AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Saga Furs Oyj

Annual Report Jan 30, 2020

3338_10-k_2020-01-30_799e0ef6-332c-43f6-9acf-701572d070ea.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

2018/2019

Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös

sagafurs.com | @sagafurs | #sagafurs

Avainluvut

Välitysmyynnin arvo 297milj. euroa

Liikevaihto 44,7milj. euroa

Tilikauden tulos -0,7milj. euroa

Henkilöstöä keskimäärin 345

Sisällys

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3
Konsernirakenne 3
Liiketoimintakatsaus 3
Välitysmyynti tilikaudella 4
Edunvalvonta 5
Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut 6
Investoinnit 6
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7
Rahoitus ja maksuvalmius 7
Henkilöstö 8
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät 8
Yritysvastuu ja ympäristöasiat 9
Hallinnointiperiaatteet 10
Varsinainen yhtiökokous 10
Hallitus, johto ja tilintarkastajat 10
Osakkeet ja osakkeenomistajat 10
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 11
Arvio markkinakehityksestä päämarkkina-alueilla 11
Liiketoiminnan kehitysnäkymät 12
KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 13
Konsernitase 13
Konsernin laaja tuloslaskelma 14
Konsernin rahavirtalaskelma 15
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
1.11.2017–31.10.2018 16
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 17
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 35
Osakekohtaiset tunnusluvut 36
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 36
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS 37
Emoyhtiön tase 37
Emoyhtiön tuloslaskelma 1.11.2018–31.10.2019 39
Emoyhtiön rahavirtalaskelma 40
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 41
Osakkeet ja osakkeenomistajat 47
Hallituksen voitonjakoesitys 49
TILINTARKASTUSKERTOMUS50

Hallituksen toimintakertomus

Konsernirakenne

Saga Furs -konserni muodostuu emoyhtiö Saga Furs Oyj:stä sekä emoyhtiön kokonaan omistamista tytäryhtiöistä. Tytäryhtiöitä ovat nahkontapalveluja pääasiassa suomalaisille tuottajille myyvä Furfix Oy; siitoseläinkauppaa ja siihen liittyvää karanteenitilaa hoitava Lumi Mink Oy; Tanskassa myynninedistämis-, tuotekehitys- ja nahkojenhankintayhtiö Saga Furs A/S; Hollannissa nahkojenhankintayhtiö Saga Furs Holland BV; Puolassa nahkojenhankintayhtiö Saga Furs Polska Sp. z o.o.; Kiinteistö Oy Tiilitaso; ravintola- ja kokouspalveluja myyvä Saga Congress Center Oy ja Saga Systems Oy.

Liiketoimintakatsaus

Saga Fursin tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 huutokauppojen välitysmyyntiin vaikutti turkisnahkojen ylitarjonnasta johtuva epävarmuus. Ylitarjonta heijastui nahkojen hintatasoon ja vaikutti asiakkaiden ostokäyttäytymiseen huutokaupoissa. Epävarmassa markkinatilanteessa nahkaostot tehtiin välittömään tarpeeseen, ja nahkojen lunastustahti oli kauden aikana poikkeuksellisen nopea.

Kaikkiaan Saga Fursin tilikauden 2018/2019 huutokaupoissa myytiin 8,8 miljoonaa nahkaa (2017/2018: 9,3 milj. nahkaa). Myydyistä nahkoista 6,5 miljoonaa oli minkin-, 2,0 miljoonaa ketun-, 120 000 karakul-lampaan- ja 160 000 suomensupinnahkaa. Merkittävä määrä minkinnahkoja siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella edellisen kauden tapaan. Konsernin välitysmyynnin arvo oli 297 miljoonaa euroa (314 milj. eur) ja liikevaihto 44,7 miljoonaa euroa (45,7 milj. eur).

Saga Fursin hallituksen puheenjohtaja vaihtui helmikuussa edellisen puheenjohtaja Jorma Kauppilan jättäessä tehtävän henkilökohtaisista syistä. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin huhtikuussa pidettyyn yhtiökokoukseen asti. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Isosaari ja varapuheenjohtajaksi Kenneth Ingman.

Saga Furs jatkoi tilikaudella 2017/2018 uudistetun strategian toteuttamista. Strategian mukaisesti yhtiön toiminnan lähtökohtina ovat tuottaja-asiakkaiden tuotannon arvon maksimoiminen, suomalaisen vastuullisesti tuotetun turkiksen kysynnän varmistaminen sekä edelläkävijyys vastuullisessa turkistuotannossa ja digitaalisuuden hyödyntämisessä. Strategiaan sisältyvää ohjelmaa logistiikan ja lajittelun tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi jatkettiin tilikauden aikana.

Yhtiö toteutti Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (FIFUR) kanssa toimenpideohjelmaa suomalaisen vastuullisen turkistuotannon kehittämiseksi. Usean mittarin avulla eläinten hyvinvointia mittaavia WelFur-arviointeja jatkettiin kauden aikana pyrkimyksenä, että mahdollisimman moni tila läpäisisi auditoinnit vaatimusten mukaisesti ja saavuttaisi WelFur-sertifikaatin marraskuuhun 2019 mennessä. Joulukuusta 2019 alkaen kaikki Saga Fursin huutokauppoihin vastaanotettavat yhteislajitellut nahat tulevat WelFur-sertifioiduilta tiloilta.

Saga Furs jatkoi työtä, jolla tähdätään vastuullisesti tuotetun turkiksen käytön lisäämiseen mallistoissa. Suunnittelijoille suunnatut Fur Vision -tapahtumat muodin pääkaupungeissa tavoittivat jälleen suuren määrän alan ammattilaisia. Strategisen Fox2Shop-kettuprojektin kautta Saga Furs laajensi kansainvälistä kumppaniverkostoaan aloittaen uusia yhteistyöprojekteja. Lisäksi Saga Fursin yhdessä Kiinan johtavan taide- ja muotoiluyliopiston Beijing Institute of Fashion Technologyn (BIFT) ja Haining China Leather Cityn (HCLC) kanssa perustetulla yliopistosivukampuksella Hainingissa jatkettiin kurssien järjestämistä.

Lokakuun lopussa Saga Furs ilmoitti sopimuksestaan pohjoisamerikkalaisen turkishuutokauppayhtiö North American Fur Auctions Inc:in (NAFA) kanssa. Sopimuksella yhtiöt varmistavat vahvan myyntikanavan Saga Fursin huutokaupoissa entisille NAFA:n tuottaja-asiakkaille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Sopimus lisää merkittävästi Saga Fursin markkinaosuutta korkealaatuisista minkinnahoista tilikaudella 2019/2020. Tässä yhteydessä Saga Furs sopi yksinoikeudesta käyttää Blackglama-tavaramerkkiä korkealaatuisen mustan minkin markkinoinnissa. Valtaosa pohjoisamerikkalaisista minkinnahoista tarjotaan omana valikoimanaan, ja niiden lajittelu tehdään Pohjois-Amerikan Wisconsinissa toimivassa lajittelukeskuksessa.

Lokakuussa Saga Furs ilmoitti päättäneensä rakentaa Vantaalle yhtiön pääkonttorin yhteyteen uuden tuotekehityskeskuksen työpajojen ja seminaarien järjestämistä varten. Design Centrenä tunnettu keskus on sijainnut vuodesta 1988 Kööpenhaminassa, minne jää pienempi luova työpaja. Siirrosta arvioidaan kertyvän sekä taloudellisia että toiminnallisia synergiaetuja. Uusi Design Centre avataan vuonna 2020.

Välitysmyynti tilikaudella

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden ensimmäisen huutokaupan 19.–20.12.2018. Huutokaupassa tarjottiin noin 280 000 ketun- ja noin 35 000 suomensupinnahkaa. Kansainvälinen muotiteollisuus osallistui aktiivisesti huutokauppaan, ja siniketunnahkat myytiin lähes 100-prosenttisesti melkein syyskuun huutokaupan hintatasoon. Muut ketunnahat myytiin yli 80-prosenttisesti vakain tai lievästi laskevin innoin. Suomensupinnahat myytiin 100-prosenttisesti, ja hintataso laski noin 10 prosenttia verrattuna syyskuun huutokauppaan. Huutokauppaan osallistui yli 200 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 20 miljoonaa euroa (12/2017: 18 milj. euroa).

Tilikauden toisessa, 8.–15.3.2019 järjestetyssä huutokaupassa oli tarjolla 3 miljoonaa minkin- ja 740 000 ketun- ja suomensupinnahkaa. Ketunnahkojen hintataso nousi noin 15 prosenttia, ja tarjonta myytiin lähes 100-prosenttisesti. Minkinnahkojen hinnat vahvistuivat hieman edellisestä kansainvälisestä huutokaupasta, mutta hintataso on tuottajien kannalta liian matala ja selvästi tuotantokustannusten alapuolella. Yhtiö jätti osan nahoista myymättä hintatason puolustamiseksi. Minkinnahkoja myytiin kuitenkin edellisiä kansainvälisiä huutokauppoja enemmän, lähes 75 prosenttia myynnistä olleista. Huutokauppaan osallistui yli 550 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 107 miljoonaa euroa (3/2018: 140 milj. euroa).

Kauden kolmas, 10.–17.6.2019 järjestetty huutokauppa käytiin Kiinan vedossa, mutta suuria määriä myytiin myös eurooppalaiselle muotiteollisuudelle sekä Etelä-Koreaan, Venäjälle ja Turkkiin. Huutokaupassa oli tarjolla 4 miljoonaa minkin- ja 650 000 ketun- ja suomensupinnahkaa. Ketunnahkojen hintataso säilyi Saga Fursin maaliskuun huutokaupan tasolla, ja tarjonta myytiin yli 90-prosenttisesti. Markkinatilanteen epävarmuus heijastui minkinnahkojen myyntiin, ja Saga Furs jätti osan nahoista myymättä puolustaakseen hintatasoa. Minkinnahoista myytiin noin 70 prosenttia hiukan Saga Fursin maaliskuun huutokauppaa alemmalla hintatasolla. Huutokauppaan osallistui noin 450 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 100 miljoonaa euroa (6/2018: 106 milj. eur).

Huutokauppa Välitysmyynti
1 000 kpl
2018/2019
Arvo
EUR 1 000
2018/2019
Välitysmyynti
1 000 kpl
2017/2018
Arvo
EUR 1 000
2017/2018
Välitysmyynti
1 000 kpl
2016/2017
Arvo
EUR 1 000
2016/2017
Joulukuu 320 19 602 294 18 333 483 32 622
Maaliskuu 2 919 106 722 3 676 139 930 4 077 188 941
Kesäkuu 3 347 99 498 3 570 105 976 3 330 120 309
Syyskuu 2 211 69 697 1 767 48 795 2 241 92 101
Varastomyynti tilikaudella 34 1 335 34 1 415 47 3 170
Yhteensä 8 830 296 854 9 341 314 449 10 178 437 143

Myynnin arvo huutokaupoittain

Saga Fursin tilikauden 2018/2019 viimeinen huutokauppa järjestettiin 15.–20.9.2019. Huutokaupassa tarjottiin 1,7 miljoonaa minkin-, 580 000 ketun- ja 38 000 suomensupinnahkaa. Syyskuun huutokauppa poikkesi kauden aiemmista huutokaupoista siten, että huomattava osa tarjonnasta koostui kevätnahoista ja muista alempiin laatuluokkiin kuuluvista nahoista. Tarjolla oli myös jonkin verran normaalilaatuisia nahkoja. Ketun- ja suomensupinnahat myytiin noin 95-prosenttisesti. Minkkien hintataso pysyi kesäkuun tasolla, kun taas suomalaisille tuottajille tärkeiden sinikettujen hintataso vahvistui. Huutokauppaan osallistui lähes 400 ostajaa kaikilta päämarkkinoilta, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 70 miljoonaa euroa (9/2018: 49 milj. eur).

Saga Furs välitti tilikauden aikana 6,5 miljoonaa minkinnahkaa (2018/2019: 6,9 milj.), 2,0 miljoonaa ketunnahkaa (2,1 milj.), ja 160 000 suomensupinnahkaa (150 000). Merkittävä määrä minkinnahkoja siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella edellisen tilikauden tapaan. Välitysmyynnin arvo pieneni pääosin välitetyn nahkamäärän laskun johdosta 6 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 297 miljoonaa euroa (314 milj. eur).

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 2009/2010 2012/2013 2015/2016 2018/2019 Milj. kpl EUR/USD Minkinnahkojen tuotanto ja hintakehitys myyntikausittain

Minkkimyynti markkina-alueittain, osuus välitysmyynnin arvosta

Etelä-Korea

Kiina (sis. Hongkong)

Venäjä + Kreikka + Turkki Länsi-Eurooppa + Pohjois-Amerikka

Edunvalvonta

Toimialan edunvalvontaa suomalaisten poliitikkojen ja viranomaisten suuntaan hoidettiin aktiivisesti yhdessä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (FIFUR) kanssa. Kansainvälisessä edunvalvonnassa yhteistyökumppaneita olivat Euroopan tasolla Fur Europe ja kansainvälisen turkiskaupan esteisiin liittyvissä sekä muissa globaaleissa kysymyksissä International Fur Federation (IFF). Yhtiöllä on edustus Fur Europen ja IFF:n hallituksissa sekä järjestöjen useissa työryhmissä. Saga Furs osallistuu kummankin järjestön toiminnan rahoittamiseen. Järjestöistä Fur Europe on rekisteröity EU:n avoimuusrekisteriin.

EUR

Kettumyynti markkina-alueittain, osuus välitysmyynnin arvosta

2014/2015 2015/2016 2016/2017 2017/2018 2018/2019

Etelä-Korea

Kiina (sis. Hongkong)

Venäjä + Kreikka + Turkki

Länsi-Eurooppa + Pohjois-Amerikka

Taloudellinen asema ja tulos sekä keskeisimmät tunnusluvut

Tilikaudella 2018/2019 välitetty nahkamäärä laski 5 prosenttia edellisestä tilikaudesta 8,8 miljoonaan nahkaan (9,3 miljoonaa nahkaa edellisellä tilikaudella) merkittävän määrän minkinnahkoja siirryttyä myytäväksi seuraavalle tilikaudelle. Huutokauppamyynnillä painotettu Yhdysvaltain dollarin ja euron välinen kurssi vahvistui 6,5 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Ketunnahkojen euromääräinen hintataso nousi 2 prosenttia ja minkinnahkojen laski 6 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Välitysmyynnin arvo pieneni pääosin välitetyn nahkamäärän laskun johdosta 6 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 297 miljoonaa euroa (314 milj. eur).

Konsernin liikevaihto laski edellisestä tilikaudesta 2 prosenttia ja oli 44,7 miljoonaa euroa (45,7 milj. eur). Valtaosa liikevaihdosta, 89 prosenttia (89 %), oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 31 prosenttia (31 %) ja ostajilta perittyjen osuus 59 prosenttia (58 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen myynnistä tuottajille. Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 17 prosenttia (20 %) ja ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 72 prosenttia (69 %). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta 43 prosenttia ja olivat 760 000 euroa (530 000 EUR).

Liiketoiminnan kulut laskivat edellisestä tilikaudesta 6 prosenttia 47,8 miljoonaan euroon (50,7 milj. eur). Vertailutietoina on käytetty edellisen tilikauden virallisia lukuja eikä niissä ole huomioitu IFRS 9 ja 15 -standardien vaikutusta liiketoiminnan kuluihin tai rahoituskuluihin. Näiden

6

Milj. euroa

kokonaisvaikutus on esitetty liitetiedoissa kohdassa Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen sivulla 20–22.

Liiketoiminnan kuluista 39 prosenttia koostui henkilöstökuluista ja 48 prosenttia liiketoiminnan muista kuluista. Henkilöstökulut olivat edellisen tilikauden tasolla 18,8 miljoonaa euroa (19,0 milj. eur). Keskimääräinen henkilöstömäärä oli edellisen tilikauden tasolla. Kansainväliseen IFF:n ja Fur Europen kautta tehtävään edunvalvontaan sekä WelFurarviointiin liittyvät kustannukset kasvoivat 6 prosenttia ja olivat 2,8 miljoonaa euroa (2,6 milj. eur). Ostajasaamisista kirjatut luottotappiot jäivät vähäisiksi ja olivat 73 000 euroa (2,0 milj. eur).

Konsernin liiketulos parani 2 miljoonaa euroa liikevaihdon laskusta huolimatta. Liiketulos jäi kuitenkin 2,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi (-4,5 milj. eur).

Konsernin nettorahoitustuotot laskivat 38 prosenttia ja olivat 1,7 miljoonaa euroa (2,7 milj. eur), vaikka nettokorkotuotot kasvoivat 32 prosenttia 4,3 miljoonaan euroon (3,2 milj. eur). Turkistuotanto on ollut vallitsevassa markkinatilanteessa jo usean vuoden ajan tappiollista tuottajille, mikä on kasvattanut tuottajasaamisiin liittyviä riskejä. Tuottajasaamisista kirjattiin luottotappioita 2,6 miljoonaa euroa (0,4 milj. eur) kolmen ison tuottajan ajauduttua konkurssiin. Konsernin tulos ennen veroja parani 1,0 miljoonaa euroa ja oli 0,7 miljoonaa euroa tappiollinen (-1,7 milj. eur).

Konsernin oman pääoman tuotto oli tilikaudella -0,8 % prosenttia (-1,7 %) ja osakekohtainen tulos -0,19 euroa (-0,43 euroa). Osakekohtainen oma pääoma oli 24,38 euroa (25,14 euroa) ja konsernin omavaraisuusaste 55,1 prosenttia (55,2 %). Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivuilla 35–36.

Sijoitetun pääoman tuotto

Liikevaihto ja kulut kvartaaleittain 2018/2019

Oman pääoman tuotto

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana olivat 0,9 miljoonaa euroa (1,3 milj. eur) eli 2,0 prosenttia (2,3 %) liikevaihdosta. Investoinneista 29 prosenttia kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 53 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 17 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin. Merkittävimmät investoinnit tehtiin varasto- ja lajittelukalustoon.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Saga Furs kehittää jatkuvasti lajitteluaan entistä tehokkaammaksi ja laadukkaammaksi. Pyrkimyksenä on jatkossa yhdistää automatisoituja lajitteluvaiheita, jolloin läpimenoajat lyhenevät ja lajitteluvaiheiden välisen varastoinnin tarve pienenee.

Saga Furs päätti rakentaa Vantaalle yhtiön pääkonttorin yhteyteen uuden tuotekehityskeskuksen työpajojen ja seminaarien järjestämistä varten. Design Centrenä tunnettu keskus on sijainnut vuodesta 1988 Kööpenhaminassa, minne jää pienempi luova työpaja. Siirrosta arvioidaan kertyvän sekä taloudellisia että toiminnallisia synergiaetuja. Uusi Design Centre avataan vuonna 2020. Design Centre on tullut tunnetuksi turkisten uusien käyttötapojen ja -tekniikoiden kehittämisestä. Se on myös tukenut muotiteollisuuden, -suunnittelijoiden ja -opiskelijoiden osaamisen kehittymistä turkiksen käsittelyssä. Muoti- ja tekstiiliteollisuus käyttävätkin laajasti Saga Fursin kehittämiä tekniikoita mallistoissaan.

Saga Furs jatkoi tilikauden aikana panostustaan siihen, että sen tuotantoketju on mahdollisimman läpinäkyvä. Turkisnahkojen alkuperän jäljitettävyys ja tuotannon vastuullisuus ovat edellytyksiä sille, että johtavat muotitalot käyttävät turkista. Parantaakseen jäljitettävyyttä yhtiö tutkii erilaisia tunnisteita, jotka kestäisivät turkiksen muokkausprosessin ja mahdollistaisivat siten entistä paremmin jäljitettävyyden tuottajalta vähittäiskauppaan asti. Yhtiö pilotoi tunnisteen käyttöä tilikauden 2019/2020 aikana.

