Annual Report • Jan 26, 2021
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
26.1.2021
| Konsernin avainlukuja | 5/20-10/20 11/19-10/20 | 5/19-10/19 11/18-10/19 | ||
|---|---|---|---|---|
| 6 kk | 12 kk | 6 kk | 12 kk | |
| Välitysmyynnin arvo, MEUR | 111,6 | 156,9 | 170,2 | 296,9 |
| Välitetty nahkamäärä, milj. kpl | 6,4 | 8,0 | 5,6 | 8,8 |
| Liikevaihto, MEUR | 18,5 | 28,2 | 24,0 | 44,7 |
| Liiketulos, MEUR | 0,0 | -12,6 | 1,5 | -2,4 |
| Tulos ennen veroja, MEUR | 0,5 | -10,4 | 1,1 | -0,7 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | 0,07 | -2,37 | 0,23 | -0,19 |
| Oman pääoman tuotto, (ROE) % | 0,3 % | -10,2 % | 0,9 % | -0,8 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto, (ROI) % | 1,3 % | -5,0 % | 1,1 % | 0,2 % |
Saga Fursin tilikauden 1.11.2019–31.10.2020 alkua leimasi päämarkkina-alueiden useiden peräkkäisten lämpimien talvien ja pitkään jatkuneen ylitarjonnan heikentämä turkisnahkojen kysyntä. Alkuvuodesta 2020 alkaen covid-19-pandemia romahdutti maailmanlaajuisesti kulutuskysynnän, haittasi muotitalojen uusien mallistojen suunnittelua ja siten lyhyellä aikavälillä lamautti turkisnahkojen kysynnän.
Lisäksi pandemian vuoksi asetetut matkustus- ja kokoontumisrajoitukset estivät Saga Fursin perinteisten huutokauppojen järjestämisen suunnitellusti maalis- ja kesäkuussa. Poikkeuksellisessa tilanteessa yhtiö järjesti onnistuneesti maalishuhtikuun vaihteessa historiansa ensimmäisen verkkohuutokaupan. Suunniteltua myöhemmin järjestetyn kesä-heinäkuun ja syyskuun huutokauppojen osallistujamäärät jäivät selvästi normaalia vähäisemmiksi.
Saga Fursin tilikauden 2019/2020 huutokaupoissa myytiin kaikkiaan 8,0 miljoonaa nahkaa (2018/2019: 8,8 milj. nahkaa). Välitetyistä nahoista 7,4 miljoonaa oli minkin-, 0,5 miljoonaa ketun-, 75 000 suomensupin- ja 50 000 karakul-lampaannahkaa. Välitettyjen minkinnahkojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta, mutta niiden hintataso laski noin viidenneksellä. Enimmäkseen somisteina käytettävien ketun- ja suomensupinnahkojen ostot jäivät koko tilikauden ajan valikoiviksi, ja niiden hintataso pysyi alhaisena. Merkittävä määrä myyntiin tarjotuista nahoista siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella. Konsernin välitysmyynnin arvo laski 157 miljoonaan euroon (297 milj. euroa) ja liikevaihto 28 miljoonaan euroon (45 milj. euroa).
Tilikaudella Saga Fursin pohjoisamerikkalaisten minkinnahkojen välitys kasvoi merkittävästi turkishuutokauppayhtiö North American Fur Auctions Inc:in (NAFA) kanssa aiemmin solmitun sopimuksen ansiosta. Samalla Saga Furs sai yksinoikeuden käyttää BLACKGLAMA-tavaramerkkiä korkealaatuisen mustan minkin markkinoinnissa. Valtaosa pohjoisamerikkalaisista minkinnahoista tarjottiin omana valikoimanaan, ja niiden lajittelu tehtiin Pohjois-Amerikan Wisconsinissa toimivassa lajittelukeskuksessa.
Pandemian romahdutettua turkisnahkojen kysynnän Saga Furs päätti siirtää noin viidenneksen keräämistään nahoista lajiteltavaksi seuraavalla tilikaudella negatiivisten taloudellisten vaikutusten pienentämiseksi. Yhtiö käynnisti maaliskuussa yhteistoimintaneuvottelut konsernin henkilöstön määräaikaisista lomautuksista. Neuvottelut johtivat päätökseen lomauttaa konsernin koko henkilöstö kuukaudeksi tilikauden aikana. Lomautuksilla ja muilla säästötoimilla arvioitiin saavutettavan yli 3 miljoonan euron säästöt pääasiassa tilikauden toisella puoliskolla.
Koronaviruspandemian negatiivisten taloudellisten vaikutusten vuoksi Saga Furs heikensi maaliskuussa tilikauden tulosennustettaan. Yhtiön hallitus myös esitti yhtiökokoukselle, että osinkoa ei tässä tilanteessa jaettaisi. Tuolloin yhtiö arvioi, että kuluvan tilikauden tulos jää tappiolliseksi.
Saga Furs Oyj:n hallitus nimitti 6.5.2020 yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Magnus Ljungin.
Saga Furs tiedotti 20.5.2020 aloittavansa uudet yhteistoimintaneuvottelut kannattavuutensa parantamiseksi sekä henkilöstömäärän ja tuotantokapasiteetin sopeuttamiseksi. Neuvottelut olivat osa laajempaa säästöohjelmaa ja kattoivat koko konsernin henkilöstön. Heinäkuun puolivälissä päättyneiden neuvotteluiden jälkeiset päätökset vaikuttivat yli 30 henkilön työsuhteeseen. Säästötoimien tuloksena saavutetaan yhteensä lähes 20 prosentin säästöt henkilöstökustannuksissa. Säästöt toteutuvat suurimmaksi osin tilikaudella 2020-2021 ja täysimääräisesti tilikaudella 2021-2022.
Neuvottelujen jälkeen Saga Furs ilmoitti uudistavansa organisaatiotaan ja keskittyvänsä jatkossa neljään päätoimintaan, jotka ovat nahkojen 1) hankinta, 2) lajittelu, 3) myynti ja markkinointi, sekä 4) tuottaja- ja ostajarahoitus. Uusi organisaatiomalli on entistä tehokkaampi ja heijastaa merkittävästi pienenevää turkistuotantoa. Samalla yhtenäistettiin toimintatapoja ja poistettiin päällekkäisiä vastuita.
Poikkeustilanteesta huolimatta Saga Fursin nahkojen keräily, lajittelu ja varastointi sujuivat normaaliin tapaan. Nahkojen varastointivolyymit olivat poikkeuksellisen suuria johtuen nopeasta kysynnän vähenemisestä ja nahkojen siirtämisestä tuleville tilikausille.
Saga Fursin maksuvalmius kiristyi tilikauden aikana selvästi koronaviruksen aiheuttaman nahkojen myynnin viivästymisen seurauksena. Yhtiön omaan toimintaan sitoutui enemmän rahoitusta ja tuottajat nostivat poikkeuksellisen paljon ennakkomaksuja yhtiöltä. Lisääntyneen käyttöpääomatarpeen turvaamiseksi Saga Furs haki covid-19-pandemian johdosta myönnettävää lainatakausta Finnveralta, mutta takausta ei myönnetty. Yhtiö päätti 13.5.2020 keskeyttää ennakkorahoituksen tuottajille varmistaakseen maksuvalmiutensa. Kaikissa tilikauden huutokaupoissa nahat myytiin välittömään tarpeeseen, joten nahkojen lunastustahti oli historiallisen nopea ja ostajille myönnettävän rahoituksen tarve jäi olemattomaksi. Tämän ansiosta konsernin maksuvalmius normalisoitui tilikauden loppuun mennessä ja ennakkorahoitusta tuottajille jatkettiin lokakuun lopusta alkaen.
