Annual Report • Mar 5, 2013
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| o |
|---|
| l |
| e |
| t |
| t |
| e |
| u |
| l |
| s |
| y |
| l |
| l |
| ä |
| s |
| Si |
| 3 | Tietoja osakkeenomistajille |
|---|---|
| 4 | Toimitusjohtajan katsaus |
| VIKING LINEN TOIMINTA | |
| 6 | Toiminta 2012 |
| 8 | Liikeidea |
| 10 | Viking Linen laivasto |
| 12 | Viking Grace |
| YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS | |
| 18 | Ympäristö |
| 22 | Turvallisuus |
| HENKILÖSTÖ | |
| 24 | Henkilöstö |
| HALLINTO JA JOHTO | |
| 26 | Hallinto ja johto |
| 30 | Hallitus |
| 31 | Konsernin johto |
| TILINPÄÄTÖS | |
| 34 | Hallituksen toimintakertomus |
| 39 | Konsernin laaja tuloslaskelma |
| 40 | Konsernin tase |
| 41 | Konsernin rahavirtalaskelma |
| 42 | Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista |
| 43 | Konsernin liitetiedot |
| 60 | Viisivuotiskatsaus |
| 61 | Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin |
| 62 | Osaketietoja |
| 64 | Tunnuslukujen määritelmät |
| 65 | Emoyhtiön tuloslaskelma |
| 66 | Emoyhtiön tase |
| 68 | Emoyhtiön rahavirtalaskelma |
| 69 | Emoyhtiön liitetiedot |
Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjan taina 19. huhtikuuta 2013 kello 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa, osoitteessa Strandgatan 33, Mariehamn.
Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiön pääkonttoriin Maarianhaminaan viimeistään keskiviikkona 17. huhtikuuta 2013 kello 12.00. Ilmoittautuminen voi tapahtua:
Myös osakkailla, joiden osakkeita ei ole siirretty arvoosuusjärjestelmään, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttäen, että osakas on merkitty yhtiön osakeluetteloon en nen 12. maaliskuuta 1999. Tällöin osakkaan tulee esittää yh tiökokoukselle osakekirjansa tai muu selvitys siitä, ettei osak keiden omistusoikeutta ole siirretty arvo-osuustilille.
Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2013 osavuosikat saukset ajalta 1. tammikuuta – 31. maaliskuuta, 1. tammikuu ta – 30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta – 30. syyskuuta. Osavuo sikatsaukset julkaistaan 15. toukokuuta, 15. elokuuta ja 14. marraskuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilivuodelta 2013 julkaistaan 13. helmikuuta 2014. Vuosikertomus julkaistaan viikolla 12 vuonna 2014. Vuosikertomus, tilinpäätöstiedote ja osavuosikatsaukset julkaistaan ruotsinkielisinä sekä suomeksi ja englanniksi käännettyinä. Raportit julkaistaan Viking Linen verkkosivuilla arviolta kello 9.00 kyseisenä päivänä. Vuosiker tomuksen saa myös Viking Line Abp:n pääkonttorista; tilauk sen voi tehdä puhelimitse +358 18 277 67 tai sähköpostitse [email protected].
Shortsea Promotion Center Finlandin syksyllä julkaiseman Varustamobarometrin mukaan merenkulkumarkkinoiden konjunktuuritilanne on heikentynyt entisestään vuoden aikana. Polttoainehinta on yksi suurimmista uhkakuvista. Polttoainehintojen korotus oli myös ensimmäistä kertaa Varustamobarometrin historiassa suurin este kasvulle ja kehitykselle. Suunnilleen 80 prosenttia kyselyyn vastanneista teki tämän arvioinnin. Viking Linen osalta polttoainekulut ovat kohonneet vuoden aikana 7,0 prosentilla 66 miljoonaan euroon. Tämä kustannus kuormittaa huomattavasti tulostamme ja olemme määrätietoisesti tehneet työtä vähentääksemme liikenteemme polttoainekuluja. Polttoaineoptimointiohjelman kautta olemme tänä vuonna pystyneet vähentämään polttoainekulutusta 6,3 prosentilla, mikä merkitsee suuria säästöjä ottaen huomioon korkean hintatason. Myös yhtiön muut säästötoimenpiteet ovat tuottaneet tulosta.
Tammikuussa 2015 voimaan astuva uusi rikkidirektiivi asettaa uusia vaatimuksia Itämeren tonnistolle. Viking Linelle tämä tarkoittaa noin 10 miljoonan euron lisäkustannuksia alusta kohti kun vanhemmat alukset on sopeutettava uuteen todellisuuteen. Direktiivi ei vaikuta uuteen alukseemme Viking Graceen, koska se tulee maailman ensimmäisenä suurena matkustaja-aluksena käyttämään nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineena. Polttoainevalinta merkitsee sitä, että rikkipäästöt ovat käytännössä olemattomat, typpipäästöt vähenevät 85 prosentilla ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 15 prosentilla nykyiseen polttoaineeseen verrattuna. Hydrodynaamisesti optimoidun rungon ja tehokkaan ajotekniikan omaavana aluksena Viking Grace on tänä päivänä yksi maailman parhaiten ympäristöön sopeutetuista aluksista.
Viking Grace edustaa täysin uutta alussukupolvea, jossa moderni design, innovatiiviset konseptit, korkeatasoinen palvelu ja läpikäyvä ympäristöajattelu ovat leimanneet koko projektia. Tavoitteenamme on ylittää asiakkaiden meille asettamat odotukset koskien palvelua, tuotevalikoimaa ja uutta muotoilua. Markkinoiden vastakaiku on ollut erittäin positiivista. Satojatuhansia matkoja varattiin jo ennen liikenteen alkua ja aluksen neitsytristeily myytin loppuun parissa tunnissa. Odotan toiveikkaasti miten Viking Grace tulee vaikuttamaan ja antamaan leimansa koko Itämeren liikenteeseen.
Tulemme vastaisuudessakin toimittamaan niin houkuttelevan tuotteen, että Viking Linesta tulee luonnollinen valinta suunniteltaessa rentouttavaa ja mukavaa matkaa miellyttävässä ympäristössä. Asiakkaiden odotuksien ylittäminen tulee aina olemaan tavoitteenamme. Hyvä, ystävällinen ja huomaavainen palvelu antaa paljon vastikkeeksi. Palveluketju alkaa varauksesta ja jatkuu terminaalin kautta laivaan.
Suuri kiitos kaikille Viikingeille hyvästä työpanoksesta kuluneen vuoden aikana! Osoittaa vahvuutta, että jaksaa taistella vallitsevissa vaikeissa olosuhteissa ja antaa asiakkaillemme hyvää palvelua. Haluan myös kiittää yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä vuonna 2012. Uudesta toimintavuodesta 2013 tulee sekä inspiroiva että haastava.
Mikael Backman Toimitusjohtaja
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti yhteensä 6 349 903 matkustajaa liikennöintialueella Suomi–Ruotsi ja Suomi/Ruotsi–Baltia. Matkustajista 52,9 prosenttia oli suomalaisia ja 34,1 prosenttia ruotsalaisia. Muita kansalaisuuksia oli 13,0 prosenttia.
Reitillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma liikennöivät sisaralukset Amorella ja Isabella. Toimintavuoden aikana kummallakin aluksella oli viisi seisontapäivää.
Viking Cinderella on Tukholman ja Maarianhaminan välisessä risteilyliikenteessä. Toimintavuoden aikana se teki myös viisi risteilyä Tukholmasta Riikaan ja yhden risteilyn Tukholmasta Tallinnaan. Alus telakoitiin 8. tammikuuta 2012, ja se palasi liikenteeseen 20. tammikuuta.
Rosella on reittiliikenteessä Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Aluksella oli liikennöintitauko 9. tammikuuta 2012 alkaen ja se palasi liikenteeseen 3. helmikuuta.
Matkustajamäärä yllä mainituilla reiteillä oli yhteensä 3 384 930.
Alukset Gabriella ja Mariella liikennöivät reitillä Helsinki–Maarianhamina–Tukholma. Mariella telakoitiin 27. elokuuta 2012, ja se palasi reitille 8. syyskuuta. Reitillä oli yhteensä 1 117 282 matkustajaa.
Viking XPRS liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Matkustajien kokonaismäärä oli Suomen/ Ruotsin ja Baltian välisessä liikenteessä 1 847 691 matkustajaa.
Toimintavuoden aikana Viking Line kuljetti 116 906 lastiyksikköä.
Viking Line omistaa satamaterminaalit Tukholmassa ja Turussa. Viking Gracen liikenteen alkua varten Tukholman terminaali on saanut uuden kaksikerroksisen maihinnoususillan ja yhtä syöttökäytävää on pidennetty kolmellakymmenellä metrillä.
Turun terminaali on läpikäynyt laajan uudistuksen jolloin rakennusta on laajennettu runsaalla 1 100 m2 :llä. Matkustajatilat on suurennettu samalla kun vanhat tilat on uudistettu. Kaksi uutta maihinnoususiltaa on otettu käyttöön, lähes 1 100 m2 :n syöttökäytävineen. Sen lisäksi vanhat syöttökäytävät on kunnostettu sekä viisi uutta liukunauhaa ja uusi hissi on asennettu. Turun kenttäalue on rakennettu uudelleen, jolloin erityistä huomiota on kiinnitetty logistiikan ja turvallisuuden parantamiseen.
Matkustaja- ja rahtitoiminnan lisäksi konserni ylläpitää Park Alandia Hotellia Maarianhaminassa. Hotelli on kokonaan Viking Linen omistuksessa ja työllistää keskimäärin 16 henkilöä. Hotellissa on 79 kahden hengen huonetta sekä kokoustilat jopa 100 henkilölle. Hotellissa on myös sauna- ja allasosasto sekä pubi ja 56-paikkainen ravintola, joiden toiminnasta vastaa ulkopuolinen ravintoloitsija.
Konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Viking Line Buss Ab, joka harjoittaa linja- ja tilausliikennettä kymmenellä linja-autolla. Yhtiöllä on keskimäärin 19 työntekijää.
Viking Linen liikeidea on tarjota laajassa mittakaavassa edullisia ja turvallisia matkustus- ja rahtipalveluja, korkeatasoista viihdettä, hyvää ruokaa ja houkuttelevia ostoselämyksiä. Viking Line haluaa harjoittaa pitkän tähtäyksen tasapainoista ja kannattavaa toimintaa sekä tarjota innovatiivisen ja houkuttelevan vaihtoehdon Itämeren pohjoisosia ympäröivien alueiden laajoille matkamarkkinoille. Liikennöintialueena on Itämeri ja pääasiallisina markkina-alueina Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia.
Matkustajatoiminta käsittää reittimatkat, rentouttavat viihde- ja kokousristeilyt sekä matka- ja hotellipaketit, joita markkinoidaan niin yksittäisille kuluttajille kuin ryhmille. Laivoilla tarjotaan houkuttelevia ostoselämyksiä, hyvää ruokaa ja korkeatasoista viihdettä viihtyisässä ympäristössä.
Rahtitoiminta palvelee teollisuuden ja kaupan tarpeita ja tarjoaa varmoja, nopeita, säännöllisiä ja edullisia rahtikuljetuksia sekä huolintapalveluja.
Viking Linen alukset ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Tärkein tavoitteemme on asiakastyytyväisyys, jota pyrimme jatkuvasti parantamaan ylittämällä asiakkaidemme odotukset ystävällisellä palvelulla ja huolenpidolla. Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitteellisuutta, vastuuntuntoa ja avoimuutta. Nöyryys, yksinkertaisuus ja säästäväisyys ovat tavoittelemiamme ominaisuuksia. Jatkuva pyrkimys parantaa ja kehittää toimintaamme ja motivoitunut henkilökunta ovat olennaisesti menestykseemme vaikuttavia tekijöitä. Olemme herkkiä havaitsemaan hyvät liiketoimintamahdollisuudet ja keskitymme jatkuvasti tulokseen, volyymeihin, tuottoihin ja kustannuksiin. Hyvä kannattavuus suosii kaikkia.
Visiomme on, että rentoutumisen, matkojen ja rahtikuljetusten markkinat pysyvät vakaina ja tietyillä osamarkkinoilla on kasvumahdollisuuksia. Uskomme, että Viking Line tulee vahvistamaan ja kehittämään asemaansa johtavan tuotemerkin omaavana, kasvavana ja kannattavana yrityksenä pohjoisella Itämerellä.
Perusstrategiamme on tarjota täysipainoinen matkakokemus edulliseen hintaan – eniten vastinetta rahoille. Tämä saavutetaan yhdistämällä korkea kustannustehokkuus valikoivaan laatujohtajuuteen, mikä tarkoittaa, että Viking Line pyrkii olemaan laatujohtaja tietyillä, asiakkaiden tyytyväisyyteen eniten vaikuttavilla alueilla, jotka ovat: ystävällinen palvelu, ehjä ja siisti kalusto, houkuttelevat ostoselämykset, viihtyisässä ympäristössä tarjoiltu hyvä ruoka sekä asiakaskuntaa miellyttävä, monipuolinen viihde.
Kustannustehokkuus saavutetaan käyttämällä kapasiteettia tehokkaasti, tehokkain johtamisprosessein, kohtuullisin tonniston pääomakustannuksin, laajalle asiakaskunnalle suunnatulla tuotevalikoimalla sekä suurin sisäänostoerin ja edullisin sisäänostohinnoin. Hyvän kannattavuuden ja korkean kustannustehokkuuden yksi perusedellytys on henkilöstökulut, jotka eivät saa olla korkeammat kuin samalla osamarkkinaalueella toimivien kilpailevien varustamojen vastaavat kulut.
Viking line 9 vuosikertomus 2012
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma
Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma
• Rakennettu 2008
• BRT 35 918
• 2 400 matkustajaa
• Jääluokka 1 A Super
• Toim.1989 • BRT 35 154
• Pituus 171,2 m • Jääluokka 1 A Super
Viking Linen toimintaa leimasi vuonna 2012 Viking Gracen intensiivinen rakennustyö STX Finlandin telakalla Turussa. Kölinlasku tapahtui maaliskuussa ja alus laskettiin vesille elokuun puolessa välissä. Työ telakalla oli erittäin intensiivistä syksyn aikana ja huipentui koeajoihin joulukuussa.
"Viking Grace kulkee kuin silitysrauta veden läpi, riippumatta testaamistamme nopeuksista. Hiljaa ja sujuvasti, ilman tärinää", raportoi projektipäällikkö Kari Granberg aluksesta. Kiinnostus uudisrakennusta kohtaan on ollut suurta koko projektin ajan, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Esimerkiksi yli 60 000 henkilöä seurasi vesillelaskuseremoniaa, joka näytettiin suorana lähetyksenä verkossa.
Uusi alus on ainutlaatuinen koko maailmassa, ei ainoastaan polttoainevalintansa (nestemäinen maakaasu, LNG) takia, vaan myös sen modernin designin takia, mikä on tunnusomaista uudenlaiselle ajattelulle. Suurta huomiota on kiinnitetty innovatiivisiin elämyksiin matkustajille koskien tuote- ja palvelukonseptia.