Rahoitus ja maksuvalmius

Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli tilikauden aikana -2,5 miljoonaa euroa (2018/2019: -9,8 milj. euroa), josta rahoituserien ja verojen osuus oli 1,7 miljoonaa euroa (3,2, milj. euroa). Investointien rahavirta oli -0,4 miljoonaa euroa (-1,2 milj. euroa). Rahoituksen rahavirta oli +0,2 milj. euroa (11,2 milj. euroa): lyhytaikaisia lainoja nostettiin nettomääräisesti 2,0 miljoonaa euroa (14,8 milj. euroa) ja osinkoja maksettiin 1,8 miljoonaa euroa (3,6 milj. euroa). Konsernin rahavarat vähenivät 2,7 milj. euroa (kasvoivat 200 000 euroa).

Konsernin nettomääräiset ostajasaamiset (asiakaskohtaiset ostajasaamiset - asiakkaalta saadut ennakkomaksut) laskivat edellisestä tilinpäätöksestä 9 prosenttia ja olivat tilinpäätöshetkellä 40,1 miljoonaa euroa (43,9 milj. euroa) eli 23 prosenttia

taseen loppusummasta (25 %). Näistä pitkäaikaisten ostajasaamisten osuus oli 4,4 miljoonaa euroa (4,5 milj. euroa) ja lyhytaikaisten korollisten ostajasaamisten osuus 21,3 miljoonaa euroa (22,0 milj. euroa). Korottomia ostajasaamisia oli 14,4 miljoonaa euroa (17,4 milj. euroa). Konsernin saamiset turkistuottajilta (tuottajasaamiset) olivat tilinpäätöshetkellä 91,7 miljoonaa euroa (87,7 milj. euroa) eli 53 prosenttia taseen loppusummasta (50 %). Näistä pitkäaikaisia tuottajasaamisia oli 4,1 miljoonaa euroa (11,4 milj. euroa) ja lyhytaikaisia tuottajasaamisia 87,6 miljoonaa euroa (76,3 milj. euroa). Pääasiassa ostaja- ja tuottajasaamisten rahoittamiseen käytettäviä lainoja rahalaitoksilta oli tilinpäätöshetkellä 35,8 miljoonaa euroa (35,9 milj. euroa) ja velkoja turkistuottajille 18,0 miljoonaa euroa (18,5 milj. euroa).

Emoyhtiön nettomääräiset ostajasaamiset (ostajasaamiset kokonaisuudessaan - saadut ennakkomaksut kokonaisuudessaan) olivat tilikauden aikana keskimäärin 29,6 miljoonaa euroa (44,8 milj. euroa) ja korkeimmillaan maaliskuun huutokaupan jälkeen 114,6 miljoonaa euroa (3/2018: 160,7 milj. euroa). Emoyhtiön tuottajasaamiset olivat tilikauden aikana keskimäärin 88,4 miljoonaa euroa (83,2 milj. euroa) ja korkeimmillaan ennen maaliskuun huutokaupan tilitystä 116,1 miljoonaa euroa (3/2018: 123,1 milj. euroa).

Emoyhtiön lainat rahoituslaitoksilta olivat tilikauden aikana keskimäärin 36,7 miljoonaa euroa (41,7 milj. euroa) ja suurimmillaan maaliskuussa 60,8 miljoonaa euroa (3/2018: 88,9 milj. euroa). Emoyhtiön velat turkistuottajille olivat tilikauden aikana keskimäärin 15,7 miljoonaa euroa (18,3 milj. euroa) ja korkeimmillaan heinäkuussa 19,7 miljoonaa euroa (11/2017: 23,7 milj. eur).

Konsernin 1,7 miljoonan euron nettorahoitustuotot olivat 3,8 prosenttia liikevaihdosta (2,7 milj. euroa; 6,0 % liikevaihdosta). Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden.

EUR/USD-kurssin kehitys

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 345 henkilöä (2017/2018: 356). Valtaosa henkilökunnasta työskentelee erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Vakituisen henkilökunnan määrä oli keskimäärin 160 henkilöä (160) ja määräaikaisten työntekijöiden 185 henkilöä (196). Suurimmillaan henkilökunta oli maaliskuussa 2019, jolloin konsernin palveluksessa oli 607 henkilöä (3/2018: 624).

Tilikauden päättyessä Saga Furs -konsernissa työskenteli vakituisessa työsuhteessa kotimaassa 134 henkilöä (130) ja ulkomailla 29 henkilöä (29), joista miehiä oli 53 prosenttia (54 %) ja naisia 47 prosenttia (46 %). Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli 10 henkilöä (10), joista miehiä oli 40 prosenttia (60 %) ja naisia 60 prosenttia (40 %).

Emoyhtiön vakituisessa työsuhteessa työskentelevien 123 henkilön (117) keski-ikä oli 47 vuotta (47). Näistä 8 (9) oli alle 30-vuotiaita ja 60 henkilöä (58) yli 50-vuotiaita. Keskimääräinen palvelusaika vakituisessa työsuhteessa oli 12,5 vuotta (13,4).

Määräaikaisessa työsuhteessa kausityöntekijöinä työskentelevien henkilöiden keskimääräinen työsuhde kesti emoyhtiössä 5,5 kuukautta (5,7) ja Furfix Oy:ssä 5,3 kuukautta (4,5).

Tilikaudella oli käytössä henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmä, joka perustuu osittain oman pääoman tuottoon ja osittain toiminnan kustannustehokkuuteen. Konsernin koko henkilökunta kuuluu järjestelmän piiriin määrätyn pituisen palvelusajan jälkeen. Yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemista on selostettu yhtiön kotisivuilla julkaistussa palkkaja palkkioselvityksessä.

Tilikauden palkat ja palkkiot olivat konsernissa 15,3 miljoonaa euroa ja emoyhtiössä 12,1 miljoonaa euroa (2017/2018: 15,4 milj. eur ja 12,3 milj. eur).

Saga Fursin riskejä hallitaan systemaattisesti ja ennakoivasti siten, että yhtiö pystyy arvioimaan ja hallinnoimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä, uhkatekijöitä ja mahdollisuuksia.

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan muun muassa liiketoiminta- ja strategiariskeihin, rahoitusriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Toimintaympäristön muuttuessa strategisiin valintoihin liittyvät riskit kasvavat, mutta yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata yhtiön liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta tai arvoa. Myös muut riskit, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä tai joista yhtiö ei ole tällä hetkellä tietoinen, voisivat muodostua merkittäviksi.

Yhtiön toimiala on syklinen ja muutoksiin reagoimisen tulokset näkyvät liiketoiminnassa viiveellä. Turkisnahkojen kysyntä ei ole tasaista ympäri vuoden johtuen turkisten pääsääntöisesti talvikauteen rajautuvasta käyttöajankohdasta. Nahkojen hintavaihtelut voivat olla suuria riippuen sekä huutokauppahetken kysynnästä että globaalista tuotantomäärästä. Saga Furs pyrkii merkittävänä toimijana osaltaan tasoittamaan hintavaihteluita siirtämällä nahkoja myytäväksi seuraaviin huutokauppoihin.

0 100 200 300 400 500 600 700 Henkilöä Konsernin henkilöstö Vakituiset

Henkilökunta yhteensä

Emoyhtiö Konserni
2018/2019 2017/2018 2016/2017 2018/2019 2017/2018 2016/2017
Henkilöstö keskimäärin 265 272 271 345 356 351
- vakituisessa työsuhteessa 120 118 118 160 160 160
- määräaikaisessa
työsuhteessa
145 154 153 185 196 191
Henkilöstön määrä
tilikauden päättyessä 31.10.
125 120 123 173 169 171

Merkittävimmät liiketoiminta- ja strategiariskit

Toimintaympäristön muutosten ennakoimisessa ja strategisissa valinnoissa epäonnistuminen voisi heikentää yhtiön kilpailukykyä tai kannattavuutta sekä pienentää markkinaosuutta. Turkisala on herkkä suhdannevaihteluille, ja maailmantalouden tilan huonontuminen voisi johtaa markkinatilanteen heikentymiseen ja kilpailun kiristymiseen. Turkisnahkojen mahdollinen ylituotanto voimistaisi kehitystä entisestään. Muutos yksittäisten maiden talous- tai poliittisessa tilanteessa voisi vaikuttaa merkittävästi Saga Fursin liiketoimintaan niin kuin myös yksittäisen markkina-alueen saturaatio tai muu oleellinen muutos yhtiön toimintaympäristössä. Tärkeän markkina-alueen merkittävän jälleenmyyntiverkoston muuttuminen sekä alalle tulevat uudet turkiskauppaa tuntemattomat toimijat saattaisivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Erityisen suuri vaikutus olisi, mikäli jokin edellä mainituista tapahtuisi yhtiön tärkeimmällä markkinalla Kiinassa.

Muoti- ja tekstiiliteollisuuden turkismyynnin ja ylipäätään turkiksen käytön odotettua voimakkaampi lasku tai pitkäaikainen heikkous esimerkiksi kulutuskysynnän muutosten seurauksena voisivat johtaa liiketoiminnan laskuun ja nahkamyynnin viivästymiseen. Tämä myös vähentäisi entisestään rahoituksen saatavuutta turkiskaupassa.

Suomalaisen tuotannon pienentyminen voisi johtaa siihen, että turkisalan arvoverkostoon kuuluvien palvelutoimijoiden liiketoiminta vaikeutuisi ja heikentäisi alueellista työllisyyttä. Digitalisaatiolla ja uusilla kilpailevilla liiketoimintamalleilla voisi olla merkittävä vaikutus yhtiön asiakaskuntaan, ja merkittävien tuottaja-asiakkaiden menettäminen saattaisi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Toiminnan edellytyksiä voisi heikentää myös kilpailevan turkistuotantoalueen nahkojen laadun merkittävä parantuminen, mikä saattaisi vaikuttaa kysyntään yhtiön huutokaupoissa.

Saga Fursin toiminta on kansainvälistä, ja toimialaan vaikuttavat erilaiset paikalliset lait ja säädökset sekä kunkin alueen kustannustaso. Muutokset näissä voisivat johtaa tuotantokustannusten nousuun tai markkinaympäristön muuttumiseen, mitkä puolestaan voisivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Lisäksi vapaakaupan rajoitukset ja geopoliittisen tilanteen tai protektionismin kiristyminen voisivat johtaa haastavampaan markkinaympäristöön.

Saga Fursilla on vahva maine ja tavaramerkki. Yhtiön ja alan mielikuvaan kohdistuvilla haasteilla voisi kuitenkin olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Eläinten hyvinvoinnilla ja terveydellä on keskeinen rooli vastuullisuustyössä, sertifioinnissa ja nahkojen laadussa, jotka kaikki ovat osa yhtiön brändiä. Näihin liittyvien riskien toteutuminen voisi vaikuttaa haitallisesti yhtiön toimintaan.

Merkittävimmät rahoitusriskit

Rahoitusriskit liittyvät pääsaäntöisesti tuottajarahoitukseen ja ostajasaamisiin. Tiedot rahoitusriskeistä löytyvät tilinpäätöksen liitetiedosta 25.

Operatiiviset ja muut riskit

Yhtiön tuotantotiloissa tapahtuvat suurvahingot kuten tulipalot, konerikot tai tietojärjestelmien vakavat viat voisivat keskeyttää liiketoiminnan. Yhtiö on laatinut jatkuvuussuunnitelmia näiden riskien toteutumisen varalle, ja liiketoiminta on niiltä osin vakuutettu.

Yritysvastuu ja ympäristöasiat

Saga Fursin vahva yritysvastuun kulttuuri auttaa rakentamaan mainetta ja parantaa läpinäkyvyyttä arvoketjussa. Vastuullisuus on toiminnan edellytys, joka samalla parantaa yrityksen tuottavuutta ja minimoi riskejä. Yhtiö jatkaa sellaisen yritysvastuumallin kehittämistä, jonka avulla voidaan muun muassa aiempaa järjestelmällisemmin asettaa tavoitteita ja kertoa edistyksestä. Yhtiö uskoo aktiivisen yritysvastuutyön avulla myös voivansa parantaa omaa työnantajamielikuvaansa ja henkilöstön pysyvyyttä.

Saga Fursilla on käytössään turkistilan ympäristöasioita ja tilan toimintaa koskeva riippumattoman auditoijan varmentama tilasertifiointiohjelma, jonka osana on usean mittarin avulla eläinten hyvinvointia mittaava WelFur-järjestelmä. WelFur-arviointeja jatkettiin kauden aikana. Joulukuusta 2019 alkaen kaikkien eurooppalaisten tilojen, jotka lähettävät Saga Fursille nahkoja välitettäväksi, on pitänyt läpäistä WelFur-arvioinnit kolmessa eri kasvatuskauden vaiheessa. Tästä johtuen yhtiön prosesseihin tehtiin kauden aikana muutoksia, jotta nahat toimittavan tilan WelFur-sertifiointi voidaan varmentaa.

Tärkeä osa Saga Fursin yritysvastuuta on mahdollisuus jäljittää myydyn nahan alkuperä ketjun alkupäähän turkistilalle. Parantaakseen jäljitettävyyttä yhtiö tutkii erilaisia tunnisteita, jotka kestäisivät turkiksen muokkausprosessin ja mahdollistaisivat siten entistä paremmin jäljitettävyyden tuottajalta vähittäiskauppaan asti. Yhtiö pilotoi tunnisteen käyttöä tilikauden 2019/2020 aikana.

Saga Fursin eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ovat olleet käytössä vuodesta 2017. Toimintaohjeissa käsitellään muun muassa lakien, säädösten ja määräysten noudattamista, eturistiriitoja, lahjontaa, ihmisoikeuksia, salassapitovelvoitteita ja hyvää liiketapaa.

Saga Furs on vuodesta 2008 osoittanut sitoutumisensa YK:n Global Compact -aloitteeseen. Saga Furs tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) saavuttamista, ja on tunnistanut näiden joukosta yhtiön yritysvastuun kannalta oleelliset.

Hallinnointiperiaatteet

Saga Furs Oyj noudatti tilikauden aikana Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n tammikuussa 2016 voimaan astunutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää kuvataan tarkemmin yhtiön kotisivuilla www.sagafurs.com. Mahdolliset poikkeamat koodista on esitetty selvityksessä Saga Furs Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudella 1.11.2018– 31.10.2019. Selvitys on annettu erillisenä kertomuksena ja julkaistu yhtiön kotisivuilla 30.1.2020 samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa.

Varsinainen yhtiökokous

Saga Furs Oyj:n 26. huhtikuuta 2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.10.2018 päättyneeltä tilikaudelta ja päätti jakaa osakkeenomistajille osinkona 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 8.5.2019.

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Saga Furs Oyj:n hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Jorma Kauppila jätti tehtävänsä yhtiön hallituksessa 11.2.2019. Jorma Kauppilan tilalle hallituksen jäseneksi nousi hänen henkilökohtainen varamiehensä Kari Manninen. Hallitus valitsi väliaikaiseksi puheenjohtajaksi Kenneth Ingmanin 26.4.2019 pidettävään yhtiökokoukseen asti.

Varsinainen yhtiökokous 26.4.2019 päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Kenneth Ingman, Jari Isosaari, Lasse Joensuu, Anders Kulp, Isto Kärkäinen, Hannu Sillanpää ja Rainer Sjöholm sekä turkisalasta riippumaton Virve Kuusela. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jari Isosaaren ja varapuheenjohtajakseen Kenneth Ingmanin.

Hallitus on pitänyt tilikauden aikana 36 kokousta.

Yhtiön toimitusjohtajana tilikaudella toimi Pertti Fallenius. Konsernin johtoryhmään kuuluivat hänen lisäkseen myyntijohtaja Mikko Hovén, rahoituksesta sekä talous- ja tietohallinnosta vastaava varatoimitusjohtaja Juha Huttunen, tuotantojohtaja Sameli Mäkelä, henkilöstöjohtaja Marjatta Paunonen, muotiliiketoimintajohtaja Tia Rantanen (ent. Matthews), tuottajapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Julio Suarez Christiansen sekä Aasian alueesta vastaava liiketoimintajohtaja Samantha Vesala.

Varsinainen yhtiökokous 26.4.2019 valitsi yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jukka Rajala.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Saga Furs Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä 7 200 000 euroa ja osakkeiden määrä 3 600 000 kappaletta, josta A-sarjan osakkeita (12 ääntä/osake) oli 900 000 ja C-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 2 700 000 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on 2 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakeomistus

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu. Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä arvo-osuusrekisterin mukaan 3 360 (3 538) osakkeenomistajaa. C-sarjan osakkeista oli ulkomaalaisten omistuksessa 4,1 prosenttia, josta hallintarekisterissä oli 4,0 prosenttia. Yhtiön suurin osakkeenomistaja oli emoyhdistys Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (FIFUR), joka omisti yhteensä 1.080.950 yhtiön osaketta. FIFURin omistamat osakkeet edustavat 30,6 prosenttia ulkona olevista osakkeista ja 62,1 prosenttia ulkona olevien osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Suurimmat osakkeenomistajat sekä osakkeiden jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen ja osakemäärien mukaan on esitetty tilinpäätöksessä kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Yhtiön hallussa on 1 630 yhtiön A-sarjan ja 61 458 yhtiön C-sarjan osaketta.

Lunastuslauseke

A-osakkeiden siirtyessä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla yhtiöön ennestään kuulumattomalle järjestölle tai henkilölle siirronsaajan on 14 päivän kuluessa siirrosta ilmoitettava siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle, jonka tulee viipymättä antaa siirrosta tieto yhtiön osakkaille ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään kolmessa Helsingin kaupungissa ilmestyvässä, yhtiön toimialueella leviävässä sanomalehdessä.

A-osakkeen omistajilla on kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta oikeus lunastaa osake siitä arvosta, mikä sillä on viimeksi tehdyn tilinpäätöksen mukaan. Jos useampia lunastajia ilmaantuu, lunastusoikeus heidän välillään ratkaistaan arvalla.

Osakassopimukset

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry, Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajat ry, Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf, Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten Kasvattajat ry, Satakunnan Turkiseläinten Kasvattajat ry, Savo-Karjalan Turkistuottajat ry sekä Ålands Pälsodlarförening rf ovat 25. toukokuuta 1996 solmineet osakassopimuksen.

Sopimusosapuolen tulee osakassopimuksen mukaan ensin tarjota omistamiaan Saga Furs Oyj:n osakkeita toisten sopimusosapuolten ostettaviksi, mikäli tämä aikoo luovuttaa niitä ulkopuoliselle.

Mikäli joku sopimusosapuoli ryhtyy neuvottelemaan omistamiensa Saga Furs Oyj:n osakkeiden tai niiden osan myynnistä ulkopuoliselle, tämän tulee tarjota muille sopimusosapuolille mahdollisuus osallistua myyntiin samoilla ehdoilla. Osakassopimus on voimassa toistaiseksi.

Hallituksen valtuudet

Hallituksella on voimassa oleva, 19.4.2018 järjestetyn varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymä valtuutus päättää osakeannista omia osakkeita luovuttamalla. Valtuutus käsittää yhteensä enintään 1 630 A-osaketta ja 61 458 C-osaketta, joiden enimmäismäärä vastaa noin 1,75 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää suunnatusta osakeannista, ja valtuutusta voidaan käyttää yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa kolme (3) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien, eli 19.4.2021 saakka, ja se kumoaa yhtiökokouksen 27.4.2017 myöntämän vastaavan valtuutuksen.

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 3,3 miljoonaa euroa ja 343 000 osaketta eli 18 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden ylin kurssi oli 13,55 euroa, alin kurssi 7,12 euroa ja keskikurssi 9,69 euroa. C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 10,80 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 8,52 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli tilikauden päättyessä lokakuun lopussa 38,8 miljoonaa euroa (30,7 milj. euroa).

