Saga Furs Oyj

Annual Report • Jan 27, 2017

Saga Furs Oyj

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.11.2015 - 31.10.2016

Hallituksen toimintakertomus

Konsernirakenne

Saga Furs -konserni muodostuu emoyhtiö Saga Furs Oyj:stä sekä emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä. Tytäryhtiöiltä ovat nahkontapalveluja pääasiassa suomalaisille tuottajille myyvä Furfix Oy, siitoseläinkauppaa ja siihen liittyvää karanteenitilaa hoitava Lumi Mink Oy, Tanskassa myynninedistämistä, tuotekehitystä ja nahkojen hankintaa harjoittava Saga Furs A/S, Hollannissa nahkojen hankintaa harjoittava Saga Furs Holland BV, Puolassa nahkojen hankintaa harjoittava Saga Furs Polska Sp. z o.o., Kiinteistö Oy Tiilitaso, ravintola- ja kokouspalveluja myyvä Saga Congress Center Oy ja Saga Systems Oy.

Liiketoimintakatsaus

Syyskuussa 2015 minkinnahkojen kansainvälinen hintataso romahti Kiinan talouskasvun hidastumisen ja pörssikurssien laskun sekä nahkojen ylitarjonnan seurauksena. Samat tekijät näkyivät myös sinikettujen myynnissä, ja tarjotut nahat myytiin yhtiön järjestämässä huutokaupassa vain 80-prosenttisesti.

Hintatason laskettua alle tuotantokustannusten tuottajat ympäri maailman päättivät pienentää tuotantoaan ja varsinkin Kiinassa nahkottiin syksyn 2015 aikana huomattavia määriä siitoseläimiä. Tuotannon pienentäminen ei kuitenkaan kasvattanut tarjontamääriä myyntikaudella 2015/16 tilikauden alussa arvioidulla tavalla, koska tuottajat myös varastoivat nahkoja myydäkseen ne hintatason korjauduttua. Minkinnahkojen maailmantuotanto on laskenut ketunnahkojen tuotantoa selvästi voimakkaammin, minkä seurauksena minkinnahkojen kysynnän ja tarjonnan arvioitiin tasapainottuvan ketunnahkoja nopeammin.

Syyskuun 2015 voimakas hinnanlasku ja siitä turkiskaupalle koituneet suuret tappiot synnyttivät markkinoille epävarmuuden, joka jatkui alkuvuoteen 2016. Saga Furs Oyj:n joulukuussa 2015 järjestämässä myyntikauden 2015/16 ensimmäisessä huutokaupassa tarjotuista ketunnahoista myytiin vain kolmannes. Kauden ensimmäisissä kansainvälisissä minkkihuutokaupoissa tammihelmikuussa 2016 huomattava osa nahoista jäi myymättä hintatason laskiessa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2009. Minkinnahkojen kansainvälinen hintataso vakiintui vasta helmikuun lopussa järjestetyssä kansainvälisessä huutokaupassa, jossa onnistuttiin ensimmäistä kertaa myymään kaikki tarjotut minkinnahat. Nahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut edellisestä myyntikaudesta.

Saga Furs Oyj:n ensimmäisessä minkkihuutokaupassa maaliskuussa 2016 tarjotut nahat myytiin sataprosenttisesti ja hintataso kääntyi jo lievään nousuun. Ketunnahkojen markkinatilanteessa epävarmuus sen sijaan jatkui, ja vain reilu puolet tarjotuista nahoista myytiin hintatason painuessa selvästi tuotantokustannusten alapuolelle. Ketunnahkojen kansainvälinen hintataso muodostui vasta Saga Furs Oyj:n kesäkuussa järjestämässä huutokaupassa, jossa yhtiö sai ensimmäistä kertaa myytyä lähes kaikki tarjoamansa ketunnahat. Ketunnahkojen hintataso oli kuitenkin puolittunut minkinnahkojen tapaan edellisestä myyntikaudesta. Positiivista oli kuitenkin hinnanlaskun myötä sinikettuun herännyt kiinnostus muilla markkinoilla: Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Korea ja Japani ostivat selvästi aikaisempaa enemmän siniketunnahkoja.

Tilikauden 2015/16 sinikettutarjonta osoittautui kuitenkin selvästi kysyntää suuremmaksi, eikä markkinatilanne mahdollistanut kaikkien kesäkuun huutokaupan jälkeen myymättä olevien siniketunnahkojen tarjoamista syyskuussa järjestetyssä tilikauden viimeisessä huutokaupassa, vaan osa nahoista siirtyi tilikaudelle 2016/17. Kesäkuun huutokaupan alhaisen hintatason myötä laajentunut kiinnostus johti siniketunnahkojen hinnan lievään vahvistumiseen syyskuun huutokaupassa.

Kaudella 2015/16 käynnistettiin strateginen kettuprojekti, jonka tavoitteena on ketunnahkojen kysynnän turvaaminen. Kyseessä on ensivaiheessa kaksi- tai kolmevuotinen hanke, joka rahoitetaan kettu- ja supituottajilta perittävällä erillisellä markkinointimaksulla. Saga Furs vastaa tämän projektin suunnittelusta sekä toteutuksesta ja tarkoituksena on hyödyntää yhtiön eri yksiköiden osaamista ja verkostoja. Projektilla pyritään kasvattamaan ketun kysyntää ja myyntimääriä tukemalla nykyisten asiakkaiden kettuliiketoimintaa sekä lisäämällä ketun käyttöä tekstiiliteollisuuden mallistoissa. Samalla hanke pyrkii kumppaniverkoston laajentamiseen, sekä Aasian/Kiinan että länsimarkkinoilla.

Saga Furs Oyj käynnisti huhtikuun lopulla koko konsernin henkilökuntaa koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, koska maaliskuun huutokaupan välitysmyynnin arvo oli pudonnut alle puoleen edellisen myyntikauden vastaavasta huutokaupasta ja yhtiö arvioi markkinatilanteen jatkuvan haasteellisena kunnes kansainvälinen ylituotantotilanne on purkautunut niin minkin- kuin ketunnahkojen osalta. Tavoitteena oli uudistaa organisaatiorakennetta, tehostaa toimintaa ja säästää henkilöstökustannuksissa koko konsernissa, kansainvälinen organisaatio mukaan lukien, vuositasolla noin miljoona euroa. Neuvottelujen perusteella säästötavoite saavutettiin ja päätökset vaikuttivat 17 henkilön työ- tai sopimussuhteeseen koko konsernissa. Toimenpiteiden säästövaikutus toteutuu täysimääräisenä 1.11.2016 alkavalla tilikaudella. Päättyneellä tilikaudella säästöä syntyi valtaosan kotimaisesta henkilöstöstä vaihdettua lomarahansa vapaaksi ja ulkomaisen henkilöstön ottaessa palkatonta vapaata. Päättynyt tilikausi oli myös ensimmäinen, jolloin pitkään yhtiön palveluksessa olleita jäi suuremmassa määrin eläkkeelle.

Konserni luopui tilikauden aikana sellaisesta tappiollisesta liiketoiminnastaan, jonka ei katsottu olevan välttämätöntä konsernin pääliiketoiminnan kannalta. Tilikauden aikana ei enää myyty kettunahkontapalveluja. Siitoseläinvälitystä harjoittava Lumi Mink Oy keskeytti oman siitoseläinten kasvatuksensa ja päätti muuttaa tarhansa toistaiseksi puhtaaksi karanteenitarhaksi. Siitoseläinten välitystä suomalaisen minkkituotannon laadun parantamiseksi jatketaan tältä pohjalta.

Nahkojen hintatason romahtaminen syyskuussa 2015 hidasti voimakkaasti myyntikaudella 2014/15 myytyjen mutta vielä maksamatta olevien nahkojen lunastuksia ja laivauksia. Tämän seurauksena yhtiön varastoissa oli tilikauden 2015/16 alussa ennätysmäärä nahkoja jo ennen uuden nahkatuotannon keräilyn aloittamista. Joulu- ja maaliskuun huutokauppojen myyntitulokset johtivat entistä suurempaan varastotilojen tarpeeseen. Päättyneen tilikauden aikana yhtiö joutui vuokraamaan lisää varastotiloja, mikä lisäsi oleellisesti yhtiön tilakustannuksia.

Nahkojen hintatason puolittumisen aiheuttamat suuret tappiot nahkoja yhtiöltä ostaneille asiakkaille vaikeuttivat huomattavasti maksun saantia myyntikaudella 2014/15 myydyille nahoille. Myyntisaamiset aiemmilta tilikausilta olivat koko tilikauden ajan selvästi edellistilikautta korkeammat. Hinnan laskun seurauksena yhtiön merkittävä ja pitkäaikainen ostaja-asiakas ajautui maksukyvyttömyyteen. Tämän johdosta yhtiö kirjasi huomattavan luottotappion, sillä nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu.

Myyntiyhteistyö pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppayhtiön kanssa päättyy myyntikauden 2016/17 jälkeen. Hyödyntääkseen yhtiön myyntiyhteistyön myötä parantunutta tunnettuutta Pohjois-Amerikan markkinoilla yhtiö päätti aloittaa tilikaudella 2016/2017 minkkikeräilyn Pohjois-Amerikassa, jossa tuotanto on erittäin korkealaatuista. Tämän arvioidaan lisäävän yhtiön valikoimien monipuolisuutta ja parantavan yhtiön kilpailukykyä muihin huutokauppayhtiöihin nähden.

Tilikauden aikana päivitettiin konsernin viestintä- ja tuottajapalvelustrategiat. Yhtiön tavoitteena on vahvistaa yhtiön johtavaa asemaa vastuullisena toimijana muun muassa tilasertifiointiin ja nahkojen jäljitettävyyteen perustuen. Päättyneen tilikauden aikana neuvoteltiin eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-järjestelmän käyttöönottamisesta kaikissa Euroopan tärkeimmissä turkistuotantomaissa. WelFur-järjestelmää on kehitetty seitsemässä eurooppalaisessa yliopistossa tieteelliseksi mittaristoksi turkiseläinten hyvinvoinnille. WelFur-järjestelmä tulee osaksi Sagan markkinoimaa suomalaisiin

standardeihin perustuvaa tilasertifiointia. Pyrkimyksenä on, että siirtymäajan jälkeen tilikaudella 2019/20 yhtiö yhteislajittee vain sertifioiduilta turkistiloilta peräisin olevia nahkoja.

Yhtiö solmi marraskuussa strategisen yhteistyösopimuksen DHL Global Forwarding:in kanssa pyrkimyksenä kehittää ja parantaa erityisesti kiinalaisille asiakkaille tarjottavia logistisia palveluja. Yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuden nahkojen lyhytaikaiseen varastointiin niiden kannalta optimaalisissa olosuhteissa Kiinassa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja saanut positiivista palautetta asiakaskunnan keskuudessa.

Välitysmyynti tilikaudella 1.11.2015 – 31.10.2016

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden ensimmäisen huutokaupan 19.-21. joulukuuta 2015. Huutokaupassa myytiin Saga® -ketun- ja suomensupinnahkoja sekä karakul-lampaannahkoja. Minkinnahkoja tarjottiin edellisistä myyntikausista poiketen ensimmäisen kerran vasta maaliskuun huutokaupassa. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja vaikean taloustilanteen jatkuminen Venäjällä näkyivät selvästi huutokaupan myyntituloksissa, ja tarjotuista nahoista myytiin vain reilu kolmannes. Yhtiö välitti huutokaupassa vajaat 100.000 ketunnahkaa (190.000 edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa), 100.000 karakul-lampaannahkaa (97.000) ja 30.000 suomensupinnahkaa (18.000). Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 12,4 miljoonaa euroa (49,5 MEUR joulukuussa 2014, jolloin välitettiin myös 490.000 minkinnahkaa).

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden toisen huutokaupan 8.-18. maaliskuuta 2016 yhdessä pohjoisamerikkalaisten American Legend ja Fur Harvesters -huutokauppaliikkeiden kanssa. Saga Furs Oyj välitti huutokaupassa 3,7 miljoonaa minkinnahkaa (3,6 miljoonaa edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa), 490.000 ketunnahkaa (780.000), 49.000 karakul-lampaannahkaa (97.000) ja 53.000 suomensupinnahkaa (45.000). Tarjotuista Saga ® -siniketunnahoista myytiin vajaa 60 prosenttia. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 124 miljoonaa euroa (308 MEUR). Turkisalan pitkään jatkunut korkeasuhdanne oli johtanut siihen, että maailman turkisnahkojen tuotanto oli kasvanut kysyntää suuremmaksi. Vaikka muoti suosi turkiksia, tärkeimpien markkina-alueiden taloudelliset haasteet olivat pienentäneet kysyntää, ja sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso puolittui edellisvuoden vastaavasta huutokaupasta.

Tilikauden kolmas, 8.-17. kesäkuuta 2016 pidetty huutokauppa järjestettiin yhdessä pohjoisamerikkalaisen American Legend -huutokauppaliikkeen kanssa. Huutokauppaa käytiin pitkälti Kiinan vedossa, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui lähes 126 miljoonaa euroa (220 MEUR edellisvuoden vastaavassa huutokaupassa). Huutokauppaan osallistui yli 600 ostajaa, ja siinä välitettiin 2,9 miljoonaa minkinnahkaa (3,3 miljoonaa), 830.000 ketunnahkaa (650.000), 29.000 suomensupinnahkaa (31.000) ja 24.000 karakul-lampaannahkaa (34.000).

Tilikauden viimeinen huutokauppa alkoi 18. syyskuuta ja päättyi 23. syyskuuta. Huutokaupassa välitettiin yhteensä 1,3 miljoonaa minkinnahkaa (1,1 miljoonaa), 730.000 ketunnahkaa (460.000), 100.000 karakul-lampaannahkaa (51.000) ja 32.000 suomensupinnahkaa (35.000). Huutokaupan tarjonta poikkesi kauden muista huutokaupoista siten, että huomattava osa valikoimista koostui heikompilaatuisista nahoista. Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa kaikilta markkina-alueilta. Ketunnahkojen hintataso kääntyi huutokaupassa lievään nousuun, ja välitysmyynnin arvoksi muodostui 69 miljoonaa euroa (56 MEUR syyskuussa 2015).

Myynnin arvo jakautui huutokaupoittain seuraavasti:

Huutokauppa	Välitysmyynti	Arvo	Välitysmyynti	Arvo	Välitysmyynti	Arvo
		EUR		EUR		EUR
	1.000 kpl	1.000	1.000 kpl	1.000	1.000 kpl	1.000
	2015/2016	2015/2016	2014/2015	2014/2015	2013/2014	2013/2014
Joulukuu	229	12 433	795	49 480	494	33 779
Maaliskuu	4 273	123 971	4 540	307 985	3 959	238 071
Kesäkuu	3 796	125 819	4 058	219 642	4 109	156 676
Syyskuu	2 122	69 104	1 688	55 581	1 224	75 874
Varastomyynti
tilikaudella	50	3 413	57	4 662	12	1 017
Yhteensä	10 471	334 740	11 138	637 349	9 797	505 418

Edunvalvonta

Toimialan edunvalvontaa hoidettiin yhdessä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (ProFur) kanssa. Kansainvälisessä edunvalvonnassa yhteistyökumppaneita olivat Euroopan tasolla Fur Europe ja kansainvälisen turkiskaupan esteisiin liittyvissä sekä muissa globaaleissa kysymyksissä International Fur Federation (IFF). Yhtiöllä on edustus sekä Fur Europen että IFF:n hallituksessa, ja se osallistuu näiden toiminnan rahoittamiseen.

Yhtiö toimi aktiivisesti suomalaisten poliitikkojen ja viranomaisten suuntaan, jotta nämä toimisivat selkeitten kaupan esteiden kohtuullistamiseksi tai poistamiseksi.

Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut

Välitetty nahkamäärä laski 6 prosenttia 10,5 miljoonaan nahkaan (edellisellä tilikaudella 11,1 milj. nahkaa). Huutokauppamyynnillä painotettu Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen kurssi pysyi vakaana edelliseen tilikauteen verrattuna. Minkinnahkojen hintataso laski yli 40 prosenttia ja ketunnahkojen yli 50 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Hintatason laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta välitysmyynnin arvo laski edellisestä tilikaudesta 47 prosentilla 335 miljoonaan euroon (edellisellä tilikaudella 637 MEUR).

Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 26 prosenttia ja oli 43,0 miljoonaa euroa (58,5 MEUR). Valtaosa liikevaihdosta, 88 prosenttia (89 %) oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 32 prosenttia (23 %) ja ostajilta perittyjen osuus 53 prosenttia (65 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä. Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 21 prosenttia (12 %) ja ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 64 prosenttia (76

%). Liikevaihdosta 9 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 33 prosenttia toisen kvartaalin aikana, 34 prosenttia kolmannen kvartaalin aikana ja 23 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Liiketoiminnan 1,2 miljoonan euron muihin tuottoihin sisältyy päättyneellä tilikaudella myytävissä olevista sijoituksista saatuja myyntivoittoja 560.000 euroa sekä palautuneita ostajaluottotappioita 330.000 euroa (500.000 euroa edellisellä tilikaudella).

Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä tilikaudesta 9 prosenttia 50,1 miljoonaan euroon (55,0 MEUR). Kuluista 30 prosenttia kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 30 prosenttia toisen kvartaalin, 21 prosenttia kolmannen kvartaalin ja 19 prosenttia tilikauden viimeisen kvartaalin aikana. Liiketoiminnan kuluihin sisältyy yhtiön ostajasaamisista kirjaamia luottotappioita 1,9 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 1,6 MEUR). Valtaosa luottotappioista syntyi erään yhtiön merkittävän ja pitkäaikaisen ostaja-asiakkaan ajauduttua hintojen laskun seurauksena maksukyvyttömyyteen, ja nahkojen arvonalentuminen ylitti asiakkaalta saatujen vakuuksien arvon. Vakuutena olevat nahat on arvostettu markkinahintaan, mutta niitä ei ole vielä realisoitu. Liiketoiminnan kuluista 39 prosenttia koostuu henkilöstökuluista ja 44 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista. Henkilöstökulut laskivat 7 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 19,8 miljoonaa euroa (21,4 MEUR). Päättyneellä tilikaudella henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmän tavoitteet eivät täyttyneet eikä palkkioita makseta. Keskimääräinen henkilökunnan määrä säilyi edellistilikauden tasolla. Tilikaudella vastaanotetut ja lajitellut minkinnahkojen määrät laskivat vuoden takaiseen verrattuna yli 10 prosenttia, ketunnahkojen määrät säilyivät edellisvuoden tasolla. Kansainväliseen IFF:n ja Fur Europen kautta tehtävään edunvalvontaan liittyvät kustannukset puolittuivat edellisestä tilikaudesta ja olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,9 MEUR). Konsernin liiketulos painui hintatason voimakkaan laskun ja välitetyn nahkamäärän pienenemisen johdosta selvästi tappiolliseksi ja oli -5,9 miljoonaa euroa (4,4 MEUR voitollinen) liiketoiminnan kulujen selvästä laskusta huolimatta.

Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 41 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 2,9 miljoonaa euroa (5,0 MEUR). Nettorahoitustuottoja pienensivät nettokorkotuottojen lasku sekä nettotarhaajaluottotappioiden kasvu. Nettokorkotuottoja pienensi erityisesti se, että aiemmilta tilikausilta olevat myyntisaamiset olivat edellisestä tilikaudesta poiketen valtaosin korottomia. Konsernin tulos ennen veroja oli 3,0 miljoonaa euroa tappiollinen (9,4 MEUR voitollinen).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella -2,7 prosenttia (8,0 %) ja osakekohtainen tulos -0,68 euroa (2,06 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 24,59 euroa (26,38 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 44,8 prosenttia (44,5 %). Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivuilla 62-63.

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 2,9 miljoonaa euroa (6,6 MEUR) eli 7 prosenttia (11 %) liikevaihdosta. Investoinneista 50 prosenttia kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 43 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 7 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin. Merkittävimmät investoinnit tehtiin erilaisiin web-sovelluksiin sekä lajitteluautomaatioon ja -kalustoon.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Saga Furs Design Centren pitkäjänteinen tuotekehitystyö minkin-, ketun- ja suomensupinnahkojen käytön monipuolistamiseksi on tuottanut tulosta, ja muoti suosii laajasti turkiksia. Yhteistyö johtavien muotitalojen ja vähittäiskauppaketjujen kanssa jatkui. Turkisnahkojen alkuperästä ja tuotannon vastuullisuudesta kertovan tuotantoketjun jäljitettävyysohjelman merkitys johtavien muotitalojen keskuudessa kasvoi selvästi tilikauden aikana.

Rahoitus ja maksuvalmius

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli välitysmyynnin arvon laskusta ja tilikauden tappiosta huolimatta selvästi positiivinen, koska konsernin tuottajille maksamat kasvatusennakot olivat selvästi edellistilinpäätöshetkeä alhaisemmalla. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikauden aikana 15,0 miljoonaa euroa (8,2 MEUR edellisellä tilikaudella). Investointien rahavirta oli -2,3 miljoonaa euroa (-6,4 MEUR) investointien ollessa selvästi edellistilikautta alhaisemmat. Rahoituksen rahavirta oli -7,1 miljoonaa euroa (0,4 MEUR), josta 3,6 miljoonaa euroa käytettiin lyhytaikaisten lainojen lyhentämiseen (+2,9 MEUR) ja 3,5 miljoonaa euroa käytettiin osinkojen maksuun (2,5 MEUR). Konsernin rahavarat kasvoivat tilikauden aikana 5,6 miljoonaa euroa (2,1 MEUR).

Konsernin ostajasaamiset olivat tilinpäätöshetkellä 82,9 miljoonaa euroa (76,2 MEUR) eli 38,2 prosenttia taseen loppusummasta (33,5 %) ja 24,8 prosenttia myynnin arvosta (12,0 %). Näistä pitkäaikaisten ostajasaamisten osuus oli 5,2 miljoonaa euroa (8,4 EUR) ja lyhytaikaisten korollisten ostajasaamisten osuus 43,2 miljoonaa euroa (43,7 MEUR). Konsernin saamiset turkistuottajilta (tuottajasaamiset) olivat tilinpäätöshetkellä 74,0 miljoonaa euroa (87,0 MEUR) eli 34,1 prosenttia taseen loppusummasta (38,2 %). Näistä pitkäaikaisten tuottajasaamisten osuus oli 8,6 miljoonaa euroa (3,0 MEUR). Pääasiassa ostaja- ja tuottajasaamisten rahoittamiseen käytettäviä lainoja rahalaitoksilta oli tilinpäätöshetkellä 65,1 miljoonaa euroa (68,4 MEUR) ja velkoja turkistuottajille 25,3 miljoonaa euroa (30,1 MEUR).

Emoyhtiön nettomääräiset ostajasaamiset (ostajasaamiset - saadut ennakkomaksut) olivat tilikauden aikana keskimäärin 63,6 miljoonaa euroa (80,4 MEUR) ja korkeimmillaan maaliskuun huutokaupan jälkeen 157,2 miljoonaa euroa (319,1 MEUR). Emoyhtiön tuottajasaamiset olivat tilikauden aikana keskimäärin 94,2 miljoonaa euroa (80,8 MEUR) ja korkeimmillaan ennen maaliskuun huutokaupan tilitystä 137,7 miljoonaa euroa (139,5 MEUR).

Emoyhtiön lainat rahoituslaitoksilta olivat tilikauden aikana keskimäärin 76,2 miljoonaa euroa (58,9 MEUR) ja suurimmillaan maaliskuussa 117,4 miljoonaa euroa (120,2 MEUR huhtikuussa 2015). Emoyhtiön velat turkistuottajille olivat tilikauden aikana keskimäärin 23,4 miljoonaa euroa (26,2 MEUR) ja korkeimmillaan tilikauden alussa 30,1 miljoonaa euroa (36,0 MEUR kesäkuun huutokaupan tilityksen jälkeen).

Konsernin 2,9 miljoonan euron nettorahoitustuotot olivat 6,8 prosenttia liikevaihdosta (5,0 MEUR, 8,5 % liikevaihdosta). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 383 henkilöä (edellisellä tilikaudella 382 henkilöä). Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli keskimäärin 169 henkilöä (edellisellä tilikaudella 164 henkilöä) ja määräaikaisten työntekijöiden määrä 214 henkilöä (218 henkilöä). Tilikauden aikana käytyjen yt-neuvottelujen vaikutus henkilökunnan määrässä näkyy pääsääntöisesti vasta tilikaudella 2016-2017.

Saga Furs -konsernin henkilökunta oli suurimmillaan joulukuussa 2015, jolloin konsernin palveluksessa työskenteli enimmillään 696 henkilöä. Heistä työskenteli emoyhtiön palveluksessa Suomessa vakituisessa työsuhteessa 127 henkilöä, kausityöntekijöinä 322 henkilöä ja huutokauppaavustajina 86 henkilöä. Furfix Oy:n palveluksessa oli 107 henkilöä ja Saga Congress Center Oy:n palveluksessa 21 henkilöä. Konsernin palveluksessa ulkomailla työskenteli 33 henkilöä.

Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

	Emoyhtiö			Konserni
	2015/2016	2014/2015	2013/2014	2015/2016	2014/2015	2013/2014
Henkilöstö keskimäärin	293	289	265	383	382	353
- vakituisessa työsuhteessa - määräaikaisessa	125	121	118	169	164	158
työsuhteessa	168	168	147	214	218	195
Henkilökunnan määrä
						215
tilikauden päättyessä 31.10.	123	129	133	179	193

Tilikauden päättyessä Saga Furs -konsernissa työskenteli vakituisessa työsuhteessa kotimaassa 133 henkilöä ja ulkomailla 33 henkilöä. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 13 henkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä oli miehiä 85 ja naisia 81. Määräaikaisesta henkilöstöstä oli miehiä 5 ja naisia 8.

Emoyhtiön vakituisessa työsuhteessa kotimaassa työskentelevien keski-ikä oli 47 vuotta. Näistä 11 oli alle 30-vuotiaita ja 55 henkilöä yli 50-vuotiaita. Keskimääräinen palvelusaika vakituisessa työsuhteessa oli 13,6 vuotta.

Määräaikaisessa työsuhteessa kausityöntekijöinä työskentelevien henkilöiden keskimääräinen työsuhde kesti sekä emoyhtiössä että Furfix Oy:ssä 5,6 kuukautta.

Työterveyshuolto Suomessa kattaa lakisääteisten terveystarkastusten lisäksi hoidon akuuteissa sairastapauksissa sekä arkisin että viikonloppuisin.

Tilikauden sairauspoissaolot suhteutettuna teoreettiseen säännölliseen työaikaan olivat emoyhtiössä seuraavat:

	2015/2016	2014/2015	2013/2014
Kausityöntekijät	6,13 %	5,89 %	5,46 %
Vakituiset	2,50 %	3,36 %	4,60 %

Työturvallisuutta valvoo Saga Furs Oyj:ssä linjaorganisaatio, jonka tukena on työsuojelutoimikunta. Työturvallisuuden seurannan mittareina käytetään tapaturmamääriä, sairauspoissaoloja ja turvallisuushavaintoja.

Tilikauden tapaturmat olivat emoyhtiössä seuraavat:

	2015/2016	2014/2015	2013/2014
Tapaturmat
Työpaikkatapaturmat ilman työmatkatapaturmia	25	17	7
Työpaikkatapaturmat, joista väh. 1 pv sairauspoissaolo	8	7	-
Työmatkatapaturmat	7	11	2
Tapaturmataajuus
Tapaturmataajuus	14	12	14
Keskivahinko, EUR	829	510	1 279
- työtapaturma ilman työmatkatapaturmia, EUR	785	551	1 633
- työmatkatapaturmat, EUR	983	447	38
Sairauspäivätaajuus	263	210	184
Sairauspäivät vahinkoa kohti	5	5	13

Tapaturmataajuudella tarkoitetaan työpaikkatapaturmia miljoonaa tehtyä työtuntia kohden ja sairauspäivätaajuudella tarkoitetaan näistä tapaturmista aiheutuneita sairauspoissaolopäiviä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Tilikaudella oli käytössä henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmä, joka perustuu osittain oman pääoman tuottoon ja osittain toiminnan kustannustehokkuuteen. Konsernin koko henkilökunta kuuluu järjestelmän piiriin määrätyn pituisen palvelusajan jälkeen. Yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemista on selostettu yhtiön kotisivuilla julkaistussa palkka- ja palkkioselvityksessä.

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat konsernissa 16,2 miljoonaa euroa ja emoyhtiössä 12,4 miljoonaa euroa (edellisellä tilikaudella 17,3 MEUR ja 13,6 MEUR).

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Liiketoimintaympäristön muuttuessa tehtyihin strategiavalintoihin liittyvät riskit kasvavat. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia rahoitusriskejä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 25.

Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella lajitelluista turkisnahoista tarjotaan kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt. Heikossa kysyntätilanteessa osa tilikaudella lajitelluista nahoista saattaa myös siirtyä myytäväksi vasta seuraavalla tilikaudella. Vastaavasti kysyntätilanteen parantuessa osa tilikaudella myytävistä nahoista on saatettu lajitella jo edellisellä tilikaudella. Valtaosa nahkojen hankinnasta, logistiikasta ja lajittelusta aiheutuvista kuluista rasittaa tulosta sillä tilikaudella, jolla nahat lajitellaan, kun taas myyntituotot tuloutetaan sillä tilikaudella, jolla nahat myydään.

Turkisten kysynnän mahdollinen vähentyminen on yhtiölle selvä riski. Nykyisen suuruisen maailmantuotannon myyminen edellyttää sitä, että muotiteollisuus käyttää turkista aktiivisesti raaka-aineena, kuluttajat haluavat turkispukineita ja -somisteita ja vähittäiskaupan rakenne mahdollistaa näiden ostamisen. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muotikuvassa ja muotiteollisuuden raaka-aineena. Turkisten kulutuskysynnän säilyminen tärkeimmillä markkina-alueilla edellyttää sekä turkisten jatkuvaa muotikuvassa näkymistä että ennen kaikkea kuluttajien ostovoiman kasvua ja luottamuksen tulevaisuuteen säilymistä. Tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa mittavat vähittäiskaupan investoinnit ovat mahdollistaneet turkiskaupan kasvun. Vähittäiskaupan kiinnostuksen suuntautuminen pois turkiskaupasta vähentäisi kysyntää merkittävästi.

Nahkojen alkuperän ja tuotantotapojen vastuullisuuden ja tuotteiden jäljitettävyyden merkitys on lisääntynyt lyhyen ajan sisällä merkittävästi länsimaisen muotiteollisuuden keskuudessa. Länsimaiset kuluttajat edellyttävät muotiteollisuudelta täydellistä läpinäkyvyyttä, minkä seurauksena muotiteollisuus edellyttää toimittajiltaan kasvavassa määrin jäljitettävyyttä aina yksittäisten nahkojen tuottajiin asti. Tuotannon sertifioinnin merkitys vastuullisen tuotannon mittarina on huomattava. Mikäli muotiteollisuuden odotuksiin ei pystytä vastaamaan, on riski turkisten käytön vähentymisestä muotiteollisuudessa oleellinen.

Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat edelleen kansainvälistä turkiskauppaa. Turkiskaupassa on meneillään murroskausi, jolloin länsimaisten välittäjien rooli pienenee ja kiinalaiset ostavat yhä enemmän suoraan itse. Tämän taustalla on sekä sukupolvenvaihdos että Kiinan merkityksen kasvu. Haasteena on se, että uusilla kiinalaisilla välittäjillä ja ostajilla ei ole takanaan samanlaisia pääomia kuin alalta poistuvilla länsimaisilla ostajilla sekä se, että kiinalaisten ostajien luottokelpoisuuden määrittäminen on huomattavasti vaikeampaa. Kiinalaisten ostajien maksukäyttäytymisestä suurten hinnanlaskujen yhteydessä ei vielä ole paljon kokemusta, mutta tähänastisen kokemuksen perusteella kulttuurierot ovat suuret.

Maailman turkisnahkatuotanto nousi kuluvan vuosikymmenen alkupuolella voimakkaasti. Tuotannon kasvu oli erityisen nopeaa Kiinassa, missä hallitus tukee kotimaista tuotantoa korkeiden tuontitullien avulla. Tämän seurauksena Kiina nousikin maailman suurimmaksi minkin- ja ketunnahkojen tuottajaksi. Kiinan talouskasvun hidastuminen ja Kiinan nykyjohdon voimakas korruption vastainen kampanja ovat lisänneet kiinalaisten kuluttajien epävarmuutta ja vähentäneet erilaisten luksustuotteiden kysyntää. Muiden markkina-alueiden kysynnän kasvu ei ole pystynyt kompensoimaan kysynnän laskua Kiinassa. Vuosien 2014-2016 hintakehityksen seurauksena kiinalaisen minkkituotannon arvioidaan pienentyneen selvästi ja Tanskan palanneen jälleen maailman suurimmaksi minkinnahkojen tuottajaksi. Ketunnahkojen tuotannon pienentyminen alkoi vasta 2016. On epäselvää, onko maailman turkisnahkojen kysynnän ja tarjonnan tasapaino jo saavutettu.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin on merkinnyt Saga Furs Oyj:lle yksittäisten rahoitusriskien kasvua. Pitkään jatkunut nopea kasvu heikensi joidenkin yksiköiden kykyä kestää suhdannevaihteluita. Tämä on kasvattanut sekä kasvatus- että nahkaennakkorahoitukseen liittyviä riskejä. Päättyneen myyntikauden kannattavuus oli heikko, ja sen seurauksena useita yksiköitä on jo ajautunut likviditeettivaikeuksiin. Alentuvien rehukustannusten täysipainoinen vaikutus tuntuu vasta vuonna 2017, koska vuoden 2016 rehuraakaainesopimuksista neuvoteltiin jo ennen vuoden 2016 hinnanlaskua. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon kustannustaso nousisi, jos siltä esimerkiksi edellytettäisiin lainsäädännön muutosten seurauksena merkittäviä lisäinvestointeja, tämä voisi nykyisenkaltaisessa markkinatilanteessa merkittävästi pienentää turkistuotantoa Länsi-Euroopassa ja siten myös yhtiön välittämiä nahkamääriä.

Yhtiön kustannuskilpailukykyyn kohdistuu paineita. Automatisoidessaan toimintojaan yhtiö joutuu investoimaan sekä minkin- että ketunnahkojen lajitteluun, kun kilpailijat ainoastaan minkinnahkojen lajitteluun. Yhtiön tuottaja-asiakkaiden keskikoko ja yhtiön kotimarkkina minkinnahkojen osalta ovat selvästi kilpailijoita pienemmät. Yhtiön on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota kustannuksiinsa myytyä nahkaa kohden, jottei se menettäisi kustannuskilpailukykyään.

Syyskuun 2015 kansainvälisissä huutokaupoissa alkanut nahkojen hintojen voimakas lasku tuotti kansainväliselle turkiskaupalle merkittäviä tappioita jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä (edellisen kerran kahta myyntikautta aikaisemmin) ja siten kasvattaa yhtiön rahoitusriskejä ostavien asiakkaiden rahoituksessa. Ostavien asiakkaiden on aiempaa vaikeampaa saada toiminnalleen rahoitusta ja entistä suurempi osa yhtiön myynnistä edellyttää erityyppisiä rahoitusjärjestelyitä.

Valuuttakurssien vaihtelut

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta. Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro. Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat pysyneet merkittävinä. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ministeriö päätyi asiaa selvitettyään ehdottamaan turkiseläinkasvatukseen liittyvän lainsäädännön tiukentamista tarhauksen kokonaiskiellon sijaan, ja Norjan parlamentti hyväksyi ehdotuksen tammikuussa 2017. Hollannissa vetoomustuomioistuin päätti marraskuussa 2015, että parlamentissa päätetty minkkien kasvatuskielto on lainvoimainen. Hollannin turkistuottajajärjestö valitti päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus vahvisti joulukuussa 2016 vetoomustuomioistuimen päätöksen. Tämän seurauksena kielto astuu voimaan vuonna 2024. Hollantilaiset turkistuottajat voivat kuitenkin valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen elinkeinon ilman taloudellista korvausta tehtävästä kieltämisestä. Puolassa tehty aloite kettujen ja suomensupien tarhauksen kieltämiseksi ei ole edennyt.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata oikean tiedon saanti poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

Saga Furs Oyj:n toimintaa ohjaavissa arvoissa on keskeistä eläinten hyvinvointi. Euroopan turkisalan edunvalvontajärjestö Fur Europe on usean vuoden ajan kehittänyt yhdessä kansallisten järjestöjen ja turkiseläintutkimusta harjoittavien yliopistojen kanssa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää WelFur-protokollaa, jonka on tarkoitus tulla käyttöön kaikissa eurooppalaisissa turkistuotantomaissa. Yhtiö on sopinut Fur Europen kanssa siitä, että sen tuottaja-asiakkaat EU- ja ETA-alueilla pyritään auditoimaan Fur Europen valitseman akreditoidun tarkastusyhteisön toimesta vuosina 2017-2019, jotta yhtiö voisi tarjota yhteislajitelluissa valikoimissaan vain WelFur-sertifioituja nahkoja vuodesta 2020 alkaen. Eläinten hyvinvoinnin kehittyminen turvaa myös elinkeinon toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa.

