Environmental & Social Information • Mar 14, 2023
Environmental & Social Information
Open in ViewerOpens in native device viewer


sisältö

| DIGITAALINEN VASTUU | 9 |
|---|---|
| Tavoitteet ja tulokset 2022 | 6 |
| Vastuullisuus Elisalla | 3 |
| Raportin kuvaus | 2 |
Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä
| SOSIAALINEN VASTUU | 17 |
|---|---|
| -------------------- | ---- |
Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa
Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia
Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta
Riippumaton varmennusraportti 38 ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut 41 Raportin kuvaus
Elisan vuoden 2022 vastuullisuusraportti on selvitys Elisan ei-taloudellisista tiedoista, ja se sisältää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot. Raportti on osa Elisan suomeksi ja englanniksi julkaistavaa vuosikertomusta, joka koostuu viidestä osasta: vuosikatsaus, vastuullisuusraportti, tilinpäätös, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti. Koko vuosikertomus on saatavilla osoitteesta elisa.fi/yhtiotieto/sijoittajille/vuosikertomus/.
Vastuullisuusraportti on laadittu viitaten Global Reporting Initiative (GRI) standardeihin. Elisa raportoi ei-taloudellista tietoa myös viitaten SASB (Sustainability Accounting Standards Board) -viitekehykseen. Emme tällä hetkellä raportoi kaikkia standardiin sisältyviä mittareita, mutta arvioimme niitä jatkossakin. Sisällössä on huomioitu myös Nasdaq Nordic ESG Reporting Guide -ohjeistus. ESG-hakemisto vuodelta 2022 sisältää GRI- ja SASB-indikaattorit, EU:n taksonomia-asetuksen sekä omat indikaattorimme. Hakemisto on osa raporttia.
Raportoimme toista vuotta ympäristövastuusta ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkaisua käsittelevän työryhmän TFCD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten mukaisesti. Raportointi on sisällytetty Elisan vastuullisuusraporttiin, jonka tukena ovat verkkosivut, joilla on enemmän staattista TCFD-tietoa ja asiaan liittyvää tietoa.
Elisan vastuullisuusraportoinnin varmistamiseksi tarkkailemme raportoinnin kehitystä, kuten yritysvastuuraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), joka hyväksyttiin vuonna 2022 ja tulee Elisan osalta voimaan tilikautena 2024.
Elisan vastuullisuusraportin varmentaa kolmas osapuoli. Vuoden 2022 yritysvastuutietojen varmentaja oli Ernst & Young. Rajoitettu varmennus kattaa Elisan vuoden 2022 vuosikertomuksen vastuullisuusosion. Raportointijakso on tilikausi 2022.
Keskeisten näkökohtien raportointi kattaa kaikki Elisan konsernilaskennassa mukana olevat liiketoimintayksiköt (henkilöasiakasyksikkö, yritysasiakasyksikkö, tuotanto ja tukitoiminnot) sekä tytäryhtiöt.
Raportointi vastaa Elisa-konsernin tilinpäätöksen raportointilaajuutta. Tietyissä indikaattoreissa rajausta määrittää luotettava tietojen saatavuus. Poikkeamat rajauksissa ja laskentatapojen muutokset on kerrottu indikaattoreiden yhteydessä. Kehitämme edelleen raportointiamme näiltä osin kattavammaksi. Raportin taloudelliset tiedot ovat konsernin tilinpäätöksestä, ja niiden osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.
Ympäristötunnuslukujen osalta on laskettu GRI-ohjeistuksen mukaisesti emoyhtiön ja tytäryhtiöiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan Corporate Standardin mukaiseen metodologiaan. Scope 3 -laskenta raportoidaan GHG Protocol Corporate Value Chain -standardin mukaisesti. Scope 2 -päästöjen raportoinnissa on huomioitu GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistus. Lisätietoa laskentametodologiasta löytyy Elisa ESG Disclosures 2022. Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin vuosikertomuksessa.
Tämän on Elisan 9. vastuullisuusraportti ja sen julkaisupäivä on 14.3.2023. Aikaisemmat raportit ovat saatavilla osoitteesta elisa.fi/sijoittajille.
Minna Kröger, Yritysvastuujohtaja [email protected], puh. 050 572 7620

Vastuullisuus Elisalla


Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Teemme missiostamme päivittäin totta tarjoamalla kestäviä digitaalisia ratkaisuja asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme (kädenjälki) sekä vähentämällä oman toimintamme kielteisiä vaikutuksia (jalanjälki).
Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys. Olemme edelläkävijä tietoliikenteen ja digitaalisten palveluiden tarjoajana, ja ainutlaatuinen rajattoman datan liiketoimintamallimme mahdollistaa datan käytön kaikille Suomessa ja Virossa. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa ja kestäviä ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.
Elisalaisten sitoutunut työskentely varmistaa missiomme toteutumisen. Olemme keskeisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan sekä yritysten ja kansalaisten toiminta- ja työskentely-ympäristöihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti.
Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen ja allekirjoittaneet YK:n naisten voimaannuttamisperiaatteet (UN Women's Empowerment Principles). Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme korruption ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia kaikissa toimintamaissamme ja kumppanuusverkostossamme.
Meille on olennaista edistää keskeisten vastuullisuustavoitteemme avulla:
Rakentamalla digitalisaatiolla kestävää tulevaisuutta edistämme toimintamme kannalta olennaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joihin pystymme merkittävästi vaikuttamaan omilla toimillamme. Olemme mukana rakentamassa kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria (tavoite 9), vähennämme eriarvoisuutta (tavoite 10), teemme ilmastotekoja (tavoite 13) ja edistämme rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (tavoite 16).
Vuotta 2022 leimasi maailmanlaajuinen epävarmuus tulevaisuudesta. Vuoden alussa koronavirus rajoitti edelleen merkittävästi ihmisten vapautta liikkua ja tavata toisiaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan merkitsi kansainvälistä kriisiä, joka aiheutti huolta ukrainalaisista, johti Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja yritysten vetäytymiseen Venäjän markkinoilta sekä kyberturvallisuusriskien lisääntymiseen. Sodan seurauksina syntyneet inflaatio ja energiakriisi ovat vaikuttaneet yritystoiminnan lisäksi myös siihen, että yhä useammat sidosryhmät ja koko yhteiskunta tarvitsevat luotettavia palveluita. Myös paheneva ilmastokriisi vaatii nopeampia ja tehokkaampia toimia.
Nämä tapahtumat ja niiden merkittävät seuraukset toimintaympäristöön ovat vaikuttaneet myös sidosryhmien Elisaan kohdistamiin odotuksiin, joista merkittävämmät ovat yhteiskunnan joustavuuden turvaaminen, kyber- ja dataturvallisuus, ilmasto, vastuullinen toimitusketju ja digitaalinen osallisuus. Tässä vastuullisuusraportissa kuvaamme vuoden 2022 keskeisiä toimenpiteitä ja
tuloksia teemalla "yhdessä tekemällä". Haasteemme ovat niin suuria, että ne pystytään voittamaan vain yhteistyöllä.
Elisa-konserni jatkoi kasvuaan vuonna 2022. Elisa Polystar kasvoi Cardinalityn ja Frinxin yritysostoilla, jotka vahvistivat Elisan kansainvälistä liiketoimintaa ja toivat organisaatioon asiantuntemusta ja uutta osaamista sekä lisäsivät kansainvälistä monimuotoisuutta. Virossa saatiin päätökseen virolaisten tytäryhtiöiden uudelleenorganisointi ja yhdistäminen yhdeksi Elisa Estonia -yhtiöksi.
Noudatamme lakeja ja yleisiä toimintaperiaatteitamme kaikessa toiminnassamme, ja edellytämme sitä myös yhteistyökumppaneiltamme. Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) määrittelemme arvoihimme perustuvat tapamme toimia. Elisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodia
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022
Elisan olennaisia vastuullisuusasioita käsitellään ja ne hyväksytään Elisan yritysvastuun johtoryhmässä, Elisan johtoryhmässä ja Elisan hallituksessa.
Vuodesta 2022 alkaen hallitus on käsitellyt keskeisten vastuullisuusindikaattoreiden tuloksia osana osa- ja puolivuotiskatsauksia. Lisäksi Elisan johto raportoi hallitukselle säännöllisesti vastuullisuusasioista. Hallitus vahvistaa ja allekirjoittaa vuosittaisen vastuullisuusraportin, myös siihen kuuluvat ei-taloudelliset tiedot.
Elisan yritysvastuun johtoryhmässä on jäseniä Elisan johtoryhmästä, liiketoiminnoista, kansainvälisistä liiketoiminnoista, sijoittajasuhde- ja tukitoiminnoista sekä henkilöstöhallinnosta. Elisan vastuullisuustyöryhmien
työn tuloksia tarkastellaan säännöllisesti. Yritysvastuun johtoryhmä kokoontui vuoden 2022 aikana kahdeksan kertaa.
Jatkuva parantaminen on olennainen osa Elisan johtamista ja toimintaa. Kriittiset liiketoiminnat on sertifioitu. Vuonna 2022 sertifioitiin myös Elisan ympäristövastuun hallintajärjestelmät, jotka koskevat Suomen toimintoja: Elisan ympäristöjärjestelmälle hankittiin ISO 14001 -sertifikaatti ja energianhallintajärjestelmälle ISO 50001 -sertifikaatti.

Vastuullisuus on ollut osa Elisan strategiaa jo vuodesta 2009. Strategiset vastuullisuuden painopistealueemme päivitettiin vuonna 2022.
Keskeinen menestyksen mittari on se, miten sidosryhmät kokevat Elisan panostuksen yhteiskuntaan. Sitä seurataan kuukausitasolla osana kuluttaja- ja yritysasiakastutkimuksia Suomessa ja Virossa. Tutkimuksissa 8 000 vastaajalta kysytään, toimiiko Elisa vastuullisesti yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat osaltaan vastuullisten toimintatapojen ja sidosryhmädialogin kehittämistä. Tämä on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimittareista.
Elisan strategiassa olemme asettaneet kullekin vastuullisuuden osa-alueelle omat tavoitteensa. Ne ovat yhteiskunnassa tapahtuvia jäljitettävissä olevia muutoksia, joihin vaikutamme toiminnallamme suoraan ja jotka otamme huomioon liiketoimintastrategioissamme.
Tekemistämme näissä tavoitteissa mitataan onnistumisen indikaattoreilla. Ne ovat konkreettisia, mitattavissa olevia Elisan toimenpiteitä, joita voimme tehdä nyt. Meidän on vähennettävä oman toimintamme kielteisiä vaikutuksia (vastuullinen liiketoiminta eli oma jalanjälkemme). Vielä tärkeämpiä ovat toimenpiteet, joilla voimme kasvattaa positiivista vaikutusta yhteiskuntaan eli kasvattaa kädenjälkeämme. Tämä tapahtuu tarjoamalla asiakkaillemme, sidosryhmillemme ja yhteiskunnalle vastuullisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla ne voivat vähentää toimintansa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön tai yhteiskuntaan.
Tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään liiketoimintastrategioihin ja toimintasuunnitelmiin, joiden tuloksia seurataan säännöllisesti.
Elisan CDP-ilmastoraportointiluokitus parani ja on nyt A-. Elisa on raportoinut järjestelmällisesti Carbon Disclosure Project (CDP) -järjestölle vuodesta 2011 alkaen. Pääsimme myös jälleen Financial Times -lehden Europe's Climate Leaders -listalle.
Vuoden 2022 aikana Elisa pääsi mukaan sukupuolten tasa-arvoa kuvastavaan 2023 Bloomberg Gender-Equality-indeksiin. Indeksi seuraa sellaisten pörssiyhtiöiden taloudellista suoriutumista, jotka ovat sitoutuneet tukemaan sukupuolten tasa-arvoa toimintatapojen kehittämisen, naisjohtajien määrän ja avoimuuden avulla.
Brand Finance Nordic 150 -analyysin mukaan Elisa (jonka brändin arvo kasvoi 67 prosenttia 1,2 miljardiin euroon) oli analyysin kolmanneksi nopeimmin kasvava brändi osittain siksi, että se on johtava toimija tärkeissä ympäristöasioissa.
Elisan vuoden 2021 vastuullisuusraportti valittiin Suomen vuosittaisen vastuullisuusraportointikilpailun ilmastonmuutossarjan voittajaksi.
Viron vastuullisen liiketoiminnan foorumi (Vastutustundliku Ettevõtluse Foorum, VEF) totesi Elisa Estonian vastuulliseksi yritykseksi, joka välittää ympäristöstä ja haluaa panostaa yhteiskuntaan lakisääteisiä vaatimuksia enemmän.
Suomalaiskuluttajat valitsivat Elisan jo kolmantena vuotena peräkkäin toimialansa vastuullisimmaksi brändiksi Sustainable Brand Index -tutkimuksessa.


Tavoitteet ja tulokset 2022
VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT


*Kumulatiivinen 2022-2024
Lue lisää ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut -osiosta
Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) muodostavat perustan Elisan Compliance-ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukainen toiminta koko Elisakonsernissa.
Vuoden 2022 aikana Elisan konserninlaajuista Compliance-hallintoa ja -ohjelmaa kehitettiin entisestään. Koko konsernin henkilöstölle suunnattua Elisan yleisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutusta suoritettiin erityisesti uusissa tytäryhtiöissä, minkä lisäksi suoritusten seurantaa jatkettiin koko konsernissa. Verkkokoulutus on myös osa uusien elisalaisten perehdytysohjelmaa. Lahjonnan- ja korruption vastaisen ohjelman kehitystä ja toteuttamista jatkettiin yhtenä Compliance-ohjelman painopistealueena. Vuoden 2022 aikana päivitettiin muun muassa Elisan lahjonnan- ja korruptionvastainen politiikka ja aiemmin Suomen ja Viron koko henkilöstölle kohdistettua lahjonnan- ja korruptionvastaista verkkokoulutusta laajennettiin myös kansainvälisten tytäryhtiöiden henkilöstölle. Verkkokoulutuksen lisäksi järjestettiin myös kohdennettuja pienryhmäkoulutuksia konsernin eri yksiköissä. Lahjonta- ja korruptioriskiarviointeja jatkettiin erityisesti tytäryhtiöissä.
Vuonna 2022 keskityimme parantamaan ihmisoikeuksia koskevia tarkastuksia, erityisesti kansainvälisissä myyntiprosesseissamme. Olemme kehittäneet eettisen myyntimenettelyn ja eettiset myyntiperiaatteet, jotka Elisan johtoryhmä on hyväksynyt. Periaatteiden tavoitteena on varmistaa, että Elisan tuotteita ei käytetä ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla ja että Elisan lahjonnan ja korruption vastaisen politiikan periaatteita noudatetaan toiminnassamme.
Lisäksi päivitimme ihmisoikeusriskien arvioinnin ja yhdenmukaistimme sen vastaamaan paremmin EU:n taksonomia-asetuksen vaatimuksia. Arviointi tehtiin Suomessa ja kansainvälisesti, ja ulkopuolinen ihmisoikeusasiantuntija tarkasti sen ja kommentoi sitä. Olemassa olevan ihmisoikeuksia käsittelevän verkkokoulutuksen lisäksi järjestimme ihmiskauppaa koskevaa koulutusta tietylle kohderyhmälle. Osallistuimme edelleen Joint Audit Cooperation (JAC) -yhteistyöverkoston ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän toimintaan.
Muita keskeisiä vuonna 2022 tehtyjä toimia Elisan Compliance-ohjelman puitteissa on ollut muun muassa Elisan liikesalaisuuksia koskevan sisäisen ohjeistuksen uusiminen ja kohdennetun verkkokoulutuksen järjestäminen, kilpailuoikeudellisen koulutuksen järjestäminen kohderyhmille, Elisan eettisen ostamisen periaatteita koskevan verkkokoulutuksen kohderyhmän laajentaminen sekä lisääntyneen pakotelainsäädännön seuranta ja sen noudattamisen varmistaminen.
Tärkeänä osana Compliance-ohjelmaa on varmistaa riittävät menettelyt ja toimintatavat mahdollisten Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomusten ja huolenaiheiden ilmoittamista ja käsittelyä varten, mukaan lukien Elisan keskitetyn Whistleblowing-kanavan ylläpito sekä sitä kautta tehtyjen ilmoitusten käsittely. Ilmoitusmenettelyn kehittämistyössä on myös seurattu tiiviisti uutta ilmoittajansuojaa koskevaa lainsäädäntöä.
98 % Elisan henkilöstöstä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen.



Elisan yleiset toimintaperiaatteet perustuvat arvoihimme. Elisan hallitus on hyväksynyt ne koko Elisa-konsernia sitoviksi, ja ne koskevat kaikkia liiketoimintojamme, työntekijöitämme ja yhteistyökumppaneitamme. Yhteisesti sovituilla toimintaperiaatteilla edistämme kestävää ja menestyksellistä liiketoimintaa ja vahvistamme sidosryhmiemme luottamusta meihin.
Muita vastuullisuuden ja kestävän toiminnan kannalta keskeisiä sisäisiä periaatteita ovat Elisan eettiset ostamisen periaatteet, henkilöstöpolitiikat (esim. tasa-arvoperiaatteet), markkinointiohjeet sekä ympäristö-, riskienhallinta- ja tietoturvapolitiikka.
Vuonna 2022 Elisa hyväksyi päivitetyn ympäristöpolitiikan ja uuden energiapolitiikan. Myös Elisan veropolitiikka hyväksyttiin.
Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnitteluja kehitysprosessia. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Elisa jakaa riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Olennaiset vastuullisuuteen liittyvät riskit ja niiden hallinta on kuvattu eri vastuullisuusaihealueiden yhteydessä.

Lisätietoja riskienhallinnasta
Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeä osa Elisan päivittäisen liiketoiminnan kehittämistä, ja sen avulla pystymme saavuttamaan vastuullisuustavoitteemme.
Käymme jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa säännöllisissä tapaamisissa sekä erilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla. Olennaisten näkökohtien säännöllinen tarkastelu sekä yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeitä osia Elisan yritysvastuun johtoryhmässä tehtävää vastuullisuustyötä.
Vuonna 2022 toteutimme sisäisen sidosryhmäkyselyn Elisan työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi järjestimme useita sidosryhmätapaamisia kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden ja toimittajien kanssa keskustellaksemme siitä, mitä he odottavat meiltä vastuullisuuden osalta nyt ja lähitulevaisuudessa. Tulokset osoittivat, että ympäristöön liittyvät odotukset ovat kasvaneet erityisesti energian ja ESG-tietojen yleisen läpinäkyvyyden osalta. Kyselyn tuloksia käytettiin Elisan olennaisuusanalyysin päivittämisessä.
Digitaalinen vastuu Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä
Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

Digitaalinen ja fyysinen ympäristö täydentävät toisiaan, ja näiden kahden maailman väliset rajat ovat muuttumassa yhä häilyvämmiksi.
Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, mutta on varauduttava myös haasteisiin, jotta tulevaisuus olisi kestävä.

Turvallinen infrastruktuuri ja nopeisiin yhteyksiin perustuvat hyvin toimivat verkot muodostavat perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka vaikuttaa meihin kaikkiin. Teemme Elisalla jatkuvasti töitä sen eteen, että verkkomme ja tarjoamamme palvelut ovat luotettavia ja turvallisia käyttää. Pyrimme myös lisäämään tietoisuutta siitä, miten verkkoja ja palveluita voi käyttää turvallisemmin. Kansainväliset digitaaliset palvelumme mahdollistavat data-analytiikan ja tekoälyn käytön. Ne tukevat parempaa päätöksentekoa, paran tavat laatua ja tehostavat tietopainotteisia toimintoja.
Covid-19 ja Ukrainan sota ovat muuttaneet työskente lytapojamme ja lisänneet sidosryhmiemme digitaalista turvallisuutta ja varautumissuunnittelua koskevia odotuksia. Tämän vuoksi olemme lisänneet ponniste lujamme ja keskittyneet varmistamaan asiakkaillemme hyvän häiriönsietokyvyn ja jatkuvuuden sekä toimivat, luotettavat ja turvalliset digitaaliset palvelut Suomessa, Virossa ja kansainvälisesti.

11 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT


Kaikissa toiminnoissamme tavoitteenamme on varmistaa korkeatasoinen tietosuoja. Kyberturvallisuus on keskeinen osa toimintaamme ja palveluidemme laatua.
Voimme varmistaa tehokkaan, luotettavan ja turvallisen viestinnän yhdistämällä eri verkkotekniikoita, hybridipilvipalvelumme ja hallintajärjestelmämme. Tämä mahdollistaa myös nopean skaalattavuuden poikkeustilanteissa.
Vuonna 2022 jatkoimme 5G-verkkojemme laajentamista Suomessa ja Virossa. Suomessa verkko kattaa jo yli 86 prosenttia väestöstä. Virossa, jossa järjestettiin vuoden aikana kaksi 5G-taajuuksia koskevaa huutokauppaa, ensimmäinen toukokuussa ja toinen syyskuussa, 5G-verkko kattoi vuoden 2022 lopussa jo 70 prosenttia Viron väestöstä
Meille on äärimmäisen tärkeää, että kaikkien turvallisuus varmistetaan verkkoa rakennettaessa. Elisa toimii kaikkien Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja muiden viranomaisten määräysten mukaisesti.
Palveluiden käytön lisääntymisestä huolimatta onnistuimme vuoden aikana ennaltaehkäisemään 98 prosenttia yhteensä 56 813 häiriöstä. Suomessa Elisan verkossa ei todettu yhtään vakavaa (A-luokan) häiriötä vuonna 2022 (lähde: Elisa, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom).
Jatkoimme Elisan toimintojen ja palveluiden automaatioasteen lisäämistä ja palveluiden jatkuvaa valvontaa, jonka olennainen osa on Information Technology Infrastructure Library (ITIL) -periaatteiden mukainen häiriönhallintaprosessimme.
Suomessa Cyber Security & Service Operations Center (cSOC) on suojannut Elisan verkon toimivuutta ja turvallisuutta vuodesta 2015 lähtien. Elisa Viro on myös kehittänyt ja laajentanut omaa nopean toiminnan järjestelmäänsä nimenomaan Viron markkinoita varten, jotta maastoajoneuvojen ja etäakkujen viat voidaan korjata nopeasti.
Lisätietoa verkkohäiriöistä Suomessa on osoitteissa elisa.fi/hairiotiedotteet, elisa.fi/hairiokartta, elisa.fi/ muutostiedotteet ja elisa.fi/verkkoapuri.
Tutustu Viron verkkohäiriökarttaan (viron kielellä)
Verkkohuijaukset ovat yhä yleisempiä (lähde: Elisan Suomea koskeva tutkimus). Niiden määrä on kasvussa, sillä tekstiviesti- ja WhatsApp-huijausten määrä kasvoi vuoteen 2021 verrattuna. Vuoden 2022 aikana yli 90 prosenttia suomalaisista joutui kosketuksiin verkkohuijauksen kanssa, ja yli 30 prosenttia suomalaisista epäröi digitaalisten palveluiden käyttöä vallitsevan maailmantilanteen vuoksi.
Perusperiaatteitamme ovat muun muassa kyberturvallisuuskulttuurin kehittäminen, avoimuus, selkeä viestintä, läheinen sidosryhmäyhteistyö, kyberturvallisuuden kerrostaminen ja jatkuva kehittäminen.

