AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Elisa Oyj

Governance Information Mar 11, 2014

3216_10-k_2014-03-11_ea1d8c0d-3b2c-4641-8e73-c5aa51fa96da.pdf

Governance Information

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Sisällysluettelo

Hallinnointi

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 3
Hallitus 5
Hallituksen jäsenet 7
Johtoryhmä ja toimitusjohtaja 11
Johtoryhmän jäsenet 12
Palkitsemisjärjestelmä 16
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin
liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä 18
Tilintarkastajat 21
Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallinto 22

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus 2013 23
Konsernin tilinpäätös
Tuloslaskelma 31
Tase 32
Rahavirtalaskelma 33
Laskelma oman pääoman muutoksista 34
Liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 35
Tilinpäätöksen liitetiedot
Liitetiedot 1-36 43
Tunnusluvut 80
Emoyhtiön tilinpäätös
Tuloslaskelma 84
Tase 85
Rahoituslaskelma 86
Liitetiedot
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 87
Tilinpäätöksen liitetiedot
Liitetiedot 1-20 89
Osakkeet ja osakkeenomistajat 100
Hallituksen esitys voittovarojen
käyttämisestä 105
Tilintarkastuskertomus 106

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Elisa noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen suositusta listayhtiöiden hallinnointikoodista (Corporate Governance Statement). Koodi on saatavilla yhdistyksen kotisivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi. Elisalla ei ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvä toimintakertomus julkaistaan yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.

Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa konsernin tuloslaskelman ja taseen. Se päättää myös osinkojen maksamisesta hallituksen ehdotuksen pohjalta, valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan Elisan kotisivuilla. Lisäksi yhtiökokouksen aika ja paikka sekä kotisivujen osoite julkaistaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti ilmoituksena yhdessä Suomessa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennen kokousta. Kutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisan kotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla ennen kokousta.

Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi. Yhtiöjärjestyksen muutoksista päättää aina yhtiökokous.

Elisan vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous pidetään 2.4.2014 klo 14.00 Helsingin Messukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1,Helsinki.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Elisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen.Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusi nimitystoimikunta on nimitetty.

Elisan osakasluettelon per 31.8.2013 mukaisesti määriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotka nimesivät toimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2013 lähtien on ollut seuraava:

  • Eija Ailasmaa,puheenjohtaja (nimeäjänä Solidium Oy)
  • Pekka Pajamo (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma)
  • Timo Ritakallio (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen)
  • Jorma Eräkare (Sijoitusrahasto Nordea Suomi)
  • Raimo Lind (Elisa Oyj:n hallituksen puheenjohtaja)

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui kevään 2013 yhtiökokouksen jälkeen 2 kertaa edellisellä kokoonpanolla ja syyskuussa nimetty toimikunta kokoontui 3 kertaa ennen ehdotusten tekemistä tammikuussa 2014. Tämän lisäksi jäsenehdokkaita haastateltiin kokousten välissä. Toimikunta keskusteli hallituksen koosta ja nykyisestä kokoonpanosta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten palkitsemista.

Toimikunta ilmoitti 27.1.2014 ehdotuksensa Elisan hallitukselle yhtiökokouskutsua varten.

Toimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle,että

  • hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan, mutta 4 vuoden luovutusrajoituksesta luovutaan
  • hallituksen jäsenmäärä olisi 7
  • hallituksen nykyisistä jäsenistä Raimo Lind, Leena Niemistö,Eira Palin-Lehtinen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen ehdotetaan uudelleen valittaviksi
  • hallitukseen ehdotetaan valittavaksi uusiksi jäseniksi Petteri Koponen ja Seija Turunen.

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Hallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.

Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on määrittää yhtiön strategiset valinnat sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien perusteella. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskien ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä.

Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:

  • Elisan strategisista valinnoista
  • voitonjakopolitiikasta
  • yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle
  • Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista
  • merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista
  • tilinpäätöksistä ja osavuosikatsauksista
  • toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset. Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynä toteutettavana itsearviointina. Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensä eturistiriidan vuoksi.

Kokoukset ja palkkiot

Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti 8–10 kertaa vuodessa. Hallituksen jäsenille maksettiin vuonna 2013 seuraavat varsinaisen yhtiökokouksen päättämät palkkiot:

  • puheenjohtajan palkkio 9 000 euroa/kk
  • varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan palkkio 6 000 euroa/kk
  • jäsenen palkkio 5 000 euroa/kk
  • kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö

Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) ostetaan vuosineljänneksittäin Elisan osakkeita.Osakkeilla on4 vuoden luovutusrajoitus hallitusjäsenyyden aikana. Jäsenyyden päättyessä myyntikielto poistuu.

Vuonna 2013 hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind sai palkkioina 2 619 osaketta ja varapuheenjohtaja Ari Lehtoranta sai 1 746 osaketta. Hallituksen jäsenistä Leena Niemistö sai 1 453 osaketta,Eira Palin-Lehtinen 1 746 osaketta, Mika Salmi 1 453 osaketta, Jaakko Uotila 1 043 osaketta ja Mika Vehviläinen

1 453 osaketta. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille 31.12.2013 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenien arvo-osuustileille vasta 3.1.2014, joten nämä osakemäärät eivät sisälly seuraavassa taulukossa mainittuihin osakemääriin.

Elisan hallituksen Elisa-omistukset, (määräysvaltayhtiöt) Osakkeita, kpl, 31.12.2013
Raimo Lind, puheenjohtaja 9 499
Ari Lehtoranta, varapuheenjohtaja 8 341
Leena Niemistö, jäsen 5 248
Eira Palin-Lehtinen, jäsen 6 485
Mika Salmi, jäsen 2 218
Jaakko Uotila, jäsen 736
MikaVehviläinen, jäsen 2 368

Vuonna 2013 hallitus kokoontui 18 kertaa. Keskimääräinen osallistumisaste oli 97 prosenttia.

Kompensaatio-ja nimitysvaliokunta

Kompensaatio-ja nimitysvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan johtoon kuuluvien henkilöiden nimittämisen ja erottamisen, johdon seuraajasuunnittelun ja kehittämisen, johdon pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmät ja muut johdon palkitsemiseen liittyvät asiat.Valiokunta käsittelee myös Elisan henkilöstön kannustinjärjestelmät.

Vuonna 2013 kompensaatio-ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja jäseninä Ari Lehtoranta ja Mika Vehviläinen. Kompensaatio-ja nimitysvaliokunta kokoontui 3 kertaa ja osallistumisaste oli 89 prosenttia.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa,että yhtiön kirjanpito, taloushallinto,rahoitus, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:

  • merkittävät muutokset kirjausperiaatteissa
  • merkittävät muutokset taseeseen arvostetuissa erissä
  • tilintarkastajan riippumattomuuden seuraaminen
  • sisäisen tarkastuksen raportoimat asiat
  • tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset sekä hallintoselvityksen
  • riskiselvitykset ja riskienhallinnan järjestämisentaloushallinnon ja rahoituksen järjestämisen

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajaksi.

Vuonna 2013 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Eira-Palin Lehtinen ja jäseninä Leena Niemistö ja Jaakko Uotila. Tarkastusvaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2013, ja osallistumisaste oli 93 prosenttia. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.

Hallituksen jäsenet

Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Tällä hetkellä hallituksessa on 7 jäsentä. Yhtiökokouksessa 25.3.2013 hallitukseen valittiin Raimo Lind (puheenjohtaja),Ari Lehtoranta (varapuheenjohtaja), Leena Niemistö,Eira Palin-Lehtinen, Mika Salmi, Mika Vehviläinen ja Jaakko Uotila. Kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan valiokunnista ja niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2013 toimivat kompensaatio-ja nimitysvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.

Takana: Mika Salmi(vas.),Ari Lehtoranta, Mika Vehviläinen ja Jaakko Uotila Edessä: Leena Niemistö (vas.),hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja Eira Palin-Lehtinen

Mika Salmi

Hallituksen jäsen vuodesta 2012

s. 1965 B.Sc.(Econ.) 1987, MBA INSEAD1992

Keskeinen työkokemus: creativeLIVE Inc:in toimitusjohtaja ja yhtiön johtoryhmän jäsen vuodesta 2012 alkaen. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: INSEADINin hallituksen jäsen;Academy of TelevisionArts and Sciences äänestävä jäsen.

Ari Lehtoranta

Hallituksen varapuheenjohtaja, jäsen vuodesta 2009

s. 1963 Sähkötekniikan diplomi-insinööri. Keskeinen työkokemus: KONE Oyj:n Keski-ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja ja Customer Experience -yksiköstä vastaava johtaja, johtokunnan jäsen vuodesta 2008.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: CaverionOyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Mika Vehviläinen

Hallituksen jäsen vuodesta 2012

s. 1961

KTM,Helsingin Kauppakorkeakoulu, kauppatieteiden maisteri 1986.

Keskeinen työkokemus: Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2013, Finnair Oyj:n toimitusjohtaja 2010-2013. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: VaconOyj,hallituksen varapuheenjohtaja.

Jaakko Uotila

Hallituksen jäsen vuodesta 2013

s.1949

Proviisori,Helsingin Yliopisto 1977 ja M.Sc., Johtaminen, California AmericanUniversity 1990.

Keskeinen työkokemus: Alko Oy:n toimitusjohtaja 2001-2012,YliopistonApteekkin toimitusjohtaja 1996-2001. Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: MedifonOy:n ja Cisa Oy:n hallituksen jäsen.

Leena Niemistö

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

s. 1963

Lääketieteen tohtori,fysiatrian erikoislääkäri.

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja Dextra Oy vuodesta 2003.Varatoimitusjohtaja,Pihlajalinna Oy vuodesta 2013.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen,

Lääkripalvelutyritykset ry:n,Handelsbanken Suomen,Pihlajalinna Oy:n,HLD Healthy Life Devices Oy:n, Modz Oy:n ja AprovixAB:n hallituksen jäsen.

Raimo Lind

Hallituksen puheenjohtaja, jäsen vuodesta 2009

s. 1953

KTM,Helsingin Kauppakorkeakoulu,ekonomi 1975 ja kauppatieteiden maisteri 1980.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2005-2013. Wärtsilän talous-ja rahoitusjohtaja vuodesta 1998.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Sato Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 03/2013 saakka,EK:n edustajiston jäsen.

Eira Palin-Lehtinen

Hallituksen jäsen vuodesta 2008

s. 1950

Varatuomari,OTK

Keskeinen työkokemus: Vuoden 2007 loppuun saakka Nordeassa varatoimitusjohtajana vastuualueena säästäminen, sijoittaminen ja yksityispankkitoiminta Pohjoismaissa.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Sampo Oyj:n,Sibelius-Akatemian tukisäätiön,Suomen Pörssisäätiön ja Jalkapallo-Säätiön hallituksen jäsen.

Johtoryhmä ja toimitusjohtaja

Elisan johtoryhmä

Elisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia.

Johtoryhmän kokoonpano (31.12.2013)ja omistukset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Elisan johtoryhmän Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2013
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja 74 731
Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö 63 753
Pasi Mäenpää, johtaja, Yritysasiakkaat 15 089
Timo Katajisto, johtaja, Tuotanto 4 548
Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja 26 611
Merja Ranta-aho, henkilöstöjohtaja 747
Katiye Vuorela, viestintäjohtaja 10 212
Sami Ylikortes, hallintojohtaja 27 639

Toimitusjohtaja

Elisalla toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2013Veli-Matti Mattila.

Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalle vuoden 2013 aikana maksettu palkka oli yhteensä 688 634,14 euroa. Se sisältää säännöllisen kuukausipalkan, mukaan lukien verotettavat edut (21 107,98 euroa)ja tulospalkkion (154 226,16 euroa). Tulospalkkio voi olla enintään 90 prosenttia veronalaisesta ansiosta.

Elisan toimitusjohtaja kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin (ks. Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät).

Elisan toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Lisäeläke on maksuperusteinen. Lisäeläkkeen vakuutusmaksu, joka kattaa eläkkeen ikävuodesta 62 lukien,oli vuoden 2013 osalta 143 172,99 euroa. Ikävuosien 60 ja 61 osalta kirjattiin vastuuta lisää 209 263 euroa yhtiön taseeseen. Toimitusjohtajalla on vapaakirjaoikeus.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Jos sopimus päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, josta vähennetään sopimuksen irtisanomisajan palkka. Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattilalla oli 31.12.2013 hallussaan 74 731 Elisan osaketta.

Johtoryhmän jäsenet

Veli-Matti Mattila

s. 1961, DI, MBA,yhtiön palveluksessa vuodesta2003

Päätoimi:Toimitusjohtaja

Keskeinen työkokemus:

Oy LM EricssonAb:n toimitusjohtaja 1997–2003. Hän työskenteli eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien. Mattila on toiminut myös asiantuntijana sveitsiläisessä Ascom Hasler AG:ssä.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:

Sampo Oyj,hallituksen jäsen; Suomen Messut Osuuskunta,hallintoneuvoston jäsen; EK:n edustajiston jäsen,Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hallituksen jäsen.

Asko Känsälä

s. 1957, DI,yhtiön palveluksessavuodesta 2003

Päätoimi:Johtaja,Henkilöasiakasyksikkö

Keskeinen työkokemus:

Ericsson-konserni,Pohjoismaiden ja Baltian myyntiyksikön myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–2003.Oy LM EricssonAb, myyntijohtaja 1996– 2001. Teknologian kehittämiskeskus (TEKES), teollisuussihteeritoimiston päällikkö 1993–1996. Hewlett-Packard Oy, myyntipäällikkö 1987–1993.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:

Ficomin hallituksen varapuheenjohtaja (2014).

Pasi Mäenpää

s. 1965,datanomi, MBA,yhtiön palveluksessa vuodesta2006

Päätoimi:Johtaja,Yritysasiakkaat

Keskeinen työkokemus:

Cisco Systems Finland Oy, toimitusjohtaja 2002– 2006. Netigy Corporation,Keski-Euroopan johtaja 2000–2002. Fujitsu,Euroopan ja USA:n myyntijohtaja 1999–2000.Oracle Corporation, myynti-ja maajohtaja Pohjois-,Keski-ja Itä-Euroopassa 1990–1999.

Timo Katajisto

s. 1968, DI,yhtiön palveluksessavuodesta 2008

Päätoimi:Johtaja,Tuotanto

Keskeinen työkokemus:

Nokia Siemens Networks, johtokunnan jäsen 2007, vastuualueina strategiset muutoshankkeet ja laatu. Nokia Networksin johtokunnan jäsen 2005–2007, vastuualueina tuotanto ja verkkoasennus; useita eri tehtäviä Nokia Networksissa ja sen edeltäjässä (Nokia Telecommunications) 1992–2005.

s. 1962, KTM,yhtiön palveluksessavuodesta 1999

Päätoimi:Talous-ja rahoitusjohtaja

Keskeinen työkokemus:

YomiOyj, toimitusjohtaja 2004. Elisa Kommunikation GmbH,Saksa, talousjohtaja 1999–2004. Polar InternationalOyj, toimitusjohtaja 1996–1999, controller 1990–1996.Oy AlftanAb, controller 1987–1990.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:

Elinkeinoelämän keskusliiton talous-ja verovaliokunnan jäsen.

Katiye Vuorela

s. 1968, KTM,yhtiön palveluksessavuodesta 2008

Päätoimi:Viestintäjohtaja

Keskeinen työkokemus:

Paroc Group Holding Oy, viestintäjohtaja 2000– 2008. IBM:n tytäryhtiö Lotus Development Finland Oy, markkinointi-ja viestintäpäällikkö 1998–2000. Nokia Telecommunications,Dedicated Networks liiketoimintayksikön markkinointiviestintäpäällikkö 1994–1998.

Sami Ylikortes

s. 1967, KTM, OTK,yhtiön palveluksessa vuodesta1996

Päätoimi:Hallintojohtaja

Keskeinen työkokemus:

Elisa,hallintojohtaja vuodesta 2000,hallituksen sihteeri 1998–2007. SuomenUnilever, taloushallinnon tehtävissä 1991–1996.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työmarkkinavaliokunnan jäsen.

Merja Ranta-aho

s. 1966,PsM,TkL,yhtiön palveluksessa vuodesta2001

Päätoimi:Henkilöstöjohtaja

Keskeinen työkokemus:

Elisa,henkilöstöjohtaja vuodesta 2013. Elisa, henkilöasiakasliiketoiminnan henkilöstöpäällikkö 2009–2013. Elisan ja Radiolinjan henkilöstön kehittämistehtävissä vuosina 2001-2009. Teknillisessä Korkeakoulussa tutkijana ja opettajana 1992–2001 ja viestintätehtävissä 1990–1992.

Palkitsemisjärjestelmä

Johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä

Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, joka sisältää rahapalkan ja verotettavat puhelin-ja autoedut.

Lisäksi johtoryhmälle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin taloudellisiin tavoitteisiin.

Johtoryhmän jäsenille tilikauden aikana maksettu kokonaisansio oli yhteensä 1 785 836,43 euroa. Se sisältää säännöllisen kuukausipalkan, mukaan lukien verotettavat edut (70 625,40 euroa)ja tulospalkkion (331 211,38 euroa).

Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän tähtäimen osakepalkkiojärjestelmän piiriin (ks. Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät).

Elisan johtoryhmän jäsenillä toimitusjohtajaa lukuun ottamatta on oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Eläkkeet ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän osalta lisäeläkkeen vuosimaksu oli 117 509,46 euroa. Johtoryhmän jäsenillä on vapaakirjaoikeus.

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkoista,palkkioista ja pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmistä.

Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät

Elisan hallitus päätti 19.12.2011 Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmä 2011

Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2012– 2014,2013–2015 ja 2014–2016. Palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonan Elisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksojen 2012–2014,2013–2015 ja 2014-2016 mahdollinen palkkio perustuu Elisan henkilöasiakas-ja yritysasiakassegmenttien uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisan osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana vuosina 2015 ja 2016 ja 2017. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, jos avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista.Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 160 henkilöä, ja palkkiot vastaavat vuosittain enintään noin 1 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2011

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012–2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin kolme vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 0,5 miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukien rahana maksettava osuus. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.

Osakepalkkiojärjestelmä 2008

Elisan hallitus päätti 22.12.2008 Elisa-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, jossa oli kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2009,2010 ja 2011. Järjestelmän palkkiot on maksettu jo aikaisempina vuosina ja sitouttamisvaikutus on päättynyt vuoden 2013 lopussa. Tarkempia tietoja järjestelmästä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa,että yhtiön tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta on kohtuullinen varmuus ja että näissä noudatetaan lakia ja säädöksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita ja muita julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia määräyksiä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisen COSO-viitekehyksen avulla.

Valvontaympäristö

Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, tavoitteelliseen johtamiseen sekä kuvattuihin ja valvottuihin prosesseihin, käytäntöihin,politiikkoihin ja ohjeistuksiin. Elisan taloushallinto on vastuussa taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta.

