AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Elisa Oyj

Environmental & Social Information Mar 14, 2023

3216_sr_2023-03-14_5f910cdb-dbb5-4beb-955e-4e35796dd808.pdf

Environmental & Social Information

Open in Viewer

Opens in native device viewer

sisältö

sisältö

DIGITAALINEN VASTUU 9
Tavoitteet ja tulokset 2022 6
Vastuullisuus Elisalla 3
Raportin kuvaus 2

Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

SOSIAALINEN VASTUU 17
-------------------- ----

Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa

TALOUDELLINEN VASTUU 23

Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia

YMPÄRISTÖVASTUU 29

Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta

Riippumaton varmennusraportti 38 ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut 41 Raportin kuvaus

Raportin kuvaus

Elisan vuoden 2022 vastuullisuusraportti on selvitys Elisan ei-taloudellisista tiedoista, ja se sisältää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot. Raportti on osa Elisan suomeksi ja englanniksi julkaistavaa vuosikertomusta, joka koostuu viidestä osasta: vuosikatsaus, vastuullisuusraportti, tilinpäätös, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti. Koko vuosikertomus on saatavilla osoitteesta elisa.fi/yhtiotieto/sijoittajille/vuosikertomus/.

Vastuullisuusraportti on laadittu viitaten Global Reporting Initiative (GRI) standardeihin. Elisa raportoi ei-taloudellista tietoa myös viitaten SASB (Sustainability Accounting Standards Board) -viitekehykseen. Emme tällä hetkellä raportoi kaikkia standardiin sisältyviä mittareita, mutta arvioimme niitä jatkossakin. Sisällössä on huomioitu myös Nasdaq Nordic ESG Reporting Guide -ohjeistus. ESG-hakemisto vuodelta 2022 sisältää GRI- ja SASB-indikaattorit, EU:n taksonomia-asetuksen sekä omat indikaattorimme. Hakemisto on osa raporttia.

Raportoimme toista vuotta ympäristövastuusta ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkaisua käsittelevän työryhmän TFCD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti. Raportointi on sisällytetty Elisan vastuullisuusraporttiin, jonka tukena ovat verkkosivut, joilla on enemmän staattista TCFD-tietoa ja asiaan liittyvää tietoa.

Elisan vastuullisuusraportoinnin varmistamiseksi tarkkailemme raportoinnin kehitystä, kuten yritysvastuuraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka hyväksyttiin vuonna 2022 ja tulee Elisan osalta voimaan tilikautena 2024.

Elisan vastuullisuusraportin varmentaa kolmas osapuoli. Vuoden 2022 yritysvastuutietojen varmentaja oli Ernst & Young. Rajoitettu varmennus kattaa Elisan vuoden 2022 vuosikertomuksen vastuullisuusosion. Raportointijakso on tilikausi 2022.

Keskeisten näkökohtien raportointi kattaa kaikki Elisan konsernilaskennassa mukana olevat liiketoimintayksiköt (henkilöasiakasyksikkö, yritysasiakasyksikkö, tuotanto ja tukitoiminnot) sekä tytäryhtiöt.

Raportointi vastaa Elisa-konsernin tilinpäätöksen raportointilaajuutta. Tietyissä indikaattoreissa rajausta määrittää luotettava tietojen saatavuus. Poikkeamat rajauksissa ja laskentatapojen muutokset on kerrottu indikaattoreiden yhteydessä. Kehitämme edelleen raportointiamme näiltä osin kattavammaksi. Raportin taloudelliset tiedot ovat konsernin tilinpäätöksestä, ja niiden osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Ympäristötunnuslukujen osalta on laskettu GRI-ohjeistuksen mukaisesti emoyhtiön ja tytäryhtiöiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan Corporate Standardin mukaiseen metodologiaan. Scope 3 -laskenta raportoidaan GHG Protocol Corporate Value Chain -standardin mukaisesti. Scope 2 -päästöjen raportoinnissa on huomioitu GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistus. Lisätietoa laskentametodologiasta löytyy Elisa ESG Disclosures 2022. Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin vuosikertomuksessa.

Tämän on Elisan 9. vastuullisuusraportti ja sen julkaisupäivä on 14.3.2023. Aikaisemmat raportit ovat saatavilla osoitteesta elisa.fi/sijoittajille.

Yhteystiedot

Minna Kröger, Yritysvastuujohtaja [email protected], puh. 050 572 7620

Vastuullisuus Elisalla

Vastuullisuus Elisalla

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Teemme missiostamme päivittäin totta tarjoamalla kestäviä digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme (kädenjälki) sekä vähentämällä oman toimintamme kielteisiä vaikutuksia (jalanjälki).

Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys. Olemme edelläkävijä tietoliikenteen ja digitaalisten palveluiden tarjoajana, ja ainutlaatuinen rajattoman datan liiketoimintamallimme mahdollistaa datan käytön kaikille Suomessa ja Virossa. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa ja kestäviä ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.

Elisalaisten sitoutunut työskentely varmistaa missiomme toteutumisen. Olemme keskeisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan sekä yritysten ja kansalaisten toiminta- ja työskentely-ympäristöihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti.

Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen ja allekirjoittaneet YK:n naisten voimaannuttamisperiaatteet (UN Women's Empowerment Principles). Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme korruption ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia kaikissa toimintamaissamme ja kumppanuusverkostossamme.

Elisan indeksit ja sitoumukset

Meille on olennaista edistää keskeisten vastuullisuustavoitteemme avulla:

  • jokaisen yksityisyyden suojaa varmistamalla turvalliset digitaaliset ympäristöt
  • oikeudenmukaista ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa
  • innovaatioita
  • resurssitehokkuutta sekä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen vähentämiseksi.

Rakentamalla digitalisaatiolla kestävää tulevaisuutta edistämme toimintamme kannalta olennaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joihin pystymme merkittävästi vaikuttamaan omilla toimillamme. Olemme mukana rakentamassa kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria (tavoite 9), vähennämme eriarvoisuutta (tavoite 10), teemme ilmastotekoja (tavoite 13) ja edistämme rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (tavoite 16).

Elisan vastuullinen arvonluontimalli

Raportointivuosi 2022: toimimme yhdessä poikkeuksellisina aikoina

Vuotta 2022 leimasi maailmanlaajuinen epävarmuus tulevaisuudesta. Vuoden alussa koronavirus rajoitti edelleen merkittävästi ihmisten vapautta liikkua ja tavata toisiaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan merkitsi kansainvälistä kriisiä, joka aiheutti huolta ukrainalaisista, johti Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja yritysten vetäytymiseen Venäjän markkinoilta sekä kyberturvallisuusriskien lisääntymiseen. Sodan seurauksina syntyneet inflaatio ja energiakriisi ovat vaikuttaneet yritystoiminnan lisäksi myös siihen, että yhä useammat sidosryhmät ja koko yhteiskunta tarvitsevat luotettavia palveluita. Myös paheneva ilmastokriisi vaatii nopeampia ja tehokkaampia toimia.

Nämä tapahtumat ja niiden merkittävät seuraukset toimintaympäristöön ovat vaikuttaneet myös sidosryhmien Elisaan kohdistamiin odotuksiin, joista merkittävämmät ovat yhteiskunnan joustavuuden turvaaminen, kyber- ja dataturvallisuus, ilmasto, vastuullinen toimitusketju ja digitaalinen osallisuus. Tässä vastuullisuusraportissa kuvaamme vuoden 2022 keskeisiä toimenpiteitä ja

tuloksia teemalla "yhdessä tekemällä". Haasteemme ovat niin suuria, että ne pystytään voittamaan vain yhteistyöllä.

Elisa-konserni jatkoi kasvuaan vuonna 2022. Elisa Polystar kasvoi Cardinalityn ja Frinxin yritysostoilla, jotka vahvistivat Elisan kansainvälistä liiketoimintaa ja toivat organisaatioon asiantuntemusta ja uutta osaamista sekä lisäsivät kansainvälistä monimuotoisuutta. Virossa saatiin päätökseen virolaisten tytäryhtiöiden uudelleenorganisointi ja yhdistäminen yhdeksi Elisa Estonia -yhtiöksi.

Hallinto ja compliance

Noudatamme lakeja ja yleisiä toimintaperiaatteitamme kaikessa toiminnassamme, ja edellytämme sitä myös yhteistyökumppaneiltamme. Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) määrittelemme arvoihimme perustuvat tapamme toimia. Elisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodia

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022

Yritysvastuun hallinnointi

Elisan olennaisia vastuullisuusasioita käsitellään ja ne hyväksytään Elisan yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan johtoryhmässä ja Elisan hallituksessa.

Vuodesta 2022 alkaen hallitus on käsitellyt keskeisten vastuullisuusindikaattoreiden tuloksia osana osa- ja puolivuotiskatsauksia. Lisäksi Elisan johto raportoi hallitukselle säännöllisesti vastuullisuusasioista. Hallitus vahvistaa ja allekirjoittaa vuosittaisen vastuullisuusraportin, myös siihen kuuluvat ei-taloudelliset tiedot.

Elisan yritysvastuun johtoryhmässä on jäseniä Elisan johtoryhmästä, liiketoiminnoista, kansainvälisistä liiketoiminnoista, sijoittajasuhde- ja tukitoiminnoista sekä henkilöstöhallinnosta. Elisan vastuullisuustyöryhmien

työn tuloksia tarkastellaan säännöllisesti. Yritysvastuun johtoryhmä kokoontui vuoden 2022 aikana kahdeksan kertaa.

Jatkuva parantaminen on olennainen osa Elisan johtamista ja toimintaa. Kriittiset liiketoiminnat on sertifioitu. Vuonna 2022 sertifioitiin myös Elisan ympäristövastuun hallintajärjestelmät, jotka koskevat Suomen toimintoja: Elisan ympäristöjärjestelmälle hankittiin ISO 14001 -sertifikaatti ja energianhallintajärjestelmälle ISO 50001 -sertifikaatti.

Elisan yritysvastuun hallinnointimalli

Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset

Vastuullisuus on ollut osa Elisan strategiaa jo vuodesta 2009. Strategiset vastuullisuuden painopistealueemme päivitettiin vuonna 2022.

Keskeinen menestyksen mittari on se, miten sidosryhmät kokevat Elisan panostuksen yhteiskuntaan. Sitä seurataan kuukausitasolla osana kuluttaja- ja yritysasiakastutkimuksia Suomessa ja Virossa. Tutkimuksissa 8 000 vastaajalta kysytään, toimiiko Elisa vastuullisesti yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat osaltaan vastuullisten toimintatapojen ja sidosryhmädialogin kehittämistä. Tämä on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimittareista.

Elisan strategiassa olemme asettaneet kullekin vastuullisuuden osa-alueelle omat tavoitteensa. Ne ovat yhteiskunnassa tapahtuvia jäljitettävissä olevia muutoksia, joihin vaikutamme toiminnallamme suoraan ja jotka otamme huomioon liiketoimintastrategioissamme.

Tekemistämme näissä tavoitteissa mitataan onnistumisen indikaattoreilla. Ne ovat konkreettisia, mitattavissa olevia Elisan toimenpiteitä, joita voimme tehdä nyt. Meidän on vähennettävä oman toimintamme kielteisiä vaikutuksia (vastuullinen liiketoiminta eli oma jalanjälkemme). Vielä tärkeämpiä ovat toimenpiteet, joilla voimme kasvattaa positiivista vaikutusta yhteiskuntaan eli kasvattaa kädenjälkeämme. Tämä tapahtuu tarjoamalla asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja yhteiskunnalle vastuullisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla ne voivat vähentää toimintansa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai yhteiskuntaan.

Tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään liiketoimintastrategioihin ja toimintasuunnitelmiin, joiden tuloksia seurataan säännöllisesti.

Tunnustukset

Elisan CDP-ilmastoraportointiluokitus parani ja on nyt A-. Elisa on raportoinut järjestelmällisesti Carbon Disclosure Project (CDP) -järjestölle vuodesta 2011 alkaen. Pääsimme myös jälleen Financial Times -lehden Europe's Climate Leaders -listalle.

Vuoden 2022 aikana Elisa pääsi mukaan sukupuolten tasa-arvoa kuvastavaan 2023 Bloomberg Gender-Equality-indeksiin. Indeksi seuraa sellaisten pörssiyhtiöiden taloudellista suoriutumista, jotka ovat sitoutuneet tukemaan sukupuolten tasa-arvoa toimintatapojen kehittämisen, naisjohtajien määrän ja avoimuuden avulla.

Brand Finance Nordic 150 -analyysin mukaan Elisa (jonka brändin arvo kasvoi 67 prosenttia 1,2 miljardiin euroon) oli analyysin kolmanneksi nopeimmin kasvava brändi osittain siksi, että se on johtava toimija tärkeissä ympäristöasioissa.

Elisan vuoden 2021 vastuullisuusraportti valittiin Suomen vuosittaisen vastuullisuusraportointikilpailun ilmastonmuutossarjan voittajaksi.

Viron vastuullisen liiketoiminnan foorumi (Vastutustundliku Ettevõtluse Foorum, VEF) totesi Elisa Estonian vastuulliseksi yritykseksi, joka välittää ympäristöstä ja haluaa panostaa yhteiskuntaan lakisääteisiä vaatimuksia enemmän.

Suomalaiskuluttajat valitsivat Elisan jo kolmantena vuotena peräkkäin toimialansa vastuullisimmaksi brändiksi Sustainable Brand Index -tutkimuksessa.

Tavoitteet ja tulokset 2022

VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

Tavoitteet ja tulokset 2022

*Kumulatiivinen 2022-2024

Lue lisää ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut -osiosta

Compliance-ohjelman toteuttaminen

Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) muodostavat perustan Elisan Compliance-ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukainen toiminta koko Elisakonsernissa.

Vuoden 2022 aikana Elisan konserninlaajuista Compliance-hallintoa ja -ohjelmaa kehitettiin entisestään. Koko konsernin henkilöstölle suunnattua Elisan yleisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutusta suoritettiin erityisesti uusissa tytäryhtiöissä, minkä lisäksi suoritusten seurantaa jatkettiin koko konsernissa. Verkkokoulutus on myös osa uusien elisalaisten perehdytysohjelmaa. Lahjonnan- ja korruption vastaisen ohjelman kehitystä ja toteuttamista jatkettiin yhtenä Compliance-ohjelman painopistealueena. Vuoden 2022 aikana päivitettiin muun muassa Elisan lahjonnan- ja korruptionvastainen politiikka ja aiemmin Suomen ja Viron koko henkilöstölle kohdistettua lahjonnan- ja korruptionvastaista verkkokoulutusta laajennettiin myös kansainvälisten tytäryhtiöiden henkilöstölle. Verkkokoulutuksen lisäksi järjestettiin myös kohdennettuja pienryhmäkoulutuksia konsernin eri yksiköissä. Lahjonta- ja korruptioriskiarviointeja jatkettiin erityisesti tytäryhtiöissä.

Vuonna 2022 keskityimme parantamaan ihmisoikeuksia koskevia tarkastuksia, erityisesti kansainvälisissä myyntiprosesseissamme. Olemme kehittäneet eettisen myyntimenettelyn ja eettiset myyntiperiaatteet, jotka Elisan johtoryhmä on hyväksynyt. Periaatteiden tavoitteena on varmistaa, että Elisan tuotteita ei käytetä ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla ja että Elisan lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan periaatteita noudatetaan toiminnassamme.

Lisäksi päivitimme ihmisoikeusriskien arvioinnin ja yhdenmukaistimme sen vastaamaan paremmin EU:n taksonomia-asetuksen vaatimuksia. Arviointi tehtiin Suomessa ja kansainvälisesti, ja ulkopuolinen ihmisoikeusasiantuntija tarkasti sen ja kommentoi sitä. Olemassa olevan ihmisoikeuksia käsittelevän verkkokoulutuksen lisäksi järjestimme ihmiskauppaa koskevaa koulutusta tietylle kohderyhmälle. Osallistuimme edelleen Joint Audit Cooperation (JAC) -yhteistyöverkoston ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän toimintaan.

Muita keskeisiä vuonna 2022 tehtyjä toimia Elisan Compliance-ohjelman puitteissa on ollut muun muassa Elisan liikesalaisuuksia koskevan sisäisen ohjeistuksen uusiminen ja kohdennetun verkkokoulutuksen järjestäminen, kilpailuoikeudellisen koulutuksen järjestäminen kohderyhmille, Elisan eettisen ostamisen periaatteita koskevan verkkokoulutuksen kohderyhmän laajentaminen sekä lisääntyneen pakotelainsäädännön seuranta ja sen noudattamisen varmistaminen.

Tärkeänä osana Compliance-ohjelmaa on varmistaa riittävät menettelyt ja toimintatavat mahdollisten Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomusten ja huolenaiheiden ilmoittamista ja käsittelyä varten, mukaan lukien Elisan keskitetyn Whistleblowing-kanavan ylläpito sekä sitä kautta tehtyjen ilmoitusten käsittely. Ilmoitusmenettelyn kehittämistyössä on myös seurattu tiiviisti uutta ilmoittajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä.

98 % Elisan henkilöstöstä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen.

Politiikat ja ohjeet

Elisan yleiset toimintaperiaatteet perustuvat arvoihimme. Elisan hallitus on hyväksynyt ne koko Elisa-konsernia sitoviksi, ja ne koskevat kaikkia liiketoimintojamme, työntekijöitämme ja yhteistyökumppaneitamme. Yhteisesti sovituilla toimintaperiaatteilla edistämme kestävää ja menestyksellistä liiketoimintaa ja vahvistamme sidosryhmiemme luottamusta meihin.

Muita vastuullisuuden ja kestävän toiminnan kannalta keskeisiä sisäisiä periaatteita ovat Elisan eettiset ostamisen periaatteet, henkilöstöpolitiikat (esim. tasa-arvoperiaatteet), markkinointiohjeet sekä ympäristö-, riskienhallinta- ja tietoturvapolitiikka.

Vuonna 2022 Elisa hyväksyi päivitetyn ympäristöpolitiikan ja uuden energiapolitiikan. Myös Elisan veropolitiikka hyväksyttiin.

Elisan politiikat ja ohjeet

Riskienhallinta

Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnitteluja kehitysprosessia. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Elisa jakaa riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Olennaiset vastuullisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallinta on kuvattu eri vastuullisuusaihealueiden yhteydessä.

Lisätietoja riskienhallinnasta

Avoin sidosryhmädialogi

Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeä osa Elisan päivittäisen liiketoiminnan kehittämistä, ja sen avulla pystymme saavuttamaan vastuullisuustavoitteemme.

Käymme jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa säännöllisissä tapaamisissa sekä erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla. Olennaisten näkökohtien säännöllinen tarkastelu sekä yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeitä osia Elisan yritysvastuun johtoryhmässä tehtävää vastuullisuustyötä.

Vuonna 2022 toteutimme sisäisen sidosryhmäkyselyn Elisan työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi järjestimme useita sidosryhmätapaamisia kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden ja toimittajien kanssa keskustellaksemme siitä, mitä he odottavat meiltä vastuullisuuden osalta nyt ja lähitulevaisuudessa. Tulokset osoittivat, että ympäristöön liittyvät odotukset ovat kasvaneet erityisesti energian ja ESG-tietojen yleisen läpinäkyvyyden osalta. Kyselyn tuloksia käytettiin Elisan olennaisuusanalyysin päivittämisessä.

Elisan olennaisuusmatriisi

Digitaalinen vastuu Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

DIGITAALINEN VASTUU

Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

Digitaalinen ja fyysinen ympäristö täydentävät toisiaan, ja näiden kahden maailman väliset rajat ovat muuttumassa yhä häilyvämmiksi.

Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, mutta on varauduttava myös haasteisiin, jotta tulevaisuus olisi kestävä.

Tavoitteet ja suoriutuminen 2022

Turvallinen infrastruktuuri ja nopeisiin yhteyksiin perustuvat hyvin toimivat verkot muodostavat perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Teemme Elisalla jatkuvasti töitä sen eteen, että verkkomme ja tarjoamamme palvelut ovat luotettavia ja turvallisia käyttää. Pyrimme myös lisäämään tietoisuutta siitä, miten verkkoja ja palveluita voi käyttää turvallisemmin. Kansainväliset digitaaliset palvelumme mahdollistavat data-analytiikan ja tekoälyn käytön. Ne tukevat parempaa päätöksentekoa, paran tavat laatua ja tehostavat tietopainotteisia toimintoja.

Covid-19 ja Ukrainan sota ovat muuttaneet työskente lytapojamme ja lisänneet sidosryhmiemme digitaalista turvallisuutta ja varautumissuunnittelua koskevia odotuksia. Tämän vuoksi olemme lisänneet ponniste lujamme ja keskittyneet varmistamaan asiakkaillemme hyvän häiriönsietokyvyn ja jatkuvuuden sekä toimivat, luotettavat ja turvalliset digitaaliset palvelut Suomessa, Virossa ja kansainvälisesti.

11 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

Kaikissa toiminnoissamme tavoitteenamme on varmistaa korkeatasoinen tietosuoja. Kyberturvallisuus on keskeinen osa toimintaamme ja palveluidemme laatua.

Luotettavan ja toimivan digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen

Voimme varmistaa tehokkaan, luotettavan ja turvallisen viestinnän yhdistämällä eri verkkotekniikoita, hybridipilvipalvelumme ja hallintajärjestelmämme. Tämä mahdollistaa myös nopean skaalattavuuden poikkeustilanteissa.

Vuonna 2022 jatkoimme 5G-verkkojemme laajentamista Suomessa ja Virossa. Suomessa verkko kattaa jo yli 86 prosenttia väestöstä. Virossa, jossa järjestettiin vuoden aikana kaksi 5G-taajuuksia koskevaa huutokauppaa, ensimmäinen toukokuussa ja toinen syyskuussa, 5G-verkko kattoi vuoden 2022 lopussa jo 70 prosenttia Viron väestöstä

Meille on äärimmäisen tärkeää, että kaikkien turvallisuus varmistetaan verkkoa rakennettaessa. Elisa toimii kaikkien Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja muiden viranomaisten määräysten mukaisesti.

Verkon turvallisuus

Palveluiden käytön lisääntymisestä huolimatta onnistuimme vuoden aikana ennaltaehkäisemään 98 prosenttia yhteensä 56 813 häiriöstä. Suomessa Elisan verkossa ei todettu yhtään vakavaa (A-luokan) häiriötä vuonna 2022 (lähde: Elisa, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom).

Jatkoimme Elisan toimintojen ja palveluiden automaatioasteen lisäämistä ja palveluiden jatkuvaa valvontaa, jonka olennainen osa on Information Technology Infrastructure Library (ITIL) -periaatteiden mukainen häiriönhallintaprosessimme.

Suomessa Cyber Security & Service Operations Center (cSOC) on suojannut Elisan verkon toimivuutta ja turvallisuutta vuodesta 2015 lähtien. Elisa Viro on myös kehittänyt ja laajentanut omaa nopean toiminnan järjestelmäänsä nimenomaan Viron markkinoita varten, jotta maastoajoneuvojen ja etäakkujen viat voidaan korjata nopeasti.

Lisätietoa verkkohäiriöistä Suomessa on osoitteissa elisa.fi/hairiotiedotteet, elisa.fi/hairiokartta, elisa.fi/ muutostiedotteet ja elisa.fi/verkkoapuri.

Tutustu Viron verkkohäiriökarttaan (viron kielellä)

Digitaalisen luottamuksen ja kyberturvallisuuden edelläkävijä

Verkkohuijaukset ovat yhä yleisempiä (lähde: Elisan Suomea koskeva tutkimus). Niiden määrä on kasvussa, sillä tekstiviesti- ja WhatsApp-huijausten määrä kasvoi vuoteen 2021 verrattuna. Vuoden 2022 aikana yli 90 prosenttia suomalaisista joutui kosketuksiin verkkohuijauksen kanssa, ja yli 30 prosenttia suomalaisista epäröi digitaalisten palveluiden käyttöä vallitsevan maailmantilanteen vuoksi.

Perusperiaatteitamme ovat muun muassa kyberturvallisuuskulttuurin kehittäminen, avoimuus, selkeä viestintä, läheinen sidosryhmäyhteistyö, kyberturvallisuuden kerrostaminen ja jatkuva kehittäminen.

Elisan verkon häiriöhallinnan kehitys

12 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

Turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät käytännöt hyväksyy Elisan turvallisuuden johtoryhmä, joka vastaa Elisan turvallisuuteen liittyvästä strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta. Tietosuojaa, kyberturvallisuutta ja toiminnan turvallisuutta käsittelevät asiantuntijaryhmät kehittävät ja ottavat käyttöön Elisan turvallisuustoimintoja. Elisalla on useita ISO 27001 -sertifikaatteja; esimerkiksi kaikki Suomessa sijaitsevat konesalimme on sertifioitu ja auditoidaan vuosittain.