12 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT
Turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät käytännöt hyväksyy Elisan turvallisuuden johtoryhmä, joka vastaa Elisan turvallisuuteen liittyvästä strategisesta ohjauksesta ja päätöksenteosta. Tietosuojaa, kyberturvallisuutta ja toiminnan turvallisuutta käsittelevät asiantuntijaryhmät kehittävät ja ottavat käyttöön Elisan turvallisuustoimintoja. Elisalla on useita ISO 27001 -sertifikaatteja; esimerkiksi kaikki Suomessa sijaitsevat konesalimme on sertifioitu ja auditoidaan vuosittain.
Mittaamme kyberturvallisuussuorituskykyämme sisäisen kyberturvallisuusindeksin avulla. Indeksi koostuu neljästä kehitysalueesta: verkkomme tietoturvahaavoittuvuuksien seuranta ja korjaaminen, Elisan työntekijöiden keskuudessa toteutetut tietojenkalastelusimulaatiot, toteutetut riskinarvioinnit ja Elisan työntekijöiden suorittama tietoturvasertifikaattikoulutus.
Vuonna 2022 Elisa otti käyttöön uusia, nykyaikaisia toimintoja kyberuhkien havaitsemiseksi pilviympäristöissä, automaattisten vastatoimien toteuttamiseksi sekä DDoS-palvelunestohyökkäysten (Distributed Denial of Service) ja tekstiviestihaittaohjelmien (esim. FluBot) estokyvyn parantamiseksi.
Elisa tekee tiivistä yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien, kuten viranomaisten, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja otamme toimitusketjumme yhä laajemmin mukaan kyberturvallisuuden kehittämiseen.
Esimerkki onnistuneesta uudesta teknologiasta on Elisan tekninen soittajatunnuksen väärentämisen (caller ID spoofing) torjuntaratkaisu, jota käytettiin toukokuussa 2022 julkaistujen kansallisen suosituksen ja määräysten pohjana. Elisan ratkaisu ja sen tulokset esiteltiin muun muassa Euroopan unionin lainvalvontaviranomaiselle (Europol) ja Kanadan petostentorjuntaviranomaiselle
(Canadian Anti-Fraud Centre) yhdessä Traficomin ja keskusrikospoliisin kanssa.
Olemme jatkuvasti parantaneet kyberturvallisuuskäytäntöjämme myös Virossa. Elisa Viro on esimerkiksi ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistuksen ja prosessin, jolla tunnistetaan ja korjataan verkossamme olevat tartunnan saaneet aktiiviset laitteet.
Kyberturvallisuustietoisuuden lisääminen sisäisesti ja ulkoisesti on keskeinen osa Elisan turvallisuuskulttuurin rakentamista, ja Elisan kyberturvallisuusosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua.
Vuonna 2022 tehostimme kyberturvallisuuteen liittyvää viestintäämme Suomessa ja Virossa jakamalla tietoa, viestimällä sosiaalisessa mediassa ja tarjoamalla koulutusmateriaaleja asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kyberturvallisuusvalmiuksien tukemiseksi.
Vuonna 2022 avasimme myös Trust Center -sivuston, jossa on syvällistä tietoa turvallisuudesta, sen valvonnasta, hallinnoinnista, yksityisyyden suojasta ja näihin liittyvistä käytännöistä koko Elisassa sekä tuotteistamme ja palveluistamme.
Kyberturvallisuusasiantuntijamme osallistuivat valtakunnallisiin tapahtumiin ja paneelikeskusteluihin, joissa käsiteltiin kyberturvallisuuskysymyksiä. Lisäksi jaoimme uhkia koskevaa tietoa yritysasiakkaillemme ja julkaisimme kyberkentän uhkia koskevan Cyber Security Outlook -katsauksen. Virossa jaoimme kyberhygienian alkeita koskevaa kirjettä erilaisista kyberuhkista.
Lokakuu 2022 oli Euroopan kyberturvallisuuskuukausi. Aloitteen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta, edistää
Jaamme aktiivisesti asiantuntemustamme, näkemyksiämme ja havaintojamme sidosryhmiemme kanssa.
parhaita käytäntöjä ja jakaa tietoa siitä, miten tunnistaa ja suojata itsensä tai organisaationsa. Elisa jakoi muun muassa kyberturvallisuutta koskevaa sisältöä sosiaalisessa mediassa ja verkossa sekä laati kansalaisille visailun, jossa he saattoivat testata verkkotaitojaan.
Virossa järjestimme Elisa TechDayn virolaisten yritysasiakkaidemme ja virolaisten kyberturvallisuustietoisuuden lisäämiseksi. Lisäksi Elisa osallistui Viron tietojärjestelmäviranomaisen järjestämään koulutukseen. Pidimme myös yritysasiakkaillemme Elisa 5G Showroomissa tilaisuuden tietoturvasta hybridityöympäristöissä. Tilaisuudessa esittelimme modernia turvallista SASE (Secure Access Service Edge) -ratkaisuamme.
Järjestimme vuoden aikana useita kyberturvallisuutta koskevia webinaareja ja asiakastapahtumia. Esimerkiksi yhdessä yritysten tietoturvatietoisuutta lisäävän Hoxhunt-yrityksen kanssa järjestämämme webinaari tavoitti noin 3 000 osallistujaa 11 organisaatiosta.

Vuoden 2022 aikana paransimme työntekijöidemme kyberturvallisuustietoisuutta ja -taitoja koulutuksen, webinaarien ja harjoitusten avulla. Kyberturvallisuustietoisuusohjelmamme sisältää jatkuvaa toimintaa ympäri vuoden sisäisten webcastien, kuukausittaisen Cyber Weather -uutiskirjeen sekä neljännesvuosittain julkaistavan, tarinoita ja tilastoja sisältävän Elisan tietoturvatilannekatsauksen (Cyber Menu) avulla.
Perustimme Elisan sisäisen kyberyhteisön eli virtuaalisen tilan ideoiden, kokemusten ja tietämyksen jakamista varten. Kasvavassa ja aktiivisessa yhteisössä on jo yli 200 jäsentä. Käynnistimme kyberturvallisuustiimitoiminnan myös Virossa.
Jatkoimme pakollista turvallisuussertifiointikoulutusta (osallistumisaste 93 %), jota täydennettiin muilla erityisrooleille suunnatuilla turvallisuuskoulutuksilla. Järjestimme suuren kiristyshaittaohjelmahyökkäystä simuloivan verkkoharjoituksen, johon osallistui 26 henkilöä eri puolilta Elisaa. Harjoituksen tarkoituksena oli auttaa meitä valmistautumaan pahimmasta mahdollisesta tilanteesta toipumiseen.
Pelillinen Hoxhunt-tietojenkalastelukoulutuksemme jatkui, ja vuonna 2022 raportoitiin yli 4 300 epäilyttävää sähköpostiviestiä. Yli kolmasosa raportoiduista sähköpostiviesteistä luokiteltiin haitallisiksi. Elisan työntekijät tunnistavat aidot uhat keskimäärin paremmin kuin Hoxhuntin vertaisyritykset eri puolilta maailmaa. Yli 1 400 Elisan työntekijää raportoi vähintään yhden haitallisen sähköpostiviestin, joka ei ollut osa Hoxhunt-simulaatioharjoitusta.
Kehitämme ja tarjoamme palveluja yhteistyökumppaneidemme kanssa, joilta edellytämme myös jatkuvaa kyberturvallisuuden ja tietosuojan kehittämistä.
Vuonna 2022 kartoitimme yhteistyökumppaneidemme tietoturvan ja -suojan tilaa ja suoritimme 24 tietoturvaauditointia.
Sisäisten harjoitusten lisäksi olemme järjestäneet myös ulkoisia tapahtumia ja tietoisuutta lisääviä tapahtumia muun muassa yritysasiakkaillemme ja muille tärkeille sidosryhmille osana digitaalisen vastuun strategiaamme. Vuoden 2022 aikana Elisa järjesti neljä kyberharjoitusta yhdessä huoltovarmuuden kannalta kriittisten organisaatioiden, kuten Suomen Eduskunnan kanssa. Yhteisten harjoitusten päätarkoituksena on jakaa parhaita käytäntöjä sekä parantaa tietämystä ja kriisitilanteiden sietokykyä. Varsinaiset harjoitusten aiheet ja skenaariot valitaan yhdessä organisaation kanssa todellisten tarpeiden mukaan. Elisa oli mukana kansallisissa harjoituksissa, kuten TIETO22, joissa testattiin toimitusvarmuuden kannalta kriittisten toimijoiden jatkuvuuden hallintaa, valmiutta ja toipumista erilaisista kyberuhkista.
Elisa on erilaisten kyberyhteisöjen, kuten HelSecin ja Women4Cyberin, aktiivinen jäsen ja tukija. Lokakuussa osallistuimme Digi- ja väestötietoviraston Digiturvaviikkoon. Tuemme myös Generation Z Hack Challenge -tapahtumaa, joka on vuotuinen kampanja 15–25-vuotiaille, jotka haluavat haastaa hakkerointitaitonsa turvallisessa ympäristössä.
Maailman suurimman ja monimutkaisimman kansainvälisen kyberpuolustusharjoituksen Locked Shields 2022:n suomalaiseen voittajajoukkueeseen kuului elisalaisia.

Elisa osallistuu EU:n rahoittamaan Food Chain Cyber Resilience -hankkeeseen, jonka tavoitteena on lisätä kyberturvallisuustietoisuutta elintarviketuotannossa ja -jakelussa toimivien tahojen keskuudessa.
Elisan kyberturvallisuusammattilaiset osallistuivat myös erilaisiin ISAC-tiedonvaihtoryhmiin (Information
Sharing and Analysis Centre), joissa jaetaan ajankohtaista tietoa ja parhaita käytäntöjä viranomaisten ja kunkin alan toimijoiden kesken. Elisalaiset ovat aktiivisia myös muissa erityis- ja työryhmissä, kuten Huoltovarmuuskeskuksessa, Digipoolissa ja Helsingin seudun kauppakamarissa.
Elisan Bug Bounty -ohjelma, jossa hyvät hakkerit etsivät palveluistamme haavoittuvuuksia rahapalkkioita vastaan, on ollut käynnissä vuodesta 2018. Vuonna 2022 ohjelmaan ilmoittautui 1 447 henkilöä (tähän mennessä yhteensä 3 476 henkilöä on jo rekisteröitynyt). Vastaanotimme 115 haavoittuvuusraporttia ja maksoimme 7 100 Yhdysvaltain dollaria rahapalkkioina.
Tietosuoja kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Koska Elisan kautta liikkuu huomattava määrä henkilötietoja ja muita luottamuksellisia tietoja, haluamme säilyttää yleisen luottamuksen ylläpitämäämme digitaaliseen infrastruktuuriin.
Tavoitteenamme on, että kaikki Elisan työntekijät suorittavat vuosittain Elisan tietosuojakoulutuksen sisältävän turvallisuussertifikaattikoulutuksen. Suomen lisäksi koulutustarjonta laajenee muille Elisan yhtiöille vuoden 2023 aikana. Työntekijät saavat myös erilaisia aiheita käsittelevää tehtäväkohtaista tietosuojakoulutusta, kuten koulutusta luottamuksellisten tietoliikennetietojen käsittelyssä. Omien työntekijöidensä lisäksi Elisa tarjoaa tietosuojakoulutusta yhteistyökumppaneiden työntekijöille.
Otamme tietosuojaperiaatteemme ja -politiikkamme huomioon aina, kun käsittelemme henkilötietoja toiminnassamme.
Elisalla on noin 300 tietosuojalähettilästä ja noin 20 tietosuojakoordinaattoria, jotka työskentelevät organisaation eri osissa. He ovat saaneet perusteellisen tietosuojakoulutuksen, ja näin he osaltaan varmistavat, että tietosuoja toteutuu jokapäiväisessä toiminnassamme. Säännösten noudattamisen lisäksi tietosuoja on liiketoiminnan mahdollistaja.
Olemme automatisoineet palveluitamme, jotta asiakkaamme voivat helposti käyttää oikeuttaan saada tietojaan. Vuonna 2022 Elisa vastaanotti lähes 15 500 henkilötietokyselyä, mikä osoittaa asiakkaidemme olevan kiinnostuneita yksityisyydensuojasta.
Vuonna 2022 Euroopan unionissa oli käynnissä merkittäviä dataan sekä kyber- ja tietoturvaan vaikuttavia lainsäädäntötoimia. Uusien asetusten tarkoituksena on entisestään parantaa luonnollisten henkilöiden tietoturvaa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Kehitämme myös
omaa tietosuojahallintoamme ja -toimintojamme jatkuvan parantamisen avulla koko ajan muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Vuoden 2022 aikana loimme Elisa-konsernin laajuisen tietosuojavision tuleville vuosille: "Arvostamme luottamustasi ja pidämme huolta tiedoistasi."

Elisan tutkimus paljastaa myös, että vanhemmat ja huoltajat ovat huolissaan lasten turvallisuudesta verkossa. Tästä syystä olemme alkaneet jakaa tuotteidemme ja palveluidemme yhteydessä vanhemmille ja huoltajille vinkkejä siitä, miten riskeihin voidaan puuttua ennakoivasti. Lisäksi Elisa tekee yhteistyötä viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan aineiston ehkäisemiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi.
Jatkumona Digikoulu-konseptille Elisa toi vuonna 2022 uutta digitaalista sisältöä, jossa tietoturvakysymyksiin perehdytään erityisesti lapsille sopivien käytännön esimerkkien ja tehtävien avulla. Syksyn aikana järjestimme viisi tapahtumaa neljässä eri kaupungissa.
Lanseerasimme lapsille ja nuorille aikuisille suunnatun Digiturva-ajokortin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, miten digitaalisissa ympäristöissä voi pysyä turvassa.



Elisa on dataan perustuva organisaatio, ja data on liiketoimintamme ytimessä. Vuonna 2022 jatkoimme tietoturvakulttuurimme rakentamista ja kehitimme vastuullista tapaa hallinnoida dataa.
Vuoden aikana lanseerasimme Elisa Data Catalogin, joka vahvistaa yhteistyötä ja tarjoaa vankan tietohallinnon perustan. Elisa Data Catalog tukee muun muassa automaattista vastuiden tunnistamista, avoimuutta ja datan laatuun liittyvien ongelmien hallintaa. Tällä alustalla käyttäjät voivat etsiä ja selata satoja BI-raportteja,
taustatietoja sekä liiketoiminnan ja teknisten resurssien välisiä suhteita.
Elisan datan ja tekoälyn eettiset periaatteet hyväksyttiin vuonna 2021, ja vuoden 2022 aikana otimme periaatteet käyttöön sisäisen koulutuksen ja prosessien kehittämisen avulla. Elisalla on sisäiset tiedonhallintaperiaatteet, joissa määritellään tietojen käsittely (esim. omistajuus, roolit ja vastuut).
Kehitimme edelleen tekoäly-, koneoppimis- ja robotiikkaprosessejamme ja -ratkaisujamme. Robotiikkaprosessien automatisointi on yksi Elisan keskeisistä digitalisointityökaluista. Vuoden aikana saavutimme noin kahdeksan miljoonan robotiikkatapahtuman virstanpylvään.
Data ja automaatio ovat työkaluja, joita käytämme omaksi hyödyksemme ja yritysasiakkaidemme liiketoiminnan hyödyksi. Keräämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä dataa sekä hyödyntämällä automaatiota ja koneoppimista on mahdollista kehittää ennakoiva ja ennustava toimintatapa. Lisäksi datan integrointi ja jakaminen ovat tärkeitä vaiheita tiedolla johtamisen mahdollistamisessa.
Elisan kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Elisa IndustrIQ ja Elisa Polystar ovat hyviä esimerkkejä datan hyödyntämisen merkityksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista vastuullisuuteen.
Elisa käyttää dataa varmistaakseen, että verkkomme toimii mahdollisimman hyvin ja luotettavasti. Elisa Polystarin kautta tarjoamme samantyyppistä dataan perustuvaa ja häiriönsietokykyä parantavaa verkkonäkemystä ja automaatiota myös muille teleoperaattoreille, minkä ansiosta ne voivat esimerkiksi vähentää verkkojensa häiriötilanteiden määrää 70 prosentilla.
Data on tärkeää myös kansainväliselle teollisuusohjelmistoliiketoiminnollemme Elisa IndustrIQ:lle. Hyödyntämällä kehittynyttä data-analytiikkaa ja teknologioita, kuten tekoälyä ja koneoppimista, voimme tarjota teollisuusasiakkaillemme ratkaisuja, jotka tehostavat niiden koko toimintaketjua ja lisäävät resurssitehokkuutta.
Yritysten ja eri alojen välinen yhteistyö on Elisalle merkittävä voimavara teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä. Kannatamme voimakkaasti yhteistyötä teollisuuden ja akateemisen maailman kanssa. Hyödynnämme jatkossakin mahdollisuuksia, joita kehittyneet teknologiat ja tiedot tarjoavat sekä meille että asiakkaillemme.
Automatisoituja asiakaspalveluratkaisujamme, kuten Elisa Dialogia ja Elisa Puhebottia, voidaan käyttää lainsäädännön edellyttämään kirjalliseen vahvistusmenettelyyn puhelinmyynnissä. Virossa tekoälychatbottimme Annika ratkaisi 8 prosenttia kaikista tulevista yhteydenotoista. Olemme kouluttaneet Annikan puhumaan viroa ainutlaatuisella Elisan äänellä. Elisan äänisynteesi hallitsee myös televiestintäsanaston paremmin kuin mikään valmisohjelmisto. Olemme luoneet tekstin anonymisointimallin varmistaaksemme, että asiakkaiden tiedot pysyvät luottamuksellisina, kun dataa käytetään tekoälymallin kouluttamiseen.

Tuemme terveydenhuoltojärjestelmän digitaalista muutosta data- ja asiakaslähtöisesti. Tärkeä teema uusien hyvinvointialueiden suunnittelussa on kotihoidon digitalisointi, jossa Elisalla on tärkeä rooli digitaalisten ratkaisujen tuottajana.
Vuoden 2022 aikana Elisan Digihoiva-palvelut saatiin entistä laajemman käyttäjäkunnan käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelman ansiosta. KATI-ohjelmalla edistetään uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa.
Elisan Digihoiva-palvelu tehostaa ikäihmisten turvallista kotihoitoa etävalvonnan, hälytysten ja lääkehoitomuistutusten avulla. Digi-HTA-suosituksen mukaisessa virallisessa terveysteknologia-arvioinnissa palvelu sai tietosuojasta ja -turvasta maksimipistemäärän eli kymmenen pistettä. Lisäksi se tukee parempaa vuorovaikutusta ikääntyneiden, heidän omaistensa ja hoitajiensa välillä ja lisää turvallisuudentunnetta.
Elisan modernit terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluratkaisut mahdollistavat sujuvan digitaalisen palvelukokemuksen kodinhoidon asiakkaille useilla paikkakunnilla Suomessa. Digitaalisten ratkaisujen avulla ammattilaisella on aikaa keskittyä kohtaamaan asiakas. Vuonna 2022 raportoitiin yhteensä 17 695 etäkäyntiä Porin perusturvan ja Rauman kaupungin alueella.
Elisan palvelujen määrän perusteella digitaalisten palvelujen käyttö kotihoidossa Suomessa kasvoi 53 prosentilla vuoden 2022 aikana. Useissa kunnissa kunnan etänä tarjoamat päivätoiminnot toimivat ikääntyneiden psykososiaalista hyvinvointia lisäävänä palveluna.
Sertifioitu Elisa Navitas -tietojärjestelmä, joka on liitetty Suomen valtakunnalliseen digitaaliseen Kanta-palveluun, tarjoaa palveluja terveydenhuollon ammattilaisille ja mahdollistaa yksinkertaisen tavan kirjata esimerkiksi koronavirus- ja influenssarokotuksiin liittyviä potilastietoja.
Elisan CodeServer Master Data Management -ratkaisu auttaa hallitsemaan useissa eri tietojärjestelmissä olevaa dataa ja vähentämään rutiininomaisen manuaalisen työn määrää automatisoinnilla. Tämä voi johtaa esimerkiksi keskimääräiseen 1 000 henkilötyötunnin säästöön yksittäisessä sairaanhoitopiirissä.
Elisa tekee yhteistyötä terveydenhuoltoasioissa useiden oppilaitosten kanssa, ja esimerkiksi ammatillista koulutusta ja muuta ammattitaitoa tukevaa koulutusta tarjoava Sataedu on ottanut Elisa Digihoivan yhdeksi terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun vastuullisuuskoulutuksen aiheeksi.
Lisätietoa terveydenhuoltopalveluistamme

Sosiaalinen vastuu Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa
Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa


Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme Elisan yleisiä toimintaperiaatteita työskennellessämme asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmiemme kanssa.
Syrjimättömyys, tasa-arvo, hyvä johtaminen, hyvinvointi sekä työterveys ja -turvallisuus ovat Elisalle keskeisiä teemoja. Pyrimme rakentamaan turvallisen digitaalisen ympäristön, joka takaa kaikille yhtäläiset oikeudet.


Elisa on merkittävä työnantaja päämarkkinoillaan Suomessa ja Virossa. Yhä kansainvälisempänä yrityksenä työllistämme suoraan ja välillisesti tuhansia ammattilaisia ympäri maailmaa.
Mittaamme suoriutumistamme työnantajana kahdesti vuodessa henkilöstötutkimuksen avulla. Kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoitteemme on olla kansainvälisesti parhaiden työnantajien joukossa: tavoitteemme on kuulua maailman 10 prosentin parhaimmistoon. Vuonna 2022 henkilöstötutkimuksen Engagement Score -tulos oli 77. Se pysyi vakaana koko vuoden ajan, mutta jäi tavoitteestamme. Kehitämme toimintaamme järjestelmällisesti tutkimuksesta saadun palautteen perusteella.
Vuodelle 2022 oli ominaista poikkeuksellinen ja pitkittynyt epävarmuus, joka johtui koronaviruksesta ja myöhemmin sodan syttymisestä Ukrainassa. Lisäksi Suomessa ICT-alan työtaistelu johti pitkittyneeseen lakkoon, joka vaikutti myös Elisan henkilöstöön ja asiakaspalveluihin.