Osingonjakopolitiikka

Yhtiön hallitus on linjannut 14. lokakuuta 2013 pitämässään kokouksessa yhtiön osingonjakopolitiikkaa seuraavasti: yhtiön tavoitteena on tasainen osingonjako, jossa otetaan huomioon yhtiön liiketoimintanäkymät sekä liiketoimintaan ja sen vaatimiin investointeihin liittyvät rahoitustarpeet.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Saga Furs Oyj:n tilikauden 1.11.2019– 31.10.2020 ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 19.–20.2019. Tarjolla oli noin 246 000 ketun- ja 34 000 suomensupinnahkaa. Nahoista myytiin hieman yli puolet ja nahkojen hintataso laski reilut 5 prosenttia. Ostot olivat normaaliin joulukuun huutokaupan tapaan täydennysostoja, joista suurimmat tehtiin Euroopan muotiteollisuudelle ja Etelä-Koreaan. Lämmin alkutalvi ja talouskasvun hidastuminen siniketun päämarkkinalla Kiinassa vaikuttivat huutokaupan myyntiin. Huutokauppaan osallistui noin 200 ostajaa, ja huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 12 miljoonaa euroa (12/2018: 20 milj. euroa).

Marraskuussa 2019 Saga Furs Oyj perusti tytäryhtiön Saga Furs North America Inc:in Yhdysvaltoihin hoitamaan pohjoisamerikkalaisten minkinnahkojen keräilyä ja lajittelua. Perustettu yhtiö on

vuokrannut North American Fur Auctions Inc:iltä tämän aiemmin käyttämät lajittelutilat Wisconsinissa.

Arvio markkinakehityksestä päämarkkina-alueilla

Turkis on edelleen muodissa, ja ketun somistekäyttö jatkuu runsaana. Saga Fursin vuosia jatkunut vastuullisuusohjelma ja pitkä yhteistyö kansainvälisten muotitalojen kanssa ovat avainasemassa suunnittelijoiden ja kuluttajien luottamuksen säilyttämisessä ja voittamisessa. Alkaneella myyntikaudella yhtiö myy Saga-minkin-, ketun- ja suomensupinnahkoja vain WelFur-sertifioiduilta tiloilta, mikä vahvistaa yhtiön johtoasemaa vastuullisesti tuotettujen nahkojen kauppapaikkana.

Kiina on merkittävin markkina-alue sekä minkinettä ketunnahoille: noin 75 prosenttia Saga Fursin välittämistä minkinnahoista ja hieman alle 70 prosenttia ketunnahoista päätyivät tilikaudella 2018/2019 kiinalaisille ostajille. Muita merkittäviä turkisnahkojen markkina-alueita ovat Etelä-Korea, Venäjä sekä muotimarkkinat Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Turkispukineiden ja -somisteiden vähittäiskauppa on ollut vertailukautta hitaampaa kaikilla päämarkkina-alueilla johtuen lämpimästä alkutalvesta ja talouden kehityksestä.

Kauppasota USA:n kanssa ja sen seurauksena nousseet tuontitullit ovat tehneet kuluttajat epävarmoiksi, mikä hidastaa Kiinan kansantalouden ja samalla turkispukinemarkkinan kehitystä. Kiinan kansantalouden kasvuvauhti hidastui 6,1 prosenttiin vuonna 2019, ja sen ennakoidaan pysyvän suhteellisen alhaisena myös 2020. Kiinan valuutan juanin mahdollinen heikentyminen vaikuttaisi turkisnahkojen eurohintaa alentavasti. Valuutan heikkeneminen vähentäisi jo muutoinkin laskenutta kuluttajien ostovoimaa Kiinassa.

Saga Fursin kiinalaiset asiakkaat ovat sopeuttaneet nopeasti liiketoimintaansa vallitseviin markkinaoloihin ja kulutuskysynnän muutoksiin. Muun muassa verkkokaupan kasvu turkispukineissa on voimakasta. Pukineita varioidaan hinnan, tyylin ja käytettävien materiaalien mukaan useille eri kuluttajasegmenteille, ja perinteisten minkkiturkkien valmistusta on vähennetty. Minkinnahkojen käyttö asusteissa, somisteina ja vuorina on suosittua. Alhainen minkin hinta on kannustanut valmistajia kehittämään muun muassa erilaisia kääntöpukineita hyvälaatuisista nahoista. Suomalaisten ketunnahkojen käyttö pukineiden somisteissa on kasvanut, mutta kysyntä reagoi herkästi hintatason muutoksiin. Somistekäyttöön tarkoitettujen ketunnahkojen kauppa sujui hyvin syyskuun huutokaupan hinnannousuun saakka, mutta hidastui sen jälkeen. Myymättömien talvipukineiden, myös turkispukineiden ja turkissomisteisten pukineiden, varastot ovat Kiinassa ajankohtaan nähden varsin suuret. Näiden tekijöiden odotetaan vaikuttavan kiinalaisten asiakkaiden ostokäyttäytymiseen erityisesti alkukauden huutokaupoissa.

Etelä-Korean markkinoilla sään ja taloustilanteen lisäksi poliittinen tilanne on vaikuttanut vähittäiskauppaan negatiivisesti. Hintakilpailu on saanut valmistajat vähentämään minkkipukineiden

valmistusta merkittävästi. Sen sijaan ketunnahkojen kysyntä muun muassa untuvatakkien somisteena on jatkunut vahvana. Eteläkorealaisten asiakkaiden nahkaostot Saga Fursilta ovat kasvaneet vuosia. Yhtiön huutokaupoista on muodostumassa korealaisille asiakkaille tärkein raaka-ainelähde pohjoisamerikkalaisten minkinnahkojen tarjonnan kasvun myötä.

Venäjän markkinoiden elpyminen jatkuu hitaana, vaikka osa perinteisimmistä turkisliikkeistä on joutunut lopettamaan. Ruplan kurssin vahvistuminen on lisännyt kuluttajien ostovoimaa. Venäjän markkinoille myytyjen minkinnahkojen määrä Saga Fursin huutokaupoissa kasvaa tasaisesti, samoin kuin somistekäyttöön tarkoitettujen ketunnahkojen myynti. Myös Venäjän oma turkispukineiden tuotanto on kasvanut. Turkki on uudelleen kasvattanut merkitystään venäläisten turistien suosimana turkissomisteisten vaatteiden ostopaikkana.

Liiketoiminnan kehitysnäkymät

Minkinnahkojen tuotanto Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laski vuonna 2019 noin 25 prosenttia edellisvuodesta. Markkinoille tuleva nahkamäärä lienee heikosti sujuneen vähittäismyyntikauden jälkeen kuitenkin edelleen liian suuri tämänhetkiseen kysyntään nähden. Lisäksi minkkitarhauksen kannattavuus on ollut jo usean vuoden ajan erittäin heikko. Näiden seurauksena Saga Furs arvioi minkinnahkojen tuotannon laskun jatkuvan edelleen vuonna 2020. Yhtiö arvioi ketunnahkojen tuotantoja tarjontamäärien säilyvän melko vakaana Suomessa tarhauksen heikosta kannattavuudesta riippumatta.

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2019 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat maalis-, kesä- ja syyskuussa 2020. Yhtiö arvioi asemansa markkinoilla olevan vahva, ja arvioi tarjoavansa tilikauden huutokaupoissa lähes 12 miljoonaa minkin-, 2,0 miljoonaa ketun- ja 160 000 suomensupinnahkaa. Määrät sisältävät päättyneeltä tilikaudelta siirtyneet jo lajitellut 690 000 minkin- ja 240 000 ketunnahkaa. Tarjottava minkinnahkamäärä on yhtiön historian suurin johtuen yhtiön markkinaosuuden voimakkaasta kasvusta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Yhtiö arvioi nahkakohtaisten kustannusten laskevan hieman edellisestä tilikaudesta kasvavan nahkamäärän tehostaessa toimintaa. Yhtiön rahoitusvolyymin arvioidaan kasvavan selvästi, koska Saga Fursin välittämän nahkamäärän lisäys kasvattaa sekä tuottaja- että ostajarahoitusta. Lisäksi tarhauksen heikon kannattavuuden vuoksi tuottaja-asiakkaiden odotetaan käyttävän suhteessa edellistä tilikautta enemmän yhtiön tarjoamaa rahoitusta.

Arvioiden tekeminen tilikauden 2019/2020 huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön joulukuun 2019 huutokaupan perusteella ennenaikaista. Selvästi kasvavan minkinnahkamäärän ansiosta välitysmyynnin arvon ja liikevaihdon arvioidaan kasvavan. Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä markkinatilanteessa mahdoton arvioida.

Konsernitilinpäätös, IFRS

Konsernitase

VARAT Liitetieto 31.10.2019 31.10.2018
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 30 110 735 32 729 702
Aineettomat hyödykkeet 2 2 718 467 3 173 193
Muut sijoitukset 3 357 659 554 803
Pitkäaikaiset saamiset 4 8 507 705 16 023 783
Pitkäaikaiset varat yhteensä 41 694 566 52 481 482
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 5 1 288 360 1 574 431
Korolliset ostajasaamiset 25 21 291 587 22 014 044
Korolliset saamiset turkistuottajilta 25 87 639 140 76 311 429
Korottomat saamiset 6 21 427 673 20 239 610
Verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 36 692 9 562
Rahavarat 7 756 565 3 422 552
Lyhytaikaiset varat yhteensä 132 440 017 123 571 629
Varat yhteensä 174 134 583 176 053 111
OMA PÄÄOMA JA VELAT Liitetieto 31.10.2019 31.10.2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 8 7 200 000 7 200 000
Ylikurssirahasto 8 254 264 254 264
Muut rahastot 8 21 105 000 21 105 000
Muuntoero 8 50 481 51 865
Kertyneet voittovarat 8 57 623 072 60 322 332
Oma pääoma yhteensä 86 232 818 88 933 461
Pakolliset varaukset 68 268 0
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 9 1 593 346 1 914 450
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 10 59 991 889 58 542 473
Ostovelat ja muut velat 11 26 081 414 26 608 356
Verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 166 848 54 372
Lyhytaikaiset velat yhteensä 86 240 151 85 205 201
Oma pääoma ja velat yhteensä 174 134 583 176 053 111

13

Konsernin laaja tuloslaskelma

Liitetieto 2018/2019 2017/2018
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto 15 44 676 503 45 746 349
Liiketoiminnan muut tuotot 16 757 764 531 620
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 17 -2 384 719 -2 794 362
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 18 -18 760 708 -18 990 969
Poistot ja arvonalentumiset 19 -3 824 535 -4 171 529
Liiketoiminnan muut kulut 20 -22 850 730 -24 783 477
Liiketulos -2 386 425 -4 462 367
Rahoitustuotot 21 5 217 864 4 206 239
Rahoituskulut 22 -3 536 228 -1 480 291
Tulos ennen veroja -704 790 -1 736 419
Tuloverot 23 24 629 226 948
Tilikauden tulos -680 161 -1 509 470
Muut laajan tuloksen erät
Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulos
vaikutteisiksi
Muuntoerot -6 493 -10 283
Tilikauden laaja tulos yhteensä -686 654 -1 519 753
Jakautuminen
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 24 -680 161 -1 509 470
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 24 -686 654 -1 519 753
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) -0,19 -0,43
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole

Konsernin rahavirtalaskelma

2018/2019 2017/2018
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 305 877 181 321 534 182
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 470 997 373 864
Maksut liiketoiminnan kuluista -310 540 630 -334 875 878
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -4 192 451 -12 967 832
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista -446 351 -865 930
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -2 744 570 -539 616
Saadut korot liiketoiminnasta 4 964 484 4 334 593
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 169 248 32 333
Maksetut välittömät verot -211 128 240 197
Liiketoiminnan rahavirta (A) -2 460 768 -9 766 255
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -880 279 -1 107 882
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 203 742 64 264
Investoinnit muihin sijoituksiin -2 613 -202 834
Luovutustuotot muista sijoituksista 245 740 0
Investointien rahavirta (B) -433 410 -1 246 451
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot 2 126 355 15 103 267
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -129 708 -261 211
Maksetut osingot -1 768 456 -3 629 722
Rahoituksen rahavirta (C) 228 191 11 212 334
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -2 665 987 199 628
Rahavarat 31.10. 756 565 3 422 552
./. Rahavarat 1.11. 3 422 552 3 222 925
Rahavarojen muutos -2 665 987 199 628

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2017–31.10.2018

EUR 1 000 Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Muut
rahastot
Muunto
ero
Arvon
muutos
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys
vallatto
mien omis
tajien
osuus
Oma pää
oma yh
teensä
Oma pääoma
1.11.2017
Tilikauden
7 200 254 20 385 57 0 66 093 93 990 0 93 990
tulos
Muut laajan tu
-1 509 -1 509 -1 509
loksen erät -6 -5 -10 -10
Osingonjako -3 537 -3 537 -3 537
Siirto suhdanne
rahastoon
720 -720 0 0
Oma pääoma
31.10.2018
7 200 254 21 105 52 0 60 322 88 933 0 88 933

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.11.2018–31.10.2019

Oma pääoma
1.11.2018
IFRS 9 -standar
din käyttöönotto
IFRS 15 -stan
7 200 254 21 105 52 0 60 322
-1 359
88 933
-1 359
0 88 933
-1 359
dardin käyttöön
otto
1 114 1 114 1 114
Oma pääoma
1.11.2018
7 200 254 21 105 52 0 60 077 88 688 88 688
Tilikauden tulos
Muut laajan tu
-680 -680 -680
loksen erät -1 -5 -6 -6
Osingonjako
Siirto suhdanne
-1 768 -1 768 -1 768
rahastoon 0 0 0
Oma pääoma
31.10.2019
7 200 254 21 105 50 0 57 623 86 233 0 86 233

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yrityksen perustiedot

Saga Furs Oyj on kansainvälinen turkishuutokauppayhtiö, jonka tärkein tehtävä on raakaturkisnahkojen välitysmyynti pääasiassa neljä kertaa vuodessa järjestettävissä kansainvälisissä turkishuutokaupoissa.

Konsernin emoyhtiö on Saga Furs Oyj, jonka C-sarjan osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingin listalla, pienten yhtiöiden (Small Cap) ryhmässä. Emoyhtiön kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite on Martinkyläntie 48, 01720 Vantaa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.sagafurs.com tai emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta PL 4, 01601 Vantaa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.10.2019 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin ole mainittu. Tilinpäätöstiedot esitetään euron tarkkuudella lukuun ottamatta oman pääoman laskelmaa, joka esitetään tuhannen euron tarkkuudella.

Konsolidointiperiaatteet

Saga Furs -konsernin konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Saga Furs Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Konsernin tytäryhtiöt on lueteltu liitteessä 27.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat, realisoitumattomat sisäiset katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Konsernilla ei ole osakkuusyrityksiä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia; käytännössä käytetään usein kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöshetkellä ulkomaan rahan määräiset monetääriset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetääriset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen arvostuspäivän kurssia. Muutoin ei-monetääriset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot kirjataan tuloslaskelmaan.

Johdannaissopimukset

Valuuttajohdannaisia käytetään myyntiin liittyvien valuuttamääräisten kassavirtojen suojaamiseksi. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon ja arvostuserot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Tuloutusperiaatteet

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiassa sekä tuottajilta että ostajilta välitysmyynnistä perityistä palkkioista. Lisäksi liikevaihtoon luetaan muu tuotteiden ja palveluiden myynti. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan mm. välillisillä veroilla ja välityspalkkioista annetuilla alennuksilla, mm. välitettävien nahkojen laadun ja koon parantamiseen kannustavilla bonuksilla sekä välitettyihin määriin, maksukäyttäytymiseen ja toiminnan sertifiointiin perustuvilla bonuksilla.

Palveluista saatavat tuotot tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Välitysmyyntiin liittyvä palvelu katsotaan suoritetuksi, kun nahat on myyty huutokaupassa tai varastomyyntinä ja niihin liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tavaroiden myynnistä saatavat tuotot tuloutetaan, kun tavaroiden ostamiseen liittyvät merkittävät riskit ovat siirtyneet ostajalle ja on todennäköistä, että myyntiin liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernille.

Vuokratuotot, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Saga Furs Oyj:n liiketoimintaan liittyy erilaista rahoitustoimintaa, joka liittyy olennaisesti välitysmyyntiin. Tuottajille myönnetään käyttöpääomarahoitusta erilaisina ennakkomaksuina sekä pitkäaikaista rahoitusta investointeja varten. Nahkojen ostajille myönnetään rahoitusta, jotta nämä voivat ostaa nahkoja myös tulevaa tarvetta varten. Rahoituksesta perittävät korot kirjataan tuotoiksi ajan kulumisen perusteella.

Osinkotuotot kirjataan, kun osakkeenomistajien oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Rahavirtalaskelman laatimisperiaatteet

Rahavirtalaskelma kuvaa konsernin rahavirtaa tilikauden aikana. Erä "Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta" sisältää huutokaupassa noteeratun vasarahinnan lisäksi ostajilta perityt välityspalkkiot. Erä "Maksut liiketoiminnan kuluista" sisältää tuottajille edelleen tilitettävän osuuden välitysmyynnin arvosta sekä tuottajille maksettavat ennakkomaksut (saamiset turkistuottajilta).

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat pääosin maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja kalustosta. Rakennuksiin sisältyneet arvonkorotukset ovat olleet osa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa ja ne on katsottu osaksi IFRS 1:n mukaista siirtymävaiheen oletushankintamenoa, josta on siirtymähetkellä kirjattu takautuvat poistot. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat ovat:

Fur Center -kiinteistö 50 vuotta
Soiniemen kiinteistöt 50 vuotta
Design Centre -kiinteistö 30 vuotta
Muut rakennukset 20 vuotta
Rakennusten laitteet 20 vuotta
Koneet ja kalusto 3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10 vuotta

Rakennusten sekä koneiden ja kaluston kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan yleensä kuluksi syntymisvuonna. Suuria perusparannusmenoja voidaan aktivoida ja poistaa vaikutusaikanaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet

Aineettomista oikeuksista, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja. Ne testataan arvonalentumisen varalta tilikausittain ja aina, kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Nämä aineettomat hyödykkeet koostuvat Saga-tavaramerkeistä.

Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat aineettomat oikeudet koostuvat ohjelmistolisensseistä. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Näistä aineettomista oikeuksista tehdään tasapoistot niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tietokoneohjelmistot ja ennakkomaksut

Tietokoneohjelmistot on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Niistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien tietokoneohjelmistojen poistoaika on viisi vuotta. Aineettomiin

hyödykkeisiin sisältyvät ennakkomaksut ovat tietokoneohjelmistoihin liittyviä ennakkomaksuja.

Arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista omaisuuseristä

Konserni tarkistaa jokaisena tilinpäätöspäivänä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat sekä arvioi, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut tai taloudellinen vaikutusaika muuttunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta ja rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavista aineettomista hyödykkeistä kirjattu arvonalentumistappio perutaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Saga®-tavaramerkeistä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko viitteitä arvonalentumisista olemassa. Konsernilla ei ole muita rajoittamattoman taloudellisen vaikutusajan omaavia aineettomia tai keskeneräisiä aineettomia hyödykkeitä, joiden arvonalentumistestaus tehtäisiin vuosittain viitteistä huolimatta.

Muut sijoitukset

Muihin sijoituksiin sisältyvät konsernin osakesijoitukset, ja ne arvostetaan käypään arvoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan sekä esitetään muissa laajan tuloksen erissä. Julkisesti noteeraamattomien sijoitusten käypänä arvona on käytetty vastaavanlaisten hyödykkeiden kauppahintoja, mikäli niitä on ollut saatavilla. Muussa tapauksessa ne on esitetty hankintamenoon.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle muodostuu saman suuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Saga Furs -konserni ei ole vuokralle ottajana sellaisissa vuokrasopimuksissa, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään

muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saga Furs -konserni ei ole vuokralle antajana sellaisissa vuokrasopimuksissa, jotka luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaisesti välitettävät turkisnahat eivät missään vaiheessa kuulu konsernin vaihto-omaisuuteen, vaan ne siirtyvät suoraan tuottajan vaihto-omaisuudesta ostajan vaihto-omaisuudeksi. Konsernin vaihto-omaisuuteen sisältyvät turkisnahat ovat Saga Furs -konsernin omaksi vaihto-omaisuudekseen ostamia nahkoja.