Yleisten tilojen korkeatasoisen sisustuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co, joka valittiin Vuoden sisustusarkkitehtitoimistoksi Suomessa 2011. Tilat on suunniteltu siten että niitä voi käyttää joustavasti vuorokauden kaikkien tuntien aikana. Poikkeaminen perinteisestä "alusdesignajattelusta" on ollut tietoinen valinta. Työtä on tehty laidasta laitaan: kaikki viihtyisästä retrotyylistä huoliteltuun eleganssiin. Suunnitteluprosessin iskusanat ovat joustavuus, uudistus ja moderni tekniikka.
maiden voyage
Ylimmällä 11. kannella on spa-osasto, joka tarjoaa upeat näkymät Itämeren kauneimpaan saaristoon. Keidas, missä sielu ja keho kohtaavat rauhallisessa ympäristössä. Yhteisessä osassa on kaksi suurta poreallasta, joista on upea näköala merelle. Useiden tavallisten saunojen lisäksi löytyy höyry- ja yrttisauna, joista myös avautuu merinäköala. Saunomisen jälkeen on ihanaa vilvoitella osaston lumiluolassa, jossa lämpötila on pakkasen puolella. Tarjolla on useita hoitoja korkealuokkaisilla tuotteilla.
Viking Line lanseeraa täysin uudenlaisia ravintolakonsepteja Viking Gracelle. Kahdeksan jännittävää ravintolaa ja baaria tarjoaa vaihtelevan valikoiman ruokaa, juomaa ja pikkupurtavaa sekä viihdettä.
Oscar, hienostunut à la carte –ravintola: Oscar tarkoittaa "fine diningia" ja kulinaarisia kohokohtia skandinaavisvaikutteisella klassisella keittiöllä. Ravintolassa tarjotaan erikoisaamiaista, lounasta, päivällistä, ryhmämenyitä ja illallista.
Seamore, samppanja- ja viinibaari: Seamoreaulasta avautuu satumainen näköala maailman kauneimpaan saaristoon. Täällä on mukava juoda aperitiivi, cocktaili, lasi viiniä tai samppanjaa ennen Oscarissa nautittavaa päivällistä.
Frank's, moderni drop in-ravintola: Moderni ravintola Frank's tarjoaa lounasta ja päivällistä rennossa ympäristössä. Sekä raakaaineiden että keittiön taitojen laatutaso on korkea. Ravintolan valikoima on laaja – tarjolla on herkullisia pitsoja, ihanaa pastaa, mehukkaita pihvejä, maukkaita hampurilaisia ja raikkaita salaatteja.
Aurora, miellyttävä buffet-ravintola: Laivan suurimmassa ravintolassa on viihtyisä ilmapiiri, joka muuttuu valaistuksella vuorokaudenaikojen vaihtelun mukaan. Aamulla Aurora on valoisa aamiaisravintola ja illalla viihtyisä päivällisravintola, joka on intiimimmän tunnelman luomiseksi jaettu pienempiin tiloihin.
Sweet & Salty, pikkuherkkuja tarjoava kahvila: Sweet & Salty on ajattomasti ja kutsuvasti sisustettu moderni kahvila. Aamulla tarjoillaan aamiaista, ja myöhemmin päivällä kahvila on kodikas lounaspaikka. Iltaisin Sweet & Salty houkuttelee yksinkertaista ja nopeaa päivällistä tai välipalaa haluavia.
Retro, viihtyisä tanssibaari: Retro on Viking Gracen kodikas ja retrohenkinen "olohuone". Retrossa viihde sovitetaan päivittäin vieraiden toivomusten mukaan. Alkuviikolla soitetaan eniten perinteistä tanssimusiikkia, kun taas viikonloppuisin on tarjolla vauhdikkaampaa viihdettä.
Rockmore Bar, rokkihenkinen After Sea–baari: Rockmore Baarissa viihdytään After Sea-tunnelmissa aina aamuvarhaiseen asti. Sisustus on romanttista "rokki-rustiikki"-tyyliä. Rockmore Bar tarjoaa runsaasti eri olut- ja viskilajeja.
Club Vogue – laivan viihdekeskus: Suuri kaksikerroksinen yökerho on nimeltään Club Vogue ja siihen mahtuu yli 1 000 asiakasta. Se on huippumoderni ja se on tekniikaltaan ja sisustukseltaan korkeaa kansainvälistä tasoa. Täällä on esiintymislavan takana valtava 50 m2 LED-seinä sekä viimeisimmät ääni- ja valolaitteet.
Viking Grace tarjoaa lyömättömän kokousympäristön. Raikkaasti sisustettu konferenssiosasto tarjoaa kokoustilat lähes 500 vieraalle ja se sijaitsee kannella 9. Eri kokoustilojen nimet ovat Samba, Rumba, Boogie, Jazz, Jive, Mambo, Pasodoble, Foxtrot, Cha cha cha, Rock'n'roll, Flamenco, Tango, Break Dance ja Waltz. Nimet kuvaavat varustamon slogania "Itämeren kuumin tanssilattia" ja niillä halutaan muistuttaa, että huvi ja hyöty voidaan yhdistää.
Konferenssiosastoon kuuluu suuri 227-paikkainen auditorio, joka voidaan tarvittaessa jakaa kolmeksi pienemmäksi huoneeksi, suurempi 76 hengen kokoustila sekä kahdeksan upean merinäköalan tarjoavaa pienempää huonetta, joiden siirrettävät seinät mahdollistavat tilojen muuntamisen yhdeksi tai useammaksi huoneeksi. Lisäksi saatavilla on kaksi pienempää huonetta, joista toisessa on elokuvateatteri ja Microsoftin kuumimmat peliuutuudet, toinen niin sanottu "Brainstorming"-huone on sisustettu erityisen mukavilla huonekaluilla. Kaikki tilat on varustettu uusimmalla tekniikalla. Kuvaa ja ääntä voidaan esittää samanaikaisesti useassa kokoustilassa, ja myös Vogue-yökerhosta konferenssiin.
Viking Gracen matkustajahytit sijaitsevat kansilla 5–9. Hyttiluokat ovat aivan uusia ja ne ovat erittäin korkeatasoisia.
Seaside-hyteissä on suuret ikkunat ja merinäköala. Inside-hytit sijaitsevat samoilla käytävillä laivan sisäpuolella. Premium-hyteissä on parivuode sekä vuodesohva. Lapsiperheille on perhehytit, joissa parivuoteella varustettu hytti voidaan yhdistää neljän hengen hyttiin. Laivassa on myös allergikoille ja liikuntaesteisille henkilöille sopeutettuja hyttejä.
Ahvenanmaalainen suunnittelijapari Korpi & Gordon on suunnitellut hyttien tekstiilit ja seinäkoristeet sekä hyttien että hyttikäytävien matot. Neljä upeaa ja yksilöllistä sviittiä sijaitsevat laivan keulassa. Sviittien sisustuksesta vastaa dSign Vertti Kivi & Co.
Poikkeaminen perinteisestä "alusdesignajattelusta" on ollut tietoinen valinta.
Viking Line välittää ympäristöstä ja harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön huomioon ottavalla tavalla. Pitkäjänteisellä ja aktiivisella toiminnallaan varustamo on kehittänyt ympäristötyötä, joka ulottuu laajemmalle kuin mitä määräykset edellyttävät.
Konsernin pääkonttori, tytäryhtiö Viking Line Buss Ab sekä kaikki alukset ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti. Tämän lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset ovat sertifioituja ISM-koodin mukaisesti (International Safety Management, vaatimuksia turvallisuusorganisaatiosta ja saastuttamisen ehkäisemisestä).
Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Ympäristönsuojelussa kattavin kansainvälinen yleissopimus on MARPOL 73/78 (The International Convention for the Prevention of Pollution from Ships), jonka on laatinut YK:n alainen kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization).
Varustamon ympäristötyö keskittyy aluksiin, joilla saavutetaan suurin ympäristöhyöty.
Rikkiyhdistepäästöjen (SOx) vähentämiseksi Viking Linen aluksilla käytetään ainoastaan matalarikkistä polttoainetta, jossa on rikkiä korkeintaan 0,5 painoprosenttia. MARPOL 73/78 liitteen mukaisesti 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen rajoituksen mukaan Itämerellä käytettävässä dieselöljyssä ja raskaassa polttoöljyssä rikkipitoisuus ei saa ylittää 1,0 painoprosenttia. Viking Linen aluksissa ollaan siten reilusti alle raja-arvon.
Kaikissa Viking Linen aluksissa, jotka viipyvät satamassa yli kahden tunnin ajan, käytetään koko satamassa oloajan dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus ei ylitä 0,1 %.
Vähentääkseen typpioksidipäästöjä varustamon kahteen alukseen käytetään eri päästöjä vähentäviä teknisiä ratkaisuja. Yhteen alukseen on asennettu katalysaattorit ja toiseen alukseen Humid Air Motor -tekniikka (HAM). HAM on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen menetelmä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa. Lämpötilaa lasketaan lisäämällä palamisprosessiin höyrystettyä merivettä.
Kaksi varustamon alusta saa sähkönsä maista ollessaan satamassa päivän yli Helsingissä ja Tukholmassa. Sähkönsaanti maista vähentää ilmansaasteiden päästöjä sekä mottoreiden melua satamassa ja sen lähialueilla.
Varustamolla on sisäinen ohjelma pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Ohjelman puitteissa alusten käyttöhenkilökunta ja varustamon tekninen osasto työstävät keinoja operoida aluksia polttoainetaloudellisesti.
Aluksilla muodostuu pääasiassa kahta erityyppistä jätevettä: harmaata vettä, eli suihku- ja muuta pesuvettä, sekä mustaa vettä, eli jätevettä käymälöistä. Konehuoneissa syntyy öljypitoista vettä, eli pilssivettä.
Viking Linen alukset eivät päästä typpeä, fosforia ja öljyä sisältäviä jäte- eikä pilssivesiä mereen. Kaikki käytetty vesi pumpataan maihin ja näin pienennetään Itämeren kuormitusta. MAR-POLin mukaan mustan- ja pilssiveden päästäminen mereen on sallittua, mikäli tietyt vesille asetetut kriteerit täyttyvät. Harmaan veden päästöä mereen ei säännellä lainsäädännöllä.
Viking Line tuo kaikki jäte- ja pilssivetensä maissa toimivien puhdistuslaitosten käsiteltäviksi, mikä ylittää sääntöjen vaatimukset.
Ympäristölle haitallisia pohjamaaleja ei käytetä, vaan sukeltajat harjaavat alusten pohjaosat mon-
ta kertaa vuodessa. Kemikaalien hankintaa ja käyttöä ohjaavat sisäiset ympäristövaatimukset. Luettelo varustamon sisäisesti hyväksymistä kemikaaleista tuotetaan keskitetysti. Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja käytetään aina kun se on mahdollista.
Säännöllisin sisäisin tarkastuksin varmistetaan, että Viking Line täyttää ympäristösertifioinnin vaatimukset. Tämän lisäksi Det Norske Veritas suorittaa vuosittain ulkoisia tarkastuksia, joiden kohteena on varustamon ympäristöjohtamisjärjestelmä ja joiden päämääränä on todentaa, että asetettuja tavoitteita noudatetaan. Ruotsin ja Suomen liikenneviranomaiset tarkastavat lisäksi säännöllisesti ISM-koodin alaisia ympäristö- ja turvallisuustoimintoja.
Viking Line Abp osallistuu talkoisiin Itämeren pelastamiseksi toimimalla Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tukijana ja yhteistyökumppanina. Yhteistyö käsittää Baltic Sea Action Planin, Helsinki-komission Itämereen kohdistuvan uuden toimintasuunnitelman, tavoitteiden mukaisia käytännön projekteja. Viking Grace on esimerkki modernista ympäristöturvallisesta alusrakennuksesta, joka on osana Viking Linen sitoutumisesta yhteistyöhön BSAG:n kanssa.
Viking Linelle myönnettiin tilivuoden aikana Tukholman sataman ympäristöpalkinto, Stockholms Hamnars Miljöboj 2012, koska varustamo on rakentanut kokoluokassaan maailman ensimmäisen matkustaja-aluksen joka käyttää polttoaineenaan LNG:tä ja samalla varustamo on kehittänyt useita ainutlaatuisia ja innovatiivisia ympäristöratkaisuja Viking Gracelle.
Suunniteltaessa Viking Gracea on varustamon pitkää kokemusta ympäristötyöstä käytetty hyväksi. Innovatii-
| Avainlukuja | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Matkustajia | 6 349 903 | 6 351 714 |
| Henkilöautoja | 613 078 | 621 137 |
| Rahtiyksikköä | 116 906 | 114 795 |
| Kokonaismatka (tkm) | 1 146 | 1 137 |
| Resurssikulutus (m3 ) |
||
| Polttoaine | 111 124 | 118 355 |
| Voiteluöljy | 765 | 852 |
| Urea | 338 | 1 428 |
| Makea vesi | 349 533 | 343 968 |
| Päästöt (tonnia) | ||
| Typpioksidit (NOx) | 4 919 | 4 327 |
| Rikkioksidit (SOx) | 566 | 606 |
| Hiilidioksidit (CO2 ) |
348 620 | 369 527 |
| Jätteet (tonnia) | ||
| Poltettava kiinteä jäte | 1 765 | 1 849 |
| Kaatopaikkajäte | 1 309 | 1 348 |
| Kierrätettävä jäte | 1 430 | 1 445 |
| Biojäte | 311 | 528 |
| Ongelmajäte | 78 | 56 |
| Jätevedet maihin (m3 ) |
||
| Harmaa- ja mustavesi | 311 814 | 313 163 |
| Pilssivesi | 10 211 | 9 874 |
| Jäteöljy (m3 ) |
2 490 | 2 609 |
visen kehitystyön lisäksi varustamo on varmistanut sopeutumisen ympäristöön, mikä on monessa suhteessa ainutlaatuista.
Viking Grace on maailman ensimmäinen kokoluokassaan oleva matkustaja-alus joka voi käyttää LNG:tä polttoaineena. Maakaasu aiheuttaa olennaisesti vähemmän vahingollisia päästöjä. Typpipäästöt ja vahingolliset hiukkaset vähenevät 85 prosentilla ja kasvihuonekaasut 15 prosentilla. Rikkipäästöjä ei käytännössä ole lainkaan.
Aluksen hydrodynaamisesti optimoitu runko ja tehokas ajotekniikka tuovat mukanaan suuria energiavoittoja. Tehokkaat ilmanvaihtolaitteet, joiden ilmanvaihto vaihtelee vallitsevien ulkoisten ja sisäisten olosuhteiden mukaan, antavat lisää säästöjä. Muut tekijät, jotka antavat korkean energiatehokkuuden, ovat ilmastoinnista ja moottoreiden jäähdytysvedestä kierrätetty lämpö, keittiöiden moderni valvontatekniikka, ikkunoiden korkea eristetaso ja aluksen kevyet rakenteet. Aluksen valaistukset koostuvat suureksi osaksi LED-tekniikasta. Tekniikkaa käytetään kaikissa viihteen valotehosteissa sekä 90 % aluksen yleisten tilojen valaistuksissa.
Pakokaasua johtaviin putkiin on asennettu äänenvaimentimet, mikä antaa alukselle alhaiset melutasot. Laivan runko minimoi aaltoja ja se on pitkän kehitystyön tulos.
. . . materiaalien kierrätys säästää ympäristöä huomattavasti – lisääntyneen kierrätyksen myötä vähennämme vaikutustamme ilmastoon.
. . . materiaalien kierrätys vaatii paljon vähemmän energiaa kuin uuden saaminen luonnosta.