Joulukuusta 2019 alkaen Saga Furs on edellyttänyt, että kaikkien eurooppalaisten tilojen, jotka lähettävät Saga Fursille ketun- ja minkinnahkoja välitettäväksi, on pitänyt läpäistä eläinten hyvinvointia mittaavan WelFur-sertifiointijärjestelmän arvioinnit kolmessa eri kasvatuskauden vaiheessa. Yhtiö jatkoi tilikaudella Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n (FIFUR) kanssa toimenpideohjelmaa suomalaisen vastuullisen turkistuotannon kehittämiseksi, kehitti omaa yritysvastuuohjelmaansa ja pilotoi turkisnahkojen jäljitettävyysratkaisua asiakkaidensa kanssa.
Koronapandemian vuoksi asetetuista rajoituksista huolimatta Saga Furs jatkoi työtä, jolla tähdätään vastuullisesti tuotetun turkiksen käytön lisäämiseen muotivaatteiden mallistoissa. Suunnittelijoille suunnatut Fur Vision -tapahtumat järjestettiin syksyllä 2020 pienimuotoisemmin Pariisissa, Milanossa, New Yorkissa ja joissain Aasian suurkaupungeissa. Poikkeustilanteessa Fur Vision siirtyi entistä vahvemmin digitaaliseen muotoon.
Saga Furs on siirtämässä Kööpenhaminassa vuodesta 1988 toimineen tuotekehitys- ja koulutuskeskuksensa Vantaalle pääkonttorinsa yhteyteen, jossa se avataan alkuvuodesta 2021. Tästä johtuen Saga Furs myi Kööpenhaminassa sijaitsevan toimitilarakennuksensa.
Covid-19-pandemia vaikutti Saga Fursin huutokauppatoimintaan ja samalla tilikauden välitysmyynnin volyymiin ja arvoon voimakkaasti etenkin keväällä ja kesällä 2020. Sen sijaan syyskuun huutokaupan välitysmyynti palautui edellisvuoden vastaavan huutokaupan tasolle minkinnahkojen ennätyksellisen suuren volyymin ansiosta.
Saga Fursin välitysmyynnin arvo laski välitetyn nahkamäärän ja hintatason laskun johdosta 47 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 157 miljoonaa euroa (297 milj. euroa). Yhtiö välitti tilikaudella yhteensä 8,0 miljoonaa turkisnahkaa (2018/2019: 8,8 milj. nahkaa), joista 7,4 miljoonaa oli minkinnahkoja (6,5 milj. nahkaa), 0,5 miljoonaa ketunnahkoja (2,0 milj. nahkaa), ja 75 000 suomensupinnahkoja (160 000 nahkaa). Merkittävä määrä minkin- ja ketunnahkoja siirtyi myytäväksi seuraavalla tilikaudella koronaviruspandemian aiheuttaman kysynnän laskun vuoksi.
Konsernin liikevaihto laski tilikaudella 37 prosenttia ja oli 28 miljoonaa euroa (45 milj. euroa).
Saga Furs Oyj järjesti tilikauden ensimmäisen huutokaupan 19.–20.12.2019. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 12 miljoonaa euroa (12/2018: 20 milj. euroa). Huutokaupassa tarjottiin noin 250 000 ketun- ja noin 34 000 suomensupinnahkaa. Lisäksi tarjolla oli karakul-lampaan- ja soopelinnahkoja. Huutokauppaan osallistui yli 200 ostajaa kaikilta tärkeitä markkina-alueilta, ja ostot olivat normaaliin joulukuun huutokaupan tapaan täydennysostoja. Ketunnahoista myytiin noin puolet, ja nahkojen hintataso laski noin 5 prosenttia syyskuun 2019 huutokaupasta. Siniketun päämarkkina-alueella Kiinassa vallinnut lämmin alkutalvi ja talouskasvun hidastuminen vaikuttivat huutokaupan myyntiin, ja osa parempilaatuisista nahoista jätettiin myymättä. Kaikki tarjolla olleet suomensupinnahat myytiin lähes vakaalla hintatasolla.
Saga Furs joutui lykkäämään kauden toista, maaliskuun huutokauppaa huhtikuuhun koronaviruspandemian hillitsemiseksi asetettujen matkustus- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi. Rajoitusten jatkuessa yhtiö järjesti perinteisen huutokaupan sijaan 23.3.–9.4.2020 ensimmäisen online-turkishuutokauppansa. Yhtiön historian ensimmäisen online-huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 31 miljoonaa euroa (3/2019: 106 milj. euroa). Verkkohuutokauppa toimi sujuvasti ja siihen osallistui yli 150 ostajaa pitkälti Aasian markkinoilta. Verkkohuutokaupan ansiosta asiakkailla oli mahdollisuus ostaa raaka-ainetta pukinevalmistajien välittömään tarpeeseen. Verkkohuutokaupassa myytiin 1,3 miljoonaa minkinnahkaa, noin puolet tarjonnasta, ja 75 000 ketunnahkaa, mikä vastasi noin 15 prosenttia tarjonnasta.
Saga Furs tarjosi 13.–15.5.2020 mahdollisuuden täydennysostoihin huhtikuun verkkohuutokaupassa myymättä jääneistä nahoista niille asiakkaille, jotka eivät koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi voineet osallistua huutokauppaan huhtikuussa. Kysyntä jäi vähäiseksi.
Kauden kolmas virallinen huutokauppa jouduttiin siirtämään koronaviruspandemian vuoksi kesäkuusta heinäkuuhun. Huutokauppa pystyttiin kuitenkin järjestämään 29.6.–7.7.2020 poikkeusjärjestelyin. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 20 miljoonaa euroa (6/2019: 100 milj. euroa). Kevään aikana koronapandemia oli vaikuttanut voimakkaasti kestokulutushyödykkeiden vähittäiskauppaan ja vähittäiskaupan odotuksiin. Monilla tärkeillä markkina-alueilla kuluttajien ostokäyttäytyminen oli erittäin varovaista koronapandemian toisen aallon pelossa ja osassa pandemian ensimmäinen aalto jatkui edelleen voimakkaana. Yhtiön tärkeimmällä markkina-alueella Kiinassa eläinperäisten tuotteiden maahantuontia oli selvästi vaikeutettu osana koronapandemian torjumista. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi odotukset heinäkuun huutokaupalle eivät olleet korkealla. Yhtiö näki kuitenkin tärkeäksi järjestää huutokaupan tyydyttääkseen uudelleen viriävää kysyntää ja varmistaakseen turkisten pysymisen vaatemallistoissa. Huutokauppaan osallistui noin 50 ostajaa, mikä oli merkittävästi normaalia vähemmän. Koronapandemiasta johtuvat tiukat matkustusrajoitukset karsivat voimakkaasti EU:n ulkopuolelta tulevien ostajien määrää. Suurimmat ostot tehtiin tästä huolimatta Kiinaan. Huutokaupassa oli tarjolla 5 miljoonaa minkin-, 835 000 ketun- ja 49 000 suomensupinnahkaa.
