AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Elisa Oyj

Annual Report Mar 13, 2024

3216_10-k_2024-03-13_580c023a-649c-4e27-9914-f292da3c443a.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

2023 vuosikertomus

Vuosikertomus 2023 sisältää vuosikatsauksen, hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, hallinnointi- ja palkitsemisraportit sekä kestävyysraportin.

Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

Elisan vuosi 2023

Elisa lyhyesti
4
Elisan vuosi 2023 lyhyesti
5
Toimitusjohtajan katsaus 6
Strategiamme 9
Liiketoimintamme10
Henkilöasiakkaat11
Yritysasiakkaat
13
Kansainväliset liiketoiminnat
15
Henkilöstömme16
Innovaatiomme20

Vuosi 2023

Vuosi 2023 3

Markkinajohtaja Suomessa, # 2 Virossa

Globaali esimerkki viestinnän ja digitaalisten palvelujen arvon tuottamisessa, johtava toimija televerkkojen automatisoinnissa.

5 700 elisalaista • 20 maassa Yli 140 vuoden kokemuksella

2023 liikevaihto, mrd €

Vertailukelpoinen tulos/osake €

Kotimarkkinoille

  • Telco

Kansainväliselle markkinoille

  • Verkonhallintaohjelmistot
  • Toimitusketjun ja tuotannon ohjelmistot
  • Energiahallinnan ohjelmisto

Vastuullisuus strategian ytimessä: nettonolla 2040 (SBTi)

Vertailukelpoinen käyttökate, milj. €

Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. €

Missiomme on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus.

• Science Based Targets -hyväksyntä nettonolla 2040 -ilmastotavoittelle

  • Virtuaalinen voimalaitos (DES) -innovaatiolle valtionavustus
  • Q1 Q2 Q3 • 200 miljoonan euron investoinnit
  • tulevina vuosina mm. kotitalouksien valokuituyhteyksien (FTTH) laajentamiseen
  • Microsoft Partner of the Year -palkinto tunnustuksena automaation ja tekoälyn asiantuntemuksesta
  • Elisa Viihteen alkuperäissarjat Ruutu+ -palveluun
  • Elisan ensimmäinen vihreä joukkovelkakirjalaina vauhdittaa kestävää kehitystä
  • Q4 • Suomen 3G-verkko korvattu kokonaisuudessaan uusilla

teknologioilla

• 5G-verkon väestöpeitto yli 92 % Suomessa ja 75 % Virossa

Toimitusjohtajan katsaus

Elisa teki ennätystuloksen vuonna 2023 erittäin haasteellisissa olosuhteissa. Toteutimme määrätietoisesti missiotamme digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus sekä pitkäjänteistä strategiaamme. Laajensimme verkkoamme, kehitimme innovatiivisia ratkaisuja asiakkaillemme ja laajensimme toimintaamme kansainvälisesti.

Maailmantilanteen epävarmuus kasvoi edelleen vuoden 2023 aikana. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan jatkuessa kansainvälinen retoriikka on koventunut ja turvallisuusajattelu on niin Suomessa kuin muissa länsimaissa merkittävästi muuttunut. Varautumisen ja valmiuden kehittäminen on korostunut myös yritysten ja viranomaisten toiminnassa. Elisalla on keskeinen rooli Suomen huoltovarmuuden turvaajana.

Geopoliittisista haasteista ja inflaation jatkumisesta huolimatta pystyimme tekemään jälleen edellistä vuotta paremman taloudellisen tuloksen. Elisan liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia edellisvuodesta 2 180 miljoonaan euroon. Vertailukelpoinen käyttökate parani 2,8 prosenttia 756 miljoonaan euroon, ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1 prosenttia 2,37 euroon.

Vahva taloudellinen suoriutuminen on mahdollistanut kasvavan osingonmaksun jo yhdeksän vuoden ajan. Elisan hallitus esittää vuoden 2023 varsinaiselle yhtiöko koukselle 2,25 euron osinkoa osakkeelle, mikä tarkoittaisi jo kymmenettä kasvun vuotta.

5G-verkolla jo yli 92 prosentin väestöpeitto, valokuituverkko laajenee

5G-verkon käyttöönotto eteni vuoden aikana ja verkon kattavuus Suomessa nousi yli 92 prosenttiin väestöstä ja Virossa 75 prosenttiin. Samaan aikaan ajoimme suunni tellusti alas 3G-verkkomme ensimmäisenä operaattorina Suomessa joulukuussa. Siitä vapautuvia taajuuksia käytetään modernien verkkojen maantieteellisen kattavuuden vahvistamiseen.

5G-verkon kapasiteetti on edeltäjiinsä verrattuna monin kertainen, eli verkkoon mahtuu huomattavasti aiempaa enemmän datan käyttöä ja käyttäjiä. Lisäksi 5G-verkko tuo käyttäjilleen entistä nopeammat mobiiliyhteydet ja on edeltäjiään 3G:tä ja 4G:tä energiatehokkaampi.

Suomen markkinajohtajana jatkoimme aktiivisia investointejamme valokuituverkkoomme, ja kesäkuussa ilmoitimme 200 miljoonan euron investoinneista tulevina vuosina muun muassa kotitalouksien valokuituyhteyksien (FTTH) laajentamiseen. Joulukuussa vahvistimme kuituverk koamme ostamalla sähköyhtiö Elenian kuituverkon Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Strategiamme mukaisesti valokuitu yhteyksien käyttöönotto perustuu asiakaskysyntään, ja asiakkaamme arvostavat Elisan luotettavuutta ja yksinkertaista hinnoittelumallia.

Kotimaan liiketoiminnoissa kyberturvallisuuden ja viihtymisen palveluiden kysyntä jatkui

Vaikea yleistaloudellinen tilanne vaikutti Elisan yritysasiakkaat-seg mentin tulokseen. Elisa on kuitenkin saavuttanut Suomen markkinoilla vahvan ja monipuolisen IT-toimijan aseman tarjoamalla kattavia IT-ratkaisuja yrityksille ja organisaatioille.

Erityisesti kyberturvallisuuspalveluiden kysyntä kasvoi voimakkaasti niin geopoliittisten muutosten, Ukrainan sodan kuin tekoälyn kehittymisenkin seurauksena. Puolustusvoimat myönsi Elisalle kansallisen yritysturval lisuustodistuksen turvaluokan 3 tietojen käsittelyyn. Se täydentää Ulkoministeriön myöntämä EU Secret tason

tietojen käsittelyyn oikeuttavaa yritysturvallisuustodistusta. Yritysturvallisuustodistukset ovat osoitus Elisan luotettavuudesta kumppanina.

Viihtymisen palveluissa aloitimme syksyllä yhteistyön mediayhtiö Nelonen Median Ruutu+-palvelun kanssa ja Elisa Viihteen alkuperäissarjat ovat nyt saatavilla vain Ruutu+-palvelussa. Elisa on julkaissut jo yli 35 palkittua alkuperäissarjaa. Elisa Viihteen alkuperäissarjoja on myyty kansainvälisesti jo yli 80 maahan.

Elisan asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-tulos pysyi hyvällä tasolla ja oli 28,1 (28,1 myös vuonna 2022).

Kansainvälisissä liiketoiminnoissa fokus digitaalisiin ohjelmistopalveluihin

Elisan kansainvälisten digitaalisten palvelujen liiketoiminnan kasvu jatkui. Kansainvälisten liiketoimintojen strategiassamme keskitymme mm. tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuviin ohjelmistoliiketoimintoihimme. Myimme enemmistöosuuden videoneuvottelupalveluita tarjoavan Elisa Videran liiketoiminnasta saksalaiselle MVC Mobile VideoCommunication GmbH:lle.

Sekä teleoperaattoreille verkon automaatioratkaisuja tarjoava Elisa Polystar että valmistavalle teollisuudelle ratkaisuja tarjoava Elisa IndustrIQ saivat vuoden aikana merkittäviä asiakkuuksia ja vuoden lopussa tilauskanta oli ennätyksellinen.

Matkapuhelinverkkomme tukiasemien akusto toimii sähköverkon varavoimana

Elisa on yksi eniten patentteja hakeneista yrityksistä Suomessa. Merkittävä osa Elisan patenteista perustuu henkilöstömme innovaatioihin ja rohkeisiin kokeiluihin Elisan omassa toiminnassa. Yksi esimerkki on mobiiliverkon tukiasemien varavirran älykkääseen hallintaan perustuva ratkaisumme, Distributed Energy Storage (DES).

DES-ratkaisun avulla Elisa toimii virtuaalisena voimalaitoksena, joka käyttää mobiiliverkkonsa tukiasemien akkujen varastointikapasiteettia varavoiman tarjoamiseen sähkömarkkinoille. Lisäksi ratkaisu tarjoaa Elisalle ja muille teleoperaattoreille kansainvälisesti mahdollisuuden optimoida omaa sähkönkulutustaan, parantaa verkon häiriönsietokykyä ja tukea siirtymistä uusiutuvaan energiaan.

Suomessa DES-ratkaisu on jo toiminut osana taajuuden automaattista hallintareserviä (aFRR) ja joulukuussa kantaverkkoyhtiö Fingrid hyväksyi ratkaisun myös taajuuden vakautusreserviin (FCR-D). Reservimarkkinoilla on keskeinen rooli sähköjärjestelmien luotettavan ja vakaan toiminnan varmistamisessa.

Matkalla kohti nettonollaa 2040

Vastuullisuus on Elisan strategian ytimessä ja olennainen osa missiotamme. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen, turvallisen digitaalisen ympäristön, tasavertaisuuden ja eettisen liiketoiminnan edistämiseen sekä määrätietoiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Edistämme kestävää kehitystä yhteiskunnassa kehittämällä kestäviä digitaalisia ratkaisuja sekä edelleen vähentämällä oman toimintamme negatiivisia vaikutuksia.

Elisalla on ollut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (SBTi) vuodesta 2018. Elisa sai 2023 ensimmäisten joukossa Suomessa Science Based Targets -hyväksynnän uusille, entistä kunnianhimoisemmille ilmastotavoitteilleen, sisältäen nollapäästötavoitteen vuoteen 2040 mennessä.

Vastuullisuustavoitteemme kytkeytyvät myös rahoitukseen. Vauhditamme kestävää kasvua vastuullisen rahoituksen viitekehyksemme avulla sekä 300 miljoonan euron vihreällä joukkovelkakirjalainalla, jonka laskimme liikkeeseen syyskuussa Elisan 1,5 miljardin euron eurooppalaisen joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN) puitteissa.

Edistämme määrätietoisesti tasa-arvoa ja pääsimme mukaan Bloombergin vuoden 2023 sukupuolten tasa-arvon indeksiin (Gender-Equality Index), jossa arvioidaan sukupuoleen liittyvien tietojen raportointiin sitoutuneiden julkisesti listattujen yhtiöiden suorituskykyä kansainvälisesti.

Elisa on yksi maailman vastuullisimpia yhtiöitä. Nousimme maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon Corporate Knights Global 100 -listalla. Lisäksi globaalisti yritysten vastuullisuutta arvioiva MSCI nosti Elisan ESG-luokituksen korkeimmalle AAA-tasolle ja olemme mukana Sustainalytics' 2024 ESG Top-Rated Companies -listalla. Sustainable Brand Index 2023 -tutkimuksen mukaan Elisa on suomalaisten kuluttajien mielestä toimialansa vastuullisin brändi jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Elisa noterattiin myös Financial Timesin European Climate Leaders ja European Diversity Leaders -rankingeissa.

Kiitokseni yli 20 vuoden matkasta Elisan palveluksessa

Kiitän henkilöstöämme, asiakkaitamme, osakkeenomistajia, kansainvälistä kumppaniverkostoamme ja muita sidosryhmiämme antoisista vuosista ja yhteistyöstä.

Elisalaiset ovat taitavasti kehittäneet toimintaamme ja yritystämme uusille tasoille. Elisa on monella tavalla alansa edelläkävijä ja esikuva. Vuosien ajan Elisa on tuottanut arvoa kaikille sidosryhmilleen, samalla kehittäen kyvykkyyksiä ja liiketoimintoja tuottaa merkittävää arvoa jatkossakin. Siirrän hyvillä mielin toimitusjohtajan tehtävät seuraajalleni Topi Mannerille. Toivotan elisalaisille ja Topille parasta mahdollista menestystä jatkossa.

Veli-Matti Mattila

toimitusjohtaja

Tarjoamme vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja yli 2,8 miljoonalle kuluttaja-, yritys- ja julkishallinnon asiakkaallemme päämarkkina-alueellamme Suomessa ja Virossa, sekä kansainvälisesti yli 100 maassa.

Toimintamallimme

Vastuullisuuden fokusalueet:

Ympäristövastuu Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta

Digitaalinen vastuu

Varmistamme ihmisten yksityisyyttä turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

Sosiaalinen vastuu

Edistämme reilua ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa

Taloudellinen vastuu

Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia

Missiomme

Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

Visiomme

Olemme globaali esimerkki arvon luomisessa viestintä- ja digitaalisilla palveluilla.

Jatkuva erinomaisuuden tavoittelu ja innovointi

Strategiset fokusalueet:

Lisäämme mobiilin ja kiinteän verkon palveluiden liikevaihtoa

tekevät meistä joka päivä parempia. Kasvatamme digitaalisten palveluiden liiketoimintaa

Strategiamme

Innovoimme digitaalisia palveluja asiakkaille oman verkon toimialueella ja kansainvälisesti verkko-omistuksesta riippumattomilla palveluilla.

Parannamme toimintaamme kannustamalla ihmisiä erinomaisuuden rakentamiseen.

Liiketoimintamme

HENKILÖASIAKKAAT

Turvaamme asiakkaidemme digitaalista elämää

Henkilöasiakkaat-liiketoimintasegmentti tarjoaa kuluttajille tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia palveluita, kaapeli-tv-liittymiä, sekä viihtymisen palveluita.

Jatkoimme luotettavien ja korkealaatuisten palveluidemme kehittämistä tarjotaksemme asiakkaillemme toimialan parhaan asiakaskokemuksen. 5G-johtajuutemme vahvistui, laajensimme merkittävästi kuituverkkoamme ja toimme markkinoille uusia palveluita.

Elisa Viihteen alkuperäissarjojen kansainvälinen menestys jatkui ja lanseerasimme uuden Elisa Viihde Plus -palvelumme. Verkkokauppamme suosio kasvoi edelleen ja laajensimme laitteiden valikoimaa sekä kierrätysmahdollisuuksia.

Panostimme vuoden aikana vahvasti 5G- ja kuituverkkojen voimakkaaseen rakentamiseen tarjotaksemme asiakkaillemme digitaalisen arjen mahdollistavat nopeat ja luotettavat yhteydet.

Vuoden loppuun mennessä 5G-verkkomme kattoi lähes 280 paikkakuntaa ja sen peittoalueella asui yli 92 prosenttia suomalaisista. Elisan valonnopea yhteys on saatavilla yli miljoonaan kiinteistöön Suomessa valokuidulla tai kaapelimodeemilla toteutettuna ja vuonna 2023 kuituverkkomme kattavuus kasvoi huomattavasti.

5G-liittymien asiakaskysyntä jatkui vahvana. Toimme tarjolle yli gigabitin nopeuksia tarjoavan Elisa 5G Premium -liittymän, mikä sisältää myös runsaasti EU/ ETA ulkomaandataa. Myös 5G-laitteiden valikoima kasvoi edelleen. Yhä useampi Elisan myymä puhelin on 5G-puhelin, jolla asiakas saa parhaimman asiakaskokemuksen verkostamme.

Turvallisia palveluita ja laitteita

Autamme asiakkaitamme turvaamaan digitaalista elämäänsä. Olemme tarjonneet ajankohtaista tietoa tietoturvariskeistä ja toimineet suunnannäyttäjinä rakentamassa tietoturvasta uutta kansalaistaitoa. Jatkoimme vuoden aikana kattavan tietoturvapalveluvalikoiman kehittämistä asiakkaidemme toiveiden pohjalta.

Tarjoamme tänä päivänä yhä useammalle lapsiperheelle kellopuhelimen osana turvallista ensikokemusta puhelimen käyttöön. Olemme onnistuneesti muokanneet markkinaa laajentamalla kellopuhelinten tunnettuutta ja valikoimaa.

Lanseerasimme Asiakasetuhinnat -konseptin, jolla Elisan asiakas saa aina kilpailukykyiset hinnat laitehankintoihin. Laajensimme myös valikoimaamme asiakastoiveiden pohjalta kuluttajaelektroniikassa mm. kodinkoneisiin sekä viihtymisen kategorioissa audiolaitteissa ja televisioissa.

Edistämme kiertotaloutta monin eri tavoin. Lanseerasimme esimerkiksi uudistetun Vaihtoedun, jolla kannustamme asiakkaitamme antamaan vanhalle laitteelle uuden elämän ja lisäämme laitteiden vastuullista kierrättämistä.

Edistämme kiertotaloutta monin eri tavoin.

Vuosi 2023 11

Meille on tärkeää, että kaikenikäiset asiakkaamme kokevat palvelumme toimiviksi ja arkea helpottaviksi.

Viihtymisen elämyksiä

Julkaisimme kahdeksan Elisa Viihde alkuperäissarjaa, kuten huippusuosittujen Ivalo ja Sipoon herttua -sarjojen kolmannet kaudet sekä arvostelumenestyksen Eroja & sovintoja ja Göteborgin elokuvajuhlilla parhaasta käsikirjoituksesta kilpailleen Rosvopankin.

Elisa on julkaissut jo noin 40 alkuperäissarjaa ja niitä on myyty jo yli 80 maahan, mikä tekee niistä merkittävän vientituotteen.

Elisa Viihteen alkuperäissarja Munkkivuori voitti neljä Kultainen Venla -palkintoa vuonna 2022 ja vuonna 2023 Elisa Viihteen alkuperäissarjat keräsivät yhteensä 13 Kultainen Venla -ehdokkuutta.

Aloitimme yhteistyön Nelonen Median Ruutu+ -palvelun kanssa. Elisa Viihde -alkuperäissarjat ovat nyt ensimmäisenä katsottavissa Ruutu+-tilaajille ja myöhemmin myös kaikille Elisa Viihde -palvelun asiakkaille.

Vastasimme asiakkaidemme tarpeisiin ja toimme markkinoille uudistetun Elisa Viihde -palvelun, jonka avulla voi nauttia aikaisempaa helpommin entistäkin laajemmasta sisältövalikoimasta.

Jatkoimme myös vahvasti kotimaisen e-urheilukulttuurin rakentamista. Järjestimme vuonna 2023 jo toisen kerran kansainvälisen e-urheiluturnauksen, jolla tavoitimme kansainvälisesti kymmeniä miljoonia katsojia. Toimme näin ennennäkemätöntä arvoa kotimaiselle e-urheilutoiminnalle ja tarjosimme unohtumattoman elämyksen e-urheilun katsojille Espoon Metro Areenalla.

Palvelua asiakkaalle sopivimmalla tavalla

Panostamme siihen, että asiakas saa meiltä palvelua itselleen sopivammassa asiointikanavassa helposti ja turvallisesti. Meille on tärkeää, että kaiken ikäiset asiakkaamme kokevat palvelumme toimiviksi ja arkea helpottaviksi.

Kehitämme jatkuvasti asiakaspalveluamme asiakaspalautteeseen perustuen. Olemme parantaneet edelleen asiakaspalvelumme vaivattomuutta ja vastausaikoja osaamisen kehittämisen, automaation sekä resursoinnin avulla.

Voicebot-mallimme älykkään automaation avulla asiakkaamme pääsevät nopeammin juuri oikean asiantuntijan palveltavaksi. Nopeutunut palvelu näkyi myös asiakastyytyväisyyden kasvuna.

Elisa Palveluasentajat auttavat asiakkaitamme uusien 5G kodin nettiliittymien kanssa ja asiakaspalautteen mukaan elisalaisten ammattimainen palvelu koetaan huipputasoiseksi helppouden ja välittämisen osalta.

OmaElisa -asiointipalvelun aktiivisten käyttäjien määrä jatkoi edelleen vahvaa kasvuaan ja yhä useampi asiakkaamme on ottanut käyttöönsä OmaElisa -sovelluksen. Myös suositun verkkokauppamme kasvu jatkui ja asiakkaamme arvostavat juuri heille kohdennettuja etuja ja suosituksia.

Henkilöasiakkaat-segmentin avainluvut 2023

Liikevaihto, milj. €

1 335 Muutos 2,6 %

Vertailukelpoinen käyttökate, milj. €

Muutos 5,1 %

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. €

Muutos 6,5 %

Investoinnit, milj. €

213

Muutos 11,8 %

Henkilöstö

Muutos 1,26 %

YRITYSASIAKKAAT

Digitalisaation hyödyt koko yhteiskunnan käyttöön

Vuonna 2023 elettiin heikkenevän makrotalouden aikaa. Korkeat korot, inflaatio ja epävarmuus tulevaisuudesta leimasivat yritysten toimintaympäristöä.

Elisa on mukana auttamassa suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia ja toisaalta huolehtimassa digitaalisesta turvallisuudesta.

Elisan Yritysasiakkaat-liiketoimintasegmentti toimittaa yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille tekoälyä ja automaatiota hyödyntäviä digitaalisia palveluita ja tuo näin digitalisaation hyödyt koko yhteiskunnan käyttöön.

Tekoälykehitys eteni vuonna 2023 isoin harppauksin ja generatiiviset, tekstiä tuottavat, tekoälypalvelut tulivat kaikkien saataville. Tekoälyn hyödyntämisellä on mahdollista tehostaa työtä, parantaa työn laatua ja jättää enemmän tilaa luovuudelle.

Elisa on ollut yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa innovoimassa käyttökohteita ja rakentamassa turvallista ja tehokasta infrastruktuuria näiden palveluiden käyttöön.

Connectivity-liiketoimintamme turvaa yhteyksiä

Connectivity-liiketoimintaan kuuluva Liittymät ja palvelut -liiketoimintamme tuo kaikille yrityksille ja yhteisöille nopeat ja laadukkaat yhteydet sekä turvallisen pääsyn internetiin ja yrityksen tietojärjestelmiin.

Esimerkiksi Fortumilla modernit työkalut koettiin osaksi hyvää henkilöstöjohtamista ja vuoden aikana Fortum digitalisoikin työympäristöään moderniksi.

Hyppy 5G-aikaan puheliittymissä tuki Fortumin vahvaa digitaalisen työnteon kulttuuria, jossa työ tehdään juuri siellä missä ja miten se kulloinkin parhaiten onnistuu.

Paikkariippumaton työ on monelle yritykselle arkipäivää. Jokainen asiakaskontakti halutaan huomioida ja varmistaa, että asiakas tulee palvelluksi fiksusti. Tämän vuoksi työntekoa varten halutaan hyvät yhteydet ja työkalut. Tämä on näkynyt nopeiden 5G-yhteyksien ja lisäpalveluiden suosion jatkuvana kasvuna.

Verkko- ja tietoturvapalveluilla turvaamme sekä Suomessa että kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden nopealla reagoinnilla ja palautumisella ongelmatilanteista. Kehittynyt automaatio takaa asiakkaalle läpinäkyvyyden verkkoon ja palveluihin sekä sujuvan arjen.

Tekoälykehitys eteni vuonna 2023 isoin harppauksin.

Wärtsilän ja Elisan monivuotisen kyberturvakumppanuuden aikana kyberuhkien vaara on kasvanut voimakkaasti niin geopoliittisten muutosten, Ukrainan sodan kuin tekoälyn kehittymisenkin seurauksena. Tiiviin ja tuloksellisen yhteistyön ansiosta Wärtsilä on pystynyt varautumaan kasvaneeseen uhkatasoon. Asiantuntemus ja yhteistyö ovat syventäneet kyberturvalle elintärkeää luottamusta Elisan ja Wärtsilän välillä. Parantunut kyvykkyys uhkien havainnointiin, niihin reagointiin ja uhkatilanteista palautumiseen ovat vahvistaneet Wärtsilän kykyä taata liiketoimintansa jatkuvuus poikkeuksellisissakin oloissa.

sen, että Aktian palvelut täyttävät tulevaisuudessakin Elisan Kyberturvakeskus tiukkenevan sääntelyn ja riskienhallinnan vaatimukset. monitoroi ja havainnoi Wärtsilän kyberturvan tilannekuvaa yrityksen loppukäyttäjien digitaaliseen identiteettiin, laitteisiin ja sähköposteihin asti.

IT-palvelumme tukevat hybridityötä

IT-edelläkävijänä vahvuuksiamme ovat tietoturva-, tekoäly- ja automaatio-osaaminen. Tämä osaaminen sai tunnustusta, kun Microsoft valitsi Elisan vuoden kumppaniksi 2023. Palkinto jaetaan vuosittain osoituksena laaja-alaisesta osaamisesta Microsoft-teknologioiden hyödyntämisessä asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

IT-palveluilla tuotamme arvoa asiakkaalle varmistamalla sovellusten saatavuuden digitaalisessa työympäristössä. Tekoälyn ja automaation avulla takaamme erinomaisen asiakaskokemuksen ja tehokkuuden.

Aktia Pankki Oyj ja Elisa allekirjoittivat sopimuksen pitkäaikaisesta kumppanuudesta, jonka myötä Elisa vastaa jatkossa osasta Aktian IT- ja verkonhallinnan palveluita. Kumppanuus turvaa kriittisen IT-työvoiman saatavuuden ja kyvykkyyden sekä varmistaa osaltaan

CX-liiketoiminnassa autamme yrityksiä ja yhteisöjä parantamaan asiakaskokemustaan kehittämällä saumattomia ja automatisoituja asiakasprosesseja.

Chat GPT -tyyppisten ratkaisujen kysyntä on nostanut myös Elisan puheentunnistuspalvelun suosiota. Elisa on kehittänyt suomen kieleen erikoistunutta puheen tunnistusta, jossa puhe pystytään muuttamaan tekoälyn hyödyntämäksi dataksi ja tätä kautta tehostamaan asiakaspalvelua. Palvelu onkin otettu käyttöön jo useissa yrityksissä. Yrityksissä on mallimme avulla pystytty nostamaan käyttäjäkokemusta mittaavaa CES-mittaria (Customer Effortless Service -score) jopa 5 pykälää sekä saavuttamaan jopa 50 000 – 100 000 euron kuukausitason säästöjä.

Yritysasiakkaat-segmentin avainluvut 2023

Liikevaihto, milj. €

846

Muutos 2,1 %

Vertailukelpoinen käyttökate, milj. €

Muutos -1,2 %

Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. €

Muutos -3,6 %

Investoinnit, milj. €

108

Muutos 9,4 %

Henkilöstö

Muutos 0,22 %

KANSAINVÄLISET DIGITAALISET LIIKETOIMINNAT Elisan kansainvälisten digitaalisten palvelujen kasvu

Maltillisen kasvun vuosi

jatkui haastavista markkinaolosuhteista huolimatta. Yleinen talouden taantuma vaikutti asiakkaidemme investointitoimintaan, ja sen myötä vuosi 2023 oli liiketoiminnoillemme maltillisen kasvun vuosi.

Kehitämme ja myymme tekoälyyn ja koneoppimiseen pohjautuvan prosessiautomaation mahdollistavia ohjelmistoja teollisuusvalmistajille ja teleoperaattoreille kansainvälisesti.

Markkinan odotetaan kasvavan tasaisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä asiakkaiden hakiessa toimintojensa automatisoinnista konkreettisia taloudellisia hyötyjä, kuten parempaa laatua, pienempää hukkaa, matalampia käyttökustannuksia ja nopeampaa markkinoille tuloa.

Meillä on ainutlaatuiset edellytykset tarttua tähän kasvumahdollisuuteen yli kymmenen vuoden kokemuksella omien toimintojemme automatisoinnista kehittyneen analytiikan sekä tekoälyn ja koneoppimisen avulla. Lisäksi voimme jatkossakin kiihdyttää kasvuamme yritysostoilla, joilla voimme edelleen kasvattaa tarjoomaamme ja saada asiakkaita uusilta markkinoilta.

Elisa Polystar

Elisa Polystar on teleoperaattoreiden strateginen kumppani kansainvälisesti johtaen transformaatiota kohti täysin itsenäisiä verkkoja, joiden avulla operaattorit voivat tarjota erinomaisen loppukäyttäjäkokemuksen ja operatiivisen suorituskyvyn.

Huipputeknologiamme yhdistää tekoälyn ja koneoppimisen sekä automaation ja nopeuttaa asiakkaidemme matkaa kohti itseohjautuvia verkkoja.

Tarjoomamme koostuu ohjelmistoratkaisuista automatisoiduille toiminnoille ja varmennukselle, verkon seurannalle ja analytiikalle sekä datan integraatiolle ja siirrolle.

Vuonna 2023 Elisa Polystar sai useita merkittäviä asiakasprojekteja uusille ratkaisuilleen, kuten ruotsalaisen Telian, ranskalaisen Bouyguesin ja unkarilaisen Hi4G:n.

Vuoden aikana Elisa Polystarin organisaatiomalli uudistettiin ja nyt Elisan alkuperäinen sisäinen startup Elisa Automate sekä viime vuosina ostetut Polystar, Frinx ja Cardinality muodostavat yhden toimivan organisaation, joka auttaa asiakkaitaan automaatiomatkalla.

Elisa IndustrIQ

Elisa IndustrIQ tarjoaa yli 1 200 valmistavan teollisuuden asiakkaalleen yli 50 maassa tekoälyyn ja koneoppimiseen pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja, joiden avulla tehtaan työntekijät voivat tehdä kriittisiä päätöksiä nopeammin ja helpommin.

Asiakkaat saavat joustavuutta ja toimintavarmuutta läpi toimitusketjun sekä työkalut entistä nopeampaan häiriöhallintaan. Tämä parantaa asiakkaidemme kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja taloudellisia tuloksia.

Elisa IndustrIQ keskittyy valituille toimialoille korkean teknologian, kemian-, elintarvike- ja juoma- sekä koneja laiteteollisuudessa ja tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja toimitusketjun, tuotantotoiminnan, laadun ja EHS:n keskeisiin prosesseihin.

Palkittu Elisa Distributed Energy Storage

Uusin kansainvälinen liiketoimintahankkeemme on mobiiliverkon tukiasemien akkuja hyödyntävä virtuaalinen voimalaitos (Distributed Energy Storage, DES). DES tarjoaa televerkko-operaattoreille, myös Elisalle itselleen, mahdollisuuden olla merkittävä osa vihreän siirtymän ratkaisua siirryttäessä uusiutuviin energialähteisiin sähköntuotannossa.

Vuoden 2023 aikana DES otettiin käyttöön Elisan omassa verkossa Suomessa ja se sai Vuoden Energian Varastointiprojekti -palkinnon Lontoossa.

Lue lisää DES-ratkaisustamme

Henkilöstömme

Yhdenvertaisesti yhdessä

Päämittarimme Elisa Engagement Score mittaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja suositteluhalukkuutta. Vuoden lopun tulos oli 77 (77 vuonna 2022). Elisalaiset arvostavat erityisesti hyvää esihenkilötyötä ja arvojen mukaista toimintaa.

Työyhteisössä voidaan henkilöstötutkimuksemme mukaan ilmaista myös valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, ja yhteisö koetaan ihmisiä yhdenvertaisesti kohtelevaksi. Näissä aiheissa henkilöstökyselymme tulokset olivat globaalissa vertailuaineistossa parhaassa kymmenyksessä.

Arvopohjainen johtaminen ja valmentava esihenkilötyö

Elisalaisen esihenkilötyön peruskäytännöt kuten kahdenkeskiset, valmentavat keskustelut oman esihenkilön kanssa ovat edelleen hyvin arvostettuja henkilöstön mielestä. Valmennuskeskustelut ja henkilöstötutkimuksen tulosten avoin läpikäynti tiimissä vahvistavat tutkitusti henkilöstötyytyväisyyttä.

Viestintä kaikilla tasoilla tukee esihenkilöiden työtä. Jatkoimme kuukausittaisia toimitusjohtajan online-katsauksia suomeksi ja englanniksi. Nämä ovat olleet hyvin suosittuja ja vuorovaikutteisia, jokaiseen katsaukseen on osallistunut yli tuhat elisalaista eri puolilta maailmaa.

Yksiköiden johtajien omat, säännölliset info- ja keskustelutilaisuudet mahdollistivat syvemmät keskustelut kullekin kohderyhmälle keskeisimmistä aiheista.

Työyhteisöjen hyvinvointia tuettiin yksiköissä kohdennetuilla hankkeilla, muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin valmennuksilla ja työyhteisön osana työskentelevän, kaikkien käytettävissä olevan valmentajan avulla. Nämä toimet saivat hyvää palautetta, ja niiden vaikutus näkyi henkilöstökyselyssä.

Myös sairauspoissaolojen kasvu saatiin taitettua laskuun. Tätä tuki esihenkilöille kohdennettu valmennus varhaisen tuen prosessista. Työterveyshuollon kanssa toteutettavat, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat löytäneet käyttäjäkuntansa ja niiden käyttö kasvoi koko vuoden ajan.

Lue lisää elisalaisten innovoinnista sekä monimuotoisuus- ja tasa-arvotoimenpiteistä kestävyysraportista

Tutkimuksemme mukaan valtaosa elisalaisista on tyytyväisiä omaan työskentelytapaansa etä- ja lähityössä. Tärkeää on myös oma vaikutusmahdollisuus työskentelyn rytmittämiseen.

Elisan arvot yhteisessä pohdinnassa

Arvot ovat meille Elisassa tärkeä toiminnan ydin. Olemme kiteyttäneet niihin ne valinnat ja toimintatavat, jotka ovat jo vuodesta 2014 lähtien muodostaneet elisalaisen kulttuurin pohjan. Olennaista on näiden valintojen näkyminen käytännön toiminnassa.

Elisalaisten mielestä työskentelemme pääosin hyvin arvojemme mukaisesti. Elisa on kuitenkin muuttunut vuosien aikana, olemme sanoittaneet uudelleen missiomme ja visiomme sekä kansainvälistyneet uusilla liiketoiminnoilla. Oli aika pysähtyä pohtimaan myös arvojamme ja käynnistimme loppusyksystä prosessin, jossa kävimme verkossa keskustelua elisalaisten kesken siitä, miten koemme nykyiset arvomme ja onko niissä mahdollisesti päivitystarpeita.

Keskustelussa pohdittiin, olisiko oppiminen toiminnassa näkyviä arvojamme paremmin kuvaava sana kuin uusiu tuminen. Lisää näkyvyyttä toivottiin myös innovaatioihin, kestävään kehitykseen ja monimuotoisuuteen. Kaiken keskiössä haluttiin kuitenkin pitää asiakas, vastuullisuus ja yhteistyö.

Arvoprosessi jatkuu ja vuoden 2024 aikana pääsemme vahvistamaan Elisan päivitetyt arvot.

Oppiminen ja koulutus

Omasta työstä ja kokeiluilla oppiminen on elisalaisille jokapäiväistä toimintaa. Sitä tukee ammatillinen kehit tyminen yhteisöissä, joita Elisassa toimii muun muassa kyberturvan, pilvipalveluiden ja designin parissa.

Vuonna 2023 päivitimme useilla osaamisen alueilla ns. oppimispolkuja eli kokoelmia opinnoista, kursseista ja oppimateriaaleista, joita hyödyntämällä elisalainen voi kasvattaa osaamistaan jollain ammatillisen osaamisen osa-alueella.

Aloitimme yhteistyön Microsoftin Skills for Jobs -hankkeen kanssa, jonka tuella niin nykyiset kuin tulevatkin elisalaiset voivat päivittää osaamistaan digitaalisuuden eri osa-alueilla. Elisa osallistuu hankkeeseen muun muassa tuottamalla sisältöjä vahvoilla osaamisalueillamme kaikkien opiskelijoiden käytettäväksi.

Rekrytointi

Elisan rekrytoinnit painottuivat toisaalta IT- alan ammat tilaisiin eri puolille maailmaa, toisaalta asiakaspalvelun ja myynnin osaajiin erityisesti Suomessa ja Virossa.

Vuonna 2023 lisäsimme kohdennettua viestintää asiakasrajapinnan työstä, mikä näkyi niin hakijoiden määrässä ja laadussa kuin teettämässämme asiakaspal velun ammattimaisten työnantajamielikuvatutkimuk sessa.

Myös kiinnostavuutemme IT-alan opiskelijoiden ja ammattilaisten keskuudessa parani. Virossa panostimme etenkin uusien asiakasrajapinnan ammat tilaisten tyytyväisyyteen kehittämällä osaamispohjaista rekrytointia ja perehdytystä.

Lue lisää Elisasta työnantajana sekä monimuotoisuu destamme .

Elisalaiset maittain

1 323

Uudet rekrytoinnit

Esihenkilön tuki: Saan esihenkilöltäni tarvitsemaani tukea

Maat, joissa yli 10 henkilöä

8 013

Oppimis- ja tavoitekeskustelut

Elisalaista KATA-coachia

71,5 73,6

1 000 euroa

Henkilöstön määrä*

Liikevaihto/henkilö* 1 000 euroa

*Laskettu HTV 31.12.2023 perusteella Vuosi 2023 19

Innovaatiomme

INNOVAATIOMME: ELISA DISTRIBUTED ENERGY STORAGE (DES)

Tekoälyllä varavoimaa mobiiliverkon akuista myös sähköverkkoon

Elisan 140-vuotinen historia rakentuu innovoinnille ja vallitsevien käytäntöjen haastamiselle. Elisa on yksi eniten patentteja hakeneista yrityksistä Suomessa. Merkittävä osa Elisan patenteista perustuu henkilöstön innovaatioihin ja rohkeisiin kokeiluihin Elisan omassa toiminnassa.

Yksi innovaatioprojekteista on tuottanut kansainvälistä kiinnostusta herättäneen DES-ratkaisun. Elisan tuhansien mobiiliverkon tukiasemien akkureservistä on kehitetty virtuaalinen voimalaitos, jossa hyödynnetään Elisan omien tietoliikenneverkkojen hallinnan kehitystyössä syntynyttä tekoälykyvykkyyttä. Tekoälyn ohjaamana DES lataa ja purkaa akkuja mm. voimassa olevan sähkönhinnan perusteella.

Akkujen yhteenlaskettu kapasiteetti on niin suuri, että Elisan oman mobiiliverkon tarpeiden lisäksi DES toimii nyt osana Suomen sähköjärjestelmän säätöreserviä. Suomen sähköverkon tasapaino tarvitsee tukea esimerkiksi silloin kun tuulivoiman todellinen tuotanto ei vastaa ennustetta tai kun sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino äkillisesti häiriintyy.

Akkureservi edesauttaa vihreää siirtymää. Reservin avulla sähköverkko toimii tasaisesti myös uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa.

Teleoperaattorit ovat maailman toiseksi suurin akkujen käyttäjä. Elisa tarjoaa DES-ratkaisuaan myös muiden maiden teleoperaattoreille, jotka voivat näin parantaa mobiiliverkkonsa luotettavuutta ja nopeuttaa omalta osaltaan sähköntuotannon vihreää siirtymää investoimalla hajautettuun akkureserviin ja sen tasapainottavaan käyttöön sähkömarkkinoilla.

Vuonna 2023 Elisa sai innovaationsa kehitystyöhön 3,9 miljoonan euron valtionavustuksen. DES voitti myös Vuoden Energian Varastointiprojekti -palkinnon Lontoossa. Suomessa DES jo toiminut osana taajuuden automaattista hallintareserviä (aFRR) ja joulukuussa kantaverkkoyhtiö Fingrid hyväksyi ratkaisun myös taajuuden vakautusreserviin (FCR-D).

Lue lisää

Elisa Distributed Energy Storage (DES)

  • Euroopan suurin hajautettu virtuaalinen voimalaitos (yli 2 000 tukiasemaa, 150 MWh)
  • Optimoi tekoälyllä tukiasemien akuston tehokkaan käytön
  • Tukee Elisan mobiiliverkon toimintaa
  • Toimii osana sähkön kantaverkon (Fingrid) tasapainotusta
  • Vahvistaa tele- ja sähköverkon kestävyyttä
  • Edistää vihreää siirtymää (CO2-vähennys jopa 22 000t/vuosi)
  • Kansainvälinen vientituote

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus

Toimintakertomus
23
Osakkeet ja osakkeenomistajat
30
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä32
Tietoa sijoittajille
33

Tilinpäätös 2023 22

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2023

Markkinatilanne

Kilpailuympäristö on ollut aktiivinen etenkin 4G-liittymien osalta. Mobiilipalvelujen käyttö on kehittynyt edelleen suotuisasti. Myös 5G-palvelujen kysyntä on jatkunut vilkkaana entistä laajemman 5G-laitevalikoiman ja verkon paremman kattavuuden myötä. Lisäksi vallitseva geopoliittinen tilanne on lisännyt kyberturvallisuuspalvelujen kysyntää. Kilpailu kiinteän laajakaistan markkinoista on ollut edelleen tiukkaa, ja perinteisten kiinteän verkon liittymien lukumäärä ja käyttö ovat vähentyneet.

Suotuisa kehitys IT-palvelujen markkinoilla on jatkunut. Myös muiden digitaalisten palvelujen kysyntä kasvaa hyvin. Talouden yleinen epävarmuus ja korkojen nousu ovat viivästyttäneet joidenkin yritysten investointipäätöksiä ja projektien toteutusta.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta pääasiassa mobiilipalvelujen, kiinteän verkon palvelujen, kotimaisten ja kansainvälisten digitaalisten palvelujen sekä laitemyynnin kasvun ansiosta. Liikevaihtoa heikensivät perinteisten kiinteän verkon palvelujen käytön ja liittymämäärän väheneminen sekä yhdysliikenteen ja verkkovierailujen liikevaihdon pieneneminen. Lisäksi Videran myynti ja videoiden suoratoistopalvelun yhteistyömme päättyminen vaikuttivat negatiivisesti kotimaisten ja muiden digitaalisten palvelujen liikevaihtoon.

Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 3 prosenttia ja vertailukelpoinen liikevoitto 3 prosenttia pääasiassa liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena. Nettorahoitustuotot ja -kulut kasvoivat –23 miljoonaan euroon (–13) pääasiassa korkojen nousun seurauksena. Tuloslaskelman tuloverot olivat –84 miljoonaa euroa (–83). Vertailukelpoinen nettotulos oli 379 miljoonaa euroa (374), ja osakekohtainen tulos oli 2,34 euroa (2,33). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,37 euroa (2,34).

Rahoitusasema

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen kasvoi 12 prosenttia ja oli 361 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman positiivinen muutos, suurempi käyttökate ja pienemmät verot vahvistivat kassavirtaa, kun taas suuremmat käyttöomaisuusinvestoinnit ja rahoituskulut heikensivät sitä.

Rahoitusasema ja maksuvalmius ovat vahvalla tasolla. Käteisvarojen ja nostamattomien komittoitujen luottolimiittien määrä vuoden lopussa oli 363 miljoonaa euroa.

Konsernirakenteen muutokset

Marraskuussa Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja saksalaisen MVC Mobile VideoCommunication GmbH:n (jonka omistaa KLP Vermögensverwaltungs GmbH) liiketoiminnot yhdistettiin MVC Videraksi. KLP omistaa 62,5 prosenttia ja Elisa 37,5 prosenttia MVC Viderasta. Järjestelyn toteutumisen jälkeen MVC Videra yhdistellään Elisa-konserniin osakkuusyhtiönä tytäryhtiön sijaan.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

milj.euroa 2023 2022 2021
Liikevaihto 2 180 2 130 1 998
Käyttökate 756 733 697
Käyttökate-% 34,7 % 34,4 % 34,9 %
Vertailukelpoinen käyttökate (1 756 735 706
Vertailukelpoinen käyttökate-% 34,7 % 34,5 % 35,3 %
Liikevoitto 482 470 431
Liikevoitto-% 22,1 % 22,1 % 21,6 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (1 (2 487 472 439
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 22,4 % 22,2 % 22,0 %
Oman pääoman tuotto, % 29,4 % 30,4 % 28,8 %

1) Vuosi 2022 ilman 2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2021 ilman 8 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 2) Vuosi 2023 ilman 6 miljoonan euron arvonalentumisia.

Rahoitusasema

milj.euroa 2023 2022 2021
Nettovelka 1 304 1 276 1 219
Nettovelka / käyttökate (1 1,7 1,7 1,7
Velkaantumisaste, % 100,8 % 101,9 % 101,2 %
Omavaraisuusaste, % 41,6 % 40,6 % 39,9 %
Kassavirta (2 347 300 322
Vertailukelpoinen kassavirta (3 361 321 338

1) (Korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen käyttökate).

2) Kassavirta ennen rahoitusta

3) Vuosi 2023 ilman 14 miljoonan euron osake- ja liiketoimintahankintoja ja -myyntejä. Vuosi 2022 ilman 21 miljoonan euron osakehankintoja ja vuosi 2021 ilman 16 miljoonan euron osakehankintoja.

Tietoa sijoittajille

Henkilöasiakkaat

milj.euroa 2023 2022 2021 (1
Liikevaihto 1 335 1 301 1 243
Käyttökate 521 496 476
Käyttökate-% 39,0 % 38,1 % 38,3 %
Vertailukelpoinen käyttökate 2) 521 497 479
Vertailukelpoinen käyttökate-% 39,0 % 38,2 % 38,6 %
Liikevoitto 342 322 302
Liikevoitto-% 25,6 % 24,7 % 24,3 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (2 (3 344 323 305
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 25,8 % 24,9 % 24,6 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit 213 191 169

1) Segmenttien välisiä kohdistamissääntöjä on tarkennettu vuonna 2022 ja vertailuvuoden 2021 luvut on päivitetty.

2) Vuosi 2022 ilman 1,6 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2021 ilman 3,2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 3) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Mobiilipalveluilla, kiinteän verkon palveluilla ja laitemyynnillä oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun taas yhdysliikenteen ja verkkovierailujen liikevaihdolla ja perinteisten kiinteän verkon palvelujen vähenemisellä oli negatiivinen vaikutus. Lisäksi videoiden suoratoistopalvelun yhteistyön päättymisellä oli negatiivinen vaikutus kotimaisten digitaalisten palvelujen liikevaihtoon. Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 5 prosenttia pääasiassa liikevaihdon kasvun ja tehostamistoimien seurauksena.

Yritysasiakkaat

milj.euroa 2023 2022 2021 (1
Liikevaihto 846 829 755
Käyttökate 235 238 221
Käyttökate-% 27,8 % 28,7 % 29,3 %
Vertailukelpoinen käyttökate (2 235 238 227
Vertailukelpoinen käyttökate-% 27,8 % 28,7 % 30,0 %
Liikevoitto 140 148 129
Liikevoitto-% 16,6 % 17,9 % 17,1 %
Vertailukelpoinen liikevoitto (2 (3 143 148 134
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 16,9 % 17,9 % 17,7 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit 108 99 96

1) Segmenttien välisiä kohdistamissääntöjä on tarkennettu vuonna 2022 ja vertailuvuoden 2021 luvut on päivitetty.

2) Vuosi 2022 ilman 0,4 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja ja vuosi 2021 ilman 5,2 miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluja. 3) Vuosi 2023 ilman 3 miljoonan euron arvonalentumisia.

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Mobiilipalvelujen, kiinteän verkon palvelujen ja kansainvälisten digitaalisten palvelujen kasvulla oli positiivinen vaikutus liikevaihtoon, kun taas laitemyynnin ja perinteisten kiinteän verkon palvelujen laskulla oli negatiivinen vaikutus. Lisäksi Videran myynti vaikutti negatiivisesti kotimaisten ja muiden digitaalisten palvelujen liikevaihtoon. Vertailukelpoinen käyttökate laski 1 prosenttia.

Hallituksen Osakkeet ja Hallituksen esitys Tietoa
toimintakertomus osakkeenomistajat voittovarojen käyttämisestä sijoittajille
Investoinnit
milj.euroa 2023 2022 2021
Käyttöomaisuusinvestoinnit (1, josta 321 290 265
Henkilöasiakkaat 213 191 169
Yritysasiakkaat 108 99 96
Sijoitukset osakkeisiin 12 25 28
Investoinnit yhteensä 333 314 293
Osake- ja liiketoimintahankinnat 25 25 28
Lisenssit 2 9
Käyttöoikeusomaisuus 23 26 18
Investoinnit ilman käyttöoikeusomaisuutta,
lisenssejä sekä sijoituksia osakkeisiin ja
liiketoimintoihin
284 255 247
Investoinnit % liikevaihdosta 13 12 12

1) 2023 sisältää Viron 26 GHz:n taajuuden lisenssi-investoinnin, 2 miljoonaa euroa. 2022 sisältää Viron 3,5 GHz:n taajuuden lisenssiinvestoinnin, 7 miljoonaa euroa ja 2x10 MHz:n taajuuslisenssin, 2 miljoonaa euroa.

Pääinvestoinnit liittyivät 5G-verkkojen kapasiteetin ja peittoalueen kasvattamiseen, kuitu- ja muihin verkkoihin sekä IT-investointeihin.

Henkilöstö

Vuonna 2023 Elisalla oli henkilöstöä keskimäärin 5 721 (5 523). Henkilöstökulut olivat 417 miljoonaa euroa (395). Henkilöstöä segmenteittäin vuoden lopussa oli seuraavasti:

31.12.2023 31.12.2022 31.12.2021
Henkilöasiakkaat 2 976 2 939 2 845
Yritysasiakkaat 2 690 2 684 2 526
Yhteensä 5 666 5 623 5 371
Kestävä kehitys
Keskeiset vastuullisuusmittarit 10–12 2023 10–12 2022 10–12 2021
Mobiiliverkon energiatehokkuus Suomessa
Energian käytön muutos per gigatavu 10–12 2021
tasosta –26,1 % –5,7 % -
Yli 100 Mbps yhteyksien väestöpeitto 92,5 % 86,2 % 72,6 %
Naisten osuus esihenkilöistä 28,7 % 29,6 % 27,4 %
Patenttiportfolion kehitys
Aktiivisen patenttiportfolion koko, kpl (1 396 337 265
Uusien ensihakemusten määrä, kpl 11 12 19
1) Aktiiviset patenttihakemukset ja patentit.

Kaikki keskeiset tunnusluvut julkaistaan varmennetussa vuotuisessa kestävyysraportissa viikolla 11.

Rahoitusjärjestelyt ja luokitukset

milj.euroa Enimmäismäärä Käytössä
31.12.2023
Komittoidut luottolimitit 300 0
Lainajärjestely (ei komittoitu) 100 0
Yritystodistusohjelma (ei komittoitu) 350 35
EMTN-ohjelma (ei komittoitu) 1 500 1 148
Pitkien lainojen luokitukset Luokitus Näkymä
Luokittaja
Moody's Investor Services Baa2 Vakaa
S&P Global Ratings BBB+ Vakaa

Elisa maksoi 5.9.2023 takaisin 150 miljoonan euron lainan Euroopan investointipankille.

Elisa laski 27.9.2023 liikkeeseen kiinteäkorkoisen 300 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan yhtiön 1,5 miljardin euron eurooppalaisen joukkovelkakirjaohjelman (EMTN) puitteissa. Laina erääntyy 29.1.2029. Kuponkikorko on 4,00 prosenttia ja emissiokurssi 99,585.

Elisa ilmoitti 26.9.2023 ostaneensa maaliskuussa 2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 51,97 miljoonan euron määrästä. Takaisinostohinta oli 98,57 prosenttia. Maaliskuussa 2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja on oston jälkeen ulkona 248,03 miljoonaa euroa.

Syyskuussa Elisa sopi kuuden pankin kanssa vastuullisuustavoitteisiin sidotun 130 miljoonan euron lainajärjestelyn jatkamisesta kahdella vuodella syyskuusta 2026 syyskuuhun 2028.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Tietoa sijoittajille

Osake

Osakkeiden vaihto perustuu Nasdaq Helsingissä ja vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla tehtyihin kauppoihin. Päätöskurssit perustuvat Nasdaq Helsingin tietoihin.

2023 2022 2021
64,4 71,2 81,6
186,0 208,4 167,3
250,4 279,6 248,9
12 259,4 14 575,8 12 698,1
149,6 % 167,1 % 148,7 %
2023 2022 2021
167 335 073 167 335 073 167 335 073
6 946 654 7 075 378 7 147 772
160 388 419 160 259 695 160 187 301
41,87 49,46 54,12
7 006 8 276 9 056
4,15 % 4,23 % 4,27 %
Yhteensä Omat Ulkona olevat
167 335 073 7 075 378 160 259 695
–127 539 127 539
–1 185 1 185
167 335 073 6 946 654 160 388 419

1) Muut markkinapaikat Bloombergin mukaan.

2) Pörssitiedote 1.2.2023.

3) Pörssitiedote 5.9.2023.

Elisa siirsi 127 539 omaa osakettaan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2020–2022 piiriin kuuluville henkilöille 1.2.2023.

Helmikuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2019 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 2 500 osaketta) päättyy 31.12.2023. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan.

Elisa siirsi 1 185 omaa osaketta sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2019 sitouttamisjakson 2020–2022 piiriin kuuluville henkilöille 5.9.2023.

Marraskuussa Elisan hallitus päätti vuoden 2023 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän ansaintajaksosta. Ansaintajakso (yhteensä 334 osaketta) päättyy 31.12.2024. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa avainhenkilöitä Elisan liiketoimintaan.

Tutkimus ja kehitys

Palveluja kehitetään pääasiassa tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihin liiketoimintakuluihin. Elisa käytti tutkimusja kehittämistoimintaan 24 miljoonaa euroa (21), josta 9 miljoonaa euroa (8) aktivoitiin vuonna 2023, mikä on 1,1 prosenttia (1,0) liikevaihdosta.

Varsinainen yhtiökokous 2023

Elisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 5.4.2023, että vuoden 2022 vahvistetun tilinpäätöksen perusteella jaetaan osinkoa 2,15 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 19.4.2023 osakkaalle, joka oli merkittynä 11.4.2023 Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2022 tilinpäätöksen. Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2022. Yhtiökokous vahvisti yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2022.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kahdeksan (8). Hallitukseen valittiin uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Topi Manner (18.8.2023 saakka, ks. pörssitiedote 18.8.2023), Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden muuttamisesta. Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 140 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 86 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 71 000 euroa. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Toni Aaltonen.

Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen 11 §:n ensimmäisen kappaleen muuttamisesta siten, että yhtiökokous voidaan järjestää myös etäkokouksena ilman kokouspaikkaa hallituksen niin päättäessä, sekä 11 §:n otsikon muuttamisesta muotoon "Yhtiökokous" siten, että otsikko kattaa varsinaisten yhtiökokousten lisäksi myös mahdolliset ylimääräiset yhtiökokoukset.

Elisan hallituksen valiokuntien kokoonpano

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan Katariina Kravin (pj), Maher Chebbon ja Eva-Lotta Sjöstedtin sekä tarkastusvaliokuntaan Kim Ignatiuksen (pj), Pia Kållin, Topi Mannerin (18.8.2023 saakka, ks. pörssitiedote 18.8.2023) ja Antti Vasaran.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 5 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölaissa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa hallituksen toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Elisan suurimmat osakeomistajat osakasluettelon 31.8.2023 mukaan nimittivät nimitystoimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut syyskuusta 2023 alkaen seuraava:

  • Pauli Anttila, sijoitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy
  • Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Markus Aho, sijoituksista vastaava johtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Jukka Vähäpesola, osakesijoitusjohtaja (Hanna Hiidenpalo 15.9.2023 saakka), nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
  • Anssi Vanjoki, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Pauli Anttilan.

Varsinainen yhtiökokous perusti Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan vuonna 2012. Sen tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat

Tammikuussa 2023 Elisa käynnisti Azerionia vastaan välimiesmenettelyn, joka liittyy Azerionin maksuvelvollisuuteen Sulakkeen osakkeiden osalta. Azerion täytti maksuvelvollisuuden, ja välimiesmenettely on päättynyt.

Helmikuussa Elisa palautti 3,5 GHz:n taajuuden lisenssin Ahvenanmaan maakunnassa.

Viron 26 GHz:n taajuushuutokauppa päättyi 10.5.2023. Elisa voitti tavoitteensa mukaisesti 800 MHz:n taajuuden. Uutta taajuutta käytetään Elisan 5G-verkon rakentamiseen.

EU:n direktiivin 2022/2523 (direktiivi monikansallisten konsernien ja suurten kotimaisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa) täytäntöönpano Suomessa saatiin päätökseen vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä, ja lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2024. Muutoksen arvioidaan vaikuttavan veroihin Elisan Viron liiketoiminnan tuloslaskelmassa vuodesta 2024 alkaen.

Heinäkuussa 2020 Tucana Telecom NV käynnisti Polystar OSIX Ab:hen kohdistuvan oikeusprosessin Brysselin yritystuomioistuimessa väittäen, että Polystar OSIX Ab on rikkonut jakelusopimukseen sisältyvää yksinoikeutta sekä irtisanonut jakelusopimuksen oikeudettomasti. Asia on ratkaistu 10.6.2022 annetun tuomion mukaisesti. Tuomioistuin hylkäsi Polystar OSIX Ab:tä vastaan esitetyn kanteen kokonaisuudessaan, eikä kantajalle näin ollen myönnetty korvausta tai vahingonkorvausta. Päätöksestä on valitettu.

Ulkomaisten osinkojen lähdeveroon liittyneen verotarkastuksen seurauksena Elisa on saanut huhtikuussa 2021 päätöksen, jonka mukaan sen on maksettava yhteensä 1,7 miljoonaa euroa väitetysti väärin määritetyistä lähdeveroista vuosilta 2015 ja 2016. Verotuksen oikaisulautakunta antoi marraskuussa 2022 päätöksen Elisan hyväksi. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut päätöksestä, joten päätös ei ole lopullinen ja sitova.

Viron parlamentti hyväksyi marraskuussa 2021 sähköistä viestintää koskevan lain muutokset, joiden tarkoituksena on täydentää kansallisia turvallisuusvaatimuksia. Muutokset tulivat voimaan 1.2.2022. Näiden muutosten perusteella Viron kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen antoi 25.11.2022 päätöksen, jonka mukaan Huawein laitteistojen ja ohjelmistojen käyttö Virossa on sallittua vain 31.12.2025 saakka 5G-mobiiliverkoissa ja 31.12.2029 saakka aiemman sukupolven (2G–4G) verkoissa ja kiinteissä verkoissa. Elisa valitti päätöksestä Viron hallinto-oikeuteen 1.12.2022, koska Elisa joutuu korvaamaan verkoissaan nykyisin käytössä olevat Huawein laitteistot ja ohjelmistot, mutta korvausjärjestelmää ei ole.

Elisan toimintaan liittyvät oleelliset riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinta on osa Elisan sisäistä valvontajärjestelmää. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiin riskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit:

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisan päämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisan liiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaasti säännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat ja sääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaa joidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

Elisa käsittelee erilaisia tietoja, kuten henkilötietoja ja liikennetietoja. Tämän takia sovellettavalla tietosuojalainsäädännöllä, erityisesti EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella, on merkittävä vaikutus Elisaan ja sen liiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voi vaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Valtiollisten suhteiden muutokset, myös turvallisuusympäristössä, voivat lisätä riskiä siitä, että Elisan verkossa käytettäviin verkkopalvelujen tarjoajien laitteisiin kohdistuu rajoituksia. Tällä voi olla taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missä matkapuhelinten määrä asukasta kohden on maailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksi rajallista. Lisäksi kiinteän verkon puhelinliikenteen volyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijät voivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia. Kansainvälisen liiketoiminnan laajeneminen ja siihen liittyvät mahdolliset tulevat ulkomaiset yritysostot voivat lisätä riskejä.

Elisa maksaa toimintamaissaan välittömiä ja välillisiä veroja sekä lähdeveroja. Paikalliset veroviranomaiset saattavat olla eri mieltä verojen maksusta, millä voi olla negatiivinen taloudellinen vaikutus Elisaan. Muutos veroviranomaisten verolakien tulkinnassa voi johtaa yhtiöiden verotaakan kasvuun.

Venäjän sotaan Ukrainassa liittyy yhä enemmän epävarmuutta. Tämän odotetaan vaikuttavan yleiseen taloudelliseen ympäristöön, kuten inflaatioon ja energian hintoihin. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Lisäksi voi esiintyä infrastruktuurin toimintaan liittyviä häiriöitä esimerkiksi verkkotapahtumien seurauksena. Elisan liiketoiminta Venäjällä oli vähäistä ja Elisa on vetäytynyt Venäjältä vuonna 2022.

Vahinkoriskit:

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettu onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen ja keskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myös oikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit:

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista ja kassavirroista valtaosa on euromääräistä, joten

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

valuuttariski on vähäinen. Valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää valuuttajohdannaisia.

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa. Elisalla on käteisvaroja, komittoituja luottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotka riittävät kattamaan ennakoitavissa olevat rahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisesti vakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin ja instituutioihin. Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannan suuruuden ansiosta.

Venäjän sota Ukrainassa ja korkeampi inflaatio on lisännyt volatiliteettia rahoitusmarkkinoilla. Tämä saattaa vaikuttaa Elisan varainhankintamahdollisuuksiin ja kasvattaa sen rahoituskustannuksia.

Rahoitusriskien hallinta on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1.