Elisalaiset arvostavat joustavuutta ja mahdollisuutta käyttää käytännöllisintä ja tehokkainta työskentelytapaa.
Vuonna 2022 keskityimme erityisesti työntekijöidemme työhyvinvoinnin varmistamiseen. Pitkäkestoisen koronaviruspandemian vuoksi jokainen Elisan tiimi sai päättää itse optimaalisesta työskentelymallistaan jo syksyllä 2021, ja jatkoimme tätä toimintamallia vuonna 2022. Toimistolla vietettyjen työpäivien keskimääräinen määrä vaihteli maittain; konsernitasolla lähityöpäivien keskimääräinen määrä vuonna 2022 oli 88.
Kun käytössä on hybridityöskentelymalli yhä tärkeämpään rooliin työntekijöiden hyvinvoinnin varmistamisessa nousevat esimiesten ja tiimin jäsenten välinen jatkuva vuoropuhelu, säännölliset kohtaamiset tiimin ja työyhteisön kanssa sekä avustavat työkalut ja henkilöstötiedot.
Kehitämme parhaillaan työterveyshuoltoamme Suomessa uuden palveluntarjoajan kanssa, mm. vahvistamalla tukea mielenterveysongelmissa ja tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita sekä tukemalla esimiehiä varhaisessa ongelmiin puuttumisessa.
Virossa tarjosimme virtuaalista tukea mielenterveyteen liittyvissä asioissa asiakasrajapinnassa työskenteleville työntekijöille ja kokeilimme nelipäiväistä työviikkoa tuotanto- ja teknologiayksikössä. Viron toimintojen yhdistyessä harmonisoimme henkilökuntaedut, varmistaaksemme yhtäläisetedut kaikille työntekijöille.
Jatkuvasti muuttuva työ- ja toimintaympäristö edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä oppimista ja uudelleenkouluttautumista erityisesti IT-alan tehtävissä. Otimme käyttöön maailmanlaajuisia oppimisyhteisöjä tukeaksemme organisaatioiden välistä oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista.
Vuosi päättyi Elisan 140-vuotisjuhliin. Eri toimipaikat ympäri maailman järjestivät henkilöstölle juhlia vuosipäivän ja elisalaisten välisen yhteistyön kunniaksi.
On tärkeää, että meillä on sekä toimistossa että virtuaalisesti työympäristö, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tuntea kuuluvansa ryhmään sellaisena kuin on. Kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja voivat luottaa työyhteisön tukeen.
Monimuotoisuuden, tasa-arvon, osallisuus ja yhteenkuuluvuuden edistäminen on tärkeä osa inklusiivista työpaikkaa, jossa kaikkia kannustetaan oppimaan, jakamaan ideoitaan ja kehittämään työtään. Kyseessä on jatkuva prosessi, jossa organisaatiokulttuuria tarkastellaan ja parannetaan.
Tasa-arvon edistämiseksi määritimme Elisalle konsernitason tavoitteen naisten osuuksista johtotehtävissä. Naisten osuus raportoidaan neljännesvuosittain osavuosikatsauksessamme. Vuoden neljännellä neljänneksellä osuus oli 30 prosenttia.
Elisan eurooppalainen yritysneuvosto aloitti työnsä, ja kustakin maasta valittiin neuvostoon työntekijöiden edustajat. Neuvosto tukee tasa-arvoista ja monipuolista vuoropuhelua Elisan johdon ja työntekijöiden välillä.
Rekrytoinnissa korostamme esimerkiksi tasapuolisuutta koko rekrytointiprosessissa ja noudatimme vakiintunutta menettelytapaamme, jonka mukaan kaikkiin avoimiin esimiestehtäviin kutsutaan haastatteluihin kaikkia sukupuolia edustavia hakijoita. Otimme myös käyttöön työkalun, joka auttaa meitä tuottamaan monimuotoisuutta paremmin huomioivampia rekrytointi-ilmoituksia sekä työnantajamarkkinointia.
Monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus pysyivät edelleen aiheina Elisan johtajakoulutuksessa, parantaaksemme edelleen esimiesten tietoisuutta aiheista. Järjestimme myös sarjan webinaareja inklusiivisuudesta työpaikalla, lisätäksemme koko henkilöstön ymmärrystä.
Vuoden aikana perustimme Elisan sateenkaariyhteisön (Elisa Rainbow Community), joka on globaali Elisan sisäinen lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten
(LGBTQ) yhteisö. Lisäksi olemme yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa olleet mukana tukemassa Helsinki Pridea jo vuosia. Jatkoimme myös yhteistyötämme Women4Cyberin ja Inklusiiv yhteisön kanssa. Women-4Cyber-yhdistyksen tarkoituksena on rakentaa kyberturvallisuusalan naisammattilaisten yhteisö, ja Inklusiiv-yhteisö on monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta edistävä verkosto, jossa mukana olevat organisaatiot näkevät näiden asioiden edistämisen strategisesti tärkeäksi.
Tarjotessamme palveluitamme kohtaamme vuosittain miljoonia yritys- ja kuluttaja-asiakkaita joko henkilökohtaisesti tai virtuaalisesti. Turvallisten ja luotettavien yhteyspalveluidemme avulla miljoonat ihmiset voivat käyttää digitaalisia palveluja aina juuri siellä, missä se on heille kätevintä ja käytännöllisintä. Tärkeimpiä tavoitteitamme on parantaa nopeiden yhteyksien kattavuutta Suomessa ja sitä kautta edistää jokaisen mahdollisuutta osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan.
Keskeisiä teemoja kuluttaja-asiakkaiden kohtaamisissa ovat olleet turvallisen ja luotettavan asiakaspalvelun saatavuus ja käytettävyys, eettisen myynnin varmistaminen ja asiakkaiden yksityisyyden kunnioittaminen. Suomessa päivitimme asiakaskohtaamisohjeemme varmistaaksemme, että vastaamme paremmin asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin, paransimme toimintatapojamme palvellaksemme paremmin iäkkäitä asiakkaita ja aloimme työn läpinäkyvyyden lisäämiseksi puhelinmyynnissä.
Parantaaksemme asiakaspalvelumme saatavuutta olemme perustaneet K-Citymarket-kauppojen yhteyteen täysin uuden palveluketjun, jonka ansiosta kuluttajaasiakkaamme tavoittavat asiakaspalvelumme helpommin. Olemme myös lisänneet automaatiota sekä ääni- ja chatbottien käyttöä. Ukrainalaisia asiakkaitamme tukeaksemme otimme käyttöön puhelinnumeron, jossa tarjotaan palvelua heidän äidinkielellään.
Jatkuva vuoropuhelu asiakkaiden kanssa ja säännöllinen palautteen kerääminen suoriutumisestamme auttavat meitä parantamaan toimintaamme. NPS -asiakastyyväisyyskyselyjen lisäksi keräämme säännöllisesti palautetta muilla asiakastyytyväisyyskyselyillä Suomessa ja Virossa. Suomessa hyödynnämme alueraateja, joiden kautta saamme arvokasta palautetta kunkin alueen sidosryhmiltä.
Saavutettavuus on tärkeä osa Elisan missiota digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Meille saavutettavuus tarkoittaa laatua ja turvallisuutta sekä helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla olevia palveluita. Nämä ovat olennaisia elementtejä myös Elisan asiakaskokemuksen kehittämisessä ja onnistuneiden asiakaskohtaamisten edistämisessä.
Viime vuosina olemme keskittyneet parantamaan valmiuksiamme kehittää palvelujemme saavutettavuutta. Vuodesta 2021 lähtien olemme mitanneet toimintamme tuloksia sisäisesti saavutettavuusindeksin avulla. Indeksi koostuu teknisistä ja prosessien parannuksista, sisäisistä koulutustoimista ja auditoinneista. Näin voimme varmistaa, että kaikki asiakkaillemme suunnatut digitaaliset palvelumme ovat Suomen ja Viron tulevan kansallisen esteettömyyslainsäädännön mukaisia.
Vuonna 2022 otimme esteettömyyskriteerit käyttöön tärkeimmissä palvelunkehitysprosesseissamme. Ensi vuonna ne ovat myös kaikki mukana Elisa Design System -järjestelmässä. Jatkoimme verkkosivustojemme ja digitaalisten palvelujemme esteettömyysauditointeja, jotka
Työntekijöiden tasaarvoisen urakehityksen varmistaminen on tärkeä osa työpaikan tasa-arvoa koskevaa työtämme.



suoriti ulkopuolinen asiantuntijataho. Ne kattoivat mm. Elisam Viron verkkosivuston ja asiakasportaalin sekä Elisa Elamus TV:n (digiboksit ja sovellukset), Elisan yrityssivut, Elisa Ideat sekä, Elisa Suomen asiakaspalvelusivustot ja OmaRing. Näillä toimilla varmistamme, että kaikki palvelu valikoimamme palvelinpuolen komponentit ovat helposti saatavilla ja että ne otetaan järjestelmällisesti käyttöön myös tulevaisuudessa. Saavutettavuusselosteet julkaistaan vuonna 2023.
Toimittajamme ovat hyvin tärkeitä, voidaksemme toteuttaa missiotamme, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Tätä varten asetamme toimittajillemme vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia, ja odotamme heiltä niiden mukaista toimintaa. Sen ohella lisäämme tietoisuutta sekä teemme toimittajien kanssa yhteistyötä vastuullisuuden edelleen vahvistamiseksi.
Vuonna 2022 maksoimme toimittajille ja alihankkijoille yhteensä 1 008 miljoonaa euroa.
Elisassa hankintaorganisaatiolla ja vendor manager henkilöillä on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatku vassa kehittämisessä. Tällä hetkellä olemme nimenneet vastuuhenkilöt 165 toimittajalle varmistaaksemme niin jatkuvan vuoropuhelun kuin toiminnan parantamiseni.
Vuonna 2022 painopistealueita oli kolme, joista ensim mäinen oli toimittajien vastuullisuuden seurannan kehittä minen. Tätä varten paransimme toimittajien perustietojen hallintaa sekä pilotoimme säännöllisen raportoinnin ja toimittajakohtaisen mittariston, jonka avulla pystymme
arvioimaan toimittajien vastuullisuuden tasoa. Olemme myös parantaneet vastuullisuuden näkyvyyttä tarjouskilpai luprosessissa ja varmistaneet, että valitut vastuullisuuden aihealueet otetaan paremmin huomioon kilpailutuksissa ja sopivia toimittajia valittaessa.
Toinen painopistealue oli tietoisuuden lisääminen vastuullisuudesta ja erityisesti ilmastokysymyksistä. Yksi keskeinen toimi oli kaikille vendor managereille pakollinen verkkokoulutus. Toimittajien tietoisuuden lisäämiseksi hyödynsimme Carbon Disclosure Projectin (CDP) toimi tusketjuohjelmaa johon kutsuimme kaikki tärkeimmät toimittajiamme raportoimaan ympäristötietonsa. Lähes 70 prosenttia sadasta tärkeimmästä toimittajastamme vastasi kyselyyn.
Kolmas painopistealue oli yhteistyön kehittäminen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osallistuimme toimiala tason yhteistyöhön, kuten esimerkiksi Joint Audit Coopera tion (JAC) -yhteistyöverkoston ja Euroopan televiestintäalan yritysten järjestön ETIS:n toimintaan. Lisäksi toteutimme useita erillisiä yhteisiä vastuullisuushankkeita toimittaji emme kanssa, kuten energiatehokkaampien antennien kehittäminen ja hiilineutraalien kannettavien tietokoneiden tarjoaminen työntekijöillemme.
Edellä mainittujen lisäksi Ukrainan sota ja vuoden 2022 geopoliittinen tilanne edellyttivät erityistä keskittymistä toimitusketjumme häiriönsietokyvyn parantamiseen, jotta voimme varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.
Elisan toimittajien vastuullisuustyöryhmä, jossa on jäseniä hankintatoimesta sekä liiketoiminta-, vastuullisuusja compliance-toiminnoista, koordinoi vastuullisuuden edistämistä toimituketjussa sekä siihen liittyviä kehittämis toimia. Työryhmä keskittyi laitteiden ja tuotteiden toimitus ketjuun. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
Vuonna 2022 teimme 24 turvallisuusauditointia toimitta jillemme. Lisäksi toimtusketjussamme tehtiin 83 sosiaalisen vastuun auditointia JAC yhteistyöllä. Auditointien tulokset
eivät johtaneet yhdenkään yhteistyökumppanin hylkäämiseen. Meillä oli edelleen haasteita auditointien suorittamisessa, johtuen pitkittyneestä koronapandemiasta. Auditoinneissa tunnistimme erilaisia korjattavia puutteita, jotka koskivat mm. työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä ja työtunteja. Auditointien tulokset on kerätty tietokantaan, ja korjaavia toimia koskevia havaintoja seurataan säännöllisesti.
Lisätietoa Elisan toimitusketjun vastuullisuudesta
Meille on tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin eteen.
Vuoden 2022 aikana ajatuksemme ja myötätuntomme ovat olleet Ukrainan kansan puolella, ja haluamme auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Tarjoamalla tuhansia prepaid-liittymiä ilmaiseksi pyrimme varmistamaan, että Ukrainasta Suomeen saapuvat pakolaiset voivat pitää yhteyttä läheisiinsä. Lisäksi lahjoitimme 50 000 euroa UNICEFille, joka antaa paikan päällä apua ukrainalaislapsille, jotta he selviytyisivät sodan keskellä.
ShedHelsinki Säätiö on Elisan vuonna 2017 perustama säätiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. ShedHelsinki tukee lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä keskittyen monimuotoisuuteen ja lapsiin, joilla on erityistarpeita.
Säätiö tuottaa luovia tapahtumia, kuten musikaaleja, yhdessä useiden organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden 2022 ShedHelsinki-musikaali oli Saiturin joulu.
Elisa on vuodesta 2014 lähtien edistänyt suomalaisten lasten digitaalisia taitoja Elisa Digikouluissa, joissa on opiskellut jo yli 2 000 lasta. Opetussisällön pääpaino on ollut koodauksen ja ohjelmoinnin perusteissa. Digikouluissa 10–12-vuotiaat lapset ovat voineet tutustua muun muassa robotteihin, esineiden internetiin ja digitalisaatioon.
Vuonna 2022 osallistuimme Global Child Forum Business Academyyn, joka tukee yrityksiä lisätiedoilla ja -välineillä, jotta ne voivat ottaa lasten oikeuksien näkökulman laajasti huomioon toiminnassaan.
Elisan Yritysasiakkaat-yksikkö järjesti yhdessä 200 sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestön kattojärjestö Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) kanssa tapahtuman, jonka tarkoituksena oli ensinnäkin edistää yritysten ja sosiaalialan järjestöjen kohtaamisia ja toiseksi ideoida digitaalisia ratkaisuja sosiaalisiin kysymyksiin.
Elisa on ollut Nenäpäivä-säätiön ja sen Nenäpäivätapahtuman yhteistyökumppani jo yli kymmenen vuoden ajan, ja vuonna 2022 yli 40 elisalaista oli jälleen mukana auttamassa kampanjassa.
Elisa liittyi vuoden 2022 aikana tukijäseneksi Enter ry:een, joka auttaa nykypäivän informaatio- ja viestintäteknologiasta kiinnostuneitä ikääntyneitä.

Lisätietoa yhteistyöhankkeistamme
Elisa on nuorten ja monimuotoisuuden tukemiseen keskittyvän ShedHelsinki Säätiön perustaja.

Taloudellinen vastuu Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia
VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT



Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia


Elisan vahva taloudellinen suoriutuminen jatkui vuonna 2022, ja loimme kestävää arvoa sidosryhmillemme ja koko yhteiskunnalle.
Toimintamme taloudellinen kannattavuus ja kilpailukyky mahdollistavat jatkuvat investoinnit palveluihimme, verkkoomme ja innovaatioihin.

Elisan keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet: elisa.fi/sijoittajille
Merkittävä osa Elisan liikevaihdosta palautuu takaisin yhteiskuntaan investointeina, palkkoina, veroina, osakkeenomistajille maksettavina osinkoina sekä kumppaniverkostollemme suoritettavina maksuina. Osallistumme yhteiskunnan kehitykseen myös paten toiduilla innovaatioillamme sekä aktiivisella tutkimus- ja startup-yhteistyöllä.


Digitalisaatiolla on keskeinen rooli taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän vihreän siirtymän varmistamisessa. Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme olleet hiilineutraaleja vuodesta 2020 lähtien, ja edistämme merkittävästi kestävää ja ympäristöystävällistä toimintaa asiakkaidemme ja yhteiskunnan hyväksi.
Suurin osa nykyisestä liiketoiminnastamme liittyy televiestintäalaan. Tarjoamme luotettavia ja turvallisia digitaalisia yhteyspalveluita yritys- ja kuluttaja-asiakkaillemme Suomessa ja Virossa. Kasvavat kansainväliset digitaaliset liiketoimintayksikkömme tarjoavat ohjelmistopalveluja ja virtuaalisia viestintäratkaisuja maailmanlaajuiselle asiakaskunnalle.
Euroopan unionin kestävän rahoituksen pakettiin sisältyy kestävyyteen liittyvien tietojen rahoitussektorilla antamista koskeva asetus (EU 2019/2088), jonka perusteella rahoitusmarkkinatoimijoiden tulee arvioida ja antaa tietoja tarjoamiensa sijoitustuotteiden kestävyydestä. Taksonomia-asetus (EU 2020/852) määrittelee yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Vuonna 2021 Elisa arvioi liiketoimintansa EU:n taksonomia-asetuksen kelpoisuusmäärittelyjen mukaisesti ja julkisti sen mukaiset keskeiset tulosindikaattorit.
Päivitimme arvioinnin vuonna 2022. EU:n taksonomiaasetuksen soveltamisalaa ei ole laajennettu, eikä taksonomia edelleenkään koske teleoperaattoreita. Taksonomiaan kuuluvien taloudellisten aktiviteettien osuus Elisan liikevaihdosta, käyttöomaisuusinvestoinneista ja operatiivisista kustannuksista jää näin ollen vähäiseksi. Olemme tarkistaneet kelpoisuusarvioinnin, ja seuraavien liiketoimintojen katsotaan kuuluvan taksonomian piiriin: konesalipalvelut ja viihdepalvelut. Edellisvuoteen verrattuna virtuaaliset viestintäratkaisut, teollisuuden IoT-ratkaisut ja verkon suorituskyky (kansainvälinen ohjelmistoliiketoiminta) ja e-kirjapalvelut jäivät pois taksonomian piiriin kuuluvien Elisan liiketoimintojen joukosta. Tähän tulokseen päädyttiin taloudellisen toiminnan määritelmän tarkemman analysoinnin ja tulkinnan jälkeen. Tarkistettu taksonomiaan piiriin kuuluva osuus liikevaihdosta oli 205 miljoonaa euroa (200).
Arvioimme Elisan liiketoimintojen kriteerien mukaisuutta seuraavien taksonomialuokkiin sisältyvien merkittävän edistämisen kriteerien perusteella: 8. Tietoja viestintäteknologia, ilmastonmuutoksen torjunnan alasektorit; 8.1 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvät palvelut ja 8.3 Radio- ja televisio- toiminta.
Lisäksi arvioimme vähimmäistason suojatoimia ja "ei merkittävää haittaa" -periaatteen mukaisia vaatimuksia.
Päädyimme siihen lopputulokseen, että 87 prosenttia Elisan liiketoiminnoista, jotka olivat olennaisia tietojenkäsittelyn ja palvelintilan vuokrauksen kannalta täytti kriteerit. Tärkein syy siihen, että vaatimukset eivät täyttyneet täysin, oli joidenkin konesalien jäähdytysjärjestelmissä havaitut rajoitukset. Radio - ja televisiotoiminnan kannalta merkityksellistä viihdepalveluliiketoimintaa tarkasteltiin palvelun toiminnan ja tarjoamisen näkökulmasta. Arvioinnin perusteella tämä toiminta oli täysin taksonomian kriteerien mukaista.
Jatkamme työtä parantaaksemme edelleen toimintamme EU:n nykyisten taksonomiakriteerien mukaisuutta, ja olemme aloittaneet valmistelut mahdollisia tulevia ympäristötavoitteita varten.
Keskeisten tulosindikaattorien määrittelyssä on noudatettu delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987 ja 2021/2800 liitteissä 1 ja 2 olevia määritelmiä ja laskelmia koskevia ohjeita. Liikevaihto sekä pääoma- ja toimintamenot perustuvat Elisan vuoden 2022 konsernitilinpäätökseen. Kaksoislaskenta on vältetty luokittelemalla ulkoiset tulovirrat taksonomian aktiviteetteihin vain kerran. Kolmas osapuoli on varmentanut laskennan ja tulokset.
Elisan taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot 2022
Osuus liikevaihdosta Mukainen 9,4 % Kelpoinen 9,6 %
Osuus käyttöomaisuusinvestoinneista Mukainen 4,3 % Kelpoinen 4,7 %
Osuus operatiivisista kustannuksista Mukainen 0,0 % Kelpoinen 0,0 %


Elisa on Suomen suurin operaattori-investoija, ja investoimme vuosittain 12 prosenttia liikevaihdostamme verkkoihin ja palveluihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa. Jatkuvilla investoinneilla rakennamme ja ylläpidämme kattavaa kiinteää ja mobiiliverkkoa ja voimme tarjota uusimpia teknologioita digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Vuonna 2022 käyttöomaisuusinvestointimme olivat 290 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuivat 5G-verkon kehittämiseen (mukaan lukien taajuuslisenssit Virossa), kiinteään kuituverkkoon, IT-järjestelmiin ja asiakaspäätelaitteisiin. Panostamme myös digitaalisiin palveluihin sekä päämarkkinalaueellamme että kansainvälisesti.
Olemme sitoutuneet harjoittamaan vastuullista ja kestävää liiketoimintaa kaikilla tasoilla, myös rahoitustoiminnassa. Osana tätä sitoumusta perustimme vuonna 2022 vastuullisen rahoituksen viitekehyksen tukemaan Elisan vastuullisuustavoitteita. Viitekehys kattaa ilmastotavoitteemme sekä digitaalisen ja sosiaalisen vastuun. Elisa voi laskea liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja muita rahoitusvälineitä rahoittaakseen tai jälleenrahoittaakseen kestäviä investointeja ja hankkeita viitekehyksen mukaisesti. Vuonna 2022 ei toteutettu liikkeeseenlaskua viitekehyksen nojalla.
Elisa on ollut useana vuonna peräkkäin Suomessa eniten patentteja hakeneiden yritysten joukossa. Yksi patentoinnin edellytyksistä ovat työntekijöiden tekemät keksintöilmoitukset, ja vuosi 2022 oli jälleen ennätysvuosi keksintöilmoitusten saralla.
Patentoitavia keksintöjä on tyypillisesti syntynyt kehitettäessä Elisan digitaalisia palveluita Elisan omalle verkon toimialueelle ja verkko-omistuksesta riippumattomia kansainvälisiä palveluita. Oman toiminnan kehittämisen yhteydessä syntyneitä innovaatioita jalostetaan myös ohjelmistotuotteiksi, joita myydään kansainvälisillä markkinoilla esimerkiksi muille toimijoille. Patenttien ja muiden innovaatioita suojaavien immateriaalioikeuksien merkitys korostuu kansainvälisessä liiketoiminnassa. Patentit tukevat innovaatioiden muuttamista liiketoiminnaksi.
Elisalla on tällä hetkellä 337 patenttia ja patenttihakemusta, joista suurin osa liittyy verkkojen ja palvelujen automatisointiin ja optimointiin sekä automaattiseen saatavuuden varmistamiseen ja vianmääritykseen. Vuonna 2022 vahvistimme muun muassa tekoälyyn, puheentunnistukseen, kyberturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen liittyvien teknologioiden suojausta. Vuonna 2022 jätettiin 40 uutta ensihakemusta.
Elisan päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Suomessa Elisa on seitsemänneksi suurin yhteisöveronmaksaja, ja osuutemme kaikkien teleoperaattoreiden maksamista yhteisöveroista on 72 prosenttia (vahvistetut verotiedot vuodelta 2021). Vuonna 2021 maksamamme ja tilittämämme verot olivat 531 miljoonaa euroa. Elisan tuloksella on valtakunnallisia vaikutuksia, sillä lähes puolet yhteisöverosta maksetaan 38 eri kunnalle.
Virossa yhtiöt ovat velvollisia maksamaan yhteisöveroa vain, jos ne maksavat osinkoja omistajilleen. Elisan virolaiset tytäryhtiöt eivät ole maksaneet osinkoja emoyhtiölle.
Elisa laajenee kansainvälisesti ja toimii tällä hetkellä 21 maassa.
Elisa on sitoutunut vastuulliseen ja tulokselliseen toimintaan. Maksamalla veroja ja muita julkisia maksuja osallistumme yhteiskunnan kehittämiseen kaikissa toimintamaissamme.
Elisa on sitoutunut täyttämään globaalit verovelvoitteensa, eli se toimii kaikkien paikallisten ja kansainvälisten verolakien sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti.
Elisan hallitus hyväksyi vuonna 2022 Elisa-konsernin veropolitiikan, jossa vahvistetaan pääperiaatteet sille, miten Elisa hallinnoi verojaan ja harjoittaa verotukseen liittyvää toimintaa. Veropolitiikka sisältää kuvauksen riskienhallinnasta, yhteistyöstä viranomaisten kanssa ja ilmiantokäytännöistä.
Elisan veropolitiikkaa sovelletaan maailmanlaajuisesti kaikkiin Elisa-konsernin liiketoimintayksiköihin ja yhtiöihin sekä kaikenlaisiin veroihin ja maksuihin, ja sitä tuetaan sisäisillä ohjeilla ja valvonnalla.



Pienen kielialueen kulttuurin edistäminen ja vaaliminen on yksi tärkeistä vastuullisuustoimistamme Suomessa ja Virossa.
Elisa on Suomen merkittävimpiä kotimaisten tv-sarjojen ja elokuvien draaman tuottajia. Olemme julkaisseet yli 30 alkuperäissarjaa, ja sarjojamme on viety katseltavaksi jo yli 60 maahan ympäri maailman. Ennätysmäärä Elisa Viihde -alkuperäissarjoja valittiin kiinnostavimpien joukkoon Cannesin MIPDrama -tapahtumassa.
Laskennallinen kulttuurikädenjälkemme 2022 oli 43 miljoonaa euroa (sisältäen suorat sisällönostot pääasiassa kotimaisilta toimijoilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille).
Elisa Viihteen alkuperäissarjat ovat katsottavissa Elisa Viihde Viaplay suoratoistopalvelussa, josta löytyvät laadukkaimmat kotimaiset ja kansainväliset sarjat ja elokuvat. Tämän mahdollistamme yhteistyössä Viaplay Groupin kanssa.
Jatkoimme myös kotimaisen e-urheilukulttuurin vahvaa rakentamista. Järjestimme mm. marraskuussa 2022 Suomen historian suurimman kansainvälisen e-urheiluturnauksen mikä toi ennennäkemätöntä arvoa kotimaiselle e-urheiluyhteisölle.
Elisa Eesti aloitti alkuperäisohjelmien tekemisen vuoden 2019 lopulla. Nykyään Elisa on Viron suurin draamasisällön tuottaja. Vuonna 2022 Virossa tuotettiin kymmenkunta draamasarjaa, joista Elisa loi neljä. Vuonna 2023 tavoitteenamme on kaksinkertaistaa sarjojen määrä. Elisan kaikkien aikojen ensimmäinen virolainen draamasarja, vakoilutrilleri Reetur (Petturi), on myyty useille striimauspalveluille ja televisiokanaville ympäri maailmaa, muun muassa Intiaan ja Japaniin. Se on myös voittanut lukuisia palkintoja sekä Virossa että ulkomailla.
Draama-, dokumentti- ja viihdesarjojen tuottamisen lisäksi Elisa on edelläkävijä virolaisten huippukirjailijoiden teatterinäytelmien laadukkaassa tallentamisessa osana Elisan tehtävää säilyttää virolaista kuvataidetta ja kulttuuria.
Uudet innovaatiot muokkaavat tulevaisuutta. Elisa on mukana vauhdittamassa tätä muutosta lanseeraamalla lukuisia innovaatioita yhdessä startup-yritysten kanssa.
Elisalla on pitkäaikainen kokemus startup-yhteistyöstä. Vuosien ajan olemme rakentaneet omaa innovaatioalustaamme yli tuhannen startup-yrityksen kanssa eri puolilta maailmaa, ja olemme kehittäneet startupien kanssa lähes 50 innovaatiota.
Startup-kumppanit olivat jälleen kerran tyytyväisiä jatkuvaan yhteistyöhön (vuoden 2022 Net Promoter Score oli 59,4). Teimme 23 soveltuvuusselvitystä ja toteutimme seitsemän innovaatiota missiomme, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, mukaisesti.
Vuonna 2022 teimme tiivistä yhteistyötä uuden Elisan tuotteen, Supersightin, parissa useiden startup-yritysten kanssa, erityisesti tekoälyanalytiikkaa tarjoava Fyman, joka toimitti reaaliaikaista videoanalytiikkaa useista käyttötapauksista. Yksi Elisa Supersightin menestyksekkäimmistä hankkeista on ollut Helsingin satama, jolle Supersight ja Fyma toimittivat keskeistä liikenneanalytiikkaa. Se auttaa satamaa ymmärtämään liikkumista eri paikoissa ja siten optimoimaan toimintojaan ja vähentämään kustannuksia merkittävästi. Myös suomalainen startup-yritys Vertical Hobby on ollut avainasemassa Supersightin kehityksessä tarjoamalla 3D-tulostettuja koteloita erilaisiin ympäristöihin.