Kiertokulku on hyödyksi ilmastolle!
S 10 tonnia muovia, mikä vastaa 18 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 95 760 km autolla ajamista moottoritiellä.
S 8 tonnia aluminiumia, mikä vastaa 80 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 425 600 km autolla ajamista moottoritiellä.
S 2 365 tonnia käytettyjä öljyjä, mikä vastaa 4 139 tonnin hiilidioksidisäästöjä (CO2 ) ja 22 019 480 km autolla ajamista moottoritiellä.
S 492 tonnia lasipakkauksia. Kun kierrätettyä lasia sulatetaan uudeksi lasiksi, käytetään 20 prosenttia vähemmän energiaa verrattuna siihen, että käytetään raaka-aineina hiekkaa, soodaa ja kalkkia. Lasipakkaukset voidaan kierrättää kuinka monta kertaa tahansa ilman, että laatu huononee.
S 104 tonnia metallijätettä. Esimerkiksi säilykepurkkeihin käytettävän teräksen kierrätys säästää 75 prosenttia energiaa rautamalmin tuotantoon verrattuna.
S 638 tonnia paperi- ja pahvipakkauksia. Kierrätyksen myötä tarve uusien puiden kaatoon vähenee. Tonni kierrätyspaperia vastaa suunnilleen 14 puuta. Paperia voidaan kierrättää noin seitsemän kertaa.
Ympäristö on otettu huomioon myös laivojen asiakaspalvelussa käyttämällä muun muassa luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia ja omaan lasipulloon pullotettua vettä.
Viking Line valitsee luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia pyrkiessään tekemään ympäristötietoisia hankintoja. Laivoilla tarjottavaa kalaa hankkiessaan Viking Line noudattaa Ruotsin Miljöstyrningsrådetin luetteloa kestävistä kalakannoista.
Alusten Food Garden -ravintoloissa ei enää tarjota pöytävesiä muovipullossa. Sen sijaan tarjoillaan erityispuhdistettua hanavettä, joka pullotetaan ympäristöystävälliseen ja kierrätettävään lasipulloon. Ympäristöetuja on useita – vesipullojen kuljetustarve pienenee, samoin kuin kertakäyttöpullojen jätemäärä.
Siivouksessa sovelletaan erilaisia ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Laivoilla käytetään erityistä annostelulaitetta, joka sekoittaa pesuainetiivisteen veteen etukäteen asetettujen kriteerien mukaisesti. Tarkan annostelun ansiosta vettä ja pesuainetta kuluu optimaalinen määrä aluksen hyttejä ja keittiöitä siivottaessa.
Mikrokuidusta valmistettujen siivousvälineiden käyttö vähentää pesuaineen ja veden kulutusta laivoilla.
Veden kulutuksen vähentämiseksi hanoihin ja suihkuihin on asennettu vettä säästävät suukappaleet. Nämä vähentävät veden virtausta vaikuttamatta käyttömukavuuteen. Myös alusten alipaine-vessat ja vedettömät pisoaarit vähentävät veden kulutusta.
Kaikki laivoilla syntyvä jäte kuljetetaan maihin kierrätettäväksi, uusiokäytettäväksi, poltettavaksi, kaatopaikalla käsiteltäväksi, kompostoitavaksi tai muulla tavoin loppukäsiteltäväksi hyväksytyllä vastaanottajalla. Viking XPRS:lle ja Viking Gracelle on asennettu laitteisto, joka mahdollistaa tehokkaan lajittelun ja biojätteen erilliskeräyksen. Mariellalla kaikki biojäte kerätään biojäteastioihin. Biojäte kuljetetaan tämän jälkeen mädätyslaitokseen biokaasun valmistamiseksi.
Vuonna 2012 Viking XPRS:ltä ja Mariellalta on viety maihin biokaasutuotantoon 311 tonnia ruoanjätteitä, mistä saadaan 24 000 kuutiometriä biokaasua. 24 000 kuutiometriä biokaasua vastaa 27 000 litraa bensiiniä. Biokaasutuotanto ei lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää eikä pahenna kasvihuoneilmiötä. Tämän takia biokaasua kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi.
Vuonna 2012 Viking Linen laivoilla on tarjoiltu 5 397 626 kuppia luonnonmukaisesti viljeltyä kahvia. Luonnonmukaisessa viljelyksessä pavut saavat kasvaa satoisassa biologisessa ympäristössä ilman lannoitteita, kemiallisia torjunta-aineita tai geenimanipulointia.
Korkea turvallisuustaso on perusedellytys, jotta voidaan harjoittaa kestävää liiketoimintaa. Tehtävänämme on saada matkustajat ja kuljetusasiakkaat huomaamaan korkean meriturvallisuuden yhteyden korkeaan matkustus- ja kuljetuslaatuun. Varustamon pitkäaikainen strategia on huoltaa aluksia hyvin riippumatta niiden iästä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa meriturvallisuutta.
Matkustajien ja miehistön turvallisuus on Viking Linen korkein prioriteetti. Järjestelmällisen turvallisuustyömme tavoitteena on, etteivät ihmiset, ympäristö eivätkä aineelliset arvot vahingoittuisivat tai katoaisivat. Turvallisuustyötä säännellään pääasiassa YK:n merenkulkuelimen IMO:n (International Maritime Organization) ja nykyään myös EMSA:n (Euroopan meriturvallisuusvirasto) säännöksissä. Liikenteen turvallisuusvirastolla Suomessa ja Transportstyrelsenillä Ruotsissa on valvontavastuu alusten merikelpoisuudesta ja pistokokeiden kautta osavastuu aluksissa ja maissa olevien turvallisuusjärjestelmien toimivuudesta kaikissa tilanteissa. Luokituslaitosten Det Norske Veritaksen ja Lloyd's Registerin tehtävänä on yhdessä varustamon ja alusten kanssa valvoa alusten teknistä tasoa ja kuntoa.
Päivittäisessä työssään aluksilla ja varustamolla on yhteinen tehtävä ylläpitää erilaisia laadunjohtojärjestelmiä, jotta matkustajat ja lastit kuljetetaan varmalla ja turvallisella tavalla.
Turvallisuustyön menetelmä perustuu ISM:ään (International Safety Management, meriturvallisuusvalmius), ISPS:ään (International Ship & Port Facility Security Code, valmius vahingontekoja vastaan), ISO 14001:een (ympäristöön sopeutuminen) ja VLSS:een (Viking Line Security Service, järjestys aluksilla).
Järjestelmällinen turvallisuustyö, joka on jatkunut ja jota on kehitetty monen vuoden ajan, on luonut vakintuneen perustan organisaation turvallisuuskulttuurille.
Sekä varustamon johto että alusten miehistö osallistuvat vakinaisen työnsä ohella turvallisuustyöhön. Järjestelmällinen turvallisuustyö, joka on jatkunut ja jota on kehitetty monen vuoden ajan, on luonut vakiintuneen perustan organisaation turvallisuuskulttuurille.
Ylläpitääkseen korkeaa navigointitasoa Viking Line on panostanut ja rakentanut yhteistyössä Turussa olevan merikoulun Aboa Maren kanssa kopion Viking Gracen komentosillan laitteistosta koulun uuteen simulaattorilaitokseen. Laitteisto on huippumoderni ja sitä käytetään ensi sijassa Viking Gracen komentosillan päällystön koulutukseen, mutta myös varustamon muut navigoijat saavat täällä jatkokoulutuksensa. Muut varustamot saavat myös mahdollisuuden käyttää uutta komentosilta laitteistoa.
Viking Grace tulee monella eri tavalla olemaan turvallisuuden edelläkävijä. Alus täyttää ensimmäisenä aluksena liikennöintialueellaan uuden säännön "Safe Return to Port", joka tarkoittaa
että alus huomattavista vahingoista huolimatta pystyy ilman vaikeuksia hakeutumaan satamaan laskematta vesille pelastusveneitä ja pelastuslauttoja. Alus on myös rakennettu todennäköisiin skenaarioihin perustuvien uusien stabilisointivaatimusten mukaan, mikä parantaa aluksen vakausta vahingoittuneessa tilassa.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2012 keskimäärin 3 014 työntekijää (3 060). Henkilöstöstä asui Suomessa 2 364 henkilöä (2 400), joista 601 (621) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asui 552 (545), Saksassa 2 (6) ja Virossa 96 (109) Viking Linen työntekijää.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee laivoilla. Merihenkilöstön määrä oli 2 299 (2 305) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä 715 (755). Maissa työskentelevistä naisten osuus oli 66,0 % ja miesten 34,0 %, kun taas merihenkilöstöstä naisia oli 40,9 % ja miehiä 59,1 %.
Viking Linen henkilöstötyön tavoitteena on varmistaa, että organisaation kaikilla tasoilla on tarvittava määrä ammattitaitoisia ja motivoituneita työntekijöitä, ja tehdä Viking Linesta houkutteleva työnantaja työmarkkinoiden yhä kovenevassa kilpailussa.
Kunnioitamme työntekijöitämme ja arvostamme aloitekykyä, vastuullisuutta ja avoimuutta. Henkilöstön tulee kohdata asiakkaitamme lämmöllä, inhimillisyydellä ja nöyryydellä pyrkimyksenä ylittää heidän odotuksensa. Henkilöstön tulee myös tuntea kunnioitusta toisiaan kohtaan, olla valmiina alituiseen oppimiseen ja jatkuvaan kehitykseen sekä työskennellä sen puolesta, että laivamme ovat turvallisia, hyvin hoidettuja ja ympäristöystävällisiä.
Viking Line pyrkii henkilöstöstrategiallaan kustannustehokkuuteen. Tavoitteena on, että aina olisi käytössä sellainen henkilöstövalmius, joka varmistaa riittävän pätevyyden kaikilla tasoilla "oikea henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan" -periaatteen mukaisesti.
Osaavan, pätevän, motivoituneen ja oikein mitoitetun henkilöstön tarve varmistetaan rekrytoimalla, perehdyttämällä, osaamisen kehittämisellä ja esimiesten johtamisella. Osaamisen kehittämisen keskipisteenä on turvallisuus ja ympäristö, johtaminen sekä asiakkaiden kohtaaminen. Tarkoitukseen sopivien alueiden työnkierron avulla kehitetään osaamista ja samalla henkilöstö saa tarvittavaa vaihtelua ja virikkeitä työssään.
Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu 5. heinäkuuta 1995 lähtien NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15. kesäkuuta 2010 julkaisemaa "Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance)".
Viking Line on julkaissut listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisen, arvopaperimarkkinalain 7. luvun 7 §:n tarkoittaman liikkeeseenlaskijan hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen (Corporate Governance Statement) internet-sivuillaan osoitteessa www.vikingline.com.
Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.
Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2012 2 952 osakkeenomistajaa.
Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 18. huhtikuuta 2012. Kokousta koskevat tiedot ovat saatavilla yhtiön kotisivuilla. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 19. huhtikuuta 2013.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön internetsivustolla. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa on mainittava hallituksen tiedossa olevat ehdokkaat hallitustehtäviin. Tämä edellyttää, että ehdokkaat on nimennyt hallitus tai osakkeenomistajat, jotka yhdessä edustavat vähintään 10 %:a osakkeista, ja että ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa tehtävään. Lisäksi on esitettävä ehdotus tilintarkastajaksi.
Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten enemmistön ja ensimmäistä kertaa hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa.
Lisätietoja yhtiökokouksesta sekä yhtiön yhtiöjärjestys on saatavilla yhtiön kotisivuilla.
Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen. Hallitus on nimittänyt johtoryhmän.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt, hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.
Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tiedot.
Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:
yhtiön vision ja strategian käsittely
tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten käsittely
konsernin budjetin ja toimintasuunnitelman käsittely
mahdollisten hallituksen sisäisten valiokuntien asettaminen
hallituksen työskentelyn arviointi
Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:
muut asiat, jotka osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja muiden säännöstöjen mukaan kuuluvat hallitukselle
merkittävät investoinnit ja divestoinnit
muut operatiivisen johdon tai yksittäisten hallituksen jäsenten vireille panemat asiat
Kussakin hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista taloudellisista katsauksista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista. Hallituksen sihteerinä toimii yhtiön päälakimies.
Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuukaudessa. Kokouskutsu ja päätöksenteon edellyttämät asiakirjat toimitetaan jäsenille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään neljä päivää ennen kokousta, ellei painavista syistä muuta johdu. Toimintakaudella 2012 hallitus kokoontui 17 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 87,4 %.
Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi. Mikael Backman on yhtiön toimitusjohtaja.
Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa.
Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön palkitsemis- ja bonusjärjestelmään. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:
| EuroA | 2012 | 2011 |
|---|---|---|
| Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja |
20 000 | 20 000 |
| Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet |
17 000 | 17 000 |
| Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet |
1 000 | 1 000 |
Toimintakaudella 2012 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 237 000 euroa (205 000 euroa 2011).
Korvauksena toimitusjohtajan työstä maksetaan kuukausipalkka, josta hallitus päättää vuosittain. Tilikaudella 2012 toimitusjohtajan palkka sekä luontaisedut, sisältäen puhelin- ja ravintoedun sekä ryhmähenki- ja sairauskuluvakuutuksen, olivat yhteensä 240 363 euroa (227 690 euroa 2011).
Toimitusjohtajan eläkkeeseen sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja. Toimitusjohtajan eläkeikä on 63–68 vuotta. Toimitusjohtajalla on 8 kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa sopimus työsopimuslain mukaisesti, kuitenkin siten, että toimitusjohtaja saa palkan 8 kuukaudelta irtisanomisajankohdan jälkeen. Muita yksilöllisiä sopimuksia hallituksen, johdon tai muun henkilökunnan irtisanomisajan korvauksista ei ole tehty.
Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä yhtiön toimitusjohtajalle ja niille johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kuuluneet konsernin johtoon vuodesta 2010 lähtien tai aikaisemmin. Bonuslisän suuruuteen vaikuttaa sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Bonuslisä voi olla korkeintaan 35 % vuosipalkasta. Yhtiöllä ei ole osakesidonnaista palkkiojärjestelmää. Tilikaudelta 2012 ei maksettu bonuslisiä. Toimintavuoden 2011 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen hallitus päätti maksaa henkilökohtaisia bonuslisiä, yhteensä 42 805 euroa, niille johtoryhmän jäsenille, jotka kuuluivat konsernin johtoon koko vuoden. Toimitusjohtaja luopui toimintavuoden 2011 bonuslisästä.
Lisätietoja korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 24 ja yhtiön verkkosivuilla.
Yhtiöllä on kaksi varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat tarkastavat yhtiön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.
Yhtiön varsinaiset tilintarkastajat ovat:
Johan Kronberg, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Martin Grandell, KHT PricewaterhouseCoopers Oy Yhtiön tilintarkastaja vuodesta 2010
Varatilintarkastajina toimivat Sven-Harry Boman (KHT) ja Erika Sjölund (HTM).
Tilintarkastajien palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 107 750 euroa tilikaudella 2012 (99 969 euroa 2011), josta 73 200 euroa (73 045 euroa 2011) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista konsulttipalveluista olivat 27 602 euroa tilikaudella 2012 (26 536 euroa 2011).
Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa. Liiketoiminnan riskit esitetään hallituksen toimintakertomuksessa ja taloudellisia riskejä käsitellään konsernin tilinpäätöksen yhteydessä, liitetiedot kohta 25.
Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin rahoitus- ja maksuvalmiustilannetta arvioidaan jatkuvasti.