Mittaamme kyberturvallisuussuorituskykyämme sisäisen kyberturvallisuusindeksin avulla. Indeksi koostuu neljästä kehitysalueesta: verkkomme tietoturvahaavoittuvuuksien seuranta ja korjaaminen, Elisan työntekijöiden keskuudessa toteutetut tietojenkalastelusimulaatiot, toteutetut riskinarvioinnit ja Elisan työntekijöiden suorittama tietoturvasertifikaattikoulutus.

Ratkaisut kyberuhkien torjumiseksi

Vuonna 2022 Elisa otti käyttöön uusia, nykyaikaisia toimintoja kyberuhkien havaitsemiseksi pilviympäristöissä, automaattisten vastatoimien toteuttamiseksi sekä DDoS-palvelunestohyökkäysten (Distributed Denial of Service) ja tekstiviestihaittaohjelmien (esim. FluBot) estokyvyn parantamiseksi.

Elisa tekee tiivistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien, kuten viranomaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja otamme toimitusketjumme yhä laajemmin mukaan kyberturvallisuuden kehittämiseen.

Esimerkki onnistuneesta uudesta teknologiasta on Elisan tekninen soittajatunnuksen väärentämisen (caller ID spoofing) torjuntaratkaisu, jota käytettiin toukokuussa 2022 julkaistujen kansallisen suosituksen ja määräysten pohjana. Elisan ratkaisu ja sen tulokset esiteltiin muun muassa Euroopan unionin lainvalvontaviranomaiselle (Europol) ja Kanadan petostentorjuntaviranomaiselle

(Canadian Anti-Fraud Centre) yhdessä Traficomin ja keskusrikospoliisin kanssa.

Olemme jatkuvasti parantaneet kyberturvallisuuskäytäntöjämme myös Virossa. Elisa Viro on esimerkiksi ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistuksen ja prosessin, jolla tunnistetaan ja korjataan verkossamme olevat tartunnan saaneet aktiiviset laitteet.

Tietoisuuden lisääminen

Kyberturvallisuustietoisuuden lisääminen sisäisesti ja ulkoisesti on keskeinen osa Elisan turvallisuuskulttuurin rakentamista, ja Elisan kyberturvallisuusosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua.

Vuonna 2022 tehostimme kyberturvallisuuteen liittyvää viestintäämme Suomessa ja Virossa jakamalla tietoa, viestimällä sosiaalisessa mediassa ja tarjoamalla koulutusmateriaaleja asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kyberturvallisuusvalmiuksien tukemiseksi.

Vuonna 2022 avasimme myös Trust Center -sivuston, jossa on syvällistä tietoa turvallisuudesta, sen valvonnasta, hallinnoinnista, yksityisyyden suojasta ja näihin liittyvistä käytännöistä koko Elisassa sekä tuotteistamme ja palveluistamme.

Elisa Trust Center

Kyberturvallisuusasiantuntijamme osallistuivat valtakunnallisiin tapahtumiin ja paneelikeskusteluihin, joissa käsiteltiin kyberturvallisuuskysymyksiä. Lisäksi jaoimme uhkia koskevaa tietoa yritysasiakkaillemme ja julkaisimme kyberkentän uhkia koskevan Cyber Security Outlook -katsauksen. Virossa jaoimme kyberhygienian alkeita koskevaa kirjettä erilaisista kyberuhkista.

Lokakuu 2022 oli Euroopan kyberturvallisuuskuukausi. Aloitteen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta, edistää

Jaamme aktiivisesti asiantuntemustamme, näkemyksiämme ja havaintojamme sidosryhmiemme kanssa.

parhaita käytäntöjä ja jakaa tietoa siitä, miten tunnistaa ja suojata itsensä tai organisaationsa. Elisa jakoi muun muassa kyberturvallisuutta koskevaa sisältöä sosiaalisessa mediassa ja verkossa sekä laati kansalaisille visailun, jossa he saattoivat testata verkkotaitojaan.

Testaa kybertaitosi

Virossa järjestimme Elisa TechDayn virolaisten yritysasiakkaidemme ja virolaisten kyberturvallisuustietoisuuden lisäämiseksi. Lisäksi Elisa osallistui Viron tietojärjestelmäviranomaisen järjestämään koulutukseen. Pidimme myös yritysasiakkaillemme Elisa 5G Showroomissa tilaisuuden tietoturvasta hybridityöympäristöissä. Tilaisuudessa esittelimme modernia turvallista SASE (Secure Access Service Edge) -ratkaisuamme.

Järjestimme vuoden aikana useita kyberturvallisuutta koskevia webinaareja ja asiakastapahtumia. Esimerkiksi yhdessä yritysten tietoturvatietoisuutta lisäävän Hoxhunt-yrityksen kanssa järjestämämme webinaari tavoitti noin 3 000 osallistujaa 11 organisaatiosta.

Kyberturvallisuusosaamisen jatkuva parantaminen

Vuoden 2022 aikana paransimme työntekijöidemme kyberturvallisuustietoisuutta ja -taitoja koulutuksen, webinaarien ja harjoitusten avulla. Kyberturvallisuustietoisuusohjelmamme sisältää jatkuvaa toimintaa ympäri vuoden sisäisten webcastien, kuukausittaisen Cyber Weather -uutiskirjeen sekä neljännesvuosittain julkaistavan, tarinoita ja tilastoja sisältävän Elisan tietoturvatilannekatsauksen (Cyber Menu) avulla.

Perustimme Elisan sisäisen kyberyhteisön eli virtuaalisen tilan ideoiden, kokemusten ja tietämyksen jakamista varten. Kasvavassa ja aktiivisessa yhteisössä on jo yli 200 jäsentä. Käynnistimme kyberturvallisuustiimitoiminnan myös Virossa.

Jatkoimme pakollista turvallisuussertifiointikoulutusta (osallistumisaste 93 %), jota täydennettiin muilla erityisrooleille suunnatuilla turvallisuuskoulutuksilla. Järjestimme suuren kiristyshaittaohjelmahyökkäystä simuloivan verkkoharjoituksen, johon osallistui 26 henkilöä eri puolilta Elisaa. Harjoituksen tarkoituksena oli auttaa meitä valmistautumaan pahimmasta mahdollisesta tilanteesta toipumiseen.

Pelillinen Hoxhunt-tietojenkalastelukoulutuksemme jatkui, ja vuonna 2022 raportoitiin yli 4 300 epäilyttävää sähköpostiviestiä. Yli kolmasosa raportoiduista sähköpostiviesteistä luokiteltiin haitallisiksi. Elisan työntekijät tunnistavat aidot uhat keskimäärin paremmin kuin Hoxhuntin vertaisyritykset eri puolilta maailmaa. Yli 1 400 Elisan työntekijää raportoi vähintään yhden haitallisen sähköpostiviestin, joka ei ollut osa Hoxhunt-simulaatioharjoitusta.

Kyberturvallisuuden rakentaminen yhteistyössä

Kehitämme ja tarjoamme palveluja yhteistyökumppaneidemme kanssa, joilta edellytämme myös jatkuvaa kyberturvallisuuden ja tietosuojan kehittämistä.

Vuonna 2022 kartoitimme yhteistyökumppaneidemme tietoturvan ja -suojan tilaa ja suoritimme 24 tietoturvaauditointia.

Sisäisten harjoitusten lisäksi olemme järjestäneet myös ulkoisia tapahtumia ja tietoisuutta lisääviä tapahtumia muun muassa yritysasiakkaillemme ja muille tärkeille sidosryhmille osana digitaalisen vastuun strategiaamme. Vuoden 2022 aikana Elisa järjesti neljä kyberharjoitusta yhdessä huoltovarmuuden kannalta kriittisten organisaatioiden, kuten Suomen Eduskunnan kanssa. Yhteisten harjoitusten päätarkoituksena on jakaa parhaita käytäntöjä sekä parantaa tietämystä ja kriisitilanteiden sietokykyä. Varsinaiset harjoitusten aiheet ja skenaariot valitaan yhdessä organisaation kanssa todellisten tarpeiden mukaan. Elisa oli mukana kansallisissa harjoituksissa, kuten TIETO22, joissa testattiin toimitusvarmuuden kannalta kriittisten toimijoiden jatkuvuuden hallintaa, valmiutta ja toipumista erilaisista kyberuhkista.

Elisa on erilaisten kyberyhteisöjen, kuten HelSecin ja Women4Cyberin, aktiivinen jäsen ja tukija. Lokakuussa osallistuimme Digi- ja väestötietoviraston Digiturvaviikkoon. Tuemme myös Generation Z Hack Challenge -tapahtumaa, joka on vuotuinen kampanja 15–25-vuotiaille, jotka haluavat haastaa hakkerointitaitonsa turvallisessa ympäristössä.

Maailman suurimman ja monimutkaisimman kansainvälisen kyberpuolustusharjoituksen Locked Shields 2022:n suomalaiseen voittajajoukkueeseen kuului elisalaisia.

Yhteiset kyberharjoitukset vahvistavat yhteiskunnan kriisitilanteiden sietokykyä.

Elisa osallistuu EU:n rahoittamaan Food Chain Cyber Resilience -hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä kyberturvallisuustietoisuutta elintarviketuotannossa ja -jakelussa toimivien tahojen keskuudessa.

Elisan kyberturvallisuusammattilaiset osallistuivat myös erilaisiin ISAC-tiedonvaihtoryhmiin (Information

Tietosuojaperiaatteidemme mukaisesti noudatamme kaikessa toiminnassamme korkeaa tietosuojaa niin, että jokaiselle kuuluva oikeus yksityisyyteen ei vaarannu digitaalisessa ympäristössä.

Sharing and Analysis Centre), joissa jaetaan ajankohtaista tietoa ja parhaita käytäntöjä viranomaisten ja kunkin alan toimijoiden kesken. Elisalaiset ovat aktiivisia myös muissa erityis- ja työryhmissä, kuten Huoltovarmuuskeskuksessa, Digipoolissa ja Helsingin seudun kauppakamarissa.

Elisan Bug Bounty -ohjelma, jossa hyvät hakkerit etsivät palveluistamme haavoittuvuuksia rahapalkkioita vastaan, on ollut käynnissä vuodesta 2018. Vuonna 2022 ohjelmaan ilmoittautui 1 447 henkilöä (tähän mennessä yhteensä 3 476 henkilöä on jo rekisteröitynyt). Vastaanotimme 115 haavoittuvuusraporttia ja maksoimme 7 100 Yhdysvaltain dollaria rahapalkkioina.

Lisätietoa kyberturvallisuuden rakentamisesta ja kehittämisestä

Ihmisten yksityisyyden suojaaminen

Tietosuoja kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Koska Elisan kautta liikkuu huomattava määrä henkilötietoja ja muita luottamuksellisia tietoja, haluamme säilyttää yleisen luottamuksen ylläpitämäämme digitaaliseen infrastruktuuriin.

Tavoitteenamme on, että kaikki Elisan työntekijät suorittavat vuosittain Elisan tietosuojakoulutuksen sisältävän turvallisuussertifikaattikoulutuksen. Suomen lisäksi koulutustarjonta laajenee muille Elisan yhtiöille vuoden 2023 aikana. Työntekijät saavat myös erilaisia aiheita käsittelevää tehtäväkohtaista tietosuojakoulutusta, kuten koulutusta luottamuksellisten tietoliikennetietojen käsittelyssä. Omien työntekijöidensä lisäksi Elisa tarjoaa tietosuojakoulutusta yhteistyökumppaneiden työntekijöille.

Otamme tietosuojaperiaatteemme ja -politiikkamme huomioon aina, kun käsittelemme henkilötietoja toiminnassamme.

Elisalla on noin 300 tietosuojalähettilästä ja noin 20 tietosuojakoordinaattoria, jotka työskentelevät organisaation eri osissa. He ovat saaneet perusteellisen tietosuojakoulutuksen, ja näin he osaltaan varmistavat, että tietosuoja toteutuu jokapäiväisessä toiminnassamme. Säännösten noudattamisen lisäksi tietosuoja on liiketoiminnan mahdollistaja.

Olemme automatisoineet palveluitamme, jotta asiakkaamme voivat helposti käyttää oikeuttaan saada tietojaan. Vuonna 2022 Elisa vastaanotti lähes 15 500 henkilötietokyselyä, mikä osoittaa asiakkaidemme olevan kiinnostuneita yksityisyydensuojasta.

Vuonna 2022 Euroopan unionissa oli käynnissä merkittäviä dataan sekä kyber- ja tietoturvaan vaikuttavia lainsäädäntötoimia. Uusien asetusten tarkoituksena on entisestään parantaa luonnollisten henkilöiden tietoturvaa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Kehitämme myös

omaa tietosuojahallintoamme ja -toimintojamme jatkuvan parantamisen avulla koko ajan muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Vuoden 2022 aikana loimme Elisa-konsernin laajuisen tietosuojavision tuleville vuosille: "Arvostamme luottamustasi ja pidämme huolta tiedoistasi."

Lasten suojeleminen verkossa

Elisan tutkimus paljastaa myös, että vanhemmat ja huoltajat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta verkossa. Tästä syystä olemme alkaneet jakaa tuotteidemme ja palveluidemme yhteydessä vanhemmille ja huoltajille vinkkejä siitä, miten riskeihin voidaan puuttua ennakoivasti. Lisäksi Elisa tekee yhteistyötä viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan aineiston ehkäisemiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi.

Jatkumona Digikoulu-konseptille Elisa toi vuonna 2022 uutta digitaalista sisältöä, jossa tietoturvakysymyksiin perehdytään erityisesti lapsille sopivien käytännön esimerkkien ja tehtävien avulla. Syksyn aikana järjestimme viisi tapahtumaa neljässä eri kaupungissa.

Lisätietoa aiheesta Lapset ja digitaalisuus

Lanseerasimme lapsille ja nuorille aikuisille suunnatun Digiturva-ajokortin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, miten digitaalisissa ympäristöissä voi pysyä turvassa.

Tiedon ja tekoälyn oikeudenmukainen ja vastuullinen käyttö

Elisa on dataan perustuva organisaatio, ja data on liiketoimintamme ytimessä. Vuonna 2022 jatkoimme tietoturvakulttuurimme rakentamista ja kehitimme vastuullista tapaa hallinnoida dataa.

Vuoden aikana lanseerasimme Elisa Data Catalogin, joka vahvistaa yhteistyötä ja tarjoaa vankan tietohallinnon perustan. Elisa Data Catalog tukee muun muassa automaattista vastuiden tunnistamista, avoimuutta ja datan laatuun liittyvien ongelmien hallintaa. Tällä alustalla käyttäjät voivat etsiä ja selata satoja BI-raportteja,

taustatietoja sekä liiketoiminnan ja teknisten resurssien välisiä suhteita.

Elisan datan ja tekoälyn eettiset periaatteet hyväksyttiin vuonna 2021, ja vuoden 2022 aikana otimme periaatteet käyttöön sisäisen koulutuksen ja prosessien kehittämisen avulla. Elisalla on sisäiset tiedonhallintaperiaatteet, joissa määritellään tietojen käsittely (esim. omistajuus, roolit ja vastuut).

Kehitimme edelleen tekoäly-, koneoppimis- ja robotiikkaprosessejamme ja -ratkaisujamme. Robotiikkaprosessien automatisointi on yksi Elisan keskeisistä digitalisointityökaluista. Vuoden aikana saavutimme noin kahdeksan miljoonan robotiikkatapahtuman virstanpylvään.

Datan hyödyt yritysasiakkaillemme ja kansainväliselle liiketoiminnalle

Data ja automaatio ovat työkaluja, joita käytämme omaksi hyödyksemme ja yritysasiakkaidemme liiketoiminnan hyödyksi. Keräämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä dataa sekä hyödyntämällä automaatiota ja koneoppimista on mahdollista kehittää ennakoiva ja ennustava toimintatapa. Lisäksi datan integrointi ja jakaminen ovat tärkeitä vaiheita tiedolla johtamisen mahdollistamisessa.

Elisan kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Elisa IndustrIQ ja Elisa Polystar ovat hyviä esimerkkejä datan hyödyntämisen merkityksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista vastuullisuuteen.

Elisa käyttää dataa varmistaakseen, että verkkomme toimii mahdollisimman hyvin ja luotettavasti. Elisa Polystarin kautta tarjoamme samantyyppistä dataan perustuvaa ja häiriönsietokykyä parantavaa verkkonäkemystä ja automaatiota myös muille teleoperaattoreille, minkä ansiosta ne voivat esimerkiksi vähentää verkkojensa häiriötilanteiden määrää 70 prosentilla.

Data on tärkeää myös kansainväliselle teollisuusohjelmistoliiketoiminnollemme Elisa IndustrIQ:lle. Hyödyntämällä kehittynyttä data-analytiikkaa ja teknologioita, kuten tekoälyä ja koneoppimista, voimme tarjota teollisuusasiakkaillemme ratkaisuja, jotka tehostavat niiden koko toimintaketjua ja lisäävät resurssitehokkuutta.

Yritysten ja eri alojen välinen yhteistyö on Elisalle merkittävä voimavara teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä. Kannatamme voimakkaasti yhteistyötä teollisuuden ja akateemisen maailman kanssa. Hyödynnämme jatkossakin mahdollisuuksia, joita kehittyneet teknologiat ja tiedot tarjoavat sekä meille että asiakkaillemme.

Automatisoituja asiakaspalveluratkaisujamme, kuten Elisa Dialogia ja Elisa Puhebottia, voidaan käyttää lainsäädännön edellyttämään kirjalliseen vahvistusmenettelyyn puhelinmyynnissä. Virossa tekoälychatbottimme Annika ratkaisi 8 prosenttia kaikista tulevista yhteydenotoista. Olemme kouluttaneet Annikan puhumaan viroa ainutlaatuisella Elisan äänellä. Elisan äänisynteesi hallitsee myös televiestintäsanaston paremmin kuin mikään valmisohjelmisto. Olemme luoneet tekstin anonymisointimallin varmistaaksemme, että asiakkaiden tiedot pysyvät luottamuksellisina, kun dataa käytetään tekoälymallin kouluttamiseen.

Terveydenhuoltoa avustavat palvelut

Tuemme terveydenhuoltojärjestelmän digitaalista muutosta data- ja asiakaslähtöisesti. Tärkeä teema uusien hyvinvointialueiden suunnittelussa on kotihoidon digitalisointi, jossa Elisalla on tärkeä rooli digitaalisten ratkaisujen tuottajana.

Vuoden 2022 aikana Elisan Digihoiva-palvelut saatiin entistä laajemman käyttäjäkunnan käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman ansiosta. KATI-ohjelmalla edistetään uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa.

Elisan Digihoiva-palvelu tehostaa ikäihmisten turvallista kotihoitoa etävalvonnan, hälytysten ja lääkehoitomuistutusten avulla. Digi-HTA-suosituksen mukaisessa virallisessa terveysteknologia-arvioinnissa palvelu sai tietosuojasta ja -turvasta maksimipistemäärän eli kymmenen pistettä. Lisäksi se tukee parempaa vuorovaikutusta ikääntyneiden, heidän omaistensa ja hoitajiensa välillä ja lisää turvallisuudentunnetta.

Elisan modernit terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluratkaisut mahdollistavat sujuvan digitaalisen palvelukokemuksen kodinhoidon asiakkaille useilla paikkakunnilla Suomessa. Digitaalisten ratkaisujen avulla ammattilaisella on aikaa keskittyä kohtaamaan asiakas. Vuonna 2022 raportoitiin yhteensä 17 695 etäkäyntiä Porin perusturvan ja Rauman kaupungin alueella.

Elisan palvelujen määrän perusteella digitaalisten palvelujen käyttö kotihoidossa Suomessa kasvoi 53 prosentilla vuoden 2022 aikana. Useissa kunnissa kunnan etänä tarjoamat päivätoiminnot toimivat ikääntyneiden psykososiaalista hyvinvointia lisäävänä palveluna.

Sertifioitu Elisa Navitas -tietojärjestelmä, joka on liitetty Suomen valtakunnalliseen digitaaliseen Kanta-palveluun, tarjoaa palveluja terveydenhuollon ammattilaisille ja mahdollistaa yksinkertaisen tavan kirjata esimerkiksi koronavirus- ja influenssarokotuksiin liittyviä potilastietoja.

Elisan CodeServer Master Data Management -ratkaisu auttaa hallitsemaan useissa eri tietojärjestelmissä olevaa dataa ja vähentämään rutiininomaisen manuaalisen työn määrää automatisoinnilla. Tämä voi johtaa esimerkiksi keskimääräiseen 1 000 henkilötyötunnin säästöön yksittäisessä sairaanhoitopiirissä.

Elisa tekee yhteistyötä terveydenhuoltoasioissa useiden oppilaitosten kanssa, ja esimerkiksi ammatillista koulutusta ja muuta ammattitaitoa tukevaa koulutusta tarjoava Sataedu on ottanut Elisa Digihoivan yhdeksi terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun vastuullisuuskoulutuksen aiheeksi.

Lisätietoa terveydenhuoltopalveluistamme

Sosiaalinen vastuu Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa

SOSIAALINEN VASTUU

Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa

Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme Elisan yleisiä toimintaperiaatteita työskennellessämme asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmiemme kanssa.

Syrjimättömyys, tasa-arvo, hyvä johtaminen, hyvinvointi sekä työterveys ja -turvallisuus ovat Elisalle keskeisiä teemoja. Pyrimme rakentamaan turvallisen digitaalisen ympäristön, joka takaa kaikille yhtäläiset oikeudet.

Elisa on merkittävä työnantaja päämarkkinoillaan Suomessa ja Virossa. Yhä kansainvälisempänä yrityksenä työllistämme suoraan ja välillisesti tuhansia ammattilaisia ympäri maailmaa.

Mittaamme suoriutumistamme työnantajana kahdesti vuodessa henkilöstötutkimuksen avulla. Kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoitteemme on olla kansainvälisesti parhaiden työnantajien joukossa: tavoitteemme on kuulua maailman 10 prosentin parhaimmistoon. Vuonna 2022 henkilöstötutkimuksen Engagement Score -tulos oli 77. Se pysyi vakaana koko vuoden ajan, mutta jäi tavoitteestamme. Kehitämme toimintaamme järjestelmällisesti tutkimuksesta saadun palautteen perusteella.

Vuodelle 2022 oli ominaista poikkeuksellinen ja pitkittynyt epävarmuus, joka johtui koronaviruksesta ja myöhemmin sodan syttymisestä Ukrainassa. Lisäksi Suomessa ICT-alan työtaistelu johti pitkittyneeseen lakkoon, joka vaikutti myös Elisan henkilöstöön ja asiakaspalveluihin.

Elisalaiset arvostavat joustavuutta ja mahdollisuutta käyttää käytännöllisintä ja tehokkainta työskentelytapaa.

Yhdessä toimiminen ja yhteenkuuluvuuden luominen

Vuonna 2022 keskityimme erityisesti työntekijöidemme työhyvinvoinnin varmistamiseen. Pitkäkestoisen koronaviruspandemian vuoksi jokainen Elisan tiimi sai päättää itse optimaalisesta työskentelymallistaan jo syksyllä 2021, ja jatkoimme tätä toimintamallia vuonna 2022. Toimistolla vietettyjen työpäivien keskimääräinen määrä vaihteli maittain; konsernitasolla lähityöpäivien keskimääräinen määrä vuonna 2022 oli 88.

Kun käytössä on hybridityöskentelymalli yhä tärkeämpään rooliin työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamisessa nousevat esimiesten ja tiimin jäsenten välinen jatkuva vuoropuhelu, säännölliset kohtaamiset tiimin ja työyhteisön kanssa sekä avustavat työkalut ja henkilöstötiedot.

Kehitämme parhaillaan työterveyshuoltoamme Suomessa uuden palveluntarjoajan kanssa, mm. vahvistamalla tukea mielenterveysongelmissa ja tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita sekä tukemalla esimiehiä varhaisessa ongelmiin puuttumisessa.

Virossa tarjosimme virtuaalista tukea mielenterveyteen liittyvissä asioissa asiakasrajapinnassa työskenteleville työntekijöille ja kokeilimme nelipäiväistä työviikkoa tuotanto- ja teknologiayksikössä. Viron toimintojen yhdistyessä harmonisoimme henkilökuntaedut, varmistaaksemme yhtäläisetedut kaikille työntekijöille.

Jatkuvasti muuttuva työ- ja toimintaympäristö edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä oppimista ja uudelleenkouluttautumista erityisesti IT-alan tehtävissä. Otimme käyttöön maailmanlaajuisia oppimisyhteisöjä tukeaksemme organisaatioiden välistä oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista.