Vuosittaiset liiketoiminta-ja

strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste ovat keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa Elisassa. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan,edelliseen vuoteen ja strategiseen suunnitelmaan.

Elisa-konsernin ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti-ja tulospalkkiojärjestelmän avulla kahdesti vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Tavoite-ja kehityskeskusteluissa sovitaan tavoitteista ja arvioidaan tuloksia ja toimintaa eritoten arvojen kautta.

Riskien arviointi

Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnitteluprosessia. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan ja analysoimaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen vaarantavat riskit ja tunnistamaan toimenpiteet riskien vähentämiseksi.

Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskienarviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiön muiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.

Kontrollit

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosesseihin rakennetuista automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja hallitsemaan taloudellisen raportoinnin riskejä.

Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä

tietojärjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteuttaminen.

Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohto käsittelee kokouksissaan poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä tarkastelee kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla oleva syyt ja perusteet.

Taloudellinen tiedottaminen ja viestintä

Ulkoinen viestintä

Elisan ulkoisen viestinnän tavoitteena on antaa ajantasaista, tasapuolista, läpinäkyvää ja täsmällistä tietoa kaikille intressiryhmille samanaikaisesti. Viestinnän tulee täyttää pörssiyhtiölle asetettavat lait, asetukset, toimintaohjeet ja muut säännöt. Tiedottamisessa käytetään pörssi-ja lehdistötiedotteita sekä yhtiön kotisivuja. Elisan taloudellista tietoa saavat viestiä ainoastaan toimitusjohtaja, talous-ja rahoitusjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja sekä rahoitusjohtaja. Elisa myös soveltaa ns. hiljaista jaksoa tulostietojen julkistamista edeltävänä 2 viikon ajanjaksona.

Sisäinen viestintä

Keskeiset ohjeet,politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetsivustolla ja muissa yhteisissä välineissä. Keskeisistä ohjeista ja muutoksista tiedotetaan myös erillisissä tilaisuuksissa, sähköpostissa ja jokapäiväisessä esimiestyössä. Koulutusta ja opastusta sääntöjen ja vaatimusten mukaisesta toiminnasta järjestetään tarpeen mukaan. Lisäksi talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta etenkin kirjanpitosääntöjen,raportointivaatimusten ja tiedonantovelvoitteiden muutoksista.

Valvonta

Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo,että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Yhtiön hallitus tarkastaa ja hyväksyy osavuosikatsaus-ja tilinpäätöstiedotteet säännöllisesti järjestettävissä kokouksissa ennen tiedotteiden julkaisemista. Elisan hallitus ja johtoryhmä seuraavat konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden toteutumista kuukausittain. Elisan taloushallinto arvioi jatkuvasti kontrollien toimivuutta ja riittävyyttä. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelmansa puitteissa.

Riskienhallinta

Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin kohdissa "Hallituksen työjärjestys","Tarkastusvaliokunta"ja "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä". Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin,operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin.

Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan. Yhtiö käyttää vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä selvitettäessä ulkopuolista vakuutusmeklaria.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle,hallitukselle ja arviointikohteen johdolle sekä tarvittaessa tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa.Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista,erikseen sovittavista asioista.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa,että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten,että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.

Muita keskeisiä tavoitteita: varmistaa,että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten,että sisäinen tarkastus varmistaa organisaation toiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöllä oli vuonna 2013 yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä. Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuonna 2013 Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi Esa Kailiala,KHT.

Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2013 olivat yhteensä 260 000,00 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 180 000,00 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 10 000,00 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 344 000,00 euroa. Nämä palvelut liittyivät muun muassa yritysjärjestelyihin, veropalveluihin,regulaatiolaskennan läpikäyntiin sekä muihin asiantuntijapalveluihin. Palkkiosumma sisältää myös KPMG-konserniin kuuluvan, koulutuksia tarjoavan Telewaren maksut. Ne olivat 70 000,00 euroa ja liittyivät pääasiassa Elisan operatiiviseen toimintaan.

Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallinto

Elisassa on käytössä Helsingin Pörssin 9.10.2009 voimaan tullut sisäpiiriohje.

Elisan julkiseen sisäpiiriin kuuluvat

arvopaperimarkkinalain mukaisesti Elisan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tarkastaja. Lisäksi julkisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat Elisan johtoryhmän jäsenet. Lain edellyttämät tiedot julkiseen sisäpiiriin kuuluvista henkilöistä,heidän lähipiiristään sekä näiden määräys-ja vaikutusvaltayhteisöistä on merkitty Elisan julkiseen sisäpiiriin. Julkisten sisäpiiriläisten omistustiedot ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla osoitteessa www.elisa.fi.

Lisäksi Elisassa on yrityskohtainen ei-julkinen sisäpiiri, johon on nimetty muita yhtiön johtoon ja taloushallintoon kuuluvia henkilöitä sekä tarvittaessa hankekohtaisia sisäpiirejä.

Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeiden noudattamista ja pitää yllä yhtiön sisäpiirirekisterejä yhteistyössä Euroclear Finland Oy:n kanssa. Sisäpiiriläisten tiedot tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Pysyvien sisäpiiriläisten tulee ajoittaa kaupankäynti yhtiön arvopapereilla niin,ettei se heikennä arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnettua luottamusta. Pysyvät sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla yhtiön osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkistamista edeltävien 14 päivän aikana (=suljettu ikkuna). Sisäpiiriläisen on suotavaa tehdä vain pitkäaikaisia sijoituksia Elisaan ja ajoittaa mahdollinen kaupankäynti tulosjulkistusta seuraaviin 14 vuorokauteen. Lisäksi mahdollisissa sisäpiirihankkeissa mukana olevat henkilöt eivät saa hankkeen aikana käydä kauppaa yhtiön arvopapereilla.

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013

Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

Markkinatilanne

Kilpailuympäristö on ollut tiukka vuoden aikana. Etenkin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana hintakampanjointi oli erityisen voimakasta. Matkaviestinnän liittymäkannan ja datapalvelujen käytön myönteinen kehitys on jatkunut. Älypuhelinmarkkinat kasvavat nopeasti. Lähes 85 prosenttia myydyistä matkapuhelimista on älypuhelimia. Tämä lisää mobiilidatapalvelujen käyttöä entisestään. Mobiilimarkkinoiden kasvua on vauhdittanut myös 4G-nopeuksien entistä laajempi saatavuus. Perinteisten kiinteän verkon liittymien määrä ja käyttö ovat vähentyneet.

Uusien visuaalisten viestintäpalvelujen (esim. videoneuvottelupalvelujen), IT-ulkoistuspalveluiden ja IPTV-viihdepalvelujen markkinoiden myönteinen kehitys on jatkunut. Myös muiden kuluttajille suunnattujen uusien verkkopalvelujen kysyntä kasvaa.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Liikevaihto ja tulos

Milj. euroa 2013 2012 2011
Liikevaihto 1 547 1 553 1 530
Käyttökate 491 501 506
Käyttökate-% 31,7 32,3 33,1
Käyttökate ilman kertaeriä 508 501 501
Käyttökate-% ilman kertaeriä 32,8 32,3 32,3
Liikevoitto 281 299 295
Liikevoitto-% 18,1 19,2 19,3
Liikevoitto ilman kertaeriä 298 299 295
Liikevoitto-% ilman kertaeriä 19,3 19,2 19,3
Oman pääoman tuottoprosentti 22,9 24,7 24,1

Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Liikevaihtoa vahvistivat mm. PPO- ja Sulake-yritysostot, yritysasiakkaiden ICT-palvelut, kuten videoneuvottelu- ja IT-palvelut, sekä ElisaViihde IPTV -palvelun kaltaiset henkilöasiakkaiden verkkopalvelut. Liikevaihtoa heikensivät pienentyneet matkaviestinnän yhdysliikennemaksut sekä perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön lasku molemmissa segmenteissä sekä mobiilipalvelujen liikevaihdon lasku vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisääntyneen hintakilpailun vuoksi.

Käyttökatteeseen sisältyy henkilöstövähennyksiin liittyviä kertaluonteisia eriä 17 miljoonaa euroa. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 1 prosenttia pääasiassa yritysostojen ja kustannustehokkuustoimien seurauksena. Käyttökatetta heikensivät mobiilipalvelujen hintakampanjat vuoden ensimmäisellä puoliskolla, investoinnit ICT-palveluihin ja verkkopalvelujen kasvu. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli edellisvuoden tasolla. Poistot lisääntyivät hankittujen yritysten korkeampien poistotasojen vuoksi.

Nettorahoitustuotot ja -kulut vähentyivät -26 (-30) miljoonaan euroon. 300 miljoonan euron velan osittainen uudelleenrahoitus laski korkotasoa ja johti rahoituskulujen pienentymiseen. Vuonna 2012 rahoituskuluihin sisältyi 3 miljoonan euron kertaluonteinen alaskirjaus myytävissä olevista rahoitusvaroista (Voddler Group Ab:n osakkeet). Tuloslaskelman tuloverot olivat -58 (-60) miljoonaa euroa. Elisan nettotulos oli 196 (209) miljoonaa euroa. Konsernin osakekohtainen tulos oli 1,25 (1,33) euroa ja ilman kertaluonteisia eriä 1,33 (1,35) euroa.

Rahoitusasema

Milj. euroa 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011
Nettovelka 971 839 788
(1
Nettovelka/käyttökate
2,0 1,7 1,6
Velkaantumisaste (gearing), % 112,6 99,3 93,8
Omavaraisuusaste, % 37,3 42,3 42,3
Milj. euroa 2013 2012 2011
(2
Kassavirta investointien jälkeen
84 155 207

1) (korolliset velat – rahavarat) / (4 edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)

2) Koko vuoden kassavirta investointien jälkeen ilman investointeja PPO- ja Sulake-osakkeisiin 177 (155) miljoonaa euroa

Elisan kassavirta investointien jälkeen oli 84 (155) miljoonaa euroa ja ilman yritysostoja 177 (155) miljoonaa euroa. Kassavirtaa heikensivät lisenssimaksut 12 miljoonaa euroa800 MHz -taajuuksista Suomessa jaVirossa. Verrattuna edelliseen vuoteen kassavirtaa vahvistivat nettokäyttöpääoman muutos sekä alemmat rahoituskulut ja maksetut verot.

Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius pysyivät hyvinä.

Konsernirakenteen muutokset

Elisan omistus Sulake Corporation Oy:stä nousi 100 prosenttiin 15.2.2013. Sulake on yhdistelty konsernin tulokseen 1.2.2013 alkaen.

25.4.2013 Suomen kilpailu- ja kuluttajaviranomainen hyväksyi kaupan, jossa Elisa osti PPO:n matkaviestintä- ja IT-operaatiot. Yritysosto sisältää myös PPO:n omistukset Kymen Puhelin Oy:ssä ja TelekareliaOy:ssä. Kauppa päätettiin 30.4.2013 ja hankitut yritykset on yhdistelty Elisan konsernitilinpäätökseen 1.5.2013 alkaen.

Kesäkuussa Elisa, sen täysin omistama tytäryhtiö PPO-Yhtiöt Oy sekä tytäryhtiöt Kymen Puhelin Oy ja TelekareliaOy allekirjoittivat sulautumissuunnitelmat sulautumisesta Elisaan.

Sulautumiset hyväksyttiin Kymen Puhelimen 21.8.2013 ja Telekarelian 22.8.2013 pitämissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Elisan hallitus hyväksyi sulautumiset 23.8.2013.

Sulautumiset rekisteröitiin 31.12.2013. Sulautumisvastikkeesta esitetään tarkempi selvitys kohdassa "Osake"ja konsernitilinpäätöksen kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".

30.9.2013 Elisa myi PPO:n kodinkoneliiketoiminnan Ylivieskassa, Raahessa ja Kokkolassa. Myydyn liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Kaupalla ei ollut vaikutusta Elisan tulokseen.

Henkilöasiakkaat

Milj. euroa 2013 2012
Liikevaihto 949 962
Käyttökate 295 307
Käyttökate-% 31,1 31,9
Käyttökate ilman kertaeriä 304 307
Käyttökate-% ilman kertaeriä 32,1 31,9
Liikevoitto 178 192
Liikevoitto ilman kertaeriä 187 192
Käyttöomaisuusinvestoinnit 132 114

Liikevaihto laski 1 prosenttia. Liikevaihtoa heikensivät perinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön lasku ja mobiilipalvelujen väheneminen lisääntyneen hintakilpailun vuoksi vuoden ensimmäisellä puoliskolla sekä pienentyneet matkaviestinnän yhdysliikennemaksut. Liikevaihtoa vahvistivat yritysostot ja verkkopalvelujen kasvu.

Käyttökate sisältää henkilöstövähennyksiin liittyviä kertaluonteisia eriä 9 miljoonaa euroa. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä pieneni 1 prosenttia pääasiassa liikevaihdon laskun seurauksena.

Yritysasiakkaat

Milj. euroa 2013 2012
Liikevaihto 598 591
Käyttökate 195 194
Käyttökate-% 32,7 32,8
Käyttökate ilman kertaeriä 204 194
Käyttökate-% ilman kertaeriä 34,1 32,8
Liikevoitto 103 107
Liikevoitto ilman kertaeriä 111 107
Käyttöomaisuusinvestoinnit 108 80

Liikevaihto kasvoi 1 prosenttia. Liikevaihtoa vahvistivat yritysostot ja ICT-palvelujen kasvu. Liikevaihtoa heikensivät yhdysliikennemaksujen ja roaming-maksujen aleneminen mobiilipalvelujen liikevaihdossa ja perinteisessä kiinteän verkon liiketoiminnassa.

Käyttökatteeseen sisältyy henkilöstövähennyksiin liittyviä kertaluonteisia eriä8 miljoonaa euroa. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä kasvoi 5 prosenttia pääasiassa liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena.

Henkilöstö

Vuonna 2013 Elisan henkilöstömäärä oli keskimäärin 4 320 (3 973). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat yhteensä 270 (237) miljoonaa euroa, johon sisältyvät kertaluonteiset 17 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut. Vuoden 2013 lopussa henkilöstömäärä oli 4 217 (3 863). Henkilöstömäärät segmenteittäin kauden lopussa olivat seuraavat:

31.12.2013 31.12.2012
Henkilöasiakkaat 2 424 2 182
Yritysasiakkaat 1 793 1 681
Yhteensä 4 217 3 863

Henkilöstömäärän kasvu johtui pääasiassa PPO- ja Sulake-yritysostoista sekä yritysasiakkaiden ICT-palvelujen kasvusta.

Investoinnit

Milj. euroa 2013 2012
Investoinnit käyttöomaisuuteen 240 193
Henkilöasiakkaat 132 114
Yritysasiakkaat 108 80
Osakkeet 150 0
Yhteensä 390 193

Vuonna 2013 tärkeimmät käyttöomaisuusinvestoinnit liittyivät 3G-verkon ja4G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen sekä muihin verkko- ja IT-investointeihin. Käyttöomaisuusinvestoinnit sisältävät 38 miljoonan euron 800 MHz LTE -lisenssit, joista 33 miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja 5 miljoonaa euroaViroon. Lisenssi-investointi on kohdistettu yhtäläisesti kumpaankin asiakassegmenttiin. Osakeinvestoinnit liittyvät PPO- ja Sulake-yritysostoihin, sekä Kymen Puhelimen ja Telekarelian vähemmistöosakkeiden hankintoihin ja sulautumisvastikkeisiin.

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

17.9.2013 Elisa laski liikkeelle vakuudettoman 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy tammikuussa 2021 ja josta maksetaan vuotuista 2,75 prosentin kuponkikorkoa. Laina käytetään muun muassa korkeakorkoisempien velkojen uudelleenrahoitukseen. Laina laskettiin liikkeelle Elisan 1 miljardin euron eurooppalaisen joukkovelkakirjaohjelman (Euro Medium Term Note, ETMN) puitteissa, ja se on listattu Luxemburgin pörssissä.

Voimassa olevat rahoitusjärjestelmät

Käytössä
Enimmäismäärä 31.12.2013
300 0,0
250 101,0
1 000 761,7

1) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu

2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu

Pitkien lainojen luokitukset

Luokittaja Luokitus Näkymä
Moody's Investor Services Baa2 Vakaa
Standard & Poor's BBB Vakaa

Konsernilla oli 31.12.2013 käteisvaroja ja nostamattomia komittoituja luottoja yhteensä438 (340) miljoonaa euroa.

Osake

Osakkeiden vaihtomäärät ja päätöskurssit perustuvat NASDAQ OMX Helsingin kaupankäyntiin.

Osakkeiden pörssivaihto 2013 2012
Vaihdetut osakkeet, milj. kpl 128,1 116,5
Vaihto, milj. euroa 2 068,4 1 935,4
% osakekannasta 76,6 69,7
Osakkeet ja markkina-arvot 31.12.2013 31.12.2012
Osakkeita, kpl 167 335 073 167 167 782
Hallussa olevat omat osakkeet 7 986 043 10 288 116
Ulkona olevat osakkeet 159 349 030 156 879 666
Päätöskurssi, euroa 19,26 16,73
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa 3 069 2 625
Hallussa olevat omat osakkeet, % 4,77 6,15

Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näiden markkinapaikkojen kaupankäyntivolyymi oli vuonna 2013 93 (104) prosenttia Nasdaq OMX Helsingin volyymista. Kaikkien markkinapaikkojen yhteisvolyymi on noin 148 (151) prosenttia ulkona olevista osakkeista.

Ulkona olevat Osakepääoman
Osakkeita Osakkeita, kpl Omat osakkeet osakkeet muutos, euroa
Osakkeet 31.12.2012 167 167 782 10 288 116 156 879 666
(1
Osakeanti
-303 599 4 629 890
(2
Merkityt osakkeet 2013
336 878 2 929 052
(3
Osakkeiden mitätöinti
-2 000 000 -2 000 000
(4
Osakeanti
1 830 413
(5
Palautuneet osakkeet
1 526
Osakkeet 31.12.2013 167 335 073 7 986 043 159 349 030

1) Pörssitiedote 25.4.2013, 2) Pörssitiedotteet 20.3.2013 ja 19.6.2013, 3) Pörssitiedote 7.11.2013,

4) Pörssitiedote 31.12.2013 ja 5) Vuoden 2013 aikana kannustinohjelmasta palautuneet osakkeet

Optiot 2007A 2007B 2007C Yhteensä
Optioiden kokonaismäärä 850 000 850 000 850 000 2 550 000
Elisan hallussa tai jakamattomat 0 0 0 0
Käytetty osakkeiden merkinnässä 12 375 581 999 603 700 1 198 074
Rauenneet 837 625 268 001 246 300 1 351 926
Ulkona olevat 0 0 0 0
Viimeisin merkintähinta, euroa - - 8,67
Merkintäaika 1.10.2009–31.5.2011 1.10.2010–31.5.2012 1.10.2011–31.5.2013

Vuoden 2007 optioiden viimeinen erä umpeutui 31.5.2013. Yhtiöllä ei ole ulkona olevia optioita.