Yritysvastuu ja muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen raportointi

Elisan liiketoiminnot ja digitaaliset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä ja ympäristöystävällisiä tekoja yhtiön asiakkaiden keskuudessa ja yhteiskunnassa. Elisa on sitoutunut YK:n Global Compact -periaatteiden mukaiseen liiketoimintaan, ja olemme tunnistaneet tärkeimmät vaikutuksemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Elisalla on vahvaa näyttöä ympäristötyöstä, johon yhtiö on sitoutunut pitkällä aikavälillä. Tämän seurauksena Elisalla on ollut tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet vuodesta 2018. Vuonna 2023 Elisa oli ensimmäisiä suomalaisia yhtiöitä, joilla on uudet, entistäkin kunnianhimoisemmat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät tavoitteet vuodelle 2030 sekä SBTi:n nettonollastandardin mukainen nollapäästötavoite vuoteen 2040 mennessä.

Vastuullisuus on ollut osa Elisan strategiaa yli kymmenen vuoden ajan. Vastuullisuustavoitteemme vuosille 2022–2024 korostavat Elisan kädenjäljen merkitystä ja keskittyvät nopeiden yhteyksien saatavuuteen, kyberturvallisuuteen, yhtiön hiilikädenjäljen suurentamiseen, mobiiliverkon energiatehokkuuteen, innovaatioihin ja tasa-arvon edistämiseen.

Elisa julkistaa yhdennentoista verifioidun kestävyysraporttinsa osana vuoden 2023 vuosikertomustaan. Kestävyysraportti on laadittu ensisijaisesti GRI-standardien (Global Reporting Initiative) mukaisesti ja ilmaston osalta TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) mukaisesti. Elisa raportoi ei-taloudellista tietoa myös SASB-viitekehyksen (Sustainability Accounting Standards Board) valikoitujen indikaattorien perusteella. Raportti täyttää muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevat vaatimukset ja sisältää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot. Raportti sisältää välitavoitteet, suorituskykytiedot ja mittarit.

Raportissa otetaan huomioon Elisan yritysvastuun kannalta olennaiset asiat, kuten yhtiön merkittävimmät taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset ja yhtiön riskit, sekä muut toimialan kannalta merkittävät trendit. Johdon kuvaus yritysvastuusta on saatavilla yhtiön verkkosivustolla osoitteessa elisa.fi/ vastuullisuus.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys

Erillinen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys julkaistaan viimeistään 16.2.2024.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Elisa ja Moontalk Oy allekirjoittivat 16.1.2024 sopimuksen, jonka myötä Elisa ostaa enemmistöosuuden Moontalk Oy:n osakekannasta. Moontalk on mobiiliin puhekommunikaation hallintaan keskittynyt SaaS-ohjelmistotoimittaja, joka palvelee yrityksiä.

Elisa Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta teki 25.1.2024 ehdotuksensa 12.4.2024 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan (8) jäsentä. Nimitys-toimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Christoph Vitzthum. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi. Kaikki ehdotetut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2024

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odotetaan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuutta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2023. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden

vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2023. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan 12–13 prosenttia liikevaihdosta.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Elisan jatkuvat laadun parantamistoimet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin.

Voitonjako

Elisan voitonjakopolitiikan mukaisesti varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa mahdollinen ylimääräinen pääoma. Päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkona maksetaan 2,25 euroa osakkeelta. Osingonjako on 95 prosenttia tilikauden vertailukelpoisesta nettotuloksesta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 1,13 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 16.4.2024. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 23.4.2024. Lisäksi ehdotetaan, että osingon toinen erä, 1,12 euroa, maksetaan yhtiön

Osakkeet ja osakkeenomistajat Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille 23.10.2024, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 30.10.2024. Tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5 miljoonan oman osakkeen hankintaan, mikä on 3 prosenttia osakekannasta.

HALLITUS

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 euroa. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 167 335 073. Kaikki osakkeet ovat samanlajisia.

2. Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 5.4.2023 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa osakkeita enintään 15 000 000 kappaletta. Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojalla annettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyyn enimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton ja voidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, investointien rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 6.4.2022 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen.

Yhtiökokous 5.4.2023 valtuutti hallituksen lisäksi päättämään omien osakkeiden hankkimisesta seuraavin ehdoin: hallitus voi päättää enintään 5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta tai pantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden hankintahinta on enintään hankintahetkellä osakkeesta säännellyllä markkinalla tapahtuvassa kaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omien osakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaan tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksia lain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeet voidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä, ja se päätti 6.4.2022 varsinaisen yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.

3. Omat osakkeet, osakeannit ja osakkeiden mitätöinti

Tilikauden alussa Elisa Oyj omisti 7 075 378 omaa osaketta.

Varsinainen yhtiökokous 5.4.2023 valtuutti hallituksen omien osakkeiden hankkimiseen. Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000 omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omia osakkeita valtuutuksen perusteella. Elisa luovutti tilikauden aikana 128 724 omaa osaketta. Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 6 946 654 omaa osaketta.

Elisan hallussa olevilla omilla osakkeilla ei ole merkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä on 4,15 prosenttia.

4. Hallituksen ja toimitusjohtajan osakkeenomistus

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamien osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2023 oli 309 729 kappaletta osakkeita ja ääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä oli 0,19 prosenttia.

5. Kurssikehitys

Elisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2023 oli 41,87 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 56,52 euroa, alin 39,41 euroa ja keskikurssi 48,86 euroa. Tiedot perustuvat kaupankäyntiin Nasdaq Helsingissä.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:n kokonaisosakekannan markkina-arvo oli 7 006,3 miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihto

Elisa Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksella ELISA. Osaketta vaihdettiin Nasdaq Helsingissä ajalla 1.1.–31.12.2023 kaikkiaan 64 380 415 kappaletta 3 145,9 miljoonan euron kokonaishintaan. Vaihto oli 38,5 prosenttia tilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.

7. Osakkeenomistuksen jakautuminen omistajaryhmittäin 31.12.2023

Osakkeita Osuus kaikista
osakkeista, %
1 Yksityiset yritykset 3 619 139 2,16
2 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5 111 885 3,05
3 Julkisyhteisöt 30 263 678 18,09
4 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 108 080 3,05
5 Kotitaloudet 36 682 383 21,92
6 Ulkomaat 174 336 0,10
7 Hallintarekisteröidyt 79 428 918 47,47
Elisa Oyj omat osakkeet 6 946 654 4,15
167 335 073 100,00

8. Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2023

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %
1–100 52 854 29,42 2 280 269 1,36
101–1 000 122 386 68,14 27 274 000 16,30
1 001–10 000 4 142 2,31 9 753 560 5,83
10 001–100 000 197 0,11 5 050 677 3,02
100 001–1 000 000 28 0,01 7 333 101 4,38
1 000 001– 7 0,00 29 137 477 17,41
Hallintarekisteröidyt 79 428 918 47,47
179 614 100,00
Elisa Oyj -yhteistili (1 130 417 0,08
Elisa Oyj omat osakkeet 6 946 654 4,15
Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,00

1) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai sen jälkeen.

9. Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023

Nimi Osakkeita %
1 Solidium Oy 16 802 800 10,04
2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 413 011 2,64
3 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 3 096 976 1,85
4 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2 550 000 1,52
5 Valtion Eläkerahasto 1 150 000 0,69
6 Helsingin kaupunki 1 124 690 0,67
7 Danske Invest Finnish Equity Fund 695 000 0,42
8 Nordea Pro Finland Fund 555 722 0,33
9 Sijoitusrahasto Seligson & Co 450 808 0,27
10 Föreningen Konstsamfundet R.f. 450 000 0,27
11 Stiftelsen För Åbo Akademi Sr 403 223 0,24
12 OP Finland Fund 397 578 0,24
13 OP Finland Index 381 891 0,23
14 Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland R F 363 766 0,22
15 Keva 358 379 0,21
16 Juselius Sigrid Stiftelse 330 700 0,20
17 OP-Henkivakuutus Oy 326 315 0,20
18 Vantaan Kaupunki 258 738 0,15
19 Evli Finland Select Fund 237 500 0,14
20 S-Bank Fenno Equity Fund 229 316 0,14
34 576 413 20,66
Elisa Oyj omat osakkeet 6 946 654 4,15
Hallintarekisteröidyt (1 79 428 918 47,47
Muut kuin mainitut 46 383 088 27,72
167 335 073 100,00

1) BlackRock Inc. antoi Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen, että sen ja sen hallinnoimien rahastojen omistus Elisa Oyj:ssä 27.2.2017 oli osakkeilla 8 533 440 ja rahoitusvälineillä 1 232 577 osaketta, yhteensä 9 766 017 osaketta, mikä vastaa 5,84 % yhtiön osakkeista.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

10. Kurssikehitys päivittäin Kurssikehitys päivittäin

Päätöskurssi, euroa Päätöskurssi, euroa

1) Suhteutettuna Elisan kurssiin.

11. Osakevaihto Osakevaihto

Milj. kpl/kuukausi milj. kpl/kk

Osakkeiden vaihtomäärät perustuvat Nasdaq Helsingin kaupankäyntiin. Elisan osakkeilla käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2023 mukaan on 521 175 363,51 euroa, josta jakokelpoiset varat ovat 410 814 562,35 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on 284 341 392,56 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Tietoa sijoittajille

  • osinkona jaetaan 2,25 euroa/osake eli yhteensä 360 873 942,75 euroa
  • emoyhtiön hallussa oleville osakkeille ei jaeta osinkoa
  • jätetään omaan pääomaan 49 940 619,60 euroa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä

Tietoa sijoittajille

Tietoa sijoittajille

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2024

Yleiseen taloudelliseen kehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suomen talouden kasvun odotetaan pysähtyvän. Etenkin Venäjän sotaan Ukrainassa ja muihin konflikteihin liittyy edelleen epävarmuutta esimerkiksi inflaation ja energian hintojen osalta. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen. Kilpailu Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu kireänä.

Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2023. Mobiilidatan ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Koko vuoden vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman korkeampi kuin vuonna 2023. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan 12–13 prosenttia liikevaihdosta.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Elisan jatkuvat laadun parantamistoimet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Liikevaihdon pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin digitaalisiin palveluihin.

Voitonjakopolitiikka

Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Elisan voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Ohjeistus vuodelle 2024

Liikevaihto 2023 tasolla tai hieman
korkeampi
Vertailukelpoinen
käyttökate
2023 tasolla tai hieman
korkeampi
Investoinnit liikevaihdosta 12–13 %

Keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä

Liikevaihto 2022–2025 Keskimääräinen vuosi
kasvu >2 %
Käyttökate 2022–2025 Keskimääräinen vuosi
kasvu >3 %
Käyttöomaisuus
investoinnit/liikevaihto
Korkeintaan 12 %
Nettovelka/käyttökate 1,5–2x
Omavaraisuusaste Yli 35 %

Yhtiökokous

Elisan varsinainen yhtiökokous pidetään 12.4.2024. Lisätietoja yhtiökokouskutsussa sekä elisa.fi/ yhtiokokous

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2023 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2023 perusteella jaetaan osinkoa 2,25 euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa myös, että osinko maksetaan kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä, 1,13 euroa, ehdotetaan maksettavaksi osakkeenomistajille, jotka on merkitty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon 16.4.2024. Hallitus ehdottaa maksupäiväksi 23.4.2024. Osingon toinen erä, 1,12 euroa, maksetaan yhtiön osakasluetteloon merkityille osakkeenomistajille 23.10.2024, ja hallitus ehdottaa maksupäiväksi 30.10.2024.

Elisan osakkeen pörssilistaus

Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Finland Oy:hyn.

Julkaisupäivät 2024

  • 19.4.2024: Osavuosikatsaus Q1 2024
  • 16.7.2024: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2024
  • 18.10.2024: Osavuosikatsaus Q3 2024

Taloudellinen informaatio

Elisa julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus, puolivuosikatsaus, osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu informaatio sekä tiedonantopolitiikka ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt

Vesa Sahivirta Kati Norppa
IR-johtaja IR-viestintäpäällikkö
[email protected] [email protected]
puh. 050 520 5555 puh. 050 308 9773

elisa.fi/sijoittajille [email protected]

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös36
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot40
Emoyhtiön tilinpäätös
93
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 95
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset105
Tilintarkastuskertomus
106

Sisällysluettelo

KONSERNITILINPÄÄTÖS 36
Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat 36
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma 36
Konsernin tase 37
Konsernin rahavirtalaskelma 38
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 39
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 40
1. Yleiset laadintaperiaatteet 40
1.1 Konsernin perustiedot 40
1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta 40
1.3 Uudet ja tulevat standardit 41
2. Toiminnan tulos 43
2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot 43
2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 44
2.3 Liikevaihto 45
2.4 Liiketoiminnan muut tuotot 47
2.5 Liiketoiminnan kulut 47
2.6 Osakekohtainen tulos 48
3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 49
4. Henkilöstö 53
4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 53
4.2 Osakeperusteiset maksut 55
4.3 Eläkevelvoitteet 59
5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 61
5.1 Poistot ja arvonalentumiset 61
5.2 Aineelliset hyödykkeet 61
5.3 Käyttöoikeusomaisuus 63
5.4 Aineettomat hyödykkeet 64
6. Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja
muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat 67
6.1 Vaihto-omaisuus 67
6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset 67
6.3 Ostovelat ja muut velat 68
7. Pääomarakenne 70
7.1 Rahoitusriskien hallinta 70
7.2 Pääoman hallinta 73
7.3 Oma pääoma 74
7.4 Rahoitusvarat ja -velat 75
8. Muut liitetiedot 81
8.1 Verot 81
8.2 Varaukset 84
8.3 Lähipiiritiedot 85
8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja
muut vastuusitoumukset 88
8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 89
9. Tunnusluvut 90
9.1 Konsernin taloudellista kehitystä
kuvaavat tunnusluvut 90
9.2 Vaihtoehtoiset tunnusluvut 91
9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut 92
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 93
Emoyhtiön tilinpäätöksen päälaskelmat 93
Tuloslaskelma 93
Tase 93
Rahoituslaskelma 94
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 95
Laatimisperiaatteet 95
Tuloslaskelman liitetiedot 96
1. Liikevaihto 96
2. Liiketoiminnan muut tuotot 96
3. Materiaalit ja palvelut 96
4. Henkilöstökulut 96
5. Poistot ja arvonalentumiset 97
6. Tilintarkastajan palkkiot 97
7. Rahoitustuotot ja -kulut 97
8. Tilinpäätössiirrot 97
9. Tuloverot 97
Taseen liitetiedot 98
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 98
11. Sijoitukset 100
12. Vaihto-omaisuus 101
13. Pitkäaikaiset saamiset 101
14. Lyhytaikaiset saamiset 101
15. Oma pääoma 102
16. Pakolliset varaukset 102
17. Pitkäaikainen vieras pääoma 102
18. Lyhytaikainen vieras pääoma 103
19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset 103

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 105

TILINTARKASTUSKERTOMUS 106

Konsernin tuloslaskelma

milj.euroa Liite 2023 2022
Liikevaihto 2.1, 2.3 2 180,5 2 129,5
Liiketoiminnan muut tuotot 2.4 9,8 6,9
Materiaalit ja palvelut 2.5 –817,9 –820,8
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 4.1 –417,1 –394,8
Liiketoiminnan muut kulut 2.5 –199,3 –187,5
Käyttökate 2.1 755,9 733,3
Poistot ja arvonalentumiset 2.1, 5.1 –274,1 –263,4
Liikevoitto 2.1 481,8 469,8
Rahoitustuotot 7.4.1 8,7 5,6
Rahoituskulut 7.4.1 –32,0 –18,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –0,4 –0,7
Tulos ennen veroja 458,1 456,0
Tuloverot 8.1.1 –84,1 –83,2
Tilikauden tulos 374,0 372,8
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 375,2 374,1
Määräysvallattomille omistajille –1,2 –1,3
374,0 372,8
Tulos/osake (euroa)
Laimentamaton 2.6 2,34 2,33
Laimennettu 2.6 2,34 2,33
Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)
Laimentamaton 2.6 160 376 160 253
Laimennettu 2.6 160 530 160 410

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj.euroa
Liite
2023 2022
Tilikauden tulos 374,0 372,8
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset –0,1 –0,3
Muuntoerot –0,4 –4,7
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat
erät
4.3
1,2 0,4
Muut laajan tuloksen erät 0,8 –4,7
Tilikauden laaja tulos 374,8 368,0
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 376,0 369,3
Määräysvallattomille omistajille –1,2 –1,3

Konsernin tase

milj.euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet 5.2 815,6 766,7
Käyttöoikeusomaisuus 5.3 87,3 90,4
Liikearvo 5.4.1 1 157,2 1 157,3
Aineettomat hyödykkeet 5.4 210,3 210,5
Osuudet osakkuusyrityksissä 8.3.2 20,8 9,9
Muut rahoitusvarat 7.4.3 16,0 16,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.2.2, 7.4.4 107,9 116,8
Laskennalliset verosaamiset 8.1.2 11,5 13,1
2 426,6 2 380,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 6.1 77,1 95,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 6.2.1 555,8 537,1
Tuloverosaamiset 1,7 1,8
Rahavarat 63,4 85,4
698,0 719,9
VARAT YHTEENSÄ 2.1 3 124,6 3 100,8
milj.euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 83,0 83,0
Omat osakkeet –121,7 –124,5
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 90,9 90,9
Muut rahastot 375,1 373,9
Kertyneet voittovarat 863,1 823,2
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 4.2, 7.3 1 290,4 1 246,5
Määräysvallattomien omistajien osuus 3,3 5,4
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 293,7 1 251,9
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 8.1.2 24,7 25,7
Korolliset velat 7.4.2, 7.4.3 996,7 995,0
Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2, 7.4.3 67,8 70,8
Ostovelat ja muut velat 6.3, 7.4.3, 7.4.4 19,4 30,3
Eläkevelvoitteet 4.3 9,3 12,9
Varaukset 8.2 3,4 2,9
1 121,3 1 137,7
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 7.4.2, 7.4.3 282,2 275,0
Korolliset vuokrasopimusvelat 7.4.2, 7.4.3 20,8 20,4
Ostovelat ja muut velat 6.3, 7.4.3 402,5 412,9
Tuloverovelat 3,1 2,1
Varaukset 8.2 1,0 0,8
709,6 711,2
VELAT YHTEENSÄ 1 830,9 1 848,9
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 3 124,6 3 100,8

Konsernin rahavirtalaskelma

milj.euroa Liite 2023 2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tulos ennen veroja 458,1 456,0
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset 5.1 274,1 263,4
Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 7.4.1 23,3 13,1
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) –4,2 –0,1
Varausten lisäys (+) / vähennys (-) tuloslaskelmassa 0,7 –2,2
Muut oikaisut –19,6 –16,0
274,4 258,2
Käyttöpääoman muutos
Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) –2,4 –16,2
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 15,0 –13,3
Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 2,4 2,0
15,1 –27,5
Saadut osingot 0,5 0,4
Saadut korot 5,4 2,3
Maksetut korot –24,0 –12,6
Maksetut verot –81,6 –85,0
Liiketoiminnan nettorahavirta 647,8 591,8
milj.euroa Liite
2023
2022
Investointien rahavirrat
Tytäryritysten hankinnat 3 –20,5
Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet –4,1 –0,1
Osakkuusyritysten hankinnat –0,3 0,0
Muiden sijoitusten hankinnat –0,3 –0,3
Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin –304,7 –270,9
Lainasaamisten takaisinmaksut 0,1
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit 3,7
–0,2
Muiden sijoitusten myynnit 0,3
0,0
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 4,6
0,1
Investointien nettorahavirta –300,8 –291,9
Rahavirta ennen rahoitusta 347,0 299,9
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot 298,2
Pitkäaikaisten lainojen maksut –201,7 –100,3
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) –90,5 124,8
Vuokrasopimusvelkojen maksut –25,4 –24,9
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta –7,3
Maksetut osingot –343,5 –328,1
Rahoituksen nettorahavirta –370,1 –328,5
Rahavarojen muutos –23,1 –28,6
Muuntoerot 1,1
–0,1
Rahavarat tilikauden alussa 85,4 114,1
Rahavarat tilikauden lopussa 63,4 85,4

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. euroa Osake
pääoma
Omat
osakkeet
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Muut
rahastot
Kertyneet
voitto
varat
Yhteensä Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 83,0 –126,1 90,9 373,9 776,1 1 197,8 6,3 1 204,1
Tilikauden tulos 374,1 374,1 –1,3 372,8
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot –4,8 –4,8 0,0 –4,7
Rahavirran suojaukset –0,3 –0,3 –0,3
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0,4 0,4 0,4
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 0,0 –4,8 –4,7 0,0 –4,7
Tilikauden laaja tulos 0,0 369,3 369,3 –1,3 368,0
Osingonjako –328,5 –328,5 –0,1 –328,7
Osakepalkitseminen 1,6 1,6 1,6
Määräysvallan hankinta tytäryrityksessä 0,5 0,5
Muut muutokset 6,4 6,4 6,4
Oma pääoma 31.12.2022 83,0 –124,5 90,9 373,9 823,2 1 246,5 5,4 1 251,9
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät
375,2 375,2 –1,2 374,0
Muuntoerot –0,4 –0,4 0,0 –0,4
Rahavirran suojaukset –0,1 –0,1 –0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 1,2 1,2 1,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 1,2 –0,4 0,8 0,0 0,8
Tilikauden laaja tulos 1,2 374,8 376,0 –1,2 374,8
Osingonjako –344,8 –344,8 –0,2 –345,1
Osakepalkitseminen 2,8 2,8 2,8
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta –0,6 –0,6
Muut muutokset 9,9 9,9 –0,1 9,8
Oma pääoma 31.12.2023 83,0 –121,7 90,9 375,1 863,1 1 290,4 3,3 1 293,7

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 YLEISET LAADINTAPERIAATTEET

1.1 Konsernin perustiedot Konsernin emoyhtiön tiedot: Elisa Oyj Kotipaikka: Helsinki, Suomi Rekisteröity osoite: Ratavartijankatu 5, 00520 Helsinki Y-tunnus: 0116510–6

Elisa-konserni ("Elisa" tai "konserni") harjoittaa teletoimintaa tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja onlinepalveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla.

Emoyhtiö Elisa Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1997 lähtien.

Elisa Oyj:n hallitus on hyväksynyt 25.1.2024 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:n pääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5, Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi.

1.2 Tilinpäätöksen laatimisperusta

Elisan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi

hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpitoja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja, eläkevelvoitteita sekä johdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljoonina euroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudelle.

1.2.1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet, rakenne ja esittämistapa

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä kuvaukset johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioiden käytöstä löytyvät pääosin liitetietojen yhteydestä, ks. seuraava taulukko. Vain muutamat konsernitilinpäätöksen yleiset laadintaperiaatteet on kuvattu tässä osuudessa.

Alla yhteenveto Elisan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista liitetietonumeroineen.

Laadintaperiaate Liite

Toimintasegmentit 2.1
Myyntituotot asiakassopimuksista 2.3
Liiketoiminnan muut tuotot 2.4
Tutkimus- ja kehittämismenot 2.5
Osakekohtainen tulos 2.6
Hankitut ja myydyt liiketoiminnot 3
Osakeperusteiset maksut 4.2
Eläkevelvoitteet 4.3
Aineelliset hyödykkeet 5.2
Käyttöoikeusomaisuus 5.3
Aineettomat hyödykkeet 5.4
Liikearvo 5.4.1
Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut
saamiset sekä ostovelat ja muut velat 6
Rahoitusvarat ja -velat 7.4
Johdannaissopimukset 7.4.4
Tuloverot 8.1.1
Laskennalliset verosaamiset ja -velat 8.1.2
Varaukset 8.2
Konserniyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.1
Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet 8.3.2
Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset 8.4

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetietojen luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan

B/S = Tase

C/F = Rahavirta

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisjärjestely liitetiedoissa 8.3.1 ja 8.3.2 tarkemmin kuvatulla tavalla.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Toimintavaluutta

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen ja ei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiin pois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotka on muunnettu käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin, lukuun ottamatta kurssieroja sellaisista monetaarisista eristä,

Konsernintilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätös Tilintarkastuskertomus

jotka ovat osa nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön. Nämä kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään kertyneissä muuntoeroissa omassa pääomassa.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Konsernin esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksikköjen hankinnasta syntynyttä liikearvoa ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtyjä käypien arvojen oikaisuja on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

1.2.2 Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaan perustuvia ratkaisuja. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassa

olevissa IFRS-säännöksissä on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä ja niiden toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan säännöllisesti arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista ja arvioista, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, liittyy hankintamenetelmän käyttöön (3), arvonalentumistestaukseen (5.4.1), osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksiin (4.2), etuuspohjaisen eläkevelvoitteen kirjaamiseen (4.3) sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamiseen (8.1.2).

Mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, joille konserni on alttiina, on kuvattu Kestävyysraportissa 2023 sivuilla 147 ja 219. Johdon harkinnan mukaan ilmastoon liittyvillä riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi huomioida konsernitilinpäätöksessä. Koska ilmastonmuutoksen tulevat vaikutukset riippuvat ympäristöstä, sääntelystä ja muista konsernin hallinnan ulkopuolella olevista tekijöistä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa, arvioita tullaan seuraamaan johdon toimesta.

1.3 Uudet ja tulevat standardit

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2022 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2023 alkaen. Muutoksilla ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

  • IFRS 17 Vakuutussopimukset. Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Standardi korvaa IFRS 4 standardin.
  • Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin. Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista laatimisperiaatteista annettaviin liitetietoihin auttaakseen yhtiöitä hyödyllisten laatimisperiaatteiden esittämisessä.
  • Muutokset IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardiin. Muutokset selventävät kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista. Muutokset keskittyvät pääasiallisesti kirjanpidollisten arvioiden määritelmään ja selventämiseen.
  • Muutokset IAS 12 Tuloverot -standardiin. Muutokset koskevat yhdestä liiketoimesta aiheutuvien varojen ja velkojen laskennallisia veroja ja OECD:n (Organisation for Economic Co-operation and Development) kansainvälistä verouudistusta.

Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu sellaisiin liiketoimiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.

Muutoksilla annetaan helpotus OECD:n kansainvälisestä verouudistuksesta johtuvien laskennallisten verojen kirjanpitokäsittelyyn ja edellytetään uusien liitetietojen esittämistä, joilla pyritään korvaamaan helpotuksesta mahdollisesti aiheutuva informaation menetys.

Elisa ottaa käyttöön seuraavat standardimuutokset 1.1.2024 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli ne on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

  • Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardiin. Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjävuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokraustapahtumat vuodesta 2019 alkaen.
  • Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin. Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenantit, joiden on täytyttävä raportointipäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutokset edellyttävät, että tällaisista kovenanteista kerrotaan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.
  • Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardeihin. Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät

laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan standardimuutoksen 1.1.2025 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli se on suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätöksen tietoihin.

• Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardiin. Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

2 Toiminnan tulos

Toimintasegmentit

2.1 Toimintasegmentit ja maantieteelliset tiedot Elisan raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Elisan organisaatioja johtamisrakenne perustuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille tietoliikenne- ja viestintäpalveluita, joihin kuuluu mm. kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä ja niitä täydentäviä digitaalisia palveluita, kaapeli-tv-liittymiä sekä viihtymisen palveluita kuten Elisa Viihde ja Elisa Kirja -palvelut.

Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille mm. digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuita sekä kiinteän ja mobiiliverkon liittymiä. Kansainvälisesti tarjotaan mm. videoneuvottelupalveluita, mobiilioperaattoreille ratkaisuja verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioon, sekä teollisuudelle IoTratkaisuita.

Milj. euroa
2023 Henkilö Yritys Kohdista Konserni
milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto 1 334,7 845,8 2 180,5
Käyttökate 520,8 235,1 755,9
Poistot ja arvonalentumiset –179,3 –94,9 –274,1
Liikevoitto 341,6 140,3 481,8
Rahoitustuotot 8,7 8,7
Rahoituskulut –32,0 –32,0
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –0,4 –0,4
Tulos ennen veroja 458,1
Investoinnit 213,0 108,4 321,4
Varat 1 900,5 1 110,7 113,4 3 124,6
Milj. euroa
2022 Henkilö Yritys Kohdista Konserni
milj.euroa asiakkaat asiakkaat mattomat yhteensä
Liikevaihto 1 300,9 828,6 2 129,5
Käyttökate 495,7 237,6 733,3
Poistot ja arvonalentumiset –174,0 –89,5 –263,4
Liikevoitto 321,7 148,1 469,8
Rahoitustuotot 5,6 5,6
Rahoituskulut –18,7 –18,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta –0,7 –0,7
Tulos ennen veroja 456,0
Investoinnit 190,6 99,1 289,7
Varat 1 891,9 1 082,4 126,5 3 100,8

Liikevaihto 2023 Liikevaihto 2023

Käyttökate 2023 Milj. euroa

Maantieteelliset tiedot

2023
milj.euroa
Suomi Muu
Eurooppa
Muut maat Konserni
yhteensä
Liikevaihto 1 821,6 306,2 52,7 2 180,5
Varat 2 597,3 497,3 30,0 3 124,6
2022
milj.euroa
Suomi Muu
Eurooppa
Muut maat Konserni
yhteensä
Liikevaihto 1 782,2 295,7 51,7 2 129,5
Varat 2 578,7 489,3 32,8 3 100,8

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Toimintasegmentit:

Toimintasegmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit. Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulut kohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- ja Yritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Toimintasegmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuudesta, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomista saamisista. Toimintasegmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verosaamiset, osuudet osakkuusyrityksistä, muut sijoitukset, korolliset saamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Toimintasegmenteille ei kohdisteta velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varat esitetään sijaintimaan mukaan.

2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Elisa käyttää taloudellisessa raportoinnissaan vertailukelpoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja lisäämään vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä käsitellään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat tapahtumat, kuten omaisuuden ja liiketoimintojen hankintakulut sekä myyntivoitot ja -tappiot, arvonalentumiset, liiketoimintojen rakennejärjestelykulut sekä lainsäädäntömuutoksista, vahingonkorvauksista tai oikeudenkäynneistä aiheutuneet kulut.

Tuloslaskelma

Rakennejärjestelyt
–2,0
–2,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa
Arvonalentumiset
–5,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa
ja tuloksessa ennen veroja
–5,6
–2,0
Tuloverot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä
1,1
0,4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tilikauden tuloksessa
–4,5
–1,6
milj.euroa
2023
2022
Vertailukelpoinen käyttökate
I/S Käyttökate
755,9
733,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät käyttökatteessa
2,0
755,9
735,3
Vertailukelpoinen liikevoitto
I/S Liikevoitto
481,8
469,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa
5,6
2,0
487,4
471,8
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja
I/S Tulos ennen veroja
458,1
456,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa ennen veroja
5,6
2,0
463,7
458,0
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
I/S Tilikauden tulos
374,0
372,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tuloksessa
4,5
1,6
378,5
374,4
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Vertailukelpoinen tilikauden tulos
378,5
374,4
Määräysvallattomien omistajien osuus
–1,2
–1,3
379,7
375,7
Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa
Vertailukelpoinen emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
379,7
375,7
Keskimääräinen osakemäärä, laimennettu (1 000 kpl)
160 530
160 410
2,37
2,34

Rahavirta

milj. euroa 2023 2022
Osakkeiden ja liiketoimintojen hankinnat sekä myynnit 13,8 20,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta 13,8 20,9

Suurimmat vuoden 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttava erät olivat Elenian valokuituverkon liiketoimintakauppa, camLine lisäkauppahintavelan ja Sulakkeen kauppahintasaamisen maksut.

Suurimmat vuoden 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Frinx- ja Cardinality-yritysostot.

Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen

C/F
Rahavirta ennen rahoitusta
347,0 299,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät rahavirrassa ennen rahoitusta 13,8 20,9
360,8 320,9

2.3 Myyntituotot asiakassopimuksista

Konsernin liikevaihto jakautuu seuraavasti

milj.euroa 2023 2022
Palveluliikevaihto 1 781,4 1 726,8
Laiteliikevaihto 398,7 402,7
Korkoliikevaihto 0,4
I/S 2 180,5 2 129,5
milj.euroa 2023 2022
Matkaviestintä 1 290,2 1 252,5
Kiinteä verkko ja muut 890,2 877,0
I/S 2 180,5 2 129,5

Liikevaihdon kehitys, milj. euroa

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Myyntituotot asiakassopimuksista:

Henkilöasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, kaapeli-tv-liittymistä sekä Elisa Viihde ja Elisa Kirja -palveluista. Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaan tyypillisesti vakiomuotoisia sopimuksia, jotka käsitellään erillisinä yksittäisinä suoritevelvoitteina. Asiakassopimukseen voi sisältyä useita suoritevelvoitteita ja asiakkaan kanssa voidaan sopia useamman tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toimittamisesta tai suorittamisesta (palvelupaketti). Palvelupakettiin kuuluvien suoritevelvoitteiden sopimusten mukaiset hinnat muodostavat tällöin transaktiohinnan, joka kohdistetaan suoritevelvoitteille suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella.

Yritysasiakkaiden myyntituotot koostuvat pääasiallisesti kiinteän ja mobiiliverkon liittymistä ja näitä täydentävistä digitaalisista palveluista, digitaalisen toimintaympäristön IT- ja viestintäratkaisuista, videoneuvottelupalveluista, mobiilioperaattoreiden verkonhallinnan ja -operoinnin automaatioratkaisuista sekä teollisuuden IoT-ratkaisuista. Yritysasiakkaiden kanssa solmitut sopimukset täyttävät tyypillisesti yhtenä kokonaisuutena neuvotellun sopimuskokonaisuuden kriteerit, jolloin myyntituotot kohdistetaan tavaroille ja palveluille perustuen asiakaskohtaisesti neuvoteltuihin hintoihin.

Suoritevelvoite voidaan täyttää ja myyntituotot kirjata joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana. Keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Tiettynä ajankohtana täytettävissä suoritevelvoitteissa, kuten laitteissa, asiakas saa määräysvallan sopimuksen tekohetkellä ja myyntituotot tuloutetaan, kun laite luovutetaan asiakkaalle. Palvelusopimukset ovat tyypillisesti ajan kuluessa täytettäviä suoritevelvoitteita, joissa myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa sitä mukaa kuin palvelua tuotetaan asiakkaalle.

Konsernin määräaikaiset palvelusopimukset tuloutuvat sopimuskauden aikana ja sopimusten avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut ja annetut alennukset jaksottuvat koko sopimuskaudelle. Määräaikaisten asiakassopimusten saamisesta aiheutuvat lisämenot, kuten myyntiprovisiot ja edustajapalkkiot kirjataan taseeseen ja jaksotetaan kuluksi sopimuskaudelle siltä osin kuin ne liittyvät välittömästi tiettyyn yksilöitävissä olevaan asiakassopimukseen. Konsernin toistaiseksi voimassa olevat palvelusopimukset tuloutuvat ajan kuluessa. Avausmaksut sekä näihin liittyvät kulut tuloutuvat kytkentähetkellä.

Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joissa asiakas voi maksaa ostamansa laitteen joko myyntihetkellä tai osamaksulla 12–36 kuukauden maksuajalla. Laitteiden myyntituotot kirjataan myyntihetkellä riippumatta siitä, onko asiakas maksanut laitteen myyntihetkellä vai osamaksulla. Mikäli osamaksusopimuksella kertyvät myyntituotot ovat laitteen käteismyyntihintaa suuremmat, huomioidaan erotus rahoituskomponenttina. Tällöin transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin huomioon ottamiseksi ja korkotuotto tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan sopimuskauden aikana. Korkotuotto esitetään osana liikevaihtoa. Vertailukaudella sopimuksiin ei johdon harkinnan mukaan sisältynyt merkittävää rahoituskomponenttia.

Etukäteen maksettujen matkapuhelinten puhelukorttien myynti tuloutetaan korttien toteutuneen käytön mukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisen sisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjata tuottoihin.

Asiakkaalla on pääsääntöisesti neljä viikkoa aikaa peruuttaa etämyynnissä tehty sopimus ja palauttaa hankittu laite. Myymälästä ostetulla tuotteella ei lähtökohtaisesti ole peruutusoikeutta. Aikaisempaan kokemukseen perustuen palautusten määrän arvioidaan olevan vähäinen, mistä johtuen konserni ei ole kirjannut palautusoikeuteen liittyvää takaisinmaksuvelkaa eikä myyntituottoja ole oikaistu palautusten arvioidulla määrällä.

Konsernilla ei ole tällä hetkellä voimassaolevia kanta-asiakasohjelmia.

2.4 Liiketoiminnan muut tuotot

milj.euroa 2023 2022
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 4,2 0,2
Tytäryritysten myyntivoitot (1 0,5
Julkiset avustukset 0,0 0,4
Muut (2 5,1 6,3
I/S 9,8 6,9

1) Sisältää Videra -yhtiöiden luovutusvoiton 0,5 miljoonaa euroa.

2) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liiketoiminnan muut tuotot:

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat tuotot, kuten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, tytäryritysten ja liiketoimintojen myyntivoitot sekä huoneistovuokratuotot.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

2.5 Liiketoiminnan kulut

Materiaalit ja palvelut

milj.euroa 2023 2022
Ostot tilikauden aikana 529,0 556,4
Varastojen muutos 11,2 –8,8
Ulkopuoliset palvelut 277,7 272,9
Valuuttakurssivoitot- ja tappiot 0,0 0,2
I/S 817,9 820,8

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko materiaaleihin ja palveluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty liitetiedossa 4.

Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa 2023 2022
Tilintarkastus 0,4 0,4
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palvelut 0,1 0,0
0,5 0,4

KPMG Oy Ab:n veloittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut olivat 0,1 (0,0) miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehittämismenot

milj.euroa 2023 2022
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 15,5 13,4
Aktivoidut kehittämismenot 8,9 8,0
24,4 21,4

Vuoden 2023 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat yritysasiakkaiden palvelu- ja alustakehitys, valmistavan teollisuuden tuotanto- ja laadunhallintaohjelmistojen kehitys sekä teleoperaattoreille tarjottavien verkon ohjelmistoratkaisujen kehitys.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tutkimus- ja kehittämismenot:

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti, tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja konsernilla on sekä aikomus että resurssit saattaa kehitystyö loppuun ja käyttää tuotetta tai myydä se. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Muussa tapauksessa kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

2.6 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos 2023 2022
I/S
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos (milj.euroa)
375,2 374,1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 160 376 160 253
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake) 2,34 2,33
Laimennettu osakekohtainen tulos 2023 2022
I/S
Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi (milj.euroa)
375,2 374,1
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 160 376 160 253
Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella
154 157
oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) 160 530 160 410
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake) 2,34 2,33

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan samalla tavalla kuin laimentamaton huomioiden lisäksi kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

3. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2023

Muutokset tytäryritysomistuksissa

Elisa hankki 30.10.2023 43,5 prosentin lisäosuuden Sutaria Services Inc.:sta 7,3 miljoonalla eurolla. Konserni omistaa hankinnan jälkeen yrityksen osakekannan kokonaisuudessaan. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 0,6 miljoonaa euroa ja lunastusvelvoitteesta kirjattu 7,3 (6,6) miljoonan euron velka maksettiin määräysvallattomille omistajille. Lunastusvelvoitteen alkuperäinen kirjaus sekä sen muutokset on käsitelty oman pääoman transaktioina.

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2023

Elisa Videra -liiketoiminnan myynti

Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile VideoCommunication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla.

Osakevaihdon myötä Elisa menetti määräysvaltansa Elisa Videra Oy:stä ja sen tytäryhtiöistä. Määräysvallan menettäminen on käsitelty konsernissa tytäryhtiön myyntinä ja myynnistä syntynyt myyntivoitto 0,5 miljoonaa euroa sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Yhtiöt on yhdistelty tytäryrityksinä 30.11.2023 saakka ja 1.12.2023 lähtien osakkuusyrityksinä.

Myydyn yrityksen nettovarallisuus Kirjatut
milj. euroa arvot
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 1,0
Vaihto-omaisuus 2,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 23,6
Rahavarat 2,2
Laskennalliset verovelat –1,1
Rahoitusleasingvelat –0,3
Ostovelat ja muut velat –6,9
20,9
Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaan
milj. euroa
Myydyn yrityksen rahavarat –2,2
–2,2
Myynnin vaikutus tuloslaskelmaan ja taseeseen
milj. euroa
Myyntihinta 11,0
Myydyn yrityksen nettovarallisuus –20,9
Aiemmat liiketoimet (1 10,4
Myyntivoitto 0,5

1) Määräysvallan menetyksestä johtuen Elisa-konsernin nettovarallisuus kasvoi, kun aikaisemmin sisäisinä erinä eliminoidut nettosaamiset, 10,4 miljoonaa euroa, käsitellään ulkoisina saamisina.

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2022

Frinx s.r.o:n hankinta

Elisa Polystar osti slovakialaisen Frinx s.r.o:n 31.3.2022. Frinx on televerkkojen automaatio-ohjelmistojen toimittaja. Frinxin tuotteet ja -ohjelmistot täydentävät Elisa Polystarin zero touch -automaatio- ja analytiikkatarjontaa, joka auttaa viestintäpalvelujen tarjoajia automatisoimaan televerkkojen hallintaprosessia kattavasti monitoimittajaympäristössä.

Kauppasumma oli 14,4 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 1,1 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 0,5 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 12,9 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja Elisa IndustrIQ -liiketoiminnan vahvistamiseen.

Yhtiö on yhdistelty konserniin 1.4.2022 alkaen. Frinxin hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2022 oli 2,3 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen 0,5 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2022 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2022 liikevaihtoon olisi ollut 2,7 miljoonaa euroa ja tilikauden 2022 tulokseen 0,3 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike Kirjatut
milj. euroa arvot
Käteinen raha 13,4
Ehdollinen kauppahinta 1,1
Kokonaishankintameno 14,4

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet 0,0
Aineettomat hyödykkeet 0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,8
Rahavarat 1,0
Laskennalliset verovelat –0,1
Ostovelat ja muut velat –0,4
Tuloverovelat –0,3
1,5

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta –13,4
Hankitun kohteen rahavarat 1,0
–12,3
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike 14,4
Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 1,5

Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin 0,2 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita tilikaudella 2022.

Liikearvo 12,9

Cardinality-konsernin hankinta

Elisa hankki Iso-Britanniassa toimivan Cardinality Ltd:n 4.8.2022. Cardinality toimittaa verkko-operaattoreille pilvipohjaisia tiedonhallinnan (DataOps), palveluvarmennuksen ja asiakaskokemusanalytiikan ratkaisuja maailmanlaajuisesti.

Kauppahinta oli 10,0 miljoonaa euroa sisältäen ehdollisen vastikkeen 0,4 miljoonaa euroa. Kauppahinnasta kohdistettiin 1,5 miljoonaa euroa ohjelmistoihin, jotka poistetaan 4 vuodessa. Hankinnasta syntyi 8,7 miljoonan euron liikearvo, joka liittyy Elisan digitaalisten palveluiden kasvattamiseen kansainvälisesti ja Elisa Polystarin teleoperaattoreiden ohjelmistoihin keskittyvän liiketoiminnan vahvistamiseen.

Yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.8.2022 alkaen. Cardinalityn hankintahetken jälkeinen konsernin ulkoinen liikevaihto tilikaudella 2022 oli 1,5 miljoonaa euroa ja vaikutus konsernin tilikauden tulokseen –0,7 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2022 alusta, vaikutus konsernin tilikauden 2022 liikevaihtoon olisi ollut 3,4 miljoonaa euroa ja tilikauden 2022 tulokseen –2,1 miljoonaa euroa.

Luovutettu vastike Kirjatut
milj. euroa arvot
Käteinen raha 9,6
Ehdollinen kauppahinta 0,4
Kokonaishankintameno 10,0

Hankittu nettovarallisuus

milj. euroa
Aineelliset hyödykkeet 0,0
Aineettomat hyödykkeet 1,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,5
Tuloverosaamiset 0,5
Rahavarat 1,4
Laskennalliset verovelat –0,3
Korolliset velat –0,3
Ostovelat ja muut velat –2,1
1,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaan

milj. euroa
Rahana maksettu kauppahinta –9,6
Hankittujen kohteiden rahavarat 1,4
–8,2
Liikearvon syntyminen hankinnassa
milj. euroa
Luovutettu vastike 10,0
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 1,2
Liikearvo 8,7

Tilikaudella 2022 liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattiin 0,4 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä kuluja kuten asiantuntijapalkkioita.

Myydyt ja lopetetut liiketoiminnot vuonna 2022

Venäjän liiketoiminnoista vetäytyminen

Elisa myi 7.7.2022 Venäjällä toimineen OOO LNR:n. Polystar Ryssland LLC:n liiketoiminnasta luopuminen käynnistettiin tilikaudella 2022 ja yhtiö on purettu tilikaudella 2023. Venäjän liiketoiminnoista vetäytymisestä aiheutuneet kulut 1,1 miljoonaa euroa sisältyvät vertailukauden 2022 liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Hankitut ja myydyt liiketoiminnot:

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Yrityshankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin.

Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankitusta tytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisena osuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista tai käypään arvoon. Arvostamisesta päätetään hankintakohtaisesti. Myöhemmät määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvassa hankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kauppahinta muodostuu luovutettujen käteisvarojen ja ehdollisen vastikkeen käyvistä arvoista. Kauppahinnan määrä, joka ylittää hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi. Liikearvon arvostamisesta ja arvonalentumistestauksesta ks. tarkemmin liitetieto 5.4.1.

Ehdollisen vastikkeen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kuten asiantuntijakulut ja varainsiirtoverot kirjataan kuluksi syntyessään ja esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa.

Määräysvallan menettämisen yhteydessä mahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään oman pääoman liiketoimina.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Hankitut liiketoiminnot:

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon määrittämisessä joudutaan käyttämään harkintaa ja tekemään arvioita. Arviot ja harkinta perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen hankintahetken tilanteesta.

4 Henkilöstö

4.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

milj.euroa 2023 2022
Palkat ja palkkiot 331,0 314,4
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 15,4 14,0
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 45,8 44,2
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 0,5 0,3
Muut henkilösivukulut 24,3 21,8
I/S 417,1 394,8
Henkilöstö tilikauden lopussa 2023 2022
Henkilöasiakkaat 2 976 2 939
Yritysasiakkaat 2 690 2 684
5 666 5 623

Henkilöstö tilikauden lopussa

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-, komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä. Lisäksi konsernilla on henkilöstörahasto. Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahaston kulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaan perustuen parhaaseen käytettävissä olevaan toteuma-arvioon.

Tulospalkkiojärjestelmä

Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköiden taloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaan puolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä on lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaa kiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja määritettyjen strategisten tavoitteiden täyttyminen. Hallitus päättää vuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin. Vuonna 2023 henkilöstörahastoon kirjattiin 1,5 (2,2) miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiot

milj. euroa 2023 2022
Toimitusjohtajat 7,9 8,0
Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,8 0,8

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.

Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudet

milj.euroa 2023 2022
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 4,8 5,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,3 0,3
Osakeperusteiset etuudet (1 5,7 5,1
10,8 10,5

1) Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2023 kirjattu kulu on 15,4 (14,0) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 1,5 (1,3) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle allokoitu osuus on 4,2 (3,7) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 4.2.

Tilikaudella maksetut etuudet

milj.euroa 2023 2022
Hallitus 0,8 0,8
Toimitusjohtaja 1,0 1,1
Johtoryhmä 3,1 3,2
Osakeperusteiset etuudet (1 5,3 2,7
10,1 7,8

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle maksettu osuus 1,4 (0,7) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 3,9 (2,0) miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.

Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta. Sopimuksen päättyessä Elisasta johtuvasta syystä johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisalta 15 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus vähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla.

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Tilikaudella 2020 Elisan hallitus sopi Elisa Oyj:n toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan kanssa, että hän jatkaa yhtiön toimitusjohtajana toistaiseksi. Elokuussa 2023 Veli-Matti Mattila ilmoitti yhtiön hallitukselle eläkkeelle jäämisestä, kun uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloittaa viimeistään 1.3.2024. Aiemman toimitusjohtaja-sopimuksen mukaisesti Mattila olisi jäänyt eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkeiän nousu on kompensoitu hallituksen päätöksellä.

Toimitusjohtajan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti. Toimitusjohtajan eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Yhtiön vastuulla olevasta eläkkeestä karttunut vastuu 1,7 miljoonaa euroa sisältyy taseen eläkevelvoitteisiin ja sitä kerrytetään vuosittain 5,1 prosenttia TyEL:n alaisesta vuosiansiosta minkä lisäksi aikaisintaan ikävuodesta 62 eteenpäin maksettavaa eläkettä kerrytetään TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen.

Elisan johtoryhmän ennen vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät pääsääntöisesti heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä on johtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdon ryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2017 ansaintajakson 2020–2022 puitteissa maksettiin tilikaudella 2023 toimitusjohtajalle 12 057 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 34 848 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2017 ansaintajakson 2019–2021 puitteissa maksettiin tilikaudella 2022 toimitusjohtajalle 6 426 osaketta vastaava palkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 17 642 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2021–2023 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 32 000 osaketta ja muun konsernin johtoryhmän osalta 94 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2023 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2022–2024 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 32 000 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 89 500 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2024 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2021 ansaintajakson 2023–2025 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 38 430 osaketta, josta tullaan maksamaan osuus, joka vastaa hänen työssäoloaikaansa ansaintajaksolla. Muun konsernin johtoryhmän osalta maksimipalkkio vastaa 109 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2025 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän määräysvaltayhteisöjensä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli 309 729 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,19 prosenttia.

4.2 Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joiden tavoitteena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden saamiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Mahdollinen palkkio perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

4.2.1 Osakepalkkiojärjestelmä 2021

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2021–2025.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2023–2025 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2023–2025 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 395 800 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2022–2024 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen, henkilöstötyytyväisyyteen ja valittujen liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin kasvutavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2022–2024 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 360 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2021–2023 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen kehittymiseen ja liiketoimintojen vuosittaisiin, keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 410 700 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän
arvon laskennassa
Ansaintajakso
2023–2025
Ansaintajakso
2022–2024
Ansaintajakso
2021–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 395 800 360 500 410 700
Myöntämispäivä 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2020
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 49,46 54,12 49,70
Ansaintajakso alkaa 1.1.2023 1.1.2022 1.1.2021
Ansaintajakso päättyy 31.12.2025 31.12.2024 31.12.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 41 44 46
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 58 79 76
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 192 177 154

4.2.2 Osakepalkkiojärjestelmä 2017

Elisa Oyj:n hallitus päätti 15.12.2017 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2018–2022.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022. Elisan hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Ansaintajakson 2020–2022 ansaintakriteerit perustuivat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen kehittymiseen ja muihin keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2020–2022 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 407 600 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2019–2021 ansaintakriteerit perustuivat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen kehittymiseen ja muihin keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2019–2021 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 536 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Ansaintajakson 2018–2020 ansaintakriteerit perustuivat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen kehittymiseen ja muihin keskeisiin tavoitteisiin. Ansaintajaksolta 2018–2020 maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 550 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes toimitusjohtajan osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja vastaavasti johtoryhmän jäsenen osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkkansa arvosta.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon
laskennassa
Ansaintajakso
2020–2022
Ansaintajakso
2019–2021
Ansaintajakso
2018–2020
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 407 600 536 000 550 000
Myöntämispäivä 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2017
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 49,25 36,08 32,72
Ansaintajakso alkaa 1.1.2020 1.1.2019 1.1.2018
Ansaintajakso päättyy 31.12.2022 31.12.2021 31.12.2020
Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 61 74 85
Ansaintakriteerien toteutuma, % 71 31 39
Suoritettu määrä, kpl 127 539 72 394 95 241
Siirtopäivän keskikurssi, euroa 52,85 52,52 49,39
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %
31 14 17
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 164 175 164

4.2.3 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2019

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2019 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2019– 2025.

Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän
arvon laskennassa
Sitouttamis
jakso
2023
Sitouttamis
jakso
2022–2023
Sitouttamis
jakso
2022–2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 2 500 8 000 2 500
Myöntämispäivä 1.1.2023 1.8.2022 1.8.2022
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 49,78 54,16 54,16
Sitouttamisjakso alkaa 1.1.2023 1.8.2022 1.8.2022
Sitouttamisjakso päättyy 31.12.2023 31.12.2023 31.8.2023
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100 100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100 100
Ansaintakriteerien toteutuma, % 100
Suoritettu määrä 1 185
Siirtopäivän keskikurssi, euroa 44,98
Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden
enimmäismäärästä, %
47
Järjestelmän piirissä henkilöitä maksuhetkellä 5
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 6 4

4.2.4 Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023

Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2023–2027.

Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on 1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilöiden työsuhteen voimassaoloon. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän
arvon laskennassa
Sitouttamis
jakso
2023–2024
Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä 334
Myöntämispäivä 1.11.2023
Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 40,78
Sitouttamisjakso alkaa 1.11.2023
Sitouttamisjakso päättyy 31.12.2024
Ansaintakriteerien toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100
Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100
Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 1

Osakepalkkiojärjestelmien kulut

Tilikaudella 2023 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 15,4 (14,0) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut:

Osakeperusteisissa palkkiojärjestelmissä osakeperusteinen liiketoimi maksetaan työntekijälle nettona verojen jälkeen ja Elisalla on velvollisuus toimittaa osakepalkkiojärjestelmästä saadun edun arvosta ennakonpidätys. Osakepalkkiojärjestelmiä käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja työsuhdekulu kirjataan perustuen myönnettyjen brutto-osakkeiden määrään huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta vain netto-osakkeet ja Elisa suorittaa ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle. Konsernin verottajalle maksama ennakonpidätys kirjataan suoraan omaan pääomaan.

Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaan myöntämishetkellä käypään arvoon. Mikäli oletus toteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdään oikaisu tulosvaikutteisesti. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja. Järjestelmään liittyviä mahdollisia luovutusrajoituksia ei huomioida käyvän arvon määrityksissä eikä kulukirjauksissa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Osakeperusteiset maksut:

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjaukset perustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmän kriteerien toteumasta ja osakkeen kurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekä kurssikehitys voivat poiketa arvioista.

4.3 Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessa järjestelyssä konserni maksaa ennalta määrättyjä maksuja eläkevakuutusyhtiöille, eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli eläkevakuutusyhtiö ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osalta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Järjestelyt rahoitetaan pääosin vakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero- ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet on kuvattu liitetiedossa 4.1.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka

milj.euroa 2023 2022
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo –2,8 –3,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo –41,2 –47,5
Varojen käypä arvo 34,7 37,7
B/S  Nettomääräinen eläkevelka (-) /-saaminen (+) taseessa –9,3 –12,9

Laajan tuloslaskelman eläkekulu

milj.euroa 2023 2022
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu
Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 0,2 0,2
Nettokorkokulu 0,4 0,1
0,5 0,3
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät –1,5 –0,5
Uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin liittyvä vero 0,3 0,1
I/S –1,2 –0,4
Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma
milj.euroa 2023 2022
Nettovelka tilikauden alussa 12,9 14,4
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu 0,5 0,3
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät –1,5 –0,5
Työnantajan suorittamat maksut –2,6 –1,3
Nettovelka tilikauden lopussa 9,3 12,9
Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset
milj.euroa 2023 2022
Velvoite tilikauden alussa –50,6 –62,6
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot –0,2 –0,2
Korkomenot –1,5 –0,4
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot
(+) ja tappiot (-) 2,4 8,0
Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (-) 1,5 0,1
Maksetut etuudet 4,5 4,5
Velvoite tilikauden lopussa –44,0 –50,6
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset
milj.euroa 2023 2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 37,7 48,2
Korkotuotot 1,2 0,3
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (-) –2,3 –7,7
Maksetut etuudet –4,5 –4,5
Työantajan suorittamat maksut 2,6 1,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 34,7 37,7
Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset 2023 2022
Diskonttauskorko, % 3,8 3,3
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % 2,7 2,8
Inflaatio, % 2,4 2,6
Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyysanalyysi Vaikutus etuuspohjaiseen
nettoeläkevelkaan, meur
Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos 2023 2022
Diskonttauskorko +0,5 % –0,6 –0,9
Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 % 0,7 0,9
Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi 0,6 0,7

Herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden olettamusten oletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin olettamuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampi odotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta, koska varojen käypä arvo lasketaan samalla diskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja ja vaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 12,7 (13,6) vuotta.

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 1,4 (0,7) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100-prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Eläkevelvoitteet:

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikäli sitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin eläkevelvoitteen maturiteettia. Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon arvostettuina. Taseeseen merkitään etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Eläkevelvoitteet:

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään olettamuksia ja arvioita muun muassa eläkevelvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen arvostamiseen käytetystä diskonttauskorosta sekä inflaation ja palkkatason kehityksestä.

5 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

5.1 Poistot ja arvonalentumiset

milj.euroa 2023 2022
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Käyttöoikeusomaisuus 1,2 1,1
Rakennukset ja rakennelmat
Omistetut rakennukset ja rakennelmat 12,3 11,9
Käyttöoikeusomaisuus 21,5 20,3
Telelaitteet, koneet ja kalusto
Omistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 176,0 168,8
Käyttöoikeusomaisuus 2,9 3,0
Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1
213,9 205,2
Aineettomat hyödykkeet
Asiakaskanta 2,6 4,3
Muut aineettomat hyödykkeet 57,6 53,9
60,2 58,2
I/S 274,1 263,4

Omaisuuseristä on kirjattu 5,6 (0,0) miljoonaa euroa arvonalennuksia liittyen 3G-verkon alasajoon.

5.2 Aineelliset hyödykkeet

Keskeneräi
2023 Maa- ja Rakennukset
ja rakennel
Telelaitteet,
koneet ja
Muut
aineelliset
set
aineelliset
milj.euroa vesialueet mat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 11,7 334,8 4 045,9 36,6 32,7 4 461,7
Lisäykset 0,3 14,8 190,8 0,1 30,6 236,6
Myydyt liiketoiminnot –0,5 –9,5 –10,0
Vähennykset –0,2 –1,2 –374,6 –0,1 0,0 –376,2
Siirrot erien välillä 0,0 3,4 22,7 –24,9 1,3
Muuntoerot 0,0 0,0 –0,1 0,0 0,0 –0,1
Hankintameno 31.12. 11,7 351,3 3 875,3 36,6 38,3 4 313,3
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. –0,1 206,7 3 452,6 35,9 3 695,0
Poistot ja arvonalentumiset
Vähennysten ja siirtojen
0,0 12,3 176,0 0,1 188,4
kertyneet poistot 0,0 –1,1 –374,6 –0,1 –375,8
Myytyjen liiketoimintojen
kertyneet poistot –0,4 –9,5 –9,9
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. –0,1 217,4 3 244,5 35,9 3 497,7
B/S  Kirjanpitoarvo 1.1. 11,8 128,1 593,3 0,8 32,7 766,7
B/S  Kirjanpitoarvo 31.12. 11,9 133,9 630,8 0,8 38,3 815,6
Keskeneräi
Rakennukset Telelaitteet, Muut set
2022 Maa- ja ja rakennel koneet ja aineelliset aineelliset
milj.euroa vesialueet mat kalusto hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 12,3 316,0 3 949,0 36,5 33,9 4 347,7
Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,1 0,0 0,1
Lisäykset 0,1 18,1 152,4 0,1 29,6 200,3
Myydyt liiketoiminnot –1,2 –1,2
Vähennykset –80,7 0,0 –80,8
Siirrot erien välillä –0,6 0,6 26,2 0,0 –30,8 –4,6
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1
Hankintameno 31.12. 11,7 334,8 4 045,9 36,6 32,7 4 461,7
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1. 0,0 195,9 3 363,3 35,8 3 595,0
Poistot ja arvonalentumiset –0,1 11,9 168,8 0,1 180,7
Hankittujen liiketoimintojen
kertyneet poistot 0,1 0,1
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot –1,2 –78,9 0,0 –80,1
Myytyjen liiketoimintojen
kertyneet poistot –0,7 –0,7
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. –0,1 206,7 3 452,6 35,9 3 695,0
B/S  Kirjanpitoarvo 1.1. 12,3 120,0 585,7 0,8 33,9 752,7
B/S  Kirjanpitoarvo 31.12. 11,8 128,1 593,3 0,8 32,7 766,7

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2023 73,5 (70,1) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet:

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistot lasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä ja oikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- ja perusparannushankkeiden menot, aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutetaan pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta Televerkko (johto, runko, alue, liityntä, kaapeli-tv) 8–15 vuotta Keskukset ja keskittimet (kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuotta Telepäätelaitteet 2–4 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

5.3 Käyttöoikeusomaisuus

2023
milj.euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Telelaitteet,
koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 17,2 143,6 20,9 181,7
Lisäykset 1,8 17,7 3,8 23,3
Myydyt liiketoiminnot –0,9 –0,1 –1,0
Vähennykset –0,5 –0,5
Siirrot erien välillä –0,2 –24,2 –9,9 –34,3
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0
Hankintameno 31.12. 18,7 135,7 14,7 169,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 4,0 72,2 15,1 91,3
Poistot ja arvonalentumiset 1,2 21,5 2,9 25,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –0,2 –24,2 –9,9 –34,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot –0,7 –0,1 –0,7
Muuntoerot 0,0 0,0 0,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 4,9 68,9 8,0 81,8
B/S  Kirjanpitoarvo 1.1. 13,2 71,4 5,9 90,4
B/S  Kirjanpitoarvo 31.12. 13,8 66,8 6,7 87,3
2022
milj.euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Telelaitteet,
koneet ja kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 15,5 129,1 130,3 274,9
Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0
Lisäykset 1,6 20,6 3,3 25,5
Vähennykset –1,6 –1,6
Siirrot erien välillä –4,3 –112,6 –117,0
Muuntoerot –0,2 0,0 –0,2
Hankintameno 31.12. 17,2 143,6 20,9 181,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 2,9 56,3 124,7 183,9
Poistot ja arvonalentumiset 1,1 20,3 3,0 24,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –4,3 –112,6 –117,0
Muuntoerot –0,1 0,0 –0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 4,0 72,2 15,1 91,3
B/S  Kirjanpitoarvo 1.1. 12,6 72,8 5,5 91,0
B/S  Kirjanpitoarvo 31.12. 13,2 71,4 5,9 90,4

Tulevaisuudessa alkavien vuokrasopimusten IFRS 16 -standardin mukaiset velkasitoumukset 31.12.2023 olivat 2,8 (0,1) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Käyttöoikeusomaisuus:

Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka tuottaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Elisa arvioi sopimuksen syntyessä, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen.

Konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääosin toimitilojen, tele- ja laitetilojen sekä liikepaikkojen ja autojen vuokrasopimuksista. Tilaajayhteysvuokrat toisilta operaattoreilta ja sopimukset kaapeleiden sijoitusoikeuksista eivät pääsääntöisesti täytä vuokrasopimuksen kriteereitä.

Taseeseen kirjattava käyttöoikeusomaisuus ja vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuden poistot ja vuokrasopimusvelkojen korot. Käyttöoikeusomaisuus poistetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa tai vuokrakauden aikana, sen mukaan kumpi näistä on lyhyempi.

Käyttöoikeusomaisuutta oikaistaan tietyissä tapauksissa vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisen yhteydessä. Vuokrasopimusvelat uudelleenmääritetään pääasiassa silloin, kun tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu. Kun vuokrasopimusvelka uudelleenmääritetään, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuden kirjanpitoarvoa yleensä vastaavasti.

Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut kirjataan tuloslaskelmaan ja esitetään taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina. Lyhytaikaisia ovat vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän. Arvoltaan vähäisiä ovat vuokrasopimukset, joiden kohdeomaisuus on arvoltaan vähäinen. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten tuloslaskelmaan kirjatut vuokrakulut on esitetty liitetiedossa 8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset.

Elisa erottaa vuokrasopimuksiin sisältyvät palvelukomponentit toimitilojen, liikepaikkojen ja autojen osalta ja kirjaa näiden osuuden tuloslaskelmaan kuluna.

5.4 Aineettomat hyödykkeet

Muut Keskeneräiset
2023 aineettomat aineettomat
milj.euroa Liikearvo Asiakaskanta hyödykkeet hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 178,4 44,3 906,4 19,0 2 148,1
Lisäykset 51,5
(1
10,0 61,6
Vähennykset –1,4 –1,4
Myydyt liiketoiminnot –7,9 –0,1 –8,0
Siirrot erien välillä 13,1 –14,1 –1,0
Muuntoerot –0,1 0,0 0,0 0,0
Hankintameno 31.12. 1 178,4 44,3 961,8 14,8 2 199,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 21,1 38,3 720,8 780,2
Poistot ja arvonalentumiset 2,6 57,6 60,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,3 –1,3
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot –7,4 –7,4
Muuntoerot 0,1 0,0 0,0 0,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 21,2 40,9 769,7 831,8
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 157,3 6,0 185,5 19,0 1 367,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 157,2 3,4 192,1
(3
14,8 1 367,5
2022
milj.euroa
Liikearvo Asiakaskanta Muut
aineettomat
hyödykkeet
Keskeneräiset
aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
Hankintameno 1.1. 1 160,6 45,0 845,1 13,4 2 064,1
Hankitut liiketoiminnot 22,5 2,1 24,6
Lisäykset 51,4
(2
12,5 63,9
Vähennykset –0,2 –0,2
Myydyt liiketoiminnot 0,0 0,0
Siirrot erien välillä 8,0 –6,9 1,1
Muuntoerot –4,7 –0,7 0,0 –5,4
Hankintameno 31.12. 1 178,4 44,3 906,4 19,0 2 148,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 21,2 34,5 670,9 726,7
Poistot ja arvonalentumiset
Hankittujen liiketoimintojen kertyneet
4,3 53,9 58,2
poistot 0,1 0,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –4,0 –4,0
Myytyjen liiketoimintojen kertyneet poistot 0,0 0,0
Muuntoerot –0,1 –0,5 0,0 –0,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 21,1 38,3 720,8 780,2
Kirjanpitoarvo 1.1. 1 139,4 10,5 174,2 13,4 1 337,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 157,3 6,0 185,5
(3
19,0 1 367,9

1) Sisältää Viron 26 GHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 1,63 miljoonaa euroa.

2) Sisältää Viron 3,5 GHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 7,2 miljoonaa euroa sekä 2x10 MHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 2,11 miljoonaa euroa.

3) Sisältää IT-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 96,8 (89,6) miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet:

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta konsernille koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perin arvioidun suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liiketoiminnan hankinnan yhteydessä aineettomat hyödykkeet, kuten asiakaskanta ja tuotemerkki arvostetaan käypään arvoon. Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 3–5 vuotta
Tuotemerkki 10 vuotta
Kehittämismenot 3 vuotta
IT-ohjelmat 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 3–10 vuotta

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Pilvipalveluiden käyttöönottomenot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja aktivoidaan taseeseen ainoastaan, mikäli aineettoman omaisuuserän aktivointiedellytykset täyttyvät.

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassa viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden osalta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä, että olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

5.4.1 Liikearvo

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

milj.euroa 2023 2022
Henkilöasiakkaat 641,0 641,0
Yritysasiakkaat 516,2 516,3
B/S 1 157,2 1 157,3

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Arvonalentumistestaus:

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo on laskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavat toteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko ennen veroja on 6,9 (6,6) prosenttia Henkilöasiakkaiden ja 6,8 (6,6) prosenttia Yritysasiakkaiden osalta. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimalla tulevaisuuden rahavirtojen muutokseksi 2 prosentin kasvu.

Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.

DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseen korkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.

Herkkyysanalyysi Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Henkilö
asiakkaat
Yritys
asiakkaat
Käytetyt ennusteparametrit 2023 2023 2022 2022
Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy, milj. euroa 5 478 2 847 5 446 2 452
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 39,1 28,9 38,5 30,0
Horisonttikasvu, % 2,0 2,0 2,0 2,0
Diskonttauskorko ennen veroja, % 6,9 6,8 6,6 6,6

1) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä
arvo on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo
Henkilö
asiakkaat
2023
Yritys
asiakkaat
2023
Henkilö
asiakkaat
2022
Yritys
asiakkaat
2022
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % –18,1 –13,8 –18,8 –13,3
Horisonttikasvu, % –30,6 –29,4 –28,9 –22,8
Diskonttauskorko ennen veroja, % 17,1 16,4 17,3 15,3

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Liikearvo:

Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS-standardien mukaisena oletushankintamenona. 1.1.2004–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3 (2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistetun osuuden hankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaa liikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on olemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Arvonalentumistestaus:

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määritetään käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon sekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaa arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

6 Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamisten ikäjakauma

6.1 Vaihto-omaisuus
milj.euroa 2023 2022
Aineet ja tarvikkeet 25,2 33,2
Valmiit tuotteet/tavarat 51,9 62,4
B/S 77,1 95,5

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 1,1 (0,4) miljoonaa euroa.

6.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

6.2.1 Lyhytaikaiset saamiset

milj.euroa 2023 2022
Myyntisaamiset 441,5 421,9
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset –6,1 –4,7
Saamiset asiakassopimustuotoista 3,8 2,0
Saamiset asiakassopimuskuluista 5,8 5,7
Siirtosaamiset 75,2 79,8
Rahoitusleasingsaamiset 17,2 16,5
Lainasaamiset 0,1 0,1
Saamiset osakkuusyrityksiltä 7,0 0,1
Muut saamiset 11,4 15,6
B/S 555,8 537,1

Siirtosaamiset koostuvat korkosaamisista sekä liiketuottojen ja -kulujen jaksotuksista.

2023 2022
milj.euroa Nimellisarvo Luottotappiot Tasearvo Nimellisarvo Luottotappiot Tasearvo
Erääntymättömät 394,9 0,0 394,9 374,9 0,0 374,9
Erääntyneet
Alle 30 päivää 28,2 –0,2 28,1 32,8 -0,2 32,6
31–60 päivää 5,9 –0,7 5,2 5,1 -0,4 4,7
61–90 päivää 3,0 –0,7 2,4 3,0 -0,5 2,5
91–180 päivää 3,1 –1,8 1,3 2,7 -1,7 1,0
Yli 181 päivää 6,4 –2,8 3,6 3,4 -1,9 1,5
441,5 –6,1 435,5 421,9 -4,7 417,2

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 7.1. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 435,5 miljoonaa euroa.

6.2.2 Pitkäaikaiset saamiset

milj.euroa 2023 2022
Lainasaamiset 0,0 0,0
Myyntisaamiset 94,7 99,4
Saamiset osakkuusyrityksiltä 4,2
Rahoitusleasingsaamiset 5,7 12,7
Siirtosaamiset 1,3 2,4
Pitkäaikaiset johdannaiset 1,0 1,2
Muut pitkäaikaiset saamiset 1,1 1,1
B/S 107,9 116,8

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärä - vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittain

milj.euroa 2023 2022
Yhden vuoden kuluessa 17,4 17,0
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,7 13,1
23,1 30,1
Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot –0,2 –0,8
Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo 22,9 29,3

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavasti

milj.euroa 2023 2022
Yhden vuoden kuluessa 17,2 16,5
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,7 12,7
22,9 29,3

Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä viiteen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.

6.3 Ostovelat ja muut velat

milj.euroa 2023 2022
Pitkäaikaiset
Ostovelat (1 1,4
Saadut ennakot 4,8 4,3
Johdannaissopimukset 0,0
Muut velat (2 14,6 24,6
B/S 19,4 30,3
Lyhytaikaiset
Ostovelat (1 191,2 199,0
Saadut ennakot 11,0 10,3
Velat asiakassopimustuotoista 34,7 30,8
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 62,0 64,9
Muut siirtovelat 11,1 8,0
Velat osakkuusyrityksille 0,5 0,0
Muut velat (2 92,2 99,9
B/S 402,5 412,9
421,9 443,2

1) Pitkäaikaiset ostovelat koostuvat 26 GHz -taajuuslisenssiin liittyvästä (0,0) 1,4 miljoonan euron velasta. Lisensseihin liittyvät lyhytaikaiset velat koostuvat 3540–3670 MHz taajuuslisenssiin liittyvästä 0,0 (5,3) miljoonan euron velasta ja 26 GHz -taajuuslisenssiin liittyvästä 1,4 (1,4) miljoonan euron velasta.

2) Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 8,7 (18,1) miljoonaa euroa ja muihin lyhytaikaisiin velkoihin 1,1 (6,9) miljoonaa euroa liiketoimintojen hankintoihin liittyviä ehdollisia vastikkeita ja ehdollisia määräysvallattomien omistajien lunastusvelvoitteita.

Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten tuottojen ja kulujen jaksotuksista.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat:

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut myynnistä aiheutuvat välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.

Saamiset:

Saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne kirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappiovarauksen odotettuihin luottotappioihin perustuen ja arvonalentumistappion, kun myyntisaaminen on todettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin kuin myyntisaamisia myydään, arvonalentumistappio pienenee.

Myyntisaamiset ja muut saamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Muutoin ne luokitellaan lyhytaikaisiksi saamisiksi.

Konserni tarjoaa kuluttaja-asiakkaille erilaisia maksutapoja, joilla asiakas voi maksaa ostamansa laitteen 12–36 kuukauden maksuajalla. Konserni kirjaa laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja myyntisaamiseksi ja luokittelee myyntisaamisen pitkäaikaiseksi, mikäli se erääntyy yli 12 kuukauden kuluttua.

Rahoitusleasingsaamiset:

Konserni toimii rahoitusleasingsopimuksina käsiteltävien videoneuvottelulaitteiden ja päätelaitteiden vuokralle antajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkellä liikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Saamansa vuokratuotot konserni kirjaa vuokra-ajan kuluessa rahoitustuotoksi ja saamisten vähennykseksi siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa kullakin kaudella saman suuruisen tuottoasteen.

Ostovelat:

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavat yritysten tavanomaisia maksuehtoja.

7 Pääomarakenne

7.1 Rahoitusriskien hallinta

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kuten varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejä seurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

7.1.1 Markkinariski

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2023, nimellisarvoon

Ajankohta, jolloin koronmuutos tapahtuu alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit
Yritystodistukset 34,5 34,5
Pankkilainat 100,0 100,0
Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentit
Joukkovelkakirjalainat 248,0 600,0 300,0 1 148,0
Pankkilainat 3,0 3,0
Vuokrasopimusvelat 20,8 27,4 40,4 88,6
403,3 627,4 343,4 1 374,2

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 63,4 miljoonaa euroa 31.12.2023.

Vuokrasopimuksissa on indeksisidonnaisuuksia, jotka vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen, käyttöoikeusomaisuuden sekä poistojen määrään.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksen vaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset tilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

milj. euroa 2023 2022
Korkotason muutos +/- 1 % –1,35/1,35 –2,25/2,25

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) on vähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat Polystar Osix AB:sta ja sen tytäryhtiöistä, kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin muista hankinnoista. Keskeisimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Kanadan dollari (CAD), Englannin punta (GBP) ja Norjan kruunu (NOK). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen.

Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia on käytetty Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin arvon muutosta vastaan. Konserni on suojannut Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisiä kuluja valuuttatermiinein. Konsernin rahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio koostuu pääosin Elisa Polystar -alakonsernista. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikana suojattu.

Valuuttapositio 2023 2022
milj.euroa Myyntisaamiset Ostovelat Myyntisaamiset Ostovelat
USD 10,1 5,8 13,0 7,6
SEK 4,0 0,2 4,0 0,9
CAD 2,5 0,0 3,8 0,0
GBP 0,4 0,7 1,0 0,3
NOK 0,3 0,0 0,4 0,0

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 20 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan olisi:

milj.euroa 2023 2022
USD +/- 0,9 +/- 1,1
SEK +/- 0,8 +/- 0,6
CAD +/- 0,5 +/- 0,7
GBP -/+ 0,0 +/- 0,2
NOK +/- 0,1 +/- 0,1

Hyödykeriskit

Elisa panostaa voimakkaasti uusiutuvan energian käyttöön ja on solminut tuulivoiman hankintasopimuksen Puutikankangas Wind -tuulivoimapuistosta. Sopimus on voimassa maaliskuuhun 2033 saakka ja kattaa noin puolet Elisan Suomen mobiiliverkon sähköenergian kulutuksesta.

Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä rahavirran suojaukset.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, % 2023 2022
0–1 vuotta 93,1 86,6
1–2 vuotta 77,4 60,1
2–3 vuotta 38,8 38,9
3–4 vuotta 42,3 37,8
4–5 vuotta 41,1 36,7

Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2023 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus vuoden 2024 omaan pääomaan +0,4/–0,4 (+0,6/–0,6) miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

7.1.2 Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on 1 500 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 1 148 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. 20.9.2023 ohjelman puitteissa laskettiin liikkeelle 300 miljoonan euron vihreä joukkovelkakirjalaina, jolla saadut varat käytetään yhtiön kestävän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja kohteisiin. Elisa osti 26.9.2023 maaliskuussa 2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja nimellisarvoltaan 51,97 miljoonan euron määrästä.

Yhtiöllä on lisäksi 350 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron komittoidut luottolimiitit, joista 22.9.2028 erääntyvä 130 miljoonan euron limiitti ja 17.5.2028 erääntyvä 170 miljoonan euron limiitti olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2023. Komittoitujen lainalimiittien marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen sekä vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen pohjalta.

Elisa on solminut Landesbank Baden-Württembergin kanssa käyttöpääomarahoituslimiitin suuruudeltaan 100 miljoonaa euroa. Limiitti on ei-komittoitu ja se on voimassa toistaiseksi. Limiitti on kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2023.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisan pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). S&P Global on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB+ (näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A–2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiitit

milj.euroa 2023 2022
Rahat ja pankkisaamiset 63,4 85,4
Luottolimiitit 300,0 300,0
363,4 385,4

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 328,9 (260,4) miljoonaa euroa 31.12.2023.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 7.4.2.

7.1.3 Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavat pääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettavia tuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voi myös periä ennakkotai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 7 prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 6,1 (4,7) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempi kokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien erääntyneet myyntisaamiset säännöllisesti. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä. Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä. 31.12.2023 konsernilla oli 435,5 (417,2) miljoonaa euroa lyhytaikaisia myyntisaamisia ja 94,7 (99,4) miljoonaa euroa pitkäaikaisia myyntisaamisia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 6.2.1.

7.2 Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja, jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja vertailukelpoinen nettovelka/käyttökate 1,5–2.

Elisan voitonjako omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta. Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.

7.2.1 Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvut

milj. euroa 2023 2022
Korollinen nettovelka 1 304,1 1 275,8
B/S  Oma pääoma yhteensä 1 293,7 1 251,9
Pääoma yhteensä 2 597,7 2 527,7
Velkaantumisaste, % 100,8 101,9
Nettovelka/käyttökate 1,7 1,7
Omavaraisuusaste, % 41,6 40,6

7.2.2 Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun. Varsinainen yhtiökokous 2023 valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutuksen enimmäismäärä on 15 miljoonaa osaketta.

Oma pääoma 2023 2022
Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl 6 947 7 075
Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl 14 999 15 000

Tilinpäätöspäivän osakekurssilla osakeantivaltuutuksen maksimimäärä 31.12.2023 oli 628,0 (741,9) miljoonaa euroa.

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeasti liikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma 2023 2022
Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1 315,5 225,0
Lainajärjestely (ei sitova) 100,0 100,0
Komittoidut luottolimiitit (2 300,0 300,0
EMTN-ohjelma (ei sitova) (3 352,0 600,0
Yhteensä, milj. euroa 1 067,5 1 225,0

Osakeantivaltuutuksen ja sitovien sekä ei sitovien velkajärjestelyiden yhteismäärä tilinpäätöspäivänä oli 1 695,5 (1 966,9) miljoonaa euroa.

1) Yritystodistusohjelman koko on 350 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2023 käytössä 34,5 miljoonaa euroa.

2) Elisalla on kaksi komittoitua luottolimiittiä, yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyt olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2023.

3) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 500 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2023 käytössä 1 148 miljoonaa euroa. Ohjelma päivitettiin 19.7.2023, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.

7.3 Oma pääoma

7.3.1 Osakepääoma ja omat osakkeet

milj.euroa Osakkeiden
lukumäärä
(tuhansia)
Osake
pääoma
Omat
osakkeet
1.1.2022
Omien osakkeiden luovutus
167 335 83,0 –126,1
1,6
B/S  31.12.2022
Omien osakkeiden luovutus
167 335 83,0 –124,5
2,8
B/S  31.12.2023 167 335 83,0 –121,7

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on kullakin yksi ääni. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno. Omat osakkeet esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Omat osakkeet Osakkeiden
lukumäärä
Kirjan
pidollinen
vasta-arvo
euroa
%-osuus
osakkeista
ja äänistä
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2022 7 147 772 3 546 782 4,27
Omien osakkeiden luovutus –72 394
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2022 7 075 378 3 510 859 4,23
Omien osakkeiden luovutus –128 724
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2023 6 946 654 3 446 986 4,15

7.3.2 Osingot

Hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2023 jaetaan osinkoa 2,25 euroa/osake. Vuoden 2022 tuloksesta jaettiin osinkoa 2,15 euroa/osake.

milj.euroa Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Vara
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Muut
rahastot
Yhteensä
1.1.2022 90,9 3,4 –10,6 381,0 464,7
Rahavirran suojaukset –0,3 –0,3
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät 0,4 0,4
B/S  31.12.2022 90,9 3,4 –10,5 381,0 464,8
Rahavirran suojaukset –0,1 –0,1
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät 1,2 1,2
B/S  31.12.2023 90,9 3,4 –9,4 381,0 465,9

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkitty osakepääomaan.

7.3.3 Muut rahastot

Vararahasto sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen tai yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretyn osuuden. Käyvän arvon rahasto sisältää etuuspohjaisen nettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet. Muihin rahastoihin on kirjattu yrityshankintojen yhteydessä toteutettujen osakeantien nimellishintaa korkeammat hinnat.

1 367,5 1 343,2 1 361,2 1 289,3

7.4 Rahoitusvarat ja -velat

7.4.1 Rahoitustuotot ja -kulut

milj.euroa 2023 2022
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista 0,5 0,4
Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 4,7 2,2
Luovutusvoitot rahoitusvaroista 0,2 0,1
Valuuttakurssivoitot 2,1 2,8
Muut rahoitustuotot 1,2 0,0
I/S 8,7 5,6
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -24,3 –11,1
Korkokulut vuokrasopimusveloista -3,3 –2,6
Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista -2,1 –2,0
Muut korkokulut -0,1 –0,2
Arvonalentumiset -0,1 –0,2
Luovutustappiot rahoitusvaroista -0,3 –0,2
Valuuttakurssitappiot -1,9 –2,2
Muut rahoituskulut 0,0 –0,3
I/S –32,0 –18,7
2023 2022
milj.euroa Tasearvot Käyvät arvot Tasearvot Käyvät arvot
Pitkäaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 893,7 870,5 891,8 819,9
Pankkilainat 103,0 103,0 103,2 103,2
Vuokrasopimusvelat 67,8 67,8 70,8 70,8
B/S 1 064,5 1 041,4 1 065,9 994,0
Lyhytaikaiset
Joukkovelkakirjalainat 247,7 246,5
Pankkilainat 0,0 0,0 150,0 150,0
Vuokrasopimusvelat 20,8 20,8 20,4 20,4
Yritystodistukset 34,5 34,5 125,0 125,0
B/S 303,0 301,8 295,4 295,4

7.4.2 Rahoitusvelat

Lainat sisältävät yhteensä 88,6 (91,2) miljoonaa euroa vakuudellisia vuokrasopimusvelkoja. Vuokrasopimusvelat ovat tosiasiallisesti vakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Rahoitusvelat ovat merkittäviltä osin euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvot perustuvat markkinanoteerauksiin.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti ilman vuokrasopimusvelkoja oli 2,8 (2,7) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,0 (1,0) prosenttia.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitustuotot ja -kulut:

Korkotuotot ja -kulut kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan luonteensa mukaisesti joko liikevaihtoon, materiaaleihin ja palveluihin, liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2023
milj. euroa 2024 2025 2026 2027 2028 2029– Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat 258,3 16,1 316,1 312,8 12,0 312,0 1 227,3
Rahoituskulut 10,3 16,1 16,1 12,8 12,0 12,0 79,3
Lyhennykset 248,0 0,0 300,0 300,0 0,0 300,0 1 148,0
Pankkilainat 4,7 104,7 0,2 0,2 0,2 2,1 112,1
Rahoituskulut 4,5 4,4 0,0 0,0 0,0 0,1 9,1
Lyhennykset 0,3 100,3 0,2 0,2 0,2 1,9 103,0
Yritystodistukset 34,5 34,5
Rahoituskulut 0,6 0,6
Lyhennykset 33,9 33,9
Vuokrasopimusvelat 24,4 19,7 12,9 6,6 4,5 68,5 136,6
Rahoituskulut 3,6 7,0 5,0 2,5 1,7 28,1 47,9
Lyhennykset 20,8 12,7 7,8 4,1 2,8 40,4 88,6
Johdannaiset –0,9 –0,2 –1,1
Sähköjohdannaiset –0,8 –0,2 –1,0
Valuuttajohdannaiset –0,1 –0,1
Ehdolliset vastikkeet 1,1 1,1
Ostovelat 191,2 191,2
Yhteensä 513,3 140,4 329,2 319,5 16,7 382,5 1 701,7
Rahoituskulut 18,0 27,4 21,2 15,3 13,7 40,2 135,8
Lyhennykset 495,3 113,0 308,0 304,2 3,0 342,3 1 565,9
2023 2024 2025 2026 2027 2028– Yhteensä
6,8 306,8 4,1 304,1 300,8 922,5
6,8 6,8 4,1 4,1 0,8 22,5
900,0
153,9 3,3 103,3 0,2 0,2 2,3 263,2
3,7 3,0 3,0 0,0 0,0 0,2 9,9
150,3 0,3 100,2 0,2 0,2 2,1 253,2
125,0 125,0
0,5 0,5
124,5 124,5
23,4 17,8 14,2 9,8 5,3 66,0 136,5
3,1 5,8 5,0 3,8 2,0 25,6 45,2
20,4 11,9 9,2 6,0 3,3 40,4 91,2
–1,1 –1,1
–1,2 –1,2
0,0 0,0
4,3 0,5 4,9
199,0
511,3 328,3 121,6 314,1 306,3 68,3 1 649,9
12,8 15,6 12,2 7,9 2,7 25,8 77,0
498,5 312,7 109,4 306,2 303,5 42,5 1 572,9
0,0
199,0
300,0 0,0 300,0 300,0

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Yhtiöllä on sitovia luottolimiittejä 300 miljoonaa euroa. Sekä 130 miljoonan euron että 170 miljoonan euron limiitit erääntyvät vuonna 2028 ja olivat kokonaisuudessaan nostamatta 31.12.2023.

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

31.12.2023
Käypä arvo
milj. euroa
Tasearvo
milj. euroa
Nimellisarvo
milj. euroa
Nimellis
korko-%
Efektiivinen
korko-%
Eräpäivä
EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroa
I/2017 246,5 247,7 248,0 0,875 0,974 17.3.2024
I/2019 287,8 297,3 300,0 1,125 1,236 26.2.2026
I/2020 272,0 298,6 300,0 0,250 0,322 15.9.2027
I/2023 310,7 297,7 300,0 4,000 4,092 27.1.2029
1 117,1 1 141,3 1 148,0

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.

Vuokrasopimusvelkojen kassavirrat erääntymisajoittain

milj.euroa 2023 2022
Yhden vuoden kuluessa 20,8 20,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 27,4 30,5
Yli viiden vuoden kuluttua 40,4 40,4
88,6 91,2

7.4.3 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2023
milj.euroa
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Kirjanpito
arvot
Käyvät
arvot
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1 0,6 15,4 16,0 16,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,0 106,9 107,9 107,9 6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 555,8 555,8 555,8 6.2.1
0,6 1,0 678,1 679,7 679,7
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat 1 064,5 1 064,5 1 041,4 7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2 14,6 14,6 14,6 6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat 303,0 303,0 301,8 7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2 1,1 390,4 391,5 391,5 6.3
1,1 1 772,5 1 773,6 1 749,3
2022 Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien
kautta kirjattavat rahoi
Jaksotettuun
hankintamenoon
kirjattavat
Kirjanpito Käyvät
milj.euroa rahoitusvarat/-velat tusvarat/-velat rahoitusvarat/-velat arvot arvot Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat (1 0,6 15,6 16,2 16,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,2 115,6 116,8 116,8 6.2.2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 537,1 537,1 537,1 6.2.1
0,6 1,2 668,3 670,1 670,1
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat 1 065,9 1 065,9 994,0 7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2 4,6 0,0 21,4 26,0 26,0 6.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat 295,4 295,4 295,4 7.4.2
Ostovelat ja muut velat (2 0,3 402,3 402,6 402,6 6.3
4,9 0,0 1 785,0 1 789,9 1 718,0
1) Muut rahoitusvarat sisältävät konsernin noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset.

2) Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara- ja velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Käypään arvoon arvostetut varat ja velat

milj.euroa 2023 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset 1,0 1,0
Valuuttajohdannaiset 0,1 0,1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-
velat
Noteeratut osakesijoitukset 0,6 0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet –1,1 –1,1
0,5 0,6 1,0 –1,1
milj.euroa 2022 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat/-velat
Sähköjohdannaiset 1,2 1,2
Valuuttajohdannaiset 0,0 0,0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-
velat
Noteeratut osakesijoitukset 0,6 0,6
Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet –4,9 –4,9
–3,1 0,6 1,1 –4,9

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaan kolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen. Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat, kuten Elisan omistamat pörssinoteeratut osakkeet. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon, kuten konsernin sähkö- ja valuuttajohdannaiset. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon, kuten konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet.

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet

milj.euroa 2023 2022
Tilikauden alussa 4,9 3,3
Ehdollisen vastikkeen lisäys 0,6 1,7
Ehdollisen vastikkeen maksu –4,2 –0,1
Ehdollisen vastikkeen purku –0,1
Muuntoerot 0,0 0,0
Tilikauden lopussa 1,1 4,9

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi erien käypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.

7.4.4 Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

2023 2022
Voimassaoloaika Voimassaoloaika
milj.euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta
Sähköjohdannaiset 3,5 5,8
Valuuttajohdannaiset 3,3 3,3
6,8 9,1
Johdannaissopimusten käyvät arvot
2023 2022
Positiivinen Negatiivinen Positiivinen Negatiivinen
milj.euroa
Sähköjohdannaiset
käypä arvo
1,0
käypä arvo Yhteensä
1,0
käypä arvo
1,2
käypä arvo Yhteensä
1,2
Valuuttajohdannaiset 0,1 0,1 0,0 0,0

Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja. Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. Liitetieto 7.4.3.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Johdannaissopimukset:

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen rahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaan käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinna olevat johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niiden tulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja, tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäen hyväksi yleisesti käytössä olevia arvostusmenetelmiä.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa sähkön hintariskin ja Ruotsin kruunun osalta ja käsittelee johdannaissopimuksia rahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään "Muut rahastot"). Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskenta lopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat:

Rahoitusvarat:

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni menettää sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta.

Osakesijoitukset, lukuun ottamatta sijoituksia osakkuusyrityksiin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaan muiksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaan lähtökohtaisesti käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoon mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon, joka perustuu osakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakesijoitukset sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. 31.12.2023 konsernin osakesijoitukset koostuivat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista.

Rahoitusvelat:

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Tilanteissa, joissa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavan rahoitusvelan ehtoja muutetaan siten, että muutos ei johda velan kirjaamiseen taseesta, konsernin on kuitenkin kirjattava tulosvaikutteinen voitto tai tappio, joka lasketaan alkuperäisten sopimukseen perustuvien rahavirtojen ja alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen muutettujen sopimusehtojen mukaisten rahavirtojen välisenä erotuksena.

Vuokrasopimusvelat:

Vuokrasopimusvelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokra-aika on vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva kausi sekä mahdollisten päättämisoptioiden ja jatkooptioiden kattamat ajanjaksot riippuen siitä, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Diskonttauksessa käytetään toimialan korkotasoon perustuvaa, vuokrasopimuksen pituuden mukaista diskonttauskorkoa. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy kassavirrassa. Mikäli konsernin arvio mahdollisen option käytöstä muuttuu, vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen.

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu:

Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat rahoitusvarat ja -velat, jotka on tarkoitus pitää sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pelkästään pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, joita pidetään hallussa tavoitteena sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja/ velkoja. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvat ne rahoitusvarat ja -velat, jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä.

Konsernin suojauslaskennan alaiset sähkö- ja valuuttajohdannaiset on luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi/-veloiksi. Liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet sekä noteeratut osakesijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. Konsernin muut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

8 Muut liitetiedot

8.1 Verot

8.1.1 Tuloverot

milj.euroa 2023 2022
Tilikauden verot –82,7 –83,0
Edellisten tilikausien verot 0,0 –0,1
Laskennalliset verot –1,4 –0,2
I/S –84,1 –83,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:
2023 2022
milj.euroa Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät 1,5 –0,3 1,2 0,5 –0,1 0,4
Rahavirran suojaukset –0,1 0,0 –0,1 –0,4 0,1 –0,3
1,5 –0,3 1,2 0,0 0,0 0,0

Muuntoeroihin ei kohdistu verovaikutusta.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj.euroa 2023 2022
I/S
Tulos ennen veroja
458,1 456,0
Kotimaan verokannan mukainen vero –91,6 –91,2
Verovaikutukset seuraavista:
Verovapaat tuotot 0,1 0,2
Vähennyskelvottomat kulut –1,8 –0,7
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 11,0 10,3
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,7 0,2
Tappio, josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista –2,4 –1,6
Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,0 –0,1
Muut erät 0,0 –0,4
I/S
Verot tuloslaskelmassa
–84,1 –83,2
Efektiivinen verokanta, % 18,4 18,2

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot:

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan mukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot kirjataan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Ks. tarkemmin liitetieto 8.1.2.

Vuonna 2024 voimaan tuleva globaali minimiverosääntely (OECD:n pilari II) koskee Elisaa ja Elisa on aloittanut sääntelyn vaikutusten analysoinnin. Koska Elisa toimii pääsääntöisesti maissa, joiden paikallinen verokanta on 15 prosentin minimiveroa suurempi, ei merkittäviä täydennysveroja odoteta tulevan maksuun. Viron tytäryhtiöiden osalta sovelletaan voitonjaon verotukseen perustuvaa verojärjestelmää, jossa yhteisövero kannetaan vasta voitonjaon yhteydessä verokannalla, joka ei alita vähimmäisverokantaa. Laskennallinen voitonjakovero tullaan kirjaamaan perustuen Viron tytäryhtiöiden verotettavaan tulokseen ja sääntelyn mukaan voitonjakoveron tulee realisoitua maksuun seuraavan neljän tilikauden aikana. Viron tytäryhtiöiden tilikauden 2023 tuloksista, 54,9 miljoonaa euroa, ei ole kirjattu laskennallista veroa.

Tilikauteen ja aikaisempiin tilikausiin voi kohdistua verotarkastus, joka voi jälkikäteen johtaa veropäätösten muutokseen ja lisäveroihin tai palautuksiin.

8.1.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2023

Laskennalliset verosaamiset Kirjattu Kirjattu
milj. euroa 1.1.2023 tulos
laskelmaan
laajaan tulos
laskelmaan
Muuntoerot 31.12.2023
Vuokrasopimusvelat 17,3 –0,9 16,4
Käyttöoikeusomaisuuserät –15,6 1,0 –14,6
Vuokrasopimukset yhteensä 1,7 0,1 1,8
Sisäiset katteet 2,8 –0,4 2,4
Osakepalkkiojärjestelmät 3,9 –0,3 3,6
Eläkevelvoitteet 2,8 –0,4 –0,3 2,1
Varaukset 0,8 0,2 1,0
Vahvistetut tappiot 0,3 –0,3 0,0
Muut väliaikaiset erot 0,8 –0,2 0,0 0,0 0,6
B/S 13,1 –1,3 –0,3 0,0 11,5
Laskennalliset verovelat Kirjattu
tulos
Myydyt
milj. euroa 1.1.2023 laskelmaan liiketoiminnot Muuntoerot 31.12.2023
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 3,0 –1,0 0,0 2,0
Kertyneet poistoerot 17,4 0,6 18,0
Rahoitusleasingsopimukset 1,3 0,7 –1,1 0,9
Asiakassopimukset 1,8 –0,1 1,7
Joukkovelkakirjalainat 0,7 –0,2 0,5
Muut väliaikaiset erot 1,6 0,0 1,6
B/S 25,7 0,1 –1,1 0,0 24,7

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2023 konsernilla ei ollut laskennallisia verosaamisia vahvistetuista tappioista. Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli 20,1 (18,8) miljoonaa euroa käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, joista ei ole kirjattu verosaamista.

Laskennallisten verosaamisten ja –velkojen muutos tilikaudella 2022

Laskennalliset verosaamiset Kirjattu
tulos
Kirjattu
laajaan tulos
milj. euroa 1.1.2022 laskelmaan laskelmaan Muuntoerot 31.12.2022
Vuokrasopimusvelat 17,3 –0,1 17,3
Käyttöoikeusomaisuuserät –15,7 0,1 –15,6
Vuokrasopimukset yhteensä 1,6 0,1 1,7
Sisäiset katteet 2,8 0,0 2,8
Osakepalkkiojärjestelmät 3,0 0,9 3,9
Eläkevelvoitteet 3,0 –0,1 –0,1 2,8
Varaukset 1,2 –0,4 0,8
Vahvistetut tappiot 0,7 –0,4 0,3
Muut väliaikaiset erot 0,9 –0,2 0,1 0,0 0,8
B/S 13,1 0,0 0,0 0,0 13,1
Laskennalliset verovelat Kirjattu
milj. euroa 1.1.2022 tulos
laskelmaan
Hankitut
liiketoiminnot
Muuntoerot 31.12.2022
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 3,9 –1,2 0,4 0,0 3,0
Kertyneet poistoerot 16,4 1,0 17,4
Rahoitusleasingsopimukset 0,6 0,7 1,3
Asiakassopimukset 1,9 –0,1 1,8
Joukkovelkakirjalainat 0,8 –0,1 0,7
Muut väliaikaiset erot 1,6 –0,1 1,6
B/S 25,3 0,1 0,4 0,0 25,7

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Laskennalliset verosaamiset ja -velat:

Laskennalliset verot kirjataan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä, lukuun ottamatta tilanteita, joissa laskennallinen verosaaminen tai verovelka syntyy liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, silloin kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, eikä liiketapahtuma toteutuessaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallista veroa ei myöskään kirjata niiden osakkeiden arvostuserosta, joiden myyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti liiketoimia, joissa omaisuuserän ja velan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä syntyy keskenään samansuuruiset veronalainen ja verotuksessa vähennyskelpoinen ero. Elisa kirjaa tästä erosta syntyvän verokulun tai -tuoton tulosvaikutteisesti ja esittää taseessa laskennallisissa verosaamisissa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Viron tytäryhtiöiden verottamattomia voittovaroja 251,8 miljoonaa euroa, joiden osalta ei ole olemassa voitonjakopäätöstä eikä suunnitelmaa voittovarojen jakamisesta.

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet – Laskennalliset verosaamiset:

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätösten yhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöille kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Myös muiden laskennallisten verosaamisten kirjausperusteet arvioidaan tilinpäätösten yhteydessä. Muutokset ennustearvioissa voivat johtaa merkittäviin verokulujen kirjauksiin.

8.2 Varaukset

Työsuhteen
päättämiseen
milj.euroa liittyvät etuudet Muut Yhteensä
1.1.2022 4,3 1,7 5,9
Varausten lisäykset 2,0 2,0
Käytetyt varaukset –3,8 –3,8
Käyttämättömien varausten peruutukset –0,5 –0,5
31.12.2022 2,0 1,7 3,7
Varausten lisäykset 4,4 4,4
Käytetyt varaukset –3,3 –3,3
Käyttämättömien varausten peruutukset –0,3 –0,3
31.12.2023 2,8 1,7 4,5
milj.euroa 2023 2022
B/S  Pitkäaikaiset varaukset 3,4 2,9
B/S  Lyhytaikaiset varaukset 1,0 0,8
4,5 3,7

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset ja ehdolliset velat:

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aiempien tapahtumien seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä ja määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myös olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruus ei ole määritettävissä luotettavasti. Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen. Ehdolliset velat esitetään liitetiedossa 8.4.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2023 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiin liittyvä varaus realisoituu vuosina 2024–2027 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2024– 2025.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä tehdyn ympäristövarauksen.

8.3 Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä heidän määräysvaltayhteisönsä ja läheiset perheenjäsenensä.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:

2023
milj.euroa
Myynnit Ostot Saamiset Velat
Osakkuusyritykset 0,7 0,9 11,6 0,5
2022
milj.euroa
Osakkuusyritykset 0,5 1,0 0,6 0,0

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 4.1.

8.3.1 Konserniyhtiöt

Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.

Konsernin
Tytäryritykset Kotipaikka omistusosuus - %
Banana Fingers Limited Bristol, Englanti 100
Digiset Oy Helsinki, Suomi 100
Elisa IndustrIQ Oy Helsinki, Suomi 100
Elisa camLine Holding GmbH Petershausen, Saksa 100
camLine GmbH Petershausen, Saksa 100
camLine Solutions S.r.l. Iași, Romania 100
camLine USA Inc. Atlanta, GA, Yhdysvallat 100
camLine Hungary Kft. Szombathely, Unkari 60
camLine Pte. Ltd. Singapore, Singapore 100
camLine Taiwan New Taipei City, Taiwan 100
camLine sdn. Bhd. Bayan Lepas, Malesia 100
PT Elisa camLine Indonesia Surabaya, Indonesia 100
Suzhou camLine Technology Co. Ltd Suzhou, Kiina 100
TenForce NV Leuven, Belgia 50
TenForce USA LLC Houston, TX, Yhdysvallat 50
Process Data Control Corporation Arlington, TX, Yhdysvallat 50
Elisa Deutschland GmbH Petershausen, Saksa 100
Elisa Finance Oü Tallinna, Viro 100
Elisa France SAS Les Sorinieres, Ranska 100
Konsernin
Tytäryritykset Kotipaikka omistusosuus - %
Elisa Santa Monica Oy Helsinki, Suomi 100
Elisa Eesti AS Tallinna, Viro 100
Elistar AB Tukholma, Ruotsi 100
Elisa Polystar Finland Oy Helsinki, Suomi 100
Cardinality Ltd Guildford, Englanti 100
Cardinality SP. z.o.o. Lublin, Puola 100
Frinx s.r.o. Bratislava, Slovakia 100
Polystar Egypt LLC Kairo, Egypti 100
Polystar Instruments Canada Inc. Toronto, Kanada 100
Polystar Instruments Inc. Frisco,TX, Yhdysvallat 100
Polystar OSIX AB Tukholma, Ruotsi 100
Polystar Asia Private Ltd. Singapore, Singapore 100
Polystar Australia Pty Sydney, Australia 100
P-OSS Solutions S.L.U. Bilbao, Espanja 100
Enia Oy Helsinki, Suomi 100
Epic TV SAS Sallanches, Ranska 100
Fenix Solutions Oy Turku, Suomi 100
Fonum Oy Helsinki, Suomi 100
Karelsat Oy Joensuu, Suomi 100
Kepit Systems Oy Vaasa, Suomi 70
Kiinteistö Oy Raision Luolasto Espoo, Suomi 100
Kiinteistö Oy Rinnetorppa Kuusamo, Suomi 100
Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo, Suomi 100
LNS Kommunikation AB Tukholma, Ruotsi 100
Preminet Oy Helsinki, Suomi 100
Sutaria Services Inc. Murphy, TX, Yhdysvallat 100
Watson Nordic Oy Vaasa, Suomi 100
Yhteisjärjestelyt
Kiinteistö Oy Brahenkartano Turku, Suomi 60

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedossa 3. Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa.

camLine Dresden GmbH sulautui camLine GmbH:iin 13.4.2023 ja LE-Kuitu Oy Elisa Oyj:hin 1.6.2023.

Elisa Hong Kong Limited, Cardinality Inc, Frinx Corporation ja Polystar Ryssland LLC purettiin joulukuussa 2023.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryritysten yhdistelyperiaatteet:

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:n sekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun konserni altistuu tai on oikeutettu yhteisön muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan.

Tilikauden tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränä taseen omassa pääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaan määräysvallattomille omistajille myös niiden tekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteisjärjestelyiden yhdistelyperiaatteet:

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konserni käyttää yhden tai useamman osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessä toiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita.

Konsernin ainoa yhteisjärjestely, Kiinteistö Oy Brahenkartano, on yhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdään suhteellista menetelmää käyttäen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhtiö omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat pääasiassa toimisto- ja teletilojen hallintaan.

8.3.2 Osuudet osakkuusyrityksissä

Taloudellisen informaation yhteenveto osakkuusyrityksistä

milj.euroa 2023 2022
I/S
Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista
–0,4 –0,7
B/S
Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa
20,8 9,9
milj.euroa 2023 2022
Tilikauden alussa 9,9 10,6
Lisäykset (1 11,5 0,0
Siirrot erien välillä –0,2 0,0
Osuus tilikauden tuloksista –0,4 –0,7
Saadut osingot 0,0 0,0
Arvonalentumiset –0,1
B/S  Tilikauden lopussa 20,8 9,9

1) Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile Video Communication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla ja osakkeiden hankintahinta oli 11,4 miljoonaa euroa.

Konsernin
Osakkuusyritykset Kotipaikka omistusosuus - %
FNE-Finland Oy Kontiolahti, Suomi 45,9
Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki, Suomi 50,0
Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere, Suomi 50,0
Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaarentie 19 Helsinki, Suomi 41,7
Kiinteistö Oy Pohjanplassi Lapua, Suomi 39,3
Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9 Riihimäki, Suomi 37,0
Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki, Suomi 29,6
Kiinteistö Oy Helsingin Stenbäckinkatu 5 Helsinki, Suomi 40,0
MVC Mobile Video Communication GmbH Kronberg im Taunus, Saksa 37,5
sedApta Group Milano, Italia 19,0
Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki, Suomi 33,3
Tele Scope Oy Espoo, Suomi 22,0
KE-Masto Oy Kajaani, Suomi 49,5

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakkuusyritysten yhdistelyperiaatteet:

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista ylittää osuuden osakkuusyrityksessä, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyritykseen liittyen. Osakkuusyritykset yhdistellään siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut huomattavan vaikutusvallan ja luovutetut osakkuusyritykset siihen saakka, jolloin huomattava vaikutusvalta lakkaa.

8.4 Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrakulut taseen ulkopuolisista vuokrasopimuksista:

milj.euroa 2023 2022
Vuokrakulut alle 12 kk pituisista vuokrasopimuksista 34,9 31,9
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä 14,2 4,6
49,1 36,5

Ei purettavissa olevien taseen ulkopuolisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa 2023 2022
Yhden vuoden kuluessa 14,4 13,2
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5,1 4,3
Yli viiden vuoden kuluttua 1,4 1,0
20,9 18,4

Vuokravastuut esitetään arvonlisäverottomina.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:

milj.euroa 2023 2022
Yhden vuoden kuluessa 3,0 3,6
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,4 0,7
3,5 4,3

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Taseen ulkopuoliset vuokrasopimukset:

Konserni vuokralle ottajana

Elisa kirjaa lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten vuokrakulut tuloslaskelmaan ja esittää ne taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksina käsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimii vuokralle antajana: teletila- ja laitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liikevaihtoon ja tavanomaiset huoneistovuokrasopimukset, joiden tuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.

Kaikki vuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

milj.euroa 2023 2022
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset 3,8 3,8
Takaukset 0,8 0,6
Talletukset 0,5 0,6
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset 0,5 0,3
5,6 5,2
Muut sopimusvelvoitteet
Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,5
0,2 0,5

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu ilmoittaa määrän, jolla jo tehtyä arvonlisäverovähennystä on muutettava kiinteistön käyttötarkoituksen muuttuessa kokonaan vähennyskelvottomaksi.

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2023 oli 39,7 (36,1) miljoonaa euroa.

8.5 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Elisa Oyj ja Moontalk Oy ovat 16.1.2024 allekirjoittaneet kaupan, jolla Elisa ostaa enemmistöosuuden Moontalk Oy:n osakekannasta. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisen hyväksyntää ja muita yrityskaupan toteutumiselle tyypillisiä ehtoja. Kaupan myötä Elisan sovelluskehitysosaaminen vahvistuu etenkin SaaS-pohjaisten sovellusten kehittämisessä.

Elisa Oyj:n osakkeenomistajien nimitystoimikunta teki 25.1.2024 ehdotuksensa 12.4.2024 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiön hallitukseen valitaan kahdeksan (8) jäsentä. Nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Christoph Vitzthum. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi. Kaikki ehdotetut hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

9 Tunnusluvut

Tunnuslukutaulukot ovat tilintarkastamattomia.

9.1 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2023 2022 2021 2020 2019
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa 2 180 2 130 1 998 1 895 1 844
Liikevaihdon muutosprosentti 2,4 6,6 5,5 2,8 0,7 Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate, milj. euroa 756 733 697 685 661
Käyttökate, % liikevaihdosta 34,7 34,4 34,9 36,2 35,8 Liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
Liikevoitto, milj. euroa 482 470 431 409 395 osuus osakkuusyritysten tuloksesta
Liikevoitto, % liikevaihdosta 22,1 22,1 21,6 21,6 21,4
Tulos ennen veroja, milj. euroa 458 456 418 398 372 Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden tulos X 100
Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 21,0 21,4 20,9 21,0 20,2 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
Oman pääoman tuotto (ROE), % 29,4 30,4 28,8 28,1 26,6 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista X 100
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,5 18,3 16,9 16,7 17,2 Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 24 21 16 10 8 Korolliset velat - rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 1,1 1,0 0,8 0,5 0,4 Velkaantumisaste (gearing), % kirjattavat rahoitusvarat
Oma pääoma yhteensä
X 100
TASE Lyhytaikaiset varat
Velkaantumisaste (gearing), % 100,8 101,9 101,2 101,9 103,0 Maksuvalmius (current ratio) Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot
Maksuvalmius (current ratio) 1,0 1,0 1,4 1,3 1,2
Omavaraisuusaste, % 41,6 40,6 39,9 39,1 41,0 Oma pääoma yhteensä
Korottomat velat, milj. euroa 463 488 491 430 428 Omavaraisuusaste, % Taseen loppusumma - saadut ennakot X 100
Korollinen nettovelka 1 304 1 276 1 219 1 207 1 184
Taseen loppusumma, milj. euroa 3 125 3 101 3 028 3 041 2 814
SIJOITUKSET
Osakkeiden hankinnat, milj. euroa 12 25 28 70 83
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 321 290 265 266 256
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 14,7 13,6 13,3 14,1 13,9
HENKILÖSTÖ
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 5 721 5 523 5 391 5 097 4 882
Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 381 386 371 372 378

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole olennainen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.

9.2 Vertailukelpoiset tunnusluvut (1

2023 2022 2021 2020 2019
TULOSLASKELMA
Vertailukelpoinen käyttökate, milj. euroa 756 735 706 685 668
Vertailukelpoinen käyttökate, % liikevaihdosta 34,7 34,5 35,3 36,2 36,2
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. euroa 487 472 439 415 402
Vertailukelpoinen liikevoitto, % liikevaihdosta 22,4 22,2 22,0 21,9 21,8
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, milj. euroa 464 458 427 399 379
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 21,3 21,5 21,4 21,0 20,5
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (ROE), % 29,7 30,5 29,3 28,1 27,1
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 18,7 18,4 17,2 16,7 17,5
Vertailukelpoinen tulos / osake (EPS) 2,37 2,34 2,19 2,05 1,93

1) muu kuin IFRS-normistossa määritelty taloudellinen tunnusluku

Vertailukelpoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Vertailukelpoinen käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut +
osuus osakkuusyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen kauden tulos Tilikauden tulos +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
(Vertailukelpoinen EPS) Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Vertailukelpoinen tulos / osake +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vertailukelpoinen oman
pääoman tuotto (ROE), %
Tilikauden tulos +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin)
X 100
Vertailukelpoinen sijoitetun
pääoman tuotto (ROI), %
Tulos ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloista
+/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)
X 100
Vertailukelpoinen kassavirta
investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta - investointien nettorahavirta
+/-vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

9.3 Osakekohtaiset tunnusluvut (1

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

2023 2022 2021 2020 2019
Osakepääoma, euroa 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 160 388 419 160 259 695 160 187 301 160 082 908 159 897 796
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 160 376 432 160 253 348 160 174 453 160 065 712 159 880 581
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 160 542 095 160 416 729 160 187 301 160 082 908 159 897 796
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 160 530 108 160 410 382 160 174 453 160 065 712 159 880 581
Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 7 006 8 276 9 056 7 508 8 241
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,34 2,33 2,15 2,05 1,90
Osakekohtainen osinko, euroa 2,25(6 2,15 2,05 1,95 1,85
Osinko tuloksesta, % 96,2 92,1 95,6 95,1 97,6
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 8,05 7,78 7,48 7,39 7,19
Hinta/voitto -suhde (P/E) 17,9 21,2 25,2 21,9 26,0
Efektiivinen osinkotuotto, % (3 5,4 4,3 3,8 4,3 3,8
Osakkeen kurssikehitys Nasdaq Helsingissä
Keskikurssi, euroa 48,86 51,99 51,00 51,08 42,26
Kurssi vuoden lopussa, euroa 41,87 49,46 54,12 44,87 49,25
Alin kurssi, euroa 39,41 45,57 45,10 40,79 35,51
Ylin kurssi, euroa 56,52 56,90 56,18 58,88 49,91
Osakkeiden pörssivaihdon kehitys Nasdaq
Helsingissä (4
Kokonaisvaihto 1 000 kpl 64 380 71 229 81 557 122 497 96 662
Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (5 38 43 49 73 58
Osakekohtainen tulos (EPS) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
tilikaudella
Osakeantioikaistu osinko
Osakekohtainen osinko (1 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto, % (1 Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä X 100
Osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta, % (1 X 100
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku) Pörssikurssi tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos

1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

1) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin ja tilikauden lopun kokonaisosakemäärän (167 335 073) perusteella.

3) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

4) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Bloombergin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2023 noin 289 (293) prosenttia Nasdaq Helsingin volyymista.

5) Laskettu suhteessa tilikauden lopun kokonaisosakemäärään.

6) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 2,25 euroa osakkeelta.

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Liite 2023 2022
1 1 771,6 1 731,1
2 10,3 7,9
3 –666,3 –670,9
4 –271,9 –253,9
5 –267,9 –261,4
–174,0 –165,5
401,7 387,3
7 –37,3 –13,5
364,4 373,8
8 0,8 –10,9
9 –80,8 –78,9
284,3 284,1

Emoyhtiön tase, FAS

milj. euroa Liite 31.12.2023 31.12.2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 10 247,7 276,4
Aineelliset hyödykkeet 10 741,0 694,3
Sijoitukset 11 851,5 863,7
1 840,2 1 834,4
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 12 52,8 64,6
Pitkäaikaiset saamiset 13 109,3 123,7
Lyhytaikaiset saamiset 14 465,0 439,1
Rahat ja pankkisaamiset 37,9 53,0
665,1 680,4
VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 505,3 2 514,8
VASTATTAVAA
Oma pääoma 15
Osakepääoma 83,0 83,0
Omat osakkeet –121,5 –124,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8
Vararahasto 3,4 3,4
Edellisten tilikausien voitto 194,1 257,5
Tilikauden voitto 284,3 284,1
521,2 581,5
Tilinpäätössiirtojen kertymä 87,3 83,3
Pakolliset varaukset 16 5,4 5,0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 17 1 005,8 1 007,3
Lyhytaikainen vieras pääoma 18 885,6 837,7
1 891,4 1 845,0
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 505,3 2 514,8

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa 2023 2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 364,4 373,8
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 267,9 261,4
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 1,1 0,3
Muut rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 18,0 13,5
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) –3,9
Sijoitusten myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 16,6 0,0
Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa 0,4 –2,0
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 664,5 647,1
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys(+) 0,9 –12,8
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 10,8 –8,8
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) –4,0 0,9
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 672,2 626,3
Saadut osingot 5,0 6,1
Saadut korot 5,3 1,6
Maksetut korot –28,5 –15,9
Maksetut tuloverot –77,8 –81,7
Liiketoiminnan nettorahavirta 576,1 536,4
milj. euroa 2023 2022
Investointien rahavirrat
Investoinnit käyttöomaisuuteen –292,5 –252,1
Käyttöomaisuuden myynnit 4,0
Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin –4,7 –4,9
Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 0,3 0,0
Myönnetyt lainat –13,4 –17,5
Lainasaamisten takaisinmaksut 5,2 10,9
Investointien nettorahavirta –301,2 –263,7
Rahavirta investointien jälkeen 275,0 272,7
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 300,0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) –202,0 –100,0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) –39,5 138,2
Saadut (+) / annetut (-) konserniavustukset –5,3 –2,7
Maksetut osingot –343,2 –327,9
Rahoituksen nettorahavirta –290,0 –292,4
Rahavarojen muutos –15,0 –19,8
Rahavarat tilikauden alussa 53,0 72,7
Fuusioiden yhteydessä siirtyneet kassavarat 0,0
Rahavarat tilikauden lopussa 37,9 53,0

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Elisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita noudattaen.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättymispäivänä ulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaan Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintameno vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu ja rakennettu käyttöomaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiön tilinpäätöksessä tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseen vastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuotta
Liikearvo 5–20 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
Rakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuotta
Keskukset ja keskittimet
(kiinteä ja mobiiliverkko) 6–10 vuotta
Kaapeliverkko 8–15 vuotta
Telepäätelaitteet 2–4 vuotta
Muut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviin menoihin, hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutus- tai jälleenhankintahintaan. Vaihtoomaisuuden hinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataan jälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- ja yritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koska jälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus ei ole merkittävä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöille sellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksut esitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA 1995/1325).

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään liiketoiminnan sekä aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntivoitot, saadut avustukset ja huoneistojen vuokratuotot.

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään aineettoman ja aineellisen käyttöomaisuuden myyntitappiot. Käyttöomaisuuteen kuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataan vuosikuluksi.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkiset avustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataan vuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyy aktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustus vähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen, kirjataan kuluksi tuloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kun niiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetään taseessa pakollisissa varauksissa. Muussa tapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei ole kirjattu laskennallisia verovelkoja eikä -saamisia.

1. Liikevaihto

milj. euroa 2023 2022
Myyntituotot 1 838,4 1 794,3
Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät –66,8 –63,2
1 771,6 1 731,1
Maantieteellinen jakauma
Suomi 1 747,1 1 704,1
Muu Eurooppa 23,2 25,2
Muut maat 1,4 1,8
1 771,6 1 731,1

2. Liiketoiminnan muut tuotot

milj. euroa 2023 2022
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 3,9
Muut (1 6,5 7,9
10,3 7,9

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. Materiaalit ja palvelut

milj. euroa 2023 2022
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 346,5 370,1
Varastojen muutos 11,8 –8,5
358,4 361,6
Ulkopuoliset palvelut 308,0 309,3
666,3 670,9

4. Henkilöstökulut

milj. euroa 2023 2022
Palkat ja palkkiot 226,7 211,8
Eläkekulut 38,7 36,3
Muut henkilösivukulut 6,5 5,8
271,9 253,9
Henkilöstö keskimäärin 3 361 3 295
Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa 2023 2022
Kuukausipalkat 668 040,00 674 640,00
Tulospalkkiot 294 218,10 365 376,72
Luontoisedut 20 903,10 20 077,03
Osakeperusteiset maksut (1 1 351 749,69 715 958,19
2 334 910,89 1 776 051,94

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 102 430 osaketta. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1.

Tilikaudella 2020 Elisan hallitus sopi Elisa Oyj:n toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan kanssa, että hän jatkaa yhtiön toimitusjohtajana toistaiseksi. Elokuussa 2023 Veli-Matti Mattila ilmoitti yhtiön hallitukselle eläkkeelle jäämisestä, kun uusi toimitusjohtaja Topi Manner aloittaa viimeistään 1.3.2024. Aiemman toimitusjohtaja-sopimuksen mukaisesti Mattila olisi jäänyt eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta. Toimitusjohtajan eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus.

Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2023 2022
Clarisse Berggårdh 2 400,00 95 400,00
Maher Chebbo 93 400,00 87 600,00
Kim Ignatius 98 000,00 97 000,00
Katariina Kravi 97 200,00 78 000,00
Pia Kåll 83 000,00 78 800,00
Topi Manner 78 200,00 79 600,00
Eva-Lotta Sjöstedt 93 400,00 85 200,00
Seija Turunen 2 400,00
Anssi Vanjoki 148 000,00 138 000,00
Antti Vasara 82 200,00 82 000,00
775 800,00 824 000,00

Vuonna 2023 yhtiökokous päätti seuraavat hallituksen vuosipalkkiot: puheenjohtajalle 140 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 86 000 euroa ja jäsenille 71 000 euroa, minkä lisäksi kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Vuosipalkkio on maksettu yhtiökokouksen päätöksen 5.4.2023 mukaisesti yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä on hankittu hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita 25.4.2023 ja loput on maksettu rahana vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten.

5. Poistot ja arvonalentumiset

milj. euroa 2023 2022
Aineettomista hyödykkeistä 83,7 87,6
Aineellisista hyödykkeistä 184,3 173,7
267,9 261,4

Omaisuuseristä on kirjattu 5,6 (0,00) miljoonaa euroa arvonalennuksia.

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10.

6. Tilintarkastajan palkkiot

milj. euroa 2023 2022
Tilintarkastus 0,2 0,2
Veroneuvonta 0,0 0,0
Muut palvelut 0,1 0,0
0,3 0,2

7. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. euroa 2023 2022
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 4,5 5,5
Osakkuusyrityksiltä 0,0
Muilta 0,4 0,4
4,9 5,9
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1,0 0,4
Luovutusvoitot sijoituksista 0,1 0,0
Muilta 4,9 1,7
5,9 2,1
10,8 8,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille –8,6 –6,1
Arvonalentumiset konserniyrityksistä –0,1 –2,1
Muille1) –39,4 –13,3
–48,2 –21,5
–37,3 –13,5
1) Korkokulut ja muut rahoituskulut sisältävät Elisa Videra Oy:n luovutustappion 16,2 miljoonaa euroa.