Vuosi päättyi Elisan 140-vuotisjuhliin. Eri toimipaikat ympäri maailman järjestivät henkilöstölle juhlia vuosipäivän ja elisalaisten välisen yhteistyön kunniaksi.

On tärkeää, että meillä on sekä toimistossa että virtuaalisesti työympäristö, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa ryhmään sellaisena kuin on. Kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja voivat luottaa työyhteisön tukeen.

Monimuotoisuuden, tasa-arvon, osallisuus ja yhteenkuuluvuuden edistäminen on tärkeä osa inklusiivista työpaikkaa, jossa kaikkia kannustetaan oppimaan, jakamaan ideoitaan ja kehittämään työtään. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa organisaatiokulttuuria tarkastellaan ja parannetaan.

Tasa-arvon edistämiseksi määritimme Elisalle konsernitason tavoitteen naisten osuuksista johtotehtävissä. Naisten osuus raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksessamme. Vuoden neljännellä neljänneksellä osuus oli 30 prosenttia.

Elisan eurooppalainen yritysneuvosto aloitti työnsä, ja kustakin maasta valittiin neuvostoon työntekijöiden edustajat. Neuvosto tukee tasa-arvoista ja monipuolista vuoropuhelua Elisan johdon ja työntekijöiden välillä.

Rekrytoinnissa korostamme esimerkiksi tasapuolisuutta koko rekrytointiprosessissa ja noudatimme vakiintunutta menettelytapaamme, jonka mukaan kaikkiin avoimiin esimiestehtäviin kutsutaan haastatteluihin kaikkia sukupuolia edustavia hakijoita. Otimme myös käyttöön työkalun, joka auttaa meitä tuottamaan monimuotoisuutta paremmin huomioivampia rekrytointi-ilmoituksia sekä työnantajamarkkinointia.

Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus pysyivät edelleen aiheina Elisan johtajakoulutuksessa, parantaaksemme edelleen esimiesten tietoisuutta aiheista. Järjestimme myös sarjan webinaareja inklusiivisuudesta työpaikalla, lisätäksemme koko henkilöstön ymmärrystä.

Vuoden aikana perustimme Elisan sateenkaariyhteisön (Elisa Rainbow Community), joka on globaali Elisan sisäinen lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten

(LGBTQ) yhteisö. Lisäksi olemme yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa olleet mukana tukemassa Helsinki Pridea jo vuosia. Jatkoimme myös yhteistyötämme Women4Cyberin ja Inklusiiv yhteisön kanssa. Women-4Cyber-yhdistyksen tarkoituksena on rakentaa kyberturvallisuusalan naisammattilaisten yhteisö, ja Inklusiiv-yhteisö on monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta edistävä verkosto, jossa mukana olevat organisaatiot näkevät näiden asioiden edistämisen strategisesti tärkeäksi.

Vastuullisuuden edistäminen asiakasrajapinnassa

Tarjotessamme palveluitamme kohtaamme vuosittain miljoonia yritys- ja kuluttaja-asiakkaita joko henkilökohtaisesti tai virtuaalisesti. Turvallisten ja luotettavien yhteyspalveluidemme avulla miljoonat ihmiset voivat käyttää digitaalisia palveluja aina juuri siellä, missä se on heille kätevintä ja käytännöllisintä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on parantaa nopeiden yhteyksien kattavuutta Suomessa ja sitä kautta edistää jokaisen mahdollisuutta osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan.

Keskeisiä teemoja kuluttaja-asiakkaiden kohtaamisissa ovat olleet turvallisen ja luotettavan asiakaspalvelun saatavuus ja käytettävyys, eettisen myynnin varmistaminen ja asiakkaiden yksityisyyden kunnioittaminen. Suomessa päivitimme asiakaskohtaamisohjeemme varmistaaksemme, että vastaamme paremmin asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin, paransimme toimintatapojamme palvellaksemme paremmin iäkkäitä asiakkaita ja aloimme työn läpinäkyvyyden lisäämiseksi puhelinmyynnissä.

Parantaaksemme asiakaspalvelumme saatavuutta olemme perustaneet K-Citymarket-kauppojen yhteyteen täysin uuden palveluketjun, jonka ansiosta kuluttajaasiakkaamme tavoittavat asiakaspalvelumme helpommin. Olemme myös lisänneet automaatiota sekä ääni- ja chatbottien käyttöä. Ukrainalaisia asiakkaitamme tukeaksemme otimme käyttöön puhelinnumeron, jossa tarjotaan palvelua heidän äidinkielellään.

Jatkuva vuoropuhelu asiakkaiden kanssa ja säännöllinen palautteen kerääminen suoriutumisestamme auttavat meitä parantamaan toimintaamme. NPS -asiakastyyväisyyskyselyjen lisäksi keräämme säännöllisesti palautetta muilla asiakastyytyväisyyskyselyillä Suomessa ja Virossa. Suomessa hyödynnämme alueraateja, joiden kautta saamme arvokasta palautetta kunkin alueen sidosryhmiltä.

Lisätietoa toiminnastamme: monimuotoisuus

Osallistava digitalisaatio helppokäyttöisten palveluiden avulla

Saavutettavuus on tärkeä osa Elisan missiota digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Meille saavutettavuus tarkoittaa laatua ja turvallisuutta sekä helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla olevia palveluita. Nämä ovat olennaisia elementtejä myös Elisan asiakaskokemuksen kehittämisessä ja onnistuneiden asiakaskohtaamisten edistämisessä.

Viime vuosina olemme keskittyneet parantamaan valmiuksiamme kehittää palvelujemme saavutettavuutta. Vuodesta 2021 lähtien olemme mitanneet toimintamme tuloksia sisäisesti saavutettavuusindeksin avulla. Indeksi koostuu teknisistä ja prosessien parannuksista, sisäisistä koulutustoimista ja auditoinneista. Näin voimme varmistaa, että kaikki asiakkaillemme suunnatut digitaaliset palvelumme ovat Suomen ja Viron tulevan kansallisen esteettömyyslainsäädännön mukaisia.

Vuonna 2022 otimme esteettömyyskriteerit käyttöön tärkeimmissä palvelunkehitysprosesseissamme. Ensi vuonna ne ovat myös kaikki mukana Elisa Design System -järjestelmässä. Jatkoimme verkkosivustojemme ja digitaalisten palvelujemme esteettömyysauditointeja, jotka

Työntekijöiden tasaarvoisen urakehityksen varmistaminen on tärkeä osa työpaikan tasa-arvoa koskevaa työtämme.

suoriti ulkopuolinen asiantuntijataho. Ne kattoivat mm. Elisam Viron verkkosivuston ja asiakasportaalin sekä Elisa Elamus TV:n (digiboksit ja sovellukset), Elisan yrityssivut, Elisa Ideat sekä, Elisa Suomen asiakaspalvelusivustot ja OmaRing. Näillä toimilla varmistamme, että kaikki palvelu valikoimamme palvelinpuolen komponentit ovat helposti saatavilla ja että ne otetaan järjestelmällisesti käyttöön myös tulevaisuudessa. Saavutettavuusselosteet julkaistaan vuonna 2023.

Lisätietoa toiminnastamme: saavutettavuus

Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa

Toimittajamme ovat hyvin tärkeitä, voidaksemme toteuttaa missiotamme, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Tätä varten asetamme toimittajillemme vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia, ja odotamme heiltä niiden mukaista toimintaa. Sen ohella lisäämme tietoisuutta sekä teemme toimittajien kanssa yhteistyötä vastuullisuuden edelleen vahvistamiseksi.

Vuonna 2022 maksoimme toimittajille ja alihankkijoille yhteensä 1 008 miljoonaa euroa.

Elisassa hankintaorganisaatiolla ja vendor manager henkilöillä on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatku vassa kehittämisessä. Tällä hetkellä olemme nimenneet vastuuhenkilöt 165 toimittajalle varmistaaksemme niin jatkuvan vuoropuhelun kuin toiminnan parantamiseni.

Vuonna 2022 painopistealueita oli kolme, joista ensim mäinen oli toimittajien vastuullisuuden seurannan kehittä minen. Tätä varten paransimme toimittajien perustietojen hallintaa sekä pilotoimme säännöllisen raportoinnin ja toimittajakohtaisen mittariston, jonka avulla pystymme

arvioimaan toimittajien vastuullisuuden tasoa. Olemme myös parantaneet vastuullisuuden näkyvyyttä tarjouskilpai luprosessissa ja varmistaneet, että valitut vastuullisuuden aihealueet otetaan paremmin huomioon kilpailutuksissa ja sopivia toimittajia valittaessa.

Toinen painopistealue oli tietoisuuden lisääminen vastuullisuudesta ja erityisesti ilmastokysymyksistä. Yksi keskeinen toimi oli kaikille vendor managereille pakollinen verkkokoulutus. Toimittajien tietoisuuden lisäämiseksi hyödynsimme Carbon Disclosure Projectin (CDP) toimi tusketjuohjelmaa johon kutsuimme kaikki tärkeimmät toimittajiamme raportoimaan ympäristötietonsa. Lähes 70 prosenttia sadasta tärkeimmästä toimittajastamme vastasi kyselyyn.

Kolmas painopistealue oli yhteistyön kehittäminen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osallistuimme toimiala tason yhteistyöhön, kuten esimerkiksi Joint Audit Coopera tion (JAC) -yhteistyöverkoston ja Euroopan televiestintäalan yritysten järjestön ETIS:n toimintaan. Lisäksi toteutimme useita erillisiä yhteisiä vastuullisuushankkeita toimittaji emme kanssa, kuten energiatehokkaampien antennien kehittäminen ja hiilineutraalien kannettavien tietokoneiden tarjoaminen työntekijöillemme.

Edellä mainittujen lisäksi Ukrainan sota ja vuoden 2022 geopoliittinen tilanne edellyttivät erityistä keskittymistä toimitusketjumme häiriönsietokyvyn parantamiseen, jotta voimme varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Elisan toimittajien vastuullisuustyöryhmä, jossa on jäseniä hankintatoimesta sekä liiketoiminta-, vastuullisuusja compliance-toiminnoista, koordinoi vastuullisuuden edistämistä toimituketjussa sekä siihen liittyviä kehittämis toimia. Työryhmä keskittyi laitteiden ja tuotteiden toimitus ketjuun. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Vuonna 2022 teimme 24 turvallisuusauditointia toimitta jillemme. Lisäksi toimtusketjussamme tehtiin 83 sosiaalisen vastuun auditointia JAC yhteistyöllä. Auditointien tulokset

eivät johtaneet yhdenkään yhteistyökumppanin hylkäämiseen. Meillä oli edelleen haasteita auditointien suorittamisessa, johtuen pitkittyneestä koronapandemiasta. Auditoinneissa tunnistimme erilaisia korjattavia puutteita, jotka koskivat mm. työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä ja työtunteja. Auditointien tulokset on kerätty tietokantaan, ja korjaavia toimia koskevia havaintoja seurataan säännöllisesti.

Lisätietoa Elisan toimitusketjun vastuullisuudesta

Yhteiskunnalliset yhteistyöhankkeet

Meille on tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin eteen.

Vuoden 2022 aikana ajatuksemme ja myötätuntomme ovat olleet Ukrainan kansan puolella, ja haluamme auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Tarjoamalla tuhansia prepaid-liittymiä ilmaiseksi pyrimme varmistamaan, että Ukrainasta Suomeen saapuvat pakolaiset voivat pitää yhteyttä läheisiinsä. Lisäksi lahjoitimme 50 000 euroa UNICEFille, joka antaa paikan päällä apua ukrainalaislapsille, jotta he selviytyisivät sodan keskellä.

ShedHelsinki Säätiö on Elisan vuonna 2017 perustama säätiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. ShedHelsinki tukee lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä keskittyen monimuotoisuuteen ja lapsiin, joilla on erityistarpeita.

Säätiö tuottaa luovia tapahtumia, kuten musikaaleja, yhdessä useiden organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden 2022 ShedHelsinki-musikaali oli Saiturin joulu.

Elisa on vuodesta 2014 lähtien edistänyt suomalaisten lasten digitaalisia taitoja Elisa Digikouluissa, joissa on opiskellut jo yli 2 000 lasta. Opetussisällön pääpaino on ollut koodauksen ja ohjelmoinnin perusteissa. Digikouluissa 10–12-vuotiaat lapset ovat voineet tutustua muun muassa robotteihin, esineiden internetiin ja digitalisaatioon.

Vuonna 2022 osallistuimme Global Child Forum Business Academyyn, joka tukee yrityksiä lisätiedoilla ja -välineillä, jotta ne voivat ottaa lasten oikeuksien näkökulman laajasti huomioon toiminnassaan.

Elisan Yritysasiakkaat-yksikkö järjesti yhdessä 200 sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestön kattojärjestö Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) kanssa tapahtuman, jonka tarkoituksena oli ensinnäkin edistää yritysten ja sosiaalialan järjestöjen kohtaamisia ja toiseksi ideoida digitaalisia ratkaisuja sosiaalisiin kysymyksiin.

Elisa on ollut Nenäpäivä-säätiön ja sen Nenäpäivätapahtuman yhteistyökumppani jo yli kymmenen vuoden ajan, ja vuonna 2022 yli 40 elisalaista oli jälleen mukana auttamassa kampanjassa.

Elisa liittyi vuoden 2022 aikana tukijäseneksi Enter ry:een, joka auttaa nykypäivän informaatio- ja viestintäteknologiasta kiinnostuneitä ikääntyneitä.

Lisätietoa yhteistyöhankkeistamme

Elisa on nuorten ja monimuotoisuuden tukemiseen keskittyvän ShedHelsinki Säätiön perustaja.

Taloudellinen vastuu Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia

VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

TALOUDELLINEN VASTUU

Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia

Elisan vahva taloudellinen suoriutuminen jatkui vuonna 2022, ja loimme kestävää arvoa sidosryhmillemme ja koko yhteiskunnalle.

Toimintamme taloudellinen kannattavuus ja kilpailukyky mahdollistavat jatkuvat investoinnit palveluihimme, verkkoomme ja innovaatioihin.

Tavoitteet ja suoriutuminen 2022

Elisan keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet: elisa.fi/sijoittajille

Merkittävä osa Elisan liikevaihdosta palautuu takaisin yhteiskuntaan investointeina, palkkoina, veroina, osakkeenomistajille maksettavina osinkoina sekä kumppaniverkostollemme suoritettavina maksuina. Osallistumme yhteiskunnan kehitykseen myös paten toiduilla innovaatioillamme sekä aktiivisella tutkimus- ja startup-yhteistyöllä.

Taloudelliset vaikutukset 2022 (2021), milj. €

EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot

Digitalisaatiolla on keskeinen rooli taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän vihreän siirtymän varmistamisessa. Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme olleet hiilineutraaleja vuodesta 2020 lähtien, ja edistämme merkittävästi kestävää ja ympäristöystävällistä toimintaa asiakkaidemme ja yhteiskunnan hyväksi.

Suurin osa nykyisestä liiketoiminnastamme liittyy televiestintäalaan. Tarjoamme luotettavia ja turvallisia digitaalisia yhteyspalveluita yritys- ja kuluttaja-asiakkaillemme Suomessa ja Virossa. Kasvavat kansainväliset digitaaliset liiketoimintayksikkömme tarjoavat ohjelmistopalveluja ja virtuaalisia viestintäratkaisuja maailmanlaajuiselle asiakaskunnalle.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen pakettiin sisältyy kestävyyteen liittyvien tietojen rahoitussektorilla antamista koskeva asetus (EU 2019/2088), jonka perusteella rahoitusmarkkinatoimijoiden tulee arvioida ja antaa tietoja tarjoamiensa sijoitustuotteiden kestävyydestä. Taksonomia-asetus (EU 2020/852) määrittelee yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Vuonna 2021 Elisa arvioi liiketoimintansa EU:n taksonomia-asetuksen kelpoisuusmäärittelyjen mukaisesti ja julkisti sen mukaiset keskeiset tulosindikaattorit.

Päivitimme arvioinnin vuonna 2022. EU:n taksonomiaasetuksen soveltamisalaa ei ole laajennettu, eikä taksonomia edelleenkään koske teleoperaattoreita. Taksonomiaan kuuluvien taloudellisten aktiviteettien osuus Elisan liikevaihdosta, käyttöomaisuusinvestoinneista ja operatiivisista kustannuksista jää näin ollen vähäiseksi. Olemme tarkistaneet kelpoisuusarvioinnin, ja seuraavien liiketoimintojen katsotaan kuuluvan taksonomian piiriin: konesalipalvelut ja viihdepalvelut. Edellisvuoteen verrattuna virtuaaliset viestintäratkaisut, teollisuuden IoT-ratkaisut ja verkon suorituskyky (kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta) ja e-kirjapalvelut jäivät pois taksonomian piiriin kuuluvien Elisan liiketoimintojen joukosta. Tähän tulokseen päädyttiin taloudellisen toiminnan määritelmän tarkemman analysoinnin ja tulkinnan jälkeen. Tarkistettu taksonomiaan piiriin kuuluva osuus liikevaihdosta oli 205 miljoonaa euroa (200).

Arvioimme Elisan liiketoimintojen kriteerien mukaisuutta seuraavien taksonomialuokkiin sisältyvien merkittävän edistämisen kriteerien perusteella: 8. Tietoja viestintäteknologia, ilmastonmuutoksen torjunnan alasektorit; 8.1 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut ja 8.3 Radio- ja televisio- toiminta.

Lisäksi arvioimme vähimmäistason suojatoimia ja "ei merkittävää haittaa" -periaatteen mukaisia vaatimuksia.

Päädyimme siihen lopputulokseen, että 87 prosenttia Elisan liiketoiminnoista, jotka olivat olennaisia tietojenkäsittelyn ja palvelintilan vuokrauksen kannalta täytti kriteerit. Tärkein syy siihen, että vaatimukset eivät täyttyneet täysin, oli joidenkin konesalien jäähdytysjärjestelmissä havaitut rajoitukset. Radio - ja televisiotoiminnan kannalta merkityksellistä viihdepalveluliiketoimintaa tarkasteltiin palvelun toiminnan ja tarjoamisen näkökulmasta. Arvioinnin perusteella tämä toiminta oli täysin taksonomian kriteerien mukaista.

Jatkamme työtä parantaaksemme edelleen toimintamme EU:n nykyisten taksonomiakriteerien mukaisuutta, ja olemme aloittaneet valmistelut mahdollisia tulevia ympäristötavoitteita varten.

Keskeisten tulosindikaattorien määrittelyssä on noudatettu delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987 ja 2021/2800 liitteissä 1 ja 2 olevia määritelmiä ja laskelmia koskevia ohjeita. Liikevaihto sekä pääoma- ja toimintamenot perustuvat Elisan vuoden 2022 konsernitilinpäätökseen. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoiset tulovirrat taksonomian aktiviteetteihin vain kerran. Kolmas osapuoli on varmentanut laskennan ja tulokset.

Elisan taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot 2022

Osuus liikevaihdosta Mukainen 9,4 % Kelpoinen 9,6 %

Osuus käyttöomaisuusinvestoinneista Mukainen 4,3 % Kelpoinen 4,7 %

Osuus operatiivisista kustannuksista Mukainen 0,0 % Kelpoinen 0,0 %

Investoinnit infrastruktuuriin ja innovaatioihin

Elisa on Suomen suurin operaattori-investoija, ja investoimme vuosittain 12 prosenttia liikevaihdostamme verkkoihin ja palveluihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa. Jatkuvilla investoinneilla rakennamme ja ylläpidämme kattavaa kiinteää ja mobiiliverkkoa ja voimme tarjota uusimpia teknologioita digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Vuonna 2022 käyttöomaisuusinvestointimme olivat 290 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuivat 5G-verkon kehittämiseen (mukaan lukien taajuuslisenssit Virossa), kiinteään kuituverkkoon, IT-järjestelmiin ja asiakaspäätelaitteisiin. Panostamme myös digitaalisiin palveluihin sekä päämarkkinalaueellamme että kansainvälisesti.

Vastuullisuuteen kytketty rahoitus

Olemme sitoutuneet harjoittamaan vastuullista ja kestävää liiketoimintaa kaikilla tasoilla, myös rahoitustoiminnassa. Osana tätä sitoumusta perustimme vuonna 2022 vastuullisen rahoituksen viitekehyksen tukemaan Elisan vastuullisuustavoitteita. Viitekehys kattaa ilmastotavoitteemme sekä digitaalisen ja sosiaalisen vastuun. Elisa voi laskea liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusvälineitä rahoittaakseen tai jälleenrahoittaakseen kestäviä investointeja ja hankkeita viitekehyksen mukaisesti. Vuonna 2022 ei toteutettu liikkeeseenlaskua viitekehyksen nojalla.

Elisan vastuullisen rahoituksen viitekehys ja siitä annettu riippumaton arvio

Suomen suurimpia patentinhakijoita

Elisa on ollut useana vuonna peräkkäin Suomessa eniten patentteja hakeneiden yritysten joukossa. Yksi patentoinnin edellytyksistä ovat työntekijöiden tekemät keksintöilmoitukset, ja vuosi 2022 oli jälleen ennätysvuosi keksintöilmoitusten saralla.

Patentoitavia keksintöjä on tyypillisesti syntynyt kehitettäessä Elisan digitaalisia palveluita Elisan omalle verkon toimialueelle ja verkko-omistuksesta riippumattomia kansainvälisiä palveluita. Oman toiminnan kehittämisen yhteydessä syntyneitä innovaatioita jalostetaan myös ohjelmistotuotteiksi, joita myydään kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi muille toimijoille. Patenttien ja muiden innovaatioita suojaavien immateriaalioikeuksien merkitys korostuu kansainvälisessä liiketoiminnassa. Patentit tukevat innovaatioiden muuttamista liiketoiminnaksi.

Elisalla on tällä hetkellä 337 patenttia ja patenttihakemusta, joista suurin osa liittyy verkkojen ja palvelujen automatisointiin ja optimointiin sekä automaattiseen saatavuuden varmistamiseen ja vianmääritykseen. Vuonna 2022 vahvistimme muun muassa tekoälyyn, puheentunnistukseen, kyberturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvien teknologioiden suojausta. Vuonna 2022 jätettiin 40 uutta ensihakemusta.

Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia

Elisan päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Suomessa Elisa on seitsemänneksi suurin yhteisöveronmaksaja, ja osuutemme kaikkien teleoperaattoreiden maksamista yhteisöveroista on 72 prosenttia (vahvistetut verotiedot vuodelta 2021). Vuonna 2021 maksamamme ja tilittämämme verot olivat 531 miljoonaa euroa. Elisan tuloksella on valtakunnallisia vaikutuksia, sillä lähes puolet yhteisöverosta maksetaan 38 eri kunnalle.

Virossa yhtiöt ovat velvollisia maksamaan yhteisöveroa vain, jos ne maksavat osinkoja omistajilleen. Elisan virolaiset tytäryhtiöt eivät ole maksaneet osinkoja emoyhtiölle.

Elisa laajenee kansainvälisesti ja toimii tällä hetkellä 21 maassa.

Elisan verotiedot toimintamaittain

Veropolitiikka

Elisa on sitoutunut vastuulliseen ja tulokselliseen toimintaan. Maksamalla veroja ja muita julkisia maksuja osallistumme yhteiskunnan kehittämiseen kaikissa toimintamaissamme.

Elisa on sitoutunut täyttämään globaalit verovelvoitteensa, eli se toimii kaikkien paikallisten ja kansainvälisten verolakien sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti.

Elisan hallitus hyväksyi vuonna 2022 Elisa-konsernin veropolitiikan, jossa vahvistetaan pääperiaatteet sille, miten Elisa hallinnoi verojaan ja harjoittaa verotukseen liittyvää toimintaa. Veropolitiikka sisältää kuvauksen riskienhallinnasta, yhteistyöstä viranomaisten kanssa ja ilmiantokäytännöistä.

Elisan veropolitiikkaa sovelletaan maailmanlaajuisesti kaikkiin Elisa-konsernin liiketoimintayksiköihin ja yhtiöihin sekä kaikenlaisiin veroihin ja maksuihin, ja sitä tuetaan sisäisillä ohjeilla ja valvonnalla.

Vuonna 2022 meillä oli yli 170 käynnissä olevaa startup-kumppanuutta, jotka toivat lisäarvoa kaikille liiketoiminnoillemme.

Kulttuurikädenjälki

Pienen kielialueen kulttuurin edistäminen ja vaaliminen on yksi tärkeistä vastuullisuustoimistamme Suomessa ja Virossa.