Suomalainen tilasertifiointiohjelma, jota Saga Furs soveltaa myös muualla Euroopassa, on kansainvälisesti arvostettu laatu- ja johtamisjärjestelmä. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) ja Saga Furs eivät ainoastaan tukeudu viranomaisvalvontaan, vaan pyrkivät itse aktiivisesti toimimalla varmistamaan eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön suojelun toteutumisen turkistuotannossa. Omavalvontaa ja sertifiointijärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Tilasertifioinnin luotettavuuden varmentamisessa on kolmas osapuoli, kansainvälisesti arvostettu DNV GL. Yhtiö on myyntikaudesta 2014-2015 alkaen vastaanottanut suomensupin- ja ketunnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Tarkoituksena on yhdessä ProFurin kanssa kehittää tilasertifiointiohjelmaa siten, että WelFur integroituu osaksi sitä.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Yhä suurempi joukko muotialan yrityksiä pyrkii käyttämään mallistoissaan vain sertifioiduilta tiloilta peräisin olevia turkisnahkoja. Nämä yritykset näkevät turkisnahat merkittäväksi osaksi

muotiteollisuutta, mutta haluavat samalla varmistaa eläinten hyvinvoinnin ja siten nahkojen käytön eettisyyden. Uskottava ja sanktioitu tilasertifiointiohjelma on edellytys tälle.

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa. Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä rajoitteita ja riskejä yhteistyössä muun muassa IFF:n kanssa.

Yritysvastuu ja ympäristöasiat

Saga Furs on ainoa turkishuutokauppayhtiö, jonka välittämillä nahoilla on ympäristöasioita sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskeva sertifiointi- ja auditointiohjelma. Tästä johtuen Saga Furs tunnetaan jo nyt turkisalan vastuullisena vaihtoehtona. Tilikauden 2015/16 aikana Saga Furs on laajentanut sertifiointiprosessiaan entistä useammassa Euroopan maassa. Tilikaudella 2016/17 Saga Fursin tarkoituksena on tarjota ensimmäistä kertaa sertifioitujen ketun- ja suomensupinnahkojen lisäksi sataprosenttisesti sertifioituja minkkieriä. Saga Furs on alan kärjessä myös vastuullisuuteen liittyvässä jäljitettävyydessä. Viimeisen kolmen vuoden aikana yhtiö on kehittänyt RFID-jäljitettävyysteknologiaa, jonka avulla kuluttajat voivat ostohetkellä nähdä koko toimitus- ja arvoketjun turkistilalta valmiiseen tuotteeseen asti.

Tilikauden 2015/16 aikana Saga Furs jatkoi investointejaan vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen kaikissa sen liiketoimintaan ja sidosryhmiin liittyvissä asioissa. Yhtiö uskoo, että vahva yritysvastuun kulttuuri auttaa rakentamaan mainetta ja parantaa läpinäkyvyyttä sidosryhmiä kohtaan. Vastuullisuus on toiminnan edellytys, joka samalla parantaa yrityksen tuottavuutta ja minimoi riskejä. Saga Furs on valmistellut näistä lähtökohdista uutta yritysvastuumallia, jonka avulla voidaan asettaa tavoitteita, parantaa tuloksia sekä kertoa edistyksestä aiempaa järjestelmällisemmin.

Saga Furs on kiinnittänyt huomiota sisäisiin prosesseihin ja toimintoihin tavoitteenaan leikata yrityksen ekologista kuormitusta kokonaisuudessaan. Vuoden 2016 alusta Saga Fursin pääkonttori Vantaalla on käyttänyt vain päästötöntä uusiolämpöä.

Hallinnointiperiaatteet

Saga Furs Oyj noudatti tilikauden aikana Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n tammikuussa 2016 voimaan astunutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, ja mahdolliset poikkeamat on esitetty perusteluineen asianmukaisessa kohdassa. Yhtiön hallinnointikoodia kuvataan tarkemmin yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.sagafurs.com/Suomi/Yhtiö/Sijoittajille/Corporate Governance.

Selvitys Saga Furs Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, Corporate Governance Statement, tilikaudella 1.11.2015 – 31.10.2016 on annettu erillisenä kertomuksena ja julkaistaan 27.1.2017 samanaikaisesti kuin toimintakertomus yhtiön internet-sivulla.

Varsinainen yhtiökokous

Saga Furs Oyj:n 21.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.10.2015 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa osakkeenomistajille osinkona 1,00 euroa/osake eli yhteensä 3.600.000 euroa sekä siirtää 645.000 euroa suhdannerahastoon. Osinko maksettiin 2.5.2016.

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.4.2016 hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman, Lasse Joensuu, Jorma Kauppila, Anders Kulp, Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä DHL Kuwaitin entinen toimitusjohtaja Virve Kuusela. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin.

Hallitus on pitänyt tilikauden aikana 26 kokousta.

Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella toimi Pertti Fallenius. Konsernin johtoryhmään kuuluivat hänen lisäkseen myyntijohtaja Mikko Hovén, rahoituksesta sekä talous- ja tietohallinnosta vastaava varatoimitusjohtaja Juha Huttunen, tuotantojohtaja Sameli Mäkelä, henkilöstöjohtaja Marjatta Paunonen, Suomen, Ruotsin ja Norjan alueen liiketoimintajohtaja Stefan Saaristo, muun Euroopan alueen liiketoimintajohtaja Julio Suarez Christiansen, Aasian alueesta vastaava liiketoimintajohtaja Samantha Vesala sekä 15.2.2016 alkaen muotiliiketoimintajohtaja Tia Matthews.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Winqvist-Ilkka.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Saga Furs Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä 7 200 000 euroa ja osakkeiden määrä 3 600 000 kappaletta, josta A-sarjan osakkeita (12 ääntä/osake) oli 900 000 kappaletta ja C-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 2 700 000 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakeomistus

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä arvo-osuusrekisterin mukaan 3.911 (3.961) osakkeenomistajaa. C-sarjan osakkeista oli ulkomaalaisten omistuksessa 2,6 prosenttia, josta hallintarekisterissä oli 2,2 prosenttia. Yhtiön suurin osakkeenomistaja oli Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur), joka omisti yhteensä 1.080.950 yhtiön osaketta. ProFurin omistamat osakkeet edustavat 61,7 prosenttia kokonaisäänimäärästä. Suurimmat osakkeenomistajat sekä osakkeiden jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen ja osakemäärien mukaan on esitetty tilinpäätöksessä kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen suorassa tai välillisessä omistuksessa on 708 osaketta, mikä vastaa 0,02 prosenttia yhtiön osakkeista ja 0,01 prosenttia yhtiön äänistä.

Lunastuslauseke

A-osakkeiden siirtyessä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla yhtiöön ennestään kuulumattomalle järjestölle tai henkilölle siirronsaajan on 14 päivän kuluessa siirrosta ilmoitettava siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle, jonka tulee viipymättä antaa siirrosta tieto yhtiön osakkaille ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään kolmessa Helsingin kaupungissa ilmestyvässä, yhtiön toimialueella leviävässä sanomalehdessä.

A-osakkeen omistajilla on kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta oikeus lunastaa osake siitä arvosta, mikä sillä on viimeksi tehdyn tilinpäätöksen mukaan. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, lunastusoikeus heidän välillään ratkaistaan arvalla.

Osakassopimukset

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry, Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf, Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry, Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry, Savo-Karjalan Turkistuottajat ry sekä Ålands Pälsodlarförening rf ovat 25.5.1996 solmineet osakassopimuksen.

Sopimusosapuolen tulee osakassopimuksen mukaan ensin tarjota omistamiaan Saga Furs Oyj:n osakkeita toisten sopimusosapuolten ostettaviksi, mikäli tämä aikoo luovuttaa niitä ulkopuoliselle. Mikäli joku sopimusosapuoli ryhtyy neuvottelemaan omistamiensa Saga Furs Oyj:n osakkeiden tai niiden osan myynnistä ulkopuoliselle, tämän tulee tarjota muille sopimusosapuolille mahdollisuus osallistua myyntiin samoilla ehdoilla. Osakassopimus on voimassa toistaiseksi.

Hallituksen valtuudet

Hallituksella ei ole voimassa olevia uusmerkintää, vaihtovelkakirja- tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskua eikä omien osakkeiden hankkimista koskevia valtuuksia.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ja 470.000 osaketta eli 18 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin päivän päätöskurssi oli 19,24 euroa, alin päivän päätöskurssi 13,47 euroa ja keskikurssi 15,69 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 13,61 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 18,19 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa 49,0 miljoonaa euroa (65,5 MEUR).

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallitus linjasi 14. lokakuuta 2013 pitämässään kokouksessa yhtiön osingonjakopolitiikkaa seuraavasti: yhtiön tavoitteena on tasainen osingonjako, jossa otetaan huomioon yhtiön liiketoimintanäkymät sekä liiketoimintaan ja sen vaatimiin investointeihin liittyvät rahoitustarpeet.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tilikauden 2016-2017 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 20.-21. joulukuuta 2016. Huutokaupassa tarjottiin 330.000 ketunnahkaa (330.000), 31.000 suomensupinnahkaa (31.000) ja 220.000 (280.000) afganistanilaista karakul-lampaannahkaa. Aiemmista tilikausista poiketen huutokaupassa tarjotut ketunnahat olivat pääosin edellisellä tilikaudella lajiteltuja, mutta myymättä jääneitä nahkoja. Minkinnahat tarjotaan edellisen tilikauden tapaan ensimmäisen kerran vasta maaliskuun huutokaupassa. Luottamuksen palautuminen ketunnahkojen markkinoille näkyi huutokaupan tuloksissa. Huutokaupassa tarjotut ketun- ja supinnahat myytiin sataprosenttisesti. Tärkeimmän nahkatyypin, siniketunnahkojen hinnat nousivat 30 prosenttia syyskuun huutokaupasta. Huutokauppaan osallistui noin 300 asiakasta kaikilta tärkeimmiltä markkinaalueilta. Ostojen jakautuminen laajalti eri markkina-alueille osoitti, että sertifioidulla suomalaisella ketunnahalla on vahva kysyntä maailman muoti- ja tekstiilimallistoihin. Huutokaupan kokonaismyynnin arvoksi muodostui 33 miljoonaa euroa (12 MEUR joulukuussa 2015).

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2016 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 5.-15. maaliskuuta, 6.-16. kesäkuuta ja 17.-22. syyskuuta 2017. Yhtiön tavoitteena on tarjota koko myyntikauden huutokaupoissa 8,2 miljoonaa minkin-, 2,3 miljoonaa ketun-, 150.000 suomensupin- ja 250.000 karakul-lampaannahkaa. Maalis- ja kesäkuun huutokaupat järjestetään yhdessä pohjoisamerikkalaisten American Legend- ja Fur Harvesters Auction Inc. huutokauppaliikkeiden kanssa.

Kiinassa turkispukineiden valmistus ja vähittäiskauppa on jatkanut laajentumistaan, ja alalle on tullut lisää toimijoita. Tämä on kiristänyt kilpailua, ja pukineita on myyty hyvin pienellä katteella. Markkinat ovat kuitenkin polarisoituneet siten, että muodikkaiden pukineiden vähittäiskauppa on sujunut suhteellisen hyvin. Talouskasvun hidastuminen on myös näkynyt Kiinassa syksyn vähittäiskaupassa. Kokonaisuudessaan pukinekaupan volyymin arvioidaan olevan kuitenkin edelliskauden tasolla. Syyskuun huutokaupoissa saavutettua minkinnahkojen hintatasoa ei missään vaiheessa pystytty täysin viemän pukineiden hintoihin. Tämä näkyi myös selvästi kauden 2016/17 ensimmäisessä kansainvälisessä minkkihuutokaupassa, jossa hinnat palasivat takaisin lähelle kesäkuussa 2016 järjestettyjen huutokauppojen hintatasoa.

Venäjän taloudellinen tilanne on vakiintunut, öljyn hintataso on noussut ja rupla vahvistunut tämän ansiosta vuoden 2016 aikana viidenneksellä. Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja kahden edellisen vuoden aikana patoutunut kysyntä ovat näkyneet vähittäiskaupassa, joka alkoi kylmän sään ansiosta syksyllä jo kuukautta edellisvuotta aikaisemmin. Niin edullisten kuin kalliimpienkin pukineiden kauppa on sujunut hyvin. Turkispukineiden valmistuksen Venäjällä arvioidaan myös kasvavan.

Konsernin nahkakohtaisten kustannusten arvioidaan yt-neuvotteluissa saavutetuista ja muista säästöistä huolimatta nousevan lievästi edellisestä tilikaudesta kettutuotannon supistumisen seurauksena. Kustannuksiin vaikuttaa myös aiemmilta tilikausilta peräisin olevien maksamattomien nahkojen lisääntynyt varastointi. Yhdysvaltain dollarin nousevien korkojen arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti yhtiön nettorahoitustuottoihin, sillä niitä ei pystyttäne siirtämään täysimääräisesti asiakkailta perittäviin korkoihin. Arvioiden tekeminen tulevien huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön tai muiden huutokauppayhtiöiden tähän mennessä myyntikaudella 2016/17 järjestämien huutokauppojen perusteella ennenaikaista. Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa jälleen mahdoton arvioida.

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernitase

VARAT	Liitetieto	31.10.2016	31.10.2015
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1	37 067 218	39 479 073
Aineettomat hyödykkeet	2	4 658 611	4 224 381
Myytävissä olevat sijoitukset	3	351 970	897 932
Pitkäaikaiset saamiset	4	13 819 484	11 327 573
Pitkäaikaiset varat yhteensä		55 897 284	55 928 959
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	5	1 950 952	2 701 275
Korolliset ostajasaamiset	25	43 247 372	43 669 317
Korolliset saamiset turkistuottajilta	25	65 352 679	84 047 383
Korottomat saamiset	6	38 632 800	34 485 182
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		59 128	702 472
Rahavarat	7	11 815 254	6 248 873
Lyhytaikaiset varat yhteensä		161 058 184	171 854 501
Varat yhteensä		216 955 468	227 783 460

Konsernitase

OMA PÄÄOMA JA VELAT	Liitetieto	31.10.2016	31.10.2015
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	8	7 200 000	7 200 000
Ylikurssirahasto	8	254 264	254 264
Muut rahastot	8	20 385 000	19 740 000
Muuntoero	8	61 131	54 190
Arvonmuutosrahasto	8	0	426 476
Kertyneet voittovarat	8	60 615 531	67 292 718
Oma pääoma yhteensä		88 515 927	94 967 649
Pakolliset varaukset		0	105 000
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	9	1 676 587	2 449 394
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	10	96 043 980	104 446 676
Ostovelat ja muut velat	11	30 638 219	25 686 251
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat		80 755	128 491
Lyhytaikaiset velat yhteensä		126 762 954	130 261 418
Oma pääoma ja velat yhteensä		216 955 468	227 783 460

Konsernin laaja tuloslaskelma

	Liitetieto	2015/2016	2014/2015
		12 kk	12 kk
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	15	43 007 998	58 507 855
Liiketoiminnan muut tuotot	16	1 240 852	918 898
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	17	-3 529 695	-4 446 912
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	18	-19 794 423	-21 350 606
Poistot ja arvonalentumiset	19	-4 706 897	-4 524 905
Liiketoiminnan muut kulut	20	-22 097 737	-24 671 803
Liiketulos		-5 879 902	4 432 527
Rahoitustuotot	21	4 955 194	6 443 848
Rahoituskulut	22	-2 035 778	-1 481 232
Tulos ennen veroja		-2 960 486	9 395 143
Tuloverot	23	522 357	-1 994 693
Tilikauden tulos		-2 438 129	7 400 450
Muut laajan tuloksen erät
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Myytävissä olevat sijoitukset		-533 095	206 127
Muuntoerot		12 883	-8 714
Tuloverot liittyen eriin, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi		106 619	-41 225
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-413 593	156 187
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-2 851 722	7 556 637
Jakautuminen
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	24	-2 438 129	7 400 450
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	24	-2 851 722	7 556 637
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *)		-0,68	2,06
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole

Konsernin rahavirtalaskelma

	1.11.2015-	1.11.2014-
	31.10.2016	31.10.2015
	12 kk	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta	334 682 705	629 178 073
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	351 940	338 176
Maksut liiketoiminnan kuluista	-324 169 184	-622 704 042
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja
veroja	10 865 461	6 812 208
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 419 128	-953 902
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-651 939	-454 493
Saadut korot liiketoiminnasta	5 539 928	5 042 195
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta	186 031	563 984
Saadut osingot liiketoiminnasta	0	21 978
Maksetut välittömät verot	451 778	-2 841 132
Liiketoiminnan rahavirta (A)	14 972 132	8 190 838
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin	-2 893 645	-6 584 144
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot	52 218	171 225
Investoinnit muihin sijoituksiin	-24 799	-7 800
Luovutustuotot muista sijoituksista	584 338	0
Investointien rahavirta (B)	-2 281 887	-6 420 719
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	2 895 817
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 592 828	0
Maksetut osingot	-3 531 036	-2 476 021
Rahoituksen rahavirta (C)	-7 123 864	419 797
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-)	5 566 380	2 189 916
Rahavarat 31.10.	11 815 254	6 248 873
./. Rahavarat 1.11.	6 248 873	4 058 957
Rahavarojen muutos	5 566 380	2 189 916

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2014 - 31.10.2015

E U R 1. 0 0 0	Os ke a ä äo p m a	Y l i- ra i ku rs s ha to s	M t ra uu ha to t s	M to uu n - er o	Ar n- m vo to uu s ha to ra s	Ke ty t r ne e i t to vo - va t ra	Em h i ön t oy is j ie ta om n os uu s	V he ä m - m is ön t os s uu	O a p m ä äo a y m h ä te en s
O ä äo 1. 1 1. 2 0 1 4 m a p m a T i l i ka de los tu u n	7 2 0 0	2 5 4	1 9 5 9 0	6 0	2 6 2	6 2 5 6 5 7 4 0 0	8 9 9 3 1 7 4 0 0	0	8 9 9 3 1 7 4 0 0
M laa j lo ks ä t tu t uu an en e r O ing j ko s on a				-6	1 6 5	-3 -2 5 2 0	1 5 7 -2 5 2 0		1 5 7 -2 5 2 0
S i ir h da ha to to s u nn er a s on			1 5 0			-1 5 0	0		0
O ä äo 3 1. 1 0. 2 0 1 5 m a p m a	7 2 0 0	2 5 4	1 9 7 4 0	5 4	4 2 6	6 7 2 9 3	9 4 9 6 8	0	9 4 9 6 8

*) aiheutuu verokantamuutoksesta, joka liittyy eriin, jotka on IFRS-siirtymän yhteydessä kirjattu suoraan voittovaroihin

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2015 - 31.10.2016

O ä äo 1. 1 1. 2 0 1 5 m a p m a	7 2 0 0	2 5 4	1 9 7 4 0	5 4	4 2 6	6 7 2 9 3	9 4 9 6 8	0	9 4 9 6 8
T i l i ka de los tu u n						-2 4 3 8	-2 4 3 8		-2 4 3 8
M laa j lo ks ä t tu t uu an en e r				7	-4 2 6	6	-4 1 4		-4 1 4
O ing j ko s on a						-3 6 0 0	-3 6 0 0		-3 6 0 0
S i ir h da ha to to s u nn er a s on			6 4 5			-6 4 5	0		0
O ä äo 3 1. 1 0. 2 0 1 6 m a p m a	7 2 0 0	2 5 4	2 0 3 8 5	6 1	0	6 0 6 1 6	8 8 5 1 6	0	8 8 5 1 6

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yrityksen perustiedot

Saga Furs Oyj on kansainvälinen turkishuutokauppayhtiö, jonka tärkein tehtävä on raakaturkisnahkojen välitysmyynti pääasiassa neljä kertaa vuodessa järjestettävissä kansainvälisissä turkishuutokaupoissa.