Me Elisalla uskomme, että menestyksekkäitä ja vastuullisia palveluja ja digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan yhteistyössä akateemisen maailman kanssa.
Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä akateemisten kumppaneiden ja tutkimuslaitosten kanssa sekä laajensimme tutkimusportfoliotamme uusille tutkimusalueille ja käynnistimme uutta yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Yhteistyömme Suomen tekoälykeskuksen (Finnish Center for Artificial Intelligence, FCAI) kanssa johtaa laitteiden ja verkkojen innovatiivisiin tekoälypohjaisiin ennakoiviin ylläpitoratkaisuihin. Julkaisimme kaksi tutkimusartikkelia ja jätimme neljä ennakoivaan kunnossapitoon ja koneoppimiseen liittyvää patenttihakemusta. Tutkimustyöhön kuuluu myös synteettisen datan tuottaminen tekoälyn avulla erilaisia tutkimustarkoituksia varten.
Jatkoimme tutkimusyhteistyötä FCAI:n kanssa huippuluokan automaattisten puheentunnistusratkaisujen (Automatic Speech Recognition, ASR) parantamiseksi, ja rakensimme uusia yksittäisille asiakkaille räätälöityjä ASR-malleja. Erityisesti suomen kielelle kehitetty mallimme on muita ASR-malleja parempi.
Olemme tehneet yhteistyössä useiden tutkijoiden kanssa Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa korkealaatuista tutkimusta tekoälyn ja koneoppimisen, kyberturvallisuuden, yksityisyyden suojan ja liikkuvan tietojenkäsittelyn aloilla. Julkaisimme tämän yhteistyön yhteydessä kuusi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia ensiluokkaisissa julkaisuissa.
Vuonna 2022 laajensimme tutkimuksiamme koskemaan myös liikkumisdatan yksityisyydensuojaa. Käynnistimme Helsingin yliopiston kanssa tutkimushankkeen tästä aiheesta. Olemme avustaneet University of Southern Californiaa kyberturvallisuuteen ja hajautettuun koneoppimiseen (federated machine learning) liittyvällä tutkimustietoaineistolla, ja jatkamme tutkimushanketta tällä alueella. Tulevan tutkimuksen osalta olemme osallistuneet useisiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston laatimiin tutkimusehdotuksiin, jotka on jätetty Business Finlandin käynnistämään 6G Bridge -ideakilpailuun.
Akateemisten yhteistyökumppaneiden lisäksi olemme harkinneet yhteistyötä myös teollisuuskumppaneiden kanssa. Olemme tutkineet innovatiivisia tutkimusaiheita yhdessä VTT:n ja intialaisen mobiilioperaattori Jion kanssa. Seuraavaksi pyrimme tehostamaan nykyisiä yhteistyöhankkeitamme ja käynnistämään uusia hankkeita uusien kumppaneiden kanssa.
Lisäksi tuemme vuosittain HPY:n Tutkimussäätiön kautta teletekniikan, televiestinnän ja tietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä. Säätiö oli jakanut vuoden 2022 loppuun mennessä apurahoja yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoille eri yliopistoissa. Säätiön kirjastoon on tallennettu 135 väitöskirjaa.
Lisätietoa Elisan tutkimus- ja kehitystoiminnasta
Tutkimusyhteistyöllä voimme osallistua ja panostaa alan huippututkimukseen.

Ympäristövastuu Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta



Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta
2022


Ympäristövastuun osalta haluamme torjua ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia kiireellisesti. Elisa voi merkittävästi vaikuttaa ympäristön kestävään kehitykseen tarjoamalla ratkaisuja, jotka edistävät yhteiskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta.
Näinä poikkeuksellisina aikoina, jolloin meneillään on useita päällekkäisiä kriisejä, meidän on toimittava yhdessä nopeuttaaksemme lieventäviä ja sopeuttavia toimia.
Olennaisuusanalyysi on auttanut meitä määrittelemään, mitkä ovat Elisan toiminnassa vaikuttavimmat ja tärkeimmät ympäristövastuukysymykset. Me keskitymme ympäristövastuutyössämme ilmastonmuutokseen. Kiinnitämme huomiota päästöihin ja olemme hiilineutraaleja omassa toiminnassamme. Kannustamme myös toimitusketjuamme käsittelemään hiilipäästöjään ja välillisiä vaikutuksiaan luontoon.
Elisan mission, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, mukaisesti tarjoamme ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita vähentämään omia hiilipäästöjään. Näin nopeutamme osaltamme hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamista. GSM Associationin Enablement Effect -raportin mukaan Elisan palveluiden aiheuttama positiivinen kädenjälki voi olla kymmenkertainen palveluiden negatiiviseen jalanjälkeen verrattuna.

Elisa on vähentänyt absoluuttisia suoria (Scope 1) ja epäsuoria (Scope 2) kasvihuonekaasupäästöjään 77 prosentilla perusvuodesta 2016. Olemme siis jo saavuttaneet aikaisemman Science Based Target -tavoitteemme (T1) vähentää kasvihuonekaasupäästöjä absoluuttisesti 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Näin ollen asetimme vuonna 2022 uuden lähiajan tavoitteen sekä pitkän aikavälin Net Zero -tavoitteen (joka on kuvattu mittareita ja tavoitteita koskevassa osiossa).
Elisan palveluihin liittyvä infrastruktuuri tarvitsee toimiakseen merkittävästi sähköä. Lisäksi loppukäyttäjillä pitää olla palveluita varten laitteita, joiden valmistukseen tarvitaan resursseja. Tästä syystä olemme määritelleet energia- ja materiaalitehokkuuden yhdeksi Elisan tärkeimmistä ympäristövastuun osa-alueista.
Euroopassa meneillään oleva energiakriisi vaikuttaa myös maailmanlaajuiseen ilmastokriisiin. Kestävään energiaan siirtyminen on välttämätöntä. Elisa on käsitellyt energiariskejä strategiassaan vuodesta 2009 lähtien, ja lievennämme riskejä osana toimintaamme esimerkiksi parantamalla jatkuvasti energiatehokkuuttamme ja käyttämällä hiilivapaata energiaa. Tarjoamme nopeita yhteyksiä ja ratkaisuja paikasta riippumattomaan työskentelyyn, joka parantaa yhteiskunnan sietokykyä sekä vähentää matkustamisen tarvetta ja hiilipäästöjä.
Elisan hiilijalanjälki (Scope 1 ja 2) on pienentynyt yli 77 prosentilla vuodesta 2016, mikä johtuu siitä, että käytämme energiaa, josta ei aiheudu hiilipäästöjä, ja parannamme jatkuvasti koko toimintamme energiatehokkuutta. Vuonna 2022 tehostimme toimitusketjun sitouttamista parantaaksemme yhteistyötä maapallon kestävyyden rajoissa.
Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintomallimme takaa sääntöjenmukaisen, tehokkaan ja oikea-aikaisen päätöksenteon sekä ylimmän johdon ja liiketoimintojen strategisen sitoutumisen kestävään kehitykseen. Tämä vastaa sidosryhmiemme odotuksia ja omia liiketoimintavaatimuksiamme.
Vuonna 2022 päivitimme olennaisuuskyselymme, ja tulokset osoittivat ympäristöön liittyvien odotusten kasvaneen. Arvioimme raportoitavien tietojen avoimuuteen ja tarkkuustasoon liittyvien odotusten kasvavan. Esimerkkejä ovat viranomaisten ICT-alan vaikutuksia koskevat kyselyt ja yritysasiakkaiden vaatimukset Scope 3 -raportoinnista.
Vuonna 2022 sertifioimme kaksi ekologiseen kestävyyteen liittyvää hallintajärjestelmäämme. Elisan ympäristöjärjestelmä ja ISO 14001 -standardi tukevat meitä sellaisten toimintojen laajassa hallinnassa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön eri tavoin. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, mihin Elisan energianhallintajärjestelmä ja ISO 50001 -standardi keskittyvät, auttaa meitä pienentämään sekä kustannuksia että päästöjä. Näiden olennaisimpien ilmastonmuutokseen ja luonnonvaroihin kohdistuvien vaikutusten lisäksi käsittelemme muun muassa ilman, veden ja maaperän saastumista. Luonnon monimuotoisuus ja oikeudenmukainen siirtymä ovat asiaan liittyviä aiheita, joista tiivis vuoropuhelu erityisesti toimitusketjumme kanssa on tarpeen.
Vuonna 2022 kehitimme edelleen myös hiilikädenjälkilaskentaamme, jossa mitataan, miten Elisa auttaa asiakkaita vähentämään hiilijalanjälkeään.

* Ei SBTi:n vahvistama tavoite

Maailman väkiluku kasvoi kahdeksaan miljardiin vuonna 2022. Resurssien niukkuus ja ilmastonmuutos aiheuttavat maailmanlaajuisesti akuutteja kriisejä, kuten sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta ja luonnon monimuotoisuuden nopeaa häviämistä.
Yritysten on tärkeää varmistaa kestävä tuotanto toimitusketjuissaan ja tukea vastuullisia kulutustottumuksia. Elisa edistää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä omassa toimitusketjussaan sopimusten ja auditointien avulla.
Yhteiset ilmastotoimet toimitusketjuun kuuluvien yhteistyökumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä Elisan Net Zero 2040 -tavoitteen saavuttamisessa, joten vuonna 2022 syvensimme sitoutumistamme keskeisten toimittajien kanssa kannustamalla heitä liittymään CDP:n toimitusketjuohjelmaan. Tämä muodostaa perustan jatkuvalle sidosryhmädialogille. Matkamme jatkuu keskittymällä toimitusketjumme hiilipäästöihin.
Kestävä kehitys Elisan toimitusketjussa
Olemme kaikki suoraan ja välillisesti riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä. Elisalla ei ole omaa valmistustoimintaa, mutta voimme ottaa esille asiaan liittyviä ympäristökysymyksiä toimitusketjukumppaniemme kanssa. Elisa voi parhaiten suojella luonnon monimuotoisuutta torjumalla ilmastonmuutosta.
Vuonna 2022 jatkoimme yhteistyötä WWF:n kanssa ympäristötietoisuuden lisäämiseksi Luontolive-palvelun langattomien videokamerajärjestelmien avulla.
Ilmastonmuutosta käsittelevillä toimilla ja ratkaisuilla voi olla myös tahattomia kielteisiä vaikutuksia, esimerkiksi harvinaisten maametallien lisätarpeen kautta. Käsittelimme lisäksi sosiaalisia vaikutuksia vuoden 2022 aikana, esimerkiksi Global Child Forumin järjestämissä tapahtumissa. Yritykset voivat edistää ilmasto-oikeudenmukaisuutta myös lieventämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ne eivät suoranaisesti aiheuta.
Elisan työ luonnon monimuotoisuuden hyväksi
Koska emme pysty vielä poistamaan kaikkia jäljelle jääviä päästöjä omilla toimillamme, hyödynnämme myös päästökompensointia. Hierarkiassamme ensisijainen keino on tunnistaa ja minimoida omat päästömme, ja ajan myötä luovumme päästökompensoinnista kokonaan.
Kehitämme jatkuvasti Elisan päästökompensaatiosalkkua. Valitsemme tarkoin päästövähennyshyvitysostot korkealaatuisista Gold Standard tai vastaavista hankkeista, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. Näin voimme myös tukea esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta.
Elisan viimeaikaiset päästövähennyshyvitykset ovat peräisin pääasiassa metsien suojelu-, uudelleenmetsitys- ja energiatehokkuushankkeista. Vuonna 2022 poistimme käytöstä 7 910 tonnin hiilipäästöjä vastaavan määrän päästövähennyshyvityksiä.



Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat Elisan strategiaan ja rahoitussuunnitteluun. Hiilipäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaprosessiamme vuodesta 2009 lähtien. Keskeiset tulosindikaattorit mittaavat onnistumistamme vähähiilisen yhteiskunnan mahdollistamisessa, ja vuonna 2022 suunnittelimme ilmastotoimemme seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.
Lisätietoja Elisan lähestymistavasta ilmastostrategiaan TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna
Olemme rakentaneet ympäristöstrategiamme neljälle fokusalueelle. Vuonna 2022 saatoimme päätökseen useita strategisia hankkeita esimerkiksi energiatehokkuus-, kiertotalous-, toimitusketju- ja hiilikädenjälkitietoja julkistamalla. Nämä hankkeet ovat keskeisiä keinoja, joilla edistämme Elisan vastuullisuustavoitteita ja teemme missiostamme konkretiaa.
Kestävän ympäristöstrategian pohjalla on jatkuva tietojenkeruu ja ilmastoskenaarioanalyysien laatiminen. Olemme sitoutuneet kehittämään Elisan omaa ilmastonmuutoksen hillintää 1,5 °C:n skenaariota varten. Tarkistaessamme ilmastoskenaarioitamme vuonna 2022 totesimme, että on tarpeen sopeutua myös korkeampaan keskimääräiseen globaaliin lämpötilan nousuun.
Jatkamme vähähiiliseen talouteen siirtymistä yhteistyössä keskeisten sidosryhmiemme kanssa. Luodessamme kestävää tulevaisuutta varmistamme myös, että digitalisaatiota toteutetaan kestävällä tavalla.
Omien toimintojemme resurssitehokkuuden parannusten ohella käynnistimme vuoden 2022 aikana myös useita Scope 3 -päästöihin liittyviä hankkeita, joilla luomme perustaa ilmastotoimille Elisan toimitusketjussa. Hiilipäästöjen vähentämistavoitteiden merkitys hankintatoimellemme ja liiketoimintapäätöksillemme on kasvanut.
Tunnistamme ilmastoon liittyviä haasteita, joiden avulla voimme luoda ja priorisoida uusia strategisia hiilikädenjälkimahdollisuuksia. Uskomme, että Elisa voi parhaiten vaikuttaa maailmaan tarjoamalla digitalisaatioratkaisuja erityisesti energia- ja materiaalitehokkuuden alalla. Vuonna 2022 laajensimme työtämme, jolla tunnistamme ja todennamme Elisan tarjoamien ratkaisujen vaikutukset asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Rakennamme tietoisuutta sidosryhmiemme keskuudessa ja tarjoamme organisaatiollemme vaikutusmahdollisuuksia. Elisa voi tarjota ratkaisuja, joilla on monia kestävyysnäkökohtia, mutta on myös tärkeää, että sidosryhmämme ovat tietoisia tarjoamiemme tuotteiden ja palveluiden vastuullisesta käytöstä. Vuonna 2022 organisoimme Elisan henkilöstölle useita uusia koulutuksia, jotka tukevat Elisan ympäristöjärjestelmää.
Kiinnitämme entistä enemmän huomiota toimitusketjumme päästöihin ja nopeutamme toimia, joilla autamme asiakkaitamme pienentämään ympäristöjalanjälkeään.



Sähkön käyttö muodostaa huomattavan osan digitalisaation ympäristöjalanjäljestä. Pitkäaikainen kokemuksemme Elisan oman energiatehokkuuden parantamisesta on arvokasta, kun tarjoamme asiakkaillemme kestäviä digitaalisia palveluja, jotka auttavat heitä pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.
Vuoteen 2022 mennessä olimme parantaneet siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta lähes 80 prosentilla vuodesta 2016.

Ilmastonmuutoksen ohella resurssien riittävyys lineaarisessa taloudessa on kasvava haaste yrityksille. Kiertotalouden liiketoimintamallit tarjoavat kestävämpiä toimintatapoja.
Pyrimme vähentämään syntyvän jätteen määrää huoltamalla, korjaamalla, kunnostamalla, uusiokäyttämällä ja kierrättämällä laitteita vastuullisesti. Tarjoamme näitä palveluita ja erityisiä kiertotalouden liiketoimintamalleja myös asiakkaillemme.


Fyysinen riski Pitkällä aikavälillä
Ilmaston lämpenemisestä johtuvat keskilämpötilan muutokset
Kestävien ratkaisujen käyttöönotto mobiili-
yhteyksissä
energialla
Fyysinen riski Lyhyellä tähtäimellä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt
Riski 2:
Siirtymäriski Lyhyellä tähtäimellä
Kustannusten nousu markkinoiden, sääntelyn ja energiaverojen vuoksi
Uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen kestävää kehitystä tukevilla digitaalisilla innovaatioilla
Mahdollisuus 4:
Häiriönkestävän toiminnan turvaaminen kestävillä palveluilla
Kiertotalouden integrointi päivittäiseen liiketoimintaan
Mahdollisuus 6:
Mahdollisuus 5:
Sidosryhmät odottavat ICT-teollisuudelta Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä
tehokkaampia ilmas-
Globaalit ongelmat kääntävät huomion pois ilmastotoimista Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä
Sidosryhmien haluttomuus osallistua ilmastotoimiin Siirtymäriski Keskipitkällä aikavälillä
Edellä olevassa kaaviossa on kuvattu Elisan tunnistamia ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Määrittelemme nämä aikavälit seuraavasti: lyhyt aikaväli 0–3 vuotta, keskipitkä aikaväli 3–10 vuotta ja pitkä aikaväli 10–30 vuotta.
Seuraavat riskityypit otetaan huomioon Elisan ilmastoriskien arvioinneissa:
| Siirtymäriskit | Fyysiset riskit | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Politiikka & regulaatio | Teknologia | Markkinat | Maine | Akuutti | Krooninen |
Kaikki ilmastoriskit eivät ole lyhyellä aikavälillä kovin merkittäviä. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa merkittävää haittaa pitkällä aikavälillä, ja siksi on tärkeää tunnistaa ne ja ryhtyä hyvissä ajoin lieventäviin toimiin.
Ilmaston lämpeneminen voi ajan mittaan johtaa siihen, että sähkön käyttö jäähdytykseen lisääntyy, ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vastaavasti lisätä ulkona sijaitsevan infrastruktuurin korjaustarpeita.
Kehitämme jatkuvasti verkkojamme ja muita teknisiä toimintojamme niin, että käytämme toiminnassamme mahdollisimman vähän energiaa ratkaisuille asetettujen laatukriteerien saavuttamiseen.
Luotettavat mobiiliyhteydet tukevat digitaalisia ratkaisuja, kuten esineiden internetiä, joka mahdollistaa resurssitehokkuuden tarjoamalla reaaliaikaista tietoa automaatiota, resurssien hallintaa ja ennakoivaa vikojen havaitsemista varten.
Elisa on omassa toiminnassaan hiilineutraali, mikä koskee myös mobiililiittymiämme ja muita organisaatiomme sisällä tuotettuja palveluita.
Tarjoamme myös korjauspalvelua, kunnostamme puhelimia uudelleenkäytettäviksi ja kierrätämme puhelimia vastuullisesti.
Voimme muuttaa maailmanlaajuiset riskit mahdollisuuksiksi kehittämällä omaa infrastruktuuriamme ja palveluja, jotka auttavat asiakkaitamme selviytymään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Elisan kansainvälisillä digitaalisiin palveluihin keskittyvillä liiketoiminnoilla on hyvät edellytykset laajentaa tällaisia innovaatioita esimerkiksi energiasektorilla.

Riskien arviointi on olennainen osa strategiatyötämme. Tunnistamme ja arvioimme myös ilmastoon liittyviä riskejä sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia ja reagoimme niihin, jotta voimme turvata liiketoimintamme ja varmistamme EU:n taksonomia-asetuksen noudattamisen.
Elisan kokonaisvaltainen riskienhallinta TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna
Energiaan liittyvät riskit ovat aina olleet mukana arvioissamme, ja Euroopan nykyisen energiakriisin myötä ne ovat entistäkin tärkeämpiä.
Vähennämme energianhankintaan liittyviä riskejä esimerkiksi suojauksilla, jotka lisäävät hintojen ennustettavuutta. Elisa on solminut tuulivoimasähkösopimuksia kohtuullisen hintaisen uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi. Tuotamme myös jonkin verran energiaa itse käyttämällä hyväksi hukkalämpöä sekä asentamalla maalämpöjärjestelmiä ja aurinkosähköpaneeleita sopiviin Elisan toimipaikkoihin.
Olemme työskennelleet strategisesti energiatehokkuuden parissa erityisesti Elisan matkaviestinverkkojen osalta jo yli kymmenen vuoden ajan. Priorisoimme verkko- ja konesalihankkeissa toteutettavia hallintatoimia pääasiassa sijoitetun pääoman tuoton perusteella, mutta myös toimet, joiden takaisinmaksuaika on pidempi ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, arvioidaan erikseen.
Sidosryhmämme ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta ICT-palveluntarjoajien energiankulutukseen, joten valmistelemme yksityiskohtaisempia julkaistavia tietoja tältä aihealueelta.
Vuonna 2022 kutsuimme useita sisäisiä sidosryhmiä ja valittuja ulkoisia asiantuntijoita tarkastelemaan ilmastoriskejä ja strategisia mahdollisuuksia. Systeemiajattelua hyödyntämällä pystymme tunnistamaan varmat asiat ja määrittelemään vaikuttavat tekijät.
Arvioimme ilmastoon liittyvien riskien olennaisuutta markkinariskien ja teknologiamuutosten, maineriskien, poliittisten ja regulatiivisten riskien sekä fyysisten riskien perusteella. Skenaarioita tukevia lähteitä ovat EU, kansainvälinen ilmastotutkimuskeskus CICERO (Center for International Climate Research), hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) ja ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkaisua käsittelevä työryhmä TFCD (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures).
Elisan johtoryhmä tarkastelee merkittäviä ilmastoriskejä osana Elisan yritysriskien arviointia.
Osana Elisan ympäristön- ja energianhallintajärjestelmien ISO-sertifiointia vuonna 2022 kävimme perusteellisesti läpi niihin liittyvän riskienhallinnan. Elisan ympäristö- ja energiatyöryhmä toimii ympäristöön ja energiaan liittyvien riskien hallinnan keskiössä ja tekee yhteistyötä muiden toimintojen, kuten taloushallinnon, kanssa.
Tässä hallintaprosessissa riskitasoja lähestytään hyväksymällä, lieventämällä tai välttämällä riskejä. Etsimme jatkuvasti tapoja parantaa riskienhallintaamme ja oppia aktiivisesti parhaista käytännöistä.