Elisan kokonaisosakemäärä oli vuoden lopussa 167 335 073 (167 167 782) kappaletta, jotka kaikki ovat samanlajisia.

Vuoden 2013 aikana osakepohjaisen kannustinohjelman nojalla annettuja osakkeita palautui yhtiölle 1 526 kappaletta.

Elisa jakoi huhtikuussa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti osinkoa 1,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 204 miljoonaa euroa.

Optioilla merkityt osakkeet

Rekisteröinti Oman pääoman
Merkintäaika päivä 2007C (1
lisäys
5.12.2012–6.3.2013 20.03.2013 6 400 63 808
7.3.2013–31.5.2013 19.06.2013 330 478 2 865 244
Yhteensä 336 878 2 929 052

1) Merkintähinta on kirjattu Elisan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Lisätietoja saa konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 27 ja 18.12.2007 julkaistusta pörssitiedotteesta.

Tutkimus ja kehitys

Palvelujen kehittäminen tapahtuu pääasiassa tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Elisa investoi 10 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen, josta 8 miljoonaa euroa on kirjattu investointeihin vuonna 2013 (7 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 5 miljoonaa euroa vuonna 2011), mikä vastaa 0,6 prosenttia liikevaihdosta (0,6 prosenttia vuonna 2012 ja 0,3 prosenttia vuonna 2011).

Varsinainen yhtiökokous

Elisan varsinainen yhtiökokous päätti 25.3.2013, että vuoden 2012 vahvistetun tilinpäätöksen perusteella jaetaan osinkoa 1,30 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin osakkeenomistajille 9.4.2013.

Varsinainen yhtiökokous hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2012.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän. Hallitukseen valittiin vanhoina jäseninä Ari Lehtoranta, Raimo Lind, Leena Niemistö ja Eira Palin-Lehtinen, Mika Salmi ja Mika Vehviläinen ja uutena jäsenenä Jaakko Uotila. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Lind ja varapuheenjohtajaksi Ari Lehtoranta. Nimitys- ja palkkiovaliokunnan jäseniksi valittiin Raimo Lind (puheenjohtaja), Ari Lehtoranta ja Mika Vehviläinen. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittiin Eira Palin-Lehtinen (puheenjohtaja), Leena Niemistö ja Jaakko Uotila.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG OyAb, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Esa Kailiala, KHT.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2013 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta. Omien osakkeiden osto voi olla suunnattu. Tämän valtuutuksen kattama enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

Vuoden 2010 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Anti voi olla suunnattu. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta, joista on laskettu liikkeelle 2,4 miljoonaa osaketta.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Varsinainen yhtiökokous perusti osakkeenomistajien nimitystoimikunnan vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella Elisan hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano on seuraava:

  • EijaAilasmaa, Solidium Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja
  • Pekka Pajamo, CFO, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Timo Ritakallio, varatoimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Jorma Eräkare, Suomen rahasto-osuuksien hoitaja, Nordea Finland Fund
  • Raimo Lind, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Nimitysvaliokunta valitsi puheenjohtajakseen EijaAilasmaan.

Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat

24.4.2013 Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan, jossa Elisa ostaa kiinteän verkon operaattori PPO:n Telecom ja ITliiketoiminnan sisältävän yhtiön koko osakekannan. Yritysosto sisältää myös PPO:n omistukset Kymen Puhelin Oy:ssä ja Telekarelia Oy:ssä.

Kauppa päätettiin 30.4.2013 ja ostetut yhtiöt yhdisteltiin Elisan konsernitilinpäätökseen 1.5.2013 alkaen.

KKV asetti kaupan hyväksymisen ehdoksi kuluttajaliiketoimintaa koskevien päällekkäisten laajakaistaverkkojen ja valokuituyhteyksien sekä niihin liittyvien noin 2 700 asiakassopimuksen myynnin Joensuun, Kontiolahden jaOutokummun alueilla.

KKV:n asettaman ehdon mukaisesti Elisa myi lokakuussa noin 2 700 asiakassopimusta Joensuussa, Kontiolahdella jaOutokummussa.

KKV ilmoitti vieneensä markkinaoikeuteen Elisan henkilöasiakkaiden puhelinliittymien paperilaskuhintakäytännön.

Suomen LTE 800 MHz -taajuushuutokauppa päättyi 30.10.2013. Elisa sai tavoittelemansa 2x10 MHz:n taajuudet. Lisenssin hinta on 33,3 miljoonaa euroa, ja se maksetaan viidessä vuotuisessa erässä vuosina 2013–2017. Lisenssi on voimassa 1.1.2014–31.12.2033. Lisenssiehdot sisältävät rakennussitoumuksen 97 prosentin väestöpeitosta 5 vuoden kuluessa.

Elisa sai tavoittelemansa 2x10 MHz:n taajuudet LTE 800 MHz -taajuushuutokaupassa Virossa 12.8.2013. Lisenssin hinta oli 5 miljoonaa euroa, ja se maksettiin kokonaisuudessaan elokuussa.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi Elisan kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten valuuttariski on vähäinen.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

Yritysvastuu

ICT- ja verkkopalvelujen kysyntä jatkoi kasvuaan, ja niiden ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenivät yhteensä

21 965 tonnia eli 15 prosenttia. Mobiilidatan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät 46 prosenttia (0,27 kg/GB (1 ). Elisan tietokeskusten energiatehokkuus parani ja niiden hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 797 tonnia. Elisan sähköinen laskutus alensi hiilidioksidipäästöjä 678 (340) tonnia.

Kesästä 2013 alkaen Elisan koko energianhankinta on perustunut uusiutuviin energialähteisiin, joilla on alkuperämerkintä. Carbon Disclosure Project (CDP) palkitsi Elisan ympäristöraportoinnin vuonna 2013.

Elisa investoi joustavaan työhön. Vuoden 2013 henkilöstötutkimuksen tulos oli toiseksi paras 10 vuoteen.

Elisa julkistaa laajan ja varmennetun verkkovastuuraporttinsa osana vuoden 2013 vuosikertomusta ja se sisältää GRI-indeksin (2 .

1) Kg/gigabytes mittarilla seurataan tiedonsiirtoon kulutetun energian hiilidioksidijalanjälkeä suhteessa siirrettyyn tietomäärään. 2) Yhteiskuntavastuuraportoinnin viitekehys, jonka on tuottanut Global Reporting Initiative (GRI).

Selvitys hallinto-ja ohjausjärjestelmästä

Elisa julkistaa erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) viikolla 11 (10.3.2014 alkaen) verkkosivustollaan osoitteessa www.elisa.fi.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

ElisaOyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 2.4.2014 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän. Nimitystoimikunta ehdottaa Raimo Lindin, Leena Niemistön, Eira Palin-Lehtisen, Jaakko Uotilan ja MikaVehviläisen uudelleenvalintaa. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallituksen valitaan uusina jäseninä Petteri Koponen ja Seija Turunen. Nykyisistä jäsenistäAri Lehtoranta ja Mika Salmi ilmoittivat, että he eivät ole käytettävissä uudelleenvalintaan kevään 2014 yhtiökokouksessa.

Hallitus pyytää varsinaiselta yhtiökokoukselta lupaa osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista. Anti voi olla suunnattu. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka ja se korvaa nykyisen voimassa olevan valtuutuksen. Valtuutuksen nojalla voidaan laskea liikkeelle korkeintaan 15 miljoonaa yrityksen osaketta.

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2014

Suomen makrotalousympäristön odotetaan yhä olevan heikko vuonna 2014. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu myös haasteellisena.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2013. Mobiilidatan, ICT-palvelujen ja uusien verkkopalvelujen sekä tehtyjen yritysostojen odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Konsernin kertaluonteisista eristä puhdistetun koko vuoden käyttökatteen odotetaan olevan vuoden 2013 tasolla tai hieman parempi. Koko vuoden investointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta. Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvät.

Elisa jatkaa kustannustehokkuustoimiaan virtaviivaistamalla tuotevalikoimaansa sekä IT-järjestelmiään ja -operaatioitaan, lisäämällä asiakaspalvelun ja myynnin tehokkuutta sekä vähentämällä yleisiä hallintokuluja.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Pitkän aikavälin kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä uusiin online- ja ICT-palveluihin.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osingonmaksu, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,30 euroa osakkeelta. Voitonjako on 104 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti jaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on 7.4.2014 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 15.4.2014. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, joka vastaa 3 prosenttia koko osakekannasta.

HALLITUS

Konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa Liite 2013 2012
Liikevaihto 1, 4 1 547,4 1 553,4
Liiketoiminnan muut tuotot 5 4,0 4,7
Materiaalit ja palvelut 6, 35 -619,9 -655,6
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7, 27 -270,0 -237,0
Liiketoiminnan muut kulut 8 -170,8 -164,5
Käyttökate 1 490,7 501,1
Poistot 1, 10 -210,1 -202,1
Liikevoitto 1 280,6 298,9
Rahoitustuotot 11 10,3 9,4
Rahoituskulut 11 -36,2 -39,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,1
Voitto ennen veroja 254,6 268,9
Tuloverot 12 -58,2 -60,4
Tilikauden voitto 196,3 208,5
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 196,6 208,7
Määräysvallattomille omistajille -0,2 -0,2
196,3 208,5
Tulos/osake (euroa):
Laimentamaton 13 1,25 1,33
Laimennettu 13 1,25 1,33
Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta):
Laimentamaton 13 157 269 156 548
Laimennettu 13 157 269 156 685

Laaja konsernin tuloslaskelma

Milj. euroa Liite 2013 2012
Tilikauden voitto 196,3 208,5
Muut laajan tuloksen erät verovaikutushuomioituna
Erät,jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot -0,2 0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat 19 1,1 -1,3
0,9 -1,3
Erät,joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -6,3 -4,5
Laajan tuloslaskelman voitto 190,9 202,7
Laajan tuloslaskelman voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 191,2 202,9
Määräysvallattomille omistajille -0,2 -0,2
190,9 202,7

Konsernin tase

Milj. euroa Liite 31.12.2013 31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 713,6 616,1
Liikearvo 15 832,4 797,1
Muut aineettomat hyödykkeet 15 143,3 101,3
Osuudet osakkuusyrityksissä 16 2,4 6,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat 17, 18, 19 22,5 19,9
Laskennalliset verosaamiset 21 13,5 12,1
Muut saamiset 17, 18, 20, 25, 28 70,5 45,1
1 798,3 1 598,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 22 55,5 59,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 327,3 310,0
Tuloverosaamiset 5,4 1,4
Rahavarat 24 137,8 39,8
526,0 410,6
VARAT YHTEENSÄ 1 2 324,3 2 008,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 83,0 83,0
Omat osakkeet -148,2 -194,1
Vararahasto 3,4 3,4
Käyvän arvon rahasto -3,2 2,0
Muut rahastot 381,0 381,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 90,9 52,7
Kertyneet voittovarat 453,4 514,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 26, 27 860,3 842,1
Määräysvallattomien omistajien osuus 1,9 2,8
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 862,2 844,9
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 21 21,0 16,9
Eläkevelvoitteet 28 13,8 7,1
Varaukset 29 2,4 3,3
Rahoitusvelat 30 829,7 702,8
Muut velat 31 35,6 13,7
902,5 743,8
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat ja muut velat 31 267,4 243,3
Tuloverovelat 0,3 0,8
Varaukset 29 12,6 0,3
Rahoitusvelat 30 279,3 175,6
559,6 419,9
VELAT YHTEENSÄ 1 462,1 1 163,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 324,3 2 008,7

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa Liite 2013 2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen veroja 254,6 268,9
Oikaisut
Poistot 10 210,1 202,1
Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 25,9 30,1
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -1,0 -0,5
Varausten lisäys (+) / vähennys (-) tuloslaskelmassa 5,1 -0,7
Muut oikaisut -12,3 -5,6
227,9 225,4
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -13,5 -14,2
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 6,4 -19,2
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 2,1 -16,1
-4,9 -49,5
Saadut osingot 0,5 1,0
Saadut korot 9,7 8,7
Maksetut korot -34,9 -39,8
Maksetut verot -64,9 -72,3
Liiketoiminnan nettorahavirta 388,1 342,5
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinnat -91,4
Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet -1,7 -0,7
(1
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin -212,5 -188,9
Tytäryritysten myynti 0,1 0,6
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 1,4 1,3
Investointien nettorahavirta -304,1 -187,7
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot 300,1 150,9
Pitkäaikaisten lainojen maksut -82,1 -0,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 1,5 -119,6
Rahoitusleasingvelkojen maksut -4,8 -6,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys, toteutetut osakeoptiot 2,9 4,4
Omien osakkeiden luovutus 4,6
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta -4,0
Maksetut osingot -204,2 -203,5
Rahoituksen nettorahavirta 14,0 -174,0
Rahavarojen muutos 98,1 -19,2
Rahavarat tilikauden alussa 39,8 59,0
Rahavarat tilikauden lopussa 24 137,8 39,8

1) Kokonaisinvestoinnit 800 MHz -taajuuslisensseihin ovat 38,4 miljoonaa euroa, josta vuoden 2013 rahavirtavaikutus on 11,8 miljoonaa euroa. Suomen 800 MHz- taajuuslisenssi 33,3 miljoonaa euroa maksetaan 5 erässä vuosina 2013–2017. Viron lisenssi 5,1 miljoonaa euroa maksettiin yhdessä erässä vuonna 2013.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Sijoitetun Määräys
vapaan Kerty vallat
Omat oman neet tomien Oma
Osake osak Muut pääoman voitto omista pääoma
Milj. euroa pääoma keet rahastot rahasto varat Yhteensä jien osuus yhteensä
Oma pääoma
1.1.2012
83,0 -197,0 392,3 48,3 510,3 836,8 3,5 840,3
IAS 19R käyttöönotto -2,0 -2,0
Oma pääoma
1.1.2012 83,0 -197,0 392,3 48,3 508,4 834,8 3,5 838,5
Tilikauden tulos 208,7 208,7 -0,2 208,5
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0
Etuuspohjaisen
nettovelan
uudelleen
määrittämisestä
johtuvat erät -4,5 -4,5 -4,5
Myytävissä olevat
rahoitusvarat -1,3 -1,3 -1,3
Tilikauden laaja tulos -5,8 208,7 202,9 -0,2 202,7
Osingonjako -203,4 -203,4 -0,5 -204,0
Osakepalkitse
minen 2,9 3,5 6,4 6,4
Toteutetut
osakeoptiot 4,4 4,4 4,4
Muut muutokset -2,8 -2,8 0,0 -2,8
Oma pääoma
31.12.2012 83,0 -194,1 386,4 52,7 514,2 842,2 2,8 844,9
Tilikauden tulos 196,6 196,6 -0,2 196,3
Muuntoerot -0,2 -0,2 -0,2
Etuuspohjaisen
nettovelan
uudelleen
määrittämisestä
johtuvat erät -6,3 -6,3 -6,3
Myytävissä olevat
rahoitusvarat 1,1 1,1 1,1
Tilikauden laaja tulos -5,2 196,4 191,2 -0,2 190,9
Osingonjako -203,2 -203,2 -0,6 -203,8
Osakepalkitse 3,2 3,2 3,2
minen
Omien ja uusien
osakkeiden luovutus 6,0 35,3 -1,3 40,0 40,0
Omien osakkeiden
mitätöinti 39,9 -39,9 0,0 0,0
Määräysvallan
hankinta
tytäryrityksessä 0,0 23,2 23,2
Määräysvallatto
mien omistajien
osuuksien hankinta -15,9 -15,9 -23,2 -39,1
Toteutetut
osakeoptiot 2,9 2,9 2,9
Oma pääoma
31.12.2013 83,0 -148,2 381,2 90,9 453,4 860,3 1,9 862,2

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Elisa-konserni ("Elisa" tai "yhtiö") harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenteen palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on ElisaOyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. Emoyhtiö ElisaOyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä vuodesta 1999 lähtien.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt 6.2.2014 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa ElisaOyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Repor-ting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekä johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

1.1.2013 käyttöönotetun uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin myötä vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi laajaan tuloslaskelmaan ja taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka. Käyttöönoton johdosta konsernin oma pääoma 31.12.2012 aleni 6,5 miljoonaa euroa ja vastaavasti työsuhde-etuuksiin liittyvä nettovelka kasvoi 5,9 miljoonaa euroa. Konsernin laajan tuloslaskelman voitto vuonna 2012 pieneni 4,5 miljoonaa euroa. Vertailutiedot vuodelta 2012 on oikaistu uudistetun standardin mukaisesti.

Uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardin myötä kauden muut laajan tuloksen erät ryhmitellään eriin, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi ja jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi.

Uudella IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen –standardilla on vaikutusta konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Vaikutus ei ole olennainen.

1.1.2013 käyttöönotetuilla IFRS-standardien vuosittaisilla muutoksilla (Annual Improvements) ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö ElisaOyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muutoin määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, vaikka yhtiöllä olisi vähemmän kuin puolet äänivallasta, kun yhtiöllä on sopimuksen perusteella oikeus enempään kuin puoleen äänivallasta, oikeus määrätä yhteisön talouden ja toiminnan periaatteista, oikeus nimittää tai erottaa enemmistö sellaisen hallintoelimen jäsenistä, joka käyttää määräysvaltaa yhteisössä tai oikeus käyttää äänten enemmistöä viimeksi mainitussa hallintoelimessä.

Tytäryritykset yhdistellään hankintahetkestä alkaen ja myydyt yritykset myyntihetkeen saakka. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina. Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Ehdollisen vastikkeen muutokset ja hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Edullisesta kaupasta syntyvä voitto kirjataan tulosvaikutteisesti hankinta-ajankohtana.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset kirjataan voittovaroihin.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää osuuden osakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullut osakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka.

Yhteisyritykset

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisten osapuolten kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät yhdistellään suhteellista yhdistelymenetelmää käyttäen. Elisa soveltaa menetelmää keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyyn.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden painotettua keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaiset myyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myynti tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Projektien valmistusaste määritetään kertyneiden työtuntien suhteena arvioituihin kokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe- ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu joko toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataan kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien arvioidun käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.

Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen ja palvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen tai suorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuus kirjataan palvelusta erillään.

Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisia viestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensä asiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteita palvelusopimuksen päättyessä.

Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisan tuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaiden ansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojen vähennykseksi. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä voimassaolevia kantaasiakasohjelmia.