Tilintarkastajat arvioivat jatkuvasti sisäistä tarkastusjärjestelmää hallitukselle toimittamissaan tarkastusraporteissa.
Viking Line noudattaa arvopaperimarkkinalain sisäpiirimääräyksiä ja NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita. Yhtiön lakiasiain-
osasto vastaa tästä osa-alueesta.
Viking Linen sisäpiiriläisiin kuuluvat arvopaperimarkkinalain 12 luvun 3 §:n mukaan hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa, tilintarkastajat sekä ne henkilöt ylimmässä johdossa, jotka säännöllisesti saavat sisäpiiritietoa ja joilla on oikeus päättää yhtiön tulevasta kehityksestä ja liiketoiminnan harjoittamisesta. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset sisältävän virallisen sisäpiirirekisterin lisäksi Viking Line ylläpitää yhtiön sisäistä sisäpiirirekisteriä yhtiön palveluksessa olevista henkilöistä, jotka asemansa tai työtehtäviensä vuoksi saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa. Viking Linen kotisivuilla on linkit yhtiön viralliseen sisäpiirirekisteriin, josta ilmenevät rekisteriin merkityt henkilöt sekä heidän ja heidän lähipiirinsä Viking Linen osakkeita koskevat omistukset.
Lisätietoa yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilla.
Toimitusjohtaja, Ångfartygs Ab Alfa, Rederi Ab Hildegaard sekä Lundqvist Rederierna Ab Synt. 1943 Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1995 Hallituksen jäsen vuodesta 1978
Toimitusjohtaja, Viking Line Abp 1990-2010 Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 1997
Toimitusjohtaja, Eriksson Capital Ab Synt. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta 2012
Toimitusjohtaja, Shopex Marketing AB Hallituksen puheenjohtaja, Ge-Te Media AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2004
Taloustieteiden tohtori Associate Professor Synt. 1954 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
dick lundqvist
Hallituksen puheenjohtaja, Lundqvist Rederierna Ab sekä Rederi Ab Hildegaard Synt. 1946 Hallituksen jäsen vuodesta 2000
Hallituksen puheenjohtaja, Vattenfall AB Hallituksen jäsen, Nordea Bank AB Synt. 1943 Hallituksen jäsen vuodesta 2006
Hallituksen varajäsenet ovat Åsa Ceder, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Toimitusjohtaja vuodesta 2010 Synt. 1966 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2009
Toimitusjohtajan sijainen Varatoimitusjohtaja vuodesta 2005 Henkilöstö ja lakiasiat Synt. 1961 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988
Varatoimitusjohtaja vuodesta 1990 Talous ja IT Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986
Operatiivinen johtaja vuodesta 2012 Kaupalliset matkustajapalvelut Synt. 1957 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2012
Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Ruotsissa Synt. 1967 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994
bengt lindberg
Johtaja Markkinatuki Synt. 1948 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1973
Markkinointijohtaja vuodesta 2011 Myynti ja markkinointi Suomessa Synt. 1957 Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011
Johtaja Marine Operations ja kiinteistöt Synt. 1953 Yhtiön palveluksessa vuodesta 1989
Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä on saatavissa yhtiön kotisivuilla.
Tilinpäätö
s 2012
Konsernin liikevaihto kasvoi raportointikaudella 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2012 516,1 miljoonaan euroon (504,3 Meur). Liiketulos oli 2,4 miljoonaa euroa (9,8 Meur). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,8 miljoonaa euroa (-1,9 Meur). Konsernin tulos ennen veroja oli 1,6 miljoonaa euroa (7,9 Meur). Tulos verojen jälkeen oli 0,9 miljoonaa euroa (7,6 Meur).
Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat koko raportointikaudella 2,3 prosentilla 478,4 miljoonaan euroon (467,8 Meur). Rahtitoiminnan tuotot lisääntyivät 5,2 prosentilla 34,3 miljoonaan euroon (32,6 Meur). Matkustajamäärä Viking Linen aluksilla vuonna 2012 oli 6 349 903 matkustajaa verrattuna 6 351 714 matkustajaan vuonna 2011. Myyntikate kasvoi 0,9 prosentilla 366,5 miljoonaan euroon (363,1 Meur). Konsernin käyttökulut kasvoivat 2,4 prosentilla 364,4 miljoonaan euroon (355,8 Meur). Näistä polttoainekulut kasvoivat 4,3 miljoonalla eurolla 66,4 miljoonaan euroon (62,1 Meur) kohonneiden polttoainehintojen johdosta.
Vahva Ruotsin kruunu, mikä pohjimmiltaan on positiivista, on kuitenkin myötävaikuttanut konsernin kohonneeseen kustannustasoon.
Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.
Konserni harjoitti vuonna 2012 matkustaja- ja rahtiliikennettä seitsemällä aluksella reittiliikenteessä pohjoisella Itämerellä. Konsernin uusi lippulaiva Viking Grace korvasi Isabellan Turku– Maarianhamina/Långnäs–Tukholma-reitillä tammikuussa 2013. Isabella liikennöi kesällä 2013 Helsinki–Tallinna linjalla.
Matkustajamäärät Viking Linen aluksilla olivat toimintavuoden aikana 6 349 903 matkustajaa (6 351 714). Viking Linen rahtimäärät olivat 116 906 yksikkökuormaa (114 795). Viking Linen rahtimarkkinaosuus oli 20,0 prosenttia (19,8 %).
Viking Line on vahvistanut markkinaosuuksiaan raportointikauden aikana lyhyessä reittiliikenteessä Ahvenanmerellä 1,9 prosenttiyksiköllä 45,0 prosenttiin useammista liikennöintipäivistä johtuen. Markkinaosuus vahvistui myös linjalla Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma 0,7 prosenttiyksiköllä 50,0 prosenttiin. Markkinaosuus linjalla Helsinki–Tallinna vahvistui arviolta 0,1 prosenttiyksiköllä 24,3 prosenttiin. Markkinaosuus supistui linjalla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma 0,3 prosenttiyksiköllä 45,7 prosenttiin. Risteilyliikenteessä Tukholman ja Maarianhaminan välillä markkinaosuus supistui 1,1 prosenttiyksiköllä 50,5 prosenttiin. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli täten arviolta 33,9 % (34,0 %).
Konsernin investoinnit olivat 49,7 miljoonaa euroa (36,9 Meur), mistä 34,7 miljoonaa euroa koskee ennakkomaksuja Viking Gracesta.
Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 45,3 miljoonaa euroa (55,7 Meur). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 32,8 miljoonaa euroa (30,6 Meur).
Risteilyjen ja lauttaliikenteen markkinat Itämerellä ovat vakaat mutta alttiina kovalle kilpailulle. Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisilla negatiivisilla seurauksilla liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. EU-komission suuntaviivoja merenkulun edistämiseksi, mitkä mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, tarkastetaan paraikaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että merenkulun tuen suuntaviivoja jatketaan ilman olennaisia muutoksia.
Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivista logistiikka- ja tietojärjestelmistä. Häiriöillä liikenteessä tai tietoyhteyksissä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokselle. Viking Line pyrkii minimoimaan suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.
Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 174,2 miljoonaa euroa (196,0 Meur). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksissa 488,5 miljoonan euron arvosta (488,5 Meur). Kaikille aluksille on lisäksi otettu lakko- ja P&I-vakuutus.
Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Konserni on myös alttiina erilaisille rahoitusriskeille, mm. valuuttakurssien vaihteluille. Tuotot muodostuvat euroina ja ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisesta kassavirrasta tulee euroina. Myyntitavaroiden ja polttoaineen hintoihin vaikuttavat ulkomaiset valuutat, pääasiassa US-dollarit. Konsernin pyrkimyksenä on ylläpitää hyvää likviditeettiä ollakseen valmiina kohtaamaan negatiivisia muutoksia liiketoiminnan kassavirroissa.
Viking Line Abp on tilinpäätöspäivän jälkeen nostanut 179,0 miljoonan euron lainan konsernin uuden lippulaivan Viking Gracen toimituksen yhteydessä, mikä on kasvattanut yhtiön korollisia velkoja ja maksuvalmiusriskiä. Tasalyhenteisellä ja kiinteäkorkoisella lainalla on 12 vuoden juoksuaika. Lainasopimus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja.
Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 25.
Viking Line Abp on tilinpäätöspäivän jälkeen nostanut 179,0 miljoonan euron lainan konsernin uuden lippulaivan Viking Gracen toimituksen yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä 28 miljoonan euron ympäristötuki suoritettiin Viking Linelle 18. tammikuuta 2013.
Viking Linen pyrkimyksenä on harjoittaa matkustaja-alusliikennettä ympäristön ja turvallisuuden huomioon ottavalla tavalla. Lähtökohtana varustamon ympäristötyölle ovat kansainväliset sopimukset ja kansallinen lainsäädäntö. Pitkäjänteisen ja aktiivisen ympäristöpanostuksen avulla varustamo on kehittänyt ympäristötyön, joka ulottuu laajemmalle kuin voimassa olevat Itämeren matkustajaliikennettä koskevat säännöt. Varustamon ympäristötyö keskittyy alustoimintaan, jossa ympäristön suojelemisen suhteen saavutetaan suurin vaikutus.
Konsernin pääkonttori ja kaikki alukset sekä Viking Line Buss Ab ovat ympäristösertifioituja ISO 14001 -standardin mukaisesti.
Viking Line täyttää kansainväliset yleissopimukset ISMC (International Safety Management Code) ja ISPS (International Ship and Port Facility Security Code). Varustamo vastaa siitä, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio kaikilta osin täyttävät matkustajaja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palotorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota säännöllisesti koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä. Viking Linellä on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.
Viking Line -konsernissa oli vuonna 2012 keskimäärin 3 014 työntekijää (3 060). Koko henkilöstöstä asui Suomessa 2 364 henkilöä (2 400), joista 601 (621) Ahvenanmaalla. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 552 henkilöä (545). Saksassa asui 2 (6) ja Virossa 96 (109) henkilöä.
Suurin osa Viking Linen työntekijöistä työskentelee merellä. Merihenkilöstön määrä oli 2 299 (2 305) ja maissa työskentelevän henkilöstön määrä oli 715 (755).
Viking Line Abp:llä ei ole ulkomaisia sivuliikkeitä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ilmenevät konsernin liitteestä 24.
Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ben Lundqvist sekä jäsenet Nils-Erik Eklund, Trygve Eriksson, Erik Grönberg, Agneta Karlsson, Dick Lundqvist ja Lars G Nordström. Hallituksen varajäsenet ovat Åsa Ceder, Stefan Lundqvist ja Johnny Rosenholm.
Yhtiön toimitusjohtaja on Mikael Backman. Toimitusjohtajan sijainen on Jan Hanses.
Tilintarkastajina toimivat Johan Kronberg (KHT) ja Martin Grandell (KHT). Varatilintarkastajat ovat Sven-Harry Boman (KHT) ja Erika Sjölund (HTM).
Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita. Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 24. Tietoja yhtiön hallinnosta ja johdosta löytyy Viking Linen verkkosivuilta.
Viking Line Abp:n kaikki 10 800 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita. Lisätietoja Viking Linen osakkeesta löytyy kohdasta "Osaketietoja".
Konsernin uusi lippulaiva Viking Grace korvasi Isabellan Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma-reitillä tammikuussa 2013. Isabella liikennöi kesällä 2013 Helsinki–Tallinna linjalla. Konsernin muut alukset tulevat liikennöimään vuonna 2013 vakinaisilla linjoillaan. Hallitus arvioi vuoden 2013 liiketuloksen parantuvan verrattuna vuoden 2012 liiketulokseen.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2012 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 68 395 984,78 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
Osinkoa ei jaeta toimintavuodelta 2012 ja vapaaseen omaan pääomaan jätetään 68 395 984,78 euroa.
| MEUR | Liite | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 2 | 516,1 | 504,3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 0,4 | 2,5 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 4 | 149,6 | 141,3 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 5 | 125,2 | 121,7 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 6 | 28,5 | 28,3 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 7 | 210,7 | 205,8 |
| 514,1 | 497,1 | ||
| LIIKETULOS | 2,4 | 9,8 | |
| Rahoitustuotot | 8 | 1,6 | 1,5 |
| Rahoituskulut | 8 | -2,5 | -3,4 |
| TULOS ENNEN VEROJA |
1,6 | 7,9 | |
| Tuloverot | 9 | -0,7 | -0,3 |
| TILI KAU DEN TULOS |
0,9 | 7,6 | |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,0 | |
| TILI KAU DEN LAAJA TULOS |
1,0 | 7,6 | |
| Tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 0,9 | 7,6 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | |||
| Emoyhtiön omistajille | 1,0 | 7,6 | |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja | |||
| laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | 10 | 0,09 | 0,70 |
| MEUR Liite |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| VARAT | ||
| Pitkäaikaiset varat | ||
| Aineettomat hyödykkeet 11 |
0,9 | 1,1 |
| Maa-alueet 12 |
1,1 | 1,1 |
| Rakennukset ja rakennelmat 12 |
12,3 | 6,6 |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 12 |
0,5 | 0,5 |
| Alukset 12 |
174,2 | 196,0 |
| Koneet ja kalusto 12 |
8,1 | 5,4 |
| Ennakkomaksut 12 |
61,1 | 26,4 |
| Myytävissä olevat sijoitukset 13 |
0,0 | 0,0 |
| Saamiset 14 |
0,7 | 0,8 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 258,9 | 237,9 |
| Lyhytaikaiset varat | ||
| Vaihto-omaisuus 15 |
15,2 | 13,7 |
| Tuloverosaamiset | 1,9 | 1,4 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset 16 |
29,1 | 49,0 |
| Rahavarat 17 |
45,3 | 55,7 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 91,5 | 119,8 |
| VARAT YHTEENSÄ |
350,4 | 357,7 |
| OMA PÄÄO MA JAVELAT |
||
| Oma pääoma 18 |
||
| Osakepääoma | 1,8 | 1,8 |
| Rahastot | 0,0 | 0,0 |
| Muuntoerot | 0,1 | 0,1 |
| Kertyneet voittovarat | 160,0 | 164,4 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 162,0 | 166,3 |
| Oma pääoma yhteensä | 162,0 | 166,3 |
| Pitkäaikaiset velat | ||
| Laskennalliset verovelat 19 |
29,7 | 31,2 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat 20 |
73,1 | 81,5 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 102,8 | 112,7 |
| Lyhytaikaiset velat | ||
| Lyhytaikaiset korolliset velat 20 |
8,7 | 8,6 |
| Tuloverovelat | - | 0,0 |
| Ostovelat ja muut velat 21 |
76,9 | 70,0 |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 85,6 | 78,6 |
| Velat yhteensä | 188,4 | 191,4 |
| OMA PÄÄO MA JAVELAT YHTEENSÄ |
350,4 | 357,7 |
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOI MINNAN RAHAVIRTA |
||
| Tilikauden tulos | 0,9 | 7,6 |
| Oikaisut | ||
| Poistot ja arvonalentumiset | 28,5 | 28,3 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | 0,1 | -1,1 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1,6 | 2,4 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,4 | -0,6 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 |
| Tuloverot | 0,7 | 0,3 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -0,2 | 3,7 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,6 | -1,6 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 7,1 | 2,4 |
| Maksetut korot | -1,6 | -2,1 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,1 | -0,2 |
| Saadut korot | 0,5 | 0,3 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -2,7 | -8,9 |
| LIIKETOI MINNAN NETTORAHAVIRTA |
32,8 | 30,6 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -4,0 | -6,9 |
| Muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -11,0 | -3,6 |
| Ennakkomaksut | -34,7 | -26,4 |
| Takaisinperityt ennakkomaksut | - | 39,2 |
| Muun käyttöomaisuuden myynti | 0,1 | 0,4 |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,2 | 0,0 |
| Saadut osingot | 0,0 | 0,0 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA |
-49,5 | 2,8 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen nostot | 1,0 | 0,2 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -9,4 | -8,7 |
| Maksetut osingot | -5,4 | -7,0 |
| RAHOITU KSEN NETTORAHAVIRTA |
-13,7 | -15,5 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS |
-30,4 | 17,9 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 55,7 | 57,9 |
| Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten muutos | 20,0 | -20,0 |
| RAHAVARAT TILI KAU DEN LOPUSSA |
45,3 | 55,7 |
| MEUR | Osake pääoma |
Rahastot | Muunto erot |
Kertyneet voittovarat |
Oma pääoma Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2011 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 163,7 | 165,7 |
| Osingonjako | -7,0 | -7,0 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 0,0 | -0,1 | 7,7 | 7,6 | |
| Oma pääoma 31.12.2011 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 164,4 | 166,3 |
| Osingonjako | -5,4 | -5,4 | |||
| Tilikauden laaja tulos | 0,0 | 0,0 | 1,0 | 1,0 | |
| Oma pääoma 31.12.2012 | 1,8 | 0,0 | 0,1 | 160,0 | 162,0 |
Viking Line konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisen Itämeren liikennöintialueella päämarkkinoiden ollessa Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluu lisäksi tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp kotipaikkanaan Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavissa osoitteessa www.vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.