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-periaatteella tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

Korolliset ja korottomat saamiset

Korolliset ja korottomat saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Saga Furs Oyj voi sopia nahkojen ostajan kanssa normaalin maksuajan (myyntiehtojen mukainen 21 päivää) jälkeisestä rahoituksesta. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa näiden ostajasaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus saadaan. Osalle ostajasaamisista on myös muita lisävakuuksia. Korolliset ostajasaamiset esitetään taseessa omana eränään. Korottomat ostajasaamiset sisältyvät taseen korottomiin saamisiin ja ne eritellään taseen liitetiedoissa 6. Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä tai jos yhtiö arvioi saavansa maksun yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Saga Furs -konserni tekee sekä koti- että ulkomaisten tuottajien kanssa toimitussopimuksia, jossa nämä sitoutuvat toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Näitä toimitussopimuksia sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan tuottajat saavat ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista. Tuottajat ja muut nahkojen toimittajat voivat saada ennakkorahoitusta myös siinä vaiheessa, kun nahat on toimitettu konsernille. Nämä korolliset saamiset turkistuottajilta esitetään taseessa omana eränään.

Saga Furs -konserni myöntää tuottajille myös pitkäaikaista rahoitusta investointien rahoittamiseen useamman vuoden toimitussopimuksia sekä lisävakuuksia vastaan. Saamiset turkistuottajilta luokitellaan pitkäaikaisiksi siltä osin kuin niiden eräpäivä on yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen.

Konserni arvioi saamisten arvonalentumista jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti. Ostajasaamisten arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin ja tuottajasaamisten sekä muiden saamisten arvonalentumistappio tuloslaskelman rahoituskuluihin. Ostajasaamisten arvonalentumistappion peruminen kirjataan vastaavasti liiketoiminnan muihin tuottoihin ja muiden saamisten arvonalentumistappion peruminen tuloslaskelman rahoitustuottoihin.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä ja rahoitusvelka vähennetään toisistaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä siinä tapauksessa, kun konsernilla on tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kirjattujen määrien kuittaamiseen ja konserni aikoo toteuttaa suorituksen nettomääräisenä. Ostajasaamiset ja ostajilta saadut ennakkomaksut on esitetty IFRS-periaatteiden mukaan laaditussa taseessa nettomääräisinä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista. Rahavarojen käyvän arvon oletetaan vastaavan kirjanpitoarvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Korolliset velat

Korolliset velat on kirjattu taseeseen hankintamenoon, joka vastaa velan käypää arvoa hankintahetkellä. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua ja lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Eläkevelvoitteet

Konsernin merkittävin eläkejärjestely on Suomen lakisääteinen TyEL-eläketurva, joka on hoidettu vakuutusyhtiössä. Vakuutusyhtiössä hoidettu TyEL-eläketurva on maksupohjainen järjestely. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikalliseen lainsäädäntöön tai työsopimuksiin perustuen. Lisäksi konsernilla on määrätyille henkilöstöryhmille maksupohjaisia ryhmäeläkevakuutuksia sekä toimitusjohtajalle ja tämän sijaiselle etuuspohjainen ryhmäeläkevakuutus.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksesta ja poistoista sekä varauksista ja jaksotuksista. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Verokannan muutos esitetään tulosvaikutteisesti.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamusta korjataan.

Konsernissa ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, liittyvät ostaja- ja tuottajasaamisten arvonalentumisiin (liitetieto 25) sekä tavaramerkin arvonalentumistestauksessa tehtyihin olettamuksiin tulevista kassavirroista (liitetieto 2).

Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttävät johdolta arvioiden tekemistä, etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta (liitetieto 9). Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista ja väliaikaisista eroista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit standardi korvasi suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. IFRS 9:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan kolmeen eri arvostusryhmään: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypä arvo tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkojen osalta standardi vastaa useimpia IAS 39:n mukaisia vaatimuksia. IAS 39:n mukainen toteutuneisiin luottotappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin arvonalentumisiin perustuvalla mallilla. Konserni soveltaa standardia ensimmäisen kerran tällä 1.11.2018 alkaneella tilikaudella.

IFRS 9 sisältää uudistetun ohjeistuksen rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen sekä uuden odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan mallin laskettaessa rahoitusvarojen arvonalentumistappiota. Standardi otettiin käyttöön ei-takautuvasti standardin sallimia siirtymähelpotuksia soveltaen. IFRS 9:n käyttöönoton seurauksena tehtiin luottotappiovaraus niiden saamisten osalta, joiden määrä ylittää vakuutena konsernin hallussa olevien nahkojen tai muiden vakuuksien arvon. Konserni on aikaisemmin analysoinut saamisiin liittyvää riskiä, mutta ei ole kirjannut yleistä luottotappiovarausta. Siirtymäoikaisut vähensivät konsernin avaavan taseen 2018 omaa pääomaa tuottajasaamisten osalta 689 000 eurolla ja ostajasaamisten osalta 670 000 eurolla.

Uusi rahoitusvarojen arvonalentumista koskeva ohjeistus muutti tavan, jolla konserni arvostaa luottotappioriskin ja sen suuruuden aiemmasta toteutuneisiin luottotappioihin perustuvasta mallista uuteen odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaan malliin. Konserni soveltaa yleistä luottotappiomallia kaikille saamisilleen. Uusi tuottaja- ja ostajasaamisia koskeva luottotappiomalli sisältää kaksi luottoriskikomponenttia. Ensimmäinen luottoriskikomponentti perustuu saamisen riskiluokkaan perustuvaan analyysiin, jossa riskiluokkien odotettavissa olevat luottotappiot johdetaan historiallisista luottotappioista. Toinen luottoriskikomponentti perustuu saamis- tai saamisryhmäkohtaiseen analyysiin, jonka perusteella saamiselle tai saamisryhmälle voidaan kirjata ylimääräistä arvonalentumista ensimmäisen luottoriskikomponentin ylittävältä osalta.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista

IFRS 15 sisältää kattavan ohjeistuksen, jonka mukaan määritetään, onko tuloutus mahdollista, kuinka paljon voidaan tulouttaa ja koska voidaan tulouttaa. Standardi otettiin käyttöön standardin sallimia siirtymähelpotuksia soveltaen. Merkittävin muutos konsernin tuloslaskelmaan aiheutuu sopimuksen täyttämisestä johtuvista menoista niissä tilanteissa, joissa raportointikaudella lajiteltuja nahkoja jää myymättä ja siirtyy myytäväksi myöhemmillä raportointikausilla. Konserni on jaksottanut myymättömien nahkojen lajitteluun liittyvät henkilöstökulut ja kuljetuskustannukset tuleville kausille. IFRS 15 -standardin aiheuttamat siirtymäoikaisut kasvattivat konsernin omaa pääomaa 1,1 miljoonaa euroa ja laskennallista verovelkaa 280 000 sekä lisäksi pienensivät katsauskauden kuluja 1,9 miljoonaa euroa.

Uusien standardien vaikutus avaavaan taseeseen ja raportointikauden tuloslaskelmaan on esitetty alla olevassa taulukoissa. IFRS 9 ja IFRS 15 -standardien siirtymäsäännösten mukaisesti Saga Furs Oyj ei ole oikaissut aiempien vuosien vertailutietoja.

IFRS 9 ja 15 -standardien vaikutus avaavaan konsernitaseeseen

EUR 1 000
VARAT 1.11.2018 IFRS 15 IFRS 9 31.10.2018
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 32 730 32 730
Aineettomat hyödykkeet 3 173 3 173
Sijoitukset 555 555
Pitkäaikaiset saamiset 15 822 -202 16 024
Pitkäaikaiset varat yhteensä 52 279 -202 52 481
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 574 1 574
Korolliset ostajasaamiset 21 176 -838 22 014
Korolliset tarhaajasaamiset 75 652 -659 76 311
Korottomat saamiset 21 632 1 392 20 240
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset 10 10
Rahavarat 3 423 3 423
Lyhytaikaiset varat yhteensä 123 467 1 392 -1 497 123 572
Varat yhteensä 175 746 1 392 -1 699 176 053
OMA PÄÄOMA JA VELAT 1.11.2018 IFRS 15 IFRS 9 31.10.2018
Emoyhtiön omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 21 105 21 105
Muuntoero 52 52
Kertyneet voittovarat 60 078 1 114 -1 359 60 322
Oma pääoma yhteensä 88 688 1 114 -1 359 88 933
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 1 853 278 -340 1 914
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 58 542 58 542
Ostovelat ja muut velat 26 608 26 608
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat vero
velat
54 54
Lyhytaikaiset velat yhteensä 85 205 0 0 85 205
Velat yhteensä 87 058 278 -340 87 120
Oma pääoma ja velat yhteensä 175 746 1 392 -1 699 176 053

IFRS 9 ja 15 -standardien vaikutus konsernin tuloslaskelmaan 1.11.2018–31.10.2019

EUR 1 000 IFRS 2018/2019 IFRS 15 IFRS 9 Vert.kelp.
2018/2019
Liikevaihto 44 677 44 677
Liiketoiminnan muut tuotot 758 128 630
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -2 385 -2 385
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -18 761 -258 -18 503
Poistot ja arvonalentumiset -3 825 -3 825
Liiketoiminnan muut kulut -22 851 -105 -22 746
Liiketulos -2 387 -364 128 -2 151
Rahoitustuotot ja -kulut 1 682 81 1 601
Tulos ennen veroja -704 -364 209 -549
Tuloverot 25 73 -42 -6
Katsauskauden tulos -680 -291 167 -556
Muut laajan tuloksen erät -6 -6
Katsauskauden laaja tulos -686 -291 167 -562

Alla kuvatut standardit tai niiden muutokset on julkaistu, mutta ne eivät ole vielä voimassa eikä konserni ole soveltanut näitä säännöksiä ennen niiden pakollista voimaantuloa:

IFRS 16 Vuokrasopimukset (muutos tulee voimaan 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella). Uuden standardin myötä vuokralle ottajan on merkittävä taseeseensa lähes kaikista vuokrasopimuksista tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastava vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä, ja jako rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin poistuu. Standardiin sisältyy vuokralle ottajaa koskeva vapaaehtoinen helpotus, joka kattaa alle 12 kuukauden mittaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajan raportointi säilyy ennallaan eli vuokrasopimukset jaetaan edelleen rahoitusleasingsopimuksiin ja muihin vuokrasopimuksiin. Konserni soveltaa standardia ensimmäisen kerran 1.11.2019 alkavalla tilikaudella.

Konsernin toimitilat ovat pääosin konsernin omistuksessa, mutta IFRS 16:n käyttöön ottaminen kasvattaa konsernin taseessa esitettävien varojen ja velkojen määrää nykyisten muihin vuokrasopimusksiin sisältyvien tila- ja muiden vuokrasopimusten osalta. Muutos vaikuttaa myös konsernin tuloslaskelman rakenteeseen, kun liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvän vuokrakulun sijaan tuloslaskelmassa esitetään omaisuuserän poistot ja korkokulut vuokrasopimusvelalle. Konsernitilinpäätöksessä 31.10.2019 raportoidut vuokravastuut ovat 7 milj. euroa. Koska vuokravelka kirjataan taseeseen nykyarvoonsa, siirtymähetkellä kirjattavan vuokravelan määrä ei ole suoraan verrannollinen vuokravastuisiin. Konsernissa arvioidaan, että IFRS 16 aiheuttamat muutokset keskeisiin tunnuslukuihin eivät ole oleellisia.

Konsernissa arvioidaan, että myöskään muilla myöhemmin voimaan tulevilla muutoksilla ei ole oleellista vaikutusta konsernin keskeisiin tunnuslukuihin.

2018/2019

Taseen liitetiedot 2. Aineettomat hyödykkeet
2018/2019
2017/2018
1. Aineelliset käyttö
omaisuushyödykkeet
2018/2019 2017/2018 Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.11. 2 002 990 2 002 990
Maa- ja vesialueet Lisäykset 115 0
Hankintameno 31.10. 2 003 105 2 002 990
Hankintameno 1.11. 2 151 936 2 151 936 Kertyneet poistot 31.10. -494 788 -485 361
Rakennukset ja rakennelmat Kirjanpitoarvo 31.10. 1 508 317 1 517 630
Hankintameno 1.11. 58 525 865 58 181 933 Tietokoneohjelmistot
Lisäykset 109 696 343 932
Hankintameno 31.10. 58 635 560 58 525 865 Hankintameno 1.11. 22 646 917 22 489 737
Kertyneet poistot 31.10. -35 210 690 -33 598 047 Lisäykset 269 090 157 180
Hankintameno 31.10. 22 916 007 22 646 917
Kirjanpitoarvo 31.10. 23 424 870 24 927 818 Kertyneet poistot 31.10. -21 985 631 -21 259 903
Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo 31.10. 930 376 1 387 014
Hankintameno 1.11. 35 225 192 34 666 386
Lisäykset 877 405 594 463 Ennakkomaksut
Vähennykset -137 046 -35 658 Hankintameno 1.11. 268 550 64 245
Hankintameno 31.10. 35 965 551 35 225 192 Lisäykset 263 108 470 830
Kertyneet poistot 31.10. -31 459 009 -29 990 001 Vähennykset -251 883 -266 525
Kirjanpitoarvo 31.10. 279 774 268 550
Kirjanpitoarvo 31.10. 4 506 542 5 235 190
Muut aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet
yhteensä
2 718 467 3 173 193
Hankintameno 1.11. 183 330 183 330 Aineettomat oikeudet koostuvat Saga-tavaramerkeistä ja
domaineista (tasearvo 1 500 000 euroa) ja ohjelmistolisens
seistä. Muut pitkävaikutteiset menot ja ennakkomaksut koostu
Kertyneet poistot 31.10. -162 163 -154 435 vat tietokoneohjelmistojen poistamattomasta hankintamenosta.
Arvonalentumistestauksessa konsernin tasearvoja testa
taan konsernin kokonaiskassavirtaa vasten.
Kirjanpitoarvo 31.10. 21 168 28 895 Myynnin kasvu: Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon
Muut aineelliset hyödykkeet hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjak
son. Ennusteet perustuvat osittain tilikauden 2019/2020 bud
koostuvat mm. kiinteistön piha jettiin ja osittain ennustettuun keskimääräiseen liiketoiminnan
tasoon. Ennustejakson jälkeisten rahavirtojen kasvuprosent
tina on käytetty tasaista 1,0 prosentin kasvutekijää.
Kannattavuustaso perustuu edellisten vuosien tasoon ja
alueen asfaltoinnin ja purujen
vastaanottotilan poistamatto
masta hankintamenosta.
yhtiön tulevan vuoden budjettiin.
Diskonttauskorkona on käytetty 10,1 prosenttia (11,1%).
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Korko on määritetty ennen veroja. Arvonalentumistestaus ei
johtanut tilanteeseen, jossa kerrytettävissä olevat rahamäärät
alittaisivat kirjanpitoarvon.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat oli
Hankintameno 1.11. 385 863 575 922 vat seuraavat: myynnin kehitys, kannattavuus, kassavirran
muutos sekä diskonttauskorko.
Lisäykset 61 252 168 319 Mikäli liikevaihto olisi käytetyn ennusteen mukainen ja en
Vähennykset -440 895 -358 379 nustettu kannattavuus heikkenisi 2,8 prosenttiyksikköä (0,1%)
ja/tai mikäli kannattavuustason pysyessä nykyisenä liikevaihto
Kirjanpitoarvo 31.10. 6 220 385 863 laskisi 2020–2024 aikana 5,0 prosenttia (0,2%) ennustettuun
nähden, kerrytettävissä oleva rahamäärä kohtaisi kirjanpitoar
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 30 110 735 32 729 703 von. Käyttöarvon ja tasearvon välinen marginaali oli 13,9 mil
joonaa euroa (0,6 MEUR).

Käytetyn diskonttokoron muutoksella ei ollut käytännössä vaikutusta testauksen lopputulokseen. Mikäli diskonttokorko nousisi tasolle 13,8 prosenttia (11,2%), kerrytettävissä oleva rahamäärä kohtaisi kirjanpitoarvon.

3. Muut sijoitukset 2018/2019 2017/2018
Myytävissä olevat julki
sesti noteeraamattomat
osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.11. 434 601 231 767
Lisäys 0 202 834
Vähennykset -199 757 0
Kirjanpitoarvo 31.10. 234 843 434 601
Muut saamiset
Hankintameno 1.11. 120 203 120 203
Lisäys 2 613 0
Kirjanpitoarvo 31.10. 122 816 120 203
Muut sijoitukset yh
teensä
357 659 554 803

Julkisesti noteeraamattomiin osakkeisiin ja osuuksiin sisältyneet asunto-osakkeet myytiin tilikauden aikana.

Muut julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet on arvostettu hankintamenoon, koska vastaavanlaisten hyödykkeiden kauppahintoja ei ole luotettavasti saatavilla.

Muut saamiset ovat liittymismaksuja ja ne on arvostettu hankintamenoon.

4. Pitkäaikaiset saamiset

Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä tai jos yhtiö arvioi saavansa maksun yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Ostajasaamiset 31.10.2019 31.10.2018
Erääntyvät 1–2 vuoden
kuluessa
4 390 699 4 540 202

Pitkäaikaiset tuottajasaamiset ovat tuottajille investointeja varten myönnettyä rahoitusta, jota vastaan tuottajat ovat sitoutuneet toimittamaan nahkatuotantonsa yhtiölle 2–10 vuoden ajan. Saamisten arvioidaan jakautuvan maturiteetin mukaan seuraavasti:

Tuottajasaamiset 31.10.2019 31.10.2018
Erääntyvät 1 - 2 vuoden
kuluessa
1 278 000 10 076 323
Erääntyvät 2 - 5 vuoden
kuluessa
2 787 760 1 303 000
4 065 760 11 379 323
Muut pitkäaikaiset saa
miset
51 246 104 259
Pitkäaikaiset saamiset
yhteensä
8 507 705 16 023 783

2018/2019

5. Vaihto-omaisuus 31.10.2019 31.10.2018
Aineet ja tarvikkeet 540 824 546 540
Turkisnahat 747 536 885 890
Eläimet
Vaihto-omaisuus
0 142 000
yhteensä 1 288 360 1 574 431
6. Korottomat saamiset
Ostajasaamiset 14 398 971 17 401 667
Lainasaamiset 140 102 102 001
Alv-saamiset 2 777 949 25 264
Muut saamiset 476 793 378 891
Siirtosaamiset
Korottomat saamiset
3 633 857 2 331 787
yhteensä 21 427 673 20 239 610
Siirtosaamiset
Korkosaamiset 2 266 908 1 851 264
Lakisääteiset henkilö
sivukulut
51 388 337 076
Muut siirtosaamiset 1 315 561 143 447
Siirtosaamiset yhteensä 3 633 857 2 331 787
7. Rahavarat
Käteinen raha ja
pankkitalletukset
756 565 3 422 552

8. Oma pääoma

Osakepääoma

Osakkeiden lkm, 1 000 kpl Osake
pääoma
Ylikurssi
rahasto
Yhteensä
A-sarja C-sarja Yhteensä EUR 1 000 EUR 1 000 EUR 1 000
1.11.2018 900 2 700 3 600 7 200 254 7 454
31.10.2019 900 2 700 3 600 7 200 254 7 454
1.11.2017 900 2 700 3 600 7 200 254 7 454
31.10.2018 900 2 700 3 600 7 200 254 7 454

A-sarjan osakkeiden enimmäismäärä on 2 500 000 kappaletta ja C-sarjan osakkeiden enimmäismäärä on 7 500 000 osaketta. Jokainen A-sarjan osake tuottaa 12 ääntä ja C-sarjan osake yhden äänen. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 16.000.000 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallussa on 1 630 A-sarjan ja 61 458 C-sarjan yhtiön osakettta.