Elisa on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteen periaatteisiin. Toimimme ympäristövastuussamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 13 mukaisesti, eli olemme sitoutuneet kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi.
Annamme esimerkiksi vapaaehtoisia vuosittaisia raportteja maailmanlaajuiselle hiilipäästöjen julkistamisjärjestelmälle CDP:lle (Carbon Disclosure Project), jolla on erittäin yksityiskohtainen ilmastointiraportoinnin viitekehys. Scope 3 -tavoitteidemme tukemiseksi kannustimme ensimmäistä kertaa keskeisiä toimittajiamme raportoimaan tietojaan CDP:n toimitusketjuohjelman kautta.
Seuraamme Elisan ympäristövastuun mittareita suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja päätämme tarvittaessa korjaavista toimista. Vuonna 2022 jatkoimme tiedonkeruuprosessien ja raportointityökalujen automatisoinnin kehittämistä.
Elisan ilmastomittarit ja -tavoitteet TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna
Päivitämme ilmastotavoitteemme viiden vuoden välein. Vuonna 2022 asetimme uudeksi perusvuodeksi vuoden 2021 (aiemmin 2016) koska Elisan kansainvälisistä yrityskaupoista johtuen raportointivelvoitteet ovat laajentuneet ja hiilipäästöjen laskentamenetelmät parantuneet. Olemme laskeneet uudelleen Elisan aiemmat lähitulevaisuuden tavoitteet Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -alueille ja määritelleet myös uuden Elisan ilmastotavoitteiden mukaisen pitkän aikavälin Net Zero -tavoitteen.
Eritellyt tavoitteet ovat 42 % Scope 1:lle ja 2:lle ja 42 % Scope 3:lle.
Elisa sitoutuu saavuttamaan kokonaistasapainon tuotettujen kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmakehästä poistettujen kasvihuonekaasupäästöjen välillä (Net Zero) koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä seuraavan tavoitteen mukaisesti:
Pitkä aikaväli
Keskipitkä aikaväli
Elisa sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään 90 prosentilla perusvuodesta 2021 vuoteen 2040 mennessä.
Vuoden 2022 aikana Elisa käynnisti em. ilmastotavoitteiden validointiprosessin SBTi:n vaatimusten mukaisesti.

Riippumaton varmennusraportti

Elisa Oyj:n (jatkossa Elisa) johdon pyynnöstä olemme suorittaneet ISAE-standardin mukaisen rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat Elisan vastuullisuusraportissa 2022 esitetyt tiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2022 (jatkossa yritysvastuutiedot).
Elisa on laatinut yritysvastuuraportin 2022 noudattaen Global Reporting Initiative Sustainability Reporting Standards-raportointiviitekehyksen ohjeistusta, Task Force on Climate-related Financial Disclosures raportointiviitekehyksen ohjeistusta, sekä Elisan omia sisäisiä raportointiperiaatteita (jatkossa raportointiperiaatteet). Nämä periaatteet eivät välttämättä sovellu muihin tarkoituksiin.
Elisan johto on vastuussa raportointiperiaatteiden valinnasta ja vuoden 2022 yritysvastuutietojen esittämisestä valitsemiensa raportointiperiaatteiden mukaisesti. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä valvontaa, ylläpitää tarvittavia asiakirjoja sekä tehdä yritysvastuutietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia yritysvastuutiedot, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Velvollisuutenamme on esittää johtopäätös yritysvastuutietojen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella.
Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus" mukaisesti ja sen ehdot on sovittu Elisan kanssa 8.9.2022. ISAE 3000 -standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä ovatko yritysvastuutiedot olennaisilta osin esitetty raportointiperiaatteiden mukaisesti, ja raportin antamista. Valittujen
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä.
Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.
Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvistamme, että olemme noudattaneet IESBA:n (International Ethics Standards Board for Accountants) määrittämiä eettisiä vaatimuksia. Meillä on tämän toimeksiannon toteuttamiseen vaadittavaa osaamista ja kokemusta.
EY soveltaa kansainvälistä ISQC 1-laadunvalvontastandardia ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädösten ja määräysten noudattamista varten.
Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.
Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle varmuudelle, johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden saamiseksi.
EU taksonomiasääntely on luonteeltaan muuttuvaa ja sen tulkinta sekä markkinakäytäntö kehittyvät jatkuvasti. Näin ollen taksonomiaraportointi on altis epävarmuuksille ja tulkinnalle, minkä vuoksi yritys voi joutua muuttamaan tämänhetkisiä oletuksia tulevina vuosina.
Vaikka huomioimme sisäisen valvonnan tehokkuutta määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta, varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmentamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä.
Rajoitetun varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henkilöille, jotka ovat vastuussa vastuullisuusraportin 2022 sekä siihen liittyvän tiedon laatimisesta, sekä analyyttisten ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta.
Toimenpiteemme sisälsivät:
a) käsityksen muodostamisen Elisan olennaisista yritysvastuun raportointiaiheista,
b) arvion raportointiperiaatteiden soveltuvuudesta ja soveltamisesta sidosryhmien tiedontarpeen kannalta,
c) Elisan ylimmän johdon haastatellut ymmärtääksemme yritysvastuun johtamistapaa yhtiössä,
d) yritysvastuutiedon keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisten henkilöiden haastattelut ymmärtääksemme järjestelmiä, prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,
e) yritysvastuutietojen läpikäyntiä sisäisistä ja ulkoisista lähteistä ja otospohjaisia tarkastuksia raportointiaineistoon varmentuaksemme tietojen oikeellisuudesta,
f) toimipaikkavierailun Elisa Estonia toimipisteeseen, Teimme myös muita tarpeelliseksi katsomiamme toimenpiteitä.
Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Elisan vastuullisuusraportissa 2022 esitetyt vastuullisuustiedot raportointiajanjaksolla 1.1.- 31.12.2022 olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.
Ernst & Young Oy 7.3.2023 Helsinki
Mikko Järventausta Partner, KHT
Nathalie Clément Vastuullisuuspalveluiden johtaja

Helsingissä, maaliskuun 7. päivänä 2023
Topi Manner

Katariina Kravi
ESG-sisällysluettelo ja tunnusluvut

GRI sisällysluettelo
| Käyttöilmoitus | Elisa Oyj on raportoinut tässä GRI-sisältöindeksissä mainitut tiedot ajalta 01.01.2022 - 31.12.2022 viitaten GRI-standardeihin. | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| GRI 1 viittaus | GRI 1: Foundation 2021 | |||||||
| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET |
|||
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | |||||
| YLEINEN SISÄLTÖ | ||||||||
| 2-1 Raportoivan organisaation tiedot | Yhtiöjärjestys Omistajarakenne Yhtiön perustiedot AR, s.14-16 |
|||||||
| 2-2 Organisaation vastuullisuusraportointiin kuuluvat yhtiöt |
SR - Raportin kuvaus, s.2 Keskeiset tytäryhtiöt |
|||||||
| 2-3 Raportointijakso, taajuus ja yhteystiedot | SR - Raportin kuvaus, s.2 | |||||||
| 2-4 Merkittävät muutokset organisaatiossa | SR - Raportin kuvaus, s.2 | |||||||
| 2-5 Riippumaton varmennus | SR - Riippumaton varmennusraportti, s.38 | |||||||
| GRI 2: General disclosures 2021 |
2-6 Toiminta, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet |
Elisa sijoituskohteena Mitä teemme Keskeiset tytäryhtiöt Toimittajat, toimitusketju SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21 SR - Vastuullisuuden edistäminen asiakasrajapinnassa, s.20 |
||||||
| 2-7 Henkilöstö | GRI tunnusluvut. Henkilöstön määrä | |||||||
| 2-8 Henkilöstön ulkopuoliset työntekijät | GRI tunnusluvut. Henkilömäärä | |||||||
| 2-9 Hallinnointirakenne ja valiokunnat | Hallinnointirakenne CGR - Elisan hallintorakenne, s.2. Hallituksen työjärjestys ja valiokunnat; Osakkeenomistajien nimitystoimikunta; CGR - Hallituksen valiokunnat, s.2-8. |
|||||||
| 2-10 Hallituksen valinta | Hallituksen valinta ja monimuotoisuus CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4. |

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
||
| 2-11 Hallituksen puheenjohtajan asema | Hallituksen valinta ja monimuotoisuus CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4. |
|||||
| 2-12 Hallituksen rooli organisaation vaikutusten hallinnoinnissa |
Hallituksen valinta ja monimuotoisuus Johtaminen ja tavoitteet CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4. |
|||||
| 2-13 Vaikutustenhallinnan vastuun delegointi | Johtaminen ja tavoitteet SR- Yritysvastuun hallinnointi, s.4 CGR - Elisan hallintorakenne, s.2-4. |
|||||
| 2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa | SR - Hallitusjäsenten allekirjoitukset, s.39 | |||||
| 2-15 Eturistiriitojen välttäminen | Sisäpiiri- ja lähipiiriperiaatteet; /Johtohenkilöiden liiketoimet; /Johdon osakkeet; CGR - Hallitusjäsenten riippumattomuus, s.8. |
|||||
| 2-16 Epäkohtien kommunikointi | Epäkohtien ilmoituskanava (Whistleblowing). Elisan hallituksen Audit-komitean läpikäymät väärinkäytökset, jotka on raportoitu osana Compliance -raportointia. |
|||||
| Elisalla raportoitiin 19 potentiaalista väärinkäytösilmoitusta nimettömän väärinkäytösilmoituskanavan (Whistleblowing) kautta. Tutkittujen ilmoitusten seurauksena järjestettiin koulutusta, prosessikatselmointeja, viestintää ja muita korjaavia toimenpiteitä. |
||||||
| 2-17 Hallituksen vastuullisuustietoisuus | CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.4, s.8-9. |
|||||
| 2-18 Hallituksen suorituksen arviointi | CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.4, s.8-9. |
|||||
| 2-19 Palkitsemisjärjestelmät | CRR Palkitsemispolitiikka |
|||||
| 2-20 Palkitsemisen päätöksentekoprosessi | CRR Palkitsemispolitiikka |
|||||
| 2-21 Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde | CRR - Yhtiön johdon ja henkilöstön palkitsemisen kehitys sekä yhtiön taloudellinen kehitys, s.2. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
Elisa raportoi vuosittaiset absoluuttiset kompensaatiot. |

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL COMPACT |
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | ||||
| 2-22 Vastuullisuusstrategian katsaus | AR - Toimitusjohtajan katsaus, s.3-4. SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset, s.5-6. |
|||||
| 2-23 Arvot ja periaatteet | Eettinen liiketoiminta/yleiset toimintaperiaatteet Ihmisoikeudet Riskienhallinta, Politiikat ja ohjeet SR - Menettelytavat ja ohjeet, s.8. CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, s.14 |
|||||
| 2-24 Toiminnan sitoutuminen politiikkoihin | SR - Compliance-ohjelman täytäntöönpano, s.7 Ihmisoikeudet GRI tunnusluvut (Code of Conduct koulutus) |
|||||
| 2-25 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi |
Elisan ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä - Whistleblowing Centre Ihmisoikeudet |
|||||
| 2-26 Mekanismit neuvojen hakemiseen ja huolenaiheiden esittämiseen |
Eettinen liiketoiminta/yleiset toimintaperiaatteet Elisan ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä-Whistleblowing Centre |
|||||
| 2-27 Lainmukaisuus | GRI tunnusluvut. | |||||
| 2-28 Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa |
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi | |||||
| 2-29 Näkökulma sidosryhmädialogiin | Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi SR - Avoin sidosryhmädialogi, s.8. |
|||||
| 2-30 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö |
GRI tunnusluvut |
| 3-1 Olennaisten aiheiden määrittelyprosessi | Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi | |
|---|---|---|
| GRI 3: Material Topics | Lähestymistapamme | |
| 2021 | SR - Vastuullisuus Elisalla, s.3-6 | |
| Ihmisoikeudet |

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL COMPACT |
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | TAVOITTEET | |||
| 3-2 Olennaiset aiheet | Yhteiskunnan resilienssi Kyberturva ja tietoturva Ilmasto Vastuullinen toimitusketju Digitaalinen inkluusio Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi Lähestymistapamme SR - Vastuullisuus Elisalla, s.3-6 |
|||||
| 3-3 Olennaisuuksien hallinnointi | Yhteiskunnan resilienssi Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi Toimiva yhteiskunta ja turvalliset palvelut SR - Luotettavan ja hyvin toimivan digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen, s.11. Elisan omat indikaattorit |
|||||
| Kyberturva ja tietoturva Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi Kyberturva ja yksityisyyden suoja Ihmisoikeudet SR - Luotettavan ja hyvin toimivan digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen, s.11-14 Elisan omat indikaattorit |
||||||
| Ilmasto Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi Ympäristövastuu SR, Ympäristövastuu, s.29-37 Elisan omat indikaattorit |
||||||
| Vastuullinen toimitusketju Vastuullista hankintaa ja kumppaniyhteistyötä Vastuullinen toimitusketju Ihmisoikeudet SR, Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21 GRI tunnusluvut, Elisan omat indikaattorit |
||||||
| Digitaalinen inkuusio Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi Saavutettavat palvelut kaikille Saavutettavuus Ihmisoikeudet SR - Osallistava digitalisaatio helppokäyttöisten palveluiden avulla, s.20 |

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
||
| TALOUDELLISET TULOKSET | ||||||
| 201-1 Suorat taloudelliset tuotokset | GRI tunnusluvut | UN SDG 9 | ||||
| GRI 201: Economic Performance 2016 |
201-2 Ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset vaikutukset ja muut riskit sekä mahdollisuudet |
GRI tunnusluvut | UN SDG 13 | |||
| VÄLILLISET TALOUDELLISET VAIKUTUKSET | ||||||
| GRI 203: Indirect Economic Impacts 2016 |
203-1 Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja vaikutukset |
Digitaalinen vastuu GRI tunnusluvut liittyen GRI indikaattoriin 201-1, Käyttöomaisuusinvestoinnit. |
UN SDG 9 | |||
| 203-2 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus |
Tutkimus ja kehitys; Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja; Digitaalinen vastuu, Ympäristövastuu |
|||||
| KORRUPTIONVASTAISUUS | ||||||
| GRI 205: Anti | 205-2 Korruptionvastaisiin politikoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus |
Politiikat ja ohjeet SR- Compliance-ohjelman täytäntöönpano, s.7-8. GRI tunnusluvut |
• | UN SDG 16 | ||
| corruption 2016 | 205-3 Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet |
GRI tunnusluvut. | • | UN SDG 16 | ||
| VEROT | ||||||
| GRI 207: Tax 2019 | 207-1 Lähestymistapa veroihin | Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka SR - Veropolitiikka, s.26 |
UN SDG 10 | |||
| 207-2 Verotuksen hallinnointi, valvonta ja riskienhallinta |
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka SR - Veropolitiikka, s.26 |
UN SDG 10 | ||||
| 207-3 Sidosryhmäyhteistyö ja veroihin liittyvien huolenaiheiden hallinta |
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka SR - Veropolitiikka, s.26 |
UN SDG 10 | ||||
| 207-4 Maakohtainen veroraportointi | GRI tunnusluvut. | UN SDG 10 |
305-4 Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Elisa ESG Disclosure 2022
305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Elisa ESG Disclosure 2022

UN SDG 13
UN SDG 13
| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | YK:N KESTÄVÄN | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
||
| ENERGIA | ||||||
| GRI 302: Energy 2016 | 302-1 Organisaation oma energiankulutus | Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
• | UN SDG 13 | ||
| 302-3 Energiaintensiteetti | Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
• | UN SDG 13 | ||
| 302-4 Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu energiansäästö |
Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
• | UN SDG 13 | |||
| VESI JA JÄTEVEDET | ||||||
| 303-1 Vesi jaettuna resurssina | Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja puhdas vesi |
|||||
| 303-2 Jäteveden vaikutusten hallinta | Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja puhdas vesi |
|||||
| GRI 303: Water and Effluents 2018 |
303-3 Vedenotto | Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja puhdas vesi GRI tunnusluvut |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|||
| 303-4 Veden purku | Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja puhdas vesi GRI tunnusluvut |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||||
| 303-5 Vedenkulutus | Ympäristövastuu/Biodiversiteetti ja puhdas vesi GRI tunnusluvut |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||||
| PÄÄSTÖT | ||||||
| 305-1 Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) |
Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
• | UN SDG 13 | |||
| 305-2 Energiankäytön epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2) |
Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
• | UN SDG 13 | |||
| GRI 305: Emissions 2016 |
305-3 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) |
Elisa ESG Disclosure 2022 GRI tunnusluvut. |
• | UN SDG 13 |
GRI tunnusluvut. •
GRI tunnusluvut. •

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL YK:N KESTÄVÄN |
||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
||
| JÄTTEET | ||||||
| 306-1 Merkittävät syntyvän jätteen vaikutukset | Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia |
|||||
| 306-2 Merkittävien syntyvän jätteen vaikutusten hallinta |
Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia |
|||||
| GRI 306: Waste 2020 | 306-3 Syntyvä jäte | Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia GRI tunnusluvut |
• | |||
| 306-4 Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön |
Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia GRI tunnusluvut |
• | ||||
| 306-5 Hävitettäväksi ohjattava jäte | Ympäristövastuu/Muita ympäristönäkökohtia GRI tunnusluvut |
• | ||||
| TYÖLLISTÄMINEN | ||||||
| GRI 401: Employment 2016 |
401-1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain |
GRI tunnusluvut. | ||||
| 401-2 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei tarjota määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille |
GRI tunnusluvut. | |||||
| TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS | ||||||
| 403-1 Työterveys- ja turvallisuus -järjestelmä | Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| GRI 403: Occupational Health and Safety |
||||||
| 2018 | 403-2 Riskien tunnistaminen, analysointi ja tapaturmien tutkinta |
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus Digitaalinen vastuu/Mobiiliverkon käyttö on turvallista SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja |

| GRI STANDARDIN | SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| OTSIKKO | SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
||
| 403-3 Työterveyspalvelut | Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| 403-4 Työntekijöiden kattavuus työterveyspalveluista |
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| 403-5 Työntekijöiden työterveyskoulutus | Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| 403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen | Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| 403-7 Liiketoiminnan työterveysvaikutusten estäminen ja vähentäminen |
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
|||||
| 403-8 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa |
GRI tunnusluvut SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||||
| 403-9 Työhön liittyvät tapaturmat | GRI tunnusluvut SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
||||
| 403-10 Työstä johtuvat sairaudet | GRI tunnusluvut SR - Yhteen hiileen puhaltaminen ja yhteenkuuluvuuden luominen, s.19. |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
UN SDG 16 |
| GRI 404: Training and Education 2016 |
404-1 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain |
GRI tunnusluvut. | • | UN SDG 10 |
|---|---|---|---|---|
| 404-2 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat |
AR - Henkilöstökatsaus, p.14 | UN SDG 10 | ||
| 404-3 Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna |
GRI tunnusluvut | • | UN SDG 10 |

| GRI STANDARDIN OTSIKKO |
SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
|||
| MONIMUOTOISUUS JA TASAVERTAISET MAHDOLLISUUDET | ||||||
| GRI 405: Diversity and Equal Opportunity 2016 |
405-1 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus |
GRI tunnusluvut | • | UN SDG 5 | ||
| SYRJINNÄN KIELTO | ||||||
| GRI 406: Non discrimination 2016 |
406-1 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet |
GRI tunnusluvut | • | UN SDG 5 | ||
| JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS JA TYÖEHTOSOPIMUKSET | ||||||
| GRI 407: Freedom of Association and Collective Bargaining 2016 |
407-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa järjestäytymisvapaus tai työehtosopimukset voivat olla vaarassa |
Ihmisoikeudet | Arvioitu osana Ihmisoikeuksien riskinarviota |
|||
| LAPSITYÖVOIMA | ||||||
| GRI 408: Child Labor 2016 |
408-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa lapsityövoiman käyttö voi olla merkittävä riski |
Ihmisoikeudet | Arvioitu osana Ihmisoikeuksien riskinarviota |
|||
| PAKKOTYÖVOIMA | ||||||
| GRI 409: Forced or Compulsory Labor 2016 |
409-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa pakkotyövoiman käyttö voi olla merkittävä riski |
Ihmisoikeudet | Arvioitu osana Ihmisoikeuksien riskinarviota |
|||
| TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT | ||||||
| GRI 410: Security Practices 2016 |
410-1 Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle | GRI tunnusluvut | • | UN SDG 16 | ||
| PAIKALLISYHTEISÖT | ||||||
| GRI 413: Local Communities 2016 |
413-2 Toiminnot, joilla on tai voi olla negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin |
Ihmisoikeudet | Arvioitu osana Ihmisoikeuksien riskinarviota |

| GRI STANDARDIN OTSIKKO |
SISÄLTÖ | SIJAINTI | PUUTTEET | UN GLOBAL | YK:N KESTÄVÄN | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| SYY | KUVAUS | COMPACT | KEHITYKSEN TAVOITTEET |
|||
| TOIMITUSKETJUN SOSIAALISEN VASTUUN ARVIOINTI | ||||||
| GRI 414: Supplier Social Assessment 2016 |
414-1 Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvoinnit |
SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21 GRI tunnusluvut. |
UN SDG 16 | |||
| 414-2 Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet |
GRI tunnusluvut | UN SDG 16 | ||||
| POLIITTINEN VAIKUTTAMINEN | ||||||
| GRI 415: Public Policy 2016 |
415-1 Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edustajittain |
GRI tunnusluvut | • | UN SDG 16 | ||
| ASIAKKAIDEN TERVEYS JA TURVALLISUUS | ||||||
| GRI 416: Customer Health and Safety 2016 |
416-2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan |
GRI tunnusluvut | UN SDG 16 | |||
| MARKKINOINTIVIESTINTÄ JA TUOTEINFORMAATIO | ||||||
| GRI 417: Marketing and Labeling 2016 |
417-2 Tuoteinformaation liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
GRI tunnusluvut | UN SDG 16 | |||
| 417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset |
GRI tunnusluvut | UN SDG 16 | ||||
| ASIAKKAIDEN YKSITYISYYDENSUOJA | ||||||
| GRI 418: Customer Privacy 2016 |
418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät perustellut valitukset |
GRI tunnusluvut | Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
UN SDG 16 |

| TC-TL-000.A | Mobiililiittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational Data Q4 2022 |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
|---|---|---|---|
| TC-TL-000.B | Kiinteiden liittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational Data Q4 2022 |
Elisa raportoi indikaattorin omalla tavallaan. |
| TC-TL-000.C | Laajakaistaliittymien tilaajien määrä | SASB tunnusluvut Elisa raportoi indikaattorin Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational omalla tavallaan. Data Q4 2022 |
|
| TC-TL-000.D | Verkkoliikennemäärä - datamäärä verkossa | SASB tunnusluvut Elisa raportoi indikaattorin Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2022, Operational omalla tavallaan. Data Q4 2022 |
| Environmental Footprint of Operations - TC-TL-130a.1 |
Kokonaisenergiankulutus | SASB tunnusluvut |
|---|---|---|
| Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä | SASB tunnusluvut | |
| Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta (hankittu uusiutu va energia / käytetty kokonaisenergia) |
SASB tunnusluvut | |
| Käytetyt muuntokertoimet | Elisa ESG Disclosure 2022 | |
| PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku |
SASB tunnusluvut | |
| Data Privacy TC-TL-220a.1 TC-TL-220a.2 TC-TL-220a.3 TC-TL-220a.4 |
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja | Digitaalinen vastuu/Trust Center, Tietosuoja |
| käytännöistä | SASB tunnusluvut | |
| Markkinointiluvat ja asiakasviestintä | ||
| Elisan tietosuojaperiaatteet; Tietosuoja |
||
| Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja käytännöistä |
SASB tunnusluvut | |
| Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien rahallisten menetysten kokonaismäärä |
SASB tunnusluvut | |
| 1. Viranomaisten esittämien asiakatietopyyntöjen lukumäärä, 2. Tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumärä, 3. Paljastumiseen johtaneiden tietopyyntöjen osuus |
SASB tunnusluvut |
52 VASTUULLISUUS 2022 VASTUULLISUUS ELISALLA DIGITAALINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU ESG-TUNNUSLUVUT

| elisa |
|---|
| Data Security | 1. Tietovuotojen lukumäärä. 2. Tietovuodot, joissa mukana henkilötotietoja. 3. Asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat. |
SASB tunnusluvut |
|---|---|---|
| TC-TL 230a.1 TC-TL 230a.2 |
Kuvaus lähestymistavasta tietoturvariskien tunnistamiseen ja torjumiseen, mukaan lukien kolmansien osapuolten kyberturvallisuusstandardien käyttö |
SASB tunnusluvut |
| Digitaalinen vastuu/Trust Center Elisan kyberturvapalvelut on kuvattu Elisan webbisivuilla |
||
| (1) Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit | SASB tunnusluvut | |
| Product End-of life Man | (2) Jätteiden uusiokäyttö(%) | SASB tunnusluvut |
| agement TC-TL-440a.1 | (3) Jätteiden kierrätys(%) | SASB tunnusluvut |
| (4) Jätteiden kaatopaikkasijoitus(%) | SASB tunnusluvut | |
| Competitive Behavior & | Rahalliset menetykset liittyen oikeudelliseen säätelyyn tai kilpailu lainsäädäntöön |
SASB tunnusluvut Elisa Tuloskeskus/Financial Statements Release 2022 (Significant legal and regulatory issues, p.11 |
| Open Internet TC-TL-520a.1 TC-TL-520a.2 |
Keskimääräinen (1) oman ja kaupallisen sisällön ja (2) ei-kaupallisen sisällön todellinen latausnopeus |
SASB tunnusluvut |
| TC-TL-520a.3 | Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloituk seen ja niihin liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista |
SASB tunnusluvut |
| Managing systemic risks from technology disruptions |
1. Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden (kes kimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti) 2. Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tun timääränä asiakasta kohti |
SASB tunnusluvut, https://elisa.fi/operattoreille/toimitusehdot/ (KPI-mittarit) |
| TC-TL-550a.1 TC-TL-550a.2 |
Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta palvelukatkosten aikana |
Digitaalinen vastuu/Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta palvelukatkosten aikana |
| EU taksonomian | Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta |
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25 |
|---|---|---|
| mukaisten taloudellisten aktiviteettien |
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus käyttöomaisuusinvestoinneista |
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25 |
| avainmittarit | Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus operatiivisista kustannuksista |
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.25 |
| Naisten osuuden lisääntyminen johtotehtävissä | Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit |
|---|---|
| Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen | Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit |
Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

