaan alueellisten virkistystoimikuntien raikas toiminta. Ne mahdollistavat eri paikkakunnilla toimiville elisalaisille yhteisiä liikuntaja kulttuurituokioita, joukkuepelejä, jumppatuokioita
sekä kävely- ja juoksukouluja. Myös erilaisia käsillä tekemisen taitoja on yhdessä ylläpidetty. Useat elisalaiset osallistuivat puolimaraton- ja maratonkisoihin sekä Finlandia-hiihtoon vuoden 2012 aikana.
Yksi keskeisistä hyvinvointia edistävistä tekijöistä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työympäristöön. Elisassa aloitetaan Muutoksen suunnittelu -prosessi aina, kun liiketoiminnassa tehdään sellaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia henkilöstön määrään ja/ tai tehtäväkuviin tai muihin työn sisällön kannalta keskeisiin asioihin. Henkilöstön aktiivinen mukanaolo tässä prosessissa on erityisen tärkeää. Tavoitteenamme vuodelle 2012 oli, että jokainen muutosprojekti vahvistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia ja parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja jaksamista. Palautteen mukaan tässä onnistuttiin vuoden 2012 aikana hyvin.
Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa on erittäin tärkeää. Hyvä yhteistyö esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon välillä, varhainen välittäminen ja ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden välttäminen olivat yhteistyön painopisteitä vuonna 2012.
Hyvinvoiva, osaava ja tuloksellinen henkilöstö on Elisan voimavara. Tämä edellyttää hyvää johtamista. Tavoitteena on valmentava johtaminen, joka innostaa, ottaa mukaan, voimaistaa, tarttuu asioihin välittömästi, huomioi henkilöstön vahvuudet, antaa palautetta ja on lähellä fyysisesti tai virtuaalisesti.
Henkilöstön koulutuspanos/henkilö Euroa 759,1 799,0 758,7
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä tavoitteita elisalaisuudessa. Haluamme työyhteisöömme erilaisia ihmisiä, jotka täydentävät toisiaan ja luovat yhdessä erinomaisen työpaikan. Elisan työnantajamielikuvan rakentaminen pohjautuu henkilöstön, asiakkaiden, omistajien ja ympäröivän yhteiskunnan vastuulliseen huomioimiseen.
Elisassa laaditaan vuosittain tasa-arvosuunnitelma yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoa kaikkien ihmisten välillä sukupuolesta, iästä, terveydestä, sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai etnisestä taustasta riippumatta. Elisalle voi tulla töihin, vaikka liikuntakyky olisi vajavainen. Aivotyössä asenne ja osaaminen ratkaisevat.
Vuodesta 2010 lähtien Elisassa on toteutettu nykymuotoista uudelleensijoittumisohjelmaa. Vuoden 2010 alusta lähtien liiketoiminnallisista syistä ilman tehtäviä jääneet henkilöt ovat siirtyneet aktiiviseen uudelleensijoittumisohjelmaan, jonka tarkoituksena on löytää henkilöille uutta työtä Elisasta tai Elisan ulkopuolelta.
Vuosien 2010–2012 aikana hieman yli kaksi kolmesta uudelleensijoittuvasta on löytänyt uudelleensijoittumisohjelman aikana haluamansa ratkaisun: työpaikan muualta Elisasta tai Elisan ulkopuolelta tai opiskelupaikan haluamaltaan alalta.
Elisa on modernin työn suunnannäyttäjä. Muuttuva, liikkuva työ on yhä useamman suomalaisen arkea. Elisa on vahvasti ryhtynyt kehittämään muuttuvaan työhön
liittyvää johtamista, työvälineitä ja työympäristöä. Iso osa elisalaisista voi tehdä työtään missä vain ja milloin vain. Tämä edellyttää selkeitä tavoitteita, uusia johtamisen tapoja - myös itsensä johtamista - avointa vuorovaikutusta ja tiedon jakamista sekä luottamusta. Elisa tarjoaa henkilöstölleen välineet, jotka edesauttavat liikkuvan työn tekemistä.
Työympäristöä kehitettiin vuonna 2012 Elisassa tukemaan yhä vahvemmin uudenlaisia työn tekemisen tapoja sekä henkilöstön viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Elisan henkilöstö kehittyy työssä oppimalla, valmentavan johtajuuden, esimiesten ja muiden tahojen tuella sekä erilaisten koulutus- ja valmennusohjelmien avulla. Elisassa järjestetään johtamis- ja esimieskoulutusta, asiantuntijoiden koulutusta, kielikoulutusta ja työyhteisön kehittämiseen tähtääviä koulutuksia samoin kuin tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä asiakkaiden palvelemiseen liittyvää koulutusta.
Sisäinen liikkuvuus eli aktiivinen tehtäväkierto ja uudelleensijoittuminen parantavat myös henkilöstön osaamista. Vuoden 2012 aikana yli 11 prosenttia Elisan henkilöstöstä vaihtoi tehtäviä väliaikaisesti tai pysyvästi.
Perinteisiä pitkiä valmennusohjelmia olivat uusien esimiesten valmennusohjelmat sekä esimiehenä jo pidempään toimineille tarkoitetut valmennukset. Lisäksi toteutettiin noin 5 kuukauden pituinen johdon valmennusohjelma keväällä 2012.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä | 3 867 | 3 772 | 3 665 |
| Bruttovahvuus yht. | 4 459 | 4 347 | 4 303 |
| Miehiä | 2 713 | 2 661 | 2 577 |
| Naisia | 1 597 | 1 686 | 1 726 |
ElisaPro asiakasrajapinnan ansioituneille myyjille ja asiakaspalvelijoille on yksi vakiintuneista koulutuksista, joka järjestettiin jälleen vuonna 2012. Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET), Myynnin ammattitutkintoon (MyAT) ja Tekniikan erikoisammattitutkintoon (TeAT) osallistui noin 60 elisalaista vuonna 2012. Kaikkiin pitkiin valmennusohjelmiin osallistui yhteensä reilusti yli sata elisalaista.
Lyhyempiä 0,5–2 päivän valmennuksia erilaisista aihepiireistä järjestettiin runsaasti vuonna 2012. Elisan kulttuuria vahvistava, laatuun ja erinomaisuuteen tähtäävä koulutus koko henkilöstölle toteutettiin iloisena ja innostavana verkkokoulutuksena jälleen vuonna 2012. Elisa tuki myös henkilöstönsä omaehtoista opiskelua heidän itsensä valitsemissa koulutusohjelmissa.
Elisa teki laajaa yhteistyötä useiden oppilaitosten kanssa antaen opiskelijoille ja oppilaitosten edustajille mahdollisuuden tutustua eri tavoin työelämään. Yhteistyössä oli keskeistä vuonna 2012 työharjoittelujaksot, erilaiset projektit, luentovierailut, yritysvierailut ja -esittelyt sekä Elisassa suoritetut harjoitus- ja opinnäytetyöt. Yhteistyöoppilaitoksina ovat olleet ensisijaisesti tekniikan ja kaupallisen alan oppilaitokset, yliopistot ja korkeakoulut.
Elisa osallistui vuonna 2012 Aalto-yliopiston opiskelijoille kohdennettuun Dialogi-hankkeeseen, jonka aiheena oli "Uusi työ on täällä". Hankkeen yhteydessä järjestettiin opiskelijoiden ja työntekijöiden yhteinen työpaja, jossa pohdittiin muuttuvan, liikkuvan työn vaikutuksia henkilöstöön, johtamiseen, työvälineisiin ja työtiloihin. Hankkeeseen kuului myös laaja kysely, johon vastasi pitkälle yli tuhat opiskelijaa ja iso osa Elisan työntekijöistä. Tulokset ja niistä tehdyt analyysit valmistuvat vuoden 2013 alkupuolella.
Yhteistoiminta sujui vuonna 2012 Elisassa hyvin. Yhteistyö ja vuorovaikutus henkilöstön edustajien ja esimiesten välillä oli aktiivista ja toteutui useilla eri tasoilla ja useilla eri tavoilla. Lisäksi Elisan ylin johto ja henkilöstön edustajat kokoontuivat kvartaaleittain käsittelemään liiketoiminnan ja henkilöstön kannalta keskeisiä asioita.
Elisa Oyj on vuonna 2012 panostanut aiempaa laajempaan yritysvastuuraportointiin. Vastuullisuus on Elisan perusarvoja ja toimintamme kulmakiviä. Haluamme selkeämmin tuoda esiin työtämme sosiaalisen ja taloudellisen vastuun osalta. Kehitämme jatkuvasti myös ympäristövastuuraportointiamme, joka on saanut huomiota alan edelläkävijänä.
lisan ensimmäinen GRI (Global Reporting Index) raportti julkaistiin keväällä 2012. Raportti selkeyttää sidosryhmien mahdollisuutta arvioida Elisan yhteiskunnallista vaikuttavuutta, tuomalla esiin helposti lähestyttävällä tavalla ja yleisesti käytössä olevan raportointistandardin muodossa vastuullisuuden ydinkohdat. GRI-sisällysluettelo löytyy: http://www.e-julkaisu.fi/elisa/2011/Yritysvastuu/ -sivulta.
Elisa Oyj saavutti teleoperaattoreista ensimmäisen sijan Carbon Disclosure Projectin (CDP) pohjoismaisessa ilmastoindeksissä, jossa yrityksiä arvioidaan niiden ilmastoraportoinnin perusteella. Yhtiö sijoittui ainoana teleoperaattorina 26 parhaan yrityksen joukkoon CDP Leadership –listalla. Elisan erityisenä vahvuutena ilmastoasioissa on uraauurtava päästösäästölaskenta ja esimerkillinen hiilijalanjäljen laskenta sekä kehittynyt raportointi.
Vuosittain yli 3 000 yritystä ympäri maailmaa raportoi CDP:lle päästöistään. Kyselyyn vastasi 145 pohjoismaista yritystä. Nordic 260 -raportin voi ladata osoitteesta www.cdproject.net.
Kuntasektori on murroksessa. Uusia ratkaisuja tarvitaan pikaisesti vastaamaan väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin sekä kuntien talouden kestävyyteen. Kuntien yhdistyessä on entistäkin haastavampaa tarjota kaikille tasa-arvoisia ja laadukkaita kuntapalveluja.
Elisan tuotteiden ja palveluiden avulla voidaan kuntalaista palvella paremmin ajasta ja paikasta riipumatta. Ruuhkatilanteissa teknologian avulla voidaan hoitaa osa asioista sähköisesti sekä lisätä työntekijöiden määrää nopeasti. Mobiilivarmenteen ja videoavusteisen asiakaspalvelun avulla vapautetaan aikaa henkilökohtaiselle palvelulle, joka voidaan tuoda kaikkien kuntalaisten saataville turvallisesti.
Kuntien asiantuntijat voivat Elisan toimittamien ratkaisujen avulla työskennellä aika- ja paikkariipumattomasti. Tämä vähentää työmatkaliikkumista sekä säästää aikaa parantaen samalla työhyvinvointia sekä alueellista tasa-arvoa.
Elisa allekirjoitti ensimmäisten yritysten joukossa Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteisen ilmastositoumuksen keväällä 2012 vähähiilisten vaihtoehtojen edistämiseksi. Kumppanuusverkostossa Elisa on mukana yhteistyössä luomassa pääkaupungille älykkäitä ilmastohankkeita.
Elisassa työskentelee 16 hengen asiantuntijatiimi, joka kokoontuu päivittäin myynnintukipalveluun videon ja puhelinyhteyksien avulla. Kerran kuussa tiimi tapaa toisensa fyysisesti jossain päin Suomea. Työskentely tiimissä on osoittautunut etäisyyksistä huolimatta menestykseksi sosiaalisen kanssakäymisen, työhyvinvoinnin ja ajankäytön osalta. Päivittäisestä matkustamisesta säästetty aika on noin 4,5 kuukautta vuodessa ja noin 20 hiilidioksiditonnia.
Suomessa lähetetään ja vastaanotetaan arviolta 500 miljoonaa laskua vuosittain. Näistä arviolta 25–30 prosenttia on sähköisiä. Sähköisen laskutuksen avulla on mahdollista saavuttaa yhteensä 29 000 hiilidioksiditonnin päästösäästöt. Päästösäästön koko on sama kuin 265 kerrostalon lämmityksen päästöt vuodessa.
Elisan asiakkailla on jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollista siirtyä paperilaskuista sähköiseen laskutukseen. Lisäksi tilausvahvistukset pyritään lähettämään ensijaisesti sähköisesti asiakkaalle. Elisan 22 miljoonasta vuosittaisesta laskusta jo 40 prosenttia on sähköisiä. Uusista henkilöasiakaslaskuista sähköisiä laskuja on 56 prosenttia ja yritysasiakaslaskuista jopa 65 prosenttia. Kuluneen vuoden aikana päästösäästöt sähköisistä laskuista olivat 340 hiilidioksiditonnia Tämä vastaa 43 omakotitalon sähkönkulutusta vuodessa. Kiitos kaikille sähköisen laskun tai tilausvahvistuksen valinneille. Pienilläkin toimintatapojen muutoksella on merkitystä.
Etätöiden tekemisellä ja toimitilojen uudelleen suunnittelulla vaikutetaan positiivisesti omaan
hiilijalanjälkeen ja työolosuhteisiin. Elisa on kehittänyt omaa toimitilasuunnittelua sekä olosuhdeseurantaa useamman vuoden ajan. Monitilatoimistossa työtavat muuttuvat etäläsnäoloksi, ja tieto on siirtynyt konttorikaapeista pilveen. Työpisteet ovat joustavasti käytössä, ja tilat ovat monipuoliset ja tukevat erilaisia työnteon ja ryhmätyön muotoja. Monitilatoimistoratkaisun avulla on mahdollista säästää energiaa jopa 40 prosenttia.
Uusi toimistoarkkitehtuuri tukee erinomaisesti siirtymistä paperittomaan toimistoon. Suomessa kulutetaan toimistopaperia vuodessa keskimäärin noin 1 500 paperiarkkia/henkilö. Toimistoympäristössä kopiopaperia kuluu keskivertoa enemmän. Elisassa kului viime vuonna vain 750 paperiarkkia henkilöä kohti. Lisäksi toimistotarvikekulut olivat ainoastaan noin 35 euroa/henkilö vastaavan luvun ollessa suomalaisissa yrityksissä noin 150 euroa/henkilö. Monitilatoimistoratkaisun avulla Elisa on saavuttanut sekä merkittäviä kustannussäästöjä että pienentänyt hiilijalanjälkeään.
Vuonna 2012 Elisa jatkoi menestyksellisesti edellisenä vuonna aloitettua palveluidensa ja tuotteidensa hiilidioksidipäästösäästöjen laskemista. Laskennan tulokset varmennetaan ulkopuolisella varmentajalla. Elisa julkaisee lasketut ja varmennetut hiilidioksidipäästösäästöt kaksi kertaa vuodessa ympäristövastuun raporteissaan, jotka ovat luettavissa osoitteessa: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ ymparistovastuu/
Vuoden 2012 aikana Elisan ratkaisuilla saavutettiin 20 928 tCO2 päästösäästöt. Päästösäästöt kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna ja ovat yli kymmenkertaiset vuoteen 2009 verrattaessa. Päästösäästöjen merkittävä kasvu heijastelee yritysten toimintapojen muutosta. Suomalaiset ovat edelläkävijöitä liikkuvan työn teossa. Merkittävin vaikutus hiilijalanjälkeen on tullut vuonna 2012 asiakkaiden matkustuksen korvautumisesta videoneuvotteluiden avulla 17 395 tCO2. Tähän liittyy kiinteästi vuoden aikana kasvanut etätöiden tekeminen sekä toimitilojen uudelleen suunnittelulla saatu tilatehokkuus. Elisan omassa toiminnassa etätöistä ja tilatehokkuudesta sekä videoneuvotteluista saatu päästösäästö oli 3 523 tCO2.
Päästösäästöt Elisan palvelutuotannosta olivat 8 089 tCO2 vuonna 2012. Päästösäästöt saavutettiin tehostamalla omaa toimintaa sekä ottamalla käyttöön entistä resurssitehokkaampaa tuotantotekniikkaa. Suurimmat päästösäästöt tulivat konesalien energiatehokkuudesta. Elisa säästi konesaleissaan kasvihuonepäästöjä yhteensä 6 439 tonnia, joka vastaa 24 kerrostalon lämmitystä vuodessa.
Tavanomaisesti järjestettynä konesalien palvelimien jäähdyttäminen kuluttaa jopa lähes saman verran sähköä kuin palvelimet, ja syntynyt lämpö haihdutetaan ulkoilmaan tai vesistöihin. Elisa on kehittänyt palvelinkeskukselle innovatiivisen ratkaisun, joka mahdollistaa palvelimissa syntyvän lämmön hyödyntämisen kokonaisuudessaan kaukolämmitysverkossa. Valitsemalla Elisan pilvipalveluidensa tuottajaksi asiakkaat voivat tehokkaasti vähentää palveluketjunsa kasvihuonepäästöjä.
Liittymää ja siirrettyä datamäärää kohti lasketut päästöt jatkoivat Elisan palveluissa pienenemistään kuluneena vuonna. Yhden Elisan liittymän hiilijalanjälki oli 2,48 kgCO2 vuodessa. Hiilijalanjälki siirrettyä Gtavua kohti oli 0,40 kgCO2. Elisan radioverkko palvelee luotettavasti yhä suurempaa määrää asiakkaita ja siirtää voimakkaasti kasvaneen määrän dataa yhä suuremmalla nopeudella. Uudet tukiasematyypit mahdollistavat päästöjen pienentämisen entisestään. Älykkäillä toiminnoilla ja tehokkaammalla teknologialla voidaan tarjota suuria datanopeuksia entistä useammalle asiakkaalle.
Tarkemmat tiedot Elisan vastuullisuustyöstä on saatavilla erikseen julkaistavista yritysvastuun indikaattoreista (GRI), sekä ympäristöraportista 2012, jotka löytyvät Elisan internetsivuilta, www. elisa.fi
"Elisa Oyj saavutti teleoperaattoreista ensimmäisen sijan Carbon Disclosure Projectin (CDP) pohjoismaisessa ilmastoindeksissä, jossa yrityksiä arvioidaan niiden ilmastoraportoinnin perusteella."
| Tuloslaskelma 20 | |
|---|---|
| Tase21 | |
| Rahavirtalaskelma 22 | |
| Laskelma oman pääoman muutoksista 23 | |
| Liitetiedot | |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 24 | |
| Tilinpäätöksen liitetiedot30 | |
| Tunnusluvut 55 |
| Tuloslaskelma 59 | |
|---|---|
| Tase60 | |
| Rahoituslaskelma61 | |
| Liitetiedot | |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 62 | |
| Tilinpäätöksen liitetiedot63 | |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat 70 | |
| Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä 73 | |
| Tilintarkastuskertomus74 |
Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.