Elisa on Suomen merkittävimpiä kotimaisten tv-sarjojen ja elokuvien draaman tuottajia. Olemme julkaisseet yli 30 alkuperäissarjaa, ja sarjojamme on viety katseltavaksi jo yli 60 maahan ympäri maailman. Ennätysmäärä Elisa Viihde -alkuperäissarjoja valittiin kiinnostavimpien joukkoon Cannesin MIPDrama -tapahtumassa.

Laskennallinen kulttuurikädenjälkemme 2022 oli 43 miljoonaa euroa (sisältäen suorat sisällönostot pääasiassa kotimaisilta toimijoilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille).

Elisa Viihteen alkuperäissarjat ovat katsottavissa Elisa Viihde Viaplay suoratoistopalvelussa, josta löytyvät laadukkaimmat kotimaiset ja kansainväliset sarjat ja elokuvat. Tämän mahdollistamme yhteistyössä Viaplay Groupin kanssa.

Jatkoimme myös kotimaisen e-urheilukulttuurin vahvaa rakentamista. Järjestimme mm. marraskuussa 2022 Suomen historian suurimman kansainvälisen e-urheiluturnauksen mikä toi ennennäkemätöntä arvoa kotimaiselle e-urheiluyhteisölle.

Elisa Eesti aloitti alkuperäisohjelmien tekemisen vuoden 2019 lopulla. Nykyään Elisa on Viron suurin draamasisällön tuottaja. Vuonna 2022 Virossa tuotettiin kymmenkunta draamasarjaa, joista Elisa loi neljä. Vuonna 2023 tavoitteenamme on kaksinkertaistaa sarjojen määrä. Elisan kaikkien aikojen ensimmäinen virolainen draamasarja, vakoilutrilleri Reetur (Petturi), on myyty useille striimauspalveluille ja televisiokanaville ympäri maailmaa, muun muassa Intiaan ja Japaniin. Se on myös voittanut lukuisia palkintoja sekä Virossa että ulkomailla.

Draama-, dokumentti- ja viihdesarjojen tuottamisen lisäksi Elisa on edelläkävijä virolaisten huippukirjailijoiden teatterinäytelmien laadukkaassa tallentamisessa osana Elisan tehtävää säilyttää virolaista kuvataidetta ja kulttuuria.

Innovointi startup-yritysten kanssa

Uudet innovaatiot muokkaavat tulevaisuutta. Elisa on mukana vauhdittamassa tätä muutosta lanseeraamalla lukuisia innovaatioita yhdessä startup-yritysten kanssa.

Elisalla on pitkäaikainen kokemus startup-yhteistyöstä. Vuosien ajan olemme rakentaneet omaa innovaatioalustaamme yli tuhannen startup-yrityksen kanssa eri puolilta maailmaa, ja olemme kehittäneet startupien kanssa lähes 50 innovaatiota.

Startup-kumppanit olivat jälleen kerran tyytyväisiä jatkuvaan yhteistyöhön (vuoden 2022 Net Promoter Score oli 59,4). Teimme 23 soveltuvuusselvitystä ja toteutimme seitsemän innovaatiota missiomme, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, mukaisesti.

Vuonna 2022 teimme tiivistä yhteistyötä uuden Elisan tuotteen, Supersightin, parissa useiden startup-yritysten kanssa, erityisesti tekoälyanalytiikkaa tarjoava Fyman, joka toimitti reaaliaikaista videoanalytiikkaa useista käyttötapauksista. Yksi Elisa Supersightin menestyksekkäimmistä hankkeista on ollut Helsingin satama, jolle Supersight ja Fyma toimittivat keskeistä liikenneanalytiikkaa. Se auttaa satamaa ymmärtämään liikkumista eri paikoissa ja siten optimoimaan toimintojaan ja vähentämään kustannuksia merkittävästi. Myös suomalainen startup-yritys Vertical Hobby on ollut avainasemassa Supersightin kehityksessä tarjoamalla 3D-tulostettuja koteloita erilaisiin ympäristöihin.

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö

Me Elisalla uskomme, että menestyksekkäitä ja vastuullisia palveluja ja digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan yhteistyössä akateemisen maailman kanssa.

Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä akateemisten kumppaneiden ja tutkimuslaitosten kanssa sekä laajensimme tutkimusportfoliotamme uusille tutkimusalueille ja käynnistimme uutta yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yhteistyömme Suomen tekoälykeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI) kanssa johtaa laitteiden ja verkkojen innovatiivisiin tekoälypohjaisiin ennakoiviin ylläpitoratkaisuihin. Julkaisimme kaksi tutkimusartikkelia ja jätimme neljä ennakoivaan kunnossapitoon ja koneoppimiseen liittyvää patenttihakemusta. Tutkimustyöhön kuuluu myös synteettisen datan tuottaminen tekoälyn avulla erilaisia tutkimustarkoituksia varten.

Jatkoimme tutkimusyhteistyötä FCAI:n kanssa huippuluokan automaattisten puheentunnistusratkaisujen (Automatic Speech Recognition, ASR) parantamiseksi, ja rakensimme uusia yksittäisille asiakkaille räätälöityjä ASR-malleja. Erityisesti suomen kielelle kehitetty mallimme on muita ASR-malleja parempi.

Olemme tehneet yhteistyössä useiden tutkijoiden kanssa Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa korkealaatuista tutkimusta tekoälyn ja koneoppimisen, kyberturvallisuuden, yksityisyyden suojan ja liikkuvan tietojenkäsittelyn aloilla. Julkaisimme tämän yhteistyön yhteydessä kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia ensiluokkaisissa julkaisuissa.

Vuonna 2022 laajensimme tutkimuksiamme koskemaan myös liikkumisdatan yksityisyydensuojaa. Käynnistimme Helsingin yliopiston kanssa tutkimushankkeen tästä aiheesta. Olemme avustaneet University of Southern Californiaa kyberturvallisuuteen ja hajautettuun koneoppimiseen (federated machine learning) liittyvällä tutkimustietoaineistolla, ja jatkamme tutkimushanketta tällä alueella. Tulevan tutkimuksen osalta olemme osallistuneet useisiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston laatimiin tutkimusehdotuksiin, jotka on jätetty Business Finlandin käynnistämään 6G Bridge -ideakilpailuun.

Akateemisten yhteistyökumppaneiden lisäksi olemme harkinneet yhteistyötä myös teollisuuskumppaneiden kanssa. Olemme tutkineet innovatiivisia tutkimusaiheita yhdessä VTT:n ja intialaisen mobiilioperaattori Jion kanssa. Seuraavaksi pyrimme tehostamaan nykyisiä yhteistyöhankkeitamme ja käynnistämään uusia hankkeita uusien kumppaneiden kanssa.

Lisäksi tuemme vuosittain HPY:n Tutkimussäätiön kautta teletekniikan, televiestinnän ja tietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä. Säätiö oli jakanut vuoden 2022 loppuun mennessä apurahoja yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoille eri yliopistoissa. Säätiön kirjastoon on tallennettu 135 väitöskirjaa.

Lisätietoa Elisan tutkimus- ja kehitystoiminnasta

Tutkimusyhteistyöllä voimme osallistua ja panostaa alan huippututkimukseen.

Ympäristövastuu Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta

YMPÄRISTÖVASTUU

Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta

2022

Ympäristövastuun osalta haluamme torjua ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kiireellisesti. Elisa voi merkittävästi vaikuttaa ympäristön kestävään kehitykseen tarjoamalla ratkaisuja, jotka edistävät yhteiskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta.

Näinä poikkeuksellisina aikoina, jolloin meneillään on useita päällekkäisiä kriisejä, meidän on toimittava yhdessä nopeuttaaksemme lieventäviä ja sopeuttavia toimia.

Olennaisuusanalyysi on auttanut meitä määrittelemään, mitkä ovat Elisan toiminnassa vaikuttavimmat ja tärkeimmät ympäristövastuukysymykset. Me keskitymme ympäristövastuutyössämme ilmastonmuutokseen. Kiinnitämme huomiota päästöihin ja olemme hiilineutraaleja omassa toiminnassamme. Kannustamme myös toimitusketjuamme käsittelemään hiilipäästöjään ja välillisiä vaikutuksiaan luontoon.

Elisan mission, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, mukaisesti tarjoamme ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita vähentämään omia hiilipäästöjään. Näin nopeutamme osaltamme hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamista. GSM Associationin Enablement Effect -raportin mukaan Elisan palveluiden aiheuttama positiivinen kädenjälki voi olla kymmenkertainen palveluiden negatiiviseen jalanjälkeen verrattuna.

Tavoitteet ja suoriutuminen 2022

Elisa on vähentänyt absoluuttisia suoria (Scope 1) ja epäsuoria (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöjään 77 prosentilla perusvuodesta 2016. Olemme siis jo saavuttaneet aikaisemman Science Based Target -tavoitteemme (T1) vähentää kasvihuonekaasupäästöjä absoluuttisesti 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Näin ollen asetimme vuonna 2022 uuden lähiajan tavoitteen sekä pitkän aikavälin Net Zero -tavoitteen (joka on kuvattu mittareita ja tavoitteita koskevassa osiossa).

Elisan palveluihin liittyvä infrastruktuuri tarvitsee toimiakseen merkittävästi sähköä. Lisäksi loppukäyttäjillä pitää olla palveluita varten laitteita, joiden valmistukseen tarvitaan resursseja. Tästä syystä olemme määritelleet energia- ja materiaalitehokkuuden yhdeksi Elisan tärkeimmistä ympäristövastuun osa-alueista.

Euroopassa meneillään oleva energiakriisi vaikuttaa myös maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin. Kestävään energiaan siirtyminen on välttämätöntä. Elisa on käsitellyt energiariskejä strategiassaan vuodesta 2009 lähtien, ja lievennämme riskejä osana toimintaamme esimerkiksi parantamalla jatkuvasti energiatehokkuuttamme ja käyttämällä hiilivapaata energiaa. Tarjoamme nopeita yhteyksiä ja ratkaisuja paikasta riippumattomaan työskentelyyn, joka parantaa yhteiskunnan sietokykyä sekä vähentää matkustamisen tarvetta ja hiilipäästöjä.

Elisan hiilijalanjälki (Scope 1 ja 2) on pienentynyt yli 77 prosentilla vuodesta 2016, mikä johtuu siitä, että käytämme energiaa, josta ei aiheudu hiilipäästöjä, ja parannamme jatkuvasti koko toimintamme energiatehokkuutta. Vuonna 2022 tehostimme toimitusketjun sitouttamista parantaaksemme yhteistyötä maapallon kestävyyden rajoissa.

Ympäristövaikutuksiin liittyvä työskentelytapamme

Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintomallimme takaa sääntöjenmukaisen, tehokkaan ja oikea-aikaisen päätöksenteon sekä ylimmän johdon ja liiketoimintojen strategisen sitoutumisen kestävään kehitykseen. Tämä vastaa sidosryhmiemme odotuksia ja omia liiketoimintavaatimuksiamme.

Vuonna 2022 päivitimme olennaisuuskyselymme, ja tulokset osoittivat ympäristöön liittyvien odotusten kasvaneen. Arvioimme raportoitavien tietojen avoimuuteen ja tarkkuustasoon liittyvien odotusten kasvavan. Esimerkkejä ovat viranomaisten ICT-alan vaikutuksia koskevat kyselyt ja yritysasiakkaiden vaatimukset Scope 3 -raportoinnista.

Elisan ympäristöasioiden hallintomalli TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna englanniksi

Vuonna 2022 sertifioimme kaksi ekologiseen kestävyyteen liittyvää hallintajärjestelmäämme. Elisan ympäristöjärjestelmä ja ISO 14001 -standardi tukevat meitä sellaisten toimintojen laajassa hallinnassa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön eri tavoin. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, mihin Elisan energianhallintajärjestelmä ja ISO 50001 -standardi keskittyvät, auttaa meitä pienentämään sekä kustannuksia että päästöjä. Näiden olennaisimpien ilmastonmuutokseen ja luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi käsittelemme muun muassa ilman, veden ja maaperän saastumista. Luonnon monimuotoisuus ja oikeudenmukainen siirtymä ovat asiaan liittyviä aiheita, joista tiivis vuoropuhelu erityisesti toimitusketjumme kanssa on tarpeen.

Elisan ISO 14001 ja ISO 50001 -sertifioinnit

Vuonna 2022 kehitimme edelleen myös hiilikädenjälkilaskentaamme, jossa mitataan, miten Elisa auttaa asiakkaita vähentämään hiilijalanjälkeään.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma

* Ei SBTi:n vahvistama tavoite

Maapallon kestävyyden rajojen turvaaminen

Maailman väkiluku kasvoi kahdeksaan miljardiin vuonna 2022. Resurssien niukkuus ja ilmastonmuutos aiheuttavat maailmanlaajuisesti akuutteja kriisejä, kuten sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja luonnon monimuotoisuuden nopeaa häviämistä.

Yritysten on tärkeää varmistaa kestävä tuotanto toimitusketjuissaan ja tukea vastuullisia kulutustottumuksia. Elisa edistää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä omassa toimitusketjussaan sopimusten ja auditointien avulla.

Yhteiset ilmastotoimet toimitusketjuun kuuluvien yhteistyökumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä Elisan Net Zero 2040 -tavoitteen saavuttamisessa, joten vuonna 2022 syvensimme sitoutumistamme keskeisten toimittajien kanssa kannustamalla heitä liittymään CDP:n toimitusketjuohjelmaan. Tämä muodostaa perustan jatkuvalle sidosryhmädialogille. Matkamme jatkuu keskittymällä toimitusketjumme hiilipäästöihin.

Kestävä kehitys Elisan toimitusketjussa

Luonnon monimuotoisuus ja oikeudenmukainen siirtymä

Olemme kaikki suoraan ja välillisesti riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä. Elisalla ei ole omaa valmistustoimintaa, mutta voimme ottaa esille asiaan liittyviä ympäristökysymyksiä toimitusketjukumppaniemme kanssa. Elisa voi parhaiten suojella luonnon monimuotoisuutta torjumalla ilmastonmuutosta.

Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä WWF:n kanssa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi Luontolive-palvelun langattomien videokamerajärjestelmien avulla.

Ilmastonmuutosta käsittelevillä toimilla ja ratkaisuilla voi olla myös tahattomia kielteisiä vaikutuksia, esimerkiksi harvinaisten maametallien lisätarpeen kautta. Käsittelimme lisäksi sosiaalisia vaikutuksia vuoden 2022 aikana, esimerkiksi Global Child Forumin järjestämissä tapahtumissa. Yritykset voivat edistää ilmasto-oikeudenmukaisuutta myös lieventämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ne eivät suoranaisesti aiheuta.

Elisan työ luonnon monimuotoisuuden hyväksi

Tietoja päästökompensoinnista

Koska emme pysty vielä poistamaan kaikkia jäljelle jääviä päästöjä omilla toimillamme, hyödynnämme myös päästökompensointia. Hierarkiassamme ensisijainen keino on tunnistaa ja minimoida omat päästömme, ja ajan myötä luovumme päästökompensoinnista kokonaan.

Kehitämme jatkuvasti Elisan päästökompensaatiosalkkua. Valitsemme tarkoin päästövähennyshyvitysostot korkealaatuisista Gold Standard tai vastaavista hankkeista, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. Näin voimme myös tukea esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta.

Elisan viimeaikaiset päästövähennyshyvitykset ovat peräisin pääasiassa metsien suojelu-, uudelleenmetsitys- ja energiatehokkuushankkeista. Vuonna 2022 poistimme käytöstä 7 910 tonnin hiilipäästöjä vastaavan määrän päästövähennyshyvityksiä.

Elisan päästökompensointi

Lähestymistapamme ympäristöstrategiaan

Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat Elisan strategiaan ja rahoitussuunnitteluun. Hiilipäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaprosessiamme vuodesta 2009 lähtien. Keskeiset tulosindikaattorit mittaavat onnistumistamme vähähiilisen yhteiskunnan mahdollistamisessa, ja vuonna 2022 suunnittelimme ilmastotoimemme seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Lisätietoja Elisan lähestymistavasta ilmastostrategiaan TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Olemme rakentaneet ympäristöstrategiamme neljälle fokusalueelle. Vuonna 2022 saatoimme päätökseen useita strategisia hankkeita esimerkiksi energiatehokkuus-, kiertotalous-, toimitusketju- ja hiilikädenjälkitietoja julkistamalla. Nämä hankkeet ovat keskeisiä keinoja, joilla edistämme Elisan vastuullisuustavoitteita ja teemme missiostamme konkretiaa.

1. Strateginen ennakointi

Kestävän ympäristöstrategian pohjalla on jatkuva tietojenkeruu ja ilmastoskenaarioanalyysien laatiminen. Olemme sitoutuneet kehittämään Elisan omaa ilmastonmuutoksen hillintää 1,5 °C:n skenaariota varten. Tarkistaessamme ilmastoskenaarioitamme vuonna 2022 totesimme, että on tarpeen sopeutua myös korkeampaan keskimääräiseen globaaliin lämpötilan nousuun.

2. Hiilijalanjäljen minimoiminen

Jatkamme vähähiiliseen talouteen siirtymistä yhteistyössä keskeisten sidosryhmiemme kanssa. Luodessamme kestävää tulevaisuutta varmistamme myös, että digitalisaatiota toteutetaan kestävällä tavalla.

Omien toimintojemme resurssitehokkuuden parannusten ohella käynnistimme vuoden 2022 aikana myös useita Scope 3 -päästöihin liittyviä hankkeita, joilla luomme perustaa ilmastotoimille Elisan toimitusketjussa. Hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden merkitys hankintatoimellemme ja liiketoimintapäätöksillemme on kasvanut.

3. Hiilikädenjäljen kasvattaminen

Tunnistamme ilmastoon liittyviä haasteita, joiden avulla voimme luoda ja priorisoida uusia strategisia hiilikädenjälkimahdollisuuksia. Uskomme, että Elisa voi parhaiten vaikuttaa maailmaan tarjoamalla digitalisaatioratkaisuja erityisesti energia- ja materiaalitehokkuuden alalla. Vuonna 2022 laajensimme työtämme, jolla tunnistamme ja todennamme Elisan tarjoamien ratkaisujen vaikutukset asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

4. Sitoutuminen pitkällä aikavälillä

Rakennamme tietoisuutta sidosryhmiemme keskuudessa ja tarjoamme organisaatiollemme vaikutusmahdollisuuksia. Elisa voi tarjota ratkaisuja, joilla on monia kestävyysnäkökohtia, mutta on myös tärkeää, että sidosryhmämme ovat tietoisia tarjoamiemme tuotteiden ja palveluiden vastuullisesta käytöstä. Vuonna 2022 organisoimme Elisan henkilöstölle useita uusia koulutuksia, jotka tukevat Elisan ympäristöjärjestelmää.

Kiinnitämme entistä enemmän huomiota toimitusketjumme päästöihin ja nopeutamme toimia, joilla autamme asiakkaitamme pienentämään ympäristöjalanjälkeään.

Energia- ja materiaalitehokkuuden jatkuva parantaminen

Sähkön käyttö muodostaa huomattavan osan digitalisaation ympäristöjalanjäljestä. Pitkäaikainen kokemuksemme Elisan oman energiatehokkuuden parantamisesta on arvokasta, kun tarjoamme asiakkaillemme kestäviä digitaalisia palveluja, jotka auttavat heitä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Vuoteen 2022 mennessä olimme parantaneet siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta lähes 80 prosentilla vuodesta 2016.

Siirretyn mobiilidatan energiatehokkuus

Elisan energiatehokkuustyö

Ilmastonmuutoksen ohella resurssien riittävyys lineaarisessa taloudessa on kasvava haaste yrityksille. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat kestävämpiä toimintatapoja.

Pyrimme vähentämään syntyvän jätteen määrää huoltamalla, korjaamalla, kunnostamalla, uusiokäyttämällä ja kierrättämällä laitteita vastuullisesti. Tarjoamme näitä palveluita ja erityisiä kiertotalouden liiketoimintamalleja myös asiakkaillemme.

Elisan materiaalitehokkuustyö

Maailmanlaajuisten riskien muuttaminen mahdollisuuksiksi infrastruktuurin avulla

Riski 1:

Fyysinen riski Pitkällä aikavälillä

Ilmaston lämpenemisestä johtuvat keskilämpötilan muutokset

Päästöjen hillitseminen hiilettömällä Mahdollisuus 1:

Kestävien ratkaisujen käyttöönotto mobiili-

Mahdollisuus 2:

yhteyksissä

energialla

Fyysinen riski Lyhyellä tähtäimellä

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt

Riski 3:

Riski 2:

Siirtymäriski Lyhyellä tähtäimellä

Kustannusten nousu markkinoiden, sääntelyn ja energiaverojen vuoksi

Hiilijalanjäljen pienentäminen parantamalla toiminnan energiatehokkuutta Mahdollisuus 3:

Sidosryhmiin liittyvien riskien muuttaminen innovaatiomahdollisuuksiksi

Uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen kestävää kehitystä tukevilla digitaalisilla innovaatioilla

Mahdollisuus 4:

Häiriönkestävän toiminnan turvaaminen kestävillä palveluilla

Kiertotalouden integrointi päivittäiseen liiketoimintaan

Mahdollisuus 6:

Mahdollisuus 5:

Riski 4:

Sidosryhmät odottavat ICT-teollisuudelta Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä

tehokkaampia ilmas-

totoimia Riski 5:

Globaalit ongelmat kääntävät huomion pois ilmastotoimista Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä

Riski 6:

Sidosryhmien haluttomuus osallistua ilmastotoimiin Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä

Edellä olevassa kaaviossa on kuvattu Elisan tunnistamia ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Määrittelemme nämä aikavälit seuraavasti: lyhyt aikaväli 0–3 vuotta, keskipitkä aikaväli 3–10 vuotta ja pitkä aikaväli 10–30 vuotta.

Seuraavat riskityypit otetaan huomioon Elisan ilmastoriskien arvioinneissa:

Siirtymäriskit Fyysiset riskit
Politiikka & regulaatio Teknologia Markkinat Maine Akuutti Krooninen

Esimerkkejä asiakkaiden ilmastoriskien vähentämisestä

Kaikki ilmastoriskit eivät ole lyhyellä aikavälillä kovin merkittäviä. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa merkittävää haittaa pitkällä aikavälillä, ja siksi on tärkeää tunnistaa ne ja ryhtyä hyvissä ajoin lieventäviin toimiin.

Ilmaston lämpeneminen voi ajan mittaan johtaa siihen, että sähkön käyttö jäähdytykseen lisääntyy, ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vastaavasti lisätä ulkona sijaitsevan infrastruktuurin korjaustarpeita.

Kehitämme jatkuvasti verkkojamme ja muita teknisiä toimintojamme niin, että käytämme toiminnassamme mahdollisimman vähän energiaa ratkaisuille asetettujen laatukriteerien saavuttamiseen.

Luotettavat mobiiliyhteydet tukevat digitaalisia ratkaisuja, kuten esineiden internetiä, joka mahdollistaa resurssitehokkuuden tarjoamalla reaaliaikaista tietoa automaatiota, resurssien hallintaa ja ennakoivaa vikojen havaitsemista varten.

Elisan IoT-ratkaisut yrityksille

Elisa on omassa toiminnassaan hiilineutraali, mikä koskee myös mobiililiittymiämme ja muita organisaatiomme sisällä tuotettuja palveluita.

Tarjoamme myös korjauspalvelua, kunnostamme puhelimia uudelleenkäytettäviksi ja kierrätämme puhelimia vastuullisesti.

Voimme muuttaa maailmanlaajuiset riskit mahdollisuuksiksi kehittämällä omaa infrastruktuuriamme ja palveluja, jotka auttavat asiakkaitamme selviytymään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Elisan kansainvälisillä digitaalisiin palveluihin keskittyvillä liiketoiminnoilla on hyvät edellytykset laajentaa tällaisia innovaatioita esimerkiksi energiasektorilla.

Elisan kansainväliset liiketoiminnot

Ilmastoriskien lieventäminen ja niihin sopeutuminen

Riskien arviointi on olennainen osa strategiatyötämme. Tunnistamme ja arvioimme myös ilmastoon liittyviä riskejä sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja reagoimme niihin, jotta voimme turvata liiketoimintamme ja varmistamme EU:n taksonomia-asetuksen noudattamisen.

Elisan kokonaisvaltainen riskienhallinta TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Energiaan liittyvät riskit korostuivat vuonna 2022

Energiaan liittyvät riskit ovat aina olleet mukana arvioissamme, ja Euroopan nykyisen energiakriisin myötä ne ovat entistäkin tärkeämpiä.