| Kyberturvallisuutta kuvaava kyberturvallisuusindeksi | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 10-12 |
|
|---|---|---|
| Tietoturvakoulutusten (turvallisuussertifikaattikoulutus) suoritusmäärä | Omat tunnusluvut SR - Kyberturvallisuusosaamisen jatkuva parantaminen, s.13 |
|
| Suoritetut kyberturvaharjoitukset | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 10, 13 |
|
| Henkilötietojen kyselyjen määrä. | Omat tunnusluvut SR - Ihmisten yksityisyyden suojaaminen, s.14 |
|
| Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa. | Omat tunnusluvut SR - Luotettavan ja hyvin toimivan digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen, s.11 Digitaalinen vastuu |
|
| Code of Conduct (Toimintaohjeet) koulutusten suoritukset. | Omat tunnusluvut SR - Compliance-ohjelman täytäntöönpano, s.7 |
|
| Yhteiskuntavastuumittari. | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset, s.5 |
|
| Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS tavoitteeseen. | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuuden edistäminen asiakasrajapinnassa, s.20 |
|
| Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen. | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21 |
|
| Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen suoritukset | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuuden rakentaminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.21 |
|
| Henkilöstötyytyväisyys (Employee engagement) | Omat tunnusluvut SR - Edistämme oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa, s.18 |
|
| Naisten osuus esihenkilöistä | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s. 6, 18-19 |
|
| Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 18 |
|
| Patenttiportfolion kehitys | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 26 |
|
| Science Based Target (SBTi) suoriutuminen. | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.30, 37 |
|
| Hiilikädenjäljen kasvattaminen | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 30 |
|
| Mobiiliverkon energiatehokkuuden parantaminen | Omat tunnusluvut SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2022, s.6, 30, 34 |
|
| Uusiutuvan energian hankinta | Omat tunnusluvut SR - Energiaan liittyvät riskit korostuivat vuonna 2022, s.36 |

| Yhteenveto TCFD raportoinnin fokusalueista | Lisätietojen ja kommenttien sijainti | |
|---|---|---|
| I - HALLINTO | ||
| ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallinnointi. |
a) Hallituksen valvonta liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja mahdollisuuksiin |
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Hallituksen suorittama ympäristön kestävän kehityksen valvonta. Sivu saatavilla vain englanniksi. Riskienhallinta ja valvonta. SR - Yritysvastuun hallinnointi, s. 4. CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. CDP - C1.1b. |
| b) Johdon rooli ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa ja hallinnassa. |
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Johdon rooli ympäristön kestävässä kehityksessä. Sivu saatavilla vain englanniksi. Ympäristövastuu - Toimintamme ympäristövaikutusten edistämiseksi SR - Yritysvastuun hallinnointi, s. 4. CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. CDP - C1.2a. |
|
| II - STRATEGIA | ||
| Potentiaalisten ja todellisten ilmastovaikutusten raportointi liiketoiminnan, strategian ja taloudellisen suunnittelun näkökulmasta, missä määrin kyseiset tiedot ovat olennaisia. |
a) Tunnistetut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin riskit ja mahdollisuudet liittyen ilmastonmuutokseen. |
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) – Ympäristön kestävän kehityksen tekijöiden tunnistaminen eri aikahorisonteilla. Sivu saatavilla vain englanniksi. Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme. SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien aikajänne, s. 35 (kuva) ja s. 71 (GRI 201-2). CDP - C2.3, C2.3a, C2.4, C2.4a. |
| b) Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien vaikutus liittyen liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun. |
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutus. Sivu saatavilla vain englanniksi. Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme. SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien aikajänne, s. 35 (kuva) ja s. 71 (GRI 201-2). CDP - C3.1, C3.2a, C3.3, C3.4. |
|
| c) Strategian resilienssi liittyen ilmastonmuutoksen eri skenaarioihin, esimerkiksi alle 2 lämpötila-asteen nousu. |
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Resilienssinäkökohdat ympäristöstrategian hallinnassa. Sivu saatavilla vain englanniksi. Ympäristövastuu - Ympäristöstrategian lähestymistapamme. SR - Strateginen ennakointi, s. 33 ja s. 71 (GRI 201-2). CDP - C3.2, C3.2a. |

| elisa |
|---|
| Yhteenveto TCFD raportoinnin fokusalueista | Lisätietojen ja kommenttien sijainti | |||
|---|---|---|---|---|
| III – RISKIENHALLINTA | ||||
| Miten ilmastoon liittyviä riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallinnoidaan. |
a) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien tunnistamiseen ja arvioimiseen. |
Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Prosessi ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Sivu saatavilla vain englanniksi. SR - Energiaan liittyvät riskit korostuivat vuonna 2022, s. 36. CDP - C2.1, C2.2, C2.2a. |
||
| b) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien hallitsemiseen. | Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Prosessi ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Sivu saatavilla vain englanniksi. SR - Ilmastoon liittyvien riskien hallinta, s. 36. |
|||
| c) Miten ilmastomuutoksen tunnistamisen, arvioimisen ja hallitsemisen prosessit on sisällytetty koko yhtiön riskienhallintaan. |
CDP - C2.1, C2.2. Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Integroituminen Elisan yleiseen riskienhallintaan. Sivu saatavilla vain englanniksi. |
|||
| SR - Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi, p. 36. CDP - C2.1, C2.2. |
||||
| IV – MITTAAMINEN JA TAVOITTEET | ||||
| Mittarit ja tavoitteet, joita käytetään olennaisten ilmastoon liittyvien |
a) Mittarit ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arviointiin osana strategia- ja riskienhallintaprosesseja. |
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävään kehitykseen liittyvät tieteeseen perustuvat tavoitteet. Sivu saatavilla vain englanniksi. |
||
| riskien ja mahdollisuuksien | Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet | |||
| arvioimiseen ja hallintaan. | SR - Tavoitteet ja suoriutuminen 2022, s. 30; Kunnianhimoiset päivitetyt ilmastotavoitteemme, s. 37; ja s. 77-85 (GRI, SASB). |
|||
| CDP - C4.2, C4.2a, C4.2b, C9.1. | ||||
| b) Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt ja niihin liittyvät riskit. |
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävän kehitykseen liittyvät suorituskyvyn mittaukset. Sivu saatavilla vain englanniksi. |
|||
| SR - Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt, s. 80-83 (GRI). | ||||
| CDP - C6.1, C6.3, C6.5. | ||||
| c) Tavoitteet liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä suorituskyvyn arviointi suhteessa niihin. |
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävään kehitykseen liittyvät strategian toimeenpanon tavoitteet. Sivu saatavilla vain englanniksi. |
|||
| Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet | ||||
| SR - Tavoitteet ja suoriutuminen 2022, s. 30; Kunnianhimoiset päivitetyt ilmastotavoitteemme, s. 37; and Omat tunnusluvut, s. 85. |
||||
| CDP - C4.1, C4.1a, C4.1b, C4.2, C4.2a, C4.2b. |

GRI 418: Customer Privacy 2016 (Asiakkaiden yksityisyyden suoja)
Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset [kpl] (418-1)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvien valitusten kokonaismäärä |
7 | 8 | 6 | Elisa raportoi ainoastaan tietosuojavaltuutetun ja muiden vastaavien viranomaisten tietopyyn töjen lukumäärän. |
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar. |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Mobiililiittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.A) | 5 088 000 | 4 919 100 | 4 798 100 | Elisa raportoi (standardissa kuvatun) mobii liliittymän tilaajien sijaan mobiililiittymien kokonaismäärän. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Kiinteiden liittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.B) | 60 000 | 78 000 | 98 000 | Elisa raportoi perinteisten kiinteiden (PSTN) liittymien kokonaismäärän. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| 2021 ja 2020 luvut on linjattu Elisan oman indikaattorimääritelmän mukaisesti. |
|||||
| Laajakaistaliittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.C) | 650 000 | 666 200 | 701 100 | Elisa raportoi kiinteiden laajakaistaliittymien kokonaismäärän. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Verkkoliikenne määrä - datamäärä verkossa [miljoonaa gigatavua] (TC-TL-000.D) |
1 917 | 1 643 | 1 360 | Elisa ei raportoi kiinteän verkon liikennettä. | Elisa Suomen mobiiliverkko. |

| Tiedot sisältävät | |
|---|---|
| Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja käytännöistä (TC-TL-220a.1) | |
| Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan organisaatiotasoiseen Tietosuojapolitiikkaan, joka määrittelee tietosuojavaatimusten toteutumisen Elisan toiminnassa. Politiikka on pakollinen Elisalle, sen tytäryhtiöille ja toimittajille sopimusten perusteella. |
Elisa-konserni |
| Tietosuojapolitiikka, sitä täydentävät periaatteet ja ohjeet katselmoidaan säännöllisesti ja ne sisältävät esimerkiksi : | |
| - Henkilötietojen käsittelyn - Tietosuojaperiaatteet (käsittäen henkilötietoilmoituksen) - Mainonnan ja asiakastietoihin liittyvät tietosuojapolitiikan, periaatteet ja ohjeet - Ohjeet sähköiseen suoramarkkinointiin - Viestinnän ja liikennetietojen käsittelyyn liittyvät yleiset periaatteet ja roolit - Käytännöt liittyen tietosuojaorganisaatioon, arviointiin, EUn tietovuotojen suojauksen läpikäyntiin, analysointiin. |
|
| Asiakkaiden määrä, joiden tietoja käytetään toissijaisiin tarkoituksiin (TC-TL-220a.2) | |
| Elisa ei laske tai raportoi kyseistä tunnuslukua. Elisan yksityisyyden ja tietosuojaan liittyvissä periaatteissa on kerrottu mitä tietoa keräämme, mitä tarkoitusta varten sekä kuinka käsittelemme tietoa. Toimitetut periaatteet ja politiikat liittyen asiakkaiden henkilötietoon, rajoituksiin ja vaatimuksiin jatkokäsittelyä varten: |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| - Tietosuojaperiaatteet (julkinen, käsittäen tietosuojailmoituksen) - Tietosuojapolitiikka (sisäinen) - Tietosuojaperiaatteet (sisäinen) - Viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuus (sisäinen) |
|
| Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien rahallisten menetysten kokonaismäärä (TC-TL-220a.3) | |
| Elisa ei julkaise tietoa vaan raportoi merkittävät oikeudelliset seuraukset Elisan tilinpäätöksessä 2022 | Elisa-konserni |
| (1) Viranomaisten esittämien asiakastietopyyntöjen lukumäärä, |
(2) tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumäärä,
(3) raportoitujen tietopyyntöjen prosenttiosuus (TC-TL-220a.4)
Elisa hallinnoi tietovuotoja prosessinsa mukaisesti ja jokainen tapaus dokumentoidaan. Elisa ei raportoi tietovuotojen lukumäärää. Elisa-konserni
Tiedot sisältävät

(1) Tietovuotojen lukumäärä,
(2) prosenttiosuus tietovuodoista, joissa mukana henkilötotietoja (PII), (3) asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat (TC-TL-230a.1)
Elisa hallinnoi tietovuotoja prosessinsa mukaisesti ja jokainen tapaus dokumentoidaan. Elisa ei raportoi tietovuotojen lukumäärää. Elisa-konserni
Elisan operatiivisten riskien hallinta on osana organisaation normaalia toimintaa oleva jatkuva prosessi. Prosessi aktivoi kaikki Elisan työntekijät ja yhteistyökumppanit tunnistamaan ja ilmoittamaan prosesseihin, järjestelmiin, teknologioihin ja muihin operatiivisiin toimintoihin liittyvistä riskeistä. Operatiivisen riskienhallinnan avulla mahdollistetaan toimintojen potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien läpinäkyvyys,varmistetaan liiketoiminnan jatkuvuus sekä optimoidaan kustannukset riskien arvioinnin, hallinnan ja seurannan avulla. Prosessi on yhteensopiva kansainvälisten standardien (ISO 27005 ja ISO 31000) kanssa. Elisa-konserni
Lisää aiheesta Elisan webbisivuilla: https://elisa.fi/yhtiotieto/vastuullisuus/trust-center/
Elisan kyberturvapalvelut asiakkaille on kuvattu Elisan nettisivuilla: https://yrityksille.elisa.fi/kyberturvapalvelut
| Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|
| (1) Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden ja (2) asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti (TC-TL-550a.1) |
||
| Keskimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti: 0,07 % Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä tuntimääränä asiakasta kohti: 20 tuntia |
Vikatiheys vuodessa 1000 liittymää kohden. |
Elisa Suomi |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kyberturvallisuutta kuvaava kyberturvallisuusindeksi [%] | 75 % | 73 % | 72 % | Kyberturvallisuusindeksin vuosittainen keskiarvo. | Elisa Suomi |
| Indeksi sisältää neljän kehitysalueen alamittaria: 1) verkon tietoturvahaavoittuvuuksien seuranta ja korjaaminen, 2) Elisan työntekijöiden keskuudessa toteutetut tietojenkalastelusimulaatiot, 3) toteutetut riskiarvioinnit ja 4) Elisan työntekijöiden suorittama tietoturvasertifi kaattikoulutus |
|||||
| Tietoturvakoulutusten (turvallisuussertifikaattikoulutus) suoritusmäärä [%] |
93 % | 88 % | N/A | Vuoden 2021 koulutuskokonaisuutta on kehitetty sisällyttämällä siihen tietosuoja- sekä turvallisuus koulutukset. Vuonna 2023 koulutusta jatketaan muissa Elisan yhtiöissä Elisa Suomen lisäksi. |
Elisa Suomi |
| Suoritetut kyberturvaharjoitukset [kpl] | 4 | N/A | N/A | Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022 osana vastuullisuustavoitteitaan. |
Elisa Suomi |
| Elisan tavoitteena on järjestää vuoteen 2024 men nessä 12 turvallisuusharjoitusta suurien yritysasiak kaiden ja viranomaisten kanssa, sisältäen kybertur vasimulaatiot ja turvallisuusvalmiusharjoitukset. |
|||||
| Henkilötietojen kyselyjen määrä [kpl] | 15 478 | 16 558 | 16 777 Asiakkaiden pyynnöt nähdä omat henkilötietonsa. | Elisa Suomi ja Elisa Viro. | |
| Häiriöiden määrän pienentäminen mobiiliverkossa [%] | 98 % | 97 % | 96 % | Ennakoivien toimenpiteiden vaikutus mobiiliverkon häiriöiden määrän pienentämiseen. |
Elisa Suomi |

GRI 2 : General Disclosures 2021 related to Employees (Yleinen henkilöstöön liittyvä sisältö)
Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna [hlö] (2-7)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, 31.12.2022 | 6 197 | 5 947 | 5 744 | Raportoitu henkilömäärä. Emme raportoi henkilöstön nolla-sopi mustunteja (nolla-sopi mukset eivät ole Elisalla käytössä). |
Elisa-konserni |
| Vakinaiset | 6 100 | 5 858 | 5 649 | ||
| Suomi | 4 483 | 4 330 | 4 350 | ||
| Viro | 950 | 926 | 971 | ||
| Ruotsi | 141 | 142 | 142 | ||
| Saksa | 94 | 87 | 7 | ||
| Singapore | 94 | 87 | 13 | ||
| Espanja | 56 | 61 | 65 | ||
| Muut maat | 282 | 225 | 101 | ||
| Miehet | 4 138 | 3 951 | 3 859 | ||
| Naiset | 1 816 | 1 807 | 1 790 | ||
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 146 | 100 | 0 | ||
| Määräaikaiset | 97 | 89 | 95 | ||
| Suomi | 55 | 43 | 57 | ||
| Viro | 30 | 38 | 34 | ||
| Ruotsi | 2 | 4 | 3 | ||
| Saksa | 4 | 3 | 0 |

| Singapore | 0 | 0 | 0 |
|---|---|---|---|
| Espanja | 0 | 0 | 1 |
| Muut maat | 6 | 1 | 0 |
| Miehet | 45 | 34 | 49 |
| Naiset | 48 | 48 | 45 |
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 4 | 7 | 1 |
| Kokoaikaiset | 5 166 | 5 002 | 4 711 |
| Suomi | 3 646 | 3 561 | 3 488 |
| Viro | 893 | 881 | 923 |
| Ruotsi | 142 | 143 | 141 |
| Saksa | 79 | 72 | 6 |
| Singapore | 94 | 87 | 13 |
| Espanja | 55 | 61 | 65 |
| Muut maat | 257 | 197 | 75 |
| Miehet | 3 473 | 3 348 | 3 176 |
| Naiset | 1 571 | 1 553 | 1 535 |
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 122 | 101 | 0 |
| Osa-aikaiset | 1 031 | 945 | 1 033 |
| Suomi | 892 | 812 | 919 |
| Viro | 87 | 83 | 82 |
| Ruotsi | 1 | 3 | 4 |
| Saksa | 19 | 18 | 1 |
| Singapore | 0 | 0 | 0 |
| Espanja | 1 | 0 | 1 |
| Muut maat | 31 | 29 | 26 |
| Miehet | 710 | 637 | 738 |
| Naiset | 293 | 302 | 294 |
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 28 | 6 | 1 |

| 2022 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | ||
|---|---|---|---|---|
| Henkilöstöön kuulumattomien työntekijöiden kokonaismäärä | 6 617 | Elisa raportoi henkilös töön kuulumattomien työntekijöiden määrän ensimmäistä kertaa vuonna 2022. |
Elisa-konserni | |
| Vuokratyöntekijät | 497 | |||
| Konsultit | 434 | |||
| Kiinteistönhoitotyöntekijät | 119 | |||
| Alihankkijat/palveluntuottajat | 5 551 | |||
| Muut | 16 |
| Tiedot sisältävät | |
|---|---|
| Lakien ja määräysten noudattamatta jättämistä koskevien merkittävien tapausten kokonaismäärä raportointikaudella | |
| Ei vahvistettu tapauksia vuonna 2022. | Elisa-konserni |
| Sakkojen kokonaismäärä ja rahallinen arvo lakien ja määräysten noudattamatta jättämisestä | |
| Ei tapauksia raportointivuonna 2022. | Elisa-konserni |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluvan henkilöstön kokonaismäärä | 73 % | 73 % | 73 % | Henkilöstö, joka ei kuulu kollektiivisesti neuvotel tujen työehtosopimus ten piiriin on määritelty joko työsopimuksessa, yhtiön henkilöstökäytän nöissä tai kansallisessa lainsäädännössä. |
Elisa-konserni |

Korruptionvastaisuuteen liittyvien politiikkojen ja käytäntöjen viestintä ja koulutus [%] (205-2)
| Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|
| Osuus henkilöstöstä, jolle organisaation korruptionvastaisuuden politiikat ja käytännöt on viestitty. | ||
| Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. | Elisa-konserni |
Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. Elisa-konserni
| 2022 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|
| Osuus koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrästä alueittain. | 80 % | 60 % | ||
| Suomi | 77 % | 63 % | Koulutusten suhdelu ku vain raportoiduilta |
Elisa-konserni |
| Viro | 88 % | 71 % | alueilta. Luvut eivät sisällä työntekijöiden |
|
| Ruotsi | 74 % | 7 % | pitkiä sairauslomia, | |
| Saksa | 98 % | 7 % | poissaoloja eivätkä äitiyslomia. Myöskään |
|
| Singapore | 94 % | 7 % | uusien, 14 päivää tai lyhyemmän keston |
|
| Espanja | 80 % | 58 % | rekrytoinnit eivät sisälly lukuun. |
|
| Muut maat | 64 % | 8 % | 2021 tietoja on tar kennettu. |
Ei todettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni
Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain [hlö] (401-1)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus Tiedot sisältävät |
|
|---|---|---|---|---|
| Uudet, aloittaneet työsuhteet | 1 594 | 1 283 | 1 322 | Elisa-konserni |
| Suomi | 1 173 | 969 | 1 070 | |
| Viro | 283 | 226 | 182 | |
| Ruotsi | 17 | 4 | 10 | |
| Saksa | 20 | 7 | 3 | |
| Singapore | 15 | 16 | 1 |

| Espanja | 9 | 8 | 25 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Muut maat | 77 | 53 | 31 | ||
| Miehet | 1 078 | 862 | 894 | ||
| Naiset | 445 | 386 | 428 | ||
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 71 | 35 | 0 | ||
| Alle 30 vuotta | 1 077 | 880 | 935 | ||
| 30-39 vuotta | 287 | 262 | 227 | ||
| 40-49 vuotta | 151 | 89 | 115 | ||
| Yli 49 vuotta | 79 | 52 | 45 | ||
| Raportoimme ainoas | |||||
| taan päättyneet työ suhteet [hlö], emme |
|||||
| Päättyneet työsuhteet | 1 533 | 1 321 | 1 184 | vaihtuvuustaajuutta. | Elisa-konserni |
| Suomi | 1 191 | 995 | 954 | ||
| Viro | 259 | 268 | 192 | ||
| Ruotsi | 18 | 12 | 12 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Singapore | 3 | 3 | 0 | ||
| Espanja | 16 | 14 | 7 | ||
| Muut maat | 46 | 29 | 19 | ||
| Miehet | 1 024 | 889 | 793 | ||
| Naiset | 460 | 407 | 391 | ||
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 49 | 25 | 0 | ||
| Alle 30 vuotta | 902 | 813 | 765 | ||
| 30-39 vuotta | 326 | 272 | 207 | ||
| 40-49 vuotta | 158 | 131 | 106 |
Ei eroja yleisellä tasolla. Elisa-konserni

Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa [%] (403-8)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Työterveys- ja -turvallisuushallinnoinnin piirissä olevien työntekijöiden määrä. | 93 % | 94 % | 97 % | Ainoastaan Elisan oman henkilöstön kat tavuus (%) raportoitu |
Elisa-konserni |
Työhön liittyvät työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet. Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan (403-9, 403-10)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Työtunnit [t] | |||||
| Keskimääräiset työtunnit (tunnit/työntekijä) | 1 459 | 1 367 | 1 480 | Koko vuoden luku. Henkilöstön kokonais tunnit. |
Elisa-konserni |
| Sisältää oman henki löstön työtapaturma taajuuden 1 000 000 |
|||||
| Tapaturmataajuus (IR) | 4 | 3 | 3 | työtuntia kohden. | |
| Suomi | |||||
| Tapaturmat työmatkalla | 3 | 3 | 4 | Elisan oma indikaattori. |
|
| Työtapaturmat | 5 | 4 | 3 | ||
| Viro | |||||
| Työtapaturmat | 0 | 2 | 1 | ||
| Ruotsi | 2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria. |
||||
| Työtapaturmat | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | |||||
| Työtapaturmat | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | |||||
| Työtapaturmat | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | |||||
| Työtapaturmat | 2 | 0 | 0 |

| Sisältää oman hen kilöstön sairastumis |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
| Työperäiset sairaudet, taajuus (ODR) | 0 | 0,2 | 0 | taajuuden 1000 000 työtuntia kohden. |
Elisa-konserni |
| Suomi | 0 | 0,4 | 0 | 2022 tiedot eivät sisäl lä Elisa Polystaria. |
|
| Viro | 0 | 0 | 0 | ||
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | ||
| Sisältää oman hen kilöstön menetetyt |
|||||
| Menetetyt työpäivät, taajuus (LDR) | 111 | 177 | 121 | työpäivät 1000 000 | |
| työtuntia kohden. 2022 tiedot eivät sisäl |
Elisa-konserni | ||||
| Suomi | 148 | 253 | 161 | lä Elisa Polystaria. | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | ||
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 14 | 0 | 0 | ||
| Sisältää oman hen kilöstön poissaolot |
|||||
| Poissaolot, taajuus (AR) | 5 % | 4 % | 3 % | suunniteltuja työtun teja kohden. |
Elisa-konserni |
| 2022 tiedot eivät sisäl | |||||
| Suomi | 5 % | 4 % | 3 % | lä Elisa Polystaria. | |
| Viro | 5 % | 4 % | 4 % | ||
| Ruotsi | 2 % | 2 % | 0 % | ||
| Espanja | 1 % | 1 % | 2 % | ||
| Saksa | 4 % | 4 % | 26 % | ||
| Muut maat | 1 % | 1 % | N/A | ||
| Työmatkalla tapahtuneet tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 21 | 19 | 27 | Elisa-konserni | |
| Suomi | 21 | 19 | 27 | 2022 tiedot eivät sisäl | |
| Alihankkijat | 0 | 0 | 0 | lä Elisa Polystaria. | Elisa Suomi ja Elisa Viro |

| Työtapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 33 | 25 | 21 | Elisa-konserni | |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 32 | 22 | 20 | 2022 tiedot eivät sisäl | |
| Viro | 0 | 3 | 1 | lä Elisa Polystaria. | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 1 | 0 | 0 | ||
| Alihankkijat | 3 | 6 | 17 | Elisa Suomi ja Elisa Viro | |
| Työstä johtuvat vakavat tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 0 | 0 | 0 | Elisa-konserni | |
| Suomi | 0 | 0 | 0 | 2022 tiedot eivät sisäl | |
| Viro | 0 | 0 | 0 | lä Elisa Polystaria. | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | ||
| Alihankkijat | 5 | 2 | 8 | Elisa-konserni | |
| Työperäiset sairaudet (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 0 | 2 | 0 | ||
| Suomi | 0 | 2 | 0 | 2022 tiedot eivät sisäl lä Elisa Polystaria. |
|
| Viro | 0 | 0 | 0 | ||
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | ||
| Alihankkijat | 0 | 0 | 3 | Elisa Suomi ja Elisa Viro | |
| Työperäiset kuolemantapaukset (tapaturmista ja sairaudesta johtuvat) | Elisa-konserni | ||||
| (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 0 | 0 | 0 | ||
| Suomi | 0 | 0 | 0 | 2022 tiedot eivät sisäl lä Elisa Polystaria. |
|
| Viro | 0 | 0 | 0 | ||
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | ||
| Espanja | 0 | 0 | 0 | ||
| Saksa | 0 | 0 | 0 | ||
| Muut maat | 0 | 0 | 0 | ||
| Alihankkijat | 0 | 0 | 0 | Elisa Suomi ja Elisa Viro |

| Tapaturmista johtuvat poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 133 | 192 | 137 | Elisa-konserni |
|---|---|---|---|---|
| Suomi | 132 | 192 | 137 | 2022 tiedot eivät sisäl lä Elisa Polystaria. |
| Viro | 0 | 0 | 0 | |
| Ruotsi | 0 | 0 | 0 | |
| Espanja | 0 | 0 | 0 | |
| Saksa | 0 | 0 | 0 | |
| Muut maat | 1 | 0 | 0 | |
| Alihankkijat | 45 | 41 | 59 | Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) | 63 202 | 51 294 | 39 179 | Elisa-konserni |
| Suomi | 50 178 | 39 172 | 30 315 | 2022 tiedot eivät sisäl |
| Viro | 11 622 | 9 546 | 8 406 | lä Elisa Polystaria. |
| Ruotsi | 10 | 830 | 0 | |
| Espanja | 105 | 168 | 218 | |
| Saksa | 821 | 846 | 240 | |
| Muut maat | 466 | 732 | 0 |
Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin jaoteltuna [t] (404-1)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Keskimääräiset koulutustunnit / henkilö | 12 | 11 | Henkilöstöryhmät on | Elisa-konserni | |
| Mies | 12 | 11 | 19 | päivitetty vuodesta 2021 eteenpäin. |
|
| Nainen | 10 | 12 | 11 | Muu henkilöstö sisäl tää työntekijät jotka |
|
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 11 | 9 | 6 | eivät kuulu nykyiseen | |
| Ylin johto | 14 | 7 | kategoriamääritte lyymme. Jatkamme |
||
| Ylempi johto | 11 | 15 | henkilöstökategoria määrittelyämme lisä |
||
| Keskijohto ja suoritustason johto | 12 | 21 | täksemme tarkempaa | ||
| Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat | 11 | 10 | ja tasapuolisempaa ryhmittelyä tarkoi |
||
| Lähtötaso ja harjoittelijat | 12 | 11 | tuksenamme poistaa "muu henkilöstö" |
||
| Muu henkilöstö | 22 | 10 | kategoria. Vuoden 2022 osalta Elisa Polystarin luvut ovat arvioita. |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö [%] | 84 % | 84 % | 73 % | Henkilöstöryhmät on | Elisa-konserni |
| Mies | 3 523 | 3 299 | 2 827 | päivitetty vuodesta 2021 eteenpäin. |
|
| Nainen | 1 566 | 1 570 | 1 390 | Muu henkilöstö sisäl tää työntekijät jotka |
|
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 118 | 94 | 0 | eivät kuulu nykyiseen | |
| Ylin johto | 26 | 19 | kategoriamääritte lyymme. Jatkamme |
||
| Ylempi johto | 224 | 209 | henkilöstökategoria määrittelyämme lisä |
||
| Keskijohto ja suoritustason johto | 539 | 488 | täksemme tarkempaa | ||
| Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat | 2 461 | 2 290 | ja tasapuolisempaa ryhmittelyä tarkoi |
||
| Lähtötaso ja harjoittelijat | 1 949 | 1 785 | tuksenamme poistaa "muu henkilöstö" |
||
| Muu henkilöstö | 8 | 172 | kategoria. |
| 2022 | 2021 | 2020 Kuvaus |
Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|
| Elisan johtoryhmä | 10 | 11 | 11 | Elisa-konserni |
| Nainen | 1 | 2 | 2 | |
| Mies | 9 | 9 | 9 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 40-49 vuotta | 3 | 3 | 3 | |
| Yli 49 vuotta | 7 | 8 | 8 | |
| Elisan hallitus | 9 | 8 | 7 | Elisa-konserni |
| Nainen | 4 | 3 | 3 | |
| Mies | 5 | 5 | 4 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 40-49 vuotta | 2 | 1 | 1 | |
| Yli 49 vuotta | 7 | 7 | 6 |
50-54 9 % 9 %

| Yksiköiden johtoryhmät | 94 | 95 | 93 | Elisa-konserni |
|---|---|---|---|---|
| Nainen | 44 | 43 | 33 | |
| Mies | 50 | 52 | 60 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 9 | 6 | 5 | |
| 40-49 vuotta | 45 | 41 | 49 | |
| Yli 49 vuotta | 40 | 48 | 39 | |
| Yritysvastuun johtoryhmä | 8 | 8 | 14 | Elisa-konserni |
| Nainen | 4 | 5 | 9 | |
| Mies | 4 | 3 | 5 | |
| Alle 30 vuotta | 0 | 0 | 0 | |
| 30-39 vuotta | 0 | 0 | 1 | |
| 40-49 vuotta | 4 | 3 | 8 | |
| Yli 49 vuotta | 4 | 5 | 5 |
| Henkilöstön sukupuolijakauma | Elisa-konserni | |||
|---|---|---|---|---|
| Mies | 68 % | 67 % | 68 % | |
| Nainen | 30 % | 31 % | 32 % | |
| Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu | 2 % | 2 % | 0 % | |
| Henkilöstön ikäjakauma | Elisa-konserni | |||
| Alle 20 | 1 % | 1 % | ||
| 20-24 | 10 % | 9 % | ||
| 25-29 | 15 % | 14 % | ||
| 30-34 | 14 % | 15 % | ||
| 35-39 | 14 % | 15 % | ||
| 40-44 | 14 % | 14 % | ||
| 45-49 | 12 % | 12 % |


| elisa | |
|---|---|
| 55-59 | 7 % | 7 % |
|---|---|---|
| 60-64 | 3 % | 3 % |
| Yli 64 | 0,2 % | 0,2 % |
| Ylin johto | 0,5 % | 0,4 % | Henkilöstöryhmät on |
|---|---|---|---|
| Ylempi johto | 3,9 % | 3,9 % | päivitetty vuodesta 2021 eteenpäin. |
| Keskijohto ja suoritustason johto | 9,6 % | 9,7 % | Muu henkilöstö sisäl tää työntekijät jotka |
| Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat | 42,1 % | 40,8 % | eivät kuulu nykyiseen kategoriamääritte |
| Lähtötaso ja harjoittelijat | 42,8 % | 42,4 % | lyymme. Jatkamme |
| Muu henkilöstö | 1,1 % | 2,9 % | henkilöstökategoria määrittelyämme lisä |
| täksemme tarkempaa ja tasapuolisempaa ryhmittelyä tarkoi tuksenamme poistaa "muu henkilöstö" kategoria. Vuoden 2022 osalta Elisa Polystarin luvut ovat arvioita. |
Ei vahvistettuja tapauksia vuonna 2022.
| Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|
| 92 % Elisalla työskentelevistä ulkopuolisista turvahenkilöistä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen vuonna 2022. | Luku sisältää vain ulko puoliset vartijat. Ei sisällä pidemmällä vapaalla olevia työntekijöitä. |
Elisa Suomi |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnit [%] (414-1) | 0 % | 0 % | N/A | Elisa Suomi ja Elisa Videra | |
| Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet (414-2) | Elisa Suomi ja Elisa Videra | ||||
| Kokonaismäärä toimittajista, jotka on arvioitu [kpl] | 83 | 71 | 76 | ||
| Toimittajien lukumäärä, joilla on havaittu merkittäviä todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia [kpl] |
N/A | 34 | N/A | ||
| Merkittävimmät todennetut tai mahdolliset negatiiviset sosiaaliset vaikutukset toimitusketjussa [kpl] |
549 | 402 | 665 | ||
| Osuus toimittajista, joilla todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia, ja joiden kanssa korjaavat toimenpiteen on sovittu [%] |
N/A | 100 % | N/A | ||
| Osuus toimittajista, joilla todenettujen tai mahdollisten negatiivisten sosiaalisten vaikutusten vuoksi toimittajasuhde on lopetettu [%], ja syyt miksi. |
N/A | 0 % | N/A |
Emme ole jakaneet poliittisia tukia vuonna 2022. Elisa-konserni
Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni
Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni
Ei varmistettuja tapauksia vuonna 2022. Elisa-konserni

Elisa Suomi.
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Code of Conduct -koulutusten suoritukset [%] | 98 % | 93 % | 84 % | Luku ei sisällä työntekijöiden pitkiä sairauslomia, muita poissaoloja eikä vanhempienvapaita. Myös kään 14 vuorokauden tai sitä lyhyemmät uudet työsuhteet eivät sisälly lukuihin. |
Elisa-konserni |
| Yhteiskuntavastuumittari [%] | 87 % | 88 % | N/A | Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa vuositavoit teseen (26,8). Suomen ja Viron kansalaisille tehty arviointikysely Elisan vastuullisesta toiminnasta yhteiskunnassa. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS -tavoitteeseen [%] | 97 % | 81 % | 93 % | Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa vuositavoit teseen (29). Suomen ja Viron kansalaisille tehty kysely Elisan suosittelemisesta. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro. |
| Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen suoritukset [%] |
70 % | 100 % | N/A | Vuonna 2022 kohderyhmää on laajennettu koske maan myyntijohtajia sekä logistiikkatiimiä. Tavoite asetetaan vuosittain. |
Elisa Suomi. |
| 2022 luku on kumulatiivinen vuosilta 2021 ja 2022. |
Toimitusketjun auditoinnit suoritettu ja toimitusketjun vastuullisuus sisällytetty Elisan toimittajahallintaprosessiin.
Elisa Suomen myyntipäälliköille suunnatun Elisan Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen julkaisu.
| 99 % | Kyselyyn perustuvat tiedot. Suoriutuminen lasketaan tulosprosenttina suhteessa vuositavoitteeseen (78). Henkilöstötyytyväisyyskysely toteutetaan kahdesti vuodessa, jotta ymmärretään elisalaisten kokemuk set organisaation eri aiheista ja sen toiminnoista, asioiden kehittämiseksi. |
Elisa-konserni |
|---|---|---|
| Naisten osuus esihenkilöistä [%] | ||
| 30 % | Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. Elisan tavoite naisten osuudelle esihen kilöistä on 32 % vuoteen 2024 mennessä. |
Elisa-konserni |
| Luku lasketaan naisten osuutena esihenkilöistä (joilla on alaisia) jaettuna kaikilla esihenkilöillä. | ||
| Lukuihin ei sisälly 1,7 % osuutta 'Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu' työntekijöistä | ||
| Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto [%] | ||
| 86,2 % | Elisa raportoi indikaattorin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa osana vastuullisuustavoitteitaan. | Elisa Suomi |
| Elisan tavoite on saada kaikki Suomen kotitaloudet Elisan nopeiden yhteyksien (>100 Mbps ) pariin vuoteen 2025 mennessä. |

GRI 201: Economic Performance 2016 (Taloudelliset tulokset)
Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen [EUR miljoonaa] (201-1)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Tuotot asiakkailta | 2 130 | 1 998 | 1 895 | Sisältää taloudellisen tuloksen. | Elisa-konserni |
| Toimittajat ja kumppanit | 1 008 | 936 | 888 | ||
| Henkilöstö | 395 | 374 | 326 | ||
| Osakkeenomistajat ja rahoittajat | 338 | 325 | 310 | ||
| Julkinen sektori | 83 | 77 | 70 | ||
| Käyttöomaisuusinvestoinnit | 290 | 265 | 266 | ||
| Lahjoitukset | 0,08 | 0,03 | N/A | ||
| Verot ja veroluonteiset maksut | 577 | 531 | 485 | Elisa-konserni | |
| Yhteisöverot | 83 | 77 | 70 | ||
| Arvonlisäverot | 289 | 275 | 253 | ||
| Ennakkopidätykset ja lähdevero | 134 | 132 | 121 | ||
| Lakisääteiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut verot | 52 | 29 | 24 | ||
| Veroluonteiset maksut | 20 | 18 | 17 |

| Riski | Kuvaus | Vaikutusarvio | Riskien ja mahdollisuuksien hallinta |
|---|---|---|---|
| Keskilämpötilan muutoksia ilmaston lämpenemisen vuoksi |
Keskilämpötilojen nousu ja lämpöaallot lisäävät jäähdytystarvetta Elisan tele- ja muissa tiloissa. |
Erittäin todennäköistä pitkällä aikavälillä, vähäinen vaikutus Elisaan. Kustannukset nousevat jäähdytysjärjestelmäinvestointien ja korkeamman energiankulutuksen vuoksi. Arvioimme sähkönkulutuksen kasvun olevan noin 2 %. |
Päästöjen hillitseminen hyödyntämällä hiilivapaata energiaa: Elisa on tarjonnut asiakkailleen hiilineutraaleja palveluita vuodesta 2020 lähtien. Asetamme kunnianhimoisia tavoitteita ja etsimme jatkuvasti keinoja vähentää Elisan omaa hiilijalanjälkeä entisestään. Elisa aloittaa vuonna 2023 uusiutuvan energian tuotannon sähkönostosopimuksella. Ylläpidämme konserninlaajuista työryhmää, joka tukee ISO-sertifioitua ympäristöjärjestelmäämme. |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamia äärimmäisiä sääilmiöitä |
Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä Elisan palveluissa. Nämä voivat johtua esimerkiksi sähkökatkoksista sekä esimerkiksi toimitusketjun logistiikan häiriöistä. |
Hyvin todennäköistä lyhyellä aikavälillä, vaikutuksen Elisaan ollen keski-matalalla tasolla. Häiriötilojen määrän kasvu aiheuttaa suurempia henkilöstökustannuksia sekä kustannuksia johtuen rikkinäisten laitteiden vaihdosta. Arvioidut kustannukset voivat vaihdella 0,2-2 miljoonan euron välillä riippuen tapahtumien määrästä ja muista olosuhteista. |
Kestävien ratkaisujen mahdollistaminen liittyen mobiiliyhteyksiin: Elisalla on käytössä kattava reaaliaikainen verkkohäiriöiden seurantajärjestelmä, joka tunnistaa ongelmakohdat ja mahdollistaa nopeat korjaukset. Jo suunnitteluvaiheessa pystymme pienentämään myös verkkoon kohdistuvia fyysisiä riskejä. Arvioimme Elisan tarjoamien reaaliaikaisten mittaus ja valvontapalvelujen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa. |
| Lisääntyviä kustannuksia markkinoiden sääntelyn ja energiaverojen vuoksi |
Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 celsiusasteeseen. Sopimukseen sitoutuneet maat asettavat kunnianhimoiset tavoitteet viiden vuoden välein ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. |
Todennäköisestä lyhyellä aikavälillä, keski-matalan tason vaikutus Elisaan. Euroopan energiakriisi on aiheuttanut energiakustannusten nousua koko yhteiskunnalle. Mahdollisen hiilimarkkinoiden hinnoittelun arvioidut vaikutukset ovat Elisalle alle 1 % toimintakustannuksista. |
Hiilijalanjäljen pienentäminen parantamalla toiminnan energiatehokkuutta: Kehitämme jatkuvasti verkkojemme energiatehokkuutta ja panostamme esimerkiksi konesaliemme hukkalämmön hyötykäyttöön. Arvioimme aktiivisesti mahdollisuuksia skaalata energiaan liittyviä innovaatioita, jotka lisäävät Elisan hiilikädenjälkeä asiakkaille. Käytämme suojausta parantaaksemme kokonaisenergiakustannusten ennustettavuutta. |
| Sidosryhmillä on yhä korkeammat odotukset ilmastotoimille |
Ilmastonmuutos lisää ympäristötietoisuutta sidosryhmien keskuudessa. Kasvaneet vaatimukset ilmastoystävälliselle toiminnalle sekä läpinäkyvyys ja raportointi lisäävät myös niihin liittyviä kustannuksia. |
Yhtä todennäköistä kuin ei keskipitkällä aikavälillä, keskimääräisellä vaikutuksella Elisaan. Sustainable Brand Index 2022 -raportin mukaan 60 prosenttia suomalaisista kuluttajista keskustelee kestävästä kehityksestä säännöllisesti. Epäselvyys ICT-alan ilmastovaikutuksista saattaa johtaa tarjottujen palvelujen kysynnän vähenemiseen. |
Uusien liiketoiminta-alueiden kehittäminen kestävää kehitystä tukevilla digitaalisilla innovaatioilla: Elisa on asettanut tieteeseen perustuvat tavoitteet (SBTi) Pariisin sopimuksen mukaisesti ja sitoutunut asettamaan vastaavan Net Zero -tavoitteen. Elisa on joissain tapauksissa kyennyt muuttamaan oman jalanjäljen pienennystään kädenjälkipalveluiksi. Esimerkiksi kansainväliset Elisa Polystar-, Elisa IndustrIQ- ja myös Elisa Videra -liiketoimintamme tarjoavat asiakkaillemme keinoja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. |
| Muut globaalit asiat, jotka kääntävät huomion pois ilmastotoimista |
Maapallo on järjestelmä, jossa ilmastonmuutos voi vaikuttaa radikaalisti luonnollisiin ekosysteemeihin ja päästää valloilleen uhkia, jotka voivat suoraan tai epäsuorasti aiheuttaa maailmanlaajuisia järjestelmäsokkeja, samalla tavalla kuin Covid-19. |
Todennäköisempää kuin ei keskipitkällä aikavälillä, keski-matalan tason vaikutus Elisaan. Poikkeukselliset olosuhteet voivat laskea liikevaihtoa tuotteiden ja palveluiden kysynnän vähenemisen tai toimitusketjun erilaisten ongelmien vuoksi. Myös asiakkaiden ja arvoketjun huomio saattaa vaikeina aikoina kääntyä pois ilmastotoimista. |
Resilientin toiminnan mahdollistaminen kestävien palvelujen avulla: Muutosten aikana sopeutumiskyvystä tulee elintärkeä ominaisuus. Tämä tarkoittaa aina sitä, että huolehdimme perustehtävistämme kaikissa olosuhteissa. Autamme yhteiskuntaa sopeutumaan haastavaan uuteen tilanteeseen samalla kun kehitämme aktiivisesti uusia tapoja tukea heikoimmassa asemassa olevia. Voimme auttaa asiakkaitamme selviytymään dramaattisestakin muutoksesta tukemalla heitä digitaalisen harppauksen ottamisessa ja esimerkiksi sopeutumaan uuteen hybridityön normaaliin. |
| Sidosryhmien haluttomuus yhteistyölle ilmastotoimissa |
Merkittävä osa ICT-alan ympäristövaikutuksista tulee laitteiden valmistuksesta. Elisan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on keskeisten sidosryhmien, kuten toimitusketjukumppaneiden, saaminen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ratkaisevaa. |
Keskipitkällä aikavälillä epätodennäköistä, Elisalle keski-matalan tason vaikutus. Lainsäädäntövaatimusten ja standardien odotetaan ohjaavan useimpia toimitusketjun sidosryhmiä kestävämpään suuntaan. Net Zero -sitoumusten saavuttamatta jättäminen ICT-alalla olisi suuri takaisku ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. |
Kiertotalouden integrointi päivittäiseen liiketoimintaan: Esimerkkejä Elisan toimista ovat laitteiden ympäristövaikutusten vähentäminen kiinnittämällä huomiota kestävyyteen, tarjoamalla korjauspalveluita sekä käytettyjen laitteiden kunnostusta ja myyntiä sekä lopuksi turvallisen kierrätyksen järjestämistä. Olemme myös mukana organisaatioissa, kuten JAC, GSMA ja ETIS, joissa arvioimme ja kehitämme ICT-alan kestäviä lähestymistapoja yhdessä toimijoiden ja toimitusketjun sidosryhmien kanssa. |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Verot ja veroluonteiset maksut | 577 | 531 | 485 | Elisa-konsernin maksamat verot | |
| Suomi | 515 | 474 | N/A | ||
| Viro | 46 | 40 | N/A | ||
| Ruotsi | 7 | 8 | N/A | ||
| Espanja | 1 | 1 | N/A | ||
| Saksa | 6 | 4 | N/A | ||
| Muut maat | 3 | 4 | N/A | Australia, Kanada, Ranska, Unkari, Italia, Malesia, Nor ja, Romania, Venäjä, Sin gapore, Slovakia, Taiwan, Iso-Britannia ja USA. |
| Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|
| Rahalliset menetykset liittyen oikeudellisiin säätelyyn tai kilpailulainsäädäntöön (TC-TL-520a.1) | ||
| Elisa raportoi merkittävät oikeudelliset asiat Elisan tilinpäätöstiedotteessa 2022 (Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat s.11) | Elisa-konserni | |
| Keskimääräinen todellinen latausnopeus (1) omistetun ja kaupallisen sisällön ja (2) muun sisällön todellinen keskimääräinen latausnopeus megabitteinä sekunnissa (Mbps) (TC-TL-520a.2) |
||
| Elisa ei raportoi latausnopeuksia. | Elisa-konserni | |
| Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloitukseen ja siihen liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista (TC-TL-520a.3) |
||
| Elisan toimii markkinoilla, joissa datapalvelut ovat pääsääntöisesti rajattomia. Verkkoneutraaliuuden, maksetun vertaisarvioinnin ja nollaveloituksen riskit ja mahdollisuudet eivät ole merkittäviä. 5G voi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi verkon viipalointi ja optimoidut palvelut). Huomioimme tuotteistuksiin liittyvissä verkkoneutraliteettikysymyksissä viranomaisten ohjeistukset. |
Elisa-konserni |

| 2022 | 2021 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Naisten osuus johtotehtävissä [%] | 27 % | 27 % | Indikaattori on osa Elisan vastuullisuu teen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuul lisuuskriteereitä. Vuodelle 2022 asetettu tavoite on saavutettu. Luku lasketaan johtotehtävissä olevien naisten (joilla on alaisia) osuutena jaettuna kaikilla johtotehtävissä olevilla henkilöillä. |
Elisa Oyj, Elisa Videra Oy, Elisa Santa Monica Oy, Fenix Solutions Oy. |
||||||
| Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen [%] | 14 % | 27,5 % | Indikaattori on osa Elisan vastuullisuu teen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuul lisuuskriteereitä. Vuoden 2022 tavoite on saavutettu. Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuus on vähentynyt 27.5 prosentista vuonna 2021 14 prosenttiin vuonna 2022. |
Elisa Suomi | ||||||
| Uusiutuvan energian hankinnan varmistaminen, ja sitoumus kasvattaa PPAn osuutta uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseksi |
Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla varmistetuista uusiutuvista energialähteistä.
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. Elisa Suomi
| 2022 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|
| Patenttiportfolion kehitys [kpl] | 40 | Vuosi 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin Elisa raportoi tämän indikaattorin osana kestävän kehityksen tavoitteita. Elisan tavoitteena on lisätä patentti hakemuksia yli 100:aan vuoteen 2024 mennessä. |
Elisa-konserni |