8. Tilinpäätössiirrot

milj. euroa 2023 2022
Poistoeron muutos –3,9 –5,5
Saadut konserniavustukset 10,4 8,1
Annetut konserniavustukset –5,7 –13,5
0,8 –10,9

9. Tuloverot

milj. euroa 2023 2022
Varsinaisesta toiminnasta –80,8 –78,9
Aikaisemmilta tilikausilta 0,0
–80,8 –78,9

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet
2023
milj. euroa
Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut
pitkävaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 74,0 163,2 886,3 603,3 18,8 1 745,6
Lisäykset 8,3 1,8 35,3 9,9 55,4
Vähennykset –0,1 –0,1
Siirrot erien välillä 4,4 1,1 8,0 –13,9 –0,4
Hankintameno 31.12. 86,7 166,0 886,3 646,6 14,8 1 800,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 58,2 95,1 797,5 518,4 1 469,2
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot –0,1 –0,1
Poistot ja arvonalentumiset 9,2 9,1 31,4 34,0 83,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 67,4 104,1 829,0 552,4 1 552,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 19,4 61,9 57,3 94,2 14,8 247,7
Aineelliset hyödykkeet
2023
milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 9,4 243,8 4 114,8 35,1 31,3 4 434,3
Lisäykset 0,2 12,7 188,1 29,4 230,4
Vähennykset 0,0 –1,0 –372,2 –373,3
Siirrot erien välillä 0,0 2,6 28,3 –24,9 6,1
Hankintameno 31.12. 9,5 258,1 3 958,9 35,1 35,8 4 297,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 151,2 3 554,3 34,6 3 740,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot –1,0 –366,8 –367,8
Poistot ja arvonalentumiset 0,0 8,3 176,0 0,0 184,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0,0 158,5 3 363,4 34,6 3 556,5
Kirjanpitoarvo 31.12. 9,5 99,7 595,5 0,5 35,8 741,0
Aineettomat hyödykkeet
2022
milj. euroa
Kehittämis
menot
Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut
pitkävaikutteiset
menot
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 59,6 157,2 886,3 569,7 13,3 1 686,1
Lisäykset 7,4 5,5 27,9 12,3 53,1
Siirrot erien välillä 7,0 0,4 5,7 –6,8 6,4
Hankintameno 31.12. 74,0 163,2 886,3 603,3 18,8 1 745,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 50,5 86,5 758,6 485,9 1 381,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 0,0
Poistot ja arvonalentumiset 7,7 8,6 38,9 32,5 87,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 58,2 95,1 797,5 518,4 1 469,2
Kirjanpitoarvo 31.12. 15,9 68,1 88,7 84,9 18,8 276,4

Aineelliset hyödykkeet

2022
milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 10,0 227,7 3 943,8 35,1 31,8 4 248,4
Lisäykset 0,0 15,6 155,3 21,4 192,3
Siirrot erien välillä –0,6 0,5 15,7 –21,9 –6,4
Hankintameno 31.12. 9,4 243,8 4 114,8 35,1 31,3 4 434,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 143,2 3 388,6 34,5 3 566,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 0,0
Poistot ja arvonalentumiset 8,0 165,7 0,0 173,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 151,2 3 554,3 34,6 3 740,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 9,4 92,6 560,5 0,6 31,3 694,3

11. Sijoitukset

Osakkeet Saamiset
2023
milj. euroa
Konserni
yritykset
Osakkuus
yritykset
Muut
yritykset
Konserni
yritykset
Muut
yritykset
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 842,2 6,3 23,3 1,5 873,3
Lisäykset (1 4,1 11,5 0,3 0,0 16,0
Vähennykset –0,2 –0,5 –0,6
Hankintameno 31.12. 846,2 17,8 23,1 1,5 888,6
Arvonalentumiset 1.1. –5,1 –0,1 –4,3 –9,6
Vähennykset (1 –27,4 –0,1 0,0 –27,5
Arvonalentumiset 31.12. –32,6 –0,2 –4,3 –37,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 813,6 17,6 18,7 1,5 851,5

1) Elisan tytäryhtiön Elisa Videran ja KLP Vermögensverwaltungs GmbH:n omistaman saksalaisen MVC Mobile VideoCommunication GmbH:n liiketoiminnat yhdistettiin MVC:hen 20.12.2023. Yhdistämisen jälkeen Elisan omistus MVC Mobile Video Communication GmbH:sta on 37,5 prosenttia ja Elisa jää yhtiöön vähemmistöomistajaksi. Transaktio toteutettiin osakevaihdolla ja osakkeiden hankintahinta oli 11,4 miljoonaa euroa. Myynnistä syntynyt myyntitappio on kirjattu rahoituseriin.

Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8.3.

Osakkeet Saamiset
2022
milj. euroa
Konserni
yritykset
Osakkuus
yritykset
Muut
yritykset
Konserni
yritykset
Muut
yritykset
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
837,7
4,5
6,2
0,0
22,9
0,3
1,6 0,1 868,5
4,9
Vähennykset 0,0 0,0 –0,1 –0,1
Hankintameno 31.12. 842,2 6,3 23,3 1,5 0,0 873,3
Arvonalentumiset 1.1. –3,3 –0,1 –4,1 –7,5
Vähennykset –1,8 –0,2 –2,1
Arvonalentumiset 31.12. –5,1 –0,1 –4,3 –9,6
Kirjanpitoarvo 31.12. 837,1 6,2 18,9 1,5 863,7

12. Vaihto-omaisuus

milj. euroa 2023 2022
Aineet ja tarvikkeet 13,1 21,3
Valmiit tuotteet/tavarat 39,7 43,4
52,8 64,6

13. Pitkäaikaiset saamiset

milj. euroa 2023 2022
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset 17,2 26,2
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset 4,2
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 74,5 84,9
Siirtosaamiset (1 13,5 12,6
87,9 97,5
109,3 123,7
1) Erittely siirtosaamisista
Vuokraennakot 8,8 8,7
Lainojen emissiotappiot ja kulut 4,6 3,9
13,5 12,6

14. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
41,8
32,8
Myyntisaamiset
3,7
3,3
Siirtosaamiset
1,2
1,4
Muut saamiset
10,8
8,1
57,6
45,7
Lainasaamiset
6,8
0,0
Myyntisaamiset
0,2
0,1
6,9
0,1
Myyntisaamiset
340,7
326,0
Lainasaamiset
0,0
Siirtosaamiset (1
52,9
55,5
Muut saamiset
7,0
11,8
400,5
393,3
465,0
439,1
Korot
0,2
0,2
Vuokraennakot
1,4
1,4
Lainojen emissiotappiot ja kulut
2,2
3,0
Välittömät verot
0,0
0,9
Muut liikekulujen menoennakot
49,0
50,0
52,9
55,5
milj. euroa 2023 2022
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Saamiset muilta
1) Erittely siirtosaamisista

15. Oma pääoma

milj. euroa 2023 2022
Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0
Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0
Omien osakkeiden rahasto 1.1. –124,4 –125,9
Omien osakkeiden luovutus 2,8 1,6
Omien osakkeiden rahasto 31.12. –121,5 –124,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 77,8 77,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8
Vararahasto 1.1. 3,4 3,4
Vararahasto 31.12. 3,4 3,4
Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 541,6 587,4
Osingonjako –344,8 –328,5
Vanhojen osinkovelkojen palautus omaan pääomaan 0,2 0,2
Omien osakkeiden luovutus –2,8 –1,6
Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 194,1 257,5
Tilikauden voitto 284,3 284,1
Oma pääoma yhteensä 521,2 581,5
Laskelma jakokelpoisista varoista
Edellisten tilikausien voittovarat 194,1 257,5
Omien osakkeiden rahasto –121,5 –124,4
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8
Kehittämismenot –23,9 –20,5
Tilikauden voitto 284,3 284,1
410,8 474,6

16. Pakolliset varaukset

milj. euroa 2023 2022
Eläkevaraukset 4,3 4,2
Muut pakolliset varaukset (1 1,0 0,8
5,4 5,0
1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja
varautumisesta muihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2023 varauksia käytettiin 1,3 (3,0) miljoonaa euroa ja peruutettiin 2,9 (1,1) miljoonaa euroa.

17. Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. euroa 2023 2022
Korollinen
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat 900,0 900,0
Lainat rahoituslaitoksilta 100,0 100,0
1 000,0 1 000,0
Koroton
Velat muille
Ostovelat 1,4
Siirtovelat (1 5,8 5,9
5,8 7,3
1 005,8 1 007,3
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat 300,0
1) Erittely siirtoveloista
Vuokraennakot 5,8 5,9

18. Lyhytaikainen vieras pääoma

milj. euroa 2023 2022
Korollinen
Velat saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelka 283,8 232,8
283,8 232,8
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 150,0
Joukkovelkakirjalainat 248,0
Yritystodistukset 34,5 125,0
282,5 275,0
566,4 507,8
Koroton
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 7,1 6,8
Muut velat 5,8 13,7
12,9 20,5
Velat osakkuusyrityksille
Ostovelat 0,4 0,0
0,4 0,0
Velat muille
Saadut ennakot 4,7 5,2
Ostovelat 163,4 173,3
Siirtovelat (1 65,5 56,0
Muut velat 72,3 75,0
305,9 309,4
319,2 329,9
885,6 837,7
1) Erittely siirtoveloista
Palkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 48,8 48,2
Korot 8,2 5,5
Välittömät verot 2,2
Vuokraennakot 1,0 1,0
Tuloennakot 4,8 0,9
Muut 0,6 0,4
65,5 56,0

19. Vuokrasopimukset ja muut vastuusitoumukset

Vakuudet

milj. euroa 2023 2022
Omasta puolesta annetut
Talletukset 0,3 0,3
Takaukset 0,5 0,2
0,8 0,5
Vuokrasopimusvastuut
milj. euroa 2023 2022
Vuokravastuut kiinteistöistä (1
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 29,8 28,7
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 34,7 40,1
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 63,7 62,6
128,2 131,4
Muut vuokravastuut (2
Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 4,9 3,4
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 6,4 3,7
11,3 7,1
Vuokravastuut yhteensä 139,5 138,6

Muut sopimusvelvoitteet

milj. euroa 2023 2022
Venture Capital -sijoitussitoumus 0,2 0,5
0,2 0,5
1) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimi- ja teletilojen vuokrasopimuksista.

2) Koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.

Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.

Vuokravastuut ovat arvonlisäverottomia lukuun ottamatta autoleasingvastuita.

Johdannaissopimukset

milj. euroa 2023 2022
Valuuttajohdannaiset
Nimellisarvo 3,3 3,3
Käypä arvo 0,1 0,0
Sähköjohdannaiset
Nimellisarvo 3,5 5,8
Käypä arvo 1,0 1,2

Elisa suojaa sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä. Sähköjohdannaisissa noudatetaan suojauslaskentaa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, % 2023 2022
0–1 vuotta 93,1 86,6
1–2 vuotta 77,4 60,1
2–3 vuotta 38,8 38,9
3–4 vuotta 42,3 37,8
4–5 vuotta 41,1 36,7

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2023 on 39,7 (36,1) miljoonaa euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä tammikuun 25. päivänä 2024

Anssi Vanjoki
hallituksen puheenjohtaja
Maher Chebbo Kim Ignatius
Katariina Kravi Pia Kåll Eva-Lotta Sjöstedt
Antti Vasara Veli-Matti Mattila
toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus 0116510–6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa .

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5.- artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen

virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon, 1 157,2 milj. euroa, arvostaminen

(Tilinpäätöksen laatimisperusta 1.2 sekä liitetieto 5.4)

  • Konsernitaseessa on merkittävä liikearvo, joka liittyy tehtyihin yrityshankintoihin. Liikearvon määrä vastaa suuruusluokaltaan konsernin omaa pääomaa.
  • Liikearvo on vuosittaisen arvonalentumistestauksen kohteena ja konserni laatii tilinpäätöstä varten tai myös muutoin, jos on tarvetta liikearvon rahavirtaperusteiset arvonalentumistestauslaskelmat ja herkkyysanalyysit.
  • Testauksen perustana oleviin rahavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita, jotka koskevat erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa.
  • Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvästä johdon harkinnasta ja tasearvon merkittävyydestä johtuen liikearvo on tilintarkastuksessa keskeinen seikka.

  • Olemme arvioineet kriittisesti niitä johdon perusteita ja oletuksia, joiden mukaan tulevien vuosien rahavirtaennusteet on laadittu. Lisäksi olemme verranneet edellisinä vuosina tehtyjä johdon arvioita toteumatietoihin saadaksemme käsityksen arviointimenetelmien luotettavuudesta.

  • Laskelmien arvioinnissa ovat olleet mukana KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijat, jotka ovat arvioineet diskonttauskoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä käytettyjä oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.
  • Lisäksi olemme arvioineet liikearvon herkkyysanalyysin riittävyyttä sekä arvonalentumistestauslaskelmiin liittyvien konsernitilinpäätöksen liitetietojen esittämisen asianmukaisuutta.

Liikevaihdon, 2 180,5 milj. euroa, tulouttaminen

(Tilinpäätöksen laatimisperusta 1.2 sekä liitetieto 2.3)

  • Liikevaihto tuloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.
  • Liikevaihdon kirjauksiin liittyvä järjestelmäympäristö on monimutkainen ja laskutustapahtumien lukumäärä on suuri sisältäen laajan tuotevalikoiman.
  • Suuresta tapahtumamäärästä johtuen myyntiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta sekä riski, että kaikki tapahtumat eivät rekisteröidy täydellisinä.
  • Liikevaihdon jaksotukset ovat osin riippuvaisia johdon kokemusperäisistä arvioista.

  • Olemme arvioineet myynnin järjestelmäympäristöä ja laskutuksen keskeisimpiä kontrolleja liikevaihdon täydellisyyden ja oikeellisuuden kannalta.

  • Valtaosa konsernin myyntilaskuaineistosta kulkee yhden tietojärjestelmän kautta, jonka kontrolliympäristön luotettavuuteen olemme perehtyneet mm. arvioimalla järjestelmän käyttövaltuushallintaa sekä varmistuksia ja palautuksia sekä testaamalla keskeisimpiä laskutuksen sovelluskontrolleja.
  • Lisäksi olemme arvioineet myynnin kontrolliympäristöön liittyvää konsernin sisäistä valvontaa sekä yhtiön liiketoimintayksiköiden kuukausikohtaista liikevaihtoseurantaa.
  • Kontrollitoimenpiteiden lisäksi olemme suorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitä myynnin täydellisyyden ja oikeellisuuden arvioimiseksi myynnin jaksotuksia läpikäymällä.

Investoinnit

(Tilinpäätöksen laatimisperusta 1.2 sekä liitetieto 5)

  • Konserni investoi merkittävästi erityisesti omaan tietoliikenneverkkoonsa ja IT-ympäristöihin sekä uuteen teknologiaan mahdollistaakseen liiketoiminnan kilpailukykyisyyden.
  • Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 321,4 milj. euroa vuonna 2023 ja täten investoinnit muodostavat merkittävän kokonaisuuden konsernitaseessa.
  • Olemme perehtyneet konsernissa laadittuun vuoden 2023 investointisuunnitelmaan ja seuranneet sen toteumista vuosineljänneksittäin.
  • Olemme arvioineet konsernin sisäisen valvonnan järjestelyjä ja testanneet kontrolleja, jotka liittyvät investointiprojektien hyväksymiseen, valtuuksiin tehdä investointien yksittäisiä tilauksia ja hyväksyä niihin liittyviä ostolaskuja sekä kontrolleja, jotka liittyvät käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpitoon.
  • Aineistotarkastustoimenpiteet ovat keskittyneet merkittävimpien investointien kirjanpitokäsittelyn asianmukaisuuden arviointiin. Lisäksi olemme arvioineet keskeneräisten investointien aktivointiedellytysten täyttymistä ja niiden asianmukaista esittämistapaa konsernitilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme

niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 31.3.2004 alkaen yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Nykyinen päävastuullinen tilintarkastaja KHT Toni Aaltonen on valittu tehtävään 6.4.2017.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 25. tammikuuta 2024 KPMG OY AB

Toni Aaltonen

KHT

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä

I. JOHDANTO111
II. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET 111
Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys 111
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 112
Hallituksen työjärjestys ja toiminta 112
Hallituksen kokoonpano 113
Hallitusjäsenten riippumattomuus 115
Hallitusjäsenten kokousosallistuminen 115
Hallituksen jäsenten valinta- ja
monimuotoisuusperiaatteet 115
Hallituksen valiokunnat 115
Elisan hallituksen jäsenten osallistuminen
valiokuntien kokouksiin 2023 116
Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä 116
Muu johtoryhmä 117
Elisan johtoryhmän jäsenet 117
III. KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN
MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN
JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ 120
Valvontaympäristö 120
Riskien arviointi 120
Kontrollit 120
Valvonta 120
Riskienhallinta 120
Taloudellinen viestintä ja koulutus 120
IV. MUUT SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT
TIEDOT 120
Sisäinen tarkastus 120
Yleiset toimintaperiaatteet ja compliance 121
Lähipiiritoimia koskevat periaatteet 121
Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat 121
Tilintarkastajat 121

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2023

I. JOHDANTO

Elisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 1.1.2020 voimaan tullutta Hallinnointikoodia (Finnish Corporate Governance Code) eikä Elisalla ole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2023 on tehty Hallinnointikoodin mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessa cgfinland.fi.

Elisa julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä erillisenä selvityksenä sekä osana vuosikertomusta. Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisia tietoja päivitetään Elisan internetsivuille elisa.fi/sijoittajille. Elisan varsinainen yhtiökokous hyväksyi 2.4.2020 Elisan palkitsemispolitiikan, joka on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Elisa julkaisee palkitsemisraportin tilikaudelta 2023.

Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvä toimintakertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla elisa.fi.

II. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Elisan hallintorakenne

Yhtiökokous ja yhtiöjärjestys

Yhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin. Yhtiökokous vahvistaa muun muassa tuloslaskelman ja taseen sekä päättää voitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta. Yhtiökokous valitsee myös tilintarkastajan ja hallituksen jäsenet, mukaan lukien hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää vastuuvapaudesta.

Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan Elisan kotisivuilla viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Kutsu julkaistaan myös pörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisan kotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotukset kokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuilla ennen kokousta.

Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoitteessa elisa.fi. Yhtiöjärjestyksen muutoksista päättää aina yhtiökokous. Elisan vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous järjestettiin 5.4.2023 Helsingissä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Elisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselle yhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun uusi nimitystoimikunta on nimitetty.

Elisan osakasluettelon per 31.8.2023 mukaisesti määriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotka nimesivät toimikunnan jäsenet. Nimitystoimikunnan kokoonpano on ollut seuraava:

  • Pauli Anttila, sijoitusjohtaja, nimeäjä Solidium Oy (nimitystoimikunnan puheenjohtaja)
  • Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Markus Aho, sijoituksista vastaava johtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Jukka Vähäpesola, osakesijoitusjohtaja (Hanna Hiidenpalo 15.9.2023 saakka), nimeäjänä Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
  • Anssi Vanjoki, Elisan hallituksen puheenjohtaja

Pauli Anttila on toiminut toimikunnan puheenjohtajana. Vuonna 2023 nimitystoimikunta kokoontui neljä kertaa.

Toimikunta keskusteli hallituksen koosta, kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta sekä niistä osaamisalueista, joiden se katsoo eniten hyödyttävän yhtiötä. Toimikunta kartoitti ja haastatteli jäsenehdokkaita. Toimikunta tarkasteli myös hallituksen jäsenten palkitsemista. Valmistellessaan palkitsemisehdotusta nimitystoimikunta arvioi palkitsemisen kehitystä vastavilla markkinoilla, palkitsemistasoa muissa vastaavissa yhtiöissä, sekä hallituksen jäsenten työn luonnetta ja

vaativuutta. Lisäksi toimikunta on tutustunut hallituksen ulkopuoliseen arviointiin ja keskustellut siitä.

Toimikunta ilmoitti 25.1.2024 ehdotuksensa Elisan hallitukselle yhtiökokouskutsua varten. Toimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle:

  • Hallituksen vuosipalkkioiden muutamista. Kokouspalkkioiden tasoon ei ehdoteta muutoksia. Ehdotukseen ei sisälly osakkeiden määräaikaista luovutusrajoitusta, mutta toimikunta edellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistusta yhtiössä.
  • Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 150 000 euroa (140 000 euroa vuonna 2023), varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 87 000 euroa (86 000 euroa vuonna 2023) ja hallituksen jäsenille 72 000 euroa (71 000 euroa vuonna 2023). Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta (800 euroa vuonna 2023). Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen (1 600 euroa vuonna 2023).
  • Ehdotuksen mukaan vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 %:lla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana, pääasiassa vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten. Osakkeet hankitaan hallituksen jäsenille pörssistä ensimmäistä vuoden 2024 vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä kolmantena kaupankäyntipäivänä.
  • Hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä (vuonna 2023 kahdeksan jäsentä 18.8.2023 saakka, seitsemän jäsentä 18.8.2023 alkaen).
  • Hallituksen nykyisistä jäsenistä Kim Ignatius, Maher Chebbo, Katariina Kravi, Pia Kåll, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara valitaan uudelleen.

Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Christoph Vitzthum.

• Hallituksen puheenjohtajaksi valitaan Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi.

Hallituksen jäsenten valintamenettelyn osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta suosittaa, että osakkeenomistajat ottavat yhtiökokouksessa kantaa ehdotukseen yhtenä kokonaisuutena. Tämä suositus perustuu siihen, että Elisassa on hyvän pohjoismaisen hallintomallin mukainen hallituksen ulkopuolinen osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on varmistaa, että hallituksen yksittäisten jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi myös ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen ja kokemus ja että hallituksen kokoonpano täyttää myös muut hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Hallituksen työjärjestys ja toiminta

Hallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain ja muun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallitus päättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen.

Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä on päättää yhtiön strategiset valinnat sekä tavoitteet Elisan johdolle ja seurata niiden toteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmän kokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraa säännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiön taloudellisen aseman kehitystä. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnon säännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskien ja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsittelee suurimmat investoinnit ja liiketoiminnan tai omaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiön johdolle operatiivisissa investoinneissa ja rahoitusjärjestelyissä.

Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisesti seuraavista asioista:

  • Elisan strategisista valinnoista
  • voitonjakopolitiikasta
  • yhtiökokouksen koolle kutsumisesta ja hallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle
  • Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistä asioista
  • merkittävimmistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista
  • tilinpäätöksistä sekä puoli- ja osavuosikatsauksista, ja ei-taloudellisen tiedon raporteista
  • toimitusjohtajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta sekä heidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myös muita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisen taloussuunnitelman, yhtiön organisaation periaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset.

Hallituksen jäsen ei osallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka osalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensä eturistiriidan vuoksi.

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynä toteutettavana itsearviointina tai ulkopuolisen toteuttamana arviona. Vuonna 2023 toiminnan arviointi tehtiin ulkopuolisen tahon toimesta hallitusten jäsenten onlinekyselynä sekä toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten haastatteluina. Siinä arvioitiin erityisesti hallituksen ja valiokuntien toimintaa, sekä hallituksen jäsenten ja hallituksen puheenjohtajan suoriutumista. Tulokset esiteltiin Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle. Lisäksi hallitus arvioi itse jatkuvasti omaa toimintaansa.

Hallitus valitsi vuonna 2023 yhtiölle uuden toimitusjohtajan, joka aloittaa tehtävässään viimeistään 1.3.2024. Hallitus keskittyi vuoden 2023 aikana erityisesti yhtiön strategiaan ja sen toteuttamisen seurantaan, toimintaympäristön ja markkinanmuutoksiin sekä geopoliittisiin ja taloudellisiin haasteisiin, mukaan lukien kyberturvallisuuden, inflaation ja korkotason vaikutuksiin Elisan toimintaan. Muita painopistealueita olivat asiakastyytyväisyys sekä Viron taajuushuutokaupat. Hallitus päätti päivitetyistä keskipitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista sekä ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskusta. Lisäksi hallitus keskittyi 5G- ja kuitumarkkinan kehitykseen sekä kansainvälistymiseen, mukaan lukien yritysjärjestelyt.

Hallitus käsittelee keskeisten vastuullisuusmittareiden tulokset osana osa- ja puolivuosikatsauksia.Lisäksi Elisan johto raportoi vastuullisuusasioista (ESG) säännöllisesti hallitukselle. Hallitus käsitteli ja allekirjoitti Elisan kestävyysraportin kokonaisuudessaan.

Hallituksen kokoonpano

Elisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi, joka alkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus päättää vuosittain järjestäytymiskokouksessaan hallituksen valiokunnista sekä niiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2023 Elisassa oli henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntien tehtävät ja työjärjestykset.

Yhtiökokouksessa 5.4.2023 hallitukseen valittiin kahdeksan (8) jäsentä. Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi uudelleen Maher Chebbo, Kim Ignatius, Katariina Kravi, Pia Kåll, Topi Manner, Eva-Lotta Sjöstedt, Anssi Vanjoki ja Antti Vasara. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Vanjoki ja varapuheenjohtajaksi Katariina Kravi. Topi Manner jäi pois hallituksesta 18.8.2023 samanaikaisesti, kun hänet nimitettiin Elisan uudeksi toimitusjohtajaksi. Manner aloittaa tehtävässä viimeistään 1.3.2024.

Vasemmalta: Kim Ignatius, Antti Vasara, Maher Chebbo, Anssi Vanjoki, Eva-Lotta Sjöstedt, Pia Kåll ja Katariina Kravi.

57 % miehiä

naisia

43 %

100 %

hallitusjäsenten riippumattomuus

4,14 vuotta

Hallitusjäsenyyden kesto, keskiarvo

43–67 vuotta

Hallituksen jäsenten ikäjakauma

Anssi Vanjoki

  • Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2019 ja jäsen vuodesta 2018.
  • s. 1956, KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu.
  • Suomen kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, professori 2013–2019. Nokia Oyj, Executive Vice President and General Manager 1998–2011, Senior Vice President 1994–1998, Vice President 1991–1994. 3M Corporation, eri tehtäviä 1981–1991.

Katariina Kravi

  • Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2023 ja jäsen vuodesta 2022. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja.
  • s. 1967, OTK, Varatuomari, Turun Yliopisto.
  • Suomen kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: Henkilöstöjohtaja, EVP, People and Culture, Stora Enso Oyj 2020–. Henkilöstöjohtaja, EVP, Human Resources, Tieto Oyj 2012–2020. Useita henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja johtotehtäviä 1996–2012 Nokia Oyj.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallintoneuvoston jäsen, Varma.

Maher Chebbo

  • Hallituksen jäsen vuodesta 2021. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
  • s. 1965, PhD (Scientific), MinesParisTec (1990). Leading Global Businesses, Harvard Business School
  • Ranskan kansalainen

  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

  • Keskeinen työkokemus: CTS, Perustaja ja hallituksen neuvonantajan tehtäviä 2020–. Univers Europe, toimitusjohtaja 2022–. GE Digital, General Manager Global Digital Solutions 2017–2020. SAP General Manager EMEA Energy & Industries Digital 2005–2017. SAP, johtaja SAP Corporate Venturing 2002–2004, Global Field Operations 2000–2001, SAP myyntiyksikön johtaja ja johdon strateginen neuvonantaja Southwest Europe 1996–2000. Cap Gemini johtaja, Utilities, Telecom & Media Software Engineering 1990–1995. ARMINES, Data Science R&D Engineer 1987–1990.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: CEET:n jäsen (Council of Engineers for Energy transition advising the UN-secretary General). Digitaalisen ryhmän puheenjohtaja: EU Batteries Europe.

Kim Ignatius

  • Hallituksen jäsen vuodesta 2019. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.
  • s. 1956, Ekonomi, Helsingin kauppakorkeakoulu
  • Suomen kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: Sanoma Oyj, Executive Vice President 2017, talousjohtaja 2008–2016. TeliaSonera AB, talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja 2003–2008. Sonera Oyj, talousjohtaja 2000–2002. Tamro Oyj, talousjohtaja 1997–2000.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Duell Oyj. Hallituksen varapuheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja: Yliopiston Apteekki. Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen: Pihlajalinna Oyj

Pia Kåll

  • Hallituksen jäsen vuodesta 2022. Tarkastusvaliokunnan jäsen.
  • s. 1980, DI, Teknillinen korkeakoulu
  • Suomen kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: CapMan, Toimitusjohtaja 2023–, Managing Partner CapMan Buyout 2016–2023. Outotec, Senior Vice President Strategy, Marketing and Operational Excellence 2013–2016. McKinsey&Company, Liikkeenjohdon konsultti 2006–2013.

Eva-Lotta Sjöstedt

  • Hallituksen jäsen vuodesta 2020. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.
  • s. 1966, Bachelors (KY), liiketaloustiede, markkinointi, IHM Business School. Ylimmän johdon koulutus, Wharton School 2013.
  • Ruotsin kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: Johdon neuvonantajan tehtäviä 2017–. Georg Jensen, toimitusjohtaja 2016–2018. Karstadt, toimitusjohtaja 2014–2015. IKEA Group, Global Deputy Retail Manager 2012–2013, toimitusjohtaja IKEA Alankomaat 2009–2012, useita johtotehtäviä IKEA Japanin perustamisvaiheessa 2005–2009. Erilaisia tehtäviä designin ja muodin parissa.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Johtokunnan jäsen: Metro AG. Hallituksen jäsen ja ESG-komitean puheenjohtaja: Tritax EuroBox PLC. Hallituksen jäsen: Alliance Pharma PLC.

Antti Vasara

  • Hallituksen jäsen vuodesta 2017. Tarkastusvaliokunnan jäsen.
  • 1965, TkT (Tekn. fys.), Teknillinen korkeakoulu (Helsinki).
  • Suomen kansalainen.
  • Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.
  • Keskeinen työkokemus: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, toimitusjohtaja 2015–. Tieto Oyj, johtaja 2012–2015. Nokia Oyj, johtaja 2003–2012. SmartTrust Oy, toimitusjohtaja 2000–2003. McKinsey & Company, johdon konsultti 1993–2000. Teknillinen korkeakoulu (Helsinki), tutkija 1986–1991.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Jane ja Aatos Erkko Säätiö. Puheenjohtaja ja hallituksen jäsen: EARTO, (European Association of Research and Technology Organisations).

Elisan nykyisen hallituksen
jäsenten ja heidän
määräysvaltayhteisöidensä Elisa
omistukset
Osakkeita,
kpl,
31.12.2023
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja 6 492
Katariina Kravi, varapuheenjohtaja 1 121
Maher Chebbo, jäsen 1 598
Kim Ignatius, jäsen 2 985
Pia Kåll, jäsen 1 013
Eva-Lotta Sjöstedt, jäsen 1 679
Antti Vasara, jäsen 4 124

Hallitusjäsenten riippumattomuus

Hallituksen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitusjäsenten kokousosallistuminen

Hallituksen jäsenten
osallistuminen hallituksen
kokouksiin
Osallistumi
nen/
kokoukset
Anssi Vanjoki, puheenjohtaja 14/14
Katariina Kravi, varapuheenjohtaja 14/14
Maher Chebbo, jäsen 14/14
Kim Ignatius, jäsen 14/14
Pia Kåll, jäsen 14/14
Topi Manner (jäsen, 18.8.2023 saakka) 7/7
Eva-Lotta Sjöstedt, jäsen 14/14
Antti Vasara, jäsen 13/14

Hallituksen jäsenten valinta- ja monimuotoisuusperiaatteet

Elisassa monimuotoisuus nähdään olennaisena osana vastuullista toimintaa ja menestystekijänä, joka mahdollistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja asiakasymmärryksen jatkuvan parantamisen.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa hallituksen kokoonpanoa suunniteltaessa huomioon yhtiön liiketoimintojen tarpeet ja kehitysvaiheet sekä hallituksen valiokuntien edellyttämät osaamisalueet. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Elisan nykyisen ja tulevan liiketoiminnan kehittämistä. Monimuotoisuus tukee tätä tavoitetta.

Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Elisan kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta, eri kehitysvaiheista olevista liiketoiminnoista ja johtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee kokemus kansainvälisestä toimintaympäristöstä ja eri kulttuureista sekä ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen. Tavoitteena on, että kumpaakin sukupuolta on edustettuina vähintään kaksi. Vuonna 2023 hallitus muutti monimuotoisuusperiaatteiden sukupuolijakaumaa koskevaa tavoitetta niin, että aliedustetun sukupuolen vähimmäismäärä on 40 %.

Elisan hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös pitkän aikavälin tarpeet ja seuraajasuunnittelu.

Elisan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallituksessa on vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituskokoonpanon ja jäsenten lukumäärän on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi ja kokoonpanoksi valmistelee ja tekee Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Vuonna 2023 yhtiökokous valitsi Elisaan hallituksen, jossa on kahdeksan jäsentä. 18.8.2023 lähtien hallituksessa oli seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenten osaaminen, koulutus- ja kokemustaustat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Hallituksen jäsenillä on toimialakokemusta sekä vahvaa osaamista muun muassa talouden, johtamisen, strategian, riskienhallinnan, kansainvälisen liiketoiminnan ja vastuullisuusasioiden (ESG) osa-alueilla. Hallituksen jäsenet edustavat kolmea eri kansalaisuutta. Hallituksessa toimii kolme naista ja neljä miestä, iältään 43–67 -vuotiaita. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan on Elisan päivitettyjen monimuotoisuusperiaatteiden mukainen.

Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevat periaatteet ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla elisa.fi.

Hallituksen valiokunnat

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti johtoon kuuluvien henkilöiden palkitsemisen, Elisan palkitsemispolitiikan ja -raportin, Elisan kannustinjärjestelmät, sekä johdon ja henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita.

Vuonna 2023 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Katariina Kravi ja jäseninä Maher Chebbo ja Eva-Lotta Sjöstedt.

Vuonna 2023 Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta keskittyi muun muassa henkilöstötyytyväisyyteen, palkitsemispolitiikan toteuttamisen seurantaan, palkitsemispolitiikan ja -raportin valmisteluun sekä pitkän- ja lyhyen aikavälin palkitsemiseen, mukaan lukien ylimmän johdon palkitsemisen vertailu yleiseen markkinakäytäntöön. Lisäksi Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta valmisteli monimuotoisuuspolitiikan päivityksen.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Taloudellisen raportoinnin ja tarkastuksen osalta tarkastusvaliokunta erityisesti seuraa ja arvioi yhtiön taloudellista raportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista. Tarkastusvaliokunta myös valvoo ja arvioi lähipiiripolitiikan toteutumista.

Tarkastusvaliokunta käsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaan erityisesti seuraavat asiat:

  • merkittävät muutokset kirjausperiaatteissa
  • merkittävät muutokset taseeseen arvostetuissa erissä
  • tilintarkastajan riippumattomuuden seuraaminen
  • sisäisen tarkastuksen raportoimat asiat
  • tilinpäätökset ja puoli- ja osavuosikatsaukset sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
  • riskiselvitykset ja riskienhallinnan järjestämisen
  • taloushallinnon ja rahoituksen järjestämisen
  • lähipiiripolitiikan
  • compliance- ja yksityisyydensuojaraportit
  • ei-taloudelliseen tietoon ja vastuullisuuteen liittyvät asiat

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myös sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvitykset sekä valmistelee tilintarkastusta koskevan ehdotuksen.

Elisan hallituksen jäsenten osallistuminen valiokuntien kokouksiin 2023

Valiokuntien
jäsenet
Henkilöstö- ja
palkitsemis
valiokunta
Tarkastus
valiokunta
Katariina Kravi 5/5
Maher Chebbo 5/5
Kim Ignatius 5/5
Pia Kåll 5/5
Topi Manner
(18.8.2023 saakka)
3/3
Eva-Lotta Sjöstedt 5/5
Antti Vasara 5/5

Vuonna 2023 Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kim Ignatius ja jäseninä Pia Kåll, Topi Manner (18.8.2023 saakka) ja Antti Vasara. Valiokunnan kokouksiin osallistuu myös päävastuullinen tilintarkastaja.

Vuonna 2023 Tarkastusvaliokunta käsitteli tilintarkastajan kilpailutuksen ja antoi suosituksen hallitukselle tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunta keskittyi vuoden aikana muun muassa taloudelliseen suoriutumiseen, taloushallinnon valvontaan ja lainsäädännön kehitykseen, taloudellisiin ja muihin riskeihin sekä kontrolleihin, liikearvon alentumistestaukseen, verotusasioihin, rahoitusjärjestelyihin, sisäisen tarkastuksen toimintaan, Elisan vastuullisuuteen (ESG) ja tulevan kestävyyssääntelyn vaikutusten arviointiin, sekä aikaisempien yritysjärjestelyiden tarkasteluun. Lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli Elisan riskienhallintaa ja compliance-raportointia (mukaan lukien whistleblowing-kanavaan tulleiden tapausten seuranta).

Toimitusjohtaja ja hänen tehtävänsä

Elisan toimitusjohtaja johtaa yhtiön liiketoimintaa ja hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten, yhtiöjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti. Toimitusjohtaja valmistelee yhtiön strategian ja tavoitteet hallitukselle ja vastaa niiden toteuttamisesta. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2023 Veli-Matti Mattila.

Veli-Matti Mattila

  • Toimitusjohtaja
  • s. 1961, DI, MBA
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2003
  • Keskeinen työkokemus: Oy LM Ericsson Ab:n toimitusjohtaja 1997–2003. Hän työskenteli eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1986 lähtien. Mattila on toiminut myös asiantuntijana Sveitsissä Ascom Hasler AG:ssä.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Hallituksen jäsen: Orion Oyj, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) ja Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA), Mannerheim-säätiö sr, Helander-säätiö, ja ShedHelsinki Säätiö sr.
Toimitusjohtajan ja hänen
määräysvaltayhteisöidensä Elisa Osakkeita, kpl,
omistukset 31.12.2023
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja 115 097

Muu johtoryhmä

Elisan johtoryhmä valmistelee yhtiön strategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa ja seuraa tuloksen muodostumista sekä käsittelee asioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia muun muassa merkittäviä yritysjärjestelyitä ja organisaatiomuutoksia. Lisäksi johtoryhmä seuraa riskien hallintaa ja toimitusjohtajan ohjeistuksen perusteella hoitaa hallinnon asianmukaista järjestämistä. Hallituksen työjärjestyksen edellyttämät asiat viedään hallituksen päätettäväksi.

Elisan johtoryhmän jäsenet

Timo Katajisto

  • Johtaja, Yritysasiakkaat
  • s. 1968, DI
  • Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2008
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Tuotanto-yksikön johtaja 2008–2014. Nokia Siemens Networks, johtokunnan jäsen 2007, vastuualueina strategiset muutoshankkeet ja laatu. Nokia Networks, johtokunnan jäsen 2005–2007, vastuualueina tuotanto ja verkkoasennus. Useita eri tehtäviä Nokia Networksissa ja sen edeltäjässä (Nokia Telecommunications) 1992–2005.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Palvelualojen työnantajat Palta ry:n elinkeinopoliittisen valiokunnan jäsen. FiCom ry:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Jari Kinnunen

  • Talous- ja rahoitusjohtaja
  • s. 1962, KTM
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999, johtoryhmässä vuodesta 2005
  • Keskeinen työkokemus: Yomi Oy, toimitusjohtaja 2004. Elisa Kommunikation GmbH, talousjohtaja 1999–2004. Polar International Oyj, toimitusjohtaja 1996–99 ja controller 1990–96. Oy Alftan Ab, controller 1987–90.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Talous- ja verovaliokunnan jäsen.

Sami Komulainen

  • Johtaja, Tuotanto
  • s. 1976, DI
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999, johtoryhmässä vuodesta 2019
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Tuotanto-yksikön verkkopalveluista vastaava johtaja 2018–2019 ja mobiiliverkkopalveluista sekä logistiikasta vastaava johtaja 2013–2018. Lukuisia tehtäviä Elisa-konsernissa 1999–2013.

Henri Korpi

  • Johtaja, Kansainväliset digitaaliset palvelut
  • s. 1973, OTK
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2006, johtoryhmässä vuodesta 2017
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Henkilöasiakasyksikön liittymäliiketoiminnan johtaja 2011–2017, Henkilöasiakasyksikön senior business controller 2006–2011. Saunalahti Group Oyj, rahoituspäällikkö 2002–2006. Riot Entertainment Oy, talousjohtaja 2000–2002. Takomo Bros Oy, talouspäällikkö 1998–2000.

Antti Nieminen

  • Johtaja, Markkinointi
  • s. 1975, KTM
  • Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2020
  • Keskeinen työkokemus: F-Secure Oyj, Brändijohtaja 2018–2020. OP-Ryhmä, markkinointijohtaja 2015–2018. Finnair Oyj., brändi- ja markkinointijohdon tehtävät 2008-2015, Unilever, brändi- ja markkinointijohdon tehtävät 2005-2007. Brändi- ja markkinointijohdon tehtäviä Caratilla, Hartwallilla ja Kauppalehdessä 1999-2005.

Vesa-Pekka Nikula

  • Johtaja, Henkilöasiakasyksikkö
  • s. 1964, DI, MBA
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmässä vuodesta 2014
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Tuotanto-yksikön johtaja 2014–2018, Henkilöasiakasyksikön asiakaspalvelujohtaja 2010–2014 ja kehitysjohtaja 2009–2010. Nokia Siemens Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja WSE (West South Europe) 2007–2009. Nokia Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja EMEA (Europe, Middle East, Africa) 2005–2007. Ericsson-konserni, lukuisat eri tehtävät Suomessa, Hollannissa ja Englannissa 1994–2005.

Merja Ranta-aho

  • Henkilöstöjohtaja
  • s. 1966, PsM, TkL
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2001, johtoryhmässä vuodesta 2013
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Henkilöasiakasyksikön henkilöstöpäällikkö 2009–2013. Elisan ja Radiolinjan henkilöstön kehittämistehtävissä vuosina 2001–2009. Teknillinen Korkeakoulu, tutkija ja opettaja 1992–2001 ja viestintätehtävissä 1990–1992.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: Työeläkeyhtiö Varman hallituksen jäsen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Osaava työvoima -valiokunnan jäsen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työmarkkinavaliokunnan jäsen. Partiosäätiön hallituksen jäsen. ATK-Instituutti Säätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Eliisa Tapio

  • Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja
  • s. 1972, VTM
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 2020, johtoryhmässä vuodesta 2023
  • Keskeinen työkokemus: Elisa, Viestintäjohtaja 2022–2023, Kansainvälisen viestinnän johtaja 2020–2022. Nokia, Global Services -liiketoimintaryhmän viestintäjohtaja 2013–2020. Nokia Siemens Networks, globaali muutosviestinnän johtaja 2011–2013, viestinnän johtotehtäviä 2007–2011. Nokia, viestintätehtäviä 1999–2007.

Sami Ylikortes

  • Hallintojohtaja
  • s. 1967, KTM, OTK
  • Yhtiön palveluksessa vuodesta 1996, johtoryhmässä vuodesta 2000
  • Keskeinen työkokemus: Suomen Unilever, taloushallinnon tehtävissä 1991–1996.
  • Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen
Elisan johtoryhmän jäsenten ja heidän
määräysvaltayhteisöidensä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2023
Timo Katajisto, johtaja, Yritysasiakkaat 26 343
Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja 58 772
Sami Komulainen, johtaja, Tuotanto 2 036
Henri Korpi, johtaja, Kansainväliset digitaaliset palvelut 16 999
Antti Nieminen, markkinointijohtaja 1 507
Vesa-Pekka Nikula, johtaja, Henkilöasiakkaat 28 794
Merja Ranta-aho, henkilöstöjohtaja 25 502
Eliisa Tapio, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja 0
Sami Ylikortes, hallintojohtaja 15 667

III. KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNAN MENETTELYTAVOISTA JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Elisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit noudattavat lakeja ja säädöksiä, ovat luotettavia ja antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettu sisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisan sisäistä valvontaa voidaan kuvata kansainvälisellä COSO-viitekehyksellä.

Valvontaympäristö

Elisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin, yleisiin toimintaperiaatteisiin (Elisa Code of Conduct) sekä sitä täydentäviin politiikkoihin, ohjeistuksiin ja käytäntöihin sekä tavoitteelliseen johtamiseen. Elisan keskeisistä prosesseista on tehty kuvaukset ja niitä sekä valvotaan että kehitetään systemaattisesti.

Keskeinen osa liiketoiminnan johtamista ja suorituskyvyn hallintaa ovat vuosittaiset liiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit ja tavoitteiden asettaminen sekä rullaava kuukausittainen talousennuste. Taloudellisia toteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen, vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen ja strategiseen suunnitelmaan.

Elisan ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan ja johdetaan henkilötasolle tuloskortti- ja tulospalkkiojärjestelmän avulla vähintään kahdesti vuodessa käytävissä oppimis- ja tavoitekeskusteluissa.

Riskien arviointi

Riskien arviointi on olennainen osa Elisan suunnitteluja suoriutumisen arviointiprosesseja. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida riskit, jotka vaarantavat tavoitteiden saavuttamisen, sekä yksilöidä toimenpiteitä näiden riskien vähentämiseksi.

Merkittävimmät taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettu prosessikohtaisessa riskianalyysissä. Riskien arviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistä aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiön muiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.

Kontrollit

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä, kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoinnin oikeellisuus ja hallitsemaan riskejä. Raportoinnin kontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu. Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimintavaltuutukset sekä järjestelmämuutosten hallittu ja testattu toteutus.

Liiketoimintojen talouskehitystä seurataan jatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohto käsittelee säännöllisesti poikkeukselliset erät ja kirjaukset sekä kuukausittain rullaavasti laadittujen ennusteiden muutosten taustalla oleva syyt. Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta varmistetaan myös operatiivisten mittareiden, ajurien ja tunnuslukujen laajalla, analyyttisella raportoinnilla sekä raportoinnin jatkuvalla kehittämisellä.

Valvonta

Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Elisan hallitus tarkastaa ja hyväksyy puoli- ja osavuosikatsaus- sekä tilinpäätöstiedotteet. Yhtiön hallitus ja johtoryhmä seuraavat kuukausittain konsernin ja liiketoimintojen tuloksia sekä tavoitteiden toteutumista.

Elisan talousyksikkö vastaa taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta ja arvioi jatkuvasti kontrollien toimivuutta. Lisäksi Elisan sisäinen tarkastus valvoo osana tarkastustoimintaa taloudellisen raportoinnin luotettavuutta vuosittaisen tarkastussuunnitelman mukaisissa tarkastuksissaan. Sisäisen tarkastuksen tehtävistä tarkempi kuvaus kohdassa Sisäinen tarkastus.

Riskienhallinta

Yhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Elisan vakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niiden vakuuttaminen hoidetaan ulkopuolisen vakuutusmeklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaa yhtiötä vakuutettavan riskin määrää ja todennäköisyyttä arvioitaessa.

Lisätietoa Elisan riskienhallinnasta elisa.fi/sijoittajille.

Taloudellinen viestintä ja koulutus

Keskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissa. Elisassa järjestetään säännöllisesti tiedotusta ja koulutusta erityisesti kirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten ja tiedonantovelvoitteiden muutoksista.

Elisan tiedonantopolitiikka elisa.fi/sijoittajille.

IV. MUUT SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena on arvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta.

Sisäisen tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Samalla sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toimitusjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. .

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisesti liikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisan johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovittavista asioista.

Yleiset toimintaperiaatteet ja compliance

Elisan hallintoa, toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat Elisan missio, arvot ja yleiset toimintaperiaatteet (Elisa Code of Conduct). Elisan hallituksen hyväksymät yleiset toimintaperiaatteet muodostavat raamit Elisan liiketoiminnalle ja kaikkien elisalaisten työskentelylle. Yleisiä toimintaperiaatteita täydentävät Elisan sisäiset politiikat ja ohjeet. Jokaisen elisalaisen velvollisuutena on noudattaa Elisan yleisiä toimintaperiaatteita ja sisäisiä ohjeita sekä ilmoittaa Elisalle havaitsemistaan epäkohdista. Ilmoituksen epäillyistä yleisten toiminta periaatteiden vastaisesta toiminnasta voi halutessaan tehdä anonyymisti Elisan whistleblowing -kanavan kautta.

Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja johtoryhmän hyväksymä Compliance-viitekehys muodostavat perustan Elisan Compliance -ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa lakien ja yleisten toiminta periaatteiden mukainen toiminta Elisassa. Complian ce-ohjelmasta raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiritoimia koskevat periaatteet

Elisa noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huolehtii siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvi oinnille, päätöksenteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Elisan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisältävä lähipiiripo litiikka on hyväksytty Elisan hallituksessa.

Elisa on määritellyt lähipiiriinsä kuuluvat tahot ja Elisan lakiasiainosasto pitää yllä luetteloa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä. Elisassa ylläpidetään ajanta saista ohjeistusta lähipiirisääntelystä ja lähipiiritoimia koskevat vaatimukset on huomioitu myös Elisa korruption ja lahjonnan vastaisessa politiikassa sekä Elisan eturistiriitapolitiikassa.

Elisa voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa Elisan tavanomaista liiketoimintaa ja tehdään tavan omaisin kaupallisin ehdoin Elisan sisäisen ohjeistuksen mukaista päätöksentekomenettelyä noudattaen.

Lähipiiriliiketoimista, jotka eivät ole Elisan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Elisan hallitus esteellisyys säännökset huomioiden.

Lähipiiritoimia seurataan säännöllisesti Elisan liiketoi minta- ja tukiyksiköissä sekä lähipiirille toteutettavilla kyselyillä. Sisäinen tarkastus valvoo eturistiriitatilanteita. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvalio kunnalle.

Sisäpiirihallinnon keskeiset menettelytavat

Elisa noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sisäpiiriohjetta. Lisäksi Elisan hallitus on vahvistanut yhtiölle Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sisäpiiriohjetta täydentävän sisäpiiriohjeen.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisiksi johtohenkilöiksi Elisassa on määritelty Elisa Oyj:n hallituksen jäsenet ja Elisa Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Elisan johtohenkilö ei saa käydä kauppaa Elisan osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä 30 päivää ennen tulosjulkistuksia (=suljettu ajanjakso). Elisa suosittelee johtohenkilöitään tekemään Elisan osakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden osalta pitkäaikaisia sijoituksia ja ajoittamaan mahdolliset toimet tulosjul kistusten jälkeiseen ajankohtaan. Johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liiketoimet julkaistaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaisesti.

Henkilöt ja tahot, joilla on pääsy tiettyyn sisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon. Hanke kohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty ei saa käydä kauppaa Elisan osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä sinä aikana, kun hänet on merkitty luetteloon.

Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeiden noudat tamista sekä pitää yllä luetteloa yhtiön johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään ja sisäpiiriluetteloja.

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muut tarpeelliset tiedot yhtiön sidosryhmille.

Muita keskeisiä tavoitteita on varmistaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja että organisaatio toimii ohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksien puitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen keskinäistä työnjakoa painotetaan siten, että sisäinen tarkastus varmistaa organisaation toiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön tilintarkastajaksi on valittava tilintarkastusyhteisö, jonka nimeämän päävas tuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi on sitä valittaessa kulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajan tehtävä päättyy toimikauden päättymistä lähinnä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuonna 2023 Elisan tilintarkastajana toimi tilintarkas tusyhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuulli sena tilintarkastajana toimi Toni Aaltonen, KHT.

Suomalaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2023 olivat yhteensä 234 908 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 186 358 euroa. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 190 412 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettu tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista palkkioita 117 575 euroa, josta emoyhtiön osuus oli 114 275 euroa ja ulkomaisten konserniyhtiöiden osuus oli 1 300 euroa. Nämä palvelut liittyivät muun muassa veropalveluihin, tietoturva-audi tointeihin sekä muihin asiantuntijapalveluihin.

Palkitsemisraportti

1. Johdanto123
2. Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2023 124
3. Toimitusjohtajan palkitseminen
tilikaudelta 2023 126
4. Palkitsemisraportin tarkistaminen 132

1. Johdanto

Tämä on Elisa Oyj:n (Elisa) lainsäädännön ja hallinnointikoodinmukainen palkitsemisraportti. Se kuvaa Elisan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista tilikaudella 2023. Elisan hallituksen Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on valmistellut tämän palkitsemisraportin 2023, joka esitetään Elisan varsinaiselle yhtiökokoukselle 2024.

Hallitus esitteli vuoden 2022 palkitsemisraportin varsinaiselle yhtiökokoukselle 5.4.2023. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi raportin. Varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirja, sisältäen äänestystulokset, on saatavilla Elisan internetsivuilla. Vuoden 2023 Palkitsemisraporttia laadittaessa kerättiin ja analysoitiin osakkeenomistajilta saatua palautetta ja heidän esittämistään aiheista keskusteltiin, jotta niitä ymmärrettäisiin paremmin.

Jotkut osakkeenomistajat odottivat, että raportti sisältäisi yksityiskohtaisempaa tietoa, esimerkiksi LTI- ja STI-mittareiden kynnys-, tavoite- ja enimmäistasoista. Elisa on päättänyt valita palkitsemiskriteereitä, jotka ovat operatiiviseen liiketoimintaan liittyviä tavoitteita, ja voivat paljastaa siten yksityiskohtaista tietoa Elisan kilpailustrategioista. Kriteerit sisältävät kaupallisesti sensitiivistä tietoa, jonka julkistaminen voi olla yhtiölle haitallista. Sensitiivistä tietoa ovat myös taloudelliset mittarit, joita Elisa ei muuten julkista, eikä palkitsemisraportti ole keino julkistaa taloudellista tietoa. Näin ollen kaikkia tietoja ei voida julkaista. Elisa on kuitenkin tässä raportissa luokitellut taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet erikseen.

Elisan hallituksen ja toimitusjohtajan palkitseminen perustuu Elisan palkitsemispolitiikkaan, joka hyväksyttiin varsinaisen yhtiökokouksen neuvoa-antavalla päätöksellä 2.4.2020. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta on seurannut palkitsemispolitiikan toteuttamista. Palkitsemisen arvioinnissa on käytetty ulkoisia asiantuntijoita ja vertailutietoa (kuvattu tarkemmin luvuissa 2 ja 3).

Palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu tilikauden 2023 aikana, lukuunottamatta uuden toimitusjohtajan palkitsemista (ks. 3.7) eikä tilikaudella ole ollut tilannetta, jossa olisi ollut tarvetta palkkioiden takaisinperintään.

Toimitusjohtajana on jatkanut koko tilikauden ajan Veli-Matti Mattila. Elisalla ei ole ollut toimitusjohtajan sijaista kyseisenä tilikautena. Veli-Matti Mattila on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle viimeistään 1.3.2024.

Elisan hallitus nimitti Topi Mannerin uudeksi toimitusjohtajaksi 18.8.2023. Samanaikaisesti Topi Manner erosi Elisan hallituksen jäsenyydesta. Manner aloittaa Elisan toimitusjohtajana viimeistään 1.3.2024. Tämä palkitsemisraportti sisältää tietoa uuden toimitusjohtajan palkitsemisesta (ks. luku 3).

Lisäksi myös toinen Elisan hallituksen jäsen erosi tilikauden aikana.

Yhtiön johdon ja henkilöstön palkitsemisen kehitys sekä yhtiön taloudellinen kehitys

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys verrattuna yhtiön työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja yhtiön taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta:

2023 2022 2021 2020 2019
Hallituksen puheenjohtaja
vuosipalkkio, euroa 140 000 130 000 126 000 123 000 120 000
kokouspalkkio, euroa 800* 800* 800* 750 700
Hallituksen varapuheenjohtaja, valiokuntien puheenjohtajat
vuosipalkkio, euroa 86 000 85 000 84 000 82 000 80 000
kokouspalkkio, euroa 800* 800* 800* 750 700
Hallituksen jäsen
vuosipalkkio, euroa 71 000 70 000 69 000 67 000 65 000
kokouspalkkio, euroa 800* 800* 800* 750 700
Hallituksen jäsenelle maksettu palkkio (palkkioiden keskiarvo), euroa 96 975 91 556 91 550 89 107 89 143
Toimitusjohtajan rahapalkka ja verotettavat luontoisedut, euroa 688 943 694 717 684 543 684 146 683 699
Toimitusjohtajan tulospalkkio, euroa 294 218 365 377 251 031 198 238 264 431
Toimitusjohtajan osakepalkkion kokonaisarvo, euroa 1 351 749 715 958 865 204 2 269 493 1 431 524
Palkat ja palkkiot tilinpäätöksen mukaisesti sekä vuoden aikana maksetut osakepalkkiot
ja henkilöstörahaston voittopalkkioerä/henkilötyövuosi (HTV). Koko konsernin henkilöstö
ilman toimitusjohtajaa, euroa. 60 249 58 411 58 286 56 148 54 880
Palkat ja palkkiot tilinpäätöksen mukaisesti sekä vuoden aikana maksetut osakepalkkiot
ja henkilöstörahaston voittopalkkioerä, yhteensä. Koko konsernin henkilöstö ilman
toimitusjohtajaa, euroa. 344 684 682 322 605 898 314 160 449 286 130 772 267 868 616
Keskimääräiset palkankorotukset, %
Kaksi suurinta henkilöstöryhmää, Elisa Oyj, sis. työehtosopimusten mukaiset
yleiskorotukset ja yrityskohtaiset erät sekä yhtiön päättämät korotukset. 4,0 2,0 2,6 1,9 2,4
Elisa-konsernin liikevaihto Meur 2 180,5 2 129,5 1 997,9 1 894,6 1 843,5
Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS), euroa 2,37 2,34 2,19 2,05 1,93
Osakkeen hinta (vuoden päätöskurssi), euroa 41,87 49,46 54,12 44,87 49,25
Osingon määrä, euroa/osake 2,15 2,05 1,95 1,85 1,75
* Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella

järjestettävään kokoukseen.

Elisan pitkän aikavälin taloudellinen menestys ja palkitseminen

Elisan palkitsemispolitiikan mukaan palkitseminen edistää Elisan liiketoimintastrategiaa, pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä omistaja-arvon kasvua silloin kun se on oikeudenmukaista, sitouttavaa, kilpailukykyistä ja yhtiön tavoitteita tukevaa. Toimitusjohtajan palkitseminen on perustunut tärkeimpiin taloudellisiin ja operatiivisiin kriteereihin, jotka mittaavat strategian toteutumisen menestystä ja vaikuttavat Elisan pitkän aikavälin taloudelliseen menestykseen. Elisan keskeisten taloudellisten kriteereiden kehitys on ollut myönteistä. Liikevaihdon keskimääräinen kasvu on ollut 4,3 prosenttia vuosina 2019–2023 ja vertailukelpoisen osakekohtaisen tuloksen kasvu 5,2 prosenttia. Elisan pitkän aikavälin taloudellinen kehitys ja omistaja-arvon kasvu ovat olleet myönteisiä: osakkeen kokonaistuotto on ollut noin 46 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023. Johdon osakepohjainen palkitseminen on linjassa osakkeenomistajien intressien kanssa.

2. Hallituksen palkkiot tilikaudelta 2023

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta julkisti 18. tammikuuta 2023 ehdotuksensa hallituksen palkitsemisesta. Valmistellessaan palkitsemisehdotusta nimitystoimikunta arvioi palkitsemisen kehitystä vastavilla markkinoilla, palkitsemistasoa muissa vastaavissa yhtiöissä, sekä hallituksen jäsenten työn luonnetta ja vaativuutta.

Elisan hallituksen jäsenten palkitsemisesta päättää vuosittain Elisan yhtiökokous palkitsemispolitiikan mukaisesti. Vuoden 2023 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti seuraavat palkkiot:

  • puheenjohtajan vuosipalkkio 140 000 euroa
  • varapuheenjohtajan ja valiokuntien puheenjohtajan vuosipalkkio 86 000 euroa
  • jäsenen vuosipalkkio 71 000 euroa
  • kokouspalkkio 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti vuosipalkkio maksettiin yhtiön osakkeina ja rahana siten, että 40 prosentilla palkkion määrästä hankittiin hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksettiin rahana vuosipalkkiosta menevän veronpidätyksen toimittamista varten.

Osakkeet hankittiin hallituksen jäsenille pörssistä ensimmäistä vuoden 2023 vuosineljännestä koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä kolmantena kaupankäyntipäivänä 25.4.2023. Lisäksi hallituksen jäsenille on korvattu hallitustyöskentelystä aiheutuvat matka- ja muut kulut todellisten kustannusten mukaan. Vuosipalkkiona hankittuihin osakkeisiin ei sisälly osakkeiden määräaikaista luovutusrajoitusta, mutta Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta edellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistusta yhtiössä.

Hallituksen puheenjohtajalle ei ole maksettu palkkiota osallistumisesta Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokouksiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 5.4.2023 päättämät kiinteät vuosipalkkiot, kokouskohtaiset palkkiot vuodelta 2023, vuosipalkkiolla hallituksen jäsenille hankittujen osakkeiden lukumäärät sekä hallituksen osakeomistus 31.12.2023.