Tilikauden viimeinen huutokauppa järjestettiin 8.–16.9.2020. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 72 miljoonaa euroa (9/2019: 70 milj. euroa). Huutokauppaan osallistui 60 ostajaa, mikä oli enemmän kuin yhdessäkään kansainvälisessä huutokaupassa vuonna 2020. Tarjolla oli ennätykselliset 5,6 miljoonaa minkinnahkaa. Näistä myytiin 4,2 miljoonaa, joka on kautta aikojen suurin yhtiön yhdessä huutokaupassa välittämä minkinnahkamäärä. Lisäksi tarjolla oli 700 000 ketunja 50 000 suomensupinnahkaa. Kuluttajakysyntään liittyi vielä syyskuussakin poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Koronapandemian seurauksena päämarkkinoiden muotiteollisuus ei ehtinyt suunnitella ja valmistaa uusia mallistoja keväällä. Tämä vaikutti erityisesti somisteina käytettävien ketunnahkojen kysyntään, sillä somisteet on helppo jättää pois mallistoista. Tämän seurauksena ketunnahkojen kysyntä huutokaupassa jäi vähäiseksi. Suurimmat ostot tehtiin Kiinaan, mutta ostoja tekivät myös turkkilaiset ja kreikkalaiset asiakkaat.
Yhtiö välitti touko–marraskuun aikana 6,0 miljoonaa minkinnahkaa (5/2019–10/2019: 4,3 milj. nahkaa), 270 000 ketunnahkaa (1,1 miljoonaa), 37 000 suomensupinnahkaa (73 000) ja 12 000 karakul-lampaannahkaa (65 000). Katsauskauden aikana välitysmyynnin arvo laski 34 prosenttia ja oli 112 miljoonaa euroa (170 milj. euroa).
| Huutokauppa | Välitysmyynti | Arvo | Välitysmyynti | Arvo | Välitysmyynti | Arvo |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 kpl | EUR 1 000 | 1 000 kpl | EUR 1 000 | 1 000 kpl | EUR 1 000 | |
| 2019/2020 | 2019/2020 | 2018/2019 | 2018/2019 | 2017/2018 | 2017/2018 | |
| Joulukuu | 197 | 11 629 | 320 | 19 602 | 294 | 18 333 |
| Maaliskuu | 1 360 | 31 865 | 2 919 | 106 722 | 3 676 | 139 930 |
| Kesäkuu | 1 173 | 24 583 | 3 347 | 99 498 | 3 570 | 105 976 |
| Syyskuu | 4 442 | 71 528 | 2 211 | 69 697 | 1 767 | 48 795 |
| Varastomyynti | 830 | 17 341 | 34 | 1 335 | 34 | 1 415 |
| Yhteensä | 8 002 | 156 945 | 8 830 | 296 854 | 9 341 | 314 449 |
Tilikaudella 2019/2020 välitetty nahkamäärä laski 9 prosenttia edellisestä tilikaudesta 8,0 miljoonaan nahkaan (8,8 miljoonaa nahkaa edellisellä tilikaudella) merkittävän määrän ketunnahkoja jäätyä myymättä. Huutokauppamyynnillä painotettu Yhdysvaltain dollarin eurokurssi laski 2,9 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Ketunnahkojen euromääräinen hintataso laski 13 prosenttia ja minkinnahkojen laski 22 prosenttia edellisestä tilikaudesta. Välitysmyynnin arvo pieneni välitetyn nahkamäärän ja nahkojen hintatason laskun johdosta 47 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli 157 miljoonaa euroa (297 milj. euroa).
Konsernin liikevaihto laski tilikaudella 37 prosenttia ja oli 28 miljoonaa euroa (45 milj. euroa). Valtaosa liikevaihdosta, 87 prosenttia (89 %), oli nahkojen välityksestä perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 38 prosenttia (31 %) ja ostajilta perittyjen osuus 50 prosenttia (59 %) konsernin liikevaihdosta. Loppu koostui muun muassa nahkontapalvelujen myynnistä tuottajille. Kotimaisilta asiakkailta, sekä tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 8 prosenttia (17 %) ja ulkomaisilta asiakkailta perittyjen välityspalkkioiden osuus 80 prosenttia (72 %). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat Tanskan Design Centre -kiinteistön myynnin ja Valtiokonttorin kustannustuen ansiosta 150 prosenttia ja olivat 1,9 miljoonaa euroa (760 000 euroa).
Konsernin liiketoiminnan kulut laskivat 11 prosenttia vertailukaudesta ja olivat tilikaudella 43 miljoonaa euroa (48 milj. euroa). Saga Furs ei omista välittämiään nahkoja, joten valtaosa tilikauden kasvaneen nahkamäärän keräily- ja lajittelukustannuksista toteutui ja vain osa kustannuksista voidaan IFRS-säännösten perusteella siirtää sille tilikaudelle, jolloin nahat myydään. Tästä johtuen liiketoiminnan kulut eivät katsauskaudella laskeneet myynnin kanssa samassa suhteessa.
Henkilöstökulut laskivat vuoden takaisesta 20 prosenttia ja olivat 15 miljoonaa euroa (19 milj. euroa). Poistot kasvoivat IFRS 16 käyttöönoton seurauksena 3,8 miljoonasta eurosta 6,0 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan muut kulut olivat 20 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Näihin sisältyy ostajasaamisista kirjattuja luottotappioita 1,6 miljoonaa euroa (0 milj. euroa).
Konsernin liiketulos oli tilikaudella -13 miljoonaa euroa (-2 milj. euroa). Liiketulos heikkeni välitysmyynnin voimakkaan laskun aiheuttaman liikevaihdon pienenemisen johdosta.
Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 3,6 miljoonan euron luottotappioista (2,6 milj. euroa) huolimatta 31 prosenttia ja olivat 2,2 miljoonaa euroa (1,7 milj. euroa). Kasvu johtui pääasiassa kerätyn nahkamäärän kasvun ja nahkojen myynnin viivästymisen mukanaan tuomasta tuottajasaamisten noususta.
Konsernin tulos ennen veroja oli -10,4 miljoonaa euroa tappiollinen (-0,7 milj. euroa tappiollinen). Välittömät verot sisältäen laskennallisten verojen muutoksen paransivat tilikauden tulosta 2,0 miljoonaa euroa (25 tuhatta euroa).
Konsernin tulos oli -8,4 miljoonaa euroa (-0,7 milj. euroa).
Oman pääoman tuotto oli -10,2 prosenttia (-0,8 %) ja tulos osaketta kohden -2,37 euroa (-0,19 euroa).
Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 42,9 prosenttia (31.10.2019: 54,8 %). Yhtiön maksuvalmius kiristyi selvästi tilikauden ensimmäisellä puoliskolla koronaviruspandemian aiheuttaman nahkojen myynnin viivästymisen seurauksena. Yhtiön omaan toimintaan sitoutui enemmän rahoitusta ja turkistarhaajat nostivat poikkeuksellisen paljon ennakkomaksuja yhtiöltä. Maksuvalmius normalisoitui syyskuun huutokaupan jälkeen. Tilikauden lopussa tarhaajasaamiset olivat 103 miljoonaa euroa (92 milj. euroa). Ostajasaamiset olivat 31 miljoonaa euroa (40 milj. euroa).
Konsernitaseen loppusumma oli 186 miljoonaa euroa (31.10.2019: 175 milj. euroa). Vertailukelpoinen taseen loppusumma ennen IFRS 16 -standardin aiheuttamia oikaisuja oli 31.10.2020 179 miljoonaa euroa.
Oma pääoma osaketta kohden oli 22,01 euroa (31.10.2019: 24,38 euroa ja 31.10.2018: 25,14 euroa).
Konsernin liikevaihto laski 23 prosenttia vertailukaudesta ja oli 18 miljoonaa euroa (24 milj. euroa). Liikevaihdon lasku hidastui välitysmyynnin piristymisen ansiosta.
Liiketoiminnan kulut laskivat kustannussopeutusten ansiosta vertailukaudesta ja olivat 20 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Liikevaihdon laskusta johtuen konsernin toisen puolivuosikauden liiketulos laski ja oli 50 000 euroa tappiollinen (1,5 milj. euroa voitollinen).