Kilpailuympäristö on ollut tiukka, ja kampanjointi lisääntyi vuoden lopussa. Liittymäkannan ja datapalvelujen käytön kehitys jatkui myönteisenä. Älypuhelinmarkkina kasvaa nopeasti. Lähes 90 prosenttia myydyistä matkapuhelimista on älypuhelimia. Tämä lisää mobiilidatapalvelujen käyttöä entisestään. Mobiilimarkkinan kasvua on vauhdittanut myös 4G-nopeuksien entistä laajempi saatavuus. Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö ovat vähentyneet.
Uusien visuaalisten viestintäpalvelujen (videoneuvottelupalvelujen), IT-ulkoistamisen ja IPTV-viihdepalvelujen markkinoiden myönteinen kehitys on jatkunut. Myös muiden kuluttajille suunnattujen uusien online-palvelujen kysyntä kasvaa.
Liikevaihto ja tulos
| Milj. euroa | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 553 | 1 530 | 1 463 |
| Käyttökate | 501 | 506 | 485 |
| Käyttökate-% | 32,3 | 33,1 | 33,1 |
| Liikevoitto | 299 | 295 | 268 |
| Liikevoitto-% | 19,2 | 19,3 | 18,3 |
| Oman pääoman | |||
| tuottoprosentti | 24,7 | 24,1 | 17,4 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,6 | 42,3 | 42,5 |
Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvua vauhditti pääasiassa laitemyynnin ja etenkin älypuhelinten ja mobiilipalvelujen myynnin kasvu. Kasvua tuki myös yritysasiakkaiden ICT-palvelujen, kuten videoneuvottelupalvelujen, ja kuluttaja-asiakkaiden online-palvelujen, kuten Elisa Viihde IPTV -palvelun, myynnin hyvä kehitys. Lisäksi Elisan Viron liiketoiminta vahvisti yhtiön liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivät perinteisen kiinteän verkon käytön ja liittymämäärän väheneminen molemmissa segmenteissä sekä matkaviestinnän yhdysliikennemaksujen lasku.
Käyttökate oli edellisvuoden tasolla. Pienikatteisen laitemyynnin kasvu sekä pienikatteisten ICT- ja onlinepalvelujen kasvu heikensivät käyttökateprosenttia. Liikevoitto kasvoi 4 miljoonaa euroa poistojen pienenemisen seurauksena.
Rahoitustuotot ja rahoituskulut olivat yhteensä -30 (-30) miljoonaa euroa. Luku sisältää 3 miljoonan euron kertaluonteisen alaskirjauksen myytävissä olevista rahoitusvaroista (Voddler Group Ab:n osakkeet). Tuloslaskelman tuloverot olivat -60 (-64) miljoonaa euroa. Elisan tulos verojen jälkeen oli 209 (201) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen tulos oli 1,33 (1,29) euroa.
| Milj. euroa | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2010 |
|---|---|---|---|
| Nettovelka | 839 | 788 | 776 |
| Nettovelka/ käyttökate (1 |
1,7 | 1,6 | 1,6 |
| Velkaantumis aste (gearing), % |
98,5 | 93,8 | 93,2 |
| Omavaraisuus aste, % |
42,6 | 42,3 | 42,5 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 | 2010 |
|---|---|---|---|
| Kassavirta investointien jälkeen |
155 | 207 | 172 |
1) (korolliset velat–rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)
Elisan kassavirta investointien jälkeen oli 155 (207) miljoonaa euroa. Kassavirtaa heikensi nettokäyttöpääoman muutos, joka johtui laitemyynnin lisääntymisen tuomasta varastojen kasvusta ja ostovelkojen pienenemisestä. Kassavirtaa heikensivät myös edellisvuotta pienemmät omaisuuden myynnit sekä suuremmat verojen ja täydennysverojen maksut, jotka olivat yhteensä 10 miljoonaa euroa ja liittyivät edellisen tilivuoden verotukseen.
Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät hyvinä.
Elisan täysin omistama tytäryhtiö Elisa Links Oy sulautui emoyhtiöön 31.12.2012.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 962 | 930 |
| Käyttökate | 307 | 301 |
| Käyttökate-% | 31,9 | 32,4 |
| Liikevoitto | 192 | 181 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen |
114 | 119 |
Henkilöasiakkaat-yksikön liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Kasvua vauhdittivat online-palvelut ja liiketoiminnan kasvu Virossa sekä laitemyynnin ja mobiilipalvelujen kasvu liittymämäärän lisäyksen seurauksena. Käyttökate kasvoi 2 prosenttia lähinnä liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | 591 | 600 |
| Käyttökate | 194 | 205 |
| Käyttökate-% | 32,8 | 34,1 |
| Liikevoitto | 107 | 114 |
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | 80 | 78 |
Liikevaihto laski 1 prosenttia. Liikevaihtoa vahvisti ICTpalvelujen ja laitemyynnin kasvu, mutta sitä heikensivät yhdysliikennemaksujen lasku ja perinteisen kiinteän verkon liiketoiminnan pieneneminen. Käyttökate laski 5 prosenttia. Lasku johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta. Pienikatteisten laitteiden myynnin kasvu heikensi käyttökateprosenttia.
Vuonna 2012 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 3 973 (3 757). Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut olivat 237 (223) miljoonaa euroa. Vuoden 2012 lopussa henkilöstömäärä oli 3 863 (3 772). Henkilöstömäärät segmenteittäin kauden lopussa olivat seuraavat:
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 2 182 | 2 153 |
| Yritysasiakkaat | 1 681 | 1 619 |
| Yhteensä | 3 863 | 3 772 |
Henkilöstömäärän kasvu johtui pääasiassa yritysasiakkaiden ICT-palvelujen ja henkilöasiakkaiden online-palvelujen kasvusta sekä Viron liiketoiminnan kasvusta.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Investoinnit | ||
| käyttöomaisuuteen, josta | 193 | 197 |
| - Henkilöasiakkaat | 114 | 119 |
| - Yritysasiakkaat | 80 | 78 |
| Osakkeet | 0 | |
| Yhteensä | 193 | 197 |
Vuonna 2012 tärkeimmät investoinnit liittyivät 3G-verkon ja 4G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkko- ja IT-investointeihin.
Elisa laski liikkeelle seitsemänvuotisen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan 25.9.2012. Lainan kuponkikorko on 2,25 prosenttia ja emissiokurssi oli 99,025 prosenttia. Laina laskettiin liikkeelle yhtiön 1 miljardin euron eurooppalaisen joukkovelkakirjaohjelman (Euro Medium Term Note, ETMN) puitteissa.
Samalla Elisa ilmoitti vaihtavansa vuonna 2014 erääntyviä 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 138,3 miljoonan euron määrästä uusiin, vuonna 2019 erääntyviin joukkovelkakirjalainoihin.
Takaisinostohinta oli 105,687 prosenttia. Rekisteröintipäivä vaihdettaville joukkovelkakirjalainoille oli 2.10.2012. Nimellisarvon ylittävä osa (7,9 miljoonaa euroa) kuoletetaan uusien, vuonna 2019 erääntyvien joukkovelkakirjalainojen pitoajan kuluessa. Järjestelyn jälkeen vuonna 2014 erääntyvien joukkovelkakirjalainojen määrä on 161,7 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | Enimmäismäärä | Käytössä 31. 12. 2012 |
|---|---|---|
| Komittoidut luottolimiitit | 300 | 0,0 |
| Yritystodistusohjelma (1 | 250 | 95,5 |
| EMTN-ohjelma (2 | 1 000 | 536,7 |
1) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu
2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu
| Luokittaja | Luokitus | Luokituksen näkymä |
|---|---|---|
| Moody's Investor | ||
| Services | Baa2 | Vakaa |
| Standard & Poor's | BBB | Vakaa |
Konsernilla on 31.12.2012 käteisvaroja ja nostamattomia komittoituja luottoja yhteensä 340 (334) miljoonaa euroa.
Osakkeiden vaihtomäärät ja päätöskurssit perustuvat NAS-DAQ OMX Helsingin kaupankäyntiin.
| kehitys | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Vaihdetut osakkeet, miljoonaa | 116,5 | 121,9 |
| Vaihto, milj. euroa | 1 935,4 | 1 880,9 |
| % osakkeista | 69,7 | 73,1 |
| Osakkeet ja markkina-arvot | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Osakkeita, kpl | 167 167 782 | 166 662 763 |
| Omat osakkeet | 10 288 116 | 10 435 275 |
| Ulkona olevat osakkeet | 156 879 666 | 156 227 488 |
| Päätöskurssi, euroa | 16,73 | 16,13 |
| Osakekannan markkina-arvo, | ||
| milj. euroa | 2 625 | 2 520 |
| Omien osakkeiden rahasto, % | 6,15 | 6,26 |
Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2012 noin 104 (87) prosenttia NASDAQ OMX Helsingin volyymista. Kaikkien markkinapaikkojen yhteisvolyymi on noin 151 (146) prosenttia ulkona olevista osakkeista.
| Osakkeita, kpl | Omat osakkeet | Ulkona olevat osakkeet |
Osakepääoman muutos, euroa |
|---|---|---|---|
| 166 662 763 | 10 435 275 | 156 227 488 | |
| -152 503 | 152 503 | ||
| 5 344 | -5 344 | ||
| 505 019 | 505 019 | 4 425 347 | |
| 167 167 782 | 10 288 116 | 156 879 666 | |
1) Pörssitiedote 3.2.2012, 2) Pörssitiedotteet 3.4.2012, 26.6.2012, 31.10.2012 ja 28.12.2012
Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 167 167 782 (166 662 763) kappaletta, jotka kaikki ovat
Elisa jakoi huhtikuussa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 1,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 203 miljoonaa euroa.
Elisa siirsi 152 503 omaa osakettaan vuoden 2011 kannustinohjelmaan kuuluville henkilöille 1.3.2012. Siirretyistä osakkeista 5 344 palautui yhtiölle vuonna 2012.
| Optiot | 2007A | 2007B | 2007C | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Optioiden kokonaismäärä | 850 000 | 850 000 | 850 000 | 2 550 000 |
| Elisan hallussa tai jakamattomat | 0 | 0 | 245 000 | 245 000 |
| Käytetty osakkeiden merkinnässä | 12 375 | 581 999 | 266 822 | 861 196 |
| Rauenneet | 837 625 | 268 001 | 0 | 1 105 626 |
| Ulkona olevat | 0 | 0 | 338 178 | 338 178 |
| Nykyinen merkintähinta, euroa | - | - | 9,97 | |
| Merkintäaika | 1.10.2009–31.5.2011 | 1.10.2010–31.5.2012 | 1.10.2011–31.5.2013 |
Lisätietoja saa konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 27 ja 18.12.2007 julkaistusta pörssitiedotteesta.
samanlajisia.
| Merkintäaika | Rekisteröintipäivä | 2007B | 2007C | Yhteensä | Oman pääoman lisäys (1 |
|---|---|---|---|---|---|
| 13.12.2011–16.3.2012 | 3.4.2012 | 70 204 | 28 810 | 99 014 | 898 255 |
| 17.3.2012–31.5.2012 | 26.6.2012 | 167 993 | 2 250 | 170 243 | 1 176 544 |
| 1.6.2012–5.10.2012 | 31.10.2012 | 206 800 | 206 800 | 2 061 796 | |
| 6.10.2012–4.12.2012 | 28.12.2012 | 28 962 | 28 962 | 288 751 | |
| Yhteensä | 238 197 | 266 822 | 505 019 | 4 425 347 |
1) Merkintähinta on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Palvelujen kehittäminen tapahtuu pääasiassa tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Elisa käytti vuonna 2012 tutkimus- ja kehittämistoimintaan 9 miljoonaa euroa, josta 7 miljoonaa euroa on aktivoitu (5 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja 10 miljoonaa euroa 2010), mikä on 0,6 prosenttia liikevaihdosta (0,3 prosenttia vuonna 2011 ja 0,7 prosenttia vuonna 2010).
Elisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 4.4.2012, että vuoden 2011 vahvistetun tilinpäätöksen perusteella jaetaan osinkoa 1,30 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 18.4.2012.
Varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2011 tilinpäätöksen. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2011.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi (6). Hallitukseen valittiin vanhoina jäseninä Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Leena Niemistö ja Eira Palin-Lehtinen sekä uusina jäseninä Mika Salmi ja Mika Vehviläinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Lind ja varapuheenjohtajaksi Ari Lehtoranta. Nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäseniksi valittiin Raimo Lind (puheenjohtaja), Ari Lehtoranta ja Mika Salmi. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Eira Palin-Lehtinen (puheenjohtaja), Leena Niemistö ja Mika Vehviläinen.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Esa Kailiala, KHT.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta. Omien osakkeiden osto voi olla suunnattu. Valtuutuksen kattama enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2013 saakka.
Varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Anti voi olla suunnattu. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle korkeintaan 15 miljoonaa yhtiön osaketta.
Yhtiökokous perusti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan 4.4.2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano on seuraava:
Nimitysvaliokunta valitsi puheenjohtajakseen Eija Ailasmaan.
Korkein hallinto-oikeus antoi 27.7.2012 päätöksen, jonka mukaan Viestintäviraston 5.5.2010 tekemä päätös Elisan tilaajayhteyksien hinnoittelusta ei ollut lainmukainen. KHO palautti asian Viestintävirastolle. Viestintävirasto totesi tapauksen loppuun käsitellyksi tammikuussa 2013.
Helsingin hovioikeus antoi 21.12.2012 päätöksen oikeudenkäynnissä, joka koski Jippii Groupin pörssitiedottamista vuonna 2001. Hovioikeus ei päätöksessään tuominnut Elisa Oyj:lle yhteisösakkoa tai menettämisseuraamusta. Saunalahti Group Oyj sulautui Elisaan vuonna 2011.
Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.
Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkinaalueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.
Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.
Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.
Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.
Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.
Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.
Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.
Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.
Rahoitusriskien hallinta on selostettu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.
Yritysvastuuseen liittyvät kysymykset saivat vuonna 2012 entistä enemmän huomiota GRI-raportoinnin (Global Reporting Initiative) myötä. Lisäksi Elisa osallistui toistamiseen CDP-raportointiin (Carbon Disclosure Project). Yhtiö saavutti ensimmäisen sijan omalla toimialallaan pohjoismaisessa ilmastoindeksissä, joka arvioi yrityksiä niiden päästöraportoinnin perusteella.
Elisan mobiilityön mallit, pilvipalvelut ja julkisten palvelujen ratkaisut sekä tehokkaat toimistotila- ja konesaliratkaisut edistävät vähähiilistä työkulttuuria. Elisan ilmastoystävällisten ratkaisujen kysyntä jatkaa kasvuaan.
Asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentäminen ohjaa Elisan ympäristövastuuta. Vuonna 2012 ICT- ja online-palvelut pienensivät asiakkaiden hiilijalanjälkeä yhteensä 20 298 hiilidioksiditonnia (tCO2).
Vuoden 2009 lähtötasoon verrattuna Elisan radioverkon päästöt pienentyivät Suomessa 20 prosenttia liittymää kohden ja 79 prosenttia siirrettyyn mobiilidatamäärään suhteutettuna.
Elisa julkistaa erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 25.2.2013 alkavalla viikolla (viikko 9) kotisivuillaan osoitteessa corporate.elisa.fi.
Elisa ja Osuuskunta PPO allekirjoittivat 19.12.2012 sopimuksen, jonka mukaan Elisa ostaa kiinteän verkon operaattori PPO:n televiestintä- ja IT-liiketoiminnan. Yritysosto sisältää myös PPO:n omistukset Kymen Puhelin Oy:ssä ja
Telekarelia Oy:ssä. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää Kilpailuviraston hyväksyntää sekä muiden yrityskauppoihin tavanomaisesti liittyvien ehtojen toteutumista. Elisa arvioi, että järjestely saadaan päätökseen vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla.
Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 25.3.2013 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä on seitsemän. Toimikunta ehdottaa, että hallitukseen valitaan uudelleen Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Leena Niemistö, Eira Palin-Lehtinen, Mika Salmi ja Mika Vehviläinen. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että Jaakko Uotila valitaan hallitukseen uutena jäsenenä.
Suomen makrotalousympäristön odotetaan pysyvän heikkona etenkin vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Monet yritykset ovat ilmoittaneet henkilöstövähennyksistä. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu haasteellisena.
Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan edellisen vuoden tasolla ilman vireillä olevan PPO-yritysoston vaikutusta. Mobiiliviestinnän, uusien online- ja ICT-palvelujen odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Kertaluonteisista eristä puhdistetun koko vuoden käyttökatteen arvioidaan olevan vuoden 2012 tasolla ilman vireillä olevan PPO-kaupan vaikutuksia. Vuoden ensimmäisen puoliskon odotetaan kuitenkin olevan vuoden 2012 ensimmäistä puoliskoa heikompi. Koko vuoden investointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta. Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvät.
Elisan muutosprosessi uusia, kiinnostavia ja merkityksellisiä palveluja tarjoavana yhtiönä jatkuu. Pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun ja uusiin online- ja ICT-palveluihin. Lisäksi Elisa jatkaa määrätietoisesti tehostamistoimiaan.
Elisa päivitti voitonjakopolitiikkaansa marraskuussa. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,30 euroa osakkeelta. Voitonjako on 98 prosenttia tilikauden nettotuloksesta.
Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 28.3.2013 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 9.4.2013. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.
Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.