Konsernin emoyhtiö on Saga Furs Oyj, jonka C-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin listalla, pienten yhtiöiden (Small Cap) ryhmässä. Emoyhtiön kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite on Martinkyläntie 48, 01720 Vantaa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.sagafurs.com tai emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta PL 4, 01601 Vantaa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2015 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettely mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin ole mainittu. Tilinpäätöstiedot esitetään euron tarkkuudella.

Konsolidointiperiaatteet

Saga Furs -konsernin konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Saga Furs Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista; tämä oikeus perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat sisäiset katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Konsernilla ei ole osakkuusyrityksiä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset monetääriset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetääriset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän kurssia. Muutoin ei-monetääriset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaissopimukset

Valuuttajohdannaisia käytetään myyntiin liittyvien valuuttamääräisten kassavirtojen suojaamiseksi. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostuserot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa sekä tuottajilta että ostajilta välitysmyynnistä perityistä palkkioista. Lisäksi liikevaihtoon luetaan muu tuotteiden ja palveluiden myynti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan mm. välillisillä veroilla ja välityspalkkioista annetuilla alennuksilla, mm. välitettyihin määriin, maksukäyttäytymiseen ja toiminnan sertifiointiin perustuvilla bonuksilla.

Palveluista saatavat tuotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Välitysmyyntiin liittyvä palvelu katsotaan suoritetuksi, kun nahat on myyty huutokaupassa tai varastomyyntinä ja niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tavaroiden myynnistä saatavat tuotot tuloutetaan, kun tavaroiden ostamiseen liittyvät merkittävät riskit ovat siirtyneet ostajalle ja on todennäköistä, että myyntiin liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernille.

Vuokratuotot, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Saga Furs Oyj:n liiketoimintaan liittyy erilaista rahoitustoimintaa, joka liittyy olennaisesti välitysmyyntiin. Tuottajille myönnetään käyttöpääomarahoitusta erilaisina ennakkomaksuina sekä pitkäaikaista rahoitusta investointeja varten. Nahkojen ostajille myönnetään rahoitusta, jotta nämä voivat ostaa nahkoja myös tulevaa tarvetta varten. Rahoituksesta perittävät korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella.

Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Rahavirtalaskelman laatimisperiaatteet

Rahavirtalaskelma kuvaa konsernin rahavirtaa tilikauden aikana. Erä "Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta" sisältää huutokaupassa noteeratun vasarahinnan lisäksi ostajilta perityt välityspalkkiot. Erä "Maksut liiketoiminnan kuluista" sisältää tuottajille edelleen tilitettävän osuuden välitysmyynnin arvosta sekä tuottajille maksettavat ennakkomaksut (saamiset turkistuottajilta).

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja kalustosta. Rakennuksiin sisältyneet arvonkorotukset ovat olleet osa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa ja ne on katsottu osaksi IFRS 1:n mukaista siirtymävaiheen oletushankintamenoa, josta on siirtymähetkellä kirjattu takautuvat poistot. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat:

o	Fur Center -kiinteistö	50 vuotta
o	Soiniemen kiinteistöt	50 vuotta
o	Design Centre -kiinteistö	30 vuotta
o	Muut rakennukset	20 vuotta
o	Rakennusten laitteet	20 vuotta
o	Koneet ja kalusto	3-10 vuotta
o	Muut aineelliset hyödykkeet	10 vuotta

Rakennusten sekä koneiden ja kaluston kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan yleensä kuluksi syntymisvuonna. Suuria perusparannusmenoja voidaan aktivoida ja poistaa vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen aiemman arvioidun suoritustason.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Aineettomista oikeuksista, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta tilikausittain ja aina, kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Nämä aineettomat hyödykkeet koostuvat Saga-tavaramerkeistä.

Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat oikeudet koostuvat ohjelmistolisensseistä. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Näistä aineettomista oikeuksista tehdään tasapoistot niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Muut pitkävaikutteiset menot ja ennakkomaksut

Muut pitkävaikutteiset menot muodostuvat pääosin tietokoneohjelmistoista. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Näistä aineettomista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden poistoaika on viisi vuotta. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät ennakkomaksut ovat tietokoneohjelmistoihin liittyviä ennakkomaksuja.

Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista omaisuuseristä

Konserni tarkistaa jokaisena tilinpäätöspäivänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä arvioi, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut tai taloudellinen vaikutusaika muuttunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta ja

rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Saga®-tavaramerkeistä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista olemassa. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia tai keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä, joiden arvonalentumistestaus tehtäisiin vuosittain viitteistä huolimatta.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä oleviin sijoituksiin sisältyvät konsernin osakesijoitukset, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan sekä esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Julkisesti noteeraamattomien sijoitusten käypänä arvona on käytetty vastaavanlaisten hyödykkeiden kauppahintoja, mikäli niitä on ollut saatavilla. Muussa tapauksessa ne on esitetty hankintamenoon. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä 31.10.2016 julkisesti noteerattuja osakkeita.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Saga Furs -konserni ei ole vuokralle ottajana sellaisissa vuokrasopimuksissa, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saga Furs -konserni ei ole vuokralle antajana sellaisissa vuokrasopimuksissa, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaisesti välitettävät turkisnahat eivät missään vaiheessa kuulu konsernin vaihto-omaisuuteen, vaan ne siirtyvät suoraan tuottajan vaihto-omaisuudesta ostajan vaihto-omaisuudeksi. Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyvät turkisnahat ovat Saga Furs -konsernin omaksi vaihto-omaisuudekseen ostamia nahkoja.

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-periaatteella tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Korolliset ja korottomat saamiset

Korolliset ja korottomat saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Saga Furs Oyj voi sopia nahkojen ostajan kanssa normaalin maksuajan (myyntiehtojen mukainen 21 päivää) jälkeisestä rahoituksesta. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa näiden ostajasaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus saadaan. Osalle ostajasaamisista on myös muita lisävakuuksia. Korolliset ostajasaamiset esitetään taseessa omana eränään. Korottomat ostajasaamiset sisältyvät taseen korottomiin saamisiin ja ne eritellään taseen liitetiedoissa 6. Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä.

Saga Furs -konserni tekee sekä koti- että ulkomaisten tuottajien kanssa toimitussopimuksia, jossa nämä sitoutuvat toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Näitä toimitussopimuksia sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan tuottajat saavat ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista. Tuottajat ja muut nahkojen toimittajat voivat saada ennakkorahoitusta myös siinä vaiheessa, kun nahat on toimitettu konsernille. Nämä korolliset saamiset turkistuottajilta esitetään taseessa omana eränään.

Saga Furs -konserni myöntää tuottajille myös pitkäaikaista rahoitusta investointien rahoittamiseen useamman vuoden toimitussopimuksia sekä lisävakuuksia vastaan. Saamiset turkistuottajilta luokitellaan pitkäaikaisiksi siltä osin kuin niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

Konserni arvioi saamisten arvonalentumista jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Ostajasaamisten arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin ja tuottajasaamisten sekä muiden saamisten arvonalentumistappio tuloslaskelman rahoituskuluihin. Ostajasaamisten arvonalentumistappion peruminen kirjataan vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja muiden saamisten arvonalentumistappion peruminen tuloslaskelman rahoitustuottoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä ja rahoitusvelka vähennetään toisistaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä siinä tapauksessa, kun konsernilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja konserni aikoo toteuttaa suorituksen nettomääräisenä. Ostajasaamiset ja ostajilta saadut ennakkomaksut on esitetty IFRS-periaatteiden mukaan laaditussa taseessa nettomääräisinä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Korolliset velat

Korolliset velat on kirjattu taseeseen hankintamenoon, joka vastaa velan käypää arvoa hankintahetkellä. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua ja lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Eläkevelvoitteet

Konsernin merkittävin eläkejärjestely on Suomen lakisääteinen TyEL-eläketurva, joka on hoidettu vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiössä hoidettu TyEL-eläketurva on maksupohjainen järjestely. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikalliseen lainsäädäntöön tai työsopimuksiin perustuen. Lisäksi konsernilla on määrätyille henkilöstöryhmille maksupohjaisia ryhmäeläkevakuutuksia sekä toimitusjohtajalle ja tämän sijaiselle etuuspohjainen ryhmäeläkevakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Konsernilla ei ole varauksia tilinpäätöksessä 31.10.2016.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksesta ja poistoista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Verokannan muutos esitetään tulosvaikutteisesti.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään

harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät ostaja- ja tuottajasaamisten arvonalentumisiin sekä tavaramerkin arvonalentumistestauksessa tehtyihin olettamuksiin tulevista kassavirroista.

Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttävät johdolta arvioiden tekemistä, etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Alla kuvatut standardit tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (muutos tulee voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella). IFRS 9 -standardi tulee korvaamaan kokonaan nykyisen IAS 39-standardin. IFRS 9:n mukaan rahoitusvaroihin kuuluvan velkainstrumentin luokittelu perustuu jatkossa instrumentin sopimusperusteisten rahavirtojen luonteeseen sekä liiketoimintamalliin, johon kyseinen instrumentti kuuluu. Standardissa esitetään uusi arvonalentumisen laskentakäytäntö, joka perustuu odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseen. Jatkossa yhteisön on kirjattava odotettavissa oleva luottotappio, jonka määrään vaikuttaa tappion synnyttävän tapahtuman todennäköisyys tarkastelujaksolla, joka kattaa joko seuraavat 12 kuukautta tai koko saamisen jäljellä olevan juoksuajan. Uuden suojauslaskentamallin tavoitteena on, että johdon riskienhallintastrategia ja -tavoitteet heijastuisivat aiempaa selkeämmin tilinpäätöksiin. Tavoitteen saavuttamiseksi suojauslaskennan soveltamisen kriteereitä on helpotettu.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (muutos tulee voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella). Standardi korvaa aikaisemmin voimassa olevat IAS 11 Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 Tuotot -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Standardi sisältää viisivaiheisen myyntituottojen tulouttamismallin. Standardin mukaan myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. Tuloutusmalli sisältää selvästi yksityiskohtaisempia ohjeita kuin nykyisin voimassa olevat standardit. Myös liitetietovaatimukset laajenevat merkittävästi.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (muutos tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella). Standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin myötä lähes kaikki vuokravelvoitteet kirjataan vuokralaisen taseeseen velaksi. Vuokranantajan kirjanpidossa muutokset eivät ole merkittäviä.

Konsernissa arvioidaan parhaillaan muutosten mahdollista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Taseen liitetiedot

1. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.11.	2 151 936	2 149 873
Lisäykset	0	2 064
Hankintameno 31.10.	2 151 936	2 151 936
Rakennukset ja rakennelmat	2015/2016	2014/2015
Hankintameno 1.11.	57 995 771	49 768 892
Lisäykset	72 800	8 226 879
Hankintameno 31.10.	58 068 571	57 995 771
Kertyneet poistot 1.11.	-28 517 580	-26 790 180
Poistot	-1 775 136	-1 727 400
Kertyneet poistot 31.10.	-30 292 717	-28 517 580
Kirjanpitoarvo 31.10.	27 775 854	29 478 191
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.11.	32 367 994	29 364 308
Lisäykset	1 362 937	3 150 020
Vähennykset	-33 815	-146 335
Hankintameno 31.10.	33 697 116	32 367 994
Kertyneet poistot 1.11.	-24 908 278	-23 124 315
Poistot	-1 875 261	-1 783 963
Kertyneet poistot 31.10.	-26 783 538	-24 908 278
Kirjanpitoarvo 31.10.	6 913 577	7 459 716
Muut aineelliset hyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Hankintameno 1.11.	175 219	154 425
Lisäykset	8 111	20 794
Hankintameno 31.10.	183 330	175 219

	2015/2016	2014/2015
Kertyneet poistot 1.11.	-83 523	-62 550
Poistot	-28 967	-20 973
Kertyneet poistot 31.10.	-112 490	-83 523
Kirjanpitoarvo 31.10.	70 840	91 696

Muut aineelliset hyödykkeet koostuvat mm. kiinteistön piha-alueen asfaltoinnin ja purujen vastaanottotilan poistamattomasta hankintamenosta.

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	2015/2016	2014/2015
Hankintameno 1.11.	297 534	6 002 813
Lisäykset	155 010	164 842
Vähennykset	-297 534	-5 870 121
Kirjanpitoarvo 31.10.	155 010	297 534
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	37 067 218	39 479 073
2. Aineettomat hyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.11.	1 960 655	1 937 313
Lisäykset	42 335	23 342
Hankintameno 31.10.	2 002 990	1 960 655
Kertyneet poistot 1.11.	-405 301	-335 609
Poistot	-38 796	-69 692
Kertyneet poistot 31.10.	-444 097	-405 301
Kirjanpitoarvo 31.10.	1 558 893	1 555 354
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.11.	20 385 272	19 690 872
Lisäykset	767 580	694 399
Vähennykset	0	0
Hankintameno 31.10.	21 152 851	20 385 272
Kertyneet poistot 1.11.	-18 126 108	-17 203 231
Poistot	-988 738	-922 877
Kertyneet poistot 31.10.	-19 114 846	-18 126 108
Kirjanpitoarvo 31.10.	2 038 005	2 259 164

Ennakkomaksut	2015/2016	2014/2015
Hankintameno 1.11.	409 862	224 502
Lisäykset	1 301 020	678 146
Vähennykset	-649 170	-492 786
Kirjanpitoarvo 31.10.	1 061 712	409 862
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	4 658 611	4 224 380

Aineettomat oikeudet koostuvat Saga-tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut pitkävaikutteiset menot ja ennakkomaksut koostuvat tietokoneohjelmistojen poistamattomasta hankintamenosta.

Arvonalentumistestauksessa konsernin tasearvoja testataan konsernin kokonaiskassavirtaa vasten.

Myynnin kasvu: Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet perustuvat osittain tilikauden 2016/2017 budjettiin ja osittain ennustettuun keskimääräiseen liiketoiminnan tasoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuprosenttina on käytetty tasaista 1,0 % kasvutekijää.

Kannattavuustaso perustuu edellisten vuosien tasoon ja yhtiön tulevan vuoden budjettiin.

Diskonttauskorkona on käytetty 11,2 prosenttia. Korko on määritetty ennen veroja. Arvonalentumistestaus ei johtanut tilanteeseen, jossa kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat kirjanpitoarvon.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat: myynnin kehitys, kannattavuus, kassavirran muutos sekä diskonttauskorko.

Mikäli liikevaihto olisi käytetyn ennusteen mukainen ja ennustettu kannattavuus heikkenisi 2,2 prosenttiyksikköä ja/tai mikäli kannattavuustason pysyessä nykyisenä liikevaihto laskisi 2017-2021 aikana 3,8 prosenttia ennustettuun nähden, kerrytettävissä oleva rahamäärä kohtaisi kirjanpitoarvon.

Käytetyn diskonttokoron muutoksella ei ollut käytännössä vaikutusta testauksen lopputulokseen.

3. Myytävissä olevat sijoitukset	2015/2016	2014/2015
Myytävissä olevat julkisesti noteeratut osakkeet
Hankintameno 1.11.	570 762	364 635
Arvon muutos tilikaudella	-533 095	206 127
Vähennykset	-37 667	0
Kirjanpitoarvo 31.10.	0	570 762

	2015/2016	2014/2015
Myytävissä olevat julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.11. = 31.10	231 767	231 767
Muut saamiset
Hankintameno 1.11.	95 403	87 603
Muutos tilikaudella	24 799	7 800
Kirjanpitoarvo 31.10.	120 203	95 403
Myytävissä olevat sijoitukset yhteensä	351 969	897 932

Julkisesti noteeraamattomiin osakkeisiin ja osuuksiin sisältyy asunto-osakkeita, jotka oikeuttavat kahden asuinhuoneiston hallintaan, 199.757 euroa. Huoneistojen yhteispinta-ala on 187 neliömetriä, ja niitä käytetään työntekijöiden työsuhdeasuntoina. Koska vastaavalta alueelta vastaavan kokoisista asunnoista on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Ympäristöministeriön tilastojen mukaan tehty viimeisen 12 kuukauden aikana kauppoja ainoastaan seitsemän kappaletta, asunto-osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Toteutuneiden kauppojen neliöhinnat ovat vaihdelleet 1.577 ja 2.437 euron välillä.

Myös muut julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon, koska vastaavanlaisten hyödykkeiden kauppahintoja ei ole luotettavasti saatavilla.

Muut saamiset ovat liittymismaksuja ja ne on arvostettu hankintamenoon.

4. Pitkäaikaiset saamiset

Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä.