Kasvaneen rahoitusvolyymin ansiosta nettokorkotuotot kasvoivat 3,7 miljoonaan euroon. Luottotappiot nousivat 2,9 miljoonaan euroon. Nettorahoitustuotot kasvoivat kuitenkin 0,8 miljoonalla eurolla 0,5 miljoonaan euroon (-0,3 milj. euroa). Tilikauden toisella puolivuosikaudella konsernin tulos ennen veroja oli 0,5 miljoonaa euroa (1,1 milj. euroa).
Konsernin bruttoinvestoinnit tilikauden aikana ilman IFRS 16 -standardin vaikutusta olivat 1,5 miljoonaa euroa (0,9 milj. eur) eli 5 prosenttia (2,0 %) liikevaihdosta. Investoinneista 43 prosenttia kohdistui emoyhtiön aineettomiin, 52 prosenttia emoyhtiön aineellisiin ja 1 prosentti tytäryhtiöiden aineellisiin hyödykkeisiin. Merkittävimmät investoinnit liittyivät muun muassa kasvaneen minkinnahkamäärän edellyttämiin laitteisiin ja kalustoon.
Konsernin vakituisen henkilökunnan määrä oli tilikauden aikana keskimäärin 171 henkilöä (160 henkilöä edellisellä tilikaudella) ja määräaikaisten työntekijöiden määrä keskimäärin 161 henkilöä (185 henkilöä). Valtaosa konsernin määräaikaisesta henkilöstöstä työskentelee kausiluontoisesti erilaisissa turkisnahkojen lajitteluun ja käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.
Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 156 henkilöä (173). Heistä vakituisessa työsuhteessa oli 149 henkilöä (160), joista ulkomailla työskenteli 33 henkilöä (29).
Vakituisessa työsuhteessa olevista henkilöstöstä miehiä oli 55 prosenttia (53 %) ja naisia 45 prosenttia (47 %). Heistä 125 henkilön (117) keski-ikä oli 47 vuotta (47), 6 henkilöä (8) oli alle 30-vuotiaita ja 63 henkilöä (60) yli 50-vuotiaita. Keskimääräinen palvelusaika vakituisessa työsuhteessa oli 12,3 vuotta (12,5). Määräaikaisessa työsuhteessa kausityöntekijöinä työskentelevien henkilöiden keskimääräinen työsuhde kesti emoyhtiössä 5,1 kuukautta (5,5) ja Furfix Oy:ssä 3,9 kuukautta (5,3).
Tilikaudella oli käytössä henkilökunnan vuosipalkkiojärjestelmä, joka perustui neljään eri yhtiötason tavoitteeseen sekä lisäksi mahdollisiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Konsernin koko henkilökunta kuuluu järjestelmän piiriin määrätyn pituisen palvelusajan jälkeen. Yhtiön hallituksen ja johdon palkitsemista on selostettu yhtiön kotisivuilla julkaistussa palkkioraportissa. Tilikauden palkat ja palkkiot olivat konsernissa -15 miljoonaa euroa ja emoyhtiössä -12 miljoonaa euroa (2018/2019: -15 milj. euroa ja -12 milj. euroa).
Yhtiö toteutti helmikuussa 2020 henkilöstötutkimuksen. Sen tulosten mukaan yhtiön henkilöstön työtyytyväisyys on keskimäärin hyvällä tasolla. Tutkimuksen tulokset paranivat edellisestä tutkimuksesta lähes kaikilla osa-alueilla.
Saga Furs kävi tilikauden aikana yhteistoimintaneuvotteluita henkilöstön kanssa kaksi kertaa. Koronaviruspandemian taloudellisten vaikutusten vuoksi yhtiö käynnisti maaliskuussa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön määräaikaisista lomautuksista. Neuvottelut koskivat konsernin koko henkilökuntaa, ja johtivat konsernin koko henkilöstön lomautukseen kuukaudeksi tilikauden aikana. Touko-heinäkuussa käydyt toiset yhteistoimintaneuvottelut keskittyivät organisaatiorakenteen uudistamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Neuvotteluiden jälkeiset yhtiön päätökset vaikuttivat yli 30 henkilön työsuhteeseen koko konsernissa.
Koronaviruspandemian vuoksi Saga Furs toteutti maaliskuun puolivälistä alkaen useita henkilöstön työturvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja kannusti henkilöstöä tekemään etätöitä tartuntariskin vähentämiseksi. Henkilöstön keskuudessa ei tilikauden loppuun mennessä oltu todettu koronavirustartuntoja.
| Emoyhtiö | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2019/2020 | 2018/2019 | 2017/2018 | 2019/2020 | 2018/2019 | 2017/2018 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 246 | 265 | 272 | 332 | 345 | 356 |
| - vakituisessa työsuhteessa - määräaikaisessa työsuh |
117 | 120 | 118 | 171 | 160 | 160 |
| teessa | 129 | 145 | 154 | 161 | 185 | 196 |
| Henkilökunnan määrä tilikau den päättyessä 31.10. |
108 | 125 | 120 | 156 | 173 | 169 |
Saga Furs Oyj:n osakepääoma oli tilikauden 2019/2020 päättyessä 7 200 000 euroa ja osakkeiden määrä 3 600 000 kappaletta, josta A-sarjan osakkeita oli 900 000 kappaletta ja C-sarjan osakkeita 2 700 000 kappaletta. Yhtiön hallussa on näistä yhteensä 63 088 A- ja C-sarjan osaketta.
Yhtiön C-sarjan osakkeita vaihdettiin 1.11.2019 – 31.10.2020 välisenä aikana yhteensä 402 000 kappaletta eli noin 15 prosenttia C-osakkeiden määrästä. Kauppojen arvo oli yhteensä 3,1 miljoonaa euroa. Kauden ylin kurssinoteeraus oli 12,50 euroa, alin kurssi 5,08 euroa ja keskikurssi 5,48 euroa. Kauden päätöskurssi oli 5,22 euroa. Tilikauden aikana yhtiön pörssinoteeratun C-osakkeen kurssi laski noin 50 prosenttia.
Yhtiön osakekannan markkina-arvo 31.10.2020 oli 19 miljoonaa euroa (39 milj. euroa).
Luettelo yhtiön suurimmista osakkeenomistajista 31.10.2020 on nähtävissä yhtiön internet-sivuilla.
Saga Furs Oyj:n 29.4.2020 kokoontunut yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 1.11.2018 – 31.10.2019. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen olla jakamatta osinkoa osakkeenomistajille, ja hallitus valtuutettiin päättämään myöhemmin enintään 0,50 euron osingosta osaketta kohden. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.
Yhtiökokous ei vahvistanut toimielinten palkitsemispolitiikkaa, joka esitetään uudelleen valmisteltuna yhtiökokoukselle viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.
Saga Fursin hallitukseen valittiin Kenneth Ingman (varajäseneksi Marcus Nordmyr), Jari Isosaari (Arto Isopahkala), Lasse Joensuu (Markku Kujanen), Anders Kulp (Daniel Blomqvist), Virve Kuusela (Marja Tiura), Isto Kärkäinen (Mikko Nordberg), Magnus Ljung (Kaj Wik) ja Kennet Myllykoski (Hermanni Kankaanpää). Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jari Isosaari ja varapuheenjohtajaksi Kenneth Ingman.
Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Jukka Rajala.
Saga Furs tiedotti 6.5.2020 yhtiön toimitusjohtajan vaihdoksesta. Yhtiötä vuodesta 2009 johtanut Pertti Fallenius jäi tuolloin pois yhtiön operatiivisesta johdosta, ja uutena toimitusjohtajana aloitti Magnus Ljung. Yhtiön varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena jatkaa Juha Huttunen.