Hallituksen jäsenten palkkiot vuonna 2023

Nimi Asema hallituksessa Kiinteät palkkiot,
euroa *
Hallituskokousten
palkkiot, euroa **
Valiokunta
kokousten
palkkiot, euroa**
Palkkiot yhteensä,
euroa
Kiinteillä
palkkioilla
hankitut Elisan
osakkeet, kpl*
Hallituksen
osakeomistukset
31.12.2023, kpl***
Anssi Vanjoki Puheenjohtaja 140 000 8 000 148 000 1 009 6 492
Clarisse Berggårdh Varapuheenjohtaja, Henkilöstö- ja
palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
5.4.2023 saakka
- 1 600 800 2 400 - -
Maher Chebbo Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen
71 000 16 000 6 400 93 400 511 1 598
Kim Ignatius Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 86 000 8 000 4 000 98 000 619 2 985
Katariina Kravi Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja 5.4.2023 alkaen
86 000 8 000 3 200 97 200 619 1 121
Pia Kåll Tarkastusvaliokunnan jäsen 71 000 8 000 4 000 83 000 511 1 013
Topi Manner Tarkastusvaliokunnan jäsen 18.8.2023
saakka
71 000 4 800 2 400 78 200 511 -
Eva-Lotta Sjöstedt Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen
71 000 16 000 6 400 93 400 511 1 679
Antti Vasara Tarkastusvaliokunnan jäsen 71 000 7 200 4 000 82 200 511 4 124
Yhteensä 667 000 77 600 31 200 775 800 4 802 19 012

*Yhtiökokouksessa 5.4.2023 valituille hallituksen jäsenille on 25.4.2023 hankittu kiinteillä palkkioilla Elisan osakkeita perustuen yhtiökokouksen päätökseen 5.4.2023.

** Perustuen kokousmääriin. Kokouspalkkio on 800 euroa/kokous. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen perustuen vuosien 2022 ja 2023 yhtiökokouksien päätöksiin.

*** Osakeomistukset 31.12.2023 (ml. määräysvaltayhteisöt). Ajantasainen tieto osakeomistuksista on saatavilla Elisan internetsivuilla sekä johdon liiketoimet pörssitiedotteista.

3. Toimitusjohtajan palkitseminen tilikaudelta 2023

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä ja luontaisetuuksista. Elisan palkitsemispolitiikan mukaisesti suoritukseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet mitoitetaan tavoitetasolla suuremmaksi kuin kiinteä palkka.

Elisan johtoryhmän palkitsemista (mukaan lukien toimitusjohtaja) arvioi vuonna 2023 kaksi ulkopuolista palkitsemiskonsulttia. Palkitsemista arviointiin suhteessa suuriin suomalaisiin pörssiyhtiöihin, joilla on vastaava markkina-arvo ja henkilöstömäärä ja kansainvälisesti suhteessa eurooppalaisiin tietoliikennealan verrokkiyhtiöihin. Arviointi kohdistui palkitsemisen tavoite- ja ansaintatasoihin sekä kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen väliseen suhteeseen.

3.1 Kiinteä vuosipalkka

Tilikaudella 2023 toimitusjohtajalle maksettiin kokonaispalkkaa, joka sisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavat luontoisedut (puhelin, auto, sairaskuluvakuutus). Kiinteä rahapalkka oli 641 640 euroa vuodessa (641 640 euroa vuonna 2022). Lisäksi toimitusjohtajalle maksettiin lomaraha 26 400 euroa (33 000 vuonna 2022). Verotettavat luontoisedut olivat 20 903 euroa vuodessa (20 077 euroa vuonna 2022). Lomat ja muut vastaavat ehdot on käsitelty yhtiön normaalin politiikan mukaisesti.

3.2 Muuttuvat palkitsemisen osat: lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Tilikaudelta 2023 toimitusjohtajalle maksetaan tulospalkkiota, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin, palkitsemispolitiikan mukaisiin ansaintakriteereihin: osakekohtaiseen tulokseen, liikevaihdon kehitykseen ja henkilöstö- sekä asiakastyytyväisyyden kehitykseen. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitekausi on puoli vuotta ja palkkio maksetaan puolivuosittain. Maaliskuussa 2024 toimitusjohtajalle maksetaan myös tilikauden 2023 toisen vuosipuoliskon tulospalkkio.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän enimmäisrajat, tavoitteet, maksetut palkkiot ja maksuajankohdat

2H 2022 1H 2023 2H 2023
Enimmäisraja vuosipuoliskon
kausiansiosta
90 % 90 % 90 %
Tavoitteet ja painoarvot Taloudelliset tavoitteet 70 %

50 % osakekohtainen tulos

20 % palveluiden liikevaihdon kehitys
Ei-taloudelliset tavoitteet 30 %

10 % henkilöstötyytyväisyyden kehitys
(ESG-tavoite)

20 % asiakastyytyväisyyden kehitys
Taloudelliset tavoitteet 70 %

50 % osakekohtainen tulos

20 % palveluiden liikevaihdon kehitys
Ei-taloudelliset tavoitteet 30 %

10 % henkilöstötyytyväisyyden kehitys
(ESG-tavoite)

20 % asiakastyytyväisyyden kehitys
Taloudelliset tavoitteet 70 %

50 % osakekohtainen tulos

20 % palveluiden liikevaihdon kehitys
Ei-taloudelliset tavoitteet 30 %

10 % henkilöstötyytyväisyyden kehitys
(ESG-tavoite)

20 % asiakastyytyväisyyden kehitys
Toteuma, % 61,333 % 37,730 % 38,790%
Tulospalkkio, euroa 182 160 112 058 115 206
Maksuajankohta Maaliskuu 2023 Syyskuu 2023 Maaliskuu 2024

3.3 Muuttuvat palkitsemisen osat: pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannuste koostuu suorituspohjaisista osakepalkkiojärjestelmistä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjes telmä.

Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit kunkin ansaintajakson alussa.

Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjestelmän toteuma perustuu seuraaviin tekijöihin

1) osakkeiden enimmäismäärään, josta päätetään ansaintajakson alussa,

2) tavoitteiden toteutumiseen (0–100 %),

3) osakekurssin kehitykseen.

Lisäksi osinkokorjaus voi lisätä maksettavan palkkion arvoa.

Mahdolliset palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, riippuu maksettavan palkkion suuruus päättymisen syystä. Suorituspohjaisen osakepalkkiojärjestelmän sääntöjen mukaan toimitusjohtajan on omistettava vähintään puolet järjestelmän perusteella hänelle maksetuista nettomääräisistä osakkeista, kunnes osakeomistus yhtiössä yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa arvoa ja pidettävä nämä osakkeet omistuksessaan koko toimikautensa ajan.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2018–2022

Elisa Oyj:n hallitus päätti 14.12.2017 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä oli kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022.

Osakepalkkiojärjestelmä 2018–2022

2020–2022
2023
32 000
Taloudelliset tavoitteet 100 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten liiketoimintojen liikevaihto

20 % muut liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset tavoitteet*
70,933 %
11,830 %
12 057
1.2.2023
52,85
1 351 750

** Suoritetussa osakemäärässä on huomioitu ansaintakauden aikana maksetut osingot.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2025

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2025

Ansaintajakso 2021–2023 2022–2024 2023–2025
Palkkion maksuvuosi 2024 2025 2026
Osakkeet, kpl (maksimi) 32 000 32 000 38 430
Tavoitteet Taloudelliset tavoitteet 100 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen liikevaihto

20 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet (esim. tiettyjen
palveluiden aktiiviset käyttäjämäärät
tai palveluiden myynti)
Taloudelliset tavoitteet 90 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen liikevaihto

10 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet (esim. tiettyjen
palveluiden aktiiviset käyttäjämäärät
tai palveluiden myynti)
Ei-taloudelliset tavoitteet 10 %

10 % henkilöstötyytyväisyys (ESG
tavoite)
Taloudelliset tavoitteet 90 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen liikevaihto

10 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet (esim.
tiettyjenpalveluiden aktiiviset
käyttäjämäärät tai palveluiden
myynti)
Ei-taloudelliset tavoitteet 10 %

10 % henkilöstötyytyväisyys
(ESG-tavoite)
Toteuma (%) 75,556 %
Osinkokorjaus (%) * 14,690 %
Osakkeina suoritettu määrä (kpl) 13 171
Osakkeiden luovutuspäivämäärä 31.1.2024

Luovutushinta euroa 42 2582 Osakepalkkion kokonaisarvo euroa (sisältää osakkeet,

rahaosuuden ja

varainsiirtoveron) 1 180 154 * Suoritetussa osakemäärässä on huomioitu ansaintakauden aikana maksetut osingot.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2028

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2028

Ansaintajakso 2024–2026
Palkkion maksuvuosi 2027
Osakkeet, kpl (maksimi) 2 444
Tavoitteet Taloudelliset tavoitteet 86,67 %

60 % osakekohtainen tulos

20 % kansainvälisten
digitaalisten liiketoimintojen
liikevaihto

6,67 % muut vuosittain
päätettävät liiketoiminnan
kasvuun liittyvät keskeiset
tavoitteet
Ei-taloudelliset
tavoitteet 13,33 %

10 % henkilöstötyytyväisyys

3,33 % ESG-tavoitteet
(ilmasto)

3.4 Tiedot kiinteiden ja muuttuvien palkitsemisen osien suhteellisista osuuksista

Elisan palkitsemispolitiikan mukaisesti suoritukseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet mitoitetaan tavoitetasolla suuremmaksi kuin kiinteä palkka. Suorituspohjaisissa osakepalkkiojärjestelmissä mitoitus tapahtuu ansaintajakson alussa. Toteuma on riippuvainen ansaintakriteereiden toteutumisesta. Osakkeen arvon muuttuessa maksettavan palkkion arvo kasvaa tai pienenee. Muuttuvassa palkitsemisessa pitkän aikavälin kannustimen paino on vuositasolla suurempi kuin lyhyen aikavälin kannustimen.

3.5 Lisäeläkemaksut

Toimitusjohtajan lisäeläketurva on hoidettu maksuperusteisesti. Eläkejärjestelyyn sisältyy vapaakirjaoikeus. Tilikaudella 2020 hallitus sopi toimitusjohtajan kanssa, että hän jatkaa yhtiön toimitusjohtajana toistaiseksi. Aiemman toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti hän olisi jäänyt eläkkeelle täyttäessään 60 vuotta. Lakisääteisen eläkeiän nousu kompensoidaan hallituksen päätöksellä.

Vastuuta toimitusjohtajan eläkkeeseen ikävuosille 60 ja 61 kartutettiin 42 867 euron (43 045 vuonna 2022) varauksella taseeseen. Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelyyn, ikävuodesta 62 lukien, maksettiin 176 207 euroa (174 407 vuonna 2022).

3.6 Muut taloudelliset etuudet, kuten luontaisetuudet, allekirjoittamispalkkio, sitouttamiskorvaus tai erokorvaus

Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, josta vähennetään sopimuksen irtisanomisajan palkka.

Luontaisedut sisältävät työsuhdeauton, matkapuhelimen, lankapuhelimen ja terveysvakuutuksen verotettavat arvot.

Kaikki tilikausilla 2023 ja 2022 toimitusjohtajalle maksetut palkat ja taloudelliset etuudet ja niiden suhteelliset osuudet

Tilikausi Rahapalkka,
euroa
Verotettavat
luontoisedut,
euroa
Tulospalkkiot,
euroa
Suorituspohjaisen
osakepalkkion
kokonaisarvo, euroa*
Lisäeläke, euroa Yhteensä, euroa Osakepalkkiosta
osakkeina
suoritettu
osuus, kpl
668 040 20 903 294 218 1 351 750* 219 074 2 553 985 12 057
2023 26 % 1 % 12 % 53 % 8 % 100 %
674 640 20 077 365 377 715 958 ** 217 452 1 993 504 6 426
2022 34 % 1 % 18 % 36 % 11 % 100 %

*Luovutuspäivämäärän 1.2.2023 osakekurssin mukaan **Luovutuspäivämäärän 1.2.2022 osakekurssin mukaan

3.7 Uuden toimitusjohtajan palkitseminen

Uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään viimeistään 1.3.2024.Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä vuosipalkasta, lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä, pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä ja luontoiseduista.

Lisäksi on erikseen sovittu korvauksesta, joka koskee toimitusjohtajan edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetystä. Elisan nykyisessä palkitsemispolitiikassa ei nimenomaisesti mainita tällaista korvausta, mutta siinä sallitaan kuitenkin poikkeaminen politiikasta toimitusjohtajan vaihtuessa.

Kiinteä palkka ja luontoisedut

Toimitusjohtajalle maksetaan kokonaispalkkaa, joka on 60 000 euroa kuukaudessa. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo sisältyy kokonaispalkkaan. Verotettavat luontaisedut ovat vapaa autoetu, matkapuhelinetu ja sairauskuluvakuutus. Kokonaispalkka käsittää myös mahdolliset Elisan tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden hallintoelimien jäsenille maksettavat korvaukset.

Muuttuvat palkitsemisen osat: lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä

Lyhyen aikavälin palkitseminen toteutetaan tulospalkkiona, joka perustuu yhtiön hallituksen asettamiin, palkitsemispolitiikan mukaisiin ansaintakriteereihin. Palkkion ansaintakausi on 6 kk ja palkkion maksimi on 100 % kausiansiosta. Lyhyen aikavälin kannustinta maksetaan 1.3.2024 lähtien.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän enimmäisrajat, tavoitteet, ja maksuajankohdat

1H 2024
Enimmäisraja
vuosipuoliskon
kausiansiosta
100 %
Tavoitteet ja
painoarvot
Taloudelliset tavoitteet 70 %

50 % osakekohtainen tulos

20 % palveluiden liikevaihdon
kehitys
Ei-taloudelliset tavoitteet 30 %

10 % henkilöstötyytyväisyys

10 % asiakastyytyväisyyden
kehitys

10 % ESG-tavoitteet (ilmasto)
Maksuajankohta Syyskuu 2024

Muuttuvat palkitsemisen osat: pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin palkitseminen koostuu suorituspohjaisista osakepalkkiojärjestelmistä.

Elisa Oyj:n hallitus päätti 31.1.2024 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2024–2026, 2025–2027 ja 2026–2028.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2024–2028

Ansaintajakso 2024–2026
Palkkion maksuvuosi 2027
Osakkeet, kpl (maksimi) 44 000
Tavoitteet Taloudelliset tavoitteet 86,67 %

60 % osakekohtainen tulos

20 % kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen liikevaihto

6,67 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet
Ei-taloudelliset tavoitteet 13,33 %

10 % henkilöstötyytyväisyys

3,33 % ESG-tavoitteet (ilmasto)

Muut taloudelliset etuudet

Toimitusjohtajan eläke ja eläkeikä määräytyvät Työntekijän eläkelain mukaisesti. Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika on molemmin puolin kuusi kuukautta. Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla on oikeus saada 18 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, vähennettynä irtisanomisajan palkalla. Toimitusjohtajaa koskee 12 kuukauden kilpailukielto.

Korvaus edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä

Korvaus edelliseen työhön liittyvien palkkioiden menetyksestä koostuu seuraavista osista

  • Osuuksista suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä, kuvattu alla
  • Osuuksista sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä, kuvattu alla
  • 200 000 euron käteispalkkiosta, joka maksetaan maaliskuussa 2024

Edellinen työnantaja on vahvistanut menetettyjen palkkioiden määrän, jota Elisa on käyttänyt korvauksen määrittelyssä.

Suorituspohjainen osakepalkkiojärjestelmä 2021–2025

Elisa Oyj:n hallitus päätti 4.3.2021 konsernin avainhenkilöiden suorituspohjaisesta osakepalkkiojärjestelmästä. Suorituspohjaisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2023

Elisa Oyj:n hallitus päätti 1.2.2023 sitouttavasta osakepalkkiojärjestelmästä, jota on tarkoitus käyttää hallituksen tarpeelliseksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi yhtiön avainhenkilöiden sitouttamisen varmistamiseksi, uusien osaajien houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen määrittelemissä erityistilanteissa.

Jos Elisa päättää toimitusjohtajan toimisuhteen, toimitusjohtajalle maksetaan erillisellä päätöksellä sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkiot kokonaisuudessaan.

Ansaintakausi 1.1.–31.12.2024 1.1.2024–31.12.2025
Palkkion maksuvuosi 2025 2026
Osakkeet, kpl 4 782 7 172
Ansaintajakso 2022–2024 2023–2025
Palkkion maksuvuosi 2025 2026
Osakkeet, kpl (maksimi) 3 586 3 586
Tavoitteet Taloudelliset tavoitteet 90 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten

liiketoimintojen liikevaihto

10 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät
keskeiset tavoitteet (esim. tiettyjen
palveluiden aktiiviset käyttäjämäärät tai
palveluiden myynti)
Taloudelliset tavoitteet 90 %

60 % osakekohtainen tulos (EPS)

20 % kansainvälisten digitaalisten
liiketoimintojen liikevaihto

10 % muut vuosittain päätettävät
liiketoiminnan kasvuun liittyvät keskeiset
tavoitteet (esim. tiettyjenpalveluiden
aktiiviset käyttäjämäärät tai palveluiden
myynti)
Ei-taloudelliset tavoitteet 10 %

10 % henkilöstötyytyväisyys (ESG
tavoite)
Ei-taloudelliset tavoitteet 10 %

10 % henkilöstötyytyväisyys (ESG
tavoite)

4. Palkitsemisraportin tarkistaminen

Elisan tilintarkastajana toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on tarkistanut, että lainsäädännössä edellytetyt tiedot on annettu palkkioraportissa.

Jatkuvaa työtä kohti kestävää tulevaisuutta

Kestävyysraportti 2023

Raportin kuvaus
134
Vastuullisuus Elisalla135
Ympäristövastuu141
Digitaalinen vastuu150
Sosiaalinen vastuu158
Taloudellinen vastuu
166
ESG sisällysluettelo
174
Vastuullisuuden tunnusluvut
189
Riippumaton varmennusraportti
Elisa Oyj:n johdolle223
Elisan kestävyysraportin ja ei-taloudellisia
tietoja koskevan raportin allekirjoitukset
224

Raportin kuvaus

Elisan vuoden 2023 kestävyysraportti on selvitys yhtiön ei-taloudellisista tiedoista, ja se sisältää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot. Raportti on osa Elisan vuosikertomusta, joka julkaistaan suomeksi ja englanniksi ja on saatavilla osoitteessa elisa.fi/vuosikertomus.

Tämä varmennettu kestävyysraportti on laadittu ensisijaisesti GRI-standardien (Global Reporting Initiative) mukaisesti ja ilmaston osalta TCFD:n (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) mukaisesti. Elisa raportoi ei-taloudellista tietoa myös SASB-viitekehyksen (Sustainability Accounting Standards Board) valikoitujen indikaattorien perusteella.

Raportin laadinnassa on otettu huomioon myös Nasdaq ESG Reporting Guide -ohjeistus. Vuoden 2023 ESG-indeksi on osa tätä raporttia, ja se sisältää GRI:n, SASB:n, EU-taksonomian ja TCFD:n mukaiset indikaattorit sekä omat tunnuslukumme. Lisätietoa on osoitteessa elisa.fi/vastuullisuus.

Elisan vastuullisuustietojen julkistamisen osalta seuraamme raportoinnin kehitystä ja olemme alkaneet valmistautua EU:n kestävyysraportointidirektiiviin, joka tulee Elisan osalta voimaan raportointivuonna 2024.

Elisan kestävyysraportit varmentaa kolmas osapuoli. Vuoden 2023 yritysvastuutietojen varmentaja on Ernst & Young. Rajoitettu varmennus kattaa Elisan vuoden 2023 vuosikertomuksen vastuullisuusosion. Raportointijakso on kalenterivuosi 2023.

Keskeisten näkökohtien raportointi kattaa kaikki Elisan konsernilaskennassa mukana olevat liiketoimintayksiköt (henkilöasiakkaat, yritysasiakkaat, tuotanto ja tukitoiminnot sekä tytäryhtiöt).

Raportointi vastaa Elisa-konsernin tilinpäätöksen raportointilaajuutta. Tiettyjen indikaattorien rajausta määrittää luotettavien tietojen saatavuus. Poikkeamat rajauksissa ja laskentatapojen muutokset on esitetty indikaattoreiden yhteydessä. Kehitämme edelleen raportointiamme näiltä osin kattavammaksi. Raportin taloudelliset tiedot ovat konsernin tilinpäätöksestä, ja niiden osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Ympäristötunnuslukujen osalta on laskettu GRI-ohjeistuksen mukaisesti emoyhtiön ja tytäryhtiöiden merkittävimmät ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan Corporate Standardin mukaiseen metodologiaan. Scope 3 -laskenta raportoidaan GHG Protocol Corporate Value Chain -standardin mukaisesti. Scope 2 -päästöjen raportoinnissa on otettu huomioon GHG-protokollan Scope 2 -ohjeistus. Laskentatavan kuvaus on saatavilla yritysvastuusivustollamme osoitteessa elisa.fi/vastuullisuus.

Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteelliset muutokset on esitetty tarkemmin vuosikertomuksessa.

Vuoden 2023 kestävyysraportti on Elisan 11. kestävyysraportti, ja sen julkaisupäivä on 13.3.2024. Aiemmat raportit ovat saatavilla osoitteessa elisa.fi/sijoittajille.

Yhteystiedot

Minna Kröger Yritysvastuujohtaja [email protected], puh. 050 572 7620

Sijoittajille Vastuullisuus Elisalla

Tämä on Elisan 11. varmennettu kestävyysraportti. Raportoinnilla rakennamme luottamusta ja läpinäkyvyyttä sidosryhmiämme kohtaan.

Minna Kröger Yritysvastuujohtaja

Vastuullisuus Elisalla

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Olemme sitoutuneet kasvattamaan positiivista vaikutustamme yhteiskuntaan kehittämällä ja tarjoamalla kestäviä digitaalisia ratkaisuja. Vähennämme määrätietoisesti toimintamme mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Jatkamme matkaamme kohti nettonollaa vuonna 2040. Elisa on arvioitu yhdeksi maailman vastuullisimista yrityksistä.

Kattavat, luotettavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kilpailukykyisen ja tasa-arvoisen tietoyhteiskunnan edellytys. Olemme edelläkävijä tietoliikenteen ja digitaalisten palvelujen tarjoajana. Ainutlaatuisen rajattoman datan liiketoimintamallimme avulla jokainen voi käyttää dataa Suomessa ja Virossa. Liiketoimintamme tavoite on tuottaa arvoa ja kestäviä ratkaisuja asiakkaillemme ja yhteiskunnalle.

Elisalaisten sitoutunut työskentely varmistaa missiomme toteutumisen. Olemme keskeisesti mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan sekä yritysten ja kansalaisten toiminta- ja työskentely-ympäristöihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa sekä kansainvälisesti.

Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja allekirjoittaneet YK:n naisten voimaannuttamisperiaatteet (UN Women's Empowerment Principles). Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme korruption ehkäisemiseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia kaikissa toimintamaissamme ja kumppanuusverkostossamme. Pitkän aikavälin ilmastotyömme on luonut perustan sitoutumisellemme nettonollaan vuoteen 2040 mennessä (Science Based Targets initiative).

Meille on olennaista edistää keskeisillä vastuullisuustavoitteillamme:

  • Resurssitehokkuutta sekä toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
  • Jokaisen yksityisyyden suojaa varmistamalla turvalliset digitaaliset ympäristöt
  • Oikeudenmukaista ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa
  • Innovaatioita

Digitalisaatiolla kestävää tulevaisuutta rakentamalla edistämme toimintamme kannalta olennaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joihin pystymme merkittävästi vaikuttamaan omilla toimillamme. Olemme mukana rakentamassa kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria (tavoite 9), vähennämme eriarvoisuutta (tavoite 10), teemme ilmastotekoja (tavoite 13) ja edistämme rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (tavoite 16).

Elisan vastuullinen arvonluontimalli

Raportointivuosi 2023: Muutoksen edistäminen ja kriisinsietokyvyn varmistaminen

Vuoden 2023 aikana jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä Lähi-Idässä muodostunut humanitaarinen kriisi ja sen jännitteet lisäsivät gloabaalisti geopoliittista epävakautta, taloudellista epävarmuutta ja kyberturvallisuusriskejä. Näiden seurauksena vakiintuneetkin demokratiat ovat kohdanneet haasteita. Tämä kehitys on edelleen vahvistanut yritysten ja organisaatioiden tarvetta kasvattaa resilienssiä ja kyvykkyyttä turvata toimintojensa kyberturvallisuus.

Suomen turvallisuusympäristö muuttui olennaisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomi arvioi uudelleen turvallisuuspoliittista tilannettaan ja liittyi Naton täysjäseneksi 4.4.2023. Tämä vahvisti vakautta ja turvallisuutta Suomessa ja koko Itämeren alueella sekä Pohjois-Euroopassa.

Vuonna 2023 koettiin jälleen maailmanlaajuisesti lähihistorian vakavimpia ilmastokriisejä, kuten tulvia, metsäpaloja ja äärimmäisiä helleaaltoja. On selvää, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos vaatii huomattavia toimenpiteitä. Vuoden lopussa Dubaissa järjestetty COP28-kokous herätti toiveikkuutta tulevaisuudesta, kun maailman valtiot pystyivät neuvottelemaan yhteisen sopimuksen ja sitoumuksen, jonka tavoitteena on siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Se tulee nopeuttamaan siirtymistä puhtaaseen energiaan ja innovatiivisiin teknologioihin, joita tarvitaan korvaamaan vanhat, fossiilipohjaiset järjestelmät.

Tässä toimintaympäristössä Elisa on sitoutunut, ja sidosryhmämme odottavat meidän sitoutuvan, vielä entistäkin vaikuttavampiin vastuullisuustoimiin. Turvaamme yhteiskunnan kriisinsietokykyä, varmistamme kyberturvallisuuden ja tietoturvan, taistelemme ilmastonmuutosta vastaan sekä edistämme toimitusketjun vastuullisuutta ja digitaalista osallisuutta. Kohtaamamme haasteet vaativat monimuotoista ja globaalia yhteistyötä.

Yritysvastuun hallinnointi

Noudatamme lakeja ja yleisiä toimintaperiaatteitamme kaikessa toiminnassamme ja edellytämme sitä myös yhteistyökumppaneiltamme. Elisan yleisissä toimintaperiaatteissa (Code of Conduct) olemme määrittäneet arvoihimme perustuvat toimintatapamme. Elisa noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallinnointikoodia.

Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä 2023

Elisan olennaiset vastuullisuusasiat käsitellään ja ne hyväksytään Elisan hallituksessa, johtoryhmässä ja yritysvastuun johtoryhmässä.

Elisan tarkastusvaliokunta käsittelee ja hallitus hyväksyy keskeisten vastuullisuusindikaattoreiden tulokset neljännesvuosittain osana osavuosi- ja puolivuosikatsauksia. Hallitus hyväksyy ja allekirjoittaa vuosittaisen kestävyysraportin kokonaisuudessaan.

Elisan johtoryhmässä on ollut Viestintä- ja yritysvastuujohtaja vuodesta 2023. Johtoryhmä keskustelee ja päättää Elisan vastuullisuusstrategian painopistealueista, indikaattoreista ja tavoitteista sekä seuraa niiden edistymistä.

Elisan yritysvastuun johtoryhmä varmistaa, että Elisan yritysvastuustrategia toteutuu yhtiön liiketoiminnassa ja toiminnoissa. Vuonna 2023 yritysvastuun johtoryhmässä oli jäseniä Elisan johtoryhmästä, liiketoiminnoista, kansainvälisistä liiketoiminnoista, Elisa Eestistä, sijoittajasuhde- ja tukitoiminnoista sekä henkilöstöhallinnosta. Yritysvastuun johtoryhmä kokoontui vuonna 2023 aikana kahdeksan kertaa. Vuoden 2023 aikana vastuullisuuden resursseja vahvistettiin Elisa Eestissä.

Elisan yritysvastuutiimi tukee organisaatiota strategisten vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa. Toimintojen asianmukainen sertifioitu ISO-johtamisjärjestelmä tukee Elisan vastuullisuustyötä ja tuo siihen vastuuvelvollisuutta. Elisan yritysvastuutiimi vastaa myös ESG-tietojen hallinnasta ja raportoinnista.

Elisan raportointi on perustunut olennaisuusarvioinnin tuloksiin usean vuoden ajan. Tulokset on esitetty olennaisuusmatriisin muodossa. Valmistautuessaan kestävyysraportointidirektiivin vaatimuksiin Elisa aloitti vuonna 2023 kaksoisolennaisuuden arvioinnit, jotka perustuvat Euroopan tilinpäätösraportoinnin ohjausryhmän (EFRAG) määrittelemiin periaatteisiin sekä eurooppalaisiin kestävyysraportoinnin standardeihin (ESRS).

Elisan yritysvastuun hallinnointimalli

Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset

Vastuullisuus on ollut osa Elisan strategiaa jo vuodesta 2009. Strategiset vastuullisuuden painopistealueemme päivitettiin vuonna 2022 ja olivat voimassa vuonna 2023.

Elisa on asettanut strategiset vastuullisuustavoitteet jokaiselle neljälle vastuullisuusalueelleen. Nämä pitkän tähtäimen tavoitteet ohjaavat yhteiskunnassa jäljitettävissä olevia myönteisiä muutoksia, joita Elisan liiketoimintastrategioissa voidaan edistää. Strategiset tavoitteet ja näiden tavoitteiden avainmittarit asetetaan sekä vastuullisen liiketoimintamme varmistamiseksi että ennen kaikkea positiivisen panoksen lisäämiseksi yhteiskunnassa. Toimenpiteet painopistealueilla sisällytetään liiketoimintastrategioihin ja toimintasuunnitelmiin, joiden tuloksia seurataan säännöllisesti.

Mittaamme yleistä sidosryhmänäkemyksemme suorituskykyä kestävän kehityksen keskeisillä menestysmittarillamme, jolla sidosryhmämme näkevät Elisan panoksen yhteiskuntaan. Kysely tehdään kuukausittain osana kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kyselyitä Suomessa ja Virossa. Kyselyissä kysytään 8 000 vastaajalta, onko Elisa vastuullinen toimija yhteiskunnassa. Tulokset ohjaavat toimintaamme vastuullisten käytäntöjemme ja sidosryhmävuoropuhelun kehittämiseksi. Tämä on myös yksi Elisan strategisista tuloskorttimittareista

Lisäksi olemme asettaneet kunnianhimoisen ilmastotavoitteen vuodelle 2030, joka on hyväksytty Science Based Targets -aloitteessa. Se on tärkeä virstanpylväs matkallamme kohti nettonollaa 2040. Indikaattoria kuvataan tarkemmin tämän raportin Ympäristövastuu-osiossa.

Tunnustukset vuonna 2023

Yhteistyö ja yhteiset tavoitteet toimitusketjun toimijoiden kanssa ovat ratkaisevia Elisan nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi 2040 mennessä. Yhteistyö toimitusketjun toimijoiden kanssa on jo hyvällä tasolla, mistä osoituksena Elisan saama CDP Supplier Engagement Leader -tunnustus.

MSCI nosti Elisan ESG-luokituksen korkeimmalle AAA-tasolle. Elisa on mukana FTSE4Good-indeksisarjassa sekä sukupuolten tasa-arvoa kuvastavassa vuoden 2023 Bloomberg Gender-Equality -indeksissä.

Elisa pääsi Financial Timesin eurooppalaisten ilmastojohtajien listalle jo kolmantena peräkkäisenä vuotena ja suomalaisyrityksistä korkeimmalla pistemäärällä. Elisa on mukana myös FT:n eurooppalaisten monimuotoisuuden johtajien listalla.

Brand Finance Nordic 150 -analyysin mukaan Elisa on säilyttänyt asemansa toiseksi vahvimpana pohjoismaisena brändinä. Elisan brändin arvo kasvoi 14 prosenttia 1,4 miljardiin euroon, ja yhtiön luokitus oli AAA. Suomalaiset kuluttajat valitsivat Elisan jälleen toimialansa vastuullisimmaksi brändiksi (Sustainable Brand Index 2023).

Elisa voitti Distributed Energy Storage Project of the Year -palkinnon vuoden 2023 Energy Storage Awards -kilpailussa Lontoossa.

Elisa Eesti sai työnantajana kaksi merkittävää tunnustusta: vuoden 2023 työnantaja ja organisaatio, joka arvostaa mielen hyvinvointia (kultataso).

Lisäksi vuoden 2024 alussa Elisa nousi maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon Corporate Knights Global 100 -listalla. Sustainalytics nosti 2024 ESG Top-Rated Companies -listalle ja CDP Elisan ilmastoraportoinnin A-listalle. Arvioinnit perustuvat vuoteen 2023.

Elisan indeksit ja sitoumukset

Tavoitteet ja tulokset 2023

VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN VASTUULLINEN TOIMINTA
Ympäristövastuu
Edistämme asiakkaidemme resurssi
tehokkuutta
TAVOITE 2024:
STATUS:
50 % hiilikädenjäljen
12 %
kasvattaminen*
TAVOITE 2024:
STATUS:
-20 % verkon energia-
-26 %
tehokkuuden muutos*
Digitaalinen vastuu
Varmistamme ihmisten yksityisyyden
turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa
ympäristössä
TAVOITE 2024:
STATUS:
12 Kyberturvallisuusharjoitusten
8
määrä viranomaisten ja isojen
yritysasiakkaiden kanssa**
TAVOITE 2024:
STATUS:
Kyberturvallisuusindeksin
95 %
tulos 92 %
Sosiaalinen vastuu
Edistämme oikeudenmukaista ja digi
taalisesti osallistavaa yhteiskuntaa
TAVOITE 2025:
STATUS:
Elisan nopeiden
92,5 %
yhteyksien väestöpeitto
TAVOITE 2024:
STATUS:
32 % naisten osuus
29 %
esihenkilöistä
Taloudellinen vastuu
Kiihdytämme innovaatioita ja
edistämme kestävää arvonluontia
TAVOITE 2020–2023:
Keskipitkän aikavälin tavoitteiden
mukainen jatkuva tuloksen
kasvattaminen
TAVOITE 2024:
STATUS:
>100 uusia patentti
80
hakemuksia*
Vertailuvuosi 2021. *Kumulatiivinen 2022–2024. Tavoitteet vuoden lopussa
Tavoitteen mukainen
Etenee
Ei tavoitteessa
ESG data

MISSIOMME Digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus

Elisan Compliance-ohjelman avulla camLine varmistaa lakisääteisten vaatimusten ja sisäisten sääntöjen noudattamisen sekä ylläpitää korkeimpia eettisiä standardeja maailmanlaajuisessa toiminnassaan. Vuonna 2023 compliance-työmme keskeisiä painopistealueita olivat tietoisuuden lisääminen sekä lahjonnan ja korruption vastainen työ.

Robert Ostermair Team Lead Legal & Compliance, camLine

Elisan Compliance-ohjelma

Elisan yleiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) luovat perustan Elisan Compliance-ohjelmalle, jonka tarkoituksena on varmistaa lakien ja Elisan yleisten toimintaperiaatteiden mukainen toiminta koko Elisa-konsernissa.

Vuoden 2023 aikana Elisan konserninlaajuista Compliance-hallintoa ja Compliance-ohjelmaa kehitettiin edelleen hyväksymällä Elisan Compliance-viitekehys. Työntekijät koko konsernissa jatkoivat yleisten toimintaperiaatteiden verkkokoulutusta, ja koulutuksen suorittamista seurattiin konserninlaajuisesti. Verkkokoulutus on myös osa uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.

Lahjonnan ja korruption vastaisen ohjelman kehitystä ja toteuttamista jatkettiin yhtenä Compliance-ohjelman painopistealueena. Vuonna 2023 jatkoimme Elisan lahjonnan ja korruption vastaisen verkkokoulutuksen suorittamisen seurantaa. Koulutus on pakollinen kaikille Elisan konserniyritysten työntekijöille. Verkkokoulutuksen lisäksi järjestimme kohdennettuja pienryhmäkoulutuksia ja -keskusteluja konsernin eri yksiköissä.

Vuonna 2023 jatkoimme ihmisoikeuksia koskevien vaikutusten arviointia etenkin kansainvälisissä myyntiprosesseissamme. Elisa Polystarissa ja camLinessa otettiin käyttöön Elisan eettisen myynnin periaatteet, joiden tavoitteena on varmistaa, että Elisan tuotteita ei käytetä ihmisoikeuksia loukkaavalla tavalla ja että toiminnassamme noudatetaan Elisan lahjonnan ja korruption vastaisia periaatteita.

Lisäksi toteutimme päivitetyn ihmisoikeusvaikutusten arviointimme, joka on yhdenmukaistettu vastaamaan paremmin EU:n kestävän kehityksen sääntelyn vaatimuksia. Arviointi tehtiin Suomessa ja kansainvälisesti, ja se on ulkopuolisen ihmisoikeusasiantuntijan tarkastama ja kommentoima. Nykyisen ihmisoikeuksien verkkokoulutuksemme lisäksi järjestimme valikoiduille tiimeille sisäisiä työpajoja ulkoisen ihmisoikeusasiantuntijan johdolla. Osallistuimme edelleen Joint Alliance for CSR (JAC) -yhteistyöverkoston ihmisoikeuksia käsittelevän työryhmän toimintaan.

Muita keskeisiä toimia Elisan Compliance-ohjelmassa vuonna 2023 olivat Elisan eturistiriitoja koskevien ohjeiden päivittäminen, kilpailulainsäädäntöä koskevan kohdennetun koulutuksen järjestäminen valikoiduille kohderyhmille, Elisan eettisiä hankintaperiaatteita koskevan koulutuksen kohderyhmän laajentaminen sekä viennin valvontaa ja pakotteita koskevan lainsäädännön noudattamisen seuranta ja varmistaminen.

Tärkeä osa Compliance-ohjelmaa on varmistaa riittävät menettelyt ja toimintatavat mahdollisten Elisan yleisten toimintaperiaatteiden rikkomusten ilmoittamista ja käsittelyä varten, mukaan lukien Elisan keskitetyn ilmoituskanavan ylläpito sekä kanavan kautta tehtyjen ilmoitusten käsittely. Ilmoituskanavan kehittämistyöhön on sisältynyt myös konsernitason periaatteiden ja menettelytapojen päivittäminen ilmoittajan suojaa koskevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Menettelytavat ja ohjeet

Elisan yleiset toimintaperiaatteet perustuvat arvoihimme. Elisan hallitus on hyväksynyt ne koko Elisa-konsernia sitoviksi, ja ne koskevat kaikkia liiketoimintojamme, työntekijöitämme ja yhteistyökumppaneitamme. Yhteisesti sovituilla toimintaperiaatteilla edistämme kestävää ja menestyksekästä liiketoimintaa ja vahvistamme sidosryhmiemme luottamusta meihin.

Muita vastuullisuuden ja kestävän toiminnan kannalta keskeisiä sisäisiä periaatteita ovat Elisan eettisen ostamisen periaatteet, henkilöstöpolitiikat (esim. tasa-arvoperiaatteet), markkinointi- ja myyntiohjeet sekä ympäristö-, riskienhallinta- ja tietoturvapolitiikka.

Vuonna 2023 Elisa tarkasteli uudelleen ympäristöpolitiikkaansa ja energiapolitiikkaansa.

Elisan menettelytavat ja ohjeet

Riskienhallinta

Riskinarviointi on olennainen osa Elisan suunnittelu- ja kehitysprosessia. Sen avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. Elisa jakaa riskinsä strategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviin riskeihin sekä rahoitusriskeihin. Olennaiset vastuullisuusriskit ja niiden hallinta on kuvattu eri vastuullisuusaihealueiden yhteydessä

Lisätietoja riskienhallinnasta

Avoin sidosryhmädialogi

Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on tärkeä osa Elisan päivittäisen liiketoiminnan kehittämistä. Sen avulla pystymme saavuttamaan vastuullisuustavoitteemme.

Käymme jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa säännöllisissä tapaamisissa sekä erilaisten kyselyjen ja selvitysten avulla. Olennaisten näkökohtien säännöllinen tarkastelu sekä yhteiskunnallisen ja liiketoiminnallisen vaikuttavuuden arviointi ovat tärkeitä osia Elisan yritysvastuun johtoryhmän työtä.

Vuonna 2023 teimme sisäisen sidosryhmäkyselyn Elisan työntekijöille. Lisäksi järjestimme useita sidosryhmätapaamisia kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Keskustelimme siitä, mitä he odottavat meiltä vastuullisuuden osalta nyt ja lähitulevaisuudessa. Tulokset osoittivat, että ympäristöön liittyvät odotukset ovat kasvaneet etenkin energiaan liittyvissä asioissa ja ESG-tietojen yleisen läpinäkyvyyden osalta. Elisan olennaisuusanalyysin tuloksia on päivitetty vastaavasti.

Elisan sidosryhmät ja vuorovaikutus

SIDOSRYHMÄ – PÄÄASIALLISET VUOROVAIKUTUSKANAVAT VUODEN 2023 AIKANA ESIIN NOUSSEET TEEMAT
Työntekijät: vuoropuhelu esihenkilön kanssa, henkilös
tökysely, oppimista ja kehittymistä koskeva vuoropuhelu,
arvokeskustelu
Datan eettinen käyttö ja tekoäly, energiatehokkuus,
työn joustavuus ja etätyö, työhyvinvointi ja henkinen
kuormittavuus, ilmasto, monimuotoisuus, oikeudenmu
kaisuus ja osallisuus
Asiakkaat: asiakastapaamiset, asiakaskyselyt,
fokusryhmät, asiakkaiden pyynnöt ja palaute
Eettiset myyntikäytännöt (esim. myynti senioreille),
kyberturvallisuus, Elisan ilmastotoimet, kiertotalous,
tekoäly
Omistajat, sijoittajat: sijoittajatapaamiset, sijoittajien
tietopyynnöt
Kestävyys rahoituksessa, energiatehokkuus, ilmastotyö
ja -tavoitteet, biodiversiteetti, datan eettinen käyttö ja
tekoäly
Alihankkijat, kumppanit: alihankkijatapaamiset ja
palautekyselyt, koulutukset
Energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen hillitseminen,
Scope 3 -päästöjen vähentäminen
Yhteiskunnalliset toimijat ja viranomaiset:
tapaamiset, työpajat ja kyselyt
Ilmasto, kyberturvallisuus, saavutettavuus, toimivan
yhteiskunnan turvaaminen, eettinen data ja tekoäly
Lasten ja nuorten hyväksi työskentelevät yhteiskun
nalliset toimijat: kyselyt, tapaamiset, koulutukset ja
työpajat
Digitaalisten alustojen liikakäytöstä aiheutuva syrjäyty
minen, lasten turvallisuus, yksityisyyden suoja verkossa
ja tietoisuuden lisääminen

Elisan olennaisuusmatriisi

Edistämme asiakkaidemme resurssitehokkuutta

Ympäristövastuutamme on torjua kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Elisa voi merkittävästi vaikuttaa kehitykseen tarjoamalla ratkaisuja, jotka edistävät yhteiskunnan energia- ja materiaalitehokkuutta.

Huomattava osa Elisan liikevaihdosta tulee yhteyspalveluista. Ne mahdollistavat muun muassa paikasta riippumattoman työn, joka parantaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja vähentää matkustamista sekä siihen liittyviä hiilidioksidipäästöjä. Nämä palvelut edellyttävät teknistä infrastruktuuria, joka kuluttaa paljon sähköä. Loppukäyttäjät tarvitsevat myös laitteita, jotka vaativat resursseja koko elinkaarensa ajan. Siksi kiinnitämme toiminnassamme huomiota energia- ja materiaalitehokkuuteen.

Elisan missiona on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus ja siten nopeuttaa hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamista. Siksi olemme sitoutuneet Pariisin sopimuksen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Integroimme vastuullisuutta liiketoimintaamme pitkällä aikavälillä, mikä tuo vakautta yhä monimutkaisemmassa ja vaikeammin ennustettavassa maailmassa.

Kestävyysraportti 2023 142

Elisan missio on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Ilmastokriisi vaatii tavoitteellista yhteistyötä. Halusimme nostaa tavoitetasoamme ja asetimme vuodelle 2040 nettonollailmastotavoitteen, joka sisältää myös toimitusketjun.

Veli-Matti Mattila Toimitusjohtaja

Vuoden 2023 alussa Elisasta tuli ensimmäinen suomalainen pörssiyhtiö, jolla on uudet, Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymät tieteeseen perustuvat nettonollailmastotavoitteet.

Edistämme kunnianhimoisia tavoitteitamme Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelmassa. Suunnitelma on tarkoitettu sidosryhmillemme, jotka haluavat ymmärtää lyhyen ja pitkän aikavälin lähestymistapaamme hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussamme 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti ja oikeudenmukaisen siirtymän kautta.

Ilmastosiirtymämme aikana muodostamme yhä paremman käsityksen arvoketjustamme ja sen erilaisista ympäristövaikutuksista ja voimme ryhtyä toimiin niiden lieventämiseksi. Scope 3 -päästöjen erityisen haastava osa-alue vaatii laajaa yhteistyötä toimitusketjussa. Toimitusketjullamme on tärkeä rooli myös luonnon ekosysteemien suojelemisessa.

Minimoimme Elisan toiminnan negatiiviset ympäristövaikutukset (jalanjälkemme) ja tarjoamme resurssitehokkuutta edistäviä ratkaisuja (kädenjälkemme), jotka auttavat asiakkaitamme vähentämään omia hiilidioksidipäästöjään.

Elisan ympäristövastuu

Lyhyen aikavälin ilmastotavoite vuodelle 2030:

Lyhyen aikavälin ilmastotavoitteessa Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2021. Saavutamme tavoitteen ilman päästöhyvityksiä tai arvoketjun ulkopuolisia hillintätoimia.

Nettonollatavoite vuodelle 2040:

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteessa Elisa on sitoutunut vähentämään absoluuttisia Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä perusvuodesta 2021. Asetamme etusijalle hiilestä irtautumisen suorien päästöjen vähennyksillä, ja kaikki jäännöspäästöt neutraloidaan SBTi-kriteerien mukaisesti ennen nettonollapäästöjen saavuttamista vuonna 2040.

Sidosryhmätyömme ympäristövastuun alalla

Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintomallimme takaa sääntöjenmukaisen, tehokkaan ja oikea-aikaisen päätöksenteon sekä ylimmän johdon ja liiketoimintojen strategisen sitoutumisen kestävään kehitykseen, mikä vastaa sidosryhmiemme odotuksia ja omia liiketoimintavaatimuksiamme.

Elisan ympäristöasioiden hallintomalli TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Kommunikoimme aktiivisesti viranomaisten kanssa ICT-alan ympäristövaikutuksista ja valmistaudumme hyvissä ajoin EU:n tulevaan sääntelyyn, kuten yritysten kestävyysraportointia koskevaan direktiiviin ja Euroopan energiatehokkuusdirektiiviin. Elisa teki vuonna 2023 kaksoisolennaisuuden arvioinnin kestävyysraportointia koskevien eurooppalaisten standardien (ESRS) mukaisesti. Se auttoi meitä määrittämään ympäristövastuun näkökohtia, joilla on suurin vaikutus toimintaamme. Energiatehokkuus ja materiaalitehokkuus on määritetty painopistealueiksemme. Arvioinnissamme olemme tunnistaneet kiertotalouden mahdollisuudeksi ja tutkineet myös mahdollisia luontoon liittyviä vaikutuksia.

Olennaisuus ja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa

Odotukset tietojen läpinäkyvyydestä ja tarkkuustasosta kasvavat edelleen myös muiden sidosryhmien keskuudessa. Elisan yritysasiakkaille lisäsimme vuonna 2023 Fokus-portaaliimme automatisoituja laskelmia toimitusketjuun liittyvistä päästöistä ja Elisan asiakkailleen tarjoamista mahdollisuuksista. Olemme myös ylläpitäneet ympäristövastuuseen liittyvien hallintajärjestelmiemme ISO-sertifiointeja. Elisan ympäristöjärjestelmä ja ISO 14001 -standardi tukevat meitä sellaisten

toimintojen laajassa hallinnassa, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön eri tavoin. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen, johon Elisan energianhallintajärjestelmä ja ISO 50001 -standardi keskittyvät, auttaa meitä pienentämään kustannuksia ja päästöjä.

Elisan ISO 14001- ja ISO 50001 -sertifioinnit

Planeetan kestokyvyn turvaaminen

Resurssien niukkuus ja ilmastonmuutos aiheuttavat maailmanlaajuisesti kriisejä, kuten sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta sekä luonnon monimuotoisuuden nopeaa häviämistä. Elisalla ei ole omaa valmistustoimintaa, mutta voimme ottaa esille asiaan liittyviä ympäristökysymyksiä toimitusketjussamme esimerkiksi maankäytön osalta. Uskomme kuitenkin, että Elisa voi parhaiten suojella luonnon ekosysteemejä torjumalla ilmastonmuutosta arvoketjussaan. Vuonna 2023 jatkoimme ymmärryksen rakentamista Elisan riippuvuuksista ja suorista vaikutuksista luontoon.

Elisan työ luonnon ekosysteemien hyväksi

Valikoitujen päästöhyvitysten hyödyntäminen

Voimme tukea luonnon monimuotoisuutta ja oikeudenmukaista ilmastosiirtymää myös hankkimalla huolellisesti valikoituja päästöhyvityksiä korkealaatuisista hankkeista, jotka ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.

Elisa on parantanut toimintojensa energiatehokkuutta vuosikymmenen ajan, ottanut käyttöön hiilettömän sähkön ja kehittänyt kiertotaloutta. Vuodesta 2020

alkaen olemme lievennyshierarkiamme mukaisesti toimineet vapaaehtoisesti myös arvoketjumme ulkopuolella etenkin hankkeissa, joista on hyötyä ihmisille ja luonnolle.

Tämä tarkoittaa, että olemme hankkineet päästöhyvityksiä siinä määrin kuin emme ole vielä pystyneet sitomaan lievennyshierarkiamme mukaisesti jäljellä olevia Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä sekä toiminnoissa syntyvän jätteen, liikematkustamisen ja työmatkaliikenteen päästöjä Scope 3 -kategoriassa. Näemme tämän edistysaskeleena kohti lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteitamme.

Kehitämme jatkuvasti Elisan päästökompensaatioportfoliota, joka tällä hetkellä koostuu pääasiassa metsänsuojelu-, uudelleenmetsitys- ja energiatehokkuushankkeista. Vuonna 2023 poistimme käytöstä 11 101 tonnin hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän päästöhyvityksiä. Elisan päästökompensointi

Ennen aurinkokeitintä kävin keräämässä polttopuita pitkien matkojen takaa, ja joskus jouduin jäämään pois koulusta. Nyt meillä on myös valoa, joten voin opiskella iltaisin.

Luumona

Chiyumu, Monzen alue, Sambia Hanke on osa Elisan päästökompensaatioportfoliota. Lähestymistapamme ympäristöstrategiaan

Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet vaikuttavat Elisan strategiaan ja rahoitussuunnitteluun. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ollut osa strategiaamme vuodesta 2009. Ilmastosiirtymäsuunnitelmamme yhdenmukaistaa sekä strategiset että taktiset toimet koko organisaatiossa.

Elisan lähestymistapa ilmastostrategiaan TCFD-viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Elisan ympäristöstrategia on edennyt johdonmukaisesti kohti nettonollapäästöjen yhteiskuntaa. Vuodelle 2023 valitsimme seuraavat painopistealueet:

  • Strateginen ennakointimme perustui erityisesti kaksoisolennaisuuden arviointiin ilmastoon ja luontoon liittyvien riippuvuuksien, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta kaikilla ESRS:n mukaisilla ympäristövastuun alueilla.
  • Hiilijalanjälkemme minimoinnin ja oman toimintamme resurssitehokkuuden jatkuvan parantamisen ohella työskentelimme Scope 3 -päästöhankkeissa, joissa luomme perustan syvemmälle ilmastoyhteistyölle Elisan toimitusketjussa.
  • Vastaavasti jatkoimme hiilikädenjälkemme kasvattamista tunnistamalla ja todentamalla asiakkaiden toimintaa mahdollistavia vaikutuksia, joita Elisa voi tarjota sidosryhmilleen.

Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelma on yhdistävä ympäristövastuun hanke, jota monet muut strategiset hankkeet tukevat.

Ilmastosiirtymäsuunnitelman mukaiset toimet

Olemme päivittäneet tieteeseen perustuvan lyhyen aikavälin tavoitteemme vuodelle 2030 ja asettaneet uuden nettonollatavoitteen vuodelle 2040. Ilmastosiirtymätoimilla saavutamme asettamamme päästötavoitteet. Nämä ovat pitkän aikavälin muutostoimia matkalla kohti kunnianhimoisia tavoitteitamme.

Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelmassa määritetään konkreettiset lyhyen aikavälin toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Lyhyen aikavälin suunnittelussa keskitytään Elisan vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamiseen. Suunnitelma luo myös perustan Elisan pitkän aikavälin ilmastotavoitteen ja nettonollatavoitteen saavuttamiselle vuoteen 2040 mennessä.

On selvää, että Elisan ilmastotavoitteiden saavuttaminen on pitkälti riippuvaista ulkoisten sidosryhmien toiminnasta. Siksi toimimme ennakoivasti eri sidosryhmien kanssa etenkin toimitusketjussamme. Keskeistä on myös yhteistyö vertaisyritysten ja -toimialojen, sääntely-, hallinto- ja muiden organisaatioiden sekä yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ilmastosiirtymäsuunnitelmassamme kuvataan läpinäkyvästi toimintaamme, jotta voimme rakentaa luottamusta ilmastosiirtymäämme.

Vuonna 2023 muodostimme kolme keskeistä työryhmää Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelman kehittämiseksi energian, toimitusketjun ja kiertotalouden osalta. Tuemme tätä toimintaa strategisilla ennakointikeskusteluilla, läpinäkyvillä tulostiedoilla ja dialogilla siitä, mitä Elisan missio – digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus – tarkoittaa jokapäiväisessä työssämme. Kehitämme myös edelleen ympäristöjärjestelmäämme koskevaa henkilöstökoulutusta tähän suuntaan.

Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelma

Elisan 3G-verkko 4G- ja 5G-verkot energiaa siirrettyä

Tiina Höckert Head of Mobile Access

Suomessa suljettiin vuoden 2023 loppussa. kuluttavat vähemmän tietomäärää kohti.

Toimintamme energiatehokkuuden edistäminen

Osana toimintaamme olemme kiinnittäneet Elisan strategiassa huomiota energiaan liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vuodesta 2009 lähtien. Ne ovat jatkossakin olennainen osa ilmastosiirtymäsuunnitelmaamme, sillä sähkönkäyttö on merkittävä osa digitalisaation ympäristöjalanjälkeä.

Vuoden 2023 loppuun mennessä olimme parantaneet siirretyn mobiilidatan energiatehokkuutta lähes 73 prosenttia prosenttia vuodesta 2016. Elisan hiilijalanjälki (Scope 1- ja Scope 2 -päästöt) on pienentynyt yli 60 prosenttia prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Oman toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi kehittämiämme innovaatioita on voitu myös tuotteistaa osaksi kestäviä ratkaisuita, joita tarjoamme myös asiakkaillemme.

Elisan energiatehokkuustyö

Materiaalitehokkuuden parantaminen kiertotaloudella

Resurssien riittävyys lineaarisessa taloudessa on kasvava haaste yrityksille. Tämä otetaan huomioon myös ilmastosiirtymäsuunnitelmassamme. Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota Elisalle ja toimitusketjukumppaneillemme kestävämpiä toimintatapoja.

Vähentääksemme toimintamme jätteiden määrää korjaamme, kunnostamme ja käytämme uudelleen mahdollisuuksien mukaan ja kierrätämme vastuullisesti esimerkiksi verkkolaitteita.

Tarjoamme laitteiden korjauspalveluja ja erityisiä kiertotalouden liiketoimintamalleja myös asiakkaillemme.

Elisan materiaalitehokkuustyö

Yhteisten ilmastotavoitteiden asettaminen toimittajillemme

Osana Elisan ilmastosiirtymäsuunnitelmaa näemme, että toimitusketjukumppaniemme yhteiset ilmastotoimet ovat ratkaisevan tärkeitä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Vuonna 2023 laajensimme edelleen syvää yhteistyötämme yli 100 keskeisen toimittajan kanssa kutsumalla heidät mukaan CDP:n toimitusketjuohjelmaan. Kehitimme myös toimittajatietokantaamme entisestään toimittajien yritysvastuun osalta.

Vendor managereita opastetaan ottamaan huomioon Elisan vuoden 2040 nettonollatavoitteet ja keskustelemaan niistä tärkeimpien toimittajiemme kanssa. Tämä luo perustan jatkuvalle vuoropuhelulle, jossa keskitytään ilmastonmuutokseen ja luonnonvaroihin ja puututaan myös ilman, veden ja maaperän saastumisen kaltaisiin riskeihin.

Vuonna 2023 Elisa sai CDP:ltä Supplier Engagement Leader -tunnustuksen. Elisa sijoittui 8 prosentin kärkeen, kun arvioidaan ilmastonmuutokseen liittyvää toimitusketjun sitouttamista vuoden 2022 CDP-tietojen perusteella.

Kestävä kehitys Elisan toimitusketjussa

Epävarmuustekijöiden hallinta ilmastosiirtymässä

Ilmastosiirtymäsuunnitelmamme syvenee ja kypsyy ajan myötä, kun jatkuva parantaminen tuo meille enemmän kokemusta ja näkemystä. Tarkastelemalla prosesseja ja tuloksia säännöllisesti ja vertaamalla niitä tavoitteisiin voimme tunnistaa ja korjata puutteita.

Annamme asiakkaillemme mahdollisuuden ostaa kunnostettu laite uuden sijaan, jos korjaaminen ei ole mahdollista.

Juha Tiihonen Liiketoimintapäällikkö, Fonum

Ilmastoriskien lieventäminen ja niihin sopeutuminen

Riskinarviointi on olennainen osa strategiatyötämme. Tunnistamme ja arvioimme myös ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia ja reagoimme niihin, jotta voimme turvata liiketoimintamme, ja varmistamme EU:n taksonomia-asetuksen ja muiden säännösten noudattamisen.

Suunnittelemme toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi omassa toiminnassamme esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia teknologioita tai asiakkaille tarjoomamme kautta.

Elisan ympäristöriskienhallinta TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Ilmastovaikutusten ja ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi

Vaikka osa ilmastoriskeistä näkyy ja aiheuttaa merkittävää haittaa vasta pidemmällä aikavälillä, kaikki ilmastoriskit ovat merkittäviä. Siksi on tärkeää tunnistaa ne ja ryhtyä hyvissä ajoin lieventäviin toimiin. Kehitämme jatkuvasti verkkojamme ja muita teknisiä toimintojamme niin, että käytämme toiminnassamme mahdollisimman vähän energiaa Elisan ratkaisuilleen asettamien laatukriteerien saavuttamiseen.

Arvioimme ilmastoon liittyvien riskien olennaisuutta markkinariskien ja teknologiamuutosten, maineriskien, poliittisten ja oikeudellisten riskien sekä fyysisten riskien perusteella. Skenaarioita tukevia lähteitä ovat EU, kansainvälinen ilmastotutkimuskeskus CICERO (Center for International Climate Research), hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) ja ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkaisua käsittelevä työryhmä TCFD (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures). Vuonna 2023 arvioimme ilmastovaikutusriskejä ja strategisia mahdollisuuksia ESRS:n mukaisesti.

Elisan johtoryhmä tarkastelee merkittäviä ilmastoriskejä osana Elisan yritysriskien arviointia.

Ilmastoriskien lieventäminen omassa toiminnassamme

Osana Elisan ympäristöjohtamis- ja energianhallintajärjestelmien ISO-sertifiointia arvioimme järjestelmiin liittyvän riskienhallinnan. Elisan ympäristö- ja energiatyöryhmä toimii ympäristöön ja energiaan liittyvien riskien hallinnan keskiössä sekä tekee yhteistyötä taloushallinnon ja muiden toimintojen kanssa.

Hallintaprosessissa riskitasoja lähestytään hyväksymällä, lieventämällä tai välttämällä riskejä. Etsimme jatkuvasti tapoja parantaa riskinhallintaamme ja oppia aktiivisesti parhaista käytännöistä. Priorisoimme verkko- ja konesalihankkeissa toteutettavia lieventämistoimia pääasiassa sijoitetun pääoman tuoton perusteella. Lisäksi arvioidaan erikseen toimet, joiden takaisinmaksuaika on pidempi ja jotka vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääolosuhteet voivat lisätä ulkona sijaitsevan infrastruktuurin korjaustarpeita, ja vastaavasti ilmaston lämpeneminen voi ajan mittaan lisätä jäähdytyksen sähkönkulutusta.

Olemme kiinnittäneet huomiota energiaan liittyviin riskeihin jo kauan ja entistä enemmän viime aikoina, kun Euroopan energiatilanne on ollut haasteellinen. Olemme työskennelleet strategisesti energiatehokkuuden parissa erityisesti Elisan matkaviestinverkkojen osalta jo yli kymmenen vuoden ajan.

Näemme myös siirtymäriskejä, jotka liittyvät korkeaan riippuvuuteen toimitusketjun ilmastositoumuksista ja -toimista sekä sidosryhmien ilmastosiirtymää koskeviin odotuksiin.