Yhtiön hallitus on allekirjoittanut ja hyväksynyt kokouksessaan 13. helmikuuta 2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.
Konsernin tilinpäätös on laadittu noudattaen IFRS -standardeja (International Financial Reporting Standards). Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu per 31.12.2012 voimassa olevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja. IFRS -standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Tilikauden aikana voimaantulleilla IAS- ja IFRS -standardeilla ja IFRIC -tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai muista liitetiedoista.
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS -standardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista. Tulevat tapahtumat voivat muuttaa tehtyjen arvioiden ja oletusten perusteita.
Konsernin alusten arvostus kuuluu tärkeimpään arviointeja vaativaan alueeseen, katso konsernin liite 12. Alusten jäännösarvojen tai taloudellisen vaikutusajan arvioiden muuttuminen vaikuttaa poistojen määrään, mikä puolestaan vaikuttaa tulokseen.
Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp ja kaikki tytäryhtiöt. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2012.
Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat on eliminoitu.
Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, mikä on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.
Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS -standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omana eränään.
Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Nämä arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5–10 vuotta. Alusten teknologiaan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta tapahtuu pääasiassa valmistajien toimesta. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehitysmenoja.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn historialliseen hankintamenoon. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.
Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.
Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Muista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset. . | 20–25 vuoden tasapoisto |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet. . | 15 vuoden tasapoisto |
| Alukset, telakoinnit. . | 2–3 vuoden tasapoisto |
| Alukset, koneet ja kalusto. | 25 % jäännösarvopoisto |
| Rakennukset. | 4–7 % jäännösarvopoisto |
| Rakennelmat. | 20–25 % jäännösarvopoisto |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot. . | 5–10 vuoden tasapoisto |
| Koneet ja kalusto. | 25 % jäännösarvopoisto |
Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Omaisuuserien kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Mikäli jonkun omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja.
Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan, liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.
Tilikaudella 2012 ei ole kirjattu arvonalentumisia.
IAS 39:n mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1) käypiin arvoihin tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, 2) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, 3) lainasaamisiin ja myyntisaamisiin, sekä 4) myytävissä oleviin rahoitusvaroihin.
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Konsernin muut rahoitusvaroihin luettavat sijoitukset luokitellaan myytävissä oleviksi. Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet esitetään taseessa käypään arvoon. Rahoitusvarojen hankinnat ja myynnit kirjataan maksuajankohtana. Hankintahetken jälkeen pitkäaikaiset saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon vallitsevat ehdot tilinpäätöspäivänä.
Rahoitusvelat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa ottaen huomioon vallitsevat ehdot tilinpäätöspäivänä. Pitkäaikaiset velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta. Konsernin korolliset velat ovat vaihtuvakorkoisia.
Viking Line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen Astilleros de Sevillan kanssa. Takaisin vaaditut 39,2 miljoonan euron maksetut ennakkomaksut kirjattiin lyhytaikaisiin varoihin 31. joulukuuta 2010 ja maksettiin takaisin vuonna 2011.
Vaihto-omaisuus on arvostettu painotettuun keskihankintahintaan tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
Rahavarat muodostuvat pantatuista talletuksista, käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.
Johto on määrittänyt toimintasegmentit konserninjohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Line soveltaa matriisiorganisaatiota, jossa operatiivinen vastuu jaetaan alueisiin Matkustajatoiminta ja Rahtitoiminta. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki sulautumiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu toimintasegmentteihin Alukset ja Jakamaton. Toimintasegmentti Alukset käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot. Toimintasegmentti Jakamaton käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Park Alandia Hotell ja Viking Line Buss Ab, jotka ovat tukitoimintoja alustoiminnalle ja ne kerryttävät vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.
Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot, ja joita on korjattu kurssieroilla. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni näin ollen on luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat. Ennakkomaksut esitetään taseessa muissa lyhytaikaisissa veloissa. Mahdolliset luottotappiot tai muut saamisten arvonalentumiset esitetään kuluina tuloslaskelmassa. Konsernilla ei ole varsinaista kanta-asiakasohjelmaa. Tulevat ilmaiset tai alennetut bonusluonteiset matkat kirjataan myynnin korjauserinä.
Viking Line irtisanoi 8. helmikuuta 2010 laivanrakennussopimuksen Astilleros de Sevillan kanssa ja vaati takaisin maksetut 39,2 miljoonan euron ennakkomaksut sekä niihin kuuluvan korkohyvityksen. Takaisinmaksu maksettiin Viking Linelle 6. lokakuuta 2011. Korkohyvitys on tuloutettu liiketoiminnan muihin liiketuottoihin vuonna 2011.
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990- luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. 1,1 miljoonan euron sovittelukorvaus tuloutettiin liiketoiminnan muihin tuottoihin 2011.
Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä, jotka siis vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut on tällä hetkellä luokiteltu maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.
Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Konsernilla ei ole muuten etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Toimitusjohtajalle maksetaan kuitenkin kahdeksan kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernissa on käytössä palkitsemis- ja kannustinjärjestelmä yhtiön toimitusjohtajalle ja niille johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kuuluneet konsernin johtoon vuodesta 2010 lähtien tai aikaisemmin. Kannusteen määrään vaikuttavat sekä tilikauden taloudellinen tulos että henkilökohtainen työpanos. Johtoryhmän palkitsemis- ja kannustinjärjestelmästä aiheutuneet kulut kirjataan tuloslaskelman palkka ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin sillä tilikaudella joka oikeuttaa bonukseen. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.
Konserni nauttii EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista koskien merihenkilöstön veroja ja sosiaalimenoja. Saadut palautukset esitetään tuloslaskelman palkka- ja työsuhde-etuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolloin palautusten peruste on syntynyt, katso konsernin liite 5.
Konsernin leasing- ja vuokrasopimukset on luokiteltu muiksi kuin rahoitusleasingsopimuksiksi. Tästä seuraa, että vuokratulot ja -menot esitetään tuloslaskelmassa tasaerinä vuokrakaudelta, katso konsernin liite 22.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.
Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat erot kohdistuvat kertyneille poistoeroille. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan. Suomalaisten yhtiöiden laskennallisia veroja laskettaessa per 31.12.2011 on käytetty vuoden 2012 verokantaa 24,5 %. Konsernin taseessa ei ole esitetty laskennallisia verosaamisia.
Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
Uusi IFRS 13 "Käyvän arvon määrittäminen" astuu voimaan 1. tammikuuta 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konserni arvioi uuden standardin vaikuttavan lähinnä liitetietoihin.
Uudistettu IAS 19 "Työsuhde-etuudet" astuu voimaan 1. tammikuuta 2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konserni arvioi, että uudistetulla standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta tilinpäätökseen, koska konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
Muiden EU:n hyväksymien IAS- tai IFRS -standardien ja IFRIC -tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | SEG MENTTITIE DOT Liikevaihto |
||
| Alukset | 511,1 | 499,2 | |
| Jakamaton | 5,3 | 5,3 | |
| Tomintasegmentit yhteensä | 516,3 | 504,5 | |
| Eliminoinnit | -0,2 | -0,2 | |
| Konsernin liikevaihto yhteensä | 516,1 | 504,3 | |
| Liiketulos | |||
| Alukset | 52,5 | 56,2 | |
| Jakamaton | -50,0 | -46,4 | |
| Konsernin liiketulos yhteensä | 2,4 | 9,8 | |
| 3. | LIIKETOI MINNAN MUUT TUOTOT |
||
| Korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | - | 0,7 | |
| Sovittelukorvaus, satamamaksut | - | 1,1 | |
| Vuokratuotot kiinteistöistä | 0,3 | 0,4 | |
| Muut tuotot | 0,1 | 0,4 | |
| Yhteensä | 0,4 | 2,5 | |
| 4. | TAVARAT JA PALVELUT |
||
| Tavarat | 126,8 | 118,5 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,8 | 22,8 | |
| Yhteensä | 149,6 | 141,3 | |
| 5. | PALKAT JATYÖSUH DE-ETUU KSISTA AIHEUTUNEET KULUT |
||
| Palkat | 128,2 | 124,9 | |
| Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | 14,5 | 13,7 | |
| Muut henkilöstökulut | 21,2 | 20,7 | |
| 164,0 | 159,2 | ||
| Valtion palautus | -38,8 | -37,6 | |
| Yhteensä | 125,2 | 121,7 | |
| HEN KILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN |
|||
| Merihenkilöstö | 2 299 | 2 305 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 715 | 755 | |
| Yhteensä | 3 014 | 3 060 |
Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 24.
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 6. | POISTOT JA ARVONALENTU MISET |
||
| Poistot | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 0,4 | 0,4 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,6 | 0,5 | |
| Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot | 0,2 | 0,2 | |
| Alukset | 25,7 | 25,6 | |
| Koneet ja kalusto | 1,6 | 1,7 | |
| Yhteensä | 28,5 | 28,3 | |
| Poistot ja arvonalentumiset yhteensä | 28,5 | 28,3 | |
| 7. | LIIKETOI MINNAN MUUT KULUT |
||
| Myynti- ja markkinointikulut | 30,6 | 31,1 | |
| Pesula- ja siivouskulut | 19,3 | 19,0 | |
| Korjaus- ja kunnossapitokulut | 16,1 | 18,9 | |
| Julkiset satama- ja alusmaksut | 38,7 | 37,1 | |
| Polttoainekulut | 66,4 | 62,1 | |
| Muut kulut | 39,6 | 37,6 | |
| Yhteensä | 210,7 | 205,8 | |
| Tilintarkastajien palkkiot | |||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT |
||
| Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot rahavaroista ja pitkäaikaisista saamisista | 0,4 | 0,4 |
| Korkotuotot eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista | - | 0,1 |
| Valuuttakurssivoitot | 1,2 | 0,9 |
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1,6 | 1,5 |
| Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista | 1,5 | 2,2 |
| Valuuttakurssitappiot | 0,9 | 1,0 |
| Muut rahoituskulut | 0,1 | 0,2 |
| Rahoituskulut yhteensä | 2,5 | 3,4 |
| Liikevaihtoon sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä 0,3 Meur (0,1 Meur). | ||
| Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy valuuttakurssieroja yhteensä -0,7 Meur (-0,0 Meur). |
||
| TULOVEROT | ||
| Tilikauden verot | 2,2 | 3,0 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Laskennalliset verot, väliakaisten erojen muutos | -1,5 | -0,7 |
| Laskennalliset verot, verokannan muutos | - | -2,0 |
| Yhteensä | 0,7 | 0,3 |
| Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja | ||
| konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä | ||
| Tulos ennen veroja | 1,6 | 7,9 |
| Suomen verokannan mukaan lasketut verot (24,5 % / 26 %) | 0,4 | 2,1 |
| Edellisten tilikausien verot | 0,0 | 0,0 |
| Muut veroihin vaikuttavat erät | ||
| ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat | 0,2 | 0,0 |
| verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | 0,1 | 0,1 |
| väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 |
| laskennalliset verot, verokannan muutos | - | -2,0 |
| muut | 0,0 | 0,0 |
| Tuloslaskelman verot | 0,7 | 0,3 |
Tulos per osake on laskettu 10 800 000 kappaleen samanarvoiselle osakkeelle. Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirjatai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.
| 11. AINEETTO MAT HYÖDYKKEET |
|
|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 4,4 |
| Muuntoero | 0,0 |
| Lisäykset | 0,1 |
| Vähennykset | -1,2 |
| Hankintameno 31.12.2012 | 3,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -3,3 |
| Muuntoero | 0,0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1,2 |
| Tilikauden poistot | -0,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -2,5 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1,1 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 0,9 |
| Hankintameno 1.1.2011 | 4,1 |
| Muuntoero | 0,0 |
| Lisäykset | 0,3 |
| Vähennykset | 0,0 |
| Hankintameno 31.12.2011 | 4,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | -2,9 |
| Muuntoero | 0,0 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,0 |
| Tilikauden poistot | -0,4 |
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | -3,3 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1,2 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 |
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja.
| 12. | AINEELLISET KÄYTT ÖOMAISUUS HYÖDYKKEET |
Maa alueet |
Raken nukset ja raken nelmat |
Vuokrakiin teistöjen perus parannus menot |
Alukset | Konet ja kalustot |
Ennakko | maksut Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 1,1 | 19,6 | 10,9 | 620,4 | 32,6 | 26,4 | 711,1 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Lisäykset | 6,3 | 0,2 | 4,0 | 4,4 | 34,7 | 49,6 | ||
| Vähennykset | -0,1 | -1,0 | -3,0 | -0,4 | -4,5 | |||
| Hankintameno 31.12.2012 | 1,1 | 25,8 | 10,1 | 621,4 | 36,7 | 61,1 | 756,2 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | - | -13,0 | -10,4 | -424,5 | -27,3 | - | -475,1 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,1 | 1,0 | 3,0 | 0,3 | 4,4 | |||
| Tilikauden poistot | -0,6 | -0,2 | -25,7 | -1,6 | -28,1 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | - | -13,5 | -9,6 | -447,2 | -28,6 | - | -498,8 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2012 | 1,1 | 6,6 | 0,5 | 196,0 | 5,4 | 26,4 | 236,0 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1,1 | 12,3 | 0,5 | 174,2 | 8,1 | 61,1 | 257,3 | |
| Hankintameno 1.1.2011 | 1,1 | 18,2 | 10,7 | 618,4 | 32,0 | - | 680,4 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||||
| Lisäykset | 1,5 | 0,2 | 6,9 | 1,7 | 26,4 | 36,6 | ||
| Vähennykset/korjaukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -4,8 | -1,0 | -5,9 | ||
| Hankintameno 31.12.2011 | 1,1 | 19,6 | 10,9 | 620,4 | 32,6 | 26,4 | 711,1 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2011 | - | -12,5 | -10,2 | -403,7 | -26,6 | - | -453,1 | |
| Muuntoero | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||||
| Vähennysten/korjausten kertyneet poistot | 0,0 | 0,0 | 4,8 | 1,0 | 5,9 | |||
| Tilikauden poistot | -0,5 | -0,2 | -25,6 | -1,7 | -27,9 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2011 | - | -13,0 | -10,4 | -424,5 | -27,3 | - | -475,1 | |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2011 | 1,1 | 5,7 | 0,5 | 214,7 | 5,4 | - | 227,4 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2011 | 1,1 | 6,6 | 0,5 | 196,0 | 5,4 | 26,4 | 236,0 |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia.