Saga Fursin riskejä hallitaan systemaattisesti ja ennakoivasti siten, että yhtiö pystyy arvioimaan ja hallinnoimaan liiketoimintaan liittyviä riskejä, uhkatekijöitä ja mahdollisuuksia.
Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan muun muassa liiketoiminta- ja strategiariskeihin, rahoitusriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Toimintaympäristön muuttuessa strategisiin valintoihin liittyvät riskit voivat kasvaa, mutta yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata yhtiön liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta tai arvoa. Myös muut riskit, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä tai joista yhtiö ei ole tällä hetkellä tietoinen, voisivat muodostua merkittäviksi.
Yhtiön toimiala on syklinen ja muutoksiin reagoimisen vaikutukset näkyvät liiketoiminnassa viiveellä. Turkisnahkojen kysyntä ei ole tasaista ympäri vuoden, sillä turkiksia käytetään pääsääntöisesti talvikautena. Nahkojen hintavaihtelut voivat olla suuria riippuen sekä huutokauppahetken kysynnästä että globaalista tuotantomäärästä. Merkittävänä toimijana Saga Furs pyrkii osaltaan tasoittamaan hintavaihteluita siirtämällä nahkoja myytäväksi seuraaviin huutokauppoihin ja jopa seuraavalle tilikaudelle.
Toimintaympäristön muutosten ennakoimisessa ja strategisissa valinnoissa epäonnistuminen voisi heikentää yhtiön kilpailukykyä tai kannattavuutta sekä pienentää markkinaosuutta. Turkisala on herkkä suhdannevaihteluille, ja maailmantalouden tilan huonontuminen voisi johtaa markkinatilanteen heikentymiseen ja kilpailun kiristymiseen. Muutos yksittäisten maiden talous- tai poliittisessa tilanteessa voisivat vaikuttaa merkittävästi Saga Fursin liiketoimintaan niin kuin myös yksittäisen markkina-alueen saturaatio. Tärkeän markkina-alueen vähittäiskaupan rakenteen merkittävä muuttuminen sekä alalle tulevat uudet turkiskauppaa tuntemattomat toimijat saattaisivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Erityisen suuri vaikutus olisi, mikäli jokin edellä mainituista tapahtuisi yhtiön tärkeimmällä markkinalla Kiinassa.
Koronaviruspandemian pitkittymisen tai muiden vastaavien tartuntatautien ilmaantumisen vuoksi asetetut matkustus- ja kokoontumisrajoitukset haittaisivat Saga Fursin huutokauppojen järjestämistä ja heikentäisivät välitysmyyntiä. Yhtiö pyrkii minimoimaan näitä vaikutuksia muun muassa järjestämällä verkkohuutokauppoja ja siirtämällä muitakin asiakkaisiin suuntautuvia palvelutoimintojaan verkkoon. Tartuntatautien levitessä turkistarhoilla tärkeät vientimaat saattaisivat varmuuden vuoksi rajoittaa raakanahkojen maahantuontia. Tämä voisi haitata välitysmyyntiä, vaikka muokattujen nahkojen maahantuonti säilyisikin entisellään. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n tutkimusten mukaan koronavirus ei säily raakanahoissa pitkiä aikoja. Raakanahkoihin mahdollisesti kohdistuvan virusriskin poistuminen varmistetaan yhtiön noudattaman varastointiprosessin avulla.
Minkinnahkatuotanto on voimakkaasti laskenut koronapandemian seurauksena. Ellei toimivaa rokotetta koronavirusta vastaan löydetä, saattavat viruksen leviämisen aiheuttamat riskit rajoittaa tuottajien rahoituksen saatavuutta ja pienentää tuotantoa edelleen. Minkkitarhauksen kieltäminen tärkeissä tuottajamaissa vaikuttaisi selvästi yhtiön liiketoimintaan.
Muoti- ja tekstiiliteollisuuden turkismyynnin ja ylipäätään turkiksen käytön odotettua voimakkaampi lasku tai pitkäaikainen heikkous esimerkiksi asenneilmaston tai tartuntataudista johtuvien kulutuskysynnän muutosten seurauksena voisivat johtaa liiketoiminnan laskuun ja nahkamyynnin viivästymiseen. Tämä myös vähentäisi entisestään rahoituksen saatavuutta turkiskaupassa.
Suomalaisen tuotannon pienentyminen voisi johtaa siihen, että turkisalan arvoverkostoon kuuluvien palvelutoimijoiden liiketoiminta vaikeutuisi ja heikentäisi alueellista työllisyyttä. Digitalisaatiolla ja uusilla kilpailevilla liiketoimintamalleilla voisi olla merkittävä vaikutus yhtiön asiakaskuntaan, ja merkittävien tuottaja-asiakkaiden menettäminen saattaisi vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Saga Fursin toiminta on kansainvälistä, ja toimialaan vaikuttavat erilaiset paikalliset lait ja säädökset sekä kunkin alueen suhteellinen kilpailukyky. Muutokset näissä voisivat johtaa tuotantokustannusten nousuun tai markkinaympäristön muuttumiseen, mitkä puolestaan voisivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen. Lisäksi vapaakaupan rajoitukset ja geopoliittisen tilanteen tai protektionismin kiristyminen voisivat johtaa haastavampaan markkinaympäristöön.
Saga Fursilla on vahva maine ja tavaramerkki. Yhtiön ja alan mielikuvaan kohdistuvilla haasteilla voisi kuitenkin olla vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Eläinten hyvinvoinnilla ja terveydellä on keskeinen rooli vastuullisuustyössä, sertifioinnissa ja nahkojen laadussa, jotka kaikki ovat osa yhtiön brändiä. Näihin liittyvien riskien toteutuminen voisi vaikuttaa haitallisesti yhtiön toimintaan.
Saga Furs -konsernin liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä: luotto- ja muita vastapuoliriskejä, maa-, maksuvalmius-, valuutta-, korko- sekä hyödykeriskejä. Näiden riskien ottamiseen liittyy kaupallinen peruste, kuten luottotappioriskissä, jota otetaan vastaanotettavien tai myytävien nahkamäärien lisäämiseksi tai nahoista saatavien hintojen nostamiseksi. Saga Furs -konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaavat rahoitus- ja talousosastot sekä liiketoimintayksiköt pyrkivät vähentämään mahdollisten rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen yhtiön hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Yhtiön rahoitusriskit pyritään suhteuttamaan yhtiön omaan pääomaan, jakokelpoisiin varoihin ja tulokseen ennen veroja. Näistä riskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25.
Yhtiön tuotantotiloissa tapahtuvat suurvahingot kuten tulipalot, konerikot tai tietojärjestelmien vakavat viat voisivat keskeyttää liiketoiminnan. Yhtiö on laatinut jatkuvuussuunnitelmia näiden riskien toteutumisen varalle, ja liiketoiminta on niiltä osin vakuutettu.
Tanskan hallitus ilmoitti marraskuun 2020 alussa, että maan minkkitarhojen minkit, arviolta 15–17 miljoonaa eläintä, tulee lopettaa tarhoilta löytyneen covid-19-viruksen mutaation vuoksi. Tanska on yksi maailman suurimmista minkinnahkojen tuottajamaista. Myöhemmin Tanskan hallitus päätti, ettei maahan saa tuoda uusia minkkejä ennen vuotta 2022. Hallituksen linjaus merkitsee käytännössä nykyisen laajuisen minkkitarhauksen loppumista maassa. Tapahtuneen johdosta tanskalaisten turkistarhaajien omistama huutokauppayhtiö Kopenhagen Fur ilmoitti lopettavansa toimintansa vuoteen 2023 mennessä.