C-sarjan osakkeet tuottavat etuoikeuden ennen A-sarjan osakkeita saada jaettavissa olevista varoista vuotuinen osinko, jonka määrä on seitsemän prosenttia osakkeiden nimellisarvosta, ellei yhtiökokous päätä korkeammasta osingosta. Siinä tapauksessa, että jonakin vuonna sellaista osinkoa ei voida jakaa, etuoikeutetut osakkeet tuottavat lisäksi oikeuden lähinnä seuraavan vuoden voitonjakoon käytettävissä olevista varoista saada puuttuva määrä ennen kuin A-sarjan osakkeille voidaan jakaa osinkoa.

A-sarjan osakkeiden siirtyessä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai avio-oikeuden nojalla yhtiöön ennestään kuulumattomalle järjestölle tai henkilölle siirronsaajan on 14 päivän kuluessa siirrosta lukien ilmoitettava siitä kirjallisesti yhtiön hallitukselle, jonka tulee viipymättä antaa siirrosta tieto yhtiön osakkaille ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään kolmessa Helsingin kaupungissa ilmestyvässä, yhtiön toimialueella leviävässä sanomalehdessä. Osakkailla on kuukauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta oikeus lunastaa osake siitä arvosta, mikä sillä viimeksi tehdyn tilinpäätöksen mukaan oli.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,50 euroa/osake.

Hallituksen valtuudet

Saga Furs Oyj:n varsinainen yhtiökokous 19.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista omia osakkeita luovuttamalla. Valtuutus käsittää enintään 1.630 A-osaketta ja 61.458 C-osaketta, joiden enimmäismäärä vastaa noin 1,75 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää suunnatusta osakeannista, ja valtuutusta voidaan käyttää yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa 19.4.2021 asti.

Oman pääoman rahastot

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tulleen osakkeen nimellisarvon ylittävän määrän.

Muut rahastot

Muut rahastot ovat yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja. Ne koostuvat vararahastosta (12.230.000 euroa) sekä suhdannerahastosta (8.875.000 euroa). Saga Furs Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan 10 prosenttia yhtiön voitosta siirretään suhdannerahastoon.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

25

Pitkäaikaiset velat

9. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

1.11.2018 Kirjattu tulos
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
31.10.2019
Laskennalliset verosaamiset
Verotuksellisista tappioista johtuvaa 400 385 198 019 598 404
IFRS 9 mukaisesta luottotappiovarauksesta johtuvaa -41 796 -41 796
IFRS 9 standardin vaikutus avaavaan taseeseen 339 782 339 782
740 167 156 223 0 896 391
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
1 670 415 -20 084 1 650 330
erosta johtuvaa 399 420 -40 619 358 801
Tavaramerkin poisto 245 000 30 000 275 000
Lajittelukulujen jaksotuksesta johtuvaa -72 787 -72 787
IFRS 15 standardin vaikutus avaavaan taseeseen 278 393 278 393
Yhteensä 2 593 228 -103 490 0 2 489 737
Laskennalliset verot yhteensä (netto) 1 853 061 -259 714 0 1 593 346
1.11.2017 Kirjattu tulos
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
31.10.2018
Laskennalliset verosaamiset
Verotuksellisista tappioista johtuvaa 0 400 385 400 385
0 400 385 0 400 385
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero 1 674 016 -3 601 1 670 415
Käyttöomaisuuden kirjanpidon ja verotuksen arvojen
erosta johtuvaa
440 039 -40 619 399 420
Tavaramerkin poisto 215 000 30 000 245 000
Yhteensä 2 329 055 -14 220 0 2 314 835
Laskennalliset verot yhteensä (netto) 2 329 055 -414 605 0 1 914 450

Laskennallinen verovelka ja verosaaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappiosta ja väliaikaisista eroista sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Laskennallista verovelkaa ja verosaamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa, ja eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 20 (20) prosenttia.

Konserniyrityksillä on yhteensä 3,0 miljoonaa euroa verotuksellisia tappioita, joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vastaan. Kaikista verotuksellisista tappioista on kirjattu verosaaminen. Konsernin johto on tilinpäätöstä laatiessaan arvioinut, että konserniyhtiöt kykenevät hyödyntämään ne käyttämättömät verotukselliset tappionsa, joista on kirjattu laskennallista verosaamista. Näillä tappioilla on useiden vuosien vanhenemisaika.

Lyhytaikaiset velat

10. Korolliset velat 31.10.2019 31.10.2018
Pankkilainat 35 815 872 35 945 580
Velat turkistuottajille 17 966 793 18 514 023
Muut lyhytaikaiset velat 6 209 225 4 082 870
Korolliset velat yh
teensä
59 991 889 58 542 473

Velat turkistuottajille

Nahkojen toimittajilla on mahdollisuus halutessaan jättää tilityksensä tai niiden osia yhtiön haltuun. Yhtiön haltuun jätetyille tilitysrahoille maksetaan lyhyisiin markkinakorkoihin perustuvaa korkoa.

Korollisten velkojen
korko
kannan vaihteluvälit, %
31.10.2019 31.10.2018
Pankkilainat 1,00% – 1,25% 1,00% – 1,10%
Velat turkistuottajille 0,00% – 0,50% 0,00% – 0,50%
Muut lyhytaikaiset velat 0,25% – 4,50% 0,25% – 3,00%
11. Ostovelat ja muut velat 31.10.2019 31.10.2018
Ostovelat 1 259 226 1 668 692
Saadut ennakot 17 730 554 14 961 477
Siirtovelat 2 641 347 2 505 938
Muut velat 4 450 287 7 472 249
Ostovelat ja muut velat yh
teensä
26 081 414 26 608 356
Siirtovelat
Korot 700 044 310 211
Palkat ja sosiaalikulut 1 766 932 1 591 545
Muut siirtovelat 174 370 604 182
Siirtovelat yhteensä 2 641 347 2 505 938

12. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot arvostusryhmittäin

31.10.2019
Käypään
arvoon
Käypään
arvoon muiden laajan
Jaksotettuun
hankintamenoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoi
tuloksen erien kautta
kirjattavat
kirjattavat
rahoitusvarat
Tase-erien
kirjanpito
tusvarat ja -velat rahoitusvarat ja -velat ja -velat arvot Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset 357 659 357 659 357 659
Pitkäaikaiset saamiset ostajilta 4 390 699 4 390 699 4 390 699
Pitkäaikaiset saamiset turkistuottajilta 4 065 760 4 065 760 4 065 760
Muut pitkäaikaiset saamiset 51 246 51 246 51 246
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset ostajasaamiset 21 291 587 21 291 587 21 291 587
Korolliset saamiset turkistuottajilta 87 639 140 87 639 140 87 639 140
Korottomat saamiset 21 427 673 21 427 673 21 427 673
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 357 659 0 138 866 106 139 223 764 139 223 764
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 59 991 889 59 991 889 59 991 889
Ostovelat ja muut velat 26 081 414 26 081 414 26 081 414
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 86 073 303 86 073 303 86 073 303

Lyhytaikaiset saamiset ja velat on esitetty kirjanpitoarvoon, joka vastaa käypää arvoa.

Käypä arvo 31.10.2019
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset 0

Taso 1: Käypä arvo perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan.

Taso 2: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään markkinoilta saatavissa olevia parametrejä.

Taso 3: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään parametrejä, joita ei ole saatavissa markkinoilta.

Myytävissä olevista osakkeista 234.843 euron arvosta osakkeita on esitetty hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavilla.

31.10.2018 Käypään arvoon tu
losvaikutteisesti kir
jattavat rahoitus
varat ja -velat
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta kirjattavat
rahoitusvarat ja -
velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat rahoitus
varat
ja -velat
Tase-erien
kirjanpito
arvot
Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Sijoitukset 554 803 554 803 554 803
Pitkäaikaiset saamiset ostajilta 4 540 202 4 540 202 4 540 202
Pitkäaikaiset saamiset turkistuottajilta 11 379 323 11 379 323 11 379 323
Muut pitkäaikaiset saamiset 104 259 104 259 104 259
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset ostajasaamiset 22 014 044 22 014 044 22 014 044
Korolliset saamiset turkistuottajilta 76 311 429 76 311 429 76 311 429
Korottomat saamiset 20 239 610 20 239 610 20 239 610
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 554 803 0 134 588 867 135 143 671 135 143 671
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat 58 542 473 58 542 473 58 542 473
Ostovelat ja muut velat 18 279 26 590 077 26 608 356 26 608 356
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin 0 85 132 550 85 150 829 85 150 829

Lyhytaikaiset saamiset ja velat on esitetty kirjanpitoarvoon, joka vastaa käypää arvoa.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna

Käypä arvo 31.10.2018
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset -18 279 -18 279

Taso 1: Käypä arvo perustuu toimivilla markkinoilla noteerattuun hintaan.

Taso 2: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään markkinoilta saatavissa olevia parametrejä.

Taso 3: Käypä arvo perustuu arvostustekniikkaan, jossa käytetään parametrejä, joita ei ole saatavissa markkinoilta.

Myytävissä olevista osakkeista 434 601 euron arvosta osakkeita on esitetty hankintamenoon, koska käypää arvoa ei ole luotettavasti saatavilla.

13. Rahoitusvarojen ja -velkojen vähentäminen
toisistaan
Bruttomäärä
ennen
vähentämistä
Vähennet
tävä brutto
määrä
Taseessa
esitettävä
nettomäärä
Rahoitusvaroihin kuuluva erä ja rahoitusvelka esitetään ta
seessa nettomääräisenä siinä tapauksessa, kun konsernilla on
tarkasteluhetkellä laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus
kirjattujen määrien kuittaamiseen ja konserni aikoo toteuttaa
suorituksen nettomääräisenä. Seuraavat korolliset ostajasaa
miset ja ostajilta saadut ennakkomaksut on esitetty nettomää
Rahoitusvarat
31.10.2018
Rahoitusinstru
menttien ryhmä
Korolliset osta
jasaamiset
46 933 530 -24 919 486 22 014 044
räisinä.
Rahoitusvarat
Bruttomäärä
ennen
vähentämistä
Vähennet
tävä brutto
määrä
Taseessa esi
tettävä netto
määrä
Rahoitusvelat
31.10.2019
Rahoitusinstru
menttien ryhmä
Saadut ostaja
ennakot
17 662 753 67 801 17 730 554
31.10.2019
Rahoitusinstru
menttien ryhmä
Korolliset osta
jasaamiset
41 834 900 -20 543 313 21 291 587 Rahoitusvelat
31.10.2018
Rahoitusinstru
menttien ryhmä
Saadut ostaja
ennakot
15 349 953 -388 476 14 961 477

14. Muut vuokrasopimukset

31.10.2019 31.10.2018
Konserni vuokralle ottajana
Sitovien liiketilojen vuokrasopi
musten perusteella maksettavat
minimivuokrat
Yhden vuoden kuluessa 1 748 423 1 825 900
Yli vuoden ja enintään viiden
vuoden kuluessa
5 313 190 2 160 646

Tuloslaskelman liitetiedot

15. Segmentti-informaatio

Toimintasegmentit

Saga Furs -konsernin liiketoimintasegmentti on nahkojen lajittelu ja välitysmyynti, joka kattaa konsernin koko liiketoiminnan. Yhtiö käyttää liiketulosta arvioidessaan liiketoimintojen kannattavuutta.

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihdon jakautuminen maantieteellisesti esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varojen jakautuminen varojen sijainnin mukaan.

Maantieteelliset tiedot 1.11.2018–31.10.2019

EUR Eu P.- Ame Muut
1 000 Kaukoitä rooppa rikka maat Yht.
Myynnin
arvo
218 734 50 851 4 553 22 716 296 853
Liike
vaihto
19 941 21 647 509 2 579 44 677
Segmen
tin varat
173 849 173 849
Inves
toinnit
883 883

Maantieteelliset tiedot 1.11.2017–31.10.2018

EUR Eu P.-Ame Muut
1 000 Kaukoitä rooppa rikka maat Yht.
Myynnin 219 653 43 865 5 277 45 654 314 449
arvo
Liike
vaihto
19 370 22 645 506 3 225 45 746
Segmen 176 053 176 053
tin varat
Inves 1 311 1 311
toinnit

16. Liiketoiminnan muut tuotot

2018/2019 2017/2018
Vuokratuotot 267 839 261 469
Palautuneet asiakasluottotappiot 158 666 116 930
Käyttöomaisuuden myynti 121 608 12 610
Muut tuotot
209 651 140 612
Liiketoiminnan muut tuotot
yhteensä
757 764 531 620

17. Aineiden ja tarvikkeiden käyttö

Aine- ja tarvikeostot -2 098 648 -2 403 116
Valmiiden ja keskeneräisten tuot
teiden varastojen muutos
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
-286 071 -391 245
yhteensä -2 384 719 -2 794 362

18. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

2018/2019 2017/2018
Palkat ja palkkiot -15 273 575 -15 418 993
Eläkekulut -2 719 469 -2 904 961
Muut henkilösivukulut -509 177 -667 015
IFRS15 oikaisu -258 487 0
Työsuhde-etuuksista aiheu
tuvat kulut yhteensä
-18 760 708 -18 990 969
Henkilökunnan lukumäärä
keskimäärin
Vakituisessa työsuhteessa 160 160
Määräaikaisessa työsuh
teessa
185 196
Yhteensä 345 356
Henkilökunnan lukumäärä
tilikauden lopussa
173 169

19. Poistot ja arvonalentumiset

Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennel
mat
-1 558 978 -1 548 660
Koneet ja kalusto -1 469 008 -1 525 354
Muut aineelliset hyödykkeet -61 393 -70 916
Yhteensä -3 089 379 -3 144 930
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset me
not
-725 728 -1 006 092
Aineettomat oikeudet -9 428 -20 507
Yhteensä -735 156 -1 026 599
Poistot ja arvonalentumiset
yhteensä
-3 824 535 -4 171 529

20. Liiketoiminnan muut kulut

Tuottajapalvelun kulut -5 135 714 -5 462 015
Kaupan palvelun kulut -3 959 921 -3 682 646
Edunvalvonnan ja viestin
nän kulut
-4 344 901 -3 460 280
Muut kulut -9 410 194 -12 178 535
Liiketoiminnan muut kulut
yhteensä
-22 850 730 -24 783 477
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus -148 259 -167 321
Veroneuvonta -19 234 -12 291
Muut palkkiot -22 175 -55 483
Yhteensä -189 667 -235 095

21. Rahoitustuotot

2018/2019 2017/2018
Korkotuotot lainoista ja muista
saamisista
5 048 602 4 107 923
Palautuneet osingot 109
Valuuttakurssivoitot 14 65 874
Muut rahoitustuotot 169 248 32 333
Rahoitustuotot yhteensä 5 217 864 4 206 239

22. Rahoituskulut

Korkokulut jaksotettuun hankin
tamenoon kirjatuista rahoitusve
loista
-791 644 -874 801
Valuuttakurssitappiot -53 046 -85 456
Luottotappiot -2 586 544 -417 712
Muut rahoituskulut -104 994 -102 322
Rahoituskulut yhteensä -3 536 228 -1 480 291

Kaikki tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot esitetään rahoitustuotoissa (valuuttakurssivoitot) ja rahoituskuluissa (valuuttakurssitappiot).

23. Tuloverot

Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero
-228 851 -156 678
Edellisten tilikausien verot -6 234 -30 978
Laskennalliset verot 259 714 414 605
Tuloverot yhteensä 24 629 226 948

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20,0 %) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma:

Tulos ennen veroja -704 790 -1 736 419
Verot laskettuna kotimaan vero
kannalla
Ulkomaisten tytäryritysten poik
keavat verokannat
-140 958
68 208
-347 284
50 605
Edellisten tilikausien verot 6 234 30 978
Verovapaat tulot 0 -391
Vähennyskelvottomat kulut 28 928 40 327
Väliaikaiset erot 12 958 -1 184
Verot tuloslaskelmassa -24 629 -226 948
24. Osakekohtainen tulos
Tilikauden tulos
Keskimääräinen painotettu
osakemäärä
-680 161 -1 509 470
3 536 912 3 536 912
Osakekohtainen tulos, euroa -0,19 -0,43

2018/2019

Muut liitetiedot

25. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinta

Saga Furs -konsernin liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä. Näiden riskien ottamiseen liittyy kaupallinen peruste, kuten luottotappioriskissä, jota otetaan vastaanotettavien tai myytävien nahkamäärien lisäämiseksi tai nahoista saatavien hintojen nostamiseksi. Saga Furs -konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaavat rahoitus- ja talousosastot sekä liiketoimintayksiköt pyrkivät vähentämään mahdollisten rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen yhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Yhtiön rahoitusriskit pyritään suhteuttamaan yhtiön omaan pääomaan, jakokelpoisiin varoihin ja tulokseen ennen veroja.

Luottoriskit ja muut vastapuoliriskit

Nahkojen toimittajat – kasvatusennakot

Saga Furs -konserni tekee sekä koti- että ulkomaisten nahkojen toimittajien kanssa toimitussopimuksia, joissa nämä sitoutuvat toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Näitä toimitussopimuksia sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan nahkojen toimittajat saavat ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista.

Tähän nk. kasvatusennakkorahoitukseen liittyy luottotappioriski, kunnes sopimuksen mukaiset nahat on toimitettu yhtiölle. Tämän riskin pienentämiseksi yhtiö edellyttää useimmissa ennakkorahoitussopimuksissa vakuudeksi joko yrityskiinnityksiä tai rekisteröityä kiinnitystä kaikkiin tilan eläimiin. Kasvatusennakkorahoitukseen liittyy myös hintariskiä siltä osin, että toimitettavat nahat eivät vastaakaan laadullisesti/kooltaan nahkojen toimittajien edellisellä kaudella toimittamia tai nahkojen hintataso laskee merkittävästi ja siten näitä sopimuksia vastaan myönnetty ennakkorahoitus osoittautuu liian korkeaksi niin, että myytävistä nahoista saatu hinta ei kata maksettuja ennakkomaksuja ja niiden korkoja.

Hallitus päättää vuosittain tämän kasvatusennakkorahoituksen suuruuden toimitettavaa nahkaa kohti ja mahdollista luotto- ja hintariskiä pienennetään pyrkimällä mitoittamaan ennakkorahoitus enintään 50–60 prosenttiin edellisen kauden toimittajakohtaisesta hintatasosta. Hallitus päättää myös kriteerit kasvatusennakkorahoituksen myöntämiselle.

Ennakkorahoitussopimusten määrästä ja niihin liittyvästä rahoituksesta raportoidaan hallitukselle kasvatusennakkorahoituskauden aikana. Suurimmista saamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Nahkojen toimittajat – nahkaennakot

Nahkojen toimittajat voivat saada nk. nahkaennakkorahoitusta sen jälkeen, kun nahat on toimitettu Saga Furs -konsernille tai konsernin edustajalle, joka säilyttää niitä Saga Furs konsernin lukuun. Nahkaennakkorahoitus koostuu kasvatusennakon suuruisesta nahkaennakosta ja sen päälle maksettavasta lisäennakosta. Nahkaennakoiden osalta toimitetut nahat toimivat vakuutena ja yhtiön luottotappioriski on tältä osin hintariskiä, eli ettei myytävistä nahoista saatu hinta kata maksettuja ennakkomaksuja ja niiden korkoja. Tätä hintariskiä pienennetään pyrkimällä mitoittamaan nahkaennakkorahoitus siten, että suuretkaan hintavaihtelut eivät realisoisi tappiota, eli 60-80 %:iin arvioidusta odotettavissa olevasta hintatasosta. Hallitus päättää vuosittain tämän nahkaennakkorahoituksen suuruuden toimitettua nahkaa kohti ja tarkistaa sitä markkinatilanteen edellyttäessä. Suurimmista saamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Nahkojen toimittajat – pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset tuottajasaamiset ovat tuottajille investointeja varten myönnettyä rahoitusta, jota vastaan tuottajat ovat sitoutuneet toimittamaan nahkatuotantonsa yhtiölle 2–10 vuoden ajan. Näiden saamisten vakuutena on aina nahkojen lisäksi kiinteistökiinnityksiä. Pitkäaikaisiksi saamisiksi luokitellaan se osuus ko. investointeja varten myönnetystä rahoituksesta, jonka arvioidaan erääntyvän yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Nahkojen toimittajat – saamiset yhteensä

Saamiset turkistuottajilta olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 125,4 miljoonaa euroa maaliskuussa 2019 (131,0 miljoonaa euroa maaliskuussa 2018).