Ostajasaamiset	31.10.2016	31.10.2015
Erääntyvät 1 - 2 vuoden kuluessa	5 210 184	5 337 902
Erääntyvät 2 - 5 vuoden kuluessa	0	3 030 995
	5 210 184	8 368 897

Pitkäaikaiset tuottajasaamiset ovat tuottajille investointeja varten myönnettyä rahoitusta, jota vastaan tuottajat ovat sitoutuneet toimittamaan nahkatuotantonsa yhtiölle 2 - 7 vuoden ajan. Saamisten arvioidaan jakautuvan maturiteetin mukaan seuraavasti:

Tuottajasaamiset

Erääntyvät 1 - 2 vuoden kuluessa	7 882 700	1 976 676
Erääntyvät 2 - 5 vuoden kuluessa	726 600	982 000
	8 609 300	2 958 676
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	13 819 484	11 327 573

5. Vaihto-omaisuus	31.10.2016	31.10.2015
Aineet ja tarvikkeet	655 997	531 652
Turkisnahat	1 294 955	1 329 406
Eläimet	0	840 217
Vaihto-omaisuus yhteensä	1 950 952	2 701 275
6. Korottomat saamiset	31.10.2016	31.10.2015
Ostajasaamiset	34 474 470	24 194 860
Lainasaamiset	574 760	417 269
Alv-saamiset	399 679	6 215 388
Muut saamiset	147 341	219 706
Siirtosaamiset	3 036 550	3 437 959
Korottomat saamiset yhteensä	38 632 800	34 485 182
Siirtosaamiset	31.10.2016	31.10.2015
Korkosaamiset	1 737 134	2 291 721
Lakisääteiset henkilösivukulut	825 527	448 946
Muut siirtosaamiset	473 888	697 291
Siirtosaamiset yhteensä	3 036 550	3 437 959
7. Rahavarat	31.10.2016	31.10.2015
Käteinen raha ja pankkitalletukset	11 815 254	6 248 873

8. Oma pääoma

Osakepääoma

	Osakkeiden lkm, 1.000 kpl			Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Yhteensä
				EUR	EUR	EUR
	A-sarja	C-sarja	Yhteensä	1.000	1.000	1.000
1.11.2015	900	2 700	3 600	7 200	254	7 454
31.10.2016	900	2 700	3 600	7 200	254	7 454
1.11.2014	900	2 700	3 600	7 200	254	7 454
31.10.2015	900	2 700	3 600	7 200	254	7 454

A-sarjan osakkeiden enimmäismäärä on 2.500.000 kappaletta ja C-sarjan osakkeiden enimmäismäärä on 7.500.000 osaketta. Jokainen A-sarjan osake tuottaa 12 ääntä ja Csarjan osake yhden äänen. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 16.000.000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

C-sarjan osakkeet tuottavat etuoikeuden ennen A-sarjan osakkeita saada jaettavissa olevista varoista vuotuinen osinko, jonka määrä on seitsemän prosenttia osakkeiden nimellisarvosta, ellei yhtiökokous päätä korkeammasta osingosta. Siinä tapauksessa, että jonakin vuonna sellaista osinkoa ei voida jakaa, etuoikeutetut osakkeet tuottavat lisäksi oikeuden lähinnä seuraavan vuoden voitonjakoon käytettävissä olevista varoista saada puuttuva määrä ennen kuin A-sarjan osakkeille voidaan jakaa osinkoa.

A-sarjan osakkeiden siirtyessä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai aviooikeuden nojalla yhtiöön ennestään kuulumattomalle järjestölle tai henkilölle siirronsaajan on 14 päivän kuluessa siirrosta lukien ilmoitettava siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle, jonka tulee viipymättä antaa siirrosta tieto yhtiön osakkaille ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään kolmessa Helsingin kaupungissa ilmestyvässä, yhtiön toimialueella leviävässä sanomalehdessä. Osakkailla on kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta oikeus lunastaa osake siitä arvosta, mikä sillä viimeksi tehdyn tilinpäätöksen mukaan oli.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,20 euroa/osake. Lisäksi hallitus on ehdottanut, että hallitus valtuutettaisiin osakeyhtiölain 13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,30 euron lisäosingosta osaketta kohden. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun.

Hallituksen valtuudet

Hallituksella ei ole voimassa olevia uusmerkintää, vaihtovelkakirjalainan tai optiooikeuksien liikkeeseenlaskua koskevia valtuuksia.

Oman pääoman rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tulleen osakkeen nimellisarvon ylittävän määrän.

Muut rahastot

Muut rahastot ovat yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja. Ne koostuvat vararahastosta (12.230.000 euroa) sekä suhdannerahastosta (8.155.000 euroa). Saga Furs Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan 10 prosenttia yhtiön tuloksesta siirretään suhdannerahastoon.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Pitkäaikaiset velat

9. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

	1.11.2015	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.10.2016
Laskennalliset verosaamiset
Verotuksellisista tappioista johtuvaa	0	588 256		588 256
	0	588 256	0	588 256
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero	1 666 498	-67 313		1 599 186
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja
verotuksen arvojen erosta johtuvaa	521 277	-40 619		480 658
Tavaramerkin poisto	155 000	30 000		185 000
Myytävissä olevien sijoitusten
arvostaminen käypään arvoon	106 620	-106 620		0
Yhteensä	2 449 394	-184 553	0	2 264 843
Laskennalliset verot yhteensä (netto)	2 449 394	-772 809	0	1 676 587
	1.11.2014	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.10.2015
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja	1 415 257	251 241		1 666 498
verotuksen arvojen erosta johtuvaa	561 896	-40 619		521 277
Tavaramerkin poisto	125 000	30 000		155 000
Myytävissä olevien sijoitusten
arvostaminen käypään arvoon	65 394		41 225	106 620
Yhteensä	2 167 546	240 622	41 225	2 449 394
Laskennalliset verot yhteensä (netto)	2 167 546	240 622	41 225	2 449 394

Laskennallinen verovelka ja verosaaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappiosta ja väliaikaisista eroista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista

verovelkaa ja verosaamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa.

Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 2,9 milj. euroa, joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Kaikista verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Konsernin johto on tilinpäätöstä laatiessaan arvioinut, että konserniyhtiöt kykenevät hyödyntämään ne käyttämättömät verotukselliset tappionsa, joista on kirjattu laskennallista verosaamista. Näillä tappioilla on useiden vuosien vanhenemisaika.

Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) prosenttia.

Lyhytaikaiset velat

10. Korolliset velat	31.10.2016	31.10.2015
Pankkilainat	65 099 862	68 442 910
Velat turkistuottajille	25 252 856	30 115 246
Muut lyhytaikaiset velat	5 691 262	5 888 519
Korolliset velat yhteensä	96 043 980	104 446 676

Velat turkistuottajille

Nahkojen toimittajilla on mahdollisuus halutessaan jättää tilityksensä tai niiden osia yhtiön haltuun. Yhtiön haltuun jätetyille tilitysrahoille maksetaan lyhyisiin markkinakorkoihin perustuvaa korkoa.

31.10.2016 31.10.2015

Korollisten velkojen korkokannan vaihteluvälit, %

Pankkilainat	1,00% - 1,10%	1,00% - 1,10%
Velat turkistuottajille	0,00% - 0,50%	0,00% - 0,50%
Muut lyhytaikaiset velat	0,25% - 3,00%	0,50% - 0,75%
11. Ostovelat ja muut velat	31.10.2016	31.10.2015
Ostovelat	1 586 750	1 520 591
Saadut ennakot	19 174 760	14 335 784
Siirtovelat	2 199 425	3 857 113
Muut velat	7 677 284	5 972 763
Ostovelat ja muut velat yhteensä	30 638 219	25 686 251
Siirtovelat	31.10.2016	31.10.2015
Korot	19 552	20 584
Palkat ja sosiaalikulut	1 663 217	2 976 970
Muut siirtovelat	516 655	859 559
Siirtovelat yhteensä	2 199 425	3 857 113

12. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot arvostusryhmittäin

3 1. 1 0. 2 0 1 6	La ina j t t a mu u ise t sa am	My iss äv ä t y lev t o a ho i tu t ra s-v ar a	Ka k i äy t up an n ko i ks ta tu r es sa lev ho i t r tu o a a s j la t t va ra a - ve	Ja ks te t tu o un ha k in ta n me no on k ir j t tav t a a ho i tu t ra sv ar a j la t a -ve	Ta ien se -e r k ir j i to t an p ar vo	K äy ä p ar vo
P i k äa i ka ise ho i t t r tu t a sv ar a
My äv iss ä o lev i j i ks t t s tu t y a o e		3 5 1 9 7 0			3 5 1 9 7 0	3 5 1 9 7 0
P i k äa i ka ise ise j i l t t s t o ta ta aa m s	5 2 1 0 1 8 4				5 2 1 0 1 8 4	5 0 0 9 7 9 2
P i k i ka ise ise k is j i l t äa t s t tu tu t ta ta aa m r o	8 6 0 9 3 0 0				8 6 0 9 3 0 0	8 2 3 7 1 4 9
Ly hy i ka ise ho i ta t r tu t a sv ar a
Ko l l ise j ise t o ta t ro s as aa m	4 3 2 4 7 3 7 2				4 3 2 4 7 3 7 2	4 3 2 4 7 3 7 2
Ko l l ise ise k is j i l t s t tu tu t ta ta ro aa m r o	6 5 3 5 2 6 7 9				6 5 3 5 2 6 7 9	6 5 3 5 2 6 7 9
Ko ise t to t s t ro ma aa m	3 8 5 4 6 5 5 7		1 4 5 3 7 0		3 8 6 9 1 9 2 8	3 8 6 9 1 9 2 8
K ir j i hm i ä in to tu t t an p ar vo a rv os sr y	1 6 0 9 6 6 0 9 3	3 5 1 9 7 0	1 4 5 3 7 0	0	1 6 1 4 6 3 4 3 3	1 6 0 8 9 0 8 9 0
Ly hy i ka ise ho i la ta t r tu t a sv e
Ko l l ise la t v t ro e				9 6 0 4 3 9 8 0	9 6 0 4 3 9 8	9 6 0 4 3 9 8
Os la j la tov t t v t e a mu u e				3 0 6 3 8 2 1 9	0 3 0 6 3 8 2 1 9	0 3 0 6 3 8 2 1 9
K ir j i hm i ä in to tu t t an p ar vo a rv os sr y			0	1 2 6 6 8 2 1 9 9	1 2 6 6 8 2 1 9 9	1 2 6 6 8 2 1 9 9

Lyhytaikaiset saamiset ja velat on esitetty kirjanpitoarvoon, joka vastaa käypää arvoa.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna

	K äy ä 3 1. 1 0. 2 0 1 6 p ar vo
	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so	Y h ä te en s
My äv iss ä o lev k ke t t o t a sa e y				0
Ka k äy i ko i ks i de äv ä t ta tu t t t up an n r es sa p j h da ise t o nn a		1 4 5 3 7 0		1 4 5 3 7 0

Taso 1: Käypä arvo perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan.

Taso 2: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään markkinoilta saatavissa olevia parametrejä.

Taso 3: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään parametrejä, joita ei ole saatavissa markkinoilta.

Myytävissä olevista osakkeista 231 767 euron arvosta osakkeita on esitetty hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavilla.

12. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot arvostusryhmittäin

3 1. 1 0. 2 0 1 5	La ina j t t a mu u ise t sa am	My äv iss ä t y lev t o a ho i tu t ra s-v ar a	Ka k äy i t up an n ko i ks ta tu r es sa lev ho i t r tu o a a s j la t t va ra a - ve	Ja ks te t tu o un ha k in ta n me no on k ir j t tav t a a ho i tu t ra sv ar a j la t a -ve	Ta ien se -e r k ir j i to t an p ar vo	K äy ä p ar vo
äa P i k i ka ise ho i t t r tu t a sv ar a
My äv iss ä o lev i j i ks t t s tu t y a o e		8 9 7 9 3 2			8 9 7 9 3 2	8 9 7 9 3 2
P i k i ka ise ise j i l äa t t s t o ta ta aa m s	8 3 6 8 8 9 7				8 3 6 8 8 9 7	7 9 3 4 9 2 3
P i k äa i ka ise ise k is j i l t t s t tu tu t ta ta aa m r o	2 9 5 8 6 7 6				2 9 5 8 6 7 6	2 7 7 5 7 4 9
Ly hy i ka ise ho i ta t r tu t a sv ar a
Ko l l ise j ise t o ta t ro s as aa m	4 3 6 6 9 3 1 7				4 3 6 6 9 3 1 7	4 3 6 6 9 3 1 7
Ko l l ise ise k is j i l t s t tu tu t ta ta ro aa m r o	8 4 0 4 7 3 8 3				8 4 0 4 7 3 8 3	8 4 0 4 7 3 8 3
Ko ise t to t s t ro ma aa m	3 5 1 8 7 6 5 4				3 5 1 8 7 6 5 4	3 5 1 8 7 6 5 4
ä K ir j i hm i in to tu t t an p ar vo a rv os sr y	1 7 4 2 3 1 9 2 7	8 9 7 9 3 2	0	0	1 7 5 1 2 9 8 5 9	1 7 4 5 1 2 9 5 9
Ly hy i ka ise ho i la ta t r tu t a sv e
Ko l l ise la t v t ro e				1 0 4 4 4 6 6 7 6	1 0 4 4 4 6 6 7	1 0 4 4 4 6 6 7
Os la j la tov t t v t e a mu u e			2 2 7 6 4 2	2 5 4 5 8 6 0 9	6 2 5 6 8 6 2 5 1	6 2 5 6 8 6 2 5 1
K ir j i hm i ä in to tu t t an p ar vo a rv os sr y			2 2 7 6 4 2	1 2 9 9 0 5 2 8 5	1 3 0 1 3 2 9 2 7	1 3 0 1 3 2 9 2 7

Lyhytaikaiset saamiset ja velat on esitetty kirjanpitoarvoon, joka vastaa käypää arvoa.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna

	K äy ä a 3 1. 1 0. 2 0 1 5 p rvo
	Ta 1 so	Ta 2 so	Ta 3 so	Y h ä te en s
My äv iss ä o lev k ke t t o t a sa e y	5 7 0 7 6 2			5 7 0 7 6 2
Ka k äy i ko i ks i de äv ä t ta tu t t t up an n r es sa p j h da ise t o nn a		-2 2 7 6 4 2		-2 2 7 6 4 2

Taso 1: Käypä arvo perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan.

Taso 2: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään markkinoilta saatavissa olevia parametrejä.

Taso 3: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään parametrejä, joita ei ole saatavissa markkinoilta.

Myytävissä olevista osakkeista 231 767 euron arvosta osakkeita on esitetty hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavilla.

13. Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen toisistaan

Rahoitusvaroihin kuuluva erä ja rahoitusvelka esitetään taseessa nettomääräisenä siinä tapauksessa, kun konsernilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja konserni aikoo toteuttaa suorituksen nettomääräisenä. Seuraavat ostajasaamiset ja ostajilta saadut ennakkomaksut on esitetty nettomääräisinä.

Rahoitusvarat 31.10.2016

	Bruttomäärä ennen vähentämistä	Vähennettävä bruttomäärä	Taseessa esitettävä nettomäärä
Rahoitusinstrumenttien ryhmä Korolliset ostajasaamiset	86 153 812	-42 906 540	43 247 272
Rahoitusvarat 31.10.2015
	Bruttomäärä ennen vähentämistä	Vähennettävä bruttomäärä	Taseessa esitettävä nettomäärä
Rahoitusinstrumenttien ryhmä Korolliset ostajasaamiset	74 027 637	-30 358 321	43 669 317
Rahoitusvelat 31.10.2016
	Bruttomäärä ennen vähentämistä	Vähennettävä bruttomäärä	Taseessa esitettävä nettomäärä
Rahoitusinstrumenttien ryhmä Saadut ennakot	23 688 449	-4 513 689	19 174 760
Rahoitusvelat 31.10.2015
	Bruttomäärä ennen vähentämistä	Vähennettävä bruttomäärä	Taseessa esitettävä nettomäärä
Rahoitusinstrumenttien ryhmä Saadut ennakot	15 906 190	-1 570 406	14 335 784

14. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana	31.10.2016	31.10.2015
Sitovien liiketilojen vuokrasopimusten perusteella maksettavat minimivuokrat
Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	1 795 553 355 725	1 071 876 4 934

Tuloslaskelman liitetiedot

15. Segmentti-informaatio

Toimintasegmentit

Saga Furs -konsernin liiketoimintasegmentti on nahkojen lajittelu ja välitysmyynti, joka kattaa konsernin koko liiketoiminnan. Yhtiö käyttää liiketulosta arvioidessaan liiketoimintojen kannattavuutta.

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varojen jakautuminen varojen sijainnin mukaan.

Maantieteelliset tiedot 1.11.2015 - 31.10.2016

EUR 1.000	Kaukoitä	Eurooppa	Pohjois-	Muut maat	Yhteensä
			Amerikka
Myynnin arvo	224 412	86 228	3 751	20 349	334 740
Liikevaihto	14 979	25 992	432	1 605	43 008
Segmentin varat		216 955			216 955
Investoinnit		2 918			2 918

Maantieteelliset tiedot 1.11.2014 - 31.10.2015

EUR 1.000	Kaukoitä	Eurooppa	Pohjois-	Muut maat	Yhteensä
			Amerikka
Myynnin arvo	547 163	71 823	6 412	11 952	637 349
Liikevaihto	29 965	25 506	1 545	1 492	58 508
Segmentin varat		227 783			227 783
Investoinnit	45	6 547			6 592

16. Liiketoiminnan muut tuotot

	2015/2016	2014/2015
Vuokratuotot	226 547	229 407
Palautuneet asiakasluottotappiot	328 902	499 784
Käyttöomaisuuden myynti	566 952	72 224
Muut tuotot	118 451	117 483
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 240 852	918 898
17. Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
	2015/2016	2014/2015
Aine- ja tarvikeostot	-2 976 400	-4 627 252
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos	-553 295	180 340
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö yhteensä	-3 529 695	-4 446 912
18. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
	2015/2016	2014/2015
Palkat ja palkkiot	-16 159 944	-17 319 075
Eläkekulut	-2 783 162	-3 141 366
Muut henkilösivukulut	-851 317	-890 165
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
yhteensä	-19 794 423	-21 350 606
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
Vakituisessa työsuhteessa	169	164
Määräaikaisessa työsuhteessa	214	218
Yhteensä	383	382
Henkilökunnan lukumäärä tilikauden lopussa	179	193
19. Poistot ja arvonalentumiset
	2015/2016	2014/2015
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-1 775 136	-1 728 287
Koneet ja kalusto	-1 875 261	-1 783 963
Muut aineelliset hyödykkeet	-28 967	-20 086
Yhteensä	-3 679 364	-3 532 336
	2015/2016	2014/2015
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	-988 738	-922 877
Aineettomat oikeudet	-38 796	-69 692
Yhteensä	-1 027 534	-992 569
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-4 706 897	-4 524 905

20. Liiketoiminnan muut kulut

	2015/2016	2014/2015
Tuottajapalvelun kulut	-4 800 029	-5 494 423
Kaupan palvelun kulut	-2 651 615	-2 960 003
Edunvalvonnan ja viestinnän kulut	-2 171 997	-3 533 702
Muut kulut	-12 474 096	-12 683 675
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-22 097 737	-24 671 803
Tilintarkastuspalkkiot	2015/2016	2014/2015
Tilintarkastus	-159 446	-170 654
Muut palkkiot	-63 695	-48 784
Yhteensä	-223 141	-219 439
21. Rahoitustuotot	2015/2016	2014/2015
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	4 694 473	5 812 967
Palautuneet osingot	67 955	38 885
Valuuttakurssivoitot	113 925	293 418
Osinkotuotto myytävissä olevista sijoituksista	0	21 978
Muut rahoitustuotot	78 841	276 600
Rahoitustuotot yhteensä	4 955 194	6 443 848
22. Rahoituskulut	2015/2016	2014/2015
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
kirjatuista rahoitusveloista	-1 377 104	-1 020 705
Valuuttakurssitappiot	-6 735	-6 034
Luottotappiot	-523 710	-317 271
Muut rahoituskulut	-128 228	-137 221
Rahoituskulut yhteensä	-2 035 778	-1 481 232

Kaikki tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot esitetään rahoitustuotoissa (valuuttakurssivoitot) ja rahoituskuluissa (valuuttakurssitappiot).