Viking Linella ei ole aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevia rahoitusleasingsopimuksia.
| 13. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITU KSET |
Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | Käypä |
|---|---|---|---|---|
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| 31.12.2012 | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2011 | |
| Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myytävissä olevat sijoitukset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet merkitään taseeseen käypään arvoon.
| 14. | SAA MISET |
Kirjanpito arvo 31.12.2012 |
Käypä arvo 31.12.2012 |
Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Saaminen, sovittelukorvaus | 0,7 | 0,7 | 0,8 | 0,8 | |
| Lainasaamiset | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,7 | 0,7 | 0,8 | 0,8 |
Viking Line on sopinut Maarianhaminan kaupungin kanssa 1990- luvulta peräisin olevista kiistanalaisista satamamaksuista. Sovittelukorvauksen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, minkä arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Sovittelukorvaus maksetaan vuosittain seitsemän vuoden aikana 31.12.2011 alkaen.
Lainasaamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa.
Pitkäaikaisiin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
| 15. | VAIHTO -OMAISUUS |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 13,6 | 11,8 | |
| Tarvikevarasto | 0,1 | 0,2 | |
| Polttoainevarasto | 1,5 | 1,6 | |
| Yhteensä | 15,2 | 13,7 |
| MYYNTISAA MISET JA MUUT SAA MISET |
Kirjanpito arvo 31.12.2012 |
Käypä arvo 31.12.2012 |
Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 10,6 | 10,6 | 9,7 | 9,7 |
| Siirtosaamiset | 16,7 | 16,7 | 17,4 | 17,4 |
| Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset | - | - | 20,0 | 20,0 |
| Muut saamiset | 1,8 | 1,8 | 2,0 | 2,0 |
| Yhteensä | 29,1 | 29,1 | 49,0 | 49,0 |
| Siirtosaamiset | 31.12.2012 | 31.12.2011 | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 15,2 | 15,6 | ||
| Muut siirtosaamiset | 1,5 | 1,8 | ||
| Yhteensä | 16,7 | 17,4 | ||
| Myyntisaamisten ikäanalyysi | ||||
| Erääntymättömät | 6,6 | 7,1 | ||
| 1-30 päivää erääntyneet | 3,9 | 2,4 | ||
| Yli 30 päivää erääntyneet | 0,2 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 10,6 | 9,7 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain | ||||
| EUR | 19,9 | 40,4 | ||
| SEK | 9,1 | 8,1 | ||
| CHF | 0,1 | 0,1 | ||
| DKK | -0,1 | 0,0 | ||
| GBP | 0,1 | 0,3 | ||
| NOK | - | 0,1 | ||
| Yhteensä | 29,1 | 49,0 |
Pankkitalletukset, joiden juoksuaika on 3-12 kuukautta, luokitellaan eräpäivään asti pidettäviksi sijoituksiksi ja ne esitetään lyhytaikaisissa saamisissa. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo.
| 17. | RAHAVARAT | Kirjanpito arvo 31.12.2012 |
Käypä arvo 31.12.2012 |
Kirjanpito arvo 31.12.2011 |
Käypä arvo 31.12.2011 |
|---|---|---|---|---|---|
| Pantatut talletukset | 0,5 | 0,5 | 1,5 | 1,5 | |
| Käteinen raha ja pankkitilit | 29,8 | 29,8 | 28,2 | 28,2 | |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | 15,0 | 15,0 | 26,1 | 26,1 | |
| Yhteensä | 45,3 | 45,3 | 55,7 | 55,7 |
Lyhytaikaisten sijoitusten juoksuaika on 4 päivästä 7 päivään.
Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000.12.huhtikuuta 1995 alkaen Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 1 816 429,61 euroa ja osakkeiden määrä 10 800 000. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- tai joukkovelkakirjalainoja. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi. Yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.
| Rahastot | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Vararahasto | 0,0 | 0,0 |
| Ylikurssirahasto | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 0,0 | 0,0 |
Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.
Tilivuodelta 2011 jaettiin osinkoa 0,50 euroa per osake, yhteensä 5,4 Meur. (Vuodelta 2009/2010 0,65 euroa per osake, yhteensä 7,0 Meur). Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on olemassa yhtiökokouksen päätös. Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut, että toimintavuodelta 2012 ei jaeta osinkoa.
| Laskennalliset verovelat | 1.1.2012 | tulos laskelmaan |
31.12.2012 |
|---|---|---|---|
| Kertyneet poistoerot | 31,2 | -1,6 | 29,7 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,1 | 0,0 |
| Yhteensä | 31,2 | -1,5 | 29,7 |
| Merkitty tulos |
|||
| Laskennalliset verovelat | 1.1.2011 | laskelmaan | 31.12.2011 |
| Kertyneet poistoerot | 33,9 | -2,6 | 31,2 |
| Muut väliaikaiset erot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Yhteensä | 33,9 | -2,7 | 31,2 |
Konsernilla ei ole laskennallisia verosaamisia.
| RAHOITUSVELAT | Kirjanpito arvo |
Käypä arvo |
Kirjanpito arvo |
Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset velat, korolliset | 31.12.2012 | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2011 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 73,1 | 73,1 | 81,5 | 81,5 |
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | Käypä | |
| arvo | arvo | arvo | arvo | |
| Lyhytaikaiset velat, korolliset | 31.12.2012 | 31.12.2012 | 31.12.2011 | 31.12.2011 |
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,7 | 8,7 | 8,6 | 8,6 |
| Korolliset rahoitusvelat erääntyvät maksuun seuraavasti: | 31.12.2012 | 31.12.2011 | ||
| Yhden vuoden kuluessa | 8,7 | 8,6 | ||
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 34,6 | 34,4 | ||
| Yli viiden vuoden kuluttua | 38,6 | 47,1 | ||
| Yhteensä | 81,8 | 90,1 |
Konsernin rahoitusvelat ovat euromääräisiä ja vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Pitkäaikaisten velkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää, minkä katsotaan vastaavan käypää arvoa.
| Kirjanpito | Käypä | Kirjanpito | Käypä | |
|---|---|---|---|---|
| arvo 31.12.2012 |
arvo 31.12.2012 |
arvo 31.12.2011 |
arvo 31.12.2011 |
|
| Ostovelat | 31,4 | 31,4 | 27,7 | 27,7 |
| Siirtovelat | 34,8 | 34,8 | 32,2 | 32,2 |
| Muut velat | 10,7 | 10,7 | 10,2 | 10,2 |
| Yhteensä | 76,9 | 76,9 | 70,0 | 70,0 |
| Siirtovelat | 31.12.2012 | 31.12.2011 | ||
| Henkilöstöön liittyvät erät | 26,7 | 24,8 | ||
| Muut siirtovelat | 8,1 | 7,4 | ||
| Yhteensä | 34,8 | 32,2 | ||
| Ostovelat ja muut velat valuutoittain | ||||
| EUR | 51,6 | 44,1 | ||
| SEK | 24,7 | 25,3 | ||
| DKK | 0,0 | 0,0 | ||
| GBP | 0,0 | 0,0 | ||
| NOK | 0,0 | 0,0 | ||
| USD | 0,5 | 0,6 | ||
| Yhteensä | 76,9 | 70,0 |
Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja.
Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.
Konserni vuokraa eri elinkeinonharjoittajille tiloja kiinteistöistään. Suurin osa sopimuksista on irtisanottavissa. Ei irtisanottavissa olevista sopimuksista tärkein voimassa oleva on vuokra-oikeuden luovutus ravintolan harjoittamiseen Park Alandia Hotellissa.
| Tulevat vuokratulot ei irtisanottavissa olevista vuokrasopimuksista | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 0,2 | 0,2 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,1 | 0,3 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | - | - |
| Yhteensä | 0,3 | 0,5 |
Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksiksi luokiteltavia sopimuksia. Konserni on ottanut vuokralle joitakin tiloja myyntija hallintotoimintoja varten. Sen lisäksi on erinäisiä muita kuin rahoitusleasingsopimuksia koskien koneita ja kalustoa. Sopimusten kestoajat ovat yhdestä seitsemään vuoteen. Sopimuksiin sisältyy yleensä mahdollisuus vuokrakauden pidentämiseen sopimuskauden jälkeen. Sopimusten sisältö vaihtelee mitä tulee indeksiehtoihin, uudistamiseen ja muihin ehtoihin.
Sen lisäksi konserni vuokraa satama-alueen minkä jäljellä oleva vuokra-aika on 13 vuotta. Yksi ehto kiinteistön hallitsemiseen on, että sitä käytetään matkustaja-, rahti- ja autolauttaliikenteeseen.Yhtiö on myös sopimuksen myötä sitoutunut maksamaan satamamaksuja kaikista aluksista, jotka liikennöivät kyseiseen satamaa. Satamamaksujen tulee yltää tiettyyn minimitasoon. Minimitasoja on eritelty myös volyymeille ja nettorekisteritonneille. Viking Linella on oikeus luovuttaa sopimus kolmannelle osapuolelle.
| Ei irtisanottavissa olevien muiden kuin rahoitusleasingsopimusten | ||
|---|---|---|
| vähimmäisleasingmaksut ja -vuokrat | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Yhden vuoden kuluessa erääntyvät | 2,0 | 1,9 |
| Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 2,2 | 2,7 |
| Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 4,3 | 4,8 |
| 23. ANNETUT VAKUU DET JAVASTUUSITOU MUKSET |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
| Vastuusitoumukset | ||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu alus-, ajoneuvo- ja yrityskiinnityksiä | 81,8 | 90,3 |
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||
| Katettu aluskiinnityksillä | 1,8 | 1,8 |
| Katettu ajoneuvokiinnityksillä | - | 0,0 |
| Katettu talletuksilla | 0,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 84,1 | 93,5 |
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||
| Aluskiinnitykset | 110,7 | 132,7 |
| Ajoneuvokiinnitykset | 0,1 | 0,7 |
| Yrityskiinnitykset | 0,5 | - |
| Laitoskiinnitykset | 0,4 | 0,4 |
| Talletukset | 0,5 | 1,5 |
| Yhteensä | 112,2 | 135,3 |
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | 191,9 | 224,9 |
| – Kokonaisarvo | 253,0 | 250,1 |
Uudisrakennus M/S Viking Grace toimitettiin Viking Line Abp:lle 10. tammikuuta 2013. Yhtiö nosti samanaikaisesti 179,0 miljoonan euron lainan aluksen rahoittamiseksi. Lainan vakuudeksi on pantattu aluskiinnityksiä.
| Omistus | Osuus | ||
|---|---|---|---|
| Konserniyhtiöt | Kotipaikka | osuus | äänistä |
| Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat | Maarianhamina | ||
| Viking Rederi AB | Norrtälje, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| OÜ Viking Line Eesti | Tallinna, Viro | 100 % | 100 % |
| Viking Line Buss Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Viking Line Skandinavien AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| Viking Line Finnlandverkehr GmbH | Lyypekki, Saksa | 100 % | 100 % |
| Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab | Maarianhamina | 100 % | 100 % |
| Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab | Naantali | 100 % | 100 % |
| Tytäryhtiöiden omistamat | |||
| Finlandshamnen Stuveri AB | Tukholma, Ruotsi | 100 % | 100 % |
| 2012 | 2011 | ||
| Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille | 1.1–31.12 | 1.1–31.12 | |
| Palkat ja palkkiot | |||
| Toimitusjohtaja | 0,2 | 0,2 | |
| Toimitusjohtajan sijainen | 0,2 | 0,2 | |
| Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt | 1,2 | 0,8 | |
| Hallituksen palkkiot | |||
| Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja | 0,0 | 0,0 | |
| Jesper Blomsterlund, hallituksen jäsen 18.4.2012 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Trygve Eriksson, hallituksen jäsen 18.4.2012 lähtien, hallituksen varajäsen 18.4.2012 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Erik Grönberg, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Agneta Karlsson, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Dick Lundqvist, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Lars G Nordström, hallituksen jäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Carita Blomsterlund, hallituksen varajäsen 18.4.2012 asti | 0,0 | 0,0 | |
| Åsa Ceder, hallituksen varajäsen 18.4.2012 lähtien | 0,0 | - | |
| Stefan Lundqvist, hallituksen varajäsen | 0,0 | 0,0 | |
| Johnny Rosenholm, hallituksen varajäsen 18.4.2012 lähtien | 0,0 | - | |
| Yhteensä | 1,9 | 1,4 |
Muiden johtotehtävissä toimivien avainhekilöiden palkkoihin ja korvauksiin vuodelta 2012 sisältyy 0,3 miljoonaa euroa päättyneen työvelvoitteen jälkeisiä korvauksia.
Muiden johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden korvauksiin vuodelta 2012 sisältyy 0,0 miljoonaa euroa henkilökohtaisia bonuslisiä toimintavuodelta 2011, jonka maksusta hallitus päätti vuoden 2011 tilinpäätöksen hyväksymisen jälkeen.
Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia. Konsernilla ei ole osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden eläkkeistä ei ole erityisiä sopimuksia.
| Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden huomattavan vaikutusvallan alaisten yhtiöiden kanssa |
2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| Palvelujen myynti | 0,0 | 0,1 |
| Palvelujen osto | 0,9 | 0,8 |
| 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Maksamattomat saamiset | 0,0 | 0,0 |
| Maksamattomat velat | 0,1 | 0,0 |
Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia. Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.
Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, korkoriskeistä, maksuvalmiusriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Konsernin rahoitus ja rahoitusriskien hallinta on keskitetty emoyhtiön pääkonttorissa sijaitsevalle rahoitusosastolle. Konsernin valuuttapositiot ja sijoitukset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Konsernilla ei ole tällä hetkellä johdannaissopimuksia.
Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisista tytäryhtiöistä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.
Konsernille tärkeimmät vieraat valuutat ovat ruotsin kruunu (SEK) ja yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2012 liikevaihto ruotsin kruunuissa oli noin 32 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot ruotsin kruunuissa olivat noin 38 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD -kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoaineiden hintoihin sisältyvän valuuttakomponentin kautta.
Konsernin taseen valuuttapositiot ilmenevät liitteistä 16 ja 21. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK -määräisten kassavirtojen syntynyttä epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ole mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.
Euron valuuttakurssin muutos viidellä prosentilla kaikkiin muihin taseen valuuttoihin nähden vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31.12.2012 konsernin tulokseen +/- 0,5 miljoonaa euroa (+/- 0,7 Meur 31.12.2011).
Korkotason vaihtuvuus vaikuttaa konsernin korkokuluihin ja -tuottoihin. Konsernin nykyiset pitkäaikaiset rahoitusvelat ovat vaihtuvakorkoisia. Kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkojohdannaisia ei ole.