Liikevoitto

Liikevoitolla yhtiö tarkoittaa liikevaihtoa sekä liiketoiminnan muita tuottoja vähennettynä liiketoiminnan kuluilla (materiaalit ja palvelut oikaistuna varastojen muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnat muut kulut), poistoilla sekä arvonalentumisilla.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3 (2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet (kuten asiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 4–5 vuotta
Tuotemerkki 10 vuotta
Kehittämismenot 3 vuotta
IT-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta
Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta
Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta
Telepäätelaitteet 1–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja tällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekä yritystodistukset. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista, joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaiset Euroopan talousalueella toimivien yritysten ja julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit. Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan hankintamenoon. Avoinna olevat johdannaiset arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä. Elisa-konserni ei ole käyttänyt suojauslaskentaa.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun maksusuoritus on viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kun myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit, joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoon kirjattujen osakkeiden arvo on määritetty joko perustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon, diskontatun kassavirran menetelmään tai osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaan tasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Konsernin koron- ja valuutanvaihtosopimukset luokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaan luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon. Konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet luokitellaan tasolle 3. Ks. liitetieto 17.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan 3 kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Arvonalentumiset

Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin, mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Omat osakkeet

Emoyhtiön omistamat ElisaOyj:n osakkeet (omat osakkeet) esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Uudistetun IAS 19 käyttöönoton vaikutukset on esitetty kohdassa Sovelletut uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat.

Tulospalkkiojärjestelmä ja henkilöstörahasto

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.

Osakeperusteiset maksut

Elisalla on käytössä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on sitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoa pitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaan etuuden käteisosuuden osalta palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuus sitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä suoritettava osuus velaksi. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavan osuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksua edeltävän kuukauden päättymiseen asti. Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita eimarkkinaperusteisia ehtoja.

Elisan hallitus teki 18.12.2007 päätöksen optio-oikeuksien myöntämisestä konsernin avainhenkilöille ja ElisaOyj:n täysin omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle. Optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja ne kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä myöntämishetken ja käyttämisoikeuden alkamisen väliselle ajanjaksolle. Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Optioiden käypä arvo määritetään Black–Scholes -optiohinnoittelumallin perusteella. Arviot lopullisesta optioiden määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä ja näiden arvioiden muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvät riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokraajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataan rahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja -tiloja, it-palvelimia, videokonferenssilaitteita ja infrastruktuuria.

Konserni vuokralle antajana

Yhtiöllä on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.

Yhtiö toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien videoneuvottelulaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot yhtiö kirjaa vuokra-ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella samansuuruisen tuottoasteen.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kun viitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen. Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.2013 on 832,4 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 15.

Osakepalkitsemisjärjestelmät

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista. Osakepalkitsemisjärjestelmien perusteella kirjatut kulut tilikaudella 2013 olivat 6,2 miljoonaa euroa ja 31.12.2013 taseeseen sisältyy järjestelmiin liittyviä velkoja 5,0 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 27.

Tuotot ja kulut

Tuottojen ja kulujen arvostamisessa ja kohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetään osin kokemukseen perustuvia arvioita.

Verot

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin. 31.12.2013 konsernilla on 13,5 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Elisa ottaa käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat standardit 1.1.2014 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty EU:ssa.

• IFRS 10 Konsernitilinpäätös, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IFRS 12 Tilinpäätöksissä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, IAS 27 Erillistilinpäätös ja IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Standardi IFRS 11 muuttaa konsernin yhteisyritysyhdistelyssä käyttämän suhteellisen yhdistelymenetelmän pääomaosuusmenetelmäksi. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin 1.1.2015 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardin mukaan rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, paitsi mikäli tiettyjen ehtojen täyttyminen edellyttää kirjaamista jaksotettuun hankintamenoon. Arvostamistapoja on lisäksi yksinkertaistettu.

1. Toimintasegmentit

Konsernin raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.

Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat rahoitusvarat, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Johdon raportointiin ei sisälly segmenttien velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.

Toimintasegmentit

2013

Henkilö Yritys Kohdista Konserni
Milj. euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto 949,1 598,3 1 547,4
Käyttökate 295,2 195,5 490,7
Poistot -117,6 -92,5 -210,1
Liikevoitto 177,6 103,0 280,6
Rahoitustuotot 10,3 10,3
Rahoituskulut -36,2 -36,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,0 0,0
Voitto ennen veroja 254,6
Investoinnit 132,4 107,7 240,1
Varat 1 211,9 835,6 276,8 2 324,3

2012

Henkilö Yritys Kohdista Konserni
Milj. euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto 962,4 591,1 1 553,4
Käyttökate 307,0 194,1 501,1
Poistot -115,0 -87,1 -202,1
Liikevoitto 191,9 107,0 298,9
Rahoitustuotot 9,4 9,4
Rahoituskulut -39,5 -39,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 0,1 0,1
Voitto ennen veroja 268,9
Investoinnit 113,6 79,9 193,4
Varat 1 145,7 760,3 102,7 2 008,7

Tuotteet ja palvelut

2013

Kiinteä
Matka verkko Konserni
Milj. euroa viestintä ja muut yhteensä
Liikevaihto 927,5 619,8 1 547,4

2012

Kiinteä
Matka verkko Konserni
Milj. euroa viestintä ja muut yhteensä
Liikevaihto 1 001,0 552,4 1 553,4

Maantieteelliset tiedot

2013

Muu Muut Konserni
Milj. euroa Suomi Eurooppa maat Eliminoinnit yhteensä
Liikevaihto 1 443,0 116,4 3,8 -15,8 1 547,4
Varat 2 671,9 162,5 0,8 -510,8 2 324,3

2012

Muu Muut Konserni
Milj. euroa Suomi Eurooppa maat Eliminoinnit yhteensä
Liikevaihto 1 432,4 133,8 4,9 -17,6 1 553,4
Varat 1 863,1 145,6 2 008,7

2. Yrityshankinnat

Yrityshankinnat vuonna 2013

Sulake Corporation Oy:n hankinta

Elisan omistus Sulake Corporation Oy:stä nousi 24 prosentista 100 prosenttiin 15.2.2013, jolloin Elisa osti muiden pääosakkaiden osuudet.

Sulake luo sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja pelejä Internetiin. Sen tunnetuin palvelu on teini-ikäisille suunnattu Habbo Hotel. Sulakkeen globaali asiakaskunta, brändi, yhteisöplatform ja liiketoimintaosaaminen yhdistettynä Elisan osaamiseen luovat mahdollisuuksia uudenlaisten palveluiden kehittämiselle.

Kauppahinta oli 6,2 miljoonaa euroa. Elisan aiemmin omistamien Sulake Corporation Oy:n osakkeiden käypä arvo hankinta-ajankohtana oli 6,4 miljoonaa euroa. Aiempi omistus mukaan lukien liikearvoa syntyi 15,0 miljoonaa euroa. Liikearvo liittyy edellä mainittuihin uusien palveluiden tulontuotto-odotuksiin ja se ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Sulakkeen tulos yhdisteltiin konserniin 1.2.2013 alkaen. Hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 12,9 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos -3,7 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut 2013 alusta, vaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 14,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseen -4,1 miljoonaa euroa.

Konsernin ja hankitun yhtiön keskinäiset liiketoimet on huomioitu liiketoimintojen yhdistämisessä.

Milj. euroa
Käteinen raha 6,2
Aiempi omistus 6,4
Aiemman liiketoimen selvitys 2,3
Kokonaishankintameno 15,0

Hankittu nettovarallisuus

Milj. euroa Kirjatut arvot
Aineettomat hyödykkeet 4,0
Aineelliset hyödykkeet 0,3
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 2,9
Rahavarat 1,6
Rahoitusvelat -4,1
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -4,7
0,0

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

Milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta -6,2
Ostettujen tytäryritysten rahavarat 1,6
-4,6

Liikearvon syntyminen hankinnassa

Milj. euroa
Luovutettu vastike (aiempi omistus mukaan lukien) 15,0
Hankittu yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 0,0
Liikearvo 15,0

Hankintaan liittyvät kulut 0,1 miljoonaa euroa sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut. Kulut aiheutuvat varainsiirtoverosta.

PPO-Yhtiöt Oy:n hankinta

Elisa osti 30.4.2013 kiinteän verkon operaattori PPO-Yhtiöt Oy:n koko osakekannan sekä 11 prosenttia TelekareliaOy:n osakekannasta. Näiden kauppojen jälkeen Elisan omistusosuus Telekareliasta oli 67 prosenttia ja Kymen Puhelimesta46 prosenttia. Kymen Puhelin Oy yhdisteltiin 1.5.2013 alkaen tytäryhtiönä todellisen määräysvallan perusteella. Lisäksi Elisa hankki 31.12.2013 mennessä 54 prosenttia Kymen Puhelin Oy:n ulkona olevista osakkeista ja 33 prosenttia TelekareliaOy:n ulkona olevista osakkeista, jolloin omistus nousi 100 prosenttiin. Yritysosto vahvistaa Elisan markkina-asemaa PPO-Yhtiöt Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toimialueilla.

Kauppahinta oli 104,3 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,6 miljoonaa euroa. Konserni on sitoutunut maksamaan ehdollista vastiketta, mikäli se myy hankinnan yhteydessä sille siirtyneitä omistuksia tietyistä erikseen sovituista omistusyhteysyrityksistä. Ehdollinen vastike on määritelty käypään arvoon.

Konserni on kirjannut osana hankintaa 6,3 miljoonan euron ehdollisen velan liittyen Telekarelian ja Kymen Puhelimen antamiin takausvastuisiin. Näiden vastuiden realisoituessa myyjä on sitoutunut palauttamaan kauppahintaa enintään 3,1 miljoonaa euroa.

Hankintamenosta kohdistettiin 5,2 miljoonaa euroa asiakaskantaan, joka poistetaan 5 vuodessa. Hankinnasta syntyi 19,1 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy markkinoille pääsyyn ostettujen yhtiöiden toimialueella. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Yhtiöiden tulos yhdisteltiin konserniin 1.5.2013 alkaen. Hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 57,9 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 11,6 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut 2013 alusta, vaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 88,0 miljoonaa euroa ja tilikauden voittoon 8,8 miljoonaa euroa.

Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.

Luovutettu vastike

Milj. euroa
Käteinen raha 105,9
Vastikesaaminen -3,1
Ehdollinen vastike 1,6
Kokonaishankintameno 104,3

Hankittu nettovarallisuus

Milj. euroa Kirjatut arvot
Asiakaskanta 5,2
Muut aineettomat hyödykkeet 3,8
Aineelliset hyödykkeet 96,2
Osakkeet ja osuudet 5,6
Laskennalliset verosaamiset 4,5
Vaihto-omaisuus 3,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset 12,8
Rahavarat 19,1
Laskennalliset verovelat -9,9
Varaukset -6,3
Rahoitusvelat -8,8
Ostovelat ja muut velat -17,4
108,4

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

Milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta -105,9
Ostettujen tytäryritysten rahavarat 19,1
-86,8

Liikearvon syntyminen hankinnassa

Milj. euroa
Luovutettu vastike 104,3
Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteelliseen osuuteen yksilöitävissä olevasta
nettovarallisuudesta
23,2
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 108,4
Liikearvo 19,1

Hankintaan liittyvät kulut 1,6 (0,3) miljoonaa euroa sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut. Kulut aiheutuvat pääosin varainsiirtoverosta.

Kaupan jälkeen myyjä hankki ElisaOyj:n osakkeita. Hankinta on käsitelty konsernin rahavirtalaskelmassa omien osakkeiden luovutuksena.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta

Konserni hankki 10.6.–31.12.2013 välisenä aikana 54 prosentin lisäosuuden Kymen Puhelin Oy:sta ja 33 prosentin lisäosuuden TelekareliaOy:sta minkä jälkeen konserni omistaa yritysten koko osakekannan. Kymen Puhelimen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo oli 31.12.2013 40,0 miljoonaa euroa ja Telekarelian 23,2 miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankintojen johdosta 23,2 miljoonaa euroa ja voittovarat 15,9 miljoonaa euroa.

Milj. euroa Osakkeilla maksettu vastike 35,3 Käteinen raha 3,9 Luovutettu vastike yhteensä 39,2 Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus 23,2 Hankinnan vaikutus konsernin voittovaroihin 15,9

Hankintaan liittyvät kulut 0,1 miljoonaa euroa sisältyvät konsernin tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut. Kulut aiheutuvat pääosin varainsiirtoverosta.

Kymen Puhelin Oy, TelekareliaOy ja PPO Yhtiöt Oy fuusioituivat 31.12.2013 ElisaOyj:hin.

Aiempien tilikausien hankinnat

Elisa hankki 4.11.2010 Appelsiini Finland Oy:n koko osakekannan. 19,7 miljoonan euron kokonaishankintamenosta 2,6 miljoonaa euroa muodostui ehdollisesta vastikkeesta, joka perustui hankitun yrityksen vuosien 2011-2012 yhteenlaskettuun palveluliikevaihtoon. Ehdollisen vastikkeen suorittamisen yhteydessä kirjattiin tilikaudella 0,8 miljoonan euron lisäkulu.

Yrityshankinnat vuonna 2012

Konserni ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2012.

3. Yritysmyynnit

Yritysmyynnit vuonna 2013

PPO Palvelut Oy:n myynti

PPO Yhtiöt OY myi täysin omistamansa PPO Palvelut Oy:n 30.9.2013. Kauppahinta oli 0,2 miljoonaa euroa ja kaupalla ei ollut vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämä tulos on huomioitu konsernin tuloslaskelmassa.

PPO Palvelut Oy:n tulos on yhdistelty konserniin ajalla 1.5.–30.9.2013.

Myydyn yrityksen nettovarallisuus

Milj. euroa Kirjatut arvot
Aineelliset hyödykkeet 0,1
Vaihto-omaisuus 1,1
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 0,5
Rahavarat 0,1
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,8
1,0

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan

Milj. euroa
Rahana saatu kauppahinta 0,2
Myydyn tytäryrityksen rahavarat -0,1

0,1

Yritysmyynnit vuonna 2012

Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulman myynti

Elisa myi omistamansa 77 prosenttia Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulman osakekannasta 29.5.2012. Kauppahinta oli 0,6 miljoonaa euroa ja kaupasta syntyi 0,2 miljoonaa euroa myyntitappiota, joka sisältyy tuloslaskelman riville Liiketoiminnan muut kulut. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämät voitot vaikuttivat myyntitappioon.

Kiinteistö Oy Paimion Puhelimenkulman tulos on yhdistelty konserniin 31.5.2012 saakka.

Myydyn yrityksen nettovarallisuus

Milj. euroa Kirjatut arvot
Aineelliset hyödykkeet 0,8

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan

Milj. euroa Rahana saatu kauppahinta 0,6

4. Liikevaihto

Milj. euroa 2013 2012
Palvelumyynti 1 333,1 1 359,3
Laitemyynti 214,3 194,1
1 547,4 1 553,4

5. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2013 2012
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 1,4 0,7
Julkiset avustukset 0,1 0,2
(1
Muut
2,4 3,8
4,0 4,7

1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja, patenttien myyntituottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.

6. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa 2013 2012
Ostot tilikauden aikana 252,5 274,5
Varastojen muutos 3,8 -15,6
Ulkopuoliset palvelut 363,6 396,7
619,9 655,6

7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa 2013 2012
Palkat ja palkkiot 215,0 187,4
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 6,2 6,5
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 34,5 31,1
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 0,6 0,2
Muut henkilösivukulut 13,6 11,8
270,0 237,0
2013 2012
Konsernin henkilöstö keskimäärin 4 320 3 973

Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 28.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot

Milj. euroa 2013 2012
(1
Toimitusjohtajat sekä toimitusjohtajien sijaiset
2,0 2,5
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,6 0,5

1) Vuoden 2012 palkkakustannukseen sisältyy osakepalkkiojärjestelmästä maksettu kulu 0,6 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajien eläkesitoumukset

Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu ElisaOyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.

Milj. euroa 2013 2012
Hallitus 0,5 0,4
Toimitusjohtaja 0,7 0,7
Johtoryhmä 1,7 1,7
(1
Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kulu
2,1 1,9
5,0 4,7

1) Osakepalkkiojärjestelmästä vuodelle 2013 kirjattu kulu on 6,2 (6,5) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle allokoitu osuus on yhteensä 2,1 (1,9) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 27.

Milj. euroa 2013 2012
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2,9 2,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,3 0,2
Osakeperusteiset etuudet 2,1 1,9
5,3 4,9

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa4.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta 6 kuukautta. Irtisanomisajanpalkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa 9 kuukauden palkkaa.

Elisan toimitusjohtajalla on johtajasopimuksen mukaisesti oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläkejärjestely on maksuperusteinen. Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60–61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 0,7 miljoonaa euroa sisältyy taseen eläkevelvoitteisiin. Eläkettä kerrytetään vuosittain 5,1 prosenttia Tyel:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin eläkettä kerrytetään Tyel:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Muilla, ennen vuotta 2009 nimitetyillä johtoryhmän jäsenillä on johtajasopimukseen perustuva oikeus jäädä eläkkeelle 62 vuoden iässä. Johtajasopimukseen perustuva oikeus on katettu ryhmälisäeläkevakuutuksella.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän puitteissa ei ole maksettu palkkioita tilikaudella 2013.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2012–2014 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa80 000 osaketta ja muun konsernin johtoryhmän osalta 239 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2014 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2013–2015 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa80 000 osaketta ja muun konsernin johtoryhmän osalta 240 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2015 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

ElisaOyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän perheenjäsentensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 258 279 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,15 prosenttia.

Henkilöstön palkitsemis-ja kannustinjärjestelmät

Tulospalkkiojärjestelmä

Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2013 lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvu. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on ElisaOyj:n henkilökunta lukuunottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin.

Henkilöstörahastoon kirjattiin vuonna 2013 0,9 (1,3) miljoonaa euroa, josta vuoden 2013 tuloksen perusteella 0,6 (1,2) miljoonaa euroa.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

ElisaOyj:n hallitus päätti 19.12.2011 kahdesta uudesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2012–2018. ElisaOyj:n hallitus päätti 18.12.2008 ylimmän johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2009– 2011. Järjestelmät on kuvattu liitetiedossa 27. Osakeperusteiset maksut.

Optio-ohjelma

ElisaOyj:n hallitus päätti 18.12.2007 tarjota Elisa-konsernin avainhenkilöille ja ElisaOyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle, Fonetic Oy:lle, merkittäväksi korkeintaan 2 550 000 kpl optio-oikeuksia. Optio-ohjelma on päättynyt tilikauden 2013 aikana. Järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti liitetiedossa 27.

8. Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa 2013 2012
Tilintarkastus 0,3 0,2
Veroneuvonta 0,1 0,1
Koulutuspalvelut 0,1 0,1
Muut palvelut 0,2 0,2
0,6 0,6

9. Tutkimus- ja kehittämismenot

Milj. euroa 2013 2012
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 2,2 2,3
Aktivoidut kehittämismenot 7,9 7,2
10,0 9,5

Vuoden 2013 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat kontaktittoman maksamisen ja visuaalisen kommunikoinnin palvelut sekä IT-palveluiden kehitys.