Saga Furs tiedotti 13.11.2020 varmistaneensa monivuotisella lisensisopimuksella oikeutensa BLACKGLAMA-turkisbrändin käyttöön. Saga Furs jatkaa yksinoikeudella tämän maailman hienoimmaksi sanotun tumman minkinnahan myyntiä. Samalla yhtiö ilmoitti vahvistavansa BLACKGLAMA-brändin markkinointia tärkeimmillä myyntialueilla Aasiassa, Venäjällä, Euroopassa ja USA:ssa.
Saga Furs tarjosi 12.11.2020 järjestetyssä ylimääräisessä online-huutokaupassa 310 000 ketunnahkaa, joista myytiin lähes puolet. Tarjolla olleista siniketunnahoista myytiin 65 prosenttia. Muunnosketun- ja suomensupinnahkojen ostot olivat valikoivia.
Tilikauden 2020/2021 joulukuun huutokauppa järjestettiin verkossa 15.–17.12.2020 ja siihen osallistui yli 100 ostajaa kaikilta päämarkkinoilta. Huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 28 miljoonaa euroa (12/2019: 12 milj. euroa). Aiemmasta poiketen huutokaupassa oli tarjolla minkinnahkoja, ja tarjotusta 850 000 nahasta myytiin yli 80 prosenttia. Minkinnahkojen hintataso nousi keskimäärin 50 prosenttia viime kauteen verrattuna. Sini- ja Shadow-ketunnahkoja tarjottiin 120 000, nahat myytiin 100-prosenttisesti ja hintataso nousi noin 20 prosenttia. Muunnos- ja hopeaketunnahkojen 100 000 nahan tarjonnasta myytiin viidennes hintatason säilyessä vakaana.
Alkaneella tilikaudella 2020/2021 turkisnahkojen markkinan odotetaan vähitellen toipuvan koronaviruspandemian aiheuttamasta äkillisestä kysynnän romahtamisesta. Etenkin minkinnahkojen markkinoiden elpymiseen vaikuttaa kaksi merkittävää ajuria: globaalin nahkatuotannon lasku ja samanaikainen asteittainen nahkojen kysynnän kasvu. Myönteiseen markkinakehitykseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten koronaviruspandemian kehitys ja sen vaikutukset koko turkisalan arvoketjuun, länsimaisten muotitalojen mahdollisuudet tuoda markkinoille uusia turkista käyttäviä mallistoja ja aasialaisten kuluttajien ostokäyttäytyminen.
Turkisnahkojen, etenkin minkinnahkojen tuotanto on ollut maailmanlaajuisesti selvässä laskussa johtuen pitkään vallinneesta ylitarjonnasta ja nahkojen markkinahinnan alhaisesta tasosta. Alkaneella kaudella tätä kehitystä kiihdyttää muun muassa Hollannin ja Tanskan hallitusten koronaviruspandemian seurauksena tekemät linjaukset, jotka leikkaavat maailmanlaajuista minkinnahkojen tarjontaa kuluvalla kaudella lähes kolmanneksella ja käytännössä lopettavat minkin tarhauksen näissä maissa. Kesällä 2021 minkinnahkojen tuotannon arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti enää 10-12 miljoonaa nahkaa, mikä on vajaa kolmasosa vuoden 2018 tuotannosta. Myös suomalaisten ketunnahkojen tuotanto on laskenut ylitarjonnan ja nahkojen alhaisen hintatason seurauksena. Kesällä 2021 niiden tuotannon arvioidaan olevan enää noin puolet vuoden 2018 tuotannosta. Kauden 2020/2021 kansainvälisissä huutokaupoissa on kuitenkin tarjolla vielä selvästi yli 20 miljoonaa minkinnahkaa ja lähes kaksi miljoonaa ketunnahkaa edelliseltä kaudelta siirtyneiden nahkojen suuresta määrästä johtuen.
Covid-19-viruksen turkisalalle ja Saga Fursille tuomia riskejä on kuvattu tämän toimintakertomuksen Riskit-osiossa.
Koronapandemian mahdollinen laantuminen rokotusohjelman onnistumisen myötä mahdollistaa länsimaisille muotitaloille uusien vaatemallistojen luomisen vastuullisesti tuotetuista turkiksista ja piristänee muodin kulutuskysyntää. Kuluvalla talvikaudella myyntivolyymit jäänevät edelleen vaatimattomiksi ja kaupan vilkastumisen odotetaan tapahtuvan vasta siirryttäessä kaudelle 2021/2022. Vähittäiskaupan toimijoiden taloudellinen ahdinko on johtanut vanhojen turkispukineiden varastojen tyhjennysmyynteihin etenkin Pohjois-Amerikassa. Kylmästä alkutalvesta huolimatta turkispukineiden kulutuskysyntä Itä-Euroopassa, esimerkiksi Venäjällä on koronaviruspandemiasta johtuen ollut varovaista.
Markkinakehityksen kannalta merkittävin rooli on Kiinan, Etelä-Korean ja muiden Aasian maiden kuluttajakysynnän kehityksellä. Suurimmalla turkismarkkinalla Kiinassa covid-19-viruksen aiheuttama häiriö taloudelle on lähes poistunut ja myös turkispukineiden kulutuskysyntä palautumassa normaalille tasolle. Alkutalven kylmä sää on tukenut tätä myönteistä kehitystä – Kiinan kasvava keskiluokka ostaa turkispukineita pitkälti niiden käytännöllisyyden vuoksi. Myös luksustuotteiden myynti on Kiinassa hyvällä tasolla sekä verkossa että suurten kaupunkien ostoskaduilla. Paikallisesti
tuotettujen turkisnahkojen hintataso on noussut, mikä osaltaan tukee laadukkaana pidetyn ja vastuullisesti tuotetun länsimaisen turkiksen myyntiä somisteissa ja kauluksissa käytettyjen ketunahkojen osalta.
Välitettävien minkinnahkojen hintojen kääntyminen nousuun on alkanut Kiinan markkinan vetämänä. Minkin kysynnän kasvun odotetaan tukevan myös ketunnahkojen kysyntää ja siten niiden hintojen nousua, mutta lähinnä pukineiden somisteissa käytettävien ketunnahkojen osalta myönteisen kehityksen käynnistyminen on minkkiä hitaampaa. Turkistuotannon kannattavuuden näkökulmasta turkisnahkojen hinnat pysynevät kuitenkin edelleen haasteellisina.
Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella joulukuussa 2020 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat maalis-, kesä- ja syyskuussa 2021 koronaviruspandemian aiheuttamien rajoitusten sallimissa puitteissa. Yhtiö arvioi asemansa markkinoilla vahvistuvan ja tarjoavansa tilikauden huutokaupoissa lähes 9,5 miljoonaa minkin-, reilu 1,9 miljoonaa ketun- ja 130 000 suomensupinnahkaa. Määrät sisältävät päättyneeltä tilikaudelta siirtyneet jo lajitellut 1,7 miljoonaa minkin-, 1,2 miljoonaa ketun- ja 85 000 suomensupinnahkaa.
Arvioiden tekeminen tilikauden 2020/2021 huutokauppojen myyntituloksista on yhtiön joulukuun 2020 huutokaupan perusteella ennenaikaista, vaikka erityisesti minkinahkojen kysyntä joulukuussa olikin hyvää. Minkinnahkojen globaalin tarjonnan lasku ja kysynnän vähittäinen palautuminen luovat edellytyksiä minkinnahkojen keskihintojen vähittäiselle nousulle koko kauden aikana. Ketun- ja suomensupinnahkojen myyntimäärät ja hintataso toipunevat hieman edelliskaudesta. Markkinoilla on kuitenkin edelleen merkittäviä, etenkin koronaviruspandemiaan liittyviä epävarmuustekijöitä.