Yhden prosenttiyksikön muutos korollisten rahoitusvelkojen markkinakoroissa per 31.12.2012 vaikuttaisi laskennallisesti + 0,8 / - 0,2 miljoonaa euroa (+/- 0,9 Meur 31.12.2011) konsernin tulokseen.
Viking Line Abp on tilinpäätöspäivän jälkeen nostanut 179,0 miljoonan euron lainan M/S Viking Gracen toimituksen yhteydessä. Tasalyhenteisellä ja kiinteäkorkoisella lainalla on 12 vuoden juoksuaika.
Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnolla, varmistamalla kohtuuhintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.
Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 73,1 Meur per 31.12.2012 (81,5 Meur per 31.12.2011). Tiedot korollisten velkojen maksuun erääntymisestä löytyvät konsernin liitteestä 20. Konsernin likvidit varat olivat 45,3 Meur per 31.12.2012 (55,7 Meur per 31.12.2011).
M/S Viking Gracen toimituksen yhteydessä 10. tammikuuta 2013 Viking Line Abp nosti 179,0 miljoonan euron lainan. Lainasopimus sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja. Konsernin korolliset velat olivat 10. tammikuuta 2013 260,8 Meur.
Myyntisaamiset ja muut saamiset altistavat konsernin luottoriskille. Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska nämä ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle. Konsernilla ei ole ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana. Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 16.
Viking Linen maksamat oleelliset ennakkomaksut, esimerkiksi alushankintojen yhteydessä, on varmistettu vastapuolen antamien turvaavien vakuuksien muodossa.
Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.
Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnoista pääosa on riippuvainen maailmanmarkkinahinnasta. Polttoaineiden hinnan muuttuva komponentti on yhdistelmä kyseisen öljylaadun ostokuukauden keskihinnasta ja kuukauden keskivaluuttakurssista USD/SEK. Konserni ei ole suojautunut polttoainehintojen vaihtelulle.
Alusten polttoainekulut olivat 66,2 Meur vuonna 2012 (61,8 Meur vuonna 2011), mikä on 12,8 % (12,3 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli noin 111 000 m3 vuonna 2012 (noin 119 000 m3 vuonna 2011).
Arvioituun polttoainekulutukseen 2013 10 % muutos polttoainehintoihin per 31. joulukuuta 2012 vaikuttaisi laskennallisesti konsernin tulokseen +/- 5,9 Meur.
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti oman pääoman osuudella kokonaispääomasta (omavaraisuusaste). Omavaraisuusaste oli 31. joulukuuta 2012 46,2 %, kun se 31. joulukuuta 2011 oli 46,5 %.
Tilinpäätökseen ei ole merkitty oikeudenkäynteihin tai riitoihin liittyviä varauksia.
Yritysjohto ei ole tietoinen sellaisista oleellisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.
Uudisrakennus M/S Viking Grace toimitettiin Viking Line Abp:lle 10. tammikuuta 2013. Yhtiö nosti samanaikaisesti 179,0 miljoonan euron lainan aluksen rahoittamiseksi. Investoinnin vaikutus konsernin rahoitusriskeihin esitetään liitteessä 25.
| KONS ERni |
2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, Meur | 475,4 | 470,7 | 569,9 | 504,3 | 516,1 |
| Liiketulos, Meur | 23,3 | 17,3 | 16,1 | 9,8 | 2,4 |
| – % liikevaihdosta | 4,9 % | 3,7 % | 2,8 % | 1,9 % | 0,5 % |
| Tulos ennen veroja, Meur | 19,8 | 14,4 | 14,4 | 7,9 | 1,6 |
| – % liikevaihdosta | 4,2 % | 3,1 % | 2,5 % | 1,6 % | 0,3 % |
| Oman pääoman tuotto (ROE) | 9,2 % | 6,5 % | 6,4 % | 4,6 % | 0,6 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) | 10,6 % | 6,3 % | 6,0 % | 3,9 % | 1,3 % |
| Omavaraisuusaste | 42,8 % | 41,6 % | 44,8 % | 46,5 % | 46,2 % |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 54,9 % | 48,2 % | 24,6 % | 20,7 % | 22,5 % |
| Bruttoinvestoinnit, Meur | 148,1 | 30,6 | 8,7 | 36,9 | 49,7 |
| – % liikevaihdosta | 31,2 % | 6,5 % | 1,5 % | 7,3 % | 9,6 % |
| Henkilöstö keskimäärin | 2 994 | 3 091 | 3 087 | 3 060 | 3 014 |
| – mistä merihenkilöstö | 2 232 | 2 314 | 2 319 | 2 305 | 2 299 |
| – mistä maissa oleva henkilöstö | 762 | 777 | 768 | 755 | 715 |
| Palkat, Meur | 112,7 | 115,1 | 141,6 | 124,9 | 128,2 |
| meur | 2012 Q4 |
2012 Q3 |
2012 Q2 |
2012 Q1 |
|---|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 126,6 | 156,4 | 131,9 | 101,2 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
| Kulut | ||||
| Tavarat ja palvelut | 38,2 | 44,2 | 38,3 | 29,0 |
| Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut | 31,9 | 30,8 | 31,4 | 31,2 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7,3 | 7,0 | 7,0 | 7,1 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 50,0 | 53,4 | 53,7 | 53,5 |
| 127,4 | 135,5 | 130,3 | 120,8 | |
| LIIKETULOS | -0,7 | 21,0 | 1,6 | -19,5 |
| Rahoitustuotot | 0,3 | 0,8 | 0,3 | 0,2 |
| Rahoituskulut | -0,5 | -0,7 | -0,6 | -0,6 |
| TULOS ENNEN VEROJA |
-0,9 | 21,1 | 1,3 | -19,9 |
| Tuloverot | 0,1 | -5,2 | -0,4 | 4,8 |
| TILI KAU DEN TULOS |
-0,8 | 15,8 | 0,9 | -15,1 |
| Muuntoerot | -0,1 | 0,2 | 0,0 | 0,1 |
| TILI KAU DEN LAAJA TULOS |
-0,8 | 16,0 | 0,9 | -15,0 |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -0,8 | 15,8 | 0,9 | -15,1 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -0,8 | 16,0 | 0,9 | -15,0 |
| Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja | ||||
| laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa | -0,07 | 1,47 | 0,08 | -1,39 |
Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 2 880 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 14 400 000. Viking Line Abp:n osakepääoma on ollut 12. huhtikuuta 1995 lähtien 1 816 429,61 euroa. Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen.
Viking Line Abp:n osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään 15. helmikuuta – 12. maaliskuuta 1999.
Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja.
Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettu pääoman raja-arvot. Hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi tai optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi.
Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 2 952 rekisteröityä osakkeenomistajaa.
| Suurimm at osakk aat 31.12.2012 |
Osakkeiden lukumäärä |
Osuus osakkeista |
|---|---|---|
| 1. Ångfartygs Ab Alfa | 1 656 500 | 15,3 % |
| 2. Ab Rafael | 1 476 944 | 13,7 % |
| 3. Rederi Ab Hildegaard | 1 110 803 | 10,3 % |
| 4. Lundqvist Ben | 347 373 | 3,2 % |
| 5. Eklund Nils-Erik | 332 645 | 3,1 % |
| 6. Sviberg Marie-Louise | 315 245 | 2,9 % |
| 7. Sundman Airi | 158 740 | 1,5 % |
| 8. Eriksson Carola | 124 103 | 1,1 % |
| 9. Lundqvist Dick | 120 000 | 1,1 % |
| 10. Blomsterlund Carita | 117 703 | 1,1 % |
| Viking Line Abp :N osakk aat aloittain |
Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| Yritykset | 136 | 4,6 % | 4 760 234 | 44,1 % |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 7 | 0,2 % | 217 610 | 2,0 % |
| Julkisyhteisöt | 4 | 0,1 % | 182 291 | 1,7 % |
| Kotitaloudet | 2 630 | 89,1 % | 5 048 658 | 46,8 % |
| Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | 20 | 0,7 % | 68 254 | 0,6 % |
| Ulkomaalaiset | 147 | 5,0 % | 433 444 | 4,0 % |
| Hallintarekisteröidyt | 8 | 0,3 % | 89 313 | 0,8 % |
| Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät | 196 | 0,0 % | ||
| Yhteensä | 2 952 | 100,0 % | 10 800 000 | 100,0 % |
| Osakekannan jakautuminen | Osakkaiden lukumäärä |
Osuus | Osakkeiden lukumäärä |
Osuus |
|---|---|---|---|---|
| 1–99 | 1 298 | 44,0 % | 38 354 | 0,3 % |
| 100–999 | 946 | 32,0 % | 212 882 | 2,0 % |
| 1 000–9 999 | 578 | 19,6 % | 1 453 288 | 13,5 % |
| 10 000–99 999 | 117 | 4,0 % | 3 006 457 | 27,8 % |
| 100 000–999 999 | 10 | 0,3 % | 1 844 576 | 17,1 % |
| 1 000 000– | 3 | 0,1 % | 4 244 247 | 39,3 % |
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 953 359 osaketta, joiden osuus äänistä on 8,8 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä sekä NASDAQ OMX Nordic, Helsingin sisäpiiriohjeita.
NASDAQ OMX Nordic, Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 143 492 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 1,3 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 22,50 euroa ja alin 16,40 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 17,10 euroa 31.joulukuuta 2012. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 184,68 miljoonaa euroa.
Kurssikehitys tammikuu–joulukuu 2012
| OSA KEKOHTAISIA TUNNUSLU KUJA |
2007/2008 | 2008/2009 | 2009/2010 14 kuukautta |
2011 | 2012 |
|---|---|---|---|---|---|
| Tulos/osake, euroa | 1,37 | 0,98 | 0,97 | 0,70 | 0,09 |
| Oma pääoma/osake, euroa | 15,06 | 15,03 | 15,35 | 15,40 | 15,00 |
| Osinko/osake, euroa* | 1,00 | 0,70 | 0,65 | 0,50 | 0,00 |
| Osinko/tulos | 73,2 % | 71,6 % | 67,1 % | 71,2 % | 0,0 % |
| Efektiivinen osinkotuotto | 3,2 % | 2,1 % | 2,0 % | 2,3 % | 0,0 % |
| P/E-luku (Price/Earning) | 23 | 34 | 33 | 31 | 200 |
| Pörssikurssi 31.10./31.12., euroa | 31,10 | 33,00 | 32,15 | 22,10 | 17,10 |
| Ylin päätetty kauppa, euroa | 42,50 | 33,90 | 39,50 | 32,15 | 22,50 |
| Alin päätetty kauppa, euroa | 30,99 | 29,00 | 29,81 | 20,55 | 16,40 |
| Keskikurssi, euroa | 39,28 | 30,44 | 34,57 | 27,40 | 18,31 |
| Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa | 335,88 | 356,40 | 347,22 | 238,68 | 184,68 |
| Osakkeiden vaihto, kpl | 99 438 | 179 881 | 116 279 | 218 515 | 143 492 |
| Osakkeiden vaihto, % | 0,9 % | 1,7 % | 1,1 % | 2,0 % | 1,3 % |
| Osingonjako, milj.euroa* | 10,80 | 7,56 | 7,02 | 5,40 | 0,00 |
| Osakkeiden määrä, keskiarvo | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
| Osakkeiden määrä 31.10. / 31.12. | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 | 10 800 000 |
* Vuodelta 2012 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Oman pääoman tuotto (ROE), % = (Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % = (Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))
Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), % = (Korolliset velat - rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus
Tulos / osake = (Tulos ennen veroja – tuloverot +/- vähemmistöosuus) / Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä 31.10./31.12.
Osinko / tulos, % = (Osinko/osake) / (Tulos/osake)
Efektiivinen osinkotuotto, % = (Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12.
P/E-luku (Price/Earning) = Osakkeiden kaupantekokurssi 31.10./31.12. / (Tulos/osake)
| MEUR | Liite | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|---|
| LIIKEVAIHTO | 526,9 | 514,9 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 | 0,4 | 2,3 |
| Kulut | |||
| Tavarat ja palvelut | 3 | 148,6 | 140,3 |
| Henkilöstökulut | 4 | 78,1 | 76,1 |
| Poistot | 5 | 28,1 | 27,9 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 6 | 270,5 | 264,3 |
| 525,3 | 508,6 | ||
| LIIKETULOS | 2,0 | 8,6 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | 0,0 | -1,6 |
| TULOS ENNEN TILIN PÄÄT ÖSSIIRTOJA JAVEROJA |
2,0 | 7,0 | |
| Tilinpäätössiirrot | 8 | 6,4 | 2,8 |
| Tuloverot | 9 | -2,0 | -2,6 |
| TILI KAU DEN TULOS |
6,5 | 7,3 |
| MEUR Liite |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|
| VASTAAVAA | ||
| PYSYVÄT VASTAAVAT |
||
| Aineettomat hyödykkeet 10 |
1,3 | 1,6 |
| Aineelliset hyödykkeet 10 |
||
| Maa-alueet | 1,9 | 1,9 |
| Rakennukset ja rakennelmat | 11,9 | 6,2 |
| Alukset | 174,2 | 196,0 |
| Koneet ja kalusto | 6,5 | 4,0 |
| Ennakkomaksut | 61,1 255,6 |
26,4 234,4 |
| Sijoitukset 11 |
||
| Osakkeet saman konsernin yrityksissä | 1,3 | 1,1 |
| Muut osakkeet ja osuudet | 0,0 | 0,0 |
| 1,3 | 1,1 | |
| PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
258,3 | 237,1 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT |
||
| Vaihto-omaisuus 12 |
14,5 | 13,6 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,2 | 0,3 |
| Lainasaamiset Saaminen, sovittelukorvaus |
0,0 0,7 |
0,0 0,8 |
| 0,9 | 1,1 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 10,0 | 9,2 |
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 0,8 | 0,1 |
| Muut saamiset | 1,2 | 0,7 |
| Siirtosaamiset 13 |
13,2 | 14,0 |
| 25,2 | 23,9 | |
| Rahavarat | 44,7 | 74,6 |
| VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ |
85,3 | 113,2 |
| TASEEN LOPPUSU MMA |
343,6 | 350,3 |
| MEUR | Liite | 31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| OMA PÄÄO MA |
14 | ||
| Osakepääoma Edellisten tilikausien tulos |
1,8 61,9 |
1,8 60,0 |
|
| Tilikauden tulos | 6,5 | 7,3 | |
| OMA PÄÄO MAYHTEENSÄ |
70,2 | 69,1 | |
| TILIN PÄÄT ÖSSIIRTOJEN KERTY MÄ |
|||
| Kertyneet poistoerot | 121,0 | 127,4 | |
| VIERAS PÄÄO MA |
|||
| Pitkäaikainen vieras pääoma | 15 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 72,4 | 80,9 | |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | |||
| Rahoituslaitoslainojen lyhennykset | 8,5 | 8,5 | |
| Ostovelat | 29,5 | 26,1 | |
| Velat saman konsernin yrityksille | 8,3 | 7,5 | |
| Muut lyhytaikaiset velat | 8,2 | 7,9 | |
| Siirtovelat | 16 | 25,5 | 22,8 |
| 80,0 | 72,8 | ||
| VIERAS PÄÄO MAYHTEENSÄ |
152,4 | 153,7 | |
| TASEEN LOPPUSU MMA |
343,6 | 350,3 |
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|---|---|---|
| LIIKETOI MINNAN RAHAVIRTA |
||
| Tilikauden tulos | 6,5 | 7,3 |
| Oikaisut | ||
| Poistot | 28,1 | 27,9 |
| Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa | -6,5 | -3,7 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | 1,6 | 2,4 |
| Korkotuotot ja muut rahoitustuotot | -0,4 | -0,5 |
| Osinkotuotot | -0,9 | -0,4 |
| Tuloverot | 2,0 | 2,6 |
| Käyttöpääoman muutokset | ||
| Lyhytaikaisten saamisten muutos | -1,1 | 4,4 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -0,9 | -1,6 |
| Korottomien velkojen muutos | 7,3 | 1,8 |
| Maksetut korot | -1,6 | -2,1 |
| Maksetut muut rahoituskulut | -0,2 | -0,3 |
| Saadut korot | 0,5 | 0,3 |
| Saadut muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 |
| Maksetut verot | -2,3 | -8,5 |
| LIIKETOI MINNAN NETTORAHAVIRTA |
32,1 | 29,7 |
| INVESTOINNIT | ||
| Alusinvestoinnit | -4,0 | -6,9 |
| Muut käyttöomaisuusinvestoinnit | -10,3 | -3,2 |
| Ennakkomaksut | -34,7 | -26,4 |
| Takaisinperityt ennakkomaksut | - | 39,2 |
| Muun käyttöomaisuuden myynti | 0,1 | 0,0 |
| Pääomasijoitus | -0,3 | - |
| Pitkäaikaisten saamisten muutos | 0,2 | 0,1 |
| Saadut osingot | 0,9 | 0,4 |
| INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA |
-48,1 | 3,2 |
| RAHOITUS | ||
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset | -8,5 | -8,5 |
| Maksetut osingot | -5,4 | -7,0 |
| RAHOITU KSEN NETTORAHAVIRTA |
-13,9 | -15,5 |
| RAHAVAROJEN MUUTOS |
-29,9 | 17,4 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 74,6 | 57,2 |
| RAHAVARAT TILI KAU DEN LOPUSSA |
44,7 | 74,6 |
Viking Line Abp on Viking Line -konsernin emoyhtiö kotipaikkanaan Maarianhamina. Yhtiön Ytunnus on 0144983-8. Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden kansallisten sääntöjen ja tilinpäätöstä koskevien määräysten mukaisesti.