HALLITUS
| Milj. euroa | Liite | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1, 4 | 1 553,4 | 1 530,0 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 4,7 | 5,8 |
| Materiaalit ja palvelut | 6, 35 | -655,6 | -643,5 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 7, 27 | -237,0 | -223,0 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 8 | -164,5 | -163,1 |
| Käyttökate | 1 | 501,1 | 506,2 |
| Poistot | 1, 10 | -202,1 | -211,4 |
| Liikevoitto | 1 | 298,9 | 294,8 |
| Rahoitustuotot | 11 | 9,4 | 11,6 |
| Rahoituskulut | 11 | -39,5 | -41,2 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,1 | |
| Voitto ennen veroja | 268,9 | 265,3 | |
| Tuloverot | 12 | -60,4 | -63,9 |
| Tilikauden voitto | 208,5 | 201,4 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön omistajille |
208,7 | 201,5 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -0,2 | -0,1 | |
| 208,5 | 201,4 | ||
| Tulos/osake (euroa): | |||
| Laimentamaton | 13 | 1,33 | 1,29 |
| Laimennettu | 13 | 1,33 | 1,29 |
| Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta): | |||
| Laimentamaton | 13 | 156 548 | 155 878 |
| Laimennettu | 13 | 156 685 | 156 179 |
| Milj. euroa | Liite | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 208,5 | 201,4 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: | |||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,2 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 19 | -1,3 | -1,2 |
| Tilikauden laaja tulos | 207,2 | 200,4 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 207,4 | 200,5 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -0,2 | -0,1 | |
| 207,2 | 200,4 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | 616,1 | 617,7 |
| Liikearvo | 15 | 797,1 | 797,1 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | 101,3 | 109,2 |
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 16 | 6,5 | 0,1 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 17–19 | 19,9 | 30,8 |
| Saamiset | 17–18, 20, 25, 28 | 47,8 | 30,3 |
| Laskennalliset verosaamiset | 21 | 10,7 | 11,9 |
| 1 599,4 | 1 597,2 | ||
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 22 | 59,4 | 40,2 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 23 | 310,0 | 302,7 |
| Tuloverosaamiset | 1,4 | 0,3 | |
| Rahavarat | 24 | 39,8 | 59,0 |
| 410,6 | 402,2 | ||
| VARAT YHTEENSÄ | 1 | 2 009,9 | 1 999,4 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| OMA PÄÄOMA | |||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | -194,1 | -197,0 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Käyvän arvon rahasto | 6,6 | 7,8 | |
| Muut rahastot | 381,0 | 381,0 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 52,7 | 48,3 | |
| Kertyneet voittovarat | 516,1 | 510,3 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 26, 27 | 848,6 | 836,8 |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 2,8 | 3,5 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 851,4 | 840,3 | |
| VELAT | |||
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Laskennalliset verovelat | 21 | 17,6 | 19,4 |
| Eläkevelvoitteet | 28 | 1,2 | 1,2 |
| Varaukset | 29 | 3,3 | 3,5 |
| Rahoitusvelat | 30 | 702,8 | 625,9 |
| Muut velat | 31 | 13,7 | 15,6 |
| 738,6 | 665,7 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Ostovelat ja muut velat | 31 | 243,3 | 260,4 |
| Tuloverovelat | 0,8 | 11,0 | |
| Varaukset | 29 | 0,3 | 0,8 |
| Rahoitusvelat | 30 | 175,6 | 221,2 |
| 419,9 | 493,4 | ||
| VELAT YHTEENSÄ | 1 158,5 | 1 159,1 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 2 009,9 | 1 999,4 |
| Milj. euroa | Liite | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||
| Voitto ennen veroja | 268,9 | 265,3 | |
| Oikaisut | |||
| Poistot | 10 | 202,1 | 211,4 |
| Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) | 30,1 | 29,9 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) | -0,5 | -2,7 | |
| Varausten lisäys (+) / vähennys (-) tuloslaskelmassa | -0,7 | -1,3 | |
| Muut oikaisut | -5,6 | 1,4 | |
| 225,4 | 238,7 | ||
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) | -14,2 | -18,7 | |
| Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) | -19,2 | -1,5 | |
| Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) | -16,1 | -10,5 | |
| -49,5 | -30,7 | ||
| Saadut osingot | 1,0 | 3,0 | |
| Saadut korot | 8,7 | 9,7 | |
| Maksetut korot | -39,8 | -43,9 | |
| Maksetut verot | -72,3 | -50,7 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 342,5 | 391,3 | |
| Investointien rahavirrat | |||
| Tytäryritysten lisäkauppahinnat | -0,7 | -5,1 | |
| Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin | -188,9 | -188,2 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin | 0,0 | -0,1 | |
| Tytäryritysten myynti | 0,6 | 2,0 | |
| Osakkuusyritysten myynti | 0,8 | ||
| Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit | 0,0 | 0,7 | |
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 1,3 | 6,0 | |
| Investointien nettorahavirta | -187,7 | -183,9 | |
| Rahoituksen rahavirrat | |||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 150,9 | 170,0 | |
| Pitkäaikaisten lainojen maksut | -0,3 | -226,2 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -119,6 | 80,7 | |
| Rahoitusleasingvelkojen maksut | -6,0 | -4,9 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys liittyen optioiden käyttöön |
4,4 | 3,0 | |
| Maksetut osingot | -203,5 | -202,8 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -174,0 | -180,2 | |
| Rahavarojen muutos | -19,2 | 27,2 | |
| Rahavarat tilikauden alussa | 59,0 | 31,8 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 24 | 39,8 | 59,0 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Osake pääoma |
Omat osakkeet |
Muut rahastot |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Yhteensä | Määräys vallattomien omistajien osuus |
Oma pääoma yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2011 | 83,0 | -199,0 | 393,5 | 45,3 | 507,0 | 829,8 | 3,1 | 832,9 |
| Tilikauden tulos | 201,5 | 201,5 | -0,1 | 201,4 | ||||
| Muuntoerot | 0,2 | 0,2 | 0,2 | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
-1,2 | -1,2 | -1,2 | |||||
| Tilikauden laaja tulos | -1,2 | 201,7 | 200,5 | -0,1 | 200,4 | |||
| Osingonjako | -202,7 | -202,7 | -0,7 | -203,4 | ||||
| Osakepalkitseminen | 2,0 | 2,3 | 4,3 | 4,3 | ||||
| Toteutetut osakeoptiot | 3,0 | 3,0 | 3,0 | |||||
| Muut muutokset | 2,1 | 2,1 | 1,2 | 3,3 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2011 | 83,0 | -197,0 | 392,3 | 48,3 | 510,3 | 836,8 | 3,5 | 840,3 |
| Tilikauden tulos | 208,7 | 208,7 | -0,2 | 208,5 | ||||
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Myytävissä olevat rahoitusvarat |
-1,3 | -1,3 | -1,3 | |||||
| Tilikauden laaja tulos | -1,3 | 208,7 | 207,4 | -0,2 | 207,2 | |||
| Osingonjako | -203,4 | -203,4 | -0,5 | -204,0 | ||||
| Osakepalkitseminen | 2,9 | 3,5 | 6,4 | 6,4 | ||||
| Toteutetut osakeoptiot | 4,4 | 4,4 | 4,4 | |||||
| Muut muutokset | -2,8 | -2,8 | 0,0 | -2,8 | ||||
| Oma pääoma 31.12.2012 | 83,0 | -194,1 | 391,0 | 52,7 | 516,1 | 848,6 | 2,8 | 851,4 |
Elisa-konserni ("Elisa" tai "yhtiö") harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1999 lähtien.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt 5.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai internet-osoitteesta corporate.elisa.fi.
Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.
1.1.2012 käyttöönotetuilla IFRS-standardien vuosittaisilla muutoksilla (Annual Improvements) ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, vaikka yhtiöllä olisi vähemmän kuin puolet äänivallasta, kun yhtiöllä on sopimuksen perusteella oikeus enempään kuin puoleen äänivallasta, oikeus määrätä yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista, oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sellaisen hallintoelimen jäsenistä, joka käyttää määräysvaltaa yhteisössä tai oikeus käyttää äänten enemmistöä viimemainitussa hallintoelimessä.
Tytäryritykset yhdistellään hankintahetkestä alkaen ja myydyt yritykset myyntihetkeen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.
Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon, ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Ehdollisen kauppahinnan muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Edullisesta kaupasta syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset kirjataan voittovaroihin.
Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Projektien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.
Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.
Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.
Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä voimassaolevia kanta-asiakasohjelmia.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Liikevoitolla yhtiö tarkoittaa liikevaihtoa sekä liiketoiminnan muita tuottoja vähennettynä liiketoiminnan kuluilla (materiaalit ja palvelut oikaistuna varastojen muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnat muut kulut), poistoilla sekä arvonalentumisilla.
Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3 (2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.
Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.
Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.
| Asiakaskanta | 4–5 vuotta |
|---|---|
| Tuotemerkki | 10 vuotta |
| Kehittämismenot | 3 vuotta |
| IT-ohjelmat | 5 vuotta |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuotta |
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.
Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
|---|---|
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Televerkko | |
| (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) | 8–15 vuotta |
| Keskukset ja keskittimet | |
| (kiinteä ja mobiiliverkko) | 6–10 vuotta |
| Verkon ja keskusten laitteet | 3–8 vuotta |
| Telepäätelaitteet | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisa-konserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.
Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.
Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.
Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaan tasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Konsernin koronvaihtosopimus luokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaan luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon. Yhtiöllä ei ole 31.12.2012 tasolle 3 luokiteltavia rahoitusinstrumentteja. Ks. liitetieto 17.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan 3 kuukautta.
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.
Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos, ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin, mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.
Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena olemassa oleva velvoite (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.
Yhtiö ei kirjaa taseeseen ehdollisia velkoja ja varoja. Nämä ovat mahdollisia velvoitteita tai ehdollisia omaisuuseriä, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena ja joiden olemassaolo varmistuu, vasta kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan yhteisön määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena, mutta ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä tai velvoitteen suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti.
Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työssäoloajan aikana siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissiotai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.
Elisalla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden käteisosuuden osalta palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuus sitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.
Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black–Scholes-optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan rahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja, IT-palvelimia, videokonferenssilaitteita ja -infrastruktuuria.
Yhtiöllä on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokraajan kuluessa.
Yhtiö toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien videoneuvottelulaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot yhtiö kirjaa vuokra-ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen.
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.2012 on 797,1 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 15 Liikearvon arvonalentumistestaukset.
Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista. Osakepalkitsemisjärjestelmien perusteella kirjatut kulut tilikaudella 2012 olivat 6,4 miljoonaa euroa ja 31.12.2012 taseeseen sisältyy järjestelmiin liittyviä velkoja 2,0 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 27.
Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita.
Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin. Konsernilla on 31.12.2012 10,7 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia.
Elisa ottaa käyttöön 1.1.2013 seuraavat julkistetut uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, mikäli ne on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa. Muutoksilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin raportoitavaan tilinpäätökseen.
ns. putkimenetelmän käytöstä luovutaan, ja kaikki eläkevelat ja -varat merkitään taseeseen.
Elisa ottaa käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat standardit 1.1.2014 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.
• IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IFRS 12 Tilinpäätöksissä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, IAS 27 Erillistilinpäätös ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Standardi IFRS 11 mm. edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa käytettäväksi pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellinen yhdistely enää ole sallittu.
Elisa ottaa käyttöön seuraavan julkistetun standardin 1.1.2015 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.
• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardin mukaan rahoitusvarat luokitellaan kahteen arvostusluokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Myös arvostamistapoja on yksinkertaistettu.
Konsernin raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.
Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.
Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.
Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat rahoitusvarat, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Johdon raportointiin ei sisälly segmenttien velkoja.
Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.
Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.
| Toimintasegmentit | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 Milj. euroa |
Henkilö asiakkaat |
Yritys asiakkaat |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 962,4 | 591,1 | 1 553,4 | |
| Käyttökate | 307,0 | 194,1 | 501,1 | |
| Poistot | -115,0 | -87,1 | -202,1 | |
| Liikevoitto | 191,9 | 107,0 | 298,9 | |
| Rahoitustuotot | 9,4 | 9,4 | ||
| Rahoituskulut | -39,5 | -39,5 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,1 | ||
| Voitto ennen veroja | 268,9 | |||
| Investoinnit | 113,6 | 79,9 | 193,4 | |
| Varat | 1 146,3 | 760,9 | 102,7 | 2 009,9 |
| 2011 Milj. euroa |
Henkilö asiakkaat |
Yritys asiakkaat |
Kohdista mattomat |
Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 930,1 | 599,9 | 1 530,0 | |
| Käyttökate | 301,5 | 204,7 | 506,2 | |
| Poistot | -120,2 | -91,2 | -211,4 | |
| Liikevoitto | 181,3 | 113,5 | 294,8 | |
| Rahoitustuotot | 11,6 | 11,6 | ||
| Rahoituskulut | -41,2 | -41,2 | ||
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,1 | 0,1 | ||
| Voitto ennen veroja | 265,3 | |||
| Investoinnit | 119,0 | 78,4 | 197,4 | |
| Varat | 1 084,1 | 773,8 | 141,5 | 1 999,4 |
Tuotteet ja palvelut
| 2012 Milj. euroa |
Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 001,0 | 552,4 | 1 553,4 |
| 2011 Milj. euroa |
Matkaviestintä | Kiinteä verkko | Konserni yhteensä |
| Liikevaihto | 964,2 | 565,8 | 1 530,0 |
Maantieteelliset tiedot
| 2012 Milj. euroa |
Suomi | Muu Eurooppa | Muut maat | Eliminoinnit | Konserni yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 432,4 | 133,8 | 4,9 | -17,6 | 1 553,4 |
| Varat | 1 864,3 | 145,6 | 2 009,9 | ||
| 2011 | Konserni | ||||
| Milj. euroa | Suomi | Muu Eurooppa | Muut maat | Eliminoinnit | yhteensä |
| Liikevaihto | 1 414,6 | 127,0 | 4,3 | -15,9 | 1 530,0 |
| Varat | 1 876,1 | 123,3 | 1 999,4 |
Konserni ei tehnyt yrityshankintoja vuosina 2012 ja 2011.
Tilikauden 2011 aikana yhtiö korjasi vuonna 2010 hankitun Videran hankintamenolaskelmaa siten, että hankintamenoa kohdistettiin 1,7 miljoonaa euroa lisää asiakkuuksiin, 1,3 miljoonaa euroa määräysvallattomien omistajien osuuteen ja 0,4 miljoonaa euroa laskennallisiin verovelkoihin. Korjauksella ei ollut vaikutusta liikearvoon.
Elisa myi omistamansa 77 prosenttia Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulman osakekannasta 29.5.2012. Kauppahinta oli 0,6 miljoonaa euroa ja kaupasta syntyi 0,2 miljoonaa euroa myyntitappiota, joka sisältyy tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämät voitot vaikuttivat myyntitappioon.
Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulman tulos on yhdistelty konserniin 31.5.2012 saakka.
| Milj. euroa | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | 0,8 |
Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan
Elisa myi omistamansa 51 prosenttia Excenta Oy:n osakekannasta Pohjola Vakuutus Oy:lle 3.5.2011. Kauppahinta oli 0,3 miljoonaa euroa. Osana kauppaa Elisa myi 1,9 miljoonan euron pääomalainasaamisen. Myyntivoitto oli 1,1 miljoonaa euroa ja se sisältyy tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut tuotot. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämät tappiot vaikuttivat myyntivoittoon. Konsernista poistui myynnin yhteydessä 1,0 miljoonaa euroa liikearvoa.
Excenta Oy:n tulos on yhdistelty konserniin 30.4.2011 saakka.
| Milj. euroa | Kirjatut arvot |
|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | 0,2 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset | |
| saamiset | 0,3 |
| Rahavarat | 0,1 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | -0,5 |
| 0,1 |
| Rahana saatu kauppahinta | 0,3 |
|---|---|
| Rahana saatu pääomalainasaaminen | 1,9 |
| Myydyn tytäryrityksen rahavarat | -0,1 |
| 2,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palvelumyynti | 1 359,3 | 1 390,3 |
| Laitemyynti | 194,1 | 139,7 |
| 1 553,4 | 1 530,0 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot |
0,7 | 2.8 |
| Julkiset avustukset | 0,2 | 0.7 |
| Muut (1 | 3,8 | 2.3 |
| 4,7 | 5.8 |
1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja, patenttien myyntituottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Ostot tilikauden aikana | 274,5 | 218.1 |
| Varastojen muutos | -15,9 | -1.8 |
| Ulkopuoliset palvelut | 396,7 | 427.1 |
| 655,3 | 643.5 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 187,4 | 176.7 |
| Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät |
6,5 | 6.9 |
| Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt |
31,1 | 29.7 |
| Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt |
0,2 | 0.1 |
| Muut henkilösivukulut | 11,8 | 9.6 |
| 237,0 | 223.0 | |
| 2012 | 2011 | |
| Konsernin henkilöstö keskimäärin | 3 973 | 3 757 |
Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 28.
Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien sijaiset (1 |
2,5 | 1,8 |
| Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet |
0,5 | 0,5 |
1) Palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kulu 0,6 (0,2) miljoonaa euroa vuodelta 2012.
Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeikä on 60–63 vuotta.
Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallitus | 0,4 | 0,4 |
| Toimitusjohtaja | 0,7 | 0,6 |
| Johtoryhmä | 1,7 | 1,7 |
| Osakepohjaisen | ||
| kannustinjärjestelmän kulu (1 | 1,9 | 1,5 |
| 4,7 | 4,2 |
1) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2012 kirjattu kulu on 6,5 (5,4) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle allokoitu osuus on yhteensä 1,9 (1,5) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 27.
Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on kuvattu emoyhtiön liitetiedossa 4.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Irtisanomisajanpalkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa yhdeksän kuukauden palkkaa.
Elisan toimitusjohtajalla on johtajasopimuksen mukaisesti oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläkejärjestely on maksuperusteinen. Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60 - 61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 0,4 miljoonaa euroa sisältyy taseen eläkevelvoitteisiin. Eläkettä kerrytetään vuosittain 5,1 prosenttia Tyel:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin eläkettä kerrytetään Tyel:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä on johtajasopimukseen perustuva oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Johtajasopimukseen perustuva oikeus on katettu ryhmälisäeläkevakuutuksella.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2011 puitteissa maksettiin maaliskuussa 2012 toimitusjohtajalle 28 728 osaketta vastaava palkkiomäärä ja johtoryhmälle 79 002 osaketta vastaava palkkiomäärä.
Osakepalkitsemisjärjestelmän 2012 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 80 000 osaketta ja muun konsernin johtoryhmän osalta 235 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2012 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä kuukautena.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 270 149 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,16 prosenttia.
Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2012 lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.
Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.
Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisakonsernin osakekohtainen tulos ja uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvu. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.
Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta avainhenkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkio- tai optiojärjestelmän piiriin.