23. Tuloverot

	2015/2016	2014/2015
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-144 402	-1 752 921
Edellisten tilikausien verot	571	-1 150
Laskennalliset verot	666 188	-240 622
Tuloverot yhteensä	522 357	-1 994 693
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	-2 960 486	9 395 143
Verot laskettuna kotimaan verokannalla Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat	-592 097	1 879 029
verokannat	40 174	37 335
Edellisten tilikausien verot	-582	1 150
Verovapaat tulot	-21 847	-40 687
Vähennyskelvottomat kulut	41 736	54 053
Väliaikaiset erot	10 258	63 814
Verot tuloslaskelmassa	-522 357	1 994 693
24. Osakekohtainen tulos	2015/2016	2014/2015
Tilikauden tulos	-2 438 129	7 400 450
Keskimääräinen painotettu osakemäärä	3 600 000	3 600 000

Osakekohtainen tulos, euroa -0,68 2,06

Muut liitetiedot

25. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta

Saga Furs -konsernin liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä. Näiden riskien ottamiseen liittyy kaupallinen peruste, kuten luottotappioriskissä, jota otetaan vastaanotettavien tai myytävien nahkamäärien lisäämiseksi tai nahoista saatavien hintojen nostamiseksi. Saga Furs -konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaavat rahoitus-, talous- ja tuottajapalveluosastot pyrkivät vähentämään mahdollisten rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen yhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Yhtiön rahoitusriskit pyritään suhteuttamaan yhtiön omaan pääomaan, jakokelpoisiin varoihin ja tulokseen ennen veroja.

Luottoriskit ja muut vastapuoliriskit

Nahkojen toimittajat - kasvatusennakot

Saga Furs -konserni tekee sekä koti- että ulkomaisten nahkojen toimittajien kanssa toimitussopimuksia, joissa nämä sitoutuvat toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Näitä toimitussopimuksia sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan nahkojen toimittajat saavat ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista.

Tähän nk. kasvatusennakkorahoitukseen liittyy selvä luottotappioriski kunnes sopimuksen mukaiset nahat on toimitettu yhtiölle. Tämän riskin pienentämiseksi yhtiö edellyttää useimmissa ennakkorahoitussopimuksissa vakuudeksi joko yrityskiinnityksiä tai rekisteröityä kiinnitystä kaikkiin tilan eläimiin. Kasvatusennakkorahoitukseen liittyy myös hintariskiä siltä osin, että toimitettavat nahat eivät vastaakaan laadullisesti/kooltaan nahkojen toimittajien edellisellä kaudella toimittamia tai nahkojen hintataso laskee merkittävästi ja siten näitä sopimuksia vastaan myönnetty ennakkorahoitus osoittautuu liian korkeaksi niin, että myytävistä nahoista saatu hinta ei kata maksettuja ennakkomaksuja ja niiden korkoja.

Hallitus päättää vuosittain tämän kasvatusennakkorahoituksen suuruuden toimitettavaa nahkaa kohti ja mahdollista luotto- ja hintariskiä pienennetään pyrkimällä mitoittamaan ennakkorahoitus enintään 50–60 prosenttiin edellisen kauden toimittajakohtaisesta hintatasosta. Hallitus päättää myös kriteerit kasvatusennakkorahoituksen myöntämiselle.

Ennakkorahoitussopimusten määrästä ja niihin liittyvästä rahoituksesta raportoidaan hallitukselle kasvatusennakkorahoituskauden aikana. Suurimmista saamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Nahkojen toimittajat - nahkaennakot

Nahkojen toimittajat voivat saada nk. nahkaennakkorahoitusta sen jälkeen, kun nahat on toimitettu Saga Furs -konsernille tai konsernin edustajalle, joka säilyttää niitä Saga Furs -konsernin lukuun. Nahkaennakkorahoitus koostuu kasvatusennakon suuruisesta nahkaennakosta ja sen päälle maksettavasta lisäennakosta. Nahkaennakoiden osalta toimitetut nahat toimivat vakuutena ja yhtiön luottotappioriski on tältä osin hintariskiä, eli ettei myytävistä nahoista saatu hinta kata maksettuja ennakkomaksuja ja niiden korkoja. Tätä hintariskiä pienennetään pyrkimällä mitoittamaan nahkaennakkorahoitus siten, että suuretkaan hintavaihtelut eivät realisoisi tappiota, eli 60-70 %:iin arvioidusta odotettavissa olevasta hintatasosta. Hallitus päättää vuosittain tämän nahkaennakkorahoituksen suuruuden toimitettua nahkaa kohti ja tarkistaa sitä markkinatilanteen

edellyttäessä. Suurimmista saamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Nahkojen toimittajat - pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset tuottajasaamiset ovat tuottajille investointeja varten myönnettyä rahoitusta, jota vastaan tuottajat ovat sitoutuneet toimittamaan nahkatuotantonsa yhtiölle 2 - 7 vuoden ajan. Näiden saamisten vakuutena on aina nahkojen lisäksi kiinteistökiinnityksiä. Pitkäaikaisiksi saamisiksi luokitellaan se osuus ko. investointeja varten myönnetystä rahoituksesta, jonka arvioidaan erääntyvän yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Nahkojen toimittajat – saamiset yhteensä

Saamiset turkistuottajilta olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 147,7 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016 (149,9 miljoonaa euroa maaliskuussa 2015).

Saamiset turkistuottajilta jakautuivat 31.10.2016 pitkäaikaisiin saamisiin turkistuottajilta sekä kasvatusennakkosaamisiin ja muihin saamisiin turkistuottajilta seuraavasti:

	31.10.2016	31.10.2015
Pitkäaikaiset saamiset turkistuottajilta	8 609 300	2 958 676
Kasvatusennakkosaamiset	49 611 866	73 180 166
Muut saamiset turkistuottajilta	15 740 813	10 867 217
Saamiset turkistuottajilta yhteensä	73 961 979	87 006 059

Pitkäaikaisten tuottajasaamisten arvioitu maturiteettijakautuma 31.10.2016:

	2017/2018	2018/2019	2019-	Yhteensä
Saamiset turkistuottajilta	7 882 700	328 600	398 000	8 609 300

Tuottajasaamisiin liittyvät jaksotetut korkosaamiset sisältyvät siirtosaamisiin. Tuottajasaamisista on kirjattu luottotappioiksi tuloslaskelmaan rahoituskuluihin yhteensä 523.710 euroa (317.271 euroa).

Nahkojen ostajat - ostajasaamiset

Yhtiön huutokauppatarjonnat eri huutokaupoissa myyntikauden aikana eivät aikataulultaan vastaa kaikkien ostajien tarvetta. Tämän seurauksena ostajat ostavat nahkoja myös tulevaa tarvettaan varten, ja yhtiö rahoittaa tarvittaessa näitä ostajia. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa ostajasaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus saadaan. Yhtiön ostajasaamisiin korkoineen liittyvä luottotappioriski on pitkälti hintariskiä, koska yhtiö on myyntiehtojensa mukaan velvollinen tilittämään huutokaupan myynnin nahkojen toimittajille ja muille nahkojen toimittajille kunkin huutokaupan osalta ennalta sovittuna eräpäivänä (keskimäärin kolmen viikon kuluessa kunkin huutokaupan päättymisestä) riippumatta siitä, ovatko ostajat maksaneet nahat. Mikäli yhtiön hallussa ostajasaamisten vakuutena olevat nahat joudutaan myymään uudelleen markkinahinnan laskettua, ei niistä välttämättä saada nahkojen toimittajille tilitettyä hintaa. Tämän hintariskin

pienentämiseksi ostajilta pyritään saamaan vakuuksia ostoille. Tärkein vakuusmuoto on ostajilta saatu osasuoritus, jota vastaan nahkoja ei kuitenkaan vielä laivata. Tilinpäätöshetkellä 31.10.2016 näitä osasuorituksia oli 23 prosenttia bruttomääräisistä ostajasaamisista.

Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä.

Yhtiö seuraa ostajasaamiskantaansa asiakkaittain aktiivisesti. Suurimmista ostajasaamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Välitysmyyntiin liittyvät ostajasaamiset olivat tilikauden päättyessä 25 prosenttia välitysmyynnin arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 12 prosenttia). Ostajasaamiset olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 157,2 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016 (319,1 miljoonaa euroa maaliskuussa 2015).

Ostajasaamisten ikäjakauma 31.10.2016 oli seuraava: 31.10.2016 31.10.2015 Ostajasaamiset Pitkäaikaiset ostajasaamiset myyntikaudelta 2015/16 (2014/15) ja aiemmilta myyntikausilta 5 210 184 8 368 897 Lyhytaikaiset korolliset ja korottomat ostajasaamiset Myyntikaudelta 2015/16 (2014/15) 39 204 194 43 948 557 Myyntikaudelta 2014/15 (2013/14) 22 498 348 19 794 788 Aiemmilta myyntikausilta 15 981 751 3 926 863 Ostajasaamiset yhteensä 82 894 478 76 039 105

Pitkäaikaisten ostajasaamisten arvioitu maturiteettijakauma 31.10.2016

	2017/2018	2018/2019	2019-	Yhteensä
Ostajasaamiset	5 210 184	0	0	5 210 184

Ostajasaamisista on tilikaudella kirjattu luottotappioiksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin yhteensä 1.913.278 euroa (1.550.658 euroa).

Maariski

Yhtiöllä on oleellinen maariski myynnin keskittyessä suurelta osin yhteen markkina-alueeseen Kiinaan. Yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia suojautua tältä maariskiltä muulla tavoin kuin miten se suojautuu hintariskiltä.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen jokahetkinen riittävyys on turvattu. Yhtiö on myyntiehtojensa mukaan velvollinen tilittämään huutokaupan myynnin nahkojen tuottajille ja muille toimittajille kunkin huutokaupan osalta ennalta sovittuna eräpäivänä riippumatta siitä, ovatko

ostajat maksaneet nahat. Yhtiöllä on oikeus jättää kasvatus- ja nahkaennakot maksamatta, mikäli se ei pysty hankkimaan vastaavaa rahoitusta.

Yhtiön lyhytaikaiset pankkilainat erääntyvät enimmillään kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöshetkestä lukien. Niitä uusitaan tarvittaessa voimassa olevien luottolimiittien puitteissa. Lyhytaikaisilla ostaja- ja tuottajasaamisilla sekä veloilla tuottajille ei ole ennalta sovittua lyhennysohjelmaa. Ostajasaamiset vähenevät sitä mukaan kuin ostajat lunastavat ostamiaan nahkoja. Saamisia turkistuottajilta lyhennetään seuraavan kerran maaliskuun huutokaupan myyntitilityksestä. Tuottajat voivat nostaa yhtiöön jättämiään myyntitilitysrahoja (velat turkistuottajille) ilmoittamalla siitä yhtiölle kahta päivää aikaisemmin.

Valuuttariskit

Yleistä

Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat Saga Furs Oyj:n toimintaan. Yhtiön liikevaihto koostuu nahkojen ostajilta perityistä ostajaprovisioista ja nahkojen toimittajilta perityistä välityspalkkioista. Ostajaprovisioissa on hinnasta riippuva muuttuva osa sekä mahdollisesti kiinteä euromääräinen osa. Nahkojen toimittajilta perityt välityspalkkiot ovat pääosin kiinteitä ja euromääräisiä. Valtaosa nahkojen välitysmyynnistä suuntautuu euroalueen ulkopuolelle ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka konsernin myyntivaluutta on euro, joten Yhdysvaltain dollarin kurssikehitys vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon tämän hinnasta riippuvan muuttuvan osan osalta.

Nahkojen ostajat

Nahkojen ostajat voivat valita laskutusvaluutaksi euron lisäksi Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan juanin. Huutokauppojen aikana laskutus suojataan täysimääräisesti.

Nahkojen toimittajat

Konserni maksaa ennakkomaksuja toimitussopimusta tai myytäväksi toimitettuja nahkoja vastaan myös euroalueen ulkopuolisille nahkojen toimittajille. Näistä aiheutuvaa valuuttakurssiriskiä vastaan suojaudutaan täysimääräisesti.

Konsernin USD-määräinen valuuttapositio:

31.10.2016	31.10.2015
72 790 158	80 938 356
-46 611 763	-33 875 880
-27 300 000	-48 376 459
-1 121 606	-1 313 982

Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan:

Muutos + / - 10 %	74 522	86 741
-------------------	--------	--------

Konsernin CNY/CNH-, DKK- ja SEK-määräisillä valuuttapositioilla ei ole käytännön merkitystä.

Korkoriskit

Konsernin rahoitustoiminta liittyy olennaisesti välitysmyyntiin: sen avulla pyritään edistämään sitä, että nahkojen toimittajat sekä ostajat valitsevat konsernin yhteistyökumppanikseen sen kilpailijoiden sijasta. Tämä otetaan yleisen markkinakorkotason lisäksi huomioon määritettäessä ostaja- ja tuottajasaamisista perittävien korkojen taso, ja sen seurauksena konsernin korkomarginaalit saattavat vaihdella merkittävästi.

Nahkojen ostajat

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaan ostajalla on 21 päivää korotonta maksuaikaa huutokaupan päättymisestä lukien. Yhtiö saattaa myöntää markkinointisyistä tätä pidempiä korottomia maksuaikoja, mutta edellyttää silloin osasuorituksen saamista ostajasaamisiin liittyvän riskin pienentämiseksi. Ostajasaamisista tämän jälkeen perittävä korko vahvistetaan valuuttakohtaisesti. Yhtiö pyrkii edellä mainittuja korkoja vahvistaessaan ottamaan huomioon markkinakorkojen odotettavissa olevat muutokset. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa konsernin nettokorkotuottoihin.

Nahkojen toimittajat

Nahkojen toimittajille myönnetystä ennakkorahoituksesta peritään korkoa, joka seuraa markkinakorkojen kehitystä. Konserni pyrkii edellä mainittua korkoa vahvistaessaan ottamaan huomioon markkinakorkojen odotettavissa olevat muutokset. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa konsernin nettokorkotuottoihin. Nahkojen toimittajilla on mahdollisuus halutessaan jättää tilityksensä tai niiden osia konsernin haltuun. Näille maksetaan ennakkorahoituksesta perittävään korkoon sidottua korkoa.

Korolliset nettosaamiset olivat:

	31.10.2016	31.10.2015
Korolliset saamiset	122 419 535	138 582 261
Korolliset velat Netto	-96 043 980 26 375 556	-104 446 676 34 135 585
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan:
Muutos + / - 0,1 %	21 100	27 308

Hyödykeriskit

Saga Furs Oyj on sisällyttänyt riskienhallintapolitiikkaansa myös sähkön hinnan vaihtelun Suomessa. Sähköenergian hankintaan liittyvää hintariskiä hallinnoidaan kaupallisilla, eripituisilla sähkötoimitussopimuksilla.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa normaalit toimintaedellytykset ottaen huomioon konsernin rahoitustoiminnan laajuus ja siihen liittyvät riskit sekä kasvattaa omistajaarvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Yhtiön tavoitteena on tasainen osingonjako, jossa otetaan huomioon yhtiön liiketoimintanäkymät sekä liiketoimintaan ja sen vaatimiin investointeihin liittyvät rahoitustarpeet.

26. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

EUR	31.10.2016	31.10.2015
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta	65 099 862	68 442 910
Annettu kiinteistökiinnityksiä	54 070 927	54 070 729
Annettu yrityskiinnityksiä	2 690 996	2 690 996
Annetut pantit	790 925	790 925
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	25 604 084	43 915 767

Valuuttatermiinejä ei ole määritelty suojaaviksi, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleiden valuuttatermiinisopimusten muodostama positio on - 1 340 655 euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2.367.506,33 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2025.

27. Lähipiiritapahtumat

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (ProFur) omistaa 61,7 prosenttia Saga Furs Oyj:n äänivallasta ja on siten Saga Furs Oyj:n emoyhtiö. Saga Furs -konsernissa lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö ProFur, Saga Furs Oyj:n tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä hallitus, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja muut johtoryhmän jäsenet.