Hiilivapaiden energiamuotojen käyttö

Lievennämme energianhankintaan liittyviä riskejä esimerkiksi lisäämällä hintojen ennustettavuutta suojauksella. Vuodesta 2014 lähtien Elisa on hankkinut Suomessa johdonmukaisesti täysin (100 %) hiilivapaata sähköä, jolla on alkuperätakuu. Lisätäkseen uusiutuvan energian saatavuutta markkinoilla Elisa on allekirjoittanut sähkönhankintasopimuksen suurimmasta osasta Puutikankankaan tuulipuiston tuotantoa. Puisto on tuottanut Elisalle uusiutuvaa sähköä huhtikuun 2023 alusta alkaen.

Tuotamme energiaa myös itse käyttämällä hyväksi hukkalämpöä sekä asentamalla maalämpöjärjestelmiä ja aurinkosähköpaneeleita sopiviin Elisan tukiasemakohteisiin. Esimerkiksi Virossa liitimme sähköverkkoon 12 uutta aurinkovoimalaa vuonna 2023.

Sidosryhmämme ovat entistä kiinnostuneempia ICT-palveluntarjoajien energiankulutuksesta, joten valmistelemme entistä yksityiskohtaisempia julkaistavia tietoja tältä aihealueelta.

Voimme auttaa suomalaisia koteja ja kiinteistöjä korvaamaan fossiilista energiaa hyödyntämällä Elisan konesalien hukkalämpöä lämmitykseen.

Tapani Lahdelma Development Director

Tukiasemien akkuvarannon käyttö tasoittaa sähkönkulutuksen ja hintojen huippuja.

Jukka-Pekka Salmenkaita Johtaja, tekoäly- ja erityisprojektit

Uusiutuvan energian markkinoiden tukeminen

Voimme muuttaa ilmastoriskit mahdollisuuksiksi myös maailmanlaajuisesti kehittämällä infrastruktuuriamme ja hyödyntämällä osaamistamme palveluissa, jotka auttavat asiakkaitamme hillitsemään ilmastonmuutosta. Viimeisin esimerkki on energiasektorilta, jossa laajensimme hajautettua energian varastointiratkaisuamme (Distributed Energy Storage, DES) Elisan mobiiliverkossa vuonna 2023.

Ratkaisu muuttaa radioliityntäverkkojen akkuvarannon hajautetuiksi virtuaalisiksi voimalaitoksiksi, jotka tekoälyn avulla optimoivat energianhallintaa tehokkaan latauksen ja purkamisen avulla. Tämä auttaa esimerkiksi ratkaisemaan haasteita, joita uusiutuvien energialähteiden vaihteleva tuotanto aiheuttaa sähköverkoissa. Joskus uusiutuvaa tuotantoa ei ole riittävästi saatavilla, mikä edellyttää fossiiliseen energiaan perustuvaa varavoimaa. Toisinaan tuuli- ja aurinkovoimasta voi olla ylijäämää, joka voitaisiin hyödyntää varastoimalla se akkuihin. Joustojen kehittäminen parantaa myös Suomen huoltovarmuutta ja yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Elisan DES-ratkaisu

Autamme asiakkaita sopeutumaan ilmastoriskeihin

Minimoimme Elisan toiminnan negatiiviset ympäristövaikutukset ja tarjoamme resurssitehokkuutta edistäviä ratkaisuja, jotka auttavat eri sidosryhmiä vähentämään omia hiilipäästöjään.

Elisa Polystar tarjoaa operaattoriasiakkaillemme valmistajista riippumattomia ratkaisuja esimerkiksi mobiiliverkkojen optimointiin ja energiansäästöön Intelligent Energy Saver -ratkaisun avulla. Ratkaisu hyödyntää tekoälyä radioliityntäverkkojen elementtien optimoinnissa ja muutosten konfiguroinnissa, jolloin energiansäästötoimet voidaan automatisoida kaikissa mobiiliverkoissa 2G:stä 5G:hen.

Elisan televiestinnän ohjelmistoratkaisut

Elisa IndustrIQ auttaa valmistavan teollisuuden asiakkaitamme hyödyntämään dataansa, jonka avulla he voivat esimerkiksi parantaa materiaalitehokkuutta ja vähentää jätettä merkittävästi. Ratkaisumme käyttävät tekoälyä ja automaatiokyvykkyyttäme laadun ja tehokkuuden parantamiseen.

Elisan teollisuuden ohjelmistoratkaisut

Elisan esineiden internetin (IoT) alusta sekä valmiudet koneoppimiseen ja ennakoivaan analyysiin tuovat käyttöön esimerkiksi kattavan näkymän rakennuksista ja ulkoisesta datasta Elisan älykkäissä rakennusratkaisuissa. Kuva-anturit ja koneoppiminen ovat toinen mielenkiintoinen esineiden internetin käyttökohde, jonka avulla voidaan esimerkiksi analysoida pysäköintialueen käyttöä tai saada reaaliaikainen tilannekuva, jolla voi optimoida liikennevirtoja. Kapeakaistainen esineiden internet (NB IoT) mobiiliverkoissa tukee monenlaisia laitteita ja voi mahdollistaa erittäin laajamittaisen käyttöönoton esimerkiksi vedenkulutuksen ja ilmanlaadun mittaamisessa kaupunkialueilla, liikenteen ja reittien suunnittelussa tai ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvässä kehityksessä.

Elisan IoT-ratkaisut yrityksille

Ympäristömittarimme ohjaavat meitä kohti kunnianhimoisia tavoitteita

Elisan ympäristövastuutyö on YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 13 mukaista: ryhdymme kiireellisiin toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi. Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteen varovaisuusperiaatteeseen. Seuraamme Elisan ympäristötehokkuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja datan perusteella ja päätämme tarvittaessa korjaavista toimista.

Elisan ilmastomittarit ja -tavoitteet TCFD:n viitekehyksen mukaisesti kuvattuna

Matkallamme kohti nettonollaa vuonna 2040 keskitymme tällä hetkellä vuoden 2030 lyhyen aikavälin ilmastotavoitteeseemme, joka on 42 prosentin absoluuttinen vähennys kaikissa Scope 1-, 2- ja 3 -päästöissä verrattuna perusvuoteen 2021.

Raportoimme vapaaehtoisesti vuosittain CDP:lle muun muassa läpinäkyvyyden ja ympäristötehokkuutta koskevien tietojen yksityiskohtaisuuden vuoksi.

Elisan CDP-tulokset vuonna 2023

Ympäristötehokkuuden seuranta ilmastosiirtymäsuunnitelman toimenpiteiden perusteella

Scope 3 -päästötavoitteidemme tukemiseksi kannustimme vuonna 2023 keskeisiä toimittajiamme raportoimaan tietojaan toista kertaa CDP:n toimitusketjuohjelman kautta.

Vuonna 2023 jatkoimme tiedonkeruuprosessiemme ja raportointityökalumme automatisoinnin kehittämistä.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osuus Elisan kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 1 prosentti. Scope 3 -päästöjen osuus on 99 prosenttia, josta vain 2 prosenttia aiheutuu oman toimintamme Scope 3 -päästöistä (toiminnassa syntyvä jäte, liikematkustus ja työmatkaliikenne).

Elisan kaksi suurinta Scope 3 -päästöluokkaa ovat ostetut tavarat ja palvelut sekä pääomahyödykkeet. Siksi tiivistämme edelleen yhteistyötä toimitusketjussa, jotta voimme toimia planeetan kestokyvyn rajoissa ja vähentää päästöjä.

Scope 3 -kokonaispäästöt olivat vuoden 2023 lopussa edelleen hieman kasvussa. Tämä osoittaa, miten tärkeää toimitusketjun osallistuminen ilmastotavoitteisiimme osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaamme on tulevina vuosina.

Digitaalinen vastuu

Varmistamme ihmisten yksityisyyden turvallisessa ja luotettavassa digitaalisessa ympäristössä

Digitaalinen ja fyysinen ympäristö täydentävät toisiaan, ja näiden kahden maailman väliset rajat ovat yhä häilyvämpiä. Jokaisella tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet olla osa turvallista digitaalista maailmaa.

Turvallinen infrastruktuuri, nopeisiin yhteyksiin perustuvat toimivat verkot ja luotettavat digitaaliset palvelut luovat perustan nykyaikaiselle digitaaliselle yhteiskunnalle, joka vaikuttaa meihin kaikkiin.

Elisa on osa Suomen ja Viron kriittistä infrastruktuuria. Tavoitteenamme on palveluillamme suojata yhteiskunnan keskeisiä toimintoja, tietoliikenneyhteyksiä ja dataa ja varmistaa niiden toimivuus. Haluamme myös aktiivisesti estää rikollista toimintaa ja huijausyrityksiä sekä kehittää uusia tapoja torjua yhä moninaisempia uhkia. Kyky sopeutua nopeasti odottamattomiin tilanteisiin on tärkeää kaikissa olosuhteissa.

Teemme Elisalla jatkuvasti töitä varmistaaksemme, että verkkomme ja tarjoamamme palvelut ovat luotettavia ja turvallisia käyttää. Varautuminen ja jatkuvuuden varmistaminen sekä tietoisuuden lisääminen verkkojen ja palvelujen turvallisemmasta käytöstä ovat tärkeä osa työtämme. Kansainväliset digitaaliset palvelumme mahdollistavat data-analytiikan ja tekoälyn käytön ja koneoppimisen. Ne tukevat parempaa päätöksentekoa, parantavat laatua ja tehostavat dataintensiivisiä toimintoja.

Turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan jatkuvuus

Varmistamme tehokkaan, luotettavan ja turvallisen viestinnän yhdistämällä eri verkkotekniikoita, hybridipilvipalvelumme ja hallintajärjestelmämme. Tämä varmistaa myös nopean skaalautumisen poikkeustilanteissa. Esimerkiksi lokakuussa 2023 Suomen ja Viron välisen merenalaisen kaapelin vaurioituminen ei vaikuttanut Elisan palveluiden toimivuuteen. Keskitymme varmistamaan hyvän häiriönsietokyvyn ja jatkuvuuden sekä toimivat, luotettavat ja turvalliset digitaaliset palvelut, joita tarjoamme asiakkaillemme ja yhteiskunnalle Suomessa, Virossa ja kansainvälisesti.

Vuoden 2023 aikana jatkoimme verkkomme uudistamista voidaksemme tarjota entistä laadukkaampia palveluja, joilla korvataan kuparipohjainen teknologia. Valokuituyhteydet mahdollistavat internetyhteyksien gigabittinopeudet (jopa 100 Gbit/s) ja kaistanleveyden kaikille laitteille ja useille käyttäjille samanaikaisesti ilman, että yhteydet ruuhkautuvat tai hidastuvat.

Suomessa 3G-matkapuhelinverkko suljettiin joulukuussa 2023. Virossa olemme luopumassa 3G-teknologiasta vuoden 2024 loppuun mennessä. Teemme perusteellista valmistelutyötä varmistaaksemme saumattoman siirtymisen uusiin teknologioihin ja jatkaaksemme korkealaatuisten mobiili-internetyhteyksien tarjoamista asiakkaillemme.

Vuonna 2023 jatkoimme energiatehokkaampien 5G-mobiiliverkkojemme laajentamista Suomessa ja Virossa. Suomessa verkon kattavuus on yli 92 prosenttia väestöstä ja Virossa yli 75 prosenttia.

Meille on äärimmäisen tärkeää, että jokaisen turvallisuus varmistetaan verkkoa rakennettaessa. Elisa toimii kaikkien Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja muiden viranomaisten määräysten mukaisesti.

Toukokuussa 2023 Elisa sai Pääesikunnan tiedusteluosastolta kansallisen yritysturvallisuustodistuksen, joka vahvistaa Elisan turvallisuustasoa ja mahdollistaa turvallisuusluokiteltujen tietojen luotettavan säilytyksen ja käsittelyn. Todistus myönnettiin turvaluokan 3 tietojen (TL III) käsittelyyn, ja se on voimassa vuoteen 2028.

Suomessa Elisan verkossa ei ollut vakavia (A-luokan) häiriöitä vuonna 2023 (lähde: Elisa, liikenne- ja viestintävirasto Traficom).

Jatkoimme Elisan toimintojen ja palvelujen automaatioasteen lisäämistä ja palvelujen jatkuvaa valvontaa, jonka olennainen osa on Information Technology Infrastructure Library (ITIL) -periaatteiden mukainen häiriönhallintaprosessimme.

Meillä on pitkä ja vahva historia verkkojemme toiminnan turvaamisessa ja turvallisuuden varmistamisessa Suomessa: perustimme Cyber Security & Service Operations Center (cSOC) -keskuksen jo vuonna 2009 ja olemme hallinneet tietoturvapoikkeamia vuodesta 2015 lähtien. Elisa Viro on myös kehittänyt ja laajentanut omaa nopean toiminnan järjestelmäänsä erityisesti Viron markkinoita varten, jotta maastoajoneuvojen ja etäakkujen viat voidaan korjata nopeasti. Lisäksi Elisa Viro on modernisoinut olemassa olevia puhelinmastoja ja parantanut niiden häiriönsietokykyä ja autonomista sähkövoimakapasiteettia Viron säännösten mukaisesti.

Lisätietoa verkkohäiriöistä Suomessa on osoitteissa elisa.fi/hairiotiedotteet, elisa.fi/hairiokartta,elisa.fi/ muutostiedotteet ja elisa.fi/verkkoapuri.

Digitaalisen luottamuksen ja kyberturvallisuuden edelläkävijä

Vuosi 2023 oli kiireinen kybermaailmassa. Päätavoitteenamme on tarjota turvallisia yhteyksiä ja palveluja kuluttaja- ja yritysasiakkaille, ja olemme kriittisen infrastruktuurin tarjoaja Suomessa.

Vuonna 2023 sisäisenä painopisteenä on ollut yleisen kyberresilienssin kehittäminen, yleisen tietoisuuden lisääminen kyberkysymyksistä ja ihmisten taitojen parantaminen. Toimintaympäristön äkilliset muutokset edellyttävät laajaa tietojen vaihtoa ja tilannetietoisuutta. Aktiivinen ja johdonmukainen viestintä yksilöiden, sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien sekä viranomaisten välillä on ollut ratkaisevan tärkeää.

Vuosi 2023 oli läpimurto ulkomailta tulevien huijauspuhelujen estämisessä ja lopettamisessa. Elisa oli maailman ensimmäinen teleoperaattori, joka ryhtyi konkreettisiin teknisiin toimenpiteisiin väärennetyistä numeroista tulevia soittoja vastaan. Liikenneja viestintävirasto Traficom otti lokakuussa 2023 käyttöön Elisan ratkaisuun perustuvan määräyksen. Pilotoimme myös tekstiviestihuijauksia ehkäiseviä ratkaisuja esimerkiksi Postin kanssa Suomessa.

Elisan 3G-aikataulu Verkon turvallisuus

Elisan verkon häiriöhallinnan kehitys

Vuonna 2023 jatkoimme työtämme verkkohäiriöiden vähentämiseksi ennalta ehkäisevien ja muiden toimenpiteiden avulla. Vaikka palvelujemme käyttö on lisääntynyt, onnistuimme pienentämään häiriöiden määrää vuoteen 2011 verrattuna yhteensä 80 %.

Elisa on maailman ensimmäinen operaattori, joka on ryhtynyt konkreettisiin teknisiin toimenpiteisiin soittajan numeron väärentämisen estämiseksi. Tämä on myös lokakuussa 2023 voimaan tulleen Traficomin määräyksen perusta.

Jukka Pietarinen Turvallisuuspäällikkö

Taitojen parantaminen ja tietoisuuden lisääminen

Kybertietoisuuden ja -taitojen hyvä taso on keskeinen tekijä positiivisen kyberturvallisuuskulttuurin rakentamisessa koko yhteiskunnassa. Vuonna 2023 tehostimme kyberturvallisuutta koskevaa viestintää Suomessa ja Virossa jakamalla ajantasaista tietoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmille, jotta voimme vahvistaa ja tukea heidän kyberresilienssiään. Päivitetty Elisa Trust Center -verkkosivusto sisältää entistä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi kyberpuolustuksesta, uhkakuvien tunnistamisesta ja hyökkäysrajapinnan hallinnasta. Jatkoimme nykyistä kyberympäristöä koskevien näkemystemme viestimistä, kun julkaisimme vuoden 2023 Cyber Security Outlook -katsauksen kesäkuussa. Järjestimme esityksiä ajankohtaisista turvallisuusaiheista erilaisissa julkisissa ja asiakastilaisuuksissa.

Sisäisesti jaoimme kyberuutisia, tietoa ajankohtaisista asioista ja aihekohtaisia ohjeita, selostimme nykyistä uhkaympäristöä ja uhkatilanteita sekä annoimme opastusta turvallisempaan toimintaan työpaikalla ja sen ulkopuolella.

Jatkuvan koulutuksen avulla varmistamme, että työntekijämme tuntevat roolinsa ja vastuunsa koko organisaation turvallisuuden ylläpitämisessä. Kyberturvallisuuden kehittämiseen tarjottiin oppimispolkuja ja itseopiskelumahdollisuuksia, kuten tietoturvaa koskeva verkkokurssi. Vuoden 2023 aikana pilotoimme uusia mikrokoulutusratkaisuja syvällisempien kyberturvallisuustaitojen hankintaan. Lisäksi olemme onnistuneesti jatkaneet tekoälyyn pohjautuvaa tietojenkalastelun estämisen simulaatioharjoitusta: vuonna 2023 toteutetuista simulaatioista raportoitiin 98,5 prosenttia.

Virossa järjestimme yritysasiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme, kansalaisille ja Elisan työntekijöille Elisa TechDay -tapahtuman tietoisuuden lisäämiseksi kyberturvallisuudesta. Elisa TechDay on Viron suurin IT- ja johtajuuskonferenssi. Tapahtuma järjestettiin

nyt 18. kerran, ja sen avasi Viron presidentti Alar Karis. Tapahtumassa keskityttiin kyberturvallisuuteen, johtamiseen, tulevaisuuden teknologiaan ja innovaatioihin. Osallistujia oli yli 830. Useissa keskusteluissa ja esityksissä puhuttiin tekoälystä ja kasvamisesta digitaaliseksi kansakunnaksi. Virolaiset kyberturvallisuusasiantuntijamme osallistuivat myös muihin valtakunnallisiin tapahtumiin ja paneelikeskusteluihin, joissa käsiteltiin kyberturvallisuuskysymyksiä.

Elisa Trust Center

Kyberturvallisuutemme jatkuva parantaminen

Elisalla kyberturvallisuuden kehittäminen on jatkuva prosessi, joka perustuu järjestelmälliseen kehitystoimintaan. Kyberjohtajuuden työkalupakkimme sisältää muun muassa säännöllisesti tarkistetun ja päivitetyn kyberturvallisuuden tiekartan, vuosikellon, kyberriskien arvioinnin, kyberuhkatilanteen analyysin, kyberturvallisuusindeksin ja kyberpuolustuksen kyvykkyysmallin.

Vuonna 2023 kyberturvallisuuden kypsyysvertailututkimuksia tehtiin sekä Kyberturvallisuuskeskuksessa että sisäisten, syvällisempien kypsyysarviointimalliemme avulla. Toteutimme kehityssuunnittelua kunkin mitatun liiketoimintayksikön suorittamien kypsyysarvioiden mukaisesti. Kaikki nämä elementit auttavat meitä rakentamaan parempaa kriisinsietokykyä ja tilannetietoisuutta sekä parempia valmiuksia.

Vuoden 2023 aikana kyberturvallisuusindeksiämme (joka mittaa kyberturvallisuuden suorituskykyämme) uudistettiin ilmentämään paremmin Elisan käynnissä olevia kehitystoimia.

Vuonna 2023 kartoitimme yhteistyökumppaneidemme tietoturvan ja tietosuojan tilaa ja teimme 16 tietoturva-auditointia. Olemme myös lisänneet auditoinnin resurssejamme ja osaamistamme.

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Olemme parantaneet jatkuvasti kyberturvallisuuskäy täntöjämme myös Virossa. Elisa Estonia on esimerkiksi ottanut käyttöön monivaiheisen tunnistuksen ja prosessin, jolla tunnistetaan ja korjataan verkossamme olevat tartunnan saaneet aktiiviset laitteet. Kyberturval lisuustiimitoimintamme Virossa jatkui vuonna 2023.

Laajensimme pakollista turvallisuussertifikaatteja koskevaa koulutustamme koko Elisa-konserniin, myös kaikkiin tytäryhtiöihin (osallistumisaste 87 %). Sitä täydennettiin muilla tehtäväkohtaisilla turvallisuuskou lutuksilla.

Turvallisuusselvityslain mukaisesti Elisa täydentää luotettavuusarviointeja suomalaisella turvallisuusselvi tyksellä niissä tehtävissä, joissa turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä. Vuonna 2023 teimme yli 3 000 turval lisuusselvitystä. Elisalle työskenteleviä kumppaneiden työntekijöitä koskevat samat turvallisuusvelvoitteet ja turvallisuusselvitysvaatimukset kuin Elisan omia työntekijöitä.

Testaa kybertaitosi

Kyberturvallisuuden rakentaminen yhteistyössä

Elisa tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa, ja otamme toimitus ketjumme yhä laajemmin mukaan kyberturvallisuuden kehittämiseen.

Menetelmämme herättivät kiinnostusta maailmanlaajui sesti, kun Elisa, Keskusrikospoliisi ja Traficom kutsuttiin puhumaan huijauspuhelujen ja väärennettyjen numeroiden torjunnasta vuoden 2023 RSA-konferens siin San Franciscoon Yhdysvaltoihin. RSA on maailman suurin ja arvostetuin turvallisuuskonferenssi.

Vuonna 2023 Elisa jatkoi osallistumista useiden ISAC-keskusten toimintaan. ISAC-keskukset ovat viran - omaisille ja internet- ja ICT-palveluntarjoajille tarkoitet tuja tietojen jakamisen ja analysoinnin keskuksia.

Elisa jatkoi myös kyberrikollisuuden ehkäisemistä koskevan asiantuntemuksen jakamista Europolin kanssa. Läheinen yhteistyö Euroopan televiestintäalan yritysten ETIS-järjestön kanssa jatkui. ETIS-järjestössä Elisa on perustajajäsen esimerkiksi varautumisryh mässä ja huijausten ehkäisyryhmässä.

Vuonna 2023 Elisa järjesti neljä kyberharjoitusta yhdessä viranomaisten ja Suomen kriittiseen infra struktuuriin kuuluvien organisaatioiden (esim. Fingrid ja Suomen Eduskunta) kanssa. Yhteisten harjoitusten päätarkoituksena on jakaa parhaita käytäntöjä sekä parantaa tietämystä ja kriisitilanteiden sietokykyä. Harjoituksen varsinaiset aiheet ja skenaariot valitaan yhdessä organisaatioiden kanssa todellisen tarpeen perusteella. Lisäksi Elisa järjesti syksyllä 2023 laajan valmiusharjoituksen, jossa harjoiteltiin reagointia kriisija hätätilanteisiin. Harjoitukseen osallistui noin 100 henkilöä, mukaan lukien Elisa, viranomaiset, huoltovar muuden kannalta kriittinen asiakas ja Elisan merkittävä kumppani. Harjoituksessa testattiin varautumissuun nitelmien, viestintäkanavien ja johtamisjärjestelmän toimivuutta kuvatun tilanteen ja annettujen tehtävien perusteella.

Kyberpanostuksemme yhteiskuntaan

Kyberturvallisuusosaamisellamme voimme auttaa sidosryhmiämme toimimaan turvallisemmin digitaali sessa maailmassa ja siten minimoimaan digitaalisten ratkaisujen käyttöön liittyvät uhat ja pelot. Osana missiotamme – digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus – ja yritysvastuutamme osallistuimme useisiin tiedonvaihdon ja kybertietoisuuden ohjelmiin. Elisa oli yksi mentoriyrityksistä #kansalaiskyberteko-hank keessa, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisen

yhteiskunnan digiturvaosaamista. Elisan asiantuntijat osallistuivat myös aiheasiantuntijoina Digi- ja väestötie toviraston järjestämiin tapahtumiin.

Elisa oli yksi kumppaniyrityksistä maaliskuussa 2023 käynnistetyssä suomalaisessa Varo, varmista ja varoita -valistuskampanjassa, jossa opastettiin, miten kansalaiset voivat suojautua huijauksilta ja talouspetoksilta. Elisa jatkoi Suomen Next Gen Hack -yhdistyksen tukemista tietoturvan ja eettisen hakkeroinnin kehittämisessä ja tietoisuuden lisäämisessä 15–25 -vuotiaiden nuorten keskuudessa.

Kestävyysraportti 2023 154

Elisa on jo usean vuoden ajan edistänyt monimuotoisuutta Suomen Women4Cyber-yhdistyksen kautta tarjoamalla verkostoitumismahdollisuuksia ja osaamisen jakamista kyberyhteisölle. Vuonna 2023 Elisa oli yksi mentoriyrityksistä Taitoja työelämään -hankkeen Pilvipalvelut ja kyberturvallisuus -opinto-ohjelmassa, jossa lanseerattiin uudenlainen mikrotutkinto. Lyhyessä ajassa suoritettava tutkinto on ilmainen ja kaikille avoin.

Elisa on aktiivinen jäsen Digipoolissa, yritysten ja viranomaisten yhteistyöverkostossa, jossa kehitetään valmiutta ja kriisinsietokykyisiä palveluja. Elisan työntekijät ovat aktiivisia myös muissa erikoisryhmissä ja työryhmissä, kuten Huoltovarmuuskeskuksessa ja Helsingin seudun kauppakamarissa.

Pohjoismaisessa Disobey 2023 -turvallisuustapahtumassa Elisa ja Wärtsilä järjestivät yhteisen demotuotantotehtaan, jossa osallistujat pystyivät testaamaan hakkerointitaitojaan.

Elisan kyberturvallisuusosaaminen sai kansainvälistä tunnustusta myös vuonna 2023. Elisa osallistui Locked Shields -kyberpuolustusharjoitukseen, jossa oli mukana yli 3 000 osallistujaa 38 maasta. Locked Shields on maailman suurin kyberpuolustusharjoitus. Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus (CCDCOE) piti harjoituksen, jossa suojattiin todellisia tietokonejärjestelmiä reaaliaikaisilta hyökkäyksiltä ja simuloitiin erilaisia taktisia ja strategisia päätöksentekotilanteita.

Elisa Trust Center

Vuonna 2018 käynnistetyssä Elisan Bug Bounty -ohjelmassa hyväntahtoiset hakkerit etsivät palveluistamme haavoittuvuuksia rahapalkkioita vastaan. Vuonna 2023 ohjelmaan ilmoittautui 713 henkilöä, ja osallistujia oli yhteensä 4 082. Vastaanotimme 148 haavoittuvuusraporttia ja maksoimme 15 500 Yhdysvaltain dollaria rahapalkkioina.

Kehitämme ja tarjoamme palveluja yhteistyökumppaneidemme kanssa ja edellytämme myös kumppaneiltamme jatkuvaa kyberturvallisuuden ja tietosuojan kehittämistä. Tavoitteenamme on, että Elisan kumppaniverkosto täyttää Elisan toimittajavaatimukset, ja siksi olemme laajentaneet turvallisuussertifikaattikoulutuksemme koskemaan myös toimittajiamme. Tähän mennessä Elisan kanssa suoraan työskentelevistä toimittajiemme työntekijöistä 65,3 prosenttia on suorittanut sertifikaatin.

Kyberturvallisuusharjoitukset kriittisen infrastruktuurin parissa työskentelevien organisaatioiden kanssa ovat osa Elisan vuosittaisia vastuullisuustavoitteita.

Riku Juurikko Head of Preparedness & Cyber Resilience

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Yksityisyyden suojaaminen

Tietosuoja kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Koska Elisan kautta kulkee merkittävä määrä henkilötietoja ja muita luottamuksellisia tietoja, haluamme säilyttää yleisen luottamuksen ylläpitämäämme digitaaliseen infrastruktuuriin. Tavoitteenamme on, että kaikki Elisan työntekijät suorittavat Elisan turvallisuussertifikaattikoulutuksen vuosittain, myös tietosuojan osalta. Työntekijät saavat jatkuvasti myös erilaisia aiheita käsittelevää tehtäväkohtaista tietosuojakoulutusta, kuten koulutusta luottamuksellisten välitystietojen käsittelyssä. Elisa tarjoaa omien työntekijöidensä lisäksi tietosuojakoulutusta myös yhteistyökumppaneidensa työntekijöille.

Otamme tietosuojaperiaatteemme ja -politiikkamme huomioon aina, kun käsittelemme henkilötietoja toiminnassamme. Elisalla on noin 300 tietosuojalähettilästä ja noin 20 tietosuojakoordinaattoria, jotka työskentelevät eri toiminnoissa, myös tytäryhtiöissämme. He ovat saaneet perusteellisen tietosuojakoulutuksen, ja näin he osaltaan varmistavat, että tietosuoja toteutuu jokapäiväisessä toiminnassamme. Säännösten noudattamisen lisäksi tietosuoja on liiketoiminnan mahdollistaja. Olemme automatisoineet palvelujamme, jotta asiakkaamme voivat helposti käyttää oikeuttaan saada tietojaan.

Vuonna 2023 Elisa vastaanotti yli 7 800 henkilötietokyselyä, joten asiakkaamme ovat kiinnostuneita oikeudestaan yksityisyydensuojaan. Vuonna 2023 Euroopan unionissa oli käynnissä merkittäviä dataan, kyber- ja tietoturvaan sekä tekoälyyn vaikuttavia lainsäädäntötoimia. Näiden tarkoituksena on

parantaa entisestään luonnollisten henkilöiden tietoturvaa ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Parannamme jatkuvasti myös tietosuojahallintoamme ja -toimintojamme koko ajan muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä.

Tietosuoja Elisalla

Tiedon ja tekoälyn vastuullinen käyttö

Elisa on dataan perustuva organisaatio, ja data on liiketoimintamme ytimessä. Siksi pyrimme kehittämään datavetoista kulttuuriamme edelleen.

Vuonna 2023 julkistimme kaikille Elisan työntekijöille tarkoitetun Data Quality for Business -koulutuksen sekä datan laatua käsittelevän oppaan.

Käynnistimme kaikille Elisan työntekijöille avoimen Elisa Data Quality -yhteisön, jossa jaetaan ohjeita, hyviä käytäntöjä ja tietoa datan suojaamisesta ja järjestetään koulutusta.

Elisa Data Catalog, johon datalaatualustamme on integroitu, tehostaa yhteistyötä ja luo vankan perustan datan hallinnan kehittämiselle. Siellä käyttäjät voivat etsiä ja selata satoja BI-raportteja, taustatietoja sekä liiketoiminnan ja teknisten resurssien välisiä suhteita. Elisa Data Catalog tukee muun muassa avoimuutta, automaattista vastuiden tunnistamista ja datan laatuun liittyvien ongelmien hallintaa.

Vuoden aikana hyödynsimme automaatiota ja tekoälyä entistä tehokkaammin. Esimerkiksi generatiivinen tekoäly (GenAI) ja perustamalli auttavat ymmärtämään Elisan mahdollisuuksia ja riskejä. Perustamallin vaikutusta osana strategiatyötämme arvioitiin Elisan hallituksessa. Elisan arvot, yleiset toimintaperiaatteet sekä dataa ja tekoälyä koskevat eettiset periaatteet luovat perustan vastuulliselle datan hallinnalle, jota täydensimme sisäisellä oikeudellisella arviointikehyksellä ja oppailla sekä uudenlaisten GenAI-mallien vastuullista käyttöä koskevilla ohjeilla.

Tiedon ja osaamisen sisäistä jakamista varten perustimme tekoäly-yhteisön ja järjestimme Women in AI -aamiaistapahtuman. Vuonna 2023 Elisa käynnisti Practical AI -koulutuksen yhteistyössä Microsoftin, Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) ja Sulavan kanssa.

Robotiikkaprosessien automatisointi on yksi Elisan keskeisistä digitalisointityökaluista. Vuoden aikana robotiikkatapahtumia oli yhteensä noin 6,6 miljoonaa, joiden ajallisen säästön arvio on noin 113 000 tuntia.

Datan ja tekoälyn hyödyt asiakkaillemme

Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on Elisalle merkittävä voimavara teknologioiden ja palvelujen kehittämisessä. Sitä tukevat data ja automaatio. Keräämällä, analysoimalla ja ymmärtämällä dataa tekoälyn ja koneoppimisen avulla on mahdollista kehittää ennakoiva ja ennustava toimintatapa.

Lisäksi datan integrointi ja jakaminen ovat tärkeitä vaiheita datavetoisen johtamisen ja päätöksenteon mahdollistamisessa, mikä hyödyttää sekä meitä että asiakkaitamme.

Tietoisuuden ja tekoälytaitojen kehittämiseksi järjestimme liiketoimintakokeiluja ja työpajoja yhteistyössä asiakkaiden (esim. L&T ja Otava) kanssa. Lisäksi järjestimme asiakkaille koulutusta generatiivisesta tekoälystä.

Kansallisen terveydenhuoltouudistuksen tukeminen

Suomen sote-uudistuksessa vastuu julkisen terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta 21 hyvinvointialueelle.

Elisa Navitas on tukenut siirtoa tarjoamalla potilassuostumuksen hallintapalveluja, jotka on integroitu kansallisiin Kanta-palveluihin. Tämä on tukenut potilastietojen jakamista uudessa organisaatiorakenteessa ja auttanut hyvinvointialueita tekemään yhteenvetoja eri potilastietojärjestelmiin tallennetuista potilastiedoista.

Digihoiva-videopalvelu kasvoi vuonna 2023 kahdesta asiakkaasta kahdeksan hyvinvointialueen käyttöön. Palvelulla on yli 2 800 käyttäjää, ja fyysisten käyntien määrä on vähentynyt sujuvan Digihoiva-videopalvelun ansiosta. Yhteistyö oppilaitosten (esim. Laurea-ammattikorkeakoulun) kanssa on jatkunut. Opiskelijat ovat esimerkiksi tehneet opinnäytetöitä digitaalisesta terveydenhuollosta ja Elisan Digihoiva-palvelusta. Reaaliaikainen digitaalinen konsultointi (Elisa eKonsultaatio) auttaa löytämään oikeat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sähköisesti, säästää potilaiden aikaa ja tehostaa ammattilaisten välistä yhteistyötä vähentämällä lähetteiden määrää.

Terveydenhuoltopalvelumme

Tekoälyratkaisujen nopeuttaminen

Elisa sai Microsoft Solutions Partner for Microsoft Cloud -tunnustuksen Suomessa muun muassa tietoturvasta, datasta ja tekoälystä (Azure). Microsoft Copilot -yhteistyö auttaa ratkaisemaan yhden tekoälyn kanssa työskentelyn keskeisistä haasteista: annetun tehtävän asiayhteyden ymmärtämisen. Olemme ottaneet tämän huomioon myös Elisan dataa ja tekoälyä koskevissa eettisissä periaatteissa.

Elisa on kehittänyt edistyneen luonnollisen kielen käsittelyratkaisun suomen kielelle. Luonnollisen kielen käsittelyä voidaan hyödyntää asiakaskokemustoiminnoissa, jotta asiakkaat saavat enemmän ongelmia ratkaistua tekoälypohjaisten koneiden avulla sen sijaan, että joutuisivat jonottamaan puhelimessa. Generatiivinen tekoäly ja Elisa Puhebotti mahdollistavat kielen reaaliaikaisen tulkinnan esimerkiksi asiakaspalvelussa.

Virossa olemme Elisan ainutlaatuisen puhuvan Annika-tekoälychatbotin avulla saavuttaneet tavoitteemme automatisoida 10 prosenttia saapuvista yhteydenotoista ja jopa ylittäneet sen (yli 11 %). Tavoite asetettiin vuonna 2018, kun olimme juuri ottaneet käyttöön chat-kanavan, jossa oli alkeellisia automaatio-ominaisuuksia, emmekä tienneet, kuinka pitkälle voisimme kehittää sitä.

Varmistaaksemme asiakkaidemme tietosuojan käytämme tekstin anonymisointimallia tekoälymallin kouluttamiseen.

Elisan Esineiden internet (IoT) -palvelulla saadaan käyttöön etäpaikannus ja reaaliaikainen omaisuudenhallinta, kuten lämpötilan, ilmankosteuden, hiilidioksidin ja VOC-yhdisteiden seuranta ja säätäminen sekä veden ja vedenkulutuksen mittaaminen.

Datapohjaiset ratkaisut edistävät materiaalitehokkuutta kansainvälisessä liiketoiminnassamme

Elisa käyttää dataa varmistaakseen, että verkkomme toimii mahdollisimman hyvin ja luotettavasti. Elisa Polystarin kautta tarjoamme samantyyppistä dataan perustuvaa ja häiriönsietokykyä parantavaa verkkonäkemystä ja automaatiota myös muille teleoperaattoreille

Keräämällä, analysoimalla ja hallinnoimalla tietoja tehokkaasti optimoimme resurssien käytön, minimoimme jätteen määrän ja edistämme kestävää kasvua IndustrIQ-liiketoimintamme kautta. Näiden tietojen jakaminen ja integrointi tehostavat toimintaa ja tukevat sitoutumistamme ympäristön kannalta vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin.

Puolijohdeteollisuus kamppailee ympäristöhaasteiden kanssa suuren energiankulutuksen ja paljon resursseja kuluttavien prosessien vuoksi. ICT-sektorin osuus maailman energiankulutuksesta on kasvussa. Puolijohdeteollisuuden vesi-intensiivisyys pahentaa entisestään ympäristöhaasteita. Elisa IndustrIQ:n tekoälyn ja koneoppimisen ratkaisuilla on keskeinen rooli, sillä ne tunnistavat tuotannon tehottomuudet varhaisessa vaiheessa. Tunnistamalla tehottomuudet valmistajat voivat parantaa merkittävästi tuottavuutta ja laatua, mikä vähentää jätettä ja edistää suoraan vastuullisuustavoitteita.

Toisessa keskeisessä hankkeessa käsittelemme valmistavan teollisuuden perinteisten ennusteiden rajoituksia. Perinteiset menetelmät ovat vahvasti riippuvaisia historiallisista tiedoista ja johtavat usein ylituotantoon, tarpeettomiin resurssikustannuksiin ja ylimitoitettuihin varastoihin. Lähestymistapa on kestävän kehityksen periaatteiden vastainen. Elisa IndustrIQ:n kysynnäntunnistusratkaisu vastaa tähän haasteeseen integroimalla erilaisia tietoaineistoja, jotta ennustamista voidaan tarkentaa. Innovaatio tehostaa toimintaa ja edistää vastuullisuutta resurssien täsmällisen kohdentamisen ja jätteen minimoinnin avulla.

Luomme myös polkuja työturvallisuuden varmistamiseen tekoälyn avulla. Tekoälyyn perustuvat ratkaisumme, jotka on integroitu terveys-, turvallisuus- ja ympäristöalustoihimme (HSE), tarjoavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan HSE-prosesseihin. Ne korostavat sitoutumistamme työntekijöiden hyvinvointiin ja ympäristönhallintaan.

Elisan hajautettu virtuaalinen voimalaitos on ensimmäinen tällainen järjestelmä maailmassa, joka integroidaan tietoliikenneinfrastruktuuriin. Elisa on kehittänyt ja toteuttanut sen ohjausohjelmiston ja tekoäly-/koneoppimismoduulit.

Tekoäly ja koneoppiminen – Elisa IndustrIQ Elisan DES-innovaatio

Elisan kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Elisa IndustrIQ ja Elisa Polystar ovat hyviä esimerkkejä datan hyödyntämisen merkityksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista vastuullisuuteen.

Sosiaalinen vastuu

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Edistämme oikeudenmukaista ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa

Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja noudatamme Elisan yleisiä toimintaperiaatteita työskennellessämme asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Syrjimättömyys, tasa-arvo, hyvä johtaminen, hyvinvointi sekä työterveys ja -turvallisuus ovat Elisalle keskeisiä teemoja.

Elisa on tärkeä työnantaja kotimarkkinoillamme Suomessa ja Virossa. Yli 85 prosenttia henkilöstöstämme työskentelee kotimarkkinoilla. Jatkuvasti kansainvälistyvänä yrityksenä työllistämme yhä enemmän ammattilaisia digitaalisen palvelun liiketoiminnoissamme eri puolilla maailmaa. Oman suoran työvoimamme lisäksi työllistämme yli 6 000 työntekijää kolmannen osapuolen kautta.

Suuri osa työvoimastamme työskentelee teknologian kehittämisessä, myynnissä tai asiakastukitehtävissä. Nämä työt vaativat erikoisosaamista, taitoja ja kokemusta tieto- ja viestintätekniikan (ICT) alalla. Työskentelemme pääasiassa toimistoympäristössä. Rajallinen määrä omia työntekijöitämme toimii kuitenkin huoltotehtävissä televiestintäverkoissa tai muissa teknisissä tiloissa.

Mittaamme suoriutumistamme työnantajana kahdesti vuodessa henkilöstötutkimuksen avulla omien työnte kijöidemme keskuudessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on olla työnantajien parhaan kymmenyksen (10 %) joukossa maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2023 henkilöstötutkimuksen Engagement Score -pistemäärä oli 77 eli edellisvuoden tasolla.

Strategisten HR-painopisteidemme (toimenpide johtaminen, oppiminen ja inspiroiva ura, terveys- ja hyvinvointipalvelujemme parantaminen sekä osaajien houkuttelu) kautta edistämme Elisan vastuullisuusta voitteita ja parannamme työntekijöiden tyytyväisyyttä, hyvinvointia ja menestystä pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta

Työssä jaksamisen tukeminen edistää työntekijöiden hyvinvointia ja parantaa yleistä työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Edistämme työympäristöä, jossa tuetaan työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa, tunnis tetaan stressitekijät ja edistetään palautumiskykyä ja selviytymisstrategioita. Parannamme valmiuksiamme tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijän mahdol lisuuteen työskennellä turvallisessa ja hyvässä työym päristössä. Esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa psykologinen turvallisuus ja avoin vuoropuhelu sekä olla tukena muutoksissa, jotka voivat vaikuttaa työn sujuvuuteen tai alaisten työhyvinvointiin. Tuemme myös työntekijöitä ottamaan vastuuta omasta työkyvystään ja työhyvinvoinnistaan tarjoamalla helppokäyttöisiä työkaluja ja palveluja.

Vuonna 2023 päivitimme Elisan varhaisen tuen prosessin. Päivityksen tavoitteena oli madaltaa kynnystä keskustella työssä jaksamisesta ja hyvinvoinnista sekä parantaa työkykyä tukevien työkalujemme saatavuutta. Päivitetystä prosessista tiedotettiin sisäisesti ja se tuotiin osaksi Elisan esihenkilö- ja johtamiskoulutuksia.

Elisa Eesti jatkoi nelipäiväisen työviikon käyttöönottoa teknologiayksikössä kesän aikana. Elisa Eesti tarjoaa vuoden 2024 ajan kaikille halukkaille yksiköille mahdol lisuuden pilotoida nelipäiväistä työviikkoa Virossa. Vaikka siitä ei tule säännöllistä työaikamallia, yksiköillä ja osastoilla on mahdollisuus valita motivoivin tapa työskennellä asiakaslähtöisyys ja yhteistyö säilyttäen.

Elisa otti käyttöön Suomessa matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalvelun verkossa. Sillä tuetaan työnte kijöiden jaksamista sekä työssä että kotona ennen kuin haasteet kasvavat ongelmiksi. Palvelun kautta voidaan tarjota myös ympäristö, jossa työntekijät voivat hakea tarvittaessa turvallisesti apua mielenterveyden ongelmiin, leimautumista pelkäämättä. Lisäksi Elisa tarjosi Virossa stressinhallintaa, palautumiskykyä ja selviytymisstrategioita koskevaa verkkokoulutusta, jossa annettiin keinoja stressin vähentämiseen ja vinkkejä terveempään elämään.

Yhteiset arvot ja missio

Ajan myötä Elisa-konserni on kasvanut paitsi orgaa nisesti myös fuusioiden ja yrityskauppojen kautta. Kasvu ja kansainvälistyminen tuovat yhtiölle monia hyötyjä ja elisalaisille oppimisen mahdollisuuksia ja inspiroivia urapolkuja. Samalla yhtiön on kiinnitettävä huomiota yhteisten arvojen ja yhteisen yrityskulttuurin vaalimiseen. Elisan arvot koskevat yhteisiä eettisiä periaatteita, jotka ohjaavat elisalaisten käyttäytymistä eri organisaatioissa ja vahvistavat yrityskulttuuria ja yhteistyötä.

Vuonna 2023 jatkoimme arvotyöpajojen järjestämistä Elisa Polystarissa. Aloitimme koko yhtiötä koskevan arvodialogin, jotta voimme tarkastella arvojamme uudelleen ja arvioida, ovatko ne toimivia Elisan nykyisessä toimintaympäristössä ja vastaavatko ne toiminnan tämän hetken vaatimuksiin.

Elisa jatkoi määrätietoisesti työelämän monimuotoi suuden, tasa-arvon ja osallisuuden edistämistä oman toiminnan kehittämisellä sekä johtamisvalmennuksella ja -koulutuksella. Järjestimme kumppanin kanssa esihenkilöille suunnatun webinaarin, jonka aiheena oli neurodiversiteetti työyhteisössä. Webinaarissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten esihenkilöt voivat vastata työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin ja miten asioista voidaan puhua syrjimättömällä kielellä. Jatkoimme koulutuksen järjestämistä esihenkilöille sukupuolia eriarvoistavan kohtelun ehkäisemisestä ja edistimme sukupuolten monimuotoisuutta sisäisellä ja ulkoisella kampanjalla, johon sisältyi webinaari kaikille elisalaisille.

Vuonna 2023 Elisa osallistui jo viidentenä vuotena peräkkäin Pride-tapahtumaan muiden teleyhtiöiden kanssa. Määritimme yhteiset periaatteet työelämän yhden vertaisuudelle ja tasa-arvolle, syrjinnän torjumiseksi ja monimuotoisen työelämän edistämiseksi.

Sosiaalisen vastuun edistäminen asiakasrajapinnassa

Turvallisten ja luotettavien yhteyspalvelujemme avulla miljoonat ihmiset voivat käyttää digitaalisia palveluja aina juuri siellä, missä se on heille kätevintä ja käytännöllisintä. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on parantaa nopeiden yhteyksien kattavuutta päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa, jotta kaikki voivat osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan.

Parannamme toimintaamme käymällä jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa ja keräämällä säännöllisesti palautetta suorituskyvystämme. NPS-kyselyjen lisäksi keräämme palautetta muilla asiakastyytyväisyyskyselyillä Suomessa ja Virossa. Suomessa hyödynnämme myös alueraateja, joiden kautta saamme arvokasta palautetta kunkin alueen sidosryhmiltä.

Vuonna 2023 jatkoimme työtämme eettisen myynnin varmistamisessa ja asiakkaiden yksityisyyden turvaamisessa. Päivitimme Elisan asiakaskohtaamisohjeet varmistaaksemme, että toimintamme vastaa paremmin asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin. Kehitimme toimintatapojamme palvellaksemme paremmin iäkkäitä asiakkaita ja aloitimme työn lisätäksemme läpinäkyvyyttä puhelinmyynnin laadussa. Jatkoimme näiden ohjeiden käyttöönottoa asiakastoiminnassamme Suomessa. Erityisenä painopisteenä on ollut antaa iäkkäille asiakkaille parempaa tukea älykkäiden laitteiden ja sovellusten käytössä. Olemme mm. järjestäneet asiakaspalvelukoulutusta iäkkäiden asiakkaiden palveluun ja kehittäneet palvelukohtaisia myyntitapoja esimerkiksi Elisa Viihde -suoratoistopalvelun osalta.

Teemme jatkuvasti yhteistyötä Suomen suurimpien vanhusjärjestöjen kanssa (Enter ry, Mukanetti ry, Joen Severi ry, Savonetti ry). Vuonna 2023 osallistuimme DigiAgeTalk 2023 -tapahtumaan, jonka järjestivät Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ja sen alaisuudessa toimiva Ikäteknologiakeskus. Järjestimme VALLIn kanssa

myös tapahtuman digitalisaatiosta ja ikäihmisten tietoturvasta. Saamamme myönteisen palautteen perusteella jatkamme ikäihmisten tapahtumien järjestämistä.

Lasten suojeleminen verkossa

Vuonna 2023 toteutettujen tutkimustemme tulokset osoittivat, että lasten turvallisuus verkossa ja sopimaton sisältö ovat edelleen vanhempien ja huoltajien suurimpia huolenaiheita digitalisaation osalta. Tulosten mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista on sopinut älypuhelimen käytön säännöistä lapsille.

Vuoden aikana jatkoimme Elisan digiturvakouluja eri paikkakunnilla. Näiden digikoulujen positiivinen palaute ja kysyntä kannustivat meitä käynnistämään lokakuussa virtuaalisen digiturvakoulun, jossa lapsia opetetaan lyhyiden videoiden avulla tunnistamaan huijaukset, suojaamaan yksityisyytensä, luomaan vahvoja salasanoja ja pysymään turvassa verkossa.

Lisäksi lanseerasimme digiturva-ajokortin lapsille ja nuorille. Digitaalisen testin tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, miten pysyä turvassa digitaalisissa ympäristöissä. Olemme myös julkaisseet vanhemmille tarkoitettuja aineistoja, jotka täydentävät virtuaalista sisältöä. Niissä annetaan vinkkejä ja ohjeita, jotka auttavat vanhempia tukemaan paremmin lasten turvallisuutta verkossa. Tilitämme jokaisesta myydystä lasten kellopuhelimesta viisi euroa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen ja chatin toiminnan tukemiseen.

Jatkuva yhteistyö viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa keskittyy lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan aineiston ehkäisemiseen ja tietoisuuden lisäämiseen.

Lisätietoa toiminnastamme: Lapset ja digitalisaatio

Elisan digiturvakoulujen vetäminen yhdessä Elisan digiturva-asiantuntijoiden kanssa on ollut erittäin merkityksellistä. Mielestäni mikään ei ole tärkeämpää kuin nuorten kouluttaminen. On hieno vastuullisuuden osoitus, että Elisa on ottanut tehtäväkseen kouluttaa nuorille turvallisia digitaitoja.

Inari Fernandez Vaikuttaja & kirjailija

Pyrimme lisäämään positiivista vaikutustamme ihmisoikeuksiin ja minimoimaan mahdolliset kielteiset vaikutukset sekä toiminnassamme että arvoketjussamme. Vuonna 2023 otimme merkittäviä askeleita vahvistamalla ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessiamme ja perustamalla ihmisoikeuksia käsittelevän ohjausryhmän, osoittaen vahvaa sitoutumistamme eettisiin liiketoimintakäytäntöihin.

Sudina Shrestha ESG Manager, Elisa

Osallistava digitalisaatio hyödyttää kaikkia

Saavutettavuus edistää osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Se hyödyttää meitä kaikkia. Esteettömät teknologiat ja ympäristöt antavat ihmisille mahdollisuuden elää itsenäisempää ja tyydyttävämpää elämää lähtökohdista riippumatta.

Saavutettavuus on tärkeä osa missiotamme: digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus. Saavutettavuutta edistämällä luomme oikeudenmukaisemman ja mukautuvamman maailman kaikille ihmisille heidän kyvyistään tai vammoistaan riippumatta. Saavutettavuus tarkoittaa meille laatua ja turvallisuutta sekä helppokäyttöisiä ja saatavilla olevia palveluja. Tätä kautta Elisa edistää digitaalista osallisuutta sekä asiakaskokemusta ja menestyksekästä asiakasvuorovaikutusta.

Olemme jatkaneet kehitystyötämme parantaaksemme kyvykkyyttämme tuottaa paremmin saavutettavia palveluja. Mittaamme toimintamme tuloksia saavutettavuusindeksillä.Mittari koostuu teknisistä ja prosessien parannuksista, sisäisestä koulutuksesta ja auditoinneista. Kehittämällä jatkuvasti saavutettavuutta varmistamme, että kaikki asiakkaillemme suunnatut digitaaliset palvelumme ovat Virossa vuonna 2022 ja Suomessa vuonna 2023 voimaan tulleen esteettömyyslainsäädännön mukaisia.

Vuoden 2023 aikana mukautimme tapaamme mitata saavutettavuuden paranemista ja kehitimme työmenetelmiä, joilla varmistetaan palvelukehitysosaamisemme järjestelmällisempi kehittäminen. Elisa on kehittänyt ja tuonut tarvittavat suunnittelukomponentit suoraan Elisa Design System -järjestelmään varmistaakseen saavutettavuusominaisuuksien integroinnin koko suunnitteluprosessiin.

Vuoden 2023 aikana Elisa Design System -järjestelmän komponenttien saavutettavuus Suomessa parani alle 50 prosentista yli 90 prosenttiin kaikissa suunnittelu- ja kehityskomponenteissa.

Kolmannen osapuolten auditoinnit jatkuivat Suomessa ja Virossa, esimerkkeinä Elisa Raamat (Elisan sähkökirjapalvelu Virossa) ja asiakasportaalin itsepalveluportaalin lisäauditointi.

Elisa on työskennellyt useita vuosia parantaakseen suomen kielen puheentunnistusta. Työn tavoitteena on ollut parantaa ihmisten ja koneiden vuorovaikutusta asiakaskohtaamisissa. Puheentunnistuksen ja tekstistä puheeksi -teknologian avulla luonnollisen kielen käsittely voi mahdollistaa yksilöiden vuorovaikutuksen digitaalisen sisällön ja sovellusten kanssa, mikä takaa osallisuuden ja yhtäläisen pääsyn tietoihin ja palveluihin. Lisäksi palvelu parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa asiakaspalvelua. Vuonna 2023 Elisa otti käyttöön parannetun mallin, jossa puhe muunnetaan dataksi tekoälyn avulla.

Lisäsimme saavutettavuuden aihealueeksi verkkosivuillemme Suomessa ja Virossa, ja verkkosivuilla annetaan myös näytönlukijoita koskevia ohjeita. Lisäksi julkaisimme Elisa Ring -saavutettavuusselosteen.

Lisätietoa toiminnastamme: Saavutettavuus

Ihmisoikeuksien asianmukainen turvaaminen vaatii jatkuvaa kehittämistä

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennaista vastuullisen liiketoimintamme ja missiomme, digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, kannalta. Työsken telemme päivittäin ihmisten digitaalisten oikeuksien suojaamiseksi. Teemme tämän varmistamalla heidän yksityisyytensä turvallisessa ja luotettavassa digitaali sessa ympäristössä sekä edistämällä oikeudenmukaista ja digitaalisesti osallistavaa yhteiskuntaa.

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti koko arvoket jussamme. Sitoumuksemme ja kantamme on ilmaistu ihmisoikeuspolitiikassamme. Odotamme samaa sitoutumista kaikilta liikekumppaneiltamme ja toimitta jiltamme koko arvoketjussamme.

Tietämyksen ja ymmärryksen parantaminen

Vuonna 2023 jatkoimme ihmisoikeuksiin liittyvien due diligence -prosessiemme parantamista etenkin hankin tatoiminnan ja kansainvälisen myynnin osalta.

Tarkastelimme uudelleen ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja arvioimme tarkemmin tunnistetuista vaikutuksista aiheutuvia mahdollisia ja todellisia riskejä. Ulkoiset ihmisoikeusasiantuntijat sparrasivat ja avustivat työssä. Työtä tukivat myös sitouttaminen ja

keskustelu sisäisten sidosryhmien kanssa sekä osallistu minen ulkoisiin ihmisoikeustapahtumiin, kuten Business and Human Rights -työryhmään.

Jaoimme tietoa ihmisoikeuksien due diligence -prosessien toteutuksesta järjestämällä sisäistä koulutusta henkilöstöhallinnon asiantuntijoille, kansain väliselle henkilöstöhallinnolle ja yritysturvallisuudelle (tietosuoja, hankinta ja Compliance-organisaatio). Lisäksi kaikki elisalaiset kutsuttiin lokakuussa YK-päivään, jossa ihmisoikeuksien due diligence -prosessi esiteltiin kaikille.

Elisa perusti myös ihmisoikeuksien ohjausryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa jatkuva due diligence -kehitystyö koko organisaatiossa.

Lisätietoa toiminnastamme: Ihmisoikeudet

Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa

Missionamme on digitalisaatiolla kestävä tulevaisuus, ja toimittajamme ovat erittäin tärkeitä sen toteuttamisessa. Asetamme toimittajillemme sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia ja vastuuvelvollisuuksia sekä lisäämme tietoisuutta ja teemme yhteistyötä toimittajien kanssa.

Vuonna 2023 maksoimme toimittajillemme ja alihankkijoillemme yhteensä 1 017 miljoonaa euroa.

Elisassa hankintaorganisaatiolla ja vendor managereilla on keskeinen rooli vastuullisen hankinnan jatkuvassa kehittämisessä. Tällä hetkellä Elisalla on nimetty vastuuhenkilöt 181 toimittajalle jatkuvan vuoropuhelun ja parantamisen varmistamiseksi.

Tarkat ja kattavat toimittajatiedot ovat välttämättömiä, jotta voimme arvioida ja parantaa toimitusketjujemme vastuullisuutta ja yleistä suorituskykyä. Vuonna 2023 jatkoimme määrätietoista työtämme parantaaksemme toimittajien perustietojen kattavuutta ja tarkkuutta sekä toimittajariskien hallintaa. Tämän työn tuloksena olemme ottaneet käyttöön säännöllisen raportoinnin, jonka avulla voimme arvioida tärkeimpien toimittajiemme kokonaisriskitilannetta.

Jatkoimme toimenpiteitä oman henkilöstön ja toimitusketjun edustajien tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi vastuullisuudesta, ml. ilmasto ja ihmisoikeudet. Käynnistimme eettistä ostamista koskevan verkkokoulutuksen Virossa ja jatkoimme koulutuksen edistämistä myös Suomessa. Lisäksi jatkoimme CDP:n toimitusketjuohjelmaa pyytämällä kaikkia tärkeimpiä toimittajiamme julkistamaan ympäristötietonsa osana ohjelmaa. Lähes 63 prosenttia 166 tärkeimmästä toimittajastamme vastasi. Järjestimme ihmisoikeuksien due diligence -prosessia koskevaa lisäkoulutusta muun muassa hankintapalveluissa. Olemme jatkaneet osallistumistamme vastuullisuutta koskevaan toimialatason yhteistyöhön.

Toteutimme myös useita erillisiä yhteisiä vastuullisuushankkeita toimittajiemme kanssa, kuten energiatehokkaampien antennien kehittäminen ja hiilineutraalien kannettavien tietokoneiden tarjoaminen työntekijöillemme. Lisäksi Ukrainan sota ja vuoden 2023 geopoliittinen tilanne edellyttivät erityistä keskittymistä toimitusketjumme häiriönsietokyvyn parantamiseen, jotta voimme varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden.

Elisan toimittajien vastuullisuustyöryhmä, jossa on jäseniä hankintatoimesta sekä liiketoiminta-, vastuullisuus- ja Compliance-toiminnoista, koordinoi vastuullisuuden edistämistä ja siihen liittyviä kehittämistoimia. Työryhmä keskittyi laitteiden ja tuotteiden toimitusketjuun. Työryhmä kokoontui vuoden 2023 aikana neljä kertaa. Tärkeimmät kehittämiskohteet olivat:

  • Vastuullisuuteen liittyvien yhteisten kehityshankkeiden käynnistäminen toimittajien kanssa
  • Vastuullisuuteen liittyvien kysymysten määrittely ja esittäminen osana tarjouskilpailuja
  • Tärkeimpien toimittajien kannustaminen asettamaan itselleen hiilipäästövähennystavoitteet

Vuonna 2023 teimme 16 turvallisuusauditointia toimittajillemme. Lisäksi toimitusketjussamme tehtiin 137 sosiaalista auditointia Joint Alliance for CSR (JAC) -yhteistyön kautta. Auditointien tulokset eivät johtaneet yhdenkään yhteistyökumppanin hylkäämiseen. Auditoinneissa tunnistimme erilaisia korjattavia puutteita, jotka koskivat muun muassa työterveyttä ja -turvallisuutta, ympäristöä ja työtunteja. Auditointien tulokset kerättiin tietokantaan ja korjaavia toimia koskevia havaintoja seurataan säännöllisesti.

Elisan vastuullinen toimitusketju

Yhteiskunnalliset yhteistyöhankkeet

Elisalle on tärkeää osallistua yhteiskunnalliseen keskus teluun. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä erityisesti nuorten hyvinvoinnin eteen.

Jatkoimme vuonna 2023 ukrainalaisten tukemista tarjoamalla mm. ilmaisia puhelin- ja tekstiviestipal veluita Ukrainaan sekä verkkovierailuja Ukrainassa. Elisan laite- ja tietokonelahjoitukset on koordinoitu yhteistyössä Apukeskuksen kanssa.

Shed on Elisan vuonna 2017 perustama säätiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Elisan toimitusjoh taja Veli-Matti Mattila. Säätiö tukee lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä, joka keskittyy monimuotoisuu teen ja lapsiin, joilla on erityistarpeita. Säätiö tuottaa musikaaleja ja muita luovia tapahtumia yhdessä eri organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Helsingissä Shed järjesti Snow Queen -musikaalin ja Joensuussa Digitopia-näytelmän.