Saamiset turkistuottajilta jakautuivat 31.10. pitkäaikaisiin saamisiin turkistuottajilta sekä kasvatusennakkosaamisiin ja muihin saamisiin turkistuottajilta seuraavasti:

31.10.2019 31.10.2018
Pitkäaikaiset saamiset
turkistuottajilta
Kasvatusennakkosaamiset
4 065 760 11 379 323
63 741 691 56 699 272
Muut saamiset turkistuottajilta 23 897 450 19 612 157
Saamiset turkistuottajilta yh
teensä
91 704 901 87 690 752

Pitkäaikaisten tuottajasaamisten arvioitu maturiteettijakautuma 31.10.2019:

2020/2021 2021/2022 2022– Yhteensä
Saamiset tur
kistuottajilta
1 278 000 976 907 1 810 853 4 065 760

Tuottajasaamisiin liittyvät jaksotetut korkosaamiset sisältyvät siirtosaamisiin. Tuottajasaamisista on kirjattu luottotappioiksi tuloslaskelmaan rahoituskuluihin yhteensä 2.586.544 euroa (417.712 euroa).

Konserni soveltaa IFRS 9 mukaista yleistä luottotappiomallia kaikille saamisilleen. Uusi tuottajasaamisia koskeva luottotappiomalli sisältää kaksi luottoriskikomponenttia. Ensimmäinen luottoriskikomponentti perustuu saamisten arvioidun vakuuden ylittävän arvon riskiluokkaan perustuvaan analyysiin, jossa riskiluokkien odotettavissa olevat luottotappiot johdetaan historiallisista luottotappioista. Mallin perusteella tuottajasaamisista on kirjattu arvonalentumista yhteensä 780 000 euroa. Toinen luottoriskikomponentti perustuu saamis- tai saamisryhmäkohtaiseen analyysiin, jonka perusteella saamisellle tai saamisryhmälle voidaan kirjata ylimääräistä arvonalentumista ensimmäisen luottoriskikomponentin ylittävältä osalta. Toisen luottoriskikomponentin perusteella konserni kirjasi tilikauden aikana luottotappioita tuottajasaamisista 2,6 milj. euroa.

Tuottajasaamisten arvonalentumismalli 31.10.2019

Vakuusarvon Luotto
ylittävät tappio
Riskiluokka saamiset varaus
Matala riski 54 158 181 0,01 % 5 416
Kohonnut riski 5 720 324 0,40 % 22 881
Kohtalainen riski 7 231 719 1,90 % 137 403
Korkea riski 614 090 100,00 % 614 090
Luottotappiovaraus 67 724 314 779 790

Nahkojen ostajat – ostajasaamiset

Yhtiön huutokauppatarjonnat eri huutokaupoissa myyntikauden aikana eivät aikataulultaan vastaa kaikkien ostajien tarvetta. Tämän seurauksena ostajat ostavat nahkoja myös tulevaa tarvettaan varten, ja yhtiö rahoittaa tarvittaessa näitä ostajia. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa ostajasaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus saadaan. Yhtiön ostajasaamisiin korkoineen liittyvä luottotappioriski on pitkälti hintariskiä, koska yhtiö on myyntiehtojensa mukaan velvollinen tilittämään huutokaupan myynnin nahkojen toimittajille kunkin huutokaupan osalta ennalta sovittuna eräpäivänä (keskimäärin kolmen viikon kuluessa kunkin huutokaupan päättymisestä) riippumatta siitä, ovatko ostajat maksaneet nahat. Mikäli yhtiön hallussa ostajasaamisten vakuutena olevat nahat joudutaan myymään uudelleen markkinahinnan laskettua, ei niistä välttämättä saada nahkojen toimittajille tilitettyä hintaa. Tämän hintariskin pienentämiseksi ostajilta pyritään saamaan vakuuksia ostoille. Tärkein vakuusmuoto on ostajilta saatu osasuoritus, jota vastaan nahkoja ei kuitenkaan vielä laivata. Tilinpäätöshetkellä 31.10.2019 näitä osasuorituksia oli 44 prosenttia bruttomääräisistä ostajasaamisista.

Ostajasaamiset luokitellaan pitkäaikaisiin ostajasaamisiin, mikäli ostajan kanssa on sovittu sellaisesta maksuaikataulusta, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoden päähän tilinpäätöspäivästä tai tai jos yhtiö arvioi saavansa maksun yli vuoden kuluttua tilinpäätöspäivästä.

Yhtiö seuraa ostajasaamiskantaansa asiakkaittain aktiivisesti. Suurimmista ostajasaamisista ja niihin liittyvästä kasvaneesta riskistä raportoidaan hallitukselle säännöllisin väliajoin. Mikäli näyttää todennäköiseltä, ettei saatavasta saada täyttä suoritusta, kirjataan luottotappio varovaisuuden periaatteen mukaisesti.

Välitysmyyntiin liittyvät nettomääräiset ostajasaamiset olivat tilikauden päättyessä 14 prosenttia välitysmyynnin arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 14 prosenttia). Ostajasaamiset olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 114,6 miljoonaa euroa maaliskuussa 2019 (160,7 miljoonaa euroa maaliskuussa 2018).

Nettomääräisten ostajasaamisten ikäjakauma 31.10. oli seuraava:

Ostajasaamiset 31.10.2019 31.10.2018
Pitkäaikaiset ostajasaamiset
myyntikaudelta 2018/2019
(2017/2018) ja aiemmilta
myyntikausilta 4 390 699 4 540 202
Lyhytaikaiset korolliset ja
korottomat ostajasaamiset
Myyntikaudelta 2018/2019
(2017/2018) 13 612 387 21 265 639
Myyntikaudelta 2017/2018
(2016/2017)
4 093 277 4 769 800
Aiemmilta myyntikausilta 17 984 895 13 380 272
Ostajasaamiset yhteensä 40 081 258 43 955 913

Pitkäaikaisten ostajasaamisten arvioitu maturiteettijakauma 31.10.2019:

2020/2021 2021/2022 2022– Yhteensä
Ostaja
saamiset 4 390 699 4 390 699

Ostajasaamisiin liittyvät jaksotetut korkosaamiset sisältyvät siirtosaamisiin. Ostajasaamisista on tilikaudella kirjattu luottotappioiksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin yhteensä 73 082 euroa (1 976 886 euroa).

Konserni soveltaa IFRS 9 mukaista yleistä luottotappiomallia kaikille saamisilleen. Uusi ostajasaamisia koskeva luottotappiomalli sisältää kaksi luottoriskikomponenttia. Ensimmäinen luottoriskikomponenetti perustuu saamisten arvioidun vakuuden ylittävän arvon riskiluokkaan perustuvaan analyysiin, jossa riskiluokkien odotettavissa olevat luottotappiot johdetaan historiallisista luottotappioista. Mallin perusteella tuottajasaamisista on kirjattu arvonalentumista yhteensä 710.00 euroa. Toinen luottoriskikomponentti perustuu saamis- tai saamisryhmäkohtaiseen analyysiin, jonka perusteella saamisellle tai saamisryhmälle voidaan kirjata ylimääräistä arvonalentumista ensimmäisen luottoriskikomponentin ylittävältä osalta. Toisen luottoriskikomponentin perusteella konserni kirjasi tilikauden aikana luottotappioita ostajasaamisista 73.000 euroa.

Ostajasaamisten arvonalentumismalli 31.10.2019

Riskiluokka Vakuutusar
von ylittävät
saamiset
Luotto
tappio
varaus
Matala riski 111 651 0 % 0
Kohonnut riski 326 761 7 % 22 873
Kohtalinen riski 3 156 649 14 % 441 931
Korkea riski 817 799 30 % 245 340
Luottotappiovaraus 4 412 860 710 144

Maariski

Yhtiöllä on oleellinen maariski myynnin keskittyessä suurelta osin yhteen markkina-alueeseen Kiinaan. Yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia suojautua tältä maariskiltä muulla tavoin kuin miten se suojautuu hintariskiltä.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen jokahetkinen riittävyys on turvattu. Yhtiö on myyntiehtojensa mukaan velvollinen tilittämään huutokaupan myynnin nahkojen tuottajille ja muille toimittajille kunkin huutokaupan osalta ennalta sovittuna eräpäivänä riippumatta siitä, ovatko ostajat maksaneet nahat. Yhtiöllä on oikeus jättää kasvatus- ja nahkaennakot maksamatta, mikäli se ei pysty hankkimaan vastaavaa rahoitusta.

Yhtiön lyhytaikaiset pankkilainat erääntyvät enimmillään kolmen kuukauden kuluessa tilinpäätöshetkestä lukien. Niitä uusitaan tarvittaessa voimassa olevien luottolimiittien puitteissa. Lyhytaikaisilla ostaja- ja tuottajasaamisilla sekä veloilla tuottajille ei ole ennalta sovittua lyhennysohjelmaa. Ostajasaamiset vähenevät sitä mukaan kuin ostajat lunastavat ostamiaan nahkoja. Saamisia turkistuottajilta lyhennetään seuraavan kerran maaliskuun huutokaupan myyntitilityksestä. Tuottajat voivat nostaa yhtiöön jättämiään myyntitilitysrahoja (velat turkistuottajille) ilmoittamalla siitä yhtiölle kahta päivää aikaisemmin.

Valuuttariskit

Yleistä

Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat Saga Furs Oyj:n toimintaan. Yhtiön liikevaihto koostuu nahkojen ostajilta perityistä ostajaprovisioista ja nahkojen toimittajilta perityistä välityspalkkioista. Ostajaprovisioissa on hinnasta riippuva muuttuva osa sekä mahdollisesti kiinteä euromääräinen osa. Nahkojen toimittajilta perityt välityspalkkiot ovat pääosin kiinteitä ja euromääräisiä. Valtaosa nahkojen välitysmyynnistä suuntautuu euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdysvaltain dollareissa, vaikka konsernin myyntivaluutta on euro, joten Yhdysvaltain dollarin kurssikehitys vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon tämän hinnasta riippuvan muuttuvan osan osalta.

Nahkojen ostajat

Nahkojen ostajat voivat valita laskutusvaluutaksi euron lisäksi Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan juanin. Huutokauppojen aikana laskutus suojataan täysimääräisesti.

Nahkojen toimittajat

Konserni maksaa ennakkomaksuja toimitussopimusta tai myytäväksi toimitettuja nahkoja vastaan myös euroalueen ulkopuolisille nahkojen toimittajille. Näistä aiheutuvaa valuuttakurssiriskiä vastaan suojaudutaan täysimääräisesti.

Konsernin USD-määräinen valuuttapositio:

31.10.2019 31.10.2018
Saamiset 20 225 484 26 585 356
Velat -20 747 462 -22 614 442
Suojaavat johdannaiset 30 425 -5 337 000
Avoin positio -491 553 -1 366 086
Herkkyysanalyysi, vaikutus
omaan pääomaan:
Muutos + / - 10 % -32 040 -87 796

Konsernin CNY/CNH-, DKK- ja SEK-määräisillä valuuttapositioilla ei ole käytännön merkitystä.

Korkoriskit

Konsernin rahoitustoiminta liittyy olennaisesti välitysmyyntiin: sen avulla pyritään edistämään sitä, että nahkojen toimittajat sekä ostajat valitsevat konsernin yhteistyökumppanikseen sen kilpailijoiden sijasta. Tämä otetaan yleisen markkinakorkotason lisäksi huomioon määritettäessä ostaja- ja tuottajasaamisista perittävien korkojen taso, ja sen seurauksena konsernin korkomarginaalit saattavat vaihdella merkittävästi.

Nahkojen ostajat

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaan ostajalla on 21 päivää korotonta maksuaikaa huutokaupan päättymisestä lukien. Yhtiö saattaa myöntää markkinointisyistä tätä pidempiä korottomia maksuaikoja, mutta edellyttää silloin osasuorituksen saamista ostajasaamisiin liittyvän riskin pienentämiseksi. Ostajasaamisista tämän jälkeen perittävä korko vahvistetaan valuuttakohtaisesti. Yhtiö pyrkii edellä mainittuja korkoja vahvistaessaan ottamaan huomioon markkinakorkojen odotettavissa olevat muutokset. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa konsernin nettokorkotuottoihin.

Nahkojen toimittajat

Nahkojen toimittajille myönnetystä ennakkorahoituksesta peritään korkoa, joka seuraa markkinakorkojen kehitystä. Konserni pyrkii edellä mainittua korkoa vahvistaessaan ottamaan huomioon markkinakorkojen odotettavissa olevat muutokset. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa konsernin nettokorkotuottoihin. Nahkojen toimittajilla on mahdollisuus halutessaan jättää tilityksensä tai niiden osia konsernin haltuun. Näille maksetaan ennakkorahoituksesta perittävään korkoon sidottua korkoa.

Korolliset nettosaamiset olivat:

31.10.2019 31.10.2018
Korolliset saamiset 117 387 187 114 244 998
Korolliset velat -59 706 029 -58 542 473
Netto 57 681 158 55 702 526
Herkkyysanalyysi, vaikutus
omaan pääomaan:
Muutos + / - 10 % 46 145 44 562

Hyödykeriskit

Saga Furs Oyj on sisällyttänyt riskienhallintapolitiikkaansa myös sähkön hinnan vaihtelun Suomessa. Sähköenergian hankintaan liittyvää hintariskiä hallinnoidaan kaupallisilla eripituisilla sähkötoimitussopimuksilla.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa normaalit toimintaedellytykset ottaen huomioon konsernin rahoitustoiminnan laajuus ja siihen liittyvät riskit sekä kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen

vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Yhtiön tavoitteena on tasainen osingonjako, jossa otetaan huomioon yhtiön liiketoimintanäkymät sekä liiketoimintaan ja sen vaatimiin investointeihin liittyvät rahoitustarpeet.

26. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

EUR
Velat, joiden vakuudeksi on
annettu kiinnityksiä ja pantattu
saamisia
31.10.2019 31.10.2018
Lainat rahalaitoksilta 35 815 872 35 945 580
Annettu kiinteistökiinnityksiä 54 070 927 54 070 927
Annettu yrityskiinnityksiä 2 690 996 2 690 996
Annetut pantit 790 925 790 925
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit 0 4 715 497

Valuuttatermiinejä ei ole määritelty suojaaviksi, koska konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa oleva valuuttapositio on -2 258 322 euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Konserni on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 1 559 729 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2028.

27. Lähipiiritapahtumat

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry (FIFUR) omistaa 62,1 prosenttia Saga Furs Oyj:n äänivallasta ja on siten Saga Furs Oyj:n emoyhdistys. Saga Furs -konsernissa lähipiiriin kuuluvat emoyhdistys FIFUR, Saga Furs Oyj:n tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä hallitus, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja muut johtoryhmän jäsenet.

Saga Furs -konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet ovat seuraavat:

Tiedot Saga Furs -konsernin tytäryhtiöistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio:

Kotimaa Varat Velat Liikevaihto Voitto/ Tappio Omistusosuus
31.10.2019
Saga Furs A/S Tanska 14 817 857 12 267 438 4 000 229 168 725 100 %
Saga Furs Holland BV Hollanti 93 897 51 576 757 995 0 100 %
Saga Furs Polska Sp. z o.o. Puola 61 696 50 327 275 000 -2 856 100 %
Saga Systems Oy Suomi 43 022 0 0 0 100 %
Saga Congress Center Oy Suomi 927 671 108 500 1 181 884 9 184 100 %
Kiinteistö Oy Tiilitaso Suomi 1 546 081 19 244 400 258 7 928 100 %
Furfix Oy Suomi 1 407 481 1 031 688 4 193 309 177 239 100 %
Lumi Mink Oy Suomi 643 909 489 125 138 732 -589 100 %
31.10.2018
Saga Furs A/S Tanska 11 189 579 8 869 267 2 146 808 156 942 100 %
Saga Furs Holland BV Hollanti 79 006 36 685 803 721 0 100 %
Saga Furs Polska Sp. z o.o. Puola 84 370 70 559 306 900 1 828 100 %
Saga Systems Oy Suomi 43 022 0 0 0 100 %
Saga Congress Center Oy Suomi 872 590 60 834 1 246 322 22 095 100 %
Kiinteistö Oy Tiilitaso Suomi 1 535 828 16 917 400 258 5 006 100 %
Furfix Oy Suomi 1 804 343 1 586 015 3 708 225 29 562 100 %
Lumi Mink Oy Suomi 887 859 732 486 419 902 -205 556 100 %

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

2018/2019 2017/2018
Liikevaihto
- emoyhtiö 3 749 2 065
- muu lähipiiri 352 726 435 792
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 43 420 43 420
Aine- ja tarvikeostot
- muu lähipiiri -30 850
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -21 696 0
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 48 613 45 420
Rahoituskulut
- emoyhtiö -514 -3 000
- muu lähipiiri -1 137 -1 465
Saamiset lähipiiriltä
- muu lähipiiri 1 168 637 974 519
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -375 827 -1 319 395
- muu lähipiiri -1 006 933 -1 167 374

Johdon työsuhde-etuudet

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

2018/2019 2017/2018
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan sijainen
Muut emoyhtiön johtoryhmän
286 733
182 518
297 716
188 711
jäsenet
Hallituksen jäsenten palkat
746 014 831 201
ja palkkiot 189 253 208 100
1 404 518 1 525 728

Luvut sisältävät veronalaiset ansiot, muita työsuhde-etuuksia ei ole kohdennettu henkilöille.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Saga Furs on sitoutunut maksamaan toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle lakisääteisen eläkkeen lisäksi lisäeläkettä. Saga Fursin ottama etuuspohjainen lisäeläkevakuutus pohjautuu suunniteltuun 60 vuoden eläkeikään ja tavoitteeseen, että työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke lakisääteisen eläketurvan kanssa on 60 prosenttia sopimuksen mukaisesta eläkepalkasta. Eläkepalkka lasketaan huomioiden henkilön kymmenen vuoden keskiarvopalkka ennen 60 vuoden ikää. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen kustannukset olivat tilikaudella 2018- 2019 223 561 euroa ja toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen kustannukset 108 735 euroa. Lisäeläkkeen kustannukset muodostuivat vakuutuskauden 2018 tarkastusmaksusta ja vakuutuskauden 2019 maksusta.

Toimitusjohtajalla on irtisanomistilanteessa irtisanomisajan palkan lisäksi oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

28. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallituksella ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole huomioitu tilinpäätöksen laskelmissa ja jotka olisivat vaikuttaneet niihin.