Vähennämme energianhankintaan liittyviä riskejä esimerkiksi suojauksilla, jotka lisäävät hintojen ennustettavuutta. Elisa on solminut tuulivoimasähkösopimuksia kohtuullisen hintaisen uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi. Tuotamme myös jonkin verran energiaa itse käyttämällä hyväksi hukkalämpöä sekä asentamalla maalämpöjärjestelmiä ja aurinkosähköpaneeleita sopiviin Elisan toimipaikkoihin.

Olemme työskennelleet strategisesti energiatehokkuuden parissa erityisesti Elisan matkaviestinverkkojen osalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Priorisoimme verkko- ja konesalihankkeissa toteutettavia hallintatoimia pääasiassa sijoitetun pääoman tuoton perusteella, mutta myös toimet, joiden takaisinmaksuaika on pidempi ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, arvioidaan erikseen.

Sidosryhmämme ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta ICT-palveluntarjoajien energiankulutukseen, joten valmistelemme yksityiskohtaisempia julkaistavia tietoja tältä aihealueelta.

Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi

Vuonna 2022 kutsuimme useita sisäisiä sidosryhmiä ja valittuja ulkoisia asiantuntijoita tarkastelemaan ilmastoriskejä ja strategisia mahdollisuuksia. Systeemiajattelua hyödyntämällä pystymme tunnistamaan varmat asiat ja määrittelemään vaikuttavat tekijät.

Arvioimme ilmastoon liittyvien riskien olennaisuutta markkinariskien ja teknologiamuutosten, maineriskien, poliittisten ja regulatiivisten riskien sekä fyysisten riskien perusteella. Skenaarioita tukevia lähteitä ovat EU, kansainvälinen ilmastotutkimuskeskus CICERO (Center for International Climate Research), hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) ja ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkaisua käsittelevä työryhmä TFCD (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures).

Elisan johtoryhmä tarkastelee merkittäviä ilmastoriskejä osana Elisan yritysriskien arviointia.

Ilmastoon liittyvien riskien hallinta

Osana Elisan ympäristön- ja energianhallintajärjestelmien ISO-sertifiointia vuonna 2022 kävimme perusteellisesti läpi niihin liittyvän riskienhallinnan. Elisan ympäristö- ja energiatyöryhmä toimii ympäristöön ja energiaan liittyvien riskien hallinnan keskiössä ja tekee yhteistyötä muiden toimintojen, kuten taloushallinnon, kanssa.

Tässä hallintaprosessissa riskitasoja lähestytään hyväksymällä, lieventämällä tai välttämällä riskejä. Etsimme jatkuvasti tapoja parantaa riskienhallintaamme ja oppia aktiivisesti parhaista käytännöistä.

Riskien arviointi ja lieventäminen ovat olennainen osa ympäristö- ja energianhallintajärjestelmiämme.

Kunnianhimoiset päivitetyt ilmastotavoitteemme

Elisa on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin. Toimimme ympäristövastuussamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 13 mukaisesti, eli olemme sitoutuneet kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi.

Annamme esimerkiksi vapaaehtoisia vuosittaisia raportteja maailmanlaajuiselle hiilipäästöjen julkistamisjärjestelmälle CDP:lle (Carbon Disclosure Project), jolla on erittäin yksityiskohtainen ilmastointiraportoinnin viitekehys. Scope 3 -tavoitteidemme tukemiseksi kannustimme ensimmäistä kertaa keskeisiä toimittajiamme raportoimaan tietojaan CDP:n toimitusketjuohjelman kautta.

Seuraamme Elisan ympäristövastuun mittareita suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja päätämme tarvittaessa korjaavista toimista. Vuonna 2022 jatkoimme tiedonkeruuprosessien ja raportointityökalujen automatisoinnin kehittämistä.

Elisan ilmastomittarit ja -tavoitteet TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Elisan päivitetyt ilmastotavoitteet

Päivitämme ilmastotavoitteemme viiden vuoden välein. Vuonna 2022 asetimme uudeksi perusvuodeksi vuoden 2021 (aiemmin 2016) koska Elisan kansainvälisistä yrityskaupoista johtuen raportointivelvoitteet ovat laajentuneet ja hiilipäästöjen laskentamenetelmät parantuneet. Olemme laskeneet uudelleen Elisan aiemmat lähitulevaisuuden tavoitteet Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -alueille ja määritelleet myös uuden Elisan ilmastotavoitteiden mukaisen pitkän aikavälin Net Zero -tavoitteen.

Elisa sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään 42 prosentilla perusvuodesta 2021 vuoteen 2030 mennessä.

Eritellyt tavoitteet ovat 42 % Scope 1:lle ja 2:lle ja 42 % Scope 3:lle.

Elisa sitoutuu saavuttamaan kokonaistasapainon tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmakehästä poistettujen kasvihuonekaasupäästöjen välillä (Net Zero) koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä seuraavan tavoitteen mukaisesti:

Pitkä aikaväli

Keskipitkä aikaväli

Elisa sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään 90 prosentilla perusvuodesta 2021 vuoteen 2040 mennessä.

Vuoden 2022 aikana Elisa käynnisti em. ilmastotavoitteiden validointiprosessin SBTi:n vaatimusten mukaisesti.

Riippumaton varmennusraportti

Riippumaton varmennusraportti Elisa Oyj:n johdolle

Laajuus

Elisa Oyj:n (jatkossa Elisa) johdon pyynnöstä olemme suorittaneet ISAE-standardin mukaisen rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat Elisan vastuullisuusraportissa 2022 esitetyt tiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2022 (jatkossa yritysvastuutiedot).

Elisan määrittämät raportointiperiaatteet

Elisa on laatinut yritysvastuuraportin 2022 noudattaen Global Reporting Initiative Sustainability Reporting Standards-raportointiviitekehyksen ohjeistusta, Task Force on Climate-related Financial Disclosures raportointiviitekehyksen ohjeistusta, sekä Elisan omia sisäisiä raportointiperiaatteita (jatkossa raportointiperiaatteet). Nämä periaatteet eivät välttämättä sovellu muihin tarkoituksiin.

Elisan velvollisuudet

Elisan johto on vastuussa raportointiperiaatteiden valinnasta ja vuoden 2022 yritysvastuutietojen esittämisestä valitsemiensa raportointiperiaatteiden mukaisesti. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä valvontaa, ylläpitää tarvittavia asiakirjoja sekä tehdä yritysvastuutietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia yritysvastuutiedot, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EYn velvollisuudet

Velvollisuutenamme on esittää johtopäätös yritysvastuutietojen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.

Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus" mukaisesti ja sen ehdot on sovittu Elisan kanssa 8.9.2022. ISAE 3000 -standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä ovatko yritysvastuutiedot olennaisilta osin esitetty raportointiperiaatteiden mukaisesti, ja raportin antamista. Valittujen

varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.

Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.

Varmentajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvistamme, että olemme noudattaneet IESBA:n (International Ethics Standards Board for Accountants) määrittämiä eettisiä vaatimuksia. Meillä on tämän toimeksiannon toteuttamiseen vaadittavaa osaamista ja kokemusta.

EY soveltaa kansainvälistä ISQC 1-laadunvalvontastandardia ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädösten ja määräysten noudattamista varten.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.

Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle varmuudelle, johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden saamiseksi.

EU taksonomiasääntely on luonteeltaan muuttuvaa ja sen tulkinta sekä markkinakäytäntö kehittyvät jatkuvasti. Näin ollen taksonomiaraportointi on altis epävarmuuksille ja tulkinnalle, minkä vuoksi yritys voi joutua muuttamaan tämänhetkisiä oletuksia tulevina vuosina.

Vaikka huomioimme sisäisen valvonnan tehokkuutta määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta, varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmentamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä.

Rajoitetun varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henkilöille, jotka ovat vastuussa vastuullisuusraportin 2022 sekä siihen liittyvän tiedon laatimisesta, sekä analyyttisten ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta.

Toimenpiteemme sisälsivät:

a) käsityksen muodostamisen Elisan olennaisista yritysvastuun raportointiaiheista,

b) arvion raportointiperiaatteiden soveltuvuudesta ja soveltamisesta sidosryhmien tiedontarpeen kannalta,

c) Elisan ylimmän johdon haastatellut ymmärtääksemme yritysvastuun johtamistapaa yhtiössä,

d) yritysvastuutiedon keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisten henkilöiden haastattelut ymmärtääksemme järjestelmiä, prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,

e) yritysvastuutietojen läpikäyntiä sisäisistä ja ulkoisista lähteistä ja otospohjaisia tarkastuksia raportointiaineistoon varmentuaksemme tietojen oikeellisuudesta,

f) toimipaikkavierailun Elisa Estonia toimipisteeseen, Teimme myös muita tarpeelliseksi katsomiamme toimenpiteitä.

Johtopäätös

Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Elisan vastuullisuusraportissa 2022 esitetyt vastuullisuustiedot raportointiajanjaksolla 1.1.- 31.12.2022 olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.

Ernst & Young Oy 7.3.2023 Helsinki

Mikko Järventausta Partner, KHT

Nathalie Clément Vastuullisuuspalveluiden johtaja

Elisan vastuullisuusraportin ja ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin allekirjoitukset

Helsingissä, maaliskuun 7. päivänä 2023

Topi Manner

Katariina Kravi

Lyhenteet

  • AI Artificial Intelligence (tekoäly)
  • AR Vuosikatsaus 2022
  • ASR Automatic Speech Recognition (automaattinen puheentunnistus)
  • CDP Climate Disclosure Project (sijoittajille ja globaaleille markkinoille suunnattu standardoitu ohjelma CO2e päästöjen julkistamismenetelmille ja –prosesseille)
  • CGR Corporate Governance report 2022 (selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2022)
  • CRMB Corporate Responsibility Management Board (yritysvastuun johtoryhmä)
  • CRR Corporate Remuneration report 2022 (palkitsemisraportti)
  • CSAM Child Sexual Abuse Material (lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali)
  • cSOC Cyber Security & Service Operations Center (operatiivisten tietoturvatapahtumien seurannasta ja palautumisen ohjauksesta vastaava toiminta)
  • CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive (EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi)
  • DDos Distributed Denial of service (hajautettu palvelunestohyökkäys)
  • DEIB Diversity, Equity, Inclusion, Belonging (monimuotoisuus, tasa-arvo, osallisuus ja yhteenkuuluvuus)
  • DEI Diversity, Equity, Inclusion (monimuotoisuus, tasa-arvo, osallisuus)
  • DNSH Do No Significant Harm (ei merkittävää haittaa periaate)
  • EMS Environmental Management System (ympäristöhallintajärjestelmä)
  • ESG Environmental, Social, Governance (ympäristö, sosiaalinen, hallinto)
  • EW Elisa corporate web page (Elisan verkkosivut)
  • EWG Elisa Governance web page ((Elisan hallinnoinnin verkkosivut)
  • EWI Elisa Investor web page (Elisan sijoittajaverkkosivut)
  • EWS Elisa Sustainability web page (Elisan vastuullisuuden verkkosivut)
  • FCAI Finnish Center for Artificial Intelligence (Suomen tekoälykeskus)
  • GB Gigabyte (gigatavu)
  • GHG Greenhouse Gases (kasvihuonekaasut)
  • GRI Global Reporting Initiative (raportointiviitestandardi)
  • GSMA Global System for Mobile Communications Association (matkapuhelinoperaattoreiden etuja maailmanlaajuisesti edustava toimialajärjestö)
  • HR Human Resources (henkilöstöhallinto)
  • ICT Information and communications technology (viestintäja tietoliikenneteknologia)
  • IFRS International Financial Reporting Standards (kansainväliset tilinpäätösstandardit)
  • IoT Internet of Things (esineiden internet)
  • IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change (kansainvälinen ilmastopaneeli)
  • ISO International Organization for Standardization (kansainvälinen standardointijärjestö)
  • ITIL Information Technology Infrastructure Library (kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen)
  • JAC Joint Auditing Cooperation (toimitusketjun vastuullisuuteen keskittyvä operaattoreiden kansainvälinen yhteisö)
  • KPIs Key Performance Indicators (avaintulosindikaattorit)
  • NFR Non-Financial Reporting (ei-taloudellisen tiedon raportointi)
  • NGO Non-Governmental Organisation (kansalaisjärjestö)
  • NPS Net Promoter Score (suositteluindeksin mittari)
  • OECD Organization for Economic Cooperation and Development (taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)
  • SASB Sustainability Accounting Standards Board (raportointiviitestandardi)
  • SDG Sustainable Development Goal (kestävän kehityksen tavoite)
  • SMS Short message service (tekstiviesti)
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (valtakunnallinen kattojärjestö)
  • STUK Suomen Säteilyturvakeskus
  • SR Sustainability report 2022 (vastuullisuusraportti 2022)
  • TCFD Task Force on Climate-related Financial Disclosures (kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointikehikko)
  • tCO2e Tonnes of Carbon Dioxide equivalent (hiilidioksidiekvivalentti, tonnia; toimii kasvihuonekaasupäästöjen yhteismittana)

ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut

ESG sisällysluettelo ja tunnusluvut

GRI sisällysluettelo

Käyttöilmoitus Elisa Oyj on raportoinut tässä GRI-sisältöindeksissä mainitut tiedot ajalta 01.01.2022 - 31.12.2022 viitaten GRI-standardeihin.
GRI 1 viittaus GRI 1: Foundation 2021
GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT
YLEINEN SISÄLTÖ
2-1 Raportoivan organisaation tiedot Yhtiöjärjestys
Omistajarakenne
Yhtiön perustiedot
AR, s.14-16
2-2 Organisaation vastuullisuusraportointiin
kuuluvat yhtiöt
SR - Raportin kuvaus, s.2
Keskeiset tytäryhtiöt
2-3 Raportointijakso, taajuus ja yhteystiedot SR - Raportin kuvaus, s.2
2-4 Merkittävät muutokset organisaatiossa SR - Raportin kuvaus, s.2
2-5 Riippumaton varmennus SR - Riippumaton varmennusraportti, s.38
GRI 2: General
disclosures 2021
2-6 Toiminta, arvoketju ja muut
liiketoimintasuhteet
Elisa sijoituskohteena
Mitä teemme
Keskeiset tytäryhtiöt
Toimittajat, toimitusketju
SR - Vastuullisuuden rakentaminen
maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa,
s.21
SR - Vastuullisuuden edistäminen
asiakasrajapinnassa, s.20
2-7 Henkilöstö GRI tunnusluvut. Henkilöstön määrä
2-8 Henkilöstön ulkopuoliset työntekijät GRI tunnusluvut. Henkilömäärä
2-9 Hallinnointirakenne ja valiokunnat Hallinnointirakenne
CGR - Elisan hallintorakenne, s.2.
Hallituksen työjärjestys ja valiokunnat;
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta;
CGR - Hallituksen valiokunnat, s.2-8.
2-10 Hallituksen valinta Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4.

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
2-11 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4.
2-12 Hallituksen rooli organisaation vaikutusten
hallinnoinnissa
Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
Johtaminen ja tavoitteet
CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4.
2-13 Vaikutustenhallinnan vastuun delegointi Johtaminen ja tavoitteet
SR- Yritysvastuun hallinnointi, s.4
CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4.
2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa SR - Hallitusjäsenten allekirjoitukset, s.39
2-15 Eturistiriitojen välttäminen Sisäpiiri- ja lähipiiriperiaatteet;
/Johtohenkilöiden liiketoimet;
/Johdon osakkeet;
CGR - Hallitusjäsenten riippumattomuus, s.8.
2-16 Epäkohtien kommunikointi Epäkohtien ilmoituskanava (Whistleblowing).
Elisan hallituksen Audit-komitean läpikäymät
väärinkäytökset, jotka on raportoitu osana
Compliance -raportointia.
Elisalla raportoitiin 19 potentiaalista
väärinkäytösilmoitusta nimettömän
väärinkäytösilmoituskanavan
(Whistleblowing) kautta. Tutkittujen
ilmoitusten seurauksena järjestettiin
koulutusta, prosessikatselmointeja,
viestintää ja muita korjaavia toimenpiteitä.
2-17 Hallituksen vastuullisuustietoisuus CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.4,
s.8-9.
2-18 Hallituksen suorituksen arviointi CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.4,
s.8-9.
2-19 Palkitsemisjärjestelmät CRR
Palkitsemispolitiikka
2-20 Palkitsemisen päätöksentekoprosessi CRR
Palkitsemispolitiikka
2-21 Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde CRR - Yhtiön johdon ja henkilöstön
palkitsemisen kehitys sekä yhtiön
taloudellinen kehitys, s.2.
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
Elisa raportoi
vuosittaiset
absoluuttiset
kompensaatiot.

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL
COMPACT
YK:N KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
OTSIKKO SYY KUVAUS
2-22 Vastuullisuusstrategian katsaus AR - Toimitusjohtajan katsaus, s.3-4.
SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja
tulokset, s.5-6.
2-23 Arvot ja periaatteet Eettinen liiketoiminta/yleiset
toimintaperiaatteet
Ihmisoikeudet
Riskienhallinta, Politiikat ja ohjeet
SR - Menettelytavat ja ohjeet, s.8.
CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan
menettelytavoista ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä, s.14
2-24 Toiminnan sitoutuminen politiikkoihin SR - Compliance-ohjelman täytäntöönpano,
s.7
Ihmisoikeudet
GRI tunnusluvut (Code of Conduct koulutus)
2-25 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi
Elisan ilmoituskanava
väärinkäytösepäilyistä - Whistleblowing
Centre
Ihmisoikeudet
2-26 Mekanismit neuvojen hakemiseen ja
huolenaiheiden esittämiseen
Eettinen liiketoiminta/yleiset
toimintaperiaatteet
Elisan ilmoituskanava
väärinkäytösepäilyistä-Whistleblowing
Centre
2-27 Lainmukaisuus GRI tunnusluvut.
2-28 Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatioissa
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
2-29 Näkökulma sidosryhmädialogiin Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
SR - Avoin sidosryhmädialogi, s.8.
2-30 Kollektiivisesti neuvoteltujen
työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö
GRI tunnusluvut

OLENNAISET AIHEET

3-1 Olennaisten aiheiden määrittelyprosessi Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
GRI 3: Material Topics Lähestymistapamme
2021 SR - Vastuullisuus Elisalla, s.3-6
Ihmisoikeudet

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL
COMPACT
YK:N KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
OTSIKKO SYY KUVAUS TAVOITTEET
3-2 Olennaiset aiheet Yhteiskunnan resilienssi
Kyberturva ja tietoturva
Ilmasto
Vastuullinen toimitusketju
Digitaalinen inkluusio
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Lähestymistapamme
SR - Vastuullisuus Elisalla, s.3-6
3-3 Olennaisuuksien hallinnointi Yhteiskunnan resilienssi
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Toimiva yhteiskunta ja turvalliset palvelut
SR - Luotettavan ja hyvin toimivan
digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen, s.11.
Elisan omat indikaattorit
Kyberturva ja tietoturva
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Kyberturva ja yksityisyyden suoja
Ihmisoikeudet
SR - Luotettavan ja hyvin toimivan
digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen,
s.11-14
Elisan omat indikaattorit
Ilmasto
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Ympäristövastuu
SR, Ympäristövastuu, s.29-37
Elisan omat indikaattorit
Vastuullinen toimitusketju
Vastuullista hankintaa ja
kumppaniyhteistyötä
Vastuullinen toimitusketju
Ihmisoikeudet
SR, Vastuullisuuden rakentaminen
maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa,
s.21
GRI tunnusluvut, Elisan omat indikaattorit
Digitaalinen inkuusio
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Saavutettavat palvelut kaikille
Saavutettavuus
Ihmisoikeudet
SR - Osallistava digitalisaatio
helppokäyttöisten palveluiden avulla, s.20

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
TALOUDELLISET TULOKSET
201-1 Suorat taloudelliset tuotokset GRI tunnusluvut UN SDG 9
GRI 201: Economic
Performance 2016
201-2 Ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset
vaikutukset ja muut riskit sekä mahdollisuudet
GRI tunnusluvut UN SDG 13
VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET
GRI 203: Indirect
Economic Impacts
2016
203-1 Infrastruktuuri-investointien ja
yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja
vaikutukset
Digitaalinen vastuu
GRI tunnusluvut liittyen GRI indikaattoriin
201-1, Käyttöomaisuusinvestoinnit.
UN SDG 9
203-2 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset
ja niiden laajuus
Tutkimus ja kehitys;
Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen
työnantaja;
Digitaalinen vastuu, Ympäristövastuu
KORRUPTIONVASTAISUUS
GRI 205: Anti 205-2 Korruptionvastaisiin politikoihin ja
menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus
Politiikat ja ohjeet
SR- Compliance-ohjelman täytäntöönpano,
s.7-8.
GRI tunnusluvut
UN SDG 16
corruption 2016 205-3 Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät
toimenpiteet
GRI tunnusluvut. UN SDG 16
VEROT
GRI 207: Tax 2019 207-1 Lähestymistapa veroihin Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.26
UN SDG 10
207-2 Verotuksen hallinnointi, valvonta ja
riskienhallinta
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.26
UN SDG 10
207-3 Sidosryhmäyhteistyö ja veroihin liittyvien
huolenaiheiden hallinta
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.26
UN SDG 10
207-4 Maakohtainen veroraportointi GRI tunnusluvut. UN SDG 10

305-4 Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Elisa ESG Disclosure 2022

305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Elisa ESG Disclosure 2022

UN SDG 13

UN SDG 13

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
ENERGIA
GRI 302: Energy 2016 302-1 Organisaation oma energiankulutus Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
UN SDG 13
302-3 Energiaintensiteetti Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
UN SDG 13
302-4 Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla
saavutettu energiansäästö
Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
UN SDG 13
VESI JA JÄTEVEDET
303-1 Vesi jaettuna resurssina Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja
puhdas vesi
303-2 Jäteveden vaikutusten hallinta Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja
puhdas vesi
GRI 303: Water and
Effluents 2018
303-3 Vedenotto Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja
puhdas vesi
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
303-4 Veden purku Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja
puhdas vesi
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
303-5 Vedenkulutus Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja
puhdas vesi
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
PÄÄSTÖT
305-1 Suorat kasvihuonekaasupäästöt
(Scope 1)
Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
UN SDG 13
305-2 Energiankäytön epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)
Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
UN SDG 13
GRI 305: Emissions
2016
305-3 Muut merkittävät epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)
Elisa ESG Disclosure 2022
GRI tunnusluvut.
UN SDG 13

GRI tunnusluvut. •

GRI tunnusluvut. •

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL
YK:N KESTÄVÄN
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
JÄTTEET
306-1 Merkittävät syntyvän jätteen vaikutukset Ympäristövastuu/Muita
ympäristönäkökohtia
306-2 Merkittävien syntyvän jätteen vaikutusten
hallinta
Ympäristövastuu/Muita
ympäristönäkökohtia
GRI 306: Waste 2020 306-3 Syntyvä jäte Ympäristövastuu/Muita
ympäristönäkökohtia
GRI tunnusluvut
306-4 Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta
hyötykäyttöön
Ympäristövastuu/Muita
ympäristönäkökohtia
GRI tunnusluvut
306-5 Hävitettäväksi ohjattava jäte Ympäristövastuu/Muita
ympäristönäkökohtia
GRI tunnusluvut
TYÖLLISTÄMINEN
GRI 401: Employment
2016
401-1 Uuden palkatun henkilöstön
kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön
vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen
mukaan ja alueittain
GRI tunnusluvut.
401-2 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut,
joita ei tarjota määräaikaisille tai osa-aikaisille
työntekijöille
GRI tunnusluvut.
TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS
403-1 Työterveys- ja turvallisuus -järjestelmä Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
GRI 403: Occupational
Health and Safety
2018 403-2 Riskien tunnistaminen, analysointi ja
tapaturmien tutkinta
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
Digitaalinen vastuu/Mobiiliverkon käyttö
on turvallista
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja

GRI STANDARDIN SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
OTSIKKO SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
403-3 Työterveyspalvelut Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
403-4 Työntekijöiden kattavuus
työterveyspalveluista
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
403-5 Työntekijöiden työterveyskoulutus Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
403-7 Liiketoiminnan työterveysvaikutusten
estäminen ja vähentäminen
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja
-turvallisuus
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
403-8 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on
edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon
yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa
ja neuvoa-antavissa toimikunnissa
GRI tunnusluvut
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
403-9 Työhön liittyvät tapaturmat GRI tunnusluvut
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
403-10 Työstä johtuvat sairaudet GRI tunnusluvut
SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja
yhteenkuuluvuuden luominen, s.19.
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
UN SDG 16

KOULUTUS JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

GRI 404: Training and
Education 2016
404-1 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää
kohden henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain
GRI tunnusluvut. UN SDG 10
404-2 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen
oppimiseen liittyvät ohjelmat
AR - Henkilöstökatsaus, p.14 UN SDG 10
404-3 Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt
henkilöstö sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin
jaoteltuna
GRI tunnusluvut UN SDG 10