Henkilöstörahastoon kirjattiin vuoden 2012 tuloksen perusteella 1,2 (1,1) miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 19.12.2011 kahdesta uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2012–2018. Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2009–2011. Järjestelmät on kuvattu liitetiedossa 27.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja Elisa Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle, merkittäväksi korkeintaan 2 550 000 kpl optio-oikeuksia. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti liitetiedossa 27.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 0,2 | 0,2 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,1 |
| Koulutuspalvelut | 0,1 | 0,3 |
| Muut palvelut | 0,2 | 0,1 |
| 0,6 | 0,7 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot |
2,3 | 2,9 |
| Aktivoidut kehittämismenot | 7,2 | 2,0 |
| 9,5 | 4,9 |
Vuoden 2012 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat kontaktittoman maksamisen ja visuaalisen kommunikoinnin palvelut sekä asiakaspalvelukontaktien ohjausjärjestelmän kehitys.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | ||
| Rakennukset ja rakennelmat | ||
| Omistetut rakennukset ja rakennelmat |
10,5 | 10,2 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat |
0,4 | 0,4 |
| Telelaitteet, koneet ja kalusto | ||
| Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto |
147,2 | 151,7 |
| Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet |
2,8 | 2,6 |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,9 | |
| 161,8 | 164,9 | |
| Aineettomat hyödykkeet | ||
| Asiakaskanta | 4,1 | 4,4 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 36,3 | 42,1 |
| 40,4 | 46,5 | |
| 202,1 | 211,4 |
Omaisuuseristä ei ole tehty arvonalennuksia vuosina 2011–2012.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä | ||
| olevista rahoitusvaroista | 1,0 | 2,0 |
| Korko- ja rahoitustuotot | ||
| lainoista ja muista saamisista | 1,3 | 2,0 |
| Korkotuotot johdannaisista | 7,1 | 7,1 |
| Muut rahoitustuotot | 0,3 | 0,8 |
| Arvonmuutokset käypään | ||
| arvoon tulosvaikutteisesti | ||
| kirjattavista rahoitusvaroista, | ||
| johdannaiset ei suojauslasken | ||
| nassa | -0,4 | -0,3 |
| 9,4 | 11,6 | |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun | ||
| hankintamenoon arvostetta | ||
| vista rahoitusveloista | -27,9 | -32,7 |
| Muut rahoituskulut | ||
| jaksotettuun hankintamenoon | ||
| arvostettavista veloista | -0,6 | -0,7 |
| Korkokulut johdannaisista | -6,8 | -6,7 |
| Muut korkokulut | -0,2 | -0,3 |
| Arvonalentumistappiot | ||
| myytävissä olevista rahoitus | ||
| varoista | -3,3 | |
| Muut rahoituskulut | -0,7 | -0,8 |
| -39,5 | -41,2 |
Milj. euroa 2012 2011 Tulos ennen veroja 268,9 265,3 Kotimaan verokannan mukainen vero -65,9 -69,0 Verovaikutukset seuraavista: Osakkeiden verovapaat myyntivoitot (+) /-tappiot (-) 0,6 0,8 Vähennyskelvottomat kulut -0,8 -0,4 Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 4,6 4,1 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 2,0 Muut erät 0,4 -1,0 Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,7 -0,5 Verot tuloslaskelmassa -60,4 -63,9 Efektiivinen verokanta, % 22,5 24,1
Suomen yhteisöverokanta muuttui vuoden 2011 aikana 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Muutos hyväksyttiin 29.12.2011 ja se tuli voimaan 1.1.2012. Tämän vuoksi laskennalliset verot määritettiin uudelleen tilinpäätökseen 2011.
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj.euroa) |
208,7 | 201,5 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) |
156 548 | 155 878 |
| Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,33 | 1,29 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (milj.euroa) |
208,7 | 201,5 |
| Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) Osakeoptioiden vaikutus (1 000 |
156 548 | 155 878 |
| kpl) Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) |
137 156 685 |
300 156 179 |
| Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) |
1,33 | 1,29 |
Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden verot | -61,2 | -64,1 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,2 | -0,1 |
| Laskennalliset verot | 0,2 | 0,5 |
| Edellisten tilikausien | ||
| laskennalliset verot | 0,4 | -0,4 |
| Suomen yhteisöverokannan | ||
| muutoksen vaikutus | 0,2 | |
| -60,4 | -63,9 |
Muihin laajan tuloksen eriin ei liity veroja. Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvonmuutokseen ei kohdistu verovaikutusta, koska konsernin omistusosuus yhtiöstä on yli 10 prosenttia.
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 (26) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
| 2012 Milj. euroa |
Maa- ja vesi alueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 6,8 | 222,6 | 2 440,4 | 35,6 | 30,8 | 2 736,2 |
| Lisäykset | 0,1 | 4,0 | 146,7 | 9,6 | 160,5 | |
| Vähennykset | -0,3 | -1,5 | -26,1 | -27,9 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,1 | 2,7 | 12,0 | -14,3 | 0,4 | |
| Hankintameno 31.12.2012 | 6,7 | 227,8 | 2 572,9 | 35,6 | 26,1 | 2 869,1 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 |
97,8 | 1 987,5 | 33,2 | 2 118,5 | ||
| Poistot | 10,9 | 150,0 | 0,9 | 161,8 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-0,9 | -26,1 | -27,0 | |||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 |
107,8 | 2 111,4 | 34,1 | 2 253,2 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 6,8 | 124,8 | 452,9 | 2,4 | 30,8 | 617,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 6,7 | 120,0 | 461,5 | 1,5 | 26,1 | 615,9 |
| Rakennukset | Telelaitteet, | Muut | Keskeneräiset | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Maa- ja vesi alueet |
ja rakennelmat |
koneet ja kalusto |
aineelliset hyödykkeet |
aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 6,6 | 214,0 | 2 321,7 | 36,7 | 29,2 | 2 608,2 |
| Lisäykset | 0,2 | 6,5 | 195,2 | 0,1 | 21,3 | 223,3 |
| Vähennykset | 0,0 | -1,3 | -93,5 | -1,2 | -96,0 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 3,4 | 17,0 | -19,7 | 0,7 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 6,8 | 222,6 | 2 440,4 | 35,6 | 30,8 | 2 736,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 |
87,4 | 1 875,3 | 34,2 | 1 996,9 | ||
| Poistot | 10,6 | 154,3 | 0,0 | 164,9 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-0,2 | -42,1 | -1,0 | -43,3 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 |
97,8 | 1 987,5 | 33,2 | 2 118,5 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 Kirjanpitoarvo 31.12.2011 |
6,6 6,8 |
126,6 124,8 |
446,4 452,9 |
2,5 2,4 |
29,2 30,8 |
611,3 617,7 |
Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2012 35,9 (53,7) miljoonaa euroa ja rahoitusleasinghankintoihin 0,0 (3,0) miljoonaa euroa.
Vuonna 2012 lisäyksiin sisältyy 3,1 (9,2) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä. Vuosina 2011 ja 2012 lisäykset eivät sisällä liiketoimintojen yhdistämisten kautta saatuja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä.
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
| 2012 Milj. euroa |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno | 17,4 | 106,9 | 124,3 |
| Kertyneet poistot | 4,1 | 95,2 | 99,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 13,4 | 11,7 | 25,1 |
| 2011 Milj. euroa |
Rakennukset ja rakennelmat |
Telelaitteet, koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno | 17,4 | 102,8 | 120,2 |
| Kertyneet poistot | 3,6 | 92,4 | 96,0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 13,8 | 10,4 | 24,2 |
| 2012 Milj. euroa |
Liikearvo | Asiakaskanta | Muut aineettomat hyödykkeet |
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 797,1 | 89,2 | 348,1 | 14,2 | 1 248,6 |
| Lisäykset | 24,0 | 9,0 | 33,0 | ||
| Vähennykset | -6,7 | -5,6 | -12,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 10,4 | -11,0 | -0,5 | ||
| Hankintameno 31.12.2012 | 797,1 | 82,5 | 377,0 | 12,2 | 1 268,8 |
| Kertyneet poistot ja | |||||
| arvonalentumiset 1.1.2012 | 79,5 | 262,8 | 342,3 | ||
| Poistot | 4,1 | 36,3 | 40,4 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | -6,7 | -5,6 | -12,2 | ||
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 |
76,9 | 293,5 | 370,4 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 797,1 | 9,7 | 85,3 | 14,2 | 906,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 797,1 | 5,6 | 83,4 (1 | 12,2 | 898,4 |
| Muut | Keskeneräiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Liikearvo | Asiakaskanta | aineettomat hyödykkeet |
aineelliset hyödykkeet |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 798,0 | 87,5 | 333,0 | 15,8 | 1 234,3 |
| Lisäykset | 1,7 | 20,2 | 7,3 | 29,2 | |
| Vähennykset | -0,9 | -13,2 | -14,1 | ||
| Siirrot erien välillä | 8,2 | -8,9 | -0,7 | ||
| Hankintameno 31.12.2011 | 797,1 | 89,2 | 348,1 | 14,2 | 1 248,6 |
| Kertyneet poistot ja | |||||
| arvonalentumiset 1.1.2011 | 75,1 | 231,9 | 307,0 | ||
| Poistot | 4,4 | 42,1 | 46,5 | ||
| Vähennysten kertyneet poistot | -11,2 | -11,2 | |||
| Kertyneet poistot ja | |||||
| arvonalentumiset 31.12.2011 | 79,5 | 262,8 | 342,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 798,0 | 12,4 | 101,1 | 15,8 | 927,3 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 797,1 | 9,7 | 85,3 (1 | 14,2 | 906,3 |
1) Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 59,0 (61,1) miljoonaa euroa ja brändiä kirjanpitoarvoltaan 12,2 (16,5) miljoonaa euroa.
Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Henkilöasiakkaat | 480,2 | 480,2 |
| Yritysasiakkaat | 316,9 | 316,9 |
| 797,1 | 797,1 |
Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Toimintasegmentit ovat myös alin taso, jolla yrityksen johto seuraa liikearvoja.
Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.
Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 6,79–6,80 prosenttia. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.
| Käytetyt ennusteparametrit | Henkilö asiakkaat 2012 |
Yritys asiakkaat 2012 |
Henkilö asiakkaat 2011 |
Yritys asiakkaat 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa | 3 028 | 1 329 | 2 626 | 1 266 |
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 | 35,4 | 33,3 | 36,7 | 34,3 |
| Horisonttikasvu, % | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Diskonttauskorko ennen veroja, % | 6,8 | 6,8 | 7,6 | 7,6 |
1) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin
| Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo |
Henkilö asiakkaat 2012 |
Yritys asiakkaat 2012 |
Henkilö asiakkaat 2011 |
Yritys asiakkaat 2011 |
|---|---|---|---|---|
| Käyttökatemarginaali keskimäärin, % | -19,2 | -13,5 | -19,3 | -14,4 |
| Horisonttikasvu, % | -55,9 | -21,8 | -60,8 | -24,5 |
| Diskonttauskorko ennen veroja, % | 22,0 | 14,2 | 22,7 | 15,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden alussa | 0,1 | 0,1 |
| Osuus tilikauden tuloksista | 0,0 | 0,1 |
| Siirrot erien välillä | 6,4 | |
| Tilikauden lopussa | 6,5 | 0,1 |
Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35.
Elisa Oyj:n omistusosuus Sulake Corporation Oy:ssä kasvoi tilikaudella 17 prosentista 24 prosenttiin kahden pääomasijoittajan palautettua osuutensa Sulake Corporation Oy:lle. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin aiemmin luokitellut osakkeet yhdistellään konserniin osakkuusyritysosakkeina 31.12.2012 lähtien.
| Milj. euroa | 2012 | Taso 1 | Taso 2 |
|---|---|---|---|
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 0,4 | 0,4 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 5,7 | 5,7 | |
| 6,2 | 5,7 | 0,4 | |
| Milj. euroa | 2011 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | 0,8 | 0,8 | |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat | 7,0 | 7,0 | |
| 7,8 | 7,0 | 0,8 |
| Myytävissä olevat rahoitusvarat Milj. euroa |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Alkusaldo | 1,4 | |
| Kirjaus hankintamenoon (1 | -1,4 | |
| Loppusaldo |
1) Datawell Oy:n osakkeet palautettiin tilikaudella 2011 hankintamenoon. Ks. liitetieto 19.
Tasojen määrittely ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kohta Rahoitusvarat ja -velat.
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat 19 19,9 19,9 47,8 Saamiset 20 47,4 0,4 |
käyvät arvot |
|---|---|
| 19,9 | |
| 47,8 | |
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |
| Myyntisaamiset ja muut | |
| saamiset 23 310,0 310,0 |
310,0 |
| 19,9 357,4 0,4 377,7 |
377,7 |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |
| Rahoitusvelat 30 702,8 702,8 |
723,4 |
| Muut velat (2 31 7,6 7,6 |
7,6 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |
| Rahoitusvelat 30 175,6 175,6 |
175,1 |
| Ostovelat ja muut velat (2 31 237,7 237,7 |
|
| 1 123,7 1 123,7 |
237,7 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
| 2011 Milj. euroa |
Liite | Myytävissä olevat rahoitus varat |
Lainat ja muut saamiset |
Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitus varat/-velat (1 |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat rahoitusvelat |
Tase-erien kirjanpito arvot |
Tase-erien käyvät arvot |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat | |||||||
| rahoitusvarat | 19 | 30,8 | 30,8 | 30,8 | |||
| Saamiset | 20 | 29,5 | 0,8 | 30,3 | 30,3 | ||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut | |||||||
| saamiset | 23 | 302,7 | 302,7 | 302,7 | |||
| 30,8 | 332,2 | 0,8 | 363,8 | 363,8 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 30 | 625,9 | 625,9 | 643,8 | |||
| Muut velat (2 | 31 | 9,3 | 9,3 | 9,3 | |||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Rahoitusvelat | 30 | 221,2 | 221,2 | 221,2 | |||
| Ostovelat ja muut velat (2 | 31 | 255,1 | 255,1 | 255,1 | |||
| 1 111,5 | 1 111,5 | 1 129,4 |
1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat
2) Poislukien saadut ennakot
Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Julkisesti noteeratut osakesijoitukset |
5,7 | 7,0 |
| Noteeraamattomat osakesijoitukset |
14,2 | 23,8 |
| 19,9 | 30,8 |
Merkittävimmät noteeraamattomat osakesijoitukset
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Anvia Oyj | 8,6 | 8,6 |
| Sulake Corporation Oy (1 | 6,4 | |
| Voddler Group Ab (2 | 3,3 | |
| Datawell Oy (3 | 2,1 | 2,1 |
| 10,7 | 20,4 |
Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, mikäli osakesijoitusten käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.
Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset -1,3 (-1,2) miljoonaa euroa on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Myyntisaamiset | 27,4 | 15,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 9,0 | 4,5 |
| Siirtosaamiset | 8,0 | 8,2 |
| Etuuspohjainen eläkejärjestely | 2,7 | 1,4 |
| Johdannaissopimukset | 0,4 | 0,8 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0,1 | 0,1 |
| 47,8 | 30,3 |
Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.
Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,16 (0,05) prosenttia.
Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärät – vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 6,7 | 3,9 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
10,0 | 4,6 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin |
16,8 | 8,5 |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot |
-0,3 | -0,3 |
| Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo |
16,5 | 8,2 |
Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 7,4 | 3,7 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden |
||
| kuluttua | 9,0 | 4,5 |
| 16,5 | 8,2 |
Elisa on antanut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle videoneuvottelulaitteita. Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat 1–5 vuoden välillä ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2012
| Laskennalliset verosaamiset Milj. euroa |
1.1.2012 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Varaukset | 0,6 | -0,6 | -0,1 |
| Rahoitusleasingsopimukset | 2,8 | -0,1 | 2,7 |
| Negatiivinen poistoero | 1,4 | -1,0 | 0,4 |
| Sisäiset katteet | 6,2 | -0,6 | 5,6 |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,7 | 0,9 | 1,6 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,2 | 0,2 | 0,4 |
| 11,9 | -1,2 | 10,7 |
| Laskennalliset verovelat Milj. euroa |
1.1.2012 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä |
7,1 | -2,1 | 5,0 |
| Kertyneet poistoerot | 10,2 | -0,7 | 9,5 |
| Muut väliaikaiset erot | 2,1 | 0,9 | 3,1 |
| 19,4 | -1,8 | 17,6 |
Konsernilla oli 31.12.2012 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 2,4 (5,5) miljoonaa euroa, joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2013-2021. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista 129,5 miljoonaa euroa ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.
Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.
Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikaudella 2011
| Laskennalliset verosaamiset | Kirjattu | ||
|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 1.1.2011 | tuloslaskelmaan | 31.12.2011 |
| Varaukset | 1,2 | -0,6 | 0,6 |
| Vahvistetut tappiot | 0,4 | -0,4 | |
| Rahoitusleasingsopimukset | 3,2 | -0,4 | 2,8 |
| Negatiivinen poistoero | 7,0 | -5,7 | 1,4 |
| Sisäiset katteet | 6,9 | -0,6 | 6,2 |
| Osakepalkkiojärjestelmä | 0,2 | 0,5 | 0,7 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,7 | -0,4 | 0,2 |
| 19,6 | -7,6 | 11,9 |
| Laskennalliset verovelat Milj. euroa |
1.1.2011 | Kirjattu tuloslaskelmaan |
Ostetut/ myydyt tytäryritykset |
31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|
| Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen |
||||
| yhdistämisissä | 9,2 | -2,4 | 0,4 | 7,1 |
| Kertyneet poistoerot | 15,3 | -5,1 | 10,2 | |
| Muut väliaikaiset erot | 2,4 | -0,3 | 2,1 | |
| 26,9 | -7,9 | 0,4 | 19,4 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 16,3 | 11,6 |
| Keskeneräiset asiakastyöt | 0,1 | 0,2 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 43,1 | 28,3 |
| 59,4 | 40,2 |
Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 282,3 | 277,5 |
| Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset |
-7,6 | -7,1 |
| Rahoitusleasingsaamiset | 7,4 | 3,7 |
| Siirtosaamiset | 21,3 | 20,7 |
| Saamiset osakkuusyrityksiltä | 0,9 | |
| Muut saamiset | 5,6 | 7,9 |
| 310,0 | 302,7 |
Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät | 249,2 | 239,7 |
| Erääntyneet | ||
| Alle 30 päivää | 18,6 | 23,9 |
| 31–60 päivää | 3,8 | 3,6 |
| 61–90 päivää | 2,1 | 2,1 |
| Yli 90 päivää | 1,1 | 1,1 |
| 274,8 | 270,4 |
Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 274,8 miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 39,8 | 59,0 |
| 39,8 | 59,0 |
Johdannaissopimusten nimellisarvot
| 2012 | 2011 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika | Voimassaoloaika | |||||
| Milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta |
| Koronvaihtosopimukset | 150,0 | 150,0 | ||||
| 150,0 | 150,0 |
Johdannaissopimusten käyvät arvot
| 2012 | 2011 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä | Positiivinen käypä arvo |
Negatiivinen käypä arvo |
Yhteensä |
| Koronvaihtosopimukset | 0,4 | 0,4 | 0,8 | 0,8 | ||
| 0,4 | 0,4 | 0,8 | 0,8 |
Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu
Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.