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2014/15 2015/16 2016/17 2017/18 2018/19
Myynnin arvo, 1 000 euroa 637 349 334 740 437 143 314 449 296 854
Liikevaihto, 1 000 euroa 58 508 43 008 52 730 45 746 44 677
Liiketulos, 1 000 euroa 4 433 -5 880 5 774 -4 462 -2 386
% liikevaihdosta 7,6 % -13,7 % 11,0 % -9,8% -5,3%
Tulos ennen veroja, 1 000 euroa 9 395 -2 960 9 178 -1 736 -705
% liikevaihdosta 16,1 % -6,9 % 17,4 % -3,8% -1,6%
Osingot, 1 000 euroa 3 600 1 768 3 537 1 768 1 768 *)
Oman pääoman tuotto (ROE) -% 8,0 % -2,7 % 8,0 % -1,7 % -0,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% 5,4 % -0,8 % 6,4 % -0,5 % 0,2 %
Omavaraisuusaste, % 44,5 % 44,8 % 58,0 % 55,2 % 55,1 %
Gearing 1,03 0,95 0,49 0,62 0,69
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa 6 592 2 918 1 931 1 311 883
% liikevaihdosta 11,3 % 6,8 % 3,7 % 2,9% 2,0%
Henkilöstö keskimäärin 382 383 351 356 345

*) Perustuu hallituksen esitykseen yhtiökokoukselle

Osakekohtaiset tunnusluvut

2014/15 2015/16 2016/17 2017/18 2018/19
Tulos/osake 2,06 -0,68 2,05 -0,43 -0,19
Oma pääoma/osake 26,38 24,59 26,57 25,14 24,38
Osakekohtainen osinko
A-sarja 1,00 0,50 1,00 0,50 0,50 *)
C-sarja 1,00 0,50 1,00 0,50 0,50 *)
Osinko tuloksesta
A-sarja 48,5 % neg. 48,8 % neg. neg. *)
C-sarja 48,5 % neg. 48,8 % neg. neg. *)
Efektiivinen osinkotuotto
A-sarja 5,5 % 3,7 % 6,3 % 5,9 % 4,6 % *)
C-sarja 5,5 % 3,7 % 6,3 % 5,9 % 4,6 % *)
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) 8,8 -20,0 7,7 -19,7 -56,8
Ylin kurssi 28,98 19,24 20,50 15,99 13,55
Alin kurssi 17,31 13,47 13,00 8,34 7,12
Keskikurssi 24,15 15,69 16,97 13,39 9,69
Osakekannan markkina-arvo,
1.000 euroa
65 484 48 996 56 880 30 672 38 880
C-osakkeiden vaihto, kpl 692 804 474 050 675 301 474 039 342 834
Osuus koko C-osakekannasta 25,7 % 17,6 % 25,0 % 17,6 % 12,7 %
Osakkeiden keskim. lukumäärä tilikauden
aikana
A-sarja 900 000 900 000 900 000 900 000 900 000
C-sarja 2 700 000 2 700 000 2 700 000 2 700 000 2 700 000
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
A-sarja 900 000 900 000 900 000 900 000 900 000
C-sarja 2 700 000 2 700 000 2 700 000 2 700 000 2 700 000

*) Perustuu hallituksen esitykseen yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

=
Oman pääoman tuotto (ROE) -%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%
=
Tilikauden tulos x 100 / oma pääoma )
(Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut - luottotappiot) x 100 / (Taseen lop
pusumma - korottomat lyhytaikaiset velat)
)
=
Omavaraisuusaste-%
Gearing (velkaantumisaste)
=
Oma pääoma x 100 / (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
(Korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit) / Oma pääoma
Tulos/osake
=
Tilikauden tulos / Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake
=
Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
=
Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto
=
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
=
Tilikauden osinko / Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
Osinko osaketta kohden / Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi tili
kauden viimeisenä kaupantekopäivänä
Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi tilikauden viimeisenä kaupante
kopäivänä / Osakekohtainen tulos
=
Osakekannan markkina-arvo
Osakkeiden lukumäärä x osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi tilikau
den viimeisenä kaupantekopäivänä

*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten arvojen keskiarvona.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tase

VASTAAVAA Liitetieto 31.10.2019 31.10.2018
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 1
Muut pitkävaikutteiset menot 901 409,43 1 364 303,02
Aineettomat oikeudet 133 316,62 292 629,65
Ennakkomaksut 279 774,46 268 549,51
1 314 500,51 1 925 482,18
Aineelliset hyödykkeet 2
Maa- ja vesialueet 1 695 748,72 1 695 748,72
Rakennukset ja rakennelmat 25 119 630,43 26 176 644,19
Koneet ja kalusto 3 670 517,31 4 044 448,29
Muut aineelliset hyödykkeet 22 498,33 399 839,18
30 508 394,79 32 316 680,38
Sijoitukset 3
Osuudet konserniyrityksissä 3 752 653,62 3 752 653,62
Muut sijoitukset 22 104,85 221 862,33
Muut saamiset 122 815,50 120 202,50
3 897 573,97 4 094 718,45
Pysyvät vastaavat yhteensä 35 720 469,27 38 336 881,01
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 4 570 455,06 693 120,11
Saamiset 5
Myyntisaamiset 61 186 844,02 69 193 591,13
Saamiset turkistuottajilta 81 947 865,56 80 676 993,56
Saamiset konserniyrityksiltä 11 432 976,77 9 384 996,24
Lainasaamiset 140 102,02 102 001,40
Muut saamiset 2 955 942,85 235 993,67
Siirtosaamiset 2 714 019,62 2 377 283,82
160 377 750,84 161 970 859,82
Rahat ja pankkisaamiset 285 860,16 3 036 590,65
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 161 234 066,06 165 700 570,58
VASTAAVAA YHTEENSÄ 196 954 535,33 204 037 451,59
VASTATTAVAA Liitetieto 31.10.2019 31.10.2018
Oma pääoma 6
Osakepääoma 7 200 000,00 7 200 000,00
Ylikurssirahasto 254 264,40 254 264,40
Arvonkorotusrahasto 1 513 691,34 1 513 691,34
Vararahasto 12 230 000,00 12 230 000,00
Suhdannerahasto 8 875 000,00 8 875 000,00
Edellisten tilikausien voitto 52 311 600,06 55 945 942,93
Tilikauden tulos -989 510,29 -1 865 886,87
81 395 045,51 84 153 011,80
Tilinpäätössiirtojen kertymä 7 8 596 234,02 8 675 112,89
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka 1 614 604,09 1 614 604,09
Lyhytaikainen vieras pääoma 8
Lainat rahoituslaitoksilta 35 815 871,67 35 945 579,73
Saadut ennakot 38 154 104,78 40 117 380,30
Ostovelat 1 080 719,73 1 397 544,61
Velat konserniyrityksille 1 218 059,65 1 036 263,40
Velat turkistuottajille 17 706 122,15 18 022 782,75
Muut lyhytaikaiset velat 9 046 779,44 10 778 177,94
Siirtovelat 2 326 994,29 2 296 994,08
105 348 651,71 109 594 722,81
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 196 954 535,33 204 037 451,59

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.11.2018–31.10.2019

Liitetieto 2018/2019 2017/2018
LIIKEVAIHTO 9 40 665 561,02 41 474 605,84
Liiketoiminnan muut tuotot 10 741 337,80 734 634,82
Materiaalit ja palvelut 11 -1 258 859,03 -1 321 942,44
Henkilöstökulut 12 -14 813 372,63 -15 171 156,31
Poistot ja arvonalentumiset 13 -3 079 671,87 -3 416 133,76
Liiketoiminnan muut kulut 14 -26 812 997,55 -27 206 795,49
LIIKETULOS -4 558 002,26 -4 906 787,34
Rahoitustuotot 15 5 122 753,37 4 144 735,06
Rahoituskulut 16 -1 877 967,37 -1 392 402,70
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA -1 313 216,26 -2 154 454,98
JA VEROJA
Tilinpäätössiirrot 17 378 878,87 358 087,12
Tuloverot 18 -55 172,90 -69 519,01
TILIKAUDEN TULOS -989 510,29 -1 865 886,87

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

2018/2019 2017/2018
Liiketoiminnan rahavirta:
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 301 814 713 314 072 243
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 623 714 605 465
Maksut liiketoiminnan kuluista -308 859 497 -328 124 910
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -6 421 069 -13 447 202
Maksetut korot liiketoiminnasta -396 798 -877 727
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 091 006 -522 540
Saadut korot liiketoiminnasta 4 950 458 4 338 963
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 88 177 32 333
Maksetut välittömät verot -55 173 384 451
Liiketoiminnan rahavirta (A) -2 925 411 -10 091 722
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -726 651 -919 347
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 125 942 32 875
Investoinnit muihin sijoituksiin -2 613 0
Luovutustuotot muista sijoituksista 245 740 0
Investointien rahavirta (B) -357 581 -886 472
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot 2 130 425 15 103 267
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -129 708 -259 881
Maksetut osingot -1 768 456 -3 629 722
Saadut konserniavustukset 300 000 300 000
Rahoituksen rahavirta (C) 532 261 11 513 664
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) -2 750 730 535 470
Rahavarat 31.10. 285 860 3 036 591
Rahavarat 1.11. 3 036 591 2 501 120
Rahavarojen muutos -2 750 730 535 470

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Saga Furs Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi alkaa 1. marraskuuta ja päättyy 31. lokakuuta.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla, kuitenkin niin, että rakennusten ja rakennelmien tasearvo sisältää taseen liitetietojen kohdassa 2 mainitun arvonkorotuksen. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoin kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistosuunnitelma on sama kuin edellisenä vuonna.

Poistoajat ovat:
• Fur Center -kiinteistö 50 vuotta
• Soiniemen kiinteistöt 50 vuotta
• Muut rakennukset 20 vuotta
• Rakennuksen laitteet 20 vuotta
• Varasto- ja toimistokalusto 10 vuotta
• Atk-laitteisto ja toimistotekniikka 3 vuotta
• Autot 5 vuotta
• Tavaramerkki 10 vuotta
• Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaisesti välitettävät turkisnahat eivät missään vaiheessa kuulu yhtiön vaihto-omaisuuteen, vaan ne siirtyvät suoraan tuottajan vaihto-omaisuudesta ostajan vaihto-omaisuudeksi. Saga Furs Oyj:n vaihtoomaisuuteen sisältyvät turkisnahat ovat yhtiön omaksi vaihtoomaisuudekseen ostamia nahkoja.

Vaihto-omaisuus on arvostettu välittömään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan luovutushintaan.

Eläkesitoumukset

Saga Furs Oyj:n kotimaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa. Lisäksi yhtiöllä on määrätyille henkilöstöryhmille ryhmäeläkevakuutuksia.

Valuuttamääräiset erät

Saga Furs Oyj:n tilinpäätöksessä ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Valuuttakurssierot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Valuuttajohdannaiset on käsitelty emoyhtiön tilinpäätöksessä kirjanpitolain 5 luvun 2 pykälän mukaisesti.

Leasing-maksut

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina.

Taseen liitetiedot

1. Aineettomat hyödykkeet 2018/2019 2017/2018
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.11. 22 674 439 22 526 775
Lisäykset 247 087 147 664
Hankintameno 31.10. 22 921 526 22 674 439
Kertyneet poistot 1.11. -21 310 137 -20 315 589
Poistot -709 981 -994 547
Kertyneet poistot 31.10. -22 020 117 -21 310 137
Kirjanpitoarvo 31.10. 901 409 1 364 303
Aineettomat oikeudet
Tavaramerkit
Hankintameno 1.11. 1 500 000 1 500 000
Kertyneet poistot 1.11. -1 225 000 -1 075 000
Poistot -150 000 -150 000
Kertyneet poistot 31.10. -1 375 000 -1 225 000
Kirjanpitoarvo 31.10. 125 000 275 000
Ohjelmistolisenssit
Hankintameno 1.11. 502 990 502 990
Lisäykset 115 0
Hankintameno 31.10. 503 105 502 990
Kertyneet poistot 1.11. -485 361 -464 854
Poistot -9 428 -20 507
Kertyneet poistot 31.10. -494 789 -485 361
Kirjanpitoarvo 31.10. 8 317 17 630
Aineettomat oikeudet yhteensä 133 317 292 630
Ennakkomaksut
Ennakkomaksut 1.11. 268 550 64 245
Lisäykset 263 108 470 830
Siirto muihin pitkäv. menoihin -243 087 -118 726
Kuluksi kirjattu -8 796 -147 799
Ennakkomaksut 31.10. 279 774 268 550

Aineettomat oikeudet koostuvat Saga-tavaramerkeistä ja ohjelmistolisensseistä. Muut pitkävaikutteiset menot ja ennakkomaksut koostuvat it-sovellusten poistamattomasta hankintamenosta.

2. Aineelliset hyödykkeet 2018/2019 2017/2018
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.11. = 31.10. 1 695 749 1 695 749
Rakennukset ja rakennelmat 2018/2019 2017/2018
Hankintameno 1.11. 38 892 835 38 614 611
Lisäykset 52 786 278 224
Hankintameno 31.10. 38 945 620 38 892 835
Kertyneet poistot 1.11. -20 789 210 -19 661 838
Poistot -1 109 800 -1 127 372
Kertyneet poistot 31.10. -21 899 010 -20 789 210
Arvonkorotus 1.11. = 31.10. 8 073 020 8 073 020
Kirjanpitoarvo 31.10. 25 119 631 26 176 644
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.11. 28 613 518 28 240 073
Lisäykset 788 923 393 901
Vähennykset -66 246 -20 455
Hankintameno 31.10. 29 336 195 28 613 518
Kertyneet poistot 1.11. -24 569 070 -23 449 219
Poistot -1 096 608 -1 119 851
Kertyneet poistot 31.10. -25 665 678 -24 569 070
Kirjanpitoarvo 31.10. 3 670 517 4 044 448
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut 1.11. 378 362 483 108
Lisäykset 59 911 160 819
Siirto rakennuksiin ja laitteisiin -53 595 -223 337
Siirto koneisiin ja kalustoon
Siirto muihin pitkävaikutteisiin
-379 800 -13 791
menoihin 0 -28 438
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat 31.10.
4 878 378 362
Piha-alueen asfaltointi 1.11. 38 560 38 560
Kertyneet poistot 1.11. -17 084 -13 228
Poistot -3 856 -3 856
Kertyneet poistot 31.10. -20 940 -17 084
Kirjanpitoarvo 31.10. 17 621 21 477
Muut aineelliset hyödykkeet yh
teensä
22 498 399 839
Arvonkorotus
Rakennukset ja rakennelmat
1.11. = 31.10. 8 073 020 8 073 020

Arvonkorotuksen perusteita on tarkistettu vuonna 2005 tehdyn kiinteistöarvioinnin perusteella. Arvonkorotusta on aiemmin peruutettu noin 6,1 miljoonalla eurolla tilinpäätöksessä 31.7.1995 ja noin 5,2 miljoonalla eurolla tilinpäätöksessä 31.8.1996. Arvonkorotuksen kohteen myynnistä realisoituva 1,6 miljoonan euron tulovero arvonkorotuksen määrästä laskettuna on esitetty pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa verovelkana.

2018/2019

3. Sijoitukset 2018/2019 2017/2018
Osuudet saman konsernin
yrityksissä
Kirjanpitoarvo 1.11. = 31.10. 3 752 654 3 752 654
Muut osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 1.11. 221 862 221 862
Vähennykset -199 757 0
Kirjanpitoarvo 31.10. 22 105 221 862
2018/2019 2017/2018
Muut saamiset
Kirjanpitoarvo 1.11. 120 203 120 203
Lisäykset 2 613 0
Kirjanpitoarvo 31.10. 122 816 120 203

Konserniyhtiöt

Konsernin
omistusosuus-%
Emoyhtiön
omistusosuus-%
Viimeksi laaditun
tilinpäätöksen mukainen
Oma pääoma Voitto/ tappio
Saga Furs A/S, Tanska 100% 100% 2 482 151 168 725
Saga Furs Holland BV, Hollanti 100% 100% 42 321 0
Saga Furs Polska Sp. z o.o., Puola 100% 100% 11 369 -2 856
Saga-Systems Oy, Helsinki 100% 100% 43 022 0
Saga Congress Center Oy, Vantaa 100% 100% 813 078 9 184
Kiinteistö Oy Tiilitaso, Vantaa 100% 100% 1 485 810 7 928
Furfix Oy, Kaustinen 100% 100% 298 129 177 239
Lumi Mink Oy, Kaustinen 100% 100% 148 377 -589
4. Vaihto-omaisuus 31.10.2019 31.10.2018
Aineet ja tarvikkeet 113 560 114 569
Mallistot 98 265 122 017
Turkisnahat 358 630 456 533
Vaihto-omaisuus yhteensä 570 455 693 120

5. Saamiset

Myyntisaamiset

Saga Furs Oyj:n myyntiehtojen mukaan ostajalla on 21 päivää korotonta maksuaikaa huutokaupan päättymisestä lukien. Saga Furs Oyj tilittää myyntitilitykset turkistuottajille kunkin huutokaupan osalta yhdessä tai useammassa erässä noin kuukauden sisällä huutokaupan päättymisestä siitä riippumatta, onko ostaja maksanut nahkoja vai ei. Maksamattomat nahat ovat yhtiön hallussa myyntisaamisten vakuutena, kunnes maksu tai maksusitoumus on saatu.

Välitysmyyntiin liittyvät myyntisaamiset olivat tilikauden päättyessä 21 prosenttia välitysmyynnin arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 22 prosenttia). Myyntisaamisten vakuudeksi saadut ennakkomaksut olivat 62 prosenttia myyntisaamisten arvosta (edellisessä tilinpäätöksessä 58 prosenttia). Osalle myyntisaamisia on myös muita lisävakuuksia.

Myyntisaamiset olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 114,6 miljoonaa euroa maaliskuussa 2019 (160,1 miljoonaa euroa maaliskuussa 2018).

Tarhaajasaamiset

Saga Furs Oyj tekee sekä koti- että ulkomaisten nahkojen toimittajien kanssa toimitussopimuksia, joissa toimittaja sitoutuu toimittamaan sovitun määrän nahkoja myytäväksi. Tätä toimitussopimusta sekä mahdollisia lisävakuuksia vastaan toimittaja saa ennakkorahoitusta kulloinkin sovittujen ehtojen mukaisesti jo ennen nahkojen toimittamista. Nahkojen toimittaja voi saada ennakkorahoitusta myös siinä vaiheessa, kun nahat on toimitettu Saga Furs Oyj:lle. Maksetut ennakkomaksut kuitataan huutokauppojen myyntitilityksistä, ja niistä veloitetaan lyhyisiin markkinakorkoihin perustuvaa vuosineljännekseksi etukäteen vahvistettua korkoa.

Tarhaajasaamiset olivat korkeimmillaan tilikauden aikana 116,1 miljoonaa euroa maaliskuussa 2019 (123,1 miljoonaa euroa maaliskuussa 2018).

Siirtosaamiset 31.10.2019 31.10.2018
Korkosaamiset 2 179 944 1 808 841
Lakisääteiset henkilösivukulut 9 056 202 484
Jalostuspalvelusaaminen 170 028 196 900
Muut siirtosaamiset 354 991 169 059
Siirtosaamiset yhteensä 2 714 020 2 377 284
6. Oma pääoma 2018/2019 2017/2018
Voitto edellisiltä tilikausilta
2018/2019 2017/2018
1.11. 54 080 056 60 202 855
Osakepääoma Osingonjako -1 768 456 -3 536 912
1.11.=31.10. 7 200 000 7 200 000 Siirto suhdannerahastoon 0 -720 000
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.10. 52 311 600 55 945 943
Ylikurssirahasto
1.11.=31.10. 254 264 254 264 Tilikauden tulos -989 510 -1 865 887
Arvonkorotusrahasto Oma pääoma yhteensä 81 395 046 84 153 012
1.11.=31.10. 1 513 691 1 513 691
Vararahasto Laskelma jakokelpoisista
varoista
31.10.2019 31.10.2018
1.11.=31.10. 12 230 000 12 230 000
Voitto edellisiltä tilikausilta 52 311 600 55 945 943
Suhdannerahasto Tilikauden voitto -989 510 -1 865 887
1.11. 8 875 000 8 155 000 Siirrettävä suhdannerahastoon 0 0
Siirto voittovaroista 0 720 000 Jakokelpoisia varoja 31.10. 51 322 090 54 080 056
Suhdannerahasto 31.10. 8 875 000 8 875 000

Emoyhtiön osakepääoman jakautuminen 31.10.2019

Kpl Nimellisarvo EUR Ääniä/osake Ääniä yhteensä
A-sarja
(12 ääntä/osake)
C-sarja
900 000 2,00 1 800 000 12 10 800 000
(1 ääni/osake) 2 700 000 2,00 5 400 000 1 2 700 000
3 600 000 7 200 000 13 500 000

Hallituksen valtuudet

Saga Furs Oyj:n yhtiökokous 19.4.2018 valtuutti hallituksen päättämään osakeannista omia osakkeita luovuttamalla. Valtuutus käsittää enintään 1.630 A-osaketta ja 61.458 C-osaketta, joiden enimmäismäärä vastaa noin 1,75 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä. Hallitus voi käyttää valtuutusta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa kolme (3) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

7. Tilinpäätössiirtojen kertymä

31.10.2019 31.10.2018
Kertynyt poistoero 8 596 234 8 675 113

8. Vieras pääoma

Arvonkorotuksen kohteen myynnistä realisoituva 1,6 miljoonan euron tulovero arvonkorotuksen määrästä laskettuna on esitetty pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa laskennallisena verovelkana.