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta - vuoden 2022 tiedot
| Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TALOUDELLISET TOIMINNAT | Ko od i(t ) |
Li ik ev ai ht o (M EU R) |
liik m Lu uk ok ev ai itu ai ne hd sjä n o os rje ta su st (% us el m ) än |
hi Ilm llin as tä to (% nm ) uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ( ks %) ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at (% er te ) n |
Kie rto ta lo us (% ) |
Ym pi laa pä nt ris um tö in n en (% ) |
ja m Bi e on ol ko og im sy in uo st en to ee isu m it us (% ) |
hi Ilm llin as tä to nm uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ks ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at er te n |
Kie rto ta lo us |
Ym pi laa pä nt ris um tö in n en |
ja m Bi e on ol ko og im sy in uo st en to ee isu m it us |
Vä su oj hi at m oi m m äis et ta so n |
liik m Lu uk ok ev ain itu aih en sjä do os rje sta uu ste , v s uo lm si än N |
va Lu to ok im ka (m int a) ah do llis ta |
(si Lu irt ok ym ka ät oi m int a) |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 21,5 | 1,0 % | 100 % | 0 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | Y | Y | Y | 1,0 % | T | ||||
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 178,6 | 8,4 % | 100 % | 100 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | 8,4 % | E | |||||||
| Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) |
200,1 | 9,4 % |
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 5,2 | 0,2 % |
|---|---|---|---|
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 0,0 | 0,0 % |
| Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) |
5,2 | 0,2 % | |
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 205,3 | 9,6 % | |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) |
1 924,2 | 90,4 % | |
| Yhteensä (A+B) | 2 129,5 100,0 % |

| Ei merkittävää haittaa -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TALOUDELLISET TOIMINNAT | Ko od i(t ) |
in Kä ve yt st tö oi om nn ai it su M us EU R |
inv kä m Lu uk yt ok es tö ai itu to ne om in sjä n o ne ais rje ist su uu st a ( us s el %) m än |
hi Ilm llin as tä to (% nm ) uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ( ks %) ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at (% er te ) n |
Kie rto ta lo us (% ) |
Ym pi laa pä nt ris um tö in n en (% ) |
ja m Bi e on ol ko og im sy in uo st en to ee isu m it us (% ) |
hi Ilm llin as tä to nm uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ks ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at er te n |
Kie rto ta lo us |
ja Ym pi m e laa on pä ko im nt ris sy um uo tö st to ee in n isu en m it us |
Bi ol og in en |
Vä su oj hi at m oi m m äis et ta so n |
liik m Lu uk ok ev ain itu aih en sjä do os rje sta uu ste , v s uo lm än si N |
va Lu to ok im ka (m int a) ah do llis ta |
m Lu int ok a) ka (s iir ty m ät oi |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 7,6 | 2,6 % | 100 % | 0 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | Y | Y | Y | 2,6 % | T | ||||
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 5,1 | 1,7 % | 100 % | 100 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | 1,7 % | E | |||||||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) |
12,6 | 4,3 % |
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 1,1 | 0,4 % |
|---|---|---|---|
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 0,0 | 0,0 % |
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) |
1,1 | 0,4 % | |
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 13,8 | 4,7 % | |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu CapEx (B) |
278,0 | 95,3 % | |
| Yhteensä (A+B) | 291,8 | 100,0 % |

| Ei merkittävää haittaa -kriteerit Merkittävän edistämisen kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) |
|||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| TALOUDELLISET TOIMINNAT | Ko od i(t ) |
at Ab M EU iiv so ise R lu ut t k tis us et ta o nu pe ks r et |
(% ta Os k ) uu us s o ta pe nn ra uk tii sis vi ta sis - |
hi Ilm llin as tä to (% nm ) uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ( ks %) ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at (% er te ) n |
Kie rto ta lo us (% ) |
Ym pi laa pä nt ris um tö in n en (% ) |
ja m Bi e on ol ko og im sy in uo st en to ee isu m it us (% ) |
hi Ilm llin as tä to nm uu to ks en |
so Ilm pe as ut to um nm in uu en to ks ee n |
Ve lu on siv no ar nv at ja ar m at er te n |
Kie rto ta lo us |
Ym pi laa pä nt ris um tö in n en |
ja m Bi e on ol ko og im sy in uo st en to ee isu m it us |
Vä su oj hi at m oi m m äis et ta so n |
liik m Lu uk ok ev ain itu aih en sjä do os rje sta uu ste , v s uo lm si än N |
va Lu to ok im ka (m int a) ah do llis ta |
m Lu int ok a) ka (s iir ty m ät oi |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||||||||||||||||||
| A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | |||||||||||||||||||
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 0,0 | 0,0 % | 100 % | 0 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | Y | Y | Y | 0,0 % | T | ||||
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 0,0 | 0,0 % | 100 % | 100 % | TBD | TBD | TBD | TBD | Y | 0,0 % | E | |||||||
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) |
0,0 | 0,0 % |
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
| Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta |
8.1 | 0,0 | 0,0 % |
|---|---|---|---|
| Radio- ja televisio- toiminta | 8.3 | 0,0 | 0,0 % |
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) |
0,0 | 0,0 % | |
| Yhteensä (A.1 + A.2) | 0,0 | 0,0 % | |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | |||
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu OpEx (B) |
114,2 | 100,0 % | |
| Yhteensä (A+B) | 114,2 | 100,0 % |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Päälähteiden suora energiankulutus | 11 877 | 15 339 | 9 946 | 2021 luku on tarkennettu puuttu neen tiedon lisäämiseksi. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| Fossiilisten (ei-uusiutuvien) polttoaineiden kulutus | 11 802 | 15 248 | 9 946 | Fossiiliset polttoaineet ovat bensiini diesel ja polttoöljy. |
|
| Suomi | 6 754 | 13 088 | 9 946 | ||
| Viro | 5 048 | 2 069 | N/A | ||
| Uusiutuvien polttoaineiden kulutus | 75 | 91 | N/A |
| Päälähteiden epäsuora energiankulutus | 1 314 618 | 1 260 022 | 1 142 294 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Sähkö | 1 227 480 | 1 171 227 | 1 061 068 | 2021 luku on tarkennettu metodo logiakehityksen takia. |
Elisa-konserni |
| Suomi | 1 106 295 | 1 050 420 | 953 486 | ||
| Viro | 118 025 | 116 933 | 107 435 | ||
| Muut maat | 3 161 | 3 874 | 147 | Vuodesta 2021 eteenpäin kansain välisten toimistojen sähkönkulu tus sisältyy lukuihin. |
|
| Mobiiliverkko | 860 360 | 771 007 | 662 647 | Sisältää vuokrakohteet. | |
| Kiinteä verkko | 218 772 | 235 657 | 233 838 | ||
| Datakeskus | 109 426 | 122 678 | 124 859 | ||
| Muut tilat | 38 922 | 41 885 | 39 723 | ||
| Lämmitys | 47 475 | 46 708 | 38 628 | 2021 luku on tarkennettu metodo logiakehityksen takia. |
Elisa-konserni |
| Suomi | 39 863 | 39 745 | 36 352 | ||
| Viro | 5 091 | 5 102 | 2 197 | ||
| Muut maat | 2 521 | 1 860 | 79 | Vuodesta 2021 eteenpäin kan sainvälisten toimistojen lämmitys sisältyy lukuihin. |
|
| Kiinteä verkko | 11 368 | 10 282 | 13 281 |

| Muut tilat | 36 107 | 36 426 | 25 348 | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Jäähdytys | 39 663 | 42 087 | 42 598 | Elisa Suomi | |
| Suomi | 39 663 | 42 087 | 42 598 | ||
| Organisaation kokonaisenergiankulutus | 1 312 729 | 1 256 395 | 1 152 240 | Kokonaisenergia lasketaan suoran ja epäsuoran energian summana vähennettynä myydyllä energialla. |
|
| Ostettu hiilivapaa sähkö [GJ] | 1 093 824 | 1 017 704 | 1 007 460 | Elisan alkuperätodistuksilla osta ma sähkö yhteensä. |
|
| Suomi | 972 000 | 900 000 | 900 000 | Alkuperätodistuksilla ostettu uusiutuva sähkö (vesivoima) vain omille kohteille. |
|
| Viro | 120 600 | 116 935 | 107 460 | Alkuperätodistuksilla hankittu hiilivapaa sähkö (ydinvoima). |
|
| Muut maat | 1 224 | 769 | N/A | Alkuperätodistuksilla ostettu uusiutuva sähkö (vesivoima, aurin kovoima ja tuulivoima). |
|
| Hiilivapaan sähkön käyttö [GJ] | 1 223 844 | 1 165 742 | 1 060 921 | Kokonaissähkönkulutus. | |
| Suomi | 1 104 600 | 1 048 039 | 953 486 | Alkuperätodistuksilla hankitun uu siutuvan sähkön käyttö, mukaan lukien vuokrakohteet. |
|
| Viro | 118 025 | 116 933 | 107 435 | Alkuperätodistuksilla hankitun hiilivapaan sähkön käyttö (ydin voima). |
|
| Muut maat | 1 219 | 769 | N/A | Alkuperätodistuksilla ostetun uusiutuvan sähkön käyttö (vesivoi ma, aurinkovoima ja tuulivoima). |
|
| Ostettu uusiutuva jäähdytys | 39 663 | 42 087 | 37 571 | Vuodesta 2021 eteenpäin kauko jäähdytys on uusiutuvaa. |
Elisa Suomi |
| Myyty energia | 13 766 | 18 966 | N/A | Vuodesta 2021 eteenpäin rapor toimme lämmön talteenoton ratkaisuista saadun energian. |
Elisa Suomi |
| Energiaintensiteetti [kWh/GB] (302-3) | |||||
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
| Mobiiliverkon sähkönkulutus per siirretty gigatavu. | 0,105 | 0,111 | 0,120 | Raportoitu ainoastaan mobiiliver kon energiaintensiteetti. |
Elisa Suomi |

Energiankulutuksen vähentäminen [GJ] (302-4)
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu energiansäästö | 37 512 | 28 624 | 22 842 | ||
| Verkon energiatehokkuus (sähkö) | 37 512 | 28 624 | 22 842 | Elisan verkon optimoinnista ja modernisoinnista johtuvat säästöt Elisan verkossa. |
Elisa Suomi |
| 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän verkon energiasäästöt 2021 luvut on tarkennettu meto |
|||||
| dologian kehittämisen tuloksena. |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Vedenotto [ML] (303-3) | 18,1 | 21,8 | 18,3 | Elisan toiminnassa suurimmat veteen liitty vät näkökohdat tulevat toimistoista, joissa vedenotto, -purku ja -kulutus oletetaan |
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa CamLine |
| Kuntien vesihuolto | 18,1 | 21,8 | 18,3 | ||
| Suomi | 16,2 | 20,6 | 18,3 | olevan sama. | |
| Viro | 1,2 | 1,0 | N/A | Vesiraportoinnissa käytetään Elisan kannal ta olennaista tarkkuustasoa, kokoamalla |
|
| Muut maat | 0,7 | 0,2 | N/A | tietoa raportointijärjestelmästämme. | |
| Vedenpurku [ML] (303-4) | 18,1 | 21,8 | 18,3 | ||
| Jätevesi | 18,1 | 21,8 | 18,3 | ||
| Suomi | 16,2 | 20,6 | 18,3 | ||
| Viro | 1,2 | 1,0 | N/A | ||
| Muut maat | 0,7 | 0,2 | N/A | ||
| Vedenkulutus [ML] (303-5) | 18,1 | 21,8 | 18,3 | ||
| Vedenotto | 18,1 | 21,8 | 18,3 | ||
| Suomi | 16,2 | 20,6 | 18,3 | ||
| Viro | 1,2 | 1,0 | N/A | ||
| Muut maat | 0,7 | 0,2 | N/A |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia] |
695 | 1 030 | 666 | Päästökompensaatio 2020 alkaen | Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| 2021 tiedot on tarkennettu lukujen tarkis tuksen jälkeen. |
|||||
| Suomi | 412 | 895 | 666 | ||
| Viro | 283 | 135 | N/A |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia], markkinakohtaiset |
2 310 | 2 340 | 1 666 | 100 % uusiutuvaa sähköä käytetään Elisa Suomessa, Elisa Polystarissa Ruotsissa. Lisäksi 100 % uusiutuvaa kaukojäähdytystä käytetään Elisa Suomessa. Elisa Virossa hiilivapaata (ydinvoima) sähköä käytettiin vuonna 2022. |
Elisa-konserni |
| Päästökompensaatio 2020 alkaen. 2021 luvut on tarkennettu metodologian kehittämisen tuloksena. |
|||||
| Suomi | 1 671 | 1 710 | 1 543 | ||
| Viro | 241 | 242 | 105 | ||
| Muut maat | 398 | 388 | 18 | Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen energiankulutus on sisällytetty tietoihin. |
|
| Mobiiliverkko | 0 | 0 | 0 | Sisältää vuokrakohteet. | |
| Kiinteä verkko | 445 | 403 | 554 | ||
| Datakeskus | 0 | 0 | 25 | ||
| Muut tilat | 1 864 | 1 937 | 1 086 | ||
| Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e, hiilidioksidiekvivalenttitonnia], sijaintikohtaiset |
56 055 | 53 510 | 59 760 | 2021 luvut on tarkennettu metodologian kehittämisen tuloksena. |
Elisa-konserni |
| Suomi | 35 647 | 33 847 | 38 166 | ||
| Viro | 20 200 | 19 446 | 21 585 | ||
| Muut maat | 208 | 217 | 9 | Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen energiankulutus on sisällytetty tietoihin. |
|
| Mobiiliverkko | 42 802 | 37 590 | 40 065 | Sisältää vuokrakohteet. |

| elisa |
|---|
| Kiinteä verkko | 7 774 | 9 896 | 12 280 |
|---|---|---|---|
| Datakeskus | 3 526 | 3 953 | 4 998 |
| Muut tilat | 1 953 | 2 071 | 2 417 |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e] |
232 352 | 206 859 | 183 793 | ||
| Ostetut tuotteet ja palvelut | 118 226 | 110 359 | 103 605 | Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennettu päivitetyillä päästökertoimilla sekä muiden Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä. |
Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja Elisa Santa Monica Oy. |
| Suomi | 100 427 | 99 303 | 94 806 | Vuonna 2022 tuotteiden kompensoidut päästöt on vähennetty kokonaispäästöistä. |
|
| Viro | 17 585 | 11 056 | 8 799 | ||
| Muut maat | 214 | N/A | N/A | ||
| Tuotantoinvestoinnit | 53 897 | 40 669 | 34 492 | Ostetut tukiasemat ja muut verkkolaitteet. | Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja Elisa Videra |
| Aikaisempien vuosien tiedot on tarkennettu päivitetyillä päästökertoimilla sekä muiden Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä. |
|||||
| Suomi | 45 241 | 38 272 | 33 915 | ||
| Viro | 6 812 | 742 | 577 | ||
| Muut maat | 1 844 | 1 656 | N/A | ||
| Energian tuotannon elinkaarivaikutukset | 23 703 | 23 015 | 14 044 | 2021 tiedot on tarkennettu. | Elisa-konserni |
| Suomi | 13 048 | 12 528 | 7 503 | ||
| Viro | 10 562 | 10 378 | 6 538 | ||
| Muut maat | 93 | 108 | 3 | ||
| Upstream kuljetukset ja jakelu | 532 | 258 | 165 | Tavarakuljetukset Elisalle ja Elisan asiak kaille. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| 2021 tiedot on tarkennettu. | |||||
| Suomi | 531 | 196 | 165 | ||
| Viro | 1 | 62 | N/A | ||
| Toiminnassa syntynyt jäte | 601 | 425 | 590 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar |
| Suomi | 580 | 425 | 590 | ||
| Viro | 21 | 0,1 | 0,2 | ||
| Muut maat | 0,1 | 0,1 | N/A |

| Liikematkustus | 1 350 | 406 | 1 498 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Santa Mo nica Oy, Elisa Videra Oy, Enia Oy, Fenix Solutions Oy, Fonum Oy, Kepit Systems Oy ja Elisa Polystar. |
|---|---|---|---|---|---|
| Suomi | 1 197 | 398 | 1 478 | ||
| Viro | 53 | 8 | 19 | ||
| Muut maat | 101 | N/A | N/A | ||
| Työmatkat (pendelöinti) | 1 991 | 1 736 | 1 369 | Päästökompensaatio 2020 alkaen. | Elisa-konserni |
| Suomi | 1 401 | 1 210 | 1 203 | ||
| Viro | 464 | 402 | 158 | ||
| Muut maat | 126 | 124 | 7 | ||
| Upstream leasinghyödykkeet | N/A | N/A | N/A | Energiankulutus vuokrakohteissa laskettu Scope 2:ssa. |
|
| Downstream kuljetukset | N/A | N/A | N/A | Kaikki kuljetukset (downstream ja upstream). |
|
| Myytyjen tuotteiden prosessointi | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, Elisa ei valmista tuotteita. | |
| Myytyjen tuotteiden käyttö | 30 921 | 28 959 | 27 020 | Vuoden 2020 tiedot on tarkennettu muiden Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä. |
|
| Suomi | 26 318 | 26 333 | 25 173 | ||
| Viro | 4 603 | 2 626 | 1 847 | ||
| Myytyjen tuotteiden loppusijoitus | 1 130 | 1 032 | 1 011 | Vuoden 2020 tiedot on tarkennettu muiden Elisan yhtiöiden tiedoilla päivitettynä. |
|
| Suomi | 923 | 897 | 906 | ||
| Viro | 207 | 135 | 105 | ||
| Downstream leasinghyödykkeet | N/A | N/A | N/A | Vuokralla olevien operaattoreiden energia kulutus sisältyy Scope 2 laskentaan. |
|
| Franchising | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, ei franchising- toimintaa | |
| Investoinnit | N/A | N/A | N/A | Ei olennainen, ei merkittävää sijoitus- ja rahoitustoimintaa. Tuotantoinvestoinnit raportoitu erikseen. |
| 2022 | 2021 | 2020 Kuvaus |
Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|
| Scope 1 ja Scope 2 päästöt per liikevaihto | 0,001 | 0,002 | 0,001 | Elisa-konserni |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oman toiminnan päästövähennykset | 109 955 | 102 956 | 105 250 | |||
| Verkkojen päästövähennykset, Scope 2 | 2 422 | 1 848 | 1 582 | 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän verkon päästövähennykset. |
Elisa Suomi | |
| 2021 luvut on tarkennettu metodologian kehittämisen tuloksena. |
||||||
| Hankitun uusiutuvan energian käyttö, Scope 2 | 92 241 | 85 491 | 88 639 | Hankitun uusiutuvan energian kokonais käytön päästövähennykset. |
Vuodesta 2022 eteenpäin Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Elisa Polystar |
|
| Käytetyn infrastruktuurin uudelleenkäyttö, Scope 3 | 552 | 704 | N/A | Verkkolaitteiden uusiokäytön päästövähen nykset. |
Elisa Suomi | |
| Päästökompensaatio | 7 910 | 6 795 | 6 750 | Kompensaatioiden rajaus on laajennettu sisältämään etätyön sekä liiketoimintakoh taiset kompensaatiositoumukset. |
Elisa-konserni | |
| 2021 tiedot on tarkennettu. | ||||||
| Tuotettu uusiutuva energia, Scope 2 | 1 529 | 1 626 | 1 779 | Vuodesta 2021 eteenpäin raportoidaan lämmön talteenottoratkaisuista saatu uu siutuva energia, poislukien myyty energia. |
Elisa Suomi | |
| Elisa Ideal Work (joustavan työn ratkaisut), Scope 3 | 5 302 | 6 492 | 6 500 | Covid-19 pandemiatilanteesta johtuen joustavan työn energiasäästöjä ei raportoitu vuosina 2020 ja 2021. |
Elisa-konserni |


| 2021 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Syntyvä jäte [t] (306-3) | Vuodesta 2021 eteenpäin Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar |
||||
| Kokonaisjätemäärä | 833 | 645 | 1 009 | ||
| Ongelmajätemäärä | 418 | 293 | 401 | ||
| Suomi | 404 | 291 | 401 | ||
| Viro | 14 | N/A | N/A | ||
| Ei-vaaralliset jätteet | 414 | 352 | 608 | ||
| Suomi | 376 | 340 | 594 | ||
| Viro | 35 | 9 | 14 | ||
| Muut maat | 3 | 3 | N/A | ||
| SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) | 146 | 145 | 321 | ||
| Suomi | 146 | 145 | 321 | ||
| Muut maat | 0,1 | 0,1 | N/A | ||
| Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön [t] (306-4) | Kaikki loppusijoitukseen ohjatut jätteet hyödynnetään organisaation ulkopuolella. |
||||
| Ongelmajätteet | 378 | 262 | 364 | ||
| Kierrätys | 378 | 262 | 364 | ||
| Ei-haitalliset jätteet | 413 | 351 | 608 | ||
| Kierrätys | 370 | 351 | 608 | ||
| Kompostointi | 0,12 | 0,12 | N/A | ||
| Muut käsittelytavat | 43 | N/A | N/A | ||
| Syntyvän jätteen estäminen | 791 | 613 | 973 | Ongelmajäte ja ei-haitallinen jäte estetty joutumasta hävitettävään jätteeseen. |
|
| Hävitettäväksi ohjattava jäte [t] (306-5) | Kaikki jäte käsitellään organisaation ulko puolella. |
||||
| Ongelmajätteen kokonaismäärä | 40 | 31 | 37 | ||
| Ongelmajätteen hävitys | 40 | 31 | 37 | ||
| Ei-haitallisen jätteen kokonaismäärä | 1 | 1 | 0 | ||
| Poltto (energian talteenotto) | 1 | 1 | 0 |

| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Kokonaisenergiankulutus [GJ] | 1 312 729 | 1 256 395 | 1 152 240 | Kokonaisenergia lasketaan suoran ja epäsuoran energian summana, josta on vähennetty myyty energia. |
Elisa-konserni |
| 2021 tiedot on tarken nettu. |
|||||
| Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä [%] | 94 % | 93 % | 92 % | 2021 tiedot on tarken nettu. |
Elisa-konserni |
| Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta [%] | 96 % | 96 % | 95 % | Sisältää uusituvan sähkön ja kaukojääh dytyksen. |
Elisa Suomi ja Elisa Viro |
| 2021 tiedot on tarken nettu. |
|||||
| PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku | 1,8 | 1,4 | 1,6 | PUE sisältää kuuden datakeskuksen tiedot. Hukkalämmön talteenottoratkaisut vähentävät PUE lukua. |
Elisa Suomi |
| 2022 | 2021 | 2020 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|---|---|
| Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit [t] | 117 | 120 | 321 | Elisa Suomi ja Fonum Oy | |
| Uusiokäyttöaste [%] | 7 % | 4 % | 0 % | ||
| Kierrätysaste [%] | 93 % | 96 % | 100 % | ||
| Kaatopaikkasijoitusaste [%] | 0 % | 0 % | 0 % |

| 2022 | Kuvaus | Tiedot sisältävät | |
|---|---|---|---|
| Science Based Target (SBTi) suoriutuminen | |||
| T1 (Scope 1 ja Scope 2) | Tavoitteissa | Elisa-konserni | |
| Hiilikädenjäljen kasvattaminen [tCO2e] | 46 862 | Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. | Elisa-konserni |
| Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on lisätä hiilikädenjälkeään 50 % verrattuna vuoteen 2021 (46k tCO2e). |
|||
| Tämä lasketaan esimerkiksi digitalisaation ja kiertalouden mahdollistamina päästövähennyksinä asiakkaille. |
|||
| Mobiiliverkon energiatehokkuuden parantaminen | -5,4 % | Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna 2022. | Elisa Suomi |
| Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on parantaa mobiiliverkkonsa energiatehokkuutta 20 % verrattuna Q4 2021 lukuihin. |
|||
| Tämä lasketaan Elisan Suomen mobiiliverkon energiankulutuksen (kWh) muutoksena. | |||
| Uusiutuvan energian hankinta | |||
| Elisan Suomessa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla varmistetuista uusiutuvista energialähteistä. |
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä. | Elisa-konserni |
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.