Elisan koronvaihtosopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.
| Milj. euroa | Osakkeiden lukumäärä (tuhansia) |
Osake pääoma |
Omat osakkeet |
|---|---|---|---|
| 1.1.2011 | 166 308 | 83,0 | -198,8 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 355 | 2,0 | |
| 31.12.2011 | 166 663 | 83,0 | -196,9 |
| Käytetyt optio-oikeudet | 505 | 2,9 | |
| 31.12.2012 | 167 168 | 83,0 | -194,0 |
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.
Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1 000 (1 000) miljoonaa osaketta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.
Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.
| Osakkeita kpl |
Kirjanpidollinen vasta-arvo euroa |
%-osuus osakkeista ja äänistä |
|
|---|---|---|---|
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2011 | 10 534 506 | ||
| Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä | -99 231 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2011 | 10 435 275 | 5 198 830 | 6,26 |
| Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä | -147 159 | ||
| Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2012 | 10 288 116 | 5 110 155 | 6,15 |
| Käyvän arvon | Muut | Sijoitetun vapaan oman pääoman |
||
|---|---|---|---|---|
| Vara-rahasto | rahasto | rahastot | rahasto | Yhteensä |
| 3,4 | 9,1 | 381,0 | 45,3 | 438,8 |
| -1,2 | -1,2 | |||
| 3,0 | 3,0 | |||
| 3,4 | 7,8 | 381,0 | 48,3 | 440,6 |
| -1,3 | -1,3 | |||
| 4,4 | 4,4 | |||
| 3,4 | 6,6 | 381,0 | 52,7 | 443,7 |
Vararahasto 3,4 miljoonaa euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto 6,6 miljoonaa euroa sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset. Muut rahastot 381,0 miljoonaa euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa. Muuntoerot ovat -0,1 miljoonaa euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 19.12.2011 kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta.
Ensimmäisessä, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012- 2014, 2013-2015 ja 2014-2016. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 3 315 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.
Ansaintajakson 2012-2014 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2012-2014 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 160 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 983 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Ansaintajakson 2013-2015 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2013-2015 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 157 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 983 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Toinen, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012 - 2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolme vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.
Elisa Oyj:n hallitus päätti 18.12.2008 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjosi ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona Elisa Oyj:n osakkeita kolmelta kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot olivat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Vuoden 2009 ja 2010 osakepalkkio- järjestelmät ovat päättyneet.
Hallitus päätti ansaintakriteerit ja kriteereille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä oli sidottu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Palkkiot maksettiin kunkin ansaintajakson päätyttyä tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän maksimipalkkio oli yhteensä 1 100 000 osaketta, joista annettiin 408 619 osaketta. Annetuista osakkeista yhtiölle palautettiin 8 106. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastasi 2 200 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.
Vuoden 2011 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2011 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,6 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin 2,9 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2012 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 159 henkilölle 152 503 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 44 345 osaketta ja toimitusjohtajalle 13 645 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 3 832 kappaletta vuoden 2012 aikana.
Vuoden 2010 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2010 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 3,5 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin 1,8 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2011 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 48 henkilölle 99 483 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 37 648 osaketta ja toimitusjohtajalle 4 408 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 252 kappaletta vuoden 2011 aikana ja 1 512 kappaletta vuoden 2012 aikana.
Vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2009 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin
2,7 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2010 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 47 henkilölle 156 633 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 52 715 osaketta ja toimitusjohtajalle 20 083 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 2 510 kappaletta 1.6.2010.
Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Toimitusjohtajan on omistettava
puolet järjestelmän perusteella ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu. Muiden henkilöiden on omistettava järjestelmän perusteella ansaituista osakkeista kaikki yhden vuoden ajan ja 2/3 kahden vuoden ajan kunkin ansaintajakson päättymisestä lukien. Palkkio on palautettava, mikäli rajoitusjakson aikana työsuhde irtisanotaan tai puretaan joko yhtiön tai henkilön toimesta.
Tilikaudella 2012 osakepalkkiojärjestelmän perusteella kirjatut kulut olivat 6,4 (5,4) miljoonaa euroa.
| Vuoden 2011 järjestelmä |
Vuoden 2010 järjestelmä |
Vuoden 2009 järjestelmä |
|
|---|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl | 907 000 | 630 000 | 624 000 |
| Myöntämispäivä | 31.12.2010 | 31.12.2009 | 31.12.2008 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 | 15,47 | 15,16 | 11,50 |
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 16,13 | 16,13 | 16,13 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus yhden sitoumavuoden jälkeen (2 |
18,37 | 17,99 | 13,59 |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus kahden sitoumavuoden jälkeen (2 |
19,72 | 19,30 | 14,48 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2011 | 1.1.2010 | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2011 | 31.12.2010 | 31.12.2009 |
| Rajoitusjakso päättyy | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % | 50 | 50 | 67 |
| Ansaintakriteerien toteuma, % | 36 | 40 | 53 |
| Suoritettu määrä, kpl | 152 503 | 99 483 | 156 633 |
| Palautettu määrä, kpl | -3 832 | -1 764 | -2 510 |
| Siirtopäivän keskikurssi, euroa | 17,91 | 16,71 | 15,42 |
| Jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä, % |
17 | 16 | 25 |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 159 | 50 | 47 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model).
Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.
| Vuoden 2014 järjestelmä |
Vuoden 2013 järjestelmä |
Vuoden 2012 järjestelmä |
|
|---|---|---|---|
| Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl | 983 500 | 983 000 | |
| Myöntämispäivä | 31.12.2013 | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 | 12,83 | 12,23 | |
| Osakkeen kurssi tilikauden päättyessä, euroa | 16,73 | 16,13 | |
| Osakkeen kurssin toteumaoletus ansainta- ja rajoitusjakson jälkeen (2 |
16,24 | 16,16 | |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2014 | 1.1.2013 | 1.1.2012 |
| Ansainta- ja rajoitusjakso päättyvät | 31.12.2016 | 31.12.2015 | 31.12.2014 |
| Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % | 50 | 72 | |
| Järjestelmän piirissä henkilöitä | 157 | 160 |
1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja 1,30 euroa.
2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.
Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena olivat ne noin 150 avainhenkilöä, jotka eivät kuulu ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta. Optio-ohjelmasta ei enää myönnetä uusia optio-oikeuksia.
Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 2 550 000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuvat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850 000 kappaletta.
Liikkeeseenlaskuvaiheessa kaikki ne optio-oikeudet, joita ei ole jaettu avainhenkilöille, annetaan tytäryhtiölle, joka voi hallituksen päätöksellä jakaa optio-oikeuksia konsernin nykyisille tai rekrytoitaville avainhenkilöille.
| Optio-ohjelma 2007A |
Optio-ohjelma 2007B |
Optio-ohjelma 2007C |
|
|---|---|---|---|
| Voimassaoloaika (vuosina) | 3,5 | 3,5 | 3,5 |
| Merkintäaika | 1.12.2009–31.5.2011 | 1.12.2010–31.5.2012 | 1.12.2011–31.5.2013 |
| Merkintähinnan määräytymisajankohta (1 | 1.11.–30.11.2007 | 1.11.–30.11.2008 | 1.11.–30.11.2009 |
| Optioiden | Optioiden | Optioiden | ||
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | lukumäärä | lukumäärä | Yhteensä | |
| Optio-oikeudet 1.1.2011 | 477 850 | 576 600 | 614 000 | 1 668 450 |
| Myönnetty | 5 000 | 11 000 | 16 000 | |
| Käytetty | -12 375 | -343 402 | -355 777 | |
| Palautuneet | -20 000 | -20 000 | ||
| Rauenneet | -465 475 | -465 475 | ||
| Rauenneet varastossa olleet optiot | -372 150 | -372 150 | ||
| Optio-oikeudet 31.12.2011 | 238 198 | 605 000 | 843 198 | |
| Käytetty | -238 197 | -266 822 | -505 019 | |
| Rauenneet | -1 | -1 | ||
| Rauenneet varastossa olleet optiot | -268 000 | -268 000 | ||
| Optio-oikeudet 31.12.2012 | 338 178 | 338 178 | ||
| Varastossa 31.12.2011 | 268 000 | 245 000 | 513 000 | |
| Varastossa 31.12.2012 | 245 000 | 245 000 | ||
| Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2011 | 238 198 | 605 000 | 843 198 | |
| Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2012 | 338 178 | 338 178 | ||
| Alkuperäinen merkintähinta, euroa | 20,84 | 11,89 | 13,99 | |
| Merkintähinta 31.12.2011 | 15,72 (2 | 8,17 | 11,27 | |
| Merkintähinta 31.12.2012 | 6,87 (2 | 9,97 (2 |
1) Elisa Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 2) Merkintähinta raukeamishetkellä
Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes-mallia. Käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ansaintajaksolle. Myöntämishetki on se hetki, jolloin oikeuden saaja kirjallisesti vahvistaa vastaanottavansa optio-oikeudet. Tilikaudella 2012 optio-ohjelman perusteella kirjatut kulut olivat 0,0 (1,5) miljoonaa euroa.
Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta henkivakuutusyhtiön kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | -1,2 | -1,2 |
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | -47,8 | -43,9 |
| Varojen käypä arvo | 41,9 | 42,6 |
| Alijäämä (-) /ylijäämä (+) | -7,1 | -2,5 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (-) /tappiot (+) | 8,6 | 2,7 |
| Nettomääräinen velka (-) /saaminen (+) taseessa | 1,5 | 0,2 |
| Määrät taseessa: | ||
| Velat | -1,2 | -1,2 |
| Saaminen | 2,7 | 1,4 |
| Nettomääräinen velka (-) /saaminen (+) taseessa | 1,5 | 0,2 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Velvoite tilikauden alussa | -45,1 | -45,9 |
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | -0,1 | -0,1 |
| Korkomenot | -2,0 | -1,8 |
| Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (-) | -5,8 | -1,2 |
| Maksetut etuudet | 4,0 | 3,9 |
| Velvoite tilikauden lopussa | -49,0 | -45,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa | 42,6 | 43,7 |
| Varojen odotettu tuotto | 1,9 | 1,8 |
| Maksetut etuudet | -4,0 | -3,9 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) | 0,0 | 0,4 |
| Työnantajan suorittamat maksut | 1,4 | 0,6 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa | 41,9 | 42,6 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot | 0,1 | 0,1 |
| Korkomenot | 2,0 | 1,8 |
| Varojen odotettu tuotto | -1,9 | -1,8 |
| Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot | 0,0 | 0,0 |
| 0,2 | 0,1 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 1,9 (2,2) miljoonaa euroa.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Diskonttauskorko, % | 3,00 | 4,75 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto, % | 3,00 | 4,75 |
| Tulevan ajan palkankorotusolettamus, % | 3,30 | 3,30 |
| Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % | 2,10 | 2,10 |
Määrät tilikaudelta ja neljältä edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat:
| Milj. euroa | 2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 |
|---|---|---|---|---|---|
| Velvoitteen nykyarvo | -49,0 | -45,1 | -45,9 | -45,4 | -51,9 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | 41,9 | 42,6 | 43,7 | 43,6 | 49,3 |
| Alijäämä (-) /ylijäämä (+) | -7,1 | -2,5 | -2,2 | -1,8 | -2,6 |
| Kokemusperäiset oikaisut järjestelyihin kuuluviin varoihin, voitto (-), tappio (+) |
0,0 | 0,4 | 2,2 | -5,5 | -0,7 |
| Kokemusperäiset oikaisut järjestelyihin kuuluviin velkoihin, voitto (+), tappio (-) |
0,8 | -2,0 | 0,9 | 4,6 | 0,3 |
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 1,0 (0,7) miljoonaa euroa vuonna 2013.
| Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet |
Muut | Yhteensä |
|---|---|---|
| 1,3 | 3,0 | 4,3 |
| 0,5 | 0,0 | 0,5 |
| -0,3 | -0,3 | |
| -0,7 | -0,3 | -0,9 |
| 1,2 | 2,4 | 3,6 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 3,3 | 3,5 |
| Lyhytaikaiset varaukset | 0,3 | 0,8 |
| 3,6 | 4,3 |
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavilla etuuksilla varaudutaan työttömyyseläkkeisiin, jotka realisoituvat vuosina 2013–2015.
Muut varaukset sisältävät tyhjien toimitilojen varauksen sekä puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen. Tyhjien toimitilojen varauksen arvioidaan realisoituvan vuosina 2013–2015.
| 2012 | 2011 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tasearvot | Käyvät arvot | Tasearvot | Käyvät arvot | |
| Pitkäaikaiset | |||||
| Joukkovelkakirjalainat | 449,8 | 470,9 | 374,7 | 392,6 | |
| Pankkilainat | 220,5 | 220,5 | 220,7 | 220,7 | |
| Rahoitusleasingvelat | 32,5 | 32,5 | 30,4 | 30,4 | |
| 702,8 | 723,9 | 625,9 | 643,8 | ||
| Lyhytaikaiset | |||||
| Joukkovelkakirjalainat | 75,0 | 74,4 | |||
| Pankkilainat | 0,5 | 0,5 | 26,5 | 26,5 | |
| Rahoitusleasingvelat | 4,7 | 4,7 | 5,6 | 5,6 | |
| Yritystodistukset | 95,5 | 95,5 | 189,0 | 189,0 | |
| 175,6 | 175,1 | 221,2 | 221,2 | ||
| 878,4 | 899,0 | 847,0 | 865,0 |
Lainat sisältävät yhteensä 37,2 (36,1) miljoonaa euroa vakuudellisia velkoja (rahoitusleasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.
Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.
Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 4,6 (3,1) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,8 (3,7) prosenttia. 47
Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat
| 2012 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018- | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 91,7 | 176,1 | 6,8 | 6,8 | 6,8 | 313,5 | 601,6 |
| rahoituskulut | 16,7 | 14,4 | 6,8 | 6,8 | 6,8 | 13,5 | 64,9 |
| lyhennykset | 75,0 | 161,7 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 300,0 | 536,7 |
| Pankkilainat | 9,4 | 13,7 | 13,5 | 133,4 | 10,0 | 59,9 | 239,9 |
| rahoituskulut | 4,6 | 4,5 | 4,3 | 4,2 | 0,9 | 0,8 | 19,2 |
| lyhennykset | 4,8 | 9,3 | 9,2 | 129,2 | 9,1 | 59,1 | 220,7 |
| Sitovat luottolimiitit | 0,2 | 0,2 | |||||
| lyhennykset | 0,2 | 0,2 | |||||
| Yritystodistukset | 95,5 | 95,5 | |||||
| rahoituskulut | 0,4 | 0,4 | |||||
| lyhennykset | 95,1 | 95,1 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 7,4 | 6,2 | 5,5 | 4,7 | 3,7 | 60,9 | 88,4 |
| rahoituskulut | 2,7 | 2,5 | 2,3 | 2,1 | 2,0 | 39,6 | 51,2 |
| lyhennykset | 4,7 | 3,7 | 3,2 | 2,6 | 1,7 | 21,3 | 37,2 |
| Koronvaihtosopimukset | -0,4 | -0,4 | -0,8 | ||||
| Ostovelat | 126,3 | 126,3 | |||||
| rahoituskulut | 24,0 | 21,0 | 13,4 | 13,0 | 9,7 | 53,9 | 134,9 |
| lyhennykset | 306,1 | 174,7 | 12,4 | 131,8 | 10,8 | 380,4 | 1 016,2 |
| Yhteensä | 330,1 | 195,7 | 25,8 | 144,9 | 20,5 | 434,3 | 1 151,2 |
| 2011 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017- | Yhteensä |
| Joukkovelkakirjalainat | 16,5 | 91,5 | 314,3 | 422,3 | |||
| rahoituskulut | 16,5 | 16,5 | 14,3 | 47,3 | |||
| lyhennykset | 75,0 | 300,0 | 375,0 | ||||
| Pankkilainat | 6,1 | 10,6 | 14,9 | 14,5 | 134,3 | 71,4 | 251,8 |
| rahoituskulut | 5,8 | 5,8 | 5,6 | 5,3 | 5,1 | 3,2 | 30,8 |
| lyhennykset | 0,3 | 4,8 | 9,3 | 9,2 | 129,2 | 68,2 | 221,0 |
| Sitovat luottolimiitit | 25,3 | 25,3 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 25,2 | 25,2 | |||||
| Yritystodistukset | 189,0 | 189,0 | |||||
| rahoituskulut | 2,1 | 2,1 | |||||
| lyhennykset | 186,9 | 186,9 | |||||
| Rahoitusleasingvelat | 8,2 | 7,1 | 5,2 | 3,1 | 2,9 | 62,1 | 88,6 |
| rahoituskulut | 2,6 | 2,4 | 2,2 | 2,1 | 2,0 | 41,3 | 52,5 |
| lyhennykset | 5,6 | 4,7 | 2,9 | 1,1 | 0,9 | 20,9 | 36,1 |
| Muut velat | 1,0 | 1,0 | |||||
| rahoituskulut | 0,0 | 0,0 | |||||
| lyhennykset | 1,0 | 1,0 | |||||
| Koronvaihtosopimukset | -0,4 | -0,4 | -0,4 | -1,1 | |||
| Ostovelat | 150,1 | 150,1 | |||||
| rahoituskulut | 26,7 | 24,3 | 21,7 | 7,4 | 7,1 | 44,5 | 131,6 |
| lyhennykset | 369,1 | 84,5 | 312,2 | 10,3 | 130,1 | 89,1 | 995,3 |
| Yhteensä | 395,8 | 108,8 | 333,9 | 17,7 | 137,2 | 133,6 | 1 127,0 |
Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.
Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:
| 31.12.2012 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käypä arvo milj. euroa |
Tasearvo milj. euroa |
Nimellisarvo milj. euroa |
Nimellis korko-% |
Efektiivinen korko-% |
Eräpäivä | |
| EMTN-ohjelma 2001 / 1 000 milj. | ||||||
| euroa | ||||||
| II/2007 (1 | 168,4 | 161,6 | 161,7 | 4,750 | 4,789 | 3.3.2014 |
| I/2010 | 74,4 | 75,0 | 75,0 | 3,000 | 3,018 | 22.3.2013 |
| I/2012 (1 | 302,5 | 288,2 | 300,0 | 2,250 | 2,403 | 4.10.2019 |
| 545,4 | 524,8 | 536,7 |
Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
1) Elisa vaihtoi 4.10.2012 vuonna 2007 liikkeeseen laskettuja ja vuonna 2014 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 138,3 miljoonan euron määrästä uusiin 2019 erääntyviin joukkovelkakirjalainoihin.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 7,4 | 8,2 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 20,1 | 18,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 60,9 | 62,1 |
| 88,4 | 88,6 | |
| Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut | -51,2 | -52,5 |
| Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo | 37,2 | 36,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 4,7 | 5,6 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 11,2 | 9,6 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 21,3 | 20,9 |
| 37,2 | 36,1 |
Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, gsm- ja kuituverkkoa ja palvelimia sekä videoneuvottelulaitteita ja -infrastruktuuria. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Saadut ennakot | 6,1 | 6,3 |
| Muut velat | 7,6 | 9,3 |
| 13,7 | 15,6 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Ostovelat | 126,3 | 150,1 |
| Saadut ennakot | 5,6 | 5,3 |
| Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset | 40,1 | 40,4 |
| Muut siirtovelat | 23,2 | 26,6 |
| Muut velat | 48,1 | 38,0 |
| 243,3 | 260,4 | |
| 256,9 | 276,0 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 45,5 | 43,2 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 38,0 | 37,1 |
| Yli viiden vuoden kuluttua | 7,0 | 11,3 |
| 90,5 | 91,6 |
Elisa on vuokrannut mm. toimi- ja teletiloja sekä konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat yhdestä kuukaudesta teletilojen yli 50 vuoteen.
Vuonna 2012 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 53,6 (52,5) miljoonaa euroa.
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa | 1,8 | 2,0 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua | 0,1 | 0,3 |
| 1,9 | 2,2 |
Elisa toimii vuokralleantajana pääasiallisesti tavanomaisissa liikehuoneiston vuokrasopimuksissa sekä teletila- ja laitepaikkavuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Kiinnitykset | ||
| Omasta tai konserniyhtiön velasta | 4,8 | 2,0 |
| Pantit | ||
| Annetut pankkitalletukset omasta velasta | 0,9 | 0,9 |
| Takaukset | ||
| Muiden puolesta (1 | 0,5 | 0,5 |
| 6,2 | 3,4 |
1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2012 oli 29,4 (24,2) miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.
Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.
Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2012, nimellisarvoon
| Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu | alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | yli 5 vuotta | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Yritystodistuslainat | 95,5 | 95,5 | ||
| Pankkilainat | 101,0 | 101,0 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 4,7 | 4,7 | ||
| Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit | ||||
| Joukkovelkakirjalainat | 75,0 | 161,7 | 300,0 | 536,7 |
| Pankkilainat | 120,0 | 120,0 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 11,2 | 21,3 | 32,5 | |
| 276,2 | 292,9 | 321,3 | 890,3 |
Konsernilla ei ollut korollisia rahoitusvaroja 31.12.2012.
Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.
| 2012 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma |
| Korkotason muutos +/-1 % | +/- 2,0 | +/- 3,1 |
Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.
Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat |
|---|---|---|
| SDR | 3,3 | 5,1 |
| USD | 0,4 | 1,3 |
| Milj. euroa | Myyntisaamiset | Ostovelat |
|---|---|---|
| SDR | 2,4 | 5,6 |
| USD | 0,2 | 1,2 |
SDR:n kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin tulokseen +/- 0,4 (+/- 0,8) miljoonaa euroa ja USD:n +/- 0,2 (+/- 0,2) miljoonaa euroa.
Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 536,7 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat syndikoidut luottolimiitit, joista sekä 3.6.2016 erääntyvä 170 miljoonaa euroa että 21.11.2014 erääntyvä 130 miljoonaa euroa olivat 31.12.2012 kokonaisuudessaan nostamatta. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.
Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat limiitit
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Rahat ja pankkisaamiset |
39,8 | 59,0 |
| Luottolimiitit | 300,0 | 275,0 |
| 339,8 | 334,0 |
Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 244,3 (145,0) miljoonaa euroa 31.12.2012.
Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 30.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.
Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 6 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 7,6 (7,1) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien keskimäärin 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä, joka 31.12.2012 oli 274,8 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 23.
Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi käsittää taseen osakkeet tilinpäätöshetkellä. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu kaksikymmentä prosenttiyksikköä.
| 2012 | 2011 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. euroa | Tulos laskelma |
Oma pääoma |
Tulos laskelma |
Oma pääoma |
| Comptelin osake kurssin muutos +/- 20% |
+/- 0 | +/-1,1 | +/- 0 | +/-1,4 |
Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.
Yhtiön omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.
Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korollinen nettovelka | 838,6 | 788,0 |
| Oma pääoma yhteensä | 851,4 | 840,3 |
| Pääoma yhteensä | 1 690,1 | 1 628,4 |
| Velkaantumisaste, % | 98,5 | 93,8 |
| Nettovelka/käyttökate | 1,7 | 1,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,6 | 42,3 |
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty pääsääntöisesti yritysjärjestelyiden yhteydessä.
| Oma pääoma | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl |
10 288 | 10 435 |
| Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl |
14 748 | 14 901 |
| Yhteensä enintään, 1 000 kpl (1 |
14 748 | 14 901 |
| Osakekurssi | 16,73 | 16,13 |
| Yhteensä, milj. euroa | 246,7 | 240,4 |
Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.
| Velkapääoma | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Yritystodistusohjelma (ei sitova) (2 |
154,5 | 61,0 |
| Syndikoidut luotot (sitova) (3 |
300,0 | 275,0 |
| EMTN-ohjelma (ei sitova) (4 |
463,3 | 625,0 |
| Yhteensä, milj. euroa | 917,8 | 961,0 |
| Oma pääoma ja velkapääoma yhteensä |
1 164,5 | 1 201,4 |
1) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2012 oli enintään 14 748 014 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Elisa Oyj -konsernin rakenne 31.12.2012: Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.
| Konsernin | ||
|---|---|---|
| Tytäryritykset | Kotipaikka | omistusosuus - % |
| Appelsiini Finland Oy | Helsinki | 100 |
| Arediv Oy | Oulu | 62 |
| Ecosite Oy | Espoo | 100 |
| Elisa Eesti As | Tallinna | 100 |
| Elisa Hong Kong Limited | Hong Kong | 100 |
| Elisa Rahoitus Oy | Helsinki | 100 |
| Enia Oy | Helsinki | 100 |
| Epic TV SAS | Chamonix Mont Blanc | 100 |
| Fiaset Oy | Helsinki | 100 |
| Fonetic Oy | Jyväskylä | 100 |
| Helsingin Netti Media Oy | Helsinki | 100 |
| JMS Group Oy | Helsinki | 100 |
| Kiinteistö Oy Raision Luolasto | Espoo | 100 |
| Kiinteistö Oy Rinnetorppa | Kuusamo | 80 |
| Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto | Espoo | 100 |
| LNS Kommunikation AB | Tukholma | 100 |
| Preminet Oy | Helsinki | 100 |
| OOO LNR | Pietari | 100 |
| Tampereen Tietoverkko Oy | Tampere | 63 |
| Videra Oy | Oulu | 69 |
| One Conference Ab | Solna | 69 |
| Videra Norge As | Oslo | 69 |
| Xenex Telecom Oy | Tuusula | 69 |
| Yhteisyritykset | ||
| Kiinteistö Oy Brahenkartano | Turku | 60 |
| Osakkuusyritykset | ||
| Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 | Helsinki | 50 |
| Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto | Tampere | 50 |
| Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 | Helsinki | 42 |
| Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 | Helsinki | 30 |
| Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 | Helsinki | 40 |
| Suomen Numerot NUMPAC Oy | Helsinki | 33 |
Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedoissa 2. ja 3. ja osakkuusyritysten omistusten muutokset liitetiedossa 16.
Sulake Corporation Oy Helsinki 24
Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa.
Emoyhtiö Elisa perusti 10.5.2012 Epic TV SAS:n. Täysin omistettu tytäryritys yhdistellään konserniin perustamishetkestä lähtien.
UAB Radiolinja purettiin 2.5.2012. Konsernista poistui purkamisen yhteydessä 0,1 miljoonaa euroa laskennallista verovelkaa. Purkamisesta ei aiheutunut muita tulosvaikutuksia.
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:
31.12.2012 Elisa Links Oy sulautui Elisa Oyj:hin. Lisäksi Supertel Oy sekä Dial Media Oy sulautuivat Helsingin Netti Media Oy:hin. Sulautumiset eivät vaikuta konsernitilinpäätökseen.
Konsernin omistusosuus Asunto Oy Kauniaisten Jalavapihassa laski 27 prosentista 13 prosenttiin 17.9.2012, koska Elisa ei osallistunut suunnattuun osakeantiin.
| Ostot lähipiirin kanssa: Milj. euroa |
2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | 0,6 | 0,6 |
| 0,6 | 0,6 | |
| Saamiset lähipiiriltä: Milj. euroa |
2012 | 2011 |
| Osakkuus- ja yhteisyritykset | 0,9 | |
| 0,9 |
Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.
Elisa ja Osuuskunta PPO allekirjoittivat 19.12.2012 sopimuksen, jonka mukaan Elisa ostaa kiinteän verkon operaattori PPO:n televiestintä- ja IT-liiketoiminnan. Yritysosto sisältää myös PPO:n omistukset Kymen Puhelin Oy:ssä ja Telekarelia Oy:ssä.
Vuonna 2011 yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 100 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 470.
Kauppahinta on noin 101 miljoonaa euroa, josta 96 miljoonaa euroa maksetaan käteisellä ja 5 miljoonaa euroa Elisan osakkeilla (noin 300 000 osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia Elisan osakemäärästä). Hinta pitää sisällään 100 prosenttia PPO-Yhtiöt Oy:n osakekannasta, 46 prosenttia Kymen Puhelin Oy:n osakekannasta ja 67 prosenttia Telekarelia Oy:n osakekannasta.
Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää Kilpailuviraston hyväksyntää sekä muita tavanomaisia yrityskauppoihin liittyviä toteutumisen ehtoja. Elisa arvioi, että järjestely saadaan päätökseen vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla.
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| TULOSLASKELMA | |||
| Liikevaihto, milj. euroa | 1 553 | 1 530 | 1 463 |
| Liikevaihdon muutosprosentti | 1,5 | 4,6 | 2,3 |
| Käyttökate, milj. euroa | 501 | 506 | 485 |
| Käyttökate, % liikevaihdosta | 32,3 | 33,1 | 33,1 |
| Liikevoitto, milj. euroa | 299 | 295 | 268 |
| Liikevoitto, % liikevaihdosta | 19,2 | 19,3 | 18,3 |
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | 269 | 265 | 197 |
| Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta | 17,3 | 17,3 | 13,5 |
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | 24,7 | 24,1 | 17,4 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 17,4 | 17,9 | 14,0 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa | 9 | 5 | 10 |
| Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta | 0,6 | 0,3 | 0,7 |
| TASE | |||
| Velkaantumisaste (gearing), % | 98,5 | 93,8 | 93,2 |
| Maksuvalmius (current ratio) | 1,0 | 0,8 | 0,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 42,6 | 42,3 | 42,5 |
| Korottomat velat, milj. euroa | 280 | 312 | 331 |
| Taseen loppusumma, milj. euroa | 2 010 | 1 999 | 1 972 |
| SIJOITUKSET | |||
| Osakkeiden hankinnat, milj. euroa | 0 | 35 | |
| INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN | |||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 193 | 197 | 184 |
| Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta | 12,5 | 12,9 | 12,6 |
| HENKILÖSTÖ | |||
| Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 3 973 | 3 757 | 3 477 |
| Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa | 391 | 407 | 421 |
Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.
Elisa Vuosikertomus 2012 | Tilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
| Käyttökate | Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset | |
|---|---|---|
| Liikevoitto | Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta |
|
| Oman pääoman tuotto (ROE), % | Tilikauden voitto | x 100 |
| Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana) | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista | x 100 |
| Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin) | ||
| Velkaantumisaste (gearing), % | Korolliset velat – rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
x 100 |
| Oma pääoma yhteensä | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Maksuvalmius (current ratio) | Lyhytaikaiset velat – saadut ennakot | |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä | x 100 |
| Taseen loppusumma – saadut ennakot |
| 2012 | 2011 | 2010 | |
|---|---|---|---|
| Osakepääoma, euroa | 83 033 008,00 | 83 033 008,00 | 83 033 008,00 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa | 156 879 666 | 156 227 740 | 155 773 080 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin | 156 548 402 | 155 878 493 | 155 748 377 |
| Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu | 157 016 312 | 156 528 070 | 156 153 867 |
| Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu | 156 685 047 | 156 178 823 | 156 129 164 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 | 2 625 | 2 520 | 2 534 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), euroa | 1,33 | 1,29 | 0,96 |
| Osakekohtainen osinko, euroa | 1,30 (5 | 1,30 | 1,30 |
| Osinko tuloksesta, % | 97,5 | 100,6 | 135,2 |
| Osakekohtainen pääomanpalautus, euroa | |||
| Pääomanpalautus tuloksesta, % | |||
| Osakekohtainen oma pääoma, euroa | 5,41 | 5,36 | 5,33 |
| Hinta/voitto -suhde (P/E) | 12,6 | 12,5 | 16,8 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % (2 | 7,8 | 8,1 | 8,0 |
| Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä | |||
| Keskikurssi, euroa | 16,61 | 15,41 | 15,39 |
| Kurssi vuoden lopussa, euroa | 16,73 | 16,13 | 16,27 |
| Alin kurssi, euroa | 14,84 | 12,70 | 12,67 |
| Ylin kurssi, euroa | 17,97 | 17,00 | 17,43 |
| Osakkeiden pörssivaihdon kehitys NASDAQ OMX Helsingissä (3 | |||
| Kokonaisvaihto 1 000 kpl | 116 534 | 121 878 | 144 696 |
| Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (4 | 70 | 73 | 93 |
1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.
2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.
3) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2012 noin 104 (87) prosenttia NASDAQ OMX Helsingin volyymista.
4) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.
5) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,30 euroa osakkeelta.
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS) | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella |
|
| Osakekohtainen osinko (1 | Osakeantioikaistu osinko | |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Osakekohtainen osinko | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % (1 | Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | x 100 |
| Osakekohtainen osinko | ||
| Osinko tuloksesta, % (1 | Osakekohtainen tulos | x 100 |
| Osakekohtainen | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |
| oma pääoma | Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Hinta/voitto-suhde | Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä | |
| (PE-luku) | Osakekohtainen tulos |
1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.
| Milj. euroa | Liite | 2012 | 2011 |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 1 | 1 374,1 | 1 165,2 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden | |||
| varastojen muutos | -0,2 | -0,2 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 6,4 | 201,3 |
| Materiaalit ja palvelut | 3 | -615,8 | -513,4 |
| Henkilöstökulut | 4 | -179,6 | -172,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 5 | -194,2 | -188,6 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -150,3 | -131,8 | |
| Liikevoitto | 240,4 | 359,8 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -28,5 | -26,4 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 211,8 | 333,4 | |
| Satunnaiset erät | 8 | 9,1 | 60,9 |
| Voitto satunnaisten erien jälkeen | 220,9 | 394,3 | |
| Tilinpäätössiirrot | 9 | 0,2 | 17,4 |
| Tuloverot | 10 | -56,2 | -43,4 |
| Tilikauden voitto | 164,8 | 368,3 |
| Milj. euroa | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 11 | 447,8 | 480,7 |
| Aineelliset hyödykkeet | 11 | 490,6 | 484,7 |
| Sijoitukset | 12 | 283,8 | 293,1 |
| 1 222,2 | 1 258,5 | ||
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | 13 | 48,4 | 34,5 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 14 | 61,0 | 26,8 |
| Lyhytaikaiset saamiset | 15 | 276,2 | 281,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 29,0 | 52,6 | |
| 414,7 | 395,7 | ||
| VASTAAVAA YHTEENSÄ | 1 636,9 | 1 654,1 | |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 16 | ||
| Osakepääoma | 83,0 | 83,0 | |
| Omat osakkeet | -194,0 | -196,9 | |
| Vararahasto | 3,4 | 3,4 | |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 50,8 | 46,4 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 367,2 | 205,2 | |
| Tilikauden voitto/tappio | 164,8 | 368,3 | |
| 475,4 | 509,5 | ||
| Pakolliset varaukset | 17 | 3,1 | 3,9 |
| Vieras pääoma | |||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 18 | 689,3 | 604,4 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | 19 | 469,1 | 536,4 |
| 1 158,4 | 1 140,7 | ||
| VASTATTAVAA YHTEENSÄ | 1 636,9 | 1 654,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirrat | ||
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 211,8 | 333,4 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 194,2 | 188,6 |
| Muut rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) | 28,5 | 26,7 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) | -0,6 | -1,4 |
| Osakkeiden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) | 0,5 | -184,1 |
| Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa | -0,7 | -1,6 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 433,8 | 361,6 |
| Käyttöpääoman lisäys (+) / vähennys (-) | -42,8 | -11,3 |
| Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 391,0 | 350,3 |
| Saadut osingot | 1,8 | 3,1 |
| Saadut korot | 8,1 | 9,0 |
| Maksetut korot | -39,1 | -41,7 |
| Maksetut tuloverot | -66,1 | -44,8 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 295,7 | 275,9 |
| Investointien rahavirrat | ||
| Investoinnit käyttöomaisuuteen | -162,7 | -148,7 |
| Käyttöomaisuuden myynnit | 1,3 | 2,2 |
| Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin | -6,8 | -5,3 |
| Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista | 0,6 | 1,5 |
| Myönnetyt lainat | -14,5 | -0,1 |
| Lainasaamisten takaisinmaksut | 10,2 | 50,0 |
| Investointien nettorahavirta | -171,9 | -100,4 |
| Rahavirta investointien jälkeen | 123,7 | 175,5 |
| Rahoituksen rahavirrat | ||
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 150,9 | 170,0 |
| Pitkaikaisten lainojen maksut | -225,9 | |
| Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) | -99,6 | 102,6 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korotus liittyen optioiden käyttöön | 4,4 | 3,0 |
| Maksetut osingot | -203,0 | -202,2 |
| Annetut (-) / saadut (+) konserniavustukset | 10,0 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -147,3 | -142,4 |
| Rahavarojen muutos | -23,5 | 33,1 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 52,6 | 18,8 |
| Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat | 0,6 | |
| Rahavarat tilikauden lopussa | 29,0 | 52,6 |
Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.
Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.
Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.
| Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat: | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet | 3–5 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 25–40 vuotta |
| Rakennusten koneet ja laitteet | 10–25 vuotta |
| Puhelinkeskukset | 6–10 vuotta |
| Kaapeliverkko | 8–15 vuotta |
| Telepäätelaitteet | 1–4 vuotta |
| Muut koneet ja kalusto | 3–5 vuotta |
Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutustai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.
Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.
Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.
Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida taseeseen myöhemmin.
Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.
Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.
Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.
Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Myyntituotot | 1 496,9 | 1 228,1 |
| Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät |
-122,8 | -62,9 |
| Liikevaihto yhteensä | 1 374,1 | 1 165,2 |
| Maantieteellinen jakauma |
| Suomi | 1 332,9 | 1 120,6 |
|---|---|---|
| Muu Eurooppa | 36,3 | 40,3 |
| Muut maat | 4,9 | 4,3 |
| 1 374,1 | 1 165,2 | |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot |
0,6 | 1,4 |
| Osakkeiden ja liiketoimintojen |
||
| myyntivoitot Muut (1 |
0,0 5,8 |
184,8 15,2 |
| 6,4 | 201,3 |
1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, patenttien myyntituottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineet, tarvikkeet ja tavarat |
||
| Ostot tilikauden aikana |
179,2 | 87,9 |
| Varastojen muutos | -13,6 | -0,8 |
| 165,7 | 87,1 | |
| Ulkopuoliset palvelut | 450,2 | 426,3 |
| 615,8 | 513,4 |
| 2012 | 2011 |
|---|---|
| 146,4 | 141,9 |
| 26,9 | 24,8 |
| 6,3 | 5,9 |
| 179,6 | 172,7 |
| 2 691 | 2 636 |
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Kuukausipalkka | 531 143,23 | 482 844,00 |
| Tulospalkkiot | 180 091,34 | 121 627,87 |
| Luontoisedut | 18 975,77 | 14 764,00 |
| Osakeperusteiset maksut (1 |
497 587,24 | 156 247,32 |
| 1 227 797,58 | 775 483,19 |
1) Vuonna 2012 annettiin osakepalkkiojärjestelmän 2011 perusteella toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle Elisa Oyj:n osakkeita 13 645 kpl arvoltaan 238 310,47 euroa, ja rahana maksettiin 259 276,77 euroa.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 ikävuoden jälkeen, ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.
| 2012 | 2011 | |
|---|---|---|
| Risto Siilasmaa | 29 500,00 | 116 500,00 |
| Pertti Korhonen | 18 000,00 | |
| Ari Lehtoranta | 74 000,00 | 67 000,00 |
| Raimo Lind | 105 000,00 | 79 000,00 |
| Leena Niemistö | 66 000,00 | 67 000,00 |
| Eira Palin-Lehtinen | 75 000,00 | 68 500,00 |
| Mika Salmi | 47 000,00 | |
| Mika Vehviläinen | 48 000,00 | |
| Ossi Virolainen | 19 500,00 | |
| 444 500,00 | 435 500,00 |
Vuonna 2012 hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa/kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeita pörssistä. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Poistot aineettomista hyödykkeistä |
59,1 | 65,1 |
| Poistot aineellisista hyödykkeistä |
135,1 | 123,5 |
| 194,2 | 188,6 |
Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 11.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 |
| Veroneuvonta | 0,1 | 0,1 |
| Koulutuspalvelut | 0,1 | 0,2 |
| Muut palvelut | 0,2 | 0,1 |
| 0,5 | 0,5 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot |
||
| Osinkotuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä |
0,9 | 2,3 |
| Muilta | 0,9 | 0,8 |
| 1,8 | 3,1 | |
| Muut korko- ja rahoi tustuotot |
||
| Saman konsernin yrityksiltä |
0,3 | 0,7 |
| Muilta | 8,0 | 8,7 |
| 8,3 | 9,5 | |
| 10,1 | 12,6 | |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut |
||
| Saman konsernin yrityksille |
-2,3 | -0,8 |
| Muille | -33,1 | 38,2 |
| Arvonalentumiset | -3,3 | |
| -38,7 | -39,0 | |
| -28,5 | -26,4 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Fuusiovoitto (1 | 9,7 | 60,9 |
| Satunnaiset kulut | ||
| Annetut konserni | ||
| avustukset | -0,6 | |
| 9,1 | 60,9 |
1) Elisa Links Oy:n fuusio 31.12.2012 ja Saunalahti Group Oyj:n fuusio 31.12.2011.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Poistoeron muutos | 0,2 | 17,4 |
| 0,2 | 17,4 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Varsinaisesta toiminnasta |
-56,3 | -43,4 |
| Satunnaisista eristä | -0,2 | |
| Aikaisemmilta tilikausilta |
0,2 | 0,0 |
| -56,2 | -43,4 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2012 Milj. euroa |
Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkävaikutteiset menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 6,0 | 22,9 | 769,1 | 283,7 | 14,0 | 1 095,5 |
| Fuusiossa siirtynyt | 2,0 | 0,5 | 0,1 | 2,6 | ||
| Lisäykset | 5,3 | 3,8 | 11,8 | 4,3 | 25,2 | |
| Vähennykset | -10,7 | -10,7 | ||||
| Siirrot erien välillä | 3,0 | 0,0 | 7,8 | 10,8 | ||
| Hankintameno 31.12.2012 | 16,2 | 27,2 | 769,1 | 303,4 | 7,5 | 1 123,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | 2,2 | 16,4 | 374,4 | 221,9 | 614,8 | |
| Fuusiossa siirtynyt | 1,3 | 0,3 | 0,0 | 1,6 | ||
| Tilikauden poisto | 3,5 | 2,7 | 28,2 | 24,8 | 59,1 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | 7,0 | 19,4 | 402,6 | 246,7 | 675,5 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 9,3 | 7,8 | 366,5 | 56,7 | 7,5 | 447,8 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rakennukset | Muut | |||||
| 2012 | Maa- ja | ja | Koneet ja | aineelliset | Keskeneräiset | |
| Milj. euroa | vesialueet | rakennelmat | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 4,8 | 71,7 | 2 178,0 | 34,7 | 26,9 | 2 316,0 |
| Fuusiossa siirtynyt | 10,0 | 10,0 | ||||
| Lisäykset | 0,0 | 1,8 | 130,0 | 0,0 | 5,9 | 137,6 |
| Vähennykset | -0,1 | -0,6 | -27,7 | -11,0 | -39,4 | |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 1,0 | 9,9 | 11,0 | ||
| Hankintameno 31.12.2012 | 4,8 | 73,9 | 2 300,1 | 34,7 | 21,7 | 2 435,2 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | 35,4 | 1 763,6 | 32,4 | 1 831,3 | ||
| Fuusiossa siirtynyt | 6,3 | 6,3 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | -0,5 | -27,7 | -28,2 | |||
| Tilikauden poisto | 3,9 | 130,3 | 0,8 | 135,1 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | 38,8 | 1 872,5 | 33,3 | 1 944,6 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 4,8 | 35,1 | 427,6 | 1,4 | 21,7 | 490,6 |
| Aineettomat hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Kehittämis menot |
Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkävaikutteiset menot |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 2,4 | 18,3 | 769,1 | 265,1 | 15,6 | 1 070,6 |
| Fuusiossa siirtynyt | 1,7 | 0,1 | 1,8 | |||
| Lisäykset | 1,9 | 3,5 | 12,7 | 7,2 | 25,3 | |
| Vähennykset | -1,9 | -0,3 | -2,3 | |||
| Siirrot erien välillä | 3,6 | -0,3 | 5,7 | -8,9 | 0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 6,0 | 22,9 | 769,1 | 283,7 | 14,0 | 1 095,5 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | 0,8 | 13,1 | 346,2 | 188,8 | 548,9 | |
| Fuusiossa siirtynyt | 1,0 | 0,1 | 1,1 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-0,2 | -0,2 | ||||
| Tilikauden poisto | 1,6 | 2,3 | 28,2 | 32,9 | 65,1 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 2,2 | 16,4 | 374,4 | 221,9 | 614,8 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 3,8 | 6,5 | 394,7 | 61,8 | 14,0 | 480,7 |
| Aineelliset hyödykkeet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Maa- ja vesialueet |
Rakennukset ja rakennelmat |
Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 4,9 | 67,0 | 2 030,0 | 34,7 | 25,8 | 2 162,3 |
| Fuusiossa siirtynyt | 0,1 | 38,5 | 38,7 | |||
| Lisäykset | 0,0 | 2,5 | 103,3 | 17,6 | 123,4 | |
| Vähennykset | 0,0 | -0,2 | -8,0 | -8,2 | ||
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,3 | 14,1 | -16,5 | -0,1 | |
| Hankintameno 31.12.2011 | 4,8 | 71,7 | 2 178,0 | 34,7 | 26,9 | 2 316,0 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | 31,7 | 1 629,8 | 32,5 | 1 694,0 | ||
| Fuusiossa siirtynyt | 0,0 | 20,7 | 20,7 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot |
-0,1 | -6,7 | -6,9 | |||
| Tilikauden poisto | 3,7 | 119,8 | -0,1 | 123,4 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | 35,4 | 1 763,6 | 32,4 | 1 831,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 4,8 | 36,3 | 414,4 | 2,2 | 26,9 | 484,7 |
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2012 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 261,0 | 4,1 | 29,1 | 2,3 | 296,6 |
| Lisäykset | 6,1 | 0,0 | 6,1 | ||
| Vähennykset | -11,9 | 0,0 | -0,2 | -12,1 | |
| Siirrot erien välillä | 6,4 | -6,4 | |||
| Hankintameno 31.12.2012 | 255,1 | 10,5 | 22,8 | 2,2 | 290,6 |
| Arvonalentumiset 1.1.2012 | -3,6 | -3,6 | |||
| Lisäykset | -3,3 | -3,3 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2012 | -3,6 | -3,3 | -6,8 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 251,6 | 10,5 | 19,5 | 2,2 | 283,8 |
Luettelo yhtiön tytäryrityksistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.
| Osakkeet | Saamiset | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2011 Milj. euroa |
Konserni yritykset |
Osakkuus yritykset |
Muut yritykset |
Konserni yritykset |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2011 | 95,4 | 5,3 | 20,5 | 4,2 | 125,4 |
| Fuusiossa siirtynyt | 194,3 | 8,9 | 203,2 | ||
| Lisäykset | 3,7 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 3,8 |
| Vähennykset | -32,4 | -1,2 | -0,3 | -1,9 | -35,7 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 261,0 | 4,1 | 29,1 | 2,3 | 296,6 |
| Arvonalentumiset 1.1.2011 | -0,2 | -0,2 | |||
| Fuusiossa siirtynyt | -3,6 | -3,6 | |||
| Vähennysten kertyneet arvonalentumiset | 0,2 | 0,2 | |||
| Arvonalentumiset 31.12.2011 | -3,6 | -3,6 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 257,4 | 4,1 | 29,1 | 2,3 | 293,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 15,3 | 10,7 |
| Keskeneräiset tuotteet | 0,1 | 0,2 |
| Valmiit tuotteet/ | ||
| tavarat | 32,1 | 23,1 |
| Ennakkomaksut | 0,9 | 0,4 |
| 48,4 | 34,5 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
||
| Lainasaamiset | 18,1 | 4,6 |
| Saamiset muilta | ||
| Lainasaamiset | 0,1 | 0,1 |
| Myyntisaamiset | 24,6 | 13,7 |
| Siirtosaamiset (1 | 18,1 | 8,2 |
| Muut saamiset | 0,1 | 0,2 |
| 61,0 | 26,8 | |
| 1) Erittely siirtosaamisista | ||
| Vuokraennakot | 7,7 | 7,5 |
| Lainojen emissio | ||
| tappiot ja kulut | 10,5 | 0,7 |
| 18,1 | 8,2 | |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Saamiset saman | ||
| konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 2,9 | 12,8 |
| Myyntisaamiset | 2,1 | 3,4 |
| Siirtosaamiset | 2,2 | 0,2 |
| Muut saamiset | 0,1 | 0,0 |
| 7,3 | 16,4 | |
| Saamiset | ||
| osakkuusyrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 0,9 | |
| Saamiset muilta | ||
| Myyntisaamiset | 246,8 | 244,5 |
| Siirtosaamiset (1 | 19,4 | 17,2 |
| Muut saamiset | 1,8 | 3,7 |
| 267,9 | 265,4 | |
| 276,2 | 281,8 | |
| 1) Erittely siirtosaamisista | ||
| Korot | 6,1 | 7,0 |
| Vuokraennakot | 0,8 | 1,2 |
| Vuokraennakot | 0,8 | 1,2 |
|---|---|---|
| Lainojen emissio tappiot ja kulut |
2,0 | 0,3 |
| Verot | 0,3 | |
| Muut liikekulujen menoennakot |
10,2 | 8,6 |
| 19,4 | 17,2 | |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 83,0 | 83,0 |
| Osakepääoma 31.12. | 83,0 | 83,0 |
| Omien osakkeiden | ||
| rahasto 1.1. | -196,9 | -198,8 |
| Omien osakkeiden | ||
| luovutus | 2,9 | 2,0 |
| Omien osakkeiden | ||
| rahasto 31.12. | -194,0 | -196,9 |
| Vararahasto 1.1. | 3,4 | 3,4 |
| Vararahasto 31.12. | 3,4 | 3,4 |
| Sijoitetun vapaan oman | ||
| pääoman rahasto 1.1. | 46,4 | 43,4 |
| Osakemerkintä optioiden perusteella |
4,4 | 3,0 |
| Sijoitetun vapaan | ||
| oman pääoman rahasto | ||
| 31.12. | 50,8 | 46,4 |
| Edellisten tilikausien | ||
| voittovarat 1.1. | 573,6 | 407,8 |
| Osingonjako | -203,4 | -202,7 |
| Vanhojen | ||
| osinkovelkojen | ||
| palautus | 2,1 | |
| Omien osakkeiden | ||
| luovutus | -2,9 | -2,0 |
| Edellisten tilikausien | ||
| voittovarat 31.12. | 367,2 | 205,2 |
| Tilikauden voitto | 164,8 | 368,3 |
| 475,4 | 509,5 | |
| Laskelma voitonjakokelpoisista varoista | ||
| Edellisten tilikausien | ||
| voittovarat | 367,2 | 205,2 |
| voittovarat | 367,2 | 205,2 |
|---|---|---|
| Omien osakkeiden rahasto |
-194,0 | -196,9 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
50,8 | 46,4 |
| Tilikauden voitto | 164,8 | 368,3 |
| 389,0 | 423,1 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Eläkevaraukset | 2,2 | 2,4 |
| Muut pakolliset varaukset (1 |
1,0 | 1,5 |
| 3,1 | 3,9 |
1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen, tyhjien toimitilojen vuokravarauksesta sekä varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin.
Vuonna 2012 varauksia käytettiin 0,6 (2,7) miljoonaa euroa.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Joukkovelkakirjalainat | 461,7 | 375,0 |
| Lainat | ||
| rahoituslaitoksilta | 220,0 | 220,0 |
| 681,7 | 595,0 | |
| Koroton | ||
| Siirtovelat (1 | 7,6 | 6,5 |
| Muut velat | 2,8 | |
| 7,6 | 9,4 | |
| 689,3 | 604,4 | |
| Velat, jotka erääntyvät | ||
| myöhemmin kuin | ||
| viiden vuoden kuluttua | ||
| Lainat | ||
| rahoituslaitoksilta | 360,0 | 100,0 |
| 1) Erittely siirtoveloista | ||
| Vuokraennakot | 7,6 | 6,5 |
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Korollinen | ||
| Velat saman konsernin yrityksille |
||
| Konsernitilivelka | 79,6 | 75,1 |
| Muut velat | 0,1 | 0,1 |
| 79,6 | 75,1 | |
| Velat muille | ||
| Joukkovelkakirja lainat |
75,0 | |
| Lainat rahoitus laitoksilta |
25,0 | |
| Yritystodistukset | 95,5 | 189,0 |
| 170,5 | 214,0 | |
| 250,1 | 289,1 | |
| Koroton | ||
| Velat saman konsernin yrityksille |
||
| Ostovelat | 9,6 | 10,3 |
| Muut velat | 0,6 | 0,0 |
| 10,2 | 10,4 | |
| Velat muille | ||
| Saadut ennakot | 3,9 | 3,7 |
| Ostovelat | 109,1 | 134,3 |
| Siirtovelat (1 | 53,2 | 66,6 |
| Muut velat | 42,5 | 32,3 |
| 208,7 | 236,8 | |
| 219,0 | 247,2 | |
| 469,1 | 536,4 | |
| 1) Erittely siirtoveloista | ||
| Palkat ja palkkiot | ||
| henkilösivukului | ||
| neen Korot |
32,7 15,9 |
33,3 20,0 |
| Välittömät verot | 0,7 | 10,1 |
| Vuokraennakot | 1,3 | 0,9 |
Tuloennakot 2,6 2,4 Muut 0,0 0,0
53,2 66,6
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Annetut pantit | ||
| Annetut pankki talletukset omasta velasta |
0,7 | 0,6 |
| Annetut takaukset | ||
| Muiden puolesta | 0,5 | 0,5 |
| 1,2 | 1,1 |
Leasing- ja vuokrasopimusvastuut
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Televerkon leasingvastuut (1 |
||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät |
0,5 | 0,6 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
1,2 | 1,4 |
| Yli viiden vuoden | ||
| kuluttua erääntyvät | 0,5 | 0,8 |
| 2,2 | 2,8 | |
| Muut leasingvastuut (2 | ||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät |
5,0 | 5,2 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
||
| erääntyvät | 6,1 | 6,9 |
| 11,1 | 12,1 | |
| Vuokravastuut kiinteistöistä (3 |
||
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät |
41,1 | 37,6 |
| Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua |
||
| erääntyvät | 51,3 | 42,9 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät |
97,9 | 98,9 |
| 190,3 | 179,5 | |
| 203,5 | 194,3 |
1) Koostuu eräistä yksilöidyistä mobiiliverkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.