Saga Furs arvioi, että yhtiön välitysmyynnin arvo ja liikevaihto tilikaudella 2020/2021 kasvavat selvästi edellisestä tilikaudesta ja palautuvat tilikauden 2018/2019 tasolle. Konsernin erillisyhtiöiden kustannukset pienenevät selvästi vuonna 2020 toteutettujen säästötoimenpiteiden seurauksena. Konsernitason kustannukset säilynevät kuitenkin lähes tilikauden 2018/2019 tasolla suurten, edelliseltä tilikaudelta siirtyneisiin nahkoihin liittyvien IFRS-kulukirjauksien vuoksi. Konsernin nettorahoitustuottojen arvioidaan laskevan merkittävästi rahoitusvolyymin pienenemisen seurauksena. Tilikauden tulos riippuu tulevien huutokauppojen myyntituloksista, joiden todennäköistä kehitystä on nykyisessä markkinatilanteessa ennenaikaista arvioida.
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 28.01.2021 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
IFRS 16 -standardi julkaistiin tammikuussa 2016, ja siinä esitetään periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettäville tiedoille. Standardin mukaan kaikki vuokralle ottajien vuokrasopimukset käsitellään samalla tavalla niin, että vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta.
Konserni otti IFRS 16-standardin käyttöön 1.11.2019 soveltaen yksinkertaistettua menettelytapaa. IFRS 16- standardin käyttöönotto-ohjeistuksen mukaisesti vertailutietoja ei oikaistu. Standardin soveltamista koskevat olennaiset arvioit ja harkinnanvaraisuudet liittyvät pääasiassa vuokrakauden arviointiin sekä diskonttauskoron käyttöön.
Konsernin toimitilat ovat pääosin konsernin omistuksessa, mutta IFRS 16:n käyttöön ottaminen kasvatti konsernin taseessa esitettävien varojen ja velkojen määrää aiemmin muihin vuokrasopimuksiin sisältyvien tila- ja muiden vuokrasopimusten osalta.
Konserni soveltaa standardia ensimmäisen kerran tällä 1.11.2019 alkaneella tilikaudella.
Muilla 1.1.2019 voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ollut vaikutusta raportoituihin lukuihin.
EUR 1.000
| VARAT | 31.10.2020 | 31.10.2019 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 31 653 | 30 111 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2 879 | 2 718 |
| Laskennalliset verosaamiset | 3 834 | 896 |
| Sijoitukset | 358 | 358 |
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 486 | 8 508 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 51 211 | 42 591 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus | 3 991 | 1 288 |
| Korolliset ostajasaamiset | 13 666 | 21 292 |
| Korolliset tarhaajasaamiset | 97 299 | 87 639 |
| Korottomat saamiset | 19 481 | 21 428 |
| Verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 36 | 37 |
| Rahavarat | 415 | 757 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 134 888 | 132 440 |
| Varat yhteensä | 186 099 | 175 031 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 31.10.2020 | 31.10.2019 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Osakepääoma | 7 200 | 7 200 |
| Ylikurssirahasto | 254 | 254 |
| Muut rahastot | 21 105 | 21 105 |
| Muuntoero | 51 | 50 |
| Kertyneet voittovarat | 49 227 | 57 623 |
| Oma pääoma yhteensä | 77 838 | 86 233 |
| Pakolliset varaukset | 26 | 68 |
| Pitkäaikaiset velat | 5 170 | 0 |
| Laskennalliset verovelat | 3 417 | 2 490 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Korolliset velat | 78 556 | 59 992 |
| Ostovelat ja muut velat | 21 038 | 26 081 |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 54 | 167 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 99 648 | 86 240 |
| Velat yhteensä | 108 234 | 88 731 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 186 099 | 175 031 |
| EUR 1.000 | 1.5.2020- | 1.11.2019- | 1.5.2019- | 1.11.2018- |
|---|---|---|---|---|
| 31.10.2020 | 31.10.2020 | 31.10.2019 | 31.10.2019 | |
| 6 kk | 12 kk | 6 kk | 12 kk | |
| Liikevaihto | 18 491 | 28 181 | 23 991 | 44 677 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 582 | 1 876 | 356 | 758 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -942 | -1 392 | -1 379 | -2 385 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -6 868 | -14 994 | -9 015 | -18 761 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -3 179 | -6 035 | -1 824 | -3 825 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -9 134 | -20 221 | -10 667 | -22 851 |
| Liiketulos | -50 | -12 584 | 1 462 | -2 386 |
| Rahoitustuotot | 5 375 | 8 516 | 2 631 | 5 218 |
| Rahoituskulut | -4 873 | -6 316 | -2 970 | -3 536 |
| Tulos ennen veroja | 453 | -10 385 | 1 124 | -705 |
| Tuloverot | -204 | 1 987 | -324 | 25 |
| Katsauskauden tulos | 249 | -8 397 | 800 | -680 |
| Muut laajan tuloksen erät | ||||
| Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot |
2 | -6 | ||
| Katsauskauden laaja tulos yhteensä | 249 | -8 395 | 800 | -687 |
| Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) | 0,07 | -2,37 | 0,23 | -0,19 |
| *) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole |
| EUR 1.000 | 1.11.2019- | 1.11.2018- |
|---|---|---|
| 31.10.2020 | 31.10.2019 | |
| 12 kk | 12 kk | |
| Liiketoiminnan rahavirta | ||
| Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta | 155 005 | 305 877 |
| Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut | 1 723 | 471 |
| Maksut liiketoiminnan kuluista | -191 435 | -310 541 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -34 706 | -4 192 |
| Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista | -2 535 | -446 |
| Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista | -4 075 | -2 745 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 8 136 | 4 964 |
| Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta | 37 | 169 |
| Maksetut välittömät verot | -135 | -211 |
| Liiketoiminnan rahavirta (A) | -33 279 | -2 461 |
| Investointien rahavirta | ||
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -1 411 | -880 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot | 3 513 | 204 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | 0 | -3 |
| Luovutustuotot sijoituksista | 0 | 246 |
| Investointien rahavirta (B) | 2 101 | -433 |
| Rahoituksen rahavirta | ||
| Lyhytaikaisten lainojen nosto | 35 001 | 2 126 |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -1 613 | -130 |
| Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut | -2 551 | 0 |
| Maksetut osingot | 0 | -1 768 |
| Rahoituksen rahavirta (C) | 30 837 | 228 |
| Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / | ||
| vähennys (-) | -341 | -2 666 |
| Rahavarat 31.10. | 415 | 757 |
| ./. Rahavarat 1.11. | 757 | 3 423 |
| Rahavarojen muutos | -341 | -2 666 |
| EUR 1.000 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muut ra hastot |
Muunto ero |
Arvon muutos rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajien osuus |
Määräys vallatto mien omistajien osuus |
Oma pää oma yh teensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.10.2018 | |||||||||
| 7 200 | 254 | 21 105 | 52 | 0 | 60 322 | 88 933 | 0 | 88 933 | |
| IFRS 9 -standardin käyttöön otto |