Elisa on vuodesta 2014 lähtien edistänyt suomalaisten lasten digitaalisia taitoja Elisa Digikouluissa, joissa on opiskellut yli 2 000 lasta. Opetussisällön pääpaino on ollut koodauksen ja ohjelmoinnin perusteissa. Digi kouluissa 10–12-vuotiaat lapset ovat voineet tutustua muun muassa robotteihin, esineiden internetiin ja digitalisaatioon. Vuonna 2023 keskityimme lasten digiturvakoulutuksiin.

Vuonna 2023 aloimme yhteistyössä Diakoniasäätiön kanssa tunnistaa nuorten mobiililaitteiden käyttöön liittyviä haasteita ja etsiä ratkaisuja nuorten hyvin voinnin parantamiseksi.

Elisa on ollut Nenäpäivä-säätiön ja sen Nenäpäivä-ta pahtuman yhteistyökumppani jo yli kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2023 yli 40 elisalaista oli jälleen mukana auttamassa kampanjassa.

Elisan yhteistyöhankkeet

Taloudellinen vastuu

Kiihdytämme innovaatioita ja edistämme kestävää arvonluontia

Tuottavuuden parantaminen, digitaalisten palvelujemme kansainvälinen laajentaminen, arvon luominen datalla sekä vahva investointikykymme mahdollistavat arvonluonnin, josta merkittävä osa ohjautuu yhteiskunnan hyödyksi.

Elisan vahva pitkän aikavälin tuloskunto jatkui vuonna 2023 palkkakustannusten noususta, inflaatiosta ja geopoliittisista haasteista huolimatta. Toimimalla vastuullisesti ja kannattavasti tuotamme pitkän tähtäimen arvoa yhteiskunnalle.

Taloudellinen vastuumme perustuu kestävän arvon luomiseen yhteiskunnalle investointien, innovaatioiden, palkkojen, verojen, osinkojen ja toimitusketjuyhteistyön kautta.

Osallistumme yhteiskunnan kehitykseen myös patentoiduilla innovaatioillamme sekä maailmanlaajuisella tutkimus- ja startup-yhteistyöllä.

elisa.fi/sijoittajille

Uusien patenttihakemusten määrä Tavoitteet ja tulokset 2023 80 2022-2023 >100 2024 tavoite Maksut toimittajille ja kumppaneille Maksetut palkat ja sivukulut Osingot ja korot Maksetut yhteisöverot Käyttöomaisuusinvestoinnit 1 017 (1 008) 417 (395) 362 (338) 83 (83) 321 (290) Liikevaihto 2 180 (2 130) Taloudelliset vaikutukset 2023 (2022), milj. euroa Keskipitkän aikavälin tavoitteiden mukainen jatkuva tuloksen kasvattaminen Elisan keskipitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet:

Kestävyysraportti 2023 167

EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset tiedot

Digitalisaatiolla on edelleen keskeinen rooli taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän vihreän siirtymän varmistamisessa. Elisan missiona on edistää kestävää tulevaisuutta digitalisaatiolla. Päätoimialamme on televiestintä, jossa tarjoamme luotettavia ja turvallisia digitaalisia palveluja yritys- ja kuluttaja-asiakkaillemme Suomessa ja Virossa. Samalla kasvava kansainvälinen digitaalinen liiketoimintamme tarjoaa laajan valikoiman ohjelmistopalveluja valmistavan teollisuuden ja televiestinnän asiakkaille maailmanlaajuisesti.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen pakettiin sisältyy asetus rahoitussektorilla annettavista kestävyyteen liittyvistä tiedoista (Asetus (EU) 2019/2088), jonka perusteella rahoitusmarkkinatoimijoiden tulee arvioida ja antaa tietoja tarjoamiensa sijoitustuotteiden kestävyydestä. Luokitusjärjestelmä (Asetus (EU) 2020/852) määrittää yhdenmukaiset ja tieteeseen pohjautuvat arviointikriteerit ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille. Vuonna 2023 julkaistiin tekniset vaatimukset kaikille kuudelle ympäristötavoitteelle. Elisa arvioi kaikkien taloudellisten toimintojensa luokitusjärjestelmäkelpoisuutta kaikkien kuuden tavoitteiden osalta. Arviointi tehtiin yhdessä Elisan liiketoiminnan, teknologian sekä taloushallinnon asiantuntijoiden kanssa. Arvioinnin tuloksena tunnistimme luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillitsemistä (CCM), ilmastonmuutokseen sopeutumista (CCA) ja kiertotalouteen siirtymistä (CE) koskevien tavoitteiden osalta. Televiestintäala on edelleen asetuksen ulkopuolella, ja sen vuoksi keskeiset raportoidut taloudelliset suorituskykymittarimme olivat rajalliset.

Jatkoimme liiketoimintojemme luokitusjärjestelmän mukaisuuden arvioinnin kehittämistä merkittävän panoksen kriteerien perusteella luokka 8 (Tieto ja viestintä) toiminnoissa 8.1 (Tietojenkäsittely- ja internetpalvelinpalvelut ja niihin liittyvät palvelut)

tavoitteelle CCM ja 8.3 (Radio- ja televisiotoiminta) tavoitteelle CCA. Vuonna 2023 toimintojen 8.1 (Tietojenkäsittely- ja internetpalvelinpalvelut ja niihin liittyvät palvelut: konesaliliiketoiminta) arvioinnissa oli tuloksena 19 prosentin luokitusjärjestelmän mukaisuus. Muutos johtui yhden konesalin jäähdytysjärjestelmän vaihdoksesta. Konesalitoimintamme kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävät toimet ovat käynnissä. Toiminnalle 8.3 (Radio- ja televisiotoiminta: Elisan viihdeliiketoiminta, mukaan lukien Elisa Viihde ja Elisa Elamus) tehtiin elinkaariarviointi Elisa Viihde -palvelun osalta. Elisa Elamus on tarkoitus arvioida ensi vuonna. Arvioinnin perusteella viihdeliiketoiminta täyttää täysin luokitusjärjestelmänmukaisuuden kriteerit.

Kestävien hankkeiden luokitusjärjestelmän mukaisuus täyttyi luokan 4 (Energia) CCM-tavoitteeseen liittyvissä toiminnoissa 4.25 (Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä), 4.10 (Energian varastointi) ja 4.1 (Sähkön tuotanto aurinkosähköjärjestelmällä). Tämä on linjassa Elisan kestävän toiminnan sitoumuksen kanssa. Esimerkiksi investointi Elisan hajautettuun energian varastointijärjestelmään (toiminto 4.10) mahdollistaa virtuaalisen voimalaitoksen, joka ohjaa ja optimoi hajautettua energian varastointikapasiteettia radioliityntäverkossa ja varmistaa kestävän energian optimaalisen käytön.

CCM-tavoitteen kriteerien osalta tehtiin luokitusjärjestelmän kelpoisuuden arviointi luokan 4 (Energia) toiminnoissa 4.22 (Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla) ja 4.16 (Sähkökäyttöisten lämpöpumppujen asennus ja käyttö), luokan 6 (Liikenne) toiminnossa 6.5 (Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne) ja luokan 7 (Rakentaminen ja kiinteistöt) toiminnossa 7.7 (Rakennusten hankinta ja omistaminen). Nämä toiminnot täyttivät luokitusjärjestelmän kelpoisuuden kriteerit. Näiden taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus arvioidaan ja julkistetaan seuraavalla raportointikaudella. Toimintojen 4.1,

4.22, 4.25, 6.5 ja 7.77, kelpoisuus liittyy luokkaan C pääomamenoihin ja toimintamenoihin, eikä liikevaihtoa raportoida.

Lisäksi kiertotalousliiketoimintojemme luokitusjärjestelmän kelpoisuutta arvioitiin CE-tavoitteen kriteerien osalta luokan 5 (Palvelut) toiminnoissa 5.1 (Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus) Elisan Fonum-liiketoiminnan osalta ja 5.5 (Tuote palveluna ja muut kiertotalouden käyttö- ja tulossuuntautuneet palvelumallit) Elisan leasingpalveluliiketoiminnan osalta. Arvioinnin perusteella nämä toiminnot täyttivät täysin luokitusjärjestelmän kelpoisuuden kriteerit.

Lisäksi arvioimme vähimmäissuojatoimia ja "ei merkittävää haittaa" (DNSH) -vaatimuksia vastaavasti kaikille luokitusjärjestelmän mukaisille taloudellisille toiminnoille. Vaatimusten noudattaminen on varmistettu perusteellisen analyysin, dokumentoinnin ja kolmannen osapuolen varmennuksen avulla.

Taloudelliset tiedot ovat konsernin tilinpäätöksestä, ja niiden osalta noudatetaan IFRS:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Luokitusjärjestelmää koskevat keskeiset tunnusluvut määritettiin delegoitujen asetusten (EU) 2021/4987 ja (EU) 2021/2800 liitteissä 1–5 annettujen ohjeiden mukaisesti. Liikevaihtoa, pääomamenoja ja toimintamenoja koskevat tiedot perustuvat Elisan vuoden 2023 konsernitilinpäätökseen. Olemme varmistaneet tarkkuuden välttämällä huolellisesti kaksinkertaista laskentaa. Tämä tapahtuu luokittelemalla ulkoiset tulovirrat, pääomamenot ja toimintamenot taksonomiatoimintoihin vain kerran ja kolmas osapuoli on varmentanut kaikki laskelmat ja tulokset.

Osana EU:n luokitusjärjetelmää koskevia tunnuslukujen raportointia, Elisa rapotoi myös Lomakkeen 1 Ydin- ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toimet delegoitujen asetusten 2022/1214 ja (EU) 2021/2178 artiklan 8 kohdat (6) ja (7) mukaisesti.

Elisan taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot 2023

Osuus liikevaihdosta

Osuus käyttöomaisuusinvestoinneista

4,1 % Mukainen

18,9 % Kelpoinen

Osuus operatiivisista kustannuksista

0,4 %

Mukainen

0,4 % Kelpoinen

ESG tunnusluvut

Elisan palvelukehittäjien tekoälyn ja koneoppimisen keksintöjen ansiosta liiketoiminnastamme voidaan tehdä entistäkin vastuullisempaa ja kannattavampaa.

Kari Lång Head of Patents

Investoinnit infrastruktuuriin ja innovaatioihin

Elisa on operaattoreista Suomen suurin investoija. Investoimme noin 12 prosenttia vuotuisesta liikevaihdostamme verkkoihin ja palveluihin päämarkkinoillamme Suomessa ja Virossa.

Jatkuvilla investoinneilla rakennamme ja ylläpidämme kattavia ja turvallisia kiinteitä ja mobiiliverkkojamme. Pystymme ottamaan käyttöön uusinta teknologiaa, joka vastaa digitalisoituvan yhteiskuntamme ja asiakkaidemme tarpeisiin.

Vuonna 2023 käyttöomaisuusinvestointimme olivat 321 miljoonaa euroa. Ne kohdistuivat 5G-verkon kehittämiseen, kiinteään runkoverkkoon, siirto- ja kuituverkkoon sekä IT-järjestelmiin ja asiakaspäätelaitteisiin.

Panostamme myös digitaalisiin palveluihin sekä kotimarkkinoillamme että kansainvälisesti.

Vastuullisuuteen kytketty rahoitus

Vastuullisuustavoitteet liittyvät myös Elisan rahoitukseen, ja edistämme kestävää kasvua vuonna 2022 julkaistun Elisan vastuullisen rahoituksen viitekehyksen kautta. Viitekehys kattaa ilmastotavoitteemme sekä digitaalisen ja sosiaalisen vastuun osa-alueet.

Vuonna 2023 laskimme liikkeeseen ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainamme (300 milj. euroa). Vihreällä lainalla saadut varat tullaan käyttämään yhtiön kestävän rahoituksen viitekehyksen (Sustainability Finance Framework) mukaisiin hankkeisiin ja kohteisiin.

Elisan pitkäjänteinen strategian toteuttaminen, vastuullisen liiketoiminnan edistäminen ja kannattavuuden parantaminen näkyy vahvana kysyntänä yhtiön velkapapereihin.

Suomen suurimpia patentinhakijoita

Elisa on yksi Suomen merkittävimpiä patentinhakijoita. Patentoinnin edellytyksiä ovat työntekijöiden tekemät keksintöilmoitukset, ja vuosi 2023 oli jälleen keksintöilmoitusten ennätysvuosi.

Elisan patentoitavissa olevat keksinnöt ovat tyypillisesti syntyneet kehitettäessä Elisan älykkäitä palveluja yhtiön omalle verkkoalueelle ja omille asiakkaille sekä kansainväliselle televiestintäteollisuudelle ja valmistavalle teollisuudelle.

Oman toiminnan kehittämisen yhteydessä syntyneitä innovaatioita jalostetaan palveluiksi myös kansainvälisille markkinoille.

Patenttien ja muiden innovaatioita suojaavien immateriaalioikeuksien merkitys korostuu kansainvälisessä liiketoiminnassa. Patentit tukevat innovaatioiden muuttamista liiketoiminnaksi.

Elisalla on tällä hetkellä 396 patenttia ja patenttihakemusta, joista suurin osa liittyy verkkojen ja palvelujen automatisointiin ja optimointiin sekä automaattiseen palvelujen varmistamiseen.

Vuonna 2023 vahvistimme muun muassa tekoälyyn, koneoppimiseen, generatiiviseen tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja virtuaalisiin voimalaitoksiin liittyvien teknologioiden suojausta.

Vuonna 2023 jätimme 40 uutta ensihakemusta patenttivirastoihin.

Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia

Elisan päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Suomessa Elisa oli 12. suurin yhteisöveronmaksaja, ja osuutemme kaikkien teleoperaattoreiden maksamista yhteisöveroista oli 76 prosenttia (vahvistetut verotiedot vuodelta 2022).

Vuonna 2022 maksamamme ja tilittämämme verot olivat 577 miljoonaa euroa. Elisan tuloksella on valtakunnallista ja alueellista merkitystä, sillä lähes puolet yhteisöverosta maksetaan 39 eri kunnalle.

Virossa yhtiöt ovat velvollisia maksamaan yhteisöveroa vain, jos ne maksavat osinkoja omistajilleen. Elisan virolaiset tytäryhtiöt eivät ole maksaneet osinkoja emoyhtiölle. Vuodesta 2024 alkaen voimaan tuleva globaali minimiverosäätely koskee Elisaa Viron tytäryhtiöiden osalta.

Elisa laajenee kansainvälisesti ja toimii tällä hetkellä 20 maassa.

Elisan verotiedot toimintamaittain, ESG-tunnusluvut

Veropolitiikka

Elisa on sitoutunut vastuulliseen ja tulokselliseen toimintaan. Maksamalla veroja ja muita julkisia maksuja osallistumme yhteiskunnan kehittämiseen kaikissa toimintamaissamme.

Elisa on sitoutunut täyttämään globaalit verovelvoitteensa, eli se toimii kaikkien paikallisten ja kansainvälisten verolakien sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti.

Elisa-konsernin veropolitiikassa vahvistetaan pääperiaatteet sille, miten Elisa hallinnoi verojaan ja hoitaa verotukseen liittyvää toimintaa. Veropolitiikka sisältää kuvauksen riskienhallinnasta, yhteistyöstä viranomaisten kanssa ja ilmiantokäytännöistä.

Elisan veropolitiikkaa sovelletaan maailmanlaajuisesti kaikkiin Elisa-konsernin liiketoimintayksiköihin ja yhtiöihin sekä kaikenlaisiin veroihin ja maksuihin, ja sitä tuetaan sisäisillä ohjeilla ja valvonnalla.

Elisan veropolitiikka

Suomessa ja Virossa tuotetut alkuperäissarjat kasvattavat kulttuurikädenjälkeämme

Elisa on Suomen merkittävimpiä kotimaisten draamasarjojen ja elokuvien tuottajia. Olemme lanseeranneet lähes 40 alkuperäissarjaa, joita on myyty jo yli 80 maahan eri puolille maailmaa.

Virossa tuotimme vuonna 2023 kahdeksan alkuperäissarjaa sekä tosi-tv-sarjoja ja yhteistyösarjoja, mikä teki Elisasta raportointivuoden suurimman sarjojen tuottajan Virossa. Olemme myös Viron suurimman elokuvafestivaalin (Black Nights) pääsponsori ja tuemme nuoria elokuvantekijöitä yhteistyössä Baltian elokuva-, media- ja taidekoulun kanssa.

Suomessa käynnistimme Nelonen Median kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on tarjota suomalaisille kattava valikoima laadukasta sisältöä, etenkin suomalaisia alkuperäissarjoja sekä elokuvia, viihdeohjelmia ja urheilua. Elisa Viihde -alkuperäissarjat ovat olleet saatavilla Ruutu+-suoratoistopalvelussa lokakuusta alkaen. Samalla lopetimme Elisa Viihde Viaplay -yhteispalvelun.

Elisa on saanut vahvan jalansijan kotimaisessa e-urheilukulttuurissa. Elisa isännöi vuotuista Elisa Masters Espoo -tapahtumaa joulukuun alussa, ja siitä on tullut suomalaisen e-urheilukulttuurin tukipilari.

Laskennallinen kulttuurikädenjälkemme vuonna 2023 oli 44 miljoonaa euroa (sisältäen suorat sisällönostot pääasiassa kotimaisilta toimijoilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille).

Elisa edistää kulttuurin kestävyyttä luomalla sisältöä, joka ylläpitää paikallista kulttuuria ja parhaita tarinoita. Tuottamalla laadukkaita ja hyvin kerrottuja virolaisia tarinoita tavoitamme yleisöjä sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Toomas Ili Head of Content, Elisa Eesti

Yli 100 käynnissä olevaa startupkumppanuuttamme tuovat lisäarvoa kaikille liiketoiminnoillemme. Vuonna 2023 saavutimme pitkän aikavälin startup-yhteistyössä kaikkien aikojen korkeimman kumppaneiden tyytyväisyystason.

Eric Gargallo Serrano Head of Elisa Startups

Innovointi startup-yritysten kanssa

Elisalla on vahva kokemus startup-yhteistyöstä. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä startup-yritysten kanssa vuodesta 2014 lähtien. Tavoitteenamme on löytää uusia innovaatioita, jotka keskittyvät vahvasti huomisen teknologioihin. Pyrimme edistämään Elisan ja startup-yritysten välisiä suhteita yrittäjähenkisten ihmisten avulla.

Vuonna 2023 tuimme eri liiketoimintayksiköitä, jotka kehittivät uusia yrityksiä ja palveluja, tehostivat kasvua ja paransivat nykyisen tarjonnan laatua.

Meillä on yli 100 startup-kumppanuutta, ja vuonna 2023 kumppaneiden tyytyväisyys oli ennätyksellisen korkealla tasolla (NPS 82). Vuoden aikana toteutimme 29 konseptitodistusta, 166 uutta kokousta ja neljä uutta yhteistyötä.

Esimerkkejä yhteistyöstä vuonna 2023:

Uizard: Olemme todentaneet, miten uudet työkalut ja teknologiat, kuten generatiivinen tekoäly, voivat tukea Elisan työntekijöitä työn tehostamisessa. Uizardin kanssa tutkimme, miten voimme automatisoida tiettyjä suunnittelijoidemme työn osia, jotta he voivat keskittyä ensisijaisiin tehtäviin.

FlyByGuys/Myx: Olemme yhdessä suomalaisen drooneihin erikoistuneen FlyBy Guys -startupin ja bulgarialaisen Myx Robotics -startupin kanssa luoneet digitaalisen kaksosen tietyille alueille, jotta voimme optimoida radioverkkomme ja antennien suunnittelun.

Lisäksi olemme testanneet ja lisänneet eri startup-yritysten antureita ja uusia laitteita maailmanlaajuisesti parantaaksemme esineiden internetin B2B-liiketoimintaamme.

Osallistumme uusien 5G-palveluiden kehittämiseen ja lanseerasimme uuden analytiikkapalvelun, People-Counterin (Supersight). Ratkaisu hyödyntää koneoppimiseen perustuvaa havainnointia, joka takaa täyden yksityisyyden ja tarjoaa saumatonta ihmisvirtojen analytiikkaa eri ympäristöissä. Se on suunnattu kiinteistöjohtamisen ammattilaisille, hotelli- ja ravintola-alan palveluntarjoajille ja tapahtumien järjestäjille. Sen kasvavaan asiakaskuntaan kuuluu esimerkiksi Turun Teknologiakiinteistöt. Ratkaisu tuottaa tarkkoja toimistorakennusten käyttöastemittauksia ja reaaliaikaista ihmisvirtojen analytiikkaa.

Lisäksi Elisa on tehnyt sopimuksen Pohjoismaiden johtavan startup-kampuksen Maria 01:n kanssa. Elisa tukee yrittäjiä helpommin saatavilla olevalla tarjoomalla ja auttaa heitä kasvamaan Elisan asiantuntemuksen ja osaamisen avulla. Yhteistyö edistää Elisan missiota ja tuo parhaat saatavilla olevat teknologiat kaikkien yritysten käyttöön.

Virossa olemme kehittäneet menestyksekkäästi Bitdefender-startupin kanssa kyberturvallisuuspalvelua asiakkaillemme. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien olemme saaneet lähes 1 800 uutta asiakasta. Suunnittelemme samankaltaisen tuotteen lanseeraamista yritysasiakkaille.

Toinen onnistunut esimerkki on pelillistämisen Adact-ratkaisu. Lisäsimme sen avulla tietoisuutta tuotteistamme ja palveluistamme sisäisesti (esim. Elisa Raamat ja Elisa Huub). Viimeisimpään, kyberturvallisuusaiheiseen peliin osallistui pelkästään lokakuussa yli 2 000 asiakasta.

Elisan startup-yhteistyö

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö

Innovaatiot ovat olennainen osa Elisan liiketoimintaa. Niiden avulla voimme kehittää kestäviä palveluja digitaaliselle yhteiskunnalle sekä Suomessa että kansainvälisesti. Etsimme aktiivisesti uusia yhteistyö mahdollisuuksia eri tieteenalojen huippututkijoiden kanssa maailmanlaajuisesti.

Olemme rakentaneet vahvaa yhteistyötä maailman luokan akateemisten tutkijoiden ja Elisan liiketoimin tojen välille. Viime vuosikymmeninä Elisalla on ollut kansainvälisiä kumppanuuksia yli 100 tutkijan kanssa. Tutkimusyhteistyöllä on keskeinen rooli strategisten päätöstemme vahvistamisessa, ymmärryksen syventä misessä ja myönteisten vaikutusten edistämisessä sekä liiketoiminnassa että yhteiskunnassa.

Vuosina 2022 ja 2023 laajensimme merkittävästi tutkimushankkeiden portfoliotamme ja perustimme akateemisia kumppanuuksia uusien instituutioiden kanssa. Painopistealueitamme ovat kehityksen kärjessä kulkevat alat, kuten mobiiliverkkoteknologiat (6G), kehittynyt generatiivinen ja multimodaalinen tekoäly, datatiede ja datan monetisointi, kyberturvallisuus ja yksityisyys sekä uudet teknologiat.

Mobiiliverkkoteknologia on televiestintäliiketoimin tamme kulmakivi. Innovaatiotoiminnassa olemme käynnistäneet Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa uusia tutkimushankkeita edistämään 6G-teknologian kehitystä. Tutkimustyön tuloksia jaetaan tieteellisissä julkaisuissa, ja niihin liittyy asiaankuuluvien teknologioiden siirto tutkimus vaiheesta tuotantoon. Elisa on myös ollut aktiivinen ohjausryhmän jäsen useissa Business Finlandin rahoittamissa pitkän aikavälin 6G-hankkeissa (6G Bridge -kehys) vuonna 2023.

Tekoälyllä voidaan saada aikaan merkittäviä liiketoi mintavaikutuksia. Käynnistimme Helsingin yliopiston kanssa uuden keskustelevaan tekoälyyn keskittyvän tutkimushankkeen, joka on ensimmäinen laajempi askel kohti visuaalista virtuaaliassistenttia ja metaversumia.

Suomen tekoälykeskus ja Elisa ovat vuosien mittaan kehittäneet kestävää yhteistyötä. Merkittävä tulos on tekoälyyn erikoistuneen tohtorintutkinnon myöntäminen vuonna 2023. Elisa on edelleen sitoutunut tukemaan tekoälykeskusta ja sen seuraajaa ELLIS-instituuttia Suomen tekoälyosaamisen kehittämi sessä ja vahvistamisessa.

Datatiede tuottaa yrityksille toteuttamiskelpoisia oivalluksia. Elisa on tehnyt jo kauan yhteistyötä datatie teessä useiden Helsingin yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Ihmisten liikkumista koskevaa tilastollista dataa hyödyntämällä on tuotettu merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia kaupunkidynamiikkaan ja saavutettavuu teen, erotteluun, ulkoiluun ja kaupunkisuunnitteluun.

Elisa edistää aktiivisesti eri alojen, instituutioiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovaatio toimintamme tuotti konkreettisia tuloksia vuonna 2023. Useat yksikkömme jättivät uusia patenttihakemuksia. Olemme myös antaneet merkittävän panoksen tiedeyh teisölle julkaisemalla useita vertaisarvioituja tekoälyyn, koneoppimiseen ja verkkoteknologioihin keskittyviä tutkimusartikkeleita.

Lisäksi tuemme HPY:n Tutkimussäätiön kautta tele tekniikan, televiestinnän ja tietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä. Säätiö oli jakanut vuoden 2023 loppuun mennessä apurahoja yhteensä yli 1,2 miljoonaa euroa pääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoille eri yliopistoissa. Säätiön kirjastoon on tallennettu 144 väitöskirjaa ja opinnäytetyötä.

Elisan tutkimusyhteistyö

Lyhenteet

AI Artificial Intelligence (tekoäly)
AR Vuosikatsaus 2023
CCDCOE Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence
(Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus)
CCA Climate Change Adaptation
(ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
CCM Climate Change Mitigation (ilmastonmuutoksen hillitseminen)
CDP Climate Disclosure Project (sijoittajille ja globaaleille mark
kinoille suunnattu standardoitu ohjelma CO2e päästöjen
julkistamismenetelmille ja prosesseille)
CE Circular Economy (kiertotalous)
CGR Corporate Governance report 2023 (selvitys hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmästä 2023)
CRMB Corporate Responsibility Management Board (Elisan Yritysvas
tuun johtoryhmä)
CRR Corporate Remuneration report 2023 (palkitsemisraportti)
CSAM Child Sexual Abuse Material (lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväki
valtaa todistava materiaali)
cSOC Cyber Security & Service Operations Center (operatiivisten
tietoturvatapahtumien seurannasta ja palautumisen
ohjauksesta vastaava toiminta)
CSR Corporate Sustainability Responsibility (Yritysvastuu)
CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive (EU:n kestävyysra
portoinnin direktiivi)
DES Distributed Energy Storage
(Elisan hajautettu sähkönvarastointiratkaisu)
DNSH Do No Significant Harm
(merkittävän haitan välttämisen periaate)
ESG Environmental, Social, Governance (tarkoittaa ympäristöä,
sosiaalista vastuullisuutta ja hyvää hallintotapaa)
ESRS European Sustainability Reporting Standard (Euroopan
vastuullisuusraportoinnin standardi)
ETIS The Community of Telecom Professionals (Euroopan telealan
yhteistyöyhteisö ammattilaisille)
EW Elisa Corporate web page (Elisan verkkosivut)
EWG Elisa Governance web page (Elisan hallinnoinnin verkkosivut)
EWI Elisa Investor web page (Elisan sijoittajaverkkosivut)
EWS Elisa Sustainability web page (Elisan vastuullisuuden
verkkosivut)
FCAI Finnish Center for Artificial Intelligence
(Suomen tekoälykeskus)
GB Gigabyte (gigatavu)
GHG Greenhouse Gases (kasvihuonekaasut)
GRI Global Reporting Initiative (raportointiviitestandardi)
HR Human Resources (henilöstöhallinto)
HSE Health, Safety, and Environmental
(terveys, turvallisuus ja ympäristö)
ICT Information and communications technology
(viestintäja tietoliikenneteknologia)
ID Identification (henkilötunniste)
IFRS International Financial Reporting Standards (kansainväliset
tilinpäätösstandardit)
IoT Internet of Things (esineiden internet)
IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change (kansainvälinen
ilmastopaneeli)
ISO International Organization for Standardization (kansainvälinen
standardointijärjestö)
ITIL Information Technology Infrastructure Library (kokoelma
käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen)
JAC Joint Alliance for CSR n (toimitusketjun vastuullisuuteen
keskittyvä operaattoreiden kansainvälinen yhteisö)
KPIs Key Performance Indicators (avaintulosindikaattorit)
LCA Life Cycle Assessment (elinkaariarviointi)
ML Machine Learning (koneäly)
NCSC National Cyber Security Centre (kansallinen Kyberturvallisuus
keskus)
NGO Non-Governmental Organisation (kansalaisjärjestö)
NLP Natural Language Processing (luonnollisen kielen käsittely)

NPS Net Promoter Score (suositteluindeksin mittari)

OECD Organization for Economic Cooperation and Development
(taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)
  • SASB Sustainability Accounting Standards Board (raportointiviitestandardi)
  • SBTi Science Based Targets initiative (tieteeseen pohjautavat tavoitteet -aloite
  • SDG Sustainable Development Goal (kestävän kehityksen tavoite)
  • SMS Short message service (tekstiviesti)
  • STUK Suomen Säteilyturvakeskus
  • SR Kestävyysraportti 2023
  • TCFD Task Force on Climate-related Financial Disclosures (kansainvälinen ilmastonmuutoksen uhkiin ja mahdollisuuksiin keskittynyt raportointikehikko)
  • tCO2e Tonnes of Carbon Dioxide equivalent (hiilidioksidiekvivalentti, tonnia; toimii kasvihuonekaasupäästöjen yhteismittana)
  • VEF Vastutustundliku Ettevõtluse Foorum (virolainen vastuullisen liiketoiminnan foorumi)
  • VOC Volatile Organic Compounds (haihtuvat orgaaniset yhdisteet)

ESG sisällysluettelo

GRI sisällysluettelo

Käyttöilmoitus Elisa konserni on raportoinut tässä GRI-sisältöindeksissä mainitut tiedot ajalta 01.01.2023 - 31.12.2023 viitaten GRI-standardeihin.
GRI 1 viittaus
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
Yleinen sisältö
GRI 1: Foundation 2021
GRI STANDARDIN OTSIKKO
GRI 2: General Disclosures 2021
2-1 Raportoivan organisaation tiedot Yhtiöjärjestys
Omistajarakenne
Yhtiön perustiedot
AR, s.16-19
2-2 Organisaation vastuullisuusraportointiin
kuuluvat yhtiöt
SR - Raportin kuvaus, s.134
Keskeiset tytäryhtiöt
2-3 Raportointijakso, taajuus ja yhteystiedot SR - Raportin kuvaus, s.134
2-4 Merkittävät muutokset organisaatiossa SR - Raportin kuvaus, s.134
2-5 Riippumaton varmennus SR - Riippumanto varmennusraportti, s.223
2-6 Toiminta, arvoketju ja muut liiketoimintasuhteet Elisa sijoituskohteena
Mitä teemme
Keskeiset tytäryhtiöt
Toimittajat, toimitusketju
SR - Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme
kanssa, s.164
SR - Sosiaalisen vastuun edistäminen asiakasrajapinnassa, s.161
2-7 Henkilöstö GRI tunnusluvut. Henkilöstön määrä
2-8 Henkilöstön ulkopuoliset työntekijät GRI tunnusluvut. Henkilömäärä
2-9 Hallinnointirakenne ja valiokunnat Hallinnointirakenne
CGR - Elisan hallintorakenne, s.111
Hallituksen työjärjestys ja valiokunnat
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
CGR - Hallituksen valiokunnat, s.111-115
2-10 Hallituksen valinta Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
CGR - Elisan hallintorakenne, s.111-113
_
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
2-11 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
CGR - Elisan hallintorakenne, s.111-113
2-12 Hallituksen rooli organisaation vaikutusten
hallinnoinnissa
Hallituksen valinta ja monimuotoisuus
Johtaminen ja tavoitteet
CGR - Elisan hallintorakenne, s.111-113
2-13 Vaikutustenhallinnan vastuun delegointi Johtaminen ja tavoitteet
SR- Yritysvastuun hallinnointi, s.136
CGR - Elisan hallintorakenne, s.111-113
2-14 Hallituksen rooli vastuullisuusraportoinnissa SR - Hallitusjäsenten allekirjoitukset, s.224
2-15 Eturistiriitojen välttäminen Sisäpiiri- ja lähipiiriperiaatteet;
/Johtohenkilöiden liiketoimet;
/Johdon osakkeet
CGR - Hallitusjäsenten riippumattomuus, s.115
2-16 Epäkohtien kommunikointi Epäkohtien ilmoituskanava (Whistleblowing). Elisan hallituksen Audit
komitean läpikäymät väärinkäytökset, jotka on raportoitu osana
Compliance -raportointia.
Elisalla raportoitiin 20 potentiaalista väärinkäytösilmoitusta
nimettömän väärinkäytösilmoituskanavan (Whistleblowing) kautta.
Tutkittujen ilmoitusten seurauksena järjestettiin koulutusta,
prosessikatselmointeja, viestintää ja muita korjaavia toimenpiteitä.
2-17 Hallituksen vastuullisuustietoisuus CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.112-115
2-18 Hallituksen suorituksen arviointi CGR - Hallituksen työjärjestys ja toiminta, s.112-115
2-19 Palkitsemisjärjestelmät CRR
Palkitsemispolitiikka
2-20 Palkitsemisen päätöksentekoprosessi CRR
Palkitsemispolitiikka
2-21 Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde CRR - Yhtiön johdon ja henkilöstön palkitsemisen kehitys sekä yhtiön
taloudellinen kehitys, s.123
2-22 Vastuullisuusstrategian katsaus AR - Toimitusjohtajan katsaus, s.6-7
SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset, s.137
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
2-23 Arvot ja periaatteet Eettinen liiketoiminta/yleiset toimintaperiaatteet
Ihmisoikeudet
Riskienhallinta, Politiikat ja ohjeet
SR - Menettelytavat ja ohjeet, s.140
CGR - III Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja
riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, s.120
2-24 Toiminnan sitoutuminen politiikkoihin SR - Elisa Compliance-ohjelma, s.139
Ihmisoikeudet
GRI tunnusluvut (Code of Conduct koulutus)
2-25 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi Elisan ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä - Whistleblowing Centre
Ihmisoikeudet
2-26 Mekanismit neuvojen hakemiseen ja
huolenaiheiden esittämiseen
Eettinen liiketoiminta/yleiset toimintaperiaatteet
Elisan ilmoituskanava väärinkäytösepäilyistä-Whistleblowing Centre
2-27 Lainmukaisuus GRI tunnusluvut
2-28 Jäsenyydet järjestöissä ja
edunvalvontaorganisaatioissa
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
2-29 Näkökulma sidosryhmädialogiin Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
SR - Avoin sidosryhmädialogi, s.140
2-30 Kollektiivisesti neuvoteltujen
työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö
GRI tunnusluvut
Olennaiset aiheet
GRI 3: Material Topics 2021 3-1 Olennaisten aiheiden määrittelyprosessi Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Lähestymistapamme
SR - Vastuullisuus Elisalla, s.135-137
Ihmisoikeudet
3-2 Olennaiset aiheet Yhteiskunnan resilienssi
Kyberturva ja tietoturva
Ilmastonmuutos
Vastuullinen toimitusketju
Digitaalinen inkuusio
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Lähestymistapamme
SR - Vastuullisuus Elisalla, s.135-137
_
×
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
3-3 Olennaisuuksien hallinnointi Yhteiskunnan resilienssi
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Toimiva yhteiskunta ja turvalliset palvelut
SR -Turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan jatkuvuus, s.152
Elisan omat indikaattorit
Kyberturva ja tietoturva
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Kyberturva ja yksityisyyden suoja
Ihmisoikeudet
SR - Digitaalisen luottamuksen ja kyberturvallisuuden edelläkävijä, s.152
Elisan omat indikaattorit
Ilmastonmuutos
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Ympäristövastuu
SR, Ympäristövastuu, s.142-149
Elisan omat indikaattorit
Vastuullinen toimitusketju
Vastuullista hankintaa ja kumppaniyhteistyötä
Vastuullinen toimitusketju
Ihmisoikeudet
SR, Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme
kanssa, s.164
GRI tunnusluvut, Elisan omat indikaattorit
Digitaalinen inkluusio
Olennaisuudet ja sidosryhmädialogi
Saavutettavat palvelut kaikille
Saavutettavuus
Ihmisoikeudet
SR - Osallistava digitalisaatio hyödyttää kaikkia, s.162
Taloudelliset tulokset
GRI 201: Economic Performance 2016 201-1 Suorat taloudelliset tuotokset GRI tunnusluvut UN SDG 9
201-2 Ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset
vaikutukset ja muut riskit sekä mahdollisuudet
GRI tunnusluvut UN SDG 13.
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
UN SDG 9
Välilliset taloudelliset vaikutukset
GRI 203: Indirect Economic Impacts 2016 203-1 Infrastruktuuri-investointien ja
yleishyödyllisten palvelujen tuen kehitys ja
vaikutukset
Digitaalinen vastuu
GRI tunnusluvut liittyen GRI indikaattoriin 201-1,
Käyttöomaisuusinvestoinnit
203-2 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja
niiden laajuus
Tutkimus ja kehitys;
Sosiaalinen vastuu/Vastuullinen työnantaja;
Digitaalinen vastuu;
Ympäristövastuu
Korruptionvastaisuus
GRI 205: Anti-corruption 2016 205-2 Korruptionvastaisiin politikoihin ja
menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus
Politiikat ja ohjeet
SR- Elisa Compliance-ohjelma, s.139
GRI tunnusluvut
x UN SDG 16.
205-3 Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät
toimenpiteet
GRI tunnusluvut x UN SDG 16.
Verot
GRI 207: Tax 2019 207-1 Lähestymistapa veroihin Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.170
UN SDG 10.
207-2 Verotuksen hallinnointi, valvonta ja
riskienhallinta
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.170
UN SDG 10.
207-3 Sidosryhmäyhteistyö ja veroihin liittyvien
huolenaiheiden hallinta
Politiikat ja ohjeet/Veropolitiikka
SR - Veropolitiikka, s.170
UN SDG 10.
207-4 Maakohtainen veroraportointi GRI tunnusluvut
SISÄLTÖ PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
GRI STANDARDIN OTSIKKO SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
Energia
GRI 302: Energy 2016 302-1 Organisaation oma energiankulutus Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
302-3 Energiaintensiteetti Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
x UN SDG 13.
302-4 Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla
saavutettu energiansäästö
Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
Vesi ja jätevedet
GRI 303: Water and Effluents 2018 303-1 Vesi jaettuna resurssina Ympäristövastuu/Biodiversiteetti
303-2 Jäteveden vaikutusten hallinta Ympäristövastuu/Biodiversiteetti
303-3 Vedenotto Ympäristövastuu/Biodiversiteetti
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
303-4 Veden purku Ympäristövastuu/Biodiversiteetti
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
303-5 Vedenkulutus Ympäristövastuu/Biodiversiteetti
GRI tunnusluvut
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
PUUTTEET
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
Päästöt
GRI 305: Emissions 2016 305-1 Suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1) Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
305-2 Energiankäytön epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (Scope 2)
Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
305-3 Muut merkittävät epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)
Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
305-4 Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Elisa ESG Disclosure 2023
GRI tunnusluvut
x UN SDG 13.
Jätteet
GRI 306: Waste 2020 306-1 Merkittävät syntyvän jätteen vaikutukset Ympäristövastuu/Kiertotalous
306-2 Merkittävien syntyvän jätteen vaikutusten
hallinta
Ympäristövastuu/Kiertotalous
306-3 Syntyvä jäte Ympäristövastuu/Kiertotalous x
306-4 Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta
hyötykäyttöön
Ympäristövastuu/Kiertotalous
GRI tunnusluvut
x
306-5 Hävitettäväksi ohjattava jäte Ympäristövastuu/Kiertotalous
GRI tunnusluvut
x
Työllistäminen
GRI 401: Employment 2016 401-1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä
ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltuna
ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain
GRI tunnusluvut
401-2 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut,
joita ei tarjota määräaikaisille tai osa-aikaisille
työntekijöille
GRI tunnusluvut
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
Työterveys ja -turvallisuus
GRI 403: Occupational Health
and Safety 2018
403-1 Työterveys- ja turvallisuus -järjestelmä Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-2 Riskien tunnistaminen, analysointi ja
tapaturmien tutkinta
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
Digitaalinen vastuu/Mobiiliverkon käyttö on turvallista
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-3 Työterveyspalvelut Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-4 Työntekijöiden kattavuus
työterveyspalveluista
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-5 Työntekijöiden työterveyskoulutus Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-6 Työntekijöiden terveyden edistäminen Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-7 Liiketoiminnan työterveysvaikutusten
estäminen ja vähentäminen
Sosiaalinen vastuu/Työhyvinvointi ja -turvallisuus
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
403-8 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on
edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon
yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa
ja neuvoa-antavissa toimikunnissa
GRI tunnusluvut
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
403-9 Työhön liittyvät tapaturmat GRI tunnusluvut
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
403-10 Työstä johtuvat sairaudet GRI tunnusluvut
SR - Hyvinvointi ja ennakoiva toiminta, s.160
Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
UN SDG 16.
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
UN SDG 10.
UN SDG 10.
UN SDG 10.
Koulutus ja henkilöstön kehittäminen
GRI 404: Training and Education 2016 404-1 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää
kohden henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain
GRI tunnusluvut X
404-2 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen
oppimiseen liittyvät ohjelmat
AR - Henkilöstömme, s.16-19
404-3 Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt
henkilöstö sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin
jaoteltuna
GRI tunnusluvut X
Monimuotoisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet
GRI 405: Diversity and Equal Opportunity
2016
405-1 Organisaation hallintoelinten kokoonpano
ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin
jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän,
vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen
liittyvien tekijöiden mukaisesti
GRI tunnusluvut X UN SDG 5.
Syrjinnän kielto
GRI 406: Non-discrimination 2016 406-1 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät
korjaavat toimenpiteet
GRI tunnusluvut X UN SDG 5.
Järjestäytymisvapaus ja
työehtosopimukset
GRI 407: Freedom of Association and
Collective Bargaining 2016
407-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
järjestäytymisvapaus tai työehtosopimukset voivat
olla vaarassa
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
Lapsityövoima
GRI 408: Child Labor 2016 408-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
lapsityövoiman käyttö voi olla merkittävä riski
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
Pakkotyövoima
GRI 409: Forced or Compulsory Labor
2016
409-1 Toiminnot ja toimittajat, joissa
pakkotyövoiman käyttö voi olla merkittävä riski
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
__
Service Service
Service Service
PUUTTEET YK:N KESTÄVÄN
GRI STANDARDIN OTSIKKO SISÄLTÖ SIJAINTI SYY KUVAUS UN GLOBAL
COMPACT
KEHITYKSEN
TAVOITTEET
Turvallisuuskäytännöt
GRI 410: Security Practices 2016 410-1 Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle GRI tunnusluvut X UN SDG 16.
Paikallisyhteisöt
GRI 413: Local Communities 2016 413-2 Toiminnot, joilla on tai voi olla negatiivisia
vaikutuksia paikallisyhteisöihin
Ihmisoikeudet Arvioitu osana
Ihmisoikeuksien
riskinarviota
Toimitusketjun sosiaalisen vastuun
arviointi
GRI 414: Supplier Social Assessment 2016 414-1 Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun
arvoinnit
SR - Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme
kanssa, s.164
GRI tunnusluvut
UN SDG 16.
414-2 Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat
toimenpiteet
GRI tunnusluvut UN SDG 16.
Poliittinen vaikuttaminen
GRI 415: Public Policy 2016 415-1 Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna
maittain ja edustajittain
GRI tunnusluvut X UN SDG 16.
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus
GRI 416: Customer Health and Safety
2016
416-2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja
turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten
ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten
lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan
GRI tunnusluvut UN SDG 16.
Markkinointi ja mainonta
GRI 417: Marketing and Labeling 2016 417-2 Tuoteinformaation liittyvien lakien,
säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden
rikkomukset
GRI tunnusluvut UN SDG 16.
417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien,
säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden
rikkomukset
GRI tunnusluvut UN SDG 16.
Asiakkaiden yksityisyydensuoja
GRI 418: Customer Privacy 2016 418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen
ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät perustellut
valitukset
GRI tunnusluvut Elisa raportoi
indikaattorin omalla
tavallaan.
UN SDG 16.

SASB (Technology & Communications Sector - Telecommunication Services Sustainability Accounting Standard, 2018-10)

Aktiviteettimittarit
TC-TL-000.A Mobiililiittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Elisa raportoi indikaattorin omalla
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2023, Operational Data Q4 2023
tavallaan.
TC-TL-000.B Kiinteiden liittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2023, Operational Data Q4 2023
Elisa raportoi indikaattorin omalla
tavallaan.
TC-TL-000.C Laajakaistaliittymien tilaajien määrä SASB tunnusluvut
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2023, Operational Data Q4 2023
Elisa raportoi indikaattorin omalla
tavallaan.
TC-TL-000.D Verkkoliikennemäärä - datamäärä verkossa SASB tunnusluvut
Tuloskeskus/Tulostiedot vuodelta 2023, Operational Data Q4 2023
Elisa raportoi indikaattorin omalla
tavallaan.
Laskentamittarit
Environmental Footprint of Operations - Kokonaisenergiankulutus SASB tunnusluvut
TC-TL-130a.1 Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä SASB tunnusluvut
Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta (hankittu
uusiutuva energia / käytetty kokonaisenergia)
SASB tunnusluvut
Käytetyt muuntokertoimet Elisa ESG Disclosure 2023
PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu
keskimääräinen luku
SASB tunnusluvut
Data Privacy Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä Digitaalinen vastuu/Trust Center, Tietosuoja
TC-TL-220a.1
TC-TL-220a.2
politiikoista ja käytännöistä SASB tunnusluvut
Markkinointiluvat ja asiakasviestintä
Elisan tietosuojaperiaatteet; Tietosuoja (in Finnish)
TC-TL-220a.3
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä
TC-TL-220a.4
politiikoista ja käytännöistä
SASB tunnusluvut
Yksityisyyteen liittyvien oikeudenkäyntien seurauksena syntyvien
rahallisten menetysten kokonaismäärä
SASB tunnusluvut
(1) Viranomaisten esittämien asiakatietopyyntöjen lukumäärä,
(2) Tietopyyntöjen kohteiksi joutuneiden asiakkaiden lukumärä,
(3) Paljastumiseen johtaneiden tietopyyntöjen osuus
SASB tunnusluvut
Data Security
TC-TL 230a.1
(1) Tietovuotojen lukumäärä.
(2) Tietovuodot, joissa mukana henkilötotietoja.
(3) Asiakkaiden lukumäärä, joihin tietovuodot vaikuttivat.
SASB tunnusluvut
TC-TL 230a.2 Kuvaus lähestymistavasta tietoturvariskien tunnistamiseen SASB tunnusluvut
ja torjumiseen, mukaan lukien kolmansien osapuolten
kyberturvallisuusstandardien käyttö
Digitaalinen vastuu/Trust Center, Tietosuoja
Elisan kyberturvapalvelut on kuvattu Elisan webbisivuilla
Product End-of life Management (1) Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit SASB tunnusluvut
TC-TL-440a.1 (2) Jätteiden uusiokäyttö(%) SASB tunnusluvut
(3) Jätteiden kierrätys(%) SASB tunnusluvut
(4) Jätteiden kaatopaikkasijoitus(%) SASB tunnusluvut
Competitive
Behavior &
Rahalliset menetykset liittyen oikeudelliseen säätelyyn tai
kilpailulainsäädäntöön
SASB tunnusluvut
Hallituksen toimintakertomus (Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat, s.27)
Open Internet
TC-TL-520a.1
TC-TL-520a.2
Keskimääräinen (1) oman ja kaupallisen sisällön ja (2) ei-kaupallisen
sisällön todellinen latausnopeus
SASB tunnusluvut
TC-TL-520a.3 Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin,
nollaveloitukseen ja niihin liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja
mahdollisuuksista
SASB tunnusluvut
Managing systemic risks from
technology disruptions
TC-TL-550a.1
TC-TL-550a.2
(1) Järjestelmän keskimääräinen keskeytystaajuus asiakasta kohden
(keskimääräinen häiriöiden määrä asiakasta kohti)
(2) Asiakkaan keskimääräinen keskeytyksen kesto keskimääräisenä
tuntimääränä asiakasta kohti
SASB tunnusluvut (KPI-mittarit)
Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun
tarjoamisesta palvelukatkosten aikana
Digitaalinen vastuu/Kuvaus häiriötilanteiden hallinnasta ja esteettömän palvelun tarjoamisesta
palvelukatkosten aikana

Tiedot EU:n taksonomian tukikelpoisista taloudellisista toiminnoista

EU taksonomian mukaisten
taloudellisten aktiviteettien
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien
tuotteiden ja palvelujen osuus liikevaihdosta
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.168
avainmittarit Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien
tuotteiden ja palvelujen osuus käyttöomaisuusinvestoinneista
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.168
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien
tuotteiden ja palvelujen osuus operatiivisista kustannuksista
EU taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot
SR - EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot, s.168

Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

Naisten osuuden lisääntyminen johtotehtävissä Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit
Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit
Hiilivapaan sähkön ostamisen varmistaminen Vastuullisuuteen sidotun lainajärjestelyn indikaattorit

Elisan omat indikaattorit

Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Kyberturvallisuutemme jatkuva parantaminen, s.153-155
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Yksityisyyden suojaaminen, s.156
Omat tunnusluvut
SR - Turvallisen ja luotettavan digitaalisen yhteiskunnan jatkuvuus, s.152
Digitaalinen vastuu
Omat tunnusluvut
SR - Elisa Compliance-ohjelma, s.139
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden painopistealueet ja tulokset, s.137
Omat tunnusluvut
SR - Sosiaalisen vastuun edistäminen asiakarajapinnassa, s.161
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.164
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuuden edistäminen maailmanlaajuisten toimittajiemme kanssa, s.164
Omat tunnusluvut
SR - Edistämme oikeudenmukaista ja osallistavaa digitaalista yhteiskuntaa, s.159-160
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138
Omat tunnusluvut
SR - Vastuullisuustavoitteet ja -tulokset 2023, s.138

TCFD:en liittyvä raportointi

I - HALLINTO
Ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien hallinnointi.
a) Hallituksen valvonta liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja
mahdollisuuksiin
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Hallituksen suorittama ympäristön kestävän kehityksen valvonta.
Riskienhallinta ja valvonta.
SR - Yritysvastuun hallinnointi, s.136
CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.
CDP - C1.1b.
b) Johdon rooli ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnissa ja hallinnassa.
Ympäristön kestävän kehityksen hallinta (TCFD) - Johdon rooli ympäristön kestävässä kehityksessä.
Ympäristövastuu - Toimintamme ympäristövaikutusten edistämiseksi.
SR - Yritysvastuun hallinnointi, s.136
CGR - Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytapoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.
CDP - C1.2a.
II - STRATEGIA
Potentiaalisten ja todellisten
ilmastovaikutusten raportointi
liiketoiminnan, strategian ja
taloudellisen suunnittelun
a) Tunnistetut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin riskit ja
mahdollisuudet liittyen ilmastonmuutokseen.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) – Ympäristön kestävän kehityksen tekijöiden tunnistaminen eri aikahorisonteilla.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toteutusstrategia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (taulukko).
SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ja mahdollisuuksien aikajänne, s.216 (GRI 201-2)
CDP - C2.3, C2.3a, C2.4, C2.4a.
näkökulmasta, missä määrin kyseiset
tiedot ovat olennaisia.
b) Ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien vaikutus liittyen
liiketoimintaan, strategiaan ja taloudelliseen suunnitteluun.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutus.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toteutusstrategia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (taulukko)
SR - Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien ja mahdollisuuksien vaikutus, s.216 (GRI 201-2)
CDP - C3.1, C3.2a, C3.3, C3.4.
c) Strategian resilienssi liittyen ilmastonmuutoksen eri skenaarioihin,
esimerkiksi alle 2 lämpötila-asteen nousu.
Ympäristön kestävän kehityksen strategia (TCFD) - Resilienssinäkökohdat ympäristöstrategian hallinnassa.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toteutusstrategia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (taulukko).
SR - Strateginen ennakointi, s.145 ja s.216 (GRI 201-2).
CDP - C3.2, C3.2a.
III – RISKIEN HALLINTA
-- ------------------------ -- --
a) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien tunnistamiseen ja
Miten ilmastoon liittyviä riskejä
arvioimiseen.
tunnistetaan, arvioidaan ja
hallinnoidaan.
Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Ympäristövastuuseen liittyvien riskien tunnistamis- ja arviointiprosessi.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toiminta.
SR - Ilmastovaikutusten ja ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arviointi, s.147
CDP - C2.1, C2.2, C2.2a.
b) Prosessit ilmastonmuutoksen riskien hallitsemiseen. Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Prosessi ympäristön kestävän kehitykseen liittyvien riskien hallitsemiseksi.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toiminta.
SR - Ilmastoriskien lieventäminen omassa toiminnassamme, s.147
CDP - C2.1, C2.2.
c) Miten ilmastomuutoksen tunnistamisen, arvioimisen ja
hallitsemisen prosessit on sisällytetty koko yhtiön riskienhallintaan.
Ympäristöriskien hallinta (TCFD) - Integrointi Elisan yleiseen riskienhallintaan.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Toiminta.
SR - Ilmastoriskien lieventäminen omassa toiminnassamme, s.147
CDP - C2.1, C2.2.
IV – MITTAAMINEN JA TAVOITTEET
Mittarit ja tavoitteet, joita käytetään
olennaisten ilmastoon liittyvien riskien
ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja
hallintaan.
a) Mittarit ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien arviointiin
osana strategia- ja riskienhallintaprosesseja.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristön kestävään kehitykseen liittyvät tieteeseen perustuvat tavoitteet.
Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Mittarit ja tavoitteet nykyisten olosuhteiden uudelleenarviointiin.
SR - Tavoitteet ja tulokset 2023, s.138; Ympäristömittarimme ohjaavat meitä kohti kunnianhimoisia tavoitteita, s. 143; ja s. 189-198 (GRI, SASB).
CDP - C4.2, C4.2a, C4.2b, C9.1.
b) Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt ja niihin
liittyvät riskit.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristövastuuseen liittyvät suorituskykymittaukset.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Mittarit ja tavoitteet nykyisten olosuhteiden uudelleenarviointiin.
SR - Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 kasvihuonekaasupäästöt, s.192-194 (GRI).
CDP - C6.1, C6.3, C6.5.
c) Tavoitteet liittyen ilmastonmuutoksen riskeihin ja mahdollisuuksiin
sekä suorituskyvyn arviointi suhteessa niihin.
Ympäristömittarit ja -tavoitteet - Ympäristövastuuseen liittyvät strategian käyttöönottotavoitteet.
Vastuullisuuden hallinnointi - Elisan vastuullisuuden osa-alueet ja tavoitteet.
Ilmastosiirtymäsuunnitelma - Mittarit ja tavoitteet nykyisten olosuhteiden uudelleenarviointiin.
SR - Tavoitteet ja tulokset 2023, s. 138; Ympäristömittarimme ohjaavat meitä kohti kunnianhimoisia tavoitteita, s.149; ja Omat tunnusluvut, s.198
CDP - C4.1, C4.1a, C4.1b, C4.2, C4.2a, C4.2b.

Ympäristövastuu

Lataa ESG data excel

GRI Tunnusluvut

GRI 302: Energy 2016 (Energia)*

Organisaation oma energiankulutus [GJ] (302-1) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Päälähteiden suora energiankulutus 73 068 96 673 103 002 Elisa Suomi, Elisa Viro and Elisa camLine
Fossiilisten (ei-uusiutuvien) polttoaineiden kulutus 73 065 96 598 102 911 Fossiiliset polttoaineet
ovat bensiini diesel, maakaasu ja
polttoöljy.
Vuodesta 2021 lähtien luku sisältää Elisa camLine luvut.
Suomi 7 540 6 754 13 088
Viro 7 848 5 048 2 069
Muut maat 57 677 84 796 87 754 Edellisten vuosien luvut on korjattu taannehtivasti.
Uusiutuvien polttoaineiden kulutus 3 75 91
Päälähteiden epäsuora energiankulutus 1 326 613 1 313 253 1 259 801
Sähkö 1 279 507 1 227 075 1 171 227 Elisa Konserni
Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
liiketoiminnan.
Suomi 1 120 192 1 106 295 1 050 420
Viro 156 479 118 025 116 933
Muut maat 2 836 2 756 3 874 Vuodesta 2021 eteenpäin kansainvälisten toimistojen
sähkönkulutus sisältyy lukuihin.
2022 tiedot on korjattu taannehtivasti.
Mobiiliverkko 833 370 860 360 771 007 Sisältää vuokrakohteet.
Kiinteä verkko 292 694 218 772 235 657
Datakeskus 116 585 109 426 122 678
Muut tilat 36 858 38 517 41 885

* Jos haluat muuntaa GJ-yksikön MWh-yksiköksi, käytä seuraavaa muuntokerrointa: 0,277778.