2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja IT-laitteistoista.
3) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista. Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.
| Milj. euroa | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset | ||
| Nimellisarvo | 150,0 | 150,0 |
| Käypä arvo | 0,4 | 0,8 |
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2012 on 27,7 (22,7) miljoonaa euroa.
Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.
Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa.
Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50 000 000 kappaletta ja enimmäismäärä 1 000 000 000 kappaletta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 167 167 782, jotka kaikki ovat samanlajisia.
Yhtiökokous 18.3.2010 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.
Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka, ja se päätti 18.3.2009 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.
Yhtiökokous 4.4.2012 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:
Hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).
Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.
Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2013 saakka, ja se päättää 25.3.2011 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.
Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 10 435 275 omaa osaketta.
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2012 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.
1.3.2012 Elisa siirsi hallituksen päätöksen mukaisesti 152 503 osaketta henkilöille, jotka kuuluivat vuoden 2011 osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Vuoden aikana Elisalle palautui osakepalkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaisesti 5 344 osaketta työsuhteen päättymisen seurauksena.
Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 10 288 116 omaa osaketta.
Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 6,15 prosenttia.
Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2012 oli 270 149 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,16 prosenttia.
Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2012 oli 16,73 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 17,97 euroa, alin 14,84 euroa ja keskikurssi 16,61 euroa.
Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 2 625 miljoonaa euroa.
Elisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2012 kaikkiaan 116 533 733 kappaletta 1 935 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto oli 69,7 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.
| Osakkeita | Osuus kaikista osakkeista % |
||
|---|---|---|---|
| 1 | Yksityiset yritykset | 25 423 266 | 15,21 |
| 2 | Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 5 877 970 | 3,52 |
| 3 | Julkisyhteisöt | 18 609 079 | 11,13 |
| 4 | Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt |
7 635 684 | 4,57 |
| 5 | Kotitaloudet | 51 954 265 | 31,08 |
| 6 | Ulkomaat | 1 157 062 | 0,69 |
| 7 | Hallintarekisteröidyt | 46 222 340 | 27,65 |
| Elisa Oyj -konserni | 10 288 116 | 6,15 | |
| 167 167 782 | 100,00 |
| Omis | ||||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeiden määrä | tuksia | % | Osakkeita | % |
| 1–100 | 33 183 | 14,80 | 1 793 109 | 1,07 |
| 101–1 000 | 184 580 | 82,32 | 39 858 311 | 23,84 |
| 1 001–10 000 | 6 026 | 2,69 | 14 479 662 | 8,66 |
| 10 001–100 000 | 372 | 0,17 | 9 576 132 | 5,73 |
| 100 001–1 000 000 | 44 | 0,02 | 9 782 676 | 5,85 |
| 1 000 001– | 7 | 0,00 | 34 750 351 | 20,79 |
| Hallinta | ||||
| rekisteröidyt | 46 222 340 | 27,65 | ||
| 224 212 | 100,00 | 156 462 581 | 93,60 | |
| Erityistileillä, Elisa | ||||
| Oyj -yhteistili (1 | 417 085 | 0,25 | ||
| Elisa Oyj -konserni | 10 288 116 | 6,15 | ||
| Liikkeeseen | ||||
| laskettu määrä | 167 167 782 | 100,00 | ||
| 1 Solidium Oy 16 801 000 10,05 2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 9 231 976 |
5,52 2,87 1,02 |
|---|---|
| 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö |
|
| Ilmarinen 4 805 522 |
|
| 4 Valtion Eläkerahasto 1 710 000 |
|
| 5 Helsingin kaupunki 1 124 690 |
0,67 |
| 6 KPY Sijoitus Oy 1 077 163 |
0,64 |
| 7 Schweizerische Nationalbank 830 461 |
0,50 |
| 8 Svenska Litteratursällskapet i Finland 775 342 |
0,46 |
| 9 Sijoitusrahasto Nordea Suomi 560 000 |
0,33 |
| 10 Sijoitusrahasto Danske Invest |
|
| Suomi Osake 475 118 |
0,28 |
| 11 Op-Delta -Sijoitusrahasto 450 000 |
0,27 |
| 12 Nordea pankki Suomi Oyj 440 850 |
0,26 |
| 13 Op-Focus -Erikoissijoitusrahasto 440 285 |
0,26 |
| 14 Föreningen Konstsamfundet Rf 380 000 |
0,23 |
| 15 Anvia Oyj 375 019 |
0,22 |
| 16 Sijoitusrahasto Danske Invest |
|
| Suomi Yhteisöosake 331 290 |
0,20 |
| 17 Folkhälsan Samfundet 315 113 |
0,19 |
| 18 Suomi Keskinäinen |
|
| Henkivakuutusyhtiö 300 000 |
0,18 |
| 19 Sigrid Juséliuksen Säätiö 297 000 |
0,18 |
| 20 Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö |
|
| Eläke-Fennia 273 000 |
0,16 |
| 40 993 829 24,52 |
|
| Elisa Oyj 10 288 116 |
6,15 |
| Elisa Oyj:n Henkilöstörahasto 142 000 |
0,08 |
| Elisa Oyj -yhteistili (1 417 085 |
0,25 |
| Hallintarekisteröidyt 46 222 340 27,65 |
|
| Muut kuin mainitut 69 104 412 41,34 |
|
1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai sen jälkeen.
167 167 782 100,00
Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat NASDAQ OMX Helsingin kaupankäyntiin. Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.
Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2012 mukaan on 475 392 143,24 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 388 977 198,97 euroa.
Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2012 on 164 845 684,28 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
Helsingissä helmikuun 5. päivänä 2013
Raimo Lind Ari Lehtoranta Leena Niemistö hallituksen puheenjohtaja
Eira Palin-Lehtinen Mika Salmi Mika Vehviläinen
Veli-Matti Mattila toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 5. helmikuuta 2013
KPMG OY AB
Esa Kailiala KHT
Elisa noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositusta listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance Statement). Koodi on saatavilla yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Elisalla ei ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvä toimintakertomus julkaistaan yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.
Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa konsernin tuloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.
Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan Elisan kotisivuilla. Lisäksi yhtiökokouksen aika ja paikka sekä kotisivujen osoite julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti ilmoituksena yhdessä Suomessa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Kutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisan kotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla ennen kokousta.
Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi. Yhtiöjärjestyksen muutoksista päättää aina yhtiökokous.
Elisan vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous pidetään 25.3.2013 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1, Helsinki (kongressisiiven sisäänkäynti).
Elisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusi nimitystoimikunta on nimitetty.
Elisan osakasluettelon per 31.8.2012 mukaisesti määriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotka nimesivät toimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2012 lähtien on ollut seuraava:
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 3 kertaa, minkä lisäksi jäsenet keskustelivat kandidaattien kanssa kokousten ulkopuolella. Aluksi toimikunta keskusteli hallituksen koosta ja nykyisestä kokoonpanosta. Toimikunta keskusteli edelleen niistä osaamisista, joiden se katsoisi eniten yhtiötä hyödyttävän. Tämän jälkeen toimikunta keskusteli mahdollisista yhtiökokoukselle ehdotettavista henkilöistä hallituksen jäseniksi. Toimikunta keskusteli myös hallituksen jäsenten palkitsemisen tasosta.
Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle, että:
Takana: Mika Vehviläinen (vas.), Ari Lehtoranta ja Mika Salmi Edessä: Eira Palin-Lehtinen (vas.), hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja Leena Niemistö
Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tällä hetkellä hallituksessa on 6 jäsentä. Yhtiökokouksessa 4.4.2012 hallitukseen valittiin Raimo Lind (puheenjohtaja), Ari Lehtoranta (varapuheenjohtaja), Leena Niemistö, Eira Palin-Lehtinen, Mika Salmi ja Mika Vehviläinen.
Kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2012 toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.
Hallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.
Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on määrittää yhtiön strategiset linjaukset sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien perusteella. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskien ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä.
Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:
Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynä toteutettavana itsearviointina. Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensä eturistiriidan vuoksi.
Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti 8–10 kertaa vuodessa. Hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2012 seuraavat varsinaisen yhtiökokouksen päättämät palkkiot:
Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita. Osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto poistuu.
Vuonna 2012 hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind sai palkkioina 2 335 osaketta ja varapuheenjohtaja Ari Lehtoranta sai 1 624 osaketta. Hallituksen jäsenistä Leena Niemistö sai 1 409 osaketta ja Eira Palin-Lehtinen 1 624 osaketta. Mika Salmi ja Mika Vehviläinen saivat kumpikin palkkioina 1 072 osaketta. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille 31.12.2012 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvo-osuustileille vasta 3.1.2013, joten nämä osakemäärät eivät sisälly seuraavassa taulukossa mainittuihin osakemääriin.
| Elisan hallituksen Elisa-omistukset, (määräysvaltayhtiöt) |
Osakkeita, kpl, 31.12.2012 |
|---|---|
| Raimo Lind, puheenjohtaja | 6 794 |
| Ari Lehtoranta, varapuheenjohtaja | 6 538 |
| Leena Niemistö, jäsen | 3 747 |
| Eira Palin-Lehtinen, jäsen | 7 533 |
| Mika Salmi, jäsen | 717 |
| Mika Vehviläinen, jäsen | 867 |
Vuonna 2012 hallitus kokoontui 12 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste oli 97 prosenttia.
Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johtoon kuuluvien henkilöiden nimittämisen ja erottamisen, johdon seuraajasuunnittelun ja kehittämisen, johdon pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja muut johdon palkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokunta käsittelee myös Elisan henkilöstön kannustinjärjestelmät.
Vuonna 2012 kompensaatio- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja jäseninä Ari Lehtoranta ja Mika Salmi. Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta kokoontui 3 kertaa ja osallistumisaste oli 100 prosenttia.
Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:
Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi.
Vuonna 2012 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Eira-Palin Lehtinen ja jäseninä Leena Niemistö ja Mika Vehviläinen. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2012, ja osallistumisaste oli 93 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.
Elisalla toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2012 Veli-Matti Mattila.
Veli-Matti Mattila, s. 1961, DI, MBA, yhtiön palveluksessa vuodesta 2003
Päätoimi: Toimitusjohtaja
Keskeinen työkokemus: Oy LM Ericsson Ab:n toimitusjohtaja 1997–2003. Hän työskenteli eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien. Mattila on toiminut myös asiantuntijana sveitsiläisessä Ascom Hasler AG:ssä.
Sampo Oyj, hallituksen jäsen; Suomen Messut Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen; EK:n edustajiston jäsen
Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle tilikauden aikana maksettu palkka oli yhteensä 730 210,34 euroa. Se sisältää säännöllisen kuukausipalkan, mukaan lukien verotettavat edut (550 119,00 euroa) ja tulospalkkion (180 091,34 euroa). Tulospalkkio voi olla enintään 90 prosenttia veronalaisesta ansiosta. Lisäksi johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän 2011 perusteella maksettiin 497 587,24 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 238 310,47 euroa (13 645 osaketta).
Elisan toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Lisäeläke on maksuperusteinen. Lisäeläkkeen vakuutusmaksu, joka kattaa eläkkeen ikävuodesta 62 lukien, oli vuoden 2012 osalta 121 978,95 euroa. Ikävuosien 60 ja 61 osalta kirjattiin vastuuta lisää 60 647,00 euroa yhtiön taseeseen. Toimitusjohtajalla on vapaakirjaoikeus.
Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Jos sopimus päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, josta vähennetään sopimuksen irtisanomisajan palkka. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalla oli 31.12.2012 hallussaan 74 731 Elisan osaketta.
Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia. Johtoryhmän kokoonpano (31.12.2012) ja omistukset on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Elisan johtoryhmän Elisa-omistukset |
Osakkeita, kpl, 31.12.2012 |
|---|---|
| Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja | 74 731 |
| Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakkaat | 63 753 |
| Pasi Mäenpää, johtaja, Yritysasiakkaat | 27 089 |
| Timo Katajisto, johtaja,Tuotanto | 11 864 |
| Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja | 25 611 |
| Katiye Vuorela,viestintäjohtaja | 13 212 |
| Sami Ylikortes,hallintojohtaja | 27 693 |
Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, joka sisältää rahapalkan ja verotettavat puhelin- ja autoedut.
Lisäksi johtoryhmälle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin.
Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenille tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 1 703 232,44 euroa. Se sisältää säännöllisen kuukausipalkan, mukaan lukien verotettavat edut (1 396 133,00 euroa) ja tulospalkkion (EUR 307 099,44). Lisäksi johdon palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän 2011 perusteella maksettiin 1 368 364,70 euroa, josta Elisa Oyj:n osakkeiden osuus varainsiirtoveroineen oli 655 340,69 euroa (37 523 osaketta).
Elisan johtoryhmän jäsenillä toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Eläkkeet ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 119 445,32 euroa. Johtoryhmän jäsenillä on vapaakirjaoikeus.
Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista, palkkioista ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmistä.
Elisan hallitus päätti 19.12.2011 Elisakonsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.
Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2012−2014, 2013−2015 ja 2014−2016. Palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonan Elisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.
Ansaintajaksojen 2012–2014 ja 2013–2015 mahdollinen palkkio perustuu Elisan henkilöasiakas- ja yritysasiakassegmenttien uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisan osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2015 ja 2016. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, jos avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 160 henkilöä, ja palkkiot vastaavat vuosittain enintään noin 1 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus.
Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012–2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolme vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 0,5 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.
Elisan hallitus päätti 22.12.2008 Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Järjestelmän palkkiona ansaintajaksolta 2011 on siirretty yhteensä 152 503 osaketta keväällä 2012 sekä verot kattava rahaosuus. Osakkeisiin liittyy luovutusrajoituksia ansaintajaksoa seuraavan kahden vuoden ajan. Jos avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, on hänen palautettava luovutusrajoituksen alaiset osakkeet yhtiölle vastikkeetta. Vuonna 2012 yhtiölle palautettiin 5 344 osaketta.
Järjestelmän 2008 kohderyhmään kuuluu noin 50 työntekijää vuosina 2009 ja 2010 ja noin 160 työntekijää vuonna 2011. Järjestelmän 2008 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 2,2 miljoonan Elisa Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen enintään 1,1 miljoonaa osaketta sekä rahana maksettavan osuuden).
Johdon palkkausta ja palkitsemisjärjestelmiä on selvitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 7 ja 27 sekä emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että näissä noudatetaan lakia ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisen COSO-viitekehyksen avulla.
Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, tavoitteelliseen johtamiseen sekä kuvattuihin ja valvottuihin prosesseihin, käytäntöihin, politiikkoihin ja ohjeistuksiin. Elisan taloushallinto on vastuussa taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta.
Vuosittaiset liiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste ovat keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa Elisassa. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen ja strategiseen suunnitelmaan.
Elisa-konsernin ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti- ja tulospalkkiojärjestelmän avulla kahdesti vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Tavoite- ja kehityskeskusteluissa sovitaan tavoitteista ja arvioidaan tuloksia ja toimintaa eritoten arvojen kautta.
Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnitteluprosessia. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja analysoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit ja tunnistamaan toimenpiteet riskien vähentämiseksi.
Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskienarviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiön muiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.
Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosesseihin rakennetuista automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja hallitsemaan taloudellisen raportoinnin riskejä. Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä tietojärjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteuttaminen.
Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohto käsittelee kokouksissaan poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä tarkastelee kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla oleva syyt ja perusteet.
Elisan ulkoisen viestinnän tavoitteena on antaa ajantasaista, tasapuolista, läpinäkyvää ja täsmällistä tietoa kaikille intressiryhmille samanaikaisesti. Viestinnän tulee täyttää pörssiyhtiölle asetettavat lait, asetukset, toimintaohjeet ja muut säännöt. Tiedottamisessa käytetään pörssi- ja lehdistötiedotteita sekä yhtiön kotisivuja. Elisan taloudellista tietoa saavat viestiä ainoastaan toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja sekä rahoitusjohtaja. Elisa myös soveltaa ns. hiljaista jaksoa tulostietojen julkistamista edeltävänä kahden viikon ajanjaksona.
Keskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetsivustolla ja muissa yhteisissä välineissä. Keskeisistä ohjeista ja muutoksista tiedotetaan myös erillisissä tilaisuuksissa, sähköpostissa ja jokapäiväisessä esimiestyössä. Koulutusta ja opastusta sääntöjen ja vaatimusten mukaisesta toiminnasta järjestetään tarpeen mukaan. Lisäksi talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta etenkin kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten ja tiedonantovelvoitteiden muutoksista.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Yhtiön hallitus tarkastaa ja hyväksyy osavuosikatsausja tilinpäätöstiedotteet säännöllisesti järjestettävissä kokouksissa ennen tiedotteiden julkaisemista. Elisan hallitus ja johtoryhmä seuraavat konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden toteutumista kuukausittain. Elisan taloushallinto arvioi jatkuvasti kontrollien toimivuutta ja riittävyyttä. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelmansa puitteissa.
Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin kohdissa "Hallituksen työjärjestys", "Tarkastusvaliokunta" ja "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä". Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.
Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan. Yhtiö käyttää vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä selvitettäessä ulkopuolista vakuutusmeklaria.
Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä tarvittaessa tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA).
Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.
Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.
Muita keskeisiä tavoitteita: varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistaa organisaation toiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.
Yhtiöllä oli vuonna 2012 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Vuonna 2012 Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi Esa Kailiala, KHT.
Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2012 olivat yhteensä noin 194 000,00 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 124 000,00 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 25 000,00 euroa.
Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 374 000,00 euroa. Nämä palvelut liittyivät muun muassa yritysjärjestelyihin, veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin sekä muihin asiantuntijapalveluihin. Palkkiosumma sisältää myös KPMG-konserniin kuuluvan, koulutuksia tarjoavan Telewaren maksut. Ne olivat 107 000,00 euroa ja liittyivät pääasiassa Elisan operatiiviseen toimintaan.
Elisassa on käytössä Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullut sisäpiiriohje.
Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tarkastaja. Lisäksi julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista henkilöistä, heidän lähipiiristään sekä näiden määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.
Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia henkilöitä sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.
Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla niin, ettei se heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamista edeltävien 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.
Elisa Oyj Rekisteröity kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0116510-6 Ratavartijankatu 5, Helsinki PL 1, 00061 ELISA Puhelin 0102 6000 www.elisa.fi
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.