10. Poistot

Milj. euroa 2013 2012
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat 10,4 10,5
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat 0,4 0,4
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 151,6 147,2
Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet 2,0 2,8
Muut aineelliset hyödykkeet 0,6 0,9
165,0 161,8
Aineettomat hyödykkeet
Asiakaskanta 4,1 4,1
Muut aineettomat hyödykkeet 40,8 36,3
44,9 40,4
209,9 202,1

Omaisuuseristä on kirjattu 0,2 (0,0) miljoonaa euroa arvonalennuksia.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa 2013 2012
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0,5 1,0
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 2,4 1,3
Korkotuotot johdannaisista 7,1 7,1
Muut rahoitustuotot 0,6 0,3
Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista, johdannaiset ei suojauslaskennassa -0,4 -0,4
10,3 9,4
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -27,2 -27,9
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista -1,1 -0,6
Korkokulut johdannaisista -6,7 -6,8
Muut korkokulut -0,1 -0,2
Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista -0,4 -3,3
Muut rahoituskulut -0,6 -0,7
-36,2 -39,5

Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.

12. Tuloverot

Milj. euroa 2013 2012
Tilikauden verot -59,6 -61,2
Edellisten tilikausien verot -0,1 0,2
Laskennalliset verot 0,2 0,2
Edellisten tilikausien laskennalliset verot -0,2 0,4
Suomen yhteisöverokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin veroihin 1,5
-58,2 -60,4

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

2013 2012
Milj. euroa Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät
-7,4 1,1 6,3 -6,0 1,5 -4,5

Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta ja muuntoeroista. Näihin ei liity veroja. Arvonmuutokseen ei kohdistu verovaikutusta, koska konsernin omistusosuus yhtiöstä on yli 10 prosenttia.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa 2013 2012
Tulos ennen veroja 254,6 268,9
Kotimaan verokannan mukainen vero -62,4 -65,9
Verovaikutukset seuraavista:
Osakkeiden verovapaat myyntivoitot (+) /-tappiot (-) 0,0 0,6
Vähennyskelvottomat kulut -5,0 -0,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 4,2 4,6
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 2,1
Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,1 0,7
Laskennallisen veron muutos - Suomen yhteisöverokannan muuttuminen 1,5
Muut erät 1,3 0,4
Verot tuloslaskelmassa -58,2 -60,4
Efektiivinen verokanta, % 22,9 22,5

Suomen yhteisöverokannan muutos 24,5 prosentista 20 prosenttiin hyväksyttiin 17.12.2013 ja se tuli voimaan 1.1.2014. Tämän vuoksi laskennalliset verot määritettiin uudella 20 prosentin verokannalla tilinpäätökseen 2013.

13. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2013 2012
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) 196,6 208,7
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 157 269 156 548
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,25 1,33

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

2013 2012
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen
laskemiseksi (milj. euroa) 196,6 208,7
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 157 269 156 548
Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl) 137
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella
oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) 157 269 156 685
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,25 1,33

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2013

Telelaitteet, Muut Keskeneräiset
Maa- ja Rakennukset ja koneet ja aineelliset aineelliset
Milj. euroa vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno
1.1.2013 6,7 227,8 2 572,9 35,6 26,1 2 869,1
Lisäykset 0,1 6,0 140,4 0,0 19,7 166,3
Hankitut tytäryritykset 1,2 8,2 79,9 0,1 7,5 96,9
Vähennykset 0,0 -0,5 -6,0 0,0 -0,1 -6,7
Myydyt tytäryritykset 0,0 -0,1 -0,1
Siirrot erien välillä 0,1 4,3 27,2 -31,4 0,1
Kurssierot 0,0 -0,3 0,1 -0,1
Hankintameno
31.12.2013 8,0 245,8 2 814,0 35,7 21,9 3 125,4
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
1.1.2013
107,8 2 111,4 34,0 2 253,2
Poistot ja
arvonalentumiset 10,8 153,6 0,6 165,0
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot -0,4 -5,8 -6,2
Kurssierot -0,2 -0,2
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
31.12.2013 118,3 2 259,0 34,6 2 411,8
Kirjanpitoarvo
1.1.2013
6,7 120,0 461,5 1,6 26,1 615,9
Kirjanpitoarvo
31.12.2013 8,0 127,5 555,1 1,1 21,9 713,6
Telelaitteet, Muut Keskeneräiset
Maa- ja Rakennukset ja koneet ja aineelliset aineelliset
Milj. euroa vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno
1.1.2012 6,8 222,6 2 440,4 35,6 30,8 2 736,2
Lisäykset 0,1 4,0 146,7 9,6 160,5
Vähennykset -0,1 -0,5 -26,1 0,0 -26,7
Myydyt tytäryritykset -0,2 -0,9 -0,1 -1,2
Siirrot erien välillä 0,1 2,7 12,0 0,0 -14,3 0,4
Hankintameno
31.12.2012 6,7 227,8 2 572,9 35,6 26,1 2 869,1
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
1.1.2012 97,8 1 987,5 33,2 2 118,5
Poistot 10,9 150,0 0,9 161,8
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot -0,9 -26,1 -27,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset
31.12.2012 107,8 2 111,4 34,0 2 253,2
Kirjanpitoarvo
1.1.2012
6,8 124,8 452,9 2,4 30,8 617,7
Kirjanpitoarvo
31.12.2012
6,7 120,0 461,5 1,6 26,1 615,9

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2013 38,6 (35,9) miljoonaa euroa.

Vuonna 2013 lisäyksiin sisältyy 2,9 (3,1) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

2013

Rakennukset Telelaitteet,
Milj. euroa ja rakennelmat koneet ja kalusto Yhteensä
Hankintameno 17,4 110,0 127,4
Kertyneet poistot 4,5 97,2 101,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 12,9 12,8 25,7

2012

Milj. euroa
Hankintameno 17,4 106,9 124,3
Kertyneet poistot 4,1 95,2 99,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 13,4 11,7 25,1

15. Aineettomat hyödykkeet

2013

Muut Keskeneräiset
aineettomat aineettomat
Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
797,1 82,5 377,0 12,2 1 268,8
32,7 (1
41,2
73,8
35,3 5,2 7,8 0,2 48,5
-1,1 -1,1
8,6 -7,7 0,8
0,0 0,0
832,4 87,7 424,8 45,9 1 390,8
370,4
4,1 41,0 45,1
-0,4 -0,4
81,0 334,1 415,1
797,1 5,6 83,4 12,2 898,4
832,4 6,7 (2
90,7
45,9 975,7
76,9 293,5

2012

Muut Keskeneräiset
aineettomat aineettomat
Milj. euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012 797,1 89,2 348,1 14,2 1 248,6
Lisäykset 24,0 9,0 33,0
Vähennykset -6,7 -5,6 -12,2
Siirrot erien välillä 10,4 -11,0 -0,5
Hankintameno 31.12.2012 797,1 82,5 377,0 12,2 1 268,8
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2012 79,5 262,8 342,3
Poistot 4,1 36,3 40,4
Vähennysten kertyneet poistot -6,7 -5,6 -12,2
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2012 76,9 293,5 370,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2012 797,1 9,7 85,3 14,2 906,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 797,1 5,6 (2
83,4
12,2 898,4

1) Sisältää Suomen 800 MHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 33,3 miljoonaa euroa.

2) Sisältää it-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 57,1 (59,0) miljoonaa euroa ja brändiä kirjanpitoarvoltaan 7,9 (12,2) miljoonaa euroa.

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

Milj. euroa 2013 2012
Henkilöasiakkaat 503,7 480,2
Yritysasiakkaat 328,7 316,9
832,4 797,1

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Toimintasegmentit ovat myös alin taso, jolla yrityksen johto seuraa liikearvoja.

ElisaOyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Testauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat 5 vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on segmentistä riippuen 7,91–7,92 prosenttia. 5 vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi. Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta. DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.

Herkkyysanalyysi

Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Käytetyt ennusteparametrit 2013 2013 2012 2012
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy,
milj. euroa
2 359 1 253 3 028 1 329
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 35,9 35,6 35,4 33,3
Horisonttikasvu, % 0,0 0,0 0,0 0,0
Diskonttauskorko ennen veroja, % 7,9 7,9 6,8 6,8

1) 5 vuoden ennustejaksolla keskimäärin

Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla
käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo
2013 2013 2012 2012
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % -17,0 -14,4 -19,2 -13,5
Horisonttikasvu, % -56,0 -35,2 -55,9 -21,8
Diskonttauskorko ennen veroja, % 20,0 16,5 22,0 14,2

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

Milj. euroa 2013 2012
Tilikauden alussa 6,5 0,1
Osuus tilikauden tuloksista -0,1 0,0
Ostetut tytäryritykset 2,4
Siirrot erien välillä -6,5 6,4
Tilikauden lopussa 2,4 6,5

Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35.

Vertailutilikaudella 2012 ElisaOyj:n omistusosuus Sulake Corporation Oy:ssä kasvoi 17 prosentista 24 prosenttiin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin aiemmin luokitellut osakkeet yhdisteltiin konserniin osakkuusyritysosakkeina 31.12.2012. Tilikaudella 2013 omistusosuus Sulakkeessa kasvoi 24 prosentista 100 prosenttiin ja yhtiö on yhdistelty tytäryrityksenä 1.2.2013 lähtien.

PPO Yhtiöt Oy -kaupan myötä konsernin osakkuusyrityksiksi tulivat FNE-Finland Oy, Helmivisio Oy, Kiinteistö OyKiihtelysvaaran Oravanpyörä, SofteraOy ja Super Head End Finland Oy.

17. Käypään arvoon arvostetut varat

Milj. euroa 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat 0,0 0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat 6,9 6,9
Muut velat 2,0 2,0
8,8 6,9 0,0 2,0
Milj. euroa 2012 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat 0,4 0,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat 5,7 5,7
Muut velat 2,1 2,1
8,3 5,7 0,4 2,1

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Muut velat
Milj. euroa 2013 2012
Alkusaldo 2,1 2,8
Ehdollisen vastikkeen lisäys 1,6
Ehdollisen vastikkeen uudelleenarvostus 0,8
Ehdollisen vastikkeen maksu -2,5 -0,7
Loppusaldo 2,0 2,1

Tasolla 3 esitetään liiketoimintojen hankintojen ehdolliset vastikkeet. Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.

Tasojen määrittely ks. tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kohta Rahoitusvarat ja -velat.

18. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2013

Käypään
arvoon
tulosvaikut
teisesti
Myytävissä kirjattavat Jaksotettuun
hankinta
Tase
olevat Lainat ja rahoitus menoon Tase-erien erien
rahoitus muut varat/- kirjattavat kirjanpito käyvät
Milj. euroa Liite varat saamiset (1
velat
rahoitusvelat arvot arvot
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
19 22,5 22,5 22,5
Saamiset 20 70,4 0,1 70,5 70,5
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaami
set ja muut
saamiset 23 327,3 327,3 327,3
22,5 397,7 0,1 420,3 420,3
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Rahoitusvelat 30 829,7 829,7 837,2
(2
Muut velat
31 29,4 29,4 29,4
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Rahoitusvelat 30 279,3 279,3 280,4
Ostovelat ja muut
(2
velat
31 261,4 261,4 261,4
1 399,7 1 399,7 1 408,3

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat

2) Poislukien saadut ennakot

Käypään
arvoon
tulosvaikut
teisesti Jaksotettuun
Myytävissä kirjattavat hankinta Tase
olevat Lainat ja rahoitus menoon Tase-erien erien
rahoitus muut varat/- kirjattavat kirjanpito käyvät
Milj. euroa Liite varat saamiset (1
velat
rahoitusvelat arvot arvot
Pitkäaikaiset
rahoitusvarat
Myytävissä olevat
rahoitusvarat 19 19,9 19,9 19,9
Saamiset 20 44,6 0,4 45,1 45,1
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaami
set ja muut
saamiset 23 310,0 310,0 310,0
19,9 354,6 0,4 375,0 375,0
Pitkäaikaiset
rahoitusvelat
Rahoitusvelat 30 702,8 702,8 723,9
(2
Muut velat
31 7,6 7,6 7,6
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Rahoitusvelat 30 175,6 175,6 175,1
Ostovelat ja muut
(2
velat
31 237,7 237,7 237,7
1 123,7 1 123,7 1 144,3

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat

2) Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

19. Myytävissä olevat rahoitusvarat

Milj. euroa 2013 2012
Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 6,9 5,7
Noteeraamattomat osakesijoitukset 15,7 14,2
22,5 19,9

Merkittävimmät noteeraamattomat osakesijoitukset

Milj. euroa 2013 2012
AnviaOyj 8,6 8,6
Datawell Oy 2,1 2,1
10,7 10,7

Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, mikäli osakesijoitusten käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset -1,1 (-1,3) miljoonaa euroa on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.

20. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa 2013 2012
Lainasaamiset 0,1 0,1
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä 0,1
Myyntisaamiset 46,2 27,4
Rahoitusleasingsaamiset 15,8 9,0
Siirtosaamiset 8,0 8,0
Johdannaissopimukset 0,1 0,4
Muut pitkäaikaiset saamiset 0,3 0,1
70,5 45,1

Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset saamiset on luokiteltu Lainat ja muut saamiset -ryhmään.

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,28 (0,16) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärät - vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 10,1 6,7
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 15,3 10,0
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 25,4 16,8
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot -1,0 -0,3
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo 24,4 16,5

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 8,6 7,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 15,8 9,0
24,4 16,5

Elisa on antanut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle videoneuvottelulaitteita. Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat 1–5 vuoden välillä ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.

21. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikaudella 2013

Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa
1.1.2013 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Ostetut/
myydyt
tytär
yritykset
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan
31.12.2013
Rahoitusleasingsopimukset 2,7 -0,1 2,6
Sisäiset katteet 5,6 -1,5 4,1
Osakepalkkiojärjestelmä 1,6 1,2 2,8
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä 0,0 -4,4 4,5 0,1
Muut väliaikaiset erot 2,2 0,7 1,0 3,9
12,1 -4,1 4,5 1,0 13,5
Laskennalliset verovelat Kirjattu Ostetut/
myydyt
tytär
Milj. euroa 1.1.2013 tuloslaskelmaan yritykset 31.12.2013
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä
5,0 -3,0 1,3 3,3
Kertyneet poistoerot 9,5 -5,7 8,5 12,3
Muut väliaikaiset erot 2,4 2,8 0,2 5,4
16,9 -5,8 9,9 21,0

Konsernilla oli 31.12.2013 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita43,7 (2,4) miljoonaa euroa, joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2014–2022. Muutos vuodesta 2012 johtuu valtaosin Sulake Corporation Oy:n hankinnasta. Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista 145,8 miljoonaa euroa ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.

Suomen yhteisöverokannan muutos 24,5 prosentista 20 prosenttiin hyväksyttiin 17.12.2013 ja se tuli voimaan 1.1.2014. Tämän vuoksi laskennalliset verot määritettiin uudella 20 prosentin verokannalla tilinpäätökseen 2013.

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.

Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikaudella 2012

Laskennalliset verosaamiset Kirjattu
Milj. euroa 1.1.2012 tuloslaskelmaan 31.12.2012
Rahoitusleasingsopimukset 2,8 -0,1 2,7
Negatiivinen poistoero 1,4 -1,0 0,4
Sisäiset katteet 6,2 -0,6 5,6
Osakepalkkiojärjestelmä 0,7 0,9 1,6
Muut väliaikaiset erot 1,1 0,7 1,8
12,2 -0,1 12,1
Laskennalliset verovelat Kirjattu
Milj. euroa 1.1.2012 tuloslaskelmaan 31.12.2012
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen
käypään arvoon liiketoimintojen
yhdistämisissä 7,1 -2,1 5,0
Kertyneet poistoerot
10,2 -0,7 9,5
Muut väliaikaiset erot 1,8 0,6 2,4

22. Vaihto-omaisuus

Milj. euroa 2013 2012
Aineet ja tarvikkeet 7,0 16,3
Keskeneräiset asiakastyöt 0,0 0,1
Valmiit tuotteet/tavarat 48,5 43,1
55,5 59,4

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,1 (0,1) miljoonaa euroa.

23. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa 2013 2012
Myyntisaamiset 290,9 282,3
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset -7,1 -7,6
Rahoitusleasingsaamiset 8,6 7,4
Siirtosaamiset 25,1 21,3
Lainasaamiset 0,1 0,0
Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,0 0,9
Muut saamiset 9,6 5,6
327,3 310,0

Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Milj. euroa 2013 2012
Erääntymättömät 247,9 249,2
Erääntyneet
Alle 30 päivää 25,4 18,6
31–60 päivää 5,3 3,8
61–90 päivää 3,2 2,1
Yli 90 päivää 2,0 1,1
283,8 274,8

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 283,8 miljoonaa euroa.

24. Rahavarat

Milj. euroa 2013 2012
Kassavarat 72,8 39,8
Pankkitalletukset 22,0
Yritystodistukset (alle 3 kk) 43,0
137,8 39,8

25. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

2013 2012
Voimassaoloaika Voimassaoloaika
Milj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta
Koron- ja
valuutan
vaihto
sopimukset
151,5 3,0 150,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot

2013 2012
Milj. euroa Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Yhteensä Positiivinen
käypä arvo
Negatiivinen
käypä arvo
Yhteensä
Koron- ja
valuutan
vaihto
sopimukset 0,1 0,0 0,0 0,4 0,4

Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojen diskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.

Elisan koronvaihtosopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.

26. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakepääoma ja omat osakkeet

Osakkeiden
lukumäärä Osake Omat
Milj. euroa (tuhansia) pääoma osakkeet
1.1.2012 166 663 83,0 -197,0
Käytetyt optio-oikeudet 505 2,9
31.12.2012 167 168 83,0 -194,1
Käytetyt optio-oikeudet 337
Osakeanti 1 830 6,0
Omien osakkeiden mitätöinti -2 000 39,9
31.12.2013 167 335 83,0 -148,2

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa83 033 008 (83 033 008) euroa.

ElisaOyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden enimmäismäärä on 1 000 (1 000) miljoonaa osaketta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.