Saga Furs -konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

Tiedot Saga Furs -konsernin tytäryhtiöistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:

	Kotimaa	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/ Tappio	Omistus osuus
31.10.2016
Saga Furs A/S	Tanska	10 507 539	8 463 467	2 963 744	110 241	100 %
Saga Furs Holland BV	Hollanti	100 174	57 852	739 158	0	100 %
Saga Furs Polska Sp. z o.o.	Puola	125 913	112 632	262 000	1 061	100 %
Saga Systems Oy	Suomi	43 022	0	0	0	100 %
Saga Congress Center Oy	Suomi	858 619	76 575	1 459 684	27 697	100 %

	Kotimaa	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto/ Tappio	Omistus osuus
Kiinteistö Oy Tiilitaso	Suomi	1 559 661	45 962	400 258	5 832	100 %
Furfix Oy	Suomi	1 945 580	1 801 531	3 758 018	3 893	100 %
Lumi Mink Oy	Suomi	1 034 678	975 010	1 098 788	-299 682	100 %
31.10.2015
Saga Furs A/S	Tanska	11 284 048	9 360 899	2 781 966	91 447	100 %
Saga Furs Holland BV	Hollanti	86 177	43 856	935 876	0	100 %
Saga Furs Polska Sp. z o.o.	Puola	86 179	76 160	262 996	7 662	100 %
Saga Systems Oy	Suomi	43 022	0	0	0	100 %
Saga Congress Center Oy	Suomi	847 837	90 774	1 475 966	16 674	100 %
Kiinteistö Oy Tiilitaso	Suomi	1 733 166	225 299	400 258	-2 987	100 %
Furfix Oy	Suomi	2 308 661	2 170 383	3 984 026	8 150	100 %
Lumi Mink Oy	Suomi	2 274 834	2 215 484	1 919 333	1 055	100 %

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

	2015/2016	2014/2015
Liikevaihto - muu lähipiiri	379 748
Liiketoiminnan muut tuotot		505 120
- emoyhtiö	47 923	47 923
Aine- ja tarvikeostot
- muu lähipiiri	-5 200	0
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö	-16 535	-17 462
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri	49 008	45 001
Rahoituskulut
- emoyhtiö	-5 587	-20 456
- muu lähipiiri	-3 882	-3 767
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri	466 954	1 184 985
Velat lähipiirille
- emoyhtiö	-2 268 623	-1 992 197
- muu lähipiiri	-1 424 285	-1 849 976

Johdon työsuhde-etuudet

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

	2015/2016	2014/2015
Toimitusjohtaja	293 974	285 852
Toimitusjohtajan sijainen	190 562	179 790
Muut emoyhtiön johtoryhmän jäsenet	872 227	728 145
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot	223 129	181 960
	1 579 891	1 375 747

Luvut sisältävät veronalaiset ansiot, muita työsuhde-etuuksia ei ole kohdennettu henkilöille.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Saga Furs on sitoutunut maksamaan toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle lakisääteisen eläkkeen lisäksi lisäeläkettä. Saga Fursin ottama etuuspohjainen lisäeläkevakuutus pohjautuu suunniteltuun 60 vuoden eläkeikään ja tavoitteeseen, että työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke lakisääteisen eläketurvan kanssa on 60 prosenttia sopimuksen mukaisesta eläkepalkasta. Eläkepalkka lasketaan huomioiden henkilön kymmenen vuoden keskiarvopalkka ennen 60 vuoden ikää. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen kustannukset olivat tilikaudella 2015-2016 118.099,72 euroa ja toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen kustannukset 52.825,73 euroa. Lisäeläkkeen kustannukset muodostuivat vakuutuskauden 2015 tarkastusmaksusta ja vakuutuskauden 2016 maksusta.

Toimitusjohtajalla on irtisanomistilanteessa irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

28. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallituksella ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole huomioitu tilinpäätöksen laskelmissa ja jotka olisivat vaikuttaneet niihin.

Saga Furs Oyj 2011/2012 - 2015/2016

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2011/2012	2012/2013	2012/2013	2013/2014	2014/2015	2015/2016
	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	12 kk	12 kk	14 kk	12 kk	12 kk	12 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa	695 191	876 140	980 610	505 418	637 349	334 740
Liikevaihto, 1.000 euroa	60 076	71 078	78 475	49 783	58 508	43 008
Liiketulos, 1.000 euroa % liikevaihdosta	17 155 28,6 %	24 029 33,8 %	24 949 31,8 %	-1 054 -2,1 %	4 433 7,6 %	-5 880 -13,7%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa	22 458	28 084	29 730	2 085	9 395	-2 960
% liikevaihdosta	37,4 %	39,5 %	37,9 %	4,2 %	16,1 %	-6,9%
Osingot, 1.000 euroa	6 120		7 380	2 520	3 600	720 *)
Oman pääoman tuotto (ROE) -%	23,1 %	24,3 %	25,6 %	1,6 %	8,0 %	-2,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%	21,5 %	21,6 %	22,6 %	1,7 %	5,4 %	-0,8 %
Omavaraisuusaste, %	58,1 %	57,3 %	57,2 %	43,6 %	44,5 %	44,8 %
Gearing	0,22	0,05	0,31	1,06	1,03	0,95
Bruttoinvestoinnit, 1.000
euroa	5 011	3 730	5 268	12 946	6 592	2 918
% liikevaihdosta	8,3 %	5,2 %	6,7 %	26,0 %	11,3 %	6,8%
Henkilöstö keskimäärin	315	324	304	353	382	383

*) Perustuu hallituksen esitykseen yhtiökokoukselle

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2011/2012 IFRS 12 kk	2012/2013 IFRS 12 kk	2012/2013 IFRS 14 kk	2013/2014 IFRS 12 kk	2014/2015 IFRS 12 kk	2015/2016 IFRS 12 kk
Tulos/osake	4,69	5,86	6,20	0,41	2,06	-0,68
Oma pääoma/osake	22,00	26,16	26,50	24,98	26,38	24,59
Osakekohtainen osinko
A-sarja	1,70		2,05	0,70	1,00	0,20	*)
C-sarja	1,70		2,05	0,70	1,00	0,20	*)
Osinko tuloksesta
A-sarja	36,2 %		33,1 %	170,7 %	48,5 %	neg.
C-sarja	36,2 %		33,1 %	170,7 %	48,5 %	neg.
Efektiivinen osinkotuotto
A-sarja	10,0 %		4,6 %	2,8 %	5,5 %	1,5 %	*)
C-sarja	10,0 %		4,6 %	2,8 %	5,5 %	1,5 %	*)
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	3,6	5,5	7,3	61,3	8,8	-20,0
Ylin kurssi	17,89	32,51	45,49	49,48	28,98	19,24
Alin kurssi	13,25	16,88	16,88	22,51	17,31	13,47
Keskikurssi	16,06	24,55	28,52	34,65	24,15	15,69
Osakekannan markkina arvo, 1.000 euroa	61 020	116 280	158 580	90 504	65 484	48 996
C-osakkeiden vaihto, kpl	851 665	862 786	1 158 260	910 806	692 804	474 050
Osuus koko C osakekannasta	31,5 %	31,2 %	42,9 %	33,7 %	25,7 %	17,6 %
Osakkeiden keskim. lukumäärä tilikauden aikana
A-sarja	900 000	900 000	900 000	900 000	900 000	900 000
C-sarja	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
A-sarja	900 000	900 000	900 000	900 000	900 000	900 000
C-sarja	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000	2 700 000

*) Perustuu hallituksen esitykseen yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Oman pääoman tuotto (ROE) -%	= Tilikauden tulos x 100 / oma pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%	= (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut - luottotappiot) x 100 / (Taseen loppusumma - korottomat lyhytaikaiset velat) *)
Omavaraisuusaste-%	= Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
Gearing (velkaantumisaste)	= (Korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit) / Oma pääoma
Tulos/osake	= Tilikauden tulos / osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake	= Oma pääoma / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko	= Tilikauden osinko / Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Efektiivinen osinkotuotto	= Osinko osaketta kohden / Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	= Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä / Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo	= Osakkeiden lukumäärä x osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu osakeantioikaistu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupantekopäivänä

*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten arvojen keskiarvona.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

VASTAAVAA	Liitetieto	31.10.2016	31.10.2015
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	1
Muut pitkävaikutteiset menot		2 013 109,73	2 225 887,98
Aineettomat oikeudet		633 893,46	780 354,64
Ennakkomaksut		1 061 711,74	409 862,11
		3 708 714,93	3 416 104,73
Aineelliset hyödykkeet	2
Maa- ja vesialueet		1 695 748,72	1 695 748,72
Rakennukset ja rakennelmat		28 193 336,79	29 339 463,38
Koneet ja kalusto		5 259 676,68	5 456 757,34
Muut aineelliset hyödykkeet		184 198,78	314 969,66
		35 332 960,97	36 806 939,10
Sijoitukset	3
Osuudet konserniyrityksissä		3 752 653,62	3 452 653,62
Muut sijoitukset		221 862,33	259 528,98
Muut saamiset		120 202,50	95 403,12
		4 094 718,45	3 807 585,72
Pysyvät vastaavat yhteensä		43 136 394,35	44 030 629,55
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	4	889 237,79	1 157 512,62
Saamiset	5
Myyntisaamiset		130 314 706,93	106 718 055,64
Saamiset turkistuottajilta		68 615 614,37	80 605 599,42
Saamiset konserniyrityksiltä		9 283 741,66	11 303 691,57
Lainasaamiset		574 760,04	417 269,45
Muut saamiset		42 322,21	6 250 393,73
Siirtosaamiset		3 008 060,53	4 163 188,51
		211 839 205,74	209 458 198,32
Rahat ja pankkisaamiset		10 944 279,30	5 521 633,04
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		223 672 722,83	216 137 343,98
VASTAAVAA YHTEENSÄ		266 809 117,18	260 167 973,53

VASTATTAVAA	Liitetieto	31.10.2016	31.10.2015
Oma pääoma	6
Osakepääoma		7 200 000,00	7 200 000,00
Ylikurssirahasto		254 264,40	254 264,40
Arvonkorotusrahasto		1 513 691,34	1 513 691,34
Vararahasto		12 230 000,00	12 230 000,00
Suhdannerahasto		8 155 000,00	7 510 000,00
Edellisten tilikausien voitto		57 472 371,60	55 307 234,05
Tilikauden tulos		-2 650 499,66	6 410 137,55
		84 174 827,68	90 425 327,34
Tilinpäätössiirtojen kertymä	7	8 364 283,00	8 700 009,39
Pakolliset varaukset		0,00	105 000,00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka		1 614 604,09	1 614 604,09
Lyhytaikainen vieras pääoma	8
Lainat rahoituslaitoksilta		65 099 861,69	68 442 910,21
Saadut ennakot		66 485 466,48	44 677 135,08
Ostovelat		1 325 596,38	1 113 236,98
Velat konserniyrityksille		719 013,82	667 555,70
Velat turkistuottajille		25 252 855,81	30 115 246,42
Muut lyhytaikaiset velat		11 933 739,29	10 817 095,35
Siirtovelat		1 838 868,94	3 489 852,97
		172 655 402,41	159 323 032,71
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		266 809 117,18	260 167 973,53

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.11.2015 - 31.10.2016

	Liitetieto	2015/2016	2014/2015
		12 kk	12 kk
LIIKEVAIHTO	9	38 096 807,81	52 579 625,16
Liiketoiminnan muut tuotot	10	1 463 911,97	1 101 895,41
Materiaalit ja palvelut	11	-1 028 829,20	-1 157 878,96
Henkilöstökulut	12	-15 357 467,35	-16 853 133,37
Poistot ja arvonalentumiset	13	-3 729 275,03	-3 419 313,24
Liiketoiminnan muut kulut	14	-25 173 084,70	-27 458 217,17
LIIKEVOITTO		-5 727 936,50	4 792 977,83
Rahoitustuotot	15	4 831 433,17	6 427 560,48
Rahoituskulut	16	-2 062 382,04	-1 473 625,50
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		-2 958 885,37	9 746 912,81
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut	17	0,00	-550 000,00
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		-2 958 885,37	9 196 912,81
Tilinpäätössiirrot	18	335 726,38	-1 184 190,82
Tuloverot	19	-27 340,67	-1 602 584,44
TILIKAUDEN TULOS		-2 650 499,66	6 410 137,55

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

	2015/2016	2014/2015
	12 kk	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta:
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta	329 616 418	622 976 914
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	570 035	565 608
Maksut liiketoiminnan kuluista	-319 417 443	-617 086 706
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	10 769 010	6 455 816
Maksetut korot liiketoiminnasta	-1 377 126	-1 013 780
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-652 079	-454 360
Saadut korot liiketoiminnasta	5 530 092	5 028 578
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta	44 629	567 348
Saadut osingot liiketoiminnasta	0	21 978
Maksetut välittömät verot	589 384	-2 690 552
Liiketoiminnan rahavirta (A)	14 903 910	7 915 028
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 698 788	-5 837 688
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot	36 850	40 948
Investoinnit muihin sijoituksiin	-324 799	-7 800
Luovutustuotot muista sijoituksista	584 338	0
Investointien rahavirta (B)	-2 402 399	-5 804 541
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot	0	2 903 936
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 541 888	0
Maksetut osingot	-3 536 977	-2 476 021
Maksetut konserniavustukset	0	-550 000
Rahoituksen rahavirta (C)	-7 078 865	-122 085
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	5 422 646	1 988 402
Rahavarat 31.10.2016 / 31.10.2015	10 944 279	5 521 633
Rahavarat 1.11.2015 / 1.11.2014	5 521 633	3 533 231
Rahavarojen muutos	5 422 646	1 988 402

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Saga Furs Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi alkaa 1. marraskuuta ja päättyy 31. lokakuuta.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, kuitenkin niin, että rakennusten ja rakennelmien tasearvo sisältää taseen liitetietojen kohdassa 2 mainitun arvonkorotuksen. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoin kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna.

Poistoajat ovat:

• Rakennukset 50 vuotta
• Rakennuksen laitteet 20 vuotta
• Varasto- ja toimistokalusto 10 vuotta
• Atk-laitteisto ja toimistotekniikka 3 vuotta
• Autot 5 vuotta
• Tavaramerkki 10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaisesti välitettävät turkisnahat eivät missään vaiheessa kuulu yhtiön vaihto-omaisuuteen, vaan ne siirtyvät suoraan tuottajan vaihto-omaisuudesta ostajan vaihtoomaisuudeksi. Saga Furs Oyj:n vaihto-omaisuuteen sisältyvät turkisnahat ovat yhtiön omaksi vaihto-omaisuudekseen ostamia nahkoja.

Vaihto-omaisuus on arvostettu välittömään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan luovutushintaan.

Eläkesitoumukset

Saga Furs Oyj:n kotimaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäksi yhtiöllä on määrätyille henkilöstöryhmille ryhmäeläkevakuutuksia.

Valuuttamääräiset erät

Saga Furs Oyj:n tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Valuuttakurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Valuuttajohdannaiset on käsitelty emoyhtiön tilinpäätöksessä kirjanpitolain 5 luvun 2 pykälän mukaisesti.

Leasing-maksut

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina.

Taseen liitetiedot

1. Aineettomat hyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.11.	20 433 469	19 766 664
Lisäykset	766 693	666 805
Hankintameno 31.10.	21 200 162	20 433 469
Kertyneet poistot 1.11.	-18 207 582	-17 293 085
Poistot	-979 471	-914 497
Kertyneet poistot 31.10.	-19 187 053	-18 207 582
Kirjanpitoarvo 31.10.	2 013 110	2 225 888
Aineettomat oikeudet
Tavaramerkit
Hankintameno 1.11.	1 500 000	1 500 000
Kertyneet poistot 1.11.	-775 000	-625 000
Poistot	-150 000	-150 000
Kertyneet poistot 31.10.	-925 000	-775 000
Kirjanpitoarvo 31.10.	575 000	725 000
Ohjelmistolisenssit
Hankintameno 1.11.	460 655	437 313
Lisäykset	42 335	23 342
Hankintameno 31.10.	502 990	460 655
Kertyneet poistot 1.11.	-405 301	-335 609
Poistot	-38 796	-69 692
Kertyneet poistot 31.10.	-444 097	-405 301
Kirjanpitoarvo 31.10.	58 893	55 355
Aineettomat oikeudet yhteensä	633 893	780 355

Ennakkomaksut	2015/2016	2014/2015
Ennakkomaksut 1.11.	409 862	217 361
Lisäykset	1 301 020	676 046
Siirto muihin pitkäv. menoihin	-649 170	-412 805
Kuluksi kirjattu	0	-70 739
Ennakkomaksut 31.10.	1 061 712	409 862

Aineettomat oikeudet koostuvat Saga-tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut pitkävaikutteiset menot ja ennakkomaksut koostuvat it-sovellusten poistamattomasta hankinta-menosta.

2. Aineelliset hyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.11.	1 695 749	1 693 685
Lisäykset	0	2 064
Hankintameno 31.10.	1 695 749	1 695 749
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.11.	38 562 533	30 404 274
Lisäykset	36 760	8 158 259
Hankintameno 31.10.	38 599 293	38 562 533
Kertyneet poistot 1.11.	-17 296 089	-16 277 717
Poistot	-1 182 886	-1 018 372
Kertyneet poistot 31.10.	-18 478 976	-17 296 089
Arvonkorotus 1.11. = 31.10.	8 073 020	8 073 020
Kirjanpitoarvo 31.10.	28 193 337	29 339 463
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.11.	26 292 020	23 888 538
Lisäykset	1 195 749	2 409 577
Vähennykset	-18 447	-6 094
Hankintameno 31.10.	27 469 322	26 292 020
Kertyneet poistot 1.11.	-20 835 263	-19 572 367
Poistot	-1 374 382	-1 262 896
Kertyneet poistot 31.10.	-22 209 645	-20 835 263
Kirjanpitoarvo 31.10.	5 259 676	5 456 757

Muut aineelliset hyödykkeet	2015/2016	2014/2015
Ennakkomaksut 1.11.	282 042	5 949 944
Lisäykset	155 010	149 350
Siirto rakennuksiin ja laitteisiin	-34 330	-5 044 360
Siirto koneisiin ja kalustoon	-115 020	-772 892
Kuluksi kirjattu	-132 692	0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
31.10.	155 010	282 042
	2015/2016	2014/2015
Piha-alueen asfaltointi 1.11.	38 560	17 767
Lisäykset	0	20 794
	38 560	38 560
Kertyneet poistot 1.11.	-5 633	-1 777
Poistot	-3 739	-3 856
Kertyneet poistot 31.10.	-9 372	-5 633
Kirjanpitoarvo 31.10.	29 189	32 928
Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä	184 199	314 970
Arvonkorotus
Rakennukset ja rakennelmat 1.11. = 31.10.	8 073 020	8 073 020

Arvonkorotuksen perusteita on tarkistettu vuonna 2005 tehdyn kiinteistöarvioinnin perusteella. Arvonkorotusta on aiemmin peruutettu noin 6,1 miljoonalla eurolla tilinpäätöksessä 31.7.1995 ja noin 5,2 miljoonalla eurolla tilinpäätöksessä 31.8.1996. Arvonkorotuksen kohteen myynnistä realisoituva 1,6 miljoonan euron tulovero arvonkorotuksen määrästä laskettuna on esitetty pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa verovelkana.