31.10.2019 31.10.2018
Korot 700 044 309 880
Palkat ja sosiaalikulut 1 558 474 1 386 733
Muut siirtovelat 68 477 600 381
Siirtovelat yhteensä 2 326 994 2 296 994

Tuloslaskelman liitetiedot

9. Liikevaihto 2018/2019 2017/2018
Provisiotuotot
Tuottajaprovisiot 13 638 005 13 954 845
Ostajaprovisiot 26 182 935 26 696 124
Provisiotuotot yhteensä 39 820 940 40 650 969
Nahkamyynti 578 032 434 576
WebSampo-jalostuspalvelut 189 169 218 126
Muu liikevaihto 77 420 170 934
Liikevaihto yhteensä 40 665 561 41 474 606
10. Liiketoiminnan muut
tuotot
Vuokratuotot 601 081 601 595
Palautuneet luottotappiot myyn
tisaamisista
10 525 116 930
Käyttöomaisuuden myynti 106 999 12 610
Muut tuotot 22 733 3 500
Liiketoiminnan muut tuotot
yhteensä
741 338 734 635
11. Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana -1 160 014 -1 006 256
Varastojen muutos -98 845 -315 687
Materiaalit ja palvelut yhteensä -1 258 859 -1 321 942
12. Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -12 125 827 -12 264 325
Eläkekulut -2 264 488 -2 356 394
Muut henkilösivukulut -423 058 -550 437
Henkilöstökulut yhteensä -14 813 373 -15 171 156
Henkilökunnan lukumäärä
keskimäärin
Vakituisessa työsuhteessa 120 118
Määräaikaisessa työsuhteessa 145 154
Yhteensä 265 272
Henkilökunnan lukumäärä
tilikauden lopussa
Emoyhtiö 125 120
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenten palkat ja
palkkiot
2018/2019 2017/2018
Kenneth Ingman
Jari Isosaari
(26.4.2019 alkaen)
-30 670
-23 370
-27 500
0
Lasse Joensuu
Jorma Kauppila
-18 458 -19 250
(11.2.2019 asti) -18 680 -53 100
Markku Kujanen (varajäsen) -350 0
Anders Kulp -16 400 -20 300
Virve Kuusela -16 700 -22 900
Isto Kärkäinen
Kari Manninen
-17 150 -17 950
(11.2.2019- 26.4.2019) -4 725 0
Hannu Sillanpää -21 400 -23 900
Rainer Sjöholm -21 350 -23 200
Hallituksen jäsenten palkat ja
palkkiot yhteensä
-189 253 -208 100
Toimitusjohtaja 286 733 297 716
Toimitusjohtajan sijainen 182 518 188 711

Johdon eläkesitoumukset

Saga Furs on sitoutunut maksamaan toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle lakisääteisen eläkkeen lisäksi lisäeläkettä. Saga Fursin ottama etuuspohjainen lisäeläkevakuutus pohjautuu suunniteltuun 60 vuoden eläkeikään ja tavoitteeseen, että työkyvyttömyys- ja vanhuuseläke lakisääteisen eläketurvan kanssa on 60% sopimuksen mukaisesta eläkepalkasta. Eläkepalkka lasketaan huomioiden henkilön kymmenen vuoden keskiarvopalkka ennen 60 vuoden ikää. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen kustannukset olivat tilikaudella 2018/2019 223.561 euroa ja toimitusjohtajan sijaisen lisäeläkkeen kustannukset 108.735 euroa. Lisäeläkkeen kustannukset muodostuivat vakuutuskauden 2018 tarkastusmaksusta ja vakuutuskauden 2019 maksusta.

Lainat lähipiiriin kuuluville henkilöille

Yhtiön ja konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja. Konsernin lähipiiriyhtiöiden vaikutusvaltayhtiöille, jotka ovat yhtiön asiakkaita, on maksettu konsernin liitetiedoissa 25 kuvatun mukaista ennakkorahoitusta.

13. Poistot ja
arvonalennukset
2018/2019 2017/2018
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot -709 981 -994 547
Aineettomat oikeudet -150 000 -150 000
Ohjelmistolisenssit -9 428 -20 507
-869 408 -1 165 054
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat -1 109 800 -1 127 372
Koneet ja kalusto -1 096 608 -1 119 851
Muut aineelliset hyödykkeet -3 856 -3 856
-2 210 263 -2 251 079
Poistot yhteensä -3 079 672 -3 416 134
14. Liiketoiminnan muut kulut
Tuottajapalvelut -7 245 810 -6 163 617
Kaupan palvelut -5 973 646 -5 689 955
Edunvalvonta ja viestintä -4 594 924 -3 619 079
Muut kulut -8 998 618 -11 734 145
Liiketoiminnan muut kulut yh
teensä
-26 812 998 -27 206 795
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastus -114 758 -133 690
Veroneuvonta -19 234 -12 291
Muut palkkiot -22 175 -54 408
Yhteensä -156 167 -200 388
15. Rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin
yrityksiltä
303 805 219 535
Korkotuotot muista lyhytaik.
sijoituksista
Palautuneet osingot
4 730 771
0
3 892 758
109
Palautuneet luottotappiot tuotta
jasaamisista
88 177 32 333
Rahoitustuotot yhteensä 5 122 753 4 144 735
16. Rahoituskulut
Korkokulut -786 961 -869 863
Luottotappiot tuottajasaamisista -935 376 -397 394
Valuuttakurssitappiot -50 636 -22 824
Muut rahoituskulut -104 994 -102 322
Rahoituskulut yhteensä -1 877 967 -1 392 403
17. Tilinpäätössiirrot 2018/2019 2017/2018
Suunnitelmapoistojen ja verotuk
sessa tehtyjen poistojen erotus
78 879 58 087
Saatu konserniavustus 300 000 300 000
Tilinpäätössiirrot yhteensä 378 879 358 087
18. Tuloverot
Tilikauden verot -55 173 -69 519

Muut liitetiedot

19. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

31.10.2019 31.10.2018
Velat, joiden vakuudeksi on an
nettu kiinnityksiä ja pantattu
saamisia
Lainat rahalaitoksilta 35 815 872 35 945 580
Annettu kiinteistökiinnityksiä 50 875 165 50 875 165
Annettu yrityskiinnityksiä 2 690 996 2 690 996
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit
0 4 715 497
Vuokravastuut
Vuoden sisällä
Yli vuoden ja enintään viiden
1 702 279 1 781 665
vuoden kuluessa 5 287 252 2 093 440

Emoyhtiön tilikauden päättyessä voimassa oleva valuuttapositio on -2 258 322 euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Emoyhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 1.557.588 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2028.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat ulkopuoliset osakkeenomistajat äänimäärän perusteella 31.10.2019 arvo-osuusrekisterin mukaan

Ääniä Osuus
äänistä
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain
Liitto ry 8 333 085 62,1 %
Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten
Kasvattajat ry 1 054 342 7,9 %
Lounais-Suomen Turkiseläin
kasvattajat ry 737 013 5,5 %
Svenska Österbottens Pälsdjurs
odlarförening rf 585 643 4,4 %
Pohjois-Suomen Turkiseläinten
Kasvattajat ry 576 585 4,3 %
Satakunnan Turkiseläinten
Kasvattajat ry 194 187 1,4 %
Ålands Pälsodlarförening rf 158 505 1,2 %
Savo Karjalan Turkistuottajat ry 152 836 1,1 %
Carafe Investment Company Ltd. 68 356 0,5 %
Siuko Taavi 67 500 0,5 %
Kuolinpesä Koivisto Timo Kalevi 46 116 0,3 %
Nordea Bank Abp 44 398 0,3 %
Eskelinen Martti 32 850 0,2 %
Schauman Carl-Magnus 29 534 0,2 %
Hagström Henry 22 500 0,2 %
Soinitilat Oy 22 147 0,2 %
Granlunds Pälsfarm Ab 17 000 0,1 %
HK-Turkis Oy 16 000 0,1 %
Ukko-Hanni Oy 15 000 0,1 %
Skandinaviska Enskilda Banken Ab
(publ) Helsingin sivukonttori
14 194 0,1 %

Yhtiön hallussa olevat osakkeet vastaavat 81 018 ääntä, mikä on 0,6 prosenttia yhtiön koko osakekannan äänistä.

C-osakkeen kurssikehitys

Suurimmat ulkopuoliset osakkeenomistajat osakemäärän perusteella 31.10.2019 arvo-osuusrekisterin mukaan:

Osuus
Osakkeita osakkeista
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain
Liitto ry 1 080 950 30,6 %
Pohjois-Suomen Turkiseläinten
Kasvattajat ry 233 605 6,6 %
Svenska Österbottens Pälsdjurs
odlarförening rf 232 433 6,6 %
Uudenmaan-Hämeen Turkiseläinten
Kasvattajat ry 201 567 5,7 %
Lounais-Suomen Turkiseläin
kasvattajat ry 115 293 3,3 %
Carafe Investment Company Ltd. 68 356 1,9 %
Siuko Taavi 67 500 1,9 %
Nordea Bank AB (publ),
Suomen sivuliike 44 398 1,3 %
Satakunnan Turkiseläinten
Kasvattajat ry 41 727 1,2 %
Eskelinen Martti 32 850 0,9 %
Ålands Pälsodlarförening rf 31 785 0,9 %
Savo Karjalan Turkistuottajat ry 30 076 0,9 %
Schauman Carl-Magnus 29 534 0,8 %
Hagström Henry 22 500 0,6 %
Soinitilat Oy 22 147 0,6 %
Granlunds Pälsfarm Ab 17 000 0,5 %
HK-Turkis Oy 16 000 0,5 %
Ukko-Hanni Oy 15 000 0,4 %
Skandinaviska Enskilda Banken Ab
(publ) Helsingin sivukonttori 14 194 0,4 %
Siuko Ritva 14 000 0,4 %

Yhtiön hallussa on 63 088 osaketta, mikä vastaa 1,75 prosenttia yhtiön koko osakekannasta.

Saga Furs Oyj:n hallussa on 1 630 yhtiö A-sarjan ja 61 458 yhtiön C-sarjan osaketta.

C-osakkeen vaihto 1.11.2014–31.10.2019

Omistuksen jakautuminen osakemäärien suhteessa osakerekisterin 31.10.2019 mukaan

Arvo-osuuksien määrä
A-sarja
kpl Omistajia
% 1)
kpl Arvo-osuusmäärä
% 2)
kpl Äänimäärä
% 3)
1–100 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
101–1 000 3 0,1 % 1 430 0,0 % 17 160 0,1 %
1 001–10 000 2 0,1 % 5 410 0,2 % 64 920 0,5 %
10 001–100 000 7 0,2 % 233 875 6,5 % 2 806 500 20,8 %
100 001–1 000 000 1 0,0 % 659 285 18,3 % 7 911 420 58,6 %
1 000 001– 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
A-sarja yhteensä 13 0,4 % 900 000 25,0 % 10 800 000 80,0 %
Arvo-osuuksien määrä Omistajia Arvo-osuusmäärä Äänimäärä
C-sarja kpl % 1) kpl % 2) kpl % 3)
1–100 1 604 47,7 % 73 565 2,0 % 73 565 0,5 %
101–1 000 1 527 45,4 % 531 134 14,8 % 531 134 3,9 %
1 001–10 000 199 5,9 % 529 793 14,7 % 529 793 3,9 %
10 001–100 000 23 0,7 % 617 053 17,1 % 617 053 4,6 %
100 001 –1 000 000 4 0,1 % 948 455 26,3 % 948 455 7,0 %
1 000 001– 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 %
C-sarja yhteensä 3 357 99,9 % 2 700 000 75,0 % 2 700 000 20,0 %
A- ja C-sarja yhteensä 3 360 100,0 % 3 600 000 100,0 % 13 500 000 100,0 %

1) osuus kaikista osakkeenomistajista

2) osuus kaikista arvo-osuuksista

3) osuus kokonaisäänimäärästä

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.10.2019 mukaan

Arvo-osuuksien määrä Omistajia Arvo-osuusmäärä Äänimäärä
A-sarja kpl % 1) kpl % 2) kpl % 3)
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2 0,1 % 13 150 157 800 1,2 %
Kotitaloudet 4 0,1 % 5 210 0,1 % 62 520 0,5 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 7 0,2 % 881 640 24,5 % 10 579 680 78,4 %
Ulkomaat
Yhteensä 13 0,4 % 900 000 25,0 % 10 800 000 80,0 %
Arvo-osuuksien määrä
C-sarja
kpl Omistajia
% 1)
kpl Arvo-osuusmäärä
% 2)
kpl Äänimäärä
% 3)
Yritykset 265 7,9 % 330 262 9,2 % 330 262 2,4 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 11 0,3 % 7 321 0,2 % 7 321 0,1 %
Julkisyhteisöt 0,0 % 0,0 % 0 0,0 %
Kotitaloudet 3 048 90,7 % 1 142 834 31,7 % 1 142 834 8,5 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 20 0,6 % 1 071 845 29,8 % 1 071 845 7,9 %
Ulkomaat 13 0,4 % 147 738 4,1 % 147 738 1,1 %
Yhteensä 3 357 99,9 % 2 700 000 75,0 % 2 700 000 20,0 %
A- ja C-sarja yhteensä 3 360 100,0 % 3 600 000 100,0 % 13 500 000 100,0 %

1) osuus kaikista osakkeenomistajista

2) osuus kaikista arvo-osuuksista

3) osuus kokonaisäänimäärästä

Saga Furs Oyj:n hallussa on 1 630 yhtiö A-sarjan ja 61 458 yhtiön C-sarjan osaketta.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.10.2019:

- kertyneet voittovarat 52 311 600,06
- tilikauden tulos -989 510,29
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan 0,00
51 322 089,77

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.11.2018–31.10.2019 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,50 euroa osaketta kohti.

Vantaalla 28.1.2020

Jari Isosaari Kenneth Ingman

Lasse Joensuu Anders Kulp

Virve Kuusela Isto Kärkäinen

Hannu Sillanpää Rainer Sjöholm Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Pertti Fallenius Toimitusjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Vantaalla 28.1.2020

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö

Jukka Rajala KHT

Tilintarkastuskertomus

Saga Furs Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Saga Furs Oyj:n (y-tunnus 0115411-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2018–31.10.2019. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emme ole suorittaneet emoyhtiölle emmekä konserniyrityksille muita kuin tilintarkastuspalveluja.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta Kuinka kyseisiä seikkoja käsi
keskeiset seikat teltiin tilintarkastuksessa
Ostajasaamisten arvostus (40,1 M€)
(konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot
4, 6, 12, 13 ja 25)
Ostajasaamisten arvostus on
tilintarkastuksen kannalta kes
keinen osa-alue muun muassa
seuraavista seikoista johtuen:
• Ostajasaamisten osuus ta
seen kokonaisvaroista on
merkittävä. Tilinpäätöksessä
31.10.2019 korottomien ja ko
rollisten ostajasaamisten arvo
oli yhteensä nettona 40,1 M€,
joka on taseen loppusum
masta 23 %:ia (31.10.2018
yhteensä 44 M€ ja 25 %).
• Ostajasaamiset ovat saamisia
ostajilta, jotka ovat ostaneet
nahkoja tulevaisuuden tar
peita varten. Maksamattomat
nahat ovat yhtiön hallussa ja
ne toimivat ostajasaamisten
vakuutena kunnes niistä saa
daan maksusuoritus.
• Ostajasaamisten arvostuk
seen liittyy merkittävää arvi
onvaraisuutta ja olennaisen
virheellisyyden riski johtuen
markkinoiden epävarmuu
desta, mikä heijastuu saamis
ten arvostukseen. Arvostus
edellyttää yhtiön johdon har
kintaa nahkojen hintariskin ar
vioinnin johdosta. Arvonalen
tumistappio kirjataan, kun on
olemassa objektiivista näyttöä
siitä, että saamista ei saada
perityksi täysimääräisesti.
Suoritetut tarkastustoimen
piteet sisälsivät muun muassa:
• Konsernin laskentaperiaattei
den arviointia suhteessa sovel
lettaviin kirjanpitostandardeihin
sisältäen muun muassa IFRS
9:n käyttöönoton vaikutuksen
arvioinnin.
• Ostajasaamisten arvostukseen
liittyvien johdon käyttämien ar
vostuskriteerien arvioinnin.
• Analyyttisia aineistotarkastus
toimenpiteitä sekä aineistotes
tausta ostajasaamisten arvos
tukseen liittyen.
• Ostajasaamisten arvostuksen
seurantakontrollin sekä luotto
tappiokirjauksiin liittyvien kont
rollien läpikäynnin emoyhti
össä.
• Ostajasaamisia koskevien liite
tietojen arvioinnin.
Tilintarkastuksen kannalta kes
keiset seikat
siteltiin tilintarkastuksessa
Tuottajasaamisten arvostus (91,7 M€) (konsernitilinpäätöksen laa
dintaperiaatteet sekä liitetieto 4, 6, 12, 25)
Tuottajasaamisten arvostus on
Suoritetut tarkastustoimen
tilintarkastuksen kannalta kes
piteet sisälsivät muun muassa:
keinen osa-alue muun muassa
• Konsernin laskentaperiaat
teiden arviointia suhteessa
seuraavista seikoista johtuen:
sovellettaviin kirjanpitostan
• Tuottajasaamiset koostuvat
dardeihin sisältäen muun
pääosin nahka- sekä kasva
muassa IFRS 9:n käyttöön
tusennakoista.
oton vaikutuksen arvioinnin.
• Tuottajasaamisten osuus koko
naisvaroista on merkittävä. Ti
Kuinka kyseisiä seikkoja kä
korotusten hyväksyntäpro
rollisten tuottajasaamisten arvo
sessin läpikäynnin.
oli yhteensä 91,7 M€, mikä vas
• Ennakkorahoitukseen liitty
taa 52,8 %:a kokonaisvaroista
vän järjestelmän paramet
(31.10.2018 yhteensä 87,7 M€
rien testausta.
ja 49,8 %).
• Saamisten arvostukseen liit
• Tuottajasaamisten arvostuk
seen liittyy merkittävää johdon
arviointikriteerien arvioinnin
harkintaa ja olennaisen virheel
tilinpäätöstarkastuksen yh
lisyyden riski johtuen markkinoi
teydessä sisältäen muun
den epävarmuudesta, mikä hei
linpäätöksessä 31.10.2019 ko • Ennakkorahoitussopimusten
sekä kasvatusennakoiden
tyvien perusteiden ja johdon

jastuu saamisten arvostukseen. Arvostus edellyttää yhtiön johdon harkintaa nahkojen hintariskin johdosta. Arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

  • muassa keskustelut yhtiön johdon kanssa luottotappioista.
  • Tuottajasaamisia koskevien liitetietojen arvioinnin.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2019 lähtien.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Vantaalla 28.1.2020

KPMG OY AB

Jukka Rajala KHT

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.