Omat osakkeet

Kirjan
pidollinen %-osuus
Osakkeita vasta-arvo osakkeista
kpl euroa ja äänistä
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2012 10 435 275
Luovutettu, osakepalkkiojärjestelmä -147 159
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2012 10 288 116 5 110 155 6,15
Palautettu, osakepalkkiojärjestelmä 1 526
Omien osakkeiden luovutus -303 599
Omien osakkeiden mitätöinti -2 000 000
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2013 7 986 043 3 962 734 4,77

Muut rahastot

Sijoitetun
vapaan
Käyvän oman
Vara arvon Muut pääoman
Milj. euroa rahasto rahasto rahastot rahasto Yhteensä
1.1.2012 3,4 7,8 381,0 48,3 440,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat -1,3 -1,3
Etuuspohjaisen nettovelan
uudelleenmäärittämisestä johtuvat
erot -4,5 -4,5
Toteutetut osakeoptiot 4,4 4,4
31.12.2012 3,4 2,0 381,0 52,7 439,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat 1,1 1,1
Etuuspohjaisen nettovelan
uudelleenmäärittämisestä johtuvat
erot -6,3 -6,3
Osakeanti 35,3 35,3
Toteutetut osakeoptiot 2,9 2,9
31.12.2013 3,4 -3,2 381,0 90,9 472,1

Vararahasto 3,4 miljoonaa euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto -3,2 miljoonaa euroa sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset sekä etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät. Muut rahastot 381,0 miljoonaa euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa. Muuntoerot ovat -0,1 miljoonaa euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan. Tilikaudella 2013 sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu 35,3 miljoonaa euroa yrityshankinnassa käytetystä osakevaihdosta.

27. Osakeperusteiset maksut

ElisaOyj:n hallitus päätti 19.12.2011 2 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käyttöön ottamisesta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2012–2014

Ensimmäisessä, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on 3 ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 3 315 000 ElisaOyj:n osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Mikäli henkilön työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei makseta.

Ansaintajakson 2012–2014 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2012–2014 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 160 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 983 000 ElisaOyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2013–2015 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2013–2015 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 157 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 983 500 ElisaOyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2014–2016 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. 2014–2016 osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 154 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä 996 500 ElisaOyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2012–2018

Toinen, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012–2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on noin 3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 500 000 ElisaOyj:n osakkeen arvoa. Päätöksiä tämän järjestelmän puitteissa ei ole vielä tehty.

Osakepalkkiojärjestelmä 2009–2011

ElisaOyj:n hallitus päätti 18.12.2008 osakepalkkiojärjestelmän käyttöön ottamisesta. Osakepalkkiojärjestelmä tarjosi ylimmälle johdolle mahdollisuuden saada palkkiona ElisaOyj:n osakkeita 3 kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta. Ansaintajaksot olivat kalenterivuodet 2009, 2010 ja 2011. Vuosien 2009, 2010 ja 2011 osakepalkkio-järjestelmät ovat päättyneet.

Hallitus päätti ansaintakriteerit ja kriteereille asetettavat tavoitteet kullekin ansaintajaksolle erikseen. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä oli sidottu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Palkkiot maksettiin kunkin ansaintajakson päätyttyä tilinpäätöksen valmistumista seuraavan kuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Koko järjestelmän maksimipalkkio oli yhteensä 1 100 000 osaketta, joista annettiin 408 619 osaketta. Annetuista osakkeista yhtiölle palautettiin 9 632. Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastasi 2 200 000 ElisaOyj:n osakkeen arvoa.

Vuoden 2011 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2011 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,6 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin 2,9 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2012 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 159 henkilölle 152 503 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 44 345 osaketta ja toimitusjohtajalle 13 645 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 3 832 kappaletta vuoden 2012 aikana ja 1 526 kappaletta vuoden 2013 aikana.

Vuoden 2010 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2010 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 3,5 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin 1,8 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2011 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 48 henkilölle 99 483 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 37 648 osaketta ja toimitusjohtajalle 4 408 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 252 kappaletta vuoden 2011 aikana ja 1 512 kappaletta vuoden 2012 aikana.

Vuoden 2009 osakepalkkiojärjestelmän suoritus määräytyi vuoden 2009 osakekohtaisen tuloksen ja liikevaihdon kehittymisen perusteella. Suoritus oli kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa euroa, josta rahana maksettiin 2,7 miljoonaa euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 1.3.2010 kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 47 henkilölle 156 633 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 52 715 osaketta ja toimitusjohtajalle 20 083 osaketta. Luovutetuista osakkeista palautui yhtiölle 2 510 kappaletta 1.6.2010.

Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Toimitusjohtajan on omistettava puolet järjestelmän perusteella ansaitsemistaan osakkeista niin kauan kuin toimitusjohtajuus jatkuu. Muiden henkilöiden on omistettava järjestelmän perusteella ansaituista osakkeista kaikki yhden vuoden ajan ja 2/3 kahden vuoden ajan kunkin ansaintajakson päättymisestä lukien. Palkkio on palautettava, mikäli rajoitusjakson aikana työsuhde irtisanotaan tai puretaan joko yhtiön tai henkilön toimesta.

Tilikaudella 2013 osakepalkkiojärjestelmän perusteella kirjatut kulut olivat 6,2 (6,4) miljoonaa euroa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa

Vuoden Vuoden Vuoden
2011 2010 2009
järjestelmä järjestelmä järjestelmä
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 907 000 630 000 624 000
Myöntämispäivä 31.12.2010 31.12.2009 31.12.2008
(1
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa
15,47 15,16 11,50
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 16,27 15,96 12,30
Osakkeen kurssin toteumaoletus yhden
(2
sitoumavuoden jälkeen
18,37 17,99 13,59
Osakkeen kurssin toteumaoletus kahden
(2
sitoumavuoden jälkeen
19,72 19,30 14,48
Ansaintajakso alkaa 1.1.2011 1.1.2010 1.1.2009
Ansaintajakso päättyy 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009
Rajoitusjakso päättyy 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 50 50 67
Ansaintakriteerien toteuma, % 36 40 53
Suoritettu määrä, kpl 152 503 99 483 156 633
Palautettu määrä, kpl -5 358 -1 764 -2 510
Siirtopäivän keskikurssi, euroa 17,91 16,71 15,42
Jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, % 17 16 25
Järjestelmän piirissä henkilöitä 159 50 47

1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla.

2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa

Vuoden Vuoden Vuoden
2014 2013 2012
järjestelmä järjestelmä järjestelmä
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 996 500 983 500 983 000
Myöntämispäivä 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011
(1
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa
15,36 12,83 12,23
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 19,26 16,73 16,13
Osakkeen kurssin toteumaoletus ansainta- ja rajoitusjakson
(2
jälkeen
19,54 16,24 16,16
Ansaintajakso alkaa 1.1.2014 1.1.2013 1.1.2012
Ansainta- ja rajoitusjakso päättyvät 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 50 50 72
Järjestelmän piirissä henkilöitä 154 157 160

1) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja 1,30 euroa.

2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.

Optio-ohjelma 2007

Elisan hallitus päätti 18.12.2007 optio-oikeuksien antamisesta konsernin avainhenkilöille sekä yhtiön kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Optiojärjestelmän kohteena olivat ne noin 150 avainhenkilöä, jotka eivät kuuluneet ylimmän johdon osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Optio-oikeudet annettiin vastikkeetta. Optio-ohjelma ei ole enää voimassa eikä siitä myönnetä uusia optio-oikeuksia.

Optio-oikeudet oikeuttivat merkitsemään yhteensä enintään 2 550 000 yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta. Optiot jakautuivat 2007A-, 2007B- ja 2007C-optioihin, joita kutakin on 850 000 kappaletta. Optio-oikeuksien perusteella osakkeita merkittiin yhteensä 1 198 074 kappaletta.

Järjestelyn ehdot

Optio-ohjelma Optio-ohjelma Optio-ohjelma
2007A 2007B 2007C
Voimassaoloaika (vuosina) 3,5 3,5 3,5
Merkintäaika 1.12.2009– 1.12.2010– 1.12.2011–
31.5.2011 31.5.2012 31.5.2013
(1
Merkintähinnan määräytymisajankohta
1.11.–30.11.2007 1.11.–30.11.2008 1.11.–30.11.2009
Optioiden Optioiden Optioiden
lukumäärä lukumäärä lukumäärä Yhteensä
Optio-oikeudet 1.1.2012 238 198 605 000 843 198
Käytetty -238 197 -266 822 -505 019
Rauenneet -1 -1
Rauenneet varastossa olleet optiot -268 000 -268 000
Optio-oikeudet 31.12.2012 338 178 338 178
Käytetty -336 878 -336 878
Rauenneet -1 300 -1 300
Rauenneet varastossa olleet optiot -245 000 -245 000
Optio-oikeudet 31.12.2013 0 0
Varastossa 31.12.2012 245 000 245 000
Varastossa 31.12.2013 0 0
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2012 338 178 338 178
Käytettävissä olevat optio-oikeudet
31.12.2013 0 0 0 0
Alkuperäinen merkintähinta, euroa 20,84 11,89 13,99
Merkintähinta 31.12.2012 (2
6,87
9,97
Merkintähinta 31.5.2013 (2
8,67

1) ElisaOyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä

2) Merkintähinta raukeamishetkellä

Optioiden käyvät arvot

Elisa käyttää myöntämispäivän käyvän arvon määrittämiseksi Black-Scholes mallia. Käypä arvo kirjataan henkilöstökuluihin ansaintajaksolle. Myöntämishetki on se hetki, jolloin oikeuden saaja kirjallisesti vahvistaa vastaanottavansa optio-oikeudet. Optioohjelman perusteella ei ole kirjattu kuluja tilikaudella eikä vertailukaudella.

28. Eläkevelvoitteet

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta henkivakuutusyhtiön kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa 2013 2012
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo -1,9 -1,3
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -67,1 -48,5
Varojen käypä arvo 55,2 42,5
Nettomääräinen eläkevelka (-) /-saaminen (+) taseessa -13,8 -7,1

Laajan tuloslaskelman eläkekulu määräytyy seuraavasti:

Milj. euroa 2013 2012
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 0,3 0,1
Nettokorkokulu 0,4 0,1
Velvoitteen täyttämiset -0,1 0,0
0,6 0,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 7,5 6,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvaan erään liittyvä vero -1,2 -1,5
6,3 4,5

Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma:

Milj. euroa 2013 2012
Nettovelka tilikauden alussa 7,1 2,4
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu 0,6 0,2
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 7,5 6,0
Työnantajan suorittamat maksut -1,5 -1,4
Nettovelka tilikauden lopussa 13,8 7,1

Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset:

Milj. euroa 2013 2012
Velvoite tilikauden alussa -49,8 -45,7
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot -0,3 -0,1
Korkomenot -2,0 -2,0
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Demografisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (+) ja tappiot (-) 0,3 -6,8
Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (-) -22,0 0,8
Maksetut etuudet 4,4 4,0
Velvoitteen täyttäminen 0,3 0,0
Velvoite tilikauden lopussa -69,0 -49,8

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:

Milj. euroa 2013 2012
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 42,5 43,2
Korkotuotot 1,6 1,9
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (-) 14,2 0,0
Maksetut etuudet -4,4 -4,0
Työantajan suorittamat maksut 1,5 1,4
Velvoitteen täyttäminen -0,2 0,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 55,2 42,5

Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:

2013 2012
Diskonttauskorko, % 3,00 3,00
Tulevan ajan palkankorotusolettamus, % 3,30 3,30
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % 2,00 2,10

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyslaskelma:

Vaikutus etuuspohjaiseen nettoeläkevelvoitteeseen,
Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos milj. euroa
Diskonttauskorko +0,5 % -3,9
Tulevan ajan palkankorotusolettamus +0,5 % +0,3
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 % +4,5
Odotettavissa oleva elinikä+1 vuosi +2,7

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta koska varojen käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 15,9 vuotta.

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 1,5 (1,0) miljoonaa euroa vuonna 2014.

Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat vakuutusyhtiössä eikä varojen jakoa käypiin arvoihin ole saatavissa.

29. Varaukset

Milj. euroa Työsuhteen
päättämiseen
liittyvät etuudet
Muut Yhteensä
1.1.2013 1,2 2,4 3,6
Liiketoimintojen yhdistäminen 6,4 6,4
Varausten lisäykset 17,2 17,2
Käyttämättömien varausten peruutukset -0,9 -0,7 -1,6
Käytetyt varaukset -4,7 -5,8 -10,5
31.12.2013 12,8 2,3 15,1
Milj. euroa 2013 2012
Pitkäaikaiset varaukset 2,4 3,3
Lyhytaikaiset varaukset 12,6 0,3
15,1 3,6

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2013 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuonna 2014 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2014–2015.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen sekä PPO-Yhtiöt Oy:n hankinnan yhteydessä kirjatun takausvastuuvarauksen, josta 5,8 miljoonaa euroa on käytetty tilikaudella.

30. Rahoitusvelat

2013 2012
Milj. euroa Tase-arvot Käyvät arvot Tase-arvot Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 588,6 596,1 449,8 470,9
Pankkilainat 209,6 209,6 220,5 220,5
Eläkesäätiölainat 1,0 1,0
Pääomalainat 0,2 0,2
Rahoitusleasingvelat 30,2 30,2 32,5 32,5
829,7 837,2 702,8 723,9
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 161,4 162,5 75,0 74,4
Pankkilainat 11,8 11,8 0,5 0,5
Eläkesäätiölainat 0,1 0,1
Rahoitusleasingvelat 5,0 5,0 4,7 4,7
Yritystodistukset 101,0 101,0 95,5 95,5
279,3 280,4 175,6 175,1
1 109,0 1 117,5 878,4 899,0

Lainat sisältävät yhteensä 35,2 (37,2) miljoonaa euroa vakuudellisia velkoja (rahoitusleasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Eläkesäätiölainat ja pääomalainat tulivat konserniin PPO-Yhtiöt Oy:n hankinnan yhteydessä. Eläkelainat ovat Kotkan Puhelinyhdistyksen Eläkesäätiöltä.

Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 5,6 (4,6) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,5 (2,8) prosenttia.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2013
Milj. euroa 2014 2015 2016 2017 2018 2019– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 178,8 15,0 15,0 15,0 15,0 631,5 870,3
rahoituskulut 17,1 15,0 15,0 15,0 15,0 31,5 108,6
lyhennykset 161,7 0,0 0,0 0,0 0,0 600,0 761,7
Pankkilainat 15,2 15,0 134,0 10,0 59,9 0,0 234,0
rahoituskulut 4,4 4,3 3,3 0,9 0,8 0,0 13,6
lyhennykset 10,8 10,7 130,7 9,1 59,1 0,0 220,4
Sitovat luottolimiitit 1,0 1,0
rahoituskulut 0,0 0,0
lyhennykset 1,0 1,0
Yritystodistukset 101,0 101,0
rahoituskulut 0,5 0,5
lyhennykset 100,5 100,5
Eläkesäätiölainat 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 1,2
rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1
lyhennykset 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,5 1,0
Pääomalainat 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,2 0,3
rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
lyhennykset 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,2 0,2
Rahoitusleasingvelat 7,5 6,2 5,2 3,9 2,9 57,9 83,6
rahoituskulut 2,5 2,3 2,1 2,0 1,6 38,0 48,4
lyhennykset 5,0 3,9 3,1 1,9 1,3 19,9 35,2
Koronvaihtosopimukset -0,4 -0,4
Ostovelat 138,3 138,3
rahoituskulut 24,1 21,6 20,5 17,9 17,4 69,5 170,9
lyhennykset 417,5 14,8 133,9 11,1 60,5 620,6 1 258,5
Yhteensä 441,6 36,4 154,4 28,9 77,9 690,2 1 429,4
2012
Milj. euroa 2013 2014 2015 2016 2017 2018– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 91,7 176,1 6,8 6,8 6,8 313,5 601,6
rahoituskulut 16,7 14,4 6,8 6,8 6,8 13,5 64,9
lyhennykset 75,0 161,7 0,0 0,0 0,0 300,0 536,7
Pankkilainat 9,4 13,7 13,5 133,4 10,0 59,9 239,9
rahoituskulut 4,6 4,5 4,3 4,2 0,9 0,8 19,2
lyhennykset 4,8 9,3 9,2 129,2 9,1 59,1 220,7
Sitovat luottolimiitit 0,2 0,2
lyhennykset 0,2 0,2
Yritystodistukset 95,5 95,5
rahoituskulut 0,4 0,4
lyhennykset 95,1 95,1
Rahoitusleasingvelat 7,4 6,2 5,5 4,7 3,7 60,9 88,4
rahoituskulut 2,7 2,5 2,3 2,1 2,0 39,6 51,2
lyhennykset 4,7 3,7 3,2 2,6 1,7 21,3 37,2
Koronvaihtosopimukset -0,4 -0,4 -0,8
Ostovelat 126,3 126,3
rahoituskulut 24,0 21,0 13,4 13,0 9,7 53,9 134,9
lyhennykset 306,1 174,7 12,4 131,8 10,8 380,4 1 016,2
Yhteensä 330,1 195,7 25,8 144,9 20,5 434,3 1 151,2

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen ja koronvaihtosopimusten tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Joukkovelkakirjalainat

31.12.2013
Käypä arvo
Milj. euroa
Tasearvo
Milj. euroa
Nimellisarvo
Milj. euroa
Nimellis
korko-%
Efektiivinen
korko-%
Eräpäivä
EMTN -ohjelma 2001 /
1 000 milj. euroa
(1
II/2007
162,5 161,4 161,7 4,750 4,789 3.3.2014
(1
I/2012
297,3 289,4 300,0 2,250 2,403 4.10.2019
I/2013 298,8 299,2 300,0 2,750 2,785 22.1.2021
758,6 750,0 761,7

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.

1) Elisa vaihtoi 4.10.2012 vuonna 2007 liikkeeseen laskettuja ja vuonna 2014 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 138,3 miljoonan euron määrästä uusiin 2019 erääntyviin joukkovelkakirjalainoihin.

Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 7,5 7,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 18,5 20,1
Yli viiden vuoden kuluttua 57,7 60,9
83,7 88,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -48,5 -51,2
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 35,2 37,2

Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 5,0 4,7
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 10,3 11,2
Yli viiden vuoden kuluttua 19,9 21,3
35,2 37,2

Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja, mobiili- ja kuituverkkoa ja palvelimia sekä videoneuvottelulaitteita ja infrastruktuuria. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.

31. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa 2013 2012
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot 6,2 6,1
(1
Muut velat
29,4 7,6
35,6 13,7
Lyhytaikaiset
Ostovelat 138,3 126,3
Saadut ennakot 6,0 5,6
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 47,6 40,1
Muut siirtovelat 26,1 23,2
Muut velat 49,4 48,0
267,4 243,2
303,0 256,8

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.

1) Sisältää800 MHz -taajuuslisenssiin liittyvää pitkäaikaista velkaa 20,0 miljoonaa euroa.

32. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 28,8 30,2
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 37,0 38,0
Yli viiden vuoden kuluttua 6,9 7,0
72,7 75,3

Elisa on vuokrannut mm. toimi- ja teletiloja sekä konttorikoneita ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat 1 kuukaudesta teletilojen yli 50 vuoteen.

Vuonna 2013 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 58,4 (53,6) miljoonaa euroa.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:

Milj. euroa 2013 2012
Yhden vuoden kuluessa 1,8 1,8
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,0 0,1
1,8 1,9

Elisa toimii vuokralleantajana pääasiallisesti tavanomaisissa liikehuoneiston vuokrasopimuksissa sekä teletila- ja laitepaikkavuokrasopimuksissa. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.

33. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Milj. euroa 2013 2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset 14,5 4,8
Pantatut arvopaperit 2,9
Talletukset 0,8 0,9
Takaukset 1,1
Osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet
Muut 0,0
Muiden puolesta annetut vakuudet
(1
Takaukset
0,6 0,5
Muut 0,0
20,0 6,2
Muut sopimusvelvoitteet
Takaisinostovastuut 0,1 0,0
Remburssivastuu 0,1

1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2013 oli 33,3 (29,4) miljoonaa euroa.

34. Rahoitusriskien hallinta

ElisaOyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2013, nimellisarvoon

Ajankohta, jolloin koronmuutos
tapahtuu
alle
1 vuosi
1–5
vuotta
yli 5
vuotta
Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset
rahoitusinstrumentit
Yritystodistuslainat 101,0 101,0
Pankkilainat 101,4 101,4
Rahoitusleasingvelat 5,0 5,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat 161,7 600,0 761,7
Pankkilainat 120,0 120,0
Eläkesäätiölainat 1,0 1,0
Pääomalainat 0,2 0,2
Rahoitusleasingvelat 10,3 19,9 30,2
370,3 130,3 619,9 1 120,5

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 65,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 72,8 miljoonaa euroa 31.12.2013.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

2013 2012
Milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma
Korkotason muutos +/- 1 % +/- 1,5 +/- 2,0

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Yhdysvaltain dollari (USD) ja Ruotsin kruunu (SEK). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiön rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.

Valuuttapositio 31.12.2013

Milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat
SDR 2,9 3,2
USD 0,1 2,1
SEK 0,5 0,1

Valuuttapositio 31.12.2012

Milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat
SDR 3,3 5,1
USD 0,4 1,3
SEK 0,2 0,1

SDR:n 20 prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin tulokseen +/- 0,1 (+/- 0,4) miljoonaa euroa, USD:n +/- 0,4 (+/- 0,2) miljoonaa euroa ja SEK:n +/- 0,1 (+/- 0,0) miljoonaa euroa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 761,7 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiöllä on lisäksi 250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron sitovat syndikoidut luottolimiitit, joista sekä 3.6.2018 erääntyvä 170 miljoonaa euroa että 21.11.2014 erääntyvä 130 miljoonaa euroa olivat 31.12.2013 kokonaisuudessaan nostamatta. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (outlook stable). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB (outlook stable) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat limiitit

Milj. euroa 2013 2012
Rahat ja pankkisaamiset 137,8 39,8
Luottolimiitit 300,0 300,0
437,8 339,8

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät sitovat luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 336,8 (244,3) miljoonaa euroa 31.12.2013.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 30.

Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien kotija ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 5 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 7,1 (7,6) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien keskimäärin 136 päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä, joka 31.12.2013 oli 283,8 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 23.

Muu hintariski

Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi käsittää taseen osakkeet tilinpäätöshetkellä. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu 20 prosenttiyksikköä.

2013 2012
Milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääoma
Comptelin osakekurssin muutos +/-
20% +/- 0 +/- 1,4 +/- 0 +/- 1,1

Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Yhtiön omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisista eristä puhdistettuna.

Yhtiön pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

Milj. euroa 2013 2012
Korollinen nettovelka 971,2 838,6
Oma pääoma yhteensä 862,2 844,9
Pääoma yhteensä 1 833,4 1 683,5
Velkaantumisaste, % 112,6 99,3
Nettovelka/käyttökate 2,0 1,7
Omavaraisuusaste, % 37,3 42,3

Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiön tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty pääsääntöisesti yritysjärjestelyiden yhteydessä.

Oma pääoma 2013 2012
Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl 7 986 10 288
Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl 12 614 14 748
(1
Yhteensä enintään, 1 000 kpl
12 614 14 748
Osakekurssi 19,26 16,73
Yhteensä, milj. euroa 242,9 246,7

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta yhtiö pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma 2013 2012
(2
Yritystodistusohjelma (ei sitova)
149,0 154,5
(3
Syndikoidut luotot (sitova)
300,0 300,0
(4
EMTN-ohjelma (ei sitova)
238,3 463,3
Yhteensä, milj. euroa 687,3 917,8
Oma pääoma ja velkapääoma yhteensä 930,2 1 164,5

1) Omien osakkeiden liikkeellelaskuvaltuutus 31.12.2013 oli enintään 12 614 002 kpl. Tämä voi tapahtua uusien osakkeiden liikkeeseenlaskulla tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden myynnillä.

2) Yritystodistusohjelman koko on 250 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2013 käytössä 101,0 miljoonaa euroa.

3) Elisalla on 2 sitovaa syndikoitua luottojärjestelyä yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat 31.12.2013 kokonaisuudessaan nostamatta.

4) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 000 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2013 käytössä 761,7 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 14.5.2013, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.

35. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin kuuluvat myös ElisaOyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Elisa Oyj -konsernin rakenne 31.12.2013:

Konsernin emoyhtiö on ElisaOyj.

Konsernin
Tytäryritykset Kotipaikka omistusosuus - %
Appelsiini Finland Oy Helsinki 100
AredivOy Oulu 62
BCC Finland Oy Vaasa 100
Ecosite Oy Espoo 100
Elisa Eesti As Tallinna 100
Elisa Hong Kong Limited Hong Kong 100
Elisa Rahoitus Oy Helsinki 100
EniaOy Helsinki 100
Epic TV SAS Chamonix Mont Blanc 100
Fiaset Oy Helsinki 100
Fonetic Oy Jyväskylä 100
Gisforest Oy Kajaani 100
Helsingin Netti MediaOy Helsinki 100
JMS Group Oy Helsinki 100
Karelsat Oy Joensuu 100
Kiinteistö OyRaision Luolasto Espoo 100
Kiinteistö OyRinnetorppa Kuusamo 80
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo 100
Kotkan Tietoruutu Oy Kotka 100
KYMP Oy Kotka 100
Kympnet Oy Kotka 100
Kymtel Oy Kotka 100
LNS Kommunikation AB Tukholma 100
Optimiratkaisut Oy Kotka 100
PlanetmediaOy Kotka 100
Preminet Oy Helsinki 100
OOO LNR Pietari 100
Videra LLC Pietari 100
Sulake Corporation Oy Helsinki 100
Sulake Suomi Oy Helsinki 100
Sulake Danmark Abs Kööpenhamina 100
Sulake Norge AB Oslo 100
Sulake Sverige AB Tukholma 100
Sulake UK Ltd Lontoo 100
TTG Sulake BV Amsterdam 100
Sulake Schwitzerland GmbH Zürich 100
Sulake Deutschland GmbH Kelkheim 100
Sulake Italia S.R.L Rooma 100
Habbo Hotel S.L (Spain) Madrid 100
Sulake Brasil Sao Paolo 100
Sulake Inc Los Angeles 100
Sulake Singapore Pte Ltd Singapore 100
Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 63
Tansec Oy Kotka 100
Telcont Oy Kotka 67
VideraOy Oulu 69
One Conference Ab Solna 69
Videra Norge As Oslo 69
Xenex Telecom Oy Tuusula 69
Viske Oy Raahe 100
Yhteisyritykset
Kiinteistö OyBrahenkartano Turku 60
Osakkuusyritykset
FNE-Finland Oy Kontiolahti 46
Helmivisio Oy Kotka 40
Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki 50
Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere 50
Kiinteistö OyKiihtelysvaaran Oravanpyörä Joensuu 25
Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 Helsinki 42
Kiinteistö OyRuneberginkatu 43 Helsinki 30
Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 Helsinki 40
SofteraOy Helsinki 34
Super Head End Finland Oy Helsinki 36
Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki 33

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedoissa 2. ja 3. ja osakkuusyritysten omistusten muutokset liitetiedossa 16.

Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa:

Videra LLC perustettiin 21.3.2013. Täysin omistettu tytäryritys yhdistellään konserniin perustamishetkestä lähtien.

31.12.2013 PPO Yhtiöt Oy, TelekareliaOy ja Kymen Puhelin Oy sulautuivat ElisaOyj:hin. Sulautumiset eivät vaikuta konsernitilinpäätökseen.

Sulake France EURL purettiin 14.5.2013, Sulake Australia Pty Ltd 7.8.2013, Sulake Canada Inc 31.8.2013 ja Sulake Corporation China Rep. 19.12.2013. Purkamiset eivät vaikuta konsernitilinpäätökseen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:

2013
Milj. euroa Myynnit Ostot Saamiset
Osakkuus- ja yhteisyritykset 0,2 2,2 0,1
2012
Milj. euroa
Myynnit Ostot Saamiset
Osakkuus- ja yhteisyritykset 0,6 0,9

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7 ja osakkuusyritysten puolesta annetut vakuudet liitetiedossa 33.

36. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2013 2012 2011
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 1 547 1 553 1 530
Liikevaihdon muutosprosentti -0,4 1,5 4,6
Käyttökate, milj. euroa 491 501 506
Käyttökate, % liikevaihdosta 31,7 32,3 33,1
Liikevoitto, milj. euroa 281 299 295
Liikevoitto, % liikevaihdosta 18,1 19,2 19,3
Tulos ennen veroja, milj. euroa 255 269 265
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 16,5 17,3 17,3
Oman pääoman tuotto (ROE), % 22,9 24,7 24,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 15,3 17,4 17,9
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 10 9 5
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 0,6 0,6 0,3
TASE
Velkaantumisaste (gearing), % 112,6 99,3 93,8
Maksuvalmius (current ratio) 1,0 1,0 0,8
Omavaraisuusaste, % 37,3 42,3 42,3
Korottomat velat, milj. euroa 353 285 312
Korollinen nettovelka 971,2 838,6 788,0
Taseen loppusumma, milj. euroa 2 324 2 009 1 999
SIJOITUKSET
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa 150 0
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 240 193 197
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 15,5 12,5 12,9
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 4 320 3 973 3 757
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 358 391 407

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Tilikauden voitto
Oman pääoman tuotto (ROE), % x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Voitto ennen veroja+ rahoituskulut rahoitusveloista
x 100
Oma pääoma+ korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Velkaantumisaste (gearing), % Korolliset velat - rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
x 100
Oma pääoma yhteensä
Maksuvalmius (current ratio) Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot

Osakekohtaiset tunnusluvut (1

2013 2012 2011
Osakepääoma, euroa 83 033 008,00 83 033 008,00 83 033 008,00
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 159 349 030 156 879 666 156 227 740
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 157 269 132 156 548 402 155 878 493
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 159 349 030 157 016 312 156 528 070
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 157 269 132 156 685 047 156 178 823
(2
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa
3 069 2 625 2 520
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,25 1,33 1,29
Osakekohtainen osinko, euroa (5
1,30
1,30 1,30
Osinko tuloksesta, % 104,0 97,5 100,6
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 5,41 5,37 5,36
Hinta/voitto -suhde (P/E) 14,8 12,6 12,5
Efektiivinen osinkotuotto, % (2 6,7 7,8 8,1
Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä
Keskikurssi, euroa 16,15 16,61 15,41
Kurssi vuoden lopussa, euroa 19,26 16,73 16,13
Alin kurssi, euroa 13,37 14,84 12,70
Ylin kurssi, euroa 19,49 17,97 17,00
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys NASDAQ OMX
(3
Helsingissä
Kokonaisvaihto 1 000 kpl 128 100 116 534 121 878
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (4 77 70 73

1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.

2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

3) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2013 noin 93 (104) prosenttia NASDAQ OMX Helsingin volyymista.

4) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.

5) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,30 euroa osakkeelta.

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos (EPS) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
(1
Osakekohtainen osinko
Osakeantioikaistu osinko
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Efektiivinen osinkotuotto, % (1 Osakekohtainen osinko x 100
Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta, % (1 Osakekohtainen osinko x 100
Osakekohtainen tulos
Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto -suhde (PE-luku) Osakekohtainen tulos

1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Milj. euroa Liite 2013 2012
Liikevaihto 1 1 305,9 1 374,1
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0,0 -0,2
Liiketoiminnan muut tuotot 2 5,1 6,4
Materiaalit ja palvelut 3 -563,0 -615,8
Henkilöstökulut 4 -192,2 -179,6
Poistot ja arvonalentumiset 5 -190,8 -194,2
Liiketoiminnan muut kulut -142,5 -150,3
Liikevoitto 222,6 240,4
Rahoitustuotot ja -kulut 7 -25,7 -28,5
Voitto ennen satunnaisia eriä 196,9 211,8
Satunnaiset erät 8 18,2 9,1
Voitto satunnaisten erien jälkeen 215,1 220,9
Tilinpäätössiirrot 9 -11,2 0,2
Tuloverot 10 -59,2 -56,2
Tilikauden voitto 144,7 164,8

Emoyhtiön tase, FAS

Milj. euroa Liite 31.12.2013 31.12.2012
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 11 478,8 447,8
Aineelliset hyödykkeet 11 558,7 490,6
Sijoitukset 12 341,6 283,8
1 379,2 1 222,2
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 13 42,0 48,4
Pitkäaikaiset saamiset 14 93,1 61,0
Lyhytaikaiset saamiset 15 301,9 276,2
Rahoitusarvopaperit 43,0
Rahat ja pankkisaamiset 82,7 29,0
562,6 414,7
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 941,8 1 636,9
VASTATTAVAA
Oma pääoma 16
Osakepääoma 83,0 83,0
Omat osakkeet -148,1 -194,0
Vararahasto 3,4 3,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 50,8
Edellisten tilikausien voitto 287,6 367,2
Tilikauden voitto/tappio 144,7 164,8
448,5 475,4
Tilinpäätössiirtojen kertymä 27,4
Pakolliset varaukset 17 14,2 3,1
Vieraspääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 18 917,7 689,3
Lyhytaikainen vieras pääoma 19 533,9 469,1
1 451,6 1 158,4
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 941,8 1 636,9

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

Milj. euroa 2013 2012
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen satunnaisia eriä 196,9 211,8
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 190,8 194,2
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 7,5
Muut rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 25,7 28,5
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -0,8 -0,6
Sijoitusten myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 0,0 0,5
Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa 10,7 -0,7
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 430,7 433,8
Käyttöpääoman lisäys (+) / vähennys (-) -4,7 -42,8
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 426,0 391,0
Saadut osingot 1,6 1,8
Saadut korot 9,1 8,1
Maksetut korot -34,4 -39,1
Maksetut tuloverot -60,1 -66,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 342,1 295,7
Investointien rahavirrat
Investoinnit käyttöomaisuuteen -174,0 -162,7
Käyttöomaisuuden myynnit 1,4 1,3
Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin -125,0 -6,8
Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 0,0 0,6
Myönnetyt lainat -24,7 -14,5
Lainasaamisten takaisinmaksut 1,0 10,2
Investointien nettorahavirta -321,3 -171,9
Rahavirta investointien jälkeen 20,8 123,7
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot 378,0 150,9
Pitkaikaisten lainojen maksut -79,5
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) -44,3 -99,6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korotus liittyen optioiden
käyttöön 2,9 4,4
Omien osakkeiden myynti 4,6
Maksetut osingot -202,6 -203,0
Rahoituksen nettorahavirta 59,1 -147,3
Rahavarojen muutos 79,8 -23,5
Rahavarat tilikauden alussa 29,0 52,6
Liiketoimintasiirtojen ja fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat 16,8
Rahavarat tilikauden lopussa 125,7 29,0

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

ElisaOyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Vertailukelpoisuus edelliseen vuoteen

Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida:

• vuonna 2013 tapahtuneista fuusioista syntyneet fuusiotappiot 26,7 miljoonaa euroa, jotka on kirjattu taseen liikearvoihin

• vuonna 2012 tapahtuneesta fuusiosta syntynyt fuusiovoitto 9,7 miljoonaa euroa, joka kirjattiin satunnaisiin tuottoihin.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Sulautuvista yhtiöistä siirtynyt kertynyt negatiivinen poistoero on tuloutettu. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Puhelinkeskukset 6–10 vuotta
Kaapeliverkko 8–15 vuotta
Telepäätelaitteet 1–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan, osakkeiden ja käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset sekä huoneistojen vuokratuotot.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida taseeseen myöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin eriin on kirjattu saadut ja annetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja ja saamisia.

1. Myyntituotot ja liikevaihto

Milj. euroa 2013 2012
Myyntituotot 1 394,8 1 496,9
Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät -88,9 -122,8
Liikevaihto yhteensä 1 305,9 1 374,1
Maantieteellinen jakauma
Suomi 1 273,5 1 332,9
Muu Eurooppa 29,3 36,3
Muut maat 3,2 4,9
1 305,9 1 374,1

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2013 2012
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 1,2 0,6
(1
Muut
3,9 5,8
5,1 6,4

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, patenttien myyntituottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa 2013 2012
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 155,3 179,2
Varastojen muutos 13,4 -13,6
168,7 165,7
Ulkopuoliset palvelut 394,3 450,2
563,0 615,8

4. Henkilöstökulut

Milj. euroa 2013 2012
Palkat ja palkkiot 157,4 146,4
Eläkekulut 28,2 26,9
Muut henkilösivukulut 6,6 6,3
192,2 179,6
Henkilöstö keskimäärin 2 722 2 691

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot

Euroa 2013 2012
Kuukausipalkat 513 300,00 531 143,23
Tulospalkkiot 154 226,16 180 091,34
Luontoisedut 21 107,98 18 975,77
(1
Osakeperusteiset maksut
497 587,24
688 634,14 1 227 797,58

1) ElisaOyj:ssä siirryttiin vuonna 2012 osakepalkkiojärjestelmässä 3 vuoden mittausjaksoon, mistä johtuen vuonna 2013 ei tullut maksuun osakepalkkiota.

Toimitusjohtajan palkan ja palkkioiden perusteella on kirjattu tulosvaikutteisesti työntekijän eläkelain mukaisia suoriteperusteisia eläkekuluja 178 000 (152 000) euroa. Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 60 ikävuoden jälkeen, ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.

Hallituksen palkat ja palkkiot

Euroa 2013 2012
Risto Siilasmaa 29 500,00
Ari Lehtoranta 78 500,00 74 000,00
Raimo Lind 115 000,00 105 000,00
Leena Niemistö 67 000,00 66 000,00
Eira Palin-Lehtinen 79 000,00 75 000,00
Mika Salmi 65 000,00 47 000,00
Jaakko Uotila 49 500,00
MikaVehviläinen 66 000,00 48 000,00
520 000,00 444 500,00

Vuonna 2013 hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa/kk, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa/kk, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa/kk ja kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeita pörssistä. Osakkeilla on 4 vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.

5. Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa 2013 2012
Poistot aineettomista hyödykkeistä 59,8 59,1
Poistot aineellisista hyödykkeistä 131,0 135,1
190,8 194,2

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 11.