2023 2022 2021 Kuvaus Tiedot sisältävät
Lämmitys 40 379 46 515 46 487 Elisa Konserni
Suomi 34 963 39 863 39 745
Viro 4 390 5 091 5 102
Muut maat 1 026 1 562 1 639 Vuodesta 2021 eteenpäin kansainvälisten toimistojen
lämmitys sisältyy lukuihin.
2022 tiedot on korjattu taannehtivasti.
Kiinteä verkko 8 504 11 368 10 282
Muut tilat 31 875 35 148 36 205
Jäähdytys 6 727 39 663 42 087 Elisa Suomi
Suomi 6 727 39 663 42 087
Yhteensä energian kulutus organisaatiossa 1 381 746 1 396 160 1 343 837 Kokonaisenergia lasketaan suoran ja epäsuoran
energian summana vähennettynä myydyllä energialla.
Ostettu hiilivapaa sähkö [GJ] 1 050 180 1 093 824 1 017 704 Elisan alkuperätodistuksilla ostama sähkö yhteensä. Elisa Konserni
Suomi 890 464 972 000 900 000 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
päästöttömän sähkön (ydinvoima) sekä
sähkönostosopimuksella (tuulivoima) hankitun
uusiutuvan energian.
Viro 156 496 120 600 116 935 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
päästöttömän sähkön (ydinvoima) sekä uusiutuvan
energian (aurinko).
Muut maat 3 220 1 224 769 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
uusiutuvan sähkön (vesi-,aurinko- ja tuulivoima) sekä
pienen määrän päästötöntä sähköä (ydinvoima).
Hiilivapaan sähkön käyttö [GJ] 1 279 323 1 223 844 1 165 742 Kokonaissähkönkulutus sisältäen vuokrakohteet. Elisa Konserni
Suomi 1 120 192 1 104 600 1 048 039 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
päästöttömän sähkön (ydinvoima) käytön.
Viro 156 479 118 025 116 933 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
päästöttömän sähkön (ydinvoima) käytön.
Muut maat 2 652 1 219 769 2023 luku sisältää alkuperätodistuksilla ostetun
uusiutuvan sähkön (vesivoima, aurinkovoima ja
tuulivoima) käytön.
Ostettu uusiutuva jäähdytys [GJ] 6 727 39 663 42 087 Vuodesta 2021 eteenpäin kaukojäähdytys on
uusiutuvaa.
Elisa Suomi
Itse tuotettu energia [GJ] 22 043 52 790 60 469 Sisältää aurinkoenergian ja lämpöenergian tuotannon
Elisan omasta toimipisteestä.
Elisa Suomi
Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi tätä lukua ei
sisällytetä kokonaisenergiankulutukseen.
Aurinkoenergia ja osa lämpöenergiasta kuluu Elisalla ja
osa lämpöenergiasta myydään.
Myyty energia [GJ] 17 935 13 766 18 966 Vuodesta 2021 eteenpäin raportoimme lämmön
talteenoton ratkaisuista saadun energian.
Elisa Suomi

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Energiaintensiteetti [kWh/GB] (302-3) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Mobiiliverkon sähkönkulutus per siirretty gigatavu. 0,082 0,105 energiaintensiteetti. 0,111 Raportoitu ainoastaan mobiiliverkon Elisa Suomi
Energiankulutuksen vähentäminen [GJ] (302-4) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Energiantehokkuustoimenpiteiden avulla saavutettu energiansäästö 40 169 37 512 28 624
Verkon energiatehokkuus (sähkö) 40 169 37 512 28 624 Elisan verkon optimoinnista ja modernisoinnista
johtuvat säästöt Elisan verkossa.
Elisa Suomi
energiasäästöt. 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän verkon

GRI 303: Water and Effluents 2018 (Vesi ja jätevedet)

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Vedenotto [ML] (303-3) 14,1 20,8 Elisan toiminnassa suurimmat veteen liittyvät
21,8
näkökohdat tulevat toimistoista, joissa vedenotto,
-purku ja -kulutus oletetaan
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa camLine
Kuntien vesihuolto 14,1 20,8 olevan sama.
21,8
Suomi 11,9 18,9 20,6
Vesiraportoinnissa käytetään Elisan kannalta
Viro 1,0 1,2 1,0
olennaista tarkkuustasoa, kokoamalla tietoa
Muut maat 1,2 0,7 raportointijärjestelmästämme.
0,2
Vedenpurku [ML] (303-4) 14,1 20,8 Vuoden 2022 luku on korjattu taannehtivasti.
21,8
Jätevesi 14,1 20,8 21,8
Suomi 11,9 18,9 20,6
Viro 1,0 1,2 1,0
Muut maat 1,2 0,7 0,2
Vedenkulutus [ML] (303-5) 14,1 20,8 21,8
Vedenotto 14,1 20,8 21,8
Suomi 11,9 18,9 20,6
Viro 1,0 1,2 1,0
Muut maat 1,2 0,7 0,2

GRI 305: Emissions 2016 (Päästöt)

Suorat (Scope 1) kasvihuonekaasupäästöt [tCO2e] (305-1)
5 927 Päästökompensaatio 2020 alkaen.
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa camLine
Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e,
4 084
5 426
hiilidioksidiekvivalenttitonnia]
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Vuodesta 2021 lähtien tiedot sisältävät Elisa camLinen.
Suomi
451
412
895
Viro
443
283
135
Muut maat
3 190
4 732
4 897
Epäsuoran energian(Scope 2) kasvihuonekaasupäästöt [tCO2e] (305-1)
2023
2022
2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
2 328 100% uusiutuvaa sähköä käytetään Elisan
Elisa Konserni
Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e,
1 595
2 187
kansainvälisissä toimistoissa. Lisäksi 100% uusiutuvaa
hiilidioksidiekvivalenttitonnia], markkinakohtaiset
kaukojäähdytystä käytetään Elisa Suomessa. Elisa
Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
Virossa ja Elisa Suomessa päästötöntä (ydinvoima)
sähköä käytettiin vuonna 2023.
liiketoiminnan.
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
Päästökompensaatio 2020 alkaen.
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Suomi
1 369
1 671
1 710
Viro
155
241
242
Muut maat
71
275
375 Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen
energiankulutus on sisällytetty tietoihin.
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Mobiiliverkko
0
0
0
Sisältää vuokrakohteet.
Kiinteä verkko
333
445
403
Datakeskus
0
0
0
__
$\mathcal{L}^{\text{max}}{\text{max}}$ and $\mathcal{L}^{\text{max}}{\text{max}}$ and $\mathcal{L}^{\text{max}}_{\text{max}}$
×
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Epäsuorat kokonaiskasvihuonekaasupäästöt painon mukaan [tCO2e, 63 047 56 012 53 510 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti. Elisa Konserni
hiilidioksidiekvivalenttitonnia], sijaintikohtaiset Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
liiketoiminnan.
Suomi 36 095 35 647 33 847
Viro 26 781 20 200 19 446
Muut maat 171 165 217 Vuodesta 2021 lähtien omien toimistojen
energiankulutus on sisällytetty tietoihin.
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Mobiiliverkko 46 546 42 802 37 590 Sisältää vuokrakohteet.
Kiinteä verkko 10 948 7 774 9 896
Datakeskus 3 757 3 526 3 953
Muut tilat 1 797 1 910 2 071 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
268 879 260 830 238 961
146 646 145 268 Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja Elisa Santa
Monica Oy.
135 291 127 468 129 938 Vuodesta 2022 alkaen vähennämme ostettujen
laitteiden kokonaispäästöstä päästökompensoitujen
laitteiden päästöt.
10 947 17 585 11 056
408 214 N/A
36 219 53 897 40 669 Ostetut tukiasemat ja muut verkkolaitteet. Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Polystar ja Elisa Videra
Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
liiketoiminnan.
30 465 45 241 38 272
3 903 6 812 742
1 852 1 844 1 656
28 201 25 057 24 483 Elisa Konserni
13 175 13 048 12 528
14 002 10 562 10 378
1 025 1 448 1 576
140 994 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
__
Service Service
×
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Upstream kuljetukset ja jakelu 451 531 Tavarakuljetukset Elisalle ja Elisan asiakkaille.
257
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Suomi 412 531 196
Viro 39 1 62
Toiminnassa syntynyt jäte 673 601 Päästökompensaatio 2020 alkaen.
425
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar
Suomi 644 580 425
Viro 29 21 0,1
Muut maat 0,3 0,1 0,1
Liikematkustus 2 233 1 432 406 Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa Santa Monica Oy, Elisa
Videra Oy, Enia Oy, Fenix Solutions Oy, Fonum Oy, Kepit
Suomi 1 667 1 197 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
398
Systems Oy ja Elisa Polystar.
Viro 147 53 8
Muut maat 419 183 N/A
Työmatkat (pendelöinti) 1 987 1 991 1 736 Päästökompensaatio 2020 alkaen. Elisa Konserni
Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
liiketoiminnan.
Suomi 1 517 1 401 1 210
Viro 354 464 402
Muut maat 117 126 124
Upstream leasinghyödykkeet N/A N/A Energiankulutus vuokrakohteissa laskettu Scope 2:ssa.
N/A
Downstream kuljetukset N/A N/A Kaikki kuljetukset (downstream ja upstream).
N/A
Myytyjen tuotteiden prosessointi N/A N/A Ei olennainen, Elisa ei valmista tuotteita.
N/A
Myytyjen tuotteiden käyttö 49 512 30 922 28 959 Vuonna 2023 päivitimme laskentamenetelmäämme. Elisa Suomi ja Elisa Viro
Suomi 45 766 26 318 26 333
Viro 3 746 4 603 2 626
Myytyjen tuotteiden loppusijoitus 2 955 1 130 1 032 Vuonna 2023 päivitimme laskentamenetelmäämme. Elisa Suomi ja Elisa Viro
Suomi 2 650 923 897
Viro 304 207 135
Downstream leasinghyödykkeet N/A N/A Vuokralla olevien operaattoreiden energiakulutus
N/A
sisältyy Scope 2 laskentaan.
Franchising N/A N/A Ei olennainen, ei franchising- toimintaa.
N/A
Investoinnit N/A N/A Ei olennainen, ei merkittävää sijoitus- ja
N/A
rahoitustoimintaa. Tuotantoinvestoinnit
raportoitu erikseen.
Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti [kgCO2e/EUR] (305-4) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Scope 1 ja Scope 2 päästöt per liikevaihto 0,003 0,004 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
0,004
Elisa Konserni
Kasvihuonekaasujen vähentäminen [tCO2e] (305-5) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Oman toiminnan päästövähennykset 119 344 114 807 106 945
Verkkojen päästövähennykset, Scope 2 2 593 2 422 1 848 2021 alkaen raportoidaan myös kiinteän
verkon päästövähennykset.
Elisa Suomi
Hankitun uusiutuvan energian käyttö, Scope 2 100 291 92 241 85 428 Hankitun uusiutuvan energian kokonaiskäytön
päästövähennykset.
Vuodesta 2022 eteenpäin Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa
Polystar, Elisa Videra, Elisa camLine ja Banana Fingers.
Käytetyn infrastruktuurin uudelleenkäyttö, Scope 3 639 552 704 Verkkolaitteiden uusiokäytön päästövähennykset. Elisa Suomi ja Elisa Viro
Päästökompensaatio 11 101 12 147 10 847 Kompensaatioiden rajaus on laajennettu
sisältämään etätyön sekä liiketoimintakohtaiset
kompensaatiositoumukset.
Elisa Konserni
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti.
Tuotettu uusiutuva energia, Scope 2 162 1 529 1 626 Vuodesta 2022 eteenpäin lukuun sisällytetään myös
aurinkovoimainen lämmöntuotanto.
Elisa Suomi
Elisa Ideal Work (joustavan työn ratkaisut), Scope 3 4 557 5 917 6 492 Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti. Elisa Konserni

Jätteet

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Syntyvä jäte [t] (306-3) Vuodesta 2023 eteenpäin Elisa Suomi, Elisa Viro, Elisa
Polystar ja Elisa camLine
Kokonaisjätemäärä 934 833 645
Ongelmajätemäärä 467 418 293
Suomi 448 404 293
Viro 19 14
Ei-vaaralliset jätteet 467 414 352
Suomi 380 376 340
Viro 75 35 9
Muut maat 12 3 3
SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 129 146 145
Suomi 127 146 145
Muut maat 2 0 0
.
Vastuulli.
11.7.1
uisuu.
$\sim$
Ympai.
-
ivastut
` vastuu
Jigitaalinen
$-151$
nanıncı
SOCIA
vastul
vastuu
aloudel
.
----
.
sisällysluettelo
$\sim$
-- -
ESG-
านรเนงนา
tur נ
.
------------------------------------- ---------------------------------- ------------------------------------ ----------------------------------- ------------------------ ------------------------------------------------- --------------------------------
__
Service Service
×
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Jätteiden ohjaus loppusijoituksesta hyötykäyttöön [t] (306-4) Kaikki loppusijoitukseen ohjatut jätteet
hyödynnetään organisaation ulkopuolella.
Ongelmajätteet 453 378 262
Kierrätys 453 378 262
Ei-haitalliset jätteet 419 413 351
Kierrätys 354 370 351
Kompostointi 1 0 0
Muut käsittelytavat 64 43
Syntyvän jätteen estäminen 872 791 hävitettävään jätteeseen. 613 Ongelmajäte ja ei-haitallinen jäte estetty joutumasta
Hävitettäväksi ohjattava jäte [t] (306-5) Kaikki jäte käsitellään organisaation ulkopuolella.
Ongelmajätteen kokonaismäärä 14 40 31
Ongelmajätteen hävitys 14 40 31
Ei-haitallisen jätteen kokonaismäärä 1 1 1
Poltto (energian talteenotto) 45 1 1
Muut jätteenkäsittelytoimet 2
Ongelmajätteen hävitys 0,5

SASB Tunnusluvut

Toiminnan ympäristöjalanjälki (TC-TL-130a.1) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Kokonaisenergiankulutus [GJ] 1 399 681 1 409 926 1 362 803 Kokonaisenergia lasketaan suoran ja epäsuoran
energian summana, josta on vähennetty myyty energia.
Elisa Konserni
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti
laskentamenetelmän päivityksen takia.
Verkossa käytetyn sähkön osuus hankitusta sähköstä [%] 91 % 87 % Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti
86 %
laskentamenetelmän päivityksen takia.
Elisa Konserni
Uusiutuvan energian osuus käytetystä kokonaisenergiasta [%] 6 % 81 % Sisältää uusituvan sähkön ja kaukojäähdytyksen.
80 %
Elisa Konserni
Aikaisempien vuosien tiedot on korjattu taannehtivasti
laskentamenetelmän päivityksen takia.
PUE (Power Usage Effectiveness), 12 kuukauden painotettu keskimääräinen luku 2,0 1,8 Vuodesta 2023 lähtien PUE sisältää viiden
1,4
datakeskukseksi luokiteltujen tiedot.
Elisa Suomi
Hukkalämmön talteenottoratkaisut vähentävät PUE
lukua.
Tuotteen elinkaaren hallinta (TC-TL-440a.1) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Takaisinotto-ohjelmien avulla talteenotetut materiaalit [t] 63 117 120 Vuonna 2023 tuotteiden uudelleenkäyttöprosentti Elisa Suomi ja Fonum Oy
Uusiokäyttöaste [%] 41 % 7 % on noussut tuotteen elinkaaren hallinnan
4 %
kehittymisen ansiosta.
Kierrätysaste [%] 59 % 93 % 96 %
Kaatopaikkasijoitusaste [%] 0 % 0 % 0 %

Omat Tunnusluvut

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Hiilikädenjäljen kasvattaminen 52 311 46 862 Elisa raportoi indikaattorin osana
46 718
vastuullisuustavoitteitaan ensimmäistä kertaa vuonna
2022.
Elisa Konserni
Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on lisätä
hiilikädenjälkeään 50 % (70 077) verrattuna vuoteen
2021 (46 718).
Tämä lasketaan esimerkiksi digitalisaation ja
kiertalouden mahdollistamina päästövähennyksinä
asiakkaille.
Vuonna 2023 Elisa Videran tiedot yhdistettiin vain
marraskuuhun asti, jonka jälkeen Elisa möi Videran
liiketoiminnan.
Mobiiliverkon energiatehokkuuden parantaminen -26,1 % -5,4 % Elisa raportoi indikaattorin osana
vastuullisuustavoitteitaan ensimmäistä kertaa vuonna
2022.
Elisa Suomi
Vuoteen 2024 mennessä Elisan tavoitteena on parantaa
mobiiliverkkonsa energiatehokkuutta 20 % verrattuna
Q4 2021 lukuihin.
Tämä lasketaan Elisan Suomen mobiiliverkon
energiankulutuksen (kWh) muutoksena.

Digitaalinen vastuu

Lataa ESG data excel

GRI Tunnusluvut

GRI 418: Customer Privacy 2016 (Asiakkaiden yksityisyyden suoja)

Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen
hävittämiseen liittyvät valitukset [kpl] (418-1)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvien
valitusten kokonaismäärä
12 7 Elisa raportoi ainoastaan tietosuojavaltuutetun ja
8
muiden vastaavien viranomaisten tietopyyntöjen
lukumäärän.
Elisa Suomi, Elisa Viro ja Elisa Polystar

SASB Tunnusluvut

Aktiviteettimittarit

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Mobiililiittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.A) 5 164 000 5 088 000 Elisa raportoi (standardissa kuvatun) mobiililiittymän
4 919 100
tilaajien sijaan mobiililiittymien kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Kiinteiden liittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.B) 48 000 60 000 Elisa raportoi perinteisten kiinteiden (PSTN) liittymien
78 000
kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Laajakaistaliittymien tilaajien määrä [kpl] (TC-TL-000.C) 655 000 650 000 Elisa raportoi kiinteiden laajakaistaliittymien
666 200
kokonaismäärän.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Verkkoliikenne määrä - datamäärä verkossa [miljoonaa gigatavua] (TC-TL-000.D) 2 151 1 917 Elisa ei raportoi kiinteän verkon liikennettä.
1 643
Elisa Suomen mobiiliverkko

Tietosuoja

Tiedot sisältävät
Kuvaus mainontaan ja asiakkaiden yksityisyyteen liittyvistä politiikoista ja käytännöistä (TC-TL-220a.1)
Henkilötietojen käsittely perustuu Elisan organisaatiotasoiseen Tietosuojapolitiikkaan, joka määrittelee tietosuojavaatimusten toteutumisen Elisan toiminnassa.
Politiikka on pakollinen Elisalle, sen tytäryhtiöille ja toimittajille sopimusten perusteella.
Elisa Konserni
Tietosuojapolitiikka, sitä täydentävät periaatteet ja ohjeet katselmoidaan säännöllisesti ja ne sisältävät esimerkiksi :
- Henkilötietojen käsittelyn
- Tietosuojaperiaatteet (käsittäen henkilötietoilmoituksen)
- Mainonnan ja asiakastietoihin liittyvät tietosuojapolitiikan, periaatteet ja ohjeet
- Ohjeet sähköiseen suoramarkkinointiin
- Viestinnän ja liikennetietojen käsittelyyn liittyvät yleiset periaatteet ja roolit
  • Käytännöt liittyen tietosuojaorganisaatioon, arviointiin, EUn tietovuotojen suojauksen läpikäyntiin, analysointiin.

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Tiedot sisältävät
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Elisa Konserni
Elisa Konserni
Tiedot sisältävät
Elisa Konserni
Elisa Konserni
Tiedot sisältävät

Omat Tunnusluvut

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Kyberturvallisuutta kuvaava kyberturvallisuusindeksi [%] 95 % 75 % Kyberturvallisuusindeksin vuosittainen keskiarvo.
73 %
Elisa Suomi
Indeksi sisältää neljän kehitysalueen alamittaria:
1) verkon tietoturvahaavoittuvuuksien seuranta ja
korjaaminen,
2) Elisan työntekijöiden keskuudessa toteutetut
tietojenkalastelusimulaatiot,
3) toteutetut riskiarvioinnit ja
4) Elisan työntekijöiden suorittama
tietoturvasertifikaattikoulutus
Tietoturvakoulutusten (turvallisuussertifikaattikoulutus) suoritusmäärä [%] 87 % 93 % Vuoden 2023 luvut sisältävät kaikkien Elisan yhtiöitten
88 %
koulutustiedot.
Elisa Konserni
Suoritetut kyberturvaharjoitukset [kpl] 4 4 N/A Elisa raportoi indikaattorin ensimmäistä kertaa vuonna
2022 osana vastuullisuustavoitteitaan.
Elisan tavoitteena on suorittaa vuoteen 2024 mennessä
12 turvallisuusharjoitusta suurien yritysasiakkaiden ja
viranomaisten kanssa, sisältäen kyberturvasimulaatiot
ja turvallisuusvalmiusharjoitukset.
Elisa Suomi
Henkilötietojen kyselyjen määrä [kpl] 7 826 15 478 Asiakkaiden pyynnöt nähdä omat henkilötietonsa.
16 558
Vuoden 2023 luvut sisältävät vain Elisa Suomen tiedot.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Häiriöiden määrän pienentäminen [%] 99 % 98 % Ennakoivien toimenpiteiden vaikutus verkon häiriöiden
97 %
määrän pienentämiseen.
Elisa Suomi

Sosiaalinen vastuu

Lataa ESG data excel

GRI Tunnusluvut

GRI 2 : General Disclosures 2021 realted to Employees (Yleinen henkilöstöön liittyvä sisältö)

Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksen mukaan,
alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna [hlö] (2-7)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, 31.12.2022 6 202 6 197 5 947 Raportoitu henkilömäärä. Elisa Konserni
Emme raportoi henkilöstön nolla-sopimustunteja (nolla
sopimukset eivät ole Elisalla käytössä).
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Vakinaiset 6 102 6 100 5 858
Suomi 4 468 4 483 4 330
Viro 986 950 926
Ruotsi 150 141 142
Saksa 97 94 87
Singapore 40 94 87
Espanja 12 56 61
Muut maat 349 282 225
Miehet 4 207 4 138 3 951
Naiset 1 835 1 816 1 807
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 60 146 100
Määräaikaiset 100 97 89
Suomi 49 55 43
Viro 26 30 38
Ruotsi 2 2 4
Saksa 6 4 3
Singapore 0 0 0
Espanja 0 0 0
Muut maat 17 6 1
Miehet 43 45 34
Naiset 53 48 48
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 4 4 7
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Kokoaikaiset 5 210 5 166 5 002
Suomi 3 642 3 646 3 561
Viro 943 893 881
Ruotsi 144 142 143
Saksa 80 79 72
Singapore 40 94 87
Espanja 12 55 61
Muut maat 349 257 197
Miehet 3 552 3 473 3 348
Naiset 1 620 1 571 1 553
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 38 122 101
Osa-aikaiset 992 1 031 945
Suomi 875 892 812
Viro 69 87 83
Ruotsi 8 1 3
Saksa 23 19 18
Singapore 0 0 0
Espanja 0 1 0
Muut maat 17 31 29
Miehet 698 710 637
Naiset 268 293 302
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 26 28 6
Henkilöstöön kuulumattomat työntekijät [hlö] (2-8) 2023 2022 Kuvaus Elisa raportoi henkilöstöön kuulumattomien Tiedot sisältävät
Elisa Konserni
Henkilöstöön kuulumattomien työntekijöiden kokonaismäärä 6 395 6 617 työntekijöiden määrän ensimmäistä kertaa vuonna
2022. Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Vuokratyöntekijät 488 497
Konsultit 329 434
Kiinteistönhoitotyöntekijät 165 119
Alihankkijat/palveluntuottajat 5 396 5 551
Muut 17 16
Lainmukaisuus (2-27) Tiedot sisältävät
Lakien ja määräysten noudattamatta jättämistä koskevien merkittävien tapausten kokonaismäärä raportointikaudella
Ei vahvistettu tapauksia vuonna 2023. Elisa Konserni
Sakkojen kokonaismäärä ja rahallinen arvo lakien ja määräysten noudattamatta jättämisestä
Ei tapauksia raportointivuonna 2023. Elisa Konserni
Työehtosopimukset [%] (2-30) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluvan henkilöstön
kokonaismäärä
72 % 73 % Henkilöstö, joka ei kuulu kollektiivisesti neuvoteltujen
73 %
työehtosopimusten piiriin on määritelty joko
työsopimuksessa, yhtiön henkilöstökäytännöissä tai
kansallisessa lainsäädännössä.
Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.

GRI 205: Anti-corruption 2016 (Korruptionvastaisuus)

Korruptionvastaisuuteen liittyvien politiikkojen ja käytäntöjen viestintä ja koulutus[%] (205-2) Kuvaus Tiedot sisältävät
Osuus henkilöstöstä, jolle organisaation korruptionvastaisuuden politiikat ja käytännöt on viestitty.
Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. Elisa Konserni

Osuus hallinnon jäsenistä, joille korruptionvastaiset politiikat ja käytännöt on viestitty.

Korruptionvastaiset politiikat on viestitty koko Elisan hallinnolle [100 %]. Elisa Konserni

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Osuus koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrästä alueittain. 84 % 80 % 60 %
Suomi 82 % 77 % 63 %
Koulutusten suhdeluku vain raportoiduilta alueilta.
Elisa Konserni
Viro 93 % 88 % Luvut eivät sisällä työntekijöiden pitkiä sairauslomia,
71 %
Ruotsi 98 % 74 % poissaoloja eivätkä äitiyslomia. Myöskään uusien, 14
7 %
päivää tai lyhyemmän keston rekrytoinnit eivät sisälly
Saksa 98 % 98 % 7 %
lukuun.
Singapore 98 % 94 % 7 %
Espanja 82 % 80 % 58 %
Muut maat 79 % 64 % 8 %

Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet [kpl] (205-3)

Ei todettuja tapauksia vuonna 2023. Elisa Corporation

GRI 401: Employment 2016 (Työllistäminen)

Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä ja osuus sekä henkilöstön vaihtuvuus
jaoteltuna ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain hlö
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Uudet, aloittaneet työsuhteet 1 323 1 594 1 283 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 963 1 173 969
Viro 226 283 226
Ruotsi 18 17 4
Saksa 12 20 7
Singapore 7 15 16
Espanja 3 9 8
Muut maat 94 77 53
Miehet 913 1 078 862
Naiset 361 445 386
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 49 71 35
Alle 30 vuotta 901 1 077 880
30-39 vuotta 263 287 262
40-49 vuotta 103 151 89
Yli 49 vuotta 56 79 52
Päättyneet työsuhteet 1 221 1 533 1 321 Raportoimme ainoastaan päättyneet työsuhteet [prs],
emme vaihtuvuustaajuutta.
Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 936 1 191 995
Viro 200 259 268
Ruotsi 9 18 12
Saksa 8 0 0
Singapore 6 3 3
Espanja 0 16 14
Muut maat 62 46 29
Miehet 849 1 024 889
Naiset 346 460 407
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 26 49 25
Alle 30 vuotta 765 902 813
30-39 vuotta 275 326 272
40-49 vuotta 103 158 131
Yli 49 vuotta 78 147 105
Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille, merkittävien toimintasijaintien osalta (401-2) Tiedot sisältävät
Ei eroja yleisellä tasolla. Elisa Konserni

GRI 403: Occupational Health and Safety 2018 (Työterveys ja -turvallisuus)

Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja
johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja
neuvoa-antavissa toimikunnissa [%] (403-8)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Työterveys- ja -turvallisuushallinnoinnin piirissä olevien työntekijöiden määrä. 93% 93 % Ainoastaan Elisan oman henkilöstön kattavuus (%)
94 %
Elisa Konserni
raportoitu. Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Työhön liittyvät työtapaturmat ja työstä johtuvat sairaudet. Tapaturmatyypit,
tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja työhön
liittyvät kuolemantapaukset jaoteluna alueittain ja sukupuolen mukaan (403-9, 403-10)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Työtunnit [t] 1 504 1 459 1 367 Koko vuoden luku. Henkilöstön kokonaistunnit. Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Keskimääräiset työtunnit (tunnit/työntekijä)
Tapaturmataajuus (IR) 5 4 3 Sisältää oman henkilöstön työtapaturmataajuuden
1000 000 työtuntia kohden.
Suomi
Tapaturmat työmatkalla 5 3 3
Elisan oma indikaattori.
Työtapaturmat 7 5 4
Viro
Työtapaturmat 1 0 2
Ruotsi 2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Työtapaturmat 0 0 0
Espanja
Työtapaturmat 0 0 0
Saksa
Työtapaturmat 6 0 0
Muut maat
Työtapaturmat 0 2 0
Työperäiset sairaudet, taajuus (ODR) 0 0 Sisältää oman henkilöstön sairastumistaajuuden 1000
0,2
000 työtuntia kohden.
Elisa Konserni
Suomi 0 0 0,4
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Menetetyt työpäivät, taajuus (LDR) 260 111 177 Sisältää oman henkilöstön menetetyt työpäivät 1000
000 työtuntia kohden.
Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 378 148 253
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 14 0
Poissaolot, taajuus (AR) 4 % 5 % Sisältää oman henkilöstön poissaolot suunniteltuja
4 %
työtunteja kohden.
Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 4 % 5 % 4 %
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 4 % 5 % 4 %
Ruotsi 3 % 2 % 2 %
Espanja 0 % 1 % 1 %
Saksa 3 % 4 % 4 %
Muut maat 1 % 1 % 1 %
Työmatkalla tapahtuneet tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 34 21 19 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 34 21 19
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Alihankkijat 0 0 0 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Työtapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 45 33 25 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 43 32 22
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 1 0 3
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 1 0 0
Muut maat 0 1 0
Alihankkijat 14 3 6 Elisa Suomi ja Elisa Viro

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

.
Vastuullisuus
,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
$\sim$ $\sim$ $\sim$ $\sim$
$ -$
Ympar.
ivastut
.
` vastuu
Jigitaalinen
.
aalinan
Sosiaam
vastul
ิ vastuu
aloudell
'''C
---
.
sisällysluettelo
---
-- -
ESG tuni
nusluvu.
--------------------------------------------------------------- ------------------------------------------------------------------ ------------------------------- ------------------------------------- ------------------------------ --------------------------------------------- ----------------------
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Työstä johtuvat vakavat tapaturmat (oman henkilöstön kokonaismäärä) 0 0 0 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 0 0 0
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 7 5 2 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Työperäiset sairaudet (oman henkilöstön kokonaismäärä) 0 0 2
Suomi 0 0 2
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 0 0 0 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Työperäiset kuolemantapaukset (tapaturmista ja sairaudesta johtuvat) (oman 0 0 0 Elisa Konserni
henkilöstön kokonaismäärä) Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 0 0 0
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 0 0
Alihankkijat 0 0 0 Elisa Suomi ja Elisa Viro
Tapaturmista johtuvat poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) 329 133 192 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 329 132 192
2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 0 0 0
Ruotsi 0 0 0
Espanja 0 0 0
Saksa 0 0 0
Muut maat 0 1 0
Alihankkijat 101 45 41 Elisa Suomi ja Elisa Viro
2023 2022 2021 Kuvaus Tiedot sisältävät
Poissaolopäivät [päivää] (oman henkilöstön kokonaismäärä) 50 586 63 202 51 294 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Suomi 39 168 50 178 39 172 2022 tiedot eivät sisällä Elisa Polystaria.
Viro 8 448 11 622 9 546
Ruotsi 1 121 10 830
Espanja 5 105 168
Saksa 693 821 846
Muut maat 1 151 466 732
Alihankkijat 187 600 97 Elisa Suomi ja Elisa Viro

GRI 404: Training and Education 2016 (Koulutus)

Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden sukupuolittain ja
henkilöstöryhmittäin jaoteltuna [t] (404-1)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Keskimääräiset koulutustunnit / henkilö 38 12 11 Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Mies 29 12 11
Vuoden 2023 koulutustunnit ovat parantuneet
Nainen 59 10 merkittävästi, mikä johtuu tiedonkeruu-, hallinta- ja
12
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 16 11 seurantajärjestelmien kehityksestä, mikä parantaa
9
Ylin johto 71 14 tietojen yleistä laatua. Lisäksi Elisa camLine -luvun
7
sisällyttäminen johtui myös tästä parannuksesta.
Ylempi johto 38 11 15
Keskijohto ja suoritustason johto 37 12 Vuoden 2022 tietojen osalta Elisa Polystarin tiedot ovat
21
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 34 11 arvioita.
10
Lähtötaso ja harjoittelijat 42 12 11
Muu henkilöstö sisältää työntekijät jotka eivät kuulu
Muu henkilöstö 131 22 nykyiseen kategoriamäärittelyymme. Jatkamme
10
henkilöstökategoriamäärittelyämme lisätäksemme
tarkempaa ja tasapuolisempaa ryhmittelyä
tarkoituksenamme poistaa "muu henkilöstö" kategoria.

Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö sukupuolittain ja henkilöstöryhmittäin

jaoteltuna [hlö] (404-3) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö [%] 79 % 84 % 84 % Muu henkilöstö sisältää työntekijät jotka eivät kuulu Elisa Konserni
Mies 3 349 3 523 nykyiseen kategoriamäärittelyymme. Jatkamme
3 299
henkilöstökategoriamäärittelyämme lisätäksemme
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja
Nainen 1 487 1 566 tarkempaa ja tasapuolisempaa ryhmittelyä
1 570
tarkoituksenamme poistaa "muu henkilöstö" kategoria.
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 53 118 94
Ylin johto 18 26 19
Ylempi johto 204 224 209
Keskijohto ja suoritustason johto 492 539 488
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 2 247 2 461 2 290
Lähtötaso ja harjoittelijat 1 914 1 949 1 785
Muu henkilöstö 14 8 172

GRI 405: Diversity and Equal Opportunity 2016 (Monimuotoisuus ja tasa-arvo)

Organisaation hallintoelinten kokoonpano ja henkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin

jaoteltuna sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muiden monimuotoisuuteen
liittyvien tekijöiden mukaisesti (405-1)
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Elisan johtoryhmä 10 10 11 Elisa Konserni
Nainen 2 1 2
Mies 8 9 9
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 0 0 0
40-49 vuotta 2 3 3
Yli 49 vuotta 8 7 8
Elisan hallitus 7 9 8 Elisa Konserni
Nainen 3 4 3
Mies 4 5 5
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 0 0 0
40-49 vuotta 1 2 1
Yli 49 vuotta 6 7 7
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Yksiköiden johtoryhmät 95 94 95 Elisa Konserni
Nainen 46 44 43
Mies 49 50 52
Alle 30 vuotta 1 0 0
30-39 vuotta 5 9 6
40-49 vuotta 37 45 41
Yli 49 vuotta 52 40 48
Yritysvastuun johtoryhmä 13 8 8 Elisa Konserni
Nainen 8 4 5
Mies 5 4 3
Alle 30 vuotta 0 0 0
30-39 vuotta 1 0 0
40-49 vuotta 7 4 3
Yli 49 vuotta 5 4 5
Henkilöstön monimuotoisuus [%] (405-1) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Henkilöstön sukupuolijakauma Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Mies 69 % 68 % 67 %
Nainen 30 % 30 % 31%
Muut tai sukupuoli ei ilmoitettu 1 % 2% 2 %
Henkilöstön ikäjakauma Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Alle 20 1,2 % 1,3 % 0,8 %
20-24 9,9 % 10,0 % 9,3 %
25-29 13,9 % 14,6 % 14,5 %
30-34 14,6 % 14,5 % 15,3 %
35-39 13,9 % 14,1 % 14,7 %
40-44 13,8 % 14,1 % 14,0 %
45-49 12,0 % 11,5 % 11,9 %
50-54 9,4 % 9,3 % 9,3 %
55-59 7,2 % 7,0 % 6,9 %
60-64 3,8 % 3,1 % 3,1 %
Yli64 0,3 % 0,2 % 0,2 %
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Henkilöstön jakauma henkilöstökategorioittain Elisa Konserni
Vuoden 2023 luvut eivät sisällä Elisa Videran tietoja.
Ylin johto 0,3 % 0,5 % 0,4 % Muu henkilöstö sisältää työntekijät jotka eivät kuulu
Ylempi johto 4,0 % 3,9 % 3,9 % nykyiseen kategoriamäärittelyymme. Jatkamme
Keskijohto ja suoritustason johto 9,9 % 9,6 % 9,7 % henkilöstökategoriamäärittelyämme lisätäksemme
tarkempaa ja tasapuolisempaa ryhmittelyä
Asiantuntijat ja vaativat asiantuntijat 42,3 % 42,1 % 40,8 % tarkoituksenamme poistaa "muu henkilöstö" kategoria.
Lähtötaso ja harjoittelijat 43,3 % 42,8 % 42,4 %
Muu henkilöstö 0,2 % 1,1 % 2,9 %

GRI 406: Non-discrimination 2016 (Syrjinnänvastaisuus)

Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet [kpl] (406-1)

Ei todettuja tapauksia vuonna 2023.

GRI 410: Security Practices 2016 (Turvallisuuskäytännöt)

Ihmisoikeuskoulutus turvahenkilöstölle [%] (410-1) Kuvaus Tiedot sisältävät
100 % Elisa Suomessa työskentelevistä ulkopuolisista turvahenkilöistä on suorittanut Elisa Code of Conduct -koulutuksen vuonna 2023. Luku sisältää vain ulkopuoliset vartijat. Ei sisällä Elisa Suomi
pidemmällä vapaalla olevia työntekijöitä.

GRI 414: Supplier Social Assessment 2016 (Toimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnit)

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Uusien toimittajien sosiaalisen vastuun arvoinnit [%] (414-1) 0 % 0 % 0 % Elisa Suomi
Havaitut negatiiviset vaikutukset ja korjaavat toimenpiteet (414-2) Elisa Suomi
Kokonaismäärä toimittajista, jotka on arvioitu [kpl] 137 83 71
Toimittajien lukumäärä, joilla on havaittu merkittäviä todennettuja tai mahdollisia negatiivisia
sosiaalisia vaikutuksia [kpl]
N/A N/A 34
Merkittävimmät todennetut tai mahdolliset negatiiviset sosiaaliset vaikutukset
toimitusketjussa [kpl]
883 549 402
Osuus toimittajista, joilla todennettuja tai mahdollisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia, ja
joiden kanssa korjaavat toimenpiteen on sovittu [%]
N/A N/A 100 %
Osuus toimittajista, joilla todenettujen tai mahdollisten negatiivisten sosiaalisten vaikutusten
vuoksi toimittajasuhde on lopetettu [%], ja syyt miksi.
0 % N/A 0 %

GRI 415: Public Policy 2016 (Julkinen politiikka) 2023 2022 2021 Kuvaus Tiedot sisältävät Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltuna maittain ja edustajittain (415-1) Emme ole jakaneet poliittisia tukia vuonna 2023. Elisa Konserni GRI 416: Customer Health and Safety 2016 (Asiakkaiden terveys ja turvallisuus) Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan [kpl] (416-2) Ei todettuja tapauksia vuonna 2023. Elisa Konserni GRI 417: Marketing and Labeling 2016 (Markkinointi ja mainonta) Tuote- ja palvelutiedon sekä merkinnän lainvastaisuuteen liittyvät tapahtumat (417-2) Ei todettuja tapauksia vuonna 2023. Elisa Konserni Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaan kpl Yksi markkinointiviestinnän noudattamatta jättämiseen liittyvä tapaus, joka on suljettu. Elisa Konserni

Omat Tunnusluvut

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Code of Conduct -koulutusten suoritukset [%] 99 % 98 % Luku ei sisällä työntekijöiden pitkiä sairauslomia, muita
93 %
poissaoloja eikä vanhempienvapaita. Myöskään 14
vuorokauden tai sitä lyhyemmät uudet työsuhteet eivät
sisälly lukuihin.
Elisa Konserni
Yhteiskuntavastuumittari [%] 104 % 87 % Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa
87 %
vuositavoitteseen(24).
Suomen ja Viron kansalaisille tehty arviointikysely Elisan
vastuullisesta toiminnasta yhteiskunnassa.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Asiakastyytyväisyys suhteessa NPS -tavoitteeseen [%] 108 % 97 % Kyselyihin perustuva toteuma suhteessa
81 %
vuositavoitteseen (26,1).
Suomen ja Viron kansalaisille tehty kysely Elisan
suosittelemisesta.
Elisa Suomi ja Elisa Viro
Eettisen ostamisen periaatteet -koulutuksen suoritukset [%] 94 % 70 % Vuonna 2023 kohderyhmää on laajennettu koskemaan
100 %
Elisa yhtiöitä Suomessa. 2023 koulutus sisältää Elisa
Oyj:n, Elisa Santa Monican ja Fonum Oy:n.
Tavoite asetetaan vuosittain.
Elisa Suomi
Kuvaus Tiedot sisältävät
Toimitusketjun vastuullisuuden kehittäminen
Toimitusketjun auditoinnit suoritetaan suunnitelman mukaisesti ja toimittajien EcoVadis-luokitus ja SBTi-tavoite lisätty esitettäväksi Vendo Management tiedoissa. Elisa Suomi
Henkilöstötyytyväisyys (Employee Engagement) [%]
100 % Kyselyyn perustuvat tiedot. Suoriutuminen lasketaan
tulosprosenttina suhteessa vuositavoitteeseen (77).
Elisa Konserni
Henkilöstötyytyväisyyskysely toteutetaan kahdesti
vuodessa, jotta ymmärretään elisalaisten kokemukset
organisaation eri aiheista ja sen toiminnoista, asioiden
kehittämiseksi.
Naisten osuus esihenkilöistä [%]
29 % Elisa raportoi indikaattorin osana
vastuullisuustavoitteitaan ensimmäistä kertaa vuonna
2022. Elisan tavoite naisten osuudelle esihenkilöistä on
32 % vuoteen 2024 mennessä.
Elisa Konserni
Luku lasketaan naisten osuutena esihenkilöistä (joilla on
alaisia) jaettuna kaikilla esihenkilöillä.
Elisan nopeiden yhteyksien väestöpeitto [%]
92,5 % Elisa raportoi indikaattorin osana
vastuullisuustavoitteitaan ensimmäistä kertaa vuonna
2022.
Elisa Suomi
Elisan tavoite on saada kaikki Suomen kotitaloudet
Elisan nopeiden yhteyksien (>100 Mbps ) pariin vuoteen
2025 mennessä.

Taloudellinen vastuu

Lataa ESG data excel

GRI tunnusluvut

GRI 201: Economic Performance 2016 (Taloudelliset tulokset)

Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen [EUR miljoonaa] (201-1)
------------------------------------------------------------------------------------ -- --
2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Tuotot asiakkailta 2 180 2 130 Sisältää taloudellisen tuloksen.
1 998
Elisa Konserni
Toimittajat ja kumppanit 1 017 1 008 936
Henkilöstö 417 395 374
Osakkeenomistajat ja rahoittajat 362 338 325
Julkinen sektori 83 83 77
Käyttöomaisuusinvestoinnit 321 290 265
Lahjoitukset 0,08 0,08 0,03
Verot ja veroluonteiset maksut 603 577 531 Elisa Konserni
Yhteisöverot 83 83 77
Arvonlisäverot 301 289 275
Ennakkopidätykset ja lähdevero 139 134 132
Lakisääteiset työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut verot 65 52 29
Veroluonteiset maksut 15 20 18

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan (201-2)

Riski Kuvaus Vaikutusarvio Riskinhallinta / mahdollisuus
Ilmaston lämpenemisestä
johtuvat keskilämpötilan
muutokset
Keskilämpötilojen nousu ja lämpöaallot lisäävät
jäähdytystarvetta Elisan tele- ja muissa tiloissa.
Erittäin todennäköistä pitkällä aikavälillä,
vähäinen vaikutus Elisaan. Kustannukset nousevat
jäähdytysjärjestelmäinvestointien ja korkeamman
energiankulutuksen vuoksi. Arvioimme
sähkönkulutuksen kasvun olevan noin 2 %.
Ilmastomuutoksen hillintä / Uusien liiketoimintojen kehittäminen kestävien ratkaisujen innovaatioilla: Olemme joissain
tapauksissa pystyneet tuotteistamaan Elisan omassa toiminnassa käytössä olevia ratkaisuja uusiksi palveluiksi, joiden avulla
asiakkaamme voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Tällaisia hiilikädenjälkiratkaisuja tarjoavat esimerkiksi kansainväliset
Elisa Polystar-, Elisa IndustrIQ- ja Elisa Distributed Energy Storage -liiketoimintamme.
Ilmastonmuutoksen
aiheuttamat äärimmäiset
sääilmiöt
Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä
sääilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä
Elisan palveluissa. Nämä voivat johtua esimerkiksi
sähkökatkoksista sekä esimerkiksi toimitusketjun
logistiikan häiriöistä.
Hyvin todennäköistä lyhyellä aikavälillä, vähäinen
vaikutus Elisaan. Häiriötilojen määrän kasvu
aiheuttaa suurempia henkilöstökustannuksia
sekä kustannuksia johtuen rikkinäisten laitteiden
vaihdosta. Arvioidut kustannukset voivat vaihdella
0,2-2 miljoonan euron välillä riippuen tapahtumien
määrästä ja muista olosuhteista.
Sopeutus ilmastomuutokseen / Kestävien ratkaisujen tarjoaminen kypsillä liiketoiminta-alueilla: Elisalla on käytössä kattava
reaaliaikainen verkkohäiriöiden seurantajärjestelmä, joka tunnistaa ongelmalliset asiat ja mahdollistaa nopeat korjaukset.
Arvioimme asiakkaillemme tarjottavien reaaliaikaisten mittaus- ja valvontapalvelujen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa.
Dramaattistenkin muutosten aikoina tarjoamme yhteiskunnalle luotettavia digitaalisia palveluita, jotka tuovat joustavuutta ja
sopeutumiskykyä.
Kustannusten nousu
markkinoiden, sääntelyn
ja energiaverojen vuoksi
Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston
lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5
celsiusasteeseen. Sopimukseen sitoutuneet maat
asettavat kunnianhimoiset tavoitteet viiden vuoden
välein ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tällä on
vaikutuksia sääntelyn ja verotuksen kehitykseen.
Todennäköisestä lyhyellä aikavälillä, keski
matalan tason vaikutus Elisaan. Euroopan
energiamarkkinoiden kehitys heijastuu koko
yhteiskuntaan, esimerkiksi energiakustannusten
vaihteluina. Mahdollisen hiilimarkkinoiden
hinnoittelun arvioidut vaikutukset ovat Elisalle alle
1 % toimintakustannuksista.
Energiatehokkuus / Energiatehokkuuden lisääminen jatkuvalla parannuksella: Kehitämme jatkuvasti verkkojemme
energiatehokkuutta ja panostamme esimerkiksi konesaliemme hukkalämmön hyötykäyttöön. Arvioimme aktiivisesti
mahdollisuuksia skaalata energiaan liittyviä innovaatioita, jotka lisäävät Elisan hiilikädenjälkeä asiakkaille. Käytämme
suojausta parantaaksemme kokonaisenergiakustannusten ennustettavuutta.
Riippuvuus arvoketjun
sitoutumisesta
ilmastotavoitteisiin
Energiankäytön lisäksi, merkittävä osa ICT
alan ympäristövaikutuksista tulee laitteiden
valmistuksesta. Elisan kunnianhimoisten
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on keskeisten
sidosryhmien, kuten toimitusketjun, saaminen
mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
ratkaisevaa.
Keskipitkällä aikavälillä epätodennäköistä,
keski-matalan tason vaikutus Elisaan.
Lainsäädäntövaatimusten ja standardien odotetaan
ohjaavan useimpia toimitusketjun sidosryhmiä
kestävämpään suuntaan. Net Zero -sitoumusten
saavuttamatta jättäminen ICT-alalla olisi suuri
takaisku ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.
Materialitehokkuus / Kiertotalouden integrointi päivittäiseen liiketoimintaan: Esimerkkejä Elisan toimista ovat laitteiden
ympäristövaikutusten vähentäminen kiinnittämällä huomiota kestävyyteen, tarjoamalla korjauspalveluita sekä käytettyjen
laitteiden kunnostusta ja myyntiä sekä lopuksi turvallisen kierrätyksen järjestämistä. Olemme myös mukana organisaatioissa,
kuten JAC, GSMA ja ETIS, joissa arvioimme ja kehitämme ICT-alan kestäviä lähestymistapoja yhdessä toimijoiden ja
toimitusketjun sidosryhmien kanssa.
Sidosryhmät odottavat
ICT-teollisuudelta
tehokkaampia
ilmastotoimia
Ilmastonmuutos lisää ympäristötietoisuutta
sidosryhmien keskuudessa. Kasvaneet vaatimukset
ilmastoystävälliselle toiminnalle sekä läpinäkyvyys
ja raportointi lisäävät myös niihin liittyviä
kustannuksia.
Yhtä todennäköistä kuin ei keskipitkällä aikavälillä,
keski-matalan tason vaikutus Elisaan. Sustainable
Brand Index 2023 -raportin mukaan 65 prosenttia
suomalaisista kuluttajista keskustelee kestävästä
kehityksestä säännöllisesti. Epäselvyys ICT-alan
ilmastovaikutuksista saattaa johtaa tarjottujen
palvelujen kysynnän vähenemiseen.
Läpinäkyvä sitoutuminen / Tieteeseen perustuvat tavoitteet ja vankka ilmastomuutossuunnitelma: Käymme viranomaisten
kanssa aktiivista dialogia
ICT-alan ympäristövastuullisuudesta ja valmistaudumme tulevaan EU:n sääntelyyn, kuten CSRD:hen. Elisa on asettanut
Pariisin sopimuksen ympärille tieteeseen perustuvia tavoitteita (SBTi), mukaan lukien nettonollasitoumuksen vuodelle 2040, ja
aloimme tiedottaa ilmastosiirtymäsuunnitelmastamme julkisesti vuonna 2023.

GRI 207: Tax 2019 (Verot)

Maakohtainen veroraportointi [EUR miljoonaa] (207-4) 2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Verot ja veroluonteiset maksut 603 577 531
Suomi 541 515 474
Elisa Konsernin maksamat verot.
Viro 43 46 40
Ruotsi 6 7 8
Espanja 1 1 1
Saksa 6 6 4
Muut maat 5 3 4 Australia, Kanada, Ranska, Unkari, Italia, Malesia, Norja,
Romania, Venäjä, Singapore, Slovakia, Taiwan, Iso
Britannia ja USA.

SASB Tunnusluvut

Kilpailukäyttäytyminen & avoin internet

Kuvaus Tiedot sisältävät
Rahalliset menetykset liittyen oikeudellisiin säätelyyn tai kilpailulainsäädäntöön (TC-TL-520a.1)
Elisa raportoi merkittävät oikeudelliset asiat Elisan tilinpäätöstiedotteessa 2023 (Merkittävät oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät asiat s.11) Elisa Konserni
Keskimääräinen todellinen latausnopeus
(1) omistetun ja kaupallisen sisällön ja
(2) muun sisällön todellinen keskimääräinen latausnopeus megabitteinä sekunnissa (Mbps) (TC-TL-520a.2)
Elisa ei raportoi latausnopeuksia. Elisa Konserni
Kuvaus verkkoneutraaliuteen, maksettuun vertaisarviointiin, nollaveloitukseen ja siihen liittyviin käytäntöihin liittyvistä riskeistä ja
mahdollisuuksista (TC-TL-520a.3)
Elisan toimii markkinoilla, joissa datapalvelut ovat pääsääntöisesti rajattomia. Verkkoneutraaliuuden, maksetun vertaisarvioinnin ja nollaveloituksen
riskit ja mahdollisuudet eivät ole merkittäviä. 5G voi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia (esimerkiksi verkon viipalointi ja optimoidut
palvelut). Huomioimme tuotteistuksiin liittyvissä verkkoneutraliteettikysymyksissä viranomaisten ohjeistukset.
Elisa Konserni

Vastuullisuuteen sidottujen lainajärjestelyjen indikaattorit

2023 2022 2021
Kuvaus
Tiedot sisältävät
Naisten osuuden kasvattaminen johtotehtävissä [%] 29 % 27 % Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän
27 %
lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä.
Elisa Konserni
Luku lasketaan johtotehtävissä olevien naisten (joilla
on alaisia) osuutena jaettuna kaikilla johtotehtävissä
olevilla henkilöillä.
Ilman nopeaa nettiyhteyttä olevan väestön osuuden väheneminen [%] 12 % 14 % Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän
27,5 %
lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä.
Elisa Suomi and Elisa Viro
Vuodesta 2023 lähtien luvut sisältävät Elisa Viron tiedot.
Päästöttömän energian hankinnan varmistaminen
Elisan Suomessa ja Elisan Virossa käyttämästä sähköstä 100 % on peräisin alkuperätakuilla ja sähkönostosopimuksilla (PPA)
varmistetuista päästöttömistä energialähteistä.
Indikaattori on osa Elisan vastuullisuuteen liittyvän
lainoitusjärjestelyn vastuullisuuskriteereitä.
Elisa Suomi and Elisa Viro
Tavoitteena on 100 % hiilidioksidipäästötön
sähkönhankinta omat asennukset mukaan lukien.

Omat tunnusluvut

2023 2022 Kuvaus Tiedot sisältävät
Patenttiportfolion kehitys [kpl] 40 40 Vuosi 2022 on ensimmäinen vuosi, jolloin Elisa raportoi
tämän indikaattorin osana kestävän kehityksen
tavoitteitaan.
Elisa Konserni
Elisan tavoitteena on lisätä patenttihakemuksia yli
100:aan vuoteen 2024 mennessä.

EU Taksonomian tunnusluvut

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista ja palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2023 koskevat tiedot

Tilikausi Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat 2023
Koodi
Lii
ke
va
iht
o
20
Os
23
uu
s l
iik
ev
aih
do
sta
,
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
to
n
ks
ee
n
Ve
si
Ym
pi
laa

nt
ris
um

ine
n
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
ol
on
og
im
ine
uo
n
to
isu
us
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
n
to
ks
ee
n
Ve
si
Ym
pi
laa

nt
ris
um

ine
n
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
ol
on
og
im
ine
uo
n
to
isu
us

su
oja
hi
m
to
m
im
äis
et
ta
so
n
liik
ke
luo
m
Lu
uk
lpo
ok
ev
kit
ais
itu
aih
ist
us
te
sjä

en
do
n (
rje
(A
rje
sta
A.
ste
ste
.2)
2
1)
o
02
lm
ta
lm
su
ä
2
i
än
-
us
to
Lu
im
ok
int
ka
(
a)
m
ah
do
llis
ta
va
oi
Lu
m
ok
int
ka
a)
(s
iirt
ym
ät
Teksti MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähkön varastointi CCM 4.10 0,3 0,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K M
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 5,6 0,3 % K E/S E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 1,0 % T
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 177,6 8,1 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 8,4 % M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 183,4 8,4 % 0,3 % 8,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 177,8 8,2 % 0,0 % 8,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 8,4 % M
Josta siirtymätoiminnat 5,6 0,3 % N/A K K K K K K 1,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,1 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 14,5 0,7 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 24,9 1,1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 26,0 1,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,2 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
65,5 3,0 % 1,2 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 1,8 % 0,0 %
A. Taksonomian mukaisten toimintojen liikevaihto (A.1+A.2) 249,0 11,4 % 1,5 % 8,1 % 0,0 % 0,0 % 1,8 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto 1 931,5 88,6 %
Yhteensä (A+B) 2 180,5 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuoden 2023 tiedot

Tilikausi 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat Koodi
äo
m
am
en
ot

Os
äo
uu
m
s
am
en
oi
sta
, 2
02
3
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
to
n
ks
ee
n
Ve
si
Ym
pi
laa

nt
ris
um

ine
n
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
ol
on
og
im
ine
uo
n
to
isu
us
hi
Ilm
llin
as

to
nm
uu
to
ks
en
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
n
to
ks
ee
n
Ve
si
Ym
pi
laa

nt
ris
um

ine
n
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
ol
on
og
im
ine
uo
n
to
isu
us

su
oja
hi
m
to
m
im
äis
et
ta
so
n

ke
luo
m
Lu
uk
lpo
äo
ok
kit
ais
itu
m
ist
us
am
te
sjä

en
n (
rje
en
(A
rje
A.
ste
oi
.2)
ste
1)
sta
o
lm
ta
lm
su
, 2
ä
i
än
-
us
02
2
to
Lu
im
ok
int
ka
(
a)
m
ah
do
llis
ta
va
oi
Lu
m
ok
int
ka
a)
(s
iirt
ym
ät
Teksti MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,1 0,0 % K E/S E/S E/S E/S E/S N/A K N/A N/A K K K
Sähkön varastointi CCM 4.10 5,6 1,8 % K E/S E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K K K M
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 1,6 0,5 % K E/S E/S E/S E/S E/S N/A K K N/A K N/A K 2,6 % T
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 5,8 1,8 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 1,7 % M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 13,1 4,1 % 2,3 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K Y K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 11,4 3,5 % 1,8 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K Y K K K 1,7 % M
Josta siirtymätoiminnat 1,6 0,5 % 0,5 % N/A K K K K K K 2,6 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,6 0,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,2 0,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Kuljetus moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla CCM 6.5 3,6 1,1 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Rakennusten hankinta ja omistaminen CCM 7.7 36,3 11,3 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 7,0 2,2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,4 %
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,0 0,0 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
47,7 14,8 % 14,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmä kelposten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 60,8 18,9 % 17,1 % 1,8 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 260,7 81,1 %
Yhteensä 321,4 100,0 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2023 tiedot

Tilikausi 2023 Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat Koodi T
oi
m
int
am
en
ot
20
Os
23
uu
s t
oi
m
int
am
en
oi
sta
,
Ilm
as
to
nm
uu
to
ks
en
h
illi
nt
ä
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
to
n
ks
ee
n
Ve
si
Ym

ris

n
pi
laa
nt
um
ine
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
on
ol
og
im
ine
uo
n
to
isu
us
Ilm
as
to
nm
uu
to
ks
en
h
illi
nt
ä
so
Ilm
pe
as
ut
to
um
nm
ine
uu
n
to
ks
ee
n
Ve
si
Ym

ris

n
pi
laa
nt
um
ine
n
Kie
rto
ta
lou
s
m
Bi
on
ol
og
im
ine
uo
n
to
isu
us

su
oja
hi
m
to
m
im
äis
et
ta
so
n

20
os
ka
Lu
rje
22
uu
ist
ok
ste
en
itu
s t
(A
oi
lm
sjä
m
.1)
äk
rje
int
ta
elp
ste
am
i lu
oi
lm
en
ste
ok
än
oi
n (
itu
m
sta
A.
s
u
,
2)
to
Lu
im
ok
int
ka
(
a)
m
ah
do
llis
ta
va
Lu
ok
ka
(s
iirt
ym
ät
o
im
int
a)
Teksti MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1.Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,4 0,4 % E/S K E/S E/S E/S E/S N/A N/A N/A N/A N/A N/A K 0,0 % M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) 0,4 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K
Josta mahdollistavat toiminnat 0,4 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 % M
Josta siirtymätoiminnat 0,0 0,0 % 0,0 % N/A K K K K K K 0,0 % T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
KEL; E/
KEL
Sähköntuotanto aurinkosähköteknologialla CCM 4.1 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Sähkön varastointi CCM 4.10 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Sähkölämpöpumppujen asennus ja käyttö CCM 4.16 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto geotermisellä energialla CCM 4.22 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Lämmön/jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä CCM 4.25 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus CE 5.1 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tuote palveluna ja muut kiertotalous- ja tuloshakuiset palvelumallit CE 5.5 0,0 0,0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin liittyvä toiminta CCM 8.1 0,0 0,0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Radio- ja televisio- toiminta CCA 8.3 0,0 0,0 % E/KEL KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 0,4 0,4 % 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toimintojen toimintamenot 110,1 99,6 %
Yhteensä 110,5 100,0 %

Liite VII

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta
aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten
rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten
sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista
toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden
turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä
ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI

Riippumaton varmennusraportti Elisa Oyj:n johdolle

Laajuus

Elisa Oyj:n (jatkossa "Elisa") johdon pyynnöstä olemme (Ernst & Young Oy, jatkossa "EY") suorittaneet ISAE-standardin mukaisen rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat Elisan vuosikertomuksessa 2023 esitetyt vastuullisuustiedot raportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2023 (jatkossa "vastuullisuustiedot").

Elisan määrittämät raportointiperiaatteet

Elisa on laatinut vastuullisuustiedot noudattaen Global Reporting Initiative Sustainability Reporting Standards-, Sustainability Accounting Standards Board – ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures -raportointiviitekehysten ohjeistusta (jatkossa "raportointiperiaatteet"). Nämä periaatteet eivät välttämättä sovellu muihin tarkoituksiin.

Elisan velvollisuudet

Elisan johto on vastuussa raportointiperiaatteiden valinnasta ja vastuullisuustietojen esittämisestä valitsemiensa raportointiperiaatteiden mukaisesti. Tämä sisältää velvollisuuden laatia ja ylläpitää sisäistä valvontaa, ylläpitää tarvittavia asiakirjoja sekä tehdä vastuullisuustietoihin liittyviä arvioita, jotka he katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia vastuullisuustiedot, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

EY:n velvollisuudet

Velvollisuutenamme on esittää johtopäätös vastuullisuustietojen esittämisestä hankkimamme evidenssin perusteella. Toimeksianto on suoritettu kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE 3000) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus" mukaisesti ja sen ehdot on sovittu Elisan kanssa 8.9.2022. ISAE 3000 -standardi edellyttää varmennustoimeksiannon suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä ovatko vastuullisuustiedot olennaisilta osin esitetty raportointiperiaatteiden mukaisesti, ja raportin antamista. Valittujen varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisesta virheellisyydestä. Uskomme, että hankkimamme evidenssi on riittävää ja asianmukaista rajoitetun varmuuden johtopäätöksellemme.

Varmentajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme säilyttäneet riippumattomuutemme ja vahvistamme, että olemme noudattaneet IESBA:n (International Ethics Standards Board for Accountants) määrittämiä eettisiä vaatimuksia. Meillä on tämän toimeksiannon toteuttamiseen vaadittavaa osaamista ja kokemusta.

EY soveltaa kansainvälistä ISQM 1-laadunvalvontastandardia (International Standard on Quality Management 1) ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädösten ja määräysten noudattamista varten.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evidenssin

hankkimismenetelmät ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa, minkä vuoksi saadaan rajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisen varmuuden toimeksiannossa.

Olemme suunnitelleet ja suorittaneet toimeksiannon siten, että saamme riittävästi asianmukaista evidenssiä rajoitetulle varmuudelle, johon perustaa johtopäätöksemme, eikä se siten anna kaikkea evidenssiä, jota vaaditaan kohtuullisen varmuuden saamiseksi.

Vaikka huomioimme sisäisen valvonnan tehokkuutta määrittäessämme toimenpiteidemme luonnetta ja laajuutta, varmennustoimeksiantomme ei ole suunniteltu varmentamaan sisäistä valvontaa. Toimenpiteemme eivät sisältäneet kontrollitestausta tai toimenpiteiden suorittamista liittyen datan yhdistelyyn ja laskemiseen IT-järjestelmien sisällä.

Rajoitetun varmuuden toimeksianto koostuu kyselyistä henkilöille, jotka ovat vastuussa vastuullisuustiedon sekä siihen liittyvän tiedon laatimisesta, sekä analyyttisten ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta.

Toimenpiteemme sisälsivät:

  • a. käsityksen muodostamisen Elisan olennaisista vastuullisuuden raportointiaiheista,
  • b.arvion raportointiperiaatteiden soveltuvuudesta ja soveltamisesta sidosryhmien tiedontarpeen kannalta,
  • c. Elisan ylimmän johdon haastatellut ymmärtääksemme yritysvastuun johtamistapaa yhtiössä,
  • d.vastuullisuustiedon keräämisestä ja yhdistelystä vastuullisten henkilöiden haastattelut ymmärtääksemme järjestelmiä, prosesseja sekä kontrolleja liittyen tietojen keräämiseen ja yhdistelyyn,

  • e. vastuullisuustietojen läpikäyntiä sisäisistä ja ulkoisista lähteistä ja otospohjaisia tarkastuksia raportointiaineistoon varmentuaksemme tietojen oikeellisuudesta,

  • f. toimipaikkavierailun CamLine (München, Saksa) toimipisteeseen,

Teimme myös muita tarpeelliseksi katsomiamme toimenpiteitä.

Johtopäätös

Tekemämme varmennustyön ja hankkimamme evidenssien perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Elisan vuosikertomuksessa 2023 esitetyt vastuullisuustiedot raportointiajanjaksolla 1.1.- 31.12.2023 olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointiperiaatteiden mukaisesti.

Helsinki, 5.3.2024 Ernst & Young Oy tilintarkastusyhteisö

Terhi Mäkinen

KHT

Nathalie Clément

Vastuullisuuspalveluiden johtaja

Vastuullisuus Ympäristövastuu Digitaalinen vastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu ESG sisällysluettelo ESG tunnusluvut

Elisan kestävyysraportin ja ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin allekirjoitukset

Helsinki, maaliskuun 5. päivänä 2024

Anssi Vanjoki, hallituksen puheenjohtaja Maher Chebbo Kim Ignatius Pia Kåll Eva-Lotta Sjöstedt Antti Vasara Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja (29.2.2024 saakka) Topi Manner, toimitusjohtaja (1.3.2024 alkaen)

Katariina Kravi

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.