3. Sijoitukset	2015/2016	2014/2015
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Kirjanpitoarvo 1.11.	3 452 654	3 452 654
Muutos tilikaudella	300 000	0
	3 752 654	3 452 654
Muut osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.11.	259 529	259 529
Muutos tilikaudella	-37 667	0
	221 862	259 529

Muut saamiset	2015/2016	2014/2015
Kirjanpitoarvo 1.11.	95 403	87 603
Muutos tilikaudella	24 799	7 800
Kirjanpitoarvo 31.10.	120 203	95 403

Muut saamiset ovat liittymismaksuja.

Konserniyhtiöt

	Konsernin omistus	Emoyhtiön omistus osuus-%	Viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukainen
	osuus-%		Oma pääoma	Voitto/ tappio
Saga Furs A/S, Tanska	100%	100%	2 044 072	110 241
Saga Furs Holland BV, Hollanti	100%	100%	42 321	0
Saga Furs Polska Sp. z o.o., Puola	100%	100%	13 281	1 061
Saga-Systems Oy, Helsinki	100%	100%	43 022	0
Saga Congress Center Oy, Vantaa	100%	100%	777 847	27 697
Kiinteistö Oy Tiilitaso, Vantaa	100%	100%	1 472 671	5 832
Furfix Oy, Kaustinen	100%	100%	88 263	3 893
Lumi Mink Oy, Kaustinen	100%	100%	53 261	-299 682
4. Vaihto-omaisuus		31.10.2016	31.10.2015
Aineet ja tarvikkeet		128 412	115 629
Mallistot		145 989	104 806
Turkisnahat		614 836	937 078

5. Saamiset

Myyntisaamiset

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaan ostajalla on 21 päivää korotonta maksuaikaa huutokaupan päättymisestä lukien. Saga Furs Oyj tilittää myyntitilitykset turkistuottajille kunkin huutokaupan osalta yhdessä tai useammassa erässä noin kuukauden sisällä huutokaupan päättymisestä siitä riippumatta, onko ostaja maksanut nahkoja vai ei. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa myyntisaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus on saatu.

Vaihto-omaisuus yhteensä 889 238 1 157 513

Välitysmyyntiin liittyvät myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä 39 prosenttia välitysmyynnin arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 17 prosenttia). Myyntisaamisten vakuudeksi saadut ennakkomaksut olivat 51 prosenttia myyntisaamisten arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 42 prosenttia). Osalle myyntisaamisia on myös muita lisävakuuksia.

Myyntisaamiset olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 208,3 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016 (362,2 miljoonaa euroa maaliskuussa 2015).

Saamiset turkistuottajilta

Saga Furs Oyj tekee sekä koti- että ulkomaisten nahkojen toimittajien kanssa toimitussopimuksia, joissa toimittaja sitoutuu toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Tätä toimitussopimusta sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan toimittaja saa ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista. Nahkojen toimittaja voi saada ennakkorahoitusta myös siinä vaiheessa, kun nahat on toimitettu Saga Furs Oyj:lle. Maksetut ennakkomaksut kuitataan huutokauppojen myyntitilityksistä, ja niistä veloitetaan lyhyisiin markkinakorkoihin perustuvaa vuosineljännekseksi etukäteen vahvistettua korkoa.

Saamiset turkistuottajilta olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 137,7 miljoonaa euroa maaliskuussa 2016 (140,0 miljoonaa euroa maaliskuussa 2015).

Siirtosaamiset	31.10.2016	31.10.2015
Korkosaamiset	1 695 646	2 291 219
Lakisääteiset henkilösivukulut	641 809	305 584
Verosaamiset	30 800	647 525
Jalostuspalvelusaaminen	243 108	358 835
Muut siirtosaamiset	396 698	560 026
Siirtosaamiset yhteensä	3 008 061	4 163 189
6. Oma pääoma	2015/2016	2014/2015
Osakepääoma 1.11.=31.10.	7 200 000	7 200 000
Ylikurssirahasto 1.11.=31.10.	254 264	254 264
Arvonkorotusrahasto 1.11.=31.10.	1 513 691	1 513 691
Vararahasto 1.11.=31.10.	12 230 000	12 230 000

	31.10.2016	31.10.2015
Suhdannerahasto
1.11.	7 510 000	7 360 000
Siirto voittovaroista	645 000	150 000
Suhdannerahasto 31.10.	8 155 000	7 510 000
	2015/2016	2014/2015
Voitto edellisiltä tilikausilta
1.11.	61 717 372	57 977 234
Osingonjako	-3 600 000	-2 520 000
Siirto suhdannerahastoon	-645 000	-150 000
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.10.	57 472 372	55 307 234
Tilikauden tulos	-2 650 500	6 410 138
Oma pääoma yhteensä	84 174 828	90 425 327
Laskelma jakokelpoisista varoista	31.10.2016	31.10.2015
Voitto edellisiltä tilikausilta	57 472 372	55 307 234
Tilikauden voitto	-2 650 500	6 410 138
Siirrettävä suhdannerahastoon	0	-641 014
Jakokelpoisia varoja 31.10.	54 821 872	61 076 358

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen 31.10.2016

	Kpl	Nimellis arvo	EUR	Ääniä/ osake	Ääniä yhteensä
A-sarja (12 ääntä/osake)	900 000	2,00	1 800 000	12	10 800 000
C-sarja (1 ääni/osake)	2 700 000	2,00	5 400 000	1	2 700 000
	3 600 000		7 200 000		13 500 000

Hallituksen valtuudet

Hallituksella ei ole voimassa olevia uusmerkintää, vaihtovelkakirja- tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskua koskevia valtuutuksia.

7. Tilinpäätössiirtojen kertymä	31.10.2016	31.10.2015
Kertynyt poistoero	8 364 283	8 700 009

8. Vieras pääoma

Arvonkorotuksen kohteen myynnistä realisoituva 1,6 miljoonan euron tulovero arvonkorotuksen määrästä laskettuna on esitetty pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa laskennallisena verovelkana.

Siirtovelat	31.10.2016	31.10.2015
Korot	19 552	20 582
Palkat ja sosiaalikulut	1 390 929	2 650 005
Muut siirtovelat	428 387	819 266
Siirtovelat yhteensä	1 838 869	3 489 853
Tuloslaskelman liitetiedot
9. Liikevaihto	2015/2016	2014/2015
Provisiotuotot
Tuottajaprovisiot	15 195 606	14 461 999
Ostajaprovisiot	22 605 771	37 749 091
Provisiotuotot yhteensä	37 801 377	52 211 089
Nahkamyynti	22 081	76 061
WebSampo-jalostuspalvelut	239 490	284 331
Muu liikevaihto	33 860	8 144
Liikevaihto yhteensä	38 096 808	52 579 625
10. Liiketoiminnan muut tuotot	2015/2016	2014/2015
Vuokratuotot	569 935	563 808
Palautuneet luottotappiot asiakassaamisista	328 902	499 784
Käyttöomaisuuden myynti	565 075	36 504
Muut tuotot	0	1 800
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	1 463 912	1 101 895
11. Materiaalit ja palvelut	2015/2016	2014/2015
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	-919 704	-1 365 664
Varastojen muutos	-109 125	207 785
Materiaalit ja palvelut yhteensä	-1 028 829	-1 157 879

12. Henkilöstökulut	2015/2016	2014/2015
Palkat ja palkkiot	-12 424 121	-13 635 500
Eläkekulut	-2 212 397	-2 470 203
Muut henkilösivukulut	-720 949	-747 431
Henkilöstökulut yhteensä	-15 357 467	-16 853 133
Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin
Vakituisessa työsuhteessa	125	121
Määräaikaisessa työsuhteessa	168	168
Yhteensä	293	289
Henkilökunnan lukumäärä tilikauden lopussa
Emoyhtiö	123	129
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot
Kenneth Ingman	-25 550	-21 770
Lasse Joensuu	-22 700	-15 525
Jorma Kauppila	-57 050	-54 140
Markku Koski	0	-2 100
Mirkku Kullberg (21.4.2016 asti)	-9 300	-18 925
Anders Kulp (21.4.2016 alkaen)	-10 464	0
Virve Kuusela (21.4.2016 alkaen)	-9 564	0
Pentti Lipsanen	-21 550	-18 525
Christer Nordmyr (21.4.2016 asti)	-13 700	-11 875
Hannu Sillanpää	-28 350	-18 775
Rainer Sjöholm	-24 900	-20 025
Stefan Wik (varajäsen)	0	-300
Hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot yhteensä	-223 129	-181 960
	2015/2016	2014/2015
Toimitusjohtaja	-293 974	-285 852
Toimitusjohtajan sijainen	-190 562	-179 790

Johdon eläkesitoumukset

Saga Furs on sitoutunut maksamaan toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle lakisääteisen eläkkeen lisäksi lisäeläkettä. Saga Fursin ottama etuuspohjainen lisäeläkevakuutus pohjautuu suunniteltuun 60 vuoden eläkeikään ja tavoitteeseen, että työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke lakisääteisen eläketurvan kanssa on 60% sopimuksen mukaisesta eläkepalkasta. Eläkepalkka lasketaan huomioiden henkilön kymmenen vuoden keskiarvopalkka ennen 60 vuoden ikää. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen kustannukset olivat tilikaudella 2015-2016 118.099,72 euroa ja toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen kustannukset 63.825,73 euroa. Lisäeläkkeen kustannukset muodostuivat vakuutuskauden 2015 tarkastusmaksusta ja vakuutuskauden 2016 maksusta.

Lainat lähipiiriin kuuluville henkilöille

Yhtiön ja konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.

13. Poistot ja arvonalennukset	2015/2016	2014/2015
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	-979 471	-914 497
Aineettomat oikeudet	-150 000	-150 000
Ohjelmistolisenssit	-38 796	-69 692
	-1 168 267	-1 134 189
Aineelliset hyödykkeet
Rakennuksista ja rakennelmista	-1 173 888	-1 018 372
Koneista ja kalustosta	-1 374 382	-1 262 896
Muut aineelliset hyödykkeet	-12 737	-3 856
	-2 561 008	-2 285 124
Poistot yhteensä	-3 729 275	-3 419 313
14. Liiketoiminnan muut kulut	2015/2016	2014/2015
Tuottajapalvelut	-5 527 653	-6 279 367
Kaupan palvelut	-5 287 413	-5 424 036
Edunvalvonta ja viestintä	-2 313 420	-3 716 053
Muut kulut	-12 044 598	-12 038 761
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	-25 173 085	-27 458 217
Tilintarkastuspalkkiot	2015/2016	2014/2015
Tilintarkastus	-123 428	-141 343
Muut palkkiot	-55 179	-40 355
Yhteensä	-178 607	-181 698

15. Rahoitustuotot	2015/2016	2014/2015
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	214 128	232 487
Korkotuotot muista lyhytaik. sijoituksista	4 470 509	5 566 863
Valuuttakurssivoitot	0	290 747
Muut rahoitustuotot	146 796	337 463
Rahoitustuotot yhteensä	4 831 433	6 427 560
16. Rahoituskulut	2015/2016	2014/2015
Korkokulut	-1 376 090	-1 019 266
Luottotappiot	-523 655	-317 141
Muut rahoituskulut	-162 637	-137 219
Rahoituskulut yhteensä	-2 062 382	-1 473 626
17. Satunnaiset kulut	2015/2016	2014/2015
Annettu konserniavustus	0	-550 000
18. Tilinpäätössiirrot	2015/2016	2014/2015
Suunnitelmapoistojen ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	335 726	-1 184 191
19. Tuloverot	2015/2016	2014/2015
Tilikauden verot	-27 341	-1 602 584

Muut liitetiedot

20. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

	31.10.2016	31.10.2015
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta	65 099 862	68 442 910
Annettu kiinteistökiinnityksiä	50 875 165	50 875 165
Annettu yrityskiinnityksiä	2 690 996	2 690 996
Vastuusitoumukset Konserniyhtiön velasta annetut vakuudet Takausvastuut	0	268 176
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit	25 604 084	43 915 767
Vuokravastuut
Vuoden sisällä	1 645 868	1 032 314
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	305 506	0

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa olleiden valuuttatermiinisopimusten muodostama positio on -1 340 655 euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Emoyhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 2.355.275,84 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2025.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat äänimäärän perusteella 31.10.2016 arvoosuusrekisterin mukaan

		Osuus
	Ääniä	äänistä
	8 333
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry	085	61,7 %
	1 054
Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry	342	7,8 %
Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry	737 013	5,5 %
Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf	585 643	4,3 %
Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry	576 585	4,3 %
Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry	194 187	1,4 %
Ålands Pälsodlarförening rf	158 505	1,2 %
Savo Karjalan Turkistuottajat ry	152 836	1,1 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (hallintarekisteröity)	87 494	0,6 %
Carafe Investment Company Ltd.	68 356	0,5 %
Siuko Taavi	67 500	0,5 %
Clearstream Banking S.A. (hallintarekisteröity)	52 885	0,4 %
Kuolinpesä Koivisto Timo	45 360	0,3 %
Schauman Carl-Magnus	24 305	0,2 %
Eskelinen Martti	21 150	0,2 %
Ukko-Hanni Oy	15 000	0,1 %
Oy Ap Jokela Fur	12 300	0,1 %
Siuko Ritva	12 000	0,1 %
Zeroman Oy	12 000	0,1 %
Perisalo Asko	11 400	0,1 %

		Osuus
	Osakkeita	osakkeista
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry	1 080 950	30,0 %
Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry	233 605	6,5 %
Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf	232 433	6,5 %
Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry	201 567	5,6 %
Lounais-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry	115 293	3,2 %
Nordea Pankki Suomi Oyj (hallintarekisteröity)	87 494	2,4 %
Carafe Investment Company Ltd.	68 356	1,9 %
Siuko Taavi	67 500	1,9 %
Clearstream Banking S.A. (hallintarekisteröity)	52 885	1,5 %
Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry	41 727	1,2 %
Ålands Pälsodlarförening rf	31 785	0,9 %
Savo Karjalan Turkistuottajat ry	30 076	0,8 %
Schauman Carl-Magnus	24 305	0,7 %
Eskelinen Martti	21 150	0,6 %
Ukko-Hanni Oy	15 000	0,4 %
Oy Ap Jokela Fur	12 300	0,3 %
Siuko Ritva	12 000	0,3 %
Zeroman Oy	12 000	0,3 %
Perisalo Asko	11 400	0,3 %
Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin
sivukonttori	10 854	0,3 %

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän perusteella 31.10.2016 arvoosuusrekisterin mukaan

Arvo-osuuksien määrä	Omistajia		Arvo-osuusmäärä		Äänimäärä
A-sarja	kpl	% 1)	kpl	% 2)	kpl	% 3)
1 - 100	1	0,0 %	42	0,0 %	504	0,0 %
101 - 1 000	3	0,1 %	1 430	0,0 %	17 160	0,1 %
1 001 - 10 000	1	0,0 %	3 780	0,1 %	45 360	0,3 %
10 001 - 100 000	7	0,2 %	233 875	6,5 %	2 806 500	20,8 %
100 001 - 1 000 000	1	0,0 %	659 285	18,3 %	7 911 420	58,6 %
1 000 001 -		0,0 %		0,0 %	0	0,0 %
Siirtämättä arvo
osuusrekisteriin			1 588	0,0 %	19 056	0,1 %
A-sarja yhteensä	13	0,3 %	900 000	25,0 %	10 800 000	80,0 %

Omistuksen jakautuminen osakemäärien suhteessa osakerekisterin 31.10.2016 mukaan

Arvo-osuuksien määrä		Omistajia	Arvo-osuusmäärä		Äänimäärä
C-sarja	kpl	% 1)	kpl	% 2)	kpl	% 3)
1 - 100	1 965	50,1 %	94 403	2,6 %	94 403	0,7 %
101 - 1 000	1 720	43,8 %	561 903	15,6 %	561 903	4,2 %
1 001 - 10 000	205	5,2 %	501 834	13,9 %	501 834	3,7 %
10 001 - 100 000	17	0,4 %	531 215	14,8 %	531 215	3,9 %
100 001 - 1 000 000	4	0,1 %	948 455	26,3 %	948 455	7,0 %
1 000 001 -		0,0 %		0,0 %	0	0,0 %
Siirtämättä arvo
osuusrekisteriin			62 190	1,7 %	62 190	0,5 %
C-sarja yhteensä	3 911	99,7 %	2 700 000	75,0 %	2 700 000	20,0 %

A- ja C-sarja yhteensä	3 924	100,0 %	3 600 000	100,0 %	13 500 000	100,0 %
------------------------	-------	---------	-----------	---------	------------	---------

1) osuus kaikista osakkeenomistajista

2) osuus kaikista arvo-osuuksista

3) osuus kokonaisäänimäärästä

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.10.2016 mukaan

Arvo-osuuksien määrä	Omistajia		Arvo-osuusmäärä		Äänimäärä
A-sarja	kpl	% 1)	kpl	% 2)	kpl	% 3)
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutus-laitokset
Kotitaloudet	5	0,1 %	5 252	0,1 %	63 024	0,5 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	8	0,2 %	893 160	24,8 %	10 717 920	79,4 %
Ulkomaat
Siirtämättä arvo-osuus rekisteriin			1 588	0,0 %	19 056	0,1 %
Yhteensä	13	0,3 %	900 000	25,0 %	10 800 000	80,0 %

Arvo-osuuksien määrä		Omistajia	Arvo-osuusmäärä		Äänimäärä
C-sarja	kpl	% 1)	kpl	% 2)	kpl	% 3)
Yritykset	290	7,4 %	199 635	5,5 %	199 635	1,5 %
Rahoitus- ja vakuutus-laitokset	11	0,3 %	8 486	0,2 %	8 486	0,1 %
Julkisyhteisöt	1	0,0 %	1 521	0,0 %	1 521	0,0 %
Kotitaloudet	3 577	91,2 %	1 101 774	30,6 %	1 101 774	8,2 %
Voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt	22	0,6 %	1 093 210	30,4 %	1 093 210	8,1 %
Ulkomaat	10	0,3 %	70 685	2,0 %	70 685	0,5 %
Siirtämättä arvo-osuus
rekisteriin			224 689	6,2 %	224 689	1,7 %
Yhteensä	3 911	99,7 %	2 700 000	75,0 %	2 700 000	20,0 %

A- ja C-sarja yhteensä 3 924 100,0 % 3 600 000 100,0 % 13 500 000 100,0 %

1) osuus kaikista osakkeenomistajista

2) osuus kaikista arvo-osuuksista

3) osuus kokonaisäänimäärästä

- kertyneet voittovarat	57 472 371,60
- tilikauden tappio	-2 650 499.66
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan	0.00
	54 821 871,94