6. Tilintarkastajan palkkiot

Milj. euroa 2013 2012
Tilintarkastus 0,2 0,1
Veroneuvonta 0,1 0,1
Koulutuspalvelut 0,1 0,1
Muut palvelut 0,2 0,2
0,5 0,5

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa 2013 2012
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1,1 0,9
Muilta 0,5 0,9
1,6 1,8
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 0,5 0,3
Muilta 8,6 8,0
9,1 8,3
10,7 10,1
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -2,5 -2,3
Muille -32,7 -33,1
Arvonalentumiset -1,2 -3,3
-36,4 -38,7
-25,7 -28,5

8. Satunnaiset erät

Milj. euroa 2013 2012
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset 22,4
(1
Fuusiovoitto
9,7
Satunnaiset kulut
Annetut konserniavustukset -4,2 -0,6
18,2 9,1

1) Elisa Links Oy:n fuusio 31.12.2012.

9. Tilinpäätössiirrot

Milj. euroa 2013 2012
Poistoeron muutos -11,2 0,2

10. Tuloverot

Milj. euroa 2013 2012
Varsinaisesta toiminnasta -63,5 -56,3
Satunnaisista eristä 4,5 -0,2
Aikaisemmilta tilikausilta -0,1 0,2
-59,2 -56,2

11. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

2013 Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut pitkä
vaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2013 16,2 27,2 769,1 303,4 7,5 1 123,4
Fuusiossa siirtynyt 0,7 0,7 0,9 2,3
Lisäykset 2,6 3,9 26,6 17,6 38,2 88,9
Vähennykset -0,3 -0,1 -0,1 0,0 -0,6
Siirrot erien välillä 1,1 0,1 3,4 -2,8 1,8
Hankintameno
31.12.2013 19,6 31,7 796,4 325,2 42,9 1 215,9
Kertyneet poistot
1.1.2013 7,0 19,4 402,6 246,7 675,5
Fuusiossa siirtynyt 0,5 0,7 0,7 1,9
Tilikauden poisto 5,1 3,1 28,2 23,3 59,6
Kertyneet poistot
31.12.2013
12,0 23,0 431,4 270,6 737,0
Kirjanpitoarvo
31.12.2013
7,6 8,8 365,0 54,6 42,9 478,8
2013 Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja Muut aineelliset Keskeneräiset
Milj. euroa vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno
1.1.2013 4,8 73,9 2 300,1 34,7 21,7 2 435,2
Fuusiossa siirtynyt 1,0 15,6 153,7 0,1 1,0 171,4
Lisäykset 0,0 1,8 122,8 13,8 138,3
Vähennykset 0,0 -0,5 -26,7 -27,3
Siirrot erien välillä 0,9 14,8 -17,5 -1,8
Hankintameno
31.12.2013
5,8 91,6 2 564,8 34,7 19,0 2 715,8
Kertyneet poistot
1.1.2013
38,8 1 872,5 33,3 1 944,6
Fuusiossa siirtynyt 7,8 100,8 0,0 108,6
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot -0,4 -26,6 -27,0
Tilikauden poisto 4,0 126,5 0,5 131,0
Kertyneet poistot
31.12.2013
50,2 2 073,1 33,8 2 157,1
Kirjanpitoarvo
31.12.2013
5,8 41,4 491,7 0,9 19,0 558,7
2012 Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut pitkä
vaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno
1.1.2012
6,0 22,9 769,1 283,7 14,0 1 095,5
Fuusiossa siirtynyt 2,0 0,5 0,1 2,6
Lisäykset 5,3 3,8 11,8 4,3 25,2
Vähennykset -10,7 -10,7
Siirrot erien välillä 3,0 0,0 7,8 10,8
Hankintameno
31.12.2012 16,2 27,2 769,1 303,4 7,5 1 123,4
Kertyneet poistot
1.1.2012 2,2 16,4 374,4 221,9 614,8
Fuusiossa siirtynyt 1,3 0,3 0,0 1,6
Tilikauden poisto 3,5 2,7 28,2 24,8 59,1
Kertyneet poistot
31.12.2012
7,0 19,4 402,6 246,7 675,5
Kirjanpitoarvo
31.12.2012 9,3 7,8 366,5 56,7 7,5 447,8
2012 Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja Rakennukset ja Koneet ja Muut aineelliset Keskeneräiset
Milj. euroa vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat Yhteensä
Hankintameno
1.1.2012 4,8 71,7 2 178,0 34,7 26,9 2 316,0
Fuusiossa siirtynyt 10,0 10,0
Lisäykset 0,0 1,8 130,0 0,0 5,9 137,6
Vähennykset -0,1 -0,6 -27,7 -11,0 -39,4
Siirrot erien välillä 0,0 1,0 9,9 11,0
Hankintameno
31.12.2012
4,8 73,9 2 300,1 34,7 21,7 2 435,2
Kertyneet poistot
1.1.2012
35,4 1 763,6 32,4 1 831,3
Fuusiossa siirtynyt 6,3 6,3
Vähennysten ja
siirtojen kertyneet
poistot -0,5 -27,7 -28,2
Tilikauden poisto 3,9 130,3 0,8 135,1
Kertyneet poistot
31.12.2012
38,8 1 872,5 33,3 1 944,6
Kirjanpitoarvo
31.12.2012
4,8 35,1 427,6 1,4 21,7 490,6

12. Sijoitukset

2013 Osakkeet Saamiset
Konserni Osakkuus Muut Konserni
Milj. euroa yritykset yritykset yritykset yritykset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013 255,1 10,5 22,8 2,2 290,6
Fuusiossa siirtynyt 67,7 2,5 3,8 0,9 74,9
Lisäykset 123,3 8,2 131,4
Vähennykset -146,7 0,0 -0,6 -147,3
Siirrot erien välillä 6,4 -6,4 0,0
Hankintameno 31.12.2013 305,9 6,5 26,6 10,7 349,7
Arvonalentumiset 1.1.2013 -3,6 -3,3 -6,8
Lisäykset -1,2 -1,2
Arvonalentumiset 31.12.2013 -3,6 -4,5 -8,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2013 302,3 6,5 22,0 10,7 341,6

Luettelo yhtiön tytäryrityksistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.

2012 Osakkeet Saamiset
Milj. euroa Konserni
yritykset
Osakkuus
yritykset
Muut
yritykset
Konserni
yritykset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012 261,0 4,1 29,1 2,3 296,6
Lisäykset 6,1 0,0 6,1
Vähennykset -11,9 0,0 -0,2 -12,1
Siirrot erien välillä 6,4 -6,4
Hankintameno 31.12.2012 255,1 10,5 22,8 2,2 290,6
Arvonalentumiset 1.1.2012
Lisäykset
-3,6 -3,3 -3,6
-3,3
Arvonalentumiset 31.12.2012 -3,6 -3,3 -6,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2012 251,6 10,5 19,5 2,2 283,8

13. Vaihto-omaisuus

Milj. euroa 2013 2012
Aineet ja tarvikkeet 13,4 15,3
Keskeneräiset tuotteet 0,0 0,1
Valmiit tuotteet/tavarat 28,1 32,1
Muu vaihto-omaisuus 0,5 0,0
Ennakkomaksut 0,9
42,0 48,4

14. Pitkäaikaiset saamiset

Milj. euroa 2013 2012
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 32,5 18,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 0,1
Saamiset muilta
Lainasaamiset 0,1 0,1
Myyntisaamiset 42,8 24,6
(1
Siirtosaamiset
17,6 18,1
Muut saamiset 0,1
60,5 43,0
93,1 61,0
1) Erittely siirtosaamisista
Vuokraennakot 7,5 7,7
Lainojen emissiotappiot ja kulut 10,1 10,5
17,6 18,1

15. Lyhytaikaiset saamiset

Milj. euroa 2013 2012
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 6,5 2,9
Myyntisaamiset 1,4 2,1
Siirtosaamiset 2,5 2,2
Muut saamiset 26,7 0,1
37,1 7,3
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 0,0 0,9
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 240,7 246,8
(1
Siirtosaamiset
18,7 19,4
Muut saamiset 5,3 1,8
264,7 267,9
301,9 276,2
1) Erittely siirtosaamisista
Korot 6,0 6,1
Vuokraennakot 1,6 0,8
Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,1 2,0
Verot 0,8 0,3
Muut liikekulujen menoennakot 8,1 10,2
18,7 19,4

16. Oma pääoma

Milj. euroa 2013 2012
Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0
Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0
Omien osakkeiden rahasto 1.1. -194,0 -196,9
Omien osakkeiden luovutus 45,9 2,9
Omien osakkeiden rahasto 31.12. -148,1 -194,0
Vararahasto 1.1. 3,4 3,4
Vararahasto 31.12. 3,4 3,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 50,8 46,4
Osakemerkintä optioiden perusteella 2,9 4,4
Suunnattu anti 24,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 50,8
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 532,1 573,6
Osingonjako -204,0 -203,4
Vanhojen osinkovelkojen palautus 0,7
Omien osakkeiden luovutus -1,4 -2,9
Omien osakkeiden mitätöinti -39,9
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 287,6 367,2
Tilikauden voitto 144,7 164,8
448,5 475,4
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista
Edellisten tilikausien voittovarat 287,6 367,2
Omien osakkeiden rahasto -148,1 -194,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 50,8
Tilikauden voitto 144,7 164,8
362,1 389,0

17. Pakolliset varaukset

Milj. euroa 2013 2012
Eläkevaraukset 2,2 2,2
(1
Muut pakolliset varaukset
12,0 1,0
14,2 3,1

1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen, tyhjien toimitilojen vuokravarauksesta sekä varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2013 varauksia käytettiin 4,7 (0,6) miljoonaa euroa.

18. Pitkäaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2013 2012
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat 78,0
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 600,0 461,7
Lainat rahoituslaitoksilta 209,4 220,0
Eläkesäätiölainat 1,0
810,4 681,7
888,4 681,7
Koroton
Velat muille
Ostovelat 20,0
(1
Siirtovelat
9,4 7,6
29,4 7,6
917,7 689,3
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat 600,00 300,00
Lainat rahoituslaitoksilta 54,5
1) Erittely siirtoveloista
Vuokraennakot 9,4 7,6

19. Lyhytaikainen vieras pääoma

Milj. euroa 2013 2012
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka 29,8 79,6
Muut velat 0,1 0,1
29,8 79,6
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 161,7 75,0
Lainat rahoituslaitoksilta 11,4
Eläkesäätiölainat 0,1
Yritystodistukset 101,0 95,5
274,2 170,5
304,0 250,1
Koroton
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 8,8 9,6
Siirtovelat 0,1 0,0
Muut velat 4,4 0,6
13,2 10,2
Velat muille
Saadut ennakot 3,8 3,9
Ostovelat 118,6 109,1
(1
Siirtovelat
53,5 53,2
Muut velat 40,8 42,5
216,7 208,7
229,9 219,0
533,9 469,1
1) Erittely siirtoveloista
Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen
Korot
33,4
16,3
32,7
15,9
Välittömät verot
Vuokraennakot
0,2
1,4
0,7
1,3
Tuloennakot 1,7 2,6
Muut 0,5 0,0
53,5 53,2

20. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

Vakuudet

Milj. euroa 2013 2012
Omasta puolesta annetut
Pankkitalletukset 0,6 0,7
Takaukset 1,1
Yrityskiinnitykset 6,1
Kiinteistökiinnitykset 1,2
Pantatut arvopaperit 0,1
Muiden puolesta annetut
Takaukset 0,6 0,5
9,7 1,2

Leasing- ja vuokrasopimusvastuut

Milj. euroa 2013 2012
(1
Televerkon leasingvastuut
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 0,4 0,5
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 1,0 1,2
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,3 0,5
1,7 2,2
(2
Muut leasingvastuut
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 6,7 5,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 12,3 6,1
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 3,7
22,7 11,1
Remburssivastuu 0,1
(3
Vuokravastuut kiinteistöistä
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 28,3 25,9
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 38,1 51,3
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 86,3 97,9
152,6 175,0
177,1 188,3

1) Koostuu eräistä yksilöidyistä mobiiliverkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.

2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista, konttoritekniikasta ja it-laitteistoista.

3) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista. Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.

Johdannaissopimukset

Milj. euroa 2013 2012
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
Nimellisarvo 154,5 150,0
Käypä arvo 0,0 0,4

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2013 on 31,6 (27,7) miljoonaa euroa.

Ympäristökulut

Yhtiön ympäristökuluilla ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden tulokseen eikä taloudelliseen asemaan.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1.Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa83 033 008 euroa.

Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäisosakemäärä on 50 000 000 kappaletta ja enimmäismäärä 1 000 000 000 kappaletta. Tilikauden päättyessä ElisaOyj:n osakkeiden lukumäärä oli 167 335 073, jotka kaikki ovat samanlajisia.

2. Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 18.3.2010 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:

Valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.

Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka, ja se päätti 18.3.2009 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous 25.3.2013 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin:

Hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen).

Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka, ja se päättää4.4.2012 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.

3.Omat osakkeet, osakeannit ja osakkeiden mitätöinti

Tilikauden alussa ElisaOyj omisti 10 288 116 omaa osaketta.

Varsinainen yhtiökokous 25.3.2013 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. ElisaOyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella.

PPO yrityshankinnan yhteydessä Elisa toteutti hallituksen päätöksellä osakeannin, jossaOsuuskunta PPO:n merkittäväksi annettiin 303 599 kappaletta Elisan hallussa olevia omia osakkeita. Osakkeet siirrettiin osuuskunnalle 30.4.2013. Elisan hallitus päätti 17.10.2013 mitätöidä 2 000 000 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta. Mitätöintiä vastaava osakemäärän poisto merkittiin kaupparekisteriin 7.11.2013. Vuoden aikana Elisalle palautui osakepalkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaisesti 1 526 osaketta työsuhteen päättymisen seurauksena.

Kymen Puhelin Oy:n ja TelekareliaOy:n sulautumisen yhteydessä 31.12.2013 Elisa antoi sulautumisvastikkeena 1 830 413 kpl yhtiön uusia osakkeita.

Tilikauden päättyessä ElisaOyj omisti 7 986 043 omaa osaketta.

Elisan omistamilla ElisaOyj:n osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,77 prosenttia.

4. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakkeenomistus

ElisaOyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2013 oli 109 192 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,07 prosenttia.

5. Kurssikehitys

ElisaOyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2013 oli 19,26 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 19,49 euroa, alin 13,37 euroa ja keskikurssi 16,15 euroa.

Tilikauden lopussa ElisaOyj:n ulkona olevien osakkeiden markkina-arvo oli 3 069 miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihto

ElisaOyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELI1V. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2013 kaikkiaan 128 099 876 kappaletta 2 068 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto oli 76,6 prosenttia tilikauden lopun ulkona olevasta osakemäärästä.

7.Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2013

Osuus kaikista
Osakkeita osakkeista, %
1. Yksityiset yritykset 26 698 900 15,96
2. Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 999 760 2,99
3. Julkisyhteisöt 16 344 562 9,77
4. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 042 187 4,21
5. Kotitaloudet 53 370 177 31,89
6. Ulkomaat 1 960 331 1,17
7. Hallintarekisteröidyt 48 933 113 29,24
ElisaOyj-konserni 7 986 043 4,77
167 335 073 100,00

8.Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2013

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %
1–100 36 003 15,94 1 900 279 1,14
101–1000 183 057 81,05 39 747 455 23,75
1 001–10 000 6 388 2,83 15 420 482 9,22
10 001–100 000 358 0,16 9 078 251 5,43
100 001–1 000 000 40 0,02 9 248 860 5,53
1 000 001– 8 0,00 34 126 666 20,39
Hallintarekisteröidyt 48 933 113 29,24
225 854 100,00 158 455 106 94,69
(1
ElisaOyj -yhteistili
392 697 0,23
(2
Kirjaamista odottavat osakkeet
501 227 0,30
ElisaOyj -konserni 7 986 043 4,77
Liikeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,00

1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai sen jälkeen.

2) TelekareliaOy:n ja Kymen Puhelin Oy:n fuusion yhteydessä annetut osakkeet, joita ei ole vielä siirretty omistajiensa arvoosuustileille.

9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2013

Nimi Osakkeita %
1. Solidium Oy 16 801 000 10,04
2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 9 231 976 5,52
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 649 335 1,58
4. Schweizerische Nationalbank 1 677 502 1,00
5. Valtion Eläkerahasto 1 565 000 0,94
6. Helsingin kaupunki 1 124 690 0,67
7. KPY Sijoitus Oy 1 077 163 0,64
8. Sijoitusrahasto Nordea Suomi 900 000 0,54
9. Svenska Litteratursällskapet i Finland 775 342 0,46
10. Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia 493 000 0,29
11. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap 491 000 0,29
12. Nordea pankki Suomi Oyj 440 850 0,26
13. Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 400 000 0,24
14. Sigrid Juséliuksen Säätiö 352 000 0,21
15. Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Yhteisöosake 331 290 0,20
16. Mandatum Life Unit-linked 329 112 0,20
17. Folkhälsan Samfundet 315 113 0,19
18. Osuuskunta PPO 303 599 0,18
19. Sijoitusrahasto Danske Invest Suomi Osake 297 978 0,18
20. Vantaan kaupunki 258 738 0,15
39 814 688 23,79
ElisaOyj 7 986 043 4,77
ElisaOyj:n Henkilöstörahasto 147 459 0,09
Kotkan Puhelinyhdistyksen Eläkesäätiö 6 336 0,00
(1
ElisaOyj -yhteistili
392 697 0,23
(2
Kirjaamista odottavat osakkeet
501 227 0,30
Hallintarekisteröidyt 48 933 113 29,24
Muut kuin mainitut 69 553 510 41,57
167 335 073 100,00

1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai sen jälkeen.

2) TelekareliaOy:n ja Kymen Puhelin Oy:n fuusion yhteydessä annetut osakkeet, joita ei ole vielä siirretty omistajiensa arvoosuustileille.

Kurssikehitys päivittäin, päätöskurssi, euroa

Osakevaihto milj. kpl/kuukausi

Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat NASDAQOMX Helsingin kaupankäyntiin. Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2013 mukaan on 448 512 161,42 euroa, josta voitonjakokelpoiset varat ovat 362 097 217,15 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2013 on 144 746 182,03 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 1,30 euroa/osake eli yhteensä 207 153 739,00 euroa

• emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa

• jätetään omaan pääomaan 154 943 478,15 euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä helmikuun 6. päivänä 2014

Raimo Lind Ari Lehtoranta Leena Niemistö
hallituksen puheenjohtaja
Eira Palin-Lehtinen Mika Salmi Jaakko Uotila
MikaVehviläinen Veli-Matti Mattila
toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

ElisaOyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet ElisaOyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, joista saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 6. helmikuuta 2014

KPMG OY AB

Esa Kailiala KHT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.