Yhtiön tilinpäätös on laadittu kaudelta 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2012.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on arvostettu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, joista on vähennetty kertyneet suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat hyödykkeiden todennäköiseen taloudelliseen vaikutusaikaan. Tasearvoihin sisältyy lisäksi maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvioijien tekemiin arvostuksiin.
Alukset, jotka muodostavat huomattavimman osan taseen varoista, poistetaan tasapoistoin. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo taloudellisen vaikutusajan lopussa. Aluksiin kohdistuvat lisäinvestoinnit poistetaan aluksen jäljellä olevana suunnitelman mukaisen pitoaikana, kuitenkin vähintään viitenä vuotena. Vuonna 2007/2008 on uusien alusten poistosääntöjä tarkistettu. Laivan runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 25 vuoden tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuoden tasapoistoina. Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Viking Linen alukset telakoidaan 2-3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä. Muut aineelliset hyödykkeet poistetaan jäännösarvopoistoina. Maa-alueista ei tehdä postoja.
Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja sekä vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoja. Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoina.
Käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:
| Alukset | 20–25 vuoden tasapoisto |
|---|---|
| Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet | 15 vuoden tasapoisto |
| Alukset, telakoinnit | 2–3 vuoden tasapoisto |
| Alukset, koneet ja kalusto . | 25 % jäännösarvopoisto |
| Rakennukset . | 4–7 % jäännösarvopoisto |
| Rakennelmat . | 20–25 % jäännösarvopoisto |
| Koneet ja kalusto . | 25 % jäännösarvopoisto |
| Aineettomat hyödykkeet | 5–10 vuoden tasapoisto |
Ennakkomaksut koskevat rakenteilla olevia aluksia. Nämä käsittävät laivanrakennussopimuksen mukaisia ennakkomaksuja, suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneita kuluja sekä aktivoituja lainakuluja. Suunnittelu- ja valvontatehtävistä aiheutuneet kulut koostuvat arkkitehtipalkkioista sekä laivanrakennuksen suunnittelun ja teknisen valvonnan palkka- ja matkakuluista. Rakenteilla olevien alusten ennakkomaksuja koskevien lainojen korkokulut aktivoidaan.
Rahoitusvarat ja –velat on kirjattu hankintamenoin.
Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista sekä aikaisempien tilikausien veroista.
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
|
|---|---|---|---|
| 2. | LIIKETOI MINNAN MUUT TUOTOT |
||
| Korkohyvitys laivanrakennussopimuksesta | - | 0,7 | |
| Sovittelukorvaus, satamamaksut | - | 1,2 | |
| Vuokratulot kiinteistöistä | 0,4 | 0,4 | |
| Muut tuotot | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,4 | 2,3 | |
| 3. | TAVARAT JA PALVELUT |
||
| Ostot tilikauden aikana | 126,9 | 119,2 | |
| Myyntitavaravaraston muutos | -1,2 | -1,3 | |
| Ulkopuolisilta ostetut palvelut | 22,9 | 22,4 | |
| Yhteensä | 148,6 | 140,3 | |
| 4. | HEN KILÖSTÖKULUT |
||
| Palkat | 81,8 | 80,0 | |
| Eläkekulut | 10,5 | 10,3 | |
| Muut henkilöstökulut | 6,0 | 6,0 | |
| 98,2 | 96,3 | ||
| Valtion palautus | -20,2 | -20,2 | |
| Yhteensä | 78,1 | 76,1 | |
| HEN KILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN |
|||
| Merihenkilöstö | 1 381 | 1 389 | |
| Maissa oleva henkilöstö | 460 | 484 | |
| Yhteensä | 1 841 | 1 873 | |
| 5. | POISTOT | ||
| Aineettomat hyödykkeet | 0,6 | 0,5 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 0,5 | 0,4 | |
| Alukset | 25,7 | 25,6 | |
| Koneet ja kalusto | 1,2 | 1,3 | |
| Yhteensä | 28,1 | 27,9 | |
| 6. | TILINTAR KASTAJIEN PALKKIOT |
||
| Tilintarkastus | 0,1 | 0,1 | |
| Muut palvelut | 0,0 | 0,0 | |
| Yhteensä | 0,1 | 0,1 |
| MEUR | 2012 1.1–31.12 |
2011 1.1–31.12 |
||
|---|---|---|---|---|
| 7. | RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä |
0,9 | 0,4 | |
| Osinkotuotot muilta | 0,0 | 0,0 | ||
| Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä | 0,0 | 0,0 | ||
| Korkotuotot muilta | 0,3 | 0,4 | ||
| Valuuttakurssivoitot | 1,2 | 0,9 | ||
| Muut rahoitustuotot | 0,1 | 0,1 | ||
| Rahoitustuotot yhteensä | 2,5 | 1,8 | ||
| Korkokulut saman konsernin yrityksille | 0,1 | 0,1 | ||
| Korkokulut muille | 1,4 | 2,2 | ||
| Valuuttakurssitappiot | 0,9 | 1,0 | ||
| Muut rahoituskulut | 0,1 | 0,2 | ||
| Rahoituskulut yhteensä | 2,5 | 3,4 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 0,0 | -1,6 | ||
| 8. | TILIN PÄÄT ÖSSIIRROT |
|||
| Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen postojen erotus | 6,4 | 2,8 | ||
| 9. | TULOVEROT | |||
| Tuloverot varsinaisesta toiminnasta | 2,0 | 2,6 |
| Muut pitkä | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat oikeudet |
vaikutteiset menot |
Yhteensä | ||
| Aineettomat hyödykkeet | ||||
| Hankintameno 1.1.2012 | 4,2 | 10,9 | 15,1 | |
| Lisäykset | 0,1 | 0,2 | 0,3 | |
| Vähennykset | -1,2 | -1,0 | -2,2 | |
| Hankintameno 31.12.2012 | 3,1 | 10,1 | 13,2 | |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | -3,1 | -10,4 | -13,5 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 1,2 | 1,0 | 2,2 | |
| Tilikauden poistot | -0,4 | -0,2 | -0,6 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | -2,3 | -9,6 | -11,9 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 0,8 | 0,5 | 1,3 |
| Raken nukset |
Koneet | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Aineelliset hyödykkeet | Maa alueet |
ja raken nelmat |
Alukset | ja kalusto |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2012 | 1,1 | 18,9 | 620,4 | 30,2 | 26,4 | 697,0 |
| Lisäykset | 6,3 | 4,0 | 3,7 | 34,7 | 48,7 | |
| Vähennykset | -0,1 | -3,0 | -0,2 | -3,3 | ||
| Hankintameno 31.12.2012 | 1,1 | 25,1 | 621,4 | 33,8 | 61,1 | 742,4 |
| Kertyneet poistot 1.1.2012 | - | -12,8 | -424,5 | -26,2 | - | -463,4 |
| Vähennysten kertyneet poistot | 0,1 | 3,0 | 0,2 | 3,3 | ||
| Tilikauden poistot | -0,5 | -25,7 | -1,2 | -27,5 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2012 | - | -13,2 | -447,2 | -27,3 | - | -487,6 |
| Arvonkorotukset | 0,8 | 0,8 | ||||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1,9 | 11,9 | 174,2 | 6,5 | 61,1 | 255,6 |
| Osakkeet |
| 11. | SIJOITU KSET |
konserni yritykset |
Muut osakkeet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2012 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Hankintameno 31.12.2012 | 1,1 | 0,0 | 1,1 | |
| Viron lainsäädännön mukainen pääomasijoitus | 0,3 | 0,3 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2012 | 1,3 | 0,0 | 1,3 |
| 12. | VAIHTO -OMAISUUS |
31.12.2012 | 31.12.2011 |
|---|---|---|---|
| Myyntitavaravarasto | 12,9 | 11,7 | |
| Tarvikevarasto | 0,1 | 0,2 | |
| Polttoainevarasto | 1,5 | 1,6 | |
| Yhteensä | 14,5 | 13,6 |
| meur | ||||
|---|---|---|---|---|
| 13. | SIIRTOSAA MISET |
31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 10,4 | 11,1 | ||
| Muut siirtosaamiset | 2,8 | 2,9 | ||
| Yhteensä | 13,2 | 14,0 | ||
| 14. | OMA PÄÄO MA |
2012 | 2011 | |
| Osakepääoma 1.1 | 1,8 | 1,8 | ||
| Osakepääoma 31.12 | 1,8 | 1,8 | ||
| Edellisten tilikausien tulos 1.1 | 60,0 | 53,4 | ||
| Edellisen tilikauden tulos | 7,3 | 13,7 | ||
| Osingonjako | -5,4 | -7,0 | ||
| Edellisten tilikausien tulos 31.12 | 61,9 | 60,0 | ||
| Tilikauden tulos | 6,5 | 7,3 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 70,2 | 69,1 | ||
| 15. | VELAT , JOT KA ERÄÄNTYVÄT MYÖHEMMIN KUIN VIIDEN VUO DEN KULUTTUA |
31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 38,3 | 46,9 | ||
| 16. | SIIRTOVELAT | 31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Henkilöstöön liittyvät erät | 17,5 | 15,6 | ||
| Muut siirtovelat | 8,0 | 7,2 | ||
| Yhteensä | 25,5 | 22,8 | ||
| 17. | ANNETUT VAKUU DET, VASTUUSITOU MUKSET JA MUUT VASTUUT |
31.12.2012 | 31.12.2011 | |
| Vastuusitoumukset | ||||
| Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä | 80,9 | 89,4 | ||
| Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen | ||||
| Katettu aluskiinnityksillä | 1,8 | 1,8 | ||
| Katettu talletuksilla | 0,5 | 0,8 | ||
| Tytäryhtiön puolesta annettu takaussitoumus | 0,1 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 83,3 | 92,1 | ||
| Omasta puolesta annetut vakuudet | ||||
| Aluskiinnitykset | 110,7 | 132,7 | ||
| Talletukset | 0,5 | 0,8 | ||
| Yhteensä | 111,2 | 133,5 | ||
| Leasingvastuut | ||||
| Seuraavalla tilikaudella maksettavat | 0,8 | 0,6 | ||
| Myöhemmin maksettavat | 1,1 | 1,4 | ||
| Yhteensä | 1,9 | 2,0 | ||
| Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon | ||||
| Sitoumukset, alustilaukset ja satamaterminaalien kunnostustyöt | 191,9 | 224,9 | ||
| – Kokonaisarvo | 253,0 | 250,1 |
Uudisrakennus M/S Viking Grace toimitettiin Viking Line Abp:lle 10. tammikuuta 2013. Yhtiö nosti samanaikaisesti 179,0 miljoonan euron lainan aluksen rahoittamiseksi. Lainan vakuudeksi on pantattu aluskiinnityksiä.
Viking Line Abp:n tase per 31. joulukuuta 2012 osoittaa, että vapaa oma pääoma on 68 395 984,78 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle:
Osinkoa ei jaeta toimintavuodelta 2012 ja vapaaseen omaan pääomaan jätetään 68 395 984,78 euroa.
Maarianhaminassa 13. helmikuuta 2013
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja Nils-Erik Eklund Trygve Eriksson Erik Grönberg Agneta Karlsson Dick Lundqvist Lars G Nordström
Mikael Backman, toimitusjohtaja
Olemme tilintarkastaneet Viking Line Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Maarianhamina, helmikuun 13. päivänä 2013
Johan Kronberg Martin Grandell KHT KHT
Norragatan 4/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 270 00 Fax +358 18 169 44
Storagatan 3/PB 166 AX-22101 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 260 11 Fax +358 18 158 11
SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85
c/o Viking Line Skandinavien AB Box 4154 SE-131 04 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 42 85
Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3975
Finnlandverkehr GmbH Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 263 11 Fax +358 18 165 77
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 175 551
Linnansatama/PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1317
Turku Hansa-Thalia Aurakatu 10 FI-20100 Turku Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1319
Hämeenkatu 14 FI-33100 Tampere Puh +358 2 333 11 Fax +358 2 333 1250
Hobujaama 4 EE-10151 Tallinn Puh +372 666 3966 Fax +372 666 3939
Storagatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 262 11 Fax +358 18 261 16
Norra Esplanadgatan 3 AX-22100 Mariehamn Åland, Finland Puh +358 18 141 30 Fax +358 18 171 30
Danvik Center Hästholmsvägen 28 SE-131 30 Nacka Puh +46 8 452 41 00 Fax +46 8 452 41 10
Cityterminalen Klarabergsviadukten 72 SE-111 64 Stockholm Puh +46 8 452 40 00 Fax +46 8 452 40 75
Große Altefähre 20-22 DE-23552 Lübeck Puh +49 451 38 46 30 Fax +49 451 38 46 399
Mastokatu 1/PL 119 FI-00161 Helsinki Puh +358 9 123 51 Fax +358 9 631 895
RAHTIKONTTORIT
PL 265 FI-20101 Turku Puh +358 2 333 1446 Fax +358 2 333 1452
VL Stadsgården SE-116 30 Stockholm Puh +46 8 452 42 52 Fax +46 8 452 42 60
Sadama 25 A-Terminal EE-15051 Tallinn Puh +372 666 3985 Fax +372 666 3984
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.