GRI STANDARDIN
OTSIKKO
SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET
GRI 405: Diversity and
Equal Opportunity
2016
405-1 Organisaation hallintoelinten ja
henkilöstön monimuotoisuus
GRI tunnusluvut UN SDG 5
SYRJINNÄN KIELTO
GRI 406: Non
discrimination 2016
406-1 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin
liittyvät korjaavat toimenpiteet
GRI tunnusluvut UN SDG 5
JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA TYÖEHTOSOPIMUKSET
GRI 407: Freedom
of Association and
Collective Bargaining
2016
407-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
järjestäytymisvapaus tai työehtosopimukset
voivat olla vaarassa
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
LAPSITYÖVOIMA
GRI 408: Child Labor
2016
408-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
lapsityövoiman käyttö voi olla merkittävä riski
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
PAKKOTYÖVOIMA
GRI 409: Forced or
Compulsory Labor
2016
409-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
pakkotyövoiman käyttö voi olla merkittävä riski
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT
GRI 410: Security
Practices 2016
410-1 Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle GRI tunnusluvut UN SDG 16
PAIKALLISYHTEISÖT
GRI 413: Local
Communities 2016
413-2 Toiminnot, joilla on tai voi olla negatiivisia
vaikutuksia paikallisyhteisöihin
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota

GRI STANDARDIN
OTSIKKO
SISÄLTÖ SIJAINTI PUUTTEET UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN
SYY KUVAUS COMPACT KEHITYKSEN
TAVOITTEET
TOIMITUSKETJUN SOSIAALISEN VASTUUN ARVIOINTI
GRI 414: Supplier
Social Assessment
2016
414-1 Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun
arvoinnit
SR - Vastuullisuuden rakentaminen
maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa,
s.21
GRI tunnusluvut.
UN SDG 16
414-2 Havaitut negatiiviset vaikutukset ja
korjaavat toimenpiteet
GRI tunnusluvut UN SDG 16
POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN
GRI 415: Public Policy
2016
415-1 Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna
maittain ja edustajittain
GRI tunnusluvut UN SDG 16
ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS
GRI 416: Customer
Health and Safety
2016
416-2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja
turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten
ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten
lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan
GRI tunnusluvut UN SDG 16
MARKKINOINTIVIESTINTÄ JA TUOTEINFORMAATIO
GRI 417: Marketing
and Labeling 2016
417-2 Tuoteinformaation liittyvien lakien,
säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden
rikkomukset
GRI tunnusluvut UN SDG 16
417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien,
säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden
rikkomukset
GRI tunnusluvut UN SDG 16
ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDENSUOJA
GRI 418: Customer
Privacy 2016
418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suojan
rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen
liittyvät perustellut valitukset
GRI tunnusluvut Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
UN SDG 16

SASB

SASB (Technology & Communications Sector - Telecommunication Services Sustainability Accounting Standard, 2018-10)

ACTIVITY METRIC

TC-TL-000.A Mobiililiittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational
Data Q4 2022
Elisa raportoi indikaattorin
omalla tavallaan.
TC-TL-000.B Kiinteiden liittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational
Data Q4 2022
Elisa raportoi indikaattorin
omalla tavallaan.
TC-TL-000.C Laajakaistaliittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Elisa raportoi indikaattorin
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational
omalla tavallaan.
Data Q4 2022
TC-TL-000.D Verkkoliikennemäärä - datamäärä verkossa SASB tunnusluvut
Elisa raportoi indikaattorin
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational
omalla tavallaan.
Data Q4 2022

ACCOUNTING METRICS

Environmental Footprint
of Operations -
TC-TL-130a.1
Kokonaisenergiankulutus SASB tunnusluvut
Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä SASB tunnusluvut
Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta (hankittu uusiutu
va energia / käytetty kokonaisenergia)
SASB tunnusluvut
Käytetyt muuntokertoimet Elisa ESG Disclosure 2022
PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen
luku
SASB tunnusluvut
Data Privacy
TC-TL-220a.1
TC-TL-220a.2
TC-TL-220a.3
TC-TL-220a.4
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja Digitaalinen vastuu/Trust Center, Tietosuoja
käytännöistä SASB tunnusluvut
Markkinointiluvat ja asiakasviestintä
Elisan tietosuojaperiaatteet;
Tietosuoja
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja
käytännöistä
SASB tunnusluvut
Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien rahallisten
menetysten kokonaismäärä
SASB tunnusluvut
1. Viranomaisten esittämien asiakatietopyyntöjen lukumäärä,
2. Tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumärä,
3. Paljastumiseen johtaneiden tietopyyntöjen osuus
SASB tunnusluvut

52 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

elisa
Data Security 1. Tietovuotojen lukumäärä.
2. Tietovuodot, joissa mukana henkilötotietoja.
3. Asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat.
SASB tunnusluvut
TC-TL 230a.1
TC-TL 230a.2
Kuvaus lähestymistavasta tietoturvariskien tunnistamiseen ja torjumiseen,
mukaan lukien kolmansien osapuolten kyberturvallisuusstandardien käyttö
SASB tunnusluvut
Digitaalinen vastuu/Trust Center
Elisan kyberturvapalvelut on kuvattu Elisan webbisivuilla
(1) Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit SASB tunnusluvut
Product End-of life Man (2) Jätteiden uusiokäyttö(%) SASB tunnusluvut
agement TC-TL-440a.1 (3) Jätteiden kierrätys(%) SASB tunnusluvut
(4) Jätteiden kaatopaikkasijoitus(%) SASB tunnusluvut
Competitive Behavior & Rahalliset menetykset liittyen oikeudelliseen säätelyyn tai kilpailu
lainsäädäntöön
SASB tunnusluvut
Elisa Tuloskeskus/Financial Statements Release 2022 (Significant legal and regulatory
issues, p.11
Open Internet
TC-TL-520a.1
TC-TL-520a.2
Keskimääräinen (1) oman ja kaupallisen sisällön ja (2) ei-kaupallisen sisällön
todellinen latausnopeus
SASB tunnusluvut
TC-TL-520a.3 Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloituk
seen ja niihin liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista
SASB tunnusluvut
Managing systemic risks
from technology
disruptions
1. Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden (kes
kimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti)
2. Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tun
timääränä asiakasta kohti
SASB tunnusluvut,
https://elisa.fi/operattoreille/toimitusehdot/ (KPI-mittarit)
TC-TL-550a.1
TC-TL-550a.2
Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta
palvelukatkosten aikana
Digitaalinen vastuu/Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun
tarjoamisesta palvelukatkosten aikana

TIEDOT EU:N TAKSONOMIAN TUKIKELPOISISTA TALOUDELLISISTA TOIMINNOISTA

EU taksonomian Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden
ja palvelujen osuus liikevaihdosta
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25
mukaisten taloudellisten
aktiviteettien
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden
ja palvelujen osuus käyttöomaisuusinvestoinneista
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25
avainmittarit Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden
ja palvelujen osuus operatiivisista kustannuksista
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25

VASTUULLISUUTEEN SIDOTUN LAINAJÄRJESTELYN INDIKAATTORIT

Naisten osuuden lisääntyminen johtotehtävissä Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit
Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

ELISAN OMAT INDIKAATTORIT

Kyberturvallisuutta kuvaava kyberturvallisuusindeksi Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 10-12
Tietoturvakoulutusten (turvallisuussertifikaattikoulutus) suoritusmäärä Omat tunnusluvut
SR - Kyberturvallisuusosaamisen jatkuva parantaminen, s.13
Suoritetut kyberturvaharjoitukset Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 10, 13
Henkilötietojen kyselyjen määrä. Omat tunnusluvut
SR - Ihmisten yksityisyyden suojaaminen, s.14
Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa. Omat tunnusluvut
SR - Luotettavan ja hyvin toimivan digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen, s.11
Digitaalinen vastuu
Code of Conduct (Toimintaohjeet) koulutusten suoritukset. Omat tunnusluvut
SR - Compliance-ohjelman täytäntöönpano, s.7
Yhteiskuntavastuumittari. Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset, s.5
Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS tavoitteeseen. Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden edistäminen asiakasrajapinnassa, s.20
Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen. Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21
Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen suoritukset Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21
Henkilöstötyytyväisyys (Employee engagement) Omat tunnusluvut
SR - Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa, s.18
Naisten osuus esihenkilöistä Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s. 6, 18-19
Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 18
Patenttiportfolion kehitys Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 26
Science Based Target (SBTi) suoriutuminen. Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.30, 37
Hiilikädenjäljen kasvattaminen Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 30
Mobiiliverkon energiatehokkuuden parantaminen Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 30, 34
Uusiutuvan energian hankinta Omat tunnusluvut
SR - Energiaan liittyvät riskit korostuivat vuonna 2022, s.36

Elisan tavoitteet ja onnistumisen mittarit

TCFD

Yhteenveto TCFD raportoinnin fokusalueista Lisätietojen ja kommenttien sijainti
I - HALLINTO
ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien hallinnointi.
a) Hallituksen valvonta liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja
mahdollisuuksiin
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Hallituksen suorittama ympäristön
kestävän kehityksen valvonta. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Riskienhallinta ja valvonta.
SR - Yritysvastuun hallinnointi, s. 4.
CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä.
CDP - C1.1b.
b) Johdon rooli ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnissa ja hallinnassa.
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Johdon rooli ympäristön kestävässä
kehityksessä. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Ympäristövastuu - Toimintamme ympäristövaikutusten edistämiseksi
SR - Yritysvastuun hallinnointi, s. 4.
CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteistä.
CDP - C1.2a.
II - STRATEGIA
Potentiaalisten ja todellisten
ilmastovaikutusten raportointi
liiketoiminnan, strategian ja
taloudellisen suunnittelun
näkökulmasta, missä määrin kyseiset
tiedot ovat olennaisia.
a) Tunnistetut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin riskit ja
mahdollisuudet liittyen ilmastonmuutokseen.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) – Ympäristön kestävän kehityksen
tekijöiden tunnistaminen eri aikahorisonteilla. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme.
SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien aikajänne,
s. 35 (kuva) ja s. 71 (GRI 201-2).
CDP - C2.3, C2.3a, C2.4, C2.4a.
b) Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien vaikutus
liittyen
liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Ympäristön kestävän kehitykseen
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutus. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme.
SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien aikajänne,
s. 35 (kuva) ja s. 71 (GRI 201-2).
CDP - C3.1, C3.2a, C3.3, C3.4.
c) Strategian resilienssi liittyen ilmastonmuutoksen eri
skenaarioihin, esimerkiksi alle 2 lämpötila-asteen nousu.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Resilienssinäkökohdat
ympäristöstrategian hallinnassa. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme.
SR - Strateginen ennakointi, s. 33 ja s. 71 (GRI 201-2).
CDP - C3.2, C3.2a.

elisa
Yhteenveto TCFD raportoinnin fokusalueista Lisätietojen ja kommenttien sijainti
III – RISKIENHALLINTA
Miten ilmastoon liittyviä riskejä
tunnistetaan, arvioidaan ja
hallinnoidaan.
a) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien tunnistamiseen ja
arvioimiseen.
Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Prosessi ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien
riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Sivu saatavilla vain englanniksi.
SR - Energiaan liittyvät riskit korostuivat vuonna 2022, s. 36.
CDP - C2.1, C2.2, C2.2a.
b) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien hallitsemiseen. Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Prosessi ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien
riskien hallitsemiseksi. Sivu saatavilla vain englanniksi.
SR - Ilmastoon liittyvien riskien hallinta, s. 36.
c) Miten ilmastomuutoksen tunnistamisen, arvioimisen
ja hallitsemisen prosessit on sisällytetty koko yhtiön
riskienhallintaan.
CDP - C2.1, C2.2.
Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Integroituminen Elisan yleiseen riskienhallintaan.
Sivu saatavilla vain englanniksi.
SR - Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi, p. 36.
CDP - C2.1, C2.2.
IV – MITTAAMINEN JA TAVOITTEET
Mittarit ja tavoitteet, joita käytetään
olennaisten ilmastoon liittyvien
a) Mittarit ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien
arviointiin osana strategia- ja riskienhallintaprosesseja.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävään kehitykseen liittyvät
tieteeseen perustuvat tavoitteet. Sivu saatavilla vain englanniksi.
riskien ja mahdollisuuksien Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet
arvioimiseen ja hallintaan. SR - Tavoitteet ja suoriutuminen 2022, s. 30; Kunnianhimoiset päivitetyt
ilmastotavoitteemme, s. 37; ja s. 77-85 (GRI, SASB).
CDP - C4.2, C4.2a, C4.2b, C9.1.
b) Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt ja niihin
liittyvät riskit.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävän kehitykseen liittyvät
suorituskyvyn mittaukset. Sivu saatavilla vain englanniksi.
SR - Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt, s. 80-83 (GRI).
CDP - C6.1, C6.3, C6.5.
c) Tavoitteet liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja
mahdollisuuksiin sekä suorituskyvyn arviointi suhteessa niihin.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävään kehitykseen liittyvät
strategian toimeenpanon tavoitteet. Sivu saatavilla vain englanniksi.
Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet
SR - Tavoitteet ja suoriutuminen 2022, s. 30; Kunnianhimoiset päivitetyt
ilmastotavoitteemme, s. 37; and Omat tunnusluvut, s. 85.
CDP - C4.1, C4.1a, C4.1b, C4.2, C4.2a, C4.2b.

Digitaalinen vastuu

GRI Tunnusluvut

GRI 418: Customer Privacy 2016 (Asiakkaiden yksityisyyden suoja)

Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset [kpl] (418-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen
hävittämiseen liittyvien valitusten kokonaismäärä
7 8 6 Elisa raportoi ainoastaan tietosuojavaltuutetun
ja muiden vastaavien viranomaisten tietopyyn
töjen lukumäärän.
Elisa Suomi, Elisa Viro ja
Elisa Polystar.

SASB Tunnusluvut

Aktiviteettimittarit

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Mobiililiittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.A) 5 088 000 4 919 100 4 798 100 Elisa raportoi (standardissa kuvatun) mobii
liliittymän tilaajien sijaan mobiililiittymien
kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
Kiinteiden liittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.B) 60 000 78 000 98 000 Elisa raportoi perinteisten kiinteiden (PSTN)
liittymien kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
2021 ja 2020 luvut on linjattu Elisan oman
indikaattorimääritelmän mukaisesti.
Laajakaistaliittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.C) 650 000 666 200 701 100 Elisa raportoi kiinteiden laajakaistaliittymien
kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
Verkkoliikenne määrä - datamäärä verkossa [miljoonaa
gigatavua] (TC-TL-000.D)
1 917 1 643 1 360 Elisa ei raportoi kiinteän verkon liikennettä. Elisa Suomen mobiiliverkko.

Tietosuoja

Tiedot sisältävät
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja käytännöistä (TC-TL-220a.1)
Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan organisaatiotasoiseen Tietosuojapolitiikkaan, joka määrittelee tietosuojavaatimusten toteutumisen Elisan toiminnassa.
Politiikka on pakollinen Elisalle, sen tytäryhtiöille ja toimittajille sopimusten perusteella.
Elisa-konserni
Tietosuojapolitiikka, sitä täydentävät periaatteet ja ohjeet katselmoidaan säännöllisesti ja ne sisältävät esimerkiksi :
- Henkilötietojen käsittelyn
- Tietosuojaperiaatteet (käsittäen henkilötietoilmoituksen)
- Mainonnan ja asiakastietoihin liittyvät tietosuojapolitiikan, periaatteet ja ohjeet
- Ohjeet sähköiseen suoramarkkinointiin
- Viestinnän ja liikennetietojen käsittelyyn liittyvät yleiset periaatteet ja roolit
- Käytännöt liittyen tietosuojaorganisaatioon, arviointiin, EUn tietovuotojen suojauksen läpikäyntiin, analysointiin.
Asiakkaiden määrä, joiden tietoja käytetään toissijaisiin tarkoituksiin (TC-TL-220a.2)
Elisa ei laske tai raportoi kyseistä tunnuslukua. Elisan yksityisyyden ja tietosuojaan liittyvissä periaatteissa on kerrottu mitä tietoa keräämme,
mitä tarkoitusta varten sekä kuinka käsittelemme tietoa. Toimitetut periaatteet ja politiikat liittyen asiakkaiden henkilötietoon, rajoituksiin ja vaatimuksiin
jatkokäsittelyä
varten:
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
- Tietosuojaperiaatteet (julkinen, käsittäen tietosuojailmoituksen)
- Tietosuojapolitiikka (sisäinen)
- Tietosuojaperiaatteet (sisäinen)
- Viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuus (sisäinen)
Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien rahallisten menetysten kokonaismäärä (TC-TL-220a.3)
Elisa ei julkaise tietoa vaan raportoi merkittävät oikeudelliset seuraukset Elisan tilinpäätöksessä 2022 Elisa-konserni
(1) Viranomaisten esittämien asiakastietopyyntöjen lukumäärä,

(2) tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumäärä,

(3) raportoitujen tietopyyntöjen prosenttiosuus (TC-TL-220a.4)

Elisa hallinnoi tietovuotoja prosessinsa mukaisesti ja jokainen tapaus dokumentoidaan. Elisa ei raportoi tietovuotojen lukumäärää. Elisa-konserni

Tiedot sisältävät

Tietoturva

(1) Tietovuotojen lukumäärä,

(2) prosenttiosuus tietovuodoista, joissa mukana henkilötotietoja (PII), (3) asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat (TC-TL-230a.1)

Elisa hallinnoi tietovuotoja prosessinsa mukaisesti ja jokainen tapaus dokumentoidaan. Elisa ei raportoi tietovuotojen lukumäärää. Elisa-konserni

Kuvaus lähestymistavasta tietoturvariskien tunnistamiseen ja torjumiseen, mukaan lukien kolmansien osapuolten kyberturvallisuusstandardien käyttö (TC-TL-230a.2)

Elisan operatiivisten riskien hallinta on osana organisaation normaalia toimintaa oleva jatkuva prosessi. Prosessi aktivoi kaikki Elisan työntekijät ja yhteistyökumppanit tunnistamaan ja ilmoittamaan prosesseihin, järjestelmiin, teknologioihin ja muihin operatiivisiin toimintoihin liittyvistä riskeistä. Operatiivisen riskienhallinnan avulla mahdollistetaan toimintojen potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien läpinäkyvyys,varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus sekä optimoidaan kustannukset riskien arvioinnin, hallinnan ja seurannan avulla. Prosessi on yhteensopiva kansainvälisten standardien (ISO 27005 ja ISO 31000) kanssa. Elisa-konserni

Lisää aiheesta Elisan webbisivuilla: https://elisa.fi/yhtiotieto/vastuullisuus/trust-center/

Elisan kyberturvapalvelut asiakkaille on kuvattu Elisan nettisivuilla: https://yrityksille.elisa.fi/kyberturvapalvelut

Teknologian häiriöistä johtuvien systeemiriskien hallinta

Kuvaus Tiedot sisältävät
(1) Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden ja
(2) asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti (TC-TL-550a.1)
Keskimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti: 0,07 %
Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti: 20 tuntia
Vikatiheys vuodessa 1000
liittymää kohden.
Elisa Suomi

Omat Tunnusluvut

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Kyberturvallisuutta kuvaava kyberturvallisuusindeksi [%] 75 % 73 % 72 % Kyberturvallisuusindeksin vuosittainen keskiarvo. Elisa Suomi
Indeksi sisältää neljän kehitysalueen alamittaria:
1) verkon tietoturvahaavoittuvuuksien seuranta ja
korjaaminen,
2) Elisan työntekijöiden keskuudessa toteutetut
tietojenkalastelusimulaatiot,
3) toteutetut riskiarvioinnit ja
4) Elisan työntekijöiden suorittama tietoturvasertifi
kaattikoulutus
Tietoturvakoulutusten (turvallisuussertifikaattikoulutus)
suoritusmäärä [%]
93 % 88 % N/A Vuoden 2021 koulutuskokonaisuutta on kehitetty
sisällyttämällä siihen tietosuoja- sekä turvallisuus
koulutukset. Vuonna 2023 koulutusta jatketaan
muissa Elisan yhtiöissä Elisa Suomen lisäksi.
Elisa Suomi
Suoritetut kyberturvaharjoitukset [kpl] 4 N/A N/A Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa
vuonna 2022 osana vastuullisuustavoitteitaan.
Elisa Suomi
Elisan tavoitteena on järjestää vuoteen 2024 men
nessä 12 turvallisuusharjoitusta suurien yritysasiak
kaiden ja viranomaisten kanssa, sisältäen kybertur
vasimulaatiot ja turvallisuusvalmiusharjoitukset.
Henkilötietojen kyselyjen määrä [kpl] 15 478 16 558 16 777 Asiakkaiden pyynnöt nähdä omat henkilötietonsa. Elisa Suomi ja Elisa Viro.
Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa [%] 98 % 97 % 96 % Ennakoivien toimenpiteiden vaikutus mobiiliverkon
häiriöiden määrän pienentämiseen.
Elisa Suomi

Sosiaalinen vastuu

GRI Tunnusluvut

GRI 2 : General Disclosures 2021 related to Employees (Yleinen henkilöstöön liittyvä sisältö)

Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna [hlö] (2-7)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, 31.12.2022 6 197 5 947 5 744 Raportoitu
henkilömäärä.
Emme raportoi
henkilöstön nolla-sopi
mustunteja (nolla-sopi
mukset eivät ole Elisalla
käytössä).
Elisa-konserni
Vakinaiset 6 100 5 858 5 649
Suomi 4 483 4 330 4 350
Viro 950 926 971
Ruotsi 141 142 142
Saksa 94 87 7
Singapore 94 87 13
Espanja 56 61 65
Muut maat 282 225 101
Miehet 4 138 3 951 3 859
Naiset 1 816 1 807 1 790
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 146 100 0
Määräaikaiset 97 89 95
Suomi 55 43 57
Viro 30 38 34
Ruotsi 2 4 3
Saksa 4 3 0

Singapore 0 0 0
Espanja 0 0 1
Muut maat 6 1 0
Miehet 45 34 49
Naiset 48 48 45
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 4 7 1
Kokoaikaiset 5 166 5 002 4 711
Suomi 3 646 3 561 3 488
Viro 893 881 923
Ruotsi 142 143 141
Saksa 79 72 6
Singapore 94 87 13
Espanja 55 61 65
Muut maat 257 197 75
Miehet 3 473 3 348 3 176
Naiset 1 571 1 553 1 535
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 122 101 0
Osa-aikaiset 1 031 945 1 033
Suomi 892 812 919
Viro 87 83 82
Ruotsi 1 3 4
Saksa 19 18 1
Singapore 0 0 0
Espanja 1 0 1
Muut maat 31 29 26
Miehet 710 637 738
Naiset 293 302 294
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 28 6 1

Henkilöstöön kuulumattomat työntekijät [hlö] (2-8)

2022 Kuvaus Tiedot sisältävät
Henkilöstöön kuulumattomien työntekijöiden kokonaismäärä 6 617 Elisa raportoi henkilös
töön kuulumattomien
työntekijöiden määrän
ensimmäistä kertaa
vuonna 2022.
Elisa-konserni
Vuokratyöntekijät 497
Konsultit 434
Kiinteistönhoitotyöntekijät 119
Alihankkijat/palveluntuottajat 5 551
Muut 16

Lainmukaisuus (2-27)

Tiedot sisältävät
Lakien ja määräysten noudattamatta jättämistä koskevien merkittävien tapausten kokonaismäärä raportointikaudella
Ei vahvistettu tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni
Sakkojen kokonaismäärä ja rahallinen arvo lakien ja määräysten noudattamatta jättämisestä
Ei tapauksia raportointivuonna 2022. Elisa-konserni

Työehtosopimukset [%] (2-30)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluvan henkilöstön kokonaismäärä 73 % 73 % 73 % Henkilöstö, joka ei kuulu
kollektiivisesti neuvotel
tujen työehtosopimus
ten piiriin on määritelty
joko työsopimuksessa,
yhtiön henkilöstökäytän
nöissä tai kansallisessa
lainsäädännössä.
Elisa-konserni

GRI 205: Anti-corruption 2016 (Korruptionvastaisuus)

Korruptionvastaisuuteen liittyvien politiikkojen ja käytäntöjen viestintä ja koulutus [%] (205-2)

Kuvaus Tiedot sisältävät
Osuus henkilöstöstä, jolle organisaation korruptionvastaisuuden politiikat ja käytännöt on viestitty.
Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. Elisa-konserni

Osuus hallinnon jäsenistä, joille korruptionvastaiset politiikat ja käytännöt on viestitty.

Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. Elisa-konserni

2022 2021 Kuvaus Tiedot sisältävät
Osuus koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrästä alueittain. 80 % 60 %
Suomi 77 % 63 % Koulutusten suhdelu
ku vain raportoiduilta
Elisa-konserni
Viro 88 % 71 % alueilta. Luvut eivät
sisällä työntekijöiden
Ruotsi 74 % 7 % pitkiä sairauslomia,
Saksa 98 % 7 % poissaoloja eivätkä
äitiyslomia. Myöskään
Singapore 94 % 7 % uusien, 14 päivää tai
lyhyemmän keston
Espanja 80 % 58 % rekrytoinnit eivät
sisälly lukuun.
Muut maat 64 % 8 % 2021 tietoja on tar
kennettu.

Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet [kpl] (205-3)

Ei todettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni

GRI 401: Employment 2016 (Työllistäminen)

Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain [hlö] (401-1)

2022 2021 2020 Kuvaus
Tiedot sisältävät
Uudet, aloittaneet työsuhteet 1 594 1 283 1 322 Elisa-konserni
Suomi 1 173 969 1 070
Viro 283 226 182
Ruotsi 17 4 10
Saksa 20 7 3
Singapore 15 16 1

Espanja 9 8 25
Muut maat 77 53 31
Miehet 1 078 862 894
Naiset 445 386 428
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 71 35 0
Alle 30 vuotta 1 077 880 935
30-39 vuotta 287 262 227
40-49 vuotta 151 89 115
Yli 49 vuotta 79 52 45
Raportoimme ainoas
taan päättyneet työ
suhteet [hlö], emme
Päättyneet työsuhteet 1 533 1 321 1 184 vaihtuvuustaajuutta. Elisa-konserni
Suomi 1 191 995 954
Viro 259 268 192
Ruotsi 18 12 12
Saksa 0 0 0
Singapore 3 3 0
Espanja 16 14 7
Muut maat 46 29 19
Miehet 1 024 889 793
Naiset 460 407 391
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 49 25 0
Alle 30 vuotta 902 813 765
30-39 vuotta 326 272 207
40-49 vuotta 158 131 106

Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille, merkittävien toimintasijaintien osalta (401-2)

Ei eroja yleisellä tasolla. Elisa-konserni

GRI 403: Occupational Health and Safety 2018 (Työterveys ja -turvallisuus)

Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa [%] (403-8)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Työterveys- ja -turvallisuushallinnoinnin piirissä olevien työntekijöiden määrä. 93 % 94 % 97 % Ainoastaan Elisan
oman henkilöstön kat
tavuus (%) raportoitu
Elisa-konserni

Työhön liittyvät työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet. Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan (403-9, 403-10)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Työtunnit [t]
Keskimääräiset työtunnit (tunnit/työntekijä) 1 459 1 367 1 480 Koko vuoden luku.
Henkilöstön kokonais
tunnit.
Elisa-konserni
Sisältää oman henki
löstön työtapaturma
taajuuden 1 000 000
Tapaturmataajuus (IR) 4 3 3 työtuntia kohden.
Suomi
Tapaturmat työmatkalla 3 3 4 Elisan oma
indikaattori.
Työtapaturmat 5 4 3
Viro
Työtapaturmat 0 2 1
Ruotsi 2022 tiedot eivät
sisällä Elisa Polystaria.
Työtapaturmat 0 0 0
Espanja
Työtapaturmat 0 0 0
Saksa
Työtapaturmat 0 0 0
Muut maat
Työtapaturmat 2 0 0

Sisältää oman hen
kilöstön sairastumis
Työperäiset sairaudet, taajuus (ODR) 0 0,2 0 taajuuden 1000 000
työtuntia kohden.
Elisa-konserni
Suomi 0 0,4 0 2022 tiedot eivät sisäl
lä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Sisältää oman hen
kilöstön menetetyt
Menetetyt työpäivät, taajuus (LDR) 111 177 121 työpäivät 1000 000
työtuntia kohden.
2022 tiedot eivät sisäl
Elisa-konserni
Suomi 148 253 161 lä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 14 0 0
Sisältää oman hen
kilöstön poissaolot
Poissaolot, taajuus (AR) 5 % 4 % 3 % suunniteltuja työtun
teja kohden.
Elisa-konserni
2022 tiedot eivät sisäl
Suomi 5 % 4 % 3 % lä Elisa Polystaria.
Viro 5 % 4 % 4 %
Ruotsi 2 % 2 % 0 %
Espanja 1 % 1 % 2 %
Saksa 4 % 4 % 26 %
Muut maat 1 % 1 % N/A
Työmatkalla tapahtuneet tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 21 19 27 Elisa-konserni
Suomi 21 19 27 2022 tiedot eivät sisäl
Alihankkijat 0 0 0 lä Elisa Polystaria. Elisa Suomi ja Elisa Viro

Työtapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 33 25 21 Elisa-konserni
Suomi 32 22 20 2022 tiedot eivät sisäl
Viro 0 3 1 lä Elisa Polystaria.
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 1 0 0
Alihankkijat 3 6 17 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Työstä johtuvat vakavat tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 0 0 0 Elisa-konserni
Suomi 0 0 0 2022 tiedot eivät sisäl
Viro 0 0 0 lä Elisa Polystaria.
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 5 2 8 Elisa-konserni
Työperäiset sairaudet (oman henkilöstön kokonaismäärä) 0 2 0
Suomi 0 2 0 2022 tiedot eivät sisäl
lä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 0 0 3 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Työperäiset kuolemantapaukset (tapaturmista ja sairaudesta johtuvat) Elisa-konserni
(oman henkilöstön kokonaismäärä) 0 0 0
Suomi 0 0 0 2022 tiedot eivät sisäl
lä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 0 0 0 Elisa Suomi ja Elisa Viro

Tapaturmista johtuvat poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) 133 192 137 Elisa-konserni
Suomi 132 192 137 2022 tiedot eivät sisäl
lä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 1 0 0
Alihankkijat 45 41 59 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) 63 202 51 294 39 179 Elisa-konserni
Suomi 50 178 39 172 30 315 2022 tiedot eivät sisäl
Viro 11 622 9 546 8 406 lä Elisa Polystaria.
Ruotsi 10 830 0
Espanja 105 168 218
Saksa 821 846 240
Muut maat 466 732 0

GRI 404: Training and Education 2016 (Koulutus)

Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna [t] (404-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Keskimääräiset koulutustunnit / henkilö 12 11 Henkilöstöryhmät on Elisa-konserni
Mies 12 11 19 päivitetty vuodesta
2021 eteenpäin.
Nainen 10 12 11 Muu henkilöstö sisäl
tää työntekijät jotka
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 11 9 6 eivät kuulu nykyiseen
Ylin johto 14 7 kategoriamääritte
lyymme. Jatkamme
Ylempi johto 11 15 henkilöstökategoria
määrittelyämme lisä
Keskijohto ja suoritustason johto 12 21 täksemme tarkempaa
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 11 10 ja tasapuolisempaa
ryhmittelyä tarkoi
Lähtötaso ja harjoittelijat 12 11 tuksenamme poistaa
"muu henkilöstö"
Muu henkilöstö 22 10 kategoria.
Vuoden 2022 osalta
Elisa Polystarin luvut
ovat arvioita.

Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna [hlö] (404-3)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö [%] 84 % 84 % 73 % Henkilöstöryhmät on Elisa-konserni
Mies 3 523 3 299 2 827 päivitetty vuodesta
2021 eteenpäin.
Nainen 1 566 1 570 1 390 Muu henkilöstö sisäl
tää työntekijät jotka
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 118 94 0 eivät kuulu nykyiseen
Ylin johto 26 19 kategoriamääritte
lyymme. Jatkamme
Ylempi johto 224 209 henkilöstökategoria
määrittelyämme lisä
Keskijohto ja suoritustason johto 539 488 täksemme tarkempaa
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 2 461 2 290 ja tasapuolisempaa
ryhmittelyä tarkoi
Lähtötaso ja harjoittelijat 1 949 1 785 tuksenamme poistaa
"muu henkilöstö"
Muu henkilöstö 8 172 kategoria.

GRI 405: Diversity and Equal Opportunity 2016 (Monimuotoisuus ja tasa-arvo)

Organisaation hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus (405-1)

2022 2021 2020
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Elisan johtoryhmä 10 11 11 Elisa-konserni
Nainen 1 2 2
Mies 9 9 9
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 0 0 0
40-49 vuotta 3 3 3
Yli 49 vuotta 7 8 8
Elisan hallitus 9 8 7 Elisa-konserni
Nainen 4 3 3
Mies 5 5 4
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 0 0 0
40-49 vuotta 2 1 1
Yli 49 vuotta 7 7 6

50-54 9 % 9 %

Yksiköiden johtoryhmät 94 95 93 Elisa-konserni
Nainen 44 43 33
Mies 50 52 60
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 9 6 5
40-49 vuotta 45 41 49
Yli 49 vuotta 40 48 39
Yritysvastuun johtoryhmä 8 8 14 Elisa-konserni
Nainen 4 5 9
Mies 4 3 5
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 0 0 1
40-49 vuotta 4 3 8
Yli 49 vuotta 4 5 5

Henkilöstön monimuotoisuus [%] (405-1)

Henkilöstön sukupuolijakauma Elisa-konserni
Mies 68 % 67 % 68 %
Nainen 30 % 31 % 32 %
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 2 % 2 % 0 %
Henkilöstön ikäjakauma Elisa-konserni
Alle 20 1 % 1 %
20-24 10 % 9 %
25-29 15 % 14 %
30-34 14 % 15 %
35-39 14 % 15 %
40-44 14 % 14 %
45-49 12 % 12 %

elisa
55-59 7 % 7 %
60-64 3 % 3 %
Yli 64 0,2 % 0,2 %

Henkilöstön jakauma henkilöstökategorioittain Elisa-konserni

Ylin johto 0,5 % 0,4 % Henkilöstöryhmät on
Ylempi johto 3,9 % 3,9 % päivitetty vuodesta
2021 eteenpäin.
Keskijohto ja suoritustason johto 9,6 % 9,7 % Muu henkilöstö sisäl
tää työntekijät jotka
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 42,1 % 40,8 % eivät kuulu nykyiseen
kategoriamääritte
Lähtötaso ja harjoittelijat 42,8 % 42,4 % lyymme. Jatkamme
Muu henkilöstö 1,1 % 2,9 % henkilöstökategoria
määrittelyämme lisä
täksemme tarkempaa
ja tasapuolisempaa
ryhmittelyä tarkoi
tuksenamme poistaa
"muu henkilöstö"
kategoria.
Vuoden 2022 osalta
Elisa Polystarin luvut
ovat arvioita.

GRI 406: Non-discrimination 2016 (Syrjinnänvastaisuus)

Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet [kpl] (406-1)

Ei vahvistettuja tapauksia vuonna 2022.

GRI 410: Security Practices 2016 (Turvallisuuskäytännöt)

Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle [%] (410-1)

Kuvaus Tiedot sisältävät
92 % Elisalla työskentelevistä ulkopuolisista turvahenkilöistä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen vuonna 2022. Luku sisältää vain ulko
puoliset vartijat. Ei sisällä
pidemmällä vapaalla olevia
työntekijöitä.
Elisa Suomi

GRI 414: Supplier Social Assessment 2016 (Toimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnit)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnit [%] (414-1) 0 % 0 % N/A Elisa Suomi ja Elisa Videra
Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet (414-2) Elisa Suomi ja Elisa Videra
Kokonaismäärä toimittajista, jotka on arvioitu [kpl] 83 71 76
Toimittajien lukumäärä, joilla on havaittu merkittäviä todennettuja tai mahdollisia negatiivisia
sosiaalisia vaikutuksia [kpl]
N/A 34 N/A
Merkittävimmät todennetut tai mahdolliset negatiiviset sosiaaliset vaikutukset toimitusketjussa
[kpl]
549 402 665
Osuus toimittajista, joilla todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia, ja joiden
kanssa korjaavat toimenpiteen on sovittu [%]
N/A 100 % N/A
Osuus toimittajista, joilla todenettujen tai mahdollisten negatiivisten sosiaalisten vaikutusten
vuoksi toimittajasuhde on lopetettu [%], ja syyt miksi.
N/A 0 % N/A

GRI 415: Public Policy 2016 (Julkinen politiikka)

Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edustajittain (415-1)

Emme ole jakaneet poliittisia tukia vuonna 2022. Elisa-konserni

GRI 416: Customer Health and Safety 2016 (Asiakkaiden terveys ja turvallisuus)

Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan [kpl] (416-2)

Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni

GRI 417: Marketing and Labeling 2016 (Markkinointi ja mainonta)

Tuote- ja palvelutiedon sekä merkinnän lainvastaisuuteen liittyvät tapahtumat (417-2)

Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni

Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan [kpl] (417-3)

Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni

Elisa Suomi.

Omat Tunnusluvut

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Code of Conduct -koulutusten suoritukset [%] 98 % 93 % 84 % Luku ei sisällä työntekijöiden pitkiä sairauslomia,
muita poissaoloja eikä vanhempienvapaita. Myös
kään 14 vuorokauden tai sitä lyhyemmät uudet
työsuhteet eivät sisälly lukuihin.
Elisa-konserni
Yhteiskuntavastuumittari [%] 87 % 88 % N/A Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa vuositavoit
teseen (26,8).
Suomen ja Viron kansalaisille tehty arviointikysely
Elisan vastuullisesta toiminnasta yhteiskunnassa.
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS -tavoitteeseen [%] 97 % 81 % 93 % Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa vuositavoit
teseen (29).
Suomen ja Viron kansalaisille tehty kysely Elisan
suosittelemisesta.
Elisa Suomi ja Elisa Viro.
Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen
suoritukset [%]
70 % 100 % N/A Vuonna 2022 kohderyhmää on laajennettu koske
maan myyntijohtajia sekä logistiikkatiimiä.
Tavoite asetetaan vuosittain.
Elisa Suomi.
2022 luku on kumulatiivinen vuosilta 2021 ja 2022.

Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen

Toimitusketjun auditoinnit suoritettu ja toimitusketjun vastuullisuus sisällytetty Elisan toimittajahallintaprosessiin.

Elisa Suomen myyntipäälliköille suunnatun Elisan Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen julkaisu.

Henkilöstötyytyväisyys (Employee Engagement) [%]

99 % Kyselyyn perustuvat tiedot. Suoriutuminen lasketaan tulosprosenttina suhteessa vuositavoitteeseen
(78).
Henkilöstötyytyväisyyskysely toteutetaan kahdesti vuodessa, jotta ymmärretään elisalaisten kokemuk
set organisaation eri aiheista ja sen toiminnoista, asioiden kehittämiseksi.
Elisa-konserni
Naisten osuus esihenkilöistä [%]
30 % Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Elisan tavoite naisten osuudelle esihen
kilöistä on 32 % vuoteen 2024 mennessä.
Elisa-konserni
Luku lasketaan naisten osuutena esihenkilöistä (joilla on alaisia) jaettuna kaikilla esihenkilöillä.
Lukuihin ei sisälly 1,7 % osuutta 'Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu' työntekijöistä
Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto [%]
86,2 % Elisa raportoi indikaattorin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa osana vastuullisuustavoitteitaan. Elisa Suomi
Elisan tavoite on saada kaikki Suomen kotitaloudet Elisan nopeiden yhteyksien (>100 Mbps ) pariin
vuoteen 2025 mennessä.

Taloudellinen vastuu

GRI tunnusluvut

GRI 201: Economic Performance 2016 (Taloudelliset tulokset)

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen [EUR miljoonaa] (201-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Tuotot asiakkailta 2 130 1 998 1 895 Sisältää taloudellisen tuloksen. Elisa-konserni
Toimittajat ja kumppanit 1 008 936 888
Henkilöstö 395 374 326
Osakkeenomistajat ja rahoittajat 338 325 310
Julkinen sektori 83 77 70
Käyttöomaisuusinvestoinnit 290 265 266
Lahjoitukset 0,08 0,03 N/A
Verot ja veroluonteiset maksut 577 531 485 Elisa-konserni
Yhteisöverot 83 77 70
Arvonlisäverot 289 275 253
Ennakkopidätykset ja lähdevero 134 132 121
Lakisääteiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut verot 52 29 24
Veroluonteiset maksut 20 18 17

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan (201-2)

Riski Kuvaus Vaikutusarvio Riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Keskilämpötilan
muutoksia ilmaston
lämpenemisen vuoksi
Keskilämpötilojen nousu ja lämpöaallot
lisäävät jäähdytystarvetta Elisan tele- ja
muissa tiloissa.
Erittäin todennäköistä pitkällä aikavälillä,
vähäinen vaikutus Elisaan. Kustannukset nousevat
jäähdytysjärjestelmäinvestointien ja korkeamman
energiankulutuksen vuoksi. Arvioimme
sähkönkulutuksen kasvun olevan noin 2 %.
Päästöjen hillitseminen hyödyntämällä hiilivapaata energiaa: Elisa on tarjonnut
asiakkailleen hiilineutraaleja palveluita vuodesta 2020 lähtien. Asetamme kunnianhimoisia
tavoitteita ja etsimme jatkuvasti keinoja vähentää Elisan omaa hiilijalanjälkeä entisestään.
Elisa aloittaa vuonna 2023 uusiutuvan energian tuotannon sähkönostosopimuksella.
Ylläpidämme konserninlaajuista työryhmää, joka tukee ISO-sertifioitua
ympäristöjärjestelmäämme.
Ilmastonmuutoksen
aiheuttamia äärimmäisiä
sääilmiöitä
Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä
sääilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa
keskeytyksiä Elisan palveluissa. Nämä
voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoksista
sekä esimerkiksi toimitusketjun logistiikan
häiriöistä.
Hyvin todennäköistä lyhyellä aikavälillä, vaikutuksen
Elisaan ollen keski-matalalla tasolla. Häiriötilojen
määrän kasvu aiheuttaa suurempia
henkilöstökustannuksia sekä kustannuksia
johtuen rikkinäisten laitteiden vaihdosta. Arvioidut
kustannukset voivat vaihdella 0,2-2 miljoonan euron
välillä riippuen tapahtumien määrästä ja muista
olosuhteista.
Kestävien ratkaisujen mahdollistaminen liittyen mobiiliyhteyksiin: Elisalla on käytössä
kattava reaaliaikainen verkkohäiriöiden seurantajärjestelmä, joka tunnistaa ongelmakohdat
ja mahdollistaa nopeat korjaukset. Jo suunnitteluvaiheessa pystymme pienentämään myös
verkkoon kohdistuvia fyysisiä riskejä. Arvioimme Elisan tarjoamien reaaliaikaisten mittaus
ja valvontapalvelujen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa.
Lisääntyviä kustannuksia
markkinoiden sääntelyn
ja energiaverojen vuoksi
Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston
lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5
celsiusasteeseen. Sopimukseen sitoutuneet
maat asettavat kunnianhimoiset tavoitteet
viiden vuoden välein ilmastonmuutoksen
pysäyttämiseksi.
Todennäköisestä lyhyellä aikavälillä, keski-matalan
tason vaikutus Elisaan. Euroopan energiakriisi on
aiheuttanut energiakustannusten nousua koko
yhteiskunnalle. Mahdollisen hiilimarkkinoiden
hinnoittelun arvioidut vaikutukset ovat Elisalle alle
1 % toimintakustannuksista.
Hiilijalanjäljen pienentäminen parantamalla toiminnan energiatehokkuutta:
Kehitämme jatkuvasti verkkojemme energiatehokkuutta ja panostamme esimerkiksi
konesaliemme hukkalämmön hyötykäyttöön. Arvioimme aktiivisesti mahdollisuuksia
skaalata energiaan liittyviä innovaatioita, jotka lisäävät Elisan hiilikädenjälkeä asiakkaille.
Käytämme suojausta parantaaksemme kokonaisenergiakustannusten ennustettavuutta.
Sidosryhmillä on yhä
korkeammat odotukset
ilmastotoimille
Ilmastonmuutos lisää ympäristötietoisuutta
sidosryhmien keskuudessa. Kasvaneet
vaatimukset ilmastoystävälliselle toiminnalle
sekä läpinäkyvyys ja raportointi lisäävät myös
niihin liittyviä kustannuksia.
Yhtä todennäköistä kuin ei keskipitkällä aikavälillä,
keskimääräisellä vaikutuksella Elisaan. Sustainable
Brand Index 2022 -raportin mukaan 60 prosenttia
suomalaisista kuluttajista keskustelee kestävästä
kehityksestä säännöllisesti. Epäselvyys ICT-alan
ilmastovaikutuksista saattaa johtaa tarjottujen
palvelujen kysynnän vähenemiseen.
Uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen kestävää kehitystä tukevilla
digitaalisilla innovaatioilla: Elisa on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBTi)
Pariisin sopimuksen mukaisesti ja sitoutunut asettamaan vastaavan Net Zero -tavoitteen.
Elisa on joissain tapauksissa kyennyt muuttamaan oman jalanjäljen pienennystään
kädenjälkipalveluiksi. Esimerkiksi kansainväliset Elisa Polystar-, Elisa IndustrIQ- ja
myös Elisa Videra -liiketoimintamme tarjoavat asiakkaillemme keinoja pienentää omaa
hiilijalanjälkeään.
Muut globaalit asiat,
jotka kääntävät huomion
pois ilmastotoimista
Maapallo on järjestelmä, jossa
ilmastonmuutos voi vaikuttaa radikaalisti
luonnollisiin ekosysteemeihin ja päästää
valloilleen uhkia, jotka voivat suoraan tai
epäsuorasti aiheuttaa maailmanlaajuisia
järjestelmäsokkeja, samalla tavalla kuin
Covid-19.
Todennäköisempää kuin ei keskipitkällä
aikavälillä, keski-matalan tason vaikutus Elisaan.
Poikkeukselliset olosuhteet voivat laskea liikevaihtoa
tuotteiden ja palveluiden kysynnän vähenemisen
tai toimitusketjun erilaisten ongelmien vuoksi. Myös
asiakkaiden ja arvoketjun huomio saattaa vaikeina
aikoina kääntyä pois ilmastotoimista.
Resilientin toiminnan mahdollistaminen kestävien palvelujen avulla: Muutosten
aikana sopeutumiskyvystä tulee elintärkeä ominaisuus. Tämä tarkoittaa aina sitä, että
huolehdimme perustehtävistämme kaikissa olosuhteissa. Autamme yhteiskuntaa
sopeutumaan haastavaan uuteen tilanteeseen samalla kun kehitämme aktiivisesti uusia
tapoja tukea heikoimmassa asemassa olevia. Voimme auttaa asiakkaitamme selviytymään
dramaattisestakin muutoksesta tukemalla heitä digitaalisen harppauksen ottamisessa ja
esimerkiksi sopeutumaan uuteen hybridityön normaaliin.
Sidosryhmien
haluttomuus yhteistyölle
ilmastotoimissa
Merkittävä osa ICT-alan
ympäristövaikutuksista tulee laitteiden
valmistuksesta. Elisan kunnianhimoisten
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
on keskeisten sidosryhmien, kuten
toimitusketjukumppaneiden, saaminen
mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
ratkaisevaa.
Keskipitkällä aikavälillä epätodennäköistä,
Elisalle keski-matalan tason vaikutus.
Lainsäädäntövaatimusten ja standardien odotetaan
ohjaavan useimpia toimitusketjun sidosryhmiä
kestävämpään suuntaan. Net Zero -sitoumusten
saavuttamatta jättäminen ICT-alalla olisi suuri
takaisku ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
Kiertotalouden integrointi päivittäiseen liiketoimintaan: Esimerkkejä Elisan toimista
ovat laitteiden ympäristövaikutusten vähentäminen kiinnittämällä huomiota kestävyyteen,
tarjoamalla korjauspalveluita sekä käytettyjen laitteiden kunnostusta ja myyntiä sekä
lopuksi turvallisen kierrätyksen järjestämistä. Olemme myös mukana organisaatioissa,
kuten JAC, GSMA ja ETIS, joissa arvioimme ja kehitämme ICT-alan kestäviä lähestymistapoja
yhdessä toimijoiden ja toimitusketjun sidosryhmien kanssa.

GRI 207: Tax 2019 (Verot)

Maakohtainen veroraportointi [EUR miljoonaa] (207-4)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Verot ja veroluonteiset maksut 577 531 485 Elisa-konsernin maksamat verot
Suomi 515 474 N/A
Viro 46 40 N/A
Ruotsi 7 8 N/A
Espanja 1 1 N/A
Saksa 6 4 N/A
Muut maat 3 4 N/A Australia, Kanada, Ranska,
Unkari, Italia, Malesia, Nor
ja, Romania, Venäjä, Sin
gapore, Slovakia, Taiwan,
Iso-Britannia ja USA.