-1 359 | -1 359 | -1 359 | ||||||
| IFRS 15 -standardin käyt | |||||||||
| töönotto | 1 114 | 1 114 | 1 114 | ||||||
| Oma pääoma 1.11.2018 | |||||||||
| 7 200 | 254 | 21 105 | 52 | 0 | 60 077 | 88 688 | 0 | 88 688 | |
| Katsauskauden tulos | -680 | -680 | -680 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | |||||||||
| -1 | -5 | -6 | -6 | ||||||
| Osingonjako | -1 768 | -1 768 | -1 768 | ||||||
| Siirto suhdannerahastoon | |||||||||
| 0 | 0 | 0 | |||||||
| Oma pääoma 31.10.2019 | |||||||||
| 7 200 | 254 | 21 105 | 50 | 0 | 57 623 | 86 233 | 0 | 86 233 |
| EUR 1.000 | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Muut ra hastot |
Muunto ero |
Arvon muutos rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajien osuus |
Määräys vallatto mien omistajien osuus |
Oma pää oma yh teensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 31.10.2019 | 7 200 | 254 | 21 105 | 50 | 0 | 57 623 | 86 233 | 0 | 86 233 |
| Katsauskauden tulos | -8 397 | -8 397 | -8 397 | ||||||
| Muut laajan tuloksen erät | 2 | 1 | 2 | 2 | |||||
| Oma pääoma 31.10.2020 | 7 200 | 254 | 21 105 | 52 | 0 | 49 227 | 77 838 | 0 | 77 838 |
| VARAT | 31.10.2020 | IFRS 16 | 31.10.2020 |
|---|---|---|---|
| Ennen IFRS 16 oikaisua |
|||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 31 653 | 7 212 | 24 441 |
| Aineettomat hyödykkeet | 2 879 | 2 879 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 3 834 | 4 | 3 830 |
| Sijoitukset | 358 | 358 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 12 486 | 12 486 | |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 51 211 | 7 216 | 43 995 |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 3 991 | 3 991 | |
| Korolliset ostajasaamiset | 13 666 | 13 666 | |
| Korolliset tarhaajasaamiset | 97 299 | 97 299 | |
| Korottomat saamiset | 19 481 | 19 481 | |
| Verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset | 36 | 36 | |
| Rahavarat | 415 | 415 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 134 888 | 134 888 | |
| Varat yhteensä | 186 099 | 7 216 | 178 883 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 31.10.2020 | 31.10.2020 Ennen IFRS 16 oikaisua |
|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 7 200 | 7 200 | |
| Ylikurssirahasto | 254 | 254 | |
| Muut rahastot | 21 105 | 21 105 | |
| Muuntoero | 51 | 51 | |
| Kertyneet voittovarat | 49 227 | -15 | 49 242 |
| Oma pääoma yhteensä | 77 838 | -15 | 77 853 |
| Pakolliset varaukset | 26 | 26 | |
| Pitkäaikaiset velat | 5 170 | 5 170 | 0 |
| Laskennalliset verovelat | 3 417 | 3 417 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Korolliset velat | 78 556 | 2 062 | 76 494 |
| Ostovelat ja muut velat | 21 038 | 21 038 | |
| Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat | 54 | 54 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 99 648 | 2 062 | 97 586 |
| Velat yhteensä | 108 234 | 7 231 | 101 003 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 186 099 | 7 216 | 178 883 |
| EUR 1.000 | 1.11.2019- | IFRS 16 | 1.11.2019- |
|---|---|---|---|
| 31.10.2020 | oikaisu | 31.10.2020 Ennen IFRS 16 oikaisua |
|
| 12 kk | 12 kk | ||
| Liikevaihto | 28 181 | 0 | 28 181 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 876 | 0 | 1 876 |
| Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -1 392 | 0 | -1 392 |
| Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | -14 994 | 0 | -14 994 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -6 035 | -2 568 | -3 467 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -20 221 | 2 608 | -22 829 |
| Liiketulos | -12 584 | 40 | -12 624 |
| Rahoitustuotot | 8 516 | 0 | 8 516 |
| Rahoituskulut | -6 316 | -59 | -6 258 |
| Tulos ennen veroja | -10 385 | -19 | -10 366 |
| Tuloverot | 1 987 | 4 | 1 984 |
| Katsauskauden tulos | -8 397 | -15 | -8 382 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Muuntoerot | 2 | 0 | 2 |
| Katsauskauden laaja tulos yhteensä | -8 395 | -15 | -8 380 |
| Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) | -2,37 | 0,00 | -2,37 |
| *) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole |
| 11/19-10/20 | 11/18-10/19 | |||
|---|---|---|---|---|
| 12 kk | 12 kk | |||
| Myynnin arvo, milj. euroa | 156,9 | 296,9 | ||
| Liikevaihto, milj. euroa | 28,2 | 44,7 | ||
| Liiketulos, milj. euroa | -12,6 | -2,4 | ||
| % liikevaihdosta | -44,7 % | -5,3 % | ||
| Tulos ennen veroja, milj. euroa | -10,4 | -0,7 | ||
| % liikevaihdosta | -36,8 % | -1,6 % | ||
| Tulos/osake, euroa | -2,37 | -0,19 | ||
| Oma pääoma/osake, euroa | 22,01 | 24,38 | ||
| Oman pääoman tuotto (ROE) -% | -10,2 % | -0,8 % | ||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% | -5,0 % | 0,2 % | ||
| Omavaraisuusaste, % | 42,9 % | 54,8 % | ||
| Gearing | 1,07 | 0,69 | ||
| Bruttoinvestoinnit, milj. euroa | 1,5 | 0,9 | ||
| % liikevaihdosta | 5,2 % | 2,0 % | ||
| Henkilöstö keskimäärin | 332 | 345 | ||
| Tunnuslukujen laskentaperiaatteet: | ||||
| Oman pääoman tuotto (ROE) -% | = kauden tulos x 100 / oma pääoma *) | |||
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% | = (tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut - luottotappiot) x 100 / (taseen loppusumma - korotto mat lyhytaikaiset velat) *) |
|||
| Omavaraisuusaste, % | ennakot) | = oma pääoma x 100 / (taseen loppusumma - saadut | ||
| Gearing | pääoma | = (korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit) / oma | ||
| Tulos/osake, euroa | määrä | = kauden tulos / ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen luku | ||
| Oma pääoma/osake, euroa | vänä | = oma pääoma / ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauspäi | ||
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten lukujen keskiarvona
| EUR 1.000 | 31.10.2020 | 31.10.2019 |
|---|---|---|
| Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saa misia |
||
| Lainat rahalaitoksilta | 68 266 | 35 816 |
| Annettu kiinteistökiinnityksiä | 50 875 | 54 071 |
| Annettu yrityskiinnityksiä | 203 027 | 2 691 |
| Annetut pantit | 47 911 | 29 209 |
| Johdannaissopimukset | ||
| Valuuttatermiinien käyvät arvot | 9 831 | 0 |
| EUR 1.000 | 2019/2020 6 kk |
2018/2019 6 kk |
|---|---|---|
| Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat: | ||
| Liikevaihto - emoyhdistys - muu lähipiiri |
2 263 |
4 353 |
| Liiketoiminnan muut tuotot - emoyhdistys |
35 | 43 |
| Aine- ja tarvikeostot - muu lähipiiri |
0 | 0 |
| Liiketoiminnan muut kulut - emoyhdistys |
-34 | -22 |
| Rahoitustuotot - muu lähipiiri |
195 | 49 |
| Rahoituskulut - emoyhdistys - muu lähipiiri |
0 0 |
-1 -1 |
| Saamiset lähipiiriltä - emoyhdistys - muu lähipiiri |
14 3 458 |
0 1 169 |
| Velat lähipiirille - emoyhdistys - muu lähipiiri |
-83 -1 |
-376 -1 007 |
| Johdon työsuhde-etuudet | 2019/2020 | 2018/2019 |
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 1 890 | 1405 |
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja muusta konsernin johtoryhmästä.
Vantaalla 26.1.2021
Hallitus
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.