SASB Tunnusluvut

Kilpailukäyttäytyminen & avoin internet

Kuvaus Tiedot sisältävät
Rahalliset menetykset liittyen oikeudellisiin säätelyyn tai kilpailulainsäädäntöön (TC-TL-520a.1)
Elisa raportoi merkittävät oikeudelliset asiat Elisan tilinpäätöstiedotteessa 2022 (Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat s.11) Elisa-konserni
Keskimääräinen todellinen latausnopeus
(1) omistetun ja kaupallisen sisällön ja
(2) muun sisällön todellinen keskimääräinen latausnopeus megabitteinä sekunnissa (Mbps) (TC-TL-520a.2)
Elisa ei raportoi latausnopeuksia. Elisa-konserni
Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloitukseen ja siihen liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja
mahdollisuuksista (TC-TL-520a.3)
Elisan toimii markkinoilla, joissa datapalvelut ovat pääsääntöisesti rajattomia. Verkkoneutraaliuuden, maksetun vertaisarvioinnin ja
nollaveloituksen riskit ja mahdollisuudet eivät ole merkittäviä. 5G voi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi verkon viipalointi ja
optimoidut palvelut). Huomioimme tuotteistuksiin liittyvissä verkkoneutraliteettikysymyksissä viranomaisten ohjeistukset.
Elisa-konserni

Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

2022 2021 Kuvaus Tiedot sisältävät
Naisten osuus johtotehtävissä [%] 27 % 27 % Indikaattori on osa Elisan vastuullisuu
teen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuul
lisuuskriteereitä.
Vuodelle 2022 asetettu tavoite on
saavutettu.
Luku lasketaan johtotehtävissä olevien
naisten (joilla on alaisia) osuutena
jaettuna kaikilla johtotehtävissä olevilla
henkilöillä.
Elisa Oyj, Elisa Videra Oy,
Elisa Santa Monica Oy, Fenix
Solutions Oy.
Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen [%] 14 % 27,5 % Indikaattori on osa Elisan vastuullisuu
teen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuul
lisuuskriteereitä.
Vuoden 2022 tavoite on saavutettu.
Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan
väestön osuus on vähentynyt 27.5
prosentista vuonna 2021 14 prosenttiin
vuonna 2022.
Elisa Suomi
Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen, ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan
energian saatavuuden lisäämiseksi

Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla varmistetuista uusiutuvista energialähteistä.

Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa Suomi

Omat tunnusluvut

2022 Kuvaus Tiedot sisältävät
Patenttiportfolion kehitys [kpl] 40 Vuosi 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin
Elisa raportoi tämän indikaattorin osana
kestävän kehityksen tavoitteita.
Elisan tavoitteena on lisätä patentti
hakemuksia yli 100:aan vuoteen 2024
mennessä.
Elisa-konserni

EU Taksonomian tunnusluvut

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta - vuoden 2022 tiedot

Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT Ko
od
i(t
)
Li
ik
ev
ai
ht
o
(M
EU
R)
liik
m
Lu
uk
ok
ev
ai
itu
ai
ne
hd
sjä
n o
os
rje
ta
su
st
(%
us
el
m
)
än
hi
Ilm
llin
as

to
(%
nm
)
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
(
ks
%)
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
(%
er
te
)
n
Kie
rto
ta
lo
us
(%
)
Ym
pi
laa

nt
ris
um

in
n
en
(%
)
ja
m
Bi
e
on
ol
ko
og
im
sy
in
uo
st
en
to
ee
isu
m
it
us
(%
)
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
ks
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
er
te
n
Kie
rto
ta
lo
us
Ym
pi
laa

nt
ris
um

in
n
en
ja
m
Bi
e
on
ol
ko
og
im
sy
in
uo
st
en
to
ee
isu
m
it
us

su
oj
hi
at
m
oi
m
m
äis
et
ta
so
n
liik
m
Lu
uk
ok
ev
ain
itu
aih
en
sjä
do
os
rje
sta
uu
ste
, v
s
uo
lm
si
än
N
va
Lu
to
ok
im
ka
(m
int
a)
ah
do
llis
ta
(si
Lu
irt
ok
ym
ka
ät
oi
m
int
a)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 21,5 1,0 % 100 % 0 % TBD TBD TBD TBD Y Y Y Y 1,0 % T
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 178,6 8,4 % 100 % 100 % TBD TBD TBD TBD Y 8,4 % E
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
200,1 9,4 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 5,2 0,2 %
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 0,0 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
5,2 0,2 %
Yhteensä (A.1 + A.2) 205,3 9,6 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (B)
1 924,2 90,4 %
Yhteensä (A+B) 2 129,5 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus käyttöomaisuusinvestoinneista - vuoden 2022 tiedot

Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Merkittävän edistämisen kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT Ko
od
i(t
)
in

ve
yt
st

oi
om
nn
ai
it
su
M
us
EU

R
inv

m
Lu
uk
yt
ok
es

ai
itu
to
ne
om
in
sjä
n o
ne
ais
rje
ist
su
uu
st
a (
us
s
el
%)
m
än
hi
Ilm
llin
as

to
(%
nm
)
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
(
ks
%)
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
(%
er
te
)
n
Kie
rto
ta
lo
us
(%
)
Ym
pi
laa

nt
ris
um

in
n
en
(%
)
ja
m
Bi
e
on
ol
ko
og
im
sy
in
uo
st
en
to
ee
isu
m
it
us
(%
)
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
ks
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
er
te
n
Kie
rto
ta
lo
us
ja
Ym
pi
m
e
laa
on

ko
im
nt
ris
sy
um
uo

st
to
ee
in
n
isu
en
m
it
us
Bi
ol
og
in
en

su
oj
hi
at
m
oi
m
m
äis
et
ta
so
n
liik
m
Lu
uk
ok
ev
ain
itu
aih
en
sjä
do
os
rje
sta
uu
ste
, v
s
uo
lm
än
si
N
va
Lu
to
ok
im
ka
(m
int
a)
ah
do
llis
ta
m
Lu
int
ok
a)
ka
(s
iir
ty
m
ät
oi
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 7,6 2,6 % 100 % 0 % TBD TBD TBD TBD Y Y Y Y 2,6 % T
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 5,1 1,7 % 100 % 100 % TBD TBD TBD TBD Y 1,7 % E
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
12,6 4,3 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 1,1 0,4 %
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 0,0 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
1,1 0,4 %
Yhteensä (A.1 + A.2) 13,8 4,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu CapEx (B)
278,0 95,3 %
Yhteensä (A+B) 291,8 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus operatiivisista kustannuksista - vuoden 2022 tiedot

Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Merkittävän edistämisen kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT Ko
od
i(t
)
at
Ab
M
EU
iiv
so
ise
R
lu
ut
t k
tis
us
et
ta
o
nu
pe
ks
r
et
(%
ta
Os
k
)
uu
us
s o
ta
pe
nn
ra
uk
tii
sis
vi
ta
sis
-
hi
Ilm
llin
as

to
(%
nm
)
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
(
ks
%)
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
(%
er
te
)
n
Kie
rto
ta
lo
us
(%
)
Ym
pi
laa

nt
ris
um

in
n
en
(%
)
ja
m
Bi
e
on
ol
ko
og
im
sy
in
uo
st
en
to
ee
isu
m
it
us
(%
)
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
in
uu
en
to
ks
ee
n
Ve
lu
on
siv
no
ar
nv
at
ja
ar
m
at
er
te
n
Kie
rto
ta
lo
us
Ym
pi
laa

nt
ris
um

in
n
en
ja
m
Bi
e
on
ol
ko
og
im
sy
in
uo
st
en
to
ee
isu
m
it
us

su
oj
hi
at
m
oi
m
m
äis
et
ta
so
n
liik
m
Lu
uk
ok
ev
ain
itu
aih
en
sjä
do
os
rje
sta
uu
ste
, v
s
uo
lm
si
än
N
va
Lu
to
ok
im
ka
(m
int
a)
ah
do
llis
ta
m
Lu
int
ok
a)
ka
(s
iir
ty
m
ät
oi
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 0,0 0,0 % 100 % 0 % TBD TBD TBD TBD Y Y Y Y 0,0 % T
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 0,0 0,0 % 100 % 100 % TBD TBD TBD TBD Y 0,0 % E
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
0,0 0,0 %

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja
niihin liittyvä toiminta
8.1 0,0 0,0 %
Radio- ja televisio- toiminta 8.3 0,0 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
0,0 0,0 %
Yhteensä (A.1 + A.2) 0,0 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu OpEx (B)
114,2 100,0 %
Yhteensä (A+B) 114,2 100,0 %

Ympäristövastuu

GRI Tunnusluvut

GRI 302: Energy 2016 (Energia)

Organisaation oma energiankulutus [GJ] (302-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Päälähteiden suora energiankulutus 11 877 15 339 9 946 2021 luku on tarkennettu puuttu
neen tiedon lisäämiseksi.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Fossiilisten (ei-uusiutuvien) polttoaineiden kulutus 11 802 15 248 9 946 Fossiiliset polttoaineet
ovat bensiini diesel ja
polttoöljy.
Suomi 6 754 13 088 9 946
Viro 5 048 2 069 N/A
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus 75 91 N/A
Päälähteiden epäsuora energiankulutus 1 314 618 1 260 022 1 142 294
Sähkö 1 227 480 1 171 227 1 061 068 2021 luku on tarkennettu metodo
logiakehityksen takia.
Elisa-konserni
Suomi 1 106 295 1 050 420 953 486
Viro 118 025 116 933 107 435
Muut maat 3 161 3 874 147 Vuodesta 2021 eteenpäin kansain
välisten toimistojen sähkönkulu
tus sisältyy lukuihin.
Mobiiliverkko 860 360 771 007 662 647 Sisältää vuokrakohteet.
Kiinteä verkko 218 772 235 657 233 838
Datakeskus 109 426 122 678 124 859
Muut tilat 38 922 41 885 39 723
Lämmitys 47 475 46 708 38 628 2021 luku on tarkennettu metodo
logiakehityksen takia.
Elisa-konserni
Suomi 39 863 39 745 36 352
Viro 5 091 5 102 2 197
Muut maat 2 521 1 860 79 Vuodesta 2021 eteenpäin kan
sainvälisten toimistojen lämmitys
sisältyy lukuihin.
Kiinteä verkko 11 368 10 282 13 281

Muut tilat 36 107 36 426 25 348
Jäähdytys 39 663 42 087 42 598 Elisa Suomi
Suomi 39 663 42 087 42 598
Organisaation kokonaisenergiankulutus 1 312 729 1 256 395 1 152 240 Kokonaisenergia lasketaan suoran
ja epäsuoran energian summana
vähennettynä myydyllä energialla.
Ostettu hiilivapaa sähkö [GJ] 1 093 824 1 017 704 1 007 460 Elisan alkuperätodistuksilla osta
ma sähkö yhteensä.
Suomi 972 000 900 000 900 000 Alkuperätodistuksilla ostettu
uusiutuva sähkö (vesivoima) vain
omille kohteille.
Viro 120 600 116 935 107 460 Alkuperätodistuksilla hankittu
hiilivapaa sähkö (ydinvoima).
Muut maat 1 224 769 N/A Alkuperätodistuksilla ostettu
uusiutuva sähkö (vesivoima, aurin
kovoima ja tuulivoima).
Hiilivapaan sähkön käyttö [GJ] 1 223 844 1 165 742 1 060 921 Kokonaissähkönkulutus.
Suomi 1 104 600 1 048 039 953 486 Alkuperätodistuksilla hankitun uu
siutuvan sähkön käyttö, mukaan
lukien vuokrakohteet.
Viro 118 025 116 933 107 435 Alkuperätodistuksilla hankitun
hiilivapaan sähkön käyttö (ydin
voima).
Muut maat 1 219 769 N/A Alkuperätodistuksilla ostetun
uusiutuvan sähkön käyttö (vesivoi
ma, aurinkovoima ja tuulivoima).
Ostettu uusiutuva jäähdytys 39 663 42 087 37 571 Vuodesta 2021 eteenpäin kauko
jäähdytys on uusiutuvaa.
Elisa Suomi
Myyty energia 13 766 18 966 N/A Vuodesta 2021 eteenpäin rapor
toimme lämmön talteenoton
ratkaisuista saadun energian.
Elisa Suomi
Energiaintensiteetti [kWh/GB] (302-3)
2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Mobiiliverkon sähkönkulutus per siirretty gigatavu. 0,105 0,111 0,120 Raportoitu ainoastaan mobiiliver
kon energiaintensiteetti.
Elisa Suomi

Energiankulutuksen vähentäminen [GJ] (302-4)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu energiansäästö 37 512 28 624 22 842
Verkon energiatehokkuus (sähkö) 37 512 28 624 22 842 Elisan verkon optimoinnista ja
modernisoinnista johtuvat säästöt
Elisan verkossa.
Elisa Suomi
2021 alkaen raportoidaan myös
kiinteän verkon energiasäästöt
2021 luvut on tarkennettu meto
dologian kehittämisen tuloksena.

GRI 303: Water and Effluents 2018 (Vesi ja jätevedet)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Vedenotto [ML] (303-3) 18,1 21,8 18,3 Elisan toiminnassa suurimmat veteen liitty
vät näkökohdat tulevat toimistoista, joissa
vedenotto, -purku ja -kulutus oletetaan
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa CamLine
Kuntien vesihuolto 18,1 21,8 18,3
Suomi 16,2 20,6 18,3 olevan sama.
Viro 1,2 1,0 N/A Vesiraportoinnissa käytetään Elisan kannal
ta olennaista tarkkuustasoa, kokoamalla
Muut maat 0,7 0,2 N/A tietoa raportointijärjestelmästämme.
Vedenpurku [ML] (303-4) 18,1 21,8 18,3
Jätevesi 18,1 21,8 18,3
Suomi 16,2 20,6 18,3
Viro 1,2 1,0 N/A
Muut maat 0,7 0,2 N/A
Vedenkulutus [ML] (303-5) 18,1 21,8 18,3
Vedenotto 18,1 21,8 18,3
Suomi 16,2 20,6 18,3
Viro 1,2 1,0 N/A
Muut maat 0,7 0,2 N/A

GRI 305: Emissions 2016 (Päästöt)

Suorat (Scope 1) kasvihuonekaasupäästöt [tCO2e] (305-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon
mukaan [tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia]
695 1 030 666 Päästökompensaatio 2020 alkaen Elisa Suomi ja Elisa Viro
2021 tiedot on tarkennettu lukujen tarkis
tuksen jälkeen.
Suomi 412 895 666
Viro 283 135 N/A

Epäsuoran energian(Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt [tCO2e] (305-1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan
[tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia], markkinakohtaiset
2 310 2 340 1 666 100 % uusiutuvaa sähköä käytetään Elisa
Suomessa, Elisa Polystarissa Ruotsissa.
Lisäksi 100 % uusiutuvaa kaukojäähdytystä
käytetään Elisa Suomessa. Elisa Virossa
hiilivapaata (ydinvoima) sähköä käytettiin
vuonna 2022.
Elisa-konserni
Päästökompensaatio 2020 alkaen.
2021 luvut on tarkennettu metodologian
kehittämisen tuloksena.
Suomi 1 671 1 710 1 543
Viro 241 242 105
Muut maat 398 388 18 Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen
energiankulutus on sisällytetty tietoihin.
Mobiiliverkko 0 0 0 Sisältää vuokrakohteet.
Kiinteä verkko 445 403 554
Datakeskus 0 0 25
Muut tilat 1 864 1 937 1 086
Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan
[tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia], sijaintikohtaiset
56 055 53 510 59 760 2021 luvut on tarkennettu metodologian
kehittämisen tuloksena.
Elisa-konserni
Suomi 35 647 33 847 38 166
Viro 20 200 19 446 21 585
Muut maat 208 217 9 Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen
energiankulutus on sisällytetty tietoihin.
Mobiiliverkko 42 802 37 590 40 065 Sisältää vuokrakohteet.

elisa
Kiinteä verkko 7 774 9 896 12 280
Datakeskus 3 526 3 953 4 998
Muut tilat 1 953 2 071 2 417

Muut epäsuorat (Scope 3) kasvihuonekaasupäästöt [tCO2e] (305-3)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt painon
mukaan [tCO2e]
232 352 206 859 183 793
Ostetut tuotteet ja palvelut 118 226 110 359 103 605 Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennettu
päivitetyillä päästökertoimilla sekä muiden
Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä.
Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja
Elisa Santa Monica Oy.
Suomi 100 427 99 303 94 806 Vuonna 2022 tuotteiden kompensoidut
päästöt on vähennetty kokonaispäästöistä.
Viro 17 585 11 056 8 799
Muut maat 214 N/A N/A
Tuotantoinvestoinnit 53 897 40 669 34 492 Ostetut tukiasemat ja muut verkkolaitteet. Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja
Elisa Videra
Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennettu
päivitetyillä päästökertoimilla sekä muiden
Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä.
Suomi 45 241 38 272 33 915
Viro 6 812 742 577
Muut maat 1 844 1 656 N/A
Energian tuotannon elinkaarivaikutukset 23 703 23 015 14 044 2021 tiedot on tarkennettu. Elisa-konserni
Suomi 13 048 12 528 7 503
Viro 10 562 10 378 6 538
Muut maat 93 108 3
Upstream kuljetukset ja jakelu 532 258 165 Tavarakuljetukset Elisalle ja Elisan asiak
kaille.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
2021 tiedot on tarkennettu.
Suomi 531 196 165
Viro 1 62 N/A
Toiminnassa syntynyt jäte 601 425 590 Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar
Suomi 580 425 590
Viro 21 0,1 0,2
Muut maat 0,1 0,1 N/A

Liikematkustus 1 350 406 1 498 Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Santa Mo
nica Oy, Elisa Videra Oy, Enia Oy, Fenix
Solutions Oy, Fonum Oy, Kepit Systems
Oy ja Elisa Polystar.
Suomi 1 197 398 1 478
Viro 53 8 19
Muut maat 101 N/A N/A
Työmatkat (pendelöinti) 1 991 1 736 1 369 Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa-konserni
Suomi 1 401 1 210 1 203
Viro 464 402 158
Muut maat 126 124 7
Upstream leasinghyödykkeet N/A N/A N/A Energiankulutus vuokrakohteissa laskettu
Scope 2:ssa.
Downstream kuljetukset N/A N/A N/A Kaikki kuljetukset (downstream ja
upstream).
Myytyjen tuotteiden prosessointi N/A N/A N/A Ei olennainen, Elisa ei valmista tuotteita.
Myytyjen tuotteiden käyttö 30 921 28 959 27 020 Vuoden 2020 tiedot on tarkennettu muiden
Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä.
Suomi 26 318 26 333 25 173
Viro 4 603 2 626 1 847
Myytyjen tuotteiden loppusijoitus 1 130 1 032 1 011 Vuoden 2020 tiedot on tarkennettu muiden
Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä.
Suomi 923 897 906
Viro 207 135 105
Downstream leasinghyödykkeet N/A N/A N/A Vuokralla olevien operaattoreiden energia
kulutus sisältyy Scope 2 laskentaan.
Franchising N/A N/A N/A Ei olennainen, ei franchising- toimintaa
Investoinnit N/A N/A N/A Ei olennainen, ei merkittävää sijoitus- ja
rahoitustoimintaa. Tuotantoinvestoinnit
raportoitu erikseen.

Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti [kgCO2e/EUR] (305-4)

2022 2021 2020
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Scope 1 ja Scope 2 päästöt per liikevaihto 0,001 0,002 0,001 Elisa-konserni

Kasvihuonekaasujen vähentäminen [tCO2e] (305-5)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Oman toiminnan päästövähennykset 109 955 102 956 105 250
Verkkojen päästövähennykset, Scope 2 2 422 1 848 1 582 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän
verkon päästövähennykset.
Elisa Suomi
2021 luvut on tarkennettu metodologian
kehittämisen tuloksena.
Hankitun uusiutuvan energian käyttö, Scope 2 92 241 85 491 88 639 Hankitun uusiutuvan energian kokonais
käytön päästövähennykset.
Vuodesta 2022 eteenpäin Elisa Suomi,
Elisa Viro ja Elisa Elisa Polystar
Käytetyn infrastruktuurin uudelleenkäyttö, Scope 3 552 704 N/A Verkkolaitteiden uusiokäytön päästövähen
nykset.
Elisa Suomi
Päästökompensaatio 7 910 6 795 6 750 Kompensaatioiden rajaus on laajennettu
sisältämään etätyön sekä liiketoimintakoh
taiset kompensaatiositoumukset.
Elisa-konserni
2021 tiedot on tarkennettu.
Tuotettu uusiutuva energia, Scope 2 1 529 1 626 1 779 Vuodesta 2021 eteenpäin raportoidaan
lämmön talteenottoratkaisuista saatu uu
siutuva energia, poislukien myyty energia.
Elisa Suomi
Elisa Ideal Work (joustavan työn ratkaisut), Scope 3 5 302 6 492 6 500 Covid-19 pandemiatilanteesta
johtuen joustavan työn energiasäästöjä ei
raportoitu vuosina 2020 ja 2021.
Elisa-konserni

GRI 306: Waste 2020 (Jätteet)

2021 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Syntyvä jäte [t] (306-3) Vuodesta 2021 eteenpäin Elisa Suomi,
Elisa Viro ja Elisa Polystar
Kokonaisjätemäärä 833 645 1 009
Ongelmajätemäärä 418 293 401
Suomi 404 291 401
Viro 14 N/A N/A
Ei-vaaralliset jätteet 414 352 608
Suomi 376 340 594
Viro 35 9 14
Muut maat 3 3 N/A
SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 146 145 321
Suomi 146 145 321
Muut maat 0,1 0,1 N/A
Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön [t] (306-4) Kaikki loppusijoitukseen ohjatut jätteet
hyödynnetään organisaation ulkopuolella.
Ongelmajätteet 378 262 364
Kierrätys 378 262 364
Ei-haitalliset jätteet 413 351 608
Kierrätys 370 351 608
Kompostointi 0,12 0,12 N/A
Muut käsittelytavat 43 N/A N/A
Syntyvän jätteen estäminen 791 613 973 Ongelmajäte ja ei-haitallinen jäte estetty
joutumasta hävitettävään jätteeseen.
Hävitettäväksi ohjattava jäte [t] (306-5) Kaikki jäte käsitellään organisaation ulko
puolella.
Ongelmajätteen kokonaismäärä 40 31 37
Ongelmajätteen hävitys 40 31 37
Ei-haitallisen jätteen kokonaismäärä 1 1 0
Poltto (energian talteenotto) 1 1 0

SASB Tunnusluvut

Toiminnan ympäristöjalanjälki (TC-TL-130a.1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Kokonaisenergiankulutus [GJ] 1 312 729 1 256 395 1 152 240 Kokonaisenergia
lasketaan suoran ja
epäsuoran energian
summana, josta on
vähennetty myyty
energia.
Elisa-konserni
2021 tiedot on tarken
nettu.
Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä [%] 94 % 93 % 92 % 2021 tiedot on tarken
nettu.
Elisa-konserni
Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta [%] 96 % 96 % 95 % Sisältää uusituvan
sähkön ja kaukojääh
dytyksen.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
2021 tiedot on tarken
nettu.
PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku 1,8 1,4 1,6 PUE sisältää kuuden
datakeskuksen tiedot.
Hukkalämmön
talteenottoratkaisut
vähentävät PUE lukua.
Elisa Suomi

Tuotteen elinkaaren hallinta (TC-TL-440a.1)

2022 2021 2020 Kuvaus Tiedot sisältävät
Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit [t] 117 120 321 Elisa Suomi ja Fonum Oy
Uusiokäyttöaste [%] 7 % 4 % 0 %
Kierrätysaste [%] 93 % 96 % 100 %
Kaatopaikkasijoitusaste [%] 0 % 0 % 0 %

Omat Tunnusluvut

2022 Kuvaus Tiedot sisältävät
Science Based Target (SBTi) suoriutuminen
T1 (Scope 1 ja Scope 2) Tavoitteissa Elisa-konserni
Hiilikädenjäljen kasvattaminen [tCO2e] 46 862 Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Elisa-konserni
Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on lisätä hiilikädenjälkeään 50 % verrattuna vuoteen
2021 (46k tCO2e).
Tämä lasketaan esimerkiksi digitalisaation ja kiertalouden mahdollistamina päästövähennyksinä
asiakkaille.
Mobiiliverkon energiatehokkuuden parantaminen -5,4 % Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Elisa Suomi
Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on parantaa mobiiliverkkonsa energiatehokkuutta
20 % verrattuna Q4 2021 lukuihin.
Tämä lasketaan Elisan Suomen mobiiliverkon energiankulutuksen (kWh) muutoksena.
Uusiutuvan energian hankinta
Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla
varmistetuista uusiutuvista energialähteistä.
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